Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 22:42:29
Mitä hä, fakta, ei mielipide. Jätkälle lätkäistiin parkkinormi sen mukaan että sinne tulee autoja enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Ei voi rakentaa taloa jos ei rakenna autopaikkaa ja koko mestassa on tasan yksi kallio mitä pystyy louhimaan eikä niin arvokasta maata nyt parkkikentiksikään käytetä, ja se vasta olisi asuntoja syönytkin.
enemmän kuin espoossa keskimäärin ei tarkoita yhtään mitään. viherhörhöjen, jotka muuten satamavastuksellaan pidensivät rakennusaikkaa sen baltiarallaa 10v, aivopieru koko lause.
Jätkässä on sama parkkipaikkalaskelma kuin viereisessä Ruoholahdessa, jossa on järkyttävä parkkipaikkapula.
Melkoinen idiootti täytyy olla jos tuotakin vielä pienentää.
ps Jätkästä on tehty tarkka mallinnos. Siitä voit katsoa kuinka paljon puistoja ja muuta (vapaata) tilaa tuolla on.
Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 22:43:47
Mä vain muistelin kun joskus silloin Klaude Kopteri vaati ratikoiden poistamista Helsingistä, koska ne haittaavat liikennettä, ja taksikuskien mielipiteet epäilemättä ovat samaa tasoa.
Mitähän pahaa tuossa vaatimuksessa oikein on? Väärin ajateltu, vai?
Tuollainen vaatimushan pitäisi heti viedä valtuustoon päätettäväksi. Tiedän lopputuloksen, mutta mielestäni ei ole olemassa vääriä mielipiteitä. Kyllä kansa tietää.
Kestää vähän kun mä kaivelen lukuja.
Parkkinormi: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-01-17_Kslk_1_El/BE0C9F9B-5289-484A-A7C2-CAD4CCCC5AC6/Liite.pdf (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-01-17_Kslk_1_El/BE0C9F9B-5289-484A-A7C2-CAD4CCCC5AC6/Liite.pdf)
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 22:57:07
Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 22:43:47
Mä vain muistelin kun joskus silloin Klaude Kopteri vaati ratikoiden poistamista Helsingistä, koska ne haittaavat liikennettä, ja taksikuskien mielipiteet epäilemättä ovat samaa tasoa.
Mitähän pahaa tuossa vaatimuksessa oikein on? Väärin ajateltu, vai?
Tuollainen vaatimushan pitäisi heti viedä valtuustoon päätettäväksi. Tiedän lopputuloksen, mutta mielestäni ei ole olemassa vääriä mielipiteitä. Kyllä kansa tietää.
En sanoisi että se on väärin ajateltu, koska sitä ei ole ollenkaan ajateltu. Kotitehtäväksi jää pohtia mikä on raitiovaunujen, bussien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suhde liikenteeseen.
Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 23:03:43
En sanoisi että se on väärin ajateltu, koska sitä ei ole ollenkaan ajateltu. Kotitehtäväksi jää pohtia mikä on raitiovaunujen, bussien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suhde liikenteeseen.
Kyllä sitä on ajateltu. Perussyy on se, että samaan tilaan mahtuisi huomattavasti enemmän busseja, joka sitten taas nopeuttaisi joukkoliikennettä.
se oli se alkuperäinenkin syy. helikopterista asia selkenee "hieman" paremmin kuin fillarin selästä katsottuna.
Jompikumpi meistä taitaa olla väärässä. Minä nimittäin elän käsityksessä, että raitiovaunu on busseja tehokkaampi kuljettamaan ihmisiä siellä, minne sitä kannattaa vetää.
Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 23:16:56
Jompikumpi meistä taitaa olla väärässä. Minä nimittäin elän käsityksessä, että raitiovaunu on busseja tehokkaampi kuljettamaan ihmisiä siellä, minne sitä kannattaa vetää.
riippuu täysin paikasta. jossain aleksilla ratikka toimii erinomaisesti, jossain manskulla taas ei välttämättä.
sitten on muistettava sekin, että ratikka on erittäin haavoittuvainen. yksi väärin pysäköity auto tukkii koko liikenteen.
minä henkilökohtaisesti pidän ratikoista. ne ovat aina olleet ainoita joukkoliikennevälineitä mitä olen käyttänyt ja ne toki sopivat stadin imagoon hyvin, mutta ei se sitä tarkoita, että ne olisivat aina se parhain vaihtoehto.
Eivät ne missään tapauksessa joka paikkaan paras ratkaisu ole. Yleisenä sääntönä joukkoliikenne vaatii joukkoja ja lisätapauksena myös haja-alueille pitää ajaa busseja, että haja-asujien kortittomat kakarat pääsevät hekin liikkumaan.
Autojen väärinpysäköinti kieltämättä on Stadissa pirullinen ongelma ratikoille. Hulluinta on, että vasta tänä talvena siitä on edes teoriassa saattanut saada edes parkkisakon. Aikaisemmin raivausauto vain siirsi kinnerin sivuun. Erittäin tervetullut uudistus, jos se toteutuu, että ratikkareitin tukkimisesta lätkäistään 500 euroa sakkoa.
Quote from: Jane Doe on 10.04.2013, 11:26:56
–?Kun Tukholmassa vuonna 2006 otettiin ruuhkamaksut käyttöön, niin liikenteen määrä ei vähentynyt koko Tukholmassa kuin 2-3 prosenttia, keskustassa tullien sisällä 9-14 prosenttia ja tullauspisteiden kohdalla 20 prosenttia, mutta jonoissa seisoskelu väheni 30-50 prosenttia, Oskala kirjoittaa blogissaan.
Mielenkiintoinen yhtälö. Uskoo ken tahtoo. Minä en.
Satu Hassi, silloin kun vielä kannatti ydinvoimaa :o ja oli muutenkin järkevä :o :o :o ehdotti, että Tampereella olisi keskustassa sellainen systeemi, että TKL:n kuukautislippu vaadittaisiin henkilöautoiltakin keskustan alueella. Mitään pysäköintimaksuja ei tarvitsisi maksaa. Tai vastaavasti, voisi matkustaa vapaasti julkisilla silloin, kuin se sopii ja omalla "kinnerillä", kun se sopii.
ruuhkamaksu osuu autoileviin, autoilun kuluista vastaaviin ihmisiin. Siksi se sopii tämän paskayhteiskunnan päätöksiin.
Näin käy kaikissa muissakin kok + sdp -asioissa. Köyhät saavat ilmaiseksi ja rikkaiden ei tarvitse maksaa. Vain työtätekevät maksavat.
Mika H.,
en tiedä Oskalan lukujen lähdettä, mutta kyllä se aika selvältä tuntuu että tietullit leikkaisivat liikenteestä juuri sen viimeisen hännän, joka romauttaa tieverkoston välityskyvyn.
Miksi juuri vihreät jaksavat vuodesta toiseen yrittää helpottaa juuri autoilua on mulle vähän mysteeri eikä mainittu Oskalakaan oikein osannut vastata siihen mitään, kun erikseen kysyin.
Noin muuten kannattaa tajuta kaupunkiliikenteestä, että mikäli sen viemää kaistakilometrimäärää, käytännössä autojen lukumäärää, ei saada leikattua, ruuhka yksinkertaisesti ei voi olla vältettävissä vaan sitä voi ainoastaan siirtää paikasta toiseen. Mitkään kaistat, rampit tai tunnelit eivät auta kuin hetkisen.
Quote from: Eugen235 on 13.04.2013, 00:02:34
ruuhkamaksu osuu autoileviin, autoilun kuluista vastaaviin ihmisiin. Siksi se sopii tämän paskayhteiskunnan päätöksiin.
Näin käy kaikissa muissakin kok + sdp -asioissa. Köyhät saavat ilmaiseksi ja rikkaiden ei tarvitse maksaa. Vain työtätekevät maksavat.
Kuka siellä huutaa sitä, mitä suuni ei osaa vaikka aivoni vaativat?
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:02:56
en tiedä Oskalan lukujen lähdettä, mutta kyllä se aika selvältä tuntuu että tietullit leikkaisivat liikenteestä juuri sen viimeisen hännän, joka romauttaa tieverkoston välityskyvyn.
Täytyy nyt kuitenkin olla sitä uskomatta, että noin kävisi. Varsinkin kun lähde on mitä on.
Tiestön välityskykyä voitaisiin parantaa monella pienellä ja yksinkertaisella tempulla. Kaupungin pääväylät kun tukitaan toinen toistaa typeremmillä liikennevaloilla ja niiden ajoituksilla. Joskus jaksoin yrittää ja soittelin eri instansseihin ja kerroin korjausehdotuksiani, mutta mitään ei tietenkään tapahtunut. Nykyisin minulle on ihan sama mitä Stadissa tapahtuu. Sitä kun saa mitä tilaa. Siksi sieltä pois muutinkin, enkä ole katunut.
Parjaamasi Klaude Kopteri noita vinkkejä kanssa tuolloin joskus kertoi, mutta silloin olikin aika toinen. Aika legendaarinen radio-ohjelma tuo toki oli. Ylhäältä kun sen kokonaisuuden paremmin näkee...
ps. Onneksi olkoon vaan mechelininkatulaiset kun Jätkäsaari valmistuu... Siinä loppuvat kaistat kesken..
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:02:56
Mika H.,
en tiedä Oskalan lukujen lähdettä, mutta kyllä se aika selvältä tuntuu että tietullit leikkaisivat liikenteestä juuri sen viimeisen hännän, joka romauttaa tieverkoston välityskyvyn.
Miksi juuri vihreät jaksavat vuodesta toiseen yrittää helpottaa juuri autoilua on mulle vähän mysteeri eikä mainittu Oskalakaan oikein osannut vastata siihen mitään, kun erikseen kysyin.
Noin muuten kannattaa tajuta kaupunkiliikenteestä, että mikäli sen viemää kaistakilometrimäärää, käytännössä autojen lukumäärää, ei saada leikattua, ruuhka yksinkertaisesti ei voi olla vältettävissä vaan sitä voi ainoastaan siirtää paikasta toiseen. Mitkään kaistat, rampit tai tunnelit eivät auta kuin hetkisen.
miksi luulet että yhä suurempi osa ihmisiä on valmiina viiltämään vaikka ranteet auki mieluummin kuin käyttämään ns joukkoliikennepalveluita?
En ole tällaista huomannut, niin että paha kommentoida. Itse olen hevijuuseri.
Mika,
ne liikennevalot tuppaavat olemaan siellä jostain syystä. Mäkin olen tässä ehtinyt jonkin verran perehtyä ja raudankovaksi faktaksi jää, että autoilijan ongelma on toinen autoilija, joka kirottu tukkii tietä ja jollain tavalla se on vihreiden vika.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:30:06
ne liikennevalot tuppaavat olemaan siellä jostain syystä.
Niin ja osa syistä on täysin /ceestä.
En jaksa enää yksityiskohtaisesti asioita käydä läpi, mutta yhden "hauskan" esimerkin voisin kertoa. Joskus vuonna yksi ja kaksi Manskun pystyi ajamaan Stockalta Haagaan vihreässä aallossa. Tiettyyn aikaan toki. Sitten tuli muutos ja yhtä! valoa säädettiin siten, että siitä sai ajaa täysiä tai muuten jäi valoihin. Noh yleensä jäi valoihin. "hauskinta" tuossa oli se, että se 100m päässä oleva seuraava ja sitä seuraavat olivat edelleen siinä samassa aallossa. Soitin siitä sitten ja sanoin, että muuttakaa nyt ne muutkin kun ei niissä kukaan aja kun se yksi tolppa on punaisella. Eipähän muutettu. Noh sehän tarkoitti sitten sitä, että en siihen yhteenkään enää pysähdellyt.
Samanlaisia idioottimaisuuksia on edelleen Stadi täynnä. Usein pienillä viilauksilla saataisiin isoja muutoksia aikaiseksi. Tahtoa ei toki siihen ole. Ihan turha tulla mullekaan selittämään, että KAIKKI liikennevalot ovat a) tarpeellisia b) oikein säädetty.
Minusta 90% valoista voisi heittää mäkeen ja koventaa samalla rangaistuksia jos ei esimerkiksi suojatien kohdalla pysähdy..
Kyllä mä sen uskon, että aina on parantamisen varaa asioissa, mutta tavallisesti kun vaaditaan vihreää aaltoa jonnekin, vaaditaan itse asiassa, että MINUN! liikkumiseni pitää saada prioriteetti. Paha tohon on kommentoida kun en tiedä mistä valoista puhut enkä miksi ne oli laitettu vaihtumaan kuten oli. Luultavasti poikittaisen liikenteen määrä oli kasvanut.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:42:35
Kyllä mä sen uskon, että aina on parantamisen varaa asioissa, mutta tavallisesti kun vaaditaan vihreää aaltoa jonnekin, vaaditaan itse asiassa, että MINUN! liikkumiseni pitää saada prioriteetti. Paha tohon on kommentoida kun en tiedä mistä valoista puhut enkä miksi ne oli laitettu vaihtumaan kuten oli. Luultavasti poikittaisen liikenteen määrä oli kasvanut.
Mannerheimintie. Tullinpuomin jälkeen oleva suora. Laskes joskus montako tolppaa siinä on ennen ensimmäistä kurvia. Siinä ei tainnut poikittaisliikennettä olla...
Siinä vaan esimerkki miten voidaan pölhöillä ja pölhöillään edelleenkin.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:02:56
Noin muuten kannattaa tajuta kaupunkiliikenteestä, että mikäli sen viemää kaistakilometrimäärää, käytännössä autojen lukumäärää, ei saada leikattua, ruuhka yksinkertaisesti ei voi olla vältettävissä vaan sitä voi ainoastaan siirtää paikasta toiseen. Mitkään kaistat, rampit tai tunnelit eivät auta kuin hetkisen.
Ja vastaus on, että ruuhkatullit, koska Oskalan väite.
Ensinnäkin, olet johdateltu; toiseksi, olet hölmö.
Ihmisen ja tavaran liikkumisen tarve ei muutu rahastamalla; vain rahastamisen kohde vaihtuu. Sama asia kuin ilmaisessa joukkoliikeenteessä: osa maksuista siirtyy niille, jotka eivät matkusta.
Ihanko oikeasti uskot, että lopullinen maksaja on "paha kapitalisti?" Kaikki mahdolliset maksut siirtyvät aina lopulta kuluttajan (sinun) maksettavaksi. Jessus sentään tätä naivismin määrää.
Quote from: KJ on 13.04.2013, 01:04:53
***
Ihanko oikeasti uskot, että lopullinen maksaja on "paha kapitalisti?" Kaikki mahdolliset maksut siirtyvät aina lopulta kuluttajan (sinun) maksettavaksi. Jessus sentään tätä naivismin määrää.
Älkääkä nyt jumaliste hyvyyksissänne unohtako tätä: artisti maksaa. Ei EU, ei hyvien aikomusten ministeriö. Niillä ei ole rahaa, ne kaivavat sen
sinun taskustasi.
Quote from: Mika.H on 13.04.2013, 00:39:00
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:30:06
ne liikennevalot tuppaavat olemaan siellä jostain syystä.
Niin ja osa syistä on täysin /ceestä.
En jaksa enää yksityiskohtaisesti asioita käydä läpi, mutta yhden "hauskan" esimerkin voisin kertoa. Joskus vuonna yksi ja kaksi Manskun pystyi ajamaan Stockalta Haagaan vihreässä aallossa. Tiettyyn aikaan toki. Sitten tuli muutos ja yhtä! valoa säädettiin siten, että siitä sai ajaa täysiä tai muuten jäi valoihin. Noh yleensä jäi valoihin. "hauskinta" tuossa oli se, että se 100m päässä oleva seuraava ja sitä seuraavat olivat edelleen siinä samassa aallossa. Soitin siitä sitten ja sanoin, että muuttakaa nyt ne muutkin kun ei niissä kukaan aja kun se yksi tolppa on punaisella. Eipähän muutettu. Noh sehän tarkoitti sitten sitä, että en siihen yhteenkään enää pysähdellyt.
Samanlaisia idioottimaisuuksia on edelleen Stadi täynnä. Usein pienillä viilauksilla saataisiin isoja muutoksia aikaiseksi. Tahtoa ei toki siihen ole. Ihan turha tulla mullekaan selittämään, että KAIKKI liikennevalot ovat a) tarpeellisia b) oikein säädetty.
Komps!
Samaa asiaahan on jo käsitelty aikoinaan tässä ketjussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,35206.msg475127.html#msg475127 (http://hommaforum.org/index.php/topic,35206.msg475127.html#msg475127)
Quote from: Octavius on 06.10.2010, 02:33:23Onhan Helsinki tietysti niemi ja liikenteellisesti looginen sumppu, sitä ei kai kukaan voi kiistää.
Noissa Vihreiden linjauksissa unohdetaan vain pari asiaa. Jonkun on maksettava laskut ja joidenkin tehtävä töitäkin, että lasku saadaan maksettua. Niin kamalan yllättävää kuin se saattaa ollakin, on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat autoa tehdäkseen töitä. Se on aivan sitä reaalitodellisuutta.
Toinen asia, joka jaksaa ainakin minua ihmetyttää on seuraava. Vaikka Helsinki onkin Suomen ainoa kaupunki, on Euroopassa ja maailmalla paljon suurempia kaupunkeja kuin pikkuhelsinki, joissa liikenne sujuu aivan ok. Ilman tietulleja, ilman keinotekoisia esteita tai muuta ihmisten liikkumista rajoittavaa toimintaa.
Yksi työurani mieleenpainuvimpia hetkiä oli näky, kun Pekka Sauri sai varmaan elämänsä orgasmin katsellessaan Espan ruuhkaa muutama vuosi sitten. Espalla oli silloinkin menossa jokavuotinen kadun remontti, eli toinen kaista oli puoli vuotta jonain rakennusmonttuna.
'Hikoilkoon autoissaan'.
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 21:46:11
Bussi on äärimmäisen saastuttava liikkumismuoto. Yksin nykyaikaisella henkilöautolla eli vm. 2005 henkilöautolla matkustaen syntyy vähemmän päästöjä per henkilö per km kuin bussista, jonka kyydissä on 11 ihmistä tai vähemmän. Jos henkilöautolla matkustaa kaksi, päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin täysi bussi (istumapaikat). Henkilöautolla kolmen matkustaessa bussia ei saa niin täyteen seisoviakaan matkustajia, että se päihittäisi henkilöauton päästöjen vähyydellä.
Jotenkin minä väännän tämän päässäni siihen kuvitelmaan, että mielestäsi nykyaikaisessa bussissa olisi 22 istumapaikkaa. En tiedä missä olet bussilla matkustanut, mutta ilmeisesti et ainakaan Tampereen pääreiteillä, tuskin Helsinginkään. Esim. TKL:n suurimmissa autoissa on 52 istumapaikkaa, seisomapaikat päälle.
Siltä osin olet toki oikeassa, että jotta bussi olisi ympäristön kannalta perusteltu, sillä on oltava matkustajia (jotka muuten käyttäisivät henkilöautoja). Ruuhka-aikaan näin onkin. Aina ei ole ja tällöin haetaan muita perusteita.
Parempi kapasiteetti raskaasti liikennöidyillä reiteillä saavutetaan raitiovaunulla.
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 21:46:11
Siksi on järjetöntä edesauttaa bussiliikennettä kaupungeissa. Ja järjetöntä on myös haitata henkilöautoliikennettä. Siksi vihreät näitä molempia asioita ajaa.
Henkilöautolla on toki paikkansa, mutta monin paikoin, erityisesti ruuhkassa, se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 21:46:11
Vihreä aalto on järkevin tapa sujuvoittaa ja turvallistaa liikennettä saamalla ajonopeudet kuriin. Jos vihreä aalto on viritetty 50 km/h nopeudelle, kukaan ei aja kovempaa. Hauska yksityskohta on Tampereen Hämeenkatu. Jos ajaa sen päästä päähän sallittua nopeutta 40 km/h, joutuu pysähtymään kaksi kertaa välillä Hämeenpuisto-Rautatienkatu. Jos ajaa noin 75 km/h, pääsee läpi pysähtymättä eli "vihreässä aallossa".
Tampereella bussikaistat on varattu busseille 24/7, vaikka arkisin busseja ei juurikaan kulje klo 22 - 24 eikä ollenkaan klo 0-5. Viikonloppuina taitaa olla vain klo 2 - 7 rauhoitettu. Mutta ajapas bussikaistaa tuolloin, kun busseja ei ole liikenteessä, niin voi-voi, Reinikasen kollegat sakottavat.
Vihreä aalto saadaan kyllä toimimaan, mutta tiettyjä erikoistilanteita lukuun ottamatta vain jompaan kumpaan suuntaan kerrallaan. 75 km/h Hämeenkadulle on mieletön risteävän liikenteen takia, sekä tietysti myös niiden bussien takia, joiden olemukseen kuuluu se että ne pysähtelevät muistakin syistä kuin liikennevalojen takia. Henkilöautot Hämeenkadulla ovat suhteellisen hyödyttömiä eikä Tampere paljon menettäisi sillä, että henkilöautot siellä kiellettäisiin vallan.
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 22:10:56
Ei ole yksinkertaista, ei. Jos saisin kymmenen vuoden bruttopalkkani nettona kouraan, ratkaisisin Tampereen liikenteen sujuvaksi viikossa ja Helsingin kuukaudessa. Jos saisin kysyä asiaa ilmaiseksi taksikuskeilta, ratkaisin kummatkin kaupungit päivässä.
Haittaako, jos en usko?
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 22:57:07
Quote from: junakohtaus on 12.04.2013, 22:43:47
Mä vain muistelin kun joskus silloin Klaude Kopteri vaati ratikoiden poistamista Helsingistä, koska ne haittaavat liikennettä, ja taksikuskien mielipiteet epäilemättä ovat samaa tasoa.
Mitähän pahaa tuossa vaatimuksessa oikein on? Väärin ajateltu, vai?
Niin. Raitiovaunut ovat liikennettä. Huomattavasti tehokkaampaa liikennettä kuin henkilöautot.
Quote from: Mika.H on 12.04.2013, 23:11:11
Kyllä sitä on ajateltu. Perussyy on se, että samaan tilaan mahtuisi huomattavasti enemmän busseja, joka sitten taas nopeuttaisi joukkoliikennettä.
Ei, vaan päinvastoin. Raitiovaunu on paljon tehokkaampi väline kuin bussi, siis siinä saadaan vaadittuun katutilaan nähden kuljetettua enemmän matkustajia.
Vielä tehokkaampia ovat metro ja lähijuna, mutta myös kalliimpia.
Quote from: Mika.H on 12.04.2013, 23:42:07
Quote from: Jane Doe on 10.04.2013, 11:26:56
–?Kun Tukholmassa vuonna 2006 otettiin ruuhkamaksut käyttöön, niin liikenteen määrä ei vähentynyt koko Tukholmassa kuin 2-3 prosenttia, keskustassa tullien sisällä 9-14 prosenttia ja tullauspisteiden kohdalla 20 prosenttia, mutta jonoissa seisoskelu väheni 30-50 prosenttia, Oskala kirjoittaa blogissaan.
Mielenkiintoinen yhtälö. Uskoo ken tahtoo. Minä en.
Liikennehallinnon sivuilta: http://www.transportstyrelsen.se/Vag/Trangselskatt/Fragor--svar/Fragor--svar-for-Goteborg/Fragor-svar-om-trangselskatt-i-goteborg1111/Paverkar-trangselskatt-verkligen-trangseln-Hur-ar-det-till-exempel-i-Stockholm/
Quote
Suurkaupungissa, jossa on paljon liikennettä, ruuhkavero ei ratkaise kaikkia ongelmia. Liikenne voidaan nähdä virtana, jos tiettyjä paikkoja suljetaan niin virta etsiytyy muihin osiin. Joten varmasti Tukholmassa on edelleen ruuhkia, mutta ei yhtä paljon, ei samoissa paikoissa ja jonotusajat ovat vähentyneet n. 30-50 prosenttia.
Käännös minun. Jollet tätä usko niin mitä sitten?
Quote from: Mika.H on 13.04.2013, 00:49:11
Mannerheimintie. Tullinpuomin jälkeen oleva suora. Laskes joskus montako tolppaa siinä on ennen ensimmäistä kurvia. Siinä ei tainnut poikittaisliikennettä olla...
Miten niin ei ole poikittaisliikennettä? Molemmin puolin katua on vieri vieressä 6-8-kerroksisia taloja. Asukkaita on yksistään näissä rakennuksissa luultavasti satoja ellei päälle tuhat. Kun nämä asukkaat liikkuvat kotoaan lähestulkoon minne tahansa, niin joko lähtiessään tai palatessaan he joutuvat yleensä Mannerheimintien ylittämään. (Tai jos käyttävät raitiovaunua, niin he joutuvat ylittämään vain omanpuoleisensa ajoradan, mutta sen he sitten joutuvat tekemään sekä lähtiessä että palatessa.)
Jos liikennevaloja ei olisi, jalankulkijoilla olisi voimassaolevan lain mukaan etuoikeus
aina kun katua ylittävät (suojatietä pitkin). Siitäkös autoilijat pitäisivät? Nyt liikennevalojen ansiosta tätä liikennettä sentään pätkitään.
Noin muuten tässä vähän eksytään aiheesta. Pitäisikö kaupunkiliikenteelle yleisesti ottaen tehdä ihan oma ketjunsa?
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:42:35
Kyllä mä sen uskon, että aina on parantamisen varaa asioissa, mutta tavallisesti kun vaaditaan vihreää aaltoa jonnekin, vaaditaan itse asiassa, että MINUN! liikkumiseni pitää saada prioriteetti.
Itse kuitenkin vaadit ehdotonta prioriteettia sille joukkoliikenteellesi. ???
Quote from: KJ on 13.04.2013, 01:04:53
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:02:56
Noin muuten kannattaa tajuta kaupunkiliikenteestä, että mikäli sen viemää kaistakilometrimäärää, käytännössä autojen lukumäärää, ei saada leikattua, ruuhka yksinkertaisesti ei voi olla vältettävissä vaan sitä voi ainoastaan siirtää paikasta toiseen. Mitkään kaistat, rampit tai tunnelit eivät auta kuin hetkisen.
Ja vastaus on, että ruuhkatullit, koska Oskalan väite.
Ensinnäkin, olet johdateltu; toiseksi, olet hölmö.
Ihmisen ja tavaran liikkumisen tarve ei muutu rahastamalla; vain rahastamisen kohde vaihtuu. Sama asia kuin ilmaisessa joukkoliikeenteessä: osa maksuista siirtyy niille, jotka eivät matkusta.
Ihanko oikeasti uskot, että lopullinen maksaja on "paha kapitalisti?" Kaikki mahdolliset maksut siirtyvät aina lopulta kuluttajan (sinun) maksettavaksi. Jessus sentään tätä naivismin määrää.
Oliko tämä purkaus jotenkin olevinaan vastaus minulle? En mä ole mitään tuollaista puhunut. Itse asiassamä olen jopa erikseen sanonut että en kannata ruuhkamaksuja enkä muitakaan pelkästään autoilun helpottamiseen tähtääviä toimia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.04.2013, 09:59:48
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:42:35
Kyllä mä sen uskon, että aina on parantamisen varaa asioissa, mutta tavallisesti kun vaaditaan vihreää aaltoa jonnekin, vaaditaan itse asiassa, että MINUN! liikkumiseni pitää saada prioriteetti.
Itse kuitenkin vaadit ehdotonta prioriteettia sille joukkoliikenteellesi. ???
Joo kyllä. Ruuhka ei ole vältettävissä, mutta sen ei saa antaa halvaannuttaa liikennettä. Vapaassa maassa ei ole julkisen vallan asia puuttua siihen, jos jonkun käsitys hauskasta iltapäivästä on kököttää autossa jumissa, mutta kaupunkia se ei saa lamaannuttaa.
Voit ajatella sen myös niin, että yhteen pitkään raitiovaunuun mahtuu muistaakseni 140 ihmistä ja ruuhka-aikaan niissä myös on se määrä matkustajia. Helsingissä keskimäärin henkilöauton kyydissä on 1,3 henkilöä, joten yksi ratikka vetää yli sadan auton ihmiset. Ei kauaa tarvitse miettiä kumman ehdoillla pitäisi kaupungissa mennä.
Mika H,
Oami tossa on ehtikin mainita siitä Manskun suorasta. Mä en nyt tosiaan tiedä miksi siellä mitäkin on tehty, mutta kyllä sillä pätkällä liikennettä sinänsä on pitkin ja poikin.
Mika H:lla oli hyvä esimerkki valojen rytmityksestä. Tulipa siitä mieleen ajat jolloin asuin Kalliossa ja työpaikka oli Espoossa. Työhöni kuului lähteä asiakastapaamisiin about kaksi kertaa viikossa johonkin päin Suomea. Ajoin siis joka aamu kaupungista ulospäin, eli ruuhkaliikennettä vastaan. Silti ne samat jonot kerättiin meikäläiselle.
Esim. Vihdintiellä joutui pysähtymään jokaisiin liikennevaloihin välillä Haagan liikenneympyrä Kehä III! Jokaisiin! Sama vika Mäkelänkadulla, jokaisiin välillä Hämeentie Pohjolankatu! Ymmärrän, että liikenteen sujuvuus on ongelma Hämeentien ja Koskelantien välillä, sillä liikennettä on paljon ja rajusti poikkikatuja. Mutta mitä v***ua tapahtuu välillä Koskelantie Pohjolankatu? On täysin älytön ajatus, että Mäkelänkatu, Pohjolankatu ja Vaakalinnuntie voisivat syöttää niin paljon autoja, että Tuusulanväylä (moottoritie) ei pystyisi hanskaamaan tuota määrää. Ja tämä siis aamulla välillä 7-8! Sama vika Kustaa Vaasan tien ja Lahdenväylän kanssa.
Tämä ei nyt ole kirjoitus, jolla pyritään vittuilemaan meidän omalle sporauskovaiselle Pekka Saurillemme. En vaan usko, että hän on ajatellut näitä asioita ja tuntee tätä ilmiötä. On puhtaasti tiedon puutetta väittää, että Helsinki ei pyrkisi tietoisesti haittaamaan autoliikennettä. Persaukisen kaupungin ajatus on se, että haittaamalla autoliikennettä ihmiset saataisiin siirtymään julkisiin. Ongelma vaan on siinä, että julkinen ei toimi! Nyt siis jää vain haittaaminen ja valoissa seisoskelu. Ideologia ajaa aina järjen edelle. Näin toki tapahtuu kaikessa muussakin tässä kaupungissa.
Helsinki on muutakin kuin se niemi, jonka liikenteestä pekat ammentavat käsityksensä kokonaisuudesta. Menkääpä julkisella Konalasta Jakomäkeen ja miettikää, kuinka aikaa vievää ja hankalaa se on verrattuna omalla autolla liikkumiseen, vaikka sitä haitataankin. Miksi pääsen zygällä puolessa ajassa Kannelmäestä Pihlajamäkeen verrattuna julkiseen? Koska saureja ei kiinnosta. He ajavat sädekehä päänsä päällä "puhtaalla" raitiovaunulla, jonka sähkö tuotetaan kivihiilellä ja Sosnovyi Borilla.
Käyn säännöllisesti työni vuoksi mm. Soulissa, Tokiossa ja Saksassa Kölnin/Bonnin alueella. Mahtavia esimerkkejä siitä, kuinka oikein hoidetulla julkisella pääsee aina ja joka paikkaan. On selvää, että keskittymät ovat niin suuria, että väkeä (maksajia) löytyy enemmän kuin Helsingissä. Silti uskon, että Helsinki voisi tarjota parempia palveluita, jos jumalauta edes yrittäisi! Nyt vaan upotellaan miljoonia automaattimetroihin ja eletään pää syvällä percssä niemellä, jonka kuvitellaan olevan koko kaupunki.
Summa summarum:
Helsinki ei edes yritä hanskata liikennettä. Se ainoastaan haittaa yksityisautoilua tarjoamatta sille vaihtoehtoa. Tässä kaupungissa ei järjellä juhlita!
Quote from: JoKaGO on 12.04.2013, 23:58:09
Satu Hassi, silloin kun vielä kannatti ydinvoimaa :o ja oli muutenkin järkevä :o :o :o ehdotti, että Tampereella olisi keskustassa sellainen systeemi, että TKL:n kuukautislippu vaadittaisiin henkilöautoiltakin keskustan alueella. Mitään pysäköintimaksuja ei tarvitsisi maksaa. Tai vastaavasti, voisi matkustaa vapaasti julkisilla silloin, kuin se sopii ja omalla "kinnerillä", kun se sopii.
Tämä on täysin OT, mutta kai se sallitaan näin raukeansateisen lauantain kunniaksi. Olin kuuntelemassa yhden nimeltä mainitsemattoman yliopiston esitelmää, siitä kuinka Suomesta voitaisiin tehdä "hiilivapaa". Ydinvoiman lisäystä, vesipropellia yms. Yksi ukko, joka oli tutkimusryhmässä kertoi, että Vihreät De Röda oli katsonut heidän esityksen ja todenneet, että tämähän on tosi hyvä. Ukko sanoi, että oli pakko tarkistaa laskelmia ja koko perusajatusta. Hänelle tuli nimittäin fiilis, että tässä on oltava jotain vikaa, jos se on Satu Hassista hyvä. ;D
Olen hyvin samaa mieltä siitä, että julkinen toimii noin kolmasosaan siitä mitä sen pitäisi. Miksi näin on, siitä emme varmaankaan ole samaa mieltä. Täältä katsoen koko liikennejärjestelmä on rakennettu henkilöautoa varten (itse asiassa Smith-Polvinen on ainoa suunnitelma mitä koko asiasta koskaan on tehty ja sitä on siitä lähtien ajettu käärmeenä pyssyyn) ja julkinen liikenne on jätetty noin vuoden 1970 tasalle sillä ajatuksella, että lähiöstä on bussilinja ytimeen niin mitä te kitisette, kulkeehan se.
Minua vähän häiritsee koko keskustelun sävy, on fanaattisia julkisen liikenteen puolestapuhujia joiden mielestä tiivis kaupunkirakenne on joku itseisarvo ja asukaspysäköintipaikalle kadunvarressa voidaan laskea joku tietty, korkea hinta. Suorastaan ideologista vastustusta, joka ei oikeasti huomioi ihmisten tarpeita ja mukavuudenhalua.
Henkilöauto on mukava tapa liikkua, miksi ei kehitettäisi sitä? Turha selittää, että autoilija olisi joku nettohyötyjä yhteiskunnassa, kyllä tyypillinen autoilija on nimenomaan nettomaksaja, joka saa yhteiskunnalta vähemmän kuin maksaa.
Pääkaupunkiseudulla on runsaasti PELTOJA, miksi meillä muka olisi tarve ahtaa kaikki asukkaat samalle niemelle ja sitten itkeä kun yhyy Jätkässä on saman verran parkkipaikkoja kuin muissakin uusissa lähiöissä, joissa niitä on liian vähän?
Jos Helsinkiläisessä autossa on keskimäärin 1,3 matkustajaa niin sehän kertoo, että tyypillinen matkustaja on esimerkiksi perheenäiti, joka työmatkallaan vie samalla lapsen hoitopaikkaan. Heille siis riittäisi kaksipaikkainen ajoneuvo. Miksi tällaisia ajoneuvoja ei a) suosita verotuksellisin keinoin, b) rakenneta Suomessa, kyllähän meillä työttömiä tekijöitä olisi???
http://www.ted.com/talks/kent_larson_brilliant_designs_to_fit_more_people_in_every_city.html (http://www.ted.com/talks/kent_larson_brilliant_designs_to_fit_more_people_in_every_city.html) tässä on minusta poikkeuksellisen hienoa ajattelua, kun on päästy vähän pidemmälle siitä "ahdetaan kaikki mahdollisimman tiiviisti neukkukuutioihin joista sitten liikutaan ratikalla tai hengaillaan kadulla" -ajattelutavasta.
Kyllä tuo ruuhkamaksu hyvin sopii kansalaisille. Suomalaiset kun rakastavat veroja vaikka siitä välillä purnaavatkin. Suomessa rekisteröity auto on varmaan maailman verotetuin auto. Sekä välillisesti että suoraan. Käyttö on myös verotettu ja polttoaine autoihin. Ruuhkamaksu olisi hyttysen pissa tässä yhtälössä eli nyt vaan eduskunnan eteen vaatimaan ruuhkamaksuja vihervasemmiston kanssa. Kyllä Jutta ja Jykke teidän tuskan ymmärtää ja mätkis... taas tuli autoille yksi ihana vero lisää ja kansa kiittää.
QuoteMinua vähän häiritsee koko keskustelun sävy, on fanaattisia julkisen liikenteen puolestapuhujia joiden mielestä tiivis kaupunkirakenne on joku itseisarvo ja asukaspysäköintipaikalle kadunvarressa voidaan laskea joku tietty, korkea hinta. Suorastaan ideologista vastustusta, joka ei oikeasti huomioi ihmisten tarpeita ja mukavuudenhalua.
Henkilöauto on mukava tapa liikkua, miksi ei kehitettäisi sitä? Turha selittää, että autoilija olisi joku nettohyötyjä yhteiskunnassa, kyllä tyypillinen autoilija on nimenomaan nettomaksaja, joka saa yhteiskunnalta vähemmän kuin maksaa.
Pääkaupunkiseudulla on runsaasti PELTOJA, miksi meillä muka olisi tarve ahtaa kaikki asukkaat samalle niemelle ja sitten itkeä kun yhyy Jätkässä on saman verran parkkipaikkoja kuin muissakin uusissa lähiöissä, joissa niitä on liian vähän?
Hinnoista päätellen tiivis kaupunki on erittäin haluttua mestaa. Ei oikeasti pitäisi olla mitään syytä miksei sellaista voisi tehdä lisääkin. Kadunvarsiparkin hinnasta olen itse asiassa samaa mieltä, lähinnä siitä voi sanoa että siitä veloitettavaa maksua kannattaisi korottaa sen verran, että tilaa alkaisi syntyä paremmin.
Viimeiset 50-60 vuotta on nimenomaan kehitetty henkilöautoilua liikennejärjestelmänä enkä minä ainakaan ole kuullut julkisten käyttäjien pitävän samanlaista tasaista parkua systeemien huonoudesta kuin autojengi täälläkin vetää ihan rutiinilla. Ei niitä motareita ja ramppeja busseille tai tavaraliikenteelle tarvita, ne pärjäisivät kyllä vähemmälläkin.
Pelloille levittämistäkin on harrastettu ja juuri sillä on saatu aikaan automaata, johon edes autoilijat itse eivät ole tyytyväisiä. Sprawl, kuten termi kuuluu, tuottaa niin saatanasti uutta liikennettä, että jälleen kerran se ei mahdu mihinkään ja taas pitää levittää jne. Lisäksi väljä rakentaminen on niin tehotonta, että sillä ei mitään asuntopulaa ratkaista; jälleen kuten on viimeisten 50 vuoden aikana nähty.
Jätkän parkkipaikoista mun henkilökohtainen valituksenaiheeni kohdistuu niiden kahteen aspektiin: ne maksatetaan kaikilla, myös niillä jotka eivät niitä tarvitse, ja hei, kukapa ei iloisena sponsoroisi naapurin autoilua 35 tonnilla?, ja parkkinormi rajoittaa mahdollisuutta rakentaa lisää asuntoja.
Mulla ei muuten olisi mitään sitä vastaan, jos raiteiden varrelle laitettaisiin tiivistä keskieurooppalaistyyppistä pientaloa niille, joiden mielestä kerrostalo sux. Sellainen alue on tonttitehokkuudeltaan erittäin korkea.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 15:40:58
Hinnoista päätellen tiivis kaupunki on erittäin haluttua mestaa. Ei oikeasti pitäisi olla mitään syytä miksei sellaista voisi tehdä lisääkin. Kadunvarsiparkin hinnasta olen itse asiassa samaa mieltä, lähinnä siitä voi sanoa että siitä veloitettavaa maksua kannattaisi korottaa sen verran, että tilaa alkaisi syntyä paremmin.
Jotenkin ajattelisin, että ei se tiiviys tässä hintaa nosta, vaan esim. alueen palvelut ja liikenneyhteydet. Jos liikenneyhteyksiä parannettaisiin tästä aiemmin mainitusta "lähiöstä bussilla keskustaan ja siitä sitten eteenpäin" -mallista muuhun suuntaan, poistuisi yksi haluttavuustekijä. Toisaalta esimerkiksi jostain Ison-Omenan tai Itäkeskuksen tienoiltakaan ei keskustaan välttämättä palveluiden puolesta ole hirveän usein asiaa.
Kadunvarsiparkissa minusta pitäisi taas unohtaa se ainainen "ratkaistaan autoiluongelma nostamalla hintaa kohtuuttomasti" ja ajatella taas vähän uudella tavalla. Mitä jos porrastettaisiin hinta vaikka auton pituuden mukaan? Iso sedan-mallinen auto tai vaikka pakettiauto vie kuitenkin paljon enemmän tilaa kuin pieni hatchback.
Innolla odotan sitä, että kadunvarsipaikoista nipistetyille vihreille pyöräparkeille laitetaan myös hintalappu.
QuoteViimeiset 50-60 vuotta on nimenomaan kehitetty henkilöautoilua liikennejärjestelmänä enkä minä ainakaan ole kuullut julkisten käyttäjien pitävän samanlaista tasaista parkua systeemien huonoudesta kuin autojengi täälläkin vetää ihan rutiinilla. Ei niitä motareita ja ramppeja busseille tai tavaraliikenteelle tarvita, ne pärjäisivät kyllä vähemmälläkin.
Julkista liikennettä ei toisaalta ole yhtä paljon kiusattu ja verotettu jatkuvasti. Itseasiassa julkista liikennettä jopa subventoidaan yhteiskunnan toimesta, mitäpä valittamista sellaisessa olisi... Sen sijaan autoilun kulut kasvavat jatkuvasti ja erilaisilla liikennevalo- ja kaistajärjestelyillä autoilua on hankaloitettu. Ja nyt kityvihreät saavat orgasmeja jo pelkästä ajatuksesta, että ratikkaa haittaavasta huonosta pysäköinnistä voitaisiin lätkäistä jopa 500€ sakko - minusta hieman kohtuutonta, kun sellainen virhe voi sattua oikeasti vahingossa ja ko. summa olisi tavalliselle työssäkäyvälle ihmiselle aika iso.
QuotePelloille levittämistäkin on harrastettu ja juuri sillä on saatu aikaan automaata, johon edes autoilijat itse eivät ole tyytyväisiä. Sprawl, kuten termi kuuluu, tuottaa niin saatanasti uutta liikennettä, että jälleen kerran se ei mahdu mihinkään ja taas pitää levittää jne. Lisäksi väljä rakentaminen on niin tehotonta, että sillä ei mitään asuntopulaa ratkaista; jälleen kuten on viimeisten 50 vuoden aikana nähty.
En tarkoittanut pellolla pelkästään pientaloalueita kaukana keskustasta vaan myös etäisempiä tiiviimmän rakentamisen alueita. Ei joku Vuosaaren tai Ison-Omenan seutu minusta erityisen väljästi ole rakennettu, silti kummastakin pääsee liikkumaan sekä julkisilla että autolla järkevästi. Lähinnä kritisoin sitä, että onko keskusta-alue oikeasti pakko rakentaa epäviihtyisän tukkoon, kun meillä kuitenkin on runsaasti tilaa eri puolilla käytettävissä. Pitäisi ajatella pääkaupunkiseutua kokonaisuutena, ei pelkkää [ydin]keskustaa.
QuoteJätkän parkkipaikoista mun henkilökohtainen valituksenaiheeni kohdistuu niiden kahteen aspektiin: ne maksatetaan kaikilla, myös niillä jotka eivät niitä tarvitse, ja hei, kukapa ei iloisena sponsoroisi naapurin autoilua 35 tonnilla?, ja parkkinormi rajoittaa mahdollisuutta rakentaa lisää asuntoja.
Yhteiskunnassa maksatetaan monta juttua muilla. Joudun maksamaan monikulttuurista, skeittipuistoista, julkisesta liikenteestä, oopperasta ja lasten päivähoidosta, vaikka en näitä palveluita käytä. Miksi juuri pysäköinti olisi se kohta, jossa yhteisen maksamisen pitäisi loppua? Tai toisinpäin: maksan parkkipaikkani mielellään 100% itse, kunhan saan maksuvapautuksen esim. mainitsemistani asioista.
QuoteMulla ei muuten olisi mitään sitä vastaan, jos raiteiden varrelle laitettaisiin tiivistä keskieurooppalaistyyppistä pientaloa niille, joiden mielestä kerrostalo sux. Sellainen alue on tonttitehokkuudeltaan erittäin korkea.
Itse en jaksa olla kovin huolestunut tonttitehokkuudesta, maata Suomessa riittää.
Jos siitä aloitetaan mistä olemme samaa mieltä, niin aluekeskuksia todellakin pitäisi kehittää kunnon paikallisiksi keskustoiksi. Tällä hetkellä tosin ollaan tuhoamassa Itiksestä sitä mahdollisuutta aika peruuttamattomasti, koska meidän jostain syystä kannattaa maksaa noin 50-70 miljoonaa siitä, että sipoolaisten työmatka nopeutuu 90 sekuntia. Toisaalta palvelut ja liikenneyhteydet nimenomaan seuraavat tiiviydestä, koska palvelut tarvitsevat käyttäjiä ja joukkoliikenne joukkoja eikä motariakaan ole mieltä vetää metsän keskelle.
Sinusta en tiedä, mutta itse koen aika eri asioiksi maksaa veroa tai suoraan piffata naapurille puolet sen hallipaikasta.
500 euroa pikavoittoa siitä, että tukkii koko kaupungin kun on voittanut ajokorttinsa arpajaisissa on ihan minimi ja kohtuullisuuden alarajaa. Pysyy kotona jos ei sen vertaa hallitse ajoneuvoaan ihmisten ilmoilla että tajuaa mihin sen jättää lojumaan.
Tonttitehokkuuden ongelma ei niinkään ole maan riittävyydessä kuin siinä, että ihmiset yleensä eivät pysy kotonaan vaan tahtovat liikkua sinne, tänne ja tonne, ja autoilu oikeasti vie niin paljon tilaa, että kohta ei muuta olekaan kuin motaria ja ramppia eikä sillä autolla sittenkään tahdo päästä minnekään.
Omasta puolestani en muuten niin hosuisi sitä asukaspysäköinnin hintaa nostamaan. Ei se oikeastaan mua liikuta jos tölikalaiset tahtovat ajaa pillurallia korttelin ympäri ja niistä on kivaa kun saa etsiä parkkipaikkaa. Meidän kulmilla autoja on noin 20 prosentilla talouksista ja paikka löytyy aina vaivatta.
Ei Helsingissä mitään ruuhkia ole. Kävisivät ruuhkista sellaisen asian toteamassa jossain oikeassa metropolissa.
Kysymys on vain siitä ettei kaupungin rahat riitä (kun niitä rahanreikiä keksimällä keksitään ja ulkomailta asti tuodaan), eikä ns. "ruuhkasta".
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 16:27:31
Jos siitä aloitetaan mistä olemme samaa mieltä, niin aluekeskuksia todellakin pitäisi kehittää kunnon paikallisiksi keskustoiksi. Tällä hetkellä tosin ollaan tuhoamassa Itiksestä sitä mahdollisuutta aika peruuttamattomasti, koska meidän jostain syystä kannattaa maksaa noin 50-70 miljoonaa siitä, että sipoolaisten työmatka nopeutuu 90 sekuntia. Toisaalta palvelut ja liikenneyhteydet nimenomaan seuraavat tiiviydestä, koska palvelut tarvitsevat käyttäjiä ja joukkoliikenne joukkoja eikä motariakaan ole mieltä vetää metsän keskelle.
Mitä Itiksestä ollaan tuhoamassa?
QuoteSinusta en tiedä, mutta itse koen aika eri asioiksi maksaa veroa tai suoraan piffata naapurille puolet sen hallipaikasta.
Totta, toisaalta taloyhtiöissä joutuu muutenkin maksamaan monesta turhasta asiasta: 1. kerroksen asukkaat maksavat hissistä, terveet ihmiset liikuntakyvyttömille sopivista ovista, lapsettomat leikkipaikoista jne. Ei mitenkään poikkeuksellinen tilanne siis. Toisaalta olen kyllä samaa mieltä siitä, että kustannukset voisi jyvittää paremminkin.
Quote500 euroa pikavoittoa siitä, että tukkii koko kaupungin kun on voittanut ajokorttinsa arpajaisissa on ihan minimi ja kohtuullisuuden alarajaa. Pysyy kotona jos ei sen vertaa hallitse ajoneuvoaan ihmisten ilmoilla että tajuaa mihin sen jättää lojumaan.
500 euroa on täysin päätön hinta pysäköintivirheestä. Kuten toisaalta pysäköintivirhemaksut muutenkin.
Eikä kyse todellakaan ole siitä että täysin hallitsemattomat ihmiset jatkuvasti tekisivät tällaisia tahallisia "lojumaan jättämisiä", vaan satunnaisesta arviointivirheestä, kaikki eivät välttämättä huomaa, miten paljon tilaa joku ratikka vaatii. Jos 500€ sakkoja pitäisi tästä jollekin antaa niin se olisi Pekka Saurille, joka on hoitanut lumityöt niin huonosti, että autoilijoille on peräti useamman kerran tänäkin talvena moinen vahinko sattunut.
QuoteTonttitehokkuuden ongelma ei niinkään ole maan riittävyydessä kuin siinä, että ihmiset yleensä eivät pysy kotonaan vaan tahtovat liikkua sinne, tänne ja tonne, ja autoilu oikeasti vie niin paljon tilaa, että kohta ei muuta olekaan kuin motaria ja ramppia eikä sillä autolla sittenkään tahdo päästä minnekään.
Mikä ongelma siinä on, jos meillä on paljon ramppeja ja motareita? Oletko ylipäätään liikkunut pääkaupunkiseudulla autolla - liikenteessä todellakin on joitain ongelmakohtia (esimerkiksi kaupungin läpi tapahtuva poikittaisliikenne on tolkuttoman hidasta), mutta ei kyse silti ole siitä, että autolla "ei meinaisi päästä minnekään". Hyvin pääsee!
Ja pääsisi vielä paremmin, jos tehtäisiin tarvittavia toimenpiteitä, eli nostettaisiin ajonopeuksia huomattavasti ja esimerkiksi porrastettaisiin ihmisten työaikoja, jos kaikki eivät joutuisi viettämään 08-16 rytmiä vaan työt alkaisivat esim. klo 07, 08, 09, 10 ja 11 (ja esim. päiväkotien hoitoajat olisi vastaavasti porrastettu, eli kaikille ei riittäisi niitä 08-16 vuoroja) niin ruuhkat hellittäisivät jo merkittävästi.
QuoteOmasta puolestani en muuten niin hosuisi sitä asukaspysäköinnin hintaa nostamaan. Ei se oikeastaan mua liikuta jos tölikalaiset tahtovat ajaa pillurallia korttelin ympäri ja niistä on kivaa kun saa etsiä parkkipaikkaa. Meidän kulmilla autoja on noin 20 prosentilla talouksista ja paikka löytyy aina vaivatta.
Monessa paikassa parkkipaikkoja pystyttäisiin myös lisäämään, esimerkiksi Malminkadulla Kampissa: kadulla sijaitseva autovuokraamo pitää kadunvarsipaikoilla pakettiautojaan, minusta ne voisi poistaa, paikat kun on tarkoitettu pysäköintiin eikä liiketoiminnan harjoittamiseen. Lisäksi hotellin takana olevaa jalkakäytävää ei käytä juuri kukaan, silti se on käsittämättömän leveä - voisi toisen puolen pysäköinnin muuttaa esim. vinoparkiksi, niin autoja mahtuisi helposti tuplamäärä.
Joo siis se on aivan selvää, että Helsinkiä on hoidettu monella tavalla päin helvettiä. Nyt ollaan kuitenkin tässä ja kaupungilla on reilun 400 miljoonan investointikatto vuodessa. Tunneli- ja ramppsedillä puolestaan on varastossa toinen toistaan välttämättömämpiä, suorastaan akuutin huutavia, projekteja pellin hyysäämiseksi ainakin kahdella miljardilla.
Tiesittekö muuten, että keskustatunnelin ei ole edes tarkoitus vähentää pintaliikennettä?
Keksin aika äkkiä monta kohdetta, mistä nipistää lisärahaa. Esimerkkinä vaikka monikulttuuri, kulttuuri, joukkoliikenteen subventointi ja fillareille laitettavat ruuhkamaksut.
Sillä ei minusta ole väliä, vähentääkö keskustatunneli pintaliikennettä vai ei, jos se kuitenkin lisäisi liikenteen sujumista.
500 euroa on edelleen oikein hyvä muistutus ja todellakin vain kohtuuden alalaita siitä, että jättää peltiä lojumaan kaikkien riesaksi eikä ymmärrä myydä kallista laitetta, jota ei osaa käyttää.
Itiksestä puolestaan ollaan lopullisesti tekemässä motarinvarren jättömaata sen sijaan, että tehtäisiin kaupunkia. Liikennemäärät ovat samaa luokkaa kuin Manskulla Oopperan risteyksessä ja jokainen ymmärtää kyllä kumpi on kivempi ympäristö asua ja liikkua. Lisäksi automarketteja on aika helvetisti ennestäänkin, mutta oikeaa paljaalla silmällä kaupungiksi tunnistettavaa kaupunkia ei ole kuin hyvin niukasti.
Varmasti paikallisesti siellä-täällä pystyisi parkkiruutuja lisäämään. En mä tässä fanaattinen ole.
Keskustatunnelin ensimmäinen ongelma on, että se maksaa miljardin, jota ei ole. Toinen ongelma on, että se paitsi ettei vähennä pintaliikennettä, lisää sitä, ja koska katuverkon välityskyky ei miksikään muutu, se pahentaa ruuhkia, ei vähennä niitä. Itse asiassa keskustatunnelin haikailu on vähän samanlainen hullutus kuin yleinen mokutus eli maksaa vitusti, ei ole hyvä mihinkään eikä kukaan suostu sanomaan miksi se pitäisi pistää toimeen.
Joukkoliikenteen subventoinnissa muuten suurin yksittäinen juttu on haja-asujien kakaroiden palveleminen. Se on kallista kilometriä se, kun ajetaan pussinperiä tyhjillä busseilla. Kantakaupungin raitiovaunuliikenne kannattaa itse itsensä.
Mitä tulee nopeuksien nostamiseen, Haaga pysyy paikallaan ja Käpylä myös vaikka Hakamäentien saisi ajaa satasta enkä oikeastaan usko paljoakaan hyvää seuraavan siitä jos Meklua saisi painaa kahdeksaakymppiä Caloniuksenkadulle ja siitä Runskia taas Oopperalle samaa vauhtia.
Miksiköhän aina unohdetaan henkilöautojen taipuvuus moneen erilaiseen tarpeeseen, kun taas joukkoliikenneväline on käytännössä aina pelkästään ihmisten kuljetukseen paikas a paikkaan b. Ihmisten lisäksi kun pitää kuljettaa ostoksia, muuttotarpeita, työkaluja, erilaisia tarvikkeita ja varusteita kunkin karrastuksen/työn vaatimusten mukaan. Miten kuljetat riippuliidintä tai sukellusvarusteita metrossa, ratikassa tai bussissa?
Lisäksi usein tarvitaan siirtymistä paikasta a paikkaan c joka on b:n kanssa päinvastaisessa suunnassa/sinne ei kulje edes linjaa/kulkee huonosti jonka jälkeen pitäisi päästä b:hen ja myöhemmin d:n kautta a:han.
Joukkoliikennevälineet eivät vastaa ollenkaan lapsiperheiden, minkään harrastuksen harrastajien tai työn tekijöitä joka vaatii paljon mukana kuljetettavaa tai edes niitä isompia kauppareissuja tekevien tarpeisiin.
Tottakai on hyvä inistä jos on yksinasuja/korkeintaan toisen samanlaisen kanssa asuva, isot muutot/siirrot hoitaa papan auto ja kaupasta riittää kassillinen viikkoon eikä tee mitään työtä tai harrasta mitään mikä vaatisi kuljetustilaa. Varsinkin kun joukkoliikenneihanteen kustannukset maksatetaan muilla.
Bussit, junat, metrot jne voisi hinnoitella todellisten kulujen mukaan +10% voittoa puskuriksi ongelmiin mikäli valtiolliset/kunnalliset. Yksityiset taas saavat hinnoitella vapaasti, se vain ettei senttiäkään kustannuksista hoideta kuntien/valtion kassasta.
QuoteHenkilöauto on mukava tapa liikkua, miksi ei kehitettäisi sitä? Turha selittää, että autoilija olisi joku nettohyötyjä yhteiskunnassa, kyllä tyypillinen autoilija on nimenomaan nettomaksaja, joka saa yhteiskunnalta vähemmän kuin maksaa.
Henkilöautoliikenne tuottaa Suomen kasvihuonepäästöistä merkittävän osan. Sen vähentäminen olisi helppo tapa tehdä päästövähennyksiä ja lisätä samalla esim. liikuntaa pyöräilyn ja kävelyn merkeissä. Siinä taitaa olla hyvä syy sille, että Euroopan laajuisesti koetetaan vähentää henkilöautoliikennettä. Ja Euroopan päästöt ovat kansainvälisestikin merkittävät. Kysynkin, että eikö tällä foorumilla voitaisi koettaa miettiä keinoja henkilöautojen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen? Se voisi olla paljon tuloksellisempaa pitkällä aikavälillä, sillä emme kai me halua, että lastemme sukupolvi joutuu kärsimään liikaa kasvihuoneilmiön hallitsemattomasta kiihtymisestä? Mainittakoon, että rakentamalla mahdollisimman ruuhkattomat henkilöautoyhteydet ja paljon halpoja parkkipaikkoja päästöt eivät luultavasti vähene, koska se lisää autoilua - esim. Yhdysvalloissa autoilu on halpaa ja helppoa, mutta päästöt ja autojen määrä hyvin korkea.
QuoteJos Helsinkiläisessä autossa on keskimäärin 1,3 matkustajaa niin sehän kertoo, että tyypillinen matkustaja on esimerkiksi perheenäiti, joka työmatkallaan vie samalla lapsen hoitopaikkaan. Heille siis riittäisi kaksipaikkainen ajoneuvo. Miksi tällaisia ajoneuvoja ei a) suosita verotuksellisin keinoin, b) rakenneta Suomessa, kyllähän meillä työttömiä tekijöitä olisi???
Luulen, että tyypillisimmin autoja käyttävä ihminen on maassamme mies. Ja mielestäni työmatkat ja hoitoonvientimatkat olisi hyvä saada mahdollisimman monissa tapauksissa kaavoituksella sellaisiksi, että ne voisi helposti kulkea julkisilla. Voisi kieltämättä olla hyvä, jos Suomessa yleistyisivät lyhyempien matkojen sähköiset mopoautot (jos turvallisuustekijät ollaan otettu huomioon) tai jonkinlaiset vähempipaikkaiset sähköautot, niitähän onkin jo olemassa. Jos niitä haluttaisiin Suomeen rakennettavaksi, niin sitten pitäisi varmaan perustaa valtionyhtiö ja tehostaa korkeakoulujen autoalan koulutusohjelmia, jollei sitten Uudenkaupungin autotehtaalla voisi alkaa tehdä jonkin ulkomaisen valmistajan autoja jollakin porkkanalla. En kyllä tiedä olisiko suomalainen työvoima tuollaisten autojen tekemiseen tai ainakaan kokoamiseen kovin kilpailukykyistä, koska se on niin kallista ja maassa kannattaisi ehkä suuntautua pikemminkin huippu-tuotekehitykseen. Toisaalta Saksassa jotkut autotehtaat ovat saaneet työntekijöitä palkkamalttiin ja sitä kautta (tehtaiden mielestä) työpaikkoja on voitu säilyttää siellä.
Mielestäni voisi kehittää uusia älypuhelimia hyödyntäviä kimppakyytijärjestelmiä. Voisi vaikka saada puhelimeen viestin, että lähistöltä on kohta lähdössä omaan kaveripiiriini kuuluva ihminen sellaiseen paikkaan, jonne yleensä itsekin menen tähän aikaan tänä viikonpäivänä. Se systeemi voisi siis automaattisesti ehdottaa kyytejä niitä haluaville ja ennakoida gps:n avulla että kuka on menossa minnekin; ja siihen voisi syöttää myös omia preferenssejään ja halujaan. Myös oman auton vuokraaminen sellaisina aikoina kun sitä ei itse käytä omalle kaveripiirille (jotka ovat maksaneet panttimaksun) on sellainen net-pohjainen systeemi, joka voisi olla hyvä. Voisi saada autostaan tuloja ilman riskiä tekemättä itse mitään. Ja sähköautoja olisi hyvä saada yleistymään ainakin jonkin verran - Norjassa niille on niin hyvät porkkanat, että ne muodostavat 4% autoista. Tietenkin juuri tällä hetkellä sähköautot eivät välttämättä ole ympäristöystävällisiä, mutta pidemmällä tähtäimellä niiden yleistyminen ja teknologinen kehitys toivottavasti johtaa vähempipäästöisyyteen.
Marsalkka,
mä tunnen vaikka kuinka paljon autottomia lapsiperheitä.
Mitä muuhun tulee, tässä ei edelleenkään kukaan ole viemässä keneltäkään autoa.
Odir, joukkoliikenne ei yksinään ole ratkaisu edes koko pk-seudun liikenteeseen. Se ei yksinkertaisesti kannata. Oulu, Kuopio, Rovaniemi, Turku tms isommat kaupungit voivat harjoittaa jonkin verran kannattavaa joukkoliikennettä myös, mutta silti ihmiset asuvat liian hajallaan että tuo kannattaisi juurikaan keskustojen/parin lähiölinjan ulkopuolella. Pienemmistä nyt puhumattakaan.
Suomessa kun ei ole vieläkään ruuhkia eikä isoja kaupunkeja.
Sen sijaan täällä on pirusti maaseutua ja haja-asutusta. Ja ihmiset tykkäävät asua omissa oloissaan.
Päästöhuijaukseen en puutu muuten kun sanomalla että suurin osa ajoista on työajoa/tavarakuljetuksia/muuta raskaan kaluston kilometrejä. Toki jos rekka ei saa tuoda sun lähikauppaan ruokaa niin ei sitten. Lisäksi en usko ilman todisteita että autoista tulisi enemmän päästöjä kuin teollisuudesta.
Sähköautot eivät ole vielä mitenkään kilpailukykyisiä, akuston hinta, pitkät latausajat, vähän kilometrejä yhdellä latauksella(ketä innostaisi pysähtyä lataamaan akkua 3x 400km matkalla Xnääräksi tunteja?). Lisäksi autoverotus koskee niitäkin joka tekee sähköauton ostosta törkeän kallista. Myös polttoaine eli sähkö on ryöstöhintaista ja verotus vain nousee jos käyttö yleistyisi. Muitakin syitä on mutta noissakin kyllin.
Kimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa. Kyllähän minäkin voisin ajaa pe-illattaksitolpalla jos siinä ei lupia tarvitsisi. Lisäksi autossa myös maksetaan(ja paljon) siitä että saa olla ilman randomidiootteja joita tuntuu liki jokaiseen yhteiskuljetukseen mahtuvan.
Junis, Mitenkäs monta putkimiestä tunnet joka kantaa 300kg putkia ja työkalut salkussa duunipaikalle?
Mun väitteeni ei tainnut koskea putkimiehiä, eihän? Mä en ylipäänsä ottanut kantaa siihen tarvitseeko joku autoa vai ei, enhän? Jokainen tietää kyllä itse tarvitseeko vai ei.
Mä ainoastaan kommentoin sinun itsesi esittämää väitettä (etkä muuten ole ihan eka), että lapsiperheessä on oltava auto toteamalla tuntevani runsaasti autottomia lapsiperheitä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:19:24
Joukkoliikennevälineet eivät vastaa ollenkaan lapsiperheiden, minkään harrastuksen harrastajien tai työn tekijöitä joka vaatii paljon mukana kuljetettavaa tai edes niitä isompia kauppareissuja tekevien tarpeisiin.
Joukkoliikennevälineitä toki tarvitaan. Helsingin kokoisessa kaupungissa järkevintä on kehittää raideliikennettä. Toimiva joukkoliikenne ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että yksityisautoilu tehdään liian vaikeaksi tai peräti mahdottomaksi.
Yksityisautoilu tai moottoripyöräily ovat vhm:n perusoikeuksia, joihin ei tule kajota missään olosuhteissa. Ilman yksityisautoa siedettävä elämä on käytännössä mahdotonta vhm:n näkökulmasta. Jos vhm autoilee/moottoripyöräilee elämänsä aikana esim. 2 miljoonaa km, kertoo se nimenomaan liikkumisen tärkeydestä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 17:42:43
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:19:24
Joukkoliikennevälineet eivät vastaa ollenkaan lapsiperheiden, minkään harrastuksen harrastajien tai työn tekijöitä joka vaatii paljon mukana kuljetettavaa tai edes niitä isompia kauppareissuja tekevien tarpeisiin.
Joukkoliikennevälineitä toki tarvitaan. Helsingin kokoisessa kaupungissa järkevintä on kehittää raideliikennettä. Toimiva joukkoliikenne ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että yksityisautoilu tehdään liian vaikeaksi tai peräti mahdottomaksi.
Yksityisautoilu tai moottoripyöräily ovat vhm:n perusoikeuksia, joihin ei tule kajota missään olosuhteissa. Ilman yksityisautoa siedettävä elämä on käytännössä mahdotonta vhm:n näkökulmasta. Jos vhm autoilee/moottoripyöräilee elämänsä aikana esim. 2 miljoonaa km, kertoo se nimenomaan liikkumisen tärkeydestä.
Paljonkos sen metron laajennuksen hintalapuksi olikaan laskettu?
Keksiiköhän kukaan koskaan puuttua varsinaiseen syyhyn, mistä seuraa ongelmia; Eli siihen, että Pääkaupunkiseutua paisutetaan edelleen koko valtakunnasta kerättävin julkisin verovaroin, vaikka kaikki siellä käy vaikeammaksi ja kalliimmaksi.
Tämä on ihan sama kuin maahanmuutto- ja monikulttuuripolitiikassakin. Lääkitään oireita, ei paranneta tautia.
QuoteYksityisautoilu tai moottoripyöräily ovat vhm:n perusoikeuksia, joihin ei tule kajota missään olosuhteissa. Ilman yksityisautoa siedettävä elämä on käytännössä mahdotonta vhm:n näkökulmasta.
Näin VHM:nä totean, että itse ainakaan en ole lainkaan kajoamassa kenenkään oikeuteen autoilla. Mitä tekisin, jos se minusta olisi kiinni, on että lakkaisin panostamasta yhä enemmän ja enemmän autoilun edellytyksiin (mikä ei helpota autoilua mutta tuottaa sitä kyllä lisää), kohdistaisin parkkipaikkojen kustannukset niiden käyttäjille aj suunnilleen siinä se olisi. Toisaalta joukkoliikennettä kyllä kehittäisin hyvin voimakkaasti.
Pasilaan suunnitteilla olevan Veturitien ja Itikseen sekä Herttoniemeen suunnitteilla olevien uusien risteyksien hinnalla vetäisi suunnilleen 40 kilsaa uutta, palvelutasoltaan suorastaan hohdokasta pikaratikkalinjaa. Ensimmäiseksi aloittaisin vetämällä raiteet Herttoniemi - Viikki - Koskela - Ilmala - Haaga - Munkkiniemi - Keilaniemi - Tapiola.
Tai tietysti ensin se raidejokeri, mutta sen jälkeen.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:15:24
500 euroa on edelleen oikein hyvä muistutus ja todellakin vain kohtuuden alalaita siitä, että jättää peltiä lojumaan kaikkien riesaksi eikä ymmärrä myydä kallista laitetta, jota ei osaa käyttää.
Asenteesi on yhtä lapsellinen kuin keskiverto cityvihreillä. Tämä on tarkoitettu loukkaukseksi.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:15:24
Keskustatunnelin ensimmäinen ongelma on, että se maksaa miljardin, jota ei ole. Toinen ongelma on, että se paitsi ettei vähennä pintaliikennettä, lisää sitä, ja koska katuverkon välityskyky ei miksikään muutu, se pahentaa ruuhkia, ei vähennä niitä. Itse asiassa keskustatunnelin haikailu on vähän samanlainen hullutus kuin yleinen mokutus eli maksaa vitusti, ei ole hyvä mihinkään eikä kukaan suostu sanomaan miksi se pitäisi pistää toimeen.
Onhan se miljardi, kun otetaan jostain muualta. Tai käytetään halvempia rakentajia, 3€/h niin ei mene miljardia. Ei se niin vaikeaa ole.
Väitän myös, että tunneli EI lisää pintaliikennettä, ainakaan oikein toteutettuna.
No lisäähän se. Mikä laitetaan maan alle, ei pysy siellä. Ihmiset eivät pysy metrossa, autot eivät pysy autotunnelissa. Ei kukaan lähde kaupunkiin olemaan maan alla.
Quote from: msm on 13.04.2013, 17:51:08
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:15:24
500 euroa on edelleen oikein hyvä muistutus ja todellakin vain kohtuuden alalaita siitä, että jättää peltiä lojumaan kaikkien riesaksi eikä ymmärrä myydä kallista laitetta, jota ei osaa käyttää.
Asenteesi on yhtä lapsellinen kuin keskiverto cityvihreillä. Tämä on tarkoitettu loukkaukseksi.
Vastasin jo tähän jotain, mutta otin sen pois, koska kai tässä pitää natsojen takia edes yrittää olla siivosti.
Mä tuon sitten raitiovaunun sun autotallin eteen huomenna ja jatketaan keskustelua sen jälkeen.
QuoteOdir, joukkoliikenne ei yksinään ole ratkaisu edes koko pk-seudun liikenteeseen. Se ei yksinkertaisesti kannata. Oulu, Kuopio, Rovaniemi, Turku tms isommat kaupungit voivat harjoittaa jonkin verran kannattavaa joukkoliikennettä myös, mutta silti ihmiset asuvat liian hajallaan että tuo kannattaisi juurikaan keskustojen/parin lähiölinjan ulkopuolella. Pienemmistä nyt puhumattakaan.
On totta, että monissa paikoissa autoa tarvitaan ja sitä ei saa tehdä siellä asuville liian hankalaksi tai kalliiksi. Myös autoilun harrastaminen pitää sallia, sitä ei saa "kieltää".
QuotePäästöhuijaukseen en puutu muuten kun sanomalla että suurin osa ajoista on työajoa/tavarakuljetuksia/muuta raskaan kaluston kilometrejä. Toki jos rekka ei saa tuoda sun lähikauppaan ruokaa niin ei sitten. Lisäksi en usko ilman todisteita että autoista tulisi enemmän päästöjä kuin teollisuudesta.
On totta, että suurin päästäjä on teollisuus. Mutta autoilustakin tulee muistaakseni yli 10 prosenttia (en muista tarkasti). En ole asiantuntija, mutta epäilen, että yksityisautot muodostavat tästä merkittävän osan. Ja Suomessakin niitä käytetään käsittääkseni eniten nimenomaan lyhyillä matkoilla. Esim. leivänkuljetusrekka kuluttaa muistaakseni 20 litraa sadalla, joten ei noiden raskaampien kulutus ole aina suuri. Mutta tosiaan jos asioista haluaa tarkempia lukuja, niin kannattaa tutustua virallisiin tilastoihin ja tutkimuksiin.
QuoteSähköautot eivät ole vielä mitenkään kilpailukykyisiä, akuston hinta, pitkät latausajat, vähän kilometrejä yhdellä latauksella(ketä innostaisi pysähtyä lataamaan akkua 3x 400km matkalla Xnääräksi tunteja?). Lisäksi autoverotus koskee niitäkin joka tekee sähköauton ostosta törkeän kallista. Myös polttoaine eli sähkö on ryöstöhintaista ja verotus vain nousee jos käyttö yleistyisi. Muitakin syitä on mutta noissakin kyllin.
En osaa kommentoida sähköautoja tarkemmin. Kampissa sähkötalon vieressä on muuten niille ilmainen latauspiste ja latauspisteitä on muitakin. Ja esim. Norjassa on niille niin hyvät edut, että ne ovat yleistyneet. Olen pohtinut, että jos olisi esim. sähköautojen rallisarja, jossa olisi todella nopeita ja voimakkaita autoja, niin voisiko se saada niitä kehittymään nopeammin ja yleistymään. Ja tulemaan paremmiksi kuin perinteiset autot.
QuoteKimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa. Kyllähän minäkin voisin ajaa pe-illattaksitolpalla jos siinä ei lupia tarvitsisi. Lisäksi autossa myös maksetaan(ja paljon) siitä että saa olla ilman randomidiootteja joita tuntuu liki jokaiseen yhteiskuljetukseen mahtuvan.
Myönnän, että monet ideat ovat kehittelyasteella. Mutta muistaakseni tuollainen kaveripiiripohjainen autonlainaussysteemi on jo olemassa keskustassa. Tosiaan sellaiseen hyvään kimppakyytisysteemiin voisi integroida myös vakuutukset ja panttimaksut ja estot sille, että autoon ei pääse ei toivottu henkilö. Käytännössä se siis toimisi niin, että omasta autosta, joka seisoisi muuten tyhjän panttina, saisi jatkuvasti rahaa, koska se olisi kaverienkin käytössä ja jos kaveri ajaisi mällin niin vakuutusmaksut olisivat hoidossa. Ja ainakin musta olisi myös kiva tietää, jos lähistöllä on sellaisia kavereita jotka kaipaavat kyytiä samaan paikkaan johon on itse menossa, jotta voisi antaa sen kyydin.
Niin sanotussa Kaupunkilaisten raadissa muuten ollaan nyt käsitelty Helsingin keskustan pysäköintipolitiikkaa. Sinne raatiin on ollut mahdollista mennä itse mukaan sanomaan oma mielipiteensä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Finlink=topic=63002.msg1293627#msg1293627
Paljonkos sen metron laajennuksen hintalapuksi olikaan laskettu?
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat kysymykselläsi? Itse kannatan raideliikenteen kehittämistä pääkaupunkiseudulla, mutta vastustan jyrkästi yksityisautoilun rajoittamista tietullien tai kadunvarsien pysäköintikieltojen kaltaisilla toimilla. Helsinki sijaitsee niemellä, jossa tila on rajallinen. Autoilun hinta nousee väkisinkin kantakaupungissa mm. pysäköintimaksujen kohoamisen vuoksi niin korkeaksi, että yhä useampi kokee järkeväksi luopua autoilusta.
Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 17:20:47
Henkilöautoliikenne tuottaa Suomen kasvihuonepäästöistä merkittävän osan. Sen vähentäminen olisi helppo tapa tehdä päästövähennyksiä ja lisätä samalla esim. liikuntaa pyöräilyn ja kävelyn merkeissä.
Ensinnäkin kasvihuonepäästöt ovat viherkommunistien propagandaa, niillä ei ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa -- ja jos olisikin, niitä tulisi vähentää sammuttamalla Kiinan hiilivoimalat, eikä kiusaamalla pienen Pohjolan asukkaita.
Lisäksi nykyaikaiset autot kuluttavat niin vähän, että päästöjä ei juurikaan synny. Tulevaisuudessa varmaan entistä vähemmän...
QuoteEn kyllä tiedä olisiko suomalainen työvoima tuollaisten autojen tekemiseen tai ainakaan kokoamiseen kovin kilpailukykyistä, koska se on niin kallista ja maassa kannattaisi ehkä suuntautua pikemminkin huippu-tuotekehitykseen. Toisaalta Saksassa jotkut autotehtaat ovat saaneet työntekijöitä palkkamalttiin ja sitä kautta (tehtaiden mielestä) työpaikkoja on voitu säilyttää siellä.
Suomella ei ole mitään mahdollisuutta leikkiä jotain eliitti huippusuunnittelijaa, kyllä tänne tarvitaan myös tavallista tuotantoa. Jos ei se onnistu nykyisellä veroasteella, on laskettava veroja.
QuoteMielestäni voisi kehittää uusia älypuhelimia hyödyntäviä kimppakyytijärjestelmiä. Voisi vaikka saada puhelimeen viestin, että lähistöltä on kohta lähdössä omaan kaveripiiriini kuuluva ihminen sellaiseen paikkaan, jonne yleensä itsekin menen tähän aikaan tänä viikonpäivänä. Se systeemi voisi siis automaattisesti ehdottaa kyytejä niitä haluaville ja ennakoida gps:n avulla että kuka on menossa minnekin; ja siihen voisi syöttää myös omia preferenssejään ja halujaan. Myös oman auton vuokraaminen sellaisina aikoina kun sitä ei itse käytä omalle kaveripiirille (jotka ovat maksaneet panttimaksun) on sellainen net-pohjainen systeemi, joka voisi olla hyvä. Voisi saada autostaan tuloja ilman riskiä tekemättä itse mitään. Ja sähköautoja olisi hyvä saada yleistymään ainakin jonkin verran - Norjassa niille on niin hyvät porkkanat, että ne muodostavat 4% autoista. Tietenkin juuri tällä hetkellä sähköautot eivät välttämättä ole ympäristöystävällisiä, mutta pidemmällä tähtäimellä niiden yleistyminen ja teknologinen kehitys toivottavasti johtaa vähempipäästöisyyteen.
Tässä on hyviä ideoita, näitä lisää ainaisen "autoilijoille 500€ hölmöilymaksu" -paskojen sijaan.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 17:42:43
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:19:24
Joukkoliikennevälineet eivät vastaa ollenkaan lapsiperheiden, minkään harrastuksen harrastajien tai työn tekijöitä joka vaatii paljon mukana kuljetettavaa tai edes niitä isompia kauppareissuja tekevien tarpeisiin.
Joukkoliikennevälineitä toki tarvitaan. Helsingin kokoisessa kaupungissa järkevintä on kehittää raideliikennettä. Toimiva joukkoliikenne ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että yksityisautoilu tehdään liian vaikeaksi tai peräti mahdottomaksi.
Yksityisautoilu tai moottoripyöräily ovat vhm:n perusoikeuksia, joihin ei tule kajota missään olosuhteissa. Ilman yksityisautoa siedettävä elämä on käytännössä mahdotonta vhm:n näkökulmasta. Jos vhm autoilee/moottoripyöräilee elämänsä aikana esim. 2 miljoonaa km, kertoo se nimenomaan liikkumisen tärkeydestä.
Niin tässä ketjussahan on kyse edelleen siitä että 8c/km ruuhkamaksu ONYHTÄKUIN autonriisto jokaisen VHM:n käsistä.
Mutta VHM:thän valittavat parkkimaksuistakin joten poistetaan nekin. Näin se joka ensimmäisenä saa rotiskonsa parkkiin - saa pitää sitä IHMISOIKEUDELLAAN niin kauan kuin haluaa! Eikö olekkin ihkun liberaali idea?! YksilönVapaus on Tässä Maksimoitu! Ja niin myös varatut parkkipaikat.
Tai lakkautetaan joukko-liikenne kokonaan - ne bussithan siellä ovat tiellä ja metrot ja junatkin vievät moottoriteiltä rahaa ja tilaa - on vain Yksilön(Minun!)etu että ne 336 MILJOONAA matkaa mitä Helsingissä tehtiin julkisilla - tehtävisiinkin pikkuruisilla yksityisautopurnukoilla. Ja liikenne luistaisi kuin jäteöljy - varsinkin kun ilmakin olisi sen hajuinen sen jälkeen.
Itse luulin olevani punanistapersunatsi mutta olenkin varmaan sitten sitihomoviherpiipertäjä :'(
QuoteTässä on hyviä ideoita, näitä lisää ainaisen "autoilijoille 500€ hölmöilymaksu" -paskojen sijaan.
Miksi ihmeessä jonkun kädettömän ja jalattoman torven pitäisi vapaasti saada tuhlata tuhansien tai kymmenien tuhansien ihmisten aikaa siksi, että ei viitsi katsella ympärilleen vaan länttää auton ihan mihin sattuu omasta mielestään saamaan?
Kiskoja ei nimittäin ole varsinaisesti piilotettu, tiedätkö.
Lisäys: jo raivausauton lähtö maksaa yli 500 euroa. Tolla ei katettaisi edes kustannuksia siitä perseilystä.
Filosofinen ero. Autoilu on fakta. Toiset haluavat vaikeuttaa autoilua viimeiseen asti. Toiset haluavat tehdä sen mahdollisimman helpoksi.
Itse haluan, että pääsen autolla paikasta A paikkaan B mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti. Sujuvuus vähentää autoilusta aiheutuvia haittoja.
Tampereella haluavat sulkea Hämeenkadun autoilta. Se tietäisi sitä, että autot kulkisivat Satakunnankatua tai Ratinan kautta. Satakunnankatu ei vaan yksinkertaisesti vedä ja Ratinan kautta matkaan tulee lisää turha kilometri. Ihmisten täytyy joka tapauksessa päästä Rautatieasemalle myös kaupungin länsipuolelta.
Itse haluaisin päästä Hämeenkatua pitkin rautatieasemalle mahdollisimman sujuvasti, eli ns. vihreällä aallolla. Myös mukulakivet voisi ottaa pois. Tällöin olen mahdollisimman vähän haittamaassa kaupunkilaisten elämää.
Sulkemista perustellaan metelillä, saasteilla ja jalankulun sujuvuudella. Hulluutta touhussa on kuitenin se, että Hämeenkadulla sallittaisiin kuitenkin joukkoliikenne. Suurin metelin ja saasteiden aiheuttaja kuitenkin on juuri linja-auto. Yksikään liikennevalo ei myöskään vähenisi Hämeenkadulla. Koko touhu onkin vain ideologista hapatusta.
Quote
Päästöhuijaukseen en puutu muuten kun sanomalla että suurin osa ajoista on työajoa/tavarakuljetuksia/muuta raskaan kaluston kilometrejä. Toki jos rekka ei saa tuoda sun lähikauppaan ruokaa niin ei sitten. Lisäksi en usko ilman todisteita että autoista tulisi enemmän päästöjä kuin teollisuudesta.
Quote
On totta, että suurin päästäjä on teollisuus. Mutta autoilustakin tulee muistaakseni yli 10 prosenttia (en muista tarkasti). En ole asiantuntija, mutta epäilen, että yksityisautot muodostavat tästä merkittävän osan. Ja Suomessakin niitä käytetään käsittääkseni eniten nimenomaan lyhyillä matkoilla. Esim. leivänkuljetusrekka kuluttaa muistaakseni 20 litraa sadalla, joten ei noiden raskaampien kulutus ole aina suuri. Mutta tosiaan jos asioista haluaa tarkempia lukuja, niin kannattaa tutustua virallisiin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Kaverilla 8 tonnin pikkubussi joka syö 25-30l satasella mersun 3½tonnin sprinter on siinä 18-20l kulutuksella. Väität ihan tosissasi että 50-80 tonnin täysperävaunurekallinen puunrunkoja tai mitä hyvänsä kulkisi vähemmällä? Tyhjä nuppi voisi kulkea tuolla 20l/100km. Täys rekka imasee varmaankin likemmäs 40-50l/100km.
QuoteSähköautot eivät ole vielä mitenkään kilpailukykyisiä, akuston hinta, pitkät latausajat, vähän kilometrejä yhdellä latauksella(ketä innostaisi pysähtyä lataamaan akkua 3x 400km matkalla Xnääräksi tunteja?). Lisäksi autoverotus koskee niitäkin joka tekee sähköauton ostosta törkeän kallista. Myös polttoaine eli sähkö on ryöstöhintaista ja verotus vain nousee jos käyttö yleistyisi. Muitakin syitä on mutta noissakin kyllin.
Quote
En osaa kommentoida sähköautoja tarkemmin. Kampissa sähkötalon vieressä on muuten niille ilmainen latauspiste ja latauspisteitä on muitakin. Ja esim. Norjassa on niille niin hyvät edut, että ne ovat yleistyneet. Olen pohtinut, että jos olisi esim. sähköautojen rallisarja, jossa olisi todella nopeita ja voimakkaita autoja, niin voisiko se saada niitä kehittymään nopeammin ja yleistymään. Ja tulemaan paremmiksi kuin perinteiset autot.
Löytyy jo, kotimainen fisker karma kelpaisi mullekin. Ongelmana on vaan 120 000e hinta käytettynä +40 000e 5-10v välein akuston vaihtoon.
QuoteKimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa. Kyllähän minäkin voisin ajaa pe-illattaksitolpalla jos siinä ei lupia tarvitsisi. Lisäksi autossa myös maksetaan(ja paljon) siitä että saa olla ilman randomidiootteja joita tuntuu liki jokaiseen yhteiskuljetukseen mahtuvan.
Quote
Myönnän, että monet ideat ovat kehittelyasteella. Mutta muistaakseni tuollainen kaveripiiripohjainen autonlainaussysteemi on jo olemassa keskustassa. Tosiaan sellaiseen hyvään kimppakyytisysteemiin voisi integroida myös vakuutukset ja panttimaksut ja estot sille, että autoon ei pääse ei toivottu henkilö. Käytännössä se siis toimisi niin, että omasta autosta, joka seisoisi muuten tyhjän panttina, saisi jatkuvasti rahaa, koska se olisi kaverienkin käytössä ja jos kaveri ajaisi mällin niin vakuutusmaksut olisivat hoidossa. Ja ainakin musta olisi myös kiva tietää, jos lähistöllä on sellaisia kavereita jotka kaipaavat kyytiä samaan paikkaan johon on itse menossa, jotta voisi antaa sen kyydin.
Olis kiva ja olis kiva, se on olis kiva ei ole vielä liikuttanut ketään mihinkään. katsotaan sitten kun tällainen toimiva systeemi on olemassa voisiko se korvata mitään.
QuoteFilosofinen ero. Autoilu on fakta. Toiset haluavat vaikeuttaa autoilua viimeiseen asti. Toiset haluavat tehdä sen mahdollisimman helpoksi.
Tämä muuten on ihan yksi yhteen sama millä mokutusta perustellaan. Ihan pilkulleen. Luonnonvoima johon ei voi vaikuttaa, vain yrittää sopeutua siihen.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:49:07
Näin VHM:nä totean, että itse ainakaan en ole lainkaan kajoamassa kenenkään oikeuteen autoilla. Mitä tekisin, jos se minusta olisi kiinni, on että lakkaisin panostamasta yhä enemmän ja enemmän autoilun edellytyksiin (mikä ei helpota autoilua mutta tuottaa sitä kyllä lisää), kohdistaisin parkkipaikkojen kustannukset niiden käyttäjille aj suunnilleen siinä se olisi. Toisaalta joukkoliikennettä kyllä kehittäisin hyvin voimakkaasti.
Pasilaan suunnitteilla olevan Veturitien ja Itikseen sekä Herttoniemeen suunnitteilla olevien uusien risteyksien hinnalla vetäisi suunnilleen 40 kilsaa uutta, palvelutasoltaan suorastaan hohdokasta pikaratikkalinjaa. Ensimmäiseksi aloittaisin vetämällä raiteet Herttoniemi - Viikki - Koskela - Ilmala - Haaga - Munkkiniemi - Keilaniemi - Tapiola.
Tai tietysti ensin se raidejokeri, mutta sen jälkeen.
Itse näkisin yhtenä suurena ongelmana koko eteläisen kantakaupungin merenrannan (Kalasatama-Hernesaari-Jätkänsaari) tehokkaan rakentamisen. On aivan selvä, että pelkästään liikenteellisesti useiden kymmenien tuhansien asukkaiden asuttaminen "pussin perälle" tulee aiheuttamaan merkittäviä liikenneongelmia.
Autojen pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannusten sälyttäminen pelkästään autoilijoille on kaksipiippuinen kysymys. Omistusasujat ovat kenties valmiit maksamaan itse autopaikkojen kaikki rakentamiskustannukset. Entä vuokra-asujat? Kuka näiden autopaikkojen rakentamisen maksaisi? Entä kaupungin vuokra-asunnot, jotka ovat pian täynnä ilmaiseksi asuvia mamuja. Heidän autopaikkansa maksaisivat joka tapauksessa muut eli veronmaksajat.
QuoteEnsinnäkin kasvihuonepäästöt ovat viherkommunistien propagandaa, niillä ei ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa -- ja jos olisikin, niitä tulisi vähentää sammuttamalla Kiinan hiilivoimalat, eikä kiusaamalla pienen Pohjolan asukkaita.
En usko, että ne olisivat propagandaa. Tietääkseni tiedeyhteisössä vallitsee käytännössä konsensus kasvihuoneilmiön kiihtymisestä ihmisen toimien seurauksena.
On totta, että EU:n ulkopolitiikan suurin tavoite pitäisi olla Kiinankin saaminen mukaan enemmän päästötalkoisiin. Euroopan päästöt ovat kuitenkin merkittävät globaalistikin ja Suomi on osa sitä.
QuoteLisäksi nykyaikaiset autot kuluttavat niin vähän, että päästöjä ei juurikaan synny. Tulevaisuudessa varmaan entistä vähemmän...
Tietääkseni autoilu on Suomessakin merkittävä kasvihuonepäästöjen synnyttäjä. Ja esim. katalysaattori lisää hiilidioksidipäästöjä, ei vähennä niitä (koska se vie tehoja pois). Tästä huolimatta en kannata katalysaattorien poistamista, koska niillä on positiivisia vaikutuksia, ne esim. vähentävät happamoitumista.
QuoteSuomella ei ole mitään mahdollisuutta leikkiä jotain eliitti huippusuunnittelijaa, kyllä tänne tarvitaan myös tavallista tuotantoa. Jos ei se onnistu nykyisellä veroasteella, on laskettava veroja.
Kyllä, tuotantoa olisi hyvä saada säilytettyä. Se ei ehkä onnistu ainakaan pelkästään veroja laskemalla. Myös esimerkiksi Yhdysvalloista karkaa tietääkseni tuotantoa, vaikka verot ovat pohjoismaalaisittain arvioiden matalat.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:39:34Kimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa.
Näiden monopolien purkamisen tulisi muutenkin olla korkealla prioriteetilla.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:07:37
QuoteFilosofinen ero. Autoilu on fakta. Toiset haluavat vaikeuttaa autoilua viimeiseen asti. Toiset haluavat tehdä sen mahdollisimman helpoksi.
Tämä muuten on ihan yksi yhteen sama millä mokutusta perustellaan. Ihan pilkulleen. Luonnonvoima johon ei voi vaikuttaa, vain yrittää sopeutua siihen.
Muuten hyvä mutta autoilua tarvitaan jo edellä mainitsemiini asioihin, autoharrastusten lisäksi. Monikulttuuria ei tarvita mihinkään.
Odir, suomen KAIKKI päästöt vuodessa ovat vähemmän kuin kiinan raskaan teollisuuden päästöt PÄIVÄSSÄ. Eli kärpäsenpaska meressä.
QuoteKaverilla 8 tonnin pikkubussi joka syö 25-30l satasella mersun 3½tonnin sprinter on siinä 18-20l kulutuksella. Väität ihan tosissasi että 50-80 tonnin täysperävaunurekallinen puunrunkoja tai mitä hyvänsä kulkisi vähemmällä? Tyhjä nuppi voisi kulkea tuolla 20l/100km. Täys rekka imasee varmaankin likemmäs 40-50l/100km.
En osaa kommentoida tarkasti. Mutta kyllä yksityisautot tietääkseni muodostavat päästöistä sellaisen osan, jonka vähentäminen olisi merkittävää kokonaistilanteelle, kyse ei ole prosentin kymmenyksistä.
Quote from: msm on 13.04.2013, 18:13:40
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:39:34Kimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa.
Näiden monopolien purkamisen tulisi muutenkin olla korkealla prioriteetilla.
Njooh, onhan sitä jo purettu kuljettajien kielitaito- tai kartanlukuvaatimuksia alentamalla.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:54:16
No lisäähän se. Mikä laitetaan maan alle, ei pysy siellä. Ihmiset eivät pysy metrossa, autot eivät pysy autotunnelissa. Ei kukaan lähde kaupunkiin olemaan maan alla.
Typerä väite. Tunnelihan nimenomaan mahdollistaisi sen, että esim. poikittaisliikenteen ei tarttis tukkia manskun risteyksiä, vaan huristelisivat tunnelissa ohi. Jos esimerkiksi on töissä lännessä ja asuu idässä. Tai sitten se auto ajettaisiin tunnelista parkkihalliin ja mentäisiin keskustaan nauttimaan monikulttuurista.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:03:01
Lisäys: jo raivausauton lähtö maksaa yli 500 euroa.
No eikä maksa.
Quote from: msm on 13.04.2013, 16:06:21
Kadunvarsiparkissa minusta pitäisi taas unohtaa se ainainen "ratkaistaan autoiluongelma nostamalla hintaa kohtuuttomasti" ja ajatella taas vähän uudella tavalla. Mitä jos porrastettaisiin hinta vaikka auton pituuden mukaan? Iso sedan-mallinen auto tai vaikka pakettiauto vie kuitenkin paljon enemmän tilaa kuin pieni hatchback.
Tuossa voisi olla järkeä, mutta siitä huolimatta kadunvarsipysäköinnin hinta (siis asukaspysäköinti) on liian halpaa.
Quote
Innolla odotan sitä, että kadunvarsipaikoista nipistetyille vihreille pyöräparkeille laitetaan myös hintalappu.
Periaatteessa hyvä ideä, mutta se ei käytännössä toimi, koska pyörän pysäköinti jonnekin muualle on liian helppoa. Seuraus olisi se, että pyöräparkit ammottaisivat tyhjyyttään ja pyörät olisivat siellä sun täällä. Väärin pysäköityjen polkupyörien sakottaminen taas olisi vaikeaa, koska niillä ei ole mitään rekisteriä.
Quote
QuoteJätkän parkkipaikoista mun henkilökohtainen valituksenaiheeni kohdistuu niiden kahteen aspektiin: ne maksatetaan kaikilla, myös niillä jotka eivät niitä tarvitse, ja hei, kukapa ei iloisena sponsoroisi naapurin autoilua 35 tonnilla?, ja parkkinormi rajoittaa mahdollisuutta rakentaa lisää asuntoja.
Yhteiskunnassa maksatetaan monta juttua muilla. Joudun maksamaan monikulttuurista, skeittipuistoista, julkisesta liikenteestä, oopperasta ja lasten päivähoidosta, vaikka en näitä palveluita käytä.
Huono perustelu. Parkkipaikassa ei ole kyse mistään julkishyödykkeestä. Ja muutenkaan muu tyhmä rahankäyttö ei ole mikään hyvä perustelu. Miksi oopperasta maksavan autottoman pitäisi vielä kaiken päälle maksaa sinun pysäköintisikin?
Quote
Miksi juuri pysäköinti olisi se kohta, jossa yhteisen maksamisen pitäisi loppua? Tai toisinpäin: maksan parkkipaikkani mielellään 100% itse, kunhan saan maksuvapautuksen esim. mainitsemistani asioista.
Ajatuksesi täysin älytön. Sinun logiikallasi minulla olisi oikeus vaatia kaikenlaista taloudellista hyötyä itselleni vain siksi, että yhteiskunnassa on julkisesti kustannettuja asioita.
Pysäköintipaikka on erittäin hyvin markkinatalouden ohjaukseen jätettävissä oleva niukka hyödyke. Niistä on kaupunkialueella pulaa, niitä voi tuottaa lisää ja niihin on mahdollista antaa omistajalle yksityisoikeus. Ei myöskään ole mitään erityistä syytä, miksi kenenkään pitäisi subventoida jonkun toisen parkkipaikan tarvetta sen sijaan, että sellaista tarvitseva maksaisi touhun itse. Vastaava ei päde noihin julkisiin hyödykkeisiin.
Quote
Itse en jaksa olla kovin huolestunut tonttitehokkuudesta, maata Suomessa riittää.
Ei Helsinginniemellä. Ei kukaan olekaan ehdottaut, että Utsjoella pitäisi asukaspysäköinnistä maksaa yhtään mitään. Jos haluaa asua Jätkänsaaressa, on hyväksyttävä se, että tonttitilaa ei ole rajatta tarjolla ja jos sille pyhälle peltilehmälleen haluaa paikan, siitä joutuu maksamaan omasta taskustaan.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:55:39
Mä tuon sitten raitiovaunun sun autotallin eteen huomenna ja jatketaan keskustelua sen jälkeen.
Sotket nyt ikävästi tahattoman vahingon/arviointivirheen ja tahallisen haittaamisen. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että joku arvioi ratikan tilantarpeen väärin, tilanne voidaan korjata hinaamalla se auto nopeasti pois ja laskuttamalla siitä vaikka 50€ (viisi-kymmentä euroa) - ei mitään 500€ raippaa, joka pahimmillaan esim. pilaa ko. IHMISEN ja hänen lastensa joulun tms.
Quote from: msm on 13.04.2013, 18:13:40
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 17:39:34Kimppakyytien/maksullisten lainausten tekemiseen voipi olla taksikuskeilla ja autovuokraamoilla paljonkin sanottavaa.
Näiden monopolien purkamisen tulisi muutenkin olla korkealla prioriteetilla.
Tämä nyt vielä puuttuisi - että päästäisiin siihen oi niin ihanaan liberaaliin ihanuuteen mitä on esim. Tukholmassa: moku taksikuski joka kusettaa sinulta rahat, kopioi luottokorttisi ja kuskaa sinut väärään paikkaan. Ei kiitos.
QuoteItse näkisin yhtenä suurena ongelmana koko eteläisen kantakaupungin merenrannan (Kalasatama-Hernesaari-Jätkänsaari) tehokkaan rakentamisen. On aivan selvä, että pelkästään liikenteellisesti useiden kymmenien tuhansien asukkaiden asuttaminen "pussin perälle" tulee aiheuttamaan merkittäviä liikenneongelmia.
Kyseessä on joka tapauksessa merkittävä haaste ja kun nämä uudet kaupunginosat rakennetaan "ennustetun" eli tavoitellun tulevaisuuden automäärän varaan, katastrofi on justiinsa valmis. Olemassaolevassa kantakaupungissa autoistuminen vaihtelee 20 prossasta (meillä päin) noin neljäänkymmeneen (Tölikassa) talouksista laskettuna ja aika kivasti näkyy homma pyörivän vähän vähemmilläkin bilikoilla.
Noita lukuja kannattaa pureskella vähän pidempääkin. Maan lähes kalleimpien neliöiden alueella (kultahammasrannikot ovat vielä kalliimpia mutta siinä se oli) autoja on maksimissaan 40 prossalla talouksista ja elämä rullaa oikein hienosti.
Quote from: msm on 13.04.2013, 18:16:57
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:54:16
No lisäähän se. Mikä laitetaan maan alle, ei pysy siellä. Ihmiset eivät pysy metrossa, autot eivät pysy autotunnelissa. Ei kukaan lähde kaupunkiin olemaan maan alla.
Typerä väite. Tunnelihan nimenomaan mahdollistaisi sen, että esim. poikittaisliikenteen ei tarttis tukkia manskun risteyksiä, vaan huristelisivat tunnelissa ohi. Jos esimerkiksi on töissä lännessä ja asuu idässä. Tai sitten se auto ajettaisiin tunnelista parkkihalliin ja mentäisiin keskustaan nauttimaan monikulttuurista.
Tutustu kaikessa rauhassa niihin plääneihin. En mä näitä itse keksi.
Quote from: Possumi on 13.04.2013, 18:01:58
Niin tässä ketjussahan on kyse edelleen siitä että 8c/km ruuhkamaksu ONYHTÄKUIN autonriisto jokaisen VHM:n käsistä.
Mutta VHM:thän valittavat parkkimaksuistakin joten poistetaan nekin. Näin se joka ensimmäisenä saa rotiskonsa parkkiin - saa pitää sitä IHMISOIKEUDELLAAN niin kauan kuin haluaa! Eikö olekkin ihkun liberaali idea?! YksilönVapaus on Tässä Maksimoitu! Ja niin myös varatut parkkipaikat.
Tai lakkautetaan joukko-liikenne kokonaan - ne bussithan siellä ovat tiellä ja metrot ja junatkin vievät moottoriteiltä rahaa ja tilaa - on vain Yksilön(Minun!)etu että ne 336 MILJOONAA matkaa mitä Helsingissä tehtiin julkisilla - tehtävisiinkin pikkuruisilla yksityisautopurnukoilla. Ja liikenne luistaisi kuin jäteöljy - varsinkin kun ilmakin olisi sen hajuinen sen jälkeen.
Itse luulin olevani punanistapersunatsi mutta olenkin varmaan sitten sitihomoviherpiipertäjä :'(
En tiedä, pitäisikö tällainen purkaus ottaa vakavasti? :D Itse päätin, että ei.
Suomalainen elämäntyyli tulee aina nojaamaan, tavalla tai toisella toteutettuna yksityisautoiluun. Kaikkien ei tarvitse itse omistaa autoa mutta kaikki tarvitsevat autoa joskus.
Quote from: msm on 13.04.2013, 18:18:55
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:55:39
Mä tuon sitten raitiovaunun sun autotallin eteen huomenna ja jatketaan keskustelua sen jälkeen.
Sotket nyt ikävästi tahattoman vahingon/arviointivirheen ja tahallisen haittaamisen. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että joku arvioi ratikan tilantarpeen väärin, tilanne voidaan korjata hinaamalla se auto nopeasti pois ja laskuttamalla siitä vaikka 50€ (viisi-kymmentä euroa) - ei mitään 500€ raippaa, joka pahimmillaan esim. pilaa ko. IHMISEN ja hänen lastensa joulun tms.
Pelkkä raivausauton lähtö maksaa yli viisisataa ja siinä on puoli kaupunkia sekaisin ainakin tunnin kun kertautuvaa vaikutusta puretaan. Jättää auton kotiin tai pysyy itsekin poissa isolta kirkolta jos tuntuu liian haastavalta. Siinä palaa iisisti muiden ihmisten aikaa tuhansia ellei kymmeniä tuhansia tunteja kun joku perseaivoinen tollo ei osaa katsoa ympärilleen, koska ei muista että päässä on silmätkin eikä pelkästään nenä, jota kaivella.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:03:01
QuoteTässä on hyviä ideoita, näitä lisää ainaisen "autoilijoille 500€ hölmöilymaksu" -paskojen sijaan.
Miksi ihmeessä jonkun kädettömän ja jalattoman torven pitäisi vapaasti saada tuhlata tuhansien tai kymmenien tuhansien ihmisten aikaa siksi, että ei viitsi katsella ympärilleen vaan länttää auton ihan mihin sattuu omasta mielestään saamaan?
Kiskoja ei nimittäin ole varsinaisesti piilotettu, tiedätkö.
Raitiovaunukiskostako sinulle pitää vääntää, että ihmisille sattuu arviointivirheitä, eikä jokaisesta pikku virheestä pidä rangaista jollain poskettomalla sakolla?
Ei se ihminen jolle sattuu virhe, ole välttämättä kädetön ja jalaton mulkvisti, se voi olla ihan tavallinen fiksu, työssäkäyvä ihminen joka nyt ei vaan kiireessä huomannut, että paljonko kiskoja leveämpi se ratikka on.
Eikä se autokaan välttämättä ole mikään rotisko ja kauhean ruma peltilehmä, vaan se voi olla ihan siisti, moderni ja vähäpäästöinen keskiluokkainen kulkine.
Ja huom! Minä en ole tässä ehdottamassa, että autoja pitäisi vapaasti saada pysäköidä ratikkakiskoille. Totta helvetissä siitä voi antaa järkevän pysäköintivirhemaksun ja muillakin toimenpiteillä pitää pyrkiä välttämään tällaisia tilanteita. Mutta joskus niitä vahinkoja sattuu ja silloin rangaistus voisi olla kohtuullinen. 500€ EI OLE kohtuullinen.
Quote
Lisäys: jo raivausauton lähtö maksaa yli 500 euroa. Tolla ei katettaisi edes kustannuksia siitä perseilystä.
Ei maksa, tuo on täysin keksitty hinta. Hinausautonkin saa satasella ja jonkun perus henkilöauton pystyy hinaamaan pois tieltä vaikka kaupungin öljyntorjuntacitymaasturilla.
Ainiin, se Pekka Sauri voisi myös radiohöpöttelyn sijaan hoitaa ne lumityöt kuntoon, niin noitakin pysäköintivirheitä sattuisi vähemmän.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 18:24:50
Quote from: Possumi on 13.04.2013, 18:01:58
Niin tässä ketjussahan on kyse edelleen siitä että 8c/km ruuhkamaksu ONYHTÄKUIN autonriisto jokaisen VHM:n käsistä.
Mutta VHM:thän valittavat parkkimaksuistakin joten poistetaan nekin. Näin se joka ensimmäisenä saa rotiskonsa parkkiin - saa pitää sitä IHMISOIKEUDELLAAN niin kauan kuin haluaa! Eikö olekkin ihkun liberaali idea?! YksilönVapaus on Tässä Maksimoitu! Ja niin myös varatut parkkipaikat.
Tai lakkautetaan joukko-liikenne kokonaan - ne bussithan siellä ovat tiellä ja metrot ja junatkin vievät moottoriteiltä rahaa ja tilaa - on vain Yksilön(Minun!)etu että ne 336 MILJOONAA matkaa mitä Helsingissä tehtiin julkisilla - tehtävisiinkin pikkuruisilla yksityisautopurnukoilla. Ja liikenne luistaisi kuin jäteöljy - varsinkin kun ilmakin olisi sen hajuinen sen jälkeen.
Itse luulin olevani punanistapersunatsi mutta olenkin varmaan sitten sitihomoviherpiipertäjä :'(
En tiedä, pitäisi tällainen purkaus ottaa vakavasti? :D Itse päätin, että ei.
Suomalainen elämäntyyli tulee aina nojaamaan, tavalla tai toisella toteutettuna yksityisautoluun. Kaikkien ei tarvitse itse omistaa autoa mutta kaikki tarvitsevat autoa joskus.
Niin, kuten varmaan huomasit tarkoitukseni oli sarkastisen ironisesti piikitellä tämän ketjun absurdeja potero-asenteita - jotka siis autoon ja autoiluun liittyessä aina ovat ehdottomia, irrationaalisia ja emootioiden ohjaamia.
Muuten semmoinen huomio junakohtaukselle, vaikka aiheesta kovasti näytät nauttivan, miten tämä aihe liittyy Hommaan?
Niisäkun huomasin taas tuoreiden viestien näytön olevan floodattu tällä aiheella - ja tästä voi helposti tulla loputton inttämis-ketju - samanlaisen kuin uskonnoista tai bonsaipuiden kasvatuksesta...
Quote from: Marko Parkkola on 13.04.2013, 18:03:46
Filosofinen ero. Autoilu on fakta. Toiset haluavat vaikeuttaa autoilua viimeiseen asti. Toiset haluavat tehdä sen mahdollisimman helpoksi.
Lisäksi on myös ihmisiä, jotka ymmärtävät, että:
- joukkoliikenne ja fillarointi ovat hyviä asioita, joita voi käyttää, kun se on mahdollista, kätevää ja mukavaa
- joukkoliikennettäkin tulee kehittää, niin että se yhä useammin olisi kätevää ja mukavaa
- tästä huolimatta meillä on myös yksityisautoilua, joka on jo niin puhkiverotettua että siihen ei sovi enää mikään 8c/km, päinvastoin kustannuksia tulisi pienentää
QuoteMuuten semmoinen huomio junakohtaukselle, vaikka aiheesta kovasti näytät nauttivan, miten tämä aihe liittyy Hommaan?
Aihe on Kylänraitilla juuri siksi, että tällä ei ole erityistä moku- tai maahanmuuttorelevanssia.
Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 17:20:47
Henkilöautoliikenne tuottaa Suomen kasvihuonepäästöistä merkittävän osan. Sen vähentäminen olisi helppo tapa tehdä päästövähennyksiä ja lisätä samalla esim. liikuntaa pyöräilyn ja kävelyn merkeissä.
Kuinka merkittävän osa? Minun käsitykseni on se, että autoliikenteen polttoainevero on aivan toisella tasolla kuin muiden fossiilisten polttoaineiden. Autoliikenteessä hiilitonnin vähentämiseksi ollaan valmiita verottamaan huomattavasti rajummin kuin muissa asioissa (etenkään maataloudessa, jota suurista päästöistä huolimatta jopa subventoidaan). Ympäristön kannalta taas on yksi hailee, missä hiilitonni syntyy.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen maksimoimiseksi mahdollisimman vähillä kuluilla yhteiskunnalle olisi järkevää siirtää hiilidioksidiverotuksen painotusta pois liikenteestä. Nyt liikennepolttoaineen kovasta verotuksesta seuraus on se, että on järkevää tehdä suuria investointeja polttomoottorien tehokkuuden parantamiseksi, kun samalla rahalla saisi esim. sähköntuotannossa paljon enemmän aikaiseksi päästöjen vähentämiseksi. Tämä väärä resurssien kohdennus on puhtaasti hyvinvoinnin tuhoamista.
Näin siis hiilidioksidipäästöjen kohdalla. Liikenteestä on tietenkin muutakin haittaa (tämän ketjun kannalta etenkin kalliin kaupunkimaan tuhlaamista siihen, että autoja voidaan seisottaa ruuhkissa), mutta tämä on toinen juttu, eikä suoraan liity tähän.
Joukkoliikenne ja yksityisautoilu eivät ole toistensa vihollisia vaikka kummankin liikkumismuodon puolestapuhujat yrittävät lietsoa näiden välistä vastakkainasettelua. Kumpikin olisi täysin sietämätöntä ilman toisen olemassaoloa.
Quote from: msm on 13.04.2013, 18:28:41
Quote from: Marko Parkkola on 13.04.2013, 18:03:46
Filosofinen ero. Autoilu on fakta. Toiset haluavat vaikeuttaa autoilua viimeiseen asti. Toiset haluavat tehdä sen mahdollisimman helpoksi.
Lisäksi on myös ihmisiä, jotka ymmärtävät, että:
- joukkoliikenne ja fillarointi ovat hyviä asioita, joita voi käyttää, kun se on mahdollista, kätevää ja mukavaa
- joukkoliikennettäkin tulee kehittää, niin että se yhä useammin olisi kätevää ja mukavaa
- tästä huolimatta meillä on myös yksityisautoilua, joka on jo niin puhkiverotettua että siihen ei sovi enää mikään 8c/km, päinvastoin kustannuksia tulisi pienentää
Taisin jo sanoakin, että itsehän en mitään ruuhkamaksuja kannata. Siihen on paljonkin syitä, eräänä niistä että Suomen julk-it-osaamisella hankkeesta tulisi jokunen sata miljoonaa tappiota ihan parissa vuodessa eikä se koskaan keräisi edes omia kustannuksiaan.
Quote from: odir34r55 on 13.04.2013, 18:11:19
QuoteEnsinnäkin kasvihuonepäästöt ovat viherkommunistien propagandaa, niillä ei ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa -- ja jos olisikin, niitä tulisi vähentää sammuttamalla Kiinan hiilivoimalat, eikä kiusaamalla pienen Pohjolan asukkaita.
En usko, että ne olisivat propagandaa. Tietääkseni tiedeyhteisössä vallitsee käytännössä konsensus kasvihuoneilmiön kiihtymisestä ihmisen toimien seurauksena.
Minun tietääkseni asiasta onkyllä myös vastakkaisia teorioita ja koko co2-vouhotus on hataralla pohjalla, lähtien erilaisista tilastohuijauksista mitä ilmastotutkijat ovat harrastaneet...
http://www.amazon.co.uk/dp/1849544050 (http://www.amazon.co.uk/dp/1849544050)
Quote
Tietääkseni autoilu on Suomessakin merkittävä kasvihuonepäästöjen synnyttäjä. Ja esim. katalysaattori lisää hiilidioksidipäästöjä, ei vähennä niitä (koska se vie tehoja pois). Tästä huolimatta en kannata katalysaattorien poistamista, koska niillä on positiivisia vaikutuksia, ne esim. vähentävät happamoitumista.
Varmasti, mutta ota huomioon Suomen autojen ikä. Mitä nopeammin suomalaiset autot saadaan uusittua, sitä enemmän päästöt putoavat. 15v vanha auto vie helposti lähemmäs 10l/100km, tämän vuoden malli voi päästä jo alle 3l/100km.
QuoteKyllä, tuotantoa olisi hyvä saada säilytettyä. Se ei ehkä onnistu ainakaan pelkästään veroja laskemalla. Myös esimerkiksi Yhdysvalloista karkaa tietääkseni tuotantoa, vaikka verot ovat pohjoismaalaisittain arvioiden matalat.
Tilanne ei varmasti ratkea pelkillä veroilla, mutta joka tapauksessa ajatus Suomesta jonain pelkkänä huippusuunnittelijana on absurdi. Se lienee kuitenkin oma keskustelunsa eikä välttämättä kuulu tähän aiheeseen sen kummemmin - kunhan mainitsin, että tuossa saataisiin useampi kärpänen iskettyä kerralla, kun tehtäisiin täällä pienempiä ympäristöystävällisiä kaupunkiautoja.
Quote from: Possumi on 13.04.2013, 18:28:06
Niin, kuten varmaan huomasit tarkoitukseni oli sarkastisen ironisesti piikitellä tämän ketjun absurdeja potero-asenteita - jotka siis autoon ja autoiluun liittyessä aina ovat ehdottomia, irrationaalisia ja emootioiden ohjaamia.
Nämä mainitsemasi asenteet ovatkin havaintojeni mukaan ainoita asioita, jotka Helsingissä erottavat vihreät kokoomuksesta. Tosin vihreillä ei ole mitään yksityisautoilua vastaan kunhan se vain toteutetaan kaupungin tukemana toimintona. (http://fi.wikipedia.org/wiki/City_Car_Club)
QuoteEi maksa, tuo on täysin keksitty hinta. Hinausautonkin saa satasella ja jonkun perus henkilöauton pystyy hinaamaan pois tieltä vaikka kaupungin öljyntorjuntacitymaasturilla.
Pistät liikkeelle erikoisvarustellun maastokuorma-auton ja pari kolme spekialistiukkoa niin todellakin maksaa.
Se on nimittäin niin että siitä se vasta huuto nousisi, jos tollasia siirtoja ei tehtäisi ammattitaidolla ja bilikaa rikkomatta. Itse olen kyllä ollut mukana nostelemassa niitä miesvoimin sivuun eikä siinä kauheasti katsottu meneekö jotain rikki vai ei.
Noin muuten elämä isossa kaupungissa on vähän sellaista, että säälipisteitä ei sillä lailla jaeta. Jokaisen oletetaan olevan kykenevä vastaamaan itse joko toiminnastaan tai sitten sen seurauksista.
Quote from: sr on 13.04.2013, 18:18:49
Tuossa voisi olla järkeä, mutta siitä huolimatta kadunvarsipysäköinnin hinta (siis asukaspysäköinti) on liian halpaa.
Päinvastoin, se on liian kallista. Tai oli ainakin silloin, kun minulla viimeksi oli auto - sen jälkeen hinta on käsittääkseni vain noussut ja "korotuspaineita" on edelleen, kun monikulttuuria pitäisi rahoittaa jotenkin...
QuoteQuote
Innolla odotan sitä, että kadunvarsipaikoista nipistetyille vihreille pyöräparkeille laitetaan myös hintalappu.
Periaatteessa hyvä ideä, mutta se ei käytännössä toimi, koska pyörän pysäköinti jonnekin muualle on liian helppoa. Seuraus olisi se, että pyöräparkit ammottaisivat tyhjyyttään ja pyörät olisivat siellä sun täällä. Väärin pysäköityjen polkupyörien sakottaminen taas olisi vaikeaa, koska niillä ei ole mitään rekisteriä.
No, ne pyöräparkit autopaikoilla nyt olivat muutenkin kuolleena syntynyt ajatus, ilmeisesti ainoa funktio oli taas vähän kiusata autoilijoita.
Mutta polkupyörärekisteri oli hieno ajatus, yhdistetään siihen vielä gps-pohjainen ruuhkamaksu, pakollinen katsastus ja vakuutus, niin aletaan olemaan autoilijoiden kanssa tasa-arvoisessa asemassa.
QuoteAjatuksesi täysin älytön. Sinun logiikallasi minulla olisi oikeus vaatia kaikenlaista taloudellista hyötyä itselleni vain siksi, että yhteiskunnassa on julkisesti kustannettuja asioita.
Ei, ajatukseni on viisas - joko käytetään samaa logiikkaa kaikkeen tai korjataan logiikka. Jos ei parkkipaikkoja saa maksattaa muilla niin selvä, lopetetaan kaikki muilla maksattaminen. Itsehän jäisin tässä hyötyjäksi.
QuotePysäköintipaikka on erittäin hyvin markkinatalouden ohjaukseen jätettävissä oleva niukka hyödyke. Niistä on kaupunkialueella pulaa, niitä voi tuottaa lisää ja niihin on mahdollista antaa omistajalle yksityisoikeus. Ei myöskään ole mitään erityistä syytä, miksi kenenkään pitäisi subventoida jonkun toisen parkkipaikan tarvetta sen sijaan, että sellaista tarvitseva maksaisi touhun itse. Vastaava ei päde noihin julkisiin hyödykkeisiin.
Ei joku ooppera tai leikkipuisto ole mikään julkinen hyödyke, samalla tavalla niitä käyttää rajoittunut porukka kuin parkkipaikkojakin.
Quote from: Possumi on 13.04.2013, 18:20:03
Tämä nyt vielä puuttuisi - että päästäisiin siihen oi niin ihanaan liberaaliin ihanuuteen mitä on esim. Tukholmassa: moku taksikuski joka kusettaa sinulta rahat, kopioi luottokorttisi ja kuskaa sinut väärään paikkaan. Ei kiitos.
Ei kilpailun vapauttaminen tarkoita sitä, että siitä automaattisesti seuraisi moku-kusetus.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:30:56
QuoteMuuten semmoinen huomio junakohtaukselle, vaikka aiheesta kovasti näytät nauttivan, miten tämä aihe liittyy Hommaan?
Aihe on Kylänraitilla juuri siksi, että tällä ei ole erityistä moku- tai maahanmuuttorelevanssia.
Ai no siinä tapauksessa..
QuoteYLE: Bonsai kaipaa hoitoa kuin pieni lapsi
(http://yle.fi/uutiset/bonsai_kaipaa_hoitoa_kuin_pieni_lapsi/5363860)
Bonsai on vaativa seuralainen
Sokalan mukaan puuta ei saisi koskaan jättää yksin.
- Suurin ongelmatilanne on vedentarve ja -kulutus. Se tulee monelle ylltyksenä. Bonsai on kasvi, joka vaatii hoitoa yhtä paljon kuin pieni lapsi. Sen voi vaikka tuoda meille hoitoon tai ottaa mukaan lomalle, Sokala opastaa.
Leikkaustakaan ei saa unohtaa.
- Bonsai vaatii leikkausta usein, sisäbonzai vähintään kerran kuukaudessa. Kannattaa ottaa kuva jostain luonnon kasvista ja matkia sitä, tuoda pienoiskoossa omaan olohuoneeseen. Leikkauksen tarkoitus on saada lehtikoko pysymään pienenä.
Olen huolissani jäävätkö lapset Suomessa heitteille Bonsaita hoitavissa perheissä? Entä sisäbonsaiden aiheuttama vedenkulutus?
:P
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 18:11:12
Autojen pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannusten sälyttäminen pelkästään autoilijoille on kaksipiippuinen kysymys. Omistusasujat ovat kenties valmiit maksamaan itse autopaikkojen kaikki rakentamiskustannukset. Entä vuokra-asujat? Kuka näiden autopaikkojen rakentamisen maksaisi? Entä kaupungin vuokra-asunnot, jotka ovat pian täynnä ilmaiseksi asuvia mamuja. Heidän autopaikkansa maksaisivat joka tapauksessa muut eli veronmaksajat.
No, vuokra-asuja maksaisi luonnollisesti vuokraa autopaikasta ihan niin kuin maksaa asunnostakin. Jos asuntoja on järkevää rakentaa vuokra-asunnoiksi, niin on sitten autopaikkojakin. Ne vuokra-asujat, jotka eivät paikkaa tarvitse, säästävät tietenkin sitten sen verran rahaa kuin vuokra-autopaikka maksaisi.
Mitä yhteiskunnan varoilla eläviin tulee, niin minusta auto ei ole kyllä sellainen asia, että sellaisen pitäminen pitäisi yhteiskunnan varoin työttömälle maksaa. Jos auto ja sille paikka tiiviisti rakennetulla alueella kiinnostaa, niin touhu pitää kyllä maksaa omasta taskusta. Jos rahat eivät riitä, niin sitten on tingittävä auton omistamisesta.
Miksi ihmeessä auton pitäisi olla jälleen sellainen pyhä lehmä, johon kaikilla pitää olla oikeus jopa silloin, kun omat rahat eivät riitä?
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:30:56
QuoteMuuten semmoinen huomio junakohtaukselle, vaikka aiheesta kovasti näytät nauttivan, miten tämä aihe liittyy Hommaan?
Aihe on Kylänraitilla juuri siksi, että tällä ei ole erityistä moku- tai maahanmuuttorelevanssia.
Kyllä on. Mamut valtaavat myös kantakaupungin. Mamut myös autoilevat ahkerasti. Haluammeko maksaa siitä, että uuteen merenranta-asuntoon muuttava mamu-perhe saa myös kalliin auhohallipaikan ilmaiseksi veronmaksajien rahoilla. Eikö siinä ole muka kylliksi, että he saavat asua ilmaiseksi. Pitäisikö kaikkien maksaa tasapuolisesti autohallipaikkojen rakentamisesta? Miksi sossun elätit saavat tästäkin erivapauden?
QuotePäinvastoin, se on liian kallista. Tai oli ainakin silloin, kun minulla viimeksi oli auto - sen jälkeen hinta on käsittääkseni vain noussut ja "korotuspaineita" on edelleen, kun monikulttuuria pitäisi rahoittaa jotenkin...
Korotuspaine tulee siitä, että markkinataloudessa niukkaa hyödykettä on tapana allokoida maksuhalun mukaan.
Mutta kuten aiemmin sanoin mun puolesta saa jäädä ennalleen. Ei mulle ole mitään haittaa siitä, että tölikalaisista on kivaa kiertää korttelia parkkipaikkaa hakemassa. Se nimittäin ei ole mikään hippien salaliitto, että kadunvarsi on täsmälleen sen mittainen minkä on, eikä siitä pitene vaikka kuinka kiukuttelisi.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:25:42
Pelkkä raivausauton lähtö maksaa yli viisisataa ja siinä on puoli kaupunkia sekaisin ainakin tunnin kun kertautuvaa vaikutusta puretaan. Jättää auton kotiin tai pysyy itsekin poissa isolta kirkolta jos tuntuu liian haastavalta. Siinä palaa iisisti muiden ihmisten aikaa tuhansia ellei kymmeniä tuhansia tunteja kun joku perseaivoinen tollo ei osaa katsoa ympärilleen, koska ei muista että päässä on silmätkin eikä pelkästään nenä, jota kaivella.
Ei väärin pysäköidyn henkilöauton siirtämiseen edelleenkään tarvita mitään raivausautoa, normaali halpa hinaaja riittää. Tai vaikka tavallinen auto ja hinausköysi.
Pysäköintivirheen tekeminen ei minusta tee ihmisestä sen tollompaa kuin muutkaan virheet, joita ihmiset tapaavat tehdä. Jos tolloilusta pitää sakottaa kohtuuttomasti niin haluan 500€ sakot myös niille jalankulkijoille, jotka pyörivät tielläni liian hitaasti kun yritän keskustassa tehdä ostoksia ja menee tuhansilla tonneilla minun kallisarvoista aikaani hukkaan.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 18:07:22
Kaverilla 8 tonnin pikkubussi joka syö 25-30l satasella mersun 3½tonnin sprinter on siinä 18-20l kulutuksella. Väität ihan tosissasi että 50-80 tonnin täysperävaunurekallinen puunrunkoja tai mitä hyvänsä kulkisi vähemmällä? Tyhjä nuppi voisi kulkea tuolla 20l/100km. Täys rekka imasee varmaankin likemmäs 40-50l/100km.
Vertailun vuoksi: HKL:n bussit veivät joskus takavuosina linja-ajossa keskimäärin 50 litraa satasella. Dieseliä.
Siitä kun jyvittää keskimääräiselle matkustajamäärälle niin eipä siinä olla mitään maailmanpelastajia ainakaan polttoaineen osalta.
Toki pyöräilyn tulisi sisältää pakollinen pyöräkortti 2000e joka uusitaan 5v välein 500e ja lisäksi voidaan ideoida 10km/h rajoitus(ei kenekään tarvitse ajaa sitä lujempaa) ja ylinopeussakko mikäli menee yli sen gepsin osoittaman lukeman ihan automaatilla. Ja tietysti uuden pyörän hintaan laitetaan väliaikainen pyörävero 20 000e/pyörä ja tietysti tankojuopumusraja nollaan sekä kortti pois ja 5v linnaa mikäli jää kiinni.
Kysykää vain, kyllähän löytyy varmasti kierrätettäviä ideoita.
Quote from: sr on 13.04.2013, 18:42:44
Mitä yhteiskunnan varoilla eläviin tulee, niin minusta auto ei ole kyllä sellainen asia, että sellaisen pitäminen pitäisi yhteiskunnan varoin työttömälle maksaa. Jos auto ja sille paikka tiiviisti rakennetulla alueella kiinnostaa, niin touhu pitää kyllä maksaa omasta taskusta. Jos rahat eivät riitä, niin sitten on tingittävä auton omistamisesta.
Miksi ihmeessä auton pitäisi olla jälleen sellainen pyhä lehmä, johon kaikilla pitää olla oikeus jopa silloin, kun omat rahat eivät riitä?
Oletko nähnyt tämänkaltaista keskustelua missään? Kysymys on aina autoilijat/autottomat vastakkainasettelusta. Olet valmis vetämään ilmaisen asumisen rajan siihen, että autoilua ei makseta? Niin minäkin. Onko Helsingin kaupunki?
Kun nyt aihe on taas niin kuumana niin heitetään lisää vettä myllyyn.
Olen asunut kahden vilkkaasti liikennöidyn pääväylän varressa nuoruusvuosina. Toinen oli Runeberginkatu, toinen Mannerheimintie. Ruuhka-aikana julkiset liikennevälineet, eli bussit ja ratikat olivat melko täysiä.
80% ajoajastaan ne eivät olleet täysiä, vaan lähinnä puolityhjiä. Muistan aina mikä helvetillinen meteli ja pakokaasupaska tuli tyhjänä pieneen ylämäkeen ajavasta bussista. IKINÄ en muista kuulleeni minkäänlaista keskustelua siitä, että tyhjällä bussilla ajaminen olisi vastoin kaikkea ympärsitöpulinaa tai kaupunkiviihtyvyyttä.
Ehdotan siis (varsinkin linja-autoille) ilmastomuutosperusteista lisämaksua kun ne ajavat alle 5-10 henkilön kuormalla. Nykytekniikallahan tuo olisi helppokin toteuttaa.
Ehdotan lisäksi tyhjinä kulkeville raitiovaunuille kaupunkiviihtyvyyden pilaamisen takia lisäveroa (lisätään lippujen hintaan) joka kohdistetaan ja korvamerkitään ratikkareittien asukkaiden päätöksien alle.
ps. ja niille junteille( =muut kuin 00100 asukkaat) tiedoksi, jotka arvostelivat tuota minun manskun liikennevalojuttua niin sanoisin, että a) lukekaa se juttu b) yrittäkää edes ymmärtää mitä siinä luki c) olkaa hiljaa silloin kun puhutaan asioista, mitä ette joko tiedä mitään tai ette vaan asiaa tajua. väännän alas vielä rautalankayhtälön tilanteesta
500m suora pätkä. 4 liikennevaloa. valot palavat VPVV. Sivuttaisliikennettä ei ole kuin kolmannen valon kohdalla. Lasketaanko montako hesaria tuolle pätkälle menee vai miten asiaa pitäisi käsitellä??
Kuvittelisin, että olen saanut sanottua kaiken, mitä minulla on sanottavaa kiskoillepysäköinnin sanktioinnista.
Kertauksen vuoksi totean, että mielestäni kyse on piittaamattoman perseilyn multihuipennuksesta, josta asianmukainen seuraamus olisi hinata auto tattarisuolle, mistä sen saa lunastaa sanotaan tonnilla, mutta viiden huntin plitikatkin ovat jo jotain, millä lienee jonkinasteinen ennaltaestävä vaikutus. Toki toivon muutoksesta tiedotettavan laajasti.
Jos ei osaa olla ihmisissä, ei pidä lähteä kaupungille. Jos ei ymmärrä, että kaupungissa pitää ennen kaikkea kunnioittaa muiden ihmisten aikaa, ei pidä lähteä kaupungille. Jos ei erota tai tunnista raitiovaunukiskoja, pitää palauttaa ajokorttinsa ja jos ei ymmärrä katsoa mihin autonsa jättää, sama juttu.
Arvoisa kiistakumppani saa puolestani tässä aiheessa viimeisen sanan.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:37:01
Pistät liikkeelle erikoisvarustellun maastokuorma-auton ja pari kolme spekialistiukkoa niin todellakin maksaa.
Henkilöauton siirtämiseen ei tarvita kolmea spesialistia. Eikä se hinausauto maksa viittäsataa, se maksaa satasen.
QuoteSe on nimittäin niin että siitä se vasta huuto nousisi, jos tollasia siirtoja ei tehtäisi ammattitaidolla ja bilikaa rikkomatta. Itse olen kyllä ollut mukana nostelemassa niitä miesvoimin sivuun eikä siinä kauheasti katsottu meneekö jotain rikki vai ei.
Ratikoihin varusteeksi läjä työhanskoja, mitä voi nohevat matkustajat lainata jos meinaa matka katketa pysäköintivirheen takia.
QuoteNoin muuten elämä isossa kaupungissa on vähän sellaista, että säälipisteitä ei sillä lailla jaeta. Jokaisen oletetaan olevan kykenevä vastaamaan itse joko toiminnastaan tai sitten sen seurauksista.
Sinun kaupunkisi kuulostaa aika epäinhimilliseltä. Ei jatkoon.
Ja joku posketon 500€ sakko pysäköintivirheestä... Ei se ole mikään seuraamus, se on mielivaltaa ja kiusantekoa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 18:48:04
Oletko nähnyt tämänkaltaista keskustelua missään? Kysymys on aina autoilijat/autottomat vastakkainasettelusta. Olet valmis vetämään ilmaisen asumisen rajan siihen, että autoilua ei makseta? Niin minäkin. Onko Helsingin kaupunki?
En tiedä, mihin keskusteluun viittaat. Minä kommentoin vain sinun tekstiäsi, jossa "kaksipiippuisena juttuna" sitä, että pysäköinnin hinta sälytetään autoilijoille. Yhtenä perusteluna tunnuit pitävän sitä, että yhteiskunta maksaa sosiaaliturvassa joidenkin autoilun. Minusta se kaksipiippuisuus liittyy tuohon yhteiskunnan maksamaan autoiluun, eikä niinkään siihen perusperiaatteeseen, että jokainen maksakoon oman pyhän peltilehmänsä makuutuksen kustannukset.
Etenkään tässä pysäköintiasiassa ei ole edes mistään yleisestä autoilijat vs. autottomat kysymyksekstä, koska niiden asuntojen hintoihin sälytettyjen pysäköintikulujen subventoijina eivät ole autottomat yleisesti vaan vain niihin asuntoihin muuttaneet autottomat. Minusta on täysin kohtuutonta, että heidät pakotetaan subventoimaan tuhansilla euroilla naapuriensa peltilehmien parkissa makuuttamista.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 18:53:03
Jos ei osaa olla ihmisissä, ei pidä lähteä kaupungille. Jos ei ymmärrä, että kaupungissa pitää ennen kaikkea kunnioittaa muiden ihmisten aikaa, ei pidä lähteä kaupungille. Jos ei erota tai tunnista raitiovaunukiskoja, pitää palauttaa ajokorttinsa ja jos ei ymmärrä katsoa mihin autonsa jättää, sama juttu.
Väitän edelleen, että kyse ei ole mistään kiskojen tunnistamisesta, vaan arviointivirheestä. Joku on voinut vaikka katsoa että tuossa on kiskot ja välissä 30cm minun autoon, eiköhän ratikka tuosta mahdu... No ei mahtunutkaan. Ikävää, typerää, inhimillinen virhe. Onneksi harvinainen ja helposti korjattavissa, halpa hinausauto paikalle vartissa jos ei ratikasta löydy muutamaa nuortamiestä nostamaan autoa 10cm sivuun.
Ja suurempana linjauksena: ihmiset on ihmisiä, ihmiset tekee virheitä. Jos ei ole osoitettavissa tahallisuutta, niin näistä virheistä rankaiseminen kohtuuttomilla sakoilla on julmaa ja epäinhimillistä. Samaa logiikkaa jos käytettäisiin niin steissillä ruuhkassa hitaasti ja epämääräisesti kävelevät saisivat palauttaa jalkansa kätilöopistolle ja maksaa 500€ ja pysyä lähiössään. Ruuhkassa vahingossa toista ihmistä tönäissyt äiti lastenvaunujen kanssa joutaisi viedä vauvansa Tattarisuolle kun ei kerran osaa. Ja sakot päälle. Ei semmoinen minusta kuulosta kovin kivalta yhteiskunnalta.
Juuri kun pääsin sanomasta, palaan kuitenkin aiheeseen.
Kyllä mulle itse asiassa sopii, että joku pieni autonkulmankokoinen ongelma ja virhearvio menee halvemmalla. Et vain usko mitä saatanan sikailua tässä asiassa näkee.
Lisäys: suorituksia voi käydä ihastelemassa tuolla: https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/ (https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/)
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 19:06:02
Kyllä mulle itse asiassa sopii, että joku pieni autonkulmankokoinen ongelma ja virhearvio menee halvemmalla. Et vain usko mitä saatanan sikailua tässä asiassa näkee.
Itselläni ei tosiaan ole kokemusta aiheesta, talven aikana ainoa kohdalleni sattunut ratikkahäiriö johtui Kampissa kiskoille olleista kolarissa vaurioituneista autoista, joiden siirtämisessä kesti.
Ehkäpä tämäKIN ongelma ratkeaisi jonkinlaisella progressiivisella pysäköintivirhemaksulla, ts. eka kerta nuhteluilla, toka kerta 50€ ja siitä sitten reippaaseen nousuun? Ratkaisisi samalla muutenkin virheellistä pysäköintiä, monilla vähän rahakkaammilla hahmoilla tuntuu tämänhetkiset parkkisakot toimivan lähinnä hupielementtinä, mutta voisi alkaa kiinnostamaan kun sakot alkaisivatkin jossain vaiheessa huitelemaan tonneissa.
Quote from: msm on 13.04.2013, 19:03:15
Ja suurempana linjauksena: ihmiset on ihmisiä, ihmiset tekee virheitä. Jos ei ole osoitettavissa tahallisuutta, niin näistä virheistä rankaiseminen kohtuuttomilla sakoilla on julmaa ja epäinhimillistä.
Ok, no mikä sitten olisi kohtuullista? Lienet kuitenkin siitä samaa mieltä, että ratikkakiskolle jätetty auto aiheuttaa huomattavasti enemmän haittaa muille ihmisille kuin siinä, että unohtuu panna tarpeeksi kolikoita pysäköintimaksulaitteeseen ja siten seisotettua autoaan yliajan? Minusta olisi kohtuutonta, että kummastakin rangaistaisiin samalla tavoin, pysäköintivirhemaksulla.
Ratikkakiskot eivät ole kellekään piilossa. Jos ei ole varma, että mahtuukohan se ratikka tuosta, niin sitten ei kannata ottaa riskiä, ettei mahdu ja joutuu sitten maksamaan korotettua rangaistusmaksua muille haitan aiheuttamisesta.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 19:06:02
Lisäys: suorituksia voi käydä ihastelemassa tuolla: https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/ (https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/)
Muutama ajatus herää:
- ratikka ei ehkä joustamattomuutensa takia sovellu kaupunkiin ja se tulisi pikimmiten korvata eri kokoisilla busseilla, joita kulkisi dynaamisesti käyttäjien mukaan (eli ei ajeltaisi tyhjillä 50hlö busseilla ympäri vuorokauden vaan joitain vuoroja pikkubusseilla ja tarpeen tullen tilattais isompia)
- osa autoilijoista mulkvisteja
- PekkaS voisi hoitaa lumityöt kuntoon
- osa paikoista hieman huonosti suunniteltu, oikeasti näyttää että ratikka mahtuisi, autoilijan hankala hahmottaa ratikan tilantarvetta... en tiedä millä tuo ratkeaisi, pitäisikö kaikille autoilijoille jakaa joku sopivan mittainen lumiharja, jonka auton ja kiskon väliin mahtuessa ratikka pääsee kulkemaan?
- osa kuvien lähettelijöistä on autoilua vihaavia imbesillejä, esim: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151214425739580&set=o.254044094724687&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151214425739580&set=o.254044094724687&type=3&theater) -- joku on hätävilkuista päätellen pysähtynyt hetkeksi toimittamaan jotain nopeaa asiaa, jalkakäytävällä liikkuu YKSI ihminen ja nyt se paha audimies on "tukkeena jalankulkijoiden alueella" :D :D :D
QuoteMinun tietääkseni asiasta onkyllä myös vastakkaisia teorioita ja koko co2-vouhotus on hataralla pohjalla, lähtien erilaisista tilastohuijauksista mitä ilmastotutkijat ovat harrastaneet...
http://www.amazon.co.uk/dp/1849544050
Juuri oli Guardian-lehdessä artikkeli siitä kun eräät miljardöörit olivat maksaneet yli 100 miljoonaa rahaa mainontaan ja "markkinointiin", jotta julkisuuteen saataisiin luotua sellaista virheellistä kuvaa, että ilmastonmuutoksesta ei vallitsisi tiedeyhteisössä käytännössä konsensusta. Siitä asiasta kuitenkin valitettavasti vallitsee konsensus. Ehkä psykologisesti sen kieltävä asenne voidaan selittää siten, että ihmiset haluavat usein omassa elämässään kieltää epämiellyttävät asiat?
QuoteVarmasti, mutta ota huomioon Suomen autojen ikä. Mitä nopeammin suomalaiset autot saadaan uusittua, sitä enemmän päästöt putoavat. 15v vanha auto vie helposti lähemmäs 10l/100km, tämän vuoden malli voi päästä jo alle 3l/100km.
Toisaalta alle kolme litraa kuluttavia autoja ei kai tällä hetkellä paljoa myydä? Ja autoilun lisääntyminen saattaisi syödä niiden tarjoaman hyödyn? Ja onhan autoissa myös muita hiilidioksidikuormia kuin polttoaine, esim. uusien autojen metallien jalostaminen? Siitä huolimatta olen iloinen jos autot Suomessa alkavat syödä vähemmän.
QuoteTilanne ei varmasti ratkea pelkillä veroilla, mutta joka tapauksessa ajatus Suomesta jonain pelkkänä huippusuunnittelijana on absurdi. Se lienee kuitenkin oma keskustelunsa eikä välttämättä kuulu tähän aiheeseen sen kummemmin - kunhan mainitsin, että tuossa saataisiin useampi kärpänen iskettyä kerralla, kun tehtäisiin täällä pienempiä ympäristöystävällisiä kaupunkiautoja.
Olisi minustakin hienoa, jos maahan saataisiin vaikka sähköautontekoklusteri, joka olisi maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen. Ja pitäisi miettiä uusia keinoja kilpailukyvyn säilyttämiseen laajemminkin, myös muutakin kuin suunnittelua. Ja koettaa minimoida eurokriisin, rahoitusmarkkinakriisin, kuntatalouden kriisin ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen vaikutuksia ja koettaa myös estää niitä. Erilaisilla nettifoorumeilla voisi miettiä niihin erilaisia vastauksia.
Pidän muuten harmillisena sitä, että niin monet täällä nähtävästi vastustavat kulttuurin tukemista yhteiskunnassa - onko siinä mukana myös jonkinlaista kulttuurin tai taiteilijoiden halveksuntaa? Pidän myös ongelmallisena ehdotuksia esim. pyöräilyn rajoittamiseksi, koska sen tarkoitus näemmä olisi vain hankaloittaa sitä "yhtä paljon" kuin autoilua ja siinä ei oteta huomioon sitä, että autoilun hankaloittaminen ei ole "vihreän" politiikan tavoite, vaan päästöjen vähentäminen. Ja myöskään bussiliikenteen rajoittaminen tai sen päästöistä puhuminen ei siinä mielessä olisi hyvä ja kestävä asia, että kokonaisuutena joukkoliikenteen olemassaolo vähentää päästöjä, jos sen suhteuttaa siihen, että sitä käyttävillä ihmisillä olisi sen sijaan autot. Yksittäiset bussivuorot eivät siis ole relevantteja. Ja ei voi myöskään ajatella, että bussilinjat olisivat aktiivisia vain ruuhka-aikaan, koska muuten sen varrella olevat tarvitsisivat auton mennäkseen ulos muulloin.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 10:04:54
Quote from: KJ on 13.04.2013, 01:04:53
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 00:02:56
Noin muuten kannattaa tajuta kaupunkiliikenteestä, että mikäli sen viemää kaistakilometrimäärää, käytännössä autojen lukumäärää, ei saada leikattua, ruuhka yksinkertaisesti ei voi olla vältettävissä vaan sitä voi ainoastaan siirtää paikasta toiseen. Mitkään kaistat, rampit tai tunnelit eivät auta kuin hetkisen.
Ja vastaus on, että ruuhkatullit, koska Oskalan väite.
Ensinnäkin, olet johdateltu; toiseksi, olet hölmö.
Ihmisen ja tavaran liikkumisen tarve ei muutu rahastamalla; vain rahastamisen kohde vaihtuu. Sama asia kuin ilmaisessa joukkoliikeenteessä: osa maksuista siirtyy niille, jotka eivät matkusta.
Ihanko oikeasti uskot, että lopullinen maksaja on "paha kapitalisti?" Kaikki mahdolliset maksut siirtyvät aina lopulta kuluttajan (sinun) maksettavaksi. Jessus sentään tätä naivismin määrää.
Oliko tämä purkaus jotenkin olevinaan vastaus minulle? En mä ole mitään tuollaista puhunut. Itse asiassamä olen jopa erikseen sanonut että en kannata ruuhkamaksuja enkä muitakaan pelkästään autoilun helpottamiseen tähtääviä toimia.
Korjataan sen verran, että kirjoitukseni ei ollut "purkaus", eikä "olevinaan", vaan kommenttini ihmisten ja tavaran liikkuvuudesta ja niiden kustannusten maksajista.
Mainitsen kyllä erikseen, jos kirjoitan purkautuakseni ja/tai ollakseni olevinaan. Käytän tarkoitukseen ^po^ -merkintää, jolla kehystän tekstini kun purkaudun tai olen olevinaan,
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 19:06:02
Juuri kun pääsin sanomasta, palaan kuitenkin aiheeseen.
Kyllä mulle itse asiassa sopii, että joku pieni autonkulmankokoinen ongelma ja virhearvio menee halvemmalla. Et vain usko mitä saatanan sikailua tässä asiassa näkee.
Lisäys: suorituksia voi käydä ihastelemassa tuolla: https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/ (https://www.facebook.com/groups/254044094724687/photos/)
Tiedätkö ystäväni junis, että sulla on kohtuullisen kova kahkoaminen tässä päällä. Sä vedät modehommaa ja rauhoittelet "työksesi" ihmisiä, joilla keittää yli. Silti sä et henkisten hipsteriviiksien, pyöräilysukkisten ja ranne-Suunnon a la Jyrki Katainen takaa näe kaupunkiliikennettä kokonaisuutena etkä itseäsi puhumassa tässä ketjussa.
Ihmisten on pakko liikkua! Julistat, että myös lapsiperhe voi elää Helsingissä ilman autoa. Toki voi, mutta eikö autottomuus rajoita elämää? Vie lapsia jääkiekkotreeneihin, kanoottimelontaan tai bassotreeneihin sporalla. Eihän se paha ole, jos koti on Pihliksessä ja treenit Matinkylän jäähallissa tai soittoharjoitukset Tiksissä. Ilman autoa elävät perheet rajoittavat elämäänsä, koska eivät voi liikkua. Se ohjaa ihmisten valintoja ja pahimmillaan rajoittaa heidän kykyä nauttia elämästään. Sinulle (ituhippinä) asia voi olla valinta, mutta joillekin pakko.
Mitä tulee sporakiskoille pysäköintiin, niin rajut otteet käyttöön. Näin matkalla Frankfurtista Ludwigshafeniin, kuinka onnettomuusautot siirrettiin ajamalla kurottajan puomi auton etuikkunoista läpi ja romut nostettiin pois, jotta liikenne ei häiriintyisi. Niin pitäisi toimia meilläkin. Raaka peli ja turvat kiinni. Jos hölmöilet, niin maksat.
Quote- ratikka ei ehkä joustamattomuutensa takia sovellu kaupunkiin ja se tulisi pikimmiten korvata eri kokoisilla busseilla
Ratikka soveltuu kaupunkiin huomattavan hyvin, mutta henkilöauton kanssa on tiukempaa. Jos tämän vapaasti saisi ratkaista, ratikoilla olisi omat fyysisesti muusta liikenteestä erotetut kaistat.
KJ,
sillä mä vaan kun mä en ollut mistään kapitalisteista sanonut mitään, en hyvistä enkä pahoista, enkä mä ole missään sanonut kannattavani ruuhkamaksuja. Siksi se tuntui niin oudolta että olisi vastaus mulle.
Brander,
mähän en ole lapsiperheistä puhunut muuta kuin sen yhden kerran, kun joku sanoi että lapsiperhe tarvitsee autoa, ja silloin sanoin vain tuntevani runsaasti autottomia lapsiperheitä. Mistä minä tiedän kuka autoa tarvitsee, jengi päättää itse tarvitseeko. En mä ole keneltäkään viemässä autoa, en lisäämässä autoilun kustannuksia, en mitään. Mä olen vain sitä mieltä että parkkipaikat tarvitsijan maksettaviksi ja julkiset investoinnit joukkoliikenteeseen eikä henkilöautoiluun. Yhtään ton kummempi ei mun ohjelmani tässä asiassa ole.
Ei pysty eikä kykene koko, tai edes osaa tästä kahlaamaan läpi, mutta osallistun silti
Jo nykyisin tupakoivat rattijuopot pitkälti kustantavat, ties mitä kaikkea muuta, kun tieverkoston tai julkisenliinkenteen kehittämistä/parantamissa, ainakin siitäpäätellen, mihin kilpailutksen kilpauttaminenkin kilpautettu...tai jotain muuta (jota ei osaa edes kirjoittaa) on johtanut.
Yleisesti jokainen voi halutessaan kaivella esille omankuntansa katusuunnitelmiä esim. lumenkolauksen osalta ja/tai kaivella faktaa todellisuudesta, niin vaikkapa tuossa kolauksessa löytynee yhtäläisyyksiä suomen kunnissa kokonaisuutena.
Mitä ruuhkiin tulee, niin Stadissakaan sellaisista ei oikeestaan voida edes puhua, verrattain oikeesti isoihin kaupunkeihin, vaikka liikenne tökkiikin aikaajoin, mutta siihen suurrimmat syylliset ovat liikennesuunnitteliat ja liikennekasvatus.
Toki on AmisCorolla kuskejakin, jotka eivät vaan oikeesti osaa, ja näin osaltaan aiheuttavat ruuhkaa, mutta isonpana ongelmana pidän niitä, jotka ajelevat 1001 corollan hintaisilla vehkeillä ja navaltaan niin valtaisia, etteivät vaan välitä muusta kun itsestään liinenteessäkään, niin aiheuttavat suurremman osan liikenne yllättävistä stopeista, ja nämä on mestoilla, vaikka kehä-3 sisäpuolelle pääsymaksu olisi 100€.
Miten maksuja taas kontrollaidaan, muuten kun gps-systeemillä? Tämä taas tarkoittanee, että Utsijoki-Kevo (tuttu ratiosta) autoiliat pakotettaisiin asentamaan ajopeliinsä gps paikannin, koska stadin ruuhkamaksu, eli paikannin pakolliseksi kaikkiin ajoneuvoihin, ja näin päästään vähintään kolmiloikka kohti kontrolliyhteiskuntaa, josta hyötyvät myös vaikkapa ylemmänluokan autorosmot, joiden ei tarvitse hirmuisesti hakkeroida, niin voivat koneelta katsoa mielenkiintoisten kohteiden sijainnin
Ruuhkamaksu ei poista ongelmia, vaan taas yksi uusi tapa rahastaa autoilijoita. Asia olisi toisin, jos kehä 1-3 hujakoilla olisi pääväyliltä nopea ja toimiva esim. raideyhteys, toimivien parkkien kaverina reuna-alueille ja kantakaupunkiin (keskustan lisäksi), josta poikittaisliikennettä pitäisi kehittää "kehämuodossa", eikä näin osaltaan julkinenkaan ruuhkauttaisi keskusta-aluetta
Quote from: sr on 13.04.2013, 18:58:17
Yhtenä perusteluna tunnuit pitävän sitä, että yhteiskunta maksaa sosiaaliturvassa joidenkin autoilun. Minusta se kaksipiippuisuus liittyy tuohon yhteiskunnan maksamaan autoiluun, eikä niinkään siihen perusperiaatteeseen, että jokainen maksakoon oman pyhän peltilehmänsä makuutuksen kustannukset.
Etenkään tässä pysäköintiasiassa ei ole edes mistään yleisestä autoilijat vs. autottomat kysymyksekstä, koska niiden asuntojen hintoihin sälytettyjen pysäköintikulujen subventoijina eivät ole autottomat yleisesti vaan vain niihin asuntoihin muuttaneet autottomat. Minusta on täysin kohtuutonta, että heidät pakotetaan subventoimaan tuhansilla euroilla naapuriensa peltilehmien parkissa makuuttamista.
Tiet/kadut on pakko rakentaa jokaiselle asuinalueelle. Nämä maksaa yhteiskunta riippumatta siitä, onko asukkailla yksityisasautoja vai ei. Koska autojen pysäköinti halutaan ohjata maan alle (mitä kannatan), tästä aiheutuu suuria rakennuskustannuksia. Kysymys on siis noiden rakennuskustannusten jyvittämisestä. Kaikki haluavat, että vapaamatkustajia ei ole ja rakennuskustannukset halutaan "oikeunmukaisiksi". Jos vapaa-rahoitteisessa asuntoyhtiössä joku ostaa asunnon eikä halua autopaikkaa, hän joka tapauksessa maksaa ja saattaa purnata. Kuitenkin hän hyötyy autahallista epäsuorasti asuntonsa arvossa. Myydessään kämpän, uusi ostaja ostaa aina vähintään "option" autohallipaikkaan. Omistusasuja on siis autohallipaikkansa aina maksanut itse.
Itse asumisensa maksavat vuokra-asujatkin maksavat itse autopaikkansa jos asuntoyhtiöille varatuttujen autopaikkojen vuokrat ovat markkinahintaisia.
Ilmaiseksi asuvat sossun elätit sitävastoin ovat ongelmaryhmä myös autoilun kannalta. Yhteiskunta katsoo, että heidän autoilunsa on perusoikeus kun naama on tarpeeksi musta. Kuka uskoo, että he itse koskaan maksavat mitään autopaikoistaan kantakaupungissa jos eivät maksa euroakaan asumisestaan? Ei kai kaupungin vuokra-asunnoissa asuvilta voi kategorisesti evätä mahdollisuutta autopaikkaan asumismuodon perusteella. Itse en tätä kannata.
QuoteTiet/kadut on pakko rakentaa jokaiselle asuinalueelle. Nämä maksaa yhteiskunta riippumatta siitä, onko asukkailla yksityisasautoja vai ei.
Kröh, sanoo hän.
Se millaista väylää vedetään on mitä suurimmin riippuvainen siitä paljonko "ennustetaan" eli tahdotaan alueelle autoja.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 19:49:57
QuoteTiet/kadut on pakko rakentaa jokaiselle asuinalueelle. Nämä maksaa yhteiskunta riippumatta siitä, onko asukkailla yksityisasautoja vai ei.
Kröh, sanoo hän.
Se millaista väylää vedetään on mitä suurimmin riippuvainen siitä paljonko "ennustetaan" eli tahdotaan alueelle autoja.
Et ole todellakaan seurannut ajatuksen juoksuani. Erittäin suuri rakennustehokkuus eteläisessä Helsingissä vaatii suurempia väyliä (vrt. suunnitelmat Mechelininkadun lehmusten kaatamiseksi). Kokoomus ajaa maksimaalista rakennustehokkuutta ja maksimaalista nopeutta em. alueiden rakentamiseksi. Missä on kaupunkidemokratia ja kansalaiskeskustelu?
Jaa tätä tarkoitit. Ymmärrän. Näinhän se menee. Meklusta tulee motari siksi, että yhä yltyvä autoistuminen on luonnonvoima samalla tavalla kuin maahanmuutto on luonnonvoima eikä kummallekaan voi mitään vaan se, joka yrittää, on ihan kakka.
Ei Jätkää olisi ollut mikään pakko rakentaa autolähiöksi. Se on poliittinen valinta se.
Siitä olen samaa mieltä, että kansalaiskeskustelulla pyyhitään perse, kun maankäytöstä päätetään.
Miksi ihmeessä omaa autoa tarvitseva muuttaa Helsingin kantakaupungille?
Quote from: ääridemokraatti on 13.04.2013, 20:11:06
Miksi ihmeessä omaa autoa tarvitseva muuttaa Helsingin kantakaupungille?
Hyvät pubit ja kunnon olut on kävelymatkan päässä. :D
Quote from: ääridemokraatti on 13.04.2013, 20:11:06
Miksi ihmeessä omaa autoa tarvitseva muuttaa Helsingin kantakaupungille?
Yleinen sääntö kautta maailman on, että vähille autoille tai kokonaan autottomaan aikaan rakennetut kaupunginosat ovat kivoimpia ja eniten kaupunkia.
Siksi niihin on kova tunku, tungun seassa myös autojengi, ja sitten alkaa parku kun autot eivät mahdu.
Quote from: L. Brander on 13.04.2013, 19:33:57
Ihmisten on pakko liikkua! Julistat, että myös lapsiperhe voi elää Helsingissä ilman autoa. Toki voi, mutta eikö autottomuus rajoita elämää? Vie lapsia jääkiekkotreeneihin, kanoottimelontaan tai bassotreeneihin sporalla. Eihän se paha ole, jos koti on Pihliksessä ja treenit Matinkylän jäähallissa tai soittoharjoitukset Tiksissä. Ilman autoa elävät perheet rajoittavat elämäänsä, koska eivät voi liikkua. Se ohjaa ihmisten valintoja ja pahimmillaan rajoittaa heidän kykyä nauttia elämästään. Sinulle (ituhippinä) asia voi olla valinta, mutta joillekin pakko.
En ymmärrä, miksi kysymyksen pitäisi olla on-off. Autolla on käyttöä etenkin juuri perheille, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö vaikkapa työmatka-autoilua toimivien julkisen liikenteen yhteyksien ja kattavan pyörätieverkon oloissa voisi silti kritisoida. Omasta mielestäni auton omistamiseen kohdistuvaa verotusta pitäisi keventää juuri siitä syystä, että monellekin ihmiselle tulee tilanteita vastaan, joissa autosta olisi hyötyä ja toisaalta taas sitten sen käyttöä etenkin ruuhka-aikaan kaupunki-alueella, jolloin siitä on erityisen paljon haittaa muille, pitäisi verottaa raskaammin.
Nykyverotuksen perusongelma on siinä, että auton hankkiminen ja omistaminen on kallista, mutta sillä liikenteeseen muita häiritsemään tunkeminen sitten ei ole. Seurauksena on se, että kysymykseen siitä, käyttääkö autoa vai ei, pitää usein vastata sillä, että hankkiiko auton vai ei, eikä sillä, käyttääkö sitä jokaisessa tilanteessa erikseen, kun taas jälkimmäinen on se, mitä pitäisi verottaa. Auton omistamisesta ei sinällään ole muille haittaa (siis kunhan sen pysäköinnistä maksetaan markkinahinta), mutta sillä ajamisesta on. Nykysysteemin seuraus on se, että kun auto on kerran hankittu, niin sillä ajetaan sitten ihan liikaa.
Huhhuh, mitä tekstiä täällä. Olen jo päässyt sivulle 14 enkä jaksa lukea enempää.
Mutta.
500 euron sakko siitä, että pysäköi niin, että tukkii ratikan kulun. Ei, vaan 500 päiväsakkoa, eihän kyseessä ole mikään pysäköintivirhe vaan RIKOS, toistan, RIKOS. Motarïlla 250 km/h kesäiltana prätkällä hiljasen liikenteen aikaan voisi olla tuo 500 e oikea rangaistus. Nääs miten luulette erään ystvällismielisen naapurikansan Lexus-miesten parkkeeraavansa kotteronsa, jos ratikkakiskoille parkkeeraamisesta selviäisi 500 eurolla?
Ja en ymmärrä, miten jonkin rampin, moottoritien pätkän tai jätkäsaaren pysäköinnin maksaa joku muu kuin auton omistaja? Varmaankin suurin nettomaksajaryhmä on henkilöauton omistaja. Niillä veroilla, käyttömaksuilla jne. maksetaan kaikki Suomen liikennehankkeet juna- ja lentoliikennettä myöten, ja sen lisäksi vielä paljon muutakin.
Kaikki idioottimaisuus sisältyy viesteihin, joissa todetaan henkilöautoliikenteen vähentämisen vähentävän saasteita. Se on yhtä totta, kuin nopeusrajoitusten lasku vähentää liikennekuolemia ja loukkaantumisia. Nimittäin, jos yksikään henkilöauto ei käynnistäisi moottoriaan, niin saasteitakaan ei tulisi kuin ruostumisen johdosta, ja nopeudet olisivat likimain nolla, jolloin henkilöautojen liikenneonnettomuudet vähenisivät lähes nollaan, ainoastaan mäkiparkissa olevien autojen käsijarrujen pettäminen tai pyöräilijöiden törmäys pysäköityyn henkilöautoon jäisi jäljelle.
Haen takkini.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 20:19:27
Quote from: ääridemokraatti on 13.04.2013, 20:11:06
Miksi ihmeessä omaa autoa tarvitseva muuttaa Helsingin kantakaupungille?
Yleinen sääntö kautta maailman on, että vähille autoille tai kokonaan autottomaan aikaan rakennetut kaupunginosat ovat kivoimpia ja eniten kaupunkia.
Siksi niihin on kova tunku, tungun seassa myös autojengi, ja sitten alkaa parku kun autot eivät mahdu.
Niin, sitähän minä juuri tarkoitin, että miksi ehdoin tahdoin autoilijat tuonne muuttavat, kun jo etukäteen on tiedossa, että autolla on Helsingissä hankalaa.
Ja tarkoitan nimenomaan ihmisiä, jotka muuttavat tulevaisuudessa Jätkäsaareen yms uusille asuinalueille. Sen toki ymmärrän, että ikänsä Helsingissä asunut haluaa jatkaa Helsingissä asumista. Mutta sekin on kyllä valinta, jossa joutuu sitten tinkimään muista asioista. Kuten tilasta.
Tilakin on muuten tuolla tietyllä tavalla markkinaohjautuvasti käyttöön otettua. Kukaan ei tunnu olevan halukas maksamaan auton tarvitsemasta parkkitilasta juuri mitään, mutta asumisneliöistä maksetaan suunnilleen mitä tahansa. No kuinkahan silloin käy? Tietenkin niin, että sitä rakennetaan mistä tulee tuottoa; asuntoja, ei parkkitilaa.
Se on voi-voi. Minä en jaksa kokea kovin suurta sympatiaa helsinkiläisen autoilijan vaivojen äärellä. Sekä auton omistaminen, että Helsingissä asuminen ovat vapaaehtoisia valintoja ja ne nyt vain toimivat verrattain huonosti yhdessä, jos vertailukohtana on mikä tahansa muu suomalainen paikkakunta. Eivät kuitenkaan käsittääkseni juuri sen huonommin kuin muissa suurissa Euroopan kaupungeissa.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 20:19:27
Yleinen sääntö kautta maailman on, että vähille autoille tai kokonaan autottomaan aikaan rakennetut kaupunginosat ovat kivoimpia ja eniten kaupunkia.
Näinhän se on, kun Suomessakin henkilöautot lisääntyivät räjähdysmäisesti sotien jälkeen loppui viihtyisien kaupunkien rakentamien kuin taikaiskusta. Espoolla ja Vantaalla on vuosikymmeniä aikaa yrittää ilman mainittavia tuloksia. Suomen halutuimpia asuinalueita ovat kevyesti etelä-helsingin ennen sotia rakennetut korttelit, autoilijalle painajaismaisia toki mutta ihmisille lähes täydellisiä.
Se on ihan yhdentekevää rakennetaanko kantakaupugin laajennukseen autopaikkoja vai ei. Helsingin keskustassa ole tälläkään hetkellä kellään mitään parkkihalleja käytössään. Itseasiassa päin vastoin, törkeimät mokat jätkäsaaren ja kalasataman kanssa tehdään juuri siinä jos kaupungeista ei rakenneta yhtä tiivitä kuin vaikkapa punavuoresta ja kalliosta, ilman sitä ei synny sitä todellista kaupunkia mitä keskustaan muuttavat etsivät.
Olemme sangen samoilla linjoilla. Varsinkin henkilöauton suoma liikkumisen vapaus mahdollistaa asumisen sellaisilla seuduilla, joilla hippi ja kommunisti ei lainkaan rajoita vapaan miehen autoilua.
Tiedossa on muuten tapaus, jossa Maailman Tärkein SUV Mies vaati asoyn hallitusta leventämään upeasti Töölö-funkkiksen talon porttaria, että mahtuu pihalle.
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 21:21:13
Se on ihan yhdentekevää rakennetaanko kantakaupugin laajennukseen autopaikkoja vai ei. Helsingin keskustassa ole tälläkään hetkellä kellään mitään parkkihalleja käytössään. Itseasiassa päin vastoin, törkeimät mokat jätkäsaaren ja kalasataman kanssa tehdään juuri siinä jos kaupungeista ei rakenneta yhtä tiivitä kuin vaikkapa punavuoresta ja kalliosta, ilman sitä ei synny sitä todellista kaupunkia mitä keskustaan muuttavat etsivät.
Ja ihan täsmälleen, pilkulleen tämä virhe on niiden kaavoituksessa tehty. Kiroan kuin mies ja tunnen voimatonta raivoa.
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 21:21:13
Se on ihan yhdentekevää rakennetaanko kantakaupugin laajennukseen autopaikkoja vai ei. Helsingin keskustassa ole tälläkään hetkellä kellään mitään parkkihalleja käytössään. Itseasiassa päin vastoin, törkeimät mokat jätkäsaaren ja kalasataman kanssa tehdään juuri siinä jos kaupungeista ei rakenneta yhtä tiivitä kuin vaikkapa punavuoresta ja kalliosta, ilman sitä ei synny sitä todellista kaupunkia mitä keskustaan muuttavat etsivät.
Jumankekka, mä olen ihan samaa mieltä kuin Nostalgia.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 21:21:52
Tiedossa on muuten tapaus, jossa Maailman Tärkein SUV Mies vaati asoyn hallitusta leventämään upeasti Töölö-funkkiksen talon porttaria, että mahtuu pihalle.
Nooh, itse tiedän myös sellaisia tapauksia, joissa arkkitehtonisilla ratkaisuilla on tehokkaasti estetty toimiva huoltoajo.
:)
Vaikken helsinkiläinen olekaan, tunnen jonkun verran kyseisen kaupungin elämänmenoa, ja minä en lakkaa hämmästelemästä sitä idioottimaista intoa, jolla halutaan asua palveluiden välittömässä läheisyydessä, mutta ei hyväksytä niitä aktiviteetteja ja sitä infraa, jota palveluiden tuottaminen edellyttää.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 21:21:52
Tiedossa on muuten tapaus, jossa Maailman Tärkein SUV Mies vaati asoyn hallitusta leventämään upeasti Töölö-funkkiksen talon porttaria, että mahtuu pihalle.
Itseasiassa sisäpihoja ei milloinkaan koskaan pitäisi edes käyttää parkkipaikkoina. Parhaassakin tapauksessa sinne mahtuu korkeintaan muutama paikka joten hyöty koko taloyhtiölle on rajallinen, ja toisekseen käsittääkseni niitä ei kaavan mukaan edes saisi käyttää tuohon tarkoitukseen. Parempi olisi jos sisäpihoilta ajettaisiin ensin autot kadulle, minne ne kuuluu ja sen jälkeen purettaisiin aidat pois. Täysin järjetön tilanne että eri taloyhtiöiden osuudet on rajattu ensin aidalla ja sitten tungettu parin pisimpään asuneen autopaikaksi.
Nimenomaan. Parkkikenttä on helvetin ensimmäinen piiri eikä todellakaan kuulu kaupunkiin. Sisäpihat ovat jotain mitä Suomessa ei ole juuri muualla kuin Helsingissä ihan vähäistä enempää eikä niiden oikea käyttö ole pellin säilyttäminen.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 21:41:04
Nimenomaan. Parkkikenttä on helvetin ensimmäinen piiri eikä todellakaan kuulu kaupunkiin. Sisäpihat ovat jotain mitä Suomessa ei ole juuri muualla kuin Helsingissä ihan vähäistä enempää eikä niiden oikea käyttö ole pellin säilyttäminen.
Ajatteleppa millaisia keitaita niistä syntyisi taloyhtiölle jos ne ensin velvoitettaisiin yhteistyössä niiden suunnittelemiseen. Parin rotiskon sijasta sielä voisi olla lasten leikkipaikkoja, viheralueita mitä tahansa. Jopa aivan uudellainen tapa kohdata lähiseudun naapureita ja muodostaa pientä "kylätoimintaa"
Aika monessa korttelissa noin onkin. Kunhan meillä viiden vuoden päästä joudutaan putkia remppaamaan, aion esittää että samaan syssyyn vedetään tiilimuuri pihalta alas. Parkkipaikkoja ei sentään meillä ole, mutta ihan turha aita. Mieluummin naapuriyhtiöiden kanssa yhteinen piha.
Suomessa on vielä ihan kohtuuongelmat parkkipaikoista, niiden hinnoista tai ruuhkamaksuista :) Ottakaahan nyt iisisti ja kai teillä kaikilla on nyt siellä "ruuhkaisessa" helsingissä hyvät julkiset mitä käyttää... ja jalat ?
Tässä nyt esimerkki maailmalta.
http://articles.latimes.com/2013/jan/02/business/la-fi-hong-kong-parking-bubble-20130102 (http://articles.latimes.com/2013/jan/02/business/la-fi-hong-kong-parking-bubble-20130102)
Venepaikka olikin "vain" noin €1m / vuosi kun juuri kyseltiin (on tosin ympärivuotinen :) )
No, missäs se mun takkini on?
Jäi kommentoimatta Oamille, että brutto miinus netto on taara. Siksi. Rautalangasta, kaksi ihmistä henkilöautossa, nettomassa on 1/5 taara 4/5, kun taas 50 ihmistä bussissa on "netto fifty taara sixty", ja henkilöautojen moottorit ovat todella energiatehokkaita verrattuna bussien moottoreihin.
Quote from: ääridemokraatti on 13.04.2013, 21:25:06
Jumankekka, mä olen ihan samaa mieltä kuin Nostalgia.
Pakko minunkin todeta sama faktaksi.
Niin, ja että nykyiset vähäpäästöiset autot, ne tuottaa enemmän päästöjä kuin vanhat ja saastuttavat autot. Se on myös fakta.
Lisäksi niiden (vanhojen saastuttavien ladojen) "tilapäinen ajoneuvovero, joka määräytyy teoreettisen päästömäärän perusteella" on isompi, ja että sataa kilometriä kohti niiden kuskit maksavat enemmän polttoaineveroa.
Kuka helvetissä on muka niin blondi, että ajaisi 80-luvun Warrella, Corollalla tai Ladalla yli 10.000 km vuodessa? EI KUKAAN. Eli autokannan uusiminen ei ole apu mihinkään saastepäästöongelmaan, mutta sillä saadaan aina vaan kovemmat verot vähäpäästöisille nykyaikaisille autoille.
Päättäjäthän rätkäisevät saasteveron autoille sen perusteella, mikä on niiden teoreettinen "hiilijalanjälki". Tällä turvataan vakiotulot valtiolle, joita voidaan säätää hallitusti (ylöspäin) aina tarpeen mukaan. Jos verotettaisiin saasteita, verotettaisiin polttoainetta. Mutta jos polttoainevero nousisi sietämättömäksi, polttoaineen kulutus laskisi ja verotulotkin laskisivat.
No, nyt riittää.
PS: He löysivät toisensa ;)
Quotekai teillä kaikilla on nyt siellä "ruuhkaisessa" helsingissä hyvät julkiset mitä käyttää... ja jalat ?
... tätähän mäkin tässä koko ajan ...
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:04:56
Niin, ja että nykyiset vähäpäästöiset autot, ne tuottaa enemmän päästöjä kuin vanhat ja saastuttavat autot. Se on myös fakta.
Kaupungissahan auton pakoputkesta tulevat päästöt eivät ole niin merkittävä ongelma kun katupöly. Sitä ei ratkaista millään sähköautoilla vaan yksi ehdotus on ollut esim nastarenkaiden kielto.
http://www.hs.fi/kaupunki/Nastarenkaat+repiv%C3%A4t+katup%C3%A4%C3%A4llystett%C3%A4+irti++Haittamaksu+ehk%C3%A4+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/a1364960107565 (http://www.hs.fi/kaupunki/Nastarenkaat+repiv%C3%A4t+katup%C3%A4%C3%A4llystett%C3%A4+irti++Haittamaksu+ehk%C3%A4+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/a1364960107565)
Eikös sitä hiekkaa tarvitakaan kitkarekaallisten henkilöautojen ja raskaan liikenteen pidon turvaamiseksi? Aha :facepalm:
No jos ruuhkamaksu tulisi niin miten se korjaisi asiaa jos on työ joka vaatii autoa tai epäsäännölliset työajat jolloin julkinen liikenne ei toimi? Tietullit rahastavat aina oli ajon syy mikä tahansa. Eli jos valtio saa lisää verorahaa niin ruuhkat poistuvat? Julkinen liikenne on jopa kalliimpaa mitä omalla autolla ruuhkamaksuista huolimatta ajaminen on. Rahastaminen pelastaa maapallon ja ilmastomuutos pysähtyy? Voi hyvät pyhät puupäät. Eli teoriana jos kaikki tienatut rahat menisi kansalaisilta veroihin niin eläisimme ihanneyhteiskunnassa?
Aina unohdetaan se, että ihmisten liikkuminen ei ole keskiarvoa. On niitä jotka mukavuudenhalusta ajaa omalla autolla. Sitten on niitä joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Lapsiperheet...esimerkiksi ei voi käyttää läheskään aina julkista liikennettä. No veroa rakastava kansa saa mitä tilaa.
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:15:52
Eikös sitä hiekkaa tarvitakaan kitkarekaallisten henkilöautojen ja raskaan liikenteen pidon turvaamiseksi? Aha :facepalm:
No itsellä ei ole asiaan selkeää kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta tutkimus juurikin väittää että nastarenkaat olisivat hiekoitusta pahempi ongelma.
Markkanen,
itsehän en ruuhkamaksuja kannata, mutta niiden idea on leikata liikenteestä pois se määrä autoilijoita, jotka yhtä hyvin voisivat mennä julkisilla tai jättää koko reissun väliin. Katuverkko kaupungissa toimii niin, että se vetää tasaisesti pitkään ja sitten tulee raja, jonka jälkeen välityskyky romahtaa. Rajan ylittävää yritetään leikata.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.04.2013, 19:47:35
Tiet/kadut on pakko rakentaa jokaiselle asuinalueelle. Nämä maksaa yhteiskunta riippumatta siitä, onko asukkailla yksityisasautoja vai ei. Koska autojen pysäköinti halutaan ohjata maan alle (mitä kannatan), tästä aiheutuu suuria rakennuskustannuksia. Kysymys on siis noiden rakennuskustannusten jyvittämisestä. Kaikki haluavat, että vapaamatkustajia ei ole ja rakennuskustannukset halutaan "oikeunmukaisiksi". Jos vapaa-rahoitteisessa asuntoyhtiössä joku ostaa asunnon eikä halua autopaikkaa, hän joka tapauksessa maksaa ja saattaa purnata. Kuitenkin hän hyötyy autahallista epäsuorasti asuntonsa arvossa. Myydessään kämpän, uusi ostaja ostaa aina vähintään "option" autohallipaikkaan. Omistusasuja on siis autohallipaikkansa aina maksanut itse.
Täysin älytön ajatustapa. Autoton asunnon omistaja juuri ei hyödy asuntonsa arvossa. Hänelle ei ole käyttöä autopaikalle, josta hänet on pakotettu maksamaan. Sinun logiikallasi taloyhtiö, johon rakennettaisiin (tai siis kaupunki pakottaisi rakentamaan) helikopterin laskeutumispaikka, hyödyttäisi myös helikopterittomia asukkaita, koska heillä olisi optio helikopterilla laskeutumiseen. Mikä ihmeen vika olisi sellaisessa, että autopaikat maksaisivat kokonaisuudessaan ne, jotka niistä saavat hyödynkin?
Quote
Itse asumisensa maksavat vuokra-asujatkin maksavat itse autopaikkansa jos asuntoyhtiöille varatuttujen autopaikkojen vuokrat ovat markkinahintaisia.
Niin, jos. Mutta kun ne eivät ole. Sehän tässä se perusongelma juuri on, että pysäköintipaikkojen hinta on sisällytetty asuntojen hintaan. Sen lisäksi, että tämä on epäreilu systeemi, se johtaa (kuten aina ei-markkinahintainen niukkojen resurssien jakaminen) siihen, että alihintainen autopaikka kannattaa helpostikin ottaa, vaikkei sille edes olisi tarpeeksi käyttöä, mikä puolestaan johtaa siihen, että niille, jotka niitä paikkoja oikeasti tarvitsisivat, paikkoja on vähemmän tarjolla.
Quote
Ilmaiseksi asuvat sossun elätit sitävastoin ovat ongelmaryhmä myös autoilun kannalta. Yhteiskunta katsoo, että heidän autoilunsa on perusoikeus kun naama on tarpeeksi musta.
Todisteet pöytään, kiitos. Jos et tuota väitettäsi pysty todistamaan, olet puhdas rasisti.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
No jos ruuhkamaksu tulisi niin miten se korjaisi asiaa jos on työ joka vaatii autoa tai epäsäännölliset työajat jolloin julkinen liikenne ei toimi?
Ei koske Helsingin keskustaa.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
Tietullit rahastavat aina oli ajon syy mikä tahansa.
No ne sen maksavat joiden täytyy ehdottomasti ajaa. Muutenvaanautoilijat voivat käyttää julkisia ja liityntäparkkipaikkoja.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
Julkinen liikenne on jopa kalliimpaa mitä omalla autolla ruuhkamaksuista huolimatta ajaminen on.
Ei takuulla ole. Helsingin sisäinen matkakortti maksaa noin 50€ kuussa ja seudun kattava maksaa vajaan satasen. Jos käyt autolla töissä päivittäin niin pistät pelkästään bensoihin enemmän rahaa, puhumattakaan auton muista kuluista.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
Eli teoriana jos kaikki tienatut rahat menisi kansalaisilta veroihin niin eläisimme ihanneyhteiskunnassa?
Ei, vaan kommunistisessa anarkiassa. Joidenkin tutkimusten mukaan tuo on enemmistön mielestä ihanneyhteiskunta.
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:19:26
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:15:52
Eikös sitä hiekkaa tarvitakaan kitkarekaallisten henkilöautojen ja raskaan liikenteen pidon turvaamiseksi? Aha :facepalm:
No itsellä ei ole asiaan selkeää kantaa suuntaan tai toiseen. Mutta tutkimus juurikin väittää että nastarenkaat olisivat hiekoitusta pahempi ongelma.
Kokeillaan. Ensi talvena Kehä 4:n sisällä ei saisi ajaa nastarenkailla. Mitkä ovat liikennemäärät, onnettomuusluvut ja keväinen hiekkapöly (joka johtuu tienpitäjän laiskuudesta) ensi vuonna. Loppuu paskapuheet.
Mikä ihme on Kehä 4? Hanko-Hyvinkää -tie?
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:24:11
Ei takuulla ole. Helsingin sisäinen matkakortti maksaa noin 50€ kuussa ja seudun kattava maksaa vajaan satasen. Jos käyt autolla töissä päivittäin niin pistät pelkästään bensoihin enemmän rahaa, puhumattakaan auton muista kuluista.
Meneekös nyt puurot ja vellit sekaisin? SINÄ maksat 50euroa, mutta yhteiskunta maksaa satoja euroja matkoistasi.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:27:50
Mikä ihme on Kehä 4? Hanko-Hyvinkää -tie?
Twelve points.
Piaf: Hanko-Hyvinkää-
Porvoo, terveiset veljelleni!
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:29:36
Meneekös nyt puurot ja vellit sekaisin? SINÄ maksat 50euroa, mutta yhteiskunta maksaa satoja euroja matkoistasi.
Mitä sitten? Pitäisikö subventio lakkauttaa? Sitten ne kadut vasta tukossa on jos julkinen liikene ajetaan alas ja kaikki nyt junia ja busseja käyttävät joutuvat tulemaan autolla töihin.
Pöytäkirjaan merkittäköön, että isoin subventio julkisessa liikenteessä koostuu hajaloiden ja pussinperien bussivuoroista, joita pitää olla, että haja-asujien kakarat pääsevät myös liikkumaan. Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:32:17
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:29:36
Meneekös nyt puurot ja vellit sekaisin? SINÄ maksat 50euroa, mutta yhteiskunta maksaa satoja euroja matkoistasi.
Mitä sitten? Pitäisikö subventio lakkauttaa? Sitten ne kadut vasta tukossa on jos julkinen liikene ajetaan alas ja kaikki nyt junia ja busseja käyttävät joutuvat tulemaan autolla töihin.
Tuotakin voisi kokeilla. Ihminen on kekseliäs, jos sen
täytyy jotain ;) Nimim. Ekologiset kimppakyydit kunniaan, saastuttava julkinen liikenne huis-vittuun!
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:34:44
Pöytäkirjaan merkittäköön, että isoin subventio julkisessa liikenteessä koostuu hajaloiden ja pussinperien bussivuoroista, joita pitää olla, että haja-asujien kakarat pääsevät myös liikkumaan. Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
Faktaa alkaa tippumaan, kun kovaa puristetaan. Väitetään, että kivistä saa puristetuksi vettä, kun on tarpeeksi voimaa.
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:35:44
Tuotakin voisi kokeilla. Ihminen on kekseliäs, jos sen täytyy jotain ;) Nimim. Ekologiset kimppakyydit kunniaan, saastuttava julkinen liikenne huis-vittuun!
Mikään ei muuta sitä tosi asiaa että kun yhden ihmisen ympärille kääritään muutama metri rautaa niin se vie paljon tilaa ja tila on kortilla korttelikaupungissa.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:34:44
Pöytäkirjaan merkittäköön, että isoin subventio julkisessa liikenteessä koostuu hajaloiden ja pussinperien bussivuoroista, joita pitää olla, että haja-asujien kakarat pääsevät myös liikkumaan. Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
Sitä minä kanssa lähiö-kaupunkilaisena koko ikäni eläneenä mietin että miten ne kakarat sinne kouluun menivät silloin joskus ennen vanhaa ennen kaikemmaalimman koulukyytejä ja takseja? Itse muistan vaan ekaluokkalaisena kävelleeni tyytyväisenä kouluun sen 3km tietä pitkin ... talvisin pääsi oikaseen melkeen kilometrin lyhyemmin kun meni suksilla järven poikki. Kyllähän siitä bussikin olis menny mutta tosi harvoin ja semmosiin bussilippuihin perheellä ollut varaa. Metsää oli joka puolella mut silti susia ja karhuja aina pienen painin jälkeen pääsin kipittämään karkuun. ;)
(http://makeitgreen.webs.com/img/cbb.jpg)
Silloin ennen vanhaan henkilöauto ei vielä ollut räjäyttänyt yhdyskuntarakennetta pitkin mäkiä, joten missä oli ihmisiä, siellä oli niitä aika paljon, paitsi jossain ihan korpitölleissä.
Tämä on myös juttu joka pitäisi saada menemään perille lähipalveluistaan taisteleville lähiöasukeille: palvelut tarvitsevat käyttäjiä ja kuka on huolissaan lähikirjastostaan, sen pitäisi aktiivisesti ehdottaa kaupungille täydennysrakentamista omille kulmilleen.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
No jos ruuhkamaksu tulisi niin miten se korjaisi asiaa jos on työ joka vaatii autoa tai epäsäännölliset työajat jolloin julkinen liikenne ei toimi?
Öh, ruuhkamaksu juuri suosisi niitä, joiden ei tarvitse ajaa töihin kahdeksi ja kotiin neljältä, koska ruuhkamaksujen idea on juuri koittaa painaa liikennemääriä näinä aikoina alas. Muina aikoinahan katujen välityskyky on parempi, eikä tarvetta liikenteen vähentämiselle ole.
Quote
Tietullit rahastavat aina oli ajon syy mikä tahansa. Eli jos valtio saa lisää verorahaa niin ruuhkat poistuvat?
Ruuhkat poistuvat sillä, että osa ruuhka-aikaan liikkuvista siirtyy ruuhkamaksun ansiosta johonkin muuhun kulkuvälineeseen (polkupyörä/julkiset) tai sitten ajoittaa liikkumistaan niin, ettei ole ruuhkassa muiden liikennettä tukkimassa. Niiden, joiden on pakko ruuhka-aikaan liikkua, liikkuminen nopeutuu ja he säästävät aikaa (ja sitä kautta rahaa, jos kyse on työhön liittyvästä liikkumisesta, kun aikaa itse työnteolle jää enemmän) sen ansiosta, että jonoissa seisominen vähenee. Win-win.
Quote
Julkinen liikenne on jopa kalliimpaa mitä omalla autolla ruuhkamaksuista huolimatta ajaminen on.
Tästä jo kirjoitin toisaalla. Verotuksen painopistettä autoilussa pitäisi siirtää juuri itse autoiluun (ja etenkin ruuhka-aikaan teille muiden tukkeeksi tunkemiseen) ja keventää omistamista. Toisaalta julkisen liikenteen kohdalla hintaa pitäisi painaa alas juuri marginaalimatkustajalle.
Quote
Rahastaminen pelastaa maapallon ja ilmastomuutos pysähtyy?
Ruuhkamaksut eivät juurikaan auta ilmastomuutokseen. Myöskään polttoaineiden verotus ei ole siihen yhtä tehokas keino kuin universaali hiiliverotus (joka keventäisi auton verotusta ja nostaisi fossiilisilla sähkön tuotannon verotusta).
Quote
Voi hyvät pyhät puupäät. Eli teoriana jos kaikki tienatut rahat menisi kansalaisilta veroihin niin eläisimme ihanneyhteiskunnassa?
Ei. Ajatuksesi on puhdas olkiukko, jota kukaan ei ole esittänyt (mutta jota tietenkin yhtä mittaa näkee yhden jos toisenkin veron vastustajien teksteissä).
Quote
Aina unohdetaan se, että ihmisten liikkuminen ei ole keskiarvoa. On niitä jotka mukavuudenhalusta ajaa omalla autolla. Sitten on niitä joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Lapsiperheet...esimerkiksi ei voi käyttää läheskään aina julkista liikennettä. No veroa rakastava kansa saa mitä tilaa.
Jos halutaan tukea lapsiperheitä, niin tuetaan sitten lapsiperheitä. Ei ole mitään syytä tukea autoilijoita yleisesti, koska se johtaa tuohon "mukavuudenhaluisten" autoilun lisääntymiseen.
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:29:36
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:24:11
Ei takuulla ole. Helsingin sisäinen matkakortti maksaa noin 50€ kuussa ja seudun kattava maksaa vajaan satasen. Jos käyt autolla töissä päivittäin niin pistät pelkästään bensoihin enemmän rahaa, puhumattakaan auton muista kuluista.
Meneekös nyt puurot ja vellit sekaisin? SINÄ maksat 50euroa, mutta yhteiskunta maksaa satoja euroja matkoistasi.
Niin, yhteiskunta maksaa tällä hetkellä junakohtaukselle subventiota siitä, ettei hän tunge sinne ruuhkaan
ilmaiseksi autoilijoiden liikkumista omalla peltilehmällään hidastamaan. Periaatteessa yhteiskunnan kannattaisi subventoida myös pyöräilijöitä ja etenkin kotoaan etätyötä tekeviä, mutta tämä ei vielä ole mahdollista. Jos autoilijoille saataisiin ruuhkamaksut, voitaisiin tuota julkisen subventiota vähentää, mutta ei ennen sitä. Tällä hetkellä se on ainoa keino saada ihmiset pysymään poissa auton ratista ruuhkia tuottamasta.
Tämä tosiaan tuppaa yleensä unohtumaan. Helsingissä mikään autoilu on mahdollista vain siksi, että enemmistö ei sitä harjoita.
Laitetaanpas noille pyöräilijöille 2 lasta ja ostoskassit. Tai bussikyytiläisille ja bussilla viis vaihtoa+5h työmatkaa asioiden hoitamisineen. Pyöräilijöillä 60km polkemista joista puolet kauppakassit tangoissa ja tonien puoli kaks lasta tarakalle pakattuna. Noh kunto kohoaa.
Mitenkäs sitten olisi muuten japanilaistyyliset parkkihissit? Maan alle tai pilvenpiirtäjän kylkeen vaika 100m tai korkea kahden auton levyinen torni/monttu. Moottori pyörittämään 2-3m päässä toisistaan olevien korien ketjua ja siinäpä onkin alle 10x10m alueella 60 parkkipaikkaa.
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:40:34
(http://makeitgreen.webs.com/img/cbb.jpg)
Tuohon kuvaan on kuitenkin huomautettava, että ilmeisesti vertailussa henkilöauton täyttöaste on luokkaa 20% ja bussin 100%. Eli ei mene kyllä ihan noin. Valitettavan moni henkilöauto kulkee tietysti vain kuljettajaa kuljettaen, mutta ei bussinkaan täyttöaste ole lähellekään sataa, hieman epävarman googletuksen perusteella se olisi Suomessa 22%, eli melko varmasti paljon huonompi kuin henkilöautojen täyttöaste (myönnetään toki, että pk-seudulla se on varmasti parempi). Mutta koska liikenne yleensä on hyvin pitkälti yksisuuntaista (aamulla asumalähiöistä kohti työskentelytienoita ja iltapäivällä päinvastoin), tarkoittaa se sitä, että bussi ajaa periaatteessa toiseen suuntaan tyhjänä, kun taas henkilöauto ei ajele itsekseen ilman matkustajia, jotka ovat oikeasti aina menossa jonnekin. Bussi tekee sitäkin.
Jos bussiin menee 50 ihmistä, niin 10 henkilöautoa riittää niiden siirtelyyn. Eli täyttöasteen huomioiden suhdeluku on alle 10 henkilöautoa vs 1 bussi.
Parkkihissit etc: sopii mulle niin pitkään kuin käyttäjä maksaa.
Vanhastaan tiedetään kaupunkiautoilu niin järjettömän kalliiksi puuhaksi, että sen todellisia kuluja ei yksikään autoilija ole valmis maksamaan. Pätee varsinkin pysäköintiin.
Ääridemokraatti,
ruuhka-aikaan, mikä on se millä on väliä, bussit, ratikat ja junat ovat täynnä, mutta autoissa on se 1,3 ihmistä per kipale.
Quote from: sr on 13.04.2013, 22:56:21
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 22:29:36
Quote from: Nostalgia on 13.04.2013, 22:24:11
Ei takuulla ole. Helsingin sisäinen matkakortti maksaa noin 50€ kuussa ja seudun kattava maksaa vajaan satasen. Jos käyt autolla töissä päivittäin niin pistät pelkästään bensoihin enemmän rahaa, puhumattakaan auton muista kuluista.
Meneekös nyt puurot ja vellit sekaisin? SINÄ maksat 50euroa, mutta yhteiskunta maksaa satoja euroja matkoistasi.
Niin, yhteiskunta maksaa tällä hetkellä junakohtaukselle subventiota siitä, ettei hän tunge sinne ruuhkaan ilmaiseksi autoilijoiden liikkumista omalla peltilehmällään hidastamaan. Periaatteessa yhteiskunnan kannattaisi subventoida myös pyöräilijöitä ja etenkin kotoaan etätyötä tekeviä, mutta tämä ei vielä ole mahdollista. Jos autoilijoille saataisiin ruuhkamaksut, voitaisiin tuota julkisen subventiota vähentää, mutta ei ennen sitä. Tällä hetkellä se on ainoa keino saada ihmiset pysymään poissa auton ratista ruuhkia tuottamasta.
Väität, että henkilöauton omistaja ei maksa tarpeeksi subventiota, vaikka saa vapaasti ja sujuvasti kulkea katuverkossa, jossa tuottava julkinen liikenne joutuu jonottamaan ruuhkissa vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden ansiosta? Taidat olla TYHMÄ, sulle sopii paremmin tyhmien orgiat ;)
Muuten en jaksa tuota kommentoida, mutta ei ole olemassa ruuhkatonta kaupunkia. Kysymys ei ole hippien salajuonesta vaan autoilevan yhteiskunnan kaupunkien ominaisuudesta. Ruuhka on täysin väistämätön ellei tavalla tai toisella leikata autoilua. Jos et ole siihen suostuvainen, istu ruuhkassasi jonka olet itsellesi tilannut.
Sinä et ole juuttunut ruuhkaan, sinä olet ruuhka.
Minua ärsyttää etukäteen se, että jos ihmiset oikeasti saataisiin luopumaan henkilöautoilusta ratkaisevassa määrin, niin sitten kuljetusalasta tietystikin tulisi maan lakkoherkin ammattikunta...
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 23:36:01
Muuten en jaksa tuota kommentoida, mutta ei ole olemassa ruuhkatonta kaupunkia. Kysymys ei ole hippien salajuonesta vaan autoilevan yhteiskunnan kaupunkien ominaisuudesta. Ruuhka on täysin väistämätön ellei tavalla tai toisella leikata autoilua. Jos et ole siihen suostuvainen, istu ruuhkassasi jonka olet itsellesi tilannut.
Sinä et ole juuttunut ruuhkaan, sinä olet ruuhka.
Mutta miksi siitä pitäisi maksaa vielä sen jälkeenkin, kun on maksanut tuloveron, autoveron, käyttömaksun, polttoaineveron ja alv:n?
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 23:42:20
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 23:36:01
Muuten en jaksa tuota kommentoida, mutta ei ole olemassa ruuhkatonta kaupunkia. Kysymys ei ole hippien salajuonesta vaan autoilevan yhteiskunnan kaupunkien ominaisuudesta. Ruuhka on täysin väistämätön ellei tavalla tai toisella leikata autoilua. Jos et ole siihen suostuvainen, istu ruuhkassasi jonka olet itsellesi tilannut.
Sinä et ole juuttunut ruuhkaan, sinä olet ruuhka.
Mutta miksi siitä pitäisi maksaa vielä sen jälkeenkin, kun on maksanut tuloveron, autoveron, käyttömaksun, polttoaineveron ja alv:n?
Huollot, vakuutukset, polttoaineet, kaikki törkyverotettuja. Ihan yhtälailla työ kuin osat jne.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:44:17
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 23:42:20
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 23:36:01
Muuten en jaksa tuota kommentoida, mutta ei ole olemassa ruuhkatonta kaupunkia. Kysymys ei ole hippien salajuonesta vaan autoilevan yhteiskunnan kaupunkien ominaisuudesta. Ruuhka on täysin väistämätön ellei tavalla tai toisella leikata autoilua. Jos et ole siihen suostuvainen, istu ruuhkassasi jonka olet itsellesi tilannut.
Sinä et ole juuttunut ruuhkaan, sinä olet ruuhka.
Mutta miksi siitä pitäisi maksaa vielä sen jälkeenkin, kun on maksanut tuloveron, autoveron, käyttömaksun, polttoaineveron ja alv:n?
Huollot, vakuutukset, polttoaineet, kaikki törkyverotettuja. Ihan yhtälailla työ kuin osat jne.
Nii perkele!
Asiaa joskus tutkineena, pk seudulla julkisen liikenteen rahoitus menee n,50/50 periaatteella. 50% kuluista maksavat matkustajat lippuina, loput 50% tulee verovaroista.
Toisaalta varmastikaan se 100€/kk ei kaataisi kovinkaan montaa taloutta, mutta se poistaisi kaikilta narinan subventioista. En ole subvention lakkauttamisen kannalla.
Hintapaineita julkisen liikenteen lippuihin on luultavasti tulossa 2015. Lähinnä siksi että Helsingin energia yhtiöitetään, sen tuloutukset kaupungille pienenevät. Sekä samalla ratikoihin alkaa virtaamaan markkinahintaista sähköä, ei omakustanne (lue ilmaista) kuten nyt.
Kun helsingin kaikki liikelaitokset on yhtiöitetty, nousee helsingissä kummastus yllättäen pompsahtavista hinnoista.
Odottelen mielenkiinnolla länsimetron vaikutuksia mm porkkalankadun tienoilla.
Hyvissä ja huonoissa uutisissa Henkka Hyppönen loihe lausuman "tässä uutisessa on se virhe, ettei ne ole helsinkiläisiä ketkä siellä ruuhkissa istuu. Vaan nurmijärveläisiä". + monta muuta. Saas nähdä tuleeko ko maksu kerättäväksi lopulta vain "ruuhka-aikaan" vai joudunko maksamaan sen 8cent/km vaikka ajan ruuhka-ajan ulkopuolella töihin ja takaisin.
Paljonkohan se haaveiltu metro oikein kustantaisikaan jos se siirrettäisiin suoraan lippujen hintaan?
Quote from: mannym on 13.04.2013, 23:46:22
Saas nähdä tuleeko ko maksu kerättäväksi lopulta vain "ruuhka-aikaan" vai joudunko maksamaan sen 8cent/km vaikka ajan ruuhka-ajan ulkopuolella töihin ja takaisin.
;)
Fiskaalinen uusi maksu, jolla ei ole mitään, lue huuliltani, MITÄÄN tekemistä ruuhkien kanssa.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:48:21
Paljonkohan se haaveiltu metro oikein kustantaisikaan jos se siirrettäisiin suoraan lippujen hintaan?
Suoraan suhteessa muhin julkishallinnollisiin rakenteluihin. Esim, musiikkitalo alunperin n, 100m€, toteutunut n,190m€.
Myös tässä keskustelussa oletetaan että kaikki pysyvät kotikaupungissaan. Eihän se niin mene. Jos lähden täältä vironlaivalle hakemaan autollisen viinaa ja päätän poiketa keskiviikkokerhoon pitää sille autolle joku paikka keksiä. Erilaisia reissuja varmasti keksii moni enemmänkin.
Jotain tämmöistä (http://litmotors.com/c-1/)? Voisin vaikka harkita, jos olisin kaupunkisukkuloija. Eroaa esim. BMW:n vastaavasta tutkielmasta mainiolla gyroskooppitekniikalla, joka pitää laitteen aina oikeassa asennossa.
Quote from: MW on 13.04.2013, 23:54:47
Jotain tämmöistä (http://litmotors.com/c-1/)? Voisin vaikka harkita, jos olisin kaupunkisukkuloija. Eroaa esim. BMW:n vastaavasta tutkielmasta mainiolla gyroskooppitekniikalla, joka pitää laitteen aina oikeassa asennossa.
Moottoripyörät on jo keksitty?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:48:21
Paljonkohan se haaveiltu metro oikein kustantaisikaan jos se siirrettäisiin suoraan lippujen hintaan?
Tyhmä kysymys. Tampere-talonkin rakentaminen perusteltiin sillä, että SE TUO VEROTULOJA TAMPEREELLE, koska niin paljon enemmän KAIKKI TAMPERELAISET YRITTÄJÄT saavat lisätuloja. Mutta mitään lisäveroa KAIKILTA TAMPERELAISILTA YRITTÄJILTÄ ei kuitenkaan ole koskaan peritty.
Muumi, mehän saatiin linnan juhlat! TAMPEREEN VEROÄYRI PUTOAA 11,5:een :D :D :D :D :D :D :D :D :D
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 23:32:53
Väität, että henkilöauton omistaja ei maksa tarpeeksi subventiota, vaikka saa vapaasti ja sujuvasti kulkea katuverkossa, jossa tuottava julkinen liikenne joutuu jonottamaan ruuhkissa vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden ansiosta? Taidat olla TYHMÄ, sulle sopii paremmin tyhmien orgiat ;)
Silloin, kun julkisessa liikenteessä on ollut lakkoja, ovat ruuhkat olleet selvästi pahempia kuin normaalisti. Tämä kertoo juuri siitä, että on autoilijoille etua subventoida osa porukasta julkisia käyttämään. Mitä tarpeeksi subventointiin tulee, niin niin kauan, kun autot joutuvat istumaan ruuhkissa, ei subventiota selvästikään ole tarpeeksi.
Ja mitä tuohon solvaavaan kielenkäyttöösi tulee, niin itsesi tuolla vain häpäiset.
Quote from: JoKaGO on 13.04.2013, 23:42:20
Mutta miksi siitä pitäisi maksaa vielä sen jälkeenkin, kun on maksanut tuloveron, autoveron, käyttömaksun, polttoaineveron ja alv:n?
Duh. Siksi, että nuo eivät poista ketään sieltä ruuhkista kuten ruuhkamaksut tekisivät.
Miten vaikeaa joillekin kirjoittajille on tajuta se, mikä ruuhkamaksujen idea on?
Quote from: sr on 14.04.2013, 00:00:10
Duh. Siksi, että nuo eivät poista ketään sieltä ruuhkista kuten ruuhkamaksut tekisivät.
Miten vaikeaa joillekin kirjoittajille on tajuta se, mikä ruuhkamaksujen idea on?
Quote from: sr on 13.04.2013, 23:58:35
Silloin, kun julkisessa liikenteessä on ollut lakkoja, ovat ruuhkat olleet selvästi pahempia kuin normaalisti.
Mistä ruuhkista sä puhut? Suomessa ei edelleenkään ole ruuhkia.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:56:04
Quote from: MW on 13.04.2013, 23:54:47
Jotain tämmöistä (http://litmotors.com/c-1/)? Voisin vaikka harkita, jos olisin kaupunkisukkuloija. Eroaa esim. BMW:n vastaavasta tutkielmasta mainiolla gyroskooppitekniikalla, joka pitää laitteen aina oikeassa asennossa.
Moottoripyörät on jo keksitty?
Tässä moottoripyörässä on elementeiltä ja kolhuilta suojaava kori. Pysyy pystyssä kahdella pyörällä myös liikennevaloissa.
Quote from: MW on 14.04.2013, 00:02:27
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:56:04
Quote from: MW on 13.04.2013, 23:54:47
Jotain tämmöistä (http://litmotors.com/c-1/)? Voisin vaikka harkita, jos olisin kaupunkisukkuloija. Eroaa esim. BMW:n vastaavasta tutkielmasta mainiolla gyroskooppitekniikalla, joka pitää laitteen aina oikeassa asennossa.
Moottoripyörät on jo keksitty?
Tässä moottoripyörässä on elementeiltä ja kolhuilta suojaava kori. Pysyy pystyssä kahdella pyörällä myös liikennevaloissa.
Mopoautossakin on teoriassa suojaava kori. Kuitenkin niistä joka 20 on törttöilty lunastuskuntoon suomessa. Lisäksi painopiste vaikuttaa olevan epäilyttävän ylhäällä.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 19:41:54
Ratikka soveltuu kaupunkiin huomattavan hyvin, mutta henkilöauton kanssa on tiukempaa. Jos tämän vapaasti saisi ratkaista, ratikoilla olisi omat fyysisesti muusta liikenteestä erotetut kaistat.
Ei näytä sopivan, kun liikenne on poikki heti kun joku pysäköi väärin tai kolaroi. Miksei korvattaisi ratikoita sujuvammin liikkuvilla busseilla?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 00:05:27
Quote from: MW on 14.04.2013, 00:02:27
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.04.2013, 23:56:04
Quote from: MW on 13.04.2013, 23:54:47
Jotain tämmöistä (http://litmotors.com/c-1/)? Voisin vaikka harkita, jos olisin kaupunkisukkuloija. Eroaa esim. BMW:n vastaavasta tutkielmasta mainiolla gyroskooppitekniikalla, joka pitää laitteen aina oikeassa asennossa.
Moottoripyörät on jo keksitty?
Tässä moottoripyörässä on elementeiltä ja kolhuilta suojaava kori. Pysyy pystyssä kahdella pyörällä myös liikennevaloissa.
Mopoautossakin on teoriassa suojaava kori. Kuitenkin niistä joka 20 on törttöilty lunastuskuntoon suomessa. Lisäksi painopiste vaikuttaa olevan epäilyttävän ylhäällä.
Se on itse asiassa melko alhaalla, akkujen ja gyrojen ollessa kuskin perseen alla. Kaksivetoinen myös, oma napamoottori kummassakin pyörässä.
Protovaiheessa vielä, toki. Mutta mielenkiintoinen. Jos asuisin vielä Hämeenpuistossa, ja Kalifornian pojat ymmärtäisivät pultata vehkeeseensä uskottavan lämmitysjärjestelmän, voisin harkita.
Tuohon törmäysasiaankin liittyen oli mielenkiintoista asiaa sivuillaan.
Bussien kapasiteetti on pirusti pienempi, ellei laiteta tosi pitkiä kahden nivelen nivelbusseja, jotka ovat yhtä häiriöherkkiä eivätkä taivu yhtään sen paremmin.
Se nyt vain on niin, että spedeille kuuluu spedejen palkka ja jollei se sakko tehoa, aletaan seuraavaksi siirtää autoja varikolle kunnes menee oppi perille. Liikenteen haittaaminen ei ole kaupungissa sallittua.
Ratikoihin karjapuskurit ja oikeus työntää väärinpysäköidyt tieltä? Ratikkakuski vaan soittaa että hakekaa romu pois ja väärinpysäköijälle lasku hinauksesta+omaksi vahingoksi työntövauriot?
En mielelläni moderoi ketjuja, joihin osallistun aktiivisesti, mutta tosta lähti välistä jotain.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 00:14:14
Ratikoihin karjapuskurit ja oikeus työntää väärinpysäköidyt tieltä? Ratikkakuski vaan soittaa että hakekaa romu pois ja väärinpysäköijälle lasku hinauksesta+omaksi vahingoksi työntövauriot?
Näin juuri.
Raideliikenteestä sen verran että missään vertailussa en ole nähnyt otettavan sitä huomioon että bussit, henkilöautot, rekat jne voivat käyttää samanlaista tietä yhtä hyvin, kun taas ratikka vaatii omat erikoisrakenteensa=kiskot+virrat. Metrokin teoriassa, mutta se ei ole yleensä missään kontaktissa autoliikenteeseen.
Se nyt on kaikkien vertailujen peruskauraa. Rata maksaa jotain ja jos asiat tehdään hyvin, se on myös vapaa ratavehkeen ajaa.
Lisäksi liikennesuunnittelupiireissä tunnetaan ns. raideliikennekerroin, joka kuvaa sitä että ihmiset sattuvat pitämään raidevehkeistä enemmän kuin kumipyörä-. Kun johonkin vedetään raidetta, sen käyttäjiksi siirtyy ennustetta enemmän väkeä, koska raidelaitteet ovat kivoja.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 00:27:13
Se nyt on kaikkien vertailujen peruskauraa. Rata maksaa jotain ja jos asiat tehdään hyvin, se on myös vapaa ratavehkeen ajaa.
Lisäksi liikennesuunnittelupiireissä tunnetaan ns. raideliikennekerroin, joka kuvaa sitä että ihmiset sattuvat pitämään raidevehkeistä enemmän kuin kumipyörä-. Kun johonkin vedetään raidetta, sen käyttäjiksi siirtyy ennustetta enemmän väkeä, koska raidelaitteet ovat kivoja.
Eli ihmiset eivät käytä henkilöautoja mielummin kuin ratikkaa koska raideliikenne on kivempaa? Ei ihme millä on saatu kaikki väittämät puolelleen. Nostetaan kertamaksu vastaamaan kaluston ja tarpeiston+huollon kustannuksia ja katsotaan kuinka moni menee mielummin taksilla jos samanhintainen matka.
Lues nyt rauhassa mitä siinä sanottiin.
Ratavehkeen käyttäjäksi siirtyy isompi osa kuin ennuste antaisi odottaa ja isompi osa kuin bussin käyttäjäksi siirtyisi. Tämäkään ei ole mielipide vaan fakta.
Henkilöauton kulkumuoto-osuus on sitten eri saaga.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 00:38:49
Lues nyt rauhassa mitä siinä sanottiin.
Ratavehkeen käyttäjäksi siirtyy isompi osa kuin ennuste antaisi odottaa ja isompi osa kuin bussin käyttäjäksi siirtyisi. Tämäkään ei ole mielipide vaan fakta.
Henkilöauton kulkumuoto-osuus on sitten eri saaga.
Huonosti laadittu ennuste. Eihän siinä sen kummempaa. Kuinka iso on sitten ratikoiden ja lättähattujen käyttöprosentti asiakaspaikka/kuluvertailuissa?
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 00:10:39
Bussien kapasiteetti on pirusti pienempi, ellei laiteta tosi pitkiä kahden nivelen nivelbusseja, jotka ovat yhtä häiriöherkkiä eivätkä taivu yhtään sen paremmin.
Mikä ihmeen kapasiteetti? Pointtihan on nimenomaan siinä, että busseilla ja pikkubusseilla kun hoidettaisiin nykyään ratikoiden hoitamat yhteydet jotenkin älykkäästi IT:tä hyödyntämällä, liikenteessä olisi aina juuri oikea määrä kapasiteettia, eikä se pysähtyisi ekaan väärin pysäköineeseen...
En oikein ymmärrä kysymystä ja luultavasti en osaisi siihen vastata.
Aiemmin keskustelussa mainittuun sisäpihojen käyttämiseen parkkipaikkoina toteaisin että mitään monikulttuurista värähtelevää yhteisömäistä taloyhtiötä ei tarvita vaan parhaiten nuo sisäpihat on käytössä parkkipaikkoina, sekä fillareille että autoille että moottoripyörille.
Quote from: msm on 14.04.2013, 00:45:22
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 00:10:39
Bussien kapasiteetti on pirusti pienempi, ellei laiteta tosi pitkiä kahden nivelen nivelbusseja, jotka ovat yhtä häiriöherkkiä eivätkä taivu yhtään sen paremmin.
Mikä ihmeen kapasiteetti? Pointtihan on nimenomaan siinä, että busseilla ja pikkubusseilla kun hoidettaisiin nykyään ratikoiden hoitamat yhteydet jotenkin älykkäästi IT:tä hyödyntämällä, liikenteessä olisi aina juuri oikea määrä kapasiteettia, eikä se pysähtyisi ekaan väärin pysäköineeseen...
No ei. Bussiliikenne on pirusti kömpelömpää. Usko pois, jos isoja joukkoja liikutellaan, raidetta sen olla pitää.
Quote from: msm on 14.04.2013, 00:47:02
Aiemmin keskustelussa mainittuun sisäpihojen käyttämiseen parkkipaikkoina toteaisin että mitään monikulttuurista värähtelevää yhteisömäistä taloyhtiötä ei tarvita vaan parhaiten nuo sisäpihat on käytössä parkkipaikkoina, sekä fillareille että autoille että moottoripyörille.
Mistä ihmeestä toi monikulttuuri tähänkin tuli?
Että mikä on ratikoiden täyttöaste ja miten paljon niistä koituu kuluja? Verrattuna muihin liikennemuotoihin. Ehkä voisi puhua taloudellisesta omavaraisuusasteesta?
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 00:47:19
No ei. Bussiliikenne on pirusti kömpelömpää. Usko pois, jos isoja joukkoja liikutellaan, raidetta sen olla pitää.
Kömpelömpää, mitä helvettiä? Raitiovaunu kulkee tasan siellä missä on kisko jota ei ole tukittu. Bussi kulkee siellä missä on suunnilleen tasaista pintaa ja jos nykymeininkiä vähän järkeistettäisiin, voitaisiin iso osa busseista korvata jopa pikkubusseilla.
KVG antaa suht tuoretta tietoa:
http://www.autoliitto.fi/?x20043=6686917
Selvityksessä eri liikennemuotojen suhteelliset päästöt: Käyttöaste ratkaisee...
"Reko Möttösen Aalto-yliopistolle tekemä diplomityö paljastaa, että henkilöauto on erityisesti maaseudulla usein vähäpäästöisin liikennemuoto. Metron päästöt henkilöä kohden jäävät pääkaupunkiseudulla alhaisimmiksi. Uudet teknologiat ja kimppakyydit alentavat henkilöauton matkustajakohtaisia päästöjä myös kaupunkialueilla."
...
"Jo nykyisillä matkustajamäärillä pistokehybriditeknologiaa hyödyntävän henkilöauton päästöt jäävät sekä diesel- että kaasubussien alapuolelle. Jos henkilöautossa matkustaa neljä henkilöä, ovat päästöt muillakin teknologioilla kilpailukykyiset linja-autojen kanssa."
Eli aiemmin kirjoittamani postaukset ovat vanhentuneen tiedon päällä. Uskokaa tai älkää, mutta bussien moottorit ovat kehittyneet nopeammin kuin henkilöautojen, esim. Fordin Ecoboost-moottori, 1,0 l 150 heppaa ja vääntöä 300 kN/m, mahtuu lentolaukkuun matkustamoon. Kulutus ECE alle 4 l/100 km.
Jumangegga, kulkevatko stadin bussit vedellä, ilmalla vai pierukaasulla, kun ovat noin ympäristöystävällisiä? Ja hei, ympäristöystävällisyys = vähän energiaa kuluttavuus eli HALPA.
Kenen mielestä muuten tiiviisti asuminen on hieno asia muuten kuin taloudellisessa mielessä?
Itse ainakin ja suuri osa tutuistani tuntuu haaveilevan edelleen omakotitalosta (mieluummin .308Winchesterin kantomatkan etäisyydellä naapurista) ja kaupunkiasuminen on lähinnä välttämätön paha köyhälle. Lähinnä kaupunkiasumisesta on etua, jos on esimerkiksi opiskelija, jolla ei ole varaa autoon, tai jos pääasiallinen harrastus on kaljan kittaaminen trendikuppilassa.
Jopa Espoon pientaloalueet ovat paljon ihmisystävällisempiä paikkoja asua kuin tiiviin kaupunkirakenteen joukkoliikennealueet.
Quote from: L. Brander on 13.04.2013, 13:37:20
Esim. Vihdintiellä joutui pysähtymään jokaisiin liikennevaloihin välillä Haagan liikenneympyrä Kehä III! Jokaisiin! Sama vika Mäkelänkadulla, jokaisiin välillä Hämeentie Pohjolankatu! Ymmärrän, että liikenteen sujuvuus on ongelma Hämeentien ja Koskelantien välillä, sillä liikennettä on paljon ja rajusti poikkikatuja. Mutta mitä v***ua tapahtuu välillä Koskelantie Pohjolankatu? On täysin älytön ajatus, että Mäkelänkatu, Pohjolankatu ja Vaakalinnuntie voisivat syöttää niin paljon autoja, että Tuusulanväylä (moottoritie) ei pystyisi hanskaamaan tuota määrää. Ja tämä siis aamulla välillä 7-8! Sama vika Kustaa Vaasan tien ja Lahdenväylän kanssa.
Koskelantien ja Pohjolankadun välillä asuu ihmisiä, Mäkelänkatu ja lähikorttelit mukaanlukien varmasti päälle tuhat. Näillä ihmisillä on tarve liikkua esim. Helsingin keskustaan ja sieltä pois. Tätä liikkumista varten he joutuvat ylittämään Mäkelänkadun. Tämän takia siellä on liikennevaloja.
Quote from: L. Brander on 13.04.2013, 13:37:20
Helsinki on muutakin kuin se niemi, jonka liikenteestä pekat ammentavat käsityksensä kokonaisuudesta. Menkääpä julkisella Konalasta Jakomäkeen ja miettikää, kuinka aikaa vievää ja hankalaa se on verrattuna omalla autolla liikkumiseen, vaikka sitä haitataankin. Miksi pääsen zygällä puolessa ajassa Kannelmäestä Pihlajamäkeen verrattuna julkiseen? Koska saureja ei kiinnosta. He ajavat sädekehä päänsä päällä "puhtaalla" raitiovaunulla, jonka sähkö tuotetaan kivihiilellä ja Sosnovyi Borilla.
Poikittaisliikenne onkin kehnoa. Jokeri nyt tuo pientä yritystä parantaa sitä, mutta silti. Tämänkaltaisessa liikenteessä henkilöauto toimiikin paremmin, keskustassa ne ruuhkaongelmat enemmälti ovat.
Quote from: msm on 13.04.2013, 15:20:04
Pääkaupunkiseudulla on runsaasti PELTOJA, miksi meillä muka olisi tarve ahtaa kaikki asukkaat samalle niemelle ja sitten itkeä kun yhyy Jätkässä on saman verran parkkipaikkoja kuin muissakin uusissa lähiöissä, joissa niitä on liian vähän?
Koska vapaa maa. Mitä ilmeisimmin iso joukko ihmisiä haluaa asua sillä niemellä. Tämän voi päätellä asuntojen hinnoista.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 16:27:31
500 euroa pikavoittoa siitä, että tukkii koko kaupungin kun on voittanut ajokorttinsa arpajaisissa on ihan minimi ja kohtuullisuuden alarajaa. Pysyy kotona jos ei sen vertaa hallitse ajoneuvoaan ihmisten ilmoilla että tajuaa mihin sen jättää lojumaan.
50 euroa on ihan hyvä hinta pysäköintivirhemaksusta, normaalisti. Sen sijaan raitiotien tukkiminen on asia erikseen.
Mutta eikö näitä tilanteita voi ratkaista niin, että raitiovaunu ystävällisesti työntää sen auton siitä sivuun? Massa nyt yleensä on sen vaunun puolella. Ystävällisyydellä tarkoitan sitä, että kuski vähän ottaa vauhtia pois ennen kuin osuu.
Jos kaikesta huolimatta raitiovaunun keulaan jää näkyvää naarmua, veloitettakoon sen korjailun hinta auton pysäköineeltä henkilöltä.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 17:15:24
Keskustatunnelin ensimmäinen ongelma on, että se maksaa miljardin, jota ei ole. Toinen ongelma on, että se paitsi ettei vähennä pintaliikennettä, lisää sitä, ja koska katuverkon välityskyky ei miksikään muutu, se pahentaa ruuhkia, ei vähennä niitä. Itse asiassa keskustatunnelin haikailu on vähän samanlainen hullutus kuin yleinen mokutus eli maksaa vitusti, ei ole hyvä mihinkään eikä kukaan suostu sanomaan miksi se pitäisi pistää toimeen.
Olen nyt vähän hämmentynyt. Oletko jostain seuraavista väitteistä eri mieltä?
Porkkalankadulla on autoilijoita, jotka ovat matkalla Sörnäisten rantatielle tai sieltä pois. Näistä voidaan käyttää nimitystä a.
Porkkalankadulla on muitakin autoilijoita. Näistä voidaan käyttää nimitystä b.
Sörnäisten rantatiellä on vielä muitakin autoilijoita. Näistä voidaan käyttää nimitystä c.
Nykytilanteessa Porkkalankatu ja Sörnäisten rantatie syöttävät yhdessä keskustan katuverkkoon ryhmät a, b ja c.
Mikäli keskustatunneli olisi olemassa, Porkkalankatu ja Sörnäisten rantatie syöttäisivät yhdessä keskustan katuverkkoon ryhmät b ja c.
a+b+c > b+c
Eikä tässä vielä kaikki. Jos keskustatunnelista tehdään liittymät maanalaisiin pysäköintilaitokseen, tunneli imaisee myös osan ryhmistä b ja c. Auto menee maan alle keskustan ulkopuolella ja palaa maan pinnalle sitten kun palaa kotiinsa. Pysäköintilaitokset tietysti perisivät pysäköinnistä hintaa tähänkin asti ja kaupunki verottaisi niiltä osuutensa (jollei kaupunki suorastaan omistaisi niitä, ks. Tampere).
Quote from: Marko Parkkola on 13.04.2013, 18:03:46
Tampereella haluavat sulkea Hämeenkadun autoilta. Se tietäisi sitä, että autot kulkisivat Satakunnankatua tai Ratinan kautta. Satakunnankatu ei vaan yksinkertaisesti vedä ja Ratinan kautta matkaan tulee lisää turha kilometri. Ihmisten täytyy joka tapauksessa päästä Rautatieasemalle myös kaupungin länsipuolelta.
Itse haluaisin päästä Hämeenkatua pitkin rautatieasemalle mahdollisimman sujuvasti, eli ns. vihreällä aallolla. Myös mukulakivet voisi ottaa pois. Tällöin olen mahdollisimman vähän haittamaassa kaupunkilaisten elämää.
Kun Ratapihankatu valmistuu, lännestä pääsee rautatieasemalle nopeimmin Paasikivenkatua, Kekkosentietä ja sitä Ratapihankatua. Ratapihankatu yhtyy Kekkosentiehen nykyisen Naistenlahden voimalan nurkalla.
Hämeenkadun tosiaan voi, ainakin yllämainitun reitin avaamisen jälkeen, sulkea henkilöautoilta. Henkilöautojen pysäköinnin sieltä voisi poistaa jo nyt, vievät aivan liikaa tilaa. Keskustan sisäinen liikenne hoituu sen jälkeen riittävän hyvin Tampereen valtatien ja Paasikivenkadun kautta.
Koska Hämeenkatu on ensisijaisesti joukkoliikennekatu, ei ole mielekästä suunnitellakaan sinne mitään vihreää aaltoa henkilöautoja varten. Pintamateriaalin vaihtamisesta olen tosin samaa mieltä, ja sehän hyödyttäisi bussejakin.
Quote from: Mika.H on 13.04.2013, 18:52:50
ps. ja niille junteille( =muut kuin 00100 asukkaat) tiedoksi, jotka arvostelivat tuota minun manskun liikennevalojuttua niin sanoisin, että a) lukekaa se juttu b) yrittäkää edes ymmärtää mitä siinä luki c) olkaa hiljaa silloin kun puhutaan asioista, mitä ette joko tiedä mitään tai ette vaan asiaa tajua. väännän alas vielä rautalankayhtälön tilanteesta
500m suora pätkä. 4 liikennevaloa. valot palavat VPVV. Sivuttaisliikennettä ei ole kuin kolmannen valon kohdalla. Lasketaanko montako hesaria tuolle pätkälle menee vai miten asiaa pitäisi käsitellä??
Luin ja vastasin. Poikittaista liikennettä on joka kohdassa. Ei siinä liikennevaloja muuten olisi. Ei niitä huvin vuoksi laiteta.
Quote from: Markkanen on 13.04.2013, 22:16:57
No jos ruuhkamaksu tulisi niin miten se korjaisi asiaa jos on työ joka vaatii autoa tai epäsäännölliset työajat jolloin julkinen liikenne ei toimi? Tietullit rahastavat aina oli ajon syy mikä tahansa. Eli jos valtio saa lisää verorahaa niin ruuhkat poistuvat? Julkinen liikenne on jopa kalliimpaa mitä omalla autolla ruuhkamaksuista huolimatta ajaminen on. Rahastaminen pelastaa maapallon ja ilmastomuutos pysähtyy? Voi hyvät pyhät puupäät. Eli teoriana jos kaikki tienatut rahat menisi kansalaisilta veroihin niin eläisimme ihanneyhteiskunnassa?
No tuota, siellä Tukholmassahan se ruuhkamaksun suuruus riippuu nimenomaan siitä ajasta. Ruuhka-aikana korkeimmillaan (20 SEK) ja hiljaisimpina aikoina, siis öisin, viikonloppuisin ja heinäkuussa, ei ollenkaan.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 23:28:10
Vanhastaan tiedetään kaupunkiautoilu niin järjettömän kalliiksi puuhaksi, että sen todellisia kuluja ei yksikään autoilija ole valmis maksamaan. Pätee varsinkin pysäköintiin.
Jos näin on, niin miten voidaan perustella että on olemassa yksityisiä pysäköintiyhtiöitä, jotka eivät saa rahaa muualta kuin autoilijoilta pysäköintimaksujen muodossa mutta jotka kyllä joutuvat maksamaan olemassaolostaan vuokraa ja veroja? Eivät ne hyväntekeväisyyttään toimi.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 00:01:27
Mistä ruuhkista sä puhut? Suomessa ei edelleenkään ole ruuhkia.
Ilmeisesti vallitsee iso erimielisyys sanan ruuhka merkityksestä.
Mutta olkoon. Olen ajanut Hakamäentieltä Erottajalle 10 minuutissa. Olen myös ajanut saman matkan 50 minuutissa. Voit keksiä haluamasi sanan kuvaamaan syytä näiden matka-aikojen erotukselle.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 00:20:53
Raideliikenteestä sen verran että missään vertailussa en ole nähnyt otettavan sitä huomioon että bussit, henkilöautot, rekat jne voivat käyttää samanlaista tietä yhtä hyvin, kun taas ratikka vaatii omat erikoisrakenteensa=kiskot+virrat. Metrokin teoriassa, mutta se ei ole yleensä missään kontaktissa autoliikenteeseen.
Oma väylä vaatii tietysti omat investointinsa, mutta on siitä hyötyäkin.
Jos bussi ajaa kaarteessa, johon on satanut ensilumi, voit yrittää laskea siitä renkaanjäljet. Niitä on varmasti enemmän kuin kahdet. Mutta jos yrität samaa raitiovaunun kohdalla, niitä on tasan kahdet.
Toisin sanoen: raitiovaunu vie sivusuunnassa vähemmän tilaa kuin yhtä leveä bussi. Koska raitiovaunun perä kulkee hallittua reittiä (toisin kuin tavallisen bussin perä), raitiovaunuista voidaan turvallisesti tehdä pitempiä ja siksi niiden kapasiteetti on suurempi.
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Koska raitiovaunu on paras! B==D ja julkinen liikenne
Quote from: cranky on 14.04.2013, 03:23:08
Kohta sopii, Suomi-neito vinkuu eu-kiimoissaan.
Rekkojen painorajoitukset ja siihen liittyen slltojen korotusukaasit eli direktiivit..
Doubledeckerin yläkerta avoimessa mallissa on urheilullisen viileä? Talvella asiakkaalle lumilapio käteen
Tottakai kannattaa ottaa suomeen mielummin avo kuin umpimalleja:)
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Varmaan samasta syystä kun ne eivät sovellu brittiläänkään.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/lontoon-perinteiset-kaksikerrosbussit-tulivat-tiensa-paahan/242026/
Uutinen vuodelta 2005.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Muistan, kun joskus 50 tai 60-luvulla Hesassa oli jonkin messutapahtuman yksi vetonaula muutama kasikerroksinen bussi. Ne kiertelivät kaupungilla ja taisi matka olla ilmainen. Busseja varten piti keksiä reitti, jossa kadun yli menevät kaapelit katuvalaistusta ja ratikoita varten eivät haittaisi. Tavallisella kadulla kaapelit olivat senverrran alhaalla, että kaksikerroksinen ei voinut siellä ajaa.
Tuskin tilanne on siitä muuttunut.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 23:29:16
Ääridemokraatti,
ruuhka-aikaan, mikä on se millä on väliä, bussit, ratikat ja junat ovat täynnä, mutta autoissa on se 1,3 ihmistä per kipale.
Ratikoihin ja juniin en ota kantaa, ne ovat luku erikseen, mutta bussin täyttöasteesta pieni huomautus:
Huomattava osa työmatkaliikenteestä johtuu selkeästi siitä, että yhteiskuntarakenne on jakautunut asuma-alueisiin ja työpaikka-alueisiin ja näiden välillä sitten matkaillaan. Jos bussi kulkee vaikkapa asumalähiöstä nimeltä Nukkumakukkula työpaikka-alueelle nimeltä Puuhalaakso, kulkee bussi aina toiseen suuntaan tyhjillään, riippuen siitä kummassa päässä bussin varikko on. Lisäksi bussi ei tietenkään ota kaikkia matkustajia samasta pisteestä ja jätä kaikkia samaan pisteeseen, vaan täyttöaste elää koko ajan kun matkustajia "keräillään" ja "jaetaan". Siihen täyttöasteeltaan optimaalisimpaankin suuntaan bussi on täynnä periaatteessa vain hyvin pienen osan matkaa ja toiseen suuntaan se voi tosiaan kulkea tyhjilläänkin.
Lisäksi on tietenkin huomautettava, että käytännössä yksikään bussi ei varikoi sen paremmin Nukkumakukkulalla kuin Puuhalaaksossakaan, joten sitten 0% tyhjillään siirtymäajojakin tulee aika paljon. Siirtymäajot ja tyhjillään "väärään suuntaan" kulkemiset huomioiden ei bussi kykene mitenkään ylittämään 50% täyttöastetta.
Tokihan tämä on karkeaa yksinkertaistamista, mutta jo liikenteen ruuhkautumisesta nähdään, että se on tiettyyn suuntaan ja tiettyyn ajanjaksoon kohdistuvaa ruuhkautumista. Tästä seuraa loogisesti myös täyttöasteen epätasaisuus ja väistämättä sen vajavuus. Homma toimisi ok, jos ruuhka-aikaan olisi yhtä paljon menijöitä Nukkumakukkulalta Puuhalaaksoon kuin päinvastoinkin, mutta näinhän ei ole, vaan kuten todettu, yhteiskuntarakenne on jakautunut. Jos kaikki asuisivat samassa korttelissa kuin työskentelevät, ei tietysti olisi tarvetta millekään työmatkaliikenteelle.
Kaikki tuo problematiikka, joka koskettaa bussin täyttöastetta, on henkilöautoilla toisin. Henkilöauto ei kuljeskele tyhjänä mihinkään, vaan siellä on väistämättä aina vähintään yksi matkustaja (eli keskivertoauton täyttöaste ei koskaan laske alle 20%). Henkilöauton täyttöaste voi vain kasvaa siitä, ja henkilöauto kulkee aina optimaalisesti juuri tarpeen mukaan kotoa työpaikalle. Ei siirtymäajoja, ei "väärään suuntaan" tyhjänä matkustajia hakemaan, vaan kaikki ajo henkilöautolla on matkustajan siirtymistä, ei pelkkää kuljetuskaluston siirtelyä.
Ruuhkamaksujen ongelma ei ole rahastus, vaan pitkä askel kohti urkintayhteiskuntaan. Se on osa poliisivaltio-projektia. Kirjoitus helmikuulta 2011 on edelleen ajankohtainen:
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/101
Quote from: Oami on 14.04.2013, 06:09:01
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Varmaan samasta syystä kun ne eivät sovellu brittiläänkään.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/lontoon-perinteiset-kaksikerrosbussit-tulivat-tiensa-paahan/242026/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/lontoon-perinteiset-kaksikerrosbussit-tulivat-tiensa-paahan/242026/)
Uutinen vuodelta 2005.
Vilkaisehan:
(Tram) http://www.hktramways.com/en/index.html (http://www.hktramways.com/en/index.html)
http://www.nwstbus.com.hk/home/default.aspx (http://www.nwstbus.com.hk/home/default.aspx)
tai
http://www.kmb.hk/en/ (http://www.kmb.hk/en/)
Maailman paras "lentokenttäjuna"
http://www.mtr.com.hk/eng/getting_around/airport_express_index.html (http://www.mtr.com.hk/eng/getting_around/airport_express_index.html)
ja samalla mtr tuli esiin mikä jakaa mielestäni top 2 paikan metrossa Singaporen kanssa.
Vaasaan Wärtsilään tuli aikanaan Helsingin liikennesuunnittelija kenttähuollon päälliköksi. Ensitöikseen lopetti CSO (customer support organisation). Kuinka kävi :facepalm: :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:34:44
Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
höpöhöpö!!!
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 09:36:11
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:34:44
Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
höpöhöpö!!!
Täysin tapauskohtaista. Ovatko työ- ja koulumatkat haja-asutusalueilla pidempiä kuin pääkaupunkiseudulla? Ei mitenkään välttämättä. Tiheästä yhdyskunnasta ei ole mitään hyötyä, jos huomattava osa tiheän yhdyskunnan asukkaista matkustaa kuitenkin päivittäin tiheän yhdyskunnan laidalta toiselle.
Päinvastoin asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla kohdistaa yhä enemmän asumista halvemmille seuduille kehyskuntiin, jolloin työpaikkojen keskittyminen Helsingin seudulle todennäköisesti lisää työmatkaliikenteen valtakunnallista kilometrisuoritetta. Jossain Salossa, Oulussa tai Kuopiossa asutaan keskimäärin varmasti paljon lähempänä työpaikkaa kuin pk-seudulla.
Itse ennustelen, että muut kuin palvelualan yritykset, ja niistäkin osa, alkavat poistua Helsingistä, jolloin työmatkaliikenne vähenee. Samalla kaupunki näivettyy, velkaantuu (ja mamuttuu), mutta sitähän tässä halutaankin.
Quote from: msm on 14.04.2013, 01:16:46
Kenen mielestä muuten tiiviisti asuminen on hieno asia muuten kuin taloudellisessa mielessä?
Itse ainakin ja suuri osa tutuistani tuntuu haaveilevan edelleen omakotitalosta (mieluummin .308Winchesterin kantomatkan etäisyydellä naapurista) ja kaupunkiasuminen on lähinnä välttämätön paha köyhälle. Lähinnä kaupunkiasumisesta on etua, jos on esimerkiksi opiskelija, jolla ei ole varaa autoon, tai jos pääasiallinen harrastus on kaljan kittaaminen trendikuppilassa.
Jopa Espoon pientaloalueet ovat paljon ihmisystävällisempiä paikkoja asua kuin tiiviin kaupunkirakenteen joukkoliikennealueet.
Ensimmäinen vastaus tietysti on, että minun mielestäni, mutta onneksi siihen ei tarvitse jäädä.
Taloudellisestihan tämä on aivan järjestöntä ja mekin olisimme saaneet puolet lisää tilaa samalla rahalla vielä aivan siedettäviltä mestoilta ja väljiltä alueilta tuplat.
Markkina noin muutenkin väittää, että hyvin iso joukko ihmisiä on valmis maksamaan hyvin paljon rahaa saadakseen asua tiiviisti.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 09:36:11
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 22:34:44
Haja-asuminen kertakaikkiaan käy kaikille kalliiksi.
höpöhöpö!!!
Miten oivaltava ja musertava vastaus!
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:32:49
Markkina noin muutenkin väittää, että hyvin iso joukko ihmisiä on valmis maksamaan hyvin paljon rahaa saadakseen asua tiiviisti.
Vapaa markkina vai?
Onkohan sitä markkinaa kumminkin "vähän" ohjailtu pakkotoimin kuten verotuksella ja subventioilla?
Voit halutessasi osoittaa miten verotus ja subventio vaikuttavat asuntojen hintoihin Töölössä, Punavuoressa ja Ullanlinnassa, paitsi tietysti korkojen vähennysoikeus nostaa hintoja, mutta sen se tekee tasaisesti kaikkialla.
Tuli mieleeni muuten varmistaa yksi juttu. Eihän kukaan kuvittele, että lähiö olisi tiivistä rakentamista?
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:52:50
Voit halutessasi osoittaa miten verotus ja subventio vaikuttavat asuntojen hintoihin Töölössä, Punavuoressa ja Ullanlinnassa ...
No, merkittävä osa ihmisistä kuitenkin ilmoittaa toiveekseen asumisen omakotitalossa = väljemmin kuin Töölössä, Punavuoressa ja Ullanlinnassa. Käsitykseni mukaan omakotitaloissa
haluaisi asua isompi osa väestöstä kuin niissä
asuu. Tietenkin ihmisten toiveissa on vaihtelua ja osa haluaakin asua tiiviisti. Kun kuitenkin merkittävä osa ihmisistä asuu haluamaansa tiiviimmin, niin ehkä taustalla on taloudellisia tekijöitä. Millaiset taloudelliset tekijät rajoittavat esim. muuttamista kehyskuntiin? Vapaat markkinatko vain? Ei esim. liikenteen verotuksella ja subventioilla olis mitään vaikutusta siihen? "Olis kiva muuttaa tonne mutta sitten pitäisi ostaa auto, ja siihen menee paljon rahaa" = vapaat markkinatko vain?
Itse asiassa nimenomaan levittymistä pitkin poikin tuetaan verovaroin. Työmatkakulujen verovähennys on temppu. En koskaan oikein ole ymmärtänyt miksi mun pitää maksaa siitä, että vihtiläiset tukkivat sturen ja mäkelän risteyksen, kun eivät osaa ajaa kaupungissa.
Jos ajatusleikin vuoksi uskotaan siihen, että markkinat kertovat jotain todellista ihmisten preferensseistä, näyttää siltä että tiivis asuminen todellakin on ns. aika vitusti halutumpaa kuin oikeastaan mikään muu. Muistinvaraisesti sanon myös törmänneeni paperiin jossa selvitettiin kehyshajaloihin muuttaneiden tyytyväisyyttä ratkaisuunsa ja jokin aivan hirmuinen osa oli sitä mieltä, että voi vittu kun vain pääsisi täältä stadiin, mikä on melkoinen tulos kun ottaa huomioon ihmisten taipumuksen selitellä tekemisiään parhain päin itselleen.
Eniveis mä en ole viemässä keneltäkään oikeutta muuttaa Normijärvelle omakotitaloon, josta kolmen metrin päässä on toinen ihan samanlainen omakotitalo, olemaan tyytyväinen että nyt sitä ollaan omakotitalossa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ihan kaikkien etu, koska normijärveläisetkin mahtuvat söpöille pikku moottoriteilleen vain siitä syystä, että suurin osa jengistä ei niillä ajele prum prum pitkin poikin.
Sinänsä on ihme, jos Helsingin liikenteessä on jotain ongelmaa, kun
QuoteHelsingin apulaiskaupunginjohtaja tviittaa vaikka keskellä yötä
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288556661382.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288556661382.html)
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:15:29
Itse asiassa nimenomaan levittymistä pitkin poikin tuetaan verovaroin. Työmatkakulujen verovähennys on temppu. En koskaan oikein ole ymmärtänyt miksi mun pitää maksaa siitä, että vihtiläiset tukkivat sturen ja mäkelän risteyksen, kun eivät osaa ajaa kaupungissa.
Itse asiassa sun ei tarvitsekaan maksaa siitä, mutta verovähennyksellä pyritään siihen, että vihtiläisten ei tarvitse maksaa vielä tuloveroakin sulle siitä osasta tuloa, joka heillä kuluu noihin tulonhankkimiskuluihin. Sinä kai haluaisit saada vielä siitäkin verotuloja (tavallisesta "tulonhankkimiskulut saa vähentää"-periaatteesta poiketen), sen lisäksi että verotat noita vihtiläisiä autoveroilla, polttoaineveroilla ja herra ties millä ja saat subventiona rahaa kivoihin juniin, kun junat on kivoja. Joo vapaat markkinat juu.
Paluu perusasioihin: mulle se on ihan yksi ja sama jos joku tahtoo muuttaa Normijärvelle. Mitä mä näissä asioissa tahtoisin tehdä on rehabilitoida oikean kaupungin rakentamisen (nykyisin se on kiellettyä) ja suunnata julkiset investoinnin pellin hyysäämisestä joukkoliikenteeseen. Ton kummempaa se ei ole.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:30:31
... suunnata julkiset investoinnin pellin hyysäämisestä joukkoliikenteeseen. Ton kummempaa se ei ole.
Ongelmana tässä vaan on sun kannalta se, että kaikki eivät purematta niele sun käsitystä siitä, ketä tässä hyysätään. Nääs joku voikin olla sitä mieltä, että julkisilla investoinneilla ja verotuksella pikemminkin hyysätään niitä sinun lempilapsiasi ja maksumiehinä ovat ne, joita sinun mielestäsi "hyysätään". Ton kummempaa se ei ole.
Quote from: Uuno Nuivanen on 14.04.2013, 10:08:00
Itse ennustelen, että muut kuin palvelualan yritykset, ja niistäkin osa, alkavat poistua Helsingistä, jolloin työmatkaliikenne vähenee. Samalla kaupunki näivettyy, velkaantuu (ja mamuttuu), mutta sitähän tässä halutaankin.
Helsingin keskustan näivettymistä on ennustettu jatkuvasti yli 50 vuotta. Perusteluna on jatkuvasti käytetty juuri sitä että niemi on hankala autoilun kannalta. Toistaiseksi asiasta ei ole mitään merkkejä, päinvastoin keskusta tuntuu elävän uutta renesanssia kun myös lapsiperheet tekevät paluuta keskustaan vuosikymmenten lähiössä majailun jälkeen.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:30:31
Paluu perusasioihin: mulle se on ihan yksi ja sama jos joku tahtoo muuttaa Normijärvelle. Mitä mä näissä asioissa tahtoisin tehdä on rehabilitoida oikean kaupungin rakentamisen (nykyisin se on kiellettyä) ja suunnata julkiset investoinnin pellin hyysäämisestä joukkoliikenteeseen. Ton kummempaa se ei ole.
Miksi tätä ei suomessa tehdä joka on riippuvainen öljyntuonnista 100%sesti ?
Malleja mistä kopioida olisi maailmassa monia..
Piip. Virhe maailmassa.
Tölika, Punavuori, Ullanlinna, Kallio, Vallila, Alppila ja mitä näitä on eivät ole keskustaa. Ydin on ydin ja muut kaupunginosat sitä mitä ovat.
Muuten olet tietysti oikeassa. Kantakaupungin päivähoito on ollut viime vuodet täysin helisemässä kun vanhat ennustemallit ovat menneet katolleen eikä jengi lisäännyttyään enää muutakaan lähiöön (vaikka suomalainen rakastaa luonnon rauhaa ja autolla pitää päästä).
Ylipäänsä nämä Kaikkialle pitää päästä autolla tai muuten plää -ihmiset ovat jotain hyvin outoa. Herra taivaassaan asensi meille perseeseen jalat, ei pyöriä.
Sinänsä on valitettava tosiasia, että tähän maahan ei tule koskaan kaupunkikulttuuria. Aikoinaan Turussa ja Viipurissa siihen oli viitteitä, mutta 60-70-luvun muuttoaalto maalta suurimpiin kaupunkeihin aiheuttivat sen, että omalla pientilalla vallinnut vapaus ja naapurin vihollisena pitäminen jatkuu omassa päässä sukupolvesta toiseen. Maalaisuudesta (junttimaisuudesta) pidetään kynsin hampain kiinni, eikä vaivata päätä sen opetteluun, että hyväksyisi naapurit.
Nyt kaupunkien keskustojen autovapaat katujen pätkät ovat sellaisia, että jatkuvasti saa varoa kaikenlaista huoltoliikennettä. Asuin aikoinaan 8 vuotta kylläkin Tampereen keskustassa, enkä missään vaiheessa kaivannut omaa autoa. Kävellen pääsi lähes mihin tahansa ja onnikoilla vähän kauemmaksi, jos ei jaksanut fillaroida. Parkkitilaa oli saatavana miten kuten. Siinä sitten olisi pitänyt muistaa poistaa auto pois lumiaurojen tieltä tiettyyn aikaan, jne.
Quote from: SerialSuicideBomber on 14.04.2013, 11:40:43
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:30:31
Paluu perusasioihin: mulle se on ihan yksi ja sama jos joku tahtoo muuttaa Normijärvelle. Mitä mä näissä asioissa tahtoisin tehdä on rehabilitoida oikean kaupungin rakentamisen (nykyisin se on kiellettyä) ja suunnata julkiset investoinnin pellin hyysäämisestä joukkoliikenteeseen. Ton kummempaa se ei ole.
Miksi tätä ei suomessa tehdä joka on riippuvainen öljyntuonnista 100%sesti ?
Malleja mistä kopioida olisi maailmassa monia..
Kukaan ei tiedä. Autoilun pyhyys on VHM:n mokutus. Sitä pitää olla ja sitä pitää saada lisää ja herne nenään jos joku kysyy miksi.
Quote from: Arvoton on 14.04.2013, 11:42:25
Sinänsä on valitettava tosiasia, että tähän maahan ei tule koskaan kaupunkikulttuuria. Aikoinaan Turussa ja Viipurissa siihen oli viitteitä, mutta 60-70-luvun muuttoaalto maalta suurimpiin kaupunkeihin aiheuttivat sen, että omalla pientilalla vallinnut vapaus ja naapurin vihollisena pitäminen jatkuu omassa päässä sukupolvesta toiseen. Maalaisuudesta (junttimaisuudesta) pidetään kynsin hampain kiinni, eikä vaivata päätä sen opetteluun, että hyväksyisi naapurit.
Kiistän. Tervetuloa Valkkaan toteamaan tilanne.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:43:44
Quote from: SerialSuicideBomber on 14.04.2013, 11:40:43
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:30:31
Paluu perusasioihin: mulle se on ihan yksi ja sama jos joku tahtoo muuttaa Normijärvelle. Mitä mä näissä asioissa tahtoisin tehdä on rehabilitoida oikean kaupungin rakentamisen (nykyisin se on kiellettyä) ja suunnata julkiset investoinnin pellin hyysäämisestä joukkoliikenteeseen. Ton kummempaa se ei ole.
[size=78%]Miksi tätä ei suomessa tehdä joka on riippuvainen öljyntuonnista 100%sesti ?[/size]
[size=78%]Malleja mistä kopioida olisi maailmassa monia..[/size]
[size=78%]Kukaan ei tiedä. Autoilun pyhyys on VHM:n mokutus. Sitä pitää olla ja sitä pitää saada lisää ja herne nenään jos joku kysyy miksi.[/size]
Kumma juttu. Tuo mokuttaminen tulee vielä kalliiksi. Mikään ei ole hienompaa kuin toimiva julkinen liikenne. Säästää rahaa moneen muuhun asiaan. Ne jotka haluavat edelleen sillä omalla autolla ajaa voi niin tehdä ja sen arvo status symbolina vain kasvaa. Ei tarvi morjestella kenellekään vastaantulevalle köyhälle kun käyttömaksut, verot ja korkea polttoaineenhinta pitää tiet tyhjinä.
Levittäytymistestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustaajama
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma_(taajama)
Helsingin kaupukialue on pinta-alaltaan jo lähes tuplat Tukholman vastaavaasta. Koskahan tässä kaupungissa alkaa ihan oikeasti tiivistysrakentaminen.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:41:25
Kantakaupungin päivähoito on ollut viime vuodet täysin helisemässä kun vanhat ennustemallit ovat menneet katolleen eikä jengi lisäännyttyään enää muutakaan lähiöön
Itse asiassa päivähoito on helisemässä siellä sun täällä ja ylitäysiä ryhmiä harrastetaan vähän joka paikassa mm. siksi, kun (1) yhteiskunnalta on rahat loppu, koska rahat pitää hassata kaikenlaisiin idioottimaisuuksiin, (2) koska subjektiivinen päivähoito-oikeus on perkeleellisen kova lupaus eikä ole oikein selvää onko yhteiskunnalla yleensäkään siihen varaa, ja (3) koska demarien virkakyöstit ovat ideologisesti sitä mieltä, että suuri on kaunista ja tämä pätee päivähoitoyksiköihinkin. Että ei tämä niinqu mikään kantakaupungin erikoinen ole.
Muuten olen sitä mieltä, että kielenkäyttösi alkaa oirehtia jo melkoisesta tunnetilasta. Ideologian ristiriita reaalimaailman kanssa on joskus vähän semmoista.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 11:50:47
Levittäytymistestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustaajama
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma_(taajama)
Helsingin kaupukialue on pinta-alaltaan jo lähes tuplat Tukholman vastaavaasta. Koskahan tässä kaupungissa alkaa ihan oikeasti tiivistysrakentaminen.
Olen #toisaalla pyrkinyt jotenkin sekaantumaan asiaan ja edistämään tiiviimpää. Täytyy sanoa että kaikkeen sitä tulee tartuttua ja monilla aidoilla istuttua, kun näissä hommissa aseveljet tuppaavat olemaan persuja ja niissä hommissa vihreitä.
Quote from: jmk on 14.04.2013, 11:53:06
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:41:25
Kantakaupungin päivähoito on ollut viime vuodet täysin helisemässä kun vanhat ennustemallit ovat menneet katolleen eikä jengi lisäännyttyään enää muutakaan lähiöön
Itse asiassa päivähoito on helisemässä siellä sun täällä ja ylitäysiä ryhmiä harrastetaan vähän joka paikassa mm. siksi, kun (1) yhteiskunnalta on rahat loppu, koska rahat pitää hassata kaikenlaisiin idioottimaisuuksiin, (2) koska subjektiivinen päivähoito-oikeus on perkeleellisen kova lupaus eikä ole oikein selvää onko yhteiskunnalla yleensäkään siihen varaa, ja (3) koska demarien virkakyöstit ovat ideologisesti sitä mieltä, että suuri on kaunista ja tämä pätee päivähoitoyksiköihinkin. Että ei tämä niinqu mikään kantakaupungin erikoinen ole.
Muuten olen sitä mieltä, että kielenkäyttösi alkaa oirehtia jo melkoisesta tunnetilasta. Ideologian ristiriita reaalimaailman kanssa on joskus vähän semmoista.
No kun ei. Kun se oikeasti on niin. Ennusteet ovat menneet katolleen, kun jengi ei enää muuta lähiöihin vaan jää kaupunkiin. Missä helinässä päivähoito in general on, on kokonaan toinen juttu.
Muuten olen sitä mieltä, että menen ihan muroiksi. Kyllä suomalainen arvostaa luonnonläheisyyttä ja tunti turpaan sille, joka kiistää.
Koskas viherstalinistisella hipillä on Hommassa mukavaa ollut.. :P
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:15:29
Itse asiassa nimenomaan levittymistä pitkin poikin tuetaan verovaroin. Työmatkakulujen verovähennys on temppu. En koskaan oikein ole ymmärtänyt miksi mun pitää maksaa siitä, että vihtiläiset tukkivat sturen ja mäkelän risteyksen, kun eivät osaa ajaa kaupungissa.
Myös pääkaupunkiseudun kasvamista tuetaan verovaroin. Lähestulkoon kaikki valtakunnallisesti merkittävät instituutiot, joiden ylläpitoon käytettävät varat kerätään koko valtakunnasta sijaitsevat Helsingissä. Ja ilman massiivista valtakunnallisten instituutioiden keskittymää Helsingissä olisi paljon vähemmän myös yritysten keskittymiä. Seurauksena pienempi ja halvempi Helsinki, jossa seudun työntekijöillä olisi varaa asua lähempänä niitä työpaikkoja ja työmatkaliikennettä olisi vähemmän.
Tämä on se yhteiskunnallinen juurisyy, josta kaikki muut ongelmat versovat. Valtakunnallisten verovarojen voimakas keskittäminen yhden paikkakunnan talouteen jo kahden vuosisadan ajan. Jos sitä politiikkaa ei muuteta, on kaikki muu vain oireiden lääkitsemistä, ei sairauteen puuttumista.
Henkilöautojen puolesta vielä yksi argumentti: Henkilöautolla työmatkaliikenteilijä matkustaa aina yleensä suorinta tietä matkansa. Joukkoliikenteellä se on aina vähän niin ja näin.
En oikeastaan jaksaisi aloittaa tästä, mutta pk-seutu maksaa veroja valtiolle enemmän kuin valtio pk-seutuun käyttää, vaikka mukaan lasketaan valtion työpaikat.
Se on tietysti selvää, että pääkaupungin pitää olla jossain. Jos se olisi jäänyt Turkuun, nyt puhuttaisiin Turun ongelmista ja asemasta.
Quote from: msm on 14.04.2013, 01:16:46
Kenen mielestä muuten tiiviisti asuminen on hieno asia muuten kuin taloudellisessa mielessä?
Itse ainakin ja suuri osa tutuistani tuntuu haaveilevan edelleen omakotitalosta (mieluummin .308Winchesterin kantomatkan etäisyydellä naapurista) ja kaupunkiasuminen on lähinnä välttämätön paha köyhälle. Lähinnä kaupunkiasumisesta on etua, jos on esimerkiksi opiskelija, jolla ei ole varaa autoon, tai jos pääasiallinen harrastus on kaljan kittaaminen trendikuppilassa.
Hyvän oluen kittaaminen hyvässä olutravintolassa on kyllä henkilökohtaisesti mieluista puuhaa, ja kyllä se passaa että kyseiseen kuppilaan pääsee kävellen. ;)
Ja kun katselee yhtään suurempien kaupunkien keskusta-asuntojen hintoja, niin kyllä se tiivis asuminen hyvine palveluineen näyttää kovasti houkuttelevan.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:41:25Ylipäänsä nämä Kaikkialle pitää päästä autolla tai muuten plää -ihmiset ovat jotain hyvin outoa.
Olkinukkeargumentointisi on paskaa, kuten tavallista.
Esmes itse en keskustassa aja kuin tarvittaessa, kun vaikkapa pitää viedä tai noutaa tavaraa (ja kyllä; kun jostain keskustan näivettyvästä putiikista lastaan tavaraa, niin hyödynnän sen hetken osin jalkakäytävää). Tai sitten silloin, kun kyydissä on ihmisiä, joille liikkuminen on vaikeata.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:41:25Herra taivaassaan asensi meille perseeseen jalat, ei pyöriä.
Ja näin vetoaaa & saarnaa meille mm.
kurpitsoista uskontoketjuissa paasaava nimimerkki junakohtaus. Muistetaan tämä jatkossa. No, löytyihän se Juniksen toinenkin suuri Saatanakurpitsa konservatiivisuuden lisäksi, eli autot. Konservatiivisuus ja autot ovat isästä perkeleestä ja paholaisen keksintöä, ettäs sen tiedätte.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 11:59:25
Kyllä suomalainen arvostaa luonnonläheisyyttä ja tunti turpaan sille, joka kiistää.
Aiotko siis vetää itse itseäsi lättyyn kunnolla vai pyydätkö jotakuta muuta hoitamaan homman? Vai etkö pidä itseäsi suomalaisena?
Otetaan vain yksi esimerkki (http://junakohtaus.wordpress.com/2010/03/25/helsinginpelle-meet-your-sisainen-metsaugri/); näitähän piisaa:
Quote from: junakohtausOlen pitänyt itseäni kaupunkilaisena jos ketä tässä maassa voi pitää, enkä yhtään pidä luonnosta. Luonto on minusta epäsiisti, ruma, ankea ja varsin vihamielinen ympäristö, ja sivistys & edistys ovat raon ottamista luontoon.
Asustelin kantakaupungissa noin ikävuoteni 25-36, ja olihan se ihan fantsua poikamieselämää se enimmäkseen.
Nykyään osaan arvostaa myös tätä Lähi-Impivaaraa ja omakotitaloa. :)
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:11:45
Myös pääkaupunkiseudun kasvamista tuetaan verovaroin. Lähestulkoon kaikki valtakunnallisesti merkittävät instituutiot, joiden ylläpitoon käytettävät varat kerätään koko valtakunnasta sijaitsevat Helsingissä. Ja ilman massiivista valtakunnallisten instituutioiden keskittymää Helsingissä olisi paljon vähemmän myös yritysten keskittymiä. Seurauksena pienempi ja halvempi Helsinki, jossa seudun työntekijöillä olisi varaa asua lähempänä niitä työpaikkoja ja työmatkaliikennettä olisi vähemmän.
Mailla on pääkaupungit juuri sen takia että hallinto sijaitsisi yhdessä paikassa ja toimisi. Nykyään se olisi jo ehkä mahdollistakin, mutta vielä sata vuotta sitten olisi ollut täysin mahdotonta että valtion virasto olisi ollut jossain toisessa kaupungissa. Asioiden hoitamienen olisi kestänyt vuosikausia kun tarvittavaa tietoa olisi pitänyt rahdata ympäri maakuntia hevospelillä.
Nykyään Helsinkiä kasvattaa sensijaan nomaali metropolin kehitys, jonka teorioista ja käytännöistä löytyy läjittäin kansainvälistä ja kotimaistakin tutkimusta.
Yksinkertaisettuna, iso määrä ihmisiä = paljon työvoimaa = paljon kuluttajia. Ihmisten, firmojen kannattaa haeutua metropoliin koska täälä on eniten vaihtoehtoa tarjolla. Haittapuolena on se että asuntojen ja kiinteistöjen hinnat nousevat muuttoliikkeen takia.
Lopputulos näkyykin sitten tilastoissa.
(http://verti2.stat.fi/VERTI-JAK/graph/graphserver.png?ifile=quicktables/Kuntaliitto/B_Aluetalous//B02_1&y=700&rind=11)
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 12:18:47
En oikeastaan jaksaisi aloittaa tästä, mutta pk-seutu maksaa veroja valtiolle enemmän kuin valtio pk-seutuun käyttää, vaikka mukaan lasketaan valtion työpaikat.
Tämä on täysin seurausta julkishallinnollisin päätöksin luodusta asettelusta. Pääkaupunkiseudun suuret verotulot johtuvat siitä, että niin julkistalouden kuin yritystalouden puolella jokaisen valtakunnallisesti merkittävän organisaation kovapalkkaisin osasto (johtajat, asiantuntijat, pääkonttori) on sijoitettu pääkaupunkiseudulle. Eli on kyseessä sitten yritys tai julkishallinnon organisaatio, se kerää tulonsa koko maasta ja maksaa kovimmat palkat Helsinkiin. Yritykset tulevat julkishallinnon perässä tässä asiassa, kun julkishallinto on luonut massiivisen keskittymän kaksi vuosisataa jatkuneella Helsingin subventoinnilla. Tämä verovaroin tuettu aluepoliittinen asetelma luo Helsingin kalleuden, josta kaikki muu on seurausta.
Pelkkä pääkaupunkistatus ei ole selitys, mikään pakko ei kaiken olisi sijaita pääkaupungissa. Maailma on täynnä maita, jossa pääkaupunkia ei ole julkishallinnollisin päätöksin kasvatettu ylivoimaisesti ko. maan suurimmaksi kaupungiksi.
Quote from: Kokoliha on 14.04.2013, 12:24:55
Esmes itse en keskustassa aja kuin tarvittaessa, kun vaikkapa pitää viedä tai noutaa tavaraa (ja kyllä; kun jostain keskustan näivettyvästä putiikista lastaan tavaraa, niin hyödynnän sen hetken osin jalkakäytävää). Tai sitten silloin, kun kyydissä on ihmisiä, joille liikkuminen on vaikeata.
Ja sieltähän se tuli taas, autokansan perusväittämä. Tottakai keskustan putiikit ovat "näivettymässä" kun sinne ei pääse eritasoliittymää pitkin autolla. Jos haluat nähdä todellista näivettymistä niin käy missä tahansa Espoon ostareista tai kauppakeskuksista (ehkä selloa lukuunotamatta)
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:31:31
Pelkkä pääkaupunkistatus ei ole selitys, mikään pakko ei kaiken olisi sijaita pääkaupungissa. Maailma on täynnä maita, jossa pääkaupunkia ei ole julkishallinnollisin päätöksin kasvatettu ylivoimaisesti ko. maan suurimmaksi kaupungiksi.
Mutta Euroopassa ei ainuttakaan. Pieniin maihin harvoin mahtuu kahta metropolia.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:26:05
Mailla on pääkaupungit juuri sen takia että hallinto sijaitsisi yhdessä paikassa ja toimisi. Nykyään se olisi jo ehkä mahdollistakin, mutta vielä sata vuotta sitten olisi ollut täysin mahdotonta että valtion virasto olisi ollut jossain toisessa kaupungissa. Asioiden hoitamienen olisi kestänyt vuosikausia kun tarvittavaa tietoa olisi pitänyt rahdata ympäri maakuntia hevospelillä.
Sveitsi, Yhdysvallat, Alankomaat, Italia. Kyllä maailmasta esimerkkejä löytyy maista, jotka toimivat jo yli sata vuotta sitten ihan hyvin ilman että kaikki instituutiot on sijoitettu yhteen kaupunkiin ja ilman että pääkaupungin kasvua on tuettu kovin massiiviseksi.
QuoteNykyään Helsinkiä kasvattaa sensijaan nomaali metropolin kehitys, jonka teorioista ja käytännöistä löytyy läjittäin kansainvälistä ja kotimaistakin tutkimusta.
Yhä edelleen se kasvu on verovaroin tuettua ja kansantaloudellisesti kallista. Ei tätäkään ketjua muuten olisi.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:35:06
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:31:31
Pelkkä pääkaupunkistatus ei ole selitys, mikään pakko ei kaiken olisi sijaita pääkaupungissa. Maailma on täynnä maita, jossa pääkaupunkia ei ole julkishallinnollisin päätöksin kasvatettu ylivoimaisesti ko. maan suurimmaksi kaupungiksi.
Mutta Euroopassa ei ainuttakaan. Pieniin maihin harvoin mahtuu kahta metropolia.
Kuten jo totesin, Sveitsi ja Alankomaat ainakin.
Miksi ihmeessä meillä pitäisi olla ainuttakaan metropolia? Metropoli on kallis.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:37:48
Kuten jo totesin, Sveitsi ja Alankomaat ainakin.
Miksi ihmeessä meillä pitäisi olla ainuttakaan metropolia? Metropoli on kallis.
Metropolit ovat talouden kannalta suvereeneja, tiheä asutus luo vaurautta kuten on asian laita joka ikisessä maailman kolkassa. Ne myös toimivat näyteikkunana maailmalle.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:37:48
Miksi ihmeessä meillä pitäisi olla ainuttakaan metropolia? Metropoli on kallis.
Demari-ihanne: Suuri on kaunista
Vihreä ihanne: Koska junat on kivoja mutta ne ei kannata jos asutaan väljästi, on asukkaat siirrettävä sinne junan luokse
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 12:36:37
Yhä edelleen se kasvu on verovaroin tuettua ja kansantaloudellisesti kallista. Ei tätäkään ketjua muuten olisi.
Käytät termiä verovaroin tuettu väärin. Yleensä sitä käytetään asioista joita ei olisi olemassa ilman tukea. Valtion virastot on pakko olla jokatapauksessa, ja loogisinta niille on nyt ja 200 vuotta sitten että ne ovat samassa kaupungissa. Koska nekään eivät eivät elä kuplassa vaan toimivat osana sitä järjestelmää jota valtioksikin kutsutaan. Niiden siirtämienen väkisin jonnekkin muualle, olisi subventointia.
Jos taas lähdetään tälle valtiovallan syyttelylinjalle, niin todellinen syypäähän on venäjänmaan tsaari ja suomen suuriruhtinas. Siellähän Helsinki perustettiin lähinnä pakkokeinoin pakottamalla lähialueiden porvarit muuttamaan Helsinkiin koska tsaari keksi että Suomeen tarvitaan kilpailija Tallinnalle.
Quote from: jmk on 14.04.2013, 12:43:01
Demari-ihanne: Suuri on kaunista
Vihreä ihanne: Koska junat on kivoja mutta ne ei kannata jos asutaan väljästi, on asukkaat siirrettävä sinne junan luokse
BKT käyrät ja palkkavertailut puhukoot puolestaan. Kaupunki se on mikä kannattaa.
Jokainen ymmärtää miksi kaivos pitää sijoittaa sinne, missä on malmia, ja vesivoimala sinne, missä on koski.
Jostain syystä huomattavasti vaikeampaa on tajuta, miksi immateriaalista arvoa rullaava organisaatio pitää sijoittaa sinne, missä on ihmisiä. Sellaisella ei ole muuta tuoton lähdettä kuin erikoistunut ihmistyö ja ihmiset pirulaiset kuolevat, sairastuvat, muuttavat Australiaan ja jäävät vanhempainvapaalle. Ei sellaista lafkaa voi sijoittaa jonnekin, missä rekrytointi on täysin herrassaan.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 12:53:07
Jokainen ymmärtää miksi kaivos pitää sijoittaa sinne, missä on malmia, ja vesivoimala sinne, missä on koski.
Jostain syystä huomattavasti vaikeampaa on tajuta, miksi immateriaalista arvoa rullaava organisaatio pitää sijoittaa sinne, missä on ihmisiä. Sellaisella ei ole muuta tuoton lähdettä kuin erikoistunut ihmistyö ja ihmiset pirulaiset kuolevat, sairastuvat, muuttavat Australiaan ja jäävät vanhempainvapaalle. Ei sellaista lafkaa voi sijoittaa jonnekin, missä rekrytointi on täysin herrassaan.
Se on se maadeudun päättymätön katkeruus. Usein kuultu väitehän että "maaseutua ajatetaan alas", vaikka tosiasiassa sinne pumpataa verovaroja tähtitieellisiä summia. Kannettu vesi ei pysy kaivossa ja tosiasia on vain se että ilman osaavaa työvoimaa ja maksavaa asiakaskuntaa ei synny taloudellista kehitystä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:42:39
Metropolit ovat talouden kannalta suvereeneja, tiheä asutus luo vaurautta kuten on asian laita joka ikisessä maailman kolkassa. Ne myös toimivat näyteikkunana maailmalle.
Ei se asutuksen tiheys vaurautta luo, vaan työnteko. Ihmiset menevät sinne, missä on työtä. Sinä ajattelet laatikossa. Mikään ei nimittäin pakota laittamaan sitä kaikkea työtä yhteen kasaan. Erityisen totta tämä on nykyaikana, kun jokaisella on videoneuvottelulaite jo taskussa jatkuvasti. Huomattavan osan työstä voisi tehdä ihan muualla ja kaiken lisäksi halvemmalla mm. säästyneiden asumis-, vuokra- ja matkustuskustannusten vuoksi. Se olisi myös ympäristöystävällistä, kun ruuhkat ja turha matkustaminen (isossa kaupungissa välimatkat ovat isoja, eikä joukkoliikenne ole poikkeus) yleensäkin jäisivät pois.
Ihmisten terveydestähän vihreät harvoin välittävät, mutta myös hengityselinsairauksia aiheuttavia pienhiukkasiakin olisi vähemmän, mutta eihän sitä laatikossa ajatellen näe. Vihreät lähtevät siitä, että pitää vähentää metropolin päästöjä, mutta sehän on ongelmien hoitoa, eikä itse sairauden, joka on metropoli. Suurin ongelmahan on juuri metropoli-ajattelu, että täytyy asua metropolissa, koska se on coolia ja globaalia ja kehän ulkopuolella ei ole elämää ja muuta vihreää sontaa.
Nostalgia,
lisäksi on niin, että Suomessa lähinnä Helsingissä voi kasvattaa yritystä hyvin vähäistä isommaksi ilman, että paikallinen cosa nostra tulee kertomaan kuinka isolla rahalla pitää mitäkin puoluetta tukea.
elven,
mä juuri pääsin selittämästä miksi se työ pitää parhaiten tuottavasta päästä laittaa nimenomaan yhteen kasaan.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:04:13
Ei se asutuksen tiheys vaurautta luo, vaan työnteko. Ihmiset menevät sinne, missä on työtä. Sinä ajattelet laatikossa. Mikään ei nimittäin pakota laittamaan sitä kaikkea työtä yhteen kasaan. Erityisen totta tämä on nykyaikana, kun jokaisella on videoneuvottelulaite jo taskussa jatkuvasti. Huomattavan osan työstä voisi tehdä ihan muualla ja kaiken lisäksi halvemmalla mm. säästyneiden asumis-, vuokra- ja matkustuskustannusten vuoksi. Se olisi myös ympäristöystävällistä, kun ruuhkat ja turha matkustaminen (isossa kaupungissa välimatkat ovat isoja, eikä joukkoliikenne ole poikkeus) yleensäkin jäisivät pois.
Asutuksen tiheys nimeomaan tuo niitä ihmisiä jotka sitä työtä tekevät. Eikä pakotakkaan, kehä 3 sisällä muuttaminen on täysin vapaehtoista sekä ihmisille sekä firmoille ja siitä joutuu vieläpä maksamaan kohtuullisen preemion kalliimpana tilavuokrana ja asumisena. Silti jostain syystä muuttoliike on sisäänpäin, ei ulos. Esimerkiksi Helsingin kaupunki kasvaa lähemmäs tuhannella ihmisellä joka ikinen kuukausi.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:06:21
mä juuri pääsin selittämästä miksi se työ pitää parhaiten tuottavasta päästä laittaa nimenomaan yhteen kasaan.
Jätit kuitenkin perustelematta sen, miksi nimenomaan immateriaalinen työ vaatii vuonna 2013 ihmisten keskittämistä samaan fyysiseen pisteeseen.
Quote from: Kokoliha on 14.04.2013, 13:12:48
Jätit kuitenkin perustelematta sen, miksi nimenomaan immateriaalinen työ vaatii vuonna 2013 ihmisten keskittämistä samaan fyysiseen pisteeseen.
Koska varsinkin immatiraalinen työ vaatii korkeasti koulutettua työvoimaa ja sitä on saatavilla lähinnä kaupungeista. Se on se perinteinen maaseudun aivopako kun veljistä aina se tyhmempi jää pitämään tilaa ja se kouluja käynyt muuttaa kasvukeskuksiin kun jostain syystä sitä älykkyyttä ei sielä raitilla sillätavalla osattu arvostaa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:47:50
Quote from: jmk on 14.04.2013, 12:43:01
Demari-ihanne: Suuri on kaunista
Vihreä ihanne: Koska junat on kivoja mutta ne ei kannata jos asutaan väljästi, on asukkaat siirrettävä sinne junan luokse
BKT käyrät ja palkkavertailut puhukoot puolestaan. Kaupunki se on mikä kannattaa.
Niin, kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että työn teettäminen on kalliimpaa, mitä suurempi kaupunki. Metropoli tulee kalliiksi, myös julkistaloudelle.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:46:16
Valtion virastot on pakko olla jokatapauksessa
En ole ihan vakuuttunut joka kohdassa tästä.
QuoteJos taas lähdetään tälle valtiovallan syyttelylinjalle
Enhän minä ketään syyttele, totean vain miten asia on ja mikä päätös on johtanut mihinkin. Te helsinkiläisethän tässä valitatte niistä Sturenkadun ruuhkauttavista vihtiläisistä. Minä sitten kerron miksi ne Sturenkadun ruuhkauttavat, mutta jos ehdotetaan niiden rakenteiden purkamista, jolla puututaan siihen perimmäiseen syyhyn, miksi asiat ovat vaikeita Helsingissä, niin sehän ei nyt ainakaan tunnu kelpaavan.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 12:42:39
tiheä asutus luo vaurautta kuten on asian laita joka ikisessä maailman kolkassa.
Tiheä asutus
kerää vaurautta ympäristöstä kuten on asian laita joka ikisessä maailman kolkassa.
Quote from: Kokoliha on 14.04.2013, 13:12:48
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:06:21
mä juuri pääsin selittämästä miksi se työ pitää parhaiten tuottavasta päästä laittaa nimenomaan yhteen kasaan.
Jätit kuitenkin perustelematta sen, miksi nimenomaan immateriaalinen työ vaatii vuonna 2013 ihmisten keskittämistä samaan fyysiseen pisteeseen.
Näyttää vaativan. Ihminen on suhteellisen sosiaalinen elukka. Ei se etätyö vain missään ole lähtenyt lentoon. Siitä vain kehittämään malleja jos siltä tuntuu, mutta mä en keksi mitään syytä minkä takia pitäisi erikseen nähdä vaivaa jengin pitämiseksi landella varsinkin, kun sitä on tässä maassa ainakin suuresta nälästä asti yritetty rahalla ja rakkaudella, pelottelulla ja vaikka millä, eikä siitä mitään tule, koska kaupungissa vain on kivempaa.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 12:53:07
Jokainen ymmärtää miksi kaivos pitää sijoittaa sinne, missä on malmia, ja vesivoimala sinne, missä on koski.
Jostain syystä huomattavasti vaikeampaa on tajuta, miksi immateriaalista arvoa rullaava organisaatio pitää sijoittaa sinne, missä on ihmisiä. Sellaisella ei ole muuta tuoton lähdettä kuin erikoistunut ihmistyö ja ihmiset pirulaiset kuolevat, sairastuvat, muuttavat Australiaan ja jäävät vanhempainvapaalle. Ei sellaista lafkaa voi sijoittaa jonnekin, missä rekrytointi on täysin herrassaan.
Yksikään tällainen yritys ei ole riippuvainen paikallisista työmarkkinoista. Jos on, niin yritys on jo itsessään herrassaan. Jos halutaan osaajia niin työmarkkinat ovat globaalit. Joku Helsingin pläntti globaalisti täysin hevon kuusessa ei ole mikään syy keskittää kaikkea Suomessa Helsinkiin. Pelkät Suomen osaajat ei tätä konkurssia pelasta kuitenkaan. Kyllä meidän pitää ajatella globaalisti.
Jos miettii jotain piilaaksoa niin ei sinne syntynyt osaamista sen takia, että siellä oli ihmisiä. Se syntyi ihan muista syistä ja ihmiset muuttivat lopulta sinne minne syntyi ensin se osaaminen. Homma ei todellakaan mennyt toisinpäin.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:06:21
mä juuri pääsin selittämästä miksi se työ pitää parhaiten tuottavasta päästä laittaa nimenomaan yhteen kasaan.
Ei, et selittänyt. Sinä selitit, että työtä pitää tehdä siellä missä on ihmisiä, mutta ei ole mitään logiikkaa, miksi kaiken työn ja kaikkien ihmisten pitää sijaita samassa läjässä. Se tekee vain työstä kallista.
Toisekseen, Helsingissä vähänlaisesti tehdään tuottavaa työtä. Helsingissä hallinnoidaan tuottavaa työtä.
Näyttäkääs minulle esimerkki länsimaasta ilman metropolia, jolla metropolittomuus on aiheuttanut taloudellisia ongelmia?
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:17:55
Ei se etätyö vain missään ole lähtenyt lentoon.
Tuo johtuu suureksi osaksi siitä, että meikäläisessä työympäristössä tykätään mitata työpaikalla vietetyn ajan määrää eikä saatuja tuloksia. Niin pitkään kun tämä mentaliteetti on vallalla, ei etätyö pääse yleistymään.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:15:06
Koska varsinkin immatiraalinen työ vaatii korkeasti koulutettua työvoimaa ja sitä on saatavilla lähinnä kaupungeista.
Hyvä että laitoit tuon monikkoon. Immateriaalinen työ olisi tosiaan kansantaloudellisesti järkevintä keskittää
kaupunkeihin, ei
kaupunkiin.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 06:09:01
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Varmaan samasta syystä kun ne eivät sovellu brittiläänkään.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/lontoon-perinteiset-kaksikerrosbussit-tulivat-tiensa-paahan/242026/
Uutinen vuodelta 2005.
Sotket kaksi asiaa. Tuo uutinen koskee Lontoon vanhanaikaisia kaksikerrosbusseja, joissa oli sisäänkäynti takana ja rahastaja, ei yleisesti kaksikerrosbusseja, joita on edelleen laajalti käytössä ympäri Britanniaa.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:17:55
Quote from: Kokoliha on 14.04.2013, 13:12:48
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:06:21
mä juuri pääsin selittämästä miksi se työ pitää parhaiten tuottavasta päästä laittaa nimenomaan yhteen kasaan.
Jätit kuitenkin perustelematta sen, miksi nimenomaan immateriaalinen työ vaatii vuonna 2013 ihmisten keskittämistä samaan fyysiseen pisteeseen.
Näyttää vaativan. Ihminen on suhteellisen sosiaalinen elukka. Ei se etätyö vain missään ole lähtenyt lentoon. Siitä vain kehittämään malleja jos siltä tuntuu, mutta mä en keksi mitään syytä minkä takia pitäisi erikseen nähdä vaivaa jengin pitämiseksi landella varsinkin, kun sitä on tässä maassa ainakin suuresta nälästä asti yritetty rahalla ja rakkaudella, pelottelulla ja vaikka millä, eikä siitä mitään tule, koska kaupungissa vain on kivempaa.
No kerropas sitten miksi veronmaksaja-kantisten muuttoliike ei enää ole plus-merkkinen Helsingin suuntaan?
Quote from: jka on 14.04.2013, 13:19:18
Yksikään tällainen yritys ei ole riippuvainen paikallisista työmarkkinoista. Jos on, niin yritys on jo itsessään herrassaan. Jos halutaan osaajia niin työmarkkinat ovat globaalit. Joku Helsingin pläntti globaalisti täysin hevon kuusessa ei ole mikään syy keskittää kaikkea Suomessa Helsinkiin. Pelkät Suomen osaajat ei tätä konkurssia pelasta kuitenkaan. Kyllä meidän pitää ajatella globaalisti.
No tästä päästäänkin kohta homman leipälajiin, eli niihin osaajiin joita pitäisi houkutella ulkomailta. Siihenkin tarvitaan metropolia jossa jokaista eriväristä ei kytätä niinkuin väärää rahaa ja niputeta samaan kastiin turvapaikanhakijoiden kanssa. Suomi on kokonaisuutena hevonkuusessa mutta tääläkin voidaan silti yrittää luoda merkittäviä keskuksia niillä rahkeilla mitä meillä nyt on käytössä.
Quote from: jka on 14.04.2013, 13:19:18
Jos miettii jotain piilaaksoa niin ei sinne syntynyt osaamista sen takia, että siellä oli ihmisiä. Se syntyi ihan muista syistä ja ihmiset muuttivat lopulta sinne minne syntyi ensin se osaaminen. Homma ei todellakaan mennyt toisinpäin.
Piilaakso on myös san fransiscon 4,3 miljoonan asukkaan metropolialueella joten ei se nyt ihan tyhjästä ole sekään syntynyt.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 13:25:46
No kerropas sitten miksi veronmaksaja-kantisten muuttoliike ei enää ole plus-merkkinen Helsingin suuntaan?
Lähde? Ja puhutaan nyt Helsingistä kaupunkialueena selvyyden vuoksi. Se että ihminen muuttaa herttoniemestä tapiolaan ei tarkoita että hän olisi muuttanut maalle.
ääridemokraatti,
oletan että muutkin kaupungit ovat saaneet settinsä pelaamaan, mikä on oikein iloinen ja hyvä asia. Selvästi maaseudun alasajo, kuten sitä pruukataan kutsua, on ollut fiksu muuvi.
Mitä tulee ulkomaisiin spekialisteihin, niin syönpä lippalakkini jos sellainen on helpompi houkutella Vaasaan kuin Helsinkiin.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:09:00
Silti jostain syystä muuttoliike on sisäänpäin, ei ulos.
Se on pitkälti myös poliittisen ratkaisu. Sijoitetaan mm. paljon työllistävät valtion laitokset ja koulutuslaitokset sinne yms. Mutta kuten sanottua, se on pääasiassa kehä: siellä on työtä, mennään sinne, syntyy lisää työtä, mennään sinne jne. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä, että se on oikein ja paras ratkaisu ihmisten tai luonnon kannalta. Siitähän kertoo mm. se, että suurten kaupunkien ympärille syntyy vauraiden ihmisten kehiä. Kynnelle kykenevät muuttavat pois suurista kaupungeista, mutta eivät liian kauas, koska työ on suuressa kaupungissa. Kuten sanoin on laatikossa ajattelua, että sen kaiken työn täytyy olla suuressa kaupungissa, koska erityisesti nykypäivänä löytyy välineitä tehdä työtä aivan muualla.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 13:27:59
Selvästi maaseudun alasajo, kuten sitä pruukataan kutsua, on ollut fiksu muuvi.
Maaseutu ja maaseutu. Varsinkin kun helsinkiläinen puhuu maaseudusta, on kovin epävarmaa mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan. Joskus se on jo Haaga, usein Tampere, toisinaan vasta Kainuu. Opettelisitte puhumaan standardikieltä.
;D
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:26:40
Piilaakso on myös san fransiscon 4,3 miljoonan asukkaan metropolialueella joten ei se nyt ihan tyhjästä ole sekään syntynyt.
Piilaakso on ihan yhtä paljon San Fanciscon metropolialuetta kuin Riihimäki tai Hämeenlinna on Helsingin metropolialuetta. Jos asut San Franciscon keskustassa niin työmatkasi on 60km yhteen suuntaan, joka kuljetaan tasan tarkkaan omalla autolla. Mutta ne osaajat asuvat oikeasti nimenomaan omakotitaloissan piilaakson ytimen ympärillä. Juuri siitä syystä, että tuo on mukavampaa kuin San Franciscon ytimessä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:15:06
Koska varsinkin immatiraalinen työ vaatii korkeasti koulutettua työvoimaa ja sitä on saatavilla lähinnä kaupungeista. Se on se perinteinen maaseudun aivopako kun veljistä aina se tyhmempi jää pitämään tilaa ja se kouluja käynyt muuttaa kasvukeskuksiin kun jostain syystä sitä älykkyyttä ei sielä raitilla sillätavalla osattu arvostaa.
Ei, vaan se "älykkäämpi" lähti yliopistoon, joka poliittisella päätökselle oli sijoitettu kauas kotiseudulta. Sivuhuomautuksena sanon, että kommenttisi tilan pitämisestä aina sen tyhmemmän toimesta on vastenmielinen ja alentuva.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:35:22
Se on pitkälti myös poliittisen ratkaisu. Sijoitetaan mm. paljon työllistävät valtion laitokset ja koulutuslaitokset sinne yms.
No Helsingin yliopisto perustettiin jo 1600-luvulla et.. Ei sitä nyt varsinaisesti siirretty minnekkään. Onko tullut mieleen että valtionkaan laitokset eivät elä kuplassa vaan ovat samalla lailla kuin yksityisenpuolenkin firmat, riiipuvaisia työvoimasta ja kontakteista.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:35:22
Kuten sanoin on laatikossa ajattelua, että sen kaiken työn täytyy olla suuressa kaupungissa, koska erityisesti nykypäivänä löytyy välineitä tehdä työtä aivan muualla.
Löytyy ja ei löydy. Lähes jokaisella toimistolla on yksi ja kaksi etätyötä tekevää, mutta miksi palkata vartavasten sellainen? Jokatapauksessa hänen pitää tulla toimistolle yleensä kerran pari viikossa vähintään ja toisaalta hänelle pitää maksaa kuitenkin sama palkka kun niillekkin jotka ovat toimistolla. Etätyöntekijä jää myös helposti ulkopuoliseksi ja vieraaksi.
Kaikkea kommunikaatiota nyt vaan ei voi korvata messengerillä ja sähköpostilla.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:42:59
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:35:22
Se on pitkälti myös poliittisen ratkaisu. Sijoitetaan mm. paljon työllistävät valtion laitokset ja koulutuslaitokset sinne yms.
No Helsingin yliopisto perustettiin jo 1600-luvulla et..
...Turkuun.
QuoteKaikkea kommunikaatiota nyt vaan ei voi korvata messengerillä ja sähköpostilla.
Suomi on täynnä yrityksiä, joiden kaikki tuotannollinen työ tapahtuu Helsingin ulkopuolella ja hallinto Helsingissä. Niissä tapauksissa se kommunikaatio ilmeisesti on kuitenkin aivan ongelmatonta?
Quote from: jka on 14.04.2013, 13:38:59
Piilaakso on ihan yhtä paljon San Fanciscon metropolialuetta kuin Riihimäki tai Hämeenlinna on Helsingin metropolialuetta. Jos asut San Franciscon keskustassa niin työmatkasi on 60km yhteen suuntaan, joka kuljetaan tasan tarkkaan omalla autolla. Mutta ne osaajat asuvat oikeasti nimenomaan omakotitaloissan piilaakson ytimen ympärillä. Juuri siitä syystä, että tuo on mukavampaa kuin San Franciscon ytimessä.
No ei se San Josekaan mikään pieni kaupunkialue ole.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:39:08
Ei, vaan se "älykkäämpi" lähti yliopistoon, joka poliittisella päätökselle oli sijoitettu kauas kotiseudulta. Sivuhuomautuksena sanon, että kommenttisi tilan pitämisestä aina sen tyhmemmän toimesta on vastenmielinen ja alentuva.
Yliopistoja on ympäri maata kyllä, ja tyhmempiveli lainaushan oli jonkun keskustaedustajan suusta. :) Mielestäni osuvasti ilmaistu. Minkäs ihminen sille voi että on vähän tyhmä, ei se väärin ole.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 13:46:21
...Turkuun.
Joka oli sen aikainen metropoli maassa. Ja taas täälä kitistään tsaari Aleksanteri ensimmäisen tekemistä päätöksistä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:42:59
No Helsingin yliopisto perustettiin jo 1600-luvulla et.. Ei sitä nyt varsinaisesti siirretty minnekkään. Onko tullut mieleen että valtionkaan laitokset eivät elä kuplassa vaan ovat samalla lailla kuin yksityisenpuolenkin firmat, riiipuvaisia työvoimasta ja kontakteista.
TTY perustettiin keskelle metsää ja nyt alueella on aika paljon teknologiateollisuutta ja laajemminkin Tampereella ihan TTY:n vetämänä. Kyse on tosiaan lähinnä vain joskus tehdyistä päätöksistä ja niiden luonteesta ruokkia lisää samanlaisia päätöksiä. Jos Helsingin yliopisto olisi perustettu Sonkajärvelle, niin luultavasti se ja sen ympäristö olisi varsin vetovoimainen paikka nykyään. Nykyisyydellä ei pidä perustella sitä, miten pitäisi olla. Nykyisin ajatellaan liikaa laatikossa, että laitetaan kaikki munat yhteen koriin sen sijaan, että luotaisiin useampia vetovoimakeskuksia ympäri maata ja näin piristettäisiin lähialueita mukaan lukien ne sinun tyhmänä pitämäsi tilanpojatkin. Yksi harvoista Keskustalle meriittejä mielessäni tuottaneesta asiasta on sen huomaaminen, että Suomessa on muitakin keskuksia kuin Helsinki.
Quote
Löytyy ja ei löydy. Lähes jokaisella toimistolla on yksi ja kaksi etätyötä tekevää, mutta miksi palkata vartavasten sellainen?
Outo kysymys. Miksi palkata varta vasten joku notkumaan toimistolle ja maksaa toimiston vuokraa keskustassa, jos työ ei sitä vaadi? Ongelmana on lähinnä luutuneet käsitykset siitä, mikä mikäkin työ vaatii.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:50:59
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 13:46:21
...Turkuun.
Joka oli sen aikainen metropoli maassa. Ja taas täälä kitistään tsaari Aleksanteri ensimmäisen tekemistä päätöksistä.
Enhän minä siitä kitise, enkä edes sano että ko. päätös oli väärä. Mutta kaiken keskittäminen yhteen kaupunkiin on kallista ja aiheuttaa monenlaisia käytännön ja kansantalouden hankaluuksia. Ja ennen kaikkea Helsinki tulee kalliiksi helsinkiläisille. Minusta on kummallista nähdä "maalaisen katkeruutena" se, jos ajattelen asiaa helsinkiläisen perspektiivistä. Onko kasvu vain ja ainoastaan positiivinen asia? Ovatko ruuhkat kivoja? Ovatko kalliit asunnot hyvä juttu? Viis minä niistä veisaan, kun en asu enkä työskentele Helsingissä. Eikö luulisi olevan helsinkiläisten etu saada asiaa toisenlaisille uomille?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:46:41
Quote from: jka on 14.04.2013, 13:38:59
Piilaakso on ihan yhtä paljon San Fanciscon metropolialuetta kuin Riihimäki tai Hämeenlinna on Helsingin metropolialuetta. Jos asut San Franciscon keskustassa niin työmatkasi on 60km yhteen suuntaan, joka kuljetaan tasan tarkkaan omalla autolla. Mutta ne osaajat asuvat oikeasti nimenomaan omakotitaloissan piilaakson ytimen ympärillä. Juuri siitä syystä, että tuo on mukavampaa kuin San Franciscon ytimessä.
No ei se San Josekaan mikään pieni kaupunkialue ole.
Niin? Pointti oli, että piilaakso ei ole San Fanciscossa, eikä myöskään San Josessa. Kummankaan näiden kaupunkien kilpailukyky ja asukasluku ei ollut se pointti millä perusteella piilaakson osaamiskeskus syntyi. San Josestakin katsottuna ollaan edelleen jossain Nurmijärven mittakaavassa jos puhutaan Helsingistä. Huippuosaajat eivät halua edelleenkään asua kummassakaan suurkaupungissa vaan omakotitaloissaan piilaakson "pikkukylissä" ja kukkuloilla. Jos he haluaisivat asua kaupungissa niin eiköhän pääkonttorit olisi silloin siirretty ajat sitten piilaakson kylistä jompaan kumpaan kaupunkiin.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 13:49:11
Yliopistoja on ympäri maata kyllä, ja tyhmempiveli lainaushan oli jonkun keskustaedustajan suusta. :) Mielestäni osuvasti ilmaistu.
Varmasti oli sinun mielestäsi osuvasti sanottu. Sanojasta tulee mieleen joku Kokoomuksen helsinkiläinen ylimielinen pässi tai kenties vihreä, jonka mielestä on nerokas ajatus museoida muu Suomi hänen virkistyskäyttöönsä.
QuoteMinkäs ihminen sille voi että on vähän tyhmä, ei se väärin ole.
Ymmärrän, että pidät ajatusta lohdullisena.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 13:58:20
TTY perustettiin keskelle metsää ja nyt alueella on aika paljon teknologiateollisuutta ja laajemminkin Tampereella ihan TTY:n vetämänä. Kyse on tosiaan lähinnä vain joskus tehdyistä päätöksistä ja niiden luonteesta ruokkia lisää samanlaisia päätöksiä. Jos Helsingin yliopisto olisi perustettu Sonkajärvelle, niin luultavasti se ja sen ympäristö olisi varsin vetovoimainen paikka nykyään. Nykyisyydellä ei pidä perustella sitä, miten pitäisi olla. Nykyisin ajatellaan liikaa laatikossa, että laitetaan kaikki munat yhteen koriin sen sijaan, että luotaisiin useampia vetovoimakeskuksia ympäri maata ja näin piristettäisiin lähialueita mukaan lukien ne sinun tyhmänä pitämäsi tilanpojatkin. Yksi harvoista Keskustalle meriittejä mielessäni tuottaneesta asiasta on sen huomaaminen, että Suomessa on muitakin keskuksia kuin Helsinki.
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä. Kolmaneksi suurin pohjoismaissa ja väestöntiheys lähes puolet pienempi kun Tukholmassa.
Ongelma ajattelussasi että ajat suomea kilpailemaan itsenä kanssa, vaikka tosiasiassa sen pitäisi kilpailla maailmaa vastaan. Siinä mittelössä ei metsän keskelle perustetut innovaatiokeskukset paljoa auta.
Hieman aiheesta sivuun olen aina ihmetellyt kun joku kitisee maakuntayliopistoista. Koko aluepolitiikan jumalauta ainoa oikeasti toimiva juttu ja se sitten pitäisi lopettaa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:02:01
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä.
Miksi? Väität, että tiheä asutus luo vaurautta? Miten niin? Helsingissä asutaan tiheämmin kuin naapurikunnissa, mutta niin se vain Helsinki on taloudellisissa vaikeuksissa ja haluaa liittää vauraammat ja harvempaan asutut naapurikunnat itseensä.
QuoteOngelma ajattelussasi että ajat suomea kilpailemaan itsenä kanssa
Se ei ole markkinataloudessa yksiselitteisesti mikään ongelma, vaan hyvä asia. Kilpailu myös maan sisällä edesauttaa myös kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä.
Helsingin talousongelmat ovat puhtaasti menopuolella. Käsittämättömän perusteellisesti sössittyä puuhaa.
Quote from: jka on 14.04.2013, 13:59:56
Huippuosaajat eivät halua edelleenkään asua kummassakaan suurkaupungissa vaan omakotitaloissaan piilaakson "pikkukylissä" ja kukkuloilla. Jos he haluaisivat asua kaupungissa niin eiköhän pääkonttorit olisi silloin siirretty ajat sitten piilaakson kylistä jompaan kumpaan kaupunkiin.
No näitä huippuvarakkaiden "pikkukyliä" löytyy kyllä Helsingin kaupunkialueeltakin lukuisia. Kärkiesimerkkinä varmasti Westend. Kuten jo aiemmin sanoin, Se että jokin osaamiskeskus syntyy helsingin ydinkeskustan sijasta otaniemeen niin ei tarkoita vielä sitä se olisi jossain muualla kuin Helsingin vaikutuspiirissä
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 14:07:49
Helsingin talousongelmat ovat puhtaasti menopuolella. Käsittämättömän perusteellisesti sössittyä puuhaa.
Eikö kaupungin talousarvio ole kuitenkin ylijäämäinen? Massiiviset hankkeetkin ovat tällä hetkellä lähinnä Vantaalla (kehärata) ja Espoossa (metro)
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 14:03:28
Hieman aiheesta sivuun olen aina ihmetellyt kun joku kitisee maakuntayliopistoista. Koko aluepolitiikan jumalauta ainoa oikeasti toimiva juttu ja se sitten pitäisi lopettaa.
En malta olla hieman sarkastisesti huomauttamatta, että joka ikisen viraston, opiston tai minkä tahansa instituution perustaminen juuri
Helsinkiin, eikä johonkin toiselle paikkakunnalle on ollut aluepoliittinen päätös siinä missä mikä tahansa muukin maantieteellinen valinta. Minä en kuitenkaan ihan niin jyrkästi toteaisi, että kaikki Helsinkiin tehdyt sijoituspäätökset olisivat olleet toimimattomia ratkaisuja.
:)
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:02:01
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä. Kolmaneksi suurin pohjoismaissa ja väestöntiheys lähes puolet pienempi kun Tukholmassa.
Suomessa on lähes puolet vähemmän ihmisiäkin.
Quote
Ongelma ajattelussasi että ajat suomea kilpailemaan itsenä kanssa, vaikka tosiasiassa sen pitäisi kilpailla maailmaa vastaan. Siinä mittelössä ei metsän keskelle perustetut innovaatiokeskukset paljoa auta.
Suomi kirjoitetaan isolla, että-sanan eteen tulee pilkku ja tuollaiseen lauseeseen kuuluu predikaatti. Kaupungin kouluissa opetetaan sellaista hienostelua, joten tuo sorahti korvaani maaseudun tilanpitäjien älykkyyden haukkumisesi jälkeen. Eli olet siis sitä mieltä, että nykyisin differointi ei kannata, vaan kannattaa kilpailla geneerisesti tarjoamalla samaa kuin muutkin, vaikka väestöpohjaa New Yorkin ja vastaavien kanssa kilpailemiseen ei "ehkä" ihan vastaavasti löydykään. Pitäisikö kenties lisätä maahanmuuttoa, koska sehän tuottaa Suomeen älykkäitä ja innovatiivisia ihmisiä, kuten väite kuuluu?
Minä olen realisti. Suomen kilpailuedut ovat siinä, mitä sinä haluat Suomesta kitkeä. B- tai C-luokan metropolien kehittely ei niihin vahvuuksiin kuulu. Niitä löytyy maailmalta ihan riittämiin ja lähempänä suurinta osaa ihmisistä.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 14:07:49
Helsingin talousongelmat ovat puhtaasti menopuolella. Käsittämättömän perusteellisesti sössittyä puuhaa.
Menopuoli on kallista koska metropoli on kallis. Esimerkiksi se auton hinaaminen pois raitiovaunun kiskoilta.... 500€... voi herranjestas, meillä täällä maalla hinuri tulee satasella paikalle.
;D
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 14:13:40
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:02:01
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä. Kolmaneksi suurin pohjoismaissa ja väestöntiheys lähes puolet pienempi kun Tukholmassa.
Suomessa on lähes puolet vähemmän ihmisiäkin.
Mutta enemmän kuin Tanskassa ja Norjassa. +Tukholman kaupunkialue ei ole kuin jonkinverran Helsinkiä isompi 1 372 565 vs 1 159 211
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 14:16:18
Menopuoli on kallista koska metropoli on kallis. Esimerkiksi se auton hinaaminen pois raitiovaunun kiskoilta.... 500€... voi herranjestas, meillä täällä maalla hinuri tulee satasella paikalle.
Tuo ei ole hinausmaksu vaan (ehdotettu) sakkomaksu siitä että ihminen tukkii autollaan raitiovaunujen menemisen ja aiheuttaa haittaa näin sadoille ihmisille.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:07:55
No näitä huippuvarakkaiden "pikkukyliä" löytyy kyllä Helsingin kaupunkialueeltakin lukuisia. Kärkiesimerkkinä varmasti Westend. Kuten jo aiemmin sanoin, Se että jokin osaamiskeskus syntyy helsingin ydinkeskustan sijasta otaniemeen niin ei tarkoita vielä sitä se olisi jossain muualla kuin Helsingin vaikutuspiirissä
Siinäpä se onkin kun ei oikeasti löydy. West Endistä myydään muutama hassu omakotitalotontti vuodessa ja hintataso on kyllä keskivertohuippuosaajankin ulottumattomissa. Jos puhutaan samasta asumistasosta työpaikan vieressä kuin juuri piilaaksossa niin ei muuten ole oikeaa vaihtoehtoa pääkaupunkiseudulla.
Jos ajatellaan hypoteettisesti, että kaikki pääkaupunkiseudun menestyneet pelifirmat Rovio ja Supercell etunenässä päättäisivät synnyttää piilaakson kaltaisen keskittymän jonnekin niin eipä heti tule mieleen, että minne. Aika kauaksi saisi Helsingin keskustasta mennä ennenkuin samaan elintasoon päästäisiin kuin piilaaksossa.
Quote from: sr on 14.04.2013, 13:24:39
Quote from: Oami on 14.04.2013, 06:09:01
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 01:53:07
Mitenkäs brittimallin kaksikerrosbussit? Eivät sovellu suomeen syystä että?
Varmaan samasta syystä kun ne eivät sovellu brittiläänkään.
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/lontoon-perinteiset-kaksikerrosbussit-tulivat-tiensa-paahan/242026/
Uutinen vuodelta 2005.
Sotket kaksi asiaa. Tuo uutinen koskee Lontoon vanhanaikaisia kaksikerrosbusseja, joissa oli sisäänkäynti takana ja rahastaja, ei yleisesti kaksikerrosbusseja, joita on edelleen laajalti käytössä ympäri Britanniaa.
Jaha, kiitos tiedosta.
Eli otan takaisin edellistä, enkä siis tyrmää kaksikerrosbusseja suorilta. Tosin itse silti arvostan enemmän pitkää ratikkaa kuin korkeaa bussia, lähinnä kiipeämisen helppouden takia.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 14:05:45
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:02:01
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä.
Miksi? Väität, että tiheä asutus luo vaurautta? Miten niin? Helsingissä asutaan tiheämmin kuin naapurikunnissa, mutta niin se vain Helsinki on taloudellisissa vaikeuksissa ja haluaa liittää vauraammat ja harvempaan asutut naapurikunnat itseensä.
Te kaksi ette nyt puhu samaa kieltä. Helsingin ja Tampereen asukaslukujen suhde ei ole 3,7 vaan 2,8. Tämä ei ole keskustelun kannalta relevanttia, mutta se on, että
Helsingin keskustaajaman ja
Tampereen keskustaajaman asukaslukujen suhde on nimenomaan 3,7, ja se että Nostalgia käyttää desimaalin tarkkuudella juuri tätä suhdelukua osoittaa, että hän puhuu nimenomaan Helsingin keskustaajamasta. (EDIT: jahas ja sitten saatiin Nostalgialta ihan tämän taajaman tarkka asukaslukukin.)
Ja mikä sitten on Helsingin keskustaajama? Se on vain tilastotekninen termi, jota käytetään kuvaamaan sitä yhtenäistä taajama-aluetta, johon kuuluu osia 11 kunnasta (Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vantaa). Tämän taajaman sisällä tosiaan tapahtuu muuttoliikettä ja tosiaan siinä käy usein niin, että keskiluokkaista väkeä siirtyy sinne muihin kuntiin - mutta silti Nostalgian tarkoittamassa mielessä nämä pysyvät edelleen Helsingissä. (Ja toisaalta, paljon on sitäkin keskiluokkaista väkeä joka ei siirry muihin kuntiin.)
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:24:42
Siinäpä se onkin kun ei oikeasti löydy. West Endistä myydään muutama hassu omakotitalotontti vuodessa ja hintataso on kyllä keskivertohuippuosaajankin ulottumattomissa. Jos puhutaan samasta asumistasosta työpaikan vieressä kuin juuri piilaaksossa niin ei muuten ole oikeaa vaihtoehtoa pääkaupunkiseudulla.
Jos ajatellaan hypoteettisesti, että kaikki pääkaupunkiseudun menestyneet pelifirmat Rovio ja Supercell etunenässä päättäisivät synnyttää piilaakson kaltaisen keskittymän jonnekin niin eipä heti tule mieleen, että minne. Aika kauaksi saisi Helsingin keskustasta mennä ennenkuin samaan elintasoon päästäisiin kuin piilaaksossa.
Kehtaisin kyllä väittää että ne piilaakson hulppeat omakotitalot eivät varmasti ole "keskiverto-osaajan" ulottuvissa. Ja jos mennään huipputienaaviin niin kaikkihan ne asuvat Helsingin kaupunkialueella. Stephen Elopp mm. katajanokalla.
^^Tarkat luvut eivät minulla olleet se pointti, vaan väite siitä että tiheä asutus luo vaurautta. En ihan purematta niele, jos ei tuolle löydy selkeitä perusteluja, millä mekanismilla niin tapahtuu.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:22:15
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 14:16:18
Menopuoli on kallista koska metropoli on kallis. Esimerkiksi se auton hinaaminen pois raitiovaunun kiskoilta.... 500€... voi herranjestas, meillä täällä maalla hinuri tulee satasella paikalle.
Tuo ei ole hinausmaksu vaan (ehdotettu) sakkomaksu siitä että ihminen tukkii autollaan raitiovaunujen menemisen ja aiheuttaa haittaa näin sadoille ihmisille.
On se myös kustannus. Syistä, joita en tunne, ne on tapana siirtää HKL:n raivausautolla ja sen lähtö kustantaa reilut 500.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 14:25:44
Te kaksi ette nyt puhu samaa kieltä. Helsingin ja Tampereen asukaslukujen suhde ei ole 3,7 vaan 2,8. Tämä ei ole keskustelun kannalta relevanttia, mutta se on, että Helsingin keskustaajaman ja Tampereen keskustaajaman asukaslukujen suhde on nimenomaan 3,7, ja se että Nostalgia käyttää desimaalin tarkkuudella juuri tätä suhdelukua osoittaa, että hän puhuu nimenomaan Helsingin keskustaajamasta. (EDIT: jahas ja sitten saatiin Nostalgialta ihan tämän taajaman tarkka asukaslukukin.)
Ja mikä sitten on Helsingin keskustaajama? Se on vain tilastotekninen termi, jota käytetään kuvaamaan sitä yhtenäistä taajama-aluetta, johon kuuluu osia 11 kunnasta (Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vantaa). Tämän taajaman sisällä tosiaan tapahtuu muuttoliikettä ja tosiaan siinä käy usein niin, että keskiluokkaista väkeä siirtyy sinne muihin kuntiin - mutta silti Nostalgian tarkoittamassa mielessä nämä pysyvät edelleen Helsingissä. (Ja toisaalta, paljon on sitäkin keskiluokkaista väkeä joka ei siirry muihin kuntiin.)
Käytän mieluusti aina kaupunkialuetta puhuessani kaupungien koosta koska kuntien asukasluvut eivät kerro hevonkukkuakaan alueesta. Esimerkkinä tässä mainitun San Fransiscon kaupungin asukasluku on 805 235, eli se olisi tämän umpipällin suomalaisen kaupunkimäärityksen mukaan Tuhkolmaa pienempi.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:20:08
Mutta enemmän kuin Tanskassa ja Norjassa.
Huomaan, että sivuutit itsellesi hankalan osan viestistäni. Perehdypä joskus siihen, mikä on kilpailuetu ja mistä se syntyy. Vaihtoehtoisesti voit perustella, miten geneerinen tarjoamme sitä samaa -markkinointistrategia toimii kaipaamallasi globaalilla markkinalla ja miksi. "Meilläkin on suurkaupunki, mutta sijainti on kovin syrjäinen ja onhan tuo pienempikin. Ja muilla näitä on 13 tusinassa osan omatessa vuosisatoja vanhan vetovoimaisen brändin. Tokihan silti tulette juuri tänne rahoinenne?"
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:33:16
Käytän mieluusti aina kaupunkialuetta puhuessani kaupungien koosta koska kuntien asukasluvut eivät kerro hevonkukkuakaan alueesta. Esimerkkinä tässä mainitun San Fransiscon kaupungin asukasluku on 805 235, eli se olisi tämän umpipällin suomalaisen kaupunkimäärityksen mukaan Tuhkolmaa pienempi.
En minä sano että sinä tai ääridemokraatti olisitte väärässä. Sanon, että teillä molemmilla voisi olla kivempaa, jos tietäisitte mistä toinen puhuu.
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 14:33:39
Huomaan, että sivuutit itsellesi hankalan osan viestistäni. Perehdypä joskus siihen, mikä on kilpailuetu ja mistä se syntyy. Vaihtoehtoisesti voit perustella, miten geneerinen tarjoamme sitä samaa -markkinointistrategia toimii kaipaamallasi globaalilla markkinalla ja miksi. "Meilläkin on suurkaupunki, mutta sijainti on kovin syrjäinen ja onhan tuo pienempikin. Ja muilla näitä on 13 tusinassa osan omatessa vuosisatoja vanhan vetovoimaisen brändin. Tokihan silti tulette juuri tänne rahoinenne?"
Miten olisi "Meilläkin on ainakin yksi kaupunki jossa sinua ei haukuta pakolaiseksi ihonvärisi vuoksi"
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 14:30:13
^^Tarkat luvut eivät minulla olleet se pointti, vaan väite siitä että tiheä asutus luo vaurautta. En ihan purematta niele, jos ei tuolle löydy selkeitä perusteluja, millä mekanismilla niin tapahtuu.
No samalla tavoin kuin synergia ja tehokkuus yleensä luo vaurautta. Mieti ensin että millä tavalla yleensä maailmassa vauraus syntyy ja miten tälläisiä asioita olisi enemmän käytössä tiheästi asutulla alueella.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:29:35
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:24:42
Siinäpä se onkin kun ei oikeasti löydy. West Endistä myydään muutama hassu omakotitalotontti vuodessa ja hintataso on kyllä keskivertohuippuosaajankin ulottumattomissa. Jos puhutaan samasta asumistasosta työpaikan vieressä kuin juuri piilaaksossa niin ei muuten ole oikeaa vaihtoehtoa pääkaupunkiseudulla.
Jos ajatellaan hypoteettisesti, että kaikki pääkaupunkiseudun menestyneet pelifirmat Rovio ja Supercell etunenässä päättäisivät synnyttää piilaakson kaltaisen keskittymän jonnekin niin eipä heti tule mieleen, että minne. Aika kauaksi saisi Helsingin keskustasta mennä ennenkuin samaan elintasoon päästäisiin kuin piilaaksossa.
Kehtaisin kyllä väittää että ne piilaakson hulppeat omakotitalot eivät varmasti ole "keskiverto-osaajan" ulottuvissa. Ja jos mennään huipputienaaviin niin kaikkihan ne asuvat Helsingin kaupunkialueella. Stephen Elopp mm. katajanokalla.
Nyt ei ollut kyse mistään hulppeudesta.
Tuossa normikatu aivan keskellä piilaksoa.
http://goo.gl/maps/wzODW
Ihan perussettiä minun mielestä. Jos edes tällaiseen elintasoon jollain Rovion peruspelikoodarilla ei ole mitään mahdollisuuksia Suomessa niin silloin meillä on paljon suurempi ongelma kuin jotkut Helsingin ruuhkat ja niiden hillitseminen ruuhkamaksuilla.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:38:11
Miten olisi "Meilläkin on ainakin yksi kaupunki jossa sinua ei haukuta pakolaiseksi ihonvärisi vuoksi"
Muillako ei sitten ole? Eli tuo on paras "kilpailuetu", mitä keksit. Tuolla markkinointistrategialla pitäisi pärjätä maailman suurkaupungeille. Nyt varmasti kaikilla on luottamus huipussaan.
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:44:49
Nyt ei ollut kyse mistään hulppeudesta.
Tuossa normikatu aivan keskellä piilaksoa.
http://goo.gl/maps/wzODW
Ihan perussettiä minun mielestä. Jos edes tällaiseen elintasoon jollain Rovion peruspelikoodarilla ei ole mitään mahdollisuuksia Suomessa niin silloin meillä on paljon suurempi ongelma kuin jotkut Helsingin ruuhkat ja niiden hillitseminen ruuhkamaksuilla.
Häh, miten toi nyt sitten eroaa vaikka tästä? Ihan normaali keskiluokkainen lähiö Helsingissä.
http://goo.gl/maps/R9rha?
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 14:46:56
Muillako ei sitten ole? Eli tuo on paras "kilpailuetu", mitä keksit. Tuolla markkinointistrategialla pitäisi pärjätä maailman suurkaupungeille. Nyt varmasti kaikilla on luottamus huipussaan.
Paskaa on hankala myydä. Toki Suomella on tietty brändi ja osaamistahan täälä on tarjolla paitsi tehokkaan koulutuksen, myös nokian alas-ajon vuoksi.
Tiedä tässä kilpailueduista sitten, mutta Suomen oloissa lähinnä Helsinki tarjoaa riittävän työvoimapoolin ja suorat lennot maailmalle. Nämä ovat perusedellytyksiä, joiden pitää olla kunnossa.
Syrjämpi Suomi taas on moneen muuhun juttuun hyvä. Googlen on kiva olla Haminassa, koska siellä maksetun liksan ja työvoiman laadun suhde lienee niihin hommiin globaalisti suunnilleen paras verrattuna mihin tahansa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:38:11
Miten olisi "Meilläkin on ainakin yksi kaupunki jossa sinua ei haukuta pakolaiseksi ihonvärisi vuoksi"
Mitä suurempi kaupunki, sitä suurempi todennäköisyys sille että joukkoon mahtuu ainakin yksi pösilö, joka haukkuu. Joten jos tämä on tavoite, niin sitten reseptinä on nimenomaan monta pientä kaupunkia ja toive siitä, että jossain käy tuuri. :)
Palaanpa vähän aiempaan puheeseen tilastollisista taajamista. Helsingin keskustaajama ei ole ainoa, joka kasvaa. Niin kasvavat myös Tampere, Viiala, Toijala, Iittala, Parola, Hämeenlinna, Turenki, Tervakoski, Riihimäki ja Hyvinkää, taaja asutus hivuttautuu pääliikenneväyliä seuraillen aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Vääjämätön käy jonain päivänä ja nämä taajamat törmäävät toisiinsa. Silloin käy niin että Tampereen keskustaajama lakkaa tilastollisteknisessä mielessä olemasta ja siitä tulee sinun logiikassasi osa Helsinkiä.
Pointtini on: näin on tapahtunut jo nyt, jos kohta pienemmässä mittakaavassa. Se, että voit virallisesti käyttää Mäntsälän kunnan lounaisnurkan asukkaista nimeä "helsinkiläiset" on kenties jotain jolla voi olla kiva päteä Trivial Pursuitissa, mutta muuten se kiinnostaa hyvin harvoja ihmisiä Tilastokeskuksen ja joidenkin akateemisten pilkunmanipuloijien (mihin toki lasken itseni) ulkopuolella.
EDIT: kirjoitusvirhe
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:47:58
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:44:49
Nyt ei ollut kyse mistään hulppeudesta.
Tuossa normikatu aivan keskellä piilaksoa.
http://goo.gl/maps/wzODW
Ihan perussettiä minun mielestä. Jos edes tällaiseen elintasoon jollain Rovion peruspelikoodarilla ei ole mitään mahdollisuuksia Suomessa niin silloin meillä on paljon suurempi ongelma kuin jotkut Helsingin ruuhkat ja niiden hillitseminen ruuhkamaksuilla.
Häh, miten toi nyt sitten eroaa vaikka tästä? Ihan normaali keskiluokkainen lähiö Helsingissä.
http://goo.gl/maps/R9rha?
Siten, että työpaikkasi ei ole 5 minuutin ajomatkan päässä, vaan puolen tunnin bussimatkan vaikka etäisyys työpaikalle onkin molemmissa sama. Juuri siitä syystä, että työpaikat pitää meillä politbyroon päätöksellä keskittää jonnekin hemmetin Helsingin keskustaan minne on täysin mahdoton päästä järjellisesti yhtään mistään muualta ellet asu sadan metrin etäisyydellä Stockmannista.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 14:54:07
Palaanpa vähän aiempaan puheeseen tilastollisista taajamista. Helsingin keskustaajama ei ole ainoa, joka kasvaa. Niin kasvavat myös Tampere, Viiala, Toijala, Iittala, Parola, Hämeenlinna, Turenki, Tervakoski, Riihimäki ja Hyvinkää, taaja asutus hivuttautuu pääliikenneväyliä seuraillen aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Vääjämätön käy jonain päivänä ja nämä taajamat törmäävät toisiinsa. Silloin käy niin että Tampereen keskustaajama lakkaa tilastollisteknisessä mielessä olemassa ja siitä tulee sinun logiikassasi osa Helsinkiä.
Eikö siitä tulisi Megapoli silloin? Ja käsittääkseni yhteenkasvaneita isoja kaupunkija kutsutaan ihan kaupunkialueenakin kaksoiskaupunkina. Esimerkiski Tokio-Jokohaman kaupunkialue.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 14:54:07
Pointtini on: näin on tapahtunut jo nyt, jos kohta pienemmässä mittakaavassa. Se, että voit virallisesti voit käyttää Mäntsälän kunnan lounaisnurkan asukkaista nimeä "helsinkiläiset" on kenties jotain jolla voi olla kiva päteä Trivial Pursuitissa, mutta muuten se kiinnostaa hyvin harvoja ihmisiä Tilastokeskuksen ja joidenkin akateemisten pilkunmanipuloijien (mihin toki lasken itseni) ulkopuolella.
En tiedä miten akateemista se on. Kaupunkialue on ihan normaalisti ilmoitetu asia vaikkapa Englanninkielisssä wikipediassa. Ja suurimman osan maailman metropolien kohdalla kaupungista puhutaan nimenomaan tänä metropolina. Ei kukaan tarkoita Lontoolla pelkästään Lontoon cityä, tai Tokiolla.. mikä se on, ei taida olla edes olemassa yksittäisenä kaupunkina?
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:55:53
Siten, että työpaikkasi ei ole 5 minuutin ajomatkan päässä, vaan puolen tunnin bussimatkan vaikka etäisyys työpaikalle onkin molemmissa sama. Juuri siitä syystä, että työpaikat pitää meillä politbyroon päätöksellä keskittää jonnekin hemmetin Helsingin keskustaan minne on täysin mahdoton päästä järjellisesti yhtään mistään muualta ellet asu sadan metrin etäisyydellä Stockmannista.
Kukas politbyroo näitä firmojen pakkosijoituksia tarkalleenottaen tekee?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:59:45
Quote from: jka on 14.04.2013, 14:55:53
Siten, että työpaikkasi ei ole 5 minuutin ajomatkan päässä, vaan puolen tunnin bussimatkan vaikka etäisyys työpaikalle onkin molemmissa sama. Juuri siitä syystä, että työpaikat pitää meillä politbyroon päätöksellä keskittää jonnekin hemmetin Helsingin keskustaan minne on täysin mahdoton päästä järjellisesti yhtään mistään muualta ellet asu sadan metrin etäisyydellä Stockmannista.
Kukas politbyroo näitä firmojen pakkosijoituksia tarkalleenottaen tekee?
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, joka vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Viime kädessä politbyroo on tietysti kaupunginvaltuusto.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:05:16
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, joka vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Viime kädessä politbyroo on tietysti kaupunginvaltuusto.
Just. No mitä muuta sun mielestä kaupunkisuunnitteluviraston pitäs tehdä kuin etsiä tiloja ja kaavoittaa asuntoja ja toimitiloja?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:11:12
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:05:16
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, joka vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Viime kädessä politbyroo on tietysti kaupunginvaltuusto.
Just. No mitä muuta sun mielestä kaupunkisuunnitteluviraston pitäs tehdä kuin etsiä tiloja ja kaavoittaa asuntoja ja toimitiloja?
Niin, kysehän oli siitä, että
miten se kaavoitus tehdään. Helsingin kaavoitus tehdään olettaen, että ihmiset haluaa asua mahdollisimman ahtaasti mutta siitä huolimatta työpaikalle on hankala ja aikaavievää matkustaa. Piilaakso oli vain esimerkki, että ehkä asiat ei olekaan näin ja asiat voisi olla toisinkin.
Kaikki poliittinen päätöksenteko pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset oikeasti haluaa. Väitän, että Helsingin politbyroon päätöksenteko on äärimmäisen kaukana tästä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:40:49
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 14:30:13
^^Tarkat luvut eivät minulla olleet se pointti, vaan väite siitä että tiheä asutus luo vaurautta. En ihan purematta niele, jos ei tuolle löydy selkeitä perusteluja, millä mekanismilla niin tapahtuu.
No samalla tavoin kuin synergia ja tehokkuus yleensä luo vaurautta. Mieti ensin että millä tavalla yleensä maailmassa vauraus syntyy ja miten tälläisiä asioita olisi enemmän käytössä tiheästi asutulla alueella.
Ei tuossa ollut mitään logiikkaa sen enempää kuin toteamuksessa, että harva asutus luo vaurautta.
Maailman tiheimmin asutut seudut ovat Cobacabanan, Soweton tai Gazan kaistan kaltaisia slummeja. Miksi tiheä asutus ei ole luonut siellä vaurautta? Siksi kun se on täysin irrelevantti asia.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:16:43
Niin, kysehän oli siitä, että miten se kaavoitus tehdään. Helsingin kaavoitus tehdään olettaen, että ihmiset haluaa asua mahdollisimman ahtaasti mutta siitä huolimatta työpaikalle on hankala ja aikaavievää matkustaa. Piilaakso oli vain esimerkki, että ehkä asiat ei olekaan näin ja asiat voisi olla toisinkin.
Kaikki poliittinen päätöksenteko pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset oikeasti haluaa. Väitän, että Helsingin politbyroon päätöksenteko on äärimmäisen kaukana tästä.
Jostain syystä kuitenkin Helsinginseudun ja koko maan kalleimmat neliöt löytyvät kantakaupungista. Kumma että on niin kallista vaikkei kuulemma kellekkään kelpaa.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:16:43
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:11:12
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:05:16
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, joka vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Viime kädessä politbyroo on tietysti kaupunginvaltuusto.
Just. No mitä muuta sun mielestä kaupunkisuunnitteluviraston pitäs tehdä kuin etsiä tiloja ja kaavoittaa asuntoja ja toimitiloja?
Niin, kysehän oli siitä, että miten se kaavoitus tehdään. Helsingin kaavoitus tehdään olettaen, että ihmiset haluaa asua mahdollisimman ahtaasti mutta siitä huolimatta työpaikalle on hankala ja aikaavievää matkustaa. Piilaakso oli vain esimerkki, että ehkä asiat ei olekaan näin ja asiat voisi olla toisinkin.
Kaikki poliittinen päätöksenteko pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset oikeasti haluaa. Väitän, että Helsingin politbyroon päätöksenteko on äärimmäisen kaukana tästä.
Helsingin kaavoitus tehdään törkeän väljästi. Mihinkään ei tahdota tehdä kaupunkitiheydellä yhtään mitään ja lisäksi autoille jätetään ihan käsittämättömästi tilaa.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 15:19:48
Maailman tiheimmin asutut seudut ovat Cobacabanan, Soweton tai Gazan kaistan kaltaisia slummeja. Miksi tiheä asutus ei ole luonut siellä vaurautta? Siksi kun se on täysin irrelevantti asia.
Kuitenkin nämäkin seudut ovat alueensa alueensa vauraimpia. Et miten se nyt sitten menee?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:58:29
Quote from: Oami on 14.04.2013, 14:54:07
Palaanpa vähän aiempaan puheeseen tilastollisista taajamista. Helsingin keskustaajama ei ole ainoa, joka kasvaa. Niin kasvavat myös Tampere, Viiala, Toijala, Iittala, Parola, Hämeenlinna, Turenki, Tervakoski, Riihimäki ja Hyvinkää, taaja asutus hivuttautuu pääliikenneväyliä seuraillen aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Vääjämätön käy jonain päivänä ja nämä taajamat törmäävät toisiinsa. Silloin käy niin että Tampereen keskustaajama lakkaa tilastollisteknisessä mielessä olemassa ja siitä tulee sinun logiikassasi osa Helsinkiä.
Eikö siitä tulisi Megapoli silloin?
En ole perillä määritelmästä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:58:29
En tiedä miten akateemista se on. Kaupunkialue on ihan normaalisti ilmoitetu asia vaikkapa Englanninkielisssä wikipediassa. Ja suurimman osan maailman metropolien kohdalla kaupungista puhutaan nimenomaan tänä metropolina. Ei kukaan tarkoita Lontoolla pelkästään Lontoon cityä, tai Tokiolla.. mikä se on, ei taida olla edes olemassa yksittäisenä kaupunkina?
Ei niin. En tiedä mikä olisi hyvä rajaus. Pointtini on, että esittämäsi rajaus on harhaanjohtava ja esimerkin sen harhaanjohtavuudesta esitin yllä. Perinteisesti on käytetty termiä Pääkaupunkiseutu, joka on käsittänyt Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan kaupungit kokonaan mutta ei muuta.
Mäntsälän Hyökännummi ei ole varsinaisesti kasvanut osaksi Helsinkiä. Se on kyllä kasvanut "osaksi Järvenpäätä" ja vasta myöhemmin Järvenpää on tilastollisesti määritelty osaksi Helsingin keskustaajamaa. Kiistämättä Helsingillä on osuutensa niissä syissä, miksi sitten Järvenpää on alunperinkään kasvanut oman alueensa ulkopuolelle, mutta niinhän sillä on varmaan kaikissa pääradan varren kunnissa.
Järvenpää, Kerava ja Tuusulan ydinalueet ovat puolestaan kasvaneet kiinni toisiinsa ja hallinnollisia rajoja lukuunottamatta olisi mahdotonta sanoa, mihin yksi taajama päättyy ja mistä toinen alkaa, ja juuri tämän takia niitä kutsutaan tilastollisesti samaksi taajamaksi, jonka nimi siis on "Helsingin keskustaajama". Keskustaajama-nimeä kuitenkin säännönmukaisesti roikotetaan mukana juuri siksi, jotta se erotettaisiin Helsinki-nimisestä hallinnollisesta yksiköstä.
Vastauksena kysymykseen: Tokio on prefektuuri (vastaa lääniä) jonka alueella on joskus sijainnut samanniminen kaupunki, joka sittemmin on kuitenkin hallinnollisessa mielessä pilkottu. Tiivis kaupunkimainen asutus on levinnyt naapuriprefektuurien puolelle mutta ei siltikään kata Tokion prefektuuria itseäänkään kokonaan. Naapuriprefektuurien kohdalla ei kuitenkaan yleensä puhuta Tokiosta ilman lisämäärettä, vaan esim. Suur-Tokiosta tai Tokio-Jokohamasta. Mitään hallinnollista merkitystä Tokio-Jokohamalla ei ole. Jokohama kuuluu Kanagawan prefektuuriin, jolla on oma hallintonsa siinä missä Tokiolla on omansa.
EDIT: koska moderaattori osallistuu aktiivisesti keskusteluun, ehdotan tässä kohteliaimmin että joko viestiketjulle keksitään uusi nimi tai sitten ruuhkamaksuun liittymätön keskustelu siirretään jonnekin elämään omaa elämäänsä.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 15:28:28
Ei niin. En tiedä mikä olisi hyvä rajaus. Pointtini on, että esittämäsi rajaus on harhaanjohtava ja esimerkin sen harhaanjohtavuudesta esitin yllä. Perinteisesti on käytetty termiä Pääkaupunkiseutu, joka on käsittänyt Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan kaupungit kokonaan mutta ei muuta.
Toisaltaala kaupunkialueeseen selkeästi kuuluu myös kerava, ja toisaalta taas ei kuulu espoon pohjoisosat et.. Yks termihän on Helsingin seutu, joka on aikalailla korvannut koko pääkaupunkiseutu määrityksen.. esim HSL ja muut.
Quote from: Oami on 14.04.2013, 15:28:28
Mäntsälän Hyökännummi ei ole varsinaisesti kasvanut osaksi Helsinkiä. Se on kyllä kasvanut "osaksi Järvenpäätä" ja vasta myöhemmin Järvenpää on tilastollisesti määritelty osaksi Helsingin keskustaajamaa. Kiistämättä Helsingillä on osuutensa niissä syissä, miksi sitten Järvenpää on alunperinkään kasvanut oman alueensa ulkopuolelle, mutta niinhän sillä on varmaan kaikissa pääradan varren kunnissa.
Järvenpää, Kerava ja Tuusulan ydinalueet ovat puolestaan kasvaneet kiinni toisiinsa ja hallinnollisia rajoja lukuunottamatta olisi mahdotonta sanoa, mihin yksi taajama päättyy ja mistä toinen alkaa, ja juuri tämän takia niitä kutsutaan tilastollisesti samaksi taajamaksi, jonka nimi siis on "Helsingin keskustaajama". Keskustaajama-nimeä kuitenkin säännönmukaisesti roikotetaan mukana juuri siksi, jotta se erotettaisiin Helsinki-nimisestä hallinnollisesta yksiköstä.
Nosiis henkilökohtaisesti olen toki sitä mieltä että toi 200m raja pitäs tiputtaa 50m, kuten joissain maissa on tapana. Ja kaupunkialueesta leikata veks ns. helminauhaosat, mut minkäs teet..
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:21:02
Jostain syystä kuitenkin Helsinginseudun ja koko maan kalleimmat neliöt löytyvät kantakaupungista. Kumma että on niin kallista vaikkei kuulemma kellekkään kelpaa.
No kun ne työpaikat on nyt siellä niin tavallisen ihmisen vaihtoehdot ovat aika vähissä. Miksi politiikka ja kaavoitus tehdään niin, että ei jää vaihtoehtoja?
Helsinki haluaa Espoon koska Espoo noudattaa enneminkin piilaakson kaltaista kaavoitusta ja Helsingin muuttotappio nimenomaan oikeiden osaajien joukossa on huomattavan paljon pahempi kuin Espoon. Espoo on odes jonkilainen vaihtoehto mutta sekään ei Helsingille käy. Kaikki vaihtoehdot pois ihmisiltä. Kyllä politbyroo tietää mikä on kaikille parasta.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:36:30
No kun ne työpaikat on nyt siellä niin tavallisen ihmisen vaihtoehdot ovat aika vähissä. Miksi politiikka ja kaavoitus tehdään niin, että ei jää vaihtoehtoja?.
Miten niin ei jää. Itä-Helsingissä on laajoja teollisuus ja yritysalueita. Tunnetuista firmoista sielä sijaitsee mm. marimekko herttoniemessä. Helsinki on muutakin kuin kantakaupuinki. Mielestäni sinä vähän aiheettomasti yleistät Helsingin yhdenlaiseksi ja Espoon yhdenlaiseksi.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:41:04
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:36:30
No kun ne työpaikat on nyt siellä niin tavallisen ihmisen vaihtoehdot ovat aika vähissä. Miksi politiikka ja kaavoitus tehdään niin, että ei jää vaihtoehtoja?.
Miten niin ei jää. Itä-Helsingissä on laajoja teollisuus ja yritysalueita. Tunnetuista firmoista sielä sijaitsee mm. marimekko herttoniemessä. Helsinki on muutakin kuin kantakaupuinki. Mielestäni sinä vähän aiheettomasti yleistät Helsingin yhdenlaiseksi ja Espoon yhdenlaiseksi.
Minä ja ne kaikki muut Helsingin muuttotappiotilastoissa näkyvät.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:44:26
Minä ja ne kaikki muut Helsingin muuttotappiotilastoissa näkyvät.
Mistäs muuttotappiosta nyt on kyse? Kaupungin väkiluku on näköjään uusimmassa raportissa 606 165. Eli nousua on taas kuukauden aikana yli 600 henkeä.
edit: Espooseen muutti reilu 200 henkeä.
edit2: Toisen keskuskaupungin Tampereen muuttovoitto oli samassa käänteessä reilu 160 henkeä.
http://vrk.fi/default.aspx?docid=7551&site=3&id=0
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:38:11
Quote from: elven archer on 14.04.2013, 14:33:39
Huomaan, että sivuutit itsellesi hankalan osan viestistäni. Perehdypä joskus siihen, mikä on kilpailuetu ja mistä se syntyy. Vaihtoehtoisesti voit perustella, miten geneerinen tarjoamme sitä samaa -markkinointistrategia toimii kaipaamallasi globaalilla markkinalla ja miksi. "Meilläkin on suurkaupunki, mutta sijainti on kovin syrjäinen ja onhan tuo pienempikin. Ja muilla näitä on 13 tusinassa osan omatessa vuosisatoja vanhan vetovoimaisen brändin. Tokihan silti tulette juuri tänne rahoinenne?"
Miten olisi "Meilläkin on ainakin yksi kaupunki jossa sinua ei haukuta pakolaiseksi ihonvärisi vuoksi"
No niin, alkoihan se mokutuskin vihdoin. :roll:
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:49:52
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:44:26
Minä ja ne kaikki muut Helsingin muuttotappiotilastoissa näkyvät.
Mistäs muuttotappiosta nyt on kyse? Kaupungin väkiluku on näköjään uusimmassa raportissa 606 165. Eli nousua on taas kuukauden aikana yli 600 henkeä.
edit: Espooseen muutti reilu 200 henkeä.
http://vrk.fi/default.aspx?docid=7551&site=3&id=0
Googlaappa huviksesi lähtijöiden ja tulijoiden välinen tuloero.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 15:54:43
Googlaappa huviksesi lähtijöiden ja tulijoiden välinen tuloero.
Dun, näyttäs pysyvän suurinpiirtein vakaana verrattuna koko maan tilastoon. Vantaa kasvussa.
(http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/03/Verotulot.jpg)
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:49:52
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:44:26
Minä ja ne kaikki muut Helsingin muuttotappiotilastoissa näkyvät.
Mistäs muuttotappiosta nyt on kyse? Kaupungin väkiluku on näköjään uusimmassa raportissa 606 165. Eli nousua on taas kuukauden aikana yli 600 henkeä.
edit: Espooseen muutti reilu 200 henkeä.
edit2: Toisen keskuskaupungin Tampereen muuttovoitto oli samassa käänteessä reilu 160 henkeä.
http://vrk.fi/default.aspx?docid=7551&site=3&id=0
Heh, laita tilastoon vielä lähtijöiden ja tulijoiden ero koulutuksessa ja tulotasossa. Puhuin tuossa alunperin
osaajien muuttotappiosta samassa hengessä mitä nyt vaikka piilaaksossa tarkoitetaan osaajalla. Moniosaajissa Helsinki on todella hyvin muuttovoittoinen.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:56:26
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 15:54:43
Googlaappa huviksesi lähtijöiden ja tulijoiden välinen tuloero.
Dun, näyttäs pysyvän suurinpiirtein vakaana verrattuna koko maan tilastoon. Vantaa kasvussa.
(http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/03/Verotulot.jpg)
2010 ei kerro mitään vuosista 2011-2012-2013.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:58:39
Heh, laita tilastoon vielä lähtijöiden ja tulijoiden ero koulutuksessa ja tulotasossa. Puhuin tuossa alunperin osaajien muuttotappiosta samassa hengessä mitä nyt vaikka piilaaksossa tarkoitetaan osaajalla. Moniosaajissa Helsinki on todella hyvin muuttovoittoinen.
Voisitko sinä laittaa. En jaksaisi nyt lähteä tähän käänteinen todistustaakka paskaan. Hän joka väittää, lähteistää. Ei toisinpäin.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 16:00:33
2010 ei kerro mitään vuosista 2011-2012-2013.
Keskustelu jatkuu kun osoitat väitteesi todeksi toimittamalla tilastot kyseisistä vuosista. En keskustele käänteinen todistustaakka pohjalla.
Kiitoksia vinkistä, kuka se nyt olikaan joka uutta nimeämistä ehdotti.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 16:04:22
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:58:39
Heh, laita tilastoon vielä lähtijöiden ja tulijoiden ero koulutuksessa ja tulotasossa. Puhuin tuossa alunperin osaajien muuttotappiosta samassa hengessä mitä nyt vaikka piilaaksossa tarkoitetaan osaajalla. Moniosaajissa Helsinki on todella hyvin muuttovoittoinen.
Voisitko sinä laittaa. En jaksaisi nyt lähteä tähän käänteinen todistustaakka paskaan. Hän joka väittää, lähteistää. Ei toisinpäin.
Tuossa nopeasti jotain.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/191486-espoo-saa-muuttovoittoa-hyvatuloisista
Eli jopa Espoo on jo muuttotappiokunta tässä suhteessa. Jotta hyvätuloiset löytävät itselleen sopivan asuinpaikan niin yhä kauemmaksi mennään Helsingin keskustasta.
Quote from: jka on 14.04.2013, 16:13:42
Tuossa nopeasti jotain.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/191486-espoo-saa-muuttovoittoa-hyvatuloisista
Eli jopa Espoo on jo muuttotappiokunta tässä suhteessa. Jotta hyvätuloiset löytävät itselleen sopivan asuinpaikan niin yhä kauemmaksi mennään Helsingin keskustasta.
Kannattaa lukea koko uutinen, mukaanlukien toimituksen kommentti asiaan.
Kuviohan on ns. aina ollut, että Helsingistä joutuu muuttamaan pois, jos tahtoo vähän enemmän neliöitä. Ei mitään erityisen uutta tai ihmeellistä.
Jotta Helsinki pärjäisi skabassa hyvistä veronmaksajista, pitäisi pelata sillä mitä on, nimittäin oikealla kaupungilla. Sitä ei Vantaalta löydy. Jos taas Hki yrittää muuttua Espooksi, se kisa hävitään joka tapauksessa ja lisäksi siinä yrittäessä pilataan Stadi.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:23:18
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 15:19:48
Maailman tiheimmin asutut seudut ovat Cobacabanan, Soweton tai Gazan kaistan kaltaisia slummeja. Miksi tiheä asutus ei ole luonut siellä vaurautta? Siksi kun se on täysin irrelevantti asia.
Kuitenkin nämäkin seudut ovat alueensa alueensa vauraimpia. Et miten se nyt sitten menee?
Mi-täh?
http://en.wikipedia.org/wiki/Soweto#Economy (http://en.wikipedia.org/wiki/Soweto#Economy)
QuoteMany parts of Soweto rank among the poorest in Johannesburg
http://en.wikipedia.org/wiki/Gaza_strip#Economy (http://en.wikipedia.org/wiki/Gaza_strip#Economy)
QuoteThe economy of the Hamas administered Gaza Strip is severely hampered by high population density
Jaksaisitko vielä selvittää vähän tarkemmin sitä, miten tiheä asutus luo vaurautta? Ei se minulle ole vieläkään avautunut...
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 16:18:36
Quote from: jka on 14.04.2013, 16:13:42
Tuossa nopeasti jotain.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/191486-espoo-saa-muuttovoittoa-hyvatuloisista
Eli jopa Espoo on jo muuttotappiokunta tässä suhteessa. Jotta hyvätuloiset löytävät itselleen sopivan asuinpaikan niin yhä kauemmaksi mennään Helsingin keskustasta.
Kannattaa lukea koko uutinen, mukaanlukien toimituksen kommentti asiaan.
Niin, mikä mielestäsi oli jutussa oleellista?
Minusta kaikista oleellisinta on huomata muutokset. Vaikka tuossa annettiin ymmärtää, että Helsingin osalta tilanne on ollut aina muuttotappiovoittoinen niin silti myös Helsingin kohdalla on viime vuosina tapahtunut selkeä muutos.
Quote
Yli 50 prosenttia Helsingin väestönlisäyksestä perustui vuosina 2000–2011 maahanmuuttoon.
Tässä Helsinki eroaa myös naapurikaupungeista.
Toinen oleellinen muutos tapahtui Espoon kohdalla. Espoo oli vuosina 2000-2011 selkeä muuttovoittaja hyvätuloisissa. Nyt edes Espoo ei sitä enää ole. Hyvätuloisilla olisi edelleen varaa asua Espoossa jos he niin vain haluaisivat. Eli se, että halutaan vaikkapa enemmän neliöitä ei tätä selitä. Väitän, että syy tähän muutokseen on sama joka ajaa hyvätuloiset pois Helsingistäkin. Tuskin on sattumaa, että muutos Espoon kohdalla tapahtui vaikkapa juuri samaan aikaan kun länsimetroa alettiin rakentamaan.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 16:52:47
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:23:18
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 15:19:48
Maailman tiheimmin asutut seudut ovat Cobacabanan, Soweton tai Gazan kaistan kaltaisia slummeja. Miksi tiheä asutus ei ole luonut siellä vaurautta? Siksi kun se on täysin irrelevantti asia.
Kuitenkin nämäkin seudut ovat alueensa alueensa vauraimpia. Et miten se nyt sitten menee?
Mi-täh?
Jaksaisitko vielä selvittää vähän tarkemmin sitä, miten tiheä asutus luo vaurautta? Ei se minulle ole vieläkään avautunut...
Sitä että isot kaupunkialueet ovat yleensä alueen vauraimpia seutuja. Tietenkin kaikissa suurkaupungeissa on alueita jonne on pakkaantunut alueen köyhällistö mutta olisi aika moista tilastojenraiskausta ottaa tarkasteluun vain yksi osa kaupunkia ja vetää johtopäätökset siitä.
35% Suomen BKTstä ei varmasti tuoteta kontulassa, mutta se ei ole pointti.
Quote from: jka on 14.04.2013, 16:54:38
Niin, mikä mielestäsi oli jutussa oleellista?
Se että vaikka Helsinkiin ei olekkaan tilaa kaavoittaa enää merenrantatontteja ja kartanoita niin silti edelleen kaupungin vauraus on omalla ihan omalla tasollaan. Eli vaikka urban sprawlingia tapahtuu, se ei ole vielä mittakaavaltaan merkittävää.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 16:55:46
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 16:52:47
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:23:18
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 15:19:48
Maailman tiheimmin asutut seudut ovat Cobacabanan, Soweton tai Gazan kaistan kaltaisia slummeja. Miksi tiheä asutus ei ole luonut siellä vaurautta? Siksi kun se on täysin irrelevantti asia.
Kuitenkin nämäkin seudut ovat alueensa alueensa vauraimpia. Et miten se nyt sitten menee?
Mi-täh?
Jaksaisitko vielä selvittää vähän tarkemmin sitä, miten tiheä asutus luo vaurautta? Ei se minulle ole vieläkään avautunut...
Sitä että isot kaupunkialueet ovat yleensä alueen vauraimpia seutuja.
Näin, koska hallinnollisissa keskuksissa asuu aina kaikkien organisaatioiden huippu ja parhaiten palkattu väki. Niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Korrelaatio ei kerro kausaliteettia. Kausaliteetti on uskottava vasta kun sille on looginen selitys. Mikä se on? Miten asutuksen tiheys luo vaurautta?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 16:59:14
Quote from: jka on 14.04.2013, 16:54:38
Niin, mikä mielestäsi oli jutussa oleellista?
Se että vaikka Helsinkiin ei olekkaan tilaa kaavoittaa enää merenrantatontteja ja kartanoita niin silti edelleen kaupungin vauraus on omalla ihan omalla tasollaan. Eli vaikka urban sprawlingia tapahtuu, se ei ole vielä mittakaavaltaan merkittävää.
Hyvätuloiset ei osta merenrantatontteja ja kartanoita. Ne ostavat 150 neliön omakotitalon 1000 neliön tontilla ja olisivat tähän enemmän kuin tyytyväsisiä. Näitä on myynnissä Helsingissäkin pilvin pimein, puhumattakaan Espoosta. Eli perimmäiset ongelmat on jossain muualla.
Noiden neliöiden lisäksi tarvittaisiin vielä rauhallinen asuinympäristö, lapsille hyvä koulu viereen ja inhimilliset työmatkat. Näitä ei enää löydykään mistään joten silloin tingitään tuosta viimeisestä.
Miksi noita kaikkia hyvän asumisen kriteereitä ei löydy? Löytyyhän ne piilaaksostakin josta tässä on ollut puhetta.
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 17:05:40
Korrelaatio ei kerro kausaliteettia. Kausaliteetti on uskottava vasta kun sille on looginen selitys. Mikä se on? Miten asutuksen tiheys luo vaurautta?
Olet siirtynyt jankkamaan. Työ, ihmisten tekemä työ luo vaurautta, ja mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on vaurautta, yksinkertaisesti. Ja tiheys vaikuttaa asiaan siten että silloin yhden pisteen ympärillä on enemmän ihmisiä. Siksi Helsingissä on tuhansia kauppoja ja ravintoloita. Koska ne palvelevat reilun puolentunnin matkan sisällä noin miljoonaa asukasta.
Mitä alempi tiheys, sitä pideämmäksi välimatkat käyvät, sitä epätodennaköisemmin yksi piste palvelee tiettyä väestöpohjaa. Tämän takia Helsingistä on muodostunut täysin suvereeni talousalue, vapaa-ajanviettopaikka ja kaupunki suomessa. Isompi väestöpohja equals enemmän palveluita koska kannattavuus on parempi.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 17:15:43
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 17:05:40
Korrelaatio ei kerro kausaliteettia. Kausaliteetti on uskottava vasta kun sille on looginen selitys. Mikä se on? Miten asutuksen tiheys luo vaurautta?
Olet siirtynyt jankkamaan. Työ, ihmisten tekemä työ luo vaurautta, ja mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on vaurautta, yksinkertaisesti. Ja tiheys vaikuttaa asiaan siten että silloin yhden pisteen ympärillä on enemmän ihmisiä. Siksi Helsingissä on tuhansia kauppoja ja ravintoloita. Koska ne palvelevat reilun puolentunnin matkan sisällä noin miljoonaa asukasta.
Mitä alempi tiheys, sitä pideämmäksi välimatkat käyvät, sitä epätodennaköisemmin yksi piste palvelee tiettyä väestöpohjaa. Tämän takia Helsingistä on muodostunut täysin suvereeni talousalue, vapaa-ajanviettopaikka ja kaupunki suomessa. Isompi väestöpohja equals enemmän palveluita koska kannattavuus on parempi.
Se että esimerkiksi stora enson pääkonttori on helsingissä, ei kerro sitä etteikö pääosaa työstä tehtäisi ihan muualla, vaikka voitto tilastoidaankin helsinkiin.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/04/02/200-asuinaluetta-tanne-hyvatuloiset-haluavat/20114536/310
Katsotaanpa. Vanha tilasto, 2011. Helsinki ja Espoo ovat suurinpiirtein tasaväkisiä. Vantaa ja muut kaupunkiseudut tulevat kaukana takana
QuoteNoiden neliöiden lisäksi tarvittaisiin vielä rauhallinen asuinympäristö, lapsille hyvä koulu viereen ja inhimilliset työmatkat. Näitä ei enää löydykään mistään joten silloin tingitään tuosta viimeisestä.
Noita mestoja nyt on Helsinki väärällään.
Quote
Se että esimerkiksi stora enson pääkonttori on helsingissä, ei kerro sitä etteikö pääosaa työstä tehtäisi ihan muualla, vaikka voitto tilastoidaankin helsinkiin.
Ei, sitä ei lasketa niin.
Eräs mielipide liikennesuunnittelusta:
Jos kaikki Helsingin kaupungin liikennesuunnittelijat pantaisiin seisomaan käsi kädessä päiväntasaajalle, niin - hyvä olisi! :)
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:21:02
Jostain syystä kuitenkin Helsinginseudun ja koko maan kalleimmat neliöt löytyvät kantakaupungista. Kumma että on niin kallista vaikkei kuulemma kellekkään kelpaa.
Tämä ei ole taas noin yksinkertaista, että olisi muuttujat sijainti ja hinta. Joku merenrantaomakotitalo Eirasta ei maksa paljon pelkästään sen takia, että se on keskustassa.
Keskimääräisiä hintoja nostaa myös asuntojen pieni koko - keittiö ja wc ovat kalleimpia rakentaa, joten niiden suhteellinen osuus yksiön hinnassa on paljon isompi kuin kolmiossa. Keskustassa on enemmän yksiöitä kuin Nurmijärvellä.
Lisäksi tietysti tulee huomioida, että keskusta-asuminen on "niukkuushyödyke". Vastavalmistunut 25v poikamies tyypillisesti haluaa asua keskustassa, jossa voi puolisoa sitten etsiä diskoista tai edes juoda kavereiden kanssa kaljaa. Tähän sopivia keskustoja ei ole Helsingissä montaa. Sitten kun kumppani on löytynyt ja ehkä harrastuksetkin siirtyneet pois kaljankittaamisesta, ei enää olekaan niin tarkkaa, että onko se asunto Nurmijärvellä vai Niittykummussa, vastaavia paikkoja on useampia eli niissä ei vallitse samanlainen hintoja nostava niukkuus.
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:08:14
Keskimääräisiä hintoja nostaa myös asuntojen pieni koko - keittiö ja wc ovat kalleimpia rakentaa, joten niiden suhteellinen osuus yksiön hinnassa on paljon isompi kuin kolmiossa. Keskustassa on enemmän yksiöitä kuin Nurmijärvellä.
Se on tässä vaiheessa ihan yhdentekevää asunnon hinnan kannalta mitä sen valmistaminen on maksunt. Pääosa rakennuskannasta on kuitenkin 1890-1930 luvulta, joten se mitä se alunperin maksoi valmistaa ei ole kovin oleellista enää.
Meilläpäin on kylläkin väkeä vaunuikäisistä vanhuksiin. Ei mitään erityistä painotusta nuoriin aikuisiin.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 15:21:59
Helsingin kaavoitus tehdään törkeän väljästi. Mihinkään ei tahdota tehdä kaupunkitiheydellä yhtään mitään ja lisäksi autoille jätetään ihan käsittämättömästi tilaa.
Mukavaa se vain on, kun on vähän väljääkin. Ei kukaan halua asua jossain täyteen ahdetussa, epäinhimillisessä ympäristössä.
Vai mistä aloitettaisiin tiivistäminen, Kaivopuiston tilalle esimerkiksi joku iso pilvenpiirtäjä?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:11:00
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:08:14
Keskimääräisiä hintoja nostaa myös asuntojen pieni koko - keittiö ja wc ovat kalleimpia rakentaa, joten niiden suhteellinen osuus yksiön hinnassa on paljon isompi kuin kolmiossa. Keskustassa on enemmän yksiöitä kuin Nurmijärvellä.
Se on tässä vaiheessa ihan yhdentekevää asunnon hinnan kannalta mitä sen valmistaminen on maksunt. Pääosa rakennuskannasta on kuitenkin 1890-1930 luvulta, joten se mitä se alunperin maksoi valmistaa ei ole kovin oleellista enää.
Meinaat, että vessat ja keittiöt on alkuperäisessä kunnossaan?
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:12:50
Mukavaa se vain on, kun on vähän väljääkin. Ei kukaan halua asua jossain täyteen ahdetussa, epäinhimillisessä ympäristössä.
Vai mistä aloitettaisiin tiivistäminen, Kaivopuiston tilalle esimerkiksi joku iso pilvenpiirtäjä?
Kantakaupungin asukastiheydessä ei ole mitään vikaa. Ongelma on että se korttelikaupunki loppuu niinkuin seinään Helsingin 1946 rajalla.
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:12:50
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 15:21:59
Helsingin kaavoitus tehdään törkeän väljästi. Mihinkään ei tahdota tehdä kaupunkitiheydellä yhtään mitään ja lisäksi autoille jätetään ihan käsittämättömästi tilaa.
Mukavaa se vain on, kun on vähän väljääkin. Ei kukaan halua asua jossain täyteen ahdetussa, epäinhimillisessä ympäristössä.
Vai mistä aloitettaisiin tiivistäminen, Kaivopuiston tilalle esimerkiksi joku iso pilvenpiirtäjä?
Aloitettaisiin siitä, että kun kaavoitetaan kaupunkia, tehdään se kaupungin tehokkuuksilla. Uudessa Hermannissa mäen päällä on tehokkuus järjellisissä lukemissa (joskin talot ovat samoja ainaisia lähiötaloja enimmät ja siksi sopivat vähän huonosti tiiviiksi kaupungiksi) mutta vankilan ja rantatien väliin on menty tekemään aivan ihmeellinen metsälähiö, joka varmasti olisi hieno juttu jossain lentokentän takana.
Täydennysrakentaminen on sitten oman saagansa paikka. Itse voisin meidän kulmilta pistää Inarintien pommituspuistoista kaksi kolmesta talolle, koska talohan niihin oikeastaan kuuluu, ne vain menivät suurpommituksissa eikä kukaan ole tullut lopettaneeksi sotaa tältä osin.
Quote from: jka on 14.04.2013, 18:13:06
Meinaat, että vessat ja keittiöt on alkuperäisessä kunnossaan?
Ehkä ei, mutta tuskin sen kummessa kunnossa kuin vastaavissa kaupunkiasunnoissa suomen muissakaan kaupungeissa.
Minusta Stadi on tehnyt suuren virheen mm. metrolla. Konseptit pikaraitiovaunuille tai stadt bahnille olivat jo olemassa ennen kuin itä-helsinkiläiset saivat ihqun metronsa.
http://www.kaupunkiliikenne.net/HkiLR.htm
Sama näkyy muuallakin. Pitkään vallinnut totuus on, että kurjuus keskittyy raskaan radan varteen. (H:ki - Espoo - Vantaa)
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:12:50
Mukavaa se vain on, kun on vähän väljääkin. Ei kukaan halua asua jossain täyteen ahdetussa, epäinhimillisessä ympäristössä.
Kööppenhaminahan on äänestettyä yhdeksi maailman miellyttävimmistä kaupungeista asua. Sen väestöntiheys on yli kaksinkertainen Helsinkin nähden.
En yhtään ihmettele espoolaisten metron vastustusta. Juuri mitkään yhteydet eivät parane nykyiseen tilanteeseen verrattuna mutta rahaa palaa tuhottomasti. Metro tietenkin mahdollistaa tiheämmän asumisen ja mehän tiedämme mitä se tarkoittaa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:17:33
Quote from: jka on 14.04.2013, 18:13:06
Meinaat, että vessat ja keittiöt on alkuperäisessä kunnossaan?
Ehkä ei, mutta tuskin sen kummessa kunnossa kuin vastaavissa kaupunkiasunnoissa suomen muissakaan kaupungeissa.
Eli niiden kuntoonsaattaminen on makanut tasan saman verran riippumatta siitä onko alkuperäinen rakennus tehty 1890 tai 1990. Itseasiassa kuntoonsaattaminen maksaa aina enemmän kuin uudisrakentaminen kun vanhat pitää purkaakin.
Kyse ei ollut vastaavasta asunnosta jossain muualla vaan asunnon koon vaikutuksesta neliöhintaan. Mitä pienempi asunto sitä kovempi neliöhinta pelkästään siitä syystä, että wc ja keittiö ovat todellakin huomattavasti kalliimpia rakentaa kuin 1 tai 2 makuuhuonetta siihen viereen.
Quote from: elukka on 14.04.2013, 18:17:55
Minusta Stadi on tehnyt suuren virheen mm. metrolla. Konseptit pikaraitiovaunuille tai stadt bahnille olivat jo olemassa ennen kuin itä-helsinkiläiset saivat ihqun metronsa.
Metro on Helsingin historian onnistunein joukkoliikenneinvestointi. Nykyään se on itsellään kannattava ja saa lähes täydet pisteet käyttäjätyytyväisyydessä vuosittain.
Sen sijaan pikaratikka on jumiutunut suunnitteluun. Kävi ilmi että halvalla ei saakkaan hyvää. Raidejokerin ennustettu matka-aika on jopa pidempi kuin Bussilla.
Quote from: -PPT- on 14.04.2013, 18:22:16
En yhtään ihmettele espoolaisten metron vastustusta. Juuri mitkään yhteydet eivät parane nykyiseen tilanteeseen verrattuna mutta rahaa palaa tuhottomasti. Metro tietenkin mahdollistaa tiheämmän asumisen ja mehän tiedämme mitä se tarkoittaa.
No mitä?
edit: Espoolaiset eivät muuten enää vastusta metroa, vaan länsimetron jatko on jo täyttä häkää suunnittelussa.
Kantakaupungin hinnat määrää ihan puhtaasti kysyntä, joka taas määräytyy lainan saatavuuden ja hinnan mukaan. Mistään kustannuksista hinnat ovat irronneet ajat sitten.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:26:47
saa lähes täydet pisteet käyttäjätyytyväisyydessä vuosittain.
Oletkos lukenut sitä metroturvallisuudentunteesta kertovaa ketjua?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 18:33:31
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:26:47
saa lähes täydet pisteet käyttäjätyytyväisyydessä vuosittain.
Oletkos lukenut sitä metroturvallisuudentunteesta kertovaa ketjua?
No jos viimmeaikoina on tapahtunut jotain kehitystä, esimerkiksi vartioita vähennytty tai muuten perseilyn määrä lisääntynyt niin siitä tuskin voi syyttää lähes 30 vuotiasta liikennevälinettä?
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:37:23
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 14.04.2013, 18:33:31
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:26:47
saa lähes täydet pisteet käyttäjätyytyväisyydessä vuosittain.
Oletkos lukenut sitä metroturvallisuudentunteesta kertovaa ketjua?
No jos viimmeaikoina on tapahtunut jotain kehitystä, esimerkiksi vartioita vähennytty tai muuten perseilyn määrä lisääntynyt niin siitä tuskin voi syyttää lähes 30 vuotiasta liikennevälinettä?
Kyllä se matkustajalle on tärkeää saapua ehjänä perille. Perille saapuminen voi olla jopa siihen verraten toissijaista. Ja ehjänä meinaa tässä tapauksessa ilman fyysisen/henkisen koskemattomuuden rajoja sekä omistusoikeutta loukkaamatta.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 18:29:07
Kantakaupungin hinnat määrää ihan puhtaasti kysyntä, joka taas määräytyy lainan saatavuuden ja hinnan mukaan. Mistään kustannuksista hinnat ovat irronneet ajat sitten.
Jostain syystä ne yksiöt, joita kantakaupungissa on enemmän kuin Nurmijärvellä, ovat silti neliöhinnaltaan kovempia kuin esim. kolmiot.
Väitän, että tämä johtuu myös siitä, että yksiössä asuu lähinnä sinkkuja, joille keskusta-asuminen on paljon tärkeämpää kuin esim. lapsiperheille.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:37:23
No jos viimmeaikoina on tapahtunut jotain kehitystä, esimerkiksi vartioita vähennytty tai muuten perseilyn määrä lisääntynyt niin siitä tuskin voi syyttää lähes 30 vuotiasta liikennevälinettä?
Ehkä tiivis ja monikulttuurinen kaupunki onkin vetänyt puoleensa epätoivottua ainesta, jonka tiivis läsnäolo alkaa näkymään jo metromatkustajien tyytyväisyydessäkin.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 18:29:07
Kantakaupungin hinnat määrää ihan puhtaasti kysyntä, joka taas määräytyy lainan saatavuuden ja hinnan mukaan. Mistään kustannuksista hinnat ovat irronneet ajat sitten.
Eikä ole. Viimeksi vuonna 1994 sai Suomessakin ostaa asuntoja
halvemmalla kuin asunnon rakentamiskustannukset. Kantakaupungistakin sai helposti samaan hintaan kuin rakentamiskustannukset. Ei tarvitse montaa vuotta odottaa niin ollaan taas samassa tilanteessa. Jostain syystä kukaan ei vaan osta asuntoja silloin kun niitä saa halvalla. Kaikki haluaa aina ostaa vain kalliilla.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:32:49
Markkina noin muutenkin väittää, että hyvin iso joukko ihmisiä on valmis maksamaan hyvin paljon rahaa saadakseen asua tiiviisti.
Markkina ei väitä mitään muuta kuin että jostain syystä tiivis asuminen on monille ihmisille vähemmän huono vaihtoehto kuin joku muu. Ehkäpä autoilun holtiton kallistuminen, joukkoliikenteen runsas subventointi ja lamasta johtuva tulotason aleneminen (käytännössä monella alalla, vaikka yleiskorotuksia on tullut niin bonuksia ja ylitöitä ym. merkittäviä tulonlähteitä on pienennetty) ovat johtaneet siihen, että tavallisen työssäkävijän ei ole enää mahdollista ostaa omakotitaloa ja autoa vaan on pakko asua neukkukuutiossa ja se on esimerkiksi keskustassa siedettävämpää kuin Pihlajamäessä?
Aiemmin ketjussa joku kertoi, miten tiiviissä kaupungissa on tosi iso BKT. Väittäisin, että koska suuri osa kaupunkien asukkaista on joko erilaisissa tukitoiminnoissa (lastenhoito, bussikuski jne) tai julkisella sektorilla, ei BKT ole tässä oikea mittari. Ihan yhtä kova BKT saataisiin vaikka Kainuuseen, jos ne velkarahalla elätetyt Kelan tädit siirrettäisiin sinne tutkimaan, kuinka syviä henkisiä haavoja työntävä opettaja aiheuttaa monikulttuurin hedelmälle.
Tai yhtä hyvin isojen firmojen konttorit voisivat sijaita muilla paikkakunnilla.
Keksiikös kukaan yhtään syytä miksi Helsingin ympäristökuntien kannattaisi liittyä Helsinkiin?
Toistaiseksi en ole saanut asialliseen kysymykseen yhtään perusteltua vastausta. Onnistuisikohan nyt?
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:47:10
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:32:49
Markkina noin muutenkin väittää, että hyvin iso joukko ihmisiä on valmis maksamaan hyvin paljon rahaa saadakseen asua tiiviisti.
Markkina ei väitä mitään muuta kuin että jostain syystä tiivis asuminen on monille ihmisille vähemmän huono vaihtoehto kuin joku muu. Ehkäpä autoilun holtiton kallistuminen, joukkoliikenteen runsas subventointi ja lamasta johtuva tulotason aleneminen (käytännössä monella alalla, vaikka yleiskorotuksia on tullut niin bonuksia ja ylitöitä ym. merkittäviä tulonlähteitä on pienennetty) ovat johtaneet siihen, että tavallisen työssäkävijän ei ole enää mahdollista ostaa omakotitaloa ja autoa vaan on pakko asua neukkukuutiossa ja se on esimerkiksi keskustassa siedettävämpää kuin Pihlajamäessä?
Kuulostaa siltä kuin et tajuaisi tästä asiasta kerrassaan mitään.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:05:40
Keksiikös kukaan yhtään syytä miksi Helsingin ympäristökuntien kannattaisi liittyä Helsinkiin?
Toistaiseksi en ole saanut asialliseen kysymykseen yhtään perusteltua vastausta. Onnistuisikohan nyt?
Täydellisessä maailmassahan noita syitä olisi runsaastikin, lähtien siitä, että kaikki päällekkäiset toiminnot lakkautettaisiin ja liittyneiden kuntien tehokkaimmat käytännöt otettaisiin käyttöön.
Mutta koska Suomi, niin käytännössä hallinnon määrä vain kasvaisi, kunnan työntekijöillä olisi ainakin viiden vuoden irtisanomissuoja vaikka töitä ei olisikaan ja luonnollisesti hallintomalliksi valittaisiin kaikista raskain ja kallein, käytännössä Helsingin hallinto. Luonnollisesti myös esim. Helsingin monikulttuuriset tavoitteet laajennettaisiin koskemaan liittyneitä kuntia.
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:50:07
Aiemmin ketjussa joku kertoi, miten tiiviissä kaupungissa on tosi iso BKT. Väittäisin, että koska suuri osa kaupunkien asukkaista on joko erilaisissa tukitoiminnoissa (lastenhoito, bussikuski jne) tai julkisella sektorilla, ei BKT ole tässä oikea mittari. Ihan yhtä kova BKT saataisiin vaikka Kainuuseen, jos ne velkarahalla elätetyt Kelan tädit siirrettäisiin sinne tutkimaan, kuinka syviä henkisiä haavoja työntävä opettaja aiheuttaa monikulttuurin hedelmälle.
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/suurimmat.aspx
Olet väärässä
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 19:12:13
Kuulostaa siltä kuin et tajuaisi tästä asiasta kerrassaan mitään.
Keskustelutaitosi ja perustelusi ovat kieltämättä niin mykistävän hienoja, ettei ole mikään ihme, että olet jonkinlainen moderaattori täällä.
Quote from: msm on 14.04.2013, 19:12:49
Täydellisessä maailmassahan noita syitä olisi runsaastikin, lähtien siitä, että kaikki päällekkäiset toiminnot lakkautettaisiin ja liittyneiden kuntien tehokkaimmat käytännöt otettaisiin käyttöön.
Päällekkäiset toiminnot voisi lakkauttaa ilman kuntaliitoksiakin jos halua olisi.
Kuntaliitoksilla ei tuotakaan tosiaan ratkaista.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:05:40
Keksiikös kukaan yhtään syytä miksi Helsingin ympäristökuntien kannattaisi liittyä Helsinkiin?
Toistaiseksi en ole saanut asialliseen kysymykseen yhtään perusteltua vastausta. Onnistuisikohan nyt?
Näin Espoolaisena toivoisin että matkakortin hinta laskisi, ja että lähiterveysasemalta saisi joskus ajankin ja että voisin asioida kampissa myös kuntapalveluissa liittyvissä asioissa. Siinäpä ne päällisin puolin. Ja toki olen maaltamuuttanut alunperin joten Espoolaisuus tuntuu lähinnä kiusalliselta lähi-helsinkiläisyydeltä noin identiteetin kannalta. Siksi olen enemmän tunnetasolla sitoutunut kaupunginosaani kuin kaupunkiin.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:16:05
Päällekkäiset toiminnot voisi lakkauttaa ilman kuntaliitoksiakin jos halua olisi.
Kuntaliitoksilla ei tuotakaan tosiaan ratkaista.
Haluaisin myös vaikuttaa demokraattisesti sen kunnan asioihin missä vietän kaiken vapaa-aikani ja käyn töissä.
Quote from: msm on 14.04.2013, 19:14:59
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 19:12:13
Kuulostaa siltä kuin et tajuaisi tästä asiasta kerrassaan mitään.
Keskustelutaitosi ja perustelusi ovat kieltämättä niin mykistävän hienoja, ettei ole mikään ihme, että olet jonkinlainen moderaattori täällä.
Katso niitä hintoja kaikessa rauhassa niin huomaat, että kelailusi yksinkertaisesti ei mitenkään voi pitää kutiaan.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 19:18:35
Haluaisin myös vaikuttaa demokraattisesti sen kunnan asioihin missä vietän kaiken vapaa-aikani ja käyn töissä.
Minarkistina en halua, että kunnat tai valtio tekevät asioita, joista päätetään demokraattisesti... Yksinkertainen perustuslaki, vähän koulua-poliisia-terveydenhuoltoa ja that's it.
Quote from: sr on 13.04.2013, 22:23:33
Täysin älytön ajatustapa. Autoton asunnon omistaja juuri ei hyödy asuntonsa arvossa. Hänelle ei ole käyttöä autopaikalle, josta hänet on pakotettu maksamaan. Sinun logiikallasi taloyhtiö, johon rakennettaisiin (tai siis kaupunki pakottaisi rakentamaan) helikopterin laskeutumispaikka, hyödyttäisi myös helikopterittomia asukkaita, koska heillä olisi optio helikopterilla laskeutumiseen. Mikä ihmeen vika olisi sellaisessa, että autopaikat maksaisivat kokonaisuudessaan ne, jotka niistä saavat hyödynkin?
Uusilla alueilla kaava pakottaa autot halleihin pois katujen varsilta. On selvää, että ratkaisu on kallis. Hyötyjinä ovat kiistattomasti myös autottomat kevyen liikenteen käyttäjät ja jalankulkijat. Kaikki hyötyvät myös katujen kunnossapitokustannusten alenemisen ja yleisen viihtyisyyden lisääntymisen vuoksi.
Taloyhtiöissä on paljon muutakin toimintaa, jota joutuu tukemaan. Itse osallistun mm. polkupyörävaraston, pesutuvan, kerhohuoneen, lasten leikkitelineiden, hissin, pihan lumitöiden, viherkasvien ja nurmikon hoitokustannuksiin vaikka en joko käytä niitä tai asiat ovat kannaltani yhdentekeviä.
Helsingin kantakaupungin alueella kerrostalossa lasketaan tarvittavan yksi autopaikka 125 kerrosneliömetrille. Jos autopaikan rakennuskuntannukset ovat esim. 50 000 ja osakkeen myyntihinta on 25 000, autopaikan kustannuksia sälytetään asuntojen hintoihin 25 000 / 125 = 200 euroa/m2. Kysymys ei siis ole mistään radikaalista hinnan alenemisesta jos autopaikat jätetään pois.
Jätkäsaareen ja Kalasatamaan rakennetaan pari kokeiluluontoista autototonta korttelia. Käsittääkseni kysymys on vuokra-asunnoista. Vapaa-rahoitteisen tuotannon kanssa kukaan ei uskalla ottaa moista riskiä. Se rajaisi lisäksi käytännössä pois asukkaista lähes kaikki maksukykyiset lapsiperheet.
Quote from: sr on 13.04.2013, 22:23:33
Quote
Itse asumisensa maksavat vuokra-asujatkin maksavat itse autopaikkansa jos asuntoyhtiöille varatuttujen autopaikkojen vuokrat ovat markkinahintaisia.
Niin, jos. Mutta kun ne eivät ole. Sehän tässä se perusongelma juuri on, että pysäköintipaikkojen hinta on sisällytetty asuntojen hintaan. Sen lisäksi, että tämä on epäreilu systeemi, se johtaa (kuten aina ei-markkinahintainen niukkojen resurssien jakaminen) siihen, että alihintainen autopaikka kannattaa helpostikin ottaa, vaikkei sille edes olisi tarpeeksi käyttöä, mikä puolestaan johtaa siihen, että niille, jotka niitä paikkoja oikeasti tarvitsisivat, paikkoja on vähemmän tarjolla.
Autohallipaikan käypä vuokra määräytyy markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos itse vuokraisin omistamani autohallipaikan, nyhtäisin kiskurivuokran. Mitä taas tulee kadunvarsipysäköintiin, josta tässä ei ole kuitenkaan kyse, niin Ode on käsitellyt asiaa useassa kirjoituksessa blokissaan. Itse nostaisin reilusti kadunvarsipysäköinnin hintaa.
http://www.soininvaara.fi/2013/03/27/asukaspysakointitunnuksen-hinta/
Quote from: sr on 13.04.2013, 22:23:33
Quote
Ilmaiseksi asuvat sossun elätit sitävastoin ovat ongelmaryhmä myös autoilun kannalta. Yhteiskunta katsoo, että heidän autoilunsa on perusoikeus kun naama on tarpeeksi musta.
Todisteet pöytään, kiitos. Jos et tuota väitettäsi pysty todistamaan, olet puhdas rasisti.
Helsingin uusien alueiden sosiaalisesti sekoitetusta asuntotuotannosta on maksimissaan vain 40 % vapaa-rahotteista asuntotuotantoa. Muu asuntokanta on pääosin hitas, asumisoikeus ja vuokra-asuntotuotantoa. Helsingin kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin valikoituu suurimmaksi osaksi sosiaaliturvan asiakkaina viihtyviä maahanmuuttajia sen sijaan että asunnot annettaisiin niitä tarvitseville pienipalkkaisille työntekijöille. Asunnon hallinta on käytännössä ikuista. On täysin absurdia edes ajatella, että viiden lapsen somali-"yksinhuoltaja" häädettäisiin millään verukkeella asunnostaan.
Koska autohallipaikkojen rakentamisvelvoite koskee myös kaupungin vuokra-asuntoja, jaetaan asunto-yhtiön hallinnoimat autopaikat asukkaille. En tiedä mikä kyseisten autopaikkojen vuokrataso on mutta uskoisin, ettei se ole lähelläkään markkinahintaa. Kauampana keskustasta autopaikan vuokra sisältyy usein asunnon vuokraan.
Kun pysyvästi työelämän ulkopuolella olevia sosiaalielättejä asutetaan ilmaiseksi kantakaupungin uusille asuinalueille, en katso että todistustaakka on minulla kun väitän:
1) nämä mamut lähes poikkeuksetta omistavat auton
2) sosiaaliturvalla maksettu autopaikka on aina ilmainen haltijalleen
Olet sitä mieltä, että olen puhdas rasisti kun vastustan kokoomuksen ja vihreiden johdolla tapahtuvaa kehitysmaalaisten sosiaaliperusteista asuttamista Helsingin kantakaupungin uusille asuinalueille. Minulle on luonnollisesti aivan sama mitä ajattelet. Minun mielestäni ongelma-aineksen paikka ei ole Helsingin kantakaupungissa, vaan mahdollisimman kaukana siitä, mieluiten kotimaassaan.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 19:17:35
Näin Espoolaisena toivoisin että matkakortin hinta laskisi, ja että lähiterveysasemalta saisi joskus ajankin ja että voisin asioida kampissa myös kuntapalveluissa liittyvissä asioissa.
Miksi matkustaminen halpenisi? Eihän mitään muuta muuttuisi kuin kunnan nimikyltti. Se ei liikkumisen kustannustasoon vaikuta mitään.
Helsingissä ei muistaakseni tuo terveyskeskustoiminta ole mitenkään poikkeuksellisen hyvää verrattuna muihin kuntiin. Miksi sii tilanne parantuisi siitä, että kuntaraja poistuisi Espoon väliltä?
Kampista voisi Espoo vuokrata jo nytkin tilan mihin pari tätiä sijoittuisi tietokoneineen. Ei siihenkään kuntaliitosta tarvittaisi. Ja mikäli kuntaliitos tulisi niin hieman epäilen, että palvelutaso parantuisi yhtään nykyisestä. Helsingissähän kun nykyisin tuotetaan kaikki palvelut byrokraattisesti ja tehottomasti.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 19:32:28
Jätkäsaareen ja Kalasatamaan rakennetaan pari kokeiluluontoista autototonta korttelia. Käsittääkseni kysymys on vuokra-asunnoista. Vapaa-rahoitteisen tuotannon kanssa kukaan ei uskalla ottaa moista riskiä. Se rajaisi lisäksi käytännössä pois asukkaista lähes kaikki maksukykyiset lapsiperheet.
Tämä on väärä tulkinta. Mitään autottomia kaupunginosia ei ole tehty eikä suunnitteilla. Kyse on siis taloista joissa ei _erikseen_ rakenneta niitä parkkipaikkoja ja autohalleja. Eli tehdään kaupunkia kuten sitä on viimmeiset 200 vuotta tehty. Auton saa edelleen ostaa, ja sen saa parkkeerata kadun varteen normaalin asukaspysäköinnin tavoin.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 19:32:28
Helsingin kantakaupungin alueella kerrostalossa lasketaan tarvittavan yksi autopaikka 125 kerrosneliömetrille. Jos autopaikan rakennuskuntannukset ovat esim. 50 000 ja osakkeen myyntihinta on 25 000, autopaikan kustannuksia sälytetään asuntojen hintoihin 25 000 / 125 = 200 euroa/m2. Kysymys ei siis ole mistään radikaalista hinnan alenemisesta jos autopaikat jätetään pois.
Jätkäsaareen ja Kalasatamaan rakennetaan pari kokeiluluontoista autototonta korttelia. Käsittääkseni kysymys on vuokra-asunnoista. Vapaa-rahoitteisen tuotannon kanssa kukaan ei uskalla ottaa moista riskiä. Se rajaisi lisäksi käytännössä pois asukkaista lähes kaikki maksukykyiset lapsiperheet.
1. Minkään autopaikan rakentamiskustannukset eivät ole 50000e. Tuon Jätkäsaaren pommisuojan julkisuudessa puhutut summat ovat täysin absurdeja ja vääristeltyjä. Aihe ansaitsisi ihan oman ketjun.
2. JOS tehtäisiin taloja, joissa ei ole autopaikkoja niin niiden myynti/valvonta olisikin mielenkiintoista. Mitäs jos vaikka joku maalaisjunttisukulainen tulisi piipahtamaan ja autolla? Olisiko se juniksen 500euron sakko sopiva myös tuossakin kusetuksessa?
Lisäksi tämä Suomen ilmasto aiheuttaa omat ongelmansa. Siitä nyt en jaksa sen tarkemmin mitään sanoa.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:36:02
Miksi matkustaminen halpenisi? Eihän mitään muuta muuttuisi kuin kunnan nimikyltti. Se ei liikkumisen kustannustasoon vaikuta mitään.
Helsingissä ei muistaakseni tuo terveyskeskustoiminta ole mitenkään poikkeuksellisen hyvää verrattuna muihin kuntiin. Miksi sii tilanne parantuisi siitä, että kuntaraja poistuisi Espoon väliltä?
Kampista voisi Espoo vuokrata jo nytkin tilan mihin pari tätiä sijoittuisi tietokoneineen. Ei siihenkään kuntaliitosta tarvittaisi. Ja mikäli kuntaliitos tulisi niin hieman epäilen, että palvelutaso parantuisi yhtään nykyisestä. Helsingissähän kun nykyisin tuotetaan kaikki palvelut byrokraattisesti ja tehottomasti.
Jos kerran kaikki esittämäni asiat onnistuu ilman kuntaliitostakin, niin sitten kysymyksen voi kääntää toisinpäin. _Miksi_ meillä sitten pitää olla neljä eri kuntaa yhdessä kaupungissa?
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:43:49
Mitäs jos vaikka joku maalaisjunttisukulainen tulisi piipahtamaan ja autolla? Olisiko se juniksen 500euron sakko sopiva myös tuossakin kusetuksessa?
Minusta kyllä olisi, jos kyse on raitiovaunun kiskoille jättämisestä. Totaalista idiootimaisuutta on se ja mun puolesta voisi olla vaikka tonni samantien plus auto automaattisesti tattarisuolle, josta saa noutaa sen rahaa vastaan.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 19:46:48
Miksi_ meillä sitten pitää olla neljä eri kuntaa yhdessä kaupungissa?
Ennen helsinkiläisenä pidin itsestäänselvänä sitä, että kuntien pitäisi yhdistyä.
Sitten kun muutin n 30 000 ihmisen kuntaan tajusin kuin väärässä olinkaan. Täällä voi ihan oikeasti muuttaa asioita järkevämmiksi jos niin haluaa. Täällä saa vastuuhenkilön kiinni jos niin haluaa. Täällä on oikeastaa aika kiva asua.
Kokeileppas tehdä stadissa samat jutut. Jäät eri puhelinkeskuksien pompoteltavaksi päiväkausiksi. Mikään ei etene.
SIKSI on hyvä, että on vielä a) kuntien välistä kilpailua b) eri vaihtoehtoja.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 19:46:48
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:36:02
Miksi matkustaminen halpenisi? Eihän mitään muuta muuttuisi kuin kunnan nimikyltti. Se ei liikkumisen kustannustasoon vaikuta mitään.
Helsingissä ei muistaakseni tuo terveyskeskustoiminta ole mitenkään poikkeuksellisen hyvää verrattuna muihin kuntiin. Miksi sii tilanne parantuisi siitä, että kuntaraja poistuisi Espoon väliltä?
Kampista voisi Espoo vuokrata jo nytkin tilan mihin pari tätiä sijoittuisi tietokoneineen. Ei siihenkään kuntaliitosta tarvittaisi. Ja mikäli kuntaliitos tulisi niin hieman epäilen, että palvelutaso parantuisi yhtään nykyisestä. Helsingissähän kun nykyisin tuotetaan kaikki palvelut byrokraattisesti ja tehottomasti.
Jos kerran kaikki esittämäni asiat onnistuu ilman kuntaliitostakin, niin sitten kysymyksen voi kääntää toisinpäin. _Miksi_ meillä sitten pitää olla neljä eri kuntaa yhdessä kaupungissa?
Nythän meillä on 4 kaupunkia 4 kaupungissa. Helsinki lakkaa kun espoo yms alkaa. Vaikka kuinka vängätään se tosiasia ei muutu. Se että Sauri villissä kuvitelmassaan joskus ajatteli uusimaa=Helsinki, ei tämä pidä paikkaansa. Liikennöinti Espoosta Helsinkiin ei halpenisi vaikka ne yhdistettäisiin. Koska kauempaa on kalliimpaa kuljettaa kuin läheltä, tulee siellä kauempana liput maksamaan enemmän jatkossakin.
Tätä kuvaa vyöhykemaksu suunnitelma, jossa vyöhykkeet jaetaan välimatkojen mukaan. Käytännössä seutulippu muuttaa nimeään.
Quote from: jka on 14.04.2013, 18:46:03
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 18:29:07
Kantakaupungin hinnat määrää ihan puhtaasti kysyntä, joka taas määräytyy lainan saatavuuden ja hinnan mukaan. Mistään kustannuksista hinnat ovat irronneet ajat sitten.
Eikä ole. Viimeksi vuonna 1994 sai Suomessakin ostaa asuntoja halvemmalla kuin asunnon rakentamiskustannukset. Kantakaupungistakin sai helposti samaan hintaan kuin rakentamiskustannukset. Ei tarvitse montaa vuotta odottaa niin ollaan taas samassa tilanteessa. Jostain syystä kukaan ei vaan osta asuntoja silloin kun niitä saa halvalla. Kaikki haluaa aina ostaa vain kalliilla.
Tässähän on tilannetta kuvaava graafi.
(http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004_002.gif)
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html?s=3
Se, joka ei ole omakohtaisesti kokenut Suomen 1990-luvun lamaa, ei luonnollisesti usko asuntomarkkinoiden romahduksen olevan mahdollista.
Helsingissä tilanne on nyt kuitenkin erilainen kun kaupungin vuokra-asuntoihin on kymmenien tuhansien ihmisten jonot. Vapaarahoitteiset vuokrat ovat pilvissä. Pienipalkkaiset ihmiset maksavat suurimman osan tuloistaan vuokraa. Lapsiperheet kituvat ylisuurten asuntolainojensa alla.
Asuntoja tullaan siis rakentamaan eikä asuntojen hinta laske. Koska vapaa-rahoitteista asuntotuotantoa saa olla vain max. 40% asuntokannasta, täytyy myös muiden hallintamuotojen velvoite täyttää. Nämä ovat juuri niitä asuntoja, jota rakennusliikkeet eivät ole halunneet rakentaa.
Kaiken keskiössä on kuitenkin jatkuvasti esiintuomani maahanmuutto, joka on syypäänä Helsingin väestöpaineeseen ja asuntomarkkinan toimimattomuuteen.
Autoton kortteli muuten on typerin idea ever ja luultavasti myös kehitetty nimenomaan torppaamaan kaikki järjenkäyttö näissä asioissa.
Mitä pitäisi tehdä on tuoda markkinat määrittelemään tarvittavien parkkipaikkojen määrä.
Quote from: mannym on 14.04.2013, 19:56:24
Nythän meillä on 4 kaupunkia 4 kaupungissa. Helsinki lakkaa kun espoo yms alkaa. Vaikka kuinka vängätään se tosiasia ei muutu. Se että Sauri villissä kuvitelmassaan joskus ajatteli uusimaa=Helsinki, ei tämä pidä paikkaansa. Liikennöinti Espoosta Helsinkiin ei halpenisi vaikka ne yhdistettäisiin. Koska kauempaa on kalliimpaa kuljettaa kuin läheltä, tulee siellä kauempana liput maksamaan enemmän jatkossakin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunkialue
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=134519&lan=fi
En valitettavasti näe kartassa neljää eri kaupunkia.
edit: suora linkki helsingin karttaan.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 17:15:43
Quote from: ääridemokraatti on 14.04.2013, 17:05:40
Korrelaatio ei kerro kausaliteettia. Kausaliteetti on uskottava vasta kun sille on looginen selitys. Mikä se on? Miten asutuksen tiheys luo vaurautta?
Olet siirtynyt jankkamaan. Työ, ihmisten tekemä työ luo vaurautta, ja mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on vaurautta, yksinkertaisesti. Ja tiheys vaikuttaa asiaan siten että silloin yhden pisteen ympärillä on enemmän ihmisiä. Siksi Helsingissä on tuhansia kauppoja ja ravintoloita. Koska ne palvelevat reilun puolentunnin matkan sisällä noin miljoonaa asukasta.
Mitä alempi tiheys, sitä pideämmäksi välimatkat käyvät, sitä epätodennaköisemmin yksi piste palvelee tiettyä väestöpohjaa. Tämän takia Helsingistä on muodostunut täysin suvereeni talousalue, vapaa-ajanviettopaikka ja kaupunki suomessa. Isompi väestöpohja equals enemmän palveluita koska kannattavuus on parempi.
Tahtoo sanoa siis, että logistiikkakustannusten väheneminen pois yhtälöstä luo vaurautta? No voi ollakin, jos kaupungista oikeasti saadaan tiivis, mitä pääkaupunkiseutu ei ole. Minun omakohtainen kokemukseni on, että pääkaupunkiseudussa ne välimatkat päinvastoin ovat pitkiä, kun seutu on iso ja moni kuitenkin "kipaisee" laidalta laidalle koska siellä on se kiva kiinalainen ravintola/Ikea/autokauppa/museo. Mutulla heittäisin että työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle ei ole vähentänyt, vaan lisännyt työmatkakilometrejä Suomessa.
Mutta tietyssä tapauksessa kyllä, voipi ollakin.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 20:05:38
Quote from: mannym on 14.04.2013, 19:56:24
Nythän meillä on 4 kaupunkia 4 kaupungissa. Helsinki lakkaa kun espoo yms alkaa. Vaikka kuinka vängätään se tosiasia ei muutu. Se että Sauri villissä kuvitelmassaan joskus ajatteli uusimaa=Helsinki, ei tämä pidä paikkaansa. Liikennöinti Espoosta Helsinkiin ei halpenisi vaikka ne yhdistettäisiin. Koska kauempaa on kalliimpaa kuljettaa kuin läheltä, tulee siellä kauempana liput maksamaan enemmän jatkossakin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustaajama
En valitettavasti näe kartassa neljää eri kaupunkia.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunki (http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunki)
Saivartelusi ei muuta sitä tosiasiaa että Helsingin kaupunki/kunta lakkaavat Espoon,Vantaan, vastaavien rajalla.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 20:02:08
Autoton kortteli muuten on typerin idea ever ja luultavasti myös kehitetty nimenomaan torppaamaan kaikki järjenkäyttö näissä asioissa.
Mitä pitäisi tehdä on tuoda markkinat määrittelemään tarvittavien parkkipaikkojen määrä.
No nyt täytyy olla samaa mieltä.
Autopaikat on irroitettava asunnoista ja annettakoot markkinoiden hinnoitella ne ihan itse.
Minustakaan köyhien ei tarvitse teitä tukkia...;)
Quote from: mannym on 14.04.2013, 20:14:17
Saivartelusi ei muuta sitä tosiasiaa että Helsingin kaupunki/kunta lakkaavat Espoon,Vantaan, vastaavien rajalla.
Niin, sehän mun koko pointti olikin? Että onko järkeä että yksi kaupunki on jaettu neljään eri kuntaan? Miksi helvetissä?
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=134519&lan=fi
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 20:15:02
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 20:02:08
Autoton kortteli muuten on typerin idea ever ja luultavasti myös kehitetty nimenomaan torppaamaan kaikki järjenkäyttö näissä asioissa.
Mitä pitäisi tehdä on tuoda markkinat määrittelemään tarvittavien parkkipaikkojen määrä.
No nyt täytyy olla samaa mieltä.
Autopaikat on irroitettava asunnoista ja annettakoot markkinoiden hinnoitella ne ihan itse.
Minustakaan köyhien ei tarvitse teitä tukkia...;)
Juuri tästähän koko "autottamassa" korttelissa oli kyse. Eli taloihin ei rakenneta autopaikkoja, sen sijaan kaupunki ei todellakaan ole kieltämässä sitä etteikö tälläistä voida alueelle rakentaa yksityisellä rahalla.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:43:49
1. Minkään autopaikan rakentamiskustannukset eivät ole 50000e. Tuon Jätkäsaaren pommisuojan julkisuudessa puhutut summat ovat täysin absurdeja ja vääristeltyjä. Aihe ansaitsisi ihan oman ketjun.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys kun niitä ei ilmeisesti ole missään eritelty. 50000 per autopaikka tarkoittaisi 12m2:n autohallipaikan hinnaksi 4166 €/m2! Aika suolaista.
Talojen elinkaarihan on parhaimmillaan useita satoja vuosia. Jos autohallipaikkoja ei rakennettaisi, ei siis olisi kyseisiä tilojakaan. Entäpä jos viidenkymmenen vuoden päästä Helsingissä ei ole enää toimivaa joukkoliikennettä? Helsinki on kenties tuolloin mamu-jengien terrisoimaa viidakkoa, jossa vain hullu uskaltautuu julkisiin liikennevälineisiin. Ilman autoa ei selviä hengissä edes kauppareissusta.
Jäinpä miettimään tuota väitettä, että asukastiheys vaikuttaa positiivisesti BKT:hen. Taulukossa on 10 USA:n suurinta kaupunkia BKT:lla mitattuna, kaupunkien väkiluku, pinta-ala, asukastiheys ja BKT/capita. Lähteenä Googlen kaupunki-info ja http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cities_by_GDP
BKT/mrd$ AS/milj. ALA/km2 AS/km2 BKT/AS 1000$
New York 1210 8,2 1213 6760 148
Los Angeles 789 3,8 1302 2919 208
Chicago 524 2,7 606 4455 194
Washington 415 0,6 177 3390 692
Houston 399 2,1 1625 1292 190
Dallas 368 1,2 997 1204 307
Philadelphia 324 1,5 369 4065 216
Boston 320 0,6 232 2586 533
San Francicso 306 0,8 600 1333 383
Atlanta 268 0,4 342 1170 670
Minkäänlaista korrelaatiota ei ole asukkaiden lukumäärän, eikä asukastiheyden välillä saavutettuun BKT:hen nähden vaikka noita numeroita vääntää miten tahansa. New Yorkissa on suurin väkiluku ja asukastiheys mutta kaikista kaupungeista huonoin BKT/asukas. Toisaalta Atlanta, jonka väkiluku on pienin ja asukastiheys väljin tuottaa per nuppi saman verran kuin Washington vaikka Washingtonissa on sama pääkaupunkiboosti kuin Helsingilläkin, eli koko valtion byrokratia on keskittynyt sinne.
Sanoisin, että täyttä huuhaata väite, että väkeä mahdollisimman tiheästi pakkaamalla saavutetaan yhtään mitään hyötyä. Tämän pienen otannan mukaan väittäisin päinvastoin että korrelaatio on jopa negatiivinen. Väljästi ja mukavasti ihmiset asuttamalla saavutetaan paras BKT/capita.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 20:15:20
Quote from: mannym on 14.04.2013, 20:14:17
Saivartelusi ei muuta sitä tosiasiaa että Helsingin kaupunki/kunta lakkaavat Espoon,Vantaan, vastaavien rajalla.
Niin, sehän mun koko pointti olikin? Että onko järkeä että yksi kaupunki on jaettu neljään eri kuntaan? Miksi helvetissä?
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=134519&lan=fi
On siinä on juuri se järki että hallinnolliset alueet ovat pienempiä. Täällä orimattilassa kun kävin maalämpöpumppua varten lupia hankkimassa. Marssin kaupungin rakennustarkastajan luo ja setvimme asian. Helsingissä asuessani asiointi eri viranomaisten kanssa oli aivan pirun paljon kankeampaa. Vaikka sinä et näe sitä järkeä miksi asiat ovat niinkuin ovat, niin älä huolehdi tuhannet ja taas tuhannet kyllä näkevät sen.
Ainoastaan Helsinki iso osa stadissa asuvista haluaa yhdistää kaikk yhdeksi. Toki joitain poikkeuksia voi olla, mutta miksi Helsinkiä ympäröiviä kuntia ei kiinnosta yhdistäminen? Se kertoo mielestäni oleellisen.
Quote from: jka on 14.04.2013, 20:19:28
Minkäänlaista korrelaatiota ei ole asukkaiden lukumäärän, eikä asukastiheyden välillä saavutettuun BKT:hen nähden vaikka noita numeroita vääntää miten tahansa. New Yorkissa on suurin väkiluku ja asukastiheys mutta kaikista kaupungeista huonoin BKT/asukas. Toisaalta Atlanta, jonka väkiluku on pienin ja asukastiheys väljin tuottaa per nuppi saman verran kuin Washington vaikka Washingtonissa on sama pääkaupunkiboosti kuin Helsingilläkin, eli koko valtion byrokratia on keskittynyt sinne.
Sanoisin, että täyttä huuhaata väite, että väkeä mahdollisimman tiheästi pakkaamalla saavutetaan yhtään mitään hyötyä. Tämän pienen otannan mukaan väittäisin päinvastoin että korrelaatio on jopa negatiivinen. Väljästi ja mukavasti ihmiset asuttamalla saavutetaan paras BKT/capita.
Kaikki listasi kaupungit ovat alueellisia keskuksia ja metropoleja. Pääosin Helsinkiä isompia kaikki. Nyt oli kyse kaupungin ja maaseudun välisestä tuloeroista, eri osavaltioissa eri talousaluilla sijaitsevien metropolien eroista.
Quote from: mannym on 14.04.2013, 20:24:22
Ainoastaan Helsinki iso osa stadissa asuvista haluaa yhdistää kaikk yhdeksi. Toki joitain poikkeuksia voi olla, mutta miksi Helsinkiä ympäröiviä kuntia ei kiinnosta yhdistäminen? Se kertoo mielestäni oleellisen.
Niin kuka täälä Espoossa vastustaa liitosta? Siis jos pakasta poistetaan ne jotka työskentelevät kunnan palveluksessa suoraan ja pelkäävät oman työpaikkansa puolella. Tottakai Espoon kaupunginjohtaja vastustaa liitosta, sehän tietäisi kenkää hänelle itselleen.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 20:24:37
Kaikki listasi kaupungit ovat alueellisia keskuksia ja metropoleja. Pääosin Helsinkiä isompia kaikki. Nyt oli kyse kaupungin ja maaseudun välisestä tuloeroista, eri osavaltioissa eri talousaluilla sijaitsevien metropolien eroista.
Jaa nytkö keskustelu onkin jostain kaupunki-maaseutu-asetelmasta? Minä ainakin olen keskustellut kokoajan pelkästä pääkaupunkiseudusta ja miten sitä pitäisi kehittää. Miten joku perähikiä liittyy mitenkään tähän? Jos Helsinkiä ja sen rakennetta pitää kehittää niin totta hitossa katsotaan tilastoja Helsingin kokoisista ja sitä suuremmista kaupungeista eikä perähikiältä.
Quote from: jka on 14.04.2013, 20:19:28
Sanoisin, että täyttä huuhaata väite, että väkeä mahdollisimman tiheästi pakkaamalla saavutetaan yhtään mitään hyötyä. Tämän pienen otannan mukaan väittäisin päinvastoin että korrelaatio on jopa negatiivinen. Väljästi ja mukavasti ihmiset asuttamalla saavutetaan paras BKT/capita.
Helsingin uudisrakentaminen on masentavaa. Kaupunkia pitäisi rakentaa vuosisadoiksi eteenpäin, mutta vaihtoehtoisia suunnitelmia ei juuri laadita eikä asioita havainnollisteta. Asemakaavan laatimisen jälkeen rakentaja hakee taloille rakennusluvat ja rakentaa ko. kerrosneliöt voiton maksimointi mielessään. Tuloksena on arkkitehtuuriltaan korkeintaan keskinkertaista ja keskenään riitelevää kaupunkirakennetta, joka ei kestä aikaa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 20:17:24
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 19:43:49
1. Minkään autopaikan rakentamiskustannukset eivät ole 50000e. Tuon Jätkäsaaren pommisuojan julkisuudessa puhutut summat ovat täysin absurdeja ja vääristeltyjä. Aihe ansaitsisi ihan oman ketjun.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys kun niitä ei ilmeisesti ole missään eritelty. 50000 per autopaikka tarkoittaisi 12m2:n autohallipaikan hinnaksi 4166 €/m2! Aika suolaista.
Karkeestihan tuosta oli joku a4nen julkisuudessakin. en nyt sitä tähän löydä, mutta siinähän oli ensinnäkin alvit ja muut aluksi unohdettu ja lukuja sitten korjailtiin tilanteen mukaan..
noh perusjuttuhan tuossa oli se, että laki määrään kiinteistöille väestönsuojat. No niitä sitten yhdisteltiin parkkipaikoiksi, mikä näin järkevältä kuulostaakin.
Koko roska kuitenkin pantiin autopaikkojen hinnaksi, vaikka ilman yhtäkään autoa tuo sama pömpeli olisi rakennettava jonnekin. Toki eri toimintatavat tarvitsevat omia erikoislaitteittaan, joten joku periaatelaskelma oli seuraava.. autopaikat(eli siis se pommisuoja) 30milliä, väestönsuojatarvikkeet 15?!?milliä, tiestö?!?! 10 milliä (miksi?!).
Noista sitten saatiin arvoksi per paikka n 50ke. Järkyttävän kallis kompleksi toki on, enkä ymmärrä miksi, mutta vaikka nyt summa olisi mitä tahansa niin laki määrää tekemään väestösuojan, joten autopaikan hinnaksi tulee murto-osa noista kustannuksista.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 20:28:06
Quote from: mannym on 14.04.2013, 20:24:22
Ainoastaan Helsinki iso osa stadissa asuvista haluaa yhdistää kaikk yhdeksi. Toki joitain poikkeuksia voi olla, mutta miksi Helsinkiä ympäröiviä kuntia ei kiinnosta yhdistäminen? Se kertoo mielestäni oleellisen.
Niin kuka täälä Espoossa vastustaa liitosta? Siis jos pakasta poistetaan ne jotka työskentelevät kunnan palveluksessa suoraan ja pelkäävät oman työpaikkansa puolella. Tottakai Espoon kaupunginjohtaja vastustaa liitosta, sehän tietäisi kenkää hänelle itselleen.
Kun yksikään valtuustopuolue ei tietääkseni aja yhdistymistä Helsingin kanssa, niin sanoisin enemmistö Espoolaisista vastustaa. Etkä oikeastaan voi poistaa pakasta kunnan työläisiä, niillä perkeleillä kun on äänioikeus.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 20:36:59
Koko roska kuitenkin pantiin autopaikkojen hinnaksi, vaikka ilman yhtäkään autoa tuo sama pömpeli olisi rakennettava jonnekin. Toki eri toimintatavat tarvitsevat omia erikoislaitteittaan, joten joku periaatelaskelma oli seuraava.. autopaikat(eli siis se pommisuoja) 30milliä, väestönsuojatarvikkeet 15?!?milliä, tiestö?!?! 10 milliä (miksi?!).
Noista sitten saatiin arvoksi per paikka n 50ke. Järkyttävän kallis kompleksi toki on, enkä ymmärrä miksi, mutta vaikka nyt summa olisi mitä tahansa niin laki määrää tekemään väestösuojan, joten autopaikan hinnaksi tulee murto-osa noista kustannuksista.
Uudisrakennusten hyvin suunnitellut autohallit palvelevat käytännössä, ainakin meillä, myös muita toimintoja kuten huoltoa, muuttoja ja ihmisten kulkemista talosta toiseen. Myös kaikki taloyhtiön yhteiset tilat on suunniteltu autohallin/väestönsuojan yhteyteen. Autohalli myös vapauttaa koko pihan asukkaiden käyttöön. Autohallipaikan ostaneet siis itse asiassa tekevät suuren palveluksen myös autottomille asukkaille. Hehän kustantavat käytännössä myös monet toiminnot, joita muut saavat käyttää ilmaiseksi.
Quote from: mannym on 14.04.2013, 20:45:50
Kun yksikään valtuustopuolue ei tietääkseni aja yhdistymistä Helsingin kanssa, niin sanoisin enemmistö Espoolaisista vastustaa. Etkä oikeastaan voi poistaa pakasta kunnan työläisiä, niillä perkeleillä kun on äänioikeus.
Mielestäni loogisinta olisi liittää Espoon isot taajamat Helsinkiin. Jos Espoo haluaa olla kehyskynta niin siitähän pitää tottavie tehdä sellainen. Sitten voivat ruveta selvittämään kuntaliiitosta kirkkonummen kanssa.
Ja tämä ei olisi edes mikään uusi idea
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 20:58:16
Mielestäni loogisinta olisi liittää Espoon isot taajamat Helsinkiin.
Niin siis miksi? Mitä hyötyä tuosta olisi?
ja mikä muuttuisi?
Ainakaan tähän hätään ei mitään liitoksia pidä tehdä. Helsingin pitää laittaa oma setti ensin kasaan ja sitten voidaan katsoa. Itse asiassa Sudeetti-Helsingin anneksointikin pitäisi purkaa ja palauttaa rajat sotaa edeltävälle tasalle.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 21:01:37
Ainakaan tähän hätään ei mitään liitoksia pidä tehdä. Helsingin pitää laittaa oma setti ensin kasaan ja sitten voidaan katsoa. Itse asiassa Sudeetti-Helsingin anneksointikin pitäisi purkaa ja palauttaa rajat sotaa edeltävälle tasalle.
Juuh, ja tämän toteutusta valvomaan Ympärys-Kunnat voisivat perustaa jonkinlaisen Valvontakomission.
Quote from: Mika.H on 14.04.2013, 21:01:29
Niin siis miksi? Mitä hyötyä tuosta olisi?
ja mikä muuttuisi?
Niiden asukkaat pääsisivät vaikuttamaan oman kaupunginsa asioihin. Sen sijaan että Helsingin vihreät juonittelevat tullimaksuja kyselemättä mitään.
Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen tulee yhdistymään. Tämä on ainoa kombinaatio joka sopii kaikille osapuolille. Tämä yhdistyminen tulee tapahtumaan pelkästään senkin takia, että sillä saadaan Helsinki entistä huonompaan jamaan suhteessa näihin kolmeen menestyjään. Siinäpä on sitten Helsingille entistä enemmän mietittävää.
Quote from: jka on 14.04.2013, 21:09:55
Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen tulee yhdistymään. Tämä on ainoa kombinaatio joka sopii kaikille osapuolille. Tämä yhdistyminen tulee tapahtumaan pelkästään senkin takia, että sillä saadaan Helsinki entistä huonompaan jamaan suhteessa näihin kolmeen menestyjään. Siinäpä on sitten Helsingille entistä enemmän mietittävää.
Kyllä, ja välittömästi tämän jälkeen valtio liittää osakuntaliitoksena Espoon taajamat Helsinkiin. Koko kuntauudistuksen pointti oli kaupunkirakenteen eheyttäminen, ei levittäminen.
Sen se voi tehdä jo nyt, muuttamatta mitään lakia. Kuten nähtiin Sipoon tapauksessa.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 21:01:37
Ainakaan tähän hätään ei mitään liitoksia pidä tehdä. Helsingin pitää laittaa oma setti ensin kasaan ja sitten voidaan katsoa. Itse asiassa Sudeetti-Helsingin anneksointikin pitäisi purkaa ja palauttaa rajat sotaa edeltävälle tasalle.
Ollaanpa sitä nyt niiin stadilaista että ;)
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 21:11:21
Koko kuntauudistuksen pointti oli kaupunkirakenteen eheyttäminen, ei levittäminen.
Jospa Helsinki eheyttäisi ensin oman sisäisen rakenteensa ennenkuin alkaa hajottamaan muiden jo toimivia rakenteita.
Quote from: jka on 14.04.2013, 21:15:25
Jospa Helsinki eheyttäisi ensin oman sisäisen rakenteensa ennenkuin alkaa hajottamaan muiden jo toimivia rakenteita.
Kaupunkirakenteella tarkoitetaan kaupukialuetta. Se on jo nyt tuplat isompi kun Tukholmassa, melkein triplat isompi kuin Kööppenhaminassa.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=134519&lan=fi
Kuten kartasa käy ilmi, kuntarajat menevät pitkin kissan perseitä eivätkä noudata millään tasolla kaupunkirakennetta.
Miksi Herttoniemeläinen saa päättä ja äänestää vaikkapa Helsingin asioista, ja minä en? Vaikka me molemat saatamma käydä keskustassa töissä ja me molemat asumme yhtä kaukana keskustasta?
Kannattaa aina pitää mielessään,
mistä pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelussa on todella kysymys.Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu kulminoituu Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan pääkaupunkiseudun segregaatiokehitykseen. Helsingin motiivina on kaavamonopoli ja sosiaalisen asuntotuotannon levittäminen (= maahanmuuttajien asuttaminen) kehyskuntiin.
Quote
Yhteenveto empiirisistä tutkimuksista
•(1) Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta (ja sen hoitamista).
•(2) Perheellinen keskiluokka pyrkii välttämään ja väistämään alueita, joilla asuu pysyvästi syrjäytyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä.
•(3) Jälkimmäinen syventää ja laajentaa ensin mainittua ongelmaa.
•(4) Palvelujärjestelmä ei pysty tasoittamaan seurauksia.
•Kysymys kaupunkipolitiikan järkevästä hoitamisesta tällaisissa oloissa pitää asettaa uudestaan.
•A) Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka?
•B) Maakuntakaava
•Seudun kehitystä leimaa segregaatiokehityksen käynnistyminen.
•Teemaa koskevassa keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista ratkaisua tai ajatusta, joka voisi olla toimiva.
•Yhteisvastuullinen seudullinen asuntopolitiikka ajaa lähinnä Helsingin taloudellis-hallinnollisia etuja tavalla joka syventäisi ongelmaa.
•Uudenmaan maakuntakaavan laadinnassa seudun muut kunnat puolustavat etujaan tavalla, joka minimoi muutokset.
http://www.espoo.fi/download/noname/%7BA2B87D37-DDCF-4CAC-B6D9-B00B57659FBC%7D/16737
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 21:23:48
Miksi Herttoniemeläinen saa päättä ja äänestää vaikkapa Helsingin asioista, ja minä en? Vaikka me molemat saatamma käydä keskustassa töissä ja me molemat asumme yhtä kaukana keskustasta?
Miksi Helsingin keskustassa asuvan ituhipin pitäisi saada päättää jostain Espoon hevonperseensuon asioista vaikka ei ole koskaan käynytkän siellä eikä tule koskaan käymäänkään?
Kompromissina tehdäänkin kuntaliitos niin, että espoolaiset saa päättää Helsingin asiosta mutta helsinkiläisillä ei ole äänivaltaa Espoon asioihin.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 20:54:45
Uudisrakennusten hyvin suunnitellut autohallit palvelevat käytännössä, ainakin meillä, myös muita toimintoja kuten huoltoa, muuttoja ja ihmisten kulkemista talosta toiseen. Myös kaikki taloyhtiön yhteiset tilat on suunniteltu autohallin/väestönsuojan yhteyteen. Autohalli myös vapauttaa koko pihan asukkaiden käyttöön. Autohallipaikan ostaneet siis itse asiassa tekevät suuren palveluksen myös autottomille asukkaille. Hehän kustantavat käytännössä myös monet toiminnot, joita muut saavat käyttää ilmaiseksi.
Kyllähän pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella maanalaiset autohallit tuottavat sen verran rakentajille kustannuksia, että kaikkien asuntojen hinnoissa sekin näkyy, eikä pelkästään autopaikan ostajien kohdalla. On harhaa luulla että autopaikan ostajat muka jotenkin tuossa rahoittaisivat muiden asukkaiden pihaelämää. Ymmärrän hyvin että tietyissä paikoissa vaihtoehtoja ei ole muita kuin maanalainen pysäköinti, mutta kyllähän yleisesti kaavoittajat erittäin typerästi pakottavat näihin halliratkaisuihin esim. juuri Espoossa ja Helsingissä.
Quote from: WenzelHagelstam on 14.04.2013, 21:31:11
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 20:54:45
Uudisrakennusten hyvin suunnitellut autohallit palvelevat käytännössä, ainakin meillä, myös muita toimintoja kuten huoltoa, muuttoja ja ihmisten kulkemista talosta toiseen. Myös kaikki taloyhtiön yhteiset tilat on suunniteltu autohallin/väestönsuojan yhteyteen. Autohalli myös vapauttaa koko pihan asukkaiden käyttöön. Autohallipaikan ostaneet siis itse asiassa tekevät suuren palveluksen myös autottomille asukkaille. Hehän kustantavat käytännössä myös monet toiminnot, joita muut saavat käyttää ilmaiseksi.
Kyllähän pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella maanalaiset autohallit tuottavat sen verran rakentajille kustannuksia, että kaikkien asuntojen hinnoissa sekin näkyy, eikä pelkästään autopaikan ostajien kohdalla. On harhaa luulla että autopaikan ostajat muka jotenkin tuossa rahoittaisivat muiden asukkaiden pihaelämää. Ymmärrän hyvin että tietyissä paikoissa vaihtoehtoja ei ole muita kuin maanalainen pysäköinti, mutta kyllähän yleisesti kaavoittajat erittäin typerästi pakottavat näihin halliratkaisuihin esim. juuri Espoossa ja Helsingissä.
Yhtälailla voidaan väittää että leikki ja luonnonpuistot, sisäpihat, pellot, torit tms aukiot ovat poissa parkkipaikoilta ja laskea niille hinta. Yhden korttelin kokoisen puiston maa-ala maksaa jo hkin hinnoilla huomattavasti.
Quote from: WenzelHagelstam on 14.04.2013, 21:31:11
Kyllähän pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella maanalaiset autohallit tuottavat sen verran rakentajille kustannuksia, että kaikkien asuntojen hinnoissa sekin näkyy, eikä pelkästään autopaikan ostajien kohdalla. On harhaa luulla että autopaikan ostajat muka jotenkin tuossa rahoittaisivat muiden asukkaiden pihaelämää. Ymmärrän hyvin että tietyissä paikoissa vaihtoehtoja ei ole muita kuin maanalainen pysäköinti, mutta kyllähän yleisesti kaavoittajat erittäin typerästi pakottavat näihin halliratkaisuihin esim. juuri Espoossa ja Helsingissä.
Jos luet hieman ketjua, huomaat että tässä on kysymyksessä ajatuksen juoksu, jossa kumotaan provosoivasti väite, jonka perusteella autottomat asukkaat osallistuvat autohallipaikkojen maksamiseen. Autot on järkevää ohjata maan alle, se miten kustannukset viime kädessä jyvitetään oikeudenmukaisesti onkin sitten toinen juttu, josta tässä on itse asiassa kysymys.
Quote from: jka on 14.04.2013, 21:29:35
Miksi Helsingin keskustassa asuvan ituhipin pitäisi saada päättää jostain Espoon hevonperseensuon asioista vaikka ei ole koskaan käynytkän siellä eikä tule koskaan käymäänkään?
Kompromissina tehdäänkin kuntaliitos niin, että espoolaiset saa päättää Helsingin asiosta mutta helsinkiläisillä ei ole äänivaltaa Espoon asioihin.
Mites olis ihan demokratia? Että kaikki äänestää ja yksi ääni per asukas? Näin protipsinä voin luvata että Helsingin Vihreät saa eniten takkiin kuntaliitoksesta. Kun Espoosta tulee tuntuva lisä kokoomukselle ja vantaalta perussuomalisille ja SDPlle.
Helsinki saattaisi hyvinkin muotoutua kaupunkina miellyttävämmäksi perusespoolaisen näkökulmasta.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 21:43:44
Helsinki saattaisi hyvinkin muotoutua kaupunkina miellyttävämmäksi perusespoolaisen näkökulmasta.
Ihan kaunis ajatus, mutta tuskin toteutuu käytännössä. Ongelma alkaa olla nyt jo pelkästään Espoossa, että ituhippeily on jo tarttunut Helsingistä myös Espooseen. Karanteeniin pitäisi laittaa ennenkuin epidemia äityy pahemmaksi, eikä todellakaan samaan pussauskoppiin...
Ensi alkuun myönnän, että en ole lukenut ketjua alusta loppuun asti, mutta kun tämä pomppii silmille jatkuvasti niin on pakko kysyä.
Voisiko olla autoilijan päätös istuuko ruuhkassa auton kanssa vai ei?
Ehkä voitais miettiä mitä asuntopolitiikassa meni persiilleen, että on ylipäänsä tarve pendelöidä Hämeenlinnasta, Kouvolasta tai Turusta asti.
Quote from: msm on 14.04.2013, 01:16:46Kenen mielestä muuten tiiviisti asuminen on hieno asia muuten kuin taloudellisessa mielessä?
Minun mielestä tiiviisti asuminen on huono asia. Mutta lähes kaikille se ei ole huono. Minä tutkin tätä asiaa. Tiiveydyn ja hinnan välillä minä en huomannut korrelaatiota. Yleensä päinvastoin. Keskustassa, jossa hyvin tiivistä ja sen päälle todella pienet ikkunat asunnot ovat hyvin kalliita. Väljästi rakennetuissa taloissa hinnat eivät ole korkeammat, kuin tiiviissä.
Keskustassa on paljon hyvin kalliita asuntoja (neliö yli 4000 euroa), joissa on näin pienet ikkunat:
(http://imageshack.us/a/img706/6/10874410700x525.jpg)
Tällainen ikkunanäkymä:
(http://imageshack.us/a/img809/174/11188299700x525.jpg)
Ja samalla voi ostaa noin 2000 eurolla per neliö kaksion, jossa on tällaiset ikkunat:
http://imageshack.us/a/img818/4280/10858093700x525.jpg
Ja tällainen ikkunanäkymä:
http://imageshack.us/scaled/landing/189/110257101600x1200.jpg
Voitte tutkia itse näitä asioita sivuilla www.etuovi.com ja www.oikotie.fi
QuoteItse ainakin ja suuri osa tutuistani tuntuu haaveilevan edelleen omakotitalosta
Korkea ja matala tiiveys ei tarkoita automaattisesti kerros- ja omakotitalo. Kerrostalossa voi olla avarat näkymät ja omikotitalossa huonot näkymät hyvin pienen tontin takia. Monissa maissa omakotitalojen tontit ovat hyviä pieniä, viereinen talo on hyvin lähellä. Asumisviihtyvyys näissä taloissa on huonompi, kuin väljästi rakennetussa kerrostalossa. Itselleni väljästi rakennettu suuri-ikkunainen hyvin äänieristetty kerrostalo on hyvä asumismuoto. Sopiva tiheys minulle on 1:2, eli asuinneliöitä on puolet kaupunginalasta. Eli yhdellä hehtaarilla (10000 neliötä) maata 5000 asuinneliötä. Sopiva kerros minulle on korkea toinen-4. Hyvä (korkea toinen kerros, suuret ikkunat, tontin koko vähintään 800 neliötä, vastakkainen talo yli 40 metrin etäisyydellä, avarat näkymät, aidattu kunnon aidalla) omakotitalo tietysti parempi, mutta tällainen omakotitalo maksaa todella paljon. Mutta keskimääräinen omakotitalo minulle on huonompi, kuin hyvä kerrostalo.
QuoteJopa Espoon pientaloalueet ovat paljon ihmisystävällisempiä paikkoja asua kuin tiiviin kaupunkirakenteen joukkoliikennealueet.
Minulle suurin osa näistä omakotitaloista ovat huonompia, kuin väljä kerrostalo. Näissä omakotiloissa lähes aina on matala ensimmäinen kerros, pienet ikkunat, pimeää puiden takia, huonot ikkunanäkymät. Asuminen tällaisessa omakotitalossa: http://goo.gl/maps/fzPM5
minulle olisi paljon huonompi, kuin tällaisessa kerrostalossa: (http://imageshack.us/scaled/landing/189/110257101600x1200.jpg)
Asuminen tällaisessa http://goo.gl/maps/xXR5M paikassa omakotitalossa toisessa kerroksessa olisi erinoimaista avarien näkymien takia, mutta tällaiset talot ovat hyvin kalliita.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:32:49
Taloudellisestihan tämä on aivan järjestöntä
Miksi? Suomessa on paljon pieniä kaupunkeja, joissa suurin osa asuu omakotitaloissa. En kuullut, että nämä kaupungit ovat pahoissa talousvaikeuksissa tämän takia. Minusta suurhelsingissä pitää olla omakotitaloja, mutta vain yli 15 kilometrin säteellä keskustasta. Sinne voi kaavoittaa omakotitaloja hyvin suuria määriä. Alle kilometrin säteellä ei saa kaavoittaa omakotitaloja, vain kerrostaloja tiheydellä 1:2 tai yli (asuinneliöitä puolet kaupungin alasta). Sen lisäksi ei pidä olla mitään sääntelyjä liittyen asuntojen kokoon, ikkunoiden kokoon, puiden määrään, talojen korkeuteen, parkkipaikkojen määrään. Kaikista näistä asioista päättäisivät asukkaat itse. Vain palo- ja muu turvallisuusmääräykset. Samoin omakotitaloalueella ei pidä olla mitään turhia määräyksiä. Ei e-luku (rakennusoikeus) määräystä, ei korkeus, ei autotallin koko, puiden määrä, kellarin syvyys määräyksiä. Vain turvallisuusmääräykset, kaikista muusta päättävät asukkaat.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 10:32:49Markkina noin muutenkin väittää, että hyvin iso joukko ihmisiä on valmis maksamaan hyvin paljon rahaa saadakseen asua tiiviisti.
Se ihmetyttää minua. Keskustassa, jossa on hyvin tiivistä, pienet ikkunat, melu, saaste, ahdasta, liikennevalot, liian vähän viheralueita asunnot ovat paljon kalliimpia, kuin viihtyisässä kaupunginosassa. Omakotitaloissa usein liian pienet ikkunat ja liian paljon puita tontilla, siksi on hyvin pimeää. Suomalaiset ovat luolaihmisiä. He eivät tarvitse päivänvaloa. Muissa maissa ihmiset ovat vielä luolaisempia. Katsoin brüsseliä ja parisia google streat view:ssä. Siellä talot on rakennettu vielä tiiviimpi, kuin Suomessa.
Asuntopolitiikassa lyhyesti on mennyt perseelleen, että on tehty liian väljää ja roiskittu ne pitkin poikin. Jos meillä olisi tehty Eliel Saarisen Haaga-Munkkiniemi-suunnitelman mukaan ja sen tapaista, matkat olisivat kohtuullisia ja kämpät tuskin halpoja mutta siedettävämmän hintaisia kyllä.
Pienenä tarkentavana, että lähiö ei sitten ole tehokasta rakentamista. Puu-Vallilakin on numeroilla tehokkaampaa kuin peruslähiö. Myös hyvä vanha omakotitaloalue on tehokkaampaa kuin lähiö.
Quote from: vilach on 14.04.2013, 22:38:54
Ja samalla voi ostaa noin 2000 eurolla per neliö kaksion, jossa on tällaiset ikkunat:
Ja tällainen ikkunanäkymä:
Katsoisin kyllä ikkuastani tuhat kertaa mieluummin tuota historaillista kaupunkinäkymää kuin tuota ryteikköä. Isoista tai pienistä
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 22:44:37
Katsoisin kyllä ikkuastani tuhat kertaa mieluummin tuota historaillista kaupunkinäkymää
Mitä historiallista näkymää? Anna esimerkkikuva.
Quotekuin tuota ryteikköä.
Minäkin en halua katsoa ryteikköä. Minä haluan avaria näkymiä, ei korkeita puita. Nurmikko, pensaita, pieni määrä matalia puita. Paljas kallio on ruma. Pelkkä nurmikko ilman pensaita ja matalia puita ei ole hyvä.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 22:41:28Asuntopolitiikassa lyhyesti on mennyt perseelleen, että on tehty liian väljää ja roiskittu ne pitkin poikin.
Huonoa on se, että rakennettu valtavia omakotitaloalueita alle 13 kilometrin säteellä keskustasta. Sen takia nyt ei ole kovinkaan maata jäljellä alle 13 kilometrin säteellä. Nämä omakotitaloalueet piti kaavoittaa yli 15 kilometrin säteellä keskustasta ja jättää runsaasti maata kerrostaloille. Nyt on paljon yksiöitä 4000 euron neliöhinnalla tiiveydellä yli 2/3, eli yksiö vie vain alle 40 kaupungin maata yli 10 kilometrin säteellä keskusta. Ja samalla paljon omakotitaloja jopa 7 kilometrin päästä keskustasta, jossa 1 asukas vie yli 200 neliötä maata. Neliö näissä yksiöisssä pitää maksaa alle 1500, eikä 4000!!!
Quote
Pienenä tarkentavana, että lähiö ei sitten ole tehokasta rakentamista.
Mikä lähiö? Anna sille määritelmä. Ei ole tehokasta miksi?
QuotePuu-Vallilakin on numeroilla tehokkaampaa kuin peruslähiö.
Millä numeroilla?
QuoteMyös hyvä vanha omakotitaloalue on tehokkaampaa kuin lähiö.
Miksi? Mikä on vanha ja hyvä omakotitaloalue? Mikä on huono ja uusi?
Quote from: jmk on 14.04.2013, 11:00:21No, merkittävä osa ihmisistä kuitenkin ilmoittaa toiveekseen asumisen omakotitalossa = väljemmin kuin Töölössä, Punavuoressa ja Ullanlinnassa.
Mutta lompakolla äänestävät toisin. Alle 17 kilometrin säteellä keskustasta voi ostaa tontin alle 170.000 eurolla, omakotitalon voi rakentaa 200.000 eurolla, eli kokonaishinta noin 400.000. Mutta he ostavat asunnon tiiviissä kerrostalossa samalla tai lähes samalla hinnalla.
En muista eri tunnuslukujen nimiä, tonttitehokkuus taitaa olla se mitä haen. Paljonko on asuinneliöitä maa-alalla.
Quote from: vilach on 14.04.2013, 22:57:14
Mitä historiallista näkymää? Anna esimerkkikuva.
Hmm, oletko käynyt Helsingissä koskaan?
(http://mw2.google.com/mw-panoramio/photos/medium/1051419.jpg)
(http://www.korttelit.fi/photo.php?id=1214/img%5D%3Cbr%20/%3E%3Cbr%20/%3E%5Bimg%5Dhttp://www.mybesthelsinki.com/Photos2/Katajanokka_Jugend_L.jpg/img%5D%3Cbr%20/%3E%3Cbr%20/%3E%5Bimg%5Dhttp://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/4/4554/Kerrostaloja+Helsingin+Katajanokalla+4554.jpg)
(http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135232066362.jpeg)
(http://www.chem.helsinki.fi/~manninen/kruununhaka/kruna.jpg)
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fa/Pohjoisranta_10-2006-07-25-1.jpg)
Tai sitten ihan google street viewillä
http://goo.gl/maps/rqD1S
Heitä ukko käytännössä ihan mihin vaan kantakaupungissa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 23:40:51
Quote from: vilach on 14.04.2013, 22:57:14
Mitä historiallista näkymää? Anna esimerkkikuva.
Hmm, oletko käynyt Helsingissä koskaan?
***
Heitä ukko käytännössä ihan mihin vaan kantakaupungissa.
On se hetkisen kaunis, mutta eiköhän tuostakin Mogadishu, ennen niin kaunis kaupunki, saada. Päättäväisellä maahanmuuttopolitiikalla.
(http://3.bp.blogspot.com/-RuB_1vuxO-U/UCBmBXKBUoI/AAAAAAAACXo/X9ThI5fg_ZQ/s1600/Mogadishu,April2012,SutikaSIpus+(1).jpg)
Quote from: MW on 14.04.2013, 23:50:12
On se hetkisen kaunis, mutta eiköhän tuostakin Mogadishu, ennen niin kaunis kaupunki, saada. Päättäväisellä maahanmuuttopolitiikalla.
Noo, on se selvinny jo yhdestä sisällissodasta ja kolmesta ilmapommituksista, et.. eiköhän se pari somaliakin kestä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 23:40:51Hmm, oletko käynyt Helsingissä koskaan?
Asun Helsingissä.
Quotehttp://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135232066362.jpeg
Ruma talo. Muut ovat myös rumia, mutta ei niin ruma, kuin tämä.
Niissä on yleensä todella pienet ikkunat. Tiheys keskustassa on suuri, vastakkainen talo on lähellä, liian vähän nurmikkoita, pensaita, ikkunasta näkyy vain betonia, kiviä ja asfalttia. Se on minulle ahdistavaa, muttei muille, koska he ovat luolaihmisiä.
Minä piirsin ympyrän, jonka keksipiste on noin suurhelsingin maantieteellisesssä keskipisteessä ja halkaisija 13.5 km. Sen sisällä pitää kieltää kaavoittaa omakotitaloja. Sen ulkopuolelle voi kaavoittaa miten paljon vaan. Ensimmäisillä 2 ulkoisella kilometrillä, eli kilometristä 13.5 kilometriin 15.5 keskipisteestä pitää kaavoittaa omakotitaloja sillä ehdolla, että esim. 30 vuoden päästä ne voi pakkolunastaa edullisesti ilman valitusoikeutta, jos käy niin, että maa kerrostaloille loppuu. Näin taataan edulliset kerrostaloasunnot hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
(http://desmond.imageshack.us/Himg805/scaled.php?server=805&filename=kartay.png&res=landing)
Liikennepolitiikasta:
Kohtuunopean julkisen liikenteen saa suurhelsingissä vain näillä tavoilla:
1. Tehokas metrojärjestelmä sadoilla metroasemilla, kokonaispituus noin 300 km. 2. Paljon liikennevalottomia teitä ja sen takia bussien nopeus nousee metron tasoon. 3. Moottoritiet tai metroradat alle 1.5 kilometrin välein, katetut pyörätiet, taitettavat pienipyöräiset sähköpyörät, jotka otetaan mukaan bussiin/metrojunaan. Eli pitkä etäisyys metroasemalle/pysäkille, jopa 1.2 kilometriä, joka ajetaan taitettavalla sähköpyörällä sateelta katetulla pyörätiellä ja otetaan se mukaan ajoneuvoon. Vain näillä keinoilla voi saada kohtuunopean julkisen liikenteen. Ihminen on hyvin hidas ja heikko eläin, tarvitaan joko hyvin tiivis verkko tai sähköpyörää. Jos ihmisen nopeus olisi kuin koiralla, noin 12 km/h, niin olisi paljon helpompi.
1 vaihtoehto on kallis, jos ottaa hinnaksi nykyisiä hintoja (länsimetron hinta). Hinnaksi tulee noin 15 miljardia. Nykyisissä hinnoissa on todella paljon ilmaa, jos pystytään laskemaan radan hintaa esim. 15 miljoonaan euroon per kilometri, mikä on minusta realistista, jos löytyy poliittista tahtoa, niin hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Se ei ole kovinkaan suuri hinta miljoonakaupungille. Esim. Tukholmassa nyt rakennetaan 7.4 kilometristä metrorataa lähes 2 miljardin hinnalla. Sähköpyörään perustava järjestelmällä olisi paras hinta/laatu suhde, mutta se on huompi, kuin metro, koska pitää kantaa mukana sähköpyörä ja katetut pyörätiet pilaisivat maisemia jonkin verran. Mutta mikään näistä vaihtoehdoista ei toteudu, koska ihmiset ovat liian tyhmiä. Luin jonkin verran joukkoliikenneforumia ja näyttää siltä, että valtaosa ihmisiä ovat liian tyhmiä. He eivät näe, että länsimetron ja kehäradan hinnassa on runsaasti ilmaa ja että niillä on todella huono hinta/laatu suhde.
Nykyisellä julkisella liikenteellä on hyvin alhainen keskinopeus. Sen takia autoilun vastustaminen on moraalitonta. Autoiluakin minusta pitää kehittää poistamalla autoilun hinnasta ilmaa ja rakentamalla siltoja liikennevalojen tilalle. Joskus näin luvun mikä osuus väestöstä suurhelsingissä käyttää julkista liikennettä, minusta se oli 40%, loput 60% autoa. Luulen, että tämä suhde säilyy samana, jos kehittää molempia liikennemuotoja samanaikaisesti. Jos kehittää esim. vain autoilua, niin joukkoliikenteen suosio laskee ja päin vastoin.
Quote from: vilach on 14.04.2013, 23:58:59
Ruma talo. Muut ovat myös rumia, mutta ei niin ruma, kuin tämä.
Niissä on yleensä todella pienet ikkunat. Tiheys keskustassa on suuri, vastakkainen talo on lähellä, liian vähän nurmikkoita, pensaita, ikkunasta näkyy vain betonia, kiviä ja asfalttia. Se on minulle ahdistavaa, muttei muille, koska he ovat luolaihmisiä.
Olet kyllä taatusti ensimmäinen tapaamani henkilö tai nimimerkki jonka mielestä jugend-talot on rumia. :D Makuasioita on todentotta monia. Kyseinen erityisen rumana pitämäsi talo on muuten valmistunut 1904.
Street viewissä tuo kahistus löytyy tästä http://goo.gl/maps/DfRbL
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 23:58:36
Quote from: MW on 14.04.2013, 23:50:12
On se hetkisen kaunis, mutta eiköhän tuostakin Mogadishu, ennen niin kaunis kaupunki, saada. Päättäväisellä maahanmuuttopolitiikalla.
Noo, on se selvinny jo yhdestä sisällissodasta ja kolmesta ilmapommituksista, et.. eiköhän se pari somaliakin kestä.
Pari, kyllä.
Quote from: jka on 14.04.2013, 20:19:28
Jäinpä miettimään tuota väitettä, että asukastiheys vaikuttaa positiivisesti BKT:hen. Taulukossa on 10 USA:n suurinta kaupunkia BKT:lla mitattuna, kaupunkien väkiluku, pinta-ala, asukastiheys ja BKT/capita. Lähteenä Googlen kaupunki-info ja http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cities_by_GDP
BKT/mrd$ AS/milj. ALA/km2 AS/km2 BKT/AS 1000$
New York 1210 8,2 1213 6760 148
Los Angeles 789 3,8 1302 2919 208
Chicago 524 2,7 606 4455 194
Washington 415 0,6 177 3390 692
Houston 399 2,1 1625 1292 190
Dallas 368 1,2 997 1204 307
Philadelphia 324 1,5 369 4065 216
Boston 320 0,6 232 2586 533
San Francicso 306 0,8 600 1333 383
Atlanta 268 0,4 342 1170 670
Minkäänlaista korrelaatiota ei ole asukkaiden lukumäärän, eikä asukastiheyden välillä saavutettuun BKT:hen nähden vaikka noita numeroita vääntää miten tahansa. New Yorkissa on suurin väkiluku ja asukastiheys mutta kaikista kaupungeista huonoin BKT/asukas. Toisaalta Atlanta, jonka väkiluku on pienin ja asukastiheys väljin tuottaa per nuppi saman verran kuin Washington vaikka Washingtonissa on sama pääkaupunkiboosti kuin Helsingilläkin, eli koko valtion byrokratia on keskittynyt sinne.
Sanoisin, että täyttä huuhaata väite, että väkeä mahdollisimman tiheästi pakkaamalla saavutetaan yhtään mitään hyötyä. Tämän pienen otannan mukaan väittäisin päinvastoin että korrelaatio on jopa negatiivinen. Väljästi ja mukavasti ihmiset asuttamalla saavutetaan paras BKT/capita.
Detroit?
Kun Google mapsia käyttää, niin saman tien sieltä voi ottaa sen satelliitti-kilkkeen ja katsella vaikka Jakomäkeä ja Kontulaa ja sitten vaikka Vallilaa ja Käpylää. Sieltä sitten näkee niitä eroja rakentamisen tiheydessä. Voi etsiä niitä isoja kerrostaloja ja katsella, paljonko niillä on rakentamatonta tilaa ympärillä. Oletan varovasti että jotain tällaista junakohtauskin mietti.
Se on sitten makuasia että mistä tykkää. Minä kyllä tykkäisin jos ikkunasta näkyisi metsää. En haluaisi sitä maisemaa mitä Nostalgia esittelee kauniina enkä varmastikaan suostuisi maksamaan siitä yhtään enempää kuin metsämaisemasta. Markkinatalous sitten johtaa siihen että minä en sitten sellaista asuntoa saakaan ja hyvä niin. Jos joku tykkää niin sitten maksaa.
Nostalgialle (ja muillekin kiinnostuneille) kuitenkin tiedoksi, että joukkoliikenteen hinnoittelu pääkaupunkiseudulla tulee muuttumaan joka tapauksessa, ja kuntarajojen sijaan alkaa perustua enemmän vyöhykkeisiin. "Voittajia" tässä ovat Tapiola ja Leppävaara, jotka putoavat samaan maksuvyöhykkeeseen Helsingin vanhojen esikaupunkien (ennen vuoden 2009 liitosta) kanssa, ja "häviäjiä" Helsingin vuoden 2009 liitosalueet, jotka nousevat samaan maksuvyöhykkeeseen Vantaan, Kauniaisen ja läntisen Espoon kanssa.
Quote from: jka on 14.04.2013, 21:15:25
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 21:11:21
Koko kuntauudistuksen pointti oli kaupunkirakenteen eheyttäminen, ei levittäminen.
Jospa Helsinki eheyttäisi ensin oman sisäisen rakenteensa ennenkuin alkaa hajottamaan muiden jo toimivia rakenteita.
tuossapa tuo itse asia
Quote from: Oami on 15.04.2013, 00:10:33
Se on sitten makuasia että mistä tykkää. Minä kyllä tykkäisin jos ikkunasta näkyisi metsää. En haluaisi sitä maisemaa mitä Nostalgia esittelee kauniina enkä varmastikaan suostuisi maksamaan siitä yhtään enempää kuin metsämaisemasta. Markkinatalous sitten johtaa siihen että minä en sitten sellaista asuntoa saakaan ja hyvä niin. Jos joku tykkää niin sitten maksaa.
Hintaahan tuolle pitämälleni kaupunkikuvalle tulee siitä että sitä on vähän, aivan liian vähän kysyntän nähden, käytännössä vain yksi niemen nokallinen. Sitä kaipaamasi metsää taas löytyy maasta 26,3 miljoonaa hehtaaria, joten sen hinta ei pääse karkaamaan käsistä.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 00:10:33
Kun Google mapsia käyttää, niin saman tien sieltä voi ottaa sen satelliitti-kilkkeen ja katsella vaikka Jakomäkeä ja Kontulaa ja sitten vaikka Vallilaa ja Käpylää. Sieltä sitten näkee niitä eroja rakentamisen tiheydessä. Voi etsiä niitä isoja kerrostaloja ja katsella, paljonko niillä on rakentamatonta tilaa ympärillä. Oletan varovasti että jotain tällaista junakohtauskin mietti.
Ja sitten kun tiputat sen streetview ukkelin sine Vallilaan tai käpylään niin ymmärrät heti ettei varmaan ihan heti olla purkamassa näitä uudisrakenuksen tieltä.
Tuo väite tiiviin asumisen hyödyllisyydestä on minullekin suuri mysteeri.
Ymmärtääkseni kaupungit eivät tuota juuri mitään.
Kaikkihan sinne on kaukaa tuotava, jopa juomavesikin, ja paska pois kuljetettava.
Tuottavat laitokset ovat yleensä jossain muualla kuin kantakaupuginosissa.
Quote from: Porilainen munalla on 15.04.2013, 00:32:00
Tuo väite tiiviin asumisen hyödyllisyydestä on minullekin suuri mysteeri.
Ymmärtääkseni kaupungit eivät tuota juuri mitään.
Kaikkihan sinne on kaukaa tuotava, jopa juomavesikin, ja paska pois kuljetettava.
Tuottavat laitokset ovat yleensä jossain muualla kuin kantakaupuginosissa.
Niinno, veden tuominen ja paskan pois vieminen nyt ei varsinaisesti ole sitä ydinosaamista millä Suomi rahansa tänä päivänä tekee...
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx
Tässä dataa lisää.
QuoteHelsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Alueella, jolla asuu neljännes maamme väestöstä, syntyy lähes 44 % koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.
Niin että se siitä "Helsingissä on vaan valtion suojatyöpaikkoja" väittämäst..
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:35:22
Quote from: Porilainen munalla on 15.04.2013, 00:32:00
Tuo väite tiiviin asumisen hyödyllisyydestä on minullekin suuri mysteeri.
Ymmärtääkseni kaupungit eivät tuota juuri mitään.
Kaikkihan sinne on kaukaa tuotava, jopa juomavesikin, ja paska pois kuljetettava.
Tuottavat laitokset ovat yleensä jossain muualla kuin kantakaupuginosissa.
Niinno, veden tuominen ja paskan pois vieminen nyt ei varsinaisesti ole sitä ydinosaamista millä Suomi rahansa tänä päivänä tekee...
Tietääkseni Kone Oy tms. tehtaatkaan eivät ole kaupungien ydinkeskustassa?
Ja kyllä pissa/kakkabisneksestä haaveillaan vakavasti vientituotteita.
Veden tuominen ja paskan pois vieminen on hirvittävän kallista.
Helsinkiinkin juomavesi tuodaan Europaan pisintä tunnelia pitkin, pituus n 120km.
Tunnelin rakentaminen maksoi maltaita, samoin sen ylläpito.
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nnetunneli
Quote from: Porilainen munalla on 15.04.2013, 00:44:19
Tietääkseni Kone Oy tms. tehtaatkaan eivät ole kaupungien ydinkeskustassa?
Kone Oyjn päätehtaat on kai hyvinkäällä. Helsingin seudulla on ainakin pari toimistokompleksia.
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/suurimmat.aspx
Tässä seudun suurimmat yritykset. Kone Oyjta ei ole listattuna tuossa, en tiedä minne se asettuu.
Nostalgia, sinulta menee nyt minun ihmettelyni ohi.
En minä sitä ihmettele että Helsingissä on paljon yrityksiä vaan sitä väitettä että miten tiivis asuminen muka lisää
sitä tuottavuutta ja muuta ihanuutta?
Ennen tehtaat ja niiden konttorit olivat pääsääntöisesti samassa paikassa, nyt varsinainen tuotanto tehdään edelleen jossain muualla kuin kantakaupugeissa vaikka kuinka pääkonttori marmoritiskeineen olisikin Helsingin Mannerheimintiellä.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:02:49Olet kyllä taatusti ensimmäinen tapaamani henkilö tai nimimerkki jonka mielestä jugend-talot on rumia.
Mitä tarkoittaa sana jugend?
Quote from: Oami on 15.04.2013, 00:10:33Kun Google mapsia käyttää, niin saman tien sieltä voi ottaa sen satelliitti-kilkkeen ja katsella vaikka Jakomäkeä ja Kontulaa ja sitten vaikka Vallilaa ja Käpylää. Sieltä sitten näkee niitä eroja rakentamisen tiheydessä. Voi etsiä niitä isoja kerrostaloja ja katsella, paljonko niillä on rakentamatonta tilaa ympärillä. Oletan varovasti että jotain tällaista junakohtauskin mietti.
Rakentamatonta maata pitää olla jonkin verran. Pitää olla viheralueita. Minä haluan asua sellaisessa kaupunginosassa, jossa viheralueita on noin 1/3 pinta-alasta. Umpeen rakennettu kaupunginosa on huono. Minulle on sopiva kerrostalo tiheydellä 1:2 (asuinpinta-ala 50% tontin alasta). Neliöitä minulle riittää 25. Eli tiheydeksi tulee 13333 asukasta per neliökilometri. Se on useita kertoja enemmän, kuin nykyisen suurhelsingin väestön tiheys. Tarkoitan vaihtoehtoa, jolla on paras hinta/laatu suhde. Tietysti väestön tiheys ei voi olla liian alhainen, samoin, kuin rahaa ei voi olla liikaa, mutta taloudellisesti yllä kuvattu vaihtoehto on paras. Nykyään on täysin rakentamatonta maata, esim. pelkästään santahaminan pinta-ala on noin 3 neliökilometriä ja suuria omakotitaloalueita liian lähellä keskustaa väestöntiheydellä noin 4000 henkilöä per neliökilometri.
QuoteSe on sitten makuasia että mistä tykkää. Minä kyllä tykkäisin jos ikkunasta näkyisi metsää.
Minä tykkäisin avarista näkymistä nurmikolla ja pensailla.
QuoteMarkkinatalous sitten johtaa siihen että minä en sitten sellaista asuntoa saakaan
Nyt ei ole markkinataloutta. Liian paljon sääntelyjä.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:15:14
Hintaahan tuolle pitämälleni kaupunkikuvalle tulee siitä että sitä on vähän, aivan liian vähän kysyntän nähden, käytännössä vain yksi niemen nokallinen.
Se johtuu markkinatalouden puuttesta. Jos ei olisi sääntelyjä, niin rakennettaisiin tämän näköisiä taloja lisää. Sääntelyt = markkinatalouden puute.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:39:50Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Alueella, jolla asuu neljännes maamme väestöstä, syntyy lähes 44 % koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.
Mutta lähes kaikki tavarat tuodaan muualta. Autot japanista, saksasta jne, elektroniikka taiwanista, koreasta, kiinasta, bensa öljymaista, kaasu venäjältä, hedelmät etelämaista, lentokoneet etelämatkoja varten ranskasta ja amerikasta. Tehtaat jotka tuottaavat tavarat vientiin sijaitsevat muualla Suomessa. En ymmärrä mitä hyödyllistä tekevät suurhelsingin työntekijät. Tuntuu siltä, että suuri osa tekee turhaa työtä.
Quote from: Porilainen munalla on 15.04.2013, 00:44:19Helsinkiinkin juomavesi tuodaan Europaan pisintä tunnelia pitkin, pituus n 120km.
Tunnelin rakentaminen maksoi maltaita, samoin sen ylläpito.
Vain 200 miljoonaa vuoden 2005 rahassa maltaita?! Pelkästään länsimetroon ja kehärataan menee yli 1.5 miljardia. Tukholmassa nykyään rakennetaan 7.4 kilometrin metrorataa lähes 2 miljardin hinnalla.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:39:50
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx
Tässä dataa lisää.
QuoteHelsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Alueella, jolla asuu neljännes maamme väestöstä, syntyy lähes 44 % koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 % henkilöstöstä. Yrityssektori tarjoaa kolme seudun neljästä työpaikasta.
Niin että se siitä "Helsingissä on vaan valtion suojatyöpaikkoja" väittämäst..
Helsingin seutu on eri asia kuin Helsinki.
Esimerkiksi Nokia joutui lopettamaan Helsingin toimipisteen, koska Helsingissä oli liian kallista. Jo Espoossa oli halvempaa...
Onko joku perehtynyt siihen, mikä aiheuttaa nykyaikaiset, mielestäni kohtuuttoman kovat rakennuskulut? Johtuuko se vain muutamien rakennusliikkeiden monopolista vai öljyn hinnasta vai nykyaikaisista rakennusmääräyksistä?
Maalaisjärjellä ajateltuna rakentamisen pitäisi nyt olla halpaa, kun kehitys ja koneet on kehittyneet ja vieläpä globaaleja moniosaajia on halvalla tarjolla lautoja kantamaan.
Noin muuten keskustelussa on minusta tullut hienosti esiin ihmisten erilaiset mielihalut, joku haluaa katsella ikkunasta pensasta, joku metsää. Joku haluaa isot ikkunat, joku korkeat jugend-huoneet. Joku haluaa naapuriin viheralueen, joku jonkun satavuotiaan talovanhuksen jossa on olutravintola.
Jos ei mennä johonkin minimivaltioon, jossa jokainen on vastuussa itsestään ja kaikki hinnat määräytyvät täysin vapailla markkinoilla (mikä ajatuksena olisi houkutteleva ja jonka vaikutuksista kaupunkikuvaan ja liikenteeseen voidaan toki keskustella), tulee yhteiskunnan mielestäni mahdollistaa mahdollisimman paljon näitä erilaisia asumismieltymyksiä, eikä ajaa kaikkia siihen tiiviiseen koirankoppiin joka on niin ihanan tehokas kun vieressä kolistelee tunnelmallinen raitiovaunu jonka rasismivapautta valvoo Pekka Sauri.
Ja näin on minusta tehtykin! Helsingissä on valtava määrä erilaisia asuinmuotoja tarjolla, Helsingin työssäkäyntialueella vielä enemmän! Liikennekin pääosin toimii siedettävästi, joitain ongelmakohtia toki on, mutta ei mitään sellaista minkä takia pitäisi kehitellä joku gps-kyttäysjärjestelmä, triplata autopaikkojen hintoja tai muuten radikaalisti muuttaa nykymeininkiä jonkun yksittäisen kulkuneuvoryhmän kannalta huonommaksi.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 00:48:22
Quote from: Porilainen munalla on 15.04.2013, 00:44:19
Tietääkseni Kone Oy tms. tehtaatkaan eivät ole kaupungien ydinkeskustassa?
Kone Oyjn päätehtaat on kai hyvinkäällä. Helsingin seudulla on ainakin pari toimistokompleksia.
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/suurimmat.aspx
Tässä seudun suurimmat yritykset. Kone Oyjta ei ole listattuna tuossa, en tiedä minne se asettuu.
Senkin yleissivistymätön, ettet olisi vielä espoolainenkin. Siinähän se "pieni" maamerkki töröttää Keilaniemessä.
:)
Kone on tyypillinen suomalainen suuryritys. Jos katsotaan vaikka suurimmat yritykset pörssistä, niin lähes kaikilla on pääkonttorit pääkaupunkiseudulla. Muistinvaraisesti joskus vuosia sitten katselin huvikseni pörssin 50 suurinta yritystä läpi ja yhtä lukuunottamatta kaikilla oli pääkonttorit pääkaupunkiseudulla. Poikkeus oli muistaakseni ironisesti HK (Helsingin Kauppiaat), jonka konttori oi Turussa. Ja tämä on tietenkin vain yritystalouden huippu. Sellaisia yrityksiä, joilla tuotannollinen toiminta on muualla Suomessa, mutta ylin johto Helsingissä on sadoittain, ellei jopa tuhansittain.
Se sitä "vaurautta" Helsinkiin luo. Mikä tahansa valtakunnallisesti merkittävä organisaatio (ja moni vähemmänkin merkittävä), julkinen tai yritys, on yleensä sellainen, jonka organisaatiokaavion, pyramidin, ylin huippu sijaitsee Helsingissä ja massiivinen alaosa taas on jakautunut ympäri Suomen tasaisemmin. Ja joka ikisen organisaation suurimmat palkat maksetaan huipulla. Tämä on se tulonsiirto, joka Helsinkiä kasvattaa ja elättää. Palveluiden (niin yritysten, julkishallinnon instituutioiden kuin yksityishenkilöidenkin ostamien) kautta se sitten valuu läpi pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän aiheuttaen kysyntää, kasvua ja nostaen hintoja.
Pääkaupunkiseutu ei kovinkaan paljon "luo" vaurautta, vaan se on koko Suomen vaurautta, jota julkis- ja yritystalouden rakenne keskittää sinne. Siitä syntyy illuusio, että Helsinki olisi Suomen talouden dynamo ja se olisi jotenkin tiiviin rakentamisen ansiota. Ei se niin mene, vaan sekä (suhteellinen) tiiviys, että taloudellinen menestys ovat molemmat seurausta elinkeinoelämän ja julkistalouden rakenteesta, joka pönkittää pääkaupunkia.
Quote from: mmm on 14.04.2013, 22:16:39
Ehkä voitais miettiä mitä asuntopolitiikassa meni persiilleen, että on ylipäänsä tarve pendelöidä Hämeenlinnasta, Kouvolasta tai Turusta asti.
Tähän on loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen vastaus. Ensinnäkin tarve pendelöintiin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että työpaikka ja koti eivät sijaitse maantieteellisesti lähekkäin.
Tämän jälkeen täytyy kysyä, että kenen koti ja kenen työpaikka? Tähänkin löytyy selkeä vastaus tilastoista. Ongelma koskee yksinomaan lapsiperheitä. Esim. Kirkkonummelta Helsinkiin pendelöivistä 85% on lapsiperheiden vanhempia ja ainoastaan 10% sinkkuja. Helsingissä työssäkäyvistä kokonaisuudesaan taas 27% on sinkkuja ja 44% lapsiperheiden vanhempia.
Eli epäsuhta on karmea. Pääkaupunkiseudun ja varsinkin Helsingin asuntopolitiikkaa on tehty vain ja ainoastaan sinkkujen ehdoilla. Sinkulle ei ole mikään ongelma löytää Helsingistä mieluisaa asuinpaikkaa ja mieluisaa työtäkin jotka sijaitsee jopa lähekkäin. Lapsiperheelle ongelma sensijaan on todellinen. Jostain on pakko tinkiä ja se mistä tingitään on työmatka. Mielummin sitten pendelöidään kuin lasketaan muuta asumisen ja elämisen laatua asumalla jossain ylikalliissa neukkukuutiossa.
Tätä ongelmaa ei olla Helsingissä edes kunnolla tiedostettu, eikä sille olla tekemässä tulevaisuudessakaan mitään. Sipoosta kyllä varastetaan maat ja perusteena ja visoissa on, että sinne lopulta rakentuu alueita joissa lapsiperheetkin viihtyvät. Mutta näin ei tule tapahtumaan. Sama neukkukuutiopolitiikka tulee levittäytymään vain tuonnekin ja lapsiperheet siirtyvät entistä kauemmaksi ja pendelöinti vain pahenee.
Eli ongelmaa ei enää voida ratkaista sillä, että saadaan lapsiperheille mukavia asuntoaluita lähellekään Helsinkiä. Joten ainoa vaihtoehto on pidemmän päälle siirtää työpaikkoja pois Helsingin keskustasta. Mutta tähänkään ei tietenkän ole poliittista tahtoa koska ne massiviset omaisuuserät jotka on sidottu neukkukuutioihin menettäisivät arvoaan.
Eli politiikkaa tehdään vain 100-vuotta vanhojen rakennusten seinien arvon säilyttämiseksi. Eikä sitä varten että ihmiset viihtyisivät paremmin.
Olen aina kuvitellut, että (näistä silmistä käsin katsottuna typerällä) termillä neukkukuutio viitattaisiin lähinnä 70-luvun elementtitaloihin, mutta ollaanko nyt jo siinä että ihan mikä tahansa kerrostalo on neukkukuutio, jotka ovat kamalia?
Ai niin joo. Helsinki on täynnä kivasti viihtyviä lapsiperheitä. Ei se vain mene noin.
No sinkuilla ja perheellisillä prioriteetit ovat ihan eri asennossa. Niin se vain menee, eikä ole minusta mitään järkeä yrittää taistella luonnollisia valintoja vastaan. Sinkkujen tarpeille kaupungin vetovoima on usein ylivertainen. Perheellisen tarpeille taas väljemmät asumisalueet tyydyttävät tarpeet usein toimivammin.
Monesti juuri näin, mutta tuossa taisi jo aihe vaihtua, eikö vain?
Quote from: jka on 15.04.2013, 09:13:42
Quote from: mmm on 14.04.2013, 22:16:39
Ehkä voitais miettiä mitä asuntopolitiikassa meni persiilleen, että on ylipäänsä tarve pendelöidä Hämeenlinnasta, Kouvolasta tai Turusta asti.
Tähän on loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen vastaus. Ensinnäkin tarve pendelöintiin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että työpaikka ja koti eivät sijaitse maantieteellisesti lähekkäin.
Tämän jälkeen täytyy kysyä, että kenen koti ja kenen työpaikka? Tähänkin löytyy selkeä vastaus tilastoista. Ongelma koskee yksinomaan lapsiperheitä. Esim. Kirkkonummelta Helsinkiin pendelöivistä 85% on lapsiperheiden vanhempia ja ainoastaan 10% sinkkuja. Helsingissä työssäkäyvistä kokonaisuudesaan taas 27% on sinkkuja ja 44% lapsiperheiden vanhempia.
Eli epäsuhta on karmea. Pääkaupunkiseudun ja varsinkin Helsingin asuntopolitiikkaa on tehty vain ja ainoastaan sinkkujen ehdoilla. Sinkulle ei ole mikään ongelma löytää Helsingistä mieluisaa asuinpaikkaa ja mieluisaa työtäkin jotka sijaitsee jopa lähekkäin. Lapsiperheelle ongelma sensijaan on todellinen. Jostain on pakko tinkiä ja se mistä tingitään on työmatka. Mielummin sitten pendelöidään kuin lasketaan muuta asumisen ja elämisen laatua asumalla jossain ylikalliissa neukkukuutiossa.
Entäpä jos ne lapsiperheet eivät halua muuttaa Helsinkiin? Vaikkapa siksi että ystävät, tuttavat, sukulaiset, lasten tutut koulut ja peräti toisen vanhemman työpaikka ovat siellä Hämeenlinnassa/Kouvolassa? Vastaavatko tilastot tähän kysymykseen? En tiedä, siksi kysyn.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 09:33:40
Ai niin joo. Helsinki on täynnä kivasti viihtyviä lapsiperheitä. Ei se vain mene noin.
En tiedä onko mistään kaupungista olemassa niin paksuja stereotypioita kun Helsingistä, ja vieläpä ihmisillä jotka ovat mahdollisesti vuosikausia asuneet kaupunkialueella. Yleisin tuntuu että ensin on keskusta (rautatientori) ja sitten on lähiöt (kontula) ja kaikki on samanalaista.Tosiassahan esimerkiksi moni helsingin parhaiten tienaavista asuinalueista ovat juuri sielä pahamaineisessa itä-helsingissä, varsinkin laajasalossa ja kulosaaressa ja näiden lähialueilla.
Quote from: vilach on 15.04.2013, 01:18:49
Mitä tarkoittaa sana jugend?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jugend
Eli art nouveau. Uusklassismin ja 20-luvun klassismin ohella yks merkittävin tyylisuunta mitä Helsingin vanha rakennuskanta edustaa.
Quote from: msm on 15.04.2013, 02:59:10
Helsingin seutu on eri asia kuin Helsinki.
Esimerkiksi Nokia joutui lopettamaan Helsingin toimipisteen, koska Helsingissä oli liian kallista. Jo Espoossa oli halvempaa...
Turhaa saivartelua. Sivulla on myös kartta missä valta osa seudun yrityksistä sijaitsee.. vinkki, se ei ole keilaniemi
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 11:26:07
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 09:33:40
Ai niin joo. Helsinki on täynnä kivasti viihtyviä lapsiperheitä. Ei se vain mene noin.
En tiedä onko mistään kaupungista olemassa niin paksuja stereotypioita kun Helsingistä, ja vieläpä ihmisillä jotka ovat mahdollisesti vuosikausia asuneet kaupunkialueella. Yleisin tuntuu että ensin on keskusta (rautatientori) ja sitten on lähiöt (kontula) ja kaikki on samanalaista.Tosiassahan esimerkiksi moni helsingin parhaiten tienaavista asuinalueista ovat juuri sielä pahamaineisessa itä-helsingissä, varsinkin laajasalossa ja kulosaaressa ja näiden lähialueilla.
Kyllä vain. Marjaniemi.
Että pelkosektori muuttaa Kirkkonummelle tehtailemaan valituksia kun lapsen yläkoulu onkin Kirkkonummi Cityssä, missä on puliukkoja ja neekereitä (aito keissi) ei oikeastaan kerro yhtään mitään siitä millaista Helsingissä on.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 09:33:40
Ai niin joo. Helsinki on täynnä kivasti viihtyviä lapsiperheitä. Ei se vain mene noin.
Onko? Itse tunnen n. 50 lapsiperhettä. Näistä Kaikki ovat joko muuttaneet pois Helsingistä ja nekin viimeiset jotka vielä sinnittelee harkitsevat vakavasti. Yhdeltäkään Helsingissä asuvalta lapsiperheeltä en ole kuullut koskaan mitään kehuja, että onpa lapsiystävällinen kaupunki ja asuinalue.
Vastaavasti yksikään tuntemani muualla asuva lapsiperhe ei harkitse muuttoa Helsinkiin. Itseasiassa ei harkitse muuttoa enää edes Espooseen joka on pääkaupunkiseudulle melkoisen huono signaali.
Väitän, että suurin osa lapsiperheistä asuu pääkaupunkiseudulla olosuhteissa jotka ovat ainoastaan pakonsanelemia. Niihin on vain sopeuduttava jos meinaa töitä tehdä. Mutta kaikkea muuta kuin optimaaliset ne olosuhteet ovat. Ei siis enää edes Helsingissä vaan Espoossa ja Vantaalla myös.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 11:14:28
Entäpä jos ne lapsiperheet eivät halua muuttaa Helsinkiin? Vaikkapa siksi että ystävät, tuttavat, sukulaiset, lasten tutut koulut ja peräti toisen vanhemman työpaikka ovat siellä Hämeenlinnassa/Kouvolassa? Vastaavatko tilastot tähän kysymykseen? En tiedä, siksi kysyn.
Hyvä kysmys. Varmasti on näinkin. Mutta silloinhan pitää entistä suurempaan ääneen kysyä, että miksi ne työpaikat pitää sitten keskittää kaikki Helsingin ytimeen? Niitä sinkkuja vartenko?
Mielestäni helsinkiläisillä ei ole yhtään mitään syytä valittaa, että pendelöijät aiheuttaa ruuhkaa kaduillaan. Itse ovat koko sopan keittäneet. Ei ne pendelöijät huvikseen ja tahallisesti muiden kiusana siellä liiku.
Quote from: jka on 15.04.2013, 12:16:59
Onko? Itse tunnen n. 50 lapsiperhettä. Näistä Kaikki ovat joko muuttaneet pois Helsingistä ja nekin viimeiset jotka vielä sinnittelee harkitsevat vakavasti. Yhdeltäkään Helsingissä asuvalta lapsiperheeltä en ole kuullut koskaan mitään kehuja, että onpa lapsiystävällinen kaupunki ja asuinalue.
Vastaavasti yksikään tuntemani muualla asuva lapsiperhe ei harkitse muuttoa Helsinkiin. Itseasiassa ei harkitse muuttoa enää edes Espooseen joka on pääkaupunkiseudulle melkoisen huono signaali.
Minä tunnen ja itse en tunne, melkoista itseensä yleistämistä. Tässä lehtijuttu joidenkin vuosien takaa
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+keskustassa+asuu++odotettua+enemm%C3%A4n+lapsiperheit%C3%A4/HS20080609SI1KA01d5p
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 12:42:37
Quote from: jka on 15.04.2013, 12:16:59
Onko? Itse tunnen n. 50 lapsiperhettä. Näistä Kaikki ovat joko muuttaneet pois Helsingistä ja nekin viimeiset jotka vielä sinnittelee harkitsevat vakavasti. Yhdeltäkään Helsingissä asuvalta lapsiperheeltä en ole kuullut koskaan mitään kehuja, että onpa lapsiystävällinen kaupunki ja asuinalue.
Vastaavasti yksikään tuntemani muualla asuva lapsiperhe ei harkitse muuttoa Helsinkiin. Itseasiassa ei harkitse muuttoa enää edes Espooseen joka on pääkaupunkiseudulle melkoisen huono signaali.
Minä tunnen ja itse en tunne, melkoista itseensä yleistämistä. Tässä lehtijuttu joidenkin vuosien takaa
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+keskustassa+asuu++odotettua+enemm%C3%A4n+lapsiperheit%C3%A4/HS20080609SI1KA01d5p
Missä kohtaa tuossa jutussa sanottiin, että lapsiperheet viihtyvät ja ovat tyytyväisiä olosuhteisiin?
On, se on niin, ja minä tunne aika pirusti lapsiperheitä, jotka nimenomaan tahtovat olla Helsingissä.
Mitä kantakaupunkiasumiseen tulee, se on iso taloudellinen uhraus verrattuna asumiseen missä tahansa muualla. Se, että jengi jää skidien kanssa kaupunkiin kertoo siitä, että on tehty päätös jäädä sinne. Yksinkertaisella pienellä liikkeellä voisi asumiskulut puolittaa tai neliöt tuplata ja jos sitä muuvia ei tee, siihen on syynsä.
Quote from: jka on 15.04.2013, 12:16:59
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 09:33:40
Ai niin joo. Helsinki on täynnä kivasti viihtyviä lapsiperheitä. Ei se vain mene noin.
Onko? Itse tunnen n. 50 lapsiperhettä. Näistä Kaikki ovat joko muuttaneet pois Helsingistä ja nekin viimeiset jotka vielä sinnittelee harkitsevat vakavasti. Yhdeltäkään Helsingissä asuvalta lapsiperheeltä en ole kuullut koskaan mitään kehuja, että onpa lapsiystävällinen kaupunki ja asuinalue.
Vastaavasti yksikään tuntemani muualla asuva lapsiperhe ei harkitse muuttoa Helsinkiin. Itseasiassa ei harkitse muuttoa enää edes Espooseen joka on pääkaupunkiseudulle melkoisen huono signaali.
Väitän, että suurin osa lapsiperheistä asuu pääkaupunkiseudulla olosuhteissa jotka ovat ainoastaan pakonsanelemia. Niihin on vain sopeuduttava jos meinaa töitä tehdä. Mutta kaikkea muuta kuin optimaaliset ne olosuhteet ovat. Ei siis enää edes Helsingissä vaan Espoossa ja Vantaalla myös.
mulla täysin sama havainto.
Helsingissä asuvat ja Helsinkiä kehuvat ovat harvassa. Ne jotka kehuvat ovat sinkkuja ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja/tai vihreiden jäseniä.
Quote from: jka on 15.04.2013, 12:53:47
Missä kohtaa tuossa jutussa sanottiin, että lapsiperheet viihtyvät ja ovat tyytyväisiä olosuhteisiin?
Koska sinunkin kuvauksesi oli muoto, en tunne ja tunnen. Niin saanen vastata samoin, itsellä on paljonkin ystäviä jotka asuvat kantakaupungissa ja joilla on lapsia. Varsin tavallista varsinkin ikäluokassani eli 30 vuoden molemmin puolin. Ei se on mikään ongelma, varsinkaan jos lapset ovat vielä pieniä.
Moni kuvittelee että pieni lapsi tarvitsee esimerkiksi oman huoneen, mutta jokainen vanhempi tietää että mikään ei ole niin hankalaa kuin saada lapsi pysymään leikkeineen huoneessaan. Lapsi tulee aina samaan tilaan kuin vanhemmatkin, riippumatta montako neliötä talossa on.
Pointti on että sinä olet varmaan tosi onnellinen sielä jossain, mutta älä yleistä itseäsi miksikään yleiseksi ihanteeksi.
QuoteHelsingissä asuvat ja Helsinkiä kehuvat ovat harvassa. Ne jotka kehuvat ovat sinkkuja ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja/tai vihreiden jäseniä.
Nyt tulee niin pahaa läppää että huh huh.
Mikäs siinä jos pelkomaalaiset tahtovat mennä jonnekin skutsin keskelle piiloon ettei vain kävisi mitään, mutta mitään kovin laajaa todellisuutta toi nyt vain ei kuvaa.
Mun kokemukseni mukaan taas on niin, että neliöiden perässä perämetsäkuuseen muuttaneet melkein kaikki haikailevat takaisin ja toivovat, että vittu kun ei tarvitsisi koskaan edes kuulla enää koko Lohjasta.
Quote from: jka on 15.04.2013, 12:16:59
Onko? Itse tunnen n. 50 lapsiperhettä. Näistä Kaikki ovat joko muuttaneet pois Helsingistä ja nekin viimeiset jotka vielä sinnittelee harkitsevat vakavasti. Yhdeltäkään Helsingissä asuvalta lapsiperheeltä en ole kuullut koskaan mitään kehuja, että onpa lapsiystävällinen kaupunki ja asuinalue.
Omalla asuinalueellani ihmiset ovat valmiita maksamaan vanhasta kerrostaloasunnosta (3 huonetta tai enemmän) tyypillisesti välillä 4000-5000€/m2. Kaupungilla on ongelma, kun pitäisi saada pystyyn uusia päiväkoteja ja koululuokkia vanhojen loppuessa kesken.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 13:26:45
Mun kokemukseni mukaan taas on niin, että neliöiden perässä perämetsäkuuseen muuttaneet melkein kaikki haikailevat takaisin ja toivovat, että vittu kun ei tarvitsisi koskaan edes kuulla enää koko Lohjasta.
Kyllä, joskus olen kuullut käytettävän noista nimitystä avioeroloukku. Eli kun nuoripari muuttaa jonnekkin kehyskuntiin "vain" 45 minuutin matkan päähän Helsingistä ja alkaa esimerkiksi rakentaa taloa sinne. Isä käy päivät töissä ja äiti mökkiintyy lasten kanssa sinne kun käytännössä kukaan ei käy, eikä ole mahdollisuutta itsekkään lähteä Helsinkiin esimerkiksi kavereita moikkaamaan.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 13:19:16
Pointti on että sinä olet varmaan tosi onnellinen sielä jossain, mutta älä yleistä itseäsi miksikään yleiseksi ihanteeksi.
Huomautan tähän väliin, että minä olen melkein ainoa joka on tähänkin keskusteluun yrittänyt tuoda tilastollisia faktoja.
Tilastollinen fakta on, että 85% Kirkkonummelta Helsinkiin pendelöijistä on perheellisiä. Miksi ihmessä he ovat Kirkkonummelle muuttaneet jos Helsinki olisi näille parempi vaihtoehto? En todellakaan ole mielipiteineni yksin katsoo asiaa mistä tilastosta tahansa.
Olisko mitään ettei rahat riitä? Helsingin varsinaiselle kaupunkialueelle on niin kova tunku, että kaikki eivät mahdu vaikka mikä olisi ja sitten ruvetaan katsomaan kuka tahtoo eniten.
Lisäys: 400-500 tonnin budjetilla pääsee valkkaamaan jo varsin vapaasti. Yleensä sen hintaiset asunnot Helsingissä eivät jää tyhjilleen.
Quote from: jka on 15.04.2013, 13:35:41
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 13:19:16
Pointti on että sinä olet varmaan tosi onnellinen sielä jossain, mutta älä yleistä itseäsi miksikään yleiseksi ihanteeksi.
Huomautan tähän väliin, että minä olen melkein ainoa joka on tähänkin keskusteluun yrittänyt tuoda tilastollisia faktoja.
Tilastollinen fakta on, että 85% Kirkkonummelta Helsinkiin pendelöijistä on perheellisiä. Miksi ihmessä he ovat Kirkkonummelle muuttaneet jos Helsinki olisi näille parempi vaihtoehto? En todellakaan ole mielipiteineni yksin katsoo asiaa mistä tilastosta tahansa.
Minusta tuota tilastoa voi lukea kahdella tavoin. Itse lukisin sitä ennemminkin niin, että Helsingissä töissä käyville sinkuille Kirkkonummi on pitkän etäisyytensä Helsingistä vuoksi niin perseestä, että he ovat sieltä muuttaneet jonnekin lähemmäs Helsinkiä, koska heillä on siihen varaa (ennen kaikkea siksi, etteivät tarvitse suurta asuntoa). Perheellisillä tähän ei ole mahdollisuutta, koska rahat eivät riitä riittävän isoon asuntoon Helsingissä. Tilasto ei siis minusta ennemminkin kertoo siitä, kenelle Helsingissä työssäkävijöistä Kirkkonummi on vähiten huono vaihtoehto.
Jos pitää oikeasti vertailla sitä, missä lapsiperhe haluaa asuaa, niin tämä näkyy minusta siinä, minkä hintaisia perheasunnot missäkin ovat. Mitä kalliimpia ne ovat, sitä enemmän niistä on kysyntää suhteessa tarjontaan, mikä viittaa siihen, että niissä asuminen on hyvin haluttua. Itse väittäisin, että pääosalla Helsingistä pois muuttaneista perheistä syy on ollut se, että sillä tavoin säästää pirusti rahaa asumiskuluissa, eikä niinkään, että Helsinki olisi huono asuinalue. Jos Helsinki olisi absoluuttisesti mitatusti huonompi asuinalue kuin vaikkapa Kirkkonummi, mikä ihme selittää sen, että Helsingissä asunnosta joutuu pulittamaa enemmän? Jotta sinun väitteesi voisi päteä, pitäisi Helsingissä asuvien lapsiperheiden olla idiootteja, koska maksavat asumisestaan enemmän kuin Kirkkonummella, mutta saavat itseään huonommin tyydyttävän tilanteen.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 13:38:37
Olisko mitään ettei rahat riitä? Helsingin varsinaiselle kaupunkialueelle on niin kova tunku, että kaikki eivät mahdu vaikka mikä olisi ja sitten ruvetaan katsomaan kuka tahtoo eniten.
Tuossa edellä olleessa linkissä 200-asuinaluetta-tanne-hyvatuloiset-haluavat (http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/04/02/200-asuinaluetta-tanne-hyvatuloiset-haluavat/20114536/310)
Eri asuinalueiden keskitulot
02450 Sundsberg, Kirkkonummi 44 896
02420 Jorvas, Kirkkonummi 39 742
02440 Luoma, Kirkkonummi 38 595
vs.
00160 Katajanokka 40 391
00170 Kruununhaka 39 319
00260 Keski-Töölö 39 141
00100 Helsinki Keskusta 37 943
Menee siis tässäkin tapauksessa juuri toisinpäin. Kirkkonummelle muuttavilla olisi enemmän varaa valita asuinalueensa vaikka Helsingin keskustasta jos niin vain haluaisivat. Mutta kun eivät halua.
Mikäs siinä. Siellähän heidän on kiva olla Sundbergissa iloisten saappaanheittäjien kylässä suojassa pahalta maailmalta, kun ainoa ongelma on, että hippi tahallaan tukkii tien aamuin ja illoin.
Kyllä mä ihan ongelmitta uskon, että kaupunkiasuminen ei ole ollenkaan kaikkien mielestä kova juttu. Vielä kun saisi toisen puolen porukasta uskomaan, että muutamille se on täsmälleen sitä, mitä olla pitää.
Ai niin muuten. Sundsberghan on itse asiassa hyvin kaupunkimaista asumista, ainoastaan pikku-sellaista. Semmoistakin on kuultu että Landbohon ei haluttu kauppaa kun se tuo mukanaan häiriöitä.
Quote from: sr on 15.04.2013, 14:01:35
Minusta tuota tilastoa voi lukea kahdella tavoin. Itse lukisin sitä ennemminkin niin, että Helsingissä töissä käyville sinkuille Kirkkonummi on pitkän etäisyytensä Helsingistä vuoksi niin perseestä, että he ovat sieltä muuttaneet jonnekin lähemmäs Helsinkiä, koska heillä on siihen varaa (ennen kaikkea siksi, etteivät tarvitse suurta asuntoa). Perheellisillä tähän ei ole mahdollisuutta, koska rahat eivät riitä riittävän isoon asuntoon Helsingissä. Tilasto ei siis minusta ennemminkin kertoo siitä, kenelle Helsingissä työssäkävijöistä Kirkkonummi on vähiten huono vaihtoehto.
Taas väärin. Siinä itsesi linkkaamassa tilastossa sanotaan suoraan, että esim. Kirkkonummelle muuttavilla on suuremmat keskimääräiset tulot kuin Helsingin keskustassa asuvilla. Tämä pätee niin sinkkuihin kuin myös perhellisiin. Kahdella kirkkonummelaisella perheen vanhemmalla on suuremmat tulot kuin kahdella helsinkäläisellä.
Samoin edellä jo selvitettiin, että mitä pienempi asunto sitä kalliimpi neliöhinta. Eli sinkut maksavat suhteellisesti korkeampaa hintaa asunnostaan kuin suuremmat perheet. Eli perhellisellä ei ole minkäänlaista ylimääräistä rahallista insentiiviä valita Kirkkonummi Helsingin sijaan mitä sinkullakaan ei olisi. Enneminkin päinvastoin. Se mistä Kirkkonummella maksetaan on siis todellakin jotain muuta mistä sinkku maksaa Helsingin keskustassa.
Quote from: jka on 15.04.2013, 14:03:02
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 13:38:37
Olisko mitään ettei rahat riitä? Helsingin varsinaiselle kaupunkialueelle on niin kova tunku, että kaikki eivät mahdu vaikka mikä olisi ja sitten ruvetaan katsomaan kuka tahtoo eniten.
Tuossa edellä olleessa linkissä 200-asuinaluetta-tanne-hyvatuloiset-haluavat (http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/04/02/200-asuinaluetta-tanne-hyvatuloiset-haluavat/20114536/310)
Eri asuinalueiden keskitulot
02450 Sundsberg, Kirkkonummi 44 896
02420 Jorvas, Kirkkonummi 39 742
02440 Luoma, Kirkkonummi 38 595
vs.
00160 Katajanokka 40 391
00170 Kruununhaka 39 319
00260 Keski-Töölö 39 141
00100 Helsinki Keskusta 37 943
Menee siis tässäkin tapauksessa juuri toisinpäin. Kirkkonummelle muuttavilla olisi enemmän varaa valita asuinalueensa vaikka Helsingin keskustasta jos niin vain haluaisivat. Mutta kun eivät halua.
Huomaan että tiputit listasta kantakaupungin osia, oliko se tarkoitus?
00290 Meilahden sairaala-alue 51 534
00130 Kaartinkaupunki 47 368
00140 Kaivopuisto 47 215
00120 Punavuori 40 685
Melkoisen hommaforum-tyyppistä tilastojen tulkintaa ;)
Quote from: vilach on 14.04.2013, 23:58:59
Minä piirsin ympyrän, jonka keksipiste on noin suurhelsingin maantieteellisesssä keskipisteessä ja halkaisija 13.5 km. Sen sisällä pitää kieltää kaavoittaa omakotitaloja. Sen ulkopuolelle voi kaavoittaa miten paljon vaan. Ensimmäisillä 2 ulkoisella kilometrillä, eli kilometristä 13.5 kilometriin 15.5 keskipisteestä pitää kaavoittaa omakotitaloja sillä ehdolla, että esim. 30 vuoden päästä ne voi pakkolunastaa edullisesti ilman valitusoikeutta, jos käy niin, että maa kerrostaloille loppuu. Näin taataan edulliset kerrostaloasunnot hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
Laskitko lainkaan, paljonko tuon sisään mahtuu kerrostalotilaa? Oma veikkaus lonkalta on, että tuolle alalle tiiviisti (sillä sinun 1:2 suhteellasi) kerrostaloja rakentaen tuohon fantasiakaupunkiisi mahtuisi koko Suomen väestö. En oikein näe järkeä näin tiukalla säännöksellä. Seuraus tuosta olisi se, että olisi tuo tiivis keskusta (jota ei koskaan rakennettaisi lähellekään täyteen kerrostaloja), sitten rinki ei mitään (koska sinne ei saisi rakentaa pientaloja, eikä ketään kiinnostaisi sinne rakentaa kerrostalojakaan, koska niitä olisi jo ihan tarpeeksi) ja sen ulkopuolella sitten rinki pientaloja.
En myöskään täysin ymmärrä, miksi puhut vain kerrostaloista ja omakotitaloista, kun siitä välistä löytyy rivi- ja paritaloja, joissa saavutetaan joitain omakotitalon etuja (etenkin se, että on oma takapiha), mutta toisaalta saadaan omakotitaloja tiiviimpi rakennuskanta. Esim. Suur-Lontoo sisältää huomattavasti vähemmän "neukkukuutioita" kuin Helsinki, mutta silti siellä asumistiheys on Helsinkiä (saati pääkaupunkiseutua) suurempi johtuen ennen kaikkea siitä, että pientalot on rakennettu hyvin tiiviisti. En väitä, että Lontoon lähes pelkästään pientaloihin nojaava malli on se paras, mutta minusta pien- ja kerrostaloja voi rakentaa sopivasti sekaisin niin, että jokaiselta asuinalueelta löytyy sopivia asuntoja niin sinkuille (jotka yleensä suosivat kerrostaloasuntoja) kuin perheillekin (jotka yleensä tykkäävät pientaloista) säilyttäen silti suht tiheä asumistiheys.
No prioriteetithan on kuitenkin ihan henkilökohtaiset ja elämänvaiheesta kiinni. Perheellisenä asuisin joka tapauksessa kehänelosen varrella, oli minulla sitten varaa 200k€ tai 500k€ taloon. Vastaavasti sinkkuna asuisin joka tapauksessa mahdollisimman lähellä kaupunkia, oli minulla sitten varaa 200k€ tai 500k€ taloon.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 14:13:00
Huomaan että tiputit listasta kantakaupungin osia, oliko se tarkoitus?
00290 Meilahden sairaala-alue 51 534
00130 Kaartinkaupunki 47 368
00140 Kaivopuisto 47 215
00120 Punavuori 40 685
Melkoisen hommaforum-tyyppistä tilastojen tulkintaa ;)
Ja mielestäsi tuo muuttaa sanomassani oleellisesti mitä? Hyväksytään pöytäkirjoihin minun puoleastani merkintä, että Sundsbergiin muuttavalla on melkein yhtä suuret tulot kuin Kaivopuistossakin.
Jos otetaan kirkkomummen, ja koko kehyskuuntien vaurain alue.
02450 Sundsberg, Kirkkonummi 44 896
Niin sen edellä on helsingissä
00340 Kuusisaari-Lehtisaari 56 454
00290 Meilahden sairaala-alue 51 534
00130 Kaartinkaupunki 47 368
00830 Tammisalo 47 302
00140 Kaivopuisto 47 215
00590 Kaitalahti 45 993
ja Espoossa
02160 Westend 60 671
02380 Suvisaaristo 48 677
02700 Suur-Kauniainen 47 648
02240 Friisilä 47 088
02170 Haukilahti 46 504
Että semmosta tänään.
Quote from: jka on 15.04.2013, 14:17:57
Ja mielestäsi tuo muuttaa sanomassani oleellisesti mitä? Hyväksytään pöytäkirjoihin minun puoleastani merkintä, että Sundsbergiin muuttavalla on melkein yhtä suuret tulot kuin Kaivopuistossakin.
Ei hyväksytä. ME emme ota vertailuryhmän parasta esimerkkiä ja vertaa sitä yhteen esimerkkiin verokkiryhmässä ja kuittaa useiden tuhansien eroa sanalla melkein. Tämä on sitä tilastojen raiskaamista tämä
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 14:18:12
Jos otetaan kirkkomummen, ja koko kehyskuuntien vaurain alue.
02450 Sundsberg, Kirkkonummi 44 896
Niin sen edellä on helsingissä
00340 Kuusisaari-Lehtisaari 56 454
00290 Meilahden sairaala-alue 51 534
00130 Kaartinkaupunki 47 368
00830 Tammisalo 47 302
00140 Kaivopuisto 47 215
00590 Kaitalahti 45 993
ja Espoossa
02160 Westend 60 671
02380 Suvisaaristo 48 677
02700 Suur-Kauniainen 47 648
02240 Friisilä 47 088
02170 Haukilahti 46 504
Että semmosta tänään.
Hohoijaa. Oli puhe kantakaupungista ja sinä alat repimään jotain West-Endiä tähän. Pointti on edelleen, että se valitseeko asuinpaikakseen Kirkkonummen tai Helsingin ei ole kiinni tulotasosta. Sundsbergin tulotasolla voi ihan hyvin asua Helsingissä jos ei ihan kallimpia alueita oteta mukaan.
Quote from: jka on 15.04.2013, 14:22:57
Hohoijaa. Oli puhe kantakaupungista ja sinä alat repimään jotain West-Endiä tähän. Pointti on edelleen, että se valitseeko asuinpaikakseen Kirkkonummen tai Helsingin ei ole kiinni tulotasosta. Sundsbergin tulotasolla voi ihan hyvin asua Helsingissä jos ei ihan kallimpia alueita oteta mukaan.
Mites Veikkola, Porkkala, Kantvik, Lapinkylä...
Sundsbergissä asuu muuten 1027 henkeä Kirkkonummen 37 628.. Että sillälailla. Mitä jos vain söisit hattus ja oisit hiljaa tästä kun ei tosta mitään tuu.
edit: jaa, tuoreimman tilaston mukaan 1420. On niillä fyrkat kunnossa sielä kirkkonummella. ;)
Lähteet: Wikipedia ja http://www.sundsberg.net/ajankohtaista.html?id=189
Toki Sundsbergiin riittävillä rahoilla on mahdollisuus valita myös Helsingin kantakaupunki. Kummassakaan ei paljon ole kämppiä tyhjänä.
Noin muuten urban sprawlin, kuten termi kuuluu, itse puhun haulikkokaavoittamisesta, ongelma näkyy parhaiten tällä hetkellä Itäkeskuksessa, jossa ollaan risteystä pistämässä uusiksi. Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.
Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 14:26:58
Mites Veikkola, Porkkala, Kantvik, Lapinkylä...
Sundsbergissä asuu muuten 1027 henkeä Kirkkonummen 37 628.. Että sillälailla. Mitä jos vain söisit hattus ja oisit hiljaa tästä kun ei tosta mitään tuu.
edit: jaa, tuoreimman tilaston mukaan 1420. On niillä fyrkat kunnossa sielä kirkkonummella. ;)
Lähteet: Wikipedia ja http://www.sundsberg.net/ajankohtaista.html?id=189
02520 Lapinkylä, Kirkkonummi 32 527
vs.
00150 Eira 37 093
Huom. Tuossa on nyt sitten vasta Helsingin 20. "kallein" asuinalue. Mutta kun otetaan mukaan Lapinkylä niin silloin on mukana todellakin koko Kirkkonummi. Eli ala kaivamaan koko Helsingin tilastoja myös jos meinaat jatkaa tätä keskustelua.
Koko Kirkkonummen keskitulo oli vuonna 2010 33.985 euroa kun koko Helsingin keskitulo oli 29.954 euroa. Eli kylmä fakta on, että helsinkiläiset ovat persaukista porukkaa verrattuna kirkkonummelaisiin.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 14:29:55
Toki Sundsbergiin riittävillä rahoilla on mahdollisuus valita myös Helsingin kantakaupunki. Kummassakaan ei paljon ole kämppiä tyhjänä.
Pointti ei muutu vaikka otetaan koko Helsinki ja koko Kirkkonummi. Kämppiä löytyy tällöin molemmista pilvin pimein ja tulotasot ovat edelleen Kirkkonummen eduksi.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 14:29:55
Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.
Niin no, minä olen koko ajan ollut sitä mieltä, että olisi niin kansantaloudellisesti kuin helsinkiläisten itsensä kannalta järkevää alkaa purkaa julkisin varoin Helsinkiin luotuja työpaikkoja pois Helsingistä. Yritystalouteen ei julkishallinnollisin päätöksin voi puuttua, mutta ne tulevat perässä, kun pääkaupunkistatusta aletaan madaltaa.
Emme voi pakottaa ihmisiä asumaan Helsingissä, mikäli ei sitten aleta toteuttaa jotain suunnitelmataloutta. Joten vaihtoehdoksi jää niiden työpaikkojen paikan vaihtaminen.
Melkoista elämäntapojen välistä jankkausta tuntuu tulevan tästäkin ketjusta, ja yritetään taas rahallisesti arvottaa kaikkia ihmisten valintoja. :roll:
Kirkkonummella on varmasti kivaa niiden mielestä ketkä siellä haluavat asua, ja sama pätenee Helsinkiin ja helsinkiläisiin. Kummallakin joukolla on takuulla omat syynsä ja perustelunsa valintoihinsa.
Olen kovasti samaa mieltä edellisen kanssa. Kirkkonummi on varmasti hyvä paikka niille, jotka siellä viihtyvät.
Mullahan itselläni on lähinnä sellainen teesi, että Helsinkiin pitäisi rakentaa lisää oikeaa kaupunkia, koska sitä on liian vähän.
QuoteKoko Kirkkonummen keskitulo oli vuonna 2010 33.985 euroa kun koko Helsingin keskitulo oli 29.954 euroa. Eli kylmä fakta on, että helsinkiläiset ovat persaukista porukkaa verrattuna kirkkonummelaisiin.
Määritteleekö tulotaso tässä nyt yleistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä asuinalueeseen, vai mikä pointti tässä oli?
Jos tilastoja tahtoisi ruveta rallattelemaan, minä ainakin ensimmäiseksi poistaisin kummastakin alaviidenneksen ja katsoisin sitten. Se on selvä juttu nimittäin, että Helsingissä on kaiken muun väen ohella pirun iso pummien ja persaukisten porukka.
Lisäksi siihen nähden miten aktiivisesti olen osallistunut on oikeastaan aika outoa että minäkään en enää tajua mistä tässä puhutaan. Kyllä, jokin osa Helsingissä työssäkäyvistä paremmin toimeentulevista on päättänyt muuttaa Kirkkonummelle kuka mistäkin syystä. Ei, Helsinki ei edelleenkään ole lapsiperheillekään yhtään hassumpi mesta asua.
Quote from: no future on 15.04.2013, 15:08:29
QuoteKoko Kirkkonummen keskitulo oli vuonna 2010 33.985 euroa kun koko Helsingin keskitulo oli 29.954 euroa. Eli kylmä fakta on, että helsinkiläiset ovat persaukista porukkaa verrattuna kirkkonummelaisiin.
Määritteleekö tulotaso tässä nyt yleistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä asuinalueeseen, vai mikä pointti tässä oli?
Jos luet taaksepäin niin minä kritisoin sitä virheellistä oletusta, että kehyskuntiin muuttaa ne joilla ei ole varaa asua Helsingissä. Asiahan on juuri päinvastoin. Jos jotkut Kuusisaaren superrikkaat jätetään pois laskuista niin ne joilla on tämän jälkeen varaa muuttavat juuri muualle, eikä Helsinkiin.
Quote from: jka on 15.04.2013, 14:10:56
Taas väärin. Siinä itsesi linkkaamassa tilastossa sanotaan suoraan, että esim. Kirkkonummelle muuttavilla on suuremmat keskimääräiset tulot kuin Helsingin keskustassa asuvilla. Tämä pätee niin sinkkuihin kuin myös perhellisiin. Kahdella kirkkonummelaisella perheen vanhemmalla on suuremmat tulot kuin kahdella helsinkäläisellä.
Ensinnäkään en käsittääkseni oli linkannut mitään tilastoa tänne, joten en tiedä, mihin nyt oikein viittaat.
Toiseksi, jos nyt viittaat tilastoon, jota itse olet teksteissäsi lainannut, niin toiset kirjoittajat näyttivät huomanneen, että sinä olit valheellisesti jättänyt joitain Helsingin kalleimpia asuinalueita siinä tarkastelun ulkopuolelle koittaessasi osoittaa, että tulotaso Kirkkonummella olisi parempi kuin Helsingissä.
Kolmanneksi, suuremmat keskimääräiset tulot Kirkkonummella kuin Helsingissä eivät edes kertoisi vielä yhtään mitään siihen liittyen, mistä minä kirjoitin. Syitä tulojen eroavaisuuksiin on lukuisia (tärkeimpänä erilainen demografia). Vähimmillään pitäisi siis vertailla perheellisten tuloja Helsingissä ja Kirkkonummella (ja todennäköisesti vielä siivota tilastoista tulottomat eli muiden verorahoilla elävät, koska heihin ei tietenkään asumisen kalleus samalla tavoin vaikuta kuin niihin, jotka maksavat itse asumisensa).
Mutta edes tuo vertailu ei kertoisi koko totuutta. Ihan hyvin suht hyvätuloinen voi muuttaa Kirkkonummelle saadakseen itselleen 200 neliön omakotitalon hinnalla, jolla saisi ehkä 100 neliön paritalon Helsingissä. Tämä ei tarkoita sitä, että jos hän saisi 200 neliön omakotitalon Helsingissä, hän ei myös sitä ottaisi ennemmin kuin sitä Kirkkonummen taloa.
Quote
Samoin edellä jo selvitettiin, että mitä pienempi asunto sitä kalliimpi neliöhinta. Eli sinkut maksavat suhteellisesti korkeampaa hintaa asunnostaan kuin suuremmat perheet. Eli perhellisellä ei ole minkäänlaista ylimääräistä rahallista insentiiviä valita Kirkkonummi Helsingin sijaan mitä sinkullakaan ei olisi. Enneminkin päinvastoin. Se mistä Kirkkonummella maksetaan on siis todellakin jotain muuta mistä sinkku maksaa Helsingin keskustassa.
Pointti olikin siinä, että sinkuilla on varaa kalliimmista neliöhinnoista huolimatta maksaa se, koska kokonaishinta on silti alempi. Toiseksi sinkku kärsii kaukana Helsingistä asuessa todennäköisesti etäisyydestä enemmän kuin perheellinen.
Oma pointtini oli, että asuminen kantakaupungissa on sen verran suuri rahallinen panostus, että se tehdään tahallaan. Kulut saa puolitettua tai neliöt tuplattua vain muuttamalla puolen tunnin matkan päähän ja jos sitä ei tee, se kertoo siitä että ei tahdo.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 15:14:14
Jos tilastoja tahtoisi ruveta rallattelemaan, minä ainakin ensimmäiseksi poistaisin kummastakin alaviidenneksen ja katsoisin sitten. Se on selvä juttu nimittäin, että Helsingissä on kaiken muun väen ohella pirun iso pummien ja persaukisten porukka.
Jos kiinnostaa niin mediaanitulot vuonna 2010:
Helsinki 24289
Espoo 28028
Vantaa 25893
Kauniainen 30117
Kirkkonummi 27624
Vihti 25343
Nurmijärvi 27066
Sipoo 26246
Quote from: jka on 15.04.2013, 15:21:49
Jos kiinnostaa niin mediaanitulot vuonna 2010:
Helsinki 24289
Espoo 28028
Vantaa 25893
Kauniainen 30117
Kirkkonummi 27624
Vihti 25343
Nurmijärvi 27066
Sipoo 26246
Quote from: jka on 15.04.2013, 15:21:49
Hohoijaa. Oli puhe kantakaupungista ja sinä alat repimään jotain West-Endiä tähän.
Sinulla nuo lähteiden otannat tuntuvat vaihtelevan ihan tarpeen mukaan?
Quote from: jka on 15.04.2013, 15:00:07
Koko Kirkkonummen keskitulo oli vuonna 2010 33.985 euroa kun koko Helsingin keskitulo oli 29.954 euroa. Eli kylmä fakta on, että helsinkiläiset ovat persaukista porukkaa verrattuna kirkkonummelaisiin.
Mitä tuo osoittaa yhtikäs mistään yhtikäs mitään? Onko Kirkkonummella yhtä suuri osa asukkaista opiskelijoita kuin on Helsingissä? Entä eläkeläisiä? Entä kuinka paljon Kirkkonummella on sosiaaliturvan varassa eläjiä (joihin ei tietenkään vaikuta asumisen kalleus juurikaan, mutta jotka painavat voimakkaasti alas keskimääräisiä bruttotuloja)?
Pointti on se, että jos puhutaan perheellisten itse asumisensa maksavien asuinpaikan valinnoista, on aika turha tuijottaa tuollaisiin keskiarvolukuihin.
Omasta mielestäni perheasuontojen neliöhinta kertoo paljon ennemmin siitä, miten kovasti perheelliset haluavat missäkin asua. Mitä kovempi hinta, sitä pienempään asuntoon ollaan valmiita tyytymään vain siksi, että saataisiin asua sillä alueella, jossa asunto sijaitsee. Ihmiset eivät noin yleisesti ole täysiä idiootteja. Jos he saavat rahalleen parempaa vastiketta paikassa A kuin paikassa B, he muuttavat joukoin paikkaan A siihen asti, kunnes hinta-laatusuhde on tasoittunut.
Yllättävän kova mediaanitulo Helsingissä, kun ottaa huomioon sekä opiskelijoiden että joutoväen sankat joukot.
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:17:26
Ensinnäkään en käsittääkseni oli linkannut mitään tilastoa tänne, joten en tiedä, mihin nyt oikein viittaat.
Sorry, meni nimimerkit sekaisin.
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:17:26
Mutta edes tuo vertailu ei kertoisi koko totuutta. Ihan hyvin suht hyvätuloinen voi muuttaa Kirkkonummelle saadakseen itselleen 200 neliön omakotitalon hinnalla, jolla saisi ehkä 100 neliön paritalon Helsingissä. Tämä ei tarkoita sitä, että jos hän saisi 200 neliön omakotitalon Helsingissä, hän ei myös sitä ottaisi ennemmin kuin sitä Kirkkonummen taloa.
Niin, tästä päästäänkin taas pitkästä aikaa aiheseen. Jos ja kun näin on niin sehän kertoo nimenomaan siitä, että Helsingissä ei ole tehty sellaista asuntopolitiikkaa joka täyttäisi näiden ihmisten tarpeet. Jos 200 neliön omakotitaloja olisi kaavoitettu samaan tahtiin kuin kehyskunnissa niin hintaero ei tietenkään olisi näin iso. (Ei se ole nytkään, mutta teoretisoidaan)
Quote from: jka on 15.04.2013, 15:14:33
Jos luet taaksepäin niin minä kritisoin sitä virheellistä oletusta, että kehyskuntiin muuttaa ne joilla ei ole varaa asua Helsingissä. Asiahan on juuri päinvastoin. Jos jotkut Kuusisaaren superrikkaat jätetään pois laskuista niin ne joilla on tämän jälkeen varaa muuttavat juuri muualle, eikä Helsinkiin.
Luet tilastojasi edelleen väärin. Ajatellaanpa sitä, että meillä on nuori sinkku, jonka tulot ovat 25 000 ja perheellinen, jonka tulot ovat 40 000. Edellinen tyytyy ihan mielellään 30 neliön yksiöön ja hänellä on se varaa hankkia halutulta alueelta, vaikka hänen tulonsa ovat alhaiset. Jälkimmäinen haluaa perheelleen vähintään 100 neliötä, eikä hänellä ole siihen varaa kalliilla alueella, vaikka hänen bruttotulonsa ovatkin korkeat. Seuraus on se, että sinkku asuu Helsingissä ja perheellinen Kirkkonummella ja Kirkkonummen keskimääräinen tulotaso on korkeampi. Tilanne on näin, vaikka kumpikin valitsisi ennemmin Helsingin asuinpaikakseen, jos raha ei olisi rajoittava tekijä.
Jos sen sijaan katsot perheasuntojen hintatietoja, näet suoraan sen, mitä perheelliset ovat oikeasti valmiita maksamaan mistäkin asunnosta ja siis kuinka haluttuja ne ovat perheellisten keskuudessa. Väitteeni on, että samanlaisesta asunnosta joutuu pulittamaan Helsingissä enemmän kuin Kirkkonummella, minkä seurauksena kahdesta perheestä se, jolla on alemmat tulot, joutuu muuttamaan Kirkkonummelle, kun taas korkeatuloisempi saa asua Helsingissä. Korkeatuloisempi voisi tietenkin valita sen Kirkkonummenkin asunnon, mutta siitä, että kahden samanlaisen asunnon hinta on korkeampi Helsingissä, näemme, että hän valitsee ennemmin Helsingin.
Quote from: jka on 15.04.2013, 15:33:35
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:17:26
Mutta edes tuo vertailu ei kertoisi koko totuutta. Ihan hyvin suht hyvätuloinen voi muuttaa Kirkkonummelle saadakseen itselleen 200 neliön omakotitalon hinnalla, jolla saisi ehkä 100 neliön paritalon Helsingissä. Tämä ei tarkoita sitä, että jos hän saisi 200 neliön omakotitalon Helsingissä, hän ei myös sitä ottaisi ennemmin kuin sitä Kirkkonummen taloa.
Niin, tästä päästäänkin taas pitkästä aikaa aiheseen. Jos ja kun näin on niin sehän kertoo nimenomaan siitä, että Helsingissä ei ole tehty sellaista asuntopolitiikkaa joka täyttäisi näiden ihmisten tarpeet. Jos 200 neliön omakotitaloja olisi kaavoitettu samaan tahtiin kuin kehyskunnissa niin hintaero ei tietenkään olisi näin iso. (Ei se ole nytkään, mutta teoretisoidaan)
Niin, mutta tämä on eri asia kuin se, että Helsinki ei olisi perheille haluttu asuinpaikka (joka käsittääkseni oli se sinun väitteesi). Helsinki on
haluttu asuinpaikka, mutta asuntoja ei heille ole vain rakennettu niin paljoa, että kaikilla halukkailla olisi varaa siellä asua, vaan osa on
joutunut muuttamaan kehyskuntiin.
Kyse on vähän samasta kuin siinä, että päättelisi siitä, että useammalla ihmisellä on Toyota kuin Ferrari, että Toyota on halutumpi auto, vaikka todellisuudessa moni Toyotan omistaja haluaisi ennemmin Ferrarin Toyotansa tilalle, muttei vain ole siihen varaa.
Väittäisin, että ne viittaamasi perheet, jotka ovat Helsingistä pois muuttaneet, eivät ole tehneet niin siksi, että Helsinki sinällään olisi huono asuinpaikka, vaan siksi, että se on niin haluttu asuinpaikka, että siellä samalla rahalla saa vähemmän kuin kehyskunnassa. Jos väitteesi onkin siis tämä, niin voimme minun puolestani lopettaa keskustelun todeten olevamme samaa mieltä asiasta. Jos ei, niin mikä se oikein on?
QuoteKoko Kirkkonummen keskitulo oli vuonna 2010 33.985 euroa kun koko Helsingin keskitulo oli 29.954 euroa. Eli kylmä fakta on, että helsinkiläiset ovat persaukista porukkaa verrattuna kirkkonummelaisiin.
Joo se suattaapi hyvinnii olla että Helsingin lukua painaa niin sosiaaliturvapaikanhakijat kuin opiskelijatkin.
Ref ylempää 200 neliön omakotitalot.
Ei Helsinki voi muuttua Vihdiksi vaikka miten yritettäisiin. Siinä häviää joka tapauksessa ja lisäksi pilaa kaupungin.
Helsingin pitäisi kaavoittaa lisää oikeaa kunnon kantakaupunkia. Siinä lajissa Helsinki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen ja sitä jengi Helsingiltä haluaa. Ei pitäisi olla mitään syytä miksi kaupunki tehtiin valmiiksi ennen sotaa ja sen jälkeen on voinut tehdä vain joko lähiöitä tai omakotialueita.
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:40:54
Luet tilastojasi edelleen väärin. Ajatellaanpa sitä, että meillä on nuori sinkku, jonka tulot ovat 25 000 ja perheellinen, jonka tulot ovat 40 000. Edellinen tyytyy ihan mielellään 30 neliön yksiöön ja hänellä on se varaa hankkia halutulta alueelta, vaikka hänen tulonsa ovat alhaiset. Jälkimmäinen haluaa perheelleen vähintään 100 neliötä, eikä hänellä ole siihen varaa kalliilla alueella, vaikka hänen bruttotulonsa ovatkin korkeat. Seuraus on se, että sinkku asuu Helsingissä ja perheellinen Kirkkonummella ja Kirkkonummen keskimääräinen tulotaso on korkeampi. Tilanne on näin, vaikka kumpikin valitsisi ennemmin Helsingin asuinpaikakseen, jos raha ei olisi rajoittava tekijä.
Puhutko nyt yhdestä "perheellisestä" vai kahdesta? Jos perheellinen haluaa parempaa elintasoa kuin sinkku nin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin kaksi maksajaa, joten itse lasken ainakin näin. Jos sinkkusi tienaa 25.000 niin laitetaan perheelliselle keskimäärin vanhempana 30.000, niin perheen yhteenlasketut tulot ovat 60.000 euroa. Yli tuplat sinkkuun. Kantakaupungista saat 30 neliön yksiön 200.000 eurolla ja 100 neliön kolmion samalta alueelta 500.000 eurolla. Eli yhteenlasketut asumiskustannukset on kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Niinkuin tuolla jossain edellä sanoin, niin ei sinkulla ja kahden elättäjän perheellä ole mitään oleellista eroa jos mitataan asumista pelkästään pinta-alan ja sen hinnan mukaan. Muttopäätös syntyy näin ollen jonkun muun perusteen mukaan.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:04:16
Ref ylempää 200 neliön omakotitalot.
Ei Helsinki voi muuttua Vihdiksi vaikka miten yritettäisiin. Siinä häviää joka tapauksessa ja lisäksi pilaa kaupungin.
Helsingin pitäisi kaavoittaa lisää oikeaa kunnon kantakaupunkia. Siinä lajissa Helsinki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen ja sitä jengi Helsingiltä haluaa. Ei pitäisi olla mitään syytä miksi kaupunki tehtiin valmiiksi ennen sotaa ja sen jälkeen on voinut tehdä vain joko lähiöitä tai omakotialueita.
Olen samaa mieltä. Kaupunki kaupunkina ja maaseutu maaseutuna. Molemmat ovat sellaisenaan viehättäviä ja se puoliväli mitä Suomi on rakennettu täyteen viimeiset 50 vuotta on enimmäkseen epäonnistunutta. Lähiöistä ihmisen näköisiä ja oloisia olivat vielä rintamamiestaloalueet. Sen jälkeen ei ole paljon säilyttämisen arvoista syntynyt.
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:50:47
Väittäisin, että ne viittaamasi perheet, jotka ovat Helsingistä pois muuttaneet, eivät ole tehneet niin siksi, että Helsinki sinällään olisi huono asuinpaikka, vaan siksi, että se on niin haluttu asuinpaikka, että siellä samalla rahalla saa vähemmän kuin kehyskunnassa. Jos väitteesi onkin siis tämä, niin voimme minun puolestani lopettaa keskustelun todeten olevamme samaa mieltä asiasta. Jos ei, niin mikä se oikein on?
No ainakin ne perheet joista itse puhuin ovat todellakin muuttaneet pois vain ja ainoastaan sen takia, että Helsinki on epämiellyttävä paikka lapsiperheen asua. Rahalla ei todellkaan haettu lisää neliötä vaan jotain ihan muuta.
Quote from: jka on 15.04.2013, 16:21:43
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:50:47
Väittäisin, että ne viittaamasi perheet, jotka ovat Helsingistä pois muuttaneet, eivät ole tehneet niin siksi, että Helsinki sinällään olisi huono asuinpaikka, vaan siksi, että se on niin haluttu asuinpaikka, että siellä samalla rahalla saa vähemmän kuin kehyskunnassa. Jos väitteesi onkin siis tämä, niin voimme minun puolestani lopettaa keskustelun todeten olevamme samaa mieltä asiasta. Jos ei, niin mikä se oikein on?
No ainakin ne perheet joista itse puhuin ovat todellakin muuttaneet pois vain ja ainoastaan sen takia, että Helsinki on epämiellyttävä paikka lapsiperheen asua. Rahalla ei todellkaan haettu lisää neliötä vaan jotain ihan muuta.
Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:26:33
Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.
Helsingillä on hyvin suuria sisäisiä eroja mm. värinän asteessa. Varmaan tiesitkin.
Toki tiesin.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:04:16
Ref ylempää 200 neliön omakotitalot.
Ei Helsinki voi muuttua Vihdiksi vaikka miten yritettäisiin. Siinä häviää joka tapauksessa ja lisäksi pilaa kaupungin.
Helsingin pitäisi kaavoittaa lisää oikeaa kunnon kantakaupunkia. Siinä lajissa Helsinki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen ja sitä jengi Helsingiltä haluaa. Ei pitäisi olla mitään syytä miksi kaupunki tehtiin valmiiksi ennen sotaa ja sen jälkeen on voinut tehdä vain joko lähiöitä tai omakotialueita.
Voin olla tässä asiassa samaa mieltä kunhan selität vielä mitä tarkoitat "oikealla kantakaupungilla"?
Kuuluuko tähän toimistotorinit joita rakennettiin vaikkapa Ruoholahteen ja jotka on nyt vieläpä tyhjillään? Miksi ihmeessä Helsinkiin pitää kaavoittaa toimistotorneja mutta ei asuintorneja? Tämä on se asia jota kritisoin. Eikö Helsingin keskustakin olisi paljon viihtyisämpi jos siellä ei olisi yhtään "turhaa" työpaikkaa. Tarkoitan turhilla kaikkia muita työapaikkoja, jotka eivät ole suoraan asukkaiden elämistä varten. Työpaikkoja joihin mennään klo 8.00 siirtämään paperia pinosta A pinoon B ja lähdetään klo 16 kotiin ja aamuin ja illoin ruuhkautetaan liikenne.
Minkä ihmeen takia näitä toimistoja ei voi siirtää kehäteiden ja ratojen varteen kauemmaksi? Nämä on ne työpaikat joihin pendelöijät pendelöi. Ei ne mitään keskustan kebabpitserian työntekijöitä ole. Jos toimistot olisi kaukana keskustasta niin Helsingin keskustassa ei näkyisi yhtä ainoaa espoolaista tai kirkkonummelaista sen jälkeen.
Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.
Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.
Nuo viittamanne esimerkit varmastikin pitävät kutinsa kehyskunnissa kuten esim. Tuusula, Vihti, Nurmijärvi. Kuitenkin Vantaalla ei ole juurikaan hyötyä olla oma erillinen kaupunkinsa. Veroäyri on korkeampi kuin Helsingissä ja asukkaiden joukossa on paljon opiskelijoita sekä porukkaa josta tässä ketjussa on käytetty nimitystä joutoväki. Myös monikulttuurinen rikkaus kukoistaa Vantaalla ihan samaan malliin kuin suuressa naapurikaupungissa.
Itse miellän kantakaupungin alueeksi, jossa korttelit ovat pääosin suljetuksi rakennettuja.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:26:33
Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.
Tässä jotain mitä on tullut selkeästi esiin.
- hyvien koulujen puute. Hyvillä kouluilla tarkoitan suoraan sanottuna sitä, että maahanmuuttajia saisi olla vähemmän.
-haluasi enemmän omaa pihaa ja rauhaa puuhastella vaikka lasten kanssa
-yleinen rauhattomuuden lisääntyminen
-se, että asuu keskustassa ei kuitenkaan vaikuta mitenkään työmatkojen pituuteen. 10 kilometrin siirtymä Helsingin keskustassa julkisilla tarkoittaa ajassa samaa kuin tulisit omalla autolla Nurmijärveltä ellei työpaikkasi ja asuntosi satu olemaan täysin optimaalisessa kohdaassa julkisen liikenteen suhteen.
Oma piha on tietysti sellainen juttu, että sitä on Helsingissä harvemmalla. Jos tuntuu että sitä pitäisi olla, kehyskuntiin käynee tie.
Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.
Lasten koulujen kanssa on tietysti totta, että jo Hgin kokoisessa kylässä koulun joutuu valitsemaan aika huolella. Näin on toki ollut ennenkin, mutta maahanmuutto on tuonut siihen oman twistinsä mukaan
Ja kyllä joo, kantakaupungin sisäisiinkin siirtymiin saa palamaan aikaa melko reippaasti.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:49:39
Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.
Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.
Mutta kun ei noissa toimistoissa ole kuin työ MA-PE 8-16. Muina aikoina toimisto on täysin kuollutta painoa. Mitä lisäarvoa toimistorakennus tuo sekoittuneeseen kaupunkiin?
Se, että toimistot on vaikka jossain Keilanimessä kuten tällä hetkellä ei tarkoita missään mielessä kaupunkirakenteen hajoamista ja jotain erillistä työaluetta.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 14:29:55Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.
Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.
Tulisi tuosta mieleen, että:
a) Jos risteyksen tekemisestä maksetaan 50 miljoonaa, jossain on paha korruptio. Eikö noita urakoita voisi kilpailuttaa globaalimmin, kysytään vaikka parilta virolaiselta firmalta tarjousta myös...
b) Risteys ei taida palvella pelkästään sipoolaisia, yhtä hyvin se 90 sekunnin odotus vituttaa vaikka itä-helsinkiläisiä.
c) Minusta ratikat ovat saatanan rumia ja maksavat miljoonia, saataisko ne pois?
d) Entäs sitten? Liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen maksaa, eikä kuulosta kovin kivalta jos vaikkapa sipoolaisten pendelöintiä alettaisiin rajoittamaan?
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 15:04:13
Mullahan itselläni on lähinnä sellainen teesi, että Helsinkiin pitäisi rakentaa lisää oikeaa kaupunkia, koska sitä on liian vähän.
Sitähän on jo ihan sopivasti, kun kerran jopa kirkkonummelalaisilla olisi halutessaan varaa muuttaa sinne Oikeaan Kaupunkiin.
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:27:32
Mitä tuo osoittaa yhtikäs mistään yhtikäs mitään? Onko Kirkkonummella yhtä suuri osa asukkaista opiskelijoita kuin on Helsingissä? Entä eläkeläisiä? Entä kuinka paljon Kirkkonummella on sosiaaliturvan varassa eläjiä (joihin ei tietenkään vaikuta asumisen kalleus juurikaan, mutta jotka painavat voimakkaasti alas keskimääräisiä bruttotuloja)?
Pointti on se, että jos puhutaan perheellisten itse asumisensa maksavien asuinpaikan valinnoista, on aika turha tuijottaa tuollaisiin keskiarvolukuihin.
Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:59:30
Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.
Millä aikaskaalalla?
Itse muutin Helsinkiin vuonna 2000 ja niihin aikoihin verrattuna yleinen turvattomuus on minusta lisääntynyt. Ihan lähtien siitä, että esimerkiksi taskuvarkauksia ei silloin käytännössä tapahtunut, nyt taas pitää olla tarkkana jos matkustaa Kolistelevalla Likaisella Rumalla Peltituubilla tai käy baarissa juomassa olutta.
Värinä on myös lisääntynyt selvästi, vielä 1995-2000 tuntui, että keskimäärin vaikkapa metrolla pystyi jopa idän suunnalla matkustamaan ilman värinää, muut ihmiset vain maindasivat omia busineksiaan. Viikonloppuisin joku ryyppyremmi saattoi pitää hieman harmitonta meteliä. Nyt melkein missä tahansa julkisessa kulkuneuvossa joutuu kuuntelemaan kovaäänistä äbäläwäbälää - ei kiva.
2009 muutin Kamppiin ja ainakin omassa taloyhtiössäni on myös värinä lisääntynyt sen jälkeen, vaikka kyseessä on varsin kallis kovan rahan taloyhtiö. En tiedä, johtuuko jostain Forenomin hätämajoituksesta vai mistä - muuttaessa kyllä tarkastin, että talossa asuu vain suomalaisia tai hyvän kuuloisia ulkkareita, nyt on kaikenlaista pitsanpaistajaa ja mannea. :(
En tiedä, onko nämä ongelmat lisääntyneet vai olleet aina Oikeassa Kaupungissa, mutta itseäni myös ahdistaa tietty voimattomuuden tunne, kun kaikki pannaan paskaksi. Oikeasta Kaupunkikulttuurista nauttineet ihmiset potkivat autoista peilit paskaksi (eikä tarvitse olla edes hieno auto), taloyhtiön porttikongiin kuseskellaan, fillarista pöllitään penkki tai väännetään renkaat... Kaikki pöllitään, mitä ei ole viidellä lukolla kiinnitetty kiinteisiin rakenteisiin. Hyvissä lähiöissä ja ympäryskunnissa tällaista ei tapahtunut, vaan ihmiset osasivat elää siistimmin.
Quote from: jka on 15.04.2013, 16:09:44
Quote from: sr on 15.04.2013, 15:40:54
Luet tilastojasi edelleen väärin. Ajatellaanpa sitä, että meillä on nuori sinkku, jonka tulot ovat 25 000 ja perheellinen, jonka tulot ovat 40 000. Edellinen tyytyy ihan mielellään 30 neliön yksiöön ja hänellä on se varaa hankkia halutulta alueelta, vaikka hänen tulonsa ovat alhaiset. Jälkimmäinen haluaa perheelleen vähintään 100 neliötä, eikä hänellä ole siihen varaa kalliilla alueella, vaikka hänen bruttotulonsa ovatkin korkeat. Seuraus on se, että sinkku asuu Helsingissä ja perheellinen Kirkkonummella ja Kirkkonummen keskimääräinen tulotaso on korkeampi. Tilanne on näin, vaikka kumpikin valitsisi ennemmin Helsingin asuinpaikakseen, jos raha ei olisi rajoittava tekijä.
Puhutko nyt yhdestä "perheellisestä" vai kahdesta? Jos perheellinen haluaa parempaa elintasoa kuin sinkku nin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin kaksi maksajaa, joten itse lasken ainakin näin. Jos sinkkusi tienaa 25.000 niin laitetaan perheelliselle keskimäärin vanhempana 30.000, niin perheen yhteenlasketut tulot ovat 60.000 euroa. Yli tuplat sinkkuun. Kantakaupungista saat 30 neliön yksiön 200.000 eurolla ja 100 neliön kolmion samalta alueelta 500.000 eurolla. Eli yhteenlasketut asumiskustannukset on kummassakin tapauksessa samaa suuruusluokkaa. Niinkuin tuolla jossain edellä sanoin, niin ei sinkulla ja kahden elättäjän perheellä ole mitään oleellista eroa jos mitataan asumista pelkästään pinta-alan ja sen hinnan mukaan. Muttopäätös syntyy näin ollen jonkun muun perusteen mukaan.
Otin yksinkertaisuuden vuoksi yhden tienaajan perheen. Jos pariutuminen sallitaan, niin sitten tuon sinkun voit korvata pariskunnalla. Sillekin kelpaa pienempi asunto kuin perheelliselle ja siten pienemmillä tuloilla voi asua halutummalla alueella.
Oleellinen pointti on se, että lapset tarvitsevat tilaa, mutta eivät tienaa senttiäkään (ok, lapsilisät, mutta nämä ovat marginaalinen tulonlähde muilla kuin hyvin matalatuloisilla). Tästä seuraa se, että perheellisen on tingittävä sijainnista neliöiden hyväksi, kun taas lapsettomat voivat pienemmilläkin tuloilla asua halutulla alueella. Nuo asuntojen hinnat muuten heijastavat juuri tätä. Noilla sinun luvuillasi siis yksiöiden neliöhinnat ovat nousseet noin korkealle siksi, että matalatuloisilla sinkuilla on ne varaa maksaa, mutta perheasuntojen neliöhinnat pysyneet alempina, koska edes korkeammilla tuloilla ei perheellisillä ole niitä varaa maksaa.
Kuten kirjoitin, asuntojen hinnat kuvaavat parhaiten sitä, mitä ihmisten oikeat preferenssit ovat. Puhe on halpaa ja siksi tietenkin ihmiset voivat uskotella itselleen ja etenkin kavereilleen, että "muutettiin tänne takahikiälle, kun täällä on niiiiin ihanaa", vaikka todellinen syy oli siinä, ettei fyrkka riittänyt kalliimmalta alueelta asunnon hankkimiseen.
Quote from: jka on 15.04.2013, 16:21:43
No ainakin ne perheet joista itse puhuin ovat todellakin muuttaneet pois vain ja ainoastaan sen takia, että Helsinki on epämiellyttävä paikka lapsiperheen asua. Rahalla ei todellkaan haettu lisää neliötä vaan jotain ihan muuta.
No, esitä sitten selitys sille, miksi Helsingissä perheasunnon asuntoneliöstä pitää pulittaa enemmän kuin Kirkkonummella? Jos Helsinki on perheelliselle epämiellyttävämpi paikka asua ja Kirkkonummelta saa samalla rahalla vielä enemmän neliöitäkin, niin minkä vuoksi siellä Helsingissä sitten asutaan? Eikä nyt puhuta edes mistään tilastollisesti merkityksettömästä joukosta, vaan käsittääkseni Helsingissä on enemmän lapsia kuin missään muussa Suomen kunnassa, joten sitä kautta myös eniten lapsiperheitä.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 16:33:02
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:26:33
Ihan uteliaisuudesta: minkä kaiken he ovat Helsingissä kokeneet epämiellyttäväksi? Itse nimittäin tunnen juurikin sellaista väkeä, lapsiperheitä ja muita, jotka kokevat Helsingin hyvin mukavaksi.
Helsingillä on hyvin suuria sisäisiä eroja mm. värinän asteessa. Varmaan tiesitkin.
Tämä selittäisi sen, miksi jotkut Helsingin alueet ovat epämiellyttäviä, muttei sitä, miksi ne kovahintaisimmat (vaikkapa Kulosaari) olisivat jotenkin huonoja paikkoja asua. jka:lta tarvittaisiin selitys siihen, miksi Kontulasta muutetaan (vaikka tuon värinän asteen vuoksi) Kirkkonummelle, eikä Kulosaareen, oletuksella, että rahalla saatava neliömäärä ei ole se selittävä tekijä.
Quote from: msm on 15.04.2013, 17:16:39
Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.
No, miten tuon rikastuksen määrän noista luvuista näet? Jos jossain Tuupovaarassa keskimääräinen bruttotulo on vielä Helsinkiä alempi, niin onko sieltä white flight sitten vieläkin suurempi?
Quote from: -PPT- on 15.04.2013, 16:52:42
Nuo viittamanne esimerkit varmastikin pitävät kutinsa kehyskunnissa kuten esim. Tuusula, Vihti, Nurmijärvi. Kuitenkin Vantaalla ei ole juurikaan hyötyä olla oma erillinen kaupunkinsa. Veroäyri on korkeampi kuin Helsingissä ja asukkaiden joukossa on paljon opiskelijoita sekä porukkaa josta tässä ketjussa on käytetty nimitystä joutoväki. Myös monikulttuurinen rikkaus kukoistaa Vantaalla ihan samaan malliin kuin suuressa naapurikaupungissa.
No siis jatkuvasti velkaantuva Helsinki velkaantuu kohta entistä rajummin. 1.1.2015 liikelaitokset jotka nykyisin tulouttavat kaupungille satoja miljoonia, eivätkä maksa veroja. Muuttuvat oy pohjaisiksi, jonka jälkeen ne maksavat veroja ja tulouttavat roimasti vähemmän. Käytännössä Helsinki on tukeutunut liikelaitoksiinsa, jotta se on voinut pitää veroäyrin alhaalla.
Quote from: sr on 15.04.2013, 18:28:16
Quote from: msm on 15.04.2013, 17:16:39
Itseasiassa nuo luvuthan kertovat paljon, niistähän voi nähdä esimerkiksi, että koska rikastus (=sosiaaliturvan varassa eläjien suuri joukko), niin white flight.
No, miten tuon rikastuksen määrän noista luvuista näet? Jos jossain Tuupovaarassa keskimääräinen bruttotulo on vielä Helsinkiä alempi, niin onko sieltä white flight sitten vieläkin suurempi?
Tuupovaara ei liity mitenkään asiaan, jos puhutaan ihmisten liikkeistä Helsingin työssäkäyntialueella.
Jos menestyvillä ihmisillä ja lapsiperheillä ei olisi taipumusta muuttaa Helsingistä vähintään Espooseen, tuskin Helsinki olisi niin kiinnostunut kuntaliitoksista...
Quote from: ääridemokraatti on 15.04.2013, 16:53:57
Itse miellän kantakaupungin alueeksi, jossa korttelit ovat pääosin suljetuksi rakennettuja.
Ei siinä ole mitään mieltämistä sen kummemin, se on määritelty. Kantakaupunki on Helsinki ennen vuoden 1946 alueliitoksia. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa kun kaupunki vielä tarkoitti jotain, oli selkeästi eri säännöt rakentamisessa tms.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki
Quote from: sr on 15.04.2013, 18:19:35
No, esitä sitten selitys sille, miksi Helsingissä perheasunnon asuntoneliöstä pitää pulittaa enemmän kuin Kirkkonummella? Jos Helsinki on perheelliselle epämiellyttävämpi paikka asua ja Kirkkonummelta saa samalla rahalla vielä enemmän neliöitäkin, niin minkä vuoksi siellä Helsingissä sitten asutaan? Eikä nyt puhuta edes mistään tilastollisesti merkityksettömästä joukosta, vaan käsittääkseni Helsingissä on enemmän lapsia kuin missään muussa Suomen kunnassa, joten sitä kautta myös eniten lapsiperheitä.
Ei Helsingissä joudu maksamaan omakotitalosta yhtään enempää. Ainoa mistä joutuu maksamaan enemmän on tonttimaa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näillä muutamalla vielä jäljellä olevalla "hyvällä" alueella on tonttimaa vähissä. Mutta jos mennään Espoon ja Helsingin rajalle niin asunnot maksavat tasan saman verran rajan molemmin puolin. Mitään ihmeen Helsinki-lisää ei ole olemassakaan. Sama ketju jatkuu kun mennään Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Hinnat on tasan samat rajan molemmin puolin ja mitä syvemmälle mennään Kirkkonummelle sen halvemmalla saat tontin. Itse asunto maksaa edelleen saman verran.
Varsinkaan tämän hetken asuntojen
hintojen perusteella on täysin naurettavaa puhua mistään järkevästä. Palataan tähän aiheeseen kun asuntoja saa taas alle rakentamiskustannusten muutaman vuoden päästä niin näet tämän käytännössä. Tonttimaan hinta on ainoa erottava tekijä paitsi jossain kuplan huipulla.
Quote from: sr on 15.04.2013, 18:22:29
Tämä selittäisi sen, miksi jotkut Helsingin alueet ovat epämiellyttäviä, muttei sitä, miksi ne kovahintaisimmat (vaikkapa Kulosaari) olisivat jotenkin huonoja paikkoja asua. jka:lta tarvittaisiin selitys siihen, miksi Kontulasta muutetaan (vaikka tuon värinän asteen vuoksi) Kirkkonummelle, eikä Kulosaareen, oletuksella, että rahalla saatava neliömäärä ei ole se selittävä tekijä.
Kulosaaressa ei myydä 150 neliön asuntoja 1000 neliön tontilla. Jos näin olisi niin varmasti muutettaisiinkin. Kaikki hyvillä alueilla olevat tällaiset kohteet menee Helsingissäkin kaupaksi. En tätä ole koskaan kiistänytkään. Mutta kun niitä hyviä alueita alkaa olla niin vähän ja kokoajan vain vähenee.
Tottakai rahalla saatavien neliöiden määrä on selittävä tekijä tässä tapauksessa. Ei kukaan osta enempää neliöitä mitä tarvitsee.
LISÄYS: Niin sellainen vielä tähän, että Helsinki on nimenomaan tehnyt tietoisesti hyvistä omakotitalotonteista niukkuushyödykkeen. Samaa ei tee mikään muu kunta Helsingin ympärillä. Eli et voi päätellä myöskään tuosta mitään muuta kuin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan. Epäsuhta johtuu tarjonnan puutteesta. Jos Helsinkikin kaavoittaisi omakotitalotontteja samaan tahtiin kuin edes Espoo niin hinnoissa ei olisi mitään eroa. Tälläkin hetkellä Espoon parhaat omakotitalot ovat vähintään samoissa hinnoissa ellei kalliimpiakin kuin Helsingin vaikka Espoossa on paljon enemmän tarjontaa.
Quote from: jka on 15.04.2013, 17:00:51
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:49:39
Hyvä, oikea kaupunki on sekoittunutta. Ei niin että on erikseen työihmisille työalueet, nukkumaihmisille nukkuma-alueet, kauppaihmisille kauppa-alueet ja virkistysihmisille virkistysalueet.
Ainakaan tällä hetkellä ei toimitilarakentamisessa ole mitään mieltä vaan päinvastoin pitäisi helpottaa parkkinormeja, että saataisiin tyhjiä toimistotiloja muutettua asunnoiksi.
Mutta kun ei noissa toimistoissa ole kuin työ MA-PE 8-16. Muina aikoina toimisto on täysin kuollutta painoa. Mitä lisäarvoa toimistorakennus tuo sekoittuneeseen kaupunkiin?
Se, että toimistot on vaikka jossain Keilanimessä kuten tällä hetkellä ei tarkoita missään mielessä kaupunkirakenteen hajoamista ja jotain erillistä työaluetta.
No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:49:49
No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.
No kysytään sitten näin päin. Miksi siellä pitää olla niin paljon työpaikkoja, että työntekijöitä pitää roudata Kirkkonummelta asti? Eikö sama sekoittuminen onnistu vähemmälläkin?
Quote from: msm on 15.04.2013, 17:09:03
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 14:29:55Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.
Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.
Tulisi tuosta mieleen, että:
a) Jos risteyksen tekemisestä maksetaan 50 miljoonaa, jossain on paha korruptio. Eikö noita urakoita voisi kilpailuttaa globaalimmin, kysytään vaikka parilta virolaiselta firmalta tarjousta myös...
b) Risteys ei taida palvella pelkästään sipoolaisia, yhtä hyvin se 90 sekunnin odotus vituttaa vaikka itä-helsinkiläisiä.
c) Minusta ratikat ovat saatanan rumia ja maksavat miljoonia, saataisko ne pois?
d) Entäs sitten? Liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen maksaa, eikä kuulosta kovin kivalta jos vaikkapa sipoolaisten pendelöintiä alettaisiin rajoittamaan?
a) No ei. Tätä mä tässä olen koko ajan yrittänyt selittää, että autoiluinfra kaupungeissa maksaa ihan järjettömästi. Eikä sen risteyksen hinta ole 50 miljoonaa vaan vähintään 50 miljoonaa on Helsingin osuus siitä.
b) Pitää paikkansa. Onko 90 sekunnin odotuksen poistaminen hintalappunsa arvioinen onkin sitten toinen kysymys varsinkin, kun samalla tehokkaasti torpataan mahdollisuus kehittää Itiksestä oikea kaupunkikeskusta, mihin sillä väestöpohjan laajuuden puolesta olisi mahdollisuus.
c) Riippumatta sinun tai minun vitutuksista ihmisten on päästävä kaupungissa liikkumaan. Raitiovaunu sattuu olemaan tehokkain tapa järjestää liikkuminen siellä, mihin se on fiksua vetää. Henkilöauto taas on absoluuttisesti tehottomin kaupunkiliikenteen systeemi.
d) Kyllä vain, liikenneinfran ylläpitäminen maksaa. Kun rahaa ei ole mitenkään liikaa hassattavaksi, se kannattaisi käyttää hankkeisiin joiden perusteet ovat rationaalisia eivätkä uskonnollisia.
Quote from: jka on 15.04.2013, 19:54:27
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:49:49
No sehän tarkoittaa täsmälleen sitä. Sekoittuneen kaupungin idea on, että kun siellä tehdään kaikkea sekaisin, siellä on elämää koko ajan. Aamulla tullaan töihin, päivällä liikkuvat lapset ja kotivanhemmat, sitten lähdetään töistä ja alkavat iltamenot. Se on elävää kaupunkia se.
No kysytään sitten näin päin. Miksi siellä pitää olla niin paljon työpaikkoja, että työntekijöitä pitää roudata Kirkkonummelta asti? Eikö sama sekoittuminen onnistu vähemmälläkin?
Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.
Jos vituttaa, perusta firma ja sijoitu Kirkkonummelle. Paha tohon on muuta sanoa. Selvästi firmat kokevat saavansa jotain etua sijainnista kaupungissa eikä hajasijoituskohteessa.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:57:30
Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.
Eikä todellakaan päätä. Tuo päätös tapahtuu kaavoituksessa. Jos tonttia ei ole kaavoitettu toimistoksi niin siihen ei todellakaan pistä firma toimistoa vaikka mieli tekisikin.
Quote from: msm on 15.04.2013, 17:43:42
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 16:59:30
Yleisen rauhattomuuden lisääntymistä en ole itse onnistunut huomaamaan, mutta sehän olen tietysti minä vain.
Millä aikaskaalalla?
Itse muutin Helsinkiin vuonna 2000 ja niihin aikoihin verrattuna yleinen turvattomuus on minusta lisääntynyt. Ihan lähtien siitä, että esimerkiksi taskuvarkauksia ei silloin käytännössä tapahtunut, nyt taas pitää olla tarkkana jos matkustaa Kolistelevalla Likaisella Rumalla Peltituubilla tai käy baarissa juomassa olutta.
Värinä on myös lisääntynyt selvästi, vielä 1995-2000 tuntui, että keskimäärin vaikkapa metrolla pystyi jopa idän suunnalla matkustamaan ilman värinää, muut ihmiset vain maindasivat omia busineksiaan. Viikonloppuisin joku ryyppyremmi saattoi pitää hieman harmitonta meteliä. Nyt melkein missä tahansa julkisessa kulkuneuvossa joutuu kuuntelemaan kovaäänistä äbäläwäbälää - ei kiva.
2009 muutin Kamppiin ja ainakin omassa taloyhtiössäni on myös värinä lisääntynyt sen jälkeen, vaikka kyseessä on varsin kallis kovan rahan taloyhtiö. En tiedä, johtuuko jostain Forenomin hätämajoituksesta vai mistä - muuttaessa kyllä tarkastin, että talossa asuu vain suomalaisia tai hyvän kuuloisia ulkkareita, nyt on kaikenlaista pitsanpaistajaa ja mannea. :(
En tiedä, onko nämä ongelmat lisääntyneet vai olleet aina Oikeassa Kaupungissa, mutta itseäni myös ahdistaa tietty voimattomuuden tunne, kun kaikki pannaan paskaksi. Oikeasta Kaupunkikulttuurista nauttineet ihmiset potkivat autoista peilit paskaksi (eikä tarvitse olla edes hieno auto), taloyhtiön porttikongiin kuseskellaan, fillarista pöllitään penkki tai väännetään renkaat... Kaikki pöllitään, mitä ei ole viidellä lukolla kiinnitetty kiinteisiin rakenteisiin. Hyvissä lähiöissä ja ympäryskunnissa tällaista ei tapahtunut, vaan ihmiset osasivat elää siistimmin.
Minkähän aikaskaalan mä nyt tohon sanoisin. Olenhan mä välillä ollut pari vuotta muualla, mutta ehkä tossa jossain kasarin alkupuolella voi sanoa, että aloin olla sen ikäinen, että pystyn siitä eteenpäin tekemään vertailua.
Nämä ovat kyllä hyvin paikallisia juttuja. Yleensä rettelöivä sakki ei ole iso ja jo kymmenen minuutin kävelyn päässä vaikutus ei enää sillä tavalla tunnu.
Quote from: jka on 15.04.2013, 20:01:03
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:57:30
Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.
Eikä todellakaan päätä. Tuo päätös tapahtuu kaavoituksessa. Jos tonttia ei ole kaavoitettu toimistoksi niin siihen ei todellakaan pistä firma toimistoa vaikka mieli tekisikin.
Niin siis meinasin että kukaan tai mikään ei pakota firmaa sijoittumaan juuri Helsinkiin ja toimitilat, kuten kaikki muukin, ovat juuri Helsingin kantakaupungissa kalleimmillaan.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:55:24
a) No ei. Tätä mä tässä olen koko ajan yrittänyt selittää, että autoiluinfra kaupungeissa maksaa ihan järjettömästi. Eikä sen risteyksen hinta ole 50 miljoonaa vaan vähintään 50 miljoonaa on Helsingin osuus siitä.
Maansiirto-/asvalttifirmoista on paljastunut yhdet Suomen pahimmista kartellihinnoitteluista ja koko rakennusalaa leimaa muutenkin korruptio ja kartellimainen toiminta. YIT, Skanska ja NCC ovat rakentamiselle samaa kuin S- ja K-ketjut ruokakaupalle. Väitätkö todella, että kymmenien miljoonien risteyksen hinnassa ei ole yhtään ilmaa, jota ei paremmalla kilpailutuksella saataisi pois?
Quoteb) Pitää paikkansa. Onko 90 sekunnin odotuksen poistaminen hintalappunsa arvioinen onkin sitten toinen kysymys varsinkin, kun samalla tehokkaasti torpataan mahdollisuus kehittää Itiksestä oikea kaupunkikeskusta, mihin sillä väestöpohjan laajuuden puolesta olisi mahdollisuus.
Vihreät perustelee tietyissä paikoissa joukkoliikenteen etuajo-oikeutta sillä, että ihmisille lasketaan jokin tuntihinta ja odottelulle tätä kautta hinta. Eikö sama pädekään, jos se sama ihminen istuukin rumassa likaisessa peltilehmässä tai on kaupunkikulttuurin elävöittämisen sijaan matkalla kotiin, kauppaan tai töihin?
Quotec) Riippumatta sinun tai minun vitutuksista ihmisten on päästävä kaupungissa liikkumaan. Raitiovaunu sattuu olemaan tehokkain tapa järjestää liikkuminen siellä, mihin se on fiksua vetää. Henkilöauto taas on absoluuttisesti tehottomin kaupunkiliikenteen systeemi.
Kaksikerroksinen bussi on tehokkaampi, hiljaisempi ja joustavampi.
Quoted) Kyllä vain, liikenneinfran ylläpitäminen maksaa. Kun rahaa ei ole mitenkään liikaa hassattavaksi, se kannattaisi käyttää hankkeisiin joiden perusteet ovat rationaalisia eivätkä uskonnollisia.
Rationalisuutta saataisiin sillä, että autoilun asema yleisenä verotulojenlähteenä lakkautettaisiin ja joukkoliikenteen subventointi samoin. Kun ihmiset tasa-arvoisista vaihtoehdoista päättäisivät itselleen parhaimman, olisi rationalismi huipussaan ja uskonto minimissään.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:06:52
Nämä ovat kyllä hyvin paikallisia juttuja. Yleensä rettelöivä sakki ei ole iso ja jo kymmenen minuutin kävelyn päässä vaikutus ei enää sillä tavalla tunnu.
Mihin kävelet kymmenen minuuttia rettelöitsijöitä karkuun steissillä, jos ajatuksenasi on mennä junalla paikkaan x?
Autollako viet koiran kymmenen minuutin päähän, jos haluat ulkoiluttaessa välttää lasinsiruja tassuissa?
Pysäköitkö fillarin kymmenen minuutin kävelymatkan päähän, jos et halua, että satula varastetaan sillä välin kun asioit jossain ah niin ihanaa elävää kaupunkikulttuuria edustavassa kivijalkaliikkeessä, jossa on kalliimpaa kuin marketissa tai kauppakeskuksen erikoisliikkeessä?
Voihan se olla että sen hinnan saisi putomaan vaikka 10 miljoonaa. Sittenkin jäisi Helsingille maksettavaa ehkä 40-60 miljoonaa.
Tietysti se matka-ajan hinta pätee. Henkilöauto on niin hirvittävän tehoton liikennejärjestelmä että sille sitä ei tosin ole tapana laskea lainkaan, koska jos laskettaisiin, mikään lasku ei näyttäisi investointien tarvetta, koska autolla nyt vain ei pysty liikuttamaan isoja joukkoja toisin kuin joukkoliikenteellä. Siksi autoinvestoinnit perustellaan ihan muilla bumaagoilla.
Itse asiassa ei, ei taida olla. Raide on aina tehokkain siellä, minne se kannattaa vetää. Varsinkin jos se tehdään hyvin, se hakkaa kumipyörän ihan 6-0. Tämäkään ei ole mikään varsinainen mielipidekysymys, joten en oikeastaan jaksaisi enää tämän jälkeen palata asiaan.
Kysymys siitä mistä valtio verotulonsa ottaa on kokonaan eri asia kuin mistä tässä keskustellaan. Itse suuntaisin kaiken alennusvaran tuloveroon tasaisesti kautta asteikon, mutta sinä varmaankin sitten autoilun verotuksen keventämiseen. Mitä se tähän liittyy, beats me, ja edelleenkin mahdut ajamaan kaupungissa vain siksi, että suurin osa jengistä ei sitä tee. Ilman joukkoliikennettä ei mikään autoilu olisi Helsingissä mahdollista.
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:12:19
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:06:52
Nämä ovat kyllä hyvin paikallisia juttuja. Yleensä rettelöivä sakki ei ole iso ja jo kymmenen minuutin kävelyn päässä vaikutus ei enää sillä tavalla tunnu.
Mihin kävelet kymmenen minuuttia rettelöitsijöitä karkuun steissillä, jos ajatuksenasi on mennä junalla paikkaan x?
Autollako viet koiran kymmenen minuutin päähän, jos haluat ulkoiluttaessa välttää lasinsiruja tassuissa?
Pysäköitkö fillarin kymmenen minuutin kävelymatkan päähän, jos et halua, että satula varastetaan sillä välin kun asioit jossain ah niin ihanaa elävää kaupunkikulttuuria edustavassa kivijalkaliikkeessä, jossa on kalliimpaa kuin marketissa tai kauppakeskuksen erikoisliikkeessä?
Joo ei siis tietenkään, tätä en tarkoittanut. Tarkoitin että ei pidä ihmetellä jos eri ihmisten kokemus samasta kaupungista on hyvin erilainen. Jos paska tsägä käy, omat kulmat saattavat olla hyvinkin perseestä sen aikaa kun jokin tietty tyyppi on vapaalla tai ainakin kunnes se saadaan kämpästään häädettyä.
Mistäs tiedetään ne kannattavat raiteidenvetopaikat? Ja koitahan vakuuttaa minut siitä ettei 10 kaksikerrosbussin letka pysty samaan kuin 10 ratikan letka. Mitä nyt bussit pääsevät liikkumaan minne vain. Päästöhuijaukseen turha vedota.
Quote from: msm on 15.04.2013, 17:09:03
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 14:29:55Molemmat esitetyt ratkaisut ovat saatanan rumia ja vievät tilaa kuin lentokenttä ja niistä tulee Helsingille vähintään 50 miljoonan lasku. Tämä raha on maksettava, koska liikennesuunnittelun mukaan (jos joku ei usko sanaani, voin myöhemmin etsiä lähteen) ruuhka-aikaan odotusajat ovat jo 90 sekuntia.
Helsinki on siis maksamassa ainakin 50 miljoonaa, luultavasti pikemminkin 70, siitä että sipoolaiset pääsevät töihin 90 sekuntia kätevämmin. Sipoo ei ole maksamassa mitään.
Tulisi tuosta mieleen, että:
a) Jos risteyksen tekemisestä maksetaan 50 miljoonaa, jossain on paha korruptio. Eikö noita urakoita voisi kilpailuttaa globaalimmin, kysytään vaikka parilta virolaiselta firmalta tarjousta myös...
b) Risteys ei taida palvella pelkästään sipoolaisia, yhtä hyvin se 90 sekunnin odotus vituttaa vaikka itä-helsinkiläisiä.
c) Minusta ratikat ovat saatanan rumia ja maksavat miljoonia, saataisko ne pois?
d) Entäs sitten? Liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen maksaa, eikä kuulosta kovin kivalta jos vaikkapa sipoolaisten pendelöintiä alettaisiin rajoittamaan?
Globaalimmin? Niinhän nimenomaan tehdään! On sitten eri asia haluaako ne virolaiset tarjota.
En ala näkemään vaivaa raide- vs. kumipyöräkiistassa, mutta kannattava raiteiden paikka tiedetään siitä, että kaavoitetaan alueelle tarpeeksi asuntoja. Missä on joukkoja, siellä tarvitaan joukkoliikennettä.
Ei näissä ole kyse mistään epämääräisestä luonnonvoimasta vaan kaikenlaisista valinnoista ja päätöksistä. Pistät johonkin kämpät 10 000 ihmiselle niin jo vain on liikkumisen tarvetta.
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:08:24
Quote from: jka on 15.04.2013, 20:01:03
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 19:57:30
Firmat päättävät varsin itsenäisesti mihin sijoittuvat ja niin tekevät itse asiassa aika pitkälle myös virastot ja sen sellaiset. Lisäksi Helsinginkin alueen työpaikoista enemmistö on muualla kuin kantakaupungissa.
Eikä todellakaan päätä. Tuo päätös tapahtuu kaavoituksessa. Jos tonttia ei ole kaavoitettu toimistoksi niin siihen ei todellakaan pistä firma toimistoa vaikka mieli tekisikin.
Niin siis meinasin että kukaan tai mikään ei pakota firmaa sijoittumaan juuri Helsinkiin ja toimitilat, kuten kaikki muukin, ovat juuri Helsingin kantakaupungissa kalleimmillaan.
Nojaa tuostakin voi olla montaa mieltä. Väitän, että esim. Nokian Ruoholahden toimistotalot ei kestä päivänvaloa jos oikein aletaan tonkimaan. Kyllä kunnat subventoivat näitä niin paljon kuin mahdollista jos vain saavat minkä tahansa yrityksen alueelleen. Samaahan yritti Espoo Suurpellossa mutta Nokia kyykkäsi jo ennenkuin projekti edes käynnistyi. Ei tuollaisia hirvityksiä ihmisten hyväksi tehdä se on varmaa. Ja kaavoitus jos joku pitäisi olla vain ja ainoastaan ihmisten hyväksi ei joidenkin yritysten lyhytaikaisia haihatteluja silmälläpitäen.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
En ala näkemään vaivaa raide- vs. kumipyöräkiistassa, mutta kannattava raiteiden paikka tiedetään siitä, että kaavoitetaan alueelle tarpeeksi asuntoja. Missä on joukkoja, siellä tarvitaan joukkoliikennettä.
Ei näissä ole kyse mistään epämääräisestä luonnonvoimasta vaan kaikenlaisista valinnoista ja päätöksistä. Pistät johonkin kämpät 10 000 ihmiselle niin jo vain on liikkumisen tarvetta.
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
Jos halutaan siirtää isoja ihmismassoja paikasta toiseen, on metro/juna ainut vaihtoehto. Paljon oli porua ja sähläystä metron rakentamisessa itä-helsingiin, mutta fakta on, että tilanne olisi katastrofaalinen ilman metroa.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:17:53
Kysymys siitä mistä valtio verotulonsa ottaa on kokonaan eri asia kuin mistä tässä keskustellaan. Itse suuntaisin kaiken alennusvaran tuloveroon tasaisesti kautta asteikon, mutta sinä varmaankin sitten autoilun verotuksen keventämiseen. Mitä se tähän liittyy, beats me, ja edelleenkin mahdut ajamaan kaupungissa vain siksi, että suurin osa jengistä ei sitä tee. Ilman joukkoliikennettä ei mikään autoilu olisi Helsingissä mahdollista.
Väitätkö siis, että jos autoilua ei keinotekoisesti hankaloitettaisi esim. törkeällä verotuksella ja joukkoliikennettä subventoitaisi, kaikki ihmiset ostaisivat ison henkilöauton ja sen jälkeen mikään ei liikkuisi minnekään?
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:32:21
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:17:53
Kysymys siitä mistä valtio verotulonsa ottaa on kokonaan eri asia kuin mistä tässä keskustellaan. Itse suuntaisin kaiken alennusvaran tuloveroon tasaisesti kautta asteikon, mutta sinä varmaankin sitten autoilun verotuksen keventämiseen. Mitä se tähän liittyy, beats me, ja edelleenkin mahdut ajamaan kaupungissa vain siksi, että suurin osa jengistä ei sitä tee. Ilman joukkoliikennettä ei mikään autoilu olisi Helsingissä mahdollista.
Väitätkö siis, että jos autoilua ei keinotekoisesti hankaloitettaisi esim. törkeällä verotuksella ja joukkoliikennettä subventoitaisi, kaikki ihmiset ostaisivat ison henkilöauton ja sen jälkeen mikään ei liikkuisi minnekään?
helvetin paljon vaikeempaa olis liikenne Hesassa ilman mainitsemiasi toimia.
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:32:21
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:17:53
Kysymys siitä mistä valtio verotulonsa ottaa on kokonaan eri asia kuin mistä tässä keskustellaan. Itse suuntaisin kaiken alennusvaran tuloveroon tasaisesti kautta asteikon, mutta sinä varmaankin sitten autoilun verotuksen keventämiseen. Mitä se tähän liittyy, beats me, ja edelleenkin mahdut ajamaan kaupungissa vain siksi, että suurin osa jengistä ei sitä tee. Ilman joukkoliikennettä ei mikään autoilu olisi Helsingissä mahdollista.
Väitätkö siis, että jos autoilua ei keinotekoisesti hankaloitettaisi esim. törkeällä verotuksella ja joukkoliikennettä subventoitaisi, kaikki ihmiset ostaisivat ison henkilöauton ja sen jälkeen mikään ei liikkuisi minnekään?
Mistä ihmeestä toi nyt taas tuli? Noinko minä sanoin?
Voin mä ottaa sen uudestaankin: itse käyttäisin veronalennusvaran tuloveron alentamiseen, en autoiluverojen.
Helsingissä liikkuvat ihmismassat mahtuvat liikkumaan Helsingissä vain, koska suurin osa liikkumisesta tehdään joukkoliikenteellä.
Tossa toi oli toistamiseen. Kolmatta kertaa ei jaksaisi.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 20:31:02
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
En ala näkemään vaivaa raide- vs. kumipyöräkiistassa, mutta kannattava raiteiden paikka tiedetään siitä, että kaavoitetaan alueelle tarpeeksi asuntoja. Missä on joukkoja, siellä tarvitaan joukkoliikennettä.
Ei näissä ole kyse mistään epämääräisestä luonnonvoimasta vaan kaikenlaisista valinnoista ja päätöksistä. Pistät johonkin kämpät 10 000 ihmiselle niin jo vain on liikkumisen tarvetta.
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
Jos halutaan siirtää isoja ihmismassoja paikasta toiseen, on metro/juna ainut vaihtoehto. Paljon oli porua ja sähläystä metron rakentamisessa itä-helsingiin, mutta fakta on, että tilanne olisi katastrofaalinen ilman metroa.
Näin juuri.
Ja kantakaupungin alueella, missä raitiovaunut siis liikennöivät, ne ovat tehokas, nopea ja mukava liikkumismuoto. Joka paikkaan minne pääsee spåralla, pääsee todennäköisesti myös dösällä. Itse kukin voi testata kumpi on se kätevämpi liikkumismuoto. Lähtöpaikkana vaikka kamppi/rautatientori, ja kohteena vapaavalintainen osoite suur-Kalliossa/Töölössä/Pasilassa/Käpylässä.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
En ala näkemään vaivaa raide- vs. kumipyöräkiistassa, mutta kannattava raiteiden paikka tiedetään siitä, että kaavoitetaan alueelle tarpeeksi asuntoja. Missä on joukkoja, siellä tarvitaan joukkoliikennettä.
Ei näissä ole kyse mistään epämääräisestä luonnonvoimasta vaan kaikenlaisista valinnoista ja päätöksistä. Pistät johonkin kämpät 10 000 ihmiselle niin jo vain on liikkumisen tarvetta.
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
10 000 ihmisestä työssäkäyviä ehkä 50% joista ehkä puolet lähtee 8.00 töihin. Eli 2500 henkeä joille piisaa 25 100 henkeä vetävää bussia pahimpana ruuhka-aikana aamuin ja iltapäivisin. Tosin voidaan laskea noista osa kävelevän, pyöräilevän ja käyttävän henkilöautoja jne joten lähtijöitä vielä vähemmän. 100 000 vaatisi 250 bussia ja miljoona 2500 bussia jotta aamuruuhkaan tulisi kylliksi kapasiteettia. Huomataan että silloin kaikki työssäkäyvä käyttäisivät bussia. Jos bussissa olisi 120 istuma+80 seisomapaikkaa tarvittaisiin 1250 bussia. Veikkaisin että pelkästään kävelijät, pyöräilijät ja henkilöautot huomioiden miljoonakaupungin aamuruuhkaan riittäisi 1000 bussia jotka ottavat 200 matkustajaa. Metro toki vähentää entisestään. Se lisäksi siitä hyvä liikennemuoto ettei häiritse muuta liikennettä. Paljonkos kantahelsingin alueella asui väkeä? Puoli miljoonaa? 500 isoa bussia ja voidaan unohtaa muunlaiset härdellit.
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Helsingin kaupungin nykytilaa ja nykyisten uusien asuinalueiden rakentamista/toimintojen sijoittumista tarkasteltaessa kannatta palauttaa mieleen, että kaupungistuminen on kaiken kaikkiaan hidas prosessi. Kaupungistumiskehitystä ohjaa eri ajanjaksoina erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt ja arkkitehtooniset tyylisuunnat.
Helsingin kehityksen voidaan katsoa saaneen alkunsa vasta Suomenlinnan linnoituksen rakennustöiden aloittamisen (1748) jälkeen. Tuolloin Helsinki oli 1500 asukkaan takapajuinen kylä.
Helsinki uudistettiin Johan Albrecht Ehrenströmin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Albrecht_Ehrenstr%C3%B6m) asemakaavojen (1812-17) mukaisesti. Asemakaavan runkona olivat puistokadut ja rantakadut. Puistokatu muodosti tulipalon leviämistä estävän vyöhykkeen (pääosin) kivisen keskustan ja puísen esikaupungin välille.
Teollistuminen ja sen myötä kauppaporvariston kasvu nosti esiin suurkaupunkimaisen kehityksen, joskin vielä pienessä mitassa. Teollisuuslaitokset kehystivät vanhaa kauppa-ja hallintokaupunkia. Vanhojen kaupunginosien ympärille nousi uusi, työväestön puutalojen vyöhyke.
1870-1880-luvulla alkoivat mannermaiset kivitalot kohota Helsingin keskustaan. Rakennukset avautuivat kaduille ja puistoille. Vastakohtana syntyivät takapihat, kaupunkikulttuurin tunnuspiirre. Suurtalouksien luontaistelinkeinojen tilalle tuli ydinperheiden kulutustalous. Pihoja ei enää tarvittu.
Vuosikymmenet 1910-luvulta 1930-luvulle olivat suomalaisen urbanismin loistokautta. Kivitalot Helsingin keskustassa kohosivat ensin uusrenessanssityylisinä, sitten Jugendtaloina. Vähittäin 1950-luvulle tultaessa tiivis kivikaupungin korttelirakenne korvasi puukaupungin lähes kokonaan.
1960-luvun loppupuolelta Suomessa on eletty lähinnä rakennusteollisuuden ylivallan aikakautta. Arkkitehdit eivät enää ole keskeisessä asemassa, vaan nykyisin rakentamisesta päätetään lahinnä poliitikkojen ja elinkeinoelämän vaikuttajien pienessä piirissä. Nopeasti elinkeinoelämän vaatimusten ja sosiaalisen sekoittamisen ehdoilla tapahtuva rakentaminen tuottaa pääsääntöisesti surkeaa kaupunkirakennetta. Samalla se pyllistää asumisen ammattilaisille, asukkaille, joiden tarpeisiin asuinalueita tulisi suunnitella.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
Bussit voivat kuitenkin ajaa sen baanan ulkopuolellakin, ratikat eivät.
Muuttuuko ratikan halpuus, kun Helsingin Energia yhtiöitetään niin, että kaupunki ei enää saa omakustannehintaista sähköä?
Tai onko kiskoratikka edelleen halvempi, kuin "sähköbussi", joka liikkuisi myös johtojen alla, mutta kiskojen sijaan kumipyörillä? Ainakin se olisi hiljaisempi.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 20:34:46
QuoteVäitätkö siis, että jos autoilua ei keinotekoisesti hankaloitettaisi esim. törkeällä verotuksella ja joukkoliikennettä subventoitaisi, kaikki ihmiset ostaisivat ison henkilöauton ja sen jälkeen mikään ei liikkuisi minnekään?
helvetin paljon vaikeempaa olis liikenne Hesassa ilman mainitsemiasi toimia.
Perustele.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:44:07
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Kalleus toki riippuu hieman verotuksellisista ym. seikoista, maksetaanko polttoaineveroa, paljonko öljyn hinta on, saadaanko sähköä omakustannehintaan...
Mutta hitaampaa? Jos busseille järjestetään samanlaiset eksklusiiviset kaistat kuin raitiovaunuille on, niin miten se bussi on hitaampi? Paremminhan ne kiihtyy ja pysähtyy?
Mukavuudesta en tiedä, ikinä en ole törmännyt bussiin joka haisisi "kolmosen ratikalta". Ilmeisesti YO-lehden toimittajat siis matkustavat aika harvoin bussilla.
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:45:28
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
Tai jos nyt sen verran kuitenkin, että mikäli halutaan busseilla sama välityskyky, niillä pitää olla todella ruhtinaalliset kaistaetuudet ja sen sellaista, käytännössä niille pitää vetää sama baana jonka vetäisi ratikallekin. Sittenkin ratikka on halvempi ajaa.
Bussit voivat kuitenkin ajaa sen baanan ulkopuolellakin, ratikat eivät.
Muuttuuko ratikan halpuus, kun Helsingin Energia yhtiöitetään niin, että kaupunki ei enää saa omakustannehintaista sähköä?
Tai onko kiskoratikka edelleen halvempi, kuin "sähköbussi", joka liikkuisi myös johtojen alla, mutta kiskojen sijaan kumipyörillä? Ainakin se olisi hiljaisempi.
perustuuko lihavoitu omaan näkemykseesi vai johonkin faktaan?
Ihan hyvä kyssä sähkön hinnasta. En osaa vastata enkä oikein tiedä mistä lähtisin hakemaan tietoa. En edes tiedä minkä hintaisella sähköllä ne nyt ajavat.
Trollikkakin on tietysti hyvä osaratkaisu.
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:53:06
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 20:34:46
QuoteVäitätkö siis, että jos autoilua ei keinotekoisesti hankaloitettaisi esim. törkeällä verotuksella ja joukkoliikennettä subventoitaisi, kaikki ihmiset ostaisivat ison henkilöauton ja sen jälkeen mikään ei liikkuisi minnekään?
helvetin paljon vaikeempaa olis liikenne Hesassa ilman mainitsemiasi toimia.
Perustele.
Tarkoitan siis, että toki julkista liikennettä pitää tukea; vaihtoehtoisesti hyväksymme ruuhkat ja iinvestoinnit katuverkkoon.
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:57:32
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:44:07
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Kalleus toki riippuu hieman verotuksellisista ym. seikoista, maksetaanko polttoaineveroa, paljonko öljyn hinta on, saadaanko sähköä omakustannehintaan...
Mutta hitaampaa? Jos busseille järjestetään samanlaiset eksklusiiviset kaistat kuin raitiovaunuille on, niin miten se bussi on hitaampi? Paremminhan ne kiihtyy ja pysähtyy?
Mukavuudesta en tiedä, ikinä en ole törmännyt bussiin joka haisisi "kolmosen ratikalta". Ilmeisesti YO-lehden toimittajat siis matkustavat aika harvoin bussilla.
Haluatko siis busseille täysin omat kaistansa? Simppeli kysymys... kyllä vai ei?
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:01:33
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:57:32
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:44:07
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Kalleus toki riippuu hieman verotuksellisista ym. seikoista, maksetaanko polttoaineveroa, paljonko öljyn hinta on, saadaanko sähköä omakustannehintaan...
Mutta hitaampaa? Jos busseille järjestetään samanlaiset eksklusiiviset kaistat kuin raitiovaunuille on, niin miten se bussi on hitaampi? Paremminhan ne kiihtyy ja pysähtyy?
Mukavuudesta en tiedä, ikinä en ole törmännyt bussiin joka haisisi "kolmosen ratikalta". Ilmeisesti YO-lehden toimittajat siis matkustavat aika harvoin bussilla.
Haluatko siis busseille täysin omat kaistansa? Simppeli kysymys... kyllä vai ei?
Entinen ratikkakaista=bussikaista. Problem solved?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 21:02:30
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:01:33
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:57:32
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:44:07
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Kalleus toki riippuu hieman verotuksellisista ym. seikoista, maksetaanko polttoaineveroa, paljonko öljyn hinta on, saadaanko sähköä omakustannehintaan...
Mutta hitaampaa? Jos busseille järjestetään samanlaiset eksklusiiviset kaistat kuin raitiovaunuille on, niin miten se bussi on hitaampi? Paremminhan ne kiihtyy ja pysähtyy?
Mukavuudesta en tiedä, ikinä en ole törmännyt bussiin joka haisisi "kolmosen ratikalta". Ilmeisesti YO-lehden toimittajat siis matkustavat aika harvoin bussilla.
Haluatko siis busseille täysin omat kaistansa? Simppeli kysymys... kyllä vai ei?
Entinen ratikkakaista=bussikaista. Problem solved?
Hyväksyisit siis investoinnit ratikkakaistan muuttamisen bussikaistaksi. Ja samoin hyväksyisit, että aiemmat investoinnit ratikkaliikenteeseen menisi hukkaan?
Problem kaukana solvedista. Ensinnäkin ratikoilla ollenkaan aina ei ole omia kaistoja vaan ne joutuvat sompaamaan muun liikenteen seassa, mikä on virhe maailmassa. Toiseksi ratikka on kapeampi kuin bussi.
Mihin tällä kaikella pyritään ja miksi ratikoista pitäisi päästä eroon on kyllä vähän mysteeri, eikä oikeastaan ihan vähänkään.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:04:57
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 21:02:30
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:01:33
Quote from: msm on 15.04.2013, 20:57:32
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:44:07
Kyllähän joukkoliikenteen toki voi busseillakin järjestää. Silloin se on tosin kalliimpaa, hitaampaa ja epämukavampaa kuin jos raidetta vedettäisiin sinne, missä sen kapasiteettia tarvitaan.
Kalleus toki riippuu hieman verotuksellisista ym. seikoista, maksetaanko polttoaineveroa, paljonko öljyn hinta on, saadaanko sähköä omakustannehintaan...
Mutta hitaampaa? Jos busseille järjestetään samanlaiset eksklusiiviset kaistat kuin raitiovaunuille on, niin miten se bussi on hitaampi? Paremminhan ne kiihtyy ja pysähtyy?
Mukavuudesta en tiedä, ikinä en ole törmännyt bussiin joka haisisi "kolmosen ratikalta". Ilmeisesti YO-lehden toimittajat siis matkustavat aika harvoin bussilla.
Haluatko siis busseille täysin omat kaistansa? Simppeli kysymys... kyllä vai ei?
Entinen ratikkakaista=bussikaista. Problem solved?
Hyväksyisit siis investoinnit ratikkakaistan muuttamisen bussikaistaksi. Ja samoin hyväksyisit, että aiemmat investoinnit ratikkaliikenteeseen menisi hukkaan?
Kaikessa toki siirtymäaika? Eli käyttökelpoinen kalusto käyttöikänsä loppuun ja korvataan uudella toisenlaisella. Mutta ottamalla ratikkakaistat autokaistoja laajentamaan saadaan tarpeellisiin kohtiin lisäkaistoja. Minun mielestäni useanlaiset kaistat joista osaa ei voida hyödyntää kunnolla kuin yhdenlaiseen liikenteeseen ovat typeriä jos saman liikenteen voi hoitaa yhdenlaisilla kulkuneuvoilla. Lisäksi mukulakivikadut ovat täysin idoottimainen ratkaisu autoilun kannalta. Asfaltti sen pitäisi olla. Metrot taas eivät vieläkään ole autoliikenteelle mitenkään haitaksi. Eli rakennetaan jos se kannattaa.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:00:30
Tarkoitan siis, että toki julkista liikennettä pitää tukea; vaihtoehtoisesti hyväksymme ruuhkat ja iinvestoinnit katuverkkoon.
Ei pidä paikkaansa. Jos julkinen liikenne on niin tehokasta ja ihanaa, niin se varmasti pystyisi rahoittamaan itse itsensä, matkustajilta kerätyillä rahoilla. Erityisesti jos ruuhkia syntyisi ja bussilla pääsisi nopeammin kohteeseen.
Eli koko idea oli saada lisää autokaistoja?
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:01:33
Haluatko siis busseille täysin omat kaistansa? Simppeli kysymys... kyllä vai ei?
Minulla ei oikeastaan ole asiasta noin yksinkertaista mielipidettä, luultavasti joissain tapauksissa bussikaistat ovat fiksu ratkaisu, mutta niiden ajoitusta (24/7 vai tarpeen mukaan?) voisi ainakin miettiä.
Lähinnä pointtina, että jos ratikka on kovin tehokas, kun sillä on oma kaista, niin miten omaa kaistaa ajava bussi olisi hitaampi ja tehottomampi.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:14:30
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:00:30
Tarkoitan siis, että toki julkista liikennettä pitää tukea; vaihtoehtoisesti hyväksymme ruuhkat ja iinvestoinnit katuverkkoon.
Ei pidä paikkaansa. Jos julkinen liikenne on niin tehokasta ja ihanaa, niin se varmasti pystyisi rahoittamaan itse itsensä, matkustajilta kerätyillä rahoilla. Erityisesti jos ruuhkia syntyisi ja bussilla pääsisi nopeammin kohteeseen.
Suurin osa helsinkiläisistä on joukkoliikenteen käyttäjiä, ergo enimmäkseen se todellakin pyörii käyttäjiensä maksamana. Vakaumukselliset autoilijat joutuvat maksamaan jonkin verran siitä, että heille pidetään katua vapaana, mutta sellaista se on.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 21:13:02
ÄLKÄÄ RAKENTAKO SITAATTIPYRAMIDEJA PÄÄKAUPUNKISEUDULLE
Kaikessa toki siirtymäaika? Eli käyttökelpoinen kalusto käyttöikänsä loppuun ja korvataan uudella toisenlaisella. Mutta ottamalla ratikkakaistat autokaistoja laajentamaan saadaan tarpeellisiin kohtiin lisäkaistoja. Minun mielestäni useanlaiset kaistat joista osaa ei voida hyödyntää kunnolla kuin yhdenlaiseen liikenteeseen ovat typeriä jos saman liikenteen voi hoitaa yhdenlaisilla kulkuneuvoilla. Lisäksi mukulakivikadut ovat täysin idoottimainen ratkaisu autoilun kannalta. Asfaltti sen pitäisi olla. Metrot taas eivät vieläkään ole autoliikenteelle mitenkään haitaksi. Eli rakennetaan jos se kannattaa.
Jos esim. manskulta poistettaisiin raitiovaunut ja siirrettäsiin bussiliikenne bussikaistalta nykyiselle raitiovaunukaistalle, osaako joku arvioida miten muuttuisi joukkoliikenteen määrä tämän seurauksena?
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:05:59
Problem kaukana solvedista. Ensinnäkin ratikoilla ollenkaan aina ei ole omia kaistoja vaan ne joutuvat sompaamaan muun liikenteen seassa, mikä on virhe maailmassa. Toiseksi ratikka on kapeampi kuin bussi.
Kapeus on kieltämättä ongelma, toisaalta voisin kuvitella, että bussinkin voisi rakentaa saman levyiseksi.
Quote
Mihin tällä kaikella pyritään ja miksi ratikoista pitäisi päästä eroon on kyllä vähän mysteeri, eikä oikeastaan ihan vähänkään.
Ratikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 13:26:45
QuoteHelsingissä asuvat ja Helsinkiä kehuvat ovat harvassa. Ne jotka kehuvat ovat sinkkuja ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja/tai vihreiden jäseniä.
Nyt tulee niin pahaa läppää että huh huh.
Mikäs siinä jos pelkomaalaiset tahtovat mennä jonnekin skutsin keskelle piiloon ettei vain kävisi mitään, mutta mitään kovin laajaa todellisuutta toi nyt vain ei kuvaa.
Mun kokemukseni mukaan taas on niin, että neliöiden perässä perämetsäkuuseen muuttaneet melkein kaikki haikailevat takaisin ja toivovat, että vittu kun ei tarvitsisi koskaan edes kuulla enää koko Lohjasta.
mut ihmiset ja niiden mielipiteet on erilaisia ja monikulttuurisuus on suuri rikkaus.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:15:18
Eli koko idea oli saada lisää autokaistoja?
Jokunen vuosi sitten valmistui Hakamäentien remppa. Nyt on pari kaistaa suuntaansa ja liikenne saatiinkin jouhevammaksi töiden valmistuttua. Rahaa vain paloi reilu sata miljoonaa.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:20:48
Jokunen vuosi sitten valmistui Hakamäentien remppa. Nyt on pari kaistaa suuntaansa ja liikenne saatiinkin jouhevammaksi töiden valmistuttua. Rahaa vain paloi reilu sata miljoonaa.
Katuremppoihin on kyllä varaa, kun säästetään vähän monikulttuurista ja guggenheimista.
Raitiovaunun käyttöaste on ylivoimainen bussiin nähden ja ne ovat parempia liikuntavammaisille. Se on selkeä, helposti lähestyttävä konsepti. Jokainen joka käyttää 14 ja 18 bussia voi kertoa että menisikö kyseisen matkan mieluummin spåralla vai bussilla
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:18:11
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:05:59
Problem kaukana solvedista. Ensinnäkin ratikoilla ollenkaan aina ei ole omia kaistoja vaan ne joutuvat sompaamaan muun liikenteen seassa, mikä on virhe maailmassa. Toiseksi ratikka on kapeampi kuin bussi.
Kapeus on kieltämättä ongelma, toisaalta voisin kuvitella, että bussinkin voisi rakentaa saman levyiseksi.
Quote
Mihin tällä kaikella pyritään ja miksi ratikoista pitäisi päästä eroon on kyllä vähän mysteeri, eikä oikeastaan ihan vähänkään.
Ratikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Tämähän onkin upea idea!!! Tilataan erikoisvalmisteisia busseja, jotka ovat riittävän kapeita kulkemaan nykyisiä raitiovaunukaistoja pitkin. Oikein muualla niillä ajo-ominaisuuksiensa vuoksi ei oikein voi ajaakaan... hetkonen... miksi korvata raitiovaunut... Hienoa msn... keksitkö vielä jotain upeampaa?
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:22:27
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:20:48
Jokunen vuosi sitten valmistui Hakamäentien remppa. Nyt on pari kaistaa suuntaansa ja liikenne saatiinkin jouhevammaksi töiden valmistuttua. Rahaa vain paloi reilu sata miljoonaa.
Katuremppoihin on kyllä varaa, kun säästetään vähän monikulttuurista ja guggenheimista.
Eli kun emme laitakaan rahaa yhteen typeryyteen, se on peruste upottaa rahat toiseen?
jos vihreät yms saisivat vallan ja kieltäisivät yksityisautoilun (tai vain tekisivät siitä nykyistä oleellisesti hankalampaa) romahtaisi Hgin talous. Veroja maksavat lapsiperheet lähtisivät viimeistään silloin. Jäljelle jäisi mamut ja muut fattaperheet. Plus tietysti sinkut joilla helppo liikkua Hgin miellyttävissä joukkoliikennevälineissä.
Veikkaisin että käyttäjä MSM ei asu Helsingissä tai sen lähikunnissa. Ei ole koskaan käynytkään, ei ymmärrä kaupunkisuunnittelusta hevon persettäkään ja analysoi koko kuviota sen perusteella miten ihanasti hän pääsee jossain sudenperseenloukolla autollaan lähisiwaan.
Ei se nyt vaan toimi noin metropolissa. Aamulla kun päästelen bussilla töihin keskustaan päin niin autoletkat alkaa himmata lauttasaaren kohdalla ennen keskustaa. Katuverkko ei vaan yksinkertaisesti vedä määräänsä enempää, ja siihen yksi lisäkaista päälle heikentämällä julkistaliikennettä = loputkin niitä käyttävät vaihtavat autoon niin ollaan vielä syvemmällä suossa.
Quote from: Eugen235 on 15.04.2013, 21:27:18
jos vihreät yms saisivat vallan ja kieltäisivät yksityisautoilun (tai vain tekisivät siitä nykyistä oleellisesti hankalampaa) romahtaisi Hgin talous. Veroja maksavat lapsiperheet lähtisivät viimeistään silloin. Jäljelle jäisi mamut ja muut fattaperheet. Plus tietysti sinkut joilla helppo liikkua Hgin miellyttävissä joukkoliikennevälineissä.
Yksityisautoilun jälkeen Suomeen, eikä minnekkään muuallekkaan päin maailmaa ei ole rakennettu yhtäkään hienoa ja viihtyisää kaupunkia. Se nyt ei vaan toimi niin, eritasoliittymän varressa on aika helvetin ankea vetää sitä moccalattea ja nauttia kaupunkikulttuurista.
Ja et voi väittää etteikö Espoolla, Vantaalla tai vaikkapa fakin seinäjoella ei olisi ollut aikaa.
Raitiovaunun kapasiteetti on suurempi kuin bussin, koska raitiovaunusta voi tehdä pitemmän, koska raitiovaunun takapää kulkee joka tapauksessa pitkin hallittua reittiä (täsmälleen samaa reittiä kuin etupää) toisin kuin bussin. Kiskojen ansiosta raitiovaunu tarvitsee myös pienempiä poikittaissuuntaisia varoetäisyyksiä ja siksi sen saa kulkemaan ahtaammasta paikasta.
Raitiovaunuja voi myös kytkeä monta peräkkäin ja koko yhdistelmää voi sitten ajaa yhdellä kuljettajalla. (Helsingissä tosin näin ei tehdä, ja tämä edellyttäisi laiturien pidentämistä. Monessa kaupungissa kuitenkin näin tehdään.)
Raitiovaunu kohtaa elämänsä aikana vähemmän pystysuuntaista rasitusta, koska kiskoilla kyyti on tasaisempaa. Muun muassa siksi se kestää kauemmin. Muun muassa siksi Helsingissä pystyi vielä 2000-luvun alkupuolella näkemään aktiivikäytössä 1950-lukulaisia raitiovaunuja mutta ei 1950-lukulaisia busseja. (No, 1950-lukulaisissa oli omanlaisiaan vikoja, kuten lähinnä esteellisyys, jota siihen aikaan ei ollut tapana niin hyvin huomioida.)
Raitiovaunu on päästöttömämpi kuin bussi, tai ainakin päästöongelma siirtyy voimalan luo. (Kannatan ydinvoimaa mutta se on oman keskustelunsa aihe.) Tämä on kai ainoa asia jossa johdinauto on parempi kuin dieselbussi - kaikki muut bussien huonot puolet johdinautoilla on. Mutta ei pidä ymmärtää väärin, busseilla on joka tapauksessa paikkansa siellä, mihin kiskojen veto ei kannata.
Kaksikerroksisista busseista on ollut puhetta. Toisessa ketjussa puhuttiin Lontoon vanhoista malleista ja silloin sanoin että ne on poistettu käytöstä - mihin asiallisesti huomautettiin että uudempiakin malleja on. Sikäli kuin en kiittänyt tästä huomautuksesta silloin niin kiitän nyt. Ja kyllä, niitä on, mutta niin on olemassa kaksikerroksisia raitiovaunujakin. Suhtaudun niihin edelleen vähän skeptisesti mm. siksi, että yläkerrasta poistuminen vie aikaa ja siten viipymisaika pysäkeillä kasvaa - pitkän matkan busseissa ja junissa, jotka pysähtyvät harvoin, tämä ei tietenkään ole ongelma. No, ehkä tämä olisi tottumiskysymys. Samoin kahdesta vaunusta koostuvan yhdistelmän voi hajottaa ruuhka-ajan ulkopuolella ja jättää toisen puoliskon varikolle lepäämään, mutta yläkertaa ei voi sahata alakerrasta irti vaikka kapasiteettia olisikin "liikaa".
Kiistämättömänä miinuspuolena raitiovaunuissa on alkuinvestoinnin korkea hinta. Sen vastapuolena ovat sitten alemmat käyttökulut ja kaluston jo mainittu pitempi elinikä.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 20:28:09
Ei näissä ole kyse mistään epämääräisestä luonnonvoimasta vaan kaikenlaisista valinnoista ja päätöksistä. Pistät johonkin kämpät 10 000 ihmiselle niin jo vain on liikkumisen tarvetta.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys eikä ollenkaan näin yksinkertainen. Liikkumisen tarve ei synny tyhjästä ja itsestään. Ihmisellä ei ole sisäsyntyistä tarvetta liikkua jatkuvasti jonnekin monen kymmenen kilometrin päähän (ellei kuntolenkkeilyä lasketa). Eli tämä tarve syntyy ulkopuolelta ja jos se syntyy ulkopuolelta niin siihen voidaan myös vaikuttaa ja se voidaan jopa lopettaa kokonaan. Eli sensijaan, että kehitetään liikkumista kannattaisiko kehittää enneminkin sitä, että ihmisten ei tarvitsisi liikkua ylipäätään?
Liikkumisen tarve syntyy siitä, että ihmisten ympärillä ei ole heille kaikki tarvittava. Mistä tämä taas johtuu pääkaupunkiseudulla? Siitä, että asiat ovat liian keskittyneet. Asunnot on eri paikassa kuin työpaikat, kaupat jossain muualla, koulut ja harrastumahdollisuudet taas toisaalla.
Eli asia korjaantuisi huomattavasti jos alueen toimintoja hajautettaisiin. Yhden megalomaanisen Helsingin keskustan sijaan pitäisi olla useampia pienempiä keskuksia joissa on kaikki yleisimmät palvelut. Nämä keskukset pitäisi olla myös tasa-arvoisia niin, että yksikään ei olisi jotenkin paremmassa asemassa toisiin jolloin ihmiset jakaantuisi luonnostaan tasaisesti näiden ympärille.
Pääkaupunkiseudullakin on jotain tämän suuntaisia keskuksia ja välittömästi huomaa miten ne vähentävät liikennettä muualle. Esim. Itäkeskus, Leppävaaran Sello ja Matinkylän Iso Omena. Mutta nämäkin ovat mittakaavaltaan liian pieniä, eivätkä työllistä ympärillä asuvia ihmisiä riittävästi. Mutta palvelut nämä jo tarjovat käytännössä täysin. Eli enää pitäisi korjata näiden keskusten työllistävyys niin eihän ihmisten tarvitsisi liikkua enää juuri ollenkaan.
Metro/ratikka ovat HKL:n alaisia. Liikelaitos joka ei maksa veroa, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Energia on toinen samanlainen. Periaatteessa Helen myy sähköä HKL:lle markkinahintaan, mutta voitot tästä myynnistä se tulouttaa kaupungille. Joka subventoi lippujen hintoja yms.
Kun yhtiöitykset tulevat maksaa Helen myymästään sähköstä asianmukaiset verot. HKL tulee maksamaan myynnistään asianmukaiset verot. Kannattaa tutustua kaupungin liikelaitoksiin, ja miettiä mitä tapahtuu kun verottaja napsii osansa.
Mielestäni ratikalla on paikkansa Helsingin liikenteessä. Jos voisin niin poistaisin bussilinjoja alueilta joilla ratikka kulkee. Tämä toki aiheuttaa julkisesta/julkiseen vaihtotarvetta. Mutta tyhjäisi tukkeutuneita väyliä. Ei tahdo ymmärtää kymmeniä bussilinjoja jotka risteävät keskenään, kulkevat keskustassa rinta rinnan. Kyllä ihminen osaa rakentaa reittinsä julkisten mukaan jos niillä liikkuu. Mutta kymmenet linjat ytimeen ovat silkkaa hulluutta, ennemmin julkisille solmuja joissa poistutaan bussista ja kuljetaan ratikalla loppumatka.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 21:23:27
Raitiovaunun käyttöaste on ylivoimainen bussiin nähden ja ne ovat parempia liikuntavammaisille. Se on selkeä, helposti lähestyttävä konsepti. Jokainen joka käyttää 14 ja 18 bussia voi kertoa että menisikö kyseisen matkan mieluummin spåralla vai bussilla
Johtuuko käyttöaste raitiovaunuudesta vai siitä, että ne nyt sattuvat liikkumaan suosituilla reiteillä?
Itse käytän molempia mainitsemiasi busseja aika paljon, enkä usko, että mainitsemasi reitti olisi raitiovaunulla sen mukavampi.
Manskusta: Kapasiteetti laskisi, kulkumuoto-osuus laskisi. Vapautuvan kaistan kapa ei todellakaan riittäisi korvaamaamaan syntyvää ruuhkaa.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:05:59
Problem kaukana solvedista. Ensinnäkin ratikoilla ollenkaan aina ei ole omia kaistoja vaan ne joutuvat sompaamaan muun liikenteen seassa, mikä on virhe maailmassa. Toiseksi ratikka on kapeampi kuin bussi.
Mihin tällä kaikella pyritään ja miksi ratikoista pitäisi päästä eroon on kyllä vähän mysteeri, eikä oikeastaan ihan vähänkään.
bussit ja pikaraitsikat voivat ajaa jopa samoilla väylillä. Jos henkilötolloautot kielletään ko. radalta, voisi bussikuskit opettaa erittäin pitkiin turvaväleihin, jolloin raitsikoillakin saisi ajaa kovaa.
http://www.kaupunkiliikenne.net/luuloja.htm#sama
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:23:32
Tämähän onkin upea idea!!! Tilataan erikoisvalmisteisia busseja, jotka ovat riittävän kapeita kulkemaan nykyisiä raitiovaunukaistoja pitkin. Oikein muualla niillä ajo-ominaisuuksiensa vuoksi ei oikein voi ajaakaan... hetkonen... miksi korvata raitiovaunut... Hienoa msn... keksitkö vielä jotain upeampaa?
Se oli vain yksi ratkaisumalli. Raitiovaunun leveys on noin 2.3m, bussin 2.6m. Kahdella kaistalla siis noin 0.6m ero raitiovaunun hyväksi - muiden etujen takia kannattaisi todella miettiä, saataisiinko sopivilla järjestelyillä muutettua raitiovaunureitit niin, että niitä mahtuisi ajamaan normaalilla bussilla.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:18:11
Ratikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Pysäköintivirheestä maksetaan 50 euron pysäköintivirhemaksu ja se riittää.
Sen sijaan vahingonteko on rikos, ja jos se tehdään esim. tukkimalla autolla tai vaikka betoniporsaalla raitiotie, auto tai betoniporsas on rikoksentekoväline. 500 € on silloin pikkusumma.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:24:41
Eli kun emme laitakaan rahaa yhteen typeryyteen, se on peruste upottaa rahat toiseen?
Ei välttämättä. Minulle ainakin sopii mainiosti, että autoiluveroja ja tuloveroja lasketaan eikä minun rahojani enää haaskata joukkoliikennetyperyyteen. Pärjäisin autolla ja fillarilla mainiosti.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:35:18
Johtuuko käyttöaste raitiovaunuudesta vai siitä, että ne nyt sattuvat liikkumaan suosituilla reiteillä?
Varmaan molemmista, mutta lisäksi raitiovaunuus johtuu siitä, että kyseessä on suosittu reitti.
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:23:32
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:18:11
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:05:59
Problem kaukana solvedista. Ensinnäkin ratikoilla ollenkaan aina ei ole omia kaistoja vaan ne joutuvat sompaamaan muun liikenteen seassa, mikä on virhe maailmassa. Toiseksi ratikka on kapeampi kuin bussi.
Kapeus on kieltämättä ongelma, toisaalta voisin kuvitella, että bussinkin voisi rakentaa saman levyiseksi.
Quote
Mihin tällä kaikella pyritään ja miksi ratikoista pitäisi päästä eroon on kyllä vähän mysteeri, eikä oikeastaan ihan vähänkään.
Ratikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Tämähän onkin upea idea!!! Tilataan erikoisvalmisteisia busseja, jotka ovat riittävän kapeita kulkemaan nykyisiä raitiovaunukaistoja pitkin. Oikein muualla niillä ajo-ominaisuuksiensa vuoksi ei oikein voi ajaakaan... hetkonen... miksi korvata raitiovaunut... Hienoa msn... keksitkö vielä jotain upeampaa?
lintsin junapussit?
QuoteRatikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Eli tää on ihan vain vittuilua joukkoliikenteen käyttäjille?
Ne viiden huntin plitikat muuten ovat edelleen täysin asiallinen, jopa hyvinkin kohtuullinen rangaistus siitä tempusta. Mitä sinusta pitäisi tuomita jos mä toisin kontillisen polkupyöriä länsiväylälle tukkimaan liikennettä aamuruuhkassa?
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:35:18
Itse käytän molempia mainitsemiasi busseja aika paljon, enkä usko, että mainitsemasi reitti olisi raitiovaunulla sen mukavampi.
Ainakin kampin jälkeen kun alkaa mukulakivi niin meno on aivan hirveää.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 21:27:44
Veikkaisin että käyttäjä MSM ei asu Helsingissä tai sen lähikunnissa. Ei ole koskaan käynytkään, ei ymmärrä kaupunkisuunnittelusta hevon persettäkään ja analysoi koko kuviota sen perusteella miten ihanasti hän pääsee jossain sudenperseenloukolla autollaan lähisiwaan.
Olen asunut Helsingissä vuodesta 2000, Kampissa 1.1.2009 lähtien. Tällä hetkellä liikun lähinnä jalan, fillarilla tai julkisilla enkä ole pariin vuoteen omistanut autoa.
Tästä huolimatta minua vituttaa suunnattomasti cityvihreiden raitiovaunu-uskonto.
QuoteEi se nyt vaan toimi noin metropolissa. Aamulla kun päästelen bussilla töihin keskustaan päin niin autoletkat alkaa himmata lauttasaaren kohdalla ennen keskustaa. Katuverkko ei vaan yksinkertaisesti vedä määräänsä enempää, ja siihen yksi lisäkaista päälle heikentämällä julkistaliikennettä = loputkin niitä käyttävät vaihtavat autoon niin ollaan vielä syvemmällä suossa.
Länsiväylän välityskyky tippui aika paljon, kun ysiratikka tukki keskustan pään.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:22:27
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 21:20:48
Jokunen vuosi sitten valmistui Hakamäentien remppa. Nyt on pari kaistaa suuntaansa ja liikenne saatiinkin jouhevammaksi töiden valmistuttua. Rahaa vain paloi reilu sata miljoonaa.
Katuremppoihin on kyllä varaa, kun säästetään vähän monikulttuurista ja guggenheimista.
Mä luulen, että sä ihan oikeasti et ymmärrä tässä näitä mittakaavoja. Autoinfra on ihan käsittämättömän kallista ja investointina järjettömän huonotuottoista.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 21:29:53
Yksityisautoilun jälkeen Suomeen, eikä minnekkään muuallekkaan päin maailmaa ei ole rakennettu yhtäkään hienoa ja viihtyisää kaupunkia. Se nyt ei vaan toimi niin, eritasoliittymän varressa on aika helvetin ankea vetää sitä moccalattea ja nauttia kaupunkikulttuurista.
Minusta Espoo on todella viihtyisä kaupunki, jossa kaupungiudesta huolimatta voi asua inhimillisissä oloissa. Tietysti nykyään sielläkin alkaa olemaan häiritsevää värinää, mutta Helsinkiin verrattuna vielä hieman vähemmän näkyvissä.
Sinusta en tiedä, mutta minulla on elämässä aika paljon muutakin tekemistä kuin istua jossain kahvilassa juomassa ylihintaista kahvia epämiellyttävässä ihmisvilinässä.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 21:31:23
Raitiovaunun kapasiteetti on suurempi kuin bussin, koska raitiovaunusta voi tehdä pitemmän, koska raitiovaunun takapää kulkee joka tapauksessa pitkin hallittua reittiä (täsmälleen samaa reittiä kuin etupää) toisin kuin bussin. Kiskojen ansiosta raitiovaunu tarvitsee myös pienempiä poikittaissuuntaisia varoetäisyyksiä ja siksi sen saa kulkemaan ahtaammasta paikasta.
Raitiovaunuja voi myös kytkeä monta peräkkäin ja koko yhdistelmää voi sitten ajaa yhdellä kuljettajalla. (Helsingissä tosin näin ei tehdä, ja tämä edellyttäisi laiturien pidentämistä. Monessa kaupungissa kuitenkin näin tehdään.)
Raitiovaunu kohtaa elämänsä aikana vähemmän pystysuuntaista rasitusta, koska kiskoilla kyyti on tasaisempaa. Muun muassa siksi se kestää kauemmin. Muun muassa siksi Helsingissä pystyi vielä 2000-luvun alkupuolella näkemään aktiivikäytössä 1950-lukulaisia raitiovaunuja mutta ei 1950-lukulaisia busseja. (No, 1950-lukulaisissa oli omanlaisiaan vikoja, kuten lähinnä esteellisyys, jota siihen aikaan ei ollut tapana niin hyvin huomioida.)
Raitiovaunu on päästöttömämpi kuin bussi, tai ainakin päästöongelma siirtyy voimalan luo. (Kannatan ydinvoimaa mutta se on oman keskustelunsa aihe.) Tämä on kai ainoa asia jossa johdinauto on parempi kuin dieselbussi - kaikki muut bussien huonot puolet johdinautoilla on. Mutta ei pidä ymmärtää väärin, busseilla on joka tapauksessa paikkansa siellä, mihin kiskojen veto ei kannata.
Kaksikerroksisista busseista on ollut puhetta. Toisessa ketjussa puhuttiin Lontoon vanhoista malleista ja silloin sanoin että ne on poistettu käytöstä - mihin asiallisesti huomautettiin että uudempiakin malleja on. Sikäli kuin en kiittänyt tästä huomautuksesta silloin niin kiitän nyt. Ja kyllä, niitä on, mutta niin on olemassa kaksikerroksisia raitiovaunujakin. Suhtaudun niihin edelleen vähän skeptisesti mm. siksi, että yläkerrasta poistuminen vie aikaa ja siten viipymisaika pysäkeillä kasvaa - pitkän matkan busseissa ja junissa, jotka pysähtyvät harvoin, tämä ei tietenkään ole ongelma. No, ehkä tämä olisi tottumiskysymys. Samoin kahdesta vaunusta koostuvan yhdistelmän voi hajottaa ruuhka-ajan ulkopuolella ja jättää toisen puoliskon varikolle lepäämään, mutta yläkertaa ei voi sahata alakerrasta irti vaikka kapasiteettia olisikin "liikaa".
Kiistämättömänä miinuspuolena raitiovaunuissa on alkuinvestoinnin korkea hinta. Sen vastapuolena ovat sitten alemmat käyttökulut ja kaluston jo mainittu pitempi elinikä.
toijjalan poika puhuu paljon, mutta asiaa...
EDIT: korkea alkuinvestointi muuttuu säästöiksi elinkaaren kustannuksissa raitsikan eduksi juuri tuon pitkän iän takia...
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 21:29:53
Quote from: Eugen235 on 15.04.2013, 21:27:18
jos vihreät yms saisivat vallan ja kieltäisivät yksityisautoilun (tai vain tekisivät siitä nykyistä oleellisesti hankalampaa) romahtaisi Hgin talous. Veroja maksavat lapsiperheet lähtisivät viimeistään silloin. Jäljelle jäisi mamut ja muut fattaperheet. Plus tietysti sinkut joilla helppo liikkua Hgin miellyttävissä joukkoliikennevälineissä.
Yksityisautoilun jälkeen Suomeen, eikä minnekkään muuallekkaan päin maailmaa ei ole rakennettu yhtäkään hienoa ja viihtyisää kaupunkia. Se nyt ei vaan toimi niin, eritasoliittymän varressa on aika helvetin ankea vetää sitä moccalattea ja nauttia kaupunkikulttuurista.
Ja et voi väittää etteikö Espoolla, Vantaalla tai vaikkapa fakin seinäjoella ei olisi ollut aikaa.
Outoa edes tehdä minkäänlaista vastakkainasettelua yksityisautoilun ja julkisen liikenteen välillä. Molempia tarvitaan. Tiet ja kadut rakennetaan joka tapauksessa. Uusilla asuinalueilla autot ohjataan maan alle ja tilaa jää muuhun toimintaan. Kaikenlainen keinotekoinen autoilun rajoittaminen ei täten ole mitenkään perusteltua ja on täten ainoastaan ideologisella pohjalla.
Autot eivät ole syynä siihen, että suomalainen kaupunkirakenne on kehnoa. Syyt ovat tyystin muualla.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 21:31:23
Raitiovaunun kapasiteetti on suurempi kuin bussin, koska raitiovaunusta voi tehdä pitemmän, koska raitiovaunun takapää kulkee joka tapauksessa pitkin hallittua reittiä (täsmälleen samaa reittiä kuin etupää) toisin kuin bussin. Kiskojen ansiosta raitiovaunu tarvitsee myös pienempiä poikittaissuuntaisia varoetäisyyksiä ja siksi sen saa kulkemaan ahtaammasta paikasta.
Pitkä raitiovaunu voidaan siis pituuden puolesta korvata vaikka parilla kaksikerroksisella bussilla.
Quote
Raitiovaunuja voi myös kytkeä monta peräkkäin ja koko yhdistelmää voi sitten ajaa yhdellä kuljettajalla. (Helsingissä tosin näin ei tehdä, ja tämä edellyttäisi laiturien pidentämistä. Monessa kaupungissa kuitenkin näin tehdään.)
Kuljettajaetu poistuu viimeistään siinä vaiheessa, kun kuskina on tietokone. Ei mene montaa kymmentä vuotta ja kaupunkia pitäisi rakentaa sellainen aikaskaala huomioiden.
QuoteSamoin kahdesta vaunusta koostuvan yhdistelmän voi hajottaa ruuhka-ajan ulkopuolella ja jättää toisen puoliskon varikolle lepäämään, mutta yläkertaa ei voi sahata alakerrasta irti vaikka kapasiteettia olisikin "liikaa".
Kaupunkibussin nopeuksilla yläkerran ilmanvastus ei vielä aiheuta sellaisia kuluja, että sitä olisi tarvetta sahata pois. Toisaalta ruuhka-ajan ulkopuolella voisi muutenkin ajella vaikka vähän pienemmillä autoilla, nykyiset bussitkin ovat monesti turhan isoja iltaliikenteelle.
QuoteLiikkumisen tarve syntyy siitä, että ihmisten ympärillä ei ole heille kaikki tarvittava. Mistä tämä taas johtuu pääkaupunkiseudulla? Siitä, että asiat ovat liian keskittyneet. Asunnot on eri paikassa kuin työpaikat, kaupat jossain muualla, koulut ja harrastumahdollisuudet taas toisaalla.
Eli asia korjaantuisi huomattavasti jos alueen toimintoja hajautettaisiin. Yhden megalomaanisen Helsingin keskustan sijaan pitäisi olla useampia pienempiä keskuksia joissa on kaikki yleisimmät palvelut. Nämä keskukset pitäisi olla myös tasa-arvoisia niin, että yksikään ei olisi jotenkin paremmassa asemassa toisiin jolloin ihmiset jakaantuisi luonnostaan tasaisesti näiden ympärille.
Tästä mä olen suunnilleen niin samaa mieltä kuin voi olla. Nimenomaan monikeskustaiseen suuntaan pitäisi Helsinkiä kehittää (ja Itiksen risteyshärdelli on iso askel siitä poispäin). Tiiviimpää, kaupungimpaa kaupunkia Malmille, Kontulaan, Konalaan, Ogeliin.
Palvelut nimittäin seuraavat massoja. Paljon väkeä, hyvät palvelut.
Quote from: elukka on 15.04.2013, 21:39:57
bussit ja pikaraitsikat voivat ajaa jopa samoilla väylillä. Jos henkilötolloautot kielletään ko. radalta, voisi bussikuskit opettaa erittäin pitkiin turvaväleihin, jolloin raitsikoillakin saisi ajaa kovaa.
http://www.kaupunkiliikenne.net/luuloja.htm#sama
Se muuten on henkilöauto, ei henkilötolloauto.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 21:40:57
Pysäköintivirheestä maksetaan 50 euron pysäköintivirhemaksu ja se riittää.
Valitettavasti ei riitä kommunistille, nykyään se on 80€ ja sen voi samasta paikasta saada jostain syystä kolme kertaa. Eli vaatimaton 50€ -> 240€ korotus tapahtui hiljattain.
Quote
Sen sijaan vahingonteko on rikos, ja jos se tehdään esim. tukkimalla autolla tai vaikka betoniporsaalla raitiotie, auto tai betoniporsas on rikoksentekoväline. 500 € on silloin pikkusumma.
Ei se ole vahingontekoa, jos joku arvioi ratikan mainostetun kapeuden väärin ja vahingossa estää sen liikkumista. 500€ ei ole tavalliselle työssäkäyvälle ihmiselle, joka maksaa Helsingin asumiskuluja, mikään pikkusumma.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:43:05
QuoteRatikat ovat rumia peltilehmiä ja niillä ajavat ihmiset uhkailevat yksityisautoilevia kunnon ihmisiä sillä, että pysäköintivirheestä pitäisi maksaa 500€ sakko ja "halvat" parkkipaikat pitäisi muuttaa elävän kaupunkikulttuurin katukahviloiksi ja myyntikojuiksi.
Eli tää on ihan vain vittuilua joukkoliikenteen käyttäjille?
Osittain. Minusta autoilijoita on kiusattu jo tarpeeksi, mutta kun mikään ei tunnu riittävän niin aletaan sitten kiusaamaan myös joukkoliikennettä. Kiitos vihreät, pilasitte kaupunkini.
Quote
Ne viiden huntin plitikat muuten ovat edelleen täysin asiallinen, jopa hyvinkin kohtuullinen rangaistus siitä tempusta. Mitä sinusta pitäisi tuomita jos mä toisin kontillisen polkupyöriä länsiväylälle tukkimaan liikennettä aamuruuhkassa?
Se ei ole temppu vaan vahinko.
Jos tahallasi tukit Länsiväylän, se on vahingonteko mistä pitää rangaista tuntuvasti. Jos sinulle sattuu vahinko kuorman kiinnityksessä ja kuorma-autollinen pyöriä tipahtaa väylälle vahingossa, toivon, että rangaistus on kohtuullinen ja vakuutus korvaa aiheutuneet tuhot.
Sen ei kuulukaan olla pikkusumma. Sen kuuluu olla pelote ensin ja jos joku ei usko, opetus.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:54:48
Se muuten on henkilöauto, ei henkilötolloauto.
mulkun jatke, joita perheessäni on 3 kpl
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 21:43:20
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:35:18
Itse käytän molempia mainitsemiasi busseja aika paljon, enkä usko, että mainitsemasi reitti olisi raitiovaunulla sen mukavampi.
Ainakin kampin jälkeen kun alkaa mukulakivi niin meno on aivan hirveää.
Liikun noilla lähinnä Kamppi-Meilahti -väliä. Jos matkalla on mukulakiviä, niin ilmeisesti bussissa on mukava jousitus tai olen muuten vain matkustanut omissa ajatuksissani, koska en ole huomannut.
Mukulakiviongelmastahan taas päästään korvaamalla mukulakivi modernisti asvaltilla, ei siihen raitiovaunua tarvita.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:44:36
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:22:27
Katuremppoihin on kyllä varaa, kun säästetään vähän monikulttuurista ja guggenheimista.
Mä luulen, että sä ihan oikeasti et ymmärrä tässä näitä mittakaavoja. Autoinfra on ihan käsittämättömän kallista ja investointina järjettömän huonotuottoista.
Mä luulen, että sä et ymmärrä minkälaisista mittakaavoista puhutaan, kun katsotaan autoilusta maksettavia veroja. Niillä rahoilla jumaliste on varaa parantaa autoiluinfrastruktuuria.
Se on toki toinen ongelma, jos ne rahat menevät valtiolle eikä kaupungille tai jos ne rahat hassataan monikulttuuriin ja guggenheimiin. Mutta ne rahat joka tapauksessa on autoilijoilta kerätty, joten ne tulee käyttää autoilijoiden hyväksi.
QuoteMinusta autoilijoita on kiusattu jo tarpeeksi, mutta kun mikään ei tunnu riittävän niin aletaan sitten kiusaamaan myös joukkoliikennettä.
Koko liikennejärjestelmä on suunniteltu henkilöauton ehdoilla ja sitä varten, ja kauhea mankuna kuuluu aina vain.
Mä tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että kaupunkiautoilu on vittumaista puuhaa. Se ei kuitenkaan johdu siitä että hippi kiusaa vaan siitä, että kaupungissa tila on kaikkein niukin resurssi ja juuri sitä autoilu vie. Kadunvarsipaikkojen määrä ei johdu siitä että vihreät tahallaan eivät pidennä kadunvartta isommaksi kuin talo siinä vieressä.
QuoteMutta ne rahat joka tapauksessa on autoilijoilta kerätty, joten ne tulee käyttää autoilijoiden hyväksi.
Ja perintöveroilla pitää laittaa komeita hautakiviä? :facepalm:
Verotus nyt vain ei toimi noin. Valtio kerää veroa sieltä mistä saa ja käyttää mihin käyttää. Minullakin on paljon ideoita siitä mistä kaikesta pitäisi säästää ja jos tuolle linjalle lähdetään, sovitaanko ensin että kaupungeista kerättyjä veroja ei käytetä maaseudun hyväksi? Vai mikä ihmeen idea tämä ylipäänsä on, että viinaverot pitää käyttää dokaamisen sponsorointiin?
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:49:11
Pitkä raitiovaunu voidaan siis pituuden puolesta korvata vaikka parilla kaksikerroksisella bussilla.
Henkilömäärän puolesta, niin voi. Tai parilla kaksikerroksisella raitiovaunulla. Jotka voi edelleen kytkeä kiinni toisiinsa.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:49:11
Quote
Raitiovaunuja voi myös kytkeä monta peräkkäin ja koko yhdistelmää voi sitten ajaa yhdellä kuljettajalla. (Helsingissä tosin näin ei tehdä, ja tämä edellyttäisi laiturien pidentämistä. Monessa kaupungissa kuitenkin näin tehdään.)
Kuljettajaetu poistuu viimeistään siinä vaiheessa, kun kuskina on tietokone. Ei mene montaa kymmentä vuotta ja kaupunkia pitäisi rakentaa sellainen aikaskaala huomioiden.
On siinä sekin, että kun vaunut ovat kiinni toisissaan, ne vievät vähemmän tilaa, sillä niiden keskinäinen turvaetäisyys on silloin 0.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:49:11
Kaupunkibussin nopeuksilla yläkerran ilmanvastus ei vielä aiheuta sellaisia kuluja, että sitä olisi tarvetta sahata pois. Toisaalta ruuhka-ajan ulkopuolella voisi muutenkin ajella vaikka vähän pienemmillä autoilla, nykyiset bussitkin ovat monesti turhan isoja iltaliikenteelle.
Ei ole kyse ilmanvastuksesta vaan investoinnista. Alakerta on se mikä määrää bussin eliniän, koska alakerrassa ovat bussin moottorit, voimansiirto ja akselistot. Kun alakerran elinikä loppuu, yläkerran loppuu siinä samalla vaikka sitä olisi käytetty vain puolet ajasta.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:49:34
Nimenomaan monikeskustaiseen suuntaan pitäisi Helsinkiä kehittää (ja Itiksen risteyshärdelli on iso askel siitä poispäin).
Missä tästä Itiksen risteyshärdellistä olisi hyvää tietoa?
Nopealla googlaamisella löytyy esim seuraavia:
QuoteSekä sillan että tunnelin avulla merkittävä osa ohi ajavasta liikennevirrasta saadaan pois paikallisliikenteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seasta, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.
QuoteMyös Itäväylää katetaan ja päälle suunnitellaan tornitaloja ja elokuvateatteria.
Ei noi sillat, tunnelit, kattamiset, elokuvateatterit ja tornitalot nyt niin kaupunkia tappavilta kuulosta. Ja eikös siellä nyt jo pääse liikkumaan aika hyvin, mikä siellä tarkalleen ottaen nyt vaikeutuu?
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 21:59:21
Sen ei kuulukaan olla pikkusumma. Sen kuuluu olla pelote ensin ja jos joku ei usko, opetus.
Sanon vielä kerran: Minusta epäinhimilliset rangaistukset VAHINGOISTA ja ARVIOINTIVIRHEISTÄ eivät sovi liikenteeseen tai muuhun yhteiskuntaan.
Tai jos sopivat, niin punaisia päin kävelystä sitten kanssa tonnin sakko, siinä voi aiheuttaa vaikka traumoja autoilijalle joka ajaa ylitse kun joku välinpitämätön hipsteri kävelee alle vaikka autoilijalle palaisi vihreät.
Quote from: elukka on 15.04.2013, 22:00:30
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:54:48
Se muuten on henkilöauto, ei henkilötolloauto.
mulkun jatke, joita perheessäni on 3 kpl
Omituinen perhe teillä. Itse olen käyttänyt henkilöautoa lähinnä liikkumiseen ja tavaran ja ihmisten kuljettamiseen, mulkku on pysynyt samanlaisena nysänä riippumatta siitä, onko minulla henkilöautoa vai ei.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:02:28
Koko liikennejärjestelmä on suunniteltu henkilöauton ehdoilla ja sitä varten, ja kauhea mankuna kuuluu aina vain.
Henkilöauton ehdoillako kaikki autoilun kulut nousevat jatkuvasti ja julkista liikennettä tuetaan? Sori, mutta ei mene läpi.
Samoin ei mene läpi, että esim. vihreiden ehdottama "20€/päivä asukaspysäköinnillä paikkoja olisi niille, jotka
niitä oikeasti tarvitsevat". Vitut, minä tarvitsen välillä autoa, mutta ei minulla tuollaisia rahoja ole.
QuoteMä tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että kaupunkiautoilu on vittumaista puuhaa. Se ei kuitenkaan johdu siitä että hippi kiusaa vaan siitä, että kaupungissa tila on kaikkein niukin resurssi ja juuri sitä autoilu vie. Kadunvarsipaikkojen määrä ei johdu siitä että vihreät tahallaan eivät pidennä kadunvartta isommaksi kuin talo siinä vieressä.
Mua ei oikeastaan varsinaisesti haittaa ruuhkat ja rajallinen pysäköintitila, mua haittaa se, että autoilijoilta kerätään kohtuuttoman paljon veroja ja liikennettä hidastetaan keinotekoisesti liian tiukoilla nopeusrajoituksilla, hidastetöyssyillä ja turhilla liikennevaloilla. Mua haittaa se, että keskustan vähiä kadunvarsipaikkoja on valjastettu polkupyöräparkkipaikoiksi, vaikka ne fillarit mahtuisivat muuallekin ihan hyvin.
Kuvista sen näkee mitä hirvityksiä ne ovat.
Liikennesuunnittelujengi taas nyt vain evo, mitä kaupunkiympäristöihin tulee, joten ihan se ja sama mitä ne siitä itse sanovat ja ei, siellä ei nytkään pääse liikkumaan hyvin ja kohta vielä huonommin.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:04:43
QuoteMutta ne rahat joka tapauksessa on autoilijoilta kerätty, joten ne tulee käyttää autoilijoiden hyväksi.
Ja perintöveroilla pitää laittaa komeita hautakiviä? :facepalm:
Perintövero pitää poistaa, niistä rahoista on jo verot maksettu.
Quote
Verotus nyt vain ei toimi noin. Valtio kerää veroa sieltä mistä saa ja käyttää mihin käyttää. Minullakin on paljon ideoita siitä mistä kaikesta pitäisi säästää ja jos tuolle linjalle lähdetään, sovitaanko ensin että kaupungeista kerättyjä veroja ei käytetä maaseudun hyväksi? Vai mikä ihmeen idea tämä ylipäänsä on, että viinaverot pitää käyttää dokaamisen sponsorointiin?
Ei tämä verotus minusta näinkään toimi kovin hyvin, että fillarista selviää alvilla mutta autosta joutuu maksamaan autoveroa, polttoaineveroa, käyttömaksua ja kohta vielä jotain helvetin ruuhkamaksua. Ja sitten ne rahat käytetään miten sattuu.
Viinaveroja käsittääkseni käytetään paljon viinasta aiheutuvien ongelmien korjaamiseen, minkä järkevyydestä voi tietysti olla monta mieltä.
Itse kannattaisin mahdollisimman kevyttä ja yksinkertaista tasaverotusta, jolla ei pyrittäisi ohjailemaan ihmisen valintoja. Nykytilanne, jossa autoilija maksaa enemmän mutta julkisen käyttäjä saa tukea, on aivan väärin.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:56:23
Quote from: Oami on 15.04.2013, 21:40:57
Pysäköintivirheestä maksetaan 50 euron pysäköintivirhemaksu ja se riittää.
Valitettavasti ei riitä kommunistille, nykyään se on 80€ ja sen voi samasta paikasta saada jostain syystä kolme kertaa. Eli vaatimaton 50€ -> 240€ korotus tapahtui hiljattain.
En tiennyt, nyt tiedän. Kiitos siitä.
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:56:23
Ei se ole vahingontekoa, jos joku arvioi ratikan mainostetun kapeuden väärin ja vahingossa estää sen liikkumista. 500€ ei ole tavalliselle työssäkäyvälle ihmiselle, joka maksaa Helsingin asumiskuluja, mikään pikkusumma.
Se on pikkusumma, jos lasketaan myöhästyvien ihmisten lukumäärä, myöhästyminen ja itse kunkin tuntipalkka.
Mutta minulle kyllä käy sekin menettely että antaa raitiovaunun mennä. Newtonin lait sanovat että kyllä se auto väistää ihan ilmaiseksikin.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 22:05:00
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:49:11
Pitkä raitiovaunu voidaan siis pituuden puolesta korvata vaikka parilla kaksikerroksisella bussilla.
Henkilömäärän puolesta, niin voi. Tai parilla kaksikerroksisella raitiovaunulla. Jotka voi edelleen kytkeä kiinni toisiinsa.
Tämä kytkeminen ei tainnut koskea Helsinkiä.
Quote
On siinä sekin, että kun vaunut ovat kiinni toisissaan, ne vievät vähemmän tilaa, sillä niiden keskinäinen turvaetäisyys on silloin 0.
Kun saadaan atk bussia kuljettamaan, ei bussi kaupunkietäisyyksillä tarvitse kovin suurta turvaväliä.
Suurimman osan ajasta kun katsoo, niin Helsingin ratikkakiskot ovat kyllä tyhjiä, että eipä se ratikka nyt niin paljon tilaa säästä.
QuoteEi ole kyse ilmanvastuksesta vaan investoinnista. Alakerta on se mikä määrää bussin eliniän, koska alakerrassa ovat bussin moottorit, voimansiirto ja akselistot. Kun alakerran elinikä loppuu, yläkerran loppuu siinä samalla vaikka sitä olisi käytetty vain puolet ajasta.
En usko, että tämä on kovin suuri ongelma. Vähän sama asia kuin asunnoissa ja keittiöissä: keittiö maksaa paljon enemmän, kuin makuuhuone. Samalla tavalla toinen kerros bussiin maksaa paljon vähemmän kuin se alusta, jossa on moottori ja voimansiirto.
Minullekin muuten sopii oikein hyvin, että ei käydä sen enempää erikseen siirtelemään autoa, joka on jätetty lojumaan liikenteen tielle. Sen verran pitää ottaa valokuvaa, että raitiovaunun mahdolliset vauriot saadaan laskutettua auton omistajalta, mutta muuten 30 tonnia painoa ja messevä sähkömoottori kyllä hoitavat homman.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:13:41
Kuvista sen näkee mitä hirvityksiä ne ovat.
Liikennesuunnittelujengi taas nyt vain evo, mitä kaupunkiympäristöihin tulee, joten ihan se ja sama mitä ne siitä itse sanovat ja ei, siellä ei nytkään pääse liikkumaan hyvin ja kohta vielä huonommin.
Voitko linkata johonkin sellaiseen kuvaan, mistä sen hirveyden näkee, ilmeisesti suunnitelmia on useampia, en tiedä mikä nyt on toteutumassa?
En ole pariin vuoteen käynyt Itäkeskuksessa. Silloin kun kävin, siellä pääsi kyllä liikkumaan mukavasti autolla, metrolla, jalan ja bussilla. Värinää tosin oli liikaa minun makuuni.
Mä katson jos löydän kuvia jostain. Voi kestää.
Siinä risteyksessä on liikennemäärä samaa luokkaa kuin Oopperalla Manskulla. Siitä voi kalibroida mittaria onko hyvä liikkua vai ei.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 22:16:35
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:56:23
Ei se ole vahingontekoa, jos joku arvioi ratikan mainostetun kapeuden väärin ja vahingossa estää sen liikkumista. 500€ ei ole tavalliselle työssäkäyvälle ihmiselle, joka maksaa Helsingin asumiskuluja, mikään pikkusumma.
Se on pikkusumma, jos lasketaan myöhästyvien ihmisten lukumäärä, myöhästyminen ja itse kunkin tuntipalkka.
Mutta se ei ole pikkusumma, kun puhutaan
inhimillisestä vahingosta rankaisusta.
Esimerkki:
Jos suutun sinulle ja lyön sinulta kirveellä käden poikki, se on tuottamuksellinen teko josta kuuluu rangaista.
Jos teemme saunaklapeja ja tottumattomana kirveenkäyttäjänä kirves minulta lipsahtaa ja aiheuttaa sinulle saman vahingon, se on vahinko josta saattaa tulla joku pieni huolimattomuusvirhemaksu, mutta muuten vakuutus korvaa.
Samasta on kyse tuossa ratikkaa haittaavassa pysäköinnissä. Ei kaikissa tapauksissa, mutta monissa.
QuoteMutta minulle kyllä käy sekin menettely että antaa raitiovaunun mennä. Newtonin lait sanovat että kyllä se auto väistää ihan ilmaiseksikin.
Se ei valitettavasti sovi suomalaiseen oikeuskäytäntöön, jossa vahingossa saa sattua asioita, mitä ei tahallaan saa tehdä.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:22:30
Mä katson jos löydän kuvia jostain. Voi kestää.
Ei kiirettä.
Quote
Siinä risteyksessä on liikennemäärä samaa luokkaa kuin Oopperalla Manskulla. Siitä voi kalibroida mittaria onko hyvä liikkua vai ei.
Oopperalla Manskulla olen liikkunut kävellen, ratikalla, henkilöautolla ja bussilla. Ei valittamista, normaalia kaupunkiliikennettä.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 21:31:23
Raitiovaunun kapasiteetti on suurempi kuin bussin, koska raitiovaunusta voi tehdä pitemmän, koska raitiovaunun takapää kulkee joka tapauksessa pitkin hallittua reittiä (täsmälleen samaa reittiä kuin etupää) toisin kuin bussin. Kiskojen ansiosta raitiovaunu tarvitsee myös pienempiä poikittaissuuntaisia varoetäisyyksiä ja siksi sen saa kulkemaan ahtaammasta paikasta.
Raitiovaunuja voi myös kytkeä monta peräkkäin ja koko yhdistelmää voi sitten ajaa yhdellä kuljettajalla. (Helsingissä tosin näin ei tehdä, ja tämä edellyttäisi laiturien pidentämistä. Monessa kaupungissa kuitenkin näin tehdään.)
Raitiovaunu kohtaa elämänsä aikana vähemmän pystysuuntaista rasitusta, koska kiskoilla kyyti on tasaisempaa. Muun muassa siksi se kestää kauemmin. Muun muassa siksi Helsingissä pystyi vielä 2000-luvun alkupuolella näkemään aktiivikäytössä 1950-lukulaisia raitiovaunuja mutta ei 1950-lukulaisia busseja. (No, 1950-lukulaisissa oli omanlaisiaan vikoja, kuten lähinnä esteellisyys, jota siihen aikaan ei ollut tapana niin hyvin huomioida.)
Raitiovaunu on päästöttömämpi kuin bussi, tai ainakin päästöongelma siirtyy voimalan luo. (Kannatan ydinvoimaa mutta se on oman keskustelunsa aihe.) Tämä on kai ainoa asia jossa johdinauto on parempi kuin dieselbussi - kaikki muut bussien huonot puolet johdinautoilla on. Mutta ei pidä ymmärtää väärin, busseilla on joka tapauksessa paikkansa siellä, mihin kiskojen veto ei kannata.
Kiistämättömänä miinuspuolena raitiovaunuissa on alkuinvestoinnin korkea hinta. Sen vastapuolena ovat sitten alemmat käyttökulut ja kaluston jo mainittu pitempi elinikä.
Johdinauto tai latausbussi on sekä matkustajien ja ennenkaikkea reitinvarren asukkaiden mielestä muutenkin parempi kuin dieselvastaava koska se ei haise eikä rämise, eikä myöskään aiheuta hengitystie-, sydän-, ym. sairauksia myrkkypilvillään.
Maalaisjärjellä ajatallen raitiovaunua kallistaa kovasti sen hitaus. Kilometriä kohden ylivoimaisesti suurin kustannus tulee tämän takia kuskin palkasta jota tarvitsee tietysti maksaa paljon enemmän kuin bussikuskille, sitten investointikustannus ja viimeisenä tietysti melkein veroton sähkö ja muut ylläpitokulut.
Ratikka on kuitenkin mielestäni kaikkein mukavin joukkoliikenteen muoto; huono kuski ja meluava moottori eivät pysty pilaamaan elämystä niin kuin bussissa. Varsinaista hyötyä en tietysti juuri koe siitä koska kävellen pääsee pikkumatkat nopeammin ja pidemmät fillarilla jos ei ole autoa alla kuten lapsiperheillä melkein aina on pakko olla.
Ja sitten kun googlen halvat itseajavat ilmestyvät Helsingin kaduille niin suurin osa nykyisestä joukkoliikennejärjestelmästä joutaa romukoppaan melkeinpä kertaheitolla ehkä jotain metron ja lähijunien ruuhkavuoroja lukuunottamatta.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 12:53:07
Jostain syystä huomattavasti vaikeampaa on tajuta, miksi immateriaalista arvoa rullaava organisaatio pitää sijoittaa sinne, missä on ihmisiä.
Kirjoittaa kaveri, joka on moderaattorina yhdessä Suomen suosituimmassa nettifoorumissa.
Tiedoksi pörröiselle, että kaikki Suomen vientiyritykset ja muutkin harrastavat etätyöpäiviä, eli voi olla kotoaan tai vaikka kesämökin laiturilta "töissä".
No, ymmärrän, tämähän on murhaakin pahempi asia tsadilaisille.
Nymmää löysin takkini.
QuoteOopperalla Manskulla olen liikkunut kävellen, ratikalla, henkilöautolla ja bussilla. Ei valittamista, normaalia kaupunkiliikennettä.
Jees. Ja sitten kun alat Itiksessä hankkiutua väylän puolelta toiselle, huomaat mitä tarkoitin.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 22:28:19
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 12:53:07
Jostain syystä huomattavasti vaikeampaa on tajuta, miksi immateriaalista arvoa rullaava organisaatio pitää sijoittaa sinne, missä on ihmisiä.
Kirjoittaa kaveri, joka on moderaattorina yhdessä Suomen suosituimmassa nettifoorumissa.
Tiedoksi pörröiselle, että kaikki Suomen vientiyritykset ja muutkin harrastavat etätyöpäiviä, eli voi olla kotoaan tai vaikka kesämökin laiturilta "töissä".
No, ymmärrän, tämähän on murhaakin pahempi asia tsadilaisille.
Nymmää löysin takkini.
Ei noi etätyöt vaan ole lähteneet lentoon oikein missään. Jos tiedät miten temppu tehdään, älä kerro sitä täällä vaan perusta firma niin pääset eläkkeelle hyvin varakkaana miehenä.
Quote from: olhat on 15.04.2013, 22:27:54
Ja sitten kun googlen halvat itseajavat ilmestyvät Helsingin kaduille niin suurin osa nykyisestä joukkoliikennejärjestelmästä joutaa romukoppaan melkeinpä kertaheitolla ehkä jotain metron ja lähijunien ruuhkavuoroja lukuunottamatta.
Näin. Tuo aika on sen verran lähellä, etä se tulisi jo alkaa huomioimaan kaupunkisuunnittelussa.
Miksi muuten Helsinkiin ei tehdä monorailia? Korvaisi kivasti junia ja ratikoita?
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:28:59
QuoteOopperalla Manskulla olen liikkunut kävellen, ratikalla, henkilöautolla ja bussilla. Ei valittamista, normaalia kaupunkiliikennettä.
Jees. Ja sitten kun alat Itiksessä hankkiutua väylän puolelta toiselle, huomaat mitä tarkoitin.
Muistaakseni se onnistui jotain kävelysiltaa tms. pitkin tai Itäkeskuksen läpi tms? En muista tarkemmin, on kovin monta vuotta siitä kun kävin. Ei se kuitenkaan mieleen jäänyt minään erityisen ongelmallisena suorituksena.
Itseajavat vievät kyllä vähemmän tilaa kuin ihmisen kuljettamat, mutta ei niilläkään pysty joukkoliikenteen tehoihin.
Monorailista en osaa sanoa. Luultavasti siksi, että kaupunki- ja varsinkin liikennesuunnittelu on täynnä päähänpinttymiinsä jämähtäneitä vanhoja mulkkuja, jotka omasta mielestään tietävät kyllä miten nämä hommat pitää tehdä.
Quote from: Oami on 15.04.2013, 22:16:35
Quote from: msm on 15.04.2013, 21:56:23
Ei se ole vahingontekoa, jos joku arvioi ratikan mainostetun kapeuden väärin ja vahingossa estää sen liikkumista. 500€ ei ole tavalliselle työssäkäyvälle ihmiselle, joka maksaa Helsingin asumiskuluja, mikään pikkusumma.
Se on pikkusumma, jos lasketaan myöhästyvien ihmisten lukumäärä, myöhästyminen ja itse kunkin tuntipalkka.
Mutta minulle kyllä käy sekin menettely että antaa raitiovaunun mennä. Newtonin lait sanovat että kyllä se auto väistää ihan ilmaiseksikin.
Järki tähän ketjuun tulee Pirkanmaalta, yllättäen.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:30:38
Ei noi etätyöt vaan ole lähteneet lentoon oikein missään. Jos tiedät miten temppu tehdään, älä kerro sitä täällä vaan perusta firma niin pääset eläkkeelle hyvin varakkaana miehenä.
Lukemisen ymmärryksessäkin ongelmia :facepalm: Hei, mitä siinä Helsingin juomavedessä oikein on ja juoko Jussi Halla-aho vain pullovettä?
No kun fakta olla, että etätyöt nyt vain eivät ole oikein missään lähteneet kunnolla lentoon. Syytön mä siihen olen.
Quote from: olhat on 15.04.2013, 22:27:54
Ratikka on kuitenkin mielestäni kaikkein mukavin joukkoliikenteen muoto; huono kuski ja meluava moottori eivät pysty pilaamaan elämystä niin kuin bussissa.
Entäpä kustut penkit, agressiiviset spurgut ja älämölöä pitävät mamut? Siinäpä vasta elämystä kerrakseen. Itse kyllä kävelen mielummin.
Jommallakummalla meistä on ihan omat ratikat.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:39:38
Jommallakummalla meistä on ihan omat ratikat.
Tartteeko sun ratikassa varoa taskuvarkaita?
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:36:20
Itseajavat vievät kyllä vähemmän tilaa kuin ihmisen kuljettamat, mutta ei niilläkään pysty joukkoliikenteen tehoihin.
Pystyy riittäviin tehoihin, kun pienennetään autokokoa ja nostetaan ajonopeuksia pienemmän tarvittavan reaktioajan takia. Vielä kun käytetään niitä taksi/vuokra-autohenkisesti, niin sujuvuus ja matkustusmukavuus alkavat olla ihan omaa luokkaansa.
Yleensä mun ratikassa ei tarvitse varoa taskuvarkaita. Toisaalta mä en tiedä onko mun normaali toimintani jonkun mielestä niiden varomista.
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:18:29
Tämä kytkeminen ei tainnut koskea Helsinkiä.
Ei niin, mutta laiturien pidentäminen ei ole iso investointi verrattuna muihin toimenpiteisiin, mitä tässä on esitetty.
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:18:29
Kun saadaan atk bussia kuljettamaan, ei bussi kaupunkietäisyyksillä tarvitse kovin suurta turvaväliä.
Varmaan näin. Tosin samahan pätee automaattiohjattuun raideliikenteeseen.
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:18:29
Suurimman osan ajasta kun katsoo, niin Helsingin ratikkakiskot ovat kyllä tyhjiä, että eipä se ratikka nyt niin paljon tilaa säästä.
Ruuhka-aika kai se ongelma on, siitä kai tässä oltiin yhtä mieltä koko ajan.
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:18:29
En usko, että tämä on kovin suuri ongelma. Vähän sama asia kuin asunnoissa ja keittiöissä: keittiö maksaa paljon enemmän, kuin makuuhuone. Samalla tavalla toinen kerros bussiin maksaa paljon vähemmän kuin se alusta, jossa on moottori ja voimansiirto.
Totta varmaan tämäkin.
Tarvisi varmaan perehtyä vähän aikaa niihin autojen hintoihin, vertailla yksi- ja kaksikerroksisia ja toisaalta verrata niitä niihin raitiovaunuihin. Tai jos joku muu viitsii niin vielä parempi.
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:24:17
Jos teemme saunaklapeja ja tottumattomana kirveenkäyttäjänä kirves minulta lipsahtaa ja aiheuttaa sinulle saman vahingon, se on vahinko josta saattaa tulla joku pieni huolimattomuusvirhemaksu, mutta muuten vakuutus korvaa.
Ok. Sovitaanko että autoilija ottaa vakuutuksen, joka korvaa tällaiset jutut? Minä en kyllä sellaista vakuutusta halua enkä myöskään halua, että minun vakuutukseni siitä kallistuu. Mutta jos joku niin haluaa ja pääsee vakuutusyhtiön kanssa ehdoista ja hinnasta sopimukseen niin ok? Käykö junikselle kans? Jos kyllä niin voisi sen säikeen viimein jättää.
Joo, eiköhän siitä asiasta ole keskusteltu tarpeeksi.
Olin missannut heiton tyhjistä ratikkakiskoista, siihen kommentti: se on juuri joukkoliikennekaistojen idea, että niiden kuuluu olla tyhjiä enimmän aikaa ja käytössä vain silloin, kun joukkoliikenneväline niitä ajaa. Ei tämä voi olla noin vaikeaa.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:55:44
Joo, eiköhän siitä asiasta ole keskusteltu tarpeeksi.
Olin missannut heiton tyhjistä ratikkakiskoista, siihen kommentti: se on juuri joukkoliikennekaistojen idea, että niiden kuuluu olla tyhjiä enimmän aikaa ja käytössä vain silloin, kun joukkoliikenneväline niitä ajaa. Ei tämä voi olla noin vaikeaa.
Ihan vaan vielä, että kun tolloautokaistat ovat täynnä = ruuhka, ja tulla-viheltää hälytysajoneuvo, niin jotenkin vain tälle hälytysajoneuvolle järjestyy tilaa näiden itsekkäiden tolloautoilijoiden toimesta.
Miksi sama ei voisi toimia bussikaistalla ja ratikkakiskojen kohdalla?
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:00:15
Ihan vaan vielä, että kun tolloautokaistat ovat täynnä = ruuhka, ja tulla-viheltää hälytysajoneuvo, niin jotenkin vain tälle hälytysajoneuvolle järjestyy tilaa näiden itsekkäiden tolloautoilijoiden toimesta.
Miksi sama ei voisi toimia bussikaistalla ja ratikkakiskojen kohdalla?
Itseasiassa hälytysajoneuvot käyttävät raitiovaunukaistaa. Iso pöly vaan nousee perässä kun painavat menemään.
Mä napsaisin muutaman henkilökohtaisen kohteliaisuuden puolin ja toisin pois. Yritetään olla nätisti.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:00:15
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:55:44
Joo, eiköhän siitä asiasta ole keskusteltu tarpeeksi.
Olin missannut heiton tyhjistä ratikkakiskoista, siihen kommentti: se on juuri joukkoliikennekaistojen idea, että niiden kuuluu olla tyhjiä enimmän aikaa ja käytössä vain silloin, kun joukkoliikenneväline niitä ajaa. Ei tämä voi olla noin vaikeaa.
Ihan vaan vielä, että kun tolloautokaistat ovat täynnä = ruuhka, ja tulla-viheltää hälytysajoneuvo, niin jotenkin vain tälle hälytysajoneuvolle järjestyy tilaa näiden itsekkäiden tolloautoilijoiden toimesta.
Miksi sama ei voisi toimia bussikaistalla ja ratikkakiskojen kohdalla?
Siinä nyt kertakaikkiaan tulevat määrät vastaan. Eikä se hälyajokaan ruuhkan keskellä niin nopeaa ole.
(http://s3files.core77.com/blog/images/carbusbike.jpg)
Laitin tämän jo aiemmin mutta kun samasta aiheesta vängätään niin laitan uudesta. Tässä on kuva missä sama määrä ihmisiä on asettunut joko fillarin kanssa, bussiin tai autoon.
Eli perus Espoolaisella tehokkuudella (1 henkilö per auto), yksi ainut bussillinen riittää jo aiheuttamaan pienen ruuhkan risteyksessä.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:03:28
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:00:15
Ihan vaan vielä, että kun tolloautokaistat ovat täynnä = ruuhka, ja tulla-viheltää hälytysajoneuvo, niin jotenkin vain tälle hälytysajoneuvolle järjestyy tilaa näiden itsekkäiden tolloautoilijoiden toimesta.
Miksi sama ei voisi toimia bussikaistalla ja ratikkakiskojen kohdalla?
Itseasiassa hälytysajoneuvot käyttävät raitiovaunukaistaa. Iso pöly vaan nousee perässä kun painavat menemään.
Sullakin on ongelmia lukemisen ymmärtämisen kanssa. Tosin sitä en ihmettele, kun sulla ei ole natsojakaan.
Tampereella ei ole raitiovaunukaistoja eikä tule!
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:09:47
(http://s3files.core77.com/blog/images/carbusbike.jpg)
Laitin tämän jo aiemmin mutta kun samasta aiheesta vängätään niin laitan uudesta. Tässä on kuva missä sama määrä ihmisiä on asettunut joko fillarin kanssa, bussiin tai autoon.
Eli perus Espoolaisella tehokkuudella (1 henkilö per auto), yksi ainut bussillinen riittää jo aiheuttamaan pienen ruuhkan risteyksessä.
Ja sinulle sanottiin jo käyttöasteesta aiemmin. Autoista lähtee keskimääräisellä käyttöasteella kolmannes pois ja busseja tulee kuusi lisää. Jos taas autot pakataan täyteen=5 henkeä per auto riittää 10 autoa.
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:17:47
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
paljonkos hyötykuormaa henkilöiden lisäksi ne bussit ottivatkaan? Mutta menee taas saman kierroksen uusimiseksi.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:19:45
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:17:47
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
paljonkos hyötykuormaa henkilöiden lisäksi ne bussit ottivatkaan? Mutta menee taas saman kierroksen uusimiseksi.
Kaljaa ja makkaraa sekä poppareita riittää ;)
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:16:04
Ja sinulle sanottiin jo käyttöasteesta aiemmin. Autoista lähtee keskimääräisellä käyttöasteella kolmannes pois ja busseja tulee kuusi lisää. Jos taas autot pakataan täyteen=5 henkeä per auto riittää 10 autoa.
Suurin osa julkisesta liikenteestä operoi sen välityskyvyn ylärajoilla ruuhka-aikana. Jos ei, niin vuorovälit on liian tiheät, tai liian löysät. Helposti kontrolloitavissa oleva asia. Esimerkiksi omasta lähiöstäni, Espoosssa lähtee ruuhka-aikaan täysi bussilastillinen ihmisiä noin 5 minuutin välein. Yksi sadoista jotka länsiväylää pitkin Helsinkiä kohti aamuisin menee..
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:20:36
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:16:04
Ja sinulle sanottiin jo käyttöasteesta aiemmin. Autoista lähtee keskimääräisellä käyttöasteella kolmannes pois ja busseja tulee kuusi lisää. Jos taas autot pakataan täyteen=5 henkeä per auto riittää 10 autoa.
Suurin osa julkisesta liikenteestä operoi sen välityskyvyn ylärajoilla ruuhka-aikana. Jos ei, niin vuorovälit on liian tiheät, tai liian löysät. Helposti kontrolloitavissa oleva asia. Esimerkiksi omasta lähiöstäni, Espoosssa lähtee ruuhka-aikaan täysi bussilastillinen ihmisiä noin 5 minuutin välein.
Eli kaikista lähiöistä lähtee MOT
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:17:47
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
Ja ruuhkia voidaan vähentää vaikkapa porrastamalla töissäkäyntiaikoja, 08-16 kuuluu johonkin tehtaaseen ja pellolle, ei moderniin yhteiskuntaan.
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:22:16
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:17:47
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
Ja ruuhkia voidaan vähentää vaikkapa porrastamalla töissäkäyntiaikoja, 08-16 kuuluu johonkin tehtaaseen ja pellolle, ei moderniin yhteiskuntaan.
Tehdas ja pelto eivät kuulu moderniin yhteiskuntaan. Aha :facepalm:
Quote from: msm on 15.04.2013, 22:49:49
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 22:36:20
Itseajavat vievät kyllä vähemmän tilaa kuin ihmisen kuljettamat, mutta ei niilläkään pysty joukkoliikenteen tehoihin.
Pystyy riittäviin tehoihin, kun pienennetään autokokoa ja nostetaan ajonopeuksia pienemmän tarvittavan reaktioajan takia. Vielä kun käytetään niitä taksi/vuokra-autohenkisesti, niin sujuvuus ja matkustusmukavuus alkavat olla ihan omaa luokkaansa.
Jos ajatusleikkii että seitsemään metriin kaistaa mahtuu yksi itseajava ja ne kulkevat neljän kympin vauhtia aamuruuhkassa Mantskua pitkin keskustaa päin niin kaksi kapeata henkilöautokaistaa kuljettaisi 12000 autoa kertaa 1,2 ihmistä eli noin 15000 ihmistä tunnissa. Vauhtia voidaan tietysti lisätä ja etäisyyksiä kutistaa vieläkin enemmän.
Ei taida yhdet ratikkakiskot pystyä kilpailemaan koska niiden on pysähdyttävä jokaisella pysäkillä, odoteltava jne. Tietysti jos puoli Suomea haluaa tehdä päivätyönsä Helsingin niemelllä ja kaikki aloittavat puoli yhdeksältä aamulla niin eihän sitä klaaraa mikään järjestelmä. Tarvitaan kaavoituspolitiikkaa karkottamaan köyhemmät firmat esikaupunkeihin niin kuin täällä on jo havaittukin.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:21:49
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:20:36
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:16:04
Ja sinulle sanottiin jo käyttöasteesta aiemmin. Autoista lähtee keskimääräisellä käyttöasteella kolmannes pois ja busseja tulee kuusi lisää. Jos taas autot pakataan täyteen=5 henkeä per auto riittää 10 autoa.
Suurin osa julkisesta liikenteestä operoi sen välityskyvyn ylärajoilla ruuhka-aikana. Jos ei, niin vuorovälit on liian tiheät, tai liian löysät. Helposti kontrolloitavissa oleva asia. Esimerkiksi omasta lähiöstäni, Espoosssa lähtee ruuhka-aikaan täysi bussilastillinen ihmisiä noin 5 minuutin välein.
Eli kaikista lähiöistä lähtee MOT
Henkilöauto taas lähtee silloin kun kävelee ulos ovesta. Musiikin ja lämmityksen/ilmastoinnin saa säätää sopivaksi, eikä kyydissä ole epämiellyttäviä ihmisiä (riippuen omasta mielialasta). Ruuhkat ovat henkilöautoilussa pieni miinus siihen verrattuna, että muutoin tarvitsisi matkustaa ihmissaastan seassa hitaissa ja haisevissa julkisen liikenteen roska-autoissa tai junissa, jotka poikkeavat aina aikataulusta ja seisovat ruuhkissa.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:23:37
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:22:16
Ja ruuhkia voidaan vähentää vaikkapa porrastamalla töissäkäyntiaikoja, 08-16 kuuluu johonkin tehtaaseen ja pellolle, ei moderniin yhteiskuntaan.
Tehdas ja pelto eivät kuulu moderniin yhteiskuntaan. Aha :facepalm:
No avataan vähän helpommaksi niin kaikki pääsevät mukaan: 08-16 rytmin vaativia tehdas- ja peltotöitä tehdään Helsingissä kovin vähän, sen sijaan täällä tehdään runsaasti työtä mitä voisi porrastaa niin, että ruuhkia ei syntyisi.
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:28:41
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:23:37
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:22:16
Ja ruuhkia voidaan vähentää vaikkapa porrastamalla töissäkäyntiaikoja, 08-16 kuuluu johonkin tehtaaseen ja pellolle, ei moderniin yhteiskuntaan.
Tehdas ja pelto eivät kuulu moderniin yhteiskuntaan. Aha :facepalm:
No avataan vähän helpommaksi niin kaikki pääsevät mukaan: 08-16 rytmin vaativia tehdas- ja peltotöitä tehdään Helsingissä kovin vähän, sen sijaan täällä tehdään runsaasti työtä mitä voisi porrastaa niin, että ruuhkia ei syntyisi.
Itse olen huomannut sellaisen hassun seikan, että aika monen työ on sidoksissa toisen työhön. Liukuva työaika on kiva asia; ei vain onnistu riittävän suuressa mittakaavassa.
Quote from: Mittakaavaedut on 15.04.2013, 23:27:28
Henkilöauto taas lähtee silloin kun kävelee ulos ovesta. Musiikin ja lämmityksen/ilmastoinnin saa säätää sopivaksi, eikä kyydissä ole epämiellyttäviä ihmisiä (riippuen omasta mielialasta). Ruuhkat ovat henkilöautoilussa pieni miinus siihen verrattuna, että muutoin tarvitsisi matkustaa ihmissaastan seassa hitaissa ja haisevissa julkisen liikenteen roska-autoissa tai junissa, jotka poikkeavat aina aikataulusta ja seisovat ruuhkissa.
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
Mittakaavaedut, mihin sinä tarvitset omaa autoasi? Oletko hullu, kun maksat extraa siitä, minkä fiksummat saavat kuukausilipun hinnalla? ;)
En minäkään ole myöhästynyt mistään.
Mikä olisi se Gosplan, joka porrastaisi ihmisten työaikoja? Millä valtuuksilla ja minkä periaatteiden mukaan?
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:34:52
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
No busseja lähtee tosiaan 5 minuutin välein ruuhkaaikana joten..Valmiiksi lämpimät sisätilat, ei tarvitse kädet kohmeessa ravata sitä ruoskaa lumen alta esiin. Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:39:43
Mikä olisi se Gosplan, joka porrastaisi ihmisten työaikoja? Millä valtuuksilla ja minkä periaatteiden mukaan?
Juuri näin. Itse en änge ruuhka-aikaan kaduille, koska mulla on oma auto ja voin itse määrittää työaikani, tietyissä rajoissa.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:40:30
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:34:52
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
No busseja lähtee tosiaan 5 minuutin välein ruuhkaaikana joten..Valmiiksi lämpimät sisätilat, ei tarvitse kädet kohmeessa ravata sitä ruoskaa lumen alta esiin. Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
Lähtö lämpimästä tallista ja ajo työnantajan talliin? No joo, onhan se vaikeeta verraten parin kilsan kävelyyn pysäkille ja parin vaihdon kautta vielä pari kilsaa lisää toisessa päässä.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:40:30Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
Monilla yrityksillä on myös parkkihalleja, ei tarvitse käyttää aikaa parkkipaikan etsimiseen.
Valkoinen mies hyppää perjantaina töiden jälkeen auton rattiin ja ajaa vaikkapa Upinniemeen harrastamaan ammuntaa. Kaljaa voi juoda sitten illalla saunan jälkeen kotosalla. Vapautta on niin monenlaista, eikä kaikille joukkoliikenne kaivattua vapautta tuo.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:41:21
Juuri näin. Itse en änge ruuhka-aikaan kaduille, koska mulla on oma auto ja voin itse määrittää työaikani, tietyissä rajoissa.
Itsellä ei oo tommosta. Ruuhkat ei käytännössä koske julkisia lainkaan, lähinnä sitä kautta että paremmat vuorovälit yleensä.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:39:43
Mikä olisi se Gosplan, joka porrastaisi ihmisten työaikoja? Millä valtuuksilla ja minkä periaatteiden mukaan?
Yksi voisi olla kunnallisen päivähoidon porrastus, ei yksinkertaisesti annettaisi kaikille niitä 08-16 vuoroja vaan lapsen voisi osa porukasta viedä vasta klo 10.
Julkiset voisivat olla osan ajasta pois pelistä, esimerkiksi tietystä lähiöstä ei lähtisikään bussia klo 08-09 välillä.
Helpompi ongelma tämä on, kuin se, miten saadaan helsinkiläiset pyöräilemään talvipakkasilla tai käyttämään kaiken vapaa-aikansa elävän kaupunkikulttuurin kuppiloissa lojumiseen.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:40:30
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:34:52
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
No busseja lähtee tosiaan 5 minuutin välein ruuhkaaikana joten..Valmiiksi lämpimät sisätilat, ei tarvitse kädet kohmeessa ravata sitä ruoskaa lumen alta esiin. Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
En ole koskaan ruuhkassa Lauttasaaressa, koska asun Tampereella. Ja vaikka asuisin siellä synkillä, syrjäisillä ja karuilla rannikkoseuduilla, jossa te sitkeät jaksatte taistella kamalia olosuhteita vastaan, en silti olisi. Minä en pystyisi tuohon.
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:43:02
Monilla yrityksillä on myös parkkihalleja, ei tarvitse käyttää aikaa parkkipaikan etsimiseen.
Silti sinne parkkihalliin ajaminen ottaa aikaa, siis kun sinne asti joskus pääsee. Jos ei ole lähtenyt väärään aikaan kotona jolloi sata muutakin alexander stubbia yrittää samasta valottomasta risteyksestä.
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:43:02
Valkoinen mies hyppää perjantaina töiden jälkeen auton rattiin ja ajaa vaikkapa Upinniemeen harrastamaan ammuntaa. Kaljaa voi juoda sitten illalla saunan jälkeen kotosalla. Vapautta on niin monenlaista, eikä kaikille joukkoliikenne kaivattua vapautta tuo.
Hyvä ettet tuukkaan. Rasittava jätkä, puhutaan suta paskaa firman jätkien kans perjantaioluella. ;)
Quote from: Sour-One on 15.04.2013, 23:34:33
Itse olen huomannut sellaisen hassun seikan, että aika monen työ on sidoksissa toisen työhön. Liukuva työaika on kiva asia; ei vain onnistu riittävän suuressa mittakaavassa.
Itse olen huomannut, että jos vaikkapa isukki pitää kipeän lapsen takia etätyöpäivän, niin lapsenhoidosta huolimatta tulosta syntyy eikä se nyt yhtäkkiä olekaan niin vaikeaa.
Luonnollisesti alakohtaista vaihtelua on paljon.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:45:20
En ole koskaan ruuhkassa Lauttasaaressa, koska asun Tampereella. Ja vaikka asuisin siellä synkillä, syrjäisillä ja karuilla rannikkoseuduilla, jossa te sitkeät jaksatte taistella kamalia olosuhteita vastaan, en silti olisi. Minä en pystyisi tuohon.
No miksi sitten osallistut keskusteluun joka selvästi koskee lähinnä Helsinginseutua? Tottahan pikkukaupungeissa on helpompaa varmasti.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:43:19
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:41:21
Juuri näin. Itse en änge ruuhka-aikaan kaduille, koska mulla on oma auto ja voin itse määrittää työaikani, tietyissä rajoissa.
Itsellä ei oo tommosta. Ruuhkat ei käytännössä koske julkisia lainkaan, lähinnä sitä kautta että paremmat vuorovälit yleensä.
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
Noi nyt eivät olleet mitään vastauksia ja sä tiedät sen itsekin.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:46:02
Silti sinne parkkihalliin ajaminen ottaa aikaa, siis kun sinne asti joskus pääsee. Jos ei ole lähtenyt väärään aikaan kotona jolloi sata muutakin alexander stubbia yrittää samasta valottomasta risteyksestä.
Minulla on ollut työpaikalla hallipaikka vain Munkkiniemessä, Lauttasaaressa ja Ruoholahdessa, joten en varmasti tunne asiaa kaikkien kannalta, mutta itselläni ei ole ollut tällaista ongelmaa edes "ruuhka-aikoina". Sen sijaan bussilla kulkiessa aikaa on ottanut vaihdot ja kävelymatkat.
QuoteQuote from: msm on 15.04.2013, 23:43:02
Valkoinen mies hyppää perjantaina töiden jälkeen auton rattiin ja ajaa vaikkapa Upinniemeen harrastamaan ammuntaa. Kaljaa voi juoda sitten illalla saunan jälkeen kotosalla. Vapautta on niin monenlaista, eikä kaikille joukkoliikenne kaivattua vapautta tuo.
Hyvä ettet tuukkaan. Rasittava jätkä, puhutaan suta paskaa firman jätkien kans perjantaioluella. ;)
Fantastista!
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:42:45
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:40:30
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:34:52
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
No busseja lähtee tosiaan 5 minuutin välein ruuhkaaikana joten..Valmiiksi lämpimät sisätilat, ei tarvitse kädet kohmeessa ravata sitä ruoskaa lumen alta esiin. Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
Lähtö lämpimästä tallista ja ajo työnantajan talliin? No joo, onhan se vaikeeta verraten parin kilsan kävelyyn pysäkille ja parin vaihdon kautta vielä pari kilsaa lisää toisessa päässä.
No itse ajelen keskustasta keskustan ulkopuolelle eli ei ongelmia kun kaikki yrittävät lähinnä ängetä sinne keskustaan, joten ei tarvitse kökkiä ruuhkissa. Kyllä se henkilöautoilu tuo vapautta silloin kun julkiset eivät pärjää ja voi niitä haisevia julkisia käyttää silti, mutta jostain syystä niitä ei vaan ole sitten tullut käytettyä. Taksikin kulkee niitä bussi- ja taksikaistoja.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:43:19
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:41:21
Juuri näin. Itse en änge ruuhka-aikaan kaduille, koska mulla on oma auto ja voin itse määrittää työaikani, tietyissä rajoissa.
Itsellä ei oo tommosta. Ruuhkat ei käytännössä koske julkisia lainkaan, lähinnä sitä kautta että paremmat vuorovälit yleensä.
Niin, siis miksi veetuilet täällä koko ajan, jos ruuhkat eivät sinuakaan häiritse? Miten minusta on koko ajan tuntunut, että sinua ärsyttävät tsadin pahat ruuhkat, joista sinä et edes perskohtaisesti kärsi? Ja siksi haluat ruuhkaveron niille, jotka kärsivät ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D :facepalm:
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:47:39
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:45:20
En ole koskaan ruuhkassa Lauttasaaressa, koska asun Tampereella. Ja vaikka asuisin siellä synkillä, syrjäisillä ja karuilla rannikkoseuduilla, jossa te sitkeät jaksatte taistella kamalia olosuhteita vastaan, en silti olisi. Minä en pystyisi tuohon.
No miksi sitten osallistut keskusteluun joka selvästi koskee lähinnä Helsinginseutua? Tottahan pikkukaupungeissa on helpompaa varmasti.
Koska vastustan ajatustakin ruuhkaverosta, vaikka vain jossain karuilla ja syrjäisillä rannikkoseuduilla.
Täältä katsoen ruuhkamaksu on jonkinlainen autoilijoiden keskinäinen kiista siitä jaetaanko rajallinen kaista jonottamalla vai maksamalla. Asia ei jaksa suuresti liikuttaa. En vaivaudu erikseen kannattamaan hankkeita, joiden ainoa tarkoitus on helpottaa autoilua kaupungissa.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:40:30
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:34:52
Mutta kun jotkut, kuten Nostalgia, voivat lähteä julkisillakin silloin kun kävelee ovesta ulos ja ihan minne tahtoo, vaikka Tuohikottiin. Juniksen julkisissa ei koskaan ole haisevia tai häiriköiviä kanssamatkustajia.
No busseja lähtee tosiaan 5 minuutin välein ruuhkaaikana joten..Valmiiksi lämpimät sisätilat, ei tarvitse kädet kohmeessa ravata sitä ruoskaa lumen alta esiin. Ja vaikka lähdettäisiinkin samaan aikaan niin jäät silti jälkeen, koska jäät lauttasaaren kohdalla ruuhkaan siinä missä bussi painaa omaa kaistaa ohi (kyllä joka aamu) ja sen lisäksi etsit sille peltilehmällesi josain parkkipaikan. Summasurum, minä kerkesin ennemmin perille ja mikä parasta koko järjestelyssä, voin vaikka lähteä perjantaina työkavereiden jälkeen parille oluelle ilman että tarvitsee miettiä että mites sen auton kans. Vapautta on niin monenlaita.
Niin minäkin. Auto ei ole ongelma, onhan parkkitaloja. Parin stoben hinnalla auton saa parkkiin yöksi.
Kotiin mennään sitten julkisilla, ei-ruuhka-aikaan. ;)
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:54:25
Täältä katsoen ruuhkamaksu on jonkinlainen autoilijoiden keskinäinen kiista siitä jaetaanko rajallinen kaista jonottamalla vai maksamalla. Asia ei jaksa suuresti liikuttaa. En vaivaudu erikseen kannattamaan hankkeita, joiden ainoa tarkoitus on helpottaa autoilua kaupungissa.
Paavo V. Suominen, Vuorineuvos, PS, sanoi istuessaan taksissa Tampereella Hämeenkadun ja Rautatienkadun risteyksen liikennevaloissa, että oli virhe alkaa maksaa työläisille niin isoa palkkaa, että heillä oli varaa mosseen. Urbaani legenda 70-luvulta.
Niin, miksi helpottaa niiden elämää, jotka maksavat ison osan yhteiskunnan menoista, kun aina voi rahastaa heitä entistä enemmän? Oletko kuullut siitä, että pää tulee vetävän käteen, ennenpitkää?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:47:54
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_lahijunien_tasmallisyys_parani_selvasti/
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:02:56
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Ja aina hirveä parku siitä, että Rovaniemen juna on 3 min 47 sek myöhässä tullessaan tsadiin.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:50:23
Niin, siis miksi veetuilet täällä koko ajan, jos ruuhkat eivät sinuakaan häiritse? Miten minusta on koko ajan tuntunut, että sinua ärsyttävät tsadin pahat ruuhkat, joista sinä et edes perskohtaisesti kärsi? Ja siksi haluat ruuhkaveron niille, jotka kärsivät
Missäs kohtaa mä olenkaan sanonut haluaavani ruuhkaverot. Kuten junakohtaus sanoi, se on minulle ihan sama miten autoilijat vuoronumeronsa jakaa.
Quote from: JoKaGO on 16.04.2013, 00:04:45
Ja aina hirveä parku siitä, että Rovaniemen juna on 3 min 47 sek myöhässä tullessaan tsadiin.
No hirveä parkuhan nyt on ikuista.
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:04:46
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:50:23
Niin, siis miksi veetuilet täällä koko ajan, jos ruuhkat eivät sinuakaan häiritse? Miten minusta on koko ajan tuntunut, että sinua ärsyttävät tsadin pahat ruuhkat, joista sinä et edes perskohtaisesti kärsi? Ja siksi haluat ruuhkaveron niille, jotka kärsivät
Missäs kohtaa mä olenkaan sanonut haluaavani ruuhkaverot. Kuten junakohtaus sanoi, se on minulle ihan sama miten autoilijat vuoronumeronsa jakaa.
Tää keskustelu lähti ruuhkamaksuista (-veroista?)
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:05:19
Quote from: JoKaGO on 16.04.2013, 00:04:45
Ja aina hirveä parku siitä, että Rovaniemen juna on 3 min 47 sek myöhässä tullessaan tsadiin.
No hirveä parkuhan nyt on ikuista.
Sinä olet sen ulkopuolella?
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:02:56
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:47:54
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_lahijunien_tasmallisyys_parani_selvasti/
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Tuolla 9/10 laskelmalla joka päivä on 90 junaa myöhässä. Sekö on mielestäsi vähän? vrt. japani jossa junat kulkevat sekunnilleen.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 16.04.2013, 00:07:39
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:02:56
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:47:54
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_lahijunien_tasmallisyys_parani_selvasti/
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Tuolla 9/10 laskelmalla joka päivä on 90 junaa myöhässä. Sekö on mielestäsi vähän? vrt. japani jossa junat kulkevat sekunnilleen.
No ei kai sekään huono tulos ole, jos 1/10 maitopurkista vuotaa.
Quote from: Mittakaavaedut on 16.04.2013, 00:12:36
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 16.04.2013, 00:07:39
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:02:56
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:47:54
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_lahijunien_tasmallisyys_parani_selvasti/
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Tuolla 9/10 laskelmalla joka päivä on 90 junaa myöhässä. Sekö on mielestäsi vähän? vrt. japani jossa junat kulkevat sekunnilleen.
No ei kai sekään huono tulos ole, jos 1/10 maitopurkista vuotaa.
Tai 1/10 virheestä aivopiereskelee..
Quote from: Mittakaavaedut on 16.04.2013, 00:12:36
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 16.04.2013, 00:07:39
Quote from: Nostalgia on 16.04.2013, 00:02:56
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:47:54
Njooh, lumi ja sauri, tarvitseeko sanoa enempää. Ja raideliikenteestähän se varsinkin on nähty. Sataa ensimmäiset hiutaleet niin juna on jumissa.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_lahijunien_tasmallisyys_parani_selvasti/
QuotePääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 93,7 prosenttia, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä parempi tulos verrattuna aikaisempaan vuoteen.
Eli yli yhdeksän kymmenestä junasta lähti tasan aikataulussa. Ja junia ajetaan 890 per arkipäivä.
Tuolla 9/10 laskelmalla joka päivä on 90 junaa myöhässä. Sekö on mielestäsi vähän? vrt. japani jossa junat kulkevat sekunnilleen.
No ei kai sekään huono tulos ole, jos 1/10 maitopurkista vuotaa.
Julkisen liikenteen myöhästelemisen takia myöhästyt työhönottohaastattelusta tai tärkeästä palaverista. Olet oikeutettu vahingonkorvaukseen.
Kuka on myöhästynyt etelän lomamatkaltaan julkisten aikataulun pettämisen takia?
Tää onkin tylsä ketju, täällä ei synny keskustelua.
Hyvää yötä!
Tässä kun oli muutama viesti sitten juttua, että missä haluaisi asua ja missä asumiseen rahat riittävät niin on pakko kertoa tädistäni, joka on jo 30v asunut Havukoskella, joka tunnetaan paremmin juna-asemansa Koivukylä-nimellä. Olen ihmetellyt, että minkä ihmeen takia hän siellä asuu, ei kai kukaan oikeasti voi siellä viihtyä. Tädilläni ei todellakaan olisi rahasta kiinni muuttaa johonkin miellyttävämpään ympäristöön.
Havukoskihan on melkoinen paskalähiö, nykyisin siellä häiriköi mamut mutta paljon ennen mamuinvaasiota se oli suomalaisten white trash-lähiö. Mutta, makuasioistahan ei tunnetusti voi kiistellä.
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:10:21
Tampereella ei ole raitiovaunukaistoja eikä tule!
Suunnitelman mukaan niitä juurikin tulee. Ei ihan ydinkeskustaan mutta sen ulkopuolelle kyllä, esim. Hervannan valtaväylän kylkeen. Tosin siinä voi olla jo harhaanjohtavaa puhua kaistoista, siinä on kiskot ihan fyysisesti irti ajoradasta.
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:17:47
Ja toistoa täältäkin: autoissa on keskimäärin 1,3 matkustajaa, mutta ruuhkissa bussit ovat täynnä, ja ruuhka on se, millä tässä asiassa on väliä.
Ruuhkassa bussit ovat helposti 150 %:sti täynnä, jos verrataan matkustajamäärää ja istumapaikkojen määrää. (Niinhän henkilöautoissakin tehdään.)
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:19:45
paljonkos hyötykuormaa henkilöiden lisäksi ne bussit ottivatkaan? Mutta menee taas saman kierroksen uusimiseksi.
Salkku tai ruokakassi kulkee matkustajan mukana. Jos sen kummempia releitä on niin yleensä kannattaa ottaa se oma auto.
Quote from: msm on 15.04.2013, 23:22:16
Ja ruuhkia voidaan vähentää vaikkapa porrastamalla töissäkäyntiaikoja, 08-16 kuuluu johonkin tehtaaseen ja pellolle, ei moderniin yhteiskuntaan.
Niinhän moni työnantaja tekeekin, mutta raja siinäkin tulee vastaan kuinka moni päivätyöläinen suostuu olemaan töissä jo 6:lta tai vielä 18:lta.
Quote from: Nostalgia on 15.04.2013, 23:47:39
No miksi sitten osallistut keskusteluun joka selvästi koskee lähinnä Helsinginseutua? Tottahan pikkukaupungeissa on helpompaa varmasti.
Ei Tampere ole pikkukaupunki. Siellä on omanlaisensa ruuhkat omissa paikoissaan. Raitiovaunuja ei ole, vielä.
Quote from: JoKaGO on 16.04.2013, 00:01:50
Quote from: junakohtaus on 15.04.2013, 23:54:25
Täältä katsoen ruuhkamaksu on jonkinlainen autoilijoiden keskinäinen kiista siitä jaetaanko rajallinen kaista jonottamalla vai maksamalla. Asia ei jaksa suuresti liikuttaa. En vaivaudu erikseen kannattamaan hankkeita, joiden ainoa tarkoitus on helpottaa autoilua kaupungissa.
Paavo V. Suominen, Vuorineuvos, PS, sanoi istuessaan taksissa Tampereella Hämeenkadun ja Rautatienkadun risteyksen liikennevaloissa, että oli virhe alkaa maksaa työläisille niin isoa palkkaa, että heillä oli varaa mosseen. Urbaani legenda 70-luvulta.
Niin, miksi helpottaa niiden elämää, jotka maksavat ison osan yhteiskunnan menoista, kun aina voi rahastaa heitä entistä enemmän? Oletko kuullut siitä, että pää tulee vetävän käteen, ennenpitkää?
Ajatus siitä, että nimenomaan autoilun veroilla kustannetaan ihan kaikki on valloittava.
Noin muuten luitko mitä mä kirjoitin vai tuuliko se siellä huulia heiluttelee? Kaista on rajallinen. Kaista kertakaikkiaan on rajallinen. Se pitää jakaa jollain tavalla. Nyt se jaetaan jonottamalla, koska ehdotus siitä että se jaettaisiin maksamalla nostattaa hinaajankaltaisen huudon.
Quote from: Ulkopuolinen on 16.04.2013, 09:01:02
Kannatti näköjään tehdä koeluontoinen Maaseudun Tulevaisuuden pätkätilaus. Jo muutama lehti on tuonut enemmän uutta, hyödyllistä ja paikkansapitävää tietoa maailmasta kuin useampi kuukausi Hesaria.
Pientä offtopicjatkoa: Itse olen tehnyt kyllä saman havainnon, eikä se toisaalta ole tarkemmin ajatellen edes mikään yllätys. Kaikki media Suomessa on kaupunkilaiskeskeistä ja voi olla todella virkistävää katsella välillä vähän uudesta perspektiivistä. Suosittelen selailemaan kun käteen sattuu; Minullakin oli vähän sellaisia "kepulaismedia"-ennakkoluuloja ko aviisista, mutta ne eivät oikein saaneet vahvistusta tarkemmalla tutkimisella, vaan osoittautuivat todellakin luuloiksi.
Mitenköhän mä ton yhdistämisen kädetin, kun otsikko vaihtui?
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 09:27:31
Mitenköhän mä ton yhdistämisen kädetin, kun otsikko vaihtui?
Onhan siellä kolme vaihtoehtoa, mihin ruksin laittaa ;)
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 15.04.2013, 23:16:04
Ja sinulle sanottiin jo käyttöasteesta aiemmin. Autoista lähtee keskimääräisellä käyttöasteella kolmannes pois ja busseja tulee kuusi lisää. Jos taas autot pakataan täyteen=5 henkeä per auto riittää 10 autoa.
Itse väittäisin, että työmatkaliikenteessä (joka ne ruuhkat aiheuttavat) ollaan keskimääräistä alemmalla täyttöasteella autoissa ja toisaalta reilusti keskimääräistä korkeammassa täyttöasteessa busseissa. Tyhjät bussit ajelevat iltaisin, jolloin toisaalta myös autoissa on enemmän väkeä, vaikka toki lasta harjoituksiin vievää aikuista on tietenkin vaikea laskea oikeasti matkaajaksi, koska hänen roolinsa on olla vain kuskina. Jos se lapsi kulkisi julkisilla, hän veisi yhden paikan bussissa.
Ruuhkassa pätee karkeasti sata autoa = kaksi bussia = yksi ratikka.
Quote from: -PPT- on 16.04.2013, 00:30:44
Tässä kun oli muutama viesti sitten juttua, että missä haluaisi asua ja missä asumiseen rahat riittävät niin on pakko kertoa tädistäni, joka on jo 30v asunut Havukoskella, joka tunnetaan paremmin juna-asemansa Koivukylä-nimellä. Olen ihmetellyt, että minkä ihmeen takia hän siellä asuu, ei kai kukaan oikeasti voi siellä viihtyä. Tädilläni ei todellakaan olisi rahasta kiinni muuttaa johonkin miellyttävämpään ympäristöön.
Havukoskihan on melkoinen paskalähiö, nykyisin siellä häiriköi mamut mutta paljon ennen mamuinvaasiota se oli suomalaisten white trash-lähiö. Mutta, makuasioistahan ei tunnetusti voi kiistellä.
Havukoskella on ihan ok rivitaloalue
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 18:34:02
Ruuhkassa pätee karkeasti sata autoa = kaksi bussia = yksi ratikka.
Miksei ihan oikeasti kopioida maailmalta toimivaa systeemiä ?
Käytän aina esimerkkinä tällaista pikku kikkaa eli vanhuksille oma "vanhuskortti" joka toimii kaikissa julkisissa kulkuvälineissä, ID korttina ym. ja sitten esimerkiksi liikennevaloissa kun ylität kadun voit "pyytää" tällä kortilla muutaman ylimääräisen sekunnin (voi ohjelmoida korttiin) tienylitykseen jos jalka ei liiku ripeästi tai on rollaattori alla. Tällainen "maaginen" kortti on olemassa. Suomessa edellä IT ratkaisussa ? Phlueeese...
Moneen ongelmaan on maailmalla jo valmis ratkaisu - miksi helvetissä pitää keksiä pyörä uudestaan ?
Quote from: Ulkopuolinen on 16.04.2013, 09:01:02
Tutkimuksen mukaan aikaisemmin kaupungin koko oli sitä auttava menestystekijä, mutta ei enää. Nykyisin menestyvät koosta riippumatta parhaiten ne kaupungit, joilla on eniten yhteyksiä, verkostoja toisiin paikkoihin ja alueisiin jne. Merkittävänä syynä tähän on se, että teknologia on muuttuessaan muuttanut pelikentän sääntöjä ja sitä, että mitkä resurssit ovat keskeisimpiä.
Asukasluku kuvasi parhaiten talouden kehitystä aina vuoteen 1950 asti. Sitten alkoi muuttua, lähinnä liikenneyhteyksien kehittymisen myötä. Muutos jyrkkeni telekonferenssien ja internetin myötä ja jatkuu edelleen.
Tutkimuksen mukaan kaupunkien ei kannata keskittyä haalimaan lisää asukkaita. Tärkeämpää on rakentaa hyviä suhteita reilun ja aidon yhteistyön merkeissä toisiin kaupunkeihin lähellä ja kaukana. Neal pitää todennäköisenä että seuraavien 50 vuoden aikana menestystekijät muuttuvat taas ja ratkaiseviksi nousevat kestävän kehityksen ympäristötekijät ja ekoenergiaratkaisut.
Luonnollisesti tulevaisuudessa tarvitaan huomattavasti enemmän yhteistyötä laajemman kaupunkiverkoston kanssa. Mielenkiintoista on nähdä miten tässä edetään. Toimiva yhteistyö kaupunkien välillä edellyttää myös vahvoja visioita kaupunkien roolista ja yhtenäistä arvopohjaa.
Tästähän hyvänä esimerkkinä on pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu, jossa Helsingin visot ja arvopohja ei kohtaa kehyskuntien kanssa.
Quote from: SerialSuicideBomber on 16.04.2013, 19:42:05
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 18:34:02
Ruuhkassa pätee karkeasti sata autoa = kaksi bussia = yksi ratikka.
Miksei ihan oikeasti kopioida maailmalta toimivaa systeemiä ?
Käytän aina esimerkkinä tällaista pikku kikkaa eli vanhuksille oma "vanhuskortti" joka toimii kaikissa julkisissa kulkuvälineissä, ID korttina ym. ja sitten esimerkiksi liikennevaloissa kun ylität kadun voit "pyytää" tällä kortilla muutaman ylimääräisen sekunnin (voi ohjelmoida korttiin) tienylitykseen jos jalka ei liiku ripeästi tai on rollaattori alla. Tällainen "maaginen" kortti on olemassa. Suomessa edellä IT ratkaisussa ? Phlueeese...
Moneen ongelmaan on maailmalla jo valmis ratkaisu - miksi helvetissä pitää keksiä pyörä uudestaan ?
Maailmalla toimivat ratkaisut kaupunkiliikenteessä tuppaavat nojaamaan rautapyörään. Sitä minäkin kannatan.
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kallis_hakamaentien_remontti_oli_autoilijoille_pettymys/5891227
Tämä kannattaa lukea. Ruuhkaa kaupungissa ei voi välttää, vain siirtää paikasta toiseen, ellei autoliikenteen määrää tavalla tai toisella rajoiteta. Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 21:07:14Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
"Tiehallinnon mukaan pahoista ruuhkista päästään eroon rakentamalla Pasilanväyläksi kutsutulle poikittaislinjalle kaksi lisätunnelia. Toinen tunneleista veisi liikenteen Messukeskuksen kohdalta aina Lahdenväylälle asti. Toinen taas jatkuisi Mannerheimitieltä Turun moottoritielle saakka."
Muuten toki samaa mieltä, joukkoliikennettä on syytä vähentää jotta ihmiset eivät suotta liikkuisi turhaan ja aiheuttaisi ruuhkia. Kun ainut sallittu liikkumismuoto on jalan tai polkupyörällä, tulee mietittyä vähän tarkemmin liikkumisen tarvetta.
Tapasin muuten tänään keskituloista paremmin tienaavan ystäväni, joka asuu kantakaupungin alueella. Oli kuulemma katselemassa kämppää Espoosta, kun koki ettei Helsingissä saa kunnallisveroille vastinetta kun suuresta veropotista huolimatta asukaspysäköinninkin hinta hiljattain tuplattiin ja nyt sitä ollaan viisinkertaistamassa. Tyypillä on sen tyyppinen työ ja harrastukset, että tarvitsee omaa autoa eikä pärjää julkisilla.
Eipä nuo kuntaliitokset muuallakaan Suomessa ole suuressa huudossa; Turun ympäryskuntia ei kiinnosta Turun kanssa liittyä ja sama pätee Tampereen ympäryskuntiin; heidän mielestänsä Tampere saa ihan itse maksaa pikaratikkansa ja rantatunnelinsa.
Kouvolan ja Salon suurliitokset ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi. Ihmiset kokevat että nyt viedään liitoskuntalaisten verorahat Kouvolan ratapihan koristeluun.
Mikäs siinä. Hänen kämppänsä ei tule jäämään tyhjäksi vaan sen täyttää toinen yhtä hyvin tai paremmin tienaava.
Se muuten on sitten fakta eikä mielipide, että autoväylät generoivat autoliikennettä eikä autoliikenteen ruuhkia voi ratkaista väylää vetämällä. En mä näitä itse keksi.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 21:07:14
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kallis_hakamaentien_remontti_oli_autoilijoille_pettymys/5891227
Tämä kannattaa lukea. Ruuhkaa kaupungissa ei voi välttää, vain siirtää paikasta toiseen, ellei autoliikenteen määrää tavalla tai toisella rajoiteta. Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
On aivan turhaa edes keskustella itsestäänselvyyksistä. Helsingin seudun väestönkasvu on nykyisin liian nopeaa. Miten se ei muka vaikuttaisi liikenteen sujuvuuteen? Autot eivät ole tähän syypäitä, vaan poliitikot.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 21:07:14
Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
Väärin. Ihmiset eivät kasvata ajamista rajattomasti, jos ruuhkat vähenevät. Jos jopa tehdä autoilusta hyvin halpaa luulen, että autoilun määrä kasvaa nykyisestä korkeintaan kaksinkertaisesti. Ihmiset eivät ala viettää 24 tuntia vuorokaudessa ratin takana, jos autoilu muuttuu jopa ilmaiseksi. Kasvaa autoilu korkeintaan 2 kertaiseksi (jos autoilu muuttuu ilmaiseksi) keskimäärin. Ruuhka-aikana luulen korkeintaan 1.5 kertaisesti. Kapasiteetin tarve siis nousee korkeintaan 1.5 kertaiseksi nykyisestä. Teiten/siltojen rakennuskustannukset vielä vähemmän, koska hyvin monessa paikassa autot ajavat harvoin ja riittää nykyisiä 2 kaistaisia teitä. Avatka google maps ja voitte nähdä, että suurimalla osalla teistä on hyvin vähän liikennettä. Esim. omakotitaloalueilla on tiheä verkko 2 kaistaisia teitä, niiden kokonaispituus on suuri. Vain pääväylillä joudutaan lisäämään kaistoja ja siltoja. Luulen, että teiden kokonaiskustannukset nousevat korkeintaan 1.3 kertaiseksi, jos autoilu muuttuu täysin ilmaiseksi. Joskus matkapuhelut olivat hyvin kalliita ja jotkut "viisaat" sanoivat, että kapasiteetin lisääminen ei auta, ihmiset alkavat vain puhumaan enemmän. Nyt saa todella halvalla liittymiä, joissa on hyvin suuri tai rajaton puhemäärä. Alkoivatko ihmiset puhua kännykkässä 24 tuntia vuorokadessa?
Quote from: msm on 16.04.2013, 23:03:07Muuten toki samaa mieltä, joukkoliikennettä on syytä vähentää jotta ihmiset eivät suotta liikkuisi turhaan
Pitää nostaa verotusta niin, että yli 1000 euron palkkoja ei olisi. Jos nettopalkka 8000, niin maksaisit veroa 7000. Näin loppuu turha kuluttaminen, iphone on turha, voi soittaa 20 euron kännykällä, asuminen omakotitalossa on turhaa, voi asua kerrostalossa, ulkona syöminen on turha, alkoholi on täysin turha, etelämatkat ovat turhia jne. Nämä suuret verotulot pitää ohjata
kehitysapuun kehitysmaalaisten ruokkimiseen.
Eivät rajattomasti eikä kukaan väittänytkään.
Nämä nyt kuitenkin ovat ihan empiirisiä faktoja enkä siksi jaksaisi kinastella niistä mitenkään kovin pitkään. Autoväylä generoi liikennettä; kaupungissa ruuhka on ainoastaan siirreltävissä paikasta toiseen, ei vältettävissä.
(Liikennesuunnitteluvirasto pasilanväylälausuntoineen muuten sitten elää ihan 60-lukua kahdellakin tavalla. Ensinnäkin ne edelleen rakentavat sitä amerikkalaista autokaupunkia, jota amerikkalaiset jo purkavat, toiseksi ne suunnittelevat väyliä joihin ei ikinä tule olemaan rahaa.)
On aika selvää, että liikenneruuhkat ovat kasvaneet kun tonttimaan tarjonta on pysynyt viime vuodet niukkana suhteessa väestöpaineeseen sekä Helsingissä että muualla pääkaupunkiseudulla. Maankäytön paine on purkautunut kehyskuntiin ja ulommalle työmarkkinavyöhykkeelle, jossa maankäytön kasvumahdollisuudet ovat joustavammat. Asukkaat etsivät tavoitteitaan vastaavaa asumista yhä kauempaa ja yhdyskuntarakenne hajautuu, josta lisääntyneet liikennevirrat puolestaan kertovat.
Noinhan siinä on käynyt. Suuntaa pitäisi kääntää.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 23:14:00
Mikäs siinä. Hänen kämppänsä ei tule jäämään tyhjäksi vaan sen täyttää toinen yhtä hyvin tai paremmin tienaava.
Oikein hyvällä tuurilla hänen vanhan kämppänsä vuokraa Forenom.
QuoteSe muuten on sitten fakta eikä mielipide, että autoväylät generoivat autoliikennettä eikä autoliikenteen ruuhkia voi ratkaista väylää vetämällä. En mä näitä itse keksi.
Okei, eli ihmiset selvästi tykkäävät autolla liikkumisesta. Oliskohan ihan radikaali ajatus tehdä kaupunkia sen mukaan, mistä ihmiset tykkäävät? Ei tuo autoilun lisääntyminen kuitenkaan mikään ikuinen lineaarinen juttu voi olla, jossain se saavuttaa huippunsa.
Quote from: msm on 16.04.2013, 23:58:44
Ei tuo autoilun lisääntyminen kuitenkaan mikään ikuinen lineaarinen juttu voi olla, jossain se saavuttaa huippunsa.
Minä luulen, että keskimääräinen autoilun määrä kasvaa korkeintaan 2 kertaiseksi, jos autoilu muuttuu ilmaiseksi ja kaikki liikennevalot korvataan silloilla. Ruuhka-aikana korkeintaan 1.5 kertaiseksi, koska jo nyt moni ruuhka-aikana on ratin takana. Muina aikoina voi minusta kasvaa jopa 3 kertaiseksi nykyisestä. Ihmiset eivät voi viettää puolet elämästä ratin takana. Samoin kävi matkapuheluiden kanssa, nyt on halvalla paketit joissa on hyvin suuri minuuttimäärä tai jopa rajaton. Ihmiset eivät puhu kännykässä puolet elämästä. Samoin netti joskus oli hyvin kallis, nyt kiinteähintainen netti lähes kaikilla. Vastaavia esimerkkiä on monta.
Ongelma on siinä, että ihmiset tykkäisivät kyllä liikkua autolla, mutta muut autoilijat ovat tiellä. Henkilöautoliikenne on niin törkeä tilasyöppö ettei tosikaan.
Lisäksi kukaan ei pidä siitä ympäristöstä mikä syntyy, kun oikeasti tehdään kaupunkia henkilöautoliikenteen varaan.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 00:13:53
Henkilöautoliikenne on niin törkeä tilasyöppö ettei tosikaan.
Tilasyöppö on omakotitaloalueet. Katso google maps satelliitti. Siellä on hyvin tiheä tieverkko. Jos autoilun määrä kasvaa ruuhka-aikana 1.5 kertaiseksi, niin pitää lisätä kaistoja vain pienellä osalla teistä. Tiheässä tieverkossa omakotitaloalueilla ei olisi tarvetta lisätä kaistoja.
QuoteLisäksi kukaan ei pidä siitä ympäristöstä mikä syntyy, kun oikeasti tehdään kaupunkia henkilöautoliikenteen varaan.
Nyt autot ovat bensasyöppöjä. Hyvin helposti voi tehdä autoja, jotka kuluttavat maantiellä 2.5 litraa. Tässä on esimerkki: http://www.aerocivic.com
Sen lisäksi akut ovat nyt sen hintaisia, että voi tehdä edullisia 3 paikkaisia sähköautoja, jotka kuluttavat maantiellä alle 75wh sähköä kilometrillä. Jos halutaan, että auto ajaa yhdellä latauksella 100 km, niin pitää laittaa 7.5 kwh akku, se maksaa nykyään alle 4000 euroa, kestää se 10 vuotta. Eli nyt autoilun hinnassa on runsaasti ilmaa.
Kyllä joo. Kun rakennetaan alue, jossa liikkuminen on henkilöauton varassa, rakennetaan myös ruuhka jonnekin, minne ihmiset sieltä matkustavat.
Onneksi cityvihreään eliittiin kuuluvalla Ville Niinistöllä on hyvät parkkitilat ihan virankin puolesta, ja kun painaa kiireen tullessa vähän lämää tiskiin, niin viisarihan kohoaa sataanneljäänkymppiin hetkessä. Hemmetti, mulla on kärryssä 260hv ja 500Nm vääntöä. Lähtisköhän Ville viivalle? Itse tosin ajelen ripeästi mutta rauhallisesti, ennakoidusti ja autoa, renkaita & polttoainetta säästäen. Viimeisen 20tkm keskikulutus oli tasan 6 litraa dieseliä sadalla. Ilman noita hesan paskasti toimivia liikennevaloja keskikulutus olisi viiden ja puolen pintaan.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 00:24:48
Kyllä joo. Kun rakennetaan alue, jossa liikkuminen on henkilöauton varassa, rakennetaan myös ruuhka jonnekin, minne ihmiset sieltä matkustavat.
Kun rakensivat Helsingin, eivät tajunneet, että kaupunkipakolaiset tukkivat kaikki tiet vähintään Heinolaan asti kesä- ja juhlapyhäviikonloppuisin, kun citykanit pyrkivät mökeilleen. Hiihtolomaviikolla ruuhkaa nähdään Pellossa ja Pelkosenniemellä asti. Saariselälle ne onneksi pörräävät lentokoneella kuin kärpäset, muuten olisi Sodankylässä paha tukko viikon ajan.
Quote from: Kokoliha on 17.04.2013, 00:27:32
Ilman noita hesan paskasti toimivia liikennevaloja keskikulutus olisi viiden ja puolen pintaan.
Nyt eivät toimi paskasti. Ongelmana on siltojen puute, liikennevalot pitää korvata silloilla. Nykyään rakentaminen on halpaa, jos hinnassa ei ole ilmaa, koska rakennetaan ei lapioilla, vaan tehokkailla koneilla.
Tämä http://goo.gl/maps/0C2tr puolen kilometrin korkea silta maksoi noin 10 miljoonaa. Yksinkertainen pieni maksaa alle miljoonan. Kehäradan hinnalla olisi mahdollista rakentaa satoja siltoja ja näin bussien nopeus ja pysyminen aikataulussa muuttuisi metron tasolle suuressa osassa kaupungista. Kehäradalla ja länsimetrolla on hyvin huono hinta/laatu suhde, se on veronmaksajien kusetusta.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 00:13:53
Lisäksi kukaan ei pidä siitä ympäristöstä mikä syntyy, kun oikeasti tehdään kaupunkia henkilöautoliikenteen varaan.
Älä puhu höpöjä, monetkin pitävät siitä ja erityisesti sen mahdollistamasta elämäntavasta.
täällä haaveillaan silloista, lisäkaistoista ja kaksinkertaisesta henkilöautoliikenteestä alueelle (Helsingin kantakaupunki, tai oikeastaan koko kehä ykkösen sisäpuolelle jäävä alue) minne niitä siltoja kaistoja ja autoja ei yksinkertaisesti mahdu lisää. Mikä siinä on niin helvetin vaikea käsittää? Lisäksi kantakaupungissa asuvat ja elävät ihmiset eivät takuulla haikaile Manskulle tai Hämeentielle korkeampia nopeusrajoituksia, ratikoiden poistamista tai liikennevalojen vähentämistä suojateiltä. Ihmiset ihan oikeasti tykkäävät kaupungista, jossa liikkuminen ilman omaa autoa on sujuvaa ja helppoa, melkein vuorokauden ajasta riippumatta. Monille se on tärkeimpiä syitä asua kantakaupungissa.
Tuo esimerkkikuvassa ollut kymppimillin silta on jossain hevonvitun Orimattilassa keskellä metsää, minne vastaava pitäisi Helsingissä pykätä liikennettä sujuvoittamaan?
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Nokitan Torkkelinmäellä, Punavuorella ja Puu-Vallilalla. ;)
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:16:27Lisäksi kantakaupungissa asuvat ja elävät ihmiset eivät takuulla haikaile Manskulle tai Hämeentielle korkeampia nopeusrajoituksia, ratikoiden poistamista tai liikennevalojen vähentämistä suojateiltä.
Olet väärässä: asun kantakaupungissa ja haikailen mainitsemiasi asioita.
Quote
Ihmiset ihan oikeasti tykkäävät kaupungista, jossa liikkuminen ilman omaa autoa on sujuvaa ja helppoa, melkein vuorokauden ajasta riippumatta. Monille se on tärkeimpiä syitä asua kantakaupungissa.
Ihmiset oikeasti tykkäävät erilaisista asioista. Minä tykkäisin esimerkiksi siitä, että käytettäisiin pienempiä, vähemmän tilaa vieviä autoja, joilla ajettaisiin nykyistä kovempaa. Tykkäisin myös porteista metroon ja ratikkaan.
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:30:42
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Nokitan Torkkelinmäellä, Punavuorella ja Puu-Vallilalla. ;)
itä-pasilassa eikä merihaassa ei voi pysäköidä järjellisesti. sun paikoissa voi.
Pari sanaa noista kapasiteeteista nyt tähän väliin. Otetaan esimerkiksi keskimääräinen henkilöauto, pituus 5 metriä, leveys 1,8 metriä, 5 istumapaikkaa; ja otetaan sitten HKL-Raitioliikenteen Variotram, pituus 24,4 metriä, leveys 2,3 metriä, 55 istumapaikkaa, seisomapaikat mukaanlukien 125 paikkaa.
Auto vie tilaa 9 neliömetriä. Jos siinä on yksin kuski, se on
9 neliömetriä per henkilö. Raitiovaunu vie 56 neliömetriä ja saavuttaa vastaavan tilatehokkuuden 7 matkustajalla (kuskia ei tietenkään lasketa).
Täytenä auto vie
1,8 neliömetriä per henkilö. Vastaavaan tehokkuuteen päästäkseen raitiovaunu tarvitsee 32 matkustajaa.
Sen tehokkaamaksi esimerkkiautoa ei lain mukaan saa. Kun raitiovaunusta täytetään kaikki istumapaikat (55 matkustajalla), se vie
1 neliömetrin per henkilö.
Kun vaunu laitetaan täyteen (125 matkustajalla), se on
0,4 neliömetriä per henkilö mutta sentään myönnän, että siinä rupeaa jo matkustusmukavuus kärsimään.
Ja kaikki tämä siis liikkumattomilla ajoneuvoilla. Kun liikenne lähtee liikkeelle, lisätään turvaväliä eteen ja taakse jokaiselle ajoneuvolle erikseen, jolloin suhdeluku kasvaa vielä huonommaksi autoille.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 21:07:14
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kallis_hakamaentien_remontti_oli_autoilijoille_pettymys/5891227
Tämä kannattaa lukea. Ruuhkaa kaupungissa ei voi välttää, vain siirtää paikasta toiseen, ellei autoliikenteen määrää tavalla tai toisella rajoiteta. Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
Ei se mikään pettymys ollut niille, jotka tiesivät mitä siellä tehdään ja sen perusteella myös tiesivät, mitä sieltä voi odottaa. Täysi hyöty Hakamäentiestä saadaan irti sillä, että kytketään se ilman tasoliittymiä idästä Lahdenväylään ja lännestä Turunväylään. Tämä tietysti edellyttää vähän tunneleita ja näinä aikoina selvää oli, että sellaista rykäystä kerralla tehdä. Mutta onpahan kuitenkin nyt osa valmiina jos tuota tulevaisuudessa jatketaan.
Karkeasti: jos viidestä ongelmakohdasta otetaan kolme pois, jäljelle jää kaksi. Kaksi ongelmakohtaa on kivempi kuin viisi, siitäkin huolimatta että se on edelleen enemmän kuin nolla.
Quote from: msm on 17.04.2013, 01:37:02
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:16:27Lisäksi kantakaupungissa asuvat ja elävät ihmiset eivät takuulla haikaile Manskulle tai Hämeentielle korkeampia nopeusrajoituksia, ratikoiden poistamista tai liikennevalojen vähentämistä suojateiltä.
Olet väärässä: asun kantakaupungissa ja haikailen mainitsemiasi asioita.
Miksi? Korkeammilla nopeusrajoituksilla ei päiväsaikaan ylipäänsä esittämässäsi tilanteessa tee mitään. Raitiovaunujen poistamisella liikennemäärät kasvavat ja liikenne päinvastoin hidastuu nykyisestä, oli rajoitus mikä tahansa.
Toiseksi: jos suojateillä ei ole liikennevaloja, jalankulkijat ovat siellä lain mukaan etuoikeutettuja
aina. Nykytilanteessa he ovat etuoikeutettuja vain silloin, kun heillä on vihreä valo.
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Ei todellakaan ole suunniteltu minimiin. Itä-Pasilassa ja Merihaassa yleensä koko ensimmäinen kerros ja katutaso on suunniteltu autoille. Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Quote from: Oami on 16.04.2013, 01:42:07
Quote from: JoKaGO on 15.04.2013, 23:10:21
Tampereella ei ole raitiovaunukaistoja eikä tule!
Suunnitelman mukaan niitä juurikin tulee. Ei ihan ydinkeskustaan mutta sen ulkopuolelle kyllä, esim. Hervannan valtaväylän kylkeen. Tosin siinä voi olla jo harhaanjohtavaa puhua kaistoista, siinä on kiskot ihan fyysisesti irti ajoradasta.
Toistaiseksi suunnitelmissa ei ole tarkemmin eroteltu, mikä on raitiovaunukaista ja mikä yhdistetty raitiovaunu- ja bussikaista. Jompaa kumpaa on kuitenkin tiedossa hyvin suurelle osalle ratikan reitistä.
Ainakin muualla maailmassa uusia raitioteitä rakennettaessa yhteiskaistoja bussien kanssa on yleisesti pyritty välttämään, toisaalta siksi että bussiliikenne lisää oleellisesti radan ylläpitokustannuksia (kadun pinnan painuminen), toisaalta siksi että ratikan sujuvuutta halutaan priorisoida. Pelkälle ratikalle varaaminen mahdollistaa myös kiskojen upottamisen nurmikkoon (miellyttävämpi ympäristö ja melun torjunta). Melko luultavaa on, että tähän pyritään myös Tampereella.
Se, mikä Hervannan valtaväylän kupeeseen (ja erinäisiin muihin paikkoihin) on kaavailtu on omalla ratapenkallaan kulkeva raitiotie (suunnitelmakartoissa tunnettu nimellä raitiovaunuväylä). Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa rautatietyyppistä pölkkyrataa, eli karkea sepeli, betonipölkyt ja ilman erillistä laippauraa olevat kiskot.
Quote from: Oami on 17.04.2013, 01:53:53
Quote from: msm on 17.04.2013, 01:37:02
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:16:27Lisäksi kantakaupungissa asuvat ja elävät ihmiset eivät takuulla haikaile Manskulle tai Hämeentielle korkeampia nopeusrajoituksia, ratikoiden poistamista tai liikennevalojen vähentämistä suojateiltä.
Olet väärässä: asun kantakaupungissa ja haikailen mainitsemiasi asioita.
Ei se mikään pettymys ollut niille, jotka tiesivät mitä siellä tehdään ja sen perusteella myös tiesivät, mitä sieltä voi odottaa. Täysi hyöty Hakamäentiestä saadaan irti sillä, että kytketään se ilman tasoliittymiä idästä Lahdenväylään ja lännestä Turunväylään. Tämä tietysti edellyttää vähän tunneleita ja näinä aikoina selvää oli, että sellaista rykäystä kerralla tehdä. Mutta onpahan kuitenkin nyt osa valmiina jos tuota tulevaisuudessa jatketaan.
Karkeasti: jos viidestä ongelmakohdasta otetaan kolme pois, jäljelle jää kaksi. Kaksi ongelmakohtaa on kivempi kuin viisi, siitäkin huolimatta että se on edelleen enemmän kuin nolla.
Miksi? Korkeammilla nopeusrajoituksilla ei päiväsaikaan ylipäänsä esittämässäsi tilanteessa tee mitään. Raitiovaunujen poistamisella liikennemäärät kasvavat ja liikenne päinvastoin hidastuu nykyisestä, oli rajoitus mikä tahansa.
Toiseksi: jos suojateillä ei ole liikennevaloja, jalankulkijat ovat siellä lain mukaan etuoikeutettuja aina. Nykytilanteessa he ovat etuoikeutettuja vain silloin, kun heillä on vihreä valo.
Nopeusrajoitukset ovat voimassa muulloinkin kuin ruuhka-aikaan, jopa päivällä pääsisi kovemmalla vauhdilla liikkumaan nopeammin. Illalla vielä paremmin.
Bussit ovat mielestäni ratikoita viihtyisämpi ja tehokkaampi kulkutapa.
Liikennevaloissa olet kyllä oikeassa, ongelma on pikemminkin suojateissä. Pitäisi enemmän korvata ylikulkusilloilla ja tunneleilla.
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 01:59:15
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Ei todellakaan ole suunniteltu minimiin. Itä-Pasilassa ja Merihaassa yleensä koko ensimmäinen kerros ja katutaso on suunniteltu autoille. Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Matti Vanhasen äänellä: " voi , voi"
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 01:59:15Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:43:41
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:30:42
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Nokitan Torkkelinmäellä, Punavuorella ja Puu-Vallilalla. ;)
itä-pasilassa eikä merihaassa ei voi pysäköidä järjellisesti. sun paikoissa voi.
eikös molemmissa ole helvetin isot parkkihallit?
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:15:43
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 01:59:15Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
tiedän että on turha edes kysyä, mutta Viihtyisämpi ydinkeskusta olisi sellainen, mistä pääsisi mahdollisimman nopeasti autolla läpi, eikä olisi jalankulkijoita?
loppukaneettina omalta osaltani tähän keskusteluun sanon, että seuraavat kuntavaalit ovat reilun kolmen vuoden päästä. Kai siellä joku Bogomoloff ja muutama muukin automies on ehdolla ajamassa ihmisvapaita katuja keskustaan. Vaikka toki enemmistö ehdokkaista ja äänestäjistä on tässäkin asiassa väärää mieltä - niinhän demokratiassa aina. ;)
Quote from: no future on 17.04.2013, 03:12:13
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:15:43
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
tiedän että on turha edes kysyä, mutta Viihtyisämpi ydinkeskusta olisi sellainen, mistä pääsisi mahdollisimman nopeasti autolla läpi, eikä olisi jalankulkijoita?
Minusta on tehokasta, jos paikasta toiseen siirtymisen voi hoitaa mahdollisimman nopeasti. Ilman monia suojateitä tuolla alueella myös bussit ja ratikat kulkisivat nopeammin, säästyisi monelta minuutteja työmatkasta.
Ja jos luit tarkemmin, saatoit huomata että jalankulkijoita olisi, mutta ne vain kadun ylittämisen sijaan alittaisivat kadun. Asematunnelissa on kaikkia kivoja liikkeitäkin, se on sitä elävää kaupunkikulttuuria.
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:16:27
Tuo esimerkkikuvassa ollut kymppimillin silta on jossain hevonvitun Orimattilassa keskellä metsää, minne vastaava pitäisi Helsingissä pykätä liikennettä sujuvoittamaan?
Noh noh, orimattila on oikein viihtyisä paikka. Noin tunnin ajomatkan päässä stadista ja 15 min päästä lahdesta. Tuo silta on muuten pelkästään junaliikenteelle. Älä torppaa ideaa vaikka esimerkki ei osu 1:1. Jotain tarttis tehä ja mikään idea itsessään ei ole huono. Hankalat/kalliit vaan jätetään toteuttamatta.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 20:10:30
Quote from: SerialSuicideBomber on 16.04.2013, 19:42:05
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 18:34:02
Ruuhkassa pätee karkeasti sata autoa = kaksi bussia = yksi ratikka.
Miksei ihan oikeasti kopioida maailmalta toimivaa systeemiä ?
Käytän aina esimerkkinä tällaista pikku kikkaa eli vanhuksille oma "vanhuskortti" joka toimii kaikissa julkisissa kulkuvälineissä, ID korttina ym. ja sitten esimerkiksi liikennevaloissa kun ylität kadun voit "pyytää" tällä kortilla muutaman ylimääräisen sekunnin (voi ohjelmoida korttiin) tienylitykseen jos jalka ei liiku ripeästi tai on rollaattori alla. Tällainen "maaginen" kortti on olemassa. Suomessa edellä IT ratkaisussa ? Phlueeese...
Moneen ongelmaan on maailmalla jo valmis ratkaisu - miksi helvetissä pitää keksiä pyörä uudestaan ?
Maailmalla toimivat ratkaisut kaupunkiliikenteessä tuppaavat nojaamaan rautapyörään. Sitä minäkin kannatan.
Niin, ja on muunlaisiakin ratkaisuja kun vaan tietää mitä hakee ja mistä.
http://www.chinabrt.org/en/cities/guangzhou.aspx
Pitäisi ensin ymmärtää että Helsinki on väkiluvultaan esikaupunkialue kun verrataan isompiin kaupunkeihin, kuten yllä mainittu Guangzhou, about 14 miljoonaa ihmistä ympäröitynä noin 50 miljoonalla ihmisellä.
Helsingissä ei ole ruuhkia. Voi olla "jonoja" mutta ruuhka sanaa en käyttäisi. Peking, Bangkok, Jakarta, Guangzhou, Hong Kong mitä tulee aasian kaupunkeihin voivat käyttää sanaa ruuhka.
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41
menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Hä? Niissähän on kannen alla erillinen autokerros.
Quote from: vilach on 17.04.2013, 00:38:30
Quote from: Kokoliha on 17.04.2013, 00:27:32
Ilman noita hesan paskasti toimivia liikennevaloja keskikulutus olisi viiden ja puolen pintaan.
Nyt eivät toimi paskasti. Ongelmana on siltojen puute, liikennevalot pitää korvata silloilla. Nykyään rakentaminen on halpaa, jos hinnassa ei ole ilmaa, koska rakennetaan ei lapioilla, vaan tehokkailla koneilla.
Tämä http://goo.gl/maps/0C2tr puolen kilometrin korkea silta maksoi noin 10 miljoonaa. Yksinkertainen pieni maksaa alle miljoonan. Kehäradan hinnalla olisi mahdollista rakentaa satoja siltoja ja näin bussien nopeus ja pysyminen aikataulussa muuttuisi metron tasolle suuressa osassa kaupungista. Kehäradalla ja länsimetrolla on hyvin huono hinta/laatu suhde, se on veronmaksajien kusetusta.
En tiedä onko tämä siltajuttu jotain läppää tai vittuilua vai tarkoitatko sitä tosissasi, mutta vain minun kuolleen ruumiini yli ruvetaan kaupunkia pilaamaan eritasohässäköillä. Ne maksavat ihan vitusti, vievät tilaa vielä enemmän, eivät erityisesti auta mihinkään ja todellakin pilaavat kaupunkiympäristön.
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:15:43
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 01:59:15Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
Viimeksi kun yritin täällä klassikkokorttia "Muuta sitten sinne Venäjälle" se ei ollut kenestäkään hauskaa, mutta jätkä on rakentamassa Moskovaa.
Ei tohon oikein voi muuta sanoa kuin että missä toi sun autokaupunkisi on rakennettu silloin, kun vielä empiria ei estänyt haaveilemasta miten hienoa siitä tulee, sitä pyritään nykyisin purkamaan, koska se on rumaa, tehotonta, kallista ja pahanhajuista kaupungin irvikuvaa, joka näivettää keskustat ja siirtää kaupan peltomarketeihin.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 08:07:43
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:15:43
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 01:59:15Jalankulkijoiden on ajatuksena kiertää siltojen kautta poissa autoja häiritsemästä.
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
Viimeksi kun yritin täällä klassikkokorttia "Muuta sitten sinne Venäjälle" se ei ollut kenestäkään hauskaa, mutta jätkä on rakentamassa Moskovaa.
Ei tohon oikein voi muuta sanoa kuin että missä toi sun autokaupunkisi on rakennettu silloin, kun vielä empiria ei estänyt haaveilemasta miten hienoa siitä tulee, sitä pyritään nykyisin purkamaan, koska se on rumaa, tehotonta, kallista ja pahanhajuista kaupungin irvikuvaa, joka näivettää keskustat ja siirtää kaupan peltomarketeihin.
Aina ei kaistatkaan riitä. Tässä sieltä toisesta ääripäästä:
http://blog.beijingholiday.com/wp-content/uploads/2010/08/5a62d833a45cbe70ac4b5fa5.jpg
http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/01795/BEIJING-TRAFFIC_1795950c.jpg
Nimenomaan noin. Siinä ei autoliikennettä ole keinotekoisesti haitattu vaan sen on annettu jumittaa itse itsensä, kuten siinä käy.
Fanaattisempi automies on suuri lapsi, joka tahtoisi ahmia karkkia mahan täyteen tajuamatta, että sitten tulee pipi ja itku. Aikuisten homma on pitää se kohtuudessa ja kuunnella parku, joka tulee kun sanotaan että ei enää.
Vielä.
Keski-Pasilaan on suunnitteilla hirmuisen paksu kaupunkimotari, jonka hintalappu on tässä vaiheessa 140 miljoonaa. Mitoitus on tehty 52 tuhannen auton mukaan vuorokaudessa. Kukaan ei tiedä mistä ja mihin nämä autot olisivat menossa ja tulossa, koska katuverkko pätkän ulkopuolella ei niitä vedä.
Valtio ottaa alueen rakennusoikeuden arvosta itselleen 80% ja kaupungille jää loput, mikä rahana tarkoittaa noin 70 miljoonaa. Yksin yhden ainoan veturitien vetäminen siis on tuplat kaupungin kaavoitushyödystä. Samalla kaupunginosa menee ihan vituiksi kun sen läpi pistetään motari esteeksi.
Toisaalta mitään tällaista ei tulla tekemään, koska rahaa vain ei ole. Käy kuin Koivusaaressa (jossa meinattiin laittaa jotain 250 miljoonaa siihen, että espoolaiset pääsevät Helsinkiin minuuttia ripeämmin) eli työmaata ei vain käynnistetä, koska laskelman päät eivät kohtaa.
Kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkiautoilun infra maksaa niin mielettömiä että sitä ei tajua kukaan. Erittäin, erittäin huono diili.
(Jos keskustatunneli rahoitettaisiin käyttömaksuilla, 30 vuoden kuoletusajalla sen käyttö maksaisi noin 8 euroa suunta sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä sen käyttöä.)
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:20:02
Vielä.
Keski-Pasilaan on suunnitteilla hirmuisen paksu kaupunkimotari, jonka hintalappu on tässä vaiheessa 140 miljoonaa. Mitoitus on tehty 52 tuhannen auton mukaan vuorokaudessa. Kukaan ei tiedä mistä ja mihin nämä autot olisivat menossa ja tulossa, koska katuverkko pätkän ulkopuolella ei niitä vedä.
Valtio ottaa alueen rakennusoikeuden arvosta itselleen 80% ja kaupungille jää loput, mikä rahana tarkoittaa noin 70 miljoonaa. Yksin yhden ainoan veturitien vetäminen siis on tuplat kaupungin kaavoitushyödystä. Samalla kaupunginosa menee ihan vituiksi kun sen läpi pistetään motari esteeksi.
Toisaalta mitään tällaista ei tulla tekemään, koska rahaa vain ei ole. Käy kuin Koivusaaressa (jossa meinattiin laittaa jotain 250 miljoonaa siihen, että espoolaiset pääsevät Helsinkiin minuuttia ripeämmin) eli työmaata ei vain käynnistetä, koska laskelman päät eivät kohtaa.
Kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkiautoilun infra maksaa niin mielettömiä että sitä ei tajua kukaan. Erittäin, erittäin huono diili.
(Jos keskustatunneli rahoitettaisiin käyttömaksuilla, 30 vuoden kuoletusajalla sen käyttö maksaisi noin 8 euroa suunta sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä sen käyttöä.)
Hei, totanoin. Sulla Junis kun tuntuu olevan vahva näkemys näistä niin saiskos osviittaa siitä miten homma pitäis hoitaa? Ihan disclaimerina nyt tässä sit totean että kysyn kun en tiedä, lisätäkseni ymmärrystäni, nou vittuiluelementti included.
Aattelen niiqu et oot funtsannut ja jonkun jutun hyväksi havainnut niin onko jotain blogia/artikkelia jossa ois tiivistettynä miten homma hoidetaan/ei_ainakaan_hoideta luettavakseni?
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.04.2013, 06:10:30
Pitäisi ensin ymmärtää että Helsinki on väkiluvultaan esikaupunkialue kun verrataan isompiin kaupunkeihin, kuten yllä mainittu Guangzhou, about 14 miljoonaa ihmistä ympäröitynä noin 50 miljoonalla ihmisellä.
Helsingissä ei ole ruuhkia. Voi olla "jonoja" mutta ruuhka sanaa en käyttäisi. Peking, Bangkok, Jakarta, Guangzhou, Hong Kong mitä tulee aasian kaupunkeihin voivat käyttää sanaa ruuhka.
Niin, pitääkö Suomen ongelmia yleensäkkin verrata kehitysmaihin? Tolla peruteella Helsingissä ei myöskään ole köyhyyttä eikä maahanmuutajia.
QuoteHei, totanoin. Sulla Junis kun tuntuu olevan vahva näkemys näistä niin saiskos osviittaa siitä miten homma pitäis hoitaa? Ihan disclaimerina nyt tässä sit totean että kysyn kun en tiedä, lisätäkseni ymmärrystäni, nou vittuiluelementti included.
Aattelen niiqu et oot funtsannut ja jonkun jutun hyväksi havainnut niin onko jotain blogia/artikkelia jossa ois tiivistettynä miten homma hoidetaan/ei_ainakaan_hoideta luettavakseni?
Kaikessa lyhykäisyydessään pitäisi vetää ratikkaa, koska se on edullisin ja toimivin ratkaisu ja se on myös ratkaisu, jonka tekemiseen on varaa. Sitten pitäisi myös ruveta kaavoittamaan oikeaa kaupunkia eikä lähiöitä. Tossa se olisi. Tämä olisi myös autoilijoiden etu, koska väylää vapautuisi heidän käyttöönsä, kun iso osa jengistä siirtyisi ratikkaan.
Sellaiset herrat kuin Mikko Särelä ja Otso Kivekäs, google löytää heidän bloginsa, lienevät fiksuimmat luettavat tässä asiassa. Yritä olla jumittumatta siihen, että äijät kuuluvat vihreisiin ja lue vain asian puolesta.
Ja siis eniten perseestä tässä kaikessa on, että talot jäävät rakentamatta kun ei ole rahaa vetää motareita, joita moottorisedät vaativat. Keski-Pasilaan riittäisi aivan normaali katuverkko alueen tarpeisiin.
Raitiovaunun toimivuudestahan on juuri saata jälleen kerran osoitus kun bussit 15 ja 15a korvattiin jätkäsaareen raitovaunulla 9. Jokainen joka on yrittänyt tulla laivalta bussilla keskustaan tietää mistä on kyse kun lauma vodkaturisteja tunkee a.le coq salkkujensa kanssa täpötäyteen bussiin joka pääsee lähtemään noin 5-10min myöhässä kun viimmeinenkin juoppo on saanut matkansa maksettua.
Toki kapaseteetti on vieläkin liian alhainen, ja sitä jouduttiin jo lisäämään raitiovaunulla 6T, mutta parannus entiseen on massiivinen.
Quote from: msm on 16.04.2013, 23:03:07
Muuten toki samaa mieltä, joukkoliikennettä on syytä vähentää jotta ihmiset eivät suotta liikkuisi turhaan ja aiheuttaisi ruuhkia. Kun ainut sallittu liikkumismuoto on jalan tai polkupyörällä, tulee mietittyä vähän tarkemmin liikkumisen tarvetta.
tällainen aivopieru löytyi tuolta parin sivun takaa. Eli ruuhkien vähentämiseksi kannattaa vähentää joukkoliikennettä? Mut audit ja talbotit ei niitä ruuhkia aiheuta?
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 12:44:37
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.04.2013, 06:10:30
Pitäisi ensin ymmärtää että Helsinki on väkiluvultaan esikaupunkialue kun verrataan isompiin kaupunkeihin, kuten yllä mainittu Guangzhou, about 14 miljoonaa ihmistä ympäröitynä noin 50 miljoonalla ihmisellä.
Helsingissä ei ole ruuhkia. Voi olla "jonoja" mutta ruuhka sanaa en käyttäisi. Peking, Bangkok, Jakarta, Guangzhou, Hong Kong mitä tulee aasian kaupunkeihin voivat käyttää sanaa ruuhka.
Niin, pitääkö Suomen ongelmia yleensäkkin verrata kehitysmaihin? Tolla peruteella Helsingissä ei myöskään ole köyhyyttä eikä maahanmuutajia.
Elätättekö te siellä sellaisia, siis maahanmuuttajia :roll: ? Ei, en tarkoita että kehitysmaan ongelmat pitäisi kopioida vaan joissakin kaupungeissa hyvin toteutettuja ratkaisuja voisi kopioida/harkita/soveltaa missä ongelmat ovat paljon massiivisemmat mitä siellä kotisuomessa.
Helsingin ruuhkat on aiheutettu liikennevaloilla ja bussikaistoilla. Nykyisellä automäärällä ei muuten pystyttäisi perustelemaan tulevia ruuhkamaksuja.
Ilman liikennevaloja ja bussikaistoja koko kaupunki olisi mennyt tukkoon ajat sitten.
Edit: sama pidemmin. Ruuhka-aikaan sata autoa = kaksi bussia = yksi ratikka noin karkeasti.
Kaupunkiin tullessa ensimmäisten liikennevalojen tehtävä on säädellä liikennettä niin, että se edes suunnilleen mahtuu katuverkkoon. Jos näitä tehtäisiin järjen eikä uskonnon kanssa, ekat liikennevalot olisivat kauempana, niin että odottelu tapahtuisi motarilla eikä katuverkossa. Odotteluun kuluva aika olisi sama, luultavasti jopa lyhyempi, ja liikenne katuverkossa olisi sujuvampaa.
Niin ei kuitenkaan voi tehdä, koska vihreät ja kommunistit ja ynnynnyy.
Liikenneväline Miljoonaa matkaa
Linja-autot 79,2
Raitiovaunut 52,7
Metro 56,2
Seutuliikenteen
linja-autot 10,1
Lähijunat 20,2
Suokin lautta 1,5
Yhteensä 219,9
tossa pikainen taulukko stadin sisäisestä joukkoliikenteestä vuositasolla. Kyllähän noi toki omilla autoillakin liikkuisi. Ja pysäköisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/HKL (http://fi.wikipedia.org/wiki/HKL)
Tossahan toi tuli.
Hard Core Auto Jengi tuppaa kuvittelemaan itseään valtavirraksi ja joukkoliikennettä marginaaliksi, mutta asia on täsmälleen päinvastoin. Joukkoliikenne on se, joka pitää kaupungin pyörimässä.
Junis on siirtynyt hippijankkauksesta hippiöyhötykseen. :roll:
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 13:02:47
Ja siis eniten perseestä tässä kaikessa on, että talot jäävät rakentamatta kun ei ole rahaa vetää motareita, joita moottorisedät vaativat. Keski-Pasilaan riittäisi aivan normaali katuverkko alueen tarpeisiin.
Älä lue niitä vihreiden blogeja. Keski-Pasilan rakentaminen on täysin poikkeuksellista Suomessa ja näillä leveysasteilla muutenkin. Jos ja kun rakentaminen toteutuu kaavan mukaisesti, ei toimivat liikenneyhteydet ole tässä tilanteessa suurin murhe.
Vihreät ovat täysillä mukana kokoomuksen järjen- ja ihmisvastaisessa läpeensä politisoituneessa "kaupunkisuunnittelussa" kunhan vain saavat sosiaalisen sekoittamisen vaatimuksensa läpi sekä polkupyöräkaistat.
Keski-Pasila etelästä päin tarkasteltuna:
Sosiaalinen sekoittaminen on yksi juttu ja se, miten rakennetaan, kun rakennetaan, on toinen juttu. Mitä pitäisi tehdä täysin riippumatta maahanmuutosta on palata rakentamaan oikeaa kaupunkia ja silloin tämä kaikki vasta päin helvettiä meneekin, mikäli ei suostuta tekemään sellaista Helsinkiä, jossa asumisesta työsskäyvät viitsisivät maksaa. Vantaalla on halvemmat lähiöt ja Espoossa hulppeammat omakotitalot, mutta kummassakaan ei ole oikeaa kaupunkia.
Uuno,
se nyt vain on niin, että joukkoliikenne Helsinkiä pyörittää ja autoilu rullaa siinä sivussa.
Keski-Pasilasta: minusta tuntuu, että tuosta on tulossa vielä monin verroin ankeampi paikka kuin Itä-Pasilasta. Suunnittelua on tyypilliseen nykytapaan hoidettu helikopterinäkymälähtöisesti, eli unohdettu täysin miltä kävelijästä tuntuu siellä talojen välissä. Katutasosta Länsi-Pasilassa löytyy ankeaa ja tuulista nurmikenttää (tornit vielä vahvistavat tuulisuutta) ja kaupunkimoottoritietä meluineen, pölyineen ja seisovine autojonoineen, eli toisin sanoen äärettömän huonoa ja virikkeetöntä miljöötä kaikille muille paitsi ehkä autoilijoille.
Koko suunnittelu pitäisi ottaa uusiksi ja tehdä tuonne kantakaupunkityyppistä vaihtelevaa ja tiivistä korttelikaupunkia kivijalkaliikkeineen. Korkeat tornit voisi toteuttaa hotelli Torni -tyyppisesti, eli tehdä talon alaosa tavallisen talon tapaisesti jalankulkijamiljöö huomioiden, itse tornin ollessa vain siitä kohoava ylimääräinen lisä.
Olen melkein samaa mieltä. Sitä tehdään autoilijoille ja havainne-/ilmakuviin eikä elettäväksi.
Sitä kyllä kannatan, että tehdään kerrankin kunnolla räyhää ja korkeaa. Keski-Pasila on juuri oikea paikka sille ja senkin voi tehdä hyvin. Nyt sitä ollaan tekemässä huonosti juuri mainitsemistasi syistä.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 14:26:11
Sosiaalinen sekoittaminen on yksi juttu ja se, miten rakennetaan, kun rakennetaan, on toinen juttu. Mitä pitäisi tehdä täysin riippumatta maahanmuutosta on palata rakentamaan oikeaa kaupunkia ja silloin tämä kaikki vasta päin helvettiä meneekin, mikäli ei suostuta tekemään sellaista Helsinkiä, jossa asumisesta työsskäyvät viitsisivät maksaa. Vantaalla on halvemmat lähiöt ja Espoossa hulppeammat omakotitalot, mutta kummassakaan ei ole oikeaa kaupunkia.
Kaupunkisuunnittelu keskittyy tällä hetkellä pitkälti kaavoitukseen, jonka todelliset mahdollisuudet ohjata alueellista kehitystä ovat kuitenkin rajalliset. Kaavakeskeinen kaupunkisuunnittelu ei riitä kokonaisvaltaiseen alueelliseen kehittämiseen. Uusille alueille asetetaan monia teknisiä, toiminnallisia, esteettisiä ym. tavoiiteita. Osa näistä tavoitteista on määritelty asemakaavassa, mutta osa, kuten esimerkiksi vaatimus sosiaalisesta sekoittamisesta ja sen asteesta ei kuulu kaavoituksen piiriin.
Silloin kun kaupunki omistaa suunnittelualueen maat, voidaan kaavaan sisältymättömät tavoitteet kirjata esimerkiksi rakennusliikkeille luovutettavien tonttien luovutusehtoihin. Jos taas kaavoitetaan yksityisen omistamalle maalle, laaditaan yleensä maankäyttösopimus, johon voidaan sisällyttää myös toiminnallisia tavoitteita hyvinkin yksityiskohtaisesti määriteltyinä. Pasilan Konepajan alue on tästä esimerkkinä, jossa rakentaminen on tarkkaan säädeltyä. Kokemukseni perusteella myös toteutus on noudattanut hyvin suunnitelmaa.
Helsingissä ei juurikaan keskustella rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupungista puuttuu kansalaisten, poliitikkojen, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien välinen vuoropuhelu ihannekaupungista. Nykyisin Helsinkiä "kehitetään" erilaisten poliittisten ja taloudellisten preferenssien mukaisesti. Aika harvoin otetaan huomioon ketä varten kaupunkia tulisi rakentaa ja miten. Tässä pelissä häviäjiä ovat kokemukseni mukaan tavalliset, työssäkäyvät kantasuomalaiset lapsiperheet ja nuoret, joiden tarpeita ei huomioida lainkaan.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 17.04.2013, 14:15:19
Vihreät ovat täysillä mukana kokoomuksen järjen- ja ihmisvastaisessa läpeensä politisoituneessa "kaupunkisuunnittelussa" kunhan vain saavat sosiaalisen sekoittamisen vaatimuksensa läpi sekä polkupyöräkaistat.
Ne polkupyöräkaistat säästävät järjettömästi rahaa, mikäli niiden avulla saadaan ihmiset pyörän selkään pois motorisoiduista kulkuneuvoista (erityisesti autoista).
Pyöräilyn etuja: parempi kansanterveys ja ilmanlaatu, ei polttoainekuluja, pienet hankinta- ja huoltokulut, mitätön tilantarve katutilassa verrattuna autoihin, erittäin pienet parkkipaikkojen rakentamiskulut sekä mahdollistaa tiiviimmän ja siten edullisemman kaupunkirakenteen kuin autoilu.
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 15:04:16
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 17.04.2013, 14:15:19
Vihreät ovat täysillä mukana kokoomuksen järjen- ja ihmisvastaisessa läpeensä politisoituneessa "kaupunkisuunnittelussa" kunhan vain saavat sosiaalisen sekoittamisen vaatimuksensa läpi sekä polkupyöräkaistat.
Ne polkupyöräkaistat säästävät järjettömästi rahaa, mikäli niiden avulla saadaan ihmiset pyörän selkään pois motorisoiduista kulkuneuvoista (erityisesti autoista).
Pyöräilyn etuja: parempi kansanterveys ja ilmanlaatu, ei polttoainekuluja, pienet hankinta- ja huoltokulut, mitätön tilantarve katutilassa verrattuna autoihin, erittäin pienet parkkipaikkojen rakentamiskulut sekä mahdollistaa tiiviimmän ja siten edullisemman kaupunkirakenteen kuin autoilu.
Jos sait sen käsityksen, että vastustan polkupyöräilyä, olet väärässä. Parempi omilla kaistoilla kun jalalkulkijoiden seassa.
Helsingin etu ja houkutus on nimenomaan se tiivis, korkea, umpikortteli-keskusta jonka liepeillä pärjää oikein hyvin ilman autoa jos ei duuni vaadi. Mikäli päätyy asumaan vajaan tunnin päähän lähiöön on ihan sama muuttaa Espooseen, radanvarteen tai kauemmaksi. Tätä tiivistä, usein hyvin kaunista, autotarpeesta vapaata aluetta on Suomessa kaikenkaikkiaan vähän ja Helsingin kannattaa keskittyä sen lisäämiseen ja korostamiseen - historiaa ja kokemusta siitä on, fiksua erikoistua tiiviin kaupungin rakentamiseen. Tämä takaa kaupungin houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden jatkossakin, hinnat näyttävät että elämäntyylille on kannattajia. Seudulla on jo autokaupunki Vantaa ja Espoo omakotihaikailijoille.
Dösä vs. Ratikka vänkäyksessä olen ehdottomasti sporan kannalla, ihan puhtaasti matkakokemuksen viihtyisyyden takia. Mukavampi lukea, enemmän tilaa ja ilmaa ja tunnelma on kaikinpuolin viihtyisämpi. Haiseehan siinä kasissa päivittäin kummajaisensa matkalla piritorilta Töölön asuntolalle, mutta jotenkin tuntuvat etäämmällä olevilta kuin yödösien känniläiset. Ehkä syynä on sporan useampien ja isompien ovien jatkuva availu joka tuulettaa ratikkaa busseja paremmin.
Edit: Sinänsä koko seudun kaikenkaikkiaan kannattaa tavoitella ihmisiä jotka haluavat elää tyyliin: "Julkisilla tai pyörällä kahvilan yläpuolelle töihin toimistoon ja kivijalkakaupan kautta kotiin". Leppävaara, uudistuva Tapiola ja Tikkurila ovat aika hyviä, lisää vain vastaava niin haluttua kaupunkielämää on tarjolla muuallakin kuin Helsingin keskustassa. Käsitykseni on että monet kaupunkiin tottuneet haluavat myös kasvattaa lapsensa keskustanomaisilla alueilla, mikäli hinnat vain sen mahdollistaisivat - tästä esimerkkinä lapsien määrän kasvu Kalliossa.
QuoteHelsingissä ei juurikaan keskustella rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupungista puuttuu kansalaisten, poliitikkojen, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien välinen vuoropuhelu ihannekaupungista. Nykyisin Helsinkiä "kehitetään" erilaisten poliittisten ja taloudellisten preferenssien mukaisesti. Aika harvoin otetaan huomioon ketä varten kaupunkia tulisi rakentaa ja miten. Tässä pelissä häviäjiä ovat kokemukseni mukaan tavalliset, työssäkäyvät kantasuomalaiset lapsiperheet ja nuoret, joiden tarpeita ei huomioida lainkaan.
Samaa mieltä. #toisaalla olenkin pyrkinyt sekaantumaan asiaan omalla pienellä panoksellani. Täytyy sanoa herrojen viherhippien kunniaksi, että ketään ei vähääkään ole haitannut mun Homma-taustani, koska muutamalle pääjehulle olen pitänyt sopivana mainita asiasta, ettei tule yllätyksenä kun joku näätä kuitenkin tulee kantelemaan.
Quote from: no future on 17.04.2013, 01:16:27täällä haaveillaan silloista, lisäkaistoista ja kaksinkertaisesta henkilöautoliikenteestä alueelle (Helsingin kantakaupunki, tai oikeastaan koko kehä ykkösen sisäpuolelle jäävä alue) minne niitä siltoja kaistoja ja autoja ei yksinkertaisesti mahdu lisää. Mikä siinä on niin helvetin vaikea käsittää?
Katso karttaa, google maps satelliitti. Lähes kaikkialla paitsi keskustassa tilaa on. Helsinki on hyvin väljästi rakennettu kaupunki. Keskustassakin voi rakentaa siltoja talojen alle (ensin talo puretaan, sitten rakennetaan uudestaan maanalaisen sillan ylle). Se maksaisi jonkin verran, esim. 3500 neliöisen talon rakentaminen uudestaan maksaa alle 7 miljoonaa. Yhtä eritasoliittymää varten pitää purkaa ja rekantaa uudestaan 4 taloa, yhteensä 28 miljoonaa, 2-3 miljoonaa siltoihin, eli yhteensä noin 30 miljoonaa per eritasoliittymä. Hinta ei ole tarkka, vaan suuntaa antava. Kehäradan hinnalla (650 miljoonaa) olisi mahdollista rakentaa noin 20 eritasoliittymää keskustassa, keskustan ulkopuolella (missä ei tarvitse purkaa taloja ja rakentaa uudestaan) paljon enemmän.
QuoteLisäksi kantakaupungissa asuvat ja elävät ihmiset eivät takuulla haikaile Manskulle tai Hämeentielle korkeampia nopeusrajoituksia
Koko mannerheimintie piti muuttaa moottoritieksi aikoja sitten, ihmiset seisovat liikennevaloissa ja polttovat aikaa. Aika = raha.
QuoteIhmiset ihan oikeasti tykkäävät kaupungista, jossa liikkuminen ilman omaa autoa on sujuvaa ja helppoa, melkein vuorokauden ajasta riippumatta.
Luuletko että lähituleivaisuudessa rakennetaan kohtuunopea julkinen liikenne?
QuoteTuo esimerkkikuvassa ollut kymppimillin silta on jossain hevonvitun Orimattilassa keskellä metsää, minne vastaava
Minä en väittänyt, että pitää rakentaa vastaava. Annoin sen hintaa varten, todistamaan, että rakentaminen nykyään on halpaa. Monet sanovat "rakentaminen maksaa hyvin paljon". Maksoi 100 vuotta sitten, kun rakennettiin lapioilla.
Quoteminne vastaava pitäisi Helsingissä pykätä liikennettä sujuvoittamaan?
Etkö koskaan ollut helsingissä? Annan esimerkit: http://goo.gl/maps/ZKhE9 http://goo.gl/maps/HOhNk http://goo.gl/maps/fkxs1 http://goo.gl/maps/PLhxZ http://goo.gl/maps/GO8ci http://goo.gl/maps/MI22K
Quote from: Eugen235 on 17.04.2013, 01:27:41menkää Itä-Pasilaan katsomaan viihtyisää Helsinkiä. Tai Merihakaan. Niissä on kapitalistinen henkilöautoilu suunnitteltu minimiin. Kyseisissä kaupunginosissa on viihtyisyyttä, vihreyttä, tiedostavuutta, kantokykyluokkaa ja hyvä maine.
Google satelliitti ja streatview kertoo lähes päinvastaista, tiiviit korkeat kerrostalot, vähän viheralueita. Merkkittävästi parempi, kuin varsinaisessa keskustassa, muttei kutsuisi näitä kaupunginosia viihtyisiksi.
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:05:59Bussit ovat mielestäni ratikoita viihtyisämpi ja tehokkaampi kulkutapa.
Bussit eivät ole viihtyisiä, epämiellyttävä, kova moottorin ääni, epätasainen kulku.
Quote from: msm on 17.04.2013, 03:41:55Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä.
Tietysti olisi parempi, jos jalankulkuliikennevalot olisi korvattu silloilla, sekä jalankulkijat, että autoilijat polttaisivat vähemmän aikaa.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 08:00:02
En tiedä onko tämä siltajuttu jotain läppää tai vittuilua vai tarkoitatko sitä tosissasi
Mokuttajakin sanoo vastaavaa maahanmuuttokriittiselle, kun hän sanoo "kehitysmaalaisia ei saa tuoda, koska he ovat taakka".
Quotemutta vain minun kuolleen ruumiini yli ruvetaan kaupunkia pilaamaan eritasohässäköillä.
Ei pilaamaan, vaan parantamaan, ajan polttaminen liikennevaloissa loppuu. Aika = raha. Yhden työtunnin kokonaisbruttopalkka suomessa on noin 30-40 euroa.
QuoteNe maksavat ihan vitusti
Eivät maksa, nykyään rakennetaan tehokkailla kenoilla, eikä lapioilla. Tuo iso ja korkea oikoradan silta maksoi vain 10 miljoonaa.
Quotevievät tilaa vielä enemmän
Tilaa vievät eniten omakotitaloalueet. Minä kirjoitin sen jo monta kertaa. Tässä: http://goo.gl/maps/bIwI5 on järkevästi rakennettu eritasoliittymä. Voit mittaa sen pinta-alan itse.
Quoteeivät erityisesti auta mihinkään
Päinvastoin.
Quoteja todellakin pilaavat kaupunkiympäristön.
Päinvastoin.
Jos helsinki muuttuu epäviihtyisäksi (kehitysmaalaiset, ajan polttaminen liikennevaloissa jne) niin ihmiset alkavat muuttamaan muualle Suomeen ja osa ulkomaille. Muuttaa tietysti laadukas työvoima, eikä sossun/kelat asiakkaat. Näin nyt tapahtuu lontoossa.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:20:02Keski-Pasilaan on suunnitteilla hirmuisen paksu kaupunkimotari, jonka hintalappu on tässä vaiheessa 140 miljoonaa.
Miten pitkä? Tuntuu siltä, että hinnassa on runsaasti ilmaa. En usko, että se on kokonaisuudessa kokonaiset 14 kertaa vaativampi, kuin tuo oikoradan silta.
QuoteKuten olen sanonut ennenkin, kaupunkiautoilun infra maksaa niin mielettömiä että sitä ei tajua kukaan.
Koska on korruptiota, hinnoissa on ilmaa. Se menee läpi, koska kansa on tyhmä. Kaikki pätetään suljettujen ovien takana, ei ole lainkaan julkista keskustelua, kansa ei tiedä mihin nämä rahat menevät, kansa ei valvo rahojen käyttöä mitenkään.
QuoteJos keskustatunneli rahoitettaisiin käyttömaksuilla, 30 vuoden kuoletusajalla sen käyttö maksaisi noin 8 euroa suunta sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä sen käyttöä.
Mikä on keskustatunnelin hinta? Todennäköisesti hinnassa on paljon ilmaa. Tunneleiden louhinta Suomen kallioperässä on halpa. Esim. satamaradan hyvin paksu (poikkileikkauksen pinta-ala 56 neliömetriä) tunneli maksoi vain noin 10 miljoonaa per kilometri.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:58:39Kaikessa lyhykäisyydessään pitäisi vetää ratikkaa, koska se on edullisin ja toimivin ratkaisu ja se on myös ratkaisu, jonka tekemiseen on varaa.
Raitiovaunu on hidas, pitää joko rakentaa metroratoja tai moottoriteitä, jotta bussien nopeus nousisi metron tasolle. Metrossa tietysti pitää olla laituri mollemmilla puolella junaa, toisella puolella ihmiset menevät junaan, toisesta ulos junasta. Näin seintoaika asemilla pienenisi merkittävästi ja samalla viihtyyvyys nousisi. Metroratoja voi rakentaa moottoriteiden keskelle (ajoväylien väliin) uusissa kaupunginosissa. Nykyisille se olisi hankalaa ja kallista. Jokeribussin voi muuttaa kokonaan metroksi.
QuoteSitten pitäisi myös ruveta kaavoittamaan oikeaa kaupunkia eikä lähiöitä.
Anna tarkka määritelmä oikealle kaupungille ja lähiölle. Muuten minä (ja myös muut) en ymmärrä lainkaan mistä sinä puhut.
QuoteSellaiset herrat kuin Mikko Särelä ja Otso Kivekäs
kivekäs on törkeä opportunisti. Valehtelee koko ajan, kuin thors. Kommenteissä kukaan ei kerro valehtelusta. Joko kansa on liian tyhmä tai hänen sivustolla on sensuuri, hän ei hyväksy "ei sopivia" viestejä tai poistaa ne hyvin nopeasti.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 13:06:50Raitiovaunun toimivuudestahan on juuri saata jälleen kerran osoitus kun bussit 15 ja 15a korvattiin jätkäsaareen raitovaunulla 9.
Minä matkustin sillä, sillä on todella alhainen nopeus. Sinne jätkäsaareen pitää rakentaa metro, koska sinne tulee tiivis kerrostalokaupunginosa.
Quote from: valkobandiitti on 17.04.2013, 13:30:50Helsingin ruuhkat on aiheutettu liikennevaloilla ja bussikaistoilla.
Tärkein syy on siltojen puute, liian paljon liikennevaloja.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 17.04.2013, 14:15:19
Keski-Pasila etelästä päin tarkasteltuna:
(https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=81298.0;attach=23318;image)
Aika tyylikkäät tornitalot.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 14:26:11on palata rakentamaan oikeaa kaupunkia
Anna tarkka määritelmä oikealle kaupungille.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 17.04.2013, 15:01:58Helsingissä ei juurikaan keskustella rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupungista puuttuu kansalaisten, poliitikkojen, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien välinen vuoropuhelu ihannekaupungista.
Se on totta. Kaikki päätetään suljettujen ovien takana, hinnoissa on ilmaa, kansalaiset eivät valvo mitenkään rahojen käyttöä. Sanotaan vain "te tarvitsette kehäradan, se maksaa 650 miljoonaa, me päätimme suljettujen ovien takana mikä on sen hinta, mikä tunnelien paksuus, missä sijatsevat asemat, mikä on junien vuoroväli, tässä on teille lasku". Demokratiassa pitää olla julkinen keskustelu. Kun päätetään rakentaa uusi metrorata niin käynnistetään julkinen keskustelu. Luodaan keskustelupalsta sitä varten. Kerrotaan usein tv:ssä ja lehdissä sen osoite. Tehdään keskusteluohjelmia tv:ssä. Kerrotaan todelliset louhinnan, siltojen hinnat. Kaikki rahojen käyttö on läpinäkyvä, kansa tietää mihin rahat menevät.
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 15:04:16Ne polkupyöräkaistat säästävät järjettömästi rahaa, mikäli niiden avulla saadaan ihmiset pyörän selkään pois motorisoiduista kulkuneuvoista (erityisesti autoista).
Pyöräilyn etuja: parempi kansanterveys ja ilmanlaatu, ei polttoainekuluja, pienet hankinta- ja huoltokulut, mitätön tilantarve katutilassa verrattuna autoihin, erittäin pienet parkkipaikkojen rakentamiskulut sekä mahdollistaa tiiviimmän ja siten edullisemman kaupunkirakenteen kuin autoilu.
Sähköpyörä (ei sähkö aika huono) on erinomainen kulkuväline pienillä etäisyyksillä, mutta vain lämpimässä ja kuivassa ilmastossa. Märässä ilmastossa tarvitaan katetut pyörätiet. Suomessa pyöräilykausi on noin puolet vuodesta.
Quote from: Auringonvalo on 17.04.2013, 15:07:09Tätä tiivistä, usein hyvin kaunista, autotarpeesta vapaata aluetta on Suomessa kaikenkaikkiaan vähän ja Helsingin kannattaa keskittyä sen lisäämiseen ja korostamiseen
Itselleni tiivis asuminen on todella huono.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 08:07:43
Ei tohon oikein voi muuta sanoa kuin että missä toi sun autokaupunkisi on rakennettu silloin, kun vielä empiria ei estänyt haaveilemasta miten hienoa siitä tulee, sitä pyritään nykyisin purkamaan, koska se on rumaa, tehotonta, kallista ja pahanhajuista kaupungin irvikuvaa, joka näivettää keskustat ja siirtää kaupan peltomarketeihin.
Peltomarketissa on ihan kiva käydä ostoksilla, sujuu shoppailu paljon tehokkaammin kuin jossain kalliissa kivijalkaliikkeissä.
Rumuus on toki suhteellinen käsite, minusta siinä ei olisi mitään rumaa jos ihmiset jostain syystä eivät kävelisi rautatieasemassa kadun yli vaan ali.
"Pyritään nykyisin purkamaan" on saman tasoinen väite kuin otsikoissa olevat "viina halutaan kieltää". Se, että joku haluaa ja pyrkii, ei tarkoita että kaikki haluaisivat.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:20:02
Kuten olen sanonut ennenkin, kaupunkiautoilun infra maksaa niin mielettömiä että sitä ei tajua kukaan. Erittäin, erittäin huono diili.
Julkinen liikenne maksaa niin mielettömiä, että sen ylläpito on erittäin, erittäin huono diili vaikkapa autolla ja polkupyörällä liikkuvalle.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:58:39
Sellaiset herrat kuin Mikko Särelä ja Otso Kivekäs, google löytää heidän bloginsa, lienevät fiksuimmat luettavat tässä asiassa. Yritä olla jumittumatta siihen, että äijät kuuluvat vihreisiin ja lue vain asian puolesta.
Kyseiset henkilöt ovat aatteen sumentamia autoilun vastustajia, eli ei mitenkään fiksusta päästä.
Helsingin kokoinen ja niinikään niemellä sijaitseva Vancouver on usein nostettu esimerkiksi hyvin menestyneestä kaupungista ja edistyksellisestä, vuorovaikutteisesta kaupunkisuunnittelusta. Se on useana vuonna sijoittunut kärkisijoille sekä kansainvälisissä taloudellisen kehityksen vertailuissa että elämänlaatua mittaavissa metropolitarkasteluissa.
http://www.flickr.com/photos/quinet/68192935/in/set-1097365/lightbox/
http://depts.washington.edu/open2100/Resources/1_OpenSpaceSystems/Open_Space_Systems/vancouver.pdf
Quote from: orientexpressen on 17.04.2013, 15:04:16
Ne polkupyöräkaistat säästävät järjettömästi rahaa, mikäli niiden avulla saadaan ihmiset pyörän selkään pois motorisoiduista kulkuneuvoista (erityisesti autoista).
"mikäli" - niinpäniin. Ootko joskus sattunut vaikka Tammikuussa vilkaisemaan, moniko viitsii fillaroida.
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:07:18Kyseiset henkilöt ovat aatteen sumentamia autoilun vastustajia, eli ei mitenkään fiksusta päästä.
En tiedä kuka on särelä, mutta luulen, että kivekäs ei ole tyhmä. Hän on opportunisti, joka valehtelee törkeästi.
vilachilla on kyllä hyviä näkemyksiä, piristävää lukea järkijuttuja noiden "autot pois! TE HALUATTE OIKEAA KAUPUNKIA!!!!!" -saarnojen välissä.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 13:06:50
Raitiovaunun toimivuudestahan on juuri saata jälleen kerran osoitus kun bussit 15 ja 15a korvattiin jätkäsaareen raitovaunulla 9. Jokainen joka on yrittänyt tulla laivalta bussilla keskustaan tietää mistä on kyse kun lauma vodkaturisteja tunkee a.le coq salkkujensa kanssa täpötäyteen bussiin joka pääsee lähtemään noin 5-10min myöhässä kun viimmeinenkin juoppo on saanut matkansa maksettua.
Ysiratikka tukki samalla Länsiväylän. :(
Mikä siinä bussiin menemisessä muuten on niin vaikeaa verrattuna ratikkaan menemiseen? Voisiko asiaa parantaa esim. toisenlaisella oviratkaisulla, matalalattiabussejahan jo on?
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:40:16
Ysiratikka tukki samalla Länsiväylän. :(
Millä perusteella? Samat valoristeyket tarvittas ilman sitäkin. Parempihan se on liikenteen kannalta päästää risteyksestä ratikallinen ihmisiä kuin muutama hassu auto.
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:40:16
Mikä siinä bussiin menemisessä muuten on niin vaikeaa verrattuna ratikkaan menemiseen? Voisiko asiaa parantaa esim. toisenlaisella oviratkaisulla, matalalattiabussejahan jo on?
Ei voi. En ole ainakaan nähnyt busseja joihin meneninen ja poistumnen olisi lähellekkään yhtä kivutonta kuint ratikkaan. Ensinnäkin, matalalattiabusseja ei olekkaan, on vain busseja joissa on matallattiasia osia. Usein yksi tai kaksi paikkaa ja niiltäkin jää yleensä kynnys pysäkille noustessa, loput istuu niinkuin kanat orrella. Ja toisekseen busseihin voi mennä sisään vain pääovesta.
Quote from: junakohtaus on 16.04.2013, 21:07:14
Tämä kannattaa lukea. Ruuhkaa kaupungissa ei voi välttää, vain siirtää paikasta toiseen, ellei autoliikenteen määrää tavalla tai toisella rajoiteta. Kapasiteetin lisääminen ei auta, koska se vain generoi uutta liikennettä.
Tämä on yksi idioottisimmista väitteistä, jota vihreät, muut autoilun vihaajat sekä omilla aivoilla ajattelemaan kykenemättömät levittävät. Kapasiteetin lisäämisellä on hyvinkin mahdollista ratkaista ongelmat, jos esim 40 % (ehkä jopa vähemmän) autoilusta saatavista veroista ohjataan liikenneverkon rakentamiseen.
Onko uusi tunnelli, silta tai tie joku ihmeellinen ikiliikkujan kaltainen ihme, joka generoi uutta liikennettä? Jos on, niin kerro sen toimintaperiaatteet. Rupeavatko ihmiset ajamaan vuorenkauden ympäri, jos esim keskustaan rakennetaan tunneli?
Kumma juttu, lähes kaikkialla Suomessa on kapasiteettia riittävästi, ja kun sitä lisätään, se ratkaisee kapasiteettiongelmat. Lisäksi, harvaan asutuilla seuduilla, itse asiassa hyvin isossa maata, tiestön rakentamiseen ja ylläpitoon käytetään enemmän rahaa autoa kohti kuin pääkaupunkiseudulla. Mutta jostain syystä sitä rahaa löytyy.
Quote from: maahanmuuttaja on 17.04.2013, 22:05:42
Tämä on yksi idioottisimmista väitteistä, jota vihreät, muut autoilun vihaajat sekä omilla aivoilla ajattelemaan kykenemättömät levittävät. Kapasiteetin lisäämisellä on hyvinkin mahdollista ratkaista ongelmat, jos esim 40 % (ehkä jopa vähemmän) autoilusta saatavista veroista ohjataan liikenneverkon rakentamiseen.
Onko uusi tunnelli, silta tai tie joku ihmeellinen ikiliikkujan kaltainen ihme, joka generoi uutta liikennettä? Jos on, niin kerro sen toimintaperiaatteet. Rupeavatko ihmiset ajamaan vuorenkauden ympäri, jos esim keskustaan rakennetaan tunneli?
Kyllä, näin liikenneteoria juurikin menee metropolissa, uusi tie helpottaa liikennettä jolloin liikenne ohjaantuu sinne jolloin se menee tukkoon, en tajua miten monta kertaa tämä pitää todistaa käytännössä ennenkuin junteimmatkin uskovat. Sano yksikin tieliikennehanke ikinä joka olisi ratkaissut ruuhkat Helsingissä? Kehä 1 on levennetty monta kertaa, hakamäentietä on levennetty ja rakennettu tunneleita. Lopputuloksena ruuhkat siirtyivät yksinkertaisesti seuraavaan risteykseen ja tilanne on sama. Tuo Hakamäentien suurremontti oli ehkä surullisin esimerkki tästä.
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:34:37
vilachilla on kyllä hyviä näkemyksiä, piristävää lukea järkijuttuja noiden "autot pois! TE HALUATTE OIKEAA KAUPUNKIA!!!!!" -saarnojen välissä.
Miksei Espoo kelpaa? Siinä on rakennettu autoilun ehdoilla kaupunkia 50 vuotta. Missä tulokset?
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:58:39
QuoteHei, totanoin. Sulla Junis kun tuntuu olevan vahva näkemys näistä niin saiskos osviittaa siitä miten homma pitäis hoitaa? Ihan disclaimerina nyt tässä sit totean että kysyn kun en tiedä, lisätäkseni ymmärrystäni, nou vittuiluelementti included.
Aattelen niiqu et oot funtsannut ja jonkun jutun hyväksi havainnut niin onko jotain blogia/artikkelia jossa ois tiivistettynä miten homma hoidetaan/ei_ainakaan_hoideta luettavakseni?
Kaikessa lyhykäisyydessään pitäisi vetää ratikkaa, koska se on edullisin ja toimivin ratkaisu ja se on myös ratkaisu, jonka tekemiseen on varaa. Sitten pitäisi myös ruveta kaavoittamaan oikeaa kaupunkia eikä lähiöitä. Tossa se olisi. Tämä olisi myös autoilijoiden etu, koska väylää vapautuisi heidän käyttöönsä, kun iso osa jengistä siirtyisi ratikkaan.
Sellaiset herrat kuin Mikko Särelä ja Otso Kivekäs, google löytää heidän bloginsa, lienevät fiksuimmat luettavat tässä asiassa. Yritä olla jumittumatta siihen, että äijät kuuluvat vihreisiin ja lue vain asian puolesta.
ent virhee/nyk. kepulainen Antero Alku + pikaraitsikkasivut on asiaa....
http://kaupunkiliikenne.net/
Ei tässä taida jaksaa käydä fanaatikkojen kanssa inttämään. Kundit kuvittelee ihan outoja siitä miten kaupunki toimii ja miten ei eikä tajua hevon mitään mitä minkäkin tekeminen oikeasti maksaa.
Tämä oli ihan kiva keskustelu tähän asti, mutta nyt alkaa räkä roiskua vähän liikaa. Ei kai tässä voi muuta kuin todeta että ollaan aika pirusti eri mieltä ja aion tehdä voitavani oman näkemykseni hyväksi.
Sinänsä mä tietysti mielelläni kuulen Särelän ja Kivekkään kaupunkinäkemyksistä mikä niissä varsinaisesti on vialla, jos lasketaan pois se, että äijät eivät vaadi motaria joka paikkaan.
Hra Alku on muutenkin asiallisia miehiä.
Jokainen varmaan ymmärtää yhteydestä keitä tarkoitin ylempänä.
Quote from: vilach on 17.04.2013, 20:42:41
Keskustassakin voi rakentaa siltoja talojen alle (ensin talo puretaan, sitten rakennetaan uudestaan maanalaisen sillan ylle). Se maksaisi jonkin verran, esim. 3500 neliöisen talon rakentaminen uudestaan maksaa alle 7 miljoonaa. Yhtä eritasoliittymää varten pitää purkaa ja rekantaa uudestaan 4 taloa, yhteensä 28 miljoonaa, 2-3 miljoonaa siltoihin, eli yhteensä noin 30 miljoonaa per eritasoliittymä. Hinta ei ole tarkka, vaan suuntaa antava.
Anteeksi mutta mitä helvettiä minä luen, jätkähän trollaa. Eli puretaan vanhaa keskustaa ja rakennetaan tilalle eritasoliittymiä :facepalm:
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:04:19
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:40:16
Ysiratikka tukki samalla Länsiväylän. :(
Millä perusteella? Samat valoristeyket tarvittas ilman sitäkin. Parempihan se on liikenteen kannalta päästää risteyksestä ratikallinen ihmisiä kuin muutama hassu auto.
Reittiä käyttäviltä ihmisiltä kuultua, kuulemma jonot kasvoivat samalla kun 9-ratikka alkoi liikennöimään. Ilmeisesti liittyy siihen, että ratikalle on rakennettu oma kaista jolle bussit eivät mahdu, joten pysäkille pysähtyvä bussi tukkii sitten autokaistan.
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:40:16
Mikä siinä bussiin menemisessä muuten on niin vaikeaa verrattuna ratikkaan menemiseen? Voisiko asiaa parantaa esim. toisenlaisella oviratkaisulla, matalalattiabussejahan jo on?
Ei voi. En ole ainakaan nähnyt busseja joihin meneninen ja poistumnen olisi lähellekkään yhtä kivutonta kuint ratikkaan. Ensinnäkin, matalalattiabusseja ei olekkaan, on vain busseja joissa on matallattiasia osia. Usein yksi tai kaksi paikkaa ja niiltäkin jää yleensä kynnys pysäkille noustessa, loput istuu niinkuin kanat orrella. Ja toisekseen busseihin voi mennä sisään vain pääovesta.
[/quote]
Vanhuksilla ja muilla liikuntaongelmaisilla varmaan voi olla hitaampaa bussiin nousu, mutta ei se tämmöisenä normaalikuntoisena ihmisenä kovin haastavalta tunnu. Vaikeampi noihin vanhoihin korkeisiin ratikoihin on nousta kuin moderneihin busseihin.
Mitä jos bussiinkin saisi mennä sisään keskiovesta, helpottuisiko sitten?
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:16:00
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:34:37
vilachilla on kyllä hyviä näkemyksiä, piristävää lukea järkijuttuja noiden "autot pois! TE HALUATTE OIKEAA KAUPUNKIA!!!!!" -saarnojen välissä.
Miksei Espoo kelpaa? Siinä on rakennettu autoilun ehdoilla kaupunkia 50 vuotta. Missä tulokset?
Kelpaahan se. Espoosta sietäisi Helsinginkin ottaa mallia kun miettii, että missä ihmiset haluavat asua.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:23:04
Anteeksi mutta mitä helvettiä minä luen, jätkähän trollaa. Eli puretaan vanhaa keskustaa ja rakennetaan tilalle eritasoliittymiä :facepalm:
Kannattais tuon oikeakaupunkijoukkoliikennekiihkon keskelläkin yrittää lukea jutut kokonaan, eihän siinä tilalle rakennettaisi pelkkiä liittymiä vaan liittymiä ja uusia taloja. Eli saataisiin maanalaista tehokasta liikennettä ja vanhojen rotiskojen tilalle viihtyisiä, moderneja, tehokkaita asuntoja.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 22:16:32
Sinänsä mä tietysti mielelläni kuulen Särelän ja Kivekkään kaupunkinäkemyksistä mikä niissä varsinaisesti on vialla, jos lasketaan pois se, että äijät eivät vaadi motaria joka paikkaan.
Kivekkäällä ongelma ainakin on siinä, että vastaus on jo päätetty ja perustelut kaivetaan sen mukaan. Kivekkään mielestä Länsiväylästä pitäisi tehdä joku pyöräilybulevardi, jolla saisi ajaa max 50km/h. Taantumuksellista ja aatteellista touhua.
Kivekkäällä taisi olla myös samat lätinät Jätkäsaaren autopaikkojen maksatuksesta, mitkä on jo kumottu väestönsuojaperusteella.
Quote from: msm on 17.04.2013, 22:36:39
Kannattais tuon oikeakaupunkijoukkoliikennekiihkon keskelläkin yrittää lukea jutut kokonaan, eihän siinä tilalle rakennettaisi pelkkiä liittymiä vaan liittymiä ja uusia taloja. Eli saataisiin maanalaista tehokasta liikennettä ja vanhojen rotiskojen tilalle viihtyisiä, moderneja, tehokkaita asuntoja.
Toihan on muuten.. 60-luvun ihanne, eli kerroskaupunki. Autot omassa kerroksessaan ja talot omassaan. Ideahan ei ole millään tasolla uusi vaan juuri noin on ajateletu ennen. Paras esimerkki lienee Helsingissä merihaka, sielä on ensin talot jossa kannen päällä pihat, ja sitten koko hirvityksen ali menee maantie jossa esim bussit pysähtyy. Modernia ja kaunista.
Quote from: msm on 17.04.2013, 22:49:36
Kivekkäällä ongelma ainakin on siinä, että vastaus on jo päätetty ja perustelut kaivetaan sen mukaan. Kivekkään mielestä Länsiväylästä pitäisi tehdä joku pyöräilybulevardi, jolla saisi ajaa max 50km/h. Taantumuksellista ja aatteellista touhua.
Toisaalta lauttasaaren pakotettu nopeusrajoitus on jo nyt suurinpiirtein 50km/h joten mikäpä tuossa muuttuisi. Hitaampi nopeus itseasiassa saattaisi vähentää ruuhkassaistumisen tunnetta kun se miten nopeasti helsingin katuverkko imee autoja länsiväylältä on vakio, nopeudesta riippumatta.
Quote from: msm on 17.04.2013, 22:33:24
Reittiä käyttäviltä ihmisiltä kuultua, kuulemma jonot kasvoivat samalla kun 9-ratikka alkoi liikennöimään. Ilmeisesti liittyy siihen, että ratikalle on rakennettu oma kaista jolle bussit eivät mahdu, joten pysäkille pysähtyvä bussi tukkii sitten autokaistan.
en kyllä äkkiseltään keksi missä ihmeessä tälläinen voisi olla. Bussikaistoja on saman verran ruoholahden kadulla kuin ennenkin. Ainut ero on että siihen on tullut valoohjaus johon muuten jonottaa nykyään parin korttelin matkalta porukkaa hietalahden kadulta. Niin että 1-0, taas kerran autoilun suosiminen vain pahensi ruuhkia. Ennenhän tuota reittiä ei käytetty kun hietalahdenkadulta oli hankala tulla ruoholahdenkadulle ilman valoja.
länsiväylällä voisi olla kamerat, mutta ei kuitenkaan pahimpien hörhöjen 0-toleransille säädettynä. 10km/h no teknisesti toimiva toleranssi (=suvaitsevaisuus) :P
osalla tuntuu olevan vallalla käsitys, että siellä olisi 120 rajoitus. Varsinkin virolaisaudit joutaisi saada kunnon hintalaput rajalla käydessään....
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:54:49
Toihan on muuten.. 60-luvun ihanne, eli kerroskaupunki. Autot omassa kerroksessaan ja talot omassaan. Ideahan ei ole millään tasolla uusi vaan juuri noin on ajateletu ennen. Paras esimerkki lienee Helsingissä merihaka, sielä on ensin talot jossa kannen päällä pihat, ja sitten koko hirvityksen ali menee maantie jossa esim bussit pysähtyy. Modernia ja kaunista.
Minusta se on ihan hyvä ratkaisu, Merihaassakaan ei minusta ole mitään vikaa. Päinvastoin, siistiä että on joku pätkä kaupunkia missä on hyvä liikkua sekä autolla että julkisilla.
Jos 60-luvun kaupunki on huono, mutta 30-luvun hyvä, niin voitaisiinko tilannetta parantaa jos mentäis vielä taaksepäin, vaikka joku 1600-luku niin saatais sitä oikeaa kaupunkia?
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:56:36
Toisaalta lauttasaaren pakotettu nopeusrajoitus on jo nyt suurinpiirtein 50km/h joten mikäpä tuossa muuttuisi. Hitaampi nopeus itseasiassa saattaisi vähentää ruuhkassaistumisen tunnetta kun se miten nopeasti helsingin katuverkko imee autoja länsiväylältä on vakio, nopeudesta riippumatta.
Puhe oli Länsiväylästä, ei Lauttasaaren liikenteestä. Espooseen päin menevä liikenne ei ainakaan kovin usein ole Lauttasaaren kohdalta tukossa nykyisellä 80km/h rajoituksella, ajatus sen hidastamisesta on absurdi ja sairas.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 23:00:22
en kyllä äkkiseltään keksi missä ihmeessä tälläinen voisi olla. Bussikaistoja on saman verran ruoholahden kadulla kuin ennenkin. Ainut ero on että siihen on tullut valoohjaus johon muuten jonottaa nykyään parin korttelin matkalta porukkaa hietalahden kadulta. Niin että 1-0, taas kerran autoilun suosiminen vain pahensi ruuhkia. Ennenhän tuota reittiä ei käytetty kun hietalahdenkadulta oli hankala tulla ruoholahdenkadulle ilman valoja.
Valo-ohjaus on tainnut olla aiemminkin, mutta aiemmin pysähtyneen bussin pystyi ohittamaan, nyt johtuen ratikkapysäkeistä ei pysty.
Quote from: elukka on 17.04.2013, 23:06:46
länsiväylällä voisi olla kamerat, mutta ei kuitenkaan pahimpien hörhöjen 0-toleransille säädettynä. 10km/h no teknisesti toimiva toleranssi (=suvaitsevaisuus) :P
osalla tuntuu olevan vallalla käsitys, että siellä olisi 120 rajoitus. Varsinkin virolaisaudit joutaisi saada kunnon hintalaput rajalla käydessään....
Sinne ei tarvita kameroita vaan 140km/h nopeusrajoitus, siinä on iso hyvä tie mitä kelpaisi posotella kovempaakin.
27 sivua viestejä, jotka kuuluvat kategoriaan "Poistin viestisi, tällaista ei tarvita" :P
Quote from: JoKaGO on 17.04.2013, 23:13:01
27 sivua viestejä, jotka kuuluvat kategoriaan "Poistin viestisi, tällaista ei tarvita" :P
Kerro ihmeessä tarkemmin. Eikö mielestäsi kaupunki- ja liikennesuunnittelua tarvita vai suunnitellaanko täällä vain väärällä tavalla?
Quote from: msm on 17.04.2013, 23:21:06
Quote from: JoKaGO on 17.04.2013, 23:13:01
27 sivua viestejä, jotka kuuluvat kategoriaan "Poistin viestisi, tällaista ei tarvita" :P
Kerro ihmeessä tarkemmin. Eikö mielestäsi kaupunki- ja liikennesuunnittelua tarvita vai suunnitellaanko täällä vain väärällä tavalla?
Pääkaupunkiseudeulla on koko maailman paras liikennesuunnittelu ja ennen kaikkea sen toteutus. Joukkoliikenne on maailman huippua, jos itä-länsi-suunta unohdetaan. Vastaus: PIM! Liikennesuunnittelua ei enää tarvita. Ei siis suunnitella väärällä tavalla vaan hiplataan lillukanvarsia.
Oikeastaan taustalla ovat kysymykset siitä ketä ja mitä varten kaupunkisuunnittelua tulee painottaa? Yrityksiä, teollisuutta ja bisnestä silmälläpitäen, kenties halpaa tai ehkä viihtyisää asumista painotten? Mitkä asiat tuottavat erilaisille ihmisille hyvinvointia, mitä ryhmiä tulisi kuunnella ja kenen mukaan suunnitella? On eri asia optimoida kaupunkia tuotteiden ja palveluiden tehokkaalle liikkumiselle, kuin sille että alueella asuvilla ihmisten viihtyisyys on ensisijalla.
Itselleni esteetikkona säännöllisesti käyttämieni tilojen ja alueiden visuaalinen kauneus merkitsee paljon. Se vaikuttaa mielialaan ja perusasioiden ollessa kunnossa, on kenties tärkein yksittäinen elämänlaatua kaikilla osa-alueilla nostava tekijä. Visuaalista hyvinvointia uusista alueista tuotttaa esim. Arabianranta, pakottamalla kaavassaan osan rakennusbudjetista tilataiteeseen. Tätä vaikeasti mitattavaa ja hinnoiteltavaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden osatekijää ei pidä unohtaa suunnittelussa. Esim. segreaation ehkäisyssä alueen visuaalisella viehättävyydellä onmerkitystä sillä parempiosaiset eivät muuta niin ärhkästi muualle ja jaksavat komentaa häiriköitä ruotuun niin kauan kun välittävät alueesta, ja mitä rumempaa seutu on, sitä vähemmän siihen kiinnytään. Olen ymmärtänyt että on näyttöä siitä että segregaatiokehitystä voidaan ehkäistä kohentamalla huonompia alueita kohennettaan rankalla kädellä: Ei mitään kevyttä julkisivuremppaa vaan talokaupalla rumaa rotiskoa alas ja kunnollista tilalle.
Kokemukseni mukaan monipuolinen tiivis kantakaupunki tuottaa hyvää elämänlaatua tehokkaiten, ja sen lisärakentamista rajoittaa eniten parkkipaikkanormit ja autoille kaavoittaminen. Siksi on loogista suunnitella autotonta elämää mahdollistavaa alueita entisten kylkeen ja harvempia täydentäen. Tälle sitten vastakkainen filosofia on funtio-kerrallaan eriytetyt alueet ja idea siitä että keskitetyiltä nukkumalähiöiltä virrataan autoilla markettikeskittymiin ja työpaikka-alueille. Tämä monien amerikkalaisten kaupunkien suunnittelua ohjannut ideologia tuntuu tuntuu näennäisesti osilleen optimoidummalta, muttei käytännössä toimi kokonaisuutena yhtä hyvin. Suuntaa on onneksi nykyään onneksi ansiokkaasti kritisoitu.
Vilach, ihan uteliaisuutta avaisitko vähän millaisesta suunnasta katsot asiaa? Oletko kujetusalalla töissä kun valoissa istuminen tuntuu noin vahvasti henk.koht. rahanhukalta? Bussissa voisit lukea tai tehdä duunia läppärillä. Entä millaisista näkökulmista keskustasuminen ei ole kannaltasi mielekästä - treenaatko iltaisin rumpuja tai tuunaat jenkkirautaa? Millainen on unelma-asumisesi? Itse koen elämisen laadun huippuina oikeastaan kaksi ääripäätä - joko kunnolla maaseudulla jossa on omaa reviiriä riittämiin, tai sitten ison kaupungin keskuksessa kivassa kerrostalossa josta on lyhyt matka kaikkien palveluiden, kulttuurin, puistojen ja ihmisvilinän luo. Jalankulkijoiden virrat ja elon äänet luovat turvaa.
Tuo ehdotus autovirtojen siirtämisestä maan-alle ja kannelle rakentaminen on kaunis mutta kantakaupungissa kalleudessaan utopistinen ajatus. Merihaka ja Itä-pasila ovat aikakautensa lapsia ja olisivat nyt rakennettuina parempia. Autot tasoillaan toimivat kohtuullisesti, mutta moderni suunnittelija ei ymmärtänyt ihmislähtöisen viihtyvyyden päälle.
MSM: Oikeastiko meinaat että kaupunkibulevardi Länsiväylän tässäpäässä on huono idea? Vain minsa lisää keskustaan hitaammin rullaten, Ruoholahden valoissa jumittamisen sijaan ja saadan samalla tilaa uusille taloille ja viihtyisälle kadulle jossa kulkee jalankin. Siinä voisi ihan hyvin näyttää tältä (http://tinyurl.com/bmozb7z) tai tältä. (http://tinyurl.com/bm4vsey) Selkeä valinta Bulevardin puolesta.
Ennenkaikkea on Helsingin etu erikoistua urbaaneimpana paikkana Suomessa, Espoota ja Vantaata riittää tässä maassa ihan tarpeeksi.
Quote from: Auringonvalo on 17.04.2013, 23:36:37
Oikeastaan taustalla ovat kysymykset siitä ketä ja mitä varten kaupunkisuunnittelua tulee painottaa?
Tämä on minusta ihan hyvä kysymys ja on hyvä pitää mielessä. Ei ole olemassa jotain "Oikeaa Kaupunkia" mitä kaikki haluaisivat, vaan ihmisillä on erilaisia toiveita asumiselleen.
Quote
Ei mitään kevyttä julkisivuremppaa vaan talokaupalla rumaa rotiskoa alas ja kunnollista tilalle.
Ihan hyvä idea. Aloitetaan vaikka keskustan rumista vanhoista taloista ja rakennetaan tilalle moderneja, viihtyisiä ja hienoja pilvenpiirtäjiä.
QuoteTälle sitten vastakkainen filosofia on funtio-kerrallaan eriytetyt alueet ja idea siitä että keskitetyiltä nukkumalähiöiltä virrataan autoilla markettikeskittymiin ja työpaikka-alueille. Tämä monien amerikkalaisten kaupunkien suunnittelua ohjannut ideologia tuntuu tuntuu näennäisesti osilleen optimoidummalta, muttei käytännössä toimi kokonaisuutena yhtä hyvin. Suuntaa on onneksi nykyään onneksi ansiokkaasti kritisoitu.
Jos unohdetaan viherhörhöt, niin kenen mukaan tämä töihin-markettiin-kotiin -suunnittelu "ei käytännössä toimi kokonaisuutena yhtä hyvin"?
QuoteVilach, ihan uteliaisuutta avaisitko vähän millaisesta suunnasta katsot asiaa? Oletko kujetusalalla töissä kun valoissa istuminen tuntuu noin vahvasti henk.koht. rahanhukalta?
Rahanhukalla vihreät perustelee ratikoiden nopeuttamistakin, onko nekin töissä kuljetusalalla?
QuoteBussissa voisit lukea tai tehdä duunia läppärillä.
Bussissa työskentely on vähän sama kuin etätyö: kiva ajatus, mutta ei juuri toteudu.
QuoteJalankulkijoiden virrat ja elon äänet luovat turvaa.
Humalaisten mölinä pitää hereillä kahteen asti ja alakerran baarin asiakkaiden tupakansavu luo tunnelmaa.
QuoteTuo ehdotus autovirtojen siirtämisestä maan-alle ja kannelle rakentaminen on kaunis mutta kantakaupungissa kalleudessaan utopistinen ajatus. Merihaka ja Itä-pasila ovat aikakautensa lapsia ja olisivat nyt rakennettuina parempia. Autot tasoillaan toimivat kohtuullisesti, mutta moderni suunnittelija ei ymmärtänyt ihmislähtöisen viihtyvyyden päälle.
Merihaka ja Itä-Pasila ovat ihmislähtöisiä ja viihtyisiä. Kuten Vilach totesi, tunneleiden rakentaminen ei nykyaikaisella tekniikalla edes maksaisi kovin paljon.
QuoteMSM: Oikeastiko meinaat että kaupunkibulevardi Länsiväylän tässäpäässä on huono idea? Vain minsa lisää keskustaan hitaammin rullaten, Ruoholahden valoissa jumittamisen sijaan ja saadan samalla tilaa uusille taloille ja viihtyisälle kadulle jossa kulkee jalankin. Siinä voisi ihan hyvin näyttää tältä (http://tinyurl.com/bmozb7z) tai tältä. (http://tinyurl.com/bm4vsey) Selkeä valinta Bulevardin puolesta.
Kyllä, se on huono idea. Eletään vuotta 2013 ja on aika nopeuttaa liikennettä, ei suinkaan hidastaa sitä lisäämällä matkaan minuutteja. Lauttasaari on sitäpaitsi ihan viihtyisä jo nyt, ei sitä pidä rakentaa umpitäyteen. Jätetään vähän kivaa ulkoiluryteikköä ja hyvät autoilumahdollisuudet.
Lisäksi siellä ei mikään kivijalkaliikekään menestyisi, joten bulevardi olisi aika turha.
QuoteEnnenkaikkea on Helsingin etu erikoistua urbaaneimpana paikkana Suomessa, Espoota ja Vantaata riittää tässä maassa ihan tarpeeksi.
Olisi Helsingin etu palvella urbaanimpien citypyöräilijöiden lisäksi muitakin kaupunkilaisia.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:14:45
Quote from: maahanmuuttaja on 17.04.2013, 22:05:42
Tämä on yksi idioottisimmista väitteistä, jota vihreät, muut autoilun vihaajat sekä omilla aivoilla ajattelemaan kykenemättömät levittävät. Kapasiteetin lisäämisellä on hyvinkin mahdollista ratkaista ongelmat, jos esim 40 % (ehkä jopa vähemmän) autoilusta saatavista veroista ohjataan liikenneverkon rakentamiseen.
Onko uusi tunnelli, silta tai tie joku ihmeellinen ikiliikkujan kaltainen ihme, joka generoi uutta liikennettä? Jos on, niin kerro sen toimintaperiaatteet. Rupeavatko ihmiset ajamaan vuorenkauden ympäri, jos esim keskustaan rakennetaan tunneli?
Kyllä, näin liikenneteoria juurikin menee metropolissa, uusi tie helpottaa liikennettä jolloin liikenne ohjaantuu sinne jolloin se menee tukkoon, en tajua miten monta kertaa tämä pitää todistaa käytännössä ennenkuin junteimmatkin uskovat. Sano yksikin tieliikennehanke ikinä joka olisi ratkaissut ruuhkat Helsingissä? Kehä 1 on levennetty monta kertaa, hakamäentietä on levennetty ja rakennettu tunneleita. Lopputuloksena ruuhkat siirtyivät yksinkertaisesti seuraavaan risteykseen ja tilanne on sama. Tuo Hakamäentien suurremontti oli ehkä surullisin esimerkki tästä.
Jos on noin vaikeaa ymmärtää, niin yritän vääntää rautalangasta.
Tämä liikenneteoria on täyttä puppua. Miten liikennemäärä kasvaa väylän kapasiteetista ja ajasta riippuen? Oisko n = n
0*(t-t
0)? Vai peräti joku eksponentiaalinen funktio? n = n
0(t-t0).
Antamasi teoria on yhtä absurdi kuin se, että internetin kaistan lisäys generoisi aina lisää tietoliikkennettä sen verran, että se on mahdollista ratkaista. Kerro muuten miten kaikki muut kapasiteettiongelmat on mahdollista ratkaista kapasiteettiä lisäämällä, kuten internet, puhelinliikenne, sähkö, viemäröinti,
mutta ei autoliikenneverkon? Myös julkisen liikenteen kapasiteettiä tämä ikuisen liikkujan ihme ei yleensä viherpiiperöiden mielestä koske.
Tie menee tukkoon sen takia, että se lisäys oli riittämätön, tai muussa osassa tieverkkoa on pullonkauloja. Jos poistetaan kaikki pullonkaulat ja lisätään kapasiteettia tarpeeksi, niin ruuhkatkin poistuu.
Kuten kaikissa muissakin riittämättömän kapasiteettin ongelman tapauksissa.Edelleen, onko uusi tie joku ihmeellinen ikiliikkujan kaltainen ihme?
1. Ruuhka-aikoina liikenne voi kasvaa vain tiettyyn määrään.
Se ei ole rajaton. Piste.2. Potentiaalisen liikenteen määrän voi laskea tarpeesta. Pohjana käytetään nykyistä liikennettä. Toistan, rajattomasti se ei voi kasvaa, jo tällä hetkellä suurin osa ajaa tarpeesta, töihin, töistä, kauppaan, hakemassa lapsia jne. Olemassa olevaan määrään lisätään kuitenkin potentiaalinen liikenne, joka siirtyisi julkisia käyttävistä matkustajista, lisääntyvä aktiviteetti, joka vaatii autoilua (kauppa, työtapaamiset) yms. Tämäkään lisäys ei ole rajaton, vain tietty määrä voi siirtyä autoiluun.
3. Lasketaan konkreettiset liikennemäärät teitä kohden. Selvitetään tarvittavat lisäykset, kuten sillat, eritasoliittymät ja lisäkaistat.
4. Lasketaan tarvittavan investoinnin kustannukset.
Liikenteen määrän kasvu olisi ehkä 30 - 50 %, tuskin sen enempää. Tarvittavat lisäykset:
40 siltaa tai eritasoliittymää: 40 x 20m = 800m.
Tunnelit: 20 km x 30m = 600m.
Lisäkaistat: 1000m.
Yhteensä 2.4 miljardia. Tämä on pikaisesti tehty arvio. Uskon, että korkeintaan kolmen miljardin investointi poistaisi ruuhkat kokonaan parin vuosikymmenen ajaksi. Lasketaanpa kuinka paljon päkaupunkiseudun autoilijat maksavat kaikkia autoiluun liittyviä veroja kahdessa kymmenessä vuodessa? En ole laskenut, mutta uskon, että ei tarvitse muuta kuin ryöstää autoilijoilta 60 %, ei yli 80 % kuten nykyään. Eli rahaa löytyy. Pahimpien liikkesolmujen poisto vaatisi noin miljardin, suunnilleen yhtä paljon kuin länsimetron budjetti.
Jos et tykkää mainitsemistani hinnoista, syytä poliitikkoja, kartelleja ja byrokratiaa. Näillä hinnoilla pystyy toteuttamman näitä hankkeita helposti. Älyttömän korkeat hinnat on huijausta.
Nyt, kerro miksi mainitsemani lisäykset eivät riittäisi poistamaan ruuhkia? Ai niin, se ikiliikkuja, kai sitten ihmiset alkavat ajaa kolmella autolla per henkilö? Tai kruisailemaan niin perkeleesti tuntikausia joka päivä, kun uusi silta on niin hieno.
Quote
Sano yksikin tieliikennehanke ikinä joka olisi ratkaissut ruuhkat Helsingissä?
Riittävästi tieliikennehankkeita ei ole tehty koskaan, tai ei kaikkialla samaan aikaan.
Liikenne solmu syntyy, se poistetaan kapasiteettia lisämäällä, näin se on toiminut tähän asti ja tulee toimimaan tulevaisuudessa. Niinkuin kaikissa muissakin kapasiteettiongelmissa.Odotat, että esim Leppävaaran tunnelli, tai esim Tuusulanväylän ja Kehä I:n eritasoliittymä ratkaisisi ruuhkat Mannerheimintiellä. Minä luulin, että se on mahdotonta, koska nämä paikat sijaitsevat kaukana niistä tukoissa olevista teistä, mutta taisinkin olla väärässä.
Mutta jos tosissaan ollaan, kaikki liikennehankkeet auttoivat tai useimmissa tapauksissa RATKAISIVAT tukossa olevat kohdat. Leppävaarassa ajetaan ilman liikennevaloja, jonoja ei kumma kyllä näy. Myös ajemmat Kehä I:n ja Kehä III:n eritasoliittymäät RATKAISIVAT ongelmat. Liikennevaloja ei ole, ei ole ruuhkiakaan. Jonoja tietysti kertyy joskus kehällä, mutta lähes aina joissakin muissa kohdissa.
Kerro nyt se ikiliikkujan toimintaperiaate, jooko? Puhtaasti liikennemäärän näkökulmasta. En tarvitse mitään "no mutta se on kallista", "no mutta CO
2 ja CO ja N
2O", "no mutta sillat on rumia" -selityksiä.
Quote from: msm on 17.04.2013, 22:49:36
Kivekkäällä ongelma ainakin on siinä, että vastaus on jo päätetty ja perustelut kaivetaan sen mukaan. Kivekkään mielestä Länsiväylästä pitäisi tehdä joku pyöräilybulevardi, jolla saisi ajaa max 50km/h. Taantumuksellista ja aatteellista touhua.
Kivekkäällä taisi olla myös samat lätinät Jätkäsaaren autopaikkojen maksatuksesta, mitkä on jo kumottu väestönsuojaperusteella.
Kivekäs on viherpiipertävä ammattivalehtelija (eli politiikkaan tai johonkin poliitiiseen virkaan pyrkijä). Sen ideat ei perustu mihinkään todelliseen järkeen tai faktoihin. Ja aivoton rahvas "ostaa" nämä ideat, viisas mies sanovat!
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:54:49
Toihan on muuten.. 60-luvun ihanne, eli kerroskaupunki. Autot omassa kerroksessaan ja talot omassaan. Ideahan ei ole millään tasolla uusi vaan juuri noin on ajateletu ennen. Paras esimerkki lienee Helsingissä merihaka, sielä on ensin talot jossa kannen päällä pihat, ja sitten koko hirvityksen ali menee maantie jossa esim bussit pysähtyy. Modernia ja kaunista.
Tämä on autoilijoita vihaavien olkiukkoilua. Minä esimerkiksi en ehdota mitään tällaista betonilähiötä, vaan järkevämpää liikenneohjausta, tunneleita, siltoja, lisäkaistoja.
Quote from: Auringonvalo on 17.04.2013, 23:36:37
Tuo ehdotus autovirtojen siirtämisestä maan-alle ja kannelle rakentaminen on kaunis mutta kantakaupungissa kalleudessaan utopistinen ajatus.
Ei ole utopistinen, kun otetaan huomioon, että tarvitaan korkeitaan 20 kilometriä tunneleita ja muutama, ehkä noin 5 maanalaista eritasoliittymää keskustan alueelle. Hintalappu: 1 miljardi, eli suunnilleen yhtä paljon kuin länsimetro.
Älyttömät hinnat on huijausta.
Quote from: msm on 18.04.2013, 00:24:55
QuoteEi mitään kevyttä julkisivuremppaa vaan talokaupalla rumaa rotiskoa alas ja kunnollista tilalle.
Ihan hyvä idea. Aloitetaan vaikka keskustan rumista vanhoista taloista ja rakennetaan tilalle moderneja, viihtyisiä ja hienoja pilvenpiirtäjiä.
Keskustaa ei uhkaa syrjäytyminen eikä segregaatio. Suuriosa tuntuu pitävän vanhasta ja prameasta kovan ja sliipatun sijaan, ja haluavan juuri sinne. Yleensä vanhat ja kauniit työläisalueetkin gentrifikoituvat ensimmäisenä. Ei mene läpi näillä perustein.
Oikeasti missä rankasta uudelleenmuokkauksesta olisi hyötyä jos vetäisi vaikka Myllypuroa (http://binged.it/YvU8vm) alas ja pistäisi tilalle ja täytteeksi Kivenlahtea (http://binged.it/YvUmmg), uutta Vuosaarta (http://binged.it/YvVg2b) tai vaikka Säterinmetsää (http://binged.it/12nFuuC). Mutta pointtisi lienee et koristeltu ja vanha ei ole kaikista kaunista tai viihtyisää, vaan sen voi nähdä myös taakkana ja edistyksen esteenä. Onhan se niinnii, mutta keskustan tehokkuusluvut ovat jo sen verran korkeat että riittäisi kun vain saataisiin liepeillä olevat alueet edes lähimain samaan aluetehokkuuteen. Keskustankin tiivistämistä on mietitty - Punavuoressa oli joku aika sitten kiehtova ehdotus (http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/punavuoreen_16-kerroksinen_pyramidi/) sisäpihan täydennysrakentamiseksi, mutta se taisi jumittua paikallisten vastustukseen ja kaupungin siluetin varjelemiseen.
Quote
Jos unohdetaan viherhörhöt, niin kenen mukaan tämä töihin-markettiin-kotiin -suunnittelu "ei käytännössä toimi kokonaisuutena yhtä hyvin"?
Etin referenssejä paremmalla ajalla, mut pointti oli se että tästä seuraa alueita jotka elävät aktiviitteettiaikansa ja ovat muutoin tyhjillään, elotonta kuollutta kaupunkia. Tämä luo turvattomuutta, vähentää viihtyvyyttä ja pitkällä tähtäimmellä alueen jälleenmyynti- ja kehitysmahdollisuuksia. Esim. Keilaniemi mielletään jo toimistoille täysin menetetyksi alueeksi ja sitä on hankala enää täydennysrakentaa eläväksi kaupungiksi, vaikka 50-vuoden kuluttua se kuuluu kantakaupunkiin. Ennankaikkea erottelevasta kaavoituksesta ei seuraa siltä odotettua huomattavaa tehobuustia verrattuna siihen että kaikki toiminnot olisivat sekaisin ruutukaavassa. Jälkimmäinen tuottaa viihtyisämmän, halutumman ja pitkällä tähtäimellä arvokkaamman tilan.
Quote
Bussissa työskentely on vähän sama kuin etätyö: kiva ajatus, mutta ei juuri toteudu.
Joo, kyllä siinä vielä A4:sia tai lukee maileja tapbletilta, mutta kirjoittamiseen keskittyminen on vähän niin ja näin.
QuoteHumalaisten mölinä pitää hereillä kahteen asti ja alakerran baarin asiakkaiden tupakansavu luo tunnelmaa.
Töihinlähtijät, kouluunkulkijat, kaupoissakävijät, töistä palaavat, vanhukset, lapset, nuoret, harrastuksiin kulkevat, juhlijat ja muut. Humalaisten mölinä on vain pieni osa ja huonot eristykset ovat teknisesti ratkaistava ongelma eikä niitä juottoloita niin tiheään ole. Enemmän haittaa se kusi porttikongeissa. Julkisia vessoja on noussut puistoihin kiitettävästi viimevuosina, ja lisänä esimerkiksi maan-alta nousevat pisuaarit jotka ilmestyisivät katukuvaan puolenyön jälkeen olisivat Kalliossa kohdallaan.
QuoteKuten Vilach totesi, tunneleiden rakentaminen ei nykyaikaisella tekniikalla edes maksaisi kovin paljon.
Sen kun vaan alalle kilpailemaan. Tähän mennessä Helsingin tunnelit ovat kariutuneet hintalappuun. En epäile etteikö rakennusalalla olisi kartellimaista keplottelua maan tapana"ja byrokratiassa, mutten osaa sanoa mistä siitä saa kiinni ja mistä päästä sitä pystyy purkamaan. Mutta ei kannata tehdä mitään laskelmia sen mukaan "että näin halpaa sen pitäisi olla", vaan sen mukaan millä hinnalla saa tällähetkellä oikeasti ostettua. Vasta kun hintavääristymiä on korjattu, voi mitään laskelmia teiden halpuudesta ottaa tosissaan. Sinänsä ihmetyttää ettei oletetun kartellin murtajia ole ilmestynyt, vaikka EU:n pitäisi helpottaa ulkomaisten firmojen markkinoille tuloa. Onkohan tästä olemassa mitään oikeaa tietoa eikä vain mutuilua "hyväveliverkoista valtuustoissa"? :/
Olisihan se keskustatunnelli kiva jos sen halvalla saisi kaiken muun lisäksi ja idea olisi nimenomaan vetää liikennettä kaupungin alitse puolelta toiselle, mutta viimeisin visio oli täynnä liittymiä pitkin kantakaupunkia mikä vain ruuhkauttaisi täyttä tieverkkoa entisestään. Seutu kasvaa ja liikenne lisääntyy, keskustan kortteleiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen autoille ei ole realistinen ratkaisu kuin korkeintaan parkkitornien verran, eikä myöskään autojen lisääminen keskustan jo täysille kaduille - jäljelle jää vain lisäjulkinen.
QuoteKyllä, se on huono idea. Eletään vuotta 2013 ja on aika nopeuttaa liikennettä, ei suinkaan hidastaa sitä lisäämällä matkaan minuutteja.
QuoteLisäksi siellä ei mikään kivijalkaliikekään menestyisi, joten bulevardi olisi aika turha.
Tässä olemme erilinjoilla, eletään vuotta 2013, on aika korjata auto-edellä tehdyn suunnittelun virheitä ja rakentaa
keskustan liepeille ihmislähtöistä, auttoman elämän mahdollistavaa kaupunkia.
Lauttasaaressa menestyy jo kivijalkaa ja lisä ei kuulosta mahdottomalta jos väkimäärä kasvaa, mutta kieltämättä tuo bulevardi on rannan vieressä niin ettei se toimi kokooja-katuna Lauttasaarentien tapaan.
Quote
Olisi Helsingin etu palvella urbaanimpien citypyöräilijöiden lisäksi muitakin kaupunkilaisia.
Tärkeintä tällähetkellä on keskustan oloisen kaupungin laajennetaminen tiiviiksi ja julkisella kuljettavaksi. Mutta kehä ykkösen takana on loput Helsingistä missä tämä ei ole järkevää aluekeskuksia lukuunottamatta, eikä minulla ole näiden alueiden tarpeista mitenkään selkeää kuvaa. Jos unohdetaan keskusta, miten kehittäisitte näitä alueita ja mitä näette niiden tarpeiksi tulevina vuosina? Lisää metroa ja motareita lähiöistä marketteihin? Olisiko mieltä erottaa alueita enemmän - kehille entistä vahvemmin eriytyneellä teemalla ja keskustan ruuhkat kuriin vaikka tietulleilla jos näyttää että autoliikenne kasvaa samaa tahtia väestön kanssa.
Maahanmuuttaja:
Tiedätkö onko esittämästäsi laajemmasta
keskustan tunneliverkko / kantakaupunki kannenpäällä-visiosta tehty minkäänlaisia pidempiä pohdintoja?
Kiehtova ajatusleikki jota olisi mielenkiintoista pureskella enemmän. Maan-alle on muuten suunniteltu olemassaolevien lisäksi jo pitkiä tunneleita (http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/maanalainen/hgin_maanalainen_yleiskaava_kartta1.pdf), lähinnä viranomais- ja huoltokäyttöön.
Väylän kapasiteetti kasvattaa sprawlia, mikä kasvattaa liikennettä. Riittämätön panostus joukkoliikenteeseen laskee sen kulkumuoto-osuutta. Tossa toi suunnilleen oli.
Näytä minulle mistä tahansa se kasvava metropolialue, jonka liikenne on saatu hoidettua vetämällä ramppia, liittymää ja motaria. Edes suurvallan rahat eivät siihen riitä.
Ennen kaikkea pitäisi-ratkaisut eivät ole ratkaisuja. Jos sinulla ei ole keinoa taivuttaa valtiota siirtämään yleisestä veropotista miljarditolkulla fyrkkaa pk-seudun tieinfraan, sinulla ei ole mitään muuta sanottavaa kuin "prum prum" ja "mutku mä haluun". Minä sentään yritän operoida olemassaolevassa maailmassa.
Ai niin vielä.
Ellen tätä aivan väärin muista, turvamääräykset edellyttävät että liikenne tunnelissa ei saa jumittua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kummassa tahansa päässä tapahtuu mitä tahansa, se sama tapahtuu toisessakin päässä, koska autoja ei saa ohjata tunneliin seisomaan. Tunneli siis on erittäin herkkä synnyttämään ruuhkaa.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 09:13:44
Ellen tätä aivan väärin muista, turvamääräykset edellyttävät että liikenne tunnelissa ei saa jumittua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kummassa tahansa päässä tapahtuu mitä tahansa, se sama tapahtuu toisessakin päässä, koska autoja ei saa ohjata tunneliin seisomaan. Tunneli siis on erittäin herkkä synnyttämään ruuhkaa.
Katos, ihanko MÄÄRÄYKSET sanoo näin.
Tällä hetkellä näin. Oletko sitä mieltä, että niitä tulisi muuttaa?
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:05:59
Nopeusrajoitukset ovat voimassa muulloinkin kuin ruuhka-aikaan, jopa päivällä pääsisi kovemmalla vauhdilla liikkumaan nopeammin. Illalla vielä paremmin.
50 km/h on silti turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeeksi Mannerheimintielle siltä osin, kuin sen varrella asutaan... eli sen koko matkalta. Kun niiden muutaman tuhannen ihmisen on edelleen pystyttävä suht pienellä vaivalla sekä liittymään siihen liikennevirtaan että ylittämään se.
Tokion malli olisi tietysti jättää Mannerheimintie täsmälleen nykyiselleen ja rakentaa sen päälle kannelle toinen samanlainen, jolla ei olisi liikennevaloja eikä joukkoliikennettä. Sillä voisi tietysti olla korkeampi nopeusrajoitus. Halutaanko tällaista, sen jätän kohteliaimmin helsinkiläisten päätettäväksi.
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:05:59
Bussit ovat mielestäni ratikoita viihtyisämpi ja tehokkaampi kulkutapa.
Sovitaanko vaikka että viihtyisyys on mielipidekysymys ja että me vain olemme siitä eri mieltä. Mutta tehokkuus ei ole mielipidekysymys, vaan se on kylmää matematiikkaa.
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:05:59
Liikennevaloissa olet kyllä oikeassa, ongelma on pikemminkin suojateissä. Pitäisi enemmän korvata ylikulkusilloilla ja tunneleilla.
Sillat toisaalta lisäävät sitä aikaa, joka jalankulkijoilta menee kadun ylittämiseen. Pyöräilijöiltä samoin. Riippuen käytettyjen ramppien jyrkkyydestä niillä voi myös olla estevaikutus, mitä voidaan yrittää korjata laittamalla rampin viereen hissi. Hinta sitten kyllä nousee.
Joillakin väylillä, varsinkin niillä joiden varrella ei asuta, tämä voi silti olla ihan kannattavaa.
Quote from: msm on 17.04.2013, 02:15:43
Harmillista muuten, että rautatieaseman kohdalla luovuttiin suunnitelmasta siirtää jalankulkijat tunneliin ja antaa autojen posottaa täysiä. Olisi tehokkaampi eli viihtyisämpi keskusta sillä tavalla toteutettuna. Samaa olisi voinut muutenkin laajentaa keskustassa, jossa maanalaiset reitit ovat jo olemassa.
Vaikka jalankulkijat olisivat tunnelissa, autoilijat eivät silti voi posottaa täysiä. Monilla autoilijoilla kun olisi edelleenkin olemassa ihan jokin syy liikkua siellä rautatieaseman ympäristössä ja siihen syyhyn liittyy usein hiljentäminen tai jopa pysähtyminen. Moottoritiellä voidaan perustella sadan metrin hidastuskaistoja, kaupunkiympäristössä ei.
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.04.2013, 06:10:30
Helsingissä ei ole ruuhkia. Voi olla "jonoja" mutta ruuhka sanaa en käyttäisi. Peking, Bangkok, Jakarta, Guangzhou, Hong Kong mitä tulee aasian kaupunkeihin voivat käyttää sanaa ruuhka.
Voit edelleen keksiä ihan oman sanan sille syylle, miksi matka Hakamäentieltä Erottajalle kestää joskus 50 minuuttia eikä 10 minuuttia. Palataan asiaan sitten kun olet keksinyt, siihen asti itse käytän sanaa ruuhka. Jono ei kelpaa. Jos kaksi autoa on peräkkäin, se on jono, ja sellaista sattuu tuossa 10 minuutin skenaariossakin.
Quote from: junakohtaus on 17.04.2013, 12:20:02
(Jos keskustatunneli rahoitettaisiin käyttömaksuilla, 30 vuoden kuoletusajalla sen käyttö maksaisi noin 8 euroa suunta sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä sen käyttöä.)
Tulopuolelle tietysti pitäisi laskea viihtyvyyden kasvu niillä osuuksilla, joilta liikenne vähenisi. Tunnelin toteuduttua Lönnrotinkadun/Uudenmaankadun ja Esplanadin välisen liikenteen voisi kylmästi vaikka kieltää huoltoliikennettä lukuun ottamatta.
Luonteva paikka periä rahaa keskusta-autoilijoilta ovat pysäköintimaksut. Koska keskustatunneli helpottaa ajoa niihin pysäköintilaitoksiin, joita se palvelee, on toki luonnollista että niissä paikoissa pysäköinnin hinta nouseekin.
Quote from: vilach on 17.04.2013, 20:42:41
Koko mannerheimintie piti muuttaa moottoritieksi aikoja sitten, ihmiset seisovat liikennevaloissa ja polttovat aikaa. Aika = raha.
Jos Mannerheimintie olisi moottoritie, niin miten sen varressa asuvat ihmiset liikkuisivat? Vai olisiko semmoinen kaksikerrosmalli kuin ylempänä ehdotin?
Quote from: vilach on 17.04.2013, 20:42:41
Päinvastoin. Jos helsinki muuttuu epäviihtyisäksi (kehitysmaalaiset, ajan polttaminen liikennevaloissa jne) niin ihmiset alkavat muuttamaan muualle Suomeen ja osa ulkomaille. Muuttaa tietysti laadukas työvoima, eikä sossun/kelat asiakkaat. Näin nyt tapahtuu lontoossa.
Jos kaupunkiseutujen ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, jolla on mm. liikennevaloetuudet, he polttavat vähemmän aikaa liikennevaloissa. Sivumennen sanoen suuri osa tekeekin juuri näin.
Quote from: msm on 17.04.2013, 21:40:16
Ysiratikka tukki samalla Länsiväylän. :(
Ei, Länsiväylää käyttävät ajoneuvot tukkivat Länsiväylän. Kun 80 km/h:n väylä (puhumattakaan että nopeampi, kuten täällä myös on ehdotettu) päättyy ja sukeltaa suoraan osaksi taajama-alueen katuverkkoa (50 km/h), niin johonkin se liikenne siinä tavalla tai toisella pakkautuu.
Toivoa sopii että Länsiväylän tilanne helpottaa tulevaisuudessa, kun eräskin projekti siellä valmistuu.
Tässä on paljon puhuva kuva Itäväylältä. http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=123718 . Referenssinä mainittakoon että kuvan ottamisen jälkeen henkilöautojen määrä Suomessa on reilusti kaksinkertaistunut, Itäväylän kapasiteetti taas ei ole (tuossa paikassa) muuttunut miksikään. Jotain siellä sitten on tapahtunut sellaista, ettei tuommoista enää näe.
Quote from: Nostalgia on 17.04.2013, 22:56:36
Toisaalta lauttasaaren pakotettu nopeusrajoitus on jo nyt suurinpiirtein 50km/h joten mikäpä tuossa muuttuisi. Hitaampi nopeus itseasiassa saattaisi vähentää ruuhkassaistumisen tunnetta kun se miten nopeasti helsingin katuverkko imee autoja länsiväylältä on vakio, nopeudesta riippumatta.
Kun tosiasia nyt toisaalta on se että Länsiväylä on olemassa, niin en oikein näe syytä miksi
jo tehtyä investointia pitäisi vasiten lähteä romuttamaan, ei sillä kuitenkaan niitä rahoja takaisin saa. Voisin varovasti kuvitella että Lauttasaaressa ei arvostettaisi jos Länsiväylän liikenne ilmestyisi kadulle.
Jos metro olisi rakennettu ensin niin tuskin nykyisenkaltaiselle Länsiväylälle olisi tarvetta - mutta tämä on kyllä aika hyödytöntä jossittelua.
Quote from: msm on 17.04.2013, 23:10:28
Sinne ei tarvita kameroita vaan 140km/h nopeusrajoitus, siinä on iso hyvä tie mitä kelpaisi posotella kovempaakin.
Moottoriteiden nopeusrajoituksia voisi taajama-alueiden ulkopuolella nostaa. Se ei tosin Länsiväylään liity mitenkään. Siinä ympäristössä kuin se on, 80 on ihan perusteltu sujuvuuden kannalta. Nopeuden nostaminen nimenomaan vähentää sujuvuutta kun ajatellaan niitä, jotka haluavat sille tielle liittyä tai poistua. Kun vertailee liittymien tiheyttä Länsiväylän ja vaikkapa Lahdenväylän välillä niin onhan se ero aika selvä.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 09:13:44
Ellen tätä aivan väärin muista, turvamääräykset edellyttävät että liikenne tunnelissa ei saa jumittua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kummassa tahansa päässä tapahtuu mitä tahansa, se sama tapahtuu toisessakin päässä, koska autoja ei saa ohjata tunneliin seisomaan. Tunneli siis on erittäin herkkä synnyttämään ruuhkaa.
Miten mahtaa olla? Itse viime kesänä istuttiin pari minuuttia pysähdyksissä Tukholman Södra Länkenillä, joka on sentään moottoritie. Ei siellä mitään paniikkia silti ollut eikä evakuointikäskyä annettu. Näköpiirissä oli liittymä jonka kautta olisi (ainakin oikealta kaistalta, itse tosin olimme vasemmalla) aivan vapaasti voinut poistua, mutta ei sieltä moni poistunut, eikä kehotettukaan poistumaan. (Paikalla on muutettavat opasteet joilla tällaisenkin kehotuksen voi antaa.)
Ehkä se oli hyvinkin normaali tilanne (kyseessä oli aamuruuhka ja tunnetusti juuri siihen aamuruuhkaan Viikinkikin oman lastinsa oksensi). Ei siellä ehkä kivaa ollut mutta kaupunkilaisten näkökulmasta ymmärrän, että heistä oli kivaa kun me emme olleet heidän talojensa edessä jumittamassa, ja sehän sen väylän yksi tarkoitus olikin.
Pari minuuttia seisoskelua ja sitten eteenpäin. Kaikkine jumituksineenkin 20 minuutin suoritus terminaalin liikennevaloista E4:lle. En tiedä olisiko onnistunut tuohon vuorokaudenaikaan ennen tuota väylää katuverkkoa pitkin.
Quote from: msm on 17.04.2013, 23:08:49
Puhe oli Länsiväylästä, ei Lauttasaaren liikenteestä. Espooseen päin menevä liikenne ei ainakaan kovin usein ole Lauttasaaren kohdalta tukossa nykyisellä 80km/h rajoituksella, ajatus sen hidastamisesta on absurdi ja sairas.
Mut siis pointti oli se että nopeusrajoitushan ei muuta välityskykyä, ja jos tien päässä mennä välityskyvyn ylärajoilla niin se on ihan sama millä nopeudella ko. tilanteeseen tullaan.
Quote from: msm on 17.04.2013, 23:09:51
Valo-ohjaus on tainnut olla aiemminkin, mutta aiemmin pysähtyneen bussin pystyi ohittamaan, nyt johtuen ratikkapysäkeistä ei pysty.
Mistä kohtaa? Sillähän on oma kaista. Pysähtyneen ratikan voi ohittaa autot oikealta jossa menee niille oma kaista. Autot ja raitiovaunut eivät kohtaa missään sillätavoin että kukaan joutuisi odottamaan toista.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:10:11
Ei ole utopistinen, kun otetaan huomioon, että tarvitaan korkeitaan 20 kilometriä tunneleita ja muutama, ehkä noin 5 maanalaista eritasoliittymää keskustan alueelle. Hintalappu: 1 miljardi, eli suunnilleen yhtä paljon kuin länsimetro. Älyttömät hinnat on huijausta.
Sinähän vedät ihan helvetin hatusta näitä ideojasi. 20 kilometriä tunnelia ja 5 maanalaista eritasoliittymää miljardilla :D:D:D
ps. länsimetrossa on vain 14km uutta tunnelia että revi siitä niitten hintojesi kanssa.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 01:54:02
Odotat, että esim Leppävaaran tunnelli, tai esim Tuusulanväylän ja Kehä I:n eritasoliittymä ratkaisisi ruuhkat Mannerheimintiellä. Minä luulin, että se on mahdotonta, koska nämä paikat sijaitsevat kaukana niistä tukoissa olevista teistä, mutta taisinkin olla väärässä.
Ei, minä odotin että ne ratkaisisivat ruuhkaongelmat edes niillä tieosuuksilla mille ne rakennettiin, mutta ei. Seuraavaksi suunitellaankin sitten autotunnelia hakamänetieltä suoraan turunväylälle niin että ei täältä ideat lopu. Huomaatko itsekkään mikä jatkuva ristiriita näillä hankkeilla on kaupungin tosiasiallista funktiota vastaan, eli ihmisten asuminen ja viihtyminen.
Jos koko kaupunki tuhotaan autoliikenteen tieltä, kuten tehtiin 60-luvulla niin kukapa sinne sitten edes haluaa lopulta?
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:04:32
Tämä on autoilijoita vihaavien olkiukkoilua. Minä esimerkiksi en ehdota mitään tällaista betonilähiötä, vaan järkevämpää liikenneohjausta, tunneleita, siltoja, lisäkaistoja.
En minä vihaa autoilijoita, itselläkin on auto. Sanon vain että rahaa voi käyttää paljon fiksummin kun loogisesti mahdottomaan yhtälöön, eli moottoritienrakentamiseen keskelle ydinkeskustaa. Jos revitään keskusta pois autoteiden alta, niin jää kysymys että minkäs takia sinne keskustaan alunperin edes piti päästä?
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:45:45
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:04:32
Tämä on autoilijoita vihaavien olkiukkoilua. Minä esimerkiksi en ehdota mitään tällaista betonilähiötä, vaan järkevämpää liikenneohjausta, tunneleita, siltoja, lisäkaistoja.
En minä vihaa autoilijoita, itselläkin on auto. Sanon vain että rahaa voi käyttää paljon fiksummin kun loogisesti mahdottomaan yhtälöön, eli moottoritienrakentamiseen keskelle ydinkeskustaa. Jos revitään keskusta pois autoteiden alta, niin jää kysymys että minkäs takia sinne keskustaan alunperin edes piti päästä?
Itse ehdottaisin keskuksiin ja keskusten ulkopuolelle autoparkkitaloja, jotka ovat suoraan yhteydessä metroon/junaan / nopeisiin ratikoihin.
Ongelmaksi muodostuu se, että ratikat ovat hitaita, bussit ovat hitaita ja metrot ovat kalliita rakentaa ja Helsingin metroverkko on yksi vitsi.
Ratikka ei ole hidas. Nykyinen verkosto on tehty huonosti, koska se on tehty henkilautoilun ehdoilla.
Liittymäparkit ovat muista syistä huono idea. Ne maksavat hirvittävästi (ja paljon enemmän kuin käyttäjä on valmis maksamaan) ja jos vedämme kiskoa jonnekin, meidän kannattaa laittaa sitten asuntoja sinnekin.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 12:31:25
Itse ehdottaisin keskuksiin ja keskusten ulkopuolelle autoparkkitaloja, jotka ovat suoraan yhteydessä metroon/junaan / nopeisiin ratikoihin.
Onhan näitä. Enimmäkseen pysäköintikenttiä muutamalle kymmenelle autolle, mutta on joukossa ihan jokunen talokin. Pääsääntöisesti nimenomaan metron ja lähijunien reiteillä. http://www.hsl.fi/FI/matkustajanopas/liityntapysakointi/Sivut/default.aspx
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 12:38:28
Liittymäparkit ovat muista syistä huono idea. Ne maksavat hirvittävästi (ja paljon enemmän kuin käyttäjä on valmis maksamaan) ja jos vedämme kiskoa jonnekin, meidän kannattaa laittaa sitten asuntoja sinnekin.
Itse taas pidän niitä fiksuina juuri siksi, että niillä viedään tilankäyttöä keskustasta pois halvemmille alueille. Vaikka autoilija ei maksaisi pysäköinnistä mitään (kuten usein ei maksakaan) niin maksaa hän silti sen kulkuvälineen lipun hinnan. Yhteiskunnan hyöty tulee kuitenkin ennen kaikkea siitä, että se on taas se yksi auto vähemmän keskustaa jumittamasta.
Fakta on kuitenkin se, että ihmisiä tulee jatkossakin asumaan paikoissa, joihin taloudellisesti kannattavaa joukkoliikennettä missään muodossa (saati sitten kiskoilla) ei ole mahdollista vetää. Kun tällaiset ihmiset menevät kaupunkiin, he lähtevät kotoaan henkilöautolla koska muuta mielekästä vaihtoehtoa ei heidän näkökulmastaan ole. Se, mihin kaupungit voivat vaikuttaa, on se, minne ne henkilöautot sitten siellä kaupungissa päätyvät. Ja tällöin on kai aika ilmeistä, että lähiössä oleva metro-/juna-asema on parempi paikka kuin keskusta.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 12:45:39
Fakta on kuitenkin se, että ihmisiä tulee jatkossakin asumaan paikoissa, joihin taloudellisesti kannattavaa joukkoliikennettä missään muodossa (saati sitten kiskoilla) ei ole mahdollista vetää. Kun tällaiset ihmiset menevät kaupunkiin, he lähtevät kotoaan henkilöautolla koska muuta mielekästä vaihtoehtoa ei heidän näkökulmastaan ole. Se, mihin kaupungit voivat vaikuttaa, on se, minne ne henkilöautot sitten siellä kaupungissa päätyvät. Ja tällöin on kai aika ilmeistä, että lähiössä oleva metro-/juna-asema on parempi paikka kuin keskusta.
Komps.
Toinen fakta on se, että jos kotoa lähtee autolla, niin ei ole järkeä jättää autoa jonnekin matkan varrelle, jos sitten saa odottaa julkista 5-10 minsaa kylmässä sen sijaan, että kökkii ruuhkassa 20-30 minsaa. Eli niiden julkisten palveluiden on sitten oltava niin hyvälaatuisia, että niitä viitsii edes ilmaiseksi (veroissa maksettu) käyttää sen sijaan, että istuu mukavassa autossa, jossa soi juuri sellainen musiikki kuin haluaa, voi soittaa puheluita häiritsemättä muita tai paljastamatta yrityssalaisuuksia jne.
Ongelma on aina lähtökohtaisesti se julkisen liikenteen huono palvelu ja epäluotettavuus. Ei asiakkaan tarvitse joustaa omissa vaatimuksissaan, vaan palveluntarjoajan on kyetttävä houkuttelemaan asiakkaita hinnalla ja laadulla.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 12:38:28
Ratikka ei ole hidas. Nykyinen verkosto on tehty huonosti, koska se on tehty henkilautoilun ehdoilla.
On se hidas. Niitä pysähdyksiä on lukemattomia määriä. Pitäisi olla ratikka, joka menee suoraan keskustaan sieltä keskuksen ulkopuolella olevasta parkkihallista. Keskustassa sitten voisi olla muutama pysäkki, mutta ei niin, että kaikenmaailman sossupummit otetaan matkalta kyytiin.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 12:31:25
Itse ehdottaisin keskuksiin ja keskusten ulkopuolelle autoparkkitaloja, jotka ovat suoraan yhteydessä metroon/junaan / nopeisiin ratikoihin.
Ongelmaksi muodostuu se, että ratikat ovat hitaita, bussit ovat hitaita ja metrot ovat kalliita rakentaa ja Helsingin metroverkko on yksi vitsi.
http://www.hsl.fi/FI/matkustajanopas/liityntapysakointi/Sivut/default.aspx
Ai tälläisiä?
edit: jaa oami kerkeskin jo
Ota muuten huomioon että metrohan ei ole lainkaan ainut raskas raideyhteys. Helsinginseudulla on sen lisäksi kolme erillistä kaupunkirataa joista menee "metromaista" junaliikennettä 10min välein ja useamminkin.
Ja kun niitä vielä ajetaan nykyään tälläisillä matalalattiaisilla junilla, niin ero metroon jää lähinnä mielikuvien varaan
http://www.junakalusto.fi/hires_images/sm5_sisakuva_1_100928125546.jpg
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 12:57:02
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 12:31:25
Itse ehdottaisin keskuksiin ja keskusten ulkopuolelle autoparkkitaloja, jotka ovat suoraan yhteydessä metroon/junaan / nopeisiin ratikoihin.
Ongelmaksi muodostuu se, että ratikat ovat hitaita, bussit ovat hitaita ja metrot ovat kalliita rakentaa ja Helsingin metroverkko on yksi vitsi.
http://www.hsl.fi/FI/matkustajanopas/liityntapysakointi/Sivut/default.aspx
Ai tälläisiä?
edit: jaa oami kerkeskin jo
Ota muuten huomioon että metrohan ei ole lainkaan ainut raskas raideyhteys. Helsinginseudulla on sen lisäksi kolme erillistä kaupunkirataa joista menee "metromaista" junaliikennettä 10min välein ja useamminkin.
Ja kun niitä vielä ajetaan nykyään tälläisillä matalalattiaisilla junilla, niin ero metroon jää lähinnä mielikuvien varaan
http://www.junakalusto.fi/hires_images/sm5_sisakuva_1_100928125546.jpg
Juuri tällaisia. Sitten vain laskutoimituksilla (hinta ja aika) osoittamaan, että autoilijan kannattaa käyttää noita.
Jos auton ostaa, niin sitä kannattaa silloin käyttää - ei se ilmainen parkkikaan ilmainen ole näillä veroilla (osto ja käyttö).
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 13:04:29
Juuri tällaisia. Sitten vain laskutoimituksilla (hinta ja aika) osoittamaan, että autoilijan kannattaa käyttää noita.
Riippuu varmaan aika monesta asiasta. Mihin on menossa, mihin aikaan, kuka maksaa parkkeerauksen ja niinpoispäin.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 13:04:29
Jos auton ostaa, niin sitä kannattaa silloin käyttää - ei se ilmainen parkkikaan ilmainen ole näillä veroilla (osto ja käyttö).
Riippuu taas vähän, mistä minne ja mihin aikaan. Helsingin sisäisen matkakortin kuukausihinnallahan ei saa nykyään edes yhtä tankillista bensaa. Joten pelkästään auton välittömät käyttökulut ovat jo isommat.
Ja pelkän kerran vuodessa tehtävän mökkireissun takia autoa ei kannata edes hankkia riesakseen. Sinne pääsee junalla/lentäen ja taksilla, tai vaikka vuokra-autolla
Quote from: Oami on 18.04.2013, 10:04:58
Kun tosiasia nyt toisaalta on se että Länsiväylä on olemassa, niin en oikein näe syytä miksi jo tehtyä investointia pitäisi vasiten lähteä romuttamaan, ei sillä kuitenkaan niitä rahoja takaisin saa. Voisin varovasti kuvitella että Lauttasaaressa ei arvostettaisi jos Länsiväylän liikenne ilmestyisi kadulle.
Länsiväylän bulevardisoimisella pyritään siihen, että saadaan runsaasti lisää rakennusmaata läheltä keskustaa hyvien yhteyksien päästä (mistä on kova pula) sekä muutetaan kaupunkiympäristöä miellyttävämpään suuntaan. Pelkästään rakennusoikeuksista kaupunki saa sen verran paljon rahaa, että olemassaolevan infran purkaminen kannattaa.
Bulevardisoinnin jälkeisestä liikennetilanteesta: tarkoitus on, että läpikulkeva liikenne kulkisi sitä Länsiväylän tilalle tulevaa katua pitkin. En jaksa uskoa, että bulevardisointi johtaisi automäärien kasvuun muualla Lauttasaaressa. Jo nyt Länsiväylän kapasiteetti on täysin käytössä ruuhka-aikaan (jononmuodostus), mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että myös vaihtoehtoiset reitit Lauttasaaren katujen lienevät aika lailla täysin käytössä. Liikenteen kasvupotentiaalia Lauttasaaren vanhoilla kaduilla ei siis käytännössä ole. Lauttasaaren vanhaan katuverkkoon tulevia automääriä lienee myös bulevardisoinnin jälkeen selvästi paremmat mahdollisuudet säädellä liikennevaloilla kuin nyt.
Jos ja kun Länsiväylän reitin kapasiteetti bulevardisoinnin seurauksena vähenee, niin myös ulkomaisten esimerkkien (moottoriteiden purkamiset suurkaupungeissa) perusteella voi väittää, ettei tämä tule johtamaan lisääntyneeseen liikenteeseen muualla tie/katuverkossa. Tunnetuin esimerkki tästä on kaupungin läpi virtaavan joen yllä rakennetun leveän moottoritien purkaminen Soulissa. Kun kyseinen moottoritie suljettiin liikenteeltä ja sitä alettiin purkamaan, hävisi sitä pitkin kulkenut liikenne yhdessä yössä, eikä muualla katuverkossa tapahtunut suuria muutoksia liikennemäärissä.
Olen muuten huomannut että tämä joukkoliikenteen käyttäminen opettaa siinä sivussa myös erittäin tärkeän ominaisuuden mikä tuntuu täydellisesti puuttuvan monilta auton varassa eläviltä, nimittäin ihan omien jalkojen käyttämisen.
Esimerkiksi maaseudulla tuntuu olevan nyrkkisääntö että kaiki autoa pidemmät matkat mennään autolla. Humalassa ollaan soittelemassa taksia alle kilometrin matkoille.
Eräs tuttavani muutti Helsinkiin joku vuosi sitten ja ensimmäinen asia minkä hän totesi oli että eipä ole eläessään tarvinnut kävellä näin paljoa. Eikä se ole edes mitenkään raskasta, kaupungissa tulee helpostikkin talsittua pitkiäkin matkoja ihan vain rupatellessa kaverin kanssa.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 13:17:11
Olen muuten huomannut että tämä joukkoliikenteen käyttäminen opettaa siinä sivussa myös erittäin tärkeän ominaisuuden mikä tuntuu täydellisesti puuttuvan monilta auton varassa eläviltä, nimittäin ihan omien jalkojen käyttämisen.
Esimerkiksi maaseudulla tuntuu olevan nyrkkisääntö että kaiki autoa pidemmät matkat mennään autolla. Humalassa ollaan soittelemassa taksia alle kilometrin matkoille.
Eräs tuttavani muutti Helsinkiin joku vuosi sitten ja ensimmäinen asia minkä hän totesi oli että eipä ole eläessään tarvinnut kävellä näin paljoa. Eikä se ole edes mitenkään raskasta, kaupungissa tulee helpostikkin talsittua pitkiäkin matkoja ihan vain rupatellessa kaverin kanssa.
Ja kun sataa tai on pakkasta vain 75% ajasta, niin muistaa vaan ottaa riittävät varusteet mukaan.
Ongelmaa ei tosiaan ole, jos asuu keskustassa tai hyvien ja luotettavien kulkuyhteyksien päässä, mutta heti kun pitäisi tehdä yksi tai useampi vaihto sellaisiin linjoihin, joihin ei voi luottaa tai joissa kestää liian kauan, niin oma auto on paras vaihtoehto silloin kun siihen on varaa.
Jostain syystä niitä kyytiin kinuajiakin löytyy aina, vaikka on olevinaan niin hyvä joukkoliikenne. Eikä tietenkään siitä automatkasta ainakaan vapaaehtoisesti mitään maksua ehdoteta, vaan sehän on autoilijalle ilmaista, koska se auto on jo ostettu ja muutenkin olisi menossa sinne suuntaan.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 13:22:58
Ongelmaa ei tosiaan ole, jos asuu keskustassa tai hyvien ja luotettavien kulkuyhteyksien päässä, mutta heti kun pitäisi tehdä yksi tai useampi vaihto sellaisiin linjoihin, joihin ei voi luottaa tai joissa kestää liian kauan, niin oma auto on paras vaihtoehto silloin kun siihen on varaa.
Mihin linjoihin ei HSLn alueella voi luottaa? En ole elämässäni kertaakaan epäonnistunut vaihdossa. Toki käytän tekniikkaa paljon hyväkseni, silmäilen reitin valmiiksi niin tiedä tasan minne kävellä vaikka alue olisi uusikin. Jos on jokin erittäin tärkeä tapaaminen niin varmuudeksi saatan ottaa yhden vuoron aikaisemmin, mutta vain hyvin harvin
Quote from: orientexpressen on 18.04.2013, 13:12:54
Länsiväylän bulevardisoimisella pyritään siihen, että saadaan runsaasti lisää rakennusmaata läheltä keskustaa hyvien yhteyksien päästä (mistä on kova pula) sekä muutetaan kaupunkiympäristöä miellyttävämpään suuntaan. Pelkästään rakennusoikeuksista kaupunki saa sen verran paljon rahaa, että olemassaolevan infran purkaminen kannattaa.
Pakko myöntää että suhtaudun skeptisesti. Voisiko ainakin odottaa siihen asti että metro on valmis ja sitten on nähty, paljonko se vähentää Länsiväylän ruuhkia?
Ehkäpä minun pitäisi nähdä jotain ns. kättäpitempää, josko joku on tähän paikkaan jo jotain piirrellyt, ja tutustua ihan ajatuksen kanssa.
Sitten vähän asian vierestä: askartelinpa tässä kartan parin pohjoismaisen pääkaupunkiseudun metro- ja junareitistöstä. Kaupunkiseutujen asukasluku on molemmissa suunnilleen 1,2 miljoonaa. Samoin karttojen mittakaava on molemmissa sama.
(http://www.oula.info/k0st/cph_hel_raiteet.png)
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 12:38:28
Liittymäparkit ovat muista syistä huono idea. Ne maksavat hirvittävästi (ja paljon enemmän kuin käyttäjä on valmis maksamaan) ja jos vedämme kiskoa jonnekin, meidän kannattaa laittaa sitten asuntoja sinnekin.
Minusta liittymäparkki on hyvä idea siksi, että se mahdollistaa autojen ja nopean raideliikenteen hyvien puolien yhdistämisen. Auton hyvä puoli on siinä, että siltä pääsee omasta pihasta liikkeelle. Sen heikkous on siinä, että sillä tiiviisiin keskustoihin tunkemalla tuotetaan ruuhkia. Raideliikenteen hyvä puoli on siinä, että se siirtää tehokkaasti ihmisiä paikasta toiseen aiheuttamatta ruuhkia. Sen heikkous on siinä, että sen asemia ei voi rakentaa niin, että jokainen asuisi siinä vieressä. Liittymäbusseilla tätä ongelmaa voi tietenkin avittaa, mutta niitä käyttäen tulee matkustukseen kaksi odotusvaihetta. Periaatteessa bussien aikataulut voisi tietenkin optimoida niin, että ne tulevat asemalle juuri ennen junaa/metroa ja lähtevät sieltä heti junan/metron jälkeen, mutta käytännössä etenkin tuo edellinen on hyvin vaikeaa, koska busseille voi tulla viivytyksiä. Auto+liittymäparkki systeemissä odottamaan joutuu vain siellä asemalla.
Mitä tuohon hirvittävään hintaan tulee, niin minusta pysäköinnin järjestämisen hinta juuri ei ole hirvittävä siellä takapajulan asemalla, vaikka onkin Helsingin keskustassa, jossa autot on pakko tunkea maan alle. Jopa ilmaiseksi tuotettu liittymäpysäköinti voi olla kannattavaa, koska se tuottaa lisää maksavia matkustajia junaan/metroon. Samasta syystä kaupatkin tarjoavat ilmaisen pysäköinnin asiakkailleen.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 13:28:07
Sitten vähän asian vierestä: askartelinpa tässä kartan parin pohjoismaisen pääkaupunkiseudun metro- ja junareitistöstä. Kaupunkiseutujen asukasluku on molemmissa suunnilleen 1,2 miljoonaa. Samoin karttojen mittakaava on molemmissa sama.
Tosin Kööpenhaminan asukastiehys on huomattavasti isompi, joka helpottaa kannattavien raideliikennratkaisujen tekemistä
edit: ja tuohon on tulossa aika selkeitä parannuksia muutamien vuosien sisällä. Ensin kehärata yhidstää lentokentän, sitten länsimetro eteläespoon ja vielä raidejokeri yhdistää poikittain kaikki linjat.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:32:43
Quote from: msm on 17.04.2013, 23:09:51
Valo-ohjaus on tainnut olla aiemminkin, mutta aiemmin pysähtyneen bussin pystyi ohittamaan, nyt johtuen ratikkapysäkeistä ei pysty.
Mistä kohtaa? Sillähän on oma kaista. Pysähtyneen ratikan voi ohittaa autot oikealta jossa menee niille oma kaista. Autot ja raitiovaunut eivät kohtaa missään sillätavoin että kukaan joutuisi odottamaan toista.
En tiedä ihan tarkkaan, kun en itse juuri autoile, mutta käsitin että liittyy jotenkin siihen, että bussin pysähtyessä pysäkille, sitä ei raitiovaunupysäkistä johtuen pysty enää ohittamaan vaan koko autojonon täytyy pysähtyä bussin taakse.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 13:37:32
edit: ja tuohon on tulossa aika selkeitä parannuksia muutamien vuosien sisällä. Ensin kehärata yhidstää lentokentän, sitten länsimetro eteläespoon ja vielä raidejokeri yhdistää poikittain kaikki linjat.
Kehärata ja Länsimetro juu, mutta raidejokeria en rinnasta tämän kaliiberin juttuihin.
Quote from: msm on 18.04.2013, 13:42:32
En tiedä ihan tarkkaan, kun en itse juuri autoile, mutta käsitin että liittyy jotenkin siihen, että bussin pysähtyessä pysäkille, sitä ei raitiovaunupysäkistä johtuen pysty enää ohittamaan vaan koko autojonon täytyy pysähtyä bussin taakse.
Ei kyllä tule äkkiseltään mieleen missä moinen tilanne tulisi. Ja Street view kuvatkin on ajalta ennen ysiratikkaa. Toki bussipysäkin paikka on huono jos sen ohi ei pääse. Kannattas siirtää vähän edemmäs jos näin.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 13:37:32
Quote from: Oami on 18.04.2013, 13:28:07
Sitten vähän asian vierestä: askartelinpa tässä kartan parin pohjoismaisen pääkaupunkiseudun metro- ja junareitistöstä. Kaupunkiseutujen asukasluku on molemmissa suunnilleen 1,2 miljoonaa. Samoin karttojen mittakaava on molemmissa sama.
Tosin Kööpenhaminan asukastiehys on huomattavasti isompi, joka helpottaa kannattavien raideliikennratkaisujen tekemistä
edit: ja tuohon on tulossa aika selkeitä parannuksia muutamien vuosien sisällä. Ensin kehärata yhidstää lentokentän, sitten länsimetro eteläespoon ja vielä raidejokeri yhdistää poikittain kaikki linjat.
Logiikka on ilmeisesti se, että odotetaan ensin, että pk-seudullekin tulee riittävästi asukastiheyttä eikä se, että rakennetaan sitä logistiikkainfraa ja kaavoitetaan samalla järkevästi, jolloin asukastiheys syntyy ikäänkuin itsestään.
Boldastin tuon "on tulossa" kohdan, koska näitä saa aina naureskella kun valtio ja kaupunki ovat jotain saamassa aikaan. On häpeällistä, että juna ei kulje lentokentän kautta 30 vuotta sitten ja nuo kehäradat yms ole jo valmiita.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 14:00:25
Boldastin tuon "on tulossa" kohdan, koska näitä saa aina naureskella kun valtio ja kaupunki ovat jotain saamassa aikaan. On häpeällistä, että juna ei kulje lentokentän kautta 30 vuotta sitten ja nuo kehäradat yms ole jo valmiita.
Tästähän voi taas siunailla meidän autoliikennettä suosivaa päätöksentekokoneistoa. Lentokentälle pääsee taksilla ja autolla sielä on viisi omaa parkkihallia ja lisää kai tulossa. Raideyhteys on tulossa, mutta sekin lähinnä vantaan kaupunkiradan sivutuotteena.
Mikä vika taksissa on (paitsi kuljettaja)? Tai siinä dösässä, joka sukkuloi Tikkurilan aseman ja lentoaseman väliä.
Julkinen liikenne (ei siis taksi-) on joka tapauksessa kompromissi. Ei se koskaan hae sieltä mistä pitäisi lähteä liikenteeseen ja vie sinne, minne pitäisi päästä.
Jos raideyhteyttä puuhattaisiin lentomatkustajien ehdoilla, kyseessä ei olisi mikään Vantaan kaupunkirata vaan Pendolino-tasoinen reitti suoraan Pasilasta Keravalle, jossa se yhtyisi vanhaan päärataan. Yhteys Helsingin keskustaan ei menisi puolessa tunnissa Tikkurilan tai Myyrmäen kautta vaan suoraan kymmenessä minuutissa. Tampereelle pääsisi vaihdottomasti tunnissa.
EDIT: eikä tämä tarkoita etteikö se kaupunkirata voisi olla olemassa siitä huolimatta.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 14:05:44
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 14:00:25
Boldastin tuon "on tulossa" kohdan, koska näitä saa aina naureskella kun valtio ja kaupunki ovat jotain saamassa aikaan. On häpeällistä, että juna ei kulje lentokentän kautta 30 vuotta sitten ja nuo kehäradat yms ole jo valmiita.
Tästähän voi taas siunailla meidän autoliikennettä suosivaa päätöksentekokoneistoa. Lentokentälle pääsee taksilla ja autolla sielä on viisi omaa parkkihallia ja lisää kai tulossa. Raideyhteys on tulossa, mutta sekin lähinnä vantaan kaupunkiradan sivutuotteena.
Ja kun se junarata tulee, niin siellä on valmiina ne parkkihallit autoja varten, joihin voi sitten parkkeerata lähiliikenteen kuukausilipun hinnalla, jotta voi sitten ottaa junan suoraan keskustaan ja junia menee se 5 minuutin välein aamuisin VR:n 90% luotettavuudella?
Vai porhaltaakko sittenkin lentokentän ohi omalla autolla pysähtymättä, kärsiä ruuhkassa 20 minsaa, mutta välttää se kärsimys kun raiteilla on joko lehtiä, lunta, vettä tai ilmaa ja junavuorot ovat sekaisin.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 14:12:58
Ja kun se junarata tulee, niin siellä on valmiina ne parkkihallit autoja varten, joihin voi sitten parkkeerata lähiliikenteen kuukausilipun hinnalla, jotta voi sitten ottaa junan suoraan keskustaan ja junia menee se 5 minuutin välein aamuisin VR:n 90% luotettavuudella?
Ei lentoaseman parkkihalleja ole tarkoituskaan tarjota muun työmatkaliikenteen käyttöön kuin sellaisen, joka nimenomaan käyttää sitä lentoasemaa. Mutta kyllä senkin radan varteen varmaan tulee liityntäpysäköintipaikkoja muuallekin.
90 % koskee VR:n liikennettä yleisesti, pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä varmuus on kyllä suurempi.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 14:12:58
Vai porhaltaakko sittenkin lentokentän ohi omalla autolla pysähtymättä, kärsiä ruuhkassa 20 minsaa, mutta välttää se kärsimys kun raiteilla on joko lehtiä, lunta, vettä tai ilmaa ja junavuorot ovat sekaisin.
http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/My%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4+kotiin/a1364541902861?src=haku&ref=%23arkisto%2F
Paremmin ne junat pysyy aikataulussa kuin ne itse lentokoneet, et näin.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 14:11:56
Jos raideyhteyttä puuhattaisiin lentomatkustajien ehdoilla, kyseessä ei olisi mikään Vantaan kaupunkirata vaan Pendolino-tasoinen reitti suoraan Pasilasta Keravalle, jossa se yhtyisi vanhaan päärataan. Yhteys Helsingin keskustaan ei menisi puolessa tunnissa Tikkurilan tai Myyrmäen kautta vaan suoraan kymmenessä minuutissa. Tampereelle pääsisi vaihdottomasti tunnissa.
Toi puolituntia tulee muuten siitä että lijalla on ajateltu operoitavan junia jotka pysähtyy kaikilla asemilla. Kehärataa voi ajaa suoraan Helsingistä pysähtymättä lentokentälle noin 15min. Nykyisin Helsinki-Tikkurilaväli kestää junalta nopeimmillaan 13min.
edit: No vähän on kyllä hatusta arvio, mutta siis nopeammin reilusti
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 12:51:10
Toinen fakta on se, että jos kotoa lähtee autolla, niin ei ole järkeä jättää autoa jonnekin matkan varrelle, jos sitten saa odottaa julkista 5-10 minsaa kylmässä sen sijaan, että kökkii ruuhkassa 20-30 minsaa. Eli niiden julkisten palveluiden on sitten oltava niin hyvälaatuisia, että niitä viitsii edes ilmaiseksi (veroissa maksettu) käyttää sen sijaan, että istuu mukavassa autossa, jossa soi juuri sellainen musiikki kuin haluaa, voi soittaa puheluita häiritsemättä muita tai paljastamatta yrityssalaisuuksia jne.
Hmm, itse olen juuri päinvastaista mieltä tuosta mukavuudesta. Korvalapuilla saa julkisissa valittua itselleen ihan yhtä hyvin sen musiikin, josta tykkää, kuin autossakin. Autossa suurin ongelma on kuitenkin se, että siinä pitää keskittyä ajamiseen. Ei voi lukea, pelata älypuhelimella, tehdä töitä tai oikein mitään muutakaan hyödyllistä tai hauskaa ainakaan vaarantamatta muuta liikennettä. Jos siis etenkään pidemmästä matkasta on kyse, eikä hinnassa ole eroa, niin minulle julkinen vaihtoehto on täysin ylivoimainen. Vartin työmatkalla tuolla ei tietenkään ole juuri merkitystä. Pyöräilykin lyö auton laudalta siinä, että siinä saa päivittäisen liikuntatarpeensa tyydytettyä työmatkailun yhteydessä. Ei tarvitse illalla lähteä punttisalille erikseen, kun on sen ruuhkassa istumisen sijaan polkenut pyörällä.
Quote from: sr on 18.04.2013, 14:23:31
Ei voi lukea, pelata älypuhelimella, tehdä töitä tai oikein mitään muutakaan hyödyllistä tai hauskaa ainakaan vaarantamatta muuta liikennettä. Jos siis etenkään pidemmästä matkasta on kyse, eikä hinnassa ole eroa, niin minulle julkinen vaihtoehto on täysin ylivoimainen.
kyllä, pitkillä matkoilla juna on täysin suvereeni. Paitsi että sen nopeus tulee paremmin esiin, matka saattaa olla jopa tunteja lyhyempi. Varsinkin huonolla kelillä. Usein haukutaan VRää ettei se kestä lumentuloa mutta totuus on se että huonolla kelillä autolla ajaminen on yhtä tuskaa, joutuu ajaa reilusti hiljempaa ja välillä pelätä hengensä edestä kun edellä menevä tai oma auto lähtee vähän luistelemaan.
Ja jokainen kahvi/ruokapaussi pidentää matkaan kuluvaa aikaa entisestään. Ravintolavaunujen tarjonta ei ole kummonen, mutta kyllä sitä mieluummin haukkaa kahvin ja sämpylän 150km/h tuntivauhdissa kuin kykkii jossain jumalan seläntakana jollain iänikuisella ABC asemalla.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 14:30:42
kyllä, pitkillä matkoilla juna on täysin suvereeni. Paitsi että sen nopeus tulee paremmin esiin, matka saattaa olla jopa tunteja lyhyempi.
Mutta mietityttää se, että käytkö vain rautatieasemilla? Vai oletko sellainen tyypillinen junafiili, joka laskee ainoastaan yhden yhteyden matka-aikaa?
Työmatkat (ei matkat työpaikalle) ovat tietysti sitten ihan erikseen, eikä sitä voi verratakaan. Tavaran kuskaaminen junassa ei yksinkertaisesti onnistu ja aikataulut (koska useampi yhteys) eivät sopisi yhtään mihinkään muutenkaan. Pelkästään palaverien vuoksi reissaaminen on erityisen turhaa ja luonto itkee, sillä telcot+ahkera sähköpostiliikenne tuottavat useasti parempia lopputuloksia.
Quote from: AIP on 18.04.2013, 14:41:57
Mutta mietityttää se, että käytkö vain rautatieasemilla? Vai oletko sellainen tyypillinen junafiili, joka laskee ainoastaan yhden yhteyden matka-aikaa?
Nopeushyöty pitkillä matkoilla on noin tunnin luokkaa hyvälläkin kelillä, joten kyllä siinä jää ihan kivasti aikaa siirtyä asemalle ja sieltä pois
Ja tämäkin tosiaan siten että autoilija ei pysähdy kertaakaan koko matkalla, jolloin toki koko pysähdys lisätään matka-aikaan.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 14:50:44
Quote from: AIP on 18.04.2013, 14:41:57
Mutta mietityttää se, että käytkö vain rautatieasemilla? Vai oletko sellainen tyypillinen junafiili, joka laskee ainoastaan yhden yhteyden matka-aikaa?
Nopeushyöty pitkillä matkoilla on noin tunnin luokkaa hyvälläkin kelillä, joten kyllä siinä jää ihan kivasti aikaa siirtyä asemalle ja sieltä pois
Ja tämäkin tosiaan siten että autoilija ei pysähdy kertaakaan koko matkalla, jolloin toki koko pysähdys lisätään matka-aikaan.
Mikä on pitkä matka?
Tässä on vielä se, että jos omistaa auton, niin sen auton jättäminen talliin maksaa about 10€-20€/päivä kun huomioi arvonalennukset, vakuutusmaksut jne. Eli tuo kustannus on jokatapauksessa autonomistajalla junalipun hinnan lisäksi.
Autonomistajalle junalipun hinta = auton pitokustannukset + junalipun hinta.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 14:50:44
Quote from: AIP on 18.04.2013, 14:41:57
Mutta mietityttää se, että käytkö vain rautatieasemilla? Vai oletko sellainen tyypillinen junafiili, joka laskee ainoastaan yhden yhteyden matka-aikaa?
Nopeushyöty pitkillä matkoilla on noin tunnin luokkaa hyvälläkin kelillä, joten kyllä siinä jää ihan kivasti aikaa siirtyä asemalle ja sieltä pois
Ja tämäkin tosiaan siten että autoilija ei pysähdy kertaakaan koko matkalla, jolloin toki koko pysähdys lisätään matka-aikaan.
Jos matkaan käytetty ajallinen hyöty on tunnin luokkaa, niin juna-asemalle / -asemalta siirtymisiin jää aikaa vain 30 kummassakin päässä. Asunto ja matkakohde saa olla aika pirun lähellä asemaa, että tuosta tulee oikeasti ajallista hyötyä. Kohdepäässä pitää vielä käyttää joko taksia tai julkisia, jos määränpää ei ole kävelymatkan päässä. Hyöty on siis todella paljon kiinni tapauksesta.
Sitten ne kustannukset. Edestakainen junamatka Lappeenrannasta Helsinkiin maksaa n. 90 euroa. Tuolla hinnalla ostaa yli 55 litraa ysivitosta joten auton pitäisi kuluttaa yli 11 litraa satasella, jotta juna tulisi halvemmaksi. Eikä tuossa ole otettu huomioon matkakustannuksia asemalta kohteeseen ja toisinpäin. Ajallinen hyöty tuolla matkalla on myös yleensä auton eduksi. Junamatka kestää sen reilut pari tuntia, jos juna ei ole myöhässä, mitä se useimmiten on. Sitten se siirtyminen asemalta julksia ja / tai taksia käyttäen kohteeseen lisää aikaa.
Olen reissanut todella paljon em. väliä sekä autolla että junalla ja valinta kääntyy heti auton puolelle, jos pitää mennä sellaiseen paikkaan, joka ei ole kävelymatkan päässä asemasta.
Tilanne toki muuttu junan eduksi, mitä kauemmaksi kohteesta siirrytään, jos junayhteydet ovat hyvät ja nopeat. Mitä ne harvoin ovat.
Ainiin, sitten vielä ne aikataulut. Ensimmäinen Lappeenrannasta menevä juna on Helsingissä 0848 (jos ei ole myöhässä, mitä se useimmiten on) ja viimeinen lähtee Helsingistä 2012. Mitä, jos pitää olla kohteessa heti kahdeksalta? Tai mitä, jos et pääse lähtemään takaisin kuin vasta yhdeksältä?
edit. Lisätään tähän vielä työn takia matkustavia koskeva näkökanta. Jos menet junalla, työnantaja maksaa liput / taksit. Jos menet autolla, saat kilometrikorvaukset.
Olipa aika, jolloin kävin Helsingistä töissä Turussa. Kolme kuukautta jaksoin joka päivä kunnes otin kakkoskämpän sieltä päästä. Ei olisi tullut mieleenkään käyttää mitään muuta vehjettä kuin junaa.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 15:25:46
Mikä on pitkä matka?
Tässä on vielä se, että jos omistaa auton, niin sen auton jättäminen talliin maksaa about 10€-20€/päivä kun huomioi arvonalennukset, vakuutusmaksut jne. Eli tuo kustannus on jokatapauksessa autonomistajalla junalipun hinnan lisäksi.
Autonomistajalle junalipun hinta = auton pitokustannukset + junalipun hinta.
Siksi kannattakin jättää koko ruoska ostamatta, ja käyttää säästyneet rahat julkiseen liikenteeseen. 50-100€ junamatka tai 100-150€ lentomatka on aika pieni summa verrattuna siihen että pitäisi vielä maksaa autosta jota ei tarvitse.
Mutta kuten sanottua, kaikki riippuu ihan siitä miten elämänsä suunnittelee.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:26:39
Jos matkaan käytetty ajallinen hyöty on tunnin luokkaa, niin juna-asemalle / -asemalta siirtymisiin jää aikaa vain 30 kummassakin päässä. Asunto ja matkakohde saa olla aika pirun lähellä asemaa, että tuosta tulee oikeasti ajallista hyötyä. Kohdepäässä pitää vielä käyttää joko taksia tai julkisia, jos määränpää ei ole kävelymatkan päässä. Hyöty on siis todella paljon kiinni tapauksesta.
Mihin ihmeen thundralle tässä esimerkissä ollaan menossa jos vielä juna-asemaltakin on yli puolentunnin matka?
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:26:39
Sitten ne kustannukset. Edestakainen junamatka Lappeenrannasta Helsinkiin maksaa n. 90 euroa. Tuolla hinnalla ostaa yli 55 litraa ysivitosta joten auton pitäisi kuluttaa yli 11 litraa satasella, jotta juna tulisi halvemmaksi. Eikä tuossa ole otettu huomioon matkakustannuksia asemalta kohteeseen ja toisinpäin. Ajallinen hyöty tuolla matkalla on myös yleensä auton eduksi. Junamatka kestää sen reilut pari tuntia, jos juna ei ole myöhässä, mitä se useimmiten on. Sitten se siirtyminen asemalta julksia ja / tai taksia käyttäen kohteeseen lisää aikaa.
Ja taas lasketaan pelkkä bensan hintoja, kun elämänsä voi kaupungissa suunnitella 100% ilman autoakin. On siis väärä premissi että auton kiinteät kulut olisivat vakio. Google Mapsin ja VRn vertailun mukaan auton matka-aika on 41min pidempi lappeenrantaan kuin pendolinon, toisinsanoen olet taas kerran ennemmin perillä.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:26:39
Tilanne toki muuttu junan eduksi, mitä kauemmaksi kohteesta siirrytään, jos junayhteydet ovat hyvät ja nopeat. Mitä ne harvoin ovat.
Käytännössä juna on 30min - 1h nopeampi kaikilla kokeleimillani yhteyksillä. helsinki - lappeenranta, kuopio, joensuu, Oulu. Ja tosiaan tämäkin etu näin pieni _vain_ jos autoilija päästää pysähtymättä keraakaan koko matkan oulun. Harvoin päästää, sisältää ainakin kaksi paussia.
Ja turha sun on viljellä tota mitä ne harvoin ovat läppää joka väliin. Junan luotettavuus on todennäköisesti parempi kuin auton. Jostain syystä näissä esimerkeissä vaan on aina kesäkeli ja alla tuliterä auto. Mikä on luonnollisesti paskaa, koska puolet vuodesta tulee räntää viistossa ja se vaikuttaa myös autoihin ja autokanta on yksi euroopan vanhimmista.
Nää on näitä elämä valintoja. Toiset muuttaa sudenvitunloukolle ja ostaa perheeseen kaks autoa, laittaa 200€ kuus tankkii ja toiset kattoo sen verta elämää suunitellessaan et omasta kodista menee hyvät joukkoliikenneyhteydet ja lähikauppa on kävelymatkan pääsä, ei paljoa vaadi kaupungissa.
Ja sinä käyt silloin tällöin äidin jääkaapilla ja iskä hakee asemalta? Ne valinnat taitaa olla vielä tekemättä.
Sukulaisten työ kylälle.
Menopaluu-lento norwegianilla vaikkapa Ouluun. Hinta €77,80 menopaluu. Lentoaika, yksi tunti.
Paljokos se täyskasko maksoikaan vuodes?
Matka Ouluun siskon, siskon miehen ja heidän kahden lapsensa luo: priceless.
Paljonko menee aikaa Helsingistä Espooseen julkisilla? Espoo voi toki olla hesalaisen mielestä tundraa, mutta sinnekin joutuu työn puolesta matkustamaan.
Lappeenranta-Helsinki on junalla 2h 10min ja Google Maps antaa autolle 2h 46 minuuttia. Juna on ehdottomasti nopeampi, jos kohde on esimerkiksi Helsingin keskustassa. Junan valitsen itsekin, jos näin on sillä keskustan liikenne ja pysäköintitilanne on mitä on ja juna on ehdottomasti parempi ratkaisu. Pendolino on pirun huono esimerkki, kun se ei työn puolesta matkustavalle sovi aikataulujensa puolesta.
Mitä junan luotettavuuteen tulee, niin se ei ole mitään läppää. Olen matkannut junalla Lappeenranta-Helsinki välillä viimeisen parin vuoden aikana nopeasti laskettuna n. 170 kertaa ja kyllä ne perkeleet ovat järkiään myöhässä. Etenkin Helsinkiin päin mentäessä, kun Keravan kohdalla ruvetaan jarruttelemaan ja odottamaan, että liikenteeseen tulee sopiva rako. Talvella tilanne on erityisen hanurista, koska silloin junat tuntuivat olevan jatkuvasti sen 10-20 minuuttia myöhässä (molempiin suuntiin).
Autoilijan ei todellakaan ole mikään pakko pysähtyä sadan kilometrin välein pitämään taukoa. Lappeenrannasta Helsinkiin ajaa helposti ilman stoppia.
edit. Pitää toki mainita, että reissaan pitempää matkaa keskivertoa enemmän. Ihminen joka käy kerran pari vuodessa jossain pitemmällä ja tulee arkisin toimeen julkisilla, on tietenkin erilainen tapaus.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:55:40
Paljonko menee aikaa Helsingistä Espooseen julkisilla? Espoo voi toki olla hesalaisen mielestä tundraa, mutta sinnekin joutuu työn puolesta matkustamaan.
Riippu Espoosta. Itsellä (asun siis Espoossa) menee noin 20 minsaa.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 15:57:50
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:55:40
Paljonko menee aikaa Helsingistä Espooseen julkisilla? Espoo voi toki olla hesalaisen mielestä tundraa, mutta sinnekin joutuu työn puolesta matkustamaan.
Riippu Espoosta. Itsellä (asun siis Espoossa) menee noin 20 minsaa.
Pääset varmaankin junalla? Viimeeksi kun ajoin linja-autolla Lauttasaaresta keskustaan, aikaa meni tuo 20 minuuttia. Plus kävely kaverin kämpältä linja-autopysäkille plus kävely Kampista juna-asemalle.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:05:16
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 15:57:50
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:55:40
Paljonko menee aikaa Helsingistä Espooseen julkisilla? Espoo voi toki olla hesalaisen mielestä tundraa, mutta sinnekin joutuu työn puolesta matkustamaan.
Riippu Espoosta. Itsellä (asun siis Espoossa) menee noin 20 minsaa.
Pääset varmaankin junalla? Viimeeksi kun ajoin linja-autolla Lauttasaaresta keskustaan, aikaa meni tuo 20 minuuttia. Plus kävely kaverin kämpältä linja-autopysäkille plus kävely Kampista juna-asemalle.
Näin juuri. Kun laskee plus sitä ja tätä, niin huomaa viettäneensä aikaa kylmässä/sateisessa/tuulisessa paskasäässä ja vielä yllättävän kauan. Niitä junia/linja-autoja jne ei kulje 1 minuutin välein eikä ne pysäkit yleensä ole siellä mistä lähtee tai mihin on menossa.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:05:16
Pääset varmaankin junalla? Viimeeksi kun ajoin linja-autolla Lauttasaaresta keskustaan, aikaa meni tuo 20 minuuttia. Plus kävely kaverin kämpältä linja-autopysäkille plus kävely Kampista juna-asemalle.
Eip, bussilla.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:26:39
Jos matkaan käytetty ajallinen hyöty on tunnin luokkaa, niin juna-asemalle / -asemalta siirtymisiin jää aikaa vain 30 kummassakin päässä. Asunto ja matkakohde saa olla aika pirun lähellä asemaa, että tuosta tulee oikeasti ajallista hyötyä. Kohdepäässä pitää vielä käyttää joko taksia tai julkisia, jos määränpää ei ole kävelymatkan päässä. Hyöty on siis todella paljon kiinni tapauksesta.
Olen samaa mieltä, että ovelta ovelle matka-aikaa mitaten tuskin junalla juurikaan voittaa ajassa. Toinen kysymys on sitten se, että antaako matka-ajalle, jolloin voi tehdä jotain hyödyllistä tai hauskaa enemmän arvoa kuin matka-ajalle, jolloin pitää vain tuijottaa eteensä ja pitää jalkaa kaasupolkimella.
Quote
Sitten ne kustannukset. Edestakainen junamatka Lappeenrannasta Helsinkiin maksaa n. 90 euroa. Tuolla hinnalla ostaa yli 55 litraa ysivitosta joten auton pitäisi kuluttaa yli 11 litraa satasella, jotta juna tulisi halvemmaksi.
No, rehellinen laskutapa olisi kai käyttää jonkinlaista kilometrikorvauksen kokoista hintaa autoilulle pelkän bensan sijaan. Vaikka ajattelisi, että tarvitsee se junailija auton muutenkin, niin silti voi ajatella, että paljon pitkiä matkoja autoileva todennäköisesti haluaa itselleen jonkun suht mukavan ja uuden auton, kun siellä viettää niin paljon aikaansa, kun taas satunnaisesti lyhyitä matkoja kaupungissa ajeleva voi hyvinkin tyytyä vanhempaan ja pienempään autoon.
Tai sanotaan näin, että kun olen jossain netin sivuilla noista kilometrikorvauksista keskustellut, ja nähnyt argumentin, että ne ovat ihan liian isoja, kun voi ostaa jonkun vanhan Micran ja ajella sillä ja tehdä isoa tiliä, niin tuolle yleensä vasta-argumentti on ollut se, että vähänkään enemmän työmatkoja omalla autolla ajeleva ei suostu niitä ajelemaan, ellei alla ole jokin mukavampi ja uudempi peli, jolloin kilometrikorvauksenkin pitää olla reilumpi.
Quote
edit. Lisätään tähän vielä työn takia matkustavia koskeva näkökanta. Jos menet junalla, työnantaja maksaa liput / taksit. Jos menet autolla, saat kilometrikorvaukset.
Niin. Työnantajakin muuten varmaan suosii julkisia, koska niillä matkustaminen on turvallisempaa.
Ja vielä työstä sen verran, että etenkin junassa monelle työnteko on ihan täysin mahdollista (vähintäänkin ykkösluokassa, jos ei muuten). Työnantajalle matkustukseen kuluva aika ei mene siis junassa samalla tavoin hukkaan kuin autolla matkustuksessa. Periaatteessa tämän eron voi jopa laskea mukaan noihin matkustuskustannuksiin ja silloin vähänkin korkeampipalkkaisella on päivänselvää, että junamatkailu on kannattavampi vaihtoehto.
Se, missä auto lyö julkisesti laudalta, on tietenkin se, kun saadaan samaan autoon sullottua useampi ihminen. Jos vaikka tuossa esimerkissäsi neljän hengen perhe matkustaisi Lappeenrannasta Helsinkiin, niin siinä ensinnäkin ne kolme matkustajaa voisivat tehdä kaikkea sitä, mitä junassakin (pelata, lukea, jne.) ja toiseksi matkakustannus ei kasva oikeastaan lainkaan, kun taas junassa se on suoraan nelinkertainen.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 16:12:16
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:05:16
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 15:57:50
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 15:55:40
Paljonko menee aikaa Helsingistä Espooseen julkisilla? Espoo voi toki olla hesalaisen mielestä tundraa, mutta sinnekin joutuu työn puolesta matkustamaan.
Riippu Espoosta. Itsellä (asun siis Espoossa) menee noin 20 minsaa.
Pääset varmaankin junalla? Viimeeksi kun ajoin linja-autolla Lauttasaaresta keskustaan, aikaa meni tuo 20 minuuttia. Plus kävely kaverin kämpältä linja-autopysäkille plus kävely Kampista juna-asemalle.
Näin juuri. Kun laskee plus sitä ja tätä, niin huomaa viettäneensä aikaa kylmässä/sateisessa/tuulisessa paskasäässä ja vielä yllättävän kauan. Niitä junia/linja-autoja jne ei kulje 1 minuutin välein eikä ne pysäkit yleensä ole siellä mistä lähtee tai mihin on menossa.
Se täytyy sanoa, että aika hyvin pk-seudulla on linja-autopysäkkejä, mutta linja-auton ongelma on se, että niitä menee kohtuullisen harvoin ja matkassa kestää pirun kauan. Junalla pääsee hyvin, jos ei tarvitse liikku pk-seudulla poikittain ja jos asuu lähellä asemaa.
Quote from: Mittakaavaedut on 18.04.2013, 16:12:16
Näin juuri. Kun laskee plus sitä ja tätä, niin huomaa viettäneensä aikaa kylmässä/sateisessa/tuulisessa paskasäässä ja vielä yllättävän kauan. Niitä junia/linja-autoja jne ei kulje 1 minuutin välein eikä ne pysäkit yleensä ole siellä mistä lähtee tai mihin on menossa.
Aika pian sen oppii koska pitää lähteä. Itellä se on tasan 5min ennen aikataulun mukaista lähtöä pitää poistua ovesta, siten kerkeää minsan kaks ihmetellä pysäkillä ja ei varmasti myöhästy. Reittiopas laskee sulle ton kävelyajankin mukaan.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 16:19:13
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:05:16
Pääset varmaankin junalla? Viimeeksi kun ajoin linja-autolla Lauttasaaresta keskustaan, aikaa meni tuo 20 minuuttia. Plus kävely kaverin kämpältä linja-autopysäkille plus kävely Kampista juna-asemalle.
Eip, bussilla.
Mielenkiintoista. Ja ihan keskustaan ajat tuossa ajassa? Toi meikäläisen 20 minuutin matka oli joskus seitsemän jälkeen illalla eli liikennettä ei ollut paljoa. Tietenkin, jos Espoosta tulee bussi, joka menee länsiväylää pitkin Ruoholahteen ja siitä suoraan Kamppiin, niin toi 20 minuuttia ruuhka-ajan ulkopuolella onnistuu.
edit. Toinen vaihtoehto tietenkin Turunväylä. Mutta sekin ruuhka-ajan ulkopuolella.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:25:00
Mielenkiintoista. Ja ihan keskustaan ajat tuossa ajassa? Toi meikäläisen 20 minuutin matka oli joskus seitsemän jälkeen illalla eli liikennettä ei ollut paljoa. Tietenkin, jos Espoosta tulee bussi, joka menee länsiväylää pitkin Ruoholahteen ja siitä suoraan Kamppiin, niin toi 20 minuuttia ruuhka-ajan ulkopuolella onnistuu.
Ja ruuhkassa, koska länsiväylällä on bussikaistat.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 16:26:09
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:25:00
Mielenkiintoista. Ja ihan keskustaan ajat tuossa ajassa? Toi meikäläisen 20 minuutin matka oli joskus seitsemän jälkeen illalla eli liikennettä ei ollut paljoa. Tietenkin, jos Espoosta tulee bussi, joka menee länsiväylää pitkin Ruoholahteen ja siitä suoraan Kamppiin, niin toi 20 minuuttia ruuhka-ajan ulkopuolella onnistuu.
Ja ruuhkassa, koska länsiväylällä on bussikaistat.
Joo, länsiväylä menee varmaan nopeasti, mutta Ruoholahdessa matkan tekeminen stoppaa. Plus pysäkeille pysähtymiset. Tai sitten asut Otaniemessä.
edit. Tapiola saattaa mennä tohon aikahaarukkaan myös.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 13:54:07
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 13:37:32
edit: ja tuohon on tulossa aika selkeitä parannuksia muutamien vuosien sisällä. Ensin kehärata yhidstää lentokentän, sitten länsimetro eteläespoon ja vielä raidejokeri yhdistää poikittain kaikki linjat.
Kehärata ja Länsimetro juu, mutta raidejokeria en rinnasta tämän kaliiberin juttuihin.
550- linja(Jokeri siis) meikäläisen näkövinkkelistä Itiksestä Espooseen on loistava keksintö. Toivottavasti raideyhteys tulee mahdollisimman pian ja kulkee ilman isompia muutoksia nykyistä bussireittiä. Saas nähdä kuinka junailevat Oulunkylän keskustan alueen läpi reitin.
Bussikalusto nykyisellään on aika heppoisessa kunnossa.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:25:00
Mielenkiintoista. Ja ihan keskustaan ajat tuossa ajassa? Toi meikäläisen 20 minuutin matka oli joskus seitsemän jälkeen illalla eli liikennettä ei ollut paljoa. Tietenkin, jos Espoosta tulee bussi, joka menee länsiväylää pitkin Ruoholahteen ja siitä suoraan Kamppiin, niin toi 20 minuuttia ruuhka-ajan ulkopuolella onnistuu.
edit. Toinen vaihtoehto tietenkin Turunväylä. Mutta sekin ruuhka-ajan ulkopuolella.
Länsiväylällä kulkevia busseja ei kyllä ruuhka juuri rassaa.
Tuo matka-aika on pitkälti kiinni siitä, miten lähellä Länsiväylää se oma pysäkki on. Jos se on ihan vieressä, niin matka-aika voi jäädä hyvinkin tuon 20 minuutin alle. Jos se on taas linjan viimeinen ja pitää kiertää jokaikinen lähiön katu läpi, niin sitten tuossa menee helposti pidempään. Se, että sanoo asuvansa Espoossa ei siis tässä ole kovin hyvä määre. Parempi olisi X minuutin päässä Länsiväylältä.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:29:51
Joo, länsiväylä menee varmaan nopeasti, mutta Ruoholahdessa matkan tekeminen stoppaa. Plus pysäkeille pysähtymiset. Tai sitten asut Otaniemessä.
Ei kyllä. En muista koskaan että siinä olisi jumiteltu sen kummemmin. Siinhän on bussikaista vielä porkkalankadullakin ja valoedut busseille jatkaessa porkalankatua eteenpäin kampin suuntaan.
Quote from: Lupu(kulkuri) on 18.04.2013, 16:30:17
550- linja(Jokeri siis) meikäläisen näkövinkkelistä Itiksestä Espooseen on loistava keksintö. Toivottavasti raideyhteys tulee mahdollisimman pian ja kulkee ilman isompia muutoksia nykyistä bussireittiä. Saas nähdä kuinka junailevat Oulunkylän keskustan alueen läpi reitin.
Bussikalusto nykyisellään on aika heppoisessa kunnossa.
Käsittääksen 2018 aikaisintaan. Eihän siitä ole vielä edes päätöstä.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:29:51
edit. Tapiola saattaa mennä tohon aikahaarukkaan myös.
Menee vielä matinkyläkin hyvinkin. Reittiopas matinkylä - kamppi. Linja 132, 18min
Tapiolan keskuksen hollilta pääsee parhaimmillaan just tuohon 20 minsaan Kamppiin kun ajoittaa pysäkille lähtemisen tarkalleen, valitsee suoran yhteyden ja bussi on aikataulussa. Nopeammin kuin esim. Arabiasta. Onneksi tulee se vyöhykelippu, tuntuu järjettömältä maksaa kaksinkertaista hintaa jos ei kulje tuota kauemmaksi Espooseen.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 16:37:17
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:29:51
edit. Tapiola saattaa mennä tohon aikahaarukkaan myös.
Menee vielä matinkyläkin hyvinkin. Reittiopas matinkylä - kamppi. Linja 132, 18min
Toi on se mitä luvataan. Toteuma on varmasti toinen. Matinkylästä olen ajellut Ruoholahteen 10 - 15 minuuttia henkilöautolla ruuhka-ajan ulkopuolella. Eikä tarvinnut stopata pysäkeille.
edit. Taitaa ruveta menemään ot:n puolelle.
Google Maps antaa muuten ajaksi Matinkylästä keskustaan 15 minuuttia. ;)
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:42:02
Toi on se mitä luvataan. Toteuma on varmasti toinen. Matinkylästä olen ajellut Ruoholahteen 10 - 15 minuuttia henkilöautolla ruuhka-ajan ulkopuolella. Eikä tarvinnut stopata pysäkeille.
Eikun se on ihan fakta. Reittioppaan antaman ajan on oltava oikein koska muuten vaihto kusee.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 14:20:37
Quote from: Oami on 18.04.2013, 14:11:56
Jos raideyhteyttä puuhattaisiin lentomatkustajien ehdoilla, kyseessä ei olisi mikään Vantaan kaupunkirata vaan Pendolino-tasoinen reitti suoraan Pasilasta Keravalle, jossa se yhtyisi vanhaan päärataan. Yhteys Helsingin keskustaan ei menisi puolessa tunnissa Tikkurilan tai Myyrmäen kautta vaan suoraan kymmenessä minuutissa. Tampereelle pääsisi vaihdottomasti tunnissa.
Toi puolituntia tulee muuten siitä että lijalla on ajateltu operoitavan junia jotka pysähtyy kaikilla asemilla. Kehärataa voi ajaa suoraan Helsingistä pysähtymättä lentokentälle noin 15min. Nykyisin Helsinki-Tikkurilaväli kestää junalta nopeimmillaan 13min.
edit: No vähän on kyllä hatusta arvio, mutta siis nopeammin reilusti
Noinkohan? Se on kuitenkin edelleen kaksiraiteinen rata ja sillä tulee olemaan tärkeä kaupunkiliikenteen funktio myös Vantaan "normaalissa" (muussa kuin lentoasemaan liittyvässä) liikenteessä. Huopalahti-lentoasema-Hiekkaharju-välille ei ole tulossa kahta kiskoparia enempää, joten nopeat junat eivät kuitenkaan voisi hitaita ohitella. (Tosin Helsinki-Tikkurila-välillä voisi sitten ainakin osa junista vaihtaa nopeamman liikenteen kiskoille.)
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 16:45:28
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:42:02
Toi on se mitä luvataan. Toteuma on varmasti toinen. Matinkylästä olen ajellut Ruoholahteen 10 - 15 minuuttia henkilöautolla ruuhka-ajan ulkopuolella. Eikä tarvinnut stopata pysäkeille.
Eikun se on ihan fakta. Reittioppaan antaman ajan on oltava oikein koska muuten vaihto kusee.
Samahan toi on junilla. Jos aikataulu mättää, niin vaihdot kusee. Silti ne junat on järkiään myöhässä.
Sanotaan vielä sen verran, että vaikka olenkin tällainen alikehuttu kurripösö, niin pk-seudun liikenne on aika tuttua, koska siellä on tullut liikuttua sekä julkisilla että autolla työn puolesta jonkin verran. Se mitä olen huomannut, niin kollegat, joilla on vaihtoehtona tulla autolla duuniin (konttorilla on parkkitilaa), tulevat autolla duuniin, jos liikkuvat itä-länsi-suunnassa. Junilla liikkuvatkin vaihtavat autoon talvella, koska, kuten sanoit, räntää tulee vaakatasossa ja asemalta konttorille käveleminen ei houkuttele.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 16:48:47
Noinkohan? Se on kuitenkin edelleen kaksiraiteinen rata ja sillä tulee olemaan tärkeä kaupunkiliikenteen funktio myös Vantaan "normaalissa" (muussa kuin lentoasemaan liittyvässä) liikenteessä. Huopalahti-lentoasema-Hiekkaharju-välille ei ole tulossa kahta kiskoparia enempää, joten nopeat junat eivät kuitenkaan voisi hitaita ohitella. (Tosin Helsinki-Tikkurila-välillä voisi sitten ainakin osa junista vaihtaa nopeamman liikenteen kiskoille.)
Yksi olisi jos olisi kehäradan junat eri tunnuksella, siten että se pysähtyy vain tikkurilassa ennen kehää. Tosn suunnitelma kai on yhdistää I ja M juna kehäradaksi jolloin matka-aika on tosiaan ton puolituntia.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:50:51
Samahan toi on junilla. Jos aikataulu mättää, niin vaihdot kusee. Silti ne junat on järkiään myöhässä.
Junien ongelmat johtuvat liian täyteen ahdestusta Helsingin ratapihasta. Bussit, varsinkin seutubussit ovat seudun parhaiten aikataulussa pysyviä liikennevälineitä.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:35:24
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:10:11
Ei ole utopistinen, kun otetaan huomioon, että tarvitaan korkeitaan 20 kilometriä tunneleita ja muutama, ehkä noin 5 maanalaista eritasoliittymää keskustan alueelle. Hintalappu: 1 miljardi, eli suunnilleen yhtä paljon kuin länsimetro. Älyttömät hinnat on huijausta.
Sinähän vedät ihan helvetin hatusta näitä ideojasi. 20 kilometriä tunnelia ja 5 maanalaista eritasoliittymää miljardilla :D:D:D
ps. länsimetrossa on vain 14km uutta tunnelia että revi siitä niitten hintojesi kanssa.
No voi voi, kun propaganda uppoaa sinuun niin helposti. Tässä todelliset hinnat:
Vuosaaren tietunneli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_tietunneli
14 miljoonaa per kilometri.
1,52 km x 2 = 3,04 km.
Vuosaaren satamaradan tunneli, erittäin paksu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_satamarata
10 miljoonaa per kilometri,
Vuosaaren metrosilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_metrosilta
Pituus 386 metriä, hinta nykyeuroissa noin 5 miljoonaa.
Quote from: Aeon on 18.04.2013, 16:42:02
Toi on se mitä luvataan. Toteuma on varmasti toinen. Matinkylästä olen ajellut Ruoholahteen 10 - 15 minuuttia henkilöautolla ruuhka-ajan ulkopuolella. Eikä tarvinnut stopata pysäkeille.
Ja Ruoholahdesta Kamppiin menee ehkä minuutti tai kaksi. Ja jos vielä pannaan pari minuuttia pysäkeille, niin ollaan melko tarkkaan siinä 18:ssa minuutissa. Pysäkeille tuollainen linja pysähtyy useamman kerran Matinkylässä ja sitten kerran Ruoholahdessa ja kerran Kampissa ennen päättäriä. Länsiväylällä pysähtyminen on harvinaista, vaikka toki sitäkin joskus sattuu.
Mutta sinällään olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, miten ne reittikoneen antamat matka-aika-arviot on oikein tehty. Perustuvatko ne johonkin mitattuun keskiarvo/mediaanimatka-aikaan vai ovatko ne puhtaasti hatusta revittyjä?
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 16:53:04
Junien ongelmat johtuvat liian täyteen ahdestusta Helsingin ratapihasta. Bussit, varsinkin seutubussit ovat seudun parhaiten aikataulussa pysyviä liikennevälineitä.
Helsingin ratapihan ahtauteen auttaisi Pisara, vaan saas ny nährä mitä siitäkin tulee.
Tunneleiden hinnat muuten sitten riippuvat erittäin paljon siitä mikä on niiden pituus ja mitä kaikkea maan alla on. Kun pituutta tulee lisää, tulee turvavaatimuksia melko helvetisti ja ramppeja myös.
Toistaiseksi pysyn kannassani, että keskustatunnelin (sen, joka ei vähentäisi ruuhkia vaan lisäisi niitä) hintalappu on noin miljardi.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:01:22
Toistaiseksi pysyn kannassani, että keskustatunnelin (sen, joka ei vähentäisi ruuhkia vaan lisäisi niitä) hintalappu on noin miljardi.
Optimistinen arvio kolme vuotta sitten keskustatunnelille oli puolimiljadia, todennäköinen lopputulema rakentamisen alettua miljardi tai yli. Ja mittaa vain 3,4km.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:42:47
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 01:54:02
Odotat, että esim Leppävaaran tunnelli, tai esim Tuusulanväylän ja Kehä I:n eritasoliittymä ratkaisisi ruuhkat Mannerheimintiellä. Minä luulin, että se on mahdotonta, koska nämä paikat sijaitsevat kaukana niistä tukoissa olevista teistä, mutta taisinkin olla väärässä.
Ei, minä odotin että ne ratkaisisivat ruuhkaongelmat edes niillä tieosuuksilla mille ne rakennettiin, mutta ei.
Oletko lukenut viestini?
Suurin osa hankkeista on ratkaissut ongelmat.Quote
Seuraavaksi suunitellaankin sitten autotunnelia hakamänetieltä suoraan turunväylälle niin että ei täältä ideat lopu.
Todella hyvä idea, kannatan.
Quote
Huomaatko itsekkään mikä jatkuva ristiriita näillä hankkeilla on kaupungin tosiasiallista funktiota vastaan, eli ihmisten asuminen ja viihtyminen.
Mitä olkiukkoilua taas? Miten tunneli haittaa asumista ja viihtymistä? Leppävaaran tunneli
lisäsi viihtyvyyttä, liikenteen sujuvuutta, ja toisaalta
pienensi pakokaasujen määrää, melua ja matkustusaikaa.
Quote
Jos koko kaupunki tuhotaan autoliikenteen tieltä, kuten tehtiin 60-luvulla niin kukapa sinne sitten edes haluaa lopulta?
Ja lisää troillailua ja olkiukkoilua. En ehdota kaupungin tuhoamista. Siltojen ja tunneleiden rakentaminen vain lisää viihtyvyyttä ja liikenteen sujuvutta, mikä puolestaan vain parantaa kaupungin elinvoimaa. Ihmiset arvostavat liikenteen sujuvuutta, se on vain plussaa kaupungin imagolle.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:45:45
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:04:32
Tämä on autoilijoita vihaavien olkiukkoilua. Minä esimerkiksi en ehdota mitään tällaista betonilähiötä, vaan järkevämpää liikenneohjausta, tunneleita, siltoja, lisäkaistoja.
En minä vihaa autoilijoita, itselläkin on auto. Sanon vain että rahaa voi käyttää paljon fiksummin kun loogisesti mahdottomaan yhtälöön, eli moottoritienrakentamiseen keskelle ydinkeskustaa. Jos revitään keskusta pois autoteiden alta, niin jää kysymys että minkäs takia sinne keskustaan alunperin edes piti päästä?
Ai että revitään koko keskusta? Ja lisää olkiukkoilua. Missä sanoi mitään sellaista? Keskustaan tarvittaisiim muutama tunneli, ne rakennettaisiin
maan alle, ymmärätkö? Niinkuin metro.
Quote from: sr on 18.04.2013, 16:55:42
Mutta sinällään olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, miten ne reittikoneen antamat matka-aika-arviot on oikein tehty. Perustuvatko ne johonkin mitattuun keskiarvo/mediaanimatka-aikaan vai ovatko ne puhtaasti hatusta revittyjä?
Osassa busseita on GPS lähetin ja esimerkiksi keskutan liikennettä voi seurata reaaliajassa netistä.
http://transport.wspgroup.fi/hklkartta/
Aika helppohan tosta on tietokoneen panna laskemaan mitä jokin matka kestää vaikka reaaliajassa.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:01:22
Tunneleiden hinnat muuten sitten riippuvat erittäin paljon siitä mikä on niiden pituus ja mitä kaikkea maan alla on. Kun pituutta tulee lisää, tulee turvavaatimuksia melko helvetisti ja ramppeja myös.
Toistaiseksi pysyn kannassani, että keskustatunnelin (sen, joka ei vähentäisi ruuhkia vaan lisäisi niitä) hintalappu on noin miljardi.
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:06:20
Mitä olkiukkoilua taas? Miten tunneli haittaa asumista ja viihtymistä? Leppävaaran tunneli lisäsi viihtyvyyttä, liikenteen sujuvuutta, ja toisaalta pienensi pakokaasujen määrää, melua ja matkustusaikaa.
Muuta ihmeessä leppävaaraan jos se edustaa sinusta suomalaisen kaupunkisuunnitelun ideaalia. Mikäs sen mukavampi kun omalla autolla käydä kauppakeskuksessa ostoksilla.
Virallinen hintalappu pyörii tällä hetkellä jossain 600-700 miljoonassa ja senhän me tiedämme mitä niille tapahtuu.
Eniveis se on paska viritys vaikka saisi ilmaiseksi, koska, kuten sanottua, se ei vähennä liikennettä maan päällä vaan lisää sitä. Hyvä se on ainoastaan siihen, jos joku tahtoo Ruoholahdesta Lahdentielle.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:13:59
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Eli olet sitä mieltä että keskustatunneli on itseasiassa paljon halvempi kuin on arvioitu? Yleensähän nämä isot projektit on tosiaan alittaneet kustannuskaton reilusti ;)
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:08:54
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 10:45:45
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 02:04:32
Tämä on autoilijoita vihaavien olkiukkoilua. Minä esimerkiksi en ehdota mitään tällaista betonilähiötä, vaan järkevämpää liikenneohjausta, tunneleita, siltoja, lisäkaistoja.
En minä vihaa autoilijoita, itselläkin on auto. Sanon vain että rahaa voi käyttää paljon fiksummin kun loogisesti mahdottomaan yhtälöön, eli moottoritienrakentamiseen keskelle ydinkeskustaa. Jos revitään keskusta pois autoteiden alta, niin jää kysymys että minkäs takia sinne keskustaan alunperin edes piti päästä?
Ai että revitään koko keskusta? Ja lisää olkiukkoilua. Missä sanoi mitään sellaista? Keskustaan tarvittaisiim muutama tunneli, ne rakennettaisiin maan alle, ymmärätkö? Niinkuin metro.
Älkääs nyt riidelkö. Tämä on liian hyvä ketju moiseen.
Itse kannatan poikittaisliikenteen kehittämistä keskustan pohjoispuolella(eteläpuolella vähän hankalaa 8). 550- linja raiteille mahdollisimman pian pro.
Kyllä länsiväylän ongelmat helpottuvat kun metro alkaa kulkea.
Itäväylä OK nykyään.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 17:17:20
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:13:59
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Eli olet sitä mieltä että keskustatunneli on itseasiassa paljon halvempi kuin on arvioitu? Yleensähän nämä isot projektit on tosiaan alittaneet kustannuskaton reilusti ;)
Korkea hinta on huijausta. Nykyteknologialla tunnelin rakentaminen on halpaa. Sama juttu muutenkin rakentasen kanssa. Propagandaa, joka uppoaa ihmisiin. Selitä nyt minulle miten se Vuosaaren rautatietunneli rakennettiin 10 miljoonalla per kilometri?
Onko muuten Homman Suuri ja Kaikenkattava Kaupunki- ja Liikennesuunnitteluketju löytänyt mitään elämää-suurempia totuuksia tai johtopäätöksiä kaupunkiemme liikenneongelmiin? Minusta tämä 30 sivua keskustelua heijastaa lähinnä sitä toivottomuutta mitä demokraattinen, saatika konsensuspäätöksenteko tästäkin aiheesta aiheuttaisi. Vihatkaa kaupungin vastaavia virkamiehiä miten paljon tahansa mutta tämä ketju ei saisi yhtäkään päätöstä aikaiseksi ennen kuin maailma loppuu :P
PS: en tässä mitenkään puolustele tai kehu nykyistä kaupunkisuunnittelua tai päätöksentekoprosessia - mutta niin kauan kun se on edes marginaalisesti parempi kuin häkillinen apinoita kirjoituskoneinee tai ruletti ja noppa niin sillä pitää elää :P
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 17:15:50
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:06:20
Mitä olkiukkoilua taas? Miten tunneli haittaa asumista ja viihtymistä? Leppävaaran tunneli lisäsi viihtyvyyttä, liikenteen sujuvuutta, ja toisaalta pienensi pakokaasujen määrää, melua ja matkustusaikaa.
Muuta ihmeessä leppävaaraan jos se edustaa sinusta suomalaisen kaupunkisuunnitelun ideaalia. Mikäs sen mukavampi kun omalla autolla käydä kauppakeskuksessa ostoksilla.
Leppävaara kokonaisuutena ei vastaa kaupunkisuunnittelun ideaalia. Mutta tunneli oli hyvä ratkaisu, vai onko sinulla jotain faktoja mainitsemiani tunnelin hyötyjä vastaan? No ei ole, kun noin lapsellista vasta-argumenttia tulee.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:16:06
Eniveis se on paska viritys vaikka saisi ilmaiseksi, koska, kuten sanottua, se ei vähennä liikennettä maan päällä vaan lisää sitä. Hyvä se on ainoastaan siihen, jos joku tahtoo Ruoholahdesta Lahdentielle.
Saisiko jotain perustelua sille, että se lisäisi liikennettä maan päällä? Taisin kysyä jo jokunen sivu sitten.
Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että sen myötä voitaisiin ihan vaan kieltää osa maanpäällisestä liikenteestä.
Leppävaaran tunnelista on sanottava, että se on esteettisesti aivan päättömän upea. Tunnen itseni huonoksi hipiksi, kun pidän kaikesta, mikä on isoa ja tehty betonista.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 17:35:07
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:16:06
Eniveis se on paska viritys vaikka saisi ilmaiseksi, koska, kuten sanottua, se ei vähennä liikennettä maan päällä vaan lisää sitä. Hyvä se on ainoastaan siihen, jos joku tahtoo Ruoholahdesta Lahdentielle.
Saisiko jotain perustelua sille, että se lisäisi liikennettä maan päällä? Taisin kysyä jo jokunen sivu sitten.
Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että sen myötä voitaisiin ihan vaan kieltää osa maanpäällisestä liikenteestä.
Se on suunniteltu niin. Suunnittelun lähtökohta on helpottaa siirtymistä henkilöautolla kaupungin eri pisteisiin. Mikä maan alle laitetaan, ei siellä pysy. Kukaan ei väitäkään sen vähentävän liikennettä maan päällä.
Jos lähtökohdaksi otettaisiin maanpäällisen liikenteen vähentäminen, lopettaisin totaalisen nelitassujarrutuksen, vaikka ei siihen silloinkaan rahaa olisi.
Pahoitteluni etten vastannut aiemmin. Olin missannut kysymyksen.
Quote from: Possumi on 18.04.2013, 17:22:43
Onko muuten Homman Suuri ja Kaikenkattava Kaupunki- ja Liikennesuunnitteluketju löytänyt mitään elämää-suurempia totuuksia tai johtopäätöksiä kaupunkiemme liikenneongelmiin? Minusta tämä 30 sivua keskustelua heijastaa lähinnä sitä toivottomuutta mitä demokraattinen, saatika konsensuspäätöksenteko tästäkin aiheesta aiheuttaisi. Vihatkaa kaupungin vastaavia virkamiehiä miten paljon tahansa mutta tämä ketju ei saisi yhtäkään päätöstä aikaiseksi ennen kuin maailma loppuu :P
PS: en tässä mitenkään puolustele tai kehu nykyistä kaupunkisuunnittelua tai päätöksentekoprosessia - mutta niin kauan kun se on edes marginaalisesti parempi kuin häkillinen apinoita kirjoituskoneinee tai ruletti ja noppa niin sillä pitää elää :P
Sanotaan vaikka, että rintamalinjat on taas kerran piirretty selkeästi esiin. Täältä katsoen ne ovat autoilu vs. liikenne, mutta epäilemättä jollain toisella on muita nimityksiä.
Quote from: Possumi on 18.04.2013, 17:22:43
Onko muuten Homman Suuri ja Kaikenkattava Kaupunki- ja Liikennesuunnitteluketju löytänyt mitään elämää-suurempia totuuksia tai johtopäätöksiä kaupunkiemme liikenneongelmiin? Minusta tämä 30 sivua keskustelua heijastaa lähinnä sitä toivottomuutta mitä demokraattinen, saatika konsensuspäätöksenteko tästäkin aiheesta aiheuttaisi. Vihatkaa kaupungin vastaavia virkamiehiä miten paljon tahansa mutta tämä ketju ei saisi yhtäkään päätöstä aikaiseksi ennen kuin maailma loppuu :P
PS: en tässä mitenkään puolustele tai kehu nykyistä kaupunkisuunnittelua tai päätöksentekoprosessia - mutta niin kauan kun se on edes marginaalisesti parempi kuin häkillinen apinoita kirjoituskoneinee tai ruletti ja noppa niin sillä pitää elää :P
Täysin samaa mieltä. Menee hyvä ketju pilalle kun jankataan juna-bussi-ratikka-auto-fillarointi-kävely-hyppely-liikkumismuodon paremmuudesta ja järkevyydestä.
Tämän kaltainen jankkaus kuuluisi jonnekin muuallle, ei kaupunkisuunnitteluketjuun. :facepalm:
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:13:59
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:01:22
Tunneleiden hinnat muuten sitten riippuvat erittäin paljon siitä mikä on niiden pituus ja mitä kaikkea maan alla on. Kun pituutta tulee lisää, tulee turvavaatimuksia melko helvetisti ja ramppeja myös.
Toistaiseksi pysyn kannassani, että keskustatunnelin (sen, joka ei vähentäisi ruuhkia vaan lisäisi niitä) hintalappu on noin miljardi.
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Vuosaaren tunneli karattiin ns, neitseelliseen kallioon. Keskustatunnelin tiellä on melkoinen määrä kapunki infraa. Mm, kaukolämpötunneleita, pommisuojia, huoltotunneleita yms yms. Sen vuoksi se on kallista.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.04.2013, 17:44:45
Quote from: Possumi on 18.04.2013, 17:22:43
Onko muuten Homman Suuri ja Kaikenkattava Kaupunki- ja Liikennesuunnitteluketju löytänyt mitään elämää-suurempia totuuksia tai johtopäätöksiä kaupunkiemme liikenneongelmiin? Minusta tämä 30 sivua keskustelua heijastaa lähinnä sitä toivottomuutta mitä demokraattinen, saatika konsensuspäätöksenteko tästäkin aiheesta aiheuttaisi. Vihatkaa kaupungin vastaavia virkamiehiä miten paljon tahansa mutta tämä ketju ei saisi yhtäkään päätöstä aikaiseksi ennen kuin maailma loppuu :P
PS: en tässä mitenkään puolustele tai kehu nykyistä kaupunkisuunnittelua tai päätöksentekoprosessia - mutta niin kauan kun se on edes marginaalisesti parempi kuin häkillinen apinoita kirjoituskoneinee tai ruletti ja noppa niin sillä pitää elää :P
Täysin samaa mieltä. Menee hyvä ketju pilalle kun jankataan juna-bussi-ratikka-auto-fillarointi-kävely-hyppely-liikkumismuodon paremmuudesta ja järkevyydestä.
Tämän kaltainen jankkaus kuuluisi jonnekin muuallle, ei kaupunkisuunnitteluketjuun. :facepalm:
Tavallaan tuo jankkaus sopii ketjuun, koska eihän täällä ole käsitelty oikastaan muuta kuin pk-seudun liikennettä. Ymmärrän kyllä, että monelle tämä meidän "metropoli" on se ainoa oikea kaupunki Suomessa. ;)
Otsikkoa voisi muuttaa tuosta geneerisestä muodosta esimerkiksi muotoon "Helsingin kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju".
Palatakseni kaupunkisuunnitteluun liikennejämppäämisen jälkeen totean, että korttelikaupungin rakentaminen pitäisi ensin laillistaa jälleen (nyt sitä ei saa tehdä useankaan pykälän tulkintojen takia) ja sen jälkeen sitä pitäisi ruveta kaavoittamaan uudestaan. Kaupungin tontinluovutukset pitäisi pilkkoa niin pienissä erissä, että asukkaiden yhteenliittymät voisivat toimia rakennuttajina ja kaupungin pitäisi perustaa büråå, joka maksua vastaan kilpailuttaisi ja juoksuttaisi urakoitsijat. Lisäksi pitäisi tehdä umpikorttelin neljänneksen tyyppikerrostalon piirustukset vapaaseen käyttöön, mutta julkisivun osalta ne eivät saisi olla sitovia vaan siitä jokainen rakennuttajaporukka saisi tehdä niin räyhän kuin tahtoo.
Tolla meillä olisi hyvin kohta paljon lisää hienoa kaupunkia.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:38:04
Quote from: Oami on 18.04.2013, 17:35:07
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:16:06
Eniveis se on paska viritys vaikka saisi ilmaiseksi, koska, kuten sanottua, se ei vähennä liikennettä maan päällä vaan lisää sitä. Hyvä se on ainoastaan siihen, jos joku tahtoo Ruoholahdesta Lahdentielle.
Saisiko jotain perustelua sille, että se lisäisi liikennettä maan päällä? Taisin kysyä jo jokunen sivu sitten.
Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että sen myötä voitaisiin ihan vaan kieltää osa maanpäällisestä liikenteestä.
Se on suunniteltu niin. Suunnittelun lähtökohta on helpottaa siirtymistä henkilöautolla kaupungin eri pisteisiin. Mikä maan alle laitetaan, ei siellä pysy. Kukaan ei väitäkään sen vähentävän liikennettä maan päällä.
Jos lähtökohdaksi otettaisiin maanpäällisen liikenteen vähentäminen, lopettaisin totaalisen nelitassujarrutuksen, vaikka ei siihen silloinkaan rahaa olisi.
Pahoitteluni etten vastannut aiemmin. Olin missannut kysymyksen.
Mitä tarkoitat nelitassujarrutuksella ? Autolla suhaamista yleensäkö ?
Miten niin tunnelin tekeminen lähtökohtaisesti helpottaa henkilöautolla ajelevien siirtymistä tunnelista kaupungin eri pisteisiin ?
Voihan tunnelin funktion ajatella niin(mikä tarkoitus on ollut ainakin ½ksi), että se nimenomaan vähentää Stadin ruuhkaa kun sakilaiset eivät ruuhkaannuta katuväyliä. Ylös vievien ramppien sijainnithan määräävät minne ajellaan.
Tarkoitan nelitassujarrutuksella täydellistä ehdotonta vastustusta.
Se ihan oikeasti on suunniteltu vain helpottamaan autoilua, ei suinkaan vähentämään sitä.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:21:44
Korkea hinta on huijausta. Nykyteknologialla tunnelin rakentaminen on halpaa. Sama juttu muutenkin rakentasen kanssa. Propagandaa, joka uppoaa ihmisiin. Selitä nyt minulle miten se Vuosaaren rautatietunneli rakennettiin 10 miljoonalla per kilometri?
Miksi tätä uutta tekniikkaa ei sitten käytetetty kehäradas, tai länsimetros tai tehdä samantien sitä tunnelia tallinnaan?
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:58:52
Tarkoitan nelitassujarrutuksella täydellistä ehdotonta vastustusta.
Se ihan oikeasti on suunniteltu vain helpottamaan autoilua, ei suinkaan vähentämään sitä.
Jep ! Autolla ajaminen alhaalla helpottuu -> Stadin kaduilla ajelu vähenee.. 8)
Pro 550.
Tärkein ja samalla vaietuin teema Helsingin kaupunkisuunnittelussa on sosiaalinen sekoittaminen ja sen rakeisuus eli miten hienojakoista asuntojen eri hallintamuotojen sekoittaminen on. Äärimmilleen vietynä samassa taloyhtiössä on usean eri hallintamuodon asuntoja.
Poliittisesti korrektissa kaupunkisuunnittelussa sosiaalista sekoittamista ei kyseenalaisteta siitä huolimatta, että näin on mahdotonta luoda laadukasta kaupunkirakennetta. Epäkorrekti kysymys kuuluukin kuka haluaa maksaa kiskurihinnan saadakseen asua samassa pihapiirissä sosiaalisin perustein asutettujen kehitysmaalaisten kanssa?
Kalasataman ensimmäisen osa-alueen rakentaminen on käynnissä:
(http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/u56/kalasatama-sornaistenranta-hallintakartta_300dpi.jpg)
No kun ei vähene. Kun se helpottuu, se lisääntyy. Pääsee helpommin Kamppiin, Hakaniemeen, sinne, tänne, tonne.
Quote from: Oami on 18.04.2013, 17:35:07
Saisiko jotain perustelua sille, että se lisäisi liikennettä maan päällä? Taisin kysyä jo jokunen sivu sitten.
Varmaan sen vuoksi että mitä helpommin keskustaan pääsee autolla, sitä enemmän sinne tulee ihmisiä sillä. On ainostaan aktiivisen politiikan tulos miksi autojen määrä keskustassa on saatu pidettyä jotakuinkin vakiona vaikka autojen määrä on moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Kuten linkittämässäsi kuvasta huomasit, ennen metroa sen aikasillakin liikenneväylillä saatiin jo koko itä-väylä tukkoon. Kuvan ottamisen jälkeen seudulle on muuttanut satoja tuhansia ihmisiä lisää.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:53:55
Palatakseni kaupunkisuunnitteluun liikennejämppäämisen jälkeen totean, että korttelikaupungin rakentaminen pitäisi ensin laillistaa jälleen (nyt sitä ei saa tehdä useankaan pykälän tulkintojen takia) ja sen jälkeen sitä pitäisi ruveta kaavoittamaan uudestaan. Kaupungin tontinluovutukset pitäisi pilkkoa niin pienissä erissä, että asukkaiden yhteenliittymät voisivat toimia rakennuttajina ja kaupungin pitäisi perustaa büråå, joka maksua vastaan kilpailuttaisi ja juoksuttaisi urakoitsijat. Lisäksi pitäisi tehdä umpikorttelin neljänneksen tyyppikerrostalon piirustukset vapaaseen käyttöön, mutta julkisivun osalta ne eivät saisi olla sitovia vaan siitä jokainen rakennuttajaporukka saisi tehdä niin räyhän kuin tahtoo.
Tolla meillä olisi hyvin kohta paljon lisää hienoa kaupunkia.
Nochmal janken:
Liian yksinkertaista, halpaa, tehokasta ja toimivaa; etenkin asunnon omistajien mielestä. Siksi ei voi noin toimia. Ei vaan voi.
Syyt tiedätte.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.04.2013, 17:44:45
Tämän kaltainen jankkaus kuuluisi jonnekin muuallle, ei kaupunkisuunnitteluketjuun. :facepalm:
Niimpä, luulisi että on itsestään selvää että rajatun tilan maailmassa on suosittava liikennemuotoja jotka vie vähiten tilaa. Siis suunnitelussa
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 18:07:11
No kun ei vähene. Kun se helpottuu, se lisääntyy. Pääsee helpommin Kamppiin, Hakaniemeen, sinne, tänne, tonne.
Riippuu siitä kuinka ramppipolitiikka suunnitellaan ja toteutetaan.
Itse asiassa sosiaalisesti sekoittunut kaupunkirakenne on justiinsa hyvä, mutta sosiaalisesti sekoitettu ei. Nykysysteemin ongelma on, että se paukutetaan ylhäältä ja kiva on siinä sitten maksella tästä maailman tappiin kolmen tonnin lainakuluja kämpästä, jota vastaavasta naapuri ei ikinä tule maksamaan senttiäkään ja asuu kuin omaansa.
QuoteLiian yksinkertaista, halpaa, tehokasta ja toimivaa; etenkin asunnon omistajien mielestä. Siksi ei voi noin toimia. Ei vaan voi.
Syyt tiedätte.
Mun käsittääkseni on kaksi suurta syytä: ensin maailman vähiten korruptoituneet puolueiden ja rakennusliikkeiden välit, toiseksi koska kaupungin kaavatoimisto ei tahdo asioida kuin suurten liikkeiden kanssa, koska niiden kanssa se on helppoa ja selkeää.
Quote from: mannym on 18.04.2013, 17:49:28
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:13:59
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:01:22
Tunneleiden hinnat muuten sitten riippuvat erittäin paljon siitä mikä on niiden pituus ja mitä kaikkea maan alla on. Kun pituutta tulee lisää, tulee turvavaatimuksia melko helvetisti ja ramppeja myös.
Toistaiseksi pysyn kannassani, että keskustatunnelin (sen, joka ei vähentäisi ruuhkia vaan lisäisi niitä) hintalappu on noin miljardi.
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Vuosaaren tunneli karattiin ns, neitseelliseen kallioon. Keskustatunnelin tiellä on melkoinen määrä kapunki infraa. Mm, kaukolämpötunneleita, pommisuojia, huoltotunneleita yms yms. Sen vuoksi se on kallista.
Kyllä, siksi kerroinkin Vuosaaren tunnelin hinnan kolmella. Yleensä rautatieliikenteen hankkeet maksavat vain murto-osan autoliikenteen ja esim länsimetron hakkeeseen verrattuna. Vuosaaren satamaradan hinnassa ei ole ilmaa, koska se on kaupankäynnin ja sen kautta koko liike-elämän kannalta hyvin tärkeää. Poliitikot pelkäävät vaihtotaseen painumista alas, ja siksi yrittävät jokseenkin tehokkaasti rakentaa tämäntyyppiset hankkeet. Nämä projektit, kuten myös esim oikorata tehdään melko tehokkaasti.
Muissa projekteissa ruokitaan valtavia suojatyöpaikallisia virkamiesarmeijoita, hankkeet toimittavat hyvävelijärjestelmään kuuluvat kartelliyhtiöt ja niissä päädytään "sattumalta" erittäin kalliisiin ratkaisuihin.
Kalliit rakennuskustannukset on huijausta.
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:21:44
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 17:17:20
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:13:59
No kun on noin kova uskovainen, niin mikään ei auta. Vuosaaren satamaradan pituus on 13.5 km, se on erittäin paksu. Hinta on 10 miljoonaa per kilometri.
Eli olet sitä mieltä että keskustatunneli on itseasiassa paljon halvempi kuin on arvioitu? Yleensähän nämä isot projektit on tosiaan alittaneet kustannuskaton reilusti ;)
Korkea hinta on huijausta. Nykyteknologialla tunnelin rakentaminen on halpaa. Sama juttu muutenkin rakentasen kanssa. Propagandaa, joka uppoaa ihmisiin. Selitä nyt minulle miten se Vuosaaren rautatietunneli rakennettiin 10 miljoonalla per kilometri?
Vuosaaren tunnelin eroja verrattuna keskustatunneliin:
-vain yksi tunneliputki eikä rinnakkaista evakuointitunnelia
-puutteelliset turvajärjestelyt, jotka sallivat vain koulutetun junahenkilökunnan mukanaolon junassa, matkustajajunilla liikennöinti on kielletty (ainoana rataosuutena Suomessa)
-ei liittymiä, asemia tai vastaavia mittavia maanalaisia rakennelmia tai järjestelyjä
-suuaukot (vain 2 kpl) ja itse tunneliputki ovat korvessa, eivät keskellä Suomen tiheimmin asuttua aluetta kuten keskustatunnelin tapauksessa
Yhtenä yleisenä esimerkkinä tunnelirakentamisen kustannuslaskennasta voi käyttää metrotunneleita. Niissä itse reiän räjäyttäminen kallioon on hyvin halpaa lystiä, niin kauan kuin kyseessä on suomalaistyyppinen peruskallio ilman halkeamavyöhykkeitä (tällaisesta esimerkkinä ns. Kluuvin ruhje) tai vastaavia. Ei maksa kovin monta miljoonaa euroa kilometriltä. Se mikä nostaa koko projektin kustannusarvion tyypillisiin 50-100 miljoonaan euroon kilometriltä on asemat ja kaikki niiden vaatima tekniikka ja rakennelmat maan alla ja päällä, sekä itse tunneliin tuleva turva- ja muu tekniikka, evakuointijärjestelyt, koko laitoksen kontrollointiin tarvittavat järjestelmät ja niiden yhteensopivuus jne jne.
Jos Suomesta lähtee etsimään kaikkein halvimpia pitkiä liikennetunneleita, niin katse kannattaa kohdistaa 60-luvulla ja sitä ennen rakennettuihin rautatietunneleihin. Sen aikaisten turvamääräysten mukaan useamman kilometrinkin mittaisia tunneleita pystyi rakentamaan ilman mitään sähkötekniikkaa tai evakuointiteitä. Käytännössä nämä tunnelit koostuvat vain ahtaasta, pimeästä, valaisemattomasta ja kosteasta reiästä kalliossa, joissa on muutama pystykuilu (ilman tuulettimia) huolehtimaan ilmanvaihdosta. Toisaalta jos näissä tunneleissa tapahtuu jokin lieväkin onnettomuus, esim. muutaman vaunun suistuminen kiskoilta, niin siinä on herkästi helvetti irti.
Tietysti jos ulotetaan tunnelien kustannusvertailu liikennetunnelien ulkopuolelle, niin esim. Päijänne-tunneli oli aika halpa rakentaa. Mutta en varsinaisesti menisi sanomaan, että sillä olisi jotain relevanssia suhteessa keskustatunnelin kustannusarvioon
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 17:59:34
Quote from: maahanmuuttaja on 18.04.2013, 17:21:44
Korkea hinta on huijausta. Nykyteknologialla tunnelin rakentaminen on halpaa. Sama juttu muutenkin rakentasen kanssa. Propagandaa, joka uppoaa ihmisiin. Selitä nyt minulle miten se Vuosaaren rautatietunneli rakennettiin 10 miljoonalla per kilometri?
Miksi tätä uutta tekniikkaa ei sitten käytetetty kehäradas, tai länsimetros tai tehdä samantien sitä tunnelia tallinnaan?
Kaikkien tärkeimmät hankkeet, joilla on suora vaikutus kaupankäyntiin, vaihtotaseeseen ja turvallisuuteen (eli rautatiehankkeet, viranomaiskäyttöön tulevat tunnelit ja maanalaiset tilat, armeijan maanalaiset tilat) maksavat lähes poikkeuksetta vain murto-osan autoliikenteen ja usein myös kaupunkien joukkoliikennehakkeisiin verrattuna. Viimeksi mainitut ovat poliitikkojen, virtamiesten ja kartelliyhtiöiden silmissä ruokintalaitteita, joista voi ottaa itselleen helppoa rahaa.
Quote from: orientexpressen on 18.04.2013, 18:22:42
Vuosaaren tunnelin eroja verrattuna keskustatunneliin:
-vain yksi tunneliputki eikä rinnakkaista evakuointitunnelia
-puutteelliset turvajärjestelyt, jotka sallivat vain koulutetun junahenkilökunnan mukanaolon junassa, matkustajajunilla liikennöinti on kielletty (ainoana rataosuutena Suomessa)
-ei liittymiä, asemia tai vastaavia mittavia maanalaisia rakennelmia tai järjestelyjä
-suuaukot (vain 2 kpl) ja itse tunneliputki ovat korvessa, eivät keskellä Suomen tiheimmin asuttua aluetta kuten keskustatunnelin tapauksessa
Puhuin autotunnelista, en valmiista metrosta. Vuosaaren rautatietunnelin hinnan kerroin kolmella. Vuosaaren autotietunnelin hinta on 14 mijloonaa per kilometri. Kerroin sen hinnan kahdella, koska autotietunnelin rakentaminen keskustan alle on eri syistä kalliimpaa kuin se oli Vuosaaressa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.04.2013, 18:06:53
Poliittisesti korrektissa kaupunkisuunnittelussa sosiaalista sekoittamista ei kyseenalaisteta siitä huolimatta, että näin on mahdotonta luoda laadukasta kaupunkirakennetta. Epäkorrekti kysymys kuuluukin kuka haluaa maksaa kiskurihinnan saadakseen asua samassa pihapiirissä sosiaalisin perustein asutettujen kehitysmaalaisten kanssa?
Noinko helposti niitä ökyhintoja saadaan painettua alas? No, sitten tuo keino käyttöön kaikkialla muuallakin, niin keskiluokkaisilla perheilläkin on varaa hankkia asunto kaupungista, eikä heidän tarve lähteä jonnekin Jumalan selän taakse. Näköjään samalla vaivalla pääsevät eroon noista "epäkorrekteista" hienohelmoistakin, jotka eivät muutamaa kehitysmaalaista siedä näköpiirissään.
Quote from: sr on 18.04.2013, 18:56:25
Noinko helposti niitä ökyhintoja saadaan painettua alas? No, sitten tuo keino käyttöön kaikkialla muuallakin, niin keskiluokkaisilla perheilläkin on varaa hankkia asunto kaupungista, eikä heidän tarve lähteä jonnekin Jumalan selän taakse. Näköjään samalla vaivalla pääsevät eroon noista "epäkorrekteista" hienohelmoistakin, jotka eivät muutamaa kehitysmaalaista siedä näköpiirissään.
Laadukasta kaupunkirakennetta ei voi rakentaa halvalla. Helsingissä parhaille merenranta-alueille rakennetaan pääosin hintasäänneltyä asuntotuotantoa. Luuletko, ettei tämä näy rakentamisessa? Miten luulet Helsingin kivikaupungin aikoinaan rakentuneen? Mentiinkö siitä yli missä aita on matalin?
Jos halutaan tasokas asuinalue, se on vapaarahoitteinen. Esimerkiksi Vuosaaren Aurinkorannalle rakennettiin pelkästään vapaarahoitteista asuntotuotantoa kun haluttiin laatua. Nyt omistusasujalle esitetään ainoaksi vaihtoehdoksi mokuttajakoneiston kovalla kädellä sosiaalisesti sekoitettuja asuinalueita, joille ituhipit vielä vaativat autolla-ajo kieltoja.
Vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle tulisi varata parhaat korttelit merenrannoilta. Vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle varattaisiin 60% asuntokannasta. Näissä kortteleissa olisi luonnollisesti hyvät autohallit ym. herkut. Asuinalueelta johtava leveä 4-kaistainen pääväylä lehmuksineen erottaisi vapaarahoitteiset korttelit hintäsäännöstellystä Hitas-tuotannosta, joka olisi vaihettumisvyöhyke asumisoikeusasuntojen ja kaupungin vuokra-asuntojen välillä. Hitas-tuotantoon varattaisiin 20 % asuntotuotannosta ja asumisoikeus- ja kaupungin vuokra-asuntotuotantoon 10% kummallekin. Kaupungin vuokra-asuntoihin ei valittaisi asukkaita sosiaalisin perustein, vaan etusijalla olisivat työssäkäyvät pienipalkkaiset.
Kehitysmaalaisia ei asutettaisi lainkaan sosiaalisin perustein kantakaupunkiin, vaan kantasuomalaisilta tyhjiksi jääviin lähiöihin. Kaikessa kantakaupungin sosiaalisessa asumisessa etusija annettaisiin kantasuomalaisille nuorille.
Muuttaisin itse ensin yritys- ja työkulttuuria.
Firmat pois suurkeskusta-alueilta. Tarve kaikenlaiseen ylikapasiteettiin poistuu välittömästi. Ei se voi olla niin, että firmat kelpaavat, mutta työmatkailijat eivät. Samalla tienpidon tarve vähenee ja katuverkon voidaan antaa rappeutua. Vallitseva maanlaajuinen käytäntö on, että nopeusrajoituksia kiristetään, jotta voidaan säästää jonkun alueen tienpidossa.
Sitten luovuttaisiin joustavista työajoista, ja määrättäisiin ihmisten työajat alkamaan porrastetusti .10, .20, .30 jne. Vaikka ihmisillä on käytettävissään joustoa, niin jostain syystä kaikki silti haluavat tasan kahdeksaksi töihin. Tai yhdeksäksi. Tämän näkee, mikäli ei ainoastaan ole liikenteessä, vaan myös osallistuu liikenteeseen.
Tietysti yhdyskuntarakennetta voitaisiin tiivistää. Kaikki vielä alkuperäismuotoiset rakennukset kestävät yhden lisäkerroksen rakennuksen. Niin ne on mitoitettu. Mikäli asukastiheys halutaan suuremmaksi, puretaan tarpeen mukaan vanhoja taloja pois. Kunnan käskystä. Uudelleenrakennusaikainen hätämajoitus vaikka jonnekin koulun liikuntasaliin, ettei tarvitse siirtyä kauaksi. Mikään kaavoitusjärjestely ei edesauta rakennuskannan monikerrostumista vanhoilla alueilla, joten häätöön on ryhdyttävä.
Kun maalaillaan rantoja taivaalle, niin ei voi olla välttymästä siltä mielikuvalta, että kaikki on mahdollista suunnitella puhtaalta pöydältä. Tai vähintään naapurin pöydälle. No, pöydän puhdistaminen on vain tahtotila.
Lopuksi toivon, että kaupunkialueiden maansiirtotyöt hoidetaan jatkossa hevoskärryin.
Sosiaalinen mediani kertoo, että Hakaniemen toriparkki meni juuri nurin lautakunnassa. Tämä on mitä myönteisin uutinen. Hakiksen kehittäminen ei todellakaan ole kiinni parkkiluolasta (jollainen on jo puolityhjänä siinä aiotun vieressä), koska 400 ruutua ei ole kerrassaan mitään kun katsoo mitkä ihmismassat siinä liikkuvat.
Nyt sitä toivottavasti päästään oikeasti kehittämään hyväksi paikalliskeskukseksi.
Quote from: AIP on 18.04.2013, 19:32:26
Muuttaisin itse ensin yritys- ja työkulttuuria.
kaikki on mahdollista suunnitella puhtaalta pöydältä. Tai vähintään naapurin pöydälle. No, pöydän puhdistaminen on vain tahtotila-
Samoin ajattelevia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Speer) on ollut kautta historian:
(http://faculty-web.at.northwestern.edu/art-history/werckmeister/April_13_1999/Berlin.jpg)
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 19:37:47
Sosiaalinen mediani kertoo, että Hakaniemen toriparkki meni juuri nurin lautakunnassa. Tämä on mitä myönteisin uutinen. Hakiksen kehittäminen ei todellakaan ole kiinni parkkiluolasta (jollainen on jo puolityhjänä siinä aiotun vieressä), koska 400 ruutua ei ole kerrassaan mitään kun katsoo mitkä ihmismassat siinä liikkuvat.
Nyt sitä toivottavasti päästään oikeasti kehittämään hyväksi paikalliskeskukseksi.
En löytänyt päätöksestä tietoa. Ilmeisesti vielä epävirallista. Täytyy sanoa, että tämä on ensimmäinen kerta kun olen samaa mieltä vihreiden kanssa yhtään mistään.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 19:37:47
Sosiaalinen mediani kertoo, että Hakaniemen toriparkki meni juuri nurin lautakunnassa. Tämä on mitä myönteisin uutinen. Hakiksen kehittäminen ei todellakaan ole kiinni parkkiluolasta (jollainen on jo puolityhjänä siinä aiotun vieressä), koska 400 ruutua ei ole kerrassaan mitään kun katsoo mitkä ihmismassat siinä liikkuvat.
Nyt sitä toivottavasti päästään oikeasti kehittämään hyväksi paikalliskeskukseksi.
Hakis on hyvä nykyisellään. Minkä takia pitää "kehittää" ?
Koska se voisi olla paljon, paljon parempi, ja koska Halli menee joka tapauksessa remonttiin ja kaiken todennäköisyyden mukaan tulee Pisaran asema, joten nykyiselleen se ei jää.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.04.2013, 19:46:40
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 19:37:47
Sosiaalinen mediani kertoo, että Hakaniemen toriparkki meni juuri nurin lautakunnassa. Tämä on mitä myönteisin uutinen. Hakiksen kehittäminen ei todellakaan ole kiinni parkkiluolasta (jollainen on jo puolityhjänä siinä aiotun vieressä), koska 400 ruutua ei ole kerrassaan mitään kun katsoo mitkä ihmismassat siinä liikkuvat.
Nyt sitä toivottavasti päästään oikeasti kehittämään hyväksi paikalliskeskukseksi.
En löytänyt päätöksestä tietoa. Ilmeisesti vielä epävirallista. Täytyy sanoa, että tämä on ensimmäinen kerta kun olen samaa mieltä vihreiden kanssa yhtään mistään.
Jasmin Hamid naamakirjassa.
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 20:00:34
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 18.04.2013, 19:46:40
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 19:37:47
Sosiaalinen mediani kertoo, että Hakaniemen toriparkki meni juuri nurin lautakunnassa. Tämä on mitä myönteisin uutinen. Hakiksen kehittäminen ei todellakaan ole kiinni parkkiluolasta (jollainen on jo puolityhjänä siinä aiotun vieressä), koska 400 ruutua ei ole kerrassaan mitään kun katsoo mitkä ihmismassat siinä liikkuvat.
Nyt sitä toivottavasti päästään oikeasti kehittämään hyväksi paikalliskeskukseksi.
En löytänyt päätöksestä tietoa. Ilmeisesti vielä epävirallista. Täytyy sanoa, että tämä on ensimmäinen kerta kun olen samaa mieltä vihreiden kanssa yhtään mistään.
Jasmin Hamid naamakirjassa.
Quote from: Jasmin Hamid
Tämänpäiväisessä kiinteistölautakunnassa päätettyä:
Hakaniemen toriparkki palautetaan valmisteluun.
Parkkis palautettiin valmisteluun niin, että uudessa esityksessä on huomioitu kaikki kulut, suorat ja epäsuorat vaikutukset, tuotto ja toinen vaihtoehto toteutusaikataulusta. Päätös asiasta vielä kevään aikana. Jos toriparkki päätetään raknetaa, alkaa rakentaminen aikaisintaan syksyllä.
No, ei nyt varsinaisesti torpattu. >:(
Quote
Hakaniemen Toriparkki kaatui tekemälläni hylkäysehdotuksella äänin 6-2. Tarkempaa raporttia tulossa blogiin illan aikana. — paikassa Kiinteistölautakunta.
Quote
Kiinteistöasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Penttilä voi halutessaan viedä asian kaupunginhallituksen päätettäväksi.
https://www.facebook.com/jasminhamid.fi/posts/365294636923829 (https://www.facebook.com/jasminhamid.fi/posts/365294636923829)
Pidemmin
http://jasminhamid.fi/fi/blogikirjoitukset-ja-kannanotot/46-hakaniemen-toriparkki (http://jasminhamid.fi/fi/blogikirjoitukset-ja-kannanotot/46-hakaniemen-toriparkki)
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:38:04
Quote from: Oami on 18.04.2013, 17:35:07
Saisiko jotain perustelua sille, että se lisäisi liikennettä maan päällä? Taisin kysyä jo jokunen sivu sitten.
Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että sen myötä voitaisiin ihan vaan kieltää osa maanpäällisestä liikenteestä.
Se on suunniteltu niin. Suunnittelun lähtökohta on helpottaa siirtymistä henkilöautolla kaupungin eri pisteisiin. Mikä maan alle laitetaan, ei siellä pysy. Kukaan ei väitäkään sen vähentävän liikennettä maan päällä.
Olisiko mahdollista että puhumme kokonaan eri paikoista? Eli että kun minä sanon, että se vähentäisi liikennettä maan päällä, tarkoitan silloin maanpäällistä keskustaa, ja kun sinä olet eri mieltä, tarkoitat maanpäällistä Länsiväylää ja Itäväylää?
Koska jos kyllä niin sitten voin uskoa... ja lisään saman tien, että omat intressini ovat nimenomaan keskustassa. Tai siis olisivat, jos ylipäänsä asuisin siellä "Eteläsatamassa".
Quote from: junakohtaus on 18.04.2013, 17:39:59
Sanotaan vaikka, että rintamalinjat on taas kerran piirretty selkeästi esiin. Täältä katsoen ne ovat autoilu vs. liikenne, mutta epäilemättä jollain toisella on muita nimityksiä.
Ahaa. Kerrotko vielä että kummalla puolella minä tuossa jaottelussa olen?
Lisäksi kohteliaimmin ilmoitan, että autoilu on osa liikennettä. Jossain pieni ja epätoivottava osa, jossain suorastaan välttämätön osa.
Quote from: Nostalgia on 18.04.2013, 18:07:17
Varmaan sen vuoksi että mitä helpommin keskustaan pääsee autolla, sitä enemmän sinne tulee ihmisiä sillä. On ainostaan aktiivisen politiikan tulos miksi autojen määrä keskustassa on saatu pidettyä jotakuinkin vakiona vaikka autojen määrä on moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Niin, mutta
keskustan näkökulmasta nimenomaan pitäisin hyvänä, että niitä autoja
keskustassa häviäisi maan alle.
Eikun niitä tulee keskustaankin lisää. Se on piirretty niin. Rampit on laitettu niin, että pääsee kätevästi.
Sä et taida oikein muutenkaan asettua noin mustavalkoisille janoille.
Ei nyt kertakaikkiaan aukene tämä homma.
Ehkä pitäisi nähdä ne suunnitelmat ennen kuin sanon tämän enempää. Itse pitäisin aika luontevana että touhua käsitellään pakettina, siis tunneli plus liikenteen uudelleenjärjestelyt maan päällä.
Mikähän noiden keskustan pysäköintihallien käyttöaste mahtaa nykyisellään olla?
Mikäli keskustatunnelia käyttävät myös pysyisivät siellä maan alla, niin hankkeessa saattaisi olla jotain ideaakin.
Oami,
keskustatunneli on ajat sitten irronnut rationaalisesta universumista omaksi itsenäiseksi päämääräkseen. Tunnelihankkeita perustellaan toisillaan.
Mun visioni on suunnilleen se että tehdään ajamisesta maan alla kivempaa kuin maan päällä.
Tuhersin tämmötteen 15 minuutissa:
(http://www.oula.info/k0st/helsinki.png)
Vihreä on keskustatunneli (liittymät ovat eritasoliittymiä, vaikken jaksanutkaan tehdä erisuuntaisia ramppeja erikseen). Viisi yhteyttä ulkomaailmaan: Länsiväylä, Mechelininkatu, Mannerheimintie, Kauppatori ja Sörnäisten rantatie. Lisäksi yhteyksiä maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, ainakin Forumille ja Kluuviin (en piirtänyt niitä). Vaihtuvat nopeusrajoitukset liikennetilanteen mukaan aina 60:een asti, paitsi Mechelininkadun rampin länsipuolella 80:een asti.
Punaisen lenkin sisäpuolella (maan päällä) on nopeusrajoitusalue 30 km/h.
Mustien viivojen ylittäminen (maan päällä) on moottoriajoneuvolla täysin kielletty, joukkoliikennettä ja huoltoajoja lukuun ottamatta. Mustan alueen sisälle jäävät kokonaan nykyisen kävelykeskustan alue eli Kampin keskus, Aleksanterinkatu lähikortteleineen ja Iso Roobertinkatu, ja nämä tulevat lisäksi kiinni toisiinsa.
Karttapohjasta kiitos OpenStreetMapille. (CC) BY SA.
Ensimmäisellä katsomisella kävelyalueesi hännät tuntuvat tarpeettomilta. Ei asuma-alueilla oikeastaan ihan niin paljon liikennettä ole, että sitä olisi syytä ruveta erikseen rajoittamaan. Lähinnä paikalliset tulevat ja menevät ja etsivät parkkipaikkaa.
Lisäksi Kaisaniemen liittymä-alue on ongelma ja iso onkin. Ei mitenkään taivu hyväksymään tunnelin ramppeja sinne, koska siellä nyt vain ei ole niille tilaa. Sama ongelma koskee virallisia pläänejä.
Quote from: Oami on 19.04.2013, 02:33:33
Mun visioni on suunnilleen se että tehdään ajamisesta maan alla kivempaa kuin maan päällä.
Tuhersin tämmötteen 15 minuutissa:
(http://www.oula.info/k0st/helsinki.png)
Vihreä on keskustatunneli (liittymät ovat eritasoliittymiä, vaikken jaksanutkaan tehdä erisuuntaisia ramppeja erikseen). Viisi yhteyttä ulkomaailmaan: Länsiväylä, Mechelininkatu, Mannerheimintie, Kauppatori ja Sörnäisten rantatie. Lisäksi yhteyksiä maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, ainakin Forumille ja Kluuviin (en piirtänyt niitä). Vaihtuvat nopeusrajoitukset liikennetilanteen mukaan aina 60:een asti, paitsi Mechelininkadun rampin länsipuolella 80:een asti.
Punaisen lenkin sisäpuolella (maan päällä) on nopeusrajoitusalue 30 km/h.
Mustien viivojen ylittäminen (maan päällä) on moottoriajoneuvolla täysin kielletty, joukkoliikennettä ja huoltoajoja lukuun ottamatta. Mustan alueen sisälle jäävät kokonaan nykyisen kävelykeskustan alue eli Kampin keskus, Aleksanterinkatu lähikortteleineen ja Iso Roobertinkatu, ja nämä tulevat lisäksi kiinni toisiinsa.
Karttapohjasta kiitos OpenStreetMapille. (CC) BY SA.
Miljardin upottaminen yksityisautoiluun on kiva asia, mutta sama summa joukkoliikenteeseen on hyi hyi...
Quote from: no future on 18.04.2013, 22:35:48
Mikähän noiden keskustan pysäköintihallien käyttöaste mahtaa nykyisellään olla?
Mikäli keskustatunnelia käyttävät myös pysyisivät siellä maan alla, niin hankkeessa saattaisi olla jotain ideaakin.
Joka kerta kun mä olen Forumin parkkiin ajanut, siellä on ollut jokseenkin tyhjää. Jostain syystä ajatusmalli näyttää menevän niin, että autosta itsestään ollaan valmiit maksamaa vähän mitä vain, mutta pysäköinnistä ei vitosta ja hulluimmillaan tähän vielä vedetään ne verot kehiin. Mikä on yksityisen parkkihallin ja verojen yhteys, ei valkene.
Varokaa, mitä suunnittelette. Nykyäänhän kaikki kopioidaan Hommaforumilta.
Quote from: Oami on 19.04.2013, 02:33:33
Mun visioni on suunnilleen se että tehdään ajamisesta maan alla kivempaa kuin maan päällä.
Tuhersin tämmötteen 15 minuutissa:
Aika villi ehdotus. Muuten varmaan ihan kiva, mutta noi mustat viivat kannattaisi miettiä todellakin uudelleen.
Ai niin.
Keskustatunneli on turha. Keskusta kierretään kehä ykköstä. Jos autopuolue ei vihaisi ja pelkäisi kaikkea joukkoliikennettä, olisi ajat sitten tehty raidejokeri vähentämään ykköskehän ruuhkia, jolloin se toimisi siinä tarkoituksessa mihin se on tehty. Onneksi se luultavasti on lopultakin tulossa.
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 08:18:08
Miljardin upottaminen yksityisautoiluun on kiva asia, mutta sama summa joukkoliikenteeseen on hyi hyi...
Laitetaan tunnelit maksullisiksi. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
JA
Otetaan joukkoliikenteeltä tukiaiset pois. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
Tunnelit maksullisiksi: 30 vuoden kuoletusajalla keskustatunnelin käyttö maksaisi 8 euroa suunta sillä oletuksella, että tämä maksu ei vähennä sen käyttöä vaan sitä käytettäisiin yhtä paljon kuin jos se olisi ilmainen.
Noista vaan ei saa bisneskeissiä.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 10:26:29
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 08:18:08
Miljardin upottaminen yksityisautoiluun on kiva asia, mutta sama summa joukkoliikenteeseen on hyi hyi...
Laitetaan tunnelit maksullisiksi. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
JA
Otetaan joukkoliikenteeltä tukiaiset pois. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
eli kaikki kynnelle kykynevät alkaisivat etsiä sen oman kotteron kanssa reittejä missä ei tarvitse maksaa tunnelimaksua...
Quote from: no future on 19.04.2013, 10:32:49
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 10:26:29
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 08:18:08
Miljardin upottaminen yksityisautoiluun on kiva asia, mutta sama summa joukkoliikenteeseen on hyi hyi...
Laitetaan tunnelit maksullisiksi. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
JA
Otetaan joukkoliikenteeltä tukiaiset pois. Näin ei tarvitse varastaa rahaa veronmaksajilta.
eli kaikki kynnelle kykynevät alkaisivat etsiä sen oman kotteron kanssa reittejä missä ei tarvitse maksaa tunnelimaksua...
Teiden käyttö maksulliseksi - sisällytetään polttoaineveroon. Ai niin mutta sehän on jo sisällytetty?
Olisi mukava nähdä laskelmia siitä, että paljonko yksityisautoilu tuottaa ja paljonko se syö verovaroja.
Jos oletetaan, että kaikkien teiden, tunneleiden jne rakennus rahoitetaan verotuloista, niin riittääkö kaikkien autoilijoiden (siis henkilö- + raskasliikenne) maksamat verot?
Jos ei riitä, niin rakennetaanko teitä sellaisiin paikkoihin, joihin niitä ei pitäisi rakentaa?
Summa summarum:
Kaikki logistiikka tarvitsee jonkinlaisen liikenneväylän, että saadaan ruokaa kauppoihin jne. Käyttäjät maksakoon kustannukset. Jos joku haluaa joukkoliikennettä, niin maksakoon sitten täyden hinnan siitä.
Valtio kerää tieliikenteestä enemmän veroa kuin se siihen investoi. Toisaalta tämä ei yhtään auta tilannetta, jossa kunnan tai kaupungin pitäisi investoida tieliikenteeseen.
Lisäksi alkoholiveron tuottoa ei käytetä dokaamisen sponsorointiin eikä perintöveroa hautausmaihin, vaan veroja kerätään mistä voidaan ja ne käytetään poliittisen päätöksen mukaan.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 11:21:42
Valtio kerää tieliikenteestä enemmän veroa kuin se siihen investoi. Toisaalta tämä ei yhtään auta tilannetta, jossa kunnan tai kaupungin pitäisi investoida tieliikenteeseen.
Lisäksi alkoholiveron tuottoa ei käytetä dokaamisen sponsorointiin eikä perintöveroa hautausmaihin, vaan veroja kerätään mistä voidaan ja ne käytetään poliittisen päätöksen mukaan.
Boldatusta osiosta: Näin tehdään myös Pohjois-Koreassa eli argumenttisi on siten hieman epävalidihko.
Jopa Ranskan kaltaisessa umpisosialistisessa maassa moottoritieverkostoa ylläpidetään ainakin osittain moottoritiemaksujen avulla. Tämä jos mikä on oikeudenmukainen tapa kerätä kustannukset niiltä, jotka niitä myös aiheuttaa. Maksu päätyy myös ruokakauppojen laskuun.
Näin voitaisiin toimia myös kunnissa. Ei tarvita muuta kuin luopua keskussuunnittelusta ja antaa päätösten tapahtua kunta/kaupunkitasolla. Moottoritie Turusta Tampereelle on sitten valmis juuri niin nopeasti kuin kunnat ja yksityiset firmat katsovat aiheelliseksi.
Infra nyt on enemmän ja vähemmän julkisen vallan ylläpitämää joka paikassa, mutta yritin sanoa että tieliikenteen verotuksella ja satsauksilla siihen ei ole mitään erityistä yhteyttä.
Quote from: Mika.H on 19.04.2013, 08:28:37
Aika villi ehdotus. Muuten varmaan ihan kiva, mutta noi mustat viivat kannattaisi miettiä todellakin uudelleen.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:03:54
Ensimmäisellä katsomisella kävelyalueesi hännät tuntuvat tarpeettomilta. Ei asuma-alueilla oikeastaan ihan niin paljon liikennettä ole, että sitä olisi syytä ruveta erikseen rajoittamaan. Lähinnä paikalliset tulevat ja menevät ja etsivät parkkipaikkaa.
Idea on suunnilleen se, että punaisen alueen sisäisiä matkoja ei ole pääsääntöisesti mitään syytä tehdä henkilöautolla. (Niissä harvoissa tapauksissa, kuin on, tulee sitten vähän kiertoa.) Sitten kun tehdään matkoja punaisen alueen ulkopuolelle, niin ideana on se että etsitään lyhin mahdollinen reitti sieltä punaiselta alueelta ulos ns. keskustan kehälle (tunneli-Mechelininkatu-Merikatu-Eteläranta-Pohjoisranta-Sörnäisten rantatie) tai sitten suoraan niille ulosmenoväylille.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:03:54
Lisäksi Kaisaniemen liittymä-alue on ongelma ja iso onkin. Ei mitenkään taivu hyväksymään tunnelin ramppeja sinne, koska siellä nyt vain ei ole niille tilaa. Sama ongelma koskee virallisia pläänejä.
Niin, en tosiaan ole perillä että mitä kaikkea siellä tällä hetkellä on. Tietysti olemassaolevat maanalaiset tilat vaikuttaisivat tunnelin ja liittymien yksityiskohtaiseen sijoitteluun. Ja tietysti ottaisin niiden olemassaolevien tilojen sijainnista selvää jos tätä työkseni tekisin. Oletan varovasti, että ne jotka tekevät, ottavat.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 12:13:34
Infra nyt on enemmän ja vähemmän julkisen vallan ylläpitämää joka paikassa, mutta yritin sanoa että tieliikenteen verotuksella ja satsauksilla siihen ei ole mitään erityistä yhteyttä.
Yksi oman politiikkani linjauksia on jo pitkään ollut, että sitä yhteyttä pitäisi olla enemmän kuin nyt.
yks ois jos keskustatunnelin sijasta ruvettas rakentamaan sitä keskustaa oikeastikkin jonnekkin muualle kun kantakaupunkiin. Espoolla olisi kaikki mahdollisuudet rakentaa Tapiola-Leppävaara akselille oikea keskusta jos halua ja ymmärrystä olisi.
Ensin pitäisi tunkea berberiin ne kaikki moottorieideat, "elävöittävät" parkkihallit ja luolat, ja aloittaa kaavotous sillä tekniikalla mitä tehtiin ennen 1900-lukua. Eli tasaista ruutukaavaa joiden väliin maksimissaan kaksikaistainen katu. Ei pitäisi olla vaikeaa.
Esimerkiksi tuleva raidejokeri pitäisi ehdottomasti toteuttaa niin, että koko sen matkalle tuossa kohtaa, kaavoiteitataan molemmin puolin rataa vähintään 2-3 korttelia kerrostalokeskustaa.
Se on aina sama juttu kun tehdään kaupunkia nykyään. Sinne tungetaan aivan ylimittaiset liikennejärjestelyt ja henkilöautovuoristoradat ja tiheys tulee muutamasta järkyttävän kokoisesta tornitalosta. Ei se nyt vaan toimi näin. Pilvenpiirtäjät on paskaa.
Tai mitä jos annettaisiin ihmisten itse päättää mihin se keskusta rakentuu?
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 15:51:00
Tai mitä jos annettaisiin ihmisten itse päättää mihin se keskusta rakentuu?
Ihmiset (tm) harvoin päättää kaupungissa suoraan kaavoituksesta. Se on aikalailla nykyään kaupunkien ja maakuntien vastuulla.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 15:51:00
Tai mitä jos annettaisiin ihmisten itse päättää mihin se keskusta rakentuu?
Ja miten tämä tapahtuu siinä tapauksessa, että kaikki eivät ole prikulleen samaa mieltä?
Ääni per henki vai ääni per euro?
Jos edellinen, niin keillä kaikilla asiaan on sanomista? Helsinkiläisillä, pääkaupunkiseutulaisilla, kaikilla suomalaisilla?
Jos jälkimmäinen, niin yksityistetäänkö kaikki kadut, puistot, jne. vai miten keskustaan talon rakentava ottaa huomioon päätöksenteossaan vaikkapa sen aiheuttaman lisäliikenteen aiheuttaman haitan muille?
Nykyinen malli on jonkinlainen hybridi sen suhteen, että lopputuloksessa on sormensa pelissä niin äänillä, euroilla kuin asiantuntijoillakin.
Quote from: sr on 19.04.2013, 16:05:57
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 15:51:00
Tai mitä jos annettaisiin ihmisten itse päättää mihin se keskusta rakentuu?
Ja miten tämä tapahtuu siinä tapauksessa, että kaikki eivät ole prikulleen samaa mieltä?
Ääni per henki vai ääni per euro?
Jos edellinen, niin keillä kaikilla asiaan on sanomista? Helsinkiläisillä, pääkaupunkiseutulaisilla, kaikilla suomalaisilla?
Jos jälkimmäinen, niin yksityistetäänkö kaikki kadut, puistot, jne. vai miten keskustaan talon rakentava ottaa huomioon päätöksenteossaan vaikkapa sen aiheuttaman lisäliikenteen aiheuttaman haitan muille?
Nykyinen malli on jonkinlainen hybridi sen suhteen, että lopputuloksessa on sormensa pelissä niin äänillä, euroilla kuin asiantuntijoillakin.
Nykymallihan on sellainen hybridi, että pieni joukko ihmisiä päättää verottaa kaikkia ja sitten tekee rahoilla päättämiään asioita. Jonkin verran toki yksilöllä on mahdollisuutta vaikuttaa, mutta jollei lento-oravan jätöksiä löydy, niin siihen se valitusoikeus sitten jääkin.
Tällaisen yksityistämiskokeilun, jossa kaikki halukkaat voivat osallistua yksityisomisteisiin projekteihin mutta ketään ei niihin pakoteta osallistumaan, voisi tehdä jossain sopivassa paikassa esim Kauniaisissa. Tai jonnekin keskelle korpea, jossa maa on halpaa ja valtio halukas myymään maata kokeilua varten. Mutta valtio ei halua, koska mitä siitäkin tulisi, jos osottautuisi, että ihmiset kykenisivät vapaaehtoisesti järjestämään asiansa paremmin kuin valtiovalta.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:33:03
Keskustatunneli on turha. Keskusta kierretään kehä ykköstä. Jos autopuolue ei vihaisi ja pelkäisi kaikkea joukkoliikennettä, olisi ajat sitten tehty raidejokeri vähentämään ykköskehän ruuhkia, jolloin se toimisi siinä tarkoituksessa mihin se on tehty. Onneksi se luultavasti on lopultakin tulossa.
Kantakaupunki kierretään Kehä ykköstä. Jos matka on Siuntiosta Sörnäisiin tai vaihtoehtoisesti Sipoosta Salmisaareen, Kehä I ei auta.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:22:08
Joka kerta kun mä olen Forumin parkkiin ajanut, siellä on ollut jokseenkin tyhjää. Jostain syystä ajatusmalli näyttää menevän niin, että autosta itsestään ollaan valmiit maksamaa vähän mitä vain, mutta pysäköinnistä ei vitosta ja hulluimmillaan tähän vielä vedetään ne verot kehiin. Mikä on yksityisen parkkihallin ja verojen yhteys, ei valkene.
http://www.forump.com/hinnasto/ (http://www.forump.com/hinnasto/)
Tunti maksaa näköjään päivällä 5,40€. Aika kova hinta muutaman tunnin shoppailureissulla.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 15:52:52
Ihmiset (tm) harvoin päättää kaupungissa suoraan kaavoituksesta. Se on aikalailla nykyään kaupunkien ja maakuntien vastuulla.
Siksi kaavoitus tuleekin lopettaa ja säästyneet rahat käyttää verotuksen keventämiseen. Ihmiset sitten rakentakoon tonteilleen sellaisia taloja kuin haluavat, mieluiten toki hienoja ja tehokkaita pilvenpiirtäjiä.
Quote from: msm on 19.04.2013, 18:42:27
Siksi kaavoitus tuleekin lopettaa ja säästyneet rahat käyttää verotuksen keventämiseen. Ihmiset sitten rakentakoon tonteilleen sellaisia taloja kuin haluavat, mieluiten toki hienoja ja tehokkaita pilvenpiirtäjiä.
Tämä oli tämän ketjun pohjanoteeraus ja se on paljon se. :facepalm:
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 19:07:12
Quote from: msm on 19.04.2013, 18:42:27
Siksi kaavoitus tuleekin lopettaa ja säästyneet rahat käyttää verotuksen keventämiseen. Ihmiset sitten rakentakoon tonteilleen sellaisia taloja kuin haluavat, mieluiten toki hienoja ja tehokkaita pilvenpiirtäjiä.
Tämä oli tämän ketjun pohjanoteeraus ja se on paljon se. :facepalm:
Kaavoituksen suunnittelua voi hoitaa yksityisfirma, jota voi sitten vaihtaa, jos palvelu ei miellytä. Koitappa vaihtaa esim Helsingin "maksimoidaan maan hinta"-kaavoituspalvelua.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 19:17:30
Kaavoituksen suunnittelua voi hoitaa yksityisfirma, jota voi sitten vaihtaa, jos palvelu ei miellytä. Koitappa vaihtaa esim Helsingin "maksimoidaan maan hinta"-kaavoituspalvelua.
Yleis- ja asemakaavan laatijana toimii kunta kaavoitusmonopolin haltijana. Suunnittelutyöstä voi myös vastata kunnan ja/tai maanomistajan valitsema yksityinen konsultti. Helsingin kaavoituksesta voi olla tosiaankin montaa mieltä mutta kaavoitus itsessään on ainoa järkevä tapa maankäytön suunnitteluun taajaan asutuilla alueilla.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 19:30:02
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 19:17:30
Kaavoituksen suunnittelua voi hoitaa yksityisfirma, jota voi sitten vaihtaa, jos palvelu ei miellytä. Koitappa vaihtaa esim Helsingin "maksimoidaan maan hinta"-kaavoituspalvelua.
Yleis- ja asemakaavan laatijana toimii kunta kaavoitusmonopolin haltijana. Suunnittelutyöstä voi myös vastata kunnan ja/tai maanomistajan valitsema yksityinen konsultti. Helsingin kaavoituksesta voi olla tosiaankin montaa mieltä mutta kaavoitus itsessään on ainoa järkevä tapa maankäytön suunnitteluun taajaan asutuilla alueilla.
Makuasioita.
Ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä tapaan miten kaavoitusta nykyään hoidetaan vrt neukkulan ja p-korean kaavoitus. Mitään tuollaista "ainoaa järkevää tapa" ei ole olemassakaan. Sen päättää ihmiset - ei joku byrokraatti. Tämäkään ei ole äänestysasia, vaan yksityisillä maanomistajille tulee olla oikeus käyttää maataan miten parhaaksi katsovat aiheuttamatta materiaalista vahinkoa muille.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 20:02:13
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 19:30:02
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 19:17:30
Kaavoituksen suunnittelua voi hoitaa yksityisfirma, jota voi sitten vaihtaa, jos palvelu ei miellytä. Koitappa vaihtaa esim Helsingin "maksimoidaan maan hinta"-kaavoituspalvelua.
Yleis- ja asemakaavan laatijana toimii kunta kaavoitusmonopolin haltijana. Suunnittelutyöstä voi myös vastata kunnan ja/tai maanomistajan valitsema yksityinen konsultti. Helsingin kaavoituksesta voi olla tosiaankin montaa mieltä mutta kaavoitus itsessään on ainoa järkevä tapa maankäytön suunnitteluun taajaan asutuilla alueilla.
Makuasioita.
Ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä tapaan miten kaavoitusta nykyään hoidetaan vrt neukkulan ja p-korean kaavoitus. Mitään tuollaista "ainoaa järkevää tapa" ei ole olemassakaan. Sen päättää ihmiset - ei joku byrokraatti. Tämäkään ei ole äänestysasia, vaan yksityisillä maanomistajille tulee olla oikeus käyttää maataan miten parhaaksi katsovat aiheuttamatta materiaalista vahinkoa muille.
Kun kerran tiedät, kerrohan miten neukkulassa ja p-koreassa kaavoitus hoidetaan?
Quote from: Mittakaavaedut link=topic=81298.msg1299793#msg1299793
Ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä tapaan miten kaavoitusta nykyään hoidetaan vrt neukkulan ja p-korean kaavoitus. Mitään tuollaista "ainoaa järkevää tapa" ei ole olemassakaan. Sen päättää ihmiset - ei joku byrokraatti. Tämäkään ei ole äänestysasia, vaan yksityisillä maanomistajille tulee olla oikeus käyttää maataan miten parhaaksi katsovat aiheuttamatta materiaalista vahinkoa muille.
Kaupunkien asemakaavat ovat jo vuosisatoja vanha keksintö ja olleet hallitsijain mielenkiinnon kohteena. Keskeisenä johtoajatuksena niissä oli alunperin paloturvallisuuden lisääminen. Vaikea uskoa, että jossain päin läntistä maailmaa olisi kaupunki, joka on rakennettu täysin suunnittelematta, pelkästään maanomistajan ehdoilla.
Yksityisen maanomistajan maankäyttöä säädellään toki muutenkin kuin kaavoituksella. Oman maansa maankäytöstä ei juuri koskaan voi päättää itsenäisesti.
Omistusoikeus on muutenkin erittäin sekava ja pääosin mielivaltainen konsepti ja tarkoittaa sitä, mitä sen intuitiivisesti luulee tarkoittavan, lähinnä sellaisten esineiden osalta jotka mahtuvat reppuun.
Quote from: msm on 19.04.2013, 18:38:04
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:22:08
Joka kerta kun mä olen Forumin parkkiin ajanut, siellä on ollut jokseenkin tyhjää. Jostain syystä ajatusmalli näyttää menevän niin, että autosta itsestään ollaan valmiit maksamaa vähän mitä vain, mutta pysäköinnistä ei vitosta ja hulluimmillaan tähän vielä vedetään ne verot kehiin. Mikä on yksityisen parkkihallin ja verojen yhteys, ei valkene.
http://www.forump.com/hinnasto/ (http://www.forump.com/hinnasto/)
Tunti maksaa näköjään päivällä 5,40€. Aika kova hinta muutaman tunnin shoppailureissulla.
Sä valitat markkinahinnasta? Kommunistejako sitä ollaan?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 20:19:17
Quote from: Mittakaavaedut link=topic=81298.msg1299793#msg1299793
Ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä tapaan miten kaavoitusta nykyään hoidetaan vrt neukkulan ja p-korean kaavoitus. Mitään tuollaista "ainoaa järkevää tapa" ei ole olemassakaan. Sen päättää ihmiset - ei joku byrokraatti. Tämäkään ei ole äänestysasia, vaan yksityisillä maanomistajille tulee olla oikeus käyttää maataan miten parhaaksi katsovat aiheuttamatta materiaalista vahinkoa muille.
Kaupunkien asemakaavat ovat jo vuosisatoja vanha keksintö ja olleet hallitsijain mielenkiinnon kohteena. Keskeisenä johtoajatuksena niissä oli alunperin paloturvallisuuden lisääminen. Vaikea uskoa, että jossain päin läntistä maailmaa olisi kaupunki, joka on rakennettu täysin suunnittelematta, pelkästään maanomistajan ehdoilla.
Yksityisen maanomistajan maankäyttöä säädellään toki muutenkin kuin kaavoituksella. Oman maansa maankäytöstä ei juuri koskaan voi päättää itsenäisesti.
Ei kai se tarkoita suunnittelemattomuutta, jos maanomistajien ehdoilla rakennetaan? Eivätkö maanomistajat kykene keskenään suunnittelemaan ja sopimaan mitään?
Kun mietitään tuota oman maan käyttöä ja itsenäistä päätöksentekoa pidemmälle...
Voiko Suomi valtiona käyttää itsenäistä päätösvaltaa maankäytöstä rajojensa sisäpuolella?
Jos voi, niin miksi kunnat eivät voisi itsenäistyä valtiosta?
Jos kunnat voivat itsenäistyä, valtiosta, niin tätä jatkamalla päädytään itsenäisiin yksilöihin, jotka voivat päättää omistamansa maansa asioista. Jos ei tätä hyväksy, niin voidaan samantien sitten hyväksyä, että EU päättäköön kaavoitukseen liittyvistä asioista. Tai vaikka YK.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 20:50:26
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 20:19:17
Quote from: Mittakaavaedut link=topic=81298.msg1299793#msg1299793
Ihmiset eivät välttämättä ole tyytyväisiä tapaan miten kaavoitusta nykyään hoidetaan vrt neukkulan ja p-korean kaavoitus. Mitään tuollaista "ainoaa järkevää tapa" ei ole olemassakaan. Sen päättää ihmiset - ei joku byrokraatti. Tämäkään ei ole äänestysasia, vaan yksityisillä maanomistajille tulee olla oikeus käyttää maataan miten parhaaksi katsovat aiheuttamatta materiaalista vahinkoa muille.
Kaupunkien asemakaavat ovat jo vuosisatoja vanha keksintö ja olleet hallitsijain mielenkiinnon kohteena. Keskeisenä johtoajatuksena niissä oli alunperin paloturvallisuuden lisääminen. Vaikea uskoa, että jossain päin läntistä maailmaa olisi kaupunki, joka on rakennettu täysin suunnittelematta, pelkästään maanomistajan ehdoilla.
Yksityisen maanomistajan maankäyttöä säädellään toki muutenkin kuin kaavoituksella. Oman maansa maankäytöstä ei juuri koskaan voi päättää itsenäisesti.
Ei kai se tarkoita suunnittelemattomuutta, jos maanomistajien ehdoilla rakennetaan? Eivätkö maanomistajat kykene keskenään suunnittelemaan ja sopimaan mitään?
Kun mietitään tuota oman maan käyttöä ja itsenäistä päätöksentekoa pidemmälle...
Voiko Suomi valtiona käyttää itsenäistä päätösvaltaa maankäytöstä rajojensa sisäpuolella?
Jos voi, niin miksi kunnat eivät voisi itsenäistyä valtiosta?
Jos kunnat voivat itsenäistyä, valtiosta, niin tätä jatkamalla päädytään itsenäisiin yksilöihin, jotka voivat päättää omistamansa maansa asioista. Jos ei tätä hyväksy, niin voidaan samantien sitten hyväksyä, että EU päättäköön kaavoitukseen liittyvistä asioista. Tai vaikka YK.
Selvennetäänpäs asiaa hieman; pitäisikö siis jokaisen maanomistajan saada itse päättää mitä rakentaa maalleen?
Yksinkertaisin esimerkki tulee tässä.
Sinä rakennat maalle kuusi pilvenpiirtäjää, joista jokaisessa asuu 4 000 ihmistä. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 20:54:19
Yksinkertaisin esimerkki tulee tässä.
Sinä rakennat maalle kuusi pilvenpiirtäjää, joista jokaisessa asuu 4 000 ihmistä. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Minä asun naapurissa ja minä haluan kyllä rakentaa naapuriin kivihiilivoimalan! ;)
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 20:54:19
Yksinkertaisin esimerkki tulee tässä.
Sinä rakennat maalle kuusi pilvenpiirtäjää, joista jokaisessa asuu 4 000 ihmistä. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Niin tässä on oletuksena varmaan se, että ensin rakennan ne kuusi pilvenpiirtäjää ja sitten aletaan pohtimaan liikkumista jne?
Eli ei yhtään ensin suunnitella mitään kuten kaikissa voitontekoa tavoiteltavissa projekteissa, vaan aletaan vaan rakentamaan?
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Juu. puhumattakaan mun kivihiilivoimalalle; sinne tulee rekka-autollinen kivihiiltä 5 minuutin välein.
Ja siis juuri tätä temppuahan Espoossa yritetään. En muista alueen nimeä, mutta se siellä kaatopaikan huudeilla, minkä maanomistaja hyvin mielellään rakennuttaisi jättäen liikenteen ongelmat kaupungille ja valtiolle.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 20:50:26
Ei kai se tarkoita suunnittelemattomuutta, jos maanomistajien ehdoilla rakennetaan? Eivätkö maanomistajat kykene keskenään suunnittelemaan ja sopimaan mitään?
Kun mietitään tuota oman maan käyttöä ja itsenäistä päätöksentekoa pidemmälle...
Voiko Suomi valtiona käyttää itsenäistä päätösvaltaa maankäytöstä rajojensa sisäpuolella?
Jos voi, niin miksi kunnat eivät voisi itsenäistyä valtiosta?
Jos kunnat voivat itsenäistyä, valtiosta, niin tätä jatkamalla päädytään itsenäisiin yksilöihin, jotka voivat päättää omistamansa maansa asioista. Jos ei tätä hyväksy, niin voidaan samantien sitten hyväksyä, että EU päättäköön kaavoitukseen liittyvistä asioista. Tai vaikka YK.
Päätösvaltaa kaavoitusasioissa on siirretty hallitustasolta kuntatasolle. Kunnat siis päättävät itsenäisesti yleis- ja asemakaavoituksesta. Ainoastaan ohjaava maakuntakaava laaditaan kuntaa suuremmile alueille.
Jo nyt kaavoituksessa yksityisen ja yleisen edun erottaminen näyttää olevan usein vaikeaa. Maanomistajat ja heidän intressiryhmänsä pyrkivät vaikuttamaan kaavoitusratkaisuihin jopa siinä määrin, että kaavoitus on hyvin korruptioherkkä ala. Mikäli kaavoitus ei olisi kunnallinen monopoli, ei olisi olemassa mitään demokraattista kontrollia maankäytölle.
Kaavoituksella tulisi pyrkiä enemmän yhdyskuntarakenteen tasapainoisempaan kehitykseen. Tällöin olisi rohjettava puuttua myös liiallisen keskittymisen syihin eli mm. työpaikkojen sijoittumiseen. Esimerkiksi Helsingin kasvua voitaisiin (ja pitäisi) rajoittaa nimenomaan kaavoituksen avulla.
Aluerakentaminen voidaan toki tehdä ilman kaavoitustakin kuten lähiörakentamisen kulta-aikana 1960- ja -70-luvuilla. Grynderit olivat hankkineen suuria maa-alueita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja rakensivat ne mielensä mukaan. Asemakaavat vahvistettiin jälkeenpäin. Näin rakennettiin mm. Myyrmäkeä ja Martinlaaksoa. Seurauksena oli yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja ankeat metsälähiöt ilman palveluja.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Niin ja talofirmat varmaan rakentaa taloja sinne mihin teitä ei ole?
Ja ihmiset ostaa talopaketteja paikoista, joihin ei ole kulkureittiä tiedossa?
Jos valtio ei rakentaisi teitä, niin mikään ei ole niin varmaa kuin se, että yksityiset firmat rakentaisivat ne, jotta saataisiin ihmiset sinne asuntonäyttöön. Kukaan ei osta asuntoa, jonne ei ole tietä, jossa ei ole vesiliittymää, sähköä jne seuraavaksi 100 vuodeksi.
Ihmiset ovat myös kiinnostuneita millaisessa ympäristössä elävät ja sopimuksin on mahdollista määritellä mitä ympäristössä voidaan ja mitä ei voida tehdä. Muussa tapauksessa voi jättää ostamatta/vuokraamatta.
On näistä joku Mises ja Friedman joskus kirjoitellut jotain.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 20:49:58
Quote from: msm on 19.04.2013, 18:38:04
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 08:22:08
Joka kerta kun mä olen Forumin parkkiin ajanut, siellä on ollut jokseenkin tyhjää. Jostain syystä ajatusmalli näyttää menevän niin, että autosta itsestään ollaan valmiit maksamaa vähän mitä vain, mutta pysäköinnistä ei vitosta ja hulluimmillaan tähän vielä vedetään ne verot kehiin. Mikä on yksityisen parkkihallin ja verojen yhteys, ei valkene.
http://www.forump.com/hinnasto/ (http://www.forump.com/hinnasto/)
Tunti maksaa näköjään päivällä 5,40€. Aika kova hinta muutaman tunnin shoppailureissulla.
Sä valitat markkinahinnasta? Kommunistejako sitä ollaan?
En minä valittanut, lähinnä toin esiin seikan, mikä todennäköisesti juurikin aiheuttaa parkkihallien tyhjyyttä keskusta-alueella. On halvempaa ja mukavampaa ja tehokkaampaa mennä autolla kunnolliseen peltomarkettiin, kun pysäköintikin on keskustassa niin hintavaa.
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 20:53:55
Selvennetäänpäs asiaa hieman; pitäisikö siis jokaisen maanomistajan saada itse päättää mitä rakentaa maalleen?
Pitäisi, ehdottomasti!
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 21:09:26
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Juu. puhumattakaan mun kivihiilivoimalalle; sinne tulee rekka-autollinen kivihiiltä 5 minuutin välein.
Lisättäköön että siihen naapuriin haluan moskeijan ja jumbon kokoisen ostoskeskuksen myös!
(Jokohan tää meni tarpeeksi överiksi, että jotkut täällä tajuaa mistä kaavoituksessa on kyse?)
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Ei, siihen ei tarvita byrokraattia, siihen tarvitaan asvalttia.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 21:23:17
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Niin ja talofirmat varmaan rakentaa taloja sinne mihin teitä ei ole?
Ja ihmiset ostaa talopaketteja paikoista, joihin ei ole kulkureittiä tiedossa?
Jos valtio ei rakentaisi teitä, niin mikään ei ole niin varmaa kuin se, että yksityiset firmat rakentaisivat ne, jotta saataisiin ihmiset sinne asuntonäyttöön. Kukaan ei osta asuntoa, jonne ei ole tietä, jossa ei ole vesiliittymää, sähköä jne seuraavaksi 100 vuodeksi.
Ihmiset ovat myös kiinnostuneita millaisessa ympäristössä elävät ja sopimuksin on mahdollista määritellä mitä ympäristössä voidaan ja mitä ei voida tehdä. Muussa tapauksessa voi jättää ostamatta/vuokraamatta.
On näistä joku Mises ja Friedman joskus kirjoitellut jotain.
Talofirma rakentaa minkä tahansa kinttupolun päähän ihan miten paljon tahansa ja koska ihmiset eivät tajua liikenteestä mitään, ihmiset ostavat. Sitten huudetaan valtiota apuun.
Mitä Misesiin tulee, jos hänessä olisi mitään hauskaa markkinat kyllä olisivat jo toimittaneet häntä käsitteleviä vitsejä.
[quote author=Kaupunkisuunnittelija link=topic=81298.msg1299880#msg1299880
Aluerakentaminen voidaan toki tehdä ilman kaavoitustakin kuten lähiörakentamisen kulta-aikana 1960- ja -70-luvuilla. Grynderit olivat hankkineen suuria maa-alueita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja rakensivat ne mielensä mukaan. Asemakaavat vahvistettiin jälkeenpäin. Näin rakennettiin mm. Myyrmäkeä ja Martinlaaksoa. Seurauksena oli yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja ankeat metsälähiöt ilman palveluja.
[/quote]
Älä puhu höpöjä.
Asuin joskus Myyrmäessä juurikin 70-luvulla tehdyssä talossa, se oli ihan viihtyisä alue. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pihassa ratikan sijaan nurtsia ja puita, hyvät liikenneyhteydet, parkkipaikkoja ja kauppakeskus ja ravintoloita kävelymatkan päässä.
Quote from: msm on 19.04.2013, 21:27:03
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:07:14
Mistä tulevat tiet ja muu infra?
Kaavoitusta tarvitaan siihen.
Ei, siihen ei tarvita byrokraattia, siihen tarvitaan asvalttia.
Entä miksi rationaalinen markkinatoimija vetäisi riittävät tiet, kun ilmankin kauppa käy ja siinä vaiheessa kun ostajat tajuavat tien menevän kohta tukkoon, grynderistä näkyy enää perävalot?
Täältä voi katsoa valtion suunnittelu- ja rakennuskyvyistä ja lähdekin on luotettava:
http://www.time.com/time/photogallery/0,29307,1975397_2094492,00.html (http://www.time.com/time/photogallery/0,29307,1975397_2094492,00.html)
Byrokraatti ei osaa arvioida ihmisten tarpeita yhtä hyvin kuin vapaat markkinat. Neuvostoliitto ja linkin takana olevat kuvat Kiinasta ovat mainio esimerkki tästä. Jos argumentti on se, että byrokraatin tulee päättää asiasta A, mutta ei asiasta B, niin kuka päättää miten määritellään asia A tai asia B - äänestetäänkö?
Quote from: msm on 19.04.2013, 21:30:21
[
Älä puhu höpöjä.
Asuin joskus Myyrmäessä juurikin 70-luvulla tehdyssä talossa, se oli ihan viihtyisä alue. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pihassa ratikan sijaan nurtsia ja puita, hyvät liikenneyhteydet, parkkipaikkoja ja kauppakeskus ja ravintoloita kävelymatkan päässä.
Se on joka tapauksessa Myyrmäen syntyhistoria. Tietenkin alue on nykyisin täydennysrakennettu valmiiksi, 40 vuotta myöhemmin! :facepalm:
Myyrmäen asuntokannasta vain runsas 40 prosenttia on vapaarahoitteista. Täydennysrakentamisen myötä keskustaan on rakennettu paljon kaupungin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tästä syystä Myyrmäki rappeutuu kovaa vauhtia ja siitä on nopeasti tullut merkittävä maahanmuuttajaväestön keskittymä. Eli todella viihtyisä alue.
Vapaampi markkinatalous Kiinassa on kuin USA:ssa.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:36:58
Entä miksi rationaalinen markkinatoimija vetäisi riittävät tiet, kun ilmankin kauppa käy ja siinä vaiheessa kun ostajat tajuavat tien menevän kohta tukkoon, grynderistä näkyy enää perävalot?
Sinun mielestäsi huijaus, välinpitämättömyys ja huono suunnittelu ovat tunnusomaisia nimenomaan vapaille markkinoille, vasta virkamiesten ja poliitikoiden osallistuessa tulee hyvä lopputulos?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 21:40:22
Se on joka tapauksessa Myyrmäen syntyhistoria. Tietenkin alue on nykyisin täydennysrakennettu valmiiksi, 40 vuotta myöhemmin! :facepalm:
Niin, kaupungeilla ja kaupunginosilla on tosiaan tapana kasvaa ja kehittyä satoja ellei peräti kymmeniä vuosia.
Quote
Myyrmäen asuntokannasta vain runsas 40 prosenttia on vapaarahoitteista. Täydennysrakentamisen myötä keskustaan on rakennettu paljon kaupungin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tästä syystä Myyrmäki rappeutuu kovaa vauhtia ja siitä on nopeasti tullut merkittävä maahanmuuttajaväestön keskittymä. Eli todella viihtyisä alue.
Itse asuin vapaarahotteisessa talossa tosiaan yli 10 vuotta sitten, tilanne on voinut muuttua. Tuskin on kaavoittamattomuuden syytä kuitenkaan se, jos kaupunki haalii alueelle liikaa humamuja.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 21:37:53
Täältä voi katsoa valtion suunnittelu- ja rakennuskyvyistä ja lähdekin on luotettava:
http://www.time.com/time/photogallery/0,29307,1975397_2094492,00.html (http://www.time.com/time/photogallery/0,29307,1975397_2094492,00.html)
Byrokraatti ei osaa arvioida ihmisten tarpeita yhtä hyvin kuin vapaat markkinat. Neuvostoliitto ja linkin takana olevat kuvat Kiinasta ovat mainio esimerkki tästä. Jos argumentti on se, että byrokraatin tulee päättää asiasta A, mutta ei asiasta B, niin kuka päättää miten määritellään asia A tai asia B - äänestetäänkö?
Eli siis voin rakentaa sen kivihiilivoimalan, moskeijan ja ostoskeskuksen ihan sen "sun pilvenpiirtäjien viereen"? Tätäkö mieltä olet?
Quote from: msm on 19.04.2013, 21:42:25
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:36:58
Entä miksi rationaalinen markkinatoimija vetäisi riittävät tiet, kun ilmankin kauppa käy ja siinä vaiheessa kun ostajat tajuavat tien menevän kohta tukkoon, grynderistä näkyy enää perävalot?
Sinun mielestäsi huijaus, välinpitämättömyys ja huono suunnittelu ovat tunnusomaisia nimenomaan vapaille markkinoille, vasta virkamiesten ja poliitikoiden osallistuessa tulee hyvä lopputulos?
Missä ihmeessä mä noin sanoin? Mitä tarvitaan on checks and balances.
Ja joka tapauksessa Histassa rakennuttaja on yrittänyt juuri tätä temppua jo kymmenisen vuotta ja on hyvin katkera kun kaava ei mene läpi.
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 21:48:44
Eli siis voin rakentaa sen kivihiilivoimalan, moskeijan ja ostoskeskuksen ihan sen "sun pilvenpiirtäjien viereen"? Tätäkö mieltä olet?
Periaatteessa, mutta miksi ihmeessä luulet, että joku haluaisi tehdä niin? Oletettavasti pilvenpiirtäjä-alueella saa paremman rahan pilvenpiirtäjästä, voimalan voi tehdä vähän syrjemmällekin, joten eiköhän reipas kapitalisti tekisi mieluummin pilvenpiirtäjän?
Asun muuten keskustassa ostoskeskuksen vieressä, pitäisikö sen olla jotenkin huono asia?
Quote from: msm on 19.04.2013, 21:54:38
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 21:48:44
Eli siis voin rakentaa sen kivihiilivoimalan, moskeijan ja ostoskeskuksen ihan sen "sun pilvenpiirtäjien viereen"? Tätäkö mieltä olet?
Periaatteessa, mutta miksi ihmeessä luulet, että joku haluaisi tehdä niin? Oletettavasti pilvenpiirtäjä-alueella saa paremman rahan pilvenpiirtäjästä, voimalan voi tehdä vähän syrjemmällekin, joten eiköhän reipas kapitalisti tekisi mieluummin pilvenpiirtäjän?
Asun muuten keskustassa ostoskeskuksen vieressä, pitäisikö sen olla jotenkin huono asia?
Uskon, että et vain halua myöntää olevasi väärässä; noin tyhmä et voi olla...
Seuraava esimerkki: kaupunki investoi alueen infraan 10 miljoonaa; maanomistaja myy omistamansa pläntin 5000 neliön omakotitalotonteiksi; meneekö tämä mielestäsi niinkuin pitää?
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 21:53:00
Ja joka tapauksessa Histassa rakennuttaja on yrittänyt juuri tätä temppua jo kymmenisen vuotta ja on hyvin katkera kun kaava ei mene läpi.
Sääli kyllä, että viherkommunistit onnistuvat sellaisenkin hankkeen pilaamaan. :(
Viherkommunistit onnistuivat pilaamaan sen, että rakennuttaja ei saakaan ulkoistaa julkiselle vallalle toimintansa seurauksia? Ymmärsinkö minä nyt oikein, että valitat siitä kun rehellinen yrittäjä ei saa olla vastuuton sluibaaja ja nilkki?
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 21:57:25
Uskon, että et vain halua myöntää olevasi väärässä; noin tyhmä et voi olla...
Seuraava esimerkki: kaupunki investoi alueen infraan 10 miljoonaa; maanomistaja myy omistamansa pläntin 5000 neliön omakotitalotonteiksi; meneekö tämä mielestäsi niinkuin pitää?
Niin, itsehän en tässä ole väärässä, toisin kuin byrokratiaa ja mielivaltaisia päätöksiä palvovat kommunistit.
Miksi luulet, että kaupunki automaattisesti investoisi kaikkialle mitä tahansa? Jos halutaan, että kaupunki (eikä esim. maanomistaja) on vastuussa jostain infran osasta, niin kai se voisi myös jotain vaatia?
5000 neliön omakotitalotontteihin jako kuulostaa sinänsä kyllä mukavalta, paljon luonnollisempi asuintapa ihmiselle kuin joku täyteen ahdettu kaupungiksi kutsuttu häkkikanala kerrostaloineen.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:00:41
Viherkommunistit onnistuivat pilaamaan sen, että rakennuttaja ei saakaan ulkoistaa julkiselle vallalle toimintansa seurauksia? Ymmärsinkö minä nyt oikein, että valitat siitä kun rehellinen yrittäjä ei saa olla vastuuton sluibaaja ja nilkki?
Nopealla googlauksella ESPOO (se kaupunki, tiijjäkkö) omistaa Histassa maata ja olisi halunnut sinne asuinalueen kaavoittaa, mutta tämä ei mm. Helsingille sopinut, koska junaradan valmistumisesta ei ollut suunnitelmia ja Espoo ajatteli, että julkinen liikenne voidaan hoitaa busseilla.
Kyllä tämä viherkommunistien kiskokiimasta johtuvalta kiusaamiselta kuulostaa.
QuoteJos halutaan, että kaupunki (eikä esim. maanomistaja) on vastuussa jostain infran osasta, niin kai se voisi myös jotain vaatia?
Sä taisit juuri kannattaa kunnan kaavoitusmonopolia?
Quote from: msm on 19.04.2013, 22:02:49
Miksi luulet, että kaupunki automaattisesti investoisi kaikkialle mitä tahansa? Jos halutaan, että kaupunki (eikä esim. maanomistaja) on vastuussa jostain infran osasta, niin kai se voisi myös jotain vaatia?
Kaupunki ei voi välttämättä vaatia mitään jos luovuttaa pois kaavoitusmonopolin. Esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaaksossa grynderit määrittelivät itse itselleen rakennusoikeuden, rakensivat surkeat betonielementtitalot, kunnallistekniikan ja kadut, joiden alle dumppasivat rakennusjätteet. "Suunnittelussa" huomioitiin ainoastaan kiskoilla liikkuvien nostureiden ulottuvuus kun ne asettelivat elementtejä molemmin puolin kiskoja.
Yhteiskunnan kustannuksella rakennettiin jälkikäteen sähköjunayhteys, kaukolämpö, julkispalvelut ja viheralueet. Kesti pitkään ennen kuin alueen asukasluku kasvoi riittävästi, jotta alueelle saatiin myös kunnollisia kaupallisia palveluja. Ainoa mitä kunnan päättäjät vaativat, oli ilmeisesti ruskeat kirjekuoret.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:05:51
QuoteJos halutaan, että kaupunki (eikä esim. maanomistaja) on vastuussa jostain infran osasta, niin kai se voisi myös jotain vaatia?
Sä taisit juuri kannattaa kunnan kaavoitusmonopolia?
Ei välttämättä. Enempi tarkoitin sellaista normaalia neuvottelumeininkiä määräilyn sijaan. Onhan se nyt ihan absurdia, että Espoo ei voi rakennuttaa mailleen asuinaluetta, kun joku Helsingin vihreä vastustaa...
Histan kaava meni nurin, koska Histan liikenne ei olisi mahtunut mihinkään.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:16:41
Quote from: msm on 19.04.2013, 22:02:49
Miksi luulet, että kaupunki automaattisesti investoisi kaikkialle mitä tahansa? Jos halutaan, että kaupunki (eikä esim. maanomistaja) on vastuussa jostain infran osasta, niin kai se voisi myös jotain vaatia?
Kaupunki ei voi välttämättä vaatia mitään jos luovuttaa pois kaavoitusmonopolin. Esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaaksossa grynderit määrittelivät itse itselleen rakennusoikeuden, rakensivat surkeat betonielementtitalot, kunnallistekniikan ja kadut, joiden alle dumppasivat rakennusjätteet. "Suunnittelussa" huomioitiin ainoastaan kiskoilla liikkuvien nostureiden ulottuvuus kun ne asettelivat elementtejä molemmin puolin kiskoja.
Yhteiskunnan kustannuksella rakennettiin jälkikäteen sähköjunayhteys, kaukolämpö ja julkispalvelut. Kesti pitkään ennen kuin alueen asukasluku kasvoi riittävästi, jotta alueelle saatiin myös kunnollisia kaupallisia palveluja. Ainoa mitä kunnan päättäjät vaativat, oli ilmeisesti ruskeat kirjekuoret.
Oiva esimerkki siitä, että byrokraatteihin ei voi luottaa. Tämänkin voisi ratkaista yksityisillä tarkastajilla, jotka ostajat valitsevat vapailta markkinoilta.
Näinhän toimitaan kun rahdataan bullkikamaa kuten raaka-aineita toiselta puolelta maailmaa toiselle puolelle - yksityinen firma tarkastaa lastauksen, rahtikirjat, sertifikaatit ja määränpäässä voi olla toinen firma tarkastamassa lastin purkamista. Otetaan näytteitä, jotka analysoidaan yksityisissä labroissa. Ja kaikki pienemmät ja suuremmat riidat ratkaistaan yksityisen välimiesmenettelyn eikä kalliin ja hitaan julkisen oikeudenkäynnin avulla.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:16:41
Kaupunki ei voi välttämättä vaatia mitään jos luovuttaa pois kaavoitusmonopolin. Esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaaksossa grynderit määrittelivät itse itselleen rakennusoikeuden, rakensivat surkeat betonielementtitalot, kunnallistekniikan ja kadut, joiden alle dumppasivat rakennusjätteet. "Suunnittelussa" huomioitiin ainoastaan kiskoilla liikkuvien nostureiden ulottuvuus kun ne asettelivat elementtejä molemmin puolin kiskoja.
Yhteiskunnan kustannuksella rakennettiin jälkikäteen sähköjunayhteys, kaukolämpö ja julkispalvelut. Kesti pitkään ennen kuin alueen asukasluku kasvoi riittävästi, jotta alueelle saatiin myös kunnollisia kaupallisia palveluja. Ainoa mitä kunnan päättäjät vaativat, oli ilmeisesti ruskeat kirjekuoret.
Tokihan kaupunki voi vaatia, esim. "jos teette näin ja näin, niin me maksetaan tietä ja kaukolämpöä, jos ette niin maksakaa keskenänne". Ja kyllähän markkinatalous sitten ohjaisi rakentajia tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka ostajille kelpaavat.
Ja mikä se Myyrmäenkin ongelma nyt on? Se, että kaupunki rakensi sinne halpoja vuokrataloja jotka täytettiin mamuilla? Tämä on grynderien syytä koska...?
Hassua muuten, että ensin täällä itketään, kun kaupunki on kaavassa vaatinut jonkun parkkinormin täyttämistä ja se muka pilaa Jätkäsaaren, ehdotetaan luopumista kaavoittamisesta niin sekään ei käy... Jonkun mielestä Jätkässä pitäisi olla vähän parkkipaikkoja ja paljon ratikoita, jonkun toisen mielestä ihminen jolla on varaa ostaa Helsingistä merenrantakämppä, on todennäköisesti auto ja tarvetta parkkipaikalle. Miksi me tästä tapellaan, antaa rakentajien rakentaa mitä haluavat, ehkä ne tietää, minkälainen käy kaupaksi ja mitä ihmiset haluaa?
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:23:58
Histan kaava meni nurin, koska Histan liikenne ei olisi mahtunut mihinkään.
Ei vaan se meni nurin, koska kiskokiimassa tehokasta julkista liikennettä busseilla hoidettuna ei voitu hyväksyä ja Helsinki halusi varmistaa, että valtio kohdentaa seuraavat junarahat Helsingin uusille alueille, eikä Espooseen.
Quote from: msm on 19.04.2013, 22:27:16
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:23:58
Histan kaava meni nurin, koska Histan liikenne ei olisi mahtunut mihinkään.
Ei vaan se meni nurin, koska kiskokiimassa tehokasta julkista liikennettä busseilla hoidettuna ei voitu hyväksyä ja Helsinki halusi varmistaa, että valtio kohdentaa seuraavat junarahat Helsingin uusille alueille, eikä Espooseen.
Juu pisara on käynnissä jo. Kamalaa! investointi joukkoliikenteeseen!
Pisara se muuten on sitten hyvin tyhmä hanke. Sopii tarpeeseen suunnilleen yhtä hyvin kuin moottoritie maitolitran hakemiseen naapurikorttelin lähikaupasta.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:45:57
Pisara se muuten on sitten hyvin tyhmä hanke. Sopii tarpeeseen suunnilleen yhtä hyvin kuin moottoritie maitolitran hakemiseen naapurikorttelin lähikaupasta.
Perustele.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 22:25:41
Oiva esimerkki siitä, että byrokraatteihin ei voi luottaa. Tämänkin voisi ratkaista yksityisillä tarkastajilla, jotka ostajat valitsevat vapailta markkinoilta.
Kaavoituksella on muitakin funktioita kun maankäytön suunnittelu. Eräs tavoite on jo aikaisemmin mainitsemani yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja harmoninen kehitys. Kun kysymyksessä on kaupunkialue, on luonnollista ettei rakentamisesta voi päättää ilman demokraattista kontrollia. Toisaalta, myös maanomistajan sana painaa kaavoituksessa. Esimerkiksi Pasilan konepajan alueella, jota siis rakentaa YIT ostamalleen maalle, arkkitehtikilpailun voittajan valitsi nimenomaan rakentaja, eivät byrokraatit. Samoin kaavassa määritellystä asuntojen keskikoosta 75 m2 on nyttemmin tingitty rakentajan vaatimuksesta.
Jos taas rakennetaan tietylle ryhmälle tyystiin uutta asuinaluetta ilman mitään yhteiskunnallisia velvotteita (koulut, päiväkodit) kuten esim. Sipoonranta, mielestäni tämänkin pitää olla mahdollista. Tällöin yhteiskunnan kontrollia ei luonnollisesti juurikaan tarvita samassa mittakaavassa.
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Agendani lienee tullut jo tutuksi, joten ette ylläty kun sanon että ratikkaa vetämällä tämäkin olisi halvempaa ja palvelisi paremmin.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:45:57
Pisara se muuten on sitten hyvin tyhmä hanke. Sopii tarpeeseen suunnilleen yhtä hyvin kuin moottoritie maitolitran hakemiseen naapurikorttelin lähikaupasta.
Kuten todettua - makuasioita. Juuri siksi byrokraattia ei pitäisi päästää näistä asioista päättämään kun eivät niitä omilla rahoillaan ostele.
Tässä vielä loistava esimerkki valtion byrokraattien osaamisesta - kuulostaako tutulta kun byrokraatti ostaa italialaiset junat:
QuoteThe Fyra suffers from a bad reputation. After a month of operations more than 5% of all trains were cancelled and less than 45% of them were on schedule.[5] In the middle of January 2013 further problems arose: 3 trains were damaged because of ice (among other technical problems). Further commercial service was even forbidden by the Belgian rail safety regulator. This led to several complaints from user associations and tourist information services. Both Dutch and Belgian parliament are planning to start hearings about the problems.[6]
The continuous problems with Fyra have caused public outcry in both Belgium and the Netherlands, including accusations in the Belgian and Dutch media that only financial considerations were behind the decision to purchase V250 trains from AnsaldoBreda.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fyra#Reputation (http://en.wikipedia.org/wiki/Fyra#Reputation)
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:50:04
Kaavoituksella on muitakin funktioita kun maankäytön suunnittelu. Eräs tavoite on jo aikaisemmin mainitsemani yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja harmoninen kehitys. Kun kysymyksessä on kaupunkialue, on luonnollista ettei rakentamisesta voi päättää ilman demokraattista kontrollia.
Tuollaisista makuasioista ei osaa kukaan päättää toisten puolesta. Vähän kuin valtio valitsisi puolestasi mitä viinejä voit kaupasta ostaa (niin juu Suomessahan oli se Alkon monopoli). Päätöksiä voidaan tehdä ilman byrokraattejakin. Kun kyläyhteisö päättää pitää kevätsiivoustalkoot, niin ei tarvitse keneltäkään varastaa rahaa eikä valita yhtäkään käytännön diktaattoria. Jos ihmisille annetaan mahdollisuus itse vaikuttaa asioihin vapaaehtoisesti omasta lompakostaan, niin laatu on aina parempaa. Selkeän eron näkee siinä kun siirtyy vuokra-asujasta omistusasujaksi - yhtäkkiä kiinnostaakin pitää sitä asuntoa kunnossa.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Agendani lienee tullut jo tutuksi, joten ette ylläty kun sanon että ratikkaa vetämällä tämäkin olisi halvempaa ja palvelisi paremmin.
Mikä mahtaisi siis olla ratkaisumallisi? Vitun kallishan toi pisara on, mutta nykyisellään ei junaliikenteen kasvaessa kovin kauaa järkevästi voi jatkaa...
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:50:04
Kaavoituksella on muitakin funktioita kun maankäytön suunnittelu. Eräs tavoite on jo aikaisemmin mainitsemani yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja harmoninen kehitys.
Niin, kaavoituksella tehdään monenlaista kiusaa, esimerkiksi estetään segregaatiokehitystä pakkokaavoittamalla alueet niin, että kaikkialle tulee monikulttuuria. Ai kun kiva ja luonnollinen juttu.
Quote
Kun kysymyksessä on kaupunkialue, on luonnollista ettei rakentamisesta voi päättää ilman demokraattista kontrollia.
Höpsis. Ei demokratialle kuulu se, mitä omistaja maillaan tekee.
QuoteSamoin kaavassa määritellystä asuntojen keskikoosta 75 m2 on nyttemmin tingitty rakentajan vaatimuksesta.
Ja tämän demokratiapaskan takia tuossakin kesti vaikka miten kauan, rakentajat olisivat ilman byrokraatteja kyenneet reagoimaan Helsingin yksiötarpeeseen paljon nopeammin.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 22:53:48
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:50:04
Kaavoituksella on muitakin funktioita kun maankäytön suunnittelu. Eräs tavoite on jo aikaisemmin mainitsemani yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja harmoninen kehitys. Kun kysymyksessä on kaupunkialue, on luonnollista ettei rakentamisesta voi päättää ilman demokraattista kontrollia.
Tuollaisista makuasioista ei osaa kukaan päättää toisten puolesta. Vähän kuin valtio valitsisi puolestasi mitä viinejä voit kaupasta ostaa (niin juu Suomessahan oli se Alkon monopoli). Päätöksiä voidaan tehdä ilman byrokraattejakin. Kun kyläyhteisö päättää pitää kevätsiivoustalkoot, niin ei tarvitse keneltäkään varastaa rahaa eikä valita yhtäkään käytännön diktaattoria. Jos ihmisille annetaan mahdollisuus itse vaikuttaa asioihin vapaaehtoisesti omasta lompakostaan, niin laatu on aina parempaa. Selkeän eron näkee siinä kun siirtyy vuokra-asujasta omistusasujaksi - yhtäkkiä kiinnostaakin pitää sitä asuntoa kunnossa.
Puhut tyystin toisesta asiasta. Kaavoituksen tarkoitus on ohjata maankäyttöä. Jos maankäytön ohjaus olisi olematonta, koko Suomi olisi täynnä automarketteja ja Helsingin keskusta täynnä pelkkiä liikerakennuksia. Kaikki vanha jyrättäisiin aina armotta. Asutus siirtyisi yhä kauemmas keskustasta. Yhdyskuntarakenteen hajaantumisesta johtuvat ongelmat jäisivät yhteiskunnan maksettaviksi.
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 22:56:58
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Agendani lienee tullut jo tutuksi, joten ette ylläty kun sanon että ratikkaa vetämällä tämäkin olisi halvempaa ja palvelisi paremmin.
Mikä mahtaisi siis olla ratkaisumallisi? Vitun kallishan toi pisara on, mutta nykyisellään ei junaliikenteen kasvaessa kovin kauaa järkevästi voi jatkaa...
Ratkaisuni olisi tiheä hämähäkinverkkogridi nopeaa raitiovaunua.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:14:35
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 22:56:58
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Agendani lienee tullut jo tutuksi, joten ette ylläty kun sanon että ratikkaa vetämällä tämäkin olisi halvempaa ja palvelisi paremmin.
Mikä mahtaisi siis olla ratkaisumallisi? Vitun kallishan toi pisara on, mutta nykyisellään ei junaliikenteen kasvaessa kovin kauaa järkevästi voi jatkaa...
Ratkaisuni olisi tiheä hämähäkinverkkogridi nopeaa raitiovaunua.
No kysytääs vielä yksi juttu; mitä mieltä olet marjaradasta?
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:02:29
Niin, kaavoituksella tehdään monenlaista kiusaa, esimerkiksi estetään segregaatiokehitystä pakkokaavoittamalla alueet niin, että kaikkialle tulee monikulttuuria. Ai kun kiva ja luonnollinen juttu.
Sosiaalinen sekoittaminen ei kuulu asemakaavoituksen piiriin. Kiinteistön hallintamuodosta päätetään tontinluovutusehdoissa.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Nyt en ymmärrä ollenkaan. Siis millätavoin raskas ja jäykkä. Koko pisaran ideahan on vapauttaa Helsingin ratapiha, koko suomen raideliikenteen pullonkaula sen ruuhkasta.
Pisaran jälkeen lähijunat, lähinnä silloin matalalattiajunat rullaavat keskustanympäri erittäin tihein vuorovälein. Kyseessähän on loistava projekti. Se on de facto töölön-metro ja lentokenttämetro.
Tämän langan taso on tippunut huolella sitten viimmenäkemän. Väitellään siitä että pitäisikö kaupungissa olla kaavoitus. Voi jeesus.. :facepalm:
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:13:35
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 22:53:48
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 22:50:04
Kaavoituksella on muitakin funktioita kun maankäytön suunnittelu. Eräs tavoite on jo aikaisemmin mainitsemani yhdyskuntarakenteen tasapainoinen ja harmoninen kehitys. Kun kysymyksessä on kaupunkialue, on luonnollista ettei rakentamisesta voi päättää ilman demokraattista kontrollia.
Tuollaisista makuasioista ei osaa kukaan päättää toisten puolesta. Vähän kuin valtio valitsisi puolestasi mitä viinejä voit kaupasta ostaa (niin juu Suomessahan oli se Alkon monopoli). Päätöksiä voidaan tehdä ilman byrokraattejakin. Kun kyläyhteisö päättää pitää kevätsiivoustalkoot, niin ei tarvitse keneltäkään varastaa rahaa eikä valita yhtäkään käytännön diktaattoria. Jos ihmisille annetaan mahdollisuus itse vaikuttaa asioihin vapaaehtoisesti omasta lompakostaan, niin laatu on aina parempaa. Selkeän eron näkee siinä kun siirtyy vuokra-asujasta omistusasujaksi - yhtäkkiä kiinnostaakin pitää sitä asuntoa kunnossa.
Puhut tyystin toisesta asiasta. Kaavoituksen tarkoitus on ohjata maankäyttöä. Jos maankäytön ohjaus olisi olematonta, koko Suomi olisi täynnä automarketteja ja Helsingin keskusta täynnä pelkkiä liikerakennuksia. Kaikki vanha jyrättäisiin aina armotta. Asutus siirtyisi yhä kauemmas keskustasta. Yhdyskuntarakenteen hajaantumisesta johtuvat ongelmat jäisivät yhteiskunnan maksettaviksi.
Jos ihmiset haluaisivat vapaaehtoisesti näin elää, niin mikä vika siinä sitten olisi?
Vai onko niin, että koska monikulttuurisuus on tulevaisuutta, niin valtion tulee varastaa veronmaksajilta rahaa, jotta saadaan lennätettyä somaleja Suomeen?
Täysin sama asia kuin kaavoituksessakin. Jokin valtiovallan ideologia ohjaa päätöksentekoa sen sijaan, että vapaat markkinat päättäisivät. Jos vapaat markkinat päättäisivät, niin kaikki Suomessa asuvat somalit olisivat jonkinlaisissa töissä, jos siis ohikulkijoiden ryöstelyiltään ehtisivät.
Marjaan kautta kehään en ole suuresti perehtynyt, paitsi että on se nyt kerrassaan suurta ääliömäisyyttä että kun lopulta saadaan kiskot flygarille, sekin pitää tehdä vaikeasti ja vaikeaksi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:13:35
Puhut tyystin toisesta asiasta. Kaavoituksen tarkoitus on ohjata maankäyttöä. Jos maankäytön ohjaus olisi olematonta, koko Suomi olisi täynnä automarketteja ja Helsingin keskusta täynnä pelkkiä liikerakennuksia. Kaikki vanha jyrättäisiin aina armotta.
Olet väärässä.
Kapitalisti ei ole niin tyhmä, että rakentaisi Suomeen enemmän automarketteja kuin mitä on mahdollista kannattavasti pyörittää.
Siinä taas ei ole mitään pahaa, jos vanhoja asioita jyrätään. Jos ei kelpaa niin osta pois ja museoi itse.
QuoteAsutus siirtyisi yhä kauemmas keskustasta. Yhdyskuntarakenteen hajaantumisesta johtuvat ongelmat jäisivät yhteiskunnan maksettaviksi.
Ja nyt yhdyskuntarakenteen tolkuttomasta tiivistymisestä johtuvat ongelmat jäävät yhteiskunnan maksettavaksi.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:19:06
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Nyt en ymmärrä ollenkaan. Siis millätavoin raskas ja jäykkä. Koko pisaran ideahan on vapauttaa Helsingin ratapiha, koko suomen raideliikenteen pullonkaula sen ruuhkasta.
Pisaran jälkeen lähijunat, lähinnä silloin matalalattiajunat rullaavat keskustanympäri erittäin tihein vuorovälein. Kyseessähän on loistava projekti. Se on de facto töölön-metro ja lentokenttämetro.
Kun nimenomaan raskasta raidetta raskaine vaihtoineen ei tarvittaisi vaan kevyttä. Notkeaa ja soljuvaa ja pysäkit tiheässä.
Hyvä silti tietysti aina, jos saadaan liikennettä kiskoille.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:21:06
Marjaan kautta kehään en ole suuresti perehtynyt, paitsi että on se nyt kerrassaan suurta ääliömäisyyttä että kun lopulta saadaan kiskot flygarille, sekin pitää tehdä vaikeasti ja vaikeaksi.
Varmaan siksi koska vieläkään ei saatu itseasiassa kiskoja lentoasemalle. Saatiin uusi kaupunkirata vantaalle ja lisää kivaa kaavamaata. Lentokenttä tuli siinä sivussa vähä niinkun extrana.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:17:31
Sosiaalinen sekoittaminen ei kuulu asemakaavoituksen piiriin. Kiinteistön hallintamuodosta päätetään tontinluovutusehdoissa.
Merkityksetön detalji, samaa byrokraattikontrollia kuin kaavoituskin. Tontit pitäisi myydä eniten tarjoavalle, eikä sille joka suostuu majoittamaan mamuja.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:22:46
Kun nimenomaan raskasta raidetta raskaine vaihtoineen ei tarvittaisi vaan kevyttä. Notkeaa ja soljuvaa ja pysäkit tiheässä.
Tarvitaanhan, juuri raskas raide liikenne on tukkinut Helsingin rautatieaseman. Ei sielä ratikat ole tien tukkona helsinki-pasila välillä.
Tarkoitus on saada nimenomaisesti lähiliikenne pois sieltä. Eikai kukaan ikinä muuten noin älyttömään projektiin edes lähtisi.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:20:26
Tämän langan taso on tippunut huolella sitten viimmenäkemän. Väitellään siitä että pitäisikö kaupungissa olla kaavoitus. Voi jeesus.. :facepalm:
Niin, minustakin on kyllä ikävää, että osa elää vielä sosialismissa ja kannattaa tuollaista kaavoitusmonopolia.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:21:06
Marjaan kautta kehään en ole suuresti perehtynyt, paitsi että on se nyt kerrassaan suurta ääliömäisyyttä että kun lopulta saadaan kiskot flygarille, sekin pitää tehdä vaikeasti ja vaikeaksi.
Eiköhän se "flygari" ole vain sivujuonne tässä ja pointtina liene 50000 asukkaan työmatkaliikenteen saaminen raiteille.
On se tietysti parannus, kiistatta parannus. Mä vain olen nähnyt kevyiden raiteiden valon kun olen lueskellut mihin nykyaikainen ratikkaverkko pystyy.
Lisäksi olen itse sitä mieltä, että ratikka on kaikista joukkoliikennevehkeistä kivoin, mutta tämä on sivujuonne.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:22:46
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:19:06
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Nyt en ymmärrä ollenkaan. Siis millätavoin raskas ja jäykkä. Koko pisaran ideahan on vapauttaa Helsingin ratapiha, koko suomen raideliikenteen pullonkaula sen ruuhkasta.
Pisaran jälkeen lähijunat, lähinnä silloin matalalattiajunat rullaavat keskustanympäri erittäin tihein vuorovälein. Kyseessähän on loistava projekti. Se on de facto töölön-metro ja lentokenttämetro.
Kun nimenomaan raskasta raidetta raskaine vaihtoineen ei tarvittaisi vaan kevyttä. Notkeaa ja soljuvaa ja pysäkit tiheässä.
Hyvä silti tietysti aina, jos saadaan liikennettä kiskoille.
eli lisäämme lähijunaliikenteen rinnalle vielä ratikatkin?
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 23:20:51
Vai onko niin, että koska monikulttuurisuus on tulevaisuutta, niin valtion tulee varastaa veronmaksajilta rahaa, jotta saadaan lennätettyä somaleja Suomeen?
Täysin sama asia kuin kaavoituksessakin. Jokin valtiovallan ideologia ohjaa päätöksentekoa sen sijaan, että vapaat markkinat päättäisivät. Jos vapaat markkinat päättäisivät, niin kaikki Suomessa asuvat somalit olisivat jonkinlaisissa töissä, jos siis ohikulkijoiden ryöstelyiltään ehtisivät.
En ymmärrä miten somalit liittyvät kaavoitukseen? Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä, maahanmuuttopolitiikalla haalitaan maahan somaleita ja Helsingin kaupungin sosiaalisen sekoittamisen kaupunkipolitiikalla somalit asutetaan uusille kaavoitetuille alueille.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:27:27
On se tietysti parannus, kiistatta parannus. Mä vain olen nähnyt kevyiden raiteiden valon kun olen lueskellut mihin nykyaikainen ratikkaverkko pystyy.
Lisäksi olen itse sitä mieltä, että ratikka on kaikista joukkoliikennevehkeistä kivoin, mutta tämä on sivujuonne.
Tuota siis mikä on parannus?
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:45:57
Pisara se muuten on sitten hyvin tyhmä hanke. Sopii tarpeeseen suunnilleen yhtä hyvin kuin moottoritie maitolitran hakemiseen naapurikorttelin lähikaupasta.
Pisarassa on ollut lähinnä kaupungin ja valtion välistä vääntöä. Helsinki on perinteisesti halunnut tehdä toisen metrolinjan ja se taas kilpailisi Pisaran kanssa.
Pisara on nähtävä muunakin kuin "metron korvikkeena". Sen myötä voidaan nykyiseltä rautatieltä Pasilasta etelään ottaa neljä kiskoparia pois (kaksi kummaltakin puolelta) ja samoin purkaa Helsingin aseman päätylaitureista iso osa - eiköhän sillekin tilalle käyttöä keksisi. Hakaniemeen saisi toisaalta vaihtoaseman olemassaolevan metron kanssa
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:27:27
Mä vain olen nähnyt kevyiden raiteiden valon kun olen lueskellut mihin nykyaikainen ratikkaverkko pystyy.
Lueppa myös uusin raidejokerin esiselvitys. Siis se jossa kerrotaan että radan on ennustettu oleman oikaisuista huolimatta jopa hitaampi kuin nykyinen bussi. Ratikka on ratikka vaikka voissa paistaisi. Hyvä lyhyille matkoille ja tiheällä pysäkkivälillä. Surkea pitkällä matkalla.
Quote from: Oami on 19.04.2013, 23:28:34
Pisara on nähtävä muunakin kuin "metron korvikkeena". Sen myötä voidaan nykyiseltä rautatieltä Pasilasta etelään ottaa neljä kiskoparia pois (kaksi kummaltakin puolelta) ja samoin purkaa Helsingin aseman päätylaitureista iso osa - eiköhän sillekin tilalle käyttöä keksisi. Hakaniemeen saisi toisaalta vaihtoaseman olemassaolevan metron kanssa
Sitä se kiistatta onkin. Kun kaikki lähiliikenne kurvaa kaksiraiteisiseen tunneliin keskustassa niin sen vuoroväli tällä osuudella on jopa nykyistä metroa tiheämpi. Harmi vaan että se pidempi versio missä olisi ollut enemmänkin asemia keskustassa, hylättiin.
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:23:23
Merkityksetön detalji, samaa byrokraattikontrollia kuin kaavoituskin. Tontit pitäisi myydä eniten tarjoavalle, eikä sille joka suostuu majoittamaan mamuja.
Joudun korjaamaan asiavirheitä jokaisessa postauksessasi. Sinulla on mielipiteitä muttei tietoa. Sosiaalista sekoittamista sovelletaan Helsingin kaupungin omistamalle maalle rakennettaessa. Esimerkiksi Pasilan konepajan alueella sitä ei sovelleta.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:27:56
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 23:20:51
Vai onko niin, että koska monikulttuurisuus on tulevaisuutta, niin valtion tulee varastaa veronmaksajilta rahaa, jotta saadaan lennätettyä somaleja Suomeen?
Täysin sama asia kuin kaavoituksessakin. Jokin valtiovallan ideologia ohjaa päätöksentekoa sen sijaan, että vapaat markkinat päättäisivät. Jos vapaat markkinat päättäisivät, niin kaikki Suomessa asuvat somalit olisivat jonkinlaisissa töissä, jos siis ohikulkijoiden ryöstelyiltään ehtisivät.
En ymmärrä miten somalit liittyvät kaavoitukseen? Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä, maahanmuuttopolitiikalla haalitaan maahan somaleita ja Helsingin kaupungin sosiaalisen sekoittamisen kaupunkipolitiikalla somalit asutetaan uusille kaavoitetuille alueille.
Kumpikin perustuu ideologialle ja kaupungin/valtion monopoliin päättää näistä asioista. Jos siis kannatat kaupungin/valtion päätösvaltaisuutta yhdessä ideologisessa asiassa, niin on hieman älyllisesti epärehellistä vastustaa sitä toisessa asiassa. Julkisen vallan ja rahan käyttö kun riippuu täysin vallassa olevien byrokraattien preferensseistä ja korruptoituneisuudesta.
On helppo tehdä huonoja päätöksiä kun ei ole omista rahoista kyse. Joku palkkiovirka löytyy aina niille, jotka ovat hoitaneet hyvävelikerholle homman kotiin. Ja yhteiskunta maksaa.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 23:37:49
Kumpikin perustuu ideologialle ja kaupungin/valtion monopoliin päättää näistä asioista. Jos siis kannatat kaupungin/valtion päätösvaltaisuutta yhdessä ideologisessa asiassa, niin on hieman älyllisesti epärehellistä vastustaa sitä toisessa asiassa. Julkisen vallan ja rahan käyttö kun riippuu täysin vallassa olevien byrokraattien preferensseistä ja korruptoituneisuudesta.
Tuota tuota.. valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa, ja joka ainoassa jollain tasolla järjestyneessä maassa maailmassa. Itseasiassa koko järjestäytyneen yhteiskunnan peruslähtökohta on että valtio ottaa monopolin joissain asioissa.. ensivaiheessa väkivallan käytössä perustamalla väkivaltamonopolin eli tutummin poliisin ja armeijan.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:33:21
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:23:23
Merkityksetön detalji, samaa byrokraattikontrollia kuin kaavoituskin. Tontit pitäisi myydä eniten tarjoavalle, eikä sille joka suostuu majoittamaan mamuja.
Joudun korjaamaan asiavirheitä jokaisessa postauksessasi. Sinulla on mielipiteitä muttei tietoa. Sosiaalista sekoittamista sovelletaan Helsingin kaupungin omistamalle maalle rakennettaessa. Esimerkiksi Pasilan konepajan alueella sitä ei sovelleta.
Joo ja Soini ei muistanut vuosilukua!
Ihan sama mitä nippelitieto ja pykälät sanoo, ongelma on siinä että kaupunkia yritetään kehittää poliittisesti ja ylhäältä ohjaten, kun paras kehitys tapahtuisi kun ihmiset tekisivät mitä haluavat omilla maillaan/rahoillaan.
Esimerkiksi Jätkäsaari olisi pitänyt myydä täysin yksityisille ja tehdä siitä kovan rahan asuntoalue, poliittisessa ohjauksessa se pilattiin laittamalla sinne vuokra-asumista ja mamuja ja ruotsinkielinen kortteli. Ja ilmeisesti jonkun mielestä väärä määrä parkkipaikkoja.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:42:26
Tuota tuota.. valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa, ja joka ainoassa jollain tasolla järjestyneessä maassa maailmassa. Itseasiassa koko järjestäytyneen yhteiskunnan peruslähtökohta on että valtio ottaa monopolin joissain asioissa.. ensivaiheessa väkivallan käytössä perustamalla väkivaltamonopolin eli tutummin poliisin ja armeijan.
Näinhän se on ja asia onkin yksi ihmiskunnan suurimmista ongelmista.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:42:26
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 23:37:49
Kumpikin perustuu ideologialle ja kaupungin/valtion monopoliin päättää näistä asioista. Jos siis kannatat kaupungin/valtion päätösvaltaisuutta yhdessä ideologisessa asiassa, niin on hieman älyllisesti epärehellistä vastustaa sitä toisessa asiassa. Julkisen vallan ja rahan käyttö kun riippuu täysin vallassa olevien byrokraattien preferensseistä ja korruptoituneisuudesta.
Tuota tuota.. valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa, ja joka ainoassa jollain tasolla järjestyneessä maassa maailmassa. Itseasiassa koko järjestäytyneen yhteiskunnan peruslähtökohta on että valtio ottaa monopolin joissain asioissa.. ensivaiheessa väkivallan käytössä perustamalla väkivaltamonopolin eli tutummin poliisin ja armeijan.
Joka on samalla se pääsyy ongelmille. Hyökkäyssodat soditaan veronmaksajien rahoilla ja metrossa on vääränväriset penkit. Kaavoitus hoidetaan huonosti, tiet ovat huonossa kunnossa, Kreikkaan ja Kyprokselle lahjoitetaan miljardeja.
Hyväksymällä kaavoitusmonopolin ymmärrät millä logiikalla haetaan lentokoneella sotalapsosia Afrikasta Suomeen.
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:50:12
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:42:26
Tuota tuota.. valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa, ja joka ainoassa jollain tasolla järjestyneessä maassa maailmassa. Itseasiassa koko järjestäytyneen yhteiskunnan peruslähtökohta on että valtio ottaa monopolin joissain asioissa.. ensivaiheessa väkivallan käytössä perustamalla väkivaltamonopolin eli tutummin poliisin ja armeijan.
Näinhän se on ja asia onkin yksi ihmiskunnan suurimmista ongelmista.
Poliisi läsnäolo vapaiden kansalaisten keskuudessa on kyll yksi demokratian irvikuvista
Jätkis pilattiin?
Pikkunapinoita ja korjattavissa olevia, kaikenkaikkiaan Jätkäsaaren kaavahan näyttää aika mainiolta. Se ruotsinkielisten kortteli edustaa juuri sellaista kehitystä mitä seuraa kun kun raha (yhdistettynä organisoitumiskykyyn) puhuu. Vastaavia pienrakennuttamisprojekteja saisi olla paljon enemmän, käsittääkseni se oli aika vänkäyksen takana että saivat tuon läpi.
Selkeää perjantai-illan henkeä havaittavissa täällä.
Quote from: Mittakaavaedut on 19.04.2013, 23:37:49
Kumpikin perustuu ideologialle ja kaupungin/valtion monopoliin päättää näistä asioista. Jos siis kannatat kaupungin/valtion päätösvaltaisuutta yhdessä ideologisessa asiassa, niin on hieman älyllisesti epärehellistä vastustaa sitä toisessa asiassa. Julkisen vallan ja rahan käyttö kun riippuu täysin vallassa olevien byrokraattien preferensseistä ja korruptoituneisuudesta.
Kuten jo kymmenennen kerran (ja viimeisen) totean, kaavoitus on maankäytön suunnittelua. Helsingin uudet merenrannat Arabianrannasta Jätkänsaareen ovat käsittääkseni lähes kaikki Helsingin kaupungin omistuksessa. Se siis tekee niillä, mitä haluaa. Asuntorakentaminen on luonnollisesti järkevintä maankäyttöä kyseisille alueille.
Sosiaalinen sekoittaminen taas on poliittinen valinta. Olen kirjoitellut siitä jo kymmeniä postauksia, enkä viitsi toistaa itseäni. Sosiaalinen sekoittaminen on pääsääntöisesti vahingollista politiikkaa eikä tuota laadukasta kaupunkirakennetta. Helsingissä yksikään vanha puolue ei kyseenalaista nykyistä asuntopolitiikkaa, jossa ainoastaan maksimissaan 40 % on vapaarahoitteista tuotantoa.
Logiikkasi mukaan jos siis kannatan demokratiaa ja kunnan kaavoitusmonopolia, kannatan myös sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa ja somaleiden asuttamista uusille asuinalueille. Aika outoa "järkeilyä" mielestäni.
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 23:53:44
Poliisi läsnäolo vapaiden kansalaisten keskuudessa on kyll yksi demokratian irvikuvista
Niin, siitä on erilaisia näkemyksiä, mitä kaikkea yhteiskunnan pitäisi tehdä: ei mitään, poliisi-palokunta-armeija-koulu-lääkäri tai enemmän. Selvää kuitenkin on, että nykyisestä yhteiskunnan roolia (ja verotusta! menoja!) tulee pienentää radikaalisti.
On ihan sairasta, että yhteiskunta varastaa rahat, hommaa mestoille sopeutumattomia humamuja ja vielä sanelee, millaisen tönön saa tontilleen rakentaa.
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 23:14:35
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 22:56:58
Quote from: junakohtaus on 19.04.2013, 22:51:09
Se on liian raskas ja jäykkä. Olisi paikallaan Moskovassa. Stadissa pitäisi tehdä notkeampaa.
Agendani lienee tullut jo tutuksi, joten ette ylläty kun sanon että ratikkaa vetämällä tämäkin olisi halvempaa ja palvelisi paremmin.
Mikä mahtaisi siis olla ratkaisumallisi? Vitun kallishan toi pisara on, mutta nykyisellään ei junaliikenteen kasvaessa kovin kauaa järkevästi voi jatkaa...
Ratkaisuni olisi tiheä hämähäkinverkkogridi nopeaa raitiovaunua.
vähän tram trainia sekaan
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:56:49Helsingin uudet merenrannat Arabianrannasta Jätkänsaareen ovat käsittääkseni lähes kaikki Helsingin kaupungin omistuksessa. Se siis tekee niillä, mitä haluaa. Asuntorakentaminen on luonnollisesti järkevintä maankäyttöä kyseisille alueille.
Järkevintä olisi myydä ne kaikki tontit korkeimman tarjouksen tehneelle yksityiselle, joka sitten tekee niillä mitä haluaa.
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:58:34
Quote from: Sour-One on 19.04.2013, 23:53:44
Poliisi läsnäolo vapaiden kansalaisten keskuudessa on kyll yksi demokratian irvikuvista
Niin, siitä on erilaisia näkemyksiä, mitä kaikkea yhteiskunnan pitäisi tehdä: ei mitään, poliisi-palokunta-armeija-koulu-lääkäri tai enemmän. Selvää kuitenkin on, että nykyisestä yhteiskunnan roolia (ja verotusta! menoja!) tulee pienentää radikaalisti.
On ihan sairasta, että yhteiskunta varastaa rahat, hommaa mestoille sopeutumattomia humamuja ja vielä sanelee, millaisen tönön saa tontilleen rakentaa.
okei. ja sä oot sitä mieltä, että poliisi tulee lakkauttaa.
Quote from: msm on 19.04.2013, 23:48:14
Esimerkiksi Jätkäsaari olisi pitänyt myydä täysin yksityisille ja tehdä siitä kovan rahan asuntoalue, poliittisessa ohjauksessa se pilattiin laittamalla sinne vuokra-asumista ja mamuja ja ruotsinkielinen kortteli. Ja ilmeisesti jonkun mielestä väärä määrä parkkipaikkoja.
Purnaa Pajuselle, kokoomukselle ja vihreille. Nehän kaikesta Helsingissä päättävät.
Kaikki parhaat merenrannat pitäisi rakentaa pääsääntöisesti vapaa-rahotteisesti. Kaavoittaa ne pitää kuitenkin riippumatta asuntojen hallintamuodosta.
Laadukkaasti rakennettu merenranta vapauttaisi runsaasti asuntoja muualta pääkaupunkiseudulta. Näin ihmiset pääsisivät luonnollisella tavalla pikku hiljaa etenemään asumisurallaan. Sosiaalisin perustein näille alueille asutetut kehitysmaalaiset tukkivat normaalin asuntokierron ja tuovat mukanaan pelkkiä ongelmia. Myös rakentaminen kärsii jo alunperin, koska sosiaalinen asuntotuotanto on hintasäädeltyä. Sosiaalinen sekoittaminen siis rappeuttaa asuinalueen jo valmiiksi.
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:05:51
okei. ja sä oot sitä mieltä, että poliisi tulee lakkauttaa.
Älä sinä kommunisti yritä laittaa mielipiteitä minun päähäni.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 00:09:17
Kaikki parhaat merenrannat pitäisi rakentaa pääsääntöisesti vapaa-rahotteisesti. Kaavoittaa ne pitää kuitenkin riippumatta asuntojen hallintamuodosta.
Nääh, kyllä rakennuttaja, jolla on rahaa rakennuttaa Helsinkiin merenrannalle jotain, osaa itse suunnitella, minkälaisen tönön rakentaa, siihen ei tarvita kaavoitusta.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:56:49
Kuten jo kymmenennen kerran (ja viimeisen) totean, kaavoitus on maankäytön suunnittelua. Helsingin uudet merenrannat Arabianrannasta Jätkänsaareen ovat käsittääkseni lähes kaikki Helsingin kaupungin omistuksessa. Se siis tekee niillä, mitä haluaa. Asuntorakentaminen on luonnollisesti järkevintä maankäyttöä kyseisille alueille.
Tämä tulisi siis jättää kokonaan yksityisille, kuten olen useamman kerran todennut.
Helsingin kaupunki on byrokratia, josta tulee päästä eroon. Parhaiten se tapahtuu kun Helsingin kaupunki myy kaiken omistuksensa. Toinen mahdollisuus on, että tehdään Helsingin kaupungista osakeyhtiö, jonka johdon voi osakkeenomistajat vaihtaa koska tahansa ja jonka palkasta päättää yhtiökokous siten miten yhtiökokous itse päättää. Näin tavalliset ihmiset voivat sitten ostaa osan Helsingistä ja tehdä päätöksiä siten miten yhtiökokous päättää.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.04.2013, 23:56:49
Sosiaalinen sekoittaminen taas on poliittinen valinta. Olen kirjoitellut siitä jo kymmeniä postauksia, enkä viitsi toistaa itseäni. Sosiaalinen sekoittaminen on pääsääntöisesti vahingollista politiikkaa eikä tuota laadukasta kaupunkirakennetta. Helsingissä yksikään vanha puolue ei kyseenalaista nykyistä asuntopolitiikkaa, jossa ainoastaan maksimissaan 40 % on vapaarahoitteista tuotantoa.
Logiikkasi mukaan jos siis kannatan demokratiaa ja kunnan kaavoitusmonopolia, kannatan myös sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa ja somaleiden asuttamista uusille asuinalueille. Aika outoa "järkeilyä" mielestäni.
Kannatat sellaista päätöksentekomenetelmää, joka on omiaan tuottamaan vastustamaasi vahingollista politiikkaa.
Koska poliittiset päätökset ovat aina makuasioita, niin byrokraattien tekemät päätökset ovat keskimäärin suuren vähemmistön mielipiteen vastaisia. Joskus jopa suuren enemmistön!
Siten et voi syyttää kuin itseäsi, jos hyväksyt valtiovallan oikeuden sekaantua mihinkään asioihin veronmaksajilta varastetuilla rahoilla.
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:13:48
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 00:09:17
Kaikki parhaat merenrannat pitäisi rakentaa pääsääntöisesti vapaa-rahotteisesti. Kaavoittaa ne pitää kuitenkin riippumatta asuntojen hallintamuodosta.
Nääh, kyllä rakennuttaja, jolla on rahaa rakennuttaa Helsinkiin merenrannalle jotain, osaa itse suunnitella, minkälaisen tönön rakentaa, siihen ei tarvita kaavoitusta.
ja just se oli mielestäsi yks pahimpia ihmiskunnan ongelmia ;) skitsofreniaa?
edit: ja tämä viesti on siis vastaus aiempaan kommari-vastaukseesi
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 00:14:21
Helsingin kaupunki on byrokratia, josta tulee päästä eroon. Parhaiten se tapahtuu kun Helsingin kaupunki myy kaiken omistuksensa. Toinen mahdollisuus on, että tehdään Helsingin kaupungista osakeyhtiö, jonka johdon voi osakkeenomistajat vaihtaa koska tahansa ja jonka palkasta päättää yhtiökokous siten miten yhtiökokous itse päättää. Näin tavalliset ihmiset voivat sitten ostaa osan Helsingistä ja tehdä päätöksiä siten miten yhtiökokous päättää.
No, mutta nythän pääsimme jostain yksimielisyyteen ja voidaan lopetella tältä erää. :) Lienee helppo homma, ryhdytkö puuhamieheksi?
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:16:17
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:13:48
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 00:09:17
Kaikki parhaat merenrannat pitäisi rakentaa pääsääntöisesti vapaa-rahotteisesti. Kaavoittaa ne pitää kuitenkin riippumatta asuntojen hallintamuodosta.
Nääh, kyllä rakennuttaja, jolla on rahaa rakennuttaa Helsinkiin merenrannalle jotain, osaa itse suunnitella, minkälaisen tönön rakentaa, siihen ei tarvita kaavoitusta.
ja just se oli mielestäsi yks pahimpia ihmiskunnan ongelmia ;) skitsofreniaa?
Kuinka? Yhteiskunnan sekaantuminen yksityisten ihmisten ja yritysten asioihin on se ongelma. Tässä sanoin, että rakentajan pitäisi voida tontilleen mitä haluaa, ilman kaavoitusta. Missä skitsofreeninen ristiriita?
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:10:52
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:05:51
okei. ja sä oot sitä mieltä, että poliisi tulee lakkauttaa.
Älä sinä kommunisti yritä laittaa mielipiteitä minun päähäni.
Eli tämä on sitä "skitsofreniaa"
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:35:16
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:10:52
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:05:51
okei. ja sä oot sitä mieltä, että poliisi tulee lakkauttaa.
Älä sinä kommunisti yritä laittaa mielipiteitä minun päähäni.
Eli tämä on sitä "skitsofreniaa"
Ymmärsit väärin, joko olet juonut liikaa internettiinkirjoitusjuomaa tai sitten kirjoitin epäselvästi.
Suurimpia ongelmia on siis Nostalgian mainitsema: "valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa". Minusta valtion/yhteiskunnan tulisi olla minimaalinen.
En kuitenkaan maininnut poliisista mitään, koska en ole perehtynyt asiaan niin paljon, että osaisin sanoa kannatanko täyttä anarkiaa vai jonkinlaista yövartijavaltiota johon poliisi voisi kuuluakin. Optimiin ei joka tapauksessa kuulu se, että joku byrokraatti määräis, saanko purkaa tontillani olevan vanhan talon tai minkälaisen uuden talon saan tehdä.
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:41:03
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:35:16
Quote from: msm on 20.04.2013, 00:10:52
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 00:05:51
okei. ja sä oot sitä mieltä, että poliisi tulee lakkauttaa.
Älä sinä kommunisti yritä laittaa mielipiteitä minun päähäni.
Eli tämä on sitä "skitsofreniaa"
Ymmärsit väärin, joko olet juonut liikaa internettiinkirjoitusjuomaa tai sitten kirjoitin epäselvästi.
Suurimpia ongelmia on siis Nostalgian mainitsema: "valtiolla on monopoli päättää aika monesta asiasta tässä maassa". Minusta valtion/yhteiskunnan tulisi olla minimaalinen.
En kuitenkaan maininnut poliisista mitään, koska en ole perehtynyt asiaan niin paljon, että osaisin sanoa kannatanko täyttä anarkiaa vai jonkinlaista yövartijavaltiota johon poliisi voisi kuuluakin. Optimiin ei joka tapauksessa kuulu se, että joku byrokraatti määräis, saanko purkaa tontillani olevan vanhan talon tai minkälaisen uuden talon saan tehdä.
seli seli, paskat housussa ja skitsofrenia päässä ;)
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:02:01
Mutta Helsinkiin kannattaa satsata, koska vaikka se on suurin (3,7 isompi kaupunkialue verratuna Tampereeseen), niin silti se on tajuttoman pieni vielä. Kolmaneksi suurin pohjoismaissa ja väestöntiheys lähes puolet pienempi kun Tukholmassa.
Katsoin tukholman karttaa ja street view:tä ja näyttää siltä, että siellä omakotitaloilla on pienemmät tontit, kuin helsingissä. Isot tontit ei ole ongelma, jos omakotitalot sijaitsevat kaukana keskustasta, helsingissä ne sijaitsevat liian lähellä keskustaa.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 14:40:49Mieti ensin että millä tavalla yleensä maailmassa vauraus syntyy ja miten tälläisiä asioita olisi enemmän käytössä tiheästi asutulla alueella.
Vauraus syntyy korkeasta väestön laadusta. Myös minipalkkalainsäädäntö, irtisanomissuoja, verotus, yrityksen perustamisen helppous ja muut asiat vaikuttavat, mutta ei niin merkittävästi, kuin väestön laatu. Kaupungin väestöntiheydellä on vähän merkitystä.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 14:53:30Tiedä tässä kilpailueduista sitten, mutta Suomen oloissa lähinnä Helsinki tarjoaa riittävän työvoimapoolin ja suorat lennot maailmalle. Nämä ovat perusedellytyksiä, joiden pitää olla kunnossa.
Mikä on tampereen, jyväskylän, lappeenrannan keksipalkat? Minä luulen, että ero helsinkiin on pieni, vaikka siellä ei ole suoria lentoja maailmalle.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:16:43Kaikki poliittinen päätöksenteko pitäisi lähteä siitä mitä ihmiset oikeasti haluaa. Väitän, että Helsingin politbyroon päätöksenteko on äärimmäisen kaukana tästä.
Sitä kutsutaan demokratiaksi. Jotain sääntelyä pitäisi olla, muttei niin paljon, kuten nyt. Esim. jätkäsaareen ei ole järkevä kaavoittaa omakotitaloja. Jätkäsaarella pitää olla vain 1 sääntely, minimi asuinpinta-ala per tontti, esim. 0.66. Kaikkesta muusta asiakkaat itse saisivat päättää. Samoin omakotitaloalueilla. Esim. säteellä 16-18 kilometriä keskusta minimirakennusoikeus 0.25, 19-22 0.15. Talojen korkeudesta, ikkunoiden koosta, autotallin koosta, kellarin syvyydestä, puiden määrästä päättäisivät asukkaat itse, vain pakolliset palo-, homesääntelyt pitää olla. Nykyään asukkaat voivat päättää vain pienestä määrästä talojen ominaisuuksista, eli nykyään on suunnitelmatalous, eikä markkinatalous.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:21:02Jostain syystä kuitenkin Helsinginseudun ja koko maan kalleimmat neliöt löytyvät kantakaupungista.
On olemassa ihmisiä, joiden mielestä asuminen keskustassa on muodikasta. Tässä muodissa ei ole mitään järkeä, koska keskustassa on hyvin epäviihtyisää. Mutta heitä viihtyyvyys ei kiinnosta, heitä kiinnostaa vain tämä typerä muoti.
Quote from: jka on 14.04.2013, 15:36:30
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 15:21:02
Jostain syystä kuitenkin Helsinginseudun ja koko maan kalleimmat neliöt löytyvät kantakaupungista. Kumma että on niin kallista vaikkei kuulemma kellekkään kelpaa.
No kun ne työpaikat on nyt siellä niin tavallisen ihmisen vaihtoehdot ovat aika vähissä. Miksi politiikka ja kaavoitus tehdään niin, että ei jää vaihtoehtoja?
Kaikki työpaikat vain keskustassa? Jos jopa olisivat, niin onko suuri ero työmatkassa, jos asuu 8 kilometrin päässä rautatieasemalta? 8 kilometrin päässä on viihtyisiä kaupunginosia, joissa asunnot ovat paljon halvempia.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 17:15:43
Olet siirtynyt jankkamaan. Työ, ihmisten tekemä työ luo vaurautta, ja mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on vaurautta, yksinkertaisesti. Ja tiheys vaikuttaa asiaan siten että silloin yhden pisteen ympärillä on enemmän ihmisiä. Siksi Helsingissä on tuhansia kauppoja ja ravintoloita. Koska ne palvelevat reilun puolentunnin matkan sisällä noin miljoonaa asukasta.
Mitä alempi tiheys, sitä pideämmäksi välimatkat käyvät, sitä epätodennaköisemmin yksi piste palvelee tiettyä väestöpohjaa.
On korrelaatio, mutta hyvin pieni. Miksi jyväskylässä palkat ovat useita kymmeniä kertoja suurempia, kuin kehitysmaiden suurkaupungeissa? Tärkein vaurauden lähde on korkea väestön laatu.
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:08:14Keskimääräisiä hintoja nostaa myös asuntojen pieni koko - keittiö ja wc ovat kalleimpia rakentaa, joten niiden suhteellinen osuus yksiön hinnassa on paljon isompi kuin kolmiossa.
Tärkein syy kalliiseen neliöön yksiöissä on keskikokosääntely, jonka mukaan yksiöitä saa rakentaa hyvin vähän. Lavuaarien, vessapönttöjen, hanojen hinnat ovat edullisia. Tästä on niin paljon kirjoitettu, outoa, että sinä et tiedä tätä vielä.
Quote from: msm on 14.04.2013, 18:08:14Vastavalmistunut 25v poikamies tyypillisesti haluaa asua keskustassa, jossa voi puolisoa sitten etsiä diskoista tai edes juoda kavereiden kanssa kaljaa.
Itäkeskusta, siilitieltä voi tulla keskustaan metrolla 10 minuutissa. Jostain töölöstä matka raitiovaunulla voi viedä saman verran. Keskustassa asunnot ovat kalliita typerän muodin takia.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 15:21:59Helsingin kaavoitus tehdään törkeän väljästi.
Uusia kerrostaloja kaavoitetaan nykyään aika tiiviisti. Mutta keskimääräinen tiheys on liian pieni, koska kaavoitettu liian paljon omakotitaloja, samalla on kaavoitamatta esim. kokonainen santahamina.
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 18:17:05Aloitettaisiin siitä, että kun kaavoitetaan kaupunkia, tehdään se kaupungin tehokkuuksilla.
Voitko antaa määritelmän kaupungin tehokuudelle? Nämä pelkät sanat ilman lukuja eivät merkitse mitään.
QuoteTäydennysrakentaminen on sitten oman saagansa paikka. Itse voisin meidän kulmilta pistää Inarintien pommituspuistoista kaksi kolmesta talolle
Tästäkin pitää päättää asukkaat. Jos esim. 1/3 väestöstä haluaaa asua väljästi ja haluaa viheralueita, niin heillä pitää olla oikeus siihen. He saisivat oman kaupunginosan, johon ei saisi tehdä mitään täydennysrakentamista. Se kaupunginosa olisi heidän omaisuus, samoin, kuin jollakin on suuri huone. Itse haluan asua juuri sellaisessa kaupunginosassa. Sille henkilölle, joka asuu isossa huoneessa ei sanota "sinulla on iso huone, siihen pitää majoittaa pakolainen".
Quote from: elukka on 14.04.2013, 18:17:55Minusta Stadi on tehnyt suuren virheen mm. metrolla. Konseptit pikaraitiovaunuille tai stadt bahnille olivat jo olemassa ennen kuin itä-helsinkiläiset saivat ihqun metronsa.
En tiedä mikä on itähelsingin metron hinta, saattaa olla, että se on epäjärkevä. Mutta minä tiedän, että länsimetro ja kehärata ovat hinta/laatusuhteeltaan hyvin huonoja ja niiden hinnassa on paljon ilmaa. Se veronmaksajien kusetus meni läpi, kaska kansa on tyhmä.
QuoteSama näkyy muuallakin. Pitkään vallinnut totuus on, että kurjuus keskittyy raskaan radan varteen. (H:ki - Espoo - Vantaa)
Siis sinusta metroradat loivat kurjuutta? Metroradat eivät generoi kurjuutta mitenkään. Kurjuus tuli huonon maahanmuuttopolitiikan takia, tuotu paljon kehitysmaalaisia.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:21:57Kööppenhaminahan on äänestettyä yhdeksi maailman miellyttävimmistä kaupungeista asua. Sen väestöntiheys on yli kaksinkertainen Helsinkin nähden.
Se ei tarkoita, että se on väestön tiheyden takia. Itse katsoin street view:tä kööpinhaminassa ja näin, että viihtyyvyys johtuu järkevästä asuntopolitiikasta. Kerrostalot on rakennetu väljästi, ne näyttävät kodikkailta, ikkunat on suuret, puut on kaadettu ja sen takia on valoisaa. Jos helsingissä olisi tehty samoin, niin täälläkin olisi miellyttävää.
Quote from: -PPT- on 14.04.2013, 18:22:16En yhtään ihmettele espoolaisten metron vastustusta. Juuri mitkään yhteydet eivät parane nykyiseen tilanteeseen verrattuna mutta rahaa palaa tuhottomasti.
Se veronmaksajien kusetus meni läpi, koska kansa on tyhmä.
Quote from: jka on 14.04.2013, 18:24:37Kyse ei ollut vastaavasta asunnosta jossain muualla vaan asunnon koon vaikutuksesta neliöhintaan. Mitä pienempi asunto sitä kovempi neliöhinta pelkästään siitä syystä, että wc ja keittiö ovat todellakin huomattavasti kalliimpia rakentaa kuin 1 tai 2 makuuhuonetta siihen viereen.
Tärkein syy kalliiseen neliöön yksiöissä on keskikokosääntely, jonka mukaan yksiöitä saa rakentaa hyvin vähän. Lavuaarien, vessapönttöjen, hanojen hinnat ovat edullisia. Tästä on niin paljon kirjoitettu, outoa, että sinä et tiedä tätä vielä.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 18:27:55
Quote from: -PPT- on 14.04.2013, 18:22:16
En yhtään ihmettele espoolaisten metron vastustusta. Juuri mitkään yhteydet eivät parane nykyiseen tilanteeseen verrattuna mutta rahaa palaa tuhottomasti. Metro tietenkin mahdollistaa tiheämmän asumisen ja mehän tiedämme mitä se tarkoittaa.
No mitä?
edit: Espoolaiset eivät muuten enää vastusta metroa, vaan länsimetron jatko on jo täyttä häkää suunnittelussa.
Jatkoa haluaa kaupungin hallitus, eikä kansa, kansa ei tiedä eikä ymmärrä mitään. Kaikki päätetään suljettujen ovien takana ilman julkista keskustelua ja sitten rahat pidätetään palkoista. Sinun väite on sama kuin "suomalaiset haluavat tukea kreikan pankkeja".
Quote from: junakohtaus on 14.04.2013, 18:29:07
Kantakaupungin hinnat määrää ihan puhtaasti kysyntä, joka taas määräytyy lainan saatavuuden ja hinnan mukaan. Mistään kustannuksista hinnat ovat irronneet ajat sitten.
Hinnat muissa kaupunginosissa vaikuttavat jonkin verran myös keskustan hintoihin. Jos puretaan kaavoitusmonopoli ja rakennetaan suuri määrä laadukkaita yksiöitä jätkäsaareen ja samalla rakennetaan sinne nopea metrorata, niin keskustassa yksiöt halpenevat merkittävästi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 19:32:28Uusilla alueilla kaava pakottaa autot halleihin pois katujen varsilta. On selvää, että ratkaisu on kallis.
Pakottaminen = suunnitelmatalous.
Quote from: Nostalgia on 14.04.2013, 19:46:48Jos kerran kaikki esittämäni asiat onnistuu ilman kuntaliitostakin, niin sitten kysymyksen voi kääntää toisinpäin. _Miksi_ meillä sitten pitää olla neljä eri kuntaa yhdessä kaupungissa?
Neljän kunnan takia tosiasia, että kehitysmaalaiset ovat taakka näkyy paljon selkeämpi, kuin yhdessä suuressa kunnassa. Sen lisäksi esim. helsingin kunnan hallitus ei voi väkisin majoittaa kehitysmaalaisia espooseen. Kun tulee 1 iso kunta, niin tämä mahdollistuu.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 20:17:24Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys kun niitä ei ilmeisesti ole missään eritelty. 50000 per autopaikka tarkoittaisi 12m2:n autohallipaikan hinnaksi 4166 €/m2! Aika suolaista.
Hinnassa on paljon ilmaa, ei voi parkkihalli maksaa niin paljon. Se on yksinkertainen, käytännössä se on paloja betonia.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 14.04.2013, 21:24:53Kannattaa aina pitää mielessään, mistä pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelussa on todella kysymys.
Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu kulminoituu Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan pääkaupunkiseudun segregaatiokehitykseen. Helsingin motiivina on kaavamonopoli ja sosiaalisen asuntotuotannon levittäminen (= maahanmuuttajien asuttaminen) kehyskuntiin.
Se on totta.
Quote from: WenzelHagelstam on 14.04.2013, 21:31:11Kyllähän pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella maanalaiset autohallit tuottavat sen verran rakentajille kustannuksia, että kaikkien asuntojen hinnoissa sekin näkyy, eikä pelkästään autopaikan ostajien kohdalla. On harhaa luulla että autopaikan ostajat muka jotenkin tuossa rahoittaisivat muiden asukkaiden pihaelämää.
Maanalaiset parkit tuottavat hyötyä kaikille talon asukkaille, on paljon miellyttävämpää nähdä ikkunasta nurmikon, kuin asfaltin ja autoja.
Quote from: sr on 15.04.2013, 14:13:50
Laskitko lainkaan, paljonko tuon sisään mahtuu kerrostalotilaa? Oma veikkaus lonkalta on, että tuolle alalle tiiviisti (sillä sinun 1:2 suhteellasi) kerrostaloja rakentaen tuohon fantasiakaupunkiisi mahtuisi koko Suomen väestö.
Näytä laskelmat. Ota huomioon, että pitää jättää tilaa työpaikoille, kouluille, kaupoille, viheralueille, moottoriteille, metroradoille. Näytä minulle tarkka laskelma, jossa näkyy, että tuonne mahtuu koko suomen väestö. Myös kerro edellyttääkö sinun malli nykyisten omakotitalojen purkua.
Quote
En myöskään täysin ymmärrä, miksi puhut vain kerrostaloista ja omakotitaloista, kun siitä välistä löytyy rivi- ja paritaloja, joissa saavutetaan joitain omakotitalon etuja (etenkin se, että on oma takapiha), mutta toisaalta saadaan omakotitaloja tiiviimpi rakennuskanta.
Pitää olla niin, että asukkaat päättäisivät kaikesta tästä itse. Sääntelyt olisi vain minimiasuinneliöt per tontti tietyllä säteellä keskusta. Esim 0-7 km 0.66, 7-10 05, 10-13 04, 13-16 0.33, 16-18 0.25, 18-21 0.16.
QuoteEsim. Suur-Lontoo sisältää huomattavasti vähemmän "neukkukuutioita" kuin Helsinki
En tiedä mitä tarkoitat neukkukuutiolla, mutta minulle neukkukuutio tarkoittaa kerrostalokaupunginosaa, joka on tiivis, epäviihtyisä, ilman viheralueita, talot ovat rumia ja huonoja. Helsingissä tähän määritelmään sopii parhaiten kantakaupunki. Koko kantakaupunki on täynnä neukkukuutioita. Sana neukku minusta viittaa neuvostoliittoon, siellä kerrostaloissa viihtyyvyys oli huono. Monet 60 luvulla rakennetetut kerrostalot esim. kontulassa eivät sovi tähän määritelmään, isot ikkunat, tiiveys ei ole kovinkaan suuri, on viheralueita.
QuoteEn väitä, että Lontoon lähes pelkästään pientaloihin nojaava malli on se paras, mutta minusta pien- ja kerrostaloja voi rakentaa sopivasti sekaisin
Liian lähellä keskustaa ei ole järkevää rakentaa liian väljästi. Mutta minusta saa olla pien- ja kerrostaloja sekaisin samalla alueella, jos ne täyttävät minimitehokkuuden. Otetaan esimerkiksi alue 10-13 km keskusta jolla minimitehokkuus minun mallin mukaan pitää olla 0.4. Tehokkuudella 0.4 voi rakentaa sekä kerros- että rivitaloja. Olisi esim. 0.5 km kertaa 0.5 km kokoinen rivitaloalue metsällä niille ihmisille jotka haluavat asua metsässä rivitalossa. Vieressä 0.5 x 0.5 km rivitaloja ilman metsää, tietty alue kerrostaloja jne. Näiden alueiden suhteet toisiinsa määrättäisivät asukkaat. Se on todellista demokratiaa.
Quote from: Auringonvalo on 17.04.2013, 23:36:37Itselleni esteetikkona säännöllisesti käyttämieni tilojen ja alueiden visuaalinen kauneus merkitsee paljon.
Myös minulle, en halua asua keskustassa, missä talot ovat rumia. Myös monet uudet talot ovat rumia, esim. nämä: http://goo.gl/maps/1kB2U Niissä on liian paljon elementtejä. Sen lisäksi niissä on liian syvät parvekkeet, joiden takia sisällä on pimeää ja usein liian pienet ikkunat. Parhaat talot ovat tämänkaltaisia: http://goo.gl/maps/8fDVu Yksinkertaisia, parvekkeet ovat sisällä (juuri tässä talossa parvekkeita liian paljon ja ne ovat liian syviä, parempaa taloa en löytänyt 5 minuutissa), näyttävät kodikkailta, suuret ikkunat. Saksassa monissa paikassa talot ovat rumia. Hollannissa ja belgiassa erityisen rumia. Tässä on esimerkki: http://goo.gl/maps/jPLKS Äärimmäisen epäviihtyisä kaupunki.
QuoteOlen ymmärtänyt että on näyttöä siitä että segregaatiokehitystä voidaan ehkäistä kohentamalla huonompia alueita kohennettaan rankalla kädellä: Ei mitään kevyttä julkisivuremppaa vaan talokaupalla rumaa rotiskoa alas ja kunnollista tilalle.
Segregaatiota voi pysähtyä vain lopettamalla kehitysmaalaisten tuonti. Asuuko kehitysmaalainen rumassa talossa vai tavallisessa ei vaikuta, asuminen hyvässä talossa ei tee hänestä länsimaalaista.
QuoteVilach, ihan uteliaisuutta avaisitko vähän millaisesta suunnasta katsot asiaa? Oletko kujetusalalla töissä kun valoissa istuminen tuntuu noin vahvasti henk.koht. rahanhukalta? Bussissa voisit lukea tai tehdä duunia läppärillä.
Haluan lukea kotona mukavalla pyötäkoneella, eikä epämukavalla läppärillä ilman hiirtä ja meluisassa bussissa vieraiden ihmisten keskuudessa, jossa ei voi edes piereskellä rauhassa. Ei voi kuunnella musiikkia jne.
QuoteEntä millaisista näkökulmista keskustasuminen ei ole kannaltasi mielekästä - treenaatko iltaisin rumpuja tai tuunaat jenkkirautaa?
En ole luolaihminen, haluan olla osan päivästä luonnossa. En treenaa rumpuja.
QuoteMillainen on unelma-asumisesi?
Upea omikotitalo lämpimässä maassa, jossa on kaunis kasvillisuus ja "paratiisi"rannat, kuten täässä kuvassa:
(http://beautiful-island.50webs.com/beautiful-island/paradise.jpg)
Jos puhutaan Suomesta, niin upeassa omakotitalossa jossa on avarat näkymät, kuten täällä: http://goo.gl/maps/sdsCq Jos puhua siitä mihin minulla on varaa, niin kerrostalossa korkealla toisella tai tavallisella kolmannella kerroksella, ikkunat tietysti etelään, suuret ikkunat, rakennustehokkuus maksimissaan 0.5, etäisyys vastakkaiseen taloon vähintään 40 metriä, alueella 0.33 alasta valoisat (ei metsää) viheralueet. Minulle hyvä ilmasto, luonto merkistee enemmän, kuin asuminen omakotitalossa. Eli asuisin kerrostalossa hyvässä ilmastossa ja luonnossa, kuin upeassa omakotitalossa huonossa ilmastossa/luonnossa. Suomessa ilmasto on liian kylmä, luonto ruma, kaikkialla rumat kalliot. Kasvillisuus liian köyhä.
QuoteItse koen elämisen laadun huippuina oikeastaan kaksi ääripäätä - joko kunnolla maaseudulla jossa on omaa reviiriä riittämiin, tai sitten ison kaupungin keskuksessa kivassa kerrostalossa josta on lyhyt matka kaikkien palveluiden, kulttuurin, puistojen ja ihmisvilinän luo.
Minäkin haluan asua isossa kaupungissa, mutta väljässä ja viihtyisässä kaupunginosissa, on tärkeää, että kaupungissa on nopea julkinen liikenne.
QuoteJalankulkijoiden virrat ja elon äänet luovat turvaa.
Minulle on paljon merkitystä ovatko jalankulkijat länsimaalaisia vai kehitysmaalaisia. Kehitysmaalaiset ovat tilastojen mukaan vaarallisia ja meluisia, minun mielestä todella rumia. Myös lähes kaikki länsimaalaiset ovat rumia, mutta rumuutta paljon vähemmän, siksi en halua suurta jalankulkijoiden virtaa, sen lisäksi suuri jalankulkijoiden virta tarkoittaa, että ihmiset voivat kuunnella mitä puhun puhelimessa jne. Myös täysi jalankulkijoiden puute ei ole hyvä, koska se luo turvattomuuden tunnetta.
Quote
Tuo ehdotus autovirtojen siirtämisestä maan-alle ja kannelle rakentaminen on kaunis mutta kantakaupungissa kalleudessaan utopistinen ajatus.
Ei ole utopistinen. Voi toteuttaa eritasoliittymän todella pienellä talojen purulla. Noin 100 metriä yhtä eritasoliittymää kohden. Sen lisäksi voi rakentaa ne uudestaan maanalaisen eritasoliittymän päälle, eli ei tarvitse lunastaa asuntoja huippukalliilla hinnalla. Eli puretaan talot, rakennetaan eritasoliittymä, samankokoiset talot uudestaan. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 2000 ja talojen korkeudeksi 5 kerrosta, niin hinnaksi tulee 10 miljoonaa. Itse eritasoliittymään riittää 15 miljoonaa, eli yhteensä 25 miljoonaa. Se on keskustassa, muualla halvempi, koska ei tarvitse purkaa taloja. Pelkästään länsimetroon menee lähes miljardi.
Quote
MSM: Oikeastiko meinaat että kaupunkibulevardi Länsiväylän tässäpäässä on huono idea?
Tietysti huono. Nopeus laskee = kasvaa ajallinen etäisyys suuressa osassa kaupungissa. Tärkeintä on juuri ajallinen etäisyys, eikä fyysinen, hyvin moni ei ymmärrä tätä. Jos matkustusaika kasvaa esim. 2 minuutilla ja länsiväylällä nopeus esim. 90 km/h, niin tämä tarkoittaa, että eteläespoo siirtyy 3 km kauemmas. Eli muodostuu valtava virtualinen tyhjä alue. Sen alueen pinta-ala on kymmeniä kertoja suurempi, kuin saadaan uutta rakennusmaata.
Tässä oli puhetta keskustatunnelin hinnasta. 700 miljoonaa - miljardi. Hinnassa on paljon ilmaa ja todennäköisestä sitä rakennetaan epäjärkevällä tavalla. Kun on kyse niin valtavasta summasta, niin pitää käynnistää julkinen keskustelu, luoda sitä varten forumi netissä ja kertoa sen osoite monta kertaa pääuutisissa. Tehdä keskusteluohjelmia. Nykyään kaikki tehdään suljettujen ovien takana. Näyttää siltä, että ongelman voi ratkaista sillalla. Minä piirsin kartan.
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=205142978266348095692.0004dabf0697d436c5e6c
Sininen viiva = silta, vihreä = tie kuopassa. Todennäköisesti tämän sillan rakentaminen maksaisi pienen osan miljardista.
Myös puhuttu tunnelista hakamäentieltä turunväylälle. Hinta luonnollisesti hyvin korkea. Sielläkin voi toteuttaa liikennevalottoman yhteyden sillalla, se olisi vähän mutkainen talojen takia, siksi sen päällä nopeus olisi esim. 50 km/h, mutta sen hinta olisi murto-osa tunnelin hinnasta. Hinta/laatu suhde erinomainen tunneliin verrattuna.
Myös puhuttu raidejokerista. Kuten minä ymmärsin hinta noin 200 miljoonaa, mutta nopeus ei kasva tai kasvaa hyvin vähän. Minun laskelmien mukaan sen voi muuttaa metroksi ja osittain kevyeksi metroksi itäkeskuksesta leppävaaraan noin 200 miljoonalla, nopeus nousee nykyisestä 27 km/h noin 37 kilometriin tunnissa.
Vilach... tiedätkö edes miten tunnelia rakennetaan?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 00:24:31
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 00:14:21
Helsingin kaupunki on byrokratia, josta tulee päästä eroon. Parhaiten se tapahtuu kun Helsingin kaupunki myy kaiken omistuksensa. Toinen mahdollisuus on, että tehdään Helsingin kaupungista osakeyhtiö, jonka johdon voi osakkeenomistajat vaihtaa koska tahansa ja jonka palkasta päättää yhtiökokous siten miten yhtiökokous itse päättää. Näin tavalliset ihmiset voivat sitten ostaa osan Helsingistä ja tehdä päätöksiä siten miten yhtiökokous päättää.
No, mutta nythän pääsimme jostain yksimielisyyteen ja voidaan lopetella tältä erää. :) Lienee helppo homma, ryhdytkö puuhamieheksi?
Katsotaan sitä sitten kun suuret ikäluokat on saatettu hautaan.
En itse näe mitään syytä sille miksei maisema-arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat ja -insinöörit, rakennustarkastajat, yms yms työllistyisi byrokratiavapaassa yhteiskunnassa. Se vaan nyt on niin, että ihmisiä kiinnostaa asua paikassa, johon on olemassa infra ja sitä ylläpidetään. Sopimusten rikkomisesta voidaan edelleen rankaista tai yksinkertaisesti vaihtaa palveluntarjoajaa.
Lisäksi voittoa tavoittelevat firmat pyrkivät rakentamaan ratkaisuja, joita ihmiset käyttävät mieluummin kuin kilpailevan firman ratkaisuja. Ja jos voittomarginaalit ovat korkeita eli ryöstöhintoja, niin se houkuttelee uusia firmoja ja kilpailua.
Jouni Särkijärvi puhuu asiaa. Helsingin järjetön globaali metropolihanke kehitysmaalaisten asuttamiseksi voidaan torpata yksinkertaisesti estämällä suurten kerrostaloalueiden kaavoittaminen.
Quote
Kokoomuspoliitikko: "Suomessa puoli miljoonaa kerrostaloasuntoa liikaa"
Maija Vehviläinen
19.4.2013 18:43
Asuntojen hinnannousu ei johdu esimerkiksi tonttipulasta, vaan ihmisten tulotason noususta, sanoo kokoomuksen espoolainen kunnanvaltuutettu, entinen kansanedustaja ja ympäristöministeriön asunto-osaston ylijohtaja Jouni Särkijärvi.
– Siihen ei oikein ole muuta vaihtoehtoa puuttua, kuin saada ihmisillä menemään huonommin, Särkijärvi sanoo Uudelle Suomelle.
Särkijärvi kirjoittaa aiheesta Suomen Kuvalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Siinä hän toteaa, että ihmisten tulotason huonontaminen ei ole erityisen suosittua poliittisessa päätöksenteossa.
Helsingin asuntopulaan ja asuntojen hinnannousuun on esitetty laaja kirjo mahdollisia syitä. Yksi yleisesti syynä pidetty seikka on tonttipolitiikka ja pula tonteista.
Särkijärven mukaan ainakaan Kehä I:n sisäpuolella ei kuitenkaan ole sellaista keinoa, joka vaikuttaisi asuntojen määrään tai hintaan ratkaisevasti. Helsingissä ei hänen mukaansa ole niin paljon rakentamatonta maata, että tonttipolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asuntomarkkinoihin merkittävästi.
– Mutta jos Kehä III:n sisäpuolella lisättäisiin selvästi pientalotonttien tarjontaa, se vaikuttaisi siten, että Kehä III:n ulkopuolella pientalotontit tulisivat halvemmiksi, Särkijärvi sanoo.
Kerrostalotontteja on Särkijärven mukaan jo nyt riittävästi. Kehä II:n sisäpuolelta pois muuttavat etsivät useimmiten juuri pientaloa tai pientalotonttia, eivät kerrostaloasuntoa.
Pientalotonteista on Särkijärven mukaan nyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
– Jos katsotaan, miten ihmiset haluavat asua, meillä on puoli miljoonaa kerrostaloasuntoa liikaa tällä hetkellä, Särkijärvi sanoo.
Särkijärven mukaan kerrostalomarkkinat toimivat siten, että sen verran rakennetaan kuin maksukykyä ja kysyntää löytyy.
– Niinhän rakentajat toimivat, että kun on tietty prosentti halukkaita ostajia, aletaan rakentaa, mutta ei sitä ennen, Särkijärvi sanoo.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58463-kokoomuspoliitikko-suomessa-puoli-miljoonaa-kerrostaloasuntoa-liikaa
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miten ehdotat ratkaistavaksi tämän "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ongelman?
Äänestetäänkö?
Perustetaanko työryhmiä?
Tehdäänkö kyselytutkimus?
Vai annetaanko ihmisten päättää lompakollaan?
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Olen skeptinen mahdollisuudesta rakentaa "kunnon kaupunkia". Laajaa arvostusta nauttivan Helsingin kivikaupungin rakentaminen on aikoinaan toteutettu yksityisellä rahalla ja arkkitehtuuriin on kiinnitetty eritystä huomiota. Rakentamisessa ei hutiloitu, koska rakennuskustannuksista ei tarvinnut juurikaan välittää. Rakennuskanta on mielenkiintoinen ja siinä on tunnistettavissa useita historiallisia kerrostumia. Aikansa mestarirakentajat ja arkkitehdit olivat arvostettuja kansalaisia ja ylpeitä aikaansaannoksistaan. Vähävarainen väestö asui puutaloissa kivikaupungin ulkopuolella.
Nyky-Helsingin rakentamisen ainoa visio perustuu "ennustettuun" väestönkasvuun, jolla perusteellaan kaikkea päätöksentekoa. Vaihtoehtoisia visoita ei juurikaan esitetä. Kaikki toimii luonnollisesti niin kauan kun myös vapaarahoitteiset asunnot menevät kaupaksi kovalla kädellä sosiaalisesti sekoitetuilla alueilla. Sanomattakin on selvää, että harhaiseen, vihervasemmistolaiseen ihmiskäsitykseen perustuva "kaupunkisuunnittelu" on luomassa Helsinkiin valtaisaa ongelmaa, jossa ydinkeskustaa ympäröi suuret, nopeasti ja hutiloidusti toteutetut monikulttuuriset asuinalueet. Mikäli vapaa-rahoitteisten asuntojen myynti sakkaa, valtio voi aina tulla apuun edesauttamaan vapaarahotteisen asuntotuotannon korvaamista vuokra-asuntotuotannolla kuten tapahtui esim. Myyrmäen Kilterinmäellä. Tähän viittaa mm. viimeaikaiset puheet kohtuuhintaisen (=mamulle ilmaisen) vuokra-asuntotuotannon voimakkaasta lisäämisestä. Näin noidankehä olisi valmis ja uusien asuinalueiden maine on lopullisesti pilalla.
Helsingin kaupunkisuunnitteluprosessissa asukkaiden mielipiteillä ei ole vaikutusta. Asuinalueita ei rakenneta asukkaiden ehdoilla. Asukkaiden tulisi voida ottaa kantaa mm. sosiaaliseen sekoittamiseen ja estää näin enemmistön demokraattisella päätöksellä kehitysmaalaisten asuttaminen naapurustoon.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 11:04:16
Helsingin kaupunkisuunnitteluprosessissa asukkaiden mielipiteillä ei ole vaikutusta. Asuinalueita ei rakenneta asukkaiden ehdoilla. Asukkaiden tulisi voida ottaa kantaa mm. sosiaaliseen sekoittamiseen ja estää näin enemmistön demokraattisella päätöksellä kehitysmaalaisten asuttaminen naapurustoon.
Tuo valtakunnallinen edustukselliseen demokratiaan perustuva päätöksentekohan juuri tuo niitä persaukisia kehitysmaalaisia tänne. Mitään kehitysmaalaisia ei edes olisi, jos luovuttaisiin demokraattisesta päätöksenteosta ja annettaisiin lompakolla äänestämisen ratkaista asiat.
Kuka niitä persaukisia ja ammattitaidottomia kehitysmaalaisia sitten toisi ja asuttaisi ympäri Helsinkiä, jos se ei olisi hyvä bisnes? Nykyäänhän se on hyvää bisnestä joillekin tahoille, koska monikulttuurisuusideologia.
Jos siis nyt ainakin ensin luovuttaisiin siitä valtakunnallisesta edustuksellisesta demokratiasta ja siirryttäisiin paikalliseen suoraan demokratiaan, niin siinäpä sitten multikultia värinää kaipaavat kustantaisivat itse oman kaupunginosansa rikastamisesta. Kaikki muut, jotka tällaista vastustaisivat muuttaisivat pois. Jotenkin uskon, että projektit jäisivät toteuttamatta, koska yleensä vihervasemmisto on juuri sitä porukkaa, joka on enemmän sitä työtä vieroksuvaa persaukista.
Quote from: Nostalgia on 19.04.2013, 23:29:10
Lueppa myös uusin raidejokerin esiselvitys. Siis se jossa kerrotaan että radan on ennustettu oleman oikaisuista huolimatta jopa hitaampi kuin nykyinen bussi. Ratikka on ratikka vaikka voissa paistaisi. Hyvä lyhyille matkoille ja tiheällä pysäkkivälillä. Surkea pitkällä matkalla.
Siinä Raide-Jokerin selvityksessä on matka-ajan osalta vertailtu ns. kissoja ja koiria. Bussiliikenteen osalta vertailukohtana on nykyinen aikataulunmukainen ajoaika, jota ei edes nyt pystytä pitämään suuren osan vuorokaudesta (ruuhka-aikaan on tavallista, että jokeribussit ketjuuntuvat 3-4 bussin letkoiksi, kun edellinen vuoro saavuttaa seuraavaa). Bussien ajoaika myös hidastuu jatkossa entisestään, kun matkustajamäärät ja ruuhkautuminen kasvaa. Ratikoiden osalta selvityksessä taas on käytetty matka-aikaa, jonka on laskettu voivan varmasti toteutua myös ruuhka-aikaan raitiotien ennustettuna toteutumisvuonna.
Raide-Jokerin rakentamisperusteluissa matka-aika ei toisaalta myöskään ole mikään keskeinen asia. Tärkeintä on matkustajamäärien nousu, kaupunkikehitysmahdollisuudet linjan varrella, kapasiteetin lisääntyminen ja luotettavuuden parantuminen.
Tuon, että ratikka soveltuisi vain lyhyille matkoille ja tiheälle pysäkkivälille voi kumota melkein kuka tahansa, joka on joskus matkustanut ratikalla jossain muualla kuin Helsingissä. Useimmissa maailman ratikkakaupungeissa ratikka on runkokuljetusväline, jolla on harvahko pysäkkiväli ja joka kulkee kaupungin laidalta toiselle. Yleistä on myös, että ratikat kulkevat osan matkaa ulkoisesti rautatietä tai metrorataa muistuttavalla omalla ratapenkalla. AIka monessa paikassa on myös duoratikoita, jotka kulkevat osan matkaa rautatietä junien seassa, ja joiden pysäkkiväli voi olla jopa >10 km.
Myös Turun ja Tampereen raitiotiesuunnitelmissa lähtökohtana on, että ratikka on nopea runkoyhteys, joka kulkee kauimmaisesta lähiöstä keskustan kautta toiseen kauimmaiseen lähiöön.
Quote from: orientexpressen on 20.04.2013, 12:42:00
Siinä Raide-Jokerin selvityksessä on matka-ajan osalta vertailtu ns. kissoja ja koiria. Bussiliikenteen osalta vertailukohtana on nykyinen aikataulunmukainen ajoaika, jota ei edes nyt pystytä pitämään suuren osan vuorokaudesta (ruuhka-aikaan on tavallista, että jokeribussit ketjuuntuvat 3-4 bussin letkoiksi, kun edellinen vuoro saavuttaa seuraavaa). Bussien ajoaika myös hidastuu jatkossa entisestään, kun matkustajamäärät ja ruuhkautuminen kasvaa. Ratikoiden osalta selvityksessä taas on käytetty matka-aikaa, jonka on laskettu voivan varmasti toteutua myös ruuhka-aikaan raitiotien ennustettuna toteutumisvuonna.
Raide-Jokerin rakentamisperusteluissa matka-aika ei toisaalta myöskään ole mikään keskeinen asia. Tärkeintä on matkustajamäärien nousu, kaupunkikehitysmahdollisuudet linjan varrella, kapasiteetin lisääntyminen ja luotettavuuden parantuminen.
Tuon, että ratikka soveltuisi vain lyhyille matkoille ja tiheälle pysäkkivälille voi kumota melkein kuka tahansa, joka on joskus matkustanut ratikalla jossain muualla kuin Helsingissä. Useimmissa maailman ratikkakaupungeissa ratikka on runkokuljetusväline, jolla on harvahko pysäkkiväli ja joka kulkee kaupungin laidalta toiselle. Yleistä on myös, että ratikat kulkevat osan matkaa ulkoisesti rautatietä tai metrorataa muistuttavalla omalla ratapenkalla. AIka monessa paikassa on myös duoratikoita, jotka kulkevat osan matkaa rautatietä junien seassa, ja joiden pysäkkiväli voi olla jopa >10 km.
Myös Turun ja Tampereen raitiotiesuunnitelmissa lähtökohtana on, että ratikka on nopea runkoyhteys, joka kulkee kauimmaisesta lähiöstä keskustan kautta toiseen kauimmaiseen lähiöön.
Kaikki riippuu tasan sitä paljonko hankkeeseen laitetaan rahaa. Ei pikaraitiovaunu muuta fysiikan lakeja miksikään. Jos se laitetaan kadulle, sen kulkua haittaa autot, jos se pysähtyy monissa paikoissa, on kokonaismatka-aika pitkä. Eli lopputulos riippuu tasan siitä paljon hankkeeseen laitetaan rahaa, tehdäänkö raiteet erillisenä muusta liikenteestä, tehdäänkö tunneleita.
Raidehanke voidaan toteuttaa joko tehokkaasti ja kalliisti, metro/lähijuna tai halvalla, katuratikka. Oikoteitä ei ole. Ei se korin rakenne ja virroittimen tyypi siinä se kallein osa ole.
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 10:16:55
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miten ehdotat ratkaistavaksi tämän "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ongelman?
Äänestetäänkö?
Perustetaanko työryhmiä?
Tehdäänkö kyselytutkimus?
Vai annetaanko ihmisten päättää lompakollaan?
Käytännössä pitää ensin vaikuttaa poliittisesti ja sitten ihmiset pääsevät äänestämään lompakolla.
Quote from: Nostalgia on 20.04.2013, 13:45:41
Kaikki riippuu tasan sitä paljonko hankkeeseen laitetaan rahaa. Ei pikaraitiovaunu muuta fysiikan lakeja miksikään. Jos se laitetaan kadulle, sen kulkua haittaa autot, jos se pysähtyy monissa paikoissa, on kokonaismatka-aika pitkä. Eli lopputulos riippuu tasan siitä paljon hankkeeseen laitetaan rahaa, tehdäänkö raiteet erillisenä muusta liikenteestä, tehdäänkö tunneleita.
Raidehanke voidaan toteuttaa joko tehokkaasti ja kalliisti, metro/lähijuna tai halvalla, katuratikka. Oikoteitä ei ole. Ei se korin rakenne ja virroittimen tyypi siinä se kallein osa ole.
Ei pidä paikkaansa. Ratikoista tehdään pääasiassa nopeita siten, että niitä priorisoidaan olemassaolevassa katutilassa muun liikenteen edelle. Eli järjestetään omat kaistat, sataprosenttiset liikennevaloetuudet (ratikan ei tarvitse edes hidastaa valoihin), erilaiset varoitusvalot ja kaiteet muulle liikenteelle sekä rataan loivat kaarteet. Uusissa pikaratikkahankkeissa on yleensä tavoitteena, että ratikka katutilassakin kulkiessaan pysähtyy vain pysäkeillä.
Ratikan etu juniin ja perinteisiin raskaampiin metroihin verrattuna on myös joustavuus. Sillä voi esim. olla yksittäisiä jyrkkiä kaarteita, jolloin vältytään kalliilta eritasolta tai se voi reitin hännillä kulkea muun liikenteen kanssa samalla kaistalla hiljaisella kadulla (missä autoista ei juuri ole haittaa), jolloin pysäkki saadaan lähelle asutusta ja rata tehtyä halvalla.
Ylivoimaisesti suurin virhe, mitä Helsingin raideliikennesuunnitelussa on viimeisen 50 vuoden aikana tehty, on että ei ole tajuttu, että raidekulkuvälineestä saa nopean muutenkin kuin tunneleilla, eritasoilla ja täydellä eristämisellä muusta liikenteestä. Tämä vuoksi tälläkin hetkellä ollaan rakentamassa Länsimetroa, joka maksaa miljardin (14 kilometriltä) ja jolla on kustannussyistä niin huono kattavuus, että suurin osa matkustajista pitää kuljettaa asemille liityntäbusseilla, mikä taas johtaa siihen, ettei se hinnastaan huolimatta (projektin omien ennusteiden mukaan) lisää joukkoliikenteen käyttöä Etelä-Espoossa.
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 16:53:17
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 10:16:55
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miten ehdotat ratkaistavaksi tämän "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ongelman?
Äänestetäänkö?
Perustetaanko työryhmiä?
Tehdäänkö kyselytutkimus?
Vai annetaanko ihmisten päättää lompakollaan?
Käytännössä pitää ensin vaikuttaa poliittisesti ja sitten ihmiset pääsevät äänestämään lompakolla.
Poliittisesti? tarkoitatko äänstämistä? Ehdotatko siis Vihreiden äänestämistä?
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miksi sinun mielipiteesi on arvokkaampi, kuin niiden, jotka viihtyvät lähiössä?
Quote from: Sour-One on 20.04.2013, 18:24:11
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 16:53:17
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 10:16:55
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miten ehdotat ratkaistavaksi tämän "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ongelman?
Äänestetäänkö?
Perustetaanko työryhmiä?
Tehdäänkö kyselytutkimus?
Vai annetaanko ihmisten päättää lompakollaan?
Käytännössä pitää ensin vaikuttaa poliittisesti ja sitten ihmiset pääsevät äänestämään lompakolla.
Poliittisesti? tarkoitatko äänstämistä? Ehdotatko siis Vihreiden äänestämistä?
Vähän jokaisessa puolueessa on pro-kaupunki-jenginsä, myös persuissa.
Quote from: orientexpressen on 20.04.2013, 18:09:46
-- Länsimetroa, joka maksaa miljardin (14 kilometriltä) ja jolla on kustannussyistä niin huono kattavuus, että suurin osa matkustajista pitää kuljettaa asemille liityntäbusseilla, mikä taas johtaa siihen, ettei se hinnastaan huolimatta (projektin omien ennusteiden mukaan) lisää joukkoliikenteen käyttöä Etelä-Espoossa.
Itse en pidä sitä liityntäliikennettä niin kauheana mörkönä. Niinhän se toimii nykyiselläkin metrolla sekä paikoin lähijunilla (mm. Malmin ja Puistolan bussiterminaalit).
Tosin tämäkin on asia, jonka voi toteuttaa fiksusti ja varsinkin silloin, kun raidetta rakennetaan ns. puhtaalle pöydälle. (Onko Espoossa näin tehty, sitä en tiedä.)
Yksi esimerkki on Tukholman Liljeholmen, jossa vaihto metrosta (keskustan suunnasta tultaessa) bussiin on tehty hyvin sujuvaksi: ei tarvitse kävellä portaita, vaan metron ovesta astutaan laiturille, kävellään laiturin poikki ja laiturialueen toisella puolella noustaan bussiin. Edes lippua ei tarvitse ostaa eikä näyttää, sillä bussit ajavat metroasemalle sisään ja lippu on täytynyt ostaa tai näyttää jo metromatkan alkaessa. (Toiseen suuntaan ei tosin ole ihan yhtä sujuvaa.)
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 12:26:19
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.04.2013, 11:04:16
Helsingin kaupunkisuunnitteluprosessissa asukkaiden mielipiteillä ei ole vaikutusta. Asuinalueita ei rakenneta asukkaiden ehdoilla. Asukkaiden tulisi voida ottaa kantaa mm. sosiaaliseen sekoittamiseen ja estää näin enemmistön demokraattisella päätöksellä kehitysmaalaisten asuttaminen naapurustoon.
Tuo valtakunnallinen edustukselliseen demokratiaan perustuva päätöksentekohan juuri tuo niitä persaukisia kehitysmaalaisia tänne. Mitään kehitysmaalaisia ei edes olisi, jos luovuttaisiin demokraattisesta päätöksenteosta ja annettaisiin lompakolla äänestämisen ratkaista asiat.
Kuka niitä persaukisia ja ammattitaidottomia kehitysmaalaisia sitten toisi ja asuttaisi ympäri Helsinkiä, jos se ei olisi hyvä bisnes? Nykyäänhän se on hyvää bisnestä joillekin tahoille, koska monikulttuurisuusideologia.
Noinhan se on, edustuksellinen demokratia on vähemmistöjen valtaa.
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 12:26:19
Jos siis nyt ainakin ensin luovuttaisiin siitä valtakunnallisesta edustuksellisesta demokratiasta ja siirryttäisiin paikalliseen suoraan demokratiaan, niin siinäpä sitten multikultia värinää kaipaavat kustantaisivat itse oman kaupunginosansa rikastamisesta. Kaikki muut, jotka tällaista vastustaisivat muuttaisivat pois. Jotenkin uskon, että projektit jäisivät toteuttamatta, koska yleensä vihervasemmisto on juuri sitä porukkaa, joka on enemmän sitä työtä vieroksuvaa persaukista.
No juuri näin. Mamu asutetaan omaan kotiin, tai omalla rahalla mamua varten hankittuun asuntoon. Terveydenhuolto, oikeusapu, vankeinhoito, kotoutus, koulutus ja discorahat saa maahantuoja myös kustantaa. Kulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Työperäisen mamun maahantuova yritys maksaa toki kaikki verot, tellit ja lellit, ja mikäli työperäinen muuttuukin jossain vaiheessa humanitaariseksi, saa yritys maksaa edellä mainitut ylläpitokustannukset tai maasta poistamisen.
Omakustannusperiaatta on sovellettava myös kaikkeen maasta ulos luovutettavaan omaisuuteen, kuten pankki- ja kehitysapuun. Jokainen maksakoon itse sen verran kuin haluaa. Esimerkiksi tuki rankalaisiin ja saksalaisiin pankkeihin onnistuvat nettisiirtona helposti. Jokainen voi kantaa vastuuta ihan jyrkinä jo olohuoneen pöydältään.
Kaavamafiasta sen verran, että se on purettavissa, jos tahtoa löytyy. Tosin ei ole löytynyt, kun
mafian purkamisesta hyötyisi 95% kansasta.
Ratkaisu on viranomaisen kaavoitusvelvoite. Viranomaisen on hyväksyttävä kaava määräajan kuluessa, kuten puolessa vuodessa. Jos kaavaa ei voida myöntää juuri haetulle maalle, on viranomaisen myönnettävä vastaava kaava toiselle läntille. Jos toinen läntti ei ole kaavanhakijan hallussa, on maanomistajalla mahdollisuus myydä se.
Tätä pitää soveltaa vähintään omakoti- ja pieliiketontteihin.
Viranomaisella säilyy edelleen oikeus kaavoittaa myös itse, jolloin syntyy kilpailutilanne kansalaisten kaavahakemustesten ja viranomasten näkemysten mukaan kaavoitetuille alueille. Siinä saa sitten kansa valita missä on viihtyisämpää.
Nykyinen tilanne on se, että viranomainen voi hylätä kaavahakemuksen ilman perusteluja. Seuraus on järjetön. Suuri maa täynnä tilaa, ihmiset epäviihtyisässä ympäristössä, huonokuntoisissa, vanhoissa ja kalliissa taloissa. Eikä rakentamaan tai myyntiin halukas maan omistaja tai sen mahdollisesti rakentamaan halukas ostaja pysty tekemään tilanteelle mitään.
Maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) syyttääminen asuntopulasta, maahanmuutosta, gettoutumisesta, yksinlönvapauksien rajoittamisesta, yksityisen voitontavoittelun ja kiinteistöbisneksen estämisestä, liikenneruuhkista, valtion velkaantumisesta, työttömyydestä, rikollisuudesta ym. kaikesta inhimillisestä on aika huvittavaa.
Kaavoitus on vain yksi kunnallisen itsemääräämisoikeuden piirissä oleva prosessi (maakuntakaavoitusta lukuunottamatta), jossa suunnitellaan tulevaa maankäyttöä. Ei kai kukaan usko, että kaavoitus olisi itsetarkoitus ja asemakaavoja laadittaisiin alueille, joita ei ole tarkoitus edes rakentaa lähitulevaisuudessa.
Suomessa maankäytön suunnittelua ja kaupunkirakenteen muotoutumista säädellään kaavoituksella, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäytön suunnittelujärjestelmä koostuu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maakuntakaavasta, yleiskaavasta sekä asemakaavasta.
Maakuntakaava on varsinaisista kaavatasoista yleispiirteisin. Siinä ratkaistaan valtakunnan, maakunnan ja seudun kannalta merkittävät alueiden käyttöä koskevat kysymykset, kuten maaseudun tai kaupunkikehittämisen kohdealueet, eri kulkutapojen yhteystarpeet ja vähittäiskaupan suuryksikön sijainti. Varsinais-Suomen maakuntahallituksen ex-puheenjohtaja Ilkka Kanerva tosin saattaa olla tästä eri mieltä, koska väitti ettei ymmärrä kaavoituksesta mitään.
Kunnan laatimisvastuulla on yleis- ja asemakaava. Yleiskaavassa päätetään yhdyskunnan eri toimintojen sijoittamisesta ja yhteen sovittamisesta sekä niiden välisten yhteyksien, kuten asuin-, työpaikka- ja palvelualueet, järjestämisestä. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laatimista.
Asemakaava on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, ja siinä voidaan määrätä mm. rakentamisen tarkka sijainti, määrä ja tyyli. Asemakaavan koko voi vaihdella yhdestä tontista kokonaiseen asuin- ja työpaikka-alueeseen.
Helsingin kaupunki määrittelee omistamalleen maalle rakennettaessa asuinrakennuksen hallintamuodon tontinluovutusehdoissa. Tämä on poliittinen ja ideologinen valinta, johon ovat sitoutuneet kaikki vanhat puolueet.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.04.2013, 11:40:56
Maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) syyttääminen asuntopulasta, maahanmuutosta, gettoutumisesta, yksinlönvapauksien rajoittamisesta, yksityisen voitontavoittelun ja kiinteistöbisneksen estämisestä, liikenneruuhkista, valtion velkaantumisesta, työttömyydestä, rikollisuudesta ym. kaikesta inhimillisestä on aika huvittavaa.
No melko vähän kansalaista huvittaa asumisen järjetön hinta. Muuta kuin niitä jotka siitä keräävät hillot.
Kaavamafia ei estä voitontavoittelua ja kiinteistöbisnestä, vaan tekee sen mahdolliseksi harvoille, jolloin muut maksavat.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.04.2013, 11:40:56
vähittäiskaupan suuryksikön sijainti.
Kiitos Vajaavuori.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.04.2013, 11:40:56
Helsingin kaupunki määrittelee omistamalleen maalle rakennettaessa asuinrakennuksen hallintamuodon tontinluovutusehdoissa.
Joo, ja määrittelee myös muiden omistamien maiden käytön.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.04.2013, 11:40:56
Tämä on poliittinen ja ideologinen valinta, johon ovat sitoutuneet kaikki vanhat puolueet.
Niinpä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.04.2013, 11:40:56
Maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) syyttääminen asuntopulasta, maahanmuutosta, gettoutumisesta, yksinlönvapauksien rajoittamisesta, yksityisen voitontavoittelun ja kiinteistöbisneksen estämisestä, liikenneruuhkista, valtion velkaantumisesta, työttömyydestä, rikollisuudesta ym. kaikesta inhimillisestä on aika huvittavaa.
Maankäytön suunnittelu on nimenomaan suorassa yhteydessä liikennesuunnitteluun, ja siten liikenneruuhkiin. Itse asiassa maankäytön suunnittelua ei edes oikein voi olla ilman liikennesuunnittelua tai liikennesuunnittelua ilman maankäytön suunnittelua.
Tämän tiedostaminen on aikaisemmin ollut täysin itsestäänselvä asia, mutta päässyt monilta unohtumaan viime vuosikymmeninä, kun melkoin kaikessa kaavoituksessa on ollut lähtökohtana liikennetarpeiden hoitaminen lähes puhtaasti henkilöautolla. Autokaupungin suunnittelun sijaan – joka on myös se kaupunkityyppi, joka synnyttää merkittävimmät liikenneruuhkat – voitaisiin kuitenkin suunnitella myös esim. kävely-, pyöräily-, bussi-, ratikka-, juna- tai metrokaupunkia. Syntyvä kaupunkikuva ja maankäytön sijoittelu on täysin erilaista riippuen siitä, mikä tai mitkä liikennemuodot valitaan kaavoituksen lähtökohdiksi.
Jos kaavoitus hoidetaan huonosti, eli suunnitellaan esim. loputtomia harvoja omakotilähiöitä ("omakotimattoa") palvelut ja työpaikat vielä omille alueilleen eriyttäen, on syntyviä henkilöautoruuhkia liki mahdoton korjata isollakaan rahalla.
Quote from: orientexpressen on 20.04.2013, 18:09:46
Ylivoimaisesti suurin virhe, mitä Helsingin raideliikennesuunnitelussa on viimeisen 50 vuoden aikana tehty, on että ei ole tajuttu, että raidekulkuvälineestä saa nopean muutenkin kuin tunneleilla, eritasoilla ja täydellä eristämisellä muusta liikenteestä. Tämä vuoksi tälläkin hetkellä ollaan rakentamassa Länsimetroa, joka maksaa miljardin (14 kilometriltä) ja jolla on kustannussyistä niin huono kattavuus, että suurin osa matkustajista pitää kuljettaa asemille liityntäbusseilla, mikä taas johtaa siihen, ettei se hinnastaan huolimatta (projektin omien ennusteiden mukaan) lisää joukkoliikenteen käyttöä Etelä-Espoossa.
Miksi raidejokeri sitten on ennusteen mukaan hitaampi kuin bussijokeri? Vaikka sen reittiä suoristetaan? En kyllä ymmärrä miten se että junan nimi on raitiovaunu tekee siitä sillätavoin fysiikan lakien vastaisen että se liikkuu nopeasti ja pysähtyy tiheästi ilman että se ei vaikuttaisi sen matka-aikaan. Tai miten täyseristetyn raideliikenneratkaisun ylivoimane nopeusetu kurotaan kiinni.
Quote from: orientexpressen on 21.04.2013, 13:25:23
Maankäytön suunnittelu on nimenomaan suorassa yhteydessä liikennesuunnitteluun, ja siten liikenneruuhkiin. Itse asiassa maankäytön suunnittelua ei edes oikein voi olla ilman liikennesuunnittelua tai liikennesuunnittelua ilman maankäytön suunnittelua.
Liikennesuunnittelu on osa maankäytön suunnittelua.
Luettavaa: http://tolkku.blogspot.fi/2013/04/halutaanko-helsinkiin-lisaa-asuntoja.html (http://tolkku.blogspot.fi/2013/04/halutaanko-helsinkiin-lisaa-asuntoja.html)
Quote
Auto Singaporessa
21.4.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Kaupunkisuunnittelu
Singaporessa on noin 90 autoa tuhatta asukasta kohden eli noin kolmannes Helsingin autotiheydestä ja neljännes koko Suomen autotiheydestä, mutta hehtaaria kohden paljon enemmän kuin Helsingissä, Suomesta nyt puhumattakaan. Verrattuna Hongkongiin autoja on asukasta kohden 50 % enemmän. Singapore on hyvin autoistunut kaupunki – tai siis liikenne vie paljon tilaa ja autoliikenteen sujuvuus syrjäyttää tavoitteena katutilan viihtyisyyden.
Liikenne sujuu hyvin. Katuverkossa autojen keskinopeus on 28,5 kilometriä tunnissa ja moottoriteillä 62 km/h. Monessa kaupungissa katuverkossa keskinopeus on alle 10 km/h. Maapinta-alasta 14 % on varattu autoille, mikä on huomattavan paljon. Jalkakäytävät ovat leveitä, mikä tarkoittaa, että rakennusalaa on suhteessa vähemmän. Hongkongiin verrattuna liikenne on todella sujuvaa. Pääkadut ovat yleensä yksisuuntaisia ja kaistoja on viidestä seitsemään, minkä lisäksi kuvan kaltaisia moottoriteitä on runsaasti.
Hongkongissa autoja ei osteta, koska pysäköinti on tolkuttoman kallista. Tavallinen hallipaikan maksu on 500 €/kk eikä kadunvarsipysäköintiä ole lainkaan.
Singaporessa on päätetty, kuinka monta autoa katuverkkoon mahtuu. Kuukausittain tästä määrästä huutokaupataan 1/120. Autonomistuslupa on jälkimarkkinakelpoinen ja se on voimassa kymmenen vuotta. Hinta on Singaporen Helsingin suurlähettilään mukaan kohonnut nopeasti ja on nyt 60 000 euroa eli 500 €/kk. Suullisesti kuulin Singaporessa arvion, että hinta olisi kivunnut jo sataantuhanteen euroon, mutta en ole tästä tiedosta mitenkään varma. Tästä tulee valtiolle tuloja pari miljardia vuodessa. Kun elintaso nousee, mutta Singaporen pinta-ala ei kasva, kannattaisi tehdä autoluvilla johdannaiskauppaa...
Autoilun verottaminen ei pääty tähän. Myyntihintaa rasittaa korkeampi vero kuin Suomessa. Mersu maksaa siis selvästi enemmän kuin Suomessa. Polttoaine sen sijaan on halpaa. Autoilijan pitää maksaa tietulleja. Kadunvarsipysäköintiä ei ole lainkaan, joten autohallipaikkakin on maksettava. Lienee samaa luokkaa kuin Hongkongissa, koska pilvenpiirtäjän alle rakentaminen maksanee molemmissa yhtä paljon. Autosta joutuu maksamaan kuussa varmaankin 1500 – 2000 €, markkinahinnan.
Singaporen ratkaisu on järkevä, koska kukaan ei hyötyisi siitä, että autojen määrä viisinkertaistuisi, eikä autolla pääsisi eteenpäin. Tätä voi käydä ihmettelemässä Bangkokissa, Pekingissä tai Moskovassa.
Katutila on niukka hyödyke. Niukkuuden verottaminen on veromuodoista järkevimmästä päästä.
http://www.soininvaara.fi/2013/04/21/auto-singaporessa/
Näyttäisi Singaporessa olevan muutama pilvenpiirtäjäkin. Milloinkas Helsinkiin ja pk-seudulle tulee tuollaisia 50-100 kerroksen tornitaloja?
Vähentää muuten autojen tarvetta melkoisesti kun voi asua keskustassa edullisesti.
Quote from: Nostalgia on 21.04.2013, 16:39:23
Miksi raidejokeri sitten on ennusteen mukaan hitaampi kuin bussijokeri?
Selitin jo yllä. Bussi-Jokerin nopeus Raide-Jokeriin verrattuna on harhaa.
Quote from: Nostalgia on 21.04.2013, 16:39:23
En kyllä ymmärrä miten se että junan nimi on raitiovaunu tekee siitä sillätavoin fysiikan lakien vastaisen että se liikkuu nopeasti ja pysähtyy tiheästi ilman että se ei vaikuttaisi sen matka-aikaan.
Ei kai tällaista kukaan ole väittänytkään? Toki ratikka on hidas, jos se laitetaan pysähtymään esim. 500 metrin välein. Jos halutaan ratikka, joka on kilpailukykyinen 30 kilometrin etäisyyksillä, niin luonnollisesti se silloin laitetaan pysähtymään suurimman osan matkaa esimerkiksi vain 5-10 km välein (ja muutenkin huolehditaan siitä, että rata on suora ja esteetön).
Quote from: Nostalgia on 21.04.2013, 16:39:23
Tai miten täyseristetyn raideliikenneratkaisun ylivoimane nopeusetu kurotaan kiinni.
Täyseristetyn radan nopeusetua liioitellaan. Tosiasiassa sillä saavutetaan lähinnä korkeampi huippunopeus, millä ei ole kovin suurta merkitystä siinä tapauksessa, että myös täyseristämättömältä radalta on poistettu ylimääräiset (muualla kuin pysäkeillä tapahtuvat) pysähdykset ja pysäkkitiheys on suurehko, mikä tekee sen, että suurin osa liikkeelläolojasta joka tapauksessa sujuu joko kiihdyttäessä tai jarruttaessa. Lisäksi täyseristys usein johtaa pysäkkien huonoon sijaintiin (syrjässä asutuksesta tai syvällä maan alla), mikä kävelymatkojen muodossa pahimmillaan nollaa sen nopeusedun suhteessa täyseristämättömään rataan.
Kannattaako rakentaa täyseristettyä rataa, jos se esimerkiksi lyhentää ihmisten matka-aikoja ovelta ovelle laskettuna 20%, mutta viisinkertaistaa kustannusarvion?
Lisäksi Helsingin erityispiirre on tehdä varauksia tunneleille ja raskaille raiteille, minkä jälkeen tapahdukaan enää mitään. Tunneleita ja raskaita raiteita ei ole rahaa tehdä, mutta toisaalta niitä odotellessa ei tehdä mitään muutakaan.
Raitiovaunun ylivoimaisuus tässä tilanteessa on, että sitä on jopa mahdollisuus tehdä. Viikin kaava on rakennettu spåran varaan, mutta joku jossain on keksinyt että siitä pitää vetää lentokenttämetro läpi, joten spåraakaan ei tule. Lisäksi metroasema sijaitsisi siinä, missä nyt on motarin risteys, mistä ihan kaikilla (Pihlis, Pihlajamäki, Viikki, Latokartano) olisi kilsan-kolmen kävely, joten koko ajatus on muutenkin susi.
Quote from: orientexpressen on 22.04.2013, 15:48:04
Täyseristetyn radan nopeusetua liioitellaan. Tosiasiassa sillä saavutetaan lähinnä korkeampi huippunopeus, millä ei ole kovin suurta merkitystä siinä tapauksessa, että myös täyseristämättömältä radalta on poistettu ylimääräiset (muualla kuin pysäkeillä tapahtuvat) pysähdykset ja pysäkkitiheys on suurehko, mikä tekee sen, että suurin osa liikkeelläolojasta joka tapauksessa sujuu joko kiihdyttäessä tai jarruttaessa. Lisäksi täyseristys usein johtaa pysäkkien huonoon sijaintiin (syrjässä asutuksesta tai syvällä maan alla), mikä kävelymatkojen muodossa pahimmillaan nollaa sen nopeusedun suhteessa täyseristämättömään rataan.
Kannattaako rakentaa täyseristettyä rataa, jos se esimerkiksi lyhentää ihmisten matka-aikoja ovelta ovelle laskettuna 20%, mutta viisinkertaistaa kustannusarvion?
Pienehkö pyörittely reittioppalla kertoo että matka-aika itäkeskuksesta rautientorille kestää kaikissa skenaarioissa reilusti vähemmän kuin matka-aika matinkylästä rautatieasemalla vaikka molempien etäisyys autolla on suurinpiirtein sama. Tämä skenaario pitää vieläpä sisällään _vaihdon_ bussista metroon ruoholahdessa. Jos tasataan puntteja ja kuvitellaan että matka käy kamppiin, niin siinäkin tapauksessa metro pieksee bussin nopeudessa paikoitellen jopa kymmenellä minuutilla mikä on massiivinen nopeushyöty näin pitkällä matkalla.
ja jos otetaan vielä skenaarioksi vaikapa viiskulma johon kumpikaan ei pääse suoraan, niin taas metro pieksee kymmenellä minuutilla.
Quote from: Mittakaavaedut on 22.04.2013, 13:09:00
Näyttäisi Singaporessa olevan muutama pilvenpiirtäjäkin. Milloinkas Helsinkiin ja pk-seudulle tulee tuollaisia 50-100 kerroksen tornitaloja?
Vähentää muuten autojen tarvetta melkoisesti kun voi asua keskustassa edullisesti.
Pilvenpiirtäjät on paskaa kaupunkisuunnittelua
Suosittelen käymään Berliinin Potdamer Plazilla tai London cityssä katsomassa.
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 16:10:37
Pienehkö pyörittely reittioppalla kertoo että matka-aika itäkeskuksesta rautientorille kestää kaikissa skenaarioissa reilusti vähemmän kuin matka-aika matinkylästä rautatieasemalla vaikka molempien etäisyys autolla on suurinpiirtein sama. Tämä skenaario pitää vieläpä sisällään _vaihdon_ bussista metroon ruoholahdessa. Jos tasataan puntteja ja kuvitellaan että matka käy kamppiin, niin siinäkin tapauksessa metro pieksee bussin nopeudessa paikoitellen jopa kymmenellä minuutilla mikä on massiivinen nopeushyöty näin pitkällä matkalla.
ja jos otetaan vielä skenaarioksi vaikapa viiskulma johon kumpikaan ei pääse suoraan, niin taas metro pieksee kymmenellä minuutilla.
Itse kun katson, niin matka-aika Kampin metrolaiturilta Itäkeskuksen metrolaiturille (10,8 km) on 15 min. Matka-aika Kampin linja-autoasemalta Piispansillan pysäkille Matinkylässä (11,8 km) taas on samat 15 min, vaikka matkaa on kilometrin enemmän. Periaatteessa tämä todistaa, että eristämätön bussi voi pestä täyseristetyn metron matka-ajassa.
Bussin etu on myös siinä, että se muodostaa itse oman liityntäyhteytensä, mistä on etua laskettaessa kokonaismatka-aikaa ovelta ovelle. Esimerkiksi Länsimetro tulee nopeuttamaan matka-aikoja Helsingin keskustaan lähinnä metroasemien lähimmässä ympäristössä (mitä aluetta on aika pieni osuus Etelä-Espoon pinta-alasta). Valtaosalle eteläespoolaisista matka-aika pitenee tai säilyy samana Länsimetron myötä, johtuen ylimääräisestä vaihdosta liityntäbussiin tai pidentyneestä kävelymatkasta.
Jos puhutaan täyseristämättömistä pikaraitioteistä, niin Länsimetron kanssa kilpailleessa Tramwest-suunnitelmassa matka-aika Elielinaukiolta Isoon Omenaan on 22 min (http://www.tramwest.fi/linjasto.php). Länsimetro-projektin omien tietojen (http://www.lansimetro.fi/fi/metrohanke) mukaan metron matka-ajaksi Rautatientorilta Matinkylään tulee 19 min (tämä ei tosin todennäköisesti sisällä Niittykummun asemaa, mikä nostaa matka-ajan arvoon 20 min, ja saattaa olla laskettu 1/4 liian korkealla kiihtyvyydellä). Käytännössä matka-ajat täyseristämättämällä Tramwest-ratikalla ja täyseristetyllä metrolla Helsingin rautatieasemalta Matinkylän keskukseen ovat samat, jos kävelyetäisyydet maan pinnalle lasketaan mukaan.
Tramwest-tyyppisellä pikaraitiotieverkostolla on myös se merkittävä etu Länsimetroon verrattuna, että pysäkkejä on moninkertainen määrä, mikä nopeuttaa kokonaismatka-aikaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä liityntäliikenteen vähentyessä. Myös vaihdot liityntäbusseihin on raitiotieliikenteessä helpompi järjestää nopeiksi (esim. molemmissa suunnissa kapean laiturin yli tapahtuviksi) kuin metroliikenteessä.
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 16:17:47
Pilvenpiirtäjät on paskaa kaupunkisuunnittelua
No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?
Sehän on ihan millaista kaupunkia tahdotaan tehdä. Pilvenpiirtäjät näillä korkeuksilla vaativat pirusti tilaa ympärilleen koska valo tulee matalalta ja, tadaa, näin olemme taas tehneet kaupunkia joka on paskaa käveltävää. Kivaa autokaupunkia saattaa pystyäkin tekemään.
Paskaa käveltävää?! Onko pilvenpiirtäjä vaikeampi ylittää jalkaisin kuin tavallinen kerrostalo vai mikä siinä on ongelmana? Valoakin saa tehtyä edullisesti vaikkapa LED-lampuilla.
No siitä nyt vain tulee autokaupunkia eikä käveltävää, kun on pistetaloja harvakseltaan.
Quote from: orientexpressen on 22.04.2013, 17:40:27
Bussin etu on myös siinä, että se muodostaa itse oman liityntäyhteytensä, mistä on etua laskettaessa kokonaismatka-aikaa ovelta ovelle. Esimerkiksi Länsimetro tulee nopeuttamaan matka-aikoja Helsingin keskustaan lähinnä metroasemien lähimmässä ympäristössä (mitä aluetta on aika pieni osuus Etelä-Espoon pinta-alasta). Valtaosalle eteläespoolaisista matka-aika pitenee tai säilyy samana Länsimetron myötä, johtuen ylimääräisestä vaihdosta liityntäbussiin tai pidentyneestä kävelymatkasta.
Unohdat sen että suurin osa matkusajista vaihtaa jo nyt metroon, tai muihin linjoihin joka tapauksessa. Kamppihan ei ole helsingin napa ja ainut kohde vaan jo matka rautatieasemalle pitää sisällään vaihdon metroon ruoholahdessa. Toinen vaihtoehto on kävellä kampista, mutta metro on nopeampi.
Länsimetro tuo kantakaupunkiin viisi uutta vaihdotonta päätepistettä.
Quote from: msm on 22.04.2013, 17:42:28
No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?
Jostain syystä kuitenkin neljä kertaa Helsinkiä isommassa kaupungin ydinkeskustassa oleva Potsademr Platz näyttää ihan Ruoholahdelta. Ihmiset varmaan käy töissä sielä, ja asuntoja on varmasti paljon mutta jostain syystä kadut huutavat tyhjyyttään useimpina iltoina viikossa.
Quote from: junakohtaus on 22.04.2013, 18:18:14
No siitä nyt vain tulee autokaupunkia eikä käveltävää, kun on pistetaloja harvakseltaan.
Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.
Quote from: junakohtaus on 22.04.2013, 17:53:19
Sehän on ihan millaista kaupunkia tahdotaan tehdä. Pilvenpiirtäjät näillä korkeuksilla vaativat pirusti tilaa ympärilleen koska valo tulee matalalta ja, tadaa, näin olemme taas tehneet kaupunkia joka on paskaa käveltävää. Kivaa autokaupunkia saattaa pystyäkin tekemään.
Miksi kirjoitat passiivissa "tahdotaan"?
Kuka tahtoo?
Päätökset ja ehdotukset tekee pieni piiri, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa mitä ihmiset oikeasti tahtovat.
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 18:24:09
Quote from: msm on 22.04.2013, 17:42:28
No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?
Jostain syystä kuitenkin neljä kertaa Helsinkiä isommassa kaupungin ydinkeskustassa oleva Potsademr Platz näyttää ihan Ruoholahdelta. Ihmiset varmaan käy töissä sielä, ja asuntoja on varmasti paljon mutta jostain syystä kadut huutavat tyhjyyttään useimpina iltoina viikossa.
Onko tämä joku ongelma?! Ruoholahti on sosiaalisen sekoituksen aiheuttamia ongelmia lukuunottamatta varsin viihtyisä alue, sääli vain, että siellä on taloja tehty turhan halvalla.
Mutta se on vain helvetin hyvä asia, jos ihmisillä on muutakin tekemistä kuin maleksia kadulla.
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:38:54
Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.
Sitä on kateltu blade runneria?
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 18:41:26
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:38:54
Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.
Sitä on kateltu blade runneria?
Sitä on kateltu Amelieta?
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:45:52
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 18:41:26
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:38:54
Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.
Sitä on kateltu blade runneria?
Sitä on kateltu Amelieta?
No jos pitää valita noiden kahden väliltä millaista kaupunkia haluaa, niin ei ainakaan itselle ole vaikea valinta.
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 18:46:44
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:45:52
Quote from: Nostalgia on 22.04.2013, 18:41:26
Quote from: msm on 22.04.2013, 18:38:54
Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.
Sitä on kateltu blade runneria?
Sitä on kateltu Amelieta?
No jos pitää valita noiden kahden väliltä millaista kaupunkia haluaa, niin ei ainakaan itselle ole vaikea valinta.
Joo ei, kun ottaa mukaan vielä jonkinlaisen aikamääreen.
Historia: Amelie
Tulevaisuus: Blade Runner.
Helsingissä päästäisiin halvemmalla jos hankittaisiin Tokiosta käytettyjä pilvenpiirtäjiä:
Quote
Kun Suomessa vasta haaveillaan pilvenpiirtäjistä tai pelätään niitä, Tokiossa suunnitellaan jo, miten vanhenevat pilvenpiirtäjät saadaan matalaksi mahdollisimman elegantisti.
Japanilainen rakennusyhtiö Taisei Corporation onkin kehittänyt tekniikan, jolla
pilvenpiirtäjien korkeutta saadaan laskettua lähes huomaamatta, kertoo muun muassa Japan Times.
BBC:n haastatteleman yhtiön toimitusjohtajan Hideki Ichiharan mukaan tekniikka on huomattavasti hiljaisempi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi kuin räjäyttäminen tai murskaaminen.
Muun muassa The Wiredin mukaan yhtiö käyttää kookkaita tunkkeja ja nostureita, joiden avulla rakennusta puretaan kerros kerrokselta sisältäpäin. Ulospäin työt eivät juuri näy.
Tekniikkaa on kokeiltu jo käytännössä, kun Tokion Akasaka Prince Hotel -pilvenpiirtäjähotellia on madallettu 140 metristä 110 metriin. BBC:n videolla näkyy, kuinka kaupunkikuvaa hallinnut pilvenpirtäjä on kutistunut.
Videon perusteella kaikki ohikulkijat eivät ole edes huomanneet pilvenpiirtäjän madaltumista.
Japan Timesin mukaan Japanissa on lähes 800 yli 100 metriä korkeaa rakennusta. Japanilaisen rakennusyhtiön Taisei Corporationin toimitusjohtaja Hideki Ichihara arvioi lehden haastattelussa, että lähes sata niistä on lähivuosina 30 tai 40 vuotta vanhoja, ja osa joudutaan purkamaan joka tapauksessa.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/56984-tokiolainen-pilvenpiirtaja-kutistui-kymmenia-metreja-lahes-huomaamatta
Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.
Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.
Quote from: Oami on 23.04.2013, 01:19:29
Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.
Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.
Miksi ei voi tehdä vaihtehtoja? Jos jotkut haluaa pilvenpiirtäjiä niin miksi niitä ei voi rakentaa jonnekin? Edes Helsingin keskusta ei ole niin pieni paikka etteikö sinne voisi muodostaa erilaisia vaihtoehtoja joista ihmiset saa aidosti valita miten haluaa asua ja elää.
Jos 49% haluaa pilvenpiirtäjiä ja 51% ei halua niin niitä ei rakenneta minnekään. Aika surkea järjestelmä jos 51% voi päättää, että 49% ei saa asua ja elää niinkuin haluaisivat. Demokraattinen konsensus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakennetaan lopulta juuri niitä lähiöitä, joita
kukaan ei todellakaan halunnut.
Quote from: Oami on 23.04.2013, 01:19:29
Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.
Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.
Euroopassahan on ollut tapana että uudet hienommat keskustat rakennettaan vähän sivuun vanhasta ja nykyinen säästetään vanhaksi kaupungiksi. Suomi lienee yksi harvoista idioottimaista joissa vanhat talot on monissa kaupungeissa revitty pois uuden tieltä.
Keski-Pasila on oikein hyvää mestaa piirtäjille. Itse asiassa toivon, että sinne tehdään niin blingiä, räyhää ja korkeaa kuin ikinä osataan. Mitä sinne ei pidä tehdä on vetää motaria odottamaan, että Tuusulanväylä saadaan käännettyä kulkemaan Pasilan läpi ja siitä eteenpäin saadaan keskustatunneli, koska näistä kumpikaan ei toteudu ikinä, vaan ainoa tulos on kaupunginosan runteleminen typeräksi motarinvarren joutomaaksi.
Quote from: Nostalgia on 23.04.2013, 10:08:13
Quote from: Oami on 23.04.2013, 01:19:29
Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.
Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.
Euroopassahan on ollut tapana että uudet hienommat keskustat rakennettaan vähän sivuun vanhasta ja nykyinen säästetään vanhaksi kaupungiksi. Suomi lienee yksi harvoista idioottimaista joissa vanhat talot on monissa kaupungeissa revitty pois uuden tieltä.
Tuo pitää hyvin paikkansa. Syy tuohon lienee se, että Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta ja keskisessä sekä eteläisessä euroopassa kiviperäisistä aineista. Vanhat puutalot on ollut helppo purkaa joko tyhmyyttään tai vetoamalla niitten huonooon kuntoon (kuten täällä Lappeenrannassa on tehty). Tosin, Suomen kaupunkikulttuuri on niin nuorta, että kovinkaan montaa historiallisesti arvokasta puutaloa ei keskustoissa ole enää jäljellä jo pelkästään sen takia, että edelliset sukupolveta ovat nuo purkaneet tai ne ovat yksinkertaisesti palaneet.
Kun katsoo Lappeenrannan keskustan vanhoja kuvia, niin siellä näkyy muutamia hienoja rakennuksia, joista osa on vielä pystyssä. Noin yleisesti rakennuskanta on ollut sellaista, että on joutanut purkaa pois. Tosin, Lappeenrannan keskustan suunnittelu on niin neuvostoliittolaista ja muutenkin perseestä, että siitä ei viitsi edes puhua. Ainoa parannus viime aikoina on ollut vanhan linja-autoaseman purkaminen ja paikalle tullut ostoskeskus. Kaikki, jotka tuon linja-autoaseman tietävät voivat varmaan vahvistaa, että se näytti kuuluvan enemmän neuvosto-Viipuurin kuin rajan länsipuolelle.
Quote from: Aeon on 23.04.2013, 10:32:02
Tuo pitää hyvin paikkansa. Syy tuohon lienee se, että Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta ja keskisessä sekä eteläisessä euroopassa kiviperäisistä aineista. Vanhat puutalot on ollut helppo purkaa joko tyhmyyttään tai vetoamalla niitten huonooon kuntoon (kuten täällä Lappeenrannassa on tehty). Tosin, Suomen kaupunkikulttuuri on niin nuorta, että kovinkaan montaa historiallisesti arvokasta puutaloa ei keskustoissa ole enää jäljellä jo pelkästään sen takia, että edelliset sukupolveta ovat nuo purkaneet tai ne ovat yksinkertaisesti palaneet.
Ei minustan niinkään. Kyllä kivitaloja on tehty Suomessa yhtä kauan kuin muissakin pohjois-euroopan maissa, ja vanhat kuvat monista kaupunkikeskustoista todentavat että jos olisi nähty nenäänsä pidemmälle niin monissa kaupungeissa olisi hyvinkin vaikkapa Tallinnan kanssa kilpailevia vanhoja kaupunkeja. Onhan niitä toki vieläki yksittäisiä, lähinnä ruotsinkielisellä rannikolla mutta kuitenkin.
Muistaessani sanon, että Mäntymäen kenttä ja siellä päin olisi oikea paikka pitää Töölön asuntomessut.
Quote from: junakohtaus on 23.04.2013, 10:21:03
Keski-Pasila on oikein hyvää mestaa piirtäjille. Itse asiassa toivon, että sinne tehdään niin blingiä, räyhää ja korkeaa kuin ikinä osataan. Mitä sinne ei pidä tehdä on vetää motaria odottamaan, että Tuusulanväylä saadaan käännettyä kulkemaan Pasilan läpi ja siitä eteenpäin saadaan keskustatunneli, koska näistä kumpikaan ei toteudu ikinä, vaan ainoa tulos on kaupunginosan runteleminen typeräksi motarinvarren joutomaaksi.
Toivottavasti Keski-Pasilan kaavaa ei koskaan hyväksytä nykyisen kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnitelmassa on kaikki päin honkia, koko alueesta tulisi luontaantyöntävä ja epäkäytännöllinen. Noin korkea rakentaminen ei vain yksinkertaisesti sovi näille leveysasteille.
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786?ref=hs-hitaat-e-1
Artikkeli kuntarajojen järjettömyydestä Helsingin sanomis. Aiheeseen liittyen
Quote from: Nostalgia on 23.04.2013, 16:39:54
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786?ref=hs-hitaat-e-1
Artikkeli kuntarajojen järjettömyydestä Helsingin sanomis. Aiheeseen liittyen
Hesari on vähän niinkuin Olli Rehn: tulkitse käänteisesti. Hesarin mielestä järjetöntä, joten todennäköisesti oikein fiksua.
Quote from: orientexpressen on 22.04.2013, 17:40:27
Tramwest-tyyppisellä pikaraitiotieverkostolla on myös se merkittävä etu Länsimetroon verrattuna, että pysäkkejä on moninkertainen määrä, mikä nopeuttaa kokonaismatka-aikaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä liityntäliikenteen vähentyessä. Myös vaihdot liityntäbusseihin on raitiotieliikenteessä helpompi järjestää nopeiksi (esim. molemmissa suunnissa kapean laiturin yli tapahtuviksi) kuin metroliikenteessä.
Pikaraiteita voi rakentaa sinne, missä ei ole pysäkkiä. Itse pysäkit voivat olla edullisia ja tasoristeyksiä saa helposti sinne, koska siinä raitsikka menee kävelyvauhtia. Tämän jälkeen voi raiteet eristää aidalla ja raitsikka pääsee porhaltamaan.
Pikaraiteilta voi rakentaa haaroja eri kaupunginosiin, joissa raitsikka rauhoittaa menoaan ja toimii perinteisenä raitiovaununa kadulla.
Tram-train, stadtbahn, lightweight tram, ym. kuvaavat monipuolista ja tehokasta tapaa liikutella matkustajia. Joissakin kaupungeissa nuo tuottavat liiketaloudellista voittoa n. 10 vuoden infran kustannusten kuoletuksen jälkeen, joka on aika lyhyt aika ko. alalla.
Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.
Lahdessa saisi liikennettä sujuvamaksi laittamalla joihinkin risteyksiin vapaan oikean, eli risteys kolmiolla ja tarvitsee vain katsoa, ettei vastaantulevien valoista tule liikennettä.
Ainakin vt12:lta poistuvat risteykset alkaen Hollolan puolelta Riihimäentieltä (http://goo.gl/maps/yBQ9n) Kärpäsenkadulle (http://goo.gl/maps/1x408) asti (molempiin suuntiin). Uudenmaankadulta Ajokadulle (http://maps.google.fi/maps?q=60.945087,25.64616&hl=fi&num=1&t=m&z=15) kääntyvä liikenne voisi olla myös vapaa oikea, jolloin liikenteen paine vähenisi liikennevaloissa, kuten Launeenkadulta (http://maps.google.fi/maps?q=60.958944,25.653241&hl=fi&ll=60.957923,25.652475&spn=0.015646,0.038581&num=1&t=m&z=15) Uudenmaankadulle (Orimattilaan päin) tulevalla liikenteellä.
Säästöä voisi hakea sammuttamalla liikennevalot ydinkeskustaa (http://maps.google.fi/maps?q=60.983637,25.656089&hl=fi&ll=60.982976,25.65681&spn=0.015634,0.038581&num=1&t=m&z=15) lukuunottamatta klo 23-05 välisenä aikana. Tuolloin suurin osa liikenteestä on takseja, vartiointiliikkeiden autoja ja poliiseja.
Quote from: kolki on 24.04.2013, 18:35:54
Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.
Höpö höpö... millä vuosituhannella elät?
Quote from: Sour-One on 24.04.2013, 19:41:23
Quote from: kolki on 24.04.2013, 18:35:54
Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.
Höpö höpö... millä vuosituhannella elät?
(http://farm5.staticflickr.com/4121/4866361245_f85bcf9e1c_z.jpg)
Quote from: Mittakaavaedut on 24.04.2013, 22:31:47
Quote from: Sour-One on 24.04.2013, 19:41:23
Quote from: kolki on 24.04.2013, 18:35:54
Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.
Höpö höpö... millä vuosituhannella elät?
(http://farm5.staticflickr.com/4121/4866361245_f85bcf9e1c_z.jpg)
Niin eli kysymys kuuluu myös mittakaavaedulle.... millä vuosituhannella elät?
Quote from: Sour-One on 24.04.2013, 23:16:06
Quote from: Mittakaavaedut on 24.04.2013, 22:31:47
Quote from: Sour-One on 24.04.2013, 19:41:23
Quote from: kolki on 24.04.2013, 18:35:54
Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.
Höpö höpö... millä vuosituhannella elät?
(http://farm5.staticflickr.com/4121/4866361245_f85bcf9e1c_z.jpg)
Niin eli kysymys kuuluu myös mittakaavaedulle.... millä vuosituhannella elät?
Sellaisella, jossa rakennuksia ei niiden historiallisen arvon vuoksi voi/kannata alkaa modernisoimaan, vaan kaikki suuremmat tavarat voi muuttaa ikkunoista/parvekkeelta. Ihmiset voivat sitten liikkua hissillä, johon mahtuu 2-3 henkeä.
Eli vaihtoehtoja tavarahissillekin on - ei tarvita mitään 2000kg 20m3 hissiä vain siksi, että joku haluaa persialaisen sohvansa asuntoon, vaan kaikki suuremmat tavarat voi myös muuttaa talon ulkopuolisella hissillä.
Sitten kun mennään sinne 50-100 kerroksisiin tornitaloihin, niin voidaan ehkä harkita suuria hissejä, mutta silti kannattavampaa on rakentaa nopeita hissejä kuin sellaisia, joihin voi jokainen sitten laittaa flyygelinsä kyytiin.
Snif, pitää tulla tänne itkemään kun kirottu HS taas teki v****temput.
Helsinki haluaa viisinkertaistaa asukapysäköinnin hinnan (http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+haluaa+viisinkertaistaa+asukaspys%C3%A4k%C3%B6innin+hinnan/a1305658558365)
Tämän artikkelin lisäksi oli tämmöinen kysely
Kerro paljonko maksat kotipysäköinnistä (http://www.hs.fi/kaupunki/Pys%C3%A4k%C3%B6inti+kallistuu++Kerro+paljonko+maksat+nyt+kotipys%C3%A4k%C3%B6innist%C3%A4/a1305666996606)
Itsekin idioottina menin täyttämään tuonne että mitä maksan kuukaudessa (8,2e/kk) pysäköinnistä. Sitten sillä samalla sekunnilla kun klikkaan "lähetä" tajuan tehneeni emämunauksen. Eihän tuota tietoa olisi saanut laittaa missään tapauksessa näkyville, tuo johtaa välittömään hintakartelliin kun jokainen isännöitsijä ja taloyhtiö katsoo lähiympäristön korkeimmat kk-maksut ja "indeksikorjaavat" hinnat sille tasolle.
No, eilen kolahti postiluukusta uudet pysäköintilaskut. 15e/kk. Eli semmoinen 82 egee tuli lisäkustannusta kiitos Helsingin Sanomien artikkelin. Voi vitun vittu. :( HS mitä suurimmalla todennäköisyydellä onnistui luomaan hintakartellin tänne pk-seudulle, kiitos vaan. Pitäis olla joku sivu missä Hesarin voi irtisanoa uudelleen ja yhä uudelleen. Saatanan saatana.
Toivon hartaasti että olisin vain poikkeus tässä mutta olen melkoisen varma että muutamalle muullekkin pk-seutulaiselle on käynyt samoin.
Quote from: Sour-One on 24.04.2013, 19:41:23
Höpö höpö... millä vuosituhannella elät?
2000-luvulla, tarkemmin vuodessa 2013 ja tänään on torstai 25. huhtikuuta kellon ollessa hieman yli 11 (UTC+2 ja kesäaika huomioiden), jos tuo trollaus jotenkin vastausta vaatii.
60, 70 ja 80-luvuilla rakennetut talot olivat aikalailla 8-kerroksisia, mutta uudemmissa taloissa on ollut pääsääntöisesti kolmesta viiteen kerrosta.
QuoteMuuten hyvä mutta autoilua tarvitaan jo edellä mainitsemiini asioihin, autoharrastusten lisäksi. Monikulttuuria ei tarvita mihinkään.
En usko, että monikulttuurisuuden puolestapuhujatkaan ovat sitä mieltä, että sillä olisi irrallisena asiana mitään arvoa - en tiedä, onko millään asialla, esim. suomen kielelläkään 'sinällään' mitään arvoa. Kansallisuuteen liittyvät asiathan on useimmat vetäisty hatusta 1800-luvulla perustuen usein virheellisiin tietoihin historiasta. Kansallsvaltioiden historia on lyhyt ja niihin liitetyt asiat ovat tietyn poliittisen ja tiettyihin intresseihin liittyvän kamppailun tulos.
QuoteOdir, suomen KAIKKI päästöt vuodessa ovat vähemmän kuin kiinan raskaan teollisuuden päästöt PÄIVÄSSÄ. Eli kärpäsenpaska meressä.
Euroopan päästöt ovat kokonaisuutena merkittävät ja niistä voi neuvotella EU:n piirissä. Hyvä esimerkki voi myös saada vihreää teknologiaa kehittymään nopeammin ja saada muita mukaan.
Kannattaisiko myös äänestäminen lopettaa, koska yksi ääni on "kuin hyttysen pissa Itämeressä" vaikutukseltaan?
Voisiko tällä foorumilla havaittava haluttomuus hyväksyä päästövähennyksiä olla esimerkki sellaisesta ajatustavaasta, jonka mukaan mitään ihmisen toimintaa ei saa rajoittaa siten, että siitä seuraisi ko. oman maan ihmisille jotakin negatiivisia vaikutuksia? Onko mukana myös jonkinlaista kyynistä asennetta poliitikoihin ja ulkomaisiin, kuten kiinalaisiin, ihmisiin ja ehkä ilmastotieteilijöiden tai poliitikoiden näkemistä idealisteina? Jos on, niin eikö nämä ennakko-oletukset pitäisi ekplikoida ja perustella? Pitäisikö myös kalastuskiintiöt poistaa maailmanlaajuisesti, vaikka siitä olisi huonot seuraukset kantojen romahtaessa entisestään? Vai ovatko kalakannoista huolta pitävätkin tutkijat vain haluamassa itselleen lisää tutkimusrahaa ja siksi kyynisesti sanovat tilanteen olevan huonompi kuin se on?
Tuoreen tiedon mukaan HKL on sopinut itselleen valtuudet kaupungilta tehdä ratikkaliikennettä haittaavien autojen lähisiirrot itse ja myös valtuudet veloittaa kustannukset auton haltijalta. Tämä on paras uutinen pitkään aikaan.
Quote from: Aeon on 23.04.2013, 10:32:02
Tuo pitää hyvin paikkansa. Syy tuohon lienee se, että Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta ja keskisessä sekä eteläisessä euroopassa kiviperäisistä aineista. Vanhat puutalot on ollut helppo purkaa joko tyhmyyttään tai vetoamalla niitten huonooon kuntoon (kuten täällä Lappeenrannassa on tehty). Tosin, Suomen kaupunkikulttuuri on niin nuorta, että kovinkaan montaa historiallisesti arvokasta puutaloa ei keskustoissa ole enää jäljellä jo pelkästään sen takia, että edelliset sukupolveta ovat nuo purkaneet tai ne ovat yksinkertaisesti palaneet.
Rauman puutalokeskusta kuulemma säilyi, kun siellä oli yksi sitkeä kaavasta valittaja ja juoppo kaupunginarkkitehti ei saanut haluttua hävitystä aikaan.
QuoteKiinteät auto- ja ajoneuvoverot voitaisiin korvata auton käyttöön liittyvillä maksuilla, esittää liikenneministeriön työryhmä.
Työryhmä jakaisi Suomen kahteen tienkäyttömaksujen maksuvyöhykkeeseen, kertoo Helsingin Sanomat. Suurimmassa osassa maata ajokilometri maksaisi kuusi senttiä, haja-asutusalueilla kolme senttiä. Seuranta toteutettaisiin todennäköisesti satelliittipohjaisella järjestelmällä..
Malli laskisi uusien autojen hintaa keskimäärin jopa 7 000 euroa. Näin Suomen autokanta alkaisi uudistua nykyistä nopeammin, lehti kirjoittaa. Selvityksen mukaan tienkäyttömaksut myös lisäisivät tuntuvasti joukkoliikenteen käyttöä ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä.
Lähtökohtana on, että liikenteen kokonaisverotus pysyisi ennallaan. Useimmissa EU-maissa tienkäytöstä peritään maksu.
Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johtaman työryhmän oli määrä esitellä raportin tuloksia sidosryhmille maanantaina.
Uuden mallin mukaan sadan kilometrin matka maksaisi kuusi euroa.
IL-Auto (http://www.iltalehti.fi/autot/2013090217438854_au.shtml)
Mikä hiton halu noilla on tunkea satelliittiseuraanta autoihin? Toisekseen, onko se systeemi niin tarkka ettei tule ylimääräisiä maksuja? Ja kuka maksaa valvontalaitteiston asennuksen(vitun tyhmä kysymys)? Mahtaako tuo malli lisätä joukkoliikenteen käyttöä maalla jossa jo nyt linja-auto vuoroja on karsittu? Paska systeemi.
Keskimääräinen autovero 7000?
Niinkö?
Eikös tuo satelliittipaikannin autossa ole erittäin helppo peittää vaikka kauppareissun ajaksi foliolla tms?
Jos halutaan kerätä verottaa ajamista, asian voisi tehdä yksinkertaiseksi ja verottaa polttoainetta.
QuoteTienkäyttömaksut on selvityksessä porrastettu kahteen luokkaan. Suurimpaan osaan Suomea kaavaillaan Helsingin Sanomien tietojen mukaan kuuden sentin kilometripohjaista tiemaksua.
Sadan kilometrin ajomatkalla tämä siis tarkoittaisi kuuden euron korvausta. Harvaan asutuilla alueilla, jossa etäisyydet ovat pitkiä, kilometrikorvaus olisi kolme senttiä.
Tuon porukan mielestä suurin osa Suomea on tiheään asuttua :facepalm:
Kerrassaan järjetöntä. Miksi ei vain lykätä sitä hintaa polttoaineelle? Ilmeisesti pitää työllistää lisää virkamiehiä.
Miten kilometrilaskenta toimii tunneleissa? Tuohonhan tulee rakentumaan kattava kusetus- ja valitusteollisuus. Massiivisen typerää.
Eihän näitä päätöksiä tehdä millään järjellä vaan otetaan se suunnitelma käyttöön, jolla saadaan rutistettua lisää varoja taikaseinään käytettäväksi Parempiin Tarkoituksiin. Ken muuta uskoo, uskoo turhaan.
Vanha uutinen mutta sivuaa tuota perustelua:
QuoteSelvityksen mukaan tienkäyttömaksut myös lisäisivät tuntuvasti joukkoliikenteen käyttöä ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä.
QuoteJulkaistu: 21.9.2012 17:52
Valtio iski uuden veron - näin paljon kalliimpaa maakaasulla ajaminen on ensi vuonna!
Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun valtio lyö maa- ja biokaasuautoille ensi vuoden alussa käyttövoimaveron.
Kaasukäyttöiset, joko maakaasulla tai biokaasulla kulkevat autot ovat olleet tähän mennessä ylivoimaisesti halvin tapa autoilla, sillä kyseistä polttoainetta käyttävät autot ovat olleet vapautettuja käyttövoimaverosta.
Lisäksi metaanipohjaisten polttoaineiden hinta on selvästi muita polttoaineita edullisempi. Kaasukäyttöisten autojen edulliset polttoainekustannukset ovat tietenkin edellyttäneet sitä, että on pystynyt ajamaan koko ajan, tai edes huomattavan paljon maa- tai biokaasulla.
Ensi vuonna kaasuautoilu kuitenkin kallistuu, kun valtio lyö maa- ja biokaasuja käyttäville autoille käyttövoimaveron. Käyttövoimaveron piirissä on tähän mennessä ollut dieselautojen lisäksi myös sähkö- sekä hybridiautot.
Ensi vuoden alusta kaasuautoille määrätty vero määräytyy samalla tavalla kuin muiden verotettavien ajoneuvojen käyttövoimavero eli auton painon mukaan. Dieselautoilla vero on ollut 5,5 senttiä päivässä jokaista auton alkavaa sataa painokiloa kohden. Kaasukäyttöisille eli metaanipolttoainetta käyttäville vastaava päivätaksa on 3,1 senttiä.
Kaasuautoilun ongelmana on tähän asti, ja myös tulevaisuudessa, ollut tankkausverkoston harvuus - koko Suomessa maakaasun tankkausasemia on vain alle parikymmentä. Uusi vero tekeekin niille maakaasuautoilijoille, jotka eivät pysty tekemään kaikkia ajojaan kaasulla, hallaa, sillä jos autoilija joutuu ajamaan bensiinillä, uuden veron myötä autoilija joutuu maksamaan periaatteessa veroa myös bensiinillä ajosta. Kaasun lisäksi bensiini ei ole kuulunut käyttövoimaveron piiriin ja se jääkin ensi vuonna ainoaksi polttoaineeksi, johon käyttövoimavero ei kohdistu.
(http://is11.snstatic.fi/img/978/1288501395507.jpeg)
IS (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288501385185.html)
QuoteTienkäyttömaksuja pohtinut työryhmä jakaisi Suomen kahteen maksuvyöhykkeeseen. Valtaosassa maata ajokilometri maksaisi kuusi senttiä, haja-asutusalueilla kilometritaksa olisi kolme senttiä.
Uusien autojen hinta laskisi tuntuvasti, keskimäärin jopa 7 000 euroa, jos tienkäyttömaksut otettaisiin käyttöön Suomessa. Näin toteaa maksuja pohtinut työryhmä.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän lähtökohtana on, että autoverotuksen painopiste siirtyisi lähes kokonaan auton käyttöön. Liikenteen kokonaisverotus pysyisi ennallaan. Verotuskäytännöt sen sijaan mullistuisivat perusteellisesti.
Uudessa mallissa kiinteät auto- ja ajoneuvoverot korvattaisiin ajoneuvon käyttöön liittyvillä maksuilla. Samalla uusien autojen hinta laskisi. Sen seurauksena Suomen eurooppalaisittain vanha autokanta alkaisi uudistua entistä nopeammin.
Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johtama työryhmä esittelee raporttinsa tuloksia sidosryhmille tänään maanantaina.
Selvityksen mukaan joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi tienkäyttömaksujen seurauksena tuntuvasti, liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät ja Suomen autokanta uudistuisi. Raporttiin ei ole sisällytetty pääkaupunkiseudulla toteutettavia ruuhkamaksuja.
http://www.hs.fi/kotimaa/Autoilijoille+suunnitellaan+tiemaksua++kilometri+maksaisi+kuusi+sentti%C3%A4+/a1378011002952
ajan vuodessa n. 40 000 kilometriä. Jatkossa siis joutuisin maksamaan siitä, että teen töitä, 2400 euroa vuodessa.
Saman verran saisi ansiosidonnaista kuukaudessa, joten taidan jäädä kotiin. säästyy maailma minunkin hiilidioksilipäästöiltä ja maailma pelastuu.
Ai autokannan uusiutuminen? tällä alalla käytetään jo muutenkin leasing-autoja, joten tuskin vaikuttaa mitenkään.
Maksat tätäkin päivänä ainakin tuon 2400 ja vähän enemmän. Tässä on ennenkaikkea kyse verotuksen painopisteen muuttamisesta kilometriperusteiseksi.
Mutta on se kummallista että tämä huipputyöryhmä kuvittelee keksivänsä pyörän uudestaan ja päätyy ratkaisuun, jossa verotetaan kilometrien mukaan. Käsittääkseni samanlainen käytäntö on olemassa jo nyt, vain polttoaineveron muodossa. Mitä enemmän ajat sitä enemmän maksat veroja. Luultavasti valtiovallalla kiiltelee silmissä mahdollisuus päästä seuraamaan jokaisen kansalaisen liikeitä paikkannustekniikan avulla. Ei tätä muuten voi ymmärtäää.
Taas Suomi kusee omaan punttiinsa. Onkohan kellekään tullut mieleen että GPS-paikannuksen asentaminen kaikkiin autoihin mahdollistaa sen että ulkomaisilla tiedustelupalveluilla on jatkuva tieto jokaisen suomalaisen ajoneuvon sijainnista jokaisella hetkellä. Sanokaa foliohatuksi mutta näin tulee olemaan. Minua saa toki valistaa miksi näin ei voi tapahtua, jospa vaikka olenkin väärässä.
Toinen asia mikä tässä korpeaa on että autot on aikanaan verotettu mutta nyt ruvetaan kovalla kädellä verottamaan käyttöä, eli ylivoimainen enemmistö autoilijoista maksaa tuplaveroa. Vaikka uusista autoista saisikin hintaa alemmas ei niiden ostajia ole paljoa.
Voisihan valtio palauttaa perityn autoveron kun sitä nyt maksettaisiin käytöstä, epäilen ettei näin tule käymään.
Ideanahan tämä on suorastaan nerokas - keskituloiset sankoin joukoin kehyskuntiin (asuntojen korkeaa hintatasoa, pankkien kovia korkomenoja suuresta lainasta, monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia, suuria hirviökouluja ja -päiväkoteja yms. yms.) "paenneet" lapsiperheet saadaan maksumiehiksi kuitenkin. Nyt uudelta asuinalueelta käsin. Päättävissä elimissä on ymmärretty, että kehyskuntiin muuttaminen vaatii autoilun priorisoimista muiden asumismenojen sijaan ja suuntaavat nyt verotusta sinne.
Suomi keskituloiselle - pääset aina maksajaksi, teit sitten mitä tahansa. >:(
Suurin syy lienee valvonta ja valvontatietojen edelleen myyminen. Toisena syynä hybridi- ja sähköautojen yleistyminen, näitähän ei voi polttoaineverolla rokottaa samassa määrin kuin polttomoottoriautoja.
Köyhä, joka ajaa pienipalkkaiseen työhön käytetyllä autolla, maksaa ensin ostohintaperusteisen autoveron autonsa hinnassa ja nyt sitten vielä kovia käyttömaksuja. Ei hyvä. Rikas joka vaihtaa autonsa usein saa seuraavat autonsa halvemmalla, ja voi jopa hyötyä tästä.
Quote from: räsänen on 02.09.2013, 09:50:37
Maksat tätäkin päivänä ainakin tuon 2400 ja vähän enemmän. Tässä on ennenkaikkea kyse verotuksen painopisteen muuttamisesta kilometriperusteiseksi.
en mene tässä verotuksen periaateisiin, mutta itse asiassa en maksa.
Quote from: turjake on 02.09.2013, 09:52:13
Taas Suomi kusee omaan punttiinsa. Onkohan kellekään tullut mieleen että GPS-paikannuksen asentaminen kaikkiin autoihin mahdollistaa sen että ulkomaisilla tiedustelupalveluilla on jatkuva tieto jokaisen suomalaisen ajoneuvon sijainnista jokaisella hetkellä. Sanokaa foliohatuksi mutta näin tulee olemaan. Minua saa toki valistaa miksi näin ei voi tapahtua, jospa vaikka olenkin väärässä.
Eikös puolustusvoimatkin joudu jotain veroa maksamaan autoistaan? Eli niihinkin pitäisi lyödä sitten GPS.. onhan se kätevä kun vihollinen näkee mihin iskeä.
Quote from: Brandöt on 02.09.2013, 09:54:29
Muuta, EL SID, paremmaksi otsikkoa, niin saadaan (toivottavasti) aikaan tästä keskustelua.
Aihe on tärkeä; tulin juuri varta vasten katsomaan onko tästä jo aloitusta.
Ideanahan tämä on suorastaan nerokas - keskituloiset sankoin joukoin kehyskuntiin (asuntojen korkeaa hintatasoa, pankkien kovia korkomenoja suuresta lainasta, monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia, suuria hirviökouluja ja -päiväkoteja yms. yms.) "paenneet" lapsiperheet saadaan maksumiehiksi kuitenkin. Nyt uudelta asuinalueelta käsin. Päättävissä elimissä on ymmärretty, että kehyskuntiin muuttaminen vaatii autoilun priorisoimista muiden asumismenojen sijaan ja suuntaavat nyt verotusta sinne.
Suomi keskituloiselle - pääset aina maksajaksi, teit sitten mitä tahansa. >:(
muutin otsikkoa
Quote from: turjake on 02.09.2013, 09:56:39
Suurin syy lienee valvonta ja valvontatietojen edelleen myyminen. Toisena syynä hybridi- ja sähköautojen yleistyminen, näitähän ei voi polttoaineverolla rokottaa samassa määrin kuin polttomoottoriautoja.
Köyhä, joka ajaa pienipalkkaiseen työhön käytetyllä autolla, maksaa ensin ostohintaperusteisen autoveron autonsa hinnassa ja nyt sitten vielä kovia käyttömaksuja. Ei hyvä. Rikas joka vaihtaa autonsa usein saa seuraavat autonsa halvemmalla, ja voi jopa hyötyä tästä.
Juuri näin. asumiskustannusten nousun vuoksi joutuvat keski ja pienituloiset muuttamaan pois kaupunkien keskustoista ja ajamaan yhä pitempiä työmatkoja.
Pienituloisella ei ole muutenkaan varaa ostaa uutta autoa, joten hän joutuu tässä vain maksajaksi, ja uudesta verosta on vain työssäkäyntikulujen nostajaksi maassa, jossa muutenkin ihmetellään sitä, miksi pienipalkkaiseen työhön ei ole kovin innokkaita tulijoita.
Vaasan ympäristössä ei 80 kilometrin edestakainen työmatka ole edes harvinaisuus. Nytkö työajot loppuvat?
Ideanahan on valvoa sitä missä kukakin liikkuu, ilmeisesti autoihin tulisi jonkinlainen jäljitin...
Folio ja kupariverkko GPS-antennin päälle niin johan loppuu jäljitys.
Aiheesta jutellaan muuten tuolla: http://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg1413848.html#msg1413848 (http://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg1413848.html#msg1413848)
Quote from: Fiftari on 02.09.2013, 10:11:33
Folio ja kupariverkko GPS-antennin päälle niin johan loppuu jäljitys.
Aiheesta jutellaan muuten tuolla: http://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg1413848.html#msg1413848 (http://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg1413848.html#msg1413848)
paljon ajavalle, joka ajaa samalla autolla myös vapaa-aikana tuosta ei ole hyötyä. Verottaja kyttää jo nyt joka kilometrin ja joudut täyttämään ajopäiväkirjaa ynnä valokuvaamaan kuukauden ensimmäisenä aamuna kilometrilukeman, kuin myös kuukauden päätteeksi. Ajopäiväkirjasta näkyy joka tapauksessa ajetut kilometrit
Lainattua:
QuoteSelvityksen mukaan tienkäyttömaksut myös lisäisivät tuntuvasti joukkoliikenteen käyttöä ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä.
Miksi tätä aihetta varten ei ole järjestetty kansalaisaloitetta vieläkään? Voiskos joku alkaa laatimaan, joka tuntee paremmin asioita? Joku GPS laitteiden kieltäminen seuraamistarkoituksessa muiden kuin rikollisten kohdalla?
Quote from: EL SID on 02.09.2013, 09:40:36
Ai autokannan uusiutuminen? tällä alalla käytetään jo muutenkin leasing-autoja, joten tuskin vaikuttaa mitenkään.
Eivät kai nekään verovapaita ole, joten leasing-maksujen luulisi sitten laskevan?
(en väitä, että se uutta maksua riittäisi kompensoimaan)
Väliaikainen autovero täytti taannoin 50 vuotta, väliaikainen käyttömaksu on sekin keski-iän kynnyksellä...Sen lisäksi dieselverot, autoveron päälle laitettu C02 korotus ja jatkuvasti nostetut polttoaineverot.
Nyt sitten lisäksi tienkäyttömaksut joita perustellaan sillä että Suomi on niitä harvoja maita joissa sitä ei ole mutta samalla unohdetaan mainita että Suomi on niitä harvoja maita joissa on autovero ja dieselvero sekä käyttömaksut.
Toki jutussa mainitaan että autoverolaskisi jopa 7000 €.
On hyvä huomata että missään ei sanota sen poistuvan, vaan laskevan JOPA 7000 €.
Tämä siis tarkoittaa että Corollaan hinta ei laske 7000 € vaan kalleimman verotettavan hinta laskee jopa 7000 € eli esim.Ferrari kalleimmasta päästä ( Jonka hinta toissa vuoden autoverotuksen nostossa nousi muistaakseni luokkaa 50000 €).
On myös syytä huomata että kun tällä "jopa 7000€" hekumoivat niin missään ei mainita että jo autoverotetut pelit jäisivät tiemaksun ulkopuolelle.
Onkohan kukaan työryhmäläisistä lainkaan miettinyt esim. sitä että kansalaisen liikkumisen elektorinen valvonta on aivan jotain muuta kuin tienvarsikopissa istuva rahankerääjä taikka erikseen esim.kortilla ostettava tienkäyttöoikeus?
Vai perehdytäänkö asiaan vasta sitten kun EU-tuomioistuin toteaa koko kalliin, käyttöön otetun järjestelmän laittomaksi ja määrää purettavaksi?
Kenelle on maksettu että Ollila on päässyt tälläistä työryhmää vetämään?
Eturistiriita suorastaan kirkuu olemassa oloaan...Ketä muita ryhmään kuuluu? Kuka päätti ryhmän kokoonpanosta?
Milloin Suomeen saadaan päteviä päättäjiä näiden nykyisten tilalle?
Quote from: Fiftari on 02.09.2013, 10:11:33
Folio ja kupariverkko GPS-antennin päälle niin johan loppuu jäljitys.
GPS-jammerit vaan käyttöön.
(http://cdn1.iofferphoto.com/img/item/359/622/46/o_GPS_jammer.jpg)
Quote from: ankka on 02.09.2013, 10:29:20
Fuck this shit!
Kilpiä pöllimään ettei pysäytetä nii helposti. Hankintaan siis vanhempaa rekisteristä poistettua kalustoa.
Mitä niitä pöllimään, osta BG-paku niin ei pysäytetä lainkaan, parkkimaksujakaan ei tarvitse maksaa ja mistään GPS-valvontamaksuista puhumattakaan.
Quote from: CaptainNuiva on 02.09.2013, 11:21:34
On myös syytä huomata että kun tällä "jopa 7000€" hekumoivat niin missään ei mainita että jo autoverotetut pelit jäisivät tiemaksun ulkopuolelle.
Olisi jopa nyky-Suomen standardeilla aika pöyristyttävää, jos vanhojen autojen omistajia verotettaisiin kahteen kertaan, sekä omistamisesta että käytöstä. Sellaisesta nousis kyllä sellainen kapinaliike, ettei se voisi mennä läpi. Jos vielä ajatellaan, että vanhoihin autoihin pitäisi asentaa se satelliittipaikannin, niin sehän vain lisäisi kapinaa.
Kyllä sen täytyy olla niin, että satelliittipaikannin voitaisiin pakkoasennuttaa vain uusiin "7000 euroa halvempiin" autoihin.
Kaiken kaikkiaan tämä kyllä näyttää siltä, että koko tiemaksuidea on pelkkä troijan hevonen, jolla se satelliittipaikannus saadaan ujutettua käyttöön. Varsinainen tarkoitushan sillä on varmaan ihan muu valvonta kuin tiemaksun keruu.
Quote from: Hagbard on 02.09.2013, 12:22:00
Quote from: CaptainNuiva on 02.09.2013, 11:21:34
On myös syytä huomata että kun tällä "jopa 7000€" hekumoivat niin missään ei mainita että jo autoverotetut pelit jäisivät tiemaksun ulkopuolelle.
Olisi jopa nyky-Suomen standardeilla aika pöyristyttävää, jos vanhojen autojen omistajia verotettaisiin kahteen kertaan, sekä omistamisesta että käytöstä. Sellaisesta nousis kyllä sellainen kapinaliike, ettei se voisi mennä läpi. Jos vielä ajatellaan, että vanhoihin autoihin pitäisi asentaa se satelliittipaikannin, niin sehän vain lisäisi kapinaa.
Kyllä sen täytyy olla niin, että satelliittipaikannin voitaisiin pakkoasennuttaa vain uusiin "7000 euroa halvempiin" autoihin.
Kaiken kaikkiaan tämä kyllä näyttää siltä, että koko tiemaksuidea on pelkkä troijan hevonen, jolla se satelliittipaikannus saadaan ujutettua käyttöön. Varsinainen tarkoitushan sillä on varmaan ihan muu valvonta kuin tiemaksun keruu.
Heh, juu ei Suomessa semmoista sentään että tuplaverotettaisiin :flowerhat:
Varsinainen tarkoitus verottaa, sitä en epäile ettikö moni ajattelmaton politiikko ja virkamies hekumoitsisi sisään virtaavalla rahalla ja kiireisimmät taatusti jo tekevät suunnitelmia miten päästä kakusta osingoille ja jotkut ovat jo varmaankin kirjanneet sen tuloihin....Mutta sen jälkeen kun järjestelmä olisi käytössä niin moni taho huomaisi kuinka tärkeää juuri heidän olisi päästä seuraamaan ja valvomaan kansalaisten liikkeitä.
Jossain vaiheessa joku sitten huomaisi että hei, mehän voidaan myydä näitä liikkujien tietoja ja ei aikaakaan kun alkaisi tulemaan tekstiviestiä juuri sen ABC-myymälän tarjouksista josta joka päivä ajat ohi....
Mitähän kyseinen seikka merkitsee niille tuhansille yrityksille, joiden henkilöstö joutuu ajamaan paljon pienien ja keskisuurten yritysten pakettiautoilla. Jos ajatetaan esimerkiksi 50t per vuosi, eikä kyse ole ns.ammattiliikenteestä vaan esimerkiksi pientavaran jakelusta tai vaikkapa huoltotoiminnasta, uusi kustannus on 3000 eur vuodessa per ajossa oleva väline. Tähänkään mennessä nämä tahot ei ole nauttineet huojennuksist, joten oletettavaa on ettei sellaista tule nytkään. Niinpä taas jotkut yritykset kuolee Suomesta, koska jollekin tämä korsi on oleva viimeinen. Tällä on väistämätöntä seurausta lisäksi haja-alueen palveluille.
Asia kerrallaan kohti tuhoa.
Merkitään pöytäkirjaan: vastustan tätä paikannuspohjaista kilometrimaksua.
Vaaditaanko jäljitin myös ulkomaan kilvissä oleviin autoihin?
No ei.
Nykyään näitä täysin toteuttamiskelvottomia ehdotuksia tulee viikottain. Eikö voitaisi perustaa eduskuntaan ehdotusseulakomiteaa, jolle ensin pitää älyttömyydet esittää. Komitean asiantuntijat ( oikeat) eri aloilta voisivat ampua tyhmimmät alas, ennenkuin niitä tulisi julkisuuteen ja kehityskelpoisille annettaisiin lisätietoja.
47 euroa + postikulut:
http://www.jammerall.com/products/Mini-GPS-jammer-for-Car.html
Aikamoinen säästö autoveroon, sanoisin.
EDIT: Olikin free shipping eli ei postikuluja.
Mitä orwellilaisempi ehdotus, sitä varmemmin sellaista ehdotetaan toteutettavaksi totalitaristien taholta = istuva hallitus. PS ja Kepu ei tätä varmasti aja eteenpäin.
Jorma Ollila globalistina ja "auktoriteettina" on laitettu LVM-projektin keulakuvaksi eikä ihme, sillä globalismiin kuuluu ihmisten kontrollointi ja liikkeiden/olemassaolon verottaminen. Kertyneet verotulot osoittavat, että uusi uljas globalismi on valtava rikkaus ja rahasampo ja sillä voidaan toteuttaa globalismiin kuuluvan monikultturismin ja internationalismin vielä jalostuneempaa maailman rikastumista. Heureka!
Taisi olla Nietzsche joka sanoi jotain tähän tapaan, että auktoriteettia tarvitaan silloin kun luovuus loppuu.
Aivopierujen koko sen kun kasvaa ja LVM sen osaa.
QuoteLVM on kaavaillut uudesta järjestelmästä vientituotetta
Verotus on vientituote? prööt. Tähän ei pysty muut, kuin Vas, Kok, RKP ja Vihreät. Voin kuvitella mielessäni, kuinka Vapaavuori, vihreiden establishment, mikkihiiri ja Kyllönen ovat korkanneet kuohuvat tämän Suomen uuden internationalistisen huippuosaamista kuvastavan vientituotteen syntymisestä. Suomi aivan varmasti tienaa tällä huippuosaamisella - Suomi saa verorojalteja kaikilta maailman kansoilta.
Huikea vientituote, Suomi nousuun. Kaikki maailman kansat jonottavat jo uutta suomalaista Nokiaa - kilometripohjaista autoilun verotusta.
Muista kun ostat uuden auton, joka maksaa vaikkapa 14k€ säästät 7K€ autoverossa. Etkö usko?
Hallituksen varmasti säästät maksamalla enemmän. LVM-autoverotuksen lopulisesta ratkaisusta puuttuu vielä bonus osio. Käyttessäsi hybridiautoa maksat silti 6-centtiä km, mutta tienaat bonusta 0,15centtiä km. Mieti mikä säästö, kannattaa siis ajaa enemmän, niin kerrytät bonusta. Hallituksen varmasti - sinun eduksesi.
http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/07/19/autoliitto-lyttaa-jorma-ollilan-kilometrimaksumallin/201310090/304
Autokaupoissa varmaan on alkanut hiljaisen kauden jälkeen vieläkin hiljaisempi kausi.
Quote from: ananaskaarme on 02.09.2013, 14:24:44
GPS-jammerit tuskin auttavat, sillä tässä on kyse verotuksesta eli käänteisestä todistustaakasta. Jollei kunnollista sijaintitietoa saada, eli joko käytät jammeria tai ajoit tunneliin tai parkkihalliin, lyötäneen oletuksena arvioverotuksella kalleimman taksan mukainen veloitus mittarin ja GPS-lokin kilometrimäärän erotukselle. Nimittäin ne GPS-signaaleiltaan heikot tunnelit ja parkkiluolathan ne vasta kalliita ovatkin rakentaa.
Näin-hän verottaja on toiminut eri veromuodoissa jo vuosikymmeniä, varsinkin yrittäjien kohdalla eri verolajien arvioverotuksissa.
Joskus oma navini on hyppinyt aika reippaita matkoja ihan itsekseen, olen sen mukaan ajanut jopa järvessä sekä autoni on liikkunut parkkiruudussa. Miten mahtaa olla tuo gps:n tarkkuus noilta osin? Kai tuokin jäljityssofta kilpailutetaan(annetaan) jonkin tieto-yrityksen tehtäväksi ja siinä on sitten sellaisia bugeja että kun tulee maksun aikana niin sen mukaan olet ajanut lappiin ja takaisin muutaman kymmenen kertaa.
Quote from: ananaskaarme on 02.09.2013, 14:24:44
GPS-jammerit tuskin auttavat, sillä tässä on kyse verotuksesta eli käänteisestä todistustaakasta. Jollei kunnollista sijaintitietoa saada, eli joko käytät jammeria tai ajoit tunneliin tai parkkihalliin, lyötäneen oletuksena arvioverotuksella kalleimman taksan mukainen veloitus mittarin ja GPS-lokin kilometrimäärän erotukselle. Nimittäin ne GPS-signaaleiltaan heikot tunnelit ja parkkiluolathan ne vasta kalliita ovatkin rakentaa.
Näin-hän verottaja on toiminut eri veromuodoissa jo vuosikymmeniä, varsinkin yrittäjien kohdalla eri verolajien arvioverotuksissa.
En usko. GPS-jammer peittää koko auton liikkumissignaalin eli verottaja ei saa mitään tietoa mistään auton liikkeestä. Ainoa keino verottajalla tätä vastaan on auton kilometrilukeman ja gps-tiedon vertaaminen, mutta siinähän sitten vertaavat. Ainakin vanhempien automallien kohdalla peukalointi on helppoa tässäkin asiassa, kuten Saksasta autoja hakevat tietävät.
2,7m henkiöautoa ja näistä toki suurin osa maksaa veron kuten pitääkin, mutta se, joka ei halua maksaa, voi verolta helposti ja turvallisesti välttyä gps-jammerilla. Ei sitä tarvitse koko ajan käyttää. Laitat päälle, kun lähdet mökille ja pois kun tulet kotiin. Työmatkalla pidät poissa tms.
Autokauppa loppuu kuin seinään. Itsellänikin oli juuri viimeinen versio tarjouksesta sähköpostissa tänä aamuna. Olimme päättäneet ostaa ko. auton (uusi). Tänään kirjoitin vastauksena, että valitettavasti veromuutoksen takia emme osta.
Quote from: ananaskaarme on 02.09.2013, 14:24:44
GPS-jammerit tuskin auttavat, sillä tässä on kyse verotuksesta eli käänteisestä todistustaakasta. Jollei kunnollista sijaintitietoa saada, eli joko käytät jammeria tai ajoit tunneliin tai parkkihalliin, lyötäneen oletuksena arvioverotuksella kalleimman taksan mukainen veloitus mittarin ja GPS-lokin kilometrimäärän erotukselle. Nimittäin ne GPS-signaaleiltaan heikot tunnelit ja parkkiluolathan ne vasta kalliita ovatkin rakentaa.
Näin-hän verottaja on toiminut eri veromuodoissa jo vuosikymmeniä, varsinkin yrittäjien kohdalla eri verolajien arvioverotuksissa.
Quote from: Fiftari on 02.09.2013, 14:53:23
Joskus oma navini on hyppinyt aika reippaita matkoja ihan itsekseen, olen sen mukaan ajanut jopa järvessä sekä autoni on liikkunut parkkiruudussa. Miten mahtaa olla tuo gps:n tarkkuus noilta osin? Kai tuokin jäljityssofta kilpailutetaan(annetaan) jonkin tieto-yrityksen tehtäväksi ja siinä on sitten sellaisia bugeja että kun tulee maksun aikana niin sen mukaan olet ajanut lappiin ja takaisin muutaman kymmenen kertaa.
Kyseessä ei olisi oma navisi vaan valtion "navi". Se on aina oikeassa. Jos olet ajanut järvessä niin olet ajanut järvessä. Toki jotain signaalin häiritsijää voisi käyttää mutta mitä jos siitä jäisi kiinni. Esim. polliisi pysäyttäisi eikä autoa olisi ns. "olemassa" sillä hetkellä poliisiautossa olevan koneen mukaan. Tosi iso sakko ? Pieni kakku ehkä ? Toki signaalin häiritsijät ja niiden maahantuonti/myynti voitaisiin kieltää.
Poliisi(valtio) voisi perustaa anti signaalin häiritsijä osaston(AS-HO) joka taistelee järjestäytynyttä signaalin häirintää vastaan. Eli rikosjärjestöjä vastaan. Vihjenumeroon voisi käräyttää inhat häiritsijäautoilijat ja ratkaisevasta vihjeestä saisi mitalin.
Koko ehdotettu systeemihän on ihan järjetön ja tässä keskustelussa onkin hyvin ruodittu viimeisimmän ehdotuksen heikkoudet (kuten tuplaverotuksen mahdollisuus). Itseäni kiinnostaa se, että ilmeisesti vastaavaa satelliittivalvontasysteemiä ei ole käytössä missään (...ei edes Pohjois-Koreassa, tra la laa...), kun kerran ihan "vientituotetta" ( :facepalm:) siitä suunnittelevat. Mahtaako siis Ollilan Jormalla (sic) tai hänen kavereillaan olla alaan liittyviä bisneksiä, jotka ihan sattumalta voisivat hyötyä ehdotetuista muutoksista?
Koska ehdotus on typerä, teen oman typerän vastaehdotuksen: maksut hoidettaisiin poleteilla, joita täytyy syöttää autoon kilometrin välein. Polettien materiaali olisi pahvia ja poleteissa komeilisi liikenneministeri Kyllösen naama.
Quote from: http://yle.fi/uutiset/hs_tienkayttomaksu_korvaisi_autoveron/6809659
Tätä nykyä Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa tienkäyttömaksuja ei kerätä.
Quote from: http://yle.fi/uutiset/tiemaksuryhma_nakee_kilometriveron_nykyveroa_hyodyllisempana/6809874
Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa ei kerätä tienkäyttömaksuja.
Quote from: http://yle.fi/uutiset/kyllonen_rauhoittelee_autonvaihtajilla_ei_ole_huolta/6810541
Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei kerätä tienkäyttömaksuja. Kyllösen mukaan tilanne muuttuu jossain vaiheessa.
- Pidemmän päälle tulee käymään niin, että mennään yleiseurooppalaiseen järjestelmään.
YLE muistaa kovasti mainita, että muualla on jo maksuja käytössä, mutta ei mainitse mitään toteutustavasta. Liekö tarkoitus saada tyhmempi lukija luulemaan, että muualla käytetään satelliittiseurantaa, eikä se siten olisi mitenkään poikkeuksellisen paha asia.
Quote from: dothefake on 02.09.2013, 12:50:55
Nykyään näitä täysin toteuttamiskelvottomia ehdotuksia tulee viikottain. Eikö voitaisi perustaa eduskuntaan ehdotusseulakomiteaa, jolle ensin pitää älyttömyydet esittää. Komitean asiantuntijat ( oikeat) eri aloilta voisivat ampua tyhmimmät alas, ennenkuin niitä tulisi julkisuuteen ja kehityskelpoisille annettaisiin lisätietoja.
Byrokratia kasvaa täyttääkseen kasvavan byrokratian tarpeet.
Quote from: Maisteri Vihannes on 02.09.2013, 17:47:28
Quote from: http://yle.fi/uutiset/hs_tienkayttomaksu_korvaisi_autoveron/6809659
Tätä nykyä Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa tienkäyttömaksuja ei kerätä.
Quote from: http://yle.fi/uutiset/tiemaksuryhma_nakee_kilometriveron_nykyveroa_hyodyllisempana/6809874
Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa ei kerätä tienkäyttömaksuja.
Quote from: http://yle.fi/uutiset/kyllonen_rauhoittelee_autonvaihtajilla_ei_ole_huolta/6810541
Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei kerätä tienkäyttömaksuja. Kyllösen mukaan tilanne muuttuu jossain vaiheessa.
- Pidemmän päälle tulee käymään niin, että mennään yleiseurooppalaiseen järjestelmään.
YLE muistaa kovasti mainita, että muualla on jo maksuja käytössä, mutta ei mainitse mitään toteutustavasta. Liekö tarkoitus saada tyhmempi lukija luulemaan, että muualla käytetään satelliittiseurantaa, eikä se siten olisi mitenkään poikkeuksellisen paha asia.
Kansalaisia pidetään tyhminä ja siksi kerrotaan innostuneesti miten Suomi on jäänyt Euroopasta pahasti jälkeen tiemaksujen suhteen ja nyt tällä hirvittävän hienolla innovaatiolla Suomi nostetaan suosta samalla kun eurooppalaiset sankoin joukoin ihastuneesti huokailevat GPS-lypsämisen perään.
Miksi ei ensimmäinenkään toimittaja edes kysy näiltä valopäiltä että miksi verrataan täydellistä ja jokapaikassa rahastamista tietulleihin joilla Euroopassa on aina vaihto-ehto eli voi myös tietullit kiertää jos ei halua maksullista moottoritietä painella...JA ETTÄ MITÄÄN PAKOLLISIA TIEMAKSUJA EI EUROOPASSA HENKILÖAUTOILLE OLE.
Tässä elämäntilanteessa perseaukisena sain juuri 465000 kilometriä ajetun diesel-sitikkani vielä katsastettua. N. 5 litraa dieseliä sadalla ei ole suuri kustannus, vaikka vaimon työn takia vuodessa tulee yli 30 000 km pelkästään työmatka-ajoa (ei siis km-korvattavaa työajoa).
Mistähän voisin repiä sen rahan siihen uuteen autoon, jotta voisin säästää tuon Ollilan mainostaman "jopa 7000 euroa". Nyt taas kerran perseaukisia verotetaan lisää. Raharikkaat ostelee halvalla uusia autoja, mutta 700 euron arvoisen sitikan omistajaa ei paljoa lohduta, etenkin jos tuohon joutuisi vielä GPS-jäljittimen hankkimaan, joka varmaan maksaisi kolme kertaa auton arvon.
Miksiköhän superrikas korporaatio- bonus- hallitus- johto- yli-ihmis- Ollilaa ollaan sekoittamassa yhteiskunnallisen päätöksenteon konsultiksi. Tuollaisella triljoonikolla ei ole mitään hajua köyhemmän kansanosan elämästä. Ollilan mielestä kaikki vähäosaiset ovat varmaan jotain luusereita, joita saa ruoskia mielin määrin. Ollila rakentaa yhteiskuntaa itsensä kaltaisille hyväksi paikaksi elää.
-i-
Kuten yllä sanottu, jos auton hankkimisen sijaan halutaan verottaa liikkumista ja saastuttamista, miksei maksuja sisällytetä polttoaineveroon?
Ajan noin 20 000 kilometriä vuodessa. Pikaisesti olin laskevinani, että tällä menolla saisin vuosittain noin 1300 euron lisälaskun tai noin 113 euroa kuukaudessa. Tämä on hurja lisäkulu: menetetyillä rahoilla voisin kahdeksan vuoden välein ostaa aivan uuden auton!
Autoa käytän pääasiassa työmatkoihin, kauppamatkoihin ja päiväkotimatkoihin. Näistä työmatkat ja kauppamatkat voisi periaatteessa hoitaa julkisilla, päiväkotimatkaa ei: joutuisin julkisten varassa käyttämään matkaan moninkertaisen ajan ja retuuttelemaan väsyneitä lapsia ja useita kasseja pitkin piennarta bussipysäkeille odottelemaan harvakseltaan kulkevaa dösää.
Työmatkaan menee nyt yhteen suuntaan noin 30 minuuttia. Julkisia käyttäen samaan matkaan menee 1 tunti 20 minuuttia. Eli jos luopuisin auton käytöstä, kuten nämä idiootit julkisten suosijat haluavat, menettäisin joka arkipäivä aikaa yhden tunnin ja 40 minuuttia, kuukaudessa melkein 36 tuntia, eli yhden työviikon. Tämä aika olisi poissa perheeltä, kodinhoidosta ja vapaa-ajasta. Toisaalta en käytännössä edes voisi kulkea työmatkoja julkisilla, koska päiväkoti menee kiinni kello 17, joten en mitenkään ehtisi ajoissa noutamaan lapsia, mikäli kulkisin metrolla ja junalla. Julkinen liikenne siis ei ole vaihtoehto edes parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, tuskin paljon lähempänäkään.
Ja kuten edellä tässä ketjussa on selitetty, satelliittipaikannus on ongelmallinen tekniikan, moraalin ja tietosuojan puolesta. Koko esitys on absurdi autoveron poistoa lukuunottamatta.
Ei tässä auta kuin äänestää nämä kansalaisvihamieliset vallasta. Kuluttajat jo äänestivät Jorma Olillan Nokiasta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.09.2013, 19:07:52
.....
Työmatkaan menee nyt yhteen suuntaan noin 30 minuuttia. Julkisia käyttäen samaan matkaan menee 1 tunti 20 minuuttia. Eli jos luopuisin auton käytöstä, kuten nämä idiootit julkisten suosijat haluavat, menettäisin joka arkipäivä aikaa yhden tunnin ja 40 minuuttia, kuukaudessa melkein 36 tuntia, eli yhden työviikon...
Juuri tätä minäkin tänään ihmettelin: Suorien kustannusten lisäksi minulla menisi 30min autoilun sijaan vajaat 3 tuntia julkisilla, kun niillä joutuu kiertämään ties mistä.Tämän lisäksi joutuisin myös työpäivän sisäiset ajot tekemään julkisilla, jolloin se vasta mielenkiintoiseksi menisikin - parin tunnin edestakaiseen matkaan abaut viisi tuntia maakuntia bussissa kierrellen.
Tajuavatko nuo lahopäät, kuinka valtava määrä tuottavaa työtä, arvonlisää ja verotuloja koko kansantaloudesta poistuisi, jos kaikki ryhdyttäisiin maleksimaan busseissa?!
Lisäksi ajatus jostain gps-seurannasta on kammottava.
Tuleeko laite myös moottoripyöriin ja millainen maksu menee metsäpolkujen ajamisesta.
Quote from: Tauno-yksi on 02.09.2013, 21:15:36
***
Tajuavatko nuo lahopäät, kuinka valtava määrä tuottavaa työtä, arvonlisää ja verotuloja koko kansantaloudesta poistuisi, jos kaikki ryhdyttäisiin maleksimaan busseissa?!
Lisäksi ajatus jostain gps-seurannasta on kammottava.
Yrittävät varmaan pitää sordiinon päällä tuon orwelliaanisen kaukovarjostushankkeen todellisesta luonteesta. Jokaista systeemiä, jota voi käyttää väärin, käytetään väärin. Tulevaisuudessa mokuilulla heikennetyn yhteiskunnan koheesion ja segregaation aiheuttamat levottomuudet luonnollisesti myös vaativat "tilapäisiä, ylimääräisiä" tarkennuksia lakiin siitä, kuinka pitkälle kyttäyksen voi ulottaa.
Seuraavissa vaaleissa kannattaa katsoa, ketä äänestää. Muutoin voipi käydä niin, että se jota äänestit, katsoo sinua 24/7.
E: tautologiaa poistettu.
Vanha aihe mutta otetaan nyt uusintana.
On totta että tiemaksuilla on liikenneteknisesti perusteltavissa oleva näkökanta, mutta ei sekään tällaista kyttäysjärjestelmää oikeuta, eikä sitä tällaisella kyttäysjärjestelmällä ole muuallakaan toteutettu. Ei myöskään sitä, että maksajiksi joutuvat nekin jotka eivät maksullisia teitä käytä.
Hyötyjänä tässä on ensisijaisesti monikansallinen elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuus, ja maksajana suomalainen työläinen; ja sitäkin merkillisempää on että vasemmistolainen ministeri on ensimmäisten joukossa tätä ajamassa.
Mutta onpa tässä taas yksi syy lisää muistaa äänestää jatkossakin. Fiksusti.
Tämän on pakko olla jokin savuverho.
Mitä muuta on meneillään ?
Joku ikävä päätös varmaan tehdään taustalla ja tämä stasi-tyylinen vakoilujärjestelmä haudataan julkisuudessa isolla äänellä, koska mitään näin älytön sekä räikeästi yksityisyyttä loukkaava systeemi ei voi mennä läpi.
Quote from: normi on 02.09.2013, 10:08:45
Ideanahan on valvoa sitä missä kukakin liikkuu, ilmeisesti autoihin tulisi jonkinlainen jäljitin...
GPS ja GSM laitteet yhdessä, eli GPS hoitaa paikannuksen ja GSM hoitaa tietojen lähettämisen.
Teleoperaattorit hierovat kämmeniään, sekä serverikauppiaat, että ohjelmiston valmistaja, ja myös laitteiston ylläpitäjä.
Viulut kustantaa autojen omistajat.
Verojäämää tuosta on vaikea hahmottaa, mutta 6c/km ja 3c/km on nopeasti tuhlattu, eikä kassaan kilahda kovinkaan paljoa.
Realiaikainen seuranta vaatii rankan laitteiston/henkilökuntaa, eikä se laskujen lähettäminenkään aivan ilmaista ole.
Laitteistokin maksaa, tosin maksaa mutta kenelle ?
Lisäksi tarvitaan laitteistoa valvomaan laitteistoa, muuten ne "radioluteet" ovat aina joko "rikki", tai rikki, tai muuten vain jossain muualla kuin autossa.
Koottujen tietojen väärinkäyttö tulee väistämättä sekin eteen...
Seuraava askel luonnollisesti olisi kansalaisvalvontalaitteisto, kilometrivalvontaa vain hivenen laajennettaisiin.
Niin vitun kuolleena syntynyt ajatus, GPS-kaukovarjostus. Innostaa ryhtyä outlaw-autoilijaksi: aina parin satasen käryttävä paskakasa alla, tilanteessa pako, ajoneuvon hylkäys ja hatkat. Donitsipojat jaksa mihinkään lähteä ratin ja kaukovarjostimen takaa, ulkona voi sataa.
Susipaska idea kyllä tämä. Tulisi toteutuessaan nostamaan ihan kaiken hintaa ja täten vaikuttamaan myöskin niihin, jotka eivät autoile. Esimerkki: Kuorma-autoliikenteen kustannukset kirjaimellisesti räjähtäisivät käsiin, kuljetuksen hinta nousisi kymmenillä prosenteilla, elintarvikkeita kuitenkin pitäisi edelleen kuljettaa kauppoihin, joten kohonneet kuljetuskustannukset näkyisivät kohonneina elintarvikkeiden hintoina.
Ja tämä on vain yksi palapelin palanen, todellisuudessa elintarvikkeiden hintoja jouduttaisiin korottamaan eksponentaalisesti, kuten kaiken muunkin, koska autonkuljettajan, kassatyöntekijöiden, vartiontifirman, kylmälaitehuoltajien, jätehuollon yms yms yms työntekijöiden palkkoja jouduttaisiin nostamaan, koska heidän työmatkakustannuksensa nousisivat moninkertaisiksi tämän uudistuksen takia ja puhumattakaan siis vartiointifirman, jätehuollon ja kylmälaitehuoltajien työn kustannusten noususta.
Täysin susipaska idea siis. En pysty edes käsittämään sitä typeryyttä mikä ihmisellä täytyy olla, kun edes ehdottaa tätä.
Ainakaan kantaväestön vapaa liikkuvuus ei ole ehdotuksen pontimena. Olenkin aina ihmetellyt, miksi toiset ajavat sinne, mistä toiset tulevat. Ihan turhaa ajelua, olisivat siellä, missä olivat.
Quote from: Veli Karimies on 02.09.2013, 22:56:51
Ja tämä on vain yksi palapelin palanen, todellisuudessa elintarvikkeiden hintoja jouduttaisiin korottamaan eksponentaalisesti, kuten kaiken muunkin, koska autonkuljettajan, kassatyöntekijöiden, vartiontifirman, kylmälaitehuoltajien, jätehuollon yms yms yms työntekijöiden palkkoja jouduttaisiin nostamaan, koska heidän työmatkakustannuksensa nousisivat moninkertaisiksi tämän uudistuksen takia ja puhumattakaan siis vartiointifirman, jätehuollon ja kylmälaitehuoltajien työn kustannusten noususta.
Täysin susipaska idea siis. En pysty edes käsittämään sitä typeryyttä mikä ihmisellä täytyy olla, kun edes ehdottaa tätä.
Muistakaa Teuvo Hakkaraisen puhe eduskunnassa rikkidirektiiveistä ja energiaveroista. Viitasaarella haja-asutusalueella työntekijät tulevat sahalle autolla. Autoilu kallistuu, näille pitää maksaa enemmän palkkaa. Koneellinen puunkorjuu kallistuu ja raaka-aineen hinta kasvaa. Saha pyörii sähköllä. Sahaus kallistuu. Lautatavara matkaa satamaan autoilla. Kuljetuksen hinnat nousevat. Satama toimii sähköllä ja polttoaineilla. Satamamaksut nousevat. Sitten rikkidirektiivi itämerelle ja laivarahti kallistuu. Kaiken tämän jälkeen Kiinan satamassa pitäisi olla kilpailukykyinen.
Jotenkin tuntuu, että näine välillisine veroineen ja kulutusveroineen maata ajetaan hyvin ansaitsevien toimesta alas. Kuka on viime aikoina kuullut, että tulojen verottaminen on se vähiten toimiva systeemi? Toki kun päättäjillä, AY-pomoilla ja teollisuuden lobbareilla on kaikilla kovat ansiotulot, toki ne pitävät omaa puoltansa ja kohdistavat verotuksen köyhiin.
Kun vastasin YLE:n kyselyyn perussuomalaisille kunnanvaltuutetuille, siinä kysyttiin koko maan pitämisestä asuttuna. Vastasin, että ei kaikki voi asua yhdessä kerrostalossa Helsingin keskustassa ja kulkea tuulivoimakäyttöisellä hissillä töissä. Suomi on laaja maa ja yksityisautoilusta ei päästä eroon. Energiapolitiikan tulee perustua realismiin eikä utopioihin. Yllätyin, kun gallupin koosteessa tämä kommenttini oli päässyt läpi esimerkkinä.
-i-
Tuli komia kommentti vastaan tämän aiheen tiimoilta:
Tulevaisuudessa kaikkiin uusiin autoihin saatetaan asentaa automaattiset nopeuden rajoittimet.
Euroopan komission liikenneosasto on kehittänyt kaksi keinoa, joiden avulla liikenneturvallisuus paranisi...Kommenttina tähän uutiseen aamulehden sivuilla mm. tämä:
QuoteHuviajelu on RIKOS.
Se on itsekäs rikos muiden ihmisten turvallisuutta, ilmastoa ja luonnonvarojen riittävyyttä kohtaan.
On täysin käsittämätöntä, miksi sitä vain verotettaisiin, sen sijaan että se yksiselitteisesti kiellettäisiin.
Ovatko vihreät taas myyneet aatteensa rahasta?
Välillä hävettää olla suomalainen. Nykyajan juntit, kuten tuo kommentoija haluavat rangaista ja rajoittaa ihmisten normaalia elämää eli on ns. edistyksellinen(nykyajan suomijuntti.) Vanhat juntit takaisin kiitos, uudet versiot ovat kymmenen kertaa pahempia.
Jos oikein muistan, tämä Jorma Ollila, jonka työryhmä vaatii autojen satelliittipaikannusta on sama mies, joka on useampaankin kertaan käynyt Bilderbergin kokouksissa saamassa ohjeita siitä, miten orwellilainen helvetti vähä vähältä rakennetaan.
Quote"Huviajelu on RIKOS."
Mitähän sitten on Huviveneily, vai sattuuko väärään viiteryhmään ??
Jättirekat tulevat:
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/rekkayhtiot_uusivat_kalustoaan_76_tonnin_jattirekat_tulevat
Asioista lienee päättämässä sama porukka joka 2009 kavennutti rekkojen kuljetustiloja 5cm :facepalm: :facepalm:
Tässä hieman spekulaatiota tämän kaavaillun järjestelmän yhteiskunnallisista kustannuksista.
http://pispalanobservatorio.wordpress.com/2013/09/03/kumipyorasta-riippuvainen-yhteiskunta/
QuoteKoska kaikki mitä kulutamme, on jollakin tavalla riippuvainen kumipyörästä, joko huollon, asennuksen, kuljetuksen tai jonkun muun seikan kautta, minkä takia työtä tekevien ihmisten on päästävä työkaluineen paikasta A paikkaan B, niin kumipyörän kuluttaman asfalttikilometrin hinnan nostaminen tulee täten vaikuttamaan aivan kaikkiin yhteiskuntamme kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön ja veden hinta tulisi nousemaan, koska sähkö- ja vesilaitosten työntekijöiden työmatkakustannukset nousisivat. Sähkön hinnan nousu taas nostaisi vuorostaan teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia, minkä teollisuus siirtäisi tilaajille.
QuoteJoten kyseessä on paljon suuremmat asiat kuin se, että autoilijoita ruvettaisiin valvomaan satelliiteillä. Kyseessä on järkyttävän suuri kansantaloudellinen uudistus, mikä toteutuessaan tulisi lamaannuttamaan suomalaisen rakennus-, kuljetus- ja teollisuusalan ja/tai tekisi ihan kaiken hinnasta aivan sietämättömän kallista.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288595191658.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088
Jorma Ollila aikoo parantaa haja-asutusalueella olevien intoa käyttää olemattomia julkisia liikennevälineitä nostamalla peliin miljardeja euroja maksavan autojen sateliittiseurantaan perustuvan verotusmallin. Henkilöauton käyttäminen siirtyy jatkuvaan sateliittiseurantaan ja verotus räjähtää moninkertaiseksi. Kiitos mutta ei kiitos.
Vähemmän yllättävästi korp.komm. toteuttaa tätä autoilun verotuksen moninkertaistavaa mallia ei korporatiivisen kommunistin, Merja Kyllösen alaisessa panda ryhmässä. Merjahan itse ajaa haja-ajatusalueella mukavasti veronmaksajien taksilla. Kun hän on sellainen vasemmistolainen että on vaikea ymmärtää mikseivät kaikki haja-asutusalueen asukkaat käytä samalla tavalla työllistävää kuljetusvälinettä kuin taksi. Ehkä siksi koska kaikilla haja-asutusalueen asukkailla ei ole valtion maksamaan luottokorttia taksimaksuja varten.
Katsotaampa miten liikenneministeriön autoverotuksen kehittämisryhmän puheenjohtaja on ansioitunut. Ensin telekommunikaatioyrityksen toimitusjohtajana ja sitten ison öljy-yhtiön hallituksen johtajana. Ja nyt vasemmistolaisen liikenneministerin kanssa suunnittelemassa jokaisen suomalaisen (siis suomalaisen, ei suomen teillä ajavan ulkomaalaisrekisteröidyn auton) reaaliaikaista satelliittiseurantaa ja verotuksen kiristämistä. Miksi en ole yllättynyt. Korporaatiokommunisti ja kommunisti löytäneet toinen toisensa autoilijan kukkarolla mutta nyt myös autoilijan jatkuvassa valvomisinnossa.
Quote from: siviilitarkkailija on 05.09.2013, 08:30:12
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288595191658.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088
[...]
Toteutuessaan tämä tulee syömään miljardeja euroja. Siitä tulee ensimmäisessä vaiheessa UMTS 2
3. Proletariaatti laitetaan kävelemään ja pyöräilemään sen omilla äänillä ja rahoilla. Tämän hankkeen pitäisi kaiken järjen perusteella romuttaa koko entinen SKDL niin ettei jää edes kulmakiveä.
Miksi sitten takiaispuolue Vasemmistoliitto jatkaa aina vain? Yksinkertaisesti siitä syystä ettei sen liiton äänestäjillä ole järkeä olla äänestämättäkään sitä samaa 30-lukulaisuutta mitä heidän isovanhempansa saivat osakseen. Ja sitähän saa aina mitä tilaa. Nyt on tilattu stasilaista kyttäämistä verojen korotuksilla. Mutta poliitikan uskottavuutta tämäkään hanke ei syö.
Muistan näiden vitopäiden banderollin pimeältä 70-luvulta: "VEROT KANSAN VERTA JUO!" Vasemmistoliitto ent. SKDL on skitsofreeninen vaihtoehto vapauksia kaipaaville proleille.
Mitä muuten tulee järjestelmän arvioituun miljardin hintalappuun, niin lupaan tästä suoraan toteuttaa sadalla miljoonalla systeemin, joka tallentaa gpsn tiedot kilometreistä vyöhykkeellä kallis ja vyöhykkeellä halpa, naittaa ne rekisterinumeroon sekä lähettää tämän tiedon jonnekin puhelinliittymän yli. Oletan, että tällä hinnoittelulla katteekseni jäisi noin 95-98 miljoonaa.
Quote from: ämpee on 02.09.2013, 22:04:22
Quote from: normi on 02.09.2013, 10:08:45
Ideanahan on valvoa sitä missä kukakin liikkuu, ilmeisesti autoihin tulisi jonkinlainen jäljitin...
GPS ja GSM laitteet yhdessä, eli GPS hoitaa paikannuksen ja GSM hoitaa tietojen lähettämisen.
Teleoperaattorit hierovat kämmeniään, sekä serverikauppiaat, että ohjelmiston valmistaja, ja myös laitteiston ylläpitäjä.
Viulut kustantaa autojen omistajat.
Verojäämää tuosta on vaikea hahmottaa, mutta 6c/km ja 3c/km on nopeasti tuhlattu, eikä kassaan kilahda kovinkaan paljoa.
Realiaikainen seuranta vaatii rankan laitteiston/henkilökuntaa, eikä se laskujen lähettäminenkään aivan ilmaista ole.
Laitteistokin maksaa, tosin maksaa mutta kenelle ?
Lisäksi tarvitaan laitteistoa valvomaan laitteistoa, muuten ne "radioluteet" ovat aina joko "rikki", tai rikki, tai muuten vain jossain muualla kuin autossa.
Koottujen tietojen väärinkäyttö tulee väistämättä sekin eteen...
Seuraava askel luonnollisesti olisi kansalaisvalvontalaitteisto, kilometrivalvontaa vain hivenen laajennettaisiin.
Verotuloja ei jää, mutta jokin hitec firma ja lahjotut poliitikot kääräisee fyrkkaa....
Quote from: junakohtaus on 05.09.2013, 09:25:03
Mitä muuten tulee järjestelmän arvioituun miljardin hintalappuun, niin lupaan tästä suoraan toteuttaa sadalla miljoonalla systeemin, joka tallentaa gpsn tiedot kilometreistä vyöhykkeellä kallis ja vyöhykkeellä halpa, naittaa ne rekisterinumeroon sekä lähettää tämän tiedon jonnekin puhelinliittymän yli. Oletan, että tällä hinnoittelulla katteekseni jäisi noin 95-98 miljoonaa.
Juuri siksi sinä et sitä toteuta koska hintasi on aivan liian halpa korporaatiokommunistin ja kommunistin käsitettäväksi.
Pitää muistaa että kun Viro toteutti toimivan ja luotettavan terveydenhoitotietojärjestelmän, kustannus oli 10 miljoonaa euroa ja valmista tuli. Kun korporaatiokommunisti ja suomalainen kuntavirkahenkilö toteuttivat oman terveydenhoitotietojärjestelmän, miljardi meni eikä vieläkään ole valmista.
Tässä on sellainen asia että nykyisessä maailmassa on paljon näitä "pilvipalvelujen" tuottajia ja kohteet on usutettu lopettamaan omat tietotekniikkaosastonsa "säästösyistä". Ei ole enää tietotekinistä ymmärrystä ostajapuolella. Luuletteko että vasemmistoministeri Kyllönen tovereineen on edes suupala kun lipeväkielinen Ollila alkaa kutittamaan ministeriä leuan alta helttaansa pöristäen? #Miljardi...ki hi hih hiii...Jorma ei saa...hi hih hii....Tottakai! #
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.09.2013, 20:51:45
Jos oikein muistan, tämä Jorma Ollila, jonka työryhmä vaatii autojen satelliittipaikannusta on sama mies, joka on useampaankin kertaan käynyt Bilderbergin kokouksissa saamassa ohjeita siitä, miten orwellilainen helvetti vähä vähältä rakennetaan.
älä tuomitse. suvaitse myös piltterperkkiä ja helvettiä. sinähän tuotat vihapuhetta heitä kohtaan!
Quote from: ämpee on 03.09.2013, 21:04:26
Quote"Huviajelu on RIKOS."
Mitähän sitten on Huviveneily, vai sattuuko väärään viiteryhmään ??
Sama porukka, jolla on varaa uusiin handsfree-korvanappeihin ja puhelimiin aina kun vanhat BT-vehkeiden akut kuolevat ja korvanapit paskastuvat, kieltävät kännykän käytön ajaessa, mutta sallivat avotulen käsittelyn ajon aikana (tupakointi). Intressiristiriita?
Vieläpä kännyn käytön kieltoa on perusteltu kommunikoinnin vaatiman huomion - ei pelkästään käsien sitovuuden vuoksi. Kommunikointi jatkuu myös korvanapilla, tai HF irtoluurilla vielä käsiäkin sitoen.
Ja kansa hyväksyy BÄÄÄ-ÄÄ ja kansa äänestää näitä BÄÄÄ-ÄÄ.
-i-
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.09.2013, 20:51:45
Jos oikein muistan, tämä Jorma Ollila, jonka työryhmä vaatii autojen satelliittipaikannusta on sama mies, joka on useampaankin kertaan käynyt Bilderbergin kokouksissa saamassa ohjeita siitä, miten orwellilainen helvetti vähä vähältä rakennetaan.
Oikein muistat.
Jorma Ollila on myöskin sama mies, joka palkkasi Elopin pilkkomaan Nokian Microsoftille sopiviksi suupaloiksi. Bilderbergin opit tuottavat runsasta hedelmää, ja hedelmistään puu tunnetaan.
Kun tälläkin palstalla on vuosia kirottu Kataisen ja Stubbin tekemisiä niin tässä meillä on Jorma Ollilassa nyt ruumiillistuneena yksi sellainen isompi tekijä, joka vetelee sätkyukko Käteisen ja sätkyukko Stubbelon naruista. Kun usein ihmettelemme ja pohdimme että mikä tai kuka sixpäkin typeryksiä tanssittaa.
Autojen satelliittipaikannus... kuulkaa, eiköhän suostuta seuraavaksi autojemme satelliittipaikannukseen? Ei kai se nyt niin kauheasti haittaa jos tietävät missä me ajelemme? Johan meitä nytkin seurataan kaikenmaailman Plussakorttien ja ties minkä korttien kautta ja tietokoneemmekin ovat täynnä vakoiluohjelmia.
Rakennetaan yhdessä ihmiskunnalle kunnon lopunajat eiks vaan? :)
Tämän kuusamolaisen laborantin (Kyllönen) ideä on ihan sitä samaa autolla ajamisen vihaamista mitä Suomessa on ollut koko sodanjälkeisen ajan. Valtiolle ja armeijalle on riittänyt autoja ja muusta kansasta nyt niin ei ole ollut väliäkään. Ja sitten kun olot vähän parani, niin autoja sai pienen ikuisuuden odottaen ja hinnalla joka pani pieremään verta. No, nyt kun sitten olisi autoja ja ehkä rahaakin siihen, niin pannaan joku helvetin metrivero. Kysymys on tietysti siitä, että nykyinen hallitus tarvitsee lisää rahaa maahanmuuttosekoiluun ja näihin "syrjäytyneisiin" kakaroihin, jotka ei näytä pystyvän mihinkään ja oppivan mitään ja joitten paapomisesta ja kätten päälle panemisesta näyttää tulevan mamu-liiketoimen kaltainen kultakaivos kaiken maailman sosiaaliämmille, tossa viimeksi tänään aamulla Ylen radio suomessa joukko akkoja suunnitteli mitä kaikkea kivaa näiden kakaroiden ympärille voidaan rakennnella. Ei se ilmaista ole. Ja kuvaavaa tilanteelle on, että valtio koittaa poimia joka marjan maasta ja laajentaa verotusta. Otan esimerkin. Suomessa on muutama kymmen tuhatta venettä, jotka määrättiin rekisteröitäväksi muutama vuosi sitten. Perusteet olivat täysin sumuiset, "parantaa turvallisuutta, helpottaa pelastajien työtä, lisää veneen arvostusta kun on rekisterinumero yms muuta harhaa.
No, nyt alun perin maistraatien käsissä ollut homma on siirretty trafille ja ainakin laiturilla arvellaan, että kohta em. veneitä aletaan verotttaa. Kohderyhmähän on ideaalinen: asiansa hoitaneita ihmisiä, eliittimäinen harrastus, kuluttaa luonnonvaroja (purjeetkin tehdään nykyään oljypohjaisesta raaka-aineesta), poliittisesti ehkä vähän sekaista seurakuntaa. Eriomainen väestöryhmä panna maksamaan, niin että peräsuoli ulkona törröttää. Saaduilla rahoilla voidaan ottaa vähintään 200 000 syyrialaista tänne meidän kustannuksella elämään ja jos vero pannaan oikein tiukalle, niin niillä lisärahoilla voidaan varustaa pari prikaatia" pakolaisia" taistelemaan Assadin joukkoja vastaan, onhan meillä velvollisuutemme.....
Nämä firmat ovat työryhmän takana:
http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088
Joka ainoalla työryhmän jäsenellä on intressi päästä hyötymään kakusta, kuka/ketkä politiikot ovat tälläisen työryhmän töihin pestanneet?
Kenellä viiraa päässä oikein urakalla?
Ja näiden kanssa häärää autojen himoverottajana tunnettu Heikki Kuitunen, mies joka on toimillaan ja visioillaan tuottanut mittavat vahingot valtiolle mutta edelleen vaan istuu pallillaan.
Jolle Heikki Kuitunen on tuntematon niin googlettamalla saa käsityksen miehen aivoituksista.
Tässä yksi keissi:
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2009/03/19/autoverovirkamies-en-tehnyt-80-miljoonan-laskua/20097406/12
^
Heikki Kuitunen ei valitettavasti ole jäänyt tuntemattomaksi.
Quote from: multa tulille on 05.09.2013, 11:41:03
Tämän kuusamolaisen laborantin (Kyllönen) [...]
Loukkaat kuusamolaisia.
Suomussalmelainen. Saatanan paska akka kumminkin. Sellainen edustaja kuin äänestäjät.
Quote from: ämpee on 03.09.2013, 21:04:26
Quote"Huviajelu on RIKOS."
Mitähän sitten on Huviveneily, vai sattuuko väärään viiteryhmään ??
No se on tietenkin TÖRKEÄ rikos.
Veneiden gps-seurantajärjestelmää ja sitä kautta toteutettavaa merimailipohjaista verotusta on jo valmisteltu asettamalla rekisteröintipakko kaikille veneille, myös purjeveneille. Maksu porrastetaan vesiväylien ruuhkaisuuden ja merikarttasarjojen mukaan siten, että kartta-alueilla B (Helsinki-Parainen) ja D (Turunmaan saaristo) alueella maksu on korkein, 80c/NM. Perämerellä selviää vähän halvemmalla, siellä maksu on 60c/NM. Maksu korotetaan viikonloppusin ja arkipyhinä siten, että perjantaisin, tai viimeisenä arkipäivänä ennen seuraavaa perjantaita, klo 14 alkaen ja päättyen sunnuntaisin tai sunnuntain jälkeisenä ensimmäistä arkipäivää edeltävänä pyhänä klo 24.00, maksun suuruus on 300% perusmaksusta. Perusmaksun suuruus on 15.4. ja 15.10. välisenä aikana 200% normaalista, ympäri vuorokauden. Alueellisten, viikonloppu- ja arkipyhäkorotusten sekä perusmaksun vuodenaikakorotuksen lisäksi maksu kytketään aluksen nopeuteen siten, että edellisistä muodostunut maksu kerrotaan aluksen gps-järjestelmän avulla mitatun keskinopeuden puolikkaalla.
Esimerkki:
Veikko Veneilijä lähtee vanhalla 7 Princessillään vappuaattona (torstai) veneretkelle, ja palaa seuraavana sunnuntaina. Hän veneilee Dragsfjärdissä, joka osuu merikarttasarjan B alueelle (Helsinki-Parainen). Perusmaksu on näin ollen 80c/NM. Ajankohta osuu välille 15.4. - 15.10, joten perusmaksun suuruus tuolloin on 200%, eli 1.60e/NM. Kyseessä on arkipyhää edeltävä arkipäivä, ja koska Veikko lähtee liikenteeseen klo 15, joten lisäkorotus on 300% x 1.6e = 4.8e/NM. Veikon veneen keskinopeus viikonlopun aikana on 8kn, joten lopullinen maksu on 8/2x4.8e=19.2e. Matkaa kertyy yhteensä 45NM, joten veroa rapsahtaa 19.2*45=864e.
Veneilijä voi lisätä ympäristöystävällisyyttään ja laskea verojaan siten, että on mahdollisimman pitkään ankkurissa paikallaan, koska tällöin keskinopeus ja hiilidioksidipäästöt laskevat. Tiskivedet pitää kuitenkin imeyttää sammaleeseen ja viedä vähintään 2km etäisyydelle rantaviivasta, mitattuna lyhintä reittiä lähimpään vesirajaan tilastollisesti ylimmän vedenkorkeuden aikana. Sammaleen viennin ajaksi gps-seurantalaite tulee irrottaa telineestään ja kytkeä tilaan "Vessel by-product purge tracking mode". Veroa joutuu kuitenkin maksamaan myös tästä matkaosuudesta, mutta se mitataan kilometreissä ja kilometreinä tunneissa. Verotettavaa määrää voi jälleen laskea pitämällä mahdollisimman pitkiä taukoja, jolloin keskinopeus laskee ja tuhlatun tiskiaineen ja siten rehevöitymisen määrä vähenee.
Mielestäni tämä gps-valvontahässäkkä on pelkkä hämäys. Kyllähän päättäjät tietää, että kansa nostaa siitä kamalan äläkän eikä tule sitä hyväksymään.
Hetken päästä hallitus myöntää ettei ota tätä valvontaa käyttöön ja ilmoittaa että joka tapauksessa polttoaineveroa on korotettava esim. euro/litra.
Kansa kuvittelee voittaneensa vaikka maksaakin autoilusta entistä enemmän. Sen pituinen se.
Ihan hyvä alku, Tauno, mutta malliisi pitää lisätä kyntömaksu. Meri kuluu kun sitä kynnetään. Entä rantaviivaa kuluttavat aallot? Maan nousu Pohjanlahdella?
Lisäksi veneilijät nostavat meren pintaa syrjäyttämällä vettä.
Tuossa venejutussa on kyllä sikäli väärin visioitu että ankkurointi olisi ilmaista, ei olisi.
Tuuli pyörittelisi venettä ankkurissa hiljalleen edes takaisin ja GPS tunnollisesti kirjaisi ylös kuljettua matkaa vaikka käytännössä
vene ei liiku mihinkään....Samoin paikkatieto vaihtelisi jo siitäkin syystä että GPS:n tarkkuus voi heittää kymmeniä metrejäkin, ja laskuri raksuttaa....
Veikko Veneilijä kun nostaisi ankkurin niin ankkuroinnista olisi koitunut yön aikana noin 200 € lasku :o
Off-topic, mutta ei noita talojen energiatodistuksiakaan säädetty pakollisiksi ellei mielessä olisi talojen ja asuntojen tuleva energiatehokkuuspohjainen verotus.
Quote from: CaptainNuiva on 05.09.2013, 11:46:37
Nämä firmat ovat työryhmän takana:
http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088
Joka ainoalla työryhmän jäsenellä on intressi päästä hyötymään kakusta, kuka/ketkä politiikot ovat tälläisen työryhmän töihin pestanneet?
Kenellä viiraa päässä oikein urakalla?
Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota. Suomessa ei ole korruptiota.
-i-
Quote
Ollilan esitys ei juuri kiinnostanut kansanedustajia - vain noin 40 saapui paikalle
Julkaistu: 6.9.2013 12:53
Liikenneselvitystyöryhmän työ ei vaikuta erityisesti kiinnostavan kansanedustajia.
Perjantaiaamun esittelytilaisuuteen saapui nelisenkymmentä kansanedustajaa. Moni poistui paikalta kesken tai saapui myöhässä.
Yksi kesken lähteneistä oli Antti Kaikkonen (kesk.), joka sanoi kuulleensa tarpeeksi. Kaikkonen kiteytti tunnelmansa hetkeä myöhemmin tviitissään: "En voi mitään, mutta kyllä ajatus satelliittipaikantimesta kaikkiin autoihin tuntuu aika vieraalta, vastenmieliseltäkin."
Suunnitelmaa esitteli kansanedustajille työryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila.
Toisaalta, eihän sen tarvitse kiinnostaakaan, kun hallityksen esityksen mukaisesti nappia kuitenkin painetaan.
Persut, herätys! >:(
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288596639020.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288596639020.html)
Quote from: junakohtaus on 05.09.2013, 09:25:03
Mitä muuten tulee järjestelmän arvioituun miljardin hintalappuun, niin lupaan tästä suoraan toteuttaa sadalla miljoonalla systeemin, joka tallentaa gpsn tiedot kilometreistä vyöhykkeellä kallis ja vyöhykkeellä halpa, naittaa ne rekisterinumeroon sekä lähettää tämän tiedon jonnekin puhelinliittymän yli. Oletan, että tällä hinnoittelulla katteekseni jäisi noin 95-98 miljoonaa.
Ööö... Mitä mielestäsi maksaa sellainen paikannuslaite, joka ottaa vastaan satelliitin signaalin ja lähettää tämän tiedon edelleen? Millä tavalla se tieto lähetetään ja mitä kyseinen kaista maksaa?
Tämä kaikki kerrottuna autojen määrällä eli rapialla kolmella miljoonalla?
Ajatus on koko ajan ollut, että päätelaitteet maksavat autoilijat itse.
QuoteSuomalaisten autoihin suunnitellaan tietoja kerääviä monitoimilaitteita, jotka mahdollistaisivat tieverojen perimisen auton käytön mukaan. Laite sisältäisi muitakin toimintoja, kuten paikkatieto-, sää- ja navigointipalveluita.
Laitetta kehitetään tällä hetkellä liikenneministeriön virkamiesten voimin, mutta se ei liity virallisesti Jorma Ollilan työryhmän verosuunnitelmiin. Ministeriön mukaan autolaite voisi olla Suomelle jälleen uusi "uusi Nokia".
Käyttöön autolaite otettaisiin aikaisintaan 2020. Tällä hetkellä hanke kulkee nimellä "tiemaksujärjestelmien kokeiluhanke".
–Suomen tie voisi olla tällainen monipalvelualusta, eli kehitettäisiin järjestelmä, johon saisi kaikkea muutakin ja jolla myös haluttaessa voitaisiin kerätä tiemaksuja, liikenneneuvos Risto Murto kertoo Uudelle Suomelle.
Murto työskentelee liikenneministeriössä projektissa, jossa ihmelaitetta kehitetään.
–Laitteessa voisi olla liikkujalle kohdennettuja palveluita kuten sää- ja reittiennusteita, erilaisia joukkoliikenteen aikatauluja. Palveluja, jotka helpottavat ihmisten liikkumista, Murto luettelee.
Yleiskuva laitteesta on olemassa. Vasta kokeiluhankkeen avulla saadaan ensimmäisiä näkemyksiä ja kokemuksia, millainen järjestelmä käytännössä olisi.
Ministeriön lisäksi laitehankkeeseen osallistuu liikennetelematiikka-alan yhdistys ITS Finland. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Sampo Hietanen ideoi listalle vielä automaattisen hätäpuhelun, parkkimittarin ja huoltojen tilaukset.
Jatkossa myös lakisääteiset liikennevakuutusmaksut voitaisiin periä laitteen tietojen perusteella.
–Vakuutusmaksut perustuisivat todelliseen ajettuun kilometrimäärään. Nykyään on ihan sama ajaako 5 000 vai 20 000 kilometriä. Vakuutusmaksu on aina sama, ministeriön Murto toteaa.
Kaikki tämä yhdessä laitteessa, joka olisi jatkossa pakollinen jokaisessa suomalaisessa autossa.
Maksaisiko valtio laitteet?
–Yksi kuvio voisi olla se, että syntyisi palvelupaketteja niin kuin kännykkäbisneksessä eli voisi ostaa vaikka 5 euron peruspaketin kuukaudessa. Jos maksaa 10 euroa lisää, saa enemmän palveluita, Murto vastaa.
–Pitäisi olla sellainenkin mahdollisuus, että jos haluaa maksaa vain tiemaksuja, se olisi jokin tietty summa, hän lisää.
Poliittisten päättäjien käsissä on se, maksaako valtio laitteet vai maksaako jokainen kansalainen omansa. 2000-luvun alussa television digitaalinen uudistus maksatettiin kuluttajien kukkarosta.
Mitä koko järjestelmä maksaisi? Puhutaanko miljardeista?
–On mahdotonta sanoa maksaako se 70 miljoonaa, 500 miljoonaa vai miljardin. Se on kuitenkin varmaa, että miljardia se ei voi maksaa. Silloin me emme voi ottaa sitä järjestelmää, ministeriön Murto vastaa.
Järjestelmä voisi tulla Suomeen aikaisintaan vuonna 2020.
Erillään Ollilan ajatuksista
Vaikka ministeriön laiteprojekti ei ole suorassa kytköksessä Nokia-taustaisen Jorma Ollilan työryhmän tiemaksuselvitykseen, elinkeinoelämää palvelevasta hankkeesta on kuitenkin kyse.
Vielä ei tiedetä, mitkä yritykset ovat mukana alkavassa kokeiluhankkeessa. Se kuitenkin tiedetään, että kyseessä ei ole suoraan julkisuudessa ollut niin kutsuttu Panda-ryhmä, johon kuuluvat muiden muassa Destia, Nokia ja Pohjola.
–Yksi hankkeen pääidea on, että se on avoin kaikille. Kaikilla, jotka haluavat tulla mukaan, on mahdollisuus. Globaalit suuret yritykset ja pienet kotimaiset voivat tulla pilottiin mukaan, Murto kertoo.
Murto korostaa, että uuden järjestelmän tarkoituksena on saada hyötyä ihmisille, ei yrityksille.
–Tavoitteena on saada järjestelmä, joka olisi oikeudenmukaisempi ihmisille. Jos vain tietotekniikkayritykset hyötyisivät, olisi menty pieleen, Murto sanoo.
Murto pitää todennäköisenä, että projektin toteuttaa lopulta useat pienet yritykset yhteistyössä. Hän korostaa, että hanke on vasta suunnitteluvaiheessa.
US (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62137-mika-ihmeen-laite-meidan-kaikkien-autoihin-tulee)
^ Tuota laitetta on naurettavan helppo vastustaa. Kukaan ei vain aja autollaan eikä kenenkään muunkaan autolla jos vakoilulaite tulee pakolliseksi. Se on sitten vähän niinkuin yleislakko, koko Suomi pysähtyy. Tuota lakkoa ei kestä kauaa, kun vastapuoli jo heittää laitteensa jorpakkoon.
Muita alkamassa vastarintatoimiin tarpeen vaatiessa kuin minä?
Quote from: Emo on 06.09.2013, 19:08:51
^ Tuota laitetta on naurettavan helppo vastustaa. Kukaan ei vain aja autollaan eikä kenenkään muunkaan autolla jos vakoilulaite tulee pakolliseksi. Se on sitten vähän niinkuin yleislakko, koko Suomi pysähtyy. Tuota lakkoa ei kestä kauaa, kun vastapuoli jo heittää laitteensa jorpakkoon.
Muita alkamassa vastarintatoimiin tarpeen vaatiessa kuin minä?
Jep, tosin ajan silti vaikka laite olisi autossa. Mutta vain HUVIAJELUA.
Quote from: junakohtaus on 06.09.2013, 19:01:43Ajatus on koko ajan ollut, että päätelaitteet maksavat autoilijat itse.
Joten ei ole keltään pois, vaan oikeastaan ilmaista?
Quote from: Emo on 05.09.2013, 10:04:51
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.09.2013, 20:51:45
Jos oikein muistan, tämä Jorma Ollila, jonka työryhmä vaatii autojen satelliittipaikannusta on sama mies, joka on useampaankin kertaan käynyt Bilderbergin kokouksissa saamassa ohjeita siitä, miten orwellilainen helvetti vähä vähältä rakennetaan.
Oikein muistat.
Jorma Ollila on myöskin sama mies, joka palkkasi Elopin pilkkomaan Nokian Microsoftille sopiviksi suupaloiksi. Bilderbergin opit tuottavat runsasta hedelmää, ja hedelmistään puu tunnetaan.
Kun tälläkin palstalla on vuosia kirottu Kataisen ja Stubbin tekemisiä niin tässä meillä on Jorma Ollilassa nyt ruumiillistuneena yksi sellainen isompi tekijä, joka vetelee sätkyukko Käteisen ja sätkyukko Stubbelon naruista. Kun usein ihmettelemme ja pohdimme että mikä tai kuka sixpäkin typeryksiä tanssittaa.
Autojen satelliittipaikannus... kuulkaa, eiköhän suostuta seuraavaksi autojemme satelliittipaikannukseen? Ei kai se nyt niin kauheasti haittaa jos tietävät missä me ajelemme? Johan meitä nytkin seurataan kaikenmaailman Plussakorttien ja ties minkä korttien kautta ja tietokoneemmekin ovat täynnä vakoiluohjelmia.
Rakennetaan yhdessä ihmiskunnalle kunnon lopunajat eiks vaan? :)
Sitten kun se mahtuu pieneen siruun se autopaikannus, ottakaamme se oikeaan käteen tai otsaamme ja laulakaamme hoosiannaa....
TV1 tänään:
21:00 A-studio
Tienkäyttömaksut Suomeen? Tulisiko samalla lisää "iso veli" -valvontaa? Nokia-kaupunkien voittajat ja häviäjät.
Quote from: Emo on 06.09.2013, 19:08:51
^ Tuota laitetta on naurettavan helppo vastustaa. Kukaan ei vain aja autollaan eikä kenenkään muunkaan autolla jos vakoilulaite tulee pakolliseksi. Se on sitten vähän niinkuin yleislakko, koko Suomi pysähtyy. Tuota lakkoa ei kestä kauaa, kun vastapuoli jo heittää laitteensa jorpakkoon.
Muita alkamassa vastarintatoimiin tarpeen vaatiessa kuin minä?
Kyllä tietty lähdetään. Mutta...
Newspeakilla vakuutetaan kansalle, että järjestelmä korvaa katsastuksen, huollot ja sillä saa uusia autoja sitten halvemmalla, ja pahimmillaan eduskuntatalon portailla on kymmenen henkeä kylttien kanssa värjöttelemässä pakkasella ja loput viisi miljoonaa maksaa "kun ei muuta voi".
Tämä "kun ei muuta voi" -mentaliteetti on tullut vastaan kuntapolitiikassa koko lyhyen valtuusto- ja hallitusurani ajan. Päättäjät antavat ties mitä mennä käsiensä läpi, "kun ei muuta voi".
Jos laki ei muuten mene läpi, sanotaan että sen takana on joku direktiivi ja että jos ei tehdä näin, niin sitten on sata kertaa kalliimpaa tehdä toisin.
Tässä taistelin mm. erään uimarannan hyppytornin puolesta. Uudesta laiturista se jätettiin pois. Kun laituri uusittiin, ei veden syvyys ollutkaan riittävä koska
EU-direktiivi. Vastuu yhtäkkiä konkretisoitui, kun laituri uusittiin. Tällä EU-direktiivillä myytiin edellisellä valtuustokaudella päättäjille se, että hyppytorni oli pakko poistaa.
Otin selvää. Ei ollut mitään EU-direktiiviä! Kyse oli TUKES:in ja hengenpelastusliiton suosituksista, jotka olivat neuvoteltavissa. Olisimme talkoilla paikallisen metallipajan kanssa madaltaneet tornia metrin ja saaneet TUKES:in ja paikallisen terveysviranomaisen hyväksynnän, mutta eipä kelvannut päättäjille. Direktiivin pelko oli niin suurta.
Älkää ystävät uskoko mitään mitä teille syötetään. Pakko ei ole tässä maailmassa kuin kuolla.
-i-
QuoteMurto korostaa, että uuden järjestelmän tarkoituksena on saada hyötyä ihmisille, ei yrityksille
On todella naurettavaa väittää jotakin tällaista tilanteessa, jossa laitteen käyttö on
pakollista - jokainen voi itse päättää omalta kohdaltaan laitteen tarpeellisuuden (ei kuulosta kovinkaan tarpeelliselta keskivertoautoilijalle laite, joka on käytännössä kuin navigaattori - etenkään tilanteessa, jossa suurin piirtein jokaisella on jo käytössään se navigaattori ja lisäksi älypuhelin, jolla pääsee nettiin tarkistamaan esimerkiksi niitä julkisen liikenteen aikatauluja (minulla ei ole, mutta en sellaista tarvitse - ja todellakin aion pidättää oikeuden itselläni määritellä tätä tarvetta jatkossakin ihan itse.))
Jälleen on muuten hyvä huomata ihmisten reaktio tällaisen uutisen edessä; kansalaiset ovat aivan hiljaa, vaikka iso osa varmasti vastustaa tätä hanketta ja / tai pitää tätä käytännössä täysin mahdottomana toteuttaa - kaikki pelkäävät myös toistensa reaktioita. Samanmielisyyden vaade on käsin kosketeltavissa. Ärsyttävää.
En kannata vakoilulaitteiden asentamista autoihin. Polttoainevero riittää pitkälle, jos halutaan auotn käyttöä verottaa. Jos joskus tulevaisuudessa pitäisi alkaa ruuhkamaksuja velottaa, tehtäköön se vaikka bitcoineilla. Tällöin systeemiin jäisi vain jälki, että maksettu on, mutta maksajan henkilällisyyden ei tarvitsisi paljastua.
Täytyy oikeasti ihmetellä miten noin täydellisen älytöntä ja kieroutunutta ehdotusta voi kukaan kannattaa tai pysyä asiasta hiljaa?
Quote from: AfriCat on 09.09.2013, 22:46:17
Täytyy oikeasti ihmetellä miten noin täydellisen älytöntä ja kieroutunutta ehdotusta voi kukaan kannattaa tai pysyä asiasta hiljaa?
Ja miten helvetissä media on hiljaa siitä, että tässä ollaan käytännössä tumppaamassa kaukovarjostinta kaikkien perseeseen kovilla kustannuksilla, vaikka polttoaineverotus todellakin ajaa asiaa jo varsin raskaasti?
Ruuhkamaksutkin ovat tarpeettomia. Jos jossakin on ruuhkaa, ihmiset ja yritykset hakeutuvat vähemmän ruuhkaisiin paikkoihin. Systeemi säätää itse itseään ilman ulkopuolista puuttumista.
Ajoneuvovalvonta ehkä nähdään Suomessa mahdollisuutena uuteen Nokiaan. Mutta se lienee toiveajattelua. Maailmalla on toimijoita, joilla on enemmän resursseja ja parempia lobbareita.
Helsingistä hyvä uutisia. Iso laiva kääntyy.
http://otsokivekas.fi/2013/09/kaanne-helsingin-liikennepolitiikassa/ (http://otsokivekas.fi/2013/09/kaanne-helsingin-liikennepolitiikassa/)
Omnipotenttia kaukovarjostinjärjestelmää valmistellaan, koska verottaja on huolissaan hybridien, täyssähköautojen, polttokennoautojen jne. yleistymisestä. Tähän asti oli hienoa perustella polttonesteiden törkyverotusta sillä, että "halutaan ohjata" autoilijoita pienipäästöisempiin, "vihreämpiin" kulkuneuvoihin.
Nyt on sitten pelätään sen kulutuksen tosiaan merkittävästi laskevan. Lompsalle pitäis silti päästä, ja syvempään.
Quote from: junakohtaus on 12.09.2013, 18:01:51
Helsingistä hyvä uutisia. Iso laiva kääntyy.
http://otsokivekas.fi/2013/09/kaanne-helsingin-liikennepolitiikassa/ (http://otsokivekas.fi/2013/09/kaanne-helsingin-liikennepolitiikassa/)
Heti on todettava se, mikä näiltä kopiovihreiltä fasisteilta aina unohtuu kopioidessa: Suomessa on eri ilmasto. Eli kun Otso Kivekäs hehkuttaa kävelyä ja pyöräilyä Vancouverin parantajana, niin hän ei tietenkään muista tätä:
Vancouver:
(http://i.imgur.com/e402jgF.jpg)
Helsinki:
(http://i.imgur.com/mMKD73B.jpg)
Ilmaston erot vaikuttavat olennaisesti eri liikennemuotoihin tehtävien investointien kannattavuuteen. Helsingissä pyörätiet ovat valtavaa tuhlausta.
Varmaan kaikki espoolaiset saivat kyselyn.
Mieleeni tulee moskeija+minareettivapaa kaupunki (jätskiautojen kuulutuksetkin kiellettiin).
Sympaattiset betonipossut tuodaan takaisin liikenteen ohjaukseen.
Oliskos muilla jotain lisättävää kyselyyn www.espoo.fi/kaavoitus
Dharma,
tähän standardivastaukseen standardivastaus on Oulu.
Quote from: junakohtaus on 19.09.2013, 15:46:35
Dharma,
tähän standardivastaukseen standardivastaus on Oulu.
Oulussa maa ei maksa juuri mitään ja se on ihan sama hukataanko sitä pyöräteiksi vai ei. Helsingissä kun Hämeentieltä viedään kaista pyörille, niin tuon tontimaan arvo on 1500 e/m2. 1,5 metriä leveä ja 1 km pitkä pyörätie maksaa siis 2,25 miljoonaa euroa. Jos siinä ajaa keskimäärin 200 pyöräilijää vuorokaudessa, hintaa tulee 5 % korkokannalla eli 20 vuoden kuoletuksella 1,54 euroa per käyttökerta pelkästään tonttimaasta. Ylläpitokulut päälle.
Palstan katariina-osasto. Runkkausta kolmannella. Yy kaa koo. Helsinki suunittelee itäväylästä kaupunkibulevardia pyöräilijöille.
Joku paremmin ehtivä voi kopioida jutun hesarista tänne. Siis koko jutun, ei vain linkkiä ja osaa jutusta.
Quote from: vainukoira on 23.09.2013, 11:50:46
Palstan katariina-osasto. Runkkausta kolmannella. Yy kaa koo. Helsinki suunittelee itäväylästä kaupunkibulevardia pyöräilijöille.
Joku paremmin ehtivä voi kopioida jutun hesarista tänne. Siis koko jutun, ei vain linkkiä ja osaa jutusta.
Pyörät ovat vihreiden fetissi. Tuontitavaraa politiikassa siinä, missä koko vihreäliikekin. Sopii sellaisenaan huonosti Suomen oloihin. Tässä syitä:
1) Pyöräily on ollut aina osa Suomea. Ei siihen ole pyöräteitä tarvittu.
2) Pyörätiet tulevat Helsingissä, erityisesti kantakaupungissa erittäin kalliiksi, koska käyttöaste on alhainen ja maa kallista. Kaikkein kalleinta on rakentaa kevyen liikenteen siltoja.
3) Pyöräilijöillä ei ole pakollista liikennevakuutusta. Ovat tapaturmavakuutuksen vapaamatkustajia.
4) Pyöräilyn positiiviset ulkoisvaikutukset, kuten C02-päästömäärät ja hyötyliikunta ovat marginaalisia.
5) Pyöräilyn negatiiviset ulkoisvaikutukset muulle liikenteelle ovat selviä. Tämän voi havaita helposti kävelemällä Helsingin keskustan jalkakäytävillä tai ajamalla autolla keskustan teillä.
6) Pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudattaminen on heikkoa ja valvonta olematonta. Vahingoista tulevat kustannukset maksavat muut kuin pyöräilujät (kohta 3.).
Mutta onhan Suomella rahaa pakolaisiinkin, jottei miksei pyöräilijöihin. Kaikilla kulttuureilla on joku fetissi, johon kulutetaan järjenvastaisesti varoja.
Luin nyt vasta ajatuksella Fiftarin lainaaman tekstin...
QuoteSuomalaisten autoihin suunnitellaan tietoja kerääviä monitoimilaitteita, jotka mahdollistaisivat tieverojen perimisen auton käytön mukaan. Laite sisältäisi muitakin toimintoja, kuten paikkatieto-, sää- ja navigointipalveluita.
...
Käyttöön autolaite otettaisiin aikaisintaan 2020. Tällä hetkellä hanke kulkee nimellä "tiemaksujärjestelmien kokeiluhanke".
Minä saan näppyjä sanasta HANKE. HANKE!1!!1
Hankekoordinaattori on oma ihmislajinsa. Hän saa palkkansa lypsämällä julkista rahoitusta ja köyhiä. Esimerkkinä yrityshautomoiden hankkeet ja kaikki kunnalliset hankkeet. Yleensä täysin asiaan liittymätön ulkopuolinen taho keksii HANKKEEN josta on mahdollisimman monelle taholle hyötyä. Siten se voidaan myydä mahdollisimman monelle. Sitten sitä laajennetaan:
Tähänkin kytketään kaikki maailman katsastukset, vakuutukset vain, jotta saadaan mahdollisimman monta asianosaista (lue: lypsettävää maksajaa) , jotta hanketyöryhmä saa taas lypsää kymppitonnin palkkaa kuussa, jos vielä EU/Tekes/Akatemiarahoitus menee läpi.
Quote
–Suomen tie voisi olla tällainen monipalvelualusta, eli kehitettäisiin järjestelmä, johon saisi kaikkea muutakin ja jolla myös haluttaessa voitaisiin kerätä tiemaksuja, liikenneneuvos Risto Murto kertoo Uudelle Suomelle.
Tiemaksuhankkeesta onkin yhtäkkiä tulossa palvelukonsepti (kerätään niitä muita maksajia projektille), jolla voidaan myös tarvittaessa kerätä tiemaksuja/veroja.
Newspeak/hankekoordinaattorikieli: Myymme teille konseptin, josta jokainen saa jotain hyötyä. Tämän suunnattoman saamanne hyödyn lisäksi tämä ilmaiseksi toteuttaa myös isoveljen valvonnan ja tiemaksut, jolla rikkaat saa Bemarinsa aavistuksen halvemmalla ja köyhiä maalaisia kyykytetään, kun kyläkauppaan on 30 kilometriä.
Quote
–Laitteessa voisi olla liikkujalle kohdennettuja palveluita kuten sää- ja reittiennusteita, erilaisia joukkoliikenteen aikatauluja. Palveluja, jotka helpottavat ihmisten liikkumista, Murto luettelee.
Juuri reaaliaikaisia lentoaikataulujahan se peräkylän mummo on autoonsa kaivannut.
Quote
Yleiskuva laitteesta on olemassa. Vasta kokeiluhankkeen avulla saadaan ensimmäisiä näkemyksiä ja kokemuksia, millainen järjestelmä käytännössä olisi.
Ministeriön lisäksi laitehankkeeseen osallistuu liikennetelematiikka-alan yhdistys ITS Finland. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Sampo Hietanen ideoi listalle vielä automaattisen hätäpuhelun, parkkimittarin ja huoltojen tilaukset.
Ensin on suunnitteluHANKE, sitten kokeiluHANKE ja laiteHANKE. Ja verorahaa palaa miljoonia.
Sitten Hietanen laitepuolelta keksii vielä lisää
aisankannattajiayhteistyötahoja, jotta saadaan lypsettyä lisää firmarahaa, jolla saadaan taas lisää julkista rahaa.
Tuosta konseptista puuttuu muuten Venäjällä niin yleinen tallentava videokamera, joka rikastuttaa mm. youtubea lukuisilla uskomattomilla kolarivideoilla. Sykemittarilla nähtäisiin, vieläkö kaiffat autossa sykkivät, ja etäohjattu defibrillaattori voitaisiin myös kytkeä turvavöihin. Missä on automaattinen tankkaus ja öljynvaihto?
Quote
Jatkossa myös lakisääteiset liikennevakuutusmaksut voitaisiin periä laitteen tietojen perusteella.
–Vakuutusmaksut perustuisivat todelliseen ajettuun kilometrimäärään. Nykyään on ihan sama ajaako 5 000 vai 20 000 kilometriä. Vakuutusmaksu on aina sama, ministeriön Murto toteaa.
Nyt hei oikeesti: Mitä helvettiä vakuutusmaksut tähän kuuluvat. Ne ovat pakollisuudestaan huolimatta vakuutusyhtiöiden oma bisnes. Vakuutuksen hinta ja bonusjärjestelmät perustuvat vakuutusyhtiöiden omaan riskiluokitukseen ja henkilöiden vahinkohistoriaan. Jos joku ajaa miljoona kilometriä vuodessa kolaroimatta ja toinen kolaroi kerran vuodessa mitättömillä kilometreilla, niin eikö sitä miljoonan ajavaa pitäisi palkita turvallisesta ajotavasta, eikä alkaa laskuttaa kilometriperustaista vakuutusmaksua.
Ministeriön Murto on kuutamolla kuin banaani.
Quote
–Yksi hankkeen pääidea on, että se on avoin kaikille. Kaikilla, jotka haluavat tulla mukaan, on mahdollisuus. Globaalit suuret yritykset ja pienet kotimaiset voivat tulla pilottiin mukaan, Murto kertoo.
Käytännössä köyhiltä pieniltä kotimaisilta yrityksiltä suljetaan ovet juuri tämäntyyppisillä hankkeilla. Pääset mukaan kun maksat 5000 euroa, toimitat teknologian ilmaiseksi, tai saat hakea mukaan Tekes-projektiin, josta voit hakea puolet kustannuksistasi, mutta toinen puoli pitää maksaa tulorahoitteisesti. Käytännössä viisinumeroiset kulut, hienon kuuloinen referenssi, mutta hyöty hipoo nollaa.
Been there, done that, got the T-shirt...
QuoteMurto pitää todennäköisenä, että projektin toteuttaa lopulta useat pienet yritykset yhteistyössä. Hän korostaa, että hanke on vasta suunnitteluvaiheessa.
Hanke, HANKE .... HANKE!!1!!!
Suunnitteluvaiheessa oleva hanke ei tuota mitään. Se maksaa kaikille osallisille, sekä tukirahoituksena veronmaksajille. Sen tarkoitus on tuottaa ns. vaikuttava hankemateriaali, joka ei kerro mitään. Lisäksi suunnitteluhankkeen tarkoituksena on tuottaa uusia hankkeita. Näihin värvätään kavereita vetäjiksi. Suunnitteluhankkeen aikana suunniteltaisiin kohderyhmä, mahdolliset yhteistyökumppanit ( = hankekoordinaattorien, ja näiden kavereiden alihankkijoiden, mainostoimistojen, ym. hyväveliverkoston toiminnan rahoittajat) sekä tuossa jo yllä mainitut kokeiluhankkeet, laitehankkeet jne. Pilottihankkeen jälkeen otetaan vielä suuremman julkisen rahoituksen toivossa yliopisto mukaan, joka tekee tutkimushankkeen asiakasselvityksineen ja palautekyselyineen. Tähän saadaan mukaan psykologeja, sosiologeja ja tilastonikkareita. Ai niin, ja suunnitteluhanketta edeltää tietysti selvityshanke.
Kun kunnanhallituksessa jätin juuri eriävän mielipiteen erääseen hankkeeseen osallistumisesta, minua neuvottiin että "ilman hankkeita ei moni asia tässä maailmassa etenisi". Hankkeet ovat hyviä korkeintaan hankkeen keksijälle/toteuttajataholle, jos ne ovat omaehtoisia ja niillä on selkeä tavoite tai bisnes.
-i-
Tässä on taas diletantit osaamassa.
Quote
Itäväylä saattaa muuttua kaupunkibulevardiksi
23.9.2013 7:13
Marja Salomaa
Helsingin Sanomat
Kymmenen kilometrin pituisen Itäväylän varteen sovitellaan uusia asuintaloja ja pyöräteitä.
Uusien asuintalojen rakentaminen Helsingin Kulosaareen, Herttoniemeen ja Roihuvuoreen voi vauhdittua, jos Itäväylä muuttuu nelikaistaisesta väylästä kaksikaistaiseksi kaupunkibulevardiksi.
Mahdollisuudet ovat olemassa, sillä Itäväylän muodonmuutos on kaupunkisuunnittelijoiden työlistalla. Sunnittelijat kartoittavat paraikaa rakentamiseen soveltuvia alueita kaupungin uutta yleiskaavaa varten.
"Sisääntuloteiden varrella ovat Helsingin suurimmat rakentamismahdollisuudet. Itäväylä on niistä kiinnostavin, koska sen osien kattamista on jo mietitty", sanoo Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.
Pyöräaktivistit ovat ilahtuneita kaupunkisuunnittelijoiden aikeista. Sunnuntaina aktivistit valtasivat Itäväylän kriittisen pyöräretken ajaksi.
Tapahtumaa järjestämässä ollut Helsingin polkupyöräilijöiden hallituksen varavetäjä Marjut Ollitervo odottaa kaupungilta myös nykyolojen parannusta.
"Jos Itäväylän vartta pääsisi pyöräilemään suoraan, matka Itäkeskuksesta kantakaupunkiin kestäisi puolisen tuntia. Nyt pyöräilijä joutuu vaihtamaan puolta ainakin neljä kertaa. Reitit ovat mutkikkaita ja opastus puutteellista", Ollitervo arvostelee.
Pyöräteiden parannussuunnitelman on määrä valmistua ensi vuoden alussa. Itäväylän muutos kaduksi sen sijaan veisi vuosia.
"Oletuksemme on, että muutoksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat", Manninen sanoo.
Manninen ei ennakoi, kuinka monta uutta taloa kymmenen kilometriä pitkän Itäväylän varteen voisi nousta. Tarkemmat arviot valmistuvat lokakuussa.
Samalla valmistuvat selvitykset, miten muutos vaikuttaisi liikenteen sujuvuuteen.
"On mietittävä, ettei tästä syntyisi yhteiskunnalle kohtuuttomia haittoja tai kuluja", Manninen sanoo.
http://www.hs.fi/kaupunki/It%C3%A4v%C3%A4yl%C3%A4+saattaa+muuttua+kaupunkibulevardiksi/a1379823135535?ref=hs-art-new-1#
Kaupunkibulevardi on katu, jossa ei ole eritasoliittymiä. Risteävä raskas sekä kevyt liikenne risteää samassa tasossa, jolloin kaupunkibulevardin liikenne tukitaan punaisin valoin. Näillä dilentainteilla on suunnitelmissa kehittää myös Länsiväylästä samanlainen jumistusratkaisu, juttua löytyy googlettamalla.
Suunnitelmissa on siis
tuhota jo valmiiksi rakennettuja väyliä, eritasoliittymiä ja muuta liikenneinfraa.
Mikään heidän väitteistään ei puolla tätä tuhotyötä. Asuinrakennukset, kevyt liikenne, viheralueet, paikallinen liikenne, risteävä liikenne, viihtyisyys ja turvallisuus voidaan toteuttaa parhaiten, kun ne pidetään erillään suurista väylistä, joilla suurimmat liikennemäärät pääsevät esteettä kulkemaan.
Ainoa todellinen päämäärä tällä väylät-bluvardeiksi-HANKKEELLA on tukkia liikeenne. Tälläinen projekti on toteutuessaan totaalinen katastrofi sekä seurun viihtyvyydelle, että taloudelle. Pelkästään kuljetuskustannukset nousevat kymmeniä prosentteja, suorassa suhteessa lisääntyvien matka-aikojen myötä. Puhumattakaan työ- ja vapaa-ajan matkoista syntyneistä tappiosta, jotka ovat laskettavissa myös menetettynä vapaa-aikana.
Tätä ei voi enempää rautalangasta vääntää. Joko sen ymmärtää ja myöntää tai sitten ei.
Tällainen ehdotus yllätti jopa minut. Näiden yyber-sekopäiden viha toimivaa yhteiskuntaa ja joustavaa liikennettä kohtaan on ehtymätön. Olen aliarvioinut näiden idiootti-lapsenraiskaaja-lesbo-eläinrääkkäjä-femakko-perverssien kyvyn ja halun tuhota suomalaista elämänmuotoa ja länsimaista sivistystä.
Näiden ihmispetojen täydellinen irtiotto yhteiskunnan perustoiminnosta, liikenteestä on yksinkertaisesti totaalinen.
Minulta loppuu sanat.
Quote
Sisääntuloteiden varrella ovat Helsingin suurimmat rakentamismahdollisuudet
Tähän on vielä pakko puuttua. Mites se Östersundom. Eikö siellä saatana ole rakentamismahdollisuuksia? Eikö se jumalauta miehitetty juuri siksi, että sinne voi rakentaa! Aika hiljaista on saatana ollut.
Viihtyisin kyllä asua paremmin Hämeentien varressa kuin vaikka Lahdentien varressa. Siis jos talo olisi siinä tiessä kiinni. Toiset sitten tietysti tykkää moottoritien huminasta. 8)
Tervetuloa hommaforumille kauhistuttaja! (heh, olinko tällä kertaa eka joka ehti...)
Kannattaa seurata Tampereen Rantaväylän tunnelin keskustelua näistä bulevardeista ja ohiajoväylistä.
Yksi malli jarruttaa koko liikenteen, toinen malli siirtää liikenteen kaupungin ohi putkeen ja halvaannuttaa koko maanpäällisen liikenteen rikkaiden asuinalueen vuoksi. Edes pelastusajoneuvoille ei jätetä maan päälle juohevaa tunnelin ohitusväylää.
Sitten vielä neljä demarinaista muuttavat kantaansa koko Tampereen tulevaisuuteen vaikuttavassa liikennesuunnitteluhankkeessa.
Kehtaavat vielä naiset tulla Aamulehden yleisönosastoon kertomaan kantansa. He tukivat tunnelia, koska elvytys.
Eli siis demarinaiset halusivat lisää verorahoitteisia työpaikkoja velkaisen Tampereen ja velkaisen Suomen valtion lisävelanotolla työllistettäviksi. Tuloksena voi olla katastrofaalisin liikennejärjestely, mitä kukaan on Tampereelle toistaiseksi keksinyt. Mitä autoista, mitä liikenteestä, mitä Tampereelle rahaa tuovista poikkeajista, kunhan saadaan ihmisille lisää verovaroin kustannettua työtä lähivuosina. Terveisin SDP-naiset, ne omilla aivoillaan ajattelevat sellaiset....
Jussi ja muut Helsingin kaupunginvaltuustossa istuvat persut. Tehän voisitte sarkastisesti käyttää Guggenheimia puoltavan puheenvuoron Helsingin kaupunginvaltuustossa, jossa alkaisitte kannattaa sinne Guggenheimia, koska elvytys. Voi kuinka monta rakennusmiestä ja myöhemmin lipunmyyjää tuolla projektilla saataisiinkaan verovaroilla palkattua. GREAT!
-i-
Dharma,
jos maan hukkaamisesta ruvetaan puhumaan, niin henkilöauto on kyllä ihan ykkössyöppö eikä tämä ole mikään mielipidekysymys.
vainukoira,
kun kaupunki kasvaa, on vain luonnollista että piste jossa maantie loppuu ja katuverkko alkaa siirtyy pari pykälää landempaan. Lisäksi liikenteen kylläkin tukkivat autoilijat.
Mitä lisärakentamiseen tulee, Östersundom on jäänyt sikseen koska se on vitunkuusessa ja sinne rakentamisen ongelma on liikenne. Jatkamalla kaupunkia sen laidoilta ulospäin saadaan uusi asutus valmiiksi kiinni kaupungin liikenneinfraan.
Lisäksi sanon vielä jotain, jota ei voi kyllin painokkaasti toistaa: mikään autoilu Helsingissä on mahdollista vain, koska se on vähemmistön touhua. Ainoastaan toimiva joukkoliikenne mahdollistaa yhtään minkään autonkäytön Helsingin oloissa.
Kaikenkaikkiaan toi sun 60-lukulainen idealismisi on kaikkialla ajanut kiville. Autokaupunki nyt ei vain toimi ja maksaa vitusti.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 11:39:08
Dharma,
jos maan hukkaamisesta ruvetaan puhumaan, niin henkilöauto on kyllä ihan ykkössyöppö eikä tämä ole mikään mielipidekysymys.
Volyymit ovat aivan toisenlaiset. Helsingissä on muutamia kohtia, joissa pyöriä kulkee parhaana vuorokautena 5000, mutta ikävä kyllä juuri nämä kohdat ovat kaikkein kalleinta tonttimaata. Pyöräily on valtavan kausipainotteista, joten vuoden keskiarvot vähän syrjemmällä lienevät muutamassa sadassa pyörässä vuorokautta kohden. Vertailun vuoksi Lahden motarin alussa menee keskimäärin 100 000 autoa joka päivä vuoden ympäri.
Sekoitat luultavasti pysäköinnistä käytävän keskustelun tiekeskusteluun. Pysäköinnin osalta autolijat pääsevät Helsingissä nykyään erittäin halvalla, mutta tämä hinta on kapitalisoitunut neliöhintoihin.
Ei, en sekoita. Ilmakuvasta näkee parhaiten miten paljon tilaa autoliikenne oikein vie.
Eniveis mä en itse ole suurikaan pyöräilyfanaatikko. Jokin määrä panostusta siihen tarvitaan kuten muuhunkin liikenneinfraan, mutta ei siitä ole kokonaisratkaisuksi sen enempää kuin henkilöautoistakaan.
Laskelmat pyöräkaistojen hinnasta tonttimaana taas ovat puhtaan mielettömiä, koska niitä ei kuitenkaan tonttimaana voisi käyttää. Sama toiselta laidalta eli kadunvarsipaikkojen laskeminen tonttimaan hinnalla on ihan yhtä mieletöntä.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 13:05:18
Ei, en sekoita. Ilmakuvasta näkee parhaiten miten paljon tilaa autoliikenne oikein vie.
Eniveis mä en itse ole suurikaan pyöräilyfanaatikko. Jokin määrä panostusta siihen tarvitaan kuten muuhunkin liikenneinfraan, mutta ei siitä ole kokonaisratkaisuksi sen enempää kuin henkilöautoistakaan.
Laskelmat pyöräkaistojen hinnasta tonttimaana taas ovat puhtaan mielettömiä, koska niitä ei kuitenkaan tonttimaana voisi käyttää. Sama toiselta laidalta eli kadunvarsipaikkojen laskeminen tonttimaan hinnalla on ihan yhtä mieletöntä.
Totta kai vie tilaa, mutta autoja kulkee paljon useammin samassa neliömäärässä kuin pyöriä pyörätiellä vastaavassa tilassa. Tästä seuraa se, että yhtä pyöräilijää kohden pyörätie maksaa paljon enemmän kuin autotie autoilijaa kohden ja siten pyörätiet ovat todellisuudessa todella kallista julkisen rahan käyttöä Helsingissä. Asia, jota ei koskaan nosteta esille viheruskovaisten saarnoissa.
Tottakai tonttimaan arvo on relevantti tekijä. Sehän se juuri siinä autotiessä ja pyörätiessä maksaa. Paljon enemmän kuin asfavaltti tai perustukset. Vanhassa rakennuskannassakin maata voi usein muuttaa tonttikäyttöön ja uudessa kannassa valitaan taas täysin maankäyttö. Esimerkikkinä uudet asuinalueet Helsingissä, joita on suunnitelmissa jatkuvasti 100 000 ihmisille.
Itse asiassa kantakaupungissa pyörätiestä saisi luultavasti paljon enemmän rahaa parkkipaikkoina kuin asuintontteina. Kalleimmat asuintontit maksavat Helsingissä noin 1500 e/hyötyneliö. Sisäparkkipaikat maksavat 30 000 eurosta ylöspäin. Voisin kuvitella, että 1,5x*5m = 7,5 m2 kadunvarsitontista eli pysäköintiruudusta saisi 5-10 000 e. Eli samaa luokkaa kuin omakotitalotontista Espoossa.
Mechelinkadulle kun ollaan tunkemassa pyörätietä, niin sen kustannus on rakennus- ja ylläpitokulut + menetetty tulo tonttimaasta. Jos siinä menee sata autopaikkaa, niin pyörätien hinta nousee näistä 0,5-1me. Jos ja kun tätä pinta-alaa käyttää 1/100 siitä liikennemäärästä, mitä autoja kulkisi vastaavalla pinta-alalla ja sanotaan, että auto vie tupla leveyden, niin pyörätie maksaa 50x sen minkä autotie Mechelininkadulla.
Uusilla alueilla, toki. Niissä sääntöönsä päätetään tehdä vähemmän taloja, että autoille olisi enemmän tilaa. Hämeentie taas ei ole tonttimaata eikä siitä sellaista saa ellei päätetä poistaa koko katua.
En oikeastaan jaksaisi puhua niistä fillareista niin kamalasti, koska rahaa pyöräilyinfraan kuluu vähän ja pyöräily vie tilaa niin vähän, että koko asialla ei ole suurtakaan merkitystä. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että joillekin fillarismi on ihan uskonto enkä itsekään jaksa heidän kanssaan keskustella aiheesta.
Mutta siis tosiaan jos liikenteestä ja kaupunkitilasta puhutaan, niin sekä rahat että aarit menevät autoille. Pitääkö kaupungin olla sellainen, että autoliikennettä hyysätään eniten ja vasta sitten katsotaan mitä muuta tehdään vai tehdäänkö, onkin sitten toinen ja mielenkiintoisempi kysymys.
En oikeastaan jaksaisi leikkiä tuollaisia leikkejä. Jos premissit saa vapaasti valita, minkä tahansa saa laskettua miksi tahansa.
Reaalisessa maailmassa Helsinki maksaa ihan vitusti siitä, ettei pellille vain tule paha mieli, ja pellille tulee paha mieli herkästi.
Ihme autofoobikkoja täälläkin laahustaa. Mikä niissä autoissa niin harmittaa ? Vievät tilaa ja saastuttavat ?
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:10:13
En oikeastaan jaksaisi leikkiä tuollaisia leikkejä. Jos premissit saa vapaasti valita, minkä tahansa saa laskettua miksi tahansa.
Reaalisessa maailmassa Helsinki maksaa ihan vitusti siitä, ettei pellille vain tule paha mieli, ja pellille tulee paha mieli herkästi.
Häh? Minä pistin esille kaikki oletukseni. Voit kritisoida niitä, perustellustikin, mutta tee se tai myönnä olevasi väärässä. Mechelininkatu on loistava esimerkki, koska 1) se on todellinen ja ajankohtainen hanke 2) liikennemääristä on hyvät arviot ja 3) parkkipaikat voitaisiin todennäköisesti myydä alueen asukkaille. Mihin hintaan, sitä voi vain arvailla, mutta hyvänä vertailukohtana voi käyttää sisäpihojen yksityisiä parkkipaikkoja. Niiden kuukausivuokrien perusteella uskallan väittää, että yksityisen kadunvarsipaikan markkinahinta on luokkaa 10 000 euroa ja kysyntä on kova.
Ei mua autot harmita, mua harmittaa se että kaikki pitää aina rakentaa auto edellä.
Ja joo, vievät tilaa. Tila on kaupungissa kaikkein niukin resurssi, rahaa ja ihmisiä on kyllä, ja henkilöauto on liikennejärjestelmistä se, joka vie tilaa kaikkein eniten.
Se mechelininkadun esimerkki kaatuu ihan yksinkertaisesti siihen, että kadunvarsipaikkoja ei voi myydä kenellekään. Vaatisi todella isot muutokset siihen, tähän ja tuohon.
Puhutaanko jostain oikeasta?
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:25:47
Ei mua autot harmita, mua harmittaa se että kaikki pitää aina rakentaa auto edellä.
Ja joo, vievät tilaa. Tila on kaupungissa kaikkein niukin resurssi, rahaa ja ihmisiä on kyllä, ja henkilöauto on liikennejärjestelmistä se, joka vie tilaa kaikkein eniten.
Kaupungit rakentuvat autoliikenteen perusteella sen takia, että Suomessa on toistaiseksi voimassa jonkinasteinen yksilönvapaus asua siellä missä haluaa ja tämän seurauksena merkittävä osa väestöstä on valmis maksamaan valtavan lisäskustannuksen ajassa, vaivassa ja rahassa liikkuakseen moninkertaisesti omakustanteisesti kodin ja työpaikan välillä.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:26:51
Se mechelininkadun esimerkki kaatuu ihan yksinkertaisesti siihen, että kadunvarsipaikkoja ei voi myydä kenellekään. Vaatisi todella isot muutokset siihen, tähän ja tuohon.
Puhutaanko jostain oikeasta?
Miksei muka voi myydä? Kaupunki omistaa maan. Sen kun myisi. Katuun merkitään omistajan rekisterinumero ja yksityinen hinauspalvelu vie varikolle väärinpysäköidyt autot siinä missä Töölön sisäpihojen yksityisiltä paikoiltakin.
Kaupungit rakentuvat auton varaan siksi, että iso nippu säädöksiä kieltää tekemästä oikeaa kaupunkia ja pakottaa tekemään hajalaa autoille. Parhaiten tämä näkyy esimerkiksi jo mainitulla mechelininkadulla, jonka hinnat todistavat että huomattavasti useampi tahtoisi asua siellä, kuin mitä siellä asuntoja on.
Itse tahtoisin taas ruveta kaavoittamaan kunnollista korttelikaupunkia. Kysyntää olisi, mutta kun sitä ei saa tehdä.
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 15:28:59
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:26:51
Se mechelininkadun esimerkki kaatuu ihan yksinkertaisesti siihen, että kadunvarsipaikkoja ei voi myydä kenellekään. Vaatisi todella isot muutokset siihen, tähän ja tuohon.
Puhutaanko jostain oikeasta?
Miksei muka voi myydä? Kaupunki omistaa maan. Sen kun myisi. Katuun merkitään omistajan rekisterinumero ja yksityinen hinauspalvelu vie varikolle väärinpysäköidyt autot siinä missä Töölön sisäpihojen yksityisiltä paikoiltakin.
Teoriassa, kyllä. Käytännössä ei.
Koko asukaspysäköintisysteemi pitäisi pistää tuossa täysin uusiksi ja lopputuloksena hyvin iso osa tölikalaisista joutuisi luopumaan autostaan.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:29:55
Kaupungit rakentuvat auton varaan siksi, että iso nippu säädöksiä kieltää tekemästä oikeaa kaupunkia ja pakottaa tekemään hajalaa autoille. Parhaiten tämä näkyy esimerkiksi jo mainitulla mechelininkadulla, jonka hinnat todistavat että huomattavasti useampi tahtoisi asua siellä, kuin mitä siellä asuntoja on.
Itse tahtoisin taas ruveta kaavoittamaan kunnollista korttelikaupunkia. Kysyntää olisi, mutta kun sitä ei saa tehdä.
Höpöhöpö. Rakennusliikkeet rakentavat tasan sitä mihin on kysyntää. Tonttimaa vain on niin kallista, että normaali ihmisten on asuttava Kehä kolmosella saadakseen haluamansa miljöön. Käyvät sitten töissä tunnin matkan päässä ja maksavat tuosta matkasta puolet joukkoliikenteen lippujen hinnoista.
Parkkipaikat kannattaisi kokonaan yksityistää. Nyt ovat hirvittävän tehottomassa käytössä. Teknisesti olisi ehkä parempi perustaa osakeyhtiöitä, jotka omistaisivat aina yhden kadunpätkän. Osakkeenomistajat saisivat sitten pysäköidä yhden auton per osake ko. pätkälle ja muiden autot hinnattaisiin tonnin sakon kanssa varikolle.
Ehdotan, että selvität itsellesi, mitä tarkoitetaan kaavoituksella. Sen jälkeen voimme jatkaa kaupunkisuunnittelusta.
Kysymys julkisen kadun yksityistämisestä on sitten oman saagansa paikka. Tällä hetkellähän kadunvarsipaikat nimenomaan ovat tehokkaassa käytössä, mikä taas on täsmälleen päinvastainen tilanne kuin se, että paikan saisi helposti, puhumattakaan että varmasti.
Pahoittelen tylyä asennettani mutta I have no time for this shit. Jätkällä on ihan fundamentitkin niin hakusessa.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:29:55
Kaupungit rakentuvat auton varaan siksi, että iso nippu säädöksiä kieltää tekemästä oikeaa kaupunkia ja pakottaa tekemään hajalaa autoille. Parhaiten tämä näkyy esimerkiksi jo mainitulla mechelininkadulla, jonka hinnat todistavat että huomattavasti useampi tahtoisi asua siellä, kuin mitä siellä asuntoja on.
Itse tahtoisin taas ruveta kaavoittamaan kunnollista korttelikaupunkia. Kysyntää olisi, mutta kun sitä ei saa tehdä.
Ei harmita, jep ;)
Minä kaavoittaisin niin että autofoobikoille rakennettaisiin yksi megatorni jonka sisällä olisi kaikki, mutta ei toki niitä autoja. Kulkeminen tornin sisällä hoidettaisiin hisseillä ja jaloilla töpötellen. Ja muille sitten nimenomaan sujuvan autoliikenteen johdolla kaavoitettua aluetta.
Kun puhutaan kaupungista, sellaista kuin sujuvan autoliikenteen ehdoilla kaavoitettu ei ole olemassakaan. Autoliikenne ruuhkautuu kaupungissa aina. Se on kaupungin ominaisuus, se on autoilun ominaisuus.
Tätä on nyt pitkin maailmaa testattu sellaiset 50-60 vuotta ja konsepti vain on susi.
Helsingissä toisaalta on saatu pidettyä ruuhkat jokseenkin siedettävinä panostamalla joukkoliikenteeseen. Karkealla tarkkuudella yksi ratikka vetää sadan auton ihmiset jopa Stadin aataminaikuisella kalustolla, ja samat sadan auton ihmiset mahtuvat kahteen bussiin. Autoilu Helsingissä on mahdollista siksi, että sitä harjoittaa vain vähemmistö väestöstä.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:50:21
Kun puhutaan kaupungista, sellaista kuin sujuvan autoliikenteen ehdoilla kaavoitettu ei ole olemassakaan. Autoliikenne ruuhkautuu kaupungissa aina. Se on kaupungin ominaisuus, se on autoilun ominaisuus.
Tätä on nyt pitkin maailmaa testattu sellaiset 50-60 vuotta ja konsepti vain on susi.
Helsingissä toisaalta on saatu pidettyä ruuhkat jokseenkin siedettävinä panostamalla joukkoliikenteeseen. Karkealla tarkkuudella yksi ratikka vetää sadan auton ihmiset jopa Stadin aataminaikuisella kalustolla, ja samat sadan auton ihmiset mahtuvat kahteen bussiin. Autoilu Helsingissä on mahdollista siksi, että sitä harjoittaa vain vähemmistö väestöstä.
Aivan. Eikä ole tulossakaan vaan busseja, suojateitä, ratikoita, liikennevaloja, mopoja, hauveleita, lastenvaunuja ja pyöräilijöitä koik uhes läjässä. Fantastista.
Sinun logiikallasi/mieltymyksellä minun megatorni idea olisi ihanteellinen ratkaisu juuri sinullekkin.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 13:05:18
Ei, en sekoita. Ilmakuvasta näkee parhaiten miten paljon tilaa autoliikenne oikein vie.
Totta. Ilmakuvasta näkee, että autoille varattu tila on oikeasti käytössä (= tiellä on autoja) kun taas pyörätie on tyhjä eli siihen käytetty tila on haaskattu.
Tätäkö tarkoitit?
Katso uudestaan. Kun huomaat, hämmästyt.
Lisäksi niitä pyöräteitä ei tähän kannata vedellä siitä yksinkertaisesta syystä, että ne vievät sekä tilaa että rahaa niin kovin vähän.
Quote from: IMMane on 24.09.2013, 16:01:21
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:50:21
Kun puhutaan kaupungista, sellaista kuin sujuvan autoliikenteen ehdoilla kaavoitettu ei ole olemassakaan. Autoliikenne ruuhkautuu kaupungissa aina. Se on kaupungin ominaisuus, se on autoilun ominaisuus.
Tätä on nyt pitkin maailmaa testattu sellaiset 50-60 vuotta ja konsepti vain on susi.
Helsingissä toisaalta on saatu pidettyä ruuhkat jokseenkin siedettävinä panostamalla joukkoliikenteeseen. Karkealla tarkkuudella yksi ratikka vetää sadan auton ihmiset jopa Stadin aataminaikuisella kalustolla, ja samat sadan auton ihmiset mahtuvat kahteen bussiin. Autoilu Helsingissä on mahdollista siksi, että sitä harjoittaa vain vähemmistö väestöstä.
Aivan. Eikä ole tulossakaan vaan busseja, suojateitä, ratikoita, liikennevaloja, mopoja, hauveleita, lastenvaunuja ja pyöräilijöitä koik uhes läjässä. Fantastista.
Sinun logiikallasi/mieltymyksellä minun megatorni idea olisi ihanteellinen ratkaisu juuri sinullekkin.
Mä tarkoitin sitä kun mä sanoin. Konseptilla on ollut aikaa 60 vuotta eikä sitä missään ole saatu toimimaan. Vettä sataa ja kaikkia vituttaa.
Pitää kokeilla jotain muuta, jos vielä 60 vuoden jälkeenkin ongelma on, että tätä ei nyt varmaankaan ole vielä tehty tarpeeksi.
Miksi ruikutetaan noinkin pienen paikan liikenteestä kun samaan aikaan Singaporessa, Hong Kongissa ja Tokiossa liikutetaan aamuin illoin enemmän jengiä kuin suomessa on asukkaita...
http://www.rappler.com/world/regions/asia-pacific/39224-clockwork-precision-on-the-tokyo-subway
Eikö siellä riitä aivokapasiteetti laittamaan porukkaa jonoon?
Oppia voisi käydä kyllä hakemassa noista kaupungeista. Ainoa mihin ei taida saada vinkkiä on kusen, paskanhajun ja juoppojen pois siivoamiseen.
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.09.2013, 18:30:42
Miksi ruikutetaan noinkin pienen paikan liikenteestä kun samaan aikaan Singaporessa, Hong Kongissa ja Tokiossa liikutetaan aamuin illoin enemmän jengiä kuin suomessa on asukkaita...
http://www.rappler.com/world/regions/asia-pacific/39224-clockwork-precision-on-the-tokyo-subway
Eikö siellä riitä aivokapasiteetti laittamaan porukkaa jonoon?
Oppia voisi käydä kyllä hakemassa noista kaupungeista. Ainoa mihin ei taida saada vinkkiä on kusen, paskanhajun ja juoppojen pois siivoamiseen.
Singaporen pinta-ala on sama kuin Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettu. Väestöä Singaporessa on saman verran kuin Suomessa. Maan per capita BKT on noussut kovaa vauhtia ja ohittanut Suomen. Näistä on helppo päätellä, että Singaporessa ei paljon omalla autolla ajella. Varsinkaan kun maa on saari. Lisäksi maassa on rajoitettu autojen määrää ja ikää. Yli kymmenen vuotiaita autoja ei saa olla ja perus-passat maksaa 100ke, jos tietoni ovat ajantasalla.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 17:59:50
Katso uudestaan. Kun huomaat, hämmästyt.
Lisäksi niitä pyöräteitä ei tähän kannata vedellä siitä yksinkertaisesta syystä, että ne vievät sekä tilaa että rahaa niin kovin vähän.
Liikennemääristä on tarkkoja tutkimuksia. Ei tarvitse kuvista arvailla.
Ei se ollutkaan liikennemäärä se, mikä niistä kuvista pitäisi osata nähdä. Piruuttanikaan en sano.
Itse asiassa tuli hellämielisyyden kohtaus.
Kas tässä kuvapari samassa mittakaavassa. Joko alkaa valjeta?
http://2.bp.blogspot.com/-QXTCRdp2TBQ/UEc8sbXwNcI/AAAAAAAAAtc/QgW6xDbbhF0/s1600/motari-vs-keskusta..png (http://2.bp.blogspot.com/-QXTCRdp2TBQ/UEc8sbXwNcI/AAAAAAAAAtc/QgW6xDbbhF0/s1600/motari-vs-keskusta..png)
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 18:34:43
Singaporen pinta-ala on sama kuin Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettu. Väestöä Singaporessa on saman verran kuin Suomessa. Maan per capita BKT on noussut kovaa vauhtia ja ohittanut Suomen. Näistä on helppo päätellä, että Singaporessa ei paljon omalla autolla ajella. Varsinkaan kun maa on saari. Lisäksi maassa on rajoitettu autojen määrää ja ikää. Yli kymmenen vuotiaita autoja ei saa olla ja perus-passat maksaa 100ke, jos tietoni ovat ajantasalla.
Asiaan perehtynyt tuttavani kertoi, että Singaporessa huutokaupataan vuosittain autonomistuskiintiö. Näin ollen autoja on vain rikkailla ja niillä jotka sitä aivan välttämättömästi tarvitsevat.
Mutta muistutan, että Singapore ei ole vapaa demokratia.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 18:01:33
Quote from: IMMane on 24.09.2013, 16:01:21
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 15:50:21
Kun puhutaan kaupungista, sellaista kuin sujuvan autoliikenteen ehdoilla kaavoitettu ei ole olemassakaan. Autoliikenne ruuhkautuu kaupungissa aina. Se on kaupungin ominaisuus, se on autoilun ominaisuus.
Tätä on nyt pitkin maailmaa testattu sellaiset 50-60 vuotta ja konsepti vain on susi.
Helsingissä toisaalta on saatu pidettyä ruuhkat jokseenkin siedettävinä panostamalla joukkoliikenteeseen. Karkealla tarkkuudella yksi ratikka vetää sadan auton ihmiset jopa Stadin aataminaikuisella kalustolla, ja samat sadan auton ihmiset mahtuvat kahteen bussiin. Autoilu Helsingissä on mahdollista siksi, että sitä harjoittaa vain vähemmistö väestöstä.
Aivan. Eikä ole tulossakaan vaan busseja, suojateitä, ratikoita, liikennevaloja, mopoja, hauveleita, lastenvaunuja ja pyöräilijöitä koik uhes läjässä. Fantastista.
Sinun logiikallasi/mieltymyksellä minun megatorni idea olisi ihanteellinen ratkaisu juuri sinullekkin.
Mä tarkoitin sitä kun mä sanoin. Konseptilla on ollut aikaa 60 vuotta eikä sitä missään ole saatu toimimaan. Vettä sataa ja kaikkia vituttaa.
Pitää kokeilla jotain muuta, jos vielä 60 vuoden jälkeenkin ongelma on, että tätä ei nyt varmaankaan ole vielä tehty tarpeeksi.
Konsepti suomessa on ollut/on edelleen että tulee huomioida muiden tienkäyttäjien/liikenteen kulkeminen ja turvallisuus. Muut ovat aina etusijalla ja automaattisesti uhreja. Resurssit(autoilijoiden rahat) ohjataan valtaosin tähän konseptiin. Tuolla konseptilla ei voi odottaa autoliikenteen sujuvuutta, päinvastoin.
Suomessa mahdollisuudet autoliikenteen sujuvuuden sekä turvallisuuden parantamiseen ovat paremmat kuin monissa muissa maissa jotka ovat erittäin tiheään asuttuja läpiä. Puhumattakaan maista jotka ovat sekä tiheästi asuttuja että köyhiä.
Olit siis täysin oikeassa siinä että autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla ei ole lähdetty missään maassa rakentamaan logistiikkaketjua/kaupunkia. Tosin esim. nykyiset megamyymälät omine liittymineen, tilavine parkkipaikkoineen, lastausalueineen yms. ovat yritystä oikeaan suuntaan. Tehokkaaseen, sujuvaan ja turvalliseen suuntaan ja nimenomaan suomen oloissa.
Selkeät liittymät, kiertoliittymät, aikanäytöllä varustetut valot, älykkäät valot liikenteen mukaan, vaihtuvat nopeusrajoitukset olosuhteiden/liikenteen mukaan, näkyvät tiemerkinnät, muun liikenteen ylikulut tai muut reitit, ydinkeskustoiden muuttaminen jalankulkua varten jne. auttaisivat/auttaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Olisi mielestäni talkoon paikka, eli tarkoittaa sitä että kaikki ottaisivat liikenteen turvallisuuden/sujuvuuden parantamiseen osaa taloudellisesti eikä vain autoilijat. Nykyisessä uhri ilmapiirissä sitä ei tosin tule tapahtumaan. Taivastellaan ja moralisoidaan vain niitä pahoja setiä auton ratissa jotka sattumoisin tarjoavat muille ilmaista baanaa missä kulkea turvallisesti ja sujuvasti.
Tossa on nyt muutamakin vähän hassu juttu.
Jos aloittaa siitä selkeästä päästä, niin vero ei ole mikään palvelumaksu. Julkinen valta kerää veroja mistä irti saa ja käyttää rahat miten huvittaa. Koskee ihan kaikkea verotusta.
Sitten vähän vaikeammin hahmotettaviin. Unelmiesi autokaupunki ei edes teoriassa voi toimia ja syitä on kaksi. Ensinnäkin ennemmin tai myöhemmin ihminen nousee autostaan ja silloin ollaan jälleen tilanteessa, jossa eri liikennemuotojen pitää pystyä toimimaan yhteisessä tilassa. Edelleen kaupunkitiheyksillä autot eivät yksinkertaisesti mahdu mihinkään, jos henkilöauto on liikennejärjestelmän runko ja kääntäen millään tarkkuudella sujuva autoilu on mahdollista vain, koska suurin osa helsinkiläisistä liikkuu muilla tavoilla.
Nämä olivat siis objektiivisia faktoja. Sitten seuraa vielä politiikkaa eli mikä nyt kulloinkin on tavoite. Itse en pidä koko ajatuksesta ja autokaupunki on minusta esteettisesti ja toiminnallisesti pirun epämiellyttävä parhaimmillaankin. Ymmärrän kuitenkin että tästä voi olla mieltä ja mieltä enkä odota, että jakaisit tämän kantani.
QuoteOlit siis täysin oikeassa siinä että autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla ei ole lähdetty missään maassa rakentamaan logistiikkaketjua/kaupunkia.
äsh, unohtui edellisestä.
Kyllä sitä yritetty on, mutta kun se ei toimi. Tämä oli mun väitteeni, tuo on päinvastainen. Sitä on yritetty vaikka missä viimeiset 60 vuotta, mutta kun se vain ei toimi.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 20:09:32
QuoteOlit siis täysin oikeassa siinä että autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla ei ole lähdetty missään maassa rakentamaan logistiikkaketjua/kaupunkia.
äsh, unohtui edellisestä.
Kyllä sitä yritetty on, mutta kun se ei toimi. Tämä oli mun väitteeni, tuo on päinvastainen. Sitä on yritetty vaikka missä viimeiset 60 vuotta, mutta kun se vain ei toimi.
Olisiko teknologialla mahdollisuus ratkaista tämä ongelma?
Esimerkiksi tarpeeksi pienet autot, joita koordinoidaan jonkin tietojärjestelmän avulla. Kohtahan autoissa on pakolliset gepsit ja muu DDR-vakoilujärjestelmä, joten miksei sitten laiteta siihen kunnon keskussuunnittelujärjestelmä vielä kylkeen. Näin viranomaiset ei ainoastaan tiedä missä menet, vaan he myös päättävät mitä reittiä sinne ajat.
Quote from: Teemu Lahtinen on 24.09.2013, 19:30:37
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 18:34:43
Singaporen pinta-ala on sama kuin Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettu. Väestöä Singaporessa on saman verran kuin Suomessa. Maan per capita BKT on noussut kovaa vauhtia ja ohittanut Suomen. Näistä on helppo päätellä, että Singaporessa ei paljon omalla autolla ajella. Varsinkaan kun maa on saari. Lisäksi maassa on rajoitettu autojen määrää ja ikää. Yli kymmenen vuotiaita autoja ei saa olla ja perus-passat maksaa 100ke, jos tietoni ovat ajantasalla.
Asiaan perehtynyt tuttavani kertoi, että Singaporessa huutokaupataan vuosittain autonomistuskiintiö. Näin ollen autoja on vain rikkailla ja niillä jotka sitä aivan välttämättömästi tarvitsevat.
Mutta muistutan, että Singapore ei ole vapaa demokratia.
Tuota "Singapore ei ole demokratia"-lässytystä kuulee suviksilta Aasiassa paljon. Kaikille muille, siis arviolta 2-3 miljardille, Singapore on kadehdittava esikuva, myös demokratian kannalta.
Pitää ymmärtää, ettei demokraattisia periaatteita ole mahdollista sellaisenaan istuttaa konfutsealaiseen perinteeseen. Ei myöskään islamiin tai hinduismiin. Siinä sitä menikin jo 5/7 ihmiskunnasta. Singaporessa on kaikki uskonnot ja demokratia par excellence niin kuin se voi Aasiassa toimia. Ynnä muuta. Olen suuri Singaporen ystävä.
Mutta siis ei sovitettavissa tänne, eikö vain?
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 20:06:12
Tossa on nyt muutamakin vähän hassu juttu.
Jos aloittaa siitä selkeästä päästä, niin vero ei ole mikään palvelumaksu. Julkinen valta kerää veroja mistä irti saa ja käyttää rahat miten huvittaa. Koskee ihan kaikkea verotusta.
Sitten vähän vaikeammin hahmotettaviin. Unelmiesi autokaupunki ei edes teoriassa voi toimia ja syitä on kaksi. Ensinnäkin ennemmin tai myöhemmin ihminen nousee autostaan ja silloin ollaan jälleen tilanteessa, jossa eri liikennemuotojen pitää pystyä toimimaan yhteisessä tilassa. Edelleen kaupunkitiheyksillä autot eivät yksinkertaisesti mahdu mihinkään, jos henkilöauto on liikennejärjestelmän runko ja kääntäen millään tarkkuudella sujuva autoilu on mahdollista vain, koska suurin osa helsinkiläisistä liikkuu muilla tavoilla.
Nämä olivat siis objektiivisia faktoja. Sitten seuraa vielä politiikkaa eli mikä nyt kulloinkin on tavoite. Itse en pidä koko ajatuksesta ja autokaupunki on minusta esteettisesti ja toiminnallisesti pirun epämiellyttävä parhaimmillaankin. Ymmärrän kuitenkin että tästä voi olla mieltä ja mieltä enkä odota, että jakaisit tämän kantani.
Nyt olet itse kyllä niinq hassupassu.
En haaveile autokaupungista. Eri liikennemuotojen tulisi tukea toisiaan, ei olla toistensa tiellä kuten tällä hetkellä. Tieliikenne nyt sattuu olemaan huomattavasti tärkeämpää yhteiskunnan kannalta kun vaikkapa polkupyöräliikenne tai yleinen idyllisyys/romanttisuus.
Helsinki toki on oma juttunsa sinänsä verrattuna varsinkin muuhun suomeen. Miten hesan liikenne saataisiin toimimaan käytännössä sujuvasti niin heti suoralta kädeltä en osaa sanoa. Mahdotonta se ei ole kunhan muutostöihin on varaa ja halua painottaa tärkeitä osa-alueita sujuvuuden takaamiseksi.
Ymmärrän että isossa keskustassa asuva haluaa säilyttää pikkuputiikkinsa ja pikku kävelyretkensä pikku kujilla ja kojuilla. Se on varmaankin tärkeää kaupunkiasujalle mutta näiden pikkupaikkojen metsästys on "maalaiselle" yhtä tuskaa, puhumattakaan sopivan parkkipaikan metsästyksestä. Tietenkin tärkeintä kaupunkiasujalle on kuitenkin se, että saa nämä idylliset kulkuväylät ilmaiseksi vs autoilijat jotka maksavat omistaan ja samalla muiden idyllin. Minulle taasen riittäisi lähes tai täysin autosta käsin asioiden hoito, pakottavaa tarvetta minulla ei ole päästä kävelemään sillä sitä teen joka tapauksessa työpäivän/päivän aikana tarpeeksi ja sen jälkeen liikunnan muodossa jos siltä tuntuu. En myöskään pohdi että kuinka idyllistä tai kuvauksellista kaupunkikuvan tulee olla. Pääasia että se toimisi. Se ei silti tarkoita että pitäisi tarkoituksella tehdä susirumaa tai tyylitöntä.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 21:00:08
Mutta siis ei sovitettavissa tänne, eikö vain?
Puuh. Tuntuu typerältä selittää _Mass_trasitin periaatteita, kun nimestäkin näkee, että perustuu massoihin. Suomessa esimerkiksi raideliikenteen tarvitsemia massoja ei ole kuin pääradan ja Espoon suunnilla. Koko muu maa on niin harvaa, että täytyy perustua hajautettuihin ratkaisuihin eli yksityisautoihin. Ja kun 90 % väestöstä perustuu tällaisiin, niin samalla yhdyskuntarakenne, verotus, jne.
IMMane, Jeah.
Eri liikennemuodot nimenomaan tukevat toisiaan tällä hetkellä. Keskityn Helsinkiin, koska se on se, josta jotain tiedän ja se, josta välitän, ja Helsingin liikennejärjestelmä on sellainen, että se runkona ovat raskas raide ja bussit sekä kantakaupungin alueella myös raitiovaunut. Näitä täydentää henkilöautoliikenne ja lisäksi yllättävän iso osa matkoista tehdään kävellen, toki myös jokin määrä polkupyörällä.
Itse en koe Helsingin liikennettä oikeastaan lainkaan hankalaksi ja käytän kaikkia kulkutapoja paitsi moottoroituja kaksipyöräisiä. Oikein kivasti kaikki sopivat sekaan ja yleensä kaikilla on aika hyvät käytöstavat, paitsi jokin osa pyöräilijöistä singahtelee täysin kaoottisesti.
Ymmärrän, että vierailija ei niin välitä siitä millainen paikka Helsinki on asua. Asukas siitä toisaalta välittää. En ole valmis pamauttamaan kaupunkiani yhdeksi suureksi Hakamäentieksi sen takia, että nurmijärveläisillä sekä satunnaisilla maalta vierailijoilla olisi mukavampaa ajella ympäriinsä.
Dharma,
tarkoitin tietysti yleisemmin Singaporen konsepteja, mutta Helsingin oloissa joukkoliikenne on ainoa, mikä saa kaupungin toimimaan. En oikein ymmärrä miten monimutkainen haaste voi tämän simppelin faktan tajuaminen olla.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 21:16:59
Dharma,
tarkoitin tietysti yleisemmin Singaporen konsepteja, mutta Helsingin oloissa joukkoliikenne on ainoa, mikä saa kaupungin toimimaan. En oikein ymmärrä miten monimutkainen haaste voi tämän simppelin faktan tajuaminen olla.
Oletko katsonut koskaan faktoja? Suomen väestö on 20 viime vuoden aikana kasautunut yhä enemmän keskuksiin. Merkittäviä raideinvestointeja on tehty. Silti joukkoliikenteen suoritteet suhteessa väestöön ovat koko ajan laskeneet. Samalla autokanta on kasvanut keskimäärin parin prosentin vuosivauhtia suhteessa väestöön. Tämä kertoo kahdesta asiasta: 1) työelämä vaatii hajautunutta liikennemallia ja 2) suomalaiset haluavat ajaa itse ja asua haja-asutusalueilla merkittävässä määrin. Tämä siitä huolimatta, että jokaisesta joukkoliikennematkasta verovelvolliset maksavat suoraan puolet ja jokaista henkilöautoeuroa kohden menee vähintään toinen veroihin.
Helsingin keskusta on toki erityisalue ja vaatii senmukaisen kohtelun. Yksi tällainen olisi pyöräilyn kieltäminen kantakaupungissa. Perusteena katuviihtyvyys ja maankalleus. Toinen seikka olisi toki autoilun rajoittaminen. Parhaiten tämä onnistuisi tunneleilla, jotka veisivät tarpeellisen liikenteen maan alle ja loput liikenteestä voitaisiin verottaa olemattomiin tai pakottaa kieroteille. Raideliikennettä Suomeen ei kannata enempää rakentaa ja Espoon metro kannattaisi purkaa, koska se johtaa Espoon yhä kasvavaan autoistumiseen, kun suorat bussilinjat Helsinkiin loppuvat. Plus slummiutuminen nykyisen sosiaalipolitiikan oloissa.
Mistäs päästä tota nyt taas aloittaisi.
Ensinnäkin sun ihan oikeasti kannattaisi perehtyä vähän kaavoitukseen. Pitkin mäkiä ammuttu asutus on poliittisen valinnan tulosta, ei markkinoiden. Tämä on yksinkertainen positiivinen fakta eikä mikään mielipide. Edelleen Helsingin kantakaupungin hinnat todistavat, että kaupunkiasumista kaipaavia ihmisiä on enemmän kuin kaupunkia (jota taas ei ole, koska sen rakentaminen on moninaisin säädöksin kielletty).
Sitten se kustannusjuttu. Ihan ensimmäiseksi täytyy ymmärtää että pk-seudun oloissa suurin osa ihmisistä on sekakäyttäjiä. Itse esimerkiksi ajan silloin kun on pakko ja muuten laiskuuttani ja mukavuudenhaluani käytän joukkoliikennettä, ja tämä on hyvin tavallista. Edelleen joukkoliikennettä tukevat veroillaan ne samat ihmiset jotka niitä veroja maksavat ja mitään tienaamattomat pummit ovat tässäkin asiassa vain mitätön vähemmistö. Niin ikään kaupungissa autoilun verot maksetaan valtiolle, mutta liikenneinfran kustannuksista vastaa kaupunki.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 11:39:08
kun kaupunki kasvaa, on vain luonnollista että piste jossa maantie loppuu ja katuverkko alkaa siirtyy pari pykälää landempaan. Lisäksi liikenteen kylläkin tukkivat autoilijat.
Luonnollista, ihanaa, väistämätöntä. Väylille ilmestyy punaiset valot yhtä luonnollisesti kuin keväiset kukat pellolle ja somput steissille.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 11:39:08
Mitä lisärakentamiseen tulee, Östersundom on jäänyt sikseen koska se on vitunkuusessa ja sinne rakentamisen ongelma on liikenne. Jatkamalla kaupunkia sen laidoilta ulospäin saadaan uusi asutus valmiiksi kiinni kaupungin liikenneinfraan.
Joo Östersundomissa on tosiaan vain Porvoon moottoritie ja Uusi Porvoontie. Sinun kannattaa välittömästi konsultoida Kotkaa, Porvoota, Haminaa, Viipuria ja Pietaria Östersundomin riittäämättömistä liikenneyhteyksistä ja kehottaa heitä saapumaan Helsinkiin lähinnä vain lentäen sekä laivoilla seilaten. Lisäksi voit kertoa Putinille että Moskova se vasta onkin ihan vitunkuusessa, niin kaukana Helsingistä, ettei sitä mitenkään voi kestävästi kehittää.
Porvoon motarin kapasiteetilla on rajansa silläkin. Lisäksi sen liikenteen pitää myös kaupungin päässä mahtua johonkin.
Joo kyllä se on luonnollista. Kaupunki kasvaa, maaseutu vetäytyy kauemmaksi. Maalla saa ajaa maantietä sataa, kaupungissa ajetaan kadulla viittäkymppiä. Aivan normaalia ja näin tämä on ennenkin ollut.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 21:16:59
IMMane, Jeah.
Eri liikennemuodot nimenomaan tukevat toisiaan tällä hetkellä. Keskityn Helsinkiin, koska se on se, josta jotain tiedän ja se, josta välitän, ja Helsingin liikennejärjestelmä on sellainen, että se runkona ovat raskas raide ja bussit sekä kantakaupungin alueella myös raitiovaunut.
Tukevat vaihtelevasti. Tämä johtuu juurikin pääosin sekamelskasta johon kaikki vähänkään kynnelle kykenevät ottavat automaattisesti osaa koska nykyiset liikennejärjestelyt ja sitten tulee ruuhkaa, *itutusta, sääntöjen rikkomista yms. mukavaa sujuvuutta edistävää.
Ehdotankin että punaista valoa vieläkin lisää kaikille niin liikenne sujuvoituu entisestään. Myös uusia kulkupelejä lisää että saadaan vähän väriä/värinää liikenteeseen. Esim. polkuautoja, rc-autoja, yksipyöräisiä, tankkeja yms. Toisaalta taasen sekamelska ja sujuvuus on sinänsä suhteellinen käsite. Joku voi jopa pitää sekamelskasta. Tai jollekkin se vain on kuin luonnonlaki että sekamelska.
Kyllä mäkin tietysti sitä mieltä olen, että joukkoliikenteen kaista- ja valoetuudet eivät ole lainkaan riittävällä tasolla ja sikäli ollaan samalla selkeyttävällä asialla. Ihmisten pitää päästä liikkumaan eikä kaupungin saa antaa halvaantua vain siksi, että muutamilla on takapuolessa kiinni pyörät eikä jalkoja.
Jotenkin silti luulen, että ihan tätä et tarkoittanut.
Henkilöauto nyt vain on kaupunkioloissa tavattoman tehoton liikennejärjestelmä. Ei se mikään hippien salajuoni ole, että niin on, vaan niin se nyt vain on.
Mee joskus lasten ja akkas kanssa ruokaostoksille (saati muille ostoksille) tai roudaa lapsiasi päivähoitoon tms niin näet kuinka tehoton järjestelmä henkilöauto on. Ja kuinka ihanaa on vaihdella HKL:n vehkeitä yhteen suuntaan tai kantaa kuutta kauppakassia niin että deeku vetää yhdestä ratikassa.
Mä tunnen vaikka kuinka paljon autottomia lapsiperheitä.
Lisäksi henkilöauton tilantarve ei siitä muuksi muutu ja fyysisen tilan riittävyys taas ei ole mikään diplomatiakysymys. Autolla mahtuu kaupunkiin vain, jos joukkoliikenne palvelee niin hyvin, että sen kulkumuoto-osuus on suuri. Ykköskehä on tukossa juuri siksi, että poikkittainen joukkoliikenne on paska.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 22:41:35
Mä tunnen vaikka kuinka paljon autottomia lapsiperheitä.
Lisäksi henkilöauton tilantarve ei siitä muuksi muutu ja fyysisen tilan riittävyys taas ei ole mikään diplomatiakysymys. Autolla mahtuu kaupunkiin vain, jos joukkoliikenne palvelee niin hyvin, että sen kulkumuoto-osuus on suuri. Ykköskehä on tukossa juuri siksi, että poikkittainen joukkoliikenne on paska.
Miten sä käyt ruokakaupassa jos pitää kantaa talouteen 12-14 kassia tavaraa per viikko ja jos tarvitaan neljä nousua julkiseen per reissu? Käykö ne sun autottomat lapsiperheet kaupassa miten?
Tai hoidatsä päiväkotiin viemiset niin että 20 nousua julkiseen lasten kanssa per viikko? Plus toiset 20 per viikko kun meet töihin lasten viemisten jälkeen? 40 nousua ja odottelua per vko jos olet tehnyt kakarat ja käyt ansiotöissä? Verrattuna 0 kertaa per vko :D
No se kauppahan on siinä vieressä ja siellä käydään tarpeen mukaan. Ja kyllä, päiväkotiin mennään siitä niin ratikalla ja kivasti sujuu.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 17:59:50
Katso uudestaan. Kun huomaat, hämmästyt.
Mitä pitäisi huomata?
Kyllä mä olen niitä ilmakuvia katsellut. Ei niissä polkupyöriä näy. Autoja näkyy kyllä.
Mä tonne ylemmäs laitoin kuvan.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 21:49:34
Porvoon motarin kapasiteetilla on rajansa silläkin. Lisäksi sen liikenteen pitää myös kaupungin päässä mahtua johonkin.
Ymmärrän, rajansa kaikella. Pitää varoittaa itämaan turisteja ettei käy Östersundomissa kuten Raatteen tiellä aikanaan.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 21:49:34
Joo kyllä se on luonnollista. Kaupunki kasvaa, maaseutu vetäytyy kauemmaksi. Maalla saa ajaa maantietä sataa, kaupungissa ajetaan kadulla viittäkymppiä. Aivan normaalia ja näin tämä on ennenkin ollut.
Myönnän. Stadtautobahn on täysin toimimaton ratkaisu. Tuolla on laitettu rasistisesti jopa junarata siihen väliin. Minä ja kymmenet miljoonat muut liikennenatsit ripottelemme tuhkaa päällemme.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cf/B3_marburg_stadtautobahn_2009.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/27/Marburg_-_Stadtautobahn.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/26/Berlin_B100_Kaiserdamm.jpg
Jatkossa ajellaankin vain Helsingin kaupunkibulevardeilla viittäkymppiä. Tässä havainnekuvia vuodelta 2039.
Manskun ja Runskin risteys.
http://shiv4u.files.wordpress.com/2012/03/india-traffic-2009-10-6-7-41-22.jpg
Onkos tuossa Vanha ylippilastalo? Taitaa olla taas vallattu.
http://hemapen.files.wordpress.com/2011/01/traffic-in-india.jpg
Vapaata kaupunkitilaa neljällä sorkalla.
http://undreamtterrain.files.wordpress.com/2012/10/2742345344_0fc675935d.jpg
Helsingin lähiliikenteen junassa on hauska matkustaa.
http://www.india-briefing.com/news/wp-content/uploads/indiabriefing/u969/india_traffic_009_copy.jpg
Kimppakyyti
http://images.fineartamerica.com/images-medium-large/indian-road-traffic-srivatsa-ramachandra.jpg
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 22:56:52
No se kauppahan on siinä vieressä
Priceless ;)
Onneksi kuitenkin huomautit ajattelevasi vain hesan liikennettä ja menoa että sikäli ei niin priceless. Mutta siltikin aika jees. Hesas tuo skenaario varmasti pätee eikä täten tarvitse siis ajatella juntteja junttiloissa joissa pitää mennä oikein autolla kauppaan. Jopa niin kauaksi että on paree ostaa ruokatarpeet koko viikoksi tai vähintään viikonlopuksi. Muuten rupeaisi jo bensaankin hukkumaan rahaa turhaan. Mitä vielä siitä että busseja menee joissain junttiloissa kaupan tienoille vain kaksi päivässä. Mitä juntilla muka olisi muuta kuin aikaa, heh heh. Muuttaisi vain hessaan junttikin. Ei ikinä sinne viemäriin ainakaan tämä juntti muuta, säästän vaikka sitten jostain muusta jos joskus tarvetta tulee. Kovasti koitetaan kaikki pakottaa yhteen myttyyn pieniin pläpi yksiöihin hesaan, ei fantastista. Viisaimmat kaverini ovat älynneet lähteä sieltä pois, tai siis ne keille on auennut siihen mahdollisuus. Työn perässä eli pakosta hesaan muutetaan, ei viihtyisän ja idyllisen miljöön takia, saati sujuvan liikenteen takia.
Eivät nämä jutut todellakaan koske kuin Helsinkiä. Syrjemmällä henkilöauto on ainoa oikea vehje ja syrjemmällä sen kaupungeissa realisoituvat ongelmat eivät ilmene ollenkaan.
Tosiaan kuvittelin jo hyvän aikaa sitten sanoneeni puhuvani Helsingin oloista. Tietenkään mistään ei tule mitään ilman autoa oloissa, joissa pysäkille on kaksi kilsaa ja siitä kulkee bussi kerran tunnissa työmatka-aikaan ja muulloin ei ollenkaan.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 23:24:09
Eivät nämä jutut todellakaan koske kuin Helsinkiä. Syrjemmällä henkilöauto on ainoa oikea vehje ja syrjemmällä sen kaupungeissa realisoituvat ongelmat eivät ilmene ollenkaan.
Tosiaan kuvittelin jo hyvän aikaa sitten sanoneeni puhuvani Helsingin oloista. Tietenkään mistään ei tule mitään ilman autoa oloissa, joissa pysäkille on kaksi kilsaa ja siitä kulkee bussi kerran tunnissa työmatka-aikaan ja muulloin ei ollenkaan.
Eli edelleen se megatorni hesalaisille olisi järkevin vaihtoehto ja muualle suomeen eli tornin ulkopuolelle yksityisautoilu ja omakotitalot. Lääniähän meillä suomessa siis on, ei ole pakko elää milli millissä kuten monessa muussa maassa jossa lääniä ei ole mutta populaa senkin edestä. Win-win tilanne megatornilla.
Quote from: IMMane on 24.09.2013, 23:35:27
Eli edelleen se megatorni hesalaisille olisi järkevin vaihtoehto ja muualle suomeen eli tornin ulkopuolelle yksityisautoilu ja omakotitalot. Lääniähän meillä suomessa siis on, ei ole pakko elää milli millissä kuten monessa muussa maassa jossa lääniä ei ole mutta populaa senkin edestä. Win-win tilanne megatornilla.
Megatorni on hyvä kärjistys, mutta tiivis kantakaupunki 6-8 kerroksisten umpikortteleineen ja kaupunkipuistoineen on parempi vaihtoehto. Ehdotan siis megatornin sijaan, että kehä I sisäpuolinen alue rakennetaan sellaiseksi oikeaksi kantakaupungiksi. :) Aivan ensiksi tämä suunnitelma uudestaan käyttöön: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi%E2%80%93Haaga-suunnitelma
Muu osa Suomesta saa sitten vapaasti rakentaa talonsa kilometrien päähän toisistaan, että ei vaan ala ahdistamaan toisten ihmisten näkeminen. Voivat sitten aivan vapaasti vielä järjestää kaikki tarvitsemansa palvelut drive-through -periaatteella lähtiessään kotoaan ns. ihmisten ilmoille.
Kuten sanoit. Win-win tilanne. Kannatan. 8)
Eräs itävaltainen ystäväni loihe takavuosina lausumaan kun Näsinneulasta maisemia katseltiin ja perikansallisia sapuskoita mussutettiin jotta:
"Te suomalaiset olette kummalista kansaa, teillä on tolkuttomasti kaunista maata asustella ja kuitenkin änkeätte asumaan ahtaasti ja kalliisti kaupunkeihin"
Niinpä.
Quote from: CaptainNuiva on 25.09.2013, 01:06:52
Eräs itävaltainen ystäväni loihe takavuosina lausumaan kun Näsinneulasta maisemia katseltiin ja perikansallisia sapuskoita mussutettiin jotta:
"Te suomalaiset olette kummalista kansaa, teillä on tolkuttomasti kaunista maata asustella ja kuitenkin änkeätte asumaan ahtaasti ja kalliisti kaupunkeihin"
Niinpä.
Itse sanoisin, että suomalaiset ovat kummallista kansaa kun tykkäävät yhdistää kaupunkiasumisen ja maaseutuasumisen huonoimmat puolet. Eli koko Suomi on rakennettu täyteen kerrostaloja metsien keskelle metsälähiöihin. Eikö siellä metsässä olisi tilaa asua vähän kauempana toisistaan?
Lisäksi tuo ystäväsi kommentti on aika huvittava kun Tampereella taitaa olla oikeaa tiivistä kaupunkia vain se Hämeenkadun kilometrin pituinen pätkä :D. Muu on sitten autiota lähiötä, joka näyttää ilmasta katsottuna enemmän metsältä kuin kaupungilta. Kerran kävelin Tampereen keskustassa Hämeenkadulta jollekin sivukadulle ja yhtäkkiä maisemat näytti samalta kuin Vantaan Mikkolassa. Kaksikerroksisia elementtitaloja 100 metrin päässä toisistaan. Ihmisiäkään ei näkynyt missään. No ehkä se johtuu siitä, että EU:n määritelmien mukaan Tampereen väestöntiheys on niin pieni, että sitä ei lasketa edes kaupungiksi.
Niin haluuko sitten kaikki suomalaiset ihmiset asua väljästi metsässä? Ei ainakaan Helsingin kantakaupungin hintojen perusteella. Piste.
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 20:50:45
Tuota "Singapore ei ole demokratia"-lässytystä kuulee suviksilta Aasiassa paljon. Kaikille muille, siis arviolta 2-3 miljardille, Singapore on kadehdittava esikuva, myös demokratian kannalta.
Pitää ymmärtää, ettei demokraattisia periaatteita ole mahdollista sellaisenaan istuttaa konfutsealaiseen perinteeseen. Ei myöskään islamiin tai hinduismiin. Siinä sitä menikin jo 5/7 ihmiskunnasta. Singaporessa on kaikki uskonnot ja demokratia par excellence niin kuin se voi Aasiassa toimia. Ynnä muuta. Olen suuri Singaporen ystävä.
Alkaa mennä kovaa vauhtia off topicicsi, mutta yhden kommentin vielä tähän teemaan lisään.
Tietenkin katson maailmaa suomalaisesta näkökulmasta ja arvotan maita subjektiivisesti ja absoluuttisesti. Se, että joku on suhteellisesti parempi kuin tietyllä tavalla valittu verrokkiryhmänsä ei muuta tätä, eikä huononna tarkastelun kohdetta. Syy, miksi noin totesin on tietenkin se, ettei siellä käytössä olevat keinot ole sellaisenaan sovellettavissa täällä, osin jopa "valitettavasti".
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 20:50:45
Quote from: Teemu Lahtinen on 24.09.2013, 19:30:37
Quote from: Dharma on 24.09.2013, 18:34:43
Singaporen pinta-ala on sama kuin Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettu. Väestöä Singaporessa on saman verran kuin Suomessa. Maan per capita BKT on noussut kovaa vauhtia ja ohittanut Suomen. Näistä on helppo päätellä, että Singaporessa ei paljon omalla autolla ajella. Varsinkaan kun maa on saari. Lisäksi maassa on rajoitettu autojen määrää ja ikää. Yli kymmenen vuotiaita autoja ei saa olla ja perus-passat maksaa 100ke, jos tietoni ovat ajantasalla.
Asiaan perehtynyt tuttavani kertoi, että Singaporessa huutokaupataan vuosittain autonomistuskiintiö. Näin ollen autoja on vain rikkailla ja niillä jotka sitä aivan välttämättömästi tarvitsevat.
Mutta muistutan, että Singapore ei ole vapaa demokratia.
Tuota "Singapore ei ole demokratia"-lässytystä kuulee suviksilta Aasiassa paljon. Kaikille muille, siis arviolta 2-3 miljardille, Singapore on kadehdittava esikuva, myös demokratian kannalta.
Pitää ymmärtää, ettei demokraattisia periaatteita ole mahdollista sellaisenaan istuttaa konfutsealaiseen perinteeseen. Ei myöskään islamiin tai hinduismiin. Siinä sitä menikin jo 5/7 ihmiskunnasta. Singaporessa on kaikki uskonnot ja demokratia par excellence niin kuin se voi Aasiassa toimia. Ynnä muuta. Olen suuri Singaporen ystävä.
Samoin. Singaporen rangaistuksetkin ovat kadehdittavia suomeen verrattuna.
Keppiä ja porkkanaa.
Multikulti toimii.
Liikenteessä vanhus saa extra sekunteja ylittääkseen suojatien.
Quote from: IMMane on 24.09.2013, 23:35:27
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 23:24:09
Eivät nämä jutut todellakaan koske kuin Helsinkiä. Syrjemmällä henkilöauto on ainoa oikea vehje ja syrjemmällä sen kaupungeissa realisoituvat ongelmat eivät ilmene ollenkaan.
Tosiaan kuvittelin jo hyvän aikaa sitten sanoneeni puhuvani Helsingin oloista. Tietenkään mistään ei tule mitään ilman autoa oloissa, joissa pysäkille on kaksi kilsaa ja siitä kulkee bussi kerran tunnissa työmatka-aikaan ja muulloin ei ollenkaan.
Eli edelleen se megatorni hesalaisille olisi järkevin vaihtoehto ja muualle suomeen eli tornin ulkopuolelle yksityisautoilu ja omakotitalot. Lääniähän meillä suomessa siis on, ei ole pakko elää milli millissä kuten monessa muussa maassa jossa lääniä ei ole mutta populaa senkin edestä. Win-win tilanne megatornilla.
Muistelisin, että kysyttäessä neljä viidestä ilmoittaa asumisihanteekseen omakotitalon. Tarkoittaa, että milli ja vartti ei tahdo omakotitaloa.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku tahtoo asua omakotitalossa ja niin syrjässä kuin nyt kukakin viihtyy. Liikennepolitiikassa mä olen kapeakatseinen paikallispatriootti, joka välittää omien kulmien asioista.
Quote from: kauhistuttaja on 25.09.2013, 01:06:32
Quote from: IMMane on 24.09.2013, 23:35:27
Eli edelleen se megatorni hesalaisille olisi järkevin vaihtoehto ja muualle suomeen eli tornin ulkopuolelle yksityisautoilu ja omakotitalot. Lääniähän meillä suomessa siis on, ei ole pakko elää milli millissä kuten monessa muussa maassa jossa lääniä ei ole mutta populaa senkin edestä. Win-win tilanne megatornilla.
Megatorni on hyvä kärjistys, mutta tiivis kantakaupunki 6-8 kerroksisten umpikortteleineen ja kaupunkipuistoineen on parempi vaihtoehto. Ehdotan siis megatornin sijaan, että kehä I sisäpuolinen alue rakennetaan sellaiseksi oikeaksi kantakaupungiksi. :) Aivan ensiksi tämä suunnitelma uudestaan käyttöön: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi%E2%80%93Haaga-suunnitelma
Muu osa Suomesta saa sitten vapaasti rakentaa talonsa kilometrien päähän toisistaan, että ei vaan ala ahdistamaan toisten ihmisten näkeminen. Voivat sitten aivan vapaasti vielä järjestää kaikki tarvitsemansa palvelut drive-through -periaatteella lähtiessään kotoaan ns. ihmisten ilmoille.
Kuten sanoit. Win-win tilanne. Kannatan. 8)
Puolikin kilometriä rupeaa jo olemaan sopiva hajurako naapuritaloon. Joskus ei tarvitse olla sitäkään. Uusilla omakotitaloalueilla hajurako on monesti n. kolme metriä :roll:
Megatornissa tosiaan riittäisi ihmistä ja kaikki olisivat pakattuna yhteen ettei vain ketään rupeaisi ahdistamaan. Auton verotusta huomattavasti alemmas tai kokonaan pois, tieverkon kunnossapitoon sekä kehittämiseen kaikkien osallistuminen rahallisesti, katsastus kahden vuoden välein koska autoverouudistuksen myötä uudempi autokanta, Vaihtoehtoisten puhtaiden ja hyötysuhteeltaan parempien energiamuotojen suosinta sekä kehitys auton voimanlähteenä, busseille kaupungeissa täysin omat liikennejärjestelyt, ydinkeskustat jalankulku käyttöön jne.
Näitä megatornejahan itse asiassa suunniteltiin vakavissaan samoihin aikoihin, kun vakavissaan suunniteltiin henkilöauton varassa toimivia kaupunkeja. Megatorneista ei tullut mitään ja autokaupungeista tuli kaaosta.
Itse ymmärrän vielä jotenkin omakotitalon sopivan kokoisella tontilla niin, että on omaa pihaa ja jokin rako naapureihin. Espoolaisvantaalaisia minkkitarhoja, joissa grynderi on viskannut samaa pakettitaloa keskelle peltoa viiden metrin välein en ymmärrä ollenkaan.
Jos multa kysyttäisiin, niin esimerkiksi juuri Saarisen Haaga--Munkkiniemi-suunnitelmasta voisi katsoa mallia miten kaupunkia pitää rakentaa. On ymmärrettävä juttu miksi sodan jälkeen ajateltiin että lähiö se vasta on hieno asia ja kaupunki aika paska, koska siihen aikaan se oli totta, mutta nykyisin kaupungissakin on jo kaikilla juokseva vesi ja keskuslämmitys ja kaupunkia voisi taas alkaa rakentaa lisää.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 08:53:45
Näitä megatornejahan itse asiassa suunniteltiin vakavissaan samoihin aikoihin, kun vakavissaan suunniteltiin henkilöauton varassa toimivia kaupunkeja. Megatorneista ei tullut mitään ja autokaupungeista tuli kaaosta.
Itse ymmärrän vielä jotenkin omakotitalon sopivan kokoisella tontilla niin, että on omaa pihaa ja jokin rako naapureihin. Espoolaisvantaalaisia minkkitarhoja, joissa grynderi on viskannut samaa pakettitaloa keskelle peltoa viiden metrin välein en ymmärrä ollenkaan.
Jos multa kysyttäisiin, niin esimerkiksi juuri Saarisen Haaga--Munkkiniemi-suunnitelmasta voisi katsoa mallia miten kaupunkia pitää rakentaa. On ymmärrettävä juttu miksi sodan jälkeen ajateltiin että lähiö se vasta on hieno asia ja kaupunki aika paska, koska siihen aikaan se oli totta, mutta nykyisin kaupungissakin on jo kaikilla juokseva vesi ja keskuslämmitys ja kaupunkia voisi taas alkaa rakentaa lisää.
Kumpaakaan konseptia ei ole otettu tavoitteeksi. Näkeehän sen jo silläkin silmällä jos vähänkään katsoo ympärilleen. Kaikkea kaikille on ollut ja on se konsepti. Ja voittajaideana yksi ryhmä maksaa muiden olot kuten monessa muussakin asiassa suomessa.
Itse asiassa tavoite nimenomaan on ollut yhä autoistuva yhdyskuntarakenne. Ensin se oli julkilausuttu tavoite ja sitten jotain, joka otetaan annettuna.
Mitä siihen maksupuoleen tulee, olen hissukseen alkanut ihmetellä autoilun verotuksen luonnetta. Niitä veroja maksetaan jollain maagisesti monistuvilla euroilla, koska ne tasan samat verot riittävät ihan joka paikkaan eivätkä lopu, vaikka ne käyttäisi miten moneen kertaan, vaan ihan aina kaikki, mistä joku ei pidä, on maksettu nimenomaan autoilun verottamisella.
Asiallisesti ja numeroilla katsoen haja-asutusalueen autoilija elättää autoilunsa veroilla muuta yhteiskuntaa, mutta kaupungin autoilija on saamapuolella. Toisaalta tämä on älytöntä puhetta, koska vero edelleenkään ei ole mikään palvelumaksu.
Joukkoliikenteen subvention taas maksavat pääasiassa sen käyttäjät, eri pussista vain kuin lippunsa.
Ai niin vielä. Liikenneympäristö, josta autoilijat eivät marisisi, on mahdoton tavoite. Sellaista ei voi olla, koska joko ollaan niin jonkassa, että sinne ei kannata kummoisia väyliä vetää, tai autoilijan tiellä ovat muut autoilijat. Se on konseptiin sisäänrakennettu juttu, että riipivä marina kuuluu Eestiin asti kun ei pääsekään ruuhkatonta motaria ovelta ovelle.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 09:17:03
Ai niin vielä. Liikenneympäristö, josta autoilijat eivät marisisi, on mahdoton tavoite. Sellaista ei voi olla, koska joko ollaan niin jonkassa, että sinne ei kannata kummoisia väyliä vetää, tai autoilijan tiellä ovat muut autoilijat. Se on konseptiin sisäänrakennettu juttu, että riipivä marina kuuluu Eestiin asti kun ei pääsekään ruuhkatonta motaria ovelta ovelle.
Ainoa keino ehkäistä ruuhkia pitäisi ottaa mallia lentoliikenteestä. Sekään ei ole mahdollista, vai olisiko sittenkin. Itse olen joskus miettinyt sellaisesta järjestemästä jossa pitäisi laitaa määränpää valmiksi kotona ja järjestelmä antaisi aikaikkunan jolloin pitää olla liikenteessä että liikenne sujuisi mallikkaasti..
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 09:17:03
Ai niin vielä. Liikenneympäristö, josta autoilijat eivät marisisi, on mahdoton tavoite. Sellaista ei voi olla, koska joko ollaan niin jonkassa, että sinne ei kannata kummoisia väyliä vetää, tai autoilijan tiellä ovat muut autoilijat. Se on konseptiin sisäänrakennettu juttu, että riipivä marina kuuluu Eestiin asti kun ei pääsekään ruuhkatonta motaria ovelta ovelle.
Mikään ei ole mahdotonta mutta moni asia voi olla epätodennäköistä. Ajattele joskus positiivisesti.
Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja auto jos mikä on huipputeknologiaa pullollaan joka tarkoittaa taasen mahdollisuuksien lisääntymistä. Kyllä se auto edelleen on tulevaisuus eikä dösä tai varsinkaan kivikautinen ratikka. Romanttisia ja säälipisteitä kerääviä ne voivat joidenkin mielestä olla.
Tässä hieman sci-fiä!
Megatornia fiksumpi olisi rengastalo, jonka alla kulkisi metro sekä myötä- että vastapäivään. Renkaan sisällä olisi autoton puistomainen virkistys- & illanviettoalue, järvi ynnä muuta kivaa. Rengas voisi muodostua myös useammasta rakennuksesta renkaan muodossa.
Teollisuusalueet renkaan ulkopuolella säteittäin, joihin menee omat junat tai raitiotiet. Omakotitaloalueet säderatojen varteen teollisuusalueiden toiselle puolen. Näiden ulkopuolelle vielä kehätie- sekä rata.
Pysäköintialueet ja ulosmenotiet (+ pyörätiet) asukkaiden autoille renkaan ulkopuolella.
Rengastalon korkeus maltillinen ja kerrosten välillä kulku liuku- ja tavallisilla portailla. Tavarat hisseillä.
Saa arvostella! :D
Jukka W,
johonkin mittaan varmasti mahdollista. Vaatii edelleen hirmuisesti tilaa verrattuna kaupunkia varten tehtyihin liikennejärjestelmiin ja hukkaa henkilöauton parhaan puolen eli liikkumisen vapauden.
IMMane,
tässä on nyt 60 vuotta oltu sitä mieltä että tulevaisuus on varmasti auton ja ramppeja, motareita, parkkikenttiä, tunneleita ja muuta sellaista ei vain ole tehty tarpeeksi, mutta kunhan niitä tehdään vielä vähän lisää, sitten käki kukkuu. Montako kymmentä vuotta pitää vielä jatkaa? Auton varaan rakennettu yhdyskuntarakenne tuottaa sprawlia, joka tuottaa liikennettä, joka tuottaa ruuhkia, jotka tuottavat sprawlia ja niin edelleen. Tämä on empiirinen toteuma, ei hippien mussutusta, ja näin se on mennyt kaikkialla.
Ratikka taas on erittäin tehokas liikennejärjestelmä. Jo nykyinen Helsingin sinänsä täysin vanhentunut systeemi vetää erittäin hyvin.
Horn Hill,
noita samoja on pohdittu kohta sata vuotta. Tuloksena on ollut erittäin helvetin upeita havainnekuvia sekä jokin määrä kohtalaisen huonoa kaupunkirakennetta.
Quote from: Horn Hill on 25.09.2013, 09:30:15
Tässä hieman sci-fiä!
Megatornia fiksumpi olisi rengastalo, jonka alla kulkisi metro sekä myötä- että vastapäivään. Renkaan sisällä olisi autoton puistomainen virkistys- & illanviettoalue, järvi ynnä muuta kivaa. Rengas voisi muodostua myös useammasta rakennuksesta renkaan muodossa.
Teollisuusalueet renkaan ulkopuolella säteittäin, joihin menee omat junat tai raitiotiet. Omakotitaloalueet säderatojen varteen teollisuusalueiden toiselle puolen. Näiden ulkopuolelle vielä kehätie- sekä rata.
Pysäköintialueet ja ulosmenotiet (+ pyörätiet) asukkaiden autoille renkaan ulkopuolella.
Rengastalon korkeus maltillinen ja kerrosten välillä kulku liuku- ja tavallisilla portailla. Tavarat hisseillä.
Saa arvostella! :D
Johonkin ne ihmiset ja liikenne pitää änkeä jos ei ole lääniä mutta on vastaavasti populaa ja menoa. Se nyt vaan on fakta että romanttiset idyllit tulee lähes unohtaa siinä tapauksessa tai ainakin tarkistaa käsityksiään todellisuuteen verraten. Ylöspäin mentäessä ei ole sinänsä rajaa eikä näin viedä turhaa pinta-alaa. Alaspäin meno taasen voi olla liian kallista ja epävarmaa. Kolmio, neliö, heksagoni tms. rakentaminen ei juurikaan auta ja lisäksi olisi hyötyyn nähden järkyttävän kallista. Näkisin että se on juuri sitä esteettisyyden armoilla tehtyä rakentamista. Kaikki menisi uusiksi jos on pakko rakentaa tietyn muotoinen erilaisten rakennuksien muodostama kuvio. No, fantasiastahan tässä puhuttiinkin että sinänsä. Todellisuudessa lähtisin ensimmäisenä siitä autoilun verotusmallista liikkeelle joka on päin mäntyä.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 09:14:20
Joukkoliikenteen subvention taas maksavat pääasiassa sen käyttäjät, eri pussista vain kuin lippunsa.
Anteeksi nyt suorasukaisuuteni, mutta tämä kyllä syö uskottavuutesi. Joukkoliikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroista. Autoilijat taasen maksavat reippaasti yli 100 %:n veron liikennemuodostaan eli yli kaksinkertaisen hinnan liikkumisestaan suhteessa sen verottomiin kustannuksiin. Jotta väittämäsi olisi edes sinne päin oikein, joukkoliikenteen käyttäjien pitäisi maksaa muualla huomattavasti enemmän veroja kuin autoilijoiden.
Joukkoliikenne on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Helsingissä 80 000 ihmistä asuu kaupungin vuokra-asunnoissa ja toinen mokoma alihintaan vuokratuissa tonteissa. Helsingissä lämmittämiseen kuluu vähemmän energiaa kuin maalla ja täten energiaverot ovat pienemmät. Ja niin edelleen. On hyvin todennäköistä, että keskimääräinen joukkoliikenteen käyttäjä maksaa vähemmän veroja kuin keskimääräinen autoilija, joka tyyppillisesti on työikäinen, töissä ja ei saa juurikaan tulonsiirtoja, asuu omalla tontilla ja maksaa kaiken palkastaan itse. Sinun väittämäsi mukaan tämä on kuitenkin päin vastoin.
Joukkoliikenne on samanlainen uskonto kuin mokutus tai ympäristönsuojelu. Pieni osa toimista on mitenkään järkiperusteisia ja loppuja perustellaan tyhjillä hokemilla, joiden todenperäisyys karisee heti faktoja tutkimalla.
Itse asiassa perinteikäs helsinkiläinen 6-8-kerroksinen umpikortteli on vallan helvetin tehokas tapa rakentaa. Ylöspäin mennessä tulee kaikenlaisia ongelmia, nykysäädöksillä varsinkin parkkipaikkojen kanssa.
Helsingin kaikki rakennusmaan riittävyys ratkeaisi kolmella helpolla päätöksellä, joita ei vain tahdota tehdä. Pitäisi poistaa parkkipaikkojen määrän normittaminen ja jättää niiden rakentaminen markkinoiden haltuun, pitäisi laillistaa vanha hyvä rakennustapa tehdä kaupunkiin korttelitaloja ja pitäisi antaa kaupungin kasvaa siitä, mihin sen kasvu väkisin sodan jälkeen pysäytettiin.
Tällä hetkellähän esimerkiksi Keski-Pasilaan ollaan rakentamassa asuntoja noin kolmannes siitä mitä sinne mahtuisi, koska pitää varata väylää fiktiivisille autoille, jotka kerran vielä varmasti tulevat, kun saadaan keskustatunneli ja saadaan Tuusulanväylä käännettyä. Jätkällekin on rakennettu kaksi kerrosta matalampaa kuin olisi mieli tehnyt, koska normille pitää olla mieliksi ja normi sanoo, että sillä sijainnilla ihmisillä varmastikin on enemmän autoja kuin Espoossa keskimäärin.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 09:40:21
tässä on nyt 60 vuotta oltu sitä mieltä että tulevaisuus on varmasti auton ja ramppeja, motareita, parkkikenttiä, tunneleita ja muuta sellaista ei vain ole tehty tarpeeksi, mutta kunhan niitä tehdään vielä vähän lisää, sitten käki kukkuu. Montako kymmentä vuotta pitää vielä jatkaa? Auton varaan rakennettu yhdyskuntarakenne tuottaa sprawlia, joka tuottaa liikennettä, joka tuottaa ruuhkia, jotka tuottavat sprawlia ja niin edelleen. Tämä on empiirinen toteuma, ei hippien mussutusta, ja näin se on mennyt kaikkialla.
Ratikka taas on erittäin tehokas liikennejärjestelmä. Jo nykyinen Helsingin sinänsä täysin vanhentunut systeemi vetää erittäin hyvin.
En jaksa jankata suomen liikennekonseptista. Jos ei osaa käyttää silmää ja aivoa niin ei osaa.
Ratikalla voi viedä ihmisiä paikasta a paikkaan b mutta pelkästään raidetta pitkin ja vain pieni ryhmä kerrallaan. Niin tehokas ja kansantaloudellisesti tuottava se on. Mihin joutuisimmekaan ilman ratikkaa, en edes uskalla ajatella.
Dharma, joukkoliikenteen suurin kuorma on työmatkaliikenne. Ergo subvention maksavat ne ihan samat ihmiset jotka siitä hyötyvätkin.
Ehdotan, että kuittailet vähemmän ja perehdyt enemmän.
QuoteEn jaksa jankata suomen liikennekonseptista. Jos ei osaa käyttää silmää ja aivoa niin ei osaa.
Ratikalla voi viedä ihmisiä paikasta a paikkaan b mutta pelkästään raidetta pitkin ja vain pieni ryhmä kerrallaan. Niin tehokas ja kansantaloudellisesti tuottava se on. Mihin joutuisimmekaan ilman ratikkaa, en edes uskalla ajatella.
Toistan: en edes väitä puhuvani koko Suomen liikennejärjestelmästä.
Mitä ratikkaan tulee, olet nyt käsittänyt koko asian väärin ja erikseen käsittänyt väärin mikä on kaupunki. Ensinnäkin jo nykyisellä alamittaisella kalustolla yksi ratikka kuljettaa sadan auton ihmiset ja jos ne ihmiset menisivät autoilla, tarvittaisiin sekä väylää että parkkipaikkoja niille sadalle autolle.
Toiseksi kaupungissa asiat ovat lähellä. Ratikkapysäkiltä on minun työpaikalleni lyhyempi kävelymatka kuin minkä sinä joudut kävelemään automarketin parkkipaikalta sen etuovelle.
Quote from: kauhistuttaja on 25.09.2013, 01:21:09
Quote from: CaptainNuiva on 25.09.2013, 01:06:52
Eräs itävaltainen ystäväni loihe takavuosina lausumaan kun Näsinneulasta maisemia katseltiin ja perikansallisia sapuskoita mussutettiin jotta:
"Te suomalaiset olette kummalista kansaa, teillä on tolkuttomasti kaunista maata asustella ja kuitenkin änkeätte asumaan ahtaasti ja kalliisti kaupunkeihin"
Niinpä.
Itse sanoisin, että suomalaiset ovat kummallista kansaa kun tykkäävät yhdistää kaupunkiasumisen ja maaseutuasumisen huonoimmat puolet. Eli koko Suomi on rakennettu täyteen kerrostaloja metsien keskelle metsälähiöihin. Eikö siellä metsässä olisi tilaa asua vähän kauempana toisistaan?
Lisäksi tuo ystäväsi kommentti on aika huvittava kun Tampereella taitaa olla oikeaa tiivistä kaupunkia vain se Hämeenkadun kilometrin pituinen pätkä :D. Muu on sitten autiota lähiötä, joka näyttää ilmasta katsottuna enemmän metsältä kuin kaupungilta. Kerran kävelin Tampereen keskustassa Hämeenkadulta jollekin sivukadulle ja yhtäkkiä maisemat näytti samalta kuin Vantaan Mikkolassa. Kaksikerroksisia elementtitaloja 100 metrin päässä toisistaan. Ihmisiäkään ei näkynyt missään. No ehkä se johtuu siitä, että EU:n määritelmien mukaan Tampereen väestöntiheys on niin pieni, että sitä ei lasketa edes kaupungiksi.
Niin haluuko sitten kaikki suomalaiset ihmiset asua väljästi metsässä? Ei ainakaan Helsingin kantakaupungin hintojen perusteella. Piste.
Käykää ostamassa pala maata haluamastannanne kauniista paikasta ja rakentakaa sinne kaunis haluamanne talo.
Saatte vastaanne
rakennus- ja kaavamafian.
Sinne rakennetaan sellainen talo kuin byrokraatti sanoo. Todennäköisesti ei rakenneta yhtään mitään.
Viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana rakennettu ympäristö on tehty juuri siten kuin viraistoissa runkkaava roskaväki on sen halunnut. Turha ihmetellä kummallisia suomalaisia, heidän toiveillaan on hyvin vähän merkitystä.
Kaunista rakennettua ympäristöä on lähinnä pienemmillä paikkakunnilla, joissa mafia ei ole saanut kovin vahvaa otetta. Nyt pakkoliitoksilla pyritään mafiaa levittämään myös sinne.
Myös suomalaisissa muiden kansojen tavoin on sairaita viherkokoomuslaisia Vapaavuoren kaltaisia yksilöitä, jotka ovat kohdistaneet vihansa kansalaisten kykyihin, toiveisiin yrittämiseen, onneen ja menestymiseen.
Jäljet näkyvät.
Internet on vienyt heitä tiedonvälityksen monopolin. Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat viemässä heiltä rahajärjestelmän monopolin. Toivottavasti taloudellinen romahdus ja mahdollinen kansannousu vie heiltä kaavamafian ja lopulta kaiken muunkin vallan.
Todellisuus on se, että suuret kaupungit ovat huonoja muurahaispesiä, joissa logistiikka ei toimi oli (henkilö)autoja tai ei.
Kaupunkien ongelma on KASVUtilan puute. Ylöspäin rakentamisella vain pahennetaan tilannetta, ellei myös liikennettä/liikkumista rakenneta kerroksiin.
Vain pieni koko ratkaisee ongelman, ei henkilöautoilun estäminen/kieltäminen. Eli lisää hajasijoittamista, vähemmän keskittämistä.
Tota ratikkaakin on pohdittu jo ainakin sata vuotta ja ei se vieläkään toimi. Tai no toimiihan se JOS asut ja käyt työssä ratikan reitillä ... ja päiväkoti ja ruokakauppa ja virastot ja ...
Horn Hill,
varmasti pätee oikeasti suurissa kaupungeissa, vaikka jotenkin se New York silti edelleen toimii.
Helsingin ongelmat taas ovat luonteeltaan keinotekoisia ja johtuvat siitä, että kääpäsektori on pysynyt uskollisena nuoruutensa ihanteille, mikä on aina surullista, eikä kaupungin anneta kasvaa vaan joka tapauksessa toteutuva kasvu ammutaan haulikolla pitkin mäkiä.
New Yorkin toimimisesta on moni varmaankin eri mieltä tai sitten avainsana oli tuo 'jotenkin'.
Helsingin ongelmia toki pahennetaan poliittisella ja ideologisella haihattelulla ja välistävedolla. Mutta se tulee vain kermana kakkuun!
Ongelma on edelleen kasvu. Ongelmat vähenevät kun väestöntiheys pienenee. Myöskään työpaikat eivät saa olla samassa läjässä johon kaikki matkustavat samaan aikaan.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:04:16
QuoteEn jaksa jankata suomen liikennekonseptista. Jos ei osaa käyttää silmää ja aivoa niin ei osaa.
Ratikalla voi viedä ihmisiä paikasta a paikkaan b mutta pelkästään raidetta pitkin ja vain pieni ryhmä kerrallaan. Niin tehokas ja kansantaloudellisesti tuottava se on. Mihin joutuisimmekaan ilman ratikkaa, en edes uskalla ajatella.
yksi ratikka kuljettaa sadan auton ihmiset
Kerran vielä kiellon päälle kiitos :D
Mistä olet opetellut tuon lauseen ulkoa ?
Helsingin vanhempi kalusto vetää jotain 135 ihmistä ruuhka-aikaan. Samaan ruuhka-aikaan henkilöauton matkustajamäärä on 1,3.
Ratikoita voi lisäksi kasvattaa ihan tehdastavaralla, jota tarvitsee vain tilata, vetämään ehkä 250. Henkilöauton matkustajamäärän kasvattamiseen taas ei ole mitään kohtuullista tai oikeastaan edes kuviteltavissa olevaa keinoa.
Nämä edelleenkin ovat ihan vain maailman ominaisuuksia, eivät mitään hippien salajuonia.
Horn Hill,
onhan mullakin mielipiteitä siitä, miksi väki pakkaantuu kaupunkeihin. Tämän keskustelun puitteissa riittää, että niin tapahtuu.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:54:59
Helsingin vanhempi kalusto vetää jotain 135 ihmistä ruuhka-aikaan. Samaan ruuhka-aikaan henkilöauton matkustajamäärä on 1,3.
Ja ? Henkilöauto paha ?
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:54:59
Helsingin vanhempi kalusto vetää jotain 135 ihmistä ruuhka-aikaan. Samaan ruuhka-aikaan henkilöauton matkustajamäärä on 1,3.
Ratikoita voi lisäksi kasvattaa ihan tehdastavaralla, jota tarvitsee vain tilata, vetämään ehkä 250. Henkilöauton matkustajamäärän kasvattamiseen taas ei ole mitään kohtuullista tai oikeastaan edes kuviteltavissa olevaa keinoa.
Nämä edelleenkin ovat ihan vain maailman ominaisuuksia, eivät mitään hippien salajuonia.
Horn Hill,
onhan mullakin mielipiteitä siitä, miksi väki pakkaantuu kaupunkeihin. Tämän keskustelun puitteissa riittää, että niin tapahtuu.
Ymmärrätkö lainkaan termiä "raha"? Siis mitä mikin maksaa? Vihreät eivät tyypillisesti ymmärrä, eikä heitä peesaava media.
Joukkoliikenne on kannattaa hyvin rajatulla alueella, missä suurella määrällä ihmisiä on samaan aikaan sama suunta. Tämä ehto täyttyy maailmalla hyvin monessa paikassa, mutta Suomessa erittäin harvassa. Suomi on maailman maista ja itsehallinnollisista alueista 194/240 tiheimmin asuttu. Siinä syy.
Joukkoliikenne tulee Suomelle valtavan kalliiksi, kiitos vihreiden ja heitä myötäilevien tahojen.
Quote from: Horn Hill on 25.09.2013, 10:29:36
New Yorkin toimimisesta on moni varmaankin eri mieltä tai sitten avainsana oli tuo 'jotenkin'.
Helsingin ongelmia toki pahennetaan poliittisella ja ideologisella haihattelulla ja välistävedolla. Mutta se tulee vain kermana kakkuun!
Ongelma on edelleen kasvu. Ongelmat vähenevät kun väestöntiheys pienenee. Myöskään työpaikat eivät saa olla samassa läjässä johon kaikki matkustavat samaan aikaan.
Pelkästään Manhattanilla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä ja töissä käy toinen mokoma. On aivan älytöntä edes puhua samassa yhteydessä Helsingistä ja maailman tiheimmistä metropoleista. Syntyy satakertainen kustannusharha joukkoliikenteen eduksi.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:00:47
Dharma, joukkoliikenteen suurin kuorma on työmatkaliikenne. Ergo subvention maksavat ne ihan samat ihmiset jotka siitä hyötyvätkin.
Ehdotan, että kuittailet vähemmän ja perehdyt enemmän.
Voi tsiisus sentään. Niin on autoliikenteenkin suurin kuorma! Työmatkalaiset autoilla maksavat 100 % veron ja joukkoliikenteellä saavat puolet matkan hinnasta subventiona. Valtava tulonsiirto.
Sinä et ole esittänyt mitään kustannuslaskemia yhdessäkään vastauksessasi joissa puolustat joukkoliikennettä. Pelkällä mutulla heität asioita, jotka ovat selvästi laskettavissa.
Ja olen kyllä perehtynyt todennäköisesti asiaan paremmin kuin sinä. Olin kuusi vuotta Helsingin kaupungin luottamustoimissa ja koulutukseltani taloustietelijä.
Quote from: IMMane on 25.09.2013, 11:13:03
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:54:59
Helsingin vanhempi kalusto vetää jotain 135 ihmistä ruuhka-aikaan. Samaan ruuhka-aikaan henkilöauton matkustajamäärä on 1,3.
Ja ? Henkilöauto paha ?
Näyttää siltä, että kierrämme jonkinlaista kehää. Toisaalta tämä voisi olla hyvä hetki palauttaa ylempänä lausumiasi kohteliaisuuksia sinulle takaisin ja todeta, että milläpä sä kaupungin mittakaavoja tajuaisitkaan.
Jos ruuhkaliikenteestä otettaisiin pois esimerkiksi 20 raitiovaunullista ihmisiä (joka vastaa Mannerheimintiellä työmatka-aikaa mitä lienee ei nyt tuntia kuitenkaan), sille samalle Manskulle pitäisi prässätä jollain konstilla 2000 autoa lisää ja niillä samoilla autoilla pitäisi olla parkkipaikat kummassakin päässä. En oikein ymmärrä mikä tämän tajuamisessa voi niin kauhean vaikeaa olla, mutta näköjään se sitä on. Kun ottaa huomioon että Mansku ruuhka-aikaan horjuu koko ajan väylän kapasiteetin romahtamisen rajalla, niin ei ole kummoinenkaan profetia todeta, että sitten ei enää kukaan pääsisi minnekään.
Dharma,
sä voisit nyt päättää puhutaanko kustannusten osumisesta, liikennesuoritteen hinnasta vai kansantaloudellisista vaikutuksista. Hiukka hankalaa keskustella kun jätkä vaihtaa fokusta joka kerta joutuessaan kuseen puheistaan.
Quote from: Dharma on 25.09.2013, 11:31:55
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:00:47
Dharma, joukkoliikenteen suurin kuorma on työmatkaliikenne. Ergo subvention maksavat ne ihan samat ihmiset jotka siitä hyötyvätkin.
Ehdotan, että kuittailet vähemmän ja perehdyt enemmän.
Voi tsiisus sentään. Niin on autoliikenteenkin suurin kuorma! Työmatkalaiset autoilla maksavat 100 % veron ja joukkoliikenteellä saavat puolet matkan hinnasta subventiona. Valtava tulonsiirto.
Sinä et ole esittänyt mitään kustannuslaskemia yhdessäkään vastauksessasi joissa puolustat joukkoliikennettä. Pelkällä mutulla heität asioita, jotka ovat selvästi laskettavissa.
Ja olen kyllä perehtynyt todennäköisesti asiaan paremmin kuin sinä. Olin kuusi vuotta Helsingin kaupungin luottamustoimissa ja koulutukseltani taloustietelijä.
Siis jos me siitä puhutaan onko autoilu kallista niin onhan se, pirun kallista. Vituttaa oikein että asiat vaativat pitämään autoa, kun vielä pari vuotta sitten oli elämä sellaisella mallilla että pärjäsi kivasti ilman.
Eikä siitäkään mitään epäselvyyttä vallitse verotetaanko autoilua. Kaikkeahan tässä maassa verotetaan mistä vain saa äyrin tiristettyä.
Mitä tämä kaikki tähän liittyy onkin jo mystisempi harjoite. Pitäisikö tässä olla kiitollinen vai mistä on kyse?
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 10:54:59
... onhan mullakin mielipiteitä siitä, miksi väki pakkaantuu kaupunkeihin. Tämän keskustelun puitteissa riittää, että niin tapahtuu.
Ketjun nimi on "... kaikenkattava ...". Mutta sovitaan sitten niin että ongelmat ratkeavat kun kielletään yksityisautoilu ja on matkustettava joko ratikalla tai polkupyörällä. Toki tämä jollain aikavälillä auttaa: ihmisten on pikkuhiljaa pakko muuttaa pois!
PS. Tuolta löytyy luettelo Suomen asukasluvultaan suurimmista kaupungeista/kunnista. Monessako niistä on
edullinen,
kannattava ja
kattava joukkoliikenne?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan)
Mm. täältä Jyväskylästä on jo tapettu keskustan liike-elämästä suuri osa yksityisautoilun vastustamisen varjolla.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 11:35:32
Siis jos me siitä puhutaan onko autoilu kallista niin onhan se, pirun kallista. Vituttaa oikein että asiat vaativat pitämään autoa, kun vielä pari vuotta sitten oli elämä sellaisella mallilla että pärjäsi kivasti ilman.
Eikä siitäkään mitään epäselvyyttä vallitse verotetaanko autoilua. Kaikkeahan tässä maassa verotetaan mistä vain saa äyrin tiristettyä.
Mitä tämä kaikki tähän liittyy onkin jo mystisempi harjoite. Pitäisikö tässä olla kiitollinen vai mistä on kyse?
Huomaan, ettet tiedä, mihin tämä liittyy. Tämä liittyy siihen, että Suomessa tuhlataan valtavasti rahaa rakentamalla joukkoliikennettä ja pyöräteitä, koska vallalla on näennäisrationaalinen vihreäuskonto, joka ei kuitenkaan koskaan laske, mitä oikeasti asiat maksavat. Tämä on iso ongelma, koska julkinen sektori on muutenkin menossa konkurssiin ja koska em. uskovaiset ovat vallassa Suomen ydinalueilla.
Suomeen ei kannata rakentaa yhtää uutta pyörätietä tai tehdä yhtään joukkoliikenneinvestointia enempää. Riittävän väestötiheyden alueet on jo kytketty toisiinsa joukkoliikenteellä kauan aikaa sitten. Pendolinotkin olivat suuri virhe, mistä kyllä aikanaan puhuttiin jonkin verran. Tämän jälkeen on tehty lisää virheitä mm. oikoradalla ja länsimetrolla. No ne virheet on tehty. Ei tehdä enää uusia.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 11:32:46
Dharma,
sä voisit nyt päättää puhutaanko kustannusten osumisesta, liikennesuoritteen hinnasta vai kansantaloudellisista vaikutuksista. Hiukka hankalaa keskustella kun jätkä vaihtaa fokusta joka kerta joutuessaan kuseen puheistaan.
Kaikilla mittareilla joukkoliikenne on huomattavan tehotonta rahan käyttöä Suomessa ja sitä tehdään tasan sen takia, että se on niin massiivinen tulonsiirto vihreiden äänestäjille. He näet maksattavat elämäänsä muilla. Mitään muuta järkiperustetta joukkoliikenteen nykyvolyymille Suomessa ei ole. Ongelma tässä on se, että kiitos median, hyvin harva kyseenalaistaa aikamme uskontoja, kuten ympäristönsuojelua, maahanmuuttoa, CO2-päästövähennyksiä, kaivosteollisuuden problematisointia (Talvivaaraan sijoitettiin yli 500 miljoonaa euroa ja ympäristövahingosta kärsi alle sata ihmistä koko laajalla alueella ja hekin vain kosmeettisena haittana mökeillään), jne.
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 22:56:52
No se kauppahan on siinä vieressä ja siellä käydään tarpeen mukaan. Ja kyllä, päiväkotiin mennään siitä niin ratikalla ja kivasti sujuu.
Sä olet Katarina.
Mitäs hä,
jos nyt edelleen Helsingissä pysytään, niin kyllähän joukkoliikennekilometri on millä tahansa mittarilla halvempi kuin autoilukilometri. Pyörätiet taas eivät liikenneinfraksi maksa paljon paskaakaan enkä mä oikein ymmärrä kumpaa päätä kutittaa ja millä tavalla kun niitä pitää niin into piukeana vastustaa joka käänteessä.
Edelleen ja aina vain on lisäksi niin, että autolla pääsee Helsingissä ainoastaan siksi, että sillä kulkee vain vähemmistö. Yhtään mikään liikenneinfra ei riittäisi, jos kaikki ajaisivat omalla.
Mä taas huomaan, että meistä kahdesta sinä olet se, joka ei ymmärrä mihin mikäkin liittyy. Liikennevolyymit ovat sellaiset, että tiettyihin juttuihin on sekä fiksua että ennen kaikkea huokeampaa rakentaa joukkoliikennejärjestelmä, koska jos sitä ei tehtäisi, jouduttaisiin tekemään vallan vitun kallista kumipyöräinfraa. Pyydän anteeksi asennettani, mutta sulta on tämän asian mittakaavat ihan kokonaan hakusessa.
Quote from: Eugen235 on 25.09.2013, 11:53:01
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 22:56:52
No se kauppahan on siinä vieressä ja siellä käydään tarpeen mukaan. Ja kyllä, päiväkotiin mennään siitä niin ratikalla ja kivasti sujuu.
Sä olet Katarina.
Mikä tossa on niin vaikeaa uskoa? Mä tunnen paljon perheitä jotka elävät noin. Helpompaa se on skidin kanssa ajaa pari pysäkkiä ratikalla kuin pakata se autoon ja lähteä ruuhkan sekaan. Nopeampaakin, ja kaikin tavoin muutenkin näppärämpää.
Ai joo vielä Horn Hill,
keskustojen liike-elämän tappaa kylläkin kaavoitus. Mähän en Jyväskylän oloja sinänsä tunne, mutta kun ei suostuta tekemään kunnollista kaupunkia ja sen sijaan kaavoitetaan peltomarketteja, mitähän siitä nyt mahtaa tulla. Helsingissä on ainakin 40 vuotta paasattu että kohta se keskusta kuolee kun minä en pääse autolla ovelta ovelle eikä kuolemaan ainakaan ihan vielä näy.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 11:57:05
Mitäs hä,
jos nyt edelleen Helsingissä pysytään, niin kyllähän joukkoliikennekilometri on millä tahansa mittarilla halvempi kuin autoilukilometri. Pyörätiet taas eivät liikenneinfraksi maksa paljon paskaakaan enkä mä oikein ymmärrä kumpaa päätä kutittaa ja millä tavalla kun niitä pitää niin into piukeana vastustaa joka käänteessä.
Edelleen ja aina vain on lisäksi niin, että autolla pääsee Helsingissä ainoastaan siksi, että sillä kulkee vain vähemmistö. Yhtään mikään liikenneinfra ei riittäisi, jos kaikki ajaisivat omalla.
Mä taas huomaan, että meistä kahdesta sinä olet se, joka ei ymmärrä mihin mikäkin liittyy. Liikennevolyymit ovat sellaiset, että tiettyihin juttuihin on sekä fiksua että ennen kaikkea huokeampaa rakentaa joukkoliikennejärjestelmä, koska jos sitä ei tehtäisi, jouduttaisiin tekemään vallan vitun kallista kumipyöräinfraa. Pyydän anteeksi asennettani, mutta sulta on tämän asian mittakaavat ihan kokonaan hakusessa.
Olet totaalisen väärässä ja tästä viestistä huomaa, ettei sinulla ole asiasta muuta kuin mututietoa.
Poistamalla joukkoliikenteeltä subvention ja autoilta verot, ovat näillä ajetut kilometrit Helsingissä suunnilleen yhtä kalliit. Toisin sanoen joukkoliikenteen edullisuus perustuu pelkästään verotukseen. Suomen harvoilla tiheään asutuilla seuduilla joukkoliikenteen ulkoisvaikutukset ovat positiiviset, koska joukkoliikenne vähentää näillä alueilla vaadittavaa tiemäärää. Mutta tämä pätee vain hyvin rajatulla alueella, jonka raideliikenne on kattanut jo pitkään.
Kerroin sinulle aiemmin, mitä pyörätie maksaa. Se maksaa helvetisti. Joka ainoa pyörätien pätkä voidaan muuttaa parkkipaikaksi ja tuo parkkipaikka myydä yksityiselle käyttäjälle. Mechelininkadulla tällaisen paikan hinta olisi luultavasti 10 000 euroa. Tästä saat pyörätielle maanarvon missä tahansa sitä tehdäänkin, jos muuta vaihtoehtoista käyttötapaa ei ole (mikä ei päde uusilla alueilla, koska siellä maankäyttö voidaan päättää kokonan uudestaan).
Pyörätiellä liikennemäärät ovat keskimäärin tuskin sadasosakaan siitä, mitä ajoradalla. Tämä tarkoittaa satakertaista kustannusta pyörätielle verrattuna ajorataan.
Näitä juttuja et näytä ymmärtävän alkuunkaan ja minä en hukkaa enempää aikaa opettaakseni sinulle perusasioita. Toisaalta ei ole ihme, ettet ymmärrä, koska media suoltaa tästäkin asiasta lähes pelkkää propagandaa.
Okei. Sä et hukkaa enempää aikaa opettaaksesi mulle perusasioita. Hieno homma.
Tirsk.
Mutta mitäs, jatketaan taas jos alkaa siltä tuntua. Siinä odotellessasi mieti niitä mittakaavoja ensin ja sen jälkeen mieti olemassaolevan ja täydellisen maailman eroa. Jos sä tarjoat ratkaisuksi katutilan myymistä pois kaupungilta, ollaan jollain sun ikkariomalla laa-laa-planeetalla eikä mullakaan oikeastaan ole kiinnostusta keskustella kaikenlaisista aletaan että -ratkaisuista.
Lisäys: sen verran sä tietysti voit opettaa mulle perusasioita, hih, että kerros nyt mitä tapahtuu niiden tölikalaisten kanssa, jotka joutuvat luopumaan autostaan kun sä pistät maailman järjestykseen.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 11:59:34
Quote from: Eugen235 on 25.09.2013, 11:53:01
Quote from: junakohtaus on 24.09.2013, 22:56:52
No se kauppahan on siinä vieressä ja siellä käydään tarpeen mukaan. Ja kyllä, päiväkotiin mennään siitä niin ratikalla ja kivasti sujuu.
Sä olet Katarina.
Mikä tossa on niin vaikeaa uskoa? Mä tunnen paljon perheitä jotka elävät noin. Helpompaa se on skidin kanssa ajaa pari pysäkkiä ratikalla kuin pakata se autoon ja lähteä ruuhkan sekaan. Nopeampaakin, ja kaikin tavoin muutenkin näppärämpää.
Anna kun veikaan:
a) sulla ei ole tai ole ollut päiväkotiliikenneöintiä. Eikä minimi 6 ruokakassia per kauppareissu -toimintaa. Eikä lasten viemistä urheiluharjoituksiin
b) asut kaupan vieressä tai taloudessasi ei tehdä ruokaa
c) liikennöintisi tapahtuu ilman välineen vaihtoja
Et ainakaan halua ymmärtää kokonaisvaltaisesti lapsiperheiden arkea. Kaikilla ei ole mahdollisuus asua palveluiden vieressä.
Ja selvennys: minä en aja metriäkään henkilöautolla Hgissä mielelläni. En aja huvikseni. Enkä mä paheksu niitä jotka käyttävät julkisia.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 12:01:39
Ai joo vielä Horn Hill,
keskustojen liike-elämän tappaa kylläkin kaavoitus. Mähän en Jyväskylän oloja sinänsä tunne, mutta kun ei suostuta tekemään kunnollista kaupunkia ja sen sijaan kaavoitetaan peltomarketteja, mitähän siitä nyt mahtaa tulla.
Poimintoja tämän aamun Keskisuomalaisesta.
Etusivun iiiiiiso juttu: Otsikko "Pyöräily toisi isoja säästöjä." Ingressissä: Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan ...
Juttu sivu 10: Otsikko "Lähiruoka ei vetänyt". Tiivistelmä jutusta: Yrittäjä aukaisi keskustaan tänä keväänä lähiruokaa myyvän kaupan. Myymälä piti nyt sulkea koska kauppa ei käynyt ja asiakkaat kertoivat syyksi pysäköinnin kalleuden. Lainaus: "- Eräskin asiakas kertoi, että keskustassa tehtyjen jouluostosten päälle tuli 10 prosenttia loppusummaan pelkistä pysäköintimaksuista."
Jyväskylässä keskustapysäköinti on, niinkuin monessa muussakin kaupungissa, kaupungin liikelaitoksen monopoli joka rahastaa armotta ja seurauksista välittämättä. Tämä pysäköintimonopoli on viety joissain näistä kaupungeissa myös mm. matkakeskusten ja sairaaloiden/terveyskeskusten yhteyteen.
Lisäksi Jyväskylän bussiliikenteen hinnoittelu on maan kärkitasoa. Kertalipun hinta on 3,30 € kun se Helsingissä on ostopaikasta riippuen 2,20 € (automaatista) - 2,80 € (bussista).
Tuolla "kaavoitus tappaa" -heitolla tarkoitat (rohkenen veikata) automarketteja, joissa pysäköinti on vielä ilmaista. Pitäsikö automarketit sitten kieltää? Miksi? Jotta ihmisten olisi pakko maksaa ylihintoja monopoleille?
Eugen,
Minäkään puolestani en paheksu niitä, jotka käyttävät henkilöautoa. Mä vain kerroin tuntevani runsaasti autottomia lapsiperheitä. Ylipäänsä jokainen tietää kyllä itse missä tahtoo asua ja miten liikkua, varojensa rajoissa toki.
Mitä mä tahtoisin saada aikaan on lisää sellaista kaupunkia, jossa auton omistaminen ei ole välttämättömyys. Se taas tapahtuu sallimalla uudestaan oikean kaupungin rakentaminen.
Nykyinen hajanainen rakennustapa ei ole mikään luonnonlaki eikä välttämättömyys eikä sille, että sodan jälkeen enää ole rakennettu lisää kaupunkia, ole muuta syytä kuin tehdyt poliittiset päätökset.
Skidejä ei tosiaan taloudessa ole. Ruokaa tehdään raaka-aineista alusta asti joka päivä. Viiden minuutin kävelyn sisällä on kolme Alepaa, kymmenessä minuutissa pääsee ässämarkettiin. Vartin sisällä toinen ässä sekä keskikokoinen K. 20 minuuttia jalan tai vajaa kymmenen välineellä/fillarilla on Hakiksen kauppahalli ja niin edelleen. Kyllä mä tiedän että tämä on Suomessa poikkeuksellista, mutta mä olen vain sitä mieltä että niin ei olisi mikään pakko olla. Kaupunkia voisi rakentaa, kun rakennettaisiin vaan. Ei sitä tarvitse kuin kaavoittaa niin ahne grynderi kyllä vastaa kysyntään.
Horn Hill,
kuten sanoin en tunne Jyväskylän oloja. Se on selvä juttu että jos joukkoliikenne sux, sitä ei käytetä, ja silloin jengi optimoi sen mukaan miten autolla tulee hyvä. Kaupunkikeskustaa taas ylipäänsä on aika vaikea saada toimimaan autoilla ja yleensä pysäköinnin rajoitukset on tarkoitettu lähinnä pitämään liikennemäärä tolkullisena ja sellaisena, että katuverkko sen vielä vetää. Tämän takia Helsingissä on rajoitettu toimitilojen oikeutta rakentaa parkkipaikkoja (toisella kädellä sitten asunto-oyt pakotetaan rakentamaan niitä enemmän kuin kysyntää olisi, mikä onkin tosi fiksu muuvi).
Tuossa edellisessä viestissä koitin tuoda esille sitä, että pienempien kaupunkien päätöksenteossa vedotaan Helsingin tilanteeseen. Ja sitten lypsetään.
Jyväskylän keskustan ympäriltä on muutettu viime vuosina kaikki pysäköintialueet maksullisiksi. Ja syynä ei ole mikään muu kuin se että autoilua on luvallista ja turvallista rahastaa ja
ideologisesta tarpeesta vähentää ja kieltää yksityisautoilua. Kyseessä ei siis ole pula tilasta niin kuin pääkaupungissa.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 12:33:31
Nykyinen hajanainen rakennustapa ei ole mikään luonnonlaki eikä välttämättömyys eikä sille, että sodan jälkeen enää ole rakennettu lisää kaupunkia, ole muuta syytä kuin tehdyt poliittiset päätökset.
Tampereella, jos menee hieman etäämmäs Tammerkoskesta, tälläistä vielä on. Lienee rakennettu joskus 50-60 luvulla.
Okei, Tampereella on. Helsinki jäi sotaa edeltävään kokoonsa ja kaikki kasvu on ollut lähiötä.
Teidän tarttee sitten varmaan tehdä jonkinlainen vallankumous siellä Jyväskylässä? Helsingissä tilanne on sillä lailla päinvastainen, että bemaripuolue (lähinnä kokdem sekä osa vassareista) lähtee aina siitä, että autoilun pitää saada eniten ja jokainen joukkoliikenneinvestointi on jotain hippien pilvenpolttorahaa, paitsi metro, koska siinä porataan tunnelia. Lopputuloksena ennen kaikkea poikittainen joukkoliikenne on jätetty ihan rökölleen ja ykköskehä on puolet ajasta jokseenkin tukossa. Edelleen bemaripuolue on sitä mieltä, että autopaikkoja pitää rakentaa yli kysynnän ja on vain kohtuullista, että naapuri maksaa puolet sun parkkipaikasta, koska eihän sulla välttämättä olisi rahaa itse sitä hallipaikkaa kustantaa. Demareista mä ymmärrän että niillä ei ole estoja käyttää muiden rahoja, mutta outoa markkinatalousajattelua Kokoomukselta.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 13:00:34
Demareista mä ymmärrän että niillä ei ole estoja käyttää muiden rahoja, mutta outoa markkinatalousajattelua Kokoomukselta.
Olet nyt ymmärtänyt väärin, ei Kokoomus mitään markkinataloutta halua. Se haluaa tiukkaa kontrollia ja niskalenkkiä, jolla voidaan maksimoida omat ja taustavaikuttajien voitot.
Helsingin keskustassa pitää olla ylimääräisiä parkkipaikkoja jotta bemarit pääsee omakotitaloistaan Kirkkonummelta ja Klaukkalasta käymään isolla kirkolla Stockmannin Hulluilla Päivillä?
Joo kyllähän mä tiedän mitä Kokoomus oikeasti ajaa.
Nyt siis puhutaan siitä, että asoyt pakotetaan rakentamaan yli kysynnän. Kaava määrää joten rakennettava on. Tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että bemaripuolueen mielestä kunnon ihmisillä on auto ja jos ei laiteta autopaikkoja ihan älyttömästi, uusista alueista tulee jotain kauheita hippireservaatteja.
Faktisesti Helsingin kantakaupungin autoistumisaste talouksista vaihtelee hiukan noin kahdestakymmenestä (meillä, Harjussa) jonnekin päälle neljänkymmenen prosentin (Etu-Töölö), mutta sehän ei estä nimeltä mainitsematonta Sirpa Asko-Seljavaara -nimistä kokoomuspoliitikkoa olemasta sitä mieltä, että elämäntapamme sisältää joka perheellä auton, yleensä kaksi.
Jostain syystä aina kun auto mainitaan, suurten ikäluokkien poliitikolta kytkeytyy kaikki ratio pois päältä. Oletan että sedille oli suuri saavutus silloin joskus saada ihan ikkarioma auto. Mä taas puolestani en mitään niin toivoisikaan kuin että pärjäisi ilman sitä koslaa.
Tuo luulostaa yhtä hullulta kuin täällä, mutta päinvastoin. Täällä rakennetaan maksimissaan autopaikka / asunto. :facepalm: Vieraspaikat meidänkin yhtiössämme piti pusata (2 kpl) jälkeenpäin. Monella lapsiperheellä on kuitenkin kaksi autoa koska palveluihin on matkaa kilometrikaupalla, keskustaan melkein 10 km.
Sen kanssa pitää vaan elää, koska Suomesta loppuu kuulkaas tila ja tonttimaa on kallista!
Täällä taitaa maksiminormi olla puolitoista per asunto ja minimi puolikas per asunto. Luvut voivat kuulostaa pieniltä, mutta kun katsoo mikä on varsinaisen kaupunkialueen autoistuminen as it is, ne ovat kovat. Lopputuloksena onnellinen hallipaikan omistaja saa sen puolella rakennuskustannuksista ja joku muu piffaa loput.
Jossain Pakilan tasalla on ihan järkevääkin, että rakennuttaja pakotetaan laittamaan autopaikat, koska sen tietää että ei siellä kukaan ilman autoa asu. Meidän kanteilla taas autoja on talouksista noin yhdellä viidestä eikä se siitä johdu, että jengillä ei olisi rahaa vaan siitä, että täällä eletään elämää, jossa auto ei ole välttämätön.
Vielä detaljina pieni, irtonainen tarinanpätkä siitä, mistä kaupungissa pidän ja miten erilaista on elämä täällä kuin jossain muualla kauniissa Suomessamme.
Kun lähden ostamaan jouluruokia, jätän erikseen auton kotiin että puuha kävisi edes jotenkin siedettäväksi kaiken sen ryysiksen keskellä. Koen nimenomaan helpommaksi hoitaa sen reissun muilla keinoin.
Tulevaisuuden liikenneväline on aivan varmasti individualistinen eikä todellakaan joukkokuljetusväline. Nykyinen joukkoliikenne tulee viimeistään 100 vuoden aikajänteellä kuolemaan kaupunkien sisällä kokonaan ja jäljelle jää ainoastaan kaupunkien välinen joukkoliikenne.
Visio tulevaisuuden liikenteestä on jotakuinkin tällainen.
Kaupunkien sisällä kuljetus tapahtuu robottiautoilla jotka ajavat automaattisesti paikasta A paikkaan B. Tällaisen auton voit tilata missä ja milloin vain ja lähin liikenteessä oleva auto ottaa sinut kyytiin ja mahdollisesti 2-3 muuta matkan verrella jos sattuu olemaan sama suunta. Odotusaikaa ei ole käytännössä yhtään ja pääset siis ovelta ovelle kuten tällä hetkellä omalla autollakin.
Kaikki autot tietävät mihin muut autot ovat ajamassa joten autojen ajoaika voidaan optimoida oikeasti globaalisti. Liikennevaloja ei ole vaan autot ajavat maksiminopeudella käytännössä kokoajan jopa toistensa puskureissa kiinni mutta liikenneonnettomuuksia ei silti tapahdu enää yhtään. Myöskään liikenneruuhkia ei juurikaan ole ja tiedät jo etukäteen sekunnilleen kauan ajoaika tulee kestämään.
Autoja tarvitaan 20% nykyisestä määrästä koska kaikki autot ovat kokoajan liikenteessä. Ne eivät siis seiso parkkipaikoilla 23 tuntia vuorokaudesta kuten tällä hetkellä. Yhtään parkkipaikkaa ei tarvita kaupungissa ja rakentamista voidaan tiivistää oleellisesti tältä osin. Kaikki parkkihallit ja parkkitalot käyvät tarpeettomiksi. Jos auto pitää tilapäisesti pysäköidä kuten yöllä jolloin kysyntää ei ole niin paljoa niin autot ajavat itse parkkiin jonnekin syrjemmälle jossa on myös autojen huoltoalue.
Kun yhdellä autolla ajetaan tällä hetkellä keskimäärin 17.000 kilometria vuodessa niin robottiautot ajavat 500.000 kilometria. Autot ovat oikeasti kokoajan hyötykäytössä eivätkä ruostumassa parkkipaikoilla. Eli myöskin kustannukset per kilometri romahtaa nykyisestä eikä joukkoliikenteellä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla edes kustannusten puolesta puhumattakaan matkustusmukavuuden osalta.
Tämä ei ole pelkästään minun visio vaan myös vaikkapa Googlen joka panostaa valtavasti tämän vision toteutumiseen. Googlen robottiautot ovat ajaneet jo miljoona kilometria yleisessä kaupunkiliikenteessä ilman yhtään kolaria eli tämä visio ei ole enää edes kovin kaukana.
Tähän visioon nähden kaikki joukkoliikenteen investoinnit kaupunkialueilla tulevat olemaan hukkainvestointeja ellei niiden kuoletusaikaa lasketa korkeintaan muutamassa kymmenessä vuodessa.
Kevyen raiteen kuoletusaika ei ole pitkä, koska kevyt raide on liikenneinfraksi uskomattoman edullista.
Enivei odotellessa robottiautoja pitää kaupunkien edelleen toimia ja nykyisenkaltaisen autoinfran lisärakentaminen jäämään turhanpantiksi vasta kalliiksi käykin. Hertsikan nyt ilmeisesti toteutumatta jäävän liikenneympyrä-tunnelihässäkän hinnalla vetää hyvinkin 15 kilsaa nykyaikaista kevyttä raidetta pysäkkeineen ja jii än ee, ja se on vain yksi risteys.
Mitä mieltä olette? Siirtyykö pk-seudun todellinen keskusta entistä enemmän lentokentän seudulle ja kehäteiden varrelle kun Vironniemi on aivan liian ahdas ja kelpaa enää seremonialliseksi keskustaksi. Kehärata valmistuu ja Tikkurilaan valmistuu hieno uusi matkakeskus ja kokonainen uusi kaupunginosa valmistuu lentokentän ympärille.
Meillä on jo nyt monikeskustainen pääkaupunki, jos lähdetään siitä että kuntarajat eivät ole oleellinen juttu ref esimerkiksi Lontoo, Pariisi, Bryssel.
Muiden keskusten kuin Helsingin keskustan paino on ollut nousussa jo aika pitkään. En usko että kehitys kääntyy.
Niille, joita kiinnostaa: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-2.pdf (http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-2.pdf)
Linkin takana hyvä puntta Helsingin yleiskaavatyötä.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 21:05:24
Kevyen raiteen kuoletusaika ei ole pitkä, koska kevyt raide on liikenneinfraksi uskomattoman edullista.
Enivei odotellessa robottiautoja pitää kaupunkien edelleen toimia ja nykyisenkaltaisen autoinfran lisärakentaminen jäämään turhanpantiksi vasta kalliiksi käykin. Hertsikan nyt ilmeisesti toteutumatta jäävän liikenneympyrä-tunnelihässäkän hinnalla vetää hyvinkin 15 kilsaa nykyaikaista kevyttä raidetta pysäkkeineen ja jii än ee, ja se on vain yksi risteys.
OHO mä funtsaan ton stågekohtauksen kaa samalla aallonpituudella... :o
Light Rail on maailmalla toiminut erinomaisesti. Antero Alku (KePu) noista esitelmöi kaupunkiliikenne.net
Itse lähetin näkemyksiäni pikaraitsikoista jopa Timo Soinille kenties 10 vuotta sitten.
Ehkä mä joskus löydän jopa Katariina R:n kanssa joskus jotain, josta olla samaa mielipuolta.
Alku on suuri päällikkö, ehdottomasti kaikkein suurin päällikkö. Järjettömän pätevä ukko.
Samaan aikaan Turussa:
Quote2013-0930 TS: Turku vähentää parkkipaikkoja
Turku pyrkii ohjaamaan ihmisiä joukkoliikenteen käyttöön vähentämällä pysäköintipaikkojen määrää kaupungissa. Uudisrakentamisen yhteydessä ei enää välttämättä vaadita yhtä paljon autopaikkoja kuin tähän asti.
– Kehittyvässä kaupunkirakenteessa ainoa vaihtoehto on, että ihmiset kulkisivat enemmän julkisilla tai jalan, sanoo Turun kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi.
Tulilinjalla ovat varsinkin ilmaiset parkkipaikat. Maksuton pysäköinti ei ole millään tavalla linjassa joukkoliikennettä suosivan ajatusmallin kanssa.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/540799/Turku+vahentaa+parkkipaikkoja (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/540799/Turku+vahentaa+parkkipaikkoja)
Juttu kertoo kaiken olennaisen harjoitetun politiikan mielettömyydestä.
Quote from: junakohtaus on 25.09.2013, 21:05:24
Kevyen raiteen kuoletusaika ei ole pitkä, koska kevyt raide on liikenneinfraksi uskomattoman edullista.
Laitas lukuja ja lähteitä? Oletko laittanut tähän ketjuun lainkaan? Tyypillinen vihreä.
Quote from: jka on 25.09.2013, 19:47:45
Tulevaisuuden liikenneväline on aivan varmasti individualistinen eikä todellakaan joukkokuljetusväline. Nykyinen joukkoliikenne tulee viimeistään 100 vuoden aikajänteellä kuolemaan kaupunkien sisällä kokonaan ja jäljelle jää ainoastaan kaupunkien välinen joukkoliikenne.
Visio tulevaisuuden liikenteestä on jotakuinkin tällainen.
Kaupunkien sisällä kuljetus tapahtuu robottiautoilla jotka ajavat automaattisesti paikasta A paikkaan B. Tällaisen auton voit tilata missä ja milloin vain ja lähin liikenteessä oleva auto ottaa sinut kyytiin ja mahdollisesti 2-3 muuta matkan verrella jos sattuu olemaan sama suunta. Odotusaikaa ei ole käytännössä yhtään ja pääset siis ovelta ovelle kuten tällä hetkellä omalla autollakin.
Juuri samaa minä ajattelin. Mutta valitettavasti se hetki tulee suuren ajan kuluttua. Nykyään paras liikennemuoto kerrostaloalueella on metro. Jos rakentaa se kerrostaloalueen yhteydessä, niin se ei ole kallis.
HSL:n omista laskelmista:
(http://i.imgur.com/N03UpCS.jpg)
http://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Toisin sanoen kevyt raideliikenne on erittäin kallista. Ja tässä pitää huomata se, että olemassaolevat liikenneinvestoinnit on tehty sinne, missä tehokkuus on suurinta ja uudet investoinnit kohdistuvat koko ajan marginaalisempiin kohteisiin. Tästä syystä eritysesti uusi raideliikenne tulee saatanan kalliiksi, sillä bussi- ja henkilöautoliikenne ei tarvitse juurikaan uusia infrainvestointeja, koska bussit ja autot ajavat kaduilla, jotka rakennetaan tai on rakennettu joka tapauksessa.
Sporakustannus on suunnilleen sama kuin taksin. Sporassa puolet lipun hinnasta maksetaan verovaroista, mutta taksissa päälle lisätään vielä verot. Yksityisautoiluun vielä tuplahinta. On se kumma, etteivät suomalaiset kapinoi enempää autoilunsa verotusta vastaan. Olisi paljon syytä.
Olen jutellut parin korkean virkamiehen kanssa aiheesta viime viikkoina ja kertonut laskelmistani pyöräteiden kustannuksista. Molemmat sanoivat heti (toisistaan riippumatta eri tilanteissa): "En mä välitä. Pyöräily on hyvä liikennemuoto." Molemmat ovat nostaneet koko ikänsä julkiselta sektorilta kovaa palkkaa.
1 autopaikka per x m² -vaatimus tuhosi Suomen kaupunkien kehityksen sotien jälkeen.
Joukkoliikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroista. Henkilöautoliikenteen kustannuksia taas verotetaan yli 100 %:n verokannalla eli jokaista euroa kohden, mitä autoilu maksaa kerätään lisäksi toinen euro veroa. Tästä valtavasta subventioista huolimatta suomalaiset ovat halunneet ajaa itse:
Ajoneuvokanta vuosina 1980–2012:
(http://www.stat.fi/til/mkan/2012/mkan_2012_2013-03-22_tie_001_fi_001.gif)
http://www.stat.fi/til/mkan/2012/mkan_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html
Ajoneuvokanta on kasvanut jopa lama-aikoina. Sen, mitä vihreät elämästä vieraantuneet ovat saaneet aikaan on autokannan ikääntyminen: "Manner-Suomen rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 12,6 vuotta ja liikennekäytössä olevien keski-ikä oli 10,9 vuotta." Vertailun vuoksi: Singaporessa on kielletty yli 10 vuotiaat autot.
Väestö on keskittynyt ja joukkoliikennettä on rakenettu runsaasti viime vuosikymmeninä. Vaan mites liikennesuoritteet:
Vuonna 1997 henkilöautoilla ajettiin 36,79 mrd km ja vuonna 2011 46,78 mrd km. Kasvua 27 %. (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-06_tietilasto_2012_web.pdf)
Vuonna 1997 joukkoliikenteellä ajettiin 10,432 mrd henkilökilometriä ja vuonna 2011 11,718 mrd km. Kasvua 12 % (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-02_julkisen_liikenteen_web.pdf). Samaan aikaan julkisen liikenteen julkinen rahoitus kasvoi 432,2 me:stä 973,1 miljoonaan euroon eli +102 %.
Tehkää tästä omat johtopäätöksenne (äänestyskopissa).
Quote from: vilach on 30.09.2013, 10:13:40
Nykyään paras liikennemuoto kerrostaloalueella on metro. Jos rakentaa se kerrostaloalueen yhteydessä, niin se ei ole kallis.
Täyttä paskaa. Metro on niin valtavan kallis rakentaa, että se vaatii huomattavan väestötiheyden asemien ympäristössä ollakseen siedettävän hintainen. Tällaisia väestötiheyksiä ei enää ole raideliikenteen ulkopuolella, joten jos metroa jatketaan, pitää uusia tihentymiäkin rakentaa.
Metro on lisäksi muulle joukkoliikenteelle tuhoisaa. Kun Espooseen tulee metro, bussiliikenne ei aja enää suoraan keskuksiin, vaan metroasemille. Tämä tarkoittaa metroasemien välttömien ympäristöjen ulkopuolisten alueiden joukkoliikennepalveluiden selvää huononemista ja käyttöasteiden laskua. Toisin sanoen Espoo autoistuu entisestään pl. metroasemien ympäristöt, jotka sitten gettoutuvat Itä-Helsingin tapaan.
Helsingissä 2013 1. vuosineljänneksellä tehtyjen asuntokauppojen todelliset neliöhinnat postinumeroittain, 10 halvinta:
00770 2104 Jakomäki
00940 2177 Kontula METROASEMA
00970 2442 Mellunkylä METROASEMA
00710 2497 Pihlajamäki
00750 2632 Puistola
00740 2652 Siltamäki
00920 2669 Myllypuro METROASEMA
00960 2711 Pohjois-Vuoisaari METROASEMA
00900 2789 Puotinharju METROASEMA
00820 2809 Roihuvuori
You see the pattern?
On härski "yhteensattuma", että autoveron tuotto on melkein täsmälleen sama summa kuin julkisen liikenteen vastaanottama julkinen subventio eli aika tarkkaan miljardi euroa vuodessa.
Toisin sanoen: luovutaan autoverosta kokonaan ja luovutaan julkisen liikenteen tuesta. Tämän seurauksena joukkoliikenteen lippujen hinnat kaksinkertaistuvat, mutta polttoaineverotuksen "ansiosta" autoilu on käyttäjälleen edelleen tuplahintaista suhteessa joukkoliikenteeseen, jolloin ne jotka voivat käyttää elämässään joukkoliikennettä taatusti tekevät parhaansa, jotta näin myös kävisi ja ne, jotka eivät voi, pääsevät töihinsä hieman edullisemmin ja voivat käyttää säästyneen varan johonkin muuhun kuin tehottomaan toisten ihmisten joukkoliikenteen subventoimiseen. Esimerkiksi palveluihin.
Suomeen syntyisi arvioni mukaan parikymmentätuhatta pysyvää työpaikkaa lisää pelkästään tällä muutoksella. Ainot kärsijät olisivat vihervasurit, joiden tulonsiirto-osuus alenisi. Kokonaistehokkuus kansantaloudessa nousisi selvästi.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 10:47:45
Joukkoliikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroista. Henkilöautoliikenteen kustannuksia taas verotetaan yli 100 %:n verokannalla eli jokaista euroa kohden, mitä autoilu maksaa kerätään lisäksi toinen euro veroa.
Siis onko tässä autoilun kustannuksiksi laskettu myös teiden rakentaminen ja ylläpito ml. byrokratia?
Quote from: Mittakaavaedut on 30.09.2013, 11:44:18
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 10:47:45
Joukkoliikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroista. Henkilöautoliikenteen kustannuksia taas verotetaan yli 100 %:n verokannalla eli jokaista euroa kohden, mitä autoilu maksaa kerätään lisäksi toinen euro veroa.
Siis onko tässä autoilun kustannuksiksi laskettu myös teiden rakentaminen ja ylläpito ml. byrokratia?
Olen tässä käyttänyt karkeistusta, jonka mukaan autoilun kustannukset käyttäjälleen ovat kaksinkertaiset verotuksen takia suhteessa verottomaan vaihtoehtoon ja että joukkoliikenteen kustannukset käyttäjälleen ovat puolet suhteessa verottomaan vaihtoehtoon. Nämä eivät tietystikään ole tarkkoja lukuja, vaan suuruusluokkia.
Autoilijoiden suoraan maksamat verot ovat (2014 budjetti):
Autovero 997me
Ajoneuvovero 832me
Moottoribensiinivero 1285 me
Diesel-vero 1409 me
Lisäksi alv edellisistä ja autoiluun liittyvistä nettohinnoista. Tämän erittelyä en löytänyt suoraan budjetista, mutta summa on huomattava.
Jo nuo ylläolevat listaamani verot ovat 10 senttiä per henkilöautolla ajettu kilometri. 1,60 litraa maksava polttoaine ja 6 l/100 km kulutus tarkoittaa kilometriä kohden bensalaskua 10 senttiä. Toisin sanoen autoilun suorat verot (ilman alvia) ovat suunnilleen yhtä suuret kuin keskimääräisen auton bensakulut. Tässä suuruusluokkaa.
Tieverkon kokonaisylläpito on melkein tarkkaan miljardieuroa eli reilut 20 % noista em. suorista autoiluun kohdistuvista veroista (joista puuttuu alv-tuotto, joka on huomattava. Esimerkiksi valtio budjetoi ensi vuonna myytävän 103 000 autoa, joista 25 000 e keskihinnalla kertyisi alvia 600 me).
Joukkoliikenteen suorat tuet taas ovat n. 10 snt per joukkoliikennekilometri. Sen suhde joukkoliikenteen kustannuksiin riippuu liikennemuodosta:
(http://i.imgur.com/N03UpCS.jpg)
Helsingissä asia on harvinaisen selvä, koska Helsingin kaupunki maksaa suoraan budjetista puolet joukkoliikennelippujen hinnoista tariffitukena. Päälle sitten vielä investoinnit eli tuki on huomattavasti yli puolet lipun hinnasta.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 11:16:35
Toisin sanoen: luovutaan autoverosta kokonaan ja luovutaan julkisen liikenteen tuesta. Tämän seurauksena joukkoliikenteen lippujen hinnat kaksinkertaistuvat, mutta polttoaineverotuksen "ansiosta" autoilu on käyttäjälleen edelleen tuplahintaista suhteessa joukkoliikenteeseen, jolloin ne jotka voivat käyttää elämässään joukkoliikennettä taatusti tekevät parhaansa, jotta näin myös kävisi ja ne, jotka eivät voi, pääsevät töihinsä hieman edullisemmin ja voivat käyttää säästyneen varan johonkin muuhun kuin tehottomaan toisten ihmisten joukkoliikenteen subventoimiseen. Esimerkiksi palveluihin.
Suomeen syntyisi arvioni mukaan parikymmentätuhatta pysyvää työpaikkaa lisää pelkästään tällä muutoksella. Ainot kärsijät olisivat vihervasurit, joiden tulonsiirto-osuus alenisi. Kokonaistehokkuus kansantaloudessa nousisi selvästi.
Minkälaisella mekanismilla autoveron ja julkisen liikenteen subventoinnin poisto tuottaisi 20000 työpaikkaa? Onko kyse siitä että veronkevennys lisäisi kotimaista kulutusta siten, että syntyy 20000 työpaikkaa, ja olisiko tällöin vastaava vaikutus millä tahansa sellaisella veronkevennyksellä joka vähentää verotusta noin miljardin euron verran?
Mielestäni autovero tulisi kyllä pitkällä tähtäimellä poistaa, mutta ei tässä taloudellisessa tilanteessa. Tässä tilanteessa sen tasoa tulisi laskea senverran että tuotto maksimoituu - ainakin olen ymmärtänyt että sitä jokin aika sitten korotettiin ja tuotto laski, pienellä pudotuksella tuotto taas kasvaisi.
Quote from: Maisteri Vihannes on 30.09.2013, 12:06:22
Minkälaisella mekanismilla autoveron ja julkisen liikenteen subventoinnin poisto tuottaisi 20000 työpaikkaa? Onko kyse siitä että veronkevennys lisäisi kotimaista kulutusta siten, että syntyy 20000 työpaikkaa, ja olisiko tällöin vastaava vaikutus millä tahansa sellaisella veronkevennyksellä joka vähentää verotusta noin miljardin euron verran?
Mielestäni autovero tulisi kyllä pitkällä tähtäimellä poistaa, mutta ei tässä taloudellisessa tilanteessa. Tässä tilanteessa sen tasoa tulisi laskea senverran että tuotto maksimoituu - ainakin olen ymmärtänyt että sitä jokin aika sitten korotettiin ja tuotto laski, pienellä pudotuksella tuotto taas kasvaisi.
Verotus ja tuet vääristävät aina kysyntää ja johtavat resurssien epäoptimaaliseen käyttöön. Joukkoliikenteen tuet ja autojen verotus ovat tästä hyvä esimerkki. On tietysti mahdotonta sanoa tarkkaan, kuinka suuri hävikki on, mutta jotain suuruusluokkaa voi yrittää arvata.
Yksi miljardi euroa vastaa noin 25 000 työpaikkaa. Tämän verran siis kansantaloudesta katoaa, jos kokonaiskysyntä laskee pysyvästi miljardilla eurolla vuodessa. Autoilun verotus on yli viisi miljardia euroa vuodessa ja joukkoliikenteen tuki yli miljardin. Aiheutuuko tästä 800 miljoonan euron tehokkuustappio, mikä vastaisi 20 000 työpaikan pysyvää menetystä? Sen tutkiminen on iso haaste, mutta suuruusluokkana pidän tällaista arviota oikeansuuntaisena.
Quotebussi- ja henkilöautoliikenne ei tarvitse juurikaan uusia infrainvestointeja, koska bussit ja autot ajavat kaduilla, jotka rakennetaan tai on rakennettu joka tapauksessa.
Pätee bussien osalta, mutta henkilöautojen osalta menee raikuen metsään.
Tätä ei voi tarpeeksi toistaa: Helsingin oloissa henkilöauto on ylipäänsä lainkaan käyttökelpoinen vain siksi, että sen kulkumuoto-osuus on niin pieni. Jos liikennejärjestelmää muutettaisiin niin, että henkilöauton kulkumuoto-osuus nousisi merkittävästi, kukaan ei pääsisi yhtään minnekään ilman todella mittavia investointeja.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 12:38:18
Quotebussi- ja henkilöautoliikenne ei tarvitse juurikaan uusia infrainvestointeja, koska bussit ja autot ajavat kaduilla, jotka rakennetaan tai on rakennettu joka tapauksessa.
Pätee bussien osalta, mutta henkilöautojen osalta menee raikuen metsään.
Tätä ei voi tarpeeksi toistaa: Helsingin oloissa henkilöauto on ylipäänsä lainkaan käyttökelpoinen vain siksi, että sen kulkumuoto-osuus on niin pieni. Jos liikennejärjestelmää muutettaisiin niin, että henkilöauton kulkumuoto-osuus nousisi merkittävästi, kukaan ei pääsisi yhtään minnekään ilman todella mittavia investointeja.
Sinulta ei edelleenkään tule yhtään lukua mielipiteittesi tueksi.
En ole missään väittänyt, että Helsingin autoilun osuutta pitäisi merkittävästi lisätä. Olen todennut moneen kertaan, että kannattavat joukkoliikenneinvestoinnit on jo tehty ja uusia ei kannata tehdä. Ei ainakaan pyöräteitä keskustaan. Hulluinta ovat kevyen liikenteen sillat.
Helsingin keskustan ulkopuolella tieverkon kantokyky on kaukana edes kohtuullisesta. Ei ole mitään syytä rajoittaa autoilua verotuksella missään muualla kuin muutamalla harvalla neliökilometrillä koko Suomessa ja näissä rajoitus on jo huomattavaa verotuksen ja julkisen liikenteen subvention kautta.
Suomen ainoa tiheällä alueella järkevää voisi olla rakentaa isoja autotunneleita, kuten keskustatunneli. Juuri muuta merkittävää liikenneinvestointia Helsinkiin ei tarvita. Kaavoituksessa hulluus kannattaisi myös lopettaa eikä asuttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä pusseihin, kuten Jätkäsaareen. Metroa ei kannata rakentaa, eikä uusia raiteita. Raitiovaunut kannattaa korvata busseilla siellä, missä kaupunkikuvallisesti se katsotaan tarpeelliseksi. Pyöräteitä ei kannata rakentaa Helsinkiin. Siinä se.
Tässä esittämäni asiat ovat syy, miksi en äänestä perussuomalaisia kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. En usko, että he tekisivät vihervasemmistolaiselle kuppaukselle mitään. Todennäköisesti vain kasvattaisivat kansantaloudellisesti vahingollista tulonsiirtojärjestelmää eli joukkoliikennetukea ja autoverotusta. Viimeksi äänestin kunnallisvaaleissa Bogoa, joka on melko nuiva ja ymmärtää muutenkin asiat melko hyvin. Eurovaaleissa toki Halla-Ahoa ja pressanvaaleissa Soinia, mutta siellä, missä rahasta päätetään, niin en uskaltaisi antaa persuille valtaa.
Mähän siis edelleenkään en sitten ole mieltä kuin Helsingin asioista.
Mitä niihin tulee, keskustatunneli on oikeastaan kaikkein suurinta järjettömyyttä ihan millä tahansa mittarilla ja varsinkin taloudellisesti. Suunniteltu tunnelijärjestelmä maksaisi noin kaksi miljardia eikä sen eri osilla tee juuri mitään ilman kaikkia muita ja sen panostuotosluvut ovat aivan katollaan.
Pykälää yleisemmällä tasolla totean, että kaupungissa tarvitaan toimiva liikennejärjestelmä ja yleensä sellaisella on jonkinlainen hintalappu. Ehdottomasti kaikkein kalleinta (ja lisäksi jo konseptitasolla tuhoon tuomittua) on yrittää rakentaa kaupungin liikenne henkilöauton varaan (muistutan jälleen kerran, että autoilun verotus ei tähän kuulu, koska ne rahat menevät valtiolle) ja kun ihmisten kuitenkin pitää päästä töihin, kouluun, leffaan ja kaljalle, jokin systeemi pitää olla.
Ehdotukset tyyppiä "poistetaan autoilun verotus kokonaan" kuuluvat samaan maailmaan Star Trek -siirtimen kanssa ja jos et itse ymmärrä miksi ne eivät ole mitään ratkaisuja, minäkään tuskin voin sinua auttaa.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 12:38:18
Quotebussi- ja henkilöautoliikenne ei tarvitse juurikaan uusia infrainvestointeja, koska bussit ja autot ajavat kaduilla, jotka rakennetaan tai on rakennettu joka tapauksessa.
Pätee bussien osalta, mutta henkilöautojen osalta menee raikuen metsään.
Tätä ei voi tarpeeksi toistaa: Helsingin oloissa henkilöauto on ylipäänsä lainkaan käyttökelpoinen vain siksi, että sen kulkumuoto-osuus on niin pieni. Jos liikennejärjestelmää muutettaisiin niin, että henkilöauton kulkumuoto-osuus nousisi merkittävästi, kukaan ei pääsisi yhtään minnekään ilman todella mittavia investointeja.
Ruuhkamaksut vaan tarpeeksi suuriksi ettei rahvailla ole varaa suhailla keskustassa. Näin keskusta-alue saadaan tyhjäksi. Sitten keskustan ulkopuolelle kunnon parkkihallit bussi/taksi/raitio/metro/lähijuna-yhteyksien kylkeen. Taksilupien ja -hinnoittelun vapauttaminenkin saisi varmaan aikaan pienen ihmeen Helsingin kaltaiselle yksityisautovihamieliselle pikkukylälle.
Muun maan tieverkosto voitaisiin yksityistää, jolloin autoilun verotuksesta voitaisiin luopua kokonaan, koska käyttäjät maksaisivat kokonaan tieverkoston ylläpidosta. Ne peräkylän mummot sitten kustantaisivat omien teidensä korjaukset tai muuttaisivat taajamiin. Ja taas tulisi säästöä kun ei tarvi turhia teitä ylläpitää.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 10:19:31(http://i.imgur.com/N03UpCS.jpg)
Lähijunan 13 centtiä on väärät, todellinen on suurempi.
Siellä on kirjoitettu:
Quotelähijunaliikenteen osalta on kuitenkin muistettava, että
tässä raportissa junaliikenteen infrakustannuksiin
lasketaan vain ratamaksu, ja Vantaankosken radan as
emien hallinnolliset kustannukset, mikä ei kata
junaliikenteen todellisista infrakustannuksista kuin
pienen osan).
QuoteTästä syystä eritysesti uusi raideliikenne tulee saatanan kalliiksi
Metroratojen hinnoissa on runsaasti ilmaa ja niiden rakentaminen on monimutkaista, koska ne rakennetaan ei lähiöiden rakentamisen yhteydessä, vaan sen jälkeen ja tehdään paljon turhaa työtä, revitään kadut auki, siirretään infraa, puretaan siltoja jne. Kaupunkisuunnittelijat ovat tyhmiä. Suunnittelevat lähiötä, eivätkä ajattele lainkaan tulevaisuutta. Rakentavat umpeen, eivät jätä tilaa tuleville metroradoille, moottoriteille, eritasoliittymille. Sitten kun tulee hetki, että pitää rakentaa metrorata tai eritasoliittymä, niin ollaan pulassa. Hyvä esimerkki jätkäsaari. Kaupunginosa rakennetaan tyhjälle maalle, eikä rakenneta metroa. Sinne pitää rakentaa 2 metrorataa, 3 asemaa jokaisella, eli yhteensä 6 asemaa, ja viedä ne päärautatieasemalle. Silloin kaikkien asuntojen ajallinen etäisyys päärautatieasemalle olisi alle 9 minuuttia. Itse saarella metroradat voisivat olla pinnalla ja sukeltaisivat kallioperään saaren jälkeen, tunneleiden rakentaminen suomen kallioperässä on halpa.
Tuntuu siltä, että metrojunien hinnoissa on hyvin paljon ilmaa, vaunu maksaa ainakin 2 miljoonaa, kun bussi maksaa 1/20 siitä. Miten metrovaunu voi olla niin kallis, kun siellä ei ole edes monimutkaista polttomoottoria, vaihteita?
Quote
Sporakustannus on suunnilleen sama kuin taksin.
Tuntuu siltä, että hinnassa on runsaasti ilmaa. Raitiovaunuille ei ole rakennettu siltoja, tunneleita, niille on vain laitettu kiskot jo olemassa oleville kaduille. Vertakaa raitiovaunukiskoja vuosaaren metrorataan. Niissä on paljon matkustajia, ne kulkevat tiheästi ja silti hinta per matkustaja aivan liian korkea.
Quote from: kuhlmey on 30.09.2013, 10:40:12
1 autopaikka per x m² -vaatimus tuhosi Suomen kaupunkien kehityksen sotien jälkeen.
En ymmärrä mitä tarkoitat. Voitko selittää paremmin millä tavalla se tuhosi kaupunkien kehityksen?
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 10:47:45Joukkoliikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroista.
Tietääkseni tämä luku on valheellinen helsingin tapauksessa. Siihen ei kuulu metroratojen rakennus- ja korjauskustannukset, eli todellisuudessa maksetaan veroista enemmän, kuin puolet.
QuoteTästä valtavasta subventioista huolimatta suomalaiset ovat halunneet ajaa itse:
Ajoneuvokanta vuosina 1980–2012:
http://www.stat.fi/til/mkan/2012/mkan_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html
Ajoneuvokanta on kasvanut jopa lama-aikoina.
Koska joukkoliikenteen keskinopeus on hyvin alhainen. Jotta nopeus nousisi kohtalaisen nopeaksi tarvitaan suurhelsingissä yli 200 metroasemaa, ihminen on hidas eläin, metrorataverkon pitää olla tiheä, se maksaisi valtavasti, jos rakennettaisiin nykyisellä tehokkuudella. Minusta pitää kehittää autoilua, poistaa liikennevaloja rakentamalla siltoja ja poistaa ilmaa autoilun hinnasta. Ideaalitilanne olisi jos rakennettaisiin kerrostalolähiöissä tiheä metroverkko lähiön rakentamisen yhteydessä ja samalla runsaasti liikennevalottomia teitä.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 10:53:54Täyttä paskaa. Metro on niin valtavan kallis rakentaa, että se vaatii huomattavan väestötiheyden asemien ympäristössä ollakseen siedettävän hintainen.
Jos rakentaa lähiön rakentamisen yhteydessä niin se on halpa. Jos länsimetro maksaa 50 miljoonaa per kilometri, niin se ei tarkoita, että se maksaisi saman verran, jos se rakennettaisiin järkevällä tavalla lähiön rakentamisen yhteydessä, jolloin sen voi rakentaa hintaan alle 10 miljoonaa/kilometri. 1 kilometri rata palvelisi 2.5-5 tuhatta asiakasta, jos alueella puolet västöstä käyttää julkista liikennettä, eli hintaa tulisi noin 2000-4000 euroa per käyttäjä. Metrorata kestää kymmeniä vuosia. Halvin auto maksaa 10.000 ja sen arvo muuttuu murto-osaksi 12 vuodessa.
QuoteTällaisia väestötiheyksiä ei enää ole raideliikenteen ulkopuolella, joten jos metroa jatketaan, pitää uusia tihentymiäkin rakentaa.
Minä kirjoitin: lähiön rakentamisen yhteydessä, eli nykyisissä lähiössä rakentaminen olisi kalliimpaa. Voidaan rakentaa nollasta kokonaan uusi laadukas, viihtyisä lähiö tiheällä metroverkolla esim. santahaminaan, vuosaaren pohjoispuolelle ja viedä nopea metrorata itäkeskukseen, pakilan metsään jne.
QuoteMetro on lisäksi muulle joukkoliikenteelle tuhoisaa. Kun Espooseen tulee metro, bussiliikenne ei aja enää suoraan keskuksiin, vaan metroasemille.
Koska "verkko" on aivan liian harva, sen pitää olla niin tiheä, että maksimi kävelyetäisyys metroasemalle olisi 500 metriä, mielellään 400. Länsimetro on hyvin huono projekti, sen hinta/laatu suhde on hyvin huono. Kun lähiöt on rakennettu, eikä niihin jätetty tyhjää tilaa metroradoille, niin piti jättää länsimetro rakentamatta. Piti kasvattaa bussien nopeutta rakentamalla siltoja liikennevalojen kohdalle, se olisi paljon edullisempi ja parempi vaihtoehto. Minä kirjoitin tästä ennen. Tietysti parasta olisi aikanaan rakentaa 1 suuri kerrostalolähiö heti lauttasaaren jälkeen ja siihen tiheä metroverkko, eikä monta pientä lähiötä.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 11:16:35On härski "yhteensattuma", että autoveron tuotto on melkein täsmälleen sama summa kuin julkisen liikenteen vastaanottama julkinen subventio eli aika tarkkaan miljardi euroa vuodessa.
Minusta olisi hyvä, jos joukkoliikenne olisi yksityinen, silloin hinnoissa ei olisi ilmaa ja metroradat rakennettaisiin järkevästi ja lähiöiden rakentamisen yhteydessä. Olisi hyvä jos olisi vähintään 2 kilpailevaa yritystä. Silloin se yritys joka tekisi epäjärkevästi menisi konkurssiin. Kapitalismissa ei voi olla tilannetta, että jokin yritys tekee jotain hyvin epätehokkaasti, koska se menee konkursiin. Julkinen liikenne on käytännössä sosialismia. Jos esim. sonera alkaa rakentamaan 4g verkkoa epäjärkevästi/epätehokkasti, niin se menee konkursiin, mutta jos joukkoliikenteen toiminta on epätehokas, niin se ei mene konkursiin, koska sillä on monopoli. Eli pitää siirtää se ala sosialismista kapitalismiin. Köyhille voitaisiin maksaa tukea matkalippuihin.
Quote from: Maisteri Vihannes on 30.09.2013, 12:06:22
Mielestäni autovero tulisi kyllä pitkällä tähtäimellä poistaa
Mutta suomen vihersosialistinen hallitus haluaa tehdä päinvastaista, nostaa autoilun verotusta merkittävästi ja todennäköisesti se tapahtuu, koska vaalikarja on aivoton.
Mittakaavaedut,
liityntäpysäköinti on törkyisen kallista hommaa sekin. Paikallisen tarpeen mukaan sitä voi ja tulee tehdä, mutta konseptitason ratkaisuksi siitä ei hintansa vuoksi ole.
Ruuhkamaksujen, joita en itse kannata, idea taas ei ole tyhjentää mitään aluetta vaan leikata liikennevirrasta se muutama prosentti, joka pamauttaa hyvin vetävän väylän ruuhkaksi.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 12:55:49
Mittakaavaedut,
liityntäpysäköinti on törkyisen kallista hommaa sekin. Paikallisen tarpeen mukaan sitä voi ja tulee tehdä, mutta konseptitason ratkaisuksi siitä ei hintansa vuoksi ole.
Ruuhkamaksujen, joita en itse kannata, idea taas ei ole tyhjentää mitään aluetta vaan leikata liikennevirrasta se muutama prosentti, joka pamauttaa hyvin vetävän väylän ruuhkaksi.
No sitä sillä ruuhkamaksulla tarkoitinkin.
Jonnekin muualle se ruuhkan aiheuttava liikenne kuitenkin sitten ohjautuu ruuhkamaksun tilanteessa - minne, jossei joukkoliikenteeseen? Jos joukkoliikenne ei ole vaihtoehto henkilöautoilijan matkan alkupäässä, niin sen on oltava vaihtoehto jossain matkan varrella, jos ruuhkamaksun maksaminen ei ole vaihtoehto. Niinpä ne autot on saatava jonnekin parkkiin, jossa on myös joukkoliikenneliittymä. Ruuhkamaksulla voidaan rahoittaa näitä parkkitaloja siellä missä rakentaminen on halvempaa kuin keskustassa.
Itse kannatan yksityisautoilua sillä ehdolla, että autoilijat maksakoon aiheuttamansa kustannukset itse.
QuoteTuntuu siltä, että metrojunien hinnoissa on hyvin paljon ilmaa, vaunu maksaa ainakin 2 miljoonaa, kun bussi maksaa 1/20 siitä. Miten metrovaunu voi olla niin kallis, kun siellä ei ole edes monimutkaista polttomoottoria, vaihteita?
Tämä vaatisi oman keskustelunsa. Pääsäännöt erittäin EDULLISTEN metrovaunujen hintaan ovat seuraavat.
1. Metrovaunuja tehdään pieni sarja. Busseja tehdään liukuhihnalla. Yksikkökustannukset ovat luonnollisesti korkeammat.
2. Sähkömoottorit, tasasuuntaajat sekä muut sähkölaitteet sisältävät kallista kuparia jonka tekee vielä kalliimmaksi se että ne on käsin tehtyjä monelta osin. Myös itse automatiikka on pieniä sarjoja. Tästä huolimatta vaunun hinta on puristettu älyttömän alas.
3. Koska metrovaunut tulevat pääkaupunkiseudulle, niiden sisustusmateriaalien on oltava erittäin kestäviä, pestäviä ja töhryresistenttejä. Koska Helsinki on täynnä kulttuuriministeri Arhinmäen kannattajia, linja-autot, mikäli ajaisivat vastaavalla intensiteetillä, menisivät heti rikki. Mutta toisin kuin linja-auto, metroa ei niin vaan siirretä pois raiteilta huoltoraiteelle.
Suomalainen metrovaunu on todella halpa ja hyvä.
Itse metron rakentaminen on vastakkaisista oletuksista huolimatta halpaa. Mutta koska metroasemien asettelu on politiikkaa, itse asemien asettelu tekeekin koko metrosta hirvittävän kallista. Jos 10 metrokilometriä maksaa 10-25 milj. €, niin kauppakeskusten, liikennelaitosten ja liittymien teko on sitäkin kalliimpaa. Asemat maksavatkin 150-400 milj. kpl. Ja kun Sveitsissä syttyi tunnelitulipalo, tämän kauhistuksen seurauksena keksittiin että tunnelit ovat vaarallisia. Siksi kaiken tunnelirakentamisen kustannukset piti räjäyttää 50% ylös rakentamalla pakotunneleita ja hätäuloskäyntejä sekä niiden valvontaa.
Asemille ei tietenkään rakenneta halvinta vaan kalleinta mitä löytyy. Asemat myös tehdään oleskelu ja ostoskeskuksiksi. Koska näin korporaatiokommunisti kunnallishallinnossa saa urakoita kaverilleen jotka vastaavasti antavat kaverille vaalirahaa samoin kuin kauppaketku jonka ostosmarket kuin "vahingossa" sisällytettiin asemakustannuksiin.
Käsittääkseni idea on, että ruuhkamaksu leikkaisi pois sellaista liikennettä, jossa autoilija kohtuullisella vaivalla voisi käyttää myös joukkoliikennettä. Itse tosiaan en erityisesti kannata, kuten en kannata muitakaan vain autoilun sujuvoittamiseen tähtääviä möhköfanttiluokan projekteja.
Mitään sellaista ei ole näkyvissä, että autoilun kustannukset kaupungissa saataisiin kohdistettua autoilijoille. Lähinnä saadaan kuulla purevaa argumentointia siitä, että alkoholiveron tuotto pitäisi käyttää juopottelustipendeihin ja perintöveron sitten ilmeisesti hautausmaihin ja komeisiin monttukiviin.
Taidan tosin olla sitä mieltä, että infran kustannusten kohdistaminen käyttäjille johtaa kansantalouden tasolla tuhlaukseen omituisten ja työläiden osaoptimointien muodossa.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 13:23:52
Käsittääkseni idea on, että ruuhkamaksu leikkaisi pois sellaista liikennettä, jossa autoilija kohtuullisella vaivalla voisi käyttää myös joukkoliikennettä. Itse tosiaan en erityisesti kannata, kuten en kannata muitakaan vain autoilun sujuvoittamiseen tähtääviä möhköfanttiluokan projekteja.
Mitään sellaista ei ole näkyvissä, että autoilun kustannukset kaupungissa saataisiin kohdistettua autoilijoille. Lähinnä saadaan kuulla purevaa argumentointia siitä, että alkoholiveron tuotto pitäisi käyttää juopottelustipendeihin ja perintöveron sitten ilmeisesti hautausmaihin ja komeisiin monttukiviin.
Taidan tosin olla sitä mieltä, että infran kustannusten kohdistaminen käyttäjille johtaa kansantalouden tasolla tuhlaukseen omituisten ja työläiden osaoptimointien muodossa.
Olisiko ruuhkamaksun ja taksilupien vapauttamisen yhdistelmä vaihtoehto?
Jos taksilla kulkeminen olisi merkittävästi halvempaa ja taksien saatavuus ruuhka-aikoina merkittävästi parempi, niin ehkä ihmiset pakkautuisivat niihin autoihin tehokkaammin välttäen ruuhkamaksujen aiheuttamat kustannukset. Mutta kun valtio aina vaan vaikeuttaa liikkumista.
Ei takseista ole kuin koloja tilkitsemään liikennejärjestelmässä. Sinänsä kyllä kannatan lupien vapauttamista, mutta ei sillä tätä ratkaista.
Quote from: Dharma on 30.09.2013, 12:23:47
Verotus ja tuet vääristävät aina kysyntää ja johtavat resurssien epäoptimaaliseen käyttöön. Joukkoliikenteen tuet ja autojen verotus ovat tästä hyvä esimerkki. On tietysti mahdotonta sanoa tarkkaan, kuinka suuri hävikki on, mutta jotain suuruusluokkaa voi yrittää arvata.
Yksi miljardi euroa vastaa noin 25 000 työpaikkaa. Tämän verran siis kansantaloudesta katoaa, jos kokonaiskysyntä laskee pysyvästi miljardilla eurolla vuodessa. Autoilun verotus on yli viisi miljardia euroa vuodessa ja joukkoliikenteen tuki yli miljardin. Aiheutuuko tästä 800 miljoonan euron tehokkuustappio, mikä vastaisi 20 000 työpaikan pysyvää menetystä? Sen tutkiminen on iso haaste, mutta suuruusluokkana pidän tällaista arviota oikeansuuntaisena.
Tuohon ilmeisesti sisältyy oletus, että kaikki veronalennuksella vapautuva raha ohjautuisi kulutukseen, joka on 100% kotimaista työtä. Todellisuudessa suuri osa menisi tuontitavaroiden hankintaan, jonkinverran myös ulkomaisten palveluiden hankintaan.
Yleisesti verotus ja tuet varmasti vääristävät markkinoita, mutta jos yhteiskunta halutaan pitää lainkaan nykyistä muistuttavana ne ovat välttämättömiä. Tämä ei kuitenkaan enää ole kaupunkisuunnitteluketjun asioita.
Joukkoliikennetuen osalta pitää ensin miettiä, tuleeko halvemmaksi maksaa tukea ja pitää Helsingin autoliikenne vähäisempänä, vai rakentaa infrastruktuuri sellaiseksi että se kestää enemmän autoliikennettä. Toiseksi pitää miettiä halutaanko mahdollistaa vähävaraisten liikkumista, ja jos halutaan, onko se parempi tehdä tukemalla lippujen hintoja vai korottamalla tulonsiirtoja vastaavasti. Kolmanneksi pitää miettiä halutaanko säilyttää joukkoliikenneverkoston kattavuus ja mahdollistaa elämä ilman auton omistamista alueilla, joille pelkästään markkinarahoitteisen joukkoliikenteen verkostot eivät ulottuisi (ainakaan riittävän tihein aikatauluin).
QuoteJoukkoliikennetuen osalta pitää ensin miettiä, tuleeko halvemmaksi maksaa tukea ja pitää Helsingin autoliikenne vähäisempänä, vai rakentaa infrastruktuuri sellaiseksi että se kestää enemmän autoliikennettä.
Tämä.
Kas niin, tämmöinenkin ketju oli. Sori kun unohtui. Noihin pyörä- ja joukkoliikennejuttuihin en jaksa ottaa kantaa koska junis on jo esittänyt kaikki argumenttini ja on aika lailla samoilla linjoilla. Keskityn siis siihen, mistä olen juniksen kanssa eri mieltä.
Quote from: junakohtaus on 05.09.2013, 09:25:03
Mitä muuten tulee järjestelmän arvioituun miljardin hintalappuun, niin lupaan tästä suoraan toteuttaa sadalla miljoonalla systeemin, joka tallentaa gpsn tiedot kilometreistä vyöhykkeellä kallis ja vyöhykkeellä halpa, naittaa ne rekisterinumeroon sekä lähettää tämän tiedon jonnekin puhelinliittymän yli. Oletan, että tällä hinnoittelulla katteekseni jäisi noin 95-98 miljoonaa.
Ööö... Mitä mielestäsi maksaa sellainen paikannuslaite, joka ottaa vastaan satelliitin signaalin ja lähettää tämän tiedon edelleen? Millä tavalla se tieto lähetetään ja mitä kyseinen kaista maksaa?
Tämä kaikki kerrottuna autojen määrällä eli rapialla kolmella miljoonalla?
Quote from: junakohtaus on 06.09.2013, 19:01:43
Ajatus on koko ajan ollut, että päätelaitteet maksavat autoilijat itse.
En näe tässä vastausta esittämiini kysymyksiin. Itse asiassa jopa myönnät, että rahaa tähän menee. Itse pidän miljardia hyvin realistisena arviona.
Ja ei, en käsittele "autoilijoiden rahoja" ja "valtion rahoja" tässä yhteydessä erillisinä entiteetteinä.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 12:55:49
Mittakaavaedut,
liityntäpysäköinti on törkyisen kallista hommaa sekin. Paikallisen tarpeen mukaan sitä voi ja tulee tehdä, mutta konseptitason ratkaisuksi siitä ei hintansa vuoksi ole.
Ruuhkamaksujen, joita en itse kannata, idea taas ei ole tyhjentää mitään aluetta vaan leikata liikennevirrasta se muutama prosentti, joka pamauttaa hyvin vetävän väylän ruuhkaksi.
Oletko edelleenkään laittanut yhtään lukua tähän ketjuu? Puhut silti "törkeän kalliista".
Mutta huoh, jatkakaa te. Minä luovutin Helsingin kunnallispolitiikassa jo 2002 ja hiljan olen myöskin luovuttanut Suomen tulevaisuuden suhteen.
QuoteJättirekat tien päälle tänään
Rekat saavat tästä päivästä lähtien kuljettaa aiempaa painavampia lasteja, kun uusi mittoja ja massoja koskeva asetus astuu voimaan.
Ajoneuvoyhdistelmän enimmäispaino on jatkossa 76 tonnia eli 16 tonnia enemmän kuin ennen. Suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin.
Uudistus on herättänyt huolta teiden ja siltojen kestävyydestä. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvellaan vähenevän.
Kaleva (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/jattirekat-tien-paalle-tanaan/643506/)
Meniköhän nyt oikeaan ketjuun? No modet siirtäkööt.
Noista rekoista. Ei ole kauaakaan kun niitä kavennettiin, olikohan 5cm, joku EU standardi. Ja nyt niille lyödään tonneja päälle aivan saatanasti.
Quote from: Dharma on 01.10.2013, 08:11:50
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 12:55:49
Mittakaavaedut,
liityntäpysäköinti on törkyisen kallista hommaa sekin. Paikallisen tarpeen mukaan sitä voi ja tulee tehdä, mutta konseptitason ratkaisuksi siitä ei hintansa vuoksi ole.
Ruuhkamaksujen, joita en itse kannata, idea taas ei ole tyhjentää mitään aluetta vaan leikata liikennevirrasta se muutama prosentti, joka pamauttaa hyvin vetävän väylän ruuhkaksi.
Oletko edelleenkään laittanut yhtään lukua tähän ketjuu? Puhut silti "törkeän kalliista".
Mutta huoh, jatkakaa te. Minä luovutin Helsingin kunnallispolitiikassa jo 2002 ja hiljan olen myöskin luovuttanut Suomen tulevaisuuden suhteen.
Voihan niitä lukuja tietysti penkoa jos niikseen tulee. Jokaisen pitäisi kuitenkin itsekin tajuta, että parkkitalot ja varsinkin -luolat maksavat aika vitusti ja jos niillä tahtoo jotain todellista vaikutusta liikennekuormaan, paikkoja pitää olla tyyppiä muutama tuhat per raiteen pää ja aika naftia se on sittenkin.
Tätä voi sitten verrata ytimen kaupallisiin pysäköintilaitoksiin, joihin mahtuu aina. Jostain syystä rahat riittävät ostaa kymppitonnien auto ja pitää sitä yllä, mutta vitonen pysäköinnistä on liikaa ja on sosialismia, jos yhteiskunta ei maksa sitä.
^ Totaalisen aiheen sivusta, mutta duunikaveri vaihtoi junan takaisin omaan autoon kun jäi kiinni liputta matkustamisesta. Matkana Järvenpää-Kamppi, jokapäiväisenä puheenaiheena prkl:een ruuhkat sekä pysäköinnin vaikeus ja/tai kalleus. :roll:
Quote from: junakohtaus on 01.10.2013, 11:03:57
Voihan niitä lukuja tietysti penkoa jos niikseen tulee. Jokaisen pitäisi kuitenkin itsekin tajuta, että parkkitalot ja varsinkin -luolat maksavat aika vitusti ja jos niillä tahtoo jotain todellista vaikutusta liikennekuormaan, paikkoja pitää olla tyyppiä muutama tuhat per raiteen pää ja aika naftia se on sittenkin.
Tätä voi sitten verrata ytimen kaupallisiin pysäköintilaitoksiin, joihin mahtuu aina. Jostain syystä rahat riittävät ostaa kymppitonnien auto ja pitää sitä yllä, mutta vitonen pysäköinnistä on liikaa ja on sosialismia, jos yhteiskunta ei maksa sitä.
No siinä meni uskottavuutesi. Tavalliseen vihreään tapaan millään kustannuksilla ei ole väliä, kun kyse on joukkoliikenteestä. Ikävä kyllä kustannukset ovat ratkaisevia eri liikennevaihtojen välillä. parasta siis olisi, että politiikkaa tekisivät ne, jotka argumentoivat kustannuksilla, eivätkä mutuilla.
Quote from: junakohtaus on 30.09.2013, 13:23:52
Käsittääkseni idea on, että ruuhkamaksu leikkaisi pois sellaista liikennettä, jossa autoilija kohtuullisella vaivalla voisi käyttää myös joukkoliikennettä. Itse tosiaan en erityisesti kannata, kuten en kannata muitakaan vain autoilun sujuvoittamiseen tähtääviä möhköfanttiluokan projekteja.
Ei ruuhkamaksun ideana ole kuin kyykyttää autoilijoita, pakottaa luopumaan jostain, kun siihen ei ole varaa. Joillakin kuitenkin on varaa, ellei sitten SUVienkin liikkumista tehdä mahdottomaksi joillakin keinoin. Nimittäin niin tiheäksi ei julkista liikenneverkkoa saa, että kaikille se olisi parempi vaihtoehto, tai edes 25% asukkaista siitä hyötyisi. Vain tekemällä yksityisautoilu mahdottomaksi tuo saavutetaan. En näe tässä mitään järkeä.
Möhköfantti? Se, että bussikaistat olisivat bussien käytössä vain esim. klo 7-9 ja 15 - 17, muulloin vapaat, sujuvoittaisi liikennettä ratkaisevasti. Ei maksaisi muuta, kuin liikennemerkkien uusinnan. Jos tuo raha vielä viisinkertaistettaisiin, saataisiin tuhansia liikennettä sujuvoittavia ratkaisuja toteutetuksi. Pieniä, mutta kuitenkin, silti kaikki voittaisivat.
Dharma,
pystyn elämään sen kanssa ettet pidä minua uskottavana. Etsi itse tiedot liityntäpysäköinnin kustannuksista jos asia kiinnostaa. Minä en jaksa nähdä vaivaa kanssasi keskustelemisen takia, koska aiot joka tapauksessa jankuttaa omiasi, laskeskella pyöräteille tonttimaan hintoja, höpötttää kadunvarsien yksityistämisestä ynnä muuta sellaista nollan arvoista.
JoKaGo,
mulle sopii ihan hyvin palata takaisin vain ruuhka-aikaan voimassa oleviin bussikaistoihin. Mitään vaikutusta autoiluun sillä ei tosin ole. Muutenkin historia on mennyt jokseenkin täsmälleen päinvastoin kuin taksikuskifolklore väittää ja viimeiset 60 vuotta on yritetty valoja ja risteyksiä säätämällä tehdä autoilusta mahdollisimman sujuvaa. Yleensä kun näihin törmää ovat argumentit kerrassaan kummallisia, esimerkiksi ihan pari viikkoa sitten muuan mies oli paljastanut viherkommunistihippien salaliiton autoilun tahalliseksi hankaloittamiseksi, kun Hämeenlinnanväylän liikenne ohjataan ensimmäisissä valoissa vain yhdelle kaistalle. Hyvin lyhyellä miettimisellä jokaisen pitäisi tajuta miksi näin tehdään ja mikä menisi rikki, jos näin ei tehtäisi.
Ruuhkamaksuista vielä sen verran, että idea tosiaankaan ei ole siirtää kaikkia joukkoliikenteen piiriin vaan leikata liikennevirrasta ruuhkauttava muutama prosentti pois. Ruuhka ei ole lineaarinen ilmiö. Työmatkoista seudulla valtaosa tehdään nimenomaan joukkoliikenteellä ja ehkä juuri jokin 25% väestöstä asuu sen verran katveissa, että ei hyödy joukkoliikenteestä kovinkaan paljoa.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 08:18:38
Dharma,
pystyn elämään sen kanssa ettet pidä minua uskottavana. Etsi itse tiedot liityntäpysäköinnin kustannuksista jos asia kiinnostaa. Minä en jaksa nähdä vaivaa kanssasi keskustelemisen takia, koska aiot joka tapauksessa jankuttaa omiasi, laskeskella pyöräteille tonttimaan hintoja, höpötttää kadunvarsien yksityistämisestä ynnä muuta sellaista nollan arvoista.
Eli sinusta tonttimaa Helsingin keskustassa on nolla-arvoista? Töölössä on jo paljon yksityisiä parkkipaikkoja, joten mistään utopiasta ei ole kyse. Mutta kuten sanottua, tapasi käsitellä itsellesi tärkeää asiaa on tyypillistä vihreyttä, jossa kustannuksia lasketaan hyvin harvoin. Valitettavasti Helsingissä vihreillä on valtaa ja tämä tuhoisa tapa kehittää yhteiskuntaa muuttuu sanoista lihaksi.
Kehotan sinua vilpittömästi jatkamaan aiheesta kirjoittamista, koska vihreän uskonnollisin piirin ulkopuolella (johon valtakunnallisesti kuuluu yli 90 % suomalaisista) em. lainauksen kaltaiset "perustelut" toimivat asiaa vastaan. Eli toisin sanoen: mitä enemmän järjetön politiikkaehdottelu saa palstatilaa, sitä enemmän sen järjettömyydestä tullaan laajasti tietoiseksi ja sitä heikommat sen mahdollisuudet muuttua todelliseksi politiikaksi ovat. Tässä Astrid Thors lienee Suomen ennätyksen haltija.
Sinänsä melko lol, että et jaksa kaivaa ensimmäistäkään faktaa mielipiteittesi tueksi, vaikka sitä on tarjolla runsaasti netissä. Esimerkiksi liityntäpysäköinti. Se nimensämukaisesti kohdistuu alueille, jotka ovat kaukana keskustasta, joten tonttimaa on halpaa. Mitä itse paikkojen rakentamiskustannuksiin tulee, niin kustannukset riippuvat täysin toteutusmuodosta 5000 -14 000 euroa per autopaikka (http://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/32_2012_liityntapysakointistrategia_ja_toimenpideohjelma.pdf). Viiden prosentin korkokannalla tämä tarkoittaa 0,75 - 1,8 euroa päivässä per paikka. Tämän verran siis pitäisi paikkavuokran olla, jotta liityntäpysäköinti olisi kustannusneutraalia rakentajan kannalta.
Yksityinen pysäköintilaitos on aivan oleellisesti eri asia kuin myydä julkisen kadun varsi pois. Edelleen jollekin Manskun pyöräkaistalle on fundamentaalin mieletöntä laskea hintalappua tonttimaana ja sen ymmärtää jokainen, paitsi sinä.
Liittymäpysäköinnin hinnasta voi esittää suurinpiirteisen arvion 40k per paikka, joka on hallipaikaksi keskihintainen. Siitä sitten räknäilemään millä rahalla tehdään raiteiden päihin esim. 30 000 paikkaa. Nimittäin jos tahdotaan vähentää autoliikennettä eikä vain tehdä ihmisten elämää helpommaksi kun voi jatkaa sivistyneemmällä kyydillä, paikkoja on oltava todella, todella paljon.
Varsinaisestihan väitteesi eivät kaadu näihin vaan siihen, että autojen pitää mahtua jonnekin. Henkilöauton varassa toimiva liikennejärjestelmä vain vie liikaa tilaa sopiakseen kaupunkioloihin. Kuten aiemminkin laskeskelin voimme leikkiä, että otamme Mannerheimin tien ruuhkasta 10 raitiovaunua pois ja niiden ihmiset siirtyvät kulkemaan omilla autoilla, jolloin siihen ruuhkaan pitäisi konstilla tai toisella sovittaa 1000 autoa lisää.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 10:41:11
Yksityinen pysäköintilaitos on aivan oleellisesti eri asia kuin myydä julkisen kadun varsi pois. Edelleen jollekin Manskun pyöräkaistalle on fundamentaalin mieletöntä laskea hintalappua tonttimaana ja sen ymmärtää jokainen, paitsi sinä.
Huoh. Se kadunvarsi on jo myyty pois. Sen omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa sitä autoilijoiden käyttöön pysäköintiin. Vuokra vain on noin sadasosa siitä, mitä se markkinaehtoisesti olisi ja tämä on tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta Mannerheimintiellä pysäköiville.
Sinä ja muut vihreät haluatte, että tuo tulonsiirto annetaan pyöräilijöille. Minä sanon, että se tulee maksamaan valtavasti, luokkaa euron per pyöräilijän ohituskerta. Minä sanon, että on älytöntä käyttää tällaisia varoja tällaiseen tarkoitukseen. Minä sanon, että käytetään nuo varat paremmin. Vaikka terveyden- tai vanhustenhoitoon.
Mutta et tajua, niin et tajua. Ei sitä tämän selkeämmin voi rautalangasta vääntää.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 10:41:11Liittymäpysäköinnin hinnasta voi esittää suurinpiirteisen arvion 40k per paikka, joka on hallipaikaksi keskihintainen. Siitä sitten räknäilemään millä rahalla tehdään raiteiden päihin esim. 30 000 paikkaa. Nimittäin jos tahdotaan vähentää autoliikennettä eikä vain tehdä ihmisten elämää helpommaksi kun voi jatkaa sivistyneemmällä kyydillä, paikkoja on oltava todella, todella paljon.
Missä lähde?! Laitoin juuri sinulle tuoreen selvityksen aiheesta. Siinä liityntäpysäköintipaikkojen hinnat ilman tonttikustannuksia olivat 5000 - 14 000 euroa per paikka, mikä tarkoittaa 5 % korkokannalla 1-2 euroa päivässä.
Mutta esitä toki näitä omia arvauksia, kun minä laitan faktoja. Teet vain itsestäsi koko ajan vähemmän uskottavan.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 10:41:11Varsinaisestihan väitteesi eivät kaadu näihin vaan siihen, että autojen pitää mahtua jonnekin. Henkilöauton varassa toimiva liikennejärjestelmä vain vie liikaa tilaa sopiakseen kaupunkioloihin. Kuten aiemminkin laskeskelin voimme leikkiä, että otamme Mannerheimin tien ruuhkasta 10 raitiovaunua pois ja niiden ihmiset siirtyvät kulkemaan omilla autoilla, jolloin siihen ruuhkaan pitäisi konstilla tai toisella sovittaa 1000 autoa lisää.
Jälleen omia lukujasi, jotka ovat täyttä tuubaa. Laske käyttöaste matkustaja per neliömetri Mannerheimintietä, niin huomaat, miten asia todellisuudessa on. Mutta ethän sinä. Elät mutujesi varassa, jotka ovat päin helvettiä.
Eilen illalla tuli ajankohtaisessa kakkosessa mielenkiintoinen pikku reportaasi Aviapoliksesta, tulevasta pk-seudun keskuksesta. Vielä 15v sitten paikalla oli bussivarikko, tänä päivänä yritysrypäs ja piakkoin oma kaupunginosa juna-asemineen kaikkineen. V2030 mennessä alueen työpaikkojen määrä moninkertaistuu nykyiseen verrattuna.
Quote from: -PPT- on 02.10.2013, 10:51:35
Eilen illalla tuli ajankohtaisessa kakkosessa mielenkiintoinen pikku reportaasi Aviapoliksesta, tulevasta pk-seudun keskuksesta. Vielä 15v sitten paikalla oli bussivarikko, tänä päivänä yritysrypäs ja piakkoin oma kaupunginosa juna-asemineen kaikkineen. V2030 mennessä alueen työpaikkojen määrä moninkertaistuu nykyiseen verrattuna.
Oliko mitään laskemia, mitä homma on tullut maksamaan? Vantaa on konkurssissa ja rakentaa rataa tuonne plus muuta infraa. Kouluja suljetaan muualla. Opetusta on 19 h viikossa eli minimit vantaalaisille.
Ei ollut mitään järkeä rakentaa kehärataa lentokentällä. Helsinki-Vantaan volyymi perustuu transitioon. Ei kannata rakentaa junayhteyttä. Vaan eipä näistä laskelmia julkisteta yleensä eli miten hirveästi nämä tällaiset hankkeet tulevat maksamaan suhteessa saavutettuihin hyötyihin tai vaihtoehtoihin.
Kyllähän kenttäpaikan tekee parilla tonnilla, ei siinä mitään. Hallipaikkojen toteuma on viime vuosina ollut tollaset 20-80 tonnia ruutu paikasta riippuen.
En oikeastaan ymmärrä mitä kuvaa luku matkustajia/neliömetri, mutta ehkä kerrot sen. Itse pidän välityskykyä väylän tärkeimpänä ominaisuutena ja siinä joukkoliikenne on aivan ylivoimainen. Lisäksi, kuten sadasti olen sanonut ja mihin et viitsi sanoa mitään, autoilu ylipäänsä on Helsingissä mahdollista vain, koska sitä harrastaa ainoastaan vähemmistö.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 10:55:19
Kyllähän kenttäpaikan tekee parilla tonnilla, ei siinä mitään. Hallipaikkojen toteuma on viime vuosina ollut tollaset 20-80 tonnia ruutu paikasta riippuen.
Lähde? Tässä aiemmin linkkaamastani lähteestä, josta minun lukuni 5 000 - 14 000 per paikka, missä kallein on hallipaikka. Et vissiin viitsinyt edes avata sitä. Ja itselläsi ei ole mitään lähdettä (mikähän järki on ylipäätään vastata sinulle):
Quote3.7 Esimerkkejä toteutuneiden hankkeiden kustannuksista
Liityntäpysäköintialueiden suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitokustannuksista on vähän seurantatietoa. Kustannusten vertailua hankaloittaa alueiden rakentamisen yhteydessä tehtävät muut kehittä-
mistyöt, joita kaikkia ei voida jälkikäteen erotella kokonaiskustannuksista. Lisäksi alueen sijainti ja
laatutaso vaikuttavat kustannuksiin.
Seuraavassa tarkastellaan muutamia esimerkkejä tilanteen havainnollistamiseksi. Esimerkkikohteina esitellään erikokoisia ja eritavoin liikennejärjestelmään liittyviä kohteita.
Vihdin kirkonkylä (B)
Vihdin kirkonkylään valtatie 2:n varteen Helsingintien liittymään toteutettiin 30 autopaikan ja 20
runkolukittavan pyöräpaikan uusi liityntäpysäköintialue vuonna 2011. Autopaikat rakennettiin käytöstä poistetulle peltomaalle. Koko alue valaistiin ja puolet pyöräpaikoista sijoitettiin katokseen.
Hankkeen yhteydessä toteutettiin myös uusi kevyen liikenteen yhteys (noin 100 m) Tuuliviirikujalta
valtatie 2:n pikavuoropysäkille. Alueen rakentamiskustannukset olivat noin 95 000 euroa ja suunnittelukustannukset noin 25 000 euroa. Alueen kunnossapito kevyen liikenteen väylineen on sovittu
kunnan vastuulle.
[4000 euroa per autopaikka]
Veikkola (A2)
Kirkkonummen Veikkolaan toteutettiin liityntäpysäköintialueen laajennus ja perusparannus vuonna
2011. Liityntäautopaikkoja tehtiin lisää 45 kpl ja runkolukittavia pyöräpaikkoja 72 kpl. Ennestään
autopaikkoja oli noin 70. Uusi liityntäpysäköintialue on osittain yhteiskäyttöinen vieressä sijaitsevan
koulun kanssa. Hanke sisälsi lisäksi koulun käyttöön osoitetut 20 autopaikkaa ja läheisen linjaautopysäkin parannuksen.
Pysäköintialueen suunnittelukustannukset olivat noin 15 000 euroa. Uuden alueen toteutus maksoi
kaikkineen noin 250 000 euroa. Summa sisältää myös koulun autopaikat, linja-autopysäkin parannuksen ja vanhan liityntäpysäköintialueen kunnostuksen (noin 70 autopaikkaa, tasaus ja päällystys). Hankkeeseen sisältyi pilaantuneen maan puhdistustyötä noin 100 000 euron arvosta.
[Kustannuksia autopaikoille vaikea jyvittää, koska muutakin tehtiin]
Kirkkonummen aseman pysäköintitalo (A2)
Kirkkonummen aseman vieressä otettiin käyttöön alkuvuodesta 2011 uusi yhteiskäyttöinen nelikerroksinen pysäköintitalo. Kokonaispaikkamäärä pysäköintitalossa on noin 370 autopaikkaa, joista
liityntäpysäköinnin käytössä on noin 170 autopaikkaa. Loput paikoista on viereisen liikekiinteistön
paikkoja. Pysäköintitalossa liityntäpysäköintipaikat eivät ole erikseen merkitty. Talo on katettu, mutta lämmittämätön. Pysäköintitalon käyttöä ei ole aikarajoitettu, eikä pysäköinti ole maksullista.
Pysäköintitalon rakentamiskustannukset olivat n. 5,1 milj. euroa. Paikkakohtainen hinta on siten n.
14 000 euroa / autopaikka.
Asemaseudun pysäköintitalo on kiinteistöosakeyhtiö, jonka pääosakkaana on Kuntien eläkevakuutus. Kirkkonummen kunta on vuokralla talossa. Kunnan 170 liityntäpaikasta maksetaan vuokraa
noin 200 000 euroa vuodessa. Liityntäpysäköintipaikkojen kunnossapitokustannukset ovat noin
10 000 euroa vuodessa.
[14 000 euroa per autopaikka]
(C)
Kantatie 51 parantamishankkeen (Kirkkonummi-Kivenlahti) yhteydessä toteutettiin vuonna 2012
Sarvvikin eritasoliittymän yhteyteen kooltaan 32 autopaikan liityntäpysäköintialue. Alue on kestopäällystetty ja valaistu. Alueella on myös 10 polkupyöräpaikkaa.
Suunnittelukustannukset olivat noin 10 000 euroa ja toteutuskustannukset olivat noin 165 000 euroa.
[5500 euroa per autopaikka]
http://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/32_2012_liityntapysakointistrategia_ja_toimenpideohjelma.pdf
Ja noissa saatiin pyöräpaikat kaupan päälle.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 10:55:19En oikeastaan ymmärrä mitä kuvaa luku matkustajia/neliömetri, mutta ehkä kerrot sen. Itse pidän välityskykyä väylän tärkeimpänä ominaisuutena ja siinä joukkoliikenne on aivan ylivoimainen. Lisäksi, kuten sadasti olen sanonut ja mihin et viitsi sanoa mitään, autoilu ylipäänsä on Helsingissä mahdollista vain, koska sitä harrastaa ainoastaan vähemmistö.
Raitiovaunut vievät kaksi kaistaa Mannerheimintieltä koko ajan, 24 h vuorokaudessa 365 vuorokautta vuodessa. Siitä sitten lasket montako ihmistä noilla kaistoilla kulkee vuoden aikana ja vertaa kuinka monta ihmistä vastaavalla kahdella autokaistalla kulkee vieressä. Teepä tämä harjoitus.
Tuosta autoilijoiden vähemmistöstä ja sen mahdollistamisesta ei saa kukaan mitään selvää. Kanssasi on palkitsevaa keskustella, koska se osoittaa muille lukijoille, miten heikolla pohjalla kaltaistesi vihreiden ajattelu on.
Noi 45 paikan projektit eivät kerro mistään mitään niissä mittakaavoissa, joista puhutaan, jos tahdotaan liittymäpysäköinnistä konseptitason ratkaisua.
Mä tiedän että sä et tajua sitä, että enemmistö mahdollistaa vähemmistön autoilun. Se johtuu siitä, että fyysisen tilan mittojen konsepti näkyy olevan sulle vähän liian haastava.
Mutta otetaan ihmeessä uudestaan. Kaupungissa niukka hyödyke on tila. Rahaa on ja ihmisiä on ja jokaiseen kuviteltavissa olevaan hommaan löytyy kyllä joku, joka sen osaa tehdä. Tilaa taas on hyvin rajallisesti eikä sitä voi hyvällä tahdolla tai purevalla argumentoinnilla kasvattaa. Tähän asti selvää?
Nyt sitten teemme pienen ajatuskokeen ja poistamme metron. Nopeasti googlaten 2008 sillä tehtiin 57,6 miljoonaa matkaa. Nyt sitten jos sä ajattelet, että henkilöauton matkustajamäärä ruuhkatuntina on 1,3 saat jonkinlaisen kuvan siitä paljonko lisää autoliikennettä pitäisi saada jonnekin mahtumaan ellei enintä osaa matkoista tehtäisi joukkoliikenteellä ja tässä hahmotelmassa oli mukana vain metro. Siihen sitten päälle lähijunat, bussit ja raitiovaunut, niin ollaan aika huikeissa luvuissa eikä sille automäärälle riittäisi yhtään mikään väyläkapasiteetti koko maailmassa.
Toivon, että tämä hiukan avasi, koska selkeämmin en enää osaa asiaa selittää. Täältä katsoen sinä vetelet omituisia tunnuslukuja, jotka tuottaisivat omituista osaoptimointia ja minä yritän välillä paremmin ja välillä huonommin katsoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja kaupungin toimivuutta.
Toinen esimerkki fyysisen tilan rajoista ja mittakaavasta, josta tässä puhutaan.
Helsingin raitiovaunuja käyttää päivässä noin 200 000 matkustajaa. Kuvitellaan että tuijotetaan sinun perseitä/neliömetri-lukuasi ja poistetaan raitiovaunut että autot pääsevät ajamaan.
Mistä sä ajattelit ottaa sen satatuhatta uutta parkkiruutua kantakaupunkiin?
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 11:22:25
Noi 45 paikan projektit eivät kerro mistään mitään niissä mittakaavoissa, joista puhutaan, jos tahdotaan liittymäpysäköinnistä konseptitason ratkaisua.
Mä tiedän että sä et tajua sitä, että enemmistö mahdollistaa vähemmistön autoilun. Se johtuu siitä, että fyysisen tilan mittojen konsepti näkyy olevan sulle vähän liian haastava.
Mutta otetaan ihmeessä uudestaan. Kaupungissa niukka hyödyke on tila. Rahaa on ja ihmisiä on ja jokaiseen kuviteltavissa olevaan hommaan löytyy kyllä joku, joka sen osaa tehdä. Tilaa taas on hyvin rajallisesti eikä sitä voi hyvällä tahdolla tai purevalla argumentoinnilla kasvattaa. Tähän asti selvää?
Nyt sitten teemme pienen ajatuskokeen ja poistamme metron. Nopeasti googlaten 2008 sillä tehtiin 57,6 miljoonaa matkaa. Nyt sitten jos sä ajattelet, että henkilöauton matkustajamäärä ruuhkatuntina on 1,3 saat jonkinlaisen kuvan siitä paljonko lisää autoliikennettä pitäisi saada jonnekin mahtumaan ellei enintä osaa matkoista tehtäisi joukkoliikenteellä ja tässä hahmotelmassa oli mukana vain metro. Siihen sitten päälle lähijunat, bussit ja raitiovaunut, niin ollaan aika huikeissa luvuissa eikä sille automäärälle riittäisi yhtään mikään väyläkapasiteetti koko maailmassa.
Toivon, että tämä hiukan avasi, koska selkeämmin en enää osaa asiaa selittää. Täältä katsoen sinä vetelet omituisia tunnuslukuja, jotka tuottaisivat omituista osaoptimointia ja minä yritän välillä paremmin ja välillä huonommin katsoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja kaupungin toimivuutta.
Jälleen lähteitä pyöreä nolla. En minä jaksa lukea näitä mutujasi ilman lähteitä.
Siinähän se luku oli. Nyt sitten ei muuta kuin kerrot mille väylästölle ajattelit saada mahtumaan metron kapasiteetin korvaavan autoliikenteen.
Kerro myös mistä otat ne parkkiruudut joita tarvitaan, kun raitiovaunut korvataan henkilöautoilla.
Quote from: junakohtaus on 02.10.2013, 12:04:16
Siinähän se luku oli. Nyt sitten ei muuta kuin kerrot mille väylästölle ajattelit saada mahtumaan metron kapasiteetin korvaavan autoliikenteen.
Kerro myös mistä otat ne parkkiruudut joita tarvitaan, kun raitiovaunut korvataan henkilöautoilla.
Yksi luku ja sekin vailla lähdettä. Et laskenut juttua auki, kuten pyysi.
Ensinnäkin olen pitkin matkaa sanonut, että kannattavat joukkoliikenneinvestoinnit on jo tehty. Väestötihentymät on yhdistetty rataverkolla. Lisärakentaminen maksaa valtavasti suhteessa hyötyihin.
Toisekseen olen sanonut, että radoilla yhdistetyt väestötihentymät ovat slummiutuneet. Toisin sanoen niiden neliöhinnat ovat kaupunkien alhaisimmat. Tämä kertoo hyvien joukkoliikenneyhteyksien merkityksestä: se on vähäinen niille, joiden ei ole pakko käyttää joukkoliikennettä.
Kolmannekseen sekoitat erilaisia kysymyksiä jokaisessa viestissäsi. Milloin puhut pyöräteistä, milloin liityntäpysäköinnistä ja milloin Suomen tiheimmän rautatieverkoston (metro) matkustajamääristä laskematta kuitenkaan kertaakaan mitään: et kustannuksia, kuormituksia, mitään.
Et sinänsä merkitisi mitään, mutta koska tapasi ajatella - tai siis olla ajattelmatta - on juuri se, mitä vihreät tekevät ja miksi Suomessa moni asian menossa tai mennyt päin helvettiä, niin ärtysarvo on suuri. Ja koska olet palstan moderaattori, niin vituttaa tulla tänne edes käymään.
Luku on otettu Wikipediasta eikä tässä keskustelussa ole mieltä.
Näyttää siltä, että voimme ilmeisesti kummatkin poistua eeppisestä battlesta voittajana tuulettaen.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen pääkaupungin aiemmin arvokkaiksi määritellyiltä osilta aiotaan poistaa suojelumerkinnät.
Tulevasta yleiskaavasta aiotaan poistaa merkintä, joka on tähän asti antanut kantakaupungille erityisaseman, HS kirjoittaa. Merkintä aiotaan poistaa myös monilta arvokkaiksi määritellyiltä vanhoilta lähiöiltä.
Käytännössä esimerkiksi lähes koko Helsingin historiallinen ydinkeskusta ja suuri osa ympäröivistä vanhoista kaupunginosista on toistaiseksi merkitty maankäyttöä määrittelevään yleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuuriltaan tärkeänä alueena.
Voimassa olevan kaavan mukaan kyseisiä alueita kehitetään tällä hetkellä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Jatkossa historiaa ja maisemaa säilyttävästä periaattesta haluttaisiin siis luopua.
Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan suojelumerkinnöistä on seurannut, että täydennysrakentamista on tehty hyvin varovasti.
- Nyt näitäkin alueita pitää arvottaa ennakkoluulottomammin. Rakennussuojelu on sitten erikseen, Manninen sanoo.
HS:n mukaan Helsingistä etsitäänkin nyt kaikkialta kaupunkirakenteen tiivistämiseen kelpaavia paikkoja
Yleiskaava ohjaa asemakaavan suunnittelua. Asemakaavassa puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605444635.html
http://www.hel.fi/static/ksv/www/YK2002_fin.pdf
Kertokaapa minulle, mikä on kaupunkialueen ja taajama-alueen yksiselitteinen raja? Ei hallinnollisesti, vaan rakenteellisesti yksiselitteinen raja korttelin tarkkuudella, josta joka ikisessä suomalaisessa kaupungissa voi sanoa, että tässä taajama vaihtui kaupungiksi?
Taajama on helppo määritellä yksiselitteiseksi, kun sille on merkki olemassa, mutta mikä on kaupungin raja, joka pätee joka paikassa? Umpeenrakennetut korttelit voisi olla hyvä, mutta se rajaa ulos monta suomalaista kaupunkia ja kaupunkimaista aluetta, jotka yleisessä kielenkäytössä kyllä mielletään kaupungiksi. Esim Kouvolassa, Hyvinkäällä tai Salossa ei taida juuri umpeenrakennettuja kortteleita ollakaan.
Pääkaupunki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki. Siellä ovat keskeiset virastot ja muut tärkeät paikat. Tästä johtuen pääkaupungissa matkustamisen julkisilla kulkuneuvoilla pitäisi olla kaikille siellä oleville samanhintaista. Ikä ja muut sen tyyppiset asiat voidaan tietenkin ottaa huomioon.
Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.
Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.
Tarkastukset ovat epämiellyttäviä. Sakon saa liian helposti vahingossa. Nukahtaa junaan ennen kaupungin rajaa, tai ei löydä lippua, tai kortti ei toimi, tai jotain muuta tämän tyyppistä. Vaikka aiheetta peritty sakkosumma valituksen jälkeen palautettaisiin, maksun mahdollisesta myöhästymisestä perittävää mafialuokan rangaistuskorkoa ei palauteta.
Mietitään nyt. Eihän ruotsinlaivoillakaan ravintolaan tai diskoon tai saunaosastolle ryntää yhtäkkiä kommandojoukko vaatimaan, että asiakkaiden on kaivettava liput esille, tai sakkoa tulee ja paljon. Ei myöskään etelän matkoilla hotelliin ryntää yhtäkkiä poliiseja kuulustelemaan, onko matka varmasti maksettu. Maksaminen on tarkastettu silloin, kun matkalle on lähdetty, eikä sitä tarvitse enää sen jälkeen millään "valvontaiskuilla" uudestaan tarkastaa.
Bisneksen tekeminen ihmisten inhimillisellä heikkoudella on moraalisesti alhaista. Edes mafia ei välttämättä alennu sellaiseen. Kaupungit ja valtio sen sijaan tekevät sitä koko ajan. Mitä erilaisimpien sakkoansojen virittäminen ja muhkeiden sakkotulojen kerääminen niistä on keskeinen osa julkisen sektorin ansaintalogiikkaa. Moraalisesta aspektista selvitään sillä yksinkertaisella tempulla, että päätetään, että paha on hyvää. Hokkus pokkus.
Olen luultavasti niin totaalisesti eri mieltä kuin valtavirta näistä asioista ja monista muistakin asioista, että en jaksa yrittää puolustella näkemyksiäni. Olkaamme kaikki sitä mieltä mitä olemme.
Quote from: Jack on 14.10.2013, 22:45:23
Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.
Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.
Laiskat maksavat siitä etteivät viitsi kävellä sitä 550metriä sen 2,70€ tai sitten voisivat kävellä saman matkan siinä ajassa missä odottelevat sporaa tai dösää. Näyttölippu/kuukausikortti maksaa sen reilut neljäkymppiä kuussa aikuiselle ja saa matkustaa niin paljoin kuin huvittaa. VUorokausilippujakin voi ostaa mm.busseista ja ne maksaa helposti neljänneksen siitä mitä kuukausilippu.
Mikäli ihmiset eivät yrittäisi matkustaa liputta kokonaan tai ihan tarkoituksellisesti yli seuturajojen kunnan sisäisillä lipuilla, lipuntarkastajat olisi hyödyttömiä eikä niitä olisi. Tai kunnat olisi niin rikkaat että maksaisi joukkoliikenteen kokonaan.
Ymmärrän Jackin pointin, nykyinen vyöhykejärjestelmä ei toimi ja kertalipun hinta on liian kallis. Investointi kunnon laituriportteihin metroasemilla maksaisi itsensä takaisin. En voi ymmärtää miksei Helsingissä voi olla näyttökortilla avautuvia portteja, karsisi ainakin laiskimmat pummit - jos siitä pummilla matkustamisesta kerran aiheutuu niin tuhottomat tappiot.
Hyvin näyttää toimivan Lontoossa ja muissa Euroopan metropoleissa.
Minäkin komppaan teitä.
Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.
Quote from: Jack on 14.10.2013, 22:45:23
Pääkaupunki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki. Siellä ovat keskeiset virastot ja muut tärkeät paikat. Tästä johtuen pääkaupungissa matkustamisen julkisilla kulkuneuvoilla pitäisi olla kaikille siellä oleville samanhintaista. Ikä ja muut sen tyyppiset asiat voidaan tietenkin ottaa huomioon.
Matkustaminen oin samanhintaista. Eroa on vain kausilipuissa ja niitä ei harvakseltaan virastoissa asuva tarvitse. Sinänsä toki voisi miettiä onko kuntaedellytys tarpeen halvoissa kausilipuissa. Eihän yleensä vieraskuntalaisella ole syytä ostaa niitä. En kuitenkaan näe sitä tasa-arvokysymyksenä.
Quote
Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.
Kyllä oli älytön natsikortin pelaaminen,. Gestapo kidutti syyttömiä ja syyllisiä yhtä lailla. Lipuntarkastajat vain tarkastavat lippuja.
Quote
Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.
On yleinen periaate, että pidemmäksi ajaksi sitoutuva saa alennusta. Siksi tuo ehdotus on n älytön. Sen sijaan minäkin olen sitä' mieltä, että jotain voisi kehittää kausilipun ja kertalipun väliin. (En tarkoita nykyistä vuorokausilippua). Raitiovaunuissa ei ole mitään portteja, joissa rahastaa. Nykyiseen avoimeen systeemin on menty, koska rahastajat joka vainuissa olisivat liian kalliita ja pelkkä etuovesta meneminen ei toimi.
Quote
Tarkastukset ovat epämiellyttäviä. Sakon saa liian helposti vahingossa. Nukahtaa junaan ennen kaupungin rajaa, tai ei löydä lippua, tai kortti ei toimi, tai jotain muuta tämän tyyppistä. Vaikka aiheetta peritty sakkosumma valituksen jälkeen palautettaisiin, maksun mahdollisesta myöhästymisestä perittävää mafialuokan rangaistuskorkoa ei palauteta.
Miten tarkastukset ovat epä miellyttäviä, Minusta ne ovat miellyttäviä. Tulee tunne, ettei ostanut lippua turhaan. Miten niin ei löydä lippua? Jos se on ostettu, kyllä sen löytää. Toimimattomuus ei ole peruste maksulle, jos kyse ei ole siitä, että sen takia olet mennyt pummilla. Olen minäkin pari kertaa ,mennyt vahingossa ratikkaan maksamatta, kun yleensä on kautta. Kun olen huomannut asian olen poistunut seuraavalla pysäkillä. Jos tarkastaja olisi tullut, niin olisi tullut.
Quote
Mietitään nyt. Eihän ruotsinlaivoillakaan ravintolaan tai diskoon tai saunaosastolle ryntää yhtäkkiä kommandojoukko vaatimaan, että asiakkaiden on kaivettava liput esille, tai sakkoa tulee ja paljon. Ei myöskään etelän matkoilla hotelliin ryntää yhtäkkiä poliiseja kuulustelemaan, onko matka varmasti maksettu. Maksaminen on tarkastettu silloin, kun matkalle on lähdetty, eikä sitä tarvitse enää sen jälkeen millään "valvontaiskuilla" uudestaan tarkastaa.
Haluatko ennen jokaista ratikkamatkaa samanlaisen hässäkän kuin ennen lentomatkaa? Avorahastus on nimenomaan matkustamisen sujumisen lisäämiseksi.
Joukkoliikenne ei ole bisnestä kaupungille vaan sitä rahoitetaan verorahoin. Noin puolet rahoista tulee veroista.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 09:57:23
Minäkin komppaan teitä.
Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.
Aivan älytön ehdotus. Koko kausilipun idea nimenomaan on palvella työmatkaliikennettä. Tämä vesittäisi sen kokonaan. Poletti ei toimi vaihdollisissa yhteyksissä. Muutenkaan en näe mieltä mennä tekniikassa taaksepäin.
Kuinka moni näöistä portteja haluavista matkustaa todella metrolla vai onko vain kyse normaalista muiden elämän hankaloittamisesta?
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 10:24:44
Quote
Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.
Kyllä oli älytön natsikortin pelaaminen,. Gestapo kidyutti syyttömiä ja syyllisiä yhtä lailla. Lipuntarkastajat vain tarkastavat lippuja.
Tarkastavat "syyllisiltä" ja "syyttömiltä". Esim. joku tilaa kännykällä lipun, joka ei ehdi tulla ajoissa, vaan viesti saapuu vaikkapa minuuttia myöhemmin kuin metro. Pitäisikö tässä tilanteessa odottaa seuraavaa, vaikka vika ei ole matkustajan?
Quote
Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa On yleinen periaate, että pidemmäksi ajaksi sitoutuva saa alennusta. Siksi tuo ehdotus on n älytön. Sen sijaan minäkin olen sitä' mieltä, että jotain voisi kehittää kausilipun ja kertalipun väliin. (En tarkoita nykyistä vuorokausilippua). Raitiovaunuissa ei ole mitään portteja, joissa rahastaa. Nykyiseen avoimeen systeemin on menty, koska rahastajat joka vainuissa olisivat liian kalliita ja pelkkä etuovesta meneminen ei toimi.
Pitemmäksi ajaksi sitoutuva ... Aha! Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.
Quote
Miten tarkastukset ovat epä miellyttäviä, Minusta ne ovat miellyttäviä. Tulee tunne, ettei ostanut lippua turhaan. Miten niin ei löydä lippua? Jos se on ostettu, kyllä sen löytää. Toimimattomuus ei ole peruste maksulle, jos kyse ei ole siitä, että sen takia olet mennyt pummilla. Olen minäkin pari kertaa ,mennyt vahingossa ratikkaan maksamatta, kun yleensä on kautta. Kun olen huomannut asian olen poistunut seuraavalla pysäkillä. Jos tarkastaja olisi tullut, niin olisi tullut.
Jack ilmeisesti kokee, oikeutetusti kuten moni muukin, että ostamalla lipun välttyisi tarkastukselta. Sinäkin mielelläsi päästät lupatarkastajan katsomaan kotiisi, poliisin etsimään "salaattia" ja aseita, jne? Ihan vastaavaa, kuin lipuntarkastukset maksaneilta tai jopa puhallusratsia, eihän se tee rattijuoppua, että ajaa autoa!
Quote
Haluatko ennen jokaista ratikkamatkaa samanlaisen hässäkän kuin ennen lentomatkaa? Avorahastus on nimenomaan matkustamisen sujumisen lisäämiseksi.
Joukkoliikenne ei ole bisnestä kaupungille vaan sitä rahoitetaan verorahoin. Noin puolet rahoista tulee veroista.
Eli hinnanmuodostus on päin honkia. Käyttäjä ei maksa edes puoliakaan, vaikka satoja rahastajan pestejä on täyttämättä rahapulan takia. Lipunhinta kohdalleen, niin julkinen liikenne on itse itsensä kannattavaa.
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 10:33:08
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 09:57:23
Minäkin komppaan teitä.
Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.
Aivan älytön ehdotus. Koko kausilipun idea nimenomaan on palvella työmatkaliikennettä. Tämä vesittäisi sen kokonaan. Poletti ei toimi vaihdollisissa yhteyksissä. Muutenkaan en näe mieltä mennä tekniikassa taaksepäin.
Kuinka moni näöistä portteja haluavista matkustaa todella metrolla vai onko vain kyse normaalista muiden elämän hankaloittamisesta?
Samanlainen ruuhka-aikojen huomioiminen otetaan käyttöön autoilijoille. Ennenkuin siru on jokaisella korvan takana, on toteutettava sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita on jo olemassa.
Kuka käskee menenmään ruuhka-aikaan julkisilla? Matkustaisi ruuhka-ajan ulkopuolella, tai kävelee tai pyöräilee. Poleteilla saataisiin todennäköisesti myös ohjaavaa vaikutusta, kaikkien ei ole pakko matkustaa ruuhka-aikaan, mutta saahan sitä jos haluaa.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 10:44:30
Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.
Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.
Quote from: Franklin on 15.10.2013, 11:09:39
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 10:44:30
Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.
Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.
Riippuu paikkakunnasta, helsinkiläinen en ole, olen Tampereen metropolin alueelta 8) Ruuhkamaksulla voitaisiin ohjata ihmisiä siirtämään kulkemisensa muihin aikoihin, problem solved.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 11:12:39
Quote from: Franklin on 15.10.2013, 11:09:39
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 10:44:30
Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.
Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.
Riippuu paikkakunnasta, helsinkiläinen en ole, olen Tampereen metropolin alueelta 8) Ruuhkamaksulla voitaisiin ohjata ihmisiä siirtämään kulkemisensa muihin aikoihin, problem solved.
Siis hetkinen. Ehdotatko ruuhkamaksuja myös julkisia käyttäville? Autojen ruuhkamaksuilla ei meinaa ole paljoakaan tekemistä spårapysäkkien jouhevuuteen.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 10:48:25
Samanlainen ruuhka-aikojen huomioiminen otetaan käyttöön autoilijoille. Ennenkuin siru on jokaisella korvan takana, on toteutettava sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita on jo olemassa.
Kuka käskee menenmään ruuhka-aikaan julkisilla? Matkustaisi ruuhka-ajan ulkopuolella, tai kävelee tai pyöräilee. Poleteilla saataisiin todennäköisesti myös ohjaavaa vaikutusta, kaikkien ei ole pakko matkustaa ruuhka-aikaan, mutta saahan sitä jos haluaa.
Kumpiko nyt ne ruuhkat aiheuttaa? Julkiset liikennevälineet (bussi, ratikka, metro ja juna) vaiko yksityisautot? Ihmiset menevät ruuhka-aikaan, koska silloin yleensä työt alkavat ja loppuvat. Harva, joka vapaasti saa päättää milloin matkustaa, menee ruuhka-aikaan.
Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 10:44:30
Pitemmäksi ajaksi sitoutuva ... Aha! Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.
Et ilmeisesti ole matkustanut julkisilla. Nykyisessä välipalaratikassa on viisi oviparia. Ei se toimi, niin, että mennään etuovesta. Tuota itseasiassa kokeiltiin puolisen vuotta ennen kuin tarkastusmaksulaki tuli voimaan.
Quote
Jack ilmeisesti kokee, oikeutetusti kuten moni muukin, että ostamalla lipun välttyisi tarkastukselta. Sinäkin mielelläsi päästät lupatarkastajan katsomaan kotiisi, poliisin etsimään "salaattia" ja aseita, jne? Ihan vastaavaa, kuin lipuntarkastukset maksaneilta tai jopa puhallusratsia, eihän se tee rattijuoppua, että ajaa autoa!
Ratikka ja koti ovat eri asioita. Kotona minä oletan olevani kotirauhan piirissä. Ratikassa en oleta sitä vaan ymmärrän, että minun pitää maksaa matka ja näyttää lippua niin kuin säännöt määräävät.
Quote
Eli hinnanmuodostus on päin honkia. Käyttäjä ei maksa edes puoliakaan, vaikka satoja rahastajan pestejä on täyttämättä rahapulan takia.
On poliittinen päätös, että etupäässä työmatkaliikennettä suositaan tukemalla verorahoista. Tehdäänhän niin muillekin työmatkoille verovähennyksinä. Kerta- ja arvoliput vastaavat suunnilleen kustannuksia. Rahastajia ei ole ollut lähes 30 vuoteen, joten heidän pestejään ei ole täyttämättä.
Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.
Tarkastusmaksu tulisi porrastaa. Ensimmäisestä liputtomuudesta 10€, seuraavasta 20€, sitten 40€, jne. Kuka tahansa voi unohtaa kausikortin kotiin tai unohtaa leimata arvokortin, ja 80€ on kohtuuttoman suuri summa viattomasta erehdyksestä. Portin yli hyppääjää voisi tietenkin sakottaa enemmän jo ensimmäisestä kerrasta.
Kausilipun kuntarajoite koskenee eniten säännöllisesti työssä käyviä ulkopaikkakuntalaisia. Osa jättää autonsa liityntäparkkiin, osa kulkee esimerkiksi Lahdesta Helsinkiin junalla. Kun henkilöautoliikennettä halutaan vähentää, pitää miettiä saisiko kuntarajoitteen poisto useamman jättämään auton liityntäparkkiin tai kulkemaan koko matkan julkisilla, ja olisiko tästä saatu hyöty suurempi kuin kausikorttien hintaerosta seuraava menetys, joka vähentäisi lipputuloja myös niiden osalta jotka käyttävät julkisia joka tapauksessa. Itselläni ei ole kantaa asiaan.
Quote from: Franklin on 15.10.2013, 11:20:18
Siis hetkinen. Ehdotatko ruuhkamaksuja myös julkisia käyttäville?
Tuolla pari viestiä ylempänä ehdotin.
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 11:35:28
Kumpiko nyt ne ruuhkat aiheuttaa? Julkiset liikennevälineet (bussi, ratikka, metro ja juna) vaiko yksityisautot? Ihmiset menevät ruuhka-aikaan, koska silloin yleensä työt alkavat ja loppuvat. Harva, joka vapaasti saa päättää milloin matkustaa, menee ruuhka-aikaan.
Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.
Yksityisautot kai sitten, kun niitä aiotaan ruoskia vielä ruuhkamaksuillakin. Mutta eihän se ole totta. Samalla tavalla yksityisautoilijankin pitää päästä määrättynä aikana liikkumaan, ei kukaan lähde vapaaehtoisesti ruuhkiin autoineen seisoskelemaan.
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 11:45:01
Et ilmeisesti ole matkustanut julkisilla. Nykyisessä välipalaratikassa on viisi oviparia. Ei se toimi, niin, että mennään etuovesta. Tuota itseasiassa kokeiltiin puolisen vuotta ennen kuin tarkastusmaksulaki tuli voimaan.
Sellaisia vaunuratkaisuja, joissa toimisi, ei siis voida käyttää tai kehittää?
Onko nuo ylettömät ruuhka-aikojen matkustajamäärät pienemmät sitten, kun autoilijoista osa siirtyy julkisten käyttäjiksi, kun autoille mätkäistään ruuhkamaksu? Miksei sama logiikka toimisi julkisillakin, julkisen liikenteen ruuhkalippu ohjaisi monet ajamaan polkupyörällä tai ihan vain kävelemään? Kimppakyyteihin?
Ei. Missio on ampua kaikki yksityisautoilijat soramontun reunalla.
QuoteMissio on ampua kaikki yksityisautoilijat soramontun reunalla.
Et kai tarkoita myös 'varsinaisia' autoilijoita? Heidän liikkumisensahan on niin välttämätöntä, että saavat fattasta ajokortit ja autotkin. ???
Quote from: Maisteri Vihannes on 15.10.2013, 12:16:48
Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.
Kaikille asemille pitää päästä sisään myös kaukojunien lipuilla. Matka voi alkaa paikallisjunalla, mutta jatkua kaukojunalla.
Quote from: Sikanez on 15.10.2013, 13:06:48
Quote from: Maisteri Vihannes on 15.10.2013, 12:16:48
Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.
Kaikille asemille pitää päästä sisään myös kaukojunien lipuilla. Matka voi alkaa paikallisjunalla, mutta jatkua kaukojunalla.
Jos kaukojunan lippu kelpaa paikallisjunaan, niin silloin tietenkin noin.
Kannatan portteja siltä kannalta, että jokaisen tulee maksaa lippunsa, ja liputtomien matkustajien tai muutenvaan oleskelijoiden poistuminen lisää matkustusviihtyvyyttä. En usko itse porttien olevan liian suuri investointi. Mutta vaatiiko porttijärjestelmä jokaiselle asemalle vähintään yhden henkilökunnan edustajan, ja tekisiköhän tämä järjestelmästä kuitenkin liian kalliin. Onko ulkomailla portillisia asemia ilman henkilökuntaa?
Quote from: Dharma on 02.10.2013, 10:47:59
Huoh. Se kadunvarsi on jo myyty pois. Sen omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa sitä autoilijoiden käyttöön pysäköintiin. Vuokra vain on noin sadasosa siitä, mitä se markkinaehtoisesti olisi ja tämä on tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta Mannerheimintiellä pysäköiville.
Sinä ja muut vihreät haluatte, että tuo tulonsiirto annetaan pyöräilijöille. Minä sanon, että se tulee maksamaan valtavasti, luokkaa euron per pyöräilijän ohituskerta. Minä sanon, että on älytöntä käyttää tällaisia varoja tällaiseen tarkoitukseen. Minä sanon, että käytetään nuo varat paremmin. Vaikka terveyden- tai vanhustenhoitoon.
Ja minkähän arvoista se tonttimaa mahtaisi olla sen jälkeen, jos sinne tonttimaalle ei pääsisi liikkumaan?
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 11:35:28Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.
Viime vuosina julkinen liikenne on saanut enemmän tilaa ja aikaa yksityisen liikenteen tilasta ja ajasta. Siksi minua yksityisautoilijana ärsyttää julkiset liikennevälineet. Fillarikaistatkin ovat vieneet tilaa autokaistoilta ja/tai -pysäköinniltä. Samaten jalkakäytävien levennykset. Kaikki ne ärsyttävät hitaammin etenevää autoilijaa.
HELMI-liikennevaloetuudella bussit ja ratikat saavat vihreätä autojen seistessä punaisissa.
Ennen on monin paikoin autot saaneet käyttää raitiotiekaistaa. Nyt se on kielletty tai estetty, ja esim. Simonkadulla on autokaistan tilalle rakennettu raitiotiekaista. Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi ruuhkauttaa Simonkatua ja Esplanadia korvaavina reitteinä. Molempia väyliä on samalla kavennettu.
Henkilökohtaisesti olen täysin kyrpiintynyt stadin nykyiseen liikennesuunnittelupolitiikkaan. Mutta minkäs teet, city-vihreät ovat stadin toiseksi suurin puolue, ja city-vihreä aate on ykkönen liikennesuunnitteluvirastossa. Onneksi en maksa kunnallisveroa Hellsinkiin.
Quote from: Renegade Kane on 15.10.2013, 17:43:48
Viime vuosina julkinen liikenne on saanut enemmän tilaa ja aikaa yksityisen liikenteen tilasta ja ajasta. Siksi minua yksityisautoilijana ärsyttää julkiset liikennevälineet. Fillarikaistatkin ovat vieneet tilaa autokaistoilta ja/tai -pysäköinniltä. Samaten jalkakäytävien levennykset. Kaikki ne ärsyttävät hitaammin etenevää autoilijaa.
HELMI-liikennevaloetuudella bussit ja ratikat saavat vihreätä autojen seistessä punaisissa.
Ennen on monin paikoin autot saaneet käyttää raitiotiekaistaa. Nyt se on kielletty tai estetty, ja esim. Simonkadulla on autokaistan tilalle rakennettu raitiotiekaista. Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi ruuhkauttaa Simonkatua ja Esplanadia korvaavina reitteinä. Molempia väyliä on samalla kavennettu.
Henkilökohtaisesti olen täysin kyrpiintynyt stadin nykyiseen liikennesuunnittelupolitiikkaan. Mutta minkäs teet, city-vihreät ovat stadin toiseksi suurin puolue, ja city-vihreä aate on ykkönen liikennesuunnitteluvirastossa. Onneksi en maksa kunnallisveroa Hellsinkiin.
Eipä vihreät pakota ahtautumaan sinne pienelle niemelle satojentuhansien muiden kanssa.
Valitettavasti, kun kuitenkin ahtaudutaan, niin liikenneongelmia siitä tulee. Sitten niitä pyritään ratkomaan tehokkaimpien kulkutapojen ehdoilla. Henkilöautoilu ei kuulu niihin.
Quote from: Oami on 16.10.2013, 00:37:49
Eipä vihreät pakota ahtautumaan sinne pienelle niemelle satojentuhansien muiden kanssa.
Voi kun ei tarvitsisi Hellsingin niemelle ajaa, hermo lepäisi, mutta kun asiakkaat vaativat >:(
Olisi ihanaa, jos city-vihreät hippipunkkarit voisivat istua pitkin katuja kaljaa juoden ja hasista tuprutellen. Fillariterroristit voisivat paahtaa sukkahousut tulessa tuhatta ja sataa autovapailla kaduilla ilman sikaniskaläskien yliajamiksi joutumista. Kaduilla kuuluisi autojen dieselmoottoreiden raksutusten sijaan rytmikästä rummutusta sulosääristen sambaajien vatkatessa seksikkäästi lanteitaan. Oi Onnelaa!
Valitettavasti pk-seutu on harvaan rakennettu ja puoli vuotta meillä on pimeätä ja kylmää. Juro kansanluonnekkaan ei auta saamaan kansaa sankoin joukoin kollektiivikuljettimiin rennosti rupattelemaan kanssaihmisten kanssa. Onneksi lämpimämpien maiden lämpimämpiä ihmisiä tulee tänne sankoin joukoin ja toivottavasti vuosien kuluttua suomalainen geeniperimä muuttuu enemmän suomalialaiseksi, ja juro ja synkkä kansanluonne alkaa muuttua puheliaan iloiseksi. Mykän jurotuksen sijaan flunssaputkissa kuuluisi ÄBÄVÄLÄBÄVÄN kaiku iloisten ihmisten keskustellessa iloisesti keskenään. Oi Onnelaa!
Quote from: Maisteri Vihannes on 15.10.2013, 12:16:48
Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.
Juna-asemille ihmiset menevät esimerkiksi vastaan tai saattamaan ihmisiä. Sinne ei tarvitse lippua.
Quote
Tarkastusmaksu tulisi porrastaa. Ensimmäisestä liputtomuudesta 10€, seuraavasta 20€, sitten 40€, jne. Kuka tahansa voi unohtaa kausikortin kotiin tai unohtaa leimata arvokortin, ja 80€ on kohtuuttoman suuri summa viattomasta erehdyksestä. Portin yli hyppääjää voisi tietenkin sakottaa enemmän jo ensimmäisestä kerrasta.
Tuossa sinänsä on ideaa, mutta 10 euroa on kyllä aivan liian pieni. Se saisi ihmiset helposti tahallaan matkustamaan pummilla. Ensimmäinen maksu voisi olla 40-50 euroa, sitten 80-100 euroa ja sen jälkeen 200 euroa. Lisäksi pitäisi panna sosiaalituilla elävien pummimatkustaminen kuriin - esimerkiksi pakkomyymällä pummeille kausikortti.
Quote
Kausilipun kuntarajoite koskenee eniten säännöllisesti työssä käyviä ulkopaikkakuntalaisia. Osa jättää autonsa liityntäparkkiin, osa kulkee esimerkiksi Lahdesta Helsinkiin junalla. Kun henkilöautoliikennettä halutaan vähentää, pitää miettiä saisiko kuntarajoitteen poisto useamman jättämään auton liityntäparkkiin tai kulkemaan koko matkan julkisilla, ja olisiko tästä saatu hyöty suurempi kuin kausikorttien hintaerosta seuraava menetys, joka vähentäisi lipputuloja myös niiden osalta jotka käyttävät julkisia joka tapauksessa. Itselläni ei ole kantaa asiaan.
Ennen taisi liityntäparkkilisille olla järjestelyitä tässä. En tiedä onko enää. Sinänsä kuntarajoite on mielestäni turhaa byrokratiaa.
Quote from: JoKaGO on 15.10.2013, 12:29:32
Quote from: Franklin on 15.10.2013, 11:20:18
Siis hetkinen. Ehdotatko ruuhkamaksuja myös julkisia käyttäville?
Tuolla pari viestiä ylempänä ehdotin.
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 11:35:28
Kumpiko nyt ne ruuhkat aiheuttaa? J...
Yksityisautot kai sitten, ...
Bingo!
Quote
Quote from: Mursu on 15.10.2013, 11:45:01
Et ilmeisesti ole matkustanut julkisilla. Nykyisessä välipalaratikassa on viisi oviparia. Ei se toimi, niin, että mennään etuovesta. Tuota itseasiassa kokeiltiin puolisen vuotta ennen kuin tarkastusmaksulaki tuli voimaan.
Sellaisia vaunuratkaisuja, joissa toimisi, ei siis voida käyttää tai kehittää?
Ai mitä ehdotat? Jotain yhden vaunun minivaunuja? Usko jo, homma ei toimi. Raitiovaunun idea on juuri siinä, että se kuljettaa paljon ihmisiä ja siihen pääsee kätevästi sisään. Ennen oli rahastajat erikseen, kaksi per vaunupari, mutta nykyään tämä olisi mahdotonta.
Quote
Onko nuo ylettömät ruuhka-aikojen matkustajamäärät pienemmät sitten, kun autoilijoista osa siirtyy julkisten käyttäjiksi, kun autoille mätkäistään ruuhkamaksu? Miksei sama logiikka toimisi julkisillakin, julkisen liikenteen ruuhkalippu ohjaisi monet ajamaan polkupyörällä tai ihan vain kävelemään? Kimppakyyteihin?
Ei. Missio on ampua kaikki yksityisautoilijat soramontun reunalla.
Julkisessa ihmiset ovat jo kimppakyydissä määritelmän mukaan. Ei taida mennä jakeluun.
Quote from: Mursu on 16.10.2013, 10:23:58
Juna-asemille ihmiset menevät esimerkiksi vastaan tai saattamaan ihmisiä. Sinne ei tarvitse lippua.
Eivätkö ne ongelmat, joita vastaan metron portit ovat suunnatut, koske yhtälailla paikallisjunia? Myös lentoasemille mennään vastaan tai saattamaan ihmisiä, eivätkä portit sitä estä. Vastaanotto tai saattaminen tapahtuu porteilla.
Quote
Quote
Tarkastusmaksu tulisi porrastaa. Ensimmäisestä liputtomuudesta 10€, seuraavasta 20€, sitten 40€, jne. Kuka tahansa voi unohtaa kausikortin kotiin tai unohtaa leimata arvokortin, ja 80€ on kohtuuttoman suuri summa viattomasta erehdyksestä. Portin yli hyppääjää voisi tietenkin sakottaa enemmän jo ensimmäisestä kerrasta.
Tuossa sinänsä on ideaa, mutta 10 euroa on kyllä aivan liian pieni. Se saisi ihmiset helposti tahallaan matkustamaan pummilla. Ensimmäinen maksu voisi olla 40-50 euroa, sitten 80-100 euroa ja sen jälkeen 200 euroa. Lisäksi pitäisi panna sosiaalituilla elävien pummimatkustaminen kuriin - esimerkiksi pakkomyymällä pummeille kausikortti.
Mielestäni 40-50€ on liikaa viattomasta erehdyksestä. Voi olla pikkuraha joillekin, mutta se on 10% toimeentulotuen normista.
En aivan ymmärrä viimeistä virkettäsi. Sosiaalituilla elämisen ja pummilla matkustamisen välillä voi olla jokin tilastollinen korrelaatio, mutta se on kaukana täydestä. Kaikki sosiaalitukien saajat eivät todellakaan matkusta pummilla, ja kaikki pummilla matkustajat eivät ole sosiaalitukien saajia.
Tarkoitatko, että jokaiselle sosiaalitukien saajalle pitäisi pakkomyydä kausikortti? Ei käy, kaikki eivät matkusta niin paljoa että tarvitsisivat kausikorttia. Osa ei matkusta julkisilla lainkaan, saattavat jopa asua jossain missä julkisia ei ole. Jos tuollainen pakko laitettaisiin pitäisi kortin olla ilmainen tai tukia korottaa kortin hinnan verran.
Tarkoitatko, että jokaiselle pummilla matkustamisesta kiinni jääneelle pitäisi pakkomyydä kausikortti? Kohtuutonta tämäkin, kysehän voi olla siitäkin että henkilö matkusti julkisella ainoaa kertaa elämässään eikä osannut käyttää leimauslaitetta. Ja juuri todettiin tarkastusmaksukin liian kovaksi.
Tarkoitatko, että pummilla matkustamisesta kiinni jääneelle henkilölle, joka on sosiaalitukien saaja, pitäisi pakkomyydä kausikortti? Molemmat ylemmät kohdat pätevät, lisäksi sosiaalitukien saanti ei ole peruste erilaiseen kohteluun rangaistusta määrättäessä.
QuoteHelsingin visio: Kaikki sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi
Helsingin yleiskaavassa halutaan kaupunkimaista rakentamista. Tältä voisi Tuusul
Kuva: 3D Render/Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin yleiskaavassa halutaan kaupunkimaista rakentamista. Tältä voisi Tuusulanväylä näyttää vuonna 2050. Joukkoliikenteelle ja sähköautoille on kaupunkibulevardilla omat kaistansa.
Helsingin yleiskaavassa halutaan kaupunkimaista rakentamista. Tältä voisi Tuusul
Lahdenväylän alkupää Koskelan kohdalla vuonna 2050.
Kaupunkibulevardina Hämeenlinnanväylä näyttäisi mahdollisesti tältä.
Hämeenlinnanväylä tulevaisuuden kaupunkibulevardina Helsingissä.
Paikalliset 16.10.2013 07:00 6 Kommentoi
07:00
Hitaasti matelevia autojonoja ja liikennevalosumppuja. Tätä on autoilijoiden arki "kaupunkibulevardiksi" luonnehditulla Mäkelänkadulla.
Onko se sitä tulevaisuudessa myös muilla kantakaupungin sisääntuloväylillä, jos visiot Helsingin uusista kaupunkibulevardeista toteutuvat?
Nykyisinhän sisääntuloväylillä ei juuri ole liikennevaloja eritasoliittymien ansiosta.
Nopeusrajoitus 50 km/h?
Helsingin yleiskaavatyössä on visioitu, että moottoritiemäiset sisääntuloväylät muutettaisiin Kehä I:n sisäpuolella kaupunkibulevardeiksi vuoteen 2050 mennessä.
Visiossa ovat mukana Itäväylä, Lahdenväylä, Tuusulanväylä, Hämeenlinnanväylä, Vihdintie, Turunväylä ja Länsiväylä.
Kaupunkibulevardin nopeusrajoitus olisi mahdollisesti 50 kilometriä tunnissa.
Ajokaistojen määrä suuntaansa ei välttämättä vähentyisi.
– Tulevaisuuden kaupunkibulevardien on melko pakko olla Mäkelänkadun näköisiä, toteaa liikennejärjestelmätoimiston toimistopäällikkö Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluvirastosta.
– Helsingin sisääntuloväylistä Mäkelänkatu vastaa sitä mielikuvaa, millaisia kaupunkibulevardit voisivat tulevaisuudessa olla. Liikennemäärät ovat tulevaisuudenkin kaupunkibulevardeilla niin suuret, että ilman muuta siellä tulee olemaan valoristeyksiä.
Osana uutta yleiskaavaa on pohdittu sitä, että sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Näin nykyisten väylien suoja-alueet voitaisiin ottaa rakennusmaaksi. Kaupunkibulevardien ympärille tulisi tiivistä ja korkeaakin rakentamista, sekä kivijalkakauppoja.
Tavoitteena on, että kaupunkibulevardien myötä osa henkilöautoilijoista siirtyisi joukkoliikenteeseen. Tosin kasvavan väestön myötä myös yksityisautoilu tulee lisääntymään.
Uusilla kaupunkibulevardeilla autoliikenne olisi muutenkin hitaampaa kuin nykyisillä sisääntuloväylillä, koska eritasoliittymiä korvattaisiin tasoristeyksillä ja myös nopeusrajoitusta kiristettäisiin.
– Joka tapauksessa täytyy huolehtia, että myös autoliikenne jollain tasolla sujuu, Kivelä toteaa.
– Jos verrataan esimerkiksi Länsiväylää Mäkelänkatuun, niin Länsiväylää pitkin pääsee kivikaupunkiin asti ilman liikennevaloja. Mäkelänkadulla henkilöautoliikenne on hitaampaa koska siellä on paljon tasoristeyksiä, Kivelä jatkaa.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuminen helpottuisi
Jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen näkökulmasta kaupunkibulevardit parantaisivat ympäristön viihtyisyyttä ja helpottaisivat liikkumista.
Valtaväylien kaupunginosia jakava estevaikutus poistuisi.
– Jalankulkijan kannalta moottoritiemäiset alueet ovat hankalia ylittää. Alikulkutunneleita ja ylikulkusiltoja on melko harvassa. Jalankulkijoille tulisi lisää ylitysmahdollisuuksia, koska suojateitä rakennettaisiin lisää, Matti Kivelä kertoo.
Kaupunkibulevardit vähentävät liikennemelua, mutta eivät välttämättä päästöjä.
– Päästöt voivat jopa kasvaa, kun autojen pysähdysten ja kiihdytysten määrä liikennevaloissa kasvaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/260171-helsingin-visio-kaikki-sisaantulovaylat-kaupunkibulevardeiksi
Vihreät haluavat tuhota moottoritiet ja pakottaa ihmiset polttamaan aikaa liikennevaloissa.
Toimittaja valehtelee, siltojen tuhoaminen vaikeuttaa pyöräilijöiden liikkumista, eikä helpota, kuten hän väittää. Moottoriteitä pitkin menee yleensä täysin liikennevaloton pyörätie, kaupunkibulevardilla pyöräilijät joutuisivat polttamaan aikaa liikennevaloissa. Samoin jalankulkijat. Myös joukkoliikenteen nopeus laskisi, moottoritiellä bussin nopeus on metron tasolla, kaupunkibulevardilla sähköpyörän tasolla. Eli kaikkien nopeus laskee merkittävästi.
Quote from: vilach on 16.10.2013, 19:57:11
Eli kaikkien nopeus laskee merkittävästi.
Asuntoja saadaan paljon lisää jo olemassa olevan kaupunkialueen sisälle. Toinen vaihtoehto olisi jyrätä nykyiset lähiöt kokonaisuudessaan maan tasalle ja rakentaa tilalle parempaa. Se vaan ei ole mahdollista. Kaupunkibulevardejen rakentaminen on mahdollista. Eikö ihannetilanne ole se, että työpaikka ja kaikki peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä? Tällöin ei haittaa vaikka se liikenne kulkisi kävelynopeudella, koska suurin osa liikenteestä on kävelyliikennettä.
Quote from: kauhistuttaja on 17.10.2013, 13:43:26
Quote from: vilach on 16.10.2013, 19:57:11
Eli kaikkien nopeus laskee merkittävästi.
Asuntoja saadaan paljon lisää jo olemassa olevan kaupunkialueen sisälle. Toinen vaihtoehto olisi jyrätä nykyiset lähiöt kokonaisuudessaan maan tasalle ja rakentaa tilalle parempaa. Se vaan ei ole mahdollista. Kaupunkibulevardejen rakentaminen on mahdollista. Eikö ihannetilanne ole se, että työpaikka ja kaikki peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä? Tällöin ei haittaa vaikka se liikenne kulkisi kävelynopeudella, koska suurin osa liikenteestä on kävelyliikennettä.
Työpaikkojen sijaitseminen edes vähäisessä määrin kävelyetäisyydellä asunnosta taitaa olla aikamoista utopiaa. Ja peruspalveluja ollaan Helsingissä keskittämässä mikä tarkoittaa toimipisteiden vähentämistä entisestään. Näin ollen niitäkään ei tule olemaan kävelyetäisyydellä. Kun yhtälöön lisätään (kaiken, myös joukko-) liikenteen nopeuden vähentäminen, tarkoittaa yhtälö odotusta, ruuhkia ym. ihmisten elämisen tarkoitushakuista vaikeuttamista. Pois lukien keskustassa asuvat ja työskentelevät (ilmeisesti stadin vihreät päätöksentekijät kuuluvat tähän kohtuullisen harvalukuiseen joukkoon).
Quote"Eikö ihannetilanne ole se, että työpaikka ja kaikki peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä? "
Periaatteessa kyllä, mutta kuinka moni haluaa elää häkkikanalassa ostarin ja paperitehtaan/telakan/valimon/tjmsp välissä ?
Quote from: ämpee on 17.10.2013, 13:57:28
Quote"Eikö ihannetilanne ole se, että työpaikka ja kaikki peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä? "
Periaatteessa kyllä, mutta kuinka moni haluaa elää ostarin ja telakan välissä ?
Aika moni (https://maps.google.com/?ll=60.157109,24.934952&spn=0.009578,0.033023&t=h&z=16)ainakin asuntojen hintojen perusteella ;D.
Ihmiset on ennenkin menneet kävellen töihin niin miksei sitten nykyaikana?
Quote from: vilach on 16.10.2013, 19:57:11
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/260171-helsingin-visio-kaikki-sisaantulovaylat-kaupunkibulevardeiksi
Vihreät haluavat tuhota moottoritiet ja pakottaa ihmiset polttamaan aikaa liikennevaloissa.
Toimittaja valehtelee, siltojen tuhoaminen vaikeuttaa pyöräilijöiden liikkumista, eikä helpota, kuten hän väittää. Moottoriteitä pitkin menee yleensä täysin liikennevaloton pyörätie, kaupunkibulevardilla pyöräilijät joutuisivat polttamaan aikaa liikennevaloissa. Samoin jalankulkijat. Myös joukkoliikenteen nopeus laskisi, moottoritiellä bussin nopeus on metron tasolla, kaupunkibulevardilla sähköpyörän tasolla. Eli kaikkien nopeus laskee merkittävästi.
Nämä ovat hauskoja juttuja kaikille jotka ei asu Helsingissä. :)
Saa sitä pienenkin kaupungin ruuhkaiseksi kun oikein yrittää. :)
Samalla kätevästi nousee keskustan asuntojen hinnat, niinpä kerrostalojen viherhippien tulot nousee kunhan edes pari asuntoa hyvän kasvuvuoden jälkeen omistavat.
Ikävä kyllä ei ole kiva juttu heille joilla ei varaa ole Helsinkiin muuttaa, muualla on palkat pienempiä ja muuallakin pienipalkkaiset joutuvat asumaan kerrostalohelveteissä. Se ei kuitenkaan vihreitten syy ole, vaan ahneuden. Rakensivat ahtaasti maksimoidakseen tulot jo kauan ennen vihreitä. Näin muutaman viime yön käytännössä kokonaan valvoneena tulisi muutamakin kirosana mieleen kerrostaloasumisesta mutta jääköön.
Uuden kauppakeskuksen ovat saaneet aikaan.
http://yle.fi/uutiset/uusi_kauppakeskus_vetaa_vakea__kannelmaen_liikenne_takkuaa_entista_pahemmin/6887857
QuoteJoukuussa valmistuu liikenneympyrän ohittava vapaa kaista kauppakeskuksen pysäköintialueelle. Sen maksaa HOK-Elanto.
- Valitettavasti me emme saa suunnitelmia aina toteutumaan juuri silloin, kun se olisi otollisinta. Tämä on hyvä parannus, että kauppakeskus otti tavallaan kopin asiasta ja toteuttaa tämän etukäteen, Koivunen toteaa.
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+visioissa+on+v%C3%A4hemm%C3%A4n+moottoriteit%C3%A4+ja+enemm%C3%A4n+kantakaupunkia/a1381977639829
QuoteHelsinki haluaa vuoteen 2050 mennessä laajentaa tiivistä kantakaupunkia lähemmäs Kehä I:n rajaa. Tonttitila otettaisiin Kehän sisäpuolella ulosmenoteiltä, jotka muutettaisiin moottoriteistä kaupunkibulevardeiksi.
Onnea bulevardiasukkaille.
Ehkä olisi kuitenkin syytä muuttaa Helsinki sellaiseksi viherreservaatiksi, kunhan sieltä siirtäisi pois valtion toiminnot sekä yritykset niin hyvin voisivat aikansa kuluksi katuvarsikahviloissaan istuskella?
(Ja tämä sellaiselta joka kyllä kannattaa kävelykeskustoja yms., vaan kattokaapa ulos, onko kiva keli kävellä?)
Miksi ei vain lopeteta Helsingin kasvun tukemista verovaroin? Aletaan hajauttamaan valtakunnallisen julkishallinnon instituutioita muihinkin (halvempiin) kaupunkeihin, niin ongelmat pk-seudulla ratkeavat kuin itsestään. Helsingin turvottaminen on aluepoliittinen päätös, josta ei juurikaan ole koskaan julkisesti keskusteltu.
Kaikki muu on taas oireiden hoitamista, kun itse juurisyyhyn ja sairauteen ei puututa.
Quote from: AuggieWren on 17.10.2013, 13:52:08
Työpaikkojen sijaitseminen edes vähäisessä määrin kävelyetäisyydellä asunnosta taitaa olla aikamoista utopiaa.
Tää riippuu täysin kaupunkirakenteesta. Tiivissä kaupungissa, jossa kaupunkirakenne on sekoittunut (asuminen ja elinkeinot samoilla alueilla) kävely on ymmärrettävästi suositumpaa kuin jossain haulikolla kaavoitetussa asuinlähiössä. Pariisissa 60% kävelee töihin, Saksalaisissa suurkaupungeissa (Berliini, München, Hampuri) 30%. Töölössä tai Kalliossa huomattavasti useampi kävelee töihin kuin Pihlajamäessä tai jossain Pohjois-Haagassa. Jos rakennetaan lisää kerrostalolähiöitä pitkin Uudenmaan peltoja, niin kävelyn (ja pyöräilyn) merkittävä osuus on utopiaa. Jos sen sijaan vastataan kysyntään ja rakennetaan kehä ykkösen sisälle lisää Punavuoria ja Töölöjä niin kävelyn osuus takuulla nousee, koska kaikki, myös monien työpaikat, ovat lähellä.
Quote from: AuggieWren on 17.10.2013, 13:52:08
Kun yhtälöön lisätään (kaiken, myös joukko-) liikenteen nopeuden vähentäminen, tarkoittaa yhtälö odotusta, ruuhkia ym. ihmisten elämisen tarkoitushakuista vaikeuttamista.
t = v*s eli matka-aikaan vaikuttaa nopeuden lisäksi sen pituus. Jos rakennetaan väljää kaupunkia, saadaan pidempiä etäisyyksiä. Jos työmatkat ovat keskimäärin kolme kertaa pidempiä, ei riitä että ne voi kulkea kaksi kertaa nopeammin. Tiiviissä kaupungissa matkat ovat keskimäärin lyhyempiä ja joukkoliikenne voidaan järjestää kannattavasti, kun on niitä joukkoja kulkemassa suuntaan ja toiseen.
Quote from: AuggieWren on 17.10.2013, 13:52:08
Pois lukien keskustassa asuvat ja työskentelevät.
Tarkoituksena onkin laajentaa keskusta-aluetta niiltä rajoilta joihin sen kasvu sodan jälkeen tyssäsi, eikä rajata sitä kourallisen varakkaita/onnekkaita asuinpaikaksi. Jos katsot asuntojen hintoja kantakaupungissa, niin näet että tulijoita riittäisi.
Ketjussa kun on paljon keskustelua Helsinkiin liittyen, niin nämä kuulunevat tänne...
Otso Kivekäs/Valitettava väärinkäsitys: Pyöräily ja joukkoliikenne Helsingin budjetissa (http://otsokivekas.fi/2013/10/valitettava-vaarinkasitys-pyoraily-ja-joukkoliikenne-helsingin-budjetissa/)
Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus, Päätöstiedote nro 37 (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2013/Halke_2013-10-21_Khs_37_Pt/index.html)
Quote from: Saippuakupla on 22.10.2013, 19:38:42
Ketjussa kun on paljon keskustelua Helsinkiin liittyen, niin nämä kuulunevat tänne...
Otso Kivekäs/Valitettava väärinkäsitys: Pyöräily ja joukkoliikenne Helsingin budjetissa (http://otsokivekas.fi/2013/10/valitettava-vaarinkasitys-pyoraily-ja-joukkoliikenne-helsingin-budjetissa/)
Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus, Päätöstiedote nro 37 (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2013/Halke_2013-10-21_Khs_37_Pt/index.html)
Nämä pyöräilyt ja kävelyt toimii jos ensin lopetetaan autoilu. Tällöin on turvallisia ne. Ratikat voisi pitää sekä ostaa googlelta autoja liikuntavammaisille, astman omaaville sekä vanhuksille eli niitä automaattisia robotteja jotka osaa väistää muita. Luultavasti nokiakin osaisi niitä tehdä muttei sitä varmaankaan kiinnosta jollei ensin saa valtion tukia kymmenen kertaa enempi kuin tarvisi. Itse asiassa kannattaisin tätä - tarpeeksi vaan ensin vuokra-asuntoja jotta jokaisella olisi työpaikkaan enintään 30 minuuttia kävellen ja aina saisi asunnon sieltä missä työpaikka. Ei se haittaisi muutamaa tyhjänäkään pitää, muttei tietenkään voittojen maksimoinnin kannalta toimisi se, ainoastaan hyvinvoinnin.
Muualle maahan kuitenkin voisi tehdä kerrostaloasuntokiellon ja lopettaa julkisen liikenteen. Taksit vapaiksi eli ilman lupia ja vanhoille ja vammaisille ilmaisiksi. Samalla auto sekä bensaverot pois. Voisi vähitellen talouskin alkaa nousta, mutta sitä nyt ei ainakaan eduskuntapuolueet halua että talous nousisi. Ei ne muuten lisäisi byrokratiaa ja sen myötä lahjontaa vuodesta toiseen.
Quote from: ääridemokraatti on 17.10.2013, 19:18:48
Miksi ei vain lopeteta Helsingin kasvun tukemista verovaroin? Aletaan hajauttamaan valtakunnallisen julkishallinnon instituutioita muihinkin (halvempiin) kaupunkeihin, niin ongelmat pk-seudulla ratkeavat kuin itsestään. Helsingin turvottaminen on aluepoliittinen päätös, josta ei juurikaan ole koskaan julkisesti keskusteltu.
Kaikki muu on taas oireiden hoitamista, kun itse juurisyyhyn ja sairauteen ei puututa.
Poliitikot ja virkamiehet, ne siellä ylhäällä, tahtoo pysyä sivistyksen kehdossa. ;D
Vaikka ne vielä saman palkan saisi muualla. ;D
Olisiko lahjukset siellä lähempänä, muuta selitystä en kyllä keksi. Mihin suuntaan vain sata kilsaa niin kivempaa, rauhallisempaa, (vihreitten kannalta pakokaasuttomampaa ja lyhemmin työmatkoin ympäristöä säästävämpää) jne. paikkaa olisi.
Sitä mukaa, kun julkishallinto hajautuisi Helsingistä muualle, seuraisivat myös muut vetovoimatekijät perässä ja myös yritystalous jakautuisi tasaisemmin muuallekin Suomeen. Pääkaupunkiseudun tarkoituksellinen paisuttaminen on idioottimaista hommaa.
nykyrakentamisen ohjeita ja huomioita maahanmuuttajien asuntoihin.
muistakaa verenpainelääkkeet ennen osio neljää, noita nimittäin jo on Hgin alueella,
siis erityistarpeiden mukaan tehtyjä asuntoja.
jos copyright-materiaalia, niin voi tietty poistaa.
:flowerhat:
Täälläkin on vähäistä enemmän povattu Helsingin pikaista romahdusta tienaavan väestön muuttaessa pois, mutta toisin näyttää käyvän: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio)
Quote from: junakohtaus on 16.11.2013, 09:38:16
Täälläkin on vähäistä enemmän povattu Helsingin pikaista romahdusta tienaavan väestön muuttaessa pois, mutta toisin näyttää käyvän: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio)
Tänä syksynähän on uutisoitu myös että edes lapsiperheet eivät enää pakene maalle.
http://yle.fi/uutiset/nuoret_ponkittavat_helsingin_taloutta/6918935 (http://yle.fi/uutiset/nuoret_ponkittavat_helsingin_taloutta/6918935)
Helsinki kerää kaupunkilaisten näkemyksiä siitä, mihin voisi rakentaa.
https://helsinki.asiatkartalle.fi/ (https://helsinki.asiatkartalle.fi/)
Ollilan työryhmä ja Kyllönen pitivät tiedotustilaisuutensa satelliitiseurannasta, kovin jäi vaisuksi ja sellainen tunnelma että kaikkiin kyssäreihin ei haluta vastata, ei varsinkaan niihin joissa käsiteltiin veroasteen nousua.
Muutama huomio:
- Keskikilsoiksi on otettu 17000 km/vuosi kun on hahmoteltu ja todisteltu veroasteen samana pysymistä....Tulli autoverotuksessaan laskee kuitenkin keskikilsoiksi 18800, eli tahtoo sanoa että nyt on ketunhäntä kainalossa sen suhteen mitä tulee veroasteen samana pysymiseen.
- Kyllönen sanoi maksualueiden olevan poliittinen päätös....Tähän saakka suurimpana perusteena tälle maksulle on pidetty ruuhkamaksua, kuinka ruuhka voi olla poliittinen päätös?
-Ihasteltiin sitä miten järjestelmä tuo työtä...Eikö tämä työ maksa kellekkään mitään? Runsaasti työtä josta maksetaan palkaa mutta silti tuotto valtiolle pysyy samana kuin vanhassa järjestelmässä?
Ei mene meikäläisen kaaliin miten tämä voi olla mahdollista.
No eihän se olekkaan mahdollista, jos aiotaan saada verosta sama tuotto niin työn ja muiden kustannusten mukaan otto tarkoittaa nousevaa veroa.
- Ollilla piti mahdollisena että auton hinta ei ihan laske nykyisen veron verran...Ja juuri kun on hehkutettu sitä miten autovero poistuisi uuden järjestelmän myötä eli saadaanko kiinteän autoveron tilalle taas joku hallinnollinen maksu jota ei tietenkään veroksi nimitetä ja näin ollen veroa ei ole.
- Sitä miten uusi systeemi kohtelisi autoja joista on vero jo maksettu, ei tullut selkeää vastausta vaan asiaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa.
- Yksityisyyden suojaa tarjottiin kattavana, vain verottaja saa tietää missä liikut....Just, uskokoon ken tahtoo.
Veikkaisin että ei mene pitkään kun valtiovalta jonkun mutkan kautta tarjoaa tietoja ostettavaksi jotta vaikkapa monikulttihankeita saadaan rahoitettua....Ja tietäen verottajan oikeuden harkintaverotukseen, voisi kuvitella aika nopeasti tulevan maksulappua postiluukusta sillä perusteella että verottaja on huomioinut toistuvat liikkeenne päivämäärien/kellonaikojen mukaan tietyllä alueella ja katsoo autoilijan käyneen pimeissä töissä joista veromätkyt.
Quote from: CaptainNuiva on 16.12.2013, 11:23:08
- Sitä miten uusi systeemi kohtelisi autoja joista on vero jo maksettu, ei tullut selkeää vastausta vaan asiaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa.
Tuohon yksityiskohtaan kai ratkaisuksi kävisi, että GPS-velvollisuus koskisi vain uusia verottamattomia autoja, joko pysyvästi tai vaikka 15 vuoden siirtymäkauden ajan. Tokihan se voisi tuntua vähän hassulta kun vanhojen autojen jällleenmyyntihinta voisi nousta jopa korkeammaksi kuin uusien, mutta tuollahan tuon ongelman saisi ratkaistua (samoin kuin seurantalaiteen jälkiasennukseen liittyvät)?
Jollei haluta odotusaikana tappaa autokauppaa, tämä tietysti pitäisi ilmaista selvästi ja nopeasti.
Quote from: RP on 16.12.2013, 11:34:01
Quote from: CaptainNuiva on 16.12.2013, 11:23:08
- Sitä miten uusi systeemi kohtelisi autoja joista on vero jo maksettu, ei tullut selkeää vastausta vaan asiaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa.
Tuohon yksityiskohtaan kai ratkaisuksi kävisi, että GPS-velvollisuus koskisi vain uusia verottamattomia autoja, joko pysyvästi tai vaikka 15 vuoden siirtymäkauden ajan. Tokihan se voisi tuntua vähän hassulta kun vanhojen autojen jällleenmyyntihinta voisi nousta jopa korkeammaksi kuin uusien, mutta tuollahan tuon ongelman saisi ratkaistua (samoin kuin seurantalaiteen jälkiasennukseen liittyvät)?
Jollei haluta odotusaikana tappaa autokauppaa, tämä tietysti pitäisi ilmaista selvästi ja nopeasti.
Eräs toimittaja kysyi että mites museoautojen osalta kilsamaksut.
Tähän Ollila totesi että että nykytekniikalla varmasti pystytään asentamaan seurantalaite niin että auton museointi ei siitä kärsi....Jos nyt jo tälläisia puhutaan museoautojen osalta niin on kokolailla selvää että tarkoitus on verottaa tuplasti niitä autoilijoita jotka ovat autostaan veron maksaneet, oli sitten museopeli tai ei.
Quote from: RP on 16.12.2013, 11:34:01
Quote from: CaptainNuiva on 16.12.2013, 11:23:08
- Sitä miten uusi systeemi kohtelisi autoja joista on vero jo maksettu, ei tullut selkeää vastausta vaan asiaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa.
Tuohon yksityiskohtaan kai ratkaisuksi kävisi, että GPS-velvollisuus koskisi vain uusia verottamattomia autoja, joko pysyvästi tai vaikka 15 vuoden siirtymäkauden ajan. Tokihan se voisi tuntua vähän hassulta kun vanhojen autojen jällleenmyyntihinta voisi nousta jopa korkeammaksi kuin uusien, mutta tuollahan tuon ongelman saisi ratkaistua (samoin kuin seurantalaiteen jälkiasennukseen liittyvät)?
Jollei haluta odotusaikana tappaa autokauppaa, tämä tietysti pitäisi ilmaista selvästi ja nopeasti.
Olen aika lailla samaa mieltä. Jos saisin ennen 40000 euron hintaisen auton 30000 eurolla, se ei paljoa mieltä lämmitä, kun tarvitsisin vain 3000 euron auton ajaakseni vuotuiset 5000 kilometriä. Kaksoismarkkinat voisi olla hyvä ajatus, jolloin jokainen saisi itse valita kumman järjestelmän autolla ajaa; autoveroton auto km-seurannalla tai perinteisesti verotettu ilman km-seurantaa. Jos kaikki uudet autot myytäisiin km-seurannalla niin vanhan järjestelmän autot loppuisivat aikanaan kun tulevat käyttöikänsä päähän.
Quote from: CaptainNuiva on 16.12.2013, 11:41:51
Quote from: RP on 16.12.2013, 11:34:01
Quote from: CaptainNuiva on 16.12.2013, 11:23:08
- Sitä miten uusi systeemi kohtelisi autoja joista on vero jo maksettu, ei tullut selkeää vastausta vaan asiaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa.
Tuohon yksityiskohtaan kai ratkaisuksi kävisi, että GPS-velvollisuus koskisi vain uusia verottamattomia autoja, joko pysyvästi tai vaikka 15 vuoden siirtymäkauden ajan. Tokihan se voisi tuntua vähän hassulta kun vanhojen autojen jällleenmyyntihinta voisi nousta jopa korkeammaksi kuin uusien, mutta tuollahan tuon ongelman saisi ratkaistua (samoin kuin seurantalaiteen jälkiasennukseen liittyvät)?
Jollei haluta odotusaikana tappaa autokauppaa, tämä tietysti pitäisi ilmaista selvästi ja nopeasti.
Eräs toimittaja kysyi että mites museoautojen osalta kilsamaksut.
Tähän Ollila totesi että että nykytekniikalla varmasti pystytään asentamaan seurantalaite niin että auton museointi ei siitä kärsi....Jos nyt jo tälläisia puhutaan museoautojen osalta niin on kokolailla selvää että tarkoitus on verottaa tuplasti niitä autoilijoita jotka ovat autostaan veron maksaneet, oli sitten museopeli tai ei.
Voi olla, yritin vain hahmottaa miten asia pitäisi hoitaa, jos ei halua, että uusien autojen kauppa tässä maassa hyytyy väliaikana lähes täysin.
Päätös kiskoillepysäköinnin saktioimisesta vesittyi ikävästi matkalla. Kustannusten veloittamisen sijaan näyttää siltä, että tiketin hinnaksi tulee 85 euroa.
Ehkä tuollakin sitten on jo jotain pelotevaikutusta.
Quote from: Mittakaavaedut on 20.04.2013, 10:16:55
Quote from: junakohtaus on 20.04.2013, 10:01:13
Olen 0,5:n edestä jopa samaa mieltä Särkijärven kanssa.
Meidän pitäisi kaavoittaa omakotitalotontteja ja kunnon kaupunkia. Lähiöitä meidän ei pidä kaavoittaa.
Miten ehdotat ratkaistavaksi tämän "pitäisi tehdä sitä ja tätä" -ongelman?
Äänestetäänkö?
Perustetaanko työryhmiä?
Tehdäänkö kyselytutkimus?
Vai annetaanko ihmisten päättää lompakollaan?
Kannatan viimeistä. Nyt se vain ei ole mahdollista, koska kaikenlaiset pellin hyvinvoinniksi suunnitellut säädökset estävät rakentamasta kaupunkia.
"kuinka ruuhka voi olla poliittinen päätös?"
Eihän se voi muuta olla, ei edes Helsingissä käytännössä mitään ruuhkia ole. Sumput on tekemällä tehtyjä.
Quote from: junakohtaus on 16.11.2013, 09:38:16
Täälläkin on vähäistä enemmän povattu Helsingin pikaista romahdusta tienaavan väestön muuttaessa pois, mutta toisin näyttää käyvän: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio)
Quote
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan on merkittävää, että seudun eniten omistavat ja ansaitsevat ihmiset kerääntyvät Helsingin kantakaupunkiin. Ilmiö myös asettaa kyseenalaiseksi julkisessa keskustelussa sitkeästi elävän väitteen kaupunkien välisestä segregaatiosta.
Uutinen ja tulkintasi on sikäli harhaanjohtavaa, että kysymys on alueiden välisen eriarvoisuuden voimistumisesta Helsingissä, ei segregaatiokehityksen vähenemisestä.
Vaurailla espoolaisilla on varaa maksaa eteläisten kaupunginosien kovia neliöhintoja. Vuokralle kukaan ei sinne muuta. Vanha asunto Espoossa on usein yksityisautoilusta riippuvainen rivi- tai omakotitalo, jota ei enää viitsitä ylläpitää kun jäädään eläkkeelle. Kysymys on siis samasta ilmiöstä kuin maaseudulla, jossa vanheneva väki muuttaa syrjäkyliltä kirkonkylään.
Quote from: junakohtaus on 03.01.2014, 14:58:55
Päätös kiskoillepysäköinnin saktioimisesta vesittyi ikävästi matkalla. Kustannusten veloittamisen sijaan näyttää siltä, että tiketin hinnaksi tulee 85 euroa.
Ehkä tuollakin sitten on jo jotain pelotevaikutusta.
Pyörälukko kiinni ja 2000 euron maksu, sillä olisi jo pelote ihan kiva pelotevaikutus ulkomaalaisiinkin raitioliikenteen sabotoijiin.
En ole ketjua seurannut, joten kysyn onko tiedossa paljonko
kustannukset ovat?
Quote from: matkamasentaja on 05.01.2014, 18:06:52
"kuinka ruuhka voi olla poliittinen päätös?"
Eihän se voi muuta olla, ei edes Helsingissä käytännössä mitään ruuhkia ole. Sumput on tekemällä tehtyjä.
Kyllä ja ei. Sikäli kyllä, että poikittainen joukkoliikenne on hävyttömän huonoa, sikäli ei että taksikuskilore ja muu puhe tahallisesta autoilun haittaamisesta ei yksinkertaisesti ole totta ja jokainen koskaan tavattu instanssi haihtuu kuin pieru saharaan, kun sitä alkaa penkoa.
Kaupunkisuunnittelija,
näyttää siltä että puhumme hiukan eri asioista. Mä viittasin kaikenlaisiin yleisiin Helsingin tuhon profetioihin, koska kaupunki se vasta on kamala asia, ja sä puhut alueellisesta eriytymisestä, joka taas on toinen juttu ja johonkin mittaan päässyt uudestaan käyntiin. Ilmiönä se ei tietenkään ole millään tavalla uusi eikä koskaan poissa ollutkaan. Minkä verran maahanmuutto toistaiseksi siihen liittyy on mielestäni aidosti avoin kysymys. Itse esimerkiksi voisin oikein hyvin muuttaa Itä-Pasilaan ja miksen Kontulaankin, mutta en muuttaisi Malminkartanoon.
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.01.2014, 18:35:37
Quote from: junakohtaus on 03.01.2014, 14:58:55
Päätös kiskoillepysäköinnin saktioimisesta vesittyi ikävästi matkalla. Kustannusten veloittamisen sijaan näyttää siltä, että tiketin hinnaksi tulee 85 euroa.
Ehkä tuollakin sitten on jo jotain pelotevaikutusta.
Pyörälukko kiinni ja 2000 euron maksu, sillä olisi jo pelote ihan kiva pelotevaikutus ulkomaalaisiinkin raitioliikenteen sabotoijiin.
En ole ketjua seurannut, joten kysyn onko tiedossa paljonko kustannukset ovat?
HKL:n kikka-auton lähtö on tiettävästi tollaiset 500 ja sitten pitää päättää lasketaanko jotain hintaa ihmisten menetetylle ajalle. Tänä talvenahan tämä ei ole ollut ongelma kun ei ole lunta ja lisäksi pahimmat ruudut on saatu karsittua parkkikäytöstä ylipäänsä pois, mutta kyllähän siinä menee tosi ison ihmisjoukon aikaa tosi paljon, kun ensin menee puoli tuntia pellin siirtämiseen odotuksineen ja sitten tunti-pari, että sotku on paikattu ja ollaan normaalissa rytmissä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.01.2014, 18:35:37
Quote from: junakohtaus on 03.01.2014, 14:58:55
Päätös kiskoillepysäköinnin saktioimisesta vesittyi ikävästi matkalla. Kustannusten veloittamisen sijaan näyttää siltä, että tiketin hinnaksi tulee 85 euroa.
Ehkä tuollakin sitten on jo jotain pelotevaikutusta.
Pyörälukko kiinni ja 2000 euron maksu, sillä olisi jo pelote ihan kiva pelotevaikutus ulkomaalaisiinkin raitioliikenteen sabotoijiin.
En ole ketjua seurannut, joten kysyn onko tiedossa paljonko kustannukset ovat?
Prahassa kaupunki rahastaa siirtämällä puhdistettavien katujen tukkeena olevat autot varastoalueilleen, jotain alta satku tuli oppirahoja maksettua.
Tietysti Suomessa huntilla ei vielä aleta edes muniaan raapimaan, mutta 500 euroa varmaan nippa nappa kattaisi kustannukset. Notta 600 euroa käteen, jos haluaa autonsa takaisin, ja asia vilpitön.
Mutta joo siis välittömät kustannukset ovat sen suunnilleen viisi hunttia. Jos nyt edes se laskutettaisiin.
Segregaatiota ei voi pääkaupunkiseudulla, eikä muillakaan toiminnallisilla alueilla tarkastella järkevästi pelkästään yksittäisen kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvana ilmiönä. Pääkaupunkiseudulla segregaatiokehitys koskettaa siis yhtenäisenä ilmiönä koko seutua. Tämän kehityksen seurauksena toiset alueet taantuvat ja toiset menestyvät. Tämähän näkyy luonnollisesti asuntojen hinnoissa.
Kehitysmaalaisten maahanmuutto ei siis suoraan nosta asuntojen hintoja Helsingin eteläisissä kaupunginosissa, vaan hinnannousu selittyy sillä, että Helsingin eteläinen kantakaupunki on viime kädessä ainoa paikka, joka on kutakuinkin turvassa haittamaahanmuuttajilta. Kyllähän tämä tosiasia alkaa olla jo kaikkien kantakaupungista asunnonostoa harkitsevan tiedossa.
Olen samaa mieltä siitä, että järkevä tarkastelun taso on koko seutu, ei suinkaan hallinnollinen kaupunki kerrallaan.
Täältä katsoen maahanmuuttajat eivät ole noin iso riesa ja heidän tuottamansa ongelmat näkyvät lähinnä tilinauhassa verojen kohdalla.
Quote from: junakohtaus on 05.01.2014, 18:43:39
HKL:n kikka-auton lähtö on tiettävästi tollaiset 500
Mikä tuossa maksaa?
Quote from: http://www.hinaus.fi/hinta.php
henkilöauton hinaus arkipäivänä taajaman sisällä maksaa tyypillisesti n. 150 euroa.
Se siirto tehdään raivausautolla. Erikoisautossa lähtee erikoismiehiä, joilla on erikoistyökalut.
Pitäisikö siihen käyttää tavallista hinausautoa, joka vain soitettaisiin jostain paikalle, en osaa sanoa. Niillä tuskin on kalustoa tehdä sellaisia siirtoja, jotka tossa yleensä tulevat kyseeseen eli auton yhtä kulmaa puoli metriä jonnekin.
Mulle kyllä sopisi kaupallinen hinauspalvelukin. Samaa vauhtia Tattarisuolle.
Quote from: junakohtaus on 05.01.2014, 19:45:56
Se siirto tehdään raivausautolla. Erikoisautossa lähtee erikoismiehiä, joilla on erikoistyökalut.
Minähän en tästäkään mitään tiedä, mutta mutuna epäilisin että henkilöauton yhden kulman puolen metrin siirto ei vaadi älyttömiä erikoistyökaluja tai erikoisosaamista. Todennäköisesti onnistuisi halvemmallakin. Erikoiskalustoa ja erikoismiehiä varmaankin tarvitaan raitiovaunun nostamiseen, eli ne on oltava, ja kun ne on oltava on todennäköisesti järkevämpää käyttää niitä helpompiinkin hommiin kuin hankkia erikseen toinen kalusto helpompiin hommiin ja käyttää sitä ja seisottaa raskaampaa kalustoa tallissa. Mutta onko oikein todeta siirron hinnaksi 500€ jos todellinen hinta on esimerkiksi 200€, ja 300€ on raskaamman kaluston ja erikoisosaajien varallaolosta koituvaa kulua, joka jyvitetään kaikkien siirtojen kesken. Usein kun palokunta tekee jotain (vaikkapa noutaa kissan puusta), tulee kritiikkiä siitä kuinka kallista on laittaa joukko miehiä ja kallis kalusto tehtävään. Tähän vastataan että palkat juoksevat joka tapauksessa, ja ainoa keikan aiheuttama lisäkustannus on dieselin kulutus.
En puolustele kiskoille pysäköintiä, kunhan mietin tuota laskutapaa.
En mäkään oikeasti tiedä tosta jutusta puoliakaan. Hyvin luultavasti juuri noin miten sanoit.
QuoteHelsingin tärkeä päätös – kantakaupungista "nukkumalähiö"?
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee huomenna tiistaina kantakaupungin osittaista rakennuskieltoa.
Apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän esityksen mukaan kielto koskisi myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Kielto pitäisi Helsingin kaupunginosista sisällään Kruunuhaan, Kluuvin, Kaarinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Eiran, Ullanlinnan, Katajanokan, Kaivopuiston, osan Sörnäistä, Kallion, Alppiharjun, Etu-Töölön, Taka-Töölön, Meilahden lukuunottamatta Seurasaarta, Ruskeasuon, laakson, osan Hermannia, Vallilan, osan Toukolaa, Kumpulan, Käpylän, Koskelan ja Lauttasaaren.
Penttilän mukaan rajattu rakennuskielto on tarpeellinen, jotta voitaisiin turvata kantakaupungin säilyminen toiminnoiltaan monipuolisena, viihtyisänä ja urbaanina kaupunkiympäristönä. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamari on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen.
[...]
http://www.uusisuomi.fi/asuminen/65409-helsinki-tyrmaa-uuden-asuntoidean-ei-haluta-taantuvan-nukkumalahioksi
En kannata tätä esitettyä kieltoa ainakaan esitetyssä laajuudessa. Joku Rusa on ihan puhdas nukkuma-alue jo nyt.
Lisäksi en oikeastaan ole ihan varma mikä siinä menee rikki jos Kaartinkaupunkiin muuttaa ihmisiä. Nyt se on konttoriajan jälkeen autio kuin neutronipommin jäljiltä.
Keskivertoraitiovaunusta luulisi löytyvän jo ihan sisältä sen verran työvoimaa että auton saa tuupattua pois tieltä. Liikenneoperaattori voisi vaikka sponsoroida työrukkaset tuohon hommaan, ne eivät paljon tilaa vie.
Olen ollut mukana sellaista tekemässä. Pari-kolme äijää se vaatii. Joskus ei löydy sopivaa väkeä kyydistä ja kaipa se ihan tarkalleen on laitontakin ja kaikenlaiset korvaukset voivat tulla kyseeseen jos auto kärsii.
Quote from: junakohtaus on 07.01.2014, 14:13:13
Olen ollut mukana sellaista tekemässä. Pari-kolme äijää se vaatii. Joskus ei löydy sopivaa väkeä kyydistä ja kaipa se ihan tarkalleen on laitontakin ja kaikenlaiset korvaukset voivat tulla kyseeseen jos auto kärsii.
Ja sitten kun joku hajottaa siinä selkänsä niin hoidon ja korvaukset maksaa?
Jaa-a. Eiköhän se mene normaalin proseduurin mukaan terveyskeskuksessa. Ei aavistustakaan.
Quote from: junakohtaus on 07.01.2014, 14:13:13
Olen ollut mukana sellaista tekemässä. Pari-kolme äijää se vaatii. Joskus ei löydy sopivaa väkeä kyydistä ja kaipa se ihan tarkalleen on laitontakin ja kaikenlaiset korvaukset voivat tulla kyseeseen jos auto kärsii.
(korostus minun)
Hmm, Suomessa arvostetaan peltilehmää lähes uskonnollisesti.
Esitän epävirallisen ratkaisuehdotuksen:
Auto työnnetään, jyrätään, kiskotaan tai muuten siirretään pois kiskoilta, kuskin ovi potkaistaan lommolle, ja soiroksi vääntämättömän tuulilasinpyyhkimen alle lappu, jossa puhelinnumero kaupungin lakimiehelle, joka kertoo, että Stadi on syyllinen, ja jos korvauksia odottelet, voi perikunta jotain pientä saada sitten joskus, **tun nuija.
Faktana tiedän, että kaupunki on muissa asioissa käyttäytynyt tuolla tavalla, kun on hotsittanut.
Itsehän mä tietysti olen ihan samaa mieltä. Pitää ottaa valokuva rekisterikilvestä, että ratikan mahdolliset vauriot saadaan laskutettua, mutta sen jälkeen 30 tonnia massaa ja tehokas sähkömoottori saavat tönäistä lojumaan jätetyn romun pois tieltä. Käytännössä näin ei ikävä kyllä voi toimia.
Quote from: junakohtaus on 07.01.2014, 14:13:13
Olen ollut mukana sellaista tekemässä. Pari-kolme äijää se vaatii. Joskus ei löydy sopivaa väkeä kyydistä ja kaipa se ihan tarkalleen on laitontakin ja kaikenlaiset korvaukset voivat tulla kyseeseen jos auto kärsii.
Ëhkä sitä lakia pitäisi muuttaa. Mutta ilmeisesti tästä oltiin siis samaa mieltä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 05.01.2014, 19:09:11
Kehitysmaalaisten maahanmuutto ei siis suoraan nosta asuntojen hintoja Helsingin eteläisissä kaupunginosissa, vaan hinnannousu selittyy sillä, että Helsingin eteläinen kantakaupunki on viime kädessä ainoa paikka, joka on kutakuinkin turvassa haittamaahanmuuttajilta.
Oliskin, mutta ei. Ruskettuneita asukkaita alkoi näkyä vähän sen jälkeen kun Forenomin paku oli käynyt pihassa.
Muistaessani se juttu ratikan vs. bussin kilometrihinnasta.
Kilometrihinta on tyhmä mittari, koska vehkeet toimittavat liikennejärjestelmässä eri asioita. Jos nykyiset ratikkareitit korvattaisiin busseilla, niiden ajaminen maksaisi ratikkaa enemmän.
Sama perusteellisemmin avattuna:
http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 11:57:17
Sama perusteellisemmin avattuna:
http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Quote
Raitiovaunuilla kuljetaan lyhyempiä, mutta silti aivan yhtä tarpeellisia, matkoja
Mihinköhän tilastoon/tutkimukseen tämä perustuu? Väitän, että mitä lyhyempi matka sitä tarpeettomampia ne ovat. Omalta kohdaltanikin voin sanoa että ne harvat kerrat kun olen Helsingissä raitiovaunulla matkustanut ovat olleet rehellisesti sanottuna täysin tarpeettomia muutaman pysäkinvälin matkoja jotka olisin aivan hyvin voinut kävelläkin. Asia korostuu entisestään jos omistat minkä tahansa kausilipun. Tällöin ei ole järkeä kävellä yhtäkään pysäkinväliä jos ratikka sattuu sopivasti kohdalle.
^ koko ratikan funktio helsingissä on tiheä vuoro- ja pysäkkiväli. Toki matkat keskimäärin ovat lyhyítä (verrattuna muihin välineisiin, oletan?) koska koko ratikkaverkko on lyhyt.
En näe mikä ongelma siinäkään on, jos joku sattuisi juuri ratikan tullessa olemaan pysäkin kohdalla päättäisikin lyhentää kävelymatkaansa vaikka vain parikin pysäkinväliä? Harvoin ja harva sitä viitsii mennä pysäkille odottamaan josko se spåra tulisi että pääsisin tästä Makkaratalolta tuohon Kinopalatsille.
Quote from: jka on 09.02.2014, 14:06:17
Mihinköhän tilastoon/tutkimukseen tämä perustuu? Väitän, että mitä lyhyempi matka sitä tarpeettomampia ne ovat. Omalta kohdaltanikin voin sanoa että ne harvat kerrat kun olen Helsingissä raitiovaunulla matkustanut ovat olleet rehellisesti sanottuna täysin tarpeettomia muutaman pysäkinvälin matkoja jotka olisin aivan hyvin voinut kävelläkin. Asia korostuu entisestään jos omistat minkä tahansa kausilipun. Tällöin ei ole järkeä kävellä yhtäkään pysäkinväliä jos ratikka sattuu sopivasti kohdalle.
Myös hissit ja liukuportaat ovat tarpeettomia, kun tarkemmin ajatellaan, eikös?
Tuossa perusteltiin ratikkaliikenteen halpuutta "per nousu"-tilastolla. Jos suuri osa nousuista on muutaman pysäkkivälin matkoja niin tuo halpuusargumentti ei ainakaan minun mielestä enää kestä päivänvaloa. Varsinkaan siinä tapauksessa että nousut kustannetaan osin yhteisistä varoista.
Hissit ja liukuportaat maksaa kukin kiinteistönomistaja omista pusseistaan jos kokee että asiakkaille kannattaa ko. palvelua kustantaa.
On kokonaan oman epistolansa paikka tuleeko joukkoliikennettä tukea. Asiallisella tarkkuudella voi sanoa, että samat ihmiset maksavat puolet lipustaan lipun hinnassa ja toisen puolen veroina.
Tässä puututtiin nyt vain siihen onko kustannus matkustajakilometriä kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Lisäksi Helsingin oloissa "lyhyempi matka" saattaa tarkoittaa esimerkiksi kolmea-viittä kilometriä siinä, missä bussimatkojen suuri massa tehdään moottoritiematkojen päähän lähiöistä ja lähiöihin. Jokainen voi nyt sitten olla mieltä siitä pitääkö noin ehkä noin 200 tuhannen ihmisen kävellä kenen kilsa, kenen kolme, kenen viisi joka päivä siksi, että joku jossain ei pidä raitiovaunuista ja on sitä mieltä, että ne ovat vain pitkätukkien salajuoni lihaa syövän heteromiehen kiusaamiseksi, vai kaivetaanko jostain 100 000 parkkiruutua lisää kaupunkialueelle, vai tukitaanko kaikki paikat busseilla, kun päätettiin luopua isokapasiteettisesta vehkeestä.
Lukujen pohjana viimeisin tieto, että Stadin ratikoissa tehdään noin 250-300 t nousua vuorokaudessa arkisin.
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 22:07:38
Lukujen pohjana viimeisin tieto, että Stadin ratikoissa tehdään noin 250-300 t nousua vuorokaudessa arkisin.
Kiusaan taas mielelläni taas Junista. Helsingin kantakaupunkilaisena en voi ymmärtää ratikkaliikenteeseen satsaamista. Ratikat ovat tarpeettomia. Ratikat ovat lähes poikkeuksetta puolillaan epäkuranttia matkustaja-ainesta, joten olen luopunut ratikoiden käytöstä kokonaan. Jos siis useat kaltaiseni kantasuomalaiset kokevat ratikan epämiellyttäväksi, kaiken groteskiuden sallivaksi, haju- ja meluhaittoja vähätteleväksi, kehitysmaalaisten älämölön sallivaksi persereikäkulkuneuvoksi, miksi vaivautua?
Raitiovaunuista:
Onko tekninen ratkaisu liikkumiselle olemassa siksi, että liikkumiselle on tarvetta vai onko liikkumiselle tarve syntynyt siksi, että sille on luotu tekninen mahdollisuus?
Eli olisiko ehkä niin, että raitiovaunujen lopettaminen overnight ei näkyisi missään muussa kuin katujen väljistymisessä?
Kaupunkisuunnittelija,
mitäpä mä tohon sanoisin. Nyt meitä on sinä, joka et tahdo ajaa ratikalla ja minä, sekä pirun iso liuta muita, jotka tahtovat.
ääridemokraatti,
piireissähän tunnetaan tosiaan sekä induced että reduced traffic eli liikennettä voi sekä luoda että vähentää muuttamalla kapasiteettia. Näilläkin ilmiöillä on kyllä rajansa ja esimerkiksi työmatkaliikenteen nyt vain kertakaikkiaan on mahduttava jonnekin ja lupaan, että kadut eivät siitä ainakaan väljenisi jos ratikkaliikenne lopetettaisiin ja ratikoiden kaistat otettaisiin kumipyörille.
Mikä tämä ratikkakammo on, saa minut kerta toisensa jälkeen hämmennyksiin. Kaupungissa pitää pystyä liikkumaan ja niille reiteille, joille on mielekästä laittaa ratikkalinja, se nyt vain on paras mahdollinen ratkaisu sekä kapasiteetin, hinnan että tilankäytön puolesta.
Ai niin vielä Kaupunkisuunnittelija,
koska tämä yksinkertainen fakta ei näy olevan hallussa juuri kenelläkään, otetaan vielä kerran: jos sä ajat stadissa omalla, sä mahdut tekemään sen vain siksi, että niin harva muu sen tekee. Ainoastaan pieni kulkumuoto-osuus tekee henkilöautosta lainkaan käyttökelpoisen palikan Helsingin liikennejärjestelmää. Tämä ei ole diplomatiakysymys eikä vittuilua vaan paljas fakta.
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 22:07:38
Tässä puututtiin nyt vain siihen onko kustannus matkustajakilometriä kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Minä taas puutuin siihen että onko kustannus nousua kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Löytyi tuolta vähän faktaakin. Matkan keskipituus raitiovaunuilla on 2.2km ja Helsingin sisäsillä busseilla 4.8km. Eli viiden kilometrin kävelymatkat ilman ratikkaa on pelkkää propagandaa kun se olisi sitä ilman bussejakin.
Jos oletetaan että matkapituus olisi edes jotenkin tasaisesti jakautunut niin 25% matkoista olisi alle kilometrin matkoja ratikalla. Jos Helsingissä todella tarvitaan ratikkalinjasto tätä varten niin täytyy sanoa että voisi punavuoren jäbäleissonit polkea sitä jopoa vähän enemmän.
Quote from: jka on 09.02.2014, 23:09:22
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 22:07:38
Tässä puututtiin nyt vain siihen onko kustannus matkustajakilometriä kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Minä taas puutuin siihen että onko kustannus nousua kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Löytyi tuolta vähän faktaakin. Matkan keskipituus raitiovaunuilla on 2.2km ja Helsingin sisäsillä busseilla 4.8km. Eli viiden kilometrin kävelymatkat ilman ratikkaa on pelkkää propagandaa kun se olisi sitä ilman bussejakin.
Jos oletetaan että matkapituus olisi edes jotenkin tasaisesti jakautunut niin 25% matkoista olisi alle kilometrin matkoja ratikalla. Jos Helsingissä todella tarvitaan ratikkalinjasto tätä varten niin täytyy sanoa että voisi punavuoren jäbäleissonit polkea sitä jopoa vähän enemmän.
Linja-autoista sen verran, että ne tuskin kulkevat paikasta A suoraan haluttuun määränpäähän B. Oletettavasti tekevät mutkia matkalla kattaakseen isomman alan yhdellä linjalla. Todellinen kuljettava etäisyys esim. kävellen olisi mahdollisesti lyhyempi. Ratikan sielunelämästä en böndeläisenä osaa sanoa...
Quote from: jka on 09.02.2014, 23:09:22
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 22:07:38
Tässä puututtiin nyt vain siihen onko kustannus matkustajakilometriä kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Minä taas puutuin siihen että onko kustannus nousua kohden järkevä mittari ja sitä se ei ole.
Löytyi tuolta vähän faktaakin. Matkan keskipituus raitiovaunuilla on 2.2km ja Helsingin sisäsillä busseilla 4.8km. Eli viiden kilometrin kävelymatkat ilman ratikkaa on pelkkää propagandaa kun se olisi sitä ilman bussejakin.
Jos oletetaan että matkapituus olisi edes jotenkin tasaisesti jakautunut niin 25% matkoista olisi alle kilometrin matkoja ratikalla. Jos Helsingissä todella tarvitaan ratikkalinjasto tätä varten niin täytyy sanoa että voisi punavuoren jäbäleissonit polkea sitä jopoa vähän enemmän.
No eihän sitä niitä kahden pysäkin välejä varten tarvittaisi, mutta sitä käytetään niihinkin kun se siinä ajaa. Hyvin kätevää. Lisäksi isossa kaupungissa on aina joku määrä iän tai sairauden takia hankalasti liikkuvia ja heidänkin pitää päästä paikasta toiseen.
En nyt sitten osaa sanoa onko kustannus nousua kohden kuinka mielekäs mittari, mutta ainakaan se ei ole samalla tavalla radikaalisti katollaan kuin kustannus kilometriä kohden. Ei noissa mun mielestäni voi mitään yhtä yksittäistä mittaria jumittua tuijottamaan vaan asiaa pitää olla valmis katselemaan usealta kulmalta.
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 23:00:20
Ai niin vielä Kaupunkisuunnittelija,
koska tämä yksinkertainen fakta ei näy olevan hallussa juuri kenelläkään, otetaan vielä kerran: jos sä ajat stadissa omalla, sä mahdut tekemään sen vain siksi, että niin harva muu sen tekee. Ainoastaan pieni kulkumuoto-osuus tekee henkilöautosta lainkaan käyttökelpoisen palikan Helsingin liikennejärjestelmää. Tämä ei ole diplomatiakysymys eikä vittuilua vaan paljas fakta.
Mihin kantakaupungissa tarvitsee ratikkaa? Aina voi kävellä rientoihin, harratuksiin ym. Matkat ovat lyhyet, korkeintaan 5 kilometriä joka paikkaan. Jos asuu kantakaupungissa, harvoin työskentelee esim. Keravalla, eikä sinnekään pääse ratikalla. Jos taas tulee tarvetta kauppoihin, niin ne ovat lähes kaikki kehä III:lla. Mökillekään 300 km:n päähän ei ratikka kulje.
Ratikka on pelkkä vihervasemmiston illuusio yhteisöllisestä, neekeriystävällisestä liikennevälineestä. On silkkaa rasismia pakottaa neekeri kävelemään VOKista baariin 1 km.
Aha.
Quote from: jka on 09.02.2014, 14:06:17
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 11:57:17
Sama perusteellisemmin avattuna:
http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Quote
Raitiovaunuilla kuljetaan lyhyempiä, mutta silti aivan yhtä tarpeellisia, matkoja
Mihinköhän tilastoon/tutkimukseen tämä perustuu? Väitän, että mitä lyhyempi matka sitä tarpeettomampia ne ovat. Omalta kohdaltanikin voin sanoa että ne harvat kerrat kun olen Helsingissä raitiovaunulla matkustanut ovat olleet rehellisesti sanottuna täysin tarpeettomia muutaman pysäkinvälin matkoja jotka olisin aivan hyvin voinut kävelläkin. Asia korostuu entisestään jos omistat minkä tahansa kausilipun. Tällöin ei ole järkeä kävellä yhtäkään pysäkinväliä jos ratikka sattuu sopivasti kohdalle.
Entä mihin tämä perustuu? Itse en pysty intuitiivisesti näkemään yhteyttä matkan pituuden ja sen tarpeellisuuden välillä. Parempi vaan, jos tarpeellisetkin matkat ovat lyhyitä.
Quote from: Aschberg on 09.02.2014, 23:56:12
Quote from: jka on 09.02.2014, 14:06:17
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 11:57:17
Sama perusteellisemmin avattuna:
http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Quote
Raitiovaunuilla kuljetaan lyhyempiä, mutta silti aivan yhtä tarpeellisia, matkoja
Mihinköhän tilastoon/tutkimukseen tämä perustuu? Väitän, että mitä lyhyempi matka sitä tarpeettomampia ne ovat. Omalta kohdaltanikin voin sanoa että ne harvat kerrat kun olen Helsingissä raitiovaunulla matkustanut ovat olleet rehellisesti sanottuna täysin tarpeettomia muutaman pysäkinvälin matkoja jotka olisin aivan hyvin voinut kävelläkin. Asia korostuu entisestään jos omistat minkä tahansa kausilipun. Tällöin ei ole järkeä kävellä yhtäkään pysäkinväliä jos ratikka sattuu sopivasti kohdalle.
Entä mihin tämä perustuu? Itse en pysty intuitiivisesti näkemään yhteyttä matkan pituuden ja sen tarpeellisuuden välillä. Parempi vaan, jos tarpeellisetkin matkat ovat lyhyitä.
Kyse oli ratikalla ajamisen tarpeellisuudesta. Lähtökohtaisesti jokainen alle kilometrin matka on tarpeeton ratikalla ja itseasiassa kaikilla muillakin kulkuvälineillä paitsi polkupyörällä ellet ole invalidi. Tuossa tilastossa jossa mittariksi otetaan "per nousu" on nämäkin täysin turhat matkat mukana ja niitä on nimenomaan ratikkamatkoissa ylivoimaisesti eniten.
Kun tarkkaa tilastoa ei ole niin noista mitä oli saatavilla päättelin että vähintään 25% ratikkamatkoista on näitä turhia matkoja. Luku voi hyvinkin olla jopa 50% jos keskimääräinen matka on kerran 2.2km. Kävellen sama matka tuskin olisi 1.5 kilometria pidempi jota voi vielä pitää hyvinkin turhan matkan rajana.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.02.2014, 23:31:08
Mihin kantakaupungissa tarvitsee ratikkaa? Aina voi kävellä rientoihin, harratuksiin ym. Matkat ovat lyhyet, korkeintaan 5 kilometriä joka paikkaan. Jos asuu kantakaupungissa, harvoin työskentelee esim. Keravalla, eikä sinnekään pääse ratikalla. Jos taas tulee tarvetta kauppoihin, niin ne ovat lähes kaikki kehä III:lla. Mökillekään 300 km:n päähän ei ratikka kulje.
Ratikka on pelkkä vihervasemmiston illuusio yhteisöllisestä, neekeriystävällisestä liikennevälineestä. On silkkaa rasismia pakottaa neekeri kävelemään VOKista baariin 1 km.
Tämä viesti oikeastaan osoittaa, että kirjoittaja alunalkaenkaan ollut keskustelussa vakavissaan mukana, ja siitä näkökulmasta ymmärrän juniksen kommentin hyvin.
Quote from: jka on 10.02.2014, 08:31:27
Kyse oli ratikalla ajamisen tarpeellisuudesta. Lähtökohtaisesti jokainen alle kilometrin matka on tarpeeton ratikalla ja itseasiassa kaikilla muillakin kulkuvälineillä paitsi polkupyörällä ellet ole invalidi. Tuossa tilastossa jossa mittariksi otetaan "per nousu" on nämäkin täysin turhat matkat mukana ja niitä on nimenomaan ratikkamatkoissa ylivoimaisesti eniten.
Tästä on eriäviä mielipiteitä. Vapaassa yhteiskunnassa on nähtävissä, että kun kävelyetäisyys ylittää 500 metriä, yhä useammat rupeavat ottamaan jonkinlaisia ajoneuvoja, omia tai julkisia. (Pahoittelen, tarkkoja tietoja ei ole minulla tässä, mutta tutkimuksia kyllä on.)
Voit tietysti sanoa että nämä ihmiset ovat väärässä, jos siitä tulee parempi mieli.
Joo se puoli kilsaa on suunnilleen raja.
Lisäksi ne pitkätkin matkat vaativat tiheät pysäkit, että jengi pääsee minne onkaan menossa. Pidän aika järjettömänä, että jos mä lähden himasta leffaan Kinopalatsiin, mun pitäisi kävellä sinne steissiltä vain siksi, ettei jonkun mielestä tehtäisi turhia raitiovaunumatkoja.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 11:15:42
Joo se puoli kilsaa on suunnilleen raja.
Lisäksi ne pitkätkin matkat vaativat tiheät pysäkit, että jengi pääsee minne onkaan menossa. Pidän aika järjettömänä, että jos mä lähden himasta leffaan Kinopalatsiin, mun pitäisi kävellä sinne steissiltä vain siksi, ettei jonkun mielestä tehtäisi turhia raitiovaunumatkoja.
Kaikki on OK niin kauan kun hommassa on kustannusvastaavuus. Se maksaa joka käyttää. Jos tälle linjalle mennään niin silloin tuo kustannus per nousu on täysin naurettava. Kustannus per kilometri on jo paljon parempi ja kustannus pitäisi olla enneminkin per metri. Kaikessa liikkumisessa ne ensimmäiset metrit tai kilometrit on juuri ne kalleimmat. Eli kustannus pitäisi ola vielä käänteisesti kasvava. Mitä pidemmän matkan teet sitä halvempaa se on per metri. Jos ratikka joutuu pysähtymään 100 metrin välein olevilla pysäkeillä ja jokaisella pysäkillä jää pois matkustaja joka on tullut kyytiin edellisellä pysäkillä niin maksakoon myös kustannukset tästä.
Joukkoliikennevälineen kyyti kylläkin halpenee matkustajaa kohtaan mitä enemmän on käyttäjiä eikä tossa muutenkaan kovin paljon näy järkeä olevan.
Mutta jollain tavalla on varmasti niin, että raitiovaunut ovat Paha Asia.
Onko vastustajilla ongelmana nyt nimenomaan raitiovaunut vai joukkoliikenne yleisesti?
Yleisesti, mutta varsinkin raitiovaunut, olen mielestäni huomannut. En ole varma.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 12:19:53
Joukkoliikennevälineen kyyti kylläkin halpenee matkustajaa kohtaan mitä enemmän on käyttäjiä eikä tossa muutenkaan kovin paljon näy järkeä olevan.
Mutta jollain tavalla on varmasti niin, että raitiovaunut ovat Paha Asia.
Eihän tässä ole ollut puhetta kyytien absoluuttisesta lukumäärästä. Jos tuijotat vain tuohon lukuun olet ihan yhtä pihalla. Tottakai kyytien jakautuminen vaikuttaa myös kustannuksiin täysin riippumatta siitä miten paljon niitä on absoluuttisesti. Kummatkin pitää ottaa huomioon jos halutaan kustannukset esiin. Mikään sinun esittämäsi dokumentti ei ole toistaiseksi tuonut Helsingin joukkoliikeenteen kustannuksia esiin uskottavasti niin että ainakaan minä uskoisin siihen että vain ja ainoastaan käyttäjä maksaa kaiken.
Onhan se nyt herranen aika itsestään selvää että jos kuljetetaan 100 ihmistä neljän kilometrin päähän kerralla on halvempaa kuin kuljettaa samat ihmiset edelleen neljän kilometrin matka mutta 100 metrin pätkissä tai kuljettaa 200 ihmistä kahden kilometrin päähän. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjien määrä on absoluuttisesti jopa kaksinkertainen ja kuljettu matka täysin sama mutta silti toiminta on kalliimpaa. Jos alat hakemalla hakea tunnuslukuja joilla yrität saada nuo yhtä kalliiksi olet pihalla tai yrität valehdella.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin varmaan Finnair ottaa myös käyttöön vakiokustannuksen per nousu. Varmasti tuolla tavalla saataisiin myös kävijämäärät absoluuttisesti kasvamaan mutta konkurssissa pulju olisi siitä huolimatta. Jostain syystä mikään yksityisesti toimiva firma ei noudata tällaista hinnoittelumallia. Et voi kumota fysiikan lakeja.
Ainoastaan viherpipertäjät keksivät uusia kustannusmalleja kun haluavat kupata yhteisiä rahoja. Viherpipertäjät ovat myös ansiokkaasti keksimässä fysiikan lakeja uusiksi joten siinä mielessä ei tässä mitään uutta ole. Mikään näistä malleista ei kuitenkaan ole käytössä siellä missä käytetään omia rahoja.
Ja en muuten ole ratikoita vastaan mitenkaan. Ratikat on ihan jees. Mutta sitä vastaan olen henkeen ja vereen että kupataan muiden rahoja ja yritetään sumuttaa kustannuksissa.
Mitä niille kustannuksille sitten voisi tehdä? Johan nykyään raitiovaunumatkan hinta on matkustajalle sama riippumatta matkan pituudesta. Siis käytännössä rokottaa nimenomaan niitä lyhyen matkan kulkijoita.
^ Pitäisi poistaa spurgut, pigmenttihäröiset ja kk-korttilaiset, koska pilaa viihtyvyyden eikä maksa tarpeeksi. Myös järjestelmä ettei poistumaan pääse kuin vasta viidennellä lähtöpaikkaa seuraavalla pysäkillä heti käyttöön.
Tai samanlainen järjestelmä kuin autojen gps-valvonta ja maksu skaalautuisi matkan pituuden mukaan.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 13:52:14
Mitä niille kustannuksille sitten voisi tehdä? Johan nykyään raitiovaunumatkan hinta on matkustajalle sama riippumatta matkan pituudesta. Siis käytännössä rokottaa nimenomaan niitä lyhyen matkan kulkijoita.
Yksittäiset lipunostajat tuskin aiheuttavat tätä ongelmaa. Kukaan ei osta kertalippua seuraavalle pysäkille. Tai no ehkä ostaakin mutta kustannusongelmaa näistä ei tule. Päinvastoin, kuten sanoit, nämä varmasti maksavat jopa ylihintaa matkastaan. Kysehän on niistä joilla on mikä tahansa kauslippu ja näitähän on suurin osa Helsingin joukkoliikenteen käyttäjistä.
Nykyisenkaltaisen kausilipun kustannukset ei vaan voi olla oikeasti täysin kustannusvastaavia. Ihan kuten Finnairin kausilippu jolla voit matkustaa minne tahansa ei voi olla kustannusvastaava ja sen takia niitä ei ole myynnissäkään.
jka,
niin todellakaan ei olekaan, että vain ja ainoastaan käyttäjä maksaa kaiken. Tilanne on sama kuin esimerkiksi katuvalaistuksen suhteen: enimmäkseen sen maksavat ne, jotka siitä hyötyvätkin, mutta sitten on vapaamatkustajia. Kadullakin saa ajaa jokainen vaikkei olisi maksanut veroja ollenkaan ja joukkoliikenteessä kaikkein kauimpana kustannusvastaavuudesta ovat kilometrit, jotka ajetaan autohajaloiden perillä, että niissäkin teinit, juopot ja kortittomat pääsisivät liikkumaan.
Raitiovaunujärjestelmän kustannukset toki on maailmassa laskettu. Jos uskoisin, että olet niistä aidosti kiinnostunut, voisin jopa kaivaa ne sinulle esiin, mutta tässä tilanteessa saat tehdä sen itse. Yleisenä sääntönä HSL-liikenteessä matkustaja maksaa puolet lippuna ja puolet tariffitukena, josta rakenteesta johtuen on jokin määrä ihmisiä, jotka saavat matkustaa selvällä alennuksella.
Mihin kaikkeen tämä ankara kustannusvastaavuus muuten pitää ulottaa? Kumipyöräinfra se nimittäin vasta kallista on eikä maksajaa lohduta yhtään, että valtio on verottanut autoilijaa, kuten valtio verottaa kaikkea, mistä vain äyri tirisee.
no future,
Myönnän viirin ajatuksesta laittaa ratikoihin portsarit jotka ensin tarkistavat ollaanko sitä tarpeeksi kunnon ihmisiä ylipäänsä matkustamaan raitiovaunulla ja sen jälkeen vahtivat, että kukaan ei jää liian aikaisin pois.
Ai niin vielä, kausilippu. Kuten jokainen itsekin ymmärtää, se on tehty näin helppouden ja yksinkertaisuuden vuoksi sekä ennen kaikkea siksi, että joukkoliikenteen pitää olla mahdollisimman houkuttelevaa, jotta kaupunki toimisi. Kuten minä aina sanon, kaikki pysähtyisi kuin seinään mikäli henkilöauton kulkutapaosuus tästä lähtisi nousemaan.
Toistaiseksihan on katujen ja teiden hinnoittelussa käytetty vielä härskimpää mallia eli käyttäjä ei maksa mitään, ainoastaan veronsa, ja kuka tahansa saa ajella missä, millä ja miten paljon huvittaa. Varmaankin olet ankarasti protestoinut tätä vastaan ja ylistäen kiitellyt suunnitelmia ruveta tuomaan kustannusvastaavuutta tienkäytön kuluihin?
No, kuten keskustelussa on pari kertaa sanottukin, joukkoliikenteestä hyötyvät nekin jotka eivät sitä käytä. Joukkoliikenne kuitenkin vähentää ruuhkia sitten niiltä muilta.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 15:20:00
Raitiovaunujärjestelmän kustannukset toki on maailmassa laskettu. Jos uskoisin, että olet niistä aidosti kiinnostunut, voisin jopa kaivaa ne sinulle esiin, mutta tässä tilanteessa saat tehdä sen itse. Yleisenä sääntönä HSL-liikenteessä matkustaja maksaa puolet lippuna ja puolet tariffitukena, josta rakenteesta johtuen on jokin määrä ihmisiä, jotka saavat matkustaa selvällä alennuksella.
Yritätkö nyt kierrellä itse ongelmaa. Ei tästä nyt ollut kyse. Ongelma ei ollut tariffituki eikä se mitä kritisoin ollut lipun rakenne. Sama tariffirakenne on kaikilla muillakin joukkoliikennevälineillä. Ei tällä lipun hinnanmuodostusrakenteella ole mitään merkitystä eri joukkoliikennevälineiden välisissä kustannuseroissa. Kustannukset eli
menot on tasan samat riippumatta mistä tulee tulot ja miten kustannukset lopulta katetaan.
Jos lipusta haluaa hakea jotain ongelmaa niin se on nimenomaan tuo kausilipun ongelma jonka esitin. Ei varsinaisesti se paljonko lipussa on subventiota.
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mikä joukkoliikenneväline on kalliimpi suhteessa muihin: ratikka, bussi vai metro. Jos ja kun ratikka on kalliimpi kuin muut niin silloin ratikkalipun pitää olla kalliimpi kuin muut ihan riippumatta siitä mikä on tariffirakenne ja miten paljon subventoidaan.
Tai sitten tunnustetaan että ratikkaliikennettä subventoidaan enemmän mutta ei herranen aika aleta keksimään jotain naurettavia uusia kustannusmittareita. Mikä siinä on niin vaikeata tunnustaa tosiasiat. En minä olisi tähän puuttunut jos oltaisiin rehellisellä pohjalla. Minulle on ihan ok että ratikkaliikennettä subventoidaan enemmän kunhan se sanotaan rehellisesti ääneen. Tuollainen numerosumutus ei ole ok.
Tuossa edellä oli jo aika kattava ratikkaliikenteen kustannusten perkaaminen jatkolinkkeineen:
Quote from: junakohtaus on 09.02.2014, 11:57:17
Sama perusteellisemmin avattuna:
http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Eikös tämä olekaan validi ja sinulla on vielä takataskussa joku uusi laskelma.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 15:27:44
Toistaiseksihan on katujen ja teiden hinnoittelussa käytetty vielä härskimpää mallia eli käyttäjä ei maksa mitään, ainoastaan veronsa, ja kuka tahansa saa ajella missä, millä ja miten paljon huvittaa. Varmaankin olet ankarasti protestoinut tätä vastaan ja ylistäen kiitellyt suunnitelmia ruveta tuomaan kustannusvastaavuutta tienkäytön kuluihin?
Autoilulla on jo nyt täysin luonteva kustannuspaikka: polttoainevero ja ajoneuvovero ja tulevaisuudessa GPS-pohjainen vero. Jos noilla ei saada kustannuksia katettua niin ei voi mitään. Jos joukkoliikenne pääsisi ensin edes tälle tasolle kustannusvastaavuudessa niin voisi sen jälkeen alkaa keskustelemaan autoilun kustannuksista.
Quote from: jka on 10.02.2014, 16:37:47
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mikä joukkoliikenneväline on kalliimpi suhteessa muihin: ratikka, bussi vai metro. Jos ja kun ratikka on kalliimpi kuin muut niin silloin ratikkalipun pitää olla kalliimpi kuin muut ihan riippumatta siitä mikä on tariffirakenne ja miten paljon subventoidaan.
Raitiovaunu on halvempi siinä ympäristössä jossa se toimii. Siis, jos raitioliikenne lakkaisi ja korvattaisiin busseilla niin kalliimmiksi ne bussimatkat tulisivat.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 17:44:39
Raitiovaunu on halvempi siinä ympäristössä jossa se toimii. Siis, jos raitioliikenne lakkaisi ja korvattaisiin busseilla niin kalliimmiksi ne bussimatkat tulisivat.
Tuo pätee erityisesti tuolla Juniksen kotikylässä, jossa ratikkakiskot ovat vanhaa infraa.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 17:44:39
Quote from: jka on 10.02.2014, 16:37:47
Alkuperäinen kysymyshän oli siitä mikä joukkoliikenneväline on kalliimpi suhteessa muihin: ratikka, bussi vai metro. Jos ja kun ratikka on kalliimpi kuin muut niin silloin ratikkalipun pitää olla kalliimpi kuin muut ihan riippumatta siitä mikä on tariffirakenne ja miten paljon subventoidaan.
Raitiovaunu on halvempi siinä ympäristössä jossa se toimii. Siis, jos raitioliikenne lakkaisi ja korvattaisiin busseilla niin kalliimmiksi ne bussimatkat tulisivat.
Alkaa tämä keskustelu kiertämään kehää.
Siinä ympäristössä jossa Helsingissä ratikka toimii on 50% matkoista 1,5 kilometrin kävelymatkoja.
Jos ratikat lopetetaan kokonaan niin suurta osaa matkoista ei tarvitse korvata ollenkaan yhtään millään. Tämä tulisi vielä paljon halvemmaksi. Missään noissa laskelmissa ei näy tätä vaikutusta.
Silloin pitäisi vähintään sille toiselle puolelle keksiä korvaavia juttuja ja lisäksi tulisi collateral damagea ainakin autoilun lisääntymisen ja kaupungin toiminnan häiriintymisen muodossa kun liikkuminen kävisi vaikeammaksi.
Muutenkaan en oikein tiedä mikä ihmeen kommunisti sinä olet kun tiedät paremmin milloin vieraiden ihmisten pitää kävellä ja milloin saa ajaa jollain.
Ylipäänsä toi sun keissisi ei nyt vaan näy kestävän. Yritä elää sen kanssa.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 18:23:40
Muutenkaan en oikein tiedä mikä ihmeen kommunisti sinä olet kun tiedät paremmin milloin vieraiden ihmisten pitää kävellä ja milloin saa ajaa jollain.
Hoho, johan pomppas. Kukahan tässä oikein on kommunisti?
Helsingissä tehdään ratikoilla 53,7 miljoonaa nousua vuodessa. (Lähde omat linkkisi). Tarkoittaa siis 150.000 matkaa päivässä ja näistä 50% on kävelymatkoja. Ratikkalinjaston alueella asuu ehkä 200.000 ihmistä. Sinä olet tässä vaatimassa että näille Helsingin kermaperseille pitää kustantaa 75.000 kävelymatkan pituista ratikkamatkaa
päivässä. Voi hellan duudelis. Miten ihmeessä kaikissa muissa Suomen kaupungeissa ylipäätään pärjätään kun ei ole tätä palvelua että ei tarvitse edes kävellä punavuore
ssa baariin.
Minä olen vaatimassa että pannaan nyt tällaiselle pelleilylle edes kustannusta vastaava maksu jonka käyttäjä maksaa. Sinä olet vaatimassa että kermaperseily muiden rahoilla jatkuu.... Niin että kuka olikaan se kommunisti?
Quote from: jka on 10.02.2014, 17:57:26
Alkaa tämä keskustelu kiertämään kehää.
Siinä ympäristössä jossa Helsingissä ratikka toimii on 50% matkoista 1,5 kilometrin kävelymatkoja.
Ensinnäkin: olet siis itsekin sitä mieltä, että 50 % raitiovaunumatkoista ei ole tuollaisia kävelymatkoja?
Toiseksi: 1,5 km ei ole kävelymatka sille joka sitä ei kävele.
Quote from: jka on 10.02.2014, 18:44:28
Miten ihmeessä kaikissa muissa Suomen kaupungeissa ylipäätään pärjätään kun ei ole tätä palvelua että ei tarvitse edes kävellä punavuoressa baariin.
Kolmanneksi: Helsinki ei ole Suomen ainoa kaupunki jolla on joukkoliikennettä, ei myöskään joukkoliikennekaupungeista ainoa jonka joukkoliikenteessä on kausikortteja tai vastaavia. Muissa kaupungeissa vain ei ole tiettyä muusta erillistä liikennemuotoja, joten vertailevaa tutkimusta niistä muista kaupungeista tämän yhden liikennemuodon osalta ei kuitenkaan voida tehdä. Kyllähän esimerkiksi Tampereella matka maksaa ihan saman verran Keskustorilta 0,5 km:n päähän rautatieasemalle kuin Keskustorilta 45 km:n päähän Kaanaaseen. Eikä Tampereellakaan millään tavalla tilastoida että missä se Keskustorilta kyytiin nouseva jää pois.
Jos raitiovaunut jostain syystä Helsingistä lähtisivät, niin mitä busseille tapahtuisi? Lopettaisitko bussireitit nykyisten raitioteiden päihin (koska loppumatkan voi kävellä) vai kieltäisitkö jollain tavalla niiden reittien varrella asuvia käyttämästä niitä busseja?
Quote from: Oami on 10.02.2014, 18:57:30
Jos raitiovaunut jostain syystä Helsingistä lähtisivät, niin mitä busseille tapahtuisi? Lopettaisitko bussireitit nykyisten raitioteiden päihin (koska loppumatkan voi kävellä) vai kieltäisitkö jollain tavalla niiden reittien varrella asuvia käyttämästä niitä busseja?
Ei tietenkään bussit lopettaisi nykyisten raitiolinjojen päähän. Siellä ne bussit kulkee tälläkin hetkellä samoja linjoja. Jos raitiolinjat lopetetaan niin busseja tarvitaan jonkun verran lisää mutta ei missään tapauksessa 100% poistuneesta ratikkakapasiteetista kuten nuo laskelmat olettavat.
Tuo ratikoiden keskimääräinen matkan pituus on niin naurettava että jo tuon perusteella voi sanoa että homma on vinksallaan. Kyllähän nyt Turussa ja Tampereellakin pitää tehdä keskimäärin 2,2 kilometrin lyhyitä matkoja suhteellisesti ihan yhtä usein ja ihan samanlaisissa olosuhteissa ja hyvin pärjätään ilman ratikkaa.
Ratikka tarjoaa matkustajan maksamaan lippuun nähden hyvän palvelutason. Mutta tämä on vain saavutettu etu. Hyvä palvelutaso ei voi tulla ilman kustannuksia ja nämä kustannukset ei näy käyttäjän maksamassa hinnassa. Tottakai tällaista etua käytetään ja matkustajamäärät saadaan suuriksi. Mutta ei pelkästään matkustajamäärän perusteella voi tässä tapauksessa sanoa että homma olisi silti kustannuksiltaan halpaa.
Varmaan vaikka huomenna mä taas yllytän sua lisää. Tää on aika hienoa miten jätkä keksii koko ajan uutta, kun joku juttu ammutaan alas. Olen vallan ihastuksissani ja mitä ikinä oletkaan omasta mielestäsi tekemässä, olet siinä hyvä.
Quote from: jka on 10.02.2014, 18:44:28
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 18:23:40
Muutenkaan en oikein tiedä mikä ihmeen kommunisti sinä olet kun tiedät paremmin milloin vieraiden ihmisten pitää kävellä ja milloin saa ajaa jollain.
Hoho, johan pomppas. Kukahan tässä oikein on kommunisti?
Helsingissä tehdään ratikoilla 53,7 miljoonaa nousua vuodessa. (Lähde omat linkkisi). Tarkoittaa siis 150.000 matkaa päivässä ja näistä 50% on kävelymatkoja. Ratikkalinjaston alueella asuu ehkä 200.000 ihmistä. Sinä olet tässä vaatimassa että näille Helsingin kermaperseille pitää kustantaa 75.000 kävelymatkan pituista ratikkamatkaa päivässä. Voi hellan duudelis. Miten ihmeessä kaikissa muissa Suomen kaupungeissa ylipäätään pärjätään kun ei ole tätä palvelua että ei tarvitse edes kävellä punavuoressa baariin.
Minä olen vaatimassa että pannaan nyt tällaiselle pelleilylle edes kustannusta vastaava maksu jonka käyttäjä maksaa. Sinä olet vaatimassa että kermaperseily muiden rahoilla jatkuu.... Niin että kuka olikaan se kommunisti?
Jos nyt sitten kumminkin ja mistähän päästä tota aloittaisi. Jos ei muuta, niin Punavuoren oloja nyt et ainakaan tunne ollenkaan.
Kuka kumma sulle on väittänyt, että raitiovaunuja käyttävät pelkästään tai edes lähinnä ihmiset, jotka asuvat linjaston piirissä? Mistä tollainen tieto on?
(Sitähän ei voi tolla tavalla mekaanisesti jakaa, vaan arkisin matkoja on tosiaan se joku 200k +)
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 20:00:03
Jos nyt sitten kumminkin ja mistähän päästä tota aloittaisi. Jos ei muuta, niin Punavuoren oloja nyt et ainakaan tunne ollenkaan.
No hyvä että kommentoit oleellisia asioita.
ps. Punavuori on ollut ja tulee jatkossakin olemaan vain vittuilua teille jäbäleisssshöneille.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 20:00:03
Kuka kumma sulle on väittänyt, että raitiovaunuja käyttävät pelkästään tai edes lähinnä ihmiset, jotka asuvat linjaston piirissä? Mistä tollainen tieto on?
Jos keskimääräinen ratikkamatka on 2,2km niin väitän että oleellisesti suurin osa matkoista on erittäin läheisessä riippuvuussuhteessa joko paikallisiin asukkaisiin tai paikallisiin yrityksiin. Tämä on vedetty stetsonista mutta saa esittää parempia tilastoja jos löytyy. Sitä ennen pysyn kannasani että ratikkalinjaston varrella olevat ovat ylivoimaisesti suurimmat hyötyjät ratikkalipun subventiosta. Eli kermaperseilyä muiden rahoilla.
Tämä on huikean jäätävää, mutta tänään ei jaksa enempää. Sinänsä tietysti olisi kiva tietää mitä olet omasta mielestäsi tekemässä, mutta sitä tuskin koskaan kerrot.
Quote from: junakohtaus on 10.02.2014, 21:14:36
Tämä on huikean jäätävää, mutta tänään ei jaksa enempää. Sinänsä tietysti olisi kiva tietää mitä olet omasta mielestäsi tekemässä, mutta sitä tuskin koskaan kerrot.
Keskustelen rakentavasti Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä ja sen ongelmista puhtaasti rationaaliselta pohjalta ilman minkäänlaisia ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaikuttimia. Entä itse?
Helsingin pääkaupunkistatusta pitäisi alkaa purkaa ja valtakunnallisia instituutioita hajasijoittaa. Seriously. Win-win.
Quote from: jka on 10.02.2014, 19:25:18
Ei tietenkään bussit lopettaisi nykyisten raitiolinjojen päähän. Siellä ne bussit kulkee tälläkin hetkellä samoja linjoja. Jos raitiolinjat lopetetaan niin busseja tarvitaan jonkun verran lisää mutta ei missään tapauksessa 100% poistuneesta ratikkakapasiteetista kuten nuo laskelmat olettavat.
No, minkä verran niitä tarvitaan lisää? Lakkaavatko ne nykyään raitiovaunulla kulkevat kausikorttilaiset käyttämästä joukkoliikennettä? Tai lakkaako merkittävä osa heistä?
Quote from: jka on 10.02.2014, 19:25:18
Tuo ratikoiden keskimääräinen matkan pituus on niin naurettava että jo tuon perusteella voi sanoa että homma on vinksallaan. Kyllähän nyt Turussa ja Tampereellakin pitää tehdä keskimäärin 2,2 kilometrin lyhyitä matkoja suhteellisesti ihan yhtä usein ja ihan samanlaisissa olosuhteissa ja hyvin pärjätään ilman ratikkaa.
Ööö, niin, Turussa ja Tampereella on molemmissa busseja, ja niitä molempia käytetään. Kaupungin sisäisessä hinnoittelussa on aika lailla samat lainalaisuudet kuin Helsingissä, vaikka joukkoliikennevälineitä onkin vähän vähemmän. Ja sivumennen sanoen kannattaisin kyllä raitiovaunuja niihin molempiin, jos niissä asuisin.
Quote from: jka on 10.02.2014, 19:25:18
Ratikka tarjoaa matkustajan maksamaan lippuun nähden hyvän palvelutason. Mutta tämä on vain saavutettu etu. Hyvä palvelutaso ei voi tulla ilman kustannuksia ja nämä kustannukset ei näy käyttäjän maksamassa hinnassa. Tottakai tällaista etua käytetään ja matkustajamäärät saadaan suuriksi. Mutta ei pelkästään matkustajamäärän perusteella voi tässä tapauksessa sanoa että homma olisi silti kustannuksiltaan halpaa.
Haluaisitko sanoa jotain konkreettista, siis että mitä asialle mielestäsi pitäisi tehdä?
Quote from: ääridemokraatti on 10.02.2014, 21:21:47
Helsingin pääkaupunkistatusta pitäisi alkaa purkaa ja valtakunnallisia instituutioita hajasijoittaa. Seriously. Win-win.
Kannatan.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 21:23:24
No, minkä verran niitä tarvitaan lisää? Lakkaavatko ne nykyään raitiovaunulla kulkevat kausikorttilaiset käyttämästä joukkoliikennettä? Tai lakkaako merkittävä osa heistä?
Tuo riippuu kaiketikin palvelutasosta. Jos palvelutasoa nostetaan busseilla niin paljon että se pysyy samana kuin ratikoilla nyt ja hinnat ei nouse niin kysyntä pysyy samana ja kustannukset varmaankin silloin nousee ja nuo kritisoimani laskelmat pitää paikkaansa. Mutta tarkoitushan ei ole tämä. Vähintäänkin palvelutason hinnat nostetaan kustannuksia vastaavalle tasolle niin matkojen lukumäärä tippuu automaattisesti. Toinen vaihtoehto on että tiputetaan kylmästi palvelutasoa ja pidetään hinnat samana jolloin kysytä ja matkojen lukumäärä tippuu jälleen. Ihan sama tilanne kuin pitäisi olla ratikoillakin jo nykyisellään. Jos ratikkalipun hintaa nostettaisiin oikealle tasolle niin matkojen lukumäärä tippuu. Ratikoilla on parempi palvelutaso kuin busseilla tällä hetkellä mutta samat hinnat ja tämä ei ole oikein.
Tarkennuksena vielä. En minäkään kannata ensisijaisesti ratikkalinjojen lopettamista. Jos palvelutaso ja siitä maksetut hinnat kohtaavat aidon markkinatalouden mekanismien mukaan niin mitään ongelmaa ei ole.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 21:23:24
Ja sivumennen sanoen kannattaisin kyllä raitiovaunuja niihin molempiin, jos niissä asuisin.
Sivumennen sanoen minäkin kannatan kaupunkiraitiotieitä, mutta en mallia joka Helsingissä on. Helsingin malli on joukkoliikenteen irvikuva. Jos koko systeemi olisi suunniteltu alunperin kokonaan oikeiden ja toimivien kaupunkiraitiotien mallien mukaisesti niin metroa ja busseja ei edes tarvittaisi ja palvelutaso olisi parempi koko pääkaupunkiseudulla. Helsingin joukkoliikenteen syöpä ei ole ratikka vaan metro. Megalomaaniset metropolihaihattelut pilasi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lopullisesti niin että kustannukset räjähti ja palvelutaso jäi murto-osaan sitä mitä se voisi olla. Tätä virhettä ei pystytä koskaan edes korjaamaan. Kun metroon on kerran hirttäydytty niin siinä kiikutaan loppuun asti.
Quote from: Oami on 10.02.2014, 21:23:24
Haluaisitko sanoa jotain konkreettista, siis että mitä asialle mielestäsi pitäisi tehdä?
Perusperiaate kaikessa pitäisi olla että paremmasta palvelutasosta maksetaan enemmän. Jos tämä periaate ei toteudu niin lopputuloksena on aina resurssien hukkakäyttö. Itselleni on aika sama miten tämä toteutuu kunhan toteutuu. Ensimmäisessä kappaleessa olikin tähän jo vastauksentynkää.
Noista kävelymatkoista: Itse olen nähnyt tutkimuksia, joiden mukaan huomattavalle osalle ihmisistä jo yli 200-300 metrin kävelymatka joukkoliikennepysäkille on liikaa. Hyväksytty kävelymatka toisaalta riippuu myös pitkälti siitä, kuinka virikkeellinen ja miellyttävä kävely-ympäristö on (jossain motarin varren pyörätiellä hyväksytty kävelyetäisyys vähenee entisestään).
Tämä antaa vihjeitä siitä, ettei sellainenkaan joukkoliikenne jolla tehdään pääasiassa hyvin lyhyitä matkoja ole turhaa, mikäli tavoitteena on houkutella ihmisiä pois yksityisautoilusta. (Vastaavasti voitaisiin myös kysyä autoiljoilta, kuinka pitkän kävelymatkan parkkipaikalle he hyväksyvät.)
-----
Virhe mikä Helsingin metroa rakennettaessa on tehty on se, että pitkien kävelymatkojen ja ylimääräisten vaihtojen vaikutus käyttäjämääriin on jätetty huomiotta. Sille pienelle vähemmistölle joka asuu muutaman sadan metrin päässä metroasemasta metro on toki olennaisesti suoraa keskustabussia houkuttelevampi kulkuväline. Mutta lopuille kilometrin tms. kävely metroasemalle tai vaihtoehtoisesti liityntäbussiin vaihto kumoaa sen joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävän vaikutuksen mikä metrolla on verrattuna busseihin. Tämä on nähty siinä, että joukkoliikenteen käyttäjämäärät eivät lisääntyneet Itä-Helsingissä metron valmistuttua eikä niiden myöskään ennakoida lisääntyvän (vaan pikemminkin vähenevän...) Etelä-Espoossa.
Quote from: orientexpressen on 11.02.2014, 01:11:15
Tämä antaa vihjeitä siitä, ettei sellainenkaan joukkoliikenne jolla tehdään pääasiassa hyvin lyhyitä matkoja ole turhaa, mikäli tavoitteena on houkutella ihmisiä pois yksityisautoilusta. (Vastaavasti voitaisiin myös kysyä autoiljoilta, kuinka pitkän kävelymatkan parkkipaikalle he hyväksyvät.)
Jos menet vaikka Espoossa autolla mihin tahansa nimenomaan autoilijoita varten rakennettuun kauppakeskukseen niin kävelymatkaa parkkipaikalta itse kohteeseen tulee aina enemmän kuin 200 metriä. Ja jos menet lauantaipäivänä niin pelkästään parkkipaikan hakemiseen menee 10 minuuttia ja joudut kävelemään tuon 300 metriä kun saat paikan sieltä kaikista takimmaisesta nurkasta.
Eli autoilu on tältä osin hankalampaa mutta silti ihmiset valitsee autoilun. Eli syitä valintaan on muitakin.
LISÄYS: Puhumattakaaan Helsingistä. Jos menet autolla Helsinkiin niin saat parkkipaikan sellaiseselta etäisyyydeltä että vällin mahtuu vähintään 3 ratikkapysäkkiä. Eli autoilu Helsingissä on monin verroin hankalampaa kuin ratikalla kulkeminen. Ja edelleen moni valitsee autoilun.
Quote from: jka on 11.02.2014, 07:57:05
LISÄYS: Puhumattakaaan Helsingistä. Jos menet autolla Helsinkiin niin saat parkkipaikan sellaiseselta etäisyyydeltä että vällin mahtuu vähintään 3 ratikkapysäkkiä.
Helsinki on täynnä maanalaisia pysäköintihalleja, joista et tunne olevan tietoinen.
Quote from: Lalli IsoTalo on 11.02.2014, 08:39:33
Quote from: jka on 11.02.2014, 07:57:05
LISÄYS: Puhumattakaaan Helsingistä. Jos menet autolla Helsinkiin niin saat parkkipaikan sellaiseselta etäisyyydeltä että vällin mahtuu vähintään 3 ratikkapysäkkiä.
Helsinki on täynnä maanalaisia pysäköintihalleja, joista et tunne olevan tietoinen.
Eipä nyt niin kovinkaan tännä. Riippuu siitä minne on menossa.
Jos verrataan ratikoiden palvelutasoon niin silloin vertailukelpoinen alue on tietysi myös ratikoiden kattama alue. Mikä on keskimääräinen kävelymatka tällä alueella parkkihalleista tai vaikka keskimäärin lähimmältä vapaalta parkkipaikaltakin vs. lähimmältä ratikkapysäkiltä. Ei pärjää parkkipaikat millään. Jos pärjäisi niin tietysti kaikki kulkisi jo nyt autolla eikä ratikkalla kukaan.
Koko jutussa oli siis kyse vain siitä, että raitiovaunut ovat liian hyvä systeemi ja se vituttaa sinua? Ja siksi pitäisi pistää paketti kokonaan uusiksi ja keksiä fantastisen epäkäytännöllisiä hinnoittelumalleja?
Metrosta olen samaa mieltä. Vielä tässäkin tilanteessa saisi länsimetron jatkoa halvemmalla kevyen raiteen suunnitellulta päättäriltä Stadiin ja lisäksi sen kapasiteetti ei ole samalla tavalla kiinni onnettomien tunareiden tekemistä onnettomista päätöksistä kuin länsimetron, josta paitsi tulee riittämätön paska, sen riittämättömyys rampauttaa myös itämetron.
QuoteJos verrataan ratikoiden palvelutasoon niin silloin vertailukelpoinen alue on tietysi myös ratikoiden kattama alue. Mikä on keskimääräinen kävelymatka tällä alueella parkkihalleista tai vaikka keskimäärin lähimmältä vapaalta parkkipaikaltakin vs. lähimmältä ratikkapysäkiltä. Ei pärjää parkkipaikat millään. Jos pärjäisi niin tietysti kaikki kulkisi jo nyt autolla eikä ratikkalla kukaan.
Ei totta. Miksi ihmeessä mä näkisin sen vaivan, että ajan itse, jos ei ole jotain roudattavaa tai ensimmäisen kohteen jälkeen asiaa jonnekin muualle, minne auto on paras valinta? Autoilu on tylsää ja hankalaa puuhaa, missä saa koko ajan olla huolissaan töräyttääkö joku spede kylkeen tai hyppääkö joku eteen. Parhaimmillaan se on kaupunkien välillä ja matkoilla joukkoliikenteen katvealueille.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 09:24:46
Koko jutussa oli siis kyse vain siitä, että raitiovaunut ovat liian hyvä systeemi ja se vituttaa sinua? Ja siksi pitäisi pistää paketti kokonaan uusiksi ja keksiä fantastisen epäkäytännöllisiä hinnoittelumalleja?
Ei, vaan se vituttaa että käyttäjä ei maksa käyttöään. Ihan samoin vituttaa että Espooseen rakennetaan metroa josta valtio maksaa vähintään 30% ja lopulta puolet ellei enemmänkin. Tämä tarkoittaa että pihtiputaan mummokin maksaa tuosta metrosta vaikka ei näe sitä koskaan kuin telkkarista. Ja itse asun siis Espoossa ja tällanen kermapersily vituttaa minua siis espoolaisenakin vaikka itse hyödyn tuosta ellen muuten niin sijoituskämppien arvonnousuna.
Minä kun osaan katsoa asioita puhtaasti rationaalisesti ilman että haen kaikessa omaa hyötyä. Sinua kermaperseily muiden rahoilla ei ilmeisesti vituta ja oma hyöty ennen kaikkea.
http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Pysakointi?urile=hki:path:/HKR/fi/Pys_k_inti/Pys_k_intilaitokset+ja+-alueet¤t=true
Helsingin keskustassa on 17 yksityistä pysäköintihallia. Satamissa on lisää. Lisäksi ostokeskuksilla ja kaupoilla (kuten verkkokauppa.com) on omat ilmaiset hallinsa.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 09:27:47
Ei totta. Miksi ihmeessä mä näkisin sen vaivan, että ajan itse, jos ei ole jotain roudattavaa tai ensimmäisen kohteen jälkeen asiaa jonnekin muualle, minne auto on paras valinta? Autoilu on tylsää ja hankalaa puuhaa, missä saa koko ajan olla huolissaan töräyttääkö joku spede kylkeen tai hyppääkö joku eteen. Parhaimmillaan se on kaupunkien välillä ja matkoilla joukkoliikenteen katvealueille.
Sä oot sä. Pääkaupunkiseudulla on miljoona muutakin asukasta. Aloitetaan nyt kysymällä, että omistatko autoa?
Quote from: jka on 11.02.2014, 09:38:02
Aloitetaan nyt kysymällä, että omistatko autoa?
Kysytään mielummin kuinka usein itse kukin
autoilee Helsingin keskustassa.
Joo auto on. Sitä tulee käytettyä muutamaan juttuun, mihin se on oikea valinta. Toinen työmaa sijaitsee suht hankalasti muihin elämän paikkoihin nähden ja sinne ei juuri ole järkeä mennä joukkovehkeillä.
Palataan taas siihen perusjuttuun miksi joukkoliikennettä tarvitaan: sitä tarvitaan siksi, että kukaan pääsisi minnekään ja varsinkaan kukaan pääsisi minnekään omalla autolla. Niitä veroja on tähän turha vedellä, koska ne uppoavat valtion pohjattomaan kitaan. Henkilöautoilu vasta kaupungeille kalliiksi tuleekin ja siihen ei riitä mikään raha. Yksi ainoa Hakamäentie bungasi karkeasti sata miltsiä ja onnistui lähinnä siirtämään ruuhkia paikasta toiseen sekä tekemään välittömän ympäristönsä taas monta pykälää mahdottomammaksi käyttää millään muulla kuin henkilöautolla. Jostain kummallisesta syystä raivosi ei kuitenkaan kohdistu siihen ja vastaaviin vaan siihen suunnilleen ainoaan komponenttiin seudun liikennejärjestelmässä, joka toimii hyvin ja huokealla.
Quote from: Lalli IsoTalo on 11.02.2014, 09:43:30
Quote from: jka on 11.02.2014, 09:38:02
Aloitetaan nyt kysymällä, että omistatko autoa?
Miten auton omistaminen liittyy tähän yhteen mitenkään?
Jos tarvitset autoa jokatapuksessa ja olet sijoittanut siihen pääomaa niin totta kai on todennäköisempää että myös käytät sitä muihinkin matkoihin kuin pihtiputaan mummon luokse. Ja tämä on myös taloudellisesti järkevää monissa tapauksissa toisin kuin HKL:n matkakortin ostaminen tähän rinnalle.
Mä valitsen hyvin matalalla kynnyksellä sen liikennevälineen, joka kulloinkin on kätevin. Auto ei ole sitä kovinkaan moneen tarpeeseen.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 09:51:07
Mä valitsen hyvin matalalla kynnyksellä sen liikennevälineen, joka kulloinkin on kätevin.
Nimenomaan näin. Usein se on raitsikka.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 09:47:06
Yksi ainoa Hakamäentie bungasi karkeasti sata miltsiä ja onnistui lähinnä siirtämään ruuhkia paikasta toiseen sekä tekemään välittömän ympäristönsä taas monta pykälää mahdottomammaksi käyttää millään muulla kuin henkilöautolla. Jostain kummallisesta syystä raivosi ei kuitenkaan kohdistu siihen ja vastaaviin vaan siihen suunnilleen ainoaan komponenttiin seudun liikennejärjestelmässä, joka toimii hyvin ja huokealla.
No kyllä voin tuostakin raivota. Mutta ei sitä jaksa kaikeasta raivota samalla kertaa. Kyllä tuokin keissi vituttaa ihan samoin. Tämä raivo nyt tuli noista numeroista joilla yritettiin esittää tätä yhtä asiaa mustasta valkoiseksi. Jos näen tilastodataa Hakamäentien projektista niin herättää aivan varmasti samanlaisen raivon kuten kaikki pääkaupunkiseudun projektit.
Meidän järjestelmässämmehän oikeastaan kukaan ei maksa mitään kokonaan itse ja oikeastaan jokainen osallistuu tasauksiin joko suuntaan tai suuntaan.
Quote from: jka on 10.02.2014, 21:57:16
Tuo riippuu kaiketikin palvelutasosta. Jos palvelutasoa nostetaan busseilla niin paljon että se pysyy samana kuin ratikoilla nyt ja hinnat ei nouse niin kysyntä pysyy samana ja kustannukset varmaankin silloin nousee ja nuo kritisoimani laskelmat pitää paikkaansa. Mutta tarkoitushan ei ole tämä. Vähintäänkin palvelutason hinnat nostetaan kustannuksia vastaavalle tasolle niin matkojen lukumäärä tippuu automaattisesti. Toinen vaihtoehto on että tiputetaan kylmästi palvelutasoa ja pidetään hinnat samana jolloin kysytä ja matkojen lukumäärä tippuu jälleen. Ihan sama tilanne kuin pitäisi olla ratikoillakin jo nykyisellään. Jos ratikkalipun hintaa nostettaisiin oikealle tasolle niin matkojen lukumäärä tippuu. Ratikoilla on parempi palvelutaso kuin busseilla tällä hetkellä mutta samat hinnat ja tämä ei ole oikein.
Raitiovaunun palvelutason on syytäkin olla parempi kuin bussin. Tarkoitus on, että ne jotka voivat raitiovaunua käyttää, käyttävät sitä mieluummin kuin bussia. Siten bussiin jää enemmän tilaa sellaisille ihmisille, joita raitiovaunut eivät palvele lainkaan.
Oletetaan esimerkiksi linja 64 rautatientorilta Itä-Pakilaan (sattumoisin itselleni tuttu). Pakataan bussi rautatientorilla täyteen ihmisiä, jotka ovat matkalla Vallilaan, Käpylään, Oulunkylään ja sinne Itä-Pakilaan. Tämän seurauksena siihen bussiin ei Hakaniemestä mahdukaan enää yhtään ketään. Mikä neuvoksi? (Oma vastaus: keksitään joku juttu, jolla ne Vallilaan ja Käpylään matkustavat saadaan siitä bussista pois.)
Junakohtaus: Hakamäentie on hyvä mutta se vaan jäi kesken. Kuten ketjussa olenkin todennut, itse fantasioin keskeytyksettömästä moottoritiestä 1- tieltä 4-tielle. Hakamäentie on suunnilleen sitä tasoa mitä siihen haluaisinkin (siellä nyt ei paljon asutakaan), Lapinmäessä ja Käpylässä kieltämättä pitää vähän lapiota heiluttaa.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 09:55:45
Meidän järjestelmässämmehän oikeastaan kukaan ei maksa mitään kokonaan itse ja oikeastaan jokainen osallistuu tasauksiin joko suuntaan tai suuntaan.
Joo, mutta ei tuo ole mikään puolustus urpoille päätöksille. Mitä enemmän käytetään muiden rahoja sitä tärkeämpää on että ne käytetään viisaasti. Jos urpoillaan muiden rahoilla niin se on suorastaan kansalaisvelvollisuus nostaa siitä älämölö.
Quote from: jka on 11.02.2014, 09:47:57
Quote from: Lalli IsoTalo on 11.02.2014, 09:43:30
Miten auton omistaminen liittyy tähän yhteen mitenkään?
Jos tarvitset autoa jokatapuksessa ja olet sijoittanut siihen pääomaa niin totta kai on todennäköisempää että myös käytät sitä muihinkin matkoihin kuin pihtiputaan mummon luokse. Ja tämä on myös taloudellisesti järkevää monissa tapauksissa toisin kuin HKL:n matkakortin ostaminen tähän rinnalle.
Polttoaine ja pysäköinti maksavat Helsingin keskustassa enemmän kuin vastaava HKL-matkustus. Vaikka polttoaine ja pysäköinti olisi lisämaksutonta (täysautoetu, pysäköinti firman kännykällä, asukaspysäköinti) niin yhtälöön vaikuttavat myös tekijät, joista Junis jo teki selkoa.
Ja autoa voi todellakin ajaa omistamatta sitä. City Car Club, vuokra-autot ja työsuhdeautot tulevat ensimmäisenä mieleen.
Tämä taisikin olla tässä omalta osaltani.
Oami,
et ole ihan ainoa joka siitä haaveilee. Smith-Polvinen hyppää esiin aina kun pienikin rako avautuu ja koska sitä ei pääse tekemään kerralla, se yritetään tehdä pätkissä. Ongelmia siinä on kaksi: hinta on hirveä ja se pilaa ympäristönsä.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 09:58:04
Oletetaan esimerkiksi linja 64 rautatientorilta Itä-Pakilaan (sattumoisin itselleni tuttu). Pakataan bussi rautatientorilla täyteen ihmisiä, jotka ovat matkalla Vallilaan, Käpylään, Oulunkylään ja sinne Itä-Pakilaan. Tämän seurauksena siihen bussiin ei Hakaniemestä mahdukaan enää yhtään ketään. Mikä neuvoksi? (Oma vastaus: keksitään joku juttu, jolla ne Vallilaan ja Käpylään matkustavat saadaan siitä bussista pois.)
Mitä ihmeen vikaa Vallilassa ja Käpylässä on että tätä varten tarvitaan ratikkaa? Maailmassa on enemmän oikeitakin suurkaupunkeja joissa ei ole ratikkaa kuin Suomessa on ylipäätään kaupunkeja. Jostain syysta nyt Vallila ja Käpylä tarvitsee ehdottomasti ratikkaa...
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 10:05:19
Ongelmia siinä on kaksi: hinta on hirveä ja se pilaa ympäristönsä.
Ei se nyt niin kauhesti pilaa, kun vähän tosiaan heilutetaan sitä lapiota. Hintaa sillä kieltämättä on, mutta sitä rahaa saa liikenteestä. (Autovero, ajoneuvovero, käyttövoimavero, pakollisen liikennevakuutuksen vakuutusmaksuvero, polttoainevero, polttoaineveron arvonlisävero - unohdinko jotain?)
Quote from: jka on 11.02.2014, 10:15:52
Quote from: Oami on 11.02.2014, 09:58:04
Oletetaan esimerkiksi linja 64 rautatientorilta Itä-Pakilaan (sattumoisin itselleni tuttu). Pakataan bussi rautatientorilla täyteen ihmisiä, jotka ovat matkalla Vallilaan, Käpylään, Oulunkylään ja sinne Itä-Pakilaan. Tämän seurauksena siihen bussiin ei Hakaniemestä mahdukaan enää yhtään ketään. Mikä neuvoksi? (Oma vastaus: keksitään joku juttu, jolla ne Vallilaan ja Käpylään matkustavat saadaan siitä bussista pois.)
Mitä ihmeen vikaa Vallilassa ja Käpylässä on että tätä varten tarvitaan ratikkaa? Maailmassa on enemmän oikeitakin suurkaupunkeja joissa ei ole ratikkaa kuin Suomessa on ylipäätään kaupunkeja. Jostain syysta nyt Vallila ja Käpylä tarvitsee ehdottomasti ratikkaa...
En näe vastausta ylläolevaan kysymykseeni.
Vallila ja Käpylä ovat oikein hienoja mestoja, mutta niin ovat myös Maunula, Itä-Pakila, Paloheinä ja sen sellaiset. Kysymys oli siitä, että näihin jälkimmäisiinkin pitää jollain konstilla päästä.
Oami,
tunnelit eivät säästä tilaa maan pinnalta vaan vievät sitä. Toteutunutta empiriaa, ei mielipide, ja tsekattavissa myös mistä tahansa suunnitelmista. Itse asiassa pelkkä tunnelin varjo ja haave tunnelista hassaa hyvää rakennusmaata vaikka kuinka ja paljon.
Sadannen kerran liikenteen verotuotot eivät ole korvamerkittyä rahaa yhtään sen enempää kuin alkoholiveron tuottoa käytetään juopottelustipendeihin.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 10:17:02
En näe vastausta ylläolevaan kysymykseeni.
Vastaus on sama kuin noissa muissakin suurkaupungeissa joissa ei ole ratikkaa. Niissä paikallisissa Valliloissa ja Käpylöissä asuu miljoona ihmistä.
Vallila ja Käpylä ovat muuten keskustasta aika tarkkaan keskimääräisen (=4,8km) bussimatkan etäisyydellä. Vallila vähän lähempänä, Käpylä pidemmällä, mutta kun bussit ei ylipäätään kulje linnuntietä niin suuruusluokka on juuri tuo. Ratikalla kuljetaan keskustasta keskimäärin aika pirun paljon lähemmäs. Bussilla kuljetaan keskimäärin jo nyt nimenomaan Vallilan ja Käpylän etäisyyksille.
Palautetaan nyt vielä mieliin perusasia: joukkoliikennevehje pitää valita tarvittavan kapasiteetin mukaan. Kun pitää siirtää isoja ihmismassoja yhtä suoraa, valinta on raskas raide eli Helsingin tapauksessa metro ja lähijunat. Sitten kun on edelleen paljon väkeä mutta ei ihan niin paljon ja liikkumistarve menee poukkoilevammaksi, oikea valinta on raitiovaunu, jonka kapasiteetti on suuri ja jonka voi vetää kulkemaan vähän mistä tahansa. Kun väki vähenee, on fiksua valita bussi. Sitten kun väkeä ei ole enää juuri ollenkaan, fiksuinta on jakaa taksiseteleitä raihnaisille ja jättää muut kulkemaan omalla autollaan.
Tämän kummempaa se ei ole.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 10:40:13
Palautetaan nyt vielä mieliin perusasia: joukkoliikennevehje pitää valita tarvittavan kapasiteetin mukaan. Kun pitää siirtää isoja ihmismassoja yhtä suoraa, valinta on raskas raide eli Helsingin tapauksessa metro ja lähijunat. Sitten kun on edelleen paljon väkeä mutta ei ihan niin paljon ja liikkumistarve menee poukkoilevammaksi, oikea valinta on raitiovaunu, jonka kapasiteetti on suuri ja jonka voi vetää kulkemaan vähän mistä tahansa. Kun väki vähenee, on fiksua valita bussi. Sitten kun väkeä ei ole enää juuri ollenkaan, fiksuinta on jakaa taksiseteleitä raihnaisille ja jättää muut kulkemaan omalla autollaan.
Ja Helsingissä ei ole mitään noista. Ei ole suuria ihmismassoja eikä ole poukkoilevaa liikkumisen tarvetta suurella alueella jota kävellen ei voisi hoitaa. Silti löytyy joka hemmetin joukkoliikennemuoto. Pelkkä kaupunkiratikka riittäisi ja sopisi täydellisesti Espooseen asti ja kustannukset olisi monta miljardia pienemmät ja melkein kaikki pääsisi lähes suoraan ovelta ovelle. Mutta tämä ei käy koska metropoli.
Siitä olen samaa mieltä, että ratikka olisi ollut paras ratkaisu, mutta koska tunnelisetien on pakko saada tunneleita ja keskustatunnelia ei koskaan tulla toteuttamaan, ne ovat tehneet metron.
Siitä nyt voidaan sitten olla mieltä ja mieltä onko suuria ihmismassoja vai ei. Metrolla taisi tosiaan olla joku 55M matkaa vuodessa ja on se aika monta sekin.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 10:27:47
tunnelit eivät säästä tilaa maan pinnalta vaan vievät sitä. Toteutunutta empiriaa, ei mielipide, ja tsekattavissa myös mistä tahansa suunnitelmista. Itse asiassa pelkkä tunnelin varjo ja haave tunnelista hassaa hyvää rakennusmaata vaikka kuinka ja paljon.
No esimerkiksi Koskelantien kohdalla väylä tulisi sen Koskelantien alle ja nykyisenkaltainen Koskelantie tehtäisiin uusiksi sen päälle. (Totta kyllä että rakennusaika olisi vähän hankala - käytännössä pitäisi tehdä ensin yksi ajorata ja sitten toinen, ja sinä aikana sen toisen ajoradan pitäisi toimia molempiin suuntiin. Myönnän että se olisi pari vuotta vähän ikävää, mutta kun projekti olisi valmis, ei katumaisemaa pinnalta katsoen erottaisi nykyisestä.) Koskelantien varsi taas on molemmilta puolilta rakennettu semmoiseksi kuin on, eikä niille olemassaoleville taloille tarvitsisi siinä mitään tehdä.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 10:27:47
Sadannen kerran liikenteen verotuotot eivät ole korvamerkittyä rahaa yhtään sen enempää kuin alkoholiveron tuottoa käytetään juopottelustipendeihin.
Tämä on oman poliittisen vääntönsä aihe. Tiedän että näin ei ole, mutta omasta mielestäni pitäisi olla. Jos ei täysin niin ainakin jossain määrin.
Quote from: jka on 11.02.2014, 10:32:24
Vastaus on sama kuin noissa muissakin suurkaupungeissa joissa ei ole ratikkaa. Niissä paikallisissa Valliloissa ja Käpylöissä asuu miljoona ihmistä.
No, sellaisissa paikoissa on sitten oletettavasti kurjaa. Tai sitten jokin jämerämpi joukkoliikennevehje, esim. metro. Jos keksit tähän jonkin konkreettisen esimerkkikohteen niin voin yrittää vähän katsella paremmin että miten homma mahtaa toimia.
Mutta enhän kysynyt että miten käpyläläisten ja vallilalaisten homma toimii. Kyllä kai se jotenkin toimii kun bussilinjoja on monta. Vaan itäpakilalaisilla ei ole kuin yksi linja, ja jos sen kapasiteetista puolet menee vallilalaisille ja käpyläläisille, niin mitä heidän kanssaan tehdään?
Quote from: jka on 11.02.2014, 10:32:24
Vallila ja Käpylä ovat muuten keskustasta aika tarkkaan keskimääräisen (=4,8km) bussimatkan etäisyydellä. Vallila vähän lähempänä, Käpylä pidemmällä, mutta kun bussit ei ylipäätään kulje linnuntietä niin suuruusluokka on juuri tuo. Ratikalla kuljetaan keskustasta keskimäärin aika pirun paljon lähemmäs. Bussilla kuljetaan keskimäärin jo nyt nimenomaan Vallilan ja Käpylän etäisyyksille.
Ilman parempaa selvitystä oletan, että keskimääräinen bussimatka sisältää niitäkin bussimatkoja, joiden kumpikaan pää ei ole keskustassa. Erityisesti tietysti metron ja rautatien liityntälinjat idässä ja koillisessa.
Tollanen tunnelointi olisi satojen miljoonien pieti eikä sitä rahaa tulla mistään koskaan kaivamaan johonkin, mitä ei oikeastaan edes tarvita kuin siksi, että asiat näyttäisivät powerpointilla paremmalta jonkin kuoppaansa menossa olevan 60-luvun modernistisen paradigman valossa.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 11:47:53
Mutta enhän kysynyt että miten käpyläläisten ja vallilalaisten homma toimii. Kyllä kai se jotenkin toimii kun bussilinjoja on monta. Vaan itäpakilalaisilla ei ole kuin yksi linja, ja jos sen kapasiteetista puolet menee vallilalaisille ja käpyläläisille, niin mitä heidän kanssaan tehdään?
Meneekö? Helsingin ydinkeskustassa asuu ehkä 50.000 ihmistä ja "laajemmassakin" keskustassa korkeintaan 100.000. Tuo on kyllä aika kaukaa haettua että juuri nämä ovat joukkoliikenteen ongelmakohta ja nämä tukkivat matkat keskustasta kaikilta muilta 950.000 pääkaupunkiseutulaiselta.
Kantakaupungin asukasluku taitaa tällä hetkellä pyöriä jossain 200 tuhannen kiepeillä.
Tossa on nyt ongelma, että sä oletat parhaaseen 70-luvun malliin ihmisten matkojen olevan hima-ydin-hima-ydin, kun oikeasti ne eivät sitä ole. Jengillä on asiaa sinne, tänne ja tonne ja parhaiten se näkyy kasin ratikassa, joka noin välillä Kurvi-Töölön tori tuppaa olemaan pommilla täynnä oikeastaan milloin tahansa.
Metron laajennus on maksanut tähän menessä 1 mrd e. Helsingin kaupunki saa tällä hetkellä lainaa 2,5 %:n korolla, joka on historiallisen alhainen. Metrolla tehdään nykyisin 55 miljoonaa matkaa vuodessa. Metron laajennuksen pääoman korkokustannuksen vaikutus metromatkustamisen kustannuksiin nykykorolla = 1 000 000 000 *0,025 /55 000 000 = +0,45 euroa per matka.
Toisin sanoen pelkkä metron laajennus ja pelkkä sen pääomakulu nosti metron kustannuksia yhteiskunnalle noin puoli euroa per matka.
Tässä on Suomen suurin ongelma: Julkisen sektorin BKT-osuus on huomattava ja julkisia varoja käytetään ideologisesti kustannus-hyöty-ajattelu väliin jättäen.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 12:15:55
Kantakaupungin asukasluku taitaa tällä hetkellä pyöriä jossain 200 tuhannen kiepeillä.
Tossa on nyt ongelma, että sä oletat parhaaseen 70-luvun malliin ihmisten matkojen olevan hima-ydin-hima-ydin, kun oikeasti ne eivät sitä ole. Jengillä on asiaa sinne, tänne ja tonne ja parhaiten se näkyy kasin ratikassa, joka noin välillä Kurvi-Töölön tori tuppaa olemaan pommilla täynnä oikeastaan milloin tahansa.
Ainoastaan arkisin työmatkaliikenteen aikana on ruuhkaa. Silloin jengi kulkee hima-työ-hima. Millään muulla ei ole väliä kun puhutaan joukkoliikenteen rajamitoituksesta oli sitten 70-luku tai mikä tahansa luku.
Jos suora bussi huitsin nevadaan Vallilan kautta on täynnä niin kyllähän nyt järkikin sanoo että vallilalainen ei mene bussiin joke menee huitsin nevadaan vaan menee johonkin kiljoonaan muuhun bussiin joka kulkee Vallilan kautta.
Tämän jälkeen kyse on enää mitoituksesta kuinka paljon linjoja ja minne keskustasta lähtee. Ei tähän mitoitukseen mitään ratikoita tarvita kun ei tarvita sadoissa muissakaan kaupungeissa.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 12:21:49
...ideologisesti kustannus-hyöty-ajattelu väliin jättäen.
Dharma, tervetuloa mukaan taas.
jka,
tokihan sen voisi hoitaa ilman ratikoita, se vain olisi tyhmää. Tyhmää se olisi, koska kustannukset nousisivat ja palvelutaso laskisi ja ainoa saavutettava hyöty olisi, että muutama raitiovaunuja ideologisista syistä vastustava henkilö saisi hykerrellä, että löytyihän se kuri hipillekin.
Lisäksi maailmassa on myös tosi paljon kaupunkeja, joissa raitiovaunu on havaittu tarpeelliseksi. Kelpaavatko ne yleiseksi todisteeksi ja jos eivät, miksi päinvastaisen pitäisi kelvata?
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 12:46:50
jka,
tokihan sen voisi hoitaa ilman ratikoita, se vain olisi tyhmää. Tyhmää se olisi, koska kustannukset nousisivat ja palvelutaso laskisi ja ainoa saavutettava hyöty olisi, että muutama raitiovaunuja ideologisista syistä vastustava henkilö saisi hykerrellä, että löytyihän se kuri hipillekin.
Miten niin nousee? Vallilaan on juuri se keskimääräinen matka joka bussilla kuljetaan tälläkin hetkellä Helsingin sisällä. Jos kaikki vallilaiset siirtyy kokonaan bussiin niin bussien keskimääräinen kulurakenne pysyy vakiona. Per nousu kustannukset jopa laskee. Ratikkalinjat ja näiden kustanukset poistuu joten missä kustannusten nousu?
Vai onko se nyt niin että per kilometri kustannusta ei voi laskea tässä tapauksessa koska se on busseille edullisempi kuin ratikalle. Teillä viherpiperöillä tuo käytettävä kustannusmittari vaihtuu aina sen mukaan mikä tukee ideologiaa.
Vieläköhän mä jaksan.
Bussin kilometrikustannusta pudottavat ne pitkät matkat. Luotan siihen että ymmärrät keskiarvon ongelmallisuuden tunnuslukuna. Se nyt vain menee niin, että nykyiset ratikkareitit ja pari tulevaakin, jos ne koskaan saadaan, on huokeampaa ajaa raidekalustolla.
Lisäksi kaikkialla maailmassa toteuma on ollut, että raideliikenteen poisto laskee kulkutapaosuutta ja raideliikenteen rakentaminen sitä lisää, joten kaiken muun typeryyden lisäksi olet vielä ehdoin tahdoin vaatimassa ruuhkien pahentamista, ilmeisesti koska hippi ja neekeri ja vihreät ja ynnyti nyy.
Mä niin tahtoisin tietää mikä siinä spårassa on sinulle ja muutamille niin kamalan kova paikka. Se on hei liikennevehje eikä mikään homokommunismin kylvökone. Oikealla paikallaan se on tehokas, taloudellinen ja näppärä tapa siirtää väkeä paremmin kuin millään muulla ratkaisulla pystyisi, mutta koska Helsinki ja spurgut ja heteromiestä sorretaan, se pitää poistaa.
Quote from: jka on 11.02.2014, 12:35:45
Jos suora bussi huitsin nevadaan Vallilan kautta on täynnä niin kyllähän nyt järkikin sanoo että vallilalainen ei mene bussiin joke menee huitsin nevadaan vaan menee johonkin kiljoonaan muuhun bussiin joka kulkee Vallilan kautta.
No äh. Eihän se bussi rautatientorilla ole täynnä. Päinvastoin, rautatientorilla se bussi on tyhjä. Kun vallilalaiset valitsevat itselleen bussia rautatientorilla, heille on ihan sama että nousevatko he tyhjään bussiin joka menee Vallilaan vai tyhjään bussiin joka menee Itä-Pakilaan. Käytännössä valinnan tekee siis sattuma, eli kysymys siitä että kumpi nyt sattuu ensin lähtemään.
Voi olla, että siinä vaiheessa kun bussi
lähtee rautatientorilta, se on täynnä. Se vaan ei ole silloin enää niiden vallilalaisten ongelma, jotka ovat kyydissä. Se on kyllä niiden ongelma, jotka haluaisivat nousta siihen bussiin Hakaniemessä ja matkustaa sinne Itä-Pakilaan.
Raitiovaunut on sympaattisia ja siksi niitä pidetään. Ne ovat kuitenkin erittäin kalliita ja erittäin hitaita verrattuna muihin liikkumismuotoihin. Toisin sanoen ne ovat mitä suurimmassa määrin ideologista subventiota ja vähiten "liikennesubventiota".
Muistaakseni Helsingin raitiovaunujen keskinopeus on 12 km/h. Olen itse kulkenut paljon matkaa Katajanokan kärjestä Etu-Töölön takaosiin ja kokonaismatka-aika on kävellen (kävelen nopeasti) lähes sama kuin nelonen+kävely.
Demokratiassa toki enemmistön tapa käyttää rahat on aina oikein. Ongelma vain on siinä, että Suomen julkinen sektori on kroonisesti ja raskaasti alijäämäinen vailla toivoa muutoksesta, joten käyttämällä varat rahallisesti tehottomasti joudutetaan omaa tuhoa.
Wienissä, jossa asun, on huippuluokan joukkoliikenne, joka maksaa käyttäjälleen euron päivässä. Melkein jokaisella kadulla kulkee sähköbussi ja ratikat, bussit, metrot kattavat koko kaupungin. Sporat ovat yhtä hitaita kuin kaikkialla ja siksi niitä käyttää, jos muuta ei ole tarjolla. Ideologisista syistä ne täälläkin ovat. Vaan wieniläisillä on varaa. Tekevät muut asiast sitten paremmin kuin suomalaiset. Esim. itävaltalainen OMV poraa öljyä siellä, missä Sini Saarela vastustaa jäänmurtajan vuokraamista jne.
Jos rahaa on niukalti, niin en keksi yhtään syytä, miksi valita raitiovaunut, kun tarjolla on bussit? Sama pätee raideliikenteeseen? Mikä kustannuslaskelta oikeuttaa Helsingin tai Espoon metron vs. bussiratkaisu?
Raideliikenne syntyi ja kukoista aikana, jolloin polttomoottorilla ei paljon mitään tehnyt. Nykyaikana joustamaton, suurten pääomien raideliikenne, sopii vain ideologisiin tarkoitusperiin ja erityistapauksiin eli erittäin suurten volyymien osalle (rahti ja ihmiset).
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 13:32:05
Raitiovaunut on sympaattisia ja siksi niitä pidetään. Ne ovat kuitenkin erittäin kalliita ja erittäin hitaita verrattuna muihin liikkumismuotoihin. Toisin sanoen ne ovat mitä suurimmassa määrin ideologista subventiota ja vähiten "liikennesubventiota".
Olemme selvästikin eri mieltä. Oman näkemykseni mukaan raitiovaunut ovat omassa ympäristössään sekä halvempia että nopeampia kuin muut vaihtoehdot.
Sovitaan vaikka että kun nyt näin demokratiassa eletään niin meillä on toki oikeus olla eri mieltä.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:37:50
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 13:32:05
Raitiovaunut on sympaattisia ja siksi niitä pidetään. Ne ovat kuitenkin erittäin kalliita ja erittäin hitaita verrattuna muihin liikkumismuotoihin. Toisin sanoen ne ovat mitä suurimmassa määrin ideologista subventiota ja vähiten "liikennesubventiota".
Olemme selvästikin eri mieltä. Oman näkemykseni mukaan raitiovaunut ovat omassa ympäristössään sekä halvempia että nopeampia kuin muut vaihtoehdot.
Sovitaan vaikka että kun nyt näin demokratiassa eletään niin meillä on toki oikeus olla eri mieltä.
Laskelmia pöytään. Ei tarvitse olla mitään mieltä, kun katsoo faktoja. Raitiovaunujen kustannukset ovat tuplat bussiliikenteeseen:
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Ja huomatkaa: bussiliikenne hoitaa alhaisen käyttöasteen reitit, joten bussiliikenteen yksikkökustannukset ovat siten lähtökohtaisesti tiheään asuttujen aluiden raitiovaunuliikennettä korkeammat. Silti ne ovat vain puolet raitiovaunujen kustannuksista.
Joo kyllä tässä eri mieltä ollaan. Oikealla paikallaan raitiovaunu on erittäin edullinen laite ja nopeudelle olisi tehtävissä paljonkin, mitä ei olla tehty, koska liikennesuunnittelu noin 50 viime vuotta on tehty puhtaasti henkilöautoa varten.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 13:20:47
Bussin kilometrikustannusta pudottavat ne pitkät matkat. Luotan siihen että ymmärrät keskiarvon ongelmallisuuden tunnuslukuna. Se nyt vain menee niin, että nykyiset ratikkareitit ja pari tulevaakin, jos ne koskaan saadaan, on huokeampaa ajaa raidekalustolla.
Sen voi hyväksyä että kilometrin säteellä rautatientorista pyöriminen on nykyisellä ratikalla halvempaa kuin bussilla. Mutta jos puhutaan Vallilasta tai Käpylästä niin noihinhan ajaa henkilöautollakin jo ihan sujuvasti rautatieasemalta kunhan pääsee ensimmäisestä kilometrista eroon. Sulla on aika isot luulot että Helsinki on joku big city ja ruuhkaa on kilometritolkulla keskustasta. Saat kyllä esittää vahvaa evidenssiä siitä että bussi joka kulkee saman matkan nopeammin kuin henkilöauto ja varmaan kolme kertaa nopeammin kuin nykyiset moporatikat olisi oleellisesti kalliimpi suoralla reitillä Helsingin ytimestä mihin tahansa suuntaan poispäin viiden kilometrin päähän.
Jos ratkikkalinjoja uudistettaisiin oikeiksi cityratikoiksi niin hyväksyisin väitteesi heittämällä. Mutta ei herranen aika näillä mopoilla jotka vielä pysähtyy sadan metrin välein.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 13:41:52
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:37:50
Olemme selvästikin eri mieltä. Oman näkemykseni mukaan raitiovaunut ovat omassa ympäristössään sekä halvempia että nopeampia kuin muut vaihtoehdot.
Sovitaan vaikka että kun nyt näin demokratiassa eletään niin meillä on toki oikeus olla eri mieltä.
Laskelmia pöytään. Ei tarvitse olla mitään mieltä, kun katsoo faktoja. Raitiovaunujen kustannukset ovat tuplat bussiliikenteeseen:
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Lihavoin edellisestä kommentistani pari sanaa. Ei tuo laskelma kerro mitään siitä, mitkä ovat bussiliikenteen kustannukset siinä ympäristössä, jossa raitiovaunut liikkuvat. Myöskään se ei kerro mitään siitä, mitkä ne olisivat jos raitiovaunuja ei olisi.
Lyhin selitys on, että jos nykyiset raitiolinjat korvattaisiin busseilla, homma tulisi kalliimmaksi. Ratikka ja bussi toimittavat liikennejärjestelmässä eri asioita.
Hiukan pidempi selitys lisää, että ratikoiden korvaaminen busseilla ruuhkauttaisi kaupunkia entisestään, mitä tuskin kukaan tavoittelee.
Quote from: jka on 11.02.2014, 13:46:06
Sen voi hyväksyä että kilometrin säteellä rautatientorista pyöriminen on nykyisellä ratikalla halvempaa kuin bussilla. Mutta jos puhutaan Vallilasta tai Käpylästä niin noihinhan ajaa henkilöautollakin jo ihan sujuvasti rautatieasemalta kunhan pääsee ensimmäisestä kilometrista eroon.
Lihavoin pari sanaa.
Tosin vielä ennen kuin voidaan päästä eroon edes siitä ensimmäisestä kilometristä, tarvitaan lähtöpaikka. Jos pohditaan liikennettä rautatieasemalta Vallilaan tai Käpylään, niin reitin lisäksi on oltava se pysäköintipaikka niissä molemmissa. Käpylään kyllä autoja mahtuu ja Vallilaankin jotenkuten, vaan rautatieasemalla onkin jo eri juttu. Toki siellä on pysäköintilaitoksia mutta äkkiäpä ne häviävät hinnassa joukkoliikenteelle.
Quote from: jka on 11.02.2014, 13:46:06
Sulla on aika isot luulot että Helsinki on joku big city ja ruuhkaa on kilometritolkulla keskustasta.
Onhan se. Minä olen pysäyttänyt auton Länsiväylällä vasemmalla kaistalla reilusti Espoon puolella, itse asiassa Kehä I:n takana, syynä nimenomaan ruuhka, eikä asiaan liittynyt mitään onnettomuutta. Jos sinusta se, että autot pitää pysäyttää moottoritielle jonnekin muualle kuin sen päätepisteen välittömään läheisyyteen, ei ole ruuhka, niin en oikeastaan näe tällä keskustelulla enää mielekkyyttä. (Kas kun Länsiväylän palvelusektorilta vielä puuttuu jotain mitä esim. Itäväylän puolelta ei puutu.)
Quote from: jka on 11.02.2014, 13:46:06
Saat kyllä esittää vahvaa evidenssiä siitä että bussi joka kulkee saman matkan nopeammin kuin henkilöauto ja varmaan kolme kertaa nopeammin kuin nykyiset moporatikat olisi oleellisesti kalliimpi suoralla reitillä Helsingin ytimestä mihin tahansa suuntaan poispäin viiden kilometrin päähän.
Kolme kertaa nopeammin? Sovitaan vaikka että ollaan tästäkin sitten vaan eri mieltä.
Koska en jaksa jauhaa yhä uudestaan samoista titityy-argumenteista, totean vain, että raitiolinjaston uudistus on käynnissä. Sen aloittaminen vei liian pitkään, koska Helsingin liikennettä suunnittelevat herrat ja rouva, 1 kpl, ovat pysyneet uskollisina nuoruutensa ihanteille, mikä on aina tragedia, ja siksi sitkeästi rakentaneet modernistista autokaupunkia, mitä ei missään ole saatu toimimaan edes slloin, kun on päästy aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Mutta siis tosiaan se uudistustyö on aloitettu.
Tulipa mieleen vielä tämmöinen kysymys: miten ne matkustajat on laskettu? Liikkuuko kulkuneuvoissa usein työntekijöitä, joiden tehtävänä on laskea kyydissä olevat, kyytiin nousevat ja siitä poistuvat matkustajat?
Yksi mahdollinen vastaus on tietysti se että tietokone laskee ne matkakorttien vingutusten ja myytyjen kertalippujen lukumäärän perusteella. Valitettavasti vain tämä metodi tuottaa väärää tietoa. Miten paljon väärää, siitä ei ole aavistustakaan. En tarkoita tällä nyt erityisesti pummilla matkustajia, vaan ihan vain rehellisiä jos kohta tilastotieteestä välinpitämättömiä kansalaisia, jotka käyttävät kausikorttia ja luulevat ettei sitä tarvitsekaan vingauttaa. Busseissahan vastaavaa ongelmaa ei ole, koska kuski (ainakin periaatteessa) näkee kaikki nousijat.
Sama lyhyesti: raitiovaunumatkustajista isompi kuin bussimatkustajista on tilastojen kannalta täysin näkymättömiä. Se on tietysti ikävää mutta huomioonotettava fakta. Voi olla että tuon laskelman tekijä onkin jollain konstilla ottanut sen huomioon; en tiedä, siksi kysyn.
Junis: joo, uskon että Pasilanväylään saisi menemään jokusen sata miljoonaa. En pidä kohtuuttomana. Tämä nyt tietty on vain oma mielipiteeni.
Ymmärtääkseni ajoittain tehdään erillisiä laskentoja ja sitten tilastoviisaat käyttävät viisauttaan yleistyksien tekemiseen.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:47:38
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 13:41:52
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:37:50
Olemme selvästikin eri mieltä. Oman näkemykseni mukaan raitiovaunut ovat omassa ympäristössään sekä halvempia että nopeampia kuin muut vaihtoehdot.
Sovitaan vaikka että kun nyt näin demokratiassa eletään niin meillä on toki oikeus olla eri mieltä.
Laskelmia pöytään. Ei tarvitse olla mitään mieltä, kun katsoo faktoja. Raitiovaunujen kustannukset ovat tuplat bussiliikenteeseen:
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Lihavoin edellisestä kommentistani pari sanaa. Ei tuo laskelma kerro mitään siitä, mitkä ovat bussiliikenteen kustannukset siinä ympäristössä, jossa raitiovaunut liikkuvat. Myöskään se ei kerro mitään siitä, mitkä ne olisivat jos raitiovaunuja ei olisi.
Et ole edelleenkään esittänyt faktoja omien käsitystesi tueksi. Minä esitin faktan, jonka mukaan bussiliikenteen kustannukset ovat puolet raitioliikenteen kustannuksista, vaikka bussit operoivat selvästi alhaisemman käyttöasteen reittejä kuin raitiovaunut.
Teoreettisestkin on vaikea ymmärtää, miten kiinteitä investointeja vaativa joustamaton raitioliikenne voisi olla lähellekään yhtä kustannustehokasta missään kuin bussiliikenne, johon on tarjolla hyvin erikokoista ja joustavaa kalustoa ilman raide-, kaista- ja johdininvestointeja.
Nämä rahat ovat suoraan pois jostain muusta ja kun Suomen julkinen sektori on niin kroonisesti alijäämäinen, niin kohta se tuntuu julkista sektoria tarvitsevien elämässä hyvin konkreettisesti eli lähes kaikkien.
Tossa on toi pitkä versio: http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/ (http://www.ihmistenkaupunki.fi/2013/10/23/kannattaako-raitiovaunuihin-investoida/)
Nyt viimeksi metroon on käytetty miljardin euron verran pääoma, josta aiheutuu kymmenien miljoonien eurojen vuotuinen pääomakustannus tästä ikuisuuteen. Tällä ollaan saatu vain metroasemat, raitteet ja tunnelit. Operointikulut vielä päälle. Tätäkään investointia on hyvin vaikea perustella taloudellisesti, kun vaihtoehtona on ollut koko ajan bussiliikenne. Ideologista julkisten varojen tehotonta käyttöä ja Suomen julkisen sektorin tila sen mukainen, kun lukuisat idealistit ovat päässeet toteuttamaan mielihalujaan yhteisillä rahoilla alkaen kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta maahanmuutosta päätyen CO2-leikkauksiin ja raideliikenneinvestointeihin ja jätevesiasetuksiin.
QuotePäätelmä
Matkustajakilometrin hintaa ei voi käyttää raideliikenteen kannattavuuden mittarina, vaan kysymys on paljon moniulotteisempi. Tietenkin oikea liikennetavan valinta riippuu väentiheydestä. Raideliikennettä ei kannata rakentaa, jos tiheys ei ole riittävä. Mutta jos tiheys on riittävä, raideliikenne on erittäin kannattavaa ja edellytys viihtyisälle ympäristölle ja hyvin toimivalle liikennejärjestelmälle.
Se johtuu siitä, että raideliikenteen kapasiteetti on suurin. Niinpä tiepinta-alaa ja liikennettä ylipäätänsä tarvitaan vähemmän. Myöskään tiheillä reiteillä (kuten Jokeri 550) bussiliikenne ei ole riittävän tehokasta, koska vuoroväliä ei saada riittävän tasaiseksi. Suuren tiheyden alueilla raideliikenne on paisi taloudellisesti mahdollista, myös toimivan liikenteen edellytys. Vaihtoehtona on tietenkin bussiliikenne omilla kaistoillaan ja itsenäisellä infrastruktuurillaan, mutta tällöin investointikustannuksetkin ovat raideliikenteen tasoa, eikä aikataulujen täsmällisyydessä, kapasiteetissa ja matkustusmukavuudessa päästä samalle tasolle.
Edellisestä linkistä siis tuo laineus.
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Bussien kapasiteetti on raitiovaunujen luokkaa, mutta raitiovaunut vaativat raiteet, joilla on vielä monin paikoin varattu oma kaista. Tästä johtuen raideliikenteen tilan tarve per matkustaja on selvästi busseja suurempi. Argumentti siis kääntyy itseään vastaan. Bussit voivat operoida olemassaolevalla infrastruktuurilla lähes kaikkialla, raideliikenne vaatii aina uusia investointeja. Ja niin edelleen.
Jutussa on muitakin pahoja ongelmia, kuten raskaasti verotetun henkilöautoliikenteen ja huomattavasti tuetun joukkoliikenteen kustannusvertailu ilman verojen neutralisointia. Lisää virheitä:
QuoteHSL:n tekemästä raportista käy ilmi (sen lisäksi, että se on järjellä pääteltävissä), että kilometrikustannukset eivät kerro kulkumuotojen kannattavuudesta vaan kulkumuotojen nopeudesta. Koska raitiovaunu liikkuu lähinnä keskustassa, se on hitaampaa ja siksi kilometriä kohden kalliimpaa. Sama efekti tulisi siitä, jos vertailtaisiin keskustassa kulkevia busseja ja moottoriteitä tulevia seutubusseja (samalla täyttöasteella). Raitiovaunuilla kuljetaan lyhyempiä, mutta silti aivan yhtä tarpeellisia, matkoja. Vertailukelpoisempaa olisikin verrata kustannuksia suhteessa yhteen matkaan (so. nousuun raportissa).
Tässä ei mitenkään perustella sitä, miksi raitiovaunu sitten olisi bussia edullisempi? Miksi bussi maksaisi enemmän, jos se ajaisi raitiovaunujen reittejä? Kiskoja ei tarvittaisi, ei johtimia. Kalusto olisi joustavan kokoista ja voitaisiin ostaa hyvin kilpailluilta markkinoilta eli selvästi raitiovaunuja edullisempaa. Standarikamaa vs. erikoistuote.
Olen ekonomisti koulutukseltani ja lasken julkisen sektorin talouteen liittyviä asioita. Näen paljon ongelmia, joita yhdistää sama tekijä: yhteisten varojen huomattava osuus kokonaisuudesta ja näiden varojen ei-taloudellinen käyttö. Tämä toimi silloin, kun menestyvä teollisuus rahoitti kasvavaa julkista sektoria. Tämä loppui vuonna 2007 ja tuon jälkeen Suomen julkinen sektori on ottanut tähän mennessä noin yhden vuoden valtion menojen verran lisää velkaa ja ottaa koko ajan lisää summan, joka vuodessa vastaa kaikkien valtion työntekijöiden kahden vuoden palkkamenoja. Näen tässä todennäköisen konkurssin, mikäli radikaaleja leikkauksia ei tehdä. Tämä raideliikenne-joukkoliikenne-dilemma on yksi hyvä esimerkki.
Edellisen linkin räikein kohta:
QuoteMatkustajatkin maksavat matkoista, eivät kuljetuista kilometreistä.
Helsingin joukkoliikenteen kokonaiskuluista puolet maksetaan suoraan veroista. Raitiovaunumatkat taas ovat kaikkein kalleimpia tuottaa. Siten
veronmaksajat maksavat, eivät matkustajat.
QuoteJumi iskee säteittäin kulkeville pääväylille
Pääkaupunkiseudun tieliikenne kasvaa eniten kehäväylilllä, mutta sujuvuuden kannalta suurimmat ongelmat keskittyvät säteittäisille sisäänajoväylille.
Länsiväylän kohdalla tilannetta tasapainottaa länsimetron tulo. Sen myötä liikennevirta pysyy suhteellisen vakiona, sillä ajoneuvomäärät eivät lisäänny eivätkä vähene.
Lähitulevaisuudessa ruuhkat uhkaavat halvauttaa erityisesti Lahdenväylän, Hämeenlinnanväylän, Turunväylän ja Tuusulanväylän liikennettä.
Paradoksaalinen tilanne johtuu kunnostustöiden kohdentamisesta. Kehäteiden liikennemäärien kasvuun varaudutaan mittavilla parannustöillä. Esimerkiksi Kehä III:lla on parhaillaan käynnissä laaja kolmiportainen kunnostusohjelma.
[...]
Ajonopeudet putoavat
- Kevyt ajoneuvoliikenne kasvaa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 34:llä ja raskas liikenne 6 prosentilla 2012–2030.
- Tieliikennesuorite kasvaa selvästi eniten Kehä III:n ja Kehä I:n vyöhykkeillä
- Tuntuvista korjauksista huolimatta keskimääräiset ajonopeudet laskevat eniten juuri kehäväylillä.
- Liikenten kasvu on hitainta Helsingin kantakaupungissa
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/279282-jumi-iskee-sateittain-kulkeville-paavaylille (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/279282-jumi-iskee-sateittain-kulkeville-paavaylille)
Bussin kapasiteetti nyt muuten ei todellakaan ole raitiovaunua vastaava ja sitä mukaan kun kalusto Helsingissä uusitaan, kaula kasvaa. Jos bussi halutaan palvelemaan raiteen teholla, sekin vaatii eristetyt väylänsä ja pysäkkinsä, jonka jälkeen ollaankin tilanteessa, jossa investointi on samoissa suuruusluokissa mutta käyttökustannus pirusti korkeampi.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:30:10
Edellisen linkin räikein kohta:
QuoteMatkustajatkin maksavat matkoista, eivät kuljetuista kilometreistä.
Helsingin joukkoliikenteen kokonaiskuluista puolet maksetaan suoraan veroista. Raitiovaunumatkat taas ovat kaikkein kalleimpia tuottaa. Siten veronmaksajat maksavat, eivät matkustajat.
Nämä ovat riittävällä tarkkuudella samat ihmiset. Maksan puolet matkastani lippuna, toisen puolen veroina. Lisäksi se paljonko valtio verottaa mun autoiluani ei oikeastaan lainkaan liity siihen paljonko mun mikäkin liikkumiseni maksaa kaupungille.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 14:32:16
Bussin kapasiteetti nyt muuten ei todellakaan ole raitiovaunua vastaava ja sitä mukaan kun kalusto Helsingissä uusitaan, kaula kasvaa. Jos bussi halutaan palvelemaan raiteen teholla, sekin vaatii eristetyt väylänsä ja pysäkkinsä, jonka jälkeen ollaankin tilanteessa, jossa investointi on samoissa suuruusluokissa mutta käyttökustannus pirusti korkeampi.
Wienissä operoi laidasta laitaan:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f1/Bus_Wiener_Linien_Ng273-8270.jpg)
Tuon kapasiteetti vastaa raitivaunua. Raitiovaunut taasen ovat vain ruuhka-aikoina niin täynnä, että tuollaista kapasiteettia tarvitaan. Hinta kymmenosa ostaa ja murto-osa infraan. Pienemmillä reiteillä sitten tällaisia:
(http://www.bus-bild.de/bilder/wiener-linien-25160.jpg)
ja kaikkein hiljaisemmilla näitä:
(http://www.vipress.at/uploads/tx_vipress/01205_57_390_14.jpg)
Reittejä voidaan luoda ja lopettaa ilman kustannuksia, kalustoa voidaan kohdentaa sinne mihin tarvitaan, mihinkään ei jäädä liikenteen takia jumiin, koska voidaan kiertää tukoskohta, jne.
Mutta sitten kun rakennat raitiotien, niin investoiti kymmeniksi vuosiksi etukäteen erittäin kalliiseen kalustoon, joka on täysin kiinteä, joustamaton ja kallis huoltaa ja uusia.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 14:33:10
Nämä ovat riittävällä tarkkuudella samat ihmiset. Maksan puolet matkastani lippuna, toisen puolen veroina. Lisäksi se paljonko valtio verottaa mun autoiluani ei oikeastaan lainkaan liity siihen paljonko mun mikäkin liikkumiseni maksaa kaupungille.
Et maksa toista puolta itse veroina, koska matkaasi kustantavat myös ne, jotka eivät sitä käytä. Joukkoliikenteen käyttäjä saa tulonsiirtoja niiltä, jotka maksavat veroja, mutta eivät käytä joukkoliikennettä.
Valtion ja kuntien rahat ovat osa samaa veropottia. Tämä tullaan näkemään tänä vuonna ja lähivuosina hyvin konkreettisesti, koska valtion on pakko leikata kuntien valtionosuuksia merkittävästi, sillä ne ovat suurimpia valtion menoeriä ja valtion alijäämä on tänäkin vuonna luultavasti yli 8 mrd e. Siten Helsingissäkin huomataan, että omat rahat menivät sporiin, mutta vanhukset jäivät hoitamatta.
Jokeriahan ajaa nykyisin isoimmat bussit mitä tehtaalta saa eikä se kapasiteetti riitä ollenkaan. Mitä tohon nivelbussiin menee väkeä?
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:42:17
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 14:33:10
Nämä ovat riittävällä tarkkuudella samat ihmiset. Maksan puolet matkastani lippuna, toisen puolen veroina. Lisäksi se paljonko valtio verottaa mun autoiluani ei oikeastaan lainkaan liity siihen paljonko mun mikäkin liikkumiseni maksaa kaupungille.
Et maksa toista puolta itse veroina, koska matkaasi kustantavat myös ne, jotka eivät sitä käytä. Joukkoliikenteen käyttäjä saa tulonsiirtoja niiltä, jotka maksavat veroja, mutta eivät käytä joukkoliikennettä.
Valtion ja kuntien rahat ovat osa samaa veropottia. Tämä tullaan näkemään tänä vuonna ja lähivuosina hyvin konkreettisesti, koska valtion on pakko leikata kuntien valtionosuuksia merkittävästi, sillä ne ovat suurimpia valtion menoeriä ja valtion alijäämä on tänäkin vuonna luultavasti yli 8 mrd e. Siten Helsingissäkin huomataan, että omat rahat menivät sporiin, mutta vanhukset jäivät hoitamatta.
Samoin mä osallistun vaikka minkä sellaisen kustannuksiin, jota en itse käytä. Tuleeko näin olla on toinen kysymys, mutta sillä tavalla se kuitenkin toimii.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 14:42:32
Jokeriahan ajaa nykyisin isoimmat bussit mitä tehtaalta saa eikä se kapasiteetti riitä ollenkaan. Mitä tohon nivelbussiin menee väkeä?
Ja ratkaisu olisi sinusta rakentaat raiteet ja laittaa tilalle juna? Entäs, jos ostaisi lisää busseja ja palkkaisi lisää kuljettajia?
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 14:43:32
Samoin mä osallistun vaikka minkä sellaisen kustannuksiin, jota en itse käytä. Tuleeko näin olla on toinen kysymys, mutta sillä tavalla se kuitenkin toimii.
Juuri näin! Ja siksi joukkoliikenteen kustannuksessa ei voi käyttää "matkustaja maksaa matkasta"-argumenttia, koska maksaja ei ole hän. Jos joukkoliikenne olisi täysin yksityistä ilman tukia ja veroja, niin tällöin voitaisiin perustella korkeampia kustannuksia sillä, että käyttäjät ovat valmiita maksamaan niistä, mutta nyt näin ei ole, sillä käyttäjät eivät maksa valinnoistaan.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:56:16
Onhan se. Minä olen pysäyttänyt auton Länsiväylällä vasemmalla kaistalla reilusti Espoon puolella, itse asiassa Kehä I:n takana, syynä nimenomaan ruuhka, eikä asiaan liittynyt mitään onnettomuutta. Jos sinusta se, että autot pitää pysäyttää moottoritielle jonnekin muualle kuin sen päätepisteen välittömään läheisyyteen, ei ole ruuhka, niin en oikeastaan näe tällä keskustelulla enää mielekkyyttä. (Kas kun Länsiväylän palvelusektorilta vielä puuttuu jotain mitä esim. Itäväylän puolelta ei puutu.)
No nyt puhutaan taas vähän eri asiasta. Puhutaanko nykyisestä ratikkaverkosta vai jostain muusta? Ratikkaverkko ei vaikuta Länsiväylän liikenteeseen oikeastaan mitenkään. Mielelläni ratkon Espoon suunnan ongelmat tässä samassa mutta nykyisillä ratikoilla tämä ei ratkea senkään vertaa mitä tässä on keskusteltu.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 13:56:16
Kolme kertaa nopeammin? Sovitaan vaikka että ollaan tästäkin sitten vaan eri mieltä.
Katselinpa huvikseni HSL:n reittioppaasta. Jos lähtee rautatieasemalta ihan mihin tahansa niin nopein reitti tulee järjestään bussilla. Edes etäisyydellä ei ole mitään väliä. Bussi voittaa aina.
Vittuillakseni jälleen punavuoresta kannattaa laittaa reitiksi Rautatientori-Punavuori. Eli Helsingin ydinkeskustassa pörrätään ja vielä siihen suuntaan missä busseilla pitäisi ola kaikista vaikeinta ja ratikoilla suurin etu. Bussi: matka-aika 14min, kokonaispituus 2.3km - Ratikka: matka-aika 24min, kokonaispituus 3.6km. Siis mitä vittua?!?
Puhuuko joku vielä vakavalla naamalla että ratikka on a) nopeampi, b)halvempi edes Helsingin ydinkeskustassa?
LISÄYS: Unohtui. Hakukriteereinä oli siis myös lyhin kävelymatka. Punavuoreen kävelee samaa tahtia ja voi katsella ratikoita siinä samalla.
Vihervasemmiston kannatusalueella raideliikenne on nyt kovassa huudossa. Länsimetro, Helsingin raideliikenteen laajentaminen ja kehärata ovat rakenteilla, oikorata ja Pendolinot jo ostettu. Suunnitteilla pisararata. Nämä kaikki ovat todennäköisesti huomattavan tehottomia investointeja, joiden yhteisarvo alkaa olla jo julkisen talouden kannalta merkittävä. Toisaalta peli on reilu, sillä tulevat huomattavat julkisen sektorin leikkaukset tulevat rokottamaan pahiten juuri samoja ihmisiä, jotka nämä hankkeet halusivat. Oikeus siis tapahtuu demokratian ja markkinatalouden yhdistelmässä varsin tehokkaasti, joskin viipeellä.
Aleksanterikatu 1 - Munkkiniemenpuistotie 1, reittiopas. Matkan pituus 6,3 km, matka-aika juuri nyt 26 min. Keskinopeus 14,53 km/h. Suoraviivainen reitti, jossa joukkoliikenne kulkee koko matkan omilla kaistoillaan.
Googlen karttapalvelu samalle matkalle juuri nyt autolla: normaali 12 min, "in current traffic 17 min". Yksi hitaimpia osuusksia autolle Suomessa (Espa-Mannerheimintie).
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:12:07
Et ole edelleenkään esittänyt faktoja omien käsitystesi tueksi. Minä esitin faktan, jonka mukaan bussiliikenteen kustannukset ovat puolet raitioliikenteen kustannuksista, vaikka bussit operoivat selvästi alhaisemman käyttöasteen reittejä kuin raitiovaunut.
En niin, koska en viitsi. Voisin etsiä niitä tutkimuksia jos 1) saisin tästä jotain palkkaa tai 2) olisin Helsingin asukas (koska olen poliitikko, olisin tällöin tietysti helsinkiläinen poliitikko). Mutta kun näin ei ole. Olen opintojeni kautta perehtynyt liikenne- ja kuljetustekniikkaan aika paljon keskivertokansalaista enemmän, mutta tutkintoni on kesken enkä siksi vetoa siihen tämän enempää. Sanotaan siis vaikka näin, että juttelen liikenneteknisistä kysymyksistä mielelläni ihan vaikka harrastuspohjalta. Tämä lähtökohta huomioon ottaen se, että pääsen sanomaan Hommaforumilla "olin oikeassa" joillekin nimimerkeille, ei kerta kaikkiaan ole minulle riittävän iso motivaatio suorittaa sen syvempää tutkimusta, edes kirjallisuustutkimusta.
Sinä olet esittänyt aiheen kannalta relavanttia lähteistettyä faktatietoa ihan yhtä paljon kuin minäkin, eli 0. Se, mitkä ovat raideliikenteen kustannukset koko Helsingin alueella ja bussiliikenteen kustannukset koko Helsingin alueella tässä meidän todellisuudessamme, ei vaan ole relevanttia. Relevanttia voisi olla ehkä se, mitkä ovat bussiliikenteen kustannukset sillä alueella, jolla raitiovaunutkin toimivat, ja erityisesti se, mitkä olisivat bussiliikenteen kustannukset kyseisellä alueella siinä rinnakkaistodellisuudessa, että raitiovaunuja ei olisi.
Jos siis haluat lähteistettyä faktatietoa relevanteista asioista niin voidaan minun puolestani lopettaa tähän. Tai vaihtoehtoisesti jatketaan rattoisaa juttelua ihan perstuntumalta. Ota tai jätä.
On varmaankin kaikille keskustelijoille täysin kiistatonta, että nykyisessä kotikaupungissani kevyt raideliikenne ei ole mielekästä. Mitä Helsinkiin tulee, sen asioista päättävät helsinkiläiset. Toisin sanoen minulla ei ole minkäännäköisiä
poliittisia ambitioita kevyen raideliikenteen puolesta. Mielenkiintoni asiaa kohtaan on puhtaasti liikenneteknistä. Minulta ei ole kauheasti pois, vaikka miten helsinkiläiset tukehtuisivat ruuhkiinsa-tai-millä-ikinä-nimellä-niitä-haluavatkaan-kutsua.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:14:42
Teoreettisestkin on vaikea ymmärtää, miten kiinteitä investointeja vaativa joustamaton raitioliikenne voisi olla lähellekään yhtä kustannustehokasta missään kuin bussiliikenne, johon on tarjolla hyvin erikokoista ja joustavaa kalustoa ilman raide-, kaista- ja johdininvestointeja.
Siksi, että se on kestävää. Kun vielä asuin Helsingissä 1990-luvulla, siellä oli ihan aktiivisessa käytössä raitiovaunuja 1950-luvulta. (Nyttemmin ne ovat tiemmä kadonneet.) Vaan enpä ole missään Suomessa enkä muussakaan kehittyneessä valtiossa nähnyt aktiivisessa käytössä 40-vuotiaita busseja.
Toiseksi siksi, että raitiovaunulla saadaan enemmän porukkaa pienempään tilaan. Tilalla en tarkoita yksinomaan vaunua itseään vaan myös sitä tilaa, jossa se vaunu liikkuu. Kun tiedetään raitiovaunun koko ja liikerata, niin sen vaatima vaakasuuntainen turvaetäisyys voidaan laskea millimetrin tarkkuudella; bussilla ei voida ja siksipä se tarvitseekin paljon suuremmat marginaalit. Tämä etu tietysti hukataan jos raitiovaunuja ajetaan samoja kaistoja pitkin kuin autoja, ja siksipä niitä varten onkin usein erotettu kadusta ihan omat alueensa.
Kolmanneksi päästöt. Raitiovaunu kulkee sähköllä eikä tuota pienhiukkasia, jotka varsinkin ovat kaupunkiliikenteessä iso ongelma. Niiden mittaaminen rahassa on tietysti vähän monimutkaisempi juttu. Tietysti kiva olisi, jos tähän pakettiin tulisi mukana päästötön sähköntuotanto, esim. ydinvoima.
550:n aikataulu: http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/s550.html
Vuoroväli näyttää olevan 5-10 min arkisin. Jos linjan bussi- ja kuljettajamäärä kaksinkertaistettaisiin, putoaisi keskimääräinen vuoroväli puoleen. Tämä olisi varmasti paljon halvempi ratkaisu kuin muuttaa tämä erittäin suosittu linja raiteeksi. Miten raide voisi olla muuallakaan kannattavaa verrattuna busseihin?
Quote from: Oami on 11.02.2014, 15:02:26
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:12:07
Et ole edelleenkään esittänyt faktoja omien käsitystesi tueksi. Minä esitin faktan, jonka mukaan bussiliikenteen kustannukset ovat puolet raitioliikenteen kustannuksista, vaikka bussit operoivat selvästi alhaisemman käyttöasteen reittejä kuin raitiovaunut.
En niin, koska en viitsi. Voisin etsiä niitä tutkimuksia jos 1) saisin tästä jotain palkkaa tai 2) olisin Helsingin asukas (koska olen poliitikko, olisin tällöin tietysti helsinkiläinen poliitikko). Mutta kun näin ei ole.
...
Viitsit kuitenkin kirjoittaa suuren määrän viestejä aiheesta, josta sinulta puuttuu olennainen tieto. Ikävä kyllä juuri tällä tavoin Suomen julkisia menoja käytetään ja koska ne ovat niin suuri osa kokonaisuudesta, on koko maa syvissä ongelmissa, jotka ovat koko ajan selviämässä yhä useammalle. Valitettavasti liian hitaasti ja liian harvalle.
Dharma,
Jokerin reitillä on jo busseja se, mitä siihen mahtuu. Vuorovälit eivät pidä vaan bussit rypästyvät pysäkeille ja palvelutaso kärsii. Kyllä, ratkaisu on vetää raiteet ja laittaa siihen juna. Toinen vaihtoehto olisi tehdä eristetty tosi pitkien ekstrabussien linja, mutta sen rakentaminen maksaisi saman kuin raiteiden ja käyttö enemmän.
Mitä kustannuksiin tulee, kaikkein kauimpana mistään kustannusvastaavuudesta ovat henkilöautokilometrit eikä sen suhteen vallitse minkäänlainen ohjaus. Ne verot eivät tähän kuulu ennen sitä päivää, kun alkoholiveron tuotolla aletaan myöntää juopottelustipendejä, koska valtio nyt verottaa kaikkea mistä äyrin irti saa. Vero ei ole mikään palvelumaksu ja mun maksamista kunnallisveroistakin suurin osa menee ihan kaikkeen muuhun kuin mitä itse käytän.
jka,
Helsingin raitiotieverkosto tosiaan on vanhentunut ja kärsii aivan liikaa siitä, että meillä on ainakin 50 vuotta suunniteltu asioita henkilöautolla käytettäväksi. Reittioppaan tiedot toisaalta ovat vähän oma juttunsa ja itse en juurikaan luota sen matka-aikoihin varsinkaan, jos puhutaan keskustabusseista, jotka ovat uskomattoman häiriöherkkä systeemi.
Yleisesti väite siitä, että bussi olisi joustava ja raitiovaunu ei ei tahdo kestää tarkastelua kahdesta tai oikeastaan kolmesta syystä: talot eivät sillä tavalla siirtyile ergo liikkumistarvekaan ei tosta vaan pongahda jostain jonnekin ja uuden kiskon vetäminen on itse asiassa liikenneinvestoinniksi hyvin edullista. Se kolmas on, että bussilinjaakaan ei oikeastaan siirretä tosta vaan, koska se vaatii melko hirmusti tilaa.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:39:38Tuon kapasiteetti vastaa raitivaunua.
Kyseessä on siis nivelbussi. HSL:n suunnitteluohjeen mukaan siinä on 52 istumapaikka ja 40 seisomapaikkaa eli yhteensä 92 paikkaa.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/suunnitteluohje_4_2012_netti.pdf
Normaalissa telibussissa on 49 istumapaikkaa + 22 seisomapaikkaa, eli tuolla saadaan lähinnä lisää seisomapaikkoja. Bussiin. Helsingin kaduilla. HelBin kuskeilla. Kun noi vielä maksaa paljon enemmän, niin lienee selvää miksei nivelbussit on poistettu käytöstä niin Tampereella, Turussa kuin Helsingissäkin.
Ratikoide kapasiteetti (ne vaunut jossa on lisäpala keskellä) 50 + 69 + 119 ja uudet Transut on 84 + 50 =134. Olennaista on kuitenkin se, että jos ei riitä niin pidennetään vaunuja tai ostetaan isommat. Bussilla toi ei käytännössä onnistu.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:39:38Raitiovaunut taasen ovat vain ruuhka-aikoina niin täynnä, että tuollaista kapasiteettia tarvitaan.
Miten sä olet ajatellut hoitaa sen ruuhkaliikenteen värkillä johon ei mahdu matkustajat kyytiin?
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:39:38Hinta kymmenosa ostaa ja murto-osa infraan.
Tommonen nivelbussi lienee jotain puoli milliä, tuplanivel voi olla lähempänä milliä. Käyttöikä ehkä kymmenen vuotta, Ratikat maksaa 2,5-4 milliä riippuen mm. pituudesta, toisaalta käyttöikä 25-40 vuotta. On siinä kaluston kustannuksessa eroa, erikoiskalusto maksaa, niin erikoisbussit kuin ratikatkin.
Joukkoliikenteessä joka tapauksessa isoin kuluerä on kuljettajan liksat, ja jos isommalla erikoiskalustolla pärjää pienemmällä määrällä kuljettajia, niin kyllä se kannattaa. Toinen tärkeä asia on se, että joukkoliikenne tarvitsee valoetuudet ja ne on kovin hankala toteuttaa jos vuorovälit on hyvin lyhyitä, mikä suosii myös isompaa kalusta.
Infrakustannuksissa omalla väylällään ei ole käytännössä mitään eroa, bussikaistat on ehkä himpun verran kalliimpia. Ilman omaa väylä kaupunkiolosuhteissa joukkoliikenne seisoo, joka on kalliimpaa kuin mikään infaa.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 14:39:38Reittejä voidaan luoda ja lopettaa ilman kustannuksia, kalustoa voidaan kohdentaa sinne mihin tarvitaan, mihinkään ei jäädä liikenteen takia jumiin, koska voidaan kiertää tukoskohta, jne.
Bussin joustavuus on toki hyvä puoli. Sen varjopuoli on vaan sitten se, että voi olla että tänään kulkee bussi sun pysäkiltä ja sun duuniin, huomenna ei enää kulje. Ja se että kun bussilla voi ajaa melkein minne tahansa, niin niin totta vie myös tehdään, on se kuinka hidasta ja hankalaa eli kallista tahansa. Raiteet ovat kuitenkin pysyvämpiä, ja sen takia ne on tapana tehdä edes jotenkin kunnolla.
Olin lapsuudessani Osmo Soininvaaran tukiryhmässä ja hetken hänen avustajanaankin. Hän etsi faktat ja otti selvää ja ymmärsi numeroita. Hän on alan ihminen, tilastotieteestä lisensiaatiksi tullut tutkija. Mutta hänellä oli ja on erittäin vahva poliittinen agenda, suorastaan uskonto. Hän halusi määrätä, miten ihmiset elävät ja hänellä olisi siihen vahvat mielipiteet. Hän halusi pakottaa ihmiset elämään, kuten hän haluaa, koska hän uskoi maapallon pelastamisen olevan tärkeämpää kuin sen kustannus, vaikka huomattavakin. Hän siis toimi tietoisesti ja toimii edelleen. Ja hän on saanut paljon aikaan.
Soininvaara on viheruskovainen. Viheruskovainen ei laita hintalappua harvinaisille eläinlajeille tai CO2-päästöjen vähentämiselle. Ne saavat maksaa lähes mitä vain. Ja tällä logiikalla Helsinkiä onkin pitkälle hallittu vuosikymmeniä. Vihreillä on ollut ja on valtaa. He ovat viivästyttäneet Vuosaaren satamaa vuosikymmenellä, tuottaneet ongelmalähiöt, heikentäneet väestöpohjaa, investoineet länsimetroon ja raideliikenteeseen, tuoneet monikulttuurisuuden vahvasti Helsinkiin. Jokainen näistä on ollut ideologinen, suorastaan uskonnollinen, hanke.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:14:29
Dharma,
Jokerin reitillä on jo busseja se, mitä siihen mahtuu. Vuorovälit eivät pidä vaan bussit rypästyvät pysäkeille ja palvelutaso kärsii. Kyllä, ratkaisu on vetää raiteet ja laittaa siihen juna. Toinen vaihtoehto olisi tehdä eristetty tosi pitkien ekstrabussien linja, mutta sen rakentaminen maksaisi saman kuin raiteiden ja käyttö enemmän.
Miten ihmeessä tieosuudelle mahtuu yksi bussi per viisi minuuttia eikä enempää? Esimerkiksi Kisahallin pysäkillä menee arkiaamuna klo 7-8 välillä tunnissa 81 vuoroa, jotka pysähtyvät!
http://aikataulut.reittiopas.fi/pysakit/fi/1140115.html
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:14:29
Mitä kustannuksiin tulee, kaikkein kauimpana mistään kustannusvastaavuudesta ovat henkilöautokilometrit eikä sen suhteen vallitse minkäänlainen ohjaus. Ne verot eivät tähän kuulu ennen sitä päivää, kun alkoholiveron tuotolla aletaan myöntää juopottelustipendejä, koska valtio nyt verottaa kaikkea mistä äyrin irti saa. Vero ei ole mikään palvelumaksu ja mun maksamista kunnallisveroistakin suurin osa menee ihan kaikkeen muuhun kuin mitä itse käytän.
Et siis ymmärtänyt, mitä kirjoitin.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Miten sä olet ajatellut hoitaa sen ruuhkaliikenteen värkillä johon ei mahdu matkustajat kyytiin?
Lyhentämällä vuorovälejä eli lisäämällä kapasiteettia silloin, kun sitä tarvitaan. Raitiovaunut ovat aina samankokoisia ja niitä on aina sama määrä, koska ne maksavat enemmän kuin kalleimmat mersut pinottuna kahteen kerrokseen koko raitiovaunun matkalta. Kuten yllä huomaat, Kisahallin pysäkeillä pysähtyy tunnissa ruuhka-aikana 81 bussivuoroa. Busseja voidaan laittaa kulkemaan vaikka minuutin välein, jolloin kapasiteetti on vastaavasti isompi.
Mä luulen, että sä et ymmärtänyt mitä mä kirjoitin. Molemminpuolinen hämmennys vallitsee, kun toinen väittää veroja palvelumaksuiksi sekä että kaupunki ja valtio ovat yksi ja sama toimija ja toinen huomauttaa, että kumpikaan ei reaalimaailmassa päde. Epäilemättä tämä johtuu siitä, että sulla on ekonomistin koulutus ja mulla ei ja juttuhan oikeasti on niin, että jos ekonomisteissa olisi jotain hauskaa, markkinat olisivat jo toimittaneet heitä käsitteleviä vitsejä.
Ja ei, siihen nyt ei mahdu sen enempää busseja, koska ne rypästyvät ja aikataulut menevät arvaamattomiksi. Tämä on reaalisen liikennevirran ominaisuus eikä mikään mielipide. Empiirinen toteuma.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Kyseessä on siis nivelbussi. HSL:n suunnitteluohjeen mukaan siinä on 52 istumapaikka ja 40 seisomapaikkaa eli yhteensä 92 paikkaa.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/suunnitteluohje_4_2012_netti.pdf
Normaalissa telibussissa on 49 istumapaikkaa + 22 seisomapaikkaa, eli tuolla saadaan lähinnä lisää seisomapaikkoja. Bussiin. Helsingin kaduilla. HelBin kuskeilla. Kun noi vielä maksaa paljon enemmän, niin lienee selvää miksei nivelbussit on poistettu käytöstä niin Tampereella, Turussa kuin Helsingissäkin.
Ratikoide kapasiteetti (ne vaunut jossa on lisäpala keskellä) 50 + 69 + 119 ja uudet Transut on 84 + 50 =134. Olennaista on kuitenkin se, että jos ei riitä niin pidennetään vaunuja tai ostetaan isommat. Bussilla toi ei käytännössä onnistu.
Tässä taas mennään tavalliseen tapaan metsään. Kapasiteetti tarvitaan ruuhka-aikoina. Ei ole kannattavaa rakentaa raitiovaunuja (tai ostaa niitä lisää) huippukysynnän mukaan, kuten ei bussejakaan, vaan lisätä vuoroja. Raitiovaunut ovat niin kalliita, että niitä ei voi pitää varastossa, eikä ohjata muualle ei-ruuhka-aikoina. Ne tehdään isoiksi, mutta kapasiteetti on suurimman osan ajasta huomattavasti vajaassa käytössä. Lisäämällä vuoroja, palvelu tuotetaan tehokkaammin vs. yksikkökoon kasvattaminen. Nivelbussin kapasiteetti on riittävän lähellä raitiovaunun ollakseen ruuhkahuippujen tasaaja (yhdessä tiheämmän vuorovälin kanssa).
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:25:06
Mä luulen, että sä et ymmärtänyt mitä mä kirjoitin. Molemminpuolinen hämmennys vallitsee, kun toinen väittää veroja palvelumaksuiksi sekä että kaupunki ja valtio ovat yksi ja sama toimija ja toinen huomauttaa, että kumpikaan ei reaalimaailmassa päde. Epäilemättä tämä johtuu siitä, että sulla on ekonomistin koulutus ja mulla ei ja juttuhan oikeasti on niin, että jos ekonomisteissa olisi jotain hauskaa, markkinat olisivat jo toimittaneet heitä käsitteleviä vitsejä.
Ja ei, siihen nyt ei mahdu sen enempää busseja, koska ne rypästyvät ja aikataulut menevät arvaamattomiksi. Tämä on reaalisen liikennevirran ominaisuus eikä mikään mielipide. Empiirinen toteuma.
Rautalanka: Silloin kun käyttäjä ei maksa palvelusta, ei käyttäjän valintoja voida pitää indikaattoreina kustannustehokkuudesta. Tähän virheeseen syyllistyttiin jutussa, johon laitoit linkin.
Siis: Raitiovaunun korkeampia käyttökustannuksia ei voida perustella sillä, että käyttäjät ovat niistä valmiita maksamaan, koska raitiovaunuun pääsee samalla lipulla, jolla bussiin. Itse asiassa vieläpä halvemmalla.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:09:29
550:n aikataulu: http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/s550.html
Vuoroväli näyttää olevan 5-10 min arkisin. Jos linjan bussi- ja kuljettajamäärä kaksinkertaistettaisiin, putoaisi keskimääräinen vuoroväli puoleen. Tämä olisi varmasti paljon halvempi ratkaisu kuin muuttaa tämä erittäin suosittu linja raiteeksi. Miten raide voisi olla muuallakaan kannattavaa verrattuna busseihin?
Asia on tapana ilmaista niin, että Jokerin vuoroväli on kolme minuuttia ruuhkassa eli neljä bussia jonossa noin 12 minuutin välein. :) Se on niin pitkä linja, että sille infralle pitäisi tehdä ja paljon joka tapauksessa, ihan jo siksi että pysytään aikataulussa, nopeuskin toki paranisi samalla.
Toinen juttu on se että ratikalla riittää kapasiteetin puolesta esim. 7,5 minuutin vuoroväli (maks. 400 matkustajaa per juna), kun bussilla matkustajamäärien edelleen kasvaessa joudutaan jonnekin 2 min. Toi on kolmin-nelinkertainen ero palkkakustannuksissa.
Quote from: jka on 11.02.2014, 14:54:42
No nyt puhutaan taas vähän eri asiasta. Puhutaanko nykyisestä ratikkaverkosta vai jostain muusta? Ratikkaverkko ei vaikuta Länsiväylän liikenteeseen oikeastaan mitenkään. Mielelläni ratkon Espoon suunnan ongelmat tässä samassa mutta nykyisillä ratikoilla tämä ei ratkea senkään vertaa mitä tässä on keskusteltu.
Totta, raitiovaunu ei vaikuta. Metro (tai sen puute) kyllä vaikuttaakin. Ja tietysti, jos sen metron sijaan sinne rakennettaisiin (pika)raitiotie, sekin vaikuttaisi.
Quote from: jka on 11.02.2014, 14:54:42
Vittuillakseni jälleen punavuoresta kannattaa laittaa reitiksi Rautatientori-Punavuori. Eli Helsingin ydinkeskustassa pörrätään ja vielä siihen suuntaan missä busseilla pitäisi ola kaikista vaikeinta ja ratikoilla suurin etu. Bussi: matka-aika 14min, kokonaispituus 2.3km - Ratikka: matka-aika 24min, kokonaispituus 3.6km. Siis mitä vittua?!?
Lisättäköön että huomioin nopeudessa myös odotusajan. Raitiovaunuja kulkee useammin, kuten ehkä huomasitkin. Reittiopas ei tätä huomioi, vaan olettaa että lähtöpisteestä lähdetään kävelemään pysäkille juur sillä hetkellä että voidaan astua suoraan kulkuneuvon omasta sisään. (Ei sillä, hankalaa se olisikin huomioida.) Myöskään palvelutasoa se ei huomioi, sen taisit myöntää itsekin olevan raitiovaunulle eduksi.
Tuosta kun silmämääräisesti koitin laskea, niin jos otetaan satunnainen lähtöhetki ja kysytään, millä välineellä on ensin perillä, niin noin kahdessa tapauksessa kolmesta sain raitiovaunun.
Myönnän silti olevani yllättynyt bussin nopeudesta (ilman odotusaikaa). Kolminkertainen tosin sekään ei silti ollut.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:26:37
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:25:06
Mä luulen, että sä et ymmärtänyt mitä mä kirjoitin. Molemminpuolinen hämmennys vallitsee, kun toinen väittää veroja palvelumaksuiksi sekä että kaupunki ja valtio ovat yksi ja sama toimija ja toinen huomauttaa, että kumpikaan ei reaalimaailmassa päde. Epäilemättä tämä johtuu siitä, että sulla on ekonomistin koulutus ja mulla ei ja juttuhan oikeasti on niin, että jos ekonomisteissa olisi jotain hauskaa, markkinat olisivat jo toimittaneet heitä käsitteleviä vitsejä.
Ja ei, siihen nyt ei mahdu sen enempää busseja, koska ne rypästyvät ja aikataulut menevät arvaamattomiksi. Tämä on reaalisen liikennevirran ominaisuus eikä mikään mielipide. Empiirinen toteuma.
Rautalanka: Silloin kun käyttäjä ei maksa palvelusta, ei käyttäjän valintoja voida pitää indikaattoreina kustannustehokkuudesta. Tähän virheeseen syyllistyttiin jutussa, johon laitoit linkin.
Siis: Raitiovaunun korkeampia käyttökustannuksia ei voida perustella sillä, että käyttäjät ovat niistä valmiita maksamaan, koska raitiovaunuun pääsee samalla lipulla, jolla bussiin. Itse asiassa vieläpä halvemmalla.
Niin. Mä taisin sanoa, että autoväylien käytössä ei ole sitäkään vähää kustannusohjausta mitä julkisessa liikenteessä.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Tommonen nivelbussi lienee jotain puoli milliä, tuplanivel voi olla lähempänä milliä. Käyttöikä ehkä kymmenen vuotta, Ratikat maksaa 2,5-4 milliä riippuen mm. pituudesta, toisaalta käyttöikä 25-40 vuotta. On siinä kaluston kustannuksessa eroa, erikoiskalusto maksaa, niin erikoisbussit kuin ratikatkin.
QuoteKaupunkiliikenteessä käytettävän linja-auton arvonlisäveroton hinta
lähtee puolestaan keskimäärin 230 000 eurosta, pikavuoroliikenteen
linja-auto 280 000 eurosta ja tilausajoliikenteen linja-auto 300 000
eurosta ylöspäin.
http://www.kuljetusala.com/oppilaitokset/ukk
Hankintahinta on siis 10 % sporan hinnasta. Jos näitä tarvitaan 1,5 per spora, niin sitten 15 %. Raitiovaunujen huoltokustannukset ovat todennäköisesti busseja paljon kovemmat. Niillä ei myöskään ole jälleenmyyntiarvoa eli investointi on ikuinen ja siten riskialtis ja joustamaton. Raitiovaunuja ei voida myöskään siirtää edes kaupungin sisällä ilman suuria investointeja uusille reiteille.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Joukkoliikenteessä joka tapauksessa isoin kuluerä on kuljettajan liksat, ja jos isommalla erikoiskalustolla pärjää pienemmällä määrällä kuljettajia, niin kyllä se kannattaa. Toinen tärkeä asia on se, että joukkoliikenne tarvitsee valoetuudet ja ne on kovin hankala toteuttaa jos vuorovälit on hyvin lyhyitä, mikä suosii myös isompaa kalusta.
No ei varmasti ole! Tämä käsitys on juuri tyypillinen julkiselle sektorille, jossa pääoman arvoa ei ymmärretä (mutta joka kuitenkin maksetaan). Esimerkiksi Länsimetron miljardi-investointi pelkästään infraan maksaa nykyisellä korkotasolla joka vuosi 25 miljoonaa euroa. Jos kuljettaja maksaisi 3500 e/kk sosiaalikuluineen, niin tuolla summalla palkkaisi jo 600 metronkuljettajaa ja kyseessä on pelkästään metron laajennusinfran pääomakulu nykyisellä erittäin matalalla korkotasolla.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:27:24
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:09:29
550:n aikataulu: http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/s550.html
Vuoroväli näyttää olevan 5-10 min arkisin. Jos linjan bussi- ja kuljettajamäärä kaksinkertaistettaisiin, putoaisi keskimääräinen vuoroväli puoleen. Tämä olisi varmasti paljon halvempi ratkaisu kuin muuttaa tämä erittäin suosittu linja raiteeksi. Miten raide voisi olla muuallakaan kannattavaa verrattuna busseihin?
Asia on tapana ilmaista niin, että Jokerin vuoroväli on kolme minuuttia ruuhkassa eli neljä bussia jonossa noin 12 minuutin välein. :) Se on niin pitkä linja, että sille infralle pitäisi tehdä ja paljon joka tapauksessa, ihan jo siksi että pysytään aikataulussa, nopeuskin toki paranisi samalla.
Toinen juttu on se että ratikalla riittää kapasiteetin puolesta esim. 7,5 minuutin vuoroväli (maks. 400 matkustajaa per juna), kun bussilla matkustajamäärien edelleen kasvaessa joudutaan jonnekin 2 min. Toi on kolmin-nelinkertainen ero palkkakustannuksissa.
Wienissä joukkoliikenne pysähtyy aika-ajoin tietyille pysäkeille täsmäyttämään vuorovälit. Olipas vaikeaa...
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:11:21
Viitsit kuitenkin kirjoittaa suuren määrän viestejä aiheesta, josta sinulta puuttuu olennainen tieto. Ikävä kyllä juuri tällä tavoin Suomen julkisia menoja käytetään ja koska ne ovat niin suuri osa kokonaisuudesta, on koko maa syvissä ongelmissa, jotka ovat koko ajan selviämässä yhä useammalle. Valitettavasti liian hitaasti ja liian harvalle.
Jos se yhtään lohduttaisi, niin voisin sanoa, että professori se-ja-se sanoi sillä-ja-sillä luennolla niin-ja-niin ja viittasi joihinkin tutkimuksiin (tutkimusten tekijöiden nimet olen unohtanut). Mutta koska ymmärrän, että tällaisella lähdeviitteellä ei ole mitään arvoa, en sano näin. Mieluummin kutsun reilusti tietoani perstuntumaksi. Voit uskoa tähän perstuntumaani tai olla uskomatta. Ihan sama, ei ole minulta pois.
Rätingeistä muuten unohtui vielä se, että Helsinki rahoittaa valtiota, ei päinvastoin. Ja valtio, kuten todettua, on edelleenkin se, joka kerää autoilun verot.
Mitä tulee Wieniin ja aikataulujen täsmäyttämiseen niin hei, helvetti kun ei kukaan ole sulta kysynyt miten Jokeria pitää ajaa. Muuten vain tyypit työkseen sitä tekevät ja sä voisit kertoa ihan suoraan miten se juttu pitää tehdä.
Siitä on aika pitkä aika kun olen viimeksi Wienissä käynyt, mutta löisinpä vaikka pienen vedon että sielläkin hoidetaan raiteilla se, mikä raiteilla kannattaa hoitaa ja bussilla se, mikä bussilla. Lupaatko syödä hatullisen jos otan tämän selvittääkseni ja osoittautuu, että Wienin liikennejärjestelmä on kokonaan tai merkittävästi minun ehdotusteni mukainen ja sinä olet käsittänyt asiat väärin?
Quote from: Oami on 11.02.2014, 15:39:56
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:11:21
Viitsit kuitenkin kirjoittaa suuren määrän viestejä aiheesta, josta sinulta puuttuu olennainen tieto. Ikävä kyllä juuri tällä tavoin Suomen julkisia menoja käytetään ja koska ne ovat niin suuri osa kokonaisuudesta, on koko maa syvissä ongelmissa, jotka ovat koko ajan selviämässä yhä useammalle. Valitettavasti liian hitaasti ja liian harvalle.
Jos se yhtään lohduttaisi, niin voisin sanoa, että professori se-ja-se sanoi sillä-ja-sillä luennolla niin-ja-niin ja viittasi joihinkin tutkimuksiin (tutkimusten tekijöiden nimet olen unohtanut). Mutta koska ymmärrän, että tällaisella lähdeviitteellä ei ole mitään arvoa, en sano näin. Mieluummin kutsun reilusti tietoani perstuntumaksi. Voit uskoa tähän perstuntumaani tai olla uskomatta. Ihan sama, ei ole minulta pois.
Perstuntumasi on juuri se, millä Suomi on ajettu ongelmiin, joista se ei enää entiselleen toivu. Juuri tuollainen ideologinen mutuilu, jota kukaan ei haasta, vaikka se olisi vähintään opposition ja median tehtävä. Vaan sitä saa, mitä tilaa, kun demokratiassa eletään.
QuoteJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
(http://tilastokeskus.fi/til/jyev/2013/03/jyev_2013_03_2013-12-19_tie_001_fi_001.png)
http://tilastokeskus.fi/til/jyev/2013/03/jyev_2013_03_2013-12-19_tie_001_fi.html
(http://i.imgur.com/ZSqqUm9.jpg)
(http://i.imgur.com/OcaJmld.jpg)
http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/TA_2014_esitys_nettiin.pdf
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:48:07
Rätingeistä muuten unohtui vielä se, että Helsinki rahoittaa valtiota, ei päinvastoin. Ja valtio, kuten todettua, on edelleenkin se, joka kerää autoilun verot.
Mitä tulee Wieniin ja aikataulujen täsmäyttämiseen niin hei, helvetti kun ei kukaan ole sulta kysynyt miten Jokeria pitää ajaa. Muuten vain tyypit työkseen sitä tekevät ja sä voisit kertoa ihan suoraan miten se juttu pitää tehdä.
Siitä on aika pitkä aika kun olen viimeksi Wienissä käynyt, mutta löisinpä vaikka pienen vedon että sielläkin hoidetaan raiteilla se, mikä raiteilla kannattaa hoitaa ja bussilla se, mikä bussilla. Lupaatko syödä hatullisen jos otan tämän selvittääkseni ja osoittautuu, että Wienin liikennejärjestelmä on kokonaan tai merkittävästi minun ehdotusteni mukainen ja sinä olet käsittänyt asiat väärin?
Wienissä on valtavasti rahaa ja talous kunnossa. Sen mukainen joukkoliikenne.
Tuo taisi olla niin sanottu väistö? Sellaisilla ei yleensä pääse jatkoon.
Hyvin yksinkertainen nopea googletus paljastaa Wienissä ajettavan viittä metrolinjaa, 29:ää raitiolinjaa sekä 90:tä bussilinjaa. Nämä väitteet bussien dominanssista siellä eivät oikein tunnu kestäviltä.
Toisaalta tässä asiassa on jo saanut tottua siihen, että väite vaihtuu lennossa sitä mukaa kun yhden kumoaa. Kumipyöräusko on yhden sortin mokumasiina sekin, mitkään faktat eivät sitä horjuta ja viime kädessä mennään aina siihen miten pitäisi olla eikä siihen miten on.
Jos minä saisin päättää, pistäisin ideologisen kulutuksen jäihin koko yhteiskunnassa, kunnes julkinen talous olisi tasapainossa, velat hoidossa ja ydintoiminnot turvattu. Tällä hetkellä ei tarvitse olla kummoinenkaan pessimisti sanoakseen, että näin ei tule pitkiin aikoihin olemaan, jos koskaan. Joka ainoa julkinen rahankäyttöpäätös pitäisi suhteuttaa tilanteeseen. Vaan näin ei tehdä käytännössä missään. Siten toivoa ole.
Mutta koska tämä on poliittinen palsta, niin tässä yksi ehdotus päättäjille: joukkoliikennettä voi verottaa huomattavasti ilman, että seurauksena on verotulojen lasku. Joukkoliikenne on erittäin edullista niille, jotka sitä käyttävät verrattuna muihin liikkumismuotoihin ja siten sen kysynnän hintajousto on alhainen, etenkin niiden kohdalla, jotka käyttävät joukkoliikennettä tuottavaan toimintaan eli työmatkoihin. Heidän pitää kuitenkin mennä töihin, joten lippujen hintojen tuplauskaan ei vähentäisi olennaisesti tämän ryhmän kysyntää. Ja toisaalta mitä enemmän kysyntä siirtyisi yksityisautoiluun, sitä suuremmat verotulot sieltä tulisi valtiolle. Win-win. Häiviäjinä vain tulottomat ja heistä ei tässä kohdin kannata välittää, kun edessä on 10 mrd e leikkaukset Suomen julkisen sektorin vuosimenoihin (=n. 300 000 työpaikan verran työkustannuksiksi muutettuna eli puolet julkisen sektorin työntekijöistä).
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 15:54:26
Tuo taisi olla niin sanottu väistö? Sellaisilla ei yleensä pääse jatkoon.
Hyvin yksinkertainen nopea googletus paljastaa Wienissä ajettavan viittä metrolinjaa, 29:ää raitiolinjaa sekä 90:tä bussilinjaa. Nämä väitteet bussien dominanssista siellä eivät oikein tunnu kestäviltä.
Toisaalta tässä asiassa on jo saanut tottua siihen, että väite vaihtuu lennossa sitä mukaa kun yhden kumoaa. Kumipyöräusko on yhden sortin mokumasiina sekin, mitkään faktat eivät sitä horjuta ja viime kädessä mennään aina siihen miten pitäisi olla eikä siihen miten on.
Luit taas minua väärin. Sanoin, että Wienissä on täysin överi joukkoliikenne, koska täällä on niin valtavasti rahaa, että sitä riittää tuhlattavaksi. Talous on kunnossa, myös julkinen. Suomessa ei. Wienistä voi ottaa oppia siellä, missä sitä on Suomen oloihin hyödynnettävissä. Esimerkiksi eri kokoiset bussit. Mutta jos ja kun Suomessa tuhlataan raideliikenteeseen, kuten täällä, niin ollaan vain entistä suuremmissa ongelmissa.
On siinä meillä ekonomisti, herra varjele. Siirtymä yksityisautoiluun tarkoittaisi järkyttävää investointitarvetta. Se jos mikä on ideologista kulutusta vetää sadoilla miljoonilla tai miljardilla tunnelia ja ramppia.
Noin muuten taidan lopetella tämän tältä päivältä osaltani, mutta loppulausuntona: on laskettavissa oleva asia milloin kannattaa ajaa bussilla, milloin kevyellä tai raskaalla raiteella. Se ei ole asia, jonka suhteen on fiksua vedellä hatustaan kaikenlaisia Niin niin, mutta -argumentteja ad hoc.
Helsingissä nykyiset (poislukien ykkönen, joka on olemassa, koska hipit ja Käpylä) sekä jokunen tuleva raitiolinja kannattaa ajaa ratikalla. Jokeri ehdottomasti kannattaa nostaa raiteille.
Länsimetro puolestaa on dorka viritys eikä sitä olisi pitänyt ainakaan nykymuodossaan tehdä. Sen kanssa joudutaan kuitenkin elämään.
Jatketaan sitten taas joku päivä tai vaikka illalla tänään.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:25:45Tässä taas mennään tavalliseen tapaan metsään. Kapasiteetti tarvitaan ruuhka-aikoina. Ei ole kannattavaa rakentaa raitiovaunuja (tai ostaa niitä lisää) huippukysynnän mukaan, kuten ei bussejakaan, vaan lisätä vuoroja.
Tässä rupeaa jo ihmettelemään minkä takia koko maailman joukkoliikennettä ei hoideta pikkubusseilla, voihan niitä aina lisätä. :)
"investointitarvetta". Höpsis. Pullamössösukupolven kieltä. Tarvetta toki on, mutta varaa ei ole. 20 % pitäisi leikata valtion menoista, jotta valtion talous olisi tasapainossa. Kunnilla lähes yhtä huono tilanne. Ja menee vain huonompaan suuntaan. Eivät kaikki tarpeet johda välittömiin tappioihin. Julkinen talous ON kriisisissä, vaikka sitä kovin harva tajuaa. On pakko tasapainottaa se tavalla tai toisella. Kaikkea pitää leikata ja rajusti, koska muuten kasaan ei saada riittävästi. Seurauksena on syvä lama, jota ei voi välttää millään ellei sitten Suomeen synny muutamaa Nokia-ihmettä ja heti.
Julkinen sektori tulee välttämään Suomessa konkurssin vain ja ainoastaan ottamalta sieltä, mistä irti lähtee. Alvia ei voi tuplata, vaikka alijäämä onkin juuri alvin kokoinen, koska kysyntä laskisi huomattavasti ja verotulot mukana. Mutta jonkin verran voi kiristää. Samoin kaikkia muita veroja voi jonkin verran kiristää. Leikata voi paljon. Mitä enemmän johonkin menee verovaroja vs. mitä sieltä tulee, sitä helpompaa sieltä on leikata.
Vaan niin kauan kuin erilaiset vihervasurit ja maansa myyneet saavat asioista päättää, näin ei tehdä. Ehkä se on sitten IMF joka tekee tällä kertaa sen Sailaksen listan. Ikävä kyllä velkaa on nyt jo niin paljon enemmän kuin viimeksi ja alijäämä syvempi, että jälki on myös rumempaa. Viimeksi lähti 700 000 työpaikkaa viidessä vuodessa ja vain huomattava nousukausi pelasti yhteiskunnan yhteinäisyyden.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 16:06:52
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:25:45Tässä taas mennään tavalliseen tapaan metsään. Kapasiteetti tarvitaan ruuhka-aikoina. Ei ole kannattavaa rakentaa raitiovaunuja (tai ostaa niitä lisää) huippukysynnän mukaan, kuten ei bussejakaan, vaan lisätä vuoroja.
Tässä rupeaa jo ihmettelemään minkä takia koko maailman joukkoliikennettä ei hoideta pikkubusseilla, voihan niitä aina lisätä. :)
Koska demokratioissa päätöksenteossa käytetään muitankin kriteerejä kuin kustannustehokkuutta. Ikävä kyllä Suomen julkinen talous on niin kuralla ja pysyvästi, että tuohon muuhun ei enää ole varaa. Vanhoja raiteita ei kannata repiä maasta heti ainakaan, mutta on aivan järjetöntä rakentaa metroa, pisaraa, kehärataa, jne. nykyisessä taloustilanteessa. Ehkä koskaan, mutta ei ainakaan nyt.
Ei länsimetron kanssa ole pakko elää. Pistetään tunneli kiinni kymmeneksi vuodeksi ja mennään vanhoilla systeemeillä. Katsotaan sitten, mitä sillä tehdään. Tai tehdään siitä autotunnelli siksi aikaa. Täysin ylimitoitetut turvavaatimukset pois vain ja vaikka sitten tiemaksu tuolle pätkälle. Katsotaan 2025 onko rahaa vaihtaa autot metroon.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:00:07
Luit taas minua väärin. Sanoin, että Wienissä on täysin överi joukkoliikenne, koska täällä on niin valtavasti rahaa, että sitä riittää tuhlattavaksi. Talous on kunnossa, myös julkinen. Suomessa ei. Wienistä voi ottaa oppia siellä, missä sitä on Suomen oloihin hyödynnettävissä. Esimerkiksi eri kokoiset bussit. Mutta jos ja kun Suomessa tuhlataan raideliikenteeseen, kuten täällä, niin ollaan vain entistä suuremmissa ongelmissa.
Ajattelitko tosissasi että nivelbusseilla ajettaisiin kaupungin keskustaan? Nivelbussi ja ratikka ovat eri tarkoituksiin. Matkustusmukavuudesta ratikka voittaa bussin 6-0. Ratikat todellakaan eivät ole tuhlausta. Esimerkiksi käyttöikä on aivan toista luokkaa kuin busseilla.
Lupasin lopettaa, mutta jos nyt sitten yksi vielä.
Investointitarve tulee siitä, että autojen on mahduttava jonnekin. Myös tämä on juttu, jota gummipyöränuskoiset eivät mitenkään suostu ymmärtämään. Mihin sä laitat ne bilikat, jos jengi vaihtaa joukkoliikenteestä omaan?
Vihreät pelkäävät tosiasiassa kaikkein eniten sitä, että joku uskottava taho laskisi edes suuruusluokkana heidän politiikkansa kustannukset yhteiskunnalle pyöräteistä tuulivoimaan, ratikoista kehitysapuun ja maahanmuuttoon, kasviruoasta kaksikielisyyteen, jne.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 16:14:40
Lupasin lopettaa, mutta jos nyt sitten yksi vielä.
Investointitarve tulee siitä, että autojen on mahduttava jonnekin. Myös tämä on juttu, jota gummipyöränuskoiset eivät mitenkään suostu ymmärtämään. Mihin sä laitat ne bilikat, jos jengi vaihtaa joukkoliikenteestä omaan?
Jos tiet ovat tukossa, ne jäävät kotiin, jotka voivat tai kulkevat muuten. Ruuhkat tehostavat automaattisesti liikenteen. Nyt ei ole varaa säästää minuutteja liikkujilta. Istukoot ruuhkissa ja joukkoliikenteen käyttäjät maksakoon matkoistaan.
Quote from: Mursu on 11.02.2014, 16:14:28
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:00:07
Luit taas minua väärin. Sanoin, että Wienissä on täysin överi joukkoliikenne, koska täällä on niin valtavasti rahaa, että sitä riittää tuhlattavaksi. Talous on kunnossa, myös julkinen. Suomessa ei. Wienistä voi ottaa oppia siellä, missä sitä on Suomen oloihin hyödynnettävissä. Esimerkiksi eri kokoiset bussit. Mutta jos ja kun Suomessa tuhlataan raideliikenteeseen, kuten täällä, niin ollaan vain entistä suuremmissa ongelmissa.
Ajattelitko tosissasi että nivelbusseilla ajettaisiin kaupungin keskustaan? Nivelbussi ja ratikka ovat eri tarkoituksiin. Matkustusmukavuudesta ratikka voittaa bussin 6-0. Ratikat todellakaan eivät ole tuhlausta. Esimerkiksi käyttöikä on aivan toista luokkaa kuin busseilla.
Ydin on juuri tässä: Valtio ja kunnat velkaantuvat vuosittain yhteensä n. 10 mrd e ja keskustelun taso julkisissa menoissa on "mukavuudessa". Tämä on mahdollista vain, koska 1) suurin osa keskustelijoista ei ymmärrä lainkaan mikä on Suomen julkisen talouden ja tuotannon tosiasiallinen tila ja 2) EKP käytännössä setelirahoittaa jäsenmaitaan, joten julkinen sektori saa halvalla ja rajatta luottoa (toisin kuin 1990-luvun alussa, mikä pakotti tuolloin reagoimaan).
Raitiovaunuista haluaisin nähdä elinkaarilaskelman kustannuksista. Niin valtavia teknisiä ongelmia niissä on ollut viimeiset 20 vuotta, että arvaukseni on, että raitiovaunujen kokonaiskustannukset ovat suorastaan valtavat busseihin verrattuna.
Vihreät ja HKL olivat pitkään lähes taistelutovereita. Vihreät hommasivat HKL:lle rahaa ja HKL toki tykkäsi. HKL:llä taasen on taatusti jossain arkistoissa joka ainoa sentti, mitä raitiovaunuhin on koskaan käytetty. Jos tästä saatu laskelma osoittaisi, miten edullisia raitiovaunut ovat, niin miksi sellaista ei ole vihreillä? Onko vain unohtunut? Vähän niin kuin maahanmuuton kustannukset, joita kukaan ei halua laskea. Rahaa käytetään merkittävästi raitiovaunuihin, joten luulisi tällaisen kustannuslaskelman, siis todellisen pääomakuluineen, kiinnostavan. Mutta niin kuin katolisessa kirkossa, ei vihreässäkään kirkossa faktojen perään kysellä hirveästi silloin, kun ne eivät tue omaa agendaa. Jostain napajäätikön paksuudesta jokaisella vihreällä luottamusmiehellä sen sijaan on varmasti tarkka arvio käytössään.
Bussiliikenne voidaan sitä paitsi kilpailuttaa. Raideliikennetä ei. Raideliikenne on aina julkisen tuotannon tehokkuuden (tehottomuuden) armoilla. Voi olla, että julkinen tuotanto on tehokasta tässä tapauksessa, mutta ainakaan sille ei ole vaihtoehtoja, jos ei ole. Busseissa on.
Istun nyt suomalaisittain kolmannessa kerroksessa ja ikkunani alla kulkee spora. Samalla tavoin asuin Helsingissä Caloniuksenkadulla, tosin neljännessä kerroksessa. En ikinä ostaisi asuntoa raitiovaunukadulta. En ainakaan vahvasta talosta. Tärinä tuntuu läpi talon. Tässä taas yksi argumentti raitioliikennettä vastaan. Ainakin sen laajentamista (Korkeavuorenkatu). Vanhat asukkaat ovat tienneet, mitä ovat saaneet. Itse ainakin vaatisin korvauksia, jos vanhan asuntoni viereen rakennettaisiin raitiotie. Kyse ei ole melusta, vaan tärinästä, jonka tuntee vaikka olisi korvatulpatkin.
En ole ehtinyt kunnolla lukea tätä ketjua, mutta onko keskustelussa huomioitu mm. sitä, että eri joukkoliikennemuodot tuottavat lipputuloja eri tavalla, jolla lienee jotain merkitystä kun vertaillaan kustannuksia?
edit: selvennetty viestin sanomaa
Quote from: Oami on 11.02.2014, 15:28:28
Lisättäköön että huomioin nopeudessa myös odotusajan. Raitiovaunuja kulkee useammin, kuten ehkä huomasitkin. Reittiopas ei tätä huomioi, vaan olettaa että lähtöpisteestä lähdetään kävelemään pysäkille juur sillä hetkellä että voidaan astua suoraan kulkuneuvon omasta sisään. (Ei sillä, hankalaa se olisikin huomioida.) Myöskään palvelutasoa se ei huomioi, sen taisit myöntää itsekin olevan raitiovaunulle eduksi.
Tuosta kun silmämääräisesti koitin laskea, niin jos otetaan satunnainen lähtöhetki ja kysytään, millä välineellä on ensin perillä, niin noin kahdessa tapauksessa kolmesta sain raitiovaunun.
Myönnän silti olevani yllättynyt bussin nopeudesta (ilman odotusaikaa). Kolminkertainen tosin sekään ei silti ollut.
No, mennäänpä nyt sitten vielä sinne Vallillaan josta juttu lähti liikkeelle. Reitti Rautatientori-Mäkelänrinne on mukava. Bussi 66 ja ratikka 7B kulkee lähes täysin samaa reittiä. Bussilla matka-aika tällä hetkellä 13min ja ratikalla 24min. Bussi kulkee tällä hetkellä 15min välein, ratikka 10min välein.
Oletetaan odotusajaksi puolet vuorovälistä. Kokonaismatka-aika odotusaikoineen bussi 20,5min, ratikka 29min.
Alan vetää sanojani takaisin myös tuosta palvelutasosta. Helsingin ratikan palvelutasokin näyttää olevan täyttä paskaa myös bussiin verrattuna. Jos matkustusajoissa on näin suuri ero niin millään muulla ei enää ole mitään väliä. Eihän noissa hilavitkuttimissa ole mitään järkeä kun aletaan asioita oikeasti tonkimaan faktojen pohjalta eikä ideologian pohjalta.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:31:08
En ole ehtinyt kunnolla lukea tätä ketjua, mutta onko keskustelussa huomioitu mm. sitä, että eri joukkoliikennemuodot tuottavat eri tavalla, jolla lienee jotain merkitystä kun vertaillaan kustannuksia?
Kaikki liikenne tuottaa saman hyödykkeen: materia siirtyy paikasta toiseen. Kyse on siitä, mikä tuottaa tämän milläkin ehdoin: hinta, turvallisuus, miellyttävyys, tasa-arvoisuus, jne.
Suomessa siirtymällä paikasta A paikkaan B omalla henkilöautolla maksaa samalla veroja, jotka ovat yhteensä suuremmat kuin valtion kaikkien työntekijöiden palkkamenot. Sen sijaan ostamalla lipun ja matkustamalla joukkoliikenteellä, muut maksavat puolet tuosta matkasta. Tämän ulkoisvaikutuksena huomattavan monet jättävät ostamatta auton ja käyttävät julkista liikennettä. Tämä taas nostaa julkisen liikenteen kysyntään monin paikoin tasolle, jossa sen ylläpitäminen on edes jotenkin järkevää. Tämä taas vähentää teiden ja autojen tarvetta ja vapauttaa pääomia muihin investointeihin ja kulutukseen. Mutta tietyn rajan jälkeen hyöty kääntyy negatiiviseksi. Ne ihmiset, jotka jäävät joukkoliikenteen ulkopuolelle tällöin maksavat ulkoisvaikutuksena muiden hyödyn. Ja tämä raja on ylitetty Suomessa jo Neuvostoliiton aikana.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:33:00
No, mennäänpä nyt sitten vielä sinne Vallillaan josta juttu lähti liikkeelle. Reitti Rautatientori-Mäkelänrinne on mukava. Bussi 66 ja ratikka 7B kulkee lähes täysin samaa reittiä. Bussilla matka-aika tällä hetkellä 13min ja ratikalla 24min. Bussi kulkee tällä hetkellä 15min välein, ratikka 10min välein.
Oletetaan odotusajaksi puolet vuorovälistä. Kokonaismatka-aika odotusaikoineen bussi 20,5min, ratikka 29min.
Alan vetää sanojani takaisin myös tuosta palvelutasosta. Helsingin ratikan palvelutasokin näyttää olevan täyttä paskaa myös bussiin verrattuna. Jos matkustusajoissa on näin suuri ero niin millään muulla ei enää ole mitään väliä. Eihän noissa hilavitkuttimissa ole mitään järkeä kun aletaan asioita oikeasti tonkimaan faktojen pohjalta eikä ideologian pohjalta.
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Tarkoittaako tämä kustannusta, josta on vähennetty tuotto, vai kustannusta, josta ei ole vähennetty tuottoa?
Lisää raitiovaunujen ongelmia vs. bussi:
Mannerheimintiellä on kuusi kaistaa, joista neljä on varattu pelkästään joukkoliikenteelle. Fine. Mutta bussikaista voidaan milloin tahansa poliittisella päätöksellä vapauttaa autoille. Näin tulisikin tehdä, koska on järjetöntä hukata Suomen kalleinta maata pelkästään busseille esimerkiksi viikonloppuisin. Mutta vielä järjettömämpää on hukata tuota samaa maata raitiovaunuille pysyvästi. Esimerkiksi Ooperan pysäkille pysähtyy arki-iltaisin 27 raitiovaunuvuoroa tunnissa. Sanotaan, että tällaiselta raitiovaunulta kestää 10 s ohittaa itsensä mittainen matka. Kaista on tällöin 7,5 %:n käyttössä eli 92,5 % tyhjillään! Pysyvästi. Eli joskus kun vihreät saadaan vallasta Helsingissä, niin pitää vielä kaivaa ne kiskot siitä irti, jotta saadaan tuo 92,5 % maa-ajasta käyttöön. Puhumattakaan öistä, jolloin yksikään raitiovaunu ei aja.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:43:07
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Tarkoittaako tämä kustannusta, josta on vähennetty tuotto, vai kustannusta, josta ei ole vähennetty tuottoa?
Miten lasket tuoton? CO2-päästöinä? Lipputuloina? Kuolleina per 100 000 km?
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Riippuu mistä roikkuu. Jos itse käyttäisin julkisia niin se mitä haluaisin optimoida on niemenomaan kokonaismatka-aika paikasta A paikkaan B. Millään muulla ei oikeastaan ole väliä kunhan ei saa matkalla puukosta tai kännykkää pöllitä. Kaikki pysähdykset tällä välillä ainoastaan laskee palvelutasoa vaikka virallisissa mittareissa ne lasketaan palvelutasoa nostaviksi.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:45:33
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:43:07
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Tarkoittaako tämä kustannusta, josta on vähennetty tuotto, vai kustannusta, josta ei ole vähennetty tuottoa?
Miten lasket tuoton? CO2-päästöinä? Lipputuloina? Kuolleina per 100 000 km?
Boldasin vastauksen ylempää, eli lipputuloina.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:47:55
Boldasin vastauksen ylempää, eli lipputuloina.
Bussi ajaa pidemmän matkan samalla hinnalla, joten samalla lipulla saa enemmän. Mutta pitäisi suhteuttaa yksikkökustannuksiin.
Ajoin lauantaina Rolls-Roycen Phantomin kyydissä, kun hotelli tarjosi. Miellyttävä kokemus, eikä maksanut enempää kuin mitä hotellihuoneesta (eli veroina) maksoin. Pitäisi ottaa Helsingissäkin käyttöön joukkoliikennemuotona. Mukavuus on tärkeä kriteeri (joukko)liikkumista suunniteltaessa. Kustannuksista nyt ei tarvitse niin välittää, koska.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:35:14
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Tommonen nivelbussi lienee jotain puoli milliä, tuplanivel voi olla lähempänä milliä. Käyttöikä ehkä kymmenen vuotta, Ratikat maksaa 2,5-4 milliä riippuen mm. pituudesta, toisaalta käyttöikä 25-40 vuotta. On siinä kaluston kustannuksessa eroa, erikoiskalusto maksaa, niin erikoisbussit kuin ratikatkin.
QuoteKaupunkiliikenteessä käytettävän linja-auton arvonlisäveroton hinta
lähtee puolestaan keskimäärin 230 000 eurosta, pikavuoroliikenteen
linja-auto 280 000 eurosta ja tilausajoliikenteen linja-auto 300 000
eurosta ylöspäin.
http://www.kuljetusala.com/oppilaitokset/ukk
Hankintahinta on siis 10 % sporan hinnasta.
NIVELBUSSIA sinä siinä viestissä esittelit.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:35:14Jos näitä tarvitaan 1,5 per spora, niin sitten 15 %. Raitiovaunujen huoltokustannukset ovat todennäköisesti busseja paljon kovemmat. Niillä ei myöskään ole jälleenmyyntiarvoa eli investointi on ikuinen ja siten riskialtis ja joustamaton. Raitiovaunuja ei voida myöskään siirtää edes kaupungin sisällä ilman suuria investointeja uusille reiteille.
Jälleenmyytyjä ratikoita on esimerkiksi Helsingissä, niille on hyvin toimivat jälkimarkkinat. Huoltokustannukset ovat tietenkin suuremmat per kulkuneuvo, toisaalta niin on myös käyttöikä.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:35:14Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 15:16:07
Joukkoliikenteessä joka tapauksessa isoin kuluerä on kuljettajan liksat, ja jos isommalla erikoiskalustolla pärjää pienemmällä määrällä kuljettajia, niin kyllä se kannattaa. Toinen tärkeä asia on se, että joukkoliikenne tarvitsee valoetuudet ja ne on kovin hankala toteuttaa jos vuorovälit on hyvin lyhyitä, mikä suosii myös isompaa kalusta.
No ei varmasti ole! Tämä käsitys on juuri tyypillinen julkiselle sektorille, jossa pääoman arvoa ei ymmärretä (mutta joka kuitenkin maksetaan). Esimerkiksi Länsimetron miljardi-investointi pelkästään infraan maksaa nykyisellä korkotasolla joka vuosi 25 miljoonaa euroa. Jos kuljettaja maksaisi 3500 e/kk sosiaalikuluineen, niin tuolla summalla palkkaisi jo 600 metronkuljettajaa ja kyseessä on pelkästään metron laajennusinfran pääomakulu nykyisellä erittäin matalalla korkotasolla.
Metrossa joo ei ole tietenkään maksa palkat vaan tunnelirata, mutta kokonaisuudessaan joukkoliikenteessä kyllä maksaa palkat. Muuten, pääoman arvosta julkisella sektorilla, lähdetään nyt vaikka siitä että Helsingin kaupunki sisäisesti laskuttaa HKL:tä pääomasta noin nelin-viisinkertaista korkoa siihen nähden mitä lainaraha maksaa kaupungille. :) Sinänsä harmitonta rahansiirtelyä taskusta toiseen, jolle on eksentriset kirjanpidolliset perusteet, mutta noin virallisesten lukujen kannalta vähän vääristää.
Mistä puheen ollen, vuonna 2011, Helsingin sisäinen liikenne (ratikat, metrot ja Helsingin sisäiset bussit) maksoi yhteensä 183 miljoonaa euroa. Ratikoiden kokonaiskustannukset olivat 47 miljoonaa, bussien 111 ja metron 25 miljoonaa (tää johtuu siitä että nykymetron poistot on jo mennyt). Kokonaisuudessaan kuljettajien palkkojen (jargonilla vaunutunti) osuus oli 48%. Ratikkamenoista 41%, busseista 58% ja metrossa toki vain 17%. Palkat nousevat myös nopeammin kuin muut kustannukset, eli eiköhän se ole jo yli puolet.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 15:48:29
Perstuntumasi on juuri se, millä Suomi on ajettu ongelmiin, joista se ei enää entiselleen toivu. Juuri tuollainen ideologinen mutuilu, jota kukaan ei haasta, vaikka se olisi vähintään opposition ja median tehtävä. Vaan sitä saa, mitä tilaa, kun demokratiassa eletään.
Ei tämä ole ideologista, kuten jo edellä totesin. Etkä sinä ole tähän perstuntumaa kummempaa tuonut itsekään, siis siltä osin että se olisi oman perstuntumani kanssa ristiriidassa.
On totta että näiden asioiden perinpohjainen selvittäminen tarvitsisi mieluusti faktapohjaista selvittämistä. Minä vaan en tee sitä selvittämistä syistä, jotka olen tässä ketjussa jo maininnut. Teetkö sinä? Siis ilmaiseksi sellaista työtä, jota varten on kuitenkin palkattu täyspäiväisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä?
Vielä ihan hommatekninen kommentti loppuun: viitsisitkö mitenkään laittaa samaa aihetta käsittelevät peräkkäiset asiasi, sellaiset joiden väliin kukaan muu ei ole kommentoinut mitään, samaksi viestiksi? Helpottaa huomattavasti lukemista. Tämäkin on jo pitkä ketju ja nelinkertainen määrä viestejä (vaikka asian pituus ei kasvaisi) tarkoittaa ennen pitkää nelinkertaista määrää sivuja.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:33:00
No, mennäänpä nyt sitten vielä sinne Vallillaan josta juttu lähti liikkeelle. Reitti Rautatientori-Mäkelänrinne on mukava. Bussi 66 ja ratikka 7B kulkee lähes täysin samaa reittiä. Bussilla matka-aika tällä hetkellä 13min ja ratikalla 24min. Bussi kulkee tällä hetkellä 15min välein, ratikka 10min välein.
Oletetaan odotusajaksi puolet vuorovälistä. Kokonaismatka-aika odotusaikoineen bussi 20,5min, ratikka 29min.
Selvä. Myönnän että odotin toisenlaista tulosta.
Miten mahtaa tuo valinta sitten toimia käytännössä? Kuinka suuri osa rautatientorin ja Vallilan välillä kulkee milläkin tavoilla? Sillä muutenhan tämä palautuu siihen ongelmaan johon jo viittasinkin - valitseeko merkittävä osa vallilalaisista bussin ja siten vie kapasiteettia niiltä, jotka sitä bussia tarvitsevat enemmän? Olisi ehkä kiintoisa tietää.
Entä miten valitsisin itse? Luultavasti valinta perustuisi siihen, kumpien pysäkkien kautta on lyhempi kävelymatka. Jollei sitten olisi parempaa tietoa siitä, kummassa on paremmin tilaa.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:33:00
Alan vetää sanojani takaisin myös tuosta palvelutasosta. Helsingin ratikan palvelutasokin näyttää olevan täyttä paskaa myös bussiin verrattuna. Jos matkustusajoissa on näin suuri ero niin millään muulla ei enää ole mitään väliä. Eihän noissa hilavitkuttimissa ole mitään järkeä kun aletaan asioita oikeasti tonkimaan faktojen pohjalta eikä ideologian pohjalta.
Noin äkkiseltään tulee mieleen yhteysvälit, joita bussit eivät palvele - siis jos lähtöpisteenä on jokin muu kuin rautatieasema tai sen välitön ympäristö.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:52:50
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:47:55
Boldasin vastauksen ylempää, eli lipputuloina.
Bussi ajaa pidemmän matkan samalla hinnalla, joten samalla lipulla saa enemmän. Mutta pitäisi suhteuttaa yksikkökustannuksiin.
Ajoin lauantaina Rolls-Roycen Phantomin kyydissä, kun hotelli tarjosi. Miellyttävä kokemus, eikä maksanut enempää kuin mitä hotellihuoneesta (eli veroina) maksoin. Pitäisi ottaa Helsingissäkin käyttöön joukkoliikennemuotona. Mukavuus on tärkeä kriteeri (joukko)liikkumista suunniteltaessa. Kustannuksista nyt ei tarvitse niin välittää, koska.
Näkökulmasi on ilmeisesti laajempi kuin tarkoittamani 'normaali' kannattavuuslaskenta, eli esim. kustannukset miinus tulot per matkustajakilometri.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:33:00
No, mennäänpä nyt sitten vielä sinne Vallillaan josta juttu lähti liikkeelle. Reitti Rautatientori-Mäkelänrinne on mukava. Bussi 66 ja ratikka 7B kulkee lähes täysin samaa reittiä. Bussilla matka-aika tällä hetkellä 13min ja ratikalla 24min. Bussi kulkee tällä hetkellä 15min välein, ratikka 10min välein.
Oletetaan odotusajaksi puolet vuorovälistä. Kokonaismatka-aika odotusaikoineen bussi 20,5min, ratikka 29min.
Alan vetää sanojani takaisin myös tuosta palvelutasosta. Helsingin ratikan palvelutasokin näyttää olevan täyttä paskaa myös bussiin verrattuna. .
Eihän seiska edes mene Rautatientorille. Toisaalta ei minulla koskaan ole ollut mitään erityistä tarvetta mennä sinne torille vaan menen ainakin mulle keskustassa. Matkustatko ratikalla ollenkaan? Se on ylivoimainen mukavuudeltaan lisäksi se vie perille toisen kiinni bussi.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:46:01
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Riippuu mistä roikkuu. Jos itse käyttäisin julkisia niin se mitä haluaisin optimoida on niemenomaan kokonaismatka-aika paikasta A paikkaan B. Millään muulla ei oikeastaan ole väliä kunhan ei saa matkalla puukosta tai kännykkää pöllitä. Kaikki pysähdykset tällä välillä ainoastaan laskee palvelutasoa vaikka virallisissa mittareissa ne lasketaan palvelutasoa nostaviksi.
Tuota, kun se on JOUKKOliikennettä. Nopein härpäke Vallilasta keskustaan on varmaankin joku Keravan seutubussi, koska se ei pysähtele, koska ei sillä ole matkustajia. Mutta kun se bussi maksaa saman verran on se tyhjä tai täysi, ja tuo kyseinen alkaa olla kimppataksin hintainen matkustajaa kohden HSL:lle, niin ihan veronmaksajana en haluaisi lisää vuoroa Taka-Tuusulan seutulinjoille.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 17:24:21
Tuota, kun se on JOUKKOliikennettä. Nopein härpäke Vallilasta keskustaan on varmaankin joku Keravan seutubussi, koska se ei pysähtele, koska ei sillä ole matkustajia. Mutta kun se bussi maksaa saman verran on se tyhjä tai täysi, ja tuo kyseinen alkaa olla kimppataksin hintainen matkustajaa kohden HSL:lle, niin ihan veronmaksajana en haluaisi lisää vuoroa Taka-Tuusulan seutulinjoille.
Niinhän se on, tai pitäisi olla. Miten ajattelit optimoida tuota? Kun ei ole minkäänlaista takaisinkytkentää palvelun käyttäjien, palvelutason ja palvelun kustannusten välillä niin ei voi optimoida. Kommunismissa ei voi optimoida kun ei ole mitään optimoitavaa. Kaikki menee suoraan viemäristä alas. Ainoa tapa yrittää optimoida on vetää lukuja hatusta joita täälläkin on esitetty vaikka minkälaisia.
Tätähän tässä olen kokoajan yrittänyt selittää...
Quote from: jka on 11.02.2014, 17:34:13
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 17:24:21
Tuota, kun se on JOUKKOliikennettä. Nopein härpäke Vallilasta keskustaan on varmaankin joku Keravan seutubussi, koska se ei pysähtele, koska ei sillä ole matkustajia. Mutta kun se bussi maksaa saman verran on se tyhjä tai täysi, ja tuo kyseinen alkaa olla kimppataksin hintainen matkustajaa kohden HSL:lle, niin ihan veronmaksajana en haluaisi lisää vuoroa Taka-Tuusulan seutulinjoille.
Niinhän se on, tai pitäisi olla. Miten ajattelit optimoida tuota? Kun ei ole minkäänlaista takaisinkytkentää palvelun käyttäjien, palvelutason ja palvelun kustannusten välillä niin ei voi optimoida. Kommunismissa ei voi optimoida kun ei ole mitään optimoitavaa. Kaikki menee suoraan viemäristä alas. Ainoa tapa yrittää optimoida on vetää lukuja hatusta joita täälläkin on esitetty vaikka minkälaisia.
Tätähän tässä olen kokoajan yrittänyt selittää...
Jaa. Matkustajat äänestää jaloillaan, kaksi perusmittaria on että paljonko on matkustajia ja paljonko liikennöinti maksaa. Noita suunnittelijat optimoi, toki sillä reunaehdolla että joka nurkka kaupunkia pitää palvella, oli siellä joukkoja tai ei. Empiirinen kokemus muuten on että ihan pelkällä nopeudella on vähemmän merkitystä kuin luulisi, matkustajamäärien kannalta ihan yhtä tärkeitä on täsmällisyys, selkeys ja mukavuus.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:52:50
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 16:47:55
Boldasin vastauksen ylempää, eli lipputuloina.
Bussi ajaa pidemmän matkan samalla hinnalla, joten samalla lipulla saa enemmän. Mutta pitäisi suhteuttaa yksikkökustannuksiin.
Ajoin lauantaina Rolls-Roycen Phantomin kyydissä, kun hotelli tarjosi. Miellyttävä kokemus, eikä maksanut enempää kuin mitä hotellihuoneesta (eli veroina) maksoin. Pitäisi ottaa Helsingissäkin käyttöön joukkoliikennemuotona. Mukavuus on tärkeä kriteeri (joukko)liikkumista suunniteltaessa. Kustannuksista nyt ei tarvitse niin välittää, koska.
Kovaselta saa jo limusiineja. Kyllä niitä on.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 17:46:59
Jaa. Matkustajat äänestää jaloillaan, kaksi perusmittaria on että paljonko on matkustajia ja paljonko liikennöinti maksaa. Noita suunnittelijat optimoi, toki sillä reunaehdolla että joka nurkka kaupunkia pitää palvella, oli siellä joukkoja tai ei. Empiirinen kokemus muuten on että ihan pelkällä nopeudella on vähemmän merkitystä kuin luulisi, matkustajamäärien kannalta ihan yhtä tärkeitä on täsmällisyys, selkeys ja mukavuus.
Eihän noilla eväillä optimoida yhtään mitään. Jos noilla kriteereillä ja reunaehdoilla mennään niin tälläkin hetkellä silloin lähemmäksi optimipistettä päästäisiin sillä, että laitetaan matkustajalippu ilmaiseksi ja pidetään silti nykyinen palvelutaso. Näin saadaan enemmän matkustajia ja yksikkökustannus paljon pienemmäksi kuin tällä hetkellä.
Täällä on aika moneen kertaan sanottu että pelkällä matkustajamäärällä ja kustannuksilla ei voi optimoida muuten kuin ideologisilla perusteilla. Esim. yritetään maksimoida joukkoliikenteen käyttäjät ja minimoida henkilöautojen määrä. Ellei käyttäjä maksa valinnoistaan todellinen optimointi on mahdotonta. Jaloilla äänestäminen ei tähän riitä.
Sä taisit jka juuri ilmoittautua kannattamaan sitä gps-veroa?
Quote from: jka on 11.02.2014, 07:57:05
Quote from: orientexpressen on 11.02.2014, 01:11:15
Tämä antaa vihjeitä siitä, ettei sellainenkaan joukkoliikenne jolla tehdään pääasiassa hyvin lyhyitä matkoja ole turhaa, mikäli tavoitteena on houkutella ihmisiä pois yksityisautoilusta. (Vastaavasti voitaisiin myös kysyä autoiljoilta, kuinka pitkän kävelymatkan parkkipaikalle he hyväksyvät.)
Jos menet vaikka Espoossa autolla mihin tahansa nimenomaan autoilijoita varten rakennettuun kauppakeskukseen niin kävelymatkaa parkkipaikalta itse kohteeseen tulee aina enemmän kuin 200 metriä. Ja jos menet lauantaipäivänä niin pelkästään parkkipaikan hakemiseen menee 10 minuuttia ja joudut kävelemään tuon 300 metriä kun saat paikan sieltä kaikista takimmaisesta nurkasta.
Eli autoilu on tältä osin hankalampaa mutta silti ihmiset valitsee autoilun. Eli syitä valintaan on muitakin.
LISÄYS: Puhumattakaaan Helsingistä. Jos menet autolla Helsinkiin niin saat parkkipaikan sellaiseselta etäisyyydeltä että vällin mahtuu vähintään 3 ratikkapysäkkiä. Eli autoilu Helsingissä on monin verroin hankalampaa kuin ratikalla kulkeminen. Ja edelleen moni valitsee autoilun.
Tarkoitin tuolla pääosin sitä, että kuinka monelle autoilijalle olisi ok, että oman auton pysäköintipaikka sijaitsisi esim. 400-500 metriä kotiovelta? Ei kovinkaan monelle. Samaan aikaan kuitenkin yleisesti lasketaan 400-500 metrin etäisyyden kotoa joukkoliikennepysäkille olevan vielä hyvä palvelutaso.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 18:25:49
Sä taisit jka juuri ilmoittautua kannattamaan sitä gps-veroa?
En kannata mitään veroa. Ainoastaan kuluttamisen vero on ainoa vero jonka voin pitkin hampain hyväksyä ja senkin pääasiassa ohjailutarkoituksessa. Ei siis valtion rahoitustarkoituksessa. Liikkuminen on kuluttamista ja voidaan ajatella vaativan myös ohjailua mm. energiantarpeen ja saasteiden kautta. Jos liikkumista verotetaan niin verotus suhteessa liikkumiseen käytettyihin resursseihin on silloin ihan ok ja gps-vero kyllä toteuttaa tämän ehdon.
Sanotaanko että en kannata koska gps-tarkkailulla on muita liveilmiöitä mutta en henkeen ja vereen vastustakaan.
Mielestäni yliarvioit hintaohjauksen ja aliarvioit muun ohjauksen merkitystä, mitä liikkumiseen tulee.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 18:40:48
Mielestäni yliarvioit hintaohjauksen ja aliarvioit muun ohjauksen merkitystä, mitä liikkumiseen tulee.
Loppupeleissä ei ole olemassa mitään muuta kuin hintaohjaus. Kommunismi kaatuu lopulta siihen kun rahat loppuu. Ennen sitä se ei välttämättä kaadu, mutta rahojen loppumiseen se kaatuu varmasti.
Näh. Mulla on tsetti aina voimassa ja mä saatan silti mennä fillarilla. Joku muu ajaa autolla kaiken, minkä ikinä voi, vaikka olisi paljon edullisempaa ajaa sillä vain välttämättömät ja joukkoliikenteellä loput.
Tätä tarkoitin.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 18:46:53
Näh. Mulla on tsetti aina voimassa ja mä saatan silti mennä fillarilla. Joku muu ajaa autolla kaiken, minkä ikinä voi, vaikka olisi paljon edullisempaa ajaa sillä vain välttämättömät ja joukkoliikenteellä loput.
Tätä tarkoitin.
Eikö tuossa markkinatalous toimi? Kukaan ei pakota kumpaakaan tekemään päätöstä puoleen tai toiseen. Ei palvelutaso ja sen hinta/laatu-suhde ole absoluuttinen. Se riippuu yksilöstä ja yksilön käytettävissä olevista varoista. Ala parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentamaan hintaa niin kyllä joka-ainoa autoilija siirtyy siihen jossain vaiheessa kun riittävästi parannat. Ongelmaksi tulee että sinulta loppuu rahat ennen kuin saat kaikki käännytettyä. Mutta et voi syyttää markkinamekanismin toimimattomuutta ettet onnistunut.
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:33:00
Quote from: Oami on 11.02.2014, 15:28:28
Lisättäköön että huomioin nopeudessa myös odotusajan. Raitiovaunuja kulkee useammin, kuten ehkä huomasitkin. Reittiopas ei tätä huomioi, vaan olettaa että lähtöpisteestä lähdetään kävelemään pysäkille juur sillä hetkellä että voidaan astua suoraan kulkuneuvon omasta sisään. (Ei sillä, hankalaa se olisikin huomioida.) Myöskään palvelutasoa se ei huomioi, sen taisit myöntää itsekin olevan raitiovaunulle eduksi.
Tuosta kun silmämääräisesti koitin laskea, niin jos otetaan satunnainen lähtöhetki ja kysytään, millä välineellä on ensin perillä, niin noin kahdessa tapauksessa kolmesta sain raitiovaunun.
Myönnän silti olevani yllättynyt bussin nopeudesta (ilman odotusaikaa). Kolminkertainen tosin sekään ei silti ollut.
No, mennäänpä nyt sitten vielä sinne Vallillaan josta juttu lähti liikkeelle. Reitti Rautatientori-Mäkelänrinne on mukava. Bussi 66 ja ratikka 7B kulkee lähes täysin samaa reittiä. Bussilla matka-aika tällä hetkellä 13min ja ratikalla 24min. Bussi kulkee tällä hetkellä 15min välein, ratikka 10min välein.
Oletetaan odotusajaksi puolet vuorovälistä. Kokonaismatka-aika odotusaikoineen bussi 20,5min, ratikka 29min.
Alan vetää sanojani takaisin myös tuosta palvelutasosta. Helsingin ratikan palvelutasokin näyttää olevan täyttä paskaa myös bussiin verrattuna. Jos matkustusajoissa on näin suuri ero niin millään muulla ei enää ole mitään väliä. Eihän noissa hilavitkuttimissa ole mitään järkeä kun aletaan asioita oikeasti tonkimaan faktojen pohjalta eikä ideologian pohjalta.
Melko tarkoitushakuinen vertailu. Rautatientori on bussiterminaali, josta lähimmälle 7B:n pysäkille on reittioppaan mukaan 10 minuutin kävely. Noin yleisesti ottaen nopeus on tärkeä osa palvelutasoa, mutta ei toki ainoa. Busseilla on tuolla välillä mm. vähemmän pysäkkejä, mikä vastaavasti huonontaa palvelutasoa. Siitä olemme ilmeisen yhtä mieltä, että Helsingin museoratikkaa pitäisi nykyaikaistaa ja nopeuttaa, mutta busseista puhuminen korvaavana järjestelemänä ei kelpaa edes vitsiksi. 200 000 päivittäistä matkustajaa tarkoittaisi noin viiden Jokeri-linjan verran lisää busseja kantakaupungin katuverkkoon ja silloinkin tekisi kapasiteetin riittävyyden kanssa tiukkaa. Bussikaistojen kapasiteetti ei tälläiseen rumbaan taipuisi, joten mateluksihan se menisi. Pitkällä aikavälillä tämä toki laskisi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, jolloin kuljetuskapasiteetti alkaisi ehkä riittää, mutta siitä kärsisi koko liikennejärjestelmän toimivuus.
Mitä subventioon tulee, niin koko HSL-alueen joukkoliikenteen lippujen hinnoista puolet on subventiota. Kun tarkastellaan näitä Hämeentieltä Rautatientorille tyhjinä jyristeleviä 633XZT-bussilinjoja, ollaankin yhtäkkiä subventioasian ytimessä. Kyllähän ne melko nopeita tuppaavat olemaan, kun niiden kyydissä ei ole juuri ketään.
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:00:33
Melko tarkoitushakuinen vertailu. Rautatientori on bussiterminaali, josta lähimmälle 7B:n pysäkille on reittioppaan mukaan 10 minuutin kävely.
Tuo oli pelkkä ajoaika. 21min näyttää 7B:n ajoaika olevan tällä hetkellä. Päivällä se oli 24min.
Quote from: jka on 11.02.2014, 18:53:52
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 18:46:53
Näh. Mulla on tsetti aina voimassa ja mä saatan silti mennä fillarilla. Joku muu ajaa autolla kaiken, minkä ikinä voi, vaikka olisi paljon edullisempaa ajaa sillä vain välttämättömät ja joukkoliikenteellä loput.
Tätä tarkoitin.
Eikö tuossa markkinatalous toimi? Kukaan ei pakota kumpaakaan tekemään päätöstä puoleen tai toiseen. Ei palvelutaso ja sen hinta/laatu-suhde ole absoluuttinen. Se riippuu yksilöstä ja yksilön käytettävissä olevista varoista. Ala parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentamaan hintaa niin kyllä joka-ainoa autoilija siirtyy siihen jossain vaiheessa kun riittävästi parannat. Ongelmaksi tulee että sinulta loppuu rahat ennen kuin saat kaikki käännytettyä. Mutta et voi syyttää markkinamekanismin toimimattomuutta ettet onnistunut.
Siis että noissa esimerkeissä ei hinta ohjaa ollenkaan vaan muut asiat.
Quote from: jka on 11.02.2014, 19:10:06
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:00:33
Melko tarkoitushakuinen vertailu. Rautatientori on bussiterminaali, josta lähimmälle 7B:n pysäkille on reittioppaan mukaan 10 minuutin kävely.
Tuo oli pelkkä ajoaika. 21min näyttää 7B:n ajoaika olevan tällä hetkellä. Päivällä se oli 24min.
Mistä sä olet sen ajoajan laskenut? Ettet vain renkaan toiselta puolelta, kun minun silmiini 7B:n ajoaika Hallituskadulta Mäkelänrinteen pysäkille näyttäisi olevan 16-18 minuuttia?
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 19:19:55
Siis että noissa esimerkeissä ei hinta ohjaa ollenkaan vaan muut asiat.
Ei ole olemassa pelkkää hintaa. Hinta on vain se mitä maksat hyödykkeestä tai palvelusta. Hinnan toisella puolella on se mitä saat. Ei sen hyödykkeen tai palvelun arvo ole ihmisille sama vaikka hinta olisikin.
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:25:22
Mistä sä olet sen ajoajan laskenut? Ettet vain renkaan toiselta puolelta, kun minun silmiini 7B:n ajoaika Hallituskadulta Mäkelänrinteen pysäkille näyttäisi olevan 16-18 minuuttia?
Joo 18min näyttää mullakin nyt. Ratikka saa turboboostia kun liikenne vähenee.
Yrittää näköjään laskea kunnioitettavan tarkasti tuo reittiopas kun näin nopeasti muuttuu numerot. Mahtaakohan nuo laskelmat pitää todellisuudessa noin hyvin kutinsa kuin mitä yrittää esittää.
Ja 13min kulkee bussi jos jotain kiiinnostaa.
Immonen haluaa heittää haasteen kuntapalveluille
Olli Immosen (ps.) aloitteen läpimeno edellyttäisi poliittista päätöstä. Olli Immosen (ps.) aloitteen läpimeno edellyttäisi poliittista päätöstä.
Jarmo Kontiainen
Oulu 10.2. | Kari Sankala Muuta tekstin kokoa -+
34 lukijakommentti(a) 15
Perussuomalaisten valtuutettu Olli Immonen on tehnyt valtuustoaloitteen, että Oulussa otettaisiin käyttöön niin sanottu palvelualoite eli palveluhaaste.
Käytännössä haaste merkitsee sitä, että yksityishenkilö, yhteenliittymä tai yritys voisi esittää ottavansa hoidettavakseen jonkin kunnan tehtäviin kuuluvan palvelun ja pystyvänsä tuottamaan kyseisen palvelun edullisemmin tai paremmin kuin kunta.
Kunta olisi velvollinen ottamaan haasteen vastaan ja vertaamaan julkisesti omaa palveluaan haastajan esittämään vaihtoehtoon.
Jos yksityinen haaste osoittautuisi vertailussa kunnan palvelua paremmaksi, palvelu pitäisi kilpailuttaa.
Ruotsissa tällainen palvelualoite on käytössä noin 40 kunnassa kuten Tukholmassa ja Upsalassa.
Oulun kaupunginhallitus totesi Immosen aloitteeseen, ettei esitystä palvelualoitteen käyttöönotosta voida vielä harkita toteutettavaksi.
Kielteistä kantaa kaupunginhallitus perustelee sillä, että elämänkaarimallin valmistelu on Oulussa vielä kesken. Näin ollen on kesken toimintamallin, sopimusohjauksen, monituottajamallin ja johtamisjärjestelmän kehittäminen.
Immosen aloitteen läpimeno edellyttäisi poliittista päätöstä.
Palvelualoitteen mukainen menettely ei ole yksinkertainen, vaan se edellyttää kaupungin toimijoilta markkinoiden hallintaa alkuvaiheen kilpailutuksen jälkeen.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/immonen-haluaa-heittaa-haasteen-kuntapalveluille/656099/
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 17:06:24
Näkökulmasi on ilmeisesti laajempi kuin tarkoittamani 'normaali' kannattavuuslaskenta, eli esim. kustannukset miinus tulot per matkustajakilometri.
Joukkoliikenteessä on lähes aina hyvin erilaisia reittejä kannattavuuden kannalta, mutta ilman heikosti kannattavia reittejä paremmin kannattavatkaan eivät menestyisi välttämättä hyvin, sillä joukkoliikenne vaatii tietyttä kattavuutta ollakseen houkutteleva. Siten suora kannattavuuslaskemien tekeminen eri reiteille ei anna joukkoliikenteestä välttämättä oikeaa kuvaa kokonaisuutena.
Sen sijaan yksittäisten kulkumuotojen kannattavuuseroja voidaan laskea paljon tarkemmin. Samaa reittiä voi ajaa raitiovaunu tai bussi.
Raideliikennettä tuskin olisi koskaan rakennettu juuri minnekään, jos polttomoottori olisi kehitetty aikaisemmin tehokkaaksi. Polttomoottoriin perustuva liikenne on lähes kaikilla mittareilla ylivoimainen pl. suurten massojen vakiosuuntaiset kuljetukset, kuten esimerkiksi malmin tai puun. Kuvaavaa on se, että vaikka Venäjän läpi on tehty valtavan kallis (inhimillisin voimin maksettu) rata, jonka pääomakulut ovat luultavasti hyvin alhaiset, sillä pääoma on kuoletettu kauan aikaa sitten, eikä radalle oli juuri ostajaa, niin merirahti paljon pidempiä reittejä pitkin on paljon edullisempaa.
Quote from: jka on 11.02.2014, 19:37:39
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:25:22
Mistä sä olet sen ajoajan laskenut? Ettet vain renkaan toiselta puolelta, kun minun silmiini 7B:n ajoaika Hallituskadulta Mäkelänrinteen pysäkille näyttäisi olevan 16-18 minuuttia?
Joo 18min näyttää mullakin nyt. Ratikka saa turboboostia kun liikenne vähenee.
Yrittää näköjään laskea kunnioitettavan tarkasti tuo reittiopas kun näin nopeasti muuttuu numerot. Mahtaakohan nuo laskelmat pitää todellisuudessa noin hyvin kutinsa kuin mitä yrittää esittää.
Tähän kellonaikaan ajoaika Hallituskadun pysäkiltä näyttäisi olevan 15 minuuttia. Iltapäivällä ajoaika oli tuon 16-18 minuuttia, eli en edelleenkään tiedä, mistä olet 24 minuutin ajoajan repinyt. Busseilla ajoaika Rautatientorin pysäkiltä näemmä vaihtelee 12 ja 16 minuutin välillä, vaikka välipysäkkejä on puolet vähemmän.
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 17:24:21
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:46:01
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Riippuu mistä roikkuu. Jos itse käyttäisin julkisia niin se mitä haluaisin optimoida on niemenomaan kokonaismatka-aika paikasta A paikkaan B. Millään muulla ei oikeastaan ole väliä kunhan ei saa matkalla puukosta tai kännykkää pöllitä. Kaikki pysähdykset tällä välillä ainoastaan laskee palvelutasoa vaikka virallisissa mittareissa ne lasketaan palvelutasoa nostaviksi.
Tuota, kun se on JOUKKOliikennettä. Nopein härpäke Vallilasta keskustaan on varmaankin joku Keravan seutubussi, koska se ei pysähtele, koska ei sillä ole matkustajia. Mutta kun se bussi maksaa saman verran on se tyhjä tai täysi, ja tuo kyseinen alkaa olla kimppataksin hintainen matkustajaa kohden HSL:lle, niin ihan veronmaksajana en haluaisi lisää vuoroa Taka-Tuusulan seutulinjoille.
Olennaista on, että kun vertailuja tehdään, niin pyritään vakioimaan tuote tai palvelu, jota vertaillaan. Raitiovaunujen kannalta olennainen vertailukohta on luonnollisesti bussi eli jos raitiovaunuliikenne korvattaisiin busseilla, niin mitä maksaisi ja mihin vaikuttaisi. Erityisen olennaista tämä vertailu on silloin, kun suunnitellaan uusia investointeja tai muutoksia liikenteeseen ja näitähän tehdään megaluokan koossa nyt useitakin yhtäaikaa. Väittäisin, että näihin palaa sellainen viidentuhannen palvelualan työntekijän palkkameno ikuisiksi ajoiksi ja tällä lisähyödyllä, mitä tästä tulee, saadaan se, että voidaan istua junassa tai ratikassa eikä bussissa. Ei mitään muuta.
Quote from: jka on 11.02.2014, 19:33:35
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 19:19:55
Siis että noissa esimerkeissä ei hinta ohjaa ollenkaan vaan muut asiat.
Ei ole olemassa pelkkää hintaa. Hinta on vain se mitä maksat hyödykkeestä tai palvelusta. Hinnan toisella puolella on se mitä saat. Ei sen hyödykkeen tai palvelun arvo ole ihmisille sama vaikka hinta olisikin.
Tätä mä juuri yritin sanoa. Mun mielestäni sä yliarvioit rahallisen hinnan ohjausvaikutuksen ja aliarvioit muut ohjausvaikutukset.
HSL:n joukkoliikenneajattelu lähtee siitä, että heitetään hyvää rahaa huonon rahan perään. Kun kerran ollaan tehty valtavan kalliita investointeja, kuten raitiovaunukaistoja, metro, linjaraiteita ja laajemmassa mitassa pendolinoja ja oikoratoja, niin ei nyt kannata enää tehdä samanlaisia virheitä, vaan yrittää tehostaa näiden olemassaolevien käyttöä.
Sen sijaan, että metroa laajennetaan, kannattaisi lisätä syöttöliikennettä olemassaoleville asemille. Metron laajennus kasvattaa sidotun pääoman ja kiinteiden kulujen määrä merkittävästi ja jotta tämä jotenkin olisi taloudellisesti perusteltua, pitäisi joukkoliikenteen volyymien kasvaa myöskin. Vaan kun ei kasva. On jopa vaara, että joukkoliikenne taantuu Espoossa metron myötä. Vaikka se pysyisi suunnilleen ennallaan, niin kuten aiemmin kirjoitin, pelkistä pääomakuluista johtuen jokainen olemassaolevakin metromatka kallistuu ainakin sen 0,50 euroa, minkä nykyinen matala korkotaso antaa laskelmasta. Tämä tekee joukkoliikenteestä entistä kalliimpaa sen omistajille eli veronmaksajille aikana, jolloin julkinen sektori on erittäin vaikeassa tilanteessa taloudellisesti.
Mutta ymmärrän kyllä miksi näin tehdään. Olen ollut näiden uskovien kanssa paljon tekemisissä ja sattumalta tutustunut tähän nuorempaan polveen, joka nyt kuluttaa kirstun pohjalla olevia (laina)rahoja. Tässä kaksi pahinta, jotka ovat kovasti vallassa juuri nyt asian suhteen:
Otso Kivekäs
(http://www.nytid.fi/wp-content/uploads/2013/09/3_Otso-Kivek%C3%A4s-2.jpg)
QuoteOlen Helsingin kaupunginvaltuutettu, HKL:n johtokunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston puheenjohtaja, blogaaja, pyöräilijä, ohjelmistoarkkitehti ja yleinen paremmintietäjä Helsingin Vallilasta.
Ehdolla europarlamenttiin 2014.
http://otsokivekas.fi/
Leo Stranius
(http://sharewood.org/uploads_news/358_8718.jpg)
QuoteLeo Stranius on ympäristöasiantuntija (HM), Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr).
http://leostranius.fi/
Kummatkin ovat uskontonsa ääripäästä ja mikään maailman mahti, argumentti tai vastaava ei saisi heitä toimimaan toisin. Aikamme stalinisteja. Niitä, jotka eivät koskaan luopuneet uskostaan.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 19:48:27
Quote from: Kaupunkisetä on 11.02.2014, 17:24:21
Quote from: jka on 11.02.2014, 16:46:01
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 16:39:26
Raitiovaunu on lähtökohtaisesti hitaampi, koska se pysähtyy useammin. Vertailu on väärä. Pitäisi verrata bussia, joka ajaa ratikan reittiä ja pysähtyy yhtä monta kertaa. Matka-aika olisi luultavasti käytännössä sama, mutta kustannus todennäköisesti alle puolet. Ja rahastahan tässä on kyse.
Riippuu mistä roikkuu. Jos itse käyttäisin julkisia niin se mitä haluaisin optimoida on niemenomaan kokonaismatka-aika paikasta A paikkaan B. Millään muulla ei oikeastaan ole väliä kunhan ei saa matkalla puukosta tai kännykkää pöllitä. Kaikki pysähdykset tällä välillä ainoastaan laskee palvelutasoa vaikka virallisissa mittareissa ne lasketaan palvelutasoa nostaviksi.
Tuota, kun se on JOUKKOliikennettä. Nopein härpäke Vallilasta keskustaan on varmaankin joku Keravan seutubussi, koska se ei pysähtele, koska ei sillä ole matkustajia. Mutta kun se bussi maksaa saman verran on se tyhjä tai täysi, ja tuo kyseinen alkaa olla kimppataksin hintainen matkustajaa kohden HSL:lle, niin ihan veronmaksajana en haluaisi lisää vuoroa Taka-Tuusulan seutulinjoille.
Olennaista on, että kun vertailuja tehdään, niin pyritään vakioimaan tuote tai palvelu, jota vertaillaan. Raitiovaunujen kannalta olennainen vertailukohta on luonnollisesti bussi eli jos raitiovaunuliikenne korvattaisiin busseilla, niin mitä maksaisi ja mihin vaikuttaisi. Erityisen olennaista tämä vertailu on silloin, kun suunnitellaan uusia investointeja tai muutoksia liikenteeseen ja näitähän tehdään megaluokan koossa nyt useitakin yhtäaikaa. Väittäisin, että näihin palaa sellainen viidentuhannen palvelualan työntekijän palkkameno ikuisiksi ajoiksi ja tällä lisähyödyllä, mitä tästä tulee, saadaan se, että voidaan istua junassa tai ratikassa eikä bussissa. Ei mitään muuta.
Siellä mun linkkini takana väitettiin varsin perustellen, että nimenomaan tulisi kalliimmaksi korvata nykyiset ratikkalinjat busseilla. Edelleen tässä on aika monen toimesta aika moneen kertaan sulle yritetty selvittää miksi tiettyihin paikkoihin kannattaa vetää kiskot, mihin sä olet vastannut mihinkään liittymättömällä paasauksella siitä, että on ne vihreät kamalia. Edelleen sulta on jokseenkin kokonaan vastaamatta se kohta, että siirtymä henkilöautoihin täräyttäisi koko kaupungin täysin tukkoon, koska kyllähän sä nyt herra varjele ekonomistina ymmärrät, että ei mistään lamasta voi millään nousta jos ei pysty töitä tekemään ja työnteolle ei tee hyvää, kun paikasta paikkaan ei vain pääse, koska sä menit poistamaan joukkoliikenteen.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 19:58:32
Siellä mun linkkini takana väitettiin varsin perustellen, että nimenomaan tulisi kalliimmaksi korvata nykyiset ratikkalinjat busseilla. Edelleen tässä on aika monen toimesta aika moneen kertaan sulle yritetty selvittää miksi tiettyihin paikkoihin kannattaa vetää kiskot, mihin sä olet vastannut mihinkään liittymättömällä paasauksella siitä, että on ne vihreät kamalia. Edelleen sulta on jokseenkin kokonaan vastaamatta se kohta, että siirtymä henkilöautoihin täräyttäisi koko kaupungin täysin tukkoon, koska kyllähän sä nyt herra varjele ekonomistina ymmärrät, että ei mistään lamasta voi millään nousta jos ei pysty töitä tekemään ja työnteolle ei tee hyvää, kun paikasta paikkaan ei vain pääse, koska sä menit poistamaan joukkoliikenteen.
Minä en ole esittänyt nykyisten linjojen korvaamista busseilla suoraan, vaan verrannut eri kalustomuotojen kustannuksia erityisesti uusia investointeja ajatellen. Tämä on erittäin olennaista, koska kerran tehdyt radat ovat vaikeasti uudelleen hyödynnettävää pääomaa, mutta uusissa koko paletti on auki ja tuota uutta tehdään ja suunnitellaan erittäin suurella rahalla juuri paraikaa ja aikana, jolloin ei ole kauhean liioittelua sanoa, että Suomen julkinen sektori on menossa konkurssiin ilman historiallisen suuria menoleikkauksia.
Olen monia kertoja aiemminkin sanonut, että tietyin ehdoin kiskot kannattavat. Kunhan volyymit ovat suuret ja kumipyörävaihtoehto joistakin syistä erityisen vaikea. Esimerkiksi suurten (japanilaisten) asutuskeskittymien välillä tai kaivostoiminnassa. Nämä ehdot eivät täyty nykyisissä suomalaisissa mittavissa raideinvestoinneissa, mistä Espoon metro on paraikaa räikein esimerkki. Mutta silti vastaavia suunnitellaan lisää (pisararata) ja uusia raitiolinjojakin ehdotellaan.
Väität minun haluavan poistaa joukkoliikenteen. Tämä on täyttä puppua. Sinä ja kanssamielisesi sitä haluatte. Tuhlaatte joukkoliikenteesen varatut varat kalliisiin hankkeisiin, kun halvemmallakin pääsisi. 10-20 vuoden päästä teidät muistetaan, koska julkinen sektori joutui kovien supistustoimien kohteeksi ja ihmiset kysyvät, miksi tuossa on tuo rata tai tunneli, mutta bussikuskin palkkaan ei ole enää varaa?
Helsingin suhteen talouden reaaliteetit huomioonottaen olisi todennäköisesti kustannustehokkainta antaa nykyisen raitiovaunukaluston kulua vähitellen loppuun ja korvata sitä vähitellen busseilla. Tämä minimoisi pääomakulut ja tuottaisi olennaisesti saman palvelun. Sitä voi sitten katsoa joskus 20-30 vuoden kuluttua, miten Suomen julkinen sektori selvisi tästä rakennemuutoksesta ja ostella sitten vaikka niitä Rollsseja, jos kävi, kuten Singaporelle.
Ollaanhan tässä sentään jostain samaakin mieltä. Mäkään en kannata uuden raskaan raiteen vetämistä. Länsimetro oli paska proggis ja pisara pitäisi stopata nyt kun sen vielä voi.
Kevyen raiteen ja muun joukkoliikenteen kustannusten suhteista sulla ei kyllä näy olevan kerrassaan minkäänlaista käsitystä, anteeksi vain.
(Ja siis kyllähän sä olit sitä mieltä, että verokertymän takia pitää pyrkiä nostamaan henkilöauton kulkumuoto-osuutta, mikä on muuan paskimmista koskaan kuulemistani ideoista, ja minä sentään olen kuullut joitakin tosi paskoja.)
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 20:12:28
Ollaanhan tässä sentään jostain samaakin mieltä. Mäkään en kannata uuden raskaan raiteen vetämistä. Länsimetro oli paska proggis ja pisara pitäisi stopata nyt kun sen vielä voi.
Kevyen raiteen ja muun joukkoliikenteen kustannusten suhteista sulla ei kyllä näy olevan kerrassaan minkäänlaista käsitystä, anteeksi vain.
Ai minulla? Minä olen esittänyt käsitysteni taustalla olevat luvut. Sinä et.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 20:13:45
(Ja siis kyllähän sä olit sitä mieltä, että verokertymän takia pitää pyrkiä nostamaan henkilöauton kulkumuoto-osuutta, mikä on muuan paskimmista koskaan kuulemistani ideoista, ja minä sentään olen kuullut joitakin tosi paskoja.)
Eli idea on paska, koska sinä sanot sen olevan paska? Olipas hieno päättelyketju. Mites jos koittaisit muotoilla argumentaatiosi niin, että siihen voi joku toinenkin miettiä mielipidettään. Minä esitin hyvin eksplitiisisesti sen, miksi joukkoliikenteen verottaminen eli tukien leikkaaminen olisi hyvin kustannustehokas tapa kerätä verotuloja ilman merkittäviä tuotannon menetyksiä.
Kertauksena: Joukkoliikenteen tukien leikkaaminen ei vähennä joukkoliikenteen kysyntää juurikaan niiltä osin, joilta kysyntä kohdistuu kansantuotteen synnyttämiseen, koska:
1. Töihin pitää joka tapauksessa edelleen mennä
ja
2. Joukkoliikenne on edelleen käyttäjälleen erittäin paljon edullisempi kuin muu kulkuvaihtoehto vaikka tuki poistettaisiin
ja
3. Vaikka joukkoliikenteen kysyntä vähenisi, niin yksityisautoilun kysyntä lisääntyisi ja tämä lisäisi verotuloja (ja ruuhkia, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen mukavuuteen, jotka otsokivekkäät vaativat kaikille).
Ei taida olla mun vikani, jos sulle omasta mielestäsi ei ole lukuja esitetty.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 20:20:41
Ei taida olla mun vikani, jos sulle omasta mielestäsi ei ole lukuja esitetty.
Viittaat nyt siihen yhteen linkkiisi? Kävin sen läpi ja kerroin, miksi se on olennaisesti väärin. Itse asiassa siinä ei edes vertailla kysymyksessä olevia vaihtoehtoja eli raitiovaunuja ja busseja, vaan höpistään mitä sattuu.
Olettaisin, että sinulla olisi aika vankat luvut, koska:
1. Olet niin kiinnostunut asiasta
ja
2. Olet niin vahvasti sitä mieltä, että raideliikenne on kustannustehokasta
Kysymys on mielestäni yleisesti ottaen hyvä, koska se kertoo juuri sen, miksi Suomella ei ole mitään toivoa selvitä nykyisestä julkisen sektorin alijäämästä mitenkään hyvin. Yksinkertaisesti julkisen sektorin BKT-osuus on liian suuri ja raha käytetään tehottomasti eikä mikään taho edes oikein yritä vastustaa tätä itsetuhoa. No, paitsi nyt homma vähän maahanmuuton ja pakkoruotsin osalta, mutta sama perusteettomuus leimaa hyvin monia muitakin yhteiskunnan aloja yhteenlaskettuna huomattavana kustannuksena.
(http://i.imgur.com/CWkji5K.jpg)
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Enough said. Laita parempi data, jos ja kun olet asiasta eri mieltä. Ja muistakaa, että nämä ovat nykyisen verkoston kustannukset. Metron laajennus kasvattaa koko metroverkon kustannuksia huomattavasti ilman, että käyttäjämäärä joukkoliikenteessä kokonaisuudessaan kasvaisi vastaavasti eli jokainen joukkoliikennematka kallistuu. Sama pätee raitiovaunuihin. Busseissa rajakustannus on pienin, koska bussit ovat halpoja, joustavia, jälleenmyytäviä, kilpailutettavia ja toimivat olemassaolevan infran päällä pääosin.
Tässä on nyt sen verran pitkään puhuttu siitä että kilometrikustannus ei ole mikään universaali mittari ja mistä johtuu että se milläkin muodostuu minkälaiseksi, että mä en taida jaksaa aloittaa enää viidettä kierrosta. Lue sieltä taaempaa jos asia kiinnosta ja kun näköjään kiinnostaa vain paasata, sitä voit tehdä itseksesi.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 19:56:05
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 20:06:43
Puhut ikään kuin dösäkaistat olisivat ilmaisia, mutta sporakaistat investointina jotain aivan kamalaa. Sporakaistahan puoltaa investointina itseään sitä kautta, että korkeamman kapasiteetin ansiosta säästetään henkilöstökuluissa ja korkeampi kapasiteetti mahdollistaa katutilan tehokkaamman hyödyntämisen (kuljetettua henkilöä/m²). Myös kaluston käyttöikä on huomattavasti pidempi ja kiskot kestävät kulutusta investointikustannuksiin nähden paremmin kuin asfaltti. Lisäksi Helsingistä on viime vuosilta hyvää dataa ns. raidekertoimesta; esimerkkinä vaikkapa bussin 15A muuttaminen sporalinjaksi 9, joka nosti Länsiterminaalin pysäkiltä kyytiin nousevien matkustajien määrää 352 %. Ei siis ihme, että sporat ovat taloudellisesti itsekannattavia, mutta joukkoliikennejärjestelmä, joka perustuu enimmäkseen busseihin, toimii ainoastaan yhteiskunnan tukemana. Kuitenkin kenties tärkeintä sporissa on, että ne aiheuttavat vähemmän ulkoishaittoja (melu, pienhiukkaset) kuin dösäralli, eli laskennallisten hyötyjen lisäksi niillä on myös kaupunkiympäristön koettua laatua parantava vaikutus, jota on vaikea mitata rahassa.
Länsimetron turhuudesta tuntuvat kaikki keskustelijat olevan jokseenkin samaa mieltä. Raide-YVA:ssakin (http://www.raideyva.fi/) Länsimetron arvioitiin pienentävän joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, joten joukkoliikennehanke se on vain nimeksi.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 20:30:17
(http://i.imgur.com/CWkji5K.jpg)
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/joukkoliikenteen_yksikkokustannukset_2011.pdf
Enough said. Laita parempi data, jos ja kun olet asiasta eri mieltä. Ja muistakaa, että nämä ovat nykyisen verkoston kustannukset. Metron laajennus kasvattaa koko metroverkon kustannuksia huomattavasti ilman, että käyttäjämäärä joukkoliikenteessä kokonaisuudessaan kasvaisi vastaavasti eli jokainen joukkoliikennematka kallistuu. Sama pätee raitiovaunuihin. Busseissa rajakustannus on pienin, koska bussit ovat halpoja, joustavia, jälleenmyytäviä, kilpailutettavia ja toimivat olemassaolevan infran päällä pääosin.
Hehe. Matkustajakilometri on mittarina onneton, jos verrataan motaria pitkin kaahaavia busseja ja Suomen tiheimmässä rakennetussa ympäristössä liikkuvia ratikoita. Laske huviksesi vaikkapa bussilinjan 17 matkustajakilometrin hinta, niin saat vähän vertailukelpoisempaa dataa.
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:46:34
Quote from: jka on 11.02.2014, 19:37:39
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 19:25:22
Mistä sä olet sen ajoajan laskenut? Ettet vain renkaan toiselta puolelta, kun minun silmiini 7B:n ajoaika Hallituskadulta Mäkelänrinteen pysäkille näyttäisi olevan 16-18 minuuttia?
Joo 18min näyttää mullakin nyt. Ratikka saa turboboostia kun liikenne vähenee.
Yrittää näköjään laskea kunnioitettavan tarkasti tuo reittiopas kun näin nopeasti muuttuu numerot. Mahtaakohan nuo laskelmat pitää todellisuudessa noin hyvin kutinsa kuin mitä yrittää esittää.
Tähän kellonaikaan ajoaika Hallituskadun pysäkiltä näyttäisi olevan 15 minuuttia. Iltapäivällä ajoaika oli tuon 16-18 minuuttia, eli en edelleenkään tiedä, mistä olet 24 minuutin ajoajan repinyt. Busseilla ajoaika Rautatientorin pysäkiltä näemmä vaihtelee 12 ja 16 minuutin välillä, vaikka välipysäkkejä on puolet vähemmän.
Hmm, nyt ollaan kyllä jännän äärellä. Itsekään en enää löydä edes tuota 21min kelaamalla taaksepäin joka aivan satavarmasti oli senhetkinen ajoaika kun ensimmäisen kerran kysyit. Samoin en löydä enää 18min lukua joka oli myös satavarma luku kun toisen kerran kysyit. Nyt en löydä kumpaakaan noista.
Toisaalta HSL:n viritys forcettaa väkisin nyt osoitteeksi "Mäkelänrinne indoor swimming centre" tällä hetkellä vaikka tekisin mitä. Alkuperäinen osoite jota käytin ja toimi vielä äsken ja päivällä oli pelkkä "Mäkelänrinne, Helsinki". Päivällä heitetty 24min ei ole satavarma luku mutta olen kyllä 99% varma että samoin olen katsonut luvut myös silloin.
En saa myöskään bussia 66 enää ollenkaan ehdotuksena näkyviin tuolla HSL:n virityksellä vaikka kelaisin mihin. Eli koko webbipalvelun toiminta on totaalisesti muuttunut ja taitaa tuo heitellä hatusta noita ehdotuksia ja lukuja.
No, meni ainakin luotto tuohon HSL:n viritykseen jos ei muuta.
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 20:40:41
Hehe. Matkustajakilometri on mittarina onneton, jos verrataan motaria pitkin kaahaavia busseja ja Suomen tiheimmässä rakennetussa ympäristössä liikkuvia ratikoita. Laske huviksesi vaikkapa bussilinjan 17 matkustajakilometrin hinta, niin saat vähän vertailukelpoisempaa dataa.
Anna parempi mittari? Anna luku, joka kertoo, mitä maksaa bussilla ajatteva kilometri niillä osuuksilla, joissa nyt kulkee raitiovaunu? Luultavasti
vähemmän kuin tuo keskiarvo, koska raitiovaunut ajavat alueilla, joilla on paljon ihmisiä ja siten kaluston käyttöaste on suuri, kun taas HSL:n bussit liikkuvat alueen syrjäisimmillä seuduilla kertyttäen sieltä paljon kilometrejä.
Pidän todennäköisenä, että aivan vastaavat luvut pätevät myös ratikkareiteillä, jos ne ajattaisiin busseilla eli puoleen hintaan saisi saman palvelun.
PS. Kuten itsekin sanot: raitiovaunut liikkuvat Suomen tiheimmin asutussa ympäristössä ja juuri se tekee niiden kilometreistä per matkustaja mahdollisimman halpoja.
jka,
omakin kokemukseni on, että reittiopas on vain viitteellinen ohje asioista. Sitä voi ja kannattaa käyttää jos on menossa jonnekin ihan vieraaseen mestaan, mutta multa himasta se säännöllisesti ehdottaa ottamaan 70t:n, joka on kirottu bussilinja, johon ei voi lainkaan luottaa, ynnä muuta. En tiedä mikä siellä on ongelma, mutta reittioppaaseen luottamalla joka reissuun menisi tupla-aika.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 19:48:30
Quote from: jka on 11.02.2014, 19:33:35
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 19:19:55
Siis että noissa esimerkeissä ei hinta ohjaa ollenkaan vaan muut asiat.
Ei ole olemassa pelkkää hintaa. Hinta on vain se mitä maksat hyödykkeestä tai palvelusta. Hinnan toisella puolella on se mitä saat. Ei sen hyödykkeen tai palvelun arvo ole ihmisille sama vaikka hinta olisikin.
Tätä mä juuri yritin sanoa. Mun mielestäni sä yliarvioit rahallisen hinnan ohjausvaikutuksen ja aliarvioit muut ohjausvaikutukset.
Sen takia puhuin tuossa palvelutasosta ja hinta/laatusuhteesta. Hintaahan et voi tuosta muutamasta eurosta enää pudottaa. Eli tuolla ei ole enää merkitystä kuin kaikista köyhimmille. Koska et voi laskea hintaa sinun ainoa mahdollisuus on nostaa laatua. Tästähän juuri puhuin. Kun nostat laatua eli sitä mitä asiakas saa samalla hinnalla niin kyllä jengi sinne sinun ratikkaasi tulee kunhan saadun palvelun laatu nousee paremmaksi/arvokkaammaksi kuin vaihtoehtoisten palvelujen laatu samalla hinnalla.
Aloita nyt vaikka siitä että rakennat kiskot minun kotiovelle ja ratikkaan täysin häiriötön looshi käyttööni. Voin siitä kaksi euroa per matka maksaa ilomielin.
Se nyt suunnilleen tiedetään mitä jengi tilastollisesti arvostaa ja sä voit mun puolestani liikkua vaikka helikopterilla.
Siitä me ollaan samaa mieltä, että hyvin palvelevan joukkoliikenteen alueella jengi laiskuuttaan ja mukavuudenhaluaan jättää auton parkkiin tai kokonaan ostamatta, jos nyt luin sinua oikein.
Amsterdamissa on käytössä matkan pituuteen perustuva matkakorttijärjestelmä. Leimaat itsesi sisään tullessasi ja ulos lähtiessä. Maksat todellisesta matkasta. Jos et leimaa ulos, niin hinta on pääteasemalle saakka.
Olisi kovin yksinkertaista ottaa tällainen järjestelmä Suomeenkin. Matkakortit jo on. Hinnan pitäisi olla se, mitä sen tuottaminen kustantaa, jotta joukkoliikenne olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Tietysti tämä perustuisi johonkin arvioon, mutta oletettavasti kustannuksista on valtaisasti dataa, josta melko helposti saisi kohtuu hyvät arvioit. Raitiovaunumatka voisi maksaa tuon 0,58 e/km ja bussimatka 0,25 e/km. Vaaleissa sitten katsottaisiin, haluavatko äänestäjät lisää busseja. ;D
Mutta näinhän ei tietenkään tehdä sosialistisissa järjestelmissä. Niissä kustannukset piilotetaan ja pääomaa käytetään tehottomasti. Seuraukset voi lukea historiasta ja Suomen julkisen sektorin tilasta.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 20:45:38
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 20:40:41
Hehe. Matkustajakilometri on mittarina onneton, jos verrataan motaria pitkin kaahaavia busseja ja Suomen tiheimmässä rakennetussa ympäristössä liikkuvia ratikoita. Laske huviksesi vaikkapa bussilinjan 17 matkustajakilometrin hinta, niin saat vähän vertailukelpoisempaa dataa.
Anna parempi mittari? Anna luku, joka kertoo, mitä maksaa bussilla ajatteva kilometri niillä osuuksilla, joissa nyt kulkee raitiovaunu? Luultavasti vähemmän kuin tuo keskiarvo, koska raitiovaunut ajavat alueilla, joilla on paljon ihmisiä ja siten kaluston käyttöaste on suuri, kun taas HSL:n bussit liikkuvat alueen syrjäisimmillä seuduilla kertyttäen sieltä paljon kilometrejä.
Pidän todennäköisenä, että aivan vastaavat luvut pätevät myös ratikkareiteillä, jos ne ajattaisiin busseilla eli puoleen hintaan saisi saman palvelun.
PS. Kuten itsekin sanot: raitiovaunut liikkuvat Suomen tiheimmin asutussa ympäristössä ja juuri se tekee niiden kilometreistä per matkustaja mahdollisimman halpoja.
Ei tee, vaan keskinopeus vaikuttaa enemmän. Helsinkiläinen pikkuratikka vetää kyllä tuplasti matkustajia Länärin bussiin verrattuna, mutta Länärin bussi paahtaa linjan päästä päähän yli neljänkympin keskinopeudella ja matkat ovat luonteeltaan lähiön ja keskustan välisiä, eli niissä kertyy väkisinkin paljon matkustajakilometrejä. Matkustajakilometrien hinnassa mitattuna sporan ajaminen eristetyllä radalla ei kuitenkaan ole paljon sen kalliimpaa kuin metron tai junan ja siksi kannatankin Helsingin museoratikan tuunaamista pikaraitiotiemäisempään (isommat vaunukoot, paremmat etuudet, nykyaikaisempi ratageometria) suuntaan. Metro- ja pisarahömpötyksethän sen tällä hetkellä estävät: "ei ole järkeä kehittää Mannerheimintien raitioliikennettä, koska Töölön metro tulee vuonna 2800" jne.
Suomi on tulonsiirtojärjestelmien luvattu maa ja siksi julkisen sektorin tehostaminen on niin vaikeaa. Kun ei maksa suoraan siitä, mistä hyötyy, kuluttaa liikaa kyseistä palvelua tai hyödykettä eikä kannata sen leikkaamista, vaikka ilmeisiä tehokkuushyötyjä syntyisi. Joukkoliikenne ja sosiaalinen asuminen on kaksi keskeistä tällaista syöppöä Suomessa, joista olisi hyvin helppo puristaa huomattavia säästöjä ilman, että olennaista tuotantoa menetettäisiin. Ja kun jostain on pakko ottaa ja paljon, niin pienimmin vaurioin selvittäisiin, jos näistä otettaisiin. Vaan ei oteta. Ja se on Kreikan tie. Välimeren tapa toimia muutenkin.
Löysin tällaisen, kun etsiskelin jotain infoa lipputuloista liikennemuodoittain:
http://www.kaupunkiliikenne.net/kustannus.htm
Tieto on vanhaa, mutta ehkä edelleen suuntaa antavaa, ja kirjoitus on muutenkin mielenkiintoinen kaltaiselleni asiaan aiemmin perehtymättömälle henkilölle. Onko jollain tiedossa, mistä saisi kuranttia dataa lipputuloista?
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 21:07:42
Ei tee, vaan keskinopeus vaikuttaa enemmän. Helsinkiläinen pikkuratikka vetää kyllä tuplasti matkustajia Länärin bussiin verrattuna, mutta Länärin bussi paahtaa linjan päästä päähän yli neljänkympin keskinopeudella ja matkat ovat luonteeltaan lähiön ja keskustan välisiä, eli niissä kertyy väkisinkin paljon matkustajakilometrejä. Matkustajakilometrien hinnassa mitattuna sporan ajaminen eristetyllä radalla ei kuitenkaan ole paljon sen kalliimpaa kuin metron tai junan ja siksi kannatankin Helsingin museoratikan tuunaamista pikaraitiotiemäisempään (isommat vaunukoot, paremmat etuudet, nykyaikaisempi ratageometria) suuntaan. Metro- ja pisarahömpötyksethän sen tällä hetkellä estävät: "ei ole järkeä kehittää Mannerheimintien raitioliikennettä, koska Töölön metro tulee vuonna 2800" jne.
1. Laita lukuja pöytään. Jos niitä ei ole, pitää tyytyä arvioimaan asiaan sen tiedon pohjalta, joka on. (yllä)
2. Miten ihmeessä bussi maksaisi enemmän tai edes yhtä paljon, jos se ajaa raitiovaunun reitin? Raitiovaunun kapasiteetti on hieman suurempi, mutta bussien joustavuus, alhainen ostohinta (10 % ratikasta) ja siirrettävyys eli jälleenmyyntiarvo kumoavat helposti tämän ainoan mieleeni tulevan haitan busseilta suhteessa raitiovaunuihin ja tämäkin koskee vain hetkittäisä kuormitusta.
Näillä perustein on hyvin todennäköistä, että raitiovaunureittien korvaaminen busseilla säästäisi kustannuksia selvästi ilman, että tuotettu palvelu olennaisesti muuttuisi. Erityisen olennaista tämä on uusinvestoinneissa, joissa raitiovaunujen erittäin pitkät kuoletusajat (infra ja kalusto) tarkoittavat sitä, että kerralla tehdään päätös vuosikymmenien puolesta, toisin kuin busseissa, joita voidaan lisätä tai vähentää muutaman tunnin varoitusajalla (minkä poikkeusliikenne osoittaa).
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 20:58:59
Amsterdamissa on käytössä matkan pituuteen perustuva matkakorttijärjestelmä. Leimaat itsesi sisään tullessasi ja ulos lähtiessä. Maksat todellisesta matkasta. Jos et leimaa ulos, niin hinta on pääteasemalle saakka.
Tähän vielä lisäyksenä kiinteä alkumaksu/kyytiinnousumaksu. Eli jos lähdetkin ratikasta seuraavalla pysäkillä pois niin maksu on jonkun verran kalliimpi kuin pelkän pituuden mukana tuleva. Näinähän nyt hemmetti soikoon toimii kaikki omilla rahoillaan pelaavat yrittäjät. Tuo on ainoa toimiva malli saada kustannusvastaavuus tällaiselle palvelulle.
Tämän lisäksi yhtiöitetään kaikki eri liikennemuodot niin että niillä on erillinen kirjanpito. Hallinta voi toimia ihan samoin kuin tähänkin asti mutta nyt vain konsernina. Tällä mallilla nähdään suoraan kirjanpidosta mitä mikäkin maksaa ja konserniavustusten liikkeistä mikä maksaa enemmän kuin muut. Mikään ei tältäkään osalta oleellisesti muuttuisi. Ainoastaan oikeat numerot tulisi päivänvaloon.
Täysin yksikertaisia asioita jotka pitäisi olla itsestään selviä kun näin suuria eriä muiden rahoja käsitellään. Mutta eihän viherpiperöilla ole ballssia avata tätä(kään) keissiä. Silloin paljastuisi karu totuus minne ne muiden rahat oikein puliveivataan.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 21:10:28
Löysin tällaisen, kun etsiskelin jotain infoa lipputuloista liikennemuodoittain:
http://www.kaupunkiliikenne.net/kustannus.htm
Tieto on vanhaa, mutta ehkä edelleen suuntaa antavaa, ja kirjoitus on muutenkin mielenkiintoinen kaltaiselleni asiaan aiemmin perehtymättömälle henkilölle. Onko jollain tiedossa, mistä saisi kuranttia dataa lipputuloista?
No tuossa ratikan kustannukset ovat alle puolet siitä, mitä HSL:n omassa raportissa ja silmiini hyppäsi heti tällainen kukkanen:
QuoteJoukkoliikenne on kuitenkin aina halvempaa kuin yksityisautoilu.
Niin koska autoilua verotetaan 7 mrd e vuodessa, mutta raitiovaunuja tuetaan puolella näiden kuluista verovaroista. Eli tuollaisen ääliön tekstiä en enempää suostu lukemaan.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:12:29
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 21:07:42
Ei tee, vaan keskinopeus vaikuttaa enemmän. Helsinkiläinen pikkuratikka vetää kyllä tuplasti matkustajia Länärin bussiin verrattuna, mutta Länärin bussi paahtaa linjan päästä päähän yli neljänkympin keskinopeudella ja matkat ovat luonteeltaan lähiön ja keskustan välisiä, eli niissä kertyy väkisinkin paljon matkustajakilometrejä. Matkustajakilometrien hinnassa mitattuna sporan ajaminen eristetyllä radalla ei kuitenkaan ole paljon sen kalliimpaa kuin metron tai junan ja siksi kannatankin Helsingin museoratikan tuunaamista pikaraitiotiemäisempään (isommat vaunukoot, paremmat etuudet, nykyaikaisempi ratageometria) suuntaan. Metro- ja pisarahömpötyksethän sen tällä hetkellä estävät: "ei ole järkeä kehittää Mannerheimintien raitioliikennettä, koska Töölön metro tulee vuonna 2800" jne.
1. Laita lukuja pöytään. Jos niitä ei ole, pitää tyytyä arvioimaan asiaan sen tiedon pohjalta, joka on. (yllä)
2. Miten ihmeessä bussi maksaisi enemmän tai edes yhtä paljon, jos se ajaa raitiovaunun reitin? Raitiovaunun kapasiteetti on hieman suurempi, mutta bussien joustavuus, alhainen ostohinta (10 % ratikasta) ja siirrettävyys eli jälleenmyyntiarvo kumoavat helposti tämän ainoan mieleeni tulevan haitan busseilta suhteessa raitiovaunuihin ja tämäkin koskee vain hetkittäisä kuormitusta.
Näillä perustein on hyvin todennäköistä, että raitiovaunureittien korvaaminen busseilla säästäisi kustannuksia selvästi ilman, että tuotettu palvelu olennaisesti muuttuisi. Erityisen olennaista tämä on uusinvestoinneissa, joissa raitiovaunujen erittäin pitkät kuoletusajat (infra ja kalusto) tarkoittavat sitä, että kerralla tehdään päätös vuosikymmenien puolesta, toisin kuin busseissa, joita voidaan lisätä tai vähentää muutaman tunnin varoitusajalla (minkä poikkeusliikenne osoittaa).
Tossa sulle jo kerrottiinkin, että kapasiteetti ei ole hieman alhaisempi vaan alle puolet ja raitiovaunuille on täysin toimivat jälkimarkkinat. Kummankin vehkeen kustannukset ovat lähinnä kuskin palkkaa.
Montako kertaa nämä samat pitää käydä läpi ja aiotko sä mitenkään reagoida siihen, kun väitteesi kumotaan?
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:14:02
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 21:10:28
Löysin tällaisen, kun etsiskelin jotain infoa lipputuloista liikennemuodoittain:
http://www.kaupunkiliikenne.net/kustannus.htm
Tieto on vanhaa, mutta ehkä edelleen suuntaa antavaa, ja kirjoitus on muutenkin mielenkiintoinen kaltaiselleni asiaan aiemmin perehtymättömälle henkilölle. Onko jollain tiedossa, mistä saisi kuranttia dataa lipputuloista?
No tuossa ratikan kustannukset ovat alle puolet siitä, mitä HSL:n omassa raportissa
Niin siis tuo on HKL:n tietoa vuodelta 2005.
Quoteja silmiini hyppäsi heti tällainen kukkanen:
QuoteJoukkoliikenne on kuitenkin aina halvempaa kuin yksityisautoilu.
Niin koska autoilua verotetaan 7 mrd e vuodessa, mutta raitiovaunuja tuetaan puolella näiden kuluista verovaroista. Eli tuollaisen ääliön tekstiä en enempää suostu lukemaan.
Oliko tuossa jokin sellainen ison mittakaavan asiavirhe, että kirjoittajaa voi tosiaan kutsua ääliöksi? Saataisiinko Helsingin seudun liikenne järjestettyä halvemmin yksityisautoilulla, jos ei olisi verotusta?
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 21:22:39
Tossa sulle jo kerrottiinkin, että kapasiteetti ei ole hieman alhaisempi vaan alle puolet ja raitiovaunuille on täysin toimivat jälkimarkkinat. Kummankin vehkeen kustannukset ovat lähinnä kuskin palkkaa.
Montako kertaa nämä samat pitää käydä läpi ja aiotko sä mitenkään reagoida siihen, kun väitteesi kumotaan?
Huoh. Yhden raitiovaunun kapasiteetti on ehkä tuplat, mutta koska raitiovaunu maksaa 7-10-kertaisesti, niin samalla rahalla saa enemmän kalustoa. Lisäksi maksikapasiteettia tarvitaan vain ruuhka-aikoina ja vain tietyillä reiteillä, joten koko kapasiteetin rakentaminen maksimitarpeen mukaan on epäoptimaalista. Bussi on joustavampi, koska sillä reitin kapasiteettia voidaan säädellä nopeasti ja halvalla vs. raitiovaunu.
Itse 20+ vuotta raitiovaunuilla kulkeneena Helsingissä pidän uskottavana, että raitiovaunun kapasiteetti on erittäin heikossa käytössä keskimäärin. Korjatkaa jos olen väärässä (siis täyttöaste).
Sinulta olen kysellyt lukuja ja olen yllättynyt, ettei niitä ole, vaikka olet selvästi asian harrastaja. Minä en ole. Minä harrastan julkista taloutta yleisesti ja joukkoliikenne on siitä vain eräs pieni, mutta kuvaava esimerkki. On ihan turha väitellä, jos sinulla tai muilla ei ole esittää parempia lukuja, mitä itse olen HSL:ltä löytänyt. Olen myöskin argumentoinut jo moneen otteeseen teoreettisesti sen, miksi bussi on selvästi raitiovaunua halvempi samoilla reiteillä.
Mutta näin se juuri on vihreiden kanssa ja siksi niistä erosin vuosikymmen yli sitten. Ja koska en luota, että persuissa olisi vihreistä eroavaa kykyä ajatella tätäkään asiaa, niin äänestän Kokoomusta kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Viimeksi Harry Bogomoloffia. EU-vaaleissa toki Jussi Halla-ahoa.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 21:32:04
Niin siis tuo on HKL:n tietoa vuodelta 2005.
HSL:n 2011 tiedossa ratikan kustannus on 0,58 e/km, tuossa laskemassa v. 2005 0,25 e/km. Inflaation olisi pitänyt olla 14,3 % vuodessa 2005-2011, jotta tuo menisi inflaation piikkiin. Se ei ollut.
Quote from: Veturimies on 11.02.2014, 21:32:04
Oliko tuossa jokin sellainen ison mittakaavan asiavirhe, että kirjoittajaa voi tosiaan kutsua ääliöksi? Saataisiinko Helsingin seudun liikenne järjestettyä halvemmin yksityisautoilulla, jos ei olisi verotusta?
Edellinen virke jatkui toisella kukkasella:
QuoteJoukkoliikenne on kuitenkin aina halvempaa kuin yksityisautoilu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osalta voi laskea, että työmatkailu henkilöautoin on noin 10 kertaa kalliimpaa kuin millä hyvänsä tavalla hoidettu joukkoliikenne. Myös kuluttajan kannalta autoilu on huomattavasti kalliimpaa. Helsingin joukkoliikenteessä 30 päivän aikalippu maksaa noin 42 € (kesä 2007). Keskikokoisen perheauton vakuutus on saman hintainen. 10 kilometrin työmatkojen polttoaine maksaa toisen noin 40 €. Siten auton käyttö työmatkoihin maksaa joko kaksinkertaisesti joukkoliikenteen käytön tai se vastaa YTV-alueen 30 päivän seutulippua. Seutulipun hinta on noin 82 € (kesä 2007). YTV:n matkakorttilaskurilla voi laskea lippujen hinnat eri kunnissa ja eri aikajaksoille.
Tämä osoittaa, että kirjoittaja ei ymmärrä asiaa lainkaan. Kun autoilusta poistetaan verot, autoilun kustannus noin puolittuu. Kun julkisesta liikenteestä poistetaan verovara (tuet), sen hinta kaksinkertaistuu. Lisäksi tämä, ääliötittelin ansaitseva, ei edes vertaile esimerkkimatkoja, vaan kuukausilippua vs. summittainen verollinen auton hinta. :facepalm: Näinhän se on kuluttajalle, mutta maksajana on toinen veronmaksaja. Kyse ei ole joukkoliikenteen kustannusten eroista eli palvelun tuottamisen kustannuksista, vaan verotuksesta.
QuoteYhden raitiovaunun kapasiteetti on ehkä tuplat, mutta koska raitiovaunu maksaa 7-10-kertaisesti, niin samalla rahalla saa enemmän kalustoa. Lisäksi maksikapasiteettia tarvitaan vain ruuhka-aikoina ja vain tietyillä reiteillä, joten koko kapasiteetin rakentaminen maksimitarpeen mukaan on epäoptimaalista. Bussi on joustavampi, koska sillä reitin kapasiteettia voidaan säädellä nopeasti ja halvalla vs. raitiovaunu.
Kun siinä ei edelleenkään maksa se kalusto vaan se kuski. Ruuhka-aikana spåra tarvitsee yhden kuskin, ruuhkan ulkopuolella se tarvitsee yhden kuskin. Sama kapa bussilla tarvitsee ruuhkan ulkopuolella yhden kuskin ja ruuhkassa x kuskia ja taas paloi rahaa.
Bussin käyttöikä on max jotain 10 vuotta, spåran hyvinkin 30 ellei 40.
Mä en jaksa käydä penkomaan sulle lukuja esiin, koska mä en ole yhtään vakuuttunut sun kyvystäsi tai ainakaan halustasi käydä kerrassaan mitään keskustelua tästä asiasta. Samoihin juttuihin joutuu palaamaan kerta toisensa jälkeen ilman mitään vaikutusta mihinkään.
Quote from: junakohtaus on 11.02.2014, 21:47:25
QuoteYhden raitiovaunun kapasiteetti on ehkä tuplat, mutta koska raitiovaunu maksaa 7-10-kertaisesti, niin samalla rahalla saa enemmän kalustoa. Lisäksi maksikapasiteettia tarvitaan vain ruuhka-aikoina ja vain tietyillä reiteillä, joten koko kapasiteetin rakentaminen maksimitarpeen mukaan on epäoptimaalista. Bussi on joustavampi, koska sillä reitin kapasiteettia voidaan säädellä nopeasti ja halvalla vs. raitiovaunu.
Kun siinä ei edelleenkään maksa se kalusto vaan se kuski. Ruuhka-aikana spåra tarvitsee yhden kuskin, ruuhkan ulkopuolella se tarvitsee yhden kuskin. Sama kapa bussilla tarvitsee ruuhkan ulkopuolella yhden kuskin ja ruuhkassa x kuskia ja taas paloi rahaa.
Bussin käyttöikä on max jotain 10 vuotta, spåran hyvinkin 30 ellei 40.
Mä en jaksa käydä penkomaan sulle lukuja esiin, koska mä en ole yhtään vakuuttunut sun kyvystäsi tai ainakaan halustasi käydä kerrassaan mitään keskustelua tästä asiasta. Samoihin juttuihin joutuu palaamaan kerta toisensa jälkeen ilman mitään vaikutusta mihinkään.
Sinulla on vahvoja mielipiteitä itseäsi kiinnostavasta aiheesta, mutta ei mitään tietoa.
Jos uusi raitiovaunu maksaa 4 me, niin siihen sitoutuu 4 me pääomaa. Helsingin kaupunki saa paraikaa lainaa 2,5 %:n korolla (joka on historiallisen alhainen ja voi nousta selvästi jatkossa). Neljästä miljoonasta eurosta pelkästään pääomakulu on täten 0,025*4me = 100 000 e/vuosi. Ja sinusta raitiovaunussa suurin kuluerä on kuljettaja...
Et varmaan koskaan ole ajatellut asiaa. Kerronpa sitten varmuuden vuoksi, että 280 000 e bussista vastaava pääomakulu on 7000 euroa vuodessa.
Ja tässä vain pelkästään kaluston pääomakulu. Infra päälle ja se on raitiovaunuilla paljon busseja kalliimpaa.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:12:29
1. Laita lukuja pöytään. Jos niitä ei ole, pitää tyytyä arvioimaan asiaan sen tiedon pohjalta, joka on. (yllä)
Arvioi miten haluat, mutta HSL-alueen motaribussilinjojen kilometrikustannusten vertaaminen sporiin nyt on jokseenkin hölmöä. Dokumentissa ei valitettavasti ole eritelty matkustajakilometrikustannuksia eri linjoille, joten niitä on paha vertailla keskustabussien ja motaribussien välillä. Tuossa on kuitenkin listattu yhden nousun euromääräinen kustannus HSL:lle. Otetaan sieltä esimerkiksi bussilinja 15, jonka lukema on 2,63 €/nousu. Nyttemin tämän linjan on korvannut raitiovaunu 9 ja Länsiterminaliin pysäkiltä matkustajamäärät ovat tiemmä kasvaneet 352 %, joten nykyinen lukema lienee lähempänä dokumentin mukaista sporalinjojen keskiarvoa 0,86 €/nousu. Toki myös nousukustannuksissa pitäisi osata eritellä vaihdolliset matkat ja jyvittää liityntäliikenteen kustannukset metron kuluihin yms., mutta kokonaisuudessaan se antaa vähän tarkemman kuvan siitä, millä kulkuvälineellä joukkoliikennematkat ovat kustannustehokkaimpia. Ja matkojen tekemiseenhän joukkoliikenne on ensisijaisesti tarkoitettu, kilometrejä saa haalittua yhteiskuntataloudellisesti edullisemmin esim. pyörällä tai kävellen.
(http://i.imgur.com/m52ndtb.png)
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:12:29
2. Miten ihmeessä bussi maksaisi enemmän tai edes yhtä paljon, jos se ajaa raitiovaunun reitin? Raitiovaunun kapasiteetti on hieman suurempi, mutta bussien joustavuus, alhainen ostohinta (10 % ratikasta) ja siirrettävyys eli jälleenmyyntiarvo kumoavat helposti tämän ainoan mieleeni tulevan haitan busseilta suhteessa raitiovaunuihin ja tämäkin koskee vain hetkittäisä kuormitusta.
Näillä perustein on hyvin todennäköistä, että raitiovaunureittien korvaaminen busseilla säästäisi kustannuksia selvästi ilman, että tuotettu palvelu olennaisesti muuttuisi. Erityisen olennaista tämä on uusinvestoinneissa, joissa raitiovaunujen erittäin pitkät kuoletusajat (infra ja kalusto) tarkoittavat sitä, että kerralla tehdään päätös vuosikymmenien puolesta, toisin kuin busseissa, joita voidaan lisätä tai vähentää muutaman tunnin varoitusajalla (minkä poikkeusliikenne osoittaa).
Jaa, tämä juttu kiertää kehää. Siinä tapauksessa kopion vanhan tekstini tähän:
Puhut ikään kuin dösäkaistat olisivat ilmaisia, mutta sporakaistat investointina jotain aivan kamalaa. Sporakaistahan puoltaa investointina itseään sitä kautta, että korkeamman kapasiteetin ansiosta säästetään henkilöstökuluissa ja korkeampi kapasiteetti mahdollistaa katutilan tehokkaamman hyödyntämisen (kuljetettua henkilöä/m²). Myös kaluston käyttöikä on huomattavasti pidempi ja kiskot kestävät kulutusta investointikustannuksiin nähden paremmin kuin asfaltti. Lisäksi Helsingistä on viime vuosilta hyvää dataa ns. raidekertoimesta; esimerkkinä vaikkapa bussin 15A muuttaminen sporalinjaksi 9, joka nosti Länsiterminaalin pysäkiltä kyytiin nousevien matkustajien määrää 352 %. Ei siis ihme, että sporat ovat taloudellisesti itsekannattavia, mutta joukkoliikennejärjestelmä, joka perustuu enimmäkseen busseihin, toimii ainoastaan yhteiskunnan tukemana. Kuitenkin kenties tärkeintä sporissa on, että ne aiheuttavat vähemmän ulkoishaittoja (melu, pienhiukkaset) kuin dösäralli, eli laskennallisten hyötyjen lisäksi niillä on myös kaupunkiympäristön koettua laatua parantava vaikutus, jota on vaikea mitata rahassa.
Tehoton pääoma on keskeinen sosialistisen järjestelmän ongelma ja myös Suomen. Suorastaan läpitunkeva yliopistoista, kuntiin ja valtioon. Se on niin läpitunkeva, että asiasta kiinnostuneetkaan eivät ymmärrä asiasta edes alkeita. Ei vaikka juuri pääomaintensiivisissä toiminnoissa pääomakustannukset ovat ratkaisevat. Yksityisellä sektorilla tämä ymmärretään tai jos ei ymmärretä, kilpailijat syövät elävältä.
Ehkä kuvaavin esimerkki on tämä ruuhka-asia. Jos tiellä ei ole koskaan ruuhkaa, tai on harvoin, tai jos raitiovaunu ei koskaan ole niin täynnä, että se ajaa pysäkin ohi, on pääoma taatusti tehottomassa käytössä. Vain ökymiljardöörit voivat ylläpitää kapasiteettia, jossa täyskäyttö ei tule usein vastaan. Tällaisia rakenteita on yksityisellä sektorilla vain turvallisuuskriittisissä toiminnoissa, joissa kapasiteetin täyskäyttö on vaarallinen tilanne.
Operaattorien puhelinpalvelut ovat tästä hyvä esimerkki. Niihin on usein jonoa. Ennen ei ollut. Silloin ne olivat sosialisoitu. Kun HPY irtinsanoi yksityistämisen myötä laajasti henkilöstöään (ja selvisi voittajana tähän päivään), Erkki Tuomioja kirjoitti:
QuoteELISAN TIELLÄ
Elisa oli 1990-luvun puolivälissä vielä Helsingin Puhelinyhdistys, globaalissa katsannossa vähäpätöinen, mutta tehokkaasti toiminut ja asiakasläheinen paikallinen puhelinmonopoli. Monopoli ei onneksi ollut yksityinen, vaan kyseessä oli puhelinliittymän omistajien hallitsema taloudellinen yhdistys, jonka korkeinta päätäntävaltaa käytti jäsenistön vaaleissa valitsema edustajisto. Tällainen osuustoiminnalle ellei suorastaan sosialismille haiskahtanut kummajainen oli tietenkin loukkaus muualla elinkeinoelämässä jyränneitä kapitalistisia perusarvoja vastaan ja niin HPY:kin päätti itse päättää päivänsä muuttumalla nykyiseksi Elisa Oyj:ksi.
Kuuluin silloisessa HPY:n edustajistossa siihen pieneen vähemmistöön, joka äänesti yhtiöittämispäätöstä vastaan. Ikävä kyllä kaikki mitä silloin arvioin voivan koitua seuraukseksi päätöksestä näyttää myös toteutuneen.
Elisa on tähän saakka selviytynyt perustoimintojensa tuottojen turvin monista kalliiksi käynneistä mediaseksikkäistä seikkailuistaan. Niin kuin aina kapitalismissa, on Elisakin panemassa työntekijänsä johtajien ja omistajien tekemien virheiden maksumieheksi. Se on nykypäivän shareholder value - pohjaiselle ja pörssiyritysten neljännesvuositulosten perässä juoksevalle kapitalismille tavallista, vaikka toteutustapa onkin poikkeuksellisen härski. Ei niin, etteivätkö johtajat vanhassakin HPY:ssä osanneet elää herroiksi, mutta sen kaltaista menettelyä johon Elisan johto turvautuu eivät hekään - eikä heidän yläpuolellaan istunut omistajavaltaa käyttänyt edustajisto - olisi hyväksyneet.
Olen monissa puheenvuoroissani ylistänyt omistuksellista sekataloutta, jossa toimivat rinnakkain niin perhe- ja pienyritykset, valtion ja kuntien omistamat yritykset, osuustoiminta kuin erilaiset pörssiyrityksetkin. Jos tästä joukosta epätervein pitäisi karsia pois, niin valintani osuisi niihin pörssiyrityksiin jotka toimivat vain lyhyen aikavälin omistajavoiton maksimoimiseksi. Pörssi sinänsä on tärkeä osa toimivaa markkinataloutta, mutta jos sen kautta omistamisesta katoaa kaikki yhteiskuntavastuu ja ylipäätään pitkäjänteinen sitoutuminen yritysten kestävään menestykseen päädytään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömään järjestelmään.
http://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/elisa-aloittaa-3800-henk-yt-neuvottelut-ja-irtisanoo-tuhat.11110/page-5
Eli Tuomioja olisi estänyt irtisanomiset ja Elisa olisi nyt? Vaikea sanoa. Tuskin olemassa, IMO. Se mitä kapitalisti teki, oli pääoman käytön tehostaminen. Suomi on äärimmäisen avoin talous ja julkinen sektori erittäin suuri BKT:sta ja erittäin vakavasti alijäämäinen.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:12:29
2. Miten ihmeessä bussi maksaisi enemmän tai edes yhtä paljon, jos se ajaa raitiovaunun reitin? Raitiovaunun kapasiteetti on hieman suurempi, mutta bussien joustavuus, alhainen ostohinta (10 % ratikasta) ja siirrettävyys eli jälleenmyyntiarvo kumoavat helposti tämän ainoan mieleeni tulevan haitan busseilta suhteessa raitiovaunuihin ja tämäkin koskee vain hetkittäisä kuormitusta.
Raitiovaunuilla on pitempi käyttöikä. Kapasiteetin mainitsitkin itse.
Lisään että
hyvin toteutettuna raitiovaunun pystyy tekemään paljon nopeammaksi, mutta ketjussa on kieltämättä esitetty hyviä esimerkkejä sen osoittamiseksi, ettei Helsingin raitioliikenne ole nopeuden puolesta niin hyvä kuin voisi. Tältä osin korjaan siis hieman aiempaani.
Tampereella, sikäli kuin suunnitelma nyt toteutuu, lähdetään tyhjästä ja kovin erilainen vempele siitä tuleekin kuin mitä Helsingissä on. Mielenkiintoista nähdä.
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 22:02:27
Arvioi miten haluat, mutta HSL-alueen motaribussilinjojen kilometrikustannusten vertaaminen sporiin nyt on jokseenkin hölmöä. Dokumentissa ei valitettavasti ole eritelty matkustajakilometrikustannuksia eri linjoille, joten niitä on paha vertailla keskustabussien ja motaribussien välillä.
Vastaan nyt tähän ja sitten lopetan osaltani, koska asia ei ole minulle näin tärkeä.
Bussit eivät tarvitse omia kaistojaan. Lähes kaikkialla ne kulkevat muun liikenteen seassa. Jossain voi olla järkevää antaa tällainen kaista busseille, mutta mikään pakko se ei ole. Sporat vaativat omat kiskot ja johtimet.
Bussit hoitavat liikennettä kantakaupungissakin. Ne voisivat hoitaa sporienkin reitit. Tästä todennäköisesti säästyisi rahaa. Uusissa investoinneissa raideliikenne vaatii sitoutumista vuosikymmeniksi ja aiheuttaa näitä vastaava pääomakulut, jotka lankeavat riippumatta todellisista käyttäjämääristä. Jo tämän perusteella vaatiisi suurta varovaisuutta lähteä raideinvestoihin, mutta niitä eivät teekkään business-johtajat, vaan idealistit ja muut uskovaiset, jotka eivät lukuja edes hanki. Tästä osoituksena mekään emme ole onnistuneet tässä keskustelussa löytämään lukuja, vaikka ne taatusti olisivat julkisia, jos niitä olisi vaadittu. Ja juuri tästä syystä Suomen julkinen sektori menee arvioni mukaan konkurssiin tai vastaavaan tilaan 10 vuoden sisällä lähes varmasti.
Jatkakaa te.
Todettakoon nyt vielä, että tuo nousujen käyttäminen mittarina on mitä suurinta progandaa ja vie käyttäjänsä uskottavuuden aiheesta. Kyseessä on siirtymispalvelun tuottaminen, ei mielihyvän tai muun kokemuksen. Jos nousujen kustannusta käytetään mittarina, niin lentokone Helsinki-Vantaalta Rovaniemelle maksaa 20-kertaa niin paljon kuin juna. Jos (ja kun) tällä perusteella tehdään merkittäviä investointeja julkisista varoista, niin päädytäänn juuri siihen tilalnteeseen ajan oloon, missä ollaankin eli julkisen konkurssin partaalla.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:32:15
Mutta näin se juuri on vihreiden kanssa ja siksi niistä erosin vuosikymmen yli sitten. Ja koska en luota, että persuissa olisi vihreistä eroavaa kykyä ajatella tätäkään asiaa, niin äänestän Kokoomusta kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Viimeksi Harry Bogomoloffia. EU-vaaleissa toki Jussi Halla-ahoa.
Onnea valitsemallasi tiellä. Kokoomuksen edesottamuksista kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa löydät varmasti monta muutakin esimerkkiä, ehkä jopa tällä foorumilla. Ja juuri siksipä en tätä asiaa enempää kommentoikaan. Sori vaan modeille tästäkin offtopikista.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 22:15:51
Bussit eivät tarvitse omia kaistojaan. Lähes kaikkialla ne kulkevat muun liikenteen seassa. Jossain voi olla järkevää antaa tällainen kaista busseille, mutta mikään pakko se ei ole. Sporat vaativat omat kiskot ja johtimet.
Menee filosofiseksi: mitä tarkoittaa "tarvita"? Joo, uskon kyllä että eivät ne bussit siitä esimerkiksi annihiloituisi jos Mannerheimintien, Hämeentien ja Mäkelänkadun bussikaistat lakkaisivat olemasta. Mutta enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa bussissa sitten ruuhka-aikaan kyydissäkään.
Ja niin, kuten aiemmin totesinkin, osa raitiovaunun kapasiteettia tulee juuri siitä että niillä on omat väylänsä. Ne johtimet taas eivät sen kummemmin tilaa vie, ja päästöt (tilasta erillinen kysymys) jo mainitsinkin.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 22:15:51
Ja juuri tästä syystä Suomen julkinen sektori menee arvioni mukaan konkurssiin tai vastaavaan tilaan 10 vuoden sisällä lähes varmasti.
Mitäpä tähän sanoisi? Todellakin uskon, että Suomen julkinen sektori on ennen pitkää ongelmissa, mutta kun en usko, että se johtuisi joukkoliikenteestä, ja varsinkaan en usko että se johtuisi raideliikenteestä.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 22:15:51
Quote from: Aschberg on 11.02.2014, 22:02:27
Arvioi miten haluat, mutta HSL-alueen motaribussilinjojen kilometrikustannusten vertaaminen sporiin nyt on jokseenkin hölmöä. Dokumentissa ei valitettavasti ole eritelty matkustajakilometrikustannuksia eri linjoille, joten niitä on paha vertailla keskustabussien ja motaribussien välillä.
Vastaan nyt tähän ja sitten lopetan osaltani, koska asia ei ole minulle näin tärkeä.
Bussit eivät tarvitse omia kaistojaan. Lähes kaikkialla ne kulkevat muun liikenteen seassa. Jossain voi olla järkevää antaa tällainen kaista busseille, mutta mikään pakko se ei ole. Sporat vaativat omat kiskot ja johtimet.
Bussit hoitavat liikennettä kantakaupungissakin. Ne voisivat hoitaa sporienkin reitit. Tästä todennäköisesti säästyisi rahaa. Uusissa investoinneissa raideliikenne vaatii sitoutumista vuosikymmeniksi ja aiheuttaa näitä vastaava pääomakulut, jotka lankeavat riippumatta todellisista käyttäjämääristä. Jo tämän perusteella vaatiisi suurta varovaisuutta lähteä raideinvestoihin, mutta niitä eivät teekkään business-johtajat, vaan idealistit ja muut uskovaiset, jotka eivät lukuja edes hanki. Tästä osoituksena mekään emme ole onnistuneet tässä keskustelussa löytämään lukuja, vaikka ne taatusti olisivat julkisia, jos niitä olisi vaadittu. Ja juuri tästä syystä Suomen julkinen sektori menee arvioni mukaan konkurssiin tai vastaavaan tilaan 10 vuoden sisällä lähes varmasti.
Jatkakaa te.
Bussirallin alainen katu kuluu nopeammin, joten se pitää uusia useammin kuin kiskot. Tämän vuoksi en menisi takuuseen bussirallin halpuudesta edes väyläinvestointien osalta.
Mitä aiemmin esittämiisi pääomakustannuksiin tulee, niin ainakin Transtech Artic -vaunujen hankintahinta oli 2,8 M€/kpl sisältäen käyttöönottotuen, koulutuksen yms. Seuraavien vaunujen hinta on sitten 2,5 M€/kpl. Vastaavasti runkolinjalle 550 hankitut telibussit maksoivat noin 450 k€/kpl. Eli onhan siinä eroa, mutta ei niin suurta kuin annoit ymmärtää, varsinkin kun ottaa huomioon, että spora kestää sen 40 vuotta ja bussi 10. Linja 550 on joka tapauksessa hyvä esimerkikki siitä, mihin raideliikennettä ylipäänsä tarvitaan: kun bussien vajavaisen kapasiteetin vuoksi vuoroja joudutaan ajamaan kolmen minuutin välein, käytännön vaikutus on se, että kuuden tai yhdeksän minuutin välein tulee kaksi tai kolme bussia kerralla. Tämä on kapasiteetin kannalta raideliikennettä vastaava järjestely, mutta kuljettajakustannukset ovat kaksin-/kolminkertaiset ja käyttäjän kannalta palvelu on surkeaa.
Ottamatta kantaa suuremmin kerron kuitenkin. Kun länsimetro valmistuu ja aloittaa liikennöinnin. Hkl:stä yhtiöitetään metro, sillä se toimii toisen kunnan alueella. Sitten saapuu verotus sekä kaupungin energiasubventoinnin loppu. Energialaitoksen yhtiöityksen jälkeen vielä putoaa kaupungin tulot, sekä mahdollisesti ratikan sähkön tuki.
Tämä keskustelu on paljastanut ainakin yhden asian hyvin selvästi. Joukkoliikenteen kustannuksia ja kustannusten rakenteita selkeästi piilotellaan. Numeroista ei voi lopulta kiistellä kunhan tiedetään vain oikeat numerot. Nyt niitä ei selkeästi tiedetä joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää että asioita tarkoituksella pimitetään.
Kysymys kuulu kenen intresseissä on pimitellä numeroita tässä asiassa. Ei ainakaan minun. Numeroita piilottelee joukkoliikennettä pyörittävä ja siitä päättävä taho. Seuraava kysymys on että miksi näiden intresseissä on pimittää numeroita. No, tähän vastaus onkin ilmiselvä.
Quote from: jka on 12.02.2014, 08:53:29
Tämä keskustelu on paljastanut ainakin yhden asian hyvin selvästi. Joukkoliikenteen kustannuksia ja kustannusten rakenteita selkeästi piilotellaan. Numeroista ei voi lopulta kiistellä kunhan tiedetään vain oikeat numerot. Nyt niitä ei selkeästi tiedetä joten ainoaksi mahdollisuudeksi jää että asioita tarkoituksella pimitetään.
Kysymys kuulu kenen intresseissä on pimitellä numeroita tässä asiassa. Ei ainakaan minun. Numeroita piilottelee joukkoliikennettä pyörittävä ja siitä päättävä taho. Seuraava kysymys on että miksi näiden intresseissä on pimittää numeroita. No, tähän vastaus onkin ilmiselvä.
Oletko kysynyt asiasta HSL:ltä?
Väännetään sitä ratakiskoa vaikka näin päin, vaihteen vuoksi. Oletetaan että haluaisin suunnitella Helsinkiin kunnollisen ja taloudellisen kaupunkibussin, semmoinen BRT ihan hypoteettiselta puhtaalta pöydältä.
No ensinnäkin tarvitsen sellaisen väylän jossa bussit kulkee nopeasti ja täsmällisesti kantakaupungissa, ihan jo siksi että aika on liikennöintikustannuksena rahaa. Mikään semmoinen normibussikaista jossa jonottaa kääntyviä autoja ei tietenkään käy, vaan erotetut kaistat keskelle katua. Tää maksaa jotain 5-10 milliä kilsalta, mutta se on suhteessa kuitenkin vähän. Tehdään sellainen.
Seuraava asia on että koska nopeus ja täsmällisyys, niin bussi ei voi seistä valoissa. Tarvitaan risteävään liikenteeseen nähden täysvaloetuudet. Kun mä soitan liikennevalo-ohjaukseen, niin ne sanoo että älä unta nää, mutta kun tulen takaisin yliviskaalin mahtikäskyn kanssa, niin he sanoo että OK. Mutta maksimissaan 3 min vuoroväli per katu, muuten ei pysty ihan jo siksikin että mun bussilinjat risteää keskenään, ja niiden pitää tulla ennustettavasti eli täsmällisesti valoihin. Muuten he eivät voi taata mitään.
No linja erikoisnopea 1 starttaa, ja toimiikin hienosti. Niin hienosti että matkustajia on riesaksi saakka. Erikoiskonsulttini hommalta on silleen että lisää vuoroja vaan, mutta kun ei mahdu, ja vielä kustannuksetkin kasvaa suoraan linjassa vuoromäärän kanssa. Bussikauppias tarjoaa tuplaniveliä, mutta kun ei niistäkään ole juuri hyötyä ja nekin maksaa.
Pahinta on että kun pysäkillä tunkee ihmisiä sisään tuulilasikuormabussiin, niin tämä jumittaa ensin bussin pysäkille ja sen jälkeen seistään valoissa. Kun tilitän tätä kolmen tuopin jälkeen, niin pöytään sattunut sveitsiläinen joukkoliikennekonsultti vääntää puukkoa haavassa, että olet nyt sitten tehnyt ratikan kumipyörillä ja pienimmillä mahdollisilla yksiköillä, miksi ihmeessä?
Tämän takia Euroopassa tehdään ratikoita eikä BRT-järjestelmiä.
Quote from: Oami on 12.02.2014, 09:05:13
Oletko kysynyt asiasta HSL:ltä?
Tämähän ei ole pelkästään HSL:n ongelma. Kyllähän HSL:n tilipäätökset netistä löytyy. Mutta ei siinä näy kaikki kustannukset. Joukkoliikenteen kustannuksiahan löytyy myös kuntien sisältä. Esim. infran rakentaminen ei ole täysin HSL:n hommia vaan osa siitä jyvittyy suoraan kunnille tai jopa valtiolle.
Homma on puliveivattu niin hämäräksi että mistään ei saa kokonaiskuvaa. Edelleen vaadin että kaikki liikkumismuodot yhtiöitetään omiksi yhtiöikseen jotka ostavat reilusti
kaiken mitä tarvitsevat tai siirrot tehdään konsernin sisäisinä tukina.
Quote from: Dharma on 11.02.2014, 21:52:08Jos uusi raitiovaunu maksaa 4 me, niin siihen sitoutuu 4 me pääomaa. Helsingin kaupunki saa paraikaa lainaa 2,5 %:n korolla (joka on historiallisen alhainen ja voi nousta selvästi jatkossa). Neljästä miljoonasta eurosta pelkästään pääomakulu on täten 0,025*4me = 100 000 e/vuosi. Ja sinusta raitiovaunussa suurin kuluerä on kuljettaja...
Yhden joukkoliikennevälineen kuljettajien kokonaispalkkakulut on 200 000 - 300 000 € vuodessa, riippuu liikennöintiajasta ja palkkatasosta. Pelkillä ruuhkavuoroilla noin 150 000 €. Tuo siis tarkoittaa useita miestyövuosia, koska yksi kuljettaja ei tee töitä 18 tuntia päivässä ja 350 päivää vuodessa. Ja nimenomaan tämä kustannus nousee koko ajan ja tulee nousemaan muita nopeammin, ihan vaan siksi että elintason nousu tarkoittaa sitä että samalla palkalla saa enemmän tavaraa, ja bussit ja ratikatkin on tavaraa. Sivumennen tämän takia joukkoliikenteen talous on ihan eri kehitysmaissa ja länsimaissa, taksibussi on hyvin kustannustehokas liikenneväline jossain Nigeriassa jossa työ on halpaa ja kalusto kallista.
En muista, mutta neljä milliä lienee yläkanttiin Helsingin pienehköille ratikoille, semmoiselle normieurooppalaiselle vajaan 40 metrin ratikalle ihan käypä hinta. Niihin taas toisaalta menee parisataa matkustajaa. Jokerille noita olisi tulossa.
Tuohan on ihan naurettavaa että palkkakulut on rutiinityössä suurin kustannus jossa myös kaluston kustannus on suuri. Jos näin on niin pelkästään tuo tule varmistamaan nykyisenkaltaisen joukkoliikenteen kuoleman kun Googlen robottiautot vyöryy markkinoille. Palkkakulut nolla ja pääomakulut optimaalisen pieniä kun kaikki kalusto on jatkuvasti liikenteessä.
Puhumattakaan että palvelutaso hakkaa kaikki 100-0. Jopa yksityisautoilu häviää robottiautopalvelulle.
Ihan vaan vinkkinä, että jos haluaa vertailla matka-aikoja yleisemmin eri linjoilla ja välineillä niin kannattaa käyttää linja-aikatauluja, ei Reittiopasta. Ratikoilla ne ajoajat pitää aika hyvin paikkansa kellon ympäri, busseilla on enemmän heittoa (kantakaupungissa).
Eli esimerkiksi mainittu Mäkelänrinne - Keskusta vertailu kannattaa tehdä Hakaniemeen, koska sillä välillä reitti on sama. Eli esimerkiksi pysäkiltä Mäkelänrinne menee seiskalle Hakaniemeen aikataulun mukaan 12 minuuttia, ja välillä on 7 pysäkkiä, http://linjakartta.reittiopas.fi/#?mapview=map&line=1007B 1,1007B 2
Helsingin sisäisellä bussilla (esim. 67) aikataulun mukaan 9 minuuttia, välillä 4 pysäkkiä. http://linjakartta.reittiopas.fi/fi/#?mapview=map&line=1067 1,1067 2
jka,
robottiautot eivät edelleenkään ratkaise henkilöauton varsinaista ongelmaa verrattuna joukkoliikenteeseen eli tilan tarvetta.
Pikemminkin robottiajo tulee olemaan kilpailuetu eristetyllä väylällä kulkevalle joukkoliikenteelle.
Edit: lisäksi niissäkään kaikki kalusto ei tietenkään voi olla koko ajan käytössä vaan kalustoa pitää olla piikkikuorman mukainen määrä.
Quote from: jka on 12.02.2014, 09:12:14
Quote from: Oami on 12.02.2014, 09:05:13
Oletko kysynyt asiasta HSL:ltä?
Tämähän ei ole pelkästään HSL:n ongelma. Kyllähän HSL:n tilipäätökset netistä löytyy. Mutta ei siinä näy kaikki kustannukset. Joukkoliikenteen kustannuksiahan löytyy myös kuntien sisältä. Esim. infran rakentaminen ei ole täysin HSL:n hommia vaan osa siitä jyvittyy suoraan kunnille tai jopa valtiolle.
Homma on puliveivattu niin hämäräksi että mistään ei saa kokonaiskuvaa. Edelleen vaadin että kaikki liikkumismuodot yhtiöitetään omiksi yhtiöikseen jotka ostavat reilusti kaiken mitä tarvitsevat tai siirrot tehdään konsernin sisäisinä tukina.
Toi puliveivaus on täysin totta, ja johtuu pitkälti siitä että kaupungit jakaa kustannukset HSL:n kautta, eli esim. Helsingin kannattaa arvottaa HKL:n ratainfra mahdollisimman kalliiksi, koska espoolaiset ja vantaalaiset maksaa siitä pienen siivun. Vastaavasti varmaankin espoolainen seutubussipysäkki voi olla kirjanpidollisesti hämmentävän hintainen. :) Ei niin ketään yllättäen, siitä miten näitä pitäisi arvottaa on tapeltu HSL:n perustamisesta alkaen, varsinkin kun mitään selkeää oikeaa vastausta ei ole. VR:n rahastus on sitten vielä juttu sinänsä.
Quote from: jka on 12.02.2014, 09:36:20
Tuohan on ihan naurettavaa että palkkakulut on rutiinityössä suurin kustannus jossa myös kaluston kustannus on suuri. Jos näin on niin pelkästään tuo tule varmistamaan nykyisenkaltaisen joukkoliikenteen kuoleman kun Googlen robottiautot vyöryy markkinoille. Palkkakulut nolla ja pääomakulut optimaalisen pieniä kun kaikki kalusto on jatkuvasti liikenteessä.
Puhumattakaan että palvelutaso hakkaa kaikki 100-0. Jopa yksityisautoilu häviää robottiautopalvelulle.
Joukkoliikenne on palveluala, ja palvelualoilla palkat on aina isoin kustannus. Semmoisia aloja joilla näin ei olisi tulee mieleen lähinnä raskas teollisuus, voimalaitokset ja liikennepuolelta junat.
Liikenteen automatisointia on käytännössä muuten toteutettu lähinnä junissa ml. metrot, ja tulokset on kauniisti sanottuna kirjavia. Tommonen sähellyshän on Helsingissäkin käynnissä. Paperilla sekin toki toimii upeasti. Mutta noin teoriassa, jos autot ajaa automaattisesti, niin toki niin tekee sitten joukkoliikennekin, varsinkin raiteilla se nyt kuitenkin on paljon helpompaa.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 09:50:29
robottiautot eivät edelleenkään ratkaise henkilöauton varsinaista ongelmaa verrattuna joukkoliikenteeseen eli tilan tarvetta.
Ratkaisee todellakin. Jos
kaikki tämän hetken liikkuminen hoidettasiin robottiautoilla niin autoja tarvitaan 30% siitä mitä niitä on nyt.
Robottiautot ajavat 10cm päässä toisistaan kaksinkertaisella nopeudella mitä tällä hetkellä on nopeusrajoitukset optimoiden lennossa reittiä ottaen huomioon kaikki muut robottiautot ja vielä sen mihin paikkoihin seuraavaksi on kyytejä tilattu.
Liikkumiseen tarvitaan aina vähintään tila jonka ihminen vie. Robottiautot vievät tässä suhteessa
vähemmän tilaa kuin mikään joukkoliikenneväline jossa on aina varattava tilaa käytäville ja muille turhakkeille. Puhumattakaan asemista. Robottiauto vie aina ovelta ovelle.
Uskosi on vahva, mutta et tunne järven kiviä, niin sanoakseni.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 10:16:00
Uskosi on vahva, mutta et tunne järven kiviä, niin sanoakseni.
Joukkoliikenteen tulevaisuus on palvelutaso ja yksilöllisyys. Jos tätä ei voida ratkaista niin joukkoliikenteellä ei ylipäätään ole tulevaisuutta. Kaikessa muussakin kehitys menee näin. Olet aika kivikaudella jos kuvittelet että joukkoliikenne olisi joku erillinen saareke siitä mitä ihmiset oikeasti haluavat.
Ei jengi halua istua jossain sporassa. Ei se matkustamisen yhteisöllisyys ole se palvelu jota spora tarjoaa ja mitä jengi haluaa. Jengi haluaa vain mennä pisteestä A pisteseen B ja mielellään vielä mahdollisimman nopeasti. Palvelu on
liikkumispalvelu ja se joka tuottaa tämän parhaalla palvelutasolla voittaa kilpailun. Kaikki muut kuolevat pois. Näin on käynyt ja tulee käymään kaikessa ja kaikkialla.
Kysynpä nyt sinulta, että kumman haluat? Palvelun joka vie sinut ovelta ovelle kaksikertaa nopeammin kuin yksityisauto tällähetkellä vai kävellä sporalle, odotella pari minuuttia ja kulkea 3-kertaa pidempi matka-aika äbläwäblää kuunnellen ja kävellä vielä määränpäähän.
Kyse ei ole mistään uskosta. Se, mitä ihmiset haluaa se myös tapahtuu. Ennemin tai myöhemmin.
Mähän nyt itse asiassa varmaan valitsisin jälkimmäisen, mutta olen tietoinen siitä että tämä ei ole yleistettävissä vaan on puhtaan henkilökohtainen juttu ja pätee vain minuun. En esimerkiksi usko että hypoteettisen lottovoiton tapauksessa vaihtaisin joukkovehkeet taksiin.
Järven kivet tässä = fyysisen tilan rajoitteet.
Quote from: jka on 12.02.2014, 10:12:46
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 09:50:29
robottiautot eivät edelleenkään ratkaise henkilöauton varsinaista ongelmaa verrattuna joukkoliikenteeseen eli tilan tarvetta.
Ratkaisee todellakin. Jos kaikki tämän hetken liikkuminen hoidettasiin robottiautoilla niin autoja tarvitaan 30% siitä mitä niitä on nyt.
Robottiautot ajavat 10cm päässä toisistaan kaksinkertaisella nopeudella mitä tällä hetkellä on nopeusrajoitukset optimoiden lennossa reittiä ottaen huomioon kaikki muut robottiautot ja vielä sen mihin paikkoihin seuraavaksi on kyytejä tilattu.
Millä aikataululla näet tämän ratkaisun realisoituvan?
QuoteRobottiautot ajavat 10cm päässä toisistaan kaksinkertaisella nopeudella mitä tällä hetkellä on nopeusrajoitukset optimoiden lennossa reittiä ottaen huomioon kaikki muut robottiautot ja vielä sen mihin paikkoihin seuraavaksi on kyytejä tilattu.
Nyt kun luen uudemman kerran, tässä taidetaan väittää että kukaan ei enää kävele kaupungissa?
Multa on nikotiinipurkka loppu, niin mä en vedä kenkiä jalkaani ja kävele Mäkelänkadun yli Alepaan vaan tilaan robotaksin viemään itseni sinne, koska jos mä en tee sitä, ne vehkeet muuten eivät hurista satasta Mäkelänkatua ja jos ne sen tekevät, jalkakäytäväkään ei enää ole turvallinen paikka vaan sen laitaan pitää pistää muuri.
Aiemmin tulevaisuuden kaupungeissa on mm. ollut helikopterikentät ja ilmalaivaterminaalit katolla, koska miksi kukaan nyt kulkisi katutasossa kun voi lentää. Samoin oli päivänselvää, että tavara liikkuu automaattisesti kaupasta kotiin, mahdollisesti putkia pitkin. Mitään liikenneongelmia ei ylipäänsä ole, koska ei ole liikennettä: Miksi sitä nyt kukaan lähtisi lähiöstään mihinkään, kun siellä on kaikkea mitä terveeseen elämää tarvitsee. Osuuskauppa, lähivirkistysalue, ja vaimolle ompeluseura.
Sitten vielä sellainen.
Odotellessa robottiautoja, jotka tulevat tai eivät tule, tarvitaan joka tapauksessa liikennejärjestelmä. Mitä vankemmin uskomme robottiliikenteeseen, sitä mielettömämpää meidän on investoida nykyisenkaltaisen autoliikenteen tarvitsemaan raskaaseen infraan.
Autoliikenteen infraan investoimiselle taas on vain yksi vaihtoehto eli joukkoliikenne.
Quote from: Veturimies on 12.02.2014, 11:02:18
Millä aikataululla näet tämän ratkaisun realisoituvan?
Googlen robottiauto toimii jo nyt. Niillä on ajettu miljoonia kilometreja yleisessä liikenteessä ilman yhtään kolaria.
Sitten kun mennään tuohon että ne voivat ajaa 10cm päässä toisistaan tuplanopeudella nykyiseen tarvitaan ensinnäkin pieniä muutoksia katuverkkoon. Selvää on että jalankulkijat ei voi hortoilla näillä teillä nykyiseen tapaan. Mutta näitä teitähän ei tule olemaan robottiautoillakaan kuin pääväylät joilla jalankulkijat ei hortoile juurikaan tälläkään hetkellä. Pienemmilla teillä robottiautot ajavat kuten ajetaan tälläkin hetkellä. Yksikään robottiauto ei ole törmännyt myöskään jalkankulkijaan näillä miljoonan kilometrin testiajoilla.
Toiseksi tarvitaan vielä kommunikaatioverkon parantaminen. Autojen pitää tietää minne ja millä nopeudella kaikki lähistöllä liikkuvat autot ovat menossa ja pitää tietää mahdollisista häiriötilanteista liikenteessä ja tieverkossa.
Mutta siinähän vaatimukset alkaa ollakin mitä tällä hetkellä vielä ei ole. Robottiautot on hyväksytty julkiseen liikenteeseen USA:ssa jo useammassakin osavaltiossa. Eli tuo on jo tätäpäivää. Stetsonarvio, että 20 vuoden sisällä iso osa yksityisautoilusta ja kaikki taksiliikenne on siirtynyt robottiautoihin isoissa taajamissa. Tuosta toiset 20 vuotta niin kaikki liikenne suurissa taajamissa. Jos ei muualla niin ainakin USA:ssa. Täällä meillä kommunistivaltioissa kehitys on aina hitaampaa. Eli korkeintaan 50 vuotta niin visio on ainakin jollain tasolla arkipäivää.
Ja miten ajattelit pärjätä seuraavat 20-50 vuotta?
Quote from: jka on 12.02.2014, 12:35:12
Mutta siinähän vaatimukset alkaa ollakin mitä tällä hetkellä vielä ei ole. Robottiautot on hyväksytty julkiseen liikenteeseen USA:ssa jo useammassakin osavaltiossa. Eli tuo on jo tätäpäivää. Stetsonarvio, että 20 vuoden sisällä iso osa yksityisautoilusta ja kaikki taksiliikenne on siirtynyt robottiautoihin isoissa taajamissa. Tuosta toiset 20 vuotta niin kaikki liikenne suurissa taajamissa. Jos ei muualla niin ainakin USA:ssa. Täällä meillä kommunistivaltioissa kehitys on aina hitaampaa. Eli korkeintaan 50 vuotta niin visio on ainakin jollain tasolla arkipäivää.
Olettaen että olet oikeassa, mitä sen 50 vuoden ajan pitäisi sitten tehdä? Se nyt kuitenkin on raitiovaunun(kin) elinkaari jo siinä.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 12:37:33
Ja miten ajattelit pärjätä seuraavat 20-50 vuotta?
Eikö me pärjätä tälläkin hetkellä? Pääkaupunkiseudulle tulee muutama satatuhatta ihmistä lisää tänä aikana. Mikä ihmeen katastrofi tuosta syntyisi vaikka seistäisiin tumput suorina tämä aika. Metroa nyt ei ainakaan kannattaisi rakentaa.
Ja tuosta loput:
http://en.wikipedia.org/wiki/Autonomous_car
Uskosi on kiistatta vahva ja todellakaan et näy tuntevan järven kiviä.
Vastauksesi siis on, että ei tehdä mitään ja jäädään odottelemaan tekniikan kehittymisen ratkaisevan ongelmat?
Ikävä kyllä seudun liikennejärjestelmä natisee jo nyt liitoksissaan ja kun tässä on viimeiset 50 vuotta menty suunnilleen tuolla metodilla, sen toiminnan pelastamiseksi on tehty spotti kerrallaan ramppia, liittymää ja tunnelia ja aina vain on tukkoista.
Quote from: Oami on 11.02.2014, 22:24:41Menee filosofiseksi: mitä tarkoittaa "tarvita"? Joo, uskon kyllä että eivät ne bussit siitä esimerkiksi annihiloituisi jos Mannerheimintien, Hämeentien ja Mäkelänkadun bussikaistat lakkaisivat olemasta. Mutta enpä kyllä haluaisi olla sellaisessa bussissa sitten ruuhka-aikaan kyydissäkään.
Kysymys on kuitenkin pragmaattinen eikä filosofinen: Ero siinä että bussi seisoo ruuhkassa tai ajaa omaa kaistaa ohi siitä on esimerkiksi 30 minuuttia päättäriltä päättärille eikä 45. Toi olisi vartti pois niiden matkustajien elämästä, ja samalla myös nostaa tarvittavien bussien määrän puolitoistakertaiseksi.
Hieman yleisemmin kyse on siitä halutaanko paskaa vai kunnollista joukkoliikennettä. Paska joukkoliikenne on helppoa ja yleistä, ja se on sekä kallista liikennöidä että tuottaa vähän lipputuloja, koska harvempi sitä suostuu käyttämään. Jos tehdään paskaa, niin bussi on muuten siihen ainoa oikea liikenneväline, niiden seisottaminen ruuhkassa on kuitenkin verrattaen halvempaa, eikä niitä matkustajiakaan ole riesaksi saakka.
Kunnollinen joukkoliikenne taas on nopeaa, maksaa vähemmän ja tuottaa enemmän lipputuloja. Se ei ole ihan helppoa, muttei toisaalta nyt mitään rakettitiedettäkään. Menee nyt vaikka Zurichiin kattomaan miten homma hoidetaan, jos ei muuten osaa. Välineet millä tuota voi tehdä on tarvekohtaisia, mutta noin nyrkkisääntönä enimmäkseen raiteilla.
Meillähän on jo automaattista kulunohjausta, junaradoilla. Teoriassa niillä voi ajaa junia lähes olemattomalla etäisyydellä toisistaan. Käytännössä alle parin minuutin väleillä ei mennä missään, mm. siksi että kuten kaikki muukin tässä maailmassa, joskus automatikkaa bugaa ja muutenkin yllätykset on järjestelmissä sääntö eikä poikkeus. Lisäksi liikennevirrat risteävät, eli siis katu- tai miksei rataverkonkin kapasiteetin määrittää risteykset. Kyllä semmoisellla keskusohjauksella voisi tehostaa autoliikennettä, mutta puhutaan nyt kuitenkin pikemminkin 20% parannuksesta välityskyvyssä kuin automäärän putoamisesta 20%.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 12:50:20
Vastauksesi siis on, että ei tehdä mitään ja jäädään odottelemaan tekniikan kehittymisen ratkaisevan ongelmat?
Kaikki mitä tällä hetkellä tehdään on päin helvettiä joten siihen vertasin että ollaan sitten tekemättä mitään. Parempi olla tekemättä mitään kuin tehdä suuria virheitä.
Ensinnäkin yhdessäkään pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämisen strategiassa tai suunnitelmassa ei ole edes minkäänlaista mainintaa robottiautoista puhumattakaan siitä miten ja millä aikataululla ne muuttaa nykyisen pardigman täysin toiseksi.
Nyt tehdään siis investointeja joiden takaisinmaksuaika ylittää kevyesti robottiautojen tulemisen ja investointien perusteena ei ole minkäänlaista käsitystä tästä muutokseta. Eli kaikki mitä nyt tehdään on jo lähtökohtisesti väärien tulevaisuudenkuvien mukaisia.
Eli ensimmäinen asia joka pitäisi nyt ainakin tehdä olisi että joukkoliikenteestä päättäjät edes tietäisivät mikä on robottiauto. USA puskee täysillä robottiautoihin mutta täällä viherpiperöiden kommunismissa kukaan ei ole edes kuullut niistä vielä.
Quote from: Kaupunkisetä on 12.02.2014, 13:20:08
Kyllä semmoisellla keskusohjauksella voisi tehostaa autoliikennettä, mutta puhutaan nyt kuitenkin pikemminkin 20% parannuksesta välityskyvyssä kuin automäärän putoamisesta 20%.
Unohdat nyt että kyse ei ole pelkästä välityskyvystä siis miittarilla autoa/min joka tulee vain nopeuden parantumisena. Robottiauto mahdollistaa oikean kimppakyytijärjestelmän. Nyt länsiväylä ja Helsingin kadut on täynnä autoja joissa on pelkkä kuljettaja. Robottiautot ovat sensijaan täynnä porukkaa joka on menossa samaan suuntaan. Eli autoja on lukumäääräisesti liikenteessä huomattavan paljon vähemmän.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 12:50:20
Ikävä kyllä seudun liikennejärjestelmä natisee jo nyt liitoksissaan ja kun tässä on viimeiset 50 vuotta menty suunnilleen tuolla metodilla, sen toiminnan pelastamiseksi on tehty spotti kerrallaan ramppia, liittymää ja tunnelia ja aina vain on tukkoista.
Itse asiassa, 25-35 vuotta sitten oli
tuokkoista vain ruuhka-aikaan.
Tämä kommentti menee ketjun umpikujalle -- tai sitten forumin pääväylälle -- kun totean, että paras ratkaisu ruuhkaongelmiin olisi lopettaa kaupunkilaisten määrän kasvattaminen maahanmuutolla.
Helsinki on asukasmäärältään jo sopivan kokoinen, helsinkiläisille.
jka,
siis joukkoliikennettä, mutta pienillä yksiköillä? Kuuban malli?
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 13:41:13
jka,
siis joukkoliikennettä, mutta pienillä yksiköillä? Kuuban malli?
Yksilöllistä joukkoliikenettä ylivoimaisella palvelutasolla. Ihan turha vetää kuubaa tähän. Tuo malli hakkaa myös kustannuksiltaan sporat ja metrot mennen tullen. Samoin tuo hakkaa kaikilla muillakin viherpiperöile tärkeillä mittareilla kuten vaikka energian kulutus ja saasteet per kilometri tai per matka.
Mikäs siinä. Jos ollaan hengissä 50 vuoden päästä voidaan katsoa toteutuiko.
Sinusta poiketen minä tahdon pitää Helsingin seudun toimivana tätä odotellessa. Perspektiivini tässä asiassa loppuu ehkä juurikin siihen 50 vuoteen, jossa nyt tulille pistettävät raidejärjestelmät ovat vähintään ajokaluston puolesta tulleet käyttöikänsä päähän.
Empiirinen toteuma näissä muuten pruukaa olla, että jos "ei tehdä mitään" tehdään sitä, että paukutetaan helvetisti rahaa henkilöautoinfraan. Se vasta tyhmää on.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 13:54:03
Empiirinen toteuma näissä muuten pruukaa olla, että jos "ei tehdä mitään" tehdään sitä, että paukutetaan helvetisti rahaa henkilöautoinfraan. Se vasta tyhmää on.
Jos henkilautoinfra tehdään jo nyt ajatellen robottiautoja niin ei todellakaan tyhmää.
Etkös sä itse sanonut, että ne mahtuvat mitättömään tilaa verrattuna nykyliikenteeseen?
Quote from: jka on 12.02.2014, 13:37:18
Unohdat nyt että kyse ei ole pelkästä välityskyvystä siis miittarilla autoa/min joka tulee vain nopeuden parantumisena. Robottiauto mahdollistaa oikean kimppakyytijärjestelmän. Nyt länsiväylä ja Helsingin kadut on täynnä autoja joissa on pelkkä kuljettaja. Robottiautot ovat sensijaan täynnä porukkaa joka on menossa samaan suuntaan. Eli autoja on lukumäääräisesti liikenteessä huomattavan paljon vähemmän.
Ajoneuvoväylän välityskyky on ajoneuvoja/minuutissa, tosin yleensä puhutaan tunneista. Ihmisten välityskyky on toki olennaisempi, ja riippuu ihmisistä per ajoneuvo. Tähän saakka ainakin minä olen kuvitellut, että yksityisautoissa on se 1,3 ihmistä, siksi että kyseiset ihmiset ovat menossa paikasta A paikkaan B ajan hetkellä t, niin että sen yhdistäminen muiden ihmisten kulkemiseen ei nyt vaan syystä tai toisesta onnistu. Minulle ei ole ihan selvää miten automaattiauto poistaa noi syyt tai mitkä niistä, ja missä määrin.
Jotenkin minulle tulee mieleen tästä automaattiautopuheesta ajoittain toistuvat PRT-henkilöliikutin jutut. Se on ollut lopullinen ratkaisu kaikkiin liikenneongelmiin ainakin viimeiset 50 vuotta, ja onhan niitä järjestelmiä ajossakin peräti kaksi koko maailmassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Personal_rapid_transit
Kun minusta taas, ja silleen minusta että jos pitäisi pistää omaa rahaa tähän kiinni, vuoden 2050 liikennejärjestelmä poikennee vuoden 2015 liikennejärjestelmästä suurinpiirtein vastaavassa määrin kuin se poikkeaa vuoden 1980 liikennejärjestelmästä. Eli jonkun verran mutta ei kuitenkaan.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 14:32:00
Etkös sä itse sanonut, että ne mahtuvat mitättömään tilaa verrattuna nykyliikenteeseen?
Joo, nimenomaan. Ei todellakaan ole järkeä tehdä mitään massiivista sitä silmälläpitäen että automäärä tästä kasvaa. Mutta silti voidaan tehdä infraa joka sujuvoittaa liikennettä pienelläkin automäärällä ja josta on apua myös suurelle automäärälle vielä toistaiseksi.
Quote from: Kaupunkisetä on 12.02.2014, 14:42:55
Ajoneuvoväylän välityskyky on ajoneuvoja/minuutissa, tosin yleensä puhutaan tunneista. Ihmisten välityskyky on toki olennaisempi, ja riippuu ihmisistä per ajoneuvo. Tähän saakka ainakin minä olen kuvitellut, että yksityisautoissa on se 1,3 ihmistä, siksi että kyseiset ihmiset ovat menossa paikasta A paikkaan B ajan hetkellä t, niin että sen yhdistäminen muiden ihmisten kulkemiseen ei nyt vaan syystä tai toisesta onnistu. Minulle ei ole ihan selvää miten automaattiauto poistaa noi syyt tai mitkä niistä, ja missä määrin.
Homma toimii jotakuinkin näin. Klikkailet kännykkäsi karttaan vain paikan minne haluat mennä ja milloin. Saat saman tien hinnan ja matka-ajan ja montako olisi tulossa suurinpiirtein samoihin aikoihin samalta suunnalta ja menossa samalle suunnalle. Jos muita ei ole sillä hetkellä markkinoilla niin hinta on luonnollisesti kalliimpi. Jos tarjous ei kelpaa saat ehdotuksen että 15min kuluttua toivomastasi ajasta saadaan auto täyteen ja hinta romahtaa. Päätät itse kierrätkö vähän matkaa ylimääräistä kimppakyydillä ja säästät vai maksatko kalliimman hinnan ja ajat yksin. Markkinataloutta parhaimmillaan.
Hinnoitteluun vaikuttaa luonnollisesti reaaliaikainen kysyntä. Jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa niin hinnat on kovemmat ja kannattaa matkustaa toiseen aikaan. Tuosta tule automaattinen ruuhkienpoistomekanismi samalla. Ruuhka-aikaan hinnat on kovemmat.
Eihän joukkoliikenne sporallakaan toimi ellei sama periaate ole voimassa. Jengin pitää mennä suurinpiirtein samalta alueelta samaan suuntaan samoihin aikoihin tai spora on tyhjä. Sporassa on kiinteä hinta eikä ihmiset maksa valinnoistaan jolloin spora on oikeasti ison aikaa tyhjä. Robottiauto ei ole koskaan tyhjä ellei siitä makseta enemmän.
Quote from: jka on 12.02.2014, 16:04:21
Quote from: Kaupunkisetä on 12.02.2014, 14:42:55
Ajoneuvoväylän välityskyky on ajoneuvoja/minuutissa, tosin yleensä puhutaan tunneista. Ihmisten välityskyky on toki olennaisempi, ja riippuu ihmisistä per ajoneuvo. Tähän saakka ainakin minä olen kuvitellut, että yksityisautoissa on se 1,3 ihmistä, siksi että kyseiset ihmiset ovat menossa paikasta A paikkaan B ajan hetkellä t, niin että sen yhdistäminen muiden ihmisten kulkemiseen ei nyt vaan syystä tai toisesta onnistu. Minulle ei ole ihan selvää miten automaattiauto poistaa noi syyt tai mitkä niistä, ja missä määrin.
Homma toimii jotakuinkin näin. Klikkailet kännykkäsi karttaan vain paikan minne haluat mennä ja milloin. Saat saman tien hinnan ja matka-ajan ja montako olisi tulossa suurinpiirtein samoihin aikoihin samalta suunnalta ja menossa samalle suunnalle. Jos muita ei ole sillä hetkellä markkinoilla niin hinta on luonnollisesti kalliimpi. Jos tarjous ei kelpaa saat ehdotuksen että 15min kuluttua toivomastasi ajasta saadaan auto täyteen ja hinta romahtaa. Päätät itse kierrätkö vähän matkaa ylimääräistä kimppakyydillä ja säästät vai maksatko kalliimman hinnan ja ajat yksin. Markkinataloutta parhaimmillaan.
Hinnoitteluun vaikuttaa luonnollisesti reaaliaikainen kysyntä. Jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa niin hinnat on kovemmat ja kannattaa matkustaa toiseen aikaan. Tuosta tule automaattinen ruuhkienpoistomekanismi samalla. Ruuhka-aikaan hinnat on kovemmat
Eli siis kimppakyytejä ja ohjaava hinnoittelu kombottuna tietulliin. Voi tuollaisen tehdä jo nyt, ja on vastaavia kokeiltukin, eli miten tämä liittyy automaattiautoihin? Ja miksi tätä käyttää kaikki, kun ihan vastaavan suuntaisia järjestelmiä ei käytä?
Sulla siis tosiaan ei ole mitään käsitystä mittakaavoista, joista puhut?
1) Jos nykyisest ruuhkahuipusta leikattaisiin stetsoni-harrisonilla ehkä viisi prosenttia, kaikki autoinfran investointitarve sanoisi puff ja katoaisi kokonaan. Tähän pyritään ruuhkamaksusuunnitelmilla.
2) Jos joukkoliikenteeseen ei investoida sitä odotellessa, että 50 vuoden päästö tulee roboautoja, puhumme jokusen miljardin uudesta investointitarpeesta vuosikymmentä kohden, että mikään saadaan toimimaan.
Quote from: Kaupunkisetä on 12.02.2014, 16:13:53
Eli siis kimppakyytejä ja ohjaava hinnoittelu kombottuna tietulliin. Voi tuollaisen tehdä jo nyt, ja on vastaavia kokeiltukin, eli miten tämä liittyy automaattiautoihin? Ja miksi tätä käyttää kaikki, kun ihan vastaavan suuntaisia järjestelmiä ei käytä?
Mistä ihmeestä järjestät kimppakyydin jos kenelläkään ei ole autoa? Toisaalta kimppakyydissä kaikilla muilla on mukavaa mutta kuskia vituttaa kun joutuu tuhraamaan aikaa muiden roudaamiseen.
Robottiauto tuo nimenomaan sen edun että autot on kokoajan liikkeessä ilman että tarvitaan kuljettajaa. Kadun varrestakin saat kyydin lähes saman tien kun seuraava auto jossa on tyhjä paikka menee samaan suuntaan. Ei tarvitse sopia kimppakyytiä yhtään mihinkään etukäteen. Se syntyy luonnostaan.
Toisaalta jos omistan itse auton niin silloin kun en sitä itse tarvitse laitan auton johonkin robottitaxipooliin tienaamaan ja se kuljettaa niitä joilla ei ole autoa ilman että minun tarvitsee olla missään kimpassa kyydittävien kanssa ja nähdä minkäänlaista vaivaa.
Vähän tota mä meinasin Kuuban mallilla. Koska siellä työlä ei ole meikäläisessä mielessä hintaa, järjestelmässä on ihmiskuski, mutta muuten se toimii samalla tavalla.
Itse asiasa myös Venäjällä malli on hyvin suosittu.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 17:00:54
1) Jos nykyisest ruuhkahuipusta leikattaisiin stetsoni-harrisonilla ehkä viisi prosenttia, kaikki autoinfran investointitarve sanoisi puff ja katoaisi kokonaan. Tähän pyritään ruuhkamaksusuunnitelmilla.
2) Jos joukkoliikenteeseen ei investoida sitä odotellessa, että 50 vuoden päästö tulee roboautoja, puhumme jokusen miljardin uudesta investointitarpeesta vuosikymmentä kohden, että mikään saadaan toimimaan.
No ajattelin tuossa lähinnä uudisrakentamista joka viherpiperöiden ideologian mukaan rakennetaan niin että autoilla ei pääse enää lähimaillekaan kohdetta.
Kannattaa muistaa että robottiautot ei ole pakoputki paskana olevassa teinicorollassa juuri ajokortin saaneita amisviiksiä jotka tulee asuntoalueiden keskelle revittelemään niin että mummoilta tekarit tippuu.
Robottiauto antaa aina jalankulkijalle tilaa ja muutenkin ajaa tilanteen mukaan. Jos autolla ei pääse kauppakassien kanssa kotioven eteen niin osa robottiauton hyödyistä häviää ja pitää kävellä taas jostain hemmetin pysäkiltä räntäsateessa.
Eli sujuvuutta niin että autoilla pääsee mahdollisimman lähelle joka paikkaan. Tai ainakin varaukset tähän että ei joka paikkaa suljeta kokonaan autoilta pelkästään nykyisen ideologian mukaisesti.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 19:19:32
Vähän tota mä meinasin Kuuban mallilla. Koska siellä työlä ei ole meikäläisessä mielessä hintaa, järjestelmässä on ihmiskuski, mutta muuten se toimii samalla tavalla.
Itse asiasa myös Venäjällä malli on hyvin suosittu.
Kun taksilla kulkeminen maksaa
vähemmän kuin sporalla kulkeminen niin sinä kuljet edelleen sporalla?
Onko tällä mainitulla viherpiiperöiden rakennustavalla tai kaavoitustavalla jossain jokin reaalinen instanssi vai oletko vain varma, että on ne vihreät kamalia?
Nimittäin toteutuva kaavoitus, se joka on kiveä ja betonia ja asfalttia, menee tässä maassa ja Helsingissä erikseen aina, aina, aina henkilöauto edellä. Että välillä tuntuu siltä kuin autolla ei siltikään pääsisi on ominaisuus, ei salajuoni. Auto vie tilaa niin paljon, että kaikki eivät millään voi päästä sillä ovelta ovelle.
Mutta siis kerro ihmeessä missä tuolla tavalla kaavoitetaan. Olen pelkkänä korvana.
Quote from: jka on 12.02.2014, 19:24:24
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 19:19:32
Vähän tota mä meinasin Kuuban mallilla. Koska siellä työlä ei ole meikäläisessä mielessä hintaa, järjestelmässä on ihmiskuski, mutta muuten se toimii samalla tavalla.
Itse asiasa myös Venäjällä malli on hyvin suosittu.
Kun taksilla kulkeminen maksaa vähemmän kuin sporalla kulkeminen niin sinä kuljet edelleen sporalla?
Vaikea sanoa mitä siinä kävisi. Pidän aika todennäköisenä että juuri noin tekisin. Tämä olen tietysti minä vain ja ymmärrän että juttu ei ole yleistettävissä. Tallinnassa, jossa käyn mielelläni, taksikyyti ei firma oikein valitsemalla paljon maksa, mutta mieluummin mä siellä ratikalla ajan. Jotenkin sivistyneempää.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 19:57:20
Nimittäin toteutuva kaavoitus, se joka on kiveä ja betonia ja asfalttia, menee tässä maassa ja Helsingissä erikseen aina, aina, aina henkilöauto edellä.
Vai henkilöauto edellä. Johan vitsin murjaisit. Esim Helsingin suurin tuleva rakennushanke ylipäätään eli "uusi Pasila" vai millä nimellä tuo miljardiprojekti nyt meneekään. Liikenteen puolesta sitä on mainostettu että sinne tulee yli 3000 polkupyöräpaikkaa. Jäbäleissönien jopot edellä tuossa mennään niin että taitaa jopon lisäksi viherpiperöiden punteissakin keulia.
Ehdotan, että perehdyt asioihin paremmin, niin mokaat itseäsi vähän vähemmän. Ei tätä ole mitään mieltä jatkaa kun tietosi ovat tuolla tasolla.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 20:50:32
Ehdotan, että perehdyt asioihin paremmin, niin mokaat itseäsi vähän vähemmän. Ei tätä ole mitään mieltä jatkaa kun tietosi ovat tuolla tasolla.
Täältä (http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/liikenne) ei ainakaan löydy minkäänlaista infoa että paikallista autoliikennettä otettaisiin millään tavalla huomioon.
Tämä
QuoteKunnostettu Hakamäentie palvelee koko Pasilaa
ei ole paikallista autoliikennettä.
Mutta jos sinulla on sisäpiiritietoa niin kerro toki miten paikallinen autoliikenne tullaan ottamaan tuolla huomioon?
Sinne tulee parkkipaikkoja ihan vitusti ja siellä haaskataan hyvää rakennusmaata ihan vitusti että päästään vetämään motaria odottamaan keskustatunnelia, joka vielä kerran tulee varmasti kuin työvoimapula. Sitä ennen tosin pitää Tuusulanväylä kääntää Veturitielle, mitä ei rahan puutteessa koskaan tulla tekemään, eivätkä ne autot sitä paitsi mahtuisi minnekään, ja niin edelleen.
Oikeasti et ole kunniaksi suvullesi.
Ylipäänsä Helsingissä uusilla alueilla jokseenkin sääntöönsä kellariin laitetaan autotalli. Tämä voisi olla hyväkin juttu, jos ei sattuisi olemaan niin, että kaava määrää rakentamaan paikkoja enemmän kuin niitä kustannusvastaavaan hintaan käy kaupaksi. Lopputuloksena autoilija saa paikan tyypillisesti noin puoleen hintaan ja naapurit maksavat loput, koska hei, kukapa ei tahtoisi rahoittaa naapurinsa autoilua muutamalla kymppitonnilla?
Katso nyt vaikka tuolta: http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/pasilaan-useita-uusia-asuinalueita (http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/pasilaan-useita-uusia-asuinalueita)
QuoteKeski-Pasilan pysäköintipaikat sijoittuvat pihakansien alle. Keskustakortteliin rakennetaan pysäköintitiloja useille maanalaisille tasoille.
Mitään sellaista viherpiiperrysrakentamista mistä sinä puhut ei vain harjoiteta. Kalasatamaan on tehty yksi parkkipaikaton talo, mikä on tyhmin mahdollinen tapa tehdä se asia ja luultavasti tahallista sabotaasia, mutta muuten kaava määrää tyypillisesti autopaikan kahta asuntoa kohden (vaihtelee alueittain) eikä niitä missään saa kaupaksi kustannuksia vastaavalla hinnalla, joten taloyhtiön, jonka siis on ollut pakko ne paikat rakentaa, on käytännössä pakko pistää ne polkuhintaan eteenpäin.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 21:23:44
QuoteKeski-Pasilan pysäköintipaikat sijoittuvat pihakansien alle. Keskustakortteliin rakennetaan pysäköintitiloja useille maanalaisille tasoille.
Parkkipaikat ei ole hyvin suunniteltua paikallista autoliikennettä. Pihakansien alle ajaminen on paikallisen autoliikenteen irvikuva. Kaikki mitä olet esittänyt on nimenomaan sitä paskinta mahdollista paikallista autoliikennettä.
Kertoisitko nyt oikeasti lisää siitä että paikallinen
liikkuminen menee autot edellä.
Nyt joudut vähän avaamaan. Me tiedämme, tietämällä, että joka paikkaan vedetään tietä sen mukaan, että kaikki autoilevat, ja me tiedämme kaavan pakottavan rakentamaan parkkitilaa enemmän kuin oikeastaan menisi kaupaksi (missä muuten nyt on palava antikommunismi? Miksi tämä on eri asia?)
Mikä tässä tarkalleen on se kohta, jossa paikallista liikkumista ei olisi suunniteltu autoille? Sekö, että muut autoilijat ovat tiellä?
Quote from: jka on 12.02.2014, 21:29:40
Parkkipaikat ei ole hyvin suunniteltua paikallista autoliikennettä. Pihakansien alle ajaminen on paikallisen autoliikenteen irvikuva. Kaikki mitä olet esittänyt on nimenomaan sitä paskinta mahdollista paikallista autoliikennettä.
Autojen sijoittaminen kellarikerroksiin rakennettuihin autohalleihin on paras mahdollinen tapa ratkaista pysäköintiongelma. Kukapa ei arvostaisi autohallia, josta on suora yhteys talon hissiin.
Ratkaisun varjopuolena on luonnollisesti hinta, joka nostaa rakennuskustannuksia.
Quote from: jka on 12.02.2014, 21:02:03
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 20:50:32
Ehdotan, että perehdyt asioihin paremmin, niin mokaat itseäsi vähän vähemmän. Ei tätä ole mitään mieltä jatkaa kun tietosi ovat tuolla tasolla.
Täältä (http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/liikenne) ei ainakaan löydy minkäänlaista infoa että paikallista autoliikennettä otettaisiin millään tavalla huomioon.
Tämä
QuoteKunnostettu Hakamäentie palvelee koko Pasilaa
ei ole paikallista autoliikennettä.
Mutta jos sinulla on sisäpiiritietoa niin kerro toki miten paikallinen autoliikenne tullaan ottamaan tuolla huomioon?
Tuota, mitä minä juuri luin?
Katsopa nyt vaikka Veturitien liikennesuunnitelman matskuja. http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Liikennesuunnitelmat/kslk_230413_133
Siinä on siis uusi motari radan viertä, jonka lisäksi jää vanha kuusikaistainen tie toisella puolella rataa, ja tietenkin kaksikaistainen katu uuden Veturitien länsipuolella. Niiden väliä kulkee silta, ja kaksi eri tunnelia. Veturitien pohjoispäässä (http://20509112.jpg) on Helsingin kakkoskeskustaan viihtyisä portti ihan jo valmiina, ihan noin esimakuna tulevasta. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/235085-veturitiesta-tulee-helsingin-uusi-sisaantulovayla
Että jos tää on "jopot edellä", niin miltä se näyttäisi silleen automyöntäisenä toteutuksena?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 12.02.2014, 21:40:59
Quote from: jka on 12.02.2014, 21:29:40
Parkkipaikat ei ole hyvin suunniteltua paikallista autoliikennettä. Pihakansien alle ajaminen on paikallisen autoliikenteen irvikuva. Kaikki mitä olet esittänyt on nimenomaan sitä paskinta mahdollista paikallista autoliikennettä.
Autojen sijoittaminen kellarikerroksiin rakennettuihin autohalleihin on paras mahdollinen tapa ratkaista pysäköintiongelma. Kukapa ei arvostaisi autohallia, josta on suora yhteys talon hissiin.
Ratkaisun varjopuolena on luonnollisesti hinta, joka nostaa rakennuskustannuksia.
Hintakaan ei niin ole ongelma vaan se, että se ei kohdistu käyttäjille. Puhutaan kymppitonneista, kun ei-autoilija subventoi autoilevaa naapuria suoraan.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 21:35:06
Nyt joudut vähän avaamaan. Me tiedämme, tietämällä, että joka paikkaan vedetään tietä sen mukaan, että kaikki autoilevat, ja me tiedämme kaavan pakottavan rakentamaan parkkitilaa enemmän kuin oikeastaan menisi kaupaksi (missä muuten nyt on palava antikommunismi? Miksi tämä on eri asia?)
Mikä tässä tarkalleen on se kohta, jossa paikallista liikkumista ei olisi suunniteltu autoille? Sekö, että muut autoilijat ovat tiellä?
Parkkipaikoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko autoilla liikkuminen alueella oikeasti toimivaa.
Tiestö on ihan päin helvettiä suunniteltu alueella autolla liikkumista varten. Siellä menee kyllä isot väylät ympärillä. Eli alueelle kyllä pääsee ja alueen pystyy hyvin kiertämään autolla. Mutta siihen tuo jääkin. Jos haluat autolla lähellekään asuntoasi niin joudut ajamaan pihakansien alle. Pihakansien alle ajaminen on totaalinen jumi jos alueelle halutaan
liikennöidä autolla. Parkkipaikkoina se vielä juuri ja juuri menee mutta parkkipaikkakäytössäkin nuo on ihan totaalisen tukossa.
Ja parkkipaikkojen kommunismista olen ihan samaa mieltä. Se maksaa joka käyttää. Robottiautojen aikakaudella parkkipaikat käyvät sitäpaitsi tarpeettomiksi.
Toiselta puolen tuntuu, että alan jotenkin saada kiinni ajatuksestasi, mutta toiselta puolen tuntuu, että tavoitteesi ei yksinkertaisesti fyysisen maailman kolmen ulottuvuuden takia ole mahdollinen toteuttaa.
Millainen olisi sinun käsityksesi autolla liikuttavaksi tehdystä kaupungista?
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:13:26
Toiselta puolen tuntuu, että alan jotenkin saada kiinni ajatuksestasi, mutta toiselta puolen tuntuu, että tavoitteesi ei yksinkertaisesti fyysisen maailman kolmen ulottuvuuden takia ole mahdollinen toteuttaa.
Millainen olisi sinun käsityksesi autolla liikuttavaksi tehdystä kaupungista?
Espoon Suurpelto on kaavoitettu aika hyvin tässä suhteessa.
Toki tuo Helsinki-case on tiheämmin rakennettu kuin Suurpelto, mutta silti väittäisin, että homman olisi voinut tehdä paremminkin jos oikeasti mentäisiin autot edellä.
Suurpellossahan paikalliset valittavat parkkipaikkojen puutetta, muuten.
Kyllä tämä kovasti vaikuttaa siltä, että tuon näkemyksen tiellä ovat ihan vain fyysisen tilan ulottuvuudet, milloin rakennetaan kaupunkitehokkuudella. Siitä sitten voidaan olla mieltä ja mieltä onko hyvä asia ollenkaan rakentaa kaupunkitehokkuuksilla, itse äänestän kyllä ja jatkan toteamalla, että väljää on Espoo ja Vantaa väärällään, mutta kunnon kaupunkia ei tässä maassa ole juuri lainkaan.
On totta, että parkkihallipaikkojen rakentamiskustannukset ylittävät osakkeina myytyjen parkkiruutujen hinnan. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, sillä parkkihalli toimii ainakin omassa taloyhtiössäni myös rakenkennusmääräysten mukaisena väestösuojana, joka olisi muutoin jouduttu erikseen rakentamaan.
Myös taloyhtiön muiden yhteisten tilojen käyttö vaihtelee. Pienten lasten vanhemmat viettävät aikaa pihalla grillaillen ja lapset kiipeilevät telineissä. Polkupyörät ovat suojassa yhteisissä varastoissa. Osa taloyhtiön väestä pitää kekkereitä kerhohuoneissa ja osa pesee pyykkinsä pyykkituvassa.
Osa alunperin autohallipaikan ostamatta jättäneistä näkyy tulleen katumapäälle perheen kasvaessa. Autopaikat ovat haluttuja ja niiden hinta jälkimarkkinoilla nousee suhteessa asuntojen neliöhintoja nopeammin.
En siis käsitä purnaamista autohallipaikoista. Samalla logiikalla pitäisi maksaa myös muista taloyhtiön ilmaispalveluista. Purnaaminen lieneekin enemmän ideologista kohdistuen todellisuudessa autoihin, ei autopaikkoihin.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:23:51
Suurpellossahan paikalliset valittavat parkkipaikkojen puutetta, muuten.
Joo, Suurpelto on vähän niinkuin käänteinen Pasila tässä suhteessa. Pääset autolla hyvin mutta ei ole parkkipaikkaa. Pasilan torneihin jonotat ensin pihakansirampilla että pääset ylipäätään parkkipaikalle mutta sellainen sentään on.
Mutta kyllä Suurpeltoonkin parkkipaikkoja saadaan jos isompi tarve vaatii. Lääniä ainakin riittää...
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 12.02.2014, 22:26:04
On totta, että parkkihallipaikkojen rakentamiskustannukset ylittävät osakkeina myytyjen parkkiruutujen hinnan. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, sillä parkkihalli toimii ainakin omassa taloyhtiössäni myös rakenkennusmääräysten mukaisena väestösuojana, joka olisi muutoin jouduttu erikseen rakentamaan.
Myös taloyhtiön muiden yhteisten tilojen käyttö vaihtelee. Pienten lasten vanhemmat viettävät aikaa pihalla grillaillen ja lapset kiipeilevät telineissä. Polkupyörät ovat suojassa yhteisissä varastoissa. Osa taloyhtiön väestä pitää kekkereitä kerhohuoneissa ja osa pesee pyykkinsä pyykkituvassa.
Osa alunperin autohallipaikan ostamatta jättäneistä näkyy tulleen katumapäälle perheen kasvaessa. Autopaikat ovat haluttuja ja niiden hinta jälkimarkkinoilla nousee suhteessa asuntojen neliöhintoja nopeammin.
En siis käsitä purnaamista autohallipaikoista. Samalla logiikalla pitäisi maksaa myös muista taloyhtiön ilmaispalveluista. Purnaaminen lieneekin enemmän ideologista kohdistuen todellisuudessa autoihin, ei autopaikkoihin.
Pesutupa ja pyöräkellari tai tamppausteline eivät kustanna kymppitonneja per kämppä.
Mähän en lainkaan vastustaisi vaikka enempiäkin parkkipaikkoja, kunhan niiden hinta saataisiin erilleen asunnosta ja kohdistumaan sille, joka paikkaa käyttää.
Quote from: jka on 12.02.2014, 22:32:15
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:23:51
Suurpellossahan paikalliset valittavat parkkipaikkojen puutetta, muuten.
Joo, Suurpelto on vähän niinkuin käänteinen Pasila tässä suhteessa. Pääset autolla hyvin mutta ei ole parkkipaikkaa. Pasilan torneihin jonotat ensin pihakansirampilla että pääset ylipäätään parkkipaikalle mutta sellainen sentään on.
Mutta kyllä Suurpeltoonkin parkkipaikkoja saadaan jos isompi tarve vaatii. Lääniä ainakin riittää...
Lähinnä tässä nyt näyttää olevan sellainen erimielisyys, että sinun mielestäsi pitäisi rakentaa radikaalisti toista sorttia kuin minun. Täältä katsoen Suomessa riittää väljää autohajalaa sitä haluaville, mutta oikeaan kaupunkiin eivät hinnoista päätellen mahdu ollenkaan kaikki, jotka tahtoisivat.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:52:32
Mähän en lainkaan vastustaisi vaikka enempiäkin parkkipaikkoja, kunhan niiden hinta saataisiin erilleen asunnosta ja kohdistumaan sille, joka paikkaa käyttää.
Kyllähän autohallipaikkojen hintaa hivutetaan koko ajan ylöspäin. Fakta on kuitenkin se, että suurin osa ihmisistä kokee nykyisen tilanteen järkevänä. Jopa siis ne, jotka eivät omista autoa ja ovat "subventoineet naapurin autopaikkaa". Suurin osa näistä ihmisistä on nuoria, jotka kuitenkin haaveilevat omasta autosta ja autopaikasta. Todelliset hard-core vastustajat voivat vapaasti hankkia asuntonsa taloista, joissa ei ole autohalleja. Siis missä pihvi?
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:52:32
Mähän en lainkaan vastustaisi vaikka enempiäkin parkkipaikkoja, kunhan niiden hinta saataisiin erilleen asunnosta ja kohdistumaan sille, joka paikkaa käyttää.
Tietenkään et kannata samaa politiikkaa sovellettavaksi muualla, kuten joukkoliikenteessä. Eli käyttäjä maksaa.
Dharma,
riittävällä tarkkuudella joukkoliikenteen subvention maksavat ihan samat ihmiset, jotka sitä käyttävätkin. Kapasiteetti on mitoitettu työmatkoja varten. Lisäksi on ennen kaikkea autoilijan etu, että henkilöauton kulkumuoto-osuus on matala ja enimmät työmatkat alueella tehdään joukkoliikenteellä.
Siinäkin voi joku nähdä tietyn periaatteellisen eron osallistuuko julkisten palveluiden kustantamiseen vai piffaako suoraan naapurille 30 donalla parkkipaikkaa. Itse esimerkiksi en käytä juuri mitään kaupungin palveluita paitsi sitä joukkoliikennettä, mutta en mä siitä valita että siellä vaan muiden reumatismeja hoidetaan minun verorahoilla.
Kaupunkisuunittelija,
mä koitan huomenna muistaa kaivaa tosta enemmän tietoa. Ongelma on laajempi ja viime kädessä ylimitoitettu parkkinormi tarkoittaa sitä, että asuntoja jää rakentamatta. Joskus se on jopa niin konkreettista, että Jätkällä on jätetty pari päällimmäistä kerrosta tekemättä, ettei mielikuvitusautoille tule paha mieli.
QuoteAloite: Osa Mannerheimintiestä kävelykaduksi keskustassa
Vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala on tehnyt valtuustoaloitteen Mannerheimintien muuttamisesta osittain kävelykaduksi ydinkeskustassa.
Ehdotuksessa Mannerheimintien itäpuoli Erottajalta Postitalolle asti rauhoitetaan autoilta. Liikenne ohjattaisiin kulkemaan Mannerheimintien toista puolta, joka muutettaisiin kaksisuuntaiseksi.
[...]
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279618-aloite-osa-mannerheimintiesta-kavelykaduksi-keskustassa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279618-aloite-osa-mannerheimintiesta-kavelykaduksi-keskustassa)
Tämmöistä sitten.... Rydman ei ainakaan tykkää.
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:54:00
Lähinnä tässä nyt näyttää olevan sellainen erimielisyys, että sinun mielestäsi pitäisi rakentaa radikaalisti toista sorttia kuin minun. Täältä katsoen Suomessa riittää väljää autohajalaa sitä haluaville, mutta oikeaan kaupunkiin eivät hinnoista päätellen mahdu ollenkaan kaikki, jotka tahtoisivat.
Kun katselen noita Helsingin suunnitelmia niin tuosta paistaa ihan sama kuin metrossa. Megalomania iskee. Pakko saada torneja kun niitä on nykissäkin. Mitään tarvetta noille torneille ei ole. Kyllä Helsingissäkin lääniä riittää. Kun tuonne tulee vieläpä suuri osa toimistotiloja niin hommassa ei ole senkään vertaa järkeä. Ihmisille on ihan sama missä tekevät töitä. Ei sitä varten tarvita pilvenpiirtäjiä.
Tuollainen keskitetty rakentaminen aiheuttaa nimenomaan kustannusten kasvamisen tarpeettoman suureksi, liikenneruuhkat ja sen että autolla ei pääse mihinkään. Mitään hyötyä tuolla asuville tai työskeneleville ei tuosta ole. Kävellen et pääse kuitenkaan yhtään mihinkään.
Vanhan kaupungin puolelta joku töölökin on tässä suhteessa paljon parempaa kaupunkia. Joka paikkaan pääsee, eikä töölön tapaisilla kaduilla ole enää minkäänlaisia ruuhkia viimeistään robottiautojen aikakaudella. Sensijaan tuo pasila tulee olemaan jumissa silloinkin.
Eikö joku töölö ole sinun mielestä parempaa ja oikeaa kupunkia? Miksi uusi pasila?
Kas, olemme lopultakin jostakin samaa mieltä. Kyllä, Etu-Töölö, Punavuori, Krunika, Kallio, Vallila ovat sitä miten kaupunkia pitäisi rakentaa. Tehokkuusluvuiltaan ne luultavasti hakkaavat ehdotetun Keski-Pasilan, jossa enin maa-ala käytetään autoiluun eikä asumiseen.
Sellaista kaupunkia ei nykyisin voi enää tehdä, koska pellin tunteita pitää suojella. Ihan oikeasti toinen puoli siitä ongelmasta on, että kaikki rakentaminen pitää tehdä auto edellä. Kahta kämppää kohden pitää laittaa parkkiruutu ja laskennalliselle liikenteelle pitää varata konkreettista tilaa.
Ruuhkia muuten ei sitten aiheuta tiivis vaan väljä rakentaminen, koska väljä rakentaminen pakottaa liikkumaan autolla, mikä lisää autoilun tilantarvetta, mikä lisää tarvetta rakentaa yhä uusille alueille, mikä lisää autoilua jne. Tiivis rakentaminen joukkoliikenteen varaan on juuri se, mikä poistaa ruuhkia.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 08:09:11
Kas, olemme lopultakin jostakin samaa mieltä. Kyllä, Etu-Töölö, Punavuori, Krunika, Kallio, Vallila ovat sitä miten kaupunkia pitäisi rakentaa. Tehokkuusluvuiltaan ne luultavasti hakkaavat ehdotetun Keski-Pasilan, jossa enin maa-ala käytetään autoiluun eikä asumiseen.
Sellaista kaupunkia ei nykyisin voi enää tehdä, koska pellin tunteita pitää suojella. Ihan oikeasti toinen puoli siitä ongelmasta on, että kaikki rakentaminen pitää tehdä auto edellä. Kahta kämppää kohden pitää laittaa parkkiruutu ja laskennalliselle liikenteelle pitää varata konkreettista tilaa.
Ruuhkia muuten ei sitten aiheuta tiivis vaan väljä rakentaminen, koska väljä rakentaminen pakottaa liikkumaan autolla, mikä lisää autoilun tilantarvetta, mikä lisää tarvetta rakentaa yhä uusille alueille, mikä lisää autoilua jne. Tiivis rakentaminen joukkoliikenteen varaan on juuri se, mikä poistaa ruuhkia.
Tuo on hölynpölyä, mitä kirjoitit. Aivan samalla rakennustehokkuudella rakennetaan edelleenkin Vallilassa/Alppilassa uudistuotantoa. Autot sijoitetaan maanalaisiin 1-2 kerroksisiin pysäköintihalleihin. Autot eivät vie tilaa keneltäkään ja kadut saadaan myös aurattua talvella.
Koko Keski-Pasila sensijaan on pelkkää kaupunkirakenteen raiskaamista. Liian suuri työpaikkojen ja asuntojen keskittäminen pilvenpiirtäjiin ja massiiviseen kauppakeskukseen on juuri sitä, mitä vähiten kaivataan. On älyllistä epärehellisyyttä keskittyä liikenneväylien muodostamiin haittoihin ihmisille ja kevyelle liikenteelle, kun kaupungin "kehityksen" johtoajatuksena on rakentaa mahdollisimman paljon mahdollisimman tehokkaasti. Helsingin ongelmana ei ole liian vähäinen asuntojen rakentaminen ja tonttimaan niukkuus, vaan liian nopea maahanmuuttajataustaisen väestönkasvu ja heidän asuttamisensa. Kun taustalla on ajatus, jota kukaan ei kritisoi, lähes 900 000:n ihmisen asuttamasta Helsingistä, en yhtään ihmettele nykyisiä ratkaisuja.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 08:09:11
Ruuhkia muuten ei sitten aiheuta tiivis vaan väljä rakentaminen, koska väljä rakentaminen pakottaa liikkumaan autolla, mikä lisää autoilun tilantarvetta, mikä lisää tarvetta rakentaa yhä uusille alueille, mikä lisää autoilua jne. Tiivis rakentaminen joukkoliikenteen varaan on juuri se, mikä poistaa ruuhkia.
Ei mene noin suoraviiviasesti. Ei ihmisillä ole mikään pakottava tarve liikkua ja aiheuttaa ruuhkia. Tuo riippuu täysin siitä miten homma on organisoitu.
Jos rakennetaan yhteen megalomaaniseen pisteseen niin tuo aiheuttaa satavarmisti ruuhkat tuohon pisteeseen. Tuo Pasila on täydellinen ruuhkamagneetti. Yhteen pisteeseen keskitettyjä toimistoja. Arkisin joka aamu ja ilta tuo alue on totaalisen tukossa riippumatta kulkuvälineestä vaikka ollaan mukamas rakennettu tiiviisti.
Sensijaan jos sama toimistomäärä hajautetaan useampaan "keskukseen". Sanotaan nyt vaikka kolmeen. On heti kolme kertaa todennäköisempää että ihminen löytää asunnon lähempää työpaikkaa ja liikkumisen tarve vähenee ja samalla ruuhkat.
Autonomiset keskukset jonka sisältä ei tarvitse normaalisti edes poistua vähentää ruuhkia rakennetaan ne sitten väljästi tai tiiviisti. Pasila ei ole autonominen keskus. Päinvastoin tuo on tuon mallin peilikuva. Se maksimoi ruuhkat.
jka,
olet juuri keksinyt 60-luvun satelliittikaupungin. Se ei toiminut silloin, se ei toimi nyt. Himmeli lisää liikkumista, ei vähennä sitä.
kaupunkisuunnittelija,
tässä vaiheessa täytyy kaivella sitten numeroita. Jompikumpi meistä on omiensa kanssa väärässä. Mulla on työt sellaisessa vaiheessa että juuri nyt ei veny kuin tähän rupatteluun, mutta katsotaan missä vaiheessa ehtisi.
Mä olen pyrkinyt pitämään kahtena eri kysymyksenä millaista kaupunkia rakennetaan ja keitä siinä asuu. Nähdäkseni täysin riippumatta maahanmuutosta paras lopputulos saadaan, kun tehdään hyvää kaupunkia ja kaikkein tyhmintä olisi erikseen rakentaa ranskalaistyyppisiä eristettyjä mamulähiöitä vain odottamaan milloin pommi pamahtaa.
(Siitä satelliittikaupunkiajattelusta vielä: jokainen kuviteltavissa oleva malli sille, mitä sinäkin näköjään yrität eli ideologisista syistä estää minkään kaupungin muodostuminen ja tehdä tilalle lähiömattoa, koska se on terveellistä ja mitä nyt milloinkin, on keksitty ja kokeiltu. Mitään uutta ei ole sillä saralla keksittävissä.)
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 09:19:48
(Siitä satelliittikaupunkiajattelusta vielä: jokainen kuviteltavissa oleva malli sille, mitä sinäkin näköjään yrität eli ideologisista syistä estää minkään kaupungin muodostuminen ja tehdä tilalle lähiömattoa, koska se on terveellistä ja mitä nyt milloinkin, on keksitty ja kokeiltu. Mitään uutta ei ole sillä saralla keksittävissä.)
Kiertelepä vähän muailmaa. Se punavuori ei ole koko muailma.
Maailmaan ei ole montaa kokonaan uutta kaupunkia syntynyt 60-luvun jälkeen. Ainoat merkittävät jotka itse tunnen ja jossa olen itse ollut enemmänkin ovat piilaaksossa. Se on täynnä autonomisia keskuksia: Palo Alto, Los Gatos, Mountain View, Sunnyvale, Saratoga, Los Gatos jne. San Franciscon ja San Josen välillä on varmaan 20 tällaista keskusta. Ja näiden sisällä on vielä omat keskuksensa Google täydellisenä esimerkkinä. Googlella on työpaikat, asunnot, lastentarhat, kaupat, ruokalat, lääkärit, elokuvateatterit, kuntosalit ja ylipäätään kaikki mitä normielämässä ihminen tarvitsee samassa kampuksessa. Ei tarvitse mennä mihinkään. Samanlaisia kampuksia on kaikilla muillakin paikallisilla yrityksillä.
Toimii kuin junan vessa ja ruuhkia ei ole missään vaikka kaikki liikenne tehdään autoilla. Robottiautojen aikakudella tuo muuttuu vielä paremmaksi. Tuosta tulee maanpäälinen paratiisi jota se on melkein jo nyt. Ei ole ihme että robottiautotkin tulevat juuri tuolta eikä täältä kommunismista.
Muista että piilaakso on rakentunut täysin markkinaehtoisesti juuri niin kuin paikalliset ihmiset ovat halunneet. Kommunismi, viherpiperöinti ja kaavamääräykset eivät ole olleet rajoitteena. Tuo on sitä mitä ihmiset haluaa jos saavat täysin vapaasti päättää.
Supercellin ja Rovion pamput heittivät jossain että Suomeenkin tarvittaisin oma piilaakso. Jos isoimmat pelitalot tuon joskus toteuttavat niin tulet näkemään. Tuosta tulisi Suomeenkin varmaan ensimmäinen oikeasti hyvä asuin- ja työskentelyalue.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 08:42:32Tuo on hölynpölyä, mitä kirjoitit. Aivan samalla rakennustehokkuudella rakennetaan edelleenkin Vallilassa/Alppilassa uudistuotantoa. Autot sijoitetaan maanalaisiin 1-2 kerroksisiin pysäköintihalleihin. Autot eivät vie tilaa keneltäkään ja kadut saadaan myös aurattua talvella.
Siitä lienee suht hyvä yksimielisyys, että totta kai laitetaan mieluummin autot halliin, kuin hukataan arvokasta rakennusmaata parkkikentiksi. Mutta...
Nimimerkkisi ammattikunta kyllä itkee viimeistään toisen tuopin jälkeen, että kyllähän he kaavoittaisi tiheämpää, mutku autopaikat. Käytännössä, Helsingissä ja kantakaupungissa tingitään tehokkuuksista, eli jätetään rakentamatta asuntoja, koska pysäköinti tulisi liian kalliiksi.
Äkkiseltään tämä kuulostaa täysin hullulta. Vaikka hallipaikka maksaa sen 50 000 €, niin on se siltilkin vähemmän kuin siitä asunnosta rakentamatta jäänestä asunnosta maksettaisiin. Mutku sitä hallipaikkaa ei grynderi saa myytyä 50 000 €, koska mitään tonne päinkään ei markkinoilla makseta pysäköintipaikasta. Markkinoilla ei makseta tuon vertaa pysäköintipaikasta, koska niiden määrää säädellään ylöspäin, mistä seuraa ylituotanto ja hintojen romahtaminen. Siis kaava pakottaa rakentamaan tietyn määrän paikkoja.
Jotain kuvaa siitä kuinka yläkanttiin ne normit ovat antaa se että Jätkäsaareen, kävelymatkan päässä Stockalta, on mitoitettu parkkipaikkoja oletuksella että siellä asuvia on keskimäärin yhtä paljon autoja kuin pakilalaisilla. Yksi pääsyistä miksi ihmiset muuttaa kantakaupunkiin nyt kuitenkin nimenomaan on se, ettei siellä ole pakko omistaa autoa. Tää on kääntäen ihan yhtä fiksua kuin olisi rakentaa Tuusulan liikennejärjestelmä polkupyörien varaan. Jätkäsaaren uuden aluepysäköintiyhtiön dirikka arveli kysyttäessä, että ehkä ne paikat pystyy vuokraamaan hinnalla joka vastaa hoitokuluja. Se 70 000 € mitä ne maksoivat kappaleelta, sosialisoidaan sitten yhtiövastikkeisiin, koska taloyhtiöiden on pakko ostaa ne paikat.
Tähän on ihan yksinkertainen ratkaisu: Pysäköintipaikkojen määrää ei säädellä. Niitä voi sitten grynderi tai halliyrittäjä rakentaa sen verran kuin on kysyntää, ja ne maksaa sitten mitä maksaa.
Tai sanotaan yksinkertaisemmin näin. Jos Petterillä on kolme autoa, niin onnea vaan hänelle, ja asia minulle sinänsä kuulu. Petterin varmaan kannattaa asua jossain, jossa on kolmen auton talli. Mutta jos hän nyt välttämättä haluaa niiden kanssa asustaa siinä yhdessä pienessä nurkassa maatamme jossa on ihan oikeata tiivistä kaupunkia, ja maksaa itsensä kipeäksi niiden pysäköinnistä, niin sen kun.
Sen sijaan jos minä nyt sattuisin ostamaan asunnon vaikkapa Jätkäsaarestäa hilpeään 250 000 € hintaan, niin minä ostan sitten samalla 50 000 € parkkipaikan. Haluan eli en, minulta ei tässä kytkykaupassa kysytä mitään. Voi olla että joskus ehkä haluaisin sellaisen, tai sitten ja mitä todennäköisemmin en, mutta haluan maksaa siitä asunnosta 200 000 € ja päättää ihan itse että haluanko auton ja vähän sitä kalliimman pysäköintipaikan. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus. Se missä tämä pelleily saavuttaa pöyristyttävyyden huipun on kun virkamies efektiivisesti kieltää sen asunnon rakentamisen ensi alkuunkaan, koska sen pysäköintipaikka ei mene kaupaksi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 12.02.2014, 22:26:04
Osa alunperin autohallipaikan ostamatta jättäneistä näkyy tulleen katumapäälle perheen kasvaessa. Autopaikat ovat haluttuja ja niiden hinta jälkimarkkinoilla nousee suhteessa asuntojen neliöhintoja nopeammin.
Niin, tuo osoittaa, että autopaikkoja subventoidaan asuntojen hinnoissa. Markkinatalouden vallitessa autopaikat ja asunnot olisivat täysin erillisiä toisistaan. Ne, jotka haluavat autopaikan, voivat sen hankkia markkinahintaan. Nykyisin suurimmassa osassa taloyhtiöitä autopaikan hinta on liian alhainen, mikä tarkoittaa sitä, että niiden rakentamista on subventoitu ja tämä näkyy sitten asuntojen hinnoissa. Autoton asuja siis maksaa ylihintaa asunnostaan ja autoileva alihintaa parkkipaikastaan.
Quote
En siis käsitä purnaamista autohallipaikoista. Samalla logiikalla pitäisi maksaa myös muista taloyhtiön ilmaispalveluista. Purnaaminen lieneekin enemmän ideologista kohdistuen todellisuudessa autoihin, ei autopaikkoihin.
Tässä on kaksi merkittävää eroa. Ensinnäkin autopaikat ovat eksklusiivisesti niiden hallussa, joille ne on annettu. Sama ei päde taloyhtiön ilmaispalveluihin, joita saa tietenkin käyttää jokainen. Jos siis autopaikat olisi hallittu niin, että sinne voi ajaa parkkiin kuka tahansa yhtiön asukas, jos löytää tyhjän paikan, niin tämä vertautuisi niihin muihin palveluihin. Tai vastaavasti, jos vaikkapa saunavuorot loppuisivat kesken eivätkä kaikki halukkaat saisi niitä, niin sitten voisi sanoa, että ne on hinnoiteltu samalla tavoin alakanttiin kuin parkkipaikat ja saunavuorottomat subventoivat saunojia.
Toiseksi, autopaikkojen kohdalla puhutaan ihan eri rahasummista kuin oikein minkään muun taloyhtiön tarjoaman palvelun kohdalla. On eri asia sellaiselle, jolla on oma pesukone, subventoida muutamalla eurolla kuussa yhteisen maksuttoman pesutuvan olemassaoloa, kuin autottomalle sadoilla euroilla alihintaista pysäköintipaikkaa.
Quote from: Dharma on 12.02.2014, 23:21:40
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:52:32
Mähän en lainkaan vastustaisi vaikka enempiäkin parkkipaikkoja, kunhan niiden hinta saataisiin erilleen asunnosta ja kohdistumaan sille, joka paikkaa käyttää.
Tietenkään et kannata samaa politiikkaa sovellettavaksi muualla, kuten joukkoliikenteessä. Eli käyttäjä maksaa.
Jos tietullit/ruuhkamaksut olisivat käytössä, niin tuo olisi tosiaan fiksua. Nyt kun joukkoliikenteen käyttäjät toimivat ruuhkien vähentäjinä, on järkevää, että autoilijat subventoivat heitä sillä, mitä maksaisi uusien teiden rakentaminen, jotta ruuhkat saataisiin pidettyä samalla tasolla, jos joukkoliikenteen käyttäjät ryhtyisivät autoilijoiksi.
Väliinputoajina tässä ovat pyöräilijät, kävelijät ja etätyön tekijät, jotka osaltaan vähentävät ruuhkia, mutta eivät saa siitä mitään korvausta.
Eli itse kannatan sitä, että autoilijoilta peritään täyshintaisena kalliin kaupunkimaan käyttäminen heidän peltilehmän ruuhkassa seisottamiseen ja joukkoliikenteen käyttäjiltä heidän liikkumisensa täydet kustannukset. Jos tämän jälkeen halutaan jonkun liikkumista subventoida (en tiedä, opiskelijat, vanhukset, muuten vaan köyhät), niin minusta tämä pitää tehdä kulkuneuvoneutraalisti (ei esim. ole oikein, että bussilla kulkevaa opiskelijaa subventoidaan, mutta pyörällä liikkuva ei saa mitään, vaikka kaikkien muiden kannalta jälkimmäinen on parempi, koska vie vähemmän resursseja).
Quote from: sr on 13.02.2014, 10:54:49
Quote from: Dharma on 12.02.2014, 23:21:40
Quote from: junakohtaus on 12.02.2014, 22:52:32
Mähän en lainkaan vastustaisi vaikka enempiäkin parkkipaikkoja, kunhan niiden hinta saataisiin erilleen asunnosta ja kohdistumaan sille, joka paikkaa käyttää.
Tietenkään et kannata samaa politiikkaa sovellettavaksi muualla, kuten joukkoliikenteessä. Eli käyttäjä maksaa.
Jos tietullit/ruuhkamaksut olisivat käytössä, niin tuo olisi tosiaan fiksua. Nyt kun joukkoliikenteen käyttäjät toimivat ruuhkien vähentäjinä, on järkevää, että autoilijat subventoivat heitä sillä, mitä maksaisi uusien teiden rakentaminen, jotta ruuhkat saataisiin pidettyä samalla tasolla, jos joukkoliikenteen käyttäjät ryhtyisivät autoilijoiksi.
Väliinputoajina tässä ovat pyöräilijät, kävelijät ja etätyön tekijät, jotka osaltaan vähentävät ruuhkia, mutta eivät saa siitä mitään korvausta.
Eli itse kannatan sitä, että autoilijoilta peritään täyshintaisena kalliin kaupunkimaan käyttäminen heidän peltilehmän ruuhkassa seisottamiseen ja joukkoliikenteen käyttäjiltä heidän liikkumisensa täydet kustannukset. Jos tämän jälkeen halutaan jonkun liikkumista subventoida (en tiedä, opiskelijat, vanhukset, muuten vaan köyhät), niin minusta tämä pitää tehdä kulkuneuvoneutraalisti (ei esim. ole oikein, että bussilla kulkevaa opiskelijaa subventoidaan, mutta pyörällä liikkuva ei saa mitään, vaikka kaikkien muiden kannalta jälkimmäinen on parempi, koska vie vähemmän resursseja).
Tällä hetkellä tilanne on (suuruusluokkina):
-autoilijoilta kerätään vuosittain n. 7 mrd e veroja
-tiet maksavat n. 1 mrd e vuodessa
-joukkoliikenteen kuluista puolet maksetaan verovaroista
-valtion kaikkien työntekijöiden (n. 140 000) palkkakulut ovat alle 6 mrd e vuodessa
-autoilun verot kerätään myös niiltä (70+ %), joille ei ole tarjolla käytännössä minkäänlaista joukkoliikennevaihtoehtoa
-autoilu on jo nyt niin kallista ja hankalaa, että voinee huoletta sanoa, että autoa käytetään todelliseen tarpeeseen. Kyse ei siis ole huviverosta, vaan lähinnä työmatkojen ja perusihmisten arjen verottamisesta ja rankalla kädellä (lähes yhtä paljon kuin koko alv-tuotto).
Se on sitten erittäin hyvä yhteiskuntapoliittinen kysymys, miten tällaiseen tilanteeseen ollaan ylipäätään voitu demokratiassa päätyä.
Mutta tämäkin asia hoituu vain syvän kriisin kautta, kuten muutkin julkisen sektorin ei-taloudelliset menokohteet. Aika siis hoitaa asian. Ikävä kyllä samaan syssyyn menee tuotannollistakin toimintaa, kuten satoja tuhansia perusduunareita ja lapsiperheitä 1990-luvun laman tapaan.
jka,
ihan ensimmäiseksi on kysyttävä luuletko tosiaan kaikkien firmakampuksella töissä olevien myös asuvan siellä? Ettei kuitenkin olisi niin, että aika pirun iso jengi kuten kokit, siivoajat, autokuskit, sen sellaiset, joutuu tulemaan töihin kaukaa?
Tämä on kuitenkin sivujuttu, koska tässä on nyt puoleltasi jokin hyvin syvällinen väärinkäsitys. Minä nimenomaan olen sitä porukkaa, joka pyrkii säätelystä ja viranomaisten mielivallasta eroon ja sinä asiallisesti asetut kaavakommunismin puolelle vaatiessasi väljää ja autoiltavaa. Kaava ei suinkaan käske rakentaa niin ja niin paljon vaan kaava rajoittaa sitä minkä verran saa rakentaa. Ellei kommunisti vaatisi tekemään sinun ihanteidesi mukaan, markkinat toimittaisivat minun ihanteideni mukaan. Fakta, ei mielipide.
junakohtaus vertaisi tässä ketjussa aiemmin autoilun verotusta alkoholin verotukseen. Kertoo hyvin millä planeetalla vihreät elävät. Viinasta on huomattavaa haittaa käyttäjälleen, kun taas auto on hyötyesine, jolla mennään töihin, haetaan lapsen keskitetystä koulusta, mennään keskitettyyn ruokakauppaan, jne. Huomattavat tehokkuushyödyt siitä, että yksilöt voivat liikkua keskitettyihin toimintoihin. Aiemmin joka kulmassa oli kauppa, mutta BKT oli kehitysmaantasoa. Sitä se olisi edelleenkin ilman tehokkuutta eli keskittymistä.
Soininvaara ja kumppanit haluavat kieltää lailla asumasta kävelymatkaa kauempana asemasta. Enough said. Ainakin on rehellinen ja avoin siinä, mikä jokaiselle ajattelevalle vihreistä ja peesaajistaan on muutenkin ilmeistä.
Nyt viimeksi haluavat poistaa autokaistoja Manskulta keskustassa. Siitä vain. Antaa entisestään vauhtia siihen, että mm. Katajanokalla työskentelevät tuhannet ei-katajanokkalaiset vaativat työpaikkansa siirtoa jonnekin parempien yhteyksien päähän, esimerkiksi kehille. Tämä aihe on ollut esillä jo pitkään ja saa vain vettä myllyynsä.
Luitkohan sä nyt ollenkaan mitä mä siitä viinaverosta sanoin vai innostuitko vain?
Keskitetyista ykskiköistä tulee mieleen keskustan Stockmann. Se myy lähes yhtä paljon kuin kaikki muut Suomen Stockkat (Tapiola, Jumbo, Itäkeskus, Tampere, Oulu...) yhteensä. Kävijöitä on hiljaisenakin päivänä kymmeniä tuhansia. Parkkipaikkoja on 600 ja tavaratalo juuri lobbasi yhdelle puolelleen kävelykadun. Että silleen.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:23:30
Luitkohan sä nyt ollenkaan mitä mä siitä viinaverosta sanoin vai innostuitko vain?
QuoteMitä kustannuksiin tulee, kaikkein kauimpana mistään kustannusvastaavuudesta ovat henkilöautokilometrit eikä sen suhteen vallitse minkäänlainen ohjaus. Ne verot eivät tähän kuulu ennen sitä päivää, kun alkoholiveron tuotolla aletaan myöntää juopottelustipendejä, koska valtio nyt verottaa kaikkea mistä äyrin irti saa. Vero ei ole mikään palvelumaksu ja mun maksamista kunnallisveroistakin suurin osa menee ihan kaikkeen muuhun kuin mitä itse käytän.
Luit mutta et tajunnut sanaakaan?
Puhe oli verotuksen yleisistä periaattesta. Vero ei ole mikään palvelumaksu eikä millään verolla saa mitään. Kukaan ei ole sellaista luvannut eikä se myöskään toteudu.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 11:30:36
Keskitetyista ykskiköistä tulee mieleen keskustan Stockmann. Se myy lähes yhtä paljon kuin kaikki muut Suomen Stockkat (Tapiola, Jumbo, Itäkeskus, Tampere, Oulu...) yhteensä. Kävijöitä on hiljaisenakin päivänä kymmeniä tuhansia. Parkkipaikkoja on 600 ja tavaratalo juuri lobbasi yhdelle puolelleen kävelykadun. Että silleen.
Stocka nyt sattuu sijaitsemaan alueella, jossa ihmistiheys on noin 500-kertainen keskimääräiseen verrattuna eli kävelyetäisyydellä on riittävä asiakaspohja. Tätä luksusta ei juuri muualla ole.
Katajanokalta lähtee pian Kesko ja Stora Enso. UPM teki vähän yllärivedon muuttamalla Töölönlahdelle Kauppatorilta, mutta nopeasti se sieltäkin lähtee. Sanoma-talo on jo myynnissä ja eiköhän jonkun vuoden kuluttua Sanomankin väki ole kauempana keskustasta. Eipä sinne sitten ole jäänyt enää kuin näitä luovien alojen toimistoja ja julkisen sektorin toimitilat, joiden pääomalle ei lasketa arvoa ja siksi niitä voidaan pitää Suomen kalleimmissa neliöissä.
Helsingin keskusta eläköityy toiselta osin ja slummiutuu toiselta. Näillä kahdella ryhmällä ei ole lapsia, töitä ja he elävät tulonsiirroilla. Viimeisin tilastoselvitys osoittaa Helsingin kasvaneen 10 vuodessa 10 %:lla, näistä 97 % mamuja ja samaan aikaan verotuloja lähti 400 me edestä naapurikuntiin, vaikka väestö kasvoi. Samaa vihervasemmistolaista kehitystä on poistaa autokaistoja Manskulta, muuttaa Yliopistonkatu kävelykaduksi ja kymmenet muut vastaavat. Ajavat maksajat pois ja tilalle tulevat elätettävät opiskelijoista mamuihin ja kulttuurilaitoksiin.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:37:10
Luit mutta et tajunnut sanaakaan?
Puhe oli verotuksen yleisistä periaattesta. Vero ei ole mikään palvelumaksu eikä millään verolla saa mitään. Kukaan ei ole sellaista luvannut eikä se myöskään toteudu.
Alkoholinverotukset tarkoitus on osaltaan vähentää alkoholin kulutusta. Autoilun verotuksella on sama vaikutus, mutta samalla vähennetään hyödyllistä toimintaa. Nykyisessä fiskaalisessa tilanteessa asiaa ei voida autoilun osalta korjata, mutta joukkoliikenteen tuki voidaan huolettaa poistaa heti ja kokonaan. Se on silti huomattavan halpaa niille, jotka liikkuvat tuottakseen jotain hyödyllistä. Ja kun jostain pitää säästää ja paljon, niin tuosta irtoaa helposti 500me/vuosi.
Alkoholin verottamisen tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon rahaa valtiolle ja sama pätee autoilun veroihin. Eipäs nyt olla lapsellisia siellä.
Olen samaa mieltä siitä, että autohallipaikat nostavat asuntojen hintaa. Silti mielestäni ainoa järkevä ratkaisu on sijoittaa autot rakennusten alle halliin kuten nykyisin tehdään.
En myöskään kiistä sitä, että kaavoitusmääräykset autopaikkojen määrästä saattavat joissain tapauksissa johtaa siihen, että varsinainen asuntotuotanto kärsii. Omassa eikä viereisissä taloyhtiössä näin ei ole ainakaan tapahtunut.
Molempia tapauksia voidaan siis käyttää argumentteina autoilun vastustamiseen, kuten autoilun vaatimia liikenneväyliäkin. Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että rakennettaisiin myös kokonaisia kaupunginosia ilman yhtään ainoaa autohallipaikkaa. Toisaalta, autohallipaikkoja on vaikea rakentaa talon alle jälkikäteen jos tullaan toisiin ajatuksiin. Asuinalueen autohallipaikkojen keskittämisessä johonkin omaan rakennukseensa, josta parkkiruutuja saisi ostaa tai vuokrata, ei myöskään ole mitään järkeä.
Auton omistajien kannalta nykyinen systeemi on kuitenkin järkevin. Koska yhteiskunta perustuu autoiluun, täytyy myös tätä elämäntapaa kannattavien tarpeet huomioida suunnittelussa. Sujuvat liikenneyhteydet ja talojen alle rakennettavat parkkihallit mahdollistavat tämän elämäntavan myös kantakaupungissa. Liikenneruuhkia ei millään suunnittelulla kyetä poistamaan jos liian suuri osa kantakaupunkilaisista päättäisi käyttää autoa kävelyn/julkisen liikenteen sijaan. Tuskin monikaan viitsii käyttää huvikseen autoa kantakaupungissa, etenkään ydinkeskustassa.
Mitä tulee osan autoilun kustannuksista, kuten uudet liikenneväylät ja autohallit, sälyttämisestä myös autottomien maksettavaksi, niin asian voi palauttaa laajempaan kontekstiin eli ketä varten kaupunkia rakennetaan? Nykyinen tendenssi on hilata sosiaalisen asuntotuotannon osuutta koko ajan ylöspäin. Näissä tapauksissa asukkaat ovat lähes poikkeuksetta yhteiskunnan tuen nettosaajia.
Jos uudet asuinalueet esimerkiksi jaettaisiin vapaarahoitteisiin, autoiluun perustuviin kaupunginosiin ja autottomiin kaupunginosiin, joihin keskitettäisiin kaikki sosiaalinen asuntotuotanto, päästäisiin optimaaliseen ratkaisuun. Autottomien ei tarvitsisi tällöin osallistua autoilun kustannuksiin ja myös omistusasuntojen hintakehitys säilyisi näillä alueilla maltillisena.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:47:38
Alkoholin verottamisen tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon rahaa valtiolle ja sama pätee autoilun veroihin. Eipäs nyt olla lapsellisia siellä.
Ja samalla vähennetään näiden tuotteiden kysyntää. Alkoholin suhteen tällä on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, autoilun osalta negatiivinen. Kuten kirjoitin, ei ole realistista alentaa autoilun verotusta, mutta on hyvin realistista leikata joukkoliikenteen tukia ja investointeja ja juuri näin kannattaisi tehdä. Ei tarvitsisi leikata sitten niin paljon sosiaali-, terveys- ja opetusmenoista.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 11:49:22
Olen samaa mieltä siitä, että autohallipaikat nostavat asuntojen hintaa. Silti mielestäni ainoa järkevä ratkaisu on sijoittaa autot rakennusten alle halliin kuten nykyisin tehdään.
En myöskään kiistä sitä, että kaavoitusmääräykset autopaikkojen määrästä saattavat joissain tapauksissa johtaa siihen, että varsinainen asuntotuotanto kärsii. Omassa eikä viereisissä taloyhtiössä näin ei ole ainakaan tapahtunut.
Molempia tapauksia voidaan siis käyttää argumentteina autoilun vastustamiseen, kuten autoilun vaatimia liikenneväyliäkin. Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että rakennettaisiin myös kokonaisia kaupunginosia ilman yhtään ainoaa autohallipaikkaa. Toisaalta, autohallipaikkoja on vaikea rakentaa talon alle jälkikäteen jos tullaan toisiin ajatuksiin. Asuinalueen autohallipaikkojen keskittämisessä johonkin omaan rakennukseensa, josta parkkiruutuja saisi ostaa tai vuokrata, ei myöskään ole mitään järkeä.
Auton omistajien kannalta nykyinen systeemi on kuitenkin järkevin. Koska yhteiskunta perustuu autoiluun, täytyy myös tätä elämäntapaa kannattavien tarpeet huomioida suunnittelussa. Sujuvat liikenneyhteydet ja talojen alle rakennettavat parkkihallit mahdollistavat tämän elämäntavan myös kantakaupungissa. Liikenneruuhkia ei millään suunnittelulla kyetä poistamaan jos liian suuri osa kantakaupunkilaisista päättäisi käyttää autoa kävelyn/julkisen liikenteen sijaan. Tuskin monikaan viitsii käyttää huvikseen autoa kantakaupungissa, etenkään ydinkeskustassa.
Mitä tulee osan autoilun kustannuksista, kuten uudet liikenneväylät ja autohallit, sälyttämisestä myös autottomien maksettavaksi, niin asian voi palauttaa laajempaan kontekstiin eli ketä varten kaupunkia rakennetaan? Nykyinen tendenssi on hilata sosiaalisen asuntotuotannon osuutta koko ajan ylöspäin. Näissä tapauksissa asukkaat ovat lähes poikkeuksetta yhteiskunnan tuen nettosaajia.
Jos uudet asuinalueet esimerkiksi jaettaisiin vapaarahoitteisiin, autoiluun perustuviin kaupunginosiin ja autottomiin kaupunginosiin, joihin keskitettäisiin kaikki sosiaalinen asuntotuotanto, päästäisiin optimaaliseen ratkaisuun. Autottomien ei tarvitsisi tällöin osallistua autoilun kustannuksiin ja myös omistusasuntojen hintakehitys säilyisi näillä alueilla maltillisena.
Tästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Helsingissä puolet uusista asunnoista on sossuasuntoja ja niissä veronmaksajat maksavat huomattavan osan ihan kaikesta, vaikka eivät koskaan itse asukaan näissä asunnoissa. Se on sitä vihervasemmistolaisuutta eli tämän päivän stalinismia.
Joukkoliikenteen hinnoittelu on täysin poliittinen ja erittäin tehoton. Ei asemien lähellä tai keskuksissa asuvia ja työskenteleviä tarvitse houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi. He säästävät joukkoliikenteessä joka tapauksessa valtaisasti verrattuna autoiluun. Siten Helsingin sisäisten lippujen pitäisi olla paljon kalliimpia kuin seutulippujen. Haja-asutusalueella ihmisten houkuttelu vaatiin paljon enemmän.
Asia hoituisi helposti matkakorttijärjestelmää kehittämällä. Lyhyet matkat keskustoissa ja näiden välillä olisivat kalliimpia ja pidemmät matkat etäämmälle halvempia. Mutta näin toimisi markkinatalous, koska markkinataloudessa tuotteen hinta = kuluttajan maksuhalu.
Sosialistisessa järjestelmässä politbyroo valitsee hinnat ja tuloksena on Suomen julkisen talouden konkurssi. Sanoisin, että vuonna 2020 Suomessa on köyhän erittäin ikävä elää.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:20:53
ihan ensimmäiseksi on kysyttävä luuletko tosiaan kaikkien firmakampuksella töissä olevien myös asuvan siellä? Ettei kuitenkin olisi niin, että aika pirun iso jengi kuten kokit, siivoajat, autokuskit, sen sellaiset, joutuu tulemaan töihin kaukaa?
Tottakai tulee kauempaakin. Mutta ruuhkia ei ole. Ruuhkat on San Franciscossa ja San Josessa jotka on tätä megalomaanista urpoilua. Pointti tässä on että ihmiselämän voi täydellisesti järjestää hajauttamalla niin että ruuhkia ei tule. Sinähän väitit juuri päinvastaista.
Ja minä olen työskennellyt tuolla alueella joten tiedän suurinpiirtein mistä puhun. Tuolla oli nautinto ajaa autoa toisin kuin Länsiväylällä. Pääkaupunkiseudulla verenpaineeni nousee välittömästi jos pitää 5 kilometria lähemmäs ajaa Helsinkiä.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:15:10
Tällä hetkellä tilanne on (suuruusluokkina):
-autoilijoilta kerätään vuosittain n. 7 mrd e veroja
-tiet maksavat n. 1 mrd e vuodessa
-joukkoliikenteen kuluista puolet maksetaan verovaroista
-valtion kaikkien työntekijöiden (n. 140 000) palkkakulut ovat alle 6 mrd e vuodessa
-autoilun verot kerätään myös niiltä (70+ %), joille ei ole tarjolla käytännössä minkäänlaista joukkoliikennevaihtoehtoa
-autoilu on jo nyt niin kallista ja hankalaa, että voinee huoletta sanoa, että autoa käytetään todelliseen tarpeeseen. Kyse ei siis ole huviverosta, vaan lähinnä työmatkojen ja perusihmisten arjen verottamisesta ja rankalla kädellä (lähes yhtä paljon kuin koko alv-tuotto).
Tuo "ei vaihtoehtoa" koskee maaseutua. Minun ruuhkamaksuehdotukseni ei koskenut sitä, vaan suurimpia taajamia, ennen kaikkea pääkaupunkiseutua.
Autoilun verotus on pielessä siinä mielessä, että auton hankkiminen on kallista, mutta sitten sillä ajaminen, etenkin ruuhkaan tunkeminen, on halpaa. Ruuhkaan autollaan tunkeva työmatka-autoilija ei ota kustannuksissaan huomioon sitä haittaa, minkä hänen peltilehmänsä vaatima tila aiheuttaa muille tiellä liikkujille. Minusta auton hankkimisen ja omistuksen verotusta voisi keventää, jotta ihmisillä olisi mahdollista hankkia auto niitä kertoja varten, kun "ei ole vaihtoehtoa", mutta käyttöä, etenkin ruuhkaisilla seuduilla kiristää, jotta ihmiset eivät käyttäisi autoa liikkumiseen silloin, kun muitakin vaihtoehtoja on.
Quote
Se on sitten erittäin hyvä yhteiskuntapoliittinen kysymys, miten tällaiseen tilanteeseen ollaan ylipäätään voitu demokratiassa päätyä.
Siksi, että ihmisistä autoilu on hyvä verotuskohde. Vaikkapa tuloverotukseen verrattuna se sellainen minusta onkin. Toisin kuin tulojen hankkimisesta, autoilusta on muille haittaa (ilmansaasteita, ruuhkia, melua, jne.). Yleisesti verotuksen pitäisikin kohdistua ennemmin asioihin, jotka aiheuttavat muille ihmisille haittaa ja vähemmän asioihin, joista ei ole haittaa tai joista on jopa hyötyä.
Evindenssin perusteella on myös huomattavan vaikea ymmärtää näiden "kävelyalueiden" laajentajien argumentteja.
Iso Roobertinkatu:
(http://farm1.staticflickr.com/39/104970148_728810e98a_o.jpg)
Yliopistonkatu (vanha kuva, nyt tuossa ei saa enää ajaa, mutta eroa muuten ole):
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/49/Yliopistonkatu_Helsingiss%C3%A4.jpg)
Rautatientori:
(http://s3-media4.ak.yelpcdn.com/bphoto/k42VtzVLnmM14ZxNIk-_nQ/l.jpg)
Narinkkatori:
(http://s.omakaupunki.hs.fi/news/images/uploads/1305547194385.540x405.jpg)
Mikä näissä on se, mitä saavutetaan verrattuna tilanteeseen, jossa mukana olisi myös autokaistat? Tyhjiä koloja, joissa on jotain actionia pari kertaa vuodessa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 11:49:22
Olen samaa mieltä siitä, että autohallipaikat nostavat asuntojen hintaa. Silti mielestäni ainoa järkevä ratkaisu on sijoittaa autot rakennusten alle halliin kuten nykyisin tehdään.
En myöskään kiistä sitä, että kaavoitusmääräykset autopaikkojen määrästä saattavat joissain tapauksissa johtaa siihen, että varsinainen asuntotuotanto kärsii. Omassa eikä viereisissä taloyhtiössä näin ei ole ainakaan tapahtunut.
Molempia tapauksia voidaan siis käyttää argumentteina autoilun vastustamiseen, kuten autoilun vaatimia liikenneväyliäkin. Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että rakennettaisiin myös kokonaisia kaupunginosia ilman yhtään ainoaa autohallipaikkaa. Toisaalta, autohallipaikkoja on vaikea rakentaa talon alle jälkikäteen jos tullaan toisiin ajatuksiin. Asuinalueen autohallipaikkojen keskittämisessä johonkin omaan rakennukseensa, josta parkkiruutuja saisi ostaa tai vuokrata, ei myöskään ole mitään järkeä.
Ensinnäkään kysymys ei ole autoilun vastustamisesta, vaan ihan vaan parkkipaikoista ja siitä miten ne maksetaan.
Toiseksi, vaihtoehdot eivät ole ei lainkaan hallipaikkoja tai yksi per asunto, vaan siitä väliltä.
Kolmanneksi, nimenomaan keskitetty pysäköintilaitos on kaikkein tehokkain ratkaisu niin taloudellisesti kuin liikenteellisesti, sinne esimerkiksi voidaan järjestää helpommin tehokas ajoyhteys kuin tusinaan erilliseen halliin. Tuollaisessa laitoksessa myös on helpompi toteuttaa nimeämättömät paikat, jolloin sama paikkamäärä palvelee parhaimmillaan lähes kaksinkertaista määrää autoja.
Neljänneksi, erillisen kallioluolan voi todistetusti rakentaa jälkeenpäin, kellarien lisäämine on sen sijaan vaikeaa. Toiseen suuntaan muuten, jos ja todennäköisesti kyllä kantakaupungin uudisalueilla on kellaripaikkoja liikaa riesaksi saakka, niin niiden tilojen käyttöjen edes varastona voi olla mahdotonta (mm. paloturvallisuus).
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 11:49:22Auton omistajien kannalta nykyinen systeemi on kuitenkin järkevin. Koska yhteiskunta perustuu autoiluun, täytyy myös tätä elämäntapaa kannattavien tarpeet huomioida suunnittelussa. Sujuvat liikenneyhteydet ja talojen alle rakennettavat parkkihallit mahdollistavat tämän elämäntavan myös kantakaupungissa. Liikenneruuhkia ei millään suunnittelulla kyetä poistamaan jos liian suuri osa kantakaupunkilaisista päättäisi käyttää autoa kävelyn/julkisen liikenteen sijaan. Tuskin monikaan viitsii käyttää huvikseen autoa kantakaupungissa, etenkään ydinkeskustassa.
Taloja ei rakenneta yhteiskuntaan yleensä vaan ihan konkreettiseen kaupunginosiin erityisesti. Ääripäinä, haja-asutusalueilla on hyvin vaikea elää ilman omaa autoa, tosin yllättävän monikin sitä tekee. Kantakaupungissa taas auton kanssa eläminen on riesa, tosin sitäkin yllättävän moni tekee. Esimerkiksi Kalliossa auto on noin joka viidennessä kotitaloudessa, ja epäilen tuotakin tilastovirheeksi ylöspäin, mutta siitä miksi näin joskus toiste. Toisaalta taas jossain Nurmijärvellä lienee korkeintaan viidesosa talouksista autottomia. Eli autojen määrä riippuu olennaisesti paikasta. Autollinen elämäntapa on kyllä mahdollinen kantakaupungissa, se nyt vaan sitten vähän maksaa, ja tämä ei ole mikään ongelma jos ei siitä väkisin sellaista tee.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:37:10
Luit mutta et tajunnut sanaakaan?
Puhe oli verotuksen yleisistä periaattesta. Vero ei ole mikään palvelumaksu eikä millään verolla saa mitään. Kukaan ei ole sellaista luvannut eikä se myöskään toteudu.
Juuri näin. Ei kukaan tuloveroa maksava inise autoilijoiden tapaan siitä, että miksei hänen tuloverojaan käytetä vain ja ainoastaan hänen tulonhankkimisensa edistämiseen, vaan kaikenlaiseen yleishyödylliseen kuten kouluihin, terveydenhuoltoon, maanpuolustukseen, poliisiin, jne.
Quote from: jka on 13.02.2014, 12:15:08
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:20:53
ihan ensimmäiseksi on kysyttävä luuletko tosiaan kaikkien firmakampuksella töissä olevien myös asuvan siellä? Ettei kuitenkin olisi niin, että aika pirun iso jengi kuten kokit, siivoajat, autokuskit, sen sellaiset, joutuu tulemaan töihin kaukaa?
Tottakai tulee kauempaakin. Mutta ruuhkia ei ole. Ruuhkat on San Franciscossa ja San Josessa jotka on tätä megalomaanista urpoilua. Pointti tässä on että ihmiselämän voi täydellisesti järjestää hajauttamalla niin että ruuhkia ei tule. Sinähän väitit juuri päinvastaista.
Ja minä olen työskennellyt tuolla alueella joten tiedän suurinpiirtein mistä puhun. Tuolla oli nautinto ajaa autoa toisin kuin Länsiväylällä. Pääkaupunkiseudulla verenpaineeni nousee välittömästi jos pitää 5 kilometria lähemmäs ajaa Helsinkiä.
Mitäs nyt sitten se varsinainen pointti kaavoituksesta ja kommunisteista?
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:15:52
Tuo "ei vaihtoehtoa" koskee maaseutua. Minun ruuhkamaksuehdotukseni ei koskenut sitä, vaan suurimpia taajamia, ennen kaikkea pääkaupunkiseutua.
Pk-seudulla asuu 20 % Suomen väestöstä. Jo Espoossa tilanne on aika lähellä sitä mitä kutsut "maaseuduksi", mitä tulee joukkoliikenteen käytettävyyteen, Nurmijärvestä puhumattakaan.
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:15:52Autoilun verotus on pielessä siinä mielessä, että auton hankkiminen on kallista, mutta sitten sillä ajaminen, etenkin ruuhkaan tunkeminen, on halpaa. Ruuhkaan autollaan tunkeva työmatka-autoilija ei ota kustannuksissaan huomioon sitä haittaa, minkä hänen peltilehmänsä vaatima tila aiheuttaa muille tiellä liikkujille. Minusta auton hankkimisen ja omistuksen verotusta voisi keventää, jotta ihmisillä olisi mahdollista hankkia auto niitä kertoja varten, kun "ei ole vaihtoehtoa", mutta käyttöä, etenkin ruuhkaisilla seuduilla kiristää, jotta ihmiset eivät käyttäisi autoa liikkumiseen silloin, kun muitakin vaihtoehtoja on.
Quote
Näin ulkosuomalaisena tämä suomalaisten "ruuhka"-käsite tuntuu hieman ylireagoinnilta, eikä ihan vähäänkään. Vaan sillä kuitenkin perustellaan autoilun verotusta, jonka suuruus on lähes arvonlisäverotuoton verran eli suurin valtion tuloero.
Mitään verotusta ei ole varaa alentaa. Valtio ottaa tänänkin vuonna 8 mrd e uutta velkaa, kunnat parisen miljardia. Se tarkoittaa sitä, että Suomen julkiselta sektorilta pitäisi potkia pois 50 % henkilöstöstä eli 300 000, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa (ilman kerrannaisvaikutuksia). Koska tämä on poliittisesti mahdotonta, Suomen julkinen sektori menee konkurssiin. Jos asialle haluttaisiin tehdä jotain, ennen kuin koulut, sairaalat ja paloasemat suljetaan, tulonsiirrot loppuvat jne. niin olisi otettava sieltä mistä voi ja paljon. Joukkoliikenteestä irtoaisi helposti 500me vuodessa.
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:15:52
Siksi, että ihmisistä autoilu on hyvä verotuskohde. Vaikkapa tuloverotukseen verrattuna se sellainen minusta onkin. Toisin kuin tulojen hankkimisesta, autoilusta on muille haittaa (ilmansaasteita, ruuhkia, melua, jne.). Yleisesti verotuksen pitäisikin kohdistua ennemmin asioihin, jotka aiheuttavat muille ihmisille haittaa ja vähemmän asioihin, joista ei ole haittaa tai joista on jopa hyötyä.
Autoilu on hyvä verotuskohde, koska se on välttämättömyyshyödyke. Samoin on joukkoliikennekin. Nykytilanteessa ongelma ei ole autoilun verotus, vaan joukkoliikenteen tuet.
Dharma,
siitä olen kanssasi yllättävän pitkälle samaa mieltä, että kävelyalue ei ole mikään itseisarvo. Ne pitää harkita tapaus kerrallaan. Narinkkatorilta tosin onnistuit löytämään suunnilleen sen ainoan kuvan, josta juttu ei käy selväksi. Fredalta Manskulle tennarin ja kamppikeskuksen plus lasipalatsin kulmat on varmaankin onnistuinein kävelyalue Helsingissä
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:51:55
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 11:47:38
Alkoholin verottamisen tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon rahaa valtiolle ja sama pätee autoilun veroihin. Eipäs nyt olla lapsellisia siellä.
Ja samalla vähennetään näiden tuotteiden kysyntää. Alkoholin suhteen tällä on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, autoilun osalta negatiivinen.
Millä perusteella? Jos viinaa ryyppäävä siirtyy veden juojaksi, niin yhteiskunta hyötyy, kun viinan aiheuttamat haitat vähenevät.
Kerro minulle, miten yhteiskunta
kärsii, jos työmatka-autoilija siirtyy pyöräilijäksi? Itse pystyn esittämän tukuttain perusteluja sille, miksi muu yhteiskunta tuossa tilanteessa hyötyy, mutta annan sinulle nyt mahdollisuuden esittää, miksi tuo muutos olisi muulle yhteiskunnalle negatiivinen. Ja nyt siis puhutaan ennen kaikkea muusta yhteiskunnasta.
Minkä tahansa verotus on tietenkin sen verotettavan itsensä kannalta huononnus.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Taloja ei rakenneta yhteiskuntaan yleensä vaan ihan konkreettiseen kaupunginosiin erityisesti. Ääripäinä, haja-asutusalueilla on hyvin vaikea elää ilman omaa autoa, tosin yllättävän monikin sitä tekee. Kantakaupungissa taas auton kanssa eläminen on riesa, tosin sitäkin yllättävän moni tekee. Esimerkiksi Kalliossa auto on noin joka viidennessä kotitaloudessa, ja epäilen tuotakin tilastovirheeksi ylöspäin, mutta siitä miksi näin joskus toiste. Toisaalta taas jossain Nurmijärvellä lienee korkeintaan viidesosa talouksista autottomia. Eli autojen määrä riippuu olennaisesti paikasta. Autollinen elämäntapa on kyllä mahdollinen kantakaupungissa, se nyt vaan sitten vähän maksaa, ja tämä ei ole mikään ongelma jos ei siitä väkisin sellaista tee.
Suomessa on vuoden 1990-luvun laman jälkeen rakennettu keskimäärin alle 30 000 asuntoa vuodessa. Näin vaikka ihmiset ovat muuttaneet suuresti seudulta toiselle. Toisin sanoen asuntokanta uusiutuu vain n. 1 % vuodessa. Silti autoilun ja muun liikkumisen veroratkaisut koskevat koko asuntokantaa eli kaikkia ihmisiä.
Yhteiskuntaa voidaan kyllä kehittää vähitellen tehokkaammaksi keskittämällä asumista, mutta niin kauan, kun tahti tuo on eli käytännössä kysymys on 2-3 sukupolvesta, niin nykyisellä verotuksella tuhotaan valtaisasti tuotantoa. Ei yksinkertaisesti synny työtä, johon pitäisi ajaa autolla, koska auto on niin kallis. Niinpä sitä mieluummin jää vaikka kotiin hoitamaan lapsia tai kaivamaan nenää.
QuoteTästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Ikävä kyllä autoilukommunisti pakottaa taloyhtiön rakentamaan autopaikkoja yli todellisen kysynnän. Sä teet hallin tai sä itket ja teet hallin tai sä et rakenna ollenkaan. Yrität rakentaa tarpeen mukaan niin tulee poliisi ja laittaa työmaan seis.
Missä on nyt sinun markkinauskosi?
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:25:41
Millä perusteella? Jos viinaa ryyppäävä siirtyy veden juojaksi, niin yhteiskunta hyötyy, kun viinan aiheuttamat haitat vähenevät.
Kerro minulle, miten yhteiskunta kärsii, jos työmatka-autoilija siirtyy pyöräilijäksi? Itse pystyn esittämän tukuttain perusteluja sille, miksi muu yhteiskunta tuossa tilanteessa hyötyy, mutta annan sinulle nyt mahdollisuuden esittää, miksi tuo muutos olisi muulle yhteiskunnalle negatiivinen. Ja nyt siis puhutaan ennen kaikkea muusta yhteiskunnasta. Minkä tahansa verotus on tietenkin sen verotettavan itsensä kannalta huononnus.
Jälleen postikortti vihreiden planeetalta (boldaus). Mutta tässä sitä vihreiden maailmaa tuodaan hyvin esille. Tästä puuttuu täysin suhteellisuudentaju ja kosketus valtaväestön arkeen. Kuten vihreille on luonteenomaista.
Henk. koht. olen oikeastaan jollain vähän surullisella ja traagisellakin tavalla iloinen, että vienti viimein sakkasi ja tappaa tämän nykyisen ajattelutavan yhteiskunnan nälkään. Säälin lähinnä lapsia, kuten 1990-luvun lamassakin, kun 700 000 työpaikkaa hävisi viidessä vuodessa.
Metahuomiona totean, että kenellekään ei ole kunniaksi väistää konkreettiset kysymykset ryhtymällä paasaamaan siitä miten kamalia ovat milloin mitkäkin muumit, niiskut ja muikkuset.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:28:04
QuoteTästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Ikävä kyllä autoilukommunisti pakottaa taloyhtiön rakentamaan autopaikkoja yli todellisen kysynnän. Sä teet hallin tai sä itket ja teet hallin tai sä et rakenna ollenkaan. Yrität rakentaa tarpeen mukaan niin tulee poliisi ja laittaa työmaan seis.
Missä on nyt sinun markkinauskosi?
Rakentaminen, kaavoitus, jne. on kaikkea muuta kuin markkinaehtoista Suomessa. Seurauksena on pienet, kalliit asunnot. USA:ssa on tutkittu ja todettu, että alueilla, joilla on kaavoitusmonopoli, asuntojen hinnat nousivat selvästi enemmän kuin muualla. Toisin sanoen kun markkinat ohjaavat, niin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat tuotannon, ei hinnan kautta. Suomessa taas täysin päin vastoin eli hinnat nousevat, mutta rakentaminen ei lisäänny.
Helsinki on täysin kommunistinen paikka rakentaa yhtään mitään. Sääntely on muuallakin niin voimakasta, että mistään markkinaohjauksesta ei oikein voi puhua. Tai no sikäli, että itsekin muutin Espoosta Helsingin keskustaan ja jäin kotiin hoitamaan lapsia, myin autot ja siirryin nettomaksajasta nettosaajaksi. Markkinaohjausta tämäkin. Toteutin vihreiden politiikkaa hyvin konkreettisesti elämässäni. En edes ostanut joukkoliikennelippua, kun riitti kävellä Stockalle.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:31:42
Metahuomiona totean, että kenellekään ei ole kunniaksi väistää konkreettiset kysymykset ryhtymällä paasaamaan siitä miten kamalia ovat milloin mitkäkin muumit, niiskut ja muikkuset.
Minkä konkreetisen kysymyksen olen väistänyt? Sinä olet kunnostautunut väittämällä asioita ilman faktoja.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:31:53
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:28:04
QuoteTästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Ikävä kyllä autoilukommunisti pakottaa taloyhtiön rakentamaan autopaikkoja yli todellisen kysynnän. Sä teet hallin tai sä itket ja teet hallin tai sä et rakenna ollenkaan. Yrität rakentaa tarpeen mukaan niin tulee poliisi ja laittaa työmaan seis.
Missä on nyt sinun markkinauskosi?
Rakentaminen, kaavoitus, jne. on kaikkea muuta kuin markkinaehtoista Suomessa. Seurauksena on pienet, kalliit asunnot. USA:ssa on tutkittu ja todettu, että alueilla, joilla on kaavoitusmonopoli, asuntojen hinnat nousivat selvästi enemmän kuin muualla. Toisin sanoen kun markkinat ohjaavat, niin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat tuotannon, ei hinnan kautta. Suomessa taas täysin päin vastoin eli hinnat nousevat, mutta rakentaminen ei lisäänny.
Helsinki on täysin kommunistinen paikka rakentaa yhtään mitään. Sääntely on muuallakin niin voimakasta, että mistään markkinaohjauksesta ei oikein voi puhua. Tai no sikäli, että itsekin muutin Espoosta Helsingin keskustaan ja jäin kotiin hoitamaan lapsia, myin autot ja siirryin nettomaksajasta nettosaajaksi. Markkinaohjausta tämäkin. Toteutin vihreiden politiikkaa hyvin konkreettisesti elämässäni. En edes ostanut joukkoliikennelippua, kun riitti kävellä Stockalle.
Ihan tuntuu kuin et tahtoisi vastata yhteenkään kysymykseen. Kumma juttu.
Mähän siis nimenomaan kannatan sitä, että tehdään kysynnän mukaan. Ihan nimenomaan sitä.
Noin muuten kaavoituksen tarve tulee kylläkin kasvupaineesta ja se on se, joka hintoja nostaa.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:22:24
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:15:52
Tuo "ei vaihtoehtoa" koskee maaseutua. Minun ruuhkamaksuehdotukseni ei koskenut sitä, vaan suurimpia taajamia, ennen kaikkea pääkaupunkiseutua.
Pk-seudulla asuu 20 % Suomen väestöstä. Jo Espoossa tilanne on aika lähellä sitä mitä kutsut "maaseuduksi", mitä tulee joukkoliikenteen käytettävyyteen, Nurmijärvestä puhumattakaan.
Hmm, itse olen aikoinaan asunut Espoossa vuosikausia täysin ilman autoa. Se, ettei Espoossa asuvalla ole autolle vaihtoehtoa, on siis täysin liioittelua. Voi olla, että jollekin ei ole, mutta missään tapauksessa tämä ei koske espoolaisia yleisesti. Espoo on juuri kaupunki, jossa auton omistaminen on fiksua, mutta sillä ajaminen tyhmää. Tällä tarkoitan sitä, että Espoossa ruuhka-ajan ulkopuolella liikkumisessa autolle on paikkansa, mutta toisaalta ruuhka-aikaan joukkoliikenne ja muut vaihtoehdot toimivat varsin hyvin. Espoossa ei myöskään ole samanlaista yleensä ongelmaa auton säilytyksen suhteen kuin vaikkapa Helsingin kantakaupungissa.
Quote
Näin ulkosuomalaisena tämä suomalaisten "ruuhka"-käsite tuntuu hieman ylireagoinnilta, eikä ihan vähäänkään. Vaan sillä kuitenkin perustellaan autoilun verotusta, jonka suuruus on lähes arvonlisäverotuoton verran eli suurin valtion tuloero.
Ei perustella. Minä juuri perustelin, että ruuhkan vuoksi pitäisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut ja sitten laskea muuta autoilun verotusta, etenkin auton ostamiseen ja omistamiseen liittyvää.
Quote
Mitään verotusta ei ole varaa alentaa. Valtio ottaa tänänkin vuonna 8 mrd e uutta velkaa, kunnat parisen miljardia. Se tarkoittaa sitä, että Suomen julkiselta sektorilta pitäisi potkia pois 50 % henkilöstöstä eli 300 000, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa (ilman kerrannaisvaikutuksia).
Olisi sulaa hulluutta tasapainottaa valtiontalous laskukauden aikana. Sen aika on siinä vaiheessa, kun talous lähtee nousuun ja työttömyys laskuun. Olet kuin Hoover 1930.
Quote
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:15:52
Siksi, että ihmisistä autoilu on hyvä verotuskohde. Vaikkapa tuloverotukseen verrattuna se sellainen minusta onkin. Toisin kuin tulojen hankkimisesta, autoilusta on muille haittaa (ilmansaasteita, ruuhkia, melua, jne.). Yleisesti verotuksen pitäisikin kohdistua ennemmin asioihin, jotka aiheuttavat muille ihmisille haittaa ja vähemmän asioihin, joista ei ole haittaa tai joista on jopa hyötyä.
Autoilu on hyvä verotuskohde, koska se on välttämättömyyshyödyke. Samoin on joukkoliikennekin. Nykytilanteessa ongelma ei ole autoilun verotus, vaan joukkoliikenteen tuet.
Kuten sanoin, joukkoliikenteen tukeminen hyödyttää autoilijoita siten, että pitää ne bussissa istujat poissa heidän tieltään. Joukkoliikenteen subventiosta voisi luopua, jos otettaisiin käyttöön ruuhkamaksut.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:28:47
Jälleen postikortti vihreiden planeetalta (boldaus). Mutta tässä sitä vihreiden maailmaa tuodaan hyvin esille. Tästä puuttuu täysin suhteellisuudentaju ja kosketus valtaväestön arkeen. Kuten vihreille on luonteenomaista.
Jos noin, niin sittenhän sinulle on täysin triviaalia vastata esittämääni kysymykseen. Etpä vaan pystynyt siihen.
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:38:01
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:28:47
Jälleen postikortti vihreiden planeetalta (boldaus). Mutta tässä sitä vihreiden maailmaa tuodaan hyvin esille. Tästä puuttuu täysin suhteellisuudentaju ja kosketus valtaväestön arkeen. Kuten vihreille on luonteenomaista.
Jos noin, niin sittenhän sinulle on täysin triviaalia vastata esittämääni kysymykseen. Etpä vaan pystynyt siihen.
Suomessa on n. 2,4 miljoonaa palkansaajaa. Monenko näistä arvelet voivan edes teoriassa siirtyä työmatkapyöräilijöiksi? Väittäisin, että yli prosentin osuus vaatisi polttoainepulan tapaista tilannetta. Tosin sellaiseen ollaan kyllä hyvää vauhtia menossa nykyisellä julkisen sektorin kannattavuudella.
Ja huomaa, että liikenneinfra, oma auto, juna, tie tai kisko, joko on tai ei eli joko menet kaikki matkat tai suuren osan niistä pyörällä tai et ole "työmatkapyöräilijä".
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02
Tästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Jos myyvät alihintaan niin toki, ja toi on muuten mahdollisesti asunto-osakeyhtiölain vastaista, mutta kun markkininta on ali rakennuskustannuksista vähintään 50%. Näin siksi että kaavoittaja säätelee tarjontaa ylöspäin pakottamalla grynderin rakentamaan vähintään n määrän paikkoja, täysin riippumatta siitä onko niille edes omakustannehintaan ostajia.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02Helsingissä puolet uusista asunnoista on sossuasuntoja ja niissä veronmaksajat maksavat huomattavan osan ihan kaikesta, vaikka eivät koskaan itse asukaan näissä asunnoissa. Se on sitä vihervasemmistolaisuutta eli tämän päivän stalinismia.
Puolet? Uusia asuntoja valmistuu Helsingissä noin 5 000 vuodessa. Helsingissä on yli 300 000 kotitaloutta, joista toimeentulotukea sai vuonna 2012 40 000 kappaletta. Ja se että joku saisi sossusta edes kerran jotain rahaa on eri asia kuin että sossu maksaisi vuokran. Että ei toi sun heitto oikein ynnää.
Enkä myöskään oikein ymmärrä miksi minun pitäisi olla tyytyväisempi jos pääsen maksamaan parkkipaikkaa jota en halua veroista. :)
Jälleen oma kokemus: vien lapset kouluun juosten, ajan takaisin pyörällä. sadepäivinä käytän julkisia (tupla-aika). En omista autoa. Meitä on yksi toinen isossa koulussamme, joka toimii samoin.
Herää kysymys. Mitä sä Dharma kuvittelet, ihan lonkalta vain, henkilöauton osuudeksi pk-seudun, tässä rajattuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, työmatkaliikenteestä? Ihan vain tuntuma?
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:41:15
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02
Tästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Jos myyvät alihintaan niin toki, ja toi on muuten mahdollisesti asunto-osakeyhtiölain vastaista, mutta kun markkininta on ali rakennuskustannuksista vähintään 50%. Näin siksi että kaavoittaja säätelee tarjontaa ylöspäin pakottamalla grynderin rakentamaan vähintään n määrän paikkoja, täysin riippumatta siitä onko niille edes omakustannehintaan ostajia.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02Helsingissä puolet uusista asunnoista on sossuasuntoja ja niissä veronmaksajat maksavat huomattavan osan ihan kaikesta, vaikka eivät koskaan itse asukaan näissä asunnoissa. Se on sitä vihervasemmistolaisuutta eli tämän päivän stalinismia.
Puolet? Uusia asuntoja valmistuu Helsingissä noin 5 000 vuodessa. Helsingissä on yli 300 000 kotitaloutta, joista toimeentulotukea sai vuonna 2012 40 000 kappaletta. Ja se että joku saisi sossusta edes kerran jotain rahaa on eri asia kuin että sossu maksaisi vuokran. Että ei toi sun heitto oikein ynnää.
Enkä myöskään oikein ymmärrä miksi minun pitäisi olla tyytyväisempi jos pääsen maksamaan parkkipaikkaa jota en halua veroista. :)
Helsingin kaupunki omistaa 85 % alueensa maasta ja siksi on voinut päättää sen käytöstä aina. 1970-luvun lopulta saakka uusista alueista puolet on mennyt asunto-ohjelman mukaisesti sossuasuntoihin.
Sossuasuntoja on erilaisia, mutta yhteistä niille on, että osan (yleensä merkittävä) asunnon kustannuksista maksavat veronmaksajat. n. 100 000 helsinkiläistä asuu näissä asunnoissa.
Helsingissä valmistui 2000-2012 keskimäärin 2846 asuntoa vuodessa. Ei 5000.
http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Asuminen_ja_rakentaminen_2013.pdf
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:41:46
Herää kysymys. Mitä sä Dharma kuvittelet, ihan lonkalta vain, henkilöauton osuudeksi pk-seudun, tässä rajattuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, työmatkaliikenteestä? Ihan vain tuntuma?
Todennäköisesti suuri, koska kuntarajat ylittäviä työntekijöitä on 750 000 ja nämä ovat keskittyneet hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille pk-seudulle. Juuri tästä syystä joukkoliikenteestä voisi helposti leikata sen 500me vuodessa mitä ehdotin. Tälle porukalle joukkoliikenne olisi edelleen huomattavan edullista suhteessa autoiluun eli heitä ei tarvitsisi houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi. Täsmällisesti sanottuna kysynnän hintajousto on tuotannollisessa toiminnassa olevien eli työllisten osalta erittäin pieni.
Joukkoliikenteen merkittävä kallistuminen käyttäjilleen toki lisäisi auton suhteellista houkuttelevuutta, mutta ruuhkat taas lisääntyisivät ja tämä vähentäisi autoiluhaluja, jos on vaihtoehto.
Jostain kumman syystä vihreät ovat kääntäneet tämän argumentin täysin ympäri ja väittävät, että joukkoliikennettä pitää tukea, jotta ruuhkat vähenisivät. Ei. Joukkoliikennettä ei tarvitse tukea niin kauan, kun se on merkittävästi edullisempaa kuin autoilu ja näin on vaikka joukkoliikenne maksaisi käyttäjälleen tuplat. Ruuhkien vähentämisestä seuraavat aikasäästöt ovat erittäin kalliita jos ne toteutetaan joukkoliikennettä lisäämällä.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:20:32
Mitäs nyt sitten se varsinainen pointti kaavoituksesta ja kommunisteista?
Väitit tuolla ylempänä että kaikki jotka haluaa helsinkiin ei sinne mahdu. Totta helvetissä mahtuisi jos hommat tehtäsiin oikein ja ihan ilma ruuhkia. Piilaaksossakin on 4 miljoonaa ihmistä. Siis melkein saman verran kuin koko Suomessa.
Helsingin ytimeen ei mahdu mutta ei pidä mahtuakaan. Väitteesi siitä että asuntojen hintojen perusteella voi päätellä että kaikki sinne haluaa ei päde kommunismissa. Jos kaavoituksen kautta mitään muuta ei ole tarjolla ja työpaikat on säännöstelty ytimeen niin vaihtoehtoja ei ole.
Quote from: sr on 13.02.2014, 10:44:38
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 12.02.2014, 22:26:04
Osa alunperin autohallipaikan ostamatta jättäneistä näkyy tulleen katumapäälle perheen kasvaessa. Autopaikat ovat haluttuja ja niiden hinta jälkimarkkinoilla nousee suhteessa asuntojen neliöhintoja nopeammin.
Niin, tuo osoittaa, että autopaikkoja subventoidaan asuntojen hinnoissa. Markkinatalouden vallitessa autopaikat ja asunnot olisivat täysin erillisiä toisistaan. Ne, jotka haluavat autopaikan, voivat sen hankkia markkinahintaan.
Ei markkinatalous tuollaista edellytä. Kyllä markkinataloudessa tuotteita voidaan paketoida eri tavoin.
Itse aloitin Helsingin vihreissä jo 1990-luvun alussa ja olen todistanut vihreiden vallan ja ajattelun kehittymistä siitä saakka melko tarkkaan. En usko, että se valta mihinkään katoaa. Vihreiden politiikan maksajat ovat koko ajan vähenemässä suhteessa hyötyjiin Helsingissä ja siksi vihreys jatkunee Helsingissä niin kauan kuin velkaa saa maailmanmarkkinoilta. Typeriä joukkoliikenneinvestointeja, sosiaalista asumista, maahanmuuttoa, kaksikielisyyttä, kulttuurihankkeita, jne. Paraatiesimerkkinä Helsingin Energian CO2-neutraalisuushanke, joka etenee kulisseissa. Se maksaa miljardi euroa ja tuottaa vain sen, ettei Helsingin Energia päästä CO2:ta. Tämä romautti jo Helsingin Energian tuloksen:
QuoteHelsingin Energian yhtiöittämisen verovaikutukset ja valtuuston hyväksymän Helsingin Energian kehitysohjelman mittavat investoinnit tarkoittavat, että tulevina vuosina Helsingin Energian tuloutukset kaupungille ovat olennaisesti nykyistä pienemmät.
http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/talousarvio2014/uutiset/talousarviotiedote.asp
Eli tässä joskus, suhteellisen pian, kun valtion ja kuntien velkahana sulkeutuu, niin sitten sammuvat valot. Ja sehän oli vihreiden tavoite koko ajan. Loppuu myös ruuhkat ja saastutus.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:46:16
Helsingin kaupunki omistaa 85 % alueensa maasta ja siksi on voinut päättää sen käytöstä aina. 1970-luvun lopulta saakka uusista alueista puolet on mennyt asunto-ohjelman mukaisesti sossuasuntoihin.
Sossuasuntoja on erilaisia, mutta yhteistä niille on, että osan (yleensä merkittävä) asunnon kustannuksista maksavat veronmaksajat. n. 100 000 helsinkiläistä asuu näissä asunnoissa.
Niin sä siis tarkoitat "sossuasunnoilla" julkisrahoitteisia vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Ne eivät tosin suoranaisesti maksa veronmaksajille yhtään mitään. ARA tuottaa valtiolle voittoa parisataa milliä vuodessa. Kaupungin vuokra-asuntojen menot katetaan vuokrilla. Suurin osa noissa asujista maksaa asumisensa ihan ilman mitään tukia.
Kyllä, kaupunki vuokraa nuo tontit hieman halvemmalla, noin 20%. Tuo on turhaa ja siitä pitäisi päästä eroon, mutta ei tuokaa nyt niin iso summa ole, suuruusluokka kymmeniä senttejä neliöltä kuussa. Isompi subventio on se että vanhoja, etupäässä ihan vapaarahotteisia, asunto-osakeyhtiöitä on lähes ilmaisilla vanhoilla kaupungin vuokratonteille esimerkiksi Töölössä. Noitakin vuokria tosin nostetaan.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:46:16Helsingissä valmistui 2000-2012 keskimäärin 2846 asuntoa vuodessa. Ei 5000.
http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Asuminen_ja_rakentaminen_2013.pdf
Viimeiset pari vuotta on ollut 5 000 kieppeillä, tavoite on 5 500, ja tuota se on todennäköisesti jatkossakin.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:58:45
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:46:16
Helsingin kaupunki omistaa 85 % alueensa maasta ja siksi on voinut päättää sen käytöstä aina. 1970-luvun lopulta saakka uusista alueista puolet on mennyt asunto-ohjelman mukaisesti sossuasuntoihin.
Sossuasuntoja on erilaisia, mutta yhteistä niille on, että osan (yleensä merkittävä) asunnon kustannuksista maksavat veronmaksajat. n. 100 000 helsinkiläistä asuu näissä asunnoissa.
Niin sä siis tarkoitat "sossuasunnoilla" julkisrahoitteisia vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Ne eivät tosin suoranaisesti maksa veronmaksajille yhtään mitään. ARA tuottaa valtiolle voittoa parisataa milliä vuodessa. Kaupungin vuokra-asuntojen menot katetaan vuokrilla. Suurin osa noissa asujista maksaa asumisensa ihan ilman mitään tukia.
Kyllä, kaupunki vuokraa nuo tontit hieman halvemmalla, noin 20%. Tuo on turhaa ja siitä pitäisi päästä eroon, mutta ei tuokaa nyt niin iso summa ole, suuruusluokka kymmeniä senttejä neliöltä kuussa. Isompi subventio on se että vanhoja, etupäässä ihan vapaarahotteisia, asunto-osakeyhtiöitä on lähes ilmaisilla vanhoilla kaupungin vuokratonteille esimerkiksi Töölössä. Noitakin vuokria tosin nostetaan.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:46:16Helsingissä valmistui 2000-2012 keskimäärin 2846 asuntoa vuodessa. Ei 5000.
http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Asuminen_ja_rakentaminen_2013.pdf
Viimeiset pari vuotta on ollut 5 000 kieppeillä, tavoite on 5 500, ja tuota se on todennäköisesti jatkossakin.
Laskin joskus, että Helsingin alihintaan vuokraamista tonteista seuraa 400me lasku vuosittain veronmaksajille. Tämä on yksi isoimmista rahareistä sossuasumisissa. Toinen iso on tietenkin se, että sossuasuntoihin muuttaa huonoja veronmaksajia.
Quote from: jka on 13.02.2014, 12:56:04
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 12:20:32
Mitäs nyt sitten se varsinainen pointti kaavoituksesta ja kommunisteista?
Väitit tuolla ylempänä että kaikki jotka haluaa helsinkiin ei sinne mahdu. Totta helvetissä mahtuisi jos hommat tehtäsiin oikein ja ihan ilma ruuhkia. Piilaaksossakin on 4 miljoonaa ihmistä. Siis melkein saman verran kuin koko Suomessa.
Helsingin ytimeen ei mahdu mutta ei pidä mahtuakaan. Väitteesi siitä että asuntojen hintojen perusteella voi päätellä että kaikki sinne haluaa ei päde kommunismissa. Jos kaavoituksen kautta mitään muuta ei ole tarjolla ja työpaikat on säännöstelty ytimeen niin vaihtoehtoja ei ole.
Toi ei kyllä ollut mikään vastaus mihinkään.
Mä nyt edelleen tahtoisin kuulla jotain siihen, että kaavoituskommunisti pakottaa tekemään sitä, mitä sinä tahdot, kun taas markkinat vapaina toimittaisivat sitä, mitä minä tahtoisin. Rakennusliikkeet ruopivat maata innoissaan kun ajattelevat, että minä ja hipit saataisiin systeemit uusiksi, niin kerrankin pääsisi tekemään sitä mitä jengi tahtoo ostaa.
Millä perusteella sä kuvittelet vastoin markkinasignaaleja tietäväsi mitä ihmiset *oikeasti* tahtovat ja miksi sä olet kommunisti ja tahdot pakottaa heidät elämään oikein eikä väärin?
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:58:30
Itse aloitin Helsingin vihreissä jo 1990-luvun alussa ja olen todistanut vihreiden vallan ja ajattelun kehittymistä siitä saakka melko tarkkaan. En usko, että se valta mihinkään katoaa. Vihreiden politiikan maksajat ovat koko ajan vähenemässä suhteessa hyötyjiin Helsingissä ja siksi vihreys jatkunee Helsingissä niin kauan kuin velkaa saa maailmanmarkkinoilta. Typeriä joukkoliikenneinvestointeja, sosiaalista asumista, maahanmuuttoa, kaksikielisyyttä, kulttuurihankkeita, jne. Paraatiesimerkkinä Helsingin Energian CO2-neutraalisuushanke, joka etenee kulisseissa. Se maksaa miljardi euroa ja tuottaa vain sen, ettei Helsingin Energia päästä CO2:ta. Tämä romautti jo Helsingin Energian tuloksen:
QuoteHelsingin Energian yhtiöittämisen verovaikutukset ja valtuuston hyväksymän Helsingin Energian kehitysohjelman mittavat investoinnit tarkoittavat, että tulevina vuosina Helsingin Energian tuloutukset kaupungille ovat olennaisesti nykyistä pienemmät.
http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/talousarvio2014/uutiset/talousarviotiedote.asp
Eli tässä joskus, suhteellisen pian, kun valtion ja kuntien velkahana sulkeutuu, niin sitten sammuvat valot. Ja sehän oli vihreiden tavoite koko ajan. Loppuu myös ruuhkat ja saastutus.
Sinulla on varmasti ollut todella kovaa 90-luvulla Vihreissä, mutta samalla kun kaivelen nessuja, niin ihmettelen että mitenkä tämä liittyy millään tavoin vaikkapa kaavoitukseen. Poliittisesti se muuten on perinteisesti ollut demarivetoista, tosin nyttemmin kokoomus ja vihreät myös toki vaikuttavat.
HELENin tuloutusten loppumisesta on muuten varoiteltu kaupunginjohtajan suulla niin kauan kuin muistan. Se on semmoinen joka keväinen liturginen toimenpide. Summa vastaa noin yhden veroprosentin tuotta, että semmoinen maailmanloppu.
En nyt jaksa kaivaa näitä joskus laskemiani tietoja uudestaan, mutta jos jota kuta kiinnostaa, niin tehkööt. n. 80 000 helsinkiläistä asuu kaupungilta vuokraamalla tontilla, joka ei ole virallisesti "sossuasumista". Näissä vuokratuki on noin puolet tontin hinnasta.
Mutta näin se on koko elämäni ollut, olsi 1999-2001, kun olin kiinteistölautakunnan varajäsen ja on nytkin. Samalla kaavalla toimii Helsinki ja kohtalo sen mukainen. Ei tästä oikeastaan edes kannata keskustella, koska keskustelu on tasan samaa, mitä käytiin jo 1970-luvulla. Nyt vain sossusektorin osuus on kasvanut huomattavasti isommaksi.
Koko ajanhan ne tontinvuokrankorotukset rullaavat. Paha niitä on kesken kautta nostaa tosta vaan.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 13:03:55
Sinulla on varmasti ollut todella kovaa 90-luvulla Vihreissä, mutta samalla kun kaivelen nessuja, niin ihmettelen että mitenkä tämä liittyy millään tavoin vaikkapa kaavoitukseen. Poliittisesti se muuten on perinteisesti ollut demarivetoista, tosin nyttemmin kokoomus ja vihreät myös toki vaikuttavat.
HELENin tuloutusten loppumisesta on muuten varoiteltu kaupunginjohtajan suulla niin kauan kuin muistan. Se on semmoinen joka keväinen liturginen toimenpide. Summa vastaa noin yhden veroprosentin tuotta, että semmoinen maailmanloppu.
Suomessa on kolmasosa vasureita ja kolmasosa porvareita. Näin on ollut todella pitkään. Se kummat päättävät asioista, riippuu siitä, mitä viimeinen kolmannes tekee. Vihreiden ansiosta Helsingissä sossut ovat olleet vallassa ja pitkään.
Helen käyttää miljardin tuohon CO2-hankkeeseen. Se tarkoittaa 700 hoitoalan työntekijän työpaikan pysyvää menestystä nykyisellä 2,5 %:n korkotasolla. Käytännössä Helsingin kaupunki menettään oin 1000 työntekijää pysyvästi tuon hankkeen takia eli 2,5 %. Mene toki kouluihin ja sairaaloihin kertomaan, mihin ne työntekijät sieltä lähtivät (tai eivät koskaan tulleet). Semmoinen maailmanloppu.
Quote from: Taikakaulin on 13.02.2014, 02:57:25
QuoteAloite: Osa Mannerheimintiestä kävelykaduksi keskustassa
Vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala on tehnyt valtuustoaloitteen Mannerheimintien muuttamisesta osittain kävelykaduksi ydinkeskustassa.
Ehdotuksessa Mannerheimintien itäpuoli Erottajalta Postitalolle asti rauhoitetaan autoilta. Liikenne ohjattaisiin kulkemaan Mannerheimintien toista puolta, joka muutettaisiin kaksisuuntaiseksi.
Minä en ymmärrä tuon ideaa. Eihän tuo ole kävelykatu vaan siinä kyse on toisen puolen jalkakäytävän leventämisestä. Kävelykadun idea on, että voi vapaasti kävellä kadun eri puolella oleviin liikkeisiin välittämättä autoista. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä. Tuntuu mielessä olevan vain autoilun hankaloittaminen.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 13:08:14
Koko ajanhan ne tontinvuokrankorotukset rullaavat. Paha niitä on kesken kautta nostaa tosta vaan.
Tästä on käyty iso keskustelu aika ajoin ja sen tuloksena vuokria ei nosteta lähellekään markkinahintaa, kun sopimuskausi (yleensä 50 vuotta) umpeutuu. Tulonsiirtoautomaatti demarien äänestäjille siinä, missä joukkoliikenne on vihreille. Ja nämä kaksi päättivät asiasta. Olen itsekin ollut lautakunnassa noita sopimuksia uusimassa.
Mutta antaa nyt taas kerran olla osaltani. Helsingissä on kiva asua, kun sen maksaa joku muu, eikä tarvitse käydä töissä. Kiitos siitä vihervasureille. Kahta milliä pitää sitten säästää, jotta on varaa omaan ja lasten sosiaaliturvaan, koulutukseen ja terveydenhoitoon, kun julkinen talous kaatuu.
Quote from: Mursu on 13.02.2014, 13:10:01
Quote from: Taikakaulin on 13.02.2014, 02:57:25
QuoteAloite: Osa Mannerheimintiestä kävelykaduksi keskustassa
Vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala on tehnyt valtuustoaloitteen Mannerheimintien muuttamisesta osittain kävelykaduksi ydinkeskustassa.
Ehdotuksessa Mannerheimintien itäpuoli Erottajalta Postitalolle asti rauhoitetaan autoilta. Liikenne ohjattaisiin kulkemaan Mannerheimintien toista puolta, joka muutettaisiin kaksisuuntaiseksi.
Minä en ymmärrä tuon ideaa. Eihän tuo ole kävelykatu vaan siinä kyse on toisen puolen jalkakäytävän leventämisestä. Kävelykadun idea on, että voi vapaasti kävellä kadun eri puolella oleviin liikkeisiin välittämättä autoista. Tuollaisessa ei ole mitään mieltä. Tuntuu mielessä olevan vain autoilun hankaloittaminen.
Kyseinen hanke toteutuessaan tukkisi entisestään liikennettä Katajanokalta ja sinne. Auttaisi muutamaa tuhatta työpaikkaa siirtymään pois, mikä on muutenkin luultavasti edessä. Samoin isot laivat luultavasti lähtevät Länsisatamaan tai Vuosaareen, kuten on pitkään puhuttu. Kaupunkiekonomia on hidasta, mutta helposti ennakoitavaa.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 08:56:30
jka,
olet juuri keksinyt 60-luvun satelliittikaupungin. Se ei toiminut silloin, se ei toimi nyt. Himmeli lisää liikkumista, ei vähennä sitä.
Tuollainen ajatusmalli saattoi toimia silloin, kun yksi perheestä kävi töissä Kahden on vaikea löytää työtä asunnon läheltä tai päinvastoin. Lisäksi nykyään työpaikat vaihtuvat niin usein, ettei tuollaisessa juuri ole järkeä. Jos lähtee siitä, että asunto ja työpaikka on lähekkäin, joutuu tinkimään jostain: joko palkasta tai sitten asumismukavuudesta suhteessa hintaan eli elintaso laskee.
Joukkoliikenteen kannalta Pasila on lähes ideaalinen.
Itse tosiaan siirtäisin ainakin Viron autolautat surutta Vuosaareen. Kehä III menee perille asti. Metronkin voisi tietty venyttää satamaan asti.
Ruotsin lautat on vähän eri juttu, koska niissä pääosassa on huvimatkustajaliikenne - hyötyliikenne sinnepäin menee enemmän Turun kautta, koska yhteys on sekä nopeampi että halvempi.
Quote from: jka on 13.02.2014, 09:34:44
Toimii kuin junan vessa ja ruuhkia ei ole missään vaikka kaikki liikenne tehdään autoilla.
Tässä puhut ristiin. Jos kaikki liikenne tehdään autoilla ei homma voi toimia kuin junan vessa. Miten ne, jotka eivät autoa käytä liikkuvat?
Sosialististen järjestelmien keskeinen rakenteellinen ongelma on hintaohjautuvuuden puute. Toisin sanoen hinnat eivät vastaa rajakustannuksia ja tästä seuraa ylikysyntää, alituotantoa, jne. Yksilötasolla vaikutus on kaikkein traagisin ongelmatilanteissa eli kun järjestelmä lopulta kaatuu. Siinä missä amerikkalaisella duunarilla on henkilökohtainen eläketili, henkilökohtainen (yksityinen) sairausvakuutus, itse omistamansa henkilökohtainen kulkuväline (auto), oma asunto, ei suomalaisella ole tyypillisesti näistä juuri mitään. Suomalaiset omistavat suuressa mitassa vain rämät autonsa ja asuntonsa, joista jälkimmäisten hintaa on voimakkaasti nostanut matala korkotaso ja ennen kaikkea rakennustuotannon kartellit,, joiden ansiosta rakennustuotanto ei Suomessa ole lisääntynyt hintojen noustessa oikeastaan lainkaan. Tämän rakennusliikkeet oppivat 1990-luvun lamasta.
Duunari Matti, joka on kulkenut töihinsä joukkoliikenteellä iät ja ajat on säästänyt huomattavan summan verrattuna siihen, että olisi ajanut autolla. Mutta mihin hän on nuo säästyneet varat käyttänyt? Tyypillisesti asumiseen. Ja se taas ei ole kestävällä pohjalla, jos ja kun koko talous sakkaa.
USA:n duunari sen sijaan ei menetä paljoakaan, vaikka liittovaltio tai osavaltio menisi konkkaan. Hänellä on omat tuotantovälineet hallussaan.
Tämä on todella merkittävä asia, sillä keskimääräisellä duunarilla pitäisi olla puolen miljoonan euron sijoitusvarallisuus, jotta hän voisi kustantaa edes omat sosiaali- ja terveystarpeensa 50 vuodeksi. 2+2:n perheessä vaatimus on jo 2me.
Quote from: sr on 13.02.2014, 10:54:49
Eli itse kannatan sitä, että autoilijoilta peritään täyshintaisena kalliin kaupunkimaan käyttäminen heidän peltilehmän ruuhkassa seisottamiseen ja joukkoliikenteen käyttäjiltä heidän liikkumisensa täydet kustannukset. Jos tämän jälkeen halutaan jonkun liikkumista subventoida (en tiedä, opiskelijat, vanhukset, muuten vaan köyhät), niin minusta tämä pitää tehdä kulkuneuvoneutraalisti (ei esim. ole oikein, että bussilla kulkevaa opiskelijaa subventoidaan, mutta pyörällä liikkuva ei saa mitään, vaikka kaikkien muiden kannalta jälkimmäinen on parempi, koska vie vähemmän resursseja).
Eivätkö pyörätiet ole mielessäsi subventointia? Niitä on viime aikoina rakennettu todella paljon. Samoin pyörätelineitä on lisätty. Uusimpina on parkkipaikoille laitetut telineet. Minä en oikein näe mitään helppoa suoraa tapaa subventoida pyöräilijöitä rahallisesi. No onhan toki kaupunkipyörät. Jos subventiot poistettaisiin noususi kausikorttien hinta n. 2-3 kertaisiksi. Sitten, jos tätä erityisryhmille alennettaisiin tulisi uskomaton byrokratian suo ja eri ryhmiä, jotka kokisivat itsensä sorretuiksi. Kaiken lisäksi liikenteen väheneminen kohdistuisi aikoihin, jolloin muutenkin on vähemmän liikennettä.
Joukkoliikenne on kunnan tarjoama palvelu, joka on alennetuin hinnoin jokaisen käytettävissä. Jos ei käytä, se on se oma valinta. Pikemminkin voisi kehittää subventiota myös tilapäisiin matkoihin soveltuvaksi, jotta autoilijoita saataisiin käyttämään joukkoliikennettä tilapäisiin matkoihin. Nyt perheelle on aika kallista lähteä bussilla tai metrolla.
Quote from: Oami on 13.02.2014, 13:21:17
Itse tosiaan siirtäisin ainakin Viron autolautat surutta Vuosaareen. Kehä III menee perille asti. Metronkin voisi tietty venyttää satamaan asti.
Ruotsin lautat on vähän eri juttu, koska niissä pääosassa on huvimatkustajaliikenne - hyötyliikenne sinnepäin menee enemmän Turun kautta, koska yhteys on sekä nopeampi että halvempi.
Ainakin, kun Vuosaaresta saataisiin luotijuna Tiksiin, jotta mä pääsisin laivalta kivasti himaan. Samoin tietty tamperelaiset pääsevät kätevästi Tiksistä kotio.
Joskus lastailin Saksan rekkoja ja kaikki niistä olivat menossa Hesan kautta. Huviretkiä tekevät autottomat molempiin suuntiin, joiksi lasken myös kaljatornien noudot. Rekkaliikenne Via Baltican kautta - luulen, että sitä käytetään suht' paljon, vaikkei vissiin niin paljon kuin Ruotsin kautta.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:16:49
Evindenssin perusteella on myös huomattavan vaikea ymmärtää näiden "kävelyalueiden" laajentajien argumentteja.
Joo kuvia talvella aamulla kello kahdeksan aikaan, räntä- ja vesisateella. Tietenkään silloin siellä ei ole ihmisiä.
Quote from: Mursu on 13.02.2014, 13:40:10
Quote from: sr on 13.02.2014, 10:54:49
Eli itse kannatan sitä, että autoilijoilta peritään täyshintaisena kalliin kaupunkimaan käyttäminen heidän peltilehmän ruuhkassa seisottamiseen ja joukkoliikenteen käyttäjiltä heidän liikkumisensa täydet kustannukset. Jos tämän jälkeen halutaan jonkun liikkumista subventoida (en tiedä, opiskelijat, vanhukset, muuten vaan köyhät), niin minusta tämä pitää tehdä kulkuneuvoneutraalisti (ei esim. ole oikein, että bussilla kulkevaa opiskelijaa subventoidaan, mutta pyörällä liikkuva ei saa mitään, vaikka kaikkien muiden kannalta jälkimmäinen on parempi, koska vie vähemmän resursseja).
Eivätkö pyörätiet ole mielessäsi subventointia? Niitä on viime aikoina rakennettu todella paljon. Samoin pyörätelineitä on lisätty. Uusimpina on parkkipaikoille laitetut telineet. Minä en oikein näe mitään helppoa suoraa tapaa subventoida pyöräilijöitä rahallisesi. No onhan toki kaupunkipyörät. Jos subventiot poistettaisiin noususi kausikorttien hinta n. 2-3 kertaisiksi. Sitten, jos tätä erityisryhmille alennettaisiin tulisi uskomaton byrokratian suo ja eri ryhmiä, jotka kokisivat itsensä sorretuiksi. Kaiken lisäksi liikenteen väheneminen kohdistuisi aikoihin, jolloin muutenkin on vähemmän liikennettä.
Joukkoliikenne on kunnan tarjoama palvelu, joka on alennetuin hinnoin jokaisen käytettävissä. Jos ei käytä, se on se oma valinta. Pikemminkin voisi kehittää subventiota myös tilapäisiin matkoihin soveltuvaksi, jotta autoilijoita saataisiin käyttämään joukkoliikennettä tilapäisiin matkoihin. Nyt perheelle on aika kallista lähteä bussilla tai metrolla.
Viime syksynä kirjoitin täälläkin näistä pyöräteiden kustannuksista. Ne maksavat todella paljon. Joka ainoa metri pyörätietä voi toimia myös parkkipaikkana ja siten pyörätiellä on aina vaihtoehtoiskustannus. Helsingin keskustassa tämä kustannus on suorastaan valtava per pöyrän ohitus, koska keskimäärin pyöriä on vähän ympäri vuoden ja parkkipaikoille on kova kysyntä.
Kuuden metrin parkkipaikasta saa juuri ja juuri kaksisuuntaisen pyörätien (otetaan tien kummaltakin puolelta puolikas). Tällaisen parkkipaikan kuukausivuokra on Töölössä helposti 100e/kk. Kun se muutetaan pyörätieksi, menetetään tuo tulo. No montako pyörää siitä ajaa ohi vuodessa? Todella vähän verrattuna saman tien käyttämiseen autokaistana.
Pyörätiet tulevat siten huomattavasti paljon kalliimmaksi, mitä yleisesti ajatellaan, koska pyöräteiden hinnaksi lasketaan julkisen sektorin tapaan vain rakentamiskustannukset ja pääomakulut jätetään huomiotta. Kirjoitin aiheestani blogiin syksyllä ja sain paljon myönteistä palautetta asiasta ymmärtäviltä: http://markusbunders.blogspot.co.at/2013/10/something-very-wrong-in-finland.html
Näistä syistä johtuen Suomen yhteiskuntamalli sitten lopulta tuhoitui.
Quote from: Mursu on 13.02.2014, 13:47:37
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:16:49
Evindenssin perusteella on myös huomattavan vaikea ymmärtää näiden "kävelyalueiden" laajentajien argumentteja.
Joo kuvia talvella aamulla kello kahdeksan aikaan, räntä- ja vesisateella. Tietenkään silloin siellä ei ole ihmisiä.
Olen asunut Helsingissä yli 25 vuotta elämästäni, pääosin keskustassa ja voin vakuuttaa, että noilla alueilla ei juuri enempää ihmisiä ole muulloinkaan ja että Helsingin tyypillinen sää on kostea, tuulinen, pimeä ja kylmä.
Kävelyalueet ovat eteläisemmän Euroopan tuontikamaa kuten koko vihreä uskontokin. Siellä volyymit ovat aivan erilaiset ja sää sen mukainen. Esim. nyt just Wienissä aurinko paistaa ja mittari näyttää +8,2. Täällä myös pyöräteiden käyttöasteet ovat vastaavasti isommat, mutta näitähän ei kukaan laske, vaikka sama malli kopioidaan suoraan.
Vähennetään Hesasta autoteiden jälkeen seuraavaksi taksit, ratikat ja bussit. Siten saamme enemmän pyöräilijöitä räntäsateeseen ja loskaan. Mummot vaikkapa invapyöräilijöiksi. Ainii, ilman mamuja HAN eivät Stadin bussit kulje, joten...
Vaadin koko kantakaupungin pyöräkaistoja lämmitettäviksi, jotta ympäristöystävällinen pyöräily on mahdollista.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:39:51
Quote from: sr on 13.02.2014, 12:38:01
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:28:47
Jälleen postikortti vihreiden planeetalta (boldaus). Mutta tässä sitä vihreiden maailmaa tuodaan hyvin esille. Tästä puuttuu täysin suhteellisuudentaju ja kosketus valtaväestön arkeen. Kuten vihreille on luonteenomaista.
Jos noin, niin sittenhän sinulle on täysin triviaalia vastata esittämääni kysymykseen. Etpä vaan pystynyt siihen.
Suomessa on n. 2,4 miljoonaa palkansaajaa. Monenko näistä arvelet voivan edes teoriassa siirtyä työmatkapyöräilijöiksi? Väittäisin, että yli prosentin osuus vaatisi polttoainepulan tapaista tilannetta. Tosin sellaiseen ollaan kyllä hyvää vauhtia menossa nykyisellä julkisen sektorin kannattavuudella.
Et vastannut kysymykseen.
Koitapa uudestaan. Lue kysymykseni ja koita vastata siihen, älä johonkin ihan muuhun.
Pyöräilijät ovat ainoa välineillä liikkuneiden ryhmä, joilla ei ole pakollista liikennevakuutusta. Eli kun työmatka-autoilija siirtyy pyöräilijäksi, niin onnettomuusriskin maksavat veronmaksajat ja työnantaja. Jälleen esimerkki vihreiden tavasta kupata yhteiskuntaa.
Ainahan uskonnollisia hihhuleita on ja eihän vihreitäkään ole kuin se 8 % eli saman verran kuin homoja tai vasenkätisiä, mutta totalitaristisessa yhteiskunnassa pieni (Lenin) vähemmistö voi vallata koko intellektuallisen kentän. Ja juuri näin on käynyt. Vai onko joku koskaan missään Suomessa nähnyt kyseenalaistettavan esimerkiksi harvinaisten eliölajien suojelua? Lähtökohtaisestihan mitä harvinaisempi eläinlaji on, sitä vähemmän sillä on vuorovaikutusta muun biosfäärin kannalta ja sitä merkityksettömämpi kyseinen laji on biosfäärille. Miksi siis suojella harvinaisia lajeja? Vaatii erityisperusteen ja sellaista en ole kyllä yhdellekään perhoselle tai oravalle nähnyt annettavan.
Jne. Vaan tuttuahan tämä on historian tunteville. Kun jumalaan ei enää uskota, pitää uskoa Staliniin tai oravaan.
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:15:32
Et vastannut kysymykseen.
Koitapa uudestaan. Lue kysymykseni ja koita vastata siihen, älä johonkin ihan muuhun.
Työmatkapyöräily ei voi korvata käytännössä missään muualla kuin köyhissä maissa mitään muuta liikennemuotoa missään määrin. Jos et tätä ymmärrä, niin sovit joukkoon.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:40:43
Ja huomaa, että liikenneinfra, oma auto, juna, tie tai kisko, joko on tai ei eli joko menet kaikki matkat tai suuren osan niistä pyörällä tai et ole "työmatkapyöräilijä".
Miten niin? Se, että pyöräilet vaikkapa vain kesät vähentää ruuhkia, melua, ilmansaasteita kesäaikaan. Se, ettei se tee niin ympäri vuoden, ei tarkoita, etteikö se silti olisi parannus muun yhteiskunnan kannalta.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 12:46:16
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:41:15
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02
Tästäkin koko kysymyksestä päästään eroon, kun annetaan ihmisten itsensä päättää omalla rahallaan, miten tekevät. Jos osakeyhtiössä myydään autopaikka alihintaan, niin se on sitten osakkeiden vika mitä valitsivat tuollaisen hallituksen.
Jos myyvät alihintaan niin toki, ja toi on muuten mahdollisesti asunto-osakeyhtiölain vastaista, mutta kun markkininta on ali rakennuskustannuksista vähintään 50%. Näin siksi että kaavoittaja säätelee tarjontaa ylöspäin pakottamalla grynderin rakentamaan vähintään n määrän paikkoja, täysin riippumatta siitä onko niille edes omakustannehintaan ostajia.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 11:53:02Helsingissä puolet uusista asunnoista on sossuasuntoja ja niissä veronmaksajat maksavat huomattavan osan ihan kaikesta, vaikka eivät koskaan itse asukaan näissä asunnoissa. Se on sitä vihervasemmistolaisuutta eli tämän päivän stalinismia.
Puolet? Uusia asuntoja valmistuu Helsingissä noin 5 000 vuodessa. Helsingissä on yli 300 000 kotitaloutta, joista toimeentulotukea sai vuonna 2012 40 000 kappaletta. Ja se että joku saisi sossusta edes kerran jotain rahaa on eri asia kuin että sossu maksaisi vuokran. Että ei toi sun heitto oikein ynnää.
Enkä myöskään oikein ymmärrä miksi minun pitäisi olla tyytyväisempi jos pääsen maksamaan parkkipaikkaa jota en halua veroista. :)
Helsingin kaupunki omistaa 85 % alueensa maasta ja siksi on voinut päättää sen käytöstä aina. 1970-luvun lopulta saakka uusista alueista puolet on mennyt asunto-ohjelman mukaisesti sossuasuntoihin.
Sossuasuntoja on erilaisia, mutta yhteistä niille on, että osan (yleensä merkittävä) asunnon kustannuksista maksavat veronmaksajat. n. 100 000 helsinkiläistä asuu näissä asunnoissa.
Helsingissä valmistui 2000-2012 keskimäärin 2846 asuntoa vuodessa. Ei 5000.
http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Asuminen_ja_rakentaminen_2013.pdf
Onkos sulla pistää jotain lukuja tosta 1970 luvun jutusta?.Itse en myöskään usko tota väitettä että 100k asuisi täällä kämpissä joiden asuntojen kustannuksista merkittävän osan maksaisi veronmaksajat koska se ei voi mitenkään pitää paikkaansa lukujen mukaan.
On vihreät hirveitä. Hirveitä, hirveitä.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 13:52:10
Viime syksynä kirjoitin täälläkin näistä pyöräteiden kustannuksista. Ne maksavat todella paljon. Joka ainoa metri pyörätietä voi toimia myös parkkipaikkana ja siten pyörätiellä on aina vaihtoehtoiskustannus. Helsingin keskustassa tämä kustannus on suorastaan valtava per pöyrän ohitus, koska keskimäärin pyöriä on vähän ympäri vuoden ja parkkipaikoille on kova kysyntä.
Pyörätien ei missään tapauksessa Suomen oloissa, jossa pyöräilijöitä ei ole ihan valtavaa määrää (toisin kuin vaikkapa Kiinassa), tarvitse olla autokaistan levyinen. N. metrin pyöräkaista riittää hyvin. Sille et mitään autoa pysäköisi. Vähäisemmän liikenteen alueilla voidaan pyörätie sitä paitsi yhdistää jalankulkutiehen, jolloin se palvelee tietenkin sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä.
Toiseksi, tietenkin jos pyöräliikenne on hyvin vähäistä, ei pyöräteitä kannata rakentaa. Mutta minusta katsot asiaa nyt siis väärin päin. Hyvä pyörätieverkko mahdollistaa pyörällä liikkuvien määrän merkittävän lisäämisen ilman lisäkustannuksia. Näin on tilanne vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa.
Quote
Kuuden metrin parkkipaikasta saa juuri ja juuri kaksisuuntaisen pyörätien (otetaan tien kummaltakin puolelta puolikas).
Pyöräkaista ei missään tapauksessa vaadi kuutta metriä. Metri riittää hyvin.
Quote
Tällaisen parkkipaikan kuukausivuokra on Töölössä helposti 100e/kk. Kun se muutetaan pyörätieksi, menetetään tuo tulo. No montako pyörää siitä ajaa ohi vuodessa? Todella vähän verrattuna saman tien käyttämiseen autokaistana.
Mihin tuo "todella vähän" perustuu? Ja toistan vielä, tietenkään pyöräteitä ei kannata rakentaa, jos niitä ei kukaan käytä. Niitä muuten käyttäisi useampi työmatkoihin, jos käytössä olisi ne mainitseman ruuhkamaksut.
Quote
Näistä syistä johtuen Suomen yhteiskuntamalli sitten lopulta tuhoitui.
Suomi tuhoutuu pyöräteihin. Niinpä varmaan. Hollanti ja Tanska ovat siis varmaan jo kehitysmaatasolla.
Quote from: Melbac on 13.02.2014, 14:21:06
Onkos sulla pistää jotain lukuja tosta 1970 luvun jutusta?.Itse en myöskään usko tota väitettä että 100k asuisi täällä kämpissä joiden asuntojen kustannuksista merkittävän osan maksaisi veronmaksajat koska se ei voi mitenkään pitää paikkaansa lukujen mukaan.
Helsingin kaupungin asunto-ohjelma määrittelee Helsingin maille rakennettavien asuntojen käyttötarkoituksen. Se on ollut sanomani mukainen 1970-luvun lopulta saakka. Itse asuin 1982 valmistuneessa korttelissa aikoinaan, jossa tuota jo toteutettiin. Helsinki omisti ennen 85 %, nykyään 66 % (Sipoon liitos), joten vaikutus on ollut huomattava ja on edelleen.
Haluatko tästä tarkempaa todistetta?
Kustannuksista:
Kaupungin omistamien asuntojen ja vapaarahoitteisten hintaeroista saa tästä kuvaa:
(http://i.imgur.com/t1Tmqpg.jpg)
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/Palvelut/Asuminen+ja+ymp_rist_/Asuminen
Kaupungin omistamien sossuasuntojen vuokrataso on 5 e/m2/kk alle vapaarahoitteisten. Koska rakentaminen on ollut yhtä sossupitoista niin pitkään, voi olettaa vapaarahoitteisten vastaavan edes joten kuten sossuja sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan. Tätä voi toki kritisoida, mutta sanotaan, että laatu- ja sijaintikorjattuna ero olisi 3,5 e/kk/m2, puhdas arvaus, mutta lasketaan sillä.
Helsingin kaupunki omistaa 56 600 asuntoa (sivu 61 edellinen linkki). Lisäksi 2500 asumisoikeusasuntoa. Keskikoosta on vain tuore tieto, 73m2, mutta sanotaan, että koko kannassa se olisi 60m2.
Näin suoraan Helsingin kaupungin omistamista asunnoista seuraa veronmaksajille:
60*3*12*56 600 = 122 miljoonaa euroa vuokratappiota vuodessa.
Tämä siis Helsingin kaupungin omistamat vuokra-asunnot. Sitten tuetut vuokratontit:
QuoteArviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä asuu kaupungin vuokratonteilla.
http://www.hel.fi/hki/kv/fi/uutiset/helsinki+uusii+170n+asuntotontin+vuokrasopimukset
Koska asuntoja on Helsingissä 328 000, niin kolmasosa tästä on noin 100 000.
QuoteKaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisen kannalta tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli. Vuonna 2011 kaupungin asuintonttien maanvuokrista saamat tulot olivat noin 80 miljoonaa euroa eli noin yhden veroprosentin verran.
Ja kun nuo vuokrat ovat käsitykseni mukaan noin puolet markkinavuokrista (pitää etsiä lähde), niin tästä jo tulee 80 me/vuosi lisää kustannusta.
EDIT: Tässä kannattaa huomata, millainen ajattelu totalistaristisessa Suomessa vallitsee eikä sitä kukaan kyseenalaista: kun kaupunki vuokraa alihintaan omasuuttaan ja saa tästä tuloja, niin virallisessa paperissa lukee, että tästä saadaan tuloja, joilla rahoitetaan palveluja. Todellisuudessa tässä menetetään vuokratuloja, joilla voisi rahoittaa palveluja.
No nyt ollaan 200 me/v kustannuksissa. Matka jatkuu, sillä laskelmasta puuttuvat vielä mm. alihintaan myydyt Hitakset, em. asumisoikeusasunnot ja asumisen sosiaaliset tulonsiirrot.
Näitä voi joku kiinnostunut laskea tarkemmin, mutta näiltä pohjin olen itse muodostanut käsitykseni.
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:33:11
Pyöräkaista ei missään tapauksessa vaadi kuutta metriä. Metri riittää hyvin.
Pyöräkaista vaatii tasan yhtä monta metriä kuin se on pitkä, ei leveä. En jaksa vängätä tästä asiasta sen enempää, kun ollaan tällä tasolla ja sanoin jo pointtini niille, jotka asiasta ymmärtävät.
Lopetan osaltani tähän. Kiitos mielenkiinnosta ja nauttikaa!
Semmoinen huomio noista tontinvuokrista, että ne eivät siis millän muotoa rajoitu julkisrahoitteiseen tuotantoon, ja uusissa kohteissa ne ovat kohtuullisen lähellä markkinahintaa. Räikeimmät alihinnat on vanhoissa, sopparit tyylin 50-luvulta, ihan yksityisrahoitteisissa asunnoissa. Ja jos puoluepolitiikka kiinnostaa, niin kehotan katsomaan googlesta että minkäköhän puolueen edustajat niiden korotusta äänekkäimmin vastustaa.
Quote from: Mursu on 13.02.2014, 13:40:10
Eivätkö pyörätiet ole mielessäsi subventointia?
Ovat, mutta niiden välityskyky kaupungeissa on ihan eri luokkaa kuin autoteiden. Ja ennen kaikkea pyörät vievät pysäköintitilaa huomattavasti vähemmän kuin autot.
Quote
Niitä on viime aikoina rakennettu todella paljon. Samoin pyörätelineitä on lisätty. Uusimpina on parkkipaikoille laitetut telineet. Minä en oikein näe mitään helppoa suoraa tapaa subventoida pyöräilijöitä rahallisesi.
Niin, en siis ajanut minkään liikkumisen subventointia. Liikkumattomuus on tietenkin muiden kannalta se kaikkein vähiten haittaa aiheuttava asia. Pointtini oli vain se, että jos ajatellaan, että yhteiskunnan pitää auttaa tiettyjä yhteiskuntaryhmiä, niin tämä on järkevämpää tehdä niin, että annetaan heille suoraan rahaa kouraan, eikä niin, että subventoidaan jotain liikkumismuotoa, jota heidän ajatellaan eniten käyttävän.
Quote
Joukkoliikenne on kunnan tarjoama palvelu, joka on alennetuin hinnoin jokaisen käytettävissä. Jos ei käytä, se on se oma valinta.
Niin on, mutta kunnalle on parempi vaihtoehto, että ihmiset korvaavat joukkoliikenteen käyttöään pyörillä, kävellen tai olematta kokonaan liikkumatta. Jos he näin saavat tyydytettyä liikkumistarpeensa, tämä on kunnalle parempi vaihtoehto kuin se, että kunta kuskaa heitä pitkin ja poikin bussilla. Vähän sama asia on vaikkapa terveyspalveluissa. Kunnalle on parempi vaihtoehto se, että ihmiset elävät terveesti kuin se, että heille tuotetaan terveyspalveluita julkisesti. Jos kunta onnistuu saamaan ihmiset elämään terveesti, se saavuttaa saman kansalaisten terveystason, mutta alemmin kustannuksin kuin tuottamalla heille julkisia terveyspalveluita.
Eli julkisten palveluiden tuotannon päämäärä ei ole tuottaa julkisia palveluita, vaan päämäärän tulisi olla kuntalaisten tarpeiden tyydyttäminen mahdollisimman edullisesti.
Quote
Pikemminkin voisi kehittää subventiota myös tilapäisiin matkoihin soveltuvaksi, jotta autoilijoita saataisiin käyttämään joukkoliikennettä tilapäisiin matkoihin. Nyt perheelle on aika kallista lähteä bussilla tai metrolla.
Juuri näin. Tosin esimerkkisi on vähän huono, koska juuri kokonaisen perheen liikutteluun henkilöauto on suhteellisen tehokas väline. Se, mihin pitäisi kannustaa, on yksin autoilevien siirtyminen käyttämään julkisia. Auton ostamiseen ja omistamiseen kohdistuva verotus ei juuri kannusta tähän.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 15:02:09
Semmoinen huomio noista tontinvuokrista, että ne eivät siis millän muotoa rajoitu julkisrahoitteiseen tuotantoon, ja uusissa kohteissa ne ovat kohtuullisen lähellä markkinahintaa. Räikeimmät alihinnat on vanhoissa, sopparit tyylin 50-luvulta, ihan yksityisrahoitteisissa asunnoissa. Ja jos puoluepolitiikka kiinnostaa, niin kehotan katsomaan googlesta että minkäköhän puolueen edustajat niiden korotusta äänekkäimmin vastustaa.
Tiedän tämän hyvin ja siksi äänestäkin Harry Bogomoloffia, joka on Helsingin harvoja asian suhteen valveutuneita. Hän on ehdottanut mm. koko sossuasuntokannan myyntiä.
HOASillakin on muuten 12 600 vuokralaista nauttimassa alihintaisista kämpistä muiden tulonsiirtojenn ohella. Vihrervasureiden saajapuoli on pk-seudulla niin iso, että ei pelkoa, että meno muuttuisi ennen kuin (velka)raha loppuu.
EDIT: Jan Vapaavuori on täsmälleen yhtä sossu asuntopolitiikan suhteen, mitä demarit ja vihreätkin. Tämä tuli selväksi viimeistään hänen asuntoministeriaikanaan Sipoon yhteydessä. Kaipa hän tällä tavalla lehmänkauppana ostaa veronmaksajien rahalla itselleen valtaa. Muuten en asiaa oikein ymmärrä.
Quote from: Arvoton on 13.02.2014, 14:04:49
Vähennetään Hesasta autoteiden jälkeen seuraavaksi taksit, ratikat ja bussit. Siten saamme enemmän pyöräilijöitä räntäsateeseen ja loskaan. Mummot vaikkapa invapyöräilijöiksi. Ainii, ilman mamuja HAN eivät Stadin bussit kulje, joten...
Vaadin koko kantakaupungin pyöräkaistoja lämmitettäviksi, jotta ympäristöystävällinen pyöräily on mahdollista.
Pyörien paras käyttöaika on kesä, joten pyöräilyn lisääminen on siihen aikaan helpointa. Muuna aikana muilla tavoin liikkuminen on usein parempi vaihtoehto. Auto taas aiheuttaa ruuhkaa suunnilleen saman verran vuodenaikaan katsomatta. (Ok hyvin liukkaalla ruuhkat ovat vielä pahempia). Samoin julkisten liikenöinti on suunnilleen yhtä kallista ympäri vuoden.
Invalideille pyöräily ei tietenkään ole vaihtoehto, mutta hekin hyötyvät muiden pyöräilystä sitä kautta, että teille tulee lisää tilaa.
Quote from: sr on 13.02.2014, 15:09:43
Quote from: Arvoton on 13.02.2014, 14:04:49
Vähennetään Hesasta autoteiden jälkeen seuraavaksi taksit, ratikat ja bussit. Siten saamme enemmän pyöräilijöitä räntäsateeseen ja loskaan. Mummot vaikkapa invapyöräilijöiksi. Ainii, ilman mamuja HAN eivät Stadin bussit kulje, joten...
Vaadin koko kantakaupungin pyöräkaistoja lämmitettäviksi, jotta ympäristöystävällinen pyöräily on mahdollista.
Pyörien paras käyttöaika on kesä, joten pyöräilyn lisääminen on siihen aikaan helpointa. Muuna aikana muilla tavoin liikkuminen on usein parempi vaihtoehto. Auto taas aiheuttaa ruuhkaa suunnilleen saman verran vuodenaikaan katsomatta. (Ok hyvin liukkaalla ruuhkat ovat vielä pahempia). Samoin julkisten liikenöinti on suunnilleen yhtä kallista ympäri vuoden.
Invalideille pyöräily ei tietenkään ole vaihtoehto, mutta hekin hyötyvät muiden pyöräilystä sitä kautta, että teille tulee lisää tilaa.
Voisiko ne pyörätiet ottaa muuhun käyttöön sitten talveksi? Vaikka parkkipaikoiksi tai ajoradaksi? Ei tietystikään, koska vihreät.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:15:52
Pyöräilijät ovat ainoa välineillä liikkuneiden ryhmä, joilla ei ole pakollista liikennevakuutusta. Eli kun työmatka-autoilija siirtyy pyöräilijäksi, niin onnettomuusriskin maksavat veronmaksajat ja työnantaja. Jälleen esimerkki vihreiden tavasta kupata yhteiskuntaa.
Tarkoitatko, että kun kolaroinut autoilija viedään ambulanssilla terveyskeskukseen, niin sen kustannukset otetaan vakuutuksesta? Hieman epäilen.
Pyörillä aiheutettava materiaalinen tuho on niin pientä, ettei sillä ole merkitystä yhtään mihinkään. Suurin osa tuhoista koituu yleensä pyöräilijälle itselleen. Toiseksi, ei se, ettei pyöräilijällä ole vakuutusta, tietenkään tarkoita, etteikö hän olisi itse vastuussa aiheuttamastaan tuhosta. Jos siis pyöräilijä törmää vaikkapa autoon ja törmäys on pyöräilijän syytä, niin pyöräilijä siinä on korvausvastuussa, ei veronmaksaja.
Quote
Jne. Vaan tuttuahan tämä on historian tunteville. Kun jumalaan ei enää uskota, pitää uskoa Staliniin tai oravaan.
Mitä tällä jatkuvalla toisten ihmisten solvaamisella koitat tässä keskustelussa oikein saavuttaa? Ajatteletko tosiaan, että argumenttisi tulevat sillä uskottavimmiksi, että solvaat toisia keskustelijoita Staliniin uskoviksi?
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:39:17
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:33:11
Pyöräkaista ei missään tapauksessa vaadi kuutta metriä. Metri riittää hyvin.
Pyöräkaista vaatii tasan yhtä monta metriä kuin se on pitkä, ei leveä. En jaksa vängätä tästä asiasta sen enempää, kun ollaan tällä tasolla ja sanoin jo pointtini niille, jotka asiasta ymmärtävät.
Eli pituussuunnasta puhuit. Olisit voinut tämän sitten tehdä selväksi. Pituussuunta on tosin aika omituinen katsantokanta tässä keskustelussa, koska siihen tuijottaen pitkät pyörätiet ovat huonoja, mutta lyhyet hyviä. Tässä jää tietenkin huomiotta se, että pitkästä pyörätiestä on tietenkin suurempi hyöty kuin lyhyestä.
Quote from: sr on 13.02.2014, 15:15:00
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:15:52
Pyöräilijät ovat ainoa välineillä liikkuneiden ryhmä, joilla ei ole pakollista liikennevakuutusta. Eli kun työmatka-autoilija siirtyy pyöräilijäksi, niin onnettomuusriskin maksavat veronmaksajat ja työnantaja. Jälleen esimerkki vihreiden tavasta kupata yhteiskuntaa.
Tarkoitatko, että kun kolaroinut autoilija viedään ambulanssilla terveyskeskukseen, niin sen kustannukset otetaan vakuutuksesta? Hieman epäilen.
Pyörillä aiheutettava materiaalinen tuho on niin pientä, ettei sillä ole merkitystä yhtään mihinkään. Suurin osa tuhoista koituu yleensä pyöräilijälle itselleen. Toiseksi, ei se, ettei pyöräilijällä ole vakuutusta, tietenkään tarkoita, etteikö hän olisi itse vastuussa aiheuttamastaan tuhosta. Jos siis pyöräilijä törmää vaikkapa autoon ja törmäys on pyöräilijän syytä, niin pyöräilijä siinä on korvausvastuussa, ei veronmaksaja.
Quote
Jne. Vaan tuttuahan tämä on historian tunteville. Kun jumalaan ei enää uskota, pitää uskoa Staliniin tai oravaan.
Mitä tällä jatkuvalla toisten ihmisten solvaamisella koitat tässä keskustelussa oikein saavuttaa? Ajatteletko tosiaan, että argumenttisi tulevat sillä uskottavimmiksi, että solvaat toisia keskustelijoita Staliniin uskoviksi?
Pyöräilijältä puuttuu vakuutusturva, joka on muilla liikennevälineillä liikkuvilla ja lakisääteisesti pakollista. Kun pyöräilijä kaatuu vaikka kiveen, laskun maksaa yhteiskunta. Kun moottoripyörä kaatuu, vakuutusyhtiö.
En ymmärrä vihreyttä muuten kuin uskonnon kautta. Olen sentään yhteiskuntatieteitä opiskellut ja pitkään asiaa miettinyt. Olen aika montaa vihreää haastatellut. Heidän järjettömyyttään ei uskonnon ulkopuolinen voi ymmärtää. Esimerkiksi tenttaisin Suomen hallituksen tuolloiselta ilmastoasiantuntijalta, miksi Suomen kannattaa yksipuolisesti vähentää CO2-päästöjä, vaikka toiveet sen vaikuttavuudesta ovat erittäin heikot? Oras Tynkkynen vastasi lopulta ainoaksi syyksi esimerkin antamisen muille. No tuon jälkeen teollisuus on siirtynyt Kioto-maiden ulkopuolelle, Kioton sopimuskin rauennut ilman jatkosopimusta, Kiinan CO2-päästöt ylittäneet USA:n ja EU:n yhteenlasketut ja EU:n päästöt laskeneet 11 %:n osuuteen koko maailman päästöistä. Silti samat ihmiset esittävät entistä tiukempia yksipuolisia CO2-päästörajoituksia. Ei kukaan tervejärkinen tuollaista tee ja ainoa keino ymmärtää ei-mielisairasta tämän harhoissaan on tulkita hänen vakaumuksensa uskonnolliseksi, koska uskonnollisuus on terveen ihmisen eräs ominaisuus ja sen kohteet tyypillisesti irrationaalisia ja joskus huomattavan vahingollisia itselle ja yhteisölle, kuten vihreiden.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:42:26
Lopetan osaltani tähän. Kiitos mielenkiinnosta ja nauttikaa!
Omituinen lopetuspäätös, kun vain 28 minuuttia myöhemmin:
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 15:10:50
Voisiko ne pyörätiet ottaa muuhun käyttöön sitten talveksi? Vaikka parkkipaikoiksi tai ajoradaksi? Ei tietystikään, koska vihreät.
Voisi ajatella, että jotkut pyörätiet otettaisiin talveksi toiseen käyttöön, vaikkapa parkkitilaksi tai lumen varastointiin, tai toisinpäin voisi ajatella, että osa parkkipaikoista olisi kesäisin pyöräteinä. Se taas, että sinulla on patologinen viha vihreitä kohtaan, ei kiinnosta yhtään ketään.
Quote from: sr on 13.02.2014, 15:17:53
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:39:17
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:33:11
Pyöräkaista ei missään tapauksessa vaadi kuutta metriä. Metri riittää hyvin.
Pyöräkaista vaatii tasan yhtä monta metriä kuin se on pitkä, ei leveä. En jaksa vängätä tästä asiasta sen enempää, kun ollaan tällä tasolla ja sanoin jo pointtini niille, jotka asiasta ymmärtävät.
Eli pituussuunnasta puhuit. Olisit voinut tämän sitten tehdä selväksi. Pituussuunta on tosin aika omituinen katsantokanta tässä keskustelussa, koska siihen tuijottaen pitkät pyörätiet ovat huonoja, mutta lyhyet hyviä. Tässä jää tietenkin huomiotta se, että pitkästä pyörätiestä on tietenkin suurempi hyöty kuin lyhyestä.
Teinkin. Sanoin, että yhdestä parkkipaikasta riittää leveyssuunnassa kahteen suuntaan kulkevalle pyöräkaistalle juuri ja juuri. Tämä tarkoittaa sitä, että kuuden metrin pyörätietä pääomakustannus on puolet vastaavan alueen parkkipaikan kustannuksesta eli Töölössä tyypillisesti 100 e/kk. Tämä tarkoittaa sitä, että 400 metriä pyörätietä maksaa pääomakuluina vuodessa 100*12*400/6*0,5= 40 000 e, koska 400 m pyörätien (yhdeltä puolelta katua) menetetään 33 parkkipaikkaa, joista olisi saanut tuon verran vuokraa.
Vaan eipä näitä kukaan ole laskenut. Ja siksi julkinen sektori on siinä tilassa missä se on. Koska kukaan ei näitä laske. Tarkoituksella tai tahattomasti.
Quote from: sr on 13.02.2014, 15:21:51
Voisi ajatella, että jotkut pyörätiet otettaisiin talveksi toiseen käyttöön, vaikkapa parkkitilaksi tai lumen varastointiin, tai toisinpäin voisi ajatella, että osa parkkipaikoista olisi kesäisin pyöräteinä. Se taas, että sinulla on patologinen viha vihreitä kohtaan, ei kiinnosta yhtään ketään.
Vihreät tuhosivat Suomen samalla tavoin kuin kommunistit Venäjän. Vaikutus on täsmälleen sama lopulta. Ja tämä on mitä suurimmassa määrin surullista meille, jotka tarvitsemme julkista sektoria huolehtiaksemme itsestämme ja läheisistämme eli emme ole tarpeeksi rikkaita. Kuten Neuvostoliitossakin, suuri yleisö tajusi asian vasta jälkikäteen.
Suomessa on vihreiden ansiosta laitonta ja rangaistavaa (myös käytännössä) ilmaista vihaa ihmisryhmää kohtaan, niin korostettakoon tässä, että en vihaa vihreäitä. Suren vain heidän uhrejaan.
De facto pyörätiet suurelta osin ovat lumen varastointipaikkoja, jos sillä nyt jotain väliä on.
Asiallisesti on myös syytä epäillen ihmetellä mitä oikeastaan tapahtuisi, jos Dharman omaperäinen määrittely sossuasumisesta otettaisiin laajempaan käyttöön. Oma ensimmäinen veikkaukseni on, että asuntojen toteutuva markkinavuokra ei olisi juuri mitään sinne päinkään kuin mikä on tällä hetkellä vapaan vuokramarkkinan taso. Pahiten siipeensä eivät suinkaan ottaisi nykyisissä kaupungin asunnoissa asuvat vaan kiinteistösijoittajat, sekä institutionaaliset että yksityiset. Meinaan mitähän siinä nyt sitten tapahtuu jos markkinalle pöllähtää kymmeniä tuhansia uusia yksiköitä tarjolle? Sama luonnollisesti koskee näiden asuntojen myymistä.
Siitä sitten voidaan olla mieltä ja mieltä onko subventiota vuokrata jotain hinnalla, jonka kate on pienempi kuin jonkin muun, mutta joka kuitenkin kattaa kulunsa ongelmitta. Riippuu sanojen määrittelystä enkä ole innostunut riitelemään semantiikasta. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että tässä asiassa kaupunki menettää laskennallista rahaa eikä suinkaan heitä faktisesti tilillä olevaa ja jostain kerättyä fyrkkaa jonnekin.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 15:28:10
Suomessa on vihreiden ansiosta laitonta ja rangaistavaa (myös käytännössä) ilmaista vihaa ihmisryhmää kohtaan, niin korostettakoon tässä, että en vihaa vihreäitä. Suren vain heidän uhrejaan.
Jätkä on niin nextillä levelillä.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Ensinnäkään kysymys ei ole autoilun vastustamisesta, vaan ihan vaan parkkipaikoista ja siitä miten ne maksetaan.
Tähän esitin jo yhden mahdollisen ratkaisun:
"Jos uudet asuinalueet esimerkiksi jaettaisiin vapaarahoitteisiin, autoiluun perustuviin kaupunginosiin ja autottomiin kaupunginosiin, joihin keskitettäisiin kaikki sosiaalinen asuntotuotanto, päästäisiin optimaaliseen ratkaisuun. Autottomien ei tarvitsisi tällöin osallistua autoilun kustannuksiin ja myös omistusasuntojen hintakehitys säilyisi näillä alueilla maltillisena."
Koska autoilun suurimmat vastustajat, samoin kuin maahanmuuton kannattajat ovat pääosin vihreitä, olisi kysymyksessä win-win-tilanne.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Toiseksi, vaihtoehdot eivät ole ei lainkaan hallipaikkoja tai yksi per asunto, vaan siitä väliltä.
Autohallipaikkoja ei rakenneta nytkään näin paljoa. Omassa taloyhtiössäni autohallipaikat vietiin käsistä. Nyt on ilmoitustaululla jatkuvasti ostoilmoituksia eli olisiko pitänyt rakentaa vielä enemmän?
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Kolmanneksi, nimenomaan keskitetty pysäköintilaitos on kaikkein tehokkain ratkaisu niin taloudellisesti kuin liikenteellisesti, sinne esimerkiksi voidaan järjestää helpommin tehokas ajoyhteys kuin tusinaan erilliseen halliin. Tuollaisessa laitoksessa myös on helpompi toteuttaa nimeämättömät paikat, jolloin sama paikkamäärä palvelee parhaimmillaan lähes kaksinkertaista määrää autoja.
Tehokkuus vs. mukavuus. On kiva kun omasta parkkiruudusta on matkaa hissiin 10 metriä. Paikan pitää luonnollisesti olla oma omassa taloyhtiössä.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Neljänneksi, erillisen kallioluolan voi todistetusti rakentaa jälkeenpäin, kellarien lisäämine on sen sijaan vaikeaa. Toiseen suuntaan muuten, jos ja todennäköisesti kyllä kantakaupungin uudisalueilla on kellaripaikkoja liikaa riesaksi saakka, niin niiden tilojen käyttöjen edes varastona voi olla mahdotonta (mm. paloturvallisuus).
Tulee moninverroin kalliimmaksi rakennella autohalleja jälkeenpäin. Läheskään aina ei edes ole mahdollista.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:38:17
Quote from: Melbac on 13.02.2014, 14:21:06
Onkos sulla pistää jotain lukuja tosta 1970 luvun jutusta?.Itse en myöskään usko tota väitettä että 100k asuisi täällä kämpissä joiden asuntojen kustannuksista merkittävän osan maksaisi veronmaksajat koska se ei voi mitenkään pitää paikkaansa lukujen mukaan.
Helsingin kaupungin asunto-ohjelma määrittelee Helsingin maille rakennettavien asuntojen käyttötarkoituksen. Se on ollut sanomani mukainen 1970-luvun lopulta saakka. Itse asuin 1982 valmistuneessa korttelissa aikoinaan, jossa tuota jo toteutettiin. Helsinki omisti ennen 85 %, nykyään 66 % (Sipoon liitos), joten vaikutus on ollut huomattava ja on edelleen.
Haluatko tästä tarkempaa todistetta?
Kustannuksista:
Kaupungin omistamien asuntojen ja vapaarahoitteisten hintaeroista saa tästä kuvaa:
(http://i.imgur.com/t1Tmqpg.jpg)
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/Palvelut/Asuminen+ja+ymp_rist_/Asuminen
Kaupungin omistamien sossuasuntojen vuokrataso on 5 e/m2/kk alle vapaarahoitteisten. Koska rakentaminen on ollut yhtä sossupitoista niin pitkään, voi olettaa vapaarahoitteisten vastaavan edes joten kuten sossuja sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan. Tätä voi toki kritisoida, mutta sanotaan, että laatu- ja sijaintikorjattuna ero olisi 3,5 e/kk/m2, puhdas arvaus, mutta lasketaan sillä.
Helsingin kaupunki omistaa 56 600 asuntoa (sivu 61 edellinen linkki). Lisäksi 2500 asumisoikeusasuntoa. Keskikoosta on vain tuore tieto, 73m2, mutta sanotaan, että koko kannassa se olisi 60m2.
Näin suoraan Helsingin kaupungin omistamista asunnoista seuraa veronmaksajille:
60*3*12*56 600 = 122 miljoonaa euroa vuokratappiota vuodessa.
Tämä siis Helsingin kaupungin omistamat vuokra-asunnot. Sitten tuetut vuokratontit:
QuoteArviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä asuu kaupungin vuokratonteilla.
http://www.hel.fi/hki/kv/fi/uutiset/helsinki+uusii+170n+asuntotontin+vuokrasopimukset
Koska asuntoja on Helsingissä 328 000, niin kolmasosa tästä on noin 100 000.
QuoteKaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisen kannalta tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli. Vuonna 2011 kaupungin asuintonttien maanvuokrista saamat tulot olivat noin 80 miljoonaa euroa eli noin yhden veroprosentin verran.
Ja kun nuo vuokrat ovat käsitykseni mukaan noin puolet markkinavuokrista (pitää etsiä lähde), niin tästä jo tulee 80 me/vuosi lisää kustannusta.
EDIT: Tässä kannattaa huomata, millainen ajattelu totalistaristisessa Suomessa vallitsee eikä sitä kukaan kyseenalaista: kun kaupunki vuokraa alihintaan omasuuttaan ja saa tästä tuloja, niin virallisessa paperissa lukee, että tästä saadaan tuloja, joilla rahoitetaan palveluja. Todellisuudessa tässä menetetään vuokratuloja, joilla voisi rahoittaa palveluja.
No nyt ollaan 200 me/v kustannuksissa. Matka jatkuu, sillä laskelmasta puuttuvat vielä mm. alihintaan myydyt Hitakset, em. asumisoikeusasunnot ja asumisen sosiaaliset tulonsiirrot.
Näitä voi joku kiinnostunut laskea tarkemmin, mutta näiltä pohjin olen itse muodostanut käsitykseni.
Mitkäs noi luvut on muissa kunnissa?.Toi tappiohan tulee helsingille ja sen kunnallisveroa maksaville asukkaille eikä valtiolle?.Noiden tonttien vuokrat on muuten aika alhaiset ja vuokratkin kaupungin kämpissä(kuten itsekkin myönnät ettet tiedä niiden vuokria vaan oletat) ei paljoa eroa yksityisistä(näissä on eroja eikä ne todellakaan ole puolet markkinavuokrista :D) eikä noi summat todellakaan ole merkkitäviä kuten väitit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arava
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtion_asuntorahasto
"Vuonna 1993 Asuntohallitus lakkautettiin ja aravarahoitus siirtyi uudelle virastolle, Valtion asuntorahasto ARAlle. ARA ei enää saanut lainoihin käytettäviä varoja valtion budjetista"
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 13:02:58
Toi ei kyllä ollut mikään vastaus mihinkään.
Mä nyt edelleen tahtoisin kuulla jotain siihen, että kaavoituskommunisti pakottaa tekemään sitä, mitä sinä tahdot, kun taas markkinat vapaina toimittaisivat sitä, mitä minä tahtoisin. Rakennusliikkeet ruopivat maata innoissaan kun ajattelevat, että minä ja hipit saataisiin systeemit uusiksi, niin kerrankin pääsisi tekemään sitä mitä jengi tahtoo ostaa.
Millä perusteella sä kuvittelet vastoin markkinasignaaleja tietäväsi mitä ihmiset *oikeasti* tahtovat ja miksi sä olet kommunisti ja tahdot pakottaa heidät elämään oikein eikä väärin?
Helsingissä on 380.000 työpaikkaa. 150.000 työntekijää tulee jostain muualta kuin Helsingistä ja noistakin 70.000 ei tule edes Helsingin välittömistä naapurikunnista vaan vieläkin kauempaa. Pääkaupunkiseudun pendelöinti on maailmanmittakaavassakin ihan järjettömän suurta. Tämä ei ole edes mikään Helsingin ongelma. Sama ongelma on kaikilla Suomen ytimillä.
Ja tässä oli siis vain Helsinkiin pendelöijät. Ihan sama suhde on Espoolla ja Vantaalla ja näihin pendelöidään ihan samoin taas vähän kauempaa kuin Helsinkiin.
Tämä kertoo karua kieltä siitä että ihmiset, tarkemmin sanottuna
työtä tekevät ihmiset eivät halua tai eivät voi asua siellä missä heidän työpaikkansa on. Täysin järjetöntä politiikkaa ja tämä tilanne on tehty nimenomaan poliittisilla päätöksillä. Markkinaehtoisesti tuollaista tilannetta ei tietenkään voi syntyä. Ei ihmiset vapaaehtoisesti ole näin tyhmiä että uhraavat monta tuntia päivässä työmatkoihin.
Liitteenä kuva pääkaupunkiseudun pendelöintiliikenteestä joka on aivan totaalisen järjettömän näköinen.
Otan taas piilaakson esimerkkinä miten homma toimii markkinaehtoisesti. Piilaakson alueella pendelöidään ylipäätään murto-osa tuosta ja suunnat on täysin sekaisin naapurikaupunkien välillä. Suurin pendelöinti menee taas kokonaan päinvastaiseen suuntaan ytimestä. Eli San Franciscosta pendelöidään piilaaksoon, eikä päinvastoin. Eli tuo sama kuva olisi sellainen että nuolia menee ristiin rastiin naapurikuntien välillä ja ytimestä päinvastoin tulee nuolia, eikä kaikki nuolet pääty sinne.
Alat lähestyä asiaa.
Mitä se kertoo on, että ei olla rakennettu. Hinnat väittävät alueen olevan sitä halutumpaa mitä kaupungimpaa se on, mutta koska te kommunistit estätte rakentamasta lisää kaupunkia, ollaan tässä.
Pendelöinti voisi kertoa tuota mitä sinä väität, jos asuminen kaupungissa olisi edullisempaa, mutta kun se ei ole.
Tokene tuosta sosialismista ja lakkaa väittämästä tietäväsi mitä ihmiset haluavat. Usko markkinaa, koska markkina ei valehtele.
Siinä olet tietysti oikeassa, että tämä on tekemällä tehty tilanne. Minä tahtoisin muuttaa sitä, sinä tahdot tehdä lisää samaa.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 16:47:48
Pendelöinti voisi kertoa tuota mitä sinä väität, jos asuminen kaupungissa olisi edullisempaa, mutta kun se ei ole.
Asuntojen hinnat ei kerro tuosta yhtään mitään. Sinun pitää laskea asuntojen hinta + työmatkakulut niin saat vertailukelpoisen tuloksen mitä ihmiset arvostaa ja mitä ei.
Niillä jotka pendelöi on huomattavasti suurempi tulotaso kuin helsinkiläisillä. Helsinkiläiset ovat tuon kartan persaukisia. Ja nekin rikkaat jotka Helsingissä asuu ei tee muuten työtä.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 16:47:48
Alat lähestyä asiaa.
Mitä se kertoo on, että ei olla rakennettu. Hinnat väittävät alueen olevan sitä halutumpaa mitä kaupungimpaa se on, mutta koska te kommunistit estätte rakentamasta lisää kaupunkia, ollaan tässä.
Pendelöinti voisi kertoa tuota mitä sinä väität, jos asuminen kaupungissa olisi edullisempaa, mutta kun se ei ole.
Tokene tuosta sosialismista ja lakkaa väittämästä tietäväsi mitä ihmiset haluavat. Usko markkinaa, koska markkina ei valehtele.
Ymmärrät pendelöinnin joko tietämättömyyttäsi tai tahallisesti väärin. Pendelöinti on vain yksi ilmiö aluesuunnittelussa ja on monen eri asian summa, joista vähäisin ei ole kehitysmaalaisten joukkomuutto Helsinkiin.
Helsingin kaupunkikehitys on kaukana markkinavetoisuudesta. Päinvastoin, se on lähempänä bresneviläistä jälkistalinistista byrokratiaa. Työnjakokin on selkeä: vihervasemmistolainen nonmeklatuura päättää asuntorakentamisen mittasuhteista ja asukkaiden valinnasta. Kokoomuksen oligargit toteuttavat suurelliset suunnitelmat. Kantaväestö siirretään kauemmaksi uusien kehitysmaista saapuvien asukkaiden tieltä.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 15:28:10
Suomessa on vihreiden ansiosta laitonta ja rangaistavaa (myös käytännössä) ilmaista vihaa ihmisryhmää kohtaan, niin korostettakoon tässä, että en vihaa vihreäitä. Suren vain heidän uhrejaan.
Ei ole laitonta. Juuri poliittiset ryhmät puuttuvat laista "kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Poliittiset ryhmät eivät siis nauti samanlaista lainsuojaa vihapuheelta kuin melkein millä muulla tahansa määritellyt ihmisryhmät. Se ei tietenkään muuta mihinkään sitä, miten idioottimaisena sinun silmitöntä vihervihaasi joku saattaa pitää.
Väite siitä, että pendelöintihelvetti johtuisi siitä, kun ei vain ole rakennettu tarpeeksi hajalleen ja väljää, on muuten totaalisen tolkuton.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 17:37:02
Väite siitä, että pendelöintihelvetti johtuisi siitä, kun ei vain ole rakennettu tarpeeksi hajalleen ja väljää, on muuten totaalisen tolkuton.
Ainakaan minä en ole väittänyt että väljä sinänsä on lääke pendelöintiin.
Nyt rakennetaan tuo uusi pasila. Tiukempaa kuin koskaan. Pendelöinti vain pahenee tuon takia. Väite että tiukasti rakentaminen poistaisi pendelöintihelvetin on muuten ihan samoin totaalisen tolkuton.
Quote from: sr on 13.02.2014, 17:08:15
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 15:28:10
Suomessa on vihreiden ansiosta laitonta ja rangaistavaa (myös käytännössä) ilmaista vihaa ihmisryhmää kohtaan, niin korostettakoon tässä, että en vihaa vihreäitä. Suren vain heidän uhrejaan.
Ei ole laitonta. Juuri poliittiset ryhmät puuttuvat laista "kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Poliittiset ryhmät eivät siis nauti samanlaista lainsuojaa vihapuheelta kuin melkein millä muulla tahansa määritellyt ihmisryhmät. Se ei tietenkään muuta mihinkään sitä, miten idioottimaisena sinun silmitöntä vihervihaasi joku saattaa pitää.
Minulle on täysin se ja sama, vaikka jokainen pitäisi. Minua kiinnostavat vain faktat ja niistä johtuvat konkreettiset asiat, kuten lämpötila, ravinto, suoja, jne. Näen erittäin suuria ongelmia, joita ei Suomessa tiedosteta ja näen samalla itseni ja kaltaiseni (lähes koko kansan) hyvin riippuvaisena järjestelmästä, joka on vaarassa romahtaa. En itse aio osallistua asiasta päättämiseen tai siihen pyrkimiseen mitenkään, koska tiedän, että politiikassa kaltaiseni eivät pärjää ja olen asialle vain haitaksi henkilönä. Mutta se ei mitenkään muuta sitä, että vihervasemmistolaiset valtaan päästyään ovat syöpä, joka on lähes tappanut suomalaisen yhteiskuntamallin, vaikka hyvin harva sitä edes huomaa. Kohta huomaa. Ranskassa ollaan juuri nyt tilanteessa, jossa vastaava malli on kaatumassa. Heidän velkansa on ylittämässä 100 % BKT:sta ja mainitsemani kaltaiset ongelmat ovat vanhempia ja syvemmällä. Mutta koska Suomi on pieni avoin talous, kaataa tämä tauti meidät paljon totaalisemmin ja äkkinäisemmin kuin ison Ranskan ja sen yhteiskuntamallin.
Quote from: jka on 13.02.2014, 17:46:50
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 17:37:02
Väite siitä, että pendelöintihelvetti johtuisi siitä, kun ei vain ole rakennettu tarpeeksi hajalleen ja väljää, on muuten totaalisen tolkuton.
Ainakaan minä en ole väittänyt että väljä sinänsä on lääke pendelöintiin.
Nyt rakennetaan tuo uusi pasila. Tiukempaa kuin koskaan. Pendelöinti vain pahenee tuon takia. Väite että tiukasti rakentaminen poistaisi pendelöintihelvetin on muuten ihan samoin totaalisen tolkuton.
Eihän se kymmenien vuosien systemaattinen hajottaminen millään yhdellä Pasilalla tokene, varsinkaan kun siitä ei ole uskallettu tehdä tiukkaa, ettei pelti pahoita mieltään.
Jatkan toteamalla pähkähulluksi ajatuksen, että joku maksaisi viisi tonnia neliöltä jostain, missä ei oikeastaan tahdo asua, kun samalla rahalla saisi tuplaneliöt jostain sieltä, missä teidän kommunistien mukaan hänen pitäisi haluta asua. Minkähän takia mekin ostettiin tää kämppä Valkasta, vaikka jo Pihliksestä olisi saanut tuplaneliöt ja Vantaalta kolminkertaiset samalla rahalla?
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 18:13:16
Jatkan toteamalla pähkähulluksi ajatuksen, että joku maksaisi viisi tonnia neliöltä jostain, missä ei oikeastaan tahdo asua, kun samalla rahalla saisi tuplaneliöt jostain sieltä, missä teidän kommunistien mukaan hänen pitäisi haluta asua. Minkähän takia mekin ostettiin tää kämppä Valkasta, vaikka jo Pihliksestä olisi saanut tuplaneliöt ja Vantaalta kolminkertaiset samalla rahalla?
Kyllähän osa jengistä haluaa asua kaupungissa. En tätä ole koskaan kiistänyt. Näille pitää rakentaa tietysti kaupunkia.
Mutta kun asuminen on se mikä porukkaa erottaa niin silloin varianssia pitää saada myös työpaikkojen sijaintiin. Kaikki työpaikat ei vaan voi olla ytimessä tai sitten pendelöidään ja kenelläkään ei ole hauskaa. Ei edes kaupunkilaisilla.
Työpaikathan ovat hajaantumassa koko ajan. Kantakaupungissa nyt on joitain keskittymiä kuten meillä Vallilassa muistaakseni 12 000 työpaikkaa ja etelässä on paljon pieniä konttorityölafkoja, rahoitussektori viihtyy Aleksilla ja sellaista. Liikkuva työ tehdään kehillä mistä pääsee liikkumaan, flygarin kupeessa on iso logistiikka-alan keskittymä ja niin edelleen.
Jotenkin mulla on koko ajan sellainen olo, että sä et lainkaan tunne näitä asioita.
Eräs aivan mahdollinen kehityssuunta on, että pendelöinnin suunta on vaihtumassa. Jengistä on kivaa asua kaupungissa, mutta firmojen monesti kannattaa asettua vähän syrjemmälle.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 17:55:42
Minulle on täysin se ja sama, vaikka jokainen pitäisi. Minua kiinnostavat vain faktat ja niistä johtuvat konkreettiset asiat, kuten lämpötila, ravinto, suoja, jne. Näen erittäin suuria ongelmia, joita ei Suomessa tiedosteta ja näen samalla itseni ja kaltaiseni (lähes koko kansan) hyvin riippuvaisena järjestelmästä, joka on vaarassa romahtaa. En itse aio osallistua asiasta päättämiseen tai siihen pyrkimiseen mitenkään, koska tiedän, että politiikassa kaltaiseni eivät pärjää ja olen asialle vain haitaksi henkilönä. Mutta se ei mitenkään muuta sitä, että vihervasemmistolaiset valtaan päästyään ovat syöpä, joka on lähes tappanut suomalaisen yhteiskuntamallin, vaikka hyvin harva sitä edes huomaa. Kohta huomaa. Ranskassa ollaan juuri nyt tilanteessa, jossa vastaava malli on kaatumassa. Heidän velkansa on ylittämässä 100 % BKT:sta ja mainitsemani kaltaiset ongelmat ovat vanhempia ja syvemmällä. Mutta koska Suomi on pieni avoin talous, kaataa tämä tauti meidät paljon totaalisemmin ja äkkinäisemmin kuin ison Ranskan ja sen yhteiskuntamallin.
Ok, onko vaihtoehtoinen anglo-saksinen malli sitten jotenkin erityisesti parempi? USA:n julkinen velka on 74% BKT:stä, Britanniassa se on 90%, Irlannissa 118% ja Japanissa jopa yli 200%. Vertaa noita Suomen 53%:in tai Ruotsin 38%:in. Oikeastaan kuulisin mielelläni esimerkin maasta, jossa on "suomalaista yhteiskuntamallia" parempi tuon julkisen velan kurissa pitämiseen.
Oliko muuten George W. Bush "vihervasemmistolainen"? Hän sai lahjaksi Clintonilta ylijäämäisen valtiontalouden, mutta onnistui kääntämään sen alijäämäiseksi jopa nopean talouskasvun (2001-2007) aikana ja sitten luovuttamaan sen täydessä syöksykierteessä Obamalle. Olisiko hänen mallinsa sinusta siis toimivampi Suomelle?
Minä ei toivoisi muuta kuin, että nämä jotka puhuvat muiden puolesta pitäisi sitä ja pitäisi tätä jättäisivät meidät muut rauhaan. Rakentakaan omalla rahallanne ihan mitä haluatte ihan minne tahansa, mutta on sairasta, että asioistamme päättävät ihmiset, joille on aivan itsestään selvää, että muut päättävät ihmisten asioista kuin nämä itse. Teidät on aina aika tuhonnut ja olette jääneet historiaan hirviöinä.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 18:36:06
Työpaikathan ovat hajaantumassa koko ajan. Kantakaupungissa nyt on joitain keskittymiä kuten meillä Vallilassa muistaakseni 12 000 työpaikkaa ja etelässä on paljon pieniä konttorityölafkoja, rahoitussektori viihtyy Aleksilla ja sellaista. Liikkuva työ tehdään kehillä mistä pääsee liikkumaan, flygarin kupeessa on iso logistiikka-alan keskittymä ja niin edelleen.
Joo, jonkun verran tällaista liikehdintää on ollut havaittavissa. Mutta tuo ei ole ollut Helsingin päättäjien tahto. Työpaikat ovat valuneet Helsingistä pois
siitä huolimatta että Helsingin kaupunki on kyllä taistellut kynsin ja hampain vastaan.
Uusi pasila on taas uusi epätoivoinen yritys kääntää tätä kehitystä. Pitäisi tulla 50.000 työpaikan keskittymä yhteen ainoaan pisteeseen. Täysin päin helvettiä ajateltu konsepti jonka vain viherpipertäjä pysyy perustelemaan itselleen järkeväksi.
Suhtaudun hieman skeptisesti väitteeseen, että työpaikat olisivat valuneet pois Helsingistä. Ei sulla lukuja olisi?
(http://i.imgur.com/1ihICbi.jpg)
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tila_ja_kehitys2013.pdf
Eli tuon perusteella näyttäisi, että Helsinki on pärjännyt hyvin, mutta mutta, mitäs ne Helsingin työpaikat ovatkaan: julkisen sektorin duuneja! Näitä mokuteollisuuden yms.
Yksityisen sektorin työpaikat ovat kehittyneet näin:
(http://i.imgur.com/Rrta1wr.jpg)
Pysyneet siis Helsingissä ennallaan huomattavasta väestönkasvusta huolimatta, mutta lisääntyneet muualla pk-seudulla.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 18:56:53
Suhtaudun hieman skeptisesti väitteeseen, että työpaikat olisivat valuneet pois Helsingistä. Ei sulla lukuja olisi?
Ainakin Helsingin työpaikkaomavaraisuus laskee kuin lehmän häntä. Kaikkien muiden naapurien työpaikkaomavaraisuus nousee.
Kertoo siitä että Helsinkiin muuttaa jengiä mutta työpaikkoja ei enää synny edes samaa tahtia. Espooseen ja Vantaallekin muuttaa jengiä mutta työpaikkoja syntyy enemmän kuin jengiä tulee.
Tuosta näet käppyrääkin. Valitettavasti vain vuodesta 2007 eteenpäin. Sama kehitys on ollut kuitenkin koko 2000-luvun, mutta en tähän hätään löydä pidempää käppyrää.
Kuntien työpaikkaomavaraisuus (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=6001&th=600&pos=34)
sr:ltä voisi kysyä, mikä olisi oikea tapa suhtautua poliittiseen liikkeeseen, joka ideologisista syistä tuhoaa satojen tuhansien suomalaisten heikkotuloisten mahdollisuuden nykyisen tasoiseen koulutukseen, terveydenhoitoon, eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan? Itseäni sellainen sylettää niin paljon, että yritän olla ajattelematta. Vaatimaton inhoreaktio on aika pientä.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 19:03:19
Eli tuon perusteella näyttäisi, että Helsinki on pärjännyt hyvin, mutta mutta, mitäs ne Helsingin työpaikat ovatkaan: julkisen sektorin duuneja! Näitä mokuteollisuuden yms.
Riippumatta työpaikoista pitäisi mielestäni Helsingin taloudellista kehitystä verrata Euroopan muihin pääkaupunkeihin eikä mihinkään teennäiseen lukuun työpaikoista tms. jota voi manipuloida.
Ja se olisi pitänyt liittää vähintään Espooseen ja Vantaaseen jo kauan sitten, jotta olisivat saaneet aikaan tehdä sinne muuttaville asuntoja. Nykyisin ehkä sopiva hinta yksiöstä olisi 300 euroa ja kaksiosta (pariskunnalle, lapsia omaavat kumminkaan eivät muuta) 500 euroa ja samalla valtio sitoutuisi maksaan ne kunnes töitä löytyy.
Hinnat sillä että riittävän korvesta saa rivitalokaksion vuokrattua sillä 300 eurolla, niinpä ei taida hinkua muuttaa olla muita kuin töitä tahtovilla siihen hintaan.
Nykyselläänhän kunnat kisaavat hyvistä veronmaksajista, se oisi syytä lopettaa. Ja samalla muuttaa hallintoa ja tukia niin että ne tahtoisi uusia asukkaita. Valtiontuethan ne toimii eli ei ne työttömät kuntien talouteen vaikuta muuta kuin myönteisesti - vaan kun paremmat ihmiset ei tahdo duunareita lähelleen niin valtion talous on kovin toissijainen asia heille.
(Samalla ei yksikään kunta asunnottomille asuntoa anna tai siihen rahaa, kun paremmat ihmiset ei heitä tahdo nähdä.)
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:16:52
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:15:32
Et vastannut kysymykseen.
Koitapa uudestaan. Lue kysymykseni ja koita vastata siihen, älä johonkin ihan muuhun.
Työmatkapyöräily ei voi korvata käytännössä missään muualla kuin köyhissä maissa mitään muuta liikennemuotoa missään määrin. Jos et tätä ymmärrä, niin sovit joukkoon.
Ovatko Alankomaat ja Tanska köyhiä maita? Miten maan köyhyys mitataan?
Voit tietysti vastata tähän "työmatkapyöräilijöiden määrällä" niin saadaankin kätevä kehäperustelu.
Lehmän hännän kulma ei näytä kovinkaan jyrkältä?
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 19:24:33
Lehmän hännän kulma ei näytä kovinkaan jyrkältä?
Älä anna tuon skaalauksen hämätä. -3%-yks/4 vuotta. Samaan aikaan Espoo +3%-yks. Lehmän häntien suunta on joka tapauksessa toistensa peilikuva. 15 vuotta niin Espoo on tällä tahdilla työpaikkaomavaraisempi kuin Helsinki. Ja tämäkin edellyttää että Helsingin rautatiaseman seiniä pystyssä pitäviä notkujia ei kerätä nykyistä nopeampaa tahtia. En ihan usko tähän oletukseen joten lehmän hännnän kulma todennäköisesti jyrkkenee tuosta maahanmuuton lisääntyessä.
Sikäli kyllä ollaan samaa mieltä, että Helsingissä ihan liikaa ihqutetaan moqutuxen ihqudaata.
On itse asiassa erittäin mielenkiintoinen kysymys mitä asialle voisi tehdä Helsingin omin toimin kävelemättä perustuslain yli tömps tömps. Toistaiseksi ei näytä siltä, että Helsingin hurskaat pyynnöt kaikille muille ottaa osansa rikkaudesta purisivat kovinkaan kovaa.
Quote from: Oami on 13.02.2014, 19:23:56
Ovatko Alankomaat ja Tanska köyhiä maita? Miten maan köyhyys mitataan?
Voit tietysti vastata tähän "työmatkapyöräilijöiden määrällä" niin saadaankin kätevä kehäperustelu.
Molemmat maat ovat erittäin varakkaita. Samoin Itävalta. Näissä maissa on tähän asti ja varmaan jatkossakin varaa rakentaa vaikka jokaiselle oma pyöräkaista kotiovelta töihin. Suomessa siihen ei ole varaa. Hintaa nostaa erityisesti volyymiero, mutta ratkaisevaa on julkisen talouden tila. Suomessa on PAKKO leikata ja todella paljon. Käytännössä tämä onnistuu vain luopumalla ideologisista hankkeista ja tuottamalla sitä, mistä tienataan. Pyöräteillä ei tienata. Niitä ei kannata rakentaa. Pyörät voivat ajaa autojen seassa Suomessa aivan hyvin siihen saakka, kunnes peruspalvelujen turvaamiseksi on vakaa veropohja ja voidaan alkaa syöttömään lemmikkejä.
Sama pätee kaikkeen raideliikenteeseen yms. mistä tässä ketjussa on kyse. Ja siihen, että joukkoliikenteen tuet voidaan aivan hyvin poistaa kokonaan, koska joukkoliikenteen taloudellinen vaikutus säilyy silti. Mukavuusvaikutus ei-tuottaville on toki negatiivinen, mutta jostain se 10 mrd e/v on revittävä ja nopeasti. Mieluummin tästä kuin tärkeämmistä menoeristä, kuten sosiaali- ja opetuspuolesta, josta Vantaalta kuuluu jo aivan hurjia uutisia.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 16:17:12
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Ensinnäkään kysymys ei ole autoilun vastustamisesta, vaan ihan vaan parkkipaikoista ja siitä miten ne maksetaan.
Tähän esitin jo yhden mahdollisen ratkaisun:
"Jos uudet asuinalueet esimerkiksi jaettaisiin vapaarahoitteisiin, autoiluun perustuviin kaupunginosiin ja autottomiin kaupunginosiin, joihin keskitettäisiin kaikki sosiaalinen asuntotuotanto, päästäisiin optimaaliseen ratkaisuun. Autottomien ei tarvitsisi tällöin osallistua autoilun kustannuksiin ja myös omistusasuntojen hintakehitys säilyisi näillä alueilla maltillisena."
Koska autoilun suurimmat vastustajat, samoin kuin maahanmuuton kannattajat ovat pääosin vihreitä, olisi kysymyksessä win-win-tilanne.
Tällaisiin neronleimauksiin on tapana todeta että minäkin olen yrittänyt selittää verottajalle olevani pienituloinen, koska minulla ei ole autoa, mutta kun ei mene läpi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 16:17:12
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Toiseksi, vaihtoehdot eivät ole ei lainkaan hallipaikkoja tai yksi per asunto, vaan siitä väliltä.
Autohallipaikkoja ei rakenneta nytkään näin paljoa. Omassa taloyhtiössäni autohallipaikat vietiin käsistä. Nyt on ilmoitustaululla jatkuvasti ostoilmoituksia eli olisiko pitänyt rakentaa vielä enemmän?
Mikäänhän ei kiellä rakentamasta enemmän. Kaava määrää minimin. Ja milläköhän hinnalla ne on teillä myyty?
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 16:17:12
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Kolmanneksi, nimenomaan keskitetty pysäköintilaitos on kaikkein tehokkain ratkaisu niin taloudellisesti kuin liikenteellisesti, sinne esimerkiksi voidaan järjestää helpommin tehokas ajoyhteys kuin tusinaan erilliseen halliin. Tuollaisessa laitoksessa myös on helpompi toteuttaa nimeämättömät paikat, jolloin sama paikkamäärä palvelee parhaimmillaan lähes kaksinkertaista määrää autoja.
Tehokkuus vs. mukavuus. On kiva kun omasta parkkiruudusta on matkaa hissiin 10 metriä. Paikan pitää luonnollisesti olla oma omassa taloyhtiössä.
Jos se on niin kovin kivaa että siitä haluaa maksaa, niin toki grynderi tarjoaa sellaista riemumielin, ja mikäs siinä.-
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 16:17:12
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 12:18:15
Neljänneksi, erillisen kallioluolan voi todistetusti rakentaa jälkeenpäin, kellarien lisäämine on sen sijaan vaikeaa. Toiseen suuntaan muuten, jos ja todennäköisesti kyllä kantakaupungin uudisalueilla on kellaripaikkoja liikaa riesaksi saakka, niin niiden tilojen käyttöjen edes varastona voi olla mahdotonta (mm. paloturvallisuus).
Tulee moninverroin kalliimmaksi rakennella autohalleja jälkeenpäin. Läheskään aina ei edes ole mahdollista.
No itseasiassa toteutuneiden hintojen perusteella ei tule. Esim. Töölönlahden luola ei ole sen kalliimpi kuin vaikka Jätkäsaaren kellaripaikat. Jälkitoteutuksessa toiseen suuntaan vetää se, ettei sitä luolaa ole pakko tehdä talon alle, on se mitä savea tahansa.
Dharma,
ihan P/T-luvulla nimenomaan autoiluinfran turvottaminen on yleensä ideologinen hanke ja siksi autoiluinfralle ei olekaan tapana mitään panostuotosta laskea vaan sitä tehdään normin eikä rätingin mukaan. Pyöräilyinvestoinnit taas ovat kannattavia, kuten myös kevyt raide. Raideliikenteen rekordia hämärtävät länsimetro ja pisara, jotka ovat olemassa, koska tunnelisetä tahtoo penetroitua ja kiistatta ne ovat törkyisen kalliita juttuja, joiden toimittamat asiat olisi fiksumpaa hoitaa muuten.
Kerro mulle mitä muuta jokin Hakamäentie on kuin ideologinen hanke.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:16:52
Työmatkapyöräily ei voi korvata käytännössä missään muualla kuin köyhissä maissa mitään muuta liikennemuotoa missään määrin. Jos et tätä ymmärrä, niin sovit joukkoon.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 20:29:41
Quote from: Oami on 13.02.2014, 19:23:56
Ovatko Alankomaat ja Tanska köyhiä maita? Miten maan köyhyys mitataan?
Molemmat maat ovat erittäin varakkaita.
Päätäpä nyt.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 21:11:51
Dharma,
ihan P/T-luvulla nimenomaan autoiluinfran turvottaminen on yleensä ideologinen hanke ja siksi autoiluinfralle ei olekaan tapana mitään panostuotosta laskea vaan sitä tehdään normin eikä rätingin mukaan. Pyöräilyinvestoinnit taas ovat kannattavia, kuten myös kevyt raide. Raideliikenteen rekordia hämärtävät länsimetro ja pisara, jotka ovat olemassa, koska tunnelisetä tahtoo penetroitua ja kiistatta ne ovat törkyisen kalliita juttuja, joiden toimittamat asiat olisi fiksumpaa hoitaa muuten.
Kerro mulle mitä muuta jokin Hakamäentie on kuin ideologinen hanke.
Tähän typerään väittelyyn osallistuminen tekee osallistujista (minusta) vieläkin typerämmän. Argumenttien taso sen kuin vain paranee. Milloin se, että pyöräteitä kannattaisi muuttaa talvisin parkkipaikoiksi johtaakin siihen, että parkkipaikkoja kannattaisi muuttaa pyöräteiksi kesällä. Ja nyt tämä.
Nuo kaikki investoinnit ovat ihan sitä samaa roskaa, joka on tuhonnut Suomen menestystarinan. Näin on päässyt käymään, koska julkinen sektori kasvoi pikkuhiljaa niin isoksi, että kun yksityinen sakkasi, niin julkisen talouden pöhö tuhosi lopulta lähes kaikki. Suomeen ei ole koskaan kannattanut rakentaa yhtään metriä moottoritietä tai (nykyaikana) raideliikennettä. Nämä ovat olleet investointeja, joiden taloudellinen lopputulos olisi saatu paljon pienemmällä panoksella aikaan. Siis ideologista kulutusta. Sinne ne edellisten onnistumisien hedelmät menivät.
Quote from: Oami on 13.02.2014, 21:14:56
Päätäpä nyt.
Tanskassa ja Alankomaissa työmatkapyöräily ei ole korvannut mitään, vaan siellä työmatkoja on aina tehty laajasti pyörällä. Vaikea asia.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 21:16:52
Tanskassa ja Alankomaissa työmatkapyöräily ei ole korvannut mitään, vaan siellä työmatkoja on aina tehty laajasti pyörällä. Vaikea asia.
Aina? Ennen kuin polkupyörä keksittiin?
Ei se mistään tyhjästä ole tullut. Polkupyöräilyn edistäminen on ollut vuosikymmenten ajan määrätietoinen osa liikennepolitiikkaa. Nyt sen tulokset ovat nähtävissä.
Quote from: Kaupunkisetä on 13.02.2014, 20:36:42
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 16:17:12
Tähän esitin jo yhden mahdollisen ratkaisun:
"Jos uudet asuinalueet esimerkiksi jaettaisiin vapaarahoitteisiin, autoiluun perustuviin kaupunginosiin ja autottomiin kaupunginosiin, joihin keskitettäisiin kaikki sosiaalinen asuntotuotanto, päästäisiin optimaaliseen ratkaisuun. Autottomien ei tarvitsisi tällöin osallistua autoilun kustannuksiin ja myös omistusasuntojen hintakehitys säilyisi näillä alueilla maltillisena."
Koska autoilun suurimmat vastustajat, samoin kuin maahanmuuton kannattajat ovat pääosin vihreitä, olisi kysymyksessä win-win-tilanne.
Tällaisiin neronleimauksiin on tapana todeta että minäkin olen yrittänyt selittää verottajalle olevani pienituloinen, koska minulla ei ole autoa, mutta kun ei mene läpi.
Ei idea ole pelkästään heitto. Kysymys on lähinnä siitä, että sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikka tuhoaa kaupunkirakennetta, koska vapaarahoitteisen asuntokannan osuus pidetään tarkoituksella pienenä. Suuren sosiaalisen asuntorakentamisen myötä asuinalueen alamäki alkaa jo ennen kuin ensimmäinen asukas on muuttanut sinne. Tällaisille asuinalueille ei kannattaisi rakentaa ainuttakaan subventoitua autohallipaikkaa. Vapaarahoitteisen asunnon ostajat pakotetaan esim. Kalasatamassa asumaan samaan pihapiiriin kehitysmaalaisten kanssa. Aika tulee näyttämään, että tällainen omistusasunto on huono sijoitus sekä henkisesti, että taloudellisesti.
Jos vaihtoehtona olisi hieman kalliimpi asunto asuinalueella, jossa ei olisi laisinkaan sosiaalista asuntotuotantoa mutta jossa autottomat joutuisivat "subventoimaan" autohallipaikkoja kuten nykyisin, veikkaisin että nämä asunnot tekisivät hyvin kauppansa. Tämä olisi myös ennen kaikkea oikeudenmukaista.
Ylipäätään se, joka edes mainitsee Tanskan tai Alankomaat esimerkkeinä Suomelle pyöräinfran rakentamisesta pitäisi erottaa kaikista luottamustehtävistään tai ainakin ryhmästä oli ryhmä mikä tahansa. Satun olemaan 1/4 hollantilainen ja pyöräillyt myös Tanskassa, asunut myös Belgiassa ja mikään ei liene vaikeammin Suomeen siirrettävissä kuin näiden maiden pyöräilykulttuuri ja -olosuhteet. Se, että tällaista edes ehdotetaan, kertoo siitä, miten julkisia varoja tuhlataan silmää räpäyttämättä. Sama toki pätee moneen moottoriliikennehankkeeseenkin yhtä lailla. Vaan onneksi nuo julkiset varat ovat loppumaan päin.
Minä pyydän tunnukseni poistoa. Ei kestä hermot. Suomessa käyn kuitenkin niin harvoin toistaiseksi, ettei ole ihan pakko altistua tälle.
Keskustelu näyttää sanoisinko kiertyvän itseensä. Talousviisaat väittävät pystyvänsä laskemaan liikenneinvestoinnille tuoton ja sinä sanot että vitut ne mitään laskea osaa. En oikein kykene tätä kommentoimaan mitenkään.
Jos me kuitenkin tahdomme jostain syystä, ideologisesta tai muusta, lähteä siitä että kaupungissa pitää pystyä liikkumaan edes kohtalaisen sujuvasti, yleensä se on ihan puhtaassa rahassa laskien edullisempaa, so. maksaa vähemmän välittämättä nyt niistä investointilaskelmista, jotka niin pontevasti kiistät, toteuttaa joukkoliikenteellä kuin rakentamalla liikkumistarpeeseen riittävä autoiluinfra. Edelleen korkean kuormituksen reiteillä maksaa vähemmän, ks. edellä määritelmä, vetää kevyttä raidetta kuin yrittää hoitaa se sama kapasiteetti busseilla.
Nämä ovat faktoja, eivät mielipiteitä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 13.02.2014, 21:22:48
Ei idea ole pelkästään heitto. Kysymys on lähinnä siitä, että sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikka tuhoaa kaupunkirakennetta, koska vapaarahoitteisen asuntokannan osuus pidetään tarkoituksella pienenä. Suuren sosiaalisen asuntorakentamisen myötä asuinalueen alamäki alkaa jo ennen kuin ensimmäinen asukas on muuttanut sinne. Tällaisille asuinalueille ei kannattaisi rakentaa ainuttakaan subventoitua autohallipaikkaa. Vapaarahoitteisen asunnon ostajat pakotetaan esim. Kalasatamassa asumaan samaan pihapiiriin kehitysmaalaisten kanssa. Aika tulee näyttämään, että tällainen omistusasunto on huono sijoitus sekä henkisesti, että taloudellisesti.
Jos vaihtoehtona olisi hieman kalliimpi asunto asuinalueella, jossa ei olisi laisinkaan sosiaalista asuntotuotantoa mutta jossa autottomat joutuisivat "subventoimaan" autohallipaikkoja kuten nykyisin, veikkaisin että nämä asunnot tekisivät hyvin kauppansa. Tämä olisi myös ennen kaikkea oikeudenmukaista.
Sä argumentoit nyt, että koska (kaupunkisuunnittelussa) tehdään jotain tyhmää, niin voidaan tehdä jotain muuta tyhmää. Sovitaan keskustelun vuoksi että tehdään noin niinku haluat ja että se on hieno juttu, minkä ihmeen takia edelleenkään subventoisimme parkkipaikkoja?
Ai niin vielä. Autopaikaton talo, kortteli, alue ja kaupunginosa ovat äärettömän tolloja ajatuksia jokseenkin yhtä läpi-ideologista skeidaa kuin nykyinen autosaatio (sic! jäbä duunaa sanoi!)
Varsinkin kun autoilun sosioekonominen status on koko ajan laskemassa kautta läntisen maailman ja autoilu on yhä enemmän köyhän ihmisen merkki, olisi hyvin typerää mennä jonkin sellaisen kaavan mukaan, että kaupungin taloissa ei tarvita autopaikkoja.
Oleellista olisi jättää parkkipaikkojen määrä markkinoiden säädeltäväksi, mutta kun se ei kommunisteille käy.
Quote from: junakohtaus on 14.02.2014, 13:04:19
Ai niin vielä. Autopaikaton talo, kortteli, alue ja kaupunginosa ovat äärettömän tolloja ajatuksia jokseenkin yhtä läpi-ideologista skeidaa kuin nykyinen autosaatio (sic! jäbä duunaa sanoi!)
Varsinkin kun autoilun sosioekonominen status on koko ajan laskemassa kautta läntisen maailman ja autoilu on yhä enemmän köyhän ihmisen merkki, olisi hyvin typerää mennä jonkin sellaisen kaavan mukaan, että kaupungin taloissa ei tarvita autopaikkoja.
Oleellista olisi jättää parkkipaikkojen määrä markkinoiden säädeltäväksi, mutta kun se ei kommunisteille käy.
Kylläpä maailmassa on köyhiä...
Vedä nyt henkeä välillä. Ei auton status ole enää sama kuin joskus, mutta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä "johtopäätöksiä".
Oikeasti mä tietysti vinoilin. Ei noille ukoille malta olla kuittailematta. Tota suuntaa on olemassa, mutta se ei ole kovin vahva.
Varsinainen asia on se, että tota ei voi tehdä klönttikaupalla. Markkinat on paras tähän mennessä keksitty allokointimekanismi enkä mä ymmärrä miksi sitä ei voisi käyttää tässä asiassa.
Pisti tässä muuten juuri silmään että talossa eräässä Kalliossa kaupataan vajaasen seitsämän tonnin neliöhintaan asuntoa. Talossa ei ole hissiä, eikä koko yhtiössä tietenkään yhtään autopaikkaa. Ja jos joku sitä miettii, niin ei, näiden vuokrat eivät mene sossun rajoihin, itseasiassa ne kämpät joissa menee ovat järjestäen terveellisessä lähiökerrostalossa, josta ikkunasta näkyy metsä, ja pihalla on lentopallokenttä ja autopaikka lämpötolpalla.
Quote from: junakohtaus on 13.02.2014, 19:49:32
Sikäli kyllä ollaan samaa mieltä, että Helsingissä ihan liikaa ihqutetaan moqutuxen ihqudaata.
On itse asiassa erittäin mielenkiintoinen kysymys mitä asialle voisi tehdä Helsingin omin toimin kävelemättä perustuslain yli tömps tömps. Toistaiseksi ei näytä siltä, että Helsingin hurskaat pyynnöt kaikille muille ottaa osansa rikkaudesta purisivat kovinkaan kovaa.
/salaliittoteoria
Helsinkivastaiset kunnat vastaanottavat mamuja jotka ne sitten suunnilleen pakottavat muuttamaan helsinkiin josta sitten tulee pidemmällä tähtäimellä ei miellyttävä kaupunki jolloin ne hyvätuloiset sitten muuttavat lähikuntiin.Sama juttu asunnottomilla ja omilla sosiaalitapauksilla? :D
Quote from: Melbac on 14.02.2014, 14:04:29
/salaliittoteoria
Helsinkivastaiset kunnat vastaanottavat mamuja jotka ne sitten suunnilleen pakottavat muuttamaan helsinkiin josta sitten tulee pidemmällä tähtäimellä ei miellyttävä kaupunki jolloin ne hyvätuloiset sitten muuttavat lähikuntiin.Sama juttu asunnottomilla ja omilla sosiaalitapauksilla? :D
Kyllähän se mamu hakeutuu ihan itse sinne Helsinkiin mielummin kuin Kirkkonummelle kun kerran kaikki maksetaan kuitenkin.
Mutta ei savua ilman tulta. Kyllä olen kuullut huhuja että Espoossa ja Vantaalla olisi sosiaalitoimistoissa sanottu suoraan että menkää Helsinkiin jos haluatte paremmat edut.
Löytyihän tuosta juttukin.
HS: Espoo kehotti asunnotonta muuttamaan Helsinkiin (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336551273.html)
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 19:13:55
sr:ltä voisi kysyä, mikä olisi oikea tapa suhtautua poliittiseen liikkeeseen, joka ideologisista syistä tuhoaa satojen tuhansien suomalaisten heikkotuloisten mahdollisuuden nykyisen tasoiseen koulutukseen, terveydenhoitoon, eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan? Itseäni sellainen sylettää niin paljon, että yritän olla ajattelematta. Vaatimaton inhoreaktio on aika pientä.
Kunhan ensin kerrot, minkä puolueen tai poliittisen ryhmän ohjelmasta löytyy kohta:"Tavoitteenamme on tuhota satojen tuhansien suomalaisten heikkotuloisten mahdollisuus nykyisen tasoiseen koulutukseen, terveydenhoitoon, eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan".
Toiseksi, voisit sinäkin vastata minun esittämiini kysymyksiin. Sinä puhuit vihervasemmistosta ja valtion velasta. Minun kysymykseni oli, että onko George W. Bush "vihervasemmistolainen", koska hän on pääsyyllinen siihen, miten Clintonin kauden ylijäämäinen valtion budjetti onnistuttiin kääntämään valtavaksi alijäämäksi ja tuloksena on esim. se, että USA:n julkinen velka suhteessa BKT:hen on Suomea korkeampi. Eli siis jos haluat, että sinun kysymyksiisi vastataan, niin vastaa ensin sinulle esitettyihin kysymyksiin.
Quote from: junakohtaus on 14.02.2014, 13:04:19
Ai niin vielä. Autopaikaton talo, kortteli, alue ja kaupunginosa ovat äärettömän tolloja ajatuksia jokseenkin yhtä läpi-ideologista skeidaa kuin nykyinen autosaatio (sic! jäbä duunaa sanoi!)
Varsinkin kun autoilun sosioekonominen status on koko ajan laskemassa kautta läntisen maailman ja autoilu on yhä enemmän köyhän ihmisen merkki, olisi hyvin typerää mennä jonkin sellaisen kaavan mukaan, että kaupungin taloissa ei tarvita autopaikkoja.
Oleellista olisi jättää parkkipaikkojen määrä markkinoiden säädeltäväksi, mutta kun se ei kommunisteille käy.
Vastauksestasi ei selvinnyt, miksi autottomat korttelit ovat "äärettömän tolloja ajatuksia"? Kuka maksaa kaupungin talojen asukkaiden autopaikat kun sossu maksaa jo suuren osan vuokrankin? Haluaisitko sälyttää nämäkin kustannukset sossulle? Jos auto on köyhän ihmisen merkki, niin miksi haluat kääntää puukkoa haavassa ja rakentaa ilmaisia autopaikkoja kehitysmaalaisille?
Kommunistien agendalla oli Stalinin aikana mm. kansojen vaihto. Nykyajan stalinisteja ovat ne, jotka kannattavat sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa.
Satojen tuhansien kehitysmaalaisten asuttaminen on kysymys, joka kuuluu elimellisesti alue/kaupunkisuunnittelun problematiikkaan. Sinä et tätä kykene ilmeisesti ymmärtämään ainakaan viestiesi perusteella.
Sitä mä vaan, että toi "sossuasuminen" koostuu enimmäkseen vähän kaikesta muusta paitsi elätettävistä kehitysmaalaisista. Enimmäkseen kaupungin kämpissä on työtä tekeviä tai eläkkeellä olevia kantasuomalaisia.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 14:16:52
Quote from: sr on 13.02.2014, 14:15:32
Et vastannut kysymykseen.
Koitapa uudestaan. Lue kysymykseni ja koita vastata siihen, älä johonkin ihan muuhun.
Työmatkapyöräily ei voi korvata käytännössä missään muualla kuin köyhissä maissa mitään muuta liikennemuotoa missään määrin. Jos et tätä ymmärrä, niin sovit joukkoon.
LOL. Eli ryhdyit puhtaaseen inttoon. Tyypillinen internetin:"Minä olen oikeassa ja jos et tätä ymmärrä, olet tyhmä".
Ovatko suomalaiset työmatkapyöräilijät "köyhiä"? Miten lompakon paksuus vaikuttaa siihen, pystyykö pyörällä liikkumaan töihin vai ei? Itse olen liikkunut työmatkojani pyörällä sekä silloin, kun olin köyhä ja silloin kun olin vähemmän köyhä. Paljon enemmän sen sopimiseen työmatkailuun vaikuttaa minusta se, pitääkö samalla viedä esim. lapsia päivähoitoon tms. Siinäkin vielä yksi lapsi menee lastenistuimella, mutta useamman kuljettaminen olisi liian vaarallista.
Itse sanoisin, että ihmiselle, jonka a) ei tarvitse liikkua työssään, b) asuu taajamassa, jolloin työmatka ei ole mitenkään kohtuuttoman pitkä ja c) harrastaa joka tapauksessa kuntoliikuntaa, pyörällä liikkuminen todennäköisesti jopa säästää aikaa henkilöautoon tai julkisiin verrattuna, koska sillä työmatkapyöräilyllä pystyy korvaamaan osan tai kaiken muusta liikkumistarpeestaan. Tällaiselle ihmiselle pyöräily on siis paras liikkumismuoto (hintahan sillä on jo muutenkin muita muotoja halvempi) ja tämän vuoksi oikeastaan vain talvi tai muiden ihmisten kuskaamistarve on minusta ainoat järkevät syyt nuo ehdot täyttävälle terveelle aikuiselle olla pyöräilemättä ihan lompakon paksuuteen katsomatta.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 21:16:52
Quote from: Oami on 13.02.2014, 21:14:56
Päätäpä nyt.
Tanskassa ja Alankomaissa työmatkapyöräily ei ole korvannut mitään, vaan siellä työmatkoja on aina tehty laajasti pyörällä. Vaikea asia.
Kyllä se, että ei siirrytä työmatka-autoiluun vaan pyöräillään, on sitä korvaamista. Kaupungin mukavuuden kannalta on ihan sama, ollaanko aina työmatkapyöräilty vai vasta siihen siirytty. Kumpikin vähentää saasteita, melua, tilantarvetta, jne. Minun alkuperäinen pointtini ei siis liittynyt siihen, mitä on aiemmin tehty, vaan pyöräilijä, joka on aiemmin pyöräillyt ja pyöräilijä, joka on vasta siihen siirtynyt, ovat ihan yhtä hyviä asioita muiden kaupunkilaisten kannalta.
Quote from: junakohtaus on 14.02.2014, 16:35:50
Sitä mä vaan, että toi "sossuasuminen" koostuu enimmäkseen vähän kaikesta muusta paitsi elätettävistä kehitysmaalaisista. Enimmäkseen kaupungin kämpissä on työtä tekeviä tai eläkkeellä olevia kantasuomalaisia.
Kehitysmaalaiset valtaavat jo keskipitkässä juoksussa lähes kaiken sosiaalisen asuntotuotannon. Kaupungin asunnoissa asuvista kantasuomalaisista suuri osa on vanhuksia, jotka eivät kauaa sinnittele kämpissään. Yleisesti ottaen kaupungin asunnoissa asuvien keskuudessa työssäkäynti käy yhä harvinaisemmaksi.
Quote
Siis työelämästä syrjäytyneiden osuus Hgin kunnallisessa vuokra-asumisessa on keskimäärinottaen lähes puolet.
Kun lisäksi tiedämme, että talojen väliset erot ovat suuria, voimme sanoa, että osassa Helsingin kunnallista vuokra-asumista työikäisen väestön työssäkäynti on poikkeavaa käyttäytymistä
http://www.socca.fi/files/433/metropolis_sos_eheys_kortteinen_221010.pdf
Kaupunkisuunnittelijat Mari Vaattovaara ja Matti Kortteinen ovat tutkineet paljon pääkaupunkiseudun segregaatiokehitystä. Poliittisesti korrektit johtopäätökset eivät kuitenkaan anna keinoja segregaation pysäyttämiseksi. Edes sosiaalisen sekoittamisen kaupunkipolitiikka ei poista ihmisten välistä sosiaalista eriarvoisuutta, vaan siirtää sosiaaliset ongelmat ongelmaväestön myötä vain yhä uusille asuinalueille.
Helsinki ja pian koko pääkaupunkiseutu on valjastettu vastaamaan kehitysmaalaisen massamaahanmuuton tarpeisiin. Tämän vuoksi tarvitaan mm. metropolihallintoa, jotta koko pääkaupunkiseudun maankäytöstä voidaan päättää keskitetysti. Jos ja kun metropolihallinnolle annetaan verotusoikeus, kaavoitusmonopoli sekä valta päättää asunto-, koulutus- ja sosiaalipolitiikasta, ei tavalliselle kantasuomalaiselle jää käytännössä yhtään ainoaa demokraattista vaikutuskeinoa päätettäessä oman asuinalueensa asioista.
Quote from: Dharma on 13.02.2014, 21:22:56
Ylipäätään se, joka edes mainitsee Tanskan tai Alankomaat esimerkkeinä Suomelle pyöräinfran rakentamisesta pitäisi erottaa kaikista luottamustehtävistään tai ainakin ryhmästä oli ryhmä mikä tahansa. Satun olemaan 1/4 hollantilainen ja pyöräillyt myös Tanskassa, asunut myös Belgiassa ja mikään ei liene vaikeammin Suomeen siirrettävissä kuin näiden maiden pyöräilykulttuuri ja -olosuhteet. Se, että tällaista edes ehdotetaan, kertoo siitä, miten julkisia varoja tuhlataan silmää räpäyttämättä. Sama toki pätee moneen moottoriliikennehankkeeseenkin yhtä lailla. Vaan onneksi nuo julkiset varat ovat loppumaan päin.
No, mikä siinä hollantilaisessa mallissa on sellaista, ettei sitä voi Suomeen siirtää? Pyöräilyinfra on muihin liikenneinfrahankkeisiin verrattuna huomattavasti halvempaa, joten siinä ei missään tapauksessa ole kyse mistään hirvittävästä tuhlaamisesta. Se on totta, että Suomen talvi on lumisempi kuin Hollannissa tai Tanskassa, mutta ei tämä tarkoita sitä, etteikö suurinta osaa vuodesta voisi Suomessakin pyöräillä ihan yhtä hyvin.
Eli väännä meille nyt siis rautalangasta, miksei hollantilaista pyöräilykulttuuria voisi siirtää Suomeen? Onko suomalaisten kansallinen ellei jopa geneettinen erityispiirre se, ettei polkupyörään kosketa?
QuoteHelsinki ja pian koko pääkaupunkiseutu on valjastettu vastaamaan kehitysmaalaisen massamaahanmuuton tarpeisiin. Tämän vuoksi tarvitaan mm. metropolihallintoa, jotta koko pääkaupunkiseudun maankäytöstä voidaan päättää keskitetysti. Jos ja kun metropolihallinnolle annetaan verotusoikeus, kaavoitusmonopoli sekä valta päättää asunto-, koulutus- ja sosiaalipolitiikasta, ei tavalliselle kantasuomalaiselle jää käytännössä yhtään ainoaa demokraattista vaikutuskeinoa päätettäessä oman asuinalueensa asioista.
Hassu juttu, mutta tästä en ole erityisen eri mieltä. Vastustan ehdottomasti mitään pakkoliitoksia monestakin syystä, joista tämä on yksi, vaikken ehkä itse näe asiaa aivan noin ehdottomana.
http://nokkelakaupunki.fi/2014/02/18/tampere-tarvitsee-ratikan/ (http://nokkelakaupunki.fi/2014/02/18/tampere-tarvitsee-ratikan/)
Quote from: junakohtaus on 18.02.2014, 17:43:28
http://nokkelakaupunki.fi/2014/02/18/tampere-tarvitsee-ratikan/ (http://nokkelakaupunki.fi/2014/02/18/tampere-tarvitsee-ratikan/)
Ihmettelin juuri, kuinka monta tuhatta sivua täällä jaksetaan länkyttää Helsingin ja pääkaupunkiseudun huutonaurua aiheuttavasta julkisen liikenteen kehittämisestä, joka perustuu yksityisautoilun tappamiseen. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ei saa millään niin houkuttelevaksi, ettei yksityisautoilu voittaisi - aina - muuten kuin tekemällä yksityisautoilu mahdottomaksi. Hyvästi järki!
No, samat ensanominkävärisetpiipertäjät saivat myös Tampereen pihtiotteeseen. Saadaan Rantatien tunneli eli Särkänniemen OHI ajetaan pian tunnelia pitkin, ja nyt vielä lopetetaan keskustan yksityisautoilu. Kukaan fiksu ei tarvitse pikaratikkaa Tampereelle, joku vesipää-Kostiainen kyllä, koska korruptio. Bussiliikenne toimii kuin junan vessa, paitsi ei "poikittaissuunnassa". Ennen sekin toimi... Eikä ratikka tätäkään korjaa.
Keväällä suljetaan Hämeenkadun pätkä yksityisautoilta, mutta mitään suunnitelmia ei ole siitä, miten ko. pätkän ohi voi ajaa. Viisasta meininkiä, pakko saada tunneli ja ratikka, jotta Tampereen keskustassa voi liikkua.
Suurten kaupunkien liikennesuunnittelu pitää antaa taksikuskien hommaksi, niin siitä tulee toimiva.
Olet juuri todistanut absoluuttisen tietämättömyytesi aiheesta.
Mikään autoilu pk-seudulla (suppea) on mahdollista vain, koska suurin osa työmatkalaisista pitää joukkoliikennettä parempana valintana. Mikäli näin ei olisi, kukaan ei pääsisi minnekään.
Taksikuskit taas ehdottelevat sellaisia asioita kuin nopeusrajoituksen nostamista Manskulla kahdeksaankymppiin eikä heiltä kannata kysyä muuta kuin oliko hyvät munkit tänään Rusan Tebikalla.
^ Paremmat munkit saa etelä-haagan shelliltä, mut muuten kompotikomp.
Pahoin kyllä pelkään että topikin kierros aloitetaan taas uudestaan alusta....
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
Kukaan fiksu ei tarvitse pikaratikkaa Tampereelle, joku vesipää-Kostiainen kyllä, koska korruptio. Bussiliikenne toimii kuin junan vessa, paitsi ei "poikittaissuunnassa". Ennen sekin toimi... Eikä ratikka tätäkään korjaa.
Tampereen kaupunki tarvitsee ratikkaa mm. siksi että
-sen avulla säästetään lähemmäs kymmenen miljoonaa liikennöintikuluissa joka vuosi
-se nostaa merkittävästi joukkoliikenteen matkustajamääriä (=isot säästöt esim. autoiluinfrastruktuurin rakentamisen suhteen)
-raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti (tiivistäminen on kaupungille huomattavasti edullisempaa sekä lyhellä että pitkällä tähtäimellä kuin uusien kaupunginosien rakentaminen mallia Vuores)
-käytettävyydeltään selkeä ja matkustusmukavuudeltaan korkeatasoinen ratikkaliikenne tuo tyytyväisiä joukkoliikennematkustajia
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
Keväällä suljetaan Hämeenkadun pätkä yksityisautoilta, mutta mitään suunnitelmia ei ole siitä, miten ko. pätkän ohi voi ajaa.
Em. suunnitelmia tarvittaisiin vain siinä tapauksessa, että rautatieasemalta Keskustorille matkalle olevien keskuudessa yksityisautoilu olisi suosittu kulkutapa. Koska näin ei ole (mm. johtuen lyhyestä etäisyydestä ja parkkipaikkojen puutteesta kyseisissä kohteissa) voidaan olettaa, että tätä Hämeenkadun pätkää osana jotakin pitkää matkareittiä käyttäneet suunnittelevat itse vaihtoehtoisen reittinsä.
Toisaalta tämän tapaisissa kokeiluissa hyvänä puolena on se, että jos se kaikista ennakko-odotuksista poiketen johtaa megaluokan ruuhkaantumiseen keskustassa sekä siellä harhaileviin eksyneiden autoilijoiden laumoihin, voidaan kokeilu helposti perua.
Ruuhkaantuminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä johtuen siitä, että autoilun määrä tapaa kaikkialla sopeutua käytössä olevaan tiekapasiteettiin. Esim. mikäli Tammerkosken yli kulkisi vain yksi ainoa autoille avoinna oleva silta, joka sekin olisi yksikaistainen, kaikki nykyiset autoilijat tuskin jonottaisivat (useita vuorokausia?) päästäkseen kyseiselle sillalle, vaan autoilun määrä sopeutuisi yhdessä yössä tämän sillan tarjoamaan kapasiteettiin.
Omituista on tämä: minkähän takia stadilaiset taksit kunnioittavat Elimäenkatu - Pohjolankatu - välin taksikaistaa enemmän kuin Vantaan ja Espoon taksit?
Se oli vaan vitsi: stadilaiset taksikuskit ajelee siellä samalla lailla, koska haluavat päästä samoille pokille kuin muut.
Ihmetys on se, että minkä ihmeen takia taksikaista on siinä oikealla ja mikseivät taksit pysy siellä ennen Tuusulantien alkua, vaan rynnivät keski- ja vasenkaistalle. Ei ole suhareiden moka, vaan niiden jotka kuvittelivat tekevänsä saman kaistan taksikuskeille ja dösille. Mitä järkeä ?!
Tämä on se kohta, missä voit valita sinisen ja punaisen pillerin välillä. Jos oikeasti tahdot tietää mitä siinä tapahtuu ja miksi, minä voin kyllä kertoa.
Ei ole mitään taksikaistaa, on joukkoliikennekaista. Taksit saavat käyttää joukkoliikennekaistaa, mutta ei laki niitä siihen pakota.Joukkoliikennekaista siinä on täynnä busseja. Siksi se vetää huonommin kuin tavallinen kaista.
Nyt sitten voi valita tahtooko alkaa ymmärtää näkemäänsä. Busseja se on täynnä siksi, että raideverkoston kehittäminen on kymmeniä vuosia lyöty laimin.
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
No, samat ensanominkävärisetpiipertäjät saivat myös Tampereen pihtiotteeseen. Saadaan Rantatien tunneli eli Särkänniemen OHI ajetaan pian tunnelia pitkin, ja nyt vielä lopetetaan keskustan yksityisautoilu.
Hmmm, niin. Päätellen siitä, että "ohi" on kirjoitettu isoilla kirjaimilla, koen että siinä on sinusta jotain pahaa.
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
Kukaan fiksu ei tarvitse pikaratikkaa Tampereelle, joku vesipää-Kostiainen kyllä, koska korruptio. Bussiliikenne toimii kuin junan vessa, paitsi ei "poikittaissuunnassa". Ennen sekin toimi... Eikä ratikka tätäkään korjaa.
Raitiovaunu tulee ajan myötä halvemmaksi, ja nyt kun se tehdään ns. puhtaalta pöydältä 2010-luvulle (... vai 2020, saas ny nährä...) niin siinä on vältettävissä ne Helsingin virheet, joihin ketjussa on viitattukin.
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
Keväällä suljetaan Hämeenkadun pätkä yksityisautoilta, mutta mitään suunnitelmia ei ole siitä, miten ko. pätkän ohi voi ajaa. Viisasta meininkiä, pakko saada tunneli ja ratikka, jotta Tampereen keskustassa voi liikkua.
Miten niin ei ole? Sen ohi voi ajaa pohjoisessa Rongankatua ja Satakunnankatua ja etelässä Vuolteenkatua ja Tampereen valtatietä. Ja tarkoituksenahan on juuri helpottaa enemmistön liikkumista Hämeenkadulla.
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
Suurten kaupunkien liikennesuunnittelu pitää antaa taksikuskien hommaksi, niin siitä tulee toimiva.
Valitettavasti taksikuskien näkökulma on kovin yksipuolinen.
Eilen muuten Helsingissä KH päätti, että riittää kun rakennetaan puolet normin mukaisista parkkipaikoista ja lopuille on varaus. Tämä on iso juttu ja hyvin iso askel markkinatalouden suuntaan.
Quote from: sr on 14.02.2014, 17:34:45
Se on totta, että Suomen talvi on lumisempi kuin Hollannissa tai Tanskassa, mutta ei tämä tarkoita sitä, etteikö suurinta osaa vuodesta voisi Suomessakin pyöräillä ihan yhtä hyvin.
Toki voi, mutta jos täällä pyöräillään keskimäärin
esim. 7 kuukautta vuodesta ja siellä 11 kuukautta, niin se tarkoittaa yli 35% heikennystä investoinnin hyöltysuhteessa. Se on iso raha.
Quote from: Rubiikinkuutio on 19.02.2014, 11:25:16
Toki voi, mutta jos täällä pyöräillään keskimäärin esim. 7 kuukautta vuodesta ja siellä 11 kuukautta, niin se tarkoittaa yli 35% heikennystä investoinnin hyöltysuhteessa. Se on iso raha.
Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.
Kylmyys on pukeutumiskysymys aivan kuten kävellessä ja teiden auraus toimii Suomessa hyvin. Kaatumisriski liukkaalla taas on pyöräillessä huomattavasti pienempi kuin kävellessä ja pienenee entisestään nastarenkaiden avulla.
Sitä paitsi pyöräilyinvestointien kansantaloudellinen kannattavuus on niin paljon parempi kuin autoiluinvestoinneilla (pienempi tilantarve, terveydelliset hyödyt, vähemmän saasteita) että vaikka puolet vuodesta ei pyöräilisi kukaan, niin investointi kannattaisi silti.
Quote from: orientexpressen on 19.02.2014, 16:11:57
Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Pyöräilen talvisin. Alleviivasin silti oleellisen. Ihan noin käytännön kannalta.
Quote from: junakohtaus on 18.02.2014, 21:44:05
Mikään autoilu pk-seudulla (suppea) on mahdollista vain, koska suurin osa työmatkalaisista pitää joukkoliikennettä parempana valintana. Mikäli näin ei olisi, kukaan ei pääsisi minnekään.
Quote from: orientexpressen on 19.02.2014, 00:38:14
Ruuhkaantuminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä johtuen siitä, että autoilun määrä tapaa kaikkialla sopeutua käytössä olevaan tiekapasiteettiin. Esim. mikäli Tammerkosken yli kulkisi vain yksi ainoa autoille avoinna oleva silta, joka sekin olisi yksikaistainen, kaikki nykyiset autoilijat tuskin jonottaisivat (useita vuorokausia?) päästäkseen kyseiselle sillalle, vaan autoilun määrä sopeutuisi yhdessä yössä tämän sillan tarjoamaan kapasiteettiin.
Te olette ihanan lutuisia, omaksuneet vihreiden argumentaation, joka menee AINA persiilleen!
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Sanoinko mä jo, että te olette - kauniisti sanottuna - lapsellisia? Ei se mitään, saahan sitä olla lapsellinen, jopa tyhmä, mutta suurten kaupunkien ( ;D Helsinki, tuppukylä maailman mittakaavassa ;D ) liikennesuunnittelijaksi sellaisin ominaisuuksin varustettuja ei saa päästää.
Miksi pitää yksityisautoilu tehdä hankalaksi perseen kautta ja kuivana, kun sen voisi tehdä "oikeaa kautta" ja liukasteen kanssa?
Sullekin samat kuin edellisille.
Quote from: Oami on 19.02.2014, 09:32:41
Quote from: JoKaGO on 18.02.2014, 21:02:13
No, samat ensanominkävärisetpiipertäjät saivat myös Tampereen pihtiotteeseen. Saadaan Rantatien tunneli eli Särkänniemen OHI ajetaan pian tunnelia pitkin, ja nyt vielä lopetetaan keskustan yksityisautoilu.
Hmmm, niin. Päätellen siitä, että "ohi" on kirjoitettu isoilla kirjaimilla, koen että siinä on sinusta jotain pahaa.
Muistaakseni Särkänniemen tehtävä on houkutella maksavia asiakkaita. Jos nykyinen maan pinnalla menevä tie ruuhkautuu kesällä Särkänniemen vieraiden takia, niin kuinka pahasti tulee ruuhkautumaan uuden nukkumalähiön pihakadut, kun tunneli ja se uusi nukkumalähiö on tehty? Entä nukkumalähiön rakentamisen aikaan?
Nyt jo on ensimmäiset räjäytysten vauriot havaittu vanhoissa rakennuksissa tuolla seudulla. Ja lisää tulee! Onneksi maksaja on jo tiedossa, ja se ei ole YIT.
Quote from: orientexpressen on 19.02.2014, 00:38:14
Tampereen kaupunki tarvitsee ratikkaa mm. siksi että
-sen avulla säästetään lähemmäs kymmenen miljoonaa liikennöintikuluissa joka vuosi
-se nostaa merkittävästi joukkoliikenteen matkustajamääriä (=isot säästöt esim. autoiluinfrastruktuurin rakentamisen suhteen)
-raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti (tiivistäminen on kaupungille huomattavasti edullisempaa sekä lyhellä että pitkällä tähtäimellä kuin uusien kaupunginosien rakentaminen mallia Vuores)
-käytettävyydeltään selkeä ja matkustusmukavuudeltaan korkeatasoinen ratikkaliikenne tuo tyytyväisiä joukkoliikennematkustajia
Eikö vieläkin suurempaan säästöön päästäisi, jos pienennettäisiin joukkoliikenteen tukea 20 miljoonaa vuodessa? Tai tuki kokonaan pois?
Perustele myös tuo -raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti -hölynpöly.
"korkeatasoinen ratikkaliikenne" ;D Mahaan sattuu!
Quote from: junakohtaus on 19.02.2014, 10:53:13
Eilen muuten Helsingissä KH päätti, että riittää kun rakennetaan puolet normin mukaisista parkkipaikoista ja lopuille on varaus. Tämä on iso juttu ja hyvin iso askel markkinatalouden suuntaan.
Älä nyt suotta innostu. Tästä lienee kyse:
Quote
Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan
Ohjelmaluonnoksessa on esitetty, että nk. käyttäjä maksaa -periaatteen
soveltamiseksi ja tarkemmin kysyntää vastaavan
pysäköintipaikkamäärän toteuttamiseksi kokeillaan uusia ratkaisuja
asuintonttien pysäköintipaikkojen toteutuksessa.
Esittelijä toteaa, että asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottamista
toisistaan on selvitelty jo usean vuosikymmenen ajan (raportit vuosilta
1994, 2003 ja 2010). Kaupungin lähtökohtana on pyrkiä ratkaisuun,
jossa uudisrakentamisen yhteydessä toteutetaan myös hankkeen
vaatimat autopaikat. On ymmärrettävää, että hankkeiden toteuttajat
haluavat välttyä usein korkeista autopaikkojen toteutuskustannuksista.
Tällöin tarpeelliset autopaikat haetaan kaupungin tarjoamista
kadunvarsipaikoista tai muilta yleisiltä alueilta. Käyttökelpoista,
läpinäkyvää ja toteuttajien hyväksymää järjestelyä ei toistaiseksi ole
löytynyt. Silloinkin, kun autopaikat on myyty rakennushankkeiden
yhteydessä erillisinä osakesarjoina, on autopaikkaan oikeuttava osuus
korvannut vain osan todellisista kustannuksista. Vaiheittain
toteutettavaksi aiotut pysäköintipaikat eivät myöskään ole käytännössä
juurikaan toteutuneet.
Pitkäjänteisen pysäköintipolitiikan toteuttamista ei voida perustaa
myöskään rakennushankkeen ensikäyttäjän näkemykseen
autopaikkatarpeestaan. Alun perin autottomuuteen sitoutuneen
asukkaan oma tai seuraavan ostajan tilanne saattaa muuttua. Silloin
autopaikkojen järjestäminen tarpeen mukaan ei ole taattavissa ja
todellinen pysäköintipaine kohdistuu kaduille ja lähempänä sijaitseville
vieraspaikoille. Näistä ja työryhmän mietinnössä tarkemmin kuvatuista,
asuntojen ja pysäköintipaikkojen läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen
hinnoittelun vaikeudesta johtuvista syistä on selkeintä, että jatkossakin
asemakaavassa määrätään tarvittava autopaikkamäärä ja niiden
toteuttamiseen sitoudutaan samassa tahdissa rakentamisen kanssa.
Sen sijaan esittelijä ei näe estettä sille, että toteutetaan kokonaan
autopaikattomia tai vähäautoisia kohteita hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tällöin asukkaille ei tule varata
myöskään mahdollisuutta pysäköidä asukaspysäköintitunnuksin
läheisten katujen varsille. Autottomat ja vähäautoiset kohteet soveltuvat
parhaiten hintavalvottujen asuntohankkeisiin, jolloin vähäisemmän
autopaikkavelvoitteen etu voidaan siirtää läpinäkyvästi asukkaille.
Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan
Uusilla asuntoalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa pysäköinti voi
jatkossa perustua myös keskitettyyn pysäköintiin. Keskitettyyn
pysäköintiin tulisi kehittää alueellinen toimijamalli, jossa määritellään
mm. eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät.
Keskitetyn pysäköinnin tavoitteena on pysäköintipaikkojen tehokkaampi
hyödyntäminen verrattuna ratkaisuun, jossa kunkin tontin pysäköinti
huolehditaan kyseisen tontin alueella. Pysäköintipaikkoja voidaan
toteuttaa vähemmän keskitetyn ratkaisun mahdollistaman korkeamman
käyttöasteen, paikkojen nimeämättömyyden ja tehokkaamman
vuorottaiskäytön ansiosta. Lisäksi keskitetysti toteutettuna
rakennuskustannukset paikkaa kohden ovat pääsääntöisesti
alhaisemmat. Kokonaisuutena keskitetyllä pysäköinnin järjestämisellä
voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästöjä ja yhteiskunnallisia
hyötyjä.
Keskitetyn pysäköinnin järjestämisen ongelma on alueen kiinteistöjen
rakentuminen eritahtisesti. Osa kiinteistöistä rakentuu usein vuosia
ensimmäisten kiinteistöjen jälkeen ja viimeisille kiinteistölle joudutaan
mahdollisesti rakentamaan pysäköintipaikat huomattavasti ennen kuin
pysäköintipaikkojen tarve realisoituu. Tämä sitoo pääomaa ja on riski
pysäköintilaitoksen toteuttajalle.
Keskitettyjen pysäköintiratkaisujen osalta kaupungin tulee nähtävästi
osoittaa riittävät resurssit omaava vastuutaho näiden hankkeiden
toteuttamiseen. Jatkossa tulisi tutkia koko kaupungin alueella toimivan,
kaupungin omistaman pysäköintiyhtiön perustamista. Tämä vaatii
kaupungilta rahoitusta, mutta vastavuoroisesti kaupunki voisi
helpommin toteuttaa haluamaansa yhdyskuntarakennetta
elinkaarikustannusten näkökulmasta edullisimmin. Myös yksityiseltä
puolelta voi löytyä halukkaita operoijia, jotka tulisi selvittää, kun
laitoksia suunnitellaan rakennettavaksi.
Keskitetyn pysäköintiratkaisun toteuttajaa on syytä arvioida jo
kaavoitusvaiheessa. Keskitetty malli pysäköintiyhtiöstä voidaan kirjata
kaavaan, tontinluovutusehtoihin ja tonttien vuokra- ja
myyntisopimuksiin. On myös mahdollista, että kaupunki osallistuu
pysäköintiyhtiöön alkuvaiheessa, ja luopuu omistuksestaan vaiheittain
kiinteistöjen rakentuessa alueelle. Alkuvaiheessa voidaan käyttää myös
tilapäisiä ratkaisuja.
Esitetty toimintatapa edellyttää kaupungin taloudellista panostusta
alueiden toteuttamisen alkuvaiheessa. Järjestelyllä voidaan kuitenkin
saavuttaa merkittäviä kokonaiskustannussäästöjä elinkaaren aikana
ottaen huomioon myös rahoituskustannukset. Kaupunki voi myös
varautua riskiin hinnoittelemalla paikkojen myyntihinnan riskivarauksen
sisältäväksi.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2014/Kanslia_2014-02-17_Khs_7_Pt/A1B46EE1-870F-458F-9313-C20B444937C2/Helsingin_pysakointipolitiikka-asiakirjan_hyvaksym.pdf
Tämä ideahan tukee hyvin aikaisemmin esittämääni ratkaisua, jossa hallintamuodoltaan vapaa-rahoitteinen omistusasuntotuotanto toteutetaan nykyisen mallin mukaisesti, jossa autohallipaikat rakennetaan talojen kellarikerroksiin ja jossa autohallipaikkojen lukumäärä säilyy ennallaan. Autottomille, ituhippien suosimille asuinaluille keskitettäisiin puolestaan kaikki sosiaalinen asuntotuotanto. Näille asuialueille varattaisiin myös kaavassa tontti vassareiden ajamalle keskitetylle pysäköinnille. Näköjään kaupungin suurin panostuksin.
Kaupunginhallituksen vihervassaritkin ammentavat näköjään ideoitaan tässä ketjussa esitetyistä ratkaisuista. ;D
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 19:55:58
Miksi pitää yksityisautoilu tehdä hankalaksi perseen kautta ja kuivana, kun sen voisi tehdä "oikeaa kautta" ja liukasteen kanssa?
Ei sitä tarvitse
tehdä hankalaksi - se on suurkaupunkiympäristössä hankalaa ihan luonnostaan, koska se vie niin paljon tilaa. Päinvastoin sitä pyritään helpottamaan lanseeraamalla erilaisia muita kulkutapoja, jotka veisivät mahdollisimman ison osan yksityisautoilijoista pois. Vaan rajansa silläkin. Itse näkisin tärkeimmäksi, että pyritään helpottamaan enemmistön kulkutapaa.
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 20:01:20
Muistaakseni Särkänniemen tehtävä on houkutella maksavia asiakkaita. Jos nykyinen maan pinnalla menevä tie ruuhkautuu kesällä Särkänniemen vieraiden takia, niin kuinka pahasti tulee ruuhkautumaan uuden nukkumalähiön pihakadut, kun tunneli ja se uusi nukkumalähiö on tehty? Entä nukkumalähiön rakentamisen aikaan?
Tuskinpa kummoisemmin. Liikenne Särkänniemeen tulee ja menee lähinnä tunnelin länsipään eritasoliittymän kautta, jollei sitten Näsinkallion eritasoliittymää tehdä siihen väliin. En pidä välttämättömänä.
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 20:01:20
Nyt jo on ensimmäiset räjäytysten vauriot havaittu vanhoissa rakennuksissa tuolla seudulla. Ja lisää tulee! Onneksi maksaja on jo tiedossa, ja se ei ole YIT.
Urakoitsijallehan se vastuu kuuluu. Jos tiedossasi on että asia ei toimi näin, niin toivotaan toki että asiasta tehdään rikosilmoitus. Se ei ole kaupunkisuunnittelu- eikä liikennekysymys.
EDIT:
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 19:55:58
Sanoinko mä jo, että te olette - kauniisti sanottuna - lapsellisia? Ei se mitään, saahan sitä olla lapsellinen, jopa tyhmä, mutta suurten kaupunkien --
Lisättäköön, että tämän tason argumentaatio vähentää aika raskaasti mielenkiintoani vastata tämänkään vertaa. Mutta menköön nyt tämän kerran kun jo kerkesin vastauksen kirjoittaa.
JoKaGo,
teet hyvin hankalaksi vastata itsellesi, kun kommenttisi ei sisällä ainuttakaan ajatusta. Minä voisin tietysti sanoa tuohon, että mutsis oli, mutta ei sekään asioita edistäisi.
Ehdotan, että yrität ensimmäiseksi hahmottaa eri liikennemuotojen tilantarpeen. Aineistoa on netti väärällään. Kysy itseltäsi mikä on tilantarve jos me tahdomme siirtää 20 000 ihmistä vaikkapa puolen tunnin aikana vaikkapa viisi kilometriä erilaisilla vehkeillä.
Sen jälkeen voit ruveta katselemaan mitä maksaa kunkin systeemin tähän tarpeeseen riittävä infra.
Koska et kuitenkaan aio tehdä tätä tai et tajunnut edellisestä mitään, en oikein osaa sanoa enempää.
.
Quote from: orientexpressen on 19.02.2014, 16:11:57
Quote from: Rubiikinkuutio on 19.02.2014, 11:25:16
Toki voi, mutta jos täällä pyöräillään keskimäärin esim. 7 kuukautta vuodesta ja siellä 11 kuukautta, niin se tarkoittaa yli 35% heikennystä investoinnin hyöltysuhteessa. Se on iso raha.
Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.
Kylmyys on pukeutumiskysymys aivan kuten kävellessä ja teiden auraus toimii Suomessa hyvin. Kaatumisriski liukkaalla taas on pyöräillessä huomattavasti pienempi kuin kävellessä ja pienenee entisestään nastarenkaiden avulla.
Sitä paitsi pyöräilyinvestointien kansantaloudellinen kannattavuus on niin paljon parempi kuin autoiluinvestoinneilla (pienempi tilantarve, terveydelliset hyödyt, vähemmän saasteita) että vaikka puolet vuodesta ei pyöräilisi kukaan, niin investointi kannattaisi silti.
Suunnilleen tällaisellä järkeilyllä näitä päätöksiä juuri tehdäänkin. Hyvin tiivistetty kollektiivinen idiotismi!
Quote from: junakohtaus on 19.02.2014, 21:55:52
JoKaGo,
teet hyvin hankalaksi vastata itsellesi, kun kommenttisi ei sisällä ainuttakaan ajatusta. Minä voisin tietysti sanoa tuohon, että mutsis oli, mutta ei sekään asioita edistäisi.
Ehdotan, että yrität ensimmäiseksi hahmottaa eri liikennemuotojen tilantarpeen. Aineistoa on netti väärällään. Kysy itseltäsi mikä on tilantarve jos me tahdomme siirtää 20 000 ihmistä vaikkapa puolen tunnin aikana vaikkapa viisi kilometriä erilaisilla vehkeillä.
Sen jälkeen voit ruveta katselemaan mitä maksaa kunkin systeemin tähän tarpeeseen riittävä infra.
Koska et kuitenkaan aio tehdä tätä tai et tajunnut edellisestä mitään, en oikein osaa sanoa enempää.
Kiitos!
Mielestäsi Sinun mielipiteesi siitä, että Helsinki hukkuu hevosenpaskaan, on validi, ja saman aikaisesti Idänpikajuna todistaa väkevästi, että jos Tammerkosken yli menevä ainoa silta voi välittää määrän x autoa vuorokaudessa johtaa vääjäämättä siihen, että yksityisautoilu vähenee tasolle x, todistavat, että julkiseen liikenteeseen kannattaaa hukata verovaroja.
Sinun mielestäsi tuossa ei ole mitään ristiriitaa. Sitä minä nauroin, olet kuin mikäkin muslimi, joka uskoo sokeasti dhimmiinsä vaimikävittuseonkaan.
Minä olen sitä mieltä, että kannattaisi mieluummin tarjota ihmisille julkista liikennettä sellaiseen hintaan, että se kannattaisi itse itsensä, ilman tukiaisia. Mutta kun Helsingissäkin on menossa ihan sama asia kuin Tampereellakin, tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi, jotta saadaan pumpata rahaa julkiselle liikenteelle, tätä touhua vastustan.
Junis, minä olisin valmis sellaiseen kokeiluun, kuin yllä ehdotan. Olisitko sinä? Minä matkustan töihini omalla autolla, bussilla, polkupyörällä, kaksi kertaa olen jopa hiihtänyt 90-luvulla, taksilla, junalla, laivalla tai lentäen. Metroa tai pikaratikkaa en ole tarvinnut enkä luoja paratkoon koskaan tarvitsekaan, "korkealaatuista" matkustamista, niin kuin eräs valopää ylempänä kuvasi.
Minun mielestäni, Junis, sinä sotket tätä ketjua, koska sulla ei ole omaa autoa (?) ja tuskin mahdollista käyttää esim. taksia työmatkoihisi (?). Ainoat vaihtoehdot ovat siis bussi, metro, juna tai polkupyörä. Eikä siinä ole mitään pahaa, sinä elät omaa elämääsi. Minua muumittaa se, että kaltaisesi ja vain he ovat tänään virkamiehinä päättämässä suurimpien kaupunkiemme kaavoituksesta liikenteen kannalta. Se ei voi olla oikein!
Junis, suosittelen sulle vaihteeksi lomaa. Jollei Hommalta niin ainakin tästä ketjusta.
Ystävällisin terveisin,
JoKaGO
Viimeinen panokseni tähän ketjuun:
Miksei länsimetroa, Tampereen tunnelia ja ratikkaa, lentojunarataa jne. tehdä yksityisellä rahalla? Obligaatioita pöytään. Helsinki - Lahti - moottoritie tehtiin näin, mutta en ole mistään kuullut, kuinka hyvä bisnes se oli taloudellisesti.
No, kaikkihan :P tietävät, että moottoritiet ovat perseestä, mutta miksei kaupunkien julkisen liikenteen investointeja voitaisi tehdä edes koemielessä yksityisten sijoitusten pohjalta? Suomi 25%, EU 25%, yksityinen raha 50%? TJSP.
Sinä sitten teit sen taas. Mitä ihmettä tuossa sanottiin?
On mulla auto. Sillä mahtuu ajamaan kaupungissa siksi, että liikenteen suurin massa kulkee muilla konsteilla. Tämä on ulkoisen maailman ominaisuus ja absoluuttinen fakta eikä mikään hippien salajuoni.
Kysymykseen miksei liikenneinfraa voi tehdä yksityisellä rahalla, vastaus on yksinkertaisesti se ettei kannata. Mutta selitetään vähän pidemmin vaikka näin:
Liikenneinfran suhteen on kolme-neljä ryhmää, ensimmäinen on se joka haluaa rakentaa sitä lisää, ja näkee tämän ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä. Se miten se infra kannatta ja kuinka se tarkalleen toimii, menee yksinkertaisesti yli hilseen tai ei kiinnosta. He ajattelevat mielestään suurempia kuvioita ja kokonaisetua, ja näkevät vastaanväittäjät ihan vaan pikkusieluisina teknokraatteina. Taloudelliset argumentit ovat heille rahoituskysymyksiä, ei kannattavuuskysymyksiä. Tällä porukulla on autosiipi ja joukkoliikennesiipi, mutta se ei ole olennaista. Tyyppiedustaja hieman varttuneempi miespoliitikko. Tämä porukka on poliittisesti ehkä suurin, mutta ei saa oikein mitään valmista, koska toiveet ja todellisuus ei kohtaa; lähinnä tuottavat komeita suunnitelmia paperille.
Toinen porukka sitten haluaa tehdä infraa olemassaolevissa rahoitusraameissa. Tähän kuuluu laidasta laitaan alan asiantuntijoita, tiukan markan poliitikkoja, ja vihreitä sekä urbanistaja; kaupunkikadut, kiskoille tai pyöräkaistoillakin, on verrattaen halpoja. Tän porukan ehdoton vahvuus on se että suunnitelmat on toteuttamiskelpoisia, heikkous poliittisen tuen rajallisuus.
Sitten on yksi heimo, kohtuullinen joukko alan asiantuntijoita ja jokunen ekonomisti, jotka on sitä mieltä että Suomessa on jo enemmän teitä ja ratoja kuin on edes varaa ylläpitää, tämän maan infra on jo rakennettu. Mikä ei ole ollenkaan huono argumentti, mutta heitin edustus on aika pieni.
Eli jos keskustellaan vaikkapa siitä mitä tehdä kahden kaupungin väliselle tielle, niin ensimmäinen ryhmä haluaa siihen moottoritien, toinen ohituskaista ja aidat, ja kolmas huomauttaa että siellä menee yksi auto minuutissa.
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 22:27:16
Viimeinen panokseni tähän ketjuun:
No, hyvä, että päästään sinun toisia kirjoittajia solvaavista, mutta asiaa sisältämättömistä kirjoituksista eroon.
Quote
Miksei länsimetroa, Tampereen tunnelia ja ratikkaa, lentojunarataa jne. tehdä yksityisellä rahalla?
Siksi, että niiden rakentaja ei pääse rahastamaan siitä ulkoishyödystä, mitä kukin noista investoinneista tuottaa. Vaikkapa metron rakentaja ei pääse rahastamaan siitä, että autoilu sujuvoituu, kun autoilijoita siirtyy metron käyttäjiksi, tai siitä, että rakennusmaa muuttuu arvokkaammaksi metroaseman läheisyydessä. Kaupunki sen sijaan pystyy rahastamaan. Sen ei tarvitse rakentaa yhtä paljoa teitä, kun on pystynyt vähentämään autoliikennettä joukkoliikenneratkaisuilla. Se voi ulosmitata kaavoituksessa maan arvonnousun.
Quote
Obligaatioita pöytään. Helsinki - Lahti - moottoritie tehtiin näin, mutta en ole mistään kuullut, kuinka hyvä bisnes se oli taloudellisesti.
Moottoritiestä ei juuri ole ulkoishyötyjä, ennemminkin -haittoja. Sellainen sopii siis yksityisille.
Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033 (http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033)
Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 22:22:01
Minä olen sitä mieltä, että kannattaisi mieluummin tarjota ihmisille julkista liikennettä sellaiseen hintaan, että se kannattaisi itse itsensä, ilman tukiaisia. Mutta kun Helsingissäkin on menossa ihan sama asia kuin Tampereellakin, tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi, jotta saadaan pumpata rahaa julkiselle liikenteelle, tätä touhua vastustan.
Ei Helsingissä eikä Tampereella kummassakaan ole menossa hanketta tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi.
Päin vastoin, Tampereella on meneillään hanke yksityisautoilun helpottamiseksi. Työmaa näkyy Santalahdessa ja Armonkallion nurkalla.
Kun mä aamulla lähden duuniin, mä Sturen/Mäkelän risteyksessä näen yhdellä silmäyksellä satoja henkilöautoja. Täytyy sanoa, että meidän hippien salaliiton voima ei vielä ole kovin suuri.
Quote from: junakohtaus on 20.02.2014, 17:22:14
Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033 (http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033)
Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?
Nauti vaan siellä stadissa kasvavista hinnoista ja mamuväestöstä.
Asuntojen hintojen kasvu on täysin poliittinen päätös Helsingissä. Seurausta julkishallinnon kasvavasta osuudesta yhteiskunnassamme ja sen keskittymisestä Helsinkiin plus sinne rynnivästä mamuarmeijasta. Ei siinä kasvussa ole mitään luonnollista tai markkinaehtoista, se johtuu poliittisista päätöksistä.
Helsingissä osataan politiikan ja talouden kytkökset vain jemmata huomattavasti paremmin kuin Lieksassa.
Aika moni kuitenkin pitää diiliä hyvänä ihan omalla rahalla. Ei nyt näytä siltä että Helsinki autioituisi veronmaksajista.
1. Sosturvapaikanhakijat ja muutkaan tukiaisilla elävät eivät valitse diiliä "omalla rahalla", vaan yhteiskunnan rahalla.
2. Niillä, joilla on duuni Helsingissä ei yleensä ole vaihtoehtoja, työn perässä on tultu. Töiden sijainti Helsingissä taas on poliittinen valinta.
8,8 % Helsinkiläisistä sai tt-tukea vuonna 2012. Hieman tuota pienempi osa sai sitä ns. jatkuvasti, eli läpi vuoden. yli 90% siis maksoi itse asumisensa. Tukien varassa elävistä ainoastaan ansiosidonnaisella olevat tähän todennäköisesti pystyvät.
Yllättävän moni on ihan vapaaehtoisesti Helsingissä töissä ja opiskelemassa, jopa asuukin siellä. Kumma juttu.
Jos muutetaan töiden perässä, on tietenkin tulkintakysymys, onko se pakkoa vai vapaaehtoista. Mutta työpaikat Helsingissä on poliittinen valinta, joka johtaa asuntojen hintojen kasvuun siellä. Eli asuntojen hintojen nousu on poliittinen valinta, jolla on hyötyjänsä.
Quote from: mannym on 21.02.2014, 18:21:28
Quote from: junakohtaus on 20.02.2014, 17:22:14
Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033 (http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033)
Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?
Nauti vaan siellä stadissa kasvavista hinnoista ja mamuväestöstä.
halpa tontti alko kiinnostamaan!. Eikös Karkkilassa ent. kommaritkin äänestä persuja nykyjään?
Quote from: JoKaGO on 19.02.2014, 20:05:00
Eikö vieläkin suurempaan säästöön päästäisi, jos pienennettäisiin joukkoliikenteen tukea 20 miljoonaa vuodessa? Tai tuki kokonaan pois?
Perustele myös tuo -raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti -hölynpöly.
"korkeatasoinen ratikkaliikenne" ;D Mahaan sattuu!
http://kaupunkiliikenne.net/luuloja.htm
http://kaupunkiliikenne.net/vastauksia.html
http://kaupunkiliikenne.net/raitioesimerkit.html
Kun ei tiedä, niin suattaapi naerattaa ihan ommoo tyhmyyttään
Täytyy käydä Karlsruhessa vain siksi, että voi ajaa raitsikalla.
http://kaupunkiliikenne.net/Karlsruhe.htm
Samasta syystä kävin Wuppertalissakin, eräs suomalainen autoilijakin oli mukana sanoi, että tosi magee!
http://www.youtube.com/watch?v=Ulg8A1tGbuE
Quote from: ääridemokraatti on 21.02.2014, 19:21:12
1. Sosturvapaikanhakijat ja muutkaan tukiaisilla elävät eivät valitse diiliä "omalla rahalla", vaan yhteiskunnan rahalla.
2. Niillä, joilla on duuni Helsingissä ei yleensä ole vaihtoehtoja, työn perässä on tultu. Töiden sijainti Helsingissä taas on poliittinen valinta.
Minä ja rouva voitaisiin koska tahansa töiden puolesta varsin kohtuullisella vaivalla lähteä esimerkiksi Jyväskylään, Tampereelle, Ouluun ja kämpän saisi koska tahansa kaupaksi hintaan, jolla näistä saisi ainakin tuplaneliöt tai jos otettaisiin samat neliöt sieltä jostain, laina puolittuisi hups.
Ei ole tullut mieleenkään eikä näytä olevan tulossakaan.
Jos on mennyt ostamaan asunnon Helsingissä, niin tottakai on elämän suurimman rahallisen sijoituksen kannalta edullista, että asumisen keskittyminen Helsinkiin jatkuu mahdollisimman vahvana. Vastaavassa tilanteessa itsekin kannattaisin innokkaasti niin työpaikkojen keskittämistä Helsinkiin kuin ehkä jopa kansainvälisen sosiaaliturva-asumisen keskittämistä Helsinkiin. Onhan nimittäin ihan jees, että koko Suomen verovaroin pönkitetään sijoitukseni arvoa tukevaa kysyntää.
Lisäksi ko. kehityssuunta ei näytä katkeavan ennen koko Suomen talouden romahtamista, joten valinta lienee viisas ja kaukonäköinen.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2013, 15:04:51
Olen hyvin samaa mieltä siitä, että julkinen toimii noin kolmasosaan siitä mitä sen pitäisi. Miksi näin on, siitä emme varmaankaan ole samaa mieltä. Täältä katsoen koko liikennejärjestelmä on rakennettu henkilöautoa varten (itse asiassa Smith-Polvinen on ainoa suunnitelma mitä koko asiasta koskaan on tehty ja sitä on siitä lähtien ajettu käärmeenä pyssyyn) ja julkinen liikenne on jätetty noin vuoden 1970 tasalle sillä ajatuksella, että lähiöstä on bussilinja ytimeen niin mitä te kitisette, kulkeehan se.
Suomi on maailman 240:stä itsenäisestä valtiosta ja itsehallinnollisesta alueesta 194:s tiheimmin asuttu. Rakenna sinä sitten vaikka bitcoineilla tämä maa joukkoliikenteen ehdoilla toimivaksi. Stalinilta löytyy keinoja.
ääridemokraatti,
kuten sanottu tää kämppä menisi koska tahansa hyvään hintaan, ostajia on jonoksi asti tälle sortille. Me ollaan Helsingissä koska me tahdotaan olla Helsingissä.
Dharma,
en tiedä kuka ja missä on vaatinut, että Suomi pitäisi rakentaa toimimaan joukkoliikenteen ehdoilla. Minä se en ole ollut.
Quote from: junakohtaus on 22.02.2014, 22:29:44
ääridemokraatti,
kuten sanottu tää kämppä menisi koska tahansa hyvään hintaan, ostajia on jonoksi asti tälle sortille. Me ollaan Helsingissä koska me tahdotaan olla Helsingissä.
Dharma,
en tiedä kuka ja missä on vaatinut, että Suomi pitäisi rakentaa toimimaan joukkoliikenteen ehdoilla. Minä se en ole ollut.
Suurin osa suomalaisista, käytännössä 80 %, ei asu pk-seudulla ja siten kärsii joukkoliikenteen kustannusten maksamisesta verovaroista samalla kun autoilijoilta kerätään tuloveron verran veroja. Tässä olennainen. Käyttäkää kunnallisveronne miten haluatte, mutta älkää maksattako uskontoanne enemmistöllä (mikä tosin on juuri se, mitä punavihreät pyrkivät aina ja kaikkialla tekemään).
Ei valtio Helsingin joukkoliikennettä maksa. Se menee jo kunnallisveroista. Mistä ihmeestä sä puhut?
Jotta ei tarvitsisi kiertää kehää, todetaan nyt vielä sadannen kerran että se vasta maksaa, jos ei tehdä joukkoliikennettä, koska silloin pitää tehdä kumipyöräinfraa. Valtionosuudet infrahankkeisiin sanovat pomps kun ne menevät katon läpi jos sama liikkumistarve pitää henkilöautoilla tyydyttää.
Quote from: junakohtaus on 22.02.2014, 22:41:02
Ei valtio Helsingin joukkoliikennettä maksa. Se menee jo kunnallisveroista. Mistä ihmeestä sä puhut?
Jotta ei tarvitsisi kiertää kehää, todetaan nyt vielä sadannen kerran että se vasta maksaa, jos ei tehdä joukkoliikennettä, koska silloin pitää tehdä kumipyöräinfraa. Valtionosuudet infrahankkeisiin sanovat pomps kun ne menevät katon läpi jos sama liikkumistarve pitää henkilöautoilla tyydyttää.
Eikä mene. Samaa verokertymää ja vieläpä suurelta osin helsinkiläiset kerryttävät ja tuosta verokertymästä pakollisen liikkumisen verojen osuus on erittäin paljon suurempi Helsingin ulkopuolella kuin sisäpuolella. Veroneutraalisti helsinkiläisten pitäisi maksaa luokkaa 5 mrd e vuodessa eli noin 17 000 per henkisinkiläinen työssäkäyvä vuosittain enemmän veroja, jotta Suomi olisi liikkumisen suhteen veroneutraali. Eli se mitä et ole tajunut, niin ei-helsinkiläisten autoilustaan maksamien verojen takia helsinkiläisten tarvitsee maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin, jos verotus olisi neutraalia eri liikkumismuotojen suhteen. Sosiaalitapauksia siis koko Helsinki.
En oikeastaan taida viitsiä tässä ketjussa mennä siihen, miten verotuksen maksu- ja saamapuoli faktisesti tässä maassa seuduittain menevät.
Quote from: Dharma on 22.02.2014, 22:51:07
Quote from: junakohtaus on 22.02.2014, 22:41:02
Ei valtio Helsingin joukkoliikennettä maksa. Se menee jo kunnallisveroista. Mistä ihmeestä sä puhut?
Jotta ei tarvitsisi kiertää kehää, todetaan nyt vielä sadannen kerran että se vasta maksaa, jos ei tehdä joukkoliikennettä, koska silloin pitää tehdä kumipyöräinfraa. Valtionosuudet infrahankkeisiin sanovat pomps kun ne menevät katon läpi jos sama liikkumistarve pitää henkilöautoilla tyydyttää.
Eikä mene. Samaa verokertymää ja vieläpä suurelta osin helsinkiläiset kerryttävät ja tuosta verokertymästä pakollisen liikkumisen verojen osuus on erittäin paljon suurempi Helsingin ulkopuolella kuin sisäpuolella. Veroneutraalisti helsinkiläisten pitäisi maksaa luokkaa 5 mrd e vuodessa eli noin 17 000 per henkisinkiläinen työssäkäyvä vuosittain enemmän veroja, jotta Suomi olisi liikkumisen suhteen veroneutraali. Eli se mitä et ole tajunut, niin ei-helsinkiläisten autoilustaan maksamien verojen takia helsinkiläisten tarvitsee maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin, jos verotus olisi neutraalia eri liikkumismuotojen suhteen. Sosiaalitapauksia siis koko Helsinki.
Nyt on kyllä todella luovaa verosuunnittelua. :o
Quote from: no future on 23.02.2014, 04:47:41
Quote from: Dharma on 22.02.2014, 22:51:07
Quote from: junakohtaus on 22.02.2014, 22:41:02
Ei valtio Helsingin joukkoliikennettä maksa. Se menee jo kunnallisveroista. Mistä ihmeestä sä puhut?
Jotta ei tarvitsisi kiertää kehää, todetaan nyt vielä sadannen kerran että se vasta maksaa, jos ei tehdä joukkoliikennettä, koska silloin pitää tehdä kumipyöräinfraa. Valtionosuudet infrahankkeisiin sanovat pomps kun ne menevät katon läpi jos sama liikkumistarve pitää henkilöautoilla tyydyttää.
Eikä mene. Samaa verokertymää ja vieläpä suurelta osin helsinkiläiset kerryttävät ja tuosta verokertymästä pakollisen liikkumisen verojen osuus on erittäin paljon suurempi Helsingin ulkopuolella kuin sisäpuolella. Veroneutraalisti helsinkiläisten pitäisi maksaa luokkaa 5 mrd e vuodessa eli noin 17 000 per henkisinkiläinen työssäkäyvä vuosittain enemmän veroja, jotta Suomi olisi liikkumisen suhteen veroneutraali. Eli se mitä et ole tajunut, niin ei-helsinkiläisten autoilustaan maksamien verojen takia helsinkiläisten tarvitsee maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin, jos verotus olisi neutraalia eri liikkumismuotojen suhteen. Sosiaalitapauksia siis koko Helsinki.
Nyt on kyllä todella luovaa verosuunnittelua. :o
Helsingissä töihin pääsee puoliksi julkisista varoista maksetulla joukkoliikenteellä. Suurin osa työssäkäyvistä suomalaisista asuu kuitenkin muualla ja joutuu käymään töissä, kaupassa, lasten harrastuksissa, jne. autolla, josta maksaa veroja yhteenlaskettuna suunnilleen valtion tuloverokertymän verran vuosittain. Ja silti nämä joukkoliikenneihmiset ovat niitä, jotka itkevät joukkoliikenteen tukemisen puolesta. :facepalm:
No maksaksaa te. Kuten sanottua, tein kuten toivottiin ja muutuin työssäkäyvästä itse liikkumiseni ja asumiseni maksajasta espoolaisesta etutöölöläiseksi osittaiseksi sosiaalipummiksi, joka kustantaa perustarpeensa ekologisesti yhteisistä varoista.
Ei Dharmalle, jolle ei kannata puhua, vaan niille, joita asia oikeasti kiinnostaa: liikkuminen kaupungissa maksaa joka tapauksessa veronmaksajalle hyvin paljon. Joukkoliikenne on nimenomaan edullisempi tapa järjestää asia, koska vaihtoehtona olisi rakentaa henkilöautoinfraa.
Kaupungin toimivuus taas on koko kansantaloudelle tärkeä asia ja oleellinen osa sitä toimivuutta on jokseenkin rullaava liikennejärjestelmä.
Palataan uudestaan niihin mittakaavoihin: laskekaa mitä tarvitaan vaikkapa 50 000 ihmisen siirtämiseen puolessa tunnissa vaikkapa viisi kilometriä. Tila, infra, näiden kustannukset. Tietoa löytyy netistä vaikka kuinka paljon.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 19.02.2014, 20:42:32
Quote from: junakohtaus on 19.02.2014, 10:53:13
Eilen muuten Helsingissä KH päätti, että riittää kun rakennetaan puolet normin mukaisista parkkipaikoista ja lopuille on varaus. Tämä on iso juttu ja hyvin iso askel markkinatalouden suuntaan.
Älä nyt suotta innostu. Tästä lienee kyse:
Kannattaa lukea mitä on päätetty eikä mitä on esitetty, koska joskus Helsinkikin on demokratia eikä byrokratia. Lainaamasi pätkä oli esittelijän eli Penttilän näkemys. jonka kaupunginhallitus yksimielisesti muutti Kaupunginsuunnittelulautakunnan päätöksen mukaiseksi: "Kaupunginhallitus hyväksyy pysäköintipolitiikan kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaisena lukuun ottamatta asukaspysäköinnin hintaa."
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2014/Kanslia_2014-02-17_Khs_7_Pt/index.html
Eli puolet norminmukaisista paikoista saa jättää myöhemmin tehtäväksi maksukyisen kysynnän mukaan, ja apulaiskaupunginjohtaja saa unohtaa pakkoparkkiluolafantasiansa.
Quote from: ääridemokraatti on 21.02.2014, 22:21:56
Jos muutetaan töiden perässä, on tietenkin tulkintakysymys, onko se pakkoa vai vapaaehtoista. Mutta työpaikat Helsingissä on poliittinen valinta, joka johtaa asuntojen hintojen kasvuun siellä. Eli asuntojen hintojen nousu on poliittinen valinta, jolla on hyötyjänsä.
No on se siinä mielessä poliittinen valinta, että perustuslain säätäjä on mennyt antamaan hallintoalamaisille vapaudet valita elinkeinonsa ja asuinpaikkansa. Asiaa ei vaan tule ajatelleeksi noin, koska länsimaissa tätä pidetään itsestäänselvyytenä.
Quote from: junakohtaus on 24.02.2014, 11:35:39
Ei Dharmalle, jolle ei kannata puhua, vaan niille, joita asia oikeasti kiinnostaa: liikkuminen kaupungissa maksaa joka tapauksessa veronmaksajalle hyvin paljon. Joukkoliikenne on nimenomaan edullisempi tapa järjestää asia, koska vaihtoehtona olisi rakentaa henkilöautoinfraa.
Kaupungin toimivuus taas on koko kansantaloudelle tärkeä asia ja oleellinen osa sitä toimivuutta on jokseenkin rullaava liikennejärjestelmä.
Palataan uudestaan niihin mittakaavoihin: laskekaa mitä tarvitaan vaikkapa 50 000 ihmisen siirtämiseen puolessa tunnissa vaikkapa viisi kilometriä. Tila, infra, näiden kustannukset. Tietoa löytyy netistä vaikka kuinka paljon.
Minua kiinnostaa se, että Suomen julkinen talous säilyy edes lähellä nykyistä palvelutasoaan seuraavat 20+ vuotta. Mietin kaikkea politiikkaan liittyvää tästä näkökulmasta toisin kuin tyypillisesti politiikasta kiinnostuneet, joita kiinnostaa se oma asia ja sen edistäminen. Joukkoliikenteestä voisi helposti leikata 500 me vuodessa ja tämä olisi 5 % siitä, mitä vuotuisista menoista pitää joka tapauksessa leikata. Mieluummin tästä nämä 5 % kuin muualta, koska ne lähtevät suhteellisen kivuttomasti.
Tiedän toki, ettei näin tule käymään ja pidän erittäin todennäköisenä koko Suomen julkisen sektorin romahtamista, tosin vuosien kuluessa ja elän sen mukaisesti.
Laitoin tuohon ympäristökeskusketjuun noita liikennemuotojen kehityksiä. Osoittavat, miten vähän joukkoliikenne on kiinnostanut ja miten kalliiksi se on tullut. _Kun_ pitää leikata, niin tässä yksi hyvin vähän esillä ollut kohde. Yksi monien joukossa toki.
Pointti on se, että Suomessa liikenneinvestoinneista merkittävä osa tehdään sulle-mulle-periaatteella vailla todellista taloudellista kannattavuutta. Aiemmin Keskustaa syytettiin siltarumpupolitiikasta, mutta paljon kalliimmiksi tulevat nykyään Vihreät 200me kävelysiltoineen ja länsimetroineen. On todellista älyllistä rappiota, ettei yksikään media nosta esiin näiden todella isojen investointien taloudellista kannattavuutta, joka on surkea.
Aiemmin oli varaa haaskata rahaa pyöräteihin ja raiteisiin, mutta nyt Suomella menee todella kurjasti, eikä kasvua ole näköpiirissä. Alkaisi olla viimeinen hetki pistää jäihin liikenneinvestoinnit ja moni muu juttu.
Vaan ihan turhaahan tällaista on edes ehdottaa, kun muistaa, ettei kehitysapuunkaan ole koskettu ja valtio velkaantuu 8-10 mrd e vuodessa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurimmat taajama-alueet olivat vuoden 2012 lopussa:
1. Helsinki 1 176 976 asukasta
2. Tampere 317 316
3. Turku 254 671
4. Oulu 188 279
5. Jyväskylä 117 974
6. Lahti 116 549
7. Pori 84 442
8. Kuopio 83 454
9. Vaasa 65 414
10. Joensuu 64 108
11. Lappeenranta 54 567
12. Kotka 52 922
13. Rovaniemi 50 842
Viime aikoina Suomessa on toteutettu kuntaliitoksia lähinnä liittämällä pieniä paikkakuntia isompiin kaupunkeihin, mikä on johtanut siihen, että isojen kaupunkien pinta-alat ovat Suomessa paisuneet tolkuttoman suuriksi, vaikka niiden väestö on pääasiassa keskittynyt hyvin pienelle alueelle. Paljon järkevämpää olisi karsia kaupungeista pois turhat reuna-alueet ja muodostaa kaupungit isojen keskustaajamien ympärille. Keskustaajamien vähimmäiskoon tulisi olla vähintään 10 000 asukasta, jotta se voisi käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Tällaisia kaupunkeja on Suomessa yhteensä 48 kpl. Kaupunkien reuna-alueet tulisi liittää ympäröiviin pikkupaikkakuntiin.
Quote from: Micke90 on 26.02.2014, 23:41:13
Viime aikoina Suomessa on toteutettu kuntaliitoksia lähinnä liittämällä pieniä paikkakuntia isompiin kaupunkeihin, mikä on johtanut siihen, että isojen kaupunkien pinta-alat ovat Suomessa paisuneet tolkuttoman suuriksi, vaikka niiden väestö on pääasiassa keskittynyt hyvin pienelle alueelle. Paljon järkevämpää olisi karsia kaupungeista pois turhat reuna-alueet ja muodostaa kaupungit isojen keskustaajamien ympärille. Keskustaajamien vähimmäiskoon tulisi olla vähintään 10 000 asukasta, jotta se voisi käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Tällaisia kaupunkeja on Suomessa yhteensä 48 kpl. Kaupunkien reuna-alueet tulisi liittää ympäröiviin pikkupaikkakuntiin.
Reuna-alueiden kuulumisen kaupunkiin suurin syy on se, että tällä saadaan järkevöitettyä kaavoitusta, kun kuntien välinen kilpailu veronmaksajista poistuu. Kaupunkien lähinaapureilla on taipumus kaavoittaa uutta maankäyttöä kokonaisuuden kannalta täysin järjettömiin paikkoihin (enimmäkseen keskelle ei mitään) saadakseen sen päätymään kuntarajan "oikealle" puolelle.
Quote from: Dharma on 26.02.2014, 12:45:46
Pointti on se, että Suomessa liikenneinvestoinneista merkittävä osa tehdään sulle-mulle-periaatteella vailla todellista taloudellista kannattavuutta. Aiemmin Keskustaa syytettiin siltarumpupolitiikasta, mutta paljon kalliimmiksi tulevat nykyään Vihreät 200me kävelysiltoineen ja länsimetroineen. On todellista älyllistä rappiota, ettei yksikään media nosta esiin näiden todella isojen investointien taloudellista kannattavuutta, joka on surkea.
Sinänsä isojen liikenneinvestointien surkeasta kannattavuudesta pääsääntöisesti samaa mieltä ja median roolia minäkin vähän ihmettelen, mutta toisaalta kyllä ihmettelen noita sun esimerkkejä. Länsimetro on paska investointi, mutta sillä nyt on kuitenkin edes matkustajia ja ihan oikeita rahallisia hyötyjä, eli tiivis rakentaminen asemien ympärille. Joku kävelysilta, joita muuten kannattaa autopuolue joka ei halua suojateitä, taas on ihan eri dekadiluokan asia.
Aivan poskettomimmat liikenneinvestoinnit tässä maassa on maakuntakaupunkien ohitustiet. Esimerkiksi Hamina, 150 milliä sen pikkukylän kiertämiseen. Jos Haminan pitäisi maksaa tuo itse, niin ensimmäinen ehdottaja naurettaisiin pihalle, mutta valtion rahoilla asia on eri. Liikennemäärät on semmoisen vähän vilkkaammaan helsinkiläisen korttelikadun luokkaa. Jossain Saksassa keskusteltaisiin siitä, että noilla automäärillä kaksikaistaiselle tielle voisi ehkä tehdä keskikaiteet, mutta tiedä kannattaako.
Quote from: Kaupunkisetä on 27.02.2014, 09:28:40
Sinänsä isojen liikenneinvestointien surkeasta kannattavuudesta pääsääntöisesti samaa mieltä ja median roolia minäkin vähän ihmettelen, mutta toisaalta kyllä ihmettelen noita sun esimerkkejä. Länsimetro on paska investointi, mutta sillä nyt on kuitenkin edes matkustajia ja ihan oikeita rahallisia hyötyjä, eli tiivis rakentaminen asemien ympärille. Joku kävelysilta, joita muuten kannattaa autopuolue joka ei halua suojateitä, taas on ihan eri dekadiluokan asia.
Aivan poskettomimmat liikenneinvestoinnit tässä maassa on maakuntakaupunkien ohitustiet. Esimerkiksi Hamina, 150 milliä sen pikkukylän kiertämiseen. Jos Haminan pitäisi maksaa tuo itse, niin ensimmäinen ehdottaja naurettaisiin pihalle, mutta valtion rahoilla asia on eri. Liikennemäärät on semmoisen vähän vilkkaammaan helsinkiläisen korttelikadun luokkaa. Jossain Saksassa keskusteltaisiin siitä, että noilla automäärillä kaksikaistaiselle tielle voisi ehkä tehdä keskikaiteet, mutta tiedä kannattaako.
Länsimetron infra maksaa ainakin miljardi euroa. Nykyseillä Helsingin kaupungin korkotasolla (2,5 %) tästä aiheutuu ikuisuuteen asti 25 miljoonan euron pääomakulu. Korkotaso saattaa hyvinkin olla jatkossa korkeampi, joten kustannus korkeampi.
Nykyisellä metroradalla tehdään vuodessa 62 miljoonaa matkaa. Suhteessa noihin matkoihin tuo pelkkä lisäkulu pelkästä pääomasta pelkästään infraan on 40 senttiä per matka. Siinä suuruusluokka investoinnista.
Käyttökulujen osalta en osaa sanoa arviota vs. nykytilanne eli bussiliikenne.
No nyt ainoa olennnainen kysymys on, mitä tuolla kululla saadaan sitten tuottoa aikaiseksi? Joukkoliikenteeseen tuskin tulee merkittävästi lisää käyttäjiä. Tai niitä pitäisi tulla erittäin paljon, jotta lisäyksellä olisi merkitystä keskimääräisten kustannusten alenemiseksi. Entäs muut tehokkuushyödyt? Voidaan rakentaa tiiviimmin, jolloin maan käyttöarvo nousee, mutta nouseeko se tarpeeksi? Kruunuvuoren kävelysillasta Soininvaara on itsekin todennut, että sen hinta on 400 e/m2 asuinneliö (ja tämä on todennäköisesti alakanttiin). Nouseeko maan arvo todellakin Kruunuvuoren sillan takia noin paljoa? Sen verran se ainakin maksaa.
Vastaavia maanarvolaskelmia en tunne länsimetron osalta, mutta sen tiedän, että Helsingin metropysäkit ovat kaikkein halvimpia asuinneliöitä koko kaupungissa. Määrää toki lisätään ja sitä kautta saadaan arvonnousua, mutta yksikköarvot saattavat jopa laskea eli Tapiolastakin tulee slummi metron myötä jne.
Suuruusluokkana uskallan väittää, että länsimetro ei kannata taloudellisesti eli kyseessä on ideologinen hanke. Samaa uskallan väittää muistakin liikenneinvestoinneista, kuten Turun moottoritiestä, oikoradasta, kehäradasta, pisararadasta, jne. Näitä toteutetaan, koska maksajat ovat eri kuin hyötyjät eli tulonsiirtoina. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä on suuri tappio yhteiskunnan olennaisille toiminnoille, joita nuo investoinnit eivät ole. Liikenne toimisi näet hyvin bussienkin avulla ja paljon halvemmalla. Vaan kuten noissa liikkennetilastoissa näytin, bussien määrä on kasvanut suuresti, mutta matkustajakilometrit pysyneet ennallaan. Tehottomuutta.
Tuota, kuten ilmaisusta "Länsimetro on paska investointi", oletin voitavan päätellä, en väitä sitä likimainkaan kannattavaksi. Ja tunnen luvut hyvin. Kunhan sanoin, että ne kaikkein surkeimmat liikenneinvestoinnit Suomessa on sellaisia jotka ovat sekä älyttömän hintaisia että hyödyiltään olemattomia, ja Länsimetrolle voi vakavalla naamalla edes esittää hyötyjä. Pääkaupunkiseudun absurdeimpienkin tieinvestointienkin puolesta on sanottava, että niillä teillä on nyt edes autoja, vaikkei se niistä tunneleista kannattavia tee.
Maankäytön hyödyillä tarkoitan sitä, että on ylipäänsä mahdollista rakentaa isossa mittakaavassa lisää ilman vastaavaa ruuhkautumista; kumipyöräliikenteen ongelma on se ettei se oikein skaalaudu ylöspäin, henkilöautojen kohdalla motarinkin rajat tulee kaupunkimittakaavassa pienillä liikennemäärillä vastaan, busseissa taas kustannukset nousee lähes suorassa suhteessa matkustajamääriin. Tämä on se minkä takia raiteita rakennetaan, tosin Espoossa vastaavan kapasiteetin olisi saanut murto-osalla kustannuksia pikaratikalla eikä se rakennustehokkuuskaan ole hyvä, vaikkei espoolaisittain toki suuri.
Ilman sääntelyä, kaavoitusta ja tukia toiminnot olisivat hajautuneet ajan oloon optimaalisesti ja maanhinta pysynyt vakaana. Tästä on USA:ssa selkeitä todisteita vs. säännellyt alueet. Pk-seudun ongelmat, kuten ruuhkat ja maanhinta johtuvat nimenomaan niitä ehkäisemiseksi toteutetuista keinoista, kuten hintasäännöstelystä, joukkoliikenteen tukemisesta ja autoilun verottamisesta.
Ilman julkisen vallan puuttumista siis pk-seudun painopiste olisi itsestään siirtynyt kohti Keravaa ja Kirkkonummea vähentäen merkittävästi painetta Helsingin niemen suuntaan. Nyt toteutetut raideinvestoinnit vain pahentavat keinotekoisilla hintamuutoksilla eli tuilla ja verotuksilla tehtyä keskittymistä ja siten ajan oloon vain pahentavat ongelmia.
Quote from: Kaupunkisetä on 27.02.2014, 09:28:40
Aivan poskettomimmat liikenneinvestoinnit tässä maassa on maakuntakaupunkien ohitustiet. Esimerkiksi Hamina, 150 milliä sen pikkukylän kiertämiseen. Jos Haminan pitäisi maksaa tuo itse, niin ensimmäinen ehdottaja naurettaisiin pihalle, mutta valtion rahoilla asia on eri. Liikennemäärät on semmoisen vähän vilkkaammaan helsinkiläisen korttelikadun luokkaa. Jossain Saksassa keskusteltaisiin siitä, että noilla automäärillä kaksikaistaiselle tielle voisi ehkä tehdä keskikaiteet, mutta tiedä kannattaako.
Pietari ja Helsinki ovat niin isoja ja merkittäviä kaupunkeja ja niin lähellä toisiaan, että niiden välillä pitäisi olla yhtäjaksoinen moottoritie. No, raja väistämättä aiheuttaa oman hidasteensa, mutta siitäkin voisi yrittää tehdä sujuvampaa. Siinä tosin on pallo enempi naapurin puolella.
Mutta ottaen huomioon yllämainitun samoin kuin sen seikan, että Hamina nyt sattumoisin sijaitsee näiden välissä, niin tottakai se moottoritie sitten kulkee Haminankin ohi. Siinä on kyse sekä haminalaisten että niiden tienkäyttäjien viihtyvyydestä, joita ei Hamina itsessään kiinnosta millään lailla.
Quote from: orientexpressen on 27.02.2014, 08:52:33
Reuna-alueiden kuulumisen kaupunkiin suurin syy on se, että tällä saadaan järkevöitettyä kaavoitusta, kun kuntien välinen kilpailu veronmaksajista poistuu. Kaupunkien lähinaapureilla on taipumus kaavoittaa uutta maankäyttöä kokonaisuuden kannalta täysin järjettömiin paikkoihin (enimmäkseen keskelle ei mitään) saadakseen sen päätymään kuntarajan "oikealle" puolelle.
Kuntien välinen verokilpailu poistuu sillä, että säädetään kaikille suomalaisille samansuuruinen tasavero (esim. 12 000 €/v ylittävältä osalta 25 %), josta kunta saisi n. 75 % ja valtio n. 25 %.
Mielestäni ei ole mitään järkeä kasvattaa isojen kaupunkien pinta-alaa liittämällä niihin täysin hyödyttömiä reuna-alueita. Toisaalta ei ole mitään järkeä pitää keskustaajamaan kuuluvia alueita itsenäisinä kuntina (esim. Espoo ja Vantaa).
Quote from: orientexpressen on 27.02.2014, 08:52:33
Reuna-alueiden kuulumisen kaupunkiin suurin syy on se, että tällä saadaan järkevöitettyä kaavoitusta, kun kuntien välinen kilpailu veronmaksajista poistuu.
Ehkä kyse ei olekaan siitä kaavoituksesta, vaan juuri tuosta kuntien välisestä verokilpailusta. Vaikka naapurikunta kaavoittaisi kokonaisuuden kannalta
täysin järkevästi, silti se nyppii keskuskuntaa joka on kiristänyt itsensä verokiikkuun ja jolta pakenee veronmaksajat.
Voi kyllä vähän ihmetellä, miksi se verokilpailu on niin iso mörkö. Jos kerran on olemassa (a) ihmisiä jotka haluavat korkeata verotusta ja (b) ihmisiä jotka haluavat matalampaa verotusta, mikseivät he voisi sulassa sovussa asua eri kunnissa eri veroasteella? Ne jotka tykkäävät korkeista veroista, verottakoot toisiaan.
Ai niin, mutta se ei ole reilua, että korkeasta veroasteesta tykkäävät eivät pääsisi verottamaan myös niitä toisia. No siitähän se kiikastaa. Siksi pitää siirrellä kuntarajoja.
Quote from: jmk on 27.02.2014, 14:41:06
Quote from: orientexpressen on 27.02.2014, 08:52:33
Reuna-alueiden kuulumisen kaupunkiin suurin syy on se, että tällä saadaan järkevöitettyä kaavoitusta, kun kuntien välinen kilpailu veronmaksajista poistuu.
Ehkä kyse ei olekaan siitä kaavoituksesta, vaan juuri tuosta kuntien välisestä verokilpailusta. Vaikka naapurikunta kaavoittaisi kokonaisuuden kannalta täysin järkevästi, silti se nyppii keskuskuntaa joka on kiristänyt itsensä verokiikkuun ja jolta pakenee veronmaksajat.
Voi kyllä vähän ihmetellä, miksi se verokilpailu on niin iso mörkö. Jos kerran on olemassa (a) ihmisiä jotka haluavat korkeata verotusta ja (b) ihmisiä jotka haluavat matalampaa verotusta, mikseivät he voisi sulassa sovussa asua eri kunnissa eri veroasteella? Ne jotka tykkäävät korkeista veroista, verottakoot toisiaan.
:) Minä haluaisin perustaa henkilökohtaisen kunnan, jossa on matala verotus eikä mitään turhaa lasten tai sairaiden hoitoa, mutta jos saan lapsia tai sairastun niin yhdistyn kuntaan, jossa on korkea verotus ja tarvitsemani palvelut. Vakasti ottaen, saa sitä ihmiset tietenkin vaatia kevyempää verotusta, oikealla jalalla noustuani minäkin vaadin, mutta demokratiassa tuo tehdään niin että kaikkien verotusta kevennetään, eikä niin että luodaan uusia veronkiertomahdollisuuksia.
Toi verokilpailu on kuitenkin vielä pienemmästä päästä ja keskuskaupunki kilpailee toki siinä kuin muutkin. Esimerkiksi Helsingissä on noin 25 000 asuntoa vastaava määrä rakentamattomia toimitilatontteja joille ei missään tulevaisuudessa ole todennäköisesti käyttöä. Ja näin siksi, että Helsinkikin kilpailee yrityksistä, ja pitää tuolla tavalla toimitilojen hintojen alhaalla. Ja ne niiden samojen yritysten primääri huoli muuten on kysyttäessä, että mistä saisi työntekijöille asuntoja. Enkä minä tuosta Helsinkiä syytä, kilpailu johtaa tuohon.
Muuten aiheesta Eero Vainion vanha kirjoitus aiheesta on edelleen erinomainen johdatus:
QuoteKuntien nykytilanne teoriassa
Suomessa on rapiat 330 kuntaa, joiden asukasmäärien keskiluku on noin 6000 asukasta. Kunnat keräävät verot, ja vastaavat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja teknisistä palveluista kuten kaavoituksesta, teiden rakentamisesta ja aurauksesta alueellaan. Hieman yksinkertaistaen Suomessa kunnat hoitavat kaiken muun paitsi lainsäädännön, puolustuksen ja poliisipalvelut. Kuntalaisilla on itsemääräämisoikeus alueensa palveluiden järjestämisestä, lakien rajoissa toki. Kunnassa päätösvaltaa käyttävät vaaleilla demokraattisesti valitut valtuutetut...
- Kuntayhtymä vie rahasi eivätkä edes kuntasi kyläpäälliköt voi sille mitään, saati sinä
Enemmistö Suomen kunnista ei kuitenkaan tuota pääosaa palveluistaan itse, vaan kuntien yhdessä omistamissa kuntayhtymissä. Toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja sairaanhoito on "ulkoistettu" kuntayhtymiin, jotka lähettävät käytännössä haluamansa suuruisen laskun kunnille. Alle 20 000 asukaan kunnissa tilanne on usein se, että kunta vastaa käytännössä enää kolmasosasta palveluntuotannosta, lähinnä perusopetuksesta, kaavoituksesta ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Kuntayhtymien hallituksia johtavat omistajakuntien nimeämät poliitikot, joiden tehtävä olisi hoitaa omistajaohjausta, eli ajaa omistajakunnan asiaa kuntayhtymässä. Kuntayhtymän hallinnossa saattaa kuitenkin olla poliitikkoja yli kymmenestä kunnasta, ja nämä hoitavat tuota tehtävää ehkä neljän muun luottamustehtävän ohella vailla kunnollista yhteydenpitoa emäkuntaan. Hallitukset vaikuttavat valitettavan usein nukkehallituksilta, usein tahtomattaan. Kuntayhtymät ovat demokraattisen päätöksenteon ja ammattimaisen omistajaohjauksen ulottumissa, liki kuin valtioina valtioissa, tai paremminkin niiden yllä.
...Ilman uudistuksia kunnallisen demokratian tila pysyy entisellään. Valtaa ei ole kellään, meitä tärkeitä pikkupoliitikkoja on miljoona, kehyskuntien isännät saavat suhmuroida omissa saunaseuroissaan, hallinto laajenee entisestään ja minun on helpompi päästä kunnanjohtajaksi johonkin sööttiin Järvi-Suomen kuntaan ja kaavoittaa itselleni rantatontti kunhan valmistun.
http://eerovainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97098-kuntauudistuksen-h%C3%A4rkint%C3%A4%C3%A4-my%C3%B6s-vasta-alkajille
Quote from: Kaupunkisetä on 28.02.2014, 13:54:55
:) Minä haluaisin perustaa henkilökohtaisen kunnan, jossa on matala verotus eikä mitään turhaa lasten tai sairaiden hoitoa, mutta jos saan lapsia tai sairastun niin yhdistyn kuntaan, jossa on korkea verotus ja tarvitsemani palvelut.
Niin, mikäli löytyy niitä innokkaita veronmaksuhalukkaita, jotka haluavat maksaa tarvitsemasi palvelut. Silloinhan kaikki on niin kuin pitääkin!
Otapa yhteyttä iloisiin veronmaksajiin! Hehän ovat sitä mieltä, että ihmiset
haluavat maksaa paljon veroja. Kyllä he varmasti tietävät mistä niitä halukkaita löytyy.
Quotemutta demokratiassa tuo tehdään niin että kaikkien verotusta kevennetään, eikä niin että luodaan uusia veronkiertomahdollisuuksia.
Jotta ns. demokratia eli enemmistödiktatuuri ei mene liiallisuuksiin, se tarvitsee varaventtiilejä, kuten sitä, että ihmiset voivat äänestää jaloillaan ja rahoillaan. Rajoittamaton enemmistödiktatuuri, joka ei välitä ihmisoikeuksista (kuten omaisuuden suojasta) johtaa painajaismaiseen totalitarismiin.
Näkökulmaa roboautoihin:
http://anteroalku.blogspot.fi/2014/03/robottiautoilua-bogotassa.html (http://anteroalku.blogspot.fi/2014/03/robottiautoilua-bogotassa.html)
Quote from: junakohtaus on 02.03.2014, 17:56:11
Näkökulmaa roboautoihin:
http://anteroalku.blogspot.fi/2014/03/robottiautoilua-bogotassa.html (http://anteroalku.blogspot.fi/2014/03/robottiautoilua-bogotassa.html)
Eihän tuossa ollut mitään robottiautoista. Tuossa kuvattiin nykyistä taksiautoilua nykyisissä liikenneruuhkissa vain vähän kätevämmällä tilauspalvelulla mitä meillä on. Tilauspalvelu ei ole robottiautoilun ydin.
Yhdessäkään "keltaisessa autossa" ei ollut kuin kuljettaja ja matkustaja ihan kuten Anteron ajeluidenkin aikana. Järjestelmä ei automaattisesti optimoinut reittiä että saadaan myös muita matkustajia matkan varrelta kyytiin.
Jos hinta oli jo nyt halvempi kuin joukkoliikennelippu kun matkustit yksin niin jos kuljettajan tilalle vaihdetaankin toinen matkustaja niin hinta on puolet joukkoliikennelipusta ja niitä keltaisia autoja on liikenteessä puolet nykyisestä määrästä ja myös ruuhkat vähenee 50%.
Jakaisitko sä taksin tuntemattoman kanssa rutiinilla?
Quote from: junakohtaus on 02.03.2014, 20:26:32
Jakaisitko sä taksin tuntemattoman kanssa rutiinilla?
Jos hinta tippuu puolella niin totta munassa. Kun jaan kolmen muun kanssa hinta on neljäsosa.
Ja jos tuo nyt on joku ihmeellinen ongelma niin auto voidaan jakaa väliseinillä neljään osaan niin että et näe vilaustakaan muista jos et halua. Robottiauto ei tarvitse edes ikkunoita kun se näkee ajaa ilmankin.
Quote from: jka on 02.03.2014, 20:35:23
Quote from: junakohtaus on 02.03.2014, 20:26:32
Jakaisitko sä taksin tuntemattoman kanssa rutiinilla?
Jos hinta tippuu puolella niin totta munassa. Kun jaan kolmen muun kanssa hinta on neljäsosa.
Miksei sitten samantien jakaisi isompaa autoja kolmenkymmenen matkustajan kanssa. Jos vastaus on ettei palvelu ole tarpeeksi yksilöllistä, niin tuo kolmen ihmisen auto tekee sitten yksilöllisesti jopa neljä mutkaa enemmän verrattuna yhteen matkustajaan, joidenkin kaikkien pitää kertoa minne, mistä ja milloin ovat menossa, ja tämä kaikki sovittaa yhteen.
Kutsuliikennettä on eri muodoissa järjestetty pitkin poikin maailmaa voittopuolisesti huonolla menestyksellä. Sitä saa toki toivoa ja kannattaa, mutta jos siinä aikoo onnistua niin olisi hyvä ymmärtää ne ongelmat mitä siihen liittyy.
Logistinen pulma on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, esimerkiksi liikenne tuppaa olemaan suuntaunutta, eli paluumatkat ajetaan yleensä tyhjänä, eli käyttöasteet todellisuudessa jää hätäisistä laskelmista reilusti. Aikataulujen ja reittien syöttäminen parhaimmillakin tavoin on aina käyttäjälle vaiva, reaaliaikainen optimointi ottaen huomioon reaalielämän häiriöt tuottaa käytännössä varoaikoja noutoihin ja jättöihin jotka hidastavat järjestelmää huomattavasti. Sitten on skaalaongelmat, toimiva järjestelmä vaatisi hyvin suuren käyttäjäpohjan, mutta toisaalta taas hyvin suuri käyttö todennäkoisesti johtaa kulkuneuvojen ruuhkautumiseen siinä kuin autoliikenteessäkin. Joustavalla hinnoittelulla, joka ei ole mitään uutta, tai kehittyneillä tietojärjestelmillä, jotka nekään eivät ole kovin uusia, voi asioita auttaa vain rajallisesti.
Siihen on ihan syynsä että julkinen liikenne on maailmanlaajuisesti aikatauluihin ja linjoihin perustavaa joukkoliikennettä, vaikka joustavammat järjestelyt äkkiseltään vaikuttaa tehokkaammilta. Se ei palvele edes suurkaupungeissa kaikkea mahdollista liikkumista, mutta ei sen tarvitsekaan.
Quote from: Kaupunkisetä on 04.03.2014, 09:46:25
Logistinen pulma on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, esimerkiksi liikenne tuppaa olemaan suuntaunutta, eli paluumatkat ajetaan yleensä tyhjänä, eli käyttöasteet todellisuudessa jää hätäisistä laskelmista reilusti.
Joukkoliikenteessähän tämä suuntautuneisuus on vielä suurempi ongelma. Ihan samoin ne bussit ja junat joutuu ajamaan paluumatkan tyhjänä ja kustannukset on moninkertaiset. Vai tyhjästäkö ne junat teleporttaa sinne lähtöpysäkille? Auto ei aja tyhjänä minnekään ellei ole hakemassa varmasti jotain kyytiin. Bussit ja junat kulkee aikataulun mukaan tyhjänä vaikka ketään ei olisi tulossa edes kyytiin.
Ja kyllähän robottiautoina voi ajaa vaikka nykyisen kokoisia busseja. Tottakai. Ajoneuvojen koko optimoituu kun annetaan markkinataloudelle mahdollisuus se optimoida.
Muuta en tässäkään kohtaa vaadi kuin markkinataloutta. Kustannukset ja palvelutaso ratkaisee. En kyllä mitenkään näe että nykyisenkaltainen joukkolikenne pystyy näiden osalta kilpailemaan ja jos se ei pysty kilpaileman se kuolee pois.
Tässä yksi kirjoitus oikeasta robottiautoilusta.
Google's Self-Driving Robot Cars Are Ruining My Commute (http://www.businessweek.com/articles/2013-03-28/googles-self-driving-robot-cars-are-ruining-my-commute)
Suurin ongelma robottiautojen esiinmarssissa on siis se että se saa kaikki ihmiskuljettajat näyttämään idiooteilta.
Täällä joku kysyi koska robottiautot tulevat? Mountain View:ssä ei kohta muita autoja enää olekaan kun asukkaat kieltävät ihmisen kuljettajana kun ihmiset ei osaa ajaa. Tuskin menee enää montaa vuotta niin ainakin kaikilla Googlen pääkonttorin työntekijöillä on ilmainen kuljetus robottiautotaxeilla Piilaakson alueella.
Jos roboautot otetaan tosissaan, ihan ensimmäiseksi pitäisi lakata hukkaamasta rahaa siihen, että joka paikka on täynnä parkkipaikkoja.
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 09:33:32
Jos roboautot otetaan tosissaan, ihan ensimmäiseksi pitäisi lakata hukkaamasta rahaa siihen, että joka paikka on täynnä parkkipaikkoja.
Jotta saadaan talot entistäkin lähemmäksi toisiaan? ;D Ei vaan, puita kun olisi parkkipaikkojen tilalla niin kivaahan se olisi, autot voisi ajella parkkeihin sitten talojen edestä itsekseen.
http://yle.fi/uutiset/helsingissa_huristellaan_tulevaisuudessa_pikaraitioteita__nykyvauhti_ei_riita_matkustajille/7124517
Kun on rahaa niin paljon ettei oikein tiedetä minne sitä laittaisi, niin voidaan vaikkapa hieno pikaraitiotie tehdä.
Tyhmempi sitä luulisi metron jo olevan sellainen ja että kannattaisi olemassaolevaa laajentaa vaan ei kun uusi.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 11:12:52
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 09:33:32
Jos roboautot otetaan tosissaan, ihan ensimmäiseksi pitäisi lakata hukkaamasta rahaa siihen, että joka paikka on täynnä parkkipaikkoja.
Jotta saadaan talot entistäkin lähemmäksi toisiaan? ;D Ei vaan, puita kun olisi parkkipaikkojen tilalla niin kivaahan se olisi, autot voisi ajella parkkeihin sitten talojen edestä itsekseen.
http://yle.fi/uutiset/helsingissa_huristellaan_tulevaisuudessa_pikaraitioteita__nykyvauhti_ei_riita_matkustajille/7124517
Kun on rahaa niin paljon ettei oikein tiedetä minne sitä laittaisi, niin voidaan vaikkapa hieno pikaraitiotie tehdä.
Tyhmempi sitä luulisi metron jo olevan sellainen ja että kannattaisi olemassaolevaa laajentaa vaan ei kun uusi.
Julkisen sektorin ideologiset investoinnit tyssäävät kyllä seinään, arvaan minä, seuraavien vuosien aikana, kun 10 mrd e /vuosi julkisen sektorin alijäämää ruvetaan pakon edessä karsimaan.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 11:12:52
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 09:33:32
Jos roboautot otetaan tosissaan, ihan ensimmäiseksi pitäisi lakata hukkaamasta rahaa siihen, että joka paikka on täynnä parkkipaikkoja.
Jotta saadaan talot entistäkin lähemmäksi toisiaan? ;D Ei vaan, puita kun olisi parkkipaikkojen tilalla niin kivaahan se olisi, autot voisi ajella parkkeihin sitten talojen edestä itsekseen.
http://yle.fi/uutiset/helsingissa_huristellaan_tulevaisuudessa_pikaraitioteita__nykyvauhti_ei_riita_matkustajille/7124517
Kun on rahaa niin paljon ettei oikein tiedetä minne sitä laittaisi, niin voidaan vaikkapa hieno pikaraitiotie tehdä.
Tyhmempi sitä luulisi metron jo olevan sellainen ja että kannattaisi olemassaolevaa laajentaa vaan ei kun uusi.
Metro ja kevyt raide toimittavat ihan eri asioita liikennejärjestelmässä. Metron vetäminen myös maksaa täysin mielettömiä, kun taas kevyt raide on liikenneinvestoinniksi hyvin edullinen ja oikeastaan panostuotossuhteeltaan paras.
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 12:27:44
Metro ja kevyt raide toimittavat ihan eri asioita liikennejärjestelmässä. Metron vetäminen myös maksaa täysin mielettömiä, kun taas kevyt raide on liikenneinvestoinniksi hyvin edullinen ja oikeastaan panostuotossuhteeltaan paras.
Mikä erityisesti tekee niistä erilaisia? Miksi metro on kalliimpi?
Mikä estää tekemästä samalla vaivalla, samoihin paikkoihin kun mitä sitä kevyttä raidetta tekevät, metroraidetta jossa ajaa metrojunat?
Aikalailla samanlaisia juniahan ne on, vaikka toista sanotaankin raitiotieksi ja toista metroksi.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 13:10:05
Mikä erityisesti tekee niistä erilaisia? Miksi metro on kalliimpi?
Mikä estää tekemästä samalla vaivalla, samoihin paikkoihin kun mitä sitä kevyttä raidetta tekevät, metroraidetta jossa ajaa metrojunat?
Aikalailla samanlaisia juniahan ne on, vaikka toista sanotaankin raitiotieksi ja toista metroksi.
Tästä muuten joku setä höpötti televiossa vuosikausia sitten televisiossa kun länsimetrosta vasta tapeltiin. En muista yksityiskohtia, mutta kaikenlaista ero siinä oli aika paljonkin joka käytännössä teki niistä hyvinkin erilaisia vaikka päältäpäin samantapaisilta näyttävätkin. Oilisiko ollut virran saannin joku juttu ainakin jonka takia se perusteleminen oli erilaista. Ei muista enää. Jos joku tietää tarkemmin, niin minuakin kiinnostaa.
Jos oikein muistan, niin Rotterdamissa olisi ollut jonkun sortin välimuotometro. Ilmeisesti se ei kuitenkaan tule kysymykseen kun täällä on jo metrolinja perinteisellä tavalla tehtynä. Tai siis sama kuin pikaraitietiessä olisi ollut Espooseen, että olisi pitänyt vaihtaa kulkuneuvoa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 07.03.2014, 13:31:10
Tästä muuten joku setä höpötti televiossa vuosikausia sitten televisiossa kun länsimetrosta vasta tapeltiin. En muista yksityiskohtia, mutta kaikenlaista ero siinä oli aika paljonkin joka käytännössä teki niistä hyvinkin erilaisia vaikka päältäpäin samantapaisilta näyttävätkin. Oilisiko ollut virran saannin joku juttu ainakin jonka takia se perusteleminen oli erilaista. Ei muista enää. Jos joku tietää tarkemmin, niin minuakin kiinnostaa.
Jos oikein muistan, niin Rotterdamissa olisi ollut jonkun sortin välimuotometro. Ilmeisesti se ei kuitenkaan tule kysymykseen kun täällä on jo metrolinja perinteisellä tavalla tehtynä. Tai siis sama kuin pikaraitietiessä olisi ollut Espooseen, että olisi pitänyt vaihtaa kulkuneuvoa.
Vielä sitten olisi lähijunat ja raitiovaunut.
Miksei tehdä lähijunien tapaisia raiteita jne. ja miksei raitiovaunuverkostoa laajenneta?
Syy miksi raitiovaunu on hidas on helppoa korjata eli tehokkaampi moottori niihin jotka pitemmälle menevät. Kun ovat muuten samoille raiteille sopivia, voi sitten kierrellä isommat pysäkkipaikat läpi se sama joka kaukaa haki matkustajat.
Pohtisin myös vaikka sitä että mikäänhän ei estäisi raitiovaunuja kulkemassa sisälläkin. Näin voisi talvisaikaan ja vesisateella houkuttavuus lisääntyä kun kymmentä minuuttia ei tarvisi ostoskeskuksen tai rautatieaseman edessä odotella ulkona, parhaassa tapauksessa dieselkäryjen miellyttävyyttä vielä lisäämässä tupakanpolttajia vieressä.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 13:45:43
Miksei tehdä lähijunien tapaisia raiteita jne.
Juna on todella huono lyhyisiin matkoihin. Lähijunaa varten ei kannata ratoja rakentaa.
Quote
ja miksei raitiovaunuverkostoa laajenneta?
Syy miksi raitiovaunu on hidas on helppoa korjata eli tehokkaampi moottori niihin jotka pitemmälle menevät. Kun ovat muuten samoille raiteille sopivia, voi sitten kierrellä isommat pysäkkipaikat läpi se sama joka kaukaa haki matkustajat.
Se kevyt/pikaraitiotie on juuri se pidempiin matkoihin optimoitu ratikka.
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 09:33:32
Jos roboautot otetaan tosissaan, ihan ensimmäiseksi pitäisi lakata hukkaamasta rahaa siihen, että joka paikka on täynnä parkkipaikkoja.
No, roboautojahan ei oteta Suomessa tosissaan ylipäätään missään suunnittelussa.
Mutta tuo on oikea ongelma. Jos kahden talon välissä on nyt parkkipaikka joka muuttuu 20 vuoden päästä tarpeettomaksi niin sille parkkipaikallekaan ei voi silloin enää rakentaa mitään. Talot olisi aivan liian lähellä. Eli parkkipaikat muuttuu todennäköisesti sitten puistoalueiksi. Mutta kaikkien parkkipaikkojen muuttaminen puistoiksikin on mieletöntä tuhlausta. Eli todellakin pitäisi alkaa ottamaan tämäkin skenaario huomioon. Tulee muuten aika pirun kalliita puistoplänttejä ympäri Helsinkiä.
Täysin riskitön vaihtoehto olisi ainakin että rakennetaan taloja lähemmäksi toisiaan ja suurempia parkkipaikkoja jonnekin vähän reunemmalle niin että parkkipaikka voidaan ottaa mihin tahansa käyttöön myöhemmin.
LISÄYS: Tienvarsiparkkipakat sensijaan tuskin on tuhlausta. Parkkipaikkojen varaama kaista voidaan ottaa vähintäänkin varoalueeksi jalankulkijoiden ja autojen väliin jolloin roboautot pystyvät ajamaan kovempaa ja jalankulkijoillakin on mukavampaa. Toisaalta roboautot pystyvät käyttämään aluetta myös pysähtymiseen ilman että muu liikenne häiriintyy yhtään.
Rajahan on liukuva eri raidejärjestelmien välillä, mutta Helsingin nykyinen metro ei pysty tekemän kuin hyvin loivaa mutkaa ja tarvitsee ainakin virransyöttönsä takia, luultavasti muistakin syistä jotka joku tietävämpi voi luetella, eristetyn radan. Kevyt raide aka pikaratikka on joustava systeemi, jonka radan vetäminen on liikenneinfraksi hyvin edullista ja joka taipuu moneen. Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 17:56:16
Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Ok, oletin että se olisi erillisillä raiteilla kulkeva eri järjestelmä.
Olisi varmastikin riittänyt myös lentoaseman liikenteeseen sitten uuden junaradan sijaan mikäli olisivat säästää tahtoneet.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 19:09:49
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 17:56:16
Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Ok, oletin että se olisi erillisillä raiteilla kulkeva eri järjestelmä.
Olisi varmastikin riittänyt myös lentoaseman liikenteeseen sitten uuden junaradan sijaan mikäli olisivat säästää tahtoneet.
Lol. Lentoaseman bussitkin ovat täynnä lähinnä pari kertaa päivässä. Tosiaan kannattaa rakentaa rata. Kertoo olennaisen joukkoliikenneinvestoinneista. Tulonsiirtoja. Vaan tulot ovat julkiselta sektorilta käymässä vähiin. Viherhinttarit vie meidät pohjaan.
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 19:09:49
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 17:56:16
Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Ok, oletin että se olisi erillisillä raiteilla kulkeva eri järjestelmä.
Olisi varmastikin riittänyt myös lentoaseman liikenteeseen sitten uuden junaradan sijaan mikäli olisivat säästää tahtoneet.
Itse asiassa hyvin moneen paikkaan kannattaisi vetää nimenomaan kevyttä raidetta. Espooseen ei koskaan olisi pitänyt vetää metroa, mutta juttu muuttui tunnelisedille arvovaltakysymykseksi.
Quote from: Dharma on 07.03.2014, 19:57:01
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 19:09:49
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 17:56:16
Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Ok, oletin että se olisi erillisillä raiteilla kulkeva eri järjestelmä.
Olisi varmastikin riittänyt myös lentoaseman liikenteeseen sitten uuden junaradan sijaan mikäli olisivat säästää tahtoneet.
Lol. Lentoaseman bussitkin ovat täynnä lähinnä pari kertaa päivässä. Tosiaan kannattaa rakentaa rata. Kertoo olennaisen joukkoliikenneinvestoinneista. Tulonsiirtoja. Vaan tulot ovat julkiselta sektorilta käymässä vähiin. Viherhinttarit vie meidät pohjaan.
Onhan siellä Helsingissä päin kuitenkin usein puolillaan ne bussit ja vaunut. Muualla ajelevat tyhjilläänkin.
Quote from: Dharma on 07.03.2014, 19:57:01
Lol. Lentoaseman bussitkin ovat täynnä lähinnä pari kertaa päivässä. Tosiaan kannattaa rakentaa rata. Kertoo olennaisen joukkoliikenneinvestoinneista. Tulonsiirtoja. Vaan tulot ovat julkiselta sektorilta käymässä vähiin. Viherhinttarit vie meidät pohjaan.
Ratahan palvelee myös Vantaan sisäistä liikennettä, ei vain lentoasemaa.
Quote from: junakohtaus on 08.03.2014, 10:24:30
Itse asiassa hyvin moneen paikkaan kannattaisi vetää nimenomaan kevyttä raidetta.
Entäs johdinautot? Nykytekniikalla (akut ym.) eivät ole naimisissa johtimien kanssa, kytkeytyminenkin lienee varsin helppo automatisoida jolloin auto selviää nopeasti johtimien solmukohdista.
Kyyti ei ole ehkä ihan yhtä vakaa kuin raitiovaunussa mutta kyseessä on varmempi ja joustavampi kulkija ja halvempi investointi.
Quote from: huhha on 13.03.2014, 00:16:22
Entäs johdinautot? Nykytekniikalla (akut ym.) eivät ole naimisissa johtimien kanssa, kytkeytyminenkin lienee varsin helppo automatisoida jolloin auto selviää nopeasti johtimien solmukohdista.
Kyyti ei ole ehkä ihan yhtä vakaa kuin raitiovaunussa mutta kyseessä on varmempi ja joustavampi kulkija ja halvempi investointi.
Raitiovaunuissa on isompi kapasiteetti. Lisäksi, kuten jo todettiinkin, kyyti on vakaampi. Lisäksi raitiovaunut ovat pitkäikäisempiä.
Käsittääkseni johdinautoja on laskeskeltu mennen ja tullen niitäkin, mutta ei niille oikein ole löytynyt liikennejärjestelmästä paikkaa. Raidetta niillä ei korvaa kapasiteetin takia
Quote from: Dharma on 07.03.2014, 19:57:01
Quote from: Onnikka on 07.03.2014, 19:09:49
Quote from: junakohtaus on 07.03.2014, 17:56:16
Pidempiä välimatkoja sillä ajetaan eristetyllä radalla kahdeksaakymppiä, sitten sama vaunu asettuu puikkelehtimaan kaupungin vilinässä kuten nykyisetkin.
Ok, oletin että se olisi erillisillä raiteilla kulkeva eri järjestelmä.
Olisi varmastikin riittänyt myös lentoaseman liikenteeseen sitten uuden junaradan sijaan mikäli olisivat säästää tahtoneet.
Lol. Lentoaseman bussitkin ovat täynnä lähinnä pari kertaa päivässä. Tosiaan kannattaa rakentaa rata. Kertoo olennaisen joukkoliikenneinvestoinneista. Tulonsiirtoja. Vaan tulot ovat julkiselta sektorilta käymässä vähiin. Viherhinttarit vie meidät pohjaan.
No joku muu kuin nykyinen bussiratkaisu pitäisi lentokenttäliikenteeseen olla. Kentältä Käpylään menee nopeasti, mutta siitä keskustan suuntaan jumittaa turhan kauan. Onko kehäradasta tähän, vai onko se liian hidas?
"Mitä ne meistä ajattelee" on heikko argumentti, mutta kieltämättä hävettää maansa puolesta, että meillä lentokenttäliikennettä hoidetaan ilmastoimattomilla ja nitisevillä unkarilaisbusseilla. Tämä on tietysti tilaajan syy, kun ei osaa asettaa laatutasoa.
Quote from: Raro on 13.03.2014, 08:50:26
No joku muu kuin nykyinen bussiratkaisu pitäisi lentokenttäliikenteeseen olla. Kentältä Käpylään menee nopeasti, mutta siitä keskustan suuntaan jumittaa turhan kauan. Onko kehäradasta tähän, vai onko se liian hidas?
Kaipa kehärata nuo bussit syrjäyttää.
Sitten pitäisi vielä tehdä jonkinlainen kasvojenkohotus varsinkin Vantaankosken puoliskolle.
QuoteNo joku muu kuin nykyinen bussiratkaisu pitäisi lentokenttäliikenteeseen olla. Kentältä Käpylään menee nopeasti, mutta siitä keskustan suuntaan jumittaa turhan kauan. Onko kehäradasta tähän, vai onko se liian hidas?
Ei mulla muuta, mutta se siitä tulee, kun on 60-luvulta asti rakennettu autokaupunkia. Sellainen menee tukkoon. Ominaisuus, ei vika.
Quote from: junakohtaus on 13.03.2014, 12:35:30
QuoteNo joku muu kuin nykyinen bussiratkaisu pitäisi lentokenttäliikenteeseen olla. Kentältä Käpylään menee nopeasti, mutta siitä keskustan suuntaan jumittaa turhan kauan. Onko kehäradasta tähän, vai onko se liian hidas?
Ei mulla muuta, mutta se siitä tulee, kun on 60-luvulta asti rakennettu autokaupunkia. Sellainen menee tukkoon. Ominaisuus, ei vika.
Seli seli. Helsinki on erittäin harvinainen kaupunki siinä, että se on rakennettu niemelle ja jota vielä idiootisti työnnetään koko ajan kauemmas mereen. Wien on suunnilleen Helsingin kokoinen (tai Espoo-Vantaa-Helsinki), mutta koska Wienillä ei ole luonnollisia esteitä ei ruuhkia tai tukoksia ole ja moottoritielle pääsee kaupungin keskustasta joka suuntaan hetkessä.
Mitä enemmän toimintoja keskitetään Helsingin niemelle tai sen radan varsille, sitä enemmän pk-seutu muuttuu sumpuksi. Mitä hajautetumpia toiminnot ovat ja/tai mitä joustavammilla maantieteellisillä sijainneilla (kuten Wien, joka siis aukeaa joka suuntaan ilman esteitä), sitä pienempi kuormitus tulee liikenneväylille, jotka voidaan pitää pienimuotoisempina.
Mutta ei, tungetaan Jätkäsaareen parikymmentätuhatta ihmistä, rakennetaan tiivis ja korkea Kalasatama, jne. Tämän seurauksia sitten paikataan älyttömillä liikenneinvestoineilla, joita KAIKKI nykyiset raidehankkeet ovat metrosta, raitiolinjoihin ja lisäraiteisiin radoille.
Väitän, että enemmistö ihmisistä ei halua käydä töissä Helsingissä, koska heillä ei ole varaa ja/tai halua asua lähellä työpaikkaansa ja on suuri rasite kulkea ahtaalle niemelle millä liikennemuodolla tahansa. Tästä syystä ns. maksavat asiakkaat eli työpaikat siirtyvät ja ovat jo siirtyneet pois Helsingistä ensin kehille ja vähitellen moottoriteiden varsille "yrityspuistoihin".
Tässä kaikessa ei ole kyse siitä, että Helsingistä on tehty autokaupunki. Päin vastoin. Autot mahdollistavat joustavat työmatkat laajalle alueelle, kun taas raideinvestoinnit kasaavat asukkaat ja työpaikat keskuksiin. Ruuhkista ja ongelmista päästään parhaiten, kun toiminnot HAJAUTETAAN ja paras hajautusmetodi on markkinamekanismi. Ja sen nimenomaan puuttuu tästä valtavasta tulonsiirtokoneistosta, jota Suomen julkiseksi taloudeksi kutsumme. Se hukkaa liikenneinvestoinneissa, kaavoituksessa, sosiaalisessa asumistuotannossa, jne. varat.
Tuo autokaupungin rakentaminen on kyllä suoraan sanottuna valhe. Autoilun verotusta on koko ajan kiristetty, joukkoliikennettä koko ajan rakennettu lisää ja joukkoliikenteen subventio kasvanut. Tämä valtava veroohjaus (autoilijat maksavat suunnilleen 7 mrd e vuodessa veroja ja tiet maksavat noin 1 mrd e), on johtanut erittäin pahaan kannustinvääristymään ja sen mukaiseen yhteiskuntarakenteeseen. Helsingin sumppua ei olisi, jos verotus olisi neutraalia. Tällöin Helsingissä olisi paljon nykyistä vähemmän ihmisiä ja työpaikkoja, mutta alue olisi huomattavan paljon kustannustehokkaampi, koska vastaava määrä ihmisiä ja työpaikkoja olisi sijoittaunut nykyistä huomattavasti tehokkaammin eli hajautetummin pk-seudulle.
Quote from: Dharma on 14.03.2014, 09:04:45
Quote from: junakohtaus on 13.03.2014, 12:35:30
QuoteNo joku muu kuin nykyinen bussiratkaisu pitäisi lentokenttäliikenteeseen olla. Kentältä Käpylään menee nopeasti, mutta siitä keskustan suuntaan jumittaa turhan kauan. Onko kehäradasta tähän, vai onko se liian hidas?
Ei mulla muuta, mutta se siitä tulee, kun on 60-luvulta asti rakennettu autokaupunkia. Sellainen menee tukkoon. Ominaisuus, ei vika.
Seli seli. Helsinki on erittäin harvinainen kaupunki siinä, että se on rakennettu niemelle ja jota vielä idiootisti työnnetään koko ajan kauemmas mereen. Wien on suunnilleen Helsingin kokoinen (tai Espoo-Vantaa-Helsinki), mutta koska Wienillä ei ole luonnollisia esteitä ei ruuhkia tai tukoksia ole ja moottoritielle pääsee kaupungin keskustasta joka suuntaan hetkessä.
Keskustatunnelilla tai useammilla pääsisi ohittamaan sumpun. Sen toteutuminen vaatisi kuitenkin ensin merkittävän poliittisten voimasuhteiden muutoksen ja edelleen uudella tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat. Nyt ollaan menossa pänvastaiseen suuntaan vihervasemmiston johdolla.
Quote from: Raro on 14.03.2014, 09:21:32
Keskustatunnelilla tai useammilla pääsisi ohittamaan sumpun. Sen toteutuminen vaatisi kuitenkin ensin merkittävän poliittisten voimasuhteiden muutoksen ja edelleen uudella tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat. Nyt ollaan menossa pänvastaiseen suuntaan vihervasemmiston johdolla.
Keskustatunneli on järjettömän kallis ja siten tehoton. Se on yhtä hullu hanke kuin Pisara-rata tai jopa länsimetro. Liikenneinvestointeja tehdään sulle-mulle-periaatteella ja kukaan ei vaadi value-for-money. Tämä logiikka on julkiselle sektorille läpitunkevaa. Suomeen tarvittaisiin pikaisesti teekutsuliike vastustamaan lähes kaikkea julkista kulutusta.
Veroohjauksien neutralisointi ja 30 vuotta. Sillä homma hoituu. Asuntojen hinnat laskevat, työpaikat sijoittuvat tuottavasti, työllisyys optimoituu. Mutta niin kauan kuin tulonsiirroilla kannetaan vettä kaivoon, niin huonommaksi vain menee, mistä erinomaisena esimerkkinä Helsingin kaupungin yli 30 vuotta vanha tavoite kohtuuhintaisen asumisen tuottamisesta vs. hintakehitys.
Erinomainen esimerkki kaupunkisuunnittelun hulluudesta on pyrkimys energiatehokkuuteen. Energia ei ole koskaan ollut suhteessa tuloihin niin halpaa kuin se on nykyään. Ainoastaan verotus tekee energiasta kallista. Ollaan siis luotu keinotekoinen kannustin säästää energiaa eli välttää veroja. Tämän seurauksena rakentaminen ja kaupunkisuunnitelu, liikenne, jne. maksavat paljon enemmän kuin olisi tarvis. Toisin sanoen: ollaan hölmöläisiä ja jatketaan peittoa toisesta päästä leikkaamalla. Miksi? Koska ilmastonmuutos. EU:n CO2-päästöt ovat 11 % maailman päästöistä ja nuo muut päästöt kasvavat vauhdilla.
QuoteKeskustatunnelilla tai useammilla pääsisi ohittamaan sumpun. Sen toteutuminen vaatisi kuitenkin ensin merkittävän poliittisten voimasuhteiden muutoksen ja edelleen uudella tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat. Nyt ollaan menossa pänvastaiseen suuntaan vihervasemmiston johdolla.
Vanhalla tavalla, ei uudella, vanhalla. Vanhalla tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat ovat tunkeneet käärmeenä pyssyyn Smith-Polvista maan päälle ja alle kymmeniä vuosia ja jonkin määrän vahinkoa he ovatkin onnistuneet saamaan aikaan.
Keskustatunneli maksaisi miljardin, jota ei ole, eikä helpottaisi ruuhkia vaan pahentaisi niitä. Ottaa ja tutustuu plääneihin, missään ei edes väitetä autoliikenteen pinnalla siitä vähenevän. Se lisääntyy, koska tunnelin idea on parantaa paikkojen saavutettavuutta autolla.
Quote from: junakohtaus on 14.03.2014, 14:23:02
QuoteKeskustatunnelilla tai useammilla pääsisi ohittamaan sumpun. Sen toteutuminen vaatisi kuitenkin ensin merkittävän poliittisten voimasuhteiden muutoksen ja edelleen uudella tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat. Nyt ollaan menossa pänvastaiseen suuntaan vihervasemmiston johdolla.
Vanhalla tavalla, ei uudella, vanhalla. Vanhalla tavalla ajattelevat kaupunkisuunnittelijat ovat tunkeneet käärmeenä pyssyyn Smith-Polvista maan päälle ja alle kymmeniä vuosia ja jonkin määrän vahinkoa he ovatkin onnistuneet saamaan aikaan.
Keskustatunneli maksaisi miljardin, jota ei ole, eikä helpottaisi ruuhkia vaan pahentaisi niitä. Ottaa ja tutustuu plääneihin, missään ei edes väitetä autoliikenteen pinnalla siitä vähenevän. Se lisääntyy, koska tunnelin idea on parantaa paikkojen saavutettavuutta autolla.
Juuri näin! Ja siksi nuo saavutettavat paikat ovatkin siirtyneet lähemmäs asiakkaitaan ja työntekijöitään. Helsinkiin jäävät opiskelijat, eläkeläiset, sosiaalipummit ja maahanmuuttajat.
2001-2010 Helsingissä olevien yritysten henkilöstömäärä kasvoi vain alle prosentilla koko ajanjaksona. Pk-seudulla keskimäärin +16 %. (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tila_ja_kehitys2013.pdf s. 139).
Helsingin työpaikkamäärä sen sijaan kasvoi 7 % eli julkisen sektorin työpaikkalisäys oli huomattavaa. Väestö myös kasvoi voimakkaasti ja arvatkaa miksi?
(http://i.imgur.com/dFURFFn.jpg)
Ja sitten Helsingistä on rakennettu autokaupunkia. :facepalm: Sosiaalipummien, tulonsiirroilla elävien kaupunkia siitä on menestyksekkäästi rakennettu ja ellei junakohtauksia äänestetä nopeasti ulos, Helsingistä tulee eläkeläisten ja pummien slummi ja keskiluokka palveluineen muuttaa pois (loputkin).
Niin no, itse tosiaan kannttaisin keskustatunnelia sillä ehdolla että sen yhteydessä kiellettäisiin keskustan läpiajo maan päällä. Sen sijaan tunnelista olisi suoraan yhteydet suurimpiin pysäköintilaitoksiin.
Konditionaali siksi, että en minä oikeasti jaksa ottaa koko asiaan kunnollista kantaa, senkun vaan länkytän Hommaforumilla. Jos saisin tästä rahaa tai jos olisin Helsingin asukas niin sitten ottaisin.
Mitä Wieniin tulee niin sieltä vielä toistaiseksi puuttuu kunnollinen itäinen kehätie. Puron poikki pääsee muutamaa siltaa pitkin Wienissä ja Bratislavassa mutta näiden välillä (60 km:n matkalla) vain yhdessä paikassa. Tosin totta on että vaikka poikittaisliikenne tökkii, niin kaupungista itsestään tosiaan pääsee pois aika sujuvasti. Ajoin pari vuotta sitten kesällä pysähtymättä moottoritietä Wienin läpi ihan keskustan kupeesta (lyhintä reittiä Grazista Brnoon) ja kyllä se olosuhteisiin nähden aika hyvin meni - nopeus tippui kyllä 60:n tienoille mutta ei missään vaiheessa alemmas. Ei tosin ollut ruuhka-aika.
Quote from: Oami on 15.03.2014, 12:38:36
Niin no, itse tosiaan kannttaisin keskustatunnelia sillä ehdolla että sen yhteydessä kiellettäisiin keskustan läpiajo maan päällä. Sen sijaan tunnelista olisi suoraan yhteydet suurimpiin pysäköintilaitoksiin.
Samoilla rahoilla saisi tehtyä pitkät pätkät maanalaista kaupunkia. Kelit kun on puolet ajasta kehnot, ei ole kiva kädellä tyhjilläkään kaduilla.
Tunnelia autoille pidän tarpeettomana, ei siellä niin suuria ruuhkia ole että sellaiselle olisi tarvetta. Jos autoilu ensin edes kolminkertaistuisi, niin sitten ruuhka-aikoihin voisi olla hyväkin.
Joukkoliikenneidealistien kannattaa katsoa Suomen parhaita joukkoliikkenkeskuksia: Pasilaa, Itäkeskusta, Tikkurilaa, Espoon keskusta. Sellaista syntyy sinne, missä joukkoliikenne toimii hyvin. Suomen kamalimpia alueita.
Vastaavasti lähes täydellisesti ei-joukkoliikenteen varassa toimivat alueet ovat erittäin suosittuja. Esimerkiksi Kartanonkoski, jossa ensimmäinen lähikauppa avasi hiljan ja sitä ennen kaikki asiointi oi automarketeissa.
Quote from: Dharma on 15.03.2014, 13:00:20
Joukkoliikenneidealistien kannattaa katsoa Suomen parhaita joukkoliikkenkeskuksia: Pasilaa, Itäkeskusta, Tikkurilaa, Espoon keskusta. Sellaista syntyy sinne, missä joukkoliikenne toimii hyvin. Suomen kamalimpia alueita.
Vastaavasti lähes täydellisesti ei-joukkoliikenteen varassa toimivat alueet ovat erittäin suosittuja. Esimerkiksi Kartanonkoski, jossa ensimmäinen lähikauppa avasi hiljan ja sitä ennen kaikki asiointi oi automarketeissa.
Jos kaikki käyttäisi joukkoliikennettä, olisi ne alueet parempia.
Nykyiselläänhän harvempi käyttää.
Sama juttu kun baareissa - maissa joissa kaikki niissä käy, ne on parempia kuin täällä.
En tällä tarkoita sitä että joukkoliikennettä erityisemmin kannattaisin, vain pakon edessä olen käyttänyt. On kallista ja hidasta. Syö veroja.
Aiemmin mainitut automaattitaksit olisi kyllä hyvä idea, kunhan olisi kohtuuhintaisia jotta nekin jotka nykyisellään ei joukkoliikennettä voi sen korkeitten hintojen takia käyttää, otettaisiin mukaan ihmisiksi laskettaviksi.
On paljon vanhuksia jotka ei liiku lainkaan koska varaa ei ole. Yhä heillä olisi tuttuja ja sukulaisia, muttei varaa lähteä käymään vieraisilla. Siinä vaiheessa kun liikkuminen alkaa olla hankalaa, autottomat ovat vaikeuksissa vaikka muutoin vielä olisikin osalla varaa julkisiin. Taksit maksaa, eläkkeet useilla pieniä.
Quote from: Dharma on 15.03.2014, 13:00:20
Joukkoliikenneidealistien kannattaa katsoa Suomen parhaita joukkoliikkenkeskuksia: Pasilaa, Itäkeskusta, Tikkurilaa, Espoon keskusta. Sellaista syntyy sinne, missä joukkoliikenne toimii hyvin. Suomen kamalimpia alueita.
Vastaavasti lähes täydellisesti ei-joukkoliikenteen varassa toimivat alueet ovat erittäin suosittuja. Esimerkiksi Kartanonkoski, jossa ensimmäinen lähikauppa avasi hiljan ja sitä ennen kaikki asiointi oi automarketeissa.
Kartanonkoski on nukkumalähiö, ja koko Pakkalan-Tammiston alueella on matala asukastiheys noihin verrokkeihisi nähden. Siellä Junakohtauksen ikkunan alla Mäkelänkadulla ne kartanonkoskelaisetkin seisoo ruuhka-aikaan ja kiroavat kun työmatkaliikenne ei suju.
Joukkoliikenne on kannattavaa, mutta hyvin harvoissa maailman osissa. Muualla se vaatii erittäin suuret tuet ollakseen ylipäätään olemassa. Näitä tukia joukkoliikenteestä hyötyvät puolustavat ruuhkien vähentämisellä, mikä on hyvin harvassa paikassa validi argumentti. Lisäksi joukkoliikenne itsessään luo ruuhkia, koska se keskittää toimintoja ja siten kasvattaa liikenneväylien huippukysyntää tasolle, johon mikään liikenneratkaisu ei toimi ilman ruuhkautumista. Ilmatilakin on ruuhkautunut asutuskeskusten läheisyydessä.
Suomeen pyörätiet, vihreys, joukkoliikenne, ilmastomuutos, energiansäästölamput, jne. on tuontitavaraa maista, joissa niillle on paremmat perustelut. Suomessa harvoin kyseenalaistetaan tuontitavaran toimivuutta Suomen oloissa. Syynä on toki median suuri merkitys keskustelussa ja median edustajien kuppauskulttuuri. Toimittajat kun ovat juuri niitä, jotka saavat 7 mrd e/vuosi autoveroista melkoisen osan nettohyötynä itselleen, esimerkiksi tuettuna joukkoliikenteenä Helsingissä ja pk-seudulla.
Suomessa kaikki kannattavat joukkoliikenneyhteydet on jo aikaa sitten rakennettu ja mitä enemmän joukkoliikenteeseen investoidaan, sitä kalliimmaksi se tulee. Bussien käyttöaste on laskenut 40 % parissa kymmenessä vuodessa samalla, kun bussien määrä on kasvanut puolella. Matkustajia ei ole tullut lisää, mutta vuoroja kyllä. Sama pätee muihinkin joukkoliikennemuotoihin. Suhteessa väestönkokoon niiden käyttömäärät ovat koko ajan laskeneet kymmeniä vuosia, vaikka uusia yhteyksiä on rakennettu huomattavasti ja väestö keskittynyt niiden äärelle. Joukkoliikenteen kannattavuus on romahtanut, sillä samalla rahalla saadaan vain vähän yli puolet siitä suoritteista, mitä aikaisemmin parikymmentä vuotta sitten.
Autoilu sen sijaan on kasvanut tasaisesti, jopa syvissä lamoissa. Autoilin suoritteet ovat kasvaneet tasaisesti väestön ja autokannan mukana. Autoilijoiden maksamat tulonsiirrot viherpiipertäjille ovat tästä ja nousseesta veroasteesta johtuen kasvaneet.
Olennaista: Mistään näistä mitä tässä kirjoitan ei ole mitään valtakunnan medioissa. Miksiköhän...
Vaan ei tälle enää mitään voi. Suomen julkinen talous romahtaa ja koko ajan näyttää, että aikaisemmin, kun uusia kriisejä tulee koko ajan, eikä vanhatkaan ongelmat ratkea. Eipä tässä montaa vuotta mene, kun joukkoliikenteen käyttämiseen ei ole enää käyttövaroja, kun julkinen talous on konkassa. Siinähän saavat sitten raiteet kasvaa ruohoa.
Sama tuhoisa meno pätee toki myös autoinvestointeihin. Monet tieinvestoinnit ovat erittäin heikkotuottoisia, minkä huomaa helposti ajamalla Helsingistä Turkuun.
Sosialidemokratiassa varat sosialisoidaan. Siistä kantasana sosialismi, minkä monet sosialidemokraatitkin luulevat tarkoittavan sosiaalista. Idioottien yhteiskuntahan tämä on, mutta erona lähes kaikkiin muihin maihin, idiootit sosialisoivat huomattavan suuren osan tuotannosta. Ja kun sen kasvu tyssää pysyvästi, tuhoutuu lähes koko yhteiskunta nopeasti, niin kuin nyt nähdään. Vai luuletteko, että julkisen talouden talous tasapainottuu jotenkin mukavasti... Ei. Koko yhteiskunta nykymuodossaan menee uusiksi.
Olen monta kertaa tässä ketjussa sanonut saman asian, mutta se on tärkeä: säästetään joukkoliikenteestä 500 me vuodessa. Tämä vie mukavuutta, mutta ei tuotantoa. Meidän pitää kuitenkin säästää 10 000 me ja nopeasti. Joukkoliikenteestä lähtee helposti. Lippujen hinnat tuplaantuvat, mutta ovat edelleen huomattavasti edullisempia kuin autoilu siellä, missä kannustinvaikutuksella on merkitystä. Ei tässä ole varaa muuhun. Ja kaikki liikenneinvestoinnit jäihin pitkäksi aikaa. Ihan jokainen.
Asiani ymmärtää helposti näin: Suomen julkinen sektori velkaantuu 10 mrd e vuodessa eli suunnilleen tuplat sen, mitä valtion kaikkien työntekijöiden palkkakulut vuodessa ovat. Samaan aikaan opiskelijat saavat 50 % alennuksen joukkoliikennematkoistaan! Miksi? Jos tämä etu poistettaisiin, opiskelijat matkustaisivat vähemmän, mutta tappio yhteiskunnalle olisi olematon. Hyöty sen sijaan olisi se, että rahaa tarvitsisi lainata julkiselle sektorille hieman vähemmän.
Elämme tulonsiirtoyhteiskunnassa, jonka lauman jäsenillä ei ole tyypillisesti ole mitään tuntumaa tilanteeseen tai logiikan, millä ollaan menossa pohjaan.
^toi opiskelija-alennus ei ole läheskään kaikissa kaupungeissa käytössä, ja matkahuollon alennuskin on tuon 50 pinnaa vain 80 km ylittävillä matkoilla. Vr tai linja-autoyhtiöt eivät tiettävästi(?) saa kompensaatiota opiskelijahinnoista. Saman tienhän voisi vaikka tuplata nuo vr:n nykyiset hinnat, eipähän olisi nykyistäkään vähää matkustajia. Opiskelijoita, eläkeläisiä tai muitakaan.
Quote from: no future on 15.03.2014, 21:39:07
^toi opiskelija-alennus ei ole läheskään kaikissa kaupungeissa käytössä, ja matkahuollon alennuskin on tuon 50 pinnaa vain 80 km ylittävillä matkoilla. Vr tai linja-autoyhtiöt eivät tiettävästi(?) saa kompensaatiota opiskelijahinnoista. Saman tienhän voisi vaikka tuplata nuo vr:n nykyiset hinnat, eipähän olisi nykyistäkään vähää matkustajia. Opiskelijoita, eläkeläisiä tai muitakaan.
Milläs nuo sitten matkustaisivat?
Quote from: Dharma on 16.03.2014, 01:21:04
Quote from: no future on 15.03.2014, 21:39:07
^toi opiskelija-alennus ei ole läheskään kaikissa kaupungeissa käytössä, ja matkahuollon alennuskin on tuon 50 pinnaa vain 80 km ylittävillä matkoilla. Vr tai linja-autoyhtiöt eivät tiettävästi(?) saa kompensaatiota opiskelijahinnoista. Saman tienhän voisi vaikka tuplata nuo vr:n nykyiset hinnat, eipähän olisi nykyistäkään vähää matkustajia. Opiskelijoita, eläkeläisiä tai muitakaan.
Milläs nuo sitten matkustaisivat?
Sinähän sitä opiskelija-alennusta olit poistamassa. ??? Jo nykyisellään on usein halvempaa mennä omalla autolla tai vaikka lentämällä kuin junalla, jos matka on vähänkään pidempi. Heti kun matkaajia on kaksi, VR on selkeästi kalliimpi.
Quote from: no future on 16.03.2014, 02:13:52
Quote from: Dharma on 16.03.2014, 01:21:04
Quote from: no future on 15.03.2014, 21:39:07
^toi opiskelija-alennus ei ole läheskään kaikissa kaupungeissa käytössä, ja matkahuollon alennuskin on tuon 50 pinnaa vain 80 km ylittävillä matkoilla. Vr tai linja-autoyhtiöt eivät tiettävästi(?) saa kompensaatiota opiskelijahinnoista. Saman tienhän voisi vaikka tuplata nuo vr:n nykyiset hinnat, eipähän olisi nykyistäkään vähää matkustajia. Opiskelijoita, eläkeläisiä tai muitakaan.
Milläs nuo sitten matkustaisivat?
Sinähän sitä opiskelija-alennusta olit poistamassa. ??? Jo nykyisellään on usein halvempaa mennä omalla autolla tai vaikka lentämällä kuin junalla, jos matka on vähänkään pidempi. Heti kun matkaajia on kaksi, VR on selkeästi kalliimpi.
Et ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Opiskelijoilla yms. ei ole korvaavaa matkustusmuotoa, joten he matkustavat silti junalla. Alennus ei siis juuri vaikuta kysyntään. Tätä juuri olen koko asiassa yrittänyt sanoa: joukkoliikenteestä voidaan leikata paljon, ehkä 500me vuodessa, eikä tällä ole tuotannon menetystä tai muuta haitallista ulkoisvaikutusta juurikaan. Joukkoliikenteen tuet ovat erittäin heikkotuottoinen tulonsiirto. Ja nyt kun pitää leikata kuitenkin se 10 mrd e vuodessa menoista, niin tällaiset leikkaukset ovat niitä kivuttomimpia.
Quote from: Dharma on 15.03.2014, 13:00:20
Joukkoliikenneidealistien kannattaa katsoa Suomen parhaita joukkoliikkenkeskuksia: Pasilaa, Itäkeskusta, Tikkurilaa, Espoon keskusta. Sellaista syntyy sinne, missä joukkoliikenne toimii hyvin. Suomen kamalimpia alueita.
Vastaavasti lähes täydellisesti ei-joukkoliikenteen varassa toimivat alueet ovat erittäin suosittuja. Esimerkiksi Kartanonkoski, jossa ensimmäinen lähikauppa avasi hiljan ja sitä ennen kaikki asiointi oi automarketeissa.
Kamaluus on subjektiivinen kysymys. Olen aika varma että Pasilassa ovat asunnot kalliimpia kuin Kartanonkoskella. (Silti Kartanonkoskellakin on joukkoliikennepalveluja.)
Toisaalta Helsingin keskustassa on paremmat joukkoliikennepalvelut kuin missään noista, ja asunnot (tai liiketilat) vielä kalliimpia.
Kartanonkosken lähikaupasta automarketti voin hyvinkin olla lähikauppa.
Quote from: Dharma on 15.03.2014, 15:45:01
Joukkoliikenne on kannattavaa, mutta hyvin harvoissa maailman osissa.
Niin, kuten Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla. Kannattavuus tulee kaupungeille sitä kautta, etteivät ne ole aivan tukossa henkilöautoista.
Quote from: Oami on 16.03.2014, 10:28:06
Kamaluus on subjektiivinen kysymys. Olen aika varma että Pasilassa ovat asunnot kalliimpia kuin Kartanonkoskella. (Silti Kartanonkoskellakin on joukkoliikennepalveluja.)
Kamaluus ei kyllä ole subjektiivinen asia, kun puhutaan asuinaluieista. Tai ainakin on vahva tendenssi joka osoittaa samaan suuntaan ja nuo maitsemani asuinalueet ovat epäviihtyisimpiä kaupungeissaan.
Pasila on Helsingin halvimpia alueita. Kartanonkoski Vantaan kalleimpia. Sinun tavallasi verrattuna Kontulan 9-kerroksisest slummitalot ovat tavoiteltavampia kuin kelomökit Lapissa, koska neliöhintansa ovat korkeampia.
Quote from: Oami on 16.03.2014, 10:28:06
Toisaalta Helsingin keskustassa on paremmat joukkoliikennepalvelut kuin missään noista, ja asunnot (tai liiketilat) vielä kalliimpia.
Ja juuri tässä on uskontokuntasi perusvirhe, jota ette ole huomanneet kymmenien vuosien vastakkaisesta evidenssistä huolimatta. Helsingin keskustassa on haluttavaa asua, mutta on osoittautunut epäonnistuneeksi yritykseksi kopioida Helsingin keskustaa muualle pk-seudulle. Tuloksena on ollut sosiaalisten ongelmien slummeja, betonitorneja ja jatkossa maahanmuuttajaslummeja. Näitä tuossa jo luettelinkin.
Sen sijaan menestyksekkäitä uusia alueita ovat olleet ne, joita ei ole rakennettu Helsingin keskustan logiikalla. Esimekiksi Kartanonkoski Vantaalla.
Quote from: Oami on 16.03.2014, 10:28:06
Niin, kuten Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla. Kannattavuus tulee kaupungeille sitä kautta, etteivät ne ole aivan tukossa henkilöautoista.
Tätä yhtä ja samaa argumenttia 7 mrd e vuosittaisen tulonsiirron puolesta uskontokuntasi hokee. Se on hyvin vähäinen argumentti suhteessa em. tulonsiirron kokoon. On täydellisen typerää ja kannattamatonta yrittää vähentää ruuhkia autoilua verottamalla ja joukkoliikennettä rakentamalla Suomessa, jossa väestöä on vähän, mutta tilaa paljon. Paljon tehokkaampi keino on pyrkiä sijoittamaan toiminnot siten, että niihin on helppo yhteys monelta suunnalta. Pois Helsingin niemeltä pohjoiseen ja länteen ratojen varsille ja asuinalueet näiden ympärille pelloille ja metsiin. Ruuhkat syntyvät siitä, että toiminnot keskitetään Helsingin niemelle ja huomattavalla verorasituksella ohjataa ihmisiä näiden palveluiden ääreen.
Jos autoilu ja joukkoliikenne olisivat veroneutraalia, hajautuisivat toiminnot, kuten työpaikat ja palvelut, laajalle alueell, ruuhkia ei olisi näillä väestömäärillä ja yhteiskunta olisi tehokas.
Vaan katso julkista taloutta, katso Helsingin taloutta, katso Helsingin muuttoliikettä ja verokertymää ja katso sitten peiliin. Kaltaisesi tuhosivat Suomen. Eikä teitä edes kukaan laita vastuuseen. Se on niin oksettavaa, että en enää koskaan puhu sinulle tai kaltaisellesi sanaakaan.
Terveyteni ei kestä kaltaisiaisi idiootteja, eikä lompakkonikaan tekojenne seurauksia.
Dharmalla loppuivat argumentit kesken, mutta minkäpä sille voi.
Jatkan keskustelua hänen kanssaan sitten kun hän osoittaa viitteitä käytöstavoista, alkaen anteeksipyynnöstä.
Ei se mitään, voimmehan me muut silti jatkaa. Noinniinkuin faktapohjalta.
Itsekään en tässä ketjussa ole enää joihinkin viesteihin viitsinyt Dharmalle puhua. Jatketaan me muut asiapohjalta.
Kehärata muuttaa pk-seudun ilmettä entisestään kun se valmistuu.
Quote from: -PPT- on 16.03.2014, 13:42:27
Kehärata muuttaa pk-seudun ilmettä entisestään kun se valmistuu.
Luultavasti. Kuten jo totesinkin, toivottavasti Vantaa tekee jotain sille olemassaolevalle radalle ja sen asemille. Myyrmäki näyttää aika karsealle ghetolle heti asemalta alkaen. (Sitähän se onkin, mutta tarviiko sitä turistille heti sanoa?)
Hehe. Tämä on kyllä hyvä vitsi.
Helsingin Kalasatamaan nousee Suomen korkein asuinrakennus (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014031918138192_an.shtml)
Alin havainnekuva kertoo kaiken. Helsinkiin rakennetaan siis torni jonka ylimmistä kerroksista ei näy muuta kuin metsää.... ja ollaan olevinaan niin metropolia.
Pari päivää sitten itselläni tuli 10v täyteen siitä kun olen viimeksi itse ajanut autoa. Sanomattakin selvää, että en pidä itseäni enää ajokelpoisena henkilönä.
Quote from: jka on 19.03.2014, 19:28:54
Helsingin Kalasatamaan nousee Suomen korkein asuinrakennus (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014031918138192_an.shtml)
Eikös tuon tornin vieressä ole vain yksi puisto? Ja "vahingossa" havainnekuva on otettu juuri siltä kohtaa, että se näyttäysi se yksi puisto täyttävän puoli kuvaa. Koko alue on kaavoitettu, että sieltähän se löytyy onko siellä tuossa puisto vai ei.
Alimmasta kuvasta päätellen koko ympärystö olisi tuota puistoa lukuunottamatta pelkkää kerrostaloaluetta.
Quote from: Dharma on 14.03.2014, 09:29:55
Erinomainen esimerkki kaupunkisuunnittelun hulluudesta on pyrkimys energiatehokkuuteen. Energia ei ole koskaan ollut suhteessa tuloihin niin halpaa kuin se on nykyään. Ainoastaan verotus tekee energiasta kallista. Ollaan siis luotu keinotekoinen kannustin säästää energiaa eli välttää veroja. Tämän seurauksena rakentaminen ja kaupunkisuunnitelu, liikenne, jne. maksavat paljon enemmän kuin olisi tarvis. Toisin sanoen: ollaan hölmöläisiä ja jatketaan peittoa toisesta päästä leikkaamalla. Miksi? Koska ilmastonmuutos. EU:n CO2-päästöt ovat 11 % maailman päästöistä ja nuo muut päästöt kasvavat vauhdilla.
Oliskohan syynä tohon se ettei tarvitse rakennella niitä voimaloita lisää jos talot on energiatehokkaita koska ei sähkö tule töpselistä.Asiakkaat taas säästävät rahaa.Sulla on kyllä vähän outo ajattelutapa jos toi on sun mielestä hölmöläisten peitonjatkamista. :D
Quote from: Rubiikinkuutio on 19.03.2014, 19:44:19
Quote from: jka on 19.03.2014, 19:28:54
Helsingin Kalasatamaan nousee Suomen korkein asuinrakennus (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014031918138192_an.shtml)
Eikös tuon tornin vieressä ole vain yksi puisto? Ja "vahingossa" havainnekuva on otettu juuri siltä kohtaa, että se näyttäysi se yksi puisto täyttävän puoli kuvaa. Koko alue on kaavoitettu, että sieltähän se löytyy onko siellä tuossa puisto vai ei.
Alimmasta kuvasta päätellen koko ympärystö olisi tuota puistoa lukuunottamatta pelkkää kerrostaloaluetta.
Alin kuva "Havainnekuvaa. Ilmakuva kaakosta". Silmänkantamattomiin taivaanrantaan pelkkää metsää. Löytyyhän siitä joo muutama kerrostalokortteli vieressä ja sen jälkeen siellä täällä. Mutta metsämaisema tuo minun silmään on eikä todellakaan metropoli josta on maa loppunut ja ainoa tapa rakentaa on ylöspäin.
Quote from: jka on 19.03.2014, 19:54:02
Mutta metsämaisema tuo minun silmään on eikä todellakaan metropoli josta on maa loppunut ja ainoa tapa rakentaa on ylöspäin.
Joo siis harvoissapa paikoissa ne korkeimmat tornit on koskaan rakennettu sen takia, että vain ylöspäin olisi tilaa. Tämä pätee myös mm. New Yorkkiin.
Quote from: Rubiikinkuutio on 19.03.2014, 20:13:01
Quote from: jka on 19.03.2014, 19:54:02
Mutta metsämaisema tuo minun silmään on eikä todellakaan metropoli josta on maa loppunut ja ainoa tapa rakentaa on ylöspäin.
Joo siis harvoissapa paikoissa ne korkeimmat tornit on koskaan rakennettu sen takia, että vain ylöspäin olisi tilaa. Tämä pätee myös mm. New Yorkkiin.
Nojaa. Jos menet New Yorkissa pilvenpiirtäjän huipulle niin et näe muuta metsää kuin keskuspuiston. Samanlaista urpoilua ei ole missään muualla kuin jossain dubaissa jossa rakennetaan pilvenpiirtäjiä keskelle hieakkaerämaata. Ero on vain siinä että öljysheikeillä on (vielä) rahaa. Meillä ei ole.
Quote from: jka on 19.03.2014, 20:22:32
Nojaa. Jos menet New Yorkissa pilvenpiirtäjän huipulle niin et näe muuta metsää kuin keskuspuiston. Samanlaista urpoilua ei ole missään muualla kuin jossain dubaissa jossa rakennetaan pilvenpiirtäjiä keskelle hieakkaerämaata. Ero on vain siinä että öljysheikeillä on (vielä) rahaa. Meillä ei ole.
Jos tuo yksityisellä rahalla tehdään, ja jos liikennejärjestelyistä huolehditaan alusta pitäen, niin mikäpä siinä.
Jos ja jos.
Quote from: Oami on 19.03.2014, 22:29:50
Jos tuo yksityisellä rahalla tehdään, ja jos liikennejärjestelyistä huolehditaan alusta pitäen, niin mikäpä siinä.
Jos ja jos.
Ei nämä hankkeet mene koskaan näin. Edes Dubaissa ei pilvenpiirtäjiä rakenneta kokonaan yksityisellä rahalla. Burj Khalifankin takana on ratkaisevalta osalta valtio. Edes tuolla ei täysin yksityinen raha rakenna näitä kikkelinjatkeita vaikka siellä on oikeasti olemassakin yksityistä rahaa. Näitä ei yksityisellä rahalla rakenneta kun ne tuottaa pelkkää persnettoa. Burj Khalifa on tälläkin hetkellä puolillaan tyhjä ja tuottaa massiivisia tappioita.
Ja pääkaupunkiseudulla ei rakenneta senkään vertaa yhtään mitään ilman valtion subventioita tavalla tai toisella. Joten ei ja ei.
^ Meinaat että kalliille tontille pitäisi rakentaa matalampi talo, ettei maankäytön tehokkuus vaan nouse liian korkeaksi?
Tuo metsämaiseman runsaus johtuu tasan tarkkaan matalasta rakennuskannasta ja siitä, että jostain Metsälästä :D eteenpäin on pirusti omakotitaloja. Keskuspuisto Paloheinään asti ja Kumpulan sekä Vallilan siirtolapuutarhat taitaa olla ainoat suuremmat rakentamattomat pläntit tuossa kuvassa.
Quote from: no future on 20.03.2014, 00:57:28
^ Meinaat että kalliille tontille pitäisi rakentaa matalampi talo, ettei maankäytön tehokkuus vaan nouse liian korkeaksi?
Kalliille?
Koko pääkaupunkiseudulla ei kallista tonttia olekaan. No, ehkä jos piirtää 100 metrin ympyrän Helsingin Stockmannista niin sillä alueella alkaa olla jo oikeasti kallista johtuen oikeista kysyntä- ja tarjontatekijöistä. Kaikkien muiden maaplänttien keinotekoinen kalleus on poliittinen valinta ja meillä edes poliittisesti tehty tonttimaan kalleus ei ole kallista jos verrataan oikeasti kalliseen maa-alueeseen maailmalla. Meillä tontti maksaa pääkaupunkiseudulla saman verran kuin hiekkaerämaa Dubaissa.
Tuolla perusteella et saa yhtäkään yli viisikerroksista taloa kannattavammaksi kuin matalampi rakentaminen. Kaksi viisikerroksista taloa on pääkaupunkiseudulla aina halvempi rakentaa kuin yksi 10-kerroksinen puhumattakaan korkeammista. Myös taloudelliset riskit on paljon pienempiä tällaisessa iteratiivisessa prosessissa. Voit rakentaa ensin vain sen toisen talon ja kun lama pukkaa päälle niin voi laittaa toisen talon rakentamisen kokonaan jäihin. Kikkelinjatkerakentamisessa sinulla olisi 10-kerroksinen talo puolityhjänä ja pelkkä turskanhaju lompakossa.
Quote from: jka on 19.03.2014, 19:28:54
Hehe. Tämä on kyllä hyvä vitsi.
Helsingin Kalasatamaan nousee Suomen korkein asuinrakennus (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014031918138192_an.shtml)
Alin havainnekuva kertoo kaiken. Helsinkiin rakennetaan siis torni jonka ylimmistä kerroksista ei näy muuta kuin metsää.... ja ollaan olevinaan niin metropolia.
Hölmö havainnekuva. Voimalaitokselta kulkee edelleen "hiiliputki" uusien asuntojen tykö, vaikkei sitä pitkin kuljeteta hiiltä, jos alue on rakennettu. Varsinkin kun se putki näyttäisi nyt loppuvan talon kellariin. Tornitaloja, Mitenköhän lienee tulevan asutus % kanssa, en usko 100% päästävän, sillä alueen neliöhintojen suolaisuus karkottaa melkoisesti ostaja ehdokkaita.
Quote from: mannym on 20.03.2014, 08:56:41
Tornitaloja, Mitenköhän lienee tulevan asutus % kanssa, en usko 100% päästävän, sillä alueen neliöhintojen suolaisuus karkottaa melkoisesti ostaja ehdokkaita.
Vuokrannevat ne joita eivät saa myytyä, kuten ennenkin on tehty.
No, Jätkäsaaressa on myynnissä esimerkiksi 8,5k € yksiöitä, ja Kalasatamassakin päästään 7,3k € neliöltä. On varmaan myyjällä vähän varaa tinkiäkin jos eivät tohon hintaan meinaa mennä kaupaksi, kun eihän kukaan halua noille alueille kuitenkaan muuttaa...
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7640937 (http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/7640937)
Kumman hyvin on tähän mennessä kauppa aina käynyt. Jengi nyt vain tahtoo kaupunkiin ja aika moni on siitä valmis maksamaan pitkän pennin, että pääsee.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 12:27:52
Kumman hyvin on tähän mennessä kauppa aina käynyt. Jengi nyt vain tahtoo kaupunkiin ja aika moni on siitä valmis maksamaan pitkän pennin, että pääsee.
Jos katsotaan tilastoja USA:sta jossa sentään jonkinlainen markkinatalous toimii sen suhteen missä jengi tahtoo oikeasti asua ja missä jengi kykenee asumaan niin väitteesi ei pidä paikkaansa. USA:ssa suurkaupungeissa ei väestö ole kasvanut sitten 1950-luvun. Manhattanilla asuu saman verran porukkaa kuin 1890 ja koko New Yorkissakaan väki ei ole lisääntynyt 1950-luvun jälkeen.
Los Angeles on niitä ainoita suurkaupunkeja joissa väkimäärä on kasvanut mutta Los Angeleskin on kasvanut laajuutta. Ei jengi sielläkään halua muuttaa keskustaan.
Suomessa porukan hakeutuminen ytimiin ei ole markkinaehtoista. Tästä on turha edes väitellä.
Quote from: jka on 22.03.2014, 14:26:49
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 12:27:52
Kumman hyvin on tähän mennessä kauppa aina käynyt. Jengi nyt vain tahtoo kaupunkiin ja aika moni on siitä valmis maksamaan pitkän pennin, että pääsee.
Jos katsotaan tilastoja USA:sta jossa sentään jonkinlainen markkinatalous toimii sen suhteen missä jengi tahtoo oikeasti asua ja missä jengi kykenee asumaan niin väitteesi ei pidä paikkaansa. USA:ssa suurkaupungeissa ei väestö ole kasvanut sitten 1950-luvun. Manhattanilla asuu saman verran porukkaa kuin 1890 ja koko New Yorkissakaan väki ei ole lisääntynyt 1950-luvun jälkeen.
Los Angeles on niitä ainoita suurkaupunkeja joissa väkimäärä on kasvanut mutta Los Angeleskin on kasvanut laajuutta. Ei jengi sielläkään halua muuttaa keskustaan.
Suomessa porukan hakeutuminen ytimiin ei ole markkinaehtoista. Tästä on turha edes väitellä.
On ne kasvaneet. Siellähän väestö kasvaa, lisääntyvätkin toisin kuin eurooppalaiset. Ehkä tarkoitit vain ydinkeskustoja?
http://www.infoplease.com/ipa/A0922422.html
Tilasto, 20 suurinta kaupunkia.
http://www.newgeography.com/content/003821-metropolitan-dispersion-1950-2012
QuoteMajor Metropolitan Areas in 1950
In 1950, there were 14 major metropolitan areas in the United States (over 1,000,000 population). Their combined population was 44.5 million. By 2010, there were 52 major metropolitan areas, with a total population of 169.5 million. This increase, 124 million, is approximately equal to the population of France and the United Kingdom combined. While major metropolitan areas were increasing their population by 281 percent, the rest of the nation grew only 106 percent (Note 1).
Suurkaupunkien kasvu 281 prosenttia.
Quote from: jka on 22.03.2014, 14:26:49
Suomessa porukan hakeutuminen ytimiin ei ole markkinaehtoista. Tästä on turha edes väitellä.
Eli kun kaupunkien keskustoihin rakennetaan vapaarahoitteisia pirun kalliita kämppiä, niin se että niile on kysyntää on jonkinlainen markkinavääristymä? ???
Ja New Yorkista vielä, Manhattanilla asukasmäärä on taas lisääntynyt 80-luvulta lähtien, eikä suunta ole muuttumassa:
QuoteThe New York City Department of City Planning projects that Manhattan's population will increase by 289,000 people between 2000 and 2030, an increase of 18.8% over the period, second only to Staten Island, while the rest of the city is projected to grow by 12.7% over the same period. The school-age population is expected to grow 4.4% by 2030, in contrast to a small decline in the city as a whole. The elderly population is forecast to grow by 57.9%, with the borough adding 108,000 persons ages 65 and over, compared to 44.2% growth citywide.[
http://en.wikipedia.org/wiki/Manhattan (http://en.wikipedia.org/wiki/Manhattan)
Quote from: no future on 22.03.2014, 14:46:46
Quote from: jka on 22.03.2014, 14:26:49
Suomessa porukan hakeutuminen ytimiin ei ole markkinaehtoista. Tästä on turha edes väitellä.
Eli kun kaupunkien keskustoihin rakennetaan vapaarahoitteisia pirun kalliita kämppiä, niin se että niile on kysyntää on jonkinlainen markkinavääristymä? ???
Siltä varalta että tosissasi olit:
Taisi tarkoittaa markkinoita vähäsen laajemmin eli markkinavääristymä tulee siitä ettei ole halpoja tontteja omakotitaloille tarjolla vaikka tilaa on riittämiin, siitä että autoilussa on hirmuverot, siitä että talojakin verotetaan hirmuisesti, siitä että rakennustarvikkeet on kartellihinnoissa.
Quote from: Onnikka on 22.03.2014, 14:42:22
On ne kasvaneet. Siellähän väestö kasvaa, lisääntyvätkin toisin kuin eurooppalaiset. Ehkä tarkoitit vain ydinkeskustoja?
Niin siis tarkoitin nimenomaan ytimiä. Tottakai kaupungistuminen on tosiasia. 80% USA:n väestöstä asuu "urban" tai "metropolitan" alueilla. Mutta tuo kasvu ei ole tapahtunut kaupunkien keskustoissa vaan niillä alueilla jonne kaupunkien keskustat ovat laajentuneet. Ei jengi halua asua keskellä peltoa täysin yksinkään, mutta ei todellakaan pilvenpiirtäjässä ytimessäkään jos saavat oikeassa markkinataloudessa päättää rahoillaan ja jaloillaan.
Edelleenkään USA:n suurkaupunkien keskustoissa väestö ei kasva lähellekään sitä tahtia mitä koko maan väestö kasvaa. Manhattan on tästä kuvaavin esimerkki. Manhattanilla on asunut eniten ihmisiä 1910-luvulla. Tuon jälkeen USA:n väkimäärä on kasvanut 3-kertaiseksi mutta Manhattanin väkimäärä on vähentynyt 30%.
Quote from: jka on 22.03.2014, 15:35:37
Niin siis tarkoitin nimenomaan ytimiä. Manhattan on tästä kuvaavin esimerkki. Manhattanilla on asunut eniten ihmisiä 1910-luvulla. Tuon jälkeen USA:n väkimäärä on kasvanut 3-kertaiseksi mutta Manhattanin väkimäärä on vähentynyt 30%.
Se on vähäsen erikoinen paikka siellä kun on eurooppalaistyyppinen betonikylä, vaikkakin korkeampi, muitten ollessa omakotitaloasutusta.
Helsingissäkin hyvin riittäisi parikymmentä korkeaa toimistotaloa, muuten matalaa. Tilaa kun on ympärillä paljon.
Euroopassakin löytyy matalammin ja väljemmin rakennettua kyllä, vaikka muut maat Suomea tiheämmin asutettuja onkin.
Rakennuspolitiikan tarkoituksena vaan tainnut olla maksimaalinen voitto niin elintasossa sitten jäädään jälkeen muita.
QuoteSuomessa porukan hakeutuminen ytimiin ei ole markkinaehtoista. Tästä on turha edes väitellä.
Tässä ei mikään ole kohdallaan enkä edes tiedä mistä aloittaisin. Porukkaa ei mahdu hakeutumaan ytimiin, koska Suomessa ei kaavoiteta kaupunkia vaan lähiöitä. Mitä tunkua ytimiin on, on erinomaisen markkinaehtoista. Viisi kilsaa meiltä pohjoiseen saa samalla rahalla puolet lisää neliöitä, mutta meidän kulmilla kauppa käy paremmin kuin siellä pohjoisempana.
Pätee muuten myös USA:ssa. Porukka ei hakeudu ytimiin jos ytimien ei anneta kasvaa. Kaavoituskommunisti pakottaa ihmiset asumaan oman makunsa mukaan eikä kuten jengi tahtoisi.
Quote from: Onnikka on 22.03.2014, 16:06:20
Quote from: jka on 22.03.2014, 15:35:37
Niin siis tarkoitin nimenomaan ytimiä. Manhattan on tästä kuvaavin esimerkki. Manhattanilla on asunut eniten ihmisiä 1910-luvulla. Tuon jälkeen USA:n väkimäärä on kasvanut 3-kertaiseksi mutta Manhattanin väkimäärä on vähentynyt 30%.
Se on vähäsen erikoinen paikka siellä kun on eurooppalaistyyppinen betonikylä, vaikkakin korkeampi, muitten ollessa omakotitaloasutusta.
Sama ydinkeskustojen supistumisilmiö on kaikissa USA:n "vanhoissa" kaupungeissa: Boston, Chicago, Philadelphia, Pittsburgh jne. Kaikki USA:n urbanisoitumisen kasvu on puolestaan tapahtunut uusissa autokaupungeissa: Los Angeles, Phoenix, Dallas, Houston jne. Ja noissa niemenomaan kaupunkien laajentumisen myötä. Ei kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 16:26:49
Pätee muuten myös USA:ssa. Porukka ei hakeudu ytimiin jos ytimien ei anneta kasvaa. Kaavoituskommunisti pakottaa ihmiset asumaan oman makunsa mukaan eikä kuten jengi tahtoisi.
Älä nyt ihan lapselliseksi heittäydy. Palataanpa nyt sitten vaikka taas Piilaaksoon jos aletaan puhumaan USA:n kaavoituskommunistista. Sinne rakennettiin 4 miljoonalle ihmiselle koti muutamassa vuosikymmenessä täysin ilman kaavoituskommunistia. Samaan aikaan San Franciscon keskustasta porukka väheni. Jos väität että kehitys johtui kaavoituskommunistista niin olet kyllä niin pihalla kuin olla voit.
Sun väitteesi siis on, että Piilaaksoa ei kaavoitettu, rakennettiin vain?
Mitä Suomen oloihin tulee, kaavoittaja nyt vain kertakaikkiaan on kymmenet vuodet kieltänyt tekemästä lisää kaupunkia. Ei siis ihme, että hinnat varsinaisilla kaupunkialueilla ennen kaikkea Helsingissä ovat mitä ovat.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 16:46:29
Sun väitteesi siis on, että Piilaaksoa ei kaavoitettu, rakennettiin vain?
Kaavoitettiin mutta juuri niinkuin sinne muuttaneet ihmiset halusivatkin. Nämä ihmiset olivat maailman parhaissa firmoissa töissä, olivat maailman fiksuimpia ja maailman rikkaimpia ja pystyivät tekemään ja järjestelemään asumisensa juuri niinkuin huvitti. Tästä on kommunismi aika kaukana.
Quote from: jka on 22.03.2014, 14:26:49Jos katsotaan tilastoja USA:sta jossa sentään jonkinlainen markkinatalous toimii sen suhteen missä jengi tahtoo oikeasti asua ja missä jengi kykenee asumaan niin väitteesi ei pidä paikkaansa. USA:ssa suurkaupungeissa ei väestö ole kasvanut sitten 1950-luvun. Manhattanilla asuu saman verran porukkaa kuin 1890 ja koko New Yorkissakaan väki ei ole lisääntynyt 1950-luvun jälkeen.
Tuota kutsutaan asumisväljyyden kasvuksi. Esimerkiksi melkein missä tahansa kaupunginosassa asuu vähemmän ihmisiä kuin 50-luvulla, koska nykyään kaksiossa on harvemmin lapsiperhe, isovanhemmat ja alivuokralainen.
Mun väitteeni ei koskaan ole ollut, että kaikki tahtoisivat asua kaupungissa tai että kaikkien pitäisi. Mun väitteeni on, että kaupunkeihin on enemmän tunkua kuin mitä on kaupunkia, minkä näkee hinnoista, ja että kaupungin pitäisi antaa kasvaa kaupunkina eikä lähiöinä.
Siitä mitä ihmiset, ja varsinkin maksukykyiset ihmiset, haluavat on melkoisen turha väitellä kun sen näkee suoraan asuntojen hinnoista, eli siitä mitä ihmiset niistä maksavat.
QuoteKaikki USA:n urbanisoitumisen kasvu on puolestaan tapahtunut uusissa autokaupungeissa: Los Angeles, Phoenix, Dallas, Houston jne. Ja noissa niemenomaan kaupunkien laajentumisen myötä. Ei kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä.
Se on se kaavoituskommunisti, joka on ollut asialla.
Quote from: Kaupunkisetä on 22.03.2014, 17:08:48
Siitä mitä ihmiset, ja varsinkin maksukykyiset ihmiset, haluavat on melkoisen turha väitellä kun sen näkee suoraan asuntojen hinnoista, eli siitä mitä ihmiset niistä maksavat.
Täh, mitä sä oikein hourit? Kommunismissa ei tietenkään näe edes tuota. Vaikka olisit miten maksukykyinen niin et voi rakentaa Suomen maa-alueelle yhtään mitään ellet saa politbyroolta suostumusta. Piilaaksoon pystyit tuon tekemään ja pystyt itse asiassa tälläkin hetkellä.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 17:45:51
QuoteKaikki USA:n urbanisoitumisen kasvu on puolestaan tapahtunut uusissa autokaupungeissa: Los Angeles, Phoenix, Dallas, Houston jne. Ja noissa niemenomaan kaupunkien laajentumisen myötä. Ei kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä.
Se on se kaavoituskommunisti, joka on ollut asialla.
Lopeta nyt jo hyvän sään aikana ennen kuin teet itsestäsi täysin naurettavan.
Voin sanoa piilaaksossa oleskelleena että niin vittuuntunutta kaupunkia kuin San Francisco ei maan päällä ole. Ei USA:ssakaan kaupunkien päättäjät niin idiootteja ole että vapaaehtoisesti päästävät naapurin metsään ja kukkuloille kasvamaan maailman teknologiakeskuksen. San Francisco tekee tälläkin hetkellä kaikkensa kampittaakseen piilaakson kehittymistä ja saadakseen maailman huippufirmat omalle alueelleen ihan samoin kuin Helsinki ja kaikki muutkin Suomen ytimet. Eli kaavoituskommunisti kyllä yritti USA:ssakin mutta epäonnistui. Ihan samoin kuin tulee epäonnistumaan joka paikassa muuallakin.
Oliko väite nyt siis muuten, että Suomessa on kiellettyä rakentaa autoilun ja ostarien varassa toimivaa omakotitaloaluetta?
Quote from: jka on 22.03.2014, 19:24:16
Quote from: Kaupunkisetä on 22.03.2014, 17:08:48
Siitä mitä ihmiset, ja varsinkin maksukykyiset ihmiset, haluavat on melkoisen turha väitellä kun sen näkee suoraan asuntojen hinnoista, eli siitä mitä ihmiset niistä maksavat.
Täh, mitä sä oikein hourit? Kommunismissa ei tietenkään näe edes tuota. Vaikka olisit miten maksukykyinen niin et voi rakentaa Suomen maa-alueelle yhtään mitään ellet saa politbyroolta suostumusta. Piilaaksoon pystyit tuon tekemään ja pystyt itse asiassa tälläkin hetkellä.
Suomessa saa rakentaa yhtään mitään ilman kaavaa nimenomaan haja-asutusalueilla, ja kaupungissa kaavoitus _rajoittaa_ sitä kuinka paljon saa rakentaa, eikä toisin päin. Jos sinun mielestäsi maankäyttölainsäädäntömme on houreista, niin en voi olla eri mieltä, mutta se kommunismi nimenomaan tuottaa niitä pientaloja keskellä metsää eikä estä niitä. Verottaja, tietenkin, vielä kuittaa matkakulut työmatkavähennyksinä ja kunnan on pakko hoitaa palvelut ihan mihin tahansa.
Vielä tällainen perusasia.
Koska kaavoituskommunisti käytännössä kaikkialla sanelee mitä ylipäänsä saa rakentaa, siitä miten ihmiset asuvat voi vain rajallisesti päätellä mitä ihmiset asumiseltaan haluavat. Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat sen sijaan kertovat mitä oikeasti tahdotaan ja vastaavasti mihin joudutaan tyytymään, kun ei muutakaan saada.
En tunne oloja San Fransiscossa tai Piilaaksossa, mutta en kauheasti yllättyisi jos San Fransiscon kaupunkialueella hinnat olisivat korkeammat kuin Piilaaksossa.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 21:44:09
Vielä tällainen perusasia.
Koska kaavoituskommunisti käytännössä kaikkialla sanelee mitä ylipäänsä saa rakentaa, siitä miten ihmiset asuvat voi vain rajallisesti päätellä mitä ihmiset asumiseltaan haluavat. Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat sen sijaan kertovat mitä oikeasti tahdotaan ja vastaavasti mihin joudutaan tyytymään, kun ei muutakaan saada.
En tunne oloja San Fransiscossa tai Piilaaksossa, mutta en kauheasti yllättyisi jos San Fransiscon kaupunkialueella hinnat olisivat korkeammat kuin Piilaaksossa.
Sehän piilaako on jossain sitten siellä pohjoisella homoalueella missä on kylmä? Miksi ne firmat sinne perustelleet? Ettei vain olisi jotain valtion hirmutukia ollut kyseessä? Joskus aikoinaan ainakin luin ihan kotimaisesta lehdestä että sinne olisivat laittamassa tukia jotta tulisi osavaltioon muutakin kuin armeijaan liittyvää teollisuutta?
Oli persaukisempi alue kuin toisella rannikolla olevat mutta kansaa lappas sinne kun lämmin. En viitti alkaa ettiin lähteitä näille kun niin kauan siitä on etten muista mistä olisin lukenut ja mille tahansa löytyy lähde ja tutkimus jos tahtoo ettiä.
Sillä vain aattelin että on se kummasti toiminut Euroopassa jos kansaa lappaa enempi kylmään kuin lämpöseen. (Ja tämä on kyllä Suomen kannalta hyvä asia muuten kuin sen takia että tänne haetaan tahallaan mitä haetaan, jos olisi politiikka ollut kunnossa niin olisi toiminut toisin.)
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 21:44:09
Koska kaavoituskommunisti käytännössä kaikkialla sanelee mitä ylipäänsä saa rakentaa, siitä miten ihmiset asuvat voi vain rajallisesti päätellä mitä ihmiset asumiseltaan haluavat. Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat sen sijaan kertovat mitä oikeasti tahdotaan ja vastaavasti mihin joudutaan tyytymään, kun ei muutakaan saada.
No, minun pointti on ollut kokoajan se, että kaavoituskommunisti ei kaikkialla sanele ainakaan lähellekään samalla tavalla kuin Suomessa. Itselläni on kokemusta Piilaaksosta ja Phoenixista USA:ssa ja ainakaan näillä alueilla kaavoituskommunisti ei sanellut yhtään mitään. Joka ainoalle tontille voit käytännössä rakentaa toimistotornin, kerrostalon tai omakotitaloja. Kaava tehdään juuri sen mukaan mitä tontin omistaja haluaa tontille rakentaa kunhan suunnitelmat ovat edes jotakuinkin järkeviä.
Otetaanpa esimerkiksi yksi pääkaupunkiseudun parhaista tonteista jolle on viimeisen 15 vuoden aikana rakennettu. Eli maapläntti Nokian pääkonttorin alla. Tuolle ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia rakentaa mitään muuta kuin toimistokompleksi vaikka olisit maksanut mitä tahansa. Vastaavasti piilaaksossa mille tahansa suuren firman alla olevalle maapläntille olisit voinut rakentaa ihan yhtä hyvin vaikka omakotitaloalueen.
Olemme selvästikin siis koko ajan puhuneet jossain määrin toistemme ohi.
Kyllä, kaavoitushommissa olisi merkittävästi vapauttamisen varaa Suomessa. Olen jopa jonkin verran nähnyt vaivaa edistääkseni tätä vapauttamista ja aion jatkossakin nähdä. Tällä hetkellähän kaavoittaja pakottaa tekemään liian vähän ja liian väljää sekä suorilla määräyksillä että siksi, ettei pellille tulisi paha mieli, ja pelti loukkaantuu herkästi.
En tunne rakentamisen säätelyä mainitsemissasi paikoissa, joten jätän ne väitteet kommentoimatta.
Quote from: junakohtaus on 22.03.2014, 21:44:09
En tunne oloja San Fransiscossa tai Piilaaksossa, mutta en kauheasti yllättyisi jos San Fransiscon kaupunkialueella hinnat olisivat korkeammat kuin Piilaaksossa.
Jaa niin, jäi tähän vastaamatta.
Piilaaksossa on muuten korkeammat asuntojen hinnat kuin San Franciscossa. San Franciscon parhaat ja kalleimmat alueet pääsee neliöhinnoillaan juuri ja juuri vaikkapa Palo Alton keskimääräiseen neliöhintaan. Alle $800/sqft et saa Piilaaksosta minkäänlaista kämppää toisin kuin San Franciscon keskustastakin.
http://www.trulia.com/home_prices/California/San_Francisco-heat_map/
http://www.trulia.com/real_estate/Palo_Alto-California/
Tässä asiassa olin siis väärässä ja kiitän sinua tietojeni täydentämisestä.
Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?
Itsehän en ole asiasta mitään mieltä kun en mestoja tunne, mutta paralleeli on ilmeinen.
Jos termillä "kaavoituskommunisti" käsitetään kunnnallista kaavoitusmonopolia, jossa virakmiehet valmistelevat (joskus konsulttien ohjaamina) erilaiset rakentamista ohjaavat kaavat ja polliittiset päätöksentekijät (Jotka naissä asioissa ovat usein maallikkoja) eli kunnalliset lautakunnat, -hallitukset ja valtuustot päättävät ka sen jälkeen ympäristöministeriö ( joka on täynnä töytöhyyppiä) vahvistaa , niin sitten me ollaan kommunismissä. Helsingissä aikaisemmin kaavoitus tapahtui "yleisen yhteyskunnallisen hyvän ehdoilla", jota virkamiehet (=kaavoitusarkkitehdit) tekivät kulloisenkin muodin mukaisesti. NÄin on syntyneet sodanjälkeiset suht' väljät metsälähiöt (esim Herttoniemi ja Kaarela) , 60- ja 70-- luvun DDR-tyyppiset betronibrutalismilähiöt, sen jälkeiset värikylläiset niksuttelulähiöt (en siis tarkoita mitä niissä mahdollissti tehdään vaan miltä ne näyttävät) ja niin syntyvät uudet lähiöt Östersdundomiin ja Vartiosareen, aina sen mukaan mikä milloinkin on muodisssa. Se millaisia kaavoituskkommunistia siellä kulloinkin on, on vhän monipiippuyisempi juttu, koska kaava ei koskaan synny ihan yhden miehen tai naisen tahdoista, van siinä on väkeä ja päätöksentekijää kuin panssaripataljoonassa.
Viimeisen parinkymmnen vuoden aikana kaavoitukseen ainakin Helsingissä on tutlut taustalle vaikuttamaan suuri raha. Kaavoja on tehty vähän suuren rahan tarpeiden mukaan, maata on myyty(mitä kaupunki ei aikaisemmin paljoa tehnyt) ja kuviio on muuttunut myös siltä osin, mutta ei pidä luulla että tavallisellä talon haluajalla olisi tässäkään toimintamalllissa mitään tilaa tai sijaa. Ne on suuret kiinteistösijoittajat tai tosi isot firmat, joilla on jotain mahdollisuuksia ja nekin vain silloin, kun yhetiskunnan (ja kaupungin) talous sukeltaa (niin kuin kohta taas tapahtuu). Silloin Helsingin kaupunkikin myy tontteja ja kaavoittajät tekevät juuri niinkuin harmaat enimenssit "esittävät".
Se on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny. Ja jos siihen kivikaupunkiin johonkin tehdään laajempia alueita asuntoja (kuten esim. viime aikoina vanhoihin satamiin), niin niistä on suuri osa jollain lailla säädeltyjä Ja jos jossain tehdään yksittäisiä ns. vapaarahoitteisia (jossa tuskin on naapurina mitään mokkakorvia), ovat ne niin sietämättömän kovahintaisia, että vaikkei niitä edes paljoa tule (äkkiä tulee mieleeni vanha teollisuustalo Lauttasaaressa ja entinen toimistotalo Unioninkadun eteläpäässä) niin niitäkään ei tahdota saada kaupaksi, koska ne jotka niihn tahtoisivat , niillä ei riitä pelimerkit ja ne joilla olisi rahaa, ne eivät sinne halua.
Quote from: junakohtaus on 23.03.2014, 18:48:30
Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?
Kylmä siellä ainakin on.
http://en.wikipedia.org/wiki/San_Francisco_Bay_Area#Climate
En tahtoisi mennä. Ei sillä että töitäkään siellä olisi.
QuoteSe on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny.
Tämä on itse asiassa täysin muutettavissa oleva asia. Muutama vähemmän fiksu määräys ja ohje kirjoitetaan uusiksi tai luetaan toisin, niin kaupunkia voi jälleen rakentaa. Olen toisaalla yrittänyt tätä edistää.
Quote from: junakohtaus on 23.03.2014, 18:48:30
Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?
Itsehän en ole asiasta mitään mieltä kun en mestoja tunne, mutta paralleeli on ilmeinen.
Kuten olen tässäkin ketjussa joku aika sitten sanonut niin ainakin minun mielestä Piilaakso on maanpäällinen paratiisi siinä miten työ ja asuminen voidaan parhaimmillaan yhdistää ja järjestää. Omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia on melko lähellä toteutumista tuolla. No, järviä saisi olla vähän enemmän mutta San Franciscon lahti on vieressä jos vesielementtiä haluaa.
Toki Piilaaksoonkin muutetaan ensisijaisesti työn perässä mutta kaikki tapahtuu kuitenkin täysin markkinaehtoisesti. Ne työpaikat joita tuolla on tarjolla on maailmanmittakaavassakin rankattu maailman parhaiksi. Kärkinimenä tietysti Google joka on käytännössä jokaisessa maassa jossa sillä on toimintaa rankattu jos ei parhaaksi niin ainakin kolmen parhaan työnantajan joukkoon. Piilaaksoon ei tietenkään ole muuttamista jos et ole oikealla alalla ja tälläkin alalla oikeasti huippuosaaja. Näillä huippuosaajilla olisi työpaikka missä tahansa muuallakin maailmassa.
Sillä porukalla joka on pakotettu muuttamaan Helsinkiin työn perässä ei ole todellakaan työpaikkaa missään muualla edes koko maailmassa puhumattakaan Suomesta.
Katselin vähän street viewsta ja minusta siellä näytti rumalta, mutta tämä ei tietenkään ole kuin yhden henkilön pintapuolinen mielipide.
Quote from: junakohtaus on 23.03.2014, 21:26:44
Katselin vähän street viewsta ja minusta siellä näytti rumalta, mutta tämä ei tietenkään ole kuin yhden henkilön pintapuolinen mielipide.
Street viewistä et näe mitä on porttien sisäpuolella. Suurten firmojen kampuksilla on nurmikkoa, puistoa ja keinoaltaita. Voit mennä pitämään lounastauon vaikka pikikillä nurmikolla toimistosi ikkunan alla. Itse en ole missään nähnyt viihtyisämpiä työympäristöjä. Ja suoraan sanottuna missään en ole nähnyt ankeampia työympäristöjä kuin pääkaupunkiseudulla.
Ymmärrän. Toisaalta siellä ulkopuolella on jotain ihmeellistä epäpaikkaa. Makuasioita.
En tiedä mitä alueita olet katsellut. Itse olin aikoinaan tällä alueella.
Palo Alto (https://maps.google.com/maps?q=palo+alto&hl=fi&ll=37.443927,-122.120419&spn=0.056015,0.07081&sll=60.165618,24.941926&sspn=0.01755,0.035405&t=h&hnear=Palo+Alto,+Santa+Claran+piirikunta,+Kalifornia&z=14)
Enkä nyt hakemallakaan löydä kauheasti "epäpaikkaa" mitä sillä sitten tarkoitatkaan.
Tottakai Piilaaksostakin löytyy kunnon teollisuusalueita ja varsinkin rakentamatonta aluetta. Mutta ne alueet jotka on rakennettu on kyllä aika viimeisen päälle.
Katselin kokoojakatujen varsia, jotka olivat kyllä sairaan rumia.
Sitten toisaalta varsinainen asuttu alue näyttää aika kivalta. http://goo.gl/maps/jGOhf (http://goo.gl/maps/jGOhf)
Tuossa muuten Googlen kampusalue ja pääkonttori jos kiinnostaa.
Google (https://www.google.com/maps/place/Palo+Alto,+Kalifornia/@37.4235662,-122.0894531,1273m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x808fb07b9dba1c39:0xe1ff55235f576cf?hl=fi)
Vieressä mm. Golf-kenttä ja muutama vielä rakentamatonkin tontti.
Koko tuo alue on rakentunut sen jälkeen kun itse tuolla olin.
Kummassa kävisit mielummin perheellisenä töissä? Googlessa ja asuisit muutaman kilometrin päässä kuviesi kaltaisessa omakotitalossa. Vai Nokian konttorissa ja asuisit Kirkkonummella tai Nurmijärvellä.
Miksi ihmeessä mä asuisin Kirkkonummella tai Nurmijärvellä?
Siinä linkittämässäni oli kivaa, että se muistutti muutettavat muuttaen esim. Kumpulaa tai Toukolaa tai mitä näitä nyt on, Puistola. Aivan säädyllisiä alueita.
Jos mä olisin Nokialla pääkonttorilla töissä, mä epäilemättä edelleen asuisin Helsingissä kaupunkialueella. Varsinkin kun kohta metro tulee, se olisi hyvin helppo juttu. Nytkin mä olisin sieltä työmatka-aikaan varmaankin alle puolen tunnin päässä julkisilla.
nyt ollaan taas kyllä aika huteralla pohjalla jos jotain palo altoa verrataan helsinkiin, nimenomaan kirkkonummi tai nurmijärvi olisi osuvampia. 60000 asukasta 30-50 km:n päässä isoista kaupungeista (san jose, san francisco). Sinällään alueen onnistunut "konsepti" ja menestys toki on kadehdittavaa.
Ai siellä asuu niin vähän väkeä?
Siinä tapauksessa vertailu tosiaan on aika mieletön. Niin pieni porukka ja niin valtava bisneskeskittymä ovat suunnilleen uniikki juttu eikä sitä auta verrata mihinkään. On triviaalisti totta, että jos jossain on nipussa suuryritysten pääkonttoreita, siellä on myös aivan rutosti rahaa.
Palo Altoon mennään tietenkin siksi, että Xeroxin tutkijat kehittelivät siellä Smalltalkin ;)
Quote from: no future on 24.03.2014, 08:56:49
nyt ollaan taas kyllä aika huteralla pohjalla jos jotain palo altoa verrataan helsinkiin, nimenomaan kirkkonummi tai nurmijärvi olisi osuvampia. 60000 asukasta 30-50 km:n päässä isoista kaupungeista (san jose, san francisco). Sinällään alueen onnistunut "konsepti" ja menestys toki on kadehdittavaa.
Mitä höpiset. Koko piilaakson asukastiheys on samaa luokkaa kuin Espoon. Koko Piilaaksossa asuu 4 miljoonaa ihmistä. Se että porukka on jakaantunut pariinkymmeneen 100.000 henken "pikkukaupunkiin" ei muuta asiaa mitenkään. Kaikki nuo ovat vieri vierssä etkä erota kyliä toisistaan vaikka ne virallisesti ovatkin eri kaupunkeja.
Kahden suurkaupungin San Franciscon ja San Josen väli on 77km. Eli samaa luokkaa kuin Helsngistä Hämeenlinnaan. Jos haluat verrata tuota konseptia johonkin niin laitat Koko tuolle matkalle 4 miljoona ihmistä. Eli käytännössä koko Suomen. Aika helvetin kaukana Kirkkonummesta ja Nurmijärvestä.
Quote from: junakohtaus on 23.03.2014, 20:06:23
QuoteSe on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny.
Tämä on itse asiassa täysin muutettavissa oleva asia. Muutama vähemmän fiksu määräys ja ohje kirjoitetaan uusiksi tai luetaan toisin, niin kaupunkia voi jälleen rakentaa. Olen toisaalla yrittänyt tätä edistää.
Minusta se ei ole paras ratkaisu. Talot kun on vieri vieressä, on meluisampaa ja saasteisempaa kuin lähiöissä joissa on jäänyt pari puutakin väliin, ainakin vanhemmissa. Mikäli joku tahtoisi sellaisia rakentaa, niin miksi ei sopisi rakennella, tilastahan ei ole puutetta. Mutta väljempi on parempi.
Quote from: jka on 23.03.2014, 21:01:20
Sillä porukalla joka on pakotettu muuttamaan Helsinkiin työn perässä ei ole todellakaan työpaikkaa missään muualla edes koko maailmassa puhumattakaan Suomesta.
Suurempi ongelma kuin muuttajat, on ne jotka ei muuta. Kun sitä työtä on lähinnä Helsingissä. Osalla ei ole varaa ja osan mielestä se on niin epäviihtyisä ettei sinne kannata lähteä edes viisinkertaisten tulojen tähden.
Nyt kun soteuudistuksen tekivät ja sanovat kilvan ettei tarvitse kuntien rajoja muutella, ei tilanne muutu. Mikä ei ollut yllätys, Helsingin ongelmat on olleet olemassa vuosikymmeniä eikä halua niitä ratkaista ole ollut vaikka se olisi ihan helppoa.
Sitä väljempää on vaikka kuinka paljon. Sen sijaan tiivistä kaupunkia on hinnoista päätellen huomattavasti vähemmän kuin sitä kaipaavia ihmisiä. Meillä päin neliöhinnat liikkuvat neljän - viiden tonnin paikkeilla ja naapurissa Kalliossa viiden -kuuden. Kyllä se jotain kertoo hyvin suuren ihmisjoukon aidoista preferensseistä.
Quote from: Oami on 16.03.2014, 20:25:33
Luultavasti. Kuten jo totesinkin, toivottavasti Vantaa tekee jotain sille olemassaolevalle radalle ja sen asemille. Myyrmäki näyttää aika karsealle ghetolle heti asemalta alkaen. (Sitähän se onkin, mutta tarviiko sitä turistille heti sanoa?)
Myyrmäen mahdolliseen ghettouteen kantaa ottamatta. Itse ainakin turistina pitäisin parempana saada tieto ghettoalueelle saapumisesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos joku alue on kamala, parempi nähdä se jo junasta ja osata pysyä junassa, kuin jäädä pois junasta ja havaita olevansa jossain missä ei haluaisi olla.
Quote from: Maisteri Vihannes on 24.03.2014, 14:48:11
Quote from: Oami on 16.03.2014, 20:25:33
Luultavasti. Kuten jo totesinkin, toivottavasti Vantaa tekee jotain sille olemassaolevalle radalle ja sen asemille. Myyrmäki näyttää aika karsealle ghetolle heti asemalta alkaen. (Sitähän se onkin, mutta tarviiko sitä turistille heti sanoa?)
Myyrmäen mahdolliseen ghettouteen kantaa ottamatta. Itse ainakin turistina pitäisin parempana saada tieto ghettoalueelle saapumisesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos joku alue on kamala, parempi nähdä se jo junasta ja osata pysyä junassa, kuin jäädä pois junasta ja havaita olevansa jossain missä ei haluaisi olla.
Eipä se mikään ghetto ole mutta kieltämättä junalla kun Oulusta päin tulee, alkaa vähäsen kehitysmaiselle näyttämään kun Helsinki lähenee.
Vielä sitten Pasilassa ulos niin hipshei. Autolla ei samaa efektiä tule, on siistimmät vierustat autotiellä.
Valtio voisi halutessaan Helsingin asunto-ongelman poistaa. Eikun valtiollistaa kaikki kuntien maat, maksamatta korvauksia. Niihin halpoja tyyppitaloja sitten ilman mitään hienouksia muuten kuin että lämpöä riittää ja äänieristeet on tehty. Voisivat vaikka arkkitehtikilpailun pitää siitä, kaikille avoimen, millaisia olisivat ulkoapäin. 60/70-luvun lähiöissä vielä oli ihan hyvin suunniteltu asuntoja. Eikun vierailemaan tämän vuosituhannen puolella tehtyyn niin sisältä eivät kummoisen suunniteltuja ole enää. Puita väliin, niin ettei ulos katsoessa tarvitse nähdä takapuoltaan raaputtavaa viereisen talon asukkia.
Valtiolla olisi sama mahdollisuus ollut jo viimeistään 60-luvulla muttei tahtonut. (50-luvulla ei vielä tainnut olla talous kunnossa sodan jäljiltä.) Valtio rakensi lähiöitä muualle, ettei vain väki lähtisi Helsinkiin, yksityisille firmoille antoivat tehtäviksi ne, kuten kunnillekin. Osassa kuntia taisivat ihan kunnan puolesta osata rakentaa siis, eikä mennyt voitot siten muualle.
Olivat alle puolihintaisia heidän vuokratalonsa yksityisiin verrattuina. Nykyisin on nousseet osassa hinnat ylikin yksityisten tason eikä kunnan asuntoa saa suomalaiset niissä missä ovat halvempia.
Sellaisella kommunismilla talous nousisi kummasti, kun niitä asuntoja olisi tarjolla riittävästi.
Maan tasalle kehnokuntoiset vanhat kuntien talot, mikäli niitä on yhä jäljellä, uudet korkeammat tilalle toimisi myös. Sitäkään ei tehdä.
200 neliön tontteja joihin rakennusoikeutta 400 neljään kerrokseen, niin että puolet tontista taloa ja puolet pihaa voisivat omakotitalorakentajille maista jakaa myös. Ottavat niin korkeat verot kaikesta muusta rakentamiseen ja asumiseen liittyvästä että syytä ei ole tontista ottaa rahaa. Ketkä rakentaa vain 200, 100 tai 50 neliötä saisi vaikka sitten verohelpotuksia valmistalon ostamisesta, sitä enempi mitä pienempi talo.
Mutta valtion ilmiselvä tarkoitus on päästä eroon koko kansasta ja siinä yhtenä keinona on pitää työt ja kansa erillään, valitella ettei tule siivoojia muualta kuin ulkomailta. Ei kai kun suomalaisilla ei varaa ole muuttaa koko kaupunkiin.
Quote from: junakohtaus on 24.03.2014, 11:43:32
Sitä väljempää on vaikka kuinka paljon. Sen sijaan tiivistä kaupunkia on hinnoista päätellen huomattavasti vähemmän kuin sitä kaipaavia ihmisiä. Meillä päin neliöhinnat liikkuvat neljän - viiden tonnin paikkeilla ja naapurissa Kalliossa viiden -kuuden. Kyllä se jotain kertoo hyvin suuren ihmisjoukon aidoista preferensseistä.
Väljää ehkä on, mutta paskaa väljää. Espoon väljyyskin on kaavoitettu päin helvettiä. Jos tehdään väljää se pitää tehdä nimenomaan Piilaakson mallin mukaan niin että myös työpaikat löytyy vierestä. Ei näin, että jonnekin suon laitaan laitetaan omakotitaloalue ja työpaikat vaikka nyt sitten Keilaniemeen.
Kaavoitus ei saa kuin paskaa aikaiseksi Suomessa. Sekä tiivis kaupunki, että väljä kaupunki on pääkaupunkiseudulla päin helvettiä. Parempi olisi jättää kaikki suosiolla markkinoiden ratkaistavaksi. Ainakaan nykyisestä ei voi juuri mitenkään enää huonontaa.
Minäkin olen sekoittuneen kaupungin ystävä. Taas vaihteeksi olemme jostain samaa mieltä.
Quote from: junakohtaus on 24.03.2014, 18:37:23
Minäkin olen sekoittuneen kaupungin ystävä. Taas vaihteeksi olemme jostain samaa mieltä.
Mitenkäs olisi jos jokaisen kerrostalon (esim. 30 kerrosta) viereen tulisi ratikkapysäkki ja siihen sen talon ympärille omakotitaloja, sopivan hajuraon taakse, triplasti sen verran mitä kerrostalossa asuntoja? Seuraavaan alueeseen sitten vähintään sata metriä.
Kun olisi ratikkapysäkki, ei tarvisi kauppaa taikka kapakkaa viereen joten pysyisi hiljaisena. Sitten erikseen kauppa ja kapakka - alueet?
Tämähän ei siis olisi sitä ydinkeskustakaupunkialuetta sitten, kunhan pohdin.
Osaisiko joku kertoa että mihin teoriaan tai ideologiaan perustuu kaavoitus jossa alueille annetaan yksiselitteisesti vain yksi tehtävä. Ensin paikkaan A kaavoitetaan taloja asumista varten eli paska nukkumalähiö, sitten paikkaan B ihan toiselle puolelle kaupunkia toimistorakennuksia joka on taas paska työympäristö. Lopuksi paikkaan C taas jonnekin huitsin nevadaan kauppakeskus. Sitten ihmetellään kun jengi pendelöi pisteiden A, B ja C:n väliä ja kuluttaa kaksi tuntia vuorokaudesta pelkkään liikkumiseen johon pitäisi kulua korkeintaan puoli tuntia ja joka paikassa on infernaaliset ruuhkat. Jotain tällä kaavoitusperiaatteella pitää hakea mutta minun järkeeni ei mahdu että mitä helvettiä sillä haetaan? Mahdollisimman kurjaa elämää ihmisille?
Jos kaikki tehtävät olisi iloisesti sekaisin niin ihminen kyllä itse optimoi asumispaikkansa näiden suhteen että liikkuminen lopulta minimoituu ja samoin ruuhkat. Jos toiminnot ovat eri pisteissä niin minkäänlaista optimointia ei voi lopulta edes tehdä. Tämän näkee livenä taas kerran Piilaaksossa. Asuntojen hinnat ovat koko alueella aika lailla samoissa. Jengi pystyy ostamaan asunnon mahdollisimman läheltä työpaikkaansa ja kun kauppakin löytyy työmatkan varrella niin kaikkien toimintojen suorittamiseen ei mene matka-aikaa mitään vuorokaudessa. Eikä ole edes ruuhkia missään vaikka kaikki liikkuminen tehdään autolla.
Itse asiassa osaan kuin osaankin. Modernistinen paradigma. Yhdellä alueella nukutaan, toisella tehdään työtä, kolmannella virkistytään. Aikoinaan kohtalaisen fiksu veto, koska 1800-luvun sekoittuneet jokseenkin orgaanisesti syntyneet kaupungit olivat melkoisia tuberkuloosilääviä. Toisen maailmansodan jälkeen autoistumisen myötä mopo sitten karkasi lapasesta pahemman kerran kun vallitsi ajattelu, että välimatkoilla ei ole väliä, onhan meillä autot. Nopea pikakurssi siitä mitä tämä nykyisin tarkoittaa ja miksi pitäisi tehdä toisin esim.
Quotehttp://maisemat.net/?p=94
Onnikka, muun muassa tuollaisia tässä on tullut pohdittua. Itse olen kaupunkityyppisen kaupungin ystävä, ja pidän siitä kun on kauppoja ja krouveja, mutta en oleta että kaikki jakaisivat tämän rakkauteni. Tuo olisi varmasti toimiva ja hyvä malli.
Quote from: junakohtaus on 24.03.2014, 20:59:55
Onnikka, muun muassa tuollaisia tässä on tullut pohdittua. Itse olen kaupunkityyppisen kaupungin ystävä, ja pidän siitä kun on kauppoja ja krouveja, mutta en oleta että kaikki jakaisivat tämän rakkauteni. Tuo olisi varmasti toimiva ja hyvä malli.
Henkilökohtaisesti on näitä kaksi syytä miksen välitä keskustamaisesta asumisesta:
Autot eli katupöly ja pakokaasut.
Melu eli pihaltahan kuuluu ääntä vaikka naapurit olisi hiljaisia.
Ensimmäiseen ei oikein ratkaisua ole, hyväkuntoisille voisi mielestäni silti tehdä kävelykeskustoja, mutta kun käytännössä keskustojen asukeista monet ovat sen verta vanhoja etteivät autotta pärjää niin voisivat jäädä pieniksi alueiksi ne.
Jos alunperin tehtäisiin alueet sellaisiksi joihin pääsisi ainostaan remontti ja muuttoautot niin varmastikin olisivat viihtyisiä. Silti tarvittaisiin julkista liikennettä alueelta pois ja alueelle liikkumista varten.
Julkinen liikenne voitaisiin tehdä niin, että olisi lämpöiset sateensuojat joissa sitä odotella. Kymmenen minuuttia kävelyä pisimmillään voisi olla sopiva tiheys pysäkeille, jos vaikka ratikkoja olisivat. Mikäli tehtäisiin maanalainen kaupunki jossa kävellä voisi huonoilla keleillä, voisi vanhat ja muuten liikuntarjoitteiset niissä käyttää sähköllä toimivia - no nyt sitten unohdin miksi niitä kutsutaan, sellaisia istuttavia skoottereitahan heillä on. Uudelle alueelle sellaisen voisi helposti suunnitella ja toteuttaa mutta vanhoille hankalampi. Muoks, ei taidakaan muuta nimeä olla, tollasia siis: http://www.ptkeskus.fi/Sterling_Elite_XS4_sahkoskootteri.html
Meluun olisi helppo ratkaisu eli asunnoista hotellihuonemaisia, niissähän on äänieristeet. Vaikka hotelli sijaitsisi keskustassa, ei ulkoa paljoa kuulu eikä baarista innostuneista asukeistakaan jolleivat ihan vieressä ole.
Keitä nämä eivät haittaa, varmasti on mukavaa keskustassa asua muutenkin. Itse vaan herään mihin tahansa ääneen ja yskin katupölystä. Järven jäällä tai hiihtämässä en talvisinkaan yski, mutta pienikin pakkanen niin pakokaasutkin haittaa kovin, näin keväällä katupöly sitten käytännössä estää pitempien matkojen kävelemisen vaikka lämpöä riittäisikin. Tuli tosin sellanen hengityssuojakin ostettua, toimii se muttei kehtaa käyttää kun näyttää omituiselle.
Helsingin keskusta on kuitenkin sellaisissa hinnoissa vuokriltaan ettei sinne tarvitse minun lähteä. ;D
Pikkukaupungeissa on kohtuuhintaisia keskusta-asuntojakin, mutta sitten löytyy myös samoihin hintoihin vaikkapa järven vierestä asuntoja. Autottahan ei keskustojen ulkopuolella oikein asua voikaan, mutta Helsingin keskusta on sen verta kalliimpi jo ettei siellä olisi varaa asua autottakaan minulla. Näin työttömänä tietenkin se olisi paras paikka asua, töitten löytymisen todennäköisyys on monisatakertainen siellä verrattuna syrjässä asumiseen. Itselläni tosin on ikää jo siinä määrin että nuoret menee sielläkin ohi haastattelussa viimeistään.
Quotehttp://maisemat.net/?p=94
Ihan hyviä ajatuksia kaverilla ja olen kaikesta aika pitkälle samaa mieltä. Muutamia ajatuksia joita itselleni heräsi tuosta.
Kun on nähnyt oikeasti toimivia malleja niin väitän että malli jossa yhdellä aluella nukutaan, toisella tehdään työtä ja kolmannella virkistytään on auttamattomasti vanhentunut. Sanoisin että ei ole olemassa enää kuin yksi alue nimittäin virkistysalue. Kaikki mitä ihmiselle ylipäätän rakennetaan pitäisi olla pohjimmiltaan virkistysaluetta ja mielellään työ ja nukkumisalue jos ei nyt ihan samoja niin ainakin saumattomasti tosiinsa liittyvää yhtä ja samaa virkistysaluetta. Nykypäivän työnteolla on ihan samat vaatimukset kuin normaalilla elämällä. Aivot tarvitsevat happea ja virkistymistä 24/7 myös silloin kun tehdään työtä.
Sitten tuosta luontokaupunki-ajatuksesta. Sanoisin että nuo ajatukset ei koske millään tavalla Suomea tuolla tasolla. Jos jotain viherkattoja pitää rakentaa niin silloin ollaan jo alunperin tehty perustavaalaatua oleva virhe suomalaisessa kaavoituksessa. Ei nyt harranen aika maailman harvaanasutuimmassa maassa tarvitse tehdä yhtään taloa jossa maisemat ovat muiden talojen kattoja. Viherkatot ovat vain virheiden korjaamista ei ongelman ratkaisu. Ratkaisuna tuo toimii jossain oikeissa suurkaupungeissa, mutta edes Helsinki ei sellainen tule koskaan olemaan.
Jos haluaa nähdä elävän esimerkin oikeasti toimivasta viherkaupungista niin ... tadaa ... Piilaakso. Se on aivan käsittämätöntä miten ollaan pystytty rakentamaan puhdas autokaupunki niin että fiilis on parhaimillaan että olet keskellä metsää. Todennäköisesti jopa noista Street View kuvista pystytte yhtymään tähän mielipiteeseen kun vähän kiertelette vaikka Palo Alton ja Stanfordin maisemissa. Joka ainoassa kadunkulmassa on puita ja parhammillaan nurmikkoakin. Paahtavassa helteessä ei tarvitse koskaan kävellä kymmentä askelta enempää attä pääsee lähimmän puun varjoon. Missään ei ole kuitenkaan oikeastaan suurempia puistoja vaan talot ovat itsessään puistojen sisällä ja puistot talojen sisällä. Kaikki toimistot ja tiivimmät asuinalueetkin on rakennettu niin, että ne ovat jollain tavalla renkaan muotoisia niin että alueella on selkeä sisäpiha jonne on lasiseinät toimistosta. Sisäpiha on taas kerran puistoa nurmikkoineen ja keinolampineen. Aivan mielettömän virkistävää ja rentouttavaa tehdä työtä. Tällaista arkkitehtuuria ei ole missään suomalaisessa toimistossa vaikka lääniä olisi paljon enemmänkin kuin Piilaaksossa.
Ja sitten tuo ajatus että annetaan luonnon rehottaa. Olen kyllä vähän eri mieltä. Jopa Keilaniemen toimistoalueella on tälläkin hetkellä luontoa joka rehottaa. Ei noita alueita voi käyttää yhtän mihinkään eikä niillä ole samaa virkistysvoimaa kuin Piilaakson rakennetulla puistomaisella luonnolla.
Jos oikeaa viherakaupunkia halutaan niin sanoisin, että asukastiheys voi olla korkeintaan Piilaakson ja Espoon luokkaa. Jos tiheys tuosta kasvaa joudutaan tekemään kompromisseja ja ainoastaan korjaamaan virheitä. Virkistysalueet väksinkin eriytyy, eikä pysytytä tekemään luonnollista fuusiota luonnon ja kaupungin välillä. Ainoastaan jotain selkeitä puistoja ja hätäratkaisuna jotain viherkattoja.
Artikkelin lopussa on mielenkiintoinen termi "high-tech slummi". En ihan päässyt jyvälle mitä tuolla tarkoitetaan. Se, mitä itse tuolla käsittäisin on nimenomaan Piilaakso. High-Tech firmat tekevät työntekijöilleen juuri sellaiset olosuhteet kuin he haluavatkin ja joissa he parhaiten viihtyvät ja jaksavat tehdä tehokkaasti työtä.
Ja lopuksi vielä se, että viherkaupungin ajatus on näköjään ainakin jollain tasolla tulossa niin mitä helvettiä on todellisuus Suomessa. Yksi maailmankin mittakaavassa merkittävin viherkaupunkikokeilu Tapiola tuhotaan parasta aikaa totaalisesti metron tieltä rakentamalla betonibunkkereita täyteen.
Sori, tuli vähän pitkä mutta innostuin, Lisää tuon kaltaisia kavereita suomalaiseen kaavoitukseen kaikesta huolimatta.
Jees näin. Ajatus sektoreittain funktionaalisesti suunnitellusta kaupungista ei koskaan ollut kovin hyvä, vaikka sillä olikin hetkensä, mutta nykyisin se on auttamattoman vanhentunut.
Kuinka väljää tai tiivistä tehdään on sitten poliittisen väännön paikka. Minä kannatan tiivistä, muun muassa koska tiivis säästää luontoa parhaiten.
Niin muuten vielä jka,
tässä nähdään että keskustelu kannattaa. Ei me niin kauhean eri mieltä asioista lopulta ollakaan, koska kumpikin tahdotaan rakenteeltaan tiivistä ja sekoittunutta kaupunkia. Minä preferoin korttelikaupunkia tyyliin Kallio, Vallila, ja joukkoliikennettä, koska se sopii sinne parhaiten. Sinä tykkäät Piilaaksosta, joka on autoa ja omakotitaloa, mutta kumpikaan meistä ei pidä sektorikaavoituksesta, jonka lopputuloksena kaikkien kaikki aika menee liikennevehkeessä kököttäessä vain, koska jonkun sedän mielestä näyttää paperilla paremmalta kun toiminnot on selkeästi eroteltu toisistaan.
Joo, toivoa sopii että joku päättäjäkin lukee näitä. Olen ymmärtänyt että ainakin sinä olet aktiivinen muutenkin kuin vain palstakeskusteluissa tällä saralla. Kerropa joskus näissä tilaisuuksissa muutama hyvä puoli Piilaaksonkin mallista.
Autokaupunkia ja kohtalaista väljyyttä on ihan turha kritisoida Espoon, Nurmijärven ja Kirkkonummen kokemuksilla koska nämäkin on jo alun perin kaavoitettu päin helvettiä. Jos haluaa kehitystä parempaan niin pitää etsiä malleja sieltä missä homma toimii.
Monista erilaisista näkemyksistä syntyy paras lopputulos ja ainakin selvää on että nykyinen täysin yksipuolinen näkemys kaavoituksessa ei todellakaan ole se oikea.
Joo kyllä mä jossain määrin olen aktiivinen tämän asian suhteen.
Sikäli mä allekirjoitan ton mitä sä puhut, että jos tehdään autokaupunkia, tehdään sitten sitä tiivistä Piilaaksoa. Toukola ja Kumpula voisivat jatkua Lahdentien vartta vaikka kuinka pitkälle eikä mikään menisi ollenkaan rikki, päinvastoin.
Lisäksi tiivis omakotitalo- townhouse- tai rivarialue ("tiivismatala" jargoniksi) kantaa väestömääränsä puolesta sekä hyvät palvelut että, jos niin tahdotaan, hyvän joukkoliikenteen, jopa raiteilla. Mun omassa Vallilassani puutaloalueen tehokkuusluvut hakkaavat normaalin lähiön tosta vaan eikä sitä kai kukaan voi väittää epäviihtyisäksi.
Ja niin tarkennuksena vielä. Ongelmahan ei ole meilläkään oikeastaan se etteikö omakotialueita löytyisi. Kyllä niitä löytyy jo nyt ja niiden laajentaminen nykyisestä ei oikeastaan muuta mitään vaan pahentaa sitä oikeaa ongelmaa.
Oikea ongelma on edelleen työpaikkojen ja eri asumismuotojen keskittyminen ja asuntojen hintojen valtava ero. Jos riihimäkeläinen saa työtä Helsingin keskustasta niin tällä ei ole mitään mahdollisuuksia muuttaa työpaikkansa viereen koska asuntojen hinnoissa on niin valtava ero. Tai jos haluat asua nimenomaan omakotitalossa niin jälleen ei ole mitään mahdollisuuksia muuttaa työpaikan viereen vaikka olisit valmis maksamaan mitä tahansa.
Piilaaksossa on ihan sama saatko työpaikan San Franciscosta, Palo Altosta tai Saratogasta. Senkun muutat työpaikkasi viereen. Asuntojen hinnat on ihan samat ja myös valinnanvaraa on omakotitalosta pieneen kerrostaloon. Tämä on se joka pitää Piilaaksossakin liikkumisen ja lopulta ruuhkatkin kurissa.
Asian ydin on sekoittuminen ja valinnanvara. Ihmiset automaattisesti minimoivat liikkumisensa jos heille annetaan siihen valinnanvaraa. Jos tiivistä rakennetaan niin rakennetaan sitäkin sitten niin, että se kaikki tiivis ei ole maantietellisesti yhdessä kohtaa. Siitä seuraa suoraan vaihtoehtojen väheneminen ja asuntojen hintojen liian suuri eriytyminen. Ihmisten valinnanvara vähenee ja optimointiprosessi hankaloituu ja tästä aiheutuu lopulta vääjäämättömästi myös ruuhkat täysin riippumatta siitä miten tiivistä rakennetaan.
Kuten sananlasku sanoo, Jumala pystyi luomaan maailman kuudessa päivässä siksi, ja vain siksi, että hänen ei tarvinut ottaa huomioon aiempia versioita eikä tuotantokäytössä pyöriviä asennettuja sovelluksia.
Helsingin seutua on niin pitkään ammuttu hajalleen pitkin mäkiä, että tämän korjaaminen ei käy tosta vaan. Oma visioni on laajentaa ja tiivistää olemassaolevaa varsinaista kaupunkia ja varustaa se hyvin joka suuntaan, myös poikittain, vetävällä joukkoliikenteellä, jolloin päästään jo aimo askel tuohon suuntaan.
Quote from: junakohtaus on 25.03.2014, 19:20:35
Helsingin seutua on niin pitkään ammuttu hajalleen pitkin mäkiä, että tämän korjaaminen ei käy tosta vaan. Oma visioni on laajentaa ja tiivistää olemassaolevaa varsinaista kaupunkia ja varustaa se hyvin joka suuntaan, myös poikittain, vetävällä joukkoliikenteellä, jolloin päästään jo aimo askel tuohon suuntaan.
Päästäänkö? Ei joukkoliikenne eikä loppupeleissä mikään muukaan liikenne ole ratkaisu liikkumisongelmaan. Ei se ole sitä missään muuallakaan ratkaissut. Liikkumisongelmaan ainoa toimiva ratkaisu on että poistetaan ihmisiltä ylipäätään tarve liikkua. Jos tässä suhteessa poistetaan vain työmatkaliikenne niin 90% ongelmasta on jo ratkaistu.
Jos tiivistät jo olemassa olevaa keskustaa se tarkoittaa aina sitä että liikennemäärät keskustaan lisääntyy myös keskustan ulkopuolelta. Liikennemääriä pitää vähentää, ei lisätä. Se että liikkumista siirtäisit enemmän juniin ei muuta ongelmaa miksikään. Liikkuminen ja liikkumiseen käytetty aika on edelleen hanurista ja laskee ihmisten elintasoa täysin riippumatta siitä millä kulkuneuvolla liikkuminen tehdään.
Ja siihen tilanteeseen et pääse koskaan että Helsingin keskustassa asuisi vain ne jotka siellä tekee työtäkin ellet nimenomaan saa sinne kaikkia asumismuotoja joka on myöskin mahdotonta. Jos tuon pytyt ratkaisemaan niin että sinun tiiviissä keskustassa käy töissä vain ne jotka siellä asuukin niin homma olisi minun puolesta OK. Muussa tapauksessa minun on kyllä sanottava että ongelmat vain pahenee tuossakin mallissa.
Myönnän suoraan, että tämä on haittojen minimoimisen malli. Kuten sanoin, tässä on sodan jälkeen tehty asioille niin suurta vahinkoa. En minä ainakaan keksi mitään tapaa päästä tuohon, jota kuvaat.
Raideliikenne kuitenkin tekee liikkumisesta jouhevinta ja koska sen kapasiteetti on suurta, se myös vapauttaa tilaa autoilijoille.
Kaupunkialueen maata en ole valmis tuhlaamaan omakotitaloasumiseen. Kuka sitä tahtoo, asukoon jatkossakin kaupungin ulkopuolella ellei satu olemaan niin suuri hillopäällikkö, että voi ostaa yhden harvoista olemassaolevista.
Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 130%. Eli Helsingissä on jo nyt 30% enemmän työpaikkoja kuin on työntekijöitä töissä. Voisiko tälle tehdä jotain? Jos Helsingin työpaikkaomavaraisuus olisi 100% niin ongelmat olisi tältä osin heti huomattavasti pienemmät.
Tuokin olisi pelkkä poliittinen päätös jos niin vain haluttaisiin ja tuo olisi ainakin askel siihen suuntaan jota itse haluaisin nähdä. Työntekijät tekevät työtä alueella jossa asuvatkin.
LISÄYS: Ja tästä huolimatta myös helsinkiläiset pendelöi todella suurella joukolla naapurikuntiin. Asuminen ja työpaikat ei todellakaan kohtaa alkuunkaan pääkaupunkiseudulla. Kaikki asuu helvetin kalliissa asunnoissa mutta työpaikka on silti huitsin nevadassa. Ei tässä ole mitään järkeä.
No ei, eipä sille juuri voi mitään tehdä. Suomalaisessa systeemissä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja pitää olla aikamoinen tuuri että kumpikin löytää duunin samalta kylältä. Hajauttaminen vain lisää liikennettä entisestään. Valtion toimintojenkaan siirto ei auta mitään koska jengi ei tahdo Kuopioon joko muuten vain tai siksi että toiselle ei löydy hommia sieltä.
Usko pois, on näitä mietitty. Ei tolle oikein voi muuta kuin tiivistää olemassaolevaa, kasvattaa kaupunkialuetta ja parantaa liikenneyhteyksiä.
Quote from: junakohtaus on 25.03.2014, 22:07:59
No ei, eipä sille juuri voi mitään tehdä.
Tottakai voi tehdä. Kaikelle voi tehdä jotain.
Suomessa työpaikat ovat keskittyneet huomattavasti enemmän kuin väestö. Ei tällaista tapahdu minkään luonnon lain sanelemana. Tuo on täysin tekemällä tehty tilanne ja tilanne voidaan tehdä myös tekemättömäksi.
No, heitä tiskiin polku. Mitä lähdetään tekemään, mitä tehdään sitten?
Just lueskelen tässä tutkimusta jossa on suora korrelaatio työmatkaan käytettävän ajan lisääntymisessä jos alueella on enemmän työpaikkoja kuin on asuntoja.
Päivänselvää on että optimitilanne olisi että työpaikkoja on samassa suhteessa kuin on asuntoja ja asukkaita ja potentiaalisia työntekijöitä. Kaikki poikkeamat suhdeluvusta 1 tässä kohtaa näyttäisi aiheuttavan heti ongelmia ja työmatka-ajan pitenemistä.
Se miten tuohon päästään. No, poliittinen päätöshän se lopulta on. Mutta ei mihinkään synny vahingossa tai väkisin huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin asuntoja. Varsinkin kun toimistorakennusta tai asuntoa et voi ilman kaavoittajan lupaa edes rakentaa.
Huumorimielessä mutta vakavasti heitettynäkin. Jospa Helsinkiin saisi kaavoittaa vain asuinrakennuksia seuraavat 20 vuotta.
Kymppi ainakin sopii mulle ja katsotaan sen jälkeen uudestaan. Asunnoista on pulaa, toimitiloista ei. Laitetaan poikkeus pienteollisuuden kohdalle, koska kaikenlaisille Paku&Kanttikone -firmoille ei tahdo olla lainkaan tiloja.
Toimitilojen ylitarjonta muuten sitten johtuu siitä, että kaavoittaja viisaudessaan on tehnyt kaksi päätöstä: jos liikenne haittaa asumista, jätetään asumatta eikä tehdä jotain sille liikenteelle; työihmisiä ne samat pölyt ja melut eivät häiritse, ainoastaan asumisihmisiä. Siksi väylän varteen kaavoitetaan aina toimitilaa.
Yön yli nukuttuani vähän parempi ehdotus. Ongelmahan ei koske pelkästään Helsinkiä. Sama ongelma on kaikissa Suomen ytimissä.
Sidotaan kaavoitus työpaikkaomavaraisuuteen tai johonkin muuhun vastaavaan mittariin. Jos työpaikkoja on yli 100% alueen asuntokantaan nähden niin sanktioita alkaa tulla kunnes tasapaino taas löytyy.
Jos kaupunki ei pysty tarjoamaan kohtuuhintaista ja sopivaa asuntoa työvoimalle jota tarvitaan sen alueelle kaavoitetuille työpaikoille niin se on kansantaloudellisesti ihan oikein että siitä tulee sanktiot koska kustannuksia tuollaisesta kaavoituksesta tulee kuitenkin. Nämä kustannukset ei vaan kokonaisuutena oikein nykyisin näy missään virallisissa mittareissa kun kustannukset on asuntojen liian kalliis hinta ja työmatkoihin käytetyn ajan myötä yleinen elämänlaadun heikkeneminen.
Quote from: jka on 26.03.2014, 08:42:15
Yön yli nukuttuani vähän parempi ehdotus. Ongelmahan ei koske pelkästään Helsinkiä. Sama ongelma on kaikissa Suomen ytimissä.
Sidotaan kaavoitus työpaikkaomavaraisuuteen tai johonkin muuhun vastaavaan mittariin. Jos työpaikkoja on yli 100% alueen asuntokantaan nähden niin sanktioita alkaa tulla kunnes tasapaino taas löytyy.
Jos kaupunki ei pysty tarjoamaan kohtuuhintaista ja sopivaa asuntoa työvoimalle jota tarvitaan sen alueelle kaavoitetuille työpaikoille niin se on kansantaloudellisesti ihan oikein että siitä tulee sanktiot koska kustannuksia tuollaisesta kaavoituksesta tulee kuitenkin. Nämä kustannukset ei vaan kokonaisuutena oikein nykyisin näy missään virallisissa mittareissa kun kustannukset on asuntojen liian kalliis hinta ja työmatkoihin käytetyn ajan myötä yleinen elämänlaadun heikkeneminen.
Mulle toki sopii kaupunkien tiivistäminen, koska sitä toi tuottaa, mutta kehyskunnat saavat hepulin, koska eivät firmat lähde sijoittumaan pitkin nurmijärviä kuka minnekin.
Edelleen työpaikkaomavaraisuus on lopulta aika keinotekoinen luku eikä ainakaan kerro sitä kuka käy töissä mistä missä.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 10:07:17
Mulle toki sopii kaupunkien tiivistäminen, koska sitä toi tuottaa, mutta kehyskunnat saavat hepulin, koska eivät firmat lähde sijoittumaan pitkin nurmijärviä kuka minnekin.
Ei välttämättä. 80% pääkaupunkiseudunkin pendelöijistä on lapsiperheitä ja sama suhde on joka paikassa muuallakin. Mitä tuo oikeasti tarkoittaa on, että jos meinaat keskuksien työpaikoille saada työntekijät omalta alueelta sinun pitää houkutella nimenomaan lapsiperheet muuttamaan niihin asuntoihin. Muuten tulee raja vastaan etkä voi enää kaavoittaa uusia työpaikkoja. Jos työpaikoille ei voi kaavoittaa tonttia enää keskuksesta niin se on pakko kaavoittaa syrjemälle. Ja firman on pakko ottaa toimitila syrjemmätä. Ihan sama tilanne olisi jo nyt jos toimistotilan ja asunnon hinta olisi sama niinkuin sen pitäisi ollakin. Ei ne firmat enää niin innokkaita olisi tulemaan keskuksiin.
Tulkitsenko nyt oikein, että nyt kaksi kommunistia on kinastellut sivun verran kaupunkisuunnittelusta?
Ihan kuin tuossa lukisi, että lapsiperheet muuttaisivat tällä hetkellä Helsingistä pois?
Helsingin kaupunkialuetta ollaan kasvattamassa ja tiivistämässä. Joillain vielä aivan säädyllisillä Berliinin tiheyksillä ykköskehän sisäpuolelle mahtuisi muistaakseni pari miljoonaa ihmistä ja silloinkin kolmannes pinta-alasta olisi viheraluetta. Voin muistaa luvut väärin, mutta mittaluokat ovat nuo.
Ei yhdelläkään firmalla ole mitään motiivia viedä isoa konttoria jonnekin kehyskuntaan, minne on kaikilla vaikea matka paitsi kolmella vihtiläisellä.
Quote from: Rubiikinkuutio on 26.03.2014, 10:53:54
Tulkitsenko nyt oikein, että nyt kaksi kommunistia on kinastellut sivun verran kaupunkisuunnittelusta?
Markkinaehtoista kaupunkisuunnittelua ei taida missään olla olemassakaan. Aina siinä julkinen valta määräilee.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 10:54:17
Ihan kuin tuossa lukisi, että lapsiperheet muuttaisivat tällä hetkellä Helsingistä pois?
Ei muuta sankoin joukoin sisäänkään. Sitähän tuo minun esittämä malli vaatii.
Jos alat keskustaa entisestään tiivistämään niin syön hatullisen paskaa jos tuolla tavalla saat lapsiperheiden vyöryn keskustaan.
Mutta joo, siinä olet täysin oikeassa että lääniä riittää. Myös Helsingissä. Jos homma hoidetaan oikein niin tilanne on korjattavissa. Itse en kyllä näe kauheasti oikeita toimenpiteitä tähän suuntaan. Enneminkin päinvastoin. Pendelöintiraja karkaa kokoajan kauemmaksi.
Ja en ole työpaikkoja siirtämässä jonnekin nevadaan kehyskuntaan. Vaan tuomassa kehyskuntien asukkaita lähemmäs keskustaa ja luomassa työpaikkoja tälle rajalle. Mitä lähemmäs saat tuon rajan kohti keskustaa niin sitä parempi minullekin.
En oikein tiedä mitä tarkoitat keskustalla tässä yhteydessä, kun sitä sanaa käytetään ainakin kahdella tavalla. Maakuntakaupungeissa keskusta on se alue, jonka tunnistaa paljaalla silmällä kaupungiksi, Helsingissä-Turussa-Tampereella se on yksi kaupunginosa.
Oma ajatukseni on kasvattaa kaupunkimaista kaupunkia laidoilta ulos. Siitä olen samaa mieltä että toistaiseksi on toimittu täsmälleen väärin ja sitä meillä hippiliigassa nyt yritetään korjata. Juttu kaikessa yksinkertaisuudessaan menee niin, että Helsingin metropolialue kasvaa joka tapauksessa ja jos ei Helsinki kaavoita, sitten kasvu valuu pitkin mäkiä. Lopputuloksna vettä sataa, kaikkia vituttaa ja kaikki aika kuluu käkkiessä ruuhkassa.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 12:23:35
En oikein tiedä mitä tarkoitat keskustalla tässä yhteydessä, kun sitä sanaa käytetään ainakin kahdella tavalla. Maakuntakaupungeissa keskusta on se alue, jonka tunnistaa paljaalla silmällä kaupungiksi, Helsingissä-Turussa-Tampereella se on yksi kaupunginosa.
Keskusta on tässä yhteydessä oikeastaan kaikissa Suomen kasvukeskuksissa se alue jonne lapsiperheet ei sankoin joukoin muuta ja jonne kaikki ruuhkat tiivistyvät koska sinne pendelöidään niiltä alueilta joilla lapsiperheet taas asuvat.
Jotta kaavoitus toimisi niin tällaisia alueita joista kaikki siirtyy paikasta A paikkaan B tekemään töitä ja illalla takaisin ei olisi olemassakaan. Jälleen kerran monimuotoisuus. Mitä ihmeen epäihmisiä lapsiperheet on että niiden pitää asua omissa kolhooseissaan ympäri mäkiä. Jos monimuotoista kaavoitusta halutaan niin kyllä siihen kuuluu lapsiperheetkin ja nimenomaan pitäisi ensimmäisenä kuulua lapsiperheet.
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja sinkut työllisetkin pystyvät joustaman asumisessaan. Miksi tästä porukasta juuri työssäkäyvillä lapsiperheilä on vähiten mahdollisuuksia ja niillä joilla muutenkin on ajasta pulaa pitää kayttää eniten aikaa vielä työmatkoihin?
Tässä on nyt selkeä osuus ja osuus, joka ei ole selkeä.
Selkeä osuus on se, että juurikin kaupungin ominaisuuksiin kuuluu, että sieltä ei tarvitse poistua joka päivä, vaan asiat ovat saavutettavissa. Tältä osin tavoittelemme samaa.
Vähemmän selkeää on mikä sinulla on "lapsiperhe" ja mikä tämän mystisen entiteetin olemuksessa tekee siitä sellaisen, että se ei voi habitoitua urbaanisti. Mä tunnen vaikka kuinka paljon kaupungissa asuvia lapsiperheitä.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 14:53:03
Vähemmän selkeää on mikä sinulla on "lapsiperhe" ja mikä tämän mystisen entiteetin olemuksessa tekee siitä sellaisen, että se ei voi habitoitua urbaanisti. Mä tunnen vaikka kuinka paljon kaupungissa asuvia lapsiperheitä.
Hänestä en tiedä mutta josko sopisi mun vastata.
Mikäpä tuota estäisi. Vaan kivempi on lapsille jos on tilaa leikkiä.
Nuorillekin vanha tapa ajaa pillurallia varmaan oli parempi kuin nykyinen ostarilla istuminen tai heille joilla ei varaa kahveihin ole, ostarin pihalla (jääköön tähän laittamatta mitään rasistista) narkkarien kanssa seurustelu.
Pakokaasujakaan ei hyväksi ole hengitellä nuoresta pitäen. Omakotitaloalueilla niitä on vähempi, maaseudulla ei oikein ollenkaan.
Jotenkin tämä panostus pisararataan ei vaikuta sellaiselle joka olisi kannattanut tehdä. Muusta otetaan pois mutta samaan aikaan junarataa keskustaan. Vieläpä päällittäiseksi muun julkisen liikenteen kanssa tulee. Perusteluna se että ratapiha on tukossa ei minusta oikein toimi. Kaippa sen muutenkin voisi hoitaa saman asian jos sitä ruuhkaa on.
http://yle.fi/uutiset/hallitus_leikkaa_ja_kiristaa_verotusta_-_tassa_kaikki_listattuna/7156574
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara
Tämäkin muuten sitten kannattaa lukea
http://gizmodo.com/6-freeway-demolitions-that-changed-their-cities-forever-1548314937 (http://gizmodo.com/6-freeway-demolitions-that-changed-their-cities-forever-1548314937)
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 14:53:03
Vähemmän selkeää on mikä sinulla on "lapsiperhe" ja mikä tämän mystisen entiteetin olemuksessa tekee siitä sellaisen, että se ei voi habitoitua urbaanisti. Mä tunnen vaikka kuinka paljon kaupungissa asuvia lapsiperheitä.
Jos keskusta-asuminen olisi yleisesti lapsiperheiden ihanne niin tottakai lapsiperheet olisi jo vallanneet keskustat. Kehitys on ollut täysin päinvastainen ja jopa todella dramaattisesti. Mitä tiheämpi asutus sitä nopeammin asuntokuntien keskikoko on tippunut.
Yli puolet Helsingin asuntokunnista on jo täysin yksinasuvia ja tuossa on sentään mukana vielä alueet jotka Helsingissäkin voi laskea ns. lapsiperhealueiksi. Jos otos otetaan keskustasta niin eihän sieltä löydy enää kuin sinkkuja ja ehkä sitten ne pari sinun kaveriperhettä.
Helsinki joutui jo löysentämään asuntojen keskikokorajoitustakin jolla yritettiin taata lapsiperheille sopivia asuntoja. Ei menneet kaupaksi ja rakennuttajille jäi pelkät tappiot noista luukuista.
Kyse ei ole sitäpaitsi enää edes Helsingistä. Espoo ja Vantaakaan ei pysty enää tarjoamaan lapsiperheille heidän tahtomaa asumista. 130.000 työntekijää pendelöi kokonaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja näistä on perheellisiä 85%. Näiden perheellisten kaukaa pendelöijien määrä on jatkuvasti kasvanut huomattavasti nopeammin kuin pääkaupunkiseudulle on syntynyt edes uusia työpaikkoja.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 18:00:24
Tämäkin muuten sitten kannattaa lukea
http://gizmodo.com/6-freeway-demolitions-that-changed-their-cities-forever-1548314937 (http://gizmodo.com/6-freeway-demolitions-that-changed-their-cities-forever-1548314937)
Tuo on oikeastaan ihan hyvä kehitys ja on nimenomaan sen mukaista että paikalliset asukkaat pelehtii keskenään.
Mitä vaikeammaksi ulkopuolisten liikkuminen alueelle tehdään niin pitkässä juoksussa tämä on lopulta vain hyvä asia. Nopeuttaa sitä kehitystä että liikkuminen tehdään ylipäätään tarpeettomaksi.
Itse asiassa Helsingissä kantakaupungin lapsimäärä kasvaa kohisten jo useatta vuotta.
Oma analyysini on, että kaupunkiin ei yksinkertaisesti mahdu niin paljon väkeä kuin tulijoita olisi. Markkinatalouden mukainen ratkaisu on siis tehdä kaupunkia lisää. Pitkän päälle tällä on myös hintoihin kohtuullistava vaikutus, jolloin aletaan nähdä ihmisten todelliset preferenssit.
Tosta ei nyt oikein käynyt selväksi mikä sitten mukaasi olisi lapsiperheiden toivomaa asumista, mutta paremman tiedon puutteessa oletan sen olevan jotain väljähköä matalaa. Oma kommenttini on, että silloin ei ole kyse kaupungista vaan jostain muusta ja silloin sinun termeilläsi keskusta yksinkertaisesti siirtyisi jonnekin, missä on kaupunkia.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 20:28:11
Itse asiassa Helsingissä kantakaupungin lapsimäärä kasvaa kohisten jo useatta vuotta.
Et sitten ole huomannut ajankohtaa koska tuo tilanne muuttui. Vuosi oli 2008. Siitä lähtien ollaan kärvistelty Suomen historian pahimmassa taantumassa.
Lamoissa ihmiset keskittyy aina kaupunkeihin. Kaupunkiasuminen on köyhäillistön asumista ja vuoden 2008 jälkeen köyhäillistö on alkanut pääkaupunkiseudullakin kasvaa kohisten ja tulee tulevaisuudessakin kasvamaan.
Helsingin väkiluku kasvaa sen verran nopeasti että olisihan se jo naurettavaa että lapsilukukin ei jossain vaiheessa alkaisi absoluuttisesti lukumäärällisesti kasvamaan. Mutta kaikki suhteelliset mittarit laskee Helsingissä kuin lehmän häntä. Niinkuin laskee Espoossa ja Vantaallakin.
Tossa väitteessa on ongelmallista se, että niin vuokralla kuin omassa voisi neliöt kantakaupungissa koska tahansa tuplata samaan rahaan jossain muualla. Ei täällä asuta kuin siksi, että tahdotaan.
Me saataisiin ilman välirahaa jo Pihliksestä yksi huone lisää ja Kontulasta toinen.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 20:28:11
Tosta ei nyt oikein käynyt selväksi mikä sitten mukaasi olisi lapsiperheiden toivomaa asumista, mutta paremman tiedon puutteessa oletan sen olevan jotain väljähköä matalaa. Oma kommenttini on, että silloin ei ole kyse kaupungista vaan jostain muusta ja silloin sinun termeilläsi keskusta yksinkertaisesti siirtyisi jonnekin, missä on kaupunkia.
Lapsiperheiden toivomaa asutusta on siellä missä lapsiperheet asuvat. Eikö tämän nyt pitäisi olla päivänselvää. Kirkkonummella yli 50% asuntokunnista on lapsiperheitä. Helsingissä yli 50% asuntokunnista on sinkkuja.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 21:32:28
Tossa väitteessa on ongelmallista se, että niin vuokralla kuin omassa voisi neliöt kantakaupungissa koska tahansa tuplata samaan rahaan jossain muualla. Ei täällä asuta kuin siksi, että tahdotaan.
Me saataisiin ilman välirahaa jo Pihliksestä yksi huone lisää ja Kontulasta toinen.
Muistaakseni mainitsin tästä jo tässä keskustelussa. Et voi laskea noin. Asuntojen neliöhinnat ei ratkaise yksin tätä yhtälöä. Kokonaiskustannukset asua jossain Nurmijärvellä on huomattavasti suuremmat kuin muutama huone lisää. Ensinnäkin ostat vähintään yhden auton, todennäköisesti kaksikin autoa lisää. Tämän jälkeen polttoainekulut kaikkeen liikkumiseen. Ja lopulta sinun pitää laskea liikkumiseen käytetylle ajallekin joku diskontattu arvo. Vapaa-aika on perheelliselle sitä kalleinta aikaa, eli 40 euroa/tunti ei riitä.
Itse olen tuon kalkyylin tehnyt ja johtopäätös oli se, että jonnekin Nurmijärvelle ei todellakaan kannata taloudellisesti ja elämänlaadullisesti muuttaa ellei ole pakko. Ja se pakko syntyy vain siitä että lähempää et saa sellaista asumismuotoa jota haluat.
Ei, ei se ole selvää ollenkaan, koska jokaisen on asuttava jossain ja valita voi vain siitä, mitä on.
Paljon parempi mittari on hinta. Se kertoo mille on enemmän ottajia kuin mitä tavaraa on.
Niin tai näin, lienemme taas vaihteeksi törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen. Sinä selvästi tahdot rakentaa jotain, mitä ei paljaalla silmällä eikä oikein muillakaan mittareilla tahdo tunnistaa kaupungiksi ollenkaan, koska pitää ajatella edes lapsiperheitä. Minä tahdon rakentaa kunnollista kaupunkia, koska se on kivointa ja koska pitää uskoa markkinasignaaleja.
Quotejonnekin Nurmijärvelle ei todellakaan kannata taloudellisesti ja elämänlaadullisesti muuttaa ellei ole pakko. Ja se pakko syntyy vain siitä että lähempää et saa sellaista asumismuotoa jota haluat.
Jos tässä olisi vedetty jätkä ja kalasatama omakotialueiksi, niiden hinnat olisivat niin astronomiset että olisit edelleen siellä Nurmijärvellä. Ei jatkoon.
Eikä se mikään pakko ole jos välttämättä tahtoo omakotitalon. Se on sitä että tahtoo omakotitalon eikä sellaista ole pakko tahtoa.
Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 21:46:32
Ei, ei se ole selvää ollenkaan, koska jokaisen on asuttava jossain ja valita voi vain siitä, mitä on.
Paljon parempi mittari on hinta. Se kertoo mille on enemmän ottajia kuin mitä tavaraa on.
No, pointtihan minulla juuri on että näillä ihmisillä ei ole mistä valita vaikka maksaisivat mitä tahansa. Hinta ei tällaisessa tilanteessa ratkaise jos valinnanvaraa ei ole ja ostajan kiinnostus maksaa enempää ei vaikuta asiaan.
Nämä ihmiset jotka tuonne muuttavat haluavat vähintään 1000 neliön tontin 200 neliön omakotitalolla. Tällaista et saa enää pääkaupunkiseudulle. 1000 neliön tonttien valmistus on lopetettu. Vaikka maksaisit mitä tahansa niin nada, ei ole.
Etuovessa on tälläkin hetkellä kokonaista 32 yli tuhannen neliön tonttia myynnissä Helsingissä ja Espoossa 82. Hakijoita olisi ehkä 100.000 perhettä. Eli suhde on niin naurettava että jengi on luovuttanut kokonaan. Ei ole sellaisia markkinoita jotka näyttäisi oikean arvostustason.
Se miksi 1000 neliön tonttien valmistaminen on lopetettu johtuu teistä pipertäjäkaavoittajista. Ainoa mitä on tarjolla on 400-500 neliön postimerkkitontti ja sellaisenkin saa ainoastaan parisataa onnekasta
arvonnassa koko helvetin pääkaupunkiseudulla. Vaikka yrittäisit maksaa mitä tahansa niin ei onnistu edes arvonnassa etuilu.
Jokaista arvottua tonttia kohti on kaksisataa hakijaa. Yhdelläkään kämpällä kalliossa ei käy kahtasataa ihmistä edes näytöllä puhumattakaan että olisi oikeasti kiinnostunut ostamaan. Että mistäköhän sitä on pulaa ja mistä ei?
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 21:59:27
Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?
Asun Espoossa ja työmatka on 10 minuuttia jonka kuljen omalla autolla. Asun juuri niin kuin olen Piilaaksossa asumista parhaimmillaan kuvannut. Omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia. No, järvi on pitänyt vaihtaa uima-altaaseen. Miten tämä liittyy nyt sitten yhtään mihinkään?
Minun motiivini täällä keskusteluun ei ole propagoida itseäni millään tavalla. Tai saada arvonnousua asunnolleni tai puolustella valintojani tai mitään muutakaan. Kunhan yritän tehdä parempaa maailmaa lapsilleni kun usko poliitikkoihin on loppunut. Naivi kuvitelma on, että näillä keskustelupalstoilla saisi ehkä muutaman muunkin ihmisen heräämään niihin asioihin jotka minun mielestäni on päin persettä.
Jatkamme siis asiasta. Pahoittelen heittoani.
Puolestani voisi omakotitonttien kaavoitusta oikein hyvin lisätäkin, joskin epäilen maksuhalukkuutta markkinahintaan. Oikeastaan olen täysin varma, että yhtään kelvollisemmalle paikalle voi omakotitaloja kaavoittaa Helsingissä vain rankalla subventiolla.
Noin muuten kaupunki on yxi suuri monisärmäinen kompromissi noin tuhannen intressin kesken enkä oikeastaan ole valmis jättämään rakentamatta asuntoja esimerkiksi 10 tuhannelle siksi, että sata ihmistä saisi näppärämmän työmatkan. Lienemme jälleen kerran törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen välillämme.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 23:02:16
Noin muuten kaupunki on yxi suuri monisärmäinen kompromissi noin tuhannen intressin kesken enkä oikeastaan ole valmis jättämään rakentamatta asuntoja esimerkiksi 10 tuhannelle siksi, että sata ihmistä saisi näppärämmän työmatkan. Lienemme jälleen kerran törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen välillämme.
En ole vaatimassa omakotitaloja sinun kerrostalojen tilalle. Mutta kehä III:senkin sisällä on niin älytön määrä kokonaan kaavoittamatonta maata että mitä ihmeen tarkoitusta varten tuota oikein pantataan? Joko kaavoitetaan ne sitten kerrostaloasunnoiksi tai jos ei kaavoiteta niin välittömästi sitten omakotitaloasunnoiksi. Varmaan miljoonalle omakotitaloasujallekin löytyisi jo kehä III:sen ympäristöstä tontti jos vain haluttaisiin ja voisit edelleen rakennella pilvenpiirtäjiä niin paljon että et saa ikinä niitä täyteen väkeä.
Ja niin tämä ei siis ole missään mielessä Helsingin ongelma yksinään. Kehä III:sen alueetkin koskevat pääasiassa nimenomaan Espoota.
Sitten tulee se liikenne vastaan taas kerran. En mä periaatteessa vastusta, mutta ja mutta.
Sinänsä siitä ollaan samaa mieltä, että kaavoituksen hitaus on täysin sietämätön ja uskomaton juttu.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 23:31:00
Sitten tulee se liikenne vastaan taas kerran. En mä periaatteessa vastusta, mutta ja mutta.
Liikenne tulee vastaan jos kaavoitat taas kaikki toimistot Keilanimeen tai vieläkän lähemmäs Helsingin keskustaa.
Nyt tuo porukka asuu Nurmijärvellä. Liikenteenkin kaannalta tuo olisi jo nykyisellään parempi että se porukka asuisi Kehä III:sen varrella.
Ei tuolla porukalla ole minkäänlaista tarvetta liikkua Helsingin keskustaan tai edes lähemmäs Espoon ytimiä kuin työ. Omakotitaloasujat pysyvät paljon mielummin omissa oloisssaan jo nyt siellä Nurmijärvelläkin.
Quote from: jka on 27.03.2014, 07:55:23Liikenne tulee vastaan jos kaavoitat taas kaikki toimistot Keilanimeen tai vieläkän lähemmäs Helsingin keskustaa.
Nyt tuo porukka asuu Nurmijärvellä. Liikenteenkin kaannalta tuo olisi jo nykyisellään parempi että se porukka asuisi Kehä III:sen varrella.
Ei tuolla porukalla ole minkäänlaista tarvetta liikkua Helsingin keskustaan tai edes lähemmäs Espoon ytimiä kuin työ. Omakotitaloasujat pysyvät paljon mielummin omissa oloisssaan jo nyt siellä Nurmijärvelläkin.
Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet muutkaan vastaavat käsitykset pidä paikkaansa teoriassa eikä käytännössä. Käytännön kokemus on että kaupunkialueilla joissa asutus ja työpaikat ovat hajaantuneet, liikenne vie moninkertaisesti enemmän rahaa sekä liikenneinfran että liikkumisen kustannusten muodossa, ja tietenkin myös enemmän aikaa. Miksi näin, on helpointa selittää teoreettiseemmin:
Kaupunkiseutu on yksi työssäkäynti ja asiointialue, ja mitä suurempi sen suuremmat taloudelliset hyödyt. Asiaa voi ajatella niin, että yhteeen toimistoon, kouluun, jäähalliin, teatteriin, jne. tullaan keskimäärin tasaisesti eri puolilta seutua. Käytännössä ei mene ihan noin, koska jossain määrin tietyn alan työpaikat ja niiden työntekijät kyllä kasaantuvat, mutta vaikutus ei ole niin suuri kuin äkkiseltään voisi luulla johtuen mm. siitä että samassa työpaikassa on eri alojen ammattilaisia ja asunnoissa asuu keskimäärin kaksi ihmistä. Semmoinen malli jossa on tehdas ja sen vieressä tehtaan asuntola on menneisyyytä.
Keskimäärin paras liikenteellinen sijainti on koko lailla keskellä kaupunkiseutua, koska sinne on keskimäärin lyhyin matka, koska se on keskellä. Vaikutusta voimistaa se että väyläverkko ei ole tasaisesti joka suuntaan välittävä, koska väyliä voi rakentaa rajallisesti, ne yleensä kulkevat ensisijassa säteittäisesti. Joukkoliikenteellä vaikutus on voimakkaampi, ja se taas heijastuu autoliikenteeseen sitä kautta, että jos joukkoliikenteen käyttö on pienempää niin autoliikenne on ruuhkaisempaa.
Helsingissä sanoisin että tuo optimipiste on jossain Pasilassa, se ei ole juuri kellekään yksittäiselle ihmiselle helpoiten saavutettava paikka, mutta se on keskimäärin lyhyimmän etäisyyden päässä ja eri väylien risteyksessä. Jos varsinkin työpaikat ja muut asiointikohteet, ja toissijaisesti asutus, hajaantuu niin keskimääräiset etäisyydet kasvavat. Edes nopeampi liikenneverkko ei kompensoi tuota. Esimerkiksi Leppävaara on hyvin saavutettavissa osista Espoota ja Helsinkiä, mutta Vantaalta, Itä-Helsingistä, jne. todella kaukana.
Jos kaupunkirakenne hajoaa tarpeeksi, niin kaupunki hajoaa useiksi työssakäyntialueiksi. Koska työssäkäyntialueiden tuottavuus on suhteessa niiden kokoon, niin tuosta kärsii sekä talouskasvu että työllisyys. Tämän takia esimerkiksi kansainvälisissä vertailussa kaupungin ydinkeskustan rakennustiheys on suhteessa alueen taloudelliseen menestykseen, mitä enemmän parhaille paikoille saa neliötä sen parempi taloudellisestikin.
Se sopii mulle koska tahansa että tehdään ykköskehän sisäpuolelle tiivistä korttelikaupunkia ja siitä kolmoselle omakototaloaluetta.
Quote from: Kaupunkisetä on 27.03.2014, 11:34:21
Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet
...
Työmatkaliikkumisessa on selkeä optimipiste olemassa jonka jälkeen liikkumiseen käytetty aika alkaa taas kasvaa vaikka tiivistäisit miten. Tämä näkyy täysin selkeästi Suomenkin kaupungeissa ja taajama-alueilla.
Pääkaupunkiseudulla käytetään kaikista eniten aikaa työmatkoihin vaikka se on kaikista tiiveimmin rakennettu taajama. Paakaupunkiseudulla käytetään keskimäärin 54 minuuttia työmatkoihin. Kaikista vähiten työmatkoihin käytetään aikaa 50.000-100.000 asukkaan taajamissa joissa matka-aika on 42 minuuttia. Kokonaan böndellä työmatkoihin käytetään 56 minuttia. Eli pääkaupunkiseudullakin ollaan ylitetty jo kirkkaasti optimipiste. Jos vielä vähän tiivistetään niin pääkaupunkiseudulla käyetetään enemmän aikaa matkustamiseen kuin böndellä.
Sama ilmiö näkyy Piilaaksossa täysin selkeästi. Ylivoimaisesti pisimmät matka-ajat on niillä joilla on työpaikka San Franciscossa. Jos kaikki olisi keskitetty SF:n keskustaan niin tuo olisi absoluutisen jumissa kun se on sitä jo nyt. Piilaakson ja varsinkin SF:n liikenteen pelastaa se, että porukkaa menee töihin muuallekin kuin SF:n keskustaan.
Nyt kun Googlen myötä Palo Altoon on syntynyt nopeaan tahtiin enemmän työpaikkoja kuin on syntynyt asumista niin tuolle alueelle on syntymässä toinen ruuhka-piste. Se johtuu nimenomaan työpaikkojen keskittymisestä tälle alueelle. Tästä huolimatta Palo Altoonkin ulkopuoleltakin matkustavien työmatka-aika on keskimäärin edelleen pienempi kuin täällä tuppukylässä pääkaupunkiseudulla.
Kuvittele Piilaakson tilanne Suomeen. 4 miljoonaa ihmistä laitetaan alueelle Helsingistä Riihimäelle. Oletko nyt todellakin ihan vakavissasi että Pasila on se paikka jota pitää alkaa tiivistämään että ongelmat ratkeaa? Jos tässä tilanteessa edelleen kaikki työpaikat olisi Helsingissä yhdessä keskustassa niin tilannehan olisi katastrofaalinen. Mikään joukkoliikennekään ei pelastaisi tilannetta millään tavalla.
Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa. Tein joskus analyysin USA:n kaupungeista. Minkäänlaista korrelaatiota ei ollut alueen BKT/nuppi ja alueen väkimäärän ja asumistiheyden suhteen. USA:n tuottavin alue on muuten Piilaakso nimenomaan samalla tiheydellä kuin Espoossa jos öljynjalostaja Midlandia ei oteta mukaan. New York ei pääse edes kunnolla listoille.
Tässä nopealla googletuksella linkki aiheeseen mutta tuossakaan ei tutkittu asiaa oikeasti väestötiheyden kannalta kuten itse tein. Jos noin lasketaan niin New York on täyttä kuraa tässä suhteessa ja oikea tuottavuus löytyy alueilta joilla on ihan normaali väestötiheys ja väkimäärä.
http://www.theatlanticcities.com/jobs-and-economy/2013/10/americas-most-productive-metros/7041/
Pääkaupunkiseutu muuten ei ole ollenkaan tiiviisti rakennettu.
Quote from: junakohtaus on 27.03.2014, 12:12:02
Se sopii mulle koska tahansa että tehdään ykköskehän sisäpuolelle tiivistä korttelikaupunkia ja siitä kolmoselle omakototaloaluetta.
Konsensus taas saavutettu.
Sanoisin tässätapuksessa, että kaavoituksessa on silloin kuitenkin enemmän puutetta tahtotilasta että omakotitaloja tulee minun alueelle kuin että sinä saat kerrostaloja. Mutta myönnän että et sinäkään saa ihan sitä mitä haluaisit.
Quote from: junakohtaus on 27.03.2014, 12:56:33
Pääkaupunkiseutu muuten ei ole ollenkaan tiiviisti rakennettu.
Juu ei olekaan. Molemmathan me halutaan sitä tiivistääkin tässä. Sinä ykkösen sisäpuolella minä ulkopuolella. Mutta molempien toiveet leviää kyllä ympäri peltoja.
Joo ei me kumpikaan saada mitä tahdottaisiin. Sen sijaan me kumpikin saadaan liian väljiä ja matalia lähiöitä sekä kolmosen että ykkösen sisälle.
Quote from: junakohtaus on 27.03.2014, 13:13:25
Joo ei me kumpikaan saada mitä tahdottaisiin. Sen sijaan me kumpikin saadaan liian väljiä ja matalia lähiöitä sekä kolmosen että ykkösen sisälle.
Näennäisenä kompromissina näistä kahdesta toiveesta taitaa tulla juuri paskaa lähiötä. Mutta tuohan ei ole todellakaan kompromissi näistä kahdesta vaan päinvastoin tuo on lopulta juuri molempien toiveiden peilikuva. Kun ei ole munaa kaavoittaa oikeaa omakotitaloaluetta tai kortteliakaupunkia niin sitten tehdään paskaa lähiötä ja kuvitellaan että ei äänestäjät huomaa. Ja tuntuu vähän että ei huomakaan kun samat urpot keikkuu asioista päättämässä vuodesta toiseen.
Näin. Ihan täsmälleen näin.
Ongelma on siinä, että asiaa ei ole aiemmin politisoitu. Kaavoitus on pyörinyt virkamiestyönä ja kaikkia on vain vituttanut kun ennen tehtiin parempaa, mutta kukaan ei oikein ole ottanut asiaa ajaakseen. Tämä on nyt muuttunut ja kaupunkisuunnittelusta on tullut kuumaa håttia.
Quote from: junakohtaus on 26.03.2014, 21:59:27
Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?
Ns. normaaleilla ihmisillä on usein vaikea päästä lisääntymistuulelle ennenkuin on jotakuinkin jatkuva toimeentulo ja talo jossa on luokkaa puolen aarin takapiha tai vähän pienempikin. Rivari tai okt, kunhan on piha ja lähipuistikko, jossa lapsi voi telmiä ja teutaroida yhdellä ovenavauksella.
Ihmiset pelkäävät, että lapsesta tulee atooppinen ja apaattinen hissukka, jos se teljetään kerrostaloasuntoon. Nyttemmin onkin todettu, että lapsi tarvitsee vihreää ympäristöä, hyödyllisiä bakteereita ja monimuotoisia sparraajia kehittääkseen toimivan immuunijärjestelmän. Ns. hygieniahypoteesi on siis saanut vahvistusta.
Jos tällaisia asuntoja ei ole saatavilla edullisesti läheltä työpaikkoja, valtio ja kaupunki saattavat jossain vaiheessa huomata, että seuraavasta sukupolvesta puuttuvat veronmaksajat. Siihen ei auta lapsilisät tai lapsiluvun mukaan kasvavat kunnan asunnot toimeentulemattomille, ehkä ennemminkin päinvastoin. Kaupunki pystyy jatkamaan tätä kannibalisointia pitempään kuin valtio, koska se voi tuoda ihmisiä muualta. Valtion pitääkin varmistaa, etteivät kaupungit harrasta mitään lyhytnäköistä osaoptimointia väestörakenteen kustannuksella.
Kantakaupungin tiivistämistä vastaan ei minulla tietenkään ole mitään. Käveltävän kokoiseen kaupunkiin mahtuu vaikka kuinka paljon ihmisiä kun ei ole autoja.
Quote from: jka on 27.03.2014, 12:28:28
Quote from: Kaupunkisetä on 27.03.2014, 11:34:21
Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet
...
Työmatkaliikkumisessa on selkeä optimipiste olemassa jonka jälkeen liikkumiseen käytetty aika alkaa taas kasvaa vaikka tiivistäisit miten. Tämä näkyy täysin selkeästi Suomenkin kaupungeissa ja taajama-alueilla.
Pääkaupunkiseudulla käytetään kaikista eniten aikaa työmatkoihin vaikka se on kaikista tiiveimmin rakennettu taajama. Paakaupunkiseudulla käytetään keskimäärin 54 minuuttia työmatkoihin. Kaikista vähiten työmatkoihin käytetään aikaa 50.000-100.000 asukkaan taajamissa joissa matka-aika on 42 minuuttia. Kokonaan böndellä työmatkoihin käytetään 56 minuttia. Eli pääkaupunkiseudullakin ollaan ylitetty jo kirkkaasti optimipiste. Jos vielä vähän tiivistetään niin pääkaupunkiseudulla käyetetään enemmän aikaa matkustamiseen kuin böndellä.
Sä puhut nyt ihan eri asiasta, eli vertaat eri kokoisia työssäkäyntialueita. Isommilla kaupunkiseuduilla matkat ovat pidempiä, koska asutus on laajemmalla alueella, koska ihmisiä on enemmän. Kuinka paljon, vai jopa lainkaan, laajemmalla riippuu tiheydestä.
Quote from: jka on 27.03.2014, 12:28:28Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa.
Lue nyt vaikka tää http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-14.pdf
Mä olen ollut Piilaaksossa töissä, se on niin liikennehelvetti kuin mikään länsimaissa voi olla, tyyliin kolmen tunnin työmatka. Mikä näkyy esimerkiksi siinä että firmat järjestää työntekijöilleen bussikyytejä ja satelliittitoimistoja. Ja jos se oikeasti lasket koko alueen väkilukua, niin toi neljä miljoonaa asukasta on tuollaiset vajaa sata kilometriä pitkä kaupunkialue, vastaa suurin piirtein Helsinki-Lahti väliä.
Quote from: jka on 27.03.2014, 12:28:28Kuvittele Piilaakson tilanne Suomeen. 4 miljoonaa ihmistä laitetaan alueelle Helsingistä Riihimäelle. Oletko nyt todellakin ihan vakavissasi että Pasila on se paikka jota pitää alkaa tiivistämään että ongelmat ratkeaa? Jos tässä tilanteessa edelleen kaikki työpaikat olisi Helsingissä yhdessä keskustassa niin tilannehan olisi katastrofaalinen. Mikään joukkoliikennekään ei pelastaisi tilannetta millään tavalla.
Huomauttaisin ihan näin yleisesti tästä, että _toimistotyöpaikat_ ei vie kovin paljoa tilaa, minkä takia niitä voi kyllä keskittää hyvinkin rajusti. Nykyaikaisessa konttorissa (avotoimistot, nimeämättömtä työpisteet, jne.) voi olla esim. yksi työntekijä alle kymmentä neliötä kohden ja toisaalta toimistorakentamisessa hyvinkin suuret tonttitehot onnistuvat. Sanotaan nyt vaikka tonttiteho 5 ja alueteho 3. Eli 300 000 työpaikkaa, kolme miljoonaa neliötä, yksi neliökilometri maata. Eli semmoinen halkaisijaltaan reilun kilometrin ympyrä. Tällä logiikalla toimii vaikkapa Lontoon City.
QuoteNs. normaaleilla ihmisillä on usein vaikea päästä lisääntymistuulelle ennenkuin on jotakuinkin jatkuva toimeentulo ja talo jossa on luokkaa puolen aarin takapiha tai vähän pienempikin. Rivari tai okt, kunhan on piha ja lähipuistikko, jossa lapsi voi telmiä ja teutaroida yhdellä ovenavauksella.
Ihmiset pelkäävät, että lapsesta tulee atooppinen ja apaattinen hissukka, jos se teljetään kerrostaloasuntoon. Nyttemmin onkin todettu, että lapsi tarvitsee vihreää ympäristöä, hyödyllisiä bakteereita ja monimuotoisia sparraajia kehittääkseen toimivan immuunijärjestelmän. Ns. hygieniahypoteesi on siis saanut vahvistusta.
Tiedä sitten mikä on normaali ihminen ja mikä ei. Ehkä minustakin tuli tällainen juuri siksi, että en koskaan ole asunut kuin kerrostalossa. Itse asiassa Helsingin kerrostaloissa on kakaroita vaikka kuinka.
Mukava juttu muuten, että Kaupunkisetä ilmaantui paikalle kommentoimaan Piilaakson liikenneoloja. Olen koko ajan vähän epäillyt puheita paratiisimaisesta autokaupungista, koska se ei oikein istu yhteen minkään sellaisen kanssa, mitä siitä asiasta in general tiedetään.
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 09:36:47
Tiedä sitten mikä on normaali ihminen ja mikä ei. Ehkä minustakin tuli tällainen juuri siksi, että en koskaan ole asunut kuin kerrostalossa. Itse asiassa Helsingin kerrostaloissa on kakaroita vaikka kuinka.
Itselläni ei ole muuhun varaa. Joskus riittävän syrjässä asuessa oli.
Mutta jos ja kun sulla on niin testaapa vaihtoehtoja. Helsinkiläisen kerrostalon asukilla on varmasti varaa parempaankin, vaikkei siitä tiedäkään.
Se että kakaroita löytyy, ei tarkoita sitä että paras vaihtoehto olisi heille.
Mä en missään tapauksessa lähde kaupungista jonnekin leikkaamaan nurmikkoa. Täysin kajahtanut idea.
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mä en missään tapauksessa lähde kaupungista jonnekin leikkaamaan nurmikkoa. Täysin kajahtanut idea.
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
Mulla ei varaa sellaisiin (eli naiseen, siellä ne mummotunneleissa luurailee vaan ne on kaukana ne) ole, mutta jos olisi, tahtoisin heille parempaa, näin kaupungissa lapsena ja aikuisena asuneena sanoisin. :)
Ihan ilman lämpöäkin jossain vaiheessa oltiin kaupungissa. (Ihan keskustassa.)
Oli puuhella muttei puita. Maalla olisi sentäs ollut niitä puita.
Hyvin muistan vaikka aika pikkanen olin.
Nykyisin Monosen ruumisarkkulikkeenkin talossa Liisankadulla on jokaisella oma kylppäri ja kaikissa taloissa on keskuslämmitys.
Eipä se auta heitä keillä nykyään ei varaa ole. Kaupungit tuottaa aina uusia lisää.
Tai välinpitämättömyys liian suurissa yhteisöissä tuottaa.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/280150-asunnottomuus-lisaantyy-pk-seudulla-%E2%80%93-rajuin-kasvu-maahanmuuttajilla
Huvittavaa kyllä, mamut lasketaan nykyisin mukaan ja korostetaan heitä vaikka heillä tuet toimii. Asunto on mutta ei keskustassa niin sitten on tilastoissa mitä lie.
Pitävät kotimaisille ihan kursseja. Rahat taskuun, pakotetut nuoret menee kurssille, pari löytää asunnon (ilmeisesti jostain leirimäisistä olosuhteista joissa seurakunta vie rahat.)
http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/henki_elama/lue_uusin_henki_elama/
QuoteKurssilta apua nuorten asunnottomuuteen Nuorten aikuisten asunnottomuuteen yritetään puuttua Asuminen haltuun -kurssin avulla. Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty kurssi paransi nuorten mahdollisuuksia saada ja pitää oma asunto.
Jyväskylässä alle 25-vuotiaista
nuorista 40 on ilman asuntoa, arvioi ohjaaja Otto Dufva Jyväskylän
Nuoriso- ja Palveluasunnot ry:stä
– Nuorten asunnottomuus on
kasvava ongelma.
– Ensimmäinen kurssi viime syksynä oli tosi hyvä juttu, Dufva toteaa.
Kurssin avulla muutama nuori
on onnistunut saamaan asunnon
ja pitämään sen.
Piti oikein erikseen katsoa siitä Piilaaksosta vähän.
Tuntuu siltä, että juttujen suhde todellisuuteen taisi sittenkin olla lähinnä viitteellinen.
QuoteAside from San Francisco, Palo Alto has the worst inbound commutes and the biggest jobs-to-housing imbalance.
http://www.bizjournals.com/sanjose/news/2014/03/06/silicon-valley-traffic-worsened-23.html?page=all (http://www.bizjournals.com/sanjose/news/2014/03/06/silicon-valley-traffic-worsened-23.html?page=all)
Quote from: Kaupunkisetä on 28.03.2014, 09:12:53
Quote from: jka on 27.03.2014, 12:28:28Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa.
Lue nyt vaikka tää http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-14.pdf
Missä kohtaa tuossa sanotaan että väkeä aina vaan tiiviimmin pakkaamalla saadaan parempi tuottavuus? Tuossa verrataan kaupunkeja koko maahan ja ilman suurinta kaupunkia. Se että maan suurimmissa kaupungeissa on parempi tuottavuus kuin koko maassa on totaalinen nollatuktimus. Ainoa kohta missä ollaan juuri pääsemässä asiaan on s.23 kuva 25 "USA:n työpaikkaväljyydet kaupungeittain 2010: k‐m2/työpaikka". Väljyyksissä on 100% ero mutta tuottavuudessa on jopa käänteinen korrelaatio väljimpien kaupunkien hyväksi. Tätä korrelaatioita ei tietenkään olla enää laskettu koska propagandaläystäkkeeltäsi putoaisi pohja.
En ole koskaan väittänyt etteikö urbanisaatio lisäisi tuottavuutta mutta tässäkin on optimipiste ja se ei todellaakan ole musta-aukko jossa kaikki ihmiset ovat konsentroituneet yhteen pisteeseen maapallolla. Nyt kun Piilaaksoakin aletaan tiivistämään niin on aivan varmaa että alueen tuottavuus per nuppi tulee laskemaan. Koko Piilaakson menestys on perustunut rentoon ja väljään ilmapiiriin. Ei siihen että oltaisiin kuin sillit suolassa.
Jos ajetellaan niitä töitä joita Suomessakin tulevaisuudessa tehdään tai ainakin pitäisi tehdä niin ne ovat nimenomaan tietovaltaisia ja inovaatioihin perustuvia töitä. Ei tällainen työ tehostu sillä että pakataan ihmisiä yhä tiivimmin. Se tehostuu sillä että luodaan rentoa ja miellyttävää työympäristöä jotta aivot voi kokoajan palautua.
Quote from: Kaupunkisetä on 28.03.2014, 09:12:53
Mä olen ollut Piilaaksossa töissä, se on niin liikennehelvetti kuin mikään länsimaissa voi olla, tyyliin kolmen tunnin työmatka. Mikä näkyy esimerkiksi siinä että firmat järjestää työntekijöilleen bussikyytejä ja satelliittitoimistoja. Ja jos se oikeasti lasket koko alueen väkilukua, niin toi neljä miljoonaa asukasta on tuollaiset vajaa sata kilometriä pitkä kaupunkialue, vastaa suurin piirtein Helsinki-Lahti väliä.
Milläköhän alueella olet sitten asunut ja käynyt töissä jos olet 3 tuntia kuluttanut työmatkoihin? Palo Alton alueen työntekijöiden keskimääräinen työmatka-aika on 21min yhteen suuntaan. Eli yhteensä vähemmän kuin keskimäärin koko USA:ssa tai vähemmän kuin Suomessa edes pikkukaupungeissa puhumattakaan pääkaupunkiseudusta.
http://blogs.kqed.org/newsfix/2013/03/05/san-francisco-bay-area-nations-capital-for-megacommuting/
Tuosta kuvasta näet suoraan, että mitä tiheämpää sen kauemmin kestää työmatkat. Tottakai San Franciscon alueella löytyy näitä "megacommutereita" mutta ei niitä ole kuin muutama prosentti. Väitän että pääkaupunkiseudulla näitä on vielä enemmän. Piilaaksossa on huomattavasti miellyttävämpää ajaa autolla kuin Länsiväylällä.
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:55:25
QuoteAside from San Francisco, Palo Alto has the worst inbound commutes and the biggest jobs-to-housing imbalance.
http://www.bizjournals.com/sanjose/news/2014/03/06/silicon-valley-traffic-worsened-23.html?page=all (http://www.bizjournals.com/sanjose/news/2014/03/06/silicon-valley-traffic-worsened-23.html?page=all)
Tuossa näet konkreettisesti mistä tuolla ylempänä puhuin. Palo Altoon on Googlen myötä syntynyt lyhyessä ajassa enemmän työpaikkoja kuin asumista. Tuloksena on välittömästii työmatka-aikojen piteneminen.
Tasapaino on ainoa joka ratkaisee työmatkaongelmat. Ei työpaikkojen keskittyminen.
Nyt Piilaaksoa aletaan tiivistämään ja seurauksena on alueen tuottavuuden lasku. Lyödäänkö vaikka vetoa? Tuolla nähdään nyt livenä kun alue ylittää tuon optimipisteen josta puhuin.
Mielenkiintoinen mahdollisuus.
Ei sillä, kukaan ei ole vielä keksinyt mitään tapaa jolla kasvava talous ei keskittyisi maantieteellisesti.
Eihän USA:kaan ole keskittynyt maantieteellisesti. Urbaaneja alueita tulee lisää. Vanhojen alueiden asukastiheys ei kasva.
USA:n asukastiheydeltään tihein yhtenäinen urbaani alue Los Angeles--Long Beach--Anaheim, CA. Asukastiheys 2700 asukasta/km2
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States_urban_areas
Helsinki 2800 asukasta/km2.
Jos maata löytyy niin kasvava talous ei todellakaan keskity maantieteellisesti tietyn asukastiheyden saavuttamisen jälkeen.
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
"Lapsella on oikeus x-lapsuuteen" -osastoa on tottunut näkemään ihan toisaalla tällä foorumilla ja ihan toisilta kirjoittajilta...
Quote from: Kaupunkisetä on 28.03.2014, 09:12:53
Lue nyt vaikka tää http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-14.pdf
Heh, tuohan on varsinainen huumoripläjäys kun nyt ehdin lukemaan koko läystäkkeen. Tuollaisia hockey-stickejä tulevaisuuden projektioissa en olekaan nähnyt sitten vuoden 1999 kun luin silloisten IT-kuplafirmojen liiketoimintasuunnitelmia.
Ei millään pahalla mutta vittu mitä paskaa! Jos oikeasti tällaisen perusteella tehdään kaavoitusta pääkaupunkiseudulla niin ei hyvää päivää.
Quote from: Oami on 28.03.2014, 19:47:06
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
"Lapsella on oikeus x-lapsuuteen" -osastoa on tottunut näkemään ihan toisaalla tällä foorumilla ja ihan toisilta kirjoittajilta...
Kuten aina, se oli pikemminkin väräjävän tunteen ilmaus kuin faktaväite.
http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html (http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html)
Tämä on iso juttu. Todella iso juttu. Ja oikeaan suuntaan.
Hyvä, hyvä. Toimistoja asunnoiksi. Kannatetaan täällä takarivissäkin.
Ennen kaikkea tossa on isoa se, että kirottu parkkinormi pystyttiin ekaa kertaa ihan vain ohittamaan.
http://www.hs.fi/kaupunki/Hyv%C3%A4t+veronmaksajat+muuttavat+Helsingin+l%C3%A4hikuntiin/a1396046512301
QuoteHallitus sopi syksyllä 2013, että ministeriöt alkavat selvittää malleja Helsingin seudun metropolihallinnosta.
Yksi kerros lisää hallintoa. ;D
Helpompi olisi joko ottaa kaikki kuntien tontit valtiolle, perustaa valtion rakennusyhtiö joka rakentaa ne tai yhdistää kunnat ja valikoida sinne kunnollisia poliitikkoja jotka ymmärtäisivät pääkaupunkiseudun merkityksen koko maan taloudelle.
Tietenkin kivoja suojatyöpaikkoja tahtovat lisää kavereilleen joten metropolihallinnon tekevät.
Meillä Espoossa ongelma on lähinnä valtio, joka panttaa maaomaisuuksiaan.
Quote from: Teemu Lahtinen on 31.03.2014, 23:28:50
Meillä Espoossa ongelma on lähinnä valtio, joka panttaa maaomaisuuksiaan.
Eikös enneminkin yksityinen maanomistus. Ei voi kaavoittaa kun kaikki voitot valuvat yksityisille. Yksityiset ei taas myy koska odottavat vielä suurempia voittoja kaavoituksesta.
Tämä umpisolmu ratkeaisi jos osattaisiin oikeasti tehdä maankäyttösopimuksia. Mutta kun puolin ja toisin vain kyräillään niin mitään ei tapahdu. Ei se ole lopulta maanomistajankaan etu vain odotella. Ei se pelto tai metsä mitään tuota ellei sitä saa myydyksi tonttina. Näennäinen arvonnousu ja odottelu ei paljoa lämmitä jos aluetta ei koskaan kaavoiteta.
Toisaalta taas esim Histan alue on täyttä pelleilyä. Minkä ihmeen takia jokaiseen hankkeeseen pitää koplata rautatie. Ei omakotitaloasujat halua joukkoliikennettä ja ratikoita alueelleen. Juuri sen takia omakotitalot rakennetaan huitsin nevadaan kun niitä ei haluta. Jos Histaan halutaan molemmat: omakotitaloja ja toimiva joukkoliikenne niin vituralleen menee tuokin. Ei synny lopulta kumpaakaan. Syntyy tuonnekin lopulta paska lähiö.
Quote from: jka on 01.04.2014, 08:43:46
Ei se pelto tai metsä mitään tuota ellei sitä saa myydyksi tonttina.
Pelto tuottaa peltona ja metsä metsänä. Voi olla, että tuotot ovat pienempiä kuin tonttina, mutta "ei mitään" on kuitenkin väärä ilmaisu.
Quote from: Maisteri Vihannes on 01.04.2014, 10:38:32
Quote from: jka on 01.04.2014, 08:43:46
Ei se pelto tai metsä mitään tuota ellei sitä saa myydyksi tonttina.
Pelto tuottaa peltona ja metsä metsänä. Voi olla, että tuotot ovat pienempiä kuin tonttina, mutta "ei mitään" on kuitenkin väärä ilmaisu.
No jaa. Histassa on sentään vielä oikeaa maataloustoimintaakin mutta ei tuo siltikään tuota mitään. Tuotto pitää laskea sidotulle pääomalle. Jos olet saanut metsän perintönä "ilmaiseksi" ja saat siitä jotain tuottoa niin ei tuotto tässäkään tapauksessa ole ääretön.
Kukaan ei osta metsää tai peltoa kehä-III:n vierestä tuotto-odotuksella että myy puut tai alkaa maanviljeljiäksi. Hinnoissa on sisällä kaavoituksen odottelu ja näillä hinnoilla maatalous on persnetollista toimintaa. Asia ei muutu miksikään että olet saanut maan perintönä. Pääoman vaihtoehtoiskustannus on ihan sama.
Metsä tai pelto tuottaa "metsänä ja peltona" kun niihin sidottu pääoma on arvoltaan pelkkä metsän tai pellon arvo. Näin ei pääkaupunkiseudulla ole enää missään.
Helsinkiläisten kesäparatiisi jäämässä talojen alle – Kiisteltyyn Kivinokkaan halutaan 6000 asukasta
Kivinokka on tärkeä virkistysalue ja siellä sijaitsee satoja helsinkiläisten kesämökkeinä toimivia kesämajoja. Uuden asuinalueen vastustajat osoittivat mieltä rakentamissuunnitelmia vastaan perjantaina
Helsinki suunnittelee kiisteltyyn Kivinokkaan 6000 asukkaan puukaupunginosaa.
Tällä hetkellä Kivinokka tunnetaan lähinnä kesämajoistaan ja rehevästä luonnostaan.
Uudesta asuinalueesta on tarkoitus suunnitella pääosin yksityisautoilusta vapaa ja sen joukkoliikenneyhteydet pohjautuisivat metroon ja bussiin. Esimerkiksi Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemille on Kivinokasta muutamien kilometrien matka.
Alueelle tulisi asuntojen lisäksi myös työpaikkoja noin tuhannelle ihmiselle.
Suurimmissa suunnitelmissa alueelle kaavailtiin jopa 12 000 ihmisen asuinaluetta.
Kesämajat pois talojen alta
Kivinokan puolesta on järjestetty perjantaina mielenosoitus. Mielenosoittajat ja monet valtuutetut ovat vaatineet Kivinokan säilyttämistä virkistysalueena myös jatkossa.
Kaupunkisuunnitteluviraston esityksessä vain Kivinokan itäpuoli jäisi virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi. Myös osa kesämajoista säilyisi.
Kivinokassa on eri yhdistysten hallintaan vuokratuilla alueilla yli 600 kesämajaa, uimaranta, venesatama ja viljelypalstoja. Lisäksi Kivinokassa sijaitsee Kulosaaren kartano ja Herttoniemen siirtolapuutarha.
Nyt tehtyjen suunnitelmien mukaan vain kolmasosa eli noin 200 kesämajaa säilyisi.
Uusien talojen alta siirrettäville majoille luvataan etsiä uusi paikka joko Kivinokan itäosasta tai muilta alueilta. Myös Kulosaaren kartano kunnostettaisiin.
Itäväylä kannen alle
Kivinokan rakentamisen yhteydessä kaupunki suunnittelee Itä-Helsingin liikenteen valtaväylän, Itäväylän kattamista.
Kattaminen yhdistäisi Kivinokan uuden asuinalueen Herttoniemen keskukseen ja Herttoniemenrantaan. Samalla Itäväylän ympäristöön rakennettaisiin asuntoja noin 4000 asukkaalle.
Kaupunkisuunnitteluvirasto perustelee Kivinokan rakentamissuunnitelmia sillä, että sinne on jo valmiiksi olemassa hyvät liikenneyhteydet. Myös alueen maapohja on rakentamiselle suotuisaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee rakentamissuunnitelmia näillä näkymin ensi vuoden alussa ja mahdollinen kaavaehdotus Kivinokasta tehtäisiin alkuvuodesta 2016.
http://yle.fi/uutiset/helsinkilaisten_kesaparatiisi_jaamassa_talojen_alle__kiisteltyyn_kivinokkaan_halutaan_6000_asukasta/7174152
Histaa on kytketty rautatie siksi, että turunväylä alkaa jo nyt olla täynnä ja jotenkin sieltäkin on liikkumaan päästävä. Seuraava kysymys.
Quote from: junakohtaus on 11.04.2014, 09:36:58
Histaa on kytketty rautatie siksi, että turunväylä alkaa jo nyt olla täynnä ja jotenkin sieltäkin on liikkumaan päästävä. Seuraava kysymys.
Mihin sieltä pitäisi päästä liikkumaan jos työpaikat olisi siinä Ikean vieressä? Ei yhtään mihinkään.
Jos Histaan kaavoitetaan 20.000 asukkaan pientaloalue ja Ikean ympärille 10.000 työpaikkaa niin liikennemäärät Turunväylällä vähenisi nykyisestä ihan ilman rautateitäkin. Sillä missä ja miten ihmiset asuu ei ole merkitystä liikenneruuhkiin. Ainoastaan sillä on merkitystä miten työpaikat ovat jakautuneet suhteessa ihmisten mahdollisuuksiin asua mahdollisimman monen ihmisen asumistarpeet tyydyttäen.
Edelleen toistan itseäni. Ihmiset ei ole niin tyhmiä etteivätkö optimoisi asumistaan siten että matkustus minimoituu kunhan optimointiin annetaan vain mahdollisuus. Se, että ihmiset asutetaan Histaan ja työpaikat sullotaan Helsingin keskustaan tai Keilanimeen on päinvastoin liikenneruuhkien maksimoimista vaikka käytössä olisi rautatiekin.
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
Kaupungissa lapset oppivat vain ryyppäämään ja maleksimaan, joten kaupunkilapsuus tulisi pikimmiten kieltää.
Lasten kuuluu telmiä pihalla, metsässä, kiipeillä puissa, käydä ongella eikä vetelehtiä jossain kauppakeskuksessa.
Quote from: msm on 12.04.2014, 01:52:30
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
Kaupungissa lapset oppivat vain ryyppäämään ja maleksimaan, joten kaupunkilapsuus tulisi pikimmiten kieltää.
Lasten kuuluu telmiä pihalla, metsässä, kiipeillä puissa, käydä ongella eikä vetelehtiä jossain kauppakeskuksessa.
Maalla lapset oppivat vain maleksimaan metsässä, ryyppäämään ja nussimaan lampaita, joten maalaislapsuus tulisi kieltää.
No kun ne histan asukkaat nyt vain eivät mene töihin siihen viereen. Vähintään toisen aikuisen duunimesta on kuitenkin muualla.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2014, 11:24:52
No kun ne histan asukkaat nyt vain eivät mene töihin siihen viereen. Vähintään toisen aikuisen duunimesta on kuitenkin muualla.
Siltikin tuossakin tapauksessa tilanne parantuisi nykyisestään. Nyt tilanne on se että perhe asuu Veikkolassa, Nummelassa tai Vihdissä tai vieläkin kauempana ja
molempien duunimesta on muulla eli Helsingissä tai jossain Keilanimessä.
Jos tästä porukasta edes osa asuisi Histassa ja toinen kävisi duunissa Ikean vieressä niin tilanne olisi aivan helvetin paljon parempi kuin tällä hetkellä ja myöskin ruuhkat turunväylälläkin kehä III:sen sisällä pienempiä kuin nyt.
Tuo on todella huono vasta-argumentti, että jos toinen vanhempi joutuu kuitenkin käymään muualla töissä niin tuo ei kannata. Siltikin tuo on työmatkaliikkumisen optimipiste joka minimoi liikkumisen tarpeen ja tiputtaa liikkumista suoraan 50% nykyisestä. Millään muullakaan mallilla et pääse parempaan lopputulokseen.
Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että Ikean nurkille kaavoitetaan työpaikkoja. Mitkä firmat sinne sijoittuvat on toinen juttu.
Quote from: junakohtaus on 13.04.2014, 17:02:06
Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että Ikean nurkille kaavoitetaan työpaikkoja. Mitkä firmat sinne sijoittuvat on toinen juttu.
Sinne sijoittuu vaikka kaikki firmat jos vain niin päätetään ja markkinat toimisi. Jos kaavoitus vapautuisi niin että joka ainoalle tontille kehä III:n sisällä voisi rakentaa ihan mitä tahansa niin toimistotilan hinta olisi tasan sama kuin asuintilankin. Hyvin harvalla yrityksellä olisi varaa olla enää keskustassa.
Se, että yritykset pakkautuu keskustoihin johtuu vain "kaavoitussubventiosta". Toimistotilaa kaavoitetaan enemmän kuin asuintilaa suhteessa kysyntään jolloin niiden hinta on halvempi kuin täysin toimivilla markkinoilla kuuluisi olla.
Quote from: no future on 12.04.2014, 10:39:31
Quote from: msm on 12.04.2014, 01:52:30
Quote from: junakohtaus on 28.03.2014, 10:20:24
Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.
Kaupungissa lapset oppivat vain ryyppäämään ja maleksimaan, joten kaupunkilapsuus tulisi pikimmiten kieltää.
Lasten kuuluu telmiä pihalla, metsässä, kiipeillä puissa, käydä ongella eikä vetelehtiä jossain kauppakeskuksessa.
Maalla lapset oppivat vain maleksimaan metsässä, ryyppäämään ja nussimaan lampaita, joten maalaislapsuus tulisi kieltää.
Ennen oli myös kauppaloita. Oliko siellä paras lapsuus?
Tällainen on luettavissa:
Tietokeskuksen Erilaistuva pääkaupunkiseutu-raportti kertoo, että vaikka keskitulot, kantaväestön koulutustaso ja muunkielisten
määrä ovat lisääntyneet koko seudulla, alueiden erot esimerkiksi tuloissa ja koulutuksessa ovat silti kymmenessä vuodessa kasvaneet.
Vaikka varsinaista kurjistumisen kierrettä ei pääkaupunkiseudulla ole, osa alueista on kuitenkin jäänyt kehityksen tahdista jälkeen.
Tämän seurauksena alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Asuinalueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen näkyy pääkaupunkiseudulla
selkeänä ja voimistuneena.
http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_28_Tutkimuksia_1_14_Vilkama.pdf
:flowerhat:
Suomalaisen joukkoliikenneajattelun vihervasemmistolainen kukkanen on Siemens yhtiön tekemät automaattiovet länsimetroon. Tilaaja, HSL, on vaatimalla vaatinut että länsimetron ovia ei ohjata ihmisvoimin vaan automaatin avulla. Automaattisen oven valmistaa halvimman tai "parhaimman" automaattioven tekijä, Siemens. Ideana on ollut säästää ihmistyökustannuksissa kun ovia ei avaa ja sulje ja seuraa ihminen. Tämä sinänsä ymmärrettävä ajatus valitettavasti ei toimi eikä tule toimimaan mutta koska laskun maksaa kuntalainen ja kunta, kukaan ei ole laittanut holtittomaan automaatiotuhlaukseen piikkiä kiinni. Niin hassulta kuin asia kuulostaa, ihmismassan kulku ovesta liikennevälineeseen on käsittämättömän monimutkainen ja vaikea kokonaisuus jota ei kertakaikkiaan kannata automatisoida.
Valitettavasti joukkoliikenneinfran nykyhallinnossa istuu joukko vihreitä ja korporaatiokommunistisia kokoomushörhöjä, joiden ainoa ajatus näyttää olevan halu keksiä pyörä uudelleen. Ihmisten palkkaaminen ovien käytön seuraamiseen on paha asia. Autoomaatio on hyvä asia. Se että automaatio ei kertakaikkiaan toimi, maksaa käsittämättömän paljon ja vaatii tolkuttomia lisärakennuskustannuksia jotka ennenpitkää menevät nekin rikki (kaksinkertaiset ovet jotka jatkuvassa käytössä tulevat rikkoutumaan). Puhumattakaan asiakasryhmien erilaisuudesta liikuntarajoitusten ja ymmärryskyvyn suhteen.
Mikäli länsimetron suunnittelussa ja tilaamisessa ei oltaisi mukana tekniikkaan ihastuneen korporaatiokommunistisen kokoomuksen sekopäisessä maailmassa, länsimetro olisi todennäköisesti jo valmis ja paljon halvempi kuin mitä se automaattisena tulee olemaan. Sen operointikustannukset olisivat hivenen korkeammat mutta asiakkaitaan se olisi jo palvellut ja palvelisi paremmin kuin automatisoitu juna.
On mielipuolinen ja tolkuton ajatus että HSL tilaa rapistuvaan ja monikulttuuriseen väkivallan ja huumeiden kyllästämään kaupunkikokonaisuuteen automaattimetron jossa ei ole ihmisvalvontaa kuin tilattuna tai satunnaisena partiona. Käytännöllisesti katsottuna Siemensin automaattimetrosta tulee muutamassa vuodessa pääkaupunkiseudun merkittävin huumausaineiden jakelu- ja käyttökeskus. Mutta ehkäpä tämä huumausainekaupan ja kaupunkituhon metrolevitys on osa vihreiden ja kokoomuksen uutta varain- ja jäsenhankintaa. Vihreät keräävät tukea huumeidenkäyttäjien ja kokoomus huumekaupan rahastajien keskuudesta ja uudesta metrosta tulee merkittävin huumausaineiden jakelukanava.
Ei metrojunien koko ajon (ei siis vain ovien käytön) automatisointiyritys minusta ole mikään kovin puoluepoliittinen kysymys. Enemmänkin kyseessä on pienen HKL:n (ei siis HSL:n, jolla ei ole asian kanssa juuri mitään tekemistä) virkamiesklikin päähänpinttymä, missä automatisoinnin eduista ja haitoista valehtelemalla on saatu poliitikot hyväksymään hanke.
Automatisoinnin on aluen perin väitetty olevan merkittävästi toteutuvaa halvempi hanke (kymmeniä miljoonia satojen miljoonien sijaan), teknisesti yksinkertaisempi toteuttaa, vähentävän henkilökuntamenoja ja mahdollistavan junien vuorovälin tihentämisen. Todellisuudessa vastaavaa vanhojen metrojunien automatisointia ei ole toistaiseksi toteutettu missään päin maailmaa ja sen onnistuminen on kyseenalaista, henkilökuntamenot eivät vähenny koska metronkuljettajat siirtyvät asemavahdeiksi ja junien vuoroväliä on täysin mahdollista tihentää myös ilman automatisointia (tiheä vuoroväli ei ole mitenkään sidoksissa automaattiajoon). Lisäksi automatisointi tulee pidentämään junien matka-aikoja koska asemilla täytyy odotella laituriovien avautumista ja sulkeutumista, mikä heikentää hankkeen kannattavuutta (matka-aikatappiot) ja pakottaa ostamaan lisää junayksiköitä.
Mitä matkustajien valvontaan ajon aikana tulee, niin ei metronkuljettajilla nykyiselläänkään ole siihen juuri mahdollisuuksia, kun täytyy keskittyä junan ajamiseen. Vielä vähemmän heillä on mahdollisuuksia mennä järjestyshäiriöihin väliin. Niistä juopoista, narkkareista ym. huolehtiminen on järjestyksenvalvojien ja poliisin heiniä.
Tässäpä sitä varsin kehno ehdotus:
http://yle.fi/uutiset/mallia_hollannista_ja_tanskasta__kaupunkipyoraily_voisi_olla_suomessakin_helppoa_ja_nopeaa/7243280
Quote– Hollannissa ja Tanskassa liikennekadulla on yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua. Tällöin pyöräilijä liikkuu samaan suuntaan kuin autot ja liittymissä pyörät menevät samalla tavalla kuin autot. Kun ollaan erillään autoliikenteestä, silloin on kaksisuuntainen laadukas pyörätie, jossa on jalkakäytävä erikseen.
Kolmanneksi laatutekijäksi Vaismaa nostaa hidaskadun, jossa pyörät ja autot kulkevat turvallisesti samaa väylää.
Molemmissa asuneena en pidä ehdotusta hyvänä. Perustelen sillä että eipä se erikoisen mukavaa ollut ajella kuin mikäkin kilpapyöräilijä niillä pyöräsivustoilla. Suomessa vielä kelit on erilaiset. Talvella ei sada vettä joka raikastaa ilmaa vaan tulee lunta. Erityisesti talvella pakokaasun ja nykyisin yleinen diisselin käry pysyy siinä alhaalla. Onhan se luultavasti silti terveellisempää pyöräillä kuin autolla ajella mutta kovin mukavaa ei ole. Tuli viime talvena koitettua kun tarkoitus oli kiloja pudottaa. Ei onnistu ainakaan multa talviulkoilut. Yskittää, nokka vuotaa, oksettaa. Kesällä ei tapahdu samaa.
Mutta oman osansa autoveroista saisi puolestani laittaa siihen että kunnollisia, autoteistä kokonaan erillisiä pyöräilyteitä olisi ja samalla voitaisiin rakennella kävelemistä ja hölkkäämistä varten kuntopolkuja. Syrjemmälle pururatoja ja keskustoihin autoilta rauhoitettuja teitä joihinka vaikka hiekkaa asvaltin sijaan.
Suurempiin kaupunkeihin voisi sisätiloihin tehdä kuntopolut joita saisi kävellä tai pyöräillä. Katuja olisi kohtuullisen helppoa kattaa, Helsingissä voisi laajentaa maanalaisen kaupungin koko keskustan laajuiseksi.
Luultavasti ainoa asia mikä Ruotsin tai muiden maiden ongelmalähiöille olisi toimiva ratkaisu, on lähiöiden totaalinen purkaminen. Tapahtuuko se sodan, kansalaislevottuuden, etnisen puhdistuksen ja Detroit-mallisen hylkäämisen kautta, on lopputuloksen kannalta yhdentekevää.
Lähiöt ovat valtavia työvoimareservaatteja joista on tullut työttömyysreservaatteja. Niitä ei ole rakennettu elämistä vaan oleilua varten. Mikäli yhteiskunta ei kykene löytämään tuottavaa työtä lähiölle, sen purkaminen on luultavasti kaikkein siunauksellisin ja taloudellisesti kannattavin teko.
Lähiö on sosiaalidemokraattisen yhteiskuntasuunnittelun huipentuma joka on monikulttuurisen yhteiskunnan todellisuudessa muotoutunut luvattoman usein asumishelvetiksi. Oikeastaan siitäkin syystä että lähiöt on rakennettu työvoimareservaateiksi. Ja kun työtä ei ole, niistä on tullut työttömyysreservaatteja.
QuoteOn mielipuolinen ja tolkuton ajatus että HSL tilaa rapistuvaan ja monikulttuuriseen väkivallan ja huumeiden kyllästämään kaupunkikokonaisuuteen automaattimetron jossa ei ole ihmisvalvontaa kuin tilattuna tai satunnaisena partiona. Käytännöllisesti katsottuna Siemensin automaattimetrosta tulee muutamassa vuodessa pääkaupunkiseudun merkittävin huumausaineiden jakelu- ja käyttökeskus. Mutta ehkäpä tämä huumausainekaupan ja kaupunkituhon metrolevitys on osa vihreiden ja kokoomuksen uutta varain- ja jäsenhankintaa. Vihreät keräävät tukea huumeidenkäyttäjien ja kokoomus huumekaupan rahastajien keskuudesta ja uudesta metrosta tulee merkittävin huumausaineiden jakelukanava.
Tämä on niin hilariöösillä tavalla järjetöntä, etten oikein osaa edes kommentoida. Ei kuljettaja nytkään mitään erityisemmin valvo.
Teimme ratkaisun, ettemme tule asumaan Helsingissä enää. Tämän johdosta tilasimme auton ja varmaan myöhemmin toisen. Koko paletin ainoa ongelma on se, että vaimoni työpaikka on Helsingin Katajanokan kärjessä, jonne on kaikkein heikoimmat liikkenneyhteydet mitä kuvitella saattaa. Missä tahansa muualla 30 km säteellä työmatka olisi nopeampi mistä tahansa 30 km säteeltä. Mutta saarella, joka sijaitsee niemen kärjessä, joka sattuu olemaan pääkaupungin keskusta. :facepalm:
Säästämme kuitenkin 50 % neliöhinnoissa ja vältämme Helsingin ongelmat. Tämä on ratkaiseva tekijä.
Emme ole yksin. Kaikilla muillakin on sama ongelma. Paitsi niillä, jotka asuvat Katajanokalla (ja maksavat 7000+ e neliöhintoja).
Eikö olisi jo aika siirtää virastot ja ministeriöt pois keskustasta? Muuttamalla nuo tilat asunnoiksi, julkinen sektori tienaisi valtavasti. Kymmenen tuhannen ihmisen työmatka helpottuisi. Perussuomalaiset, ottakaa agendalle!
http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578 (http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578)
Quote from: junakohtaus on 13.06.2014, 16:51:26
http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578 (http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578)
Tämähän juuri on ongelma: julkisen sektorin työpaikat eivät lähde millään keskustasta. Ei vaikka julkinen sektori on velkaantunut tappiin ja menossa konkurssiin. Ei sitten millään saa virkamiesperseitä irti Suomen kalleimmista neliöistä. Yksityiset lähtivät toki jo aikaa sitten pl. julkisesta sektorista tilauksensa saavat "uuden talouden" alat.
Quote from: junakohtaus on 13.06.2014, 16:51:26
http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578 (http://yle.fi/uutiset/ruuhkamaksu_ei_vienyt_tyopaikkoja_tukholmasta__helsingista_ne_ovat_vahentyneet_ilmankin/7294578)
Jäljelle jää vielä kysymys siitä, miten ne maksut toteutetaan. Ruotsissahan maksumiehiksi ei pistetä niitä autoilijoita, jotka eivät maksualueilla aja, toisin kuin siinä järjestelmässä jota Suomeen on hinguttu.
Niin tai näin, vastustan tiemaksuja siinäkin tapauksessa ellei niiden vastapainona kevennetä kustannuksia joltain muilta osin.
Itsekään en kannata kuten en mitään muitakaan megahankkeita, jotka tähtäävät vain autoilun sujuvoittamiseen. Erikseen vastustan sitä satelliittikyttäystä.
Linkin idea oli vain torpata muuan sitkeimmistä vastaväitteistä.
Jos ajatusleikkinä kaikki julkisen sektorin työpaikat, mitkä voidaan, siirrettäisiin pois Helsingistä Tikkurilaan, Leppävaaraan ja vaikka Korsoon, niin kuinka kävisi "liikenneruuhkien"? Kuinka paljon vähemmän tarvittaisiin liikenneinvestointeja?`
Karmeana esimerkkinä Helsingin Katajanokka, jossa pikkuratikalla hoidetaan tuhannen ihmisen työmatka saarelle, jonne pääsee käytännössä yhtä pientä siltaa pitkin suoraan läpi Helsingin keskustan.
Itse en ole vuosiin käynyt nokalla työmatkaruuhkien aikaan, mutta yleisesti ottaen toi ratikka on vetänyt ihan hyvin.
Paljonkos valtio tällä hetkellä maksaa (itselleen) vuokraa noista ministeriöistä, eli olisiko oikeita säästöjä saatavissa siirrolla johonkin Korsoon? Logistisia ongelmia mitä tuollainen hajasijoitus aiheuttaisi en edes ala miettimään...
Quote from: no future on 17.06.2014, 14:21:09
Itse en ole vuosiin käynyt nokalla työmatkaruuhkien aikaan, mutta yleisesti ottaen toi ratikka on vetänyt ihan hyvin.
Paljonkos valtio tällä hetkellä maksaa (itselleen) vuokraa noista ministeriöistä, eli olisiko oikeita säästöjä saatavissa siirrolla johonkin Korsoon? Logistisia ongelmia mitä tuollainen hajasijoitus aiheuttaisi en edes ala miettimään...
Nelosessa ei saa istumapaikkaa edes Tullinpuomin kohdalla. Mukavaa matkantekoa. Ikävä kyllä tämän lisäksi on ongelmana vielä säilöä auto (jolla ajoi Munkkaan päiväksi jonnekin. 25 km ja 1,5 h suuntaansa joukkoliikenteellä. Autolla ei voi edes yrittää, kun ei ole Katajanokalla parkkipaikkaa.
Logistiset ongelmat syntyvät, kun niemelle tungetaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Katajanokka on sitten vielä tämän niemen takainen saari, jonne pääsee tasan yhdestä suunnasta koko kaupungin keskustan läpi!
Kehien ja raiteiden risteymäkohdat ovat lähes kaikille erittäin tehokkaita logistisesti. Liikenne hajautuu kaikkiin suuntiin ja isot tie- ja raideväylät vetävät satatuhatta käyttäjää päivässä loistavasti. Maapohja niemellä on taas arvossaan asuntoina ja hipsteritoimistoina. Järjestön kokonaistilanne, jota nykyinen vihervasemmistolainen kaupunginsuunnittelu vain pahentaa rakentamalla lisää asuntoja ja työpaikkoja niemelle (Jätkäsaari paraatiesimerkkinä, mutta myös Kalasatama ja siitä pohjoiseen) sekä lisäämällä sisään- ja ulostulokapasiteettia (länsimetro, pisararata) tunkien näin yhä vain enemmän toimintoja samalle pienelle niemelle.
Tässä surullisen hauska todellinen esimerkki:
Sanotaan, että Mannerheimintiellä Taka-Töölössä sijaitseva Kelan virkamies asioi arkipäivänä klo 10.00 Hakaniemen virastotalossa.
Sanotaan, että Kelan pääkonttori siirrettäisiinkin Leppävaaraan ja Kallion virastotalo Tikkurilaan.
Mikä on matka-aika näissä vaihtoehdoissa?
Reittioppaan mukaan Tikkurilasta Leppävaaraan on 29 minuuttia. Matka on 20,8 km.
Saman reittioppaan ja saman aikataulun mukaan matka Kelan pääkonttorista Hakaniemen virastotaloon on 27 minuuttia ja matkan pituus maateitse 5,2 km.
Quote from: Dharma on 17.06.2014, 14:35:05
Quote from: no future on 17.06.2014, 14:21:09
Itse en ole vuosiin käynyt nokalla työmatkaruuhkien aikaan, mutta yleisesti ottaen toi ratikka on vetänyt ihan hyvin.
Paljonkos valtio tällä hetkellä maksaa (itselleen) vuokraa noista ministeriöistä, eli olisiko oikeita säästöjä saatavissa siirrolla johonkin Korsoon? Logistisia ongelmia mitä tuollainen hajasijoitus aiheuttaisi en edes ala miettimään...
Nelosessa ei saa istumapaikkaa edes Tullinpuomin kohdalla. Mukavaa matkantekoa. Ikävä kyllä tämän lisäksi on ongelmana vielä säilöä auto (jolla ajoi Munkkaan päiväksi jonnekin. 25 km ja 1,5 h suuntaansa joukkoliikenteellä. Autolla ei voi edes yrittää, kun ei ole Katajanokalla parkkipaikkaa.
Logistiset ongelmat syntyvät, kun niemelle tungetaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Katajanokka on sitten vielä tämän niemen takainen saari, jonne pääsee tasan yhdestä suunnasta koko kaupungin keskustan läpi!
Kehien ja raiteiden risteymäkohdat ovat lähes kaikille erittäin tehokkaita logistisesti. Liikenne hajautuu kaikkiin suuntiin ja isot tie- ja raideväylät vetävät satatuhatta käyttäjää päivässä loistavasti. Maapohja niemellä on taas arvossaan asuntoina ja hipsteritoimistoina. Järjestön kokonaistilanne, jota nykyinen vihervasemmistolainen kaupunginsuunnittelu vain pahentaa rakentamalla lisää asuntoja ja työpaikkoja niemelle (Jätkäsaari paraatiesimerkkinä, mutta myös Kalasatama ja siitä pohjoiseen) sekä lisäämällä sisään- ja ulostulokapasiteettia (länsimetro, pisararata) tunkien näin yhä vain enemmän toimintoja samalle pienelle niemelle.
asunnot, katajanokka (http://tinyurl.com/obe74xm)
Quote from: Dharma on 17.06.2014, 14:42:24
Tässä surullisen hauska todellinen esimerkki:
Sanotaan, että Mannerheimintiellä Taka-Töölössä sijaitseva Kelan virkamies asioi arkipäivänä klo 10.00 Hakaniemen virastotalossa.
Sanotaan, että Kelan pääkonttori siirrettäisiinkin Leppävaaraan ja Kallion virastotalo Tikkurilaan.
Mikä on matka-aika näissä vaihtoehdoissa?
Reittioppaan mukaan Tikkurilasta Leppävaaraan on 29 minuuttia. Matka on 20,8 km.
Saman reittioppaan ja saman aikataulun mukaan matka Kelan pääkonttorista Hakaniemen virastotaloon on 27 minuuttia ja matkan pituus maateitse 5,2 km.
mainioon reittioppaaseenkaan ei kannata aina luottaa. ;) Eläintarhasta pääsee kolmosella Kallioon, jostain syystä reittiopas ei osannut tuolta kelalta asti neuvoa...
Quote from: no future on 17.06.2014, 15:39:14
Quote from: Dharma on 17.06.2014, 14:42:24
Tässä surullisen hauska todellinen esimerkki:
Sanotaan, että Mannerheimintiellä Taka-Töölössä sijaitseva Kelan virkamies asioi arkipäivänä klo 10.00 Hakaniemen virastotalossa.
Sanotaan, että Kelan pääkonttori siirrettäisiinkin Leppävaaraan ja Kallion virastotalo Tikkurilaan.
Mikä on matka-aika näissä vaihtoehdoissa?
Reittioppaan mukaan Tikkurilasta Leppävaaraan on 29 minuuttia. Matka on 20,8 km.
Saman reittioppaan ja saman aikataulun mukaan matka Kelan pääkonttorista Hakaniemen virastotaloon on 27 minuuttia ja matkan pituus maateitse 5,2 km.
mainioon reittioppaaseenkaan ei kannata aina luottaa. ;) Eläintarhasta pääsee kolmosella Kallioon, jostain syystä reittiopas ei osannut tuolta kelalta asti neuvoa...
Koska se on ajassa pidempi reitti.
Point made. Niemi on logistisesti kaikkein huonoin paikka keskittää mitä tahansa toimintoja. Tällä on toki historialliset syyt, mutta kiitos vihervasemmiston ja erityisesti sporasoininvaarojen, jotka eivät kuollakseenkaan voisi kuvitella asuvansa tai työskentelevänsä kantakaupungin ulkopuolella, tätä kehitystä ei ehkäistä vaan vahvistetaan. Kärsimme siitä perheessä kalliisti.
Jos mun täytyy mennä stadikan nurkilta kallioon/hagikseen, niin nopein reitti ei takuulla kulje keskustan kautta. Joko kolmosella eltsusta tai kasilla oopperalta. Reittiopas ei aina näytä fiksuinta/nopeinta reittiä, vaan ne täytyy opetella itse tai kuulostella muilta. Ajaa tosta jotain dösiäkin, nyt kun tsiigasin reittioppaalla niin ainakin 503 ja 53 suhaa suoraan kelalta hakaniemeen hesaria pitkin, toinen ruuhka-aikoina ja toinen päivisin. Väite että Tikkurila-Leppävaara on nopeampi kuin Töölö-Hagis ei päde vaikka stadikalla järjestettäisiin yhtä aikaa futiksen mm-loppuottelu ja helsinki city-marathon.
Quote from: no future on 18.06.2014, 06:29:00
Jos mun täytyy mennä stadikan nurkilta kallioon/hagikseen, niin nopein reitti ei takuulla kulje keskustan kautta. Joko kolmosella eltsusta tai kasilla oopperalta. Reittiopas ei aina näytä fiksuinta/nopeinta reittiä, vaan ne täytyy opetella itse tai kuulostella muilta. Ajaa tosta jotain dösiäkin, nyt kun tsiigasin reittioppaalla niin ainakin 503 ja 53 suhaa suoraan kelalta hakaniemeen hesaria pitkin, toinen ruuhka-aikoina ja toinen päivisin. Väite että Tikkurila-Leppävaara on nopeampi kuin Töölö-Hagis ei päde vaikka stadikalla järjestettäisiin yhtä aikaa futiksen mm-loppuottelu ja helsinki city-marathon.
Pointti oli siinä, että vaikka Helsingin virastot ja ministeriöt sijoitettaisiin kehien ja raiteiden risteyskohtiin, niin PISIN matka mikä virkamiehelle päivän aikana PAHIMMASSA tapauksessa tulisi olisi samaa luokkaa kuin nykyän kaupungin sisällä. Tokikaan ei kannata sijoittaa saman alan toimintoja SEKÄ Leppävaaraan ETTÄ Tikkurilaan, vaan keskittää ne samaan.
Helsinki on aivan älytön sosiaalinen kokeilu. Tuntuu, ettei kukaan sano ettei keisarilla ole vaatteita, kun niemen ETELÄosaan rakennetaan vielä kymmenien tuhansien ihmisten asuin- ja asiointialue Jätkäsaari jne. Sitten itketän kun sporat ovat hitaita ja pyörille ei löydy tilaa kaduilta ja metro on kallis yms. Kaiken tämän ainoa syy on se, että koko ajan lisätään niemen kävijämäärää, eikä vähennetä, mikä olisi helposti ja rahaa säästävästi toteutettavissa siirtämällä julkiset toimistot pois niemeltä. Yritykset ovat jo siirtyneet.
Maailma on täynnä rannikkokaupunkeja, todennäköisesti valtaosa maapallon tiheimmin asutuista keskuksista on rannikoilla tai jokisuistoissa. En nyt ihan ymmärrä mikä Helsingistä tekee poikkeuksellisen paskan sijainniltaan, paitsi tietysti se että Dharma perheineen asuu jossain nurmijärvellä (vai hämeenlinnassa?) mistä on vittumainen pendelöidä Skattalle duuniin. Toki keskustaa voi yrittää siirtää kauemmas rannikosta, ja monille yrityksille se saattaa olla jopa kannattava vaihtoehto, mutta en ymmärrä mitä valtionlaitokset suoranaisesti hyötyisivät uudelleensijoituksesta kehä III:sen varteen?
Quote from: Dharma on 17.06.2014, 14:42:24
Tässä surullisen hauska todellinen esimerkki:
Sanotaan, että Mannerheimintiellä Taka-Töölössä sijaitseva Kelan virkamies asioi arkipäivänä klo 10.00 Hakaniemen virastotalossa.
Sanotaan, että Kelan pääkonttori siirrettäisiinkin Leppävaaraan ja Kallion virastotalo Tikkurilaan.
Mikä on matka-aika näissä vaihtoehdoissa?
Reittioppaan mukaan Tikkurilasta Leppävaaraan on 29 minuuttia. Matka on 20,8 km.
Saman reittioppaan ja saman aikataulun mukaan matka Kelan pääkonttorista Hakaniemen virastotaloon on 27 minuuttia ja matkan pituus maateitse 5,2 km.
Tuota,ei ne virkamiehet asioi toisissa virastoissa käyttäen ratikkaa vaan ne ehkä soittaa puhelimella sinne.Tunnut keksimällä keksivän jotain itkemisen aihetta kaikesta.Toi "tullinpuomin kohdalla ei saa ratikasta istumapaikkaa" juttu oli kyllä aika helmi.. ;D :facepalm:
/edit
Ehkä sun myös kannattaisi ehdottaa siellä duunipaikassa että katajanokka on huono paikka firmalle ja että toimitilojen vuokrat on muualla paljon halvemmat ja että niiden kannattaisi vaihtaa toimitilojen paikkaa koska sun on sinne vaikea tulla?. :D
Quote from: Melbac on 21.06.2014, 06:53:05
Tuota,ei ne virkamiehet asioi toisissa virastoissa käyttäen ratikkaa vaan ne ehkä soittaa puhelimella sinne.Tunnut keksimällä keksivän jotain itkemisen aihetta kaikesta.Toi "tullinpuomin kohdalla ei saa ratikasta istumapaikkaa" juttu oli kyllä aika helmi.. ;D :facepalm:
/edit
Ehkä sun myös kannattaisi ehdottaa siellä duunipaikassa että katajanokka on huono paikka firmalle ja että toimitilojen vuokrat on muualla paljon halvemmat ja että niiden kannattaisi vaihtaa toimitilojen paikkaa koska sun on sinne vaikea tulla?. :D
Taisi mennä (taas) pointti täysin ohi. Esimerkilläni näytin sen, että virastojen ja ministeriöiden hajasijoitus pk-seudulle ratojen ja kehien risteyskohtiin ei pidentäisi edes PISINTÄ matkaa työajalla käytännössä.
Mutta onhan se toisaalta ollut kiva omissakin työpaikoissani julkisella sektorilla, että ikkunasta on näkynyt Havis, Tuomiokirkko tai meri. Priceless.
Valtiolla ja kunnalla on Helsingissä kymmeniä tuhansia työpaikkoja keskustassa. Korkeat kulut ja työntekijöillä valtavat työmatkat. Tässä juurikin ehdotan, että nämä siirtyisivät, jotta me kaikki säästäisimme rahaaja työntekijät aikaa.
PS. Joka päivä nelosen ratikka täyttyy Munkkiniemestä Katajanokalla työssäkäyvistä ihmisistä, jotka seisovat koko matkan Katajanokalle (30 min). Toimivaa joukkoliikennettä? Ei. Ja sinä naurat näille ihmisille. Kohtuullisen rumaa sanoisin. Varsinkin kun tilanteen syynä on se, että ministeriö on Katajanokan kärjessä (poliittinen ja kallis valinta) ja mitään muuta joukkoliikenneratkaisua ei käytännössä voida alueelle tehdä.
Sen sijaan ministeriöt voisi siirtää vaikka Pohjois-Helsinkiin, jos ei haluta mennä Tikkurilaan tai Leppävaaraan saakka. Joukkoliikenne, yksityisautoilu ja pyöräily työpaikalle ja sieltä helpottuisi huomattavasti, ministeriöt voitaisiin muuttaa kalliiksi asunnoiksi ja rahaa säästyisi ajan oloon rutkasti.
Miksi hitossa aina kaikki jotka asuu jossain muualla kuin helsingissä on noita virastoja jotka on siinä olleet vuosikymmenia muuttamassa milloin minnekkin?.Eikä tietenkään ajatella yhtään mitään kustannuksia mitä tollaisesta tulisi ja toi sun väite että tossa muka säästettäisiin jotain on aivan älytön koska kulut todellisuudessa vain nousisi.Toi tollainen vaikuttaisi vain heikentävästi kaikkeen toimintaan mutta eihän tota tollaista kukaan näitä ideoita heittelevä ajattele.Noi virastot todennäköisesti sijoitetaan jonnekkin uusiin rakennuksiin jos se on halvempaa kuin vanhan rakennuksen korjaaminen mutta muuten ne ei siirry todennäköisesti mihinkään eikä noita lähetä siirtelemään vain sen takia että jonkun virastotyöntekijän työmatka lyhenisi 30min.. :D
/edit
Kauppatorilla olevissa rakennuksissa taitaa muuten olla helsingin kaupungin virastoja ja itse helsinkiläisenä en sitä näe minään ongelmana.
En kyllä tiedä, miksi viitsin näihin vastata, koska perusteet on niin hukassa vastapuolella. Puuh. Mutta jos nyt vielä kerran selitän:
-virastot ja ministeriöt voidaan muuttaa asunnoiksi. Näin tehdään muuten koko ajan, mutta vähäisessä määrin. Viimeksi pari viikkoa sitten Rajavatiolaitoksen toimistotalo myytiin muistaakseni 16 miljoonalla eurolla asunnoiksi Ullanlinnassa.
-Espalla olen istuntu 1,5 vuotta entisen työministeriön, nykyisen TEM:n työhuoneessa, jonka laskin maksavat noin 1000 e/kk veronmaksajille, koska se ei ole asunto, vaan työhuone. Näkymä Havikselle. Samanlaisissa työhuoneissa olen istunut yliopistolla Unionkadulla, Suomen Pankissa Rauhankadulla ja pari muuta, mitä nyt en tässä mainitse.
-Helsingin kaupungilla on tasan sama ongelma kuin valtiolla eli menot ovat paljon tuloja suuremmat ja työntekijät eivät todellakaan asu virastojensa vieressä Suomen kalleimmilla alueilla, vaan lähiöissä ja naapurikunnissa
-yritykset ovat jo muuttaneet pois Helsingin keskustasta. Jäljellä ovat vain kivijalkapalvelut ja hipsterialat. Yritykset näet laskeva, että 1000 e/kk työhuoneesta on liikaa, mutta valtiolla ja kunnallahan tällaisia ei lasketa ja tästä syystä 10 mrd e vuodessa lisää velkaa Suomen julkiselle sektorille joka ainoa vuosi jo kohta vuosikymmenen.
MUTTA: Jos ja KUN äänestäjien mielestä on parempi käyttää varoja siihen, että virkamiehillä on Suomen kalleimmat työhuoneet, niin se on äänestäjien asia. Turha sitten itkeä, kun julkinen sektori "hieman" supistaa kohtapuoliin muita menojaan.
Lisäksi: Virastojen ja ministeriöiden siirto kehien ja ratojen varsille säästää huomattavasti liikenneinvestoinneissa. Viimeksi toissapäivänä hallitus antoi lisää rahaa yhteenä 1,5 mrd e raideliikennehankkeille, joiden ainoa hyöty on siinä, että Helsingin keskustaan ja sieltä pois pääsee tulevaisuudessa nykyistä nopeammin. Näitäkään investointeja ei tarvittaisi, jos maankäyttö ei olisi niin älytöntä, että kaikki julkiset toiminnot ja lisärakentaminen keskitetään Helsingin niemelle. Yhtään uutta raideinvestointia ei tarvittaisi pk-seudulla enää ikinä, jos Helsingin keskustan kymmenet tuhannet julkiset virastotyöpaikat sijaitsisivat olemassaolevien liikenneyhteyksien solmukohdissa, esimerkiksi Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Itäkeskuksessa.
Jos kaikki vähänkään järkevät yritykset ja valtion/kaupungin virastot muuttavat pois kantakaupungista, niin missä siellä asuvat ihmiset sitten käyvät duunissa? Pendelöivät sinne lentokentän kupeeseen?
Ja vieläkin kiinnostaisi, paljonko valtio=Senaattikiinteistöt säästäisi muuttamalla pois liian kalliista itse omistamistaan kiinteistöistä jonnekin Myyrmäen ja Tuusulan välimaastoon?
Itse olen asunut lukuisissa osoitteissa 001* - 005* postinumeroalueilla, ja kyllä tärkein syy asua siellä oli lyhyet työ-, opiskelu- ja harrastusmatkat. Painottuen tuohon ensimmäiseen. Se ettei tykkää asua kaupungissa on todella huono syy itkeä pitkiä työmatkoja landelta.
Eli hki kunta maksaa noista huoneista sen 1000€/kk vai mitä?.Eikös ne omista ne kiinteistöt eli periaattessa ne on ilmaisia?.Oletko laskenut että paljon noiden tuolla sijaitsevien toimintojen siirtäminen ja vastaavien tilojen hankkiminen maksaisi.Entä oletko ottanut huomioon ne kulut mitä noiden muuttamisesta asunnoiksi maksaa?.Nythän on myös lama eikä porukka osta asuntoja joten kenelle ajattelit ne myydä?.
Quote from: Melbac on 22.06.2014, 07:22:42
Eli hki kunta maksaa noista huoneista sen 1000€/kk vai mitä?.Eikös ne omista ne kiinteistöt eli periaattessa ne on ilmaisia?.Oletko laskenut että paljon noiden tuolla sijaitsevien toimintojen siirtäminen ja vastaavien tilojen hankkiminen maksaisi.Entä oletko ottanut huomioon ne kulut mitä noiden muuttamisesta asunnoiksi maksaa?.Nythän on myös lama eikä porukka osta asuntoja joten kenelle ajattelit ne myydä?.
Huoh. Olisikin niin, että tällaiset käsitykset ovat harvinaisia, mutta kun ne ovat juuri sitä, miten julkista sektoria johdetaan. Tästä syystä johtuen on niin valtava ero siinä, miten yksityinen sektori pärjää ja miten julkinen sektori. Björn Wahlroos sen jo parikymmentä vuotta sitten ennusti.
Quote from: no future on 22.06.2014, 05:13:00
Jos kaikki vähänkään järkevät yritykset ja valtion/kaupungin virastot muuttavat pois kantakaupungista, niin missä siellä asuvat ihmiset sitten käyvät duunissa? Pendelöivät sinne lentokentän kupeeseen?
Eihän ne käy missään duunissa. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 130%. Eli 30% Helsingin alueen työpaikoista täyttyy jo nyt nimenomaan muualta tulleista. Helsingistä ei juurikaan pendelöidä toiseen suuntaan. 20% koko pääkaupunkiseudun työntekijöistä ei asu ylipäätään edes Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä.
Jos liikenne halutaan sujuvaksi niin pendelöinnin pitää nimenomaan olla tasaista. Eli kumpaankin/kaikkiin suuntiin pendelöidään tasan yhtä paljon. Tällöin liikenneväylä on kaikista tehokkaimmassa käytössä ja ruuhkat pienimmät. Tämä pätee täysin riippumatta millä kulkuneuvolla liikkuminen suoritetaan. Muussa tapauksessa toiseen suuntaan kuljetaan aina tyhjänä kun vastakkaiseen suuntaan on samaan aikaan ruuhka. Eli liikennväylän kapasiteetista on ainoastaan puolet käytössä ruuhka-aikanakin.
QuoteAutoilijat tarkkana – tämä on Jyväskylän sakkorysä
Jyväskylän Vapaudenkadulla sijaitsee parkkipaikka, joka on osoittautunut sakkorysäksi. Vapaudenkatu 20:n kohdalla Cygnaeuksen puiston puolella tiessä on maalattu parkkiruutu, johon pysäköimisestä saa kuitenkin sakot.
Syynä on tilapäinen suojatie, jonka edessä maahan maalattu parkkiruutu on. Liikennesääntöjen mukaan pysäköinti ja pysähtyminen on kielletty viiden metrin matkalla ennen suojatietä. Vapaudenkadun suojatie on merkitty liikennemerkillä, mutta siitä huolimatta moni pysäköi jopa suojatien päälle.
Paikalle on tehty suojatie uuden kerrostalon ja pysäköintitalon rakennustöiden takia. Kevyt liikenne on pitänyt siirtää toiselle puolelle tietä.
– Kyllä siitä on kirjoitettu virhemaksuja. Olen tosissani ihmetellyt, miksi ihmiset pysäköivät siihen, vaikka suojatien merkki on hyvin näkyvillä betoniporsaan päällä, kaupungin pysäköinninvalvonnan toimistoesimies Tuula Ahonen ihmettelee.
Koko juttu: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/autoilijat-tarkkana-tama-on-jyvaskylan-sakkorysa/1848617 (http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/autoilijat-tarkkana-tama-on-jyvaskylan-sakkorysa/1848617)
En kyllä koskaan lakkaa ihmettelemästä virkamiesten (ja naisten) pohjatonta piittaamattomuutta terveestä järjestä. Kun tehdään poikkeusjärjestelyjä (ja muutoinkin) tulisi aina miettiä miten kussakin tilanteessa voidaan mahdollisesti toimia väärin ja pyrkiä estämään tuollainen toiminta jo etukäteen. Näin toimisi
ammattitaitoinen suunnittelija/työntekijä.
Tämäkin "sakkorysä" olisi helposti voitu välttää asettamalla betoniporsas tms. este ko. pysäköintiruudun sisään siten ettei siihen voi pysäköidä.
Virkahenkilön ratkaisu on kuitenkin se että autoilijan, joka etsii sukupuuton partaalla olevia vapaita pysäköintipaikkoja, pitäisi hahmottaa liikenteen seassa toisiensa kanssa ristiriidassa olevat ohjeet ja merkinnät. Ja noudattaa sitä joka tieliikennelain mukaan on ensisijainen.
Kuten jutussa olevasta kuvasta näkyy, väliaikainen suojatien merkki häviää melko tehokkaasti "merkkiviidakkoon". Sakkorysän perimmäinen syy löytyykin opastuksen huonosta suunnittelusta/toteutuksesta.
"Ansan" ASETTAMISESTA tulisi sakottaa.
Tässä on hyvä video miten idyllisistä kaupungeista on tullut väenlisäyksen myötä harmaita betoniviidakoita. Videolla sivutaan myöskin väestönkasvua Aasiassa. Esimerkiksi myös Kiinassa idylliset kaupunkimaisemat ovat muuttuneet jättimäisiksi kerrostaloalueiksi.
Lisäksi videolla esitetään parannuksia, miten kerrostaloasumisesta saadaan idyllisempää, avarampaa, vihreämpää, valoisampaa, ja muutenkin parempaa. Esimerkkejä on jo aloitettu toteuttamaan paikoin:
https://www.youtube.com/watch?v=c-KnaYZJg48
Tästä tulee mieleen myös Venus Project -kaupunkisuunnittelu. Eli sen sijaan, että rakennetaan aina vanhan päälle kaikki kuutiot täyteen, niin suunniteltaisiinkin oikeasti toimivia kaupunkiratkaisuita.
Tässä on sinällään ihan hyviä ideoita: http://nyt.fi/a1305881808317
Ongelma tuossaon vaan, että sen toteuttamiseksi ja yksityisautoilun lopettamiseksi pitäisi joka hetki olla tarjolla edullinen vaihtoehto liikkua mistä tahansa mihin tahansa muulla kuin omalla autolla. Millähän tämä on tarkoitus toteuttaa.
Toistaalta tuo on myös ristiriidassa itsensä kanssa kun halutaan eroon yksityisautoista, mutta niitä korvataan yksityisillä kimppakyydeillä ja Über -tyyppisillä takseilla, jotka siis perustuvat yksityisautoiluun.
Quote from: Joopa on 07.10.2014, 09:34:30
Tässä on sinällään ihan hyviä ideoita: http://nyt.fi/a1305881808317
Ongelma tuossaon vaan, että sen toteuttamiseksi ja yksityisautoilun lopettamiseksi pitäisi joka hetki olla tarjolla edullinen vaihtoehto liikkua mistä tahansa mihin tahansa muulla kuin omalla autolla. Millähän tämä on tarkoitus toteuttaa.
Toistaalta tuo on myös ristiriidassa itsensä kanssa kun halutaan eroon yksityisautoista, mutta niitä korvataan yksityisillä kimppakyydeillä ja Über -tyyppisillä takseilla, jotka siis perustuvat yksityisautoiluun.
Ensiksi; yksityiset kimppakyydit ovat laittomia verottajan mielestä. Tulee olemaan kova työ saada verottaja muutamaan kantaansa.
Toiseksi; Monikulttuurinen rikkaus tuo uusia ulottuvuuksia. Jos tilaa jotain tuntematttomia "kimppakyytejä" niin on olemassa mahdollisuus päätyä pian rikkaampikulttuuriseen tosi kimppakivaan, jossa yksinäinen nainen hmm. Ja mies ryöstetään ja /tai pahoinpidellään?
Jos pimeistä takseista varoitellaan poliisin toimesta nyt, juuri ryöstöjen ja seksuaalisen ahdistelun tiimoilta, niin mitenkäköhän on noiden hienojen kimppakyytien laita? Auto täynnä kulttuurisesti rikkaampaa toisensa tuntevaa väkeä ja nouset yksin ulkopuolisena VHM:nä tai VHN:nä kyytiin.. Ja jos epäilyttää moinen kyyti, niin sinua syytetään rasistiksi.
Quote from: Joopa on 07.10.2014, 09:34:30
Tässä on sinällään ihan hyviä ideoita: http://nyt.fi/a1305881808317
...yksityisautoilun lopettamiseksi..
Miksi yksityisautoilu halutaan lopettaa? Sehän on monella tapaa paras vaihtoehto.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.10.2014, 12:07:52
Quote from: Joopa on 07.10.2014, 09:34:30
Tässä on sinällään ihan hyviä ideoita: http://nyt.fi/a1305881808317
...yksityisautoilun lopettamiseksi..
Miksi yksityisautoilu halutaan lopettaa? Sehän on monella tapaa paras vaihtoehto.
No ihan vittuilun vuoksi ideologisista syistä.
Mutta kyllä taas siunattaan Helsinkiä uudella kyvyllä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon on siis vastapalkattu 24-vuotias liikenneinsinööri Sonja Heikkilä. Hän aikoo vapauttaa kaupunkilaiset henkilöautoista.
Sonjan ratkaisu on mobiilisovellus, joka yhdistää dösät, spårat, kaupunkipyörät, metrot, taksit ja junat. On muuten mielenkiintoista nähdä, kuinka kutsuplussa hakee mobiisovelluksen avulla jurrista kansaa yöllä kuppilasta himaan juuri ennakolta sovittuna aikana ja vielä taksia halvemmalla. Ja illman jonoja.
Sonja Heikkilä on nauttinut vähintään 17 vuotta hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta. Nyt, kun on aika siirtyä tuottavalle puolelle maksajaksi, hän heittäytyykin julkisektorin elätiksi. Ja koska hänen mobiilisovelluksensa ei tee joukkoliikenteestä yhtään suositumpaa suhteessa henkilöautoihin, hän kehittääkin niille sosialistisia periaatteita ja perinteitä kunnioittaen entistäkin nerokkaampia jumitusratkaisuja ja tuhoaa siinä samalla kaupungin talouden loputkin rippeet.
Onnea Helsinki.
Asuntoja varsinaisille:
QuoteAikataulu varmistui: Malmin kenttä sulkeutuu kahden vuoden päästä
Kaupunki 23.10.2014 11:14
Helsingin Malmin lentokenttä todella tyhjenee jo syyskuussa 2016. Aikataulu varmistui torstaina. Kenttä lopetetaan kiireisimmän vaihtoehdon mukaan.
Valtio vetää omat toimintansa pois kentältä alle kahden vuoden kuluessa, samalla katoaa kentän lennonjohto. Kenttä luovutetaan Helsingin kaupungille vuoden 2017 alussa ja kaupunki alkaa suunnitella alueelle 2020-luvulla valmistuvaa asuntoaluetta.
:(
http://www.hs.fi/kaupunki/a1414036937638 (http://www.hs.fi/kaupunki/a1414036937638)
Quote from: Uuno Nuivanen on 23.10.2014, 11:50:42
Asuntoja varsinaisille:
QuoteAikataulu varmistui: Malmin kenttä sulkeutuu kahden vuoden päästä
Kaupunki 23.10.2014 11:14
Missäs seisoo että asunnot on suunnattu mamuille?
http://www.hs.fi/autot/a1414038301433
Quote from: HesariSuomesta tulee nyt maailmalle hurja, nuoren naisinsinöörin visio. Kaikki liikennemuodot yhdistetään älykkääksi järjestelmäksi. Liikkuminen ovelta ovelle tapahtuu tilaamalla palveluita älykkäitä liikenneoperaattoreilta.
Ideaa luettiin lehdistä ja levitettiin somessa innokkaasti. Ja onhan visio komea. Kerrankin Suomessa osataan ajatella isosti!
Ehdotuksen ongelma on sen erikoinen asenne yksityisautoiluun. Liikenneinsinööri Sonja Heikkilän mielestä auton omistaminen saattaa tulla kokonaan tarpeettomaksi. Väitän, että käy toisin päin: autojen robotisaatio tekee julkisesta liikenteestä marginaalisen ilmiön muutamassa vuodessa.
Älä nyt sentään mainoksia lainaa paskaristakaan.
Googlen autoa itseohjaava ohjelmisto on valmis 2017. Autonvalmistajat lupaavat, että itsestään kulkevat autot tulevat massamarkkinoille 2020. Siitä ehkä kymmenen vuotta, ja ihmisten ajamien autojen liikkumista yleisillä teillä aletaan rajoittaa vaarallisena.
Työmatkaliikenne mullistuu täysin. Kun kone hoitaa ohjaamisen, autossa voi tehdä työtä, katsella elokuvia, ryypätä tai rakastella. Työmatkaliikenne huomattavasti nykyistä kauempaa tulee houkuttelevaksi – myös paikoista, joihin julkinen liikenne ei yllä nyt eikä luultavasti koskaan.
Koska autot ovat täysin automaattisia, niiden refleksit paljon ihmistä nopeammat ja turvavälit pienemmät, ruuhkat vähenevät. Tiet vetävät 2-4 kertaa suuremman määrän automaattiautoja kuin ihmisen ohjaamia autoja. Yksityisautoilun makuun pääsevät tietysti myös eri syistä kortittomat – lapsista vanhuksiin, sokeista ihmisistä kuuroihin koiriin, jotka omistaja voi lähettää automaattiautolla eläinlääkäriin.
Onko joukkoliikenteellä mitään toivoa? Kai raha- ja ilmastosyyt puhuvat sen puolesta? Eivät yksiselitteisesti. Amerikkalaisen laskelman mukaan joukkoliikenne on 3–4 kertaa yksityisautoilua kalliimpaa matkattua kilometriä kohden, kun mukaan lasketaan julkiseen liikenteeseen upotetut verovarat. Ilmastonkin kanssa on niin ja näin. Jos ilmastorasitusta mitataan energiankulutuksella kilometriä kohden, ero yksityisautoilun ja julkisen liikenteen välillä on pieni, ja muuttuu yksityisautoilun eduksi, kun energiatehokkaat hybridiautot yleistyvät.
Entä sitten autojen jakaminen? Se toki yleistyy, ja hyvä niin. Jos auton omistaja pitää etätyöpäivän, hän voi lähettää oman automaattiautonsa työmatkaliikenteeseen muiden käyttöön. Houkutus auton omistamiseen ei kuitenkaan katoa. Auton käytön kustannuksista suurin osa on pääomakustannuksia. Auton omistaja voi maksattaa pääomaansa matkahyyryläisillä, ja kun se on maksettu, nauttia itse edullisesta matkanteosta.
Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että tulevaisuuden liikenne ei ehkä ole insinöörien pöydällä muotoutuvan suuren suunnitelman tulos. Niin tehtiin 1800-luvulla. Yritettiin suunnitella älykäs ja hirmuisen hintainen järjestelmä, kuten juna- tai metroverkko. Tulevaisuuden liikenteessä äly on autoissa, jotka pystyvät liikkumaan itsestään tyhmän järjestelmän, eli nykyisenkaltaisten maanteiden päällä. Automaattiautot eivät ole riippuvaisia suuresta systeemistä, vaan ne näkevät ympäristön sellaisena kuin se on, ja tekevät ratkaisut itsenäisesti.
Nämä mullistavat uudet keksinnöt tulevat yksityisiltä innovaattoreilta. Ja mikä merkittävintä, uusia keksintöjä tulee muutaman vuoden välein. Jos nyt rakennamme verovaroilla raideverkkoja ja älykkäitä liikennejärjestelmiä kuin suurta sote-uudistusta, järjestelmät ovat luultavasti vanhentuneita ja kelvottomia siinä vaiheessa, kun ne aikanaan valmistuvat.
Kokemuksesta tiedän, että näitä ajatuksia – luottamusta yritysten kykyyn kehityksen ajurina – pidetään Suomessa markkinauskoisten juttuina. Ja tässä tapauksessa ne ovatkin sellaisia. Poimin tietoja tilaisuudesta, jonka markkinaliberaali ajatushautomo Cato-instituutti järjesti Yhdysvaltain kongressissa.
Caton rooliin kuuluu katsoa asiaa yksilönvapauden näkökulmasta. Joukkoliikenteen kannattajien tehtävänä ei kuitenkaan ole moittia näkemystä ideologisesti vääräksi, vaan pureutua asiaperusteisiin. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että liikenne rakentuu tulevaisuudessakin yksityisautojen varaan.
Pitäisin tätä ehkä realistisempana vaihtoehtona kuin sitä, että ihmiset lakkaavat omistamasta autoja/vastaavia liikkumisvälineitä ja siirtyvät ajelemaan busseilla ja kutsuplussilla. Kieltämättä artikkelista paistaa tietty asenteellisuus, enkä myöskään oikein osaa arvostaa sitä, että viitataan "nuoreen naisinsinööriin" ilman nimeä ja vähän vittuilevaan sävyyn.
Taksit lasketaan julkiseksi liikenteeksi. Kun kuskeista päästään, ne halpenevat. Tällöin he, ketkä eivät päivittäin tarvitse autoa, saattavat siirtyä niitten käyttäjiksi.
Bussien määrä tullee vähenemään reippaasti koska nämä halvemmat taksit korvaavat niitä helposti, jollei veroilla ja tukiaisilla tahdota pitää vanhentunutta järjestelmää pystyssä, mikä ei ihmetyttäisi sekään.
Ketkä päivittäin töihin menevät, tarvitsevat yhäti omaa autoa. Kun niitä autoja tarvitsevat kaikki he samaan aikaan. Hyvä puoli automaattisissa on se että töihin voi mennä pidemmän matkan päästä kun voi torkkua autossa, ainakin missä halvempaa polttoainetta on. Varakkailla sekä maaseudulla asuvilla tulee olemaan useita autoja kuten nykyisinkin, käyttivät he niitä tai eivät.
Autojen määrä lisääntyy reippaasti jollei veroilla aleta vähentämään niitä, koska lapset, vanhukset ja ajokortittomat voivat alkaa niitä käyttämään automaation myötä. Harvempi haluaa busseilla matkustella. Pitkän matkan bussit, junat ja lentokoneet jäävät joukkoliikenteen välineiksi, paikallisbussit poistuvat lukuunottamatta suurimpia kaupunkeja joissa ruuhkat asettavat autojen määrälle rajoitusta. Jollei siis veroilla temppuilla.
Quote from: no future on 24.10.2014, 20:32:00
Missäs seisoo että asunnot on suunnattu mamuille?
Varmaan paikka on sen verta kallis ettei ilman taikaseinää ole väellä niihin varaa.
Parturit lasketaan julkiseksi palveluksi. Kunhan partureista päästään, niin hinnat laskevat, koska kaikki parturoivat toisiaan,
ilmaiseksi.
Pienyrittäjyys lasketaan julkiseksi palveluksi. Kunhan pienyrittäjistä päästään, niin hinnat laskevat.
Problem solved, hajaantukaa.
Miksi kaikki leimataan nykyään älykkääksi? Esim. miksi ei pelkkä liikenneoperaattori käy vaan pitää olla älykäs liikenneoperaattori?
QuotePackalén pyysi vielä harkitsemaan Malmin kentän kohtaloa
Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén kysyi liikenneministeri Paula Risikolta (kok.), voisiko hallitus vielä harkita toistamiseen päätöstään, jonka mukaan valtio luopuu Helsingissä sijaitsevan Malmin lentokentän toiminnoista ja Helsingin kaupunki voi ottaa kentän asuntotuotannon käyttöön.
Packalén vetosi kansalaisadressiin, joka on kerännyt lähes 70 000 nimeä.
- Kenttä muodostaa harvinaisen kulttuuriympäristön, joka on valittu 200 arvokkaan kulttuuriympäristön joukkoon. Kenttä on tärkeä yrityksille, jotka työllistävät satoja ihmisiä. Siellä koulutetaan runsaasti maamme lentäjiä ja se on Suomen vilkkain harrasteilmailukenttä.
Risikko: Päätös pitää
Risikko vastasi, että valtio on päätöksensä tehnyt. Valtio luopuu toiminnoistaan vuoden syksyllä 2016 ja Helsinki saisi kentän vuonna 2017. Lykkäystä mietitään korkeintaan kentän harrasteilmailulle vuoteen 2018 saakka.
- Muille toiminnoille on löydetty uusi paikka, Risikko kertoi.
Keskustan Antti Kaikkonen säesti Packalénia sanomalla, että Malmin kentän lakkauttaminen on poliittinen päätös ja hyvinkiin kiistanalainen.
- Helsingissä on muitakin alueita, joihin mahtuu 100 000 uutta asukasta. Eikö hallitus voisi muuttaa päätöstä, onko tämä kiveen hakattu? Kaikkonen kysyi.
- On se päätetty, Risikko vakuutti.
Myös kokoomuksen Tapani Mäkinen tunnustautui Malmin kentän kannattajaksi ja sanoi, että jos Vantaa ja Helsinki olisivat liittyneet yhteen, ei Malmin kentästä tarvitsisi keskustella: rakennusmaata kyllä pääkaupungissa riittää.
Epäilystä herätti myös se, voivatko Nummelan, Räyskälän ja Hyvinkään kentät ottaa vastaan Malmin kentän harrastekäyttäjät. Myös Risikko kantoi huolta samasta asiasta, eli hallitus ei ole löytänyt asiaan ratkaisua.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/packalen-pyysi-viela-harkitsemaan-malmin-kentan-kohtaloa/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/packalen-pyysi-viela-harkitsemaan-malmin-kentan-kohtaloa/)
Minua ei kiinnosta lentoharrastaminen yhtään, mutta en halua Helsinkiin enää lisää asuinalueita maahanmuuttajia varten, joten olen Packalenin kannalla tässä asiassa.
Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e
Ainahan sitä visoida saa, mutta onko missään maailmassa toteutettu tuo visio käytännössä onnistuneesti?
Itse en tiedä kuin Pohjois-Korean Pjongjangin. Siellä ei ole pendelöintiliikenne haittaamaassa kaupungin sisääntuloväyliä ja ne voi hyvin olla kävelykatuja.
Mihin tuosta kuvasta häviää kaikki nurmijärveläisten autot? Tuolla yhdellä ratikallako kaikki kuljetetaan? Ei tietenkään kuljeteta joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?
Quote from: jka on 20.11.2014, 12:12:47
joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?
Hupsu. Mitä se sellainen työpaikka tarkoittaa?
Taikaseinästähän ne rahat tulevat.
Quote from: jka on 20.11.2014, 12:12:47
Ainahan sitä visoida saa, mutta onko missään maailmassa toteutettu tuo visio käytännössä onnistuneesti?
Itse en tiedä kuin Pohjois-Korean Pjongjangin. Siellä ei ole pendelöintiliikenne haittaamaassa kaupungin sisääntuloväyliä ja ne voi hyvin olla kävelykatuja.
Mihin tuosta kuvasta häviää kaikki nurmijärveläisten autot? Tuolla yhdellä ratikallako kaikki kuljetetaan? Ei tietenkään kuljeteta joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?
Tiiviimpi kaupunkirakenne on paljon halvempaa ja tehokkaampaa kuin se harva autokaupunki, mitä Helsingiin on tähän asti pääasiassa rakennettu. Helsinki on tällä hetkellä eurooppalaisesti mitattuna todella harvaan rakannettu kaupunki (kuten useimmat muutkin suomalaiset kaupungit).
Tiiviydestä saadaan säästöjä, ts. se tuottaa selvää rahaa. Samalla kaupunkiympäristö muuttuu miellyttävämmäksi paikaksi olla ja ihmisten päivittäin tekemät matkat lyhenevät, kun kaikki on lähellä ja toiminnot (asuminen, palvelut, työpaikat) ovat sekoittuneet samaan rakenteeseen.
Nykyinenkin katuverkoston ruuhkautumisaste johtaa siihen, että erittäin monien on mahdotonta käydä kehyskunnista Helsingin kantakaupungissa autolla töissä. Siitä huolimatta tätä tilannetta, eli täyden autoilun vapauden puuttumista ei koeta kovin suureksi ongelmaksi. Tuskin se on sitä myöskään silloin, kun autoilun kilpailukyky entisestäänkin vähenee. Toisaalta moottoriteiden muuttaminen kaduiksi lisää huomattavasti sitä väkimäärää, joka asuu lyhyen joukkoliikenne-, pyöräily- tai kävelymatkan päässä keskustan työpaikoista.
Duoda.
Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu. Ei se ruuhkassa nyt sen kummemmin vedä tälläkään hetkellä.
Nyt tehdään valintaa nimenomaan sen välillä toimiiko liikenne (tämä malli) vai meneekö se lopullisesti solmuun (jatketaan asutuksen ampumista pitkin mäkiä).
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 14:04:58
Tiiviydestä saadaan säästöjä, ts. se tuottaa selvää rahaa. Samalla kaupunkiympäristö muuttuu miellyttävämmäksi paikaksi olla ja ihmisten päivittäin tekemät matkat lyhenevät, kun kaikki on lähellä ja toiminnot (asuminen, palvelut, työpaikat) ovat sekoittuneet samaan rakenteeseen.
Säästöistä olen samaa mieltä, mutta tuosta miellyttävydestä en.
Kun ikkunasta näkyy etupäässä seuraavan kanikoppikennoston seinää, niin omasta mielestäni se ei ole miellyttävää.
Lisäksi jos asuinalueet sijoitetaan moottoriteitten läheisyyteen, saadaan aikaiseksi asuinpaikka jossa koskaan ei ole hiljaisuutta.
Asuin aikanani Hakunilassa, Lahden moottoritien läheisyydessä, ja jatkuva melusaaste söi huonokuuloisenkin hermoja.
Edes Jouluyönä ei ollut hiljaista hetkeä.
Noiden syiden takia kaipuuta pääkaupunkiseudulle takaisin ei ole.
QuoteHelsinki uskoo bulevardien mahdollistavan myös uusien työpaikkojen synnyn etenkin palvelu- ja ravintola-alalle.
Uskoo mitä haluaa uskoa. Ruokaloita työttömille?
Yritykset ulos, mamuja tilalle. Nooh, pitäkää hipit tunkkinne.
Kenenkäänhän ei ole mikään pakko asua kaupungissa edelleenkään. Itse asiassa tämä tekee kehyskuntaan mielivän elämästä helpompaa, kun kaupunkiin tahtovat pääsevät kaupunkiin, joten paine markkinoilla kehyskunnissa kevenee. Nythän kaupungista on suoranaista pulaa ja siksi sitä tahdotaan tehdä lisää.
Quote from: junakohtaus on 20.11.2014, 14:07:59
Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu. Ei se ruuhkassa nyt sen kummemmin vedä tälläkään hetkellä.
Nyt tehdään valintaa nimenomaan sen välillä toimiiko liikenne (tämä malli) vai meneekö se lopullisesti solmuun (jatketaan asutuksen ampumista pitkin mäkiä).
Mikä helvetin havainnekuva tuossa artikkelissa sitten on? Visiota myydään tuolla että kaupunkibulevardeilla vain dallaillaan, eikä liikennettä missään vain puistoa ja jalkakäytäviä. Jos ne nurmijärveläiset halutaan edelleen töihin niin tuo sporaväylä on totaalisen täynnä sporia ja nuo autokaistatkin totaalisen täynnä autoja. Todellisuus ei näytä lähellekään tuolta. Liikenneruuhkat on vähintään samoja kuin tälläkin hetkellä ja siihen viereen sitten asuntoja vai?
Ainakaan minä en haluaisi asua lähelläkään aluetta joka on totaalisen täynnä läpikulkevaa pendelöintiliikennettä vaikka ne olisi sitten sporia.
Quote from: junakohtaus on 20.11.2014, 09:53:53
Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e
Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.
Quote from: junakohtaus on 20.11.2014, 14:07:59
Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu.
Ja muuten muuttuu ja paljon. Tuon havainnekuvan mallilla välityskykyähän romahtaa murto-osaan nykyisestäkin. Eihän yksi tavallinen raitiovaunulinja korvaa edes nykyistä bussiliikennettä joka kulkee sisääntuloväylillä. Bussit ei nykyisellään juurikaan pysähtele. Mutta jos väylien varressa on heti asutusta niin ratikat pysähtelee pakostakin useammin. Lisäksi pääväylällä on ilmeisestikin risteyksiä kokoajan. Eihän muuten voi sinne bulevardiasunnolleen kääntyä. Eli käytännössä liikennevaloja kokoajan. Tuohan on totaalinen katastrofi. Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.
Quote from: tuo mies on 20.11.2014, 15:31:33
Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.
En usko, että tuo rahan riittämisestä jää kiinni. Tiivistysrakentamisessa erilaiseen julkiseen infraan kuluu keskimäärin todella paljon vähemmän rahaa per asukas kuin tehtäessä kokonaan uusia kaupunginosia.
Jos säästää halutaan, niin autoilupainotteinen ja kokonaan uusi alue Östersundom pitäisi enemmänkin jättää rakentamatta ja sijoittaa senkin asukkaat nykyiseen rakenteeseen tiivistämisen avulla.
Quote from: jka on 20.11.2014, 15:55:40
Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.
Eivät ne mihinkään kolminkertaistu, vaan autoilu vähenee matka-aikojen pidetessä. Isoilla kaupunkiseuduilla pääväylillä oleva automäärä on suoraan verrannollinen väylien välityskykyyn.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 16:22:11
Quote from: jka on 20.11.2014, 15:55:40
Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.
Eivät ne mihinkään kolminkertaistu, vaan autoilu vähenee matka-aikojen pidetessä. Isoilla kaupunkiseuduilla pääväylillä oleva automäärä on suoraan verrannollinen väylien välityskykyyn.
Miten se autoilu vähenee nurmijärveläisten työmatkalaisten osalta? Tuo kälynen spora ei ole mikään ratkaisu yhtään mihinkään tältä osin. Se ratkaisee ainoastaan bulevardilla asuvien liikkumisen. Ne jotka pendelöi tällä hetkellä pendelöi tulevaisuudessakin. Ne jotka asuu Nurmijärvellä ei todellakaan muuta tuon bulevardin varrelle. Sehän on niille vielä paskempi paikka kuin mikä tahansa alue Helsingissä tällä hetkellä.
Ainoastaan työpaikkojen väheneminen ytimessä voisi pienentää pendelöintiä. Muussa tapauksessa pendelöinti pysyy vähintään samana kuin tällä hetkellä ja lisäksi väylälle tulee vielä bulevardin asukkaat.
Quote from: jka on 20.11.2014, 16:37:15
Miten se autoilu vähenee nurmijärveläisten työmatkalaisten osalta? Tuo kälynen spora ei ole mikään ratkaisu yhtään mihinkään tältä osin. Se ratkaisee ainoastaan bulevardilla asuvien liikkumisen. Ne jotka pendelöi tällä hetkellä pendelöi tulevaisuudessakin. Ne jotka asuu Nurmijärvellä ei todellakaan muuta tuon bulevardin varrelle. Sehän on niille vielä paskempi paikka kuin mikä tahansa alue Helsingissä tällä hetkellä.
Ainoastaan työpaikkojen väheneminen ytimessä voisi pienentää pendelöintiä. Muussa tapauksessa pendelöinti pysyy vähintään samana kuin tällä hetkellä ja lisäksi väylälle tulee vielä bulevardin asukkaat.
No joko ne nurmijärveläiset sietävät sen pidemmän työmatkan ja autoilu vähenee pääasiassa muissa ryhmissä. Tai sitten Nurmijärveltä aletaan enemmän ja enemmän kulkea julkisilla Helsinkiin (esim. bussi, bussi+juna tai auto+juna).
Pidemmällä aikavälillä epäilemättä tapahtuu sitä kehitystä, että kantakaupungissa asuvat alkavat suuremmassa määrin käydä töissä kantakaupungissa ja autolähiössä/maaseudulla asuvat taas enemmän kehä- ja sisääntuloteiden varsien työpaikka-alueilla.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 16:49:19
No joko ne nurmijärveläiset sietävät sen pidemmän työmatkan ja autoilu vähenee pääasiassa muissa ryhmissä. Tai sitten Nurmijärveltä aletaan enemmän ja enemmän kulkea julkisilla Helsinkiin (esim. bussi, bussi+juna tai auto+juna).
Mitähän nämä ryhmät voisi olla? Äkkiseltään tuntuisi että ei nykysuomessa enää kukaan ajele huvikseen autolla. Ainostaan jos on todellakin pakko tai se on mukavin/nopein/halvin/muuten paras tapa liikkua.
Jotenkin tuosta ajatuksesta paistaa läpi että joukkoliikenteen kilpailukykyä ei voida muuten parantaa kuin
huonontamalla autoilun kilpailukykyä. Autoilun kilpailukyky tulee ottamaan valtavan harppauksen tuon vision vuoteen 2050 mennessä pelkästään robottiautojen tulemisen muodossa. Jos joukkoliikenne ei pysty itse ja aidosti parantamaan kilpailukykyään niin se tulee ilman muuta häviämään tällä taktiikalla. Ja kaikki jotka ovat visionsa tähän perustaneet että autoilu häviää kun siitä tehdään vain tarpeeksi paskamaista tulevat myös olemaan tulevaisuudessa lähinnä yhtä naurettavassa asemassa kuin 70-luvun stallarit tänä päivänä.
Mitään kilpailua ei voiteta politbyroon päätöksellä. Joukkoliikenne voi voittaa ainoastaan jos se on aidosti parempi ja halvempi kuin autoliikenne.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 16:20:14
Quote from: tuo mies on 20.11.2014, 15:31:33
Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.
En usko, että tuo rahan riittämisestä jää kiinni. Tiivistysrakentamisessa erilaiseen julkiseen infraan kuluu keskimäärin todella paljon vähemmän rahaa per asukas kuin tehtäessä kokonaan uusia kaupunginosia.
Tuolla
"tiivistysrakentamisella" tarkoitat mitä ilmeisimmin vanhojen alueiden dumppaamisella täyteen, niin että puistomainen vaikutelma vaihtuu betoniin ?
Sivuseuraamuksia tulee olemaan merkittävästi, eli niiden vanhojen, ja ehkä arvostettujenkin, asuntojen hinta tulee laskemaan paljon.
Askel slummiutumiseen ei ehkä peruuttamattomasti ole otettu, mutta ainakin sille on avattu ovi.
Kyllä Helsinkikin saadaan "Destroitettua" jos kovasti sitä halutaan.
Quote from: jka on 20.11.2014, 17:08:19
Mitähän nämä ryhmät voisi olla? Äkkiseltään tuntuisi että ei nykysuomessa enää kukaan ajele huvikseen autolla. Ainostaan jos on todellakin pakko tai se on mukavin/nopein/halvin/muuten paras tapa liikkua.
Jotenkin tuosta ajatuksesta paistaa läpi että joukkoliikenteen kilpailukykyä ei voida muuten parantaa kuin huonontamalla autoilun kilpailukykyä. Autoilun kilpailukyky tulee ottamaan valtavan harppauksen tuon vision vuoteen 2050 mennessä pelkästään robottiautojen tulemisen muodossa. Jos joukkoliikenne ei pysty itse ja aidosti parantamaan kilpailukykyään niin se tulee ilman muuta häviämään tällä taktiikalla. Ja kaikki jotka ovat visionsa tähän perustaneet että autoilu häviää kun siitä tehdään vain tarpeeksi paskamaista tulevat myös olemaan tulevaisuudessa lähinnä yhtä naurettavassa asemassa kuin 70-luvun stallarit tänä päivänä.
Mitään kilpailua ei voiteta politbyroon päätöksellä. Joukkoliikenne voi voittaa ainoastaan jos se on aidosti parempi ja halvempi kuin autoliikenne.
Suomenlinna on esimerkki paikasta, missä autoilu on lähestulkoon minimitasollaan. Kaikkialla muualla sillä hoidetaan erittäin paljon sellaisia kuljetuksia, jotka olisi periaatteessa/teknisesti mahdollista hoitaa jotenkin muuten.
Kulkumuoto-osuuden ja kaupunkisuunnittelun kannalta autoilu sekä joukkoliikenne/pyöräily/kävely ovat käytännössä yhteensovittamattomia vastakohtia. Jos infrastruktuuri ja kaupunkirakenne ovat autoilumyönteisiä, tarkoittaa tämä huonoa kilpailukykyä muille liikennemuodoille. Pyöräilylle ja aivan erityisesti kävelylle autoilumyönteisen kaupungin etäisyydet ovat aivan liian pitkät, jotta ne voisivat saavuttaa merkittävän kulkumuoto-osuuden kaikista tehdyistä matkoista. Joukkoliikenteen kannalta autoilumyönteinen kaupunki taas on liian harvaan rakennettu ja liian järjestymätön, jotta sinne olisi taloudellisesti mahdollista järjestää kilpailukykyinen joukkoliikenne.
Käytännössä ylläoleva tarkoittaa sitä, että jos sitä osuutta Helsingistä missä muiden liikennemuotojen kuin autoilun kilpailukyky on erinomainen (=kantakaupunki) halutaan laajentaa, on moottoritiet suojaviheralueineen pakko bulevardisoida.
Tuohon robottiautoilun tuloon en usko. Nykyiset robottiautot eivät osaa kulkea kuin ennakkoon ohjelmoiduilla reiteillä missä kaikki liikenteen merkit ym. on tallennettu tietokantaan ennakolta. Lisäksi esimerkiksi sade muodostaa nille ylipääsemättömän esteen (tiheästä lumisateesta puhumattakaan). Robottiautojen etu muihin autoihin verrattuna on tilankäytöllisesti myös lähinnä se, että ne tarvitsevat vähemmän parkkipaikkoja. Kaistoja, liittymiä ym. tarvitaan ihan yhtä paljon tai jopa enemmän, jos autojen keskimääräinen matkustajamäärä vähenee nykyisestä (joka on jotain 1,3 henkilöä per auto).
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 17:12:26
Tuolla "tiivistysrakentamisella" tarkoitat mitä ilmeisimmin vanhojen alueiden dumppaamisella täyteen, niin että puistomainen vaikutelma vaihtuu betoniin ?
Sivuseuraamuksia tulee olemaan merkittävästi, eli niiden vanhojen, ja ehkä arvostettujenkin, asuntojen hinta tulee laskemaan paljon.
Askel slummiutumiseen ei ehkä peruuttamattomasti ole otettu, mutta ainakin sille on avattu ovi.
Kyllä Helsinkikin saadaan "Destroitettua" jos kovasti sitä halutaan.
Useimmissa suomalaisissa lähiöissä se "puistomaisuus" tai väljyys on kyllä suurelta osin liikennevihreää ja muita hyödyttömiä ryteikköjä sekä erilaista autoiluinfraa parkkipaikkoineen, teineen ym.
Mitä tulee varsinaisiin puistoihin ja ulkoiluun houkutteleviin metsiin, niin niistä on melkoinen ylitarjonta ja keskeisimmin sijaitsevissakin nähdään suurempia määriä väkeä lähinnä kesähelteillä.
Suomessa on todennäköisesti maailman harvimmin rakennetut kaupungit ja kylät, enkä kyllä ymmärrä, miksi tiivistäminen on niin iso peikko joillekin. Jos ulkomailla pystytään asumaan tiiviisti ja ollaan myös tyytyväisiä sen tuomiin etuihin (paremmat lähipalvelut, pienempi aika päivistä kuluu matkustamiseen ja autoiluriippuvuus vähenee), niin miksei sama onnistuisi Suomessa?
Nykyisin tiiviistä ja keskustatyyppisestä asumisesta on Suomessa huomattavaa alitarjontaa suhteessa kysyntään, mikä johtaa näiden asuntojen hinnannousuun. Pitäisi myös ottaa huomioon se, että tiivistettyjen alueiden uudet asukkaat (jotka saattavat olla alueen enemmistö) hyötyvät kaikki voimakkaasti tiivistämisestä ja myös vanhoille asukkaille tulee hyötyjä esimerkiksi parantuneiden lähipalvelujen tai tontinmyyntitulojen myötä.
Quote from: junakohtaus on 20.11.2014, 09:53:53
Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e
Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.
Quote
Uusien kaupunkibulevardien varsilla ja poikittaisten raideyhteyksien solmukohdissa kaupunkilaisten pääliikkumismuodoksi pyritään saamaan kävely ja pyöräily.
...
"Perushenki on urbaani kaupunki", Manninen sanoo.
Helsingin yleiskaavan luonnos on laadittu epärealistiselle pohjalle. 250 000 asukkaan lisäasuttaminen nykyisten hallinnollisten rajojen sisälle merkitsee nykyisellä vieraskielisten osuudella (90% asukasluvun kasvusta) yli 200 000 maahanmuuttajaa lisää. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jo nyt korkea tuetun vuokra-asuntotuotannon osuus todennäköisesti kasvaa entisestään. Tuloksena on sosiaalisesti ja etnisesti sekoitettua kaupunkirakennetta, jossa kaupungin vuokra-asujien ja omistusasujien oletetaan asuvan sulassa sovussa samoissa asuinkortteleissa ja pihapiireissä.
Yleiskaavan luonnos perustuu pitkälle vihervasemmistolaiseen naiiviin humanistiseen (ihminen on suvaitsevainen, henkisesti kehittyvä ja järjellinen olento) ja behavioristiseen (ihmisten käytös on ympäristön määräämää, ulkoisiin olosuhteisiin vaikuttamalla voidaan saada aikaan halutun suuntainen ihminen) ihmiskäsitykseen, jollaisia kaikkien asukkaiden oletetaan olevan riippumatta heidän taustastaan. Etniset jännitteet ja kulttuurien yhteentörmäykset ovat tässä pseudoajattelussa mahdottomia. Niitä ei siis ole tarpeen edes ennakoida.
Helsingistä yritetään tietoisesti rakentaa "aidosti monikulttuurista" metropolia olettaen, että maksajan rooliin suunniteltu kantaväestö ei koskaan kyseenalaista kehitystä ja tyytyy mukisematta asumaan "kaupunkibulevardien varrella" neekerien, arabien muiden kehitysmaalaisten joukossa. Väestöpaine Helsinkiin pidetään koko ajan tietoisesti niin suurena, että kantasuomalaisille ei jää käytännössä muuta mahdollisuutta kuin ostaa ylihintainen asunto näiltä sosiaalisesti sekoitetuilta alueilta, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Helsinki omistaa 65% kaupungin maa-alasta ja ilmeisesti osuus on vielä paljon korkeampi niillä asuinalueilla, jotka ovat yleiskaavassa merkitty asuntotuotantoon. Helsinki pystyy siis käytännössä päättämään lähes kaikesta rakentamisesta asuntojen hallintamuodoista lähtien. Helsinki rahoittaa vuokra-asuntotuotantonsa rakennusyhtiöille myymillään tonteilla, rakennusoikeuksista saamillaan tuloilla ja vuokratonttien vuokratuloilla. Kaavoitusmonopolinsa turvin se jalostaa omistamastaan maa-alasta sitä arvokkaampaa, mitä enemmän kerrosneliömetrejä sille rakennetaan.
Helsingissä rakennetaan siis valtavaa asuntokuplaa, joka paisuu niin kauan kun rakennusyhtiöiden ylihintainen uudistuotanto käy kaupaksi joko yksityishenkilöille tai asunto-sijoittajille. Häviäjiä tässä pelissä ovat ennen kaikkea nuoret kantasuomalaiset, joille perheasunnon hankkiminen ja perheen perustaminen käy yhä mahdottomammaksi.
Jossain vaiheessa Helsinki on myynyt omaisuutensa ja pydamidihuijaus paljastuu. Sosiaali- ja terveydenhoidon budjetti vie 90% kaupungin verotuloista. Rahat eivät riitä enää infrastruktuurin ylläpitoon ja asuntojen hinnat romahtavat ensiksi eniten etnisesti sekotetuilla alueilla. Helsinki ajautuu konkurssiin. Jussi Pajunen julistetaan Helsingin suojeluspyhimykseksi.
Quote from: foobar on 20.11.2014, 18:13:57
Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.
Noinhan se aina tapaa mennä arkkitehtien havainnekuvissa.
Tosiaalta asia on sillä lailla, että autolähiö (vaikka Martinlaakso) on entistäkin ankeampi huonolla kelillä ja lehtien tiputtua, kun taas keskustatyyppinen alue (vaikka Punavuori) säilyttää kauneutensa aika lailla säästä ja vuodenajasta riippumatta.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 18:01:56
Useimmissa suomalaisissa lähiöissä se "puistomaisuus" tai väljyys on kyllä suurelta osin liikennevihreää ja muita hyödyttömiä ryteikköjä sekä erilaista autoiluinfraa parkkipaikkoineen, teineen ym.
Pitääkö edes tähän erityisesti pyrkiä ?
Saati vielä huonompaan tilanteeseen jossa näitäkään ei ole ??
QuoteMitä tulee varsinaisiin puistoihin ja ulkoiluun houkutteleviin metsiin, niin niistä on melkoinen ylitarjonta ja keskeisimmin sijaitsevissakin nähdään suurempia määriä väkeä lähinnä kesähelteillä.
Näkemys
"ylitarjonnasta" saattanee johtua siittä, että joitain puistoja ylikulutetaan selvästi, ja ei ymmärretä/haluta ymmärtää tähän johtaneita syitä.
Kulutuksen näennäinen vähyys näkyy sitten niissä muissa puistoissa.
Kyse ei kuitenkaan ole mistaan picknick paikasta, vaan pysyvästä osasta paikallista maisemaa.
QuoteSuomessa on todennäköisesti maailman harvimmin rakennetut kaupungit ja kylät, enkä kyllä ymmärrä, miksi tiivistäminen on niin iso peikko joillekin.
Harvempaa rakentamista nähdään esimerkiksi Pohjois-Amerikassa enimmäkseen, tiheämpää rakentamista siellä joudutaan etsimään.
Kyse on siittä, että kerrostalojen väliin
tiivistämällä rakennetaan lisää kerrostaloja, koska tämä maa ei muuhun toisaalta enää ole käypänen.
Näin menetellen saadaan aikaan potenttiaalinen alkupiste slummille, jossa tunnusmerkillisesti huono-osaisuus kasautuu pienelle pinta-alalle.
Tapahtumaa voidaan myös kutsua
rikastumiseksi.
QuoteJos ulkomailla pystytään asumaan tiiviisti ja ollaan myös tyytyväisiä sen tuomiin etuihin (paremmat lähipalvelut, pienempi aika päivistä kuluu matkustamiseen ja autoiluriippuvuus vähenee), niin miksei sama onnistuisi Suomessa?
Siellä ulkomailla ollaan toisenlaisten ehtojen edessä, täällä Suomessa ihmiset haluavat käydä suihkussa joka päivä, vaikka Saharassa ei ole paljoa vettä.
QuoteNykyisin tiiviistä ja keskustatyyppisestä asumisesta on Suomessa huomattavaa alitarjontaa suhteessa kysyntään, mikä johtaa näiden asuntojen hinnannousuun. Pitäisi myös ottaa huomioon se, että tiivistettyjen alueiden uudet asukkaat (jotka saattavat olla alueen enemmistö) hyötyvät kaikki voimakkaasti tiivistämisestä ja myös vanhoille asukkaille tulee hyötyjä esimerkiksi parantuneiden lähipalvelujen tai tontinmyyntitulojen myötä.
Mikäli asia on noin, niin "tuote" myy itse itsensä, eikä tämän eteen tarvita muuta kuin myötäillä.
Kuitenkin asiassa haisee ohjailu, mitä ei tarvita jos tuote myy itse itsensä.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 18:23:36
Quote from: foobar on 20.11.2014, 18:13:57
Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.
Noinhan se aina tapaa mennä arkkitehtien havainnekuvissa.
Tosiaalta asia on sillä lailla, että autolähiö (vaikka Martinlaakso) on entistäkin ankeampi huonolla kelillä ja lehtien tiputtua, kun taas keskustatyyppinen alue (vaikka Punavuori) säilyttää kauneutensa aika lailla säästä ja vuodenajasta riippumatta.
... ja kadut pysyvät todennäköisesti auki polttamalla kivihiiltä niiden alla. Sen nimeenhän tuo porukka käytännössä vannoo.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.11.2014, 18:23:25
Helsingistä yritetään tietoisesti rakentaa "aidosti monikulttuurista" metropolia olettaen, että maksajan rooliin suunniteltu kantaväestö ei koskaan kyseenalaista kehitystä ja tyytyy mukisematta asumaan "kaupunkibulevardien varrella" neekerien, arabien muiden kehitysmaalaisten joukossa.
Vastaus näkyy jo nyt
"valkovuotona", ja mikäli aihetta annetaan, niin vuoto tulee lisääntymään ja monipuolistumaan.
Jos Helsinki todellakin halutaan
"Destroitata", niin siihen hyviä välineitä tarjoavat hallitsematon maahanmuutto ja järjettömät päättäjät.
Toisaalta äänestäjät saavat mitä tilaavat, mutta pahinta on, että tilauksen alkaessa näkyä, lähtevät tilaajat itse karkuun.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 18:23:36
Tosiaalta asia on sillä lailla, että autolähiö (vaikka Martinlaakso) on entistäkin ankeampi huonolla kelillä ja lehtien tiputtua, kun taas keskustatyyppinen alue (vaikka Punavuori) säilyttää kauneutensa aika lailla säästä ja vuodenajasta riippumatta.
Punavuoressa tätä lehtien tippumista pitänee oikein haeskella.
Voidaan Eiffelin tornia ja Stadionin tornia niitäkin vertailla keskenään, ja moittia Stadionin tornia siittä, että siellä käy vähemmän turisteja, eikä siellä ole kahvilaa, eikä se näytä yhtä näyttävältä.
Ihmetyttää oikein, että miksi Helsingin kaupungin "isät", eivät ole rakentaneet kunnollista tornia kaupunkiinsa.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 17:49:14
Kulkumuoto-osuuden ja kaupunkisuunnittelun kannalta autoilu sekä joukkoliikenne/pyöräily/kävely ovat käytännössä yhteensovittamattomia vastakohtia. Jos infrastruktuuri ja kaupunkirakenne ovat autoilumyönteisiä, tarkoittaa tämä huonoa kilpailukykyä muille liikennemuodoille. Pyöräilylle ja aivan erityisesti kävelylle autoilumyönteisen kaupungin etäisyydet ovat aivan liian pitkät, jotta ne voisivat saavuttaa merkittävän kulkumuoto-osuuden kaikista tehdyistä matkoista. Joukkoliikenteen kannalta autoilumyönteinen kaupunki taas on liian harvaan rakennettu ja liian järjestymätön, jotta sinne olisi taloudellisesti mahdollista järjestää kilpailukykyinen joukkoliikenne.
Käytännössä ylläoleva tarkoittaa sitä, että jos sitä osuutta Helsingistä missä muiden liikennemuotojen kuin autoilun kilpailukyky on erinomainen (=kantakaupunki) halutaan laajentaa, on moottoritiet suojaviheralueineen pakko bulevardisoida.
Tuo visiohan on juuri päinvastainen tällekin tarkoitukselle. Eihän Helsingissä ole tälläkään hetkellä kuin alle neliökilometrin pläntti ydinkeskustassa tällaista aluetta. Tuo visiohan roiskaisee taas todellisen keskustan hevon kuuseen. Jos oikeasti halutaan toimivaa ydinkeskustaa niin tiivistetään nyt ensi alkuun nykyistäkin. Eihän Helsingissä ole esimerkiksi purettu yhtään rakennusta koskaan. New Yorkissakin räjäytetään kerran viikossa oikeita pilvenpiirtäjiäkin ja rakennetaan isompia tilalle. Jos nyt laajennettaisiin toimiva keskusta edes neliökilometrin kokoiseksi ennen kuin haihatellaan jostain lahdenväylästä tällaisena alueena. Edes nuo esitetyt väestökasvuennusteet ei saisi nykyistäkään keskustaa laajenemaan oikeaksi kaupungin keskustaksi puhumattakaan sisäänmenoväylistä kauempana.
Kysyin tuossa jo yllä esimerkkiä missä tällainen ratkaisu toimii jo nyt käytännössä. Ei ole kuulunut vastausta. Jos tästä mallista ei ole toimivaa esimerkkiä missään niin koko homma on haihattelua. Ei Helsingin päättäjät niin fiksuja ole että keksisivät tähän ongelmaan jonkun ratkaisun jota ei ole kokeiltu jo jossain muualla.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 18:42:11
Pitääkö edes tähän erityisesti pyrkiä ?
Saati vielä huonompaan tilanteeseen jossa näitäkään ei ole ??
Ei se parkkikenttä tai ryteikkö kyllä kovin hehkeää katseltavaa ole. Ja sitä paitsi tosiaan harvan kaupunkirakenteen haitat ovat erittäin lukuisat.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 18:42:11
Näkemys "ylitarjonnasta" saattanee johtua siittä, että joitain puistoja ylikulutetaan selvästi, ja ei ymmärretä/haluta ymmärtää tähän johtaneita syitä.
Kulutuksen näennäinen vähyys näkyy sitten niissä muissa puistoissa.
Kyse ei kuitenkaan ole mistaan picknick paikasta, vaan pysyvästä osasta paikallista maisemaa.
Todella harvassa niissä virkistysmetsissä on liikkujia ja hoidetuissa puistoissa oleskelijoita näin keskimäärin. Suurempaa haittaa ei syntyisi, vaikka harvemin käytetty osa niistä otettaisiin rakentamiskäyttöön.
Muutenkaan en oikein ymmärrä sitä ajattelua, että ikkunasta aukeavaa ryteikköä tai vaikka muutaman sadan metrin päässä olevaa lenkkipolkua – ainakaan perinteisen suomalalaisen kaupunkisuunnittelun todellisuus huomioiden – arvostetaan enemmän kuin mitään muuta asiaa. Niiden mahdollistamisen alttarille uhrattava asialista on pitkä, alkaen vaikka päivittäin matkustamiseen käytettävästi ajasta, lähiympäristön palvelu- ja työpaikkatarjonnasta ja autoilun kuluista ja vaivoista.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 18:42:11
Harvempaa rakentamista nähdään esimerkiksi Pohjois-Amerikassa enimmäkseen, tiheämpää rakentamista siellä joudutaan etsimään.
Kyse on siittä, että kerrostalojen väliin tiivistämällä rakennetaan lisää kerrostaloja, koska tämä maa ei muuhun toisaalta enää ole käypänen.
Näin menetellen saadaan aikaan potenttiaalinen alkupiste slummille, jossa tunnusmerkillisesti huono-osaisuus kasautuu pienelle pinta-alalle.
Tapahtumaa voidaan myös kutsua rikastumiseksi.
Pohjois-Amerikassa on toki harvaa asutusta, mutta sieltä puuttuvat toisaalta suomalaismallisen alhaisen tai olemattoman virkistysarvon omaavat ryteiköt talojen välistä. Tontit ovat siellä kiinni toisissaan ja harvuutta aiheuttavat paljon suuremmalta osin parkkipaikat ja tiet.
Ei tiivis asutus ole mikään tie slummin syntymiseen (esimerkiksi nykyiset ennen autoilun aikakautta suunnitellut tiiviit suomalaiset kaupunginosat ovat kaukana slummista), jollei yhteiskunnallista suunnittelua myös muuten hoideta huonosti, mikä saa alueelle keskittymään ongelmaväkeä.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 18:42:11
Siellä ulkomailla ollaan toisenlaisten ehtojen edessä, täällä Suomessa ihmiset haluavat käydä suihkussa joka päivä, vaikka Saharassa ei ole paljoa vettä.
Ei veden saanti liity mitenkään kaupunkiasutuksen tiiviyteen Suomessa. Jos ei korkeintaan sillä tavalla, että tarvitsee rakentaa lyhyempiä vesijohtoja, jolloin rahaa säästyy.
Sitä paitsi esim. Norjassa, Ruotsissa ja Virossa on kaikissa paljon tiiviimmät kaupungit ja kylät kuin Suomessa, eivätkä olot olennaisesti poikkea täkäläisistä.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 18:42:11
Mikäli asia on noin, niin "tuote" myy itse itsensä, eikä tämän eteen tarvita muuta kuin myötäillä.
Kuitenkin asiassa haisee ohjailu, mitä ei tarvita jos tuote myy itse itsensä.
Ei kaupunkisuunnittelussa ja tietyn tyyppisen kaupunkisuunnittelun käytännössä mahdollistavassa liikennesuunnittelussa vallitse markkinatalous. Se on politiikkaa, eikä sellainen "tuote" voi myydä, joka on politiikan vuoksi kilpailukyvytön tai mahdoton.
Quote from: jka on 20.11.2014, 19:31:06
Tuo visiohan on juuri päinvastainen tällekin tarkoitukselle. Eihän Helsingissä ole tälläkään hetkellä kuin alle neliökilometrin pläntti ydinkeskustassa tällaista aluetta. Tuo visiohan roiskaisee taas todellisen keskustan hevon kuuseen. Jos oikeasti halutaan toimivaa ydinkeskustaa niin tiivistetään nyt ensi alkuun nykyistäkin. Eihän Helsingissä ole esimerkiksi purettu yhtään rakennusta koskaan. New Yorkissakin räjäytetään kerran viikossa oikeita pilvenpiirtäjiäkin ja rakennetaan isompia tilalle. Jos nyt laajennettaisiin toimiva keskusta edes neliökilometrin kokoiseksi ennen kuin haihatellaan jostain lahdenväylästä tällaisena alueena. Edes nuo esitetyt väestökasvuennusteet ei saisi nykyistäkään keskustaa laajenemaan oikeaksi kaupungin keskustaksi puhumattakaan sisäänmenoväylistä kauempana.
Minusta vaikka Pikku-Huopalahdessa, Pasilassa ja Arabiassa on sen tyyppistä kaupunkia, että siellä autoilun tarve on vähäinen. Puhumattakaan vaikka Vallilasta. Ja sellaista ympäristöä tuossa kaavaehdotuksessa tosiaan esitetään lisää.
Kyllä Helsingissä historiallisesti on purettu melkoisen paljon taloja, alkaen vaikkapa lähes kaikista kantakaupungin puutaloista ja monista 1800/1900-luvun vaihteen tienoon isoista kivitaloista.
Rakennustehokkuuden lisäämistä vastaan keskustassa minulla ei ole yhtään mitään. Vaikka toki tietyt maisema- ja kaupunkiympäristöarvot pitää ottaa huomioon.
Quote from: jka on 20.11.2014, 19:31:06
Kysyin tuossa jo yllä esimerkkiä missä tällainen ratkaisu toimii jo nyt käytännössä. Ei ole kuulunut vastausta. Jos tästä mallista ei ole toimivaa esimerkkiä missään niin koko homma on haihattelua. Ei Helsingin päättäjät niin fiksuja ole että keksisivät tähän ongelmaan jonkun ratkaisun jota ei ole kokeiltu jo jossain muualla.
Maailmalla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä kaupungeista, missä moottoritietön ja tiivis kantakaupunkimainen alue on olennaisesti isompi kuin Helsingissä. Eivät nämä kaupungit silti ole missään kaaoksessa.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 17:49:14
Tuohon robottiautoilun tuloon en usko. Nykyiset robottiautot eivät osaa kulkea kuin ennakkoon ohjelmoiduilla reiteillä missä kaikki liikenteen merkit ym. on tallennettu tietokantaan ennakolta. Lisäksi esimerkiksi sade muodostaa nille ylipääsemättömän esteen (tiheästä lumisateesta puhumattakaan). Robottiautojen etu muihin autoihin verrattuna on tilankäytöllisesti myös lähinnä se, että ne tarvitsevat vähemmän parkkipaikkoja. Kaistoja, liittymiä ym. tarvitaan ihan yhtä paljon tai jopa enemmän, jos autojen keskimääräinen matkustajamäärä vähenee nykyisestä (joka on jotain 1,3 henkilöä per auto).
Mä kun kuvittelin että keskustelette vuodesta 2050 ettekä tästä päivästä. Ehkä 36 vuoden aikana saadaan tekniikka pelaamaan niin, että robottiautot osaavat ajaa karmeissakin keleissä. Sori mä unohdin, kyl meillä tietotekniikka ja robottiautot on selkeästi samalla tasolla nyt kuin mitä vuonna 1978.
Quote from: mannym on 20.11.2014, 20:01:52
Mä kun kuvittelin että keskustelette vuodesta 2050 ettekä tästä päivästä. Ehkä 36 vuoden aikana saadaan tekniikka pelaamaan niin, että robottiautot osaavat ajaa karmeissakin keleissä. Sori mä unohdin, kyl meillä tietotekniikka ja robottiautot on selkeästi samalla tasolla nyt kuin mitä vuonna 1978.
Se, mikä tietokoneiden suhteen on etupäässä kehittynyt viimeisen 36 vuoden aikana on niiden laskentanopeus. Robottiautoihin liittyvässä ongelmassa ei kuitenkaan ole kyse ensijaisesti laskentanopeudesta vaan ohjelmoinnin työläydestä. Tietokone ei opi nykyisinkään itsenäisesti mitään (toisin kuin eläimet ja ihmiset), vaan se pitää etukäteen ohjelmoida tietyn asian havaitessaan tekemään tietyllä tavalla. Katu- ja tieympäristöissä on niin lukematon määrä erilaisia asioita, mitkä pitäisi opettaa erikseen robottiauton kuvantunnistukselle, että käytännössä tässä ollaan mahdottoman tehtävän edessä.
Tai sitten tosiaan robottiautot tyytyvät kulkemaan vain rajatun tyyppisillä ja ennalta ohjelmoiduilla reiteillä.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 19:49:51
Maailmalla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä kaupungeista, missä moottoritietön ja tiivis kantakaupunkimainen alue on olennaisesti isompi kuin Helsingissä. Eivät nämä kaupungit silti ole missään kaaoksessa.
Kiinnostaisi konkreettinen esimerkki Helsingin kokoisesta ja maantieteellisesti niemen perällä olevasta kaupungista jossa työpaikkaomavaraisuus on myös Helsingin tasoa eli 130%.
Homma toimii niin kauan kun kenenkään ei tarvitse ulkopuolelta alueelle tulla pidemmältä. Ei muuten.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 19:32:09
Ei se parkkikenttä tai ryteikkö kyllä kovin hehkeää katseltavaa ole. Ja sitä paitsi tosiaan harvan kaupunkirakenteen haitat ovat erittäin lukuisat.
Ryteikkö on pitkälti viitseliäisyydestä, tai aktiivisuudesta kiinni, parkkikentän häiritsevyys riippuu katselijasta, ja siittä mitä odotetaan.
Harvalla kaupunkirakenteella on haittansa, mutta asumisen väljyyttä on vaikeaa tavoitella ilman tätä epäkohtaa.
QuoteTodella harvassa niissä virkistysmetsissä on liikkujia ja hoidetuissa puistoissa oleskelijoita näin keskimäärin. Suurempaa haittaa ei syntyisi, vaikka harvemin käytetty osa niistä otettaisiin rakentamiskäyttöön.
Ei taulujakaan arvosteta sen takia, että niitä on kätevä käyttää tarjottimina.
QuoteMuutenkaan en oikein ymmärrä sitä ajattelua, että ikkunasta aukeavaa ryteikköä tai vaikka muutaman sadan metrin päässä olevaa lenkkipolkua – ainakaan perinteisen suomalalaisen kaupunkisuunnittelun todellisuus huomioiden – arvostetaan enemmän kuin mitään muuta asiaa. Niiden mahdollistamisen alttarille uhrattava asialista on pitkä, alkaen vaikka päivittäin matkustamiseen käytettävästi ajasta, lähiympäristön palvelu- ja työpaikkatarjonnasta ja autoilun kuluista ja vaivoista.
En tiedä sinusta, mutta itse monessakin suurkaupungissa asuneena arvostan erittäin korkealle omalta parvekkeeltani avautuvaa metsänäkymää.
Yhtään taloa ei kurkistelemallakaan näy, ja parkkipaikkaakin vaatimattomat 15m kanttiinsa, eli näkymät enimmäkseen ovat luontoa, ja se on jotain mitä suurkaupungissa ei saa rahallakaan.
Päivittäiseen matkustamiseen käytettyä aikaa uhrautuu juuri siellä suurkaupungeissa enemmän kuin pitkien etäisyyksien periferiassa, johtuen enimmäkseen poliittisin perustein tehtyjen liikennesuunnittelujen tuloksista.
QuotePohjois-Amerikassa on toki harvaa asutusta, mutta sieltä puuttuvat toisaalta suomalaismallisen alhaisen tai olemattoman virkistysarvon omaavat ryteiköt talojen välistä. Tontit ovat siellä kiinni toisissaan ja harvuutta aiheuttavat paljon suuremmalta osin parkkipaikat ja tiet.
Et sitten ole tainnut edes käydä Pohjois-Amerikassa, minä puolestani olen asunut siellä, niin suurkaupungissa kuin lähiöissäkin, ja kyllä niissä lähiöissä oli "ryteikköjä" ja puistoja.
QuoteEi tiivis asutus ole mikään tie slummin syntymiseen (esimerkiksi nykyiset ennen autoilun aikakautta suunnitellut tiiviit suomalaiset kaupunginosat ovat kaukana slummista), jollei yhteiskunnallista suunnittelua myös muuten hoideta huonosti, mikä saa alueelle keskittymään ongelmaväkeä.
Yhteiskunnallinen "suunnittelu" on poliittisissa käsissä, eli jos epäonnistuminen on mahdollista, niin se mahdollisuus kyllä käytetään.
QuoteEi veden saanti liity mitenkään kaupunkiasutuksen tiiviyteen Suomessa. Jos ei korkeintaan sillä tavalla, että tarvitsee rakentaa lyhyempiä vesijohtoja, jolloin rahaa säästyy.
Ei liity myöskään asumisen ahtaus mitenkään suomalaisiin, eli jos jossain muualla on jotain, ei se sellaisenaan kelpaa Suomeen.
Ihmisten erilaisuus heijastuu myös asumisessa, eli suomalaisia ei voi muuttaa japanilaisiksi poliittisin päätöksin.
QuoteSitä paitsi esim. Norjassa, Ruotsissa ja Virossa on kaikissa paljon tiiviimmät kaupungit ja kylät kuin Suomessa, eivätkä olot olennaisesti poikkea täkäläisistä.
Eivät, mutta tuolla ihmisillä on ollut aikaa kasvaa tuollaiseen ympäristöön, jotkut jopa ovat syntyneet sellaiseen.
QuoteEi kaupunkisuunnittelussa ja tietyn tyyppisen kaupunkisuunnittelun käytännössä mahdollistavassa liikennesuunnittelussa vallitse markkinatalous. Se on politiikkaa, eikä sellainen "tuote" voi myydä, joka on politiikan vuoksi kilpailukyvytön tai mahdoton.
Tuolla pitkin "matkaa" vittuilin sinulle tästä politiikasta jolla ihmisille kerrotaan mitä he haluavat, ja sitten ihmetellään miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.
Quote from: jka on 20.11.2014, 20:17:34
Kiinnostaisi konkreettinen esimerkki Helsingin kokoisesta ja maantieteellisesti niemen perällä olevasta kaupungista jossa työpaikkaomavaraisuus on myös Helsingin tasoa eli 130%.
Homma toimii niin kauan kun kenenkään ei tarvitse ulkopuolelta alueelle tulla pidemmältä. Ei muuten.
Sellaisia isoja keskuskaupunkeja ei kyllä paljoa ole, joilla ei olisi yli sadan menevä työpaikkaomavaraisuus. Sellainen on aika lailla ison kaupungin perusluonteen vastaista.
Pääosin tiivistämisen kohteena oleva alue ei sijaitse varsinaisella Helsingin niemellä, vaan kauempana. Rannikkokaupunkeja taas on maailmassa vaikka kuinka.
Millainen autoilun vähimmäismarkkinaosuus sinulla on mielessä, joka mahdollistaa yli sadan menevän työpaikkaomavaraisuuden? Ilmeisesti täsmälleen se, joka Helsingissä tällä hetkellä on todellisuutta. Mikseivät ihmiset voi saapua esimerkiksi junalla töihinsä kaupungin ulkopuolisilta alueilta?
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15
En tiedä sinusta, mutta itse monessakin suurkaupungissa asuneena arvostan erittäin korkealle omalta parvekkeeltani avautuvaa metsänäkymää.
Yhtään taloa ei kurkistelemallakaan näy, ja parkkipaikkaakin vaatimattomat 15m kanttiinsa, eli näkymät enimmäkseen ovat luontoa, ja se on jotain mitä suurkaupungissa ei saa rahallakaan.
Päivittäiseen matkustamiseen käytettyä aikaa uhrautuu juuri siellä suurkaupungeissa enemmän kuin pitkien etäisyyksien periferiassa, johtuen enimmäkseen poliittisin perustein tehtyjen liikennesuunnittelujen tuloksista.
Jos tuollainen maisema pitäisi taata useimmille (haluaisiko valtaosa edes oikeasti sitä?) niin tuloksena ei ole enää mikään varsinainen kaupunki, vaan järjettömän laajalle levinnyt tiiviihkö maaseutu. Sellaisessa ympäristössä kaikki kodin ulkopuolinen toiminta (poislukien lähimetsässä ulkoilu) edellyttää pitkään autossa istumista ruuhkaisilla väylillä. Mitkään investointirahat eivät riitä ruuhkien poistamiseen niin laajamittaiselta autoilulta.
Tiiviissä kantakaupungissa taas kaupat, koulut ja päiväkodit löytyvät kaikki kohtuullisen kävelymatkan päästä kotoa (muutama sata metriä) ja työpaikka esimerkiksi vartin ratikkamatkan päästä.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15Et sitten ole tainnut edes käydä Pohjois-Amerikassa, minä puolestani olen asunut siellä, niin suurkaupungissa kuin lähiöissäkin, ja kyllä niissä lähiöissä oli "ryteikköjä" ja puistoja.
Amerikkalaistyyppinen "omakotimatto" ainakin on ilmiö, mitä ei löydy Suomesta. Esimerkki tyypillisestä suomalaisesta omakotialueesta: http://binged.it/1Hr5sSg Esimerkki amerikkalaisesta omakotialueesta: http://binged.it/1Hr5R7b
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15Yhteiskunnallinen "suunnittelu" on poliittisissa käsissä, eli jos epäonnistuminen on mahdollista, niin se mahdollisuus kyllä käytetään.
No ei sitä suunnittelua paljon muutenkaan voi hoitaa. Vai pitäisikö grynderien jotenkin antaa rakentaa tiet ja radat (miten?) ja päättää, millainen kaupunkiympäristöstä muodostuu?
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15Eivät, mutta tuolla ihmisillä on ollut aikaa kasvaa tuollaiseen ympäristöön, jotkut jopa ovat syntyneet sellaiseen.
En kyllä yhtään epäile, etteikö suomalainenkin sellaiseen sopeudu. Sitä paitsi ennen autoilun aikaa myös suomalaiset kaupungit olivat tiiviitä ja ennen isojakoa myös maaseudun kylät olivat suurelta osin tiiviitä.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15
Tuolla pitkin "matkaa" vittuilin sinulle tästä politiikasta jolla ihmisille kerrotaan mitä he haluavat, ja sitten ihmetellään miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.
Tähän mennessä ihmisille on lähinnä kerrottu, että heidän tulee pitää autoilusta ja siitä ryteikkönäkymästä.
Kun kerran neliöt on kortilla täällä pääkaupungissa niin minkä ihmeen takia täällä edelleen tehdään kaksiulotteista pintaa liikenne- ja asumisratkaisuista? Kirjoitin jo pari kommenttia hesariin mutta aivan liian myöhään, ne hautautuivat liian kauas että kukaan niitä lukisi.
tl;dr himohompansseille:
Miksi emme tekisi KOLMEDEENÄ lisää tilaa kuten Hämeenlinnalaiset tekivät? Siellä on jo muutaman sadan metrin pätkä valmista katettua moottoritietä.
Ei tarvitse tietenkään tehdä koko Tuusulanväylän tai Lahdenväylän mittaista kauppakeskusta kannen päälle. Se tulisi hieman liian kalliiksi. Vaan kuinka paljon tuo helpottaisi asioita niille jotka haluavat tiivistä kaupunkia sekä niille jotka tulevat sinne omilla autoillaan töihin tai kauppareissulle. Autotunnelia ei tarvitse aurata, suolata tai hiekoittaa. Katutaso sen päällä olisi kulkuneuvoista sporia ja takseja lukuunottamatta vapaa. Hiemanko olisi turvallisempi miljöö kun ei olisi nastarengas-autoja pöllyyttämässä katuja auki talvella vaan saisivat kulkea omissa tunneleissaan mistä pölyt suodatetaan pois. Jalankulkijoiden, sporien ja autojen ei tarvitsisi jonotella liikennevaloissa ennen kantakaupunkiin saapumista.
On enemmän kuin todennäköistä että vuoden 2050 auto ei ole savuuttava Wartbug-Moscowitch vaan sähkö/vety/maakaasu Volkswagen. Liikenteen hiukkaspäästöt tulevat mitä todennäköisimmin enimmiltään osin siitä että joudutaan, kiitos Suomen talven, ajamaan edelleen nastarenkailla.
Hämeenlinnassa on nyt onneksi livenä pyörivä case study mistä toivottavasti opitaan ja tehdään Helsinkiin entistä hienompana sama.
Jos liikennesuunnitelmassa on kohta "osalta pois", se on huono idea. Suunnitelman pitää olla "kaikille lisää", silloin se on hyvä. 3D-motarissa kaupunkilaiset saavat lisää tilaa ja puhtaamman ympäristön, autoilijat lisää turvaa ja sujuvuutta liikenteeseen.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 19:49:51
Minusta vaikka Pikku-Huopalahdessa, Pasilassa ja Arabiassa on sen tyyppistä kaupunkia, että siellä autoilun tarve on vähäinen. Puhumattakaan vaikka Vallilasta. Ja sellaista ympäristöä tuossa kaavaehdotuksessa tosiaan esitetään lisää.
Hmm, tutkin vähän tilastoja. Helsingissä on keskimäärin n. 400 autoa/1000 asukasta. Aivan ydinkeskustassa Helsingissä päästään parhaimmillaan 250 autoon. Espoossa on 460 autoa / 1000 asukasta.
Ei nuo Helsingin tilastot minun mielestä mairittele yhtään "autotonta" vaihtoehtoa kun ottaa huomioon että koko Helsingissä 50% asuntokunnista on sinkkuja ja ydinkeskustassa vielä huomattavasti useampi. Mistään ei löytynyt tarkempia tilastoja mutta jos otettaisiin ydinkeskustassa olevat lapsiperheet niin autotiheys taitaa heilahtaa tasan samaan kuin vaikka espoolaisilla lapsiperheillä. Nämä on niitä jotka tarvitsevat autoa. Sinkuille voi rakentaa ihan minkälaista kolhoosia tahansa niin ei ne tarvitse autoa siltikään.
Jos ydinkeskustassa asuvat sinkut pääsee parhaimmillaankin 250 autoon per 1000 asukasta niin puheet autottomasta Helsingistä on aika naurettavia suoraan sanottuna. Tuota todellista ydinkeskustaa tässä visiossa ei todellakaan olla rakentamassa lisää. Vaan sitä jossa autojen osuus nousee hyvin nopeasti lähelle jopa Espoota. Tämä visio lisää autojen määrää Helsingissäkin, ei vähennä.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 20:17:10
Se, mikä tietokoneiden suhteen on etupäässä kehittynyt viimeisen 36 vuoden aikana on niiden laskentanopeus. Robottiautoihin liittyvässä ongelmassa ei kuitenkaan ole kyse ensijaisesti laskentanopeudesta vaan ohjelmoinnin työläydestä. Tietokone ei opi nykyisinkään itsenäisesti mitään (toisin kuin eläimet ja ihmiset), vaan se pitää etukäteen ohjelmoida tietyn asian havaitessaan tekemään tietyllä tavalla. Katu- ja tieympäristöissä on niin lukematon määrä erilaisia asioita, mitkä pitäisi opettaa erikseen robottiauton kuvantunnistukselle, että käytännössä tässä ollaan mahdottoman tehtävän edessä.
Tai sitten tosiaan robottiautot tyytyvät kulkemaan vain rajatun tyyppisillä ja ennalta ohjelmoiduilla reiteillä.
Hmm, laskentanopeus, muistikapasiteetti, anturit, tekoäly, koko.
Mahdoton vaatii vain aikaa. 36 vuotta nykyisellä kehityksellä voi helposti riittää. Lisäksi kuvaat juuri oppimista. 36 vuotta oppimista. Minusta aliarvioit rankasti 2050 robottiauton.
Quote from: toumasho on 20.11.2014, 21:16:43
Miksi emme tekisi KOLMEDEENÄ lisää tilaa kuten Hämeenlinnalaiset tekivät? Siellä on jo muutaman sadan metrin pätkä valmista katettua moottoritietä.
Moottoriteiden kattaminen tai tunnelointi tulee järjettömän kalliiksi verrattuna ns. bulevardisointiin. Lisäksi ainoa mitä siitä voitetaan on joidenkin kymmenien sekuntien ajanvoitto autoilijoille per pienempi kattamiskohde.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:21:56
Quote from: toumasho on 20.11.2014, 21:16:43
Miksi emme tekisi KOLMEDEENÄ lisää tilaa kuten Hämeenlinnalaiset tekivät? Siellä on jo muutaman sadan metrin pätkä valmista katettua moottoritietä.
Moottoriteiden kattaminen tai tunnelointi tulee järjettömän kalliiksi verrattuna ns. bulevardisointiin. Lisäksi ainoa mitä siitä voitetaan on joidenkin kymmenien sekuntien ajanvoitto autoilijoille per pienempi kattamiskohde.
Ei pidä paikkaansa. Unohdit sen seikan että katetuille neliömetreille voidaan rakentaa laadukkaita asuntoja useita kerroksia. Niistä saaduilla riistoneliöhinnoilla tuo kattaminen maksetaan helposti pois. Kyseessä ei kuitenkaan ole sen kummoisempi asia kuin betonivalurakentaminen, ei tarvitse päällystää kullalla mitään.
Edit: En tosiaankaan bluffaa tässä, jos vaan nämä Helsingin Hinnat säilyvät, tässä dataa Hämeenlinnasta:
- Katetun osuuden pituus: 230 metriä
- Katteen hinta: 30 miljoonaa euroa
- Rakennusoikeus: ~45000m2 (oletan että tuossa YIT:n sivustossa on painovirhe, tuskin on 45 000 neliökilometriä työnnetty Goodmaniin).
Quote(Kauppakeskuksen + asuntojen)Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 130 miljoonaa euroa. Rakennusoikeutta on yhteensä 45 490 km2, josta kauppakeskukselle 27 800 km2 ja asunnoille 17 690 km2. Pysäköintitiloja tulee 800 autolle.
ja
Koko hankkeen kustannusarvio on n. 150 milj.€ ja kateurakan osuus siitä noin 30 milj. €. NCC vastaa tunnelin, kauppakeskuksen ja asuintalojen rakentamisesta.
Eli jos vaikkapa Tusarin päätyä katettaisiin Hämeenlinnan metodilla sata metriä niin homma maksaisi 75 miljoonaa euroa. Jos tehtäisiin homma toistepäin että kiitos-ei-Goodman ja kyllä-kiitos-asunnot niin 4500€/m2 uudisrakennushinnalla meillä olisi 27500m2*4500€/m2 = n. 123 miljoonaa euroa, tämä siis pelkistä asuinneliöistä. Pitäisi siis saada ne neliöt tehtyä n. 50 miljoonalla eurolla. 1800 egee saa upottaa per neliö. Kyllä sillä varmaan jotain seiniä saisi pystyyn jopa täällä pk-seudulla.
Edit2: Eiku hetkinen, tästä siis jää rakentamisen jälkeen tuo 50 miljoonaa euroa käteen. Onpa paska idea. Unohdetaan koko juttu.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:13:40
Amerikkalaistyyppinen "omakotimatto" ainakin on ilmiö, mitä ei löydy Suomesta. Esimerkki tyypillisestä suomalaisesta omakotialueesta: http://binged.it/1Hr5sSg Esimerkki amerikkalaisesta omakotialueesta: http://binged.it/1Hr5R7b
Itse haluaisin amerikkalaistyyppistä omakotitalomattoa ja amerikkalaistyyppistä suurkaupunkia. Kumpaakaan ei rakenneta Suomessa edes pääkaupunkiseudulla. Tuokin visio josta nyt puhutaan on totaalinen irvikuva kummallekin.
Quote from: jka on 20.11.2014, 21:18:12
Hmm, tutkin vähän tilastoja. Helsingissä on keskimäärin n. 400 autoa/1000 asukasta. Aivan ydinkeskustassa Helsingissä päästään parhaimmillaan 250 autoon. Espoossa on 460 autoa / 1000 asukasta.
Ei nuo Helsingin tilastot minun mielestä mairittele yhtään "autotonta" vaihtoehtoa kun ottaa huomioon että koko Helsingissä 50% asuntokunnista on sinkkuja ja ydinkeskustassa vielä huomattavasti useampi. Mistään ei löytynyt tarkempia tilastoja mutta jos otettaisiin ydinkeskustassa olevat lapsiperheet niin autotiheys taitaa heilahtaa tasan samaan kuin vaikka espoolaisilla lapsiperheillä. Nämä on niitä jotka tarvitsevat autoa. Sinkuille voi rakentaa ihan minkälaista kolhoosia tahansa niin ei ne tarvitse autoa siltikään.
Jos ydinkeskustassa asuvat sinkut pääsee parhaimmillaankin 250 autoon per 1000 asukasta niin puheet autottomasta Helsingistä on aika naurettavia suoraan sanottuna. Tuota todellista ydinkeskustaa tässä visiossa ei todellakaan olla rakentamassa lisää. Vaan sitä jossa autojen osuus nousee hyvin nopeasti lähelle jopa Espoota. Tämä visio lisää autojen määrää Helsingissäkin, ei vähennä.
Ydinkeskustassa asuu paljon muitakin kuin sinkkuja. Lisäksi per asukas -tarkastelu harhaanjohtaa siinä mielessä, että jos vaikka jossain teoreettisella lähiöalueella asuu pelkästään neljän hengen perheitä jolla kaikilla on yksi auto, niin tämä tuottaa saman autotiheyden kuin se, että jos teoreettisella keskusta-alueella asuupelkästään sinkkuja joista vain joka neljännellä on auto.
Monissa lapsiperheissä tarvitaan autoa siksi, kun harvalla lähiöalueella on kaikkiin käyntikohteisiin (työt, lasten hoitopaikat, mahdolliset harrastuspaikat ym.) pitkä matka ja lisäksi ostokset tehdään kaukaisesta Prismasta tms. vain 1-3 kertaa tms. viikossa, jolloin kerralla ostettavaa kertyy paljon. Tiheällä alueella oikein mikään näistä autontarvitsemisperusteista ei ole voimassa lapsiperheilläkään, kun kaikki toiminnon ovat niin lähellä, että ne saavuttaa yleensä kävellen.
Quote from: toumasho on 20.11.2014, 21:26:30
Ei pidä paikkaansa. Unohdit sen seikan että katetuille neliömetreille voidaan rakentaa laadukkaita asuntoja useita kerroksia. Niistä saaduilla riistoneliöhinnoilla tuo kattaminen maksetaan helposti pois. Kyseessä ei kuitenkaan ole sen kummoisempi asia kuin betonivalurakentaminen, ei tarvitse päällystää kullalla mitään.
Bulevardin varteen voi kyllä rakentaa lähes tulkoon saman verran, kun otetaan huomioon katutilat. Kattamalla ei myöskään päästä eroon moottoriteiden isoista eritasoliittymistä, jotka saattavat olla kokonaisen kaupunginosan kokoisia.
Ja moottoriteiden kattaminen on tosiaan kallista puuhaa, esimerkiksi Lauttasaaren Katajaharjuun kaavaillun 150 metrin mittaisen Länsiväylän katteen hinta-arvio on 45 miljoonaa euroa. Tuollaista summaa ei saa upotettua millään sujuvalla tavalla sen päälle tulevien kiinteistöjen myyntihintoihin, ja katteen hinta on joka tapauksessa valtaosin pois kaupungin muutenkin saamista kiinteistöjen myyntituloista. Toisaalta tuollaiset projektit nostavat asumisen hintaa entisestäänkin.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:43:08
Quote from: toumasho on 20.11.2014, 21:26:30
Ei pidä paikkaansa. Unohdit sen seikan että katetuille neliömetreille voidaan rakentaa laadukkaita asuntoja useita kerroksia. Niistä saaduilla riistoneliöhinnoilla tuo kattaminen maksetaan helposti pois. Kyseessä ei kuitenkaan ole sen kummoisempi asia kuin betonivalurakentaminen, ei tarvitse päällystää kullalla mitään.
Bulevardin varteen voi kyllä rakentaa lähes tulkoon saman verran, kun otetaan huomioon katutilat. Kattamalla ei myöskään päästä eroon moottoriteiden isoista eritasoliittymistä, jotka saattavat olla kokonaisen kaupunginosan kokoisia.
Ja moottoriteiden kattaminen on tosiaan kallista puuhaa, esimerkiksi Lauttasaaren Katajaharjuun kaavaillun 150 metrin mittaisen Länsiväylän katteen hinta-arvio on 45 miljoonaa euroa. Tuollaista summaa ei saa upotettua millään sujuvalla tavalla sen päälle tulevien kiinteistöjen myyntihintoihin, ja katteen hinta on joka tapauksessa valtaosin pois kaupungin muutenkin saamista kiinteistöjen myyntituloista. Toisaalta tuollaiset projektit nostavat asumisen hintaa entisestäänkin.
Niin, jos luet tuon aiemman viestin mitä täydensin niin näet että Hämeenlinnassa se tehtiin. Ehkä sinun kannattaisi nyt vaan hyväksyä todellisuus että kyllä, tämä on mahdollista ja jopa kannattavempaa täällä pk-seudulla.
Quote from: toumasho on 20.11.2014, 21:46:28
Niin, jos luet tuon aiemman viestin mitä täydensin niin näet että Hämeenlinnassa se tehtiin. Ehkä sinun kannattaisi nyt vaan hyväksyä todellisuus että kyllä, tämä on mahdollista ja jopa kannattavempaa täällä pk-seudulla.
Mutta kattaminen maksaa joka tapauksessa aivan liikaa, jotta siitä olisi miksikään laajemmaksi ratkaisuksi. Lisäksi hyödyt bulevardisointiin verrattuna ovat vähäiset.
Periaatteessa ihan samasta syystä ei kannata tehdä mitään laajamittaisempaa kattamista kuin miksi Helsingin Keskustatunneliakaan ei kannata rakentaa. Maanalainen autoilu nyt vaan maksaa liikaa etuihin verrattuna.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:33:26
Ydinkeskustassa asuu paljon muitakin kuin sinkkuja. Lisäksi per asukas -tarkastelu harhaanjohtaa siinä mielessä, että jos vaikka jossain teoreettisella lähiöalueella asuu pelkästään neljän hengen perheitä jolla kaikilla on yksi auto, niin tämä tuottaa saman autotiheyden kuin se, että jos teoreettisella keskusta-alueella asuupelkästään sinkkuja joista vain joka neljännellä on auto.
Niin mikä tuossa johtaa harhaan? Ei auton todellinen tarve muutu miksikään näissä tapauksissa. Vai väitätkö että lapsen kuljettamisen tarve auton käytölle on jotenkin vähäpätöisempi ja pitäisi jotenkin poistaa tilastoista?
Ainakin omalla kohdallani ylivoimaisesti suurin osa autolla ajosta on nimenomaan lasten kuljettamista harrastuksiin. Ja niitä harrastuksia ei todellakaan ole edes mahdollista harrastaa lähelläkään Helsingin keskustaa.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:33:26
Monissa lapsiperheissä tarvitaan autoa siksi, kun harvalla lähiöalueella on kaikkiin käyntikohteisiin (työt, lasten hoitopaikat, mahdolliset harrastuspaikat ym.) pitkä matka ja lisäksi ostokset tehdään kaukaisesta Prismasta tms. vain 1-3 kertaa tms. viikossa, jolloin kerralla ostettavaa kertyy paljon. Tiheällä alueella oikein mikään näistä autontarvitsemisperusteista ei ole voimassa lapsiperheilläkään, kun kaikki toiminnon ovat niin lähellä, että ne saavuttaa yleensä kävellen.
Lapsiperhe tarvitsee auton useinmiten vähintäänkin sen takia että vaikka miten valitset asuinpaikan niin kumpikin puoliso ei vaan yksinkertaisesti voi saada työpaikkaa vierestä. Tämä alkaa olla tilastollisestikin mahdotonta. Sama pätee Helsingin keskustassakin. Asuinpaikan voi vielä valita toisen puolison työpaikan mukaan mutta ei enää molempien. Vaikka asuisit keskustassa niin toisella on työpaikka keskustassa mutta toisella on sitten jossain huitsin nevadassa.
Ja kun molempien työpaikka ei ole vieressä niin lasten kuljetusten organisointikaan ei onnistu ilman autoa. Vuorokaudessa ei tunnit riitä koska joukkoliikenne on kaksi kertaa hitaampaa kuin omalla autolla kulkeminen.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:13:40
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 20:53:15
En tiedä sinusta, mutta itse monessakin suurkaupungissa asuneena arvostan erittäin korkealle omalta parvekkeeltani avautuvaa metsänäkymää.
Yhtään taloa ei kurkistelemallakaan näy, ja parkkipaikkaakin vaatimattomat 15m kanttiinsa, eli näkymät enimmäkseen ovat luontoa, ja se on jotain mitä suurkaupungissa ei saa rahallakaan.
Päivittäiseen matkustamiseen käytettyä aikaa uhrautuu juuri siellä suurkaupungeissa enemmän kuin pitkien etäisyyksien periferiassa, johtuen enimmäkseen poliittisin perustein tehtyjen liikennesuunnittelujen tuloksista.
Jos tuollainen maisema pitäisi taata useimmille (haluaisiko valtaosa edes oikeasti sitä?) niin tuloksena ei ole enää mikään varsinainen kaupunki, vaan järjettömän laajalle levinnyt tiiviihkö maaseutu.
Ei onneksi täällä missä minä asun, mutta olet siinä oikeassa etteivät kaikki välttämättä tätä halua.
Niitä ihmisiä varten, jotka haluavat luonnon sijasta katsella betoniseinää, heille pitäisi ainakin koeluontoisesti rakentaa "sardiinilähiö", jossa ikkunanäkymät eivät huimaa avaruutta kaihtavia, eikä satunnaisen vamppyyrin tarvitsisi pelätä päivää.
QuoteSellaisessa ympäristössä kaikki kodin ulkopuolinen toiminta (poislukien lähimetsässä ulkoilu) edellyttää pitkään autossa istumista ruuhkaisilla väylillä. Mitkään investointirahat eivät riitä ruuhkien poistamiseen niin laajamittaiselta autoilulta.
Edellyttää toki siellä ruuhka-Suomessa asumista, että asiat ovat liikkumisen suhteen noin surkeasti.
On omaakin kokemusta tästä surkeudesta, enkä takaisin halua.
QuoteTiiviissä kantakaupungissa taas kaupat, koulut ja päiväkodit löytyvät kaikki kohtuullisen kävelymatkan päästä kotoa (muutama sata metriä) ja työpaikka esimerkiksi vartin ratikkamatkan päästä.
Tuo nyt taas on pelkkää teoriaa, ja virheä päiväuni.
Ihmisillä on nyky-yhteiskunnassa tapana liikkua, vaihtaa työpaikkaa, tavata toisia ihmisiä.
Se, että kaikki on aina kätevästi tuossa ihan vieressä, on päiväuni jolla ei ole jatkuvuutta, eikä siten katetta
QuoteNo ei sitä suunnittelua paljon muutenkaan voi hoitaa. Vai pitäisikö grynderien jotenkin antaa rakentaa tiet ja radat (miten?) ja päättää, millainen kaupunkiympäristöstä muodostuu?
Ei pidä mennä plussan ja miinuksen välillä, tai mustan ja valkoisen.
Pitää löytää myös neutraaleja ja harmaita sävyjä.
Se mikä puuttuu kaupunkisuunnittelusta on joustavuus.
Kaavat lämäistään tiskiin, ja siinä on, ota tai jätä.
Esmers niitä pieniä pers'reikiä, joita tonteiksi kutsutaan, ei voida asiakkaan toimesta yhdistellä isommaksi kokonaisuudeksi, kun herrajumala on joskus toisin päättänyt.
Tuo on sitä politiikkaa, ja tuo politiikka ei ole yhteisten asioiden hoitamista, vaan puupäistä byrokraattista vallankäyttöä.
QuoteEn kyllä yhtään epäile, etteikö suomalainenkin sellaiseen sopeudu. Sitä paitsi ennen autoilun aikaa myös suomalaiset kaupungit olivat tiiviitä ja ennen isojakoa myös maaseudun kylät olivat suurelta osin tiiviitä.
On eri juttu sopeuttaa kylään muutama uusi asukas, kuin sopeuttaa koko kylää uusista asukkaista.
QuoteTähän mennessä ihmisille on lähinnä kerrottu, että heidän tulee pitää autoilusta ja siitä ryteikkönäkymästä.
Autoilu on osa sitä hyvinvointimme rakentamista, pidit siittä tai et, ja siitä ei käy luopuminen illman luopumista siitä hyvinvoinnista.
Tavaroiden ja palveluiden kulkeminen on oleellinen osa pakettia, ja yhtä oleellisesti niitä tavaroita ja palveluita haetaan kun siinä unelmalähiössä niitä ei olekaan tarjolla juuri siten kuin kaikki ihmiset haluavat.
Varsin moni ihminen katselee mielummin ryteikköä, kuin muutaman metrin päässä olevaa betonirakennusteknistä suursaavutusta, jota seinäksi kutsutaan.
Vielä huonompi vaihtoehto on päästä kilpailemaan vastapäisen ikkunan kanssa verhojen kilpaa vetämisessä.
Metsämaisema ei vittuile, näytä keskisormea, vilkuttele valoja, tai metelöi kännipäissään.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:50:48
Mutta kattaminen maksaa joka tapauksessa aivan liikaa, jotta siitä olisi miksikään laajemmaksi ratkaisuksi.
Hei, kyse on poliittisesta päätöksestä, ei tätä voi gryndereiden päätettäväksi jättää.
Lisäksi jos haluat hyvää ja halpaa, on syytä ostaa molemmat.
Quote from: jka on 20.11.2014, 21:53:53
Niin mikä tuossa johtaa harhaan? Ei auton todellinen tarve muutu miksikään näissä tapauksissa. Vai väitätkö että lapsen kuljettamisen tarve auton käytölle on jotenkin vähäpätöisempi ja pitäisi jotenkin poistaa tilastoista?
Kyse on siitä, että autossa kulkevien henkilöiden määrä per vuorokausi sekä yleisestikin auton käyttöaika per vuosikausi ovat yleensä isompia sen perheen tapauksessa kuin sinkun tapauksessa. Lisäksi jopa tapauksessa tällöin siellä auto-alueella ihmisten autontarvitsemisprosentti on 100, kun taas siellä pienen autoistumisen sinkkualueella se on 25 (huolimatta samasta autotiheydestä per henkilö).
Quote from: jka on 20.11.2014, 21:53:53
Ainakin omalla kohdallani ylivoimaisesti suurin osa autolla ajosta on nimenomaan lasten kuljettamista harrastuksiin. Ja niitä harrastuksia ei todellakaan ole edes mahdollista harrastaa lähelläkään Helsingin keskustaa.
Jos auton pääasiallinen olemassaolon oikeutus ovat lasten harrastukset, niin täytyy sanoa, että kalliiksi tulevat ne harrastukset. Itse ei ainakaan tuollaiseen rupeaisi, vaan sanoisin lapselle, että harrasta jotain muuta, jos et itse pysty kulkemaan harrastukseen.
Quote from: jka on 20.11.2014, 21:53:53
Lapsiperhe tarvitsee auton useinmiten vähintäänkin sen takia että vaikka miten valitset asuinpaikan niin kumpikin puoliso ei vaan yksinkertaisesti voi saada työpaikkaa vierestä. Tämä alkaa olla tilastollisestikin mahdotonta. Sama pätee Helsingin keskustassakin. Asuinpaikan voi vielä valita toisen puolison työpaikan mukaan mutta ei enää molempien. Vaikka asuisit keskustassa niin toisella on työpaikka keskustassa mutta toisella on sitten jossain huitsin nevadassa.
Ja kun molempien työpaikka ei ole vieressä niin lasten kuljetusten organisointikaan ei onnistu ilman autoa. Vuorokaudessa ei tunnit riitä koska joukkoliikenne on kaksi kertaa hitaampaa kuin omalla autolla kulkeminen.
Tarpeeksi tiiviissä kaupungissa on sikäli hyvät joukkoliikenne ja pyöräily-yhteydet, että kyllä sinne toisen puoliskon kaukaisempaankin työpaikkaan aika usein/useimmiten pääsee siirtymään sujuvasti ilman autoa.
Ja tosiaan lasten kuljetus, kun esim. hoitopaikka on kävelyetäisyydellä niin ei siinä paljon autoa tarvita. Ja vähän kauemmaksi (vaikka kilometrin päähän) pääsee esim. ratikalla.
Joukkoliikenne ei tosiaan ole mitenkään määritelmällisesti kaksi kertaa hitaampaa kuin autoliikenne, vaan tällainen suhde pätee lähinnä autoilun varaan rakennetuilla harvoilla lähiöalueilla (joihin ei ole mahdollista luoda kilpailukykyistä joukkoliikennettä). Kantakaupungissa on usein enemmänkin niin, että joukkoliikenne on tuplasti nopeampaa kuin autoliikenne.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 22:06:05
Hei, kyse on poliittisesta päätöksestä, ei tätä voi gryndereiden päätettäväksi jättää.
Lisäksi jos haluat hyvää ja halpaa, on syytä ostaa molemmat.
No aika harvoin ne grynderit niitä kattamisia ja tunneleita itse maksavatkaan. Ne kun eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia saatuihin hyötyihin nähden.
Jaa a, mitäs näihin sanoisi? Toivottavasti helsinkiläiset ovat tyytyväisiä. Jos ovat niin sehän se on hieno juttu.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 22:06:05
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 21:50:48
Mutta kattaminen maksaa joka tapauksessa aivan liikaa, jotta siitä olisi miksikään laajemmaksi ratkaisuksi.
Hei, kyse on poliittisesta päätöksestä, ei tätä voi gryndereiden päätettäväksi jättää.
Lisäksi jos haluat hyvää ja halpaa, on syytä ostaa molemmat.
Tukholman seudulla on tullut ajettua kilometrikaupalla katon alla yhtäjaksoisesti. Mutta. Jos ruotsalaiset ovat yhtä viisaita kaupunkisuunnittelussa kuin väestöpolitiikassa, niin... toisaalta, jos väestöpolitiikan tavoitteena on väestönvaihto, sitten.
Ruotsi oli kyllä aikoinaan etulinjassa kallonmittauksen sun muun "tieteen" suhteen. Nyt se jo hiukan nolottaa, täälläkin. Saiko Lipponen viimeisen "Freudenthal" -frenologiapalkinnon?
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26
Ei onneksi täällä missä minä asun, mutta olet siinä oikeassa etteivät kaikki välttämättä tätä halua.
Niitä ihmisiä varten, jotka haluavat luonnon sijasta katsella betoniseinää, heille pitäisi ainakin koeluontoisesti rakentaa "sardiinilähiö", jossa ikkunanäkymät eivät huimaa avaruutta kaihtavia, eikä satunnaisen vamppyyrin tarvitsisi pelätä päivää.
Edelleenkin siinä menettää valtavasti, jos asettuu autolähiöön tiiviin keskustan sijaan.
Itse asun yhden kaupungin ydinkeskustassa (ei Helsinki) ja täältä kerrostalosta aukeaa ihan kiva ja monipuolinen näkymä vastakkaisen korttelin yli. Ja vaikka asuisin alempana, niin en silti vaihtaisi tätä asuinpaikkaa mihinkään lähiöryteikköön, koska siinä tosiaan menettää melkoisesti lähiympäristön mahdollisuuksien ja matka-aikojen suhteen. Lisäksi talojen seinät voivat olla myös kauniita ja koristeellisia, jos ei toteuteta funktionalismia.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26Tuo nyt taas on pelkkää teoriaa, ja virheä päiväuni.
Ihmisillä on nyky-yhteiskunnassa tapana liikkua, vaihtaa työpaikkaa, tavata toisia ihmisiä.
Se, että kaikki on aina kätevästi tuossa ihan vieressä, on päiväuni jolla ei ole jatkuvuutta, eikä siten katetta
Todella moni asia on joka tapauksessa keskustassa ei-autoilua edellyttävän matkan päässä. Sen lähiössä asuvan kaverin luona käyntiinkin silloin tällöin löytyy muut keinot kuin autoilu.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26Ei pidä mennä plussan ja miinuksen välillä, tai mustan ja valkoisen.
Pitää löytää myös neutraaleja ja harmaita sävyjä.
Se mikä puuttuu kaupunkisuunnittelusta on joustavuus.
Kaavat lämäistään tiskiin, ja siinä on, ota tai jätä.
Esmers niitä pieniä pers'reikiä, joita tonteiksi kutsutaan, ei voida asiakkaan toimesta yhdistellä isommaksi kokonaisuudeksi, kun herrajumala on joskus toisin päättänyt.
Tuo on sitä politiikkaa, ja tuo politiikka ei ole yhteisten asioiden hoitamista, vaan puupäistä byrokraattista vallankäyttöä.
Tuosta olen kyllä aika pitkälti samaa mieltä. Ei kaupungin pitäisi määrätä, että esimerkiksi jokin tietty tontti on toimistotontti eikä asuintontti, jos joku haluaa siihen asunnon rakentaa. Kuten ei vaikka myöskään sitä, että johonkin keskustataloon pitää rakentaa kaikille luolaparkkipaikat hintaan 50.000 euroa/kappale ("parkkinormi"), kun 3/4 asukkaista on autottomia eikä lopuistakaan kovin moni halua parkkipaikastaan tuollaisia summia maksaa.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26Autoilu on osa sitä hyvinvointimme rakentamista, pidit siittä tai et, ja siitä ei käy luopuminen illman luopumista siitä hyvinvoinnista.
Tavaroiden ja palveluiden kulkeminen on oleellinen osa pakettia, ja yhtä oleellisesti niitä tavaroita ja palveluita haetaan kun siinä unelmalähiössä niitä ei olekaan tarjolla juuri siten kuin kaikki ihmiset haluavat.
Hyvin harvalle ihmiselle auto on mikään itseisarvo. Jos kulkeminen sujuu hyvin ilman autoa, niin moisesta rahanmenon ja vaivan aiheuttajasta mielellään luovutaan.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26
Tuo nyt taas on pelkkää teoriaa, ja virheä päiväuni.
Ihmisillä on nyky-yhteiskunnassa tapana liikkua, vaihtaa työpaikkaa, tavata toisia ihmisiä.
Se, että kaikki on aina kätevästi tuossa ihan vieressä, on päiväuni jolla ei ole jatkuvuutta, eikä siten katetta
Jos Kaupunki rakennetaan tiiviille alueelle, ja sen tiiviin alueen ulkopuolelle ei rakenneta mitään, niin silloin kaikki kaupungin rakennukset sijaitsevat sillä tiiviillä alueella.
Jos rakennukset rakennetaan kauas toisistaan 100km x 100km alueelle niin silloin lähes kaikki sijaitsee kaukana toisistaan. Eikö tämä ole aika loogista?
100 vuotta sitten Helsingissä pääsi joka paikkaan helposti kävellen, koska kaupunkia oli vain Helsingin niemellä. Jos se Helsingin niemi olisi monistettu pari kertaa, niin meillä olisi nyt paljon tiiviimpi kaupunki, jossa kaikki on lähellä.
QuoteMikäli asia on noin, niin "tuote" myy itse itsensä, eikä tämän eteen tarvita muuta kuin myötäillä.
Kuitenkin asiassa haisee ohjailu, mitä ei tarvita jos tuote myy itse itsensä.
Ohjailu kylläkin kulkee siihen suuntaan, että kaupungin rakentaminen on ollut kiellettyä ja vain väljää on saanut rakentaa.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 22:29:19
Edelleenkin siinä menettää valtavasti, jos asettuu autolähiöön tiiviin keskustan sijaan.
Tuo on aika tavalla henkilökohtainen juttu, ja ymmärrän hyvin näkökantasi.
Oman lähiöni, n.700 ihmistä, palveluissa ei ole hurraamista, yksi bensis on, ei oikein muuta, mutta luonnosta pitävänä saan näille puutteille omasta mielestäni katetta.
Sieni & marjametsät ovat aivan vieressä, ja meri on noin 500 metrin päässä.
Vantaalla asuessani marjastamaan & sienestämään piti aina autoilla kymmeniä kilometrejä, ja veneen pitämisestä ei kannattanut edes haaveilla.
Täällä silakan litkaamiseen lähteminen ottaa alle 10 minuuttia, ja pelipaikoilla ollaan siitä noin 10 minuutin kuluttua.
Hyvillä keleillä ämpäri on täynnä vajaassa tunnissa.
Itselleni tämä on lähes ideaalinen tilanne, mutta en toki vaadi ketään muuta tästä pitämään.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 22:12:55
Joukkoliikenne ei tosiaan ole mitenkään määritelmällisesti kaksi kertaa hitaampaa kuin autoliikenne, vaan tällainen suhde pätee lähinnä autoilun varaan rakennetuilla harvoilla lähiöalueilla (joihin ei ole mahdollista luoda kilpailukykyistä joukkoliikennettä). Kantakaupungissa on usein enemmänkin niin, että joukkoliikenne on tuplasti nopeampaa kuin autoliikenne.
Tottakai joukkoliikenne on määritelmällisesti hitaampaa. Joukkoliikennettähän ei voi ylipäätään olla muuten kuin jos on joukkoja. Suurempien joukkojen siirtäminen on aina hitaampaa kuin pienempien joukkojen.
Tämä näkyy hyvin USA:n suurkaupunkien työmatka-ajoissa. Ylivoimaisesti pienimmät työmatka-ajat ovat nimenomaan uusien autokaupunkien keskustoissa kuten Phoenix, Dallas ja Houston. Kaikista pisimmät työmatka-ajat ovat enemmän joukkoliikenteen varassa pyörivissä vanhoissa kaupungeissa kuten New York ja Chicago. Mitä tiiviimpi kaupunki sen pidemmät työmatka-ajat vaikka käytössä olisi joukkoliikennekin.
Tämä näkyy myös Suomen kaupungeissa. Helsingissä käytetään 50min päivässä työmatkoihin. Sama aika mikä menee työmatkoihin jossain ihan landella. Lyhimmät työmatka-ajat ovat n. 40min ja ne on pienemmissä suomalaisissa kaupungeissa. Eli Helsingin tiheys on jo ajat sitten ylittänyt optimin missä matka-ajat olisivat lyhimmät. Mitä enemmän tiivistetään nykyisestäkin sitä pidemmiksi muuttuu työmatka-ajat.
(Tilastot näistä linkitin tähän samaan ketjuun kuukausia sitten. En jaksa kaivaa uudestaan. )
Quote from: kauhistuttaja on 20.11.2014, 22:33:47
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 21:56:26
Tuo nyt taas on pelkkää teoriaa, ja virheä päiväuni.
Ihmisillä on nyky-yhteiskunnassa tapana liikkua, vaihtaa työpaikkaa, tavata toisia ihmisiä.
Se, että kaikki on aina kätevästi tuossa ihan vieressä, on päiväuni jolla ei ole jatkuvuutta, eikä siten katetta
Jos Kaupunki rakennetaan tiiviille alueelle, ja sen tiiviin alueen ulkopuolelle ei rakenneta mitään, niin silloin kaikki kaupungin rakennukset sijaitsevat sillä tiiviillä alueella.
Onnistuu ehkä Vatikaanissa, mutta tuskin nyt sentään missään muualla.
Helsingin tiivistäminen yhteen pakettiin teollisuuksineen, satamineen, konttoreineen, kaatopaikkoineen kaikkineen, plus asunnot päälle, ei ole oikein realistinen juttu.
Eikä se siltikään pitäisi ihmisiä "kätevästi tuossa vieressä", sillä ihmisillä on mahdollisuuksien lisäännyttyä taipumus käyttää niitä mahdollisuuksia, eli liikkumisen helpotuttua liikkua.
Ei ihmisiä voi sitoa saman sorvin ääreen koko työelämän ajaksi, ja se seuraava sorvi saattaa olla automatkan päässä.
Sitäpaitsi niitä sorvaajia perheessä on yleensä kaksi, lasten vanhennuttua useampia, ja liikkuminen vain lisii.
Joku saattaa jopa harrastaa, tai joku saattaa sittenkin pitää lastensa harrastamisesta, tai sitten muuten vaan tykätään liikkumisesta.
Elikkä haaveet kaiken kattavasta kaupungista kannattaa ottaa haaveina.
Quote from: junakohtaus on 20.11.2014, 22:48:01
QuoteMikäli asia on noin, niin "tuote" myy itse itsensä, eikä tämän eteen tarvita muuta kuin myötäillä.
Kuitenkin asiassa haisee ohjailu, mitä ei tarvita jos tuote myy itse itsensä.
Ohjailu kylläkin kulkee siihen suuntaan, että kaupungin rakentaminen on ollut kiellettyä ja vain väljää on saanut rakentaa.
Totta tuokin, kaupunkin kasvaa vähitellen reunoiltaan, mutta pääasiallinen rakentaminen on suunnattu väljempiin tai ahtaampiin lähiöihin.
Länsirataa kun matkustaa Martinlaakson suuntaan pääsee näkemään molempia.
Malminkartano muistaakseni oli betonilla täytetty "sardiinilähiö", jonne en kyllä muuttaisi muuten kuin aseella uhaten.
Toisaalta ilman väkitoimia en muutenkaan palaisi pääkaupunkiseudulle.
Quote from: jka on 20.11.2014, 22:53:26
Tottakai joukkoliikenne on määritelmällisesti hitaampaa. Joukkoliikennettähän ei voi ylipäätään olla muuten kuin jos on joukkoja. Suurempien joukkojen siirtäminen on aina hitaampaa kuin pienempien joukkojen.
Tämä näkyy hyvin USA:n suurkaupunkien työmatka-ajoissa. Ylivoimaisesti pienimmät työmatka-ajat ovat nimenomaan uusien autokaupunkien keskustoissa kuten Phoenix, Dallas ja Houston. Kaikista pisimmät työmatka-ajat ovat enemmän joukkoliikenteen varassa pyörivissä vanhoissa kaupungeissa kuten New York ja Chicago. Mitä tiiviimpi kaupunki sen pidemmät työmatka-ajat vaikka käytössä olisi joukkoliikennekin.
Tämä näkyy myös Suomen kaupungeissa. Helsingissä käytetään 50min päivässä työmatkoihin. Sama aika mikä menee työmatkoihin jossain ihan landella. Lyhimmät työmatka-ajat ovat n. 40min ja ne on pienemmissä suomalaisissa kaupungeissa. Eli Helsingin tiheys on jo ajat sitten ylittänyt optimin missä matka-ajat olisivat lyhimmät. Mitä enemmän tiivistetään nykyisestäkin sitä pidemmiksi muuttuu työmatka-ajat.
Jos ihan käytännön matkoja lähdetään vertailemaan joukkoliikenne vs. autoilu, niin esimerkiksi useimmat Helsingin vanhan korttelikaupungin matkat ovat kyllä nopeampia joukkoliikenteellä kuin autoilun avulla. Tiiviissä ympäristöissä autoilun kapasiteetti on aina sataprosenttisesti käytössä ruuhka-aikaan (koska ruuhkia ei voi taloudellisista syistä poistaa maanalaisilla moottoriteillä tai vastaavilla), muutoinkin kapasiteetti on hyvin pitkälti käytössä ts. odotusaikoja risteyksissä tulee ja myös pysäköinti vie aikaa. Joukkoliikennevälineitä sen sijaan kulkee tiheään, niillä on hyviä etuuksia (esim. omat kaistat) ja pysäkit ovat tavallisesti lähellä. Lisäksi vaikkapa ääriesimerkissä Kurvista Ruoholahteen matkustettaessa metron nopeutta ei kyllä pääse voittamaan millään.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 22:58:39
Onnistuu ehkä Vatikaanissa, mutta tuskin nyt sentään missään muualla.
Helsingin tiivistäminen yhteen pakettiin teollisuuksineen, satamineen, konttoreineen, kaatopaikkoineen kaikkineen, plus asunnot päälle, ei ole oikein realistinen juttu.
Eikä se siltikään pitäisi ihmisiä "kätevästi tuossa vieressä", sillä ihmisillä on mahdollisuuksien lisäännyttyä taipumus käyttää niitä mahdollisuuksia, eli liikkumisen helpotuttua liikkua.
Ei ihmisiä voi sitoa saman sorvin ääreen koko työelämän ajaksi, ja se seuraava sorvi saattaa olla automatkan päässä.
Sitäpaitsi niitä sorvaajia perheessä on yleensä kaksi, lasten vanhennuttua useampia, ja liikkuminen vain lisii.
Ennen vanhaan kaupungit myös Suomessa toimivat juuri niin, että käytännössä kaikki toiminnot (ehkä poislukien kaatopaikat ja kovin saastuttava teollisuus) olivat siellä korttelikaupungin alueella. Alueella liikkuminen tapahtui pääasiassa kävellen. Myöhemmin isompiin kaupunkeihin missä etäisyydet olivat kävelyn kannalta pitkiä alettiin rakentaa raitioteitä ja muita joukkoliikennevälineitä matkoja nopeuttamaan.
Ulkomailla niitä "kaikki on vieressä" -kaupunkeja löytyy nykyäänkin. Kaikkein eniten sellaisista paikoista, missä vuoret, vesistöt ym. ovat rajoittaneet rakentamisen leviämistä. Mutta toisaalta myös muut kaupungit ovat usein tämän tyyppisiä. Esimerkiksi peltotasangon keskellä sijaitseva, reilun 80 tuhannen asukkaan Lund Ruotsissa loppuu rakennusten osalta kuin seinään noin 1,5-2 kilometrin päässä kaupungin ytimestä. Eli käytännössä Lundissä kaikki tarvittava asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen suhteen löytyy normaali-ihmiselle hyvin kohtuullisen pyörä- tai bussimatkan päästä.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 22:58:39
Onnistuu ehkä Vatikaanissa, mutta tuskin nyt sentään missään muualla.
Helsingin tiivistäminen yhteen pakettiin teollisuuksineen, satamineen, konttoreineen, kaatopaikkoineen kaikkineen, plus asunnot päälle, ei ole oikein realistinen juttu.
Eikä se siltikään pitäisi ihmisiä "kätevästi tuossa vieressä", sillä ihmisillä on mahdollisuuksien lisäännyttyä taipumus käyttää niitä mahdollisuuksia, eli liikkumisen helpotuttua liikkua.
Ei ihmisiä voi sitoa saman sorvin ääreen koko työelämän ajaksi, ja se seuraava sorvi saattaa olla automatkan päässä.
Sitäpaitsi niitä sorvaajia perheessä on yleensä kaksi, lasten vanhennuttua useampia, ja liikkuminen vain lisii.
Joku saattaa jopa harrastaa, tai joku saattaa sittenkin pitää lastensa harrastamisesta, tai sitten muuten vaan tykätään liikkumisesta.
Elikkä haaveet kaiken kattavasta kaupungista kannattaa ottaa haaveina.
Yleiskaavalla ohjataan esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Voidaan valita että sijoitetaanko ne automatkan päähän toisistaan vai ei. Siitähän tässä keskustelussa oli kyse?
Quote from: kauhistuttaja on 20.11.2014, 23:42:01
Yleiskaavalla ohjataan esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Voidaan valita että sijoitetaanko ne automatkan päähän toisistaan vai ei. Siitähän tässä keskustelussa oli kyse?
Voi olla, että koko ketjussa, mutta ei siinä säikeessä johon osallistuit, ja johon kommentoin.
Kävin oikein tarkistamassa, kun jo itsekin ehdin unohtaa mistä siellä alunperin oli kyse.
Kyse oli siis tiiviistä kaupungista, jossa palvelut, koulut ja muut tarvittavat ovat kävelymatkan päässä, ja duuni 15 minuutin ratikkamatkan päässä.
Yleiskaavasta ei ollut puhetta.
Quote from: orientexpressen on 20.11.2014, 23:27:22
Jos ihan käytännön matkoja lähdetään vertailemaan joukkoliikenne vs. autoilu, niin esimerkiksi useimmat Helsingin vanhan korttelikaupungin matkat ovat kyllä nopeampia joukkoliikenteellä kuin autoilun avulla. Tiiviissä ympäristöissä autoilun kapasiteetti on aina sataprosenttisesti käytössä ruuhka-aikaan (koska ruuhkia ei voi taloudellisista syistä poistaa maanalaisilla moottoriteillä tai vastaavilla), muutoinkin kapasiteetti on hyvin pitkälti käytössä ts. odotusaikoja risteyksissä tulee ja myös pysäköinti vie aikaa. Joukkoliikennevälineitä sen sijaan kulkee tiheään, niillä on hyviä etuuksia (esim. omat kaistat) ja pysäkit ovat tavallisesti lähellä. Lisäksi vaikkapa ääriesimerkissä Kurvista Ruoholahteen matkustettaessa metron nopeutta ei kyllä pääse voittamaan millään.
Käytännön matkat näkyy keskimääräisessä ajassa joka työmatkaan käytetään. Yksittäistapauksia aina löytyy jossa metrokin on ylivoimainen. Mutta ei näillä voi perustella mitään.
Jos ruuhka-aikaan helsinkiläinen käyttää enemmän aikaa työmatkaan kuin porilainen vaikka nimenomaan ruuhka-aikaan joukkoliikenteellä pitäisi olla kaikista suurin suhteellinen etu niin joukkoliikennemalli ei toimi. Eikä sitä saadakaan toimimaan kun asukastiheys kasvaa vaan matka-ajat aina pitenee.
Matka-ajoissa on ihan selkeä optimi väestöntiheyden funktiona. Liian harvakaan ei tietenkään ole hyvä mutta ei liian tiheäkään. Joukkoliikenne ei muuta tätä optimikohtaa mihinkään suuntaan.
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 09:10:11
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Mitä se Pori sitten on rakentanut?
Quote from: jka on 21.11.2014, 08:19:45
Käytännön matkat näkyy keskimääräisessä ajassa joka työmatkaan käytetään. Yksittäistapauksia aina löytyy jossa metrokin on ylivoimainen. Mutta ei näillä voi perustella mitään.
Jos ruuhka-aikaan helsinkiläinen käyttää enemmän aikaa työmatkaan kuin porilainen vaikka nimenomaan ruuhka-aikaan joukkoliikenteellä pitäisi olla kaikista suurin suhteellinen etu niin joukkoliikennemalli ei toimi. Eikä sitä saadakaan toimimaan kun asukastiheys kasvaa vaan matka-ajat aina pitenee.
Matka-ajoissa on ihan selkeä optimi väestöntiheyden funktiona. Liian harvakaan ei tietenkään ole hyvä mutta ei liian tiheäkään. Joukkoliikenne ei muuta tätä optimikohtaa mihinkään suuntaan.
Keskeisin selittävä tekijä matka-ajalle taitaa kuitenkin olla kaupungin koko. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa keskimääräinen työmatka ei millään kohoa kovin pitkäksi, koska päätaajaman koko laidalta laidalle on aika pieni. Esim. Porissa Meri-Pori poislukien taajama-alueen koko on siinä 10 km kertaa 5 km, ja vaikka olisi matkalla äärimmäiseltä laidalta toiselle (hyvin harvalla lienee tämä tilanne) niin pyörälläkin matkasta selviytynee noin 40 minuutissa.
Asutuksen tihentyminen kyllä hidastaa kaikenlaista liikennettä (jos kyse ei ole eristetyistä tai hyvin etuuksilla priorisoiduista väylistä), mutta myös lyhentää etäisyyksiä, mikä kompensoi hidastumista.
Se on kyllä totta, että useimmissa Helsingin seudun lähiöissä joukkoliikennemalli toimii huonosti. Mutta tämä ei ole joukkoliikenteen vika, vaan autoiluun keskittyneen kaupunkisuunnittelun.
Quote from: orientexpressen on 21.11.2014, 09:35:07
Keskeisin selittävä tekijä matka-ajalle taitaa kuitenkin olla kaupungin koko. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa keskimääräinen työmatka ei millään kohoa kovin pitkäksi, koska päätaajaman koko laidalta laidalle on aika pieni.
Tuo teoria ei ainakaan päde USA:n kaupunkien kohdalla. Phoenix, Dallas ja Houston ovat päinvastoin pinta-alaltaan USA:n suurimpia kaupunkeja.
Veikkaan että jos korrelaatioanalyysi tehtäisiin pinta-alan mukaan Suomenkin kaupungeista niin tulos olisi lopulta sama. Ongelma on tässä kohtaa vain se, että ei pääkaupunkiseutua vastaavia ole Suomessa ollenkaan muita, toisin kuin USA:ssa. Kaikki muut Suomen kaupungit on ihan samanlaisia keskenään.
Periaatteessa pääkaupunkiseutu ja Tampere voisi olla vertailukelpoisia.
Pääkaupunkiseutu
pinta-ala 770 m2
väestötiheys 1750 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 54min
Tampere
pinta-ala 689 m2
väestötiheys 423 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 42min
Kokonaispinta-alat melkein samat ja joukkoliikenteen taso kokonaisuudessaan varmaan ihan vertailukelpoinen. Pääkaupunkisudulla vähän ehkä parempi. Työpaikkaomavaraisuus alueilla aika vertailukelpoinen. Molemmat alueet suunniteltu ihan yhtä päin helvettiä sekä joukkoliikenteen että autoilun kannalta. Ainoa oleellinen ero on väestötiheydessä.
Tamperella porukka käyttää 12 minuuttia vähemmän aikaa työmatkoihin ja ruuhkat on oleellisesti pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla ja varsinkin jos vertaa keskustojen ruuhkia.
Väestötiheys luo ruuhkat ja pidentää matkustusaikoja. mot.
Ei Tampereen ja pääkaupunkiseudun väestötiheyksiä voi noin verrata tässä asiayhteydessä. Tampereen kaupungin väestötiheys on noin alhainen siksi, että suuri osa siitä on maaseutua (Teisko).
Poistetaan Teisko niin väestötiheys on jotain 900 as/m2. Eli tasan sama kuin Espoossa yksin.
Itse arvioisin että optimiväestötiheys tässä suhteessa olisi jossain 1000-1500 as/m2. Eli ihan oikeassa haarukassa ollaan edelleen.
Vertailukohtia USA:sta
Houston 1400 as/m2
Dallas 1400 as/m2
Phoenix 1100 as/m2
Jos halutaan mahdollisimmat lyhyet työmatkat niin tuohon pitää pyrkiä. Ei siihen mihin Helsinki pyrkii. Eli yli 3000 as/m2. Tuo maksimoi aina ruuhkat ja matka-ajat riipumatta siitä miten hyvä joukkoliikenne on olemassa.
Quote from: jka on 21.11.2014, 13:40:29
Jos halutaan mahdollisimmat lyhyet työmatkat niin tuohon pitää pyrkiä. Ei siihen mihin Helsinki pyrkii. Eli yli 3000 as/m2. Tuo maksimoi aina ruuhkat ja matka-ajat riipumatta siitä miten hyvä joukkoliikenne on olemassa.
Työmatkojen pituuteen [km] varmaan vaikuttaa työssäkäyntialueen laajuus. Matka-aikoihin vaikuttaa kulkutapajakaumat ja liikennejärjestelmän ominaisuudet.
Kaupungissa, jonka liikennejärjestelmässä painotetaan kävelyä ja joukkoliikennettä suuri väestöntiheys ja sekoittunut maankäyttö lyhentää etäisyyksiä, jolloin myös työmatkat ovat lyhyempiä. Kävelyn toimiminen liikkumismuotona vaatii lyhyitä etäisyyksiä, ja joukkoliikenteen toimiminen vaatii joukkoja. Eli yksinkertaisesti suuri väestöntiheys on hyvä asia näiden kannalta.
Kaupunkisuunnittelussa on käsittämätöntä, että autoille annetaan niin paljon tilaa, että se pilaa koko kaupungin. Mitä jos kaikkien talojen vieressä olisi kiitorata ja helikopterikenttä? Olisiko se hyvä asia? Miksei autoilijat valita, että kauppakeskus Jumbossa autoa ei voi ajaa siihen prisman kassojen eteen? Eikö se tekisi siitä paikasta paremman autoilijoiden mielestä jos siellä kauppakeskuksen sisälläkin voisi ajaa autolla? Miksei muuten Jumbon citymarket ja prisma ole tajunneet, että ne kassojen edessä olevat alueet voisi muuttaa parkkipaikoiksi: http://www.jumbo.fi/sites/default/files/styles/fiiliskuva/public/k_citymarket_0.jpg?itok=h3Af4r20 Tuohon vaan autot riviin kassojen viereen. Sehän tekisi hyvää liiketoiminnalle, kun maksukykyiset asiakkaat pääisisi ihan perille asti autolla? Eikös? On muuten aikamoista viherfasismia, että tuolla sisällä saa liikkua vain kävellen. Pointtina siis se, että kävellen on aika luonnollista liikkua jos kaupunkia suunnitellaan oikealla tavalla. Nyt minä taidan käydä jääkaapilla. Pitäisiköhän mennä autolla?
Quote from: kauhistuttaja on 21.11.2014, 15:22:00
Kaupungissa, jonka liikennejärjestelmässä painotetaan kävelyä ja joukkoliikennettä suuri väestöntiheys ja sekoittunut maankäyttö lyhentää etäisyyksiä, jolloin myös työmatkat ovat lyhyempiä. Kävelyn toimiminen liikkumismuotona vaatii lyhyitä etäisyyksiä, ja joukkoliikenteen toimiminen vaatii joukkoja. Eli yksinkertaisesti suuri väestöntiheys on hyvä asia näiden kannalta.
Tämähän olisi toivottavaa minunkin mielestä. Mutta eihän tämä Helsingin visio tavoittele tällaista alkuunkaan. Ei jostain lahdenväylältä kävellä yhtään minnekään. Ei edes pyöräillä.
Jos tuota oikeasti haluttaisiin niin rakennetaan lisää asuntoja ihan ydinkeskustaan jotta kaikki keskustan työpaikat voidaan täyttää siellä asuvilla. Silloin jengi voi kävellä töihin. Nyt 40% Helsingissä työssä olevista ei edes asu Helsingissä, puhumattakaan Helsingin keskustasta. Eli ihan naurettavaa puhua että Helsingissä jengi kävelisi töihin tällä hetkellä tai edes tulevaisuudessa niin että sillä olisi mitään merkitystä yhtään mihinkään.
Helsingin keskustaa ei voi tiivistää ellei siellä aleta räjäyttämään pienempiä taloja alas ja rakenneta isompia tilalle. Ei tämän pitäisi olla mikään ongelma ja tämä tulisi ihan helkutisti halvemmaksikin kuin nämä lahdentien haihattelut. Mutta silti haihatellaan eikä rakenneta oikeasti toimivaa.
Nyt tuolla ulkona on sellainen suomalaisempi bulevardikeli. Maltan tuskin odottaa bulevardien toimintaa siinä vaiheessa, kun maassa on 70 senttiä lunta.
No, nehän toimivat ihan kuten nytkin. Mitä ollaan tekemässä on, että ensimmäisiä liikennevaloja siirretään pari kilsaa vantaampaan. Meneekö Kustaa Vaasan tie siitä solmuun, enemmän tai vähemmän kuin Lahdentie, kun tulee lunta?
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 18:53:26
No, nehän toimivat ihan kuten nytkin. Mitä ollaan tekemässä on, että ensimmäisiä liikennevaloja siirretään pari kilsaa vantaampaan. Meneekö Kustaa Vaasan tie siitä solmuun, enemmän tai vähemmän kuin Lahdentie, kun tulee lunta?
Toimivat, eli ovat aivan hirveitä kaukaloita joissa ei kenelläkään ole kivaa, eikä mikään kulkuneuvo kulje näppärästi.
Kannattaa katsoa kuinka kapeita noissa havainnekuvissa niistä bulevardeista on väsätty.
Se on kyllä aika selvää, että ei Suomessa toimi todellisena kävelykatuna kuin katettu tai vähintäänkin lämmitetty alue josta lumet sulaa välittömästi.
Tämäkin edellyttäisi paljon tiiviimpiä yksittäisiä keskuksia, eikä tällaista roiskimista pitkin pitäjiä. Koko Helsingistä ei yksinkertaisesti saa oikeasti käveltävää aluetta millään. Tarvittaisiin 10 miljoonaa ihmistä lisää niin katsotaan sitten. Tuo 200.000 kasvu ei riitä mihinkään. Niin se riittäisi että jaetaan jengi kolmeen 300.000 asukkaan oikeasti tiiviiseen keskukseen, mutta eihän tuollaista olla suunnittelemassa.
Calgary on noin Helsingin kokoinen kaupunki, ja kaupungin ydinkeskustassa on +15 kutsuttu alue, jossa on talvellakin se +15 lämmintä.
http://calgaryplus15.com/
Siellä on huonoilla keleillä mukava kuljeksia liikkeestä ja ruokailukeskuksesta toiseen.
+15 alue koostuu silloista ja yhdyskäytävistä, ja tietenkin niistä liiketiloista.
Foobar, mähän itse asun Mäkelänkadulla, joten olosuhteet ovat kyllä varsin tutut.
Ahaa! Synkkä ja kulahtanut läpiajokatusi pitää muuttaa viihtyisäksi bulevardiksi. Ketunhäntä.. :roll: :P
Usko esivallan laatimiin suunnitelmiin Helsingin kasvusta elää lujana. Kukaan ei uskalla kyseenalaistaa kehityksen miellekkyyttä, koska pelkää leimautuvansa tyhmäksi. Sehän on lähes sama asia kuin tulla leimatuksi rasistiksi.
Harvoin ymmärretään että myös kaupunkien kasvulla on rajansa, jolloin kasvun negatiiviset vaikutukset ylittävät kasvusta saatavat hyödyt. Helsingin kasvun moottorina on poliittisen eliitin, virkamieskunnan ja elinkeinoelämän visioima metropoli, joka tarvitsee polttoaineekseen koko ajan uusia asukkaita, pääsääntöisesti ulkomailta. Kaupunkia rakennetaan kuumeisesti kuvitellun työvoimapulan tarpeisiin, vaikka Helsingin tuleva ansaintamalli ontuu pahasti. Suunniteltujen bulevardien varrella sijaitsevat karvakäsien omistamat kuppilat eivät kuitenkaan hyödytä yhteiskuntaa. Julkisen liikenteen varaan suunnitellut toimistotalot eivät houkuta yrittäjiä. Kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto kehitysmaalaisten naapurissa ei käy kaupaksi, ongelma ratkaistaan rakentamalla kehitysmaalaisille yhä enemmän tuettuja vuokra-asuntoja. Suurelliset suunnitelmat kokevat vähitellen haaksirikon kun ideologia ei yllättäen saakaan niskalenkkiä markkinavoimista.
Mäkelänkatu ei suinkaan ole synkkä ja kulahtanut vaan mitä hienoin katu ja sen pelkkä mainitseminen herättää kateudensekaista ihailua.
Tässä on nyt jotain 15 vuotta odotettu milloin lakkaavat käymästä kaupaksi asunnot, joiden naapurissa asuu neekeri ja arabi, mutta vielä ei ole toteutunut. Tämä on eräänlainen työvoimapula, joka kerran varmasti vielä koittaa. Itse asiassa kaikki Helsingin tuhon ja rappion ennusteet ovat kuin työvoimapula, johon pitää vain uskoa ja kerran meidät uskostamme palkitaan.
Riippuu mistä suunnasta katsoo.. :)
Terv. ex-Punavuorenkatu.
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 09:10:11
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.
Quote from: valkobandiitti on 24.11.2014, 14:35:45
Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.
Jep. Esimerkiksi Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä on liikennevaloista johtuva välityskykyongelma. Kyseinen risteys tulisikin korvata eritasoliittymällä. :)
Törmäsinpä tällaiseen.
Työmatkojen keskipituudet pääkaupunkiseudulla (http://www.hs.fi/kaupunki/a1405826756311)
Tuohan näyttää todella surkealta. Helsingin keskustassa on matkassakin mitattuna pidemmät työmatkat kuin oikeastaan missään kehä III:n sisäpuolella.
Työmatkat ovat muutenkin hyvin tasaiset koko kehä III:n sisäpuolella. Pitää mennä jonnekin Siikajärvelle ja Sipoon pelloille ennen kuin työmatkojen pituus merkittävästi alkaa kasvamaan.
Tämän perusteella voi kyllä saman tien sanoa että millään keinoilla saataisiin työmatkoja tehtyä merkittävässä määrin kävellen. Tuo kävelyvisio on kyllä sellaista viherpipertäjien haihattelua että jos tuolla visiolla tehdään oikeasti kaavoituspolitiikkaa niin ei voisi pahemmin olla reaalimaailmasta pielessä.
Tämän perusteella alkaa mennä melkoisen kyseenalaiseksi myös keskustan asuntojen hinnat. Mistä ihmeestä jengi maksaa kun työmatkatkin ovat siellä lopulta pidemmät.
Sä taisit juuri kyseenalaistaa empirian, jota markkinat tuottavat?
Jengi maksaa siitä, että kaupungissa on kivempaa. Jos ei olisi, jengi ei maksaisi.
Quote from: valkobandiitti on 24.11.2014, 14:35:45
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 09:10:11
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.
Tää on tätä jälleen kerran. On risteävää liikennettä sekä pyörillä että ilman ja sellaista se on.
Quote from: ämpee on 20.11.2014, 23:11:02
Totta tuokin, kaupunkin kasvaa vähitellen reunoiltaan, mutta pääasiallinen rakentaminen on suunnattu väljempiin tai ahtaampiin lähiöihin.
Länsirataa kun matkustaa Martinlaakson suuntaan pääsee näkemään molempia.
Malminkartano muistaakseni oli betonilla täytetty "sardiinilähiö", jonne en kyllä muuttaisi muuten kuin aseella uhaten.
Toisaalta ilman väkitoimia en muutenkaan palaisi pääkaupunkiseudulle.
Näistä kannattaa ymmärtää että yksikään lähiö ei ole tiivis. Ne ovat tosi väljää rakentamista.
Quote from: junakohtaus on 25.11.2014, 08:06:14
Tää on tätä jälleen kerran. On risteävää liikennettä sekä pyörillä että ilman ja sellaista se on.
Sitäpä sitä. Tätä saa muistella joka kerta kun seisoo tyhjässä risteyksessä punaisissa valoissa. Pitää vain takoa päähänsä, että juniksen ja kaverien mahtikäskyllä siinä "on risteävää liikennettä" vaikka mitään ei näy. Ehkä sen näkymättömän risteävän liikenteen oppii vielä näkemään. Oppiihan 2+2 sormeakin näkemään viitenä, kun Puolue käskee.
Mulle sopii kyllä pistää valot keltaiselle hyvin paljon herkemmin. Sopiiko sinulle, että laitetaan samalla peltipoliisit pitämään jengiä kurissa sen verran, että Manskulla ei painella yhdeksääkymppiä?
Quote from: junakohtaus on 25.11.2014, 08:03:58
Sä taisit juuri kyseenalaistaa empirian, jota markkinat tuottavat?
Jengi maksaa siitä, että kaupungissa on kivempaa. Jos ei olisi, jengi ei maksaisi.
Jos maksat pelkästään 50.000 euroa vähemmän asunnostasi niin pääset koko loppuelämäsi vaikka taksilla sinne missä sitä kivaa nyt mukamas on aina kun siltä tuntuu.
Kyllä. Ei tulisi mieleenkään. Pohdi tätä. Omalla rahalla.
Tuo 50.000 alennus tulee jo kilometrin päässä keskustasta. Sen kilometrin käveltkin. Sitten jos mennään jonnekin Lauttasaareen, Pasilaan, Haagaan, Pitäjänmäelle tai Vallilaan niin asuntojen hinnat tippuu parhaimmillaan jo 50% keskustan hinnoista. Säästö on useita satoja tuhansia. Eli mistä oikein maksat? Täytyy olla kyllä ihan pirun hauskaa.
Joo siis enhän mä keskustassa asu vaan juurikin Vallilassa. Tosta tonne päin pari kilsaa se 50 tonnia jo alkaisi toteutua.
Ehdotan, että palataan asiaan kun alat sisäistää sen, että markkina ei valehtele. Jengi omalla rahallaan maksaa preemiota siitä, että pääsee kaupunkiin. Sitten kun lakkaat kiukuttelemasta siitä miten väärässä ihmiset osaavat rahoineen olla, voidaan jatkaa.
Tottakai ihmiset saa maksaa ihan mitä huvittaa. Se mitä ihmiset maksaa mistäkin ei ole missään suhteessa rationaaliseen ajatteluun. Tästä on tehty ihan psykologisia tutkimuksiakin. Kiinnostaisi kyllä tietää oikeasti ne perustelut.
Tähän asti olen kuvitellut että jengi maksaa siitä että liikenneyhteydet on paremmat ja matkustamiseen eri paikkoihin menee vähemmän aikaa. Varsinkin työmatkat on ihmisen elintasoon ylivoimaisesti suurin vaikuttava tekijä tässä suhteessa. Mutta kun keskusta-asujuan alintaso on tilastojen valossa paskempi tässä suhteessa kuin pikkaisen reunemmalla asujien. Kauppa ja lasten koulumatkatkaan ei tähän vaikuta työmatkan jälkeen enää ollenkaan. Ainakin itse pystyn nuo organisoimaan työmatkan rinnalla, joten ainoa mikä oikeasti lopulta vaikuttaa on työmatka.
Ainakin keskusta-asujat omasta puolestaan nauraa reunemmalla asuville juuri tästä syystä että miten jaksatte käyttää aikaa matkustamiseen. Mutta hommahan mnee juuri päinvastoin tilastojen mukaan. Ei paljon parane naureskella ainakaan tässä suhteessa. Eli selvästi jengi ei ole edes oikeasti sisäistänyt rationaalisesti paljonko aikaa missäkin menee oikeasti matkustamiseen.
Mä maksan ympäristön esteettisestä sekä sosiaalisesta laadusta ja saatavilla olevista palveluista. Kokisin itseni pahasti elämässä epäonistuneeksi jos kirjastoon tai uimahalliin pitäisi lähteä autolla tai jos kävelymatkan sisältä ei saisi intialaista ruokaa iltaisin.
Mut sähän asuit Vallilassa. Et sinäkään ole muuttanut ydinkeskustaan. Miksi et? Tämähän oli mun kysymys. Vallilahan oli jo minunkin mielestä noita rationaalisesti ajatellen "järkeviä" alueita.
Ydinkeskusta ei ole kivaa mestaa. Kun ei siellä kukaan asu, siellä ei kukaan käyttäydy kuten kotona käyttäydytään. Ei rahatkaan sinne riittäisi, että on siinä sekin puoli. En myöskään lainkaan arvostaisi ydinkeskustan yleistä hintatasoa lähibaarissa.
Nää asuma-alueet sen sijaan ovat oikein kivoja kaupunginosia. Jokaisella on vähän makunsa ja itse en esimerkiksi tahtoisi Tölikaan vaikken keksikään siitä mitään suoranaista vikaa, ei vain ole mun juttuni.
Jees, eli ollaan ihan samoilla aaltopituuksilla. Avoimeksi edelleen jäi miksi siellä ihan ydinkeskustassa asutaan, koska sielläkin kyllä asutaan ja maksetaan tuplahintaa vastaavaan asuntoon jonka saisi parin kilometrin etäisyydeltä.
Joo tässä oli vähän jotain väärinkäsitystä. Johtunee siitä, että Suomessa käytetään nimitystä "keskusta" kahdella eri tavalla.
En minäkään tiedä miksi siellä joku tahtoo asua. En mä ytimeen muuttaisi vaikka olisi rahaakin. Jos olisi oikein helvetisti rahaa, ostaisin varmaan kokonaisen raa'an ullakon Kalliosta ja laittaisin sinne jotain niin räyhää ettei ikinä ole nähty.
Juniksen haaveilla lienee mahdollisuus toteutua. Onnea Helsinki!
http://yle.fi/uutiset/helsingin_apulaiskaupunginjohtajaksi_on_valittu_anni_sinnemaki/7653292 (http://yle.fi/uutiset/helsingin_apulaiskaupunginjohtajaksi_on_valittu_anni_sinnemaki/7653292)
Quote from: junakohtaus on 22.11.2014, 10:29:27
Tässä on nyt jotain 15 vuotta odotettu milloin lakkaavat käymästä kaupaksi asunnot, joiden naapurissa asuu neekeri ja arabi, mutta vielä ei ole toteutunut. Tämä on eräänlainen työvoimapula, joka kerran varmasti vielä koittaa. Itse asiassa kaikki Helsingin tuhon ja rappion ennusteet ovat kuin työvoimapula, johon pitää vain uskoa ja kerran meidät uskostamme palkitaan.
Vallila, josta siis puhut, ei ole sosiaalisesti sekoitettu asuinalue, vaan on rakentunut vuosikymmenien aikana pikkuhiljaa nykyiseen kuosiinsa ilman että kehityksen suuntaa on haluttu muuttaa ideologisista syistä. Toki Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja säätiöt ym. ovat ostaneet alueelta asuntoja ja osa arvokkaan Puu-Vallilankin asunnoistakin on kaupungin vuokra-asuntoja, jonka seurauksena kaduilla hiippailee neekereitä mutta huomattavasti vähemmän kuin Kalliossa.
Vallila on siis vahvoilla kilpailussa omistusasujista. Uusi Konepajan alue on kokonaisuudessaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa ja sinne tulee kaiken kaikkiaan 2500 uutta asukasta. Tämä on jo nostanut voimakkaasti Alppilan ja Vallilan asuntojen hintatasoa. Itse asun Konepajalla juuri sen vuoksi, että asuinalue on viiden vuoden kokemukseni perusteella 99,99 prosenttisesti valkoihoisen väestön asuttama. Neekereitä on asutettu ainoastaan Alppilan ja Vallilan vanhaan asuntokantaan.
Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?
Quote from: junakohtaus on 27.11.2014, 10:35:36
Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?
Esimerkiksi näin:
Vanhaa Alppilaa, 1960-luvun ruma talo, edessä lähes 100 000 euron LVI-saneeraus, neliöhinta 4402 €.
http://www.etuovi.com/kohde/9677424?sc=M27545279&pos=1#.VHbs98lHvDc
Lähes uusi asunto Konepajalla, neliöhinta 5700€.
http://www.etuovi.com/kohde/900534?sc=M27545279&pos=26#.VHbtv8lHvDc
Konepajan rakentaminen on nostanut vanhojen, paljon korjausvelkaa omaavien asuntojen hintatason järjenvastaiseksi; 1960-luvun talon kämpästä pyydetään sama kuin uudesta.
Entä poikkeaako tämä kehitys konepajan ympäristössä jotenkin merkittävästi kehityksestä muussa kantakaupungissa?
Quote from: junakohtaus on 27.11.2014, 11:41:26
Entä poikkeaako tämä kehitys konepajan ympäristössä jotenkin merkittävästi kehityksestä muussa kantakaupungissa?
Nykyisin on menossa erittäin voimakas alueiden välinen eriytyminen. Jos esim. Konepajasta olisi rakennettu vuokra-asuntovaltainen tuleva slummi, myös viereisten alueiden hintataso kärsisi. 2500 uuden asukkaan Konepaja nostaa viereisen, vanhan ja huonokuntoisen asuntokannan hintatasoa juuri sen vuoksi, että Alppila ja Vallila ovat voittajia alueiden välisessä eriytymisessä. Viereisessä Pasilassa hintataso on jo paljon matalampi, koska näillä alueilla asuu paljon maahanmuuttajia, erikoisesti somaleita.
EDIT:
Konepajan rakentaminen on ennenkaikkea asukkaiden mittava investointi Alppilaan ja Vallilaan, millä on suuri merkitys alueen tulevalle kehitykselle. Tässä on esimerkki yhden Konepajalla sijaitsevan, 53 asunnon asunto-osakeyhtiön investoinnista:
- maapohja n. 3,6 miljoonaa euroa
- rakennuskustannukset n. 18 miljoonaa euroa
Asunto oy:t maksavat myös kiinteistöveroa ja kunnallisveroa Helsinkiin, joten uudet asukkaat tuottavat Alppilalle ja Vallilalle pelkästään hyvinvointia. Vastaavasti neekereiden kansoittaman slummin rakentaminen romahduttaisi ko. asuinalueiden asukkaiden hyvinvoinnin ja johtaisi mittavaan white-flightiin.
Eli sulla ei ole aavistustakaan voiko konepajan rakentamisen osoittaa vaikuttaneen millään tavalla siihen, mitä väität?
Quote from: junakohtaus on 27.11.2014, 12:39:25
Eli sulla ei ole aavistustakaan voiko konepajan rakentamisen osoittaa vaikuttaneen millään tavalla siihen, mitä väität?
Käytännössä ko. alue olisi joko jätetty ennalleen tai sille olisi rakennettu jotain. Siinä ovat vaihtoehdot, joista ensiksi mainittu ei ollut realistinen. Alueella sijaitsee arkkitehtoonisesti merkittäviä punatiilisiä 1900-luvun alkupuolella rakennettuja junahalleja ja muita rakennuksia.
Ideana on siis suojella vanha ja arvokas rakennuskanta ja rakentaa ihmisille asuntoja. Jos alueelle olisi rakennettu runsaasti vuokra-asuntotuotantoa maahanmuuttajille, vanhaa rakennuskantaa ei kannattaisi edes yrittää suojella, koska neekerit rikkoisivat paikat joka tapauksessa. Omistusasujat sitä vastoin tuntevat alueen omakseen ja osaavat kunnioittaa vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa.
Konepajan rakentaminen luo myös väestöpohjaa tuleville palveluille, joita ei tosin vielä ole syntynyt koska alueen rakentaminen on pahasti kesken. Monille Alppilan ja Vallilan pienten vanhojen asuntojen omistajille hintatason nousu on mandollistanut asunnonvaihdon uudistuotantoon. Ennen kaikkea Konepaja on laajuudeltaan iso asuinalue ja se on kokonaan pois elättineekereiltä. Tämä on sen mittaluokan palvelus Alppilan ja Vallilan vanhoille asukkaille, ettei sen arvoa voi edes mitata rahassa.
Sun väitteesi oli alunperin, että Konepajan rakentaminen on nostanut ympäristön asuntojen arvoa. Kummeksuin tätä ja kummeksun edelleen, koska oma tuntumani on, että Vallila ja Alppila eivät ole kallistuneet sen kummemin kuin muukaan kantakaupunki, itse asiassa mahdollisesti jopa vähemmän. Tämä olisi periaatteessa pengottavissa tilastoista esiin, mutta kumpikaan meistä ei näy viitsivän sitä tehdä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 27.11.2014, 11:29:16
Quote from: junakohtaus on 27.11.2014, 10:35:36
Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?
Esimerkiksi näin:
Vanhaa Alppilaa, 1960-luvun ruma talo, edessä lähes 100 000 euron LVI-saneeraus, neliöhinta 4402 €.
http://www.etuovi.com/kohde/9677424?sc=M27545279&pos=1#.VHbs98lHvDc
Lähes uusi asunto Konepajalla, neliöhinta 5700€.
http://www.etuovi.com/kohde/900534?sc=M27545279&pos=26#.VHbtv8lHvDc
Konepajan rakentaminen on nostanut vanhojen, paljon korjausvelkaa omaavien asuntojen hintatason järjenvastaiseksi; 1960-luvun talon kämpästä pyydetään sama kuin uudesta.
Eikös noi ole aina olleet ton hintaisia?.
Kyllä uudisrakentaminen nostaa lähialueen vanhojenkin asuntojen arvoa tutkimusten perusteella. Tietysti riippuu mitä rakennetaan, mutta laadukas rakentaminen naapuriin on kyllä yleensä aina keskimäärin nostava tekijä. Sinänsä tässä ei kauheasti ole järkeä ellei alueen palvelut rakentamisen myötä reaalisesti parane. Pelkkä lisäpoppoo naapuriin on kyllä ainakin minun mielestäni laskeva tekijä jos poppoota on jo muutenkin tarpeeksi.
En tunne konepajan ja vallilan tilannetta sen paremmin joten yksityiskohtaisesti en osaa sanoa tästä tapauksesta mitään.
Lisäväki jo sinänsä yleensä parantaa palveluja tai ainakin varmistaa olemassaolevien säilymisen. Siihen on syynsä että Viikinmäessä ei ole oikein mitään palveluja ja niin edelleen.
En oikein onnistu uskomaan Konepajan nostaneen hintoja meillä ellei joku kaiva tilastoja ja osoita niistä että Valkka olisi tahdissa Konepajan kanssa noussut yli yleisen kantakaupungin kehityksen.
En viitsi enempää alkaa todistella ilmiselvää asiaa. Tässä on kuitenkin yksi Talsan juttu. Siinä Konepajan vaikutus (kuuluu siis Vallilaan) näkyy yleisellä tasolla, millä on tietenkin vaikutusta ko. asuinalueen hintatasoon:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/31/katso-mitka-ovat-uudet-kuumat-asuinalueet/201011816/310
Myös Hermanni ja Toukola nousevat mittavan uudistuotannon takia.
Tämmöinen löytyi
Asuntojen neliöhintojen muutos 2013-2014 (http://www.hs.fi/koti/a1408588064979)
Postinumero
00510 +1%
00550 +6%
00550 on kehittynyt erittäinkin hyvin mutta toisaalta taas 00510 ei.
Ei tuon perusteella voi sanoa oikein mitään. Pitäisi nähdä vähän pidemmältä ajalta hintoja.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 27.11.2014, 19:46:45
En viitsi enempää alkaa todistella ilmiselvää asiaa. Tässä on kuitenkin yksi Talsan juttu. Siinä Konepajan vaikutus (kuuluu siis Vallilaan) näkyy yleisellä tasolla, millä on tietenkin vaikutusta ko. asuinalueen hintatasoon:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/31/katso-mitka-ovat-uudet-kuumat-asuinalueet/201011816/310
Myös Hermanni ja Toukola nousevat mittavan uudistuotannon takia.
Sä et nyt kyllä vielä ole millään tavalla osoittanut väittämääsi vaikutusta, mutta ehkä tähän ei kannata jumittua.
Postinumerot halkovat mielivaltaisesti asuinalueita. Ne eivät anna oikeaa kuvaa kehityksestä.
Seuraavassa pari postinumeroa (näkyvät katkoviivana kartalla):
00510 (https://www.google.fi/maps/place/00510+Helsinki/@60.1916116,24.9479913,14z/data=!3m1!4b1!4m2!3m1!1s0x46920983e2cf6f5b:0x1c00b55478573d70)
00520 (https://www.google.fi/maps/place/00520+Helsinki/@60.1988691,24.9422795,14z/data=!3m1!4b1!4m2!3m1!1s0x4692099007329e7f:0x1c00b55478573d80)
Kartalta näkyy esim, että Konepajan pohjoisosa kuuluu samaan postinumeroon kuin Itä-Pasila.
Eihän tuollainen muutaman korttelin uudisrakentamisen vaikutus voi olla kovinkaan laaja jos rakennetaan vanhaan jo rakennettuun korttelikaupunkiin. Joten siinä mielessä yksi postinumeroaluekin on aivan liian suuri että vaikutuksen näkisi ja tässä tapauksessa postinumeroalueet menevät kyllä vielä aika pahasti ristiin.
Ja tuo hintatilasto on puolen vuoden ajalta. Helsingissäkin tehdään niin vähän asuntokauppoja että hinnat heiluu näin lyhyellä ajanjaksolla ihan miten sattuu. Yksi avioerossa pakkomyyntiin joutuva tai hintatiedoton urpo massimies joka ostaa hinnasta välittämättä heilauttaa hintoja välittömästi.
Quote from: junakohtaus on 27.11.2014, 20:32:20
Sä et nyt kyllä vielä ole millään tavalla osoittanut väittämääsi vaikutusta, mutta ehkä tähän ei kannata jumittua.
Kukaan ei ole laatinut tilastoa, josta voisi kaivaa sen tiedon, minkä lisärvon Konepajan rakentaminen on generoinut etenkin Alppilan vanhaan asuntokantaan. Voidaan ainoastaan todeta, että Alppilan vanhan asuntokannan hinnannousu on ollut erittäin nopeaa Konepajan rakentamisen jälkeen (2007 -->). Sen, onko se ollut nopeampaa kuin Kalliossa voi varmasti joku viitseliäs selvittää jos kiinnostaa. Alueelle on myös asutettu reippaasti spurguja tukiasuntoihin eli katukuva on kohtuulisen kirjavaa ja yleisvaikutelma on nuhjuinen. Viime kesänä Kotkankadun Alepan pankkiautomaatilla törmäsin jopa humalaiseen Tarja Haloseen.
Kysymys voidaan toki asettaa toisinkin; mikä selittää sen että Alppilan vanhan asuntokannan hintataso tulevat LVIS-saneeraukset huomioiden on noin korkea? Olisiko se noin korkea jos verrokkina olisi ainoastaan Itä-Pasilan harmaat, vuokra-asuntojen ympäröimät, 1970-luvun laatikkoarkkitehtuurin tuotokset. Eihän vanhassa Alppilassa edes ole mitään mielenkiintoista muutamaa vanhaa vuosisadan alkupuolen asuintaloa lukuunottamatta.
Quote from: jka on 27.11.2014, 20:55:23
Eihän tuollainen muutaman korttelin uudisrakentamisen vaikutus voi olla kovinkaan laaja jos rakennetaan vanhaan jo rakennettuun korttelikaupunkiin. Joten siinä mielessä yksi postinumeroaluekin on aivan liian suuri että vaikutuksen näkisi ja tässä tapauksessa postinumeroalueet menevät kyllä vielä aika pahasti ristiin.
Ja tuo hintatilasto on puolen vuoden ajalta. Helsingissäkin tehdään niin vähän asuntokauppoja että hinnat heiluu näin lyhyellä ajanjaksolla ihan miten sattuu. Yksi avioerossa pakkomyyntiin joutuva tai hintatiedoton urpo massimies joka ostaa hinnasta välittämättä heilauttaa hintoja välittömästi.
Ei ole kysymys nyt aivan muutamasta talosta ja asunnosta, vaan tyypillisen suomalaisen, kepun tukialueilla sijaitsevan kunnan väestömäärästä:
Quote
Konepajan alueelle on suunniteltu noin 2500 asukkaalle 1300 asuntoa, joista vuoden 2014 alussa valmiina on noin 500. Mittava ja toistakymmentä vuotta kestävä hanke on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä YIT:ltä, maanomistaja VR:ltä sekä Helsingin kaupungilta.
http://www.yit.fi/yit_fi/Tietoa_YITsta/Toihin_YITlle/Talo_taynna_mahdollisuuksia/konepaja
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 27.11.2014, 20:55:31
Alueelle on myös asutettu reippaasti spurguja tukiasuntoihin eli katukuva on kohtuulisen kirjavaa ja yleisvaikutelma on nuhjuinen. Viime kesänä Kotkankadun Alepan pankkiautomaatilla törmäsin jopa humalaiseen Tarja Haloseen.
Päivän paras, meidän kassi-alma vertaistensa joukossa. Kiitos nyt tästäkin visuaalisesta mielikuvasta. Eihän toi lähde verkkokalvoilta millään...
Quote from: valkobandiitti on 24.11.2014, 14:35:45
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 09:10:11
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.
Eipä juuri. Ennemminkin liikennevalot lyhentävät matka-aikoja. Siis niiden, jotka sattumoisin eivät halua vain ajaa sitä Mannerheimintietä tai Hämeentietä päästä päähän.
Vielä tuohon case Konepajaan liittyen; itse sanoisin että Konepajan rakentaminen on vaikuttanut Alppilan vanhojen asuntojen arvoon siten, että niiden hinta on noussut nopeammin kuin muiden itäisen kantakaupungin alueiden vastaavat asunnot. Mutta jottei menisi arvailuksi, niin alla on taulukko, jossa on kaikki CGI:n (ex-Logica) hintaseurantapalveluun tulleiden, vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat viimeisten neljän vuoden ajalta, olkaapa hyvä!
Postinumero 2011 2012 2013 2014
00500 4402 4644 5178 5217
00510 4380 4543 4855 4982
00520 3968 4151 4416 4425
00530 4609 4829 5097 5248
00550 4040 4236 4528 4660
Quote from: Bienveillant on 27.11.2014, 21:50:58
Mutta jottei menisi arvailuksi, niin alla on taulukko, jossa on kaikki CGI:n (ex-Logica) hintaseurantapalveluun tulleiden, vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat viimeisten neljän vuoden ajalta, olkaapa hyvä!
Tosin vanha kerrostaloasunto on "vanha" kai riippumatta iästään, jos sitä on myymässä sen edellinen asukas? Oli asunto sitten rakeennettu 1962 tai 2012.
Taloussanomat: Hbl: Maanvuokrien korotus vaikuttaa satoihin helsinkiläisiin
Helsingin kaupunki on korottamassa 170 asuntotontin maanvuokraa ensi vuoden alusta. Välitön vaikutus vuokriin lasketaan Hufvudstadsbladetin mukaan kymmenissä euroissa.
Uusien sopimusten lopullinen vuokrahinta tulee olemaan nykytasoon verrattuna jopa 10-15-kertainen, arvioi toimistopäällikkö Sami Haapanen Helsingin kiinteistövirastosta.
Pitää muistaa, että nykyinen maanvuokra on marginaalinen. Helsingin kaupungin kannattaisi lahjoittaa tontit koska kiinteistövero tuottaisi enemmän kuin maanvuokra, kiinteistöviraston Haapanen Hufvudstadsbladetille.
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2014/11/30/hbl-maanvuokrien-korotus-vaikuttaa-satoihin-helsinkilaisiin/201416557/12?pos=luetuimmat
HS: Nurmijärvi-ilmiö on ohi: http://www.hs.fi/kaupunki/a1417410812515?jako=353d4752dfde040a2c8c619186a4034f&ref=fb-share (http://www.hs.fi/kaupunki/a1417410812515?jako=353d4752dfde040a2c8c619186a4034f&ref=fb-share)
Jutussa tosin on sellainen virhe tai epätarkkuus, että Helsingin kantakaupungin asukasluku kääntyi nousuun 2006, jolloin elettiin vielä voimakasta nousukautta.
75% pääkaupunkiseudun väestönkasvusta on nykyään maahanmuuttajia ja näiden lisääntymistä. Eihän persaukisilla maahanmuuttajilla ole koskaan ollutkaan Nurmijärvi-ilmiötä. Se, missä jengi näillä eväillä kasvaa voidaan päättää täysin poliittisella päätöksellä. Minne rakennetaan mamu-ghettoja, siellä väestömäärä lisääntyy. Ei muualla. Tämä ilmiö näkyy täysin selvästi Helsingin lisäksi myös Espoossa ja Vantaalla.
Toisaalta myös suurten ikäluokkien muutto takaisin kaupunkiin on selvä trendi. Nähin kahteen trendiin verrattuna millään muulla ei ole mitään merkitystä joka tilastoissa kunnolla edes näkyisi.
QuoteMalmin lentoaseman lopettaminen saa yhä oudompia sivujuonia joista yksi on Helsingin halu rakentaa kaupunkiin uusi helikopterikenttä. Alunperin helikopterikentän oli tarkoitus nousta merestä vallatulle alueelle hernesaaressa, mutta tilanne on muuttunut sen verran, että kyseinen alue halutaan rauhoittaa asuntorakentamista varten.
Ongelman ratkaisuksi on keksitty, että rakennetaan uusi helikopterikenttä Kivikkoon. Tarkkasilmäisimmät huomaavat oheisesta kartasta, että siinähän on jo kivenheiton päässä toimiva helikopterikenttä, nimittäin Malmin lentoasema.
Naurettavammaksi tämän tekee se, että selvityksissä helikopteriliikenne on merkitty tulevaisuuden liikennemuodoksi jne. Näin Helsingissä vuonna 2014, samaan aikaan muualla euroopassa tulevaisuuden liikennemuodoksi on merkitty raideliikenne tai kevytsuihkarikalusto ilmailun saralla. Varsinkin ilmailun saralla tulevaisuudessa kevytsuihkukoneet on se juttu, varsinkin kun kehityksen alla olevat sähkömoottorit tulevat joskus käyttöön jolloin lentomelu katoaa lähes kokonaan.
https://www.facebook.com/pelastetaanmalmi/photos/a.824620197589896.1073741826.807317515986831/827851140600135/?type=1&fref=nf (https://www.facebook.com/pelastetaanmalmi/photos/a.824620197589896.1073741826.807317515986831/827851140600135/?type=1&fref=nf)
Törmäsinpä tällaiseen
http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Tyovoiman_saatavuus.pdf
Siellä on tilastoa jota ei helsingin sanomissa koskaan julkaista.
Mielenkiintoista dataa kuntien välisestä nettomuutosta koulutusasteen mukaan.
Tuossa edellä väitettiin että nurmijärvi-ilmiö olisi kuollut. Näyttää yllä olevan tilaston mukaan melkoiselta paskapuheelta. Kokonaismuuttomäärät ovat kyllä laskeneet mutta näyttää että muuttajien laatu on sen sijaan noussut dramaaattisesti ja muuttajien laatu Helsinkiin on romahtanut ihan kurasarjaan.
Helsingin nettomuutto viime vuonna pelkän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen omaavien joukossa oli +4000. Samaan aikaan näitä ei muihin kuntiin muuttanut oikeastaan yhtään.
Mutta sensijaan korkea-asteen koulutuksen omaavia muutti muihin, nimenomaan näihin "nurmijärvi-ilmiön" kuntiin +1000, mutta Helsinki oli ainoana jopa muuttotappiollinen tässä ryhmässä.
Nurmijärven kokonaismuuttovoitto oli muuten viime vuonna 186 henkeä. Näistä siis 150 oli korkeastikolutettuja. Väitän että näin kovaa suhdetta ei ollut edes 2000-luvun alun hulluina vuosina. Korkeastikoulutetut muuttaa edelleen jopa kiihtyvällä tahdilla "nurmijärvi-kuntiin". Helsinkiin muuttaa sen sijaan paskasakkia monin verroin enemmän. Jos tämä on postitiivsta jonkun mielestä Helsingille niin ihmettelen. Väitän että Helsinki ottaisi koska van mielummin noi 1000 korkeasti kolututettua kuin 3000 muuta, puhumattakaan niistä tuhansista opiskelijoista ja eleäkeläisistä jotka tulee vielä noiden lisäksi.
Vai, että nurmijärvi-ilmiö on kuollut? Sori, Helsinki. Nurmijärvi-ilmiö voi paremmin kuin koskaan. Nurmijärvi-kunnista muuttaa pois eläkeläisia ja opiskelijoita massoina mutta korkeastikolututettuja muuttaa edelleen tasaisen tappavaan tahtiin. Ja mitä enemmän mamutetaan Helsingissä sitä enemmän korkeastikoulutetut pakenee. Ainoastaan nykyinen lama pitää muuttoliikettä edes jotenkuten kurissa.
Jos mä nyt oikein ymmärsin, muuttotappio korkeasti koulutetuissa oli peräti tollaiset 20 henkeä.
Alueella pääkaupunkiseutu + "nurmijärvikunnat" lisääntyi korkeastikoulutettujen määrä 1000 hengellä. Näistä kaikki päätti muuttaa sinne nurmijärvikuntiin. Yksikään ei muuttanut Helsinkiin. Kuis ny näin?
Rakennetaan liian vähän, veikkaan. Mistä minä tiedän. Niiltä pitäisi kysyä.
Quote from: junakohtaus on 04.12.2014, 14:09:23
Rakennetaan liian vähän, veikkaan. Mistä minä tiedän. Niiltä pitäisi kysyä.
Rakennetaan liian vähän? Mistä ne 4000 duunaria löysi asunnot Helsingistä?
Tarkotit varmaan sanoa että rakennetaan totaalista paskaa verrattuna siihen mitä nämä haluavat.
Niin, siinä olet muuten täysin oikeassa että niiltä todellakin pitäisi kysyä. Tämä olisi täysin triviaali tutkimus tehtäväksi. Mutta sitä ei voida tehdä koska tulokset ei sopisi agendaan. Veikkaan että jos joku alkaisi tällaista tutkimusta esittämään niin kaverin ura alan tutkijana olisi sitten siinä.
Vastaus kysymykseen olisi sanasta sanaan jotakuinkin näin: "Oltaisiin me mielummin muutettu vaikka Friisilään mutta kun ei sieltä saa tonttia. Mistään kehä-III:n sisäpuolelta ei saa tonttia vaikka maksaisi mitä tahansa. Hillo ei enää riitä, tarvitaan munkkia. Espoostakin kyllä viimevuonna sai naurettavat 86 onnekasta tontin arvonnassa. Ongelma oli vaan se, että hakijoita oli yli 1500. Yksityisillä markkinoilla on tarjolla muutama hassu jämätontti jonne ei hullukaan rakenna. Että pitäkää vaan tunkkinne".
Quote from: Oami on 27.11.2014, 21:50:04
Quote from: valkobandiitti on 24.11.2014, 14:35:45
Quote from: junakohtaus on 21.11.2014, 09:10:11
Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.
Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.
Eipä juuri. Ennemminkin liikennevalot lyhentävät matka-aikoja. Siis niiden, jotka sattumoisin eivät halua vain ajaa sitä Mannerheimintietä tai Hämeentietä päästä päähän.
jos ajat päätietä suoraan, liikennevalot sotkevat ajosi, koska jalankulkijoiden valot ovat vihreät läpi kadun. ilman tätä jalankulkijoiden valohässäkkää, olisi matemaattisesti vihreä aaltokin mahdollinen.
komia oli Saksassa semmoinen päätie, jossa oli oikea vihreä aalto. samoin kersana Kouvolassa ennen ohitustien tuloa oli oikein nopeusnäyttö, jolla neuvottiin pysymään vihreässä aallossa ja siinä ihan oikeasti posotettiin pysähtymättä.
Quote from: jka on 21.11.2014, 11:59:25
Periaatteessa pääkaupunkiseutu ja Tampere voisi olla vertailukelpoisia.
Pääkaupunkiseutu
pinta-ala 770 m2
väestötiheys 1750 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 54min
Tampere
pinta-ala 689 m2
väestötiheys 423 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 42min
Kokonaispinta-alat melkein samat ja joukkoliikenteen taso kokonaisuudessaan varmaan ihan vertailukelpoinen. Pääkaupunkisudulla vähän ehkä parempi. Työpaikkaomavaraisuus alueilla aika vertailukelpoinen. Molemmat alueet suunniteltu ihan yhtä päin helvettiä sekä joukkoliikenteen että autoilun kannalta. Ainoa oleellinen ero on väestötiheydessä.
Tamperella porukka käyttää 12 minuuttia vähemmän aikaa työmatkoihin ja ruuhkat on oleellisesti pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla ja varsinkin jos vertaa keskustojen ruuhkia.
Väestötiheys luo ruuhkat ja pidentää matkustusaikoja. mot.
kun tiet toppaa ja liikenne ei virtaa, tilannehan on kuin sydäninfarkti, kun veri ei virtaa. Vaikka nopeutesi olisi vain 60km/h, mutta etenet pintakaasulla ilman turhia stoppeja, olisi tuo erinomaista liikennöintiä.
tuota samaa koetetaan aikaan saada PRT "personal rapid transportation" -konseptilla julkiseen liikenteeseen. Jos PRT olisi verkkona kaupungin päällä, se olisi kuin internet, elektronien sijasta siinä liikkuisi kalustoa....
https://www.google.fi/search?q=prt&client=firefox-a&hs=7IN&rls=org.mozilla:fi:official&channel=sb&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=jiiCVP1QxYk8xKmBwAY&ved=0CAgQ_AUoAQ&biw=1920&bih=945
Kun ajatellaan, että keskustelemme maahanmuuttokriittisyydestä kummunneella foorumilla, niin ihmettelen miten voimakkaasti täälläkin on vallalla ajatus, että muuttovoitto sitten kuntatasolle jyvittäen olisi aina vain ja pelkästään positiivinen asia. Totta kai Helsinkiin muuttaa väkeä, sehän imee suurimman osan Suomeen tulevista sosiaaliturvapaikanhakijoista joita taas "nurmijärveläiset" eivät halua ja jonne sosiaaliturvapaikanhakijat eivät myöskään itse onneksi halua. Ainakaan vielä.
Ja hesarin kirjoitus nurmijärvi-ilmiön lopusta menee läpi kuin väärä raha ja samalla kaivetaan vielä nuo ikäkäppyrät siihen kylkeen. Niin... mamuthan ovat nuorempaa porukkaa, mutta taloudelliselta huoltosuhteeltaan kuitenkin heikompaa. Minä haluaisin nähdä käppyrät siitä, mille puolelle taloudellista huoltosuhdetta Helsinkiin ja Nurmijärvelle muuttavat ja sieltä pois hakeutuvat kuuluvat? Ja vielä vaikka etnisyys siihen mukaan, kiitos.
No sellaista tilastointia me emme tietenkään tule näkemään.
Täällä kun aina välillä näkee väitteitä kaupunkien tyhjenemisestä tuottavasta työstä sekä niin edelleen: http://urbanfinland.com/2014/12/09/changing-work-patterns-and-the-rise-of-urban-innovation-districts-finland/
Quote from: junakohtaus on 10.12.2014, 07:27:29
Täällä kun aina välillä näkee väitteitä kaupunkien tyhjenemisestä tuottavasta työstä sekä niin edelleen: http://urbanfinland.com/2014/12/09/changing-work-patterns-and-the-rise-of-urban-innovation-districts-finland/
Mitä yrität viestilläsi kertoa? Senkö, että keskustan liepeillä sijaitseva vanha teollisuusalue houkuttelee nykyisin uusia yrittäjiä, joiden tarpeisiin rakennukset soveltuvat. Mullistavaa on, että jotkut haluaisivat myös asua uusilla työpaikoillaan.
(https://urbanfinland.files.wordpress.com/2014/12/dsc05067.jpg?w=474&h=356)
Se, että asunnot ja työpaikat sekoitetaan samoille alueille ei ole uutta. Päinvastoin, ajatus on ikivanha. Sen esitti aikoinaan jo Ebenezer Howard (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Howard). Se, että Stypp hehkuttaa jotain koko purukalustonsa voimalla, tarkoittaa että asiassa ei ole mitään uutta tai merkityksellistä.
Että asunnot ja työpaikat sekoitetaan on nimenomaan sekä ikivanhaa että uutta. Ikivanhaa se on siksi että se on ikivanhaa ja uutta se on siksi, että se on sodan jälkeen vallinneen modernistisen paradigman täysi antiteesi.
Sitä mä lähinnä tässä halusin sanoa, että toimitiloista on ylitarjontaa epäpaikkavyöhykkeellä. Liiketoiminta ei ole pakenemassa kaupungista minnekään.
Tuon artikkelin tilastot toimistotiloista on taas sitä paskaa mitä laitatetaan kun ei asioihin perehdytä kunnolla tai yritetään edistää omaa agendaa esittämällä epärelevantteja tilastoja. Espoo ei ole tältä osin millään tavalla relevantti tilasto viime vuosien ajalta. Espoon tyhjät toimistotilat räjähti käsiin kun Nokia lähti Karaportista ja Finnair lähti Aviapoliksesta. Näillä yksittäistapauksilla ei ole mitään tekemistä minkään trendien kanssa. Kaikista vähiten niiden trendien kanssa joita tällä yritetään perustella.
Sensijaan selvä trendi edelleen on oikeissa tilastoissa että Helsingistä työpaikat siirtyy syrjemmälle. Tämän näkee suoraan Helsingin työpaikkaomavaraisuudesta joka trendinomaisesti laskee edelleen.
Jaa, kiireessä näköjään ajatukset juoksee nopeammin kuin sormet kirjoittaa. Tarkennetaan nyt paremmalla ajalla edellistä sepustusta.
Eli, tuo Espoon ja Vantaan tilanne kertoo enneminkin samasta trendistä kuin koko Suomen trendi. Eli meiltä häviää koko teollisuustuotanto kokonaan. Helsingistähän teollisuustuotanto hävisi jo 50 vuotta sitten. Näköjään tulee helsinkiläisille vielä yllätyksenä että muualla maassa teollisuustuotantoa on vielä ollut. Jopa Espoossa ja Vantaalla. Ja kun teollisuustuotanto kuten Nokian Karaportin tehdas lopettaa niin lopettaa kehä-III:n varrella olevat logistiikkahubitkin kuten Finnair ja Aviapolis. Näiden tehtaiden ja logistiikkahubien jäljiltä jää ihan helvetisti tyhjiä neliöitä joilla ei ole tämän jälkeen enää mitään käyttöä. Päinvastoin neliöt on pelkkää ongelmajätettä. Niitä ei voi muuttaa edes asunnoiksi kuten Helsingin toimistoja.
Teollisuustuotannon katoaminen on ihan helvetin paljon suurempi trendi Suomessa kuin oikeastaan mikään muu trendi ja ihan naurettavaa ottaa tämän trendin ilmentymä esimerkiksi jollekin muulle kuvitellulle trendille.
Muuten, Nokian Ruoholahden tutkimuskeskuskin muutti nimenomaan Otaniemeen. Otaniemenhän piti olla tuon artikkelin kirjoittajan mukaan kuollut alue. Ruoholahdessakin oli vielä muutama vuosi sitten yli 30% toimistoista tyhjillään kun Nokia pisti pillit pussiin. Edelleen on tyhjillään 20% ja Ruoholahtihan on sentään koko Suomen paras paikka jos joukkoliikenne- tai mitä tahansa yhteyksiä ajatellaan. Eli kyllä se high-techkin siirtyy kauemmaksi vaikka teollisuustuotanto häviääkin.
"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu." Näin kertoo valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. :facepalm:
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1418203201150.html?pos=crosspromo
Nyt alkaa hirvittävä shikaanien ja yllätyspomppujen rakentaminen kaduille. 10kmh kattonopeus kaupunkeihin ja parkkiruudut kävelyteiksi! :flowerhat:
Quote from: Faidros. on 10.12.2014, 15:58:26
"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu." Näin kertoo valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. :facepalm:
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1418203201150.html?pos=crosspromo
Nyt alkaa hirvittävä shikaanien ja yllätyspomppujen rakentaminen kaduille. 10kmh kattonopeus kaupunkeihin ja parkkiruudut kävelyteiksi! :flowerhat:
Kauan sitten on hallitsijoilta kadonnut paitsi parodiahorisontti, myös todellisuushorisontti kauas jonnekin tavoittamattomiin.
Maassa tilaa riittäisi tehdä tehokas yhteiskunta jossa kaikilla on varaa liikkua, mikään ei estäisi lopetella rahatuhlureita viranomaiskeskittymiä jne., mutta suunta on kovin toinen.
Korjaan:
Ainiin, nimimerkki. Ettei väärää kuvaa käsityksistä tule:
Minusta ei ole tarvetta laajassa maassa yli viidentoista ihmisen massakuljetuksille muuta kuin kannattavilla reiteillä, niin ettei tukia ole mihinkään suuntaan olisi paras joukkoliikenteen osalta. Samat tuet ja verot kaikille, yksityistä tai ei.
Eri juttuna sitten pidän vanhusten ja liikuntakyvyttömien kuljetuksia, kaikille heille keillä ei varaa ole, tulisi liikkuminen olla ilmaista eli muitten maksamaa. Ketään ei tulisi jättää neukkukuutioon.
Jos esim. taasen vanhemmilla on varaa muuttaa korpeen, on myös varaa viedä kouluun lapsensa.
Nykyisinhän tuet menee heille ketkä on varakkaita. Päinvastaista kannatan eli tuet heille joilla ei varaa ole. Tässäkin asiassa.
Quote from: Faidros. on 10.12.2014, 15:58:26
"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu."
Helsingin
ydinkeskustassa asuvan keskimääräinen työmatka on 13-15 kilometriä yhteen suuntaan. Että onnea vaan kävelijöille.
Quote from: junakohtaus on 10.12.2014, 10:27:04
Että asunnot ja työpaikat sekoitetaan on nimenomaan sekä ikivanhaa että uutta. Ikivanhaa se on siksi että se on ikivanhaa ja uutta se on siksi, että se on sodan jälkeen vallinneen modernistisen paradigman täysi antiteesi.
Sitä mä lähinnä tässä halusin sanoa, että toimitiloista on ylitarjontaa epäpaikkavyöhykkeellä. Liiketoiminta ei ole pakenemassa kaupungista minnekään.
Vihreiden koko asuntopolitiikka lähtee ajatuksesta, että kasvulla, etenkään vieraskielisen väestön kasvulla ei ole ylärajaa. Kuvitellaan, että on välttämätöntä kääntää jokainen kivi, jotta voidaan rakentaa lisää asuntoja kaikkialle. Kun teollisuusalueiden tyhjilleen jääviä tiloja muutetaan asunnoiksi ja valtaväylät polkupyöräteiksi, niin minkälaista asutusta ja yritystoimintaa vihreät kuvittelevat näille alueille saatavan? Väestön etnisen ja sosiaalinen sekoittaminen takaa sen, että kantasuomalaiset veronmaksajat ja menestyvät yritykset eivät näille alueille jää. Tilan valtaavat mamujen pyörittämät keskikaljabaarit ja kebab-kioskit sekä tulevien ghettoganstojen kerhotilat.
Quote
Keinoina tiiviimpään Helsinkiin pääsemiseksi Sinnemäki suosisi täydennysrakentamista sekä sisääntuloväylien muuttamista bulevardeiksi.
Hän olisi valmis nipistämään asunnoille tilaa myös teollisuusalueilta.
"Kaivoksia Helsinkiin ei kannata perustaa, mutta lähes kaikelle muulle toiminnalle on tilaa", Sinnemäki sanoo.
"Kannattaa kuitenkin ennakkoluulottomasti miettiä, ovatko nykyiset paikat teollisuudelle kaikista järkevimpiä tai voisiko niitä tiivistää edes osittain."
Sinnemäki haluaa asuntoja Helsingin teollisuusalueille (http://www.hs.fi/kaupunki/a1417586875439)
Quote from: jka on 10.12.2014, 16:05:43
Quote from: Faidros. on 10.12.2014, 15:58:26
"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu."
Helsingin ydinkeskustassa asuvan keskimääräinen työmatka on 13-15 kilometriä yhteen suuntaan. Että onnea vaan kävelijöille.
Ei sitä koko matkaa tarvitse kävellä. Helsingissä on järeää raidepohjaista joukkoliikennettä ja lisää (onneksi) tulossa.
Niin, ja mainitaanhan tuossa pyöräily.
Quote from: Oami on 11.12.2014, 20:12:36
Ei sitä koko matkaa tarvitse kävellä. Helsingissä on järeää raidepohjaista joukkoliikennettä ja lisää (onneksi) tulossa.
Niin, ja mainitaanhan tuossa pyöräily.
Helsingissäkin asuvat tekevät 41% työmatkoista henkilöautolla. Joukkoliikenteen osuus ei ole noussut ollenkaan vuodesta 2008, toisin kuin naapurikunnissa.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/helsingin_seudun_liikkumistutkimus2012_hlj2015_tiivistelma.pdf
Eli Helsingin alueellakin joukkoliikenne on jo saavuttanut sen palvelutason jolle se ylipäätään pääsee. Naapurikunnissa on vielä parantamisen varaa.
Jos nyt lähdetään siitä että huononnetaan henkilöauton (ja samalla aina myös linja-auton) palvelutasoa keinotekoisesti ilman että joukkoliikenteen palvelutaso reaalisesti nousee niin tuo tarkoittaa suoraan matka-aikojen pitenemistä ja elintason laskua pääkaupunkiseudulla ja samalla koko Suomessa kun 30% koko Suomen BKT:stä tulee täällä.
Espoossa ja Vantaalla muuten kävellään ja pyöräillään melkein yhtä paljon kuin Helsingissä tälläkin hetkellä. Ei Helsingin sporaverkko tuo mitään lisäarvoa tilastojen mukaan tälläkään hetkellä kävelyn ja pyöräilyn suosioon.
Eli toistan sanomani. Onnea vaan kävelijöille.
Itse juuri näkisin, että joukkoliikenteen palvelutaso nousee Länsimetron, Kehäradan ja Pisaran myötä.
Quote from: Oami on 11.12.2014, 22:35:22
Itse juuri näkisin, että joukkoliikenteen palvelutaso nousee Länsimetron, Kehäradan ja Pisaran myötä.
Niin, palvelutaso nousee juuri näiden naapurikuntien kohdalla joilla joukkoliikenteen osuus on tähän astikin lisääntynyt ja jossa parantamisen varaa selvästi tilastojen valossa onkin. Mutta ei millään päästä koskaan parempaan tulokseen kuin Helsingissä tällä hetkellä. Ei tuon parempaa joukkoliikennejärjestelmää pysty juuri tekemään kuin Helsingin alueella on jo nyt. Pisarakin on vain pisara meressä tässä suhteessa.
Jos edelleen 41% työmatkoista tehdään henkilöautolla niin ei kyse ole alunkaan kulkutapajakauman viilaamisesta muutamalla prosentilla suuntaan tai toiseen. Ongelma on ihan muualla kuin liikkumisen tekniikassa.
Quote from: jka on 10.12.2014, 16:05:43
Quote from: Faidros. on 10.12.2014, 15:58:26
"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu."
Helsingin ydinkeskustassa asuvan keskimääräinen työmatka on 13-15 kilometriä yhteen suuntaan. Että onnea vaan kävelijöille.
Tähän on jotenkin vaikea uskoa, kun ottaa huomioon, että kantakaupungissa ja Pasilassa on yli kolmannes Helsingin seudun työpaikoista. Jos vielä olettaa, että keskustassa asuvat ovat keskimääräistä vahvemmin edustettuina näissä työpaikoissa, niin aika hurjan pitkiä pitää muiden matkojen olla. Tiedä sitten, millä metodilla tuo luku on edes saatu ja tuleeko siinä kenties jotain Brysseliin tmv. "pendelöivien" kilometrejä mukaan. Löytyykö tarkempaa lähdettä?
Joka tapauksessa kävelyn (ja pyöräilyn) ensisijainen funktio liikennejärjestelmässä on mielestäni vapaa-ajan matkoissa. Työmatkat ja matkat oppilaitoksiin muodostavat vain noin kolmasosan kaikista matkoista ja varsinkin keskustasta pääsee kätevästi lähes jokaiselle seudulla sijaitsevalle työpaikka-alueelle sekä autolla että joukkoliikenteellä. Nimenomaan töihin ei siis ole mikään pakottava tarve kävellä. Kokonaisuudessaan liikenteen määrän ja auton tarpeen kannalta onkin oleellisempaa, että ihmisten vapaa-ajalla kaipaamat palvelut ovat kävellen saavutettavissa. Suuri asukas- ja työpaikkatiheys tarkoittaa lyhyempiä keskimääräisiä matkoja, jolloin myös kävellen ja pyöräillen tehtävät matkat yleistyvät. Konkreettisesti tämän huomaa siitä, että kantakaupungissa kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus on huomattavasti suurempi kuin esikaupungeissa.
Quote from: jka on 21.11.2014, 11:59:25
Periaatteessa pääkaupunkiseutu ja Tampere voisi olla vertailukelpoisia.
Pääkaupunkiseutu
pinta-ala 770 m2
väestötiheys 1750 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 54min
Tampere
pinta-ala 689 m2
väestötiheys 423 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 42min
[...]
Väestötiheys luo ruuhkat ja pidentää matkustusaikoja. mot.
Tähän pitäisi ehkä saada vertailukohdaksi pääkaupunkiseutu, jonka väestötiheys on sama kuin Tampereella. Eli pääkaupunkiseutu, jonka pinta-ala olisi yli neljä kertaa nykyistä suurempi. Väitän, että työmatka-ajat kasvaisivat. Ylipäänsä olen siinä uskossa, että ihmisten matkustusnopeus ei voi kasvaa rajattomasti, mutta asukastiheyttä voi nostaa aika kivuttomasti vaikka kuinka suureksi. Nykyään osataan kuitenkin rakentaa korkeita taloja ja muuta sellaista, mutta ruuhkatonta motaria ei ihan helpolla rakennetakaan.
Olen leikitellyt ajatuksella, että tehtäisiin pääkaupunkiseutu Manhattanin Upper East Siden tiheydellä. Ihmiset mahtuisivat 2,75 km -säteisen ympyrän sisään ja pisin mahdollinen työmatka olisi linnuntietä 5,50 kilometria. Jos työpaikkojen sijaintia vielä painottaisi alueen keskelle, olisi keskimääräinen työmatka luokkaa 2 km. Kävellen 20 min, metrolla 5. Ongelmaksi muodostuisi se, että tuollainen alue loisi niin mahtavan taloudellisen toimeliaisuuden, että pian siihen ympärille kasvaisi 10 Nurmijärveä haaskalle. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja työssäkäyntialueen pinta-alan holtiton kasvu pidentää matkustusaikoja. Mot.
On noita todellisiakin esimerkkejä toki. Esim. Kööpenhamina, joka on huomattavasti Helsinkiä tiiviimpi, mutta silti yksi Euroopan ruuhkattomimmista kaupunkiseuduista. Tämä on pitkälti pyöräilyn korkean kulkumuoto-osuuden ansiota, mutta silti hyvä osoitus siitä, että suurempi asukastiheys ei tarkoita suurempaa ruuhkaa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 10.12.2014, 17:17:56
Vihreiden koko asuntopolitiikka lähtee ajatuksesta, että kasvulla, etenkään vieraskielisen väestön kasvulla ei ole ylärajaa. Kuvitellaan, että on välttämätöntä kääntää jokainen kivi, jotta voidaan rakentaa lisää asuntoja kaikkialle. Kun teollisuusalueiden tyhjilleen jääviä tiloja muutetaan asunnoiksi ja valtaväylät polkupyöräteiksi, niin minkälaista asutusta ja yritystoimintaa vihreät kuvittelevat näille alueille saatavan? Väestön etnisen ja sosiaalinen sekoittaminen takaa sen, että kantasuomalaiset veronmaksajat ja menestyvät yritykset eivät näille alueille jää. Tilan valtaavat mamujen pyörittämät keskikaljabaarit ja kebab-kioskit sekä tulevien ghettoganstojen kerhotilat.
Teollisuusalueiden siirtyminen kauemmas kaupungin ydinalueilta on ihan luonnollista kehitystä. Kehätien varret ovat teollisuudelle luontevampi paikka (halvempi maa ja parempi kumipyörälogistiikka) ja toisaalta kaupunki asumiselle. Kaipaako kukaan enää kantakaupungista sodan jälkeen poistunutta teollisuutta? Joku Koffin tehdas Punavuoressa oli niin väärässä paikassa kuin olla voi. Vastaavasti kukaan ei jää kaipaamaan Herttoniemen "teollisuusaluetta" (eli autokauppoja ja mitä siellä nyt on) sitten kun sinne joskus rakennetaan hienoa kaupunkia.
Minä uskon, että kyllä niitä muuttajia muualta Suomesta olisi vaikka kuinka paljon, jos asuminen pk-seudulla ei olisi niin törkeän kallista. Juuri tähän voisi järkevämmällä mamupolitiikalla vaikuttaa.
Quote from: Aschberg on 12.12.2014, 00:01:59
Tähän on jotenkin vaikea uskoa, kun ottaa huomioon, että kantakaupungissa ja Pasilassa on yli kolmannes Helsingin seudun työpaikoista. Jos vielä olettaa, että keskustassa asuvat ovat keskimääräistä vahvemmin edustettuina näissä työpaikoissa, niin aika hurjan pitkiä pitää muiden matkojen olla. Tiedä sitten, millä metodilla tuo luku on edes saatu ja tuleeko siinä kenties jotain Brysseliin tmv. "pendelöivien" kilometrejä mukaan. Löytyykö tarkempaa lähdettä?
Lähteenhän laitoin tähän samaan keskusteluun pari sivua sitten.
Työmatkojen keskipituudet pääkaupunkiseudulla (http://www.hs.fi/kaupunki/a1405826756311)
Quote
Helsinkiläiset käyvät töissä yhä kauempana kotoaan. Virkamiesarvion mukaan kaupungin keskiarvoa nostavat korkeasti koulutettujen liikkuvuus ja pätkätöiden yleistyminen. Töitä haetaan kauempaa, eikä työn perässä enää muuteta.
"Se on ehkä tärkein syy. Korkeasti koulutetut hakevat töitä, joita ei ehkä löydy aivan läheltä kotia", sanoo elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen Helsingin kaupungilta.
Tuossahan tuo on sanottu selvällä Suomella. Kun tuossa edellä jossain artikkelissa kirjoittaja väitti että kun teknologian kehittymien mahdollistaa työn tekemisen missä vaan niin tästä seuraa että työpaikat keskittyvät keskuksiin. Tuo on täyttä paskaa. Jos on mahdollista tehdä etätöitä niin työpaikat keskittyvät nimenomaan syrjemmälle. Tämän näkee selvästi pääkaupunkisedun työmatkoistakin. Korkeasti kolutuetuilla keskustassa asuvilla on päinvastoin alueen pisimmät työmatkat. Mitä kovempi oikea asiantuntija olet sitä pidemmät työmatkat. Eihän Helsingin keskustassa ole mitään oikeita huippuosaajien työpaikkoja. Valtion hallinnon töitä huuhaavirkamiehille kyllä löytyy, ei mitään muuta. Kaikki uuden teknologian työpaikat on vähintään Keilaniemessä tai kauempana.
Eli Helsingin keskusta on näitä töitä tekevälle ihan perse paikka asua. Asunnot on kalliita ja työmatkat yhtä vaikeita kuin Nurmijärvellä asuvalle.
Quote from: Aschberg on 12.12.2014, 00:01:59
Olen leikitellyt ajatuksella, että tehtäisiin pääkaupunkiseutu Manhattanin Upper East Siden tiheydellä.
Ja leikittelyksi tuo jääkin. Manhattanilla on puolestaan ylivoimaisesti USA:n pisimmät työmatkat. Ja New Yorkin BKT/nuppi on ihan kurasarjaa jopa USA:ssa. Ei tuollaiset keskittymät lisää tuottavuutta nykymaailmassa enää pätkääkään.
Jos haluat katsoa mallia maailmalta niin malli on Piilaaksossa. Maailman ylivoimaisesti tuottavin alue ja työmatkat USA:n mittakaavallakin lyhimmästä päästä. Asukastiheys vähän tiheämpi kuin Espoossa tällä hetkellä. Tuo tiheys on globaalissa tilastossa optimi tällä hetkellä.
Quote from: Aschberg on 12.12.2014, 00:01:59
Joka tapauksessa kävelyn (ja pyöräilyn) ensisijainen funktio liikennejärjestelmässä on mielestäni vapaa-ajan matkoissa.
Eihän millään muulla ole väliä kuin työmatkoilla. Jos jotain suunnitellaan muu silmällä pitäen niin ihan metsään mennään. Ihminen käyttää keskimäärin tunnin matkustamiseen vuorokaudessa globaalisti kaikkialla. Pääkaupunkiseudulla käytetään pelkästään työmatkoihin 54 minuttia.
Quote
Asuinalue vaikuttaa asukkaidensa elintapoihin ja elämänvalintoihin jopa enemmän kuin asukkaiden yksilölliset taustat, kertoo Helsingin Uutiset. Ilmiötä kutsutaan naapurustoefektiksi.
Asiaa on tutkinut Henri Kunnas sosiologian pro gradu -työssään, lehti kertoo. Kunnas käytti aineistonaan Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Stakesin keräämää Syreeni-kyselyaineistoa, jossa oli noin 10 000 vastaajaa.
...
Pääkaupunkiseudulla on tietoisesti edistetty esimerkiksi omistusasuntojen ja tuetun vuokra-asumisen sekoittamista asuinalueilla. Kunnaksen mukaan naapurustoefektin syntymiseen riittääkin alueiden asukkaiden välittömän lähipiirin keskenään muodostamat ja jakamat käyttäytymismallit.
http://www.talouselama.fi/uutiset/hu+tasta+syysta+koyhan+kannattaisi+asua+hyvatuloisten+asuinalueella/a2282921
Talouselämä propagoi Helsingin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikan puolesta. Lähteenä peräti sosiologian laitoksen gradu.
Lukematta gradua voin sanoa, että väite on pelkkää paskaa. Missään ei ole tultu samaan johtopäätökseen. Jopa suomalaiset kaupunkitutkijat Martti Kortteinen ja Mari Vaattovaara ovat asiasta eri mieltä: Tutkija: Älkää asuttako rikkaita ja köyhiä rinnan (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/138618-tutkija-alkaa-asuttako-rikkaita-ja-koyhia-rinnan)
Helsingin kaikilla uusilla asuinalueilla harjoitettava sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikka hakee järjettömyydessään vertaistaan. Siitä on tullut nykyisin monikultturistien tärkein työkalu kehitysmaalaisen roskasakin asuttamiseksi kansan keskuuteen pilaamaan muiden asukkaiden elämä. Herää kysymys, miksi Talouselämäkin julkaisee tietoisesti tällaista roskaa.
Quote from: Aschberg on 12.12.2014, 00:01:59
Teollisuusalueiden siirtyminen kauemmas kaupungin ydinalueilta on ihan luonnollista kehitystä. Kehätien varret ovat teollisuudelle luontevampi paikka (halvempi maa ja parempi kumipyörälogistiikka) ja toisaalta kaupunki asumiselle. Kaipaako kukaan enää kantakaupungista sodan jälkeen poistunutta teollisuutta? Joku Koffin tehdas Punavuoressa oli niin väärässä paikassa kuin olla voi. Vastaavasti kukaan ei jää kaipaamaan Herttoniemen "teollisuusaluetta" (eli autokauppoja ja mitä siellä nyt on) sitten kun sinne joskus rakennetaan hienoa kaupunkia.
Tässä ei ole kysymys teollisuusalueiden siirtymisestä kehäteiden varsille, vaan teollisuudelta vapautuvien kiinteistöjen käytöstä toisenlaisen yritystoiminnan tarpeisiin sekä myös asuntojen rakentamisesta näille alueille. Tavoitteena on alueiden suuri työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinnin vähentäminen. Ajatellaan siis, että ihmiset haluavat asua mahdollisimman lähellä työpaikkojaan ja kohdata toisiaan myös vapaa-ajallaan, jolloin uudet innovaatiot suorastaan ryöpsähtelevät ilmoille ja kaikki ovat iloisia.
QuoteEli Helsingin alueellakin joukkoliikenne on jo saavuttanut sen palvelutason jolle se ylipäätään pääsee.
Näin ei suinkaan ole. Helsingissä joukkoliikenne on saavuttanut sen kulkumuoto-osuuden, jonka se voi nykyisellä suhteellisen päin vittua olevalla järjestelmällä saavuttaa. Kustannustehokkaita parantamisen tapoja olisi paljonkin.
Quote from: junakohtaus on 12.12.2014, 16:59:31
QuoteEli Helsingin alueellakin joukkoliikenne on jo saavuttanut sen palvelutason jolle se ylipäätään pääsee.
Näin ei suinkaan ole. Helsingissä joukkoliikenne on saavuttanut sen kulkumuoto-osuuden, jonka se voi nykyisellä suhteellisen päin vittua olevalla järjestelmällä saavuttaa. Kustannustehokkaita parantamisen tapoja olisi paljonkin.
Kerro nyt muutama tapa kun itselle ei tule mieleen yhtään mitään. Viimeisin yritys tällä rintamalla on kälynen kutsuplus jota tuetaan 40 euroa/matka. Aika kaukana kustannustehokkaasta.
Raidejokeri on se, mikä pitäisi toteuttaa ihan ensimmäisenä. Halpaa kuin saippua ja todella tarpeen.
Quote from: junakohtaus on 12.12.2014, 17:33:14
Raidejokeri on se, mikä pitäisi toteuttaa ihan ensimmäisenä. Halpaa kuin saippua ja todella tarpeen.
Noinhan homma olisi pitänyt tehdä jo alunperinkin. Eikä Metroa. Mutta ei meillä tule olemaan tuohon varaa seuraavaan 50 vuoteen vaikka olisikin "halpaa kuin saippua".
Katsotaan nyt mihin on varaa ja mihin ei. Tällä hetkellä näyttää että liikenneinfrahankkeita toteutetaan tunneliveljien urakat eikä kansalaisten liikkumistarpeet edellä, ikävä kyllä.
Quote from: jka on 12.12.2014, 17:43:31
Noinhan homma olisi pitänyt tehdä jo alunperinkin. Eikä Metroa. Mutta ei meillä tule olemaan tuohon varaa seuraavaan 50 vuoteen vaikka olisikin "halpaa kuin saippua".
Jo metron täysin turhaan automatisointiin tähän mennessä poltetuilla rahoilla olisi rakentanut erittäin ison osan Raidejokerista.
Quote from: orientexpressen on 12.12.2014, 19:10:41
Quote from: jka on 12.12.2014, 17:43:31
Noinhan homma olisi pitänyt tehdä jo alunperinkin. Eikä Metroa. Mutta ei meillä tule olemaan tuohon varaa seuraavaan 50 vuoteen vaikka olisikin "halpaa kuin saippua".
Jo metron täysin turhaan automatisointiin tähän mennessä poltetuilla rahoilla olisi rakentanut erittäin ison osan Raidejokerista.
Pelkällä Länsimetron pysäkinvälillä olisi varmaan rakentanut Raidejokerin ja toisella pysäkinvälillä samalaiset linjat Kivenlahteen ja Suurpeltoon.... ja kaikki olisi valmista tälläkin hetkellä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 12.12.2014, 16:29:11
Lukematta gradua voin sanoa, että väite on pelkkää paskaa. Missään ei ole tultu samaan johtopäätökseen. Jopa suomalaiset kaupunkitutkijat Martti Kortteinen ja Mari Vaattovaara ovat asiasta eri mieltä: Tutkija: Älkää asuttako rikkaita ja köyhiä rinnan (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/138618-tutkija-alkaa-asuttako-rikkaita-ja-koyhia-rinnan)
En nyt muista kuka luennon piti, mutta mulle on annettu ymmärtää et reisille menee jos otetaan liian kaukaa liukuman eri päistä ja laitetaan vierekkäin, mut sit jos on vaan pykän tai parina siirtymällä väkeä naapureina, sit tää kuvio toimii. Eri asia sit on et mikä on nollasta lähteville se vain-sopivasti-varakaampi sijainti ja paljonko sitä riittää.
QuotePelkällä Länsimetron pysäkinvälillä olisi varmaan rakentanut Raidejokerin ja toisella pysäkinvälillä samalaiset linjat Kivenlahteen ja Suurpeltoon.... ja kaikki olisi valmista tälläkin hetkellä.
Kutakuinkin näin. Raitiorata on käsittämättömän edullista liikenneinfraksi.
Quote from: junakohtaus on 12.12.2014, 19:43:30
Kutakuinkin näin. Raitiorata on käsittämättömän edullista liikenneinfraksi.
Sellaista ei olekaan kuin halpa rakentaminen, puhumattakaan käsittämättömän halvasta. Mutta maanpinnalle on aina kertaluokkaa halvempi rakentaa kuin maan alle tai kovasti maan pinnan yläpuolelle.
Kun Länsimetrosta päätettiin niin TramWest (http://www.tramwest.fi/) oli pelkästään "harrastelijoiden" kyhäelmänä parempi malli jo silloin ja varsinkin näin jälkeenpäin.
Tuolla mallilla jopa minä voisin myöntää että olisi ollut jonkinasteista palvelutasoa joukkoliikenteellä Espoossakin. Olisin saattanut ehkä jopa joskus käyttääkin tuota. Mutta vituralleen meni tämäkin.
Ei ole ei, mutta liikenneinfra maksaa joko paljon, tosi paljon tai ihan helvetin paljon. Raitiorata plus kalusto maksavat vain paljon.
Quote from: junakohtaus on 12.12.2014, 19:43:30
Kutakuinkin näin. Raitiorata on käsittämättömän edullista liikenneinfraksi.
Johdinautot ovat vielä halvempia, niin investoinneissa kuin ylläpidossakin. Tulevaisuudessa niissä on adaptiivinen jousitus ja yhtä tasainen kyyti kuin ratikassakin. Katolle voidaan lisätä kovaääninen, josta soitetaan kiskojen kilkatusta kaupunkitunnelmaa luomaan.
Muistan hyvin Hesan sähkömoottorilla varustetut trolley-bussit. Niitä oli linjalla 14 ja ei ne mitenkään hävinneet liikkeissään dieseliä käyttäville busseille. Kulku oli äänetöntä, sellaista tyristoriohjauksen aiheuttamaa vinkunaa ei kuulunut, niin kuin taas uudemmissa ratikoissa. Sähkömoottori toimi hyvin ja liikutti isoa bussia.
Hämmästelin usein, että kuljettajan käyttämä jarru oli hemmetin iso käsijarru. Vahinko, että niistä sähköbusseista luovuttiin.
Trollikoista on tehty selvityksiä mutta ei niitä oikein saada järkeviksi. Perusongelma on, että koska se on bussi, sillä on bussin kapasiteetti.
http://nyt.fi/a1305907086576
Propagandasota autoa vastaan jatkuu.
Nyt-liitteen toimittaja Jose Riikonen lähti Helsingin yöhön noin 400 000 euron Rolls-Roycella - tosin käytetyllä - katsomaan, josko naisseuraa irtoaisi ultrakalliin auton siivittämänä.
Tulos oli tietenkin heikko johtuen ensinnäkin Riikosen avoimen moukkamaisista avauksista sekä siitä, että kohdeyleisö, siis naiset, eivät keskimäärin ymmärrä autoista juurikaan ja he pitävät suurta ja kantikasta Rollsia jotenkin junttimaisena ja jopa halvannäköisenä siinä, missä jokin matala ja karamellisävyllä maalattu urheiluauto olisi saanut enemmän positiivista huomiota.
Koko jutun tarkoitus oli osoittaa, että autoilu on 'out' ja junttimaista, että auto statussymbolina on mennyttä maailmaa. Lehden mukaan naisiin vetoaa kallista autoa enemmän vaikkapa se, että osaa valmistaa hyviä erikoiskahveja.
Eräskin känninen vosu sanoin lehden mukaan, että autoilu ei ole seksikästä. Tämä tiivistää hyvin noiden todellisuudesta irtautuneiden punikkien sun muiden vihernatsien ajatusharhan: he kuvittevat, että ihmiset ajavat autoilla huvikseen tai ollakseen seksikkäitä. Kommarille ei ole tullut mieleen, että ihmiset ajavat yliverotetuilla autoillaan siksi, että heidän on pakko. Kun väsyneet ja rimpuilevat lapset vaatekasseineen on saatava seitsemän aikaan aamulla päiväkotiin, siitä on seksikkyys aika hiton kaukana. Tiedän kokemuksesta.
Auto on miljoonille suomalaisille välttämättömyyden pakko. Jos esimerkiksi minulla ei olisi autoa, joutuisin luopumaan joko työpaikastani tai lasteni tapaamisoikeudesta, sillä julkisia liikennevälineitä käyttämällä en ehtisi joko työpaikalleni lapset päiväkotiin vietyäni tai sitten en ehtisi töistä hakemaan lapsia päiväkodista ennen sen sulkeutumista. Vaikka punavihreät tollot eivät sitä tajuakaan, auto on välttämätön käyttöesine siinä, missä vaikkapa kännykkä tai tietokone on nykyään.
Ja jos unohdetaankin lapset, en voisi pitää julkisten käyttöä mielekkäänä sittenkään. Asun Helsingin rajalta noin 15 minuutin automatkan päässä. Silti julkinen liikenne on niin tehotonta, että sitä käyttämällä joutuisin kuluttamaan joka päivä yli kaksi tuntia enemmän matkustamiseen verrattuna omaan autoon. Tämä tekee yli 10 tuntia viikossa. Tähän vielä lisätään asemille ja asemilta kävely, päivässä 50 minuuttia molemmat suunnat huomioiden. Jos siis käyttäisin julkisia liikennevälineitä, joutuisin viikossa käyttämään noin 15 tuntia enemmän aikaa pelkkään työpaikalle matkustamiseen. Minulta kuluisi kaksi työpäivää viikossa pelkkään junassa ja metrossa istumiseen ja näihin kävelemiseen. Tekisin käytännössä seitsemänpäiväistä työviikkoa.
Lisäksi tulee se, että matkojen kustannukset lisääntyisivät merkittävästi. Miksi maksaisin törkeän huonosta palvelusta monin verroin enemmän kuin hyvästä palvelusta, jota saan omassa autossani?
Toisin kuin hipit siis luulevat, autoilu on välttämätöntä miljoonille ihmisille. Nykyautojen kulutus on pudonnut suuresti verrattuna vaikkapa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Lisäksi autojen osista kierrätetään nykyisin merkittävä osa. Kun vielä Suomessakin poistettaisiin autovero sivistysmaiden malliin, päästöt putoaisivat huomattavasti samalla, kun turvallisuus kohenisi.
Ja toisinkuin hipit luulevat, kaikki suomalaiset eivät ole lapsettomia Kalliossa, Punavuoressa tai Kampissa asujia, joiden työpaikka on korkeintaan parin kilometrin päässä.
En siis aja autolla siksi, että se olisi seksikästä, vaan siksi, että seksin jälkeen saattaa syntyä lapsia, joiden asioista huolehtiminen edellyttää monessa tapauksessa henkilöautoa kaikkialla Helsingin ydinkeskustan ulkopuolella.
Quote from: jka on 12.12.2014, 08:53:47
Lähteenhän laitoin tähän samaan keskusteluun pari sivua sitten.
Työmatkojen keskipituudet pääkaupunkiseudulla (http://www.hs.fi/kaupunki/a1405826756311)
Quote
Helsinkiläiset käyvät töissä yhä kauempana kotoaan. Virkamiesarvion mukaan kaupungin keskiarvoa nostavat korkeasti koulutettujen liikkuvuus ja pätkätöiden yleistyminen. Töitä haetaan kauempaa, eikä työn perässä enää muuteta.
"Se on ehkä tärkein syy. Korkeasti koulutetut hakevat töitä, joita ei ehkä löydy aivan läheltä kotia", sanoo elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen Helsingin kaupungilta.
Tuossahan tuo on sanottu selvällä Suomella. Kun tuossa edellä jossain artikkelissa kirjoittaja väitti että kun teknologian kehittymien mahdollistaa työn tekemisen missä vaan niin tästä seuraa että työpaikat keskittyvät keskuksiin. Tuo on täyttä paskaa. Jos on mahdollista tehdä etätöitä niin työpaikat keskittyvät nimenomaan syrjemmälle. Tämän näkee selvästi pääkaupunkisedun työmatkoistakin. Korkeasti kolutuetuilla keskustassa asuvilla on päinvastoin alueen pisimmät työmatkat. Mitä kovempi oikea asiantuntija olet sitä pidemmät työmatkat. Eihän Helsingin keskustassa ole mitään oikeita huippuosaajien työpaikkoja. Valtion hallinnon töitä huuhaavirkamiehille kyllä löytyy, ei mitään muuta. Kaikki uuden teknologian työpaikat on vähintään Keilaniemessä tai kauempana.
Tuosta nyt ei selvinnyt lasketaanko mukaan esimerkiksi ulkomailla säännöllisesti ravaavien työmatkat. Keilaniemeen on keskustasta 6 kilometriä ja esim. Aviapolis-alueelle n. 14, joten nuo olisivat vielä keskimääräisiä/keskimääräistä lyhyempiä matkoja. Kiinnostaisi todella tietää, miten hesari on noihin artikkelissa esiintyviin lukuihin päätynyt. Silti nuo keskustassa asuvien työmatkat eivät tuonkaan mukaan ole alueen pisimpiä, vaan about keskimääräisiä.
Quote from: jka on 12.12.2014, 08:53:47Eli Helsingin keskusta on näitä töitä tekevälle ihan perse paikka asua. Asunnot on kalliita ja työmatkat yhtä vaikeita kuin Nurmijärvellä asuvalle.
Keskusta (tai kantakaupunki) on hyvä paikka asua, jos pitää keskusta-asumisesta. Ei ne asunnot kalliita olisi, jos kukaan ei pitäisi. Mitä työmatkoihin tulee, niin aika näppärästi sieltä pääsee joka suuntaan ja ruuhka-aikoina saa ajaa autollakin ruuhkasuuntaa vastaan.
Quote from: jka on 12.12.2014, 08:53:47Ja leikittelyksi tuo jääkin. Manhattanilla on puolestaan ylivoimaisesti USA:n pisimmät työmatkat. Ja New Yorkin BKT/nuppi on ihan kurasarjaa jopa USA:ssa. Ei tuollaiset keskittymät lisää tuottavuutta nykymaailmassa enää pätkääkään.
Jälleen vähän vaikea uskoa noita pitkiä työmatkoja, mutta olkoon sitten niin. BKT:sta en tiedä, mutta New York County, eli Manhattan on keskituloiltaan Jenkkilän vaurain lääni. Siinä ympärillä on tietysti myös vähemmän vaurasta aluetta, kuten The Bronx :D. Nähdäkseni tuolla pätee jokseenkin sama kuin Helsingissäkin, eli ihmiset asuvat mieluusti ihan keskusta-alueille tyyliin Punavuori, Kaartinkaupunki, Töölö tai sitten omakotitaloalueilla tyyliin Kulosaari, Vanha Munkkiniemi, Pakila jne. Se, mitä jää väliin ei näytä kiehtovan.
Quote from: jka on 12.12.2014, 08:53:47Jos haluat katsoa mallia maailmalta niin malli on Piilaaksossa. Maailman ylivoimaisesti tuottavin alue ja työmatkat USA:n mittakaavallakin lyhimmästä päästä. Asukastiheys vähän tiheämpi kuin Espoossa tällä hetkellä. Tuo tiheys on globaalissa tilastossa optimi tällä hetkellä.
Kyllä Piilaakson maankäyttö on aika hitosti Espoota tehokkaampaa. Esim. San Josen asukastiheys on kolminkertainen Espooseen nähden, vaikka asumisväljyys lienee huomattavasti suurempi. Yhdyskuntarakenteeltaan Piilaakso ei kauheasti eroa perusjenkkiläisestä suburbiasta ja samaa omakotitalomattoa on Detroitissakin. Todellinen vetovoimatekijä taitaa olla miellyttävä ilmasto ja tietysti Stanfordin yliopisto. Ei siinä, hyvä paikka tuo on varmasti asua, mutta niille jotka haluavat asua kaupungissa, tuolla on aika vähän tarjottavaa.
Quote from: jka on 12.12.2014, 08:53:47
Quote from: Aschberg on 12.12.2014, 00:01:59
Joka tapauksessa kävelyn (ja pyöräilyn) ensisijainen funktio liikennejärjestelmässä on mielestäni vapaa-ajan matkoissa.
Eihän millään muulla ole väliä kuin työmatkoilla. Jos jotain suunnitellaan muu silmällä pitäen niin ihan metsään mennään. Ihminen käyttää keskimäärin tunnin matkustamiseen vuorokaudessa globaalisti kaikkialla. Pääkaupunkiseudulla käytetään pelkästään työmatkoihin 54 minuttia.
Olen eri mieltä. Olisi helpompaa sijoitella ihmisiä työpaikkojen lähelle vaikka pakkokeinoin kuin alkaa osaoptimoida jokaista mahdollista työmatkaa lyhyeksi. Nurmijärvet sun muut tuossa toki jäisivät ensimmäisenä rakentamatta.
Quote from: Aschberg on 13.12.2014, 12:23:17
Tuosta nyt ei selvinnyt lasketaanko mukaan esimerkiksi ulkomailla säännöllisesti ravaavien työmatkat. Keilaniemeen on keskustasta 6 kilometriä ja esim. Aviapolis-alueelle n. 14, joten nuo olisivat vielä keskimääräisiä/keskimääräistä lyhyempiä matkoja. Kiinnostaisi todella tietää, miten hesari on noihin artikkelissa esiintyviin lukuihin päätynyt. Silti nuo keskustassa asuvien työmatkat eivät tuonkaan mukaan ole alueen pisimpiä, vaan about keskimääräisiä.
Nuohan on tilastokeskuksen lukuja, ei hesarin. Koko Helsingin keskimääräinen työmatka 12,4km ja koko maan 19km.
Ei noissa luvuissa ole mitään ihmeellistä. Luvut kertoo vain siitä että keskittäminen ei toimi. Nykymaailma on niin dynaaminen että keskittäminen päinvastoin jäykistää rakenteita ja lopulta pidentää työmatkoja.
Quote from: Aschberg on 13.12.2014, 12:23:17
Kyllä Piilaakson maankäyttö on aika hitosti Espoota tehokkaampaa. Esim. San Josen asukastiheys on kolminkertainen Espooseen nähden, vaikka asumisväljyys lienee huomattavasti suurempi. Yhdyskuntarakenteeltaan Piilaakso ei kauheasti eroa perusjenkkiläisestä suburbiasta ja samaa omakotitalomattoa on Detroitissakin. Todellinen vetovoimatekijä taitaa olla miellyttävä ilmasto ja tietysti Stanfordin yliopisto. Ei siinä, hyvä paikka tuo on varmasti asua, mutta niille jotka haluavat asua kaupungissa, tuolla on aika vähän tarjottavaa.
San Josehan on miljoonan ihmisen suurkaupunki ja toinen miljoona asuu San Josen esikaupunkialueella. Pelkästään San Josessa on porukkaa enemmän kuin koko Uudellamaalla. Mutta ei San Josen keskustalla yksinään ole mitään tekemistä varsinaisen Piilaakson kanssa.
Jos katsotaan Piilaakson "keskusta", eli jotain Palo Altoa ja Mountain View:iä niin asukastiheys on 1000-2000 asukasta/km2. Koko Espoon asukastiheys on jotain 900 asukasta/km2. Mutta Espoostakin suurin osa on puhdasta metsää jota Piilaaksossa ei ole ollenkaan. Jos otetaan pelkästään Tapiola, Otaniemi, West End, Haukilahti ja Mankkaa jotka yhdessä muistuttaa eniten Piilaaksoa niin taidetaan olla aika lailla samoissa asukastiheyksissä 1000-2000as/km2
Ja tuo väite kaupunkiasumisesta ei pidä alkuunkaan paikkansa. San Francisco on ylivoimaisesti USA:n paras kaupunki asua jos haluat aitoa kaupunkiasumista. Hakkaa jonkun kälysen Helsingin mennentullen.
Quote from: Aschberg on 13.12.2014, 12:23:17
Olen eri mieltä. Olisi helpompaa sijoitella ihmisiä työpaikkojen lähelle vaikka pakkokeinoin kuin alkaa osaoptimoida jokaista mahdollista työmatkaa lyhyeksi. Nurmijärvet sun muut tuossa toki jäisivät ensimmäisenä rakentamatta.
Mietitköhän nyt sanomaasi ihan loppuun asti? Olitko parantamassa tuottavuutta vai et? Kommunismi on varmin tapa tappaa tuottavuus.
Jätän tämän vain tähän: http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunkisuunnitteluvirasto/liikkumistottumukset-2014#.VJBYzUX9anw.twitter
Samat luvut mutta vähän tarkemmin Helsingin osalta näyttää olevan kuin tuossa minun aikaisemmin linkkamaassa tutkimuksessa.
Mitä tuosta voi päätellä? Kaikista eniten kaupungissa matkustaa 7-17 vuotiaat nuoret. Toisaalta taas työmatkojen suhteellinen osuus vähenee kokoajan koska työtätekevien suhteellinen osuus laskee kokoajan. Työikäisille henkilöauto on Helsingissäkin ihan yhtä tärkeä matkustusväline kuin joukkoliikenne tai kävelykin. Matkustusmäärät jakaantuvat tasaisesti kaikille kolmelle.
Eli kenelle kaupunkia ja joukkoliikennettä rakennetaan? Vastaus on hyvin selkeä. 7-17 nuorille ja erityisesti tytöille. Voidaan kysyä että millä pohjalla on väite kestävästä kehityksestä tai tuottavuuden lisäämisestä? Eihän näillä väitteillä ole näidenkään tilastojen valossa mitään pohjaa.
Koulumatkan lisäksi nuorten matkoilla ei ole mitään kansantaloudellista merkitystä. Eli kaupunkirakenne lisää nimenomaan "hengailumatkoja" ja näinollen lisää lopulta myös ympäristökuormaa kun kahvikupille Starbucksiinkin pitää mennä ratikalla. Mitä enemmän haalitaan maahanmuuttajanuoria sitä paremmiksi saadaan joukkoliikenteen tilastot tältä osin. Mamunuoret todellakin ovat kunnostautuneet hengailumatkojen tekemisessä.
Sensijaan työllisyys ja tuottavuus laskee kokoajan ja ne jotka tekevät oikeat työt korkeimmalla tuottavuudella tekevät myös pisimmät matkat ja käyttävät matkustamiseen eniten aikaa. Ja matkustusetäisyydet ja matkustamiseen käytetty aika kokoajan kasvaa näillä ihmisillä kun taas "hangailuporukalla" nämä vähenevät.
Eli koko kaupunkisuunnittelu on sekä ympäristö- että tuottavuusnäkökulmasta ihan päin helvettiä ja kokoajan surkeammaksi kehittyy.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.12.2014, 10:05:05
Asun Helsingin rajalta noin 15 minuutin automatkan päässä. Silti julkinen liikenne on niin tehotonta, että sitä käyttämällä joutuisin kuluttamaan joka päivä yli kaksi tuntia enemmän matkustamiseen verrattuna omaan autoon. Tämä tekee yli 10 tuntia viikossa. Tähän vielä lisätään asemille ja asemilta kävely, päivässä 50 minuuttia molemmat suunnat huomioiden. Jos siis käyttäisin julkisia liikennevälineitä, joutuisin viikossa käyttämään noin 15 tuntia enemmän aikaa pelkkään työpaikalle matkustamiseen. Minulta kuluisi kaksi työpäivää viikossa pelkkään junassa ja metrossa istumiseen ja näihin kävelemiseen. Tekisin käytännössä seitsemänpäiväistä työviikkoa.
Juurikin näin. Itsellä menee yhdensuuntaiseen työmatkaan autolla 8 min. Julkisilla samaan matkaan kuluisi 45 min, eli päivässä minulla menisi 1 h 15 min enemmän työmatkoihin. Vuodessa työmatkan aikapidennys olisi siis 270 h, eli 33 ylimääräistä työpäivää. Aika jees. Lapsiperheelliselle täysin mahdoton yhtälö. Enkä kyllä muutenkaan ole halukas uhraamaan kymmeniä päiviä vuodessa pelkästään viherideologisista syistä.
Toissavuoden luvut osuivat käteen koskien työmatkoja.
Kävelyn osuus on olennaisesti pienempi (26% -> 9%). Eniten kasvaa polkupyöräilyn osuus (11% -> 18%), toiseksi eniten joukkoliikenteen (38% -> 46%) ja autoilunkin hiukan (24% -> 26%).
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/helsinkilaisten_liikkumistottumukset_2012.pdf
QuoteESS: Autoliiton puheenjohtaja: Virkamiehet vastustavat autoilua ideologisista syistä
Suomalainen liikenteen kehittämistä koskeva keskustelu keskittyy helposti henkilöautoilun rajoittamiseen.
Osittain syynä on se, että virkamiehistössä autoilua ideologisista syistä vastustavia on "melkoinen määrä", Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna sanoo. Siksi liikenteen ongelmien ratkaisuiksi esitetään helposti henkilöautoilun kurittamista, vaikka esimerkiksi haja-asutusalueilla henkilöauto on ainoa tapa järjestää kansalaisten liikkuminen.
...
Liikennetarpeet saavat alkunsa kaavoituksesta, ja kaavoitus on myös ratkaisu ongelmiin – tosin hidas sellainen, Merilinna sanoo.
Kaavoituksessakin on pidettävä järki kädessä. Suomessa on talvi, pitkät välimatkat ja vanhenevaa väestöä.
- Liikennesuunnittelua ei voi rakentaa polkupyörien varaan, ei se ole henkilöautolle korvaava liikennemuoto.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/12/21/autoliiton-puheenjohtaja-virkamiehet-vastustavat-autoilua-ideologisista-syista (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/12/21/autoliiton-puheenjohtaja-virkamiehet-vastustavat-autoilua-ideologisista-syista)
Quote from: VeePee on 17.12.2014, 09:44:22
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.12.2014, 10:05:05
Asun Helsingin rajalta noin 15 minuutin automatkan päässä. Silti julkinen liikenne on niin tehotonta, että sitä käyttämällä joutuisin kuluttamaan joka päivä yli kaksi tuntia enemmän matkustamiseen verrattuna omaan autoon. Tämä tekee yli 10 tuntia viikossa. Tähän vielä lisätään asemille ja asemilta kävely, päivässä 50 minuuttia molemmat suunnat huomioiden. Jos siis käyttäisin julkisia liikennevälineitä, joutuisin viikossa käyttämään noin 15 tuntia enemmän aikaa pelkkään työpaikalle matkustamiseen. Minulta kuluisi kaksi työpäivää viikossa pelkkään junassa ja metrossa istumiseen ja näihin kävelemiseen. Tekisin käytännössä seitsemänpäiväistä työviikkoa.
Juurikin näin. Itsellä menee yhdensuuntaiseen työmatkaan autolla 8 min. Julkisilla samaan matkaan kuluisi 45 min, eli päivässä minulla menisi 1 h 15 min enemmän työmatkoihin. Vuodessa työmatkan aikapidennys olisi siis 270 h, eli 33 ylimääräistä työpäivää. Aika jees. Lapsiperheelliselle täysin mahdoton yhtälö. Enkä kyllä muutenkaan ole halukas uhraamaan kymmeniä päiviä vuodessa pelkästään viherideologisista syistä.
Täytyy myös muistaa, että ne 33-90 työmatkoihin vuositasolla kulutettua työpäivää ovat poissa jostakin: ne ovat poissa esimerkiksi perheeltä, kodinhoidosta, harrastuksista, vapaaehtoistyöstä ja itsensä kehittämisestä.
Miksi vihernatsit ja punafasistit haluavat kyykyttää kiireistä, aktiivielämänvaiheessa olevaa, yhteiskuntaa rakentavaa väestöä istuttamalla sitä apaattisena tuntikausia jossain heiluvassa bussissa oksennuspussia tavoitellen tai pelkäämällä metroissa kirvesmurhaajia ja aggressiivisia mamujengejä sen sijaan, että ihmiset voisivat antaa aikaa läheisilleen, kehittää itseään tai vaikkapa hoitaa puutarhaansa?
Jos vähän foliohattua tässä taittelen, niin voisi jopa ajatella, että orwelliaanisten satanistien kätyreinä vihreät haluavatkin estää sen, että ihmiset voisivat viettää vapaata ja itsenäistä elämää ja rakentaa yhteisöllistä kulttuuria. Vihervasemmiston mielestä on parempi vangita ihmiset tuntikausiksi apeisiin, hitaisiin ja epämiellyttäviin liikennevälineisiin tuhlaamaan elämänsä: onpahan vallankäyttäjien taas helpompi hallita väsynyttä, kiireistä ja apaattista kansaa, joka ei enää muuta ehdi kuin kotona avata television ja tuijottaa hetken jotain Putousta ennen sohvalle nukahtamista.
Koko kaupunkisuunnittelu ja liikennesuunnittelu liikennevaloineen pitäisi antaa älyrobottien tehtäväksi, jotka ovat ohjelmoituja siten, että mahdollisimman nopea ja tehokas liikenne pääsee toteutumaan.
Nyt koko liikennesuunnittelu perustuu ajatukseen, että autoliikennettä tulee haitata ja hidastaa mahdollisimman paljon ja aiheuttaa ruuhkia.
Helsingin ruuhkat ovat keinotekoisesti järjestettyjä ja niistä päästäisiin eroon pienellä järjenkäytöllä. Se taas puuttuu virkamiehiletä ja poliitikoilta, siis järjenkäyttö.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Koko kaupunkisuunnittelu ja liikennesuunnittelu liikennevaloineen pitäisi antaa älyrobottien tehtäväksi, jotka ovat ohjelmoituja siten, että mahdollisimman nopea ja tehokas liikenne pääsee toteutumaan.
Jos älyrobotille annettaisiin myös muita vaihtoehtoja liikennemuotojen suhteen kuin autoilu ja kustannustehokkuus olisi mukana laskelmassa, niin todennäköisesti tuo johtaisi siihen, että autoinfran rakentaminen Helsingissä lopetettaisiin kokonaan. Sen sijaan maankäytöstä pyrittäisiin tekemään niin tiivistä (tiiviys jo itsestään laskee kuluja esim. palvelujen ja kunnallistekniikan järjestämisen suhteen) että liikenne voitaisiin hoitaa halvemmilla liikennemuodoilla.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Nyt koko liikennesuunnittelu perustuu ajatukseen, että autoliikennettä tulee haitata ja hidastaa mahdollisimman paljon ja aiheuttaa ruuhkia.
Noin 60-luvulta lähtien ja siitä eteenpäin liikennesuunnittelu on perustunut liki yksinomaan siihen, että autoilusta tehdään mahdollisimman vaivatonta ja että liki kaikki aikuiset ihmiset autoilevat. Uusi rakentaminen on tehty harvaan rakennettuihin autolähiöihin (joissa rakenteen vuoksi muut liikennemuodot ovat melko lailla kilpailukyvyttömiä) joita yhdistävät leveät autobaanat.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Helsingin ruuhkat ovat keinotekoisesti järjestettyjä ja niistä päästäisiin eroon pienellä järjenkäytöllä. Se taas puuttuu virkamiehiletä ja poliitikoilta, siis järjenkäyttö.
Helsingin autoruuhkat johtuvat lähtökohtaisesti siitä, että alueen asukasmäärä ja -tiheys ovat suurempia, kuin mitä käytettävissä olevalla rahalla rakennettu autoiluinfra kykynee palvelemaan.
Jos käytössä olisi rajattomasti rahaa (esimerkiksi 150 miljardia) voitaisiin ruuhkaantuminen ehkä ratkaista rakentamalla uusia moottoriteitä ja parkkipaikkoja, jotka molemmat olisivat valtaosin maanalaisia. Mutta niin kauan kuin näin ei ole, johtavat nyt tehtävät isotkin autoiluinvestoinnit (esimerkiksi Hakamäentie taannoin) siihen, että autoliikenteen pullonkaulat ja siten ruuhkat siirtyvät vain uusiin paikkoihin.
Paras ratkaisu autoruuhkien poistoon olisi ottaa käyttöön riittävän tuntuva ruuhkamaksu, joka leikkaisi automääriä tasaisesti selvästi kaikkien autoväylien maksimikapasiteettia alhaisemmalle tasolle. Toisin sanoen se poistaisi kaikki pahemmat ruuhkasumput. Ruuhkamaksussa on myös se hyvä puoli, että se väyläinvestoinneista poiketen ei vie julkisia rahoja vaan enemminkin lisää niitä (jos järjestelmästä ei tehdä liian monimutkaista/kallista).
Nykypoliitikkojen mielestä ihmisten tulee asua radan varrella neukkukuutioissa, käydä töissä 8 tuntia päivässä , maksaa veroja ja elättää eliittiä, ja lopun ajan mitä nukkumiseltä jää, istua joukkoliikennevälineissä ja ruuhkissa.
Ei jää aikaa muille ajatuksille eikä vallankumouksille, kun 24 h menee arjesta selviytymiseen.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 11:29:21
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Koko kaupunkisuunnittelu ja liikennesuunnittelu liikennevaloineen pitäisi antaa älyrobottien tehtäväksi, jotka ovat ohjelmoituja siten, että mahdollisimman nopea ja tehokas liikenne pääsee toteutumaan.
Jos älyrobotille annettaisiin myös muita vaihtoehtoja liikennemuotojen suhteen kuin autoilu ja kustannustehokkuus olisi mukana laskelmassa, niin todennäköisesti tuo johtaisi siihen, että autoinfran rakentaminen Helsingissä lopetettaisiin kokonaan. Sen sijaan maankäytöstä pyrittäisiin tekemään niin tiivistä (tiiviys jo itsestään laskee kuluja esim. palvelujen ja kunnallistekniikan järjestämisen suhteen) että liikenne voitaisiin hoitaa halvemmilla liikennemuodoilla.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Nyt koko liikennesuunnittelu perustuu ajatukseen, että autoliikennettä tulee haitata ja hidastaa mahdollisimman paljon ja aiheuttaa ruuhkia.
Noin 60-luvulta lähtien ja siitä eteenpäin liikennesuunnittelu on perustunut liki yksinomaan siihen, että autoilusta tehdään mahdollisimman vaivatonta ja että liki kaikki aikuiset ihmiset autoilevat. Uusi rakentaminen on tehty harvaan rakennettuihin autolähiöihin (joissa rakenteen vuoksi muut liikennemuodot ovat melko lailla kilpailukyvyttömiä) joita yhdistävät leveät autobaanat.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 10:53:22
Helsingin ruuhkat ovat keinotekoisesti järjestettyjä ja niistä päästäisiin eroon pienellä järjenkäytöllä. Se taas puuttuu virkamiehiletä ja poliitikoilta, siis järjenkäyttö.
Helsingin autoruuhkat johtuvat lähtökohtaisesti siitä, että alueen asukasmäärä ja -tiheys ovat suurempia, kuin mitä käytettävissä olevalla rahalla rakennettu autoiluinfra kykynee palvelemaan.
Jos käytössä olisi rajattomasti rahaa (esimerkiksi 150 miljardia) voitaisiin ruuhkaantuminen ehkä ratkaista rakentamalla uusia moottoriteitä ja parkkipaikkoja, jotka molemmat olisivat valtaosin maanalaisia. Mutta niin kauan kuin näin ei ole, johtavat nyt tehtävät isotkin autoiluinvestoinnit (esimerkiksi Hakamäentie taannoin) siihen, että autoliikenteen pullonkaulat ja siten ruuhkat siirtyvät vain uusiin paikkoihin.
Paras ratkaisu autoruuhkien poistoon olisi ottaa käyttöön riittävän tuntuva ruuhkamaksu, joka leikkaisi automääriä tasaisesti selvästi kaikkien autoväylien maksimikapasiteettia alhaisemmalle tasolle. Toisin sanoen se poistaisi kaikki pahemmat ruuhkasumput. Ruuhkamaksussa on myös se hyvä puoli, että se väyläinvestoinneista poiketen ei vie julkisia rahoja vaan enemminkin lisää niitä (jos järjestelmästä ei tehdä liian monimutkaista/kallista).
Eiköhän kyse ole kuitenkin tilanpuutteesta eikä rahasta?.Tai on se sillä tavalla rahasta kiinni jo joku haluaa jotain tunneleita ja kolmannen kerroksen korkuudella olevia autokaistoja että joku ajomatka lyhenisi n15min.. :D
Sopu sijaa antaa. Taas löytyi tilaa 120 000:lle uudelle mamu-asunnolle:
Quote
Pian edessä näkyvät kolmikerroksiset rakennukset saattavat olla poissa. Kahdessa putkiremonttia valmistelevassa taloyhtiöissä puuhataan mallia, jossa vanhat 1960-luvun rakennukset purettaisiin, väljän tontin rakennusoikeutta myytäisiin rakennuttajille ja tilalle rakennettaisiin uudet talot.
Tavoitteena on umpikortteli, jossa asuntoja tulisi noin viisinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Nykyisten asukkaiden uudet asunnot maksaisivat putkiremontin verran.
....
Koko Helsingissä voitaisiin vastaavalla tavalla tuottaa teoreettisesti laskettuna 120 000 uutta asuntoa.
Kokoomusjohtaja purkaisi Helsingin vanhat lähiöt (http://www.hs.fi/kaupunki/a1419048466728)
Quote from: Melbac on 21.12.2014, 11:42:16
Eiköhän kyse ole kuitenkin tilanpuutteesta eikä rahasta?.Tai on se sillä tavalla rahasta kiinni jo joku haluaa jotain tunneleita ja kolmannen kerroksen korkuudella olevia autokaistoja että joku ajomatka lyhenisi n15min.. :D
Tilanpuutehan on aika lailla sama asia kuin asukastiheys.
Eihän asiassa tosiaan sillä lailla katsottuna ole kyse rahasta, että tietyissä oloissa (esim. Helsingin kokoiset kaupungit) liikenneongelmien ratkaiseminen pelkällä autoilulla vaatii niin tähtitieteellisen suuria rahasummia, että kyse on lähinnä fantasiasta.
Quote from: maisteri on 21.12.2014, 11:30:09
Nykypoliitikkojen mielestä ihmisten tulee asua radan varrella neukkukuutioissa, käydä töissä 8 tuntia päivässä , maksaa veroja ja elättää eliittiä, ja lopun ajan mitä nukkumiseltä jää, istua joukkoliikennevälineissä ja ruuhkissa.
Ei jää aikaa muille ajatuksille eikä vallankumouksille, kun 24 h menee arjesta selviytymiseen.
Ja mahdollisimman suurella autoilupanostuksellako tuo yhtälö ratkeaa? Jos näin on, niin millä perusteella?
Itse väittäisin, että ylivoimainen enemmistö Suomen "neukkukuutioista" (jotka tosin ovat pienempiä kuin valtaosa aidoista neukkukuutioista) löytyy niiltä alueilta, mitkä on rakennettu lähinnä autoilua palvelemaan. Tiiviillä kaupunkialueilla rakentaminen on pääosin esteettisempää.
Jos rakennetaan tiivistä ja toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkia (autoiluystävällisen kaupungin vastakohta) niin se nimenomaan tarkoittaa sitä, että ihmisten ei enää tarvitse istua jumissa missään metsälähiössä, vaan vaikka mitä tekemistä ja toimintaa löytyy lähietäisyydeltä.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 12:13:19
Itse väittäisin, että ylivoimainen enemmistö Suomen "neukkukuutioista" (jotka tosin ovat pienempiä kuin valtaosa aidoista neukkukuutioista) löytyy niiltä alueilta, mitkä on rakennettu lähinnä autoilua palvelemaan. Tiiviillä kaupunkialueilla rakentaminen on pääosin esteettisempää.
Suomen lähiöiden syntyhistoria ei perustu "autoilun palvelemiseen", vaan puhtaaseen gryndaukseen. 1960-luvulta alkanut suuri maaltamuutto ja kaupungistumiskehitys loivat valtavan paineen etenkin pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelulle, johon kuntien omat organisaatiot eivät kyenneet vastaamaan. Grynderit olivat puolestaan hankkineen kaukonäköisesti suuria maa-alueita omistukseensa, joiden rakentamisen ne saivat toteuttaa lähes vapaasti. Useissa tapauksissa asemakaavat laadittiin vasta jälkeenpäin. Tämä on esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaakson syntyhistoria.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 12:13:19
Jos rakennetaan tiivistä ja toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkia (autoiluystävällisen kaupungin vastakohta) niin se nimenomaan tarkoittaa sitä, että ihmisten ei enää tarvitse istua jumissa missään metsälähiössä, vaan vaikka mitä tekemistä ja toimintaa löytyy lähietäisyydeltä.
Ihmisten tarpeet kokoajan monipuolistuvat ja eriytyvät. Millään ideologisista lähtökohdista tapahtuvalla keskittämisellä et pysty tyydyttämään kaikkien ihmisten tarpeita. Et edes pienen vähemmistön kaikkia tarpeita. Liikkumistarpeet kokoajan lisääntyy. Ei vähene.
Quote from: jka on 21.12.2014, 12:42:18
Ihmisten tarpeet kokoajan monipuolistuvat ja eriytyvät. Millään ideologisista lähtökohdista tapahtuvalla keskittämisellä et pysty tyydyttämään kaikkien ihmisten tarpeita. Et edes pienen vähemmistön kaikkia tarpeita. Liikkumistarpeet kokoajan lisääntyy. Ei vähene.
Nykyisin sovelletaan ideologista hajauttamista, jonka mm. johtaa siihen, että ihmiset päätyvät autolähiöön asumaan vasten tahtoaan, kauas palveluista ja toisista ihmisistä.
Liikkumistarve ei ole sama asia kuin autoilun tarve, ja jos kaupunkirakennetta tiivistetään ja sekoitetaan toiminnoiltaan, niin liikkumistarpeen lisääntyminen voi tapahtua ilman keskimääräisen matkustetun kilometrimäärän kasvua.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.12.2014, 12:28:48
Suomen lähiöiden syntyhistoria ei perustu "autoilun palvelemiseen", vaan puhtaaseen gryndaukseen. 1960-luvulta alkanut suuri maaltamuutto ja kaupungistumiskehitys loivat valtavan paineen etenkin pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelulle, johon kuntien omat organisaatiot eivät kyenneet vastaamaan. Grynderit olivat puolestaan hankkineen kaukonäköisesti suuria maa-alueita omistukseensa, joiden rakentamisen ne saivat toteuttaa lähes vapaasti. Useissa tapauksissa asemakaavat laadittiin vasta jälkeenpäin. Tämä on esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaakson syntyhistoria.
On lähiöitä todella paljon kaavoitettukin, ja varsinkin yleiskaavatasolla. Myös lähiöiden edellyttämän mittavan autoiluinfran rakentaminen on poliittinen päätös. Sillekin on syy, miksi keskusta-alueilla rakentamista on vältetty tiettynä aikakautena (ja vielä nykyäänkin).
En kerta kaikkiaan sulata tuota, että autolähiöiden syntyminen olisi sattumaa eikä ideologisen prosessin tulos.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 13:01:06
Nykyisin sovelletaan ideologista hajauttamista, jonka mm. johtaa siihen, että ihmiset päätyvät autolähiöön asumaan vasten tahtoaan, kauas palveluista ja toisista ihmisistä.
Pisimmät automatkat ei todellakaan tehdä mistään autolähiöistä. Koko Suomessa ei ole autolähiöitä. USA:ssa niitä on mutta älä nyt suomalaista lähiötä näihin vertaa. Ne jotka tekevät pisimmät automatkat on kaikista eniten nimenomaan pakotettuja muuttamaan sinne hevon perseeseen
vasten tahtoaan kun ideologisista syistä tonttia ei lähempää ole mahdollista ostaa vaikka lääniä olisi vaikka miten.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 13:04:26
En kerta kaikkiaan sulata tuota, että autolähiöiden syntyminen olisi sattumaa eikä ideologisen prosessin tulos.
Eihän gryndauksessa ole kysymys sattumasta, vaan voiton maksimoimisesta. Se, että vain asuntoja käsittäneet metsälähiöt rakennettiin kauas varsinaisesta kantakaupungista, pakotti ihmiset autoilemaan koska muitakaan liikkumistapoja ei ollut tarjolla, paria bussilinjaa lukuunottamatta. Voit polkea jalkaa ja kiukutella kuinka paljon tahansa, mutta autoilun edistäminen ei ole ollut tavoitteena lähiörakentamisessa, ainoastaan asuinrakennusten mahdollisimman suuri määrä laadusta tinkimällä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.12.2014, 13:26:54
Eihän gryndauksessa ole kysymys sattumasta, vaan voiton maksimoimisesta. Se, että vain asuntoja käsittäneet metsälähiöt rakennettiin kauas varsinaisesta kantakaupungista, pakotti ihmiset autoilemaan koska muitakaan liikkumistapoja ei ollut tarjolla, paria bussilinjaa lukuunottamatta. Voit polkea jalkaa ja kiukutella kuinka paljon tahansa, mutta autoilun edistäminen ei ole ollut tavoitteena lähiörakentamisessa, ainoastaan asuinrakennusten mahdollisimman suuri määrä laadusta tinkimällä.
Jostain syystä lähiörakentaminen kuitenkin osui samaan saumaan autoiluideologian yleistymisen kanssa, ja autolähiöitä rakennetaan ja suunnitellaan tosiaan vieläkin vaikka kuinka paljon.
Jos kunnat eivät olisi halunneet lähiötä johonkin tiettyyn sijaintiin olisi niillä toki ennenkin ollut valtaa sanoa rakentamiselle ei. Mutta näin ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan sen kaltainen kaupunkirakenne nähtiin periaatteellisesti hyvänä.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 13:50:46
Jostain syystä lähiörakentaminen kuitenkin osui samaan saumaan autoiluideologian yleistymisen kanssa, ja autolähiöitä rakennetaan ja suunnitellaan tosiaan vieläkin vaikka kuinka paljon.
Jos kunnat eivät olisi halunneet lähiötä johonkin tiettyyn sijaintiin olisi niillä toki ennenkin ollut valtaa sanoa rakentamiselle ei. Mutta näin ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan sen kaltainen kaupunkirakenne nähtiin periaatteellisesti hyvänä.
Kunnat solmivat gryndereiden kanssa aluerakentamissopimuksia, joissa määriteltiin lähinnä asuntojen määrä. Kunnilla ei ollut mitään edellytyksiä toimia tilanteessa, jossa grynderit omistivat myös rakennusmaan. Tuskin kukaan on tilannetta pitänyt varsinaisesti hyvänä, koska metsälähiöt ajateltiin alunperinkin vain väliaikaisiksi ratkaisuiksi asuntopulaan. Lähiöiden rakentaminen ei ole koskaan ollut järkevää yhteiskuntarakenteen sirpaloitumisen kannalta, ne olivat lähinnä tuon ajan pakon sanelema ratkaisu nopeasti kasvaneen työvoimapulan tarpeisiin.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 13:50:46
Jos kunnat eivät olisi halunneet lähiötä johonkin tiettyyn sijaintiin olisi niillä toki ennenkin ollut valtaa sanoa rakentamiselle ei. Mutta näin ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan sen kaltainen kaupunkirakenne nähtiin periaatteellisesti hyvänä.
Eihän kunnilla ollut mitään mahdollisuutta sanoa millekään rakentamiselle ei. 60-70-lukujen lähiöthän syntyi täyttämään katastrofaalista asuntopulaa kun porukkaa muutti kaupunkeihin enemmän kuin koskaan historiassa. Ainoastaan karjalan evakkojen asuttaminen on historiassa vastaava ponnistus jossa lyhyen ajan sisällä on pitänyt järjestää valtavat määrät uusia asuntoja.
Tällaisessa tilanteessa rakennetaan sillä kaikista halvimmalla menetelmällä kaikista halvimmille tonteille. Rintamamiestalot oli sodanjälkeistä pula-ajanrakentamista ja elementtitalot myöhemmin. "Periaattellisestihan" molemmat tavat rakentaa oli pakko nähdä omana aikanaan hyvänä koska mitään muuta mahdollisuuttakaan ei ollut.
60-70-luvun tyyliset metsäkerrostalolähiöt täyttävät aika tarkkaan tuon ajan kaupunkisuunnittelun ideaalin, eikä ole mikään sattuma, että sen tyyppisiä alueita päädyttiin rakentamaan sen sijaan, että oltaisiin jatkettu kantakaupunkia tiiviinä sieltä, minne sen laajentaminen päättyi. Varsinkin Helsingin kaupungin alueella rakentaminen ei käsittääkseni edes ollut läheskään niin grynderivetoista kuin Espoossa ja Vantaalla.
Sitä paitsi ei autoilukeskeisten metsälähiöiden rakentaminen mitenkään tuohon aikaan päättynyt. Yhä nykyäänkin valtaosa uudesta asuinrakentamisesta (sekä kerrostalot että pientalot) sijoittuu sellaisiin, ja uusia suunnitellaan kovaa vauhtia.
Viherstalinistien tarkoitus on estää kaikkinainen liikkuminen.
Sitä ihmettelen, miksi tänne pitää tuoda 250000 afrikkapoikaa, jos liikkuminen on kielletty.
Olen usein ehdottanut Soininvaaralle täydellisen ulkonaliikkumiskiellon säätämistä, niin kukaan ei liiku mihinkään eikä päästöjä synny.
Tämä voi olla vähän provosoiva komentti, mutta ihan yleisesti liikenne- ja kaupunkisuunnittelu tuntuu olevan monille perussuomalaishenkisesti ajatteleville saman tyyppinen sokea piste kuin mitä maahanmuutto ja monikulttuuri ovat vihreille.
Toisin sanoen ollaan kykenemättömiä ajattelemaan asiaa faktapohjaisesti ja sen sijaan keskitytään kaiken maailman mörkökuvitelmiin ("viherstalinistit haluavat kieltää liikkumisen" vrt. "rasistit haluavat lähettää pakolaiset kuolemaan").
Orientexpressen voisi joutessaan suunnitella Orimattilan kaupungin sitten paremmaksi? Itellä ei oo valittamisen aihetta mutta, orimattilan vihreät haluavat rakentaa tännekin "oikeaa" kaupunkia.
Quote from: mannym on 21.12.2014, 16:17:11
Orientexpressen voisi joutessaan suunnitella Orimattilan kaupungin sitten paremmaksi? Itellä ei oo valittamisen aihetta mutta, orimattilan vihreät haluavat rakentaa tännekin "oikeaa" kaupunkia.
Ainakaan Henna ei minusta ole ollenkaan huono suunnitelma.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 15:03:59
60-70-luvun tyyliset metsäkerrostalolähiöt täyttävät aika tarkkaan tuon ajan kaupunkisuunnittelun ideaalin, eikä ole mikään sattuma, että sen tyyppisiä alueita päädyttiin rakentamaan sen sijaan, että oltaisiin jatkettu kantakaupunkia tiiviinä sieltä, minne sen laajentaminen päättyi. Varsinkin Helsingin kaupungin alueella rakentaminen ei käsittääkseni edes ollut läheskään niin grynderivetoista kuin Espoossa ja Vantaalla.
Eihän noita rakennettu kuin Suomessa ja Ruotsissa, josta Suomi otti mallia.
USA:han syntyi 1950-luvun jälkeen kokonaisia uusia kaupunkeja tyhjästä. Ei niitä tuolle mallille rakennettu vaikka ne oikeasti rakennettiin autokaupungeiksi. Tämän perusteella suomalainen rakentaminen on kyllä niin kaukana oikeasta autokaupungin ideaalista kuin vain voi ylipäätään olla. Jos oltaisiin oikeaa autokaupunkia haluttu niin silloin oltaisiin rakennettu ihan eri ideaalien mukaan.
Suomalaisen (ja ruotsalaisen) lähiön ideaali on vain rakentaa persaukisille ihmisille mahdollisimman halpoja asuntoja. Tämä paska jota Suomeen syntyi tuli ennenkaikkea sen vuoksi että ei meillä ole koskaan ollut ylipäätään varaa rakentaa tämän paremmin. Suomihan oli 60-luvulla ei nyt ihan kehitysmaa mutta ei paljon puuttunutkaan. Edelleenkään meillä ei ole varaa rakentaa tämän paremmin. Ja nekin joilla olisi varaa torpataan ideologialla jonnekin Nurmijärvelle.
Ainoastaan markkinavetoisesti voi syntyä jotain hyvää. Ideologiaan perustuvan kaavoituksen ja hyväveligryndauksen lopputuloksena tulee aina pelkkää paskaa.
Quote from: jka on 21.12.2014, 16:30:03
Ainoastaan markkinavetoisesti voi syntyä jotain hyvää. Ideologiaan perustuvan kaavoituksen ja hyväveligryndauksen lopputuloksena tulee aina pelkkää paskaa.
Jos ajatellaan miten Helsingin kivikaupunki on syntynyt, voitaneen olla yhtä mieltä siitä että nyt näkyvissä olevat arkkitehtuurin helmet ovat syntyneet nimenomaan yksityisen rahoituksen turvin vauraustuneiden porvareiden toimesta. Ei ole olemassa tapaa, jolla ilmaiseksi asutettavalle tai vähävaraiselle väestölle kannattaa rakentaa kestävän kehityksen arvojen mukaista, arkkitehtuurisesti korkeatasoista kaupunkirakennetta. Tästä olen johdonmukaisesti ollut itseni kanssa samaa mieltä tällä foorumilla jo 5 vuotta.
1960- ja -70-lukujen gryndaus oli aikansa lapsi. Se oli nimenomaan sotien jälkeisen rakentamisen teollistumisen aikakautta. 1960-luvun alkupuolella kerrostalot rakennettiin vielä tiilestä. Vähitellen elementtitekniikka alkoi syrjäyttää paikallaanrakentamista ja rakentaminen teollistui. Esimerkiksi 1963 alkaneen, nykyisen Vantaan alueella sijaitsevan ja Suomen ensimmäisen metsälähiön Kaivokselan rakentamisen aikoihin rakentaminen perustui vielä pitkälti valmiiden elementtien ja paikallaan rakentamisen yhdistelyyn. Rakennukset olivat matalia, vaikkakin pitkiä. Tehokkuutta haettiin funktionalismin hengessä identtisistä rakennuksista ja asuntojen pohjapiirroksista. 1970-luvulla alkanut Myyrmäki-Martinlaakson gryndaus oli puolestaan elementtirakentamisen kulta-aikaa. Nosturit liikkuivat eteenpäin raiteita pitkin ja raiteiden molemmin puolin nousi ennätysvauhtia aravarahotteista betonielementtihelvettiä. Jälkeenpäin raiteet purettiiin, asfaltoitiin ja laadittiin asemakaava.
Nykyisin rakentamisen haasteet ovat vastaavat kuin 1960- ja -70-luvuilla. Maaltamuuttajien ja työvoiman tilalla ovat neekerit, ählyt, ryssät ja muu joutoväki. Samankaltaisuuksia haetaan 1960- ja -70-lukujen yhteiskunnallisesta murroksesta. Tuolloin tosin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua rakennettiin suomalaisten ja suomalaisten yritysten tarpeisiin, nykyisin maahanmuuttajien ja globaalisti toimivien yritysten tarpeisiin.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.12.2014, 18:38:05
Jos ajatellaan miten Helsingin kivikaupunki on syntynyt, voitaneen olla yhtä mieltä siitä että nyt näkyvissä olevat arkkitehtuurin helmet ovat syntyneet nimenomaan yksityisen rahoituksen turvin vauraustuneiden porvareiden toimesta. Ei ole olemassa tapaa, jolla ilmaiseksi asutettavalle tai vähävaraiselle väestölle kannattaa rakentaa kestävän kehityksen arvojen mukaista, arkkitehtuurisesti korkeatasoista kaupunkirakennetta. Tästä olen johdonmukaisesti ollut itseni kanssa samaa mieltä tällä foorumilla jo 5 vuotta.
Juuri näin. Tässä on oikeastaan koko villakoiran ydin.
Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu "porvari" on suomalaisessa yhteiskuntasuunnittelussa kirosana ja joutaakin asua nurmijärvellä. Ei tarvitse ihmetellä että kaikki menee päin helvettiä kun parhaat alueet koko valtakunnasta asutetaan persaukisilla työnvieroksujilla.
Jos nyt joku ehdottaisi että kaavoitetaanpa ja rakennetaanpa kehä-III:n sisäpuolelle uusi West End niin mikä älämölö siitä syntyisi. West Endin tapaisten asuntoalueiden kaavoitus on kokonaan ideologisista syistä kielletty koko Suomessa. Edes nurmijärvi-kunnissa näitä ei kaavoiteta oikeasti tasokkaiksi alueiksi vaan vain omakotitaloversioiksi lähiöslummista. Mutta tämänkaltainen asuminen on juuri yksi oleellinen osatekijä johon Piilaaksonkin kilpailukyky perustuu. Kun Suomi järjestelmällisesti torppaa tällaisen niin lopputuloksena on vääjäämätön slummiutuminen ihan jokapaikassa. Hyvätuloisia alkaa Suomessakin jo olemaan sen verran että nämä pystyisi ihan omin voimin rakentamaan laadukasta mutta kun siihen ei anneta mahdollisuutta.
Markkinaehtoisuus olisi kaupunkisuunnittelussa ihan hyvä juttu esim. siinä, että annettaisiin markkinoiden päättää, kuinka monta autojen parkkipaikkaa johonkin kiinteistöön rakennetaan. Tällä perusteella esim. Jätkäsaareen olisi rakennettu aivan murto-osa siitä parkkipaikkamäärästä mitä sinne nyt on rakennettu ja rakennetaan, jolloin alueelle olisi voitu rakentaa paljon enemmän asuntoja.
Kaupunkisuunnittelu mielletään helposti vain yleis/asemakaavoitukseksi ja liikenneyhteyhteyksien kehittämiseksi. Kaupunkisuunnittelun tulisi kuitenkin vastata ennen kaikkea asukkaiden tarpeisiin. Kaupunkisuunnittelulla tulisi olla täten aina vahva kulttuuris-historiallinen konteksti. Uudet punavihreät ideologiat ja maahanmuuttajien asuttamisen eritystarpeet ovat voimakkaassa ristiriidassa kaupunkien veroa maksavien asukkaiden tarpeiden kanssa sekä tuhoavat lopulta kaupungin toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja lopulta koko talouden. Talous on puolestaan aina realismia, jolle kaikki kaupungin kehittäminen tulisi perustua.
Helsingin kaupunkisuunnittelu on jo vuosia perustunut ajatukselle, joiden mukaan asuinalue vaikuttaa siihen, miten ihminen menestyy koulussa ja pärjää elämässä. Jos asuu kouluttamattomien ja työttömien keskellä, päätyy todennäköisemmin myös itse huono-osaiseksi. Jos taas ympärillä on menestystä, se tarttuu. Tätä kutsutaan sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikaksi. Kun tuetun vuokra-asuntotuotannon osuutta kasvatetaan jatkuvasti uusilla asuinalueilla poliittisin päätöksin, lapsikin ymmärtää, että kysymys ei voi olla muusta kuin tulevasta slummista ja ihmisten varastoinnista 1960- ja -70-lukujen lähiörakentamisen tyyliin.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.12.2014, 16:19:25
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Ei näkynyt havainnekuvissa yhtään ruskea- tai mustaihoista, vaikka vuoden 2050 Helsingissä heitä täytyy tätä menoa olla jo selvä enemmistö.
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.12.2014, 16:26:08
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.12.2014, 16:19:25
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Ei näkynyt havainnekuvissa yhtään ruskea- tai mustaihoista, vaikka vuoden 2050 Helsingissä heitä täytyy tätä menoa olla jo selvä enemmistö.
Sitäpä vähän meinasinkin täyksi laittaa. ;)
Jenkit eivät näytä perehtyneen parinsadantuhannen uuden asukkaan suunniteltuun etnisyyteen...
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.12.2014, 16:26:08
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.12.2014, 16:19:25
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Ei näkynyt havainnekuvissa yhtään ruskea- tai mustaihoista, vaikka vuoden 2050 Helsingissä heitä täytyy tätä menoa olla jo selvä enemmistö.
Ruotsalaiset ovat jo tehneet siitä kuvan.
(http://www.fastighetssverige.se/upload/4840_full.jpg)
Ja tuolla on koko projekti.
http://rinkebystraket.se/
Joku Jenkki-pöljä hehkuttelee, että vuonna 2050 Helsinki on kaupunki, jossa haluaisit asua.
Taitaa olla niin, että tuona vuonna kukaan valkoihoinen ei halua, uskalla tai voi asua Helsingissä, joka on vajonnut mustien katujengien hallitsemaksi, väkivaltaiseksi pikku-detroitiksi ja jossa infra ei toimi, kun kukaan suomalainen ei ole sitä ylläpitämässä.
Kaupunkia leimaavat tulipalot, jengisodat, nälänhätä ja taudit.
Suunnittelijat ovat tehneet aikuisten sadun ja piirtäneet satukirjaan kauniita kuvia. Auringonpaiste ja kukkaketomaisuus saa jotkut oikeasti uskomaan, että tuo on tulevaisuuden Helsinki. Eino kuitenkin piirsi realistisen kuvan tulevaisuuden Helsingistä, siitä Helsingistä millä oli loistava menneisyys.
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.12.2014, 17:07:29
Taitaa olla niin, että tuona vuonna kukaan valkoihoinen ei halua, uskalla tai voi asua Helsingissä, joka on vajonnut mustien katujengien hallitsemaksi, väkivaltaiseksi pikku-detroitiksi ja jossa infra ei toimi, kun kukaan suomalainen ei ole sitä ylläpitämässä.
Kaupunkia leimaavat tulipalot, jengisodat, nälänhätä ja taudit.
Kauheaa. Hirmuista.
Quote from: orientexpressen on 21.12.2014, 16:27:07
Quote from: mannym on 21.12.2014, 16:17:11
Orientexpressen voisi joutessaan suunnitella Orimattilan kaupungin sitten paremmaksi? Itellä ei oo valittamisen aihetta mutta, orimattilan vihreät haluavat rakentaa tännekin "oikeaa" kaupunkia.
Ainakaan Henna ei minusta ole ollenkaan huono suunnitelma.
Mitä nyt tontteja ei mene kaupaksi suunnitellusti, juna-aseman kohtalokin näyttää hyvin synkältä. Saahan sitä suunnitella, vaan tuskinpa ja tonttikaupan vähyys sen tuppaa osoittamaan. Omalla rahalla ei halua rakentaa kenenkään toisen unelmaa.
Epäilenpä, että Orimattilaan muuttamisen tai jäämisen idea ei ole asua oikeassa kaupungissa.
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.12.2014, 16:19:25
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Aikamoisen turhanpäiväsitä tuollainen visioiminen noin pitkän ajan päähän. Tuohan on saman verran aikaa eteenpäin kuin tästä hetkestä on taaksepäin vuoteen 1978 asti. Osattiinko tuona vuonna kuinka hyvin arvioida millainen maailma on v2014?
Quote from: junakohtaus on 28.12.2014, 19:20:06
Epäilenpä, että Orimattilaan muuttamisen tai jäämisen idea ei ole asua oikeassa kaupungissa.
Pikaisen naapurigallupin perusteella olet täysin oikeassa. Tuon kun saisi paikallisille vihreille taottua kuulaan.
Quote from: -PPT- on 28.12.2014, 19:27:39
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.12.2014, 16:19:25
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml (http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014122718954893_an.shtml)
Aikamoisen turhanpäiväsitä tuollainen visioiminen noin pitkän ajan päähän. Tuohan on saman verran aikaa eteenpäin kuin tästä hetkestä on taaksepäin vuoteen 1978 asti. Osattiinko tuona vuonna kuinka hyvin arvioida millainen maailma on v2014?
Ainakaan kukaan ei olisi vuonna 1978 kuvitella voinut nykyistä maahanmuuttoa tai jos olisi niin hän olisi joutunut mielisairaalaan.
"Oikeaa kaupunkia Orimattilaan" on suunnilleen yhtä fiksu ja paikallisia oloja ymmärtävä ajatus kuin oma suosikki-inhokkini pyrky tehdä Helsingistä jokin helkkarin kirkonkylä. Ei, Helsingistä ei saa leppoisan väljää ja matalaa, missä joka paikkaan on lyhyt matka ja maata on varaa haaskata parkkikentiksi ja ei, Orimattilasta ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa tule sykkivä cityä.
Tällä väestönkasvulla, Orimattilan väkiluku ylittää 17 000 ehkä 2030 tienoilla. Hennaan kaavailtu 15 000 asukkaan alue tuskin siis toteutuu. Ensimmäisten tonttimyynnit ovat jääneet kauas tavoitteist.
Olisi kiva nähdä alkuperäisiä visioita vaikka 1960-luvulta millaiseksi Helsinkiä silloin kaavailtiin. Voisi sitten verrata että mitä tuli. Väitän että Helsinki oli parempi kaupunki 1960-luvulla kuin nyt. Eli kaikista silloisistakin visioista huolimatta ollaan menty vain alamäkeen. Tällä Helsingin visioiden track recordilla voi suhtautua näihin nykypäivänkin visoihin.
En keksi yhtäkään mittaria, ellemme sovi että maahanmuuttajien vähäinen määrä on arvo sinänsä, jolla Helsinki 60-luvulla olisi parempi kuin nyt. Ehkä avaat ajatustasi hieman?
Vielä 60-luvulla stadilaisilla oli oma kulttuuri ja jopa oma kieli. Edelleenkin jos haluat esittää vaikkapa jossain sketsissä "aitoa alkuperäistä stadilaista" viitataan tähän kulttuuriperintöön. Mitä on stadilaisuus tänäpäivänä? Ei yhtään mitään.
Stadilaisuus ja ylpeys omata kaupungista hiipui jo ennen maahanmuuton lähtemistä lapasesta. Maahanmuutto vain tappoi sen lopullisesti. Ehkä ylpeys omasta kaupungista hiipui koska mitään aihetta ylpeyteen ei enää ollut.
En tunnista väitettäsi. Slangi on erittäin elävä sosiolekti ja paikallispatrioottisuus elää & voi hyvin. Epäilemättä ennen puolikarkeat vehnäjauhotkin olivat puolikarkeampia ja sen sellaista, mutta en tunnista tuota puhetta millään tasolla todeksi.
Slangi jos sitä voi sellaiseksi enää edes kutsua saa enemmän vaikutteita somalin-kielestä kuin mistään muusta. Kehitystä? Minusta ei, vaan päinvastoin surkeammin ei voisi juuri mennä. Ainakaan itse en haluasi olla missään tekemisissä kulttuurin kanssa joka kehittyy tähän suuntaan. Toki jos koko kaupunki on täytetty ituhipeillä niin tämäkin nähdään positiivisena.
Quote from: jka on 29.12.2014, 14:25:44
Slangi jos sitä voi sellaiseksi enää edes kutsua saa enemmän vaikutteita somalin-kielestä kuin mistään muusta.
Syyttäkää itseänne
tsadilaiset! Ennen ämericcää otitte lainasanat ruotsista ja vielä vanhempaan slangiin venäjästä. Olitte aina ennenkin niin "edistyksellisiä".
Itseasiassa nythän mä sen hokasin mikä meni pieleen. Asia näkyy itseasiassa slanginkin kehityksessä.
Kaupungit syntyi teollistumisen myötä käytännössä vain "duunarivarastoksi" teollisuuden tarpeisiin. Helsingin slangikin on nimenomaan työläiskaupunginosien kulttuuria ja kieltä.
Mutta ajat muuttui. Duunaria ei enää tarvittu. Sensijaan tarvittiin valkokaulusduunaria. Jotkut kaupungit pystyi muuttumaan tämän muutoksen myötä kuten vaikka Lontoo tai New York. Näiden kulttuuri ja jopa paikallisen slangin kehittyminen perustuu täysin vaurastuneeseen valkokaulusduunariporukkaan vaikka maahanmuutto on näissä jopa suurempaa kuin Helsingissä.
Mitä teki Helsinki kun alkuperäisen kulttuurin luonut duunariporukka jäi työttömäksi. Käytännössä esti tämän muuttumisen valkokaulusduunariporukaksi joka olisi voinut kaupunkia vielä pitää hengissä. Valkokaulusduunarit ajettiin huitsin nevadaan ja sensijaan kaupunkia alettiin rakentaa maahanmuuttajien varaan. Nyt nähdään lopputulos. Lontoon ja New Yorkin kieli kehittyy pörssimeklareiden ja bisnesmiesten slangiksi. Helsingin slangi kehittyy somaliaksi.
Stadin slangin sijaan voitaisiin alkaa puhumaan suomensomaliasta puhekielenä.
Helsingin Vihreät varata osan Helsingin ydinkeskustasta pelkästään jalankulkijoille. Vihreät esittääkin Helsingin keskustaan kävelykatukokeilua.
Vihreiden mukaan kävelykeskusta ei vaatisi suuria muutoksia, vaan yksinkertaisimmillaan muutos voitaisiin tehdä muutamalla betoniporsaalla ja liikennemerkeillä.
- Mannerheimintien kaistakapasiteetista oli puolet kiinni koko kesän ja silti liikenne ei ajautunut kaaokseen, sanoo vihreiden valtuutettu Otso Kivekäs.
..
Vihreät viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan kävelykeskusta lisää yritysten liikevaihtoa 20–30 prosenttia.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75975-tallainen-muutos-helsingin-ydinkeskustaan-katso-kuva
Quote from: Ink Visitor on 29.12.2014, 15:15:04
Helsingin Vihreät varata osan Helsingin ydinkeskustasta pelkästään jalankulkijoille. Vihreät esittääkin Helsingin keskustaan kävelykatukokeilua.
Vihreiden mukaan kävelykeskusta ei vaatisi suuria muutoksia, vaan yksinkertaisimmillaan muutos voitaisiin tehdä muutamalla betoniporsaalla ja liikennemerkeillä.
- Mannerheimintien kaistakapasiteetista oli puolet kiinni koko kesän ja silti liikenne ei ajautunut kaaokseen, sanoo vihreiden valtuutettu Otso Kivekäs.
..
Vihreät viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan kävelykeskusta lisää yritysten liikevaihtoa 20–30 prosenttia.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75975-tallainen-muutos-helsingin-ydinkeskustaan-katso-kuva
Mikäs siinä. Ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin voi hoitaa maan alta kovimman ytimen ulkopuolelta (niinhän jo tehdäänkin). Paikalliset välttämättömät ajot voi hoitaa ns. keskustan kehän kautta.
Keskustatunneli kun vielä olisi niin maanpäällistä liikennettä voisi vähentää entisestään...
Keskustatunnelia ei edelleenkään ole suunniteltu vähentämään vaan lisäämään kumipyöräliikennettä maan päällä ja lisäksi se on investointina susihuono oikeastaan jokaisella mittarilla.
Mitä tähän vihreiden ulostuloon tulee, en oikeastaan kannata. Olen ensimmäisenä vaatimassa, että autoilun ei saa antaa haitata liikennettä, mutta kävelyalueet eivät ole mikään itseisarvo muutenkaan ja lisäksi nekin on syytä ajatella ja suunnitella eikä vain roiskia johonkin.
Quote from: junakohtaus on 29.12.2014, 09:08:43
"Oikeaa kaupunkia Orimattilaan" on suunnilleen yhtä fiksu ja paikallisia oloja ymmärtävä ajatus kuin oma suosikki-inhokkini pyrky tehdä Helsingistä jokin helkkarin kirkonkylä. Ei, Helsingistä ei saa leppoisan väljää ja matalaa, missä joka paikkaan on lyhyt matka ja maata on varaa haaskata parkkikentiksi ja ei, Orimattilasta ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa tule sykkivä cityä.
Helsingistä ei tarvitse tehdä kirkonkylää, kun se on jo valmiiksi sellainen. Mukava pikkupaikkakunta. ;D
Orimattila on kaupunki, kysykää vaikka Orimattilan kaupungilta.
Hyvä kirjoitus:
QuotePääkaupunkiseudun metrosotku on jälleen yksi onneton luku teokseen, joka kertoo huonosta osaamisesta julkisissa hankinnoissa. ...
http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2015/01/21/metrofarssi-paisuu/2015781/145 (http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2015/01/21/metrofarssi-paisuu/2015781/145)
Tällaista politiikkaahan Suomessakin on paljon ajettu aikoinaan. Ja varmaan vielä nykyäänkin, onhan omakotitalot, yksityisautot, yksityispihat jne. joidenkin meielestä täysin kaupunkiin sopimattomia.
LOOKING BACK: THE IDEAL COMMUNIST CITY:
http://www.newgeography.com/content/004830-looking-back-the-ideal-communist-city
HITAS-asunnoilla on kusetettu hgin kaupungilta ylihintaa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1423031403866
Uusi asuntoasiasta vastaava kaupunginjohtaja Sinnemäki hamuileekin jo ulkopuolisen asiantuntemuksen tarpeen suuntaan:
http://www.talouselama.fi/uutiset/onko+kaupungilla+parasta+mahdollista+markkinatietoa++hs+helsinki+ei+seuraa+hitasasuntojen+rakennushintoja/a2291024
Ettei vain olisi mielessä pikku konsulttijuttu jonkun kaverin suuntaan (a'la sossuvirasto)...
esim Demos Helsinki köhköh ( http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337350103.html )
Muistaako joku sellaista tapausta, että vihreiden johtohahmot (Hautala?) olisivat
kahmineet aikanaan useampia hitas-kämppiä itselleen (tai lähipiirilleen) ja vuokranneet
ne eteenpäin markkinahintaan ? joku +10v siten ?
:flowerhat:
Mittarissa on nyt vajaa 11tkm puolelta vuodelta 11 maassa Wienissä asuessa. Auto on ihana. Wien on upea autokaupunki. Keski-Eurooppa on upea autolla. Kiitos jumalalla autosta ja teistä.
Quote from: Dharma on 05.02.2015, 20:27:21
Mittarissa on nyt vajaa 11tkm puolelta vuodelta 11 maassa Wienissä asuessa. Auto on ihana. Wien on upea autokaupunki. Keski-Eurooppa on upea autolla. Kiitos jumalalla autosta ja teistä.
Viikon vitsi. Jos minun pitäisi jotenkin Wieniä kuvailla, niin "autokaupunki" tulisi suurin piirtein viimeisenä mieleen. Esim. Helsingin, Tampereen ja Turun kuvailemiseen moinen termi sopii jo selvästi paremmin, vaikka eivät nekään mitään detroiteja ole.
Wien (http://www.bar.at/pic/standort_wienmitte.jpg)
Kaistale hienointa merenrantaa Helsingissä: lähes tuhat vuokra-, aso- ja hitas-asuntoa
Helsingin asuntotuotantotoimisto ja Skanska ovat sopineet kahden kerrostalon rakentamisesta Kruunuvuorenrannan projektialueelle. Taloihin tulee yhteensä 63 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa, ja niiden rakentaminen käynnistyy maaliskuussa 2015.
"Heka Laajasalo Koirasaarentie 36 on kolmas ATT:n käynnistämä hanke Kruunuvuorenrannan uudella luonnonläheisellä alueella. ATT edistää voimakkaasti uuden asuinalueen rakentamista, ja tavoitteena on vuoden 2017 loppuun mennessä käynnistää yhteensä lähes tuhannen kohtuuhintaisen hitas-, asumisoikeus- ja vuokra-asunnon rakennuttaminen Kruunuvuorenrannan alueella", sanoo projektipäällikkö Kristiina Ikävalko ATT:ltä.
Osoitteeseen Koirasaarentie 36 tulevat talot ovat 4−6-kerroksisia, ja niiden julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä. Yhteensä taloissa on asuinpinta-alaa 4 167 neliömetriä. Hanke valmistuu lokakuussa 2016.
Parhaillaan Skanska rakentaa ATT:lle Kruunuvuorenrannan projektialueella myös 170 asuntoa Koirasaarentie 32:een ja Gunillantie 23:een. Vuoden 2016 lopulla valmistuvista asunnoista valtaosa on asumisoikeusasuntoja, loput hitas-asuntoja.
"Skanskan mielestä kohtuuhintainen sosiaalinen asuntotuotanto on elintärkeää pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Skanskalla onkin nyt rakenteilla ja suunnitteilla tämä Koirasaarentien uusi hanke mukaan luettuna yhteensä 1 146 ARA-rahoitteista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa Helsingissä ja Vantaalla", sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.
(...)
Alueen katujen, kunnallistekniikan ja asuintalojen rakentaminen on käynnissä. ATT rakennuttaa Kruunuvuorenrannan eri alueille useita eri hallintamuotoja käsittäviä asuntokohteita. Skanska kehittää omia asuntokohteitaan suunnittelualueella, jonka kaavoitusprosessi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 aikana.
http://www.talouselama.fi/uutiset/kaistale+hienointa+merenrantaa+helsingissa+lahes+tuhat+vuokra+aso+ja+hitasasuntoa/a2292271
Laman aikaan rakennusliikkeitä kiinnostaa tehdä korkotuettuja kämppiä, kun kovan rahan asunnot ei käy kaupaksi. Eihän tossa mitään uutta ole.
Yhteensä toi kerrosala on muuten alle prosentti alueelle kaavoitetuista asunnoista.
Quote from: Aschberg on 09.02.2015, 19:58:57
Quote from: Dharma on 05.02.2015, 20:27:21
Mittarissa on nyt vajaa 11tkm puolelta vuodelta 11 maassa Wienissä asuessa. Auto on ihana. Wien on upea autokaupunki. Keski-Eurooppa on upea autolla. Kiitos jumalalla autosta ja teistä.
Viikon vitsi. Jos minun pitäisi jotenkin Wieniä kuvailla, niin "autokaupunki" tulisi suurin piirtein viimeisenä mieleen. Esim. Helsingin, Tampereen ja Turun kuvailemiseen moinen termi sopii jo selvästi paremmin, vaikka eivät nekään mitään detroiteja ole.
Wien (http://www.bar.at/pic/standort_wienmitte.jpg)
Vaikea sanoa, millä kokemuksella puhut, mutta itse olen asunut Helsingissä vuosikymmeniä ja nyt Wienissä 1,5 vuotta, joista 1 vuosi täysin joukkoliikenteellä ja 0,5 vuotta täysin autolla. Ajan 6,5 päivää viikosta eli joskus jää sunnuntaisin ajamatta. Mahtava autokaupunki. Uskomattoman toimiva. Varmaan maailmassa on parempia, mutta itselläni ei ole niistä kokemusta.
Wienin joukkoliikenne on täysin överiä eli kertoo siitä, että vihervasurit ovat vallassa ja rahaa riittää, ja tämä toki helpottaa sitä, ettei ruuhkia ole. Mutta olennaista on se, että kadut ovat yksisuuntaisia ja riittävän leveitä. Wienissä liikkuu autolla noin 2-3 kertaa niin nopeasti kuin muilla vaihtoehdoilla ellei matka ole tarkasti metroradan mukainen.
Helsingissä on järkyttävä liikennepolitiikka, mikä osaltaan johtuu kaupungin niemiluonteesta. Helsingissä tuhlataan joukkoliikenteeseen Wienin tavoin. Vaikea sanoa kummassa enemmän. Se on kuitenkin varmaa, että Helsingissä varaa on paljon vähemmän.
Autobahnat vs. Suomen moottoritiet ovat myös mielenkiintoinen kokemus. Suomessa ajetaan älyttömän hiljaa ja liikennettä on niin vähän, että millä ihmeen laskelmalla nämä tiet ovat kannattavat? No mutta, Suomessahan ajatellaan, että 10 mrd e Tallinnan tunneliin olisi realistista. Heh. Mitä siitä, että Kanaalitunneli meni heti konkurssiin 50-kertaisesta väestöpohjasta huolimatta tai siitä, että pelkät korkokulut ovat 50 e/suunta Helsinki-Tallinna-tunnellissa, jos siis millään pysytään kustannusarviossa, mikä julkiset hankinnat (esim. länsimetro) huomioonottaen on aiheellinen epäilys.
Ai niin: Itävallassa bensa maksaa 20-30 senttiä vähemmän litralta kuin Suomessa.
PS. Wienissä 85 % asuu vuokralla ja vuokrakatto on 10 e/m2/kk+vastike. Itsellä 180m2 keskustassa 1890 kämppä 3,5 m huonekorkeudella ja ihan normi perheasunto.
Viikko sitten Hesarissa oli ylimielinen juttu siitä, miten joskus viitisenkymmentävuotta sitten Helsinkiin suunniteltiin valtavaa moottoriteiden verkostoa. Ylimielisellä tarkoitan sitä, että noita kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjä suunnitelmia kutsuttiin 'hulluiksi'.
Totta on tietysti, että 50-60-lukujen teknologiaa ja autoistumista ihannoiva mentaliteetti tuotti myös ylilyöntejä ja että Helsinkiin kaavaillut jättimäiset moottoritiesuunnitelmat olivat pienelle niemelle, pieneen väestöön ja köyhään maahan kieltämättä ylimitoitettuja.
Kuitenkin hankkeet olivat aikansa kuvia ja tuolloin monen mielestä järkevinä ja tavoiteltavina pidettyjä visioita. Huvittavaa tässä on se, että siinä, missä Hesarin toimittelijat leimaavat menneiden sukupolvien suunnitelmat 'hulluiksi', he eivät näe oman aikakautensa ylilyöntejä ja hulluuksia, vaan riemurinnoin niitä kannattavat. Eräänä esimerkkinä vaikkapa unelmat 'autottomasta Helsingistä'.
Jos olivat vuosikymmenten takaiset suunnitelmat moottoritieramppien täyttämästä, Helsinki-nimisestä niemestä suhteellisuuden- ja todellisuudentajuttomia, niin samassa mittakaavassa ovat puheet myös autottomasta Helsingistä toisessa äärilaidassa. Harva vain sitä päättäjien tasolla näkyy tajuavan - on aina helpompi nähdä toisen sukupolven hulluus kuin oman sukupolvensa hulluus.
Hipsterien liikenneutopiat törmäävät mäntyyn jo täällä Lohjalla missään bunkkaan. 50 km ytimestä. Saati sitten seuraavat 1000 km. Kuitenkin täällä maksetaan nuo utopiat. 8 mrd e liikenteen veroja vs. 1 mrd e tierahoja. Joukkoliikennetuet ainakin 1 mrd e nettotappio yhteiskunnalle, infran arvo huomioonottaen paljon enemmän.
Ja mistään ei ikinä opita. HITAS on epäonnistunut jo 30+ vuotta putkeen ja uutta tehdään entiseen tahtiin. Länsimetro maksoi tuplat aiottuun, mutta mitäs siitä. Uutta rataa kehiin.
(http://www.duskyswondersite.com/wp-content/uploads/2013/02/above-Suburbs-of-Copenhagen-Denmark.jpg)
Mielenkiintoista kaupunkisuunnittelua Kööpenhaminassa Tanskassa.
Uutisen mukaan raskas rekkaliikenne on erityisen altis hajottamaan maantien pintaa:
Uutinen (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031519360595_uu.shtml)
Miksei maanteihin upotettaisi metallisia raiteita, joita pitkin rekat ajaisivat. Raiteet kestäisivät kauemmin kuin asfaltti.
Tässä vanhempi esimerkki linja-autosta, joka kulkee maantiellä ja raiteilla:
Video (https://www.youtube.com/watch?v=6-1pfOSfcHY)
Uudemmankin tapauksen olen nähnyt.
Jokohan 2500 viestin jälkeen päästäisiin suunnittelemaan Kehä III:n ulkopuolisen maailman kaupunkeja ja liikennettä?
Quote from: kriittinen_ajattelija on 15.03.2015, 11:35:21
(http://www.duskyswondersite.com/wp-content/uploads/2013/02/above-Suburbs-of-Copenhagen-Denmark.jpg)
Mielenkiintoista kaupunkisuunnittelua Kööpenhaminassa Tanskassa.
Mielenkiintoinen tuo perusratkaisu. Tuo mieleen Etelä-afrikkaisten uudisraivaajien vankkurien asennot, kun odotettavissa oli ns. epäsosiaalisten ainesten ylikiihoittunutta toimintaa. Mittakaava on vaan suurempi, mutta niin voi olla vaikeudetkin tulevaisuuden Tanskassa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota, kuinka hyvä on valvoa ei-toivottua liikkumista asuntorenkaiden välisillä aukeilla. Ja jos basilli osittaisen valppauden puutteen vuoksi pääsee iskemään yhteen rinkiin, vahingot voidaan rajata minimiin ja vastaisku voidaan kohdistaa pistemäisesti, jos vain viestiyhteydet pidetään kunnossa ja valmius on muualla kohdallaan.Lisäksi tilanteen vaikeutuessa asuntorinkien keskustoihin on mahdollisuus helposti lisätä valvontakalusstoa ( valonheittimiä ja torneja) joka lisää turvaa entisestään....
Ai, oliko kysymyksessä ihan oikeasti arkkitehtoninen kokonaiskompositio, jossa on huomioitu rakennuspaikkakohtaiset viljely- ja oleskelualueet sekä asuntoryhmien välisellä hyvin hoidetulla nurmikkoalueiila tehtävät isommat picnickit, solidaarisuustapahtumat, leijojen lennättäminen ja jalkapallon pelaaminen... ?
Ai, eikö kyseessä ollutkaan han-tanskalaisille suunniteltu asuinyhteisö? Jooo jooo, ymmärretään... tietysti tanskalaisten täytyy kantaa vastuunsa,olihan niitä siirtomaita..... joo joo ja kalastuslaivastoa....jooo jooo, ja Brmaister & Wainin laivadieselit....niistä kertyy velkaa.... aivan oikein, siis afrikkalaisia, niin ja lähi-itäläisiä, hvyitetään harkitesemattomat Muh... kuvat, ihan oikein, ihan oikein, vielä kun saataisiin kiinni se, kuka se nyt oli, joka piirsi, jooo jooo...
(Moderni ketjun aiheeseen sopiva, arkkitehtuuriin ja yhteisöllilsyyteen kantaa ottava pikku essee, jossa tapahtuu tiedostanatonta ajattelun kehittymistä ,josta arkkitehtikoulun opettajatkin voisivat olla ylpeitä)
Onko autoilijoilla jotain yhteistä entisaikojen kiertolaisten ja yhteiskunnan sivullisten kanssa, jotka ovat olleet pakotettuja liikkumaan jatkuvasti? Eli he eivät ole pystyneet asettumaan aloilleen ja kehittämään kaupunkikulttuuria, vaan jatkuvasti on liikuttava pitkiä matkoja. Lähinnä mietiskelen sitä, että miksi vihreät kannattavat lähipalveluita ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta, kun taas konservatiivit haluavat, että kaikki elämässä tarvittavat asiat pitää sijaita mahdollisimman kaukana, ja elämän tarkoitus on jatkuva liikkuminen. Ihmislajin kehityksen myötä ihminen on noussut liikkumaan kahdella jalalla, jolloin kädet ovat vapautuneet muita toimintoja varten. Autossa istuminen on käänteistä kehitystä, koska autoillessa ihminen tarvitsee liikkumiseen kaikki neljä raajaansa. Elinikäkin laskee, kun istuu paikallaan jatkuvasti.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1426477832455 (http://www.hs.fi/kaupunki/a1426477832455)
QuoteHelsingin Kampissa sijaitseva Sähkötalo muuttuu terveys- ja hyvinvointikeskukseksi. Asiasta päätti Helsingin kaupunginhallitus valtuustokauden strategian onnistumista ja ensi vuoden budjettiraamia koskevien neuvotteluiden päätteeksi.
Päätös tarkoittaa sitä, että Sähkötalossa 1970-luvun alusta asti pääkonttoriaan pitänyt Helsingin Energia joutuu etsimään itselleen uudet tilat.
Toistaiseksi auki on kuinka pian Sähkötaloon kaavailtu uudenlainen terveysasema voisi avautua.
"Puhutaan ainakin vuodesta tai vuosista, mutta varmasti lyhyemmästä aikavälistä kuin silloin, jos olisimme perustaneet keskustan aseman Marian sairaalan alueelle", sanoo Helsingin suurimman puolueen, kokoomuksen, ryhmäjohtaja Lasse Männistö.
Sähkötalon käyttötarkoituksen muuttamisen tielle voi kuitenkin tulla yhä kaksi tekijää: rakennuksen suojeluarvot sekä muuntoremontin hinta.
Hassu päätös. Pytinki on suunniteltu toimistokäyttöön. Se on museo. Se on suojeltu kaavassa. Sen käytävien ilme on määritelty jne... Marian sairaalan alueella tilat olisivat olleet valmiina. Nyt ne halutaan pytinkiin jonne niitä ei suojelun vuoksi voida oikein laittaa. Mielenkiinnolla katselen kuinka tämä etenee.
Mä en muuten tunne ketään, joka ajaisi autotonta Helsinkiä.
QuoteToistaiseksi auki on kuinka pian Sähkötaloon kaavailtu uudenlainen terveysasema voisi avautua.
Tämäkö tarvitaan nyt niille "paperittomille"?
Quote from: kauhistuttaja on 20.03.2015, 14:53:24
Onko autoilijoilla jotain yhteistä entisaikojen kiertolaisten ja yhteiskunnan sivullisten kanssa, jotka ovat olleet pakotettuja liikkumaan jatkuvasti? Eli he eivät ole pystyneet asettumaan aloilleen ja kehittämään kaupunkikulttuuria, vaan jatkuvasti on liikuttava pitkiä matkoja. Lähinnä mietiskelen sitä, että miksi vihreät kannattavat lähipalveluita ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta, kun taas konservatiivit haluavat, että kaikki elämässä tarvittavat asiat pitää sijaita mahdollisimman kaukana, ja elämän tarkoitus on jatkuva liikkuminen. Ihmislajin kehityksen myötä ihminen on noussut liikkumaan kahdella jalalla, jolloin kädet ovat vapautuneet muita toimintoja varten. Autossa istuminen on käänteistä kehitystä, koska autoillessa ihminen tarvitsee liikkumiseen kaikki neljä raajaansa. Elinikäkin laskee, kun istuu paikallaan jatkuvasti.
Autoilijat tuskin haluavat ajella, mutta
on pakko eikä sitä heiltä kysytä.
Minun työpaikkani sijaitsee 27 kilometrin päässä kotoani ja sinne on pakko ajaa autolla. Toki mielelläni olisin töissä puolen kilometrin päässä ja siirtyisin sinne kävelemällä. Valitettavasti en voi ilmoittaa puolen kilometrin päässä olevaan yritykseen, että aloitan heillä ensi maanantaina, vaan minun on mentävä töihin sinne, missä minut on palkattu. En myöskään voi muuttaa puolen kilometrin päähän työpaikastani, koska minulla ei ole rahaa asua Suomen kalleimmassa kaupungissa. Sen sijaan puolen kilometrin päässä työpaikastani asuu ilmaiseksi ihmisiä, jotka ovat tulleet Maapallon toiselta puolelta ja jotka eivät koskaan tule tekemään Suomessa työtä. Joten minä ajan työpaikalleni autolla - autolla, jonka olen ostanut kalliita veroja maksaen. Ja kalliita veroja pitää maksaa muunmuassa siksi, että tänne otetaan joutilaita ihmisiä merenranta-asuntoihin asumaan Maapallon toiselta puolelta. Näin ovat päättäjät päättäneet ja halunneet eikä autoilijoilta ole kysytty mitään, hipeiltä kyllä.
Ihminen, joka ei ymmärrä auton vapauttavaa roolia yksilölle ei joko osaa ajaa tai ole sitä kokeillut. Auton on valtavan kätevä. Se on myös valtavan kallis, kiitos tulonsiirtojen, joilla Suomessakin siirretään autoilijoita 8 mrd e vuodessa yhteiseen kassaan samalla kun joukkoliikenettä tuetaan ainakin 1 mrd e vuodessa.
Vapaus taasen on korkeinta kastia tarvehierakiassa. Toki autoon liittyy paljon välttämättömyyttä, mutta vapaus-näkökulma tekee siitä korkeimman tason tavoitekohteen. Auto on tämän takia pyhä.
Joukkoliikenteeseen, kuten ympäristönsuojeluun, pätee joukko erittäin hyvin perusteluja argumentteja ja sitten erittäin paljon argumentteja, joiden perustelut ovat olemattomat, mutta niitä ei silti kyseenalaisteta. Joukkoliikenne on esimerkiksi kannattavaa vain hyvin rajatulla alueella. Muualla se on luksushyödyke, jonka käyttäjä on eri kuin maksaja. Esimeriksi Helsingin Laajasalon kantakaupunkiin yhdistävä joukkoliikennesilta tulee maksamaan ainakin 200 me eli pelkkinä korkokuluina noin euron ylitys per käyttäjä.
Ei sitä rahaa tarvitsisi liikenpankista hakea, paitsi kun nykysysteemissä tarvitsee.
Auto on myös kätevä keino suojautua monikulttuurisuuden aiheuttamilta haittailmiöiltä ja siksi moni onkin valmis maksamaan, vaikka autoilu onkin Suomessa jotakuinkin maailman kalleinta. Kääntöpuoli on se, että autoilijoilta revityt rahat päätyvät osittain mocutukseen.
Quote from: Markus Bunders on 20.03.2015, 19:11:10
Ihminen, joka ei ymmärrä auton vapauttavaa roolia yksilölle ei joko osaa ajaa tai ole sitä kokeillut. Auton on valtavan kätevä. Se on myös valtavan kallis, kiitos tulonsiirtojen, joilla Suomessakin siirretään autoilijoita 8 mrd e vuodessa yhteiseen kassaan samalla kun joukkoliikenettä tuetaan ainakin 1 mrd e vuodessa.
***
Ääentisen stalinistin salmenin rakastama US of A rakennettiin kumipyörillä. Täällä moista ylpeilyä ei tietenkään sallittu, vaan rajoituksille ja verolle ankarimman jälkeen.
Tilanne säilyy. Ääentisen kaltaisten toimesta.
EDIT: Aaw, pressiklubi, silloin joskus.
Juontajana R. Stiller, vieraina Saska Saarikoski ja Jussi Halla-aho.
Halla-ahon argumenttien edessä palikat hajosivat palasiksi, ja ääentinen stalinisti Leif paljasti ihailevansa Yhdysvaltoja, ja fasismia.
Saska terhensi journalistin, siis tiedon välittäjän, velvollisuudesta kouluttaa ymmärtämätöntä kansaa.
Uusinta pitäisi saada ennen vaaleja.
Autot ja joukkoliikenne mahtuvat hyvin samaan maahan. Kummallekin järkevät tilat ja taloudellinen käyttö. Ei Suomeen kannata autobahnoja rakentaa. Aina ihmettelen Helsinki-Turku-tien hiljaisuutta ja miten tie voi kannattaa? Sama juttu haja-asutusseudun joukkoliikenteessä. Vaan samat verot ne sielläkin ovat. Raideuskovaiset ovat todellakin uskovaisia; yhden ihmeen perusteella uskovat koko tarinan. Tunnelit ovat kaikkein hulluimpia, etenkin Suomen turvallisuusnormeilla.
Siirretään julkisen sektorin ei-palvelutyöpaikat 10 km pohjoisemmaksi, niin loppuu ruuhkat ja tonttipula. Sen enempää hajasijotusta ei tarvita.
Kustannustehokkuudessa ilmataksi on parempi kuin helikopteri tai lentokone. Kyseessä on helikopterin ja lentokoneen yhdistelmä:
Uutinen (http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/ensimmainen+siviilikayttoinen+ilmataksi++nousee+pystysuoraan+ja+lentaa+kuin+lentokone/a1056054)
Ilmataksi pystyy nousemaan pystysuoraan helikopterin laskeutumisalustalta ja lentämään nopeammin kuin helikopteri. Käyttökustannukset ovat edullisemmat, tekninen ratkaisu on yksinkertainen, turvallinen ja nopea. Ei tarvita ajaa ensin autolla lentokentälle ja sitten kohdepaikassa autolla vielä kohteeseen, kun käyttää ilmataksia ja lähtö- ja kohdepaikoissa on laskeutumisalusta. Ilmataksi pystyy operoimaan myös tavallisella lentokentällä.
QuoteMari Vaattovaara on huolissaan Helsingin vetovoimasta
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan Helsingin vetovoimasta. Helsinki on varsin vetovoimainen kaupunki virolaisten rakennusmiesten tai afrikkalaisten turvapaikanhakioiden näkökulmasta, mutta korkeasti koulutettuja länsimaisia asiantuntijoita Helsingin tylsä kaupunkiarkkitehtuuri ei innosta. Suomalaisille ja monille muillekin muuttajille kynnyksenä on korkea asuntojen hintataso.
Helsingin vielä luonnostasolla olevaa yleiskaavaa laaditaan sillä oletuksella, että kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolella olisi vuonna 2050 jopa 860 000 asukasta. Professori Mari Vaattovaara toivoisi kaupunkisuunnittelijoiden muistavan, että asuntokysyntä monipuolistuu koko ajan. Kaupunkia ei voida suunnitella vain nykyisille vaan myös tuleville asukkaille.
Ulkomailta muutto Helsingin seudulle on kasvanut yli 7 000 henkeen vuodessa, ja muualta Suomesta Helsinkiin muuttaa yli 4 000 henkeä vuodessa. Muuttajia ei kuitenkaan voi käsitellä yhtenäisenä massana, koska heidän lähtökohtansa ovat erilaiset. Varsinkin korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman viihtyvyyteen vaikuttaa asumisen taso, jossa on heidän mielestään parantamisen varaa.
...
Pienituloisuus kasautuu lähiöihin
Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole osaajia ja asiantuntijoita, vaan joukossa on myös tulo- ja koulutustasoltaan heikkoja pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. He ovat asettuneet Helsingin seudulla pienituloisten alueille, kuten itäisiin lähiöihin, joissa on usein sosiaalisia ongelmia.
"Kaupunkisuunnittelulla ei kuitenkaan ratkaista ongelmia vaan mahdollisimman hyvällä sosiaalipolitiikalla", Vaattovaara toteaa.
Näiden lähiöiden peruskorjauksessa tulisi hänen mielestään tavoitella myönteistä sosiaalista kehitystä.
"Niissä tulisi nostaa asumistasoa ja niiden huonolle sijainnille pitäisi tehdä jotain, jotta niistä tulisi houkuttelevampia. Siis täytyisi saada parannettua niiden asemaa asuntomarkkinoilla niin asuntojen laadulla kuin parantamalla seudun vetovoimaa."
"Kun turvapaikanhakija tai pakolainen saapuu Suomeen, hän tuntee alussa olonsa turvallisemmaksi maahanmuuttajavaltaisella asuinalueella. Ei ole näyttöä, että alkuvaiheessa hajasijoittaminen olisi hyvä ratkaisu.
Jos maahanmuuttajat pääsevät etenemään asumisurillaan, heistä osa muuttaa muun väestön lailla esimerkiksi omakotitaloihin ja omistusasuntoihin."
...
Loput: Rakennuslehti (http://www.rakennuslehti.fi/2015/04/mari-vaattovaara-on-huolissaan-helsingin-vetovoimasta/)
QuoteHelsinki on varsin vetovoimainen kaupunki virolaisten rakennusmiesten tai afrikkalaisten turvapaikanhakioiden näkökulmasta, mutta korkeasti koulutettuja länsimaisia asiantuntijoita Helsingin tylsä kaupunkiarkkitehtuuri ei innosta. Suomalaisille ja monille muillekin muuttajille kynnyksenä on korkea asuntojen hintataso.
Joo, semminkin kun naapuriksesi saat noita ensinmainittuja.
Perussuomalaisilla järkeviä mielipiteitä tornitaloista:
QuoteKatso mihin poliitikot rakentaisivat pilvenpiirtäjiä
Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen kannattaa vahvasti korkeaa rakentamista.
– Helsingin "tonttipula" johtuu tehottomasta tonttimaan käytöstä. Korkeampi rakentaminen mahdollistaisi paremmat lähipalvelut, tiheämmän joukkoliikenteen sekä lyhyemmät asiointimatkat ja enemmän luontoa jäisi virkistyskäyttöön.
Samoilla linjoilla on hänen puoluetoverinsa Krista Juurikko :
– Mielestäni ylöspäin rakentaminen on järkevää. Se säästää tonttimaata ja lisää mahdollisuutta rakentaa uusia asuntoja korjaamaan Helsingin vakavaa asuntopulaa.
[...]
Pekka Majuri (kok.) näkee tornitalot vaihtoehtona uusille asuntoalueille.
– Helsingin rakentamista on perusteltua tiivistää. On paljon järkevämpää rakentaa lisää korkeita rakennuksia keskustaan, sen välittömään läheisyyteen ja raideliikenteen solmukohtiin kuin uhrata esimerkiksi viheralueita tai Malmin lentokentän ja Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksen alueita rakentamiselle.
Samoilla linjoilla on Maria Ohisalo (vihr.):
– Kaupunkirakennetta pitää tiivistää ja rakentaa korkeammalle, jotta säästymme viimeistenkin kaupunkimetsien poisraivaamiselta. Kaupungissa pitää olla tilaa hengittää ja tiivis rakentaminen on kestävin vaihtoehto.
Kaupunki on kaupunki.
Kuten myös Mika Raatikainen (ps.):
– Ilman muuta. Taivaalla on tilaa ja korkeat talot ovat ekologisesti järkeviä varsinkin, jos ne rakennetaan oikeisiin paikkoihin eli metron tai junaradan varsille. Kaupunki on kaupunki ja kaupunkiin kuuluvat korkeat rakennukset!
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/280233-katso-mihin-poliitikot-rakentaisivat-pilvenpiirtajia (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/280233-katso-mihin-poliitikot-rakentaisivat-pilvenpiirtajia)
Vain idiootit vastustavat korkeita rakennuksia Helsingin kaltaisissa suurkaupungeissa.
Onneksi Helsingissä ei ole mitään kulttuurihistoriallisesti arvokasta silhuettia jota pitäisi varjella tornitaloilta.
Vieläköhän väite pitää paikkansa. Jos Helsingistä purettaisiin 1/5 osa taloista ja loppuihin rakennettaisiin 1 kerros lisää. Sen vaikutus olisi asuntojen määrään - + 0?
Quote from: Taikakaulin on 16.04.2015, 23:30:48
Vain idiootit vastustavat korkeita rakennuksia Helsingin kaltaisissa suurkaupungeissa.
Ei se ole suurkaupunki.
Ihan tavallinen keskikokoinen eurooppalainen kaupunki.
Hinnat vain tasoa ei voi käsittää, niillä asunnoilla. Koska korruptio. Mitä yksikään puolue ei vastusta.
korkeat talot ovat kuriositeetti autiossa Helsingissä. sen sijaan on järjetöntä rakentaa miljardiluokan joukkoliikenne infra näillä volyymeilla. samaa kategoriaa moottoriteiden ja ruuhkamaksujen kanssa.
Siis ei pk-seudulla ole maasta pulaa, vaan kaavoitetuista tonteista _joille kannattaisi rakentaa_. Jälkimmäinen tekijä taasen johtuu rakentamisen kartelleista. Kartelleissa ja monopoleissa kustannus on aina suurempi kuin kilpailullisessa tilanteessa ja tämä tarkoittaa sitä, että harvempi hanke kannattaa toteuttaa.
Täysin autio käytännössä pk-seutu on missään järkevässä vertailussa.
Kaikenlainen maan niukkuus ja "ruuhkat" ovat joko keinotekoisia käsitteitä tai keinotekoisesti luotu. On se jännä, ettei älymystö ymmärrä, että jos niemeä jatkaa merelle päin niin kannas ruuhkautuu! Ja sitten tehdään miljardiluokan joukkoliikenneinfraa tämän takia. :facepalm:
Toistetaan nyt vielä: jos kaikkia virastoja siirrettäisiin pk-seudulla 15 km pohjoisemmaksi, poistuisivat vähäisetkin ruuhkat. Samalla maan arvo laskisisi keskustan kuplatasoilta. Rakentamisen hinnan lasku vaatisi joko suurta julkista tuotantoa ja/tai kartellien purkamista. Edellinen lienee helpompi toteuttaa.
Esimerkki: miksei siirretä jokaista ministeriöitä ja yliopistoja Marjaradan varteen? Nykyiset ministeriöiden tilat voitaisiin muuttaa asunnoiksi.
Quote from: Markus Bunders on 17.04.2015, 09:12:36
Toistetaan nyt vielä: jos kaikkia virastoja siirrettäisiin pk-seudulla 15 km pohjoisemmaksi, poistuisivat vähäisetkin ruuhkat. Samalla maan arvo laskisisi keskustan kuplatasoilta. Rakentamisen hinnan lasku vaatisi joko suurta julkista tuotantoa ja/tai kartellien purkamista. Edellinen lienee helpompi toteuttaa.
Esimerkki: miksei siirretä jokaista ministeriöitä ja yliopistoja Marjaradan varteen? Nykyiset ministeriöiden tilat voitaisiin muuttaa asunnoiksi.
Ministeriöiden, yliopistojen ja muiden sijainti keskustassa taitaa johtua paljolti arvovalta- ja perinnesyistä (pitää olla paraatipaikalla tai siellä missä ennenkin on oltu) ja siitä, että keskusta on paremmin saavutettavissa joukkoliikenteellä kuin Kehäradan varsi.
Toisaalta ei näiden tilankulutus ole niin suurta, että sen poistumisella juurikaan olisi vaikutusta keskustan hintatasoon. Hintataso laskee vaan sillä, että koko kantakaupungin alueella tehdään tarpeeksi tehokasta uudisrakentamista, jolloin tarjonta kasvaa merkittävästi. Esimerkiksi Jätkäsaaressa (jonka rakentaminen muuten kestää järjettömän kauan suhteessa siihen, miten paljon kysyntää siellä oleville asunnoille on) rakentamisen tehokkuus jää paljon jälkeen kantakaupungin tiheimmin rakennetusta alueesta eli Punavuoresta. Syynä tähän ovat toisaalta autopaikkavaatimukset ja toisaalta asenneongelmat puistorakentamisen suhteen. Esimerkiksi iso osa tilasta tullaan varaamaan asuntojen sijasta jalkapallokentille.
Ulkomaisiin kaupunkeihin verrattuna Helsinki ja muut Suomen kaupungit ovat todella harvaan rakennettuja, joten tiivistämisvarasta ei ole pulaa.
julkisia työpaikkoja on keskustassa paljon. en nyt tästä pysty kaivamaan lukuja tosin. nämä työpaikat ovat siirrettävissä poliittisin päätöksin. antaisi myös perspektiiviä virkamiehille siirtyä lähemmäs kansan alueita. kunta virastot toki mukana.
miksi ihmeessä yliopiston laitosten pitää olla keskustassa?
Quotemiksi ihmeessä yliopiston laitosten pitää olla keskustassa?
Ei miksikään.
Jos oikein muistan, koko sana 'akatemia' johtuu erään
metsän nimestä, metsän, jossa antiikin Kreikassa pidettiin filosofikoulua. Eipä tosin nykyakatemialla ole mitään tekemistä filosofiankaan kanssa.
Omasta mielestäni useimpien "akateemikkojen" olisi suotavampaa pysyä pelloilla ja kakkia kuin avata turpiansa.
Quote from: Markus Bunders on 17.04.2015, 18:30:40
julkisia työpaikkoja on keskustassa paljon. en nyt tästä pysty kaivamaan lukuja tosin. nämä työpaikat ovat siirrettävissä poliittisin päätöksin. antaisi myös perspektiiviä virkamiehille siirtyä lähemmäs kansan alueita. kunta virastot toki mukana.
Ydinkeskustasta on paha mennä sanomaan, mutta koko Helsingissä on 24626 valtion palkkalistoilla olevaa työntekijää. Eiköhän ole safe to say, että ylivoimaisesti suurin osa noista työskentelee hyvinkin keskustassa (arvovalta jne, kuten tuli sanottua). Koko maassa valtiolla on työntekijöitä 81210.
http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.3+Valtion+henkil%C3%B6st%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ll%C3%A4+mitaten+20+suurinta+kuntaa+2013.pdf/0e487a9f-265c-4460-a873-1d3f1e005cea (http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.3+Valtion+henkil%C3%B6st%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ll%C3%A4+mitaten+20+suurinta+kuntaa+2013.pdf/0e487a9f-265c-4460-a873-1d3f1e005cea)
Tyhmempi voisi tietysti kysyä, että jos demokratiassa lähdettäisiin tinkimään arvovallasta, niin voitaisiin hajauttaa koko homma perusteellisemminkin kuin vain vähän matkan päähän. 30% valtion työntekijöistä työskentelee yhdessä (kalliissa) kaupungissa, jossa sekä työn hinta, että varsinkin infra on älyttömän kallista. Ja linkattu tilastohan on vain suorista valtion työntekijöistä, todennäköisesti sama painotus löytyy myös valtionyrityksistä ja lukuisista instituutioista, joita valtion rahoilla rahoitetaan. Eli Helsinki-keskeisyys on todella rajua ja syynä pk-seudun kasvuun ja kalleuteen. Suomi elättää Helsinkiä, eikä päinvastoin, kuntien valtionosuuksien tasaukset ovat rippusia siihen määrään verrattuna, mitä muun Suomen verovaroja valuu julkishallinnon mekanismein Helsinkiin.
Ja samalla Helsinki kasvaa ja kallistuu, muu Suomi hiipuu ja halpenee. Infraa hylätään ja samalla sitä rakennetaan (todella) kallilla muualle. Onko järkee? Jos lähdettäisiin hiljalleen hajauttamaan hallintoa, karsimaan julkistaloutta ja sosiaaliturva pois muilta kuin suomalaisilta, niin Helsingissä asumisesta tulisikin yhtäkkiä järkihintaista.
Pääkaupunkiseudun kasvaminen ja kalleus + muun Suomen kuihtuminen ei ole luonnonlaki, se on poliittinen valinta. Mutta siitä ei keskustella missään.
Kokemus on osoittanut, ettei hajasijoitus toimi.
Sen sijaan julkisia työpaikkoja (valtio em. 24 000, Helsingin kaupungin 40 000:sta varmasti 10 000, yliopistojen tuhannet, jne.) voitaisiin hyvin siirtää keskimäärin 15 km poispäin, jolloin ne olisivat kehien ja ratayhteyskien varrella ja samalla pois ahtaalta ja kalliilta niemeltä. Esimerkiksi juuri uuden kehäradan varteen.
Quote from: ääridemokraatti on 23.04.2015, 21:06:36
Ja samalla Helsinki kasvaa ja kallistuu, muu Suomi hiipuu ja halpenee. Infraa hylätään ja samalla sitä rakennetaan (todella) kallilla muualle. Onko järkee? Jos lähdettäisiin hiljalleen hajauttamaan hallintoa, karsimaan julkistaloutta ja sosiaaliturva pois muilta kuin suomalaisilta, niin Helsingissä asumisesta tulisikin yhtäkkiä järkihintaista.
Pääkaupunkiseudun kasvaminen ja kalleus + muun Suomen kuihtuminen ei ole luonnonlaki, se on poliittinen valinta. Mutta siitä ei keskustella missään.
Hajautus ei tosiaan toimi, kuten nähtiin Fimean kanssa. Osaavalla työvoimalle löytyy kysyntää Helsingistä, ja jos vaihtoehtona on muutto tuntemattommaan maakuntakaupunkiin tai toisen työpaikan etsintä, niin aika moni taipuu jälkimmäiseen. Alueellistettuihin virastoihin ei löydy riittävää määrää osaavia työntekijöitä.
Kaupungistuminen kiihtyy koko maailmassa ja ei sitä voi Suomessa oikein milläin keinoin estää - eikä pitäisikään. Helsingin menestyminen ei ole muun Suomen menestymisestä pois, vaan molemmat tarvitsevat toisiaan. Jos maan talousveturilla alkaa menemään huonosti, kurjistuvat kyllä olot muuallakin maassa.
pk-seudulla rakennetaan rohkeasti uusia asuinalueita, mutta näille ei siirretä julkisia toimintoja. Miksei? Kun kerran infra luodaan ja samalla päästään tekemään koko alue alusta alkaen, miksei sinne siirrettäisi samalla yhtä virastoa Helsingin keskustasta? Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle. Kehäradan varteen syntyy aivan uusia alueita. Siirretään sinne valtion ja kuntien hallintoviranomaisia. Alle puolen tunnin junamatka keskustasta ja kaikkialta muualta tuleville sujuvampi yhteys. Samalla parannetaan uusien alueiden elinvoimaisuutta.
Luonnollista kaupungistumista ei voi estää. Entä julkishallinnon tuella tapahtuva (yksi)kaupungistuminen?
Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.
Kaupungistuminen on yksi globaali muuttoliike maahanmuuton ohella. Kumpikaan ei ole välttämätöntä, eikä kummassakaan ole mitään ansaintalogiikkaa, jolla rikkaus kasvaa automaattisesti, kunhan ihmiset vain muuttelevat paikasta toiseen. Vielä vähemmän sitä on kaupungistuminen yhteen pääkaupunkiin. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä valtioista, joissa pääkaupunki ei dominoi koko maata ja kansantalous ei kärsi siitä yhtään mitenkään (Sveitsi, Saksa, Alankomaat, USA, Australia, Kanada). Ei ole olemassa korrelaatiota, jossa keskitetyn hallinnon valtiot olisivat vauraampia.
Ja sitä paitsi, jos kaupungin suuruus on vaurauden mitta, niin voimme yhtä hyvin nostaa kädet pystyyn: Näin pienessä maassa ei minkäänlaisella väestösiirtymällä saada aikaiseksi pääkaupunkia, joka koollaan olisi millään tavoin globaalisti kilpailukykyinen.
Helsingin ongelma on asumisen kalleus, joka tuhoaa valtavasti muuta taloudellista toimintaa, koska rahaa ei jää muuhun kuin asumiseen. Ainoa keino laskea asumisen hintaa Helsingissä on vähentää kysyntää Helsingissä ja lisätä sitä lähiseudulla. Tarjontaa ei yksinkertaisesti voida lisätä tarpeeksi.
Quote from: Markus Bunders on 23.04.2015, 21:25:50
***
Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle.
***
Kun ei oikein voida. Pitkät käytävät ja ikkunattomat pienet huoneet eivät oikein taivu asunnoiksi, ainakaan sellaisiksi, jotka joku haluaisi ostaa tai vuokrata. Suunnittelun fundamentit toimisto/virastorakennukselle ovat perin juuri erilaiset.
Muutostyöt tulisivat kalliimmaksi kuin koko paskan lanaaminen nurin ja uuden rakentaminen.
Quote from: Markus Bunders on 23.04.2015, 21:25:50
pk-seudulla rakennetaan rohkeasti uusia asuinalueita, mutta näille ei siirretä julkisia toimintoja. Miksei? Kun kerran infra luodaan ja samalla päästään tekemään koko alue alusta alkaen, miksei sinne siirrettäisi samalla yhtä virastoa Helsingin keskustasta? Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle. Kehäradan varteen syntyy aivan uusia alueita. Siirretään sinne valtion ja kuntien hallintoviranomaisia. Alle puolen tunnin junamatka keskustasta ja kaikkialta muualta tuleville sujuvampi yhteys. Samalla parannetaan uusien alueiden elinvoimaisuutta.
Rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat ilmeisesti sijoittumassa uudelleen saman katon alle, Herttoniemeä on väläytelty. Metropolian ammattikorkeakoulunkin uusi kampusalue nousee Myllypuroon. Kehärata taitaa olla ainakin Helsingin kannalta väärän kunnan puolella.
Itse ainakin ymmärrän kaupungin niin että siellä on monipuolisesti erilaisia toimintoja, ei vain asuntoja. Osaa tiloista ei voi edes oikein muuttaa muuhun käyttöön (ulkoasianministeriön tilat Katajanokalla). Osa ministeröistä voidaan varmasti sijoittaa jonnekin muuallekin kuin keskustaan, mutta toisaalta taas matka- ja aikakulut kasvavat mitä kauemmas keskustasta mennään. Toisaalta kyse on myös uskottavuudesta ja vallasta, keskusta on haluttavin sijoittumispaikka niin yritykselle kuin valtaapitävillekin. En näe tässä sinällään mitään väärää, kaikkien Euroopan valtioiden toiminnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta pääkaupungin keskellä.
Quote from: ääridemokraatti on 23.04.2015, 21:35:30
Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.
Valtionhallinnon menot koko valtion budjetista olivat vuonna 2012 vähän päälle seitsemän prosenttia. Valtaosa rahasta menee kuitenkin kuntien avustamiseen (eli periaatteessa rahan uudelleen jakamiseen heikoille kunnille). "Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen täsmentää, että pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan." Keskittäminen kannattaa ja siitä syntyy etuja, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.
Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti. Helsingistä huolimatta Valtio velkaantuu jatkuvasti. Onhan Helsingissä toki työpaikkoja. Vientisektorin työpaikkoja? Ei niinkään. Tai ainakaan siellä ei valmisteta oikeastaan mitään vietiin. Toki sieltä viedään, onhan siellä satama mutta ei tuota teollisuutta näytä keskitettävän Helsinkiin.
Jos ministeriöt siirretään kauemmas keskustasta, aiheuttaen matka ja aika kuluja, niin se on voi voi. Jos ministeriön työläisellä menee vähän kauemmin aikaa matkustaa töihin, tai siihen kuluu enemmän rahaa. Sitä se on, elämä. Muualla Suomessa työn perässä muuttaminen on tavallista ja työmatkat ovat hyvinkin pitkiä. Ministeriö jos siirtyy 15km, ei vaikutuksiltaan ole kovin kummoinen.
Uskottavuus ja valta. Ilman googlea, nimeä ministeriöiden sijainti Helsingissä.
Quote from: mannym on 23.04.2015, 22:25:12
Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti.
Helsinki ei itse asiassa velkaannu, viime vuonna jäätiin plussalle.
Quote from: mannym on 23.04.2015, 22:25:12Helsingistä huolimatta Valtio velkaantuu jatkuvasti.
Pahat henget voisivat sanoa että tämä johtuu maaseudun kestämättömästä kulurakenteesta, jossa jokainen syrjäseudun asukas vaatii samat palvelut kuin pääkaupungin keskustassa.
QuoteOnhan Helsingissä toki työpaikkoja. Vientisektorin työpaikkoja? Ei niinkään. Tai ainakaan siellä ei valmisteta oikeastaan mitään vietiin. Toki sieltä viedään, onhan siellä satama mutta ei tuota teollisuutta näytä keskitettävän Helsinkiin.
Perinteinen savupiipputeollisuus alkaa olla katoavaa perinnetta kaikissa kehittyneissä maissa. Helsingissä toki valmistetaan edelleen ihan fyysisiä vientituotteita (vaikka Hietalahden telakalla), mutta ei se vienti ole aina sitä puuta ja metallia. Hieman populistisena esimerkkinä mainittakoon vaikka viime vuonna hyvin verotuloja tuonut Supercell.
QuoteJos ministeriöt siirretään kauemmas keskustasta, aiheuttaen matka ja aika kuluja, niin se on voi voi. Jos ministeriön työläisellä menee vähän kauemmin aikaa matkustaa töihin, tai siihen kuluu enemmän rahaa. Sitä se on, elämä. Muualla Suomessa työn perässä muuttaminen on tavallista ja työmatkat ovat hyvinkin pitkiä. Ministeriö jos siirtyy 15km, ei vaikutuksiltaan ole kovin kummoinen.
Uskottavuus ja valta. Ilman googlea, nimeä ministeriöiden sijainti Helsingissä.
Jos valtion palvelukseen halutaan osaavaa porukkaa, niin kyllä se työpaikan fyysinen sijainti vaikuttaa houkuttelevuuteen. Muualla Suomessa toki tehdään pitkiä työmatkoja kilometreinä, mutta matkan ajallinen kesto on tärkeämpää. Kaupungeissa liikkuminen on hitaampaa, mutta toisaalta kaikki on lähempänä. Eikö se ole vähän koko sen kaupungin pointti.
Ministeröiden sijaintien nimeäminen on vähän liian helppo tehtävä, kun olen aika monessa käynyt tutustumassa ja osa on kulkureittieni varrella. Eikä tämä ole mikään tietovisa.
Helppoudesta huolimatta, jätit listaamatta.
Helsingin kaupunki jäi plussalle? Aah, jatketaanko sitä konsernin velkaantumista? Helsingissähän kaupungin konserni velkaantuu, eli kaupunki velkaantuu. Mutta tilastokikkailuilla se saadaan näyttämään hyvältä. Helsingin energiakin teki ylimääräisen tuloutuksen aikaisemmin, ottaen saman tuloutuksen verran lainaa. Kas kaupunki ei velkaantunut mutta yhtiö velkaantui. Tämän vuoden velkatarve näyttäisi olevan 290 miljoonaa. Velkamäärän noustessa 1,7 miljardiin euroon.
Kun Energia nyt on yhtiöitetty ja tuloutukset pienenevät. Jatkuu veronkorotuspaineen kasvu.
Siitä kulurakenteesta, pahat henget voisivat sanoa että valtio on keksinyt kunnille karkeasti 400 erinäistä lisävelvoitetta 1990 jälkeen. Jotka aiheuttavat kuluja, kun kuntien pitää tuottaa samoja palveluita syrjäseudulle kuin pääkaupungissakin.
Quote from: MW on 23.04.2015, 21:53:30
Quote from: Markus Bunders on 23.04.2015, 21:25:50
***
Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle.
***
Kun ei oikein voida. Pitkät käytävät ja ikkunattomat pienet huoneet eivät oikein taivu asunnoiksi, ainakaan sellaisiksi, jotka joku haluaisi ostaa tai vuokrata. Suunnittelun fundamentit toimisto/virastorakennukselle ovat perin juuri erilaiset.
Muutostyöt tulisivat kalliimmaksi kuin koko paskan lanaaminen nurin ja uuden rakentaminen.
Riippuu tilasta. Helsingin keskustassa on menossa useita melko isoja hankkeita, joissa toimistoja muutetaan asunnoiksi. Nämä ovat toki hienoja vanhoja taloja, joille on kysyntää kovaan hintaan. Näitä tosin on vielä runsaasti lisää ennen kuin tarvitsee mennä huonompiin kohteisiin, jotka nekin tosin voidaan purkaa ja rakentaa asuintalo tilalle (esimerkiksi Kallion virastotalo).
Quote from: TzarB on 23.04.2015, 22:46:38
Quote from: mannym on 23.04.2015, 22:25:12
Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti.
Helsinki ei itse asiassa velkaannu, viime vuonna jäätiin plussalle.
Niin, velan lisääntyminenhän on plusmerkkistä.
http://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2015/Tilinpaatos_2014.pdf
QuoteLainakanta kasvoi 1,6 miljardiin euroon. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi 70,1 milj. euroa.
Suhteellinen velkaisuus kasvo 1,2%-yksikköä, ja lainat asukasta kohden kasvoivat 68e.
Helsingin trendejä:
-verotulot kasvavat yhteisöverojen takia, lähinnä pankkien maksamat
-työtuloista saatavat verot alenevat
-väestö kasvaa
-työssäkäyvä väestö pienenee
-maahanmuuttajaväestö kasvaa huomattavaa vauhtia ollen jo 13 % ja kasvaen 10 vuodessa 20 %:iin
Yleisesti viennistä ja sen merkityksestä Suomessa:
-ennen 1990-luvun lamaa vienti oli 25 % BKT:sta
-ennen 2009 lamaa vienti oli 40 % BKT:sta
-vienti lähti kovaan kasvuun 1990-luvun lopulla ja nosti Suomen
-vienti on pysynyt romahdustasollaan 2009 jälkeen
-julkisen sektorin alijäämä on noin 10 mrd e vuodessa ja krooninen, mikä vastaa valtion kaikkien työntekijöiden kahden vuoden palkkamenoja vuodessa
-90 % viennistä on teollisuutta tai teollisuuden palveluja, höttö saa otsikoita, mutta sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä Suomen talouden kannalta
Quote from: TzarB on 23.04.2015, 21:53:57
Rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat ilmeisesti sijoittumassa uudelleen saman katon alle, Herttoniemeä on väläytelty. Metropolian ammattikorkeakoulunkin uusi kampusalue nousee Myllypuroon. Kehärata taitaa olla ainakin Helsingin kannalta väärän kunnan puolella.
Helsingin kaupunki voi ostaa tai vuokrata tilat mistä haluaa. Ei siinä kuntarajoilla ole mitään merkitystä. Virkamiesten verotulot voidaan sopimuksella sopia palautettavaksi Helsinkiin (jos esimerkiksi Helsinki siirtäisi viraston Vantaalle). Helsinkihän itse on vahvasti ajanut metropolihallintoa ja vallannut Sipoosta maata. Tuskinpa tällainen järjestely olisi sille kovinkaan vaikea niellä.
Quote from: TzarB on 23.04.2015, 21:53:57Itse ainakin ymmärrän kaupungin niin että siellä on monipuolisesti erilaisia toimintoja, ei vain asuntoja. Osaa tiloista ei voi edes oikein muuttaa muuhun käyttöön (ulkoasianministeriön tilat Katajanokalla). Osa ministeröistä voidaan varmasti sijoittaa jonnekin muuallekin kuin keskustaan, mutta toisaalta taas matka- ja aikakulut kasvavat mitä kauemmas keskustasta mennään. Toisaalta kyse on myös uskottavuudesta ja vallasta, keskusta on haluttavin sijoittumispaikka niin yritykselle kuin valtaapitävillekin. En näe tässä sinällään mitään väärää, kaikkien Euroopan valtioiden toiminnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta pääkaupungin keskellä.
Virkamiehet eivät asu keskustassa. Ei heillä ole siihen varaa. Siksi työmatka-ajat lyhenevät, kun työpaikat siirtyvät kehille, joihin on erinomaiset ja monipuoliset yhteydet eri suunnista.
Kivaahan se on, että on kivaa, mutta kun ei ole rahaa. Helsingin niemi on ylikuormittunut, maan arvo aivan liian korkea suhteessa siihen, mitä se voisi olla toimintojen siirtämisellä kauemmas ja tästä seuraava tappio valtava. Tämän tappion maksavat kaupat ja palvelut, joille ei riitä asiakkaita. Seurauksena työttömyys ja verotulojen lasku.
Yritykset ovat jo siirtyneet keskustasta kehille. Siis suuryritykset. Se siitä "arvovallasta".
Yliopistot ovat tyypillisesti keskustojen ulkopuolella kampuksilla. Opiskelijoiden elämää auttaisi suuresti siirtää keskustakampus Keravalle. Opiskelijoiden "työ"matka lyhenisi ja asuminen halventuisi.
Ja kyllä Helsingin yliopiston päärakennukseen ja ulkoministeriöön Katajanokalle saadaan asuntoja ja kannattavasti. Tällä hetkellä Keskon pääkonttoriakin muutetaan Katajanokalla asunnoiksi. Kesko muutti keskustasta. Miksi? Koska yksityiset yritykset laskevat pääomalle kustannuksen, julkinen sektori ei, ja siksi julkinen sektori on niin tehoton.
Länsimetro ja kehärata avaavat valtavat mahdollisuudet tehokkaaseen, ekokologiseen ja taloudelliseen julkisten toimintojen siirtämiseen pois Helsingin niemeltä.
Quote from: TzarB on 23.04.2015, 21:53:57
Quote from: ääridemokraatti on 23.04.2015, 21:35:30
Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.
Valtionhallinnon menot koko valtion budjetista olivat vuonna 2012 vähän päälle seitsemän prosenttia. Valtaosa rahasta menee kuitenkin kuntien avustamiseen (eli periaatteessa rahan uudelleen jakamiseen heikoille kunnille). "Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen täsmentää, että pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan." Keskittäminen kannattaa ja siitä syntyy etuja, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.
Jos Etelä-Helsinki maksaa paljon veroja, se tarkoittaa, että keskittäminen kannattaa
Helsingille, mutta millä tavoin se todistaa, että keskittäminen on kannattavaa koko maalle? Etelä-Helsingin suuri vero-osuus vs maakunnat voi tarkoittaa nimittäin ihan yhtä paljon Helsingin rikastumista kuin maakuntien köyhtymistä.
Valtionosuuden tasausta Helsinki maksaa 312 miljoonaa euroa vuodessa muille kunnille. Helsingissä työskentelee se 24626 henkilöä valtion leivissä. Jos menot ovat 50000€/vuosi/nuppi (alakanttiin arvioitu), niin koko Suomi maksaa Helsingissä työskentelevien valtion työntekijöiden palkkoja 1,23 miljardia. Kun otetaan huomioon kallis infra, valtionyhtiöt ja muut valtion osittain tai kokonaan kustantamat instituutiot, tuo luku varmasti vähintään tuplaantuu, todennäköisesti vähintään triplaantuu, sillä valtion toimintoja on yhtiöitetty huomattavasti Suomessa viime vuosikymmeninä.
Keskittäminen tosiaan on kannattavaa, mutta kenelle? Millä (euromääräisellä) mittarilla se on kannattavaa koko maalle?
Keskittäminen kannattaa, mutta ei todellakaan keskittäminen Senaatintorille!
Kehärata on aivan loistava sijoituspaikka kaikelle hallinnolle ja yliopisto-opetukselle koko pk-seudulla. Joka suuntaan hyvät yhteydet sekä raide-, bussi- että auto.
Tässä summittainen kuva kahdesta vaihtoehdosta viraston sijainnille. Pienempi alue kuvaa suurinpiirtein alueita, joista on 30 min tai alle matka virastoon Senaatintorille. Isompi alue kuvaa summittain aluetta, josta on 30 min matka virastoon kehäradalle. Neliöhinta lisäksi puolittuu, kun virasto siirtyy Senaatintorilta kehäradalle. Jos työntekijää kohden neliöitä olisi toimistossa vaikka 20, niin tämä tarkoittaisi 50 000 euron kertasäästöä per työntekijä. Siis noin vuosipalkan!
(http://i.imgur.com/kadFgzW.jpg)
Kuten kuvasta nähdään lähes koko pohjoinen osa on täysin hyödyntämätöntä maata. Kun painopiste siirretään Senaatintorilta kehäradalle, on kaupungilla kannustin kasvaa tuohon suuntaan. 20-30 vuodessa Helsingin neliöhinnat ovat selvästi edullisemmat, rahaa jää palveluihin ja kokonaistaloudellinen tilanne selvästi nykyistä parempi.
Quote from: Markus Bunders on 24.04.2015, 09:54:40
Keskittäminen kannattaa
Miksi? Kuinka monta euroa Suomi tienaa tai säästää vuodessa sillä, että hallintoa on keskitetty?
Quote from: ääridemokraatti on 24.04.2015, 10:17:23
Quote from: Markus Bunders on 24.04.2015, 09:54:40
Keskittäminen kannattaa
Miksi? Kuinka monta euroa Suomi tienaa tai säästää vuodessa sillä, että hallintoa on keskitetty?
Mikä hajasijoitushanke on onnistunut?
Se, että hajasijoitushankkeita epäonnistuu ei todista, että keskittäminen kannattaa. Molemmat ovat vallitsevan tilanteen muuttamista, eli "investointi", jonka tulee tuottaa jotain, niillä tulee olla takaisinmaksuaika ja ansaintalogiikka.
Jos tuota perusfilosofiaa makustellaan, niin "keskittämisen kannattaminen" on samanlainen mantra kuin "maahanmuutto on rikkaus". Sitä ei tarvitse todistaa yhtään mitenkään, varsinkaan euroissa. Ja se taas haisee siltä, että bullshit.
Toki käännyn kannattamaan keskittämistä jos eurot sen osoittavat. Eli kysymys jää ilmaan; Miksi keskittäminen kannattaa ja kuinka paljon sillä säästetään tai tienataan?
Quote from: ääridemokraatti on 24.04.2015, 12:45:08
Se, että hajasijoitushankkeita epäonnistuu ei todista, että keskittäminen kannattaa. Molemmat ovat vallitsevan tilanteen muuttamista, eli "investointi", jonka tulee tuottaa jotain, niillä tulee olla takaisinmaksuaika ja ansaintalogiikka.
Jos tuota perusfilosofiaa makustellaan, niin "keskittämisen kannattaminen" on samanlainen mantra kuin "maahanmuutto on rikkaus". Sitä ei tarvitse todistaa yhtään mitenkään, varsinkaan euroissa. Ja se taas haisee siltä, että bullshit.
Toki käännyn kannattamaan keskittämistä jos eurot sen osoittavat. Eli kysymys jää ilmaan; Miksi keskittäminen kannattaa ja kuinka paljon sillä säästetään tai tienataan?
Ministeriöt, Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupungin virastot nyt joka tapauksessa ovat pk-seudulla. Ne voitaisiin siirtää 10-15 km kauemmas Senaatintorista, vähitellen, fiksu hanke kerrallaan. Tällä siirtyisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja pois ahtaalta niemeltä ja kukaan ei kärsisi.
Pääkaupunkiseudun painopiste on entistä suuremmassa määrin siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Siis todellinen operatiivinen keskusta. Kyllä Vironniemi seremoniallisena keskustana säilyy jatkossakin mutta todellinen toiminta siirtyy kehä kolmosen ja lentokentän viereen.
Oma työpaikkanikin maaliikennekeskus muuttaa juhannuksen jälkeen Metsälästä Viinikkalaan eli lentokentän välittömään läheisyyteen.
http://www.redi.fi/
Helsingin Kalasatamaan on tulossa kuudesta 'pilvenpiirtäjästä' ja kauppakeskuksesta koostuva rakennusryhmä 'Redi'.
Alueelle houkutellaan kovasti ostajia näyttävillä nettisivuilla. Luvassa on kuulemma 'viihtyisä asuinalue'.
Sitä vain jäin kummeksumaan, että kauppakeskusta esittävässä havainnekuvassa ei näkynyt ainuttakaan mustaihoista ihmistä, vaikka näytillä oli noin 30-40 ihmistä. Mustat maahanmuuttajat ovat sentään Helsingin näkyvin ja kasvavin ryhmä! Kun Redi on vuonna 2022 täysin valmis ja asuntoja jaettu sosiaalisen sekoittamisen perusteella, on aivan varma, että kauppakeskus ei näytä noin valkoiselta, vaan mustia notkuu siellä suurin määrin.
Nyt ei kannata empiä, vaan ostaa julmetun kallis kämppä keskeltä tulevaa monikulttuurikuhinaa!
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.05.2015, 11:45:04
http://www.redi.fi/
Helsingin Kalasatamaan on tulossa kuudesta 'pilvenpiirtäjästä' ja kauppakeskuksesta koostuva rakennusryhmä 'Redi'.
Alueelle houkutellaan kovasti ostajia näyttävillä nettisivuilla. Luvassa on kuulemma 'viihtyisä asuinalue'.
Sitä vain jäin kummeksumaan, että kauppakeskusta esittävässä havainnekuvassa ei näkynyt ainuttakaan mustaihoista ihmistä, vaikka näytillä oli noin 30-40 ihmistä. Mustat maahanmuuttajat ovat sentään Helsingin näkyvin ja kasvavin ryhmä! Kun Redi on vuonna 2022 täysin valmis ja asuntoja jaettu sosiaalisen sekoittamisen perusteella, on aivan varma, että kauppakeskus ei näytä noin valkoiselta, vaan mustia notkuu siellä suurin määrin.
Nyt ei kannata empiä, vaan ostaa julmetun kallis kämppä keskeltä tulevaa monikulttuurikuhinaa!
Totisesti toivottavaa on, että ainakin osa notkuntaa siirtyisi täältä Itiksestä muutaman kilsan keskustan suuntaan putipuhtaille uusille tonteille.
Quote from: -PPT- on 25.04.2015, 23:28:19
Pääkaupunkiseudun painopiste on entistä suuremmassa määrin siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Siis todellinen operatiivinen keskusta. Kyllä Vironniemi seremoniallisena keskustana säilyy jatkossakin mutta todellinen toiminta siirtyy kehä kolmosen ja lentokentän viereen.
Oma työpaikkanikin maaliikennekeskus muuttaa juhannuksen jälkeen Metsälästä Viinikkalaan eli lentokentän välittömään läheisyyteen.
Se onkin ihan hemmetin hyvä sijainti. Pääväylät pohjoiseen ja poikittain vieressä, ratayhteys keskustaan. Paaaaljon rakentamatonta maata. Mitäpä sitä enempää voisi toivoa? Vielä suhteellisen pieni etäisyys keskustaan ja keskellä kehää.
Jätän tämän vain tähän. Pyöräily on koulutettujen, kovatuloisten ihmisten tapa liikkua.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229?jako=98e44ab1ea51e3431f6d579a9273442f&ref=fb-share
junis on oikea hipsteri.
Quote from: junakohtaus on 09.05.2015, 10:24:42
Jätän tämän vain tähän. Pyöräily on koulutettujen, kovatuloisten ihmisten tapa liikkua.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229?jako=98e44ab1ea51e3431f6d579a9273442f&ref=fb-share
Joo. Kunhan vain "kovatuloikseksi" lasketaan
perhe, joka tienaa bruttona 50 000 e vuodessa tai enemmän.
HS suoltaa täysin estotta täysin yksipuolista propagandaa pyöräilystä. Koskaan ei mainita seuraavia tekijöitä:
-pyöräilijöiden onnettomuusriski per kilometri on kymmeniä kertoja suurempi kuin autoilijan.
-pyöräilijöillä ei ole pakollista liikennevakuutusta, minkä takia em. onnettomuudet maksetaan yhteisistä varoista
-pyörätiet ovat erittäin kallista maankäyttöä. Yksi pyörän ohitus Mechelininkadun pyörätiellä maksaa veronmaksajille euron.
-pyöräilijät rikkovat räikeästi liikennesääntöjä, mutta heitä ei lähes koskaan sakoteta tästä
Pyöräily kannattaisi kieltää keskustoissa, koska pyörät eivät sovi jalankulkijoiden eikä autojen sekaan ja on äärimmäisen kallista varata pyörille omat kaistat .Näin on tehty mm. Myanmarissa. Mutta eihän tällaisesta voi kuplassa asuvien kanssa edes keskustella.
Jos pyöräilyä ei kielletä, sitä pitäisi voimakkaasti säännellä. Täsmälleen kuten muutakin liikkumista ja maankäyttöä. Ja valvoa sääntelyä. Tässä olisi valtavasti tekemistä jo nyt. Pyörätiet kannattaisi lisäksi muuttaa parkkipaikoiksi tai kävelyteiksi, joilal pöyräily on kielletty (ja kieltoa valvotaan) talvikausiksi.
Aika trollahtava kommentti sanoisin. Autotiet ovat varmasti vielä kalliimpaa maankäyttöä, on äärimmäisen kallista varata autoille omia kaistoja.
Quote from: junakohtaus on 09.05.2015, 10:24:42
Jätän tämän vain tähän. Pyöräily on koulutettujen, kovatuloisten ihmisten tapa liikkua.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229?jako=98e44ab1ea51e3431f6d579a9273442f&ref=fb-share
Ihminen, joka ei rakasta autoja, on jotenkin epäilyttävä.
Hän on individuaalin elämäntyylin vihaaja. Hän ei arvosta estetiikkaa tai teknologiaa. Käytännöllisyys on hänelle vierasta. Hän on ummehtunut kommunisti, jota häiritsee se, että ihmiset saavat tehdä omia valintoja tai että heillä on oma fyysinen ja psykologinen tilansa liikkuessaan paikasta toiseen. Kommunisti ei voi sietää sitä, että joku on uppoutunut omiin ajatuksiinsa, sillä kommunistin mielestä kaikkien pitää olla kaiken aikaa alttiita muiden ihmisten aiheuttamille häiriöille, jotta paha mieli ja tuska voidaan 'demokraattisesti' jakaa. Kommunisti ei kykene näkemään autoa länsimaisen individuaalikulttuurin teknologisena helmenä, jota voi rakentaa yksilöllisesti ja joka palvelee vain yksilöä ja sen luovia tarpeita reaaliajassa ja jonka tehokkuus palvelee myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
En millään onnistu löytämään kaupungissa autoilemisesta mitään ylevää, joten epäilemättä olen synkkä kommunisti, kun taas te, joiden käsitys lystistä iltapäivästä on käyttää 40 minuuttia Oopperalta Hämeentielle, olette elegantteja herrasmiehiä ja kulttuurin soihdunkantajia.
Quote from: junakohtaus on 09.05.2015, 16:27:17
En millään onnistu löytämään kaupungissa autoilemisesta mitään ylevää, joten epäilemättä olen synkkä kommunisti, kun taas te, joiden käsitys lystistä iltapäivästä on käyttää 40 minuuttia Oopperalta Hämeentielle, olette elegantteja herrasmiehiä ja kulttuurin soihdunkantajia.
Kyllä se 20 minuutissa menee :)
En kyllä näe mitään ylevää siinä fillaritouhussakaan: aina on joko jalankulkija jäämässä fillarin alle tai fillari auton alle, ja aina on vika fillarikuskissa, joka kuvittelee omistavansa koko maailman. Mikäs siinä, jos joku haluaa ajaa fillarilla, mutta kun monet polkupyöräilijät tuntuvat kuuluvan johonkin aggressiivisen ja ylimieliseen uskonlahkoon, jonka kunnia-asiana on vihata autoilijoita ja siitä huolimatta marttyyrinomaisesti pyrkiä tilanteeseen, jossa pyöräilijä kaavitaan auton lokasuojista - olihan hän sentään oikeassa tai 'oikeassa'. Yrittäkööt polkupyöräilijät edes pukeutua säällisesti sen sijaan, että viuhtovat menemään jossain ihonmyötäisissä homotamineissa perse ilmassa vatkaten. Kiitos.
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 15:33:15
Aika trollahtava kommentti sanoisin. Autotiet ovat varmasti vielä kalliimpaa maankäyttöä, on äärimmäisen kallista varata autoille omia kaistoja.
riippuu tiestä. voluumit ovat satakertaiset, joten yksikkökustannus mitätön vs pyörätiet. eikä kommenttiin ollut trolli vaan ekonomistin arvio resurssien käytön tehokkuudesta. moottoriteitä suomeen ei kannata rakentaa kuten ei pyöräteitäkään. näitä juttuja vain ei suomessa laske julkisesti kukaan. siinä iso syy nykyisiin ongelmiimme
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 12:27:11
***
Jos pyöräilyä ei kielletä, sitä pitäisi voimakkaasti säännellä. Täsmälleen kuten muutakin liikkumista ja maankäyttöä. Ja valvoa sääntelyä. Tässä olisi valtavasti tekemistä jo nyt. Pyörätiet kannattaisi lisäksi muuttaa parkkipaikoiksi tai kävelyteiksi, joilal pöyräily on kielletty (ja kieltoa valvotaan) talvikausiksi.
Mummolassa on ylisillä pyöriä, joissa on rekisterikilpi. Vaikka eipä noita silloin joskus siellä jossain kiusaksi asti ollut. Mutta olipahan byrokratiaa.
Quote from: junakohtaus on 09.05.2015, 16:27:17
En millään onnistu löytämään kaupungissa autoilemisesta mitään ylevää, joten epäilemättä olen synkkä kommunisti, kun taas te, joiden käsitys lystistä iltapäivästä on käyttää 40 minuuttia Oopperalta Hämeentielle, olette elegantteja herrasmiehiä ja kulttuurin soihdunkantajia.
Helsingin niemellä ei ole nopeaa tapaa liikkua. käytön ratkaisu keskittää toiminnot sinne. suorastaan tuhoisa. auto on tehokkain, mutta kallein, kiitos verotuksen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2015, 16:42:59
***
lokasuojista - olihan hän sentään oikeassa tai 'oikeassa'. Yrittäkööt polkupyöräilijät edes pukeutua säällisesti sen sijaan, että viuhtovat menemään jossain ihonmyötäisissä homotamineissa perse ilmassa vatkaten. Kiitos.
Ei saanut tykätä heti putkeen - Eino on taas ihan liekeissä!
Mechelininkadun esimerkki:
Muutetaan kilometri pysäköintialuetta pyöritieksi. Yksi parkkipaikka on 6 metriä, joten kilometriltä menetetään (kadun molemmin puolin tässä tapauksessa) 1000/6*2=333 pysäköintiruutua. Pysäköintiruudut omistaa Helsingin kaupunki, joka voi vuokrata niitä haluamaansa hintaan. Yhden Mechelininkadun pysäköintiruudun kuukausivuokra on markkinahinnalla noin 100 e/kk. Näin ollen 333 pysäköintiruutua tuottai 33 330 e/kk vuokratuloja eli 400 000 euroa vuodessa, jos ruudut olisi vuokrattu markkinahintaan (kuten Wienissä monilla kaduilla tehdään).
No montako pyörää ajaa Mechelininkadulla vuodessa? Jos ohituksia olisi 400 000 vuodessa, mikä on todella paljon, tulisi yhden ohituksen kustannuksiksi Helsingin kaupungille euro!
Näinkään yksinkertaista ja ilmeistä asiaa ei kukaan ole julkisesti esittänyt. HS paasaa yksipuolista pyöräilyn ihanuutta, mutta ei koskaan edes yritä olla kriittinen.
Sama juttu pätee suoraan muuhunkin investointeihin. Esimerkiksi Laajasaloon suunniteltu joukkoliikennesilta tulee maksamaan ainakin euro per ylitys kaupungille. Tämän summan maksavat 95 %:sti ne, jotka eivät koskaan siltaa/pyörätietä käytä. Tämähän on sosialismin idea: varastaa muilta. Sitä vihervasemmistolainen politiikka nimenomaan on.
Quote from: MW on 09.05.2015, 16:44:30
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 12:27:11
***
Jos pyöräilyä ei kielletä, sitä pitäisi voimakkaasti säännellä. Täsmälleen kuten muutakin liikkumista ja maankäyttöä. Ja valvoa sääntelyä. Tässä olisi valtavasti tekemistä jo nyt. Pyörätiet kannattaisi lisäksi muuttaa parkkipaikoiksi tai kävelyteiksi, joilal pöyräily on kielletty (ja kieltoa valvotaan) talvikausiksi.
Mummolassa on ylisillä pyöriä, joissa on rekisterikilpi. Vaikka eipä noita silloin joskus siellä jossain kiusaksi asti ollut. Mutta olipahan byrokratiaa.
Mitä enemmän työmatkapyöräilyä siirtyy muista kulkuvälineistä polkypyörälle, sitä enemmän tapahtuu onnettomuuksia, joissa maksaja on eri kuin syyllinen. Tätäkään ei kukaan ole julkisesti minun silmiini ole koskaan sanonut.
Siis: Kun autoileva työläinen vaihtaa pyörään työmatkalla, hänen onnettomuusriskinsä monikymmenkertaistuu. Kun hänelle sattuu vahinko, tapaturman vahingot maksaa julkinen sektori ja työajan menetyksen työnantaja. Viherverotus pitäisi pikaisesti saada aikaan eli alkaa haittaverottaa vihreyttä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2015, 16:42:59
En kyllä näe mitään ylevää siinä fillaritouhussakaan: aina on joko jalankulkija jäämässä fillarin alle tai fillari auton alle, ja aina on vika fillarikuskissa, joka kuvittelee omistavansa koko maailman.
Ajattelin tulla kertomaan, että olen innokas pyöräilyn kannattaja, mutta taidankin kertoa siitä myöhemmin...
Oulussa on ehkä liikenne järjestetty paremmin, kuin muissa kaupungeissa. Pyöräteitä on harvinaisen paljon, ja moni pyöräilee kesät talvet.
Wienissä on todella hyvä pyöräjärjestely. Voisi varmaan sanoa, että täydellinen. Tai ainakaan en osaa mitenkään realistisesti ajatellen keksiä siitä puutteita. Saatanan vaarallinen se on silti. Pyörät ovat kaikille vaaraksi, erityisesti itselleen. Ei yksinkertaisesti toimi laittaa pyöriä jalankulkijoiden tai autojen sekaan eikä edes Wienin volyymeillä ole mitään järkeä varata pyörille omia reittejä, jotka eivät olisi lähellä jalankulkijoita tai autoja (Wienissä lämpötila on lähes koko vuoden plussalla ja muutenkin paljon lämpimänpi kuin Helsinki).
Toissa viikolla tuttuni kaatui pyörällä ja katkaisi kätensä. Toissa päivänä toinen tuttuni kaatui ja sai asfaltti-ihottumat molempiin käsiinsä ja jalkoihinsa.
Pyöräilyn todelliset riskit ovat luultavasti noin satakertaiset suhteessa autoihin, koska autojen kohdalla riskeihin otetaan mukaan muukin kuin kaupunkiliikenne ja käytännössä autot ovat lähes 100 % turvallisia kaupunkinopeuksilla.
Mitä kustannuksiin tulee, niin pyöräilijät eivät maksa senttiäkään toiminnastaan veroa. Ainoa välineliikkumuoto, jolla on verovapaus. Silti hirveä valitus saada valtavia tulonsiirtoja (pyörätiet).
Itse ajan 5-6 päivää viikossa autolla ja jatkuvasti pyörien kanssa jaetuilla kaduilla. Olen aina huolissani siitä, että jos pyörä jää alleni, niin kuka maksaa autoni naarmut? Liikennesääntöjen mukaan nimittäin autoilijan pitää ja kannattaa ajaa mieluummin pyörän aivan vierestä kuin väistää vastaantulevien kaistalle. Jos väistää toiselle kaistalle, on itse syyllinen ja uhri onnettomuudessa. Jos pyöräilijä horjahtaa ja jää auton alle, on se pyöräilijän vika, kunhan auto on sulkuviivan omalle puolella. Mutta nuo naarmut. Kuka ne maksaa? Itse. Kiitos vihervasemmiston.
Quote from: Frida Hotell on 09.05.2015, 16:56:14
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2015, 16:42:59
En kyllä näe mitään ylevää siinä fillaritouhussakaan: aina on joko jalankulkija jäämässä fillarin alle tai fillari auton alle, ja aina on vika fillarikuskissa, joka kuvittelee omistavansa koko maailman.
Ajattelin tulla kertomaan, että olen innokas pyöräilyn kannattaja, mutta taidankin kertoa siitä myöhemmin...
Oulussa on ehkä liikenne järjestetty paremmin, kuin muissa kaupungeissa. Pyöräteitä on harvinaisen paljon, ja moni pyöräilee kesät talvet.
Oulussa maa ei maksa niin paljoa kuin Helsingin niemellä, joten siellä pyöräteiden rakentaminen on halvempaa.
Helsingin niemelle ei kannattaisi rakentaa lainkaan pyöräteitä ja kuten sanottua, ei pyörille ole hyvää paikkaa missään siellä, joten miksi sallia ne siellä? Moni muukin muille haitallinen liikkumismuoto on Helsingin keskustassa kielletty. Miksei pyöräily?
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2015, 15:47:16
Quote from: junakohtaus on 09.05.2015, 10:24:42
Jätän tämän vain tähän. Pyöräily on koulutettujen, kovatuloisten ihmisten tapa liikkua.
http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229?jako=98e44ab1ea51e3431f6d579a9273442f&ref=fb-share
Ihminen, joka ei rakasta autoja, on jotenkin epäilyttävä.
Hän on individuaalin elämäntyylin vihaaja. Hän ei arvosta estetiikkaa tai teknologiaa. Käytännöllisyys on hänelle vierasta. Hän on ummehtunut kommunisti, jota häiritsee se, että ihmiset saavat tehdä omia valintoja tai että heillä on oma fyysinen ja psykologinen tilansa liikkuessaan paikasta toiseen. Kommunisti ei voi sietää sitä, että joku on uppoutunut omiin ajatuksiinsa, sillä kommunistin mielestä kaikkien pitää olla kaiken aikaa alttiita muiden ihmisten aiheuttamille häiriöille, jotta paha mieli ja tuska voidaan 'demokraattisesti' jakaa. Kommunisti ei kykene näkemään autoa länsimaisen individuaalikulttuurin teknologisena helmenä, jota voi rakentaa yksilöllisesti ja joka palvelee vain yksilöä ja sen luovia tarpeita reaaliajassa ja jonka tehokkuus palvelee myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
Autoilu edustaa vapautta. Vapaus on asia mitä negatiivinen henkilö(kommunisti) ei voi sietää, nimenomaan muille ihmisille. Pyöräily on hieno asia, mutta kun henkilö esittää pyöräilyä vaihtoehdoksi autoilulle Suomen ilmasto olosuhteissa ja haluaa edistää pyöräilyä autoilun kustannuksella, hän paljastaa, ei niinkään kannattavansa pyöräilyä, vaan vastustavansa autoilua, eli vapautta.
Tosimies ajaa autolla.
Ikkuna auki ja 'luu ulkona'. Välillä ohjaillaan polvella ja toisella kädellä ryystetään R-kioskista ostettua matkakahvia tai räplätään kännykkää.
Ajaessaan tosimies kuuntelee musiikkia, siis kasetilta tai CD-levyltä Hurriganesia. Jos ei aina jaksa kuunnella Hurriganesia, voi kuunnella myös AC/DC:tä.
Tosimiehen auto on amerikkalaisvalmisteinen. Myös britti-imperialismia henkivät merkit, kuten Bentley, Jaguar, Noble, Aston Martin ja Rover käyvät. Mutta saksalaista, italialaista, ruotsalaista, japanilaista tai ranskalaista autoa tosimies pitää naurettavana, venäläisistä ja tsekkiläisistä nyt puhumattakaan. Amerikkalainenkaan auto ei ole auto, jos siinä on neljä sylinteriä. Niitä täytyy olla kahdeksan. Hätätapauksessa kuusikin kelpaa, mutta onhan se hieman noloa. Diesel-autoja tosimies ei voi harkitakaan: jos on rahaa autoon, on myös rahaa bensaan.
Monta kertaa päivän mittaan tosimies on ajaa ulos tieltä, koska on keskittynyt havainnoimaan valiomuotoista naisen persettä, joka kävelee jalkakäytävällä. Nopeusrajoitukset ovat tosimiehen mielestä lähinnä niille, jotka eivät pysty luottamaan omaan ajotaitoonsa. Tosimies tietää oman ajotaitonsa ja voi siksi valita vapaasti nopeutensa.
Pyöräilijöitä tosimies pitää kommunisteina, joilla ei ole rahaa ostaa autoa. Heitä hän säälii ja halveksuu. Tosimies myös tietää, että polkupyörän tärinä on vaarallista potenssille ja että liiallinen huohottaminen hapettaa kehoa ja lyhentä elinikää.
Näin tosimies sompailee autollaan tietäen, että hän on yhteiskunnan tukipylväs!
Tästä ketjusta on vähitellen hankala erottaa mikä on satiiria ja mikä ei. :D
Quote from: no future on 09.05.2015, 17:27:30
Tästä ketjusta on vähitellen hankala erottaa mikä on satiiria ja mikä ei. :D
Onneksi Einolla on tuo allekirjoitus, niin siitä tietää ainakin jotain.
Quote from: samuliloov on 09.05.2015, 17:21:06
Autoilu edustaa vapautta. Vapaus on asia mitä negatiivinen henkilö(kommunisti) ei voi sietää, nimenomaan muille ihmisille. Pyöräily on hieno asia, mutta kun henkilö esittää pyöräilyä vaihtoehdoksi autoilulle Suomen ilmasto olosuhteissa ja haluaa edistää pyöräilyä autoilun kustannuksella, hän paljastaa, ei niinkään kannattavansa pyöräilyä, vaan vastustavansa autoilua, eli vapautta.
Suurin syy on aina raha. Autoilijat maksavat vuodessa noin 8 mrd e veroja. Joukkoliikenteen käyttäjät maksavat veroja miinus miljardi euroa vuodessa eli saavat miljardi euroa tukea joukkoliikenteeseensä, minkä takia lippujen hinnat ovat puolet siitä, mitä ne olisivat ilman tuota tukea. Helsingissä taasen on erityisen paljon joukkoliikenteen käyttäjiä ja erityisen vähän autoilijoita (suhteessa väestöön), joten tulonsiirto on kaikkein suurin. Niinpä Helsingissä huomattavan moni puolustaa joukkoliikennettä (ja pyöräilyä), koska saavat siitä niin valtavasti muiden rahaa.
Kaikessa markkinoihin puuttumisessa on se ongelma, että syntyy tehottomuuksia. Helsinki on maailman pienin kaupunki, jossa on metro. Tämä on tehottomuutta. Rahaa hukataan. Mutta kun saajat ovat eri kuin maksajat, niin saajat eivät välitä. Kehtaavat sitten vielä olla moralisteja (sic), kun saavat miljardiluokan tulonsiirron itselleen.
Pyöräily: Suomen oloissa aina ja ikuisesti marginaalinen liikkumismuoto. Mitä enemmän se saa tulonsiirtoja, sitä enemmän rahaa hukataan ja sitä nopeammin julkinen talous menee konkurssiin.
Liikennesuoritteet 2013:
henkilöautot: 46 510 miljoonaa km
kuorma-autot: 3 190 mkm
pakettiautot: 3 890 mkm
linja-autot: 580 mkm (1,07 % tieliikenteestä)
Kiinnostaisi helsingin liikenteen sujuvuus metro- ja muu raideliikenne pysäytettynä ja pyöräily kiellettynä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2015, 17:21:17
Tosimies ajaa autolla.
***
Niitä täytyy olla kahdeksan. Hätätapauksessa kuusikin kelpaa, mutta onhan se hieman noloa. Diesel-autoja tosimies ei voi harkitakaan: jos on rahaa autoon, on myös rahaa bensaan.
***
No joo. Tosin kuuntelin tuossa juuri Cummins dieseliä Dodge Ram 2500 keulalla. Tuli pikkuisen housuun.
Quote from: no future on 09.05.2015, 18:01:22
Kiinnostaisi helsingin liikenteen sujuvuus metro- ja muu raideliikenne pysäytettynä ja pyöräily kiellettynä.
Voisi myös miettiä, että jos pyöräily Helsingissä kiellettäisiin, niin riittääkö 10 miljardia siihen, että saadaan rakennettua kaikille uusille henkilöautoilijoille tiet ja parkkipaikat.
Quote from: no future on 09.05.2015, 18:01:22
Kiinnostaisi helsingin liikenteen sujuvuus metro- ja muu raideliikenne pysäytettynä ja pyöräily kiellettynä.
Tällä nyt ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Maito on jo kaatunut. Helsinkiin on rakennettu nyt kaksi erittäin kallista metroa ja niiden ympärille tehoton kaupunkirakenne. Tämä kustannus jatkuu käytännössä ikuisuuteen. Niemi paisuu ja kallistuu. Hukka kasvaa koko ajan. Mutta myöhäistä sitä on enää radikaalisti muuttaa. Vähän kyllä.
Kaikki uudet panostukset Helsingin niemen syöttöön pitäisi lopettaa. Kaikki uusi keskittää 10-20 km kauemmas kehien ja raiteiden varrelle. Vähitellen painopiste siirtyisi ahtaalta niemeltä kauemmas ja leviäisi laajemmalle alueelle. Maanarvo tasaantuisi. Kapasiteetti riittäisi ja sitä ei tarvitsisi valtavien kustannuksin lisätä.
Ikävä kyllä suunta on aivan toinen. Helsingin niemeä syötetään koko ajan ja hankkeilla, joita on hankala peruuttaa kuten länsimetro ja pisararata. Sitten vielä rakentavat 20 000 asuinalueita niemen päähän saarelle. :facepalm:
Tehdään pyöräteistä joukkoliikennekaistoja. Siinä kompomissi, joka tehostaisi nykyisillä resursseilla parhaiten nykyistä tilannetta. Siirretään vähitellen kaikki hallinnollinen julkinen toiminta 15 km pohjoisemmas. Ei rakenneta enää meren suuntaan vaan kauemmas siitä.
Sitten vielä päälle mamupommi. 90 % Helsingin väestökasvusta tulee mamuista. Edessä on kaameita aikoja julkistaloudellisesti Helsingissä. Mutta eipä tämä HS:ää haittaa. Sen mukaan 2083 e/kk bruttona tienaava on "hyvätuloinen" ja pyöräilee kritiikittä.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:08:10
Quote from: no future on 09.05.2015, 18:01:22
Kiinnostaisi helsingin liikenteen sujuvuus metro- ja muu raideliikenne pysäytettynä ja pyöräily kiellettynä.
Voisi myös miettiä, että jos pyöräily Helsingissä kiellettäisiin, niin riittääkö 10 miljardia siihen, että saadaan rakennettua kaikille uusille henkilöautoilijoille tiet ja parkkipaikat.
Heh. Mites jos käyttäisivät joukkoliikennettä. Eivät pyörät ja autot ole vastakkain Helsingin niemellä, vaan pyörät ja joukkoliikkenne. Kaistatila on poissa joukkoliikenteeltä, ei autoilta. Esimerkkinä Hämeentie, jossa pyörät haluavat bussikaistan itselleen.
On toki totta, että pyöräilijällä on isompi riski vammautua tai kuolla liikenneonnettomuudessa. Mutta toisaalta pyöräilyn tuoma liikunta edistää terveyttä, jolloin riski sairastumisesta tai ennenaikaisesta kuolemasta pienenee.
Onnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia, joten en ihmettelisi, vaikka pyöräilijät olisivat keskimäärin autoilijoita terveempiä ja pitkäikäisempiä.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:13:37
On toki totta, että pyöräilijällä on isompi riski vammautua tai kuolla liikenneonnettomuudessa. Mutta toisaalta pyöräilyn tuoma liikunta edistää terveyttä, jolloin riski sairastumisesta tai ennenaikaisesta kuolemasta pienenee.
Onnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia, joten en ihmettelisi, vaikka pyöräilijät olisivat keskimäärin autoilijoita terveempiä ja pitkäikäisempiä.
Pyöräonnettomuudet ovat tasan sen takia niin harvinaisia, että pyöräily on marginaalista muihin liikkumismuotoihin verrattuna. Suhteessa ajettuihn kilometreihin kaupunkiliikenteessä pyöräily on noin sata kertaa niin vaarallista kuin autoilu ja useita satoja kertoja niin vaarallista kuin joukkoliikenne. Jos pyöräily olisi yleisempää, onnettomuudet kasvaisivat samassa suhteessa.
Terveysvaikutukset ovat sen verran spekulatiivisia, että niistä ei kannata edes puhua. Jos 20 km työmatkan tekee bussin sijaan pyörällä, ajaa toki pyörällä tuon ajan, mutta samalla hukkaa matka-aikaeron, jonka voisi käyttää muuhun liikkumiseen. Lisäksi onnettomuusriski hallitseva suhteessa marginaaliseen terveyshyötyyn.
Tai jos kerran terveys on argumentti, niin miksi sitten ihmeessä Helsingissä on raitiovaunuja, kun niiden keskinopeus on 12 km/h ja keskimääräinen kuljettu matka per matkustaja muutama kilometri? Lopetetaan sporat ja jengi voi kävellä. Sairaat voivat ajaa taksilla.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:12:14
Heh. Mites jos käyttäisivät joukkoliikennettä. Eivät pyörät ja autot ole vastakkain Helsingin niemellä, vaan pyörät ja joukkoliikkenne. Kaistatila on poissa joukkoliikenteeltä, ei autoilta. Esimerkkinä Hämeentie, jossa pyörät haluavat bussikaistan itselleen.
Jos puhutaan vähän laajemmasta alueesta kuin Helsingin niemestä, niin useinkaan joukkoliikenne ei ole (kiitos hajanaisen kaupunkirakenteen) vaihtoehto pyöräilylle muuta kuin panostamalla siihen täysin suhteettoman määrän rahaa. Esimerkiksi laittamalla metsän keskelle rakennetulta harvalta omakotialueelta lähtemään busseja 10 minuutin välein joka ilmansuuntaan.
Mitä Hämeentiehen tulee, niin siltä voisi poistaa läpikulkevan henkilöautoliikenteen (se voisi mennä mieluummin Sörnäisten rantatietä), jolloin tilaongelmaa ei enää olisi ja ympäristö muuttuisi muutenkin miellyttävämmäksi.
Harvinaisia? Suhteessa volyymiin todella yleisiä.
QuoteYli 4000 työmatkapyöräilijää loukkaantuu vuosittain
KUVA: Risto Rasila
KOTIMAA 14.6.2013 KALEVA
MAINOS
Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä. Työmatkalla tapahtuvat pyöräturmat aiheuttavat vuosittain keskimäärin yli 600 yli kuukauden mittaista sairauslomaa.
Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yleensä noin 20 000.
Liikennevakuutuskeskuksen mukaan suuri osa polkupyöräonnettomuuksista on sellaisia, että ne eivät päädy virallisiin tilastoihin.
Suurin osa pyöräonnettomuuksista syntyneistä vammoista tulee raajoihin. Vain joka kymmenes uhri saa vammoja päähän.
Kaikkiaan vuosina 2005-2011 kuoli 170 pyöräilijää tapaturmaisesti. Heistä 142 ei käyttänyt kypärää.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yli-4000-tyomatkapyorailijaa-loukkaantuu-vuosittain/633124/
Näissä siis maksaja on muu kuin aiheuttaja, koska ei liikennevakuutusta ja koska sairaspäivät ovat poissa työnantajalta.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:18:13
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:12:14
Heh. Mites jos käyttäisivät joukkoliikennettä. Eivät pyörät ja autot ole vastakkain Helsingin niemellä, vaan pyörät ja joukkoliikkenne. Kaistatila on poissa joukkoliikenteeltä, ei autoilta. Esimerkkinä Hämeentie, jossa pyörät haluavat bussikaistan itselleen.
Jos puhutaan vähän laajemmasta alueesta kuin Helsingin niemestä, niin useinkaan joukkoliikenne ei ole (kiitos hajanaisen kaupunkirakenteen) vaihtoehto pyöräilylle muuta kuin panostamalla siihen täysin suhteettoman määrän rahaa. Esimerkiksi laittamalla metsän keskelle rakennetulta harvalta omakotialueelta lähtemään busseja 10 minuutin välein joka ilmansuuntaan.
Mitä Hämeentiehen tulee, niin siltä voisi poistaa läpikulkevan henkilöautoliikenteen (se voisi mennä mieluummin Sörnäisten rantatietä), jolloin tilaongelmaa ei enää olisi ja ympäristö muuttuisi muutenkin miellyttävämmäksi.
Haja-asutusalueella, joka Suomessa alkaa noin 5 km Helsingin keskustasta tilanne muuttuu ratkaisevasti. Joukkoliikenteen kannattavuus romahtaa ja maan arvo laskee. Tämä toki pitää ottaa huomioon, jos asiaa haluaa rationaalisesti käsitellä.
Hämeentiestä voi toki poistaa viimeisen autokaistankin. Tämä nopeuttaa kehitystä, jossa Helsingin keskustaan jää vain julkisen varoin rahoitettuja toimintoja ja jahka julkisen sektorin menot sopeutuvat tuloihin, niin Helsingin keskustasta tulee maailmalla tyypilliseen tapaan ei-niin-miellyttävä-alue.
Wien, joka on siis upea pyöräkaupunki, kaupunki on täynnä yksisuuntaisia 2-4-kaistaisia autoväyliä, keskusta elävä ja kaupunki on jatkuvasti valittu maailman top2:een parhaaseen paikkaan asua. Volyymit ovat monikertaiset kaikissa liikkumismuodoissa Suomeen, mutta jotenkin Suomessa, etenkin Helsingissä, asiat on tehty ja tehdään täysin päin peetä.
Lienee sanomattakin selvää, että Wienissä ei ole afrikkalaisia mamuja, eikä Itävalta juuri anna rahaa kehyyn.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:15:24
Terveysvaikutukset ovat sen verran spekulatiivisia, että niistä ei kannata edes puhua. Jos 20 km työmatkan tekee bussin sijaan pyörällä, ajaa toki pyörällä tuon ajan, mutta samalla hukkaa matka-aikaeron, jonka voisi käyttää muuhun liikkumiseen. Lisäksi onnettomuusriski hallitseva suhteessa marginaaliseen terveyshyötyyn.
Jos ihminen pyöräilyn kautta saa joka päivä puoli tuntia tai tunnin reipasta liikuntaa, niin sillä on aika merkittävä vaikutus terveyteen. Se ei ole kovin uskottavaa, että mahdollisella nopeammalla liikkumisella saatu aikahyöty sitten käytettäisiin vaikka lenkille menoon (ainakaan yhtään laajemmassa mittakaavassa). Myös pyöräilyn saasteettomuus tuo parannusta terveyteen.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:25:33
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:15:24
Terveysvaikutukset ovat sen verran spekulatiivisia, että niistä ei kannata edes puhua. Jos 20 km työmatkan tekee bussin sijaan pyörällä, ajaa toki pyörällä tuon ajan, mutta samalla hukkaa matka-aikaeron, jonka voisi käyttää muuhun liikkumiseen. Lisäksi onnettomuusriski hallitseva suhteessa marginaaliseen terveyshyötyyn.
Jos ihminen pyöräilyn kautta saa joka päivä puoli tuntia tai tunnin reipasta liikuntaa, niin sillä on aika merkittävä vaikutus terveyteen. Se ei ole kovin uskottavaa, että mahdollisella nopeammalla liikkumisella saatu aikahyöty sitten käytettäisiin vaikka lenkille menoon (ainakaan yhtään laajemmassa mittakaavassa). Myös pyöräilyn saasteettomuus tuo parannusta terveyteen.
Hyvä juttuhan se on, mutta pointtini on se, että pyöräilijät ovat vapaamatkustajia, jotka eivät maksa omia kulujaan. Eivät pyöräteitä, eivätkä onnettomuuksiaan. Pyöräilijöille pakollinen liikennevakuutus nyt alkuun olisi välttämätöntä ja sitten voitaisiin pohtia miten toteuttaa pyörätiemaksu Helsinkiin.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:18:49
Harvinaisia? Suhteessa volyymiin todella yleisiä.
QuoteYli 4000 työmatkapyöräilijää loukkaantuu vuosittain
KUVA: Risto Rasila
KOTIMAA 14.6.2013 KALEVA
MAINOS
Suomessa kirjataan vuosittain noin 4000-5000 työmatkatapaturmaa, jotka tapahtuvat pyörällä. Työmatkalla tapahtuvat pyöräturmat aiheuttavat vuosittain keskimäärin yli 600 yli kuukauden mittaista sairauslomaa.
Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yleensä noin 20 000.
Siis pyöräilyonnettomuudet ovat 20% kaikista kirjatuista työmatkatapaturmista. Tämä taitaa olla alle pyöräilyn kulkumuoto-osuuden mitä tulee työmatkoihin.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:26:45
Hyvä juttuhan se on, mutta pointtini on se, että pyöräilijät ovat vapaamatkustajia, jotka eivät maksa omia kulujaan. Eivät pyöräteitä, eivätkä onnettomuuksiaan. Pyöräilijöille pakollinen liikennevakuutus nyt alkuun olisi välttämätöntä ja sitten voitaisiin pohtia miten toteuttaa pyörätiemaksu Helsinkiin.
Eivät autoilijatkaan matka niitä kuluja, mitä kuntien panostuksista autoilu-infraan ja autoilun aiheuttamasta erittäin hajanaisesta kaupunkirakenteesta koituu. Eivät he maksa myöskään niitä kuluja, mitä esimerkiksi työpaikkojen, asuntojen ja kauppojen parkkipaikkarakentamisesta tulee, vaan nämä kulut menevät yhteisvastuullisesti kaikkien katettaviksi.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:31:56
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:26:45
Hyvä juttuhan se on, mutta pointtini on se, että pyöräilijät ovat vapaamatkustajia, jotka eivät maksa omia kulujaan. Eivät pyöräteitä, eivätkä onnettomuuksiaan. Pyöräilijöille pakollinen liikennevakuutus nyt alkuun olisi välttämätöntä ja sitten voitaisiin pohtia miten toteuttaa pyörätiemaksu Helsinkiin.
Eivät autoilijatkaan matka niitä kuluja, mitä kuntien panostuksista autoilu-infraan ja autoilun aiheuttamasta erittäin hajanaisesta kaupunkirakenteesta koituu. Eivät he maksa myöskään niitä kuluja, mitä esimerkiksi työpaikkojen, asuntojen ja kauppojen parkkipaikkarakentamisesta tulee, vaan nämä kulut menevät yhteisvastuullisesti kaikkien katettaviksi.
Tässä olet täysin väärässä. Autoilijat maksavat vuodessa veroja 8 mrd e. Lisäksi autoilun tuoma joustavuus mahdollistaa tuotannon sijoittumisen tuotannon kannalta optimaalisesti, kun työntekijätä ovat liikkuvaisempia, eivätkä sidottu raideyhteyksiin tms.
Quote from: Frida Hotell on 09.05.2015, 16:56:14
Oulussa on ehkä liikenne järjestetty paremmin, kuin muissa kaupungeissa. Pyöräteitä on harvinaisen paljon, ja moni pyöräilee kesät talvet.
Oulussa on vaan se vika, että pyöräväylät ovat suurelta osin laaduttomampia kuin Helsingissä. Esimerkiksi keskustassa pyöräily on paljolti ohjattu jalkakäytäville, mikä lisää onnettomuusriskiä ja heikentää liikenteen sujuvuutta ajoradalla pyöräilyyn tai yksisuuntaisiin pyöräteihin/pyöräkaistoihin verrattuna.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:35:07
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:31:56
Eivät autoilijatkaan matka niitä kuluja, mitä kuntien panostuksista autoilu-infraan ja autoilun aiheuttamasta erittäin hajanaisesta kaupunkirakenteesta koituu. Eivät he maksa myöskään niitä kuluja, mitä esimerkiksi työpaikkojen, asuntojen ja kauppojen parkkipaikkarakentamisesta tulee, vaan nämä kulut menevät yhteisvastuullisesti kaikkien katettaviksi.
Tässä olet täysin väärässä. Autoilijat maksavat vuodessa veroja 8 mrd e. Lisäksi autoilun tuoma joustavuus mahdollistaa tuotannon sijoittumisen tuotannon kannalta optimaalisesti, kun työntekijätä ovat liikkuvaisempia, eivätkä sidottu raideyhteyksiin tms.
Autoilun verot menevät valtiolle, ja muille tahoille aiheutuvat autoilusta tulevat kulut ovat isommat kuin nämä verotuotot.
Autoilu mahdollistaa työpaikkojen läiskimisen hajanaisesti kehä- ja sisääntuloteiden varsien pelloille, mutta tällaisesta sijoittelumallista koituvat hyödyt ovat varsin vähäiset. Mieluummin työpaikat kannattaisi sijoittaa tiiviisti sekä (häiriötä tuottava teollisuus poislukien) sekoitetusti muun maankäytön kanssa, jolloin liikenteestä koituvat kulut ja keskimääräinen matkapituus pienenisivät.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:27:47
Siis pyöräilyonnettomuudet ovat 20% kaikista kirjatuista työmatkatapaturmista. Tämä taitaa olla alle pyöräilyn kulkumuoto-osuuden mitä tulee työmatkoihin.
;D
No ei nyt "ihan". Autolla tehdään 75 % työmatkoista, joukkoliikenteellä 15 %. Pyörän osuus on 2 %.
http://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_tyoliikenteen_onnettomuudet.pdf
Ihminen, joka ei rakasta polkupyöriä, on jotenkin epäilyttävä.
Hän on individuaalin elämäntyylin vihaaja. Hän ei arvosta estetiikkaa tai teknologiaa. Käytännöllisyys on hänelle vierasta. Hän on ummehtunut kommunisti, jota häiritsee se, että ihmiset saavat tehdä omia valintoja tai että heillä on oma fyysinen ja psykologinen tilansa liikkuessaan paikasta toiseen. Kommunisti ei voi sietää sitä, että joku on uppoutunut omiin ajatuksiinsa, sillä kommunistin mielestä kaikkien pitää olla kaiken aikaa alttiita muiden ihmisten aiheuttamille häiriöille, jotta paha mieli ja tuska voidaan 'demokraattisesti' jakaa. Kommunisti ei kykene näkemään pyörää länsimaisen individuaalikulttuurin teknologisena helmenä, jota voi rakentaa yksilöllisesti ja joka palvelee vain yksilöä ja sen luovia tarpeita reaaliajassa ja jonka tehokkuus palvelee myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
Quote from: Finka on 09.05.2015, 18:47:01
Ihminen, joka ei rakasta polkupyöriä, on jotenkin epäilyttävä.
Hän on individuaalin elämäntyylin vihaaja. Hän ei arvosta estetiikkaa tai teknologiaa. Käytännöllisyys on hänelle vierasta. Hän on ummehtunut kommunisti, jota häiritsee se, että ihmiset saavat tehdä omia valintoja tai että heillä on oma fyysinen ja psykologinen tilansa liikkuessaan paikasta toiseen. Kommunisti ei voi sietää sitä, että joku on uppoutunut omiin ajatuksiinsa, sillä kommunistin mielestä kaikkien pitää olla kaiken aikaa alttiita muiden ihmisten aiheuttamille häiriöille, jotta paha mieli ja tuska voidaan 'demokraattisesti' jakaa. Kommunisti ei kykene näkemään pyörää länsimaisen individuaalikulttuurin teknologisena helmenä, jota voi rakentaa yksilöllisesti ja joka palvelee vain yksilöä ja sen luovia tarpeita reaaliajassa ja jonka tehokkuus palvelee myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
No jos sovittaisiin, että jokainen saa tehdä, kuten itse haluaa, kunhan maksaa itse omat harrastuksensa. Nyt pyöräilijät maksattavat toisilla elämäntapansa ja moralisoivat vielä päälle. Eikä kukaan (sic) nosta tätä asiaa Suomessa esille!
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:44:18
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:27:47
Siis pyöräilyonnettomuudet ovat 20% kaikista kirjatuista työmatkatapaturmista. Tämä taitaa olla alle pyöräilyn kulkumuoto-osuuden mitä tulee työmatkoihin.
;D
No ei nyt "ihan". Autolla tehdään 75 % työmatkoista, joukkoliikenteellä 15 %. Pyörän osuus on 2 %.
http://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_tyoliikenteen_onnettomuudet.pdf
Ainakin kaupungeissa 2% on aika kaukana toteutuvasta todellisuudesta. Jos esim. vertaa autojen ja pyörien parkkipaikoilta löytyvien ajoneuvojen määriä.
Lisäksi, tuossa tilastossa vaikuttaa olevan 7 prosentin aukko, eli sen verran matkoja ei tapahtuisi sen paremmin autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä kuin kävellenkään. Mitä ne matkat sitten ovat?
Rakastan pyöräilyä itsekkäistä syistä, mutta vihaan sitä, että siihen pyritään lyömään epäilyttävää leimaa vihreydestä ja egologisuudesta. Irtisanoudun molemmista täysin ja kostoksi valutan aina autoa tankatessani pari litraa polttoainetta maahan.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:41:12
Autoilun verot menevät valtiolle, ja muille tahoille aiheutuvat autoilusta tulevat kulut ovat isommat kuin nämä verotuotot.
Autoilu mahdollistaa työpaikkojen läiskimisen hajanaisesti kehä- ja sisääntuloteiden varsien pelloille, mutta tällaisesta sijoittelumallista koituvat hyödyt ovat varsin vähäiset. Mieluummin työpaikat kannattaisi sijoittaa tiiviisti sekä (häiriötä tuottava teollisuus poislukien) sekoitetusti muun maankäytön kanssa, jolloin liikenteestä koituvat kulut ja keskimääräinen matkapituus pienenisivät.
Valtio myös maksaa tiet ja kuntien valtionosuudet ovat yksi suurimmista julkisen sektorin menoeristä, että kyllä ne rahat sieltä takaisin kunnille tulevat.
Ajatuksesi toimintojen keskittämisestä on osoittautunut Suomessa katastrofaaliseksi. Suomessa on ollaan onnistuttu samaan tukossa oleva niemi, valvavat asuntojen hinnat, erittäin kalliit liikkenneinfraratkaisut ja pitkät työmatkat. Kaikki tämä maassa, jossa on 338 000 km2 maata ja 5,5 miljoonaa ihmistä. :facepalm:
Toimintojen keskittäminen on todennäköisesti hyvä ajatus, mutta asumisen ei. Siitä näet seuraa juuri se, mitä Suomessa on: pienet, kalliit asunnot ja pitkät työmatkat.
Yksityisen sektorin työpaikat ovat vuosikymmeniä muuttaneet Helsingin keskustasta ulos. Julkisen sektorin alasajon myötä sieltä lähtevät myös julkiset työpaikat. Mamut ja muut sosiaalitapaukset jäävät. Samoin miljardien eurojen metro- ja junaradat.
Kuten sanottua:
-maankäytön kustannukset tulisi laskea myös joukkoliikenteelle ja pyöräilylle ja tehdä avoimesti arvovalinnat: Mechelininkadun pyörätie maksaa kahdeksan opettajan palkan.
-pyöräilyn huomattava kustannukset tulisisi sisäistää itse toimintaan. Tätä vihreät vaativat kaikkialla paitsi niissä toiminnoissa, joista itse hyötyvät. Pakollinen liikennevakuutus pyöräilijöille ja pyörätiemaksu ruuhka-alueille
-hallinnolliset julkiset työpaikat tulisi vähitellen fiksusti siirtää kehille ja ratojen varsille 10-20 km Helsingin keskustasta ja muuttaa vanhat toimitilat kaupalliseen käyttöön, esimerkiksi asunnoiksi
-joukkoliikenteen erittäin suurta veroetua tulisi kaventaa leikkaamalla joukkoliikenteen tukea. Joukkoliikenne on erittäin paljon halvempaa kuin autoilu, vaikka joukkoliikenne maksaisi tuplat nykyisestä käyttäjälleen. Jos tulonsiirtoja halutaan tehdä, ei niitä kannata tehdä joukkoliikenteen tukien kautta, koska suurin osa tästä rahasta valuu muualle kuin halutulle kohdeväestönosalle.
Tässä hyviä kunnallis- ja eduskuntavaaliajatuksia tulevaisuuteen. Näistä ei kukaan kirjoita ja kyse on miljardiluokan hukatusta julkisesta rahasta.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 18:58:56
Ainakin kaupungeissa 2% on aika kaukana toteutuvasta todellisuudesta. Jos esim. vertaa autojen ja pyörien parkkipaikoilta löytyvien ajoneuvojen määriä.
Lisäksi, tuossa tilastossa vaikuttaa olevan 7 prosentin aukko, eli sen verran matkoja ei tapahtuisi sen paremmin autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä kuin kävellenkään. Mitä ne matkat sitten ovat?
Ensimmäiseen kohtaan: ei mitään merkitystä. Pyörien osuus on liikenteestä 2 % ja onnettomuuksista 20 %, eikä pyöräilijöillä ole edes vakuutusta! Eikä kukaan Suomessa sano tätä ääneen!
Toiseen: Tuo 7 % sisältää moottoripyörät, mopot, moottorikelkat, sukset, veneet, pikkubussit, rullaluistimet, lentokoneet ja ennen kaikea: taksit.
Missäs päin maailmaa on käytössä vero, rekisteröintimaksu, tienkäyttömaksu tai pakollinen liikennevakuutus polkupyöräilijöille? Entäs jalankulkijat, rullaluistelijat, skeittarit ja mitä näitä nyt on? Koiran ulkoiluttajat kaupungissa?
Olisiko ihan kaupunkisuunnittelulliset syyt miksi näitä liikkumismuotoja ei lähtökohtaisesti veroteta?
Kaupunki muodostuu kuitenkin ihmisistä, ei paikasta toiseen suhaavista autoista.
Quote from: no future on 09.05.2015, 19:08:50
Missäs päin maailmaa on käytössä vero, rekisteröintimaksu, tienkäyttömaksu tai pakollinen liikennevakuutus polkupyöräilijöille? Entäs jalankulkijat, rullaluistelijat, skeittarit ja mitä näitä nyt on? Koiran ulkoiluttajat kaupungissa?
Olisiko ihan kaupunkisuunnittelulliset syyt miksi näitä liikkumismuotoja ei lähtökohtaisesti veroteta?
Kaupunki muodostuu kuitenkin ihmisistä, ei paikasta toiseen suhaavista autoista.
Aika harvassa maassa on myöskään käytössä suomalainen järjestelmä, jossa voit teloa itsesi työmatkalla ja kustannukset maksetaan yhteisistä varoista ja työnantajan varoista vaikka sinulla ei ole vakuutusta. Et saa sitä kipsiäkään käteesi melkein missään ilman em. vakuutusta. Siksi Suomessa tämä on ongelma. Muualla vähemmän.
Sinulle pyöräiliät ovat ihmisiä ja autoilijat sitten jotain muuta. Autoja?
Ehkä parempi etten enää tuhlaa aikaani tähän keskusteluun. Tuo logiikkasi on niin suoraan se, mitä näin vihreissä aikanani ja nyt näen sen jäljet.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:50:04
No jos sovittaisiin, että jokainen saa tehdä, kuten itse haluaa, kunhan maksaa itse omat harrastuksensa. Nyt pyöräilijät maksattavat toisilla elämäntapansa ja moralisoivat vielä päälle. Eikä kukaan (sic) nosta tätä asiaa Suomessa esille!
Markus, Sinulla on hyviä pointteja ja oma näkökulmasi. Polkupyöräily kaupunkialueella ei todellakaan ole mitään yksinkertaista järjestää . Omat argumenttini polkupyöräilyn puolesta ovat pienempi määrä melua per liikkuja sekä pienempi määrä pakokaasuja per liikkuja.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 19:05:03
Ajatuksesi toimintojen keskittämisestä on osoittautunut Suomessa katastrofaaliseksi. Suomessa on ollaan onnistuttu samaan tukossa oleva niemi, valvavat asuntojen hinnat, erittäin kalliit liikkenneinfraratkaisut ja pitkät työmatkat. Kaikki tämä maassa, jossa on 338 000 km2 maata ja 5,5 miljoonaa ihmistä. :facepalm:
Suomalaiset taajamat ovat selvästi harvemmin rakennettuja kuin todennäköisesti missään muussa Euroopan maassa.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 19:17:35
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 19:05:03
Ajatuksesi toimintojen keskittämisestä on osoittautunut Suomessa katastrofaaliseksi. Suomessa on ollaan onnistuttu samaan tukossa oleva niemi, valvavat asuntojen hinnat, erittäin kalliit liikkenneinfraratkaisut ja pitkät työmatkat. Kaikki tämä maassa, jossa on 338 000 km2 maata ja 5,5 miljoonaa ihmistä. :facepalm:
Suomalaiset taajamat ovat selvästi harvemmin rakennettuja kuin todennäköisesti missään muussa Euroopan maassa.
Esimerkiksi koko Uudenmaan väestötiheys on pienempi kuin Hollannin, Belgian, Saksan, Iso-Britannian, Italian jne. väestötiheydet.
Helsingin väestötiheys on (luonnollisesti) huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi täällä hehkutetun Wienin.
Quote from: Finka on 09.05.2015, 19:14:43
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 18:50:04
No jos sovittaisiin, että jokainen saa tehdä, kuten itse haluaa, kunhan maksaa itse omat harrastuksensa. Nyt pyöräilijät maksattavat toisilla elämäntapansa ja moralisoivat vielä päälle. Eikä kukaan (sic) nosta tätä asiaa Suomessa esille!
Markus, Sinulla on hyviä pointteja ja oma näkökulmasi. Polkupyöräily kaupunkialueella ei todellakaan ole mitään yksinkertaista järjestää . Omat argumenttini polkupyöräilyn puolesta ovat pienempi määrä melua per liikkuja sekä pienempi määrä pakokaasuja per liikkuja.
Mitäs jos aloitettaisiin siitä, että pyöräilijöiden pitäisi noudattaa lakia ja lain rikkomisesta seuraisi rangaistus? Autoilijoiden osalta ollaan 10 vuodessa menty todella kovaan nollatoleranssiin ja automaatiovalvontaan, mutta enpä ole eläessäni nähnyt pyöräilijää sakotettavan Suomessa. Sveitsissä, Itävallassa ja Tanskassa kylläkin. Sen sijaan joka ainoa kerta, kun olen Helsingissä pyöräillyt tai autolla ajanut (kesällä), olen nähnyt pyöräilijöiden rikkovan lakia.
Suurempi asia on sitten alkaa ajatella ja pistää uskovaiset kuriin. "Älykkönä" tunnettu Osmo Soininvaara on suuri pyöräilyn puolestapuhuja, vaan eipä hänkään ole minun silmiini koskaan laskenut sitä, mitä edellä itse laskin. Ja äijä on kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja!
-Pyöräily on erittäin vaarallista verrattuna muihin liikkumismuotoihin.
-Pyöräilyn kustannukset maksaa muu kun aiheuttaja
-Pyöräily on erittäin kallista yhteiskunnalle Helsingin kantakaupungissa
-Pyöräilyllä on merkittävä viihtymisvaikutus jalankulkijoille, koska pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudattamista ei valvota. Esim: Kaikki Mannerheimintien paikallisbussit purkavat kyytiläisensä suoraan pyörätielle ja pyörien käyttäytymistä tässä kohdin ei mitenkään valvota:
(http://otavafiles.fi/plaza/uploads/images/ellitfi/blogit/babanhaba/w590_-wp-content-uploads-2013-05-img_1633.jpg)
Kuvan tasainen maaosuus on pyörätie!!
Suomen paraatipaikallekin on ollut pakko tehdä pyörätie keskelle jalankulkualuetta. Jälleen ei koskaan mitään liikennesääntöjen valvontaa. Kuka haluaa kävellyttää lapsiaan tuossa kun pyöriä tulee edestä ja takaa?
(http://otavafiles.fi/plaza/uploads/images/ellitfi/blogit/babanhaba/w590_-wp-content-uploads-2013-05-img_1645.jpg)
Lopuksi tiedoksi kaikille pyöräilijöille: Kun ajan liikenteessä, pyöräilijän virheisiin reagoiminen on viimeinen asia mihin kiinnitän huomiota. Jos pyöräilijä tekee virheen ja ajan hänen päälleen, so be it. Ikävä juttu, mutta toinen vaihtoehto on minulle kuljettajana raskauttava ja pahimillaan vammauttava, koska joudun väistämään omalta kaistaltani. Uskon että kaikki muutkin autoilijat tuntevat samoin. En suosittele pyöräilyä autojen (tai jalankulkijoiden) seassa kenellekään. Tähän ei mitenkään vaikuta se, onko pyörälle varattu oma kaista, koska onnettomuudet tapahtuvat kuitenkin virheistä. Olkoon se sitten pyöräilijän virhe, ei minun. Tällöin oikeus ja terveys on puolellani.
^^Niin, hallinnollisen Helsingin, mikä on tietenkin eri asia kuin kantakaupunki. Kyllä tuossa keskittämisen tyhmyydessä Markuksella pointtinsa on, mutta pyöräilyn kieltäminen nyt on ihan ufotrollausta, vaikka sille laskisi millaisen ziljardikustannuksen. Ongelman juurisyy on nimenomaan se Helsingin täyttäminen ja tiivistäminen julkishallinnon ja valtion suopealla avustuksella. Pyöräilyn (tai minkä tahansa liikkumismuodon) rajoittaminen on oireiden lääkitsemistä ja sairauden olemassaolon hyväksymistä.
Itse harrastan sekä autoilua, moottoripyöräilyä että pyöräilyä ja viimeisestäkin täytyy sanoa, että sekin voi olla kivaa ja siinä on oma individualistinen vapausviehätyksensä. Klassisen liberaalina suhtaudun suopeasti kaikkeen vapaaseen liikkumiseen. Se minkä loukkaantumisissa yhteiskunta häviää, voittaa se varmasti takaisin terveemmissä kansalaisissa, jotka ovat oppineet nauttimaan niiden lihasten käyttämisestä, joiden olemassaolon autoileva kansalainen on jo unohtanut.
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 20:08:26
^^Niin, hallinnollisen Helsingin, mikä on tietenkin eri asia kuin kantakaupunki. Kyllä tuossa keskittämisen tyhmyydessä Markuksella pointtinsa on, mutta pyöräilyn kieltäminen nyt on ihan ufotrollausta, vaikka sille laskisi millaisen ziljardikustannuksen. Ongelman juurisyy on nimenomaan se Helsingin täyttäminen ja tiivistäminen julkishallinnon ja valtion suopealla avustuksella. Pyöräilyn (tai minkä tahansa liikkumismuodon) rajoittaminen on oireiden lääkitsemistä ja sairauden olemassaolon hyväksymistä.
Itse harrastan sekä autoilua, moottoripyöräilyä että pyöräilyä ja viimeisestäkin täytyy sanoa, että sekin voi olla kivaa ja siinä on oma individualistinen vapausviehätyksensä. Klassisen liberaalina suhtaudun suopeasti kaikkeen vapaaseen liikkumiseen. Se minkä loukkaantumisissa yhteiskunta häviää, voittaa se varmasti takaisin terveemmissä kansalaisissa, jotka ovat oppineet nauttimaan niiden lihasten käyttämisestä, joiden olemassaolon autoileva kansalainen on jo unohtanut.
Jos pyöräilyä ei kielletä, niin miten se tulisi järjesteää keskustassa? Jalankulkijoiden seassa? Autojen seassa? 2 euroa per ohitus -hintaisella pyörätiellä? Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Miksei sitä pyörää voi jättää vähän kauemmas ja ottaa sporaa? Koska uskonto.
Suomessa on käytössä jo karkkivero ja limonadiverokin. Polkupyörille voidaan hyvin luoda polkupyörävero. Tällä voidaan kattaa pyöräilystä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle. Vero voisi olla vaikka 100 euroa per uusi pyörä. Se ei vaikuttaisi polkupyöräilyn taloudellisuuteen käytännössä mitenkään, koska pyöräily on niin halpaa joka tapauksessa, mutta tällä summalla voitaisiin pistää aiheuttaja maksamaan.
No eiköhän alvissa jo pyöristä tuo satku per kpl hyvinkin makseta. Paljonko sitten on parantuneen kansanterveyden tuoma säästö? Tai vastaavasti paljonko enemmän maksettaisiin huonokuntoisuuden ja ylipainon haittavaikutuksista terveydenpidon puolella, jos pyöräilyä painettaisiin alaspäin?
En ole suoraan sanoen perehtynyt pyöräilyyn Helsingin keskustassa kovinkaan hyvin. Kannatan kuitenkin pyöräilyä tukevaa infraa ja itse äänestäisin sen puolesta, että pyöräily saakoon perusinfrasta jopa suhteellista osuuttaan isomman siivun, sillä Markus unohtaa kustannuslaskennastaan sen, että pyöräily on kansalaiselle kävelyn ja juoksun jälkeen halvin liikkumismuoto. Se ei käytännössä maksa aloitusinvestoinnin jälkeen juuri mitään muuta kuin häviävän pieniä ylläpitokustannuksia (ja ravinnosta saatavaa energiaa, josta meillä on ylitarjontaa muutenkin). Tämä on ylivertainen pyöräilyn puolesta puhuva seikka.
Se, että Helsinki tienaisi parkkipaikoilla ei ole mikään ansio, sehän on plusmiinusnollaa kokonaisuudelle, kun kansalaiset niistä parkkipaikoista maksaisivat. Pyöräily ei myöskään tarvitse muuta autoilun infraa huoltoasemineen ja korjaamoineen. Autoiluun kuluu valtavan paljon enemmän kansantalouden rahoja (ei ainoastaan julkishallinnon).
Liikennesääntöjen suhteen toki on syytä ottaa ryhtiliike, jos tilanne kerran on huono.
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 20:20:48
Liikennesääntöjen suhteen toki on syytä ottaa ryhtiliike, jos tilanne kerran on huono.
Pyöräilijöiden liikennesääntöjen rikkominen johtuu valtaosin siitä, ettei pyöräilijöitä ole otettu kunnolla huomioon liikenneympäristön suunnittelussa tai liikennesääntöjä laadittaessa. Nykyään pyörät ovat pitkälti väliinputoaja, jotka rinnastetaan välillä moottoriajoneuvoihin ja välillä kävelijöihin, ja harvemmin pyöräilijät on otettu kunnolla huomioon erillisenä liikennemuotona.
Tai toisin sanoen pyöräiyn laillisessa sijoittelussa katutilassa tai risteyskäyttäytymisessä ei ole oikein yhtenäistä logiikkaa, eikä se useinkaan vastaa sitä, mikä olisi se turvallisin ja sujuvin tapa pyöräillä.
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 20:20:48
No eiköhän alvissa jo pyöristä tuo satku per kpl hyvinkin makseta. Paljonko sitten on parantuneen kansanterveyden tuoma säästö? Tai vastaavasti paljonko enemmän maksettaisiin huonokuntoisuuden ja ylipainon haittavaikutuksista terveydenpidon puolella, jos pyöräilyä painettaisiin alaspäin?
En ole suoraan sanoen perehtynyt pyöräilyyn Helsingin keskustassa kovinkaan hyvin. Kannatan kuitenkin pyöräilyä tukevaa infraa ja itse äänestäisin sen puolesta, että pyöräily saakoon perusinfrasta jopa suhteellista osuuttaan isomman siivun, sillä Markus unohtaa kustannuslaskennastaan sen, että pyöräily on kansalaiselle kävelyn ja juoksun jälkeen halvin liikkumismuoto. Se ei käytännössä maksa aloitusinvestoinnin jälkeen juuri mitään muuta kuin häviävän pieniä ylläpitokustannuksia (ja ravinnosta saatavaa energiaa, josta meillä on ylitarjontaa muutenkin). Tämä on ylivertainen pyöräilyn puolesta puhuva seikka.
Se, että Helsinki tienaisi parkkipaikoilla ei ole mikään ansio, sehän on plusmiinusnollaa kokonaisuudelle, kun kansalaiset niistä parkkipaikoista maksaisivat. Pyöräily ei myöskään tarvitse muuta autoilun infraa huoltoasemineen ja korjaamoineen. Autoiluun kuluu valtavan paljon enemmän kansantalouden rahoja (ei ainoastaan julkishallinnon).
Liikennesääntöjen suhteen toki on syytä ottaa ryhtiliike, jos tilanne kerran on huono.
Huoh. Saisinko pakollisen liikennevakuutuksen pois, koska ostaessani autoa verottoman ja verollisen hinnan ero oli 17 000 euroa?
Olet myös täysin väärässä parkkipaikoilla tienaamisesta. Mikset samantien ehdota, että 80 000 helsinkiläistä, jotka asuvat kaupungin omistamissa asunnoissa, saisivat asua ilman vuokraa?
Mutta juuri tällaisilla ajatuksilla tätä yhteiskuntaa hallitaan ja jälki on sen mukaista. Anskattoo millainen on maamme viiden vuoden kuluttua, kun julkisesta sektorista on leikattu 10 mrd e pois ja tällöinkin ollaan vasta hyvällä tuurilla juuri ja juuri tulojen ja menojen tasapainossa. Sitten on vielä 100 mrd e valtion velkaa maksettavana. Ja päälle vielä tulevat alijäämät, jos talous kehittyy huonosti.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 20:35:07
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 20:20:48
Liikennesääntöjen suhteen toki on syytä ottaa ryhtiliike, jos tilanne kerran on huono.
Pyöräilijöiden liikennesääntöjen rikkominen johtuu valtaosin siitä, ettei pyöräilijöitä ole otettu kunnolla huomioon liikenneympäristön suunnittelussa tai liikennesääntöjä laadittaessa. Nykyään pyörät ovat pitkälti väliinputoaja, jotka rinnastetaan välillä moottoriajoneuvoihin ja välillä kävelijöihin, ja harvemmin pyöräilijät on otettu kunnolla huomioon erillisenä liikennemuotona.
Tai toisin sanoen pyöräiyn laillisessa sijoittelussa katutilassa tai risteyskäyttäytymisessä ei ole oikein yhtenäistä logiikkaa, eikä se useinkaan vastaa sitä, mikä olisi se turvallisin ja sujuvin tapa pyöräillä.
Ai? Että se että pyöräilijät eivät noudata liikennesääntöjä onkin systeemin vika? Lol. Eli kun pyörätie loppuu, niin pyörä ei siirry ajoradalle, joka on pyörän laillinen paikka, koska systeemi. :facepalm:
Että sillee.
Tässä ketjussa esitellään hienosti vihreiden loogisuutta.
Kyllä minä koen työmatkapyöräillessäni, tai jopa opiskelupaikkaan polkiessani, että maksamillani veroilla ylläpidetään sitä pyöräilyinfrastruktuuria, aivan samoin kuin kaikkea autoiluun liittyvää infraa jota harvemmin itse hyödynnän. En minä verojani pysty mihinkään kohdentamaan, vaikka kuinka haluaisinkin.
Mut joo, näkemyksiä on yhtä monia kuin niitä kuuluisia persr****ä. Lähden tästä fillarilla kaupunkiin iltaa viettämään, huolehtimatta promillerajoista tai muusta fasismista. (en kyllä alkoholia harrasta, mut silti)
Pyöräilijöiden asema on täysin selvä tieliikennelaissa. Ongelma on täysin asenteissa. Autoilijat saavat automaatisakot, kun ajavat 35 km/h 30 km/h rajoitusalueella, mutta yksikään pyöräilijä ei saa sakkoja, vaikka ajaa jalkakäytävällä ja on yli 12-vuotias. Onnettomuudet ovat pyöräilijöille erittäin yleisiä ja niiden kustannukset maksatetaan muilla. Kaikilla muilla kulkuneuvoilla on pakollinen vakuutus, josta kustannukset katetaan.
Ja kuten sanottua: ei ole mitään hyvää keinoa tuottaa sujuvaa pyöräilyä Helsingin keskustaan. Joko se on liian kallista tai liian vaarallista. Parasta olisi jos keskustassa olisi mahdollisimman vähän pyöriä. Ikävä kyllä tämä totetuu parhaiten siten, että pyöräily on mahdollisimman vaarallista. Tämän tietäen pyöräilijät siirtyvät jalkakäytäville ja kärsijöinä ovat jalankulkijat.
Eikä kukaan edes kiinnitä asiaan huomiota. :facepalm:
(http://www.helsinginuutiset.fi/sites/default/files/styles/article/public/documentimages/18451368.jpg?itok=Leyqi8WV)
Quote from: no future on 09.05.2015, 20:43:30
Kyllä minä koen työmatkapyöräillessäni, tai jopa opiskelupaikkaan polkiessani, että maksamillani veroilla ylläpidetään sitä pyöräilyinfrastruktuuria, aivan samoin kuin kaikkea autoiluun liittyvää infraa jota harvemmin itse hyödynnän. En minä verojani pysty mihinkään kohdentamaan, vaikka kuinka haluaisinkin.
Mut joo, näkemyksiä on yhtä monia kuin niitä kuuluisia persr****ä. Lähden tästä fillarilla kaupunkiin iltaa viettämään, huolehtimatta promillerajoista tai muusta fasismista. (en kyllä alkoholia harrasta, mut silti)
No elähän kaadu, tule ehjänä kotiin.
Joskus on allekirjoittanutkin painanut ja painunut fillarilla höyryissä.
Quote from: no future on 09.05.2015, 20:43:30
Kyllä minä koen työmatkapyöräillessäni, tai jopa opiskelupaikkaan polkiessani, että maksamillani veroilla ylläpidetään sitä pyöräilyinfrastruktuuria, aivan samoin kuin kaikkea autoiluun liittyvää infraa jota harvemmin itse hyödynnän. En minä verojani pysty mihinkään kohdentamaan, vaikka kuinka haluaisinkin.
Mut joo, näkemyksiä on yhtä monia kuin niitä kuuluisia persr****ä. Lähden tästä fillarilla kaupunkiin iltaa viettämään, huolehtimatta promillerajoista tai muusta fasismista. (en kyllä alkoholia harrasta, mut silti)
Sosialismin logiikalla millään ei ole mitään väliä, koska siitä ei itse hyödy tai kärsi. Kun ajat Mannerheimintien pyörätiellä 5km, maksaa tuo kympin veronmaksajille. Minulle olisi tärkeämpää käyttää tuo kymppi johonkin muuhun kuin sinun pyöräilykokemukseesi, mutta näistähän asioista päätetään vaaleissa. Ja nyt on rahat loppu.
Mitä ilmanlaatuu muuten tulee, niin liikenteen osalta suurin ongelma Helsingin ilmanlaadulle ovat bussit. Jälleen hyvä syy siirtää toimintoja ratojen ja kehien varsille, missä katukuiluissa ei ole sitten enää bussijonoja. Tätäkään ei tietenkään Helsingissä hirveästi korosteta, koska se on niin pahasti ristiriidassa vihreiden uskonnon kanssa.
Vihreän uskonnon edustajat vääristelevät em. asiaa puhumalla "päästöistä" CO2-päästöinä. Esim:
QuoteHSL mukana Maailman ympäristöpäivässä: Joukkoliikenne muuttuu päästöttömäksi
05.06.2014 - Muokattu: 05.06.2014
HSL järjestää Maailman ympäristöpäivänä 5.6. liikennealan tapahtuman Vanhalla Ylioppilastalolla klo 15, jossa keskustellaan liikenteen päästöistä, öljyn riittävyydestä ja ympäristöarvojen myymisestä. Tilaisuudessa julkistetaan myös HSL:n uusi strategia 2025, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen.
Liikenne tuottaa HSL-alueen kasvihuonekaasupäästöistä noin neljänneksen. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on pääkaupunkiseudulla kuitenkin vain noin 10 prosenttia. Henkilöautot tuottavat liikenteen päästöistä noin 60 prosenttia ja tavaraliikenne loput 30 prosenttia. Vuonna 2013 täysin päästöttömiä matkoja HSL:n liikenteestä oli 49 prosenttia.
"Koko raideliikenne on jo päästötöntä. Sen osuutta liikenteestä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa. Muita päästövähennyskeinoja ovat sähköbussien määrän kasvattaminen ja biodieselin käyttö. Tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki HSL:n liityntäbussit ovat sähkökäyttöisiä", HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.
Lähijunissa, metroissa ja raitiovaunuissa käytettävä sähkö on tuotettu pohjoismaisella vesivoimalla ja tuulivoimalla. Raideliikenteellä matkustettaessa matka ei siis tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä eivätkä pakokaasut vaikuta ilmalaatuun.
Eri liikennemuotojen ilmastotehokkuus vaihtelee käytetyn polttoaineen ja sähkön tuotantotavan mukaan. Liikenteen jäteperäiset biopolttoaineet ja sähkökäyttöinen liikenne katsotaan nollapäästöisiksi. Vaikka jatkossa liikenteen energiankulutus kasvaisi, samaan aikaan päästöt kuitenkin vähenevät.
Kohti sähköbusseja
HSL:n bussiliikenteen päästötaso on alentunut viime vuosina kaluston uusiutumisen ja biopolttoaineen käytön seurauksena. Parhaimmat biopolttoaineet alentavat bussien CO2-päästöt lähes sähköautojen tasolle. HSL hyväksyy ainoastaan jätteistä ja tähteistä tuotetut biopolttoaineet. HSL on myös mukana RED95-hankkeessa, jossa testataan kotimaista jätepohjaista etanolidieseliä.
Uusinta ympäristöteknologiaa bussipuolella edustavat sähköbussit. Sähköbussit ovat dieselbusseihin verrattuna lähipäästöttömiä, hiljaisia ja energiakustannuksiltaan edullisia. HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki liityntälinjat ajetaan sähköbusseilla, joiden käyttämä sähkö on kestävästi tuotettua. Bussien määrää on tarkoitus kasvattaa asteittain niin, että vuonna 2015 sähköbusseja on yksi prosentti kalustosta, vuonna 2020 kymmenen prosenttia ja vuonna 2025 30 prosenttia.
Sähköbussien laajamittainen käyttöönotto edellyttää kuitenkin bussien latausjärjestelmän rakentamista, jotta bussit voidaan varustaa pienemmillä akuilla. HSL ohjaa parhaillaan eBusSystems-hanketta, jossa kehitetään sähköbussijärjestelmää latausverkostoineen. Lisäksi HSL:ssä kehitetään bussiliikenteen hankintamallia sähköbussiliikenteeseen soveltuvaksi.
Lisätietoa:
https://www.hsl.fi/uutiset/2014/hsl-mukana-maailman-ymparistopaivassa-joukkoliikenne-muuttuu-paastottomaksi-4934
Ikään kuin niillä olisi mitään väliä. Pienhiukkasilla ja typen oksideilla sen sijaan on ja niissä bussit ovat suurin tuottaja.
QuoteMannerheimintien mittausasemalla typpioksidin vuosiraja-arvo ei ole ylittynyt enää vuoden 2010 jälkeen, mutta Helsingissä on edelleen useita katukuiluja, joissa ilmanlaatu on heikompi kuin aivan kantakaupungin ytimessä. Typpipäästöjä mitataan yhä yli raja-arvon esimerkiksi Mäkelänkadun ja Hämeentien eteläisillä osuuksilla sekä myös Mannerheimintiellä Töölöntullin kohdalla.
Päästöt johtuvat liikenteen kasvusta ja etenkin dieselautojen osuuden kasvusta. Helsingissä liikkuu runsaasti raskasta dieselkalustoa, kuten busseja ja kuorma-autoja.
http://www.metro.fi/uutiset/a1387811347260
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 20:37:06
Ai? Että se että pyöräilijät eivät noudata liikennesääntöjä onkin systeemin vika? Lol. Eli kun pyörätie loppuu, niin pyörä ei siirry ajoradalle, joka on pyörän laillinen paikka, koska systeemi. :facepalm:
No jos nyt vaikka on olemassa kilometrin mittainen katu X, jonka keskellä kulkee ajorata (täysin samanlainen koko matkalta) ja reunoilla jalkakäytävät (täysin samanlaiset koko matkalta), niin suomalaisessa liikennesuunnittelukulttuurissa 500 metrin matkalla kyseisestä kadusta toisen puolen jalkakäytävä saattaa olla kyltitettynä yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi.
Siinä sitten oletetaan, että pyöräilijä kyseistä 500 metrin matkaa varten muuntautuu käyttäytymiseltään ajoneuvosta jalankulkijaksi (tosin ilman jalankulkijan oikeuksia) ja päin vastoin. Tämä sama kun toistetaan tarpeeksi monta kertaa eri paikoissa niin kokonaisuus on todella sekava ja epälooginen. Ei kyllä yhtään ihmetytä, että jopa useimmat pyöräilijät rikkovat lakia ajamalla koko matkan joko sillä jalkakäytävän näköisellä väylällä tai ajoradalla.
Myöskin kyltityksessä on isoja puutteita, paikoissa joissa todennäköisesti voisi kuvitella löytyvän pyörätiekyltin ei sellaista ole (ehkä unohduksesta johtuen), ajoneuvolla ajo kielletty -kylttiä käytetään väärin moottoriajoneuvolla ajo kielletty -kyltin sijaan, kääntymiskieltokylteissä ei ole huomioitu pyöräilijöitä, pyörätie päättyy -kylttejä ei ole olemassa ollenkaan ym. ym.
Jos jossain risteyksessä on pyörätie johonkin suuntaan, niin se (pääosin kiitos vuoden 1997 liikennesääntöuudistuksen) myös tekee väistämissäännöistä ja yleisestikin risteyskäyttäytymisestä hyvin epäselvää. Ei myös ole tiedossa onko Suomessa esimerkiksi olemassa pyörätien jatkeen käyttöpakkoa koska asiaa ei ole koskaan käsitelty oikeudessa, millä on merkittävä vaikutus risteyksissä toimimiseen.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 20:59:42
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 20:37:06
Ai? Että se että pyöräilijät eivät noudata liikennesääntöjä onkin systeemin vika? Lol. Eli kun pyörätie loppuu, niin pyörä ei siirry ajoradalle, joka on pyörän laillinen paikka, koska systeemi. :facepalm:
No jos nyt vaikka on olemassa kilometrin mittainen katu X, jonka keskellä kulkee ajorata (täysin samanlainen koko matkalta) ja reunoilla jalkakäytävät (täysin samanlaiset koko matkalta), niin suomalaisessa liikennesuunnittelukulttuurissa 500 metrin matkalla kyseisestä kadusta toisen puolen jalkakäytävä saattaa olla kyltitettynä yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi.
Siinä sitten oletetaan, että pyöräilijä kyseistä 500 metrin matkaa varten muuntautuu käyttäytymiseltään ajoneuvosta jalankulkijaksi (tosin ilman jalankulkijan oikeuksia) ja päin vastoin. Tämä sama kun toistetaan tarpeeksi monta kertaa eri paikoissa niin kokonaisuus on todella sekava ja epälooginen. Ei kyllä yhtään ihmetytä, että jopa useimmat pyöräilijät rikkovat lakia ajamalla koko matkan joko sillä jalkakäytävän näköisellä väylällä tai ajoradalla.
Myöskin kyltityksessä on isoja puutteita, paikoissa joissa todennäköisesti voisi kuvitella löytyvän pyörätiekyltin ei sellaista ole (ehkä unohduksesta johtuen), ajoneuvolla ajo kielletty -kylttiä käytetään väärin moottoriajoneuvolla ajo kielletty -kyltin sijaan, kääntymiskieltokylteissä ei ole huomioitu pyöräilijöitä, pyörätie päättyy -kylttejä ei ole olemassa ollenkaan ym. ym.
Jos jossain risteyksessä on pyörätie johonkin suuntaan, niin se (pääosin kiitos vuoden 1997 liikennesääntöuudistuksen) myös tekee väistämissäännöistä ja yleisestikin risteyskäyttäytymisestä hyvin epäselvää. Ei myös ole tiedossa onko Suomessa esimerkiksi olemassa pyörätien jatkeen käyttöpakkoa koska asiaa ei ole koskaan käsitelty oikeudessa, millä on merkittävä vaikutus risteyksissä toimimiseen.
Aivan. Näin tulee pyöräilijän toimia. Mutta sinä ja muut tunnutte ajattelevan, että teillä on oikeus poiketa säännöistä. Tai ainakin että yhteiskunta pitäisi suunnitella teidän ehdoillanne. Tämä on hyvin tyypillistä vihreille.
Kuten sanottua, olen eniten huolissani kuka maksaa autoni naarmut, jos ajan pyöräilijän päälle. Itse noudatan sääntöjä, joten vika ei ole minun.
PS. Taluttava pyöräilijä on laillisesti jalankulkija.
Suomessa on täysin naurettavat nopeusrajoitukset ja niiden fasistinen valvonta. Jos saan ylinopeussakon (mitä en ole koskaan saanut), en syytä siitä systeemiä, vaan itseäni. Mutta en olekaan vihreä.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 21:05:18
Aivan. Näin tulee pyöräilijän toimia. Mutta sinä ja muut tunnutte ajattelevan, että teillä on oikeus poiketa säännöistä. Tai ainakin että yhteiskunta pitäisi suunnitella teidän ehdoillanne. Tämä on hyvin tyypillistä vihreille.
Niin että jos autoilijan pitäisi lain mukaan ajaa korttelin välein joko jalkakäytävällä tai ajoradalla ja joka toisessa risteyksessä väistää vasemmalta tulevaa ja joka toisessa taas oikealta tulevaa, niin olisiko tämä sellainen liikenneympäristö, missä valtaosa autoilijoista noudattaisi liikennesääntöjä?
Nykyään kaupungit suunnitellaan Suomessa pääosin autoilijoiden ehdoilla, eikä muita liikennemuotoja oteta järkevällä tavalla huomioon.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 21:25:47
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 21:05:18
Aivan. Näin tulee pyöräilijän toimia. Mutta sinä ja muut tunnutte ajattelevan, että teillä on oikeus poiketa säännöistä. Tai ainakin että yhteiskunta pitäisi suunnitella teidän ehdoillanne. Tämä on hyvin tyypillistä vihreille.
Niin että jos autoilijan pitäisi lain mukaan ajaa korttelin välein joko jalkakäytävällä tai ajoradalla ja joka toisessa risteyksessä väistää vasemmalta tulevaa ja joka toisessa taas oikealta tulevaa, niin olisiko tämä sellainen liikenneympäristö, missä valtaosa autoilijoista noudattaisi liikennesääntöjä?
Nykyään kaupungit suunnitellaan Suomessa pääosin autoilijoiden ehdoilla, eikä muita liikennemuotoja oteta järkevällä tavalla huomioon.
No näin pitää ja ihan sen takia, että kaupungit on tehty jalankulkijoille ja muulle liikenteelle ja on erittäin kallista tehdä muunlaista etenkään Suomen pyöräilyvolyymeillä. Pyöräilijän pitää taluttaa pyörää jalkakäytävällä tai ajaa ajoradalla. Näin ei tapahdu eikä siitä rangaista. Se on epäkohta. Samoin se, että pyöräilyn kustannuksia ei edes lasketa! Saati sitten kyseenalaisteta. No minä kyseenalaistan ja edellä ovat perusteet.
Ideologinen julkinen kuluttaminen on Suomen talouden suurin ongelma. Tämä on eräs esimerkki siitä. Kuten monessa muussakin tapauksessa, esimerkiksi pakkoruotsissa tai mokutuksessa, kustannuksia ei edes haluta tietää.
Mitä tulee tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun, niin sitäkään ei voi tehdä pyöräilijöiden ehdoilla, koska pyöräilyn volyymit ovat niin pienet. Tai jos tehdään, niin kyse on ideologisesta tuhlauksesta. Samaten on kyseenalaistettava joukkoliikennettä ja sen tukia. Joukkoliikenteestä voidaan leikata ainakin 500me vuodessa ilman, että joukkoliikenteen kysyntä merkittävästi laskee. Kun kerran on pakko leikata 10 000 miljoonaa euroa, niin nämä hyvät kohteet, joilla on vähän ulkoisvaikutuksia, ovat kullan arvoisia.
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 22:25:32
Samoin se, että pyöräilyn kustannuksia ei edes lasketa!
Ainakin Helsingissä on laskettu pyöräilyn kustannuksia ja todettu pyöräilyinvestointien tuottavan rahaa jopa kahdeksankertaisesti takaisin:
Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-01-29_Kslk_1_El/20D7C1CF-C105-420E-9CFB-F39A88D58DF6/Liite.pdf)
No pyöräily nyt kuitenkin tulee jatkumaan Helsingin(kin) keskustassa tästä ikuisuuteen. On ihan haihattelua kuvitella, että se voitaisiin kieltää yhtään mitenkään ikinä koskaan. Eikä sellaiselle ajatukselle ole realistista kannatustakaan odotettavissa. Joten ehkäpä se katse tulisi suunnata mieluummin siihen suuntaan, miten homma saataisiin sujuvammin toimimaan. Siis sikäli mikäli tämä nyt on yhtään enempää kuin taas yksi käytännössä merkityksetön first world problem, miltä se ainakin minusta tuntuu. Maailma ei ole täydellinen, get over it, Markus.
Seuraavaksi kaduille ilmestyvät lisäksi sähköistetyt fillarit kovempine vauhteineen ja monenlaiset segway-viritelmät. Sähköpotkulauta on seuraava hitti. Koettakaa olla saamatta sydänkohtausta. Autoilu on se, joka kokee vähentämispaineita Helsingissä ja suoraan sanoen ei käy sääliksi. En keksi mitään syytä miksi autoilevan ihmisen on yhtään mikään pakko asua Helsingin kantakaupungilla. Jos työ on siellä, sinne on fiksumpi mennä muulla kuin autolla, jos työ ei ole siellä, miksi ihmeessä asua siellä?
Kaupungeissa sattuu nyt olemaan kaikenlaista kivaa mutta tehotonta, kuten puistoja, aukioita ja hyödyttömiä ylellisyysrakennuksia, ja pyöräteitä. Kaikkea ei mitata vain rahassa.
Pyöräilyssä ärsyttää, Nyt Facebookin kautta lukemistani jutuista, näkemys että pyöräilyvautomaattisestintekisi harrastajasta jotenkin paremman ja ylevämmän ihmisen, kuten aikanaan valkoiseen rotuun kuuluminen. Liikkumismuoto muiden joukossa, josta ei pitäisi tehdä mitään erikoisen statuksen tavoittelun keinoa.
Kohdasta jokaisen pitäisi maksaa harrastuksensa itse: autoilijathan maksattavat parkkipaikkansa naapureillaan uusissa kohteissa.
Quote from: junakohtaus on 10.05.2015, 10:33:45
Kohdasta jokaisen pitäisi maksaa harrastuksensa itse: autoilijathan maksattavat parkkipaikkansa naapureillaan uusissa kohteissa.
Helsingin kaupunki vuokraa parkkipaikat alihintaan autoilijoille. Tämä on epäkohta ja osoitus samasta ymmärtämättömyydestä ja ideologisesta sokeudestakin kuin muu edellä esittelmäni.
Quote from: tuo mies on 10.05.2015, 00:01:18
Kaupungeissa sattuu nyt olemaan kaikenlaista kivaa mutta tehotonta, kuten puistoja, aukioita ja hyödyttömiä ylellisyysrakennuksia, ja pyöräteitä. Kaikkea ei mitata vain rahassa.
Pyöräilyssä ärsyttää, Nyt Facebookin kautta lukemistani jutuista, näkemys että pyöräilyvautomaattisestintekisi harrastajasta jotenkin paremman ja ylevämmän ihmisen, kuten aikanaan valkoiseen rotuun kuuluminen. Liikkumismuoto muiden joukossa, josta ei pitäisi tehdä mitään erikoisen statuksen tavoittelun keinoa.
Mainitsemiasi kohteista voi mitata rahassa ja pitääkin mitata. Jos puiston katsotaan olevan sen vaatiman tilan arvoinen ja poliittisella päätöksellä tämä raha käytetään, niin hyvä. Nyt vain sattuu olemaan tilanne, jossa julkinen sektori on 10 mrd e vuodessa alijäämäinen ja samalla kustannuksia yritetään peitellä kansalaisilta niin maahanmuutossa, pakkoruotsissa kuin pyöräilyssäkin.
Quote from: orientexpressen on 09.05.2015, 22:51:43
Quote from: Markus Bunders on 09.05.2015, 22:25:32
Samoin se, että pyöräilyn kustannuksia ei edes lasketa!
Ainakin Helsingissä on laskettu pyöräilyn kustannuksia ja todettu pyöräilyinvestointien tuottavan rahaa jopa kahdeksankertaisesti takaisin:
Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-01-29_Kslk_1_El/20D7C1CF-C105-420E-9CFB-F39A88D58DF6/Liite.pdf)
Joo, paitsi että maanarvoa ei ole laskettu mukaan ja se tekee pyöräteistä järkyttävän paljon kalliimpia kuin mitä väittävät. 33 sivua kustannus-hyötyanalyysiä, mutta maanarvoa ei mainita sanallakaan. :facepalm:
Investointien kustannuksiin ei siis sisälly maan vaihtoehtoinen tuotto, joka menetetään. Näin sokea on sosialistinen järjestelmä. Helsingissä kaupunki omistaa suuren osa maa-alasta. Ei ole sattumaa, että vihervasemmisto on voimissaan Helsingissä ja vain siellä.
Sama ongelma on muussakin julkisessa pääomakäytössä. Julkiset liikuntahallit ovat kesälllä kiinni, koska henkilökunta on kesätyöpisteissään ja pääomakuluja ei huomioda. Julkisen sektorin ison koon takia tämä ongelma on iso Suomessa, suorastaan ratkaiseva.
Quote from: ääridemokraatti on 09.05.2015, 23:12:31
No pyöräily nyt kuitenkin tulee jatkumaan Helsingin(kin) keskustassa tästä ikuisuuteen. On ihan haihattelua kuvitella, että se voitaisiin kieltää yhtään mitenkään ikinä koskaan. Eikä sellaiselle ajatukselle ole realistista kannatustakaan odotettavissa. Joten ehkäpä se katse tulisi suunnata mieluummin siihen suuntaan, miten homma saataisiin sujuvammin toimimaan. Siis sikäli mikäli tämä nyt on yhtään enempää kuin taas yksi käytännössä merkityksetön first world problem, miltä se ainakin minusta tuntuu. Maailma ei ole täydellinen, get over it, Markus.
Seuraavaksi kaduille ilmestyvät lisäksi sähköistetyt fillarit kovempine vauhteineen ja monenlaiset segway-viritelmät. Sähköpotkulauta on seuraava hitti. Koettakaa olla saamatta sydänkohtausta. Autoilu on se, joka kokee vähentämispaineita Helsingissä ja suoraan sanoen ei käy sääliksi. En keksi mitään syytä miksi autoilevan ihmisen on yhtään mikään pakko asua Helsingin kantakaupungilla. Jos työ on siellä, sinne on fiksumpi mennä muulla kuin autolla, jos työ ei ole siellä, miksi ihmeessä asua siellä?
Näin juuri käykin. Yksityisen sektorin työpaikat ovat lähteneet keskustasta. Odotas vaan kun julkisella puolella alkaa menojen sopeutus. Seurauksena on keskustan slummiutuminen, joka on kaupunkikehityksen yleismaailmallinen trendi. Tämä johtuu nimenomaan maanarvon muutoksista ja eri toimijoiden tavasta huomioida se.
Katajanokalla lapsuuteni ja nuoruuteni asuneena ja keskustasas opiskelleena ja työskennelleenä odotan innolla, millaiset massat tulevat liikkumaan säästä riippumatta mainitsemillasi kulkuvälineillä. Varataan toki heille tilaa, joka maksaa valtavasti. Onpahan sitten 3/4 tilaa missä pidellä tuulessa sateenvarjoaan. ;D
Sama pätee täysin erilaisiin toriratkaisuihin. Ne ovat hirvittävän hintaisia, koska niitä ei käytännössä kukaan käytä puoleen vuoteen. Ammottavana tyhjinä tuulisina aukkoina. Viimeksi Helsingin kaupunki käytti 200 miljoonaa euroa Narinkkatoriin ja Kansalaistoriin:
(https://kauppakeskusmarkkinointi.files.wordpress.com/2012/02/narinkkatori_helsingin_kampissa.jpg)
(http://i58.tinypic.com/24e5rnm.jpg)
Helsingin keskustan slummiutuminen saattaa olla äkillinen ja lähempänä kuin moni ymmärtääkään. Viidessä vuodessa Stockmann ja Sokos eivät enää ole tavarataloja, vaan puolityhjiä toimistotaloja. Forum ja Kamppi ovat vaikeammin muutettavissa toimistoiksi ja asunnoiksi, joten niiden kohtalo voi olla vieläkin synkempi. Se mitä tapahtui 20 vuotta sitten lähiöiden ostareille on kovaa vauhtia tulossa Helsingin keskustaan.
(http://www.webbisivu.com/images/i/11688.jpg)
Tämä on sillä tavalla selkeää puhetta, että ihan kohtahan asia nähdään.
Ai niin. Globaali trendi on kylläkin keskustojen nousu, esikaupunkien vajoaminen, mutta mitäpä tuosta.
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 10:10:11
Ai niin. Globaali trendi on kylläkin keskustojen nousu, esikaupunkien vajoaminen, mutta mitäpä tuosta.
Niin, keskusta voi elää, jos sinne pääseminen ja siellä liikkuminen tehdään helpoksi. Helsingissä politiikka on ollut vaikeuttaa keskustaan pääsemistä ja ajaa kaupan asiakkaat kehäteiden ostohelvetteihin, joihin pääsee autolla. Myös toimistot ollaan ajamassa pois keskustasta tietullisuunnitelmalla ja keskustaan suuntautuvien motareiden muuttamisella ghettoutuviksi mamulähiöiksi. Lisänsä soppaan tuo nettikaupan kasvu. Moni alan erikoisliike kuolee keskustasta, kun netistä tuotteen tilaaminen on halvempaa ja helpompaa, kuin matkustaa keskustan erikoisliikkeeseen.
Samoin asutuspolitiikka suosii työttömien ja toimettomien asumista keskustassa/ sen tuntumassa. Itse asumisensa maksavat pien- ja keskituloiset pakotetaan taas muuttamaan asumiskuluilla ympäristökuntiin. Ritva Viljasen Sisäministeriöaikaisessa tulevaisuuden visiossa Helsingin asukkaista oli mamuja joka neljäs/viides 2020-luvulla, siis ihan pian! Onnittelut Helsinki!
Globaaleja trendejä ovat myös monikulttuuristuminen ja liikakansoitus. Minulle globaali trendi ei merkitse mitään sellaista, mitä pitää tapahtua. Saati sitten sellaista, joka on hyvä juttu tai viisasta.
Quote from: MW on 09.05.2015, 20:48:07
Quote from: no future on 09.05.2015, 20:43:30
Kyllä minä koen työmatkapyöräillessäni, tai jopa opiskelupaikkaan polkiessani, että maksamillani veroilla ylläpidetään sitä pyöräilyinfrastruktuuria, aivan samoin kuin kaikkea autoiluun liittyvää infraa jota harvemmin itse hyödynnän. En minä verojani pysty mihinkään kohdentamaan, vaikka kuinka haluaisinkin.
Mut joo, näkemyksiä on yhtä monia kuin niitä kuuluisia persr****ä. Lähden tästä fillarilla kaupunkiin iltaa viettämään, huolehtimatta promillerajoista tai muusta fasismista. (en kyllä alkoholia harrasta, mut silti)
No elähän kaadu, tule ehjänä kotiin.
Joskus on allekirjoittanutkin painanut ja painunut fillarilla höyryissä.
Tuttu ajoi asuessani eräässä pyöräilymaassa pikkukännissä paluumatkalla baarista kanavaan. Onneksi ei hukkunut, kuin pyörä. Vaarallista hommaa on pyöräily. Kännissä vieläkin vaarallisempaa. Jos polkupyörä keksittäisiin nyt, se todennäköisesti kiellettäisiin vaarallisuutensa perusteella? :roll:
Quote from: ääridemokraatti on 11.05.2015, 10:30:38
Globaaleja trendejä ovat myös monikulttuuristuminen ja liikakansoitus. Minulle globaali trendi ei merkitse mitään sellaista, mitä pitää tapahtua. Saati sitten sellaista, joka on hyvä juttu tai viisasta.
Kieltämättä ihmetyttää nykyinen laissez faire -meno? Ei nykyaikasta läntistä yhteiskuntaa hyvinvointipalveluineen ja muine etuineen ole mistään lahjaksi saatu, vaan se on rakennettua aktiivisella politiikalla. Nyt on nostettu kädet pystyy haittallisten trendien kohdalla, jotka voitaisiin ihan poliittisilla päätöksillä selättää.
Helsingissä on kylläkin viimeiset 60 vuotta aktiivisesti vaikeutettu kaikkea muuta liikennettä, jotta ei loukattaisi pellin herkkiä tunteita.
Lokki kivellä
Quote
liikennehanke
Poliitikko vaatii tekoluotojen rakentamista siltahankkeesta mahdollisesti häiriintyville lokeille, kertoo Helsingin Sanomat.
Kyseessä on niin sanottu kruunusiltaprojekti, jossa luonnonsuojelun ja liikennehankkeen välinen ristiriita on edennyt Suomessa aiemmin tuntemattomalle asteelle.
Ongelmaksi ovat muodostuneet vielä rakentamattoman helsinkiläissillan reitillä sijaitsevat kaksi luotoa, joilla pesii lokkeja, kertoo Helsingin Sanomat.
HS:n mukaan lokkiluotojen viereen on kaavailtu yhtä sillan pilareista, "jonka mahdollisesti aiheuttama haitta" lintujen elämälle pitäisi vihreiden kunnallispoliitikko Outi Silfverbergin mukaan korvata luodolla asuville lokeille.
Kaupungin virkamiehet ovat Silverbergin vaatimuksesta tehneet aiheesta peräti 32-sivuisen perusteellisen selvityksen, jonka mukaan lokeille aiheutunut harmi voitaisiin hyvittää 100000 – 800000 euron hintaisella tekoluodolla.
– Varmuutta siitä, ottaisivatko linnut nämä keinotekoiset luodot haltuunsa, ei tietenkään ole. Mutta maailmalla vastaavanlaiset kompensoinnit ovat toimineet ihan hyvin, Silfverberg sanoo HS:lle. ...
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1431308230683.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1431308230683.html)
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 11:15:27
Helsingissä on kylläkin viimeiset 60 vuotta aktiivisesti vaikeutettu kaikkea muuta liikennettä, jotta ei loukattaisi pellin herkkiä tunteita.
Todellakin! 60 vuotta sitten oli mahtava joukkoliikenne, joka tuhottiin autoilijoiden ehdoilla. Autoilun verotus oli aivan valtavaa 60 vuotta sitten ja nykyään olematonta. Vai miten se nyt oli. :facepalm:
En usko, että Helsingissä on mitään mahdollisuuksia kääntää megatrendejä. Helsingistä tulee etninen slummi, josta keskiluokka muuttaa pois. Henkilökohtainen ongelmani on, että vaimoni työpaikka on Katajanokalla ja tämän takia joudumme joko maksamaan 600 000 euroa koppikodista tai reissaamaan 3 h päivässä työmatkoihin. Sossuasuntoihin emme pääse, koska tienaamme liikaa. Toivoisin, että vaimoni työpaikka siirtyy kehille. Jos näin käy, pitäkää hyvänänne Helsinki. Ei myöskään hirveästi haittaisi, jos vaimoni työpaikka katoaisi kokonaan yhdessä sadantuhannen muun julkisen sektorin työpaikan kanssa. Kolmas ikävin vaihtoehto on avioero. Tässä kolme vaihtoehtoa, jolla pääsisin itse eroon tässä ketjussa esittelemistäni ongelmista. Siihen saakka, kunnes joku näistä kolmesta toteutuu, pitää jatkaa työtä Helsingin muuttamiseksi.
QuoteOngelmaksi ovat muodostuneet vielä rakentamattoman helsinkiläissillan reitillä sijaitsevat kaksi luotoa, joilla pesii lokkeja, kertoo Helsingin Sanomat.
HS:n mukaan lokkiluotojen viereen on kaavailtu yhtä sillan pilareista, "jonka mahdollisesti aiheuttama haitta" lintujen elämälle pitäisi vihreiden kunnallispoliitikko Outi Silfverbergin mukaan korvata luodolla asuville lokeille.
Korvaus voitaisiin hoitaa kansalaiskeräyksellä. Uskon että monikin tulisi aivan itse kustantamansa täpötäyden 12/70 rasian kanssa hoitamaan tätä lokkiongelmaa kun siihen vain pyydettäisiin!
Jotain muitakin ongelmia voitaisiin hoitaa samalla metodilla :-X
Aivan käsittämätön juttu. Kaupunkilokithan ovat ihmisen toiminnasta liikalevinneitä haittaeläimiä rottien tapaan.
Quote from: ääridemokraatti on 11.05.2015, 12:17:22
Aivan käsittämätön juttu. Kaupunkilokithan ovat ihmisen toiminnasta liikalevinneitä haittaeläimiä rottien tapaan.
Kalalokit ovat loistava esimerkki vihreistä. Hieman faktoja:
1) Kalalokit ovat syrjäyttäneet harmaalokit
2) Harmaalokit ovat vähälukuinen tarkkailtava laji, pian uhanalainen
3) Ravinnon määrä määrää populaation koon
4) Kalalokit opettavat poikasilleen ravinnon hakintapaikat
5) Haulikkovalinta puuttuu
=> Kalalokit ovat kaikille haitaksi paitsi itselleen. Mutta vihreät.
Sama pätee muuten muihinkin vihreiden lemmikkilajeihin, kuten valkoposkihanhiin.
Vihreillä ja ympäristöllä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Vihreillä ja uskonnoilla sitäkin enemmän.
Viime kesänä ostin kebab-aterian lounaaksi puistoon, kun tapasin lapsiperhettä hiekkalaatikolla Helsingissä. Kalalokit olivat kärppänä paikalla. Heitin yhtä kivellä ja parvi lähti vähän kauemmas. Olisitte nähneet kruununhakalaisten mammojen naamat ja kuulleet sen hiljaisuuden. :flowerhat:
Kuulin tällaisen jutun: maanomistajat katkovat tiloiltaan korkeimmat puut, etteivät liito-oravat vahingossakaan eksy heidän mailleen. Liito-oravien käyttäytymistä en tunne, mutta yleisohje on hyvä: jos on vaara, että vihreä syöpä pesiintyy johonkin, kannattaa toimia ennaltaehkäisevästi.
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 10:10:11
Ai niin. Globaali trendi on kylläkin keskustojen nousu, esikaupunkien vajoaminen, mutta mitäpä tuosta.
Työpaikat ovat muuttaneet keskustoista kaikkialla. Samoin palveluista iso osa. Keskustat ovat hallintoa ja vihervasemmistolaista ajanviettoa. Tämä toimii niissä maissa, joissa em. ryhmien tulokehitys on hyvää. Suomessa se tulee olemaan katastrofaalista seuraavat 10+ vuotta.
Tai ehkä pitäisi muuttaa sinne, missä metrorata ja vihervasemistolaisuuden todelliset vaikutukset näkyvät täysimääräisesti maanarvossa: Kontulaan. Putkiremontoitu 84 m2 asunto alle 200ke. Neliöhinta 1/3 siitä, mitä uusi vastaava maksaa:
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9344901?utm_source=hs.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=etusivu&utm_campaign=tf-oas
Näin hienosti vihervasemmisto kehittää yhteiskuntaamme. Eihän tuossa asunnossa ole mitään muuta vikaa kuin alueen muut asukkaat ja siksi hintataso on noin puolet kaupungin keskiarvosta.
Kulosaari, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Tapiola, Vallila, Laajasalo, Westend(!), Koskela, Pitäjänmäki jne., eikä tarvitse puolta miljoonaa laittaa asuntoon.
Heikinlaakso, Vartiokylä, Kivikko jne, niin saa jo rivareita ja omakotitalojakin alle 300k €. Mut näähän toki on jo ihan slummissa.
Mut kun pitää omalla autolla päästä Nokalle nopeasti, mieluiten motaria pitkin ovelta ovelle, niin vaikeaa voi elämä olla.
Helsingin kantakaupungin asunnoissa varmaan hinta/kysyntä kohtaavat paljon markkinaehtoisemmin kuin esimerkiksi uusilla alueilla kuten Kalasatama ja Jätkäsaari.
Pianhan se nähdään laskeutuuko ikuinen yö Helsingin ylle ja valoa antavat enää mellakoitsijoiden sytyttämät talot.
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 14:51:55
Pianhan se nähdään laskeutuuko ikuinen yö Helsingin ylle ja valoa antavat enää mellakoitsijoiden sytyttämät talot.
Katajannokkahan on jo vallattu hippien toimesta. Omat tutut ovat opiskelijoina asuneet ties missä kommuuneissa/kimppakämpissä tuolla. Ja Punavuoren rappiostahan oli vasta pari viikkoa sitten ihan Hesarissakin.
Quote from: no future on 11.05.2015, 13:45:22
Kulosaari, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Tapiola, Vallila, Laajasalo, Westend(!), Koskela, Pitäjänmäki jne., eikä tarvitse puolta miljoonaa laittaa asuntoon.
Heikinlaakso, Vartiokylä, Kivikko jne, niin saa jo rivareita ja omakotitalojakin alle 300k €. Mut näähän toki on jo ihan slummissa.
Mut kun pitää omalla autolla päästä Nokalle nopeasti, mieluiten motaria pitkin ovelta ovelle, niin vaikeaa voi elämä olla.
Helsingin kantakaupungin asunnoissa varmaan hinta/kysyntä kohtaavat paljon markkinaehtoisemmin kuin esimerkiksi uusilla alueilla kuten Kalasatama ja Jätkäsaari.
noista kaikista on joukkoliikenteellä sama matka kuin Espoon keskiosista. auto ei ole vaihtoehto, koska parkkipaikkoja ei ole katajanokalla. jos hyväksyy tunnin matka-ajan suuntaansa, ei kannata jäädä Helsingin rajojen sisälle
monet noista maintsemistasi alueista ovat lisäksi yli 5000 e/m2, mikä tekee 2+2:n hengen asunnosta nopeasti puolimiljoonaa. Meillä on nyt 180 m2 Wienin keskustassa. Vuokra 1800 e/kk. Wienissä asiat on tehty hieman eri tavalla kuin Helsingissä.
kaikki voittaisivat, jos julkisen sektorin hallinto siirrettäisiin kehille. samalla niitä voisi karsia kovalla kädellä
Pyöräilydebatti oli viihdyttävää, toivottavasti asia ei ole loppuunkäsitelty! Kysyisin ihan tosissani että mitkä ongelmat pyöräilyn on tarkoitus poistaa? Kuinka pitkä työmatka on ajateltu pyörällä mahdolliseksi ja järkeväksi? Entä ne työlliset joille auton ainoa vaihtoehto on pyörä-bussi-pyörä (eli kaksi polkupyörää)? Entä työtavarat, jos mukana kulkee muutakin kuin ironinen nahkasalkku? Kuinka pitkäksi pyöräilykausi kuvitellaan? Entä sosiaali- ja pukeutumistilat, jos työasuna on vaikka puku eikä goretex? Kuinka pitkäkestoinen pyöräilymatka on järkevää ajankäyttöä - kukapa ei _haluaisi_ tunnin lenkkiä työtunteja ennen ja niiden jälkeen? Miten pyöräilijä hoitaa ruokakaupassa asioinnin?
Olen pyöräilyn kannattaja mutta velosipeedi ei ole mikään jumalratkaisu ... mihinkään.
Punavuoresta Pasilaan on hyvä polkaista, ja kakkakeleillä spåralla pääsee. Mutta ratkaisu taitaa olla viaabeli ehkä prosentille pk-seudun työvoimasta. Siihen nähden pyöräily on punainen silakka.
Quote from: no future on 11.05.2015, 16:07:15
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 14:51:55
Pianhan se nähdään laskeutuuko ikuinen yö Helsingin ylle ja valoa antavat enää mellakoitsijoiden sytyttämät talot.
Katajannokkahan on jo vallattu hippien toimesta. Omat tutut ovat opiskelijoina asuneet ties missä kommuuneissa/kimppakämpissä tuolla. Ja Punavuoren rappiostahan oli vasta pari viikkoa sitten ihan Hesarissakin.
Katajanokka on hieno esimerkki Helsingin sosialistisesta asuntopolitiikasta. Kärki rakennettiin 1979-1984. Meitä oli silloin 70 lasta per luokka aste. Tätä nykyä luokkia on jopa yhdistetty. Alue on täysin kuollut palvelujen suhteen. Jonkin verran mamut vaihtuvat kaupungin vuokrataloissa. Talot ovat rapistuneet heikosta rakennnuslaadusta johtuen ja jännästi kaupunki vapautti alueen kerralla sääntelystä, jolloin merinäköalan omaavat saivat sadan tonnin verottoman lahjan. Tätä ennen toki aika moni oli hamstrannus hintasäänneltyjä asuntoja, joita sai vuorkata vapaasti. Tutullani on neljä samasta yhtiöstä. Jollain kuulemma kuusi. Vuokra toki markkinahintaan. Ja täysin laillista ja sääntöjen mukaista. Oikein kunnon reaalisosialismin näyttelyalue.
Quote from: junakohtaus on 11.05.2015, 14:51:55
Pianhan se nähdään laskeutuuko ikuinen yö Helsingin ylle ja valoa antavat enää mellakoitsijoiden sytyttämät talot.
Miksi mellakoita? Lähiöiden ostareilla on rauhallista. Samoin asematunnellissa. Ne ovat esimerkkejä Helsingin keskustan tulevaisuudesta. Ainoat yksityiset palvelut ovat kebab-ravintoloita ja keskibaareja. Edes R-kioskit eivät enää kannata näissä paikoissa.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05
Kuinka pitkä työmatka on ajateltu pyörällä mahdolliseksi ja järkeväksi?
Riippuu jokaisesta itsestään. Erittäin monille esim. puolen tunnin työmatka yhteen suuntaan on vielä ok. Keskinopeudella 15 km/h se tekee 7,5 km ja keskinopeudella 20 km/h 10 km.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Entä ne työlliset joille auton ainoa vaihtoehto on pyörä-bussi-pyörä (eli kaksi polkupyörää)?
Ongelma ratkeaa vaikka tällaisen (http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Sahkopolkupyora-/Sahkopolkupyora-folding-20-2000034655/) (kuljetus onnistuu bussissa jos pyörälle on laukku) avulla tai tosiaan hankkimalla jonkun puoliromun mummopyörän kakkospyöräksi, jonka uskaltaa jättää bussipysäkille seisomaan.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Entä työtavarat, jos mukana kulkee muutakin kuin ironinen nahkasalkku?
Pyöräilijän paras väline on selkäreppu ja mahdollisesti oikein isoja tavaroita varten peräkärry.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Kuinka pitkäksi pyöräilykausi kuvitellaan?
Aika lailla ympärivuotinen se on. Talvipyöräilystä pidättäytyvät pelkäävät turhia. Esimerkiksi talvijalankulkijoilla kaatumisriski on paljon isompi kuin talvipyöräilijöillä (myös silloin, jos pyörää ei ole varustettu nastarenkailla).
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Entä sosiaali- ja pukeutumistilat, jos työasuna on vaikka puku eikä goretex?
Useimmilla työpaikoilla on sosiaali- ja pukeutumistilat.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Kuinka pitkäkestoinen pyöräilymatka on järkevää ajankäyttöä - kukapa ei _haluaisi_ tunnin lenkkiä työtunteja ennen ja niiden jälkeen?
Suhteellisen monella pk-seudulla on nytkin tunnin työmatka. Periaatteessa sen hyväksytyn tunnin työmatkan voi viettää yhtä hyvin bussin penkillä, auton ratissa kuin pyörän satulassakin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on se hyvä puoli, että liikunnan ja raittiin ilman tarve tulee tyydytettyä siinä samalla.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Miten pyöräilijä hoitaa ruokakaupassa asioinnin?
Tilavan selkärepun tai peräkärryn (viikko-ostokset) avulla.
Quote from: Chew Bacca on 11.05.2015, 16:22:05Mutta ratkaisu taitaa olla viaabeli ehkä prosentille pk-seudun työvoimasta. Siihen nähden pyöräily on punainen silakka.
Nykyäänkin pyöräily on ratkaisu selvästi isommalle prosentille pk-seudun työvoimasta kuin vain 1%:lle.
Kysymyspatterini tarkoitus oli kartoittaa se kuinka suuri osa pk-seudun liikenteestä olisi todellisuudessa mahdollista siirtää polkupyörälle. Ilmeisen selvä vastaus on: se osuus joka asuu optimietäisyydellä työpaikaltaan, jolla on palvelut lähellä tai ainakin työmatkan varrella, jolla ei ole hoitoon tai harrastuksiin kuljetettavia pieniä lapsia ja muutenkin pieni perhe (ruokakuljetustarve), joka on fyysisesti terve, jolla on säännölliset työajat (polkaisepa tunti kotiin klo 04.00), jonka työpaikka tarjoaa peseytymismahdollisuuden ja varusteiden kuivatukseen tilat, ja kaikki tämä koskee vain henkilöliikennettä, silloin kun sää sen sallii. Reppu ei ole vastaus tarkoitamaani tavarankuljetukseen, eikä pakkasella tai sohjossa ajaminen todellakaan ole pelkkä valintakysymys.
Onko heittää arvausta tämän segmentin koosta, ja minkälainen impact tämän segmentin pyöräilyyn siirtymisellä olisi Helsingin ns ruuhkaisuuteen? Oletan että suuri(n) osa kuvaillusta porukasta _asuu jo_ erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Heidän siirtymisensä polkupyöräilijöiksi olisi zero vaikutus siihen osaan liikkujista joka ei ole samassa tilanteessa. Tai tavara- ja huoltoajoon. Joukkoliikenne menettäisi käyttäjiä, eli niitä jotka voivat todellisuudessa tehdä valinnan pyörän ja julkisen välillä.
Kuka ajelee Helsingin keskustassa tai keskustaan huvikseen? Tai ajaa kantakaupungin sisäistä työmatkaa autolla? Itse kävin viimeksi talvella käyttämässä lasta leikkauksessa. Ainoa vaihtoehto oli taksi. Parkkimaksu 30 E. Sisään ja ulos suorinta tietä, hyvin tuntemaani reittiä. Yhtä paskaahan se oli, ei liikenteen määrän vaan hankaluuden vuoksi. Joka reitti tukittu, pakottaen kulkemaan paljon pidemmän ja ruuhkaisemman matkan kuin olisi tarpeen. Inshallah ei tarvitse käydä isolla kirkolla enää koskaan. Yleensä tulenkin junalla, mutta aina ei vain voi.
Mulle käy vaikka satasen maksu keskustaan ajavilta. Sittenhän taksista tulee kilpailukykyinen vaihtoehto! Kunhan kehä I:n käyttäjiä ei rangaista keskustan huonosta suunnittelusta. Kehät ja säteittäiset toimivat minusta ihan hyvin ja palvelevat koko pk-seutua, eikä vain latte-sudeettialuetta. Aika paljon tulee ajeltua.
Lisää kysymyksiä: onko tutkittu mistä kantakaupunkiin tullaan työhön ja millä? Monelleko on työn puolesta paikoitus? Eikö autot saisi pois verottamalla parkkihallit ja firmojen takapihapaikat tärviölle? Loppuisi väärinliikkuminen kaikilta alle 100kE/vuosi kuleilta!
Minä luulen että sähköpyöristä on tulossa aika kova juttu sitä mukaa kun jengi niitä kokeilee. Aikomuksessa itselläkin moinen maastokäyttöön hommata syksyn tullen.
Quote from: ääridemokraatti on 11.05.2015, 21:26:16
Minä luulen että sähköpyöristä on tulossa aika kova juttu sitä mukaa kun jengi niitä kokeilee. Aikomuksessa itselläkin moinen maastokäyttöön hommata syksyn tullen.
olen kokeillut. itsellä ab-kortti. järkyttävää, että tuota saa ajaa ilman liikennevakuutus ta. esimerkki vihervasemmiston härskiydestä. omalle viiteryhmälle vedetään etuja välittämättä ulkoisvaikutuksista eli tässä tapauksissa onnettomuuskustannuksista työnantajille ja julkiselle sektorille
Helsingissä ei ole ruuhkia. sen sijaan valtava yliherkkyys autoille. kannattaisi tulla vaikka tänne Wieniin katsomaan. volyymit paljon isompia, mutta liikenne välineet sopusoinnussa ja autolla pääsee loistavasti. autojen kulun vaikeuttaminen keskustaan vauhdittaa työpaikkojen siirtymistä pois sieltä ja siten kurjistumista.
joukkoliikennettä käyttävä pendelöijä ei keskustassa kuluta. saati sitten polkypyöräilijä.
viimeisin iso siirtyä oli Kesko, joka lähti Katajanokalta
Quote from: Markus Bunders on 10.05.2015, 12:53:00
Helsingin keskustan slummiutuminen saattaa olla äkillinen ja lähempänä kuin moni ymmärtääkään.
Toistaiseksi ydinkeskustaa (kauppakeskukset ja muutamat liikekadun pätkät, Rautatieasema) on kiivaasti gentrifioitu. Mistäs sen tietää olisimmeko nyt käänteessä. Uusia hankkeita ei ole nyt kai enää aloitettu.
Tämä tosiaan on sillä lailla näppärää, että kohtahan toi nähdään mitä tapahtuu. Meillä Valkassa ei näy slummiutumisesta jälkeäkään vaan pikemminkin mennään toiseen suuntaan, kun kämpät kallistuvat ja palvelut paranevat, mutta ehkä jo huomenna. Kenties jonain aamuna herään slummissa.
Quote from: junakohtaus on 12.05.2015, 11:35:41
Tämä tosiaan on sillä lailla näppärää, että kohtahan toi nähdään mitä tapahtuu. Meillä Valkassa ei näy slummiutumisesta jälkeäkään vaan pikemminkin mennään toiseen suuntaan, kun kämpät kallistuvat ja palvelut paranevat, mutta ehkä jo huomenna. Kenties jonain aamuna herään slummissa.
Kuten sanottua, julkisen sektorin ja siitä elävien kupla on puhkemassa. Alijäämä on elättänyt Suomessa 300 - 500 000 työläistä liikaa. Yksityinen sektori tehostui (jatkuvasti) jo 2008 ja jätti keskustan. Yksityisen sektorin osalta sieltä on lähdössä viimeiset isot pääkonttorit ja kauppakeskukset.
Quote from: junakohtaus on 12.05.2015, 11:35:41
Tämä tosiaan on sillä lailla näppärää, että kohtahan toi nähdään mitä tapahtuu. Meillä Valkassa ei näy slummiutumisesta jälkeäkään vaan pikemminkin mennään toiseen suuntaan, kun kämpät kallistuvat ja palvelut paranevat, mutta ehkä jo huomenna. Kenties jonain aamuna herään slummissa.
Miten konkreettisesti palvelut ovat parantuneet sanotaan nyt viimeisen 5 vuoden aikana? Mitä palveluita nyt on mitä viisi vuotta sitten ei ollut.
Helsingissä, kuten muuten kaikissa muissakin kasvukeskuksissa on kaikkien aikojen ennätysmäärä liiketiloja tyhjillään tällä hetkellä. Aika vaikea uskoa että tällä kehityksellä palvelut olisi oleellisesti parantuneet jos kerran jo käytössä olevia liiketiloja ei ole tullut lisää vaan päinvastoin vähentynyt.
Tähän väliin yksi hieno esimerkki vihervasemmistolaisesta kaupunkisuunnittelusta: keskuskirjasto.
Kyseessä on siis 100 miljoonan euron (+ýlitykset) rakennushanke, jota perustellaan Suomen valtion tulevalla 100-vuotispäivällä. Samaan aikaan kirjojen kysyntä on kovassa trendinomaisessa laskussa sähköisten tuotteiden syödessä niiden kysyntää. Keskuskirjaston haluajat perustelevat keskuskirjastoa sillä, että siitä tulee monitoimitila ja kohtaamistapaikka.
Ehdotus: Keskuskirjaston sijaan pitäisi rakentaa sisäampumarata! Se voisi toimia monitoimitilana ja kohtaamispaikkana, muistuttaisi paremmin nimellisestä tarkoituksestaan ja ennen kaikkea olisi kaikint tavoin hyödyllisempi kuin keskuskirjasto.
Tuo pelkkä rakennuskustannus 100 me (+ylitykset) on 6,5 euroa per Helsingin kaupungin omistama kirja. :facepalm:
Quote from: tuo mies on 12.05.2015, 10:59:24
Quote from: Markus Bunders on 10.05.2015, 12:53:00
Helsingin keskustan slummiutuminen saattaa olla äkillinen ja lähempänä kuin moni ymmärtääkään.
Toistaiseksi ydinkeskustaa (kauppakeskukset ja muutamat liikekadun pätkät, Rautatieasema) on kiivaasti gentrifioitu. Mistäs sen tietää olisimmeko nyt käänteessä. Uusia hankkeita ei ole nyt kai enää aloitettu.
Sokos on välittömän sulkemisuhan alla. Stockmann erittäin vakavassa kannattavuuskriisissä. Sanoma-talo myytiiin pääomasijoittajalle ennakoiden toimituksen supistumista ja siirtoa. Kesko siirsi pääkonttorinsa pois Katajanokalta. Tässä viimeisimmät isot poistumat ja tulevat sellaiset Helsingin kaupungin keskustasta.
Quote from: Markus Bunders on 11.05.2015, 16:18:13
Quote from: no future on 11.05.2015, 13:45:22
Kulosaari, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Tapiola, Vallila, Laajasalo, Westend(!), Koskela, Pitäjänmäki jne., eikä tarvitse puolta miljoonaa laittaa asuntoon.
Heikinlaakso, Vartiokylä, Kivikko jne, niin saa jo rivareita ja omakotitalojakin alle 300k €. Mut näähän toki on jo ihan slummissa.
Mut kun pitää omalla autolla päästä Nokalle nopeasti, mieluiten motaria pitkin ovelta ovelle, niin vaikeaa voi elämä olla.
Helsingin kantakaupungin asunnoissa varmaan hinta/kysyntä kohtaavat paljon markkinaehtoisemmin kuin esimerkiksi uusilla alueilla kuten Kalasatama ja Jätkäsaari.
noista kaikista on joukkoliikenteellä sama matka kuin Espoon keskiosista. auto ei ole vaihtoehto, koska parkkipaikkoja ei ole katajanokalla. jos hyväksyy tunnin matka-ajan suuntaansa, ei kannata jäädä Helsingin rajojen sisälle
monet noista maintsemistasi alueista ovat lisäksi yli 5000 e/m2, mikä tekee 2+2:n hengen asunnosta nopeasti puolimiljoonaa. Meillä on nyt 180 m2 Wienin keskustassa. Vuokra 1800 e/kk. Wienissä asiat on tehty hieman eri tavalla kuin Helsingissä.
Oletko kartoittanut Katajanokasta kohtuullisen venematkan etäisyydellä olevat paikat?
Quote from: Sikanez on 12.05.2015, 12:34:16
Oletko kartoittanut Katajanokasta kohtuullisen venematkan etäisyydellä olevat paikat?
Jääolot estävät ympärivuotisen veneilyn, mutta ilmatyynyaluksella toki pääsisi jään ja väylien yli.
Itse ammattiautoilijana olen ainakin tyytyväinen jokaisesta pyöräilijästä, joka ei ole henkilöautonsa kanssa viemässä kaistaa mm. minulta.
Niin, no. Eihän meillä Valkassa ole kuin OP-Keskus, Ässäkeskus, helvetin moinen Nordean it-keskus, Sonera ja pari muuta sekä sitten pienemmät päälle. Oisko jokin 12 tuhatta työpaikkaa, jos en ihan väärin muista.
Quote from: junakohtaus on 12.05.2015, 22:07:43
Niin, no. Eihän meillä Valkassa ole kuin OP-Keskus, Ässäkeskus, helvetin moinen Nordean it-keskus, Sonera ja pari muuta sekä sitten pienemmät päälle. Oisko jokin 12 tuhatta työpaikkaa, jos en ihan väärin muista.
kutsut näitä palveluiksi?
päivän, ta siisd elisen, lehedessä (TI 12.5.2015) Vapaavuori loihe lausuman: http://www.hs.fi/paivanlehti/12052015/a1431315429515 (http://www.hs.fi/paivanlehti/12052015/a1431315429515)
Mut joo siis, panettelua, vittuilua ja epäisänmaallista käytöstä. Kommunistejakin kaikki kun eivät autoile 247.
No tuossahan se todetaan taas: polkupyörä ja joukkoliikenne ovat vaihtoehtoisia _keskenään_. Kumpikaan ei koskaan voi olla ratkaisu kaikille ja aina.
Oliko niitä lukuja, kuinka moni kantakaupungissa työskentelevä asuu kohtuullisen pyörämatkan sisällä? Enpä usko. Pitää siis vain uskoa että jos ihmiset olisivat hyviä, kaikki pyöräilisivät ja joukkoliikenne loppuisi maailma pelastuisi. Mutta kukaan ei tunnu tietävän mikä pyöräilyn todellinen volyymipotentiaali on.
Pysyn kannassani että pyöräilyhehkutus, niin terveellistä ja kätevää kuin tsygeily onkin, ei ole ratkaisu vaan cityvihreä haave, jopa pakkomielle.
Miksi muuten Vallila pyörii jutuissa koko ajan? Se ei ole kantakaupunkia, julkinen liikenne on vilkasta, ihanteellinen pyöräetäisyys keskustan lattevyöhykkeelle ja kaksi valtaväylää ulos. Siellä asuvalla on kaikki syyt pyöräillä, sateen sattuessa sporailla. Mikä oli ongelma?
Kutsun niitä työpaikoiksi, jotka kuulemma kantakaupungista ovat jo kadonneet vai miten se meni.
Palveluitakin toki löytyy. Saa syödä, juoda ja treenata. Rättejä joutuu menemään ostamaan vähän kauemmaksi. Sitten on toki vielä väestömäärän mukaiset julkiset palvelut ja uimahalli toki palvelee vähän isompaa aluetta kuin vain Valkkaa.
Uimahalli :). No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.
Quote from: Chew Bacca on 13.05.2015, 07:11:33
Oliko niitä lukuja, kuinka moni kantakaupungissa työskentelevä asuu kohtuullisen pyörämatkan sisällä? Enpä usko. Pitää siis vain uskoa että jos ihmiset olisivat hyviä, kaikki pyöräilisivät ja joukkoliikenne loppuisi maailma pelastuisi. Mutta kukaan ei tunnu tietävän mikä pyöräilyn todellinen volyymipotentiaali on.
Tässä linkki jonka olen tänne postannut aikaisemminkin.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1405826756311
Quote
Tilastokeskuksen mukaan helsinkiläisen työmatka oli keskimäärin 12,3 kilometriä vuoden 2011 lopussa.
Huomionarvoista on että keskustassa asuvilla on kaikista pisin työmatka Helsingissä.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 08:21:28
Kutsun niitä työpaikoiksi, jotka kuulemma kantakaupungista ovat jo kadonneet vai miten se meni.
Palveluitakin toki löytyy. Saa syödä, juoda ja treenata. Rättejä joutuu menemään ostamaan vähän kauemmaksi. Sitten on toki vielä väestömäärän mukaiset julkiset palvelut ja uimahalli toki palvelee vähän isompaa aluetta kuin vain Valkkaa.
Onkos se Puu-Kuntsi jo kokonaan purettu? Silloin kun kävin Valkan ammista, niin osa purettiin silloin 60-luvulla ja Valkassa asuvat luokkatoverit muuttivat perheensä kanssa Sammatintien taloihin.
Täytyy olettaa puretuksi, koska mulle toi nimi ei sano mitään. Mähän en ole kanta-asukki täällä vaan muuttanut.
Quote from: jka on 13.05.2015, 08:28:48
Uimahalli :). No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.
En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
Quote from: Markus Bunders on 12.05.2015, 12:19:08
Sokos on välittömän sulkemisuhan alla. Stockmann erittäin vakavassa kannattavuuskriisissä. Sanoma-talo myytiiin pääomasijoittajalle ennakoiden toimituksen supistumista ja siirtoa. Kesko siirsi pääkonttorinsa pois Katajanokalta. Tässä viimeisimmät isot poistumat ja tulevat sellaiset Helsingin kaupungin keskustasta.
Paljonko Louis Vuitton -liikeet, ravintolaelämä, kulttuuripalatsit ym. pystyvät kompensoimaan?
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 10:17:40
Täytyy olettaa puretuksi, koska mulle toi nimi ei sano mitään. Mähän en ole kanta-asukki täällä vaan muuttanut.
Siitä on tosiaan aikaa, kun siellä kävin. Näköjään Googlen mukaan ne puiset rivitalot on purettu ja tilalla on Vallilan puisto. Allue on Mäkelänkadun ja Kangasalantien välillä, samoin urheilukenttä, jota kutsutaan Kuntsin kentäksi. Soittelin bändissä Avahotellin alakerrassa 60 luvulla ja pelasin futista siinä Kuntsin kentällä. En asunut Valkassa, mutta siellä oli paljon Ammistuttuja, niin kävin siellä usein. Oi niitä aikoja.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 10:19:44
Quote from: jka on 13.05.2015, 08:28:48
Uimahalli :). No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.
En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
Ei varmaan puutu mitään. Mutta ei tuossa ole myöskään mitään mitä vaikkapa Kirkkonummen keskustassa ei ole. Sanoit että palvelut paranee ja asuntojen hinnat nousee. Ei sulla ole oikeasti noussut kuin asuntojen hinnat. Jos katsoo mitä Kirkkonummen keskustaan on tullut viimeisen 10 vuoden aikana niin siinä voi oikeasti sanoa että palvelut on parantuneet.
Tässä on tarjonta parantunut jo sen muutaman vuoden aikana mitä mä olen täällä ollut ja se nimenomaan käy käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa, koska alueelle tulee yhä enemmän sellaista väestöä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat.
Kirkkonummen keskustasta en osaa sanoa sitä enkä tätä.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 10:19:44
Quote from: jka on 13.05.2015, 08:28:48
Uimahalli :). No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.
En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 13:22:29
Tässä on tarjonta parantunut jo sen muutaman vuoden aikana mitä mä olen täällä ollut ja se nimenomaan käy käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa, koska alueelle tulee yhä enemmän sellaista väestöä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat.
Kirkkonummen keskustasta en osaa sanoa sitä enkä tätä.
Tarjonta parantunut missä kohtaa tuossa listassasi: "liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa." ?
Muutama etninen ruokapaikka tai baari lisää ei ole mitään palvelun paranemista. Sanoisin jopa päinvastoin.
Päätelmäsi "väestöstä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat" ja tuon korrelaatio mihinkään on muuten totaalisen metsässä. Helsingin asuntojen hinnat nousevat mutta keskimäärin Helsingin väestö persaukistuu. Helsinkihän ei ole enää edes 30 parhaiten tienaavan kunnan tai kaupungin joukossa Suomessa. Korkeat asuntojen hinnat laskevat suoraan asukkaiden ostovoimaa ja tätä ei pysty kompensoimaan palkkakahitys joka Helsingissä ei ole ollut yhtään parempi kuin muuallakaan. Helsingin asukkaiden osotovoima on viimeiset 5 vuotta laskenut ei noussut. Ja suurin syy ostovoiman laskuun on nimenomaan asuntojen hintojen nousu jota sinä pidät täysin harhaisesti merkkinä ostovoiman kasvusta.
Helsingin alueiden erot ovat kylläkin suuret. Kaikista persaukisimpien kaupunginosien kuten Vallila, Koskela, Jakomäki tulokehitys näyttää näennäisesti hyvältä mutta vain koska lähtötaso on jo valmiiksi matala. Mutta ei tämä ole persaukisia kupunginosia muuttanut millään tavalla rikkaiksi. Persaukisia ne ovat edelleenkin ja Helsingin alueella edelleenkin niitä köyhimpiä.
Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa (http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/572F25371CA63039C2257CB3002AA31C/$file/Tilastokatsaus2014_2_2012.pdf)
Kartta näyttää Helsingin keskitulojen muutoksen (http://www.hs.fi/kaupunki/a1400679820258)
Se, että persaukiset alueet rikastuu kertoo enneminkin Helsingin kaupungin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikasta ja siitä että tällä tavalla sosialisoimalla todellakin saadaan aikaiseksi tuloerojen tasaantumista. Mutta se tarkoittaa samalla myös kokonaistulotason laskua suhteessa muuhun Suomeen. Helsinki tulee tippumaan tuolla kovatuloisimpien kuntien listalla edelleen jatkossakin ja jopa nopeammin kuin viimeiset 10 vuotta.
Quote from: Markus Bunders on 13.05.2015, 15:14:13Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
Tämä kotrataan suurella varmuudella sillä että neliöhintojen nousu todistaa päinvastaista, eli ne juuri ovat haluttuja paikkoja.
Virheällä logiikalla (johon MB viittaa, en tarkoita ketään täällä erityisesti) välttämättömyydestä tulee aina hyve. Eli kun työpaikkojen luokse on pakko muuttaa, kyse on ihmisen omasta halusta. Ainahan voi jäädä Kainuun peräkylän ainoaksi akateemiseksi työttömäksi. Vallilan tapaiset alueet ovat tavoiteltuja omassa viitekehyksessään, mutta jostain kumman syystä uusia Valliloita ei rakenneta. Mistähän johtuu, hmm, en kyllä keksi. Ai niin, tilaa sellaisille on vain automatkan päässä. I'll get me bike.
Quote from: Markus Bunders on 13.05.2015, 15:14:13
En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
[/quote]
Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
[/quote]
Huoh itsellesi vaan. Kaupunkia voi rakentaa lisää kun rakentaa vaan ja taidanpa olla pistänyt pari tikkua ristiin sen eteen, että niin myös tehtäisiin.
Sinänsä olet ihan kivasti levelillä: kun on paljon ihmisiä, väkimäärä kantaa hyvät palvelut. Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?
Sinänsä tämä on sellainen juttu, missä kaikki voittavat, kunhan vähän linjaa ruuvataan. Kaupunkiin pääsevät nekin halukkaat, jotka nyt eivät hinnan takia pääse, hajalaa jää paremmin eli huokeammalla niille, jotka siitä pitävät.
Tässä on yleensäkin mulla pitkin matkaa ollut sellainen olo kuin jengi kuvittelisi mun jotenkin tahtovan määräillä miten kukakin saa asua, mikä on niin kaukana totuudesta kuin olla voi. Minä olen nimenomaan se, joka ei tahdo sitä määrätä, ja siksi tahdon taas laillistaa kaupunkirakentamisen. Siellä teidän leirissä uskotaan suunnitelmatalouteen.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 16:59:18
Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?
Oliko tämä joku vitsi? Edes jälkimarkkina ei ole sääntelemätön ja sitä paitsi edes täysin sääntelemätön jälkimarkkina ei määrää yksinään yhtään minkään arvoa jos tuotanto on säännelty.
Quote from: Chew Bacca on 13.05.2015, 07:11:33
Miksi muuten Vallila pyörii jutuissa koko ajan? Se ei ole kantakaupunkia,
Kyllä Vallila on kantakaupunkia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki)
Quote from: Sikanez on 13.05.2015, 17:44:04
Quote from: Chew Bacca on 13.05.2015, 07:11:33
Miksi muuten Vallila pyörii jutuissa koko ajan? Se ei ole kantakaupunkia,
Kyllä Vallila on kantakaupunkia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki)
Jaa. Luulin että kanta loppuu Kurviin viimeistään. Oikeastaan kuvittelin että puhutaan sen oikeasti tukkoisen umpisuolen, Helsinginniemen ongelmista. Kai tuo on sitten yleinen määritelmä kannalle. Aika vähän siellä kannan takareunassa mikään muistuttaa kaupungin sanakirjamääritelmää.
Ymmärsinkö sitten senkin väärin kun kuvittelin että pyöräily olisi jokin ratkaisu Vallilan ...ihan tarkkaan ottaen siis _mihin_ ongelmiin? Liikaa bussin- ja sporankäyttäjiä?
Huomasittehan että ennustamani "markkinat osoittavat toisin"-argumentti tuli kuin juna. Neliöhinnat ovat puhuneet. Mutta mutta, kun Vallila ("kaupunki") laajenee kyllin, ollaan maalla! Kun "kaupunkia" on rakennettu tarpeeksi kauas Tennispalatsista, huomataan ettei sieltä pääsekään enää sporalla ytimeen. Jostain kumman syystä Vantaan pelloille rakennetut Vallila-lookalike-kylät eivät kuitenkaan puhuttele maksukykyisiä hipstereitä. Vaikka niistä pääsee tsygellä citymarkettiin tai vaikka Jumboon! Autolla niistä kuljetaan, ja sen sanelee etäisyys, etäisyys, etäisyys. Paitsi tietysti jos työpaikat määrätään rakennettaviksi näiden asuinyksiköiden yhteyteen. Talo on asumiskone! Tehdään työtä cite'ssä jossa on asunnot, palvelut ja työpaikat. Rakennetaan ne brutaalisti betonista, lokeroiksi räjähdysmäisesti kasvavalle kansalle!!! ...ei helvetti, ollaan toistamassa ww2:n jälkeiset karmaisevat virheet kaupunkisuunnitelussa... Meidän maakuntasarjan mittakaavassamme...
Toivotan oikein paljon neekereitä citybulevardeille(nne). Muilla ei ole varaa.
Quote from: junakohtaus on 13.05.2015, 16:59:18
Quote from: Markus Bunders on 13.05.2015, 15:14:13
En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
[/quote]
Huoh itsellesi vaan. Kaupunkia voi rakentaa lisää kun rakentaa vaan ja taidanpa olla pistänyt pari tikkua ristiin sen eteen, että niin myös tehtäisiin.
Sinänsä olet ihan kivasti levelillä: kun on paljon ihmisiä, väkimäärä kantaa hyvät palvelut. Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?
Sinänsä tämä on sellainen juttu, missä kaikki voittavat, kunhan vähän linjaa ruuvataan. Kaupunkiin pääsevät nekin halukkaat, jotka nyt eivät hinnan takia pääse, hajalaa jää paremmin eli huokeammalla niille, jotka siitä pitävät.
Tässä on yleensäkin mulla pitkin matkaa ollut sellainen olo kuin jengi kuvittelisi mun jotenkin tahtovan määräillä miten kukakin saa asua, mikä on niin kaukana totuudesta kuin olla voi. Minä olen nimenomaan se, joka ei tahdo sitä määrätä, ja siksi tahdon taas laillistaa kaupunkirakentamisen. Siellä teidän leirissä uskotaan suunnitelmatalouteen.
[/quote]
Kommunisti heh. En ole eläissäni saanut muuta tukea kuin opintorahaa ja sen asumislisää ja olen täysin erilaisten tukimuotojen ml. tuetut asumiset ulkopuolella. Toisin sanoen näitä kuuluisia "itse maksajia". Kantakaupunki elää tulonsiirroista. Autoilijoilta verotetaan vuosittan 8 mrd e ja joukkoliikenteelle annetaan 1 mrd e. Kallio-Vallila alue on Suomen köyhintä mitä tulee bruttotuloihin. Toisin sanoen siellä on eniten erilaisia tukia saavia.
Pointtini on se, että tämä sinun "kaupunkisi" on pienen kansanosan harrastus ja se on kehittynyt tulonsiirtojen varassa. Nyt kun julkinen sektori kohtaa kilpailullisen maailman (viimein), kääntyy tämän (pienen) kansanryhmän tulosuunta rajusti. Katsellaan mitä siitä seuraa. 8)
Suomen valtaväestö asuu harvaan ja kaukana harrasteista ja töistä jos vertailukohtana on pieni enklaavisi. Suuria ongelmia tulee, jos yhteiskuntaa suunnitellaan tulonsiirtopotilaideen ja pienen vähemmistön ehdoilla. 75 % työmatkoista tehdään autolla, 15 % joukkoliikenteellä, 2 % pyörällä. Jo tämä kertoo sen, mistä _Suomessa_ on kyse, eikä pk-seutu olennaisesti poikkea sillä pk-seudulla työmatkat ovat Suomen pisimmät (pl. Lappi).
Etenkin Espoossa eletään jännittäviä aikoja. 7/10 Helsingin halvimmista kaupunginosista on metro- tai juna-asemia. Todella mielenkiintoista nähdä, miten Espoo onnistuu välttämään metrostaan seuraavan slummiutumisen.
Ja toistettakoon vielä: minusta kaikkia julkisia hallintotöitä pitäisi siirtää 10-20 km pois päin Helsingin keskustasta. Tämä parantaisi niiden saavutettavuutta kaikilla kulkuvälineillä ja alentaisi kustannuksia kaikilta. Samalla se mahdollistaisi sen, ettei Helsingin kibbutsilla tarvitsisi asua kenenkään, joka sitä ei halua JA joka käy töissä.
Vallilan suurin liikenneongelma taitaa olla Tuusulanväylän läpikulkuliikenne Mäkelänkadun kautta. Liikenneyhteydethän sieltä ovat erinomaiset, oli suuntana sitten Keskusta tai vaikkapa Kehä kolmosen teollisuuskeskittymät.
Myös Junakohtauksen mainitsemien palveluiden tarjonta ja saavutettavuus on erinomainen. Turha jollain Kirkkonummella yrittää nokittaa vaikka sieltä prisma, cittari ja pizzeria löytyykin. Jo pelkästään kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta tekee Helsingistä monille ainoan "mahdollisen" kaupungin asua.
Quote from: no future on 13.05.2015, 18:30:53
Vallilan suurin liikenneongelma taitaa olla Tuusulanväylän läpikulkuliikenne Mäkelänkadun kautta. Liikenneyhteydethän sieltä ovat erinomaiset, oli suuntana sitten Keskusta tai vaikkapa Kehä kolmosen teollisuuskeskittymät.
Myös Junakohtauksen mainitsemien palveluiden tarjonta ja saavutettavuus on erinomainen. Turha jollain Kirkkonummella yrittää nokittaa vaikka sieltä prisma, cittari ja pizzeria löytyykin. Jo pelkästään kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta tekee Helsingistä monille ainoan "mahdollisen" kaupungin asua.
Tässä nyt menee asiat sekaisin. Vallilla on urbaanin köyhälistön enklaavi, jossa on jopa 20 000 asukasta per km2. (Kallio, Alppila, jne. samaa). Se elää niin kauan kuin julkiselta sektorilta tulee rahaa palkkoina ja tukina. Sitten se hiipuu normaaliksi lähiöksi. Ei siinä mitään. Ongelma on siinä, jos ja kun laajempaa aluetta aletaan suunnitella Vallilan mallilla. Ja näin juuri on tehty. Idealismi on ohittanyt rationalismin, mistä keskeisenä esimerkkinä joukkoliikenteen hankkeiden sumeilematon rahantuhlaus ja muut idealismi edellä tehdyt yhteiskuntaratkaisut.
Vallilassa ei valtaväestö halua asua tasan siitä yksinkertaisesta syystä, että pienissä kalliissa kopeissa ei ole useimpien mielestä ole kiva asua.
Jos Vallilassa etc ollaan pee aa mutta kovat neliöhinnat (="haluttu alue") niin jokin ei täsmää. Asutaanko mainitsemallasi alueella Kallio-Alppila-Vallila sitten enemmän vuokralla? Sehän kusee neliöhinta-argumentin totaalisesti!
Tää todellisuuskriittinen keskustelu on vähän hämmentävää, joten luulenpa, että palaan asiaan vähän myöhemmin. Noin yleensä täytyy sanoa, että ette te äijät ainakaan Helsingin oloja tunne.
Mutta siis jatkan kun jaksan taas.
Mielestäni väitteet tulotasosta yms on helppo osoittaa tai kumota. Mitä muita "oloja" voi pitää relevantteina? Perstuntumaa?
Quote from: Chew Bacca on 13.05.2015, 18:58:30
Jos Vallilassa etc ollaan pee aa mutta kovat neliöhinnat (="haluttu alue") niin jokin ei täsmää. Asutaanko mainitsemallasi alueella Kallio-Alppila-Vallila sitten enemmän vuokralla? Sehän kusee neliöhinta-argumentin totaalisesti!
Koko Helsingissä ainoastaan 44% asunnoista on ylipäätään omistusasuntoja. Espoossa ja jopa Vantaallakin sama luku on 56%.
Vallilassa omistusasuntoja on ainoastaan 35% asunnoista, eli selkeästi Helsingin keskiarvoakin vähemmän.
Vuokralla vai omassa? Katso miten Helsingissä asutaan (http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=2014514&c=mobile&rss=mob)
Vuonna 2007 Vallilan mediaani tulo oli 15 836 e. Kontulan 16 074 e.
http://www.palomaki.info/paikkainfo/00940
2012 Vallila oli jo ohittanut Kontulan: 26 453 e vs. 24 521 e.
http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/05/tuloimuutokset1.jpg
Näissä luvuissa ovat mukana kaikki veronalaiset tulot. Työtulovertailu johtaisi vieläkin suurempaan eroon Vallila/Kontula vs. muut alueet.
Esimerkiksi Meilahdessa keskitulot olivat 2012 yli kaksikertaiset Vallilaan nähden. Samana vuonna Vallilan ja Pihlajamäen tulot veronalaiset ansiot olivat tasoissa per henki.
QuoteTutkimus: Pyöräily tulee kuusi kertaa autoilua halvemmaksi – myös yhteiskunnalle
VELOELO 13.5.2015 17:16
Teppo Moisio
HELSINGIN SANOMAT
Autolla liikkumisen kulut ovat kuusinkertaiset verrattuna pyörällä liikkumiseen, toteaa tuore Lundin yliopistossa tehty tutkimus. Tämä pätee sekä yhteiskunnalle että liikkujalle aiheutuviin kuluihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pyöräilykaupunkina tunnettua Kööpenhaminaa ja sen tapaa arvioida, kannattako sen panna lisää rahaa uusien pyöräteiden rakentamiseen.
Tutkimuksen mukaan Tanskassa autoliikenne maksaa 0,50 euroa kilometriä kohden, kun lasketaan yhteen sekä liikkujan itsensä että yhteiskunnan kulut. Pyöräillä liikkumisen yhteenlasketut kulut olivat kilometriä kohden 0,08 euroa.
Jos puolestaan otetaan huomioon vain liikkumisen yhteiskunnalle koituvat kustannukset ja hyödyt, autoilu maksaa yhteiskunnalle 0,15 euroa kilometriltä kun taas pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa säästöä jokaista liikuttua kilometriä kohden.
Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.
Vastaavia laskelmia on tehty aiemminkin, myös Helsingissä.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto laski viime vuonna, että jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro voisi tuoda kaupungille kahdeksankertaiset taloudelliset hyödyt. Pääosa hyödyistä koituu arkiliikunnan tuomista säästöistä terveydenhoitokuluissa.
Laskelman pohjana toimi maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämä HEAT-laskentamalli pyörällä ja jalan liikkumisen yhteiskuntataloudellisista hyödyistä.
Vancouverissa puolestaan laskettiin, miten paljon yhteiskunta tukee eri kulkumuotoja muun muassa rakentamalla teitä ja panostamalla oheishaittojen, kuten onnettomuuksien ja saasteiden hoitoon. Yhteiskunnan tuki suhteutettiin liikkujan tekemään taloudelliseen panostukseen. Panostukseksi laskettiin kulkemiseen käytetyn rahan lisäksi käytetyn ajan arvo.
Vancouverin laskelman mukaan Kanadassa yhteiskunta antaa autolla liikkumiseen tukena yli yhdeksän dollaria jokaista autoilijan käyttämää dollaria kohden, kun taas pyörällä liikkuja saa yhteiskunnan tukea 0,08 dollaria ja kävelijä 0,01 dollaria jokaista liikkumiseen käyttämäänsä dollaria kohden.
Vancouverin laskelman tekijät myönsivät, että malli perustui erilaisten erittäin vaikeasti rahaksi muunnettavien yhteiskunnallisten kustannusten ja hyötyjen arvottamiseen. Pienetkin erot hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa kertautuvat niin, että laskelman lopputulos muuttuu helposti merkittävästi.
Täyttä potaskaa noi tutkimukset. Jos pyöräily oikeasti olisi 6-kertaa kannattavampaa sekä yksilölle, että yhteiskunnalle niin tottakai kaikki liikkuminen oltaisiin tehty jo ainakin 200 vuotta pelkästään polkupyörällä.
Kuvitteleeko joku oikeasti että jos pyöräilyyn panostetaan kaikki mahdolliset rahat niin että suurin osa liikkumisesta tehdään pyörällä niin saadaan 6-kertainen tuotto? Eihän meidän tuollaisen tuottavuusboostin jälkeen tarvitsisi mitään muuta tehdäkään enää kuin vain pyöräillä ja julkinen sektori ja kaikki muutkin talouden ongelmat olisi korjattu. Näillä "tutkimuksilla" olisi paljon enemmän painoarvoa jos eivät ihan haihatteluun sortuisi.
Polkupyöräily on trendikästä tällä hetkellä ja tästä ollaan saatu hyvä keppihevonen jolla ratsastaa. Kaikki tutkimuksetkin pitää valjastaa trendikkyyden vahvistamiseen. Mutta polkupyöräilyn trendikkyys on ihan yhtä kestävää kuin leipäkoneiden trendikkyys 1980-luvulla. Usko siihen että polkupyörä muuttaisi nyt yhtäkkiä jotenkin liikkumista kun ei ole 200 vuoteen vielä muuttanut on yhtä vahvalla pohjalla kuin usko 1980-luvulla että kaikki leipä tehdään keittiössä leipäkoneilla.
Kuten jo sanoin aiemmin: em. "tutkimuksista" puuttuu kokonaan maankäytön kustannus. Maalla on aina vaihtoehtoinen käyttötarkoitus ja siitä saatava korvaus. Esimerkiksi Mannerheimintien pyörätie voisi olla yksityinen parkkipaikka. Kun tämä otetaan huomioon, esimerkiksi Mechelininkadun uusi pyörätie maksaa kilometriltä ainakin euron per pyörän ohitus veronmaksajille, luultavasti selvästi enemmän, koska ohituksia tuskin tulee 400 000 vuodessa.
Julkinen sektori ei laske pääomalle kulua ja siksi julkisten hankkeiden kustannusarviot ovat aina sitä enemmän pielessä, mitä enemmän niissä käytetään julkista pääomaa. Ikävä kyllä Helsingissä Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan maasta ja siksi pääoman käyttö on niin törkeän heikkoa.
Äänestäjille pitäisi tarjota vaihtoehdot, joista valita. Ei propagandaa. Äänestäjien pitäisi saada valita halauvatko he esimerkiksi enemmän opettajia vai pyöräteitä ja mikä on vaihtosuhde? Mechelininkadun pyörätien piilokustannukset ovat noin 8 opettajaa per kilometri. Siis se osa kustannuksista, joita ei lasketa.
Lisäksi näissä "tutkimuksissa" verrataan verollisia hintoja. Autoilua verotetaan 8 mrd e vuodessa ja julkista liikennettä tuetaan 1 mrd e vuodessa. Pyöräilyä tuetaan kaikkein eniten: vahinkojen ja infran kustannukset on sosialisoitu. Eipä ihme, että näyttää niin taloudelliselta yksilölle. Hölmöläisen logiikkaa.
Yksinkertaisin ja nopein tapa tehostaa keskustan maankäyttöä on tehdä pysäköinnin hinnoista markkinaehtoisia. Asukaspysäköintiluvat ja muu pysäköintioikeus siis huutokaupattaisiin. Tällöin maan arvo tulisi kaikkien nähtäväksi. Samalla loppuisi into tuhlata maata mm. pyöräteihin arvokkailla alueilla.
Pysäköintipaikat on helppo yksityistää: sen kuin vain rajaa maahan ruudun, vuokraa tai myy sen tietylle taholle ja valvoo tarvittaessa, että paikkaa ei kukaan muu käytä. Näin tehdään Wienissä. Hinausmaksu 251 e (tullut koettua) kattaa valvontakulut.
Quote
Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.
On muuten mielenkiintoista että nämä punavihreästi suuntautuneet haihattelijatutkijat saavat hinnan pennilleen vaikkapa ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, terveysvaikutuksille ja ruuhkautumiselle.
Mutta sitten samat tutkijat eivät kykene maahanmuuton kustannusvaikutuksia laskemaan sitten millään kun "ei ole numeroita saatavilla" vaikka oikeasti maahanmuuton kaikki tarvittavat numerot ovat nimenomaan kansantalouden tilinpidossa olemassa. Noita numeroita joita tuossakin tutkimuksessa on estimoitu ei todellakaan ole missään käytettävissä sellaisenaan mutta silti heitetään tällaisia tutkimuksia henkselit paukkuen.
Quote from: jka on 14.05.2015, 12:51:15
Quote
Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.
On muuten mielenkiintoista että nämä punavihreästi suuntautuneet haihattelijatutkijat saavat hinnan pennilleen vaikkapa ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, terveysvaikutuksille ja ruuhkautumiselle.
Mutta sitten samat tutkijat eivät kykene maahanmuuton kustannusvaikutuksia laskemaan sitten millään kun "ei ole numeroita saatavilla" vaikka oikeasti maahanmuuton kaikki tarvittavat numerot ovat nimenomaan kansantalouden tilinpidossa olemassa. Noita numeroita joita tuossakin tutkimuksessa on estimoitu ei todellakaan ole missään käytettävissä sellaisenaan mutta silti heitetään tällaisia tutkimuksia henkselit paukkuen.
Toistan itseäni, mutta asia on tärkeä, eikä sitä kukaan muu sano tai ymmärrä:
Rakentamiskustannukset ovat mitätön osa maankäytön kustannuksista. Jokainen pala maata voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Mechelinkadulla pyörätie tuhosi parkkipaikat. Nämä parkkipaikat ovat markkina-arvoltaan noin 100 e/kk/kpl. Tämän tulon kaupunki menettää, koska rakensi pyörätien. Tämä on keskeisin pyörätien kustannusta. Ja kukaan missään ei ota sitä huomioon, koska vihervasemmistolainen kaupunki elää sosialistisessa utopiassa ja vallassa ovat ääliöt.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:16:48
Kuten jo sanoin aiemmin: em. "tutkimuksista" puuttuu kokonaan maankäytön kustannus.
Tuolla kuitenkin sanotaan:
QuoteLaskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut.
Oletko siis perehtynyt ko. tutkimukseen tarkemmin kuin vain tuon lehtiartikkelin perusteella? Vai tuliko mutulla?
Pyörätiet lisäävät ruuhkia, eivät vähennä niitä. Syynä on se, että pyörätien välityskyky on paljon pienempi kuin maan muun liikennekäytön. Pyörätie on poissa muulta liikenteeltä.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 12:54:37
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:16:48
Kuten jo sanoin aiemmin: em. "tutkimuksista" puuttuu kokonaan maankäytön kustannus.
Tuolla kuitenkin sanotaan:
QuoteLaskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut.
Oletko siis perehtynyt ko. tutkimukseen tarkemmin kuin vain tuon lehtiartikkelin perusteella? Vai tuliko mutulla?
Selitin asian vissiin kolme kertaa edellisillä sivuilla: keskeisin kustannus maasta on sen tuotto, joka menetetään. Kertaan vielä ja väännän rautalangasta mielelläni, jos edellisistä viesteistäni ei asiaa ymmärrä. Tätä kustannusta ei koskaan huomioida ja se on valtava suhteessa muihin kustannuksiin.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:56:02
keskeisin kustannus maasta on sen tuotto, joka menetetään. Kertaan vielä ja väännän rautalangasta mielelläni, jos edellisistä viesteistäni ei asiaa ymmärrä. Tätä kustannusta ei koskaan huomioida ja se on valtava suhteessa muihin kustannuksiin.
Niin ja kysymykseni koski tätä tutkimusta: Oletko perehtynyt siihen ja tiedät varmasti että sitä ei ole huomioitu, vai oletatko vain?
edit. Ja toisen "tuotto" on toisen "kustannus". Jos maanomistaja saa maasta tuottoa, niin eihän se ilmasta sada, vaan se on tullut joltain muulta yhteiskunnan toimijalta. Se on koko yhteiskuntaa ajatellen plusmiinusnolla. Emme myös voi tietää tarkasti sitäkään, paljonko esim parkkipaikkojen puute aiheuttaa parkkimaksujen nousupaineita muualla => Ei voida siis suoraan sanoa, että kaikki saatava parkkeeraushinta olisi pelkkää plussaa. Markkinatalous toimii.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 12:58:48
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:56:02
keskeisin kustannus maasta on sen tuotto, joka menetetään. Kertaan vielä ja väännän rautalangasta mielelläni, jos edellisistä viesteistäni ei asiaa ymmärrä. Tätä kustannusta ei koskaan huomioida ja se on valtava suhteessa muihin kustannuksiin.
Niin ja kysymykseni koski tätä tutkimusta: Oletko perehtynyt siihen ja tiedät varmasti että sitä ei ole huomioitu, vai oletatko vain?
edit. Ja toisen "tuotto" on toisen "kustannus". Jos maanomistaja saa maasta tuottoa, niin eihän se ilmasta sada, vaan se on tullut joltain muulta yhteiskunnan toimijalta. Se on koko yhteiskuntaa ajatellen plusmiinusnolla. Emme myös voi tietää tarkasti sitäkään, paljonko esim parkkipaikkojen puute aiheuttaa parkkimaksujen nousupaineita muualla => Ei voida siis suoraan sanoa, että kaikki saatava parkkeeraushinta olisi pelkkää plussaa. Markkinatalous toimii.
Helsingin kaupunki antaa parkkipaikkansa lähes korvauksetta, joten kustannusta ei taatusti ole otettu huomioon, koska korvausta pysäköinnistä ei peritä. Tämäkin ääliömäinen poliittinen valinta, joka osoittaa sen, miten Kokoomusta kiinnostaa kuppaus aivan samalla tavalla kuin vihervasemmistoakin ohi yhteiskunnan kokonaisedun.
Mainitsemasi asia ei liity tähän asiaan mitenkään. Kyse on siitä, miten kustannusten huomiotta jättäminen johtaa tuhlaukseen. Helsingin kaupungilla ei ole varaa toisessa päässä toisiin asioihin, koska se tuhlaa toisessa päässä eikä edes laske, miten paljoa. Maankäyttö on Helsingissä keskeinen tekijä, koska kaupunki omistaa suuren osan maasta. Tuhlauksen kokonaisarvo on siten ratkaiseva.
Toistoa:
-jos maalle lasketaan markkinahinta, ei pyöräteitä Helsingin keskustaan rakenneta
-jos maalle ei lasketa markkinahintaa, julkisella sektorilla on vähemmän varaa ydintoimintoihinsa kuten sosiaali- ja terveystoimeen ja opetukseen
-äänestäjien tulisi saada valita avoimesti sitä, mitä haluavat. Vihreät ovat puolueista pahin sumuttaja. Se ei halua, että äänestäjät tietävät ruotsinkielen, maahanmuuton, pyöräteiden, ilmastotoimien ja monen muun julkisen kuluerän kustannuksia.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 09:38:01
QuoteTutkimus: Pyöräily tulee kuusi kertaa autoilua halvemmaksi – myös yhteiskunnalle
VELOELO 13.5.2015 17:16
Teppo Moisio
HELSINGIN SANOMAT
Autolla liikkumisen kulut ovat kuusinkertaiset verrattuna pyörällä liikkumiseen, toteaa tuore Lundin yliopistossa tehty tutkimus. Tämä pätee sekä yhteiskunnalle että liikkujalle aiheutuviin kuluihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pyöräilykaupunkina tunnettua Kööpenhaminaa ja sen tapaa arvioida, kannattako sen panna lisää rahaa uusien pyöräteiden rakentamiseen.
Tutkimuksen mukaan Tanskassa autoliikenne maksaa 0,50 euroa kilometriä kohden, kun lasketaan yhteen sekä liikkujan itsensä että yhteiskunnan kulut. Pyöräillä liikkumisen yhteenlasketut kulut olivat kilometriä kohden 0,08 euroa.
Jos puolestaan otetaan huomioon vain liikkumisen yhteiskunnalle koituvat kustannukset ja hyödyt, autoilu maksaa yhteiskunnalle 0,15 euroa kilometriltä kun taas pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa säästöä jokaista liikuttua kilometriä kohden.
Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.
Vastaavia laskelmia on tehty aiemminkin, myös Helsingissä.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto laski viime vuonna, että jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro voisi tuoda kaupungille kahdeksankertaiset taloudelliset hyödyt. Pääosa hyödyistä koituu arkiliikunnan tuomista säästöistä terveydenhoitokuluissa.
No niin, kerrankin kunnon faktaa !
Nyt ei muuta kuin kaikki autot, spårat ja metrot pois Helsingistä ja fillaroimaan.
Uusia kortteleita kun rakennetaan niin tehtäköön talojen väliin vain kapeita pyöräilyväyliä.
Ai ei voi?
Ei voi busseja karkoittaa kaduilta ja teiltä, ihmisten täytyy päästä töihin.
Ei kuorma ja pakettiautoja karkoittaa kaduilta ja teiltä, ihmisten ja kauppojen kuljettaa saada tavaraa.
Ei hälytysajoneuvoja voi karkoittaa kaduilta ja teiltä, ihmiset tarvitsevat apua.
Ei metroa ja spåraa voi hävittää, nekin kuuluvat kaupunkiin...Mutta niiden väylät eivät kuitenkaan maksa fillarointiin verrattuna mitään?
Tutkija ynnäilee oudosti kuluja, tie/katu pitää rakentaa jotta arkipäivä sujuu mutta kustannukset kadun/tien rakentamisen osalta kuuluvat vain ja ainoastaan henkilöautoille?
Ihme tutkimus, jokainen todellisuudessa hiukankin kiinni oleva ymmärtää että katuja/teitä on oltava mutta silti tutkitaan että mitä maksaisi jonkun liikkuminen jollakin tavalla jos katuja ja teitä ei olisi.
Mitähän seuraavaksi?
Tutkitaanko miten edullista olisi sukeltaminen jos ihmisellä olisi kidukset ja miten halpaa olisi jos ihmisillä olisi siivet eikä lentokenttiä tarvittaisi (Liikuntaakin saataisiin ja sitä kautta säästöjä kun lennettäisiin etelään).
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 13:08:01
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 12:58:48
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:56:02
keskeisin kustannus maasta on sen tuotto, joka menetetään. Kertaan vielä ja väännän rautalangasta mielelläni, jos edellisistä viesteistäni ei asiaa ymmärrä. Tätä kustannusta ei koskaan huomioida ja se on valtava suhteessa muihin kustannuksiin.
Niin ja kysymykseni koski tätä tutkimusta: Oletko perehtynyt siihen ja tiedät varmasti että sitä ei ole huomioitu, vai oletatko vain?
edit. Ja toisen "tuotto" on toisen "kustannus". Jos maanomistaja saa maasta tuottoa, niin eihän se ilmasta sada, vaan se on tullut joltain muulta yhteiskunnan toimijalta. Se on koko yhteiskuntaa ajatellen plusmiinusnolla. Emme myös voi tietää tarkasti sitäkään, paljonko esim parkkipaikkojen puute aiheuttaa parkkimaksujen nousupaineita muualla => Ei voida siis suoraan sanoa, että kaikki saatava parkkeeraushinta olisi pelkkää plussaa. Markkinatalous toimii.
Helsingin kaupunki antaa parkkipaikkansa lähes korvauksetta, joten kustannusta ei taatusti ole otettu huomioon, koska korvausta pysäköinnistä ei peritä. Tämäkin ääliömäinen poliittinen valinta, joka osoittaa sen, miten Kokoomusta kiinnostaa kuppaus aivan samalla tavalla kuin vihervasemmistoakin ohi yhteiskunnan kokonaisedun.
Mainitsemasi asia ei liity tähän asiaan mitenkään. Kyse on siitä, miten kustannusten huomiotta jättäminen johtaa tuhlaukseen.
Lehtiartikkelin tutkimukset oli tehty Lundissa, Kööpenhaminassa ja Vancouverissa, ei Helsingissä. Ja jos arvostelet tutkimusta, kuuluu tietenkin asiaan kysyä, oletko perehtynyt ko tutkimuksiin? Ellet, arvostelusi tulee mutulla, eikö?
Eli kysytään vielä kerran; Oletko perehtynyt näihin tutkimuksiin? Vaikka taidan jo tietääkin vastauksen. Et ole.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 12:58:48
edit. Ja toisen "tuotto" on toisen "kustannus". Jos maanomistaja saa maasta tuottoa, niin eihän se ilmasta sada, vaan se on tullut joltain muulta yhteiskunnan toimijalta. Se on koko yhteiskuntaa ajatellen plusmiinusnolla. Emme myös voi tietää tarkasti sitäkään, paljonko esim parkkipaikkojen puute aiheuttaa parkkimaksujen nousupaineita muualla => Ei voida siis suoraan sanoa, että kaikki saatava parkkeeraushinta olisi pelkkää plussaa. Markkinatalous toimii.
Ei markkinataloudessa kaupankäynti ole nollasummapeliä. Koko hommahan perustuu siihen että vaikka rahassa mitattuna toisen tuotto on toisen kustannus niin silti kumpikin voittaa. Ei muuten koko transaktiota ylipäätään tehtäisi.
Jos tilanne menee siihen että jossain säännöstellään niin silloin nousupaine siirtyy tietysti muualle. Mutta ei tässäkään tilanteessa markkinatalous todellakaan toimi ja maksimaalinen tuottopotentiaali on tässäkin tapauksessa pienempi kuin ilman säännöstelyä.
Kyllä Markus on täysin oikeassa laskelmissaan. Tuskin on tuossakaan tutkimuksessa näitä lukuja otettu huomioon. Sen nyt ymmärtää jokainen vähänkin taloudesta ymmärtävä että reaaliset 6-kertaiset tuotot on täysin naurettavia ja puhdasta haihattelua tällaisilla investoineilla. Jos tuo pitäisi edes lähellekään paikkaansa niin ei meidän todellakaan kannattaisi mihinkään muuhun investoida kuin pyöräteihin. Ainoastaan Supercell pääsee parempiin tuottoihin kuin pyörätie. ... uskokoon ken tahtoo.
Niin, "tuskin".
En minä sano, että Markus tai jka olisi väärässä. Mutta korvaani särähtää aina kun jotain tutkimusta arvostellaan pelkästään siltä pohjalta, että tuli otsikot luettua. Se haiskahtaa aina aika biasoituneelta ja siltä, että asiassa mennään eteenpäin koko ajan omien ennakko-oletusten varassa. Silloin ei kyetä kritiikkiin omien ajatusten suhteen. Yhdeksän kymmenestä tutkimuksesta voi olla "väärin" tehtyjä, mutta joskus se kymmeneskin tulee.
Avoimin mielin, avoimin mielin. Välillä voi tulla eteen uutta, joka muuttaakin ajatusmaailmaa.
Pelkän maapinta-alan kustannus ja siitä saatu tuotto on mielestäni kyllä nollasummapeliä saman yhteiskunnan sisällä.
Quote from: jka on 14.05.2015, 13:22:52
Tuskin on tuossakaan tutkimuksessa näitä lukuja otettu huomioon. Sen nyt ymmärtää jokainen vähänkin taloudesta ymmärtävä että reaaliset 6-kertaiset tuotot on täysin naurettavia ja puhdasta haihattelua tällaisilla investoineilla. Jos tuo pitäisi edes lähellekään paikkaansa niin ei meidän todellakaan kannattaisi mihinkään muuhun investoida kuin pyöräteihin. Ainoastaan Supercell pääsee parempiin tuottoihin kuin pyörätie. ... uskokoon ken tahtoo.
Ei minulle tuota kyllä vaikeuksia uskoa tuota. Mutta minun mielestäni se olennainen virhe tässä laskelmassa on, että fyysiselle ponnistelulle ei laiteta hintaa. Ja kuitenkin me inhimillisinä ihmisinä käytännössä aina teemme sen. Viisi euroa työmatkasta versus puolen tunnin hikoilu ja suihkussa käynti => Moni valitsee viiden euron maksamisen, mikä todistaa, että fyysiselle ponnistelulle on hinta suurimmalla osalla ihmisistä.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 13:41:19
Quote from: jka on 14.05.2015, 13:22:52
Tuskin on tuossakaan tutkimuksessa näitä lukuja otettu huomioon. Sen nyt ymmärtää jokainen vähänkin taloudesta ymmärtävä että reaaliset 6-kertaiset tuotot on täysin naurettavia ja puhdasta haihattelua tällaisilla investoineilla. Jos tuo pitäisi edes lähellekään paikkaansa niin ei meidän todellakaan kannattaisi mihinkään muuhun investoida kuin pyöräteihin. Ainoastaan Supercell pääsee parempiin tuottoihin kuin pyörätie. ... uskokoon ken tahtoo.
Ei minulle tuota kyllä vaikeuksia uskoa tuota. Mutta minun mielestäni se olennainen virhe tässä laskelmassa on, että fyysiselle ponnistelulle ei laiteta hintaa. Ja kuitenkin me inhimillisinä ihmisinä käytännössä aina teemme sen. Viisi euroa työmatkasta versus puolen tunnin hikoilu ja suihkussa käynti => Moni valitsee viiden euron maksamisen, mikä todistaa, että fyysiselle ponnistelulle on hinta suurimmalla osalla ihmisistä.
Suurempi kustannustekijä tuossa on aika kuin varsinaisesti fyysinen ponnistus. Väitän että pyörällä tekee työmatkat ainoastaan sellaiset jotka ottaa tuon kuntoiluna eikä nimenomaan laske ponnistukselle hintaa tai sitten oikeasti tuo on nopeampi tapa liikkua kuin mikään muu. Ihan helkutin harvat ihmiset kuuluvat jompaan kumpaan kategoriaan ja tulee aina kuulumaankin. Näitä ihmisiä varten on täysin turha tehdä mitään yhteiskunnallisia suurempia investointeja. Ne ei maksa koskaan itseään takaisin. Ja nämä ihmiset tulevat aina pyöräilemään vaikka suurempia investointeja ei tehtäisikään.
Kuntoilun kannalta asiaan suhtautuvien määrää ei voida oleellisesti edes investoinneilla lisätä. Ajan säästöä ihmisille voidaan lisätä investoinneilla mutta ei nämäkään investoinnit ole suuressa mittakaavassa mitään pyöräteitä. Investoinnit pitää tehdä siihen että ihmiset pystyvät ylipäätään asumaan lähempänä työpaikkaansa niin että pyöräilyn nopeus on itsestään selvää kaikkiin muihin liikkumisvälineisiin nähden. Jos investoinnit tehdään pelkästään pyöräilyyn niin että pyöräilyn suhteellinen nopeus paranee pahimmillaan jopa muun liikenteen kustannuksella niin mitään säästöjähän ei synny. Päinvastoin liikkumisen kustannukset kasvaa koska liikkumiseen käytetty kokonaisaika kasvaa.
Miten näissä "tutkimuksissa" on muuten otettu huomioon aika. Pelkästään liikkumiseen käytetty aika maksaa minimissään ihmisen ylityöpalkan verran. Jos arvostaa vapaa-aikaa enemmän niin vieläkin enemmän. Eli sanotaan nyt sellainen 40 euroa/tunti. Jos matkustamiseen menee 10 minuuttia päivässä enemmän niin kustannus on luokkaa 6-10 euroa per jokainen liikkuja päivässä. Kysymys kuuluu millä tavalla saadaan
jokaisen päivästä 10 minuuttia pois liikkumisesta. Uskallan väittää että pyörätiet ei ole mikään ratkaisu tähän ongelmaan. Jos muutaman prosentin pyöräilymahdollisuuksia parannetaankin niin jos samat investoinnit laitettaisiinkin joukkoliikenteeseen ja saadaan kaikkien joukkoliikenteen käyttäjien matka-ajasta 30 sekuntia pois niin ei tarvitse kysyä kumpi on kannattavampaa.
Kyllä, aika on myös merkittävä pullonkaula. Tuon voi sanoa ihan omasta kokemuksesta.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 13:37:40
Niin, "tuskin".
En minä sano, että Markus tai jka olisi väärässä. Mutta korvaani särähtää aina kun jotain tutkimusta arvostellaan pelkästään siltä pohjalta, että tuli otsikot luettua. Se haiskahtaa aina aika biasoituneelta ja siltä, että asiassa mennään eteenpäin koko ajan omien ennakko-oletusten varassa. Silloin ei kyetä kritiikkiin omien ajatusten suhteen. Yhdeksän kymmenestä tutkimuksesta voi olla "väärin" tehtyjä, mutta joskus se kymmeneskin tulee.
Avoimin mielin, avoimin mielin. Välillä voi tulla eteen uutta, joka muuttaakin ajatusmaailmaa.
Pelkän maapinta-alan kustannus ja siitä saatu tuotto on mielestäni kyllä nollasummapeliä saman yhteiskunnan sisällä.
viimeinen virkkeesi kuvastaa traagisella tavalla Helsinkiä. jossa maa on pääosin julkisesti omistettua. tuon tuhoisempaa ymmärtämättömyyttä ei julkisessa taloudessa voi harjoittaa.
maa voidaan aina myydä tai vuokrata markkinahintaan. jos näin ei tehdä, raha lahjoitetaan pois. sillämei voida enää ostaa jotain muuta, esimerkiksi maksaa palkkoja. pyörteissä tuo raha menee pyöräilijöille. tuota summaa ei edes lasketa.jos laksettaisiin, soisi monella hälytyskellot ja raha jäisi saamatta.
tällä tavoin yhteiskunnan resurssit ohjautuvat eri käyttötarkoituksiin. paremmin tai huonommin. tämä myös selittää suomen julkisen talouden kurjuuden. huomattava varojen hukkaus. julkinen talous pysyi tasapainossa vain kun viennin tuottamat verotulot kasvoivat.
Quote from: Deputy M on 13.05.2015, 10:40:32
Siitä on tosiaan aikaa, kun siellä kävin. Näköjään Googlen mukaan ne puiset rivitalot on purettu ja tilalla on Vallilan puisto. Allue on Mäkelänkadun ja Kangasalantien välillä, samoin urheilukenttä, jota kutsutaan Kuntsin kentäksi. Soittelin bändissä Avahotellin alakerrassa 60 luvulla ja pelasin futista siinä Kuntsin kentällä. En asunut Valkassa, mutta siellä oli paljon Ammistuttuja, niin kävin siellä usein. Oi niitä aikoja.
Kuntsin kentällä minäkin skidinä palloa potkin. Ja ne puutalot olivat sen reunalla.
Kun tuota Mechelininkadun parkkipaikat-jankkausta tykkäät käyttää esimerkkinä, niin samalla logiikalla ja saman määrän niitä miljoonia tuottavia parkkipaikkoja saisi tehtyä kaventamalla autoliikenteelle varattua tilaa kaistalla suuntaansa. Ai, eikö?
Liikenteellisestihän Mechelininkatu on ruuhka-aikaan täynnä, oli niitä kaistoja sitten 1,2 tai 3.
Quote from: no future on 14.05.2015, 16:47:50
Kun tuota Mechelininkadun parkkipaikat-jankkausta tykkäät käyttää esimerkkinä, niin samalla logiikalla ja saman määrän niitä miljoonia tuottavia parkkipaikkoja saisi tehtyä kaventamalla autoliikenteelle varattua tilaa kaistalla suuntaansa. Ai, eikö?
Liikenteellisestihän Mechelininkatu on ruuhka-aikaan täynnä, oli niitä kaistoja sitten 1,2 tai 3.
Syyni mainita Mechelininkadun esimerkki uudestaan ja uudestaan on se, että se on niin selvä, että oletan suurimman osan ihmisistä ymmärtävän, mitä tarkoitan. Lisäksi se on ajankohtainen. Jos asiaa ei tästä esimerkistä ymmärrä, minulta alkaa loppua rautalanka.
Jos Mechelininkadun esimerkin ymmärtää, silmät saattavat hieman avautua. Tämän jälkeen voi alkaa keskustella siitä, missä määrin esimerkki on yleistettävissä ja tällöin tullaan sille tasolle, joka päättäjillä pitäisi olla. Heidän pitäisi ymmärtää maan arvon vaihtelu ja sen merkitys yhteiskuntasuunnittelulle. Virkamiehet eivät sitä ymmärrä. Se ei ole valmistelussa mukana.
Sitten mainitsemaasi toiseen asiaan eli Mechelininkadun liikenteeseen. Se on suomalaisittain vilkasta, wieniläisittäin olematonta. Jos ruuhka Mechelininkadulla nähdään ongelmana, niin ratkaisu siihen ei ainakaan ole muuttaa liikennetilaa tehottomaan käyttöön. Pyöräilyn volyymit ovat niin olemattomat, että pyöräily on kaikista tehottomin tapa ratkaista kyseistä "ruuhka"ongelmaa. Koska katua ei voi leventää ja koska liikennettä ei tältä osin voi korvata joukkoliikenteellä nykyistä enempää (kadulla on jo raitiovaunukaistat ja autoliikenne suuntautuu laajasti länteen, ei keskitettyyn kohteeseen, jäljelle jää rakentaa kaupunkia laajemmin niin, että "ruuhkia" ei synny. Kaikkein älyttömintä oli rakentaa 20 000 ihmiselle asunto Jätkäsaareen. Täysin päätöntä. Ja sama meno jatkuu uudessa yleiskaavassa. Helsingin niemestä tulee entistä tiiviimpi sumppu. Kiitos em. halun laajentaa Helsinkiä merelle ja juuri niemen kohdalta.
Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Herttoniemenrantaan, Vuosaareen, Lauttasaaren rannoille, tulevaisuudessa todennäköisesti myös Santahaminaan, rakennetaan koska merenranta-asunnoille on jatkuvaa kysyntää. En tiedä mitä käyttöä esimerkiksi Kalasatamalle ja Jätkäsaarelle olisi pitänyt keksiä nykyisen rakentamisen sijaan. Toki Jätkäsaaresta olisi saanut vaikka parkkipaikan Espoolaisille.
Asukaspysäköintiä itsekin kantakaupungissa käyttäneenä en kuitenkaan ymmärrä, miksi vaikkapa Mechelininkadun varren taloille pitäisi saada lisää parkkipaikkoja siihen pääväylän varteen? Onko se oikea paikka säilyttää autoja? Ja kuinka moni oikeasti on valmis maksamaan kymmeniä tuhansia parkkiruudusta Mechelininkadun, tai vaikkapa Mannerheimintien varressa?
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:53:54
Rakentamiskustannukset ovat mitätön osa maankäytön kustannuksista. Jokainen pala maata voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Mechelinkadulla pyörätie tuhosi parkkipaikat. Nämä parkkipaikat ovat markkina-arvoltaan noin 100 e/kk/kpl. Tämän tulon kaupunki menettää, koska rakensi pyörätien. Tämä on keskeisin pyörätien kustannusta. Ja kukaan missään ei ota sitä huomioon, koska vihervasemmistolainen kaupunki elää sosialistisessa utopiassa ja vallassa ovat ääliöt.
Onhan Mechelininkadulla autokaistaakin, voihan sitä sanoa että sekin on pois pysäköintipaikoista.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:54:55
Pyörätiet lisäävät ruuhkia, eivät vähennä niitä. Syynä on se, että pyörätien välityskyky on paljon pienempi kuin maan muun liikennekäytön. Pyörätie on poissa muulta liikenteeltä.
Ei suinkaan. Pyörätien välityskyky on suurempi, jos otetaan huomioon kulkuneuvon vaatima tila.
Quote from: Oami on 14.05.2015, 20:05:50
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:54:55
Pyörätiet lisäävät ruuhkia, eivät vähennä niitä. Syynä on se, että pyörätien välityskyky on paljon pienempi kuin maan muun liikennekäytön. Pyörätie on poissa muulta liikenteeltä.
Ei suinkaan. Pyörätien välityskyky on suurempi, jos otetaan huomioon kulkuneuvon vaatima tila.
Kyllä, mutta miten ihmeessä uskot, että niitä pyöriä ikinä olisi pyöräkaistalla Suomen oloissa lähellekään samaa määrää, mitä autoja on vastaavassa kohdin ajoradalla? Pakotatko suomalaiset vihreällä fasismilla? Vai tuhoatko vihreiden tapaan talouden, jotta autoon ei ole varaa? :facepalm:
Quote from: Oami on 14.05.2015, 20:05:21
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:53:54
Rakentamiskustannukset ovat mitätön osa maankäytön kustannuksista. Jokainen pala maata voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Mechelinkadulla pyörätie tuhosi parkkipaikat. Nämä parkkipaikat ovat markkina-arvoltaan noin 100 e/kk/kpl. Tämän tulon kaupunki menettää, koska rakensi pyörätien. Tämä on keskeisin pyörätien kustannusta. Ja kukaan missään ei ota sitä huomioon, koska vihervasemmistolainen kaupunki elää sosialistisessa utopiassa ja vallassa ovat ääliöt.
Onhan Mechelininkadulla autokaistaakin, voihan sitä sanoa että sekin on pois pysäköintipaikoista.
Niin onkin. Hienoa. Ymmärsit perusteiden alkeet eli sen, että maalla on vaihtoehtoinen käyttötarkoitus, joka on sen kustannus. Nyt kun ymmärrät periaatteen, niin osaat ehkä alkaa ajatella, mihin maata kannattaa käyttää ja ennen kaikkea: miten laskea eri vaihtoehtojen kustannukset. Tähän ei todellakaan moni pysty.
Quote from: no future on 14.05.2015, 18:02:10
Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Herttoniemenrantaan, Vuosaareen, Lauttasaaren rannoille, tulevaisuudessa todennäköisesti myös Santahaminaan, rakennetaan koska merenranta-asunnoille on jatkuvaa kysyntää. En tiedä mitä käyttöä esimerkiksi Kalasatamalle ja Jätkäsaarelle olisi pitänyt keksiä nykyisen rakentamisen sijaan. Toki Jätkäsaaresta olisi saanut vaikka parkkipaikan Espoolaisille.
Asukaspysäköintiä itsekin kantakaupungissa käyttäneenä en kuitenkaan ymmärrä, miksi vaikkapa Mechelininkadun varren taloille pitäisi saada lisää parkkipaikkoja siihen pääväylän varteen? Onko se oikea paikka säilyttää autoja? Ja kuinka moni oikeasti on valmis maksamaan kymmeniä tuhansia parkkiruudusta Mechelininkadun, tai vaikkapa Mannerheimintien varressa?
Äänestäjät päättävät, miten käyttää yhteiset varat. Harvalla äänestäjällä on mitään hajua siitä, mitä mikin vaihtoehto maksaa. Vihreät pitävät huolen, että mm. pyöräteiden kustannuksia ei koskaan julkisesti lasketa oikein.
Olen tässä ketjussa viime parilla sivulla esittänyt tavan, miten asia lasketaan, jos se jotain kiinnostaa. Itse taidan jättää julkisen sektorin väliin, koska verenpaineeni ei kestä.
Quote from: Oami on 14.05.2015, 20:05:50
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 12:54:55
Pyörätiet lisäävät ruuhkia, eivät vähennä niitä. Syynä on se, että pyörätien välityskyky on paljon pienempi kuin maan muun liikennekäytön. Pyörätie on poissa muulta liikenteeltä.
Ei suinkaan. Pyörätien välityskyky on suurempi, jos otetaan huomioon kulkuneuvon vaatima tila.
Tällä logiikalla jalkakäytävän välityskyky vasta hyvä onkin jos otetaan huomioon kulkuneuvon vaatima tila.
Ei välityskykyä tarvita ylipäätään liikkumiselle jota ei edes ole olemassa. Mechelininkadun autoja ei voi millään korvata polkupyörillä. Eihän niissä autoissa ole edes helsinkiläisiä. Suurin osa autoista on jo ajanut 15-20 kilometria ennekuin edes on Mechelininkadulla.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 20:16:52
Kyllä, mutta miten ihmeessä uskot, että niitä pyöriä ikinä olisi pyöräkaistalla Suomen oloissa lähellekään samaa määrää, mitä autoja on vastaavassa kohdin ajoradalla? Pakotatko suomalaiset vihreällä fasismilla? Vai tuhoatko vihreiden tapaan talouden, jotta autoon ei ole varaa? :facepalm:
En pakota sen enempää kuin sinä. Sinä ilmeisesti haluat pyörätiet pois. Haluatko sinä pakottaa kansan olemaan käyttämättä pyörää?
Okei, rinnastus ei ole ihan pätevä koska pyöräily on (pyörätien puutteessa) sallittu ajoradalla mutta autoilu ei ole sallittu pyörätiellä. Mutta jos kummallakin olisi yksi kaista, silloin kumpikin olisi sallittu, eikä se olisi pakottamista.
Kaupunkiympäristössä valitettavasti vaan tila loppuu kesken. Koska se sattumoisin on julkista, on poliittinen päätös, mitä sillä tehdään. Itse en siihen päätöksentekoon osallistu koska en sellaisessa paikassa asu (enkä halua asua), senkun tässä huutelen sivusta 8)
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 20:18:19
Quote from: Oami on 14.05.2015, 20:05:21
Onhan Mechelininkadulla autokaistaakin, voihan sitä sanoa että sekin on pois pysäköintipaikoista.
Niin onkin. Hienoa. Ymmärsit perusteiden alkeet eli sen, että maalla on vaihtoehtoinen käyttötarkoitus, joka on sen kustannus. Nyt kun ymmärrät periaatteen, niin osaat ehkä alkaa ajatella, mihin maata kannattaa käyttää ja ennen kaikkea: miten laskea eri vaihtoehtojen kustannukset. Tähän ei todellakaan moni pysty.
Tokihan ajattelen, olen ajatellut jo hyvän aikaa. Liikenteen edistämiseen (esim. polkupyörällä, jalan, joukkoliikennevälineillä ja toki omallakin autolla) sitä kannattaa käyttää, koska liikkuminen on yhteiskunnan toimivuuden elinehto.
Quote from: jka on 14.05.2015, 20:27:24
Tällä logiikalla jalkakäytävän välityskyky vasta hyvä onkin jos otetaan huomioon kulkuneuvon vaatima tila.
Näin on. Ja jalkakäytäväthän siellä onkin.
Quote from: jka on 14.05.2015, 20:27:24
Ei välityskykyä tarvita ylipäätään liikkumiselle jota ei edes ole olemassa.
Onhan sitä olemassa.
Quote from: jka on 14.05.2015, 20:27:24
Mechelininkadun autoja ei voi millään korvata polkupyörillä. Eihän niissä autoissa ole edes helsinkiläisiä. Suurin osa autoista on jo ajanut 15-20 kilometria ennekuin edes on Mechelininkadulla.
Ei tarvitse korvata, mahtuu sinne molempia.
Quote from: Oami on 14.05.2015, 20:30:43
Quote from: jka on 14.05.2015, 20:27:24
Ei välityskykyä tarvita ylipäätään liikkumiselle jota ei edes ole olemassa.
Onhan sitä olemassa.
En ole huomannut polkupyöriä ruuhkaksi asti tuolla jotta välityskykyä pitäisi tämän osalta lisätä. Sen sijaan autoja on ruuhkaksi asti ja jos polkupyöräilyn välityskykyä pitää lisätä niin se tarkoittaa varmasti autojen välityskyvyn huononemista.
Toki Helsinki voi näin päättää mutta edes Helsingin päättäjät ei ole näin tyhmiä vaikka väestö olisikin. Yhden Helsingin tiheäliikenteisimmän sisääntuloväylän jatke varataankin pyöräilyyn. Tämä olisi kyllä nerokkuudessaan täydellinen suoritus jopa Helsingiltä. Nykyiset parkkipaikatkin tuolla kadulla on todellakin myös tuhlausta.
Helsinki voi ideologiansa nimissä sisäisesti siirtää liikennettä autoista vaikka mihin hilavitkuttimiin tahansa tai pysäyttää liikenteen kokonaan. Mutta pendelöintiliikenteeseen jota Mechelinin-kadun liikennekin on Helsingillä ei ole muskelia. Se voi sitä haitata mutta tämä tarkoittaa aina työpaikkojen siirtymistä muualle, eikä Helsingillä siihen ole varaa. Tämän tietää Helsingin päättäjätkin.
tämä ketju pyörii taas aika hyvin ympyrää vanhojen teemojen ympärillä.
Markus yrittää sinällään ansiokkaasti laskea maankäytölle ja liikenteelle tehokkuutta ja hintaa, mutta liikennesuunnittelullisesti jonkin parkkipaikan kokoisen pläntin yksikköhinta ei voi olla mikään lähtökohta.
Kuten muistaakseni Junakohtaus joskus aiemmin asian ilmaisi, Helsingin tapaisessa kaupungissa yksityisautoilu ylipäätään on millään tavalla mahdollista, mikäli riittävän moni käyttää muita kulkutapoja. Eli siis julkista- tai kevyttäliikennettä. Se, että esimerkiksi pyöräilyä yritetään lisätä luomalla sille parempia olosuhteita, vaikka sitten niiden parkkipaikkojen kustannuksella, hyödyttää lopulta eniten paitsi alueen asukkaita, myös niitä ketkä haluavat päästä omalla autollaan ruuhkaisimmalle niemelle. Samasta syystä kannatan länsimetroa, tai yleensäkin raideliikennettä, vaihtoehtona sisääntuloteiden ruuhkille.
Olen varmaan jo aiemmin maininnut, mutta itse käytin Helsingissä asuessani ja työskennellessäni pääsääntöisesti ja mieluiten julkista liikennettä työmatkoihin. Esimerkiksi Kalliosta, Vallilasta ja Etelä-Haagastakin oli sujuvaa pendelöidä työkohteisiin kaikkialle Kehä kolmosen alueella, ja välillä ulkopuolellekin. Yhdensuuntaisten työmatkojen pituudet vaihtelivat jossain 1 ja 30 kilometrin välillä, ja ajallisesti onnistuivat aina alle tunnissa. Yleensä paljon vähemmässä. Ja nämä työkohteet saattoivat vaihtua jopa useita kertoja viikossa.
Jos ruvetaan maan arvoa laskemaan Markuksen esittämällä tavalla, kaikkein törkeintä subventiota nauttii autoilu.
Kotitehtäväksi jää pohtia onko tällainen laskenta mielekästä.
Quote from: junakohtaus on 14.05.2015, 21:22:59
Jos ruvetaan maan arvoa laskemaan Markuksen esittämällä tavalla, kaikkein törkeintä subventiota nauttii autoilu.
Kotitehtäväksi jää pohtia onko tällainen laskenta mielekästä.
Tässähän oli joku ehkä hieman kaukaa haettu logiikka että autoilijat maksavat sen tien arvon moninkertaisesti veroina, mitä muut liikkujat eivät tee.
Vaikkei aiheeseen kuulukaan, niin olisi kyllä mielenkiintoista tietää kokonaisverotaakka keskituloisen autonomistajan ja autottoman kohdalla. Oma veikkaukseni on, että ero ei ole suuren suuri.
Kaikki laskenta on aina mielekästä.
Asiaa voi lähestyä sitä kautta, että jos joku liikkumismuoto pitää lopettaa kokonaan niin lopetetaanko mielummin pyöräily vai autoilu?
Tai sitten sitä kautta, että autoilu maksaa veroja 8 miljardia vuodessa. Jos tuo jyvitetään jokaiselle suomalaiselle työtätekevälle niin jokainen maksaa 3300 euroa vuodessa pelkkiä veroja autoilustaan. Tällä summalla saa siis mahdollisuuden käydä töissä autolla, viedä lapset kouluun ja käydä vähän harrastuksissa. Sanoisin että 3300 euroa vuodessa tästä ilosta on aika kaukana subventiosta jos sillä saa Suomen tieverkon käyttöön.
Quote from: junakohtaus on 14.05.2015, 21:22:59
Jos ruvetaan maan arvoa laskemaan Markuksen esittämällä tavalla, kaikkein törkeintä subventiota nauttii autoilu.
Kotitehtäväksi jää pohtia onko tällainen laskenta mielekästä.
Tässä kohden elämänkokemukseni sanoo, että kannattaisi mennä tekemään jotain muuta, mutta erätauko, niin menköön:
-autot maksavat 8 mrd e vuodessa veroja
-joukkoliikenne saa 1 mrd e vuodessa tukia
-joukkoliikenne on niin halpaa suhteessa autoiluun (em. syystä), että autoilua harva tekee huvikseen.
-kaiken maan arvon voi ja pitäisi laskea ja tehdä tämän jälkeen mahdolliset subventiopäätökset
-pyöräteiden kustannuksia en ole nähnyt kenenkään muun kuin itseni laskevan oikein ja todettakoon tässä, että isäni on yksi em. raportin tekijäarkkitehdeistä eikä hänellekään koko asia ollut tullut mieleen
-Helsingin kaupungissa kaupunki omistaa valtaosan maasta ja siten maankäytön kustannuksilla on olennainen vaikutus julkiseen talouteen, etenkin jos kustannuksia ei edes ymmärretä laskea
Mutta siinähän sitten päättäjät ihmettelevät, miten täyttää 10+ mrd e vuotuinen alijäämä julkisessa taloudessa. Fiksut kansalaiset tajuavat, etteivät päättäjät tähän millään pysty ja sopeuttavat oman elämänsä tämän mukaan. Lopuille käy sitten vähän ikävämmin.
Quote from: no future on 14.05.2015, 21:41:23
Vaikkei aiheeseen kuulukaan, niin olisi kyllä mielenkiintoista tietää kokonaisverotaakka keskituloisen autonomistajan ja autottoman kohdalla. Oma veikkaukseni on, että ero ei ole suuren suuri.
Ai? Autoilun verotus (8 mrd e vuodessa) on 22 % valtion kaikista verotuloista ja vastaa summana lähes puolta kaikista kunnallisverojen tuotosta.
Laskepa joskus huviksesi mitä autoilu tulee itsellesi maksamaan ja vertaa summaa joukkoliikenteen käyttöön. Tästä huomaat aika äkkiä, millainen rahasampo autoilija on julkiselle sektorille.
Quote from: no future on 14.05.2015, 20:57:44
Markus yrittää sinällään ansiokkaasti laskea maankäytölle ja liikenteelle tehokkuutta ja hintaa, mutta liikennesuunnittelullisesti jonkin parkkipaikan kokoisen pläntin yksikköhinta ei voi olla mikään lähtökohta.
Miten niin ei voi olla? Mechelinkadun pyörätie maksaa 1-3 euroa per pyörän ohitus veronmaksajille enemmän kuin julkisuuteen on kerrottu. Minun silmiini olen ainoa ihminen, joka tämän on ääneen sanonut. Jos tuosta pyörätiestä koetaan saatavan vastaava hyöty, niin hyvä, mutta veikkaanpa, että harva äänestäjä suostuisi tällaiseen menoerään, jos tietäisi kustannukset. Sama sumutus pätee keskeisiin vihervasemmiston hankkeisiin. Tässä vain esimerkki on yksinkertainen ja helppo laskea.
Quote from: no future on 14.05.2015, 20:57:44Kuten muistaakseni Junakohtaus joskus aiemmin asian ilmaisi, Helsingin tapaisessa kaupungissa yksityisautoilu ylipäätään on millään tavalla mahdollista, mikäli riittävän moni käyttää muita kulkutapoja. Eli siis julkista- tai kevyttäliikennettä. Se, että esimerkiksi pyöräilyä yritetään lisätä luomalla sille parempia olosuhteita, vaikka sitten niiden parkkipaikkojen kustannuksella, hyödyttää lopulta eniten paitsi alueen asukkaita, myös niitä ketkä haluavat päästä omalla autollaan ruuhkaisimmalle niemelle. Samasta syystä kannatan länsimetroa, tai yleensäkin raideliikennettä, vaihtoehtona sisääntuloteiden ruuhkille.
Olen varmaan jo aiemmin maininnut, mutta itse käytin Helsingissä asuessani ja työskennellessäni pääsääntöisesti ja mieluiten julkista liikennettä työmatkoihin. Esimerkiksi Kalliosta, Vallilasta ja Etelä-Haagastakin oli sujuvaa pendelöidä työkohteisiin kaikkialle Kehä kolmosen alueella, ja välillä ulkopuolellekin. Yhdensuuntaisten työmatkojen pituudet vaihtelivat jossain 1 ja 30 kilometrin välillä, ja ajallisesti onnistuivat aina alle tunnissa. Yleensä paljon vähemmässä. Ja nämä työkohteet saattoivat vaihtua jopa useita kertoja viikossa.
Polkupyöräilyn edistämisen todellinen motiivi onkin juuri mainitsemasi: ajaa autot pois vähitellen kantakaupungista. Tällaisia kaupunkeja on hyvin vähän. On suuri riski kokeilla tätä Helsingissä. Eikä siihen edes ole mitään todellista tarvetta. Suomessa ei ole ruuhkia ja kävely- ja pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen, että ilman vahvaa ideologisuskonnollista paatosta niiden laajentamista ei kukaan vakavissaan ehdottaisi.
Viimeksi raitiovaunussa olessani kuukausi sitten infotaululla pyöri mainos, jossa juhlittiin sitä, että autoilijoiden osuus Helsingin väestöstä on laskussa. Jutussa ei mainittu, että Helsingin väestökasvusta 90 % tulee maahanmuutosta. Palstalaisille tämä varmasti kertoo tarinan sitä enemmän avaamatta.
Kokonaisuutena Suomen megatrendit:
-autoilun kasvaa tasaisesti vuosikymmenestä toiseen sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön
-väestö keskittyy
-raideliikennettä on rakennettu 30 vuoden aikana kasvukeskuksiin huomattavasti lisää
-joukkoliikenteen suoritteet ovat absoluuttisesti ennallaan, suhteessa väestöön vähenevät
-edellinen huolimatta huomattavasti lisääntyneestä asiakaspotentiaalista keskittymisen ja lisärakentamisen myötä
-joukkoliikenne on niin halpaa, että vaikka siltä vietäisiin vuosittainen miljardin euron verotuki pois, joukkoliikenteen houkuttelevuus olisi lähes ennallaan (hyvä säästökohde siten)
Ottamatta kantaa mihinkään muuhun, niin väite
Quote-joukkoliikenne on niin halpaa suhteessa autoiluun (em. syystä), että autoilua harva tekee huvikseen.
on kyllä täyttä potaskaa. Etenkään helsingissä auton omistamiselle, puhumattakaan useammasta autosta, on vaikea löytää muuta perusteltavaa syytä kuin tottumus ja mukavuudenhalu. Se, että Suomea on viimeiset 50-60 vuotta rakennettu autonomistamisen ympärille, ei tarkoita että se olisi ainoa tai järkevin tapa järjestää asiat. Se on vain ollut normi, joka kaatuu liikennesuoritteen jatkuvasti kasvaessa jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:10:39
-autoilun kasvaa tasaisesti vuosikymmenestä toiseen sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön
No ei se nyt ihan kiistatonta ole. Ei autoilu loputtomiin voi kasvaa, sillä ei ihminen voi viettää loputtomiin elämäänsä vain auton ratissa. Raja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja se näyttäisi monissa teollisuusmaissa olevan lähellä tai jopa takana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car (http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car)
Quote from: no future on 14.05.2015, 22:33:21
Ottamatta kantaa mihinkään muuhun, niin väite
Quote-joukkoliikenne on niin halpaa suhteessa autoiluun (em. syystä), että autoilua harva tekee huvikseen.
on kyllä täyttä potaskaa. Etenkään helsingissä auton omistamiselle, puhumattakaan useammasta autosta, on vaikea löytää muuta perusteltavaa syytä kuin tottumus ja mukavuudenhalu. Se, että Suomea on viimeiset 50-60 vuotta rakennettu autonomistamisen ympärille, ei tarkoita että se olisi ainoa tai järkevin tapa järjestää asiat. Se on vain ollut normi, joka kaatuu liikennesuoritteen jatkuvasti kasvaessa jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa.
Voisitko esittää jotain laskelmia? Seutulippu maksaa 98,60 euroa. Sillä kattaa juuri auton vakuutuskustannukset ja renkaat.
Itse olen asunut neljässä eri maassa, joista kolme Euroopassa ja autoillut kaikissa. Se mitä sanot Suomen autoilun tulemisesta tiensä päähän osoittaa, ettet paljoa ole muuta maailmaa tältä osin nähnyt. Suomessa ei ole ruuhkia. Ainoa mikä Suomessa on erityistä on autoilun hinta. Esimerkiksi Itävallassa autovero on 10 % ja bensa maksaa 1,30 e litra, vaikka muuten on Suomen hintatasoa.
75 % Suomen työmatkoista tehdään autoilla. Autokanta kasvaa tasaisesti. Joukkoliikenteen osuus työmatkoista on 15 %. Auto on välttämättömyyshyödyke Suomen valtaväestölle. Pienelle osalle väestöä joukkoliikenne on erinomainen vaihtoehto ja olisi sitä, vaikka joukkoliikenteen liput maksaisivat sen, mitä ne ilman verotukea maksaisivat eli noin tuplat nykyisestä.
Yksityinen sektori laskee pääomalle sen oikean kustannuksen ja siksi yksityisen sektorin työpaikat ovat muuttaneet suuressa määrin kantakaupungista. Työssäkäyvälle väestölle tämä on suuri siunaus, koska 90 % pk-seudun asukkaista ei asu Helsingin keskustassa.
Quote from: no future on 14.05.2015, 22:33:21
Ottamatta kantaa mihinkään muuhun, niin väite
Quote-joukkoliikenne on niin halpaa suhteessa autoiluun (em. syystä), että autoilua harva tekee huvikseen.
on kyllä täyttä potaskaa. Etenkään helsingissä auton omistamiselle, puhumattakaan useammasta autosta, on vaikea löytää muuta perusteltavaa syytä kuin tottumus ja mukavuudenhalu. Se, että Suomea on viimeiset 50-60 vuotta rakennettu autonomistamisen ympärille, ei tarkoita että se olisi ainoa tai järkevin tapa järjestää asiat. Se on vain ollut normi, joka kaatuu liikennesuoritteen jatkuvasti kasvaessa jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa.
Suomea on 50 vuotta rakennettu auton omistamisen verottamisen ympärille, samalla kun joukkoliikenne on ajettu naurettavaksi itsekidutukseksi, ehkä poislukien Helsinki.
Mutta verotettavaa elämää on kehä kolmosen pohjoispuolellakin. Jos ei olisi, Helsinki kuolisi nälkään.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 22:46:52
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:10:39
-autoilun kasvaa tasaisesti vuosikymmenestä toiseen sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön
No ei se nyt ihan kiistatonta ole. Ei autoilu loputtomiin voi kasvaa, sillä ei ihminen voi viettää loputtomiin elämäänsä vain auton ratissa. Raja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja se näyttäisi monissa teollisuusmaissa olevan lähellä tai jopa takana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car (http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car)
Sitä odotellessa Suomen henkilöautokanta:
(http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/files/599/685/Kuva1.jpg)
Uusin luku on 3170 tuhatta viime vuodelta.
Quote from: no future on 14.05.2015, 22:33:21
on kyllä täyttä potaskaa. Etenkään helsingissä auton omistamiselle, puhumattakaan useammasta autosta, on vaikea löytää muuta perusteltavaa syytä kuin tottumus ja mukavuudenhalu. Se, että Suomea on viimeiset 50-60 vuotta rakennettu autonomistamisen ympärille, ei tarkoita että se olisi ainoa tai järkevin tapa järjestää asiat. Se on vain ollut normi, joka kaatuu liikennesuoritteen jatkuvasti kasvaessa jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa.
Helsingissä on henkilöautoja 0,39/asukas. Espoossa 0,47. Jopa Kirkkonummella ei ole kuin 0,52 autoa/asukas.
Kyllä sitä vaan Helsingissäkin pitää auto olla ihan samoin kuin Kirkkonummellakin.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:47:58
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 22:46:52
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:10:39
-autoilun kasvaa tasaisesti vuosikymmenestä toiseen sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön
No ei se nyt ihan kiistatonta ole. Ei autoilu loputtomiin voi kasvaa, sillä ei ihminen voi viettää loputtomiin elämäänsä vain auton ratissa. Raja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja se näyttäisi monissa teollisuusmaissa olevan lähellä tai jopa takana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car (http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_car)
Sitä odotellessa Suomen henkilöautokanta:
(http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/files/599/685/Kuva1.jpg)
Uusin luku on 3170 tuhatta viime vuodelta.
Ei todista yhtään mitään. Minun henkilökohtainen autokantani on kolminkertaistunut samalla kun kilometrisuoritteeni on laskenut.
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 22:57:57
Ei todista yhtään mitään. Minun henkilökohtainen autokantani on kolminkertaistunut samalla kun kilometrisuoritteeni on laskenut.
Henkilöautolla ajettiin yhteensä:
1975: 19 880 mkm (miljoonaa km)
1985: 25 970 mkm
1995: 35 760 mkm
2005: 44 220 mkm
2013: 45 510 mkm
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2014-04_tietilasto_2013_web.pdf
Vuodesta 1975 vuoteen 2013 autokanta on kolminkertaistunut ja autolla ajetut kilometrit 2,3-kertaistuneet.
Mielenkiintoista on, että busseilla ajetut kilometrit ovat pysyneet absoluuttisesti ennallaan ja suhteessä väestöön laskeneet lähes puolella. Ollen edelleen olemattomat (1/80 henkilöautojen kilometreistä v. 2013 vs. 1/31 v. 1975)
Kilometrisuoritteet per auto toki laskevat, kun autoilu valtavirtaistuu, koska autoja on enemmän suhteessa väestöön, jolloin niiden käyttöaste alenee. Autojen käyttömäärä kuitenkin kasvaa vakaasti kokonaisuutena ja suhteessa väestöön, tosin hitaammin kuin autojen määrä. Joukkoliikenteen sen sijaan taantuu huolimatta väestön keskittymisestä ja merkittävistä raideliikenne- ja muista joukkoliikenneinvestoinneista.
Joukkoliikenne on vihreä kupla.
Mielenkiintoista on, että henkilöautoille sattuu Suomessa alle 2800 loukkaantumistapausta. Vertailun vuoksi pelkästään työmatkapyöräilyssä sattuu 4000 loukkaantumista vuosittain ja työmatkapyöräilyn osuus työmatkoista on 2 % vs 75 % autoilla. Pyöräily on erittäin vaarallinen liikkumismuoto. Kaupungissa riski loukkaantua pyörällä on luokkaa satakertainen verrattuna henkilöautoon tai joukkoliikenteeseen. Jälleen fakta, jonka uskovaiset "unohtavat" haaliessaan lisää tulonsiirtoja itselleen.
QuoteRautatie Raitio- Metro Linja- Taksi Lento- SL Yhteensä B. JLST2011-julkaisu: Henkilökilometrit, milj. km
vaunu auto liikenne lautta
1997 3 376 116 301 4 600 902 1 133 3,3 10 432
1999 3 414 121 360 4 608 947 1 245 3,7 10 697
2001 3 282 119 385 4 685 965 1 319 3,8 10 759
2002 3 318 117 401 4 888 966 1 217 4,1 10 910
2003 3 338 118 404 4 642 957 1 206 3,6 10 669
2004 3 352 119 404 4 663 969 1 308 3,8 10 818
2005 3 478 117 409 4 565 1 019 1 289 3,8 10 879
2006 3 574 110 414 4 728 1 077 1 344 3,9 11 251
2007 3 820 110 411 4 731 1 096 1 338 4,0 11 509
2008 4 093 112 420 4 894 1 105 1 332 4,0 11 959
2009 3 918 114 418 4 539 1 069 1 154 4,2 11 217
2010 4 041 113 417 4 814 1 058 1 099 4,3 11 546
2011 3 965 118 397 4 825 1 085 1 324 4,5 11 718
Viimeinen luku on joukkoliikenteen kokonaissuoritteet. Lol. 14 vuodessa keskimäärin +0,8 % vuodessa ja kuinka paljon tuona aikana väestöä onkaan muuttanut raideyhteyksien varrelle!
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-02_julkisen_liikenteen_web.pdf
Mitä opimme tästä: joukkoliikenne on marginaali-ilmiö Suomessa ja sen käyttäjämäärä on saturoitunut. Joukkoliikenteen liikennesuoritteet suhteessa väestöpohjaan laskevat jo.'
Entäs joukkoliikenteen julkinen tuki samaan aikaan?
Vuonna 1997: 432,2 me
Vuonna 2011: 973,1 me
Julkisen liikenteen rahoitus on siis yli kaksinkertaistunut miljardiin euroon samaan aikaan, kun julkinen liikenne on suhteessa väestöpohjaan taantunut ja absoluuttisesti pysynyt ennallaan. Ns. vihreä kusetus :facepalm:
joukkoliikenteen tuki on noin 10 senttiä matkustaja kilometri. autoilun verotus on noin 25 senttiä km. ja sitten kuulee näitä käsityksiä, että joukkoliikenteen käyttäjät maksavat yhtä paljon veroja kuin autoilijat. no ei nyt ihan :facepalm:
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:06:04
Suomessa ei ole ruuhkia ja kävely- ja pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen, että ilman vahvaa ideologisuskonnollista paatosta niiden laajentamista ei kukaan vakavissaan ehdottaisi.
Miten niin ei ole ruuhkia?
Quote from: Oami on 15.05.2015, 00:27:24
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:06:04
Suomessa ei ole ruuhkia ja kävely- ja pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen, että ilman vahvaa ideologisuskonnollista paatosta niiden laajentamista ei kukaan vakavissaan ehdottaisi.
Miten niin ei ole ruuhkia?
Onko tämä nyt sellainen kuuluisa trolli?
Joukkoliikenteen julkisen sektorin tuki on kasvanut 1997-2011 +6,0 % vuodessa samaan aikaan, kun joukkoliikenteen matkustajakilometrit ovat kasvaneet vain +0,8 %. Jos tämä ei riitä kertomaan todellista motiivia joukkoliikenteen tuesta niin mikä! Kyseessä on tulonsiirto vihreiden äänestäjille. Yhä marginaalisempia joukkoliikennehankkeita on totetutettu ja tuetaan.
Tilanne on entistä raadollisempi kun ottaa huomioon samaan aikaan tapahtuneen väestönkasvun kasvukeskuksissa ja tästä seuranneen joukkoliikenteen potentiaalisen asiakaskunnan huomattavan kasvun.
Joukkoliikenteestä voidaan leikata miljardi euroa vuodessa ilman suurta haittaa. Joukkoliikenne on edelleen huomattavan edullista nykyisille käyttäjille ja joukkoliikenteen osuus on vakaa riippumatta siitä, miten paljon rahaa siihen pumpataan ja miten väestö keskittyy.
Miljardi euroa vastaa 25 000 sairaanhoitajan palkkaa. Kunnissa on 41 000 sairaanhoitajaa yhteensä. Arvovalinta, joka äänestäjien pitäisi saada tehdä hyvin informoituna ja jota he eivät nykyään voi tehdä, koska vihreä propaganda.
Ajan 5-6 päivää viikossa Wienissä autolla ja vuoden aikana 10+ lähimaassa. Ymmärsin tässä joku päivä aikoja sitten, miksi Suomessa puhutaan "ruuhkista", vaikka sellaisia ei Suomessa ole. Suomessa "ruuhka" ymmärrätään tilanteeksi, jossa tien välityskyky on hetkellisesti romahtanut. Tämä on tosiaan "ruuhka" eli Suomessa on kuin onkin ruuhkia, vaikka en sellaisia siellä ole kokenut huolimatta 3000 km/kk ajosta pk-seudulla. Mutta tämä ei ole ongelmallinen, vaan toivottava "ruuhka".
Mitään väylää ei nimittäin kannata suunnitella niin, ettei se koskaan ruuhkautuisi. Jos väylä ei koskaan, tai vain harvoin, ruuhkautuu, siinä on suuri ylikapasiteetti. Tämä pätee Suomen moottoriteihin. Niitä ei tosiaan pitäisi rakentaa lisää. Suurta haaskausta.
Tien kuuluu ruuhkautua. Muuten tie hukkaa maa-alaa. Tätä Suomessa ei tajuta eikä ihme, sillä Suomi on maailman maista ja itsenäisistä alueista 194/240 harvaan asutuin. Suomalaiset ovat myös ääriherkkiä äänille ja sosiaalinen fyysinen etäisyys on suurimpia maailman suurimpia.
Ruuhka on ongelma vasta, jos se toistuvasti voimakkaasti heikentää tien käyttötarkoitusta. Tällaista tien pätkää ei Suomessa ole. Kehä I:n rampitkin vetävät riittävän hyvin jopa aamu"ruuhkassa". Jos ne olisivat yhtään isommat, olisivat ne entistä tyhjemmät _keskimäärin_.
Wienissä liikennemäärät ovat moninkertaiset Suomeen nähden. Aamuisin saa olla aika tarkkana, kun ajaa "ruuhkassa" lapset kouluun. Sama pätee moottoriteihin. Suomessa on käsittämättömän alhaiset nopeusrajoitukset ja ennen kaikkea maailmalla täysin poikkeukselliset turvaetäisyydet edellä ajaviin. Jo tämä kertoo siitä, miten suomalaisilla on omintakainen suhtautumisensa liikenteeseen. Se pitää tiedostaa, jottei tehdä tyhmyyksiä yhteiskuntasuunnittelussa.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 23:47:16
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 22:57:57
Ei todista yhtään mitään. Minun henkilökohtainen autokantani on kolminkertaistunut samalla kun kilometrisuoritteeni on laskenut.
Henkilöautolla ajettiin yhteensä:
1975: 19 880 mkm (miljoonaa km)
1985: 25 970 mkm
1995: 35 760 mkm
2005: 44 220 mkm
2013: 45 510 mkm
No kaksi viimeistä lukuahan selvästi puhuvat sen puolesta, että "peak car" lähestyy myös Suomessa, ellei ole jo saavutettu. Eli henkilöautoilu ei kasva loputtomiin. Mikä on tietysti ihan selvä, sillä niin ajokortillisia ihmisiä kuin aikaakin on rajallinen määrä. Ei kukaan halua viettää kaikkea aikaansa on the road, jossain se raja tulee vastaan. Etätyö lisääntyy, matka kotoa töihin ei voi kasvaa rajattomasti ja vapaa-aikanakin on rajansa kuinka paljon ihminen haluaa autolla liikkua. Suomi tulee tietysti vähän perässä, muissa länsimaissa on monin paikoin autoiluhuippu jo ohitettu.
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 23:52:36
Mielenkiintoista on, että henkilöautoille sattuu Suomessa alle 2800 loukkaantumistapausta. Vertailun vuoksi pelkästään työmatkapyöräilyssä sattuu 4000 loukkaantumista vuosittain ja työmatkapyöräilyn osuus työmatkoista on 2 % vs 75 % autoilla. Pyöräily on erittäin vaarallinen liikkumismuoto. Kaupungissa riski loukkaantua pyörällä on luokkaa satakertainen verrattuna henkilöautoon tai joukkoliikenteeseen. Jälleen fakta, jonka uskovaiset "unohtavat" haaliessaan lisää tulonsiirtoja itselleen.
Entäs loukkaantumisten vakavuus? Mikä on kuolemantapausten suhde auto vs fillari?
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 08:56:48
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 23:52:36
Mielenkiintoista on, että henkilöautoille sattuu Suomessa alle 2800 loukkaantumistapausta. Vertailun vuoksi pelkästään työmatkapyöräilyssä sattuu 4000 loukkaantumista vuosittain ja työmatkapyöräilyn osuus työmatkoista on 2 % vs 75 % autoilla. Pyöräily on erittäin vaarallinen liikkumismuoto. Kaupungissa riski loukkaantua pyörällä on luokkaa satakertainen verrattuna henkilöautoon tai joukkoliikenteeseen. Jälleen fakta, jonka uskovaiset "unohtavat" haaliessaan lisää tulonsiirtoja itselleen.
Entäs loukkaantumisten vakavuus? Mikä on kuolemantapausten suhde auto vs fillari?
Käytännössä henkilöauto on lähes täysin turvallinen verrattuna pyörään, koska kaupunkinopeuksissa autoilijoiden vammat ovat olemattomat. pyöräilijöiden sen sijaan alhaisissakin nopeuksissa työkykyä ainakin hetkeksi vievät.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 08:54:43
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 23:47:16
Quote from: ääridemokraatti on 14.05.2015, 22:57:57
Ei todista yhtään mitään. Minun henkilökohtainen autokantani on kolminkertaistunut samalla kun kilometrisuoritteeni on laskenut.
Henkilöautolla ajettiin yhteensä:
1975: 19 880 mkm (miljoonaa km)
1985: 25 970 mkm
1995: 35 760 mkm
2005: 44 220 mkm
2013: 45 510 mkm
No kaksi viimeistä lukuahan selvästi puhuvat sen puolesta, että "peak car" lähestyy myös Suomessa, ellei ole jo saavutettu. Eli henkilöautoilu ei kasva loputtomiin. Mikä on tietysti ihan selvä, sillä niin ajokortillisia ihmisiä kuin aikaakin on rajallinen määrä. Ei kukaan halua viettää kaikkea aikaansa on the road, jossain se raja tulee vastaan. Etätyö lisääntyy, matka kotoa töihin ei voi kasvaa rajattomasti ja vapaa-aikanakin on rajansa kuinka paljon ihminen haluaa autolla liikkua. Suomi tulee tietysti vähän perässä, muissa länsimaissa on monin paikoin autoiluhuippu jo ohitettu.
noiden kahden viimeisen vuoden välissä suomi oli lamssa ja BKT ennallaan syöden vuodessa kymmeniänntuhansia työpaikkoja. tämä vähensi ajoja. jos sama kehitys jatkuu ajot vähenevät edelleen ja samalla suomi ajautuu konkurssiin
Pyöräilijöitä kuolee 21 vuosittain liikenteessä. Ei-itsemurhan seurauksena autoilijoita alle sata. Pyöräily on noin sata kertaa niin vaarallista kuin autoilu. Tilastointia vaikuttaa se, että pyöräonnettomuuksista vain pahimmat päätyvät poliisin tietoon. Liikenneturvan mukaan pyöräilijöille tapahtuu (sairaalalähteiden perusteella) jopa 30 000 loukkaantumista vuosittain. Siis yli 10-kertainen määrä suhteessa autoilijoihin ja pyöräilyn volyymit ovat muutamia prosentteja autoilun volyymeistä.
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyorailijat
Pyöräilyn edistäminen on siten myös merkittävää suomalaisten loukkaantumisen ja työpäivien menetysten edistämistä. Koska pyöräilijöillä ei ole pakollista liikennevakuutusta (sic), laskun maksavat julkinen sektori ja työnantajat. Vihreiden tapa jälleen kerran maksattaa uskontonsa muilla.
Stadilaiset tuppaavat luulemaan että kaikki haluaisivat asua stadissa mutta kaikki eivät vain pysty, mikä on tietenkin ihan hölynpölyä. Kuitenkin, myös päinvastaista luulemista on olemassa että Helsingin ulkopuolella asuvat luulevat että kukaan ei oikeasti haluaisi asua stadissa mutta on pakko koska työt ovat siellä, mikä sekin on ihan paskapuhetta.
Quote from: -PPT- on 15.05.2015, 09:10:23
Stadilaiset tuppaavat luulemaan että kaikki haluaisivat asua stadissa mutta kaikki eivät vain pysty, mikä on tietenkin ihan hölynpölyä. Kuitenkin, myös päinvastaista luulemista on olemassa että Helsingin ulkopuolella asuvat luulevat että kukaan ei oikeasti haluaisi asua stadissa mutta on pakko koska työt ovat siellä, mikä sekin on ihan paskapuhetta.
Helsingin kantakaupungissa asuu alle 2 % suomalaisista, mutta koska media on siellä, syntyy harha, jossa kantakaupunki ja sen elämäntavat ovat jotenkin tasavertaiset suhteessa muihin. Luojan kiitos PS+KESK = 43,5 % eduskuntapaikoista ja näillä on vain 4/87 kansanedustajaa Helsingistä.
Kantakaupungissa joukkoliikenteen osuus:
QuoteJoukkoliikenteen osuus niemen rajan ylittävistä matkoista on noussut 5 prosenttiyksikköä vuodesta 1990 (Vuonna 2012 joukkoliikenne 66 %, henkilöautoliikenne 34 %).
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2014-04_tietilasto_2013_web.pdf
Kannattaa huomata, että pyöräliikenne ei edusta edes prosenttia ;D. (Suomen työmatkapyöräiyn 2 %:n osuus tulee maaseudulta ;D ;D ;D).
Tästä joukkoliikenneharhasta lähtien kantakaupungin vihervasemmisto dikatatoi koko pk-seutua ja koko muuta Suomea.
Edellä linkaamani paperi on loistava esimerkki vihervasemmiston propagandasta. Siinä selvitetään mm. ruuhkamaksuja ja Helsingin niemen muita liikenneongelmia, valitetaan parkkipaikkojen vievän tilaa, mutta
missään ei edes yritetä laskea pyöräteiden maan arvolle (sic)! Paperissa mainitaan, että parkkipaikka tulee maksamaan 27 000 euroa, mutta ei ymmärretä, että jos parkkipaikka muutetaan pyörätieksi niin tuo 6 metriä pyörätietä maksaa tällöin 27 000 euroa!
Pahkasialla on kova kilpailu edessään.
Markus tykittää kyllä melkoisella ahtopaineella.
Nopeasti katsottuna noi luvut ovat kyllä karmeita.
Tässä Helsingin joukkoliikenteen "ylpeydet":
Henkilökilometrit, milj. km
Raitiovanu
2002 117
2011 118
Metro
2002 401
2011 397
Kymmenessä vuodessa matkustuskilometrit ovat vähentyneet!? Siis mitä helvettiä oikeasti!!! Edes Helsingin ytimessä ei saada kasvua aikaan joukkoliikenteelle. Eiköhän unohdeta suosiolla koko pelleily.
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:21:22
Markus tykittää kyllä melkoisella ahtopaineella.
Nopeasti katsottuna noi luvut ovat kyllä karmeita.
Tässä Helsingin joukkoliikenteen "ylpeydet":
Henkilökilometrit, milj. km
Raitiovanu
2002 117
2011 118
Metro
2002 401
2011 397
Kymmenessä vuodessa matkustuskilometrit ovat vähentyneet!? Siis mitä helvettiä oikeasti!!! Edes Helsingin ytimessä ei saada kasvua aikaan joukkoliikenteelle. Eiköhän unohdeta suosiolla koko pelleily.
Tavoitteeni on kasata lähekkäisiin viesteihin faktat ja jättää siihen. Asiasta kiinnostuneet voivat siten helpommin lukea ne.
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:21:22
Markus tykittää kyllä melkoisella ahtopaineella.
No kyllä. Ehkä pientä fanatismia havaittavissa tuossa pyöräilynvastaisuudessa.
;D
Ja vielä pahenee
Täyttöaste: henkilö-km / istumapaikka-km (suhteellinen muutos)
Raitiovanu
1997 100
2011 80
Metro
1997 100
2011 80
Eli molempien täyttöaste on romahtanut 20%. Linjoja tai vuoroja on siis lisätty tuo 20% mutta matkustajamäärät polkee silti paikallaan tai jopa vähenee. Kertoo kyllä melkoisen vahvaa sanomaa että joukkoliikenteen käyttöaste on täysin saturoitunut. Millään lisäpanostuksilla käyttöaste ei Helsingin tuppukylässä kasva. Tarvitaan miljoona ihmistä lisää tai unohdetaan koko haihattelu.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 09:38:59
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:21:22
Markus tykittää kyllä melkoisella ahtopaineella.
No kyllä. Ehkä pientä fanatismia havaittavissa tuossa pyöräilynvastaisuudessa.
;D
Numerot esiin vaan. Sanoisin, että "vastustaja", Helsingin punavihreistö on kuitenkin vielä paljon fanattisempi. Fanaatikoissakin on eroja. On eri asia olla fanaattinen raakojen numeroiden valossa kuin pelkän tyhjän ideologian pohjalta.
Minä heitä ennustuksen, että ylipäätään ihan kaikki ihmisten liikkuminen on saturoitunut. On olemassa joku maksimi sille, kuinka paljon ihmisellä on tarvetta ja halua elämässään liikkua päivittäin paikasta toiseen ja se on joko saavutettu tai hyvin lähellä kehittyneissä länsimaissa. Siksi on kyllä varmasti syytä miettiä tarkkaan liikenneinvestointeja tulevaisuudessa; Mikä oikeasti on tarpeellista ja silloin tulee myös huomioida se, että ko. investointi on hyvin mahdollisesti pois joltain toiselta liikkumismuodolta, jolle on jo olemassa infra, rakenne ja siihen on investoitu.
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:55:48
Numerot esiin vaan. Sanoisin, että "vastustaja", Helsingin punavihreistö on kuitenkin vielä paljon fanattisempi. Fanaatikoissakin on eroja. On eri asia olla fanaattinen raakojen numeroiden valossa kuin pelkän tyhjän ideologian pohjalta.
Mulle riittää numeroksi se, että pyöräily kuluttaa nolla euroa polttoainetta ja paljon enemmän kaloreita kuin polttomoottoroilu.
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:45:56
Eli molempien täyttöaste on romahtanut 20%. Linjoja tai vuoroja on siis lisätty tuo 20% mutta matkustajamäärät polkee silti paikallaan tai jopa vähenee. Kertoo kyllä melkoisen vahvaa sanomaa että joukkoliikenteen käyttöaste on täysin saturoitunut. Millään lisäpanostuksilla käyttöaste ei Helsingin tuppukylässä kasva. Tarvitaan miljoona ihmistä lisää tai unohdetaan koko haihattelu.
Ei tarvita. Kunhan autoilu kielletään muilta paitsi poliitikoilta ja hälytysajoneuvoilta sekä itselleen luvan lahjoneilta, täyttyvät ratikat sekä metrot.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 09:58:30
Minä heitä ennustuksen, että ylipäätään ihan kaikki ihmisten liikkuminen on saturoitunut. On olemassa joku maksimi sille, kuinka paljon ihmisellä on tarvetta ja halua elämässään liikkua päivittäin paikasta toiseen ja se on joko saavutettu tai hyvin lähellä kehittyneissä länsimaissa. Siksi on kyllä varmasti syytä miettiä tarkkaan liikenneinvestointeja tulevaisuudessa; Mikä oikeasti on tarpeellista ja silloin tulee myös huomioida se, että ko. investointi on hyvin mahdollisesti pois joltain toiselta liikkumismuodolta, jolle on jo olemassa infra, rakenne ja siihen on investoitu.
Liikkumisen saturoituminen on tapahtunut jo ainakin 200 vuotta sitten mutta se on tapahtunut ajan suhteen. Ihminen käyttää keskimäärin tunnin matkustamiseen vuorokaudessa. Näin on ollut niin kauan kun asiaa on ylipäätään tutkittu. Todennäköisesti jo luolamiehillä oli sama tilanne.
Liikkuminen paikan suhteen ei ole lähelläkään saturoitumista. Mitä nopeammaksi saadaan liikkuminen niin silti käytetään edelleen tuo tunti liikkumiseen. Silloin liikutaan vain enemmän tai pidempiä matkoja.
Eihän liikkumisen ongelma tällä hetkellä ole kaupunkien keskustoissa, joissa liikkuminen on selvästi jo saturoitunut. Tuon tunnin sisään voidaan tehdä kaikki matkustaminen mitä ylipäätään tarvitaan. Ylivoimaisesti suurin liikkumisen ongelma on kuitenkin työmatkapendelöinti. Tämä pitää ratkaista niin että tuon tunnin sisään saadaan yhä suurempi alue niin että kaikki ihmiset voi asua juuri sillä asumispreferenssillä kuin haluaa ja silti työmatka olisi korkeintaan sanotaan nyt 40 min vuorokaudessa. Tämän ongelman kanssa ei olla vielä lähelläkään saturoitumispistettä.
Asumisen tiivistämien ei tätä onglemaa ratkaise koska kaikilla ei ole asumispreferenssinä asua tiiviisti, eikä koskaan tule olemaankaan. Liikkumisen tehostamienen on ainoa keino ratkaista tämä, tai poistaa muilla keinoin tarve ylipäätään matkustaa töihin.
Minun unelma liikkumisen suhteen on se, että voit asua Turussa tai Tamperella ja käydä silti Helsingissä töissä mutta työmatkoihin menee silti 40 min vuorokaudessa. Ja ilman että aiheutetaan edes kovin suurta saastekuormaa ympäristölle. Vasta tällöin voidaan alkaa puhua saturoitumisesta.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 09:58:30
Minä heitä ennustuksen, että ylipäätään ihan kaikki ihmisten liikkuminen on saturoitunut. On olemassa joku maksimi sille, kuinka paljon ihmisellä on tarvetta ja halua elämässään liikkua päivittäin paikasta toiseen ja se on joko saavutettu tai hyvin lähellä kehittyneissä länsimaissa. Siksi on kyllä varmasti syytä miettiä tarkkaan liikenneinvestointeja tulevaisuudessa; Mikä oikeasti on tarpeellista ja silloin tulee myös huomioida se, että ko. investointi on hyvin mahdollisesti pois joltain toiselta liikkumismuodolta, jolle on jo olemassa infra, rakenne ja siihen on investoitu.
Olet massiisivisella tavalla väärässä, mikä on ihan ymmärrettävää vihreästä länsimaalaiskuplasta katsottuna. EU:ssa kun elää alle 7 % maailman ihmisistä.
Maailman lentoliikenne 1967-2015:
(http://cdn.tradingeconomics.com/charts/world-air-transport-passengers-carried-wb-data.png?s=%2fworld%2fair-transport-passengers-carried-wb-data.html&lbl=0&v=201505310000)
http://www.tradingeconomics.com/world/air-transport-passengers-carried-wb-data.html
Maaliikenne:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fd/Motor_Vehicle_Production_1950_2013.png)
Miljardin auton raja meni juuri rikki. Kasvu tasaista ja kovaa. Saturoitunee jonnekin 2-4 miljardiin.
Niin se maan arvo. Henkilöautoliikenteen tilantarve on jotain ihan käsittämätöntä.
Lisäksi Helsinki ei edelleenkään saa jeniäkään niistä rahoista, mitä valtio autoilijoilta kerää.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 10:00:13
Quote from: jka on 15.05.2015, 09:55:48
Numerot esiin vaan. Sanoisin, että "vastustaja", Helsingin punavihreistö on kuitenkin vielä paljon fanattisempi. Fanaatikoissakin on eroja. On eri asia olla fanaattinen raakojen numeroiden valossa kuin pelkän tyhjän ideologian pohjalta.
Mulle riittää numeroksi se, että pyöräily kuluttaa nolla euroa polttoainetta ja paljon enemmän kaloreita kuin polttomoottoroilu.
Tämä on yksilön näkökulma. Yhteisölle pyörät ovat hyvin kalliita Suomessa. Niihin käyttettäviä varoja tulisi siksi avoimesti arvioida ja antaa äänestäjien päättää, onko pyöräily sen kustannusten arvoista.
Quote from: junakohtaus on 15.05.2015, 10:29:18
Niin se maan arvo. Henkilöautoliikenteen tilantarve on jotain ihan käsittämätöntä.
Lisäksi Helsinki ei edelleenkään saa jeniäkään niistä rahoista, mitä valtio autoilijoilta kerää.
Et ymmärrä, että henkilöautojen volyymi on niin valtava suhteessa pyöriin, että yksikkökustannus on muutama prosentti siitä, mitä pyöräilijöillä.
Quote from: junakohtaus on 15.05.2015, 10:29:18
Niin se maan arvo. Henkilöautoliikenteen tilantarve on jotain ihan käsittämätöntä.
Lisäksi Helsinki ei edelleenkään saa jeniäkään niistä rahoista, mitä valtio autoilijoilta kerää.
Eihän tilantarve (yksikkö neliömetri) ole se luku joka alimmalle riville jää. Alimmalle riville jää joku johdannainen käyttöasteesta ja yksikkökustannuksesta.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 10:28:28
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 09:58:30
Minä heitä ennustuksen, että ylipäätään ihan kaikki ihmisten liikkuminen on saturoitunut. On olemassa joku maksimi sille, kuinka paljon ihmisellä on tarvetta ja halua elämässään liikkua päivittäin paikasta toiseen ja se on joko saavutettu tai hyvin lähellä kehittyneissä länsimaissa. Siksi on kyllä varmasti syytä miettiä tarkkaan liikenneinvestointeja tulevaisuudessa; Mikä oikeasti on tarpeellista ja silloin tulee myös huomioida se, että ko. investointi on hyvin mahdollisesti pois joltain toiselta liikkumismuodolta, jolle on jo olemassa infra, rakenne ja siihen on investoitu.
Olet massiisivisella tavalla väärässä, mikä on ihan ymmärrettävää vihreästä länsimaalaiskuplasta katsottuna.
No länsimaistahan minä juuri kirjoitinkin, niin kuin sinullekin saattaa selvitä, jos
luet mitä kirjoitan, etkä vain meuhkaa fanaattisesti. Onko sulle ihan tarkoituksellista ymmärtää tahallaan väärin, että saa väittelyä aikaiseksi?
a) En ole väittänyt, että lentoliikenne olisi lähellekään saturoitunut edes kehittyneissä maissa, saati sitten globaalisti ml kehittyvät maat.
b) Globaalisti valmistettujen autojen määrä korreloi kehittyneiden maiden kilometrisuoritteeseen suunnilleen yhtä paljon kuin meikäläisen polkupyöräily Nigerian hiilidioksidipäästöihin.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 10:29:38
Yhteisölle pyörät ovat hyvin kalliita Suomessa.
"Suomessa"? Tähän asti olet puhunut Helsingin kantakaupungista. Paljonko minun työmatkapyöräilyni maksaa sinulle? No minäpäs kerron: 0 eurosenttiä.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:20:16
Quote from: Oami on 15.05.2015, 00:27:24
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:06:04
Suomessa ei ole ruuhkia ja kävely- ja pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen, että ilman vahvaa ideologisuskonnollista paatosta niiden laajentamista ei kukaan vakavissaan ehdottaisi.
Miten niin ei ole ruuhkia?
Onko tämä nyt sellainen kuuluisa trolli?
Ei ole. Tulkitsen tätä nyt niin, ettet osaa vastata.
EDIT: jaa, pari viestiä siitä eteenpäin sitten vielä myönsit, että ruuhkia on:
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:43:27
Suomessa "ruuhka" ymmärrätään tilanteeksi, jossa tien välityskyky on hetkellisesti romahtanut. Tämä on tosiaan "ruuhka" eli Suomessa on kuin onkin ruuhkia, vaikka en sellaisia siellä ole kokenut huolimatta 3000 km/kk ajosta pk-seudulla.
Tietenkin.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:43:27
Tien kuuluu ruuhkautua. Muuten tie hukkaa maa-alaa. Tätä Suomessa ei tajuta eikä ihme, sillä Suomi on maailman maista ja itsenäisistä alueista 194/240 harvaan asutuin. Suomalaiset ovat myös ääriherkkiä äänille ja sosiaalinen fyysinen etäisyys on suurimpia maailman suurimpia.
Okei, arvovalinta kai tämä sitten on. Jos vaan sovitaan, että minä en halua asua kaupungissa jota sinunkaltaisesi johtavat, ja varmaan samat sanat toisinpäin.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 11:54:28
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:43:27
Tien kuuluu ruuhkautua. Muuten tie hukkaa maa-alaa. Tätä Suomessa ei tajuta eikä ihme, sillä Suomi on maailman maista ja itsenäisistä alueista 194/240 harvaan asutuin. Suomalaiset ovat myös ääriherkkiä äänille ja sosiaalinen fyysinen etäisyys on suurimpia maailman suurimpia.
Okei, arvovalinta kai tämä sitten on. Jos vaan sovitaan, että minä en halua asua kaupungissa jota sinunkaltaisesi johtavat, ja varmaan samat sanat toisinpäin.
toivoisin kovasti, että ei tarvitsisi asua. siihen saakka yritän korjata epäkohtia. taisi argumentit loppua kun siiryit niiden esittäjään.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 11:48:51
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:20:16
Quote from: Oami on 15.05.2015, 00:27:24
Quote from: Markus Bunders on 14.05.2015, 22:06:04
Suomessa ei ole ruuhkia ja kävely- ja pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen, että ilman vahvaa ideologisuskonnollista paatosta niiden laajentamista ei kukaan vakavissaan ehdottaisi.
Miten niin ei ole ruuhkia?
Onko tämä nyt sellainen kuuluisa trolli?
Ei ole. Tulkitsen tätä nyt niin, ettet osaa vastata.
EDIT: jaa, pari viestiä siitä eteenpäin sitten vielä myönsit, että ruuhkia on:
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:43:27
Suomessa "ruuhka" ymmärrätään tilanteeksi, jossa tien välityskyky on hetkellisesti romahtanut. Tämä on tosiaan "ruuhka" eli Suomessa on kuin onkin ruuhkia, vaikka en sellaisia siellä ole kokenut huolimatta 3000 km/kk ajosta pk-seudulla.
Tietenkin.
sinusta siis liikenneväylät pitäisi rakentaa niin ettei niissä ole koskaan tuloksia. heh. mietipä millainen ylikapasiteetti tällöin syntyisi.
http://yle.fi/uutiset/tomtom_helsingin_ruuhkatilanne_muistuttaa_jo_keski-euroopan_suurkaupunkeja/6237517 (http://yle.fi/uutiset/tomtom_helsingin_ruuhkatilanne_muistuttaa_jo_keski-euroopan_suurkaupunkeja/6237517)
Kohta kuulemme miksi tämä viherpropaganda ei pidä paikkaansa.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 12:04:26
http://yle.fi/uutiset/tomtom_helsingin_ruuhkatilanne_muistuttaa_jo_keski-euroopan_suurkaupunkeja/6237517 (http://yle.fi/uutiset/tomtom_helsingin_ruuhkatilanne_muistuttaa_jo_keski-euroopan_suurkaupunkeja/6237517)
Kohta kuulemme miksi tämä viherpropaganda ei pidä paikkaansa.
katsopa tuossa jutussa käytetty ruuhkan määritelmä, jos liikenne sujuu vähintään 25 % alle keskiarvo nopeuden, kyseessä on ruuhka. heh
mutta tottahan liikennemäärät kasvavat kun niemeä koko ajan kasvatetaan meren suuntaan. siirretään julkinen hallinto kehille ja ratojen varsille, niin ongelma helpottuu. samalla minä saastan satoja tuhansia euroja ja jätän Helsingin mielelläni vihreille
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:02:00
taisi argumentit loppua kun siiryit niiden esittäjään.
Totta, sitähän arvovalinta tarkoittaa. Sinusta ruuhka (sellaisena kuin sitä Suomessa esiintyy) on hyvä asia, minusta ei ole. Ei tämä argumentoimalla parane.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:03:38
sinusta siis liikenneväylät pitäisi rakentaa niin ettei niissä ole koskaan tuloksia. heh. mietipä millainen ylikapasiteetti tällöin syntyisi.
En kirjoittanut niin.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 12:13:56
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:02:00
taisi argumentit loppua kun siiryit niiden esittäjään.
Totta, sitähän arvovalinta tarkoittaa. Sinusta ruuhka (sellaisena kuin sitä Suomessa esiintyy) on hyvä asia, minusta ei ole. Ei tämä argumentoimalla parane.
et tainnut tajuta mitä kirjoitin liikenneväylän optimaalisessa kapasiteetista
Quote
Itseäni alkoi kiinnostaa, mistä suurimmat ruuhkat tulevat eli mistä päin väki on Helsinkiin tulossa ja minne se on menossa. Hyvin nopeasti sitten näki, mitkä etapit ovat vaikeita mihinkin kellonaikaan, Alhonen sanoo.
Kaikista surullisinta tässäkin on se, että joku TomTomin maajohtaja on ainoa joka
harrastuksenaan on ylipätään kiinnostunut mistä väki tulee ja mihin menee. Helsingin intressi on ainoastaan se että haalitaan vain mahdollisimman paljon väkeä joka on ylipäätään pakotettu tulemaan ja menemään.
jos nyt sovitaan, että Helsingin ruuhkat ovat ongelma, niin tehokkain ratkaisu on siirtää toimintoja keskusta pois, ei lisätä niitä. kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot maksavat, tämä tuottaa. kaikkein eniten maksaa raideliikenteen lisäys. länsimetron pelkät korkokulut nostivat jokaisen metromatkan kustannusta eurolla
Suomessa liikennekaaoksen aiheuttavat ne mulkut jalankulkijat ja pyöräilijät, jotka painavat suojatien nappia ja kun ei ketään heti tule, ylittävät kadun punaisia päin.
Seuraavaksi autoletka pysähtyy punaisiin, vaikka ketään ei ole mailla eikä halmeiila!
Napista valvontakamera tallentamaan kuvaa noudatetaanko niitä suojatien punaisia. >:(
vinkki hallitusneuvottelijoille: joukkoliikenteen tuista voi leikata 500 me vuodessa ilman yhteiskunnallista haittaa. näitä kohteita ei montaa ole. pakkoruotsi, kehy, YLE, ilmastotuet ja joukkoliikenne sekä tietysti maahanmuutto
Quote from: Faidros. on 15.05.2015, 12:32:48
Suomessa liikennekaaoksen aiheuttavat ne mulkut jalankulkijat ja pyöräilijät, jotka painavat suojatien nappia ja kun ei ketään heti tule, ylittävät kadun punaisia päin.
Seuraavaksi autoletka pysähtyy punaisiin, vaikka ketään ei ole mailla eikä halmeiila!
Napista valvontakamera tallentamaan kuvaa noudatetaanko niitä suojatien punaisia. >:(
kaverini sai juuri Wienissä sakot, kun ajoi pyörällä pyörätiellä päin punaisia
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:39:58
Quote from: Faidros. on 15.05.2015, 12:32:48
Suomessa liikennekaaoksen aiheuttavat ne mulkut jalankulkijat ja pyöräilijät, jotka painavat suojatien nappia ja kun ei ketään heti tule, ylittävät kadun punaisia päin.
Seuraavaksi autoletka pysähtyy punaisiin, vaikka ketään ei ole mailla eikä halmeiila!
Napista valvontakamera tallentamaan kuvaa noudatetaanko niitä suojatien punaisia. >:(
kaverini sai juuri Wienissä sakot, kun ajoi pyörällä pyörätiellä päin punaisia
Mitkä oli todisteet? Partio kiikareineen paikalla, vai joku muu?
Tarkoitat kai pyörätien jatketta, suojatien ohessa? Kaikissa suojateissä ei ole merkintää pp. mahdollisuudesta. Täytyy taluttaa
Quote from: Faidros. on 15.05.2015, 13:01:48
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:39:58
Quote from: Faidros. on 15.05.2015, 12:32:48
Suomessa liikennekaaoksen aiheuttavat ne mulkut jalankulkijat ja pyöräilijät, jotka painavat suojatien nappia ja kun ei ketään heti tule, ylittävät kadun punaisia päin.
Seuraavaksi autoletka pysähtyy punaisiin, vaikka ketään ei ole mailla eikä halmeiila!
Napista valvontakamera tallentamaan kuvaa noudatetaanko niitä suojatien punaisia. >:(
kaverini sai juuri Wienissä sakot, kun ajoi pyörällä pyörätiellä päin punaisia
Mitkä oli todisteet? Partio kiikareineen paikalla, vai joku muu?
Tarkoitat kai pyörätien jatketta, suojatien ohessa? Kaikissa suojateissä ei ole merkintää pp. mahdollisuudesta. Täytyy taluttaa
ratsia. kohdassa oli oma valo pyöräilijöille
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:23:03
et tainnut tajuta mitä kirjoitin liikenneväylän optimaalisessa kapasiteetista
Tajusin oikein hyvin. Sinusta optimaalinen kapasiteetti on sellainen joka romahtaa joka arkipäivä.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 13:04:11
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:23:03
et tainnut tajuta mitä kirjoitin liikenneväylän optimaalisessa kapasiteetista
Tajusin oikein hyvin. Sinusta optimaalinen kapasiteetti on sellainen joka romahtaa joka arkipäivä.
romahtaa. heh. siinä sitä suomalaista suhteellisuudentajua liikenteestä. itse olen työmatka-ajanut suomen pahimpia ruuhkapaikkoja. niiden takia olisi järjetöntä rakentaa kallista lisä kapasiteettia, kun muina aikoina tie on käytännössä täysin autio.
sen sijaan toimintojen siirtäminen keskustasta kehille ja ratojen varsille on win-win-tilanne. jännästi ruuhkista välittäjät harvoin nostavat tätä esille. erinomainen sijainti Helsingin virastoille, yliopistolle ja ministeriöille olisi kehäradan ja väylien risteyskohdassa. sinne hallinto ja kaikki voittavat
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:31:18
jos nyt sovitaan, että Helsingin ruuhkat ovat ongelma, niin tehokkain ratkaisu on siirtää toimintoja keskusta pois, ei lisätä niitä. kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot maksavat, tämä tuottaa. kaikkein eniten maksaa raideliikenteen lisäys. länsimetron pelkät korkokulut nostivat jokaisen metromatkan kustannusta eurolla
Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä, tosin minä hajauttaisin hallinnon paljon kauemmas kuin vain pk-seudun reunoille.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:15:18
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:31:18
jos nyt sovitaan, että Helsingin ruuhkat ovat ongelma, niin tehokkain ratkaisu on siirtää toimintoja keskusta pois, ei lisätä niitä. kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot maksavat, tämä tuottaa. kaikkein eniten maksaa raideliikenteen lisäys. länsimetron pelkät korkokulut nostivat jokaisen metromatkan kustannusta eurolla
Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä, tosin minä hajauttaisin hallinnon paljon kauemmas kuin vain pk-seudun reunoille.
se tulee kalliiksi. kehärata on optimaalinen sijainti valtion ja kuntien hallinnolle ja opiskelu paikoille. loppuvat ruuhkatkin helsingistä
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
romahtaa. heh. siinä sitä suomalaista suhteellisuudentajua liikenteestä. itse olen työmatka-ajanut suomen pahimpia ruuhkapaikkoja. niiden takia olisi järjetöntä rakentaa kallista lisä kapasiteettia, kun muina aikoina tie on käytännössä täysin autio.
Niin minäkin, ajan autoa ammatikseni kaikenlaisina vuorokaudenaikoina ja kaikenlaisissa liikenneympäristöissä. Nyt siis ilmeisesti olemme jo yhtä mieltä siitä että ruuhkia on olemassa. Ne ovat niinkin siedettäviä kuin ovat siksi, että iso osa tienkäyttäjistä käyttää muuta kuin yksityisautoa. Itse ratin takana kiitän mielessäni jokaista aikuista pyöräilijää siitä, että hän on mieluummin siinä pyörätiellään kuin minun edessäni auton kanssa.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
sen sijaan toimintojen siirtäminen keskustasta kehille ja ratojen varsille on win-win-tilanne. jännästi ruuhkista välittäjät harvoin nostavat tätä esille. erinomainen sijainti Helsingin virastoille, yliopistolle ja ministeriöille olisi kehäradan ja väylien risteyskohdassa. sinne hallinto ja kaikki voittavat
Sopii.
Markus kyllä itse käytti tuota sanaa "romahtaa" ja piti tuota tien välityskyvyn romahtamista myös toivottavana ilmiönä.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 06:43:27
Suomessa "ruuhka" ymmärrätään tilanteeksi, jossa tien välityskyky on hetkellisesti romahtanut.
Ei Helsingin ulkopuolella kyllä maan arvo ole se, jolla tien toimivuutta mitataan, vaan juurikin sen läpäisykyky ja koko suhteessa liikennemääriin. Helsingin ulkopuolella kun ko. maalle ei pahemmin ole vaihtoehtoista kannattavaa tuottoa.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:16:39
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:15:18
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 12:31:18
jos nyt sovitaan, että Helsingin ruuhkat ovat ongelma, niin tehokkain ratkaisu on siirtää toimintoja keskusta pois, ei lisätä niitä. kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot maksavat, tämä tuottaa. kaikkein eniten maksaa raideliikenteen lisäys. länsimetron pelkät korkokulut nostivat jokaisen metromatkan kustannusta eurolla
Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä, tosin minä hajauttaisin hallinnon paljon kauemmas kuin vain pk-seudun reunoille.
se tulee kalliiksi. kehärata on optimaalinen sijainti valtion ja kuntien hallinnolle ja opiskelu paikoille. loppuvat ruuhkatkin helsingistä
Millä perusteella se tulee kalliiksi? Työvoima ja infra on halvempaa, mitä kauemmaksi pk-seudusta mennään, joten mistä kalleus muodostuu?
Olen tähän karttaan rajannut summittaisesti kaksi eri sijoitusvaihtoehtoa julkiselle hallinnolle ja koulutukselle. Molemmat renkaat kuvaavat suurin piirtein aluetta, josta keskuspisteen saavuttaa puolessa tunnissa. Lienee päivänselvää, että Helsingin liikennehankkeita ei enää tarvittaisi eikä mitään ruuhkan tynkääkään enää olisi, jos em. toiminnot olisivat isomman alueen keskellä eivätkä pienemmän. Kyseessä on suuruusluokkaa 50 000 työ- ja opiskelupaikkaa.
Tarpeettomiksi jääneet keskustan tilat voitaisiin muuttaa asunnoiksi ja liiketiloiksi. Näin tehdään jo pienessä määrin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen talo. Toki muutto kestäisi vuosikymmenenkin, eikä sitä kannattaisi kerralla tehdä, mutta sanotaanko 1000-3000 työ- ja opiskelupaikkaa vuodessa -tahtiin.
(http://i.imgur.com/Wf44luz.jpg)
Tästä kuvasta kannattaa huomata lentokentän pohjoispuolen täysi autius. Tilaa kasvaa uuden Helsingin keskuksen ympärillä olisi valtavasti. Lentomelualueet ovat pienet, eivätkä työpaikoille niin tärkeät. Melutaso kuitenkin ydinkeskustassa on suurempi kuin em. ison renkaan pohjoispuolisilla alueilla.
Kehärata+kehä III+pohjoiseen menevät väylät on Suomen liikenteellisesti suurikapasiteettisinta aluetta ja liikennekuorma jakautuu tasaisesti eri suuntiin toisin kuin niemellä.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:23:22
Millä perusteella se tulee kalliiksi? Työvoima ja infra on halvempaa, mitä kauemmaksi pk-seudusta mennään, joten mistä kalleus muodostuu?
Kokemuksen. Valtion hajasijoitushankkeet eivät ole menneet hyvin.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 13:23:04
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
romahtaa. heh. siinä sitä suomalaista suhteellisuudentajua liikenteestä. itse olen työmatka-ajanut suomen pahimpia ruuhkapaikkoja. niiden takia olisi järjetöntä rakentaa kallista lisä kapasiteettia, kun muina aikoina tie on käytännössä täysin autio.
Niin minäkin, ajan autoa ammatikseni kaikenlaisina vuorokaudenaikoina ja kaikenlaisissa liikenneympäristöissä. Nyt siis ilmeisesti olemme jo yhtä mieltä siitä että ruuhkia on olemassa. Ne ovat niinkin siedettäviä kuin ovat siksi, että iso osa tienkäyttäjistä käyttää muuta kuin yksityisautoa. Itse ratin takana kiitän mielessäni jokaista aikuista pyöräilijää siitä, että hän on mieluummin siinä pyörätiellään kuin minun edessäni auton kanssa.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
sen sijaan toimintojen siirtäminen keskustasta kehille ja ratojen varsille on win-win-tilanne. jännästi ruuhkista välittäjät harvoin nostavat tätä esille. erinomainen sijainti Helsingin virastoille, yliopistolle ja ministeriöille olisi kehäradan ja väylien risteyskohdassa. sinne hallinto ja kaikki voittavat
Sopii.
Ruuhkista hyväksyin sinun määritelmäsi, jotta voimme keskustella muista asioista. Minä ajan päivittäin oikeissa ruuhkissa, joita ei edes kutsuta ruuhkiksi, koska ne ovat pieniä verrattuna todellisiin ruuhkiin (Stau).
Hienoa, että hajasijoitusajatukseni saa kannatusta!
Etsin paraikaa asuntoa kriteerillä: kantakaupunki, yli 70 m2, alle 650 000 e. Todella vähän on vaihtoehtoja. Jos hallinto olisi em. ison renkaan keskellä, voisin asua uudessa isossa 300 000 e omakotitalossa vaikka Lohjalla.
Jos tästä kuvasta pitäisi jotain päätellä, niin ei kehäteille sijoittaminen olisi mikään ratkaisu, sillä ei tuo kantakaupunki kovin ruuhkaiselta edes näytä. Onko se sitä? Merkittävintä ruuhkautuminen on Turunväylällä jo reilusti ennen kehä kolmosta, joten mitä ihmettä kehille sijoitettu hallinto auttaisi? (Paitsi siihen, että entistä harvemmat tulisivat töihin julkisilla ja entistä useampi omalla autollaan, jota Markus innokkaasti on ajamassa) Eli ruuhkat tien välityskyvyn romahtamiset lisääntyisivät.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6237511.ece/ALTERNATES/w960/tomtom.jpg)
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:27:28
Etsin paraikaa asuntoa kriteerillä: kantakaupunki, yli 70 m2, alle 650 000 e. Todella vähän on vaihtoehtoja. Jos hallinto olisi em. ison renkaan keskellä, voisin asua uudessa isossa 300 000 e omakotitalossa vaikka Lohjalla.
Mutta mitä ihmettä se lohjalaisia helpottaisi tulla töihin lentokentälle tai kantakaupunkiin? Joka tapauksessa he köröttelevät edelleen romahtanutta turunväylää pitkin töihin. Mikään ei muuttunut?
tupla
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:28:04
Jos tästä kuvasta pitäisi jotain päätellä, niin ei kehäteille sijoittaminen olisi mikään ratkaisu, sillä ei tuo kantakaupunki kovin ruuhkaiselta edes näytä. Onko se sitä? Merkittävintä ruuhkautuminen on Turunväylällä jo reilusti ennen kehä kolmosta, joten mitä ihmettä kehille sijoitettu hallinto auttaisi? (Paitsi siihen, että entistä harvemmat tulisivat töihin julkisilla ja entistä useampi omalla autollaan, jota Markus innokkaasti on ajamassa) Eli ruuhkat tien välityskyvyn romahtamiset lisääntyisivät.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6237511.ece/ALTERNATES/w960/tomtom.jpg)
Helsingin niemeltä siirrettäisiin 50 000 työpaikkaa 15 km pohjoisemmaksi. Sisääntuloväylien kuorma laskisi huomattavasti. Jos ja kun toiminnot olisivat vielä kehäradan asemien lähellä, olisi niihin suora raideyhteys kaikkialta mistä nytkin on suora raideyhteys. Tähän voitaisiin vielä yhdistää lisävuorot kehäradalle.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:29:56
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:27:28
Etsin paraikaa asuntoa kriteerillä: kantakaupunki, yli 70 m2, alle 650 000 e. Todella vähän on vaihtoehtoja. Jos hallinto olisi em. ison renkaan keskellä, voisin asua uudessa isossa 300 000 e omakotitalossa vaikka Lohjalla.
Mutta mitä ihmettä se lohjalaisia helpottaisi tulla töihin lentokentälle tai kantakaupunkiin? Joka tapauksessa he köröttelevät edelleen romahtanutta turunväylää pitkin töihin. Mikään ei muuttunut?
Huoh. Lohjalta Kehä ykköselle on puoli tuntia. Kehä ykköseltä Katajanokalle on ainakin puoli tuntia + parkkipaikkaongelma. Jos Katajanokan (tai Esplandin) sijaan ajaisi lentokentälle, matka-aika lyhenisi ainakin 15 min ja parkkipaikkaongelma katoaisi. Ja Lohja nyt on aika ääriratkaisu. Paljon lähempänäkin olisi paljon tilaa. Esim Tuusulassa.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
romahtaa. heh. siinä sitä suomalaista suhteellisuudentajua liikenteestä. itse olen työmatka-ajanut suomen pahimpia ruuhkapaikkoja. niiden takia olisi järjetöntä rakentaa kallista lisä kapasiteettia, kun muina aikoina tie on käytännössä täysin autio.
Juuri näin. Itsekin olen paljon autoillut eri maissa ja ei todellakaan missään muualla ole tällaista tilannetta että ne joskus ruuhkautuvatkin tiet ovat kuitenkin suurimman osan aikaa täysin tyhjiä. Ja korostan ne ovat oikeasti täysin autioita.
Eli Helsingissä on kyllä joku täysin poikkeuksellinen ongelma mitä oikeastaan missään muualla ei ole. Pendelöintiliikenne on käsittämättömän huonosti hoidettu ja se on ainoa mikä vähän silloin tällöin ruuhkauttaa. Mutta tuo johtuu vain ja ainoastaan työmatkaliikenteestä. Mikään muu liikenne ei Helsinkiä ruuhkauta toisin kuin melkein kaikkialla muualla missä ruuhkia on muulloinkin kuin vain työmatkaliikenteen aikana.
Tätä työmatkojen penedelöintihuippua varten on täysin järjetöntä rakentaa lisää suurimman osan aikaa edelleen autioita teitä. Ongelma on ihan jossain muualla kuin tieinfran kapasiteetissa. Ongelma on täysin perseellään oleva yhdyskuntasuunnittelu joka maksimoi pendelöinnin.
Helsinkiin pendelöidään kaksi kertaa enemmän kuin San Franciscoon joka on sentään USA:n ylivoimaisesti pahin pendelöintikaupunki. Kukaan alueen päättäjä tuskin edes tietää tätä, puhumattakaan että tekisi asialle jotain.
Myimme tänä keväänä rivarimme Espoon Perusmäestä. Etäisyys Katajanokalle 26 km, matka-aika öisin 35 min, päivisin 1 h 30 min. Ei vaihtoehtoa joukkoliikenteestä, ei parkkipaikkaa Katajanokalla tai matkan varrella. Jos hallinto olisi kehillä, olisi matka-aika ollut 30 min ja parkkipaikkaongelmaa ei olisi ollut. Sama tilanne olisi ollut monella muullakin. Kaupunki olisi voinut kasvaa luonnollisesti eri suuntiin edullisesti. Rivarimme neliöhinta oli alle 3000 e.
Yksityinen sektori on näin tehnyt, mutta se laskeekin pääomalle kustannukset oikein.
Quote from: jka on 15.05.2015, 13:33:35
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:07:42
romahtaa. heh. siinä sitä suomalaista suhteellisuudentajua liikenteestä. itse olen työmatka-ajanut suomen pahimpia ruuhkapaikkoja. niiden takia olisi järjetöntä rakentaa kallista lisä kapasiteettia, kun muina aikoina tie on käytännössä täysin autio.
Juuri näin. Itsekin olen paljon autoillut eri maissa ja ei todellakaan missään muualla ole tällaista tilannetta että ne joskus ruuhkautuvatkin tiet ovat kuitenkin suurimman osan aikaa täysin tyhjiä. Ja korostan ne ovat oikeasti täysin autioita.
Eli Helsingissä on kyllä joku täysin poikkeuksellinen ongelma mitä oikeastaan missään muualla ei ole. Pendelöintiliikenne on käsittämättömän huonosti hoidettu ja se on ainoa mikä vähän silloin tällöin ruuhkauttaa. Mutta tuo johtuu vain ja ainoastaan työmatkaliikenteestä. Mikään muu liikenne ei Helsinkiä ruuhkauta toisin kuin melkein kaikkialla muualla missä ruuhkia on muulloinkin kuin vain työmatkaliikenteen aikana.
Tätä työmatkojen penedelöintihuippua varten on täysin järjetöntä rakentaa lisää suurimman osan aikaa edelleen autioita teitä. Ongelma on ihan jossain muualla kuin tieinfran kapasiteetissa. Ongelma on täysin perseellään oleva yhdyskuntasuunnittelu joka maksimoi pendelöinnin.
Helsinkiin pendelöidään kaksi kertaa enemmän kuin San Franciscoon joka on sentään USA:n ylivoimaisesti pahin pendelöintikaupunki. Kukaan alueen päättäjä tuskin edes tietää tätä, puhumattakaan että tekisi asialle jotain.
Helsinki on niemi, johon on keskitetty kaikki mahdollinen, mihin julkisella toiminnalla voidaan vaikuttaa. Jopa satamat. Ja sama hulluus jatkuu vain entistä pahempana. Jätkäsaareen 20 000 uutta asukasta. :facepalm: Uusi yleiskaava rantarakentamisineen. :facepalm: Samaan aikaan heti Espoon puolella alkaa erämaa jo Suvisaaristosta ja Kehä III:sta. Sipoosta ja Pohjois-Vantaasta puhumattakaan.
Kun kerran ne raiteet nyt siellä ovat, niin sinne sitten toiminnot. Jääköön Helsingin niemi tulonsiirtopotilaille. 90 % Helsingin väestökasvusta tulee maahanmuutosta. Siinä sitä kaunista tulevaisuutta tälle kaupungille.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:29:56
Mutta mitä ihmettä se lohjalaisia helpottaisi tulla töihin lentokentälle tai kantakaupunkiin? Joka tapauksessa he köröttelevät edelleen romahtanutta turunväylää pitkin töihin. Mikään ei muuttunut?
Helpottaahan se, onhan siinä ero onko sitä ruuhkassa Turunväylällä vai ruuhkassa Turunväylällä, Huopalahdenkadulla, Mechelininkadulla ym. ym.
Ja erityisesti se parantaa niiden Mechelininkadun ym. ym. asukkaiden elämänlaatua. Kehä III:n varressahan ei juuri asuta.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 13:42:55
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:29:56
Mutta mitä ihmettä se lohjalaisia helpottaisi tulla töihin lentokentälle tai kantakaupunkiin? Joka tapauksessa he köröttelevät edelleen romahtanutta turunväylää pitkin töihin. Mikään ei muuttunut?
Helpottaahan se, onhan siinä ero onko sitä ruuhkassa Turunväylällä vai ruuhkassa Turunväylällä, Huopalahdenkadulla, Mechelininkadulla ym. ym.
Ja erityisesti se parantaa niiden Mechelininkadun ym. ym. asukkaiden elämänlaatua. Kehä III:n varressahan ei juuri asuta.
Miten sinä nyt luet niin väärin mitä kirjoitan?! Sanoin, että keskustan läpiajo on erittäin hidas ja se poistuu ja tämä säästää. Itse asuin Kehä III:n varressa ja juuri myin asuntoni sieltä pois. Sinne mahtuisi hurjasti lisää toimintoja. Toki ne kannattaa keskittää uuden kehäradan varteen, josta on suora yhteys keskustaan ja pohjoiseen raideliikenteellä.
Jengi Suomessa ei kyllä tajua ruuhkista mitään. Laskekaapa joskus montako kertaa jarrutatte ja kaasustatte liikenteessä Suomessa. Sitten ajakaa vaikka Wienissä. Liikenteen intensiteetti on aivan eri. Minulla on 170 hv ja sillä juuri ja juuri pärjää täällä. Suomessa tehoja ei edes tarvita, koska liikenne on niin väljää.
Mutta: koska ruuhkat ovat kerran ongelma, niin tehdään niille se mikä voidaan. Olennainen osa tätä on siirtää toimintoja keskustasta pois, ei lisätä niitä sinne. Asuntoja saadaan näin sinne myös lisää ilman, että tarvitsee merelle rakentaa. Ja rakennetaan toki merelle, jos hullut haluavat siitä maksaa. Näin tehden ei tarvitse rakentaa liikenneyhteyksiäkään lisää. Lisää junavuoroja vain kehäradalle.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:33:32
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:29:56
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:27:28
Etsin paraikaa asuntoa kriteerillä: kantakaupunki, yli 70 m2, alle 650 000 e. Todella vähän on vaihtoehtoja. Jos hallinto olisi em. ison renkaan keskellä, voisin asua uudessa isossa 300 000 e omakotitalossa vaikka Lohjalla.
Mutta mitä ihmettä se lohjalaisia helpottaisi tulla töihin lentokentälle tai kantakaupunkiin? Joka tapauksessa he köröttelevät edelleen romahtanutta turunväylää pitkin töihin. Mikään ei muuttunut?
Huoh. Lohjalta Kehä ykköselle on puoli tuntia. Kehä ykköseltä Katajanokalle on ainakin puoli tuntia + parkkipaikkaongelma. Jos Katajanokan (tai Esplandin) sijaan ajaisi lentokentälle, matka-aika lyhenisi ainakin 15 min ja parkkipaikkaongelma katoaisi. Ja Lohja nyt on aika ääriratkaisu. Paljon lähempänäkin olisi paljon tilaa. Esim Tuusulassa.
a) Google maps antaa matka-ajaksi Lohjalta Katajanokalle 56min, lentokentälle 50 min. Matka-aika ei siis lyhenisi varttia, vain 6 minuuttia.
b) Miten niin parkkipaikkaongelma katoaisi? Tänä päivänä auton pysäköinti lentokentälle on ihan yhtä ongelmallista kuin keskustaankin, joten miksi tilanne helpottuisi, jos lentokentällä toimintoja lisättäisiin?
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:36:13
Myimme tänä keväänä rivarimme Espoon Perusmäestä. Etäisyys Katajanokalle 26 km, matka-aika öisin 35 min, päivisin 1 h 30 min.
Miten tuo on mahdollista, kun ruuhkia ei ole?
QuoteJos hallinto olisi kehillä, olisi matka-aika ollut 30 min ja parkkipaikkaongelmaa ei olisi ollut.
Miksi oletat, että parkkipaikkaongelmaa ei olisi? Lentokentällä on jo nyt helvetin kallista parkkeerata, joten miksi se tilanne helpottuisi, jos hallinto olisi siellä?
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:51:16
a) Google maps antaa matka-ajaksi Lohjalta Katajanokalle 56min, lentokentälle 50 min. Matka-aika ei siis lyhenisi varttia, vain 6 minuuttia.
b) Miten niin parkkipaikkaongelma katoaisi? Tänä päivänä auton pysäköinti lentokentälle on ihan yhtä ongelmallista kuin keskustaankin, joten miksi tilanne helpottuisi, jos lentokentällä toimintoja lisättäisiin?
a) täysin väärä arvio. Ko. matka-aika on ruuhka-aikana 1 h 30 min ja muuna aikana alle 50 min. Parkkipaikkoja ei ole Katajanokalla, joten vaihtoehto ei toimi.
b) lentokentällä on pysäköintikartelli. Sinne voitaisiin halutessa kaavoittaa vaikka miten paljon pysäköintitaloja. Näin ei tehdä, jottei business vaarantuisi. Esim. viereissä Jumbossa on maksuton pysäköinti ja aina tilaa.
Viimeksi olin Helsingissä töissä Tullissa Sörnäisten rantatiellä. Kukaan 20 kolleegastani ei asunut Helsingin kantakaupungissa. Pienituloisia kun olimme, niin ei mikään ihme. Miksi toimiston piti kuitenkin olla kantakaupungissa? Työhuoneestani oli merinäköala. Asuntona sen arvo olisi ollut varmasti suurempi kuin toimistona +työmatkaetu koko osastolle.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:55:23
Miten tuo on mahdollista, kun ruuhkia ei ole?
Sinulla on suomalainen käsitys ruuhkasta. Suomessa on myös omat käsitykset homeelle, ilmanlaadulle ja vesistöjen pilaantumiselle. Neuroottiset sellaiset. Tien välityskyvyn tulee ylittyä tai tie on liian iso. Se kuinka paljon ylityksiä voidaan sallia määrää tien hinnan. Jos ollaan oikein rikkaita, niin rakennetaan täysin ruuhkattomia teitä:
(http://www.constructionmachineryme.com/wp-content/uploads/2012/09/071210_mafraq_1.jpg)
Yleensä ei olla, joten tietty määrä kapasiteetin ylityksiä sallitaan. Suomessa "ruuhka" määritellään heti, kun nopeus putoaa alle nopeusrajoituksen. Missään muualla ei ole näin tiukkaa määritelmää "ruuhkalle". Se on aivan älytön.
Jos kaikki menevät Katajanokalle, se ruuhkautuu, mutta jos kaikki menevät lentokentälle, se ei ruuhkaudu.
Jos pitää todistaa, että polkupyöräily on turhaa, meillä ei ole ruuhkia. Jos pitää todistaa, että Katajanokalle autoilu kestää, meillä on ruuhkia.
8)
Niin se sää täällä vaihtelee.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 14:05:24
Jos kaikki menevät Katajanokalle, se ruuhkautuu, mutta jos kaikki menevät lentokentälle, se ei ruuhkaudu.
Jos pitää todistaa, että polkupyöräily on turhaa, meillä ei ole ruuhkia. Jos pitää todistaa, että Katajanokalle autoilu kestää, meillä on ruuhkia.
8)
Niin se sää täällä vaihtelee.
Katso karttaa. Katajanokalle pääsee vain läpi kantakaupungin kahta pientä siltaa. Lentokentälle pääsee joka suunnasta.
Miten nämä ovat näin vaikeita asioita?
Lopetan omalta osaltani. Edellisillä sivuilla on faktat, jos päättäjillä on halua tehdä asialle jotain. Luultavasti ei. Jokainen mukautuu tavallaan.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 14:11:37
Lentokentälle pääsee joka suunnasta.
Ja ei muuten pääse. Itse lentokenttäkin rajaa pääsyn sinne pohjoisen suunnasta ja käytännössä kaikki lentokentälle tulijat tulevat sinne joko kehä kolmosta tai Tuusulanväylää pitkin, jotka on kahta puolta rakennettu melkoisen täyteen lentokentän lähettyvillä. Jos katsotaan lentokentän ja noiden valtaväylien välistä aluetta Veromiehen ja Virkamiehen välillä, niin eipä siellä nyt mitenkään ylettömästi enää ole tilaa. Hallinnon siirtäminen tuonne ei ratkaisisi oikeastaan mitään, paitsi sen, että kohta alettaisiin vaatia lentokentän siirtämistä Mäntsälään, kun tuli niin ahdasta.
Jos parkkeeraamisesta saisi lentokentällä halpaa ja ilmaista, niin sehän voitaisiin tehdä jo? Ei se hallinnon siirtäminen sinne mitenkään helpottaisi asian hoitamista, päinvastoin.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:48:52
Quote from: Oami on 15.05.2015, 13:42:55
Helpottaahan se, onhan siinä ero onko sitä ruuhkassa Turunväylällä vai ruuhkassa Turunväylällä, Huopalahdenkadulla, Mechelininkadulla ym. ym.
Ja erityisesti se parantaa niiden Mechelininkadun ym. ym. asukkaiden elämänlaatua. Kehä III:n varressahan ei juuri asuta.
Miten sinä nyt luet niin väärin mitä kirjoitan?!
Miten niin luin väärin? Tämä idea hallinnon hajasijoittamisesta pois keskustahan on nimenomaan se asia, josta olimme samaa mieltä. Juuri yllä yritän selvittää tätä eroa ääridemokraatille.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:48:52
Sanoin, että keskustan läpiajo on erittäin hidas ja se poistuu ja tämä säästää. Itse asuin Kehä III:n varressa ja juuri myin asuntoni sieltä pois. Sinne mahtuisi hurjasti lisää toimintoja. Toki ne kannattaa keskittää uuden kehäradan varteen, josta on suora yhteys keskustaan ja pohjoiseen raideliikenteellä.
Niin tästäkin.
Quote from: Markus Bunders on 15.05.2015, 13:48:52
Jengi Suomessa ei kyllä tajua ruuhkista mitään. Laskekaapa joskus montako kertaa jarrutatte ja kaasustatte liikenteessä Suomessa. Sitten ajakaa vaikka Wienissä. Liikenteen intensiteetti on
aivan eri. Minulla on 170 hv ja sillä juuri ja juuri pärjää täällä. Suomessa tehoja ei edes tarvita, koska liikenne on niin väljää.
Wienissä on ilmeisesti noin kolminkertainen määrä asukkaita ja parin tunnin matkan sisällä on kahden muun valtion pääkaupungit, joten kyllä varmaan siellä on enemmän ruuhkaa kuin Helsingissä. Olikohan tämä uutinen joillekin foorumilaisille?
Epäselväksi tosin jää, miten tehot liittyvät ruuhkiin. Kai sitä pienikin auto itsensä liikkeelle saa, eihän siellä nyt ole kummoisesti vuoriakaan vaikka Itävaltaa onkin.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 13:51:16
a) Google maps antaa matka-ajaksi Lohjalta Katajanokalle 56min, lentokentälle 50 min. Matka-aika ei siis lyhenisi varttia, vain 6 minuuttia.
b) Miten niin parkkipaikkaongelma katoaisi? Tänä päivänä auton pysäköinti lentokentälle on ihan yhtä ongelmallista kuin keskustaankin, joten miksi tilanne helpottuisi, jos lentokentällä toimintoja lisättäisiin?
a) katsoitko tuon samaan aikaan kun kirjoitit viestisi? Kohteliaimmin huomautan, ettei se silloin ollut ruuhka-aikana. Google maps pyrkii nimenomaan reaaliaikaiseen tietoon.
b) lentoaseman ympärillä on moninkertainen määrä tilaa, vaikka itse kiitoradat ja muu suoraan lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiinkin. Eipäkähän tässä kai toisaalta ylipäänsä puhuttu että kaikki pitäisi laittaa juuri lentoasemalle, vaan hajasijoittaa kehäradan ja - III:n varteen.
Tottakai se oli "ruuhkaton" aika, mutta silloinhan se juuri on vertailukelpoinen lukema, koska ruuhka siirtyisi hallinnollisen keskuksen myötä ajan mittaan.
Quote from: Oami on 15.05.2015, 14:38:50
lentoaseman ympärillä on moninkertainen määrä tilaa, vaikka itse kiitoradat ja muu suoraan lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiinkin. Eipäkähän tässä kai toisaalta ylipäänsä puhuttu että kaikki pitäisi laittaa juuri lentoasemalle, vaan hajasijoittaa kehäradan ja - III:n varteen.
Nyt en tainnut ymmärtää kysymystä? Olen ihan samaa mieltä, että lentoaseman ympärillä on tilaa, jos kiitoradat ja lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiin, mutta se ei ehkä ole tavoite, koska mitä järkeä lentokentän lähistölle on tulla, jos lentokenttä poistetaan.
Perusongelma ei ole se, mihin hallinto on keskitetty, perusongelma on keskittäminen ylipäätään. Sillä ei ole väliä, missä se keskitys on, aina sinne muodostuu ruuhkainen ja kallis alue, johon valtakunnan julkiset varat valuvat ja niiden perässä myös yksityiset. Se tuottaa niitä haittapuolia, joita Helsingissä näemme: Ruuhkia (anteeksi, tieliikenteen kapasiteettiromahduksia), sikakalliita kiinteistöjä, ahtautta, kallista työvoimaa (josta seuraa kallis julkinen talous), asuntopulaa jne. samalla kun se aiheuttaa muualle maahan kurjistumista, kapasiteetin ja infran käyttämättä jättämistä ja taloudellista alamäkeä. Jos nämä tekijät ovat ok, niin sitten niiden kanssa eletään, mutta ei voi väittää, ettäkö tämä olisi vaihtoehdotonta.
Kun koko Suomen karttaa katsoo, niin Hallinnon sijoittaminen kehätien ja kehäradan varteen ei ole hajasijoittamista, vaan keskittämistä uudelle alueelle. Ehkä hieman väljemmin, mutta perusongelma ei siinä muutu yhtään mihinkään, varsinkin kun tuo alue on nyt jo samaa kallista pk-seudun työssäkäyntialuetta. Isossa kuvassa se ei muuttaisi kovinkaan paljoa.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 14:51:30
Kun koko Suomen karttaa katsoo, niin Hallinnon sijoittaminen kehätien ja kehäradan varteen ei ole hajasijoittamista, vaan keskittämistä uudelle alueelle. Ehkä hieman väljemmin, mutta perusongelma ei siinä muutu yhtään mihinkään, varsinkin kun tuo alue on nyt jo samaa kallista pk-seudun työssäkäyntialuetta. Isossa kuvassa se ei muuttaisi kovinkaan paljoa.
Koko maan mittakaavan ongelmat on loppupelissä eri ongelma kuin pääkaupunkiseudun ongelmat. Kun edes pääkaupunkiseudun ongelmia ei pystytä ratkaisemaan niin on ihan turha vetää samaan ongelmavyyhtiin koko maan ongelmia tai muuten mikään ei ratkea. Ainoa mahdollisus on iteratiivinen etenenminen ja jostain on aloitettava tai muuten ei ainakaan tapahdu yhtään mitään.
Koko Suomi mahtuisi Helsingin ja Hämeenlinnan väliin jolloin oltaisiin vasta Piilaakson väestötiheyksillä joka on tällä hetkellä maailman tuottavin alue. Tämä tarkoittaisi sitä että Helsingin ja Hämeenlinnan välillä olisi siis Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja kaikki muutkin. Tämä olisi maailmanmittakaavassa optimaalisin skenaario jos tälle tielle halutaan lähteä.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 14:51:30
Quote from: Oami on 15.05.2015, 14:38:50
lentoaseman ympärillä on moninkertainen määrä tilaa, vaikka itse kiitoradat ja muu suoraan lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiinkin. Eipäkähän tässä kai toisaalta ylipäänsä puhuttu että kaikki pitäisi laittaa juuri lentoasemalle, vaan hajasijoittaa kehäradan ja - III:n varteen.
Nyt en tainnut ymmärtää kysymystä? Olen ihan samaa mieltä, että lentoaseman ympärillä on tilaa, jos kiitoradat ja lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiin, mutta se ei ehkä ole tavoite, koska mitä järkeä lentokentän lähistölle on tulla, jos lentokenttä poistetaan.
Niin siis... tarkoitin ihan vain laskennallisesti. Kai se nyt on kaikille selvää että lentotoiminta vaatii paljon pinta-alaa; mutta vaikka lentotoiminnan vaatima pinta-ala jätettäisiin pois laskuista, silti sitä tilaa on lentoasemalla enemmän kuin Katajanokalla.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 14:51:30
Perusongelma ei ole se, mihin hallinto on keskitetty, perusongelma on keskittäminen ylipäätään. Sillä ei ole väliä, missä se keskitys on, aina sinne muodostuu ruuhkainen ja kallis alue, johon valtakunnan julkiset varat valuvat ja niiden perässä myös yksityiset.
On sillä väliä. Helsingin nykyinen kantakaupunki on liikenteellisesti kertakaikkisen huono paikka. Tietysti sille on historialliset syynsä miksi se on syntynyt sinne minne on, eivätpäkähän menneiden aikojen kuninkaat ja keisarit varmaan miettineet 2000-luvun liikennekysymyksiä.
Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi eivät ole irrallisia kokonaisuuksia vaan sidoksissa toisiinsa. Myös ongelmineen.
Julkishallinnon hajauttaminen tosin on toissijainen asia sen rinnalla, että minun mielestäni julkishallinto pitää monilta osin lopettaa, ei hajauttaa. Mutta niiltä osin kuin se on mahdollista, hallinto tulee hajauttaa ja ennen kaikkea viedä subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähelle ruohonjuuritasoa koko maahan. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä tietysti tarkoittaa maksimoituja yksilönvapauksia.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 15:18:15
Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi eivät ole irrallisia kokonaisuuksia vaan sidoksissa toisiinsa. Myös ongelmineen.
Suomen ongelma on nimenomaan että kaikki kasvukeskukset ovat irrallisia kokonaisuuksia. Näillä ei ole mitään mahdollisuuttakaan olla millään tavalla yhteisiä kokonaisuuksia kun jokaisesta on vähintään 150km matkaa lähimpään toiseen. Ei tällaista haulikolla ammuttua himmeliä voi millään tavalla yhdistää.
Valtionhallinto on vielä oma lusikkansa sopassa, mutta kaikista suurin ongelma Suomessa on että kasvukeskuksilla ei ole mitään mahdollisuutta synergiaan vaikka koko valtionhallintoa ei edes olisikaan. Etäisyydet vaan on liian pitkät. Jos Hämeenlinnaan saataisiin edes Tampereen veroinen keskus niin silloin Hämeenlinnasta olisi sentään jonkinlaiset synergiaedut sekä Tampereelle, että pääkaupunkiseudulle. Ja mahdollisesti näiden välille alkaisi syntyä lisää kasvua joka lopulta yhdistäisi alueet. Kaikki muut kaupungit pitäisi räjäyttää Suomesta ja rakentaa uusiksi lähemmäs toisiaan riippumatta edes valtionhallinnosta.
Informaation liikkumisen kannalta on ihan sama tänä päivänä, onko etäisyys 15, 150 vai 15000 km.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 16:06:29
Informaation liikkumisen kannalta on ihan sama tänä päivänä, onko etäisyys 15, 150 vai 15000 km.
Ei meillä olisi mitään työmatkaliikennettäkään jos tuo olisi "ihan sama". Kaikkihan tekisivät töitä kotonaan. Vaikkapa työvoiman liikkuvuutta Helsingistä Ouluun ei ole olemassakaan. Liikkuvuuden pitäisi olla kaikista kasvukeskuksista kaikkiin muihin yhtä suurta jotta oltaisiin tasapainossa ja saataisiin paras tuottavuus.
Perheessä on aina kaksi työllistä. Jos toinen meinaa muuttaa niin toisenkin pitää saada työpaikka uudesta paikasta. Nykyisillä ympäri metsiä olevilla tuppukylillä tällainen on käytännössä mahdotonta tai lottovoittoon verrattava tapahtuma. Jos kaupungit ovat käytännössä kiinni toisissaan niin ei tarvitse muuttaa. Toinen voi tehdä vähän pidempää työmatkaa. Esimerkiksi juuri Hämeenlinnasta voisi aivan hyvin käydä töissä toinen Tampereella ja toinen Helsingissä. Tämä on se synergiaetu jota tarvitaan ja jollainen on vaikkapa kaikilla USA:n suurimmilla yhtenäisillä metropolialueilla. USA:ssa on 14 metropolialuetta joissa on jokaisessa yksinään enemmän tai saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa. Täysin mahdoton kilpailla tuollaisia vastaan jos ammumme meidän pienen ylipäätään tuottavaan työhön kykenevän porukan ympäri metsiä.
Tällaisella työpaikka-alueella on maksimissaan tunnin työmatka yhteen suuntaan ja väkeä minimissään 4 miljoonaa. Edes pääkaupunkiseutu ei ole yksinään tällainen. Jonnekin Hyvinkäälle tarvitaan toinen Helsingin+Espoon+Vantaan kokoinen kaupunki ennen kuin aletaan olemaan samassa tilanteessa kuin kaikki USA:n suurimmat metro-areat ovat jo nyt.
Etätyön tekeminen kasvaa ja metropoli on vanhentunut teollisuusyhteiskunnan tuote.
Voi kun mä voisin joku päivä tehdä huoltoja etätyönä, tai hitsata, pyörittää mutteria, vaihtaa öljyjä ja kikkailla.
Quote from: ääridemokraatti on 15.05.2015, 22:54:08
Etätyön tekeminen kasvaa ja metropoli on vanhentunut teollisuusyhteiskunnan tuote.
Edes Piilaaksossa ei tehdä etätyötä. Jengi asuu Googlen parkkipaikalla asuntoautoissa.
Siis sen takia, että Googlen toimisto tarjoaa paremmat palvelut kuin saisi jos asuisi missään muualla. Ja Google tarjoaa nuo palvelut juuri sen takia että jengi asuisi toimistolla, eikä esim. kotona tekemässä etätöitä.
mut onko tavoite se, että jengi asuu työpaikalla, vai että jengi viihtyy elämässä? Valtaosa suomessa panostaa ainakin näennäisesti edelleen jälkimmäiseen ja pidentää vapaaehtoisesti työmatkojaan. Onko se järkevää tai tavoiteltavaa, siihen on paha ottaa itse kantaa...
Piilaakso onkin hyvä esimerkki metropolin vanhentuneisuudesta, sillä se on syntynyt vähän syrjäisen yliopiston ympärille. Toki lähelle isoa kaupunkia, mutta ei kuitenkaan suurkaupungin keskustaan.
Quote from: ääridemokraatti on 16.05.2015, 07:42:15
Piilaakso onkin hyvä esimerkki metropolin vanhentuneisuudesta, sillä se on syntynyt vähän syrjäisen yliopiston ympärille. Toki lähelle isoa kaupunkia, mutta ei kuitenkaan suurkaupungin keskustaan.
Mitä höpötät?
Piilaakso on juuri se metropolimalli jota minä olen tässä ajamassa. Koko Piilaakson väestötiheys on 50% suurempi kuin Espoon. Mutta Espoostakin on suurin osa metsää. Espoon tiheydellä asutetaan koko Suomi Helsingistä Hämeenlinnaan.
Enhän minä ole mitään New Yorkia tässä rakentamassa vaan nimenomaan Piilaaksoa. Piilaaksossa on kaksi suurta keskusta: San Jose ja San Francisco ja näiden välissä 20 pienempää keskusta. Mutta kaikki nämä keskukset ovat kasvaneet yhteen ja alue on nimenomaan metropoli jos joku. Eihän metropoli tarkoita jotain pilvenpiirtäjiä silmänkantamattomiin. San Jose-San Francisco:n metropolialueella asuu 8 miljoona ihmistä ja tämä on USA:n 5. suurin metropolialue. Pelkästään välissä olevalla varsinaisen Piilaakson alueella asuu 4 miljoonaa ihmistä. Jengillä on täysin harhainen käsitys että Piilaakso on joku pikkukylä.
Jos meillä on kaksi kaupunkia niin mitä ihmeen lisäarvoa tuo että välissä on 200 km metsää? Itsestään selvää on että oikeastaan kaiken inhimillisen toiminnan kannalta tuosta välimatkasta ei ole mitään hyötyä. Kaikki toiminnot on tehokkaampia ilman tuota välimatkaa. Ja jos homma tehdään kuten Piilaaksossa niin väliin mahtuu ihan kaikenlaista asumista. On pilvenpiirtäjää, matalampaa kerrostaloa, omakotitalomattoa ja taas tiheämpää ja jopa metsääkin mutta ei 200 kilometriä. Malli toimii kuin junan vessa nimenomaan ilman todella suuria keskuksia jotka imee itseensä lopulta tehottomasti kaikki resurssit.
Ei Espoossakaan ole mitään todellista suurkaupungin keskustaa. Eikä pääkaupunkiseudun metropolialue ole tälläkään hetkellä pelkkää suurkaupungin keskustaa. Piilaakson malliin Hämeenlinnan tulisi toinen suurkaupungin keskusta ja Helsingistä Hämeenlinnaan olisi käytännössä nykyistä Espoota.
Quote from: no future on 16.05.2015, 05:44:49
mut onko tavoite se, että jengi asuu työpaikalla, vai että jengi viihtyy elämässä? Valtaosa suomessa panostaa ainakin näennäisesti edelleen jälkimmäiseen ja pidentää vapaaehtoisesti työmatkojaan. Onko se järkevää tai tavoiteltavaa, siihen on paha ottaa itse kantaa...
Eihän tässä tuo olekaan tarkoitus. Tarkoitus on että ihmisillä on valinnanvaraa ja mahdollisuus toteuttaa niitä valintoja. Mitä valinnanvaraa on ihmisellä joka asuu taantuvalla paikkakunnalla jossain Kainuussa tai Karjalassa josta juuri lopetettiin paperitehdas joka oli viimeinen todellinen työllistäjä. Ei ole mitään mahdollisuuksia koska asunto on siellä arvoton ja Helsingissä asunnon hinta tähtitieteellinen.
Tämä ongelma ratkeaa vain sillä että ihmisten elinolosuhteita lähennetään. Piilaaksossa voit muuttaa koska vaan työn perässä lähemmäksi koska asuntojen hinnoissa ei ole suurta eroa. Puoliso voi aina käydä töissä vanhassa paikassa jos hyväksyy että työmatka vähän pitenee, mutta ei silti aivan kohtuuttomasti. Suomessa muutto toiseen kaupunkiin on aina vähintään 200 kilometrin matka ja asuntojen hinnoissa niin suuri ero että muutto on käytännössä mahdotonta.
No tuohan tehdään parhaiten lopettamalla rahan pumppaaminen Helsinkiin.
Pelkkä rahanpumppaus ei taida riittää, vaikka onkin ihan hyvä alku.
San Franciscokin on alusta asti pistänyt niin paljon kuin mahdollista kapuloita rattaisiin ja pistää edelleenkin. Suurkaupungeilla kun on luontainen taipumus yrittää imeä kaikki itseensä, eikä päästää mistään irti vaikka jopa kaupungin itsensäkin kannalta lopulta olisi parempi näin. Piilaakso syntyi kun syntyi uusi ryhmä rikkaita yksityishenkilöitä ja yrityksiä joilla oli varaa perustaa itse omat kaupunkinsa.
Suomessa ei ole näitä rikkaita yksityishenkilöitä, eikä yrityksiä, eikä tule koskaan olemaankaan. Helsingissä on vielä lisäksi se ongelma että kaupungin lisäksi vielä koko valtio yrittää imeä kaiken Helsinkiin. Aika heikot eväät on parempaan.
Quote from: jka on 16.05.2015, 12:15:50
.............Piilaaksossa on kaksi suurta keskusta: San Jose ja San Francisco ja näiden välissä 20 pienempää keskusta.
............
Tarkkaan ottaen San Franciscoa ei lasketa Piilaaksoon kuuluvaksi, vaan alue kattaa laaksoa lahden molemmin puolin Friscosta etelään.
(https://www.google.fi/maps/vt/data=RfCSdfNZ0LFPrHSm0ublXdzhdrDFhtmHhN1u-gM,933SGzxpXJL4WR5Od1Fig9XqWr0zcPh0zdEnCfiMIw9yIwaCv2cWIOtF_kfihSLaNWW_976tLxBbyV8rj1BI03a9SbNR6J7W8kUHeERvsjItRQMgcVMIw_eUujI0H3m4Rv_u3NyGTAK2gxPV_J92CEZz4172lPZrvUCBALZriH0ja0eF_-Kys15TrwLvoTMqooueZdtnhrABFTDFWmh6_w3eS-ikGNLFlBCirwS4180uNifX_mpP2ZBK-K58KIa8vcZERg3NHsfGXEws6g2INg)
Sillä, mitä virallisesti lasketaan kuuluvaksi mihinkin ei ole tässä keskustelussa mitään merkitystä. Kyse on samasta täysin yhtenäisestä metropoli-alueesta ja eritoten työpaikka-alueesta joka tapauksessa. Molemmissa päissä on perinteiset suurkaupungit ja välissä jotain muuta mitä oikeastaan missään muualla ei ole.
Ja niin, tuohon metropolialueeseenhan kuuluu vielä paljon muutakin kuin varsinainen Piilaakso, San Francisco ja San Jose. Koko tuolle alueelle mahtuu melkein kahteen kertaan koko Suomen väestö ja se ei todellakaan ole kuin 100 kilometriä pitkä kaista.
Quote from: jka on 16.05.2015, 15:06:19
Sillä, mitä virallisesti lasketaan kuuluvaksi mihinkin ei ole tässä keskustelussa mitään merkitystä. Kyse on samasta täysin yhtenäisestä metropoli-alueesta ja eritoten työpaikka-alueesta joka tapauksessa. Molemmissa päissä on perinteiset suurkaupungit ja välissä jotain muuta mitä oikeastaan missään muualla ei ole.
.........
Suomessa lähettiin edellisen kepu-valtakauden aikana hajasijoituksen tielle: yliopistoja aina Oulua ja Rovaniemeä myöten.
No Oulun Yliopisto on luonut liiketoimintaa ympärilleen, mutta hankala on Oulua ja Otaniemeä yhdistää yhdeksi metropolialueeksi.
Niin, siis täyttää utopiaahan tämä minun visiointini on. Ei näin harvaan asuttua maata voi korjata jos jengi on jo ympäri metsiä. Mutta ihan yhtä utopistista on kuvitella että koko maa voitaisiin pitää "asuttuna". Eli meillä on kyllä todella suuri ja hankalasti ratkottavissa oleva ongelma.
Eiköhän tässä jatketa kuten tähänkin asti. Jäljellä olevakin teollisuus lopetetaan ja taantuvat pitäjät taantuu entisestään, mutta mitään uutta ei synny tilalle. Ei edes merkittävää muuttoliikettä. Porukka jää perähikiälle homehtuviin taloihinsa. Aivan karmeaa resurssien hukkakäyttöä.
Sinänsä jos jotain pitää hajauttaa niin yliopisto ei todellakaan ole sieltä huonoimmasta päästä. Koulutus on edelleen meidän vahvuus ja tuota kautta voisi jotain syntyä kuten Ouluun on syntynytkin. Mutta taas Vaasa ja Rovaniemi ovat liian kaukana jotta oikeaa synergiaa saataisiin alueelle.
Tosi hyviä pointteja puolin toisin. Älä Markus luovuta, on erittäin hyvä ravistella perusoletuksia!
En toki väitä autoilleeni kaikissa Suomen taajamissa, mutta Hki on ainoa jonne ja jossa on yhtään hankalampaa päästä aasta beehen. Turkukin on rannikolla, Tampere on keskeltä kapea, vesistöjä on joka kylässä, mutta autolla pääsee eikä pysäköinti ole koskaan ollut ongelma. Asukkaana tietysti pitäisi olla valmis maksamaan omasta ruudusta mutta eikös se ole ihan normaalia.
Kun tietää mitä vaikkapa "bouchon" tarkoittaa, ei Suomessa todellakaan satu ruuhkaa kohdalle koskaan. Jos sattuu olemaan liikkeellä Särkänniemen tai Areenan kohdalla kesäiltana tai pelin jälkeen, voi vähän aikaa joutua odottelemaan. Jossain Rovaniemellä voi pysäköidä haluamansa kaupan eteen vaikka joulu"ruuhkassa", melkein ilmaiseksi.
Hesan pääväylät vetävät mielestäni työmatka-aikoihin kohtuullisesti, ja erittäin hyvin jos viitsii lähteä varttia ennen kaikkia muita. Jos tulee täysstoppi, voi olla varma että edessä on kolari. Muuten sujahtaa Viikkiin, Ogeliin, Metsälään, jopa Kallioon ihan suit sait. Viimeksimainitussakin parkkitilaa on valtavasti, kiitos vain kaikki pyöräilijät jotka eivät täytä kadunvarsia autoillaan.
Todellinen ongelma ei ole volyymi (mielestäni Markus selitti ruuhkan käsitteen ajallisena ongelmana aika hyvin) vaan ajoitus. Ajelet tyhjää tietä, mutta varttia myöhemmin se on täynnä, noin puolen tunnin ajan. Sitten taas tyhjä. Autoilijoiden huono liittymäajo haittaa ramppien luona sujuvuutta enemmän kuin mitä autojen määrä edellyttäisi - tässä on kehityksen paikka.
Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.
Minä en näe kovin paljon negatiivista harvassa asutuksessa ja vastaavasti se ansaintalogiikka, mikä on positiivista metropolissa on myös täysin hämärän peitossa. Päinvastoin, tila on ylellisyyttä, jota suomalaisilla on, mutta monilta muilta puuttuu. Se on ollut negatiivinen seikka sata vuotta sitten, mutta se on menneisyyttä. Nykyään informaatio ja myös logistiikka liikkuu nopeasti ja tehokkaasti mihin vain.
Logistiikkakustannus on lähes mitätöntä nykyään tavarassa kuin tavarassa. Jos helsinkiläisen on kannattavaa hankkia teollinen tuote Kiinasta, niin minulle ei mene läpi selitys, että Lieksa on liian kaukana mistään, jotta siellä kannattaisi olla teollisuutta tai innovaatioita. Selitykset ovat aivan muualla kuin maantieteessä.
Quote from: ääridemokraatti on 16.05.2015, 16:38:01
Minä en näe kovin paljon negatiivista harvassa asutuksessa ja vastaavasti se ansaintalogiikka, mikä on positiivista metropolissa on myös täysin hämärän peitossa. Päinvastoin, tila on ylellisyyttä, jota suomalaisilla on, mutta monilta muilta puuttuu. Se on ollut negatiivinen seikka sata vuotta sitten, mutta se on menneisyyttä. Nykyään informaatio ja myös logistiikka liikkuu nopeasti ja tehokkaasti mihin vain.
Ei kannata tulkita minua väärin. Minäkin kannatan harvaa asutusta. Mutta on olemassa monenlaista harvaa asutusta. Piilaaksossakin voi aivan hyvin asua 400 neliön lukaalissa niin että naapureita ei näy mailla eikä halmeilla jos haluaa. Mutta silti jos piirrät 30 km säteisen ympyrän ympärillesi niin löytyy 4 miljoonaa muuta ihmistä. Missä tahansa suurimmistakin suomalaisista kaupungeista voit asua ihan samoin. Ainoa ero on, että saman ympyrän sisään mahtuu ehkä keskimäärin 50.000 muuta. Vaikka saisit miten hyvän bisnesidean niin et voi oikein muuta kuin kaivaa muniasi. Aika heikot eväät jostain 40.000 asukkaan Raumaltakin on maailmalle ponnistaa. Ja ihan samoin kuin informaatio niin bisneskin on globaalia. Jos et pärjää globaalisti et pärjää enää ollenkaan.
Minusta vaikkapa Espoo on juuri sopivasti balanssissa tässä suhteessa. Jos haluat asua harvasti niin onnistuu. Jos haluat asua tiiviisti niin muuta naapuriin Helsinkiin. Lisää espoota suomeen niin ei meillä ole mitään ongelmaa. Uusia helsinkejä me emme tällä väkimäärällä tarvitse kuin ehkä toisen juuri sinne Hämeenlinnaan. (Edellyttäen että kaikki suomalaiset muuttaa Hämeenlinnan eteläpuolelle.)
Quote from: Chew Bacca on 16.05.2015, 16:00:02
Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.
Pari kuukautta olen ajanut päivittäin idästä Rautatieaseman kautta Etu-Töölöön. Ruuhka alkaa Rautatientorille tultaessa ja loppuu Kiasman kohdalla. Joskus Hakaniemessä saa odottaa parit valot ennen Pitkällesillalle pääsyä. Illalla paluu samaa reittiä ja ruuhka on korkeintaan Rautatieaseman edessä. Jos valot olisiva rytmitetty tosin ruuhkaa ei olisi lainkaan. Mutta kuten totesit, Helsingin liikennesuunnittelua tarkoitus on estää autoilu keskustassa.
Olen kyllä sitä mieltä, että lähiympäristössä asuvan populan määrällä on merkitystä vain sellaiselle bisnekselle, jota ei kiinnosta lähteä markkinoimaan itseään lähiympäristöä kauemmas. Maantieteestä ei löydy mitää perustavaa laatua olevaa syytä siihen, miksi Raumalla ei voisi olla ihan yhtä menestyvää bisnestä kuin missä tahansa muuallakin.
Piilaaksosta vs Suomi vielä sen verran, että jos muuta kilpailueroa ei ole, niin ihan tilastollisestikin on väistämätöntä, että >300 miljoonan asukkaan maasta löytyy menestystarina todennäköisemmin kuin >5 miljoonan asukkaan maasta.
Quote from: Chew Bacca on 16.05.2015, 16:00:02
Tosi hyviä pointteja puolin toisin. Älä Markus luovuta, on erittäin hyvä ravistella perusoletuksia!
En toki väitä autoilleeni kaikissa Suomen taajamissa, mutta Hki on ainoa jonne ja jossa on yhtään hankalampaa päästä aasta beehen. Turkukin on rannikolla, Tampere on keskeltä kapea, vesistöjä on joka kylässä, mutta autolla pääsee eikä pysäköinti ole koskaan ollut ongelma. Asukkaana tietysti pitäisi olla valmis maksamaan omasta ruudusta mutta eikös se ole ihan normaalia.
Kun tietää mitä vaikkapa "bouchon" tarkoittaa, ei Suomessa todellakaan satu ruuhkaa kohdalle koskaan. Jos sattuu olemaan liikkeellä Särkänniemen tai Areenan kohdalla kesäiltana tai pelin jälkeen, voi vähän aikaa joutua odottelemaan. Jossain Rovaniemellä voi pysäköidä haluamansa kaupan eteen vaikka joulu"ruuhkassa", melkein ilmaiseksi.
Hesan pääväylät vetävät mielestäni työmatka-aikoihin kohtuullisesti, ja erittäin hyvin jos viitsii lähteä varttia ennen kaikkia muita. Jos tulee täysstoppi, voi olla varma että edessä on kolari. Muuten sujahtaa Viikkiin, Ogeliin, Metsälään, jopa Kallioon ihan suit sait. Viimeksimainitussakin parkkitilaa on valtavasti, kiitos vain kaikki pyöräilijät jotka eivät täytä kadunvarsia autoillaan.
Todellinen ongelma ei ole volyymi (mielestäni Markus selitti ruuhkan käsitteen ajallisena ongelmana aika hyvin) vaan ajoitus. Ajelet tyhjää tietä, mutta varttia myöhemmin se on täynnä, noin puolen tunnin ajan. Sitten taas tyhjä. Autoilijoiden huono liittymäajo haittaa ramppien luona sujuvuutta enemmän kuin mitä autojen määrä edellyttäisi - tässä on kehityksen paikka.
Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.
Ei minulla ole mitään mistä asian suhteen luovuttaa. Pistin tähän ketjuun tiuhaan faktoja. Ehkä niistä syntyy jollekin motivaatiota kyseenalaistaa. Yleisesti ottaen fanaattinen yksituumaisuus ja kyseeanalaistamattomuus ovat suomalaisen politiikan ydintä. Etenkin vihervasemmiston.
Tähän väliin pitää omalta osaltanikin sanoa, että vaikka en tietenkään ole kaikkien kanssa koko ajan samaa mieltä, niin kaikkien "totuuksien" perustellusta kyseenalaistamisesta, haastamisesta ja uusista ajatuksista pitää hattu nousta.
Toiset kehittelevät omia ajatuksia, toiset toistavat muiden ajatuksia. Jälkimmäinen on paikallaan polkemista (no pun int).
;D
Sellainen täsmennys että Mannerheimintien alapään, Kampin ja asema-aukion tienoilla pieni jonottelu ei haittaa vaan se ettei mistään pääse mihinkään. Yksisuuntainen tai kääntymiskielto on edessä joka paikassa ja mittakaava on niin pieni että pitäisi tietää reittinsä tarkkaan jokaista ryhmittymistä myöten. Sama pätee oikeastaan koko Helsingissä. Vaikea kaupunki osata ellei aja usein, ja miksipä ajaisi. Paljon isommissa kaupungeissa on helpompaa vaikka liikennettä on enemmän. Kokemusta on. Onneksi on navigaattorit nykyään.
QuoteKeskusta hajauttaisi Suomea – tutkijat eri mieltä eduista
Keskusta vastustaa asukkaiden keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Asiantuntijat vastaavat puolueen kolmeen väitteeseen hajauttamisen kilpailukyvylle tuomista eduista.
KAUPUNKI 17.5.2015 2:00 Päivitetty: 17.5.2015 8:34
Lari Malmberg
HELSINGIN SANOMAT
Kohina keskustan vaalivoiton vaikutuksista pääkaupunkiseudun tulevaisuudelle jatkuu. Viime viikolla puhuttiin keskustan talousmaantieteellisestä raportista, jonka mukaan Helsingin asuntopulaa pitäisi ratkoa hillitsemällä väestön keskittymistä pääkaupunkiseudulle.
Tällä viikolla keskusteluun liittyi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, jonka julkaisema tutkimus edustaa päinvastaista näkemystä. VATT:n mukaan väestön keskittyminen tuo Suomelle hyvinvointia, mutta hyvinvoinnin lisääntymistä estetään keskittymistä hidastavalla valtionosuus- ja verojärjestelmällä.
VATT:n kanta edustaa kansainvälisen talous- ja kaupunkitutkimuksen linjaa. Sen mukaan väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin auttaa yrityksiä saamaan työvoimaa, karsii julkisen sektorin kustannuksia, luo asukkaille enemmän palveluita ja synnyttää markkinoille kilpailua, joka pitää hinnat kurissa.
Keskusta haluaa Suomesta biotaloudesta ja luonnonvaroista elävän yhteiskunnan, jonka väestö ja teollisuus jakautuvat vielä vahvemmin ympäri maata.
HS pyysi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professoria Mari Vaattovaaraa, Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtajaa Seppo Laaksoa ja Turun yliopiston akatemiatutkijaa Elias Oikarista arvioimaan keskustan hajauttamispolitiikan perusteluita. Pitkän linjan keskusta-aktiivi Juha Kuisma esittää puolueen valtuuttamana kolme perustelua.
1 Hajauttamalla Suomesta voidaan tehdä biotalous. Hyvä, kestävä yhteiskunta elää kokonaan uusiutuvista luonnonvaroista. Biomassa, josta uusiutuva energia tuotetaan, on jakautunut suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Niinpä biotaloudessa myös ihmiset ja teollisuus ovat hajautuneina ympäri maata. Näin syntyy suorasta luontosuhteesta elävä yhteiskunta ja tuotannon ekologinen vallankumous.
Kaupunkitutkijat uskovat, että biotalouden synty ja uusiutuvien raaka-aineiden ympärille keskittyvät uudet yritykset voivat virkistää joitakin jo nuupahtaneita alueita.
Tällä ei kuitenkaan voida heidän mukaansa pysäyttää väestön keskittymistä suuriin kaupunkikeskuksiin.
Myös biotalousyritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, yliopistojen tutkimusta ja satamia.
Mari Vaattovaara muistuttaa, etteivät kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen johdu Suomen poliittisesta päätöksenteosta vaan globaaleista markkinoista.
Vaikka Suomea on yritetty pitää sinnikkäästi haja-asutettuna, globaali virta vie meitä vastustamattomasti mukanaan. Menestyvät yritykset syntyvät sinne, missä niiden on paras toimia.
2 Hajauttaminen johtaa julkissektorin innovaatioihin. Päätöksenteon keskittämisen sijasta alueille pitäisi antaa vahva itsehallinto. Itsenäiset kaupungit, kunnat, kylät ja yhdistykset tuottavat enemmän aloitteellisuutta kuin yksi pääkaupunkiseudulle keskittynyt suurkunta.
Kaupunkitutkijat eivät ole samaa mieltä.
"Tutkimustieto osoittaa, että suuremmalla kaupungilla on mittakaavaetuja innovaatioiden kannalta", Elias Oikarinen muistuttaa.
Seppo Laakson mukaan yritysmaailmasta nähdään, että innovaatioiden syntymisen kannalta yrityksen kokoa tärkeämpää on avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri. Lisäksi tärkeää on tutkimustoiminnalle annettava rahallinen tuki.
Tutkijat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupungistuminen ei toisi mukanaan myös ongelmia. Tai että pienempiä keskuksia ei tarvittaisi.
"Niissä ajatusmallit saattavat olla hieman erilaisia ja tuottaa siten innovaatioita, joita yhdessä keskuksessa ei syntyisi", sanoo Oikarinen.
3 Hajauttaminen lisää yrittäjyyttä. Yrittäjyys on vahvaa siellä, missä yhteisöllisyys luo ihmisille sosiaalista pääomaa. Näin tapahtuu pienemmillä paikkakunnilla, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja voivat toimia eri rooleissa.
Tutkijat muistuttavat, että Helsingissä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän yrityksiä kuin muualla Suomessa. Yritykset hakeutuvat keskuksiin työvoiman ja tutkimuslaitosten perässä. Suuressa kaupungissa on myös suuremmat markkinat.
"Jos katsotaan vaikka ravintoloita ja kahviloita, niin Helsingissä on monenlaista tarjontaa, kun taas pienemmällä paikkakunnalla on vain ABC-huoltamo", Laakso sanoo.
Yrittäjämyönteistä ilmapiiriäkin pidetään silti tutkijapiireissä tärkeänä. Esimerkiksi Pohjanmaan vahva yrittäjähenki on osin kulttuurinen tekijä.
Siitä, mihin suuntaan Suomea tullaan seuraavien neljän vuoden aikana viemään, saadaan selvyyttä, kun hallitusohjelma valmistuu.
Keskusta-aktiivi Kuisman mukaan keskustan avaukset tuomitaan liian helposti maaseudun ymmärtämättömyytenä.
Hän itse on vakuuttunut siitä, että Suomesta pitäisi tehdä yhden keskuksen metropolivaltion sijaan verkostomainen, monen keskuksen yhteiskunta.
En usko HSn kykenevän ottamaan asiaan objektiivista kantaa. Ja pakko kritisoida tuon tutkijan näkemystä; Jos 30% valtion työpaikoista on sijoitettu Helsinkiin, niin eikö se muka ole ollut poliittinen päätös?
Quote from: ääridemokraatti on 16.05.2015, 21:18:28
Olen kyllä sitä mieltä, että lähiympäristössä asuvan populan määrällä on merkitystä vain sellaiselle bisnekselle, jota ei kiinnosta lähteä markkinoimaan itseään lähiympäristöä kauemmas. Maantieteestä ei löydy mitää perustavaa laatua olevaa syytä siihen, miksi Raumalla ei voisi olla ihan yhtä menestyvää bisnestä kuin missä tahansa muuallakin.
Rovio ja Supercell palkkasi parissa vuodessa n. 1000 kovan luokan ammattilaista pääkaupunkiseudulla. Uskallan väittää että edes Tampereella tai Turussa tuo ei olisi onnistunut, eikä tule koskaan onnistumaankaan nykymenolla.
Lopulta globaali bisnes on tietysti myös toimipisteiden osalta globaalia. Mutta ensin pitää ottaa tuo askel muutaman tuhannen työntekijän bisnekseksi ja se on aina paikallinen operaatio ensi alkuun.
Quote from: ääridemokraatti on 16.05.2015, 21:18:28
Piilaaksosta vs Suomi vielä sen verran, että jos muuta kilpailueroa ei ole, niin ihan tilastollisestikin on väistämätöntä, että >300 miljoonan asukkaan maasta löytyy menestystarina todennäköisemmin kuin >5 miljoonan asukkaan maasta.
Tämä on tietysti totta. Mutta kannattaa muistaa että Piilaaksosta löytyy tuhansia menestystarinoita. Pelkästään maailman arvokkaimpia pörssiyrityksiä löytyy kymmeniä ellei jopa satoja. Se, miksi tämä on mahdollista johtuu siitä että työvoiman vaihtuvuus on Piilaaksossa todella suurta ja resurssit allokoituu kokoajan optimaalisesti sinne missä kasvu kulloinkin on.
Rauman väkimäärällä alueella ei voi oikein olla kuin korkeintaan yksi globaalisti menestyvä firma joka imee koko alueen resurssit. Kun kilpailua ei edes teoriassa voi tällä työntekijämäärällä olla niin lopulta homma on huomattavasti tehottomampaa ja epäoptimaalisempaa.
Quote from: Mok on 16.05.2015, 20:17:12
Pari kuukautta olen ajanut päivittäin idästä Rautatieaseman kautta Etu-Töölöön. Ruuhka alkaa Rautatientorille tultaessa ja loppuu Kiasman kohdalla. Joskus Hakaniemessä saa odottaa parit valot ennen Pitkällesillalle pääsyä. Illalla paluu samaa reittiä ja ruuhka on korkeintaan Rautatieaseman edessä. Jos valot olisiva rytmitetty tosin ruuhkaa ei olisi lainkaan.
Tottakai valot voidaan rytmittää siten ettei sinun (ja muutaman sinun perässäsi samaa reittiä ajavan auton) tarvitse pysähtyä niistä mihinkään; vaan kun liikennevalojen tarkoitus onkin se, että liikenne sujuu jollakin lailla kaikkiin suuntiin.
Quote from: Mok on 16.05.2015, 20:17:12
Mutta kuten totesit, Helsingin liikennesuunnittelua tarkoitus on estää autoilu keskustassa.
Ei ole, mutta vähentää kyllä.
Jos tarkoituksena olisi estää, niin sehän olisi harvinaisen helppoa. Ei siihen tarvitsisi kuin vähän betoniporsaita.
Semantiikkaa. Kun autoilusta tehdään tarpeeksi kallista ja vaikeaa, se estetään niiltä joilla ei ole rahaa ja aikaa. Kalteva pinta jonka päässä on autoton keskusta. Vihreiden ja kokoomuksen epäpyhän liiton luonteeseen kuuluu ettei päivänselviäkään tavoitteita lausuta ääneen.
Onko tavoite sitten hyvä vai paha, sitä on vaikea sanoa kokeilematta. Tampereelle autot jo karkotettiin pääkadulta kosken ja aseman välillä. Lienee liian varhaista tietää saavutettiinko se mitä haettiin.
Quote from: Chew Bacca on 17.05.2015, 18:40:35
Semantiikkaa. Kun autoilusta tehdään tarpeeksi kallista ja vaikeaa, se estetään niiltä joilla ei ole rahaa ja aikaa. Kalteva pinta jonka päässä on autoton keskusta. Vihreiden ja kokoomuksen epäpyhän liiton luonteeseen kuuluu ettei päivänselviäkään tavoitteita lausuta ääneen.
Eivätpä "autottomat keskustatkaan" oikeasti ole autottomia, niistä vaan ei ajeta autolla läpi. Kaikkiin kohteisiin kyllä pääsee autolla jotain reittiä pitkin, jos kovin tarve on.
Saattoi jäädä epäselväksi aiemmista viesteistäni, mutta tarkoituksenani ei ollut juurikaan kritisoida autotonta keskustaa. Se on minulle ja monille muille aivan sama, kunhan sinne keskustaan ei ole pakko tulla. Ainoa käytännön pakko ovat työpaikat ja näistä enää suuressa määrin julkinen hallinto, koska yksityinen hallinto ja tuotanto on jo siirtynyt pois keskustoista.
Siis: siirretään julkinen hallinto pois ruuhkautuneesta keskustasta ja kaikki voittavat. Onhan maailmassa vaikka minkälaisia reservaatteja amisheista intiaaneihin, joten miksei Suomessakin voisi olla vihervasemmiston reservaattia Helsingin niemellä? Paikkaa, jossa autoja tai tuotantoa ei olisi?
Nyt kun Kesk+PS:llä on 43,5 % kansanedustajien paikoista ja vain 4/87 näistä on Helsingistä em. voisi ollakin mahdollista toteutua. Vihervasemmistoa voisi houkutella mukaan laskemalla heille (koska eivät itse osaa laskea), miten paljon rahaa lokkien keinoluotoihin tulee aina kun yksi Esplanadilla oleva virasto muuttaa kehäradan varteen ja tilalle rakennetaan asuntoja. Hintaero on ainakin 1000 e/m2, luultavasti tuplat tai vieläkin enemmän.
Helsingin Sanomilla on oikein iso kampanja menossa pyöräilyn edistämiseksi. Viikoittain vaihtuu propagandasivu etusivullaan. Mainitsematta jää, että samalla edistävät onnettomuuksia. Taaskin vuoden alun kuolonkolareista 22 % sattui kevyen liikenteen käyttäville.
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 10:11:14
Saattoi jäädä epäselväksi aiemmista viesteistäni, mutta tarkoituksenani ei ollut juurikaan kritisoida autotonta keskustaa. Se on minulle ja monille muille aivan sama, kunhan sinne keskustaan ei ole pakko tulla. Ainoa käytännön pakko ovat työpaikat ja näistä enää suuressa määrin julkinen hallinto, koska yksityinen hallinto ja tuotanto on jo siirtynyt pois keskustoista.
Autoton keskusta olisi minustakin ihan jees. Mielenkiintoista on että ei helsingin ituhipeillä ole kuitenkaan näköjään ballssia edes oikeasti pyrkiä tähän. Tietulleistakin on puhuttu jo niin kauan kuin jaksan muistaa mutta mitään ei tapahdu. Tietävät itsekin että autoton keskusta vie loputkin korkean tuottavuuden työt pois keskustasta ja jäljelle jää vain pizzanpaistajia.
Quote from: jka on 18.05.2015, 11:27:00
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 10:11:14
Saattoi jäädä epäselväksi aiemmista viesteistäni, mutta tarkoituksenani ei ollut juurikaan kritisoida autotonta keskustaa. Se on minulle ja monille muille aivan sama, kunhan sinne keskustaan ei ole pakko tulla. Ainoa käytännön pakko ovat työpaikat ja näistä enää suuressa määrin julkinen hallinto, koska yksityinen hallinto ja tuotanto on jo siirtynyt pois keskustoista.
Autoton keskusta olisi minustakin ihan jees. Mielenkiintoista on että ei helsingin ituhipeillä ole kuitenkaan näköjään ballssia edes oikeasti pyrkiä tähän. Tietulleistakin on puhuttu jo niin kauan kuin jaksan muistaa mutta mitään ei tapahdu. Tietävät itsekin että autoton keskusta vie loputkin korkean tuottavuuden työt pois keskustasta ja jäljelle jää vain pizzanpaistajia.
Helsingissähän tämä on jämähtänyt kokoomuksen vastustukseen.
Tietullut on täysin kannattamaton hanke. Järjestelmän kustannukset ylittävät sen hyödyt moninkertaisesti.
Lisäksi kyseessä on Pahkasika-tasoinen hanke suuruusluokassaan. Tätä mietin tämän aamun Wienin "ruuhkissa".
Helsingin keskusta kuolee. Tehdään se nopeasti ja siististi, niin säästetään paljon veronmaksajien (ja minun) rahojani. Siirretään julkinen hallinto keskustasta. Antaa lasten leikkiä tyhjillä kaduilla ja liikehuoneistoissa. Kotimarkkinalama yhdistettynä julkisen sektorin tuleviin kymmeneen nälkävuoteen hoitavat kyllä loput.
Hallitusneuvotteluissa sovittiin asuntoryhmän perustamisesta. PS:n edustajia ei vielä eilen tiedetty, mutta muiden puolueiden edustajista yksikään ei ole Helsingistä. Keskustalla on mm. Vanhanen ja Kaikkonen. 8) Tästä voi tulla vielä hyvää jälkeä!
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 12:44:35
Hallitusneuvotteluissa sovittiin asuntoryhmän perustamisesta. PS:n edustajia ei vielä eilen tiedetty, mutta muiden puolueiden edustajista yksikään ei ole Helsingistä. Keskustalla on mm. Vanhanen ja Kaikkonen. 8) Tästä voi tulla vielä hyvää jälkeä!
Helsingin ulkopuolellahan se onkin paras asiantuntemus asuntopulasta. ;D
Quote from: Micke90 on 18.05.2015, 14:42:51
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 12:44:35
Hallitusneuvotteluissa sovittiin asuntoryhmän perustamisesta. PS:n edustajia ei vielä eilen tiedetty, mutta muiden puolueiden edustajista yksikään ei ole Helsingistä. Keskustalla on mm. Vanhanen ja Kaikkonen. 8) Tästä voi tulla vielä hyvää jälkeä!
Helsingin ulkopuolellahan se onkin paras asiantuntemus asuntopulasta. ;D
helsingissä on paras asiantuntemus, miten asuntopula synnytetään ja miten sitä ylläpidetään. tämän huonommin asiaa ei pysty hoitamaan
Helsingin Sanomien etusivillaan hehkuttama tutkimus:
QuoteEU:n parhaat pyöräilymaat
1. Tanska
2. Hollanti
3. Ruotsi
4. Suomi
5. Saksa
6. Belgia
7. Slovenia
8. Unkari
9. Itävalta
10. Slovakia ja Iso-Britannia
;D ;D ;D
Lueskelin muuten jo vähän vanhoja tutkimuksia kevyestä liikenteestä. En viitsinyt tänne referoida, koska olivat lähinnä 2000-luvun alusta. Yksi tieinsinöörien tekemä oli kuitenkin erittäin mielenkiintoinen. Valitettavasti ei ole nyt linkkiä heti laittaa, mutta vuoden 2003 laskennoissa todettiin, että Helsingissä talvikaudella pyöräteiden käyttöaste on 7-8 % kesäkausien käyttöasteesta ja kesäkausienkin käyttöasteet olivat paljon alhaisemmat kuin itse laskelmissani käyttämät. Ei tuota tietenkään suoraa voi nykypäivään siirtää, mutta en pitäisi mahdottomana, että yksi pyöräilijän ohitus Mechelininkadun pyörätiellä maksaa veronmaksajille 10+ euroa. Ikuisesti.
PS. Poliisipartio (auto) pysäytti vaimoni. Vaimoni näet puhui kännykkäään ajaessaan pyörää (pyörätiellä tietysti, Wienissä saat heti sakot, jos ajat muualla kuin pyörätiellä tai ajoradalla jos pyörätietä ei ole, mutta tällaisia kohtia en ole vielä nähnyt. Tokihan Itävalta on vasta 9. paras pyöräilymaa, vaikka täällä ilmasto on kylmillään Helsingin marraskuu.) No 50 e sakko olisi tullut normaalisti, mutta selvisi varoituksella tällä kertaa. Sen kun päivän vielä näkisi, kun Suomessa poliisi sakottaa pyöräilijää. Kaksi tapausta tutuilleni Wienissä viikon sisällä.
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 14:45:20
Quote from: Micke90 on 18.05.2015, 14:42:51
Quote from: Markus Bunders on 18.05.2015, 12:44:35
Hallitusneuvotteluissa sovittiin asuntoryhmän perustamisesta. PS:n edustajia ei vielä eilen tiedetty, mutta muiden puolueiden edustajista yksikään ei ole Helsingistä. Keskustalla on mm. Vanhanen ja Kaikkonen. 8) Tästä voi tulla vielä hyvää jälkeä!
Helsingin ulkopuolellahan se onkin paras asiantuntemus asuntopulasta. ;D
helsingissä on paras asiantuntemus, miten asuntopula synnytetään ja miten sitä ylläpidetään. tämän huonommin asiaa ei pysty hoitamaan
Paljos sun kuntaan tulee uusia asukkaita per vuosi?.
Suomessa pyöräilijät saavat sakkoja lähinnä pimeällä ilman valoa ajamisesta. Joensuussa joka syksy poliisit järjestävät oikein sakotustempauksia tämän tiimoilta.
Viisas appeni tiivisti asuntopulan loistavasti: Helsingissä on pula alle markkinahintaisista asunnoista. Tämä on aivan totta. Meillekin oli liian vaikeaa vuokrata asuntoamme, joten myimme. Alueella oli yhdäksän vastaava vuokalle tarjolla samaan hintaan. Pitkään ovat olleet.
Asuntopula syntyy, kun asuntoja tarjotaan alle markkinahinnan. Helsingissä noin 100 000 ihmistä asuu näissä sossuasunnoissa ja kaikesta uudisrakentamisesta puolet on niitä. Jono on ikuinen. Tätä nykyä se ulottuu jo Afrikkaan saakka. Eikä suotta: 90 % Helsingin väestönkasvusta tulee maahanmuuttajista. Toki pääosin Suomen sisältä, kun Suomen mamut valuvat Helsingin sossuasuntojen lihapatojen ääreen.
Samalla me itse maksavat olemme todella ahtaalla. Kaverini Wienissä on ostamassa 109 m2 rempattua kerrostaloasuntoa juuri melkein keskusta alle 250 000 e hintaan. Meillä Helsingissä asiat "hieman" toisin.
Helsingin asuntopolitiikka on lyönyt päätään markkinavoimien seinään koko elämäni (36 vuotta) ajan. Pää on tullut kipeäksi, mutta sama meno jatkuu.
Kaavoituksesta on myös turha syyttää asuntopulaa. Jos kaikki asunnot olisivat vapailla markkinoilla, hinnat tasaantuisivat ja rakentaminen kiihtyisi suuralueella. Kontulassa riittäisi niitä, jotka vaihtaisivat 90 m2 betonikoppinasa omakotitaloon Nurmijärvellä, mutta eihän näin voi ikinä käydä, kun asunnot omistaa kaupunki. Se vuokraa maataan ja asuntojaan alehinnalla ja saa valovuoden mittaisen jonon ottajia. Samalla työssäkäyvä itsemaksava väestönosa taistelee pienestä määrästä asuntoja nostaen hintoja.
Karsein esimerkki ovat opiskelijat, joiden on aivan pakko asua muualla kuin Riihimäellä eli yleensä Helsingissä ja vielä keskustassa. Kivahan se on asua vuokralla saaden asumislisää ja opintorahaa samaan aikaan, kun Alepan kassa ei saa senttiäkään tukia ja käy samoilla nettoansioilla, mikä opiskelijoille jää _opiskeluaikana_ töissä Riihimäeltä. Ja sitten opiskelijat itkevät. :facepalm: Missään koskaan historiassa ei ole niin heikkolahjaista koulutettua väestöä kuin Suomen ylioppilaskuntien äänitorvissa.
Olen tainnut joskus sanoakin, että markkina ei erehdy. Kaupungissa nyt vaan on kivempaa.
http://louhos.github.io/news/2015/05/19/urbanisaatio/
Quote from: Markus Bunders on 19.05.2015, 21:26:10
Viisas appeni tiivisti asuntopulan loistavasti: Helsingissä on pula alle markkinahintaisista asunnoista. Tämä on aivan totta. Meillekin oli liian vaikeaa vuokrata asuntoamme, joten myimme. Alueella oli yhdäksän vastaava vuokalle tarjolla samaan hintaan. Pitkään ovat olleet.
Asuntopula syntyy, kun asuntoja tarjotaan alle markkinahinnan. Helsingissä noin 100 000 ihmistä asuu näissä sossuasunnoissa ja kaikesta uudisrakentamisesta puolet on niitä. Jono on ikuinen. Tätä nykyä se ulottuu jo Afrikkaan saakka. Eikä suotta: 90 % Helsingin väestönkasvusta tulee maahanmuuttajista. Toki pääosin Suomen sisältä, kun Suomen mamut valuvat Helsingin sossuasuntojen lihapatojen ääreen.
Samalla me itse maksavat olemme todella ahtaalla. Kaverini Wienissä on ostamassa 109 m2 rempattua kerrostaloasuntoa juuri melkein keskusta alle 250 000 e hintaan. Meillä Helsingissä asiat "hieman" toisin.
Helsingin asuntopolitiikka on lyönyt päätään markkinavoimien seinään koko elämäni (36 vuotta) ajan. Pää on tullut kipeäksi, mutta sama meno jatkuu.
Kaavoituksesta on myös turha syyttää asuntopulaa. Jos kaikki asunnot olisivat vapailla markkinoilla, hinnat tasaantuisivat ja rakentaminen kiihtyisi suuralueella. Kontulassa riittäisi niitä, jotka vaihtaisivat 90 m2 betonikoppinasa omakotitaloon Nurmijärvellä, mutta eihän näin voi ikinä käydä, kun asunnot omistaa kaupunki. Se vuokraa maataan ja asuntojaan alehinnalla ja saa valovuoden mittaisen jonon ottajia. Samalla työssäkäyvä itsemaksava väestönosa taistelee pienestä määrästä asuntoja nostaen hintoja.
Karsein esimerkki ovat opiskelijat, joiden on aivan pakko asua muualla kuin Riihimäellä eli yleensä Helsingissä ja vielä keskustassa. Kivahan se on asua vuokralla saaden asumislisää ja opintorahaa samaan aikaan, kun Alepan kassa ei saa senttiäkään tukia ja käy samoilla nettoansioilla, mikä opiskelijoille jää _opiskeluaikana_ töissä Riihimäeltä. Ja sitten opiskelijat itkevät. :facepalm: Missään koskaan historiassa ei ole niin heikkolahjaista koulutettua väestöä kuin Suomen ylioppilaskuntien äänitorvissa.
Missäs päin helsinkiä on 9 asuntoa vuokralla samaan hintaan jo pidemmän aikaa?.Mitä taas tulee tohon opiskelija juttuun niin paljos maksaa menopaluu riksu-helsinki nykyään eli ehkäpä niille tulee halvemmaksi vuokrata se kämppä lähempää oppilaitosta kuin sen riksun kämpän vuokra ja junamatkat?.Luulisi että sun ikäisesi tajuaisi tollaisen asian..
/edit
kontulan vuokrakämppä, nurmijärvellä sijaitseva omakotitalo sekä alepan kassa juttu.. :facepalm:
Quote from: junakohtaus on 20.05.2015, 07:21:14
Olen tainnut joskus sanoakin, että markkina ei erehdy. Kaupungissa nyt vaan on kivempaa.
http://louhos.github.io/news/2015/05/19/urbanisaatio/
Länsimaissa on kaksi megatrendiä: töiden siirtyminen Kiinaan ja väestön vanheneminen ja eläköityminen. Molemmat tarkoittaa että väestö köyhtyy ja etenkin keskiluokka köyhtyy kaikista eniten. Itsestään selvää on että nämä kaksi megatrendiä ajaa ihmiset kaupunkeihin. Mutta tämä on vain oire siitä että länsimaissa menee kaikki päin helvettiä ja tulee menemään seuraavatkin 20-50 vuotta. Tämä ei todellakaan ole merkki mistään muusta.
Paljon kiinnostavampaa olisi tutkia asiaa niiden ihmisten osalta joilla on vielä aito valinnanvapaus. Koulutus alalle jolla on vielä töitä, varma, hyvinpalkattu työpaikka ja palkkataso jolla pystyy aidosti ostamaan asunnon mistä vaan.
Samaan aikaan kun köyhä, epävarmassa työpaikassa tai eläkkeellä oleva väestö pakkautuu kaupunkien keskustoihin niin hyvintoimeentulevat käy töissä yhä kauempaa. Pendelöinti kokoajan kasvaa, erityisesti pidemmältä tulevien pendelöjien määrä kasvaa kaikista eniten. Pendelöijien keskipalkka on huomattavasti suurempi kuin ei-pendelöijen ja palkkataso edelleen vain nousee toisin kuin muilla.
Jos kaupungissa olisi hauskempaa niin nimenomaan pendelöinninhän pitäisi silloin loppua käytännössä kokonaan. Tämä porukkahan on ainoa koko Suomessa jolla on ylipäätään varaa ostaa asuntonsa mistä vaan. Millään muulla väestönosalla ei tähän ole varaa.
Mitä itse tätä porukkaa tunnen niin juuri nämä penedelöijät omistavat ne keskustan kämpät ja vuokraavat niitä persaukisille joilla ei ole varaa valita. Vuokrakämppäähän et harvaanasutulta alueelta saa. Ainoa mahdollisuus persaukisen asua on nimenomaan kaupungissa vuokralla.
Mitä mä nyt tohon sanoisin. Asun omistusasunnossa kantakaupungissa. Viisi kilsaa kaupungista ulos saisi lainaa kasvattamatta huoneen päälle ja kymmenen-viisitoista kilsaa saisi kaksi huonetta enemmän. Sen kun tekisi vain jos tahtoisi.
Quote from: junakohtaus on 20.05.2015, 09:15:33
Mitä mä nyt tohon sanoisin. Asun omistusasunnossa kantakaupungissa. Viisi kilsaa kaupungista ulos saisi lainaa kasvattamatta huoneen päälle ja kymmenen-viisitoista kilsaa saisi kaksi huonetta enemmän. Sen kun tekisi vain jos tahtoisi.
Jä sinäkö olet joku tilastollisesti kattava esimerkki yhtään mistään? Juurihan tuolla ylempänä linkkasin tilaston että Vallillassa ainoastaan 35% asunnoista on ylipäätään omistuasuntoja. (Helsingissä 44% ja Espoossa 56%). Vaikka sulla olisikin omistuasunto niin sun molemmilla seinänaapureilla ei tilastojen valossa ole. Sun naapureiden asunnon omistaa se pendelöijä Espoosta tai Helsingin kaupunki.
Jos alueella ei ylipäätään ole kuin vuokrakämppiä niin asuntojen hintatason määrää kokonaan vuokrataso... ja vuokratason taas määrää subventio jos sosiaalista asumista harrastetaan tähän mallin kuin täällä harrastetaan. Espoon landlordi kiittää ituhippien urpoutta.
Katoitko sä sitä mun linkittämää ollenkaan?
Katsoin ja se kertoo juuri samaa tarinaa kuin tuossa itse yllä sanoin.
Tuossakin tutkimuksessa muuten vuosina 2005-2008 harvempaan asuttujen alueiden hinta nousi eniten. Helsingissäkin 2005 oli tuon osalta hyvinkin flätti. Tämän jälkeen kakka iski tulettimeen taloudessa oikein kunnollla, suuret ikäluokat lähti eläkkeelle joukolla ja Helsingin kaupunki päätti kasvattaa väkilukuaan maahanmuutolla. Ei mitään uutta auringon alla.
Quote from: Melbac on 20.05.2015, 08:36:51
Missäs päin helsinkiä on 9 asuntoa vuokralla samaan hintaan jo pidemmän aikaa?.Mitä taas tulee tohon opiskelija juttuun niin paljos maksaa menopaluu riksu-helsinki nykyään eli ehkäpä niille tulee halvemmaksi vuokrata se kämppä lähempää oppilaitosta kuin sen riksun kämpän vuokra ja junamatkat?.Luulisi että sun ikäisesi tajuaisi tollaisen asian..
/edit
kontulan vuokrakämppä, nurmijärvellä sijaitseva omakotitalo sekä alepan kassa juttu.. :facepalm:
Tästä viestistäsi tuli vahva deja vu itselleni menneiltä vuosikymmeniltä. Pitäisi taas alkaa selittää perusteita ja selittää selittämistä, ilman palkkaa, maailman tappiin ja todennäköisesti täysin hyödyttä. Jätän väliin. Jatkakaa te.
Kaikki liikennesuunnittelijat pelaamaan suomalaista menestyspeliä Cities: Skylinea.
Siinä liikenteensuunnittelu on kaikki kaikessa, koska mikäli oma peli kusee, se kusee juuri liikenteeseen.
http://www.hiit.fi/news/accessibility-public-transport-predicts-residential-real-estate-prices-case-study-helsinki
Saavutettavuus joukkoliikenteellä nostaa asunnon arvoa.
Quote from: junakohtaus on 28.05.2015, 22:27:26
http://www.hiit.fi/news/accessibility-public-transport-predicts-residential-real-estate-prices-case-study-helsinki
Saavutettavuus joukkoliikenteellä nostaa asunnon arvoa.
Ja tämä näkyy hienosti siinä, miten esimerkiksi Helsingissä erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien kaupunginosat ovat kalliita, ei kun...
7/10 Helsingin halvimmasta asuinalueesta on samalla metro- tai juna-aseman nimi.
:facepalm:
EDIT: Näyttäisi metodi olevan data mining. Sillä saa ihan mitä tuloksia vain. Esim. kumulatiivinen sademäärä ennustaa hyvin talouskasvua. Täysin nolla yhteiskuntatieteissä metodina juuri sen takia, että kvantifiointi vaatii niin paljon, ettei tällaisia metodeja kannata soveltaa.
QuoteLänsimetro maksaa miljardin, mutta arviolta vain 7 000 vaihtaa auton raiteisiin
...
"Ja jos 7 000 autoa on aamuruuhkasta pois, niin onhan sekin paljon."
http://www.hs.fi/kaupunki/a1432778695491
:facepalm:
Miljardilla eurolla olisi muuten saanut 84 430 seutulippua 10 vuodeksi. Olisi voinut olla "vähän" tehokkaampi tapa edistää joukkoliikennettä kuin metrotunneli. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Itävallassa saa muuten pakollisesta auton liikennevakuutuksesta alennuksen, jos omistaa vuosikortin joukkoliikenteeseen. "Hieman" tehokkaampaa joukkoliikenteen edistämistä tällainen kuin Suomen tietullit ja miljardimetrot. Kun sen vuosikortin omistaa, niin julkista käyttää, kun se on kannattavaa, vaikka auton omistaisi.
Em. HS:n jutusta puuttuu täysin arvio siitä, kuinka moni entinen bussinkäyttäjä siirtyy autoon, kun yhteydet muuttuvat. Tämä joukko on helposti suurempi on kuin tuo 7000.
Helsinkiin tulee seuraavan 20 vuoden aikana 100 000 uutta mamua. Eiköhän näistä hyvä osa päädy asuttamaan Espoon tulevia metroasemien ympäristöjä. Näin ainakin Helsingissä. Siinä Espoon tulevaisuus. No, ainakin tunnelit ja raiteet pysyvät.
Se oli siis datasta laskettu. Sinä nyt sitten kerrot että ihan paska data, ilmeisesti.
Quote from: junakohtaus on 28.05.2015, 23:04:42
Se oli siis datasta laskettu. Sinä nyt sitten kerrot että ihan paska data, ilmeisesti.
Kaikki data mining on laskettu datasta. Et taida nyt ollenkaan olla kartalla mistä asiassa on kyse? Sanooko jäätelönmyynti ja hukkumiskuolemat mitään?
Jotta voidaan luoda empiirisiä malleja, pitää ensiksi olla teoreettinen malli. Tästä yhteiskuntatieteissä on kysymys. Samoin taloustieteissä. Data mining ei sovellu näille aloille, koska se lähtee suoraan datasta ja tällöin kausaalisuus unohtuu.
Helsingin Sanomat jatkaa houreitaan:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1436415174140
'Helsinki ei kaipaa vuonna 2030 autopaikkoja - syynä älyautot'Quote15 vuoden päästä Helsingin keskustassa ei enää ole kadunvarsiparkkipaikkoja. Tilaamme itseajavan auton painamalla nappia puhelimessa, ja taajama-alueella auto tulee paikalle 10 minuutin sisällä. Operaattorin kanssa tekemästämme sopimuksesta riippuen auto on joko nykyisen taksin tai HSL:n Kutsuplus-palvelun kaltainen. Kun auto on vienyt meidät määränpäähämme, jatkaa se välittömästi matkaansa.
QuoteItseajavat autot muodostavat vuonna 2030 autoliikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan, arvioi Älykkään liikenteen verkoston ITS Finlandin toiminnanjohtaja Sampo Hietanen. Samalla ihmiset ovat ottaneet kadut takaisin käyttöönsä. Leveitä pyöräkaistoja on kaikkialla. Ravintolat levittäytyvät kaduille. Terassin vieressä kasvaa puu – paikalla, jossa vain muutama vuosi aiemmin makasi auto tuntikaupalla käyttämättömänä.
Lisää linkistä..
HS siis jatkaa autoilun ja individualismin vastaista sotaansa. Ja ne tuntuvat ihan tosissaan uskovan, että ainoastaan 15 vuoden kuluttua Helsingissä ajetaan vain robottiautoilla. Ei tule toteutumaan eikä pidäkään toteutua.
En vastusta robottiautoja sinänsä, niillekin on varmasti tärkeä paikkansa vaikkapa humalaisten kuljettamisessa ravintolaillan jälkeen, kun Suomeen ei olla osattu rakentaa edes jotenkuten toimivaa taksijärjestelmää.
Mutta robottiauto ei voi korvata itseajettavaa, henkilökohtaista ja omaa autoa milloinkaan, paitsi joissain orwelliaanisissa utopioissa. Robottiautoista höyryävät eivät ymmärrä, että auto on mitä henkilökohtaisin esine, siinä ei ole kyse vain liikkumisesta kahden pisteen välillä.
Ihmiset säilyttävät autoissaan paljon myös henkilökohtaisia esineitä, kuten työkaluja, musiikkia, varavaatteita ja kosmetiikkaa käytännön syistä. Oma auto on myös heti käytettävissä, robottiauto pitäisi erikseen tilata kännykällä. Siinä menee aikaa hukkaan. Ja entä, jos kännykkä on kateissa tai akku tyhjä? Sinä aamuna ei mennäkään päiväkotiin tai töihin.
Robottiuskovaisten mielestä ongelma on siinä, että auto makaa käyttämättömänä kadunvarressa. Mitä se haittaa? Ei se auto siinä leipää pyydä. Eivät pysäköidyt autot minua ole milloinkaan haitanneet. Ja jos haittaavat, rakennetaan pysäköintitaloja tai -luolia.
Robottiauton etuna pidettiin sitä, että se on liikkeessä kaiken aikaa eikä makaa parkkipaikalla. Mikä etu se on? Ihmisten ajamat kilometrit eivät muutu miksikään, vaan pysyvät ennallaan, mutta autojen ajamat kilometrit epäekologisesti lisääntyvät, kun tyhjät robottiautot ajelevat hakemassa ihmisiä sen sijaan, että ihmisen oma auto olisi seissyt kaiken aikaa valmiina odottamassa. Autojen ajamat kokonaiskilometrit siis vain lisääntyvät. Siinäpä vihreää ajattelua näiltä neroilta!
Ihmisen oma auto kestää 20 vuotta, koska se saa levätä kadulla valtaosan ajasta. Robottiauto kestää sen sijaan kaksi vuotta, koska sillä ajetaan yötä päivää.
Entä siisteys? Tilaat robottiauton ja edellinen käyttäjä on syönyt siellä, pizzat ovat pitkin penkkejä. Tai oksennus. Ehkä penkeillä on joku tuntematon harrastanut seksiä tai käyttänyt huumeita - kondomit ja neulat ovat penkeillä. Hauskaa matkaa, sanoo robottiauto kaiuttimista!
QuoteItseajavat autot muodostavat vuonna 2030 autoliikenteestä ylivoimaisesti suurimman osan, arvioi Älykkään liikenteen verkoston ITS Finlandin toiminnanjohtaja Sampo Hietanen.
Pukki ja kaalimaa... :roll:
Tulevaisuuden kaupunki on monikulttuurinen ja liikenteetön ympäristö jossa kelpaa työtä tekemättömän kansanosan viettää runsasta vapaa-aikaansa ja nauttia pirskahtelevan positiivisista viretiloista. Kukin kykyjensä mukaan jne.
Työtä vielä tekevä kansanosa rahtaa hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsevat teet, kasvikset, tabletit ja kausivaatteet ym hyödykkeet kaupunkialueiden ulkopuolelle rajattujen satamien ja terminaalien kautta. Pottunokat asioivat tuulipuvuissaan ja farkuissaan kehäteiden varsilla sijaitsevissa megamarketeissa joiden parkkialueella seisovat samat Tojotat ja tuontimersut kuin silloin 10-luvulla. Raakapuun ja energian vientikauppa sekä uudessa YYA-sopimuksessa saavutetut erityisasemat betoni- ja telakkateollisuudelle tuovat hyvinvointivaltiolle tuloja kaupunkiseutujen pitämiseksi rauhallisina.
Kehäteiden sisäpuolella voi työläiskansanosa vuosilomilla ja viikonloppuisin käydä opastetuilla turistikierroksilla. Uskaliaimmat sukkuloivat ulkopuolelta omatoimimatkoille omin avuin, tosin valtiollinen poliisi ei muutamien ikävien oppimattomasta kantaväestöstä johtuvien selkkausten ja joidenkin pahasta olosta johtuneiden sattumanvaraisten yksittäistapausten seurauksena myönnä vierailulupia kuin poliittisesta korrektiudesta kiinni pitävälle kansanosalle ja avustustarkoituksissa.
Quoteihmiset ottavat kadut takaisin käyttöönsä
Ihmisten käytössä ne kadut ovat tähänkin saakka olleet, sillä ihmisten autot niillä ovat ajaneet ja pysäköineet, eivät kuu-ukot tai marsilaiset.
Jos nyt autot poistuvat kadunvarsilta, mitä sillä tilalla tehdään? Seisovatko ihmiset sitten siinä asfaltilla ja taputtelevat toisiaan selkään: 'jee, me vietiin tää tila autoilta, hyvä me!', vai mikä on tarkoitus? Ehdotettiin puita istutettaviksi. Puut ovat toki kauniita, mutta kuka viitsii enää istua terassilla, kun puut piilottavat auringon?
Ehdotettiin myös, että ravintolat laajentuvat kaduille. Voi herravarjele, luulevatko nuo pösilöt tosiaan asuvansa jossakin Kreikassa? Suomessa ei kovin montaa viikkoa ole sellaista keliä, että ihmiset haluaisivat istua ulkona. Tänäkin kesänä tuollaisia päivä on ollut tähän saakka kolme kappaletta, vaikka ollaan jo kohta Heinäkuun puolessavälissä. Loput 11+ kuukautta katu on sitten autio tuoleineen ja pöytineen. Fiksua.
Ja vielä on vastaamatta kysymys, mistä asiakkaat ravintoloille? Ei se, että ravintoloiden paikkamäärä tuplataan, tuo kaksinkertaista asiakasmäärää. Ei Suomen väkiluku tai ostovoima nouse siitä, että tuodaan muovituolit kadulle.
Sitäpaitsi Suomen tyhmät päättäjät ovat tehneet sellaisia ratkaisuja, joiden tuloksena kaikesta alkoholista juodaan ravintoloissa vain 10 prosenttia. Älykkäät päättäjät pyrkisivät tilanteeseen, missä alkoholi juotaisiin pääsääntöisesti ravintoloissa eikä kodeissa. Mutta tällainen on suomalainen verotus ja alkoholipolitiikka, hölmöläisen hommaa, joka tulee suomalaisille kalliiksi monella tapaa vaikkapa työttömyyden muodossa.
Ja kun nuo vihreät hullut saavat autot pois kadunvarsilta, ne haluavat täyttää saman tilan pyörillä, jotka ovat vielä autojakin rumempia. Paitsi että taas noilta toopeilta unohtuu, että Suomi sijaitsee täällä Pohjolassa, jossa pyörällä ei voi järkevästi ajaa kuin osan vuotta. Ja jos 'kaikki' ajavat niillä pyörillä, siinähän vasta liikenne sekaisin meneekin, kun kaikki egoistiset fillaristit sotkevat toistensa seassa kelloa rimputtaen, toisilleen huudellen ja toisiinsa törmäten.
Ei ole toista niin hullua ihmistä kuin punavihreä!
Quoteihmiset ottavat kadut takaisin käyttöönsä
Tajusin vasta äsken, että tällä lauseella
punavihreä fasisti lipsautti sen, että hän ei pidä meitä autoilijoita edes ihmisinä! Sillä vasta kun me autoilevat ihmiset olemme poistuneet kaduilta, voivat oikeat ihmiset tulla kaduille: huumehipit, risupartakommunistit, raiskaavat etnojengit, spurgut ja varastelevat kerjäläiset.
Punavihreä maailmantuhoaja ei vastustakaan autoja siksi, että auto olisi paha: kyllä hipillekin autokyyti kelpaa, jos sellaisen saa. Mutta hän vastustaa autoja siksi, että auto edustaa hänen ideologista vastustajaansa, vastuuta kantavaa ja tuottavaa työtä tekevää, kunnollista ihmistä ja hänen välttämätöntä työkaluaan.
Pohjattomassa ja lyhytnäköisessä kostonhimossaan punavihreä fasisti haluaa keinolla millä hyvänsä rapauttaa individualismia ja markkinataloutta kannattavan ja yhteiskuntaa pystyssä pitävän ihmisluokan elämän mielekkyyttä ja toimivuutta. Se tehdään esimerkiksi tolkuttomalla byrokratialla ja hallintomielivallalla, kumileimoista perittävillä maksuilla, lupapöljäilyllä, kehitysmaalaisten pakkosijoittamisella naapurustoon ja nyt kiihtyvällä tahdilla käymällä auton kimppuun.
Näin Helsingin tolvanat päättäjät ajavat maksavat ja tuottavat ihmiset Suomen korpiin ja ympäryskuntiin. Siksi kuntaliitoksia halutaankin: neekeröinnistä pitää maksaa, pakeneminen ei auta, sanoo risuparta-akateemikkomme ja kaavoittaa jälleen yhden kadun puoliautioksi kävelykaduksi, jolta työssäkäyvien ihmisten autot saavat väistyä notkuvien ja huutavien kehitysmaalaisten, kunniakansalaisten tieltä.
Satunnaisen matkailijan silmin suunnitelmat ja todellisuus kohtaavat paremmin kuin hyvin, eikä hintakaan ole paha.
Quotehttp://enemmistory.blogspot.fi/2011_03_01_archive.html
Referenssinä maisemoinnissa ihanasti onnistunut Kouvola:
Quotehttp://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/04/15/Manskin%20uusi%20ilme%20maksaa%20reilut%205%20miljoonaa%20euroa/2015218901110/4
Quotehttp://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/03/29/Kouvolan+keskustaan+haetaan+eloa+%E2%80%94+kerro+mielipiteesi/2012213182155/4
Yksi kysymys nousee kyyniseen mieleen - kenen rahalla? :facepalm:
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2015, 13:56:25
Tajusin vasta äsken, että tällä lauseella punavihreä fasisti lipsautti sen, että hän ei pidä meitä autoilijoita edes ihmisinä! Sillä vasta kun me autoilevat ihmiset olemme poistuneet kaduilta, voivat oikeat ihmiset tulla kaduille: huumehipit, risupartakommunistit, raiskaavat etnojengit, spurgut ja varastelevat kerjäläiset.
Ei, vaan hän ei pidä autoja ihmisinä. On totta että autoissa on ihmisiä, mutta auto vaatii (autosta riippuen) tilaa n. 9 neliömetriä, ihminen sen sisällä vaatii murto-osan tästä.
Jos siis täytetään auton vaatima tila varsinaisilla notkuskelijoilla, niitä saadaan mahtumaan jopa 9 yhden auton parkkitilaan seisoskelemaan. Mahtavaa! Eikun tehostettu maahanmuutto käyntiin vain.
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.07.2015, 17:35:10
Jos siis täytetään auton vaatima tila varsinaisilla notkuskelijoilla, niitä saadaan mahtumaan jopa 9 yhden auton parkkitilaan seisoskelemaan. Mahtavaa! Eikun tehostettu maahanmuutto käyntiin vain.
En oikein näe, miksi tähän tarvittaisiin nimenomaan maahanmuuttajia.
Quote from: Oami on 10.07.2015, 17:46:10
Quote from: Uuno Nuivanen on 10.07.2015, 17:35:10
Jos siis täytetään auton vaatima tila varsinaisilla notkuskelijoilla, niitä saadaan mahtumaan jopa 9 yhden auton parkkitilaan seisoskelemaan. Mahtavaa! Eikun tehostettu maahanmuutto käyntiin vain.
En oikein näe, miksi tähän tarvittaisiin nimenomaan maahanmuuttajia.
Ei kukaan muukaan, mutta näin ovat päättäjämme päättäneet: väestönvaihto on käynnissä ja se on kasvamassa ennätyssuureksi Persujen hallituskaudella.
"päättäjät" raahaamalla raahaavat autoilhin mamuja ajelemaaan yötä päivää mpäri kouvolaa ja helsinkiä vain koska kulttuurimarxismi ja vielä ihmetellään miksi eino p.:tä + hommalaisia pidetään hulluina. :roll: ps. onnea, kerava,...
Quote from: no future on 11.07.2015, 07:10:05
"päättäjät" raahaamalla raahaavat autoilhin mamuja ajelemaaan yötä päivää mpäri kouvolaa ja helsinkiä vain koska kulttuurimarxismi ja vielä ihmetellään miksi eino p.:tä + hommalaisia pidetään hulluina. :roll: ps. onnea, kerava,...
Ei niitä mamuja tarvitse raahata. Tulevat sieltä laivalasteittain ihan itse ja suomi ottaa avosylin vastaan. Siellä korvessa missä kerroit asuvasi sitä ei ilmeisesti vielä näe.
Sanattomaksi vetää, lue ja hämmästy. :-\ :flowerhat:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html)
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.07.2015, 13:42:30
Sanattomaksi vetää, lue ja hämmästy. :-\ :flowerhat:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html)
IS: "
Tuleeko Helsingistä uusi Pariisi?" Ei niinku yhtään suuruudenhullua.
Miksi aina Helsinki ja Helsingin "suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju"?
Meillä Tampereellakin on kaikenlaista. Rantatien tunneli tehtiin kylänmiesten vastustuksesta huolimatta ja vihreät ajavat turhanpäiväisen ratikan rakentamista. Jopa vaunutoimittajiakin on jo kyselty, vaikka poliittinen päätös vielä puuttuu.
Parhautta oli, että Hämeenkadun itäosan, eli rautatieaseman läheinen osa, kiellettiin henkilöautoilta. Sitten valtuusto päätti lopettaa höpsötyksen "elävöittämisestä" ja palauttaa Hämeenkatu ennalleen. Mm. yrittäjät halusivat tätä.
Niinpä kokoomuslainen pormestari ;D käveli kaupunginvaltuuston yli ja päätti, että "elävöittämiskokeilu" jatkuu. Kaivinkoneet vetivätkin puolet Hämeenkadun leveydestä ylös, jotta "kokeilua" ei varmastikaan enää lopeteta.
Elävöittäminen eli kahviloita, joissa kuitenkaan kukaan elävöittämistä vaativa koskaan tulee käymään yhtä kertaa enempää. 9 kuukautta vuodessa kahviloille ei ole kysyntää.
Niin, siis miksi aina vain Helsinki?
Quote from: DuPont on 24.07.2015, 15:11:14
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.07.2015, 13:42:30
Sanattomaksi vetää, lue ja hämmästy. :-\ :flowerhat:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1437709550395.html)
IS: "Tuleeko Helsingistä uusi Pariisi?" Ei niinku yhtään suuruudenhullua.
Ei edes suuruudenhullua vaan täysin harhaista haihattelua. Voisiko nämä harhaiset kapunkisuunnittelijat edes vilkaista sieltä toimistosta ulos niin huomaisivat että Helsingissä on kaksi kuukautta vuodessa sellaista aikaa että kukaan viitsii kaduilla kulkea ja kadunvarsikahviloilla olisi ylipäätään asiakkaita. Tänä vuonna ei muuten edes tuota kahta kuukautta.
Kadunvarsikahvila jossain "laajasalon bulevardilla" on täysin konkurssikypsä ajatus jo nykyisillä suunnitelmilla. Puhumattakaan kun suunnitelmista toteutuu ehkä 10% niin tuosta tulee totaalinen katastrofi.
(https://scontent-bru2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xpf1/v/t1.0-9/11038007_684290391707188_7953532712749477799_n.jpg?oh=eaa18727d9e06fae3ea6fb7d55675a71&oe=567D67B0)
Noi menee yhteen isompaan ratikkaan myös.
Vastoin kaikenlaisia täälläkin kuultuja jyriseviä steitmenttejä jengi näyttää edelleen tahtovan mieluiten kaupunkiin.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_laitamien_uudet_asuinalueet_eivat_kiinnosta__lahistolla_ei_yhtaan_kauppaa/8232077
Quote from: junakohtaus on 17.08.2015, 14:38:20
Noi menee yhteen isompaan ratikkaan myös.
Vastoin kaikenlaisia täälläkin kuultuja jyriseviä steitmenttejä jengi näyttää edelleen tahtovan mieluiten kaupunkiin.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_laitamien_uudet_asuinalueet_eivat_kiinnosta__lahistolla_ei_yhtaan_kauppaa/8232077
Kattelin piruuttani noita kämppiä ja hinnat oli 4-5 tonnia neliö. Aika suolainen hinta kun lähdetään noinkin kauas sivistyksestä.
Me ostettiin kämänen luukku töölöstä. puoli miljoonaa euroa. pieni. sata neliötä pienempi kuin wienin keskustassa nykyinen ja samanhintainen. nyt sitten saa tulla kaikki joukkoliikenne yms tuet kiitos! kunhan tuonne luukkuun muutan niin käytän vain min 50 % verovaroista subventoituja palveluja pl. asuminen jota varallisuus ei mahdollista. siis sossuasumista. menkääs töihin siitä maksamaan pyöräteitäni ja sporalippujani. lisää vuoroja joukkoliikenteeseeen! äänestän muuten tästä lähtien vihreitä.
tavarat tilaan netistä ja viinat haen virosta. tietullit ja autoton keskusta heti! pysykööt landet poissa ja minä liikun vain onnibussilla silloin kun on pakko poistua Ytimestä. siirryn ns saamapuolelle
ps. voisiko tuon viron terminaalibussin saada kiertämään töölön kautta ettei tarvitsisi vaihtaa viinojen kanssa sporaan?
Quote from: Soromnoo on 17.08.2015, 15:22:00
Kattelin piruuttani noita kämppiä ja hinnat oli 4-5 tonnia neliö. Aika suolainen hinta kun lähdetään noinkin kauas sivistyksestä.
[/quote]
Niinpä. Samalla rahalla pääsee jo kaupunkiin.
Quote from: junakohtaus on 17.08.2015, 15:40:53
Quote from: Soromnoo on 17.08.2015, 15:22:00
Kattelin piruuttani noita kämppiä ja hinnat oli 4-5 tonnia neliö. Aika suolainen hinta kun lähdetään noinkin kauas sivistyksestä.
Niinpä. Samalla rahalla pääsee jo kaupunkiin.
[/quote]
Ja paljon halvemmalla maaseudulle jos sinne kaipaa. Eli ei ihme että ovat jääneet myymättä.
Quote
– Odotimme tietysti, että asunnot olisivat käyneet kaupaksi nopeammin, mutta ne ovat tämän alueen ensimmäiset asunnot. Alussa on aina vaikeinta, Aro sanoo.
Miten helvetissä on edelleen mahdollista että täällä rakennetaan metsälähiöitä? Mihinkään pääkaupunkiseudulle ei pitäisi olla mahdollista rakentaa kerrostaloja jotka on alueen ensimmäiset asunnot. Eikö näille urpoille tule mieleen rakentaa kerrostalo jonkun toisen viereen niin ei olisi alueen ensimmäinen. Läänistä ei edelleenkään ole pulaa. Helsingin keskustaankin rakennetaan uusia kerrostaloja parasta aikaa.
Kerrostalo keskellä metsää ottaa kaikista asumismuodoista ainoastaan huonoimmat puolet ja näitä myydään samalla ja jopa kalliimmalla hinnalla millä saat haluamastasi asumismuodosta parhaatkin puolet. Suomalaiset on tyhmiä mutta ei sentään ihan noin tyhmiä kuin grynderi kuvittelee.
Tulin vain tänne kertomaan, että uutiset Helsingin vajoamisesta rappion yöhön ovat edelleenkin hiukan liioiteltuja, sillä Itä-Pasila on halutumpi alue kuin Westend. Haluttavuuden mittarina on tässä käytetty sitä kuinka suuren summan ihmiset ovat omista rahoistaan valmiit laittamaan asuinneliöön alueella.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/katso--onko-asuinalueesi-sadan-kalleimman-joukossa/6BR7gXiA
Quote from: junakohtaus on 01.09.2015, 07:04:02
Tulin vain tänne kertomaan, että uutiset Helsingin vajoamisesta rappion yöhön ovat edelleenkin hiukan liioiteltuja, sillä Itä-Pasila on halutumpi alue kuin Westend. Haluttavuuden mittarina on tässä käytetty sitä kuinka suuren summan ihmiset ovat omista rahoistaan valmiit laittamaan asuinneliöön alueella.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/katso--onko-asuinalueesi-sadan-kalleimman-joukossa/6BR7gXiA
Vessa ja keittiö on minkä tahansa asunnon kalleimmat neliöt. Jos "asunnossa" ei ole muuta kuin vessa ja keittiö niin tottakai asunto on neliöhinnoilla mitattuna kallis. Mutta täyttä kuraa se silti on, eikä edes asunto enää ja ainoastaan persaukiset noita ostaa. Korjaan, asuu noissa vuokralla.
Pasilasta saa kämpän (= vessa ja keittiö) tällä hetkellä vähän yli 100.000 eurolla. West-Endistä halvin tarjous asunnoista jossa valkoinen mies kehtaa sentään asua vähän alle 2 miljoonaa.
Luonnollisesti heitin puoliksi läpällä ja provoten, mutta nuo ovat silti toteutuneita kauppahintoja. Tätä kannattaa pohtia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2015, 11:40:50
Mutta robottiauto ei voi korvata itseajettavaa, henkilökohtaista ja omaa autoa milloinkaan, paitsi joissain orwelliaanisissa utopioissa. Robottiautoista höyryävät eivät ymmärrä, että auto on mitä henkilökohtaisin esine, siinä ei ole kyse vain liikkumisesta kahden pisteen välillä.
Ehkä joillekin, mutta useampia kiinnostaa vain se liikkuminen. Huomaahan sen jo nyt siitä, miten pitää kännykkää räplätä ajaessa. Ajaminen on vain pakkopullaa. Robottiautot tulevat ja hyvä niin, koska ne tekevät vähemmän virheitä kuin ihmiset. Googlen testiautot eivät ole vielä aiheuttaneet yhtään onnettomuutta, vaikka ovat olleet joissain kolareissa osallisina. Tässä visiossa ei ole mitään ongelmaa, mutta mainittu aikataulu ja autojen tilailu eivät toimi. Hyvin monet haluavat oman auton sittenkin, eivätkä mitään robottitaksia.
Quote from: junakohtaus on 01.09.2015, 10:35:23
Luonnollisesti heitin puoliksi läpällä ja provoten, mutta nuo ovat silti toteutuneita kauppahintoja. Tätä kannattaa pohtia.
Pohdipa sensijaan tätä.
Jos verrataan toteutuneita kauppahintoja pitää verrata myös kaupan kohteena olevia asuntoja. Helsingissä keskimääräinen asunto on 62m2 kun se on muussa Suomessa on 82m2 ja Espoossakin 80m2. Helsingissä keskimääräinen asunto on kaksio kun se kaikkialla muualla on kolmio. Yksiössä noita kalliita neliöitä (märkätilat ja keittiö) on puolet koko asunnosta. Kaksiossa kolmasosa. Kolmiossa vain 25%.
Helsingissä kalliita edes neliöhinnoiltaan ei ole itseasiassa kuin yksiöt ja kaksiot. Mutta jos mennään asuntoihin 4 huonetta tai enemmän niin asuntojen neliöhinnat ei ole Helsingissä enää juuri yhtään korkeampia kuin vaikkapa Espoossa. Jopa Turku ja Tampere pääsevät jo lähes samoihin neliöhintoihin Helsingin kanssa.
Missään muualla kuin Helsingissä ei ylipäätään tehdä kauppaa yksiöillä. Helsingissä taas ei juuri mikään muu mene enää kaupaksi kuin yksiö. Yksiössä on ainakin 1000 euroa neliö enemmän hintaa pelkästään sen takia, että noiden oikeasti kalliiden neliöiden osuus on rakennusteknisesti niin suuri.
Eli mitä persaukisemmaksi Helsingin asukkaat tulevat sitä ahtaammin nämä joutuvat asumaan ja sitä enemmän ostetaan vain yksiöitä joissa ei ole kuin märkätilat ja keittiö. Helsingin asuntojen neliöhinnat luonnollisesti nousevat mitä enemmän ostetaan entistä pienempiä luukkuja mitä koko muussa Suomessa ei edes osteta.
Helsingin asumisväljyys on jäänyt jo 1990-luvulta kroonisesti jälkeen muusta maasta. Vuoden 2007 jälkeen asumisväljyyden kasvu on pysähtynyt kokonaan. Kaikkialla muualla asumisväljyys edelleen kasvaa. Eli Helsinki persaukistuu ja asuu yhä ahtaammin. Ahtaasti asuminen johtuu nimenomaan persaukistumisesta. Suurten asuntojen neliöhinnathan ei ole Helsingissä mitenkään korkeat. Ongelma on se, että suuri asunto maksaa absoluuttisesti enemmän kuin pieni asunto ja siihen helsinkiläisillä ei ole varaa ja tämä ei näy millään tavalla noissa sinun neliöhinnoissa. Se porukka joka ostaa niitä suuria asuntoja muualta Suomesta voisi ostaa sen ihan hyvin Helsingistäkin.
Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli)
Kyllähän nyt vaikkapa 80-100 m2 keskusta-asunnoissa on Helsinki-Turku -vertailussa helposti 1000-2000 euroa eroa neliöhinnoissa.
niin joo, ja kyllä kaikilla yliopistopaikkakunnilla tuntuvat yksiöt ja kaksiot olevan helpoiten markkinoilla liikkuvia asuntoja. Jopa Joensuussa pyydetään 3-4000€ neliöltä yksiöistä. Sijainti tietysti keskustassa, koska siellä monet haluavat asua jos suinkin mahdollista.
Quote from: no future on 01.09.2015, 23:11:11
Kyllähän nyt vaikkapa 80-100 m2 keskusta-asunnoissa on Helsinki-Turku -vertailussa helposti 1000-2000 euroa eroa neliöhinnoissa.
Puhuin tuossa pelkästään keskihinoista. En yksittäisistä alueellisista hinnoista. En edes ydinkeskustan hinnoista. Aina löytyy alueita jotka ovat kalliimpia kuin toiset. Kyllä jopa Turusta löytyy melkoisen kalliita alueita mutta ei nuo näy enää missään keskiarvoissa. Jos otetaan keskihinnat koko Helsingistä ja Turusta niin ero supistuu olemattomiin mitä suurempiin asuntoihin mennään.
Quote from: no future on 01.09.2015, 23:17:55
niin joo, ja kyllä kaikilla yliopistopaikkakunnilla tuntuvat yksiöt ja kaksiot olevan helpoiten markkinoilla liikkuvia asuntoja. Jopa Joensuussa pyydetään 3-4000€ neliöltä yksiöistä. Sijainti tietysti keskustassa, koska siellä monet haluavat asua jos suinkin mahdollista.
Tuo oli lähinnä kommentti tuohon kauppalehden "kalleimmat asuinalueet" listaan ja voiko pelkistä neliöhinnoista päätellä miten haluttu joku asuinalue on.
Olen satavarma että jokainen Itä-Pasilassa asuva haluaisi muuttaa West-Endiin omakotitaloon jos rahkeet vain siihen riittäisi. Mutta yksikään West-Endissä omakotitalossa asuva ei haluaisi muuttaa Itä-Pasilaan. Tämä siitäkin huolimatta että Itä-Pasilan neliöhinnat ovat näennäisesti korkeammat. Mutta neliöhintojen korkeus johtuu juuri mm. mainitsemistani seikoista. Et voi verrata omenoita appelsiinehin.
Quote
Kaupunginvaltuuston toive: Parkkipaikkoja kahviloiksi ja kaupoiksi ilman turhaa byrokratiaa Helsingissä
Helsingin kaupunginvaltuusto haluaa pitää parkkipaikkojen luovuttamisen kivijalkayrittäjille yksinkertaisena. Siksi kadunvarren kiinteistöjen, asukkaiden tai yrittäjien mielipiteitä ei haluta kuulla.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala oli hakenut mallia ehdotukselleen rapakon takaa San Fransiscosta. Siellä kivijalkayrittäjä tai kansalaisjärjestö voi ehdottaa parkkipaikan muuttamista muuhun käyttöön.
Oskalan idea on, että kivijalkakahvila tai -kauppa voisi levittää toimintaansa parkkipaikalle keskustan alueella. Tätä aiotaan kokeilla Helsingissä.
Aloite herätti helsinkiläisvaltuutetut vilkkaaseen keskusteluun keskiviikkoiltana. Kokoomuksen Anja Karhuvaara olisi halunnut, että muita kadunvarren yrittäjiä, kiinteistöjä ja asukkaita olisi kuultu.
Vihreiden Otso Kivekäs painotti, ettei turhaa byrokratiaa tarvita. Hän muistutti muutaman vuoden takaisesta vastaavanlaisesta hankkeesta, joka osoittautui kovin byrokraattiseksi.
Kokoomuksen Lasse Männistö innostui ajatuksesta elävöittää kaupunkia.
Oman ryhmänsä perustanut Rene Hursti korosti kivijalkayrittäjien tärkeyttä ja heidän toiveittensa kuulemista.
Perussuomalaisten Seppo Kanerva huomautti, että on helppo tehdä tällaisia aloitteita, mutta käytäntö on toisenlainen. Kanervan mukaan tiellä on aluehallintovirasto, joka on esimerkiksi haitannut Kanervan oman pojan yritystoimintaa.
Kokoomuksen Matti Niiranen puolestaan muistutti, että on muita yrittäjiä, jotka tarvitsevat pysäköintipaikkoja eikä keskustan asukkaiden pysäköintitarpeita voi unohtaa.
http://yle.fi/uutiset/kaupunginvaltuuston_toive_parkkipaikkoja_kahviloiksi_ja_kaupoiksi_ilman_turhaa_byrokratiaa_helsingissa/8327284
Quote"Asuntojen hintataso on Helsingissä järjetön" – töölöläiskaksion hinnalla saisi kaksion myös Manhattanilta
Tutkija: Kalliit asunnot ovat koko kansantalouden ongelma
Kati ja Antti Järvilahti asuvat Meilahdessa noin 80 neliön kolmiossa poikiensa Akselin ja Vilhon kanssa. Asumme verrattain ahtaasti, mutta sijainti on meille tärkeä asia, Antti Järvilahti sanoo.
Helsingin Töölössä asuntojen hinnat liikkuvat lähes samoissa lukemissa kuin New Yorkin Manhattanilla. Asia ilmeni, kun Helsingin Sanomat ja kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen vertasivat asuntojen hintoja eri kaupungeissa.
Hyväkuntoinen Etu-Töölössä sijaitseva kaksio maksaa noin 425 000 euroa. Summalla saa yhden makuuhuoneen asunnon Manhattanin Upper East Sidelta. Vaihtoehtoisesti samalla rahalla voisi ostaa Floridasta 315 neliön kivitalon katetulla uima-altaalla tai kaksion Pekingin keskustasta.
Moskovan keskusta sen sijaan on huomattavasti kalliimpi. Siellä Helsingin hinnoilla joutuu siirtymään kaksion perässä kolmoskehän tuntumaan.
"Meillä on hyvin pienet ja pitkään tiukasti säännöstellyt markkinat, missä on vähän toimijoita. Se ei ainakaan edistä hinnalla kilpailua. En silti kykene selittämään tarkemmin, mistä tämä johtuu."
Asuntojen hinnoilla on suuri vaikutus koko kansantalouteen. Kun suuri osa asukkaiden tuloista kuluu asuntolainaan, ovat yksittäiset kotitaloudet alttiita markkinoiden heilahduksille, huomauttaa tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
"Työttömyydellä tai korkojen nousulla voi olla hirvittävät vaikutukset, jos oikein huonosti käy", Lönnqvist sanoo.
Suomalaisten varallisuus onkin suurelta osin kiinni asunnoissa.
"Tällä voi olla vaikutuksia myös kansantalouteen, jos vaikka joudutaan pahaan työttömyyskierteeseen eikä ihmisillä ole varaa maksaa lainojaan. Pankit saattavat joutua pulaan luottotappioiden vuoksi."
Kalliit asunnot vaikuttavat myös ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.
"Ei ole varaa ostaa palveluita, kun rahat kuluvat asumiseen. Sehän näkyy meillä hyvin tässä itsepalveluyhteiskunnassa."
Asuntojen hinnat tekevät hallaa myös työmarkkinoille, sillä hintataso voi estää ihmisiä muuttamasta työn perässä pääkaupunkiseudulle, Lönnqvist sanoo.
Toisaalta koulutettujen suomalaisten joukko saattaa enenevässä määrin valita asuinpaikakseen jonkun toisen kaupungin. Lönnqvistin mukaan kalliit asunnot eivät varsinaisesti ole Helsingin valttikortti.
"Tämä vaikuttaa luovan luokan liikkeisiin. Eikä Helsinkiä voi oikein ilmastollakaan markkinoida", Kortteinen sanoo ja hymähtää.
Ilmasto ei tosiaan ole paras mahdollinen, myöntää Meilahdessa perheensä kanssa asuva ekonomi Antti Järvilahti. Rahoitusalalla työskentelevä Järvilahti ja hänen vaimonsa, hammaslääkärinä työskentelevä Kati Järvilahti, löytäisivät todennäköisesti töitä maailman suurista metropoleista. He kuitenkin haluavat asua Helsingissä.
"Helsingissä on suurkaupungin edut mutta ei haittoja", Antti Järvilahti sanoo.
"Missä muualla pääsee kantakaupungissa kadun ylittämällä metsään hiihtämään?" Kati Järvilahti kysyy.
Järvilahtien nelihenkisen perheen todelliset syyt Helsinkiin jäämiseen ovat syvemmällä, perheessä ja ystävissä.
"Näemme ystäviämme monta kertaa viikossa. Joo, voisin asua New Yorkissa hienossa asunnossa, mutta olisin yksin. Raha ei ihan helpolla sitä korvaa."
Antti Järvilahti arvelee, että Helsingin kalliit asunnot saattavat ohjata osaajia isompiin kaupunkeihin. "Jos on prioriteetit toisaalla, se on varmasti relevantti vaihtoehto. Meidän mielestä ilman sosiaalisia suhteita se Nyki olisi aika kolkko paikka."
Perinteinen tapa laskea asuntojen hintoja Suomessa on rakentaa pienempiä asuntoja, Kortteinen sanoo.
"Maksaa vähemmän, jos on vähemmän neliöitä. Helsinki vastaa asuntojen koossa hyvää itäeurooppalaista keskitasoa. Se on asuntojen pienuuskilpailussa jaetulla pronssisijalla Vilnan ja Bratislavan kanssa."
Lönnqvistin mukaan asuntoja pitäisi rakentaa lisää.
"Jos suuri joukko kilpailee vähäisestä määrästä asuntoja, niiden hinnat kallistuvat. Hintasääntely näyttäisi tuovan edullisia asuntoja vain pienelle osalle ihmisistä."
Kortteisellakin on lääke pulmaan. "Voisiko täällä harkita asuntomarkkinoiden avaamista kansainvälisille toimijoille?" hän kysyy.
Joo, me ei yhtään ymmärretä, miksi
a) Helsingissä asuminen on kummallisen kallista
b) verorasitus on Suomessa niin perkeleellinen
c) julkistalouden vaje on katastrofaalinen
d) maahanmuuttajat haluavat asumaan isoon kaupunkiin
e) miten mikään liittyy mihinkään.
Ei helkkari, mähän just tajusin, että me ei tajuta mitään!!1!
:facepalm:
Allekirjoita ja jaaaaaa!!!1!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528)
Quote from: ääridemokraatti on 27.09.2015, 11:18:19
Allekirjoita ja jaaaaaa!!!1!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528)
Tämä on huono idea. Lisää suomalaisia työttömiä jos toiset tekee töitä ilmaiseksi.
Quote
Rastilan leirintäalue asunnoiksi, Vuosaaren satamaan matkustajaliikennettä
Uusi yleiskaavaehdotus tuo muutoksia Vuosaareen. Rastilan leirintäalueelle on piirretty uusia ranta-asumisen kortteleita. Osa leirintäalueesta jäisi viheralueeksi.
Helsingin Uutiset kertoi helmikuussa, että Rastilan leirintäalueelle on löydetty uusi paikka Vuosaaren sataman lähistöltä, niin ikään ranta-alueelta. Leirintäalueen siirtäminen Uutelaan vapauttaisi maata rakentamiseen aivan Rastilan metroaseman vierestä.
Vuosaaren satamaan tehdään varaus matkustajaterminaalille, jotta osa nykyisestä kantakaupunkiin suuntaavasta laivaliikenteestä saataisiin siirrettyä Vuosaareen. Matkustajaliikenteen lisääminen edellyttää sataman liittämistä metro- ja raidejokeri 2 -verkkoon.
Pohjois-Vuosaareen on kaavailtu tiivistä rakentamista Niinisaarentien varteen. Vuosaaren keskustan tyhjät toimistotontit rakennetaan asunnoiksi. Myös aiemmin päätetty Meri-Rastilan rannan rakentaminen tuo lisää asukkaita Vuosaareen
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/323582-rastilan-leirintaalue-asunnoiksi-vuosaaren-satamaan-matkustajaliikennetta
Päivän Byrokraatti: Helsinki tekee hidasta itsemurhaa (http://paivanbyrokraatti.com/2016/01/06/pb-helsinki-tekee-hidasta-itsemurhaa/)
En muista sanoinko sen jo tässä ketjussa, mutta pistetään uusintana: siirtäisin kaiken Helsingin ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen Vuosaareen (ja toisessa päässää Muugaan). Toki metro (ja toisessa päässä paikallisjunat) pitäisi viedä sinne satamaan asti, mutta näin vältettäisiin rekkarallit molempien kaupunkien keskustojen läpi.
Helsingin ja Tukholman välinen liikenne on hieman eri asia, koska siinä on suurempi osuus huviliikennettä (koska hyötyliikenne käyttää enemmän Turkua). Samoin toki pika-alusliikenne Tallinnaan voisi jatkossakin mennä keskustasta keskustaan.
Quote from: Oami on 09.01.2016, 15:01:26
En muista sanoinko sen jo tässä ketjussa, mutta pistetään uusintana: siirtäisin kaiken Helsingin ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen Vuosaareen (ja toisessa päässää Muugaan). Toki metro (ja toisessa päässä paikallisjunat) pitäisi viedä sinne satamaan asti, mutta näin vältettäisiin rekkarallit molempien kaupunkien keskustojen läpi.
Eikö Jätkäsaaren satamaan pääse melkoisen kätevästi Kehä I:n, Länsiväylän ja Länsisatamankadun kautta varsin kätevästi, menemättä varsinaisen keskustan läpi?
Quote from: Siili on 09.01.2016, 15:18:03
Eikö Jätkäsaaren satamaan pääse melkoisen kätevästi Kehä I:n, Länsiväylän ja Länsisatamankadun kautta varsin kätevästi, menemättä varsinaisen keskustan läpi?
Ruuhka-aikana sinne ei pääse kätevästi. Länsiväylällä joutuu osaksi keskustaan menevää liikennevirtaa, vaikkei tarvitsisi.
Quote
PÄÄKIRJOITUS
Bulevardi-Helsinki vaatii euroja
...
Yleiskaavaehdotus tulee näillä näkymin kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Esitys tulee jakamaan voimakkaasti poliittista kenttää.
Positiivista on se, että Helsingissä pitää varautua kasvuun. Monissa osin Suomea tilanne on päinvastainen. Hyvinvoiva pääkaupunkiseutu on koko Suomen etu. Sen osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli kolmannes, tulevaisuudessa ehkä tätäkin enemmän.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/bulevardi-helsinki-vaatii-euroja/PWH43k8U
Kasvavasta työttömyydestä, hyvinvointipalvelujen alasajosta, julkistalouden massiivisesta alijäämästä ja talouden deflatoristisista näkymistä huolimatta kaikilla suomalaisilla on kuitenkin syytä iloita. Pääkaupunkiseutu kasvaa kohisten. Kehitysmaalaiset massimiehet pelastavat Suomen varmalta tuholta.
Maanpetturihallituksen masinoima Suomen tuho etenee. Perskekon kiihdyttämä persaukisten kehitysmaalaisten asuttaminen kuplaannuttaa asuntomarkkinat erityisesti Helsingissä. Yhä harvemmalla on varaa enää omistusasuntoon, mikä puolestaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää ja johtaa vuokrien nopeaan nousuun.
Quote
Hypo: Suurin vastuu asuntokuplasta on vuokranantajilla ja heidän rahoittajillaan
Vuokranantajilla itsellään ja heitä rahoittavilla tahoilla on suuri vastuu siitä, etteivät systeemiriskit realisoidu ja asuntomarkkinoiden vakaus vaarannu, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.
"Asuntokuplien syntymisen polulla suurin yksittäinen tekijä on useimmiten ollut asuntosijoittamisen hallitsematon kasvu. Kaupungistuvan Suomen asuntomarkkinat ovat nyt erittäin hedelmällinen maaperä tämän ongelman syntymiselle. Maan hallitus ei ole selvästikään hereillä asuntomarkkinoita muokkaavan kaupungistumiskehityksen suhteen."
...
Esimerkiksi Helsingissä omistusasuntokuntien määrä on laskenut jo selvästi alle 50 prosentin.
"Vuokra-asuminen kasvaa vuosi vuodelta, samoin kasvavat vuosi vuodelta vuokra-asumiseen suunnatut tuet. Helsinki näyttää tässäkin suhteessa suuntaa muille kasvaville kaupungeille. On aika pysähtyä miettimään: miksi vuokrat nousevat nousemistaan? Ja erityisesti, kenen kukkaroon asumistuet oikeasti valuvatkaan?" Pauna kysyy - ja vastaa. "Eivät ainakaan omistusasujien kukkaroihin."
...
"Omistusasumisen lisäkiristystoimet on laitettava visusti hyllylle. Sen sijaan on ryhdyttävä toimiin, joilla vuokrien ja vuokra-asumisen tukien nousu saadaan taitettua", hän jyrähtää.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hypo-suurin-vastuu-asuntokuplasta-on-vuokranantajilla-ja-heidan-rahoittajillaan/JmYrLLwD
Perskekon kaverit ovat keksineet asuntorahastoista uuden bisnes-mallin:
Quote
Vapaarahoitteisesta kerrostalotuotannosta yhä suurempi osa on vuokra-asuntoja
Kun aikaisemmin uusia asuntoja ostivat lähinnä kotitaloudet, tilanne on kolmen viime vuoden aikana muuttunut radikaalisti asuntorahastojen markkinoille tulon seurauksena. Tämä on lisännyt vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa, vaikka uudistuotannon määrä on samaan aikaan supistunut noin 5 000 asunnolla vuodessa. Asuntorahastojen ja valtakunnallisten vuokrataloyhtiöiden hankkimien uusien vuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuoden 2012 2 000 asunnosta vuoden 2014 3 500 asuntoon. Vuonna 2015 lukumäärä on jo 4 300 asuntoa (RT:n arvio).
...
Asuntomarkkinoiden muutoksilla vuosina 2012-2015 on ollut seuraavia vaikutuksia:
Rakennusliikkeet: "rahastojen vuokra-asuntobuumi" on pitänyt uudistuotantoa yllä ja estänyt valmiiden uusien asuntojen varastojen kasvamista heikon kuluttajakysynnän olosuhteissa. Osa asunnoista on myyty tukkuhintaan sijoittajille. Kerrostalotuotannon määrä on asunnoilla mitaten laskenut vain vähän. Asuntojen keskikoko on pienentynyt kysynnän mukaan.
Asuntojen omistajat: Kova kysyntä kasvukeskuksissa on pitänyt käyttöasteet ja vuokratason korkealla. Valtakunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia. Uusia vuokrataloja on voinut ostaa edullisesti heikon kuluttajakysynnän ansiosta.
Asunnon myyjät ja ostajat: Asuntojen runsas tarjonta antaa ostajille paljon vaihtoehtoja ja mahdollistaa alempien tarjousten kokeilemisen. Myyjien halukkuus alennuksiin on kuitenkin vähäinen. Moni hyväksyy mieluummin korkeampi ehdollisen tarjouksen ja jää odottamaan, jos ostaja saa oman asuntonsa kaupaksi. Kun käteisostajia on vähän, eikä myyjillä ole halukkuutta tinkiä oman asunnon hinnasta, asuntokaupan myyntiajat pitkittyvät.
Vuokralaiset: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt kasvukeskuksissa, mutta asunnot ovat olleet entistäkin kalliimpia. Asuntojen hyvä sijainti, parempi varustelutaso ja pieni keskikoko ovat kompensoineet vanhempaa vuokra-asuntokantaa korkeampaa neliöhintaa. ARA-asunnon saaminen on hyvin vaikeaa pääkaupunkiseudulla ja vaikeaa monessa muussakin kasvukeskuksessa.
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Asuntomarkkinakatsaus/Katsaukset_2015/Asuntomarkkinakatsaus_12015_vuokraasunno%2833287%29
Matu-paine nostaa asumistukia erityisesti Helsingissä. Institutionaaliset asuntovuokranantajat kuten VVO ja Sato hierovat käsiään. Suuri osa esim. YIT:n vapaarahotteisesta uudistuotannosta menee Ålansbankenin kautta yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille Realian kautta. Asukkaat eivät kuitenkaan kykene suoriutumaan vuokristaan ilman asumistukea! Nyt myös suuri osa vapaarahotteisesta asuntotuotannosta on sosiaalista asuntotuotantoa! Rakennusliikkeet ja vuokranantajat keräävät liiveihinsä asumistuen. Ei ihme, että kaupunki on kohta konkurssissa.
Quote
Asumistuki paisuu - "Tuet valuvat vuokranantajien taskuihin"
Asumistukipotti kasvoi yli 200 miljoonaa euroa.
Kelan maksaman asumistuen summa ampaisi viime vuonna yli 1,7 miljardiin euroon. Tuet nostavat vuokria ja pienten asuntojen hintoja: lopulta tukimiljardit valuvat vuokranantajien taskuun.
...
"Teknisesti tuen määrittämästä maksimista on tullut erityisesti Helsingin ylikysytyn markkinan minimivuokra. Absoluuttisesti vuokra-asumisen tukiin valuu rahaa massiivisesti enemmän kuin nykykoroilla asuntolainan korkovähennykseen."
Tuen aiheuttamat vääristymät on helppo havaita, sillä Helsingistä ei juuri löydy asuntoja alle 600 euron kuukausivuokralla. Rytkösen mukaan asumistuesta luopuminen johtaisi alkuun "kaaokseen ja inhimilliseen hätään", mutta harjoituksen lopputulos houkuttelee remonttiin.
"Markkinavuokrat kääntyisivät laskuun ja erityisesti hajonta lisääntyisi. Markkinoilta löytyisi lopulta yksiöitä, joiden vuokrat vaihtelisivat 300 eurosta 800 euroon", Suomen Vuokranantajien hallituksessa vaikuttava Rytkönen arvelee.
...
"Suurin osa tuen lisäyksestä päätyy vuokranantajalle eikä jää tuensaajalle. Korkeampaa vuokraa on mahdollista periä, koska vuokranantajat tietävät, ketkä vuokralaisista saavat tukea", VATT päätteli tutkimuksessa.
...
"Kohonneesta vuokratasosta hyötyvät suhteellisesti eniten instituutiot ja sijoittajat", vahvistaa Rytkönen.
Asumistuesta hyötyjät on helppo löytää: VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten omistajana oleva ay-liike voi olla tyytyväinen.
Yksityisiin vuokrakohteisiin erikoistunut Realia Asuntovuokraus on huomannut, kuinka asumistuki nostaa vuokria. Tuen alkuperäinen tarkoitus ei toteudu, arvioi Realia Asuntovuokrauksen myyntijohtaja Sari Halkosalmi.
"Luultavasti asumistuesta luopuminen laskisi vuokria tai se ainakin hidastaisi vuokrien nousua", Halkosalmi uskoo.
...
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/asumistuki-paisuu---tuet-valuvat-vuokranantajien-taskuihin/833FefCw
Kokoomusta kannattavat vuokraloordit ovat ne jotka tuosta asumistuesta hyötyvät, ja koska Kokoomus on hallituksessa niin tuskinpa se kannattajiensa venettä keikuttaa.
Eli kohta asumistukimenot ovat luokkaa 10 miljardia.
Quote
Asumistuesta hyötyjät on helppo löytää: VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten omistajana oleva ay-liike voi olla tyytyväinen.
Näin kannattavaa bisnestä ei ole ollut Suomessa koskaan historiassa. Edes Supercell ei pääse tuohon.
Ei helkkari! Oikeasti persaukisille maksukyvyttömille ihmisille vuokraaminen veronmaksajien piikkiin on maailman kannattavinta bisnestä. Only in Finland.
Vielä kerran, ei helkkari! Tämä maa on kuolemanspiraalissa.
Aivan käsittämätön tulos. Tuollainen voitto ei ole missään päin maailmaa mitenkään mahdollista muuten kuin aivan uskomattomalla innovaatiobisnesmallilla tai korruptoituneen yhteiskunnan hävyttömällä kuppaamisella. Kumpikohan lienee. Suomi vaikuttaa joltain banaanitasavallalta.
:facepalm:
Nurmijärvi-ilmiö ei kadonnut, päinvastoin: Talotyömailla käy taas vilske (http://yle.fi/uutiset/nurmijarvi-ilmio_ei_kadonnut_painvastoin_talotyomailla_kay_taas_vilske/8761118)
Nurmijärvi-ilmiö on todella voimakas näinkin ankeina aikoina. Jopa käsittämättömän voimakas. Samaan aikaan Helsinki rakentelee kaupunkibulevardejaan.
Quote from: Länsiväylä
Hoitajan aika kuluu Espoossa parkkipaikan etsintään – "Jos saa sakot ne maksetaan itse"
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/382173-hoitajan-aika-kuluu-espoossa-parkkipaikan-etsintaan-jos-saa-sakot-ne-maksetaan-itse
Kotihoidon työntekijät ovat parkkipirkkojen armoilla. Kaupungilta tai taloyhtiöiltä ei pysäköintilupia heru.
Silmätippojen antaminen asiakkaalle kestää 10 minuuttia. Ennen kuin kotisairaanhoitaja pääsee niitä tippoja silmään laittamaan, saattaa luvallisen parkkipaikan etsimiseen huveta 20 minuuttia.
...
Pysäköinninvalvontaa johtava lakimies Petteri Aumala tietää ongelman.
– Valitettavasti laki ei mahdollista erikoisluvan antamista määräysten vastaiseen pysäköimiseen esimerkiksi kotihoidon ajoneuvoille.
Ainut mahdollisuus olisi liikennemerkkien lisäkilvillä osoittaa tietyt paikat sallituiksi pysäköintiin kotihoidolle. – Pysäköinninvalvonta ei liikennemerkeistä päätä.
Tässä on asennetta, joka selittää Suomen virkaloisien tehottomuutta. Kun kerran tiedetään ja tunnetaan noin selvä ongelma, niin miksi sen korjaaminen kuntoon ei olisi suorastaan velvoite.
Quote from: jka on 20.01.2016, 21:40:34
Quote
VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja..
Näin kannattavaa bisnestä ei ole ollut Suomessa koskaan historiassa. Edes Supercell ei pääse tuohon.
Tuo on aivan uskomatonta. Yli 50 % tulos liikevaihdosta tuollaisella bisneksellä, johon ei sisälly mitään uutta tai nerokasta, ja suuressa määrin tukia. Tulos saisi olla jossain 3-13 %. Ja noita sosiaalisen asuntotuotannon kuppausfirmoja on Suomessa monia. Kunpa joku alkaisi pöyhiä tätä kuppausta, mutta en pidätä hengitystäni, koska ay-liike, sdp ja kokoomus.
Pariisi on kyllä ihan """"n tiheästi asutettu. Ja täynnä arabeita ja afrikkalaisia kaikenlisäksi, kuka täysjärkinen eurooppalaistaustainen tuolla enää haluaa asua...
Kuvassa, jos koko maapallon väestö eläisi samassa paikkaa yhtä tiheästi kuin kaupunki X, niin kuinka paljon tilaa se veisi.
Joitakin päiviä sitten luin jostakin, että Helsinkiin haluttaisiin ns. kaupunkibulevardeja siten, että kaikki suuret sisääntulotiet muutettaisiin kaduiksi, joiden reunoilla olisi asuintaloja, jalkakäytäviä ja puurivistöjä.
Tämähän ei ole mikään uusi ajatus ja varmasti tuollaiset vehreät bulevardit koreine taloineen näyttäisivät mukavilta. Haittapuoli on sitten se, että Helsinkiin välttämättömyyden pakosta omalla autollaan tulevat - kuten minä - joutuvat köröttelemään kolmeakymppiä välillä pysähdellen antamaan tilaa jalankulkijoille. Näin työmatkoista saataisiin erittäin hitaita ja tehottomia, jopa ärsyttäviä, mikä kai tarkoitus onkin, koska Stadista halutaan ajaa autot helvettiin jo vuonna 2030 - tai ainakin autot, joita ajetaan itse robotin sijaan.
Mutta nyt pointtiin: näitä kaupunkibulevardeja halutaan kuulemma, koska Helsingissä on kova asuntopula. Kaupunkibulevardeille saataisiin luukut kymmenille tuhansille ihmisille.
Asuntoja kerrotaan tarvittavan, koska Helsinkiin muuttaa kaiken aikaa niin paljon ihmisiä. Minusta tämä on vähän takaperoista ajattelua. Itse näkisin, että ei asuntoja tehdä siksi, että Helsinkiin muuttaa paljon ihmisiä, vaan Helsinkiin muuttaa paljon ihmisiä, koska sinne rakennetaan paljon asuntoja!
Jos tehtäisiin päätös, että Helsinkiin ei rakenneta enää yhtään asuntoa, muuttovirtakin tyrehtyisi. Nyt asuntoja suunnattomasti rakentamalla pidetään muuttovirtaa yllä ja sitten ihmetellään, kun kaupunkiin tunkee helvetisti ihmisiä: pitää rakentaa lisää kerrostaloja ja taas tulee lisää ihmisiä ja pitää tehdä lisää taloja näin noidankehä on valmis.
Sitäpaitsi suomalaisten helsinkiläisten määrä ei ole lisääntynyt, vaan kenties jopa vähentynyt iäkkäiden helsinkiläisten mentyä manalle ja toisaalta koska syntyvyys on alhainen. Sen sijaan Helsinki saa 'muuttovoittoa' jostain Botswanasta, Afganistanista tai Somaliasta! Mitä hittoa me noille ulkomaalaisille asuntoja rakennamme?
Eikö tämä ole hulluutta? Helsingin päättäjät haluavat karkottaa Helsingistä työssäkäyvät suomalaiset ja haalia tilalle kehitysmaalaisia notkujia työttömyystilastoja 'koristamaan'!
Edit: näppäilyvirhe poistettu
Kännykällä datan syöttäminen ja linkkaaminen ei nyt onnistu, joten mennään vähän mutu-linjalla...
Helsingin asuntotuotantohan on laahannut ikuisuuksia jäljessä tavoitteista, etenkin pienien asuntojen osalta. Kyllä sinne etenkin tämänhetkisen työllisyystilanteen aikana maansisäisen muuton kautta jatkuvasti tulee enemmän ihan pottunokkiakin.
Kaupunkibulevardeihin itselläni ei varsinaisesti ole vielä mielipidettä suuntaan eikä toiseen, mitä nyt joku Mäkelänkatu ja Mannerheimintie antavat jo esimakua näistä sisääntuloväylinä. Toisaalta tilanne jossa 4 tai 5 monikaistaista moottoritietä syöttäisi liikennettä suoraan Rautatientorille ei sekään ole realistinen. Liikennesuunnittelussa tulee väistämättä ristiriita kantakaupunkilaisten ja muualta tulevien etujen kanssa.
Itse vuosia sekä sisään että ulos Helsingistä työmatkoja ajaneena en vieläkään ole käsittänyt, kuka hyötyy siitä että kaikki haluavat päästä työpaikoilleen kantakaupunkiin klo tasan 8.00 aamulla?
Pitäisikö tämä ketju nimetä kokonaan uudelleen pääkaupunkiseudun ongelmaketjuksi? Eihän täällä suunnitella mitään kaupunkia tai liikennettä yleisesti, vaan keskustellaan pääkaupunkiseudun asukkaiden itse itselleen aiheuttamista ongelmista. Äänestämällä väärin, jos se edes on mahdollista.
Me "maakunnan ihmiset" maksamme teidän huvinne.
Tottakai on kiintoisaa kuulla muunkin Suomen asioista ja sana on vapaa. Omasta puolestani mainitsin Helsingin, koska saan ajaa/joudun ajamaan siellä jotakuinkin päivittäin ja koska lehtijuttu mainitsi Helsingin, joka on loistava huono esimerkki siitä, miten asioita ei pidä hoitaa niin liikenteen kuin maahanmuuttokysymysten suhteen.
Oikaiskaa toki, jos olen väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että vielä joskus 50- ja 60-luvuilla liikennettä suunniteltiin pitkälti autoilijoiden näkökulmasta.
Helsingin keskustaankin kaavailtiin monikaistaisia moottoriteitä kehiksi tunneleineen kaikkineen. Meno oli osin jo suuruudenhulluakin.
Sitten tuli 70-luku ja siitä eteenpäin yhä enemmän alettiin liikennettä suunnitella joukkoliikenteen ehdoilla. Pikku Kakkosessakin laulettiin 70-luvulla ( olen jälkeenpäin nähnyt tallenteen ) siitä, miten tyhmä ja paha yksityisautoilija on ja miten mukavia ja vastuullisia kaikki bussissa istujat.
Tämä kehitys jatkui vuosikymmeniä niin, että autoilijoille tehty kiusa sai yhä härskimpiä muotoja joukkoliikennettä suosittaessa ja pyrittäessä autoilijan elämä tekemään mahdollisimman helvetilliseksi.
Mutta nyt ei enää joukkoliikennekään ole hallitseva näkökulma. Olemme saaneet kuulla, että nyt Helsingin liikennettä suunnitellaan ennenkaikkea pyöräilijän näkökulmasta. Suunnittelijoilta tuntuu unohtuneen miltei arktinen sijaintimme täällä pallon pohjoisella laidalla, jossa pyöräilykeliä on vain jokunen kuukausi vuodessa, jollei lukuunoteta ekstremistejä.
Ennen siis auto oli kuningas. Sitten auto sai antaa sijaa bussille. Ja nyt bussit potkitaan pyöräilijöiden tieltä.
Mitähän nämä suunnittelijanerot keksivät ensi vuosikymmenellä? Ehkä silloin katsotaan, että jopa pyöräily on liian kätevä ja nopea liikkumistapa, joten liikennettä aletaan suunnitella kävelijän näkökulmasta: kaikkihan voivat kävellä töihin Helsinkiin ja Helsingin sisällä paikasta toiseen kasseineen kakaroineen.
Mutta lopulta kävelijäkin syrjäytetään ja Helsingin liikennettä aletaan suunnitella siltä pohjalta, että kukaan ei enää liiku mihinkään.
Tämä olisi looginen päätepiste tälle hulluudelle. Vai olisiko se sittenkään niin hullua - sillä onhan niin, että tulevaisuudessa kukaan ei liiku mihinkään, koska kukaan ei käy töissä, koska töitä ei ole ja koska orwellimaisen kontrolliyhteiskunnan automaattirobotti tuo satoihin tuhansiin yhdeksän neliön betonikopperoihin ruuan eli parisenkymmentä vitamiinikapselia ja Suuren Johtajan päivittäisen tervehdyksen, jonka se lausuu ovella monotonisella äänellä.
Eläköön Uusi, uljas Helsinki! Vapaa liikkuvuuskin on lakkautettu kun kohta kukaan ei pääse liikkumaan yhtään mihinkään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.06.2016, 21:36:50
Tottakai on kiintoisaa kuulla muunkin Suomen asioista ja sana on vapaa.
Niin tietenkin. Aika vähän kiinnostaa suomalaisia se, että Tampereella avataan kohta maailman ainoa tasamaan ali tehty liikennetunneli, johon meni tietääkseni kolmenumeroinen lukema miljoonia euroja valtion lompsasta. Työllistihän tuokin hanke - virolaisia.
Ja tulevaan(?) pikaratikkaan on jo hakattu kymmeniä miljoonia euroja osittain valdenkin rahaa, vaikka lopullista päätöstä ratikkahankkeen toteuttamisesta ei vielä muka ole, hehheh! :facepalm:
Hirveä älämölö on sitten rautatien päälle joutomaalle rakennettava kansi liikerakennuksineen sekä jäähalleineen, mutta tämä hanke aiotaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Eihän noin saa toimia!
Miksi tuollainen liikennetunneli on tehty, onko se tarpeellinen? Ja miksi se maksoi noin paljon? Tamperelaiset ovat nyt varmaan kovin tyytyväisiä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.06.2016, 22:10:08
Miksi tuollainen liikennetunneli on tehty, onko se tarpeellinen? Ja miksi se maksoi noin paljon? Tamperelaiset ovat nyt varmaan kovin tyytyväisiä.
Arvaas, onko tarpeellinen.
Tunneli on kaivettu Näsijärven rantatien, valtatie 12:n liikenteen sujuvoittamiseksi. Nykyinen tie maan päällä on nelikaistainen ja ruuhkautuu kaksi kertaa päivässä. Joskus talvella lumipyryssä rekat jäävät Näsinkallion mäkeen kiinni johtuen idioottimaisista liikennejärjestelyistä. No, tunnelissa on myös neljä kaistaa, joten pari talvipäivän ruuhkaa todennäköisesti poistuu. Muuten liikenteen kannalta tilanne ei muuttunut yhtään.
Sen sijaan kaupunki antoi Skanskalle muhkeat järvenrantamaat rakentaa uusi kaupunginosa entisen rantatien päälle Särkänniemen viereen. Tätä odotellessa.
Paska maksoi paljon, koska piti kaivautua aika syvälle, koska ollaan siis tasamaalla ja alitetaan Tammerkoski. Tunnelista on useampi liittymä ulos ja ulkoa tunneliin. Lisäksi huoltotunneli, välttämätön.
Enemmistö tamperelaisia vastusti tunnelia, mikä näkyi kunnallisvaalituloksessa. Yllättäen kun ratkaiseva äänestys oli valtuustossa, kolme sossua kääntyi tunnelin rakentamisen puolelle muiden sossujen ollessa lupaustensa mukaisesti vastaan. Nuo kolme käänsivät vaa'an. Heikki Luoto voisi kertoa tästä enemmän?
En tunne yhtään tamperelaista, joka olisi tyytyväinen tunnelihankkeeseen. En tunne myöskään ketään, joka pitäisi ratikkahankettakaan järkevänä, mutta päättäjämme ajavat sitäkin kuin käärmettä pyssyyn. Tänään kun ollaan joka päivä lähempänä akkukäyttöisiä busseja.
No ei mene hyvin Tampereellakaan..
Mutta sentään se hyvä puoli, että tekivät tunnelin autoille: Helsingissä siitä oltaisiin tehty pyöräilijöille talvikäyttöinen 'baana'..
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.06.2016, 23:07:00
No ei mene hyvin Tampereellakaan..
Mutta sentään se hyvä puoli, että tekivät tunnelin autoille: Helsingissä siitä oltaisiin tehty pyöräilijöille talvikäyttöinen 'baana'..
Ei mene, ei. Lisäksi Hämeenkatu katkaistiin koemielessä henkilöautoilta, vaikka valtuusto oli hanketta vastaan. Pormestarimme Anna-Kaisa Ikonen, jota ei valittu demokraattisilla vapailla vaaleilla, jyräsi valtuuston yli ja määräsi "kokeilun", jossa määräajaksi kielletään henkilöautoliikenne rautatieaseman ja Koskipuiston väliltä. "Kokeilu" toteutettiin niin, että puolet Hämeenkadusta kaivettiin ylös ja muutettiin jalkakäytäväksi. Arvaa, onko koskaan enää rahaa palauttaa Hämeenkatu ennalleen, kun yllättäen kokeilun todetaan epäonnistuneen.
Eino aina haukkuu pyöräilijöitä. Siellä etelässä ei ilmeisesti tajuta, että pyörällä voi ajaa kunnollakin.
Quote from: Frida Hotell on 03.06.2016, 04:02:21
Eino aina haukkuu pyöräilijöitä. Siellä etelässä ei ilmeisesti tajuta, että pyörällä voi ajaa kunnollakin.
Dislike tuolle :)
En minä hauku pyöräilijöitä, itsekin olen pyöräilijä heti, kun löydän pyöräni avaimen.
Mutta kritisoin sitä, että täällä lumisessa Pohjolassa liikennesuunnittelua tehdään pyöräilijän ehdoilla muita liikennemuotoja sorsien. Miksei liikennettä voisi suunnitella rationaalisesti ja pragmaattisesti? Miksi yksi liikennemuoto pitää asettaa jumal-asemaan? Eikö sujuva kokonaisuus olisi paras vaihtoehto ilman, että esimerkiksi autoilijoita pyritään rankaisemaan? Miksei ihmisten itsensä anneta päättää, mitä liikennemuotoa he haluavat käyttää vaan että Isoveli pyrkii määräilemään asiassa?
PS: Sen verran toki voin haukkua pyöräilijöitä, että minua, kuten tuhansia muitakin, ärsyttää se narsistinen pyöräilijätyyppi, joka on tehnyt pyöräilystä uskonnon ja joka ajaa 50 kilometriä tunnissa milloin autojen, milloin pienten lasten seassa öykkäriasenteella liikennesäännöistä välittämättä ja toisia huomioimatta.
Nämä tunnistaa yleensä siitä, että ne ovat 40 kiloa painavia keski-ikäisiä miehiä, joilla on kuuden tonnin pyörä ja päällään homomaiset, ihonmyötäiset vaatteet. Polkevat sitten pyöriään pylly pystyssä avaruuslaseissaan ja jossain sadomasokistisen naamarin näköisessä kypärässään. Onkohan kyseessä joku seksuaalinen fetissi?
Mutta tuollaisia pyöräilijöitä on tietysti vain pieni osa. Eivätkä he edes ole ensisijassa pyöräilijöitä, vaan uskonnon harjoittajia, narsisteja ja pakkomielteisiä urheilijoita tai jopa tyyppejä, joilla vain on outo fetissi. Ja lisään vielä, että minusta on ok, jos joku on homo, mutta en pidä siitä, että joku tiukkoihin housuihin pukeutunut miespyöräilijä tulee liikenteessä ketkuttamaan persettään eteeni.
Mutta valtaosa pyöräilijöistä on kunnon väkeä. :)
Quote from: JoKaGO on 02.06.2016, 23:31:43Lisäksi Hämeenkatu katkaistiin koemielessä henkilöautoilta, vaikka valtuusto oli hanketta vastaan. Pormestarimme Anna-Kaisa Ikonen, jota ei valittu demokraattisilla vapailla vaaleilla, jyräsi valtuuston yli ja määräsi "kokeilun", jossa määräajaksi kielletään henkilöautoliikenne rautatieaseman ja Koskipuiston väliltä. "Kokeilu" toteutettiin niin, että puolet Hämeenkadusta kaivettiin ylös ja muutettiin jalkakäytäväksi. Arvaa, onko koskaan enää rahaa palauttaa Hämeenkatu ennalleen, kun yllättäen kokeilun todetaan epäonnistuneen.
Milloin tällainen hanke on suoritettu? Kolmisen viikkoa sitten kävin Tampereella, kävelin rautatieasemalta Koskipuistoon ja en huomannut Hämeenkadulla mitään muutosta muutaman parin kuukauden takaiseen visiittiin?
Muistuupa mieleen ajat 50-luvulla, jolloin Helsinki oli mitä suuremmassa määrin polkupyöräilijöiden kaupunki. Jopa niin että Rainer von Fideant kiinnitti asiaan huomiota, koska polkupyöräruuhkat hidastivat liikenteen sujumista ja tekivät kaupungista köyhän näköisen.
Pyörätiet olivat ajokunnossa aina, koska ne kunnostettiin lapioilla aamulla kello viisi. Lapiomiehet tosiaan loivat kapean hiekoitetun pyöräilyuran aina, oli mikä lumimyrsky vaan. Otaniemestä tullessa joutui kantamaan fillarin metrisessä hangessa Helsingin rajalle ja siitä pääsi huishais fillarilla patenttivirastoon, siis ympärivuoden ja aina. Itäpuolella tosin pääsi vain Herttoniemeen asti.
Homma pelasi 60-luvun puoliväliin asti, kunnes Raimo Ilaskivi yms pääsi puikkoihin. Ilaskivi lopetti kaikenlaisen köyhän näkösen meiningin ylläpidon kuten pyörätiet ja julkiset vessat. Helsingin rannoille piti rakentaman yksityisiä huviloita "kansainvälisislle huippuosaajille".
Melkoinen perspektiiviharha nyt Einolla siinä, pari julkisuutta saanutta kevyenliikenteen projektia = yksityisautoilun sorsimista. :o
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.06.2016, 06:40:10
Mutta kritisoin sitä, että täällä lumisessa Pohjolassa liikennesuunnittelua tehdään pyöräilijän ehdoilla muita liikennemuotoja sorsien.
Onhan se kieltämättä huvittavaa katsoa yhdellä valtakunnan vilkkaimmista pääväylistä, kun autoliikenne neljältä kaistalta ahdetaan sillan kohdalla kahteen kaistaan -- synnyttäen ikuisen sumpun ruuhka-ajoista riippumatta -- ja vieressä on saman sillan leveydestä varattu ajokaistan verran pyörätielle, joka ammottaa tyhjyyttään.
Juu eihän siinä mitään, kyllä pyöräteitä tarvitaan -- mutta kun viheruskonnon mantra on, että pyörätiet ovat kaupungissa
tilatehokkaita. Siinä kun ajokaista välittää liikennettä suuruusluokkaa 2000 autoa tunnissa ja vieressä samanlevyinen pyörätie hyvässä lykyssä 20 polkupyörää tunnissa, niin kyllä on pyörätielle pyhitetty tila
tehokkaasti käytettyä tilaa. Siinä kelpaa sen satunnaisen spandexiheebon elvistellä, että kattokaa miten mä olen tilatehokas, edessäni ja takanani on kilometri tyhjää asfalttia, ihan vaan mulle! Hähää!
Helsingin ongelmahan on, että se liikenne tökkää joka tapauksessa kun kaikki pyrkivät samaan aikaan samaan pisteeseen. Vaikka niitä sisääntulokaistoja olisi kilometrin leveydeltä nykyisten moottoriteiden päissä.
Ja ne kevyenliikenteen väylät muuten palvelevat nimenomaan lähiseudun asukkaita, kaupunkilaisia, jotka Helsingin mielestäni ensisijaisesti tuleekin huomioida.
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.06.2016, 06:40:10
Quote from: Frida Hotell on 03.06.2016, 04:02:21
Eino aina haukkuu pyöräilijöitä. Siellä etelässä ei ilmeisesti tajuta, että pyörällä voi ajaa kunnollakin.
Dislike tuolle :)
En minä hauku pyöräilijöitä, itsekin olen pyöräilijä heti, kun löydän pyöräni avaimen.
[...]
Mutta valtaosa pyöräilijöistä on kunnon väkeä. :)
Nuo iloiset hymiöt pelastavat tilanteen. En minä muusta välitä :)
Ja tietenkin se, että aamulla ennen töihinlähtöä kirjoitat aanelosen kokoisen vastauksen.
Sen verran kuitenkin asiasta, että Oulussa on kai erilainen liikennekulttuuri: pyöräily ei ole niinkään narsismin muoto, vaan kaiken ikäisille käytännöllinen tapa liikkua paikasta toiseen. Pyörätieverkko on kattava ja se on myös talvisin kovassa käytössä.
Quote from: no future on 03.06.2016, 11:01:48
Helsingin ongelmahan on, että se liikenne tökkää joka tapauksessa kun kaikki pyrkivät samaan aikaan samaan pisteeseen.
Hölynpölyä. Eivät pyri, mutta joskus kaupunkisuunnittelija kyllä
laittaa sen liikenteen väkisin samaan pisteeseen elikkäs keskittää eri suuntiin menevät liikennevirrat yhteen, ja sitten suunnittelija pyörittelee ihmeissään päätään, että onpa, onpa ne autoilijat hölmöjä, kun ajavat kaikki tosta samasta kohtaa, joka on just se ainoa kohta josta me annetaan niiden ajaa, onpa niin kumma.
Helsingissä tuhotaan luontoa, rakennetaan taloa, talon päälle.
Esimerkkinä Kruunuvuori (Koirasaarentie ja ympäristö), jonka metsä käsittääkseni on ollut luonnonsuojelualueeksi merkitty. Myöskin Stansvikin kartanoalue.
Saa mennä, kun kaupungin kommunistit ovat päässeet päättäämään, että kauneus ja luonto on porvarillista, tuhottakoon. "Ei puut elätä työläistä" ja sillai.
Slummit lähestyvät Kaitalahden herrasväkien rauhallista asuinaluetta.
Aikoinaan siellä kuuli jopa käen kukuntaa.
Quote from: jmk on 03.06.2016, 19:02:54
Quote from: no future on 03.06.2016, 11:01:48
Helsingin ongelmahan on, että se liikenne tökkää joka tapauksessa kun kaikki pyrkivät samaan aikaan samaan pisteeseen.
Hölynpölyä. Eivät pyri, mutta joskus kaupunkisuunnittelija kyllä laittaa sen liikenteen väkisin samaan pisteeseen elikkäs keskittää eri suuntiin menevät liikennevirrat yhteen, ja sitten suunnittelija pyörittelee ihmeissään päätään, että onpa, onpa ne autoilijat hölmöjä, kun ajavat kaikki tosta samasta kohtaa, joka on just se ainoa kohta josta me annetaan niiden ajaa, onpa niin kumma.
Helsingin niemelle tulee viisi tai kuusi moottoritieksi luokiteltavaa sisääntuloväylää. Jokainen niistä seisoo aamulla klo 7.45 koska kantakaupungin katuverkko ei pysty välittämään liikennemäärää. Tuntia aiemmin tai kahta tuntia myöhemnin liikenne yleensä vetää kohtalsisesti tai hyvin. Sama juttu kehä ykkösellä: aamulla ennen kahdeksaa jonotetaan länteen, illalla neljältä itään.
Quote from: no future on 03.06.2016, 20:20:05
Tuntia aiemmin tai kahta tuntia myöhemnin liikenne yleensä vetää kohtalsisesti tai hyvin. Sama juttu kehä ykkösellä: aamulla ennen kahdeksaa jonotetaan länteen, illalla neljältä itään.
Kerropas mikä on se sun "sama piste" johon ne kaaaaiikkkki kehä ykköstä itään jonottavat autoilijat haluavat. Itäkeskukseen vai?
Ai mutta, jo nyt törmättiin ongelmiin sun yhden pisteen kanssa, kun ne sisääntuloväylien jonottajat menevät varmaan toiseen pisteeseen. Oletettavasti jokainen niistä on menossa Rautatientorille. Täsmälleen ja ainoastaan Rautatientorille. Ne on kaikki töissä siellä torilla.
Jotain kiinnostavaa siellä ykköstieltä länteen tuntuu olevan kun sinne pitää päivittäin tunkea. Ja vieläpä kaikkien samaan aikaan. Rautatientorin suuntaan on ihan sama vaikka vain pieni osa olisi menossa sinne asti, mikäli liikenne seisoo koko Mannerheimintien tai Mäkelänkadun matkalta.
Quote from: no future on 03.06.2016, 20:37:21
Jotain kiinnostavaa siellä ykköstieltä länteen tuntuu olevan kun sinne pitää päivittäin tunkea. Ja vieläpä kaikkien samaan aikaan. Rautatientorin suuntaan on ihan sama vaikka vain pieni osa olisi menossa sinne asti, mikäli liikenne seisoo koko Mannerheimintien tai Mäkelänkadun matkalta.
Elikkäs ne eivät menekään samaan pisteeseen? Olikos se sun samaan pisteeseen meneminen pelkkää vihermantraa?
Toisin kuin ollaan luvattu niin eiköhän Vallisaarikin liitetä kaupunkitekniikkaan ja sinne rakenneta tuhansia uusia asuntoja.
Quote from: -PPT- on 03.06.2016, 21:11:54
Toisin kuin ollaan luvattu niin eiköhän Vallisaarikin liitetä kaupunkitekniikkaan ja sinne rakenneta tuhansia uusia asuntoja.
Jos Helsingin kaupunki saa joskus näppinsä himoitsemaansa Santahaminaan, niin ehkä. Niin kauan kuin ei, sinne ei ole mahdollisuutta järkevään maayhteyteen.
Quote from: JoKaGO on 02.06.2016, 22:01:49
Niin tietenkin. Aika vähän kiinnostaa suomalaisia se, että Tampereella avataan kohta maailman ainoa tasamaan ali tehty liikennetunneli, johon meni tietääkseni kolmenumeroinen lukema miljoonia euroja valtion lompsasta.
Quote from: JoKaGO on 02.06.2016, 22:58:30
Tunneli on kaivettu Näsijärven rantatien, valtatie 12:n liikenteen sujuvoittamiseksi. Nykyinen tie maan päällä on nelikaistainen ja ruuhkautuu kaksi kertaa päivässä. Joskus talvella lumipyryssä rekat jäävät Näsinkallion mäkeen kiinni johtuen idioottimaisista liikennejärjestelyistä.
Lihavoinnit minun.
Ja niin, eihän se mikään salaisuus ole että tunnelin yksi tarkoitus on nimenomaan vapauttaa rannasta lisää rakennusmaata. Ja kyllä, rakennusliike hyötyy siitä. Jostain syystä, varsinkin vasemmistolaisten mielestä, tämä hyötyminen itsessään tekee hankkeesta jotenkin pahan asian.
Sitä paitsi kyllähän se parantaa myös nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyttä, että kyseinen väylä viedään pois näkyvistä. On totta että yksin liikenneteknisillä argumenteilla hanke ei ehkä olisi ollut riittävän perusteltu.
Quote from: JoKaGO on 02.06.2016, 22:58:30
En tunne yhtään tamperelaista, joka olisi tyytyväinen tunnelihankkeeseen. En tunne myöskään ketään, joka pitäisi ratikkahankettakaan järkevänä, mutta päättäjämme ajavat sitäkin kuin käärmettä pyssyyn. Tänään kun ollaan joka päivä lähempänä akkukäyttöisiä busseja.
Itse kyllä kannatin hanketta ja kerroin sen avoimesti ollessani ehdokkaana vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. En mennyt läpi, mutta moni silloin edustamani puolueen (kok) ehdokkaista meni, ja moni heistä oli niin ikään kertonut kannattavansa sitä.
Ratikkaa kannattaisin samoin, mutta olen sittemmin muuttanut pois Tampereelta, enkä katso enää asiakseni ottaa poliittista kantaa näihin kysymyksiin, joten menköön tämä ihan näin tämmöisenä liikenneteknisenä kantana.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.06.2016, 21:55:27
Mitähän nämä suunnittelijanerot keksivät ensi vuosikymmenellä? Ehkä silloin katsotaan, että jopa pyöräily on liian kätevä ja nopea liikkumistapa, joten liikennettä aletaan suunnitella kävelijän näkökulmasta: kaikkihan voivat kävellä töihin Helsinkiin ja Helsingin sisällä paikasta toiseen kasseineen kakaroineen.
Mutta lopulta kävelijäkin syrjäytetään ja Helsingin liikennettä aletaan suunnitella siltä pohjalta, että kukaan ei enää liiku mihinkään.
"Kukaan" on hieman jyrkkä ilmaisu, mutta tosiaan nykyään kaupunkisuunnittelussa pyritään usein sellaisiin aluekeskuksiin, joissa ihmisten tyypillisesti päivittäin tarvitsemat asiat ovat kävelymatkan päässä.
Saa nähdä onko länsimetro samanlainen piristysruiske Espoolle kuin mitä kehärata on Vantaalle. Hyvin harva espoolainenhan länsimetroa halusi mutta eiköhän siinä käy niinkuin kehäradan kanssa että kun systeemi alkaa rullaamaan niin kukaan ei muista aikaa ennen.
Tosin erona kehärataan on että kehärata avasi uuden poikittaislinjan kun taas länsimetro kulkee reittiä jossa on olemassa täysin hyvin toimivat bussilinjat.
Metron edut bussiin nähden ovat kiinteät, tiheät vuorovälit, riippumattomuus sääolosuhteista ja muusta liikenteestä sekä nopeus ja mukavuus. Haittapuolena lähinnä pysäkkien tavoitettavuus, eli siirtymät asemalle voivat olla pidempiä kuin lähimmälle bussipysäkille.
Metro heikentää rajusti julkisten toimivuutta omalla kohdalla. Länsiväylää pitkin bussit ovat hujauksessa Kampissa ja pysäkkejä sopivan lähellä. Itse asiassa bussi voi olla jopa nopeampikin, sillä usein ne eivät edes juuri pysähdy Omenan ja Ruoholahden välillä.
Lisäksi mamueffect ja bonuksena saa koko matkan tuijottaa tunnelin seinää.
Quote from: Puskistahuutelija on 03.06.2016, 07:51:14
Quote from: JoKaGO on 02.06.2016, 23:31:43Lisäksi Hämeenkatu katkaistiin koemielessä henkilöautoilta, vaikka valtuusto oli hanketta vastaan. Pormestarimme Anna-Kaisa Ikonen, jota ei valittu demokraattisilla vapailla vaaleilla, jyräsi valtuuston yli ja määräsi "kokeilun", jossa määräajaksi kielletään henkilöautoliikenne rautatieaseman ja Koskipuiston väliltä. "Kokeilu" toteutettiin niin, että puolet Hämeenkadusta kaivettiin ylös ja muutettiin jalkakäytäväksi. Arvaa, onko koskaan enää rahaa palauttaa Hämeenkatu ennalleen, kun yllättäen kokeilun todetaan epäonnistuneen.
Milloin tällainen hanke on suoritettu? Kolmisen viikkoa sitten kävin Tampereella, kävelin rautatieasemalta Koskipuistoon ja en huomannut Hämeenkadulla mitään muutosta muutaman parin kuukauden takaiseen visiittiin?
Vuosi sitten, vähän reilu.
Quote from: Oami on 04.06.2016, 02:07:52
Ratikkaa kannattaisin samoin, mutta olen sittemmin muuttanut pois Tampereelta, enkä katso enää asiakseni ottaa poliittista kantaa näihin kysymyksiin, joten menköön tämä ihan näin tämmöisenä liikenneteknisenä kantana.
Myös valtion verovaroja haaskataan kumpaankin turhaan hankkeeseen. Voit ottaa vapaasti kantaa ;)
Tunnelihan päätettiin valtuustossa yhden tai kahden äänen enemmistöllä kun muutama demari loikkasi.
Quote from: -PPT- on 07.06.2016, 22:22:53
Tunnelihan päätettiin valtuustossa yhden tai kahden äänen enemmistöllä kun muutama demari loikkasi.
"Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi, Hanna Tainio ja Riitta Ollila" olivat Wikipedian mukaan ne SDP:n kaupunginvaltuutetut, jotka käänsivät vaa'ankielen. Äänet 36 - 30.
Ei olisi uskonut, että kaikki olivat naisia ;D ja tietenkään mitään lahjomisen tapaistakaan ei ole taustalla. Eihän Tampereella sellaista ... :facepalm:
Entisenä Tamperelaisena sanoisin, että olisihan se tyhmää rajata koko pohjoinen Näsijärven rantakaista tielle.
En tienaa, onnittelut tienanneille, mutta loppupeleissä tunneli on oikea ratkaisu. Voi kehittyä hienoksi alueeksi, mihin minulla ei tietysti ole varaa. Mutta ei koske silmään.
Ei hyvin alkanut, tuon alueen kehitys silloin -90 asuntomessuilla. Mitenköhän se Naistenlahden muuntovoimala nykyään voi?
Quote from: MW on 08.06.2016, 21:50:36
Entisenä Tamperelaisena sanoisin, että olisihan se tyhmää rajata koko pohjoinen Näsijärven rantakaista tielle.
En tienaa, onnittelut tienanneille, mutta loppupeleissä tunneli on oikea ratkaisu. Voi kehittyä hienoksi alueeksi, mihin minulla ei tietysti ole varaa. Mutta ei koske silmään.
Niinpä. Ne nauttii hienosta järvinäköalasta, joilla on varaa. Ei tavallisen tienkäyttäjän tarvitse mitään nähdä.
QuoteEi hyvin alkanut, tuon alueen kehitys silloin -90 asuntomessuilla. Mitenköhän se Naistenlahden muuntovoimala nykyään voi?
En ymmärrä mikä tässä on pointtina. Naistenlahden voimala toimii turpeella, kaasulla tai öljyllä, tuottaa lämpöä ja sähköä vastapaineperiaatteella tamperelaisille.
Quote from: JoKaGO on 08.06.2016, 22:18:16
Quote from: MW on 08.06.2016, 21:50:36
Entisenä Tamperelaisena sanoisin, että olisihan se tyhmää rajata koko pohjoinen Näsijärven rantakaista tielle.
En tienaa, onnittelut tienanneille, mutta loppupeleissä tunneli on oikea ratkaisu. Voi kehittyä hienoksi alueeksi, mihin minulla ei tietysti ole varaa. Mutta ei koske silmään.
Niinpä. Ne nauttii hienosta järvinäköalasta, joilla on varaa. Ei tavallisen tienkäyttäjän tarvitse mitään nähdä.
QuoteEi hyvin alkanut, tuon alueen kehitys silloin -90 asuntomessuilla. Mitenköhän se Naistenlahden muuntovoimala nykyään voi?
En ymmärrä mikä tässä on pointtina. Naistenlahden voimala toimii turpeella, kaasulla tai öljyllä, tuottaa lämpöä ja sähköä vastapaineperiaatteella tamperelaisille.
Ei se tieltä nähty lohtua tuo. Ja varmaan teitä (perusmuoto: tie) tulee olemaan jatkossa 30 nopeusrajoituksilla, että ehtii näkemään.
Mikä se oli se sataman iso vanha tiilinen teollisuusrakennus siinä voimalan nurkalla, josta vuoden -90 asuntomessuille tehtiin muodikkaita juppikopperoita? Kävin pyörähtämässä, ja olihan se hieno ajatus silloin, että voisi kämpästään aamutakkisilla pyörähtää ravintolassa aamiaisella, aamu-uinnilla, kylpylässä, vaikka manikyyrissä, jos on moneyt kyydissä.
Tuli se kuuluisa lama, enkä sen jälkeen ole kiinteistön vaiheita seurannut.
Quote from: JoKaGO on 08.06.2016, 22:18:16
Niinpä. Ne nauttii hienosta järvinäköalasta, joilla on varaa. Ei tavallisen tienkäyttäjän tarvitse mitään nähdä.
Tienkäyttäjän kuuluu nähdä se tie. Näköaloja voi kyllä varta vasten etsiytyä katsomaan. (Tosin tienkäyttäjäkin näkee edelleen usean kilometrin verran sitä samaa järveä.)
Näin se menee.
QuoteMetropäättäjille kenkää
11 Jun 2016
Kirjoittanut Perttu Hillman | 22 Kommenttia
Yhteisen rahan kaataminen pääkaupunkiseudun miljardeja euroja nieleviin joukkoliikennehankkeisiin on enemmän aatetta kuin tarvetta.
Miljardipäätökset ovat vihertouhojen, vänkyräsosialistien ja muutaman poliittisen pyrkyrin käsissä. Tärkeintä on, että saadaan vedettyä oma pyörätie jokaiselle ja ilmestyskirjan petoa, eli autoilijaa turpaan. Ja siinä sivussa nähdä hirmuinen ja pyyteetön vaiva kaupunkilaisten pelastamiseksi pakkovegaaniruoalla.
Valtuustoon ja kaupunginjohtajiksi nousseiden pop-sanoittajien, entisten radiotoimittajien ja muiden poliittisista korttelikomiteoista päätöksenteon ytimeen kiivenneiden kompetenssi ei näytä nykypäivän haasteissa riittävän. Tuhatpäinen virkailijaporukka tehtailee poliitikkojen aloitteista virka-aikana virkatyönään ilman suurempaa vastuuta massiivisia hankehimmeleitä, joista sitten valtuuston elämäntapaintiaanit ja muu sakki veivaa päätöksiä. Sata miljoonaa sinne, sata tänne, hui hai! Me päätetään ja ollaan hirveen tolleen vastuullisii ja kestävii kehityksii. Mie pelastan hesalaiset.
Kaupunginvaltuustoon valituilla on pelissä vain poliittinen kannatus. Heitä ei kukaan taluta vastuuseen, vaikka älyttömät sitoumukset ajaisivat kaupungin konkurssiin. Poliittista päättäjää ohjaa aate. Ja etenkin vastustajan vastustaminen. Ei päätöksillä tarvitse olla tekemistä johdomukaisuuden kanssa.
Viime viikon lopulla saimme jälleen hyviä uutisia länsimetron liikenteen käynnistämisestä. Kaupunki ja HKL on sitkeästi väittänyt viime päiviin asti, että metrolla ajetaan Espooseen elokuussa 2016. Tai siis alunperin piti ajaa jo 2014. Metron automatisointiräpellys oikeudenkäynteineen ja EU-valituksineen on oma lukunsa. Koko sirkuksen hintalappu on paisunut alkuperäisestä 700 miljoonasta pitkälle yli miljardiin euroon ja viivästykset lisäävät laskua kymmenillä miljoonilla. Onpa tehty päättäjistä automatisointitorveilun osalta rikosilmoituksiakin.
Länsimetron kaltaista huimapäistä automatisointiunelmaa ei olekaan muualla koskaan toteutettu, joten pieni mahdollisuus oli saada uusi sulka elämäntapaintiaanipäähineeseen. Homma kusi, tietenkin, kustannukset kolminkertaistuivat, sopimukset johtavat lakitupaan eikä tähteelle jäänyt oikein mitään.
Tämän tohelluksen korjaaminen tietysti kestää. Ja varsinkin maksaa.
Vuodesta 2014 on tiedetty, että liikennöimään päästään aikaisintaan 2017. Tai ainakin rakentajat ja päättäjät ovat tienneet, mutta eivät tietenkään ole uskaltaneet kertoa. Need to know basis, folks. Valistuneiden arvioiden mukaan metro saadaan liikkeelle aikaisintaan marraskuussa 2017.
Mutta kansa saa mitä kovan työn ja poliittisen taistelun tuloksena kyetään pahasta maailmasta irti saamaan. Tällä kertaa ei nyt länsimetroa ihan tähän hätään, mutta ehkä kohta. Valtuustotouhuajille ja kaupunginjohtajille onkin tärkeämpää pyöriä tietokoneet kainalossa pitkin kokouksia ja tehoilla lähiöyhdistysten kirpparitapahtumissa.
Ja kun asiat menevät päin persettä vedotaan tietysti poliittisten vastustajien tuottamukselliseen tavoitteeseen kiusata pientä ihmistä.
Kuvitellun metroliikenteen käynnistyessä tarpeettomaksi käyvät bussilinjat lopetetaan 14.8.2016. Sopimukset liikennöijien kanssa on irtisanottu, ja nyt sohitaan epätoivoisesti pystyyn korvaavia järjestelyjä. Sanomattakin selvää, että ihan hirmuista vastaantuloa yhteiskunnalle ei bussilafkojen tarjouksissa varmastikaan nähdä. Fyrkkaa palaa.
Nykyisentasoisista joukkoliikenteen palveluista on turha haaveilla Lauttasaaressa, Etelä-Espoossa ja Kirkkonummella. Edessä on melkoinen rähinä, koska esimerkiksi Lauttasaaressa tulee HKL:n palvelutaso romahtamaan. Kaikki kun eivät polkupyörän selkään kykene. Eikä kaikilla Ruoholahdesta länteen ole, vaikka valtuustossa asiasta onkin varma tieto, omaa kaupunkimaasturia.
Nyt voisi esittää päättäjille kysymyksen, että miksi kansalaisille on annettu väärää tietoa länsimetron liikenteen aloittamisesta, vaikka on ollut pitkään tiedossa, että elokuussa 2016 ei tuubissa juna kulje?
Jännittävää on myös nähdä tämänkin seikkailun lopullinen hinta, kun metro joskus saadaan liikkeelle. Mutta kyllä pitäviäkin päätöksiä osataan tehdä.
Helsingin joukkoliikenteen lipunhinnat nousevat 5,5 prosenttia. Jos riittää.
PS. Tuli totuus julki pahaan aikaan, koska kuntavaalit on syksyllä.
http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/06/11/metropaattajille-kenkaa/ (http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/06/11/metropaattajille-kenkaa/)
Länsimetrossa on 52 eri järjestelmää. Väkisin tulee mieleen, että kai se nyt perkele vähemmälläkin kulkis.
On se ihme että junat ja metrot muualla kulkee ilman hirveetä älyäkin. Ja tarviiko niiden asemien nyt olla suoraan Matrixista. Betonia ja terästä...
Suomi on ennenkin kunnostautunut ihan tosiaan korruptiovapaissa hankkeissa, kuten itämetro (maailman lyhin ja kallein), länsimetro (kuten edellä, mutta ei toimi), Olkiluoto 3, pilottihanke, 10v myöhässä. Seuraavaksi Jussi Niinstö (PS) tahtoo käsittämättömin kustannuksin ekana jotta maasutukselle korvausta kourallisen F-35:a, joissa ei ole strategista järkeä.
Mutta on mukana isojen poikien hommissa vielä vajaa 3v! Ei mitään väliä...
No nyt lähtee lapasesta ja pahasti.
Hakaniemestä saattaa pian lähteä kahden kilometrin pituinen siltayhteys – kaupunginhallitus hyväksyi Kruunusillat (http://www.hs.fi/kaupunki/a1471838605044)
Hankkeen kustannusarvio 360 miljoonaa jo tässä vaiheessa. Tarkoittaa siis miljardin laskua ja sillä saadaan kävely- ja pyörätie ja hikinen spora Laajasaloon. Ei ole pikkurahasta puutetta kun vihreät päättää liikennehankkeista Helsingissä.
Quote from: jka on 22.08.2016, 22:34:09
No nyt lähtee lapasesta ja pahasti.
Hakaniemestä saattaa pian lähteä kahden kilometrin pituinen siltayhteys – kaupunginhallitus hyväksyi Kruunusillat (http://www.hs.fi/kaupunki/a1471838605044)
Hankkeen kustannusarvio 360 miljoonaa jo tässä vaiheessa. Tarkoittaa siis miljardin laskua ja sillä saadaan kävely- ja pyörätie ja hikinen spora Laajasaloon. Ei ole pikkurahasta puutetta kun vihreät päättää liikennehankkeista Helsingissä.
Millä perusteella spora on hikinen? Se lyhentää merkittävästi matka-aikaa Laajasalosta keskustaan ja tekee Kruunuvuorenrannasta kaukaisen pussinperälähiön sijasta kantakaupungin reuna-aluetta (mistä seuraa maan arvon nousu eli tuloja kaupungille). Spora myös korjaa metron kapasiteettiongelmaa sen kuormitetuimmalla osuudella välillä Herttoniemi-Sörnäinen, jossa muuten uhkaa tulla pula kapasiteetista varsinkin, kun metrojunia on nyt lyhennetty.
Sillan pienempinä etuina ovat myös mm. se, että siitä tulee merkittävä turistinähtävyys ja Korkeasaareen matkustaminen helpottuu, jolloin kävijämäärät kasvavat.
Hinnan osalta taas maanpäällisillä rakennushankkeilla harvemmin on taipumusta kolminkertaistaa tai edes tuplata budjettiaan.
Quote from: orientexpressen on 22.08.2016, 23:13:09
Millä perusteella spora on hikinen? Se lyhentää merkittävästi matka-aikaa Laajasalosta keskustaan ja tekee Kruunuvuorenrannasta kaukaisen pussinperälähiön sijasta kantakaupungin reuna-aluetta (mistä seuraa maan arvon nousu eli tuloja kaupungille). Spora myös korjaa metron kapasiteettiongelmaa sen kuormitetuimmalla osuudella välillä Herttoniemi-Sörnäinen, jossa muuten uhkaa tulla pula kapasiteetista varsinkin, kun metrojunia on nyt lyhennetty.
Sillan pienempinä etuina ovat myös mm. se, että siitä tulee merkittävä turistinähtävyys ja Korkeasaareen matkustaminen helpottuu, jolloin kävijämäärät kasvavat.
Hinnan osalta taas maanpäällisillä rakennushankkeilla harvemmin on taipumusta kolminkertaistaa tai edes tuplata budjettiaan.
Heheh, taidat olla huumorimiehiä.
Helsingin kaupunki antoi aikoinaan hintarajan 95 miljoonaa siltojen kustannukseksi kun suunnittelukilpailua järjestettiin. Silloin joskus 2013 kustannusarvio koko paskalle oli 200 miljoonaa. Pelkästään kolmessa vuodessa kustannusarvio on jo nyt kaksinkertaistunut vaikka ei olla edes tehty vielä mitään. Jos rakentaminen joskus alkaa niin on 100% varmaa että kustannusarvio on tuolloin 500 miljoonaa. Tähän 1.5 kerroin vetää hinnan jo 750 miljoonaan. Tämäkin on riittävä käytännössä ainoastaan korkeintaan muutaman kerroksen rakentamiselle helpoille perustamisolosuhteille maan päälle jos kaikki menee täydellisesti putkeen. Maan alle, korkeampia rakennuksia, vaikeammille olosuhteille tai merelle rakennettaessa 1.5-kerroin on jo lähtökotaisesti täysin naurettava. Hinta on takuuvarmasti lähempänä miljardia kuin 360 miljoonaa.
Ja tuo tonttimaan arvon nousu on ehkä legendaarisinta paskapuhetta mitä olen näiden projektien rahoituksen kannalta nähnyt ja se uppoaa edelleenkin etenkin viherpipertäjiin kuin veitsi voihin. Kerrataanpa taas perusasiat. Käytännössä mikään kunta tai kaupunki ei tee tonttimaan myynnillä latin latia voittoa. Käytännössä tilanne on päinvastoin. Pelkkä peruskunnallistekniikan rakentaminen maksaa enemmän kuin tonteista saatu myyntitulo. Pääkaupunkiseudulla tilanne on vieläkin pahempi. Täällä ei ole enää jäljellä kuin jämätontteja jonne ei ole rakennettu kun niiden rakentaminen on niin helvetin kallista. Joutuu louhimaan tai paaluttamaan tai parhaassa tapauksessa kumpaakin. Nämä kustannukset otetaan suoraan pois tonttihinnasta jonka kaupunki saa. Toisaalta peruskunnallistekniikan rakentaminen näille on taas kalliimpaa koska joka-ainoa viemäri ja kävelytienpätkä joudutaan luonnollisesti myös louhimaan tai paaluttamaan tai molempia. Eli tontista saa vähemmän ja kunnallistekniikan rakentaminen on kalliimpaa. Ja tähän ei ole laskettu edes mukaan vielä kaikkia muita palveluja joita joudutaan tuottamaan, kouluista ja päiväkodeista alkaen.
Lopuksi se porukka joka pääkaupunkiseudulle muuttaa on 90% maahanmuuttajia ja näistä 70% on kehitysmaalaisia sosiaalitapauksia jotka ei koskaan maksa asumisestaan senttiäkään. 90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja joissa asuu suurimmaksi osaksi lopulta jengiä jonka vuokran maksaa sossu. Kun loppukäyttäjä ei maksa niin kuka maksaa? Ne onnelliset veronmaksajat jotka Helsingissä vielä asuu. Saahan siinä notkujat hienon baanan jolla pääsee pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä. Työtä tekevät ja lystin maksajat pendelöi edelleen kauempaa ja ei hyödy miljardin investoinnista mitään. No, ehkä ruuhkat vähenee muutamalla prosentilla jolla ei mitään merkitystä.
Ja jos miljardin investointia pitää puolustella sillä että Korkeasaareen tulee muutama ihminen enemmän niin tämä kertoo jo yksinään kaiken koko haihattelusta.
Quote from: jka on 23.08.2016, 15:37:58
Heheh, taidat olla huumorimiehiä.
Ja tuo tonttimaan arvon nousu on ehkä legendaarisinta paskapuhetta mitä olen näiden projektien rahoituksen kannalta nähnyt ja se uppoaa edelleenkin etenkin viherpipertäjiin kuin veitsi voihin. Kerrataanpa taas perusasiat. Käytännössä mikään kunta tai kaupunki ei tee tonttimaan myynnillä latin latia voittoa. Käytännössä tilanne on päinvastoin. Pelkkä peruskunnallistekniikan rakentaminen maksaa enemmän kuin tonteista saatu myyntitulo. Pääkaupunkiseudulla tilanne on vieläkin pahempi. Täällä ei ole enää jäljellä kuin jämätontteja jonne ei ole rakennettu kun niiden rakentaminen on niin helvetin kallista. Joutuu louhimaan tai paaluttamaan tai parhaassa tapauksessa kumpaakin.
Lopuksi se porukka joka pääkaupunkiseudulle muuttaa on 90% maahanmuuttajia ja näistä 70% on kehitysmaalaisia sosiaalitapauksia jotka ei koskaan maksa asumisestaan senttiäkään. 90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja joissa asuu suurimmaksi osaksi lopulta jengiä jonka vuokran maksaa sossu. Kun loppukäyttäjä ei maksa niin kuka maksaa? Ne onnelliset veronmaksajat jotka Helsingissä vielä asuu. Saahan siinä notkujat hienon baanan jolla pääsee pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä. Työtä tekevät ja lystin maksajat pendelöi edelleen kauempaa ja ei hyödy miljardin investoinnista mitään. No, ehkä ruuhkat vähenee muutamalla prosentilla jolla ei mitään merkitystä.
Kerrataanpa myös sellainen perusasia, että Kruunuvuorenrantaa on jo rakennettu reippaasti ja talot tulevat sinne joka tapauksessa. Eli kunnallistekniikan hinta ei liene enää siltaprokkiksessa oleellista.
Lopuksi voisit linkkailla tilastoja noista muuttaja- ja vuokrakämppäprosenteista, jotka niin vakuuttavasti julistat.
Helsinkiin on vuoden 1990 jälkeen rakennettu 77.000 uutta asuntoa. Näistä ainoastaan 6.000 on omistuasuntoja. Eli 7,8% kaikista rakennetuista asunnoista viimeisen 25 vuoden aikana on ollut omistuasuntoja. Tilasto jota ei Helsingin Sanomista tarvitse koskaan lukea.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_01_07_Tilastoja_39_13_Vihavainen.pdf
Sivu 8, Taulukkko 2. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan vuosina 1990–2012
Maistelepa nyt aluksi tuota tilastoa asumisen laadusta Helsingissä ja miten helvetin persaukista porukkaa sinne on viimeisen 25 vuoden aikana muuttanut ja tilanne vain pahenee.
Ja mikäli nyt oikeasti tulee jollekin vielä yllätyksenä niin 90% Suomen väestönkasvusta on maahanmuuttajia ja 75% tuosta porukasta tulee Uudellemaalle ja 35% Helsinkiin. Maahanmuuttajien laadusta joita Suomi kykenee houkuttelemaan tuskin myöskään tarvitsee keskustella sen enempää.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/286194-vaestonkasvusta-jo-90-prosenttia-vieraskielisia-%E2%80%93-ruotsinkielisten-maara-vaheni
Ja sokerina pohjalla. Asumistukea saavien määrä Helsingissä kasvaa sellaiset hulppeat 20%, eli 13.000 asuntokuntaa vuodessa. Siis kertaluokkaa kolminkertaista tahtia kuin tulee ylipäätään uusia asuntokuntia.
http://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/hyvinvointi/palvelut/asumistuki
Vieläkö kaivataan lisää tilastoja joita ei heasarin sivuilta saa lukea?
Quote from: jka on 23.08.2016, 21:27:52
Ja sokerina pohjalla. Asumistukea saavien määrä Helsingissä kasvaa sellaiset hulppeat 20%, eli 13.000 asuntokuntaa vuodessa. Siis kertaluokkaa kolminkertaista tahtia kuin tulee ylipäätään uusia asuntokuntia.
http://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/hyvinvointi/palvelut/asumistuki
Vieläkö kaivataan lisää tilastoja joita ei heasarin sivuilta saa lukea?
Eräille ilmeisen kuumottava aihe – laitetaan vastapalloon kaupungin rakennustavoitteet vuodelta 2016, niin ei tarvitse nostalgisoida 90-luvun tilastoja. Ihan kaupungin omilta sivuilta, ei Hesarista. Asumisen ja maankäytön ohjelma määrittää Kruunuvuorenrannan asuntokannan – pasaamasi reilu 90%:n vuokra-asuntomäärä on aika lailla 'optimistinen' veto – etten sanoisi harhainen.
QuoteHelsingin tavoitteena on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta.
Helsinki on sitoutunut 6000 asunnon vuositavoitteeseen myös valtion kanssa solmitussa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa, jossa sovittiin myös valtion osallistumisesta Raide-Jokerin kustannuksiin.
Ohjelman mukaan 25 prosenttia tuotannosta olisi ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia säätelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja.Välimuodolla tarkoitetaan Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja.
Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi asetetaan 1500 asuntoa vuodessa, siitä puolet ara-vuokra-asuntoja ja puolet välimallin asuntoja.
Tavoitteen mukaan kaikkien eri hallintomuotojen asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikaisemmin. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kaupungissa on käynnissä selvästi yli 6000 asunnon rakentaminen.
Ja perään tietoa väestönmuutoksista Helsingissä vuodelta 2015, jälleen kaupungin omilta sivuilta.
QuoteHelsingin kokonaismuuttovoitto vuonna 2015 oli noin 6 000 henkeä. Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin on kuitenkin alkanut jälleen kasvaa, ja oli noin 1 400 henkeä. Enimmillään muuttotappio naapurikuntiin oli tällä vuosituhannella vuosina 2002–2007, jolloin tappio oli keskimäärin –4 400 henkeä. Muusta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi hieman, 5 000 henkeen. Ulkomainen muuttovoitto sen sijaan pieneni, ja oli noin 2 400 henkeä. Lapsia syntyi 7 000, hieman edellisvuotta enemmän, ja kuolleita oli 5 100 eli myös enemmän kuin edellisvuonna, ja luonnollinen väestönkasvu oli noin 1 800 henkeä.
Asumistukea saavien määrä on tosiaan kasvanut sen n. 20% vuodessä, mikä on synkkää.
Mutta miten tämä kaikki varsinaisesti liittyy Kruunuvuorenrannan sillan rakentamiseen? Kuten sanottu: talot ja ihmiset ovat jo tulossa ja jotenkin sen poppoon täytyy liikkua.
Quote from: Tiskirätti on 23.08.2016, 22:43:04
Eräille ilmeisen kuumottava aihe – laitetaan vastapalloon kaupungin rakennustavoitteet vuodelta 2016, niin ei tarvitse nostalgisoida 90-luvun tilastoja. Ihan kaupungin omilta sivuilta, ei Hesarista. Asumisen ja maankäytön ohjelma määrittää Kruunuvuorenrannan asuntokannan – pasaamasi reilu 90%:n vuokra-asuntomäärä on aika lailla 'optimistinen' veto – etten sanoisi harhainen.
Hehe. Sinäkin olet todellinen huumorimies. Oikeinko "tavoitteista" luet. Voin kertoa että noilla tavoitteilla voit heittää vesilintua samantien. Vaikka tontti olisi jo myyty ja rakentaminen aloitettukin johonkin tarkoitukseen niin mikään ei pidä senkään jälkeen. Olen aika montaa pääkaupunkiseudun projektia seurannut aika tarkkaankin niin kaikki muuttuu vielä senkin jälkeen kun puolet asunnoista on jo valmiitakin. Ja kaikki muutokset on aina siihen suuntaan että hieno alunperin omistusasuntoja suurimmaksi osaksi käsittävä alue muuttuikin vuokrakasarmiksi. Persaukisille on paha myydä muuta kuin vuokrakasarmia ja siitä rakennusliike saa myös parhaat voitot. Tuettujen vuokra-asuntojen vuokrat nousevat kovempaa kuin mikään muu. Ei mitään muuta kannata yksinkertaisesti rakentaa.
Quote
8.8.2016
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,4 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia.
Quote from: jka on 23.08.2016, 21:27:52
Ja sokerina pohjalla. Asumistukea saavien määrä Helsingissä kasvaa sellaiset hulppeat 20%, eli 13.000 asuntokuntaa vuodessa. Siis kertaluokkaa kolminkertaista tahtia kuin tulee ylipäätään uusia asuntokuntia.
Moniko noista on mamu?
Quote from: jka on 23.08.2016, 22:59:04
Hehe. Sinäkin olet todellinen huumorimies. Oikeinko "tavoitteista" luet. Voin kertoa että noilla tavoitteilla voit heittää vesilintua samantien. Vaikka tontti olisi jo myyty ja rakentaminen aloitettukin johonkin tarkoitukseen niin mikään ei pidä senkään jälkeen. Olen aika montaa pääkaupunkiseudun projektia seurannut aika tarkkaankin niin kaikki muuttuu vielä senkin jälkeen kun puolet asunnoista on jo valmiitakin. Ja kaikki muutokset on aina siihen suuntaan että hieno alunperin omistusasuntoja suurimmaksi osaksi käsittävä alue muuttuikin vuokrakasarmiksi. Persaukisille on paha myydä muuta kuin vuokrakasarmia ja siitä rakennusliike saa myös parhaat voitot. Tuettujen vuokra-asuntojen vuokrat nousevat kovempaa kuin mikään muu. Ei mitään muuta kannata yksinkertaisesti rakentaa.
Huumoria tai ei, tässä lainaus Taloussanomien jutusta vuodelta 2014. Siitä saattaapi havaita, että missään ei ole tuollaisia öyhöttämiäsi yli 90%:n vuokra-kasarmikaupunginosia. Jutussa on kartta, josta voit pällistellä tilannetta. Jakomäessäkin, jossa oli 2012 eniten vuokra-asumista, oli 28% omistusasuntoja.
QuoteAlueiden sisälläerot kasvavat
Peruspiirien sisällä on kuitenkin isompia eroja. Esimerkiksi Itä-Helsingin Vartiokylä, jossa omistusasuntoja on 49 prosenttia ja vuokra-asuntoja 42 prosenttia, sisältää osa-alueena esimerkiksi Itäkeskuksen, jossa vuokra-asuntoja on noin 65 prosenttia tai Marjaniemen, jossa vuokra-asuntoja on vain seitsemän prosenttia. Asiaa selittää etenkin Marjaniemen pientalovaltaisuus.
Myös rahoituksesta löytyy eroja, vaikka vuokra-asuntoja on ympäri kaupunkia.
Vuokra-asunnot jakaantuvat vapaarahoitteisiin ja toisaalta arava- ja korkotukilainoitettuihin vuokra-asuntoihin.
– Karkeasti voi sanoa, että vapaarahoitteiset vuokra-asunnot keskittyvät kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen ja Arava-vuokra-asunnot lähiöihin, Vihavainen kiteyttää.
Vuoden 2012 tilaston mukaan Helsingin peruspiireistä vähiten Arava-vuokra-asuntoja on Östersundomissa, Ullanlinnassa, Länsi-Pakilassa, Lauttasaaressa, Kulosaaressa ja Alppiharjussa. Eniten niitä on Jakomäessä. Myös Maunulassa, Pasilassa ja Mellunkylässä on paljon Arava-asuntoja.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/01/15/vuokralla-vai-omassa-katso-miten-helsingissa-asutaan/2014514/310
Ratkiriemukasta kaupunkisuunnitteluhuumoria on väittää, että Kruunuvuorenrantaan – joka aika lailla paraatipaikalla verrattuna vaikkapa Jakomäkeen – tulee yli 90%:sesti vuokrataloja.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 00:06:19
Huumoria tai ei, tässä lainaus Taloussanomien jutusta vuodelta 2014. Siitä saattaapi havaita, että missään ei ole tuollaisia öyhöttämiäsi yli 90%:n vuokra-kasarmikaupunginosia. Jutussa on kartta, josta voit pällistellä tilannetta. Jakomäessäkin, jossa oli 2012 eniten vuokra-asumista, oli 28% omistusasuntoja.
Ratkiriemukasta kaupunkisuunnitteluhuumoria on väittää, että Kruunuvuorenrantaan – joka aika lailla paraatipaikalla verrattuna vaikkapa Jakomäkeen – tulee yli 90%:sesti vuokrataloja.
Tiedätkö, jos joskus opettelisit lukemaan, saattaisit havaita että puhut läpiä päähäsi jatkuvasti.
Quote from: jka on 23.08.2016, 20:36:35
Helsinkiin on vuoden 1990 jälkeen rakennettu 77.000 uutta asuntoa. Näistä ainoastaan 6.000 on omistuasuntoja. Eli 7,8% kaikista rakennetuista asunnoista viimeisen 25 vuoden aikana on ollut omistuasuntoja. Tilasto jota ei Helsingin Sanomista tarvitse koskaan lukea.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_01_07_Tilastoja_39_13_Vihavainen.pdf
Sivu 8, Taulukkko 2. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan vuosina 1990–2012
Maistelepa nyt aluksi tuota tilastoa asumisen laadusta Helsingissä ja miten helvetin persaukista porukkaa sinne on viimeisen 25 vuoden aikana muuttanut ja tilanne vain pahenee.
6
92,2% 1990 - 2012 välillä rakennetuista asunnoista on vuokra-asuntoja. Mistään 90% vuokra-kasarmi kaupunginosista en nähnyt viitettä. Vain faktan mitä on rakennettu ja kuinka paljon. Jos karkeasti 240 000 asunnon lisäksi rakennetaan 77 000 uutta, niin vähän hankalaa on löytää 90% vuokra-kasarmialuetta. Varsinkin kun ne uudet rakennetut asunnot on ripoteltu ympäri sitä niemeä, ei keskitetty yhteen kortteliin/kaupunginosaan.
Kysynnän ja tarjonnan laki. Asuntotuotannossa sitä käytetään härskisti hyväksi voittojen maksimoimiseksi.
Kun omistusasuntoja rakennetaan kitsaasti, niin hinnat pysyvät vanhoissakin keinotekoisesti korkealla joka taasen pitää huolen että uusistakin voidaan veloittaa kiskurihntoja.
Samalla vuokra-asuntojen vuokrien hintaa hilataan koko ajan ylöspäin jotta se oman ostaminen alkaisi vaikuttamaan houkuttelevalle. Tällä vippaskonstilla taas saadaan lisää kysyntää -> myyntihintoja voi taas korottaa.
Quote from: mannym on 24.08.2016, 00:34:41
Tiedätkö, jos joskus opettelisit lukemaan, saattaisit havaita että puhut läpiä päähäsi jatkuvasti.
92,2% 1990 - 2012 välillä rakennetuista asunnoista on vuokra-asuntoja. Mistään 90% vuokra-kasarmi kaupunginosista en nähnyt viitettä. Vain faktan mitä on rakennettu ja kuinka paljon. Jos karkeasti 240 000 asunnon lisäksi rakennetaan 77 000 uutta, niin vähän hankalaa on löytää 90% vuokra-kasarmialuetta. Varsinkin kun ne uudet rakennetut asunnot on ripoteltu ympäri sitä niemeä, ei keskitetty yhteen kortteliin/kaupunginosaan.
Tämä mahtipontinen luku liittyi siis keskusteluun Kruunuvuorenrannasta – jka:n perusteena, että siltoja ei kannata rakennella, koska talot tulee olemaan 90% vuokrakasarmeja joissa asuu mamuja.
Ehkäpä itse opettelet pikkuhiljaa lukemaan, näkemään ja löytämään asioita. Siinä se jka:n 90% vuokra-asuntoja lukee tuossa alla, jos vaan olisit etsinyt, ennen kuin alat mannyämmäilemään.
Quote from: jka on 23.08.2016, 15:37:58
Lopuksi se porukka joka pääkaupunkiseudulle muuttaa on 90% maahanmuuttajia ja näistä 70% on kehitysmaalaisia sosiaalitapauksia jotka ei koskaan maksa asumisestaan senttiäkään. 90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja joissa asuu suurimmaksi osaksi lopulta jengiä jonka vuokran maksaa sossu.
Quote from: jka on 23.08.2016, 20:36:35
Helsinkiin on vuoden 1990 jälkeen rakennettu 77.000 uutta asuntoa. Näistä ainoastaan 6.000 on omistuasuntoja.
Nuo muutokset eivät johdu pelkästä uudisrakentamisesta. Uusia aroja ja asumisoikeusasuntoja ei ole mudostunut vanhojen seinien sisän, mutta muuten ei pidä vetäää yhtäläisyysmerkkejä luokittelumuutoksen ja uudisrakentamisen välille.
Taulukossa mm. omistusasuntojen määrä väheni 1990-2000 välillä selvästi, vaikka uskallaan väittää, että puretuksi Helsingin seudulla on tullut varsin vaatimaton määrä asuntoja (edes niistä, jotka sen voisivat hyvin ansaita). Kun omistuskerrostaloasunto menee myyntiin (tai siirtyy perintönä) seuraava omistaja voi laittaa sen vuokralle ja päinvastoin.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 01:33:20
Quote from: mannym on 24.08.2016, 00:34:41
Tiedätkö, jos joskus opettelisit lukemaan, saattaisit havaita että puhut läpiä päähäsi jatkuvasti.
92,2% 1990 - 2012 välillä rakennetuista asunnoista on vuokra-asuntoja. Mistään 90% vuokra-kasarmi kaupunginosista en nähnyt viitettä. Vain faktan mitä on rakennettu ja kuinka paljon. Jos karkeasti 240 000 asunnon lisäksi rakennetaan 77 000 uutta, niin vähän hankalaa on löytää 90% vuokra-kasarmialuetta. Varsinkin kun ne uudet rakennetut asunnot on ripoteltu ympäri sitä niemeä, ei keskitetty yhteen kortteliin/kaupunginosaan.
Tämä mahtipontinen luku liittyi siis keskusteluun Kruunuvuorenrannasta – jka:n perusteena, että siltoja ei kannata rakennella, koska talot tulee olemaan 90% vuokrakasarmeja joissa asuu mamuja.
Ehkäpä itse opettelet pikkuhiljaa lukemaan, näkemään ja löytämään asioita. Siinä se jka:n 90% vuokra-asuntoja lukee tuossa alla, jos vaan olisit etsinyt, ennen kuin alat mannyämmäilemään.
Quote from: jka on 23.08.2016, 15:37:58
Lopuksi se porukka joka pääkaupunkiseudulle muuttaa on 90% maahanmuuttajia ja näistä 70% on kehitysmaalaisia sosiaalitapauksia jotka ei koskaan maksa asumisestaan senttiäkään. 90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja joissa asuu suurimmaksi osaksi lopulta jengiä jonka vuokran maksaa sossu.
Niin, historian perusteella 1990 - 2012 välillä rakennetut asunnot olivat 92,2% vuokrakämppiä. Siten on täysin loogista todeta tuo tummennettu. Sinä taasen väität ettei näin käy koska kaupungin visio tai koska kaupunki on päättänyt näin. Kumpi on lähempänä todellisuutta? Toteutunut vai suunnitelma paperilla?
Tuo siltojen rakennusprojekti on taas yksi naula Helsingin talouden arkkuun, sekä samalla osoitus kaupunginjohdon täydestä poliittisesta broileriudesta. Kaupunki joka velkaantuu parisen sataa miljoonaa vuodessa, jonka velkataakka on pian, ellei ole jo 2 miljardia €, meinaa rakentaa siltoja 360 miljoonalla (ei oikeasti riitä vielä).
Paljonkohan kaupunki kinuaa valtiota apuun siltojen rakennusprojektiin? Kuinka suurella summalla muun Suomen tulee auttaa, jotta niemen poliitikkojen suuret maamerkit saadaan toteutettua?
Quote from: mannym on 24.08.2016, 09:09:24
Quote from: jka on 23.08.2016, 15:37:58
Lopuksi se porukka joka pääkaupunkiseudulle muuttaa on 90% maahanmuuttajia ja näistä 70% on kehitysmaalaisia sosiaalitapauksia jotka ei koskaan maksa asumisestaan senttiäkään. 90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja joissa asuu suurimmaksi osaksi lopulta jengiä jonka vuokran maksaa sossu.
Niin, historian perusteella 1990 - 2012 välillä rakennetut asunnot olivat 92,2% vuokrakämppiä.
No kun eivät olleet, tai ainakaan sitä ei tuosta linkitetystä tilastosta voi lukea kuten yllä totesin. Asuntojen hallintaperusteet muuttuvat myös rakentamisen jälkeen.
QuoteSiten on täysin loogista todeta tuo tummennettu.
Edellä olleen lisäksi kaikki vuokra-asuminen ei ole tuettua. Esimerkiksi tuon saman tilastojulkaisun mukaan vuokra-asuntoja oli enemmän kuin kolmannes Ullanlinnan ja Lauttasaaren alueilla, jossa sosiaaliasuntoja on vähän ja eikä niihin muihinkaan taideta pääsääntönä nostella tukia.
Toisesta päästä Helsinkiä Vuosaari on alue, joka on pääosin rakennettu vuoden 1990 jälkeen, ja senkin asuntokannasta näyttää omistus- ja vuokra-asuntojen osuudet olevan suunilleen yhtä suuret.
Itsekin ehdin asua vuokralla Helsingin seudulla runsaan vuosikymmenen, josta vain noin puolet (opiskeluaika) oli tuettua.
Quote from: RP on 24.08.2016, 09:41:44
Edellä olleen lisäksi kaikki vuokra-asuminen ei ole tuettua. Esimerkiksi tuon saman tilastojulkaisun mukaan vuokra-asuntoja oli enemmän kuin kolmannes Ullanlinnan ja Lauttasaaren alueilla, jossa sosiaaliasuntoja on vähän ja eikä niihin muihinkaan taideta pääsääntönä nostella tukia.
Toisesta päästä Helsinkiä Vuosaari on alue, joka on pääosin rakennettu vuoden 1990 jälkeen, ja senkin asuntokannasta näyttää omistus- ja vuokra-asuntojen osuudet olevan suunilleen yhtä suuret.
Itsekin ehdin asua vuokralla Helsingin seudulla runsaan vuosikymmenen, josta vain noin puolet (opiskeluaika) oli tuettua.
Rakennetaan tuettu vuokra-asunto, ei tarkoita että siinä asuva olisi tuettu, vaan että valtio/yhteiskunta tukee sen asunnon rakentamista. Ne kotitalouksien nostamat tuet vuokralla asuessa on sitten toinen juttu ihan tyystin. Asumisen tukiin menee nyt vajaa 2 miljardia vuodessa (1,7 mrd asumistukia, arviolta puolet toimeentulotuen 700 milj, vuositttaisesta potista.),
Tuota tukea tarkastellen niin noin 25% vuoden asumistuista valuu pk seudulle. Laskien jka:n aiemmista linkeistä.
Quote from: mannym on 24.08.2016, 09:49:19
Quote from: RP on 24.08.2016, 09:41:44
Edellä olleen lisäksi kaikki vuokra-asuminen ei ole tuettua. Esimerkiksi tuon saman tilastojulkaisun mukaan vuokra-asuntoja oli enemmän kuin kolmannes Ullanlinnan ja Lauttasaaren alueilla, jossa sosiaaliasuntoja on vähän ja eikä niihin muihinkaan taideta pääsääntönä nostella tukia.
QuoteRakennetaan tuettu vuokra-asunto, ei tarkoita että siinä asuva olisi tuettu
Kirjoituksessani oli myös se kohta "sosiaaliasuntoja on vähän". Tarkoitin sillä siis tuettuja asuntoja. Alueiden vuokralaiset asuvat etupäässä ihan kovan rahan asunnoissa.
Quote from: mannym on 24.08.2016, 09:09:24
Niin, historian perusteella 1990 - 2012 välillä rakennetut asunnot olivat 92,2% vuokrakämppiä. Siten on täysin loogista todeta tuo tummennettu. Sinä taasen väität ettei näin käy koska kaupungin visio tai koska kaupunki on päättänyt näin. Kumpi on lähempänä todellisuutta? Toteutunut vai suunnitelma paperilla?
Mikähän siinä on, että mannyämmät ja kumppanit eivät voi millään etsiä tuoreimpia tilastoja ja katsoa suoria lukuja sieltä? Tilastokeskus kertoo, että 2014 rakennetuista uusista asunnoista 58% oli vuokralla vuoden lopussa. Tämä on se toteutunut taso.
http://www.stat.fi/til/asas/2014/01/asas_2014_01_2015-10-14_kat_001_fi.html
Laajasalon osalta nykyisiä suhdelukuja voi pähkäillä Taloussanomien jutusta ja sen kartasta. Juttu kannattaisi lukea muutenkin, ennen kuin kehittelee mutu-lukuja omasta perspäästään.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2015/01/26/vuokravakea-vai-omistajia-katso-keita-kulmillasi-asuu/2015948/310
- Laajasalo: vuokra-asuntoja 23%
- Kaitalahti: vuokra-asuntoja 7% (Kruunuvuorenranta kuuluu tähän)
- Etelä-Laajasalo: vuokra-asuntoja 64%
- Jollas: vuokra-asuntoja 32%
Kruunuvuorenrannasta puhuttaessa, puhutaan asuinalueesta meren rannalla hienoilla näkymillä merelle ja kaupunkiin. Kun minnekään sitten 1960-luvun Jakomäen, ei ole rakennettu 90% vuokra-asuntokantaa, niin ihanko totta sellainen nyt tuohon paraatipaikalle rykäistään?
Lähempänä, ehkäpä erittäin lähellä todellisuutta on se, että taattuun hommatyyliin eräiden oli jälleen pönkitettävä agendaansa ns. paskaperustuksella. Ei voinut sanoa todenmukaisesti vaikkapa, että Kruunuvuorenrantaan tulee todennäköisesti yli puolet vuokra-asuntoja, vaan oli tempaistava hatusta, että vuokrataloja tulee 90% ja niissä asuu lähinnä sossun elättejä. Niinpä tietenkin.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 14:22:21
Quote from: mannym on 24.08.2016, 09:09:24
Niin, historian perusteella 1990 - 2012 välillä rakennetut asunnot olivat 92,2% vuokrakämppiä. Siten on täysin loogista todeta tuo tummennettu. Sinä taasen väität ettei näin käy koska kaupungin visio tai koska kaupunki on päättänyt näin. Kumpi on lähempänä todellisuutta? Toteutunut vai suunnitelma paperilla?
Mikähän siinä on, että mannyämmät ja kumppanit eivät voi millään etsiä tuoreimpia tilastoja ja katsoa suoria lukuja sieltä? Tilastokeskus kertoo, että 2014 rakennetuista uusista asunnoista 58% oli vuokralla vuoden lopussa. Tämä on se toteutunut taso.
1 vuosi vs 22 vuotta. Tilastokeskuksen tilastosta myös näkee että noin 20% on joko tyhjillään tai tuntematon. Omistusasuntokin voi olla vuokralla, sehän ei tietenkään voi olla niin koska tilastokeskus sanoo sen olevan omistus ei vuokra-asunto. Lähdet vetämään kovia arvioita yhden vuoden toteuman mukaan, kun jka tekee saman 22 vuoden toteuman mukaan, niin pitäisi uskoa sinua koska 1 vuosi kertoo enemmän kuin 22 vuotta?
Laajasalon osalta nykyisiä suhdelukuja voi pähkäillä Taloussanomien jutusta ja sen kartasta. Juttu kannattaisi lukea muutenkin, ennen kuin kehittelee mutu-lukuja omasta perspäästään.
Quotehttp://www.taloussanomat.fi/asuminen/2015/01/26/vuokravakea-vai-omistajia-katso-keita-kulmillasi-asuu/2015948/310
- Laajasalo: vuokra-asuntoja 23%
- Kaitalahti: vuokra-asuntoja 7% (Kruunuvuorenranta kuuluu tähän)
- Etelä-Laajasalo: vuokra-asuntoja 64%
- Jollas: vuokra-asuntoja 32%
Otat yksittäisiä alueita, mutta kokonaisuus jää kuitenkin edelleen huomioimatta. Vähän kuin pitäisit villasukkia talvella ulkona, mutta muuten olisit alasti. Varpailla on ihan jees mutta muuten on kylmää.
QuoteKruunuvuorenrannasta puhuttaessa, puhutaan asuinalueesta meren rannalla hienoilla näkymillä merelle ja kaupunkiin. Kun minnekään sitten 1960-luvun Jakomäen, ei ole rakennettu 90% vuokra-asuntokantaa, niin ihanko totta sellainen nyt tuohon paraatipaikalle rykäistään?
Jokos ne kalasataman pommit on myyty kokonaan? Meinaa että Kruunuvuorenranta rakennetaan ja huomataan että nyt ei mennytkään ihan nappiin. Jos Kruunuvuorenranta rakennetaan ja rakennetaan vielä lisää muualle, kokonaisuus voi edelleen näyttää siltä että 90% rakennetaan vuokra-asunnoiksi. Jokohan kohta kaupunki rakentaa Hanasaaren voimalaitosalueen, se on ollut tässä kinthaalla jo vuosia.
QuoteLähempänä, ehkäpä erittäin lähellä todellisuutta on se, että taattuun hommatyyliin eräiden oli jälleen pönkitettävä agendaansa ns. paskaperustuksella. Ei voinut sanoa todenmukaisesti vaikkapa, että Kruunuvuorenrantaan tulee todennäköisesti yli puolet vuokra-asuntoja, vaan oli tempaistava hatusta, että vuokrataloja tulee 90% ja niissä asuu lähinnä sossun elättejä. Niinpä tietenkin.
Koska ratakisko on aina mukavaa. Helsinkiin on rakennettuista asunnoista oli 92,2%:sti vuokra-asuntoja välillä 1990 - 2012. Tämä suhdeluku tuskin muuttuu vaikka Kruunuvuorenranta rakennettaisiinkin puolet ja puolet. Montako asuntoa sinne Kruunuvuorenrantaan nyt on tarkoitus rakentaa? Mikä on arvioitu neliöhinta? Kuinka varmistat ettei niihin kämppiin muuta sossun elättejä?
Perinteiseen hommatyyliin vaaditaan perusteluita, eikä työnnetä sanoja toisen suuhun. Muutenhan voisin väittää sinun väittävän että Kruunuvuoren rantaan tulee vajaat puolet omistusasuntoja, mikä tilastokeskuksen 2014 mukaan ei pidä paikkaansa ollenkaan, kun sen luku on alle 20%
Kannattaako niitä siltoja rakentaa ja onko kaupungilla varaa niiden rakentamiseen? Kaupungilla ei ole varaa niiden rakentamiseen, ja niiden tuoma hyöty on vain katsojan silmässä ja vihreiden unelmissa. Jos niiden siltojen hinnat lyötäisiin niiden uusien ja niistä hyötyvien alueiden maksettaviksi, niin niille alueille tapahtuisi mitä? Niin juuri.
Tilasto on taas kerran sellainen miten sitä luetaan. Jos yksityinen/perikunta/asuntosijoittaja laittaa omistusasunnon vuokralle, niin tottakai se muuttuu tilastoissa vuokra-asunnoksi. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä rakentamisen, kaavoituksen tai sosiaalisen asuntotuotannon kanssa.
Edit. Tämä siis vastauksena tuohon 92% uudistuotannosta on vuokra-asuntoja väitteeseen.
En ihan ymmärrä miksi täälläkin käydään niin kovaa vuokra-asuminen vastaan omistusasuminen riitaa. Kummallekin on aikansa ja paikkansa. Puhtaasti hintatatason ja muuttuneiden työmarkkinoiden vuoksi omistusasunto Helsingissä on yhä useammalle utopiaa. Mutta en kyllä näe että se olisi jotenkin ainoa oikea tavoiteltava asumismuotokaan.
Meilläkin on firmalla ollut sijoitus/vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla, samalla kun itse olen asunut vuokralla ulkopuolisella. Kysyntä ja tarjonta ja mihin rahansa haluaa käyttää jne...
Quote from: mannym on 24.08.2016, 14:53:24
Omistusasuntokin voi olla vuokralla, sehän ei tietenkään voi olla niin koska tilastokeskus sanoo sen olevan omistus ei vuokra-asunto.
En oikeastaan tiedä, mitä yrität tarkoittaa, mutta jos asunnossa asutaan vuokralla, niin sitten sen pitäisi olla niin tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin luvuissa olla vuokra-asunto. Jos se oli myyty yksityiselle omistajalle, joka pani sen vuokralle, niin Helsingin kaupunki keräsi rakennusliikeeltä maasta suhteellisen korkean hinnan, vaikka asuja olisikin "vuokralainen".
QuoteHelsinkiin on rakennettuista asunnoista oli 92,2%:sti vuokra-asuntoja välillä 1990 - 2012. Tämä suhdeluku tuskin muuttuu vaikka Kruunuvuorenranta rakennettaisiinkin puolet ja puolet.
Montako kertaa minun pitää toistaa että asuntotyppien nettomäärissä tapahtunut muutos ei kuvaa kunnolla sitä, minkä tyyppistä uudisrakentaminen on ollut?
QuoteJos niiden siltojen hinnat lyötäisiin niiden uusien ja niistä hyötyvien alueiden maksettaviksi, niin niille alueille tapahtuisi mitä?
Sinä siis ilmeisesti ennustat, että Kruunuvuoren tontteja ei kaupunki saa kaupaksi hinnalla, jossa on "siltalisä"? Tämä kuitenkin on suunnitelma.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 14:22:21
Kruunuvuorenrannasta puhuttaessa, puhutaan asuinalueesta meren rannalla hienoilla näkymillä merelle ja kaupunkiin. Kun minnekään sitten 1960-luvun Jakomäen, ei ole rakennettu 90% vuokra-asuntokantaa, niin ihanko totta sellainen nyt tuohon paraatipaikalle rykäistään?
...
Ehkä ensimmäiset talot rannassa voi olla ihan ok, mutta en löisi vetoa tämänkään puolesta. Mutta sen jälkeen ei ole mitään toivoa muusta. Se on katsohan sillä tavalla että markkinat ratkaisee tämän asian täysin yksin. Siihen ei ole Helsingin kaupungin unelmilla mitään merkitystä. Ihmisillä ei ole varaa asua kuin vuokralla ja rakennusliikkeet saa näistä asunnoista parhaat voitot. Silloin on itsestään selvää että muita asuntoja ei tule vaikka miten viherpipertäjät unelmoisi.
Ehkä muutamalla prosentilla Helsinkiin muuttajista on varaa maksaa kymppitonnin neliöhintoja omistusasumisesta jota säädyllinen asuminen Helsingissä edellyttää. Loput 98% kuitenkin ratkaisee markkinat ja mitä rakennetaan.
Siinä linkittämässäsi tilastossa jossa oli 2014 valmistuneet asunnot kertoo täysin samaa tarinaa jota itsekin vaikka muuta kuvittelit esittäväsi. 17% valmistuneista taloista
koko maassa oli ylipäätään omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudultahan tuossa ei ollut muuta lukua kuin että 59% oli jo varmasti vuokra-asuntoja. Luopuista ei ole vielä tietoa mutta edes 2014 valmistuneet asunnot Helsingissä ei tule ylittämään tuota koko maan lukua 17% koska Helsinkiin rakennetaan jo muutenkin enemmän vuokrataloja kuin keskimäärin muualle. Sanoisin että kun tilastot saadaan oikeasti viiden vuoden päästä ja nähdään miten näille asunnoille lopulta kävi niin se 90% pitää täysin varmasti paikkaansa edelleen.
Kehityshän ei tule jatkossa kuin huononemaan. Talous ei tule tästä nousemaan ja jengistä tulee entistä persaukisempaa. Eli 90% asunnoista menee vuokralle myös seuraavan 25 vuoden aikana tämä on varma. Näillä eväillä on todella järkevää rakennella miljardin kinttupolkuja kymmenelletuhannelle ihmiselle.
Quote from: RP on 24.08.2016, 16:04:54
En oikeastaan tiedä, mitä yrität tarkoittaa, mutta jos asunnossa asutaan vuokralla, niin sitten sen pitäisi olla niin tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin luvuissa olla vuokra-asunto. Jos se oli myyty yksityiselle omistajalle, joka pani sen vuokralle, niin Helsingin kaupunki keräsi rakennusliikeeltä maasta suhteellisen korkean hinnan, vaikka asuja olisikin "vuokralainen".
Helsinki keräsi maasta hinna kyllä, se merkitsee niinkuin miten?
QuoteQuoteHelsinkiin on rakennettuista asunnoista oli 92,2%:sti vuokra-asuntoja välillä 1990 - 2012. Tämä suhdeluku tuskin muuttuu vaikka Kruunuvuorenranta rakennettaisiinkin puolet ja puolet.
Montako kertaa minun pitää toistaa että asuntotyppien nettomäärissä tapahtunut muutos ei kuvaa kunnolla sitä, minkä tyyppistä uudisrakentaminen on ollut?
Jos 1990 - 2012 välissä 90% on rakennettu vuokra-asuntoja. niin mielestäni se kuvaa tuolta aikaväliltä hyvin minkä tyyppistä uudistarakentaminen on ollut. Jos pelkästään 2014 rakennetuista asunnoista vajaa 60% on ollut vuokra-asuntoja ja 20% tyhjiä/ei tiedossa, tai kuten tilastokeskus itse kuvaa
Quotetyhjillään tai hallintamuodoltaan tuntemattomia (20 %). Tyhjillään olevien asuntojen määrä johtuu siitä, että hallintaperustetiedot perustuvat pääosin muuttoilmoituksiin ja vastavalmistuneisiin kerrostaloasuntoihin muutetaan osin vasta seuraavan vuoden puolella.
Jos noista tyhjistä/tuntematon, puolet on vuokra-asuntoja niin kappas kummaa, 2014 rakennetuista asunnoista vain 70% on vuokra-asuntoja, ja loput 30 jaetaan, omistus, asumisoikeus tai tuntematon/tyhjillään.
QuoteQuoteJos niiden siltojen hinnat lyötäisiin niiden uusien ja niistä hyötyvien alueiden maksettaviksi, niin niille alueille tapahtuisi mitä?
Sinä siis ilmeisesti ennustat, että Kruunuvuoren tontteja ei kaupunki saa kaupaksi hinnalla, jossa on "siltalisä"? Tämä kuitenkin on suunnitelma.
Niin kuvittelen ja ennustan. Tämä ennustukseni pysyy täällä ja katsotaan sitten jos/ehkä/kun kaupunki saa ne valmiiksi, saadaanko ne myytyä siltalisällä vaiko ei. Joko ne kalasataman tönöt on loppuunmyyty? Siis sillä alkuperäisellä hinnalla, ei sillä ale hinnalla joka ilmestyi kun ostajia ei ollutkaan kuvitellusti?
Koko maan tilastoista on vähän huono lukea Helsingin kehitystä ja päinvastoin. Helsinkiin yllättäen rakennetaan kerrostaloja ihan kovan rahan asunnoiksikin, kun taas landella omakotitalo on se normi. Vastaavasti vuokra-asuminen vanhoissa ei tuetuissa taloissa, aivan kuten vuokralla asuminen omalla rahalla on Helsingissä yleistä. Toki huima vuokrataso ja työmarkkinoiden muuttuminen on lisännyt huimasti asumistuen saajia Helsingissä. Mistä näkyvästi on uutisoitukin.
Quote from: no future on 24.08.2016, 16:21:17
Koko maan tilastoista on vähän huono lukea Helsingin kehitystä ja päinvastoin. Helsinkiin yllättäen rakennetaan kerrostaloja ihan kovan rahan asunnoiksikin, kun taas landella omakotitalo on se normi. Vastaavasti vuokra-asuminen vanhoissa ei tuetuissa taloissa, aivan kuten vuokralla asuminen omalla rahalla on Helsingissä yleistä. Toki huima vuokrataso ja työmarkkinoiden muuttuminen on lisännyt huimasti asumistuen saajia Helsingissä. Mistä näkyvästi on uutisoitukin.
Noi tilastot koski uusia
kerrostaloasuntoja.
Helsingissä omistusasuntojen suhde koko asuntokantaan laskee jyrkemmin kuin missään muualla Suomessa. Suurimmassa osassa Suomea suhde ei edes laske. Vaikkapa jo Espoossa omistusasujia on edelleen yhtä paljon kuin aina ennenkin. Helsingin lisäksi oikeastaan vain Tampere ja Turku ovat ajautuneet samaan kierteeseen suurista kaupungeista.
Eli omistusasuminen aina parempi kuin vuokra-asuminen?
Quote from: no future on 24.08.2016, 17:03:01
Eli omistusasuminen aina parempi kuin vuokra-asuminen?
Ympäristön viihtyvyyden ja alueen arvonkehityksen kannalta ainakin. Ihan tutkitusti.
http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/mediatiedotteet/vuokra-asuntojen-osuus-vaikuttaa-lahialueen-asuntojen-myyntihintoihin-x147998c2
Samoin alkaa olla tilanne myös veronmaksajan kannalta. Tuetuista vuokra-asunnoista ja tuetusta vuokra-asumisesta on tullut melkoinen kustannuserä yhteiskunnalle. Kun kaiken lisäksi vuokra-asujat pistää paikat vielä paskaksi ja korjauskulutkin menee yhteiskunnan piikkiin niin alkaa tulla aika helvetin kalliiksi tämä ihmisten asuttaminen vuokralla.
Omistusasujien kanssa ei ole samaa ongelmaa ja asuntojen omistajat päinvastoin aktiivisesti yrittävät parantaa ympäristöään koska se vaikuttaa suoraan asunnon arvoon.
Quote from: jka on 24.08.2016, 16:08:09
Ehkä ensimmäiset talot rannassa voi olla ihan ok, mutta en löisi vetoa tämänkään puolesta. Mutta sen jälkeen ei ole mitään toivoa muusta. Se on katsohan sillä tavalla että markkinat ratkaisee tämän asian täysin yksin. Siihen ei ole Helsingin kaupungin unelmilla mitään merkitystä. Ihmisillä ei ole varaa asua kuin vuokralla ja rakennusliikkeet saa näistä asunnoista parhaat voitot. Silloin on itsestään selvää että muita asuntoja ei tule vaikka miten viherpipertäjät unelmoisi.
Ehkä muutamalla prosentilla Helsinkiin muuttajista on varaa maksaa kymppitonnin neliöhintoja omistusasumisesta jota säädyllinen asuminen Helsingissä edellyttää. Loput 98% kuitenkin ratkaisee markkinat ja mitä rakennetaan.
Siinä linkittämässäsi tilastossa jossa oli 2014 valmistuneet asunnot kertoo täysin samaa tarinaa jota itsekin vaikka muuta kuvittelit esittäväsi. 17% valmistuneista taloista koko maassa oli ylipäätään omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudultahan tuossa ei ollut muuta lukua kuin että 59% oli jo varmasti vuokra-asuntoja. Luopuista ei ole vielä tietoa mutta edes 2014 valmistuneet asunnot Helsingissä ei tule ylittämään tuota koko maan lukua 17% koska Helsinkiin rakennetaan jo muutenkin enemmän vuokrataloja kuin keskimäärin muualle. Sanoisin että kun tilastot saadaan oikeasti viiden vuoden päästä ja nähdään miten näille asunnoille lopulta kävi niin se 90% pitää täysin varmasti paikkaansa edelleen.
Kehityshän ei tule jatkossa kuin huononemaan. Talous ei tule tästä nousemaan ja jengistä tulee entistä persaukisempaa. Eli 90% asunnoista menee vuokralle myös seuraavan 25 vuoden aikana tämä on varma. Näillä eväillä on todella järkevää rakennella miljardin kinttupolkuja kymmenelletuhannelle ihmiselle.
Kukin kuvittelee esittävänsä, mitä kuvittelee.
Samasta rakastamastasi Helsingin tietokeskuksen raportista, josta tilastosi aiemmin nappasit, voi lukea oliko se omistusasuntotuotanto ihan taatusti 7,8% aikavälillä 1990-2012? Omistusasuntoja on muutettu tuona aikana vuokra-asunnoiksi, mutta asuntotuotanto on eri asia. Tässä lainaukset raportin tekstistä, jota et ilmeisesti jaksanut lukea.
Quote1990-luvulla asuntotuotanto oli vahvasti vuokra-asuntopainotteista. Tuolloin valmistui yhteensä 21 337 vuokra-asuntoa ja 12 278 omistusasuntoa - kokonaistuotannosta vuokra-asuntojen osuus oli 57 prosenttia. Valmistuneista omistusasunnoista huolimatta asuntokannan omistusasuntojen määrä väheni 7 100 asunnolla – vuokra-asuntojen määrä puolestaan kasvoi 41 800.
2000-luvun asuntorakentamisessa on kuitenkin painottunut selvästi omistusasuntotuotanto. Valmistuneista asunnoista on omistusasuntojen osuus ollut yli puolet (54 %). Näistä asunnoista on hitas-asuntoja ollut 17 prosenttia. (Kiinteis- tövirasto, asunto-osasto) Vastaavasti vuokra-asuntojen osuus kokonaistuotannosta on vähentynyt edelliseen vuosikymmeneen verrattuna selvästi jääden 37 prosenttiin valmistuneista asunnoista.
Nyt kun lamaa pukkaa edelleen ja vuokra-asuntojen tarve on kova, niin toki niitä rakennetaan taas enemmän. Markkinat tietysti ratkaisevat jatkokäytön, ja jos asunnoista irtoaa paremmat rahat vuokraamalla kuin myymällä, niin näin tehdään. Tämä on kuitenkin eri asia kuin asuntotuotanto ja taisitpa nimenomaan kuvitella että: "90% kaikista asunnoista joita ylipäätään rakennetaan on tuettuja vuokra-asuntoja."
Pidät varmana, että "90% asunnoista menee vuokralle myös seuraavan 25 vuoden aikana". Kun tiedät varmasti tulevan ja tulkitset raportit varmasti jatkossakin valikoivasti juuri niin kuin agendaasi passaa, niin mitäpä tuosta enää sen enempää jankkaamaan.
Mitä 25 vuoden tulevaisuuden näkevä kaupunkisuunnitteluguru jka sitten tekisi itse? Onko asuntoalueiden ja siltojen rakentamatta jättäminen lääke lamaan, asuntopulaan ja korkeisiin hintoihin? Vai pitäisikö ehkä rakentaa Kruunuvuorenrannan tyyppisiin paikkoihin vain uusia Westendejä ja Sipoonrantoja, joihin kukaan normaali ihminen ei pysty muuttamaan? Ettei vaan kukaan sossutapaus pysty asumaan tai käppäilemään silloilla missään – sehän pitää ilmeisesti olla kaiken toiminnan ja kaupunkisuunnittelun lähtökohta?
Ja vielä lopuksi kysymys johon saatat osata vastata, oletko itse Helsinkiläinen?
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 18:52:49
Ja vielä lopuksi kysymys johon saatat osata vastata, oletko itse Helsinkiläinen?
Anna kun arvaan, jos et ole Helsinkiläinen et voi tietää mistään mitään eikä mielipiteelläsi ole mitään merkitystä. Jos taas olet Helsinkiläinen niin olet vaan urpo.
4 sukupolven stadilaisena, Orimattilaan muuttaneena en ymmärrä vieläkään mitä hienoa on olla Helsinkiläinen. Varsinkin kun se on yksi päätös ja Helsinki ei ole enää pääkaupunki. Lisäksi sen taloudenpito on järjenvastaista että siellä asuvat yleensä ovat sen taloudesta täysin tietämättömiä, sekä vielä ylpeitä siitä. Tästä esimerkkinä usein kuultava myytti "Helsinki elättää muun Suomen". Mikä ei pidä paikkaansa, mutta on hieno myytti jota Helsinkiläiset tai junantuomat statilaiset pitävät yllä koska kuvittelevat sen olevan heille meriitti.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 18:52:49
Samasta rakastamastasi Helsingin tietokeskuksen raportista, josta tilastosi aiemmin nappasit, voi lukea oliko se omistusasuntotuotanto ihan taatusti 7,8% aikavälillä 1990-2012? Omistusasuntoja on muutettu tuona aikana vuokra-asunnoiksi, mutta asuntotuotanto on eri asia. Tässä lainaukset raportin tekstistä, jota et ilmeisesti jaksanut lukea.
Omistusasuntoja muutetaan vuokra-asunnoiksi ja toimistoja asunnoiksi ja vaikka mitä. Mitä sitten? Oikeastiko jaksat tästä vielä jauhaa ja mielestäsi olet jonkun oleellisen pointin äärellä tässä? Pointti oli että asuntokanta on kasvanut 77.000 asunnolla ja omistusasuntokanta vain 6.000 asunnolla. Jos omistusasunto muuttuu vuokra-asunnoksi niin asuntokanta ei kasva. Vaikka kaikki uudet asunnot olisi ollut omistusasuntoja niin silloin 71.000 vanhaa omistusasuntoa olisi muuttunut vuokralle. Oleellinen pointti ei muutu miksikään edes tässä tilanteessa.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 18:52:49
Mitä 25 vuoden tulevaisuuden näkevä kaupunkisuunnitteluguru jka sitten tekisi itse? Onko asuntoalueiden ja siltojen rakentamatta jättäminen lääke lamaan, asuntopulaan ja korkeisiin hintoihin? Vai pitäisikö ehkä rakentaa Kruunuvuorenrannan tyyppisiin paikkoihin vain uusia Westendejä ja Sipoonrantoja, joihin kukaan normaali ihminen ei pysty muuttamaan? Ettei vaan kukaan sossutapaus pysty asumaan tai käppäilemään silloilla missään – sehän pitää ilmeisesti olla kaiken toiminnan ja kaupunkisuunnittelun lähtökohta?
Totta helvetissä kalleimmat maat pitää antaa niille jotka maksaa niistä markkinahinnan.
Ei kenellekään näistä helsingin idiooteista ole tullut mieleen että kaupunkia kannattaisi jatkaa pohjoiseen jossa on se pipertäjien junaratakin valmiina. Kelaa tätä ketjua taaksepäin niin löydät mitä olen ehdottanut. Muunmuassa sitä että koko Suomi pitäisi asuttaa Helsingin ja Hämeenlinnan väliin. Uskallan väittää että minulla on huomattavasti radikaalimmat visiot kuin joku helvetin kruunusilta jolla ei ole paskankaan merkitystä yhtään mihinkään pääkapunkiseudun todelliseen ongelmaan. Mutta onhan siinä pipertäjillä puuhasteltavaa... muiden rahoilla.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 18:52:49
Ja vielä lopuksi kysymys johon saatat osata vastata, oletko itse Helsinkiläinen?
Kysytään mielummin jotain oleellista. Uskallan väittää että minulla on enemmän omaa rahaa kiinni pääkaupunkiseudun kiinteistöissä on yhdelläkään idiootilla joka asioista edes päättää Helsingissä. Paljonkos itselläsi on kiinni rahaa näissä tönöissä? Paskanpuhuminen on halpaa.
Quote from: mannym on 24.08.2016, 19:02:30
Anna kun arvaan, jos et ole Helsinkiläinen et voi tietää mistään mitään eikä mielipiteelläsi ole mitään merkitystä. Jos taas olet Helsinkiläinen niin olet vaan urpo.
4 sukupolven stadilaisena, Orimattilaan muuttaneena en ymmärrä vieläkään mitä hienoa on olla Helsinkiläinen. Varsinkin kun se on yksi päätös ja Helsinki ei ole enää pääkaupunki. Lisäksi sen taloudenpito on järjenvastaista että siellä asuvat yleensä ovat sen taloudesta täysin tietämättömiä, sekä vielä ylpeitä siitä. Tästä esimerkkinä usein kuultava myytti "Helsinki elättää muun Suomen". Mikä ei pidä paikkaansa, mutta on hieno myytti jota Helsinkiläiset tai junantuomat statilaiset pitävät yllä koska kuvittelevat sen olevan heille meriitti.
Helsinkiläisellä on kaiketi pieni moraalinen etulyöntiasema Helsingin asioista päätettäessä ja ehkäpä jopa käytännössä kunnallisvaaleissa – vai pitäisikö ehkä Orimattilalaisten saada päättää mm. Helsingin silloista? Mitään erityisen hienoa Helsinkiläisyydessä ei ole – noin omalta kantilta olen toki helvetin tyytyväinen, että olen syntynyt ja asun edelleen täällä, enkä Orimattilassa.
Se nyt vaan tuppaa olemaan olemaan niin, että muualla asuvat ihmiset järjestään vastustavat Helsingin rakennushankkeita. Oleellista tuossa jänkäämisessä on, mistä noiden hankkeiden rahoitus tulee; jos Helsinki ja helsinkiläiset maksavat itse hankkeensa, niin voisin sanoa karkeahkosti: että vittuako se teille kuuluu. Jos taas valtion rahoitusta kinutaan ja käytetään, niin sitten saa tietysti Orimattilassakin purnata.
Kruunuvuoren siltavirityksen rahoituksesta ole kuullut monenlaista, enkä jaksa nyt nuuskia viimeisintä tietoa esiin. Joku pirteämpi voi yrittää.
Tonttien arvonnoususta sillan toteutuessa olisi kaupunki saanut ilmeisesti luovutushinnoissa takaisin arviolta 150 miljoonaa, mutta asia on sössitty siten, että tontit on jo pääosin luovutettu nykyhinnoilla ilman tietoa siltaratkaisusta. Sikäli taloudenpidon järjenvastaisuus pitää ainakin paikkaansa.
Ja lisätään nyt vielä, että en tietä olisiko tuo silta järkevä vai ei. Mutta en nyt ainakaan sillä perusteella tyrmää sitä, että sillan toisessa päässä saattaa sitten asua joku vuokratalossa ja peräti saada asumistukea. Hyi olkoon.
Ja kun täällä sotkettiin iloisesti nuo tuetut vuokratalot kovan rahan (omistusasunnon) kämpän vuokraamiseen, niin menee keskustelu päättömäksi jankkaamiseksi.
Onkohan Helsingissä muuten yhtään vaikkapa yli 50 asunnon asuntoyhtiötä, missä kukaan asukkaista ei olisi vuokralla?
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 20:34:33
Se nyt vaan tuppaa olemaan olemaan niin, että muualla asuvat ihmiset järjestään vastustavat Helsingin rakennushankkeita. Oleellista tuossa jänkäämisessä on, mistä noiden hankkeiden rahoitus tulee; jos Helsinki ja helsinkiläiset maksavat itse hankkeensa, niin voisin sanoa karkeahkosti: että vittuako se teille kuuluu. Jos taas valtion rahoitusta kinutaan ja käytetään, niin sitten saa tietysti Orimattilassakin purnata.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 130%. Eli 30% kaikista niistä jotka Helsingissä ylipäätään edes tekee töitä asuu muualla kuin Helsingissä. Jos Helsinki ehdoin tahdoin haittaa sitä että nämä ihmiset voivat käydä töissä ja asua edes jotenkuten säällisesti niin totta helvetissä se kuuluu myös näille ihmisille. Aika helvetin paljon enemmänkin kuin sille notkujalle joka pitää aseman seiniä pystyssä ja asuu Helsingissä juuri tämän pendelöijän kustantamana.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 20:34:33
Helsinkiläisellä on kaiketi pieni moraalinen etulyöntiasema Helsingin asioista päätettäessä ja ehkäpä jopa käytännössä kunnallisvaaleissa – vai pitäisikö ehkä Orimattilalaisten saada päättää mm. Helsingin silloista? Mitään erityisen hienoa Helsinkiläisyydessä ei ole – noin omalta kantilta olen toki helvetin tyytyväinen, että olen syntynyt ja asun edelleen täällä, enkä Orimattilassa.
Niin, omalta kantiltani olen tyytyväinen, että synnyttyäni ja vartuttuani Helsingissä, muutin Orimattilaan. Jossa on parempi olla kuin siellä hulluuden keskellä.
QuoteSe nyt vaan tuppaa olemaan olemaan niin, että muualla asuvat ihmiset järjestään vastustavat Helsingin rakennushankkeita. Oleellista tuossa jänkäämisessä on, mistä noiden hankkeiden rahoitus tulee; jos Helsinki ja helsinkiläiset maksavat itse hankkeensa, niin voisin sanoa karkeahkosti: että vittuako se teille kuuluu. Jos taas valtion rahoitusta kinutaan ja käytetään, niin sitten saa tietysti Orimattilassakin purnata.
Niin, pääsääntöisesti me muualla asuvat vastustamme Helsingin rakennushankkeita, koska niihin haetaan aina tukea meidän muiden taskuista. Jos Helsinki rakentaisi itse omat tyhmyytensä niin en purnaisi sitä että joudun niitä maksamaan, mutta idioottimaisen rakennushankkeen sanominen idioottimaiseksi ei muutu sillä että sanoja asuu muualla. Näitä Helsingin rakennushankkeita jotka Helsinki olisi voinut rakentaa itse ilman muiden rahoja, ovat mm, länsimetro, musiikkitalo, kiasma ja ilmeisesti kohta jopa guggenbyygeli.
QuoteKruunuvuoren siltavirityksen rahoituksesta ole kuullut monenlaista, enkä jaksa nyt nuuskia viimeisintä tietoa esiin. Joku pirteämpi voi yrittää.
Tonttien arvonnoususta sillan toteutuessa olisi kaupunki saanut ilmeisesti luovutushinnoissa takaisin arviolta 150 miljoonaa, mutta asia on sössitty siten, että tontit on jo pääosin luovutettu nykyhinnoilla ilman tietoa siltaratkaisusta. Sikäli taloudenpidon järjenvastaisuus pitää ainakin paikkaansa.
300+ miljoonaa maksaisi siltaviritykset näillä tiedoilla. Jos/kun tähän vielä ympätään virkamiesten toimet, niin hintalapussa saattaa olla moninkertainen summa. Vrt, musiikkitalo.
QuoteJa lisätään nyt vielä, että en tietä olisiko tuo silta järkevä vai ei. Mutta en nyt ainakaan sillä perusteella tyrmää sitä, että sillan toisessa päässä saattaa sitten asua joku vuokratalossa ja peräti saada asumistukea. Hyi olkoon.
Tuo silta ei maksaisi itseään takaisin oikein millään. Kaupungin taloudellisessa tilanteessa, kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa tuollaisiin hulluuksiin. Tai no muutama sata miljoonaa lisää velkarahaa tekee varmasti hyvää. Vauhti kohti konkurssia vain kiihtyy.
Miten nyt vaikkapa tämä kaavoitusasia vaikuttaa ympäryskunnista tulevien elämään? Ei uusi kulkuyhteys ja Itäväylän mahdollinen väljeneminen ainakaan vaikeuta kulkemista.
Quote from: jka on 24.08.2016, 20:45:39
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 130%. Eli 30% kaikista niistä jotka Helsingissä ylipäätään edes tekee töitä asuu muualla kuin Helsingissä. Jos Helsinki ehdoin tahdoin haittaa sitä että nämä ihmiset voivat käydä töissä ja asua edes jotenkuten säällisesti niin totta helvetissä se kuuluu myös näille ihmisille. Aika helvetin paljon enemmänkin kuin sille notkujalle joka pitää aseman seiniä pystyssä ja asuu Helsingissä juuri tämän pendelöijän kustantamana.
Mitenhän ulkopaikkakuntalaisten työssäkäynti liittyy Kruunuvuoren siltaan? Ehkä siten, että itäväylää köröttelevien ruuhkat vähenevät, jos silta tehdään.
Kunnallisveronsa jokainen maksaa kotipaikkansa mukaan, ei työssäkäyntipaikan. Pendelöijän kotikyliltäkö se Helsinki sitten käy siltarahat hakemassa?
Jotain kaupunkibulevardihanketta vastaan ymmärrän vielä muualta Helsingissä työssä käyvän Audihemmon 'minä ensin' -asenteellaan mussuttavan, mutta jos tuo sama kaveri vinkuu Helsingin merellisiä kaupunginosia yhdistävää ja niiden ruuhkia vähentävää hanketta vastaan, niin ei ihan mene jakeluun.
Nyt hypättiin vähän sivuun jo sillasta. Sanoin tuossa jo edellä että sillä ei ole paskankaan merkitystä yhtään mihinkään. Mutta kun silta tulee sen noin miljardin maksamaan niin sillä rahalla saisi jo melkoisen paljon hyvääkin aikaan. Nyt sillä saadaan kulkuyhteys 10.000:lle. Mitä helvetin väliä kun yli 100.000 ihmistä käy Helsingissä töissä joka päivä muualta kuin Helsingistä.
Miljardilla asuttaisi 10.000 noista joilla on oikeasti ongelmia liikkumisen kanssa pohjoisen radan varteen ja näiden työmatkat voisi puolittua kahdesta tunnista tuntiin. Mutta, ei. Laitetaan miljardi siihen että notkujien "työmatka" notkuntapisteeseen lyhenee muutaman minuutin.
Quote from: jka on 24.08.2016, 21:18:31
Nyt hypättiin vähän sivuun jo sillasta. Sanoin tuossa jo edellä että sillä ei ole paskankaan merkitystä yhtään mihinkään. Mutta kun silta tulee sen noin miljardin maksamaan niin sillä rahalla saisi jo melkoisen paljon hyvääkin aikaan. Nyt sillä saadaan kulkuyhteys 10.000:lle. Mitä helvetin väliä kun yli 100.000 ihmistä käy Helsingissä töissä joka päivä muualta kuin Helsingistä.
Miljardilla asuttaisi 10.000 noista joilla on oikeasti ongelmia liikkumisen kanssa pohjoisen radan varteen ja näiden työmatkat voisi puolittua kahdesta tunnista tuntiin. Mutta, ei. Laitetaan miljardi siihen että notkujien "työmatka" notkuntapisteeseen lyhenee muutaman minuutin.
Laajasalossa asuu 16 000, Kruunuvuorenrantaan tulee asuntoja yli 12 000:nelle ja Vartiosaareen suunnitellaan rakentamista 5000-7000 asukkaalle.
Tuosta tulee yhteensä yli 30 000 asukkaan kaupunginosa – heidän liikkumisellaan lienee jo vähän helvetin väliä. Sitten siellä perällä on vielä Santahamina, joka aikanaan muuttuu asuinalueeksi, mutta eipä siitä nyt tähän soppaan enempää.
Sillan hinta-arvio kalustoineen (vaunut, varikot jne.) on nyt ollut toistaiseksi alle 400 miljoonaa – kustannukset voivat nousta, mutta miljardi on jäsen jka:n omaa edistyneempää matematiikkaa, kuten se aiempi 90%:n vuokra-asuntorakentaminen. Lisäksi sekään ei ole ilmaista jos siltaa ei rakenneta; arviot teiden laajennuksen ja bussiliikenteen kasvattamisen hinnasta ovat 50-100 miljoonaa. Matka-aika Laajasalosta Hakaniemeen lyhenisi sillan avulla 20-30 min, ei muutaman minuutin.
Kruunuvuoren selkää ja maisemia sen molemmin puolin reilut 60 vuotta katselleena en yritäkään ymmärtää näitä juttuja, että silta muka ratkaisisi jotain. Pannaan helvetisti rahaa siltaan jonka itäpää on umpiperäisessä Laajasalossa ja länsipää törmää vielä tiheämpään umpiperään Kruunuhaassa tai Hakamiemessä. Jokuhan tietysti selittää että juu, kyllä se sitten kun Santahamina saadaan asurtukseen, sitten on juu asukkaita. Jos maailma menee tähän malliin niin sotäväki pitää kiinni Santahaminasta maailman tappiin.
Lisäksi ainakaan tähän päähän ei ole mahtunut se, että joku ihan oikeasti kuvittelee että kaikki jotka Kruunuvuoreen tulee asumaan, menee töihin Krunikkaan, Kaartinkaupunkiin, Kamppiin ja Stockmannille. Tai pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä. Lisäksi haavekuvat pyörällä siltaa pitkin on aika tukevasti jalat ilmassa. Se toimii kesällä parin kuukauden ajan, sen jäkeen ei paljoa pyöräilijöitä niissä keleissä näy, patsi joku "fillarimannekiini", (vrt irakit poimimassa mustikoita) kun YLE julistaa omaa ilosanomaansa.
Leikatkaa Herttonimen vanhan aseman ympäriltä liikennevalot hevon vi**tuun ja anakaa busseille vähän prioriteettiä niin siinä on se julkinen liikenne mitä tarvitaan. Eikä mitään siltaa.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 21:46:42
Laajasalossa asuu 16 000, Kruunuvuorenrantaan tulee asuntoja yli 12 000:nelle ja Vartiosaareen suunnitellaan rakentamista 5000-7000 asukkaalle.
Tuosta tulee yhteensä yli 30 000 asukkaan kaupunginosa – heidän liikkumisellaan lienee jo vähän helvetin väliä. Sitten siellä perällä on vielä Santahamina, joka aikanaan muuttuu asuinalueeksi, mutta eipä siitä nyt tähän soppaan enempää.
Taas laasket väärin. Ainoastaan töissä käyvien liikkumisella on oikeasti väliä. Ja näistä töissäkäyvistäkin lapsiperheiden liikkuminen on ylivoimainen prioriteetti, tai ainakin pitäisi olla.
Helsingissä puolet porukasta ei käy ylipäätään töissä ja toinen puoli asuu yksin omassa kämpässään. Näiden liikkumisella ei ole paskankaan merkitystä vaikka koko päivä kuluisi bussissa.
Pendelöijistä 100% käy töissä ja 90% on lapsiperheitä.
Pendelöijät on myös kaikista kovapalkkaisin töissä käyvä ryhmä joka Suomessa ylipäätään on. Jos näiltä saadaan tunti liikkumisesta pois niin oikeastaan millään ei ole tämän jälkeen enää mitään väliä Suomen kansantalouden kannalta. Nämä tuottaisivat sen tunnin aikana moninkertaisesti enemmän kuin Helsinki kykenee koskaan saamaan omilla liikenneratkaisuillaan aikaiseksi.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 21:46:42
Sillan hinta-arvio kalustoineen (vaunut, varikot jne.) on nyt ollut toistaiseksi alle 400 miljoonaa – kustannukset voivat nousta, mutta miljardi on jäsen jka:n omaa edistyneempää matematiikkaa...
Kuten sanottu, minulla on koko omaisuus ja päälle vipu aina kiinni näissä omissa arvioissa. Toistaiseksi on pitäneet aika hyvin kutinsa. Noilla jäppisillä jotka ovat 400 miljoonan arvion heittäneet ei ole latin latia kiinni missään. Päinvastoin kustannusta on takuuvarmasti painostettu pienemmäksi että saadaan ylipäätään hanke eteenpäin. Tämähän on näissä hankkeissa ensimmäinen perussääntö.
Quote from: multa tulille on 24.08.2016, 21:50:37
Kruunuvuoren selkää ja maisemia sen molemmin puolin reilut 60 vuotta katselleena en yritäkään ymmärtää näitä juttuja, että silta muka ratkaisisi jotain. Pannaan helvetisti rahaa siltaan jonka itäpää on umpiperäisessä Laajasalossa ja länsipää törmää vielä tiheämpään umpiperään Kruunuhaassa tai Hakamiemessä. Jokuhan tietysti selittää että juu, kyllä se sitten kun Santahamina saadaan asurtukseen, sitten on juu asukkaita. Jos maailma menee tähän malliin niin sotäväki pitää kiinni Santahaminasta maailman tappiin.
Lisäksi ainakaan tähän päähän ei ole mahtunut se, että joku ihan oikeasti kuvittelee että kaikki jotka Kruunuvuoreen tulee asumaan, menee töihin Krunikkaan, Kaartinkaupunkiin, Kamppiin ja Stockmannille. Tai pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä. Lisäksi haavekuvat pyörällä siltaa pitkin on aika tukevasti jalat ilmassa. Se toimii kesällä parin kuukauden ajan, sen jäkeen ei paljoa pyöräilijöitä niissä keleissä näy, patsi joku "fillarimannekiini", (vrt irakit poimimassa mustikoita) kun YLE julistaa omaa ilosanomaansa.
Leikatkaa Herttonimen vanhan aseman ympäriltä liikennevalot hevon vi**tuun ja anakaa busseille vähän prioriteettiä niin siinä on se julkinen liikenne mitä tarvitaan. Eikä mitään siltaa.
Oliko silloin paremmin, kun Kulosaareen ja Lauttasaareen mentiin lautalla tai onko erityisesti joku nykyinen silta osoittautunut turhaksi? Helsinki on niemien ja saarien päälle pykätty umpiperä, siitä ei pääse mihinkään. Jotenkin tuon tosiasian kanssa olisi elettävä ja silta on yksi aika näppärä keino.
Onko joku väittänyt, että
kaikki Laajasalon porukat menevät keskustaan töihin. Tuossa arviota sillan liikennevaikutuksista:
QuoteKruunusiltoja käyttävän Laajasalon raitiotien on arvioitu keräävän lähes kaikki Laajasalon suunnasta kantakaupunkiin suuntautuvat joukkoliikennematkat, mikä tarkoittaa sillalla aamuhuipputunnin aikana noin 3 500 matkustajaa keskustan suuntaan vuonna 2035. Tämä vähentää Kulosaaren sillalla metron kuormitusta keskustan suuntaan 2 300 henkilöä (17 %) aamuhuipputunnissa, ja vähentää siten metron ylikuormittumisen riskiä.
Ennusteiden mukaan raitiotiesilta vähentää Laajasalon ja Herttoniemen välillä ruuhkasuuntaan kulkevien ajoneuvojen määrää noin 330 ajoneuvoa aamuhuipputunnissa. Kulosaaren sillalla vaikutus on noin 150 ajon./aht.
Quote from: jka on 24.08.2016, 22:13:16
Taas laasket väärin. Ainoastaan töissä käyvien liikkumisella on oikeasti väliä. Ja näistä töissäkäyvistäkin lapsiperheiden liikkuminen on ylivoimainen prioriteetti, tai ainakin pitäisi olla.
Helsingissä puolet porukasta ei käy ylipäätään töissä ja toinen puoli asuu yksin omassa kämpässään. Näiden liikkumisella ei ole paskankaan merkitystä vaikka koko päivä kuluisi bussissa.
Saat tietysti dissailla ja kyykytellä mielessäsi ketä haluat, mutta Helsingin päättäjille saattaa myös sen työssäkäymättömän puolikkaan liikkumisella ja ehkä jopa muulla elämällä olla väliä, tai ainakin pitäisi olla. Jos nyt ei muuta ihmisarvoa moisille sallita, niin ainakin äänestäjiä siinäkin joukossa on. Pendelöijät eivät Helsingissä äänestä ja hyvä niin.
Quote from: jka on 24.08.2016, 22:13:16
Pendelöijistä 100% käy töissä ja 90% on lapsiperheitä.
Pendelöijät on myös kaikista kovapalkkaisin töissä käyvä ryhmä joka Suomessa ylipäätään on. Jos näiltä saadaan tunti liikkumisesta pois niin oikeastaan millään ei ole tämän jälkeen enää mitään väliä Suomen kansantalouden kannalta. Nämä tuottaisivat sen tunnin aikana moninkertaisesti enemmän kuin Helsinki kykenee koskaan saamaan omilla liikenneratkaisuillaan aikaiseksi.
Helpolta kuulostaa. Mutta onko tosiaan niin, että se kovapalkkainen Audiheppu landelta viettää tällä hetkellä työaikansa autossa ruuhkassa? En tiennytkään – eli jos Audihepulle tehdään kotoa Helsinkiin motari suoraan työpaikan oven eteen ja saadaan tunti nipistettyä päivän liikkumisesta, niin Audiheppu tekee tuon tunnin lisää töitä ja pelastaa kansantalouden?
Minäpä veikkaan, että Audiheppu käyttää sen oletetusti säästyneen autoilutunnin vaikkapa golfaamiseen ja tekee normipäivän ihan niin kuin aina ennenkin. Kivaahan se on, mutta ei varsinaisesti myöskään mitään väliä Suomen kansantalouden kannalta.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 22:22:15
Oliko silloin paremmin, kun Kulosaareen ja Lauttasaareen mentiin lautalla tai onko erityisesti joku nykyinen silta osoittautunut turhaksi? Helsinki on niemien ja saarien päälle pykätty umpiperä, siitä ei pääse mihinkään. Jotenkin tuon tosiasian kanssa olisi elettävä ja silta on yksi aika näppärä keino.
Onko joku väittänyt, että kaikki Laajasalon porukat menevät keskustaan töihin. Tuossa arviota sillan liikennevaikutuksista:
Älä Tiskirätti menetä uskottavuutasi heittämällä tuommoisia kysymyksiä "että oliko silloin paremmin". Viittaat aikaan, jolloin Lauttasaaressa oli joku hassu talo siellä täällä ja puolesta niistä sai pirtua. Lisäksi Lauttasaareen tehtin silta jo 30-luvun loppupuolella kun sinne ruvettiin rakentamaan kerrostaloja ja vähän varakkaammat alkoi asuttaa Westendiä ja autojakin oli jo joillakuilla. Kulosaareen tehtiin silta itsenäisyyden alussa, kun saaren rakentaminen oli päässyt käyntiin. Nykyistä (uutta) siltaa suuniteltiin vuodesta 1950 alkaen, mutta vasta 50-luvun puolivälissä saatiiin uusi silta aikaiseksi, ja hyvä oli että saatiin, Teräkset muuten tuli Tsekkoslovakiasta. Vanha silta oli loppuiaikoina ihan oikea pullonkaula, Herttonemeä (teollisuusalueetta) oli rakennettu jo ennen sotaa ja asutusta 50-luvun alusta. Sen sijaan Muut itäiset esikaupungit oli harvaa huvila- ja maanviljelysseutua, paitsi Santahamina jossa oli ihan oikeita kerrostalojakin.
Laajaaloon tehtiin järjetyksessä toinen silta jo ennen sotia (ja kolmas) silta 70-luvulla. Lisäksi näihiin itäisiin saariin, jotka muuten kuuluivat Helsingin pitäjään vuoteen 1946 asti, kuljettiin paljolti avoveden aikaan saaristolaivoilla, joista tekivät lopun Tiskirätille varmaan ihan tutut,(neuvostoliittolaiset), jotka ryöstivät valtaosan kalustosta sodan jäkeen ja bussit, jotka alkoivat pikku hiljaa kulkea itäisiin uusiin liitosalueisiin teiden ja kaluston kehittyessä
Rasittamatta hommalaisia enempää muisteluilla voisi lyhyesti todeta, että siltoja ja teitä tehtiin liikennetarpeen ja astuksen lisääntymisen mukaisesti, mutta ei niitä tehty mitenkään suureellisesti eikä kaiken maailman harhakuvien perusteella.
Sen verran siitä uuden sillan tarpeellisuudesta, että tuossa ylhäällä itsekin totesit etteivät kaikki Laajasalosta mene Kruunuhaasta etelään töihin. Miten pienelle eliittijoukolle sitä siltaa sitten oikein suunnitellaan ? Kun katsoo Pääkaupunkiseudun kartta (josta Helsinki on osa), niin kyllä kovin pieni osa työpaikoista on em. alueella. Helsingin virheitäkö ja moikulttuurisia kultamuniako vartenko sitä siltaa tässä puuhataan ?
Lisäksi ihan empiirisen kokemuksen (suh.t pitkäaikaisen) perusteella kyllä valtaosa Laajasalosta tulevasta lliikennevirrasta meneei ihan mualle kuin keskustaan. Vaikka Itäväylällä joskus olikin vähän jonoja aamuisin kaupunkiin päin, ne loppuivat Suvilahden voimalaitoksen jäkeen, Siitä sait ajella ihan rauhassa Pikkuroballe eikä mistään ryysiksestä ei ollut tietoakaan.
Ymmärrän kyllä että kaupunkisuunitteluvirastossa on ajokortittomia liikennesuunnttelijoita pilvin pimein, jotka hankkivat jugurttinsa ja näkkileipänsä tekemällä vaikka minkälaisia laskelmia, mutta en silti ymmärrä millä he voivat tietää että Laajasalon asukkaaat menevät keskustaan ellei sinne sitten asuteta ainoastaan sellaisia jakkukalkkunoita, joilla on jo valmiiksi virastotyöpaikka Kruunuhaasta etelään. Mutta nekin työpaikat taitaavat tulevaisuudessa vähetä aika lailla, elleivät sitten virheät perusta jotain ihan omaa uutta uljasta virastomaailmaa sinne.
Muuten olen edelleen sitä mieltä, että silta on ihan turha, mutta lautta tai vaikka pari olisi ihan virkistävä kulkuneuvo. Kadehdin aina suokkilaisia kun joskus käyn saarilla, niin rauhoittavaa matkantekoa ei koe missään muualla kuin lautalla.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 23:24:19
Saat tietysti dissailla ja kyykytellä mielessäsi ketä haluat, mutta Helsingin päättäjille saattaa myös sen työssäkäymättömän puolikkaan liikkumisella ja ehkä jopa muulla elämällä olla väliä, tai ainakin pitäisi olla. Jos nyt ei muuta ihmisarvoa moisille sallita, niin ainakin äänestäjiä siinäkin joukossa on. Pendelöijät eivät Helsingissä äänestä ja hyvä niin.
Jep, jep. Heti jos ei pääse kahdessa minuutissa soijalatelle keskustaan niin kyse on ihmisarvoloukkauksesta. Aika perinteistä ituhipin valitusta. Tämä sieltä tulee aina lopuksi keskustelee asiasta kenen tahansa pipertäjän kanssa. En nyt tarkoita että itse olisit pipertäjä, mutta näin se menee.
Mutta tuossa sinulla on pointti. Soijaletteurpot äänestää ja saa todellakin sitä mitä äänestää. En minä tästä valita. Valitan vain että rahoilla voisi tehdä jotain hyödyllistäkin. Ja en minä tästäkään henkilökohtaisesti valita. Mitä paskemmin Helsingillä menee sitä paremmin minulla menee vaikka itsekin asun pääkaupunkiseudulla. Kuten sanottu olen omat finanssit säätänyt niin että pärjään loistavasti vaikka Helsingillä menee paskasti myös seuraavat 25 vuotta. Kunhan valitan kansantalouden kokonaishyödyn kannalta ja tässä pahimpina kärsijöinä on lopulta ne vähäosaiset ja joilla ei ole työtä.
Suomessa on 3-4 keskusta joissa enää ylipäätään tapahtuu mitään. Suomen kokoisella taloudella ei ole yksinkertaisesti varaa laittaa kaikista tuottavimmat yksilöt pendelöimään samaan aikaan kun soijalatteurpot notkuu ja kulkee tolkuttomasti tuetuilla liikennevälineilla sinne lattebaariinsa. Jos nimenomaan pendelöijien tuottavuutta ei tässä maassa saada parannettua niin meille ei jää mitään. Ei yksinkertaisesti yhtään mitään. Ei lopulta edes niitä lattebaareja ja tuettua joukkoliikennettä.
Quote from: Tiskirätti on 24.08.2016, 23:24:19
Helpolta kuulostaa. Mutta onko tosiaan niin, että se kovapalkkainen Audiheppu landelta viettää tällä hetkellä työaikansa autossa ruuhkassa? En tiennytkään – eli jos Audihepulle tehdään kotoa Helsinkiin motari suoraan työpaikan oven eteen ja saadaan tunti nipistettyä päivän liikkumisesta, niin Audiheppu tekee tuon tunnin lisää töitä ja pelastaa kansantalouden?
En ole vaatimassa audihepulle motaria keskustan. Enneminkin täysin päinvastoin. Ja kyse ei ole pelkästään siitä että tehdään tunti lisää töitä vaan kokonaisuudesta jolla näiden ihmisten tuottavuutta voidaan parantaa. Mutta nyt alkaa mennä tylsäksi tämä keskustelu. Olen nämä asiat käynyt tässä samassa säikeessä läpi moneen kertaan jo monta vuotta sitten. Kelaa sieltä jos kiinnostaa. Lopetan osaltani tähän ellei sinulla ole oikeasti jotain uutta ja kiinnostavaa näkökulmaa asiaan.
Quote from: jka on 25.08.2016, 11:25:58
Jep, jep. Heti jos ei pääse kahdessa minuutissa soijalatelle keskustaan niin kyse on ihmisarvoloukkauksesta. Aika perinteistä ituhipin valitusta. Tämä sieltä tulee aina lopuksi keskustelee asiasta kenen tahansa pipertäjän kanssa.
En ole vaatimassa audihepulle motaria keskustan. Enneminkin täysin päinvastoin. Ja kyse ei ole pelkästään siitä että tehdään tunti lisää töitä vaan kokonaisuudesta jolla näiden ihmisten tuottavuutta voidaan parantaa.
Yli kymmenen minuutin matka soijalatelle ei ole varsinainen ihmisoikeusloukkaus, mutta hirveä vääryyshän se ituhipille toki on.
Ehkä jonkun sortin loukkaus saattoi sitten olla aivopierussa: "Pendelöijät tuottavat rahaa, kellään muulla ei ole paskankaan väliä."
Olenko ymmärtänyt oikein - näiden ylivertaisten pendelöijien tuottavuutta parannetaan siis siten, että rakennetaan kaikki uudet kämpät radan varteen? Jos näin on, niin mihin Helsingin alueelle tarkalleen? Pikkuisen täyttä pukkaa jo radan varressa olemaan. Malmin lentokenttä tietysti on yksi, mutta pahasti pelkään, että kovapalkkainen pendelöijä ei Malmille tule muuttamaan kirveelläkään.
Mikäli meinasit, että kämpät pitäisi rakentaa Helsingin ulkopuolelle, niin asiahan ei sitten pahemmin Helsingille kuulu. Jos vaikkapa Mäntsälässä uskotaan uuteen 12 000 asukkaan (vrt. Kruunuvuorenranta) asuinalueeseen, niin siitä vaan tekemään. Eri asia sitten on, haluaako sinnekään kovin moni muuttaa. Veikkaanpa että ei halua, kun Mäntsälä on mitä on.
Vaikka Helsinkiä jaksetaan dumailla pahimmaksi persläveksi, niin silti tänne se väki jostain syystä vuodesta toiseen haluaa - varsinkin keskustan lähistölle jos vaan hilloa riittää. Ehkä se on se soijalatte muutaman minuutin matkan päässä tai ehkä jokin vesijohtovedessä, mene ja tiedä.
Toiveissahan taitaa olla omakotitaloja kaikki rannat täyteen. Helsinki on siitä erikoinen paikka Suomessa, että täällä kerrostaloasumista arvostetaan ylimmissäkin tuloluokissa. Helsinkiin rakennetaan kerrostaloja ja kaupungissa asutaan kerrostaloissa, eikä se suorilta tarkoita mitään sossupummien suosimista tai haalimista. Vaikka asumismuoto sitten olisikin vuokra-asuminen, kuten puolella Helsinkiläisistä on.
Quote from: Tiskirätti on 25.08.2016, 16:04:49
Olenko ymmärtänyt oikein - näiden ylivertaisten pendelöijien tuottavuutta parannetaan siis siten, että rakennetaan kaikki uudet kämpät radan varteen? Jos näin on, niin mihin Helsingin alueelle tarkalleen? Pikkuisen täyttä pukkaa jo radan varressa olemaan.
Täyttä? Esimerkiksi Punavuoressa ja Kruununhaassa on ainakin lähestulkoon täyttä, mutta lähijuna- ja metroasemien lähiympäristöt harvemmin ovat täyttä nähneetkään. Valtaosa lähiympäristöstä on joutomaata, luonnontilaista metsää, parkkipaikaa, ylileveitä teitä tms.
Tyyppiesimerkki on Herttoniemen metroasema, josta jo muutaman sadan metrin säteellä on useampi heinikkoa pukkaava tyhjä tontti ja olemassaolevakin rakentaminen on harvaa ja tehotonta.
Quote from: orientexpressen on 25.08.2016, 16:44:39
Quote from: Tiskirätti on 25.08.2016, 16:04:49
Olenko ymmärtänyt oikein - näiden ylivertaisten pendelöijien tuottavuutta parannetaan siis siten, että rakennetaan kaikki uudet kämpät radan varteen? Jos näin on, niin mihin Helsingin alueelle tarkalleen? Pikkuisen täyttä pukkaa jo radan varressa olemaan.
Täyttä? Esimerkiksi Punavuoressa ja Kruununhaassa on ainakin lähestulkoon täyttä, mutta lähijuna- ja metroasemien lähiympäristöt harvemmin ovat täyttä nähneetkään. Valtaosa lähiympäristöstä on joutomaata, luonnontilaista metsää, parkkipaikaa, ylileveitä teitä tms.
Tyyppiesimerkki on Herttoniemen metroasema, josta jo muutaman sadan metrin säteellä on useampi heinikkoa pukkaava tyhjä tontti ja olemassaolevakin rakentaminen on harvaa ja tehotonta.
Olen ihan samaa mieltä, joutomaat tonteiksi ja taloiksi ja kaupunki tiiviimmäksi. Virkistysalueeksi kaavoitettu metsä on tietysti toinen juttu - toki niidenkin olemassaoloa voi kaupungissa kyseenalaistaa.
Mutta kun puhutaan yli kymmenen tuhannen ihmisen asuinalueista, niin sitä tilaa tarvitaan vähän enemmän kuin useampi heinikkoa pukkaava tontti. Jos käyt nyt vilkaisemassa Kruunuvuorenrannan työmaita, niin mittakaava saattaa hahmottua.
Laajasaloon rakennetaan siltaa ja hintaa on jo arviointivaiheessa yli kolmannesmiljardi!
Ja siltikään sillalla ei voi ajaa omalla autolla!
Näinkö Helsinki aikoo houkutella tuottavia ihmisiä? Vai onko niin, että silta tehdään vain kehitysmaalaisten iloksi, että he pääsevät uudesta notkuntalähiöstään kätevästi peilipallojen alle sporalla?
Helsingin päättäjät ovat aivan umpihulluja, pakkohoitoon joutaisivat!
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.08.2016, 17:16:10
Helsingin päättäjät ovat aivan umpihulluja, pakkohoitoon joutaisivat!
Eivät välttämättä ole hulluja, vaan gryndereitten palkkalistoilla; rakentamisessa liikkuvat isot rahat.
Minulle tuli tuosta sillasta lukiessani sellainen mieleeni, että en sitä ikimaailmassa käyttäisi ilta-aikaan tai yöllä.. sillä haittamaahanmuuttajat heittävät mielellään eurooppalaisia silloilta veteen ja minkäs teet, jos olet keskellä siltaa ja kumpaankin suuntaan kovalle maalle on yli puoli kilometriä matkaa kun kohtaat aggressiivisen keharimaajengin, joka vetää sinua turpaan ja sitten kun olet henkihieverissä, heittävät sinut sillalta mereen.. uipa siinä sitten vaatteet päällä puolitajuttomana ja ruhjeilla yli puoli kilometriä maihin..
Kieltämättä Helsingissä on paha ihmisten mereenheittelyongelma. Samasta syystä kävelen Hakaniemen- ja Krunikan rannoilla aina pelastusliivit päällä. Pitkälle sillalle tai Lauttasaaren sillalle en ilta-aikaan uskalla astuakaan.
Quote from: no future on 25.08.2016, 18:05:41
Kieltämättä Helsingissä on paha ihmisten mereenheittelyongelma. Samasta syystä kävelen Hakaniemen- ja Krunikan rannoilla aina pelastusliivit päällä. Pitkälle sillalle tai Lauttasaaren sillalle en ilta-aikaan uskalla astuakaan.
Minä ajankin noilla silloilla
aina omalla autolla! :)
Autoni on monikulttuurisuudelta suojaava panssari!
Siltahanketta voi pitää joko tajuttomana idiotismina tai uskomattomana mahdollisuutena. Riippuu täysin onko maksaja, vai urakoitsija. Pelkät pääomakulut pelkästä kustannusarvion mukaisesta pääomasta ovat jo vähintään kaksi euroa sillan ylitystä kohden. Käyttökulut ja kustannusylitykset päälle.
Netissä on komenttipalstoilla esitetty hienoja yksityiskohtia sillasta, jotka voin entisenä kantakaupunkilaisena vahvistaa: 20 metriä merenpinnan yllä on kastepiste ja terässilta kylmä. Silta yksinkertaisesti jäätyy. Se on siis äärimmäisen liukas ja tuulinen sekä huomattavan kostea. Siinähän sitten pyöräilet. Heh.
Mutta ei näistä kannata hermostua tai ottaa itsensä. Helsinki on päättänyt tuhota itsensä ja tämä on ihan looginen projekti. Jos näistä jokaisesta vetäisi herneen nenään, ei kauaa ilma kulkisi. Salosta saa hyvää melko uutta rivaria 800 e/m2. Ei tarvitse kauas mennä pakoon.
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.08.2016, 18:12:10
Quote from: no future on 25.08.2016, 18:05:41
Kieltämättä Helsingissä on paha ihmisten mereenheittelyongelma. Samasta syystä kävelen Hakaniemen- ja Krunikan rannoilla aina pelastusliivit päällä. Pitkälle sillalle tai Lauttasaaren sillalle en ilta-aikaan uskalla astuakaan.
Minä ajankin noilla silloilla aina omalla autolla! :)
Autoni on monikulttuurisuudelta suojaava panssari!
Ei kehtaa itse ajella, kun kävellenkin kerkeän soijalattelle. Työauton hallintavastuusta luopuminen on kyllä ollut yksi elämänlaatua eniten kohottaneista ja stressiä vähentäneistä päätöksistä viime vuosina.
Quote from: no future on 25.08.2016, 16:28:27
Toiveissahan taitaa olla omakotitaloja kaikki rannat täyteen. Helsinki on siitä erikoinen paikka Suomessa, että täällä kerrostaloasumista arvostetaan ylimmissäkin tuloluokissa. Helsinkiin rakennetaan kerrostaloja ja kaupungissa asutaan kerrostaloissa, eikä se suorilta tarkoita mitään sossupummien suosimista tai haalimista. Vaikka asumismuoto sitten olisikin vuokra-asuminen, kuten puolella Helsinkiläisistä on.
Tilanne on se, että Helsingissä on suhteellisen matalaa kerrostalorakentamista, suhteellisen kalliilla maa-alueella. Selvitin isännöitsijänä erää Kruunuvuorelaiselle taloyhtiölle heidän ullakkorakentamisen mahdolisuutta. Arkkitehti on vuonna 2000 laskenut ullakkolle rakennettavien asuntojen hintaa, siis raakaneliöitä, niin oli päätynyt 5000 markaan. Mutta kun minä selvittelin uudestaan vuonna 2010, niin hnta oli silloin 5000 euroa! Eli suhteellisen kova nousu, jos eurot muunnetaan markoiksi.
Quote from: Tiskirätti on 25.08.2016, 17:04:07
Mutta kun puhutaan yli kymmenen tuhannen ihmisen asuinalueista, niin sitä tilaa tarvitaan vähän enemmän kuin useampi heinikkoa pukkaava tontti. Jos käyt nyt vilkaisemassa Kruunuvuorenrannan työmaita, niin mittakaava saattaa hahmottua.
Se pendelöijä, jonka työmatka on yhteen suuntaan tunti ajaa puoli tuntia keskellä metsää ennenkuin näkee ensimmäistäkään rakennettua tonttia. Suomessa ja jopa pääkaupunkiseudulla on lääniä niin että ei paskalle taivu. Jos pääkaupunkiseudun suunnittelussa ei näin yksinkertaista asiaa ymmärretä niin sitten ei ymmärretä yhtään mitään muutakaan.
Kuten olen täällä jo monta vuotta sitten sanononut niin joka ainoa suomalainen mahtuisi asumaan Helsingin ja Hämeenlinnan väliin ja silloinkin asukastiheys olisi vasta sama kuin jossain piilaaksossa jossa sielläkin on lääniä niin että ei paskalle taivu. Mutta silti pitää rakentaa jonnekin helvetin saarille jonne ei pääse ja josta ei pääse pois kuin miljardin investoinnilla.
Quote from: jka on 26.08.2016, 08:58:05
Quote from: Tiskirätti on 25.08.2016, 17:04:07
Mutta kun puhutaan yli kymmenen tuhannen ihmisen asuinalueista, niin sitä tilaa tarvitaan vähän enemmän kuin useampi heinikkoa pukkaava tontti. Jos käyt nyt vilkaisemassa Kruunuvuorenrannan työmaita, niin mittakaava saattaa hahmottua.
Se pendelöijä, jonka työmatka on yhteen suuntaan tunti ajaa puoli tuntia keskellä metsää ennenkuin näkee ensimmäistäkään rakennettua tonttia. Suomessa ja jopa pääkaupunkiseudulla on lääniä niin että ei paskalle taivu. Jos pääkaupunkiseudun suunnittelussa ei näin yksinkertaista asiaa ymmärretä niin sitten ei ymmärretä yhtään mitään muutakaan.
Kuten olen täällä jo monta vuotta sitten sanononut niin joka ainoa suomalainen mahtuisi asumaan Helsingin ja Hämeenlinnan väliin ja silloinkin asukastiheys olisi vasta sama kuin jossain piilaaksossa jossa sielläkin on lääniä niin että ei paskalle taivu. Mutta silti pitää rakentaa jonnekin helvetin saarille jonne ei pääse ja josta ei pääse pois kuin miljardin investoinnilla.
Helsinki rakentaa Helsinkiin, muut muualle. Kaupungeilla on rajat - onko se hirveän vaikea asia sisäistää? Sanoin jo, että mm. Mäntsälä voi täräyttää vapaasti metsään 12 000 hengen kylän, mutta kun sinne ei juuri kukaan halua. Niille helvetin saarille taas riittää tunkua ja ne nyt sattuvat sijaitsemaan Helsingin rajojen sisäpuolella.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 14:52:30
Helsinki rakentaa Helsinkiin, muut muualle. Kaupungeilla on rajat - onko se hirveän vaikea asia sisäistää? Sanoin jo, että mm. Mäntsälä voi täräyttää vapaasti metsään 12 000 hengen kylän, mutta kun sinne ei juuri kukaan halua. Niille helvetin saarille taas riittää tunkua ja ne nyt sattuvat sijaitsemaan Helsingin rajojen sisäpuolella.
Sitä metsää on Helsingilläkin ihan muualla kuin saarilla ja ihan helvetisti. Mutta ei, rakennetaan kalleimmat alueet ja annetaan ne sitten vielä tuettuna sossupummeille joilla muuten siellä olisi edes varaa asua ja rakennetaan näille kaupan päälle kokonaan uusi joukkoliikenne kun ei niiltä saarilta pääse mihinkään. Ei voisi hommaa enää kalliimmin tehdä.
Tuo on totta tuo Helsinki-Hämeenlinna juttu. Esim Tanskan väkiluku on kutakuinkin sama kuin Suomen, himpun verran suurempikin, mutta Tanskan pinta-ala on vain 1/8 Suomen koosta mutta hyvin mahtuvat tanskalaiset maahansa. Tanskassakin on runsaasti maalaismaisemaa enkä muutoinkaan ole koskaan kuullut tanskalaisten valittavan että olisi liian tiheästi asutettu maa.
Itse asiassa tanskalaisten keskimääräinen huonepinta-ala on suurempi kuin suomalaisilla, mikä kertoo jotain Suomesta että yhdessä Euroopan harvimpaan asutussa maassa ihmiset asuvat ahtaasti.
Quote from: jka on 26.08.2016, 15:29:18
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 14:52:30
Helsinki rakentaa Helsinkiin, muut muualle. Kaupungeilla on rajat - onko se hirveän vaikea asia sisäistää? Sanoin jo, että mm. Mäntsälä voi täräyttää vapaasti metsään 12 000 hengen kylän, mutta kun sinne ei juuri kukaan halua. Niille helvetin saarille taas riittää tunkua ja ne nyt sattuvat sijaitsemaan Helsingin rajojen sisäpuolella.
Sitä metsää on Helsingilläkin ihan muualla kuin saarilla ja ihan helvetisti. Mutta ei, rakennetaan kalleimmat alueet ja annetaan ne sitten vielä tuettuna sossupummeille joilla muuten siellä olisi edes varaa asua ja rakennetaan näille kaupan päälle kokonaan uusi joukkoliikenne kun ei niiltä saarilta pääse mihinkään. Ei voisi hommaa enää kalliimmin tehdä.
se joukkoliikenne rakennetaan ihan riippumatta asukkaiden yhteiskunnallisesta asemasta. Tuskin 6-kaistainen motari Krunikkaan houkuttelisi niitä varakkaita asukkaitakaan.
Toki opiskelijat ja muut sossupummit olisi kiva dumpata jonnekin Keravan taakse josta sitten kulkisivat aina Steissille nojailemaan. Koska sitähän kaikki sossupummit tekevät päivät pitkät. Kummasti kuitenkin ne asunnot joita ranta-alueille kaavoitetaan tuntuvat menevän kaupaksi ihan vapailla markkinoillakin. Asumistuista ja muista voi toki olla mitä mieltä haluaa, mutta ne asiat eivät ole ensisijaisesti Helsingin kaupungin päätettävissä. Hos työssäkäyvä vuokraa vapailta markkinoilta asunnon ja joutuu silti hakemaan yhteiskunnan tukia, niin kyllä vika on jossain muualla kuin siinä että kaupunki kaavoittaa rakentamattomia alueita hyvien kulkuyhteyksien päässä Keskustasta.
Quote from: -PPT- on 26.08.2016, 15:59:16
Tuo on totta tuo Helsinki-Hämeenlinna juttu. Esim Tanskan väkiluku on kutakuinkin sama kuin Suomen, himpun verran suurempikin, mutta Tanskan pinta-ala on vain 1/8 Suomen koosta mutta hyvin mahtuvat tanskalaiset maahansa. Tanskassakin on runsaasti maalaismaisemaa enkä muutoinkaan ole koskaan kuullut tanskalaisten valittavan että olisi liian tiheästi asutettu maa.
Itse asiassa tanskalaisten keskimääräinen huonepinta-ala on suurempi kuin suomalaisilla, mikä kertoo jotain Suomesta että yhdessä Euroopan harvimpaan asutussa maassa ihmiset asuvat ahtaasti.
Jos nyt siitä rannoille ja saariin rakentamisesta puhistaan, niin mitenkäs siellä Köpiksessä onkaan tehty...
QuoteKööpenhaminassa Pohjoismaiden suurimmat rakennusprojektit
7.11.2012 | HEIKKI MÄNTYMÄKI
KÖÖPENHAMINA, LIIKKUMINEN, METRO
Kööpenhaminassa tapahtuu paljon kiinnostavaa. Muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tapaan myös Kööpenhaminan metropolialue kasvaa vauhdilla. Kaupungin tavoitteena on saada vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta asukasta. Myös työpaikkamäärän kasvun suhteen tavoitteet ovat korkealla – Kööpenhaminaan halutaan luoda 20000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa.
Kööpenhaminassa on käynnissä suuria kaupunkirakentamisprojekteja. Yksi merkittävistä alueista on Örestad, jonne on viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana rakennettu suuri uusi kaupunginosa. Alue sijaitsee kaupungin etelälaidalla ja automaattimetro yhdistää sen tehokkaasti Kööpenhaminan keskustaan. Suunnittelu on käynnissä muun muassa alueella nimeltä Nordhavnen. Kööpenhaminalaiset mainostavat Nordhavnenia Skandinavian suurimpana kaupunkirakentamisprojektina – alueelle on tulossa noin 40 000 asukasta. Asukkaita tulisi siis suunnilleen saman verran kuin Helsingissä Jätkäsaareen ja Kalasatamaan yhteensä.
Quote from: jka on 26.08.2016, 15:29:18
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 14:52:30
Helsinki rakentaa Helsinkiin, muut muualle. Kaupungeilla on rajat - onko se hirveän vaikea asia sisäistää? Sanoin jo, että mm. Mäntsälä voi täräyttää vapaasti metsään 12 000 hengen kylän, mutta kun sinne ei juuri kukaan halua. Niille helvetin saarille taas riittää tunkua ja ne nyt sattuvat sijaitsemaan Helsingin rajojen sisäpuolella.
Sitä metsää on Helsingilläkin ihan muualla kuin saarilla ja ihan helvetisti. Mutta ei, rakennetaan kalleimmat alueet ja annetaan ne sitten vielä tuettuna sossupummeille joilla muuten siellä olisi edes varaa asua ja rakennetaan näille kaupan päälle kokonaan uusi joukkoliikenne kun ei niiltä saarilta pääse mihinkään. Ei voisi hommaa enää kalliimmin tehdä.
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 16:35:10
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Ookko koskaan ajatellut että ylös? Muistan sellaisen hauskan laskelman jossa Helsingin taloihin rakennettiin 1 kerros lisää ja periaattessa voitiin purkaa joka 5 tai joka 6 talo, jolloin asuntojen määrä olisi pysynyt samana. No jos rakennetaan jo olemassa olevia taloja kerros tai kaksi ylöspäin niin kas saadaan asuntoja palttiarallaa 50 000 kappaletta. Jolloin karkeasti olisi 100 000 hengelle lisätilaa. Eikä yhtää ainoaa joukkoliikenne lisäinvestointia olisi tarvinnut tehdä.
10 000 asukkaan asuinalue voidaan rakentaa vaikka vallilan tai kumpulan siirtolapuutarhojen tilalle. Niissäkin on jo julkinen liikenne miltei ovella.
Tuota vanhojen talojen korottamista, tai edes ullakkoasuntojen rakentamista, rajoittaa aivan älytön byrokratiasotku. Kuten muutakin rakentamista toki.
Vallilaanhan on uutta rakennettu jo vanhan konepajan alueelle. En kyllä tiedä mitä suunnitelmia Teollisuuskadun ympäristöön on jatkossa, mutta esimerkiksi kalasataman alue, Sompasaaren tuleva? alue ja se nykyään vielä hiilivarastona oleva Hanasaari lienevät tulevaisuuden asuinprojekteja alueella. Niillekin pääsääntöisesti on liikenneinfra olemassa. Kaikkia puistoalueita esimerkiksi Kumpulassa en jyräisi asutuksen tieltä, mutta tiivistämisen varaa toki on. Uuttahan on rakennettukin esimerkiksi Lahdentien/Hämeentien varteen.
Quote from: no future on 26.08.2016, 17:13:58
Tuota vanhojen talojen korottamista, tai edes ullakkoasuntojen rakentamista, rajoittaa aivan älytön byrokratiasotku. Kuten muutakin rakentamista toki.
Vallilaanhan on uutta rakennettu jo vanhan konepajan alueelle. En kyllä tiedä mitä suunnitelmia Teollisuuskadun ympäristöön on jatkossa, mutta esimerkiksi kalasataman alue, Sompasaaren tuleva? alue ja se nykyään vielä hiilivarastona oleva Hanasaari lienevät tulevaisuuden asuinprojekteja alueella. Niillekin pääsääntöisesti on liikenneinfra olemassa. Kaikkia puistoalueita esimerkiksi Kumpulassa en jyräisi asutuksen tieltä, mutta tiivistämisen varaa toki on. Uuttahan on rakennettukin esimerkiksi Lahdentien/Hämeentien varteen.
Hanasaaren hiilivarastot rakennetaan luultavasti 2020 jälkeen, kun se voimalaitos ajetaan alas ja toiminta lopetetaan. Tosin museovirasto haluaa suojella sen rakennuksen ja se taas aiheuttaa sen ettei sitä voida purkaa, eikä sen päälle kaavailtuja asuntoja rakentaa. Hanasaaren A voimalaitoksen, joka istui siinä hiilikasojen tilalla, purku suoritettiin niin nopeasti ettei Museovirasto ehtinyt sitä suojelemaan, vaikka tahtoa oli. Sen näkee onnistuuko museovirasto vai viekö kaupunki.
Se on vaan hienoa kuinka kaupungin ns, parhailla tonteilla, on siirtolapuutarhoja, jalkapallokenttiä, kummallisia puistoja sun sellaisia, joita ei voi rakentaa vaikka infra vieressä olisikin valmiina. Sen sijaan sitten rakennetaan alueelle jonne pitää vetää infra, rakennella satojen miljoonien siltoja jne...
Tuosta lupabyrokratiasta, muistaakseni hallituksessa istuu puolue jonka slogan oli Suomi kuntoon ja norminpurkutalkoot. Lupabyrokratiaa keventämällä saataisiin kaupunkiin kevyesti lisää asuntoja, eikä uusia alueita tarvitsisi rakentaa. Mutta onhan se niin kovin tylsää rakentaa vanhoja ylöspäin, siinä jää ne hienot maamerkit rakentamatta.
Helsingin väestöntiheys on n3000 ihmistä/maaneliökm mikä on eurooppalaiseksi pääkaupungiksi hyvin matala. Tiivistämisen varaa tosiaankin on. Suomalaisilla nyt vaan on sellainen maalaisten sielu että vaikka asuttaisiinkin kaupungissa niin mikään ei saisi muistuttaa että asutaan kaupungissa.
Nämä kummalliset futiskentät ja puistot kyllä kuuluvat kaupunkiin siinä missä asuintalotkin. Esimerkiksi V. Tannerin kenttä jonka ohi tulee päivittäin kuljettua on todella aktiivisessa käytössä. Samoin tietysti legendaarinen Brahen kenttä.
Voisihan vaikka koko Hakaniemen torin rakentaa täyteen pilvenpiirtäjiä, Kaisaniemen puistosta puhumattakaan, mutta ei sellainenkaan kaupunki ole useimpien toiveissa.
Quote from: -PPT- on 26.08.2016, 17:36:17
Helsingin väestöntiheys on n3000 ihmistä/maaneliökm mikä on eurooppalaiseksi pääkaupungiksi hyvin matala. Tiivistämisen varaa tosiaankin on. Suomalaisilla nyt vaan on sellainen maalaisten sielu että vaikka asuttaisiinkin kaupungissa niin mikään ei saisi muistuttaa että asutaan kaupungissa.
Helsingin halutuimpia alueita ovat kuitenkin tiheimpään asutut Kantakaupungin alueet. Ja jos tätä yritetään entisestään tiivistää (kalasatama, jätkäsaari, kruunuvuorenranta) niin väärin rakennettu.
Quote from: no future on 26.08.2016, 17:42:23
Voisihan vaikka koko Hakaniemen torin rakentaa täyteen pilvenpiirtäjiä, Kaisaniemen puistosta puhumattakaan, mutta ei sellainenkaan kaupunki ole useimpien toiveissa.
Hakaniemen torin ympäristössä on kyllä harvinaisen paljon hukkatilaa, vain pieni osa on tehokkaassa käytössä toritoiminnassa ja raitiovaunujen pysäkkialueena. Sinne saisi helposti erinäisiä tuhansia asukkaita lisää.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 16:35:10
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Varakkaampaa väkeä et pysty houkuttelemaan millään ja se varakkaampi väki ei kulje joukkoliikenteellä vaikka sellainen olisikin. Jos jo lähtökohta on sosiaalinen sekoittaminen niin varkkaampi väki nostaa aina kytkintä.
Ainoa mitä pitää siis tässä tapauksessa ajatella on miten se persaukinen porukka asutetaan mahdollisimman halvalla ja yhteiskunnalle mahdollisimman pienin ongelmin ja näitä alueita voi rakentaa ihan minne vain halvimmalla saadaan. Eli käytännössä suunta on silloin pohjoinen. Tällöin saadaan porukkaa yli kriittisen massan jolloin pohjoiseen voidaan tehdä myös varakkaammille ihmiselle omakotitaloalueita jotta niiden ei tarvitse jossain Nurmijärvellä tai kauempanakin asua.
Quote from: mannym on 26.08.2016, 16:46:51
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 16:35:10
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Ookko koskaan ajatellut että ylös? Muistan sellaisen hauskan laskelman jossa Helsingin taloihin rakennettiin 1 kerros lisää ja periaattessa voitiin purkaa joka 5 tai joka 6 talo, jolloin asuntojen määrä olisi pysynyt samana. No jos rakennetaan jo olemassa olevia taloja kerros tai kaksi ylöspäin niin kas saadaan asuntoja palttiarallaa 50 000 kappaletta. Jolloin karkeasti olisi 100 000 hengelle lisätilaa. Eikä yhtää ainoaa joukkoliikenne lisäinvestointia olisi tarvinnut tehdä.
10 000 asukkaan asuinalue voidaan rakentaa vaikka vallilan tai kumpulan siirtolapuutarhojen tilalle. Niissäkin on jo julkinen liikenne miltei ovella.
Miksipä ei voisi rakennella uudehkoihin tasakattoisiin taloihin jonkin verran lisäkerroksia, vanhoihin harjakattoihin ei pahemmin onnistu, eikä käytännössä saisi millään lupaakaan. Mutta jos edes teoriassa mietit tuollaisen rakentamisen kustannuksia ja käytännön toteutusta keskellä kaupunkia verrattuna uuteen 100 000 hengen asuinalueeseen, niin saatat tulla toisiin ajatuksiin.
Vallilan ja Kumpulan siirtolapuutarhojen alueelle ei mahdu 10 000 asukasta, elleivät talot ole Manhattan-luokkaa ja ne nyt jo ovat kaavoituksessa siinä käytössä kun ovat. Jos sieltä päin pitäisi tonttitilaa löytää, niin ennemminkin muutama useimmiten tyhjillään oleva futiskenttä + parkkipaikka Käpylän urheilupuistosta Pasilan vierestä sekä metsiköt, jotka ovat Käpylän, Kumpulan ja Koskelan välissä.
Pasila taitaa muuten olla ainoita alueita keskustan lähettyvillä joiden maapohja kestää korkeita taloja.
Quote from: jka on 26.08.2016, 18:43:56
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 16:35:10
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Varakkaampaa väkeä et pysty houkuttelemaan millään ja se varakkaampi väki ei kulje joukkoliikenteellä vaikka sellainen olisikin. Jos jo lähtökohta on sosiaalinen sekoittaminen niin varkkaampi väki nostaa aina kytkintä.
Ainoa mitä pitää siis tässä tapauksessa ajatella on miten se persaukinen porukka asutetaan mahdollisimman halvalla ja yhteiskunnalle mahdollisimman pienin ongelmin ja näitä alueita voi rakentaa ihan minne vain halvimmalla saadaan. Eli käytännössä suunta on silloin pohjoinen. Tällöin saadaan porukkaa yli kriittisen massan jolloin pohjoiseen voidaan tehdä myös varakkaammille ihmiselle omakotitaloalueita jotta niiden ei tarvitse jossain Nurmijärvellä tai kauempanakin asua.
Tuota,kyllä lähempänikin on noita omakotialueita.Tulee mieleen ettei sun omat rahat riittää noiden ostoon vaan sun pitäisi omasta mielestäsi saada joku omakotitalo kumpulasta nurmijärven omakotitalon hinnalla? :D
Quote from: jka on 26.08.2016, 18:43:56
Varakkaampaa väkeä et pysty houkuttelemaan millään ja se varakkaampi väki ei kulje joukkoliikenteellä vaikka sellainen olisikin. Jos jo lähtökohta on sosiaalinen sekoittaminen niin varkkaampi väki nostaa aina kytkintä.
Ei varakkuus tarkoita sitä, että ihminen on ns. ideologinen autoilija, joka kulkee autolla riippumatta siitä, vaikka joukkoliikenne olisi nopeampi/mukavampi/yksinkertaisempi vaihtoehto.
Eiköhän keskimääräinen eiralainenkin kulje kotoaan Stockmannille ostoksille kolmosen ratikalla eikä autolla, koska auton käyttö olisi kyseisellä välillä sekä hitaampi että hankalampi vaihtoehto.
Sama epäilemättä pätee siihen varakkaaseen henkilöön, joka pyrkii Kruunuvuorenrannasta keskustaan; ei hän tuhlaa aikaa ja vaivaa auton kanssa kiertoreittiä menemiseen ja parkkipaikan löytämiseen, jos siihen ei ole erityisen hyvää syytä.
Quote from: jka on 26.08.2016, 18:43:56
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 16:35:10
Odottelen edelleen jka:n ehdotusta siitä, mihin Helsingin alueelle sitten pitäisi pykätä tuollainen yli 10 000 asukkaan asuinalue, joka houkuttelisi vähän varakkaampaakin asujaa. Lisäksi olisi mukava tietää, miten tuolle alueelle järkättäisiin joukkoliikenne ihan ilman kustannuksia?
Varakkaampaa väkeä et pysty houkuttelemaan millään ja se varakkaampi väki ei kulje joukkoliikenteellä vaikka sellainen olisikin. Jos jo lähtökohta on sosiaalinen sekoittaminen niin varkkaampi väki nostaa aina kytkintä.
Ainoa mitä pitää siis tässä tapauksessa ajatella on miten se persaukinen porukka asutetaan mahdollisimman halvalla ja yhteiskunnalle mahdollisimman pienin ongelmin ja näitä alueita voi rakentaa ihan minne vain halvimmalla saadaan. Eli käytännössä suunta on silloin pohjoinen. Tällöin saadaan porukkaa yli kriittisen massan jolloin pohjoiseen voidaan tehdä myös varakkaammille ihmiselle omakotitaloalueita jotta niiden ei tarvitse jossain Nurmijärvellä tai kauempanakin asua.
Asuin Ullanlinnassa Tähtitorninvuoren puiston vieressä nuoruuteni ja kävin kouluni lukioon asti Etelä-Helsingissä. Vaikka minun perheeni ei kovin varakas ollutkaan, niin keskimäärin porukka siellä päin oli jo silloin erittäin varakasta. Käytännössä jokaisen tuntemani perheen mukulat ja vanhemmat ajoivat raitiovaunulla ja bussilla siinä missä muutkin. Puistokadulla Kaivopuistossa ja Eirassa asui kavereita, joiden perheissä ei ollut autoa, vaikka rahaa oli selvästi niin paljon ettei paskalle meinannut taipua. Mutta toki joukkoliikennettä käyttävät vain sosiaalipummit, koska penedelöintiasiantuntija jka näin sanoo.
Asuuko Vuosaaren Aurinkorannassa kovin köyhää sosiaaliporukkaa, joiden sossurahoilla ostetut purjeveneet keikkuvat siinä biitsin vieressä? Veikkaisin vahvasti, että Kruunuvuorenrannasta tulee rannan tuntumassa olevien asuntojen osalta aivan vastaava "vuokrakasarmi".
Quote from: Melbac on 26.08.2016, 18:51:42
Tuota,kyllä lähempänikin on noita omakotialueita.Tulee mieleen ettei sun omat rahat riittää noiden ostoon vaan sun pitäisi omasta mielestäsi saada joku omakotitalo kumpulasta nurmijärven omakotitalon hinnalla? :D
Vähän menee sulla huti. Jos noin kovasti kiinnostaa niin asun omakotitalossa Espoossa, työmatka on viisi minuttia ja ajan sen autolla.
Vanhoja omakotitaloalueita on mutta yhtä ainoaa uutta kunnollista aluetta ei ole kaavoitettu viimeiseen 20 vuoteen edes Espooseen, Helsingistä puhumattakaan. Samaan aikaan kun kehyskuntiin on syntynyt valtavia omakotitaloalueita. Sinne se varakkaampi väki menee edelleen koska mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Edes rahalla et saa lähempää koska uusia alueita ei kaavoiteta. Rahalla voit ostaa ainoastaan vanhan. Käytännössä ainoa mahdollisuus omakotitaloon pääkaupunkiseudulla on voittaa kaupungin arpajaisista kälynen 500 neliön tontti joita kapunki säälistä arpoo kun ei uskalla kaavoittaa oikeita omakotitaloalueita.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 19:10:55
Asuuko Vuosaaren Aurinkorannassa kovin köyhää sosiaaliporukkaa, joiden sossurahoilla ostetut purjeveneet keikkuvat siinä biitsin vieressä? Veikkaisin vahvasti, että Kruunuvuorenrannasta tulee rannan tuntumassa olevien asuntojen osalta aivan vastaava "vuokrakasarmi".
Aika turha vastata yksittäistapauksilla. Helsingin asuinaluiden tulotilastot löydät varmaan itsekin ja niitä on täällä hommassakin eri säikeissä. Siitä vain perehtymään asiaan. Ilmeisesti tulee sinulle suurena yllätyksenä että Helsingissä ei ole kuin muutama alue jossa ylipäätään asuu muitakin kuin persaukisia. Aurinkoranta on tilastojen valossa myös persaukinen asuinalue.
Jos tulotaso alle 100 000 niin on persaukinen? Vai 50 000? Täällähän määritellää köyhiä kuin entinen demareiden puheenjohtaja...
Quote from: no future on 26.08.2016, 19:41:34
Jos tulotaso alle 100 000 niin on persaukinen? Vai 50 000? Täällähän määritellää köyhiä kuin entinen demareiden puheenjohtaja...
Aurinkolahti, mediaanitulo 27.000, persaukinen
Ullanlinna, mediaanitulo 49.000, ei persaukinen.
Quote from: jka on 26.08.2016, 19:12:15
Quote from: Melbac on 26.08.2016, 18:51:42
Tuota,kyllä lähempänikin on noita omakotialueita.Tulee mieleen ettei sun omat rahat riittää noiden ostoon vaan sun pitäisi omasta mielestäsi saada joku omakotitalo kumpulasta nurmijärven omakotitalon hinnalla? :D
Vähän menee sulla huti. Jos noin kovasti kiinnostaa niin asun omakotitalossa Espoossa, työmatka on viisi minuttia ja ajan sen autolla.
Vanhoja omakotitaloalueita on mutta yhtä ainoaa uutta kunnollista aluetta ei ole kaavoitettu viimeiseen 20 vuoteen edes Espooseen, Helsingistä puhumattakaan. Samaan aikaan kun kehyskuntiin on syntynyt valtavia omakotitaloalueita. Sinne se varakkaampi väki menee edelleen koska mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Edes rahalla et saa lähempää koska uusia alueita ei kaavoiteta. Rahalla voit ostaa ainoastaan vanhan. Käytännössä ainoa mahdollisuus omakotitaloon pääkaupunkiseudulla on voittaa kaupungin arpajaisista kälynen 500 neliön tontti joita kapunki säälistä arpoo kun ei uskalla kaavoittaa oikeita omakotitaloalueita.
Tuota,eikös tonne kehyskuntiin muuteta juuri sen takia että siellä on paljon halvemmat tontit/kämpät?.Kyllä helsingistäkin löytyy omakotitaloja mutta niistä pitää maksaa enemmän eli jos haluat asua omakotitalossa helsingissä niin sun ei pidä olla persaukinen?.Ei persaukinen ostaa vanhan tontin,purkaa sen vanhan rotiskon ja rakentaa tilalle uuden. :D
/edit
Mistäs päin muuten kaavoittaisit omakotialueita helsingissä?. :)
Quote from: jka on 26.08.2016, 19:24:50
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 19:10:55
Asuuko Vuosaaren Aurinkorannassa kovin köyhää sosiaaliporukkaa, joiden sossurahoilla ostetut purjeveneet keikkuvat siinä biitsin vieressä? Veikkaisin vahvasti, että Kruunuvuorenrannasta tulee rannan tuntumassa olevien asuntojen osalta aivan vastaava "vuokrakasarmi".
Aika turha vastata yksittäistapauksilla. Helsingin asuinaluiden tulotilastot löydät varmaan itsekin ja niitä on täällä hommassakin eri säikeissä. Siitä vain perehtymään asiaan. Ilmeisesti tulee sinulle suurena yllätyksenä että Helsingissä ei ole kuin muutama alue jossa ylipäätään asuu muitakin kuin persaukisia. Aurinkoranta on tilastojen valossa myös persaukinen asuinalue.
Ihanko persaukista porukkaa – keskitulo Aurikolahdessa n. 28 000. Wikipedian mukaan: Asukkaiden keskitulo on korkeampi kuin muualla Vuosaaressa, samaa luokkaa kuin Töölössä ja Lauttasaaressa. Aurikolahden alueella kauempana rannasta asuu myös sitä hirvittävää sossuporukkaa jotka laskevat keskituloa. Rannassa asuu myös paljon eläkeläisiä, jotka eivät enää tienaile apinana, mutta viettelevät mukavia lumikolattomia eläkepäiviä myytyään omakotitalonsa.
Jos jka:n mittapuulla Töölössä ja Lauttasaaressakin asuu keskimäärin vain persaukisia sosiaalitapauksia, niin sitten ilmeisesti elinkelpoisia ihmisiä ovat vain jka, Nalle Wahlroos & muutamat sen kaverit ja muut joutavat asumaan parempien ihmisten tieltä jonnekin Hämeenlinnan kupeeseen pusikkoon.
Vertailun vuoksi vielä rikkaimmat postinumeroalueet Suomessa 2015.
Postinumeroalue Keskitulo Mediaani
Westend (Espoo) 65 443 € 35 375 €
Friisilä (Espoo) 40 273 € 33 052 €
Sundsberg (Kirkkonummi) 42 497 € 32 952 €
Mankkaa (Espoo) 37 353 € 31 602 €
Kuusisaari-Lehtisaari (Helsinki) 71 427 € 31 100 €
Laaksolahti (Espoo) 36 537 € 30 923 €
Nöykkiö (Espoo) 36 857 € 30 840 €
Paloheinä (Helsinki) 33 987 € 30 325 €
Tammisalo (Helsinki) 52 438 € 30 306 €
Itäsalmi (Helsinki) 44 296 € 30 029 €
Kaitalahti (Helsinki) 38 572 € 29 591 €
Ylästö (Vantaa) 31 539 € 29 202 €
Suur-Kauniainen (Kauniainen) 44 965 € 29 183 €
Suomenoja (Espoo) 34 135 € 29 161 €
Pohjois-Tapiola (Espoo) 35 784 € 28 979 €
Järsö (Lemland) 32 972 € 28 850 €
Lahela (Tuusula) 31 343 € 28 848 €
Jollas (Helsinki) 38 927 € 28 843 €
Uusmäki (Espoo) 33 532 € 28 793 €
Laajalahti-Friisinmäki (Espoo) 33 371 € 28 531 €
Quote from: Melbac on 26.08.2016, 20:05:13
Tuota,eikös tonne kehyskuntiin muuteta juuri sen takia että siellä on paljon halvemmat tontit/kämpät?.Kyllä helsingistäkin löytyy omakotitaloja mutta niistä pitää maksaa enemmän eli jos haluat asua omakotitalossa helsingissä niin sun ei pidä olla persaukinen?.Ei persaukinen ostaa vanhan tontin ja purkaa sen vanhan rotiskon ja rakentaa tilalle uuden.. :D
Minkä takia on halvemmat? Sen takia että sinne kaavoitetaan niitä. Kehä 3:n jälkeen maisemassa ei ole muuta kuin metsää. Minkä helvetin takia pitää ajaa sen metsän läpi Nurmijärvelle ennen kuin omakotialoalueita kaavoitetaan. Eikö olisi paljon fiksumpaa laittaa se metsä kehä 3:n jälkeen omakotitaloalueiksi niin ei tarvitse sen metsän läpi ajella enää kenenkään. Tällöin myös kaupunki alkaisi kasvaa pohjoiseen kun saadaan myös ne omakotitaloasujat mukaan Nurmijärveltä oikean kaupunkirakenteen sisään.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:10:37
Vertailun vuoksi vielä rikkaimmat postinumeroalueet Suomessa 2015.
...
Nyt alat päästä asian ytimeen. Kaikki listan asuinalueet ovat omakotitaloalueita. Soiko mitään kelloja päässä?
Quote from: jka on 26.08.2016, 20:18:27
Quote from: Melbac on 26.08.2016, 20:05:13
Tuota,eikös tonne kehyskuntiin muuteta juuri sen takia että siellä on paljon halvemmat tontit/kämpät?.Kyllä helsingistäkin löytyy omakotitaloja mutta niistä pitää maksaa enemmän eli jos haluat asua omakotitalossa helsingissä niin sun ei pidä olla persaukinen?.Ei persaukinen ostaa vanhan tontin ja purkaa sen vanhan rotiskon ja rakentaa tilalle uuden.. :D
Minkä takia on halvemmat? Sen takia että sinne kaavoitetaan niitä. Kehä 3:n jälkeen maisemassa ei ole muuta kuin metsää. Minkä helvetin takia pitää ajaa sen metsän läpi Nurmijärvelle ennen kuin omakotialoalueita kaavoitetaan. Eikö olisi paljon fiksumpaa laittaa se metsä kehä 3:n jälkeen omakotitaloalueiksi niin ei tarvitse sen metsän läpi ajella enää kenenkään. Tällöin myös kaupunki alkaisi kasvaa pohjoiseen kun saadaan myös ne omakotitaloasujat mukaan Nurmijärveltä oikean kaupunkirakenteen sisään.
Helsinki loppuu pohjoisessa kehä kolmoseen ja valituksesi on käsittääkseni suuntautunut Helsingin päättäjiä ja niiden kaavoitusta ja muita hankkeita kohtaan. Pitäisikö Helsingin olla rakentamatta omalle alueelleen, kun porukkaa pukkaa kaupunkiin vajaan 10 000 kasvulla joka vuosi, ja käskeä ylimääräinen sakki Vantaalle ja Espooseen odottelemaan josko sinne väsätään jokaiselle oma tupa ja perunamaa?
Jka:n pendelöintimaailmaan ei ilmeisesti millään mahdu ihmistyyppi, joka haluaa asuaa kaupungissa ja kerrostaloissa, vaikka sitten joutuisikin tinkimään rahoistaan ja neliöistä. Itse kuulun tähän ryhmään ja saisi olla melkoinen palatsi Vantaan pelloilla tarjolla, että raahaisin perheeni pienestä, mutta erittäin kätevästä ja viihtyisällä alueella keskustan kupeessa olevasta kämpästäni sinne. Mistä hitosta näitä Matti Vanhasia sikiää, jotka tietävät ja tahtovat väkisin päättää muiden puolesta kuinka namä haluavat elää?
Kehä 1 ja kehä 3:n välissä on melkoinen määrä rakentamatonta pöpelikköä. Jonne voisi kaavoittaa vaikka ja mitä. Vaan ei kaavoiteta kuin postimerkki tontteja ja surkeutta.
Quote from: jka on 26.08.2016, 20:28:58
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:10:37
Vertailun vuoksi vielä rikkaimmat postinumeroalueet Suomessa 2015.
...
Nyt alat päästä asian ytimeen. Kaikki listan asuinalueet ovat omakotitaloalueita. Soiko mitään kelloja päässä?
Ovat omakotitaloalueita juu, mutta kun katsot ultraporhoalueiden jälkeen muiden alueiden keskituloja, niin eipä siellä paljon yli Aurinkolahden 28 000 euron huidella, eli se siitä persaukisuudesta. Enkä nyt ymmärrä, kuinka jonkun ihmisjoukon keskitulo kasvaisi ja Suomen kansantalous pelastuisi sillä, että heidät Helsingin Kruunuvuorenrannan sijasta asutettaisiin pellolle Vantaalle omakotitaloon? Eikä tuo ainakaan toisi yhtä ainutta maksukykyistä uutta asukasta Helsinkiin, mikä lienee päättäjien toiveissa.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:39:32
Jka:n pendelöintimaailmaan ei ilmeisesti millään mahdu ihmistyyppi, joka haluaa asuaa kaupungissa ja kerrostaloissa, vaikka sitten joutuisikin tinkimään rahoistaan ja neliöistä. Itse kuulun tähän ryhmään ja saisi olla melkoinen palatsi Vantaan pelloilla tarjolla, että raahaisin perheeni pienestä, mutta mutta erittäin kätevästä ja viihtyisällä alueella keskustan kupeessa olevasta kämpästäni sinne. Mistä hitosta näitä Matti Vanhasia sikiää, jotka tietävät ja tahtovat väkisin päättää muiden puolesta kuinka namä haluavat elää?
Miten helvetissä se mistä puhun vaikuttaa sinun ja muiden keskusta-asujien elämään mitenkään? Minua ei kiinnosta yhtään miten siellä asutaan ja yksikään näistä omista visioista ei vaikuta millään tavalla miten siellä asutaan tulevaisuudessakaan.
Mutta Helsingin kaavoitus vaikuttaa koko ympäristöön aina Tampereelle asti. Toki Vantaa ja Espoo on mukana sopassa ihan samalla tavalla. Mutta Helsinki on se jonka työpaikkaomavaraisuus on 130% ja tämä on suurin syy jota varten 120.000 ihmistä pendelöi kokonaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tänne töihin. Jos tätä pendelöintiä saadaan vähennettyä niin onko se hyvä vai huono asia kansantaloudelle?
Minähän olen vain siirtämässä Nurmijärveä 20 kilometrä etelään kiinni kaupunkirakenteeseen. Miten helvetissä tämä vaikuttaa sinun elämään millään tavalla? Mutta niiden nurmijärveläisten elämään tuolla olisi todella suuri merkitys ja koko kansantaloudellekin.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:54:19
Ovat omakotitaloalueita juu, mutta kun katsot ultraporhoalueiden jälkeen muiden alueiden keskituloja, niin eipä siellä paljon yli Aurinkolahden 28 000 euron huidella, eli se siitä persaukisuudesta. Enkä nyt ymmärrä, kuinka jonkun ihmisjoukon keskitulo kasvaisi ja Suomen kansantalous pelastuisi sillä, että heidät Helsingin Kruunuvuorenrannan sijasta asutettaisiin pellolle Vantaalle omakotitaloon? Eikä tuo ainakaan toisi yhtä ainutta maksukykyistä uutta asukasta Helsinkiin, mikä lienee päättäjien toiveissa.
Kuten sanottu koko Helsinki on persaukinen.
Ja mitä ihmeen ultraporhoalueita? Joku Kirkkonummen Sundsberg on niin keskiluokkainen kuin olla ja voi. Jos asuinalue ei pääse edes Sundsbergin tulotasolle niin asuinalue on kirjaimellisesti persaukinen.
Tolla logiikallahan käytännössä koko Suomi on persaukinen, eikä millekään uudelle asuinalueelle löydy riittävästi rikkaita vaikka jenkkityyliin aidattaisiin köyhät ulkopuolelle.
Quote from: jka on 26.08.2016, 21:03:05
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:39:32
Jka:n pendelöintimaailmaan ei ilmeisesti millään mahdu ihmistyyppi, joka haluaa asuaa kaupungissa ja kerrostaloissa, vaikka sitten joutuisikin tinkimään rahoistaan ja neliöistä. Itse kuulun tähän ryhmään ja saisi olla melkoinen palatsi Vantaan pelloilla tarjolla, että raahaisin perheeni pienestä, mutta mutta erittäin kätevästä ja viihtyisällä alueella keskustan kupeessa olevasta kämpästäni sinne. Mistä hitosta näitä Matti Vanhasia sikiää, jotka tietävät ja tahtovat väkisin päättää muiden puolesta kuinka namä haluavat elää?
Miten helvetissä se mistä puhun vaikuttaa sinun ja muiden keskusta-asujien elämään mitenkään? Minua ei kiinnosta yhtään miten siellä asutaan ja yksikään näistä omista visioista ei vaikuta millään tavalla miten siellä asutaan tulevaisuudessakaan.
Mutta Helsingin kaavoitus vaikuttaa koko ympäristöön aina Tampereelle asti. Toki Vantaa ja Espoo on mukana sopassa ihan samalla tavalla. Mutta Helsinki on se jonka työpaikkaomavaraisuus on 130% ja tämä on suurin syy jota varten 120.000 ihmistä pendelöi kokonaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tänne töihin. Jos tätä pendelöintiä saadaan vähennettyä niin onko se hyvä vai huono asia kansantaloudelle?
Minähän olen vain siirtämässä Nurmijärveä 20 kilometrä etelään kiinni kaupunkirakenteeseen. Miten helvetissä tämä vaikuttaa sinun elämään millään tavalla? Mutta niiden nurmijärveläisten elämään tuolla olisi todella suuri merkitys ja koko kansantaloudellekin.
Siirrä ihmeessä Nurmijärvi jos onnistuu ja vähennä pendelöintiä. Mutta se mitä rakennetaan Helsinkiin ja keitä tänne muuttaa, vaikuttaa – yllätys, yllätys – Helsinkiläisten elämään. Kun sitten huutelet sieltä Helsingin ulkopuolelta, että ette perkele saa rakennella vuokrakasarmeja saariinne, ettekä varsinkaan saa rakennella siltoja ja joukkoliikennettä, niin minäpä väitän Helsinkiläisenä vastaan. En asu Laajasalossa, eikä mahdollinen silta koske meikäläistä kuin enitään turistinähtävyytenä, mutta olen silti mielissäni että öljypöntöt muuttuvat asuinalueeksi – asukoon siellä sitten vaikka marsilaisia.
Toisaalta minua ei kosketa Nurmijärven pendelöijän muutto Vantaan pellolle ja lyhentynyt audimatka tippaakaan, ellei tuo kaveri jätä Audiaan himaan ja tule lyhentyneen matkan ansiosta julkisilla. Jokainen Nurmijärveläinen, joka on kyllästynyt duunimatkoihinsa on toki tervetullut muuttamaan Helsinkiin lähemmäs työpaikkaansa parantamaan kansan- ja myös Helsingin taloutta.
Pelkästään oikotiellä on nurmijärveläisille myynnissä 300 omakotitaloa Helsingistä. Espoossa ja vantaalla tarjonta on toki vielä moninkertainen.
Quote from: no future on 26.08.2016, 21:31:45
Tolla logiikallahan käytännössä koko Suomi on persaukinen, eikä millekään uudelle asuinalueelle löydy riittävästi rikkaita vaikka jenkkityyliin aidattaisiin köyhät ulkopuolelle.
Ei tietenkään ole. Se Sundsbergkin syntyi täysin markkinaehtoisesti ilman edes miljardin investointia tuettuun joukkoliikenteeseen.
Quote from: no future on 26.08.2016, 21:40:07
Pelkästään oikotiellä on nurmijärveläisille myynnissä 300 omakotitaloa Helsingistä. Espoossa ja vantaalla tarjonta on toki vielä moninkertainen.
Mikäs sulla on pointtina tässä? Nurmijärveltä, 40.000 asukkaan kunnasta löytyy 168 omakotitaloa samassa lähteessä.
Helsingistä pitäisi löytyä 2000 omakotitaloa myynnissä että oltaisiin edes Nurmijärven kanssa vertailukelpoisessa tilanteessa.
Quote from: jka on 26.08.2016, 21:07:33
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 20:54:19
Ovat omakotitaloalueita juu, mutta kun katsot ultraporhoalueiden jälkeen muiden alueiden keskituloja, niin eipä siellä paljon yli Aurinkolahden 28 000 euron huidella, eli se siitä persaukisuudesta. Enkä nyt ymmärrä, kuinka jonkun ihmisjoukon keskitulo kasvaisi ja Suomen kansantalous pelastuisi sillä, että heidät Helsingin Kruunuvuorenrannan sijasta asutettaisiin pellolle Vantaalle omakotitaloon? Eikä tuo ainakaan toisi yhtä ainutta maksukykyistä uutta asukasta Helsinkiin, mikä lienee päättäjien toiveissa.
Kuten sanottu koko Helsinki on persaukinen.
Ja mitä ihmeen ultraporhoalueita? Joku Kirkkonummen Sundsberg on niin keskiluokkainen kuin olla ja voi. Jos asuinalue ei pääse edes Sundsbergin tulotasolle niin asuinalue on kirjaimellisesti persaukinen.
Mitähän ihmisen pitää vuodessa tienata, ettei olisi arvon jka:n mielestä persaukinen?
En jaksa tarkistaa kartalta, mutta kai ne sieltä saaresta pääsee ilman siltaakin? Ja jos ne rakennusfirmat rakentaa luottaen 100 % siihen että silta tulee, niin saavat joutua vaikeuksiin.
Tietysti Helsinki saa ottaa velkaa niin paljon kuin haluaa, kunhan muiden ei tarvitse maksaa niitä velkoja. Helsinkiläisille vain 25+ % kuntaverot.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 21:53:48
Mitähän ihmisen pitää vuodessa tienata, ettei olisi arvon jka:n mielestä persaukinen?
Tuossa sinun listalla oli
Sundsberg (Kirkkonummi) 42 497 € 32 952 €
Onko nuo mielestäsi jotain ihmeellisiä lukuja?
Quote from: jka on 26.08.2016, 21:59:43
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 21:53:48
Mitähän ihmisen pitää vuodessa tienata, ettei olisi arvon jka:n mielestä persaukinen?
Tuossa sinun listalla oli
Sundsberg (Kirkkonummi) 42 497 € 32 952 €
Onko nuo mielestäsi jotain ihmeellisiä lukuja?
Melko ihmeellisiä, jos otat huomioon että keskitulo jollain alueella ei tarkoita työssäkäyvien keskimääräistä palkkaa, vaan kaikkien alueella asuvien, myös eläkeläisten, opiskelijoiden jne. keskimääräistä tuloa. Voin taata, että mielestäsi persaukisen Aurinkolahden keskimääräinen työssäkäyvä henkilö ei tienaa 2300 euroa kuussa (28 000 / 12), vaan paljon enemmän.
Niin, puhutaan silti maan kolmanneksi eniten ansaitsevasta asuinalueesta. Montako pelkästään yhtä hyvätuloisille suunnattua aluetta vielä kannattaa rakentaa?
Reaaliteetti on, että työssäkäyvien asunnonhankkijoiden tulot ovat 25-50 kiloeuroa per nenä, ja heille ne asunnot on pääsääntöisesti suunnattavakin etenki suurempia alueita kaavoitettaessa. Olen itsekin ollut tekemässä monen miljoonan omakoti- ja kerrostaloasuntoja Helsinkiin, mutta ei niitä korttelikaupalla minnekään kerralla kannata rakentaa.
Quote from: Kulttuurirealisti on 26.08.2016, 21:54:55
En jaksa tarkistaa kartalta, mutta kai ne sieltä saaresta pääsee ilman siltaakin? Ja jos ne rakennusfirmat rakentaa luottaen 100 % siihen että silta tulee, niin saavat joutua vaikeuksiin.
Tietysti Helsinki saa ottaa velkaa niin paljon kuin haluaa, kunhan muiden ei tarvitse maksaa niitä velkoja. Helsinkiläisille vain 25+ % kuntaverot.
Pääsee sieltä saaresta pois ilman siltaakin. Bussi kulkee sieltä herttoniemeen ja herttoniemestä pääsee metrolla. Tai autolla, meinaa tarvii olla hyvät tienestit jos tuolta meinaa kämpän ostaa. 53,5m2 hintaan 222 000€. No ei se hullu ole joka pyytää. Rakennusfirmat tiettävästi rakentaisivat alueen ilman siltaakin, Silta vaan on nyt poliitikkojen mielihalujen kohteena, kun tarttee rakentaa isoja ja urpoja juttuja. Ei tietenkään omalla rahalla vaan valtiota eli muuta Suomea pyydetään osallistumaan kustannuksiin.
Helsingin kunnallisvero on nyt 18,5%. Voimalaitosyhtiön tuloutusten pienentyessä kaupungin kassa tyhjenee entistä vikkelämmin. Kenties jo vuonna 2022 kaupunki on saavuttanut 3 miljardin velkapotin.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:08:57
Quote from: jka on 26.08.2016, 21:59:43
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 21:53:48
Mitähän ihmisen pitää vuodessa tienata, ettei olisi arvon jka:n mielestä persaukinen?
Tuossa sinun listalla oli
Sundsberg (Kirkkonummi) 42 497 € 32 952 €
Onko nuo mielestäsi jotain ihmeellisiä lukuja?
Melko ihmeellisiä, jos otat huomioon että keskitulo jollain alueella ei tarkoita työssäkäyvien keskimääräistä palkkaa, vaan kaikkien alueella asuvien, myös eläkeläisten, opiskelijoiden jne. keskimääräistä tuloa. Voin taata, että mielestäsi persaukisen Aurinkolahden keskimääräinen työssäkäyvä henkilö ei tienaa 2300 euroa kuussa (28 000 / 12), vaan paljon enemmän.
Eihän tässä tarkastelussa ole kyse pelkästään työssäkäyvistä. Toki alueet voi erotella pelkästään myös työssäkäyvien tulotason mukaan mutta tuohan ei enää kuvaa alueen "persaukisuutta". Ääriesimerkkinä meillä on alue jossa yksi käy töissä ja tienaa 100000 ja 99 muuta on kuitenkin sossupummeja.
Alueen persaukisuuden mittarina nimenomaan kaikkien mediaanitulo on yksittäisenä lukuna ihan hyvä. Ainoa ryhmä joka vähän sotkee tätä on eläkeläiset. Eläkeläiset ei samassa määrin aiheuta alueen arvostuksen laskua huonosta tulotasostakaan huolimatta, toisin kuin muut ryhmät. Myös opiskelijat, puhumattakaan suuresta työttömyydestä tms.
Täytyy muistaa keille Helsingissä asuntoja rakennetaan. Kaupungin muuttovoitto on jo useampana vuonna peräkkäin koostunut lähes kokonaan maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien virta jatkuu, koska asuminen täällä on heille ilmaista tai ainakin vahvasti subventoitua. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto menee valtaosaltaan heille. Jos maahanmuuttajat joutuisivat maksamaan asumisestaan edes lähelle markkinatalouden mukaan määräytyvää vuokraa, heidän määränsä romahtaisi. Silloin ei myöskään tarvittaisi niin paljon uutta rakennusmaata. Kun asuntojen kysyntä vähenisi, se heijastuisi alentavasti myös niiden hintoihin ja vuokriin.
Helsingin yleiskaavaehdotuksen mukaan kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolelle pitäisi vuoteen 2050 mennessä rakentaa asunnot vielä 300 000 uudelle asukkaalle sekä tietysti paljon liiketiloja ja toimistoja. Tätä on vaikea tajuta, jollei sitä havainnollisteta konkreettisella esimerkillä. Se merkitsee samaa kuin jos kaikki Tampereen ja vielä Keminkin asukkaat ja rakennuskanta tungettaisiin Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelle. Voitte hyvin kuvitella, mitä tämä merkitsisi Helsingin viheralueille. Kaupunkia ei myöskään voida rakentaa ylitiiviisti ja -korkeaksi. Suomalaiset eivät halua asua niin kuin Pariisin tai Pietarin esikaupunkialueilla.
Pitääkö meidän helsinkiläisten luopua suuresta osasta ulkoilumetsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme vain jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella?
Tämä järjetön kasvupolitiikka on pitkään ollut Helsingin kokoomuksen ja vasemmiston ajama linja. Myös vihreät kannattavat sitä, niin kuin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään kirjoitus (HS 24.8.) osoittaa. Vihreille maahanmuuttajien etu on tärkeämpi asia kuin Helsingin viheralueiden säilyttäminen. Mutta sitä en tajua, miksi perussuomalaisetkin, ainakin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, tukevat yleiskaavaehdotusta. Sen lähtökohdat ja tavoitteet ovat täysin pielessä. Helsinkiin ei voida tunkea vielä Tampereen ja Kemin asukasmääriä nykyisten lisäksi.
Quote from: jka on 26.08.2016, 22:21:25
Eihän tässä tarkastelussa ole kyse pelkästään työssäkäyvistä. Toki alueet voi erotella pelkästään myös työssäkäyvien tulotason mukaan mutta tuohan ei enää kuvaa alueen "persaukisuutta". Ääriesimerkkinä meillä on alue jossa yksi käy töissä ja tienaa 100000 ja 99 muuta on kuitenkin sossupummeja.
Alueen persaukisuuden mittarina nimenomaan kaikkien mediaanitulo on yksittäisenä lukuna ihan hyvä. Ainoa ryhmä joka vähän sotkee tätä on eläkeläiset. Eläkeläiset ei samassa määrin aiheuta alueen arvostuksen laskua huonosta tulotasostakaan huolimatta, toisin kuin muut ryhmät. Myös opiskelijat, puhumattakaan suuresta työttömyydestä tms.
Kysymys kuuluu edelleen, paljonko pitää tienata ettei olisi persaukinen? Luokittelit kaikki alueet, jotka ovat Sundsbergia köyhempiä persaukisiksi – en tiedä paljonko sundsbergiläinen työssäkäyvä tienaa keskimäärin vuodessa, mutta eiköhän tuo hyvän matkaa yli suomalaisen keskipalkan ole. Logiikallasi kaikki keskipalkkaa – kolme tonnia ja rapiat kuussa – saavat ovat persaukisia. Melko kermaperseistä elitismiä sanon minä.
Ja jos mediaanitulo on ainoa mittari ja köyhät alueet ovat asujaimistosta riippumatta ongelmapaikkoja, niin ilmeisesti opiskelijoita pursuava Otaniemi suomen köyhinpänä postinumeroalueena on slummi, joka pitäisi siirtää vähintään Pohjos-Karjalaan Espoota kiusaamasta.
Niin siis ongelmana olikin että työssäkäymättömät ovat saastaa ja taakka joiden kanssa ei kenenkään kunnon ihmisen pitäisi joutua samalle alueelle. Enää tässä odotellaankin sitten täystyöllisyyttä. Opiskelijat ja eläkeläisethän voi vaikka tuupata sisäoppilaitoksiin ja vanhusten laitoksiin alueiden arvoa alentamasta.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:33:19
Kysymys kuuluu edelleen, paljonko pitää tienata ettei olisi persaukinen? Luokittelit kaikki alueet, jotka ovat Sundsbergia köyhempiä persaukisiksi – en tiedä paljonko sundsbergiläinen työssäkäyvä tienaa keskimäärin vuodessa, mutta eiköhän tuo hyvän matkaa yli suomalaisen keskipalkan ole. Logiikallasi kaikki keskipalkkaa – kolme tonnia ja rapiat kuussa – saavat ovat persaukisia. Melko kermaperseistä elitismiä sanon minä.
Miksi ihmeessä olisi? Sundsbergissa on vain kaikki lapsiperheitä ja suurempi osa käy töissä. Jos millä tahansa alueella kaikki käy töissä ja saa suomalaista keskipalkkaa niin tuollaisiin lukuihin päästään heittämällä. Eihän nyt joku Sundsberg ole herrran jestas mikään eliitin asuinalue. Ihan tavallisia ihmisiä siellä asuu.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:33:19
Ja jos mediaanitulo on ainoa mittari ja köyhät alueet ovat asujaimistosta riippumatta ongelmapaikkoja, niin ilmeisesti opiskelijoita pursuava Otaniemi suomen köyhinpänä postinumeroalueena on slummi, joka pitäisi siirtää vähintään Pohjos-Karjalaan Espoota kiusaamasta.
Kampusalue ei ole yleinen asuntoalue. Tällaisilla yksittäisillä anekdooteilla on aika lapsellista spekuloida asuntopolitiikkaa millään tavalla.
Kaikenlainen ennustaminen nykyrajojen puitteissa on hyödytöntä sillä pk-seudulla suuri kuntaliitos on väistämätön. Kenties Espoo pystyy välttymään siltä kun päättäjistä suuri osa itse asuu Espoossa mutta Vantaa aivan varmasti liitetään Helsinkiin.
Viimeistään siinä vaiheessa kuntaliitos toteutetaan valtion toimesta kun Helsingiltä loppuu fyrkat joten "yleisen edun" vuoksi Helsingin rajoja siirretään. Silloin ei todellakaan ole pulaa rakennusmaasta.
Tietenkin kuntarajat voidaan tarvittaessa vetää vaikka Riihimäelle asti jos veronmaksajat alkavat liikaa kaikkoamaan unelman rahoituksesta.
Tässä tuokiokuvaa Sundsbergin kylänraitilta (https://www.google.fi/maps/@60.1543133,24.5470846,3a,75y,52.24h,83.03t/data=!3m6!1e1!3m4!1s5MeXPkI_l72W4M3IcgX9ng!2e0!7i13312!8i6656)
Näyttääkö tuo jonkun mielestä joltain ihmeelliseltä asumiselta? Jos edes tuollaiseen asumiseen ei kyetä niin pysyn väitteessäni. Alue on persaukinen miten tuon sitten kukakin haluaa mitata.
Quote from: Green on 26.08.2016, 22:23:32
Täytyy muistaa keille Helsingissä asuntoja rakennetaan. Kaupungin muuttovoitto on jo useampana vuonna peräkkäin koostunut lähes kokonaan maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien virta jatkuu, koska asuminen täällä on heille ilmaista tai ainakin vahvasti subventoitua. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto menee valtaosaltaan heille. Jos maahanmuuttajat joutuisivat maksamaan asumisestaan edes lähelle markkinatalouden mukaan määräytyvää vuokraa, heidän määränsä romahtaisi. Silloin ei myöskään tarvittaisi niin paljon uutta rakennusmaata. Kun asuntojen kysyntä vähenisi, se heijastuisi alentavasti myös niiden hintoihin ja vuokriin.
Helsingin yleiskaavaehdotuksen mukaan kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolelle pitäisi vuoteen 2050 mennessä rakentaa asunnot vielä 300 000 uudelle asukkaalle sekä tietysti paljon liiketiloja ja toimistoja. Tätä on vaikea tajuta, jollei sitä havainnollisteta konkreettisella esimerkillä. Se merkitsee samaa kuin jos kaikki Tampereen ja vielä Keminkin asukkaat ja rakennuskanta tungettaisiin Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelle. Voitte hyvin kuvitella, mitä tämä merkitsisi Helsingin viheralueille. Kaupunkia ei myöskään voida rakentaa ylitiiviisti ja -korkeaksi. Suomalaiset eivät halua asua niin kuin Pariisin tai Pietarin esikaupunkialueilla.
Pitääkö meidän helsinkiläisten luopua suuresta osasta ulkoilumetsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme vain jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella?
Tämä järjetön kasvupolitiikka on pitkään ollut Helsingin kokoomuksen ja vasemmiston ajama linja. Myös vihreät kannattavat sitä, niin kuin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään kirjoitus (HS 24.8.) osoittaa. Vihreille maahanmuuttajien etu on tärkeämpi asia kuin Helsingin viheralueiden säilyttäminen. Mutta sitä en tajua, miksi perussuomalaisetkin, ainakin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, tukevat yleiskaavaehdotusta. Sen lähtökohdat ja tavoitteet ovat täysin pielessä. Helsinkiin ei voida tunkea vielä Tampereen ja Kemin asukasmääriä nykyisten lisäksi.
Olet oikeilla jäljillä, mutta ei nyt taas liioitella oman agendan suuntaan ihan tolkuttomasti. Kaikki muuttajat eivät ole ulkomaalaisia ja kasvuennuste on vuoteen 2050 on 230 000. Vuodet 2016 ja 2017 tulevat toki Välimeren kumiveneilyn takia olemaan ulkomaalaisvoittoisempia, mutta mainitaan nyt vielä kuitenkin, että kaikki kaupunkiin muuttavat ulkomaalaiset eivät ole pakolaisia.
Lainaus kaupungin sivuilta:
Helsingin kokonaismuuttovoitto vuonna 2015 oli noin 6 000 henkeä. Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin on kuitenkin alkanut jälleen kasvaa, ja oli noin 1 400 henkeä. Enimmillään muuttotappio naapurikuntiin oli tällä vuosituhannella vuosina 2002–2007, jolloin tappio oli keskimäärin –4 400 henkeä. Muusta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi hieman, 5 000 henkeen.
Ulkomainen muuttovoitto sen sijaan pieneni, ja oli noin 2 400 henkeä. Lapsia syntyi 7 000, hieman edellisvuotta enemmän, ja kuolleita oli 5 100 eli myös enemmän kuin edellisvuonna, ja luonnollinen väestönkasvu oli noin 1 800 henkeä.
Suomenkielisen väestön määrä kasvoi 2 750 hengellä vuoden 2015 aikana ja ruotsinkielisten määrä 159 hengellä. Ruotsinkielisiä on 36 004, eli 5,7 prosenttia väestöstä.
Vieraskielisen väestön määrä kasvoi 4 583 hengelläPerusvaihtoehdon mukaan väkiluku on vuonna 2030 noin 710 000 eli 80 000 henkeä nykyistä korkeampi, ja nopean kasvun vaihtoehdossa väkiluku ylittää 2040-luvulle tultaessa 800 000.
Helsingin uutta yleiskaavaa tehdään nopean väestönkasvun vaihtoehdon mukaan, 860 000 asukasta vuonna 2050.
Quote from: jka on 26.08.2016, 22:46:09
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:33:19
Kysymys kuuluu edelleen, paljonko pitää tienata ettei olisi persaukinen? Luokittelit kaikki alueet, jotka ovat Sundsbergia köyhempiä persaukisiksi – en tiedä paljonko sundsbergiläinen työssäkäyvä tienaa keskimäärin vuodessa, mutta eiköhän tuo hyvän matkaa yli suomalaisen keskipalkan ole. Logiikallasi kaikki keskipalkkaa – kolme tonnia ja rapiat kuussa – saavat ovat persaukisia. Melko kermaperseistä elitismiä sanon minä.
Miksi ihmeessä olisi? Sundsbergissa on vain kaikki lapsiperheitä ja suurempi osa käy töissä. Jos millä tahansa alueella kaikki käy töissä ja saa suomalaista keskipalkkaa niin tuollaisiin lukuihin päästään heittämällä. Eihän nyt joku Sundsberg ole herrran jestas mikään eliitin asuinalue. Ihan tavallisia ihmisiä siellä asuu.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:33:19
Ja jos mediaanitulo on ainoa mittari ja köyhät alueet ovat asujaimistosta riippumatta ongelmapaikkoja, niin ilmeisesti opiskelijoita pursuava Otaniemi suomen köyhinpänä postinumeroalueena on slummi, joka pitäisi siirtää vähintään Pohjos-Karjalaan Espoota kiusaamasta.
Kampusalue ei ole yleinen asuntoalue. Tällaisilla yksittäisillä anekdooteilla on aika lapsellista spekuloida asuntopolitiikkaa millään tavalla.
Jos kaikkien Suomen asuinalueiden keskitulo olisi vaikkapa 30 000 – joka mielestäsi on yli kymppitonnin alle Sundsbergin persaukisrajan – niin Suomi olisi erittäin äveriäs maa.
Jossain niiden opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja mamujenkin on asuttava – onko ideasi ehkä se, että työnnetään nämä kaikki rajojen ulkopuolelle tai vähintää Keravalle, niin kansantalous on hoidettu kuntoon?
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 23:07:09
Jos kaikkien Suomen asuinalueiden keskitulo olisi vaikkapa 30 000 – joka mielestäsi on yli kymppitonnin alle Sundsbergin persaukisrajan – niin Suomi olisi erittäin äveriäs maa. Jossain niiden opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja mamujenkin on asuttava – onko ideasi ehkä se, että työnnetään nämä kaikki rajojen ulkopuolelle tai vähintää Keravalle, niin kansantalous on hoidettu kuntoon?
Mitä ihmettä oikein väännät sanoja suuhuni mitä en ole sanonut?
Tottakai niiden pitää asua jossain ja pointti on juuri se että ne asuvat Helsingissä. Siitähän tämä koko keskustelu lähti liikkeelle ja nyt palasit takaisin lähtöruutuun. Olet siis sittenkin itsekin samaa mieltä että näin on. Ja jos kerran näin on niin silloin alue on persaukinen väistämättä.
Persaukisille ei kannata tuottaa parempaa asumista veronmaksajien rahoilla mitä edes Sundsbergilaiset pystyvät tuottamaan itselleen omilla rahoillaan. Ei kyse tämän kummallisemmasta asiasta ole. Jos jonkun mielestä tämä on joku suuri ihmisoikeusloukkaus niin saa olla vapaasti sitä mieltä.
Quote from: jka on 26.08.2016, 23:14:15
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 23:07:09
Jos kaikkien Suomen asuinalueiden keskitulo olisi vaikkapa 30 000 – joka mielestäsi on yli kymppitonnin alle Sundsbergin persaukisrajan – niin Suomi olisi erittäin äveriäs maa. Jossain niiden opiskelijoiden, eläkeläisten, työttömien ja mamujenkin on asuttava – onko ideasi ehkä se, että työnnetään nämä kaikki rajojen ulkopuolelle tai vähintää Keravalle, niin kansantalous on hoidettu kuntoon?
Mitä ihmettä oikein väännät sanoja suuhuni mitä en ole sanonut?
Tottakai niiden pitää asua jossain ja pointti on juuri se että ne asuvat Helsingissä. Siitähän tämä koko keskustelu lähti liikkeelle ja nyt palasit takaisin lähtöruutuun. Olet siis sittenkin itsekin samaa mieltä että näin on. Ja jos kerran näin on niin silloin alue on persaukinen väistämättä.
Persaukisille ei kannata tuottaa parempaa asumista veronmaksajien rahoilla mitä edes Sundsbergilaiset pystyvät tuottamaan itselleen omilla rahoillaan. Ei kyse tämän kummallisemmasta asiasta ole. Jos jonkun mielestä tämä on joku suuri ihmisoikeusloukkaus niin saa olla vapaasti sitä mieltä.
Logiikkasi muistuttaa tätä: pariskunta tienailee yhteensä 7000 kuussa ja he lukeutuvat juuri ja juuri ei-persaukisiin. Mutta eräänä päivänä perheeseen putkahtaa kaksoset ja vaikka äiti painelee raskauden jälkeen äkkiä takaisin töihin, mikään ei auta: heidän perheensä keskimääräiset tulot ovat lapsilisineenkin alle 2000 euroa per naama ja he ovat nyt persaukisia.
Ja koska joku tuollainen mitätön persaukinen perhe tai peräti elinkelvoton väärän värinen sosiaalipummi saattaa saada tulevasta Kruunuvuorenrannasta liian kivan kerrostalokämpän, niin koko sakki pitää sitä vastoin asuttaa Vantaan jä Hämeenlinnan välimaastoon pellolle mahdollisimman halvalla ja jättää Helsingissä kaikenlainen rakentelu liian kalliina tekemättä.
By the way: Sundsberg näyttää juuri sellaiselta pellolle kyhätyltä nukkumalähiöltä, johon muuttaisin vain kuolleen ruumini yli, jos silloinkaan. Jos hyvätuloiset lapsiperheet tuollaisiin haluavat pendelöimään, niin olkoon hyvä vaan. Itse keksin tuloilleni muuta käyttöä.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 22:57:15
Quote from: Green on 26.08.2016, 22:23:32
Täytyy muistaa keille Helsingissä asuntoja rakennetaan. Kaupungin muuttovoitto on jo useampana vuonna peräkkäin koostunut lähes kokonaan maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien virta jatkuu, koska asuminen täällä on heille ilmaista tai ainakin vahvasti subventoitua. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto menee valtaosaltaan heille. Jos maahanmuuttajat joutuisivat maksamaan asumisestaan edes lähelle markkinatalouden mukaan määräytyvää vuokraa, heidän määränsä romahtaisi. Silloin ei myöskään tarvittaisi niin paljon uutta rakennusmaata. Kun asuntojen kysyntä vähenisi, se heijastuisi alentavasti myös niiden hintoihin ja vuokriin.
Helsingin yleiskaavaehdotuksen mukaan kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolelle pitäisi vuoteen 2050 mennessä rakentaa asunnot vielä 300 000 uudelle asukkaalle sekä tietysti paljon liiketiloja ja toimistoja. Tätä on vaikea tajuta, jollei sitä havainnollisteta konkreettisella esimerkillä. Se merkitsee samaa kuin jos kaikki Tampereen ja vielä Keminkin asukkaat ja rakennuskanta tungettaisiin Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelle. Voitte hyvin kuvitella, mitä tämä merkitsisi Helsingin viheralueille. Kaupunkia ei myöskään voida rakentaa ylitiiviisti ja -korkeaksi. Suomalaiset eivät halua asua niin kuin Pariisin tai Pietarin esikaupunkialueilla.
Pitääkö meidän helsinkiläisten luopua suuresta osasta ulkoilumetsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme vain jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella?
Tämä järjetön kasvupolitiikka on pitkään ollut Helsingin kokoomuksen ja vasemmiston ajama linja. Myös vihreät kannattavat sitä, niin kuin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään kirjoitus (HS 24.8.) osoittaa. Vihreille maahanmuuttajien etu on tärkeämpi asia kuin Helsingin viheralueiden säilyttäminen. Mutta sitä en tajua, miksi perussuomalaisetkin, ainakin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, tukevat yleiskaavaehdotusta. Sen lähtökohdat ja tavoitteet ovat täysin pielessä. Helsinkiin ei voida tunkea vielä Tampereen ja Kemin asukasmääriä nykyisten lisäksi.
Olet oikeilla jäljillä, mutta ei nyt taas liioitella oman agendan suuntaan ihan tolkuttomasti. Kaikki muuttajat eivät ole ulkomaalaisia ja kasvuennuste on vuoteen 2050 on 230 000. Vuodet 2016 ja 2017 tulevat toki Välimeren kumiveneilyn takia olemaan ulkomaalaisvoittoisempia, mutta mainitaan nyt vielä kuitenkin, että kaikki kaupunkiin muuttavat ulkomaalaiset eivät ole pakolaisia.
Lainaus kaupungin sivuilta:
Helsingin kokonaismuuttovoitto vuonna 2015 oli noin 6 000 henkeä. Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin on kuitenkin alkanut jälleen kasvaa, ja oli noin 1 400 henkeä. Enimmillään muuttotappio naapurikuntiin oli tällä vuosituhannella vuosina 2002–2007, jolloin tappio oli keskimäärin –4 400 henkeä. Muusta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi hieman, 5 000 henkeen. Ulkomainen muuttovoitto sen sijaan pieneni, ja oli noin 2 400 henkeä. Lapsia syntyi 7 000, hieman edellisvuotta enemmän, ja kuolleita oli 5 100 eli myös enemmän kuin edellisvuonna, ja luonnollinen väestönkasvu oli noin 1 800 henkeä.
Suomenkielisen väestön määrä kasvoi 2 750 hengellä vuoden 2015 aikana ja ruotsinkielisten määrä 159 hengellä. Ruotsinkielisiä on 36 004, eli 5,7 prosenttia väestöstä. Vieraskielisen väestön määrä kasvoi 4 583 hengellä
Perusvaihtoehdon mukaan väkiluku on vuonna 2030 noin 710 000 eli 80 000 henkeä nykyistä korkeampi, ja nopean kasvun vaihtoehdossa väkiluku ylittää 2040-luvulle tultaessa 800 000. Helsingin uutta yleiskaavaa tehdään nopean väestönkasvun vaihtoehdon mukaan, 860 000 asukasta vuonna 2050.
Käytämme vähän eri lukuja. Minä käytin yleiskaavan suunnitetta vuodelle 2050, 250 000 asukasta, johon pitää lisätä Sipoosta liitetylle alueelle kaavaillut vajaa 50 000 asukasta. Silloin tullaan noin 900 000 ihmiseen vuonna 2050. Mutta minkä vuoksi täytyy valita nopean kasvun vaihtoehto? Se on myös poliittinen valinta. Helsinki (eikä Helsingin seutu) ei tarvitse "nopeaa" kasvua.
Ulkomailta muuttaneet eivät osoita tänne tulevien maahanmuuttajien kokonaismäärää. Suuri osa muuttaa Suomen sisältä. Kun kolmen vuoden aika, jona valtio korvaa kunnille oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista koituvat kustannukset, päättyy, he muuttavat suuriin kaupunkeihin, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle. Tämä muuttoliike tulee lisääntymään, kun vuoden 2015 vyöryssä tulleet ja oleskeluluvan saaneet ovat asuneet aikansa muualla.
Olet oikeassa siinä, että maahanmuuttajien joukossa on muitakin, ennen kaikkea virolaisia ja venäläisiä. He eivät asu ilmaiseksi, mutta todennäköisesti useimmiten subventoiduissa asunnoissa. Sen vielä voisin hyväksyäkin. Asiaa ei ole koskaan kunnolla selvitetty - eikä kai halutakaan selvittää.
Pieni- tai keskituloisilla muualla Suomessa asuvilla on hyvin vaikea päästä Helsinkiin asumaan. Heillä on useimmiten kotiseudullaan omaisuutta, esim. kerrostalohuoneisto ja/tai kesämökki. Tällöin maahanmuuttajat ajavat asuntojonoissa edelle. Heillä ei ole Suomessa omaisuutta ja usein he asuvat aluksi sukulaisen tai tuttavan luona. He voivat siis sanoa, että häätö uhkaa. Vain rikkaat voivat muuttaa Helsinkiin, mutta heitä ei ole kovin paljon.
Jussi Halla-aho ehdotti ollessaan vielä Helsingin kunnallispolitiikassa, että yhteiskunnan tuen varassa eläville pitäisi voida osoittaa asunto jostain muualta maassa kuin sen kalliimmista kaupungeista. Tämä hyvä ehdotus tyssäsi kai perustuslakiin. Suomessa jokainen saa muuttaa sinne, minne haluaa. Ja oleskeluluvan saaneilla on kaikki samat oikeudet kuin suomalaisillakin.
Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että Helsingin ei tule uhrata kaikkia viheralueitaan tai rakentaa epäviihtyisää kaupunkislummia, johon Helsingin poliittisen eliitin yleiskaavasuunnitelmat väistämättä johtaisivat.
Edelleenkin oletetaan että sosiaalipummius, kuten tässä ketjussa kauniisti kaikkia tukiensaajia nimitetään, olisi jonkinlainen pysyvä olotila, ja tähän ryhmään kuuluvat pitäisi loppusijoittaa mahdollisimman halvalla jonnekin pois näkyvistä.
Mitä Helsinkiin muuttamiseen tulee, niin käsitys että muualta maasta muutettaisiin varta vasten Stadiin loisimaan on hieman outo. Asunnot ovat kuitenkin kalliita, niitä on vaikea saada ja suurimpaan osaan asunnoista vuokranantaja saa valita runsaasta joukosta mieleisensä. Helsingin asuntomarkkinat kuitenkin pyörivät hyvin pitkälti yksityisten vuokranantajien varassa. Itse olen seurannut muuttoliikettä sekä täällä Helsingissä että lähtöpaikkakunnilla eri puolilla Suomea, ja käytännössä kaikki Helsinkiin lähtijät lähtevät joko työn tai opiskelupaikan saatuaan. Työpaikka on valtaosalle ehdoton muuttamisen kannalta, siksi kallista pelkkä vuokra-asuntoon kiinnipääseminen on. Samasta syystä monet muuttavat suoraan työsuhdeasuntoon tai työnantaja vähintääkin auttaa asunnon hankkimisessa.
Omasta tuttavapiiristäni tiedän nopealla muistelulla yhden joka on asunut kaupungin vuokra-asunnossa, muutaman vvo:lla tms asuneen ja joukon entisiä hoas:in asukkaita. Ylivoimainen enemmistö on kuitenkin aina asunut joko markkinahintaisessa vuokra-asunnossa ja/tai omistusasunnossa.
Green:
QuotePitääkö meidän helsinkiläisten luopua suuresta osasta ulkoilumetsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme vain jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella?
Ei pidä!
Nyt jo surettaa Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan kohtalo. Alueella on valtavan hienoa luontoa ja vielä Stansvikin kartano. Joidenkin vuosien kuluttua seudulle tungetaan tuhansia haittamaahanmuuttajia ilmaiseksi asumaan oman asuntonsa maksaneiden suomalaisen seuraksi.
Mölisevät keharimaamaahanmuuttajat kansoittavat puoli miljardia maksavan, hienon sillan tehden siitä notkunta-alustansa, jossa ahdistella naisia. Kruunuvuorenrannan metsissä raiskataan naisia ja huumekauppaa tehdään Stansvikin kartanon takana puskassa.
Helsinki on menossa päin helvettiä mielipuolisten päättäjien vuoksi!
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 23:56:51
Ja koska joku tuollainen mitätön persaukinen perhe tai peräti elinkelvoton väärän värinen sosiaalipummi saattaa saada tulevasta Kruunuvuorenrannasta liian kivan kerrostalokämpän, niin koko sakki pitää sitä vastoin asuttaa Vantaan jä Hämeenlinnan välimaastoon pellolle mahdollisimman halvalla ja jättää Helsingissä kaikenlainen rakentelu liian kalliina tekemättä.
Minulle käy hyvin myös se että kaikki tuet asumiseen lopetetaan kokonaan. Voit pohtia mitä aidosti markkinaehtoinen auminen tarkkoittaisi helsinkiläisten kannalta. Uskallan väittää että kaikki Helsingin suunnitelmat menisi uusiksi tällaisessa tilantessa. Oikeastaan minkään muun etelä-suomen alueen suunnitelmiin tuollainen ei vaikuttaisi mitään. Ei varsinkaan niiden nurmijärvien ja sundsbergien. Kuten sanottua pelkästään asumistuen saajien määrä kasvaa Helsingissä kolminkertaista vauhtia mitä väkiluku. 60% helsinkiläisistä asumistuen saajista asuu yksin. Minkä ihmeen takia yksinasuvien asumista pitää tukea Suomen kalleimmalla alueella? Ilman asumisen kaikenlaista tukemista Helsingin väkiluku tuskin edes kasvaisi.
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 23:56:51
Logiikkasi muistuttaa tätä: pariskunta tienailee yhteensä 7000 kuussa ja he lukeutuvat juuri ja juuri ei-persaukisiin. Mutta eräänä päivänä perheeseen putkahtaa kaksoset ja vaikka äiti painelee raskauden jälkeen äkkiä takaisin töihin, mikään ei auta: heidän perheensä keskimääräiset tulot ovat lapsilisineenkin alle 2000 euroa per naama ja he ovat nyt persaukisia.
Jaa niin. Ei tuossa sinun listallasi ole mukana lapset. Tuossa tulonjakotilastossa on mukana ainoastaan yli 18-vuotiaat. Ymmärrät varmaan itsekin että kuvaamassasi laskentavassa ei ole järjen hiventäkään.
Quote from: -PPT- on 26.08.2016, 22:49:44
Kaikenlainen ennustaminen nykyrajojen puitteissa on hyödytöntä sillä pk-seudulla suuri kuntaliitos on väistämätön. Kenties Espoo pystyy välttymään siltä kun päättäjistä suuri osa itse asuu Espoossa mutta Vantaa aivan varmasti liitetään Helsinkiin.
Viimeistään siinä vaiheessa kuntaliitos toteutetaan valtion toimesta kun Helsingiltä loppuu fyrkat joten "yleisen edun" vuoksi Helsingin rajoja siirretään.
Yhteistyötä kaavoitusasioissa kuntarajojen yli pitäisi lisätä. Joku tietäväisempi voisi ehkä valistaa, miksei siihen Kehä 3 pohjoispuolelle rakenneta lisää, myös omakotitaloja. Nurmijärveläinenkin asuisi ehkä mieluummin 15-20 kilsaa lähempänä, jos käy töissä Helsingissä (useampi tuntemani Nurmijärveläinen käy).
Helsinkiin ei ole omasta mielestä järkeä yrittää rakentaa uusia asuntoja 300k ihmisiä, kun järkevän automatkan päähän niitä pystyy rakentamaan vaikka kuinka paljon. Tosin poliitikon kaverin rakennusfirma joutuu myymään niitä halvemmalla ja kaavoituspolitiikka ei ole helsinkiläisen unelmapoliitikon hanskan alla.
Quote from: no future on 27.08.2016, 02:36:28
Edelleenkin oletetaan että sosiaalipummius, kuten tässä ketjussa kauniisti kaikkia tukiensaajia nimitetään, olisi jonkinlainen pysyvä olotila, ja tähän ryhmään kuuluvat pitäisi loppusijoittaa mahdollisimman halvalla jonnekin pois näkyvistä.
Mitä Helsinkiin muuttamiseen tulee, niin käsitys että muualta maasta muutettaisiin varta vasten Stadiin loisimaan on hieman outo. Asunnot ovat kuitenkin kalliita, niitä on vaikea saada ja suurimpaan osaan asunnoista vuokranantaja saa valita runsaasta joukosta mieleisensä. Helsingin asuntomarkkinat kuitenkin pyörivät hyvin pitkälti yksityisten vuokranantajien varassa. Itse olen seurannut muuttoliikettä sekä täällä Helsingissä että lähtöpaikkakunnilla eri puolilla Suomea, ja käytännössä kaikki Helsinkiin lähtijät lähtevät joko työn tai opiskelupaikan saatuaan. Työpaikka on valtaosalle ehdoton muuttamisen kannalta, siksi kallista pelkkä vuokra-asuntoon kiinnipääseminen on. Samasta syystä monet muuttavat suoraan työsuhdeasuntoon tai työnantaja vähintääkin auttaa asunnon hankkimisessa.
Omasta tuttavapiiristäni tiedän nopealla muistelulla yhden joka on asunut kaupungin vuokra-asunnossa, muutaman vvo:lla tms asuneen ja joukon entisiä hoas:in asukkaita. Ylivoimainen enemmistö on kuitenkin aina asunut joko markkinahintaisessa vuokra-asunnossa ja/tai omistusasunnossa.
Ihan kiva tarina, itsekään en tunne oikeastaan muita kuin hyviä veronmaksajia omitstusasunnoissaan Helsingistä. Mutta älä anna omien henkilökohtaisten yksittäistapausten hämätä, en minäkään anna. Katso tilastoja, tilastot ei valehtele. Helsingin tulotaso laskee kokoajan suhteessa jopa koko Suomeen. Eli se muuttoliike joka sinne suuntautuu ei millään tavalla nosta helsinkiläisten tulotasoa yksittäistapauksista huolimatta. Eli kyllä Helsingin ja helsinkiläisten tilanne on tässä mielessä pysyvä.
Quote from: jka on 27.08.2016, 11:59:37
Quote from: Tiskirätti on 26.08.2016, 23:56:51
Ja koska joku tuollainen mitätön persaukinen perhe tai peräti elinkelvoton väärän värinen sosiaalipummi saattaa saada tulevasta Kruunuvuorenrannasta liian kivan kerrostalokämpän, niin koko sakki pitää sitä vastoin asuttaa Vantaan jä Hämeenlinnan välimaastoon pellolle mahdollisimman halvalla ja jättää Helsingissä kaikenlainen rakentelu liian kalliina tekemättä.
Minulle käy hyvin myös se että kaikki tuet asumiseen lopetetaan kokonaan. Voit pohtia mitä aidosti markkinaehtoinen auminen tarkkoittaisi helsinkiläisten kannalta. Uskallan väittää että kaikki Helsingin suunnitelmat menisi uusiksi tällaisessa tilantessa. Oikeastaan minkään muun etelä-suomen alueen suunnitelmiin tuollainen ei vaikuttaisi mitään. Ei varsinkaan niiden nurmijärvien ja sundsbergien. Kuten sanottua pelkästään asumistuen saajien määrä kasvaa Helsingissä kolminkertaista vauhtia mitä väkiluku. 60% helsinkiläisistä asumistuen saajista asuu yksin. Minkä ihmeen takia yksinasuvien asumista pitää tukea Suomen kalleimmalla alueella? Ilman asumisen kaikenlaista tukemista Helsingin väkiluku tuskin edes kasvaisi.
Yksi keino asumisen kustannuksia leikkaava olisi asunto-osakkeidenmyyntivoiton verottaminen. Nythän on se on kummallista,että jos osakas myy osakkeensa alle 2 vuoden omistamisen aikana, niin joutuu maksamaan veroja, kun taas se pitäisi olla toisinpäin..
Quote from: Jukka Wallin on 27.08.2016, 19:14:57
Yksi keino asumisen kustannuksia leikkaava olisi asunto-osakkeidenmyyntivoiton verottaminen. Nythän on se on kummallista,että jos osakas myy osakkeensa alle 2 vuoden omistamisen aikana, niin joutuu maksamaan veroja, kun taas se pitäisi olla toisinpäin..
Ei välttämättä. Riippuu mitä halutaan yhteiskunnassa optimoida. Tuossa tulee ongelmaksi tilanne, jossa ihminen joka asuu omistusasunnossa joutuu syystä tai toisesta muuttamaan. Varsinkin jos muuttosuunta on perähikiältä keskukseen niin joutuu ensin maksamaan verot siitä kämpästä jos saa sen ylipäätään jollain hinnalla myytyä. Lopulla rahalla et enää osta yhtään mitään kasvukeskuksesta. Joten lopputulos on se että jengi jää homehtumaan sinne perähikiälle.
Parempi malli olisi se, että jos ostat asunnon omaan käyttöön niin edellisen asunnon myyntivoittoa ei veroteta. Tässä voisi olla joku 6 kuukauden aika jolloin uusi asunto on ostettava muuten menee verot. Asumisajalla ei pitäisi olla väliä kuten tällä hetkellä on tuo kahden vuoden raja. Tämä toisi dynaamisuutta talouteen jota meiltä nimenomaan puuttuu.
Käytännössä kaikki asuntojen arvonnousu on lopulta inflaatiota. Sitä ei ole ylipäätään järkevää verottaa missään tilanteessa. Tuo on puhdasta ostovoiman leikkausta yksityishenkilöitä. Mitään lisäarvoa se ei tuo yhteiskuntaan.
Quote from: jka on 27.08.2016, 20:15:03
Quote from: Jukka Wallin on 27.08.2016, 19:14:57
Yksi keino asumisen kustannuksia leikkaava olisi asunto-osakkeidenmyyntivoiton verottaminen. Nythän on se on kummallista,että jos osakas myy osakkeensa alle 2 vuoden omistamisen aikana, niin joutuu maksamaan veroja, kun taas se pitäisi olla toisinpäin..
Ei välttämättä. Riippuu mitä halutaan yhteiskunnassa optimoida. Tuossa tulee ongelmaksi tilanne, jossa ihminen joka asuu omistusasunnossa joutuu syystä tai toisesta muuttamaan. Varsinkin jos muuttosuunta on perähikiältä keskukseen niin joutuu ensin maksamaan verot siitä kämpästä jos saa sen ylipäätään jollain hinnalla myytyä. Lopulla rahalla et enää osta yhtään mitään kasvukeskuksesta. Joten lopputulos on se että jengi jää homehtumaan sinne perähikiälle.
Parempi malli olisi se, että jos ostat asunnon omaan käyttöön niin edellisen asunnon myyntivoittoa ei veroteta. Tässä voisi olla joku 6 kuukauden aika jolloin uusi asunto on ostettava muuten menee verot. Asumisajalla ei pitäisi olla väliä kuten tällä hetkellä on tuo kahden vuoden raja. Tämä toisi dynaamisuutta talouteen jota meiltä nimenomaan puuttuu.
Käytännössä kaikki asuntojen arvonnousu on lopulta inflaatiota. Sitä ei ole ylipäätään järkevää verottaa missään tilanteessa. Tuo on puhdasta ostovoiman leikkausta yksityishenkilöitä. Mitään lisäarvoa se ei tuo yhteiskuntaan.
Hmm olet oikeassa! Tuohan olisi mahtava malli..
Quote from: Kulttuurirealisti on 27.08.2016, 12:33:42
Yhteistyötä kaavoitusasioissa kuntarajojen yli pitäisi lisätä. Joku tietäväisempi voisi ehkä valistaa, miksei siihen Kehä 3 pohjoispuolelle rakenneta lisää, myös omakotitaloja. Nurmijärveläinenkin asuisi ehkä mieluummin 15-20 kilsaa lähempänä, jos käy töissä Helsingissä (useampi tuntemani Nurmijärveläinen käy).
Tämä on se kysymys mihin pitäisi löytää vastaus. Täytyy myöntää että itsekään en täysin ymmärrä mikä mättää. Kaksi asiaa jotka lienee ainakin osa ongelmaa. Ensinnäkin päättäjät on vallannut joku ihmeellinen ideologia siitä että omakotitaloasuminen paha, kerrostaloasuminen hyvä. Loppupeleissä kysymys ei ole alkuunkaan tästä. Kysymys on siitä että annetaanko ihmisille ylipäätään vaihtoehtoja. Jos ihmisille annetaan vaihtoehtoja niin talous pyörii aina ja kaikissa tilanteissa optimaalisemmin kuin tilanteessa josa vaihtoehtoja ei anneta. Mikään ideologia ei kumoa tätä.
Toiseksi kyse on maankäyttöongelmasta. Maanomistajat ei halua myydä maita omakotitaloalueiksi koska he kuvittelevat että samat maat saadaan myytyä kerrostaloalueiksi jolloin voitot on moninkertaiset. Tämäkään ei pidä paikkansa koska alueille ei tule koskaan rakentumaan kerrostaloja jolloin kaikki voitot jää saamatta.
Jos noille alueille rakennettaisiin ensi alkuun joku Sundsbergin kaltainen alue joka rakentuisi heitämällä yksityisten ihmisten itse rakentamana kunhan sellainen vain kaavoitettaisiin. Patoutunutta kysyntää on sen verran paljon. Tämän jälkeen alueelle voisi joku uskaltaa rakentaa jo kerrostalojakin ja positiivinen kierre lähtisi rullaamaan.
Quote from: jka on 27.08.2016, 20:15:03
Ei välttämättä. Riippuu mitä halutaan yhteiskunnassa optimoida. Tuossa tulee ongelmaksi tilanne, jossa ihminen joka asuu omistusasunnossa joutuu syystä tai toisesta muuttamaan. Varsinkin jos muuttosuunta on perähikiältä keskukseen niin joutuu ensin maksamaan verot siitä kämpästä jos saa sen ylipäätään jollain hinnalla myytyä. Lopulla rahalla et enää osta yhtään mitään kasvukeskuksesta. Joten lopputulos on se että jengi jää homehtumaan sinne perähikiälle.
Parempi malli olisi se, että jos ostat asunnon omaan käyttöön niin edellisen asunnon myyntivoittoa ei veroteta. Tässä voisi olla joku 6 kuukauden aika jolloin uusi asunto on ostettava muuten menee verot. Asumisajalla ei pitäisi olla väliä kuten tällä hetkellä on tuo kahden vuoden raja. Tämä toisi dynaamisuutta talouteen jota meiltä nimenomaan puuttuu.
Käytännössä kaikki asuntojen arvonnousu on lopulta inflaatiota. Sitä ei ole ylipäätään järkevää verottaa missään tilanteessa. Tuo on puhdasta ostovoiman leikkausta yksityishenkilöitä. Mitään lisäarvoa se ei tuo yhteiskuntaan.
Oman asunnon myymisen täydessä verovapaudessa saattaisi olla järkeä, varsinkin jos uusi asunto on edellistä kalliimpi. Tuo skenaario pitäisi miettiä loppuun asti kaikkine porsaanreikineen.
Mutta kyllä sijoitusasuntojen arvonnousua pitää jotenkin verottaa jos ja kun sijoituksia ylipäätään verotetaan.
Niillä, joilla on varaa ylimääräisiin asuntoihin, on jo ostovoimaa ihan riittävästi - ei sitä tarvitse kasvattaa.
Mistähän johtuu että Helsingin ja Tampereen kasvu ei ole levinnyt laajemmalle. Esimerkiksi Lempäälä-Hämeenlinna-Riihimäki olisi varmasti monelle yritykselle halvempi paikka toimia kuin pääkaupunkiseutu.
Quote from: Tiskirätti on 28.08.2016, 15:14:44
Mutta kyllä sijoitusasuntojen arvonnousua pitää jotenkin verottaa jos ja kun sijoituksia ylipäätään verotetaan.
Inflaation verottaminen onkin aina hauska tapa sosialisoida omaisuutta.
Quote from: jmk on 28.08.2016, 15:40:27
Quote from: Tiskirätti on 28.08.2016, 15:14:44
Mutta kyllä sijoitusasuntojen arvonnousua pitää jotenkin verottaa jos ja kun sijoituksia ylipäätään verotetaan.
Inflaation verottaminen onkin aina hauska tapa sosialisoida omaisuutta.
Ei se ole sosialisointia. Vanha termi se on nykyään omaisuuden demokratisointia.
Jostain syystä pitäisi inflaatiota verottaa. Vaikka sitä verotetaan jo, sitä kutsutaan vain varainsiirtoveron nimellä.
Quote from: mannym on 28.08.2016, 15:51:01
Ei se ole sosialisointia. Vanha termi se on nykyään omaisuuden demokratisointia.
Jostain syystä pitäisi inflaatiota verottaa. Vaikka sitä verotetaan jo, sitä kutsutaan vain varainsiirtoveron nimellä.
Ehdotukseni tarkoitus oli, että verotus hillitsissi myös asuntojen hintoja, kun tällä hetkellä voitot on verottomia,joka ainakin minusta kummallista. Samalla se hillitsisi myös hintojen nousua..
Quote from: mannym on 28.08.2016, 15:51:01
Quote from: jmk on 28.08.2016, 15:40:27
Inflaation verottaminen onkin aina hauska tapa sosialisoida omaisuutta.
Ei se ole sosialisointia. Vanha termi se on nykyään omaisuuden demokratisointia.
Jostain syystä pitäisi inflaatiota verottaa. Vaikka sitä verotetaan jo, sitä kutsutaan vain varainsiirtoveron nimellä.
Asuntojen hintojen nousu Helsingissä ei vissiin ole ihan inflaation tasolla ollut.
Jos kaikki sijoittaminen olisi verovapaata, niin miksei sitten asunnotkin. Käytännössä vaan mahdoton ajatus Suomessa.
Varainsiirtoveron oman asunnon vaihdossa ensiasunnonkin jälkeen voisi kyllä poistaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.08.2016, 17:16:10
Laajasaloon rakennetaan siltaa ja hintaa on jo arviointivaiheessa yli kolmannesmiljardi!
Ja siltikään sillalla ei voi ajaa omalla autolla!
Näinkö Helsinki aikoo houkutella tuottavia ihmisiä? Vai onko niin, että silta tehdään vain kehitysmaalaisten iloksi, että he pääsevät uudesta notkuntalähiöstään kätevästi peilipallojen alle sporalla?
Helsingin päättäjät ovat aivan umpihulluja, pakkohoitoon joutaisivat!
No ei tietenkään voi sillalla ajaa autolla. Johan 70-luvulla meillä oli parikymmentä vuotta kommunitiset liikenneministerit jotka oli sitä mieltä ettei mitään moottoriteitä tarvittaisi, koska hallituksen autot mahtuisi hyvin silloisille "pikateille" ja muilta autot otettaisiin pois kun tulisi sosialismi. Eikä rakennettu. Näistähän nykyiset Helsingin päättäjät (vihreät ja demarit) ovat oppinsa otaneet.
Eihän Kruunuvuoren rantaan mitään tuottavia ihmisiä tarvita. Muistan jostain lukeneeni, että Kruunuvuoren rannasta tehtään "moderni" ja ekokoginen asuinalue, jossa ei autoja ole eikä tule (kun ei tehdä parkkipaikkoja) Tietoinen poliitinen valinta). Kuka helvetin hullu sinne muuttaa muut kuin kikkamokkelit, erilaiset elämäntapaintiaanit, jakkukalkkunat ja knallistrutsit ?
Ei ne mitään hulluja ole vaan vihreitä, demareita, ruåttalaisia. Ja moderni nykyaikainen kokoomus. Näitä Helsinkiläiset ovat äännestäneet ja saaneet mitä ovat tilanneet. Tiskirätillä naamaan. Ole muuten Eino varovainen tekstiesi kanssa. Tommoisesta tulee helposti muutama sata kunnialoukattua ja komissaari Fobba saa töitä. Pitää sanoa "minun mielestäni" ja käyttää 6- numeroista koodia joka tarkoittaa tilapäistä kytkentävajausta korvien välissä.
Lisäksi vähät pakkohoitopaikat on varattu aktiivisille hommalaisille. Sinä olet ihan varma paikan saaja mutta minun pitää vielä kovasti kiriä että pääsen jatkossa oikean viiteryhmän pariin.
Muuten olet aivan oikeassa, Keravalta näkee asiat kokonaisuutena riittävän kaukaa.
En ymmärrä miksi autoille, pitää saada parkkipaikkoja, kun ne voitaisiin siirtää kokonaan maanalaisiin pysäköintihalleihin. Juttelin tästä erään kaava-arkkitehdin kanssa. Hän ei pitänyt siitä olleenkaan.
Quote from: Tiskirätti on 28.08.2016, 15:14:44
Mutta kyllä sijoitusasuntojen arvonnousua pitää jotenkin verottaa jos ja kun sijoituksia ylipäätään verotetaan.
Niillä, joilla on varaa ylimääräisiin asuntoihin, on jo ostovoimaa ihan riittävästi - ei sitä tarvitse kasvattaa.
Sijoitusasunnon arvonnousua sinänsä verotetaankin. Ainoa porsaanreikä on tuo että asut kaksi vuotta aina asunnossa jonka jälkeen laitat sen vuokralle. Tätä kun ketjuttaa niin ei tarvitse maksaa veroja. Mutta tuo ketju pitää vain katkaista siihen että jos ostat asunnon ja hallinnassa on edelleen vanhoja asuntoja joista ei ole veroa maksettu niin vero räpsähtää maksuun.
Eli verovapaus pitäisi koskea nimenomaan vain aitoa omassa käytössä olevan asunnon vaihtamista. Joku kuuden kuukauden aika jolloin lopullinen verotustilanne katsotaan olisi varmaan riittävä. Tämän jälkeen menettää asunnon vaihtajankin verovapauden.
Ainoa ongelma tässä olisi että miten määritellään vanhan asunnon myyntiarvo/verotusarvo jota ei siis oikeasti edes myyty vaan laitettiin vain vuokralle. Voi olla että tuosta tulisi jo yksinään niin byrokraattinen himmeli että homma ei kannata.
Quote from: jka on 28.08.2016, 18:40:57
[
Sijoitusasunnon arvonnousua sinänsä verotetaankin. Ainoa porsaanreikä on tuo että asut kaksi vuotta aina asunnossa jonka jälkeen laitat sen vuokralle. Tätä kun ketjuttaa niin ei tarvitse maksaa veroja. Mutta tuo ketju pitää vain katkaista siihen että jos ostat asunnon ja hallinnassa on edelleen vanhoja asuntoja joista ei ole veroa maksettu niin vero räpsähtää maksuun.
Eli verovapaus pitäisi koskea nimenomaan vain aitoa omassa käytössä olevan asunnon vaihtamista. Joku kuuden kuukauden aika jolloin lopullinen verotustilanne katsotaan olisi varmaan riittävä. Tämän jälkeen menettää asunnon vaihtajankin verovapauden.
Ainoa ongelma tässä olisi että miten määritellään vanhan asunnon myyntiarvo/verotusarvo jota ei siis oikeasti edes myyty vaan laitettiin vain vuokralle. Voi olla että tuosta tulisi jo yksinään niin byrokraattinen himmeli että homma ei kannata.
Aina tehdään asunnoista osto ja myynti ilmoitus, niin siitä menee kopiot verottajalle. Siitä on helppo laskea....
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 28.08.2016, 15:24:30
Mistähän johtuu että Helsingin ja Tampereen kasvu ei ole levinnyt laajemmalle. Esimerkiksi Lempäälä-Hämeenlinna-Riihimäki olisi varmasti monelle yritykselle halvempi paikka toimia kuin pääkaupunkiseutu.
Ei riitä populaa Suomessa. Kun nämä omakotitaloalueetkin roiskitaan Kirkkonumelle, Nurmijärvelle ja jonnekin Sipoonkorven taakse niin vituiksi menee. Kasvu pitäisi keskittää pelkästään pohjoiseen niin saataisiin lopulta myös Riihimäki ja jopa Hämeenlinna mukaan aidosti samaan alueeseen.
Quote from: Jukka Wallin on 28.08.2016, 18:46:20
Aina tehdään asunnoista osto ja myynti ilmoitus, niin siitä menee kopiot verottajalle. Siitä on helppo laskea....
Tuossa tilanteessahan ei myydä yhtään mitään. Ostetaan asunto A, asutaan siinä 2 vuotta ja laitetaan asunto A vuokralle. Ostetaan asunto B ja asutaan siinäkin 2 vuotta ja laitetaan se vuokralle. Ostetaan asunto C jne. Missään vaiheessa ei myyty asuntoja A ja B.
Ainoa tapa laskea näiden arvonnousu olisi katsoa muut samojen alueiden asuntokaupat ja laskea näistä laskennallinen verotusarvo asunnoille A ja B.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professori-kunnat-pakkolunastavat-maita-vaarin-perustein-nykytilanne-rapauttaa-maanomistajien-asemaa/6040332
Professori: Kunnat pakkolunastavat maita väärin perustein – "nykytilanne rapauttaa maanomistajien asemaa"
Maanomistajien omaisuuden suoja on rakoilemassa, sanoo MTV Uutisten haastattelema ympäristöoikeuden emeritusprofessori. Professorin mielestä kunnat pakkolunastavat maita kevein perustein.
Yksi esimerkki tästä on vantaalainen Saraksen tila, jonka pakkolunastushinta on vain neljäsosan yksityisen ostajan tarjoamasta summasta.
Vantaan kaupungille on myönnetty lupa pakkolunastaa noin 43 hehtaarin laajuinen Saraksen tila, joka on ollut saman suvun hallussa 300 vuotta. Perikunta on kritisoinut päätöstä ja kuvaillut pakkolunastuksia keinoksi paikata kuntien taloutta.
Pakkolunastukseen päädyttiin sen jälkeen, kun Vantaan ja tilan omistavan perikunnan väliset neuvottelut tilan ostamisesta päättyivät erimielisyyksiin tilan maa-alueen arvosta.
10 miljoonasta 2,5 miljoonaan
Perikunta oli aiemmin saanut maista yli 10 miljoonan tarjouksen rakennusyhtiöltä. Tarjous raukesi, kun Vantaa ei antanut lupausta alueen kaavoittamisesta.
Tämän jälkeen kaupunki kuitenkin halusi alueen itselleen 2,5 miljoonalla eurolla. Hinnasta ei päästy sopuun, ja pian Vantaa haki Ympäristöministeriöltä lupaa pakkolunastaa maat juuri kaavoitusta ja asuntotuotantoa varten. Lupa myönnettiin.
Pk-seudun kunnat vastaavat nyt sitten niihin vaatimuksiin että pitäisi saada lisää tontteja.. :D :D
Quote from: Melbac on 29.08.2016, 07:06:02
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professori-kunnat-pakkolunastavat-maita-vaarin-perustein-nykytilanne-rapauttaa-maanomistajien-asemaa/6040332
Professori: Kunnat pakkolunastavat maita väärin perustein – "nykytilanne rapauttaa maanomistajien asemaa"
Maanomistajien omaisuuden suoja on rakoilemassa, sanoo MTV Uutisten haastattelema ympäristöoikeuden emeritusprofessori. Professorin mielestä kunnat pakkolunastavat maita kevein perustein.
Yksi esimerkki tästä on vantaalainen Saraksen tila, jonka pakkolunastushinta on vain neljäsosan yksityisen ostajan tarjoamasta summasta.
Vantaan kaupungille on myönnetty lupa pakkolunastaa noin 43 hehtaarin laajuinen Saraksen tila, joka on ollut saman suvun hallussa 300 vuotta. Perikunta on kritisoinut päätöstä ja kuvaillut pakkolunastuksia keinoksi paikata kuntien taloutta.
Pakkolunastukseen päädyttiin sen jälkeen, kun Vantaan ja tilan omistavan perikunnan väliset neuvottelut tilan ostamisesta päättyivät erimielisyyksiin tilan maa-alueen arvosta.
10 miljoonasta 2,5 miljoonaan
Perikunta oli aiemmin saanut maista yli 10 miljoonan tarjouksen rakennusyhtiöltä. Tarjous raukesi, kun Vantaa ei antanut lupausta alueen kaavoittamisesta.
Tämän jälkeen kaupunki kuitenkin halusi alueen itselleen 2,5 miljoonalla eurolla. Hinnasta ei päästy sopuun, ja pian Vantaa haki Ympäristöministeriöltä lupaa pakkolunastaa maat juuri kaavoitusta ja asuntotuotantoa varten. Lupa myönnettiin.
Pk-seudun kunnat vastaavat nyt sitten niihin vaatimuksiin että pitäisi saada lisää tontteja.. :D :D
Olen samaa mieltä yllä olevan professorin kanssa. Vantaalla on yllin kyllin rakentamatonta maata, aluekeskuksien ympärillä. On vanhaa teollisuusalueita( muun muassa Petikko) jotka voitaisiin rakentaa. Kävin Helsingistä käsin 1980-luvulla Helsinki-Vantaan lentoasemalla töissä niin se oli huomattava ero kun kaupunkien rajan yli meni. Tammistossa vlljeltiin viljaa aina 2000-luvun alkuun saakka, muutenkin Vantaa, kuten myös Espoo oli ja on vieläkin liikaa tiettyihin isoihin aluekeskuksiin nojaava. Helsingissä oli samantyylistä joskus 1960-luvulla. Vasta Vuosaaren rankentamisen yhteydessä Helsinki on yhtenäinen kaupunki, kokonaisuus. Mitä Espoo ja Vantaa ei taas ole vieläkään.
Asuin Vantaalla muutaman vuoden ja seurasin sen silloista kunnallispolitiikkaa, joka ei ole muuttunut miksikään siitä. Aina tietyn ajan välein joku sikäläinen "kyläpoliitikko" on jäänyt kiinni lahjuksista tai muusta laittomasta kähminnästä. Olisin hyvin iloinen siitä, että Vantaata litettäisiin Helsinkiin ainakin Länsimäen ja Rajakylän alueet, miksei myös muutkin jotka on rakennettu aivan Helsinkiin kiinni. Länsimäestä kävellään Helsinkiin jotta päästään tänne töihin. Kaupunkien välistä rajaa ei oikeastaan edes huomaa..
Quote from: Melbac on 29.08.2016, 07:06:02
Pk-seudun kunnat vastaavat nyt sitten niihin vaatimuksiin että pitäisi saada lisää tontteja.. :D :D
Tuossa on takana jotain puliveivausta tai änkyröintiä. Todennäköisesti molempia.
Tällaiset asiat on melko triviaalia sopia maankäyttösopimuksilla jossa päästään kaikkia tyydyttävään ratkaisuun kunhan asialla on ammattilaiset. Valitettavasti kuntien kaavoitushankkeista vastaa amatöörit joilla on usein vielä omat lehmät ojassa.
Jutusta saa sen kuvan että minkäänlaiseen maankäyttösopimukseen ei olla edes pyritty. SRV:n tarjous oli ilmeisesti ehdollinen että Vantaa kaavoittaa maat ja rakentaa vielä kunnallistekniikankin. Ilman muuta on selvää että ei tuollainen käy. Kaikki kaavoituksen kustannukset kunnallistekniikkaa ja jopa muuta alueen julkista kehittämistä myöten pitää kattaa sen kaavoituksen kohteena olevan maan arvon noususta ja kustannukset maksaa siis lopulta ehdollisesti maanomistaja sitä mukaa kun maata saa myytyä rakennuskäyttöön. Tämä on lähtökohta. Tilanomistajat ovat ilmeisesti änkyröineet, eikä suostuneet tällaiseen sopimukseen. Vaihtoehtoisesti Vantaa yrittää aidosti paikata talouttaan tällaisella tai siellä on jotain muuta puliveivausta takana ja jopa korruptiota.
Jos hommat osataan niin aina päästään sopimukseen tällaisissa tilanteissa jopa pahimman maanomistajaänkyrän kanssa. Ongelma on että hommia ei osata ja/tai korruptio rehottaa.
Hipit saivat siltansa.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001251549.html (http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001251549.html)
QuoteKruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio on 259 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi investointeja uuteen raitiovaunuvarikkoon ja -kalustoon tarvitaan arviolta 95–105 miljoonan euron edestä. Infrastruktuurihankkeen kustannusarviota on pidetty kohtuuttomana, sillä samalla summalla olisi mahdollista korjata kymmeniä sisäilmaongelmien vaivaamia homekouluja.
Valmistuessaan Kruunusillat yhdistävät Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman raitiotieyhteydellä osaksi kantakaupunkia.
Kritiikkiäkin löytyy: http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001249828.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001249828.html)
Quote
Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Kruununsiltojen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2018, ja liikennöinti koko yhteydellä voi alkaa vuonna 2026.
Siis mitä? Koko paskan rakentaminen kestää 8 vuotta jos kaikki menee vieläpä putkeen. Onko oikeasti joku idiootti joka uskoo noihin kustannusarvioihin?
Siis jo nyt arvioidaan että rakentaminen kestää kauemmin kuin länsimetron saattaminen nykyiseen tilaan. Tuosta tulee taloudellinen ja funktionaalinen katastrofi. Kymmenen vuoden kuluttua täällä ajaa jo robottiautot.
Olisi sangen mielenkiintoista tuntea ne mekaniikat, jotka vaikuttavat siihen ettei yksikään media kerro äänestystulosta, ts. ketkä 6 äänestivät tätä absurdistan-siltaa vastaan. Lopputulos oli varma mutta kai median lahjottujen mätämunien kannalta "kiusa se on pienikin kiusa". Eli kannattaa salata tämäkin asia.
Kävin tänään pitkästä aikaa Keravalla. En tunne sitä paikkaa juuri lainkaan vaikka ihan naapurissa asunkin.
Onhan Kerava vähän sellainen amisjunttila mutta rikkaampien kulttuurien edustajia ei paljon näkynyt katukuvassa.
Näytti Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyneen Keskustasta Laajasaloon johtavan ratiiovaunu- ja kinttukansansillan rakentamisen. Asiasta enemmän hyysärissä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1472610018970?jako=2c138d1a4e819084c2735a257e70652f
Huomiotani kiinnitti kuinka kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki piti erityisen hyvänä sitä että Laajasalosta tulee nyt joukkoliikenteen varassa oleva alue. Samoin tämä avaa nyt sitten Satanhaminan ottamisen "asumiskäyttöön". Kokoomuslaiset murisivat, etteivät henkilöautot pääse sillalle ja että tämän avulla nyt sitten pyritään tunkemaan Santahaminaan.
Olen aina kuvitellut että kokoomuksella olisi joku rooli Helsingin johdossa ja rakentamisessa, muta tämän perusteella virheät, kommarit ja demarit näyttävät vievän kokoomusta kuin kuoriämpäriä. Odotan inhon sekaisella uteliaisuudella ensi huhtikuun kunnalisvaalien tuloksia Helsingissä. Ihan vaan näin tieteellisessä mielessä....riittävän matkan päästä tyynesti katsellen......
Käydyssä keskustelussa oli tosi mielenkiintoisia perusteita sillalle, josta saattoi päätellä että viher-vasemmisto vietti asian ympärilä varsinaista riemujuhlaa. Erityisesti pisti silmään virkamiehestä poliitikoksi ryhtyneen, entisen rakennusvalvonnan virastopäällikön Kaarin Taipaleen (demarien jakkukalkkuna-siipi) peruste sillalle. "nyt voidaan San Fransicon, Venetsian ja Pietariin rinnalla mainita myös Helsinki !".
Aika pitkään Itäisen Helsingin ulkosaaristossa muinoin asuneena, jossa ihmisillä on ollut tapana hyödyntää henkilöautoa, voi esim Arhinmäen puheiden perusteella tulla eteen suht radikaali muutos liikkumiseen. Eli jos et mene ratikalla keskustaan niin myyt talosi ja muutat pois, mutta autolla et enää aja. Pyrkiiköhän toveri Paavo saamaan edullisia omakotitaloja kaupngin haltuun, joihin asutetaan uusia kunniakansalaisia ja muita kummallisuuksia. Tätä kaikkea katsellessa tulee mieleen sovellutus vanhan Paasikiven sanoista puhetta päättäessään. "Jumala Laajasaloa (Degerö) ja Santahaminaa varjelkoon!". Kukaan muu niitä saaria ei tämän jälkeen enää varjelekaan.
Quote from: Jorma M. on 31.08.2016, 22:55:16
Olisi sangen mielenkiintoista tuntea ne mekaniikat, jotka vaikuttavat siihen ettei yksikään media kerro äänestystulosta, ts. ketkä 6 äänestivät tätä absurdistan-siltaa vastaan. Lopputulos oli varma mutta kai median lahjottujen mätämunien kannalta "kiusa se on pienikin kiusa". Eli kannattaa salata tämäkin asia.
Pöytäkirjoja kokouksesta ei ole vielä julkaistu kaupungin sivuillakaan, eli vähän vaikea on äänestystulosta mistään kenenkään tarkistaa. Toki median edustajat olleet paikalla kokouksessakin.
Saahan sieltä edelleen omalla autolla ajaa, mutta ei uuden sillan kautta.
Quote from: multa tulille on 31.08.2016, 23:11:53
Aika pitkään Itäisen Helsingin ulkosaaristossa muinoin asuneena, jossa ihmisillä on ollut tapana hyödyntää henkilöautoa, voi esim Arhinmäen puheiden perusteella tulla eteen suht radikaali muutos liikkumiseen. Eli jos et mene ratikalla keskustaan niin myyt talosi ja muutat pois, mutta autolla et enää aja. Pyrkiiköhän toveri Paavo saamaan edullisia omakotitaloja kaupngin haltuun, joihin asutetaan uusia kunniakansalaisia ja muita kummallisuuksia. Tätä kaikkea katsellessa tulee mieleen sovellutus vanhan Paasikiven sanoista puhetta päättäessään. "Jumala Laajasaloa (Degerö) ja Santahaminaa varjelkoon!". Kukaan muu niitä saaria ei tämän jälkeen enää varjelekaan.
Ei kukaan ole kieltämässä autoilua Laajasalossa. Laajasaloon on muitakin reittejä olemassa kuin kyseinen silta.
Jos tuolle valitsemallesi linjalle lähdetään, niin saman tien voisi valittaa siitä, miksei moottoritiellä saa ajaa polkupyörällä. Moottoritie on tyypillisesti paljon tasaisempi ja suorempi väylä kuin sen kanssa rinnakkaiset tiet ja pyöräilykielto moottoritiellä siten selvästi rikkoo pyöräilijöiden ihmisoikeuksia.
Quote from: no future on 31.08.2016, 23:35:00
Quote from: Jorma M. on 31.08.2016, 22:55:16
Olisi sangen mielenkiintoista tuntea ne mekaniikat, jotka vaikuttavat siihen ettei yksikään media kerro äänestystulosta, ts. ketkä 6 äänestivät tätä absurdistan-siltaa vastaan. Lopputulos oli varma mutta kai median lahjottujen mätämunien kannalta "kiusa se on pienikin kiusa". Eli kannattaa salata tämäkin asia.
Pöytäkirjoja kokouksesta ei ole vielä julkaistu kaupungin sivuillakaan, eli vähän vaikea on äänestystulosta mistään kenenkään tarkistaa. Toki median edustajat olleet paikalla kokouksessakin.
Päättelet siis että "median edustajia on ollut paikalla kokouksessakin"? Ja että on "vähän vaikea tämän johdosta vähän vaikea tarkistaa äänestystulosta"?
OK, aika hyvä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 31.08.2016, 22:41:11
Hipit saivat siltansa.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001251549.html (http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001251549.html)
QuoteKruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio on 259 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi investointeja uuteen raitiovaunuvarikkoon ja -kalustoon tarvitaan arviolta 95–105 miljoonan euron edestä. Infrastruktuurihankkeen kustannusarviota on pidetty kohtuuttomana, sillä samalla summalla olisi mahdollista korjata kymmeniä sisäilmaongelmien vaivaamia homekouluja.
Valmistuessaan Kruunusillat yhdistävät Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman raitiotieyhteydellä osaksi kantakaupunkia.
Kritiikkiäkin löytyy: http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001249828.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001249828.html)
Kunnallisten infrahankkeiden kannattavuuskritiikki on aivan käsittämätöntä. Kuinka kannattava on länsimetro? Entä länsimetron jatko? Kuinka kannattava on Raide-Jokeri? Ei kunnallisten hankkeiden kannattavuutta voi ajatella samalla mittarilla kuin yksityisen sektorin hankkeita. Kunnat rakentavat kaikenlaista mielestään vähänkin tarpeellista ja kivaa vaikka niillä ei olisi siihen yhtään varaa. Rahaa saadaan lainaan pankeilta helposti, koska kunnat ovat suurista veloistaan huolimatta vakavaraisia ja pystyvät sopeuttamaan pienillä liikkeillä talouttaa nopeasti. Velasta ei edes haluta päästä eroon, koska siitä ei tarvitse päästä eroon.
Quote from: M.K on 01.09.2016, 01:08:36
Kunnallisten infrahankkeiden kannattavuuskritiikki on aivan käsittämätöntä. Kuinka kannattava on länsimetro? Entä länsimetron jatko? Kuinka kannattava on Raide-Jokeri? Ei kunnallisten hankkeiden kannattavuutta voi ajatella samalla mittarilla kuin yksityisen sektorin hankkeita. Kunnat rakentavat kaikenlaista mielestään vähänkin tarpeellista ja kivaa vaikka niillä ei olisi siihen yhtään varaa. Rahaa saadaan lainaan pankeilta helposti, koska kunnat ovat suurista veloistaan huolimatta vakavaraisia ja pystyvät sopeuttamaan pienillä liikkeillä talouttaa nopeasti. Velasta ei edes haluta päästä eroon, koska siitä ei tarvitse päästä eroon.
Kuinka kannattava oli Hakamäentien nelikaistaistaminen? Ei ilmeisimmin juuri lainkaan kannattava, koska sen seurauksena ympäristöä pilaava ja kallista yhdyskuntarakenteen hajautumista aiheuttava autoliikenne vain lisääntyi, ja autoliikenteen kasvua rajoittavat pullonkaulat siirtyivät uusiin paikkoihin.
Kuinka kannattava on Keskustatunneli, Sörnäisten tunneli tai Keilaniemen tunneli? Entä Itäkeskuksen eritasoliittymä?
Quote from: orientexpressen on 01.09.2016, 01:32:05
Quote from: M.K on 01.09.2016, 01:08:36
Kunnallisten infrahankkeiden kannattavuuskritiikki on aivan käsittämätöntä. Kuinka kannattava on länsimetro? Entä länsimetron jatko? Kuinka kannattava on Raide-Jokeri? Ei kunnallisten hankkeiden kannattavuutta voi ajatella samalla mittarilla kuin yksityisen sektorin hankkeita. Kunnat rakentavat kaikenlaista mielestään vähänkin tarpeellista ja kivaa vaikka niillä ei olisi siihen yhtään varaa. Rahaa saadaan lainaan pankeilta helposti, koska kunnat ovat suurista veloistaan huolimatta vakavaraisia ja pystyvät sopeuttamaan pienillä liikkeillä talouttaa nopeasti. Velasta ei edes haluta päästä eroon, koska siitä ei tarvitse päästä eroon.
Kuinka kannattava oli Hakamäentien nelikaistaistaminen? Ei ilmeisimmin juuri lainkaan kannattava, koska sen seurauksena ympäristöä pilaava ja kallista yhdyskuntarakenteen hajautumista aiheuttava autoliikenne vain lisääntyi, ja autoliikenteen kasvua rajoittavat pullonkaulat siirtyivät uusiin paikkoihin.
Kuinka kannattava on Keskustatunneli, Sörnäisten tunneli tai Keilaniemen tunneli? Entä Itäkeskuksen eritasoliittymä?
Kts. edellinen viestini.
Paperi-Metrosta satuin lukemaan pari päivää sitten: lauantaina oli mielenosoitus Keskuspuistossa. Siinä vastustettiin Keskuspuistoon kaavailtua asuntorakentamista, joka olisi kytköksissä kaavailtuihin kaupunkibulevardeihin.
Tässäkö oli kaupunkibulevardien perimmäinen idea? Puistot kokoomuksen intressitahoille gryndattavaksi, vihreät tyydytetään kaupukibulevardeilla ja ratikoilla. Täyteenrakennettu kaupunki ja ruuhkat; kuulostaa islaminvihreältä kehittyvän maan metropolilta. Jos sekopääsillan rakentamisen hyväksymisellä saadaan lisää gryndattavaa, kokkarit ehtinevät kotiuttaa voittoja kylliksi ennen kuplan puhkeamista.
Entäpä kodittomiksi jäävät lokkipolot, onko heidän asiansa huomioitu?
http://hommaforum.org/index.php/topic,100648.msg1879903.html#msg1879903
Quote from: Jorma M. on 01.09.2016, 00:37:08
Quote from: no future on 31.08.2016, 23:35:00
Quote from: Jorma M. on 31.08.2016, 22:55:16
Olisi sangen mielenkiintoista tuntea ne mekaniikat, jotka vaikuttavat siihen ettei yksikään media kerro äänestystulosta, ts. ketkä 6 äänestivät tätä absurdistan-siltaa vastaan. Lopputulos oli varma mutta kai median lahjottujen mätämunien kannalta "kiusa se on pienikin kiusa". Eli kannattaa salata tämäkin asia.
Pöytäkirjoja kokouksesta ei ole vielä julkaistu kaupungin sivuillakaan, eli vähän vaikea on äänestystulosta mistään kenenkään tarkistaa. Toki median edustajat olleet paikalla kokouksessakin.
Päättelet siis että "median edustajia on ollut paikalla kokouksessakin"? Ja että on "vähän vaikea tämän johdosta vähän vaikea tarkistaa äänestystulosta"?
OK, aika hyvä.
Aika usein tämänkaltaisiin juttuihin tarkastetaan faktat pöytäkirjoista.
Mikä tässä järjettömässä siltapäätöksessä ärsyttää on se, että kassavaje aiheuttaa lähes välittömästi ulinan ruuhkamaksujen välttämättömyydestä ja että niitä pitää maksaa ainakin Hyvinkäätä ja Vihtiä myöten vaikka peltomaisemat alkavat jo Vantaalla hämeenlinnanväylän varrella.
Kallista on kaupunkivihreiden päätöksenteko, kun kokkarit pääsevät siivellä rahastamaan ja pitää rakennella kulturelleja betonikakkuja vaikka keskelle merta.
Miten ruuhkamaksut/tietullit vihdissä tai hyvinkäällä helpottavat Helsingin kassavajetta?
Kruunusillat ja raitiovaunut maksavat siis vähintään 400 miljoonaa euroa. Jos Helsingissä on 300 000 joukkoliikenteen vakiokäyttäjää, niin tuo on 1300 euroa per käyttäjä. Tuo nostaa lippujen hintoja 20 % kymmenen vuoden ajaksi. Mitäköhän Laajasalon ulkopuolella asuvat tykkäävät asiasta?
Quote from: Ajattelija2008 on 01.09.2016, 13:39:27
Kruunusillat ja raitiovaunut maksavat siis vähintään 400 miljoonaa euroa. Jos Helsingissä on 300 000 joukkoliikenteen vakiokäyttäjää, niin tuo on 1300 euroa per käyttäjä. Tuo nostaa lippujen hintoja 20 % kymmenen vuoden ajaksi. Mitäköhän Laajasalon ulkopuolella asuvat tykkäävät asiasta?
Lippujen hinnat nousevat ilman Kruususiltoja ja raitiovaunujakin.
Quote from: no future on 01.09.2016, 13:38:34
Miten ruuhkamaksut/tietullit vihdissä tai hyvinkäällä helpottavat Helsingin kassavajetta?
Koska ne kilahtaisivat hsl:n kassaan, kuten esitetty on. Hyvinkää olisi 4. maksuvyöhyke.
Kenenkä muun luulit niitä raskasta subventointia vaativia raitiovaunuja liikennöivän kauas periferiaan?
Quote from: Ajattelija2008 on 01.09.2016, 13:39:27
Mitäköhän Laajasalon ulkopuolella asuvat tykkäävät asiasta?
Eivät varmaankaan. Tosin jos Helsinki aikoaa maksattaa sillat kahteen kertaan ensin lajasalolaisilla (kohonneina asuntojen(tontin) hintoina) ja sitten vielä joukkoliikenteen käyttäjinä, niin voisivat kyllä harkita asiaa uudestaan.
Quote from: Rauno Murju on 01.09.2016, 13:52:07
Quote from: no future on 01.09.2016, 13:38:34
Miten ruuhkamaksut/tietullit vihdissä tai hyvinkäällä helpottavat Helsingin kassavajetta?
Koska ne kilahtaisivat hsl:n kassaan, kuten esitetty on. Hyvinkää olisi 4. maksuvyöhyke.
Kenenkä muun luulit niitä raskasta subventointia vaativia raitiovaunuja liikennöivän kauas periferiaan?
Ajat autolla Vihdissä, maksat ruuhkamaksua? Vai ajat autolla Vihdistä pääkaupunkiseudulle ja maksat silloin ruuhkamaksua?
Raitiovaunujen ja Vihtiläisten yhteyttä en ymmärtänyt ollenkaan.
Mahtaa Kruununsilta olla surullinen näky syyskuusta huhtikuuhun. Pari ratikkaa lonksuttelee edestakas hulppealla sillalla. Vai kuka hullu siellä tuulessa ja viimassa kävelee ja pyöräilee? Metroseksuaaleilla punavihreillä kierrättäjä-pyöräilijöillä menee ensimmäisenä sisu kaulaan. Mikä on koko homman pointti? Eikö ne fillarit pitäisi saada siihen vaunuun följyyn? Ja miksi ensinkään kukaan kävelisi sillalla jota pitkin kulkee spora..
Quote from: Spesialisti on 01.09.2016, 15:18:33
Mahtaa Kruununsilta olla surullinen näky syyskuusta huhtikuuhun. Pari ratikkaa lonksuttelee edestakas hulppealla sillalla. Vai kuka hullu siellä tuulessa ja viimassa kävelee ja pyöräilee? Metroseksuaaleilla punavihreillä kierrättäjä-pyöräilijöillä menee ensimmäisenä sisu kaulaan. Mikä on koko homman pointti? Eikö ne fillarit pitäisi saada siihen vaunuun följyyn? Ja miksi ensinkään kukaan kävelisi sillalla jota pitkin kulkee spora..
jos kysymys on, että miksi kevyeenliikenteen väylä verrattuna puhtaaseen ratikkasiltaan, niin olettaisin, että koenrikon/tulipalon takia sillalla pitää olla vähän ylimääräistä varakapasiteettia kuitenkin. Pyöräily on muutenkin varsin vuodenaikariippuvainen liikennemuoto.
Quote from: Spesialisti on 01.09.2016, 15:18:33
Mahtaa Kruununsilta olla surullinen näky syyskuusta huhtikuuhun. Pari ratikkaa lonksuttelee edestakas hulppealla sillalla. Vai kuka hullu siellä tuulessa ja viimassa kävelee ja pyöräilee? Metroseksuaaleilla punavihreillä kierrättäjä-pyöräilijöillä menee ensimmäisenä sisu kaulaan. Mikä on koko homman pointti? Eikö ne fillarit pitäisi saada siihen vaunuun följyyn? Ja miksi ensinkään kukaan kävelisi sillalla jota pitkin kulkee spora..
Käveleekö ja pyöräileekö Helsingin nykyisillä silloilla ketään? "Hurja" parin kilometrin pituusko karkoittaa kaikki kulkijat Kruunuvuoren sillalta? Tuskin siellä ruuhkaa tulee olemaan, mutta siinä siellä tullaan kulkemaan, kuten muuallakin.
Syyskuuhan alkoi ja täällä on kadut ja terassit täynnä ihmisiä. Eikä se että ihmiset huonolla ilmalla käyttää ratikkaa mitenkään suoraan vähennä sillan käyttöastetta tai vaikuta sen hyödyllisyyteen liikkumisen nopeuden suhteen.
Autolla ei jatkossa keskustaan ole ainakaan idänsuunnasta asiaa. Kruunusiltojen myötä Kaivokadusta poistetaan yhdet ajokaistat ja ne muutetaan (maailman kalleimiksi) raitiovaunujen seisontatiloiksi. Tähän päälle vielä Hämeentien muuttaminen kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöihin. Summa summarum: idän ja pohjoisen suunnan palvelukeskukset saavat kunnon piristysruiskeen. Etenkin Kalasataman Redi tulee palvelemaan autoilevia laajasalolaisia kätevästi.
Raitiovaunuihmiset voivat sitten asioida keskustan liikkeissä ja kuljettaa tavaransa kätevästi raitiovaunussa Laajasaloon.
QuoteKehäradan Aviapoliksesta tuli tyhjyyttä kumiseva autioasema: vain 2 700 matkaa päivässä
Alueelle tuodaan kaupungin rahoilla yhteiskäyttöautot ja kimppataksit, jotta ihmiset voivat kulkea junalla töihin.
Kaupunki 12.9.2016 15:38 Päivitetty: 13.9.2016 7:19
Kaisu Moilanen
Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/kaupunki/a1473649340814?jako=89a7a76f22a9916c74beefddfa866420&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage (http://www.hs.fi/kaupunki/a1473649340814?jako=89a7a76f22a9916c74beefddfa866420&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage)
http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/09/17/lansimetron-salakahma/ (http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/09/17/lansimetron-salakahma/)
Jätän tämän vain tähän. Vantaan Sanomat kertoo että Kivistön hienolta, kaupunkimaiselta asuinalueelta kaksi sijoituskämppää ostaneelta miekkoselta jää kämpät käsiin (ja rakentajalta myymättä) koska - tadaa - alueella ei ole pysäköintipaikkoja. Kämppiä hankkiessa ukkeli nuukaili koska parkkipaikka olisi pitänyt ostaa hallista a 12 000 euroa. Nyt harmittaa kun ei löydy Vantaalle vuokralaisia jotka tyytyisivät bussiin tai pyöräilyyn. Vantaalla.
Vantaalla. Alue. Ilman. Parkkipaikkoja. Kunta joka on pelkkää peltoa ja metsää. Nauran itseni tärviölle. Siis Vantaalla.
Niin, siis nythän ollaan todellakin lentokentän takana, maagisen kehä kolmosen väärällä puolella.
Mitä nopeasti tsiigasin, niin ihan kantakaupungin hintoja yritettiin huutaa vuokrakämpistä. Tässä yhtälössä on aika moni asia pielessä.
Rakennusyhtiö ihmetelly Kauppalehdelle miten jopa Venäjä pääsi eroon rakennusalalla "neuvostonormeista" mutta Suomi pysyy vielä kiinni vanhassa asuntojen rakentamisessa...
http://www.verkkouutiset.fi/talous/kauppalehti%20bonava%20rakentaminen%20kustannus%20venaja%20suomi-54563
Quote from: no future on 22.10.2016, 15:26:23
Mitä nopeasti tsiigasin, niin ihan kantakaupungin hintoja yritettiin huutaa vuokrakämpistä. Tässä yhtälössä on aika moni asia pielessä.
Älä ole huolissasi, eiköhän sinnekin asukkaat saada. SOS-hallitus toimittaa.
Ei minua huoleta, ja silloinhan tuon asuntosijoittajankaan ei tarvinne huolehtia.
Quote from: Hän on 22.10.2016, 13:01:20
Vantaalla. Alue. Ilman. Parkkipaikkoja. Kunta joka on pelkkää peltoa ja metsää. Nauran itseni tärviölle. Siis Vantaalla.
Likettäisin, mutta tuo uhkaus virheisiin liittymisestä on niin järeä ja kynnys lähestyy vääjäämättä.
Tuonnehan muuten tuli iso parkkitalo keskelle asuinkortteleita, mutta perisuomalaiseen tapaan paikoista ei haluta maksaa erikseen.
No kyllähän sitä, kun ihan epsanjalainen poju ehdottaa:
QuoteEspanjalainen opiskelija sai ajatuksen: Puretaan Helsingin moottoritiet – keskiviikkona villistä ideasta voi tulla totta
Helsingin sisääntuloväylät halutaan muuttaa Mannerheimintien kaltaisiksi vilkkaasti liikennöidyiksi asuinkaduiksi. Carlos Lamuelan diplomityöstä käynnistyi lumipalloefekti.
Kaupunki 25.10.2016 2:00 Päivitetty: 25.10.2016 8:23
Lari Malmberg
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunginvaltuusto saa keskiviikkona eteensä merkittävän pulman: hyväksyäkö vaiko hylätä Helsingin tulevaisuutta vuosikymmeniä ohjaava uusi yleiskaava?
Poliitikot ovat jo pureskelleet suurimman osan yleiskaavaehdotuksen sisällöistä, mutta yhden asian suhteen kädenvääntö on jatkunut kuumana viime metreille asti: Hämeenlinnanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi näyttäisi tarkoittavan sitä, että Keskuspuistoon rakennettaisiin tulevaisuudessa taloja.
Toisten mielestä kyseessä on pyhäinhäväistys, mutta osan mukaan kaupunkibulevardit ovat uuden yleiskaavan suurin neronleimaus. ...
Voihan piiperö taas kerran.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1477283665793?ref=a-luet-#1 (http://www.hs.fi/kaupunki/a1477283665793?ref=a-luet-#1)
Jos tuo purku tapahtuisi niin se johtaisi siihen että sitä katseltaisiin vähän aikaa jonka jälkeen, vuosien päästä rakennettaisiin moottoritiet uusiksi.
Kaupunkibulevardeista:
QuoteTämä olisi tapa tehdä joukkoliikenteeseen pohjaavaa kaupunkia
Miksi kaupungin pitäisi pohjata joukkoliikenteeseen?
Ei ole poliitikkojen asia sanella, miten ihmiset liikkuvat eikä poliitikko tiedä kenenkään puolesta, mikä on kullekin toimivin vaihtoehto. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa erilaiset liikkumisvaihtoehdot ja yksilö sitten omalta kohdaltaan päättää, mikä hänelle sopii parhaiten. Läheskään kaikki eivät voi tukeutua julkisiin liikennevälineisiin.
Tässä tullaan taas fyysisen tilan ulottuvuuksiin, jotka eivät ole mikään neuvottelukysymys. Henkilauton heikko kohta on sen viemä tila eikä missään ole saatu toimimaan vähääkään isompaa kaupunkia henkilöauton varassa vaan joukkoliikenne on ainoa, joka kaupungissa oikeasti toimii.
Fyysisen tilan ominaisuus, ei hippien juoni.
Quote from: Fiftari on 25.10.2016, 10:16:50
Jos tuo purku tapahtuisi niin se johtaisi siihen että sitä katseltaisiin vähän aikaa jonka jälkeen, vuosien päästä rakennettaisiin moottoritiet uusiksi.
En ole huomannut, että kukaan tahtoisi vetää hämeenlinnanväylää tullinpuomille tai tuusulanväylää kurville.
Kun ei autolla Helsinkiin enää pääse, poistuvat loputkin yritykset kehille tai kauemmaksikin. Tällöin sinne ei ole asiaakaan juuri kenelläkään. Sitten hipit voivat pitää matujen kanssa 'maailma kylässä'-festareitaan 24/7/365 työväestön häiritsemättä. Veropohjalle tuo tosin voi aiheuttaa jotakin.
E: samaan aikaan rakennetaan uutta toimistotilaa Helsinkiin pää märkänä, vaikka jo nyt sitä on tyhjillään kuulemma enemmän kuin koskaan. Kukahan tämänkin lystin tulee maksamaan? ???
Eikö työmatkaliikenteestä riittäisi asiakkaita kaupunkibulevardiratikoille, vai pitääkö kehyskuntalaiset pakottaa jättämään autonsa liityntäparkkiin uuden rakennusmassan aiheuttamalla liikennemäärän kasvulla?
Siis espanjalaisopiskelijan diplomityöstä tuli bulevardi-idea? Espanjalaisilla onkin omassa maassaan paljon kokemusta menestyksekkäistä liikennehankkeista.
Quote from: Uuno Nuivanen on 25.10.2016, 10:03:01
No kyllähän sitä, kun ihan epsanjalainen poju ehdottaa:
aivan, asiaa tutkittu Hgissä jo -80-luvulla mutta kun
maahanmuuttaja tajuaa kopioida tieteen puutteesta kritisoidun
valmistumistyönsä etelä-koreasta ja usasta, niin wautsiwau
niinqu et miten pärjättäiskään ilman ihquja matuja ? että vihreiden kautta vaan kaupunkisuunnittelun päälliköksi asap !
Kun tästä nyt ikuisesti väitellään, niin kiinnostaisi vertailu muihin kaupunkeihin. Itselläni ei ole autoilukokemusta kuin muutama turistikerta Tukholmasta, mutta Homman kansainvälisestä siivestä löytynee sitäkin enemmän?
Autolla Kööpenhaminan keskustaan? Tukholmaan? Amsterdamiin? Pietariin?
Quote from: tuo mies on 25.10.2016, 10:41:46
Eikö työmatkaliikenteestä riittäisi asiakkaita kaupunkibulevardiratikoille
luulen, että hgin kaupungin ehdotus ongelmaan on
bulevardiratikkaeli niinkuin optimoitu ratkaisu lähijunan, metron, raitivaunun, pikaraitiovaunun, automaattibussien ja lähiliikenteen bussien lisäksi
harmi, ettei ym laitokselta valmistuneen matun opinahjon opettajan köysirataviritelmä toteutunut, toimintavarmuus
olisi ollut luokkaa VR + 40 asteen pakkaset (tyynenä ja aurinkoisena kesäpäivänä)
8)
Quote from: Hän on 22.10.2016, 13:01:20
Jätän tämän vain tähän. Vantaan Sanomat kertoo että Kivistön hienolta, kaupunkimaiselta asuinalueelta kaksi sijoituskämppää ostaneelta miekkoselta jää kämpät käsiin (ja rakentajalta myymättä) koska - tadaa - alueella ei ole pysäköintipaikkoja. Kämppiä hankkiessa ukkeli nuukaili koska parkkipaikka olisi pitänyt ostaa hallista a 12 000 euroa. Nyt harmittaa kun ei löydy Vantaalle vuokralaisia jotka tyytyisivät bussiin tai pyöräilyyn. Vantaalla.
Vantaalla. Alue. Ilman. Parkkipaikkoja. Kunta joka on pelkkää peltoa ja metsää. Nauran itseni tärviölle. Siis Vantaalla.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/446654-asuntosijoittaja-tuskailee-kiviston-parkkipaikkapulaa-yhden-paikan-hinta-olisi-12
QuoteKun Leskiset ostivat yksiöt, Kivistöä mainostettiin edistyksellisenä alueena, jossa ei välttämättä tarvita autoa.
Ihan hyvä tavoite, mutta sitä olisi voinut harrastaa vaikka Jätkasaaressa, ei Pohjois-Vantaalla.
Quote from: RP on 25.10.2016, 10:52:59
parkkipaikkaongelma
LOL, ongelmaa ei pidä kokea uhkana, vaan mahdollisuutena:
vuokraa kämppä sossun kautta mustalaisille ja PIM! parkkipaikkaongelmaa ei ole: parkkipaikka = mihin auto nyt sattuu jäämään
Sille pääseekö Helsinkiin autolla ei tule tapahtumaan yhtään mitään. Jokin hyvin vaatimaton kolmen minuutin lisäys matka-aikaa. Eivät motarit nytkään keskustaan vie vaan aina jossain on ensimmäiset liikennevalot.
Quote from: junakohtaus on 25.10.2016, 11:11:46
Eivät motarit nytkään keskustaan vie vaan aina jossain on ensimmäiset liikennevalot.
Tätä ongelmaa olisi voitu hieman ohittaa keskustunnelin avulla. Mutta tuo ajonopeus vs liikenteen sujuvuus pitää paikkansa.
Harmi, ettei Hgissä tätä osata kerta kaikkiaan suorittaa oikein, vaan liikenteestä tehdään johonkin pullonkaulaan jumittavaa
jonossa ajamista.
btw keskustunnelin hinnaksi kaavailtiin noin puolta miljardia. ei ole varaa.
puolet tästä summasta poltettiin uusmatuihin uudenmaan alueella, vuodessa. on varaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustatunneli
Quote from: tuo mies on 25.10.2016, 10:41:46
Eikö työmatkaliikenteestä riittäisi asiakkaita kaupunkibulevardiratikoille, vai pitääkö kehyskuntalaiset pakottaa jättämään autonsa liityntäparkkiin uuden rakennusmassan aiheuttamalla liikennemäärän kasvulla?
Idea oli siis espanjalaisopiskelijan diplomityöstä tuli bulevardi-idea? Espanjalaisilla onkin omassa maassaan paljon kokemusta menestyksekkäistä liikennehankkeista.
Semmonen käytännön mukavuusjuttu, että Espanjassa ei tarvitse odotella bussia helvetin raa'assa tuulessa räntäsateessa tai -20 asteen pakkasessa pultsareita ja turmiolantommeja vältellen.
Lystinmaksajan osa on lystikäs.
Julkisen liikenteen etuja on mukavuus ja nopeus, siis silloin kun ne asiat toteutuvat. Jos vaikka pyrin Tuusulasta Helsingin keskustaan autolla, matkaan menee reilu puoli tuntia, vähän riippuen
liikenteestä. Yleensä jätän auton Elielin parkkiin. Oletetaan, että autolla ei pääse enää Tammistosta eteenpäin. Auto pitää ajaa jollekin helvetin isolle parkkipaikalle, ajaa kaukaisimpaan ruutuun jos löytyy ja lampsia ratikkalaiturille. Siinä vaiheessa kun olen laiturilla, olisin autolla luultavasti jo lähes Käpylässä. Kun ratikka viimein lähtee, olisin autolla jo Hakaniemen kulmilla. Ja koko ajan lämpimässä ohjaamossa omassa yksityisyydessä. Vaikka laulaa loilottaa jos siltä tuntuu. Punavehreä arjen sankari toki pyöräilee tuollaisen matkan tuulessa ja tuiskussa, eikö?
Autolla pääsee Tammistosta eteenpäin. Kukaan ei ole suunnittelemassa mitään sellaista, että et pääsisi autolla Tammistosta eteenpäin.
Eikä se Mäkelänkadun liikennemäärä nouse tai laske mihinkään, kun tie vetää jo nykyään ruuhka-aikana tasan sen minkä vetää.
Tullaan siihen että kuinka paljon pitää priorisoida yksin autossaan laulelijoita, mukavuussyistä, ilman että tällä priorisoinnilla liikenne sujuvoituu ollenkaan.
Mitä Laajasalon siltoihin tulee, kaksi pointtia.
1) Ei runkoyhteyttä - ei uutta kaupunginosaa. Siksi raitiolinja.
2) Autosillan autot eivät mahtuisi kaupungissa mihinkään. Katuverkko ei niitä pystyisi ottamaan vastaan ja ruuhkat pahenisivat ihan sietämättömiin.
Bonuksena: Kulosaaren siltaa ei olla poistamassa ja autoissa on kääntyvät etupyörät.
Quote from: junakohtaus on 25.10.2016, 11:31:11
Autolla pääsee Tammistosta eteenpäin. Kukaan ei ole suunnittelemassa mitään sellaista, että et pääsisi autolla Tammistosta eteenpäin.
No sovitaan vaikka että kyseessä on hypoteesi. Perusajatus varmaan tuli selväksi.
Quote from: junakohtaus on 25.10.2016, 10:33:02
Tässä tullaan taas fyysisen tilan ulottuvuuksiin, jotka eivät ole mikään neuvottelukysymys. Henkilauton heikko kohta on sen viemä tila eikä missään ole saatu toimimaan vähääkään isompaa kaupunkia henkilöauton varassa vaan joukkoliikenne on ainoa, joka kaupungissa oikeasti toimii.
Fyysisen tilan ominaisuus, ei hippien juoni.
Monelle oma henkilöauto on olohuoneen jatke. Tai kuten Ihmisten puolueen puheenjohtaja Tapani Riihimäki sanoi Länsiväylällä jonottamisesta: "Se on mun Zen-hetki. Ei tarvitse kuunneella kun lapset huutaa tai vaimo nalkuttaa."
Off-topic mutta liittyy:
http://pitkaranta.blogspot.fi/2016/10/helsinki-kasvaa-ulkomaalaisin-voimin.html (http://pitkaranta.blogspot.fi/2016/10/helsinki-kasvaa-ulkomaalaisin-voimin.html)
Otso Kivekäs mutustelee Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä, että kasvu olisi kaupungille kustannusnetraalia, mutta ym. linkin perusteella rohkenen epäillä. Kruunuvuoren sillat maksaa 1000 euroa per stadilainen.
https://www.facebook.com/groups/184085073617/permalink/10154603660448618/?comment_id=10154604053188618&reply_comment_id=10154604292128618&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R%22%7D (https://www.facebook.com/groups/184085073617/permalink/10154603660448618/?comment_id=10154604053188618&reply_comment_id=10154604292128618&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R%22%7D)
Sinällään ymmärrän kustannuksista kiukuttelun, mutta samalla logiikalla olisi Lauttasaaren ja Kulosaaren sillatkin jääneet rakentamatta.
Quote from: no future on 25.10.2016, 12:31:12
Sinällään ymmärrän kustannuksista kiukuttelun, mutta samalla logiikalla olisi Lauttasaaren ja Kulosaaren sillatkin jääneet rakentamatta.
Kuinka monta ihmistä ylittää Lauttasaaren sillan vuorokaudessa ja mikä on Kruununsiltojen oletus? Isopyloninen silta sitä paitsi pilaa maiseman totaalisesti, toki tämäkin on makukysymys.
Edit: Tyhmä kysymys varmaan mutta miksi ei vain jatketa Metroa Hertsikasta Laajasaloon?
Spesialisti,
ymmärrän konseptin oikein hyvin ja niin ymmärtävät kaikki muutkin. Mitään tuollaista ei kukaan ole toteuttamassa jo siksi, että siihen raiteen päähän on huomattavasti fiksumpaa rakentaa asuntoja kuin parkkipaikkoja.
Oli muuten huvittavaa, että tuokin ulkomaalaisarkkitehti puhui Helsingin osalta 'kestävästä kehityksestä'. Niin puhuvat monet Helsingin poliitikotkin.
Ja samaan aikaa kaupunkiin rakennetaan 5 000 - 7 000 asuntoa vuodessa! Mitä kestävää kehitystä se on? Eikö kestävä kehitys olisi sitä, että uusia asuntoja ei juuri tehtäisi varsinkaan kun suomalaisten määrä on laskemaan päin, että paremminkin keskityttäisiin jo olemassaolevasta asuntokannasta huolehtimiseen?
Quote from: Spesialisti on 25.10.2016, 12:42:47
Edit: Tyhmä kysymys varmaan mutta miksi ei vain jatketa Metroa Hertsikasta Laajasaloon?
Koska katto tulee vastaan. Liikennemäärät siis. Ja syy on Metron Espoon puolen lyhyemmät asemalaiturit.
Edit: Nythän sillasta päätettäessä valtuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan Hertsikan ja Laajasalon välinen julkinen liikenne parannetaan.
Metrossa tosiaan tulee kapasiteetti vastaan ja lisäksi hintalappu.
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.10.2016, 12:57:10
Oli muuten huvittavaa, että tuokin ulkomaalaisarkkitehti puhui Helsingin osalta 'kestävästä kehityksestä'. Niin puhuvat monet Helsingin poliitikotkin.
Ja samaan aikaa kaupunkiin rakennetaan 5 000 - 7 000 asuntoa vuodessa! Mitä kestävää kehitystä se on? Eikö kestävä kehitys olisi sitä, että uusia asuntoja ei juuri tehtäisi varsinkaan kun suomalaisten määrä on laskemaan päin, että paremminkin keskityttäisiin jo olemassaolevasta asuntokannasta huolehtimiseen?
Niin, vihreät politiikot tuhoamassa jäljellä olevia viher ja virkistysalueita, lähimetsiä sun muita.
Mutta kyse on talouden kestävästä kehityksestä. Talouskasvu toimii rakentamalla, rakentaminen taas vaatii lisää asukkaita jostain.
Talouskasvun logiikka, joka näkyy paikallisena ympäristötuhona kun metsiä jyrätään betonikuutioiden tieltä pk-seudulla talouskasvun eteen. Vihreät tämän moottorina.
Quote from: junakohtaus on 25.10.2016, 12:09:27
Mitä Laajasalon siltoihin tulee, kaksi pointtia.
1) Ei runkoyhteyttä - ei uutta kaupunginosaa. Siksi raitiolinja.
2) Autosillan autot eivät mahtuisi kaupungissa mihinkään. Katuverkko ei niitä pystyisi ottamaan vastaan ja ruuhkat pahenisivat ihan sietämättömiin.
Kummallista teoretisointia rautatien varresta. Oliko Vuosaari joku uusi kaupunginosa kun se sai tunnelijunan ? Saman lainen iän kaiken asuttu alue Itäsaaristo (Laajsalo-Santahamina) on ollut, vähitellen asukkaat lisääntyneet ja hyvin on sieltä kaupunkiin päästy, joko autolla tai bussilla (ja nyttemmiin jatkettu tunnellijunalla) kuka minnekkin, kohtuu harva enää keskustaan, suurin osa ihan muualle.
Mikä ihmeen erikoistapaus nyt tämä vanhan öljysataman asuttaminen on ? Se reikiä täyteen porattu öljysäiliökö nyt on ihmisten päistä vienyt viimeisenkin järjen valo ?. Lisää busseja kruunuvuoresta Herttoniemeen tai siten vetäkää se tunnelijunan pätkä sinne, mutta muistakaa, että näissä oloissa sen Santahaminan saanti ei välttämättä olekaan ennää ihan läpihuutojuttu. Joten hankkikaa niitä busseja. Tai jättäkää autopaikat rakentamatta Kruunuvuorenrantaan niin saatte siitä oivan pihervipertäjä-lähiön.
Siitä sillasta vielä, olen täällä pari kertaa kysymyt, että millä ne sillan hinkujat luulee että Kruunuvuoresta menee valtavasti väkeä keskustaan , en vain ole vastausta saanut. Pannaanko sinne pääsemisen ehdoksi:
- 1) että olet kukkamolli, jonka ei tartte muuta kun mennä pitämään aeman seinää pystyssä
- 2) että olet jakkukalkkuna, joika ei ikinä edes oppisi ajamaan autoa ja jolla on taattu työpaikka jossain "vain akoille"-varatussa valtion tai kunnan tai "jonkun järjestön" suojatyöpaikassa
- 3) että kuulut Helsingin vihreään eliittiin, leijut tukevasti puolli metriä ilmassa (siksi varmaan tarvitset sen raitiovaunun ettet sillalla lennä tuulen mukana unelmataivaan tuuliin) ja menet keskustaan "osalllistumaan, aktivoitumaan, workshoppiin tai soijalattelle"
Nämä kolme ihmisryhmää tarvitsee sitä siltaa, mutta mahtaakohan niitäkään riittää edes yhtä joka raitiovaunuun, voi tulla aika kallista kyytiiä ?
Mutta jos sinne nyt joku (oikeasti) työssä käyväkin eksyisi, niin miten sitä hyödyttää että se pääsee Pohjoisrantaan ratikalla kun työpaikka on jossain kehä 1:llä tai Kehä kolmosella tai Tuusulassa tai Rähkinärinteessä ? Taitaa tämän sillan suunniteluryhmä olla saanut samassa laitoksessa ja samanlaista opetusta kuin tämä "kaupunkibulvardien" kehittänyt sanataitellija, jonka työhön on myös lorahtanut "pierun verran lyriikkaa..."
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.10.2016, 22:28:15
Quote from: no future on 22.10.2016, 15:26:23
Mitä nopeasti tsiigasin, niin ihan kantakaupungin hintoja yritettiin huutaa vuokrakämpistä. Tässä yhtälössä on aika moni asia pielessä.
Älä ole huolissasi, eiköhän sinnekin asukkaat saada. SOS-hallitus toimittaa.
Sandaalien läpsytys ja geelin haju kovenee..
Quote from: no future on 25.10.2016, 11:39:04
Eikä se Mäkelänkadun liikennemäärä nouse tai laske mihinkään, kun tie vetää jo nykyään ruuhka-aikana tasan sen minkä vetää.
Tullaan siihen että kuinka paljon pitää priorisoida yksin autossaan laulelijoita, mukavuussyistä, ilman että tällä priorisoinnilla liikenne sujuvoituu ollenkaan.
Mutta verottaja ei tykkää, jos kansalaiset haluaisivat mennä mieluiten kimppakyydillä
Quote from: hattiwatti on 25.10.2016, 18:35:44
Niin, vihreät politiikot tuhoamassa jäljellä olevia viher ja virkistysalueita, lähimetsiä sun muita.
Mutta kyse on talouden kestävästä kehityksestä. Talouskasvu toimii rakentamalla, rakentaminen taas vaatii lisää asukkaita jostain.
Talouskasvun logiikka, joka näkyy paikallisena ympäristötuhona kun metsiä jyrätään betonikuutioiden tieltä pk-seudulla talouskasvun eteen. Vihreät tämän moottorina.
Helsingin, kuten muidenkin suomalaisten kaupunkien lähiöalueilla on nykyisn täysin ylimitoitettu määrä viheralueita. Suurimmalla osalla näistä viheralueista virkistyskäyttö on vähäistä tai olematonta. Erityisesti isojen teiden ns. suojaviheralueilla, jotka ovat se minne suunniteltu kaupunkibulevardirakentaminen pääasiassa keskittyy, ei oleskele käytännössä kukaan edes kesäaikaan.
Ympäristönsuojelunäkökulmasta on selvästi paras vaihtoehto tiivistää kaupunkirakennetta (samalle tiiviystasolle kuin mitä se on muussa Euroopassa) sen sijaan, että säästettäisiin nykyiset viheralueet ja jatkettaisiin uusien lähiöiden ja haja-asutuksen rakentamista aina kauemmas ja kauemmas keskustasta. Tällä tavoin saadaan lyhennettyä ihmisten päivittäin kulkemia matkoja ja vältytään kalliin infrastruktuurin rakentamiselta uusiin lähiöihin, ja samalla säästetään nykyisen kaupunkialueen ulkopuolella olevia metsiä.
Viheralueiden virkistyskäyttöä voidaan kompensoida siten, että vaikkapa jonkin rakentamiselle uhratun 3 hehtaarin soisen tiheikön tilalle rakennetaan talojen ja katujen ohella puolen hehtaarin hoidettu puisto.
Metro-lehden kannesta käy selväksi pelin henki:
"YHä useampi jää kiinni ylinopeudesta - Kehä I:stä tuli sakkorysä"
"HSL nostaa hintoja - liput kallistuvat keskimäärin 4% (oikeasti jopa 5,5% muille kuin kausilippulaisille)"
Työmatkalaisen elävältä nylkeminen kovassa vauhdissa.
Työmatkailu on niiin lääst siison.
Vihervasemmisto diggaa Espoon Nuuksiota. Sinnekin pitäisi saada pikaratikka reitille Punavuori -Kallio - Kumpula -Käpylä - Huopalahti - Kattila. Köyhien ja vanhusten lähipuistolla ei ole väliä. Tiedostavaiston keskuspuistoviha taitaa olla jo vuosikymmeniä vanhaa. Jo Jörn Donner aikanaan 80-luvulla julisti, miten Helsinkiin riittää Hesperian puisto, mutta Keskuspuisto pitää rakentaa.
Quote from: Hän on 26.10.2016, 19:38:49
"HSL nostaa hintoja - liput kallistuvat keskimäärin 4% (oikeasti jopa 5,5% muille kuin kausilippulaisille)"
Työmatkalaisen elävältä nylkeminen kovassa vauhdissa.
Luulisi että lippujen hinnankorotusten kipuraja saavutetaan pian. Ainoa tuleva säästökeino on bussilinjojen ja -vuorojen karsiminen. Muutamia linjoja kuten 39 & 69 on muokattu todellisiksi piinaaviksi kiertolinjoiksi 51kin sai uuden kiemuransa entisten lisäksi, mutta nuo muutokset tuskin riittävät mihinkään.
Quote from: tuo mies on 27.10.2016, 21:39:19
Quote from: Hän on 26.10.2016, 19:38:49
"HSL nostaa hintoja - liput kallistuvat keskimäärin 4% (oikeasti jopa 5,5% muille kuin kausilippulaisille)"
Työmatkalaisen elävältä nylkeminen kovassa vauhdissa.
Luulisi että lippujen hinnankorotusten kipuraja saavutetaan pian. Ainoa tuleva säästökeino on bussilinjojen ja -vuorojen karsiminen. Muutamia linjoja kuten 39 & 69 on muokattu todellisiksi piinaaviksi kiertolinjoiksi 51kin sai uuden kiemuransa entisten lisäksi, mutta nuo muutokset tuskin riittävät mihinkään.
Pitäisi käydä istumassa nuo mainitsemasi 39 ja 51, kun olen joskus ajanut noita reittejä itse myös.
Stadin kuukausikorttihan on yhä kohtuu edullinen, etenkin jos vertaa muihin kaupunkeihin.
Olis vielä kohtuullisempi ilman järjetöttömiä hankkeita kuten metro ja Kruunusilta
Miljoona kiloa räjähteitä ja 200 miljoonan lasku - Suomen pisin maantietunneli avataan tiistaina
http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161111200026534_uu.shtml
"Tunnelissa on kaksi kaistaa, joiden välillä on 11 metriä kalliota."
Olisiko sittenkin pitänyt laittaa 400 miljoonaa, jotta olisi edes entinen ruuhkainen nelikaistainen väylä saatu tunneliin? Miten kaksikaistainen tunneli muka vähentäisi ruuhkia, joita oli jo nelikaistaisella Rantatiellä?
Quote from: JoKaGO on 11.11.2016, 23:03:26
"Tunnelissa on kaksi kaistaa, joiden välillä on 11 metriä kalliota."
Olisiko sittenkin pitänyt laittaa 400 miljoonaa, jotta olisi edes entinen ruuhkainen nelikaistainen väylä saatu tunneliin? Miten kaksikaistainen tunneli muka vähentäisi ruuhkia, joita oli jo nelikaistaisella Rantatiellä?
No, tuo "kaksi kaistaa" on tietenkin toimittajan hölmöilyä. Ei siinä tietenkään ole kahta kaistaa, vaan kaksi ajorataa ja neljä kaistaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantav%C3%A4yl%C3%A4n_tunneli
Jos asia on mahdollista kirjoittaa väärin, niin suomalainen toimittaja kirjoittaa sen väärin.
Quote from: jmk on 11.11.2016, 23:09:22
Quote from: JoKaGO on 11.11.2016, 23:03:26
"Tunnelissa on kaksi kaistaa, joiden välillä on 11 metriä kalliota."
Olisiko sittenkin pitänyt laittaa 400 miljoonaa, jotta olisi edes entinen ruuhkainen nelikaistainen väylä saatu tunneliin? Miten kaksikaistainen tunneli muka vähentäisi ruuhkia, joita oli jo nelikaistaisella Rantatiellä?
No, tuo "kaksi kaistaa" on tietenkin toimittajan hölmöilyä. Ei siinä tietenkään ole kahta kaistaa, vaan kaksi ajorataa ja neljä kaistaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantav%C3%A4yl%C3%A4n_tunneli
Jos asia on mahdollista kirjoittaa väärin, niin suomalainen toimittaja kirjoittaa sen väärin.
Okei, mutta kaikki muu kirjoittelu tuosta hukkaputkesta on tarkoituksellisesti täyttä paskaa. Nimim. Vastentahtoinen maksaja >:(
Quote from: no future on 27.10.2016, 23:55:05
Stadin kuukausikorttihan on yhä kohtuu edullinen, etenkin jos vertaa muihin kaupunkeihin.
Oisko sulla tarjota jotain dataa tämän väitteen tueksi?
Ainakin Turussa paikallinen seutulippu kustantaa alle puolet siitä mitä pääkaupunkiseudun seutulippu. Linjojen palvelutaso (lähinnä vuoroväli ja ehkä kattavuuskin) on toki hieman suppeampi, kun on kyse väkimäärältään huomattavasti pienemmästä alueesta. Tosin luulen että työmatkaan julkisilla käytetyssä ajassa turkulaiset eivät häviä hintaeroa vastaavaa määrää pääkaupunkiseutulaisiin nähden. Työmatkalla kun ainakin itseäni kiinnostaa eniten siihen käytetty aika eikä se, pääseekö kulkemaan jotain ihmeen metrotunnelia pitkin. Matkustusmukavuus tulee sitten vasta kakkosena.
52 euroa stadin sisäinen kuukaudessa. Esimerkiksi Joensuussa yli 60 euroa ja samansuuntaista muuallakin keskisuurissa kaupungeissa.
Hienoa jos Turussa pääsee naapurikuntiinkin noin kohtuuhinnalla.
Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti Guggenheimin nurin, joten nythän sitä Guggenheimin tontin käyttöä voisi miettiä uudelleen.
Päättelin että koska tontti on nykyisin pysäköintialue ja koska Helsingissä kipeästi kaivataan lisää pysäköintitilaa, tuon Guggenheimille aiotun tontin voisi hyödyntää monikerroksisen pysäköintitalon rakentamiseen. Toisaalta, koska tontin sijainti on niin hyvä, kyseinen pysäköintitalokaan ei saisi olla mikään tavallisen ruma. Sen pitäisi olla poikkeuksellisen komea, kenties jopa maailman upein pysäköintitalo, tosin kaupunkikuvan ehdoilla.
Preston bus station (https://en.wikipedia.org/wiki/Preston_bus_station) on esimerkki ulkonäöltään onnistuneesta pysäköintitalosta.
Samaan yhteyteen voisi laittaa huoltoaseman ja sähköautojen latauspisteitä.
Edit: Päivitän hiukan ideaa. Koska tontilta on aika hieno näköala merelle, merenrannan puoleisen osan tontista voisi hyödyntää esimerkiksi hotellin tai asuinkerrostalon rakentamiseen.
Onko tuolle tontille edes vakavasti suunniteltu mitään käyttöä guggenheimin lisäksi?
Suurmoskeija olisi siinä somasti EK:n ikkunan alla, niin näkisi sikariporraskin keitä veronmaksajat elättävät, kun kaapuakat ja -ukot läpsyttelevät rukouksiinsa. Minareetin kutsuhuuto resonoi komeasti Ruotsinlaivojen torvien kanssa.
^ EK juuri tilaa näitä työvoimapulan poistajia maahan. Mutta tietääkö kukaan miten suurmoskeijan valtuusto-käsittelyaika on tulossa? Ihan mielenosoituksia ajatellen.
Quote from: no future on 01.12.2016, 16:40:57
Onko tuolle tontille edes vakavasti suunniteltu mitään käyttöä guggenheimin lisäksi?
Kirjava satama -suunnittelukilpailu 2012. Arvostelupöytäkirja (http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2012-4.pdf)
Google-haku: Helsinki south harbor proposal -kuvat (https://www.google.fi/search?q=helsinki+south+harbor+proposal&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjU0Mi-wdPQAhWHZCwKHXnqBsYQ_AUICCgB&biw=1272&bih=849)
Katso ja hämmästy. Ai niin, "vakavasti" :)
Quote from: hattiwatti on 01.12.2016, 19:22:19
^ EK juuri tilaa näitä työvoimapulan poistajia maahan. Mutta tietääkö kukaan miten suurmoskeijan valtuusto-käsittelyaika on tulossa? Ihan mielenosoituksia ajatellen.
Muistelisin, että vuoden vaihteen jälkeen...
^ Oliko sinulla tarkempaa tietoa tästä ihan vaikka mielenosoituksia varten?
http://www.autoexpress.co.uk/car-news/consumer-news/97894/axe-speed-bumps-to-improve-air-quality-says-new-report
Hidastetöyssyt saastuttavat ilmaa ja heikentävät terveyttä.
Kun auto tulee töyssyyn, se joutuu hidastamaan ja sen jälkeen kiihdyttämään jälleen. Tämä kiihdytys lisää päästöjä suuresti.
Kaikenmaailman töyssyt ovat viime vuosina yleistyneet suuresti. Pitäisikö niitä karsia ainakin osittain?
Tässä videossa fiksu musta kaveri kertoo, miksi Chicagossa on niin paljon väkivaltaa ja murhia. Erittäin hyvä pätkä kuunnella. Liittyy kaupunkisuunnitteluun.
https://youtu.be/H3m6PwSKFIs
Ensin kaveri kertoo, että homma lähti käsistä sen takia, kun poliitikot yrittivät lopettaa väkivaltaisuudet laittamalla eri jengien pomot vankilaan. Tästä oli seurauksena se, että jengit eivät olleet enää organisoituneita (vrt. ISIS), koska käärmeen päät katkaistiin. Jengien organisointi, koodisto, kunnia ja ohjeet katosivat. Tilalle syntyi lukematon määrä pieniä jengejä täynnä murhanhimoisia gangstereita.
Seuraavaksi rikkaat sijoittajat ja rakennusyritykset alkoivat ostamaan ghettoja, kun kaupunki alkoi laajenemaan. Tämä aivan sama kehitys on tapahtunut Lontoossa. Sijoittajat ja rakennusfirmat ostelevat Merihaan tyylisiä kerrostalokomplekseja kerralla, purkavat ne ja rakentavat tilalle pienempiä kerrostaloja ja rivitaloja, joita sitten vuokraavat ja myyvät varakkaille ihmisille.
Tuollaisessa ghettoutuneessa kerrostalokompleksissa voi asua kymmeniä tuhansia mustia. Heidät käytännössä ripotellaan ympäri Chicagoa ja tarjotaan "oma talo" jostain perselävestä. Tämä lisää väkivaltaisuutta ja murhia, koska nyt kun näitä murhanhimoisia gangstereita ja huumekauppiaita ripotellaan ympäri Chicagoa, rikkaiden tieltä pois, niin he joutuvat välittömästi uusiin reviirisotiin, koska he joutuvat välittömästi kahnauksiin alueella olevien ihmisten ja jengien kanssa.
Tämä on validi pointti ja varmasti totta. Olen seurannut samaa kehitystä Lontoossa. Siellä myös investoijat ja rakennusliikkeet ostelevat kokonaisia kortteleita ja jopa kaupunginosia, panevat talot matalaksi ja rakentavat hulppeita kaupunkiasuntoja, joissa neliöhinnat ovat ns. kohdillaan. Köyhät ja pienituloiset saavat häädöt ja ajetaan pois luksusasuntojen tieltä.
Olemme aika Impiwaarassa vielä Suomessa ghettojen kanssa, koska isossa maailmassa ghettoja vedetään jo matalaksi joka päivä ja tilalle rakennetaan ökytaloja.
Ihan mielenkiintoista kyllä mitä esimerkiksi Detroitille tapahtuu kun joskus nousee jaloilleen. Valtava määrä purkukuntoista ja omistusoikeuksiltaan sekavaa maata vanhassa suurkaupungissa muuten kohtuu varakkaalla ja tiheään asutulla alueella maata. Joku siellä tekee keinottelulla vielä omaisuuksia lähi- tai vähän kauemmassa tulevaisuudessa.
QuoteBoeri now has even bolder plans for China: to create entire "forest cities" in a country that has become synonymous with environmental degradation and smog.
"We have been asked to design an entire city where you don't only have one tall building but you have 100 or 200 buildings of different sizes, all with trees and plants on the facades," Boeri told the Guardian. "We are working very seriously on designing all the different buildings. I think they will start to build at the end of this year. By 2020 we could imagine having the first forest city in China."
Boeri described his "vertical forest" concept as the architectural equivalent of a skin graft, a targeted intervention designed to bring new life to a small corner of China's polluted urban sprawl. His Milan-based practice claimed the buildings would suck 25 tons of carbon dioxide from Nanjing's air each year and produce about 60 kg of oxygen every day.
"It is positive because the presence of such a large number of plants, trees and shrubs is contributing to the cleaning of the air, contributing to absorbing CO2 and producing oxygen,' the architect said. "And what is so important is that this large presence of plants is an amazing contribution in terms of absorbing the dust produced by urban traffic."
The first such settlement will be located in Luizhou, a mid-sized Chinese city of about 1.5 million residents in the mountainous southern province of Guangxi. More improbably, a second project is being conceived around Shijiazhuang, an industrial hub in northern China that is consistently among the country's 10 most polluted cities.
https://www.theguardian.com/cities/2017/feb/17/forest-cities-radical-plan-china-air-pollution-stefano-boeri
^Onkohan tuota väitettä kasvien puhdistavasta vaikutuksesta tutkittu tieteellisellä täsmällisyydellä?
Quote from: no future on 13.12.2016, 20:43:19
Ihan mielenkiintoista kyllä mitä esimerkiksi Detroitille tapahtuu kun joskus nousee jaloilleen. Valtava määrä purkukuntoista ja omistusoikeuksiltaan sekavaa maata vanhassa suurkaupungissa muuten kohtuu varakkaalla ja tiheään asutulla alueella maata. Joku siellä tekee keinottelulla vielä omaisuuksia lähi- tai vähän kauemmassa tulevaisuudessa.
Tarkoitat siis; jos keksivät keinon päästä eroon neekereistä. Olen samaa mieltä.
^^ Kyllä kasvit ilmaa puhdistavat. Kaikki se moska joka lehdille tarttuu on pois hengitysilmasta.
Mutta eiköhän tässä ole kyse vähän samasta kuin jos vähennettäisiin puhdistamolle tulevan jäteveden määrää sulkemalla viemärit ? Olisikohan aivan järjettömän hiilivoiman käytön vähentämisellä kenties suurempi kokonaisvaikutus ?
QuoteEkokylä Kirkkonummelle?
Teknologiayritys Hitachin entinen toimitusjohtaja Kari Savolainen haluaisi rakentaa Kirkkonummen Masalaan ympäristöystävällisen tuhannen asukkaan ekokylän.
Savolainen on valmis lahjoittamaan kylälle miljoona euroa ja myymään maitaan alennuksella.
Toiveena on, että kylä olisi hiilineutraali. Savolainen suunnittelee ostavansa kylään robottisähköbussin ja sähköautoja. Energiaratkaisuiksi hän suunnittelee geolämpövoimalaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa.
Kirkkonummen kunta suhtautuu hankkeeseen ainakin alustavasti kiinnostuksella.
EKOKYLÄN suunnittelu on päässyt vauhtiin viimeisten vuosien aikana. Savolainen haluaa kylään ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, esimerkiksi geolämpölaitoksen, tai sitten maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Älyteknologiallekin on varmasti tarvetta.
YHDYSKUNTASUUNNITTELUN ajanhenki painottaa tiivistä asumista ja autottomuutta, eikä vähiten ilmastokriisin vuoksi.
Savolainen korostaa pitävänsä periaatetta tärkeänä, mutta toivoo, että ympäristöystävällisiä elämäntapoja löytyisi myös niille, jotka haluavat asua väljemmin maaseudulla. Hänellä itsellään on tärkeitä muistoja lapsuuden vapaudesta Espoon Olarissa ja Haukilahdessa.
Siksi Savolainen suunnittelee robottibussin hankkimista ekokyläänsä. Se voisi kuljettaa lapset kouluun ja aikuiset kahden kilometrin päässä sijaitsevalle Masalan junapysäkille. Ja 2020-luvulla Länsimetron on tarkoitus kulkea kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaan Kivenlahteen.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005094882.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=c8ff4f03609638df3a1fe00efe625b00
QuoteKruununhaka kuin Pompeiji
De Rossi on kotiutunut Helsinkiin hyvin. Hän viihtyy Helsingin keskustassa ja pitää eniten Kruununhaasta.
– Kruununhaan mittakaava on lähinnä mielestäni ihanteellisinta eli antiikin Pompeijin kaupunkimittakaavaa, De Rossi sanoo.
Hän tekee Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitokselle väitöskirjatutkimusta siitä, mitä nykyisessä kaupunkirakentamisessa voitaisiin oppia antiikin ajan kuuluisasta tulivuoren tuhkaan hautautuneesta Pompeijista.
– Pompeijissa oli noin 20 000 asukasta neliökilometrillä, vaikka talot olivat vain kaksikerroksia. Rakentaminen on tiivistä ja silti kodit olivat tilavia ja toimivia ja palvelut olivat lähellä, Helsingissä asukastiheys on pienempi, on paljon julkista tilaa, jota ei käytetä, ja pienet asunnot, ihmiset pakotetaan ostoksille lähiöiden marketteihin, De Rossi vertailee.
De Rossin väitöskirjatutkimukseen kuuluu ihanteellisen kaupunkikorttelin suunnittelu. Siihen hän ottaa mallia Pompeijista ja toivoo, että mallia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Helsingin uusien kaupunginosien suunnittelussa.
– Haluaisin esitellä suomalaiseen rakentamiseen yhteisöllisyyden, joka parantaisi asumismukavuutta. Asunnoissa voisi olla vaikkapa yhteiskeittiö ja yhteisiä oleskelutiloja sen sijaan että jokaisella on omat tilat, joita kuitenkin käytetään harvoin.
"Lähiöt toimivat 1960-luvulla"
Lähiöiden aika on De Rossin mukaan ohi.
– Lähiöt toimivat 1960-luvulla kun piti rakentaa asuinalueita maaseudulta tulleille, mutta mihin niitä nykyään tarvitaan? Lähiöiden energiatehokkuus on huono ja vaikka talojen välissä on tilaa, se ei ole aitoa luontoa.
De Rossi seuraa tyytyväisenä julkista keskustelua rakentamisen laadusta ja kävelykatujen tarpeesta.
– Kaupunkimittakaavaa pitäisi tiivistää ja luoda enemmän kävelykatuja. Nyt tiivistetään asuntoja, mutta ihminen ei voi hyvin pikkuruisessa yksiössä maassa, jossa pitää jo luonnonolosuhteiden vuoksi olla niin paljon sisällä.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000005098715.html
Suomalainen arkkitehtuuri tunnetusti maailman huonoimmasta päästä.
Kummallinen aasinsilta Laura Kolbelta kaupunkien kasvuun liittyvästä keskustelusta laittomasti maassa oleskelevien telttaleirien pitäjien kanssa neuvotteluun. Lisäksi, jos tällaisen muuttoliikkeen annetaan jatkua, niin ei se mihinkään kolmasosaan västöstä pysähdy, vaan lyhyessä ajassa suomalaiset jäävät vähemmistöksi. Ensin Helsingissä, sitten koko maassa. Valtauskonnoksi tulee islam ja maa alkaa muistuttaa epävakaita Lähi-idän maita ja suomalaisten kohtalo suunnilleen sama kuin intiaaneilla. Tätä Kolbe ja muut päättäjät eivät tunnu tajuavan tai halua nähdä - tai sitten he jostain käsittämättömästä syystä ajavatkin tällaista Eurabiaa:
Kaupunkien kasvu on väistämätöntä – vuonna 2050 Helsingissä lähes joka kolmas on maahanmuuttajataustainen
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005107614.html
Quote
Oikeus kaupungissa asumiseen kuuluu kaikille. Sitä ei voi väestösiirroin, muurein tai tullein enää padota.
...
Näkemykseni perustuu yleiseen globaaliin suuntaukseen. Esimerkiksi YK:n ohjelmissa urbanisoitumisen kaari on selvä: vuoteen 2030 mennessä jo yli 60 prosenttia ihmisistä elää kaupungeissa.
...
Tätä nykyä suurin osa kaupunkien kasvusta johtuu luonnollisesta väestönkasvusta, ei enää pelkästään muuttoliikkeestä. On monin tavoin osoitettu, että kaupungistuminen ja talouskasvu liittyvät yhteen.
...
Muutos koskee Suomeakin. Kaupungit kasvavat, ja vuonna 2050 Helsingin asukkaista lähes joka kolmas on maahanmuuttajataustainen. On kaikkien intresseissä, että vastakohdat eivät kärjisty ja että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Kaupunki voi hyvinkin hyötyä kasvavasta asukasmäärästä tukemalla asukkaita kehittämään osaamistaan sekä hankkimaan koulutusta ja työtä.
Aloitetaan nuorista miehistä Rautatientorilla. Saataisiinko lisää kaupunkia Helsinkiin vaikkapa tuottamalla ymmärrystä tänne saapuvien ja täällä olevien välillä? Kaksi telttaleiriä, kaksi toisiaan kyräilevää ryhmää, ei edistä vuoropuhelua.
Muutos lähtee pienestä, kuten "syömällä yhdessä". Viikon hyvä työ voisi tapahtua kutsumalla telttaporukat taustavoimineen saman pöydän äärelle, tutustumaan toisiinsa. Nyt jos koskaan tarvitaan käden ojennusta yli todellisten ja kuviteltujen raja-aitojen.
Niin no, jos 35 pinnaa on entisen Neuvostoliiton alueelta ja 25 % Euroopasta (äidinkielen perusteella), niin ei se islamisoituminen, puhumattakaan suomalaisten vähemmistöön jäämisestä taida minkään ennustettavissa olevan tulevaisuuden puitteissa tapahtua. Helsingistä puhuttaessa siis.
Quote from: no future on 01.03.2017, 15:51:44
Niin no, jos 35 pinnaa on entisen Neuvostoliiton alueelta ja 25 % Euroopasta (äidinkielen perusteella), niin ei se islamisoituminen, puhumattakaan suomalaisten vähemmistöön jäämisestä taida minkään ennustettavissa olevan tulevaisuuden puitteissa tapahtua. Helsingistä puhuttaessa siis.
Ei ihan noinkaan. Maahanmuuton ja alueellisen segregaation kautta tapahtuvat muutokset voivat olla hyvinkin nopeita (vrt. ruotsalaiskaupunkien koulut), mutta jos odottaa kantaväestön vähemmistöön jäämistä koko Helsingin tasolla, niin siinä sitten toivottavasti kestää. Ei välttämättä kuitenkaan niin kauan kuin Helsingin kaupungin väestöennusteissa sanotaan, sillä niissä ei ole huomioitu kunnolla humanitaarista maahanmuuttoa.
Lisäksi islamisoituminen on prosessi, ei lopputulos. Sillä taitekohdalla, kun muslimeja/maahanmuuttajia on puolet helsinkiläisistä, ei olisi enää kuin symbolinen merkitys. Peli olisi menetetty jo ajat sitten.
Aika nättiä kaupunkisuunnittelua Kanadassa St._John:n kaupungissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/St._John%27s,_Newfoundland_and_Labrador#/media/File:Jelly_Bean_Row_(7701369614).jpg
Alla kuvassa Windhoek Namibiasta - klassinen malli hyvästä kaupunkisuunnittelusta. Tiheä keskusta bisnesrakennuksineen josta alkaa heti laajat ja loputtomat omakotitalo-asuinalueet.
Kiintoisa juttu: https://www.niftyhomestead.com/blog/earth-sheltered-homes/
http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2017/03/05/helsinki-vihreaksi-vaikka-puut-kaatamalla/ (http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2017/03/05/helsinki-vihreaksi-vaikka-puut-kaatamalla/)
Kaupunkisuunnittelua videopelillä.
http://www.bbc.com/news/39200838 (http://www.bbc.com/news/39200838)
Ei välttämättä huono idea ollenkaan. Oikein simuloitu videopeli ja annetaan sinne pelaajille oikean kaupungin malli. Tätä kun miljoonat ihmiset vääntävät tuntikausia niin kyllä sieltä tulee hyviäkin ideoita.
Quote•To push the city toward a more eco-friendly future, Brussels is planning to build three vertical structures using recyclable materials, renewable energy sources, and 30,000 plants.
•This plan to redefine the urban landscape using nature is one of many being undertaken by cities across the globe, and it could prove very beneficial to the environment.
Brussels is planning to build three vertical structures using recyclable materials, renewable energy sources, and 30,000 plants to push it toward a more eco-friendly future.
Once a port, then a warehouse, then a train and maritime station, Brussel's now-abandoned Tour and Taxis site could soon be transformed into an impressive green haven featuring massive, 300-foot-tall structures partially powered by solar panels. The numerous plants that would be seamlessly integrated into the buildings would allow them to absorb 175 tons of carbon dioxide (CO2) annually.
Apart from sprucing up the aesthetics of this site, the vertical forests would provide a mix of residential, commercial, and business spaces anchored on what the firm Vincent Callebaut Architecture calls "innovative, sustainable building principles."
https://futurism.com/european-city-set-to-transform-industrial-site-into-remarkable-vertical-forest/
QuoteHelsingissä outo ongelma: Länsiterminaalista tuli liian hyvä
Helsingin Länsiterminaalin suosio on kasvanut niin voimakkaasti, ettei kaupungin liikennesuunnittelu pysy perässä.
Kuuden viime vuoden aikana esimerkiksi rekkaliikenne on kaksinkertaistunut ja viime vuonna sataman kautta kulki jo yli 230 000 rekkaa ja perävaunua.
Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungin välinen laivareitti on yksi maailman vilkkaimmista, ja sen matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Tänä vuonna määrä kolkuttelee jo seitsemän miljoonan ennätyslukemia.
Samaan aikaan Länsiterminaalin viereen kasvaa uusi Jätkäsaaren kaupunginosa asukkaineen.
Reitti on yhä tärkeämpi Suomen ulkomaankaupalle.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että joustavuus tyssää sataman jälkeen Mechelininkadulle ja Länsisatamankadulle, missä rekat seisovat jonoissa ja liikennevaloissa.
Tilanteesta huolestuneet Helsingin seudun kauppakamarin, Eckerö Linen ja TallinkSiljan edustajat kävivät keskiviikkona tapaamassa kaupungin päättäjiä. Pullonkaulat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta nopeaa helpotusta ei näy.
"Toimivat yhteydet satamaan ja satamasta pois ovat erittäin tärkeitä. Laivoilla kulkee yhä enemmän tavaraa kriittisillä toimitusajoilla, eikä matkustajaliikennekään olisi näin tiheää ilman tavaraliikennettä", muistuttaa kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä.
Perälän mielestä kaupungin pitäisi viipymättä selvittää ratkaisujen vaihtoehdot ja laskea hintalappu myös liikenteen ja viennin kasvulle.
Lisäksi Perälä on huolissaan suunnitelmista, jotka muuttaisivat Helsingin pääväylät bulevardeiksi.
"Se heikentäisi Länsisataman ja kahden muun vilkkaan sataman liikennettä huomattavasti. Nopeuksien pudotus ja valo-ohjatut risteykset leikkaisivat katujen välityskykyä jopa puoleen, mikä taas viivästyttäisi henkilö- ja tavaraliikennettä ja vaikeuttaisi matka-aikojen ennakoimista.
Toimiakseen edes teoriassa, bulevardeilla pitäisi kauppakamarin mielestä olla ruuhkamaksu, mikä hankaloittaisi asioita lisää.
[...]
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingissa-outo-ongelma-lansiterminaalista-tuli-liian-hyva/mivP4pk7 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingissa-outo-ongelma-lansiterminaalista-tuli-liian-hyva/mivP4pk7)
Eipä käy kateeksi Helsingin kaupunkisuunnittelijoita. Vielä kun siellä pölvästit vinkuvat bulevardien perään. :D
Puuhailu on kuin Shaahin Iranissa. Into oli kova mutta kaikki meni perseelleen.
Laivoilla tuotiin suunnattomia määriä kaikenlaista tavaraa, mutta mutta: eipä ole toimivaa suurta satamaa, (kylmä)varastoja, logistiikkaa satamassa, ei teitä satamasta sisämaahan, ei sen puoleen kuljetuskalustoakaan, ei rautatietä, ei järjenhiventä eikä yhtään mitään kaaoksen lisäksi.
Ottakaa vihreät opiksenne siellä Helsingissä, noin ei saa tehdä. Unohtakaa ne tulo / meno bulevardit. Havainnekuvien mukaan Mannerheimintien leventämiseksikin (jotta siihen keskelle mahtuu ne kahvilat ja luistinradat) tulisi purkaa molemmin puolin ensimmäinen talorivi.
(Vientipuolella olikin sitten Iranissa helpompaa: öljyä ja huumeita, jossa toimessa shaahin siskokin jäi kiinni).
Espoolla on 23 tytäryhtiötä joista Länsimetro vain jäävuoren huippu.
www.paivanlehti.fi/Lansimetron-salailu-vain-on-jaavuoren-huippu-ilman-valvontaa-loytyy-miljardeja-lisaa/
33 yleisövessaa 30 000€/kpl on vain hiekanjyvä.
^ Suomi. Maailman vähiten korruptoitunein valtio. :roll:
^^^ Ja mitä noihin bulevardeihin ja kävelykatuihin tulee, niin mitäpä luulette rekkaliikenteen mahdollisuuksille nyt käyvän, kun tsadilaiset äänestivät joukolla "raha tulee taikaseinästä ja sähkö töpselistä"-puoluetta?
Quote from: Faidros. on 18.04.2017, 09:05:47
Espoolla on 23 tytäryhtiötä joista Länsimetro vain jäävuoren huippu.
www.paivanlehti.fi/Lansimetron-salailu-vain-on-jaavuoren-huippu-ilman-valvontaa-loytyy-miljardeja-lisaa/
33 yleisövessaa 30 000€/kpl on vain hiekanjyvä.
Eipä oikein ole enää kuin jakajia, vastustus taisi loppua smp:n myötä. Rötösherroja tulee nykyään ihannoida eikä paheksua. Näistä esimerkkejä on paljon pienistäkin kunnista, jokainen tuntenee omasta kotikunnastaan ainakin muutaman esimerkin miten rahaa on mennyt johonkin mikä ei kummoiselle näytä mutta kovasti on kehuttu myös paikallislehdissä ja rahaa on palanut.
Kun kunnassa on tilaa, en alkuunkaan ymmärtänyt metron tarvetta. Lähijunia tai raitiovaunuja olisin paremmin ymmärtänyt. Kyllä mä silti silloin kävin metrolla ajamassa kun se tuli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metrojupakka
Isoa rakentamalla on enempi jaettavaa, kait ne muuten olisi tehneet raitiovaunua keskustan sisäiseen ja lähijunaa kauemmaksi suuntautuvaan joukkoliikenteeseen, kun kerran autot ei käy.
QuoteKameratolpat halutaan kuriin: "Tuottavat lähinnä riskejä ja sakkotuloja valtiolle"
Keskiviikko 19.4.2017 klo 07.59
Nopeusvalvonnan kameratolpat tulisi maalata näkyvällä värillä ja ne pitäisi sijoittaa uudelleen riskialttiille paikoille, todetaan lakialoitteessa.
Lakialoite esittää, että automaattivalvonnan kameratolpat merkittäisiin näkyvästi.
Tolpat tulisi sijoittaa todellisiin riskipaikkoihin.
Nykyjärjestelmä tuottaa lähinnä sakkotuloja valtiolle ja riskejä liikenteelle.
Tuore lakialoite esittää nykyisen, vaarallisia tilanteita aiheuttavan nopeusvalvonnan järkeistämistä.
Aloitteen perusteluissa todetaan, että osa valvontakameratolpista on sijoitettu huomaamattomasti tieosuuksille ja paikkoihin, joita on vaikea perustella liikenneturvallisuudella. Lisäksi harmaa väri häivyttää tolpat niin, että ne havaitaan usein vasta viime hetkellä.
- Ne eivät lisää liikenteen turvallisuutta, vaan tuottavat lähinnä riskejä liikenteelle sekä sakkotuloja valtiolle, toteaa lakialoitteen takana oleva kansanedustaja Mika Kari, sd. ...
Kahtokeepa demaria! Persut varmaan vastustavat. :-\
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704182200104569_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704182200104569_uu.shtml)
"Windhoek Namibiasta - klassinen malli hyvästä kaupunkisuunnittelusta. Tiheä keskusta bisnesrakennuksineen josta alkaa heti laajat ja loputtomat omakotitalo-asuinalueet".
Tyhjään oli hyvä nyhjäistä. Ja aika pieni paikkahan tuo (vielä) on eikä mikään metropoli. Ja saksalaista perua.
Ja heti google antoi artikkeleita Windhoekin suurista ruuhkaongelmista.
Mutta vakavasti puhuen, niin Helsingin suurin ongelmahan on ihan maantieteellinen, kun kaupungin keskusta on kolmelta puolelta meren ympäröimä.
http://www.slavorum.org/new-kind-of-urbanisation-of-russia/
Meanwhile in Russia, uusia asuintaloja onnekkaille.
Ja taas mennään. Pitäkää tunkkinne.
QuoteAutoliitto: Vaalit ovat ohi, ruuhkamaksuja ajetaan jälleen – "tilanne on sama valtakunnallisessa liikennepolitiikassa"
Helsinki kaavailee jälleen kerran ruuhkamaksuja, joiden kerääminen ei ole demokraattisessa päätöksenteossa saanut kannatusta, lataa Autoliitto.
Autoliitto näkee tällä viikolla uudelleen esiin nousseen pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuasian niin, että kuntavaalien jälkeen hanketta ajetaan pikavauhdilla, jotta se ehtisi päätöksentekoon ennen uuden valtuuston toimikauden alkua.
– Helsingin aloite lainsäädännön muuttamiseksi, jotta ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, on demokratian irvikuva. Ennen juuri pidettyjä kuntavaaleja asiasta oltiin hiljaa ja nyt sitä ajetaan väkisin ja pikavauhdilla eteenpäin ennen uuden valtuuston ja lautakuntien kauden alkamista. Moneen kertaan viime vuosina demokraattisessa päätöksenteossa hylätyt suunnitelmat ruuhkamaksuista ovat liikennepoliittisen eliitin tavoite. Valitettavasti tällä eliitillä ei ole mitään käsitystä omaa autoa tarvitsevien ihmisten arjesta ja liikkumistarpeista. Tilanne on sama valtakunnallisessa liikennepolitiikassa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
– Helsingissäkin autoilevat maksavat omat matkansa ja veroja enemmän kuin auton käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia. Helsingin niemellä on henkilöautoliikennettä vähemmän kuin 1970-luvulla. Helsingin pysäköintimaksupolitiikka on käytännössä jo muodostunut ruuhkamaksuksi ja siellä ruuhkautuminen on kansainvälisessä mittakaavassa vähäistä ja ratkottavissa itse aiheutettuja pullonkauloja purkamalla. Nyt tavoitteena näyttäisi olevan sujuvan liikenteen ruuhkauttaminen muun muassa pääteiden bulevardisoinnilla ja sen jälkeen siitä aiheutetuilla ruuhkilla rahastaminen.
Tuoreinta ruuhkamaksuselvitystä, johon nyt kaavailtava aloitekin perustuu, on ollut tekemässä Helsingin seudun liikenne, joka vastaa joukkoliikenteestä Helsingissä ja sen ympäryskunnissa. ...
http://www.is.fi/autot/art-2000005196075.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005196075.html)
http://www.talouselama.fi/tebatti/puheenvuoro/tebatti-lansisatama-on-esimerkki-kummallisesta-kaupunkisuunnittelusta-6649232
Aika hieno kirjoitus josta koko projektin mielettömyys käy hyvin selväksi.
Tosin on myös muistettava, että satamaradan käyttö olisi ollut varsin hankalaa sen aiheuttamien liikenneongelmien takia, joten eiköhän viRheät ole baanansa ansainneet.
Persuilla tuskin on mitään tätäkään hirmuvaltaa vastaan. Suomesta maailman vittumaisin maa!
QuoteValmisteilla oleva uusi tieliikennelaki saattaa vaikuttaa myös ylinopeuksien puuttumiskynnyksiin, kertoo Autoliiton äänenkannattaja Moottori.
Moottorin mukaan uutta lakiehdotusta juristienkin voimin tutkinut Autoliitto pelkää, että aiempia lievempiin ylinopeuksiin keskittyminen on johtamassa rahastusautomaattiin.
Nykyisin poliisi jakaa alle 7 km/h ylinopeuksista käytännössä vain huomautuksia.
Uuden tieliikennelain tämänhetkisessä luonnoksessa virhemaksu voisi napsahtaa kuitenkin jo 1 km/h ylityksestä alkaen.
Tämänhetkisen luonnostekstin mukaan enintään 5 km/h ylinopeudesta määrättäisiin 70 euron virhemaksu, Moottori kirjoittaa ja kertoo, että Autoliiton toimitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Pasi Nieminen näkee uudet pykälät tältä osin ensisijaisesti rahastusautomaattina.
– Ilman virhemarginaalia autoilijalta vaatii melkoista keskittymistä pysyä sallitussa nopeudessa, kun rajoitus vaihtuu alemmaksi, Nieminen summaa uhkakuvia. ...
http://www.is.fi/autot/art-2000005212670.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005212670.html)
Autoilijalta kuuluukin vaatia melkoista keskittymistä, mutta sakottaminen rahastusautomaattina on toki älytöntä. Autoliiton uutisoinnin perusteella en silti vielä repisi pelihousujani.
Jo nyt se keskittyminen menee enimmäkseen nopeusmittarin tuijotteluun ja rajoitusmerkkien havainnointiin.
Aivan kuin sairaasta Bernerin ehdottamasta "ajamisverosta" olisi ollut uutinen, että EU-tasolla sitä pohdittaisiin täyttä päätä. Mutta en nyt löydä kyseistä uutista.
^ http://www.is.fi/autot/art-2000005233714.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005233714.html)
Eilen tuli yleltä joku liikennöintihömpötysohjelma, jota katsoin pari minuuttia alkupuolelta. Siinä joku vihreä akka naurussa suin totesi kakkaran kera, että suomalaisen nykyinen 10tn hiilidioksidipäästö per henki on laskettava 2,5 tonniin.. koska se on vaan pakko. Oli asumisen tiivistämistä, liikenteen päästöttömyyttä ynnä muuta gulag-meininkiä. VMP. >:(
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.06.2017, 07:12:42
^ http://www.is.fi/autot/art-2000005233714.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005233714.html)
Eilen tuli yleltä joku liikennöintihömpötysohjelma, jota katsoin pari minuuttia alkupuolelta. Siinä joku vihreä akka naurussa suin totesi kakkaran kera, että suomalaisen nykyinen 10tn hiilidioksidipäästö per henki on laskettava 2,5 tonniin.. koska se on vaan pakko. Oli asumisen tiivistämistä, liikenteen päästöttömyyttä ynnä muuta gulag-meininkiä. VMP. >:(
Ja nuohan eivät omaa kulutustaan tiputa pätkän vertaa vaan vievät sen köyhimmiltä suomalaisilta ja juhlivat saavutettua päästövoittoa kun vanhus kuolee hoidon ja ravinnon puutteeseen.
Paljon parempi idea on laskea kulutusta maltillisesti, pitää yllä matalaa syntyvyyttä ja ennen kaikkea roudata tummanahkaiset kultaiset vasikat vittuun kasvattamasta CO2-kuormaamme.
QuoteNasima Razmyar: Helsingistä mallia Ruotsille
Ylen verkkosivuilla oli tänään uutinen, jonka mukaan Ruotsissa on useita ongelmalliseksi tai erittäin ongelmalliseksi luokiteltuja asuinalueita. Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. On erittäin huolestuttavaa, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa alueiden eriytyminen on voinut mennä näin pitkälle. Suomessa tällaista kehitystä ei onneksi ole nähtävissä, mutta alueiden eriarvoistuminen on todellinen ongelma täälläkin.
Asuntopolitiikka on keskeinen väline eriarvoisuuden torjumisessa. Helsinki on pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että uusille asuinalueille rakennetaan erilaisia asumisen muotoja. Täydennysrakentamisella on mahdollisuus korjata alueiden välisiä eroja. Helsingissä uudisrakentamisen malliesimerkkinä toimii vaikkapa Myllypuro, jossa sosiaalisia eroja on pystytty tasapainottamaan asuntokantaa monipuolistamalla. Niille alueille, joissa on suhteessa suurempi osa tuettua vuokra-asumista, tarvitaan lisää omistusasuntoja ja päinvastoin.
Tänään uutisoitiin myös Helsingin kaupungin upeasta onnistumisesta, jolla osaltaan voidaan vaikuttaa alueiden tasa-arvoisuuteen. Positiivisen diskriminaation rahoitus on tuottanut tulosta ja heikommin pärjäävissä kouluissa tulokset ovat selvästi parantuneet. Tätä politiikkaa Helsingin on syytä jatkaa yhä vahvemmin panostuksin. Koululla ja varhaiskasvatuksella on iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä.
Lisääntyvä maahanmuutto tuo myös oman haasteensa alueiden kehittämiseen. Olisi tärkeää pystyä ohjamaan kaupungin kehitystä niin, että maahanmuuttajat eivät keskittyisi kaupungissa vain tietyille alueille. Hyvä kotouttamispolitiikka, kielen oppiminen ja opiskelu edesauttavat integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Osallisuuden kautta voimme vahvistaa luottamusta ympäröivään yhteiskuntaan ja vähentää eriytymistä.
Helsinki on toteuttanut useita onnistuneita projekteja asuinalueiden osallisuuden vahvistamiseksi. Lähiöprojekti on onnistunut vahvistamaan alueiden positiivista mainetta, tukenut asukastoimintaa ja saanut asukkaat mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen. Jokainen Helsingin kaupunkiosa on erilainen omine vahvuuksinensa. Toivon, että onnistumme rakentamaan Helsinkiä, jossa jokainen kaupunkilainen kokee oman kaupunginosansa viihtyisäksi ja paikaksi, josta on syytä olla ylpeä.
Iltalehden blogit (http://blogit.iltalehti.fi/nasima-razmyar/2017/08/18/helsingista-mallia-ruotsille/) 18.8.2017
QuoteTutkija: Suomi onnistunut maahanmuuttajien asuttamisessa
Maahanmuuttajien asuttamisessa suomalaisiin kaupunkeihin on onnistuttu paremmin kuin Ruotsissa, arvioi Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Jarkko Rasinkangas.
Rasinkankaan mukaan osassa ruotsalaisia vuokratalovaltaisia suurlähiöitä väestön etninen segregaatio eli eriytyminen on suurinta Euroopassa. Rasinkangas tuntee erityisen hyvin Turun lähiöt, joihin hän on perehtynyt aiemmissa tutkimuksissaan.
–Turun perjantaisten tapahtumien ja maahanmuuttajaväestön määrän välille Suomessa tai tietyllä alueella ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, hän sanoo.
Ihmiset vaihtavat asuinmaata erilaisten syiden perusteella. Rasinkankaan mukaan olennaista on panostaa koulutuksen ja työmahdollisuuksien tarjontaan. Se mahdollistaa sujuvan integraation.
Helsinki harjoittaa politiikkaa, joka pyrkii sosiaaliseen sekoittumiseen asunalueilla. Turulla on sama suunta. Kyselyiden mukaan lähiöissä eletään varsin tyytyväisinä.
Vuokrataloyhtiöt voivat vaikuttaa alueisiin asukasvalinnoillaan, Rasinkangas sanoo.
–Sosiaalisten ongelmien kasaantumista tietyille alueille on syytä välttää. Tällä on vaikutusta paljon enemmän kuin asukkaiden taustalla.
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tutkija-suomi-onnistunut-maahanmuuttajien-asuttamisessa-200341207/) 21.8.2017
Razmyarilta ei varmaan kukaan odotakaan mitään järjellistä, mutta on aika karua, että myöskään erikoistutkijaksi mainittu Jarkko Rasinkangas ei ole hoksannut, että kyse ei tosiaankaan ole Suomen onnistumisesta ja esikuvallisuudesta vaan yksinkertaisesti siitä, että Suomeen ei ole vielä kertynyt lähellekään niin paljon ongelmamaahanmuuttajia kuin Ruotsiin.
Suomen ja Ruotsin politiikoissa ei ole järisyttäviä eroja, puhutaan sitten maahanmuuttopolitiikasta, kotouttamispolitiikasta tai asuntopolitiikasta. Maiden maahanmuutot ovat laadultaan varsin samanlaisia, mutta eroa on volyymissa ja kehityksen vaiheessa.
Myös Ruotsissa horistaan edelleen sosiaalisesta sekoittamisesta jonkinlaisena ihmelääkkeenä maahanmuuton ongelmiin. Sitä se ei vaikutuksiltaan rajoitettuna ole vaan pikemminkin kallista lumelääkettä poliittiseen keskusteluun.
Suomi ei aio oppia Ruotsin tekemistä virheistä, eikä edes tunnistaa niitä, siitä razmyarit pitävät hyvän huolen.
Yhä vähemmän on asiaa tuohon kuhisevaan matupesään.
QuoteNopeusrajoitukset Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Osansa lienee myös pyöräilyn ja kävelyn edistämisellä.
Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin.
Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h.
Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti.
http://www.is.fi/autot/art-2000005367633.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005367633.html)
Muutaman muun asiaa ymmärtämättömän kanssa jo sovimme että seuraavat Helsingin läpiajelut suoritetaan pelkästään ykkösvaihdetta käyttäen. Auton tai moottoripyörän moottori ei tuosta rikkoudu tai kulahda eikä polttoainetta sanottavasti enempää muutaman kilometrin vinguttamisen aikana ehdi kulua, mutta toivottavasti joku liikennesuunnittelija silti pääsee ilmiöstä nauttimaan munamankelilla sotkiessaan tai pysäkillä monikulttuurista nauttiessaan ja joukkoliikennevälinettä odotellessaan. :flowerhat:
Toivottavasti mahdollisimman moni lähtee tähän haasteeseen mukaan. ;D
Quote from: Roope on 25.08.2017, 19:56:56
QuoteTutkija: Suomi onnistunut maahanmuuttajien asuttamisessa
Helppoa ollut, suomalaisia pihalle ja rikkauksia tilalle. Tilastot helppoa väärentää koska toimittajat kurissa ja toitottavat valtion juttuja innokkaasti, keksien omia lisäksi.
QuoteSuomi ei aio oppia Ruotsin tekemistä virheistä, eikä edes tunnistaa niitä, siitä razmyarit pitävät hyvän huolen.
Tosiaan, ei herrakansan virhettä että ensin omat, toistella.
Quote from: Uuno Nuivanen on 15.09.2017, 15:55:52
Yhä vähemmän on asiaa tuohon kuhisevaan matupesään.
QuoteNopeusrajoitukset Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista.
http://www.is.fi/autot/art-2000005367633.html (http://www.is.fi/autot/art-2000005367633.html)
Minusta 12 kilometriä tunnissa olisi sopiva sellaisille autoille jotka osaavat jarrutta juoksevan edestäkin. Muut voisi kieltää keskustoista.
Toki jos kamerat jne. kehittyvät, sitten nopeampiakin. Olen nähnyt (todistajaksi ei tarvittu kun oli muitakin, tarjouduin toki) kun auto ajoi suojatiellä ihmisen yli. Ehkei keskustoissa tarvisi tuollaisia, enää nyt kun on jo tekniikka olemassa niitä estämään.
Mutten matupesään tahtoisi mäkään.
http://www.telegraph.co.uk/news/2017/10/18/9-billion-pounds-wasted-year-traffic-jams/
Maailmalla ollaan havahduttu siihen, että liikenneruuhkat aiheuttavat miljardikulut.
Ajanhukasta ja tarpeettomasta polttoaineenkulutuksesta aiheutuu Britanniassa noin 10 miljardin euron vuosikulut - saasteista puhumattakaan.
Suomeen suhteutettuna kuluja lienee satoja miljoonia euroja.
Silti vihervasemmistolaisen aivopesun uhreiksi joutuneet päättäjät haluavat vain lisää liikenteen hankaloittamista ja hidastamista..
Kuinkahan paljon kaupungeissa ruuhkaa aiheuttavat autoilijat, jotka etsiskelevät lähes epätoivoisesti kohtuullista pysäköintipaikkaa ajoneuvolleen?
Kuinka paljon ruuhkaa aiheuttavat tienvarsipysäköinnille varatut pysäköintiruudut, joista muodostuu liikenteen pullonkauloja muutoin riittävän leveille kaduille?
Näihin auttaisi yksi ja sama ratkaisu: Riittävän runsaasti ja hyvin jakautuneena pysäköintitilaa pysäköintitaloissa ja pysäköintiluolissa.
Jokainen uusi korkea talo, jonka oheen ei ole rakennettu riittävästi kunnollista pysäköintitilaa, pahentaa ruuhkaongelmia.
Ja sitten ne keleen keltaiset fillarit! Suurimman osan aikaa niistä telineistä ei ole vuokrattu yhtään fillaria. Kesäisin turistit ajatelevat niillä jalkakäytävillä, jossa pyöräily on kielletty. Ja niinkin yksinkertainen turvatoimi kuin kypärä ei kuulu tähän viRheiden konseptiin, jossa yhden fillarin hinnaksi tulee kymppitonni, kun lasketaan mukaan softa, jolla sirkusta pyöritetään.
Kävelyteillä pitäisi olla 5 metrin välein merkki "pyöräily kielletty". Ja pyöräteiden loppuminen pitäisi merkitä selvästi!
Keleen viRheet!
Quote from: Nikolas Ojala on 22.10.2017, 16:38:29
Näihin auttaisi yksi ja sama ratkaisu: Riittävän runsaasti ja hyvin jakautuneena pysköintitilaa pysäköintitaloissa ja pysäköintiluolissa.
Jokainen uusi korkea talo, jonka oheen ei ole rakennettu riittävästi kunnollista pysäköintitilaa, pahentaa ruuhkaongelmia.
Toinen vaihtoehto on, että talojen sijaintipaikoille järjestetään tarpeeksi hyvät liikenneyhteydet muilla liikennemuodoilla, jolloin sinne ei yleensä tarvitse saapua autolla. Sen ratkaisun etuna on, että kaupunkirakenteesta voidaan tehdä tiiviimpää, koska hyvin kalliiksi tulevia pysäköintitaloja ja pysäköintiluolia ei tarvitse rakentaa kovin paljoa. Sellaisten asuntojen kysyntä joiden pakollisena kylkiäisenä tulee esimerkiksi 40.000 euroa maksava luolapysäköintipaikka on aika pientä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 22.10.2017, 17:01:11
Ja sitten ne keleen keltaiset fillarit! Suurimman osan aikaa niistä telineistä ei ole vuokrattu yhtään fillaria. Kesäisin turistit ajatelevat niillä jalkakäytävillä, jossa pyöräily on kielletty. Ja niinkin yksinkertainen turvatoimi kuin kypärä ei kuulu tähän viRheiden konseptiin, jossa yhden fillarin hinnaksi tulee kymppitonni, kun lasketaan mukaan softa, jolla sirkusta pyöritetään.
Kävelyteillä pitäisi olla 5 metrin välein merkki "pyöräily kielletty". Ja pyöräteiden loppuminen pitäisi merkitä selvästi!
Tuo yli 12-vuotiaiden harjoittama jalkakäytävillä pyöräily on kyllä hyvin ymmärrettävää suomalaisessa liikennesuunnittelukulttuurissa, missä joka toinen jalkakäytävän oloinen väylä on sallittu kaiken ikäisille pyöräilijöille ja joka toinen taas vain alle 12-vuotiaille pyöräilijöille. Kaiken ikäisille pyöräilijöille sallittu jalkakäytävä on tyypillisesti ulkoisesti aivan samannäköinen kuin vain alle 12-vuotiaille sallittu, ainoana erotuksena sen alussa oleva liikennemerkki. Se, onko joku jalkakäytävän näköinen väylä sallittu kaiken ikäisille pyöräilijöille vai ei saattaa samalla kadulla vaihdella jopa korttelin välein (välillä on sallittu, välillä ei).
Ainoa tapa päästä eroon luvattomasta jalkakäytäville pyöräilystä olisi järjestää pyöräilijöille katutilaan jokin looginen paikka ja rooli samalla tavoin, kuin vaikkapa Keski-Euroopassa on asian laita. Esimerkiksi niin, että aikuisen pyöräilijän paikka ei millään kadulla ole jalankulkijoiden seassa ja vilkasliikenteisille kaduille maalataan tarvittaessa polkupyöräkaistat tai tehdään uikoisesti polkupyöräkaistoja muistuttavat yksisuuntaiset pyörätiet ajoradan reunaan.
Useimmiten nähtävästi rakennetaan tulevaisuutta sillä idealla, että esim. autot säilyy samanlaisena ja ihmiset kai vissiin köyhtyy, jos ajattelee minkälaista asumismallia näille tarjotaan. Loota per yksinasuja näyttää olevan se elämisen visio pitkälle. En kannata.
Kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ihan hyvin lähteä autojen karsimisen ja autoilun vaikeuttamisen sijasta jo pikkuhiljaa siitä, että tulevaisuudessa yksityisautoilu on päästötöntä tai merkittävästi nykyistä puhtaampaa, eikä sitä itseisarvona tarvitse karsia ainakaan enempää kuin vaikka lentämistä. Ihmisille pitäisi visioida tilaisuus liikkumisen ylellisyyteen. Pitäisi ajatella, että tulevaisuudessa ollaan nykyistäkin vauraampia tai vähintään siihen pitäisi pyrkiä. Siksi rakentaisin jo nyt infraa siihen suuntaan, että niin kuitenkin tapahtuu.
Lisäksi liikkumista suosivalla visiolla myös porukka paitsi viihtyy, aikaansaa lisää taloudellista toimeliaisuutta kaikille. Toki, niinkauan kuin kaupungeista osa aiotaan muuttaa matu-slummeiksi kuitenkin, on lopulta herttaisen yhdentekevää tekeekö ennakolta mitään, koska tulos on pelkkä iso kriisi kaikissa tapauksissa.
Quote from: Jepulis on 22.10.2017, 17:34:33
Kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ihan hyvin lähteä autojen karsimisen ja autoilun vaikeuttamisen sijasta jo pikkuhiljaa siitä, että tulevaisuudessa yksityisautoilu on päästötöntä tai merkittävästi nykyistä puhtaampaa, eikä sitä itseisarvona tarvitse karsia ainakaan enempää kuin vaikka lentämistä. Ihmisille pitäisi visioida tilaisuus liikkumisen ylellisyyteen. Pitäisi ajatella, että tulevaisuudessa ollaan nykyistäkin vauraampia tai vähintään siihen pitäisi pyrkiä. Siksi rakentaisin jo nyt infraa siihen suuntaan, että niin kuitenkin tapahtuu.
Kaupungeissa yksityisautoilun ensisijainen ongelma on tilan kulutus, eli laajamittaisen autoilun mahdollistamiseksi kaupunkirakenteesta pitää tehdä todella harva (mallia metsälähiöt). Päästöt ovat siihen verrattuna pieni ongelma.
Miksi talvi yllättää autoilijat?
No siksi, kun: "Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen." "Talvirenkaat on vaihdettava alle viimeistään 1.12. - - "
Linkki (https://www.trafi.fi/tieliikenne/auton_renkaat/talvirenkaat)
Mutta talvi tulee jo lokakuussa. Toki talvirenkaita saa käyttää aiemminkin kelin vaatiessa, mutta usein silloinkin keli vielä menettelee kesärenkaille, kun ensilumet eivät ole sataneet.
Käytännössä talvirenkaat täytyisi vaihtaa jo lokakuun puolivälissä erityisesti, jos yöpakkaset ovat olleet.
Periaatteessa tässähän saisi lain mukaan luistella tuonne joulukuuhun asti.
Ei yllättänyt pätkääkään. Tiistaina talvikummit alla. Mutta kyllä vituttaa. Saatanan luistelu, ja valkoisen tahman lääppiminen, sekä kahlaaminen siinä. Viluttaakin.
Mukulana siinä oli jotain kivoja puolia, ei enää.
Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.
Quote from: no future on 27.10.2017, 00:01:34
Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.
Mutta kun tarvetta ei ole, sitten on. Eivät kaikki välttämättä saa vaihtoaikoja samalle hetkelle. Ja jos yrittää varata aikaa, niin sitten tarvitaan ennustamisen taitoa. Entä jos on nastat jo 15.10. ja on ihan kuiva lämmin keli?
Onko myös velvollisuus vaihtaa talvirenkaat, jos lokakuussa on huono ajokeli?
Miten vakuutusyhtiö tulkitsee asiaa, jos jotain käy ja syyllisellä on kesärenkaat?
Ainakin Helsingissä joitain katuja on lämmitetty niin, että ne ovat sulia pakkasillakin.
Tämä tosin koskee vain jalankulkijoita.
Eikö samalla idealla voitaisi lämmittää myös autoteitä?
Varaahan meillä on - maksavathan autoilijat veroja monta miljardia enemmän kuin saavat.
Mitä tulee tasoristeysonnettomuuteen, niin eikö siellä saada oikaistua sitä tietä rataan nähden suoraan kulmaan? Tiehän menee viistosti radan yli, niin ei ole ihme, että mitään ei näy.
Toinen seikka on, että siihen radan ylitykseen voisi laittaa selkeämmät varoitukset siitä, että sieltä saattaa tulla juna 120 km / h. Siis paikkahan näyttää siltä, että juna tulee korkeintaa 40 km / h, jos vertaa siihen, että minkälainen pikku hiekkatie siitä menee. Eihän niistä raiteista näe, että kuinka lujaa ja minkä kokoinen juna sieltä saattaa tulla.
Mietippä nyt, että millä varovaisuudella ylität kävellen hiekkatien vs. millä varovaisuudella ylität kävellen motarin. Jos tulet metsästä hiekkatielle, niin eihän se pahemmin pelota vaan löntystät siitä melko huoletta yli. Jos tulet metsästä motarin reunaan, niin ylitys vaatiikin jo jonkinlaisen suunnittelman siitä, että miten meinaat päästä hengissä ylitse. Jo pelkästään moottoritien näkeminen saa ihmisen varuilleen, että mitenköhän tässä vielä oikein käy. Mutta ei raiteista tosiaan näe niin helposti, että niiden raiteiden ylitys on muuten todella vaarallista.
Voisikohan tasoristeyksiin tehdä jotain lisäyksiä, kuten ilmoittaa lisäkilvellä, että miten lujaa junat sieltä oikein tulevat? Voisi olla joku motarin kylttiä vastaava kyltti reilusti ennen tasoristeystä. Ei niin, että radan yli menee kärrypolku ja kyltin nokassa on sateen haalistama kuva höyryveturista.
Quote from: no future on 27.10.2017, 00:01:34
Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.
Jees. TAAS talvi yllätti, kuten aivan joka ikinen vuosi. Voi muumi jos täällä 99% autoilijoista olisi matuja, niin ymmärtäisin moisen muumikommentoinnin.
Ja jos nyt ei tästäkin lumisateesta olisi paasattu monta päivää aikaisemmin joka muumin tuutista. Kenet tämä lumisade nyt sitten muka yllätti ?
Ja joo, olen toki itsekin ajellut kesärenkailla ensilumet, mutta se ensilumi ei muuten ole meikäläistä KOSKAAN yllättänyt, koska jos on kesärenkaat, ajellaan siiliperiaatteella. (eli kysymyshän kuuluu: miten siilit naiskentelevat - vastaus: no ihan muumin varovasti.)
Quote from: Dredex on 27.10.2017, 19:19:47
Quote from: no future on 27.10.2017, 00:01:34
Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.
Mutta kun tarvetta ei ole, sitten on. Eivät kaikki välttämättä saa vaihtoaikoja samalle hetkelle. Ja jos yrittää varata aikaa, niin sitten tarvitaan ennustamisen taitoa. Entä jos on nastat jo 15.10. ja on ihan kuiva lämmin keli?
Ikinä ei ole niin kiire työmaalle ollut, ettei talvirenkaiden vaihto olisi pätevä syy tuhlata yhtä aamua. Tai iltaa.
Tälläkin tavoin itse maksavia kupataan.
QuoteRakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – "kasinopeli" nostaa nyt asuntojen hintoja
Siirtosopimuskauppa on kiihtynyt asuntobuumin takia. Sijoittaja myy rakennusliikkeeltä ostamansa pienasunnot jopa 40 prosenttia kalliimmalla eteenpäin, Rakennuslehti kertoo.
Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen on johtanut siihen, että rakenteilla olevilla asunnoilla tehdään jatkokauppoja rakennusvaiheen aikana, Rakennuslehti kertoo.
Lehden tietojen mukaan esimerkiksi Pohjola Rakennuksen Turun Kakolaan rakennettava kaksio maksaa nyt 197 000 euroa eli 55 000 euroa enemmän kuin alkuperäinen hinta.
Kauppoja tehdään Rakennuslehden mukaan niin sanotulla siirtosopimuksella, eli asunnon ensimmäinen omistaja myy kauppaa koskevan sopimuksen eteenpäin.
Lehti vertaa siirtosopimuskauppaa kasinopeliin, jossa pienellä panoksella voi tehdä isoja voittoja.
Yhtiölainan osuus voi olla uudisasunnoissa jopa 70 prosenttia, ja myyntihinnasta maksetaan arviolta 25 prosenttia kaupantekovaiheessa. Näin ollen esimerkiksi 120 000 euroa maksavan yksiön omistajaksi pääsee 9 000 eurolla. Jos asunnon myy 36 000 euron voitolla, sijoitus on kasvanut nelinkertaiseksi, Rakennuslehti laskee.
Osa rakennusliikkeistä avaa asuntomyynnin ensin sijoittajille ja vasta, kun pienasunnot on myyty, kuluttajat pääsevät ostamaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005462830.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005462830.html)
Mikäs logiikka tuossa on rakennusliikkeiden kannalta? Sijoittajat ovat paljon helpompia ostajia?
Hirveän suuren siivun antavat 'jobbareille', mahtaa olla rakentamisen katteet kunnossa? ???
Päivän Byrokraatti- blogissa on pitkä vuodatus tuosta Helsingin kaupunkibulevardien rakentamisesta (=sisääntuloväylien tukkiminen).
Aiheellista luettavaa.
QuoteSinänsä edes uusi poliittinen päätös asiassa ei olisi yllättävä, sillä Helsinki on valtuustonsa punavihreän enemmistön myötä kuin mielisairaala, jota potilaat johtavat. Päätöksistä voi hakea lohtua vain Iso-Britannian sodanaikaisen pääministerin, Winston Churchillin sanoista: "demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu". Kuka tietää, vaikka Churchill olisi 2017 Helsingin kunnallispolitiikan nähtyään jättänyt sivulauseen pois.
Lentokentälle vievän Tuusulanväylän tuhoaminen olisi niin vahingollista koko Helsingin liikenteelle, että Päivän Byrokraatti suosittelee kunnollista käyttötestiä ennen peruuttamattomaan typeryyteen ryhtymistä. Simuloidaan bulevardisointi etukäteen poistamalla käytöstä pari Tuusulanväylän kaistaa, pudottamalla nopeusrajoitus 50 kilometriin tunnissa ja asentamalla väylälle liikennevalot 500 metrin välein. Valojen vihreä aalto estetään tietysti ohjelmoinnilla.
Loput artikkelista.
http://paivanbyrokraatti.com/2017/11/24/tuusulanvayla/ (http://paivanbyrokraatti.com/2017/11/24/tuusulanvayla/)
...
Aika vaikea nähdä, että bulevardisoinnista seuraisi sen kummempaa katastrofia kuin siitä, että Mannerheimintie ei ole moottoritie keskustan ja Ruskeasuon välillä.
Taikka siitä, että keskustatunnelia ei ole, vaan autoliikenne joutuu kulkemaan katuverkossa.
Autoliikenne sopeutuu aina käytössä olevaan infraan.
Hallinto-oikeus laittoi bulevardisuunnitelmat jäihin.
Onneksi sentään edes joku tässä maassa ymmärtää ettei pääkaupungin valtaväyliä voi muuttaa pihakaduiksi.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/606003-taystyrmays-helsingille-kaupunkibulevardit-ja-keskuspuiston-nakertaminen-nurin (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/606003-taystyrmays-helsingille-kaupunkibulevardit-ja-keskuspuiston-nakertaminen-nurin)
QuoteTäystyrmäys Helsingille: Kaupunkibulevardit ja Keskuspuiston nakertaminen nurin oikeudessa
Helsinki joutuu miettimään uusiksi lähivuosikymmenien rakentamissuunnitelmat. Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi maanantaina useita keskeisiä osia kaupunginvaltuuston hyväksymistä kaavoista.
^Eniten olen huolissani siitä, että helsinkiläiset äänestäjät äänestävät tuollaisia päätöksiä tekeviä ihmisiä kaupunginvaltuustoon. Mihin on kadonnut pääkaupunkiseudun asukkaiden kaupunkilaisjärki?
Quote from: Supernuiva on 05.02.2018, 15:11:45
^Eniten olen huolissani siitä, että helsinkiläiset äänestäjät äänestävät tuollaisia päätöksiä tekeviä ihmisiä kaupunginvaltuustoon. Mihin on kadonnut pääkaupunkiseudun asukkaiden kaupunkilaisjärki?
He eivät poistu kauemmaksi Helsingistä kuin mihin ratikka tai metro vie, joten aika johdonmukaista äänestämistä. Sinne kuplaan ei mitään juntteja kaivata maastureineen.
Laitetaan nyt vielä linkki itsensä sielunvihollisen artikkeliin asiasta.
Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.
Positiivista asiassa se kuinka Sinnemäen sun muiden hörhöjen aivot menivät päätöksen luettuaan umpisolmuun.
Ajatelkaa, Vihreät de Gröna harkitsee hakevansa keskuspuiston suojelupäätöksen purkamista KHO:lta!
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html)
QuoteHelsingin kaupunkibulevardit saivat tyrmäyksen oikeudessa, valtion viranomaisten perustelu tukkoutuvasta liikenteestä meni läpi – Apulaispormestari Sinnemäki: "En ole täysin järkyttynyt mutta en ole iloinenkaan"
Quote from: Rauno Murju on 05.02.2018, 15:19:00
Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.
Kunnilla on lakiin pohjautuva oikeus ottaa haltuunsa alueellaan olevat valtion maantiet. Tiealueiden tämänhetkinen omistaja ei ole este kaupunkibulevardiksi muuttamiselle.
Itse en ymmärrä, miten se voi olla jokin luonnonlaki, että esimerkiksi Länsiväylän tulee päättyä Ruoholahteen ja Hämeenlinnanväylän Ruskeasuolle. Henkilöautoliikenne tuskin menisi sen enempää tai vähempää sekaisin vaikka Länsiväylä päättyisi Keilaniemeen ja Hämeenlinnanväylä oopperalle.
Voidaan myös ajatella sitä kuvitteellista tilannetta, että Smith-Polvisen moottoritiesuunnitelman Etelä-Helsinkiä koskeva osa olisi toteutunut ja esimerkiksi Punavuoren ja Kaartinkaupungin kortteleita olisi jyrätty moottoritien tieltä joskus 1970-luvulla. Nyt jos tällä hetkellä uudessa yleiskaavassa olisi suunnitteilla kyseisen moottoritien purkaminen ja asuinkortteleiden uudelleenrakentaminen niin voi sitä parkua minkä eräät tahot päästäisivät sen johdosta, että Etelä-Helsingin moottoritien purkaminen "tuhoaa" Helsingin liikenteen.
Quote from: Rauno Murju on 05.02.2018, 15:19:00
Laitetaan nyt vielä linkki itsensä sielunvihollisen artikkeliin asiasta.
Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.
Positiivista asiassa se kuinka Sinnemäen sun muiden hörhöjen aivot menivät päätöksen luettuaan umpisolmuun.
Ajatelkaa, Vihreät de Gröna harkitsee hakevansa keskuspuiston suojelupäätöksen purkamista KHO:lta!
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html)
QuoteHelsingin kaupunkibulevardit saivat tyrmäyksen oikeudessa, valtion viranomaisten perustelu tukkoutuvasta liikenteestä meni läpi – Apulaispormestari Sinnemäki: "En ole täysin järkyttynyt mutta en ole iloinenkaan"
Mielenkiintoinen juttu on se että vihreiden suora tarkoitus onkin puurouttaa liikenne, jota he pitävät hyveenä. Tämä siitä huolimatta että se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta siitähän fundamentaali-vihreä ei välitä.
Valtionhallinnosta kepulaisen matka keskustaan kentältä ja takaisin olisi vaikeutunut. Tämä on niitä harvoja tapauksia joissa kepulaisen, stadilaisen sekä työssäkäyvien etu yhtyy.
Ei ole pitkään aikaan tullut näin hyvää uutista!
Kun tämä suunnitelma on mennyt mönkään niin joillain tavalla se täytyy korvata.
Jotain ne vihreät keksivät liikenteen puurouttamiseksi.
Todennäköisesti enemmän liikennevaloja, alempi nopeusrajoitus tms. Mäkelänkadulle.
Sinnemäellä on ns kakkoskaupunginjohtajan paikka Stadissa. Vihreät ja vasemmisto yhdessä pystyvät päättämään mitä Stadissa tehdään.
Vihreiden valtakaudella, etenkin viime vuosina, liikenteen vaikeuttaminen on ollut järjestelmällistä.
Quote from: orientexpressen on 05.02.2018, 21:48:37
Quote from: Rauno Murju on 05.02.2018, 15:19:00
Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.
Kunnilla on lakiin pohjautuva oikeus ottaa haltuunsa alueellaan olevat valtion maantiet. Tiealueiden tämänhetkinen omistaja ei ole este kaupunkibulevardiksi muuttamiselle.
Ei se kyllä minusta mikään yksiselitteinen oikeus ole ja yksin kunnan päätettävissä. Käsittääkseni tämä on pykälä joka asiaan liittyy.
Quote
Maankäyttö- ja rakennuslaki
86 a § (29.6.2016/569)
Maantien muuttaminen kaduksi
Asemakaavassa kaduksi osoitettu maantie muuttuu kadunpitopäätöksellä kaduksi. Maantie lakkaa, kun kadunpitopäätös on tehty.
Asemakaavassa muuksi kuin kaduksi osoitettu maantie lakkaa, kun sen liikennettä välittämään tarkoitetun kadun rakentamista tai parantamista koskeva kadunpitopäätös on tehty.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.
Maantien lakatessa 1 ja 2 momentin perusteella lakkaa samalla tienpitäjän oikeus maantien tiealueeseen.
Jos tie- ja katuverkko ei toteudu niin silloin se ei toteudu. Tämähän se oli juuri tuon oikeudenkin päätöksen perustelu. Kunta ei voi edes omille mailleen kaavoittaa himmeleitä joissa tie- ja katuverkko ei toteudu. Määritelmäkysymys on tietysti koska se toteutuu ja koska ei. Mutta itsestään selvää on että asiaa ei katsota pelkästään alueen asukkaiden tai edes kunnan asukkaiden kannalta vaan suuremmasta perspektiivistä jos oikeuteen asiasta mennään kuten tässä mentiin.
Tomuttelin hilseet karvareuhkastani, silitin paremmat verkkahousuni ja hyvintervatuilla suksilla hiihtelin Isolle Kirkolle. Huh huh! Rakennusbuumi on ollut hurjaa, tähän vielä semiböndet Espoo ja Vantaa päälle.
Mistä nämä kaikki asunnontarvitsijat tulevat? Maahanmuutto ei voi selittää kaikkea, tai sitten on piru merrassa.
Ja olisi mukava tietää sinne muuttavien kantiksien ammatillinen profiili. Mitään jalostusastetta nostavaa ei telakoita lukuunottamatta ole. Ovatko muutajat konsultteja, markkinointimehiä tai valtiontissistä elantonsa saavia?
QuoteMonsterirekat, uhka liikenneturvallisuudelle – vai sittenkin mahdollisuus?
Jättirekkoja on kokeiltu liikenteessä Trafin myöntämillä poikkeusluvilla viiden vuoden ajan. Kilometrejä on kertynyt yli 13 miljoonaa. Nyt kokemukset on lyöty nippuun, ja ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Miten yli 30-metristen rekkojen arkipäiväistyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen?
Rekkojen nykyinen enimmäispituus on 25,25 metriä. Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti lausunnolle asetusmuutoksen, jossa enimmäispituutta ehdotetaan nostettavaksi yli yhdeksällä metrillä aina 34,5 metriin asti. Samalla ministeri ilmoitti, että valmistelussa on myös lainsäädännön muutos, jossa ainakin rajoitetulla tieverkolla nostettaisiin enimmäismassoja jättirekkojen tarpeita vastaavaksi.
Suomi ensimmäisenä Euroopassa
Miten käy liikenneturvallisuuden? Suomi olisi ensimmäinen maa Euroopassa, joka sallisi yli 30-metriset rekat. Tosin Ruotsikin valmistelee parhaillaan omia säännöksiään. Norminpurkutalkoomme ovat kuitenkin jo sellaisessa vauhdissa, että oletettavasti ruotsalaiset vielä diskuteeraavat, kun Suomessa jo siirrytään käytäntöön.
"Eihän tuollaisesta jättirekasta pääse turvallisesti ohi. Jättirekat keräävät ylämäissä valtavat jonot, kun niiden vauhti putoaa ryömintätasolle. Jättirekat jäävät jumiin risteyksiin ja kiertoliittymiin, kun ne eivät mahdu kääntymään."
Siinä yleisimpiä väitteitä uhkakuvista, mitä jättirekoista on esitetty.
Viiden vuoden aikaisista kokeiluista ja niiden yhteydessä tehdyistä tutkimuksista on pyritty löytämään viisaus sille, että edellä olevat uhkakuvat eivät toteutuisi. Turvallisuuden ja sujuvuuden takeeksi on asetusehdotukseen laadittu pykäliä, joita kutsutaan suoritusperusteisiksi vaatimuksiksi (Performance Based Standards).
Uusilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan rekkojen suoriutumista liikenteessä
Yksi tällainen suoritusperustainen vaatimus on kääntyvyysvaatimus. Siinähän ei ole mitään uutta – yhdistelmän on pitänyt tähänkin asti selviytyä kääntöympyrästä, jonka ulkosäde on 12,5 metriä ja sisäsäde 2 m. Nyt tämä tähänastisille moduuliyhdistelmille tarkoitettu täysi ympyrä ei enää toimi, sillä vetoauto törmäisi oman perävaununsa perään.
Sen sijalle ehdotetaan 120 asteen käännöstä ympyrässä, jonka ulkosäde on edelleen 12,5 m, mutta sisäsäde 4 metriä. Kyseistä käännöstä on käytetty kääntyvyysvaatimuksen perusteena, tosin eri mitoilla, erikoiskuljetusajoneuvoille. Tämä käännös ei kuitenkaan kovin hyvin kuvaa kääntymistarvetta liikenteessä; se ei esimerkiksi vastaa kiertoliittymässä vasemmalle kääntymistä.
Kokonaan uusi vaatimus olisi vaatimus yhdistelmän ajovakauden osoittamisesta. Tämä on sikäli ymmärrettävä, että tietyissä uusissa yhdistelmätyypeissä on kaikkiaan kolme nivelpistettä, kun tähän asti on sallittu vain kaksi.
Moduuliaikakauden alkupuolella sallittiin kolmekin nivelpistettä, mutta sellaiset joutuivat pannaan vuonna 2004. Nyt siis panna päättyy, kunhan osoitetaan, että yhdistelmä on silti vakaa. Suoriteperusteinen vaatimus ajovakauden osoittamisesta perustuu kaistanvaihtokokeeseen, jonka pitää olla ISO-standardin 14791 mukainen.
Tosin sen arviointi, että onko 1,5 metrin korkeudella kuormatilan lattiasta olevalla painopisteellä mitattavan pystykiertymäkulmanopeuden vahvistusarvon enimmäisarvo 1,9 turvallinen vai ei, on peräti vaikea tehtävä – mutta ilmeisesti raja-arvot on löydetty vertailemalla nykyisin käytössä olevia yhdistelmiä.
Ihan pelkästään suoritusperusteisia eivät uudet vaatimukset jättirekoille ole.
Esimerkiksi liukkaalla kelillä liikkeellelähdön parantamiseksi esitetään hyvinkin tekniikkasidonnaista ratkaisua. Kaikkien yli 28 metriä pitkien yhdistelmien, joiden vetäville akseleille kohdistuva massa jää alle 25 prosenttiin yhdistelmän kokonaismassasta, tulisi olla varustettu joko hiekoittimella tai ketjunheittäjällä, tai sitten vetävien akselien pyörissä on oltava nastarenkaat.
Miten jättirekan pituus vaikuttaa rekan ohittamiseen?
Tavallista autoilijaa askarruttaa varmasti se, miten yhdistelmän pituus vaikuttaa sen ohittamiseen. Tästä on melko helppo tehdä teoreettisia laskelmia ihan peruskoulufysiikan pohjalta. Lasketaanpa siis teoreettisesti, mitä muutoksia ohittamiseen seuraa, kun rekan mitta kasvaa nykyisestä enimmäispituudesta 34,5 metriin.
100 km/h nopeusrajoitusalueella rekan, joka kulkee sallittua enimmäisnopeuttaan 80 km/h, ohittamiseen kuluva aika pitenee 1,7 sekunnilla. Ei kuulosta paljolta.
Ohituksen pituus kasvaa kuitenkin lähes viidelläkymmenellä metrillä (46,3 metrillä). Kuulostaa jo aika paljon enemmältä kuin 1,7 sekuntia.
Vielä enemmältä se kuulostaa, jos ajatellaan, paljonko pidempi ohitussuora ohitukseen tarvitaan. Vastaanhan voi tulla samaa nopeutta tuleva auto.
Lähteäkö ohi vai ei?
Kun autoilija näkee edessään rekan perän, jossa on "pitkä kuljetus" -kyltti, on syytä miettiä kaksi kertaa, lähteäkö ohi vai ei. Ja kun on kaksi kertaa asiaa miettinyt, niin varmuudella myös ohitusmahdollisuus on mennyt ohi.
Asioilla on yleensä aina kaksi puolta. Niin tässäkin tapauksessa. Kun yhdistelmien pituus nousee ja niiden kuljetuskapasiteetti kasvaa, rekkojen määrä maanteillä vähenee. Muutoksen on arvioitu vähentävän rekkojen kuljetuksia 120 miljoonalla kilometrillä vuodessa. Paikallisesti jopa joka viides rekka häviäisi liikennevirrasta. Näin ollen tarve ohitukseenkin tulisi pohdittavaksi harvemmin kuin aiemmin.
Ohitustarvetta voidaan tarkastella myös rekan ohjaamosta käsin. Rekan kuljettajallakin on silloin tällöin tarvetta ohitella edessään hitaammin kulkevia. Tälläkin hetkellä keskustelemme muun muassa mopoautoista ja nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen nopeusrajoituksesta, jotka mahdollisesti korvaisivat mopoautot.
Miten siis kaavaillut muutokset vaikuttavat ohittamiseen, jos lasketaan, että rekka kulkee 80 km/h?
Jos ohitettava, kolmen metrin pituinen mopoauto kulkee 45 km/h, nykyinen 25,25 metriä pitkä rekka tarvitsee ohittamiseen vähintään 65 metriä. Jos taas ohitettava etenee 60 km/h nopeudella, ja ohittavalla rekalla on pituutta 34,5 metriä, niin ohitusmatka onkin 150 metriä. Eli yli kaksinkertainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Loput tuolta -> https://www.liikenneturva.fi/fi/liikennevilkku/blogi/monsterirekat-uhka-liikenneturvallisuudelle-vai-sittenkin-mahdollisuus
Meri-Rastilaa on tarkoitus tiivistää:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005621931.html
QuoteJuuri tätä Vuosaaren länsiosassa sijaitsevaan Meri-Rastilaan suunnitellaan: harvinaisen laajaa täydennysrakentamista, joka toteutettaisiin purkamalla nykyisiä kiinteistöjä ja rakentamalla tilalle aiempaa tiiviimmin ja enemmän. Purkavan lisärakentamisen avulla tonttien tehokkuus jopa kolmin- tai nelinkertaistuisi.
QuoteMeri-Rastila on yksi niistä alueista, joilla asukkaiden tulo- ja koulutustaso on noussut huomattavasti kantakaupunkia hitaammin. Kolmasosa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, täydennysrakentamisella halutaan nostaa alueen profiilia.
QuoteVuokra-asumiseen keskittyneelle alueelle tarvitaan hänen mielestään enemmän omistusasuntoja. Wikstenin mukaan kaupungin tavoitteena on monipuolistaa Meri-Rastilassa asumisen hallintamuotoja, eli varmistaa, että alueelle rakennetaan muita kuin edullisia vuokra-asuntoja. Tähänastisissa keskusteluissa rakennusalan toimijat ovat kuulemma olleet kiinnostuneita kaikista eri hallintamuodoista.
Myös apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoi kesällä HS:lle, että vuokratalovaltaisille alueille pitäisi syntyä myös omistusasumista. Hän tarkoitti tässä yhteydessä esimerkiksi Meri-Rastilaa.
Boldattuun osaan viitaten: kuinkakohan tuo profiilin nosto onnistuu, eli kuinkakohan innokkaasti koulutetut nuorten lasten vanhemmat hankkivat omistusasuntoja Meri-Rastilasta? Ehkäpä he kuitenkin haistelevat lähikoulujen ilmaa ennen ostopäätöstä. Jos kolmasosa Meri-Rastilan asukkaista on "taustaisia", niin ala-asteella prosentti saattaa pian olla yli viidenkymmenen. Kaikki vanhemmat eivät ehkä arvosta tätä potentiaalia lapsen kansainvälistymiseen, vaan haluavat hänelle hieman perinteisemmän kouluympäristön.
Kannattaa muistaa, että kaikki asunnot ovat jonkun omistuksessa. Ei ole olemassa lakia, joka pakottaa asumaan omistamassaan asunnossa.
Quote from: Siili on 29.03.2018, 08:06:09
Boldattuun osaan viitaten: kuinkakohan tuo profiilin nosto onnistuu, eli kuinkakohan innokkaasti koulutetut nuorten lasten vanhemmat hankkivat omistusasuntoja Meri-Rastilasta? Ehkäpä he kuitenkin haistelevat lähikoulujen ilmaa ennen ostopäätöstä.
Kysykää vihreiden talousgurulta Osmolta. Osmo kekkaa, että
markkinatalous ratkaisee ongelmat. Tosin hänen terminologiassaan markkinatalous tarkoittaa, että lyödään niitä lasten vanhempia ensin vähän, ja sitten vähän kovempaa, ja kun tarpeeksi kovaa lyödään niin ne taipuvat tekemään
vapaaehtoisesti just niin kuin vihreät määrää. Koska muussa tapauksessa niitä lyödään vielä kovempaa.
Meri-Rastilaanhan on rakennettu ranta täyteen yli puolen miljoonan omistusasuntoja, ja kaikki menevät kuin kuumille kiville. Metroasemalle on muutama sata metriä matkaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10280443
QuoteVanhat ostarit saavat väistyä asuntojen tieltä Itä-Helsingissä – Nyt kontulalaisia pelottaa: "Voiko käydä niin, että täällä tuhotaan se, mikä jo toimii?"
Paikallisten mielestä Kontulan ostarilla on erityisen tiivis ja lämmin yhteisöllisyys. Myllypuron uutta ostaria moni puolestaan pitää varoittavana esimerkkinä.
Mellunmäen ostoskeskuksen vanhalle paikalle kohoaa paraikaa asuintaloja. Laajasalon uuden ostoskeskuksen naapurissa taas tönöttävät vanhan kauppapaikan rauniot. Niiden paikalle nousee myös taloja.
Itä-Helsingin vanhoja ostoskeskuksia puretaan ja remontoidaan nyt vauhdilla. Tilalle rakennetaan monessa kohteessa liikehuoneistoja ja asuntoja.
(...)
Vuonna 1967 rakennetun ja 1980-luvun loppupuolella laajennetun Kontulan ostoskeskuksen tonttivuokrasopimukset ovat päättymässä parin vuoden päästä, ja Helsingin kaupunki neuvottelee ostoskeskusyhtiöiden kanssa kehittämisestä.
Kontulan keskuksen eli ostoskeskuksen ja sen ympäristön asemakaava on ollut työn alla vuodesta 2004 lähtien. Kontulan alueen kehittämiseksi on tehty asemakaavan muutosehdotuksia, joihin ovat liittyneet muun muassa ostoskeskuksen rakennuksien korottaminen ja 16-kerroksisen talon rakentaminen ostoskeskuksen länsipuolelle.
(...)
Kaikkia kontulalaisia ostoskeskuksen nykyilme ei miellytä.
Ostoskeskuksessa asioinut Sinikka Mommo toivoisi Kontulaan perusteellista uudistusta. Hänen mukaansa Kontulassa ei ole liikkeitä, joita kunnon ostoskeskuksessa kuuluisi olla.
– Haluaisin ehdottomasti uudistuksen. Haluaisin tänne vaateliikkeitä ja kenkäkauppoja, Mommo sanoo.
Marjo Degerman puolestaan toivoisi Kontulan keskukseen lisää leikkipaikkoja lapsille. Tämänhetkistä Kontulan ostoskeskusta hän kuvailee "betonilähiöksi".
Osa kontulalaisista pitää Myllypuron ostoskeskusta varoittavana esimerkkinä lähiöostarin uudistuksesta.
Itä-Helsingin Myllypuroon valmistui vuonna 2012 uusi ostoskeskus. Uutta ostoskeskusta on parjattu asiakaskadosta ja tyhjistä liiketiloista, mutta toisaalta kehuttu rauhallisuudesta.
Helsingin yliopiston tutkija Pasi Mäenpää tutki vuonna 2015 paikallisten suhtautumista Myllypuron uuteen ostoskeskukseen, ja tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi lapsiperheet käyvät ostoksilla mieluummin Itiksen kauppakeskuksessa.
Myllypuron ostoskeskuksen asiakas Sini Vainio pitää hyvänä sitä, että uuden ostoskeskuksen miljöö on rauhallinen. Vainiota kuitenkin ihmetyttää, miksi monet liikehuoneistot ovat tyhjillään.
– Ehkä täällä on vähän liian vähän kauppoja. En tiedä, onko täällä sitten liian korkeat vuokrat. Voisin toivoa tänne pieniä kahviloita ja enemmän kirppiksiä, Vainio sanoo.
Tutkija Mäenpään mukaan lähiöiden yhteisöllisyys voi kärsiä uudistuksissa, jos tutut palvelut katoavat.
– Yhteishenki voi kuolla pois, jos ostarilla on ollut sitä ylläpitäviä tiloja. Kaupungin ja rakennuttajien pitäisi yhdessä paikallisyhteisön kanssa hoitaa yhteisötoiminnan jatkuvuutta, Mäenpää sanoo.
Mitä hyötyä uudistuneesta ostoskeskuksesta voi sitten olla asuinalueelle?
Mäenpään mukaan uuden ostoskeskuksen myötä palvelut voivat parantua, ympäristöstä voi tulla entistä turvallisempi, elinvoima voi lisääntyä ja asuntotarjonta monipuolistua, jos uudistukseen kuuluu asuntorakentamista.
(...)
Kaljabaareja, kirppiksiä, vuokraluukkuja täynnänsä varsinaisia. Luoja varjelkoon.. :o
QuotePaikallisten mielestä Kontulan ostarilla on erityisen tiivis ja lämmin yhteisöllisyys.
En ole asiantuntija, koska en ole paikallinen, mutta Kontulan ostarilla silloin tällöin vierailleena en onnistunut havaitsemaan tuota mainittua tiivistä ja lämmintä yhteisöllisyyttä.
Sen sijaan paikalla tuli jo päiväsaikaan turvaton ja epämiellyttävä olo: aluetta kansoittavat kaiken muun ohella myös sankat laumat mustalaisia, narkkareita, jihadpartoja, juoppoja, läpsyttelijöitä, moniongelmaisia, neekereitä, kaiken maailman notkujia ja kaapuakkoja.
Paikka on sellainen, että sieltä haluaa mahdollisimman pian ulos asiansa hoidettuaan.
Koko paska pitäisi jyrätä maan tasalle varsinkin, kun se esteettisesti on epäonnistunut tekele ja tilalle rakentaa jotakin sellaista ympäristöä, joka ei niin vedä puoleensa kehitysmaalaista notkuntakulttuuria. Mutta hankalaa sekin on, koska ei siitä kukaan uusia asuntoja kovaan rahaan ostaisi kun koko alue on jo ehditty pilata..
Me tehtiin luokkaretkiä Kontulan uimahalliin joskus about 1981. Opin uimaan siellä, siis fyysisesti. Muita halleja ei tainnut tuolloin olla koko Itä-Helsingissä.
Ei näkynyt tummahipiäisiä, ei yhden ainutta 1981. Koko suuressa 500 oppilaan koulussamme ei ollut heitä yhtään kappaletta. Tuo aika alkaa tuntua unelta.
Kontulan ostari on vähän hardcore nykyään. Kun istuu siinä Burger Kingissä purilaisella ja katselee menoa siinä metron sisäänkäynnin edessä.
Mutta toisaalta mitä enemmän mustalaisia, neekereitä, islamia Itä-Helsingin ostareilla on, niin sitä vähemmän tuo porukka on muualla Hgissä :)
Ei vaineskaan.
Olin tooodella pitkään aikaan steissillä keskellä arkipäivää ja vielä selvänä. Mustalaisten, narkkien, pultsarien ja geelitukkien määrä oli astrofyysinen. Hieno näyteikkuna suomalaiseen arkeen. Kiky kehiin ja Suomi nousuun.
Itselleni on Kontulan ostari tullut tutuksi vuosien varrella koska käyn Kontulan pommisuojan salilla. En tiedä parempaa kaupungin salia. Harmi että se on kesäisin kolme kuukautta kiinni.
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.07.2018, 15:19:05
Kaljabaareja, kirppiksiä, vuokraluukkuja täynnänsä varsinaisia. Luoja varjelkoon.. :o
Kirppikset ja "kahvilat" joissa istuu lähinnä joutenolosta nauttivia kaukomaiden maahanmuuttajamiesporukoita ovat varma merkki siitä että ainoastaan runsas määrä dynamiittia voi tehdä ostarialueesta liiketaloudellisesti kannattavan, ja lopulta edes kävijöilleen turvallisen. Jotkin kuitenkin vaikuttavat erikseen sitä toivovan. Luulevatko he oikeasti että kirppikset tai "kahvi kymmentä asiakastuntia kohden" -kahvilat (ja niiden luoma värisevän eksoottinen tunnelma) tuottavat tulovirtaa jolla edes infran voi pitää kunnossa? Vai onko tällainen vaade heille täysin sivuseikka?
Onnea, Helsinki!
https://www.is.fi/autot/art-2000005797076.html
Helsinki poistaa autokaistoja yksi kerrallaan - lukuisia kohteita valmistelussa, tuoreimpana Lauttasaari
Vastaavia autokaistojen poistohankkeita on meneillään käytännössä kaikkialla Helsingissä. Lauttasaarensillan 2+2 autokaista aiotaan muuttaa 1+1 kaistaksi ja samalla leventää jalankulkijoiden tilaa ja rakentaa sen viereen pyöräkaista. Silta on jo nyt autojen vilkkaasti liikennöimä, joten ruuhkaa pukkaa, kun kaistat puolitetaan.
Lauttasaarensillan ohella autoilta ollaan viemässä tilaa myös esimerkiksi Hämeenkadulla, Mäkelänkadulla, Paciuksenkadulla, Pitäjänmäentiellä ja Tukholmankadulla.
Samalla nopeusrajoituksia alennetaan, läpiajokieltoja lisätään ja pysäköintimahdollisuuksia heikennetään ja pysäköinnin hintoja korotetaan.
Helsinki siis liikennepolitiikallaan on nyt ja lähivuosina kurittamassa tavallista autoilijaa oikein olan takaa: autoilusta halutaan poliittisilla päätöksillä tehdä Helsingissä yhä kalliimpaa, hitaampaa, hankalampaa ja saastuttavampaa.
Näin siinä käy, kun äänestää Vihreitä fasisteja. Heille sopii kyllä kehitysmaalaisen elintasoshoppailijan vapaa liikkuvuus, mutta veroja maksavan autoilijan liikkumismahdollisuuksia halutaan kaiken aikaa kaventaa - lopputavoitteena hipeillä lienee, ettei autolla saa ajaa Helsinkiin ollenkaan.
On hyvin ristiriitaista, että samalla kun Helsingin väki kasvaa voimakkaasti, sen mahdollisuutta liikkua rajoitetaan voimakkaasti erilaisin estein. Luulisi suunnan olevan tasan päinvastainen varsinkin, kun autot saastuttavat yhä vain vähemmän ja vähemmän ja kasvava määrä autoja ei saastuta ajossa laisinkaan.
Tässä Helsinki tekee itselleen ikävän palveluksen. Kaupunkia johtavat hipit eivät ymmärrä, että tavallinen ihminen ei aja autolla vittuillakseen vaan siksi, että hänen on käytännössä pakko käyttää autoa.
Kun autoilijan asema kurjistetaan mahdollisimman onnettomaksi, seuraa siitä, että moni autoileva perhe on pakotettu muuttamaan kehyskuntiin Espooseen, Vantaalle, Sipooseen ja vieläkin kauemmas, kuten esimerkiksi Nurmijärvelle, Vihtiin, Tuusulaan, Järvenpäähän, Keravalle, Mäntsälään ja Pornaisiin.
Ja mitä se tietää Helsingille? Se tietää alenevia verotuloja. Sillä autoilijat ovat keskimäärin paremmin työllistettyjä ja enemmän veroja maksavia kuin julkisen liikenteen käyttäjät. Hyvin tienaavat tai keskiluokkaiset ihmiset kyllästyvät Stadin autoilijoihin kohdistuvaan vainoon ja äänestävät jaloillaan, etsivät rauhallisen pikkukaupungin tai taajaman, jossa vielä voi hoitaa päivittäisen, pakollisen liikkumisensa turvallisesti, joustavasti, kätevästi ja edullisesti omalla autolla. Sellaisia paikkoja löytyy aika paljon kun ajetaan vaikka 30 minuuttia Helsingin rajalta ulospäin.
Lopulta käynee niin, että Helsinki jää varattomille hipeille ja varattomille maahanmuuttajille, jotka ajelevat metrolla, sporalla ja dösällä fattaan. Sitäkö halutaan? Kyllä se keskiluokka alkaa pikkuhiljaa häippästä vittuun sieltä hippien kehdosta, vaikka Stadi onkin perinteisesti ollut Suomen mahtavin ja kivoin kaupunki. Mutta liika on liikaa: jos ei pääse liikkumaan ja jos julkinen liikenne on täynnä pummeja ja möliseviä keharimaalaisia niin jo lasten kasvatuksen vuoksi moni vaihtaa maisemaa. Moni on jo vaihtanut, lisää seuraa perästä.
Itse ajan joka päivä töihin Helsinkiin omalla autolla. On aivan pakko. Ilman autoa työmatka kestäisi kolminkertaisen ajan ja olisi paitsi kalliimpi, myös paljon epämiellyttävämpi ja turvattomampi vaihtoehto.
Joten jos nyt matkani kestää Stadiin puoli tuntia, saavat Stadin hipit ja muut stalinistit rakentaa aika monta estettä, että automatka kestäisi 1,5 tuntia, minkä se julkisilla kestää. Ja senkin jälkeen valitsisin oman auton, koska se on silti halvempaa: kuukausilippu maksaa 150 euroa ja autolla pääsen halvemmalla. Ja on se mukavampaakin - ei tarvitse jakaa tilaa tuntemattomien huumeukkojen ja kusipäiden kanssa, ei tarvitse istua selkä seinää vasten, ettei joku lyö metrossa kirvestä päähän kuten taannoin Stadissa kävi kun eräs kirvessomali toteutti monikulttuuria.
Helsingin Vihreät ja muut kommunistit ovat siis päättäneet hukuttaa ja tuhota Helsingin. Se on hirvittävä sääli.
Toivottavasti stadilaiset muistavat tulevissa vaaleissa äänestää aiempaa järkevämmin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.08.2018, 17:25:26
On hyvin ristiriitaista, että samalla kun Helsingin väki kasvaa voimakkaasti, sen mahdollisuutta liikkua rajoitetaan voimakkaasti erilaisin estein. Luulisi suunnan olevan tasan päinvastainen varsinkin, kun autot saastuttavat yhä vain vähemmän ja vähemmän ja kasvava määrä autoja ei saastuta ajossa laisinkaan.
Ehkä ovat laskeneet elintason laskevan nykypolitiikan ansiosta niin voimakkaasti että entistä harvemmalla on edes varaa autoon, jolloin teitä tarvitaan vähemmän. Puolue-eliitille tietty aina riittää rahaa mutta muuthan voi kävellä tai pysyä sisällä.
Muutoinhan rakentaisivat lisää teitä koska itsestään ajavien autojen myötä joukkoliikenteen tarve vähenee jonkin ajan päästä merkittävästi ja liikenne siirtyy niihin.
Orjat tosiaan tuskin paljon autolla ajelevat, ja niillä nyt on muutenkin aikaa kävellä palkattomaan duuniinsa. Ei toki koske virkamiehiä eikä mamuja.
Olen seurannut Hgin liikenteen mielenvikaisuuden kiihtymistä kauan. Olen todella ihmeissäni hkiläisten sietokyvystä. Ja masokismista.
Kuinka voikaan olla mahdollista ettei keskusta tyhjene kaupoista. Eihän sen nyt pitäisi mitenkään riittää kauppavolyymille että siellä räkivät ja lontivat lähinnä teinit ja matut.
Itse olen liki 20 vuotta tehnyt joka ikisen ostoksen muualla pääkaupunkiseudulla kuin keskustassa. Joskus viime vuosituhannella tajusin asettaa autoilurajat akselille Pitkäsilta - Storyville.
Kaupunkisuunnittelun saralta:
Quote
Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – "Köyhille rakennetaan hellahuoneita"
Professori Mari Vaattovaaran mielestä 15 neliömetrin yksiöt eivät kuulu hyvinvointivaltioon.
[...]
"Minun mielestäni yksiöt pitäisi kieltää."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005796869.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005796869.html)
Ja Liberan vastine:
Quote
Professori Vaattovaaran alternative facts
Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina 20.8 kaupunkitutkimuksinstituutin johtajan professori Mari Vaattovaaran haastattelun. Artikkelissa Vaattovaara kauhistelee Suomen ja erityisesti Helsingin asuntopolitiikkaa ja pieniä asuntoja.
Tieteellisen yhteisön edustajana ja tutkimusyksikön johtajan asemansa vuoksi hänen lausuntojaan kuunnellaan tarkkaan ja siksi olisi erityisen tärkeää, että hän pitäytyisi faktoissa. Valitettavasti hänen haastattelunsa vilisee merkittäviä asiavirheitä, jotka muuttavat olennaisesti hänen sanomansa sisältöä.
Haastattelussa professori Vaattovaara väittää esimerkiksi, että Britanniassa neliöiden alaraja asuntoa kohden on 45 neliötä. Väite on yksiselitteisesti virheellinen. [...]
https://www.libera.fi/blogi/professori-vaattovaaran-alternative-facts/ (https://www.libera.fi/blogi/professori-vaattovaaran-alternative-facts/)
Omasta mielestäni on parempi että ihmisillä on mahdollisuus valita kuin että ideologisista syistä asetettujen kieltojen vuoksi ajaudutaan mahdottomiin tilanteisiin. 15 neliön yksiössä asuminen ei ole lainkaan siitä pahimmasta päästä mahdottomia tilanteita kun vertaa siihen, että professori haluaisi kieltää yksiöt kaupungista jossa on valtavasti yksin asujia ja enemmän tai vähemmän jatkuva asuntopula.
Ainakin niitä omia argumentteja voisi tukea paikkansapitävillä faktoilla jos nyt ei itsekritiikkiä itse osaa harjoittaa. Se on kuitenkin ilmeisesti Hesarin mielestä liikaa vaadittu kun aate on "hyvä."
Quote from: Jorma M. on 21.08.2018, 00:08:26
Olen seurannut Hgin liikenteen mielenvikaisuuden kiihtymistä kauan. Olen todella ihmeissäni hkiläisten sietokyvystä. Ja masokismista.
Kuinka voikaan olla mahdollista ettei keskusta tyhjene kaupoista. Eihän sen nyt pitäisi mitenkään riittää kauppavolyymille että siellä räkivät ja lontivat lähinnä teinit ja matut.
Itse olen liki 20 vuotta tehnyt joka ikisen ostoksen muualla pääkaupunkiseudulla kuin keskustassa. Joskus viime vuosituhannella tajusin asettaa autoilurajat akselille Pitkäsilta - Storyville.
Helsinkiläiset lihoovat sosiaalituilla.
Uutinen 7.10.2017
Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut KOKONAAN(!!!) Helsingissä
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/567262-kela-maksaa-12-600-kodin-asumiskulut-kokonaan-helsingissa-luku-on-hirvean-iso-ja
Quote from: foobar on 21.08.2018, 08:56:47
Kaupunkisuunnittelun saralta:
Samasta jutusta.
QuoteKAUPUNKIPROFESSORI palauttaa mieliin hyvinvointivaltion visionäärin, sosiaalipoliitikko Pekka Kuusen 1960-luvulla esittämän varoituksen, ettei asuntotuotantoa pitäisi rakentaa hetkellisen kysynnän mukaan. Kuusi myös ennusti, että 1980-luvulla olisi päästy "yli kaksiokauden".
Huoli Kallion slummiutumisesta yksiörakentamisen takia on jo ainakin 60-luvun perua. Ja pienten asuntojen rakentamisen rajoittaminen sosiaalipoliittisisya syistä on ollut edistyksellisten lääke sosiaalisiin ongelmiin jo pitkään. Mitenköhän se menee? Tietynlaiset olosuhteet tuottavat yksinäisiä syrjäytyneitä ihmisiä, eikä menestyviä citysinkkuja. Ratkaisu: estetään syrjäytyneitten vapaata ja kontrolloimatonta asettumista kaupunkiin asuntopolitiikalla.
Quote from: Jorma M. on 21.08.2018, 00:08:26
Olen seurannut Hgin liikenteen mielenvikaisuuden kiihtymistä kauan. Olen todella ihmeissäni hkiläisten sietokyvystä. Ja masokismista.
Kuinka voikaan olla mahdollista ettei keskusta tyhjene kaupoista. Eihän sen nyt pitäisi mitenkään riittää kauppavolyymille että siellä räkivät ja lontivat lähinnä teinit ja matut.
Itse olen liki 20 vuotta tehnyt joka ikisen ostoksen muualla pääkaupunkiseudulla kuin keskustassa. Joskus viime vuosituhannella tajusin asettaa autoilurajat akselille Pitkäsilta - Storyville.
(BOLD minun)
Ihmettelen samaa. Helsinkiin ajaminen vtuttaa jo ihan turistinakin. Ei voi oikein kuvitellakaan, miltä tuntuisi ajella siellä huudeilla päivittäin. :o
Kaikki bulevardivouhotukset nyt ovat jo ihan pelkkää hulluutta, mutta täytyy kyllä ihmetellä sitäkin, että kuka polkupyörähippi on päättänyt jättää molemmat matkustajasatamat nykyisiin sijainteihinsa? Kumpaankin joutuu ajamaan jo valmiiksi ruuhkaisen keskustan läpi. Länsisatamaan ajaessa on lisäksi siinä sillan alla, juuri ennen satamaan kääntymistä, on kaksi perättäistä liikennevaloa niin lähellä toisiaan, että ensimmäinen ei vedä, koska jälkimmäisen eteen pakkautuu sekä suoraan menevät, että oikealta kääntyvät. Ja takaisin tullessa sillan alla on (taas vaihteeksi) käytössä ainoastaan yksi kaista tietöiden vuoksi. Kyllä siinä hermo lepää, kun jonottelee sen kolme varttia päästäkseen Lahdenväylän alkuun. Väistellen siinä samalla kaikkia herrasmiehiä ja herrasnaisia (näppärimmät arvannevat ne muutamat automerkit, joilla nämä kiireisimmät ihmiset pääsääntöisesti kurvailevat..), jotka poistuvat jonosta kääntyvien kaistalle ohittaakseen 3-5 autoa, kiilatakseen sitten takaisin jonoon (jolloin koko "pää"jono luonnollisesti seisoo). Huomattava osa takseja, jotka
aivan varmasti tietävät kaistojen yhtyvän takaisin yhdeksi korttelin välein tietyömaan kohdalla.
Eli onnea vaan Tsadi. Äänestäkää vaan lisää Virheitä kaupunginjohtoon, niin pääsette eroon autoilusta kokonaan (lukuun ottamatta muutamia avolavapakuja, joita "paremmat kulttuurit" sitten käyttävät taksina, pikkubussina ja joukkojenkuljetusajoneuvona).
e:typo
Quote from: Jorma M. on 21.08.2018, 00:08:26
Olen seurannut Hgin liikenteen mielenvikaisuuden kiihtymistä kauan. Olen todella ihmeissäni hkiläisten sietokyvystä. Ja masokismista.
Kuinka voikaan olla mahdollista ettei keskusta tyhjene kaupoista. Eihän sen nyt pitäisi mitenkään riittää kauppavolyymille että siellä räkivät ja lontivat lähinnä teinit ja matut.
Luksus- ja hipsteriputiikeilla ja -ravintoloilla on toistaiseksi onnistuttu täyttämään kantakaupungin liiketilat. Itse käyn ostoksilla keskustassa kun se on tuttu ja vielä toistaiseksi siellä voi olla. Suurin syy on että kortittomana ja ajotaidottomana on Helsingin sisäisen kuukausilipun käyttäjänä halvinta mennä bussilla keskustaan. Homma muuttunee osaltani kun nykyinen sisäinen lippu-seutulippu jako loppuu ja tulee vyöhykkeet, joita pitää olla vähintään kaksi. Silloin bussi tai jopa juna Selloon tai Myyrmäkeen isompien ostosten takia on varteenotettavampi vaihtoehto. Toisaalta kantakaupungin kadunvarren pikkukaupoissa olisi ihan kiva asioida.
Lisäys: Toisaalta, mistä sen tietää keitetyn rahaa ja millä motiiveilla on Helsingin keskustan kiinteistöissä kiinni.
Lauttasaaren silta korjataan pyöräilyn ehdoilla – autokaistojen määrä saattaa vähentyä
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/696077-lauttasaaren-silta-korjataan-pyorailyn-ehdoilla-autokaistojen-maara-saattaa
QuoteRemontin jälkeen sillan nopeusrajoitus alennetaan 40 kilometriin tunnissa.
Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2019–2021. Suunnitelmista voi antaa palautetta 28. elokuuta saakka osoitteessa hel.fi/suunnitelmat.
Olen laittanut Helsingin keskustan boikottiin. En osta sieltä mitään, ennen kuin liikennepolitiikka järkevöityy. Ennen esim. juhlapäivien vietto helsinkiläisessä ruokaravintolassa oli itsestäänselvyys. Nyt kun olen hieman tutkinut muita vaihtoehtoja, olen huomannut, että kiinnostavia ja tasokkaita ravintoloita löytyy muualtakin. Ei ehkä hipsterihenkisiä mutta muuten. Stockmann, jos sieltä jotain tarvitsee, löytyy Jumbosta ja Tapiolasta. Elokuviin pääsee Flamingossa, Sellossa, Omenassa jne. Jumbo ja Porttipuisto huomioivat autoilijat, eikä niihin oikein julkisilla pääsekään, mikä näkyy asiakaskunnassa positiivisella tavalla. Kaikilla varteenotettavilla kaupoilla on liikkeet myös muualla kuin keskustassa. Ensi katsomalta saattaa luulla, että jokin liike on vain keskustassa, mutta yleensä toinen myymälä löytyy keskustan ulkopuolelta, Vantaalta tai Espoosta.
Bona:
QuoteOlen laittanut Helsingin keskustan boikottiin. En osta sieltä mitään, ennen kuin liikennepolitiikka järkevöityy
Jokos Mannerheimintielle on tullut kolmenkympin rajoitukset, kuten muistaakseni punikkipäättäjät päättivät?
Se on kyllä jalankulkijan kannalta erittäin vaarallinen ajonopeus - viisikymppiä olisi paljon turvallisempi: 30 kilometriä tunnissa on niin alhainen ja luonnoton nopeus isommalla tiellä, että kuljettaja ei pysty juurikaan seuraamaan liikennettä kun huomiosta suuri osa menee nopeusmittarin vahtimiseen. Viidenkympin rajoituksella ajo on paljon luontevampaa ja rennompaa, mittaria ei tarvitse vahtia vaan voi seurata liikennettä ja varoa jalankulkijoita.
Ennen pitkää helsinkiläiset firmat alkavat tuskailla sitä että nimenomaan Helsingissä on hankala saada vaatimukset täyttävää työvoimaa, ja löytävät syyksi sietämättömät työmatkat, jotka johtuvat Helsingille ominaisista käsittämättömän huonoista liikennejärjestelyistä. Mutta onneksi tähänkin ongelmaan on lääke: Täytyy siirtää firma Helsingin ulkopuolelle.
Lauttasaarentien liikennehän jumittuu ja ruuhkautuu nykyään siihen Länsiväylän päähän, ja on aivan sama vaikka sieltä saisi posottaa 120km/h kun se ei etenemistä nopeuttaisi. Toki on aivan selvää että tällä halutaan ohjata ihmisiä metron käyttäjiksi, tai vaihtoehtoisesti kiertämään keskusta kehä ykkösen kautta.
Eino, kyllä siinä keskustan osuudella on 30 km/h ja lisäksi vielä tolppakamera raitiovaunusaarekkeella (etelään päin ajettaessa vasemmalla puolella eli aika epätyypillisesti). En muista onko kameraa toiseen suuntaan ajettaessa ja jos on, niin missä.
https://yle.fi/uutiset/3-10396320
QuoteKauppakeskus-kulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa
Keskikaljabaarin omistajat ja muut pienyrittäjät kitkuttelevat väsähtäneillä lähiostareilla samaan aikaan, kun uudet kauppakeskuskokonaisuudet imevät puoleensa palveluja ja asiakkaita. Kaupungeilla on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä.
Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa.
Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät asiakkaita puoleensa.
Jyväskylän Seppälässä sijaitseva kauppakeskus Seppä viettää pian yksivuotissynttäreitään. Havaintoja kauppakeskuksen vaikutuksista kävelykeskustan elinvoimaisuuteen on tehty pitkin vuotta. Seppä on imaissut keskustan asiakkaita ja tyhjentänyt liiketiloja.
Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millainen vaikutus Sepällä ja Jyväskylän muilla markettikeskittymillä on lähiöiden perinteisiin ostoskeskuksiin. Taantumista on havaittu muun muassa Sepän läheisyydessä sijaitsevalla Huhtasuon vanhalla ostarilla.
(...)
Trendi huolestuttaa tutkijaa
Kauppakeskus-kulttuurin kukoistus ja lähiostareiden näivettyminen ei ole luonteenomaista vain Jyväskylälle. Kuopiossa useat vaateliikkeet ovat siirtyneet kaupungin etelä-puolelle rakentuneeseen kauppakeskus Matkukseen. Myös Hämeenlinnassa moottoritien varrella sijaitseva kauppakeskus Goodman on näivettänyt keskusta-aluetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhoja ostareja puretaan ja tilalle kaavaillaan asuntoja.
Trendi toistuu läpi Suomen ja erikokoisissa kaupungeissa, vahvistaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.
– Tuntuu, että kaikkien asuinalueiden palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin. Radan varret ovat nousseet vahvasti esille. Ensin tehdään asema ja sitten kauppakeskus. Rakentamista keskitetään kauppakeskuksen ympärille. Kauppakeskukset tyhjentävät vanhaa rakennetta, Staffans pohtii.
Tutkija pelkää, että trendi yhdenmukaistaa kaupunkirakennetta liiaksi ja syö siten alueiden omaleimaisuutta.
– Siinä, miten hyvää ympäristöä siinä saadaan syntymään, niin olen aika kriittinen. Onko meillä sitten tulevaisuudessa kaikilla samanlaiset kauppakeskukset keskuksina? Omaleimaisuus on tärkeä tekijä sekä ihmisille että vetovoimalle. Jos kaikissa on samanlainen kauppakeskus, niin se on aika sisäänpäin kääntynyt yhdyskunnan malli.
(...)
Lähiostareiden kehittämisessä tutkija heittää pallon kaupungille. Staffansin mukaan kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan aluekeskukset kehittyvät jatkossa.
– Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Ne ovat aika hiljaisia ja väsähtäneitä. Voisivatko nämä ostoskeskukset syntyä uudelleen? Siitä on puhuttu pitkään, että millä tavalla näitä vanhoja ostariseutuja voisi lähteä kehittämään, että ne vastaisivat paremmin tämän hetken palvelukysyntään, Staffans pohtii.
(...)
Ostarit ovat mennyttä maailmaa. Niitä ei voi enää pelastaa.
Kaupunkien keskustojen pelastamiseen ei puolestaan riitä poliittista tahtoa. Kun autoilu kielletään ja pysäköinnistä tehdään vaikeaa ja kallista, ihmiset eivät enää tule keskustaan.
Täällä Jyväskylässä kauppakeskus Seppä tarjoaa ilmaisen pysäköinnin lämpimässä hallissa. Lisäksi keskuksesta on sisäyhteys uuteen suureen Prismaan, jolla myös on oma ilmainen parkkihalli. Ei tarvitse talvella rännässä tai pakkasessa rämpiä ja paksut palttoot voi jättää autoon ostosten ajaksi.
Helsingin kartasta nähdään, että ruuhkien alkuperäinen syy on pääkaupungin sijoittaminen niemeen. Ongelmaa on yritetty helpottaa liikennejärjestelyillä. Siten voisi tietysti jatkaa, mutta viime aikoina Helsingissä ovat valtaa saaneet vihreät, ja heidän liikennepoliittiset tavoitteensa ovatkin päinvastaiset. He pyrkivät vaikeuttamaan ja hidastamaan autoilua niin paljon, että kulkijat valitsisivat henkilöauton sijasta mieluummin julkisen liikennevälineen tai vaikka polkupyörän. Myönnän että tuossa on tietty logiikka takana, mutta epäilen vihreiden unohtaneen kokonaisvaikutukset: Tukkeutuva liikenne saattaa karkoittaa veronmaksajia. Jos veronmaksajat lähtevät, keitä Helsinkiin jää?
Quote from: Nikolas Ojala on 13.09.2018, 11:56:58
Helsingin kartasta nähdään, että ruuhkien alkuperäinen syy on pääkaupungin sijoittaminen niemeen. Ongelmaa on yritetty helpottaa liikennejärjestelyillä. Siten voisi tietysti jatkaa, mutta viime aikoina Helsingissä ovat valtaa saaneet vihreät, ja heidän liikennepoliittiset tavoitteensa ovatkin päinvastaiset. He pyrkivät vaikeuttamaan ja hidastamaan autoilua niin paljon, että kulkijat valitsisivat henkilöauton sijasta mieluummin julkisen liikennevälineen tai vaikka polkupyörän. Myönnän että tuossa on tietty logiikka takana, mutta epäilen vihreiden unohtaneen kokonaisvaikutukset: Tukkeutuva liikenne saattaa karkoittaa veronmaksajia. Jos veronmaksajat lähtevät, keitä Helsinkiin jää?
Niin. Olen sanonut vuosien saatossa monta kertaa, että on emähölmöä rakentaa pääkaupunki merenrannalle. Optimaalinen paikkahan pääkaupungille olisi sellainen, että sen keskustan keskipisteestä on merenrantaan esimerkiksi 30 km. Rannalla voisi sitten olla satamat, viihtyisiä puistoja ja isorikkaiden huviloita. Optimaalisessa kaupunkisuunnittelussa myös olisi korkeita kerrostaloja (esim 1 km) harvakseltaan, vaikka 300 metrin välein. Niiden välissä olisi leveitä katuja ja paljon puistoa tai metsää.
Kysymykseesi että jos veronmaksajat lähtevät, keitä Helsinkiin jää, vastaan näin: Helsinkiin jää narkkarit, matut, polkupyöräsosialistit, kansanedustajat, vihreät, ministerit ja Sauli Niinistö. Sen jälkeen Helsingin ympärille kannattaakin rakentaa muuri jossa ei ole portteja.
UGH.
Tuo Jyväskylän tilanne kuulostaa tutulle, sama ollut pitkään käynnissä Oulussakin. Keskustassa ei ole enää kuin pankkeja, toimistoja ja kapakoita.
Kävelykadun varsi on tyhjentynyt ja kaupat siirtyneen isoihin keskuksiin kulkuyhteyksien varrelle.
Quote from: Tunkki on 13.09.2018, 12:15:02
Tuo Jyväskylän tilanne kuulostaa tutulle, sama ollut pitkään käynnissä Oulussakin. Keskustassa ei ole enää kuin pankkeja, toimistoja ja kapakoita.
Jyväskylässä olen käynyt ja ihmetellyt. Kuka käyskentelee päivät pääksytysten kapakasta toiseen keskustan katuja pitkin? Luulisi tuloksena olevan aika kuollut kylä, ellei takana ole väkimäärältään pääkaupunkiseudun kokoisen alueen asiakaspotentiaalia.
Helsingissä, ja etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan, tulotaso ja tulokehitys on ollut edelleen selvästi muuta maata korkeampi.
Tuota veronmaksajien pakenemista on ennustettu nyt varmaan ainakin 15 vuotta, mutta silti muuttoliike on edelleen vahvasti pääkaupunkiseudulle päin. Hyvänä indikaattorina tästä ovat suuret aluerakennushankkeet Kalasatamaan (+Sompasaari, Kyläsaari), Jätkäsaareen, Hernesaareen, Pasilaan, Myllypuroon, Kruunuvuorenrantaan(Laajasalo), sekä Espoossa Suurpeltoon, Tapiolaan, Mankkaalla, Finnooseen, ja Vantaalla about kaikkialle kehäradan varteen (Leinelä, Kivistö jne.)
Kannattaa Käydä vaikka tuolla Kivistössä katsomassa kun uutta isoa kaupunginosaa rakennetaan ihan tyhjästä, ja miettiä mittakaavaa muun Suomen aluerakennusprojekteihin nähden.
Quote from: NuivinatorOlen sanonut vuosien saatossa monta kertaa, että on emähölmöä rakentaa pääkaupunki merenrannalle.
Tosin siihen maailmanaikaan kun kaupunki niemeen rakennettiin, oli vesiliikenne paljon nykyistä tärkeämpi liikkumistapa, kun tiet olivat kehnoja tai niitä ei ollut, ja hevospelillä mentiin. Nyt on toisin, mutta kaupunki tönöttää siinä mihin se tehtiin.
Quote from: l'uomo normale on 13.09.2018, 12:19:32
Jyväskylässä olen käynyt ja ihmetellyt. Kuka käyskentelee päivät pääksytysten kapakasta toiseen keskustan katuja pitkin? Luulisi tuloksena olevan aika kuollut kylä, ellei takana ole väkimäärältään pääkaupunkiseudun kokoisen alueen asiakaspotentiaalia.
Aamuöisin yökerhojen sulkeuduttua Kela-Gold -joukkiot metelöivät kävelykadulla. Kaupungin työntekijät, jotka nykyään toimivat yksin, eivät uskalla mennä siistimään paikkoja ennen kuin "nuoriso" poistuu.
Quote from: Nuivinator on 13.09.2018, 12:11:10
Olen sanonut vuosien saatossa monta kertaa, että on emähölmöä rakentaa pääkaupunki merenrannalle. Optimaalinen paikkahan pääkaupungille olisi sellainen, että sen keskustan keskipisteestä on merenrantaan esimerkiksi 30 km. Rannalla voisi sitten olla satamat, viihtyisiä puistoja ja isorikkaiden huviloita.
Aivan, tosiaan. Esimerkkejä löytyy muista maista:
- Washington D.C. etäisyys merenlahteen noin 30 km.
- Moskova etäisyys Suomenlahteen noin 700 km.
- Peking etäisyys merenlahteen yli 100 km.
- Teheran etäisyys Kaspianmereen noin 100 km.
- Ankara etäisyys Mustamereen noin 200 km.
Quote from: Horn Hill on 13.09.2018, 12:55:21
Quote from: l'uomo normale on 13.09.2018, 12:19:32
Jyväskylässä olen käynyt ja ihmetellyt. Kuka käyskentelee päivät pääksytysten kapakasta toiseen keskustan katuja pitkin? Luulisi tuloksena olevan aika kuollut kylä, ellei takana ole väkimäärältään pääkaupunkiseudun kokoisen alueen asiakaspotentiaalia.
Aamuöisin yökerhojen sulkeuduttua Kela-Gold -joukkiot metelöivät kävelykadulla. Kaupungin työntekijät, jotka nykyään toimivat yksin, eivät uskalla mennä siistimään paikkoja ennen kuin "nuoriso" poistuu.
Ihanaa keskustan elävöittämistä.
Mutta kaikki noista
@Nikolas Ojala esimerkeistä ovatkin sitten jonkin suuren joen varrella. Teheranista tosin vissiin joet kuivuivat jo satoja(?) vuosia sitten?
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005825192.html
QuoteHelsingin keskustatunneli nousi haudasta, mutta puolueet ovat yhä jakautuneet jyrkästi kannattajiin ja vastustajiin
Vaikka kokoojakadun puolesta ja sitä vastaan on monia argumentteja, ratkaisevaa on tälläkin kertaa poliittinen tahto.
(...)
Nyt tunnelisuunnitelmat on kaivettu uudelleen esiin. Keskustatunnelin suunnittelu kirjattiin kaupungin strategiaan viime syksynä pormestari Jan Vapaavuoren (kok) johdolla. Tunnelin sijaan nyt puhutaan maanalaisesta kokoojakadusta. Se olisi edelleen maanalainen reitti keskustan halki Sörnäisistä Länsiväylälle, mutta reitiltä olisi myös yhteys Jätkäsaaren ja Katajanokan satamiin sekä keskustan pysäköintilaitoksiin. Joissakin ehdotuksissa on myös yhteys Hernesaareen ja Eteläsatamaan.
Kokoojakatua selvitetään nyt osana kävelykeskustan laajentamissuunnitelmia. Kaupunki on jo saanut kahdeksan erilaista ehdotusta tunnelisuunnitelmien toteuttamiseksi eri suunnitteluyhtiöiltä. Tuoreimpien suuntaa antavien arvioiden mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi vähintään 600 miljoonaa euroa.
Tienkäyttömaksut olisivat yksi vaihtoehto hankkeen rahoittamiseksi. Jos tunnelin käytöstä perittäisiin maksu, tienkäyttömaksut pitäisi ottaa käyttöön myös kantakaupungissa maan päällä. Ilman niitä autot ajaisivat jatkossakin maan päällä eivätkä tunnelissa.
(...)
Keskustatunneli voisi vapauttaa tilaa muille liikkumismuodoille. Vasta-argumentti on, että kaikki autoille raivattava tila täyttyy ja keskustan alittava tunneli vain lisäisi autoliikennettä. Vaikka itse tunneli olisi sujuva liikenneväylä, liikenteen pullonkaulat eivät välttämättä poistuisi vaan siirtyisivät tunnelin sisääntulokohtiin.
Kävelykeskustaa voi suunnittelijoiden mukaan laajentaa ilman keskustatunneliakin, muttei välttämättä tärkeillä poikkiliikennekaduilla – kuten Esplanadeilla. Tunnelin vaikutuksia liikenteeseen ei ole tutkittu tarkasti, koska hankkeen valmistelu keskeytyi.
Uusi selvitys kokoojakadusta tulisi näillä näkymin valtuustoon keväällä 2020. Vaikka kokoojakadun puolesta ja sitä vastaan on monia argumentteja, ratkaisevaa on tälläkin kertaa poliittinen tahto. Ainakaan tähän mennessä Sdp:n valtuustoryhmästä ei ole kuultu kannanottoja kokoojakadun puolesta.
Quote from: no future on 13.09.2018, 12:48:00
Helsingissä, ja etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan, tulotaso ja tulokehitys on ollut edelleen selvästi muuta maata korkeampi.
Tuota veronmaksajien pakenemista on ennustettu nyt varmaan ainakin 15 vuotta, mutta silti muuttoliike on edelleen vahvasti pääkaupunkiseudulle päin. Hyvänä indikaattorina tästä ovat suuret aluerakennushankkeet Kalasatamaan (+Sompasaari, Kyläsaari), Jätkäsaareen, Hernesaareen, Pasilaan, Myllypuroon, Kruunuvuorenrantaan(Laajasalo), sekä Espoossa Suurpeltoon, Tapiolaan, Mankkaalla, Finnooseen, ja Vantaalla about kaikkialle kehäradan varteen (Leinelä, Kivistö jne.)
Kannattaa Käydä vaikka tuolla Kivistössä katsomassa kun uutta isoa kaupunginosaa rakennetaan ihan tyhjästä, ja miettiä mittakaavaa muun Suomen aluerakennusprojekteihin nähden.
Aika iso osa muuttajista on ns paskasakkia ja matuja, jotka eivät paljoa veroja maksa, pikemminkin vaativat tulonsiirtoja ja hyysäystä. Sitten muuttajissa on "parempaa väkeä" eli opiskelijoita ja työpaikan saaneita, joilla kulutus myös aika pientä, pikemminkin tulonsiirtoja kyttäävät hekin koska asuminen kallista.
Itse olen asunut pian 30 vuotta Hgissä ja perheen perustettuani käynyt 99% isommista ostosreissuista Espoossa. Pientä vastarintaa Hgin mielisairaalle vihreälle liikennepolitiikalle. Henkilöautolla käytetty matka-aika + vaivaton parkkeeraus + kevyt vaatetus.
Quote from: no future on 13.09.2018, 12:48:00
...Tuota veronmaksajien pakenemista on ennustettu nyt varmaan ainakin 15 vuotta, mutta silti muuttoliike on edelleen vahvasti pääkaupunkiseudulle päin...
Ja kantaväestön määrän pysähdys ja väheneminen helsingissä ei sinua huoleta yhtään? Lapsia syntyy kantiksille liian vähän, eikä sekään huoleta?
Mieleen tulee se, kun monilla maaseutukylillä nähtiin, ennustettiin ja varoitettiin muutoksesta. Silloinkaan osaa ei huolettanut, kun juuri sillä hetkellä ei muutos näkynyt, ja johonkin "mansikkapelloille" tuli paljonkin ulkomaistaustaista töihin...
Vaan ei auta mikään, kun kantislapsiperheet alkaa viedä autolla rahat kauemmas kauppoihin ja lopulta muuttaa sinne. Ja loput ostaa netistä mitä voi. Silloin kauppojen asiakasmäärät vähenee kuin huomaamatta, kylän/kaupungin keskusta alkaa tyhjentyä kaupoista, ja kun se vaihe alkaa niin se ruokkii itseään lujasti kiihtyvällä nopeudella.
Ostareille kävi jo niin ja ne on mennyttä, museokuvia. Se on varoitusvalo, että lisää sitä on tulossa. Ei sitä toki tarvitse nähdä eikä uskoa eikä huolestua, koska niin käy siitä huolimatta. Ja näyttää (ostarit) että asiakkaiden monikulttuuristuminen pikemminkin kiihdyttää romahdusta, vaikka luulisi että päinvastoin ilo, juhlamieli ja asiakasmäärät kasvaisi ja kun "juhlapuheetkin" on pidetty.
Mikä neuvoksi? Ei oikein voi mitään. Maaseutukylätkin hiljeni yrityksistä huolimatta sitten kun se alkoi. Ei auttanut mamutuskaan siihen.
Siispä täytyy vain hyväksyä se että vilkkaat kaupunkikeskustat kuului impivaaraan. Ja kokoomuksen Stubb kehoitti sopeutumaan siihen, että ei ole paluuta impivaaraan...eli oikeasti kaupunkikeskustat on jo taantumuksessa eikä mamutus sitä ainakaan käännä, ja jos nykykeskustat jotenkin voi välttää niin ei niihin saa enää kantisperheitä takaisin.
Nyt, kun tällä kertaa romahdus kohdistuu kaupunkien ytimiin niin monen on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että tyypillisesti tällaista muutosta kutsutaan myös kehitykseksi. Ja sen estoyrityksiä (vaikka sitten maahanmuuttoa yrittämällä) taantumukselliseksi muutosvastarinnaksi.
Quote from: no future on 13.09.2018, 12:48:00
Helsingissä, ja etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan, tulotaso ja tulokehitys on ollut edelleen selvästi muuta maata korkeampi.
Tulokehitys on päinvastoin ollut muuta maata
huonompi jo viimeiset 20 vuotta.
Maahanmuuton vaikutus näkyy: Helsingin seudun tulokehitys jäi keskiarvosta (https://www.lansivayla.fi/artikkeli/138661-maahanmuuton-vaikutus-nakyy-helsingin-seudun-tulokehitys-jai-keskiarvosta)
Tuokin käppyrä on jatkanut laskua. Tällä hetkellä tulotaso on enää 17% korkeampi kuin muualla maassa keskimäärin. Jos ja kun kehitys jatkuu samanlaisena seuraavatkin 20 vuotta niin pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä tienataan myös absoluuttisesti vähemmän kuin muualla maassa. Ainoastaan muutama parempi asuinalue säästyy tältä kehitykseltä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.09.2018, 12:49:52
Quote from: NuivinatorOlen sanonut vuosien saatossa monta kertaa, että on emähölmöä rakentaa pääkaupunki merenrannalle.
Tosin siihen maailmanaikaan kun kaupunki niemeen rakennettiin, oli vesiliikenne paljon nykyistä tärkeämpi liikkumistapa, kun tiet olivat kehnoja tai niitä ei ollut, ja hevospelillä mentiin. Nyt on toisin, mutta kaupunki tönöttää siinä mihin se tehtiin.
Puolustus on ollut yksi tärkeä tekijä miksi helsingin keskusta on nykyisessä paikassa.Muistaakseni kustaanmiekan salmessa? oli jopa kettinki jolla suljettiin väylä ettei tänne päässyt jossain vaiheessa 1800 luvulla?.
Luin jokunen päivä sitten, että Helsingissä suunnitellaan monien keskeisten katujen muuttamista kävelykaduiksi, Annankatukin yhtenä :(
Autot kuuluvat elävään kaupunkikeskustaan ja nyt ne ovat tervetulleempia kuin koskaan, sillä ne ovat aina vain vähäpäästöisempiä, joidenkin autojen päästöt ovat jopa nolla.
Mutta viherfasistit haluavat, että kaikki kulkevat jopolla tai jalan. Mitä helvetin kehitysmaata tästä ollaan rakentamassa?
QuoteJa kantaväestön määrän pysähdys ja väheneminen helsingissä ei sinua huoleta yhtään? Lapsia syntyy kantiksille liian vähän, eikä sekään huoleta?
Suomen- ja ruotsinkielinen väestö kasvoi Helsingissä viime vuonna 3000 henkeä. Muunkieliset 5000.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kasvu-jatkuu-10-vuodessa-asukkaita-on-tullut-lisaa-yli-70000
Quote from: no future on 13.09.2018, 19:01:34
QuoteJa kantaväestön määrän pysähdys ja väheneminen helsingissä ei sinua huoleta yhtään? Lapsia syntyy kantiksille liian vähän, eikä sekään huoleta?
Suomen- ja ruotsinkielinen väestö kasvoi Helsingissä viime vuonna 3000 henkeä. Muunkieliset 5000.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kasvu-jatkuu-10-vuodessa-asukkaita-on-tullut-lisaa-yli-70000
Ihan hyvä, että vähenevä ruotsinkieliset ja lisääntyvä "muunkieliset" keskittyy pääkaupunkiseudulle.
Voisiko Helsinki ottaa vastaan Mäntsälän afgaanit myös?
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.09.2018, 19:00:47
Luin jokunen päivä sitten, että Helsingissä suunnitellaan monien keskeisten katujen muuttamista kävelykaduiksi, Annankatukin yhtenä :(
Autot kuuluvat elävään kaupunkikeskustaan ja nyt ne ovat tervetulleempia kuin koskaan, sillä ne ovat aina vain vähäpäästöisempiä, joidenkin autojen päästöt ovat jopa nolla.
Mutta viherfasistit haluavat, että kaikki kulkevat jopolla tai jalan. Mitä helvetin kehitysmaata tästä ollaan rakentamassa?
Yksi syy vihaan autoilijoita kohtaan on se että vaikka auton omistaminen ei mitään suurta varallisuutta vaadi niin ihan persaukisilla pummeilla ei ole varaa autoon ja kateelliset pummit kuvittelevat että auton omistajat ovat rikkaita.
https://www.is.fi/autot/art-2000005825777.html
Helsingin uusi toimenpideohjelma: Ruuhkamaksut tai tietullit käyttöön ja pysäköinnin hinta reilusti ylösQuoteHelsingin uudessa ilmasto-ohjelmassa luetellaan liikenteen osalta kymmenittäin yksityiskohtaisia toimenpiteitä, joista kaikki liittyvät tavalla tai toisella nykymuotoisen yksityisautoilun määrän vähentämiseen.
QuoteLiikenteen osalta kaikkein tehokkaimmaksi päästövähennyskeinoksi ohjelmaluonnoksessa todetaan ei-toivotun ajoneuvoliikenteen rajoittaminen hinnoittelulla.
QuoteOhjelmaluonnoksen mukaan Helsinki aikookin laatia nopeasti tarpeelliset selvitykset joilla varaudutaan tiemaksukokeilun käynnistämiseen jo lähivuosina.
Näin Helsingissä!
Idea tuntuu hipeillä olevan seuraava: pyöräilevä, verovaroja syövä kehitysmaalainen ok, verovaroja tuottava suomalainen autoilija paha!
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.09.2018, 20:16:30
Idea tuntuu hipeillä olevan seuraava: pyöräilevä, verovaroja syövä kehitysmaalainen ok, verovaroja tuottava suomalainen autoilija paha!
Vaikka jälkimmäinen pitää neekerin pyörillään. ???
Saadaan ei-toivottu työmatkaliikenne ja työpaikat pois Hällsingistä, niin eivät ärsyttävät tiukkikset häiritse kumbayaa-meininkiä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.09.2018, 20:20:56
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.09.2018, 20:16:30
Idea tuntuu hipeillä olevan seuraava: pyöräilevä, verovaroja syövä kehitysmaalainen ok, verovaroja tuottava suomalainen autoilija paha!
Vaikka jälkimmäinen pitää neekerin pyörillään. ???
Mutta Vihreiden omassa universumissa reippaat neekerit pelastavat Suomen työvoimapulalta, joka johtuu siitä, että juopot suomalaiset eivät viitsi tehdä töitä.
Vihreiden universumissa työnteko ei ole mitenkään olennaista, mutta on niin mukava katukahvilassa siemailla soijalattea ja katsella värillisiä ihmisiä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.09.2018, 21:15:52
Vihreiden universumissa työnteko ei ole mitenkään olennaista, mutta on niin mukava katukahvilassa siemailla soijalattea ja katsella värillisiä ihmisiä.
Mutqu se työnteko on joillekin ihan oikeasti sitä, että kirjoittaa palkkioita vastaan noista kahvilakäynneistä ja ihanan värisevistä kohtaamisista.
(Kuinka moni bloggari tai muu journalisti elättää itsensä noin? Väittäisin, että heitä on Suomessa kymmeniä. Lisäksi he saavat näkemyksilleen näkyvyyttä, koska valtamedia on edelleen valtamedia.)
Quote from: no future on 13.09.2018, 19:01:34
QuoteJa kantaväestön määrän pysähdys ja väheneminen helsingissä ei sinua huoleta yhtään? Lapsia syntyy kantiksille liian vähän, eikä sekään huoleta?
Suomen- ja ruotsinkielinen väestö kasvoi Helsingissä viime vuonna 3000 henkeä. Muunkieliset 5000.
Eli ei huoleta.
Kuitenkin (https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupungistuminen-viimeaikainen-ilmio-vai-pitkaan-jatkunut-kehityskulku)"ilman maahanmuuttoa ja vieraskielisen väestön maan sisäistä muuttoa suuriin kaupunkeihin, Suomen kaupungistuminen olisi ollut varsin hidasta 2000-luvulla". =suomenkielisten muuttomäärät jää jo nyt siis satunnaiskohinaksi eli välillä plussaa/miinusta.
Ja jo vuonna 2012 tilastokeskus kertoi että (https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_008.html?s=0) "2000-luvulla kotimaisia kieliä puhuvien muuttovoitto pieneni ja oli vuosina 2002–2007 jopa miinusmerkkinen. Vuonna 2003 pääkaupunkiseutu menetti lähes 4 000 kotimaisten kielten puhujaa...Se (Maahanmuutto) ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Avainkysymys on se, kyetäänkö vieraskielinen väestö integroimaan ja työllistämään.
Jos maahanmuuttajat eivät työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko" (
että helv..tin paljon kiitosta vaan ideointiin ja toteutukseen osallistujille uhkapelaamiseen verrattavasta riskinotosta tulevien sukupolvien kustannuksella).
Ja pian eli vaikka vielä (https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-vakiluku-ylittaa-700-000-vuoden-2026-lopulla?publisherId=60590288&releaseId=63925362) "tällä vuosikymmenellä vuosittaisen väestönkasvun (
maahanmuutosta) ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 – 8 000 henkeä ja 2020-luvulla keskimäärin 6 000 henkeä"
(
niin sitten jo) "tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua
kuolleiden määrän kasvaessa (
kantiksista).
Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes 500:lla vuodessa (
maahanmuutosta).
Kasvu on tosin hidastunut muun muassa syntyvyyden vähenemisen vuoksi" (
kantiksilla).
Niinpä sitten (https://www.verkkouutiset.fi/hs-helsinki-varautuu-nopeaan-vaestonkasvuun-kaupunkiin-odotetaan-150-000-maahanmuuttajaa/) "Helsinki varautuu maahanmuuton tuomaan nopeaan väestönkasvuun: Helsingissä vuonna 2030 asuisi 164 000–170 000 vieraskielistä eli 23 prosenttia asukkaista + kaupunkiin voi vuoteen 2050 mennessä muuttaa jopa 200 000 uutta asukasta. Heistä 70 prosenttia eli lähes 150 000 on ennusteen mukaan maahanmuuttajia, eli Helsingin kasvu nojaa vahvasti juuri vieraskieliseen väestöön...Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan...kaupunkeja pitää suunnitella pitkäjänteisesti kulloistenkin uskottavimpien väestöennusteiden mukaan – Trendi on se, että kaupungistuminen (
lue: valtionvelkana sossun massit ja ilmainen hoito) vetää. Näillä tiedoilla (
Lue: Vapaavuoren hyväksymillä tavoitteilla), joita nyt on olemassa, on vaikea nähdä, että se muuttuisi".
Ja mitä se sitten vaikuttaa, muuta kuin että jo nyt (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/573790-oleskeluluvan-saaneet-muuttavat-nyt-helsinkiin-vaestonkasvu-tana-vuonna-liki-10-000) "lauttasaarelaisista afrikkalaistaustaisia (
yksistään) on 0,35 %, Mellunkylässä osuus on lähes 6 %. Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vaihteli...Östersundomin 6,8 prosentista Itäisen suurpiirin 24,6 prosenttiin... Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 16,4 prosenttia väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 14,3 prosenttia väestöstä.
2017 alussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Kurkimäessä, Meri-Rastilassa, Kallahdessa ja Itäkeskuksessa, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa (
yli 33 %). Näiden lisäksi 8 osa-alueella vieraskielisiä oli yli neljäsosa (
yli 25 %) alueen väestöstä".
Olen pitkällä tähtäimellä (nykyhetkeä vähän pidemmällä katsannolla) Helsingin nykyliikennepolitiikan kannattaja, että minun mielestä pian Helsinkiin ei enää tarvita maanteitä. Ei sinne kukaan halua ainakaan omalla autolla mennä. Ja mitä asiaa sinne kohta enää voisi olla? Joten:
- tiekaistoja tulisi vähentää mahdollisimman paljon.
- paljon helposti suljettavia ja valvottavia tienkäyttömaksu-portteja ainakin ulostulopaikkoihin.
- Paljon mutkia tiestöön ja mutkakohtiin suuria kiviä, peittäviä pensaita ja puita, joista kohdista kulku on helposti katkaistavissa ja valvottavissa.
- Paljon kävelykatuja, joissa vankat betoniesteet tarvittaessa hidastamassa tilannekohtaisesti valvottavien liikkumista.
- Kaikki ulosajoväylät tulee muuttaa bulevardeiksi, joissa on mahdollisimman paljon suuria suojakiviä sekä joukkojen liikkumista helpottavaa peittokasvillisuutta.
- Myös teitä reunustavat betoniaidat ovat hyviä suojia joukkojen liikkumiseen, jos ne on suojattu taustapuolelta peittokasvillisuudella.
- Maantietunnelit on ongelma. Voi olla hyviä ja nopeita liikkumiseen, mutta päistään tai varauloskäynneistä ne on helppo motittaa ja aiheuttaa joukoille suurtakin tuhoa. Siksi ei yllätä, että niiden tekemistä epäröidään.
- Mahdollisimman vähän avointa maastoa, kuten paljaita ja monikaistaisia kaupunkikatuja.
Ehkä siellä kaupunginpäättäjillä siis tietoa on, jolta pohjalta näitä päätöksiä ajetaan. Harmi vaan, ettei kansalle kerrota avoimesti mikä riskejä aiheuttaa ja mitkä on ne riskit joihin noilla päätöksillä varaudutaan.
Quotelauttasaarelaisista afrikkalaistaustaisia (yksistään) on 0,35 %
Eli Lauttasaaressa asuu n. 75 afrikkalaistaustaista? Kyllä tästä yksi keskikokoinen suomalainen kaupunki sekaisin menisi. :roll:
No future kantaa kyllä sellaista valkoisen miehen taakkaa, että oksat pois, ja vielä orjalaivatervatynnyrit kainaloissa. :flowerhat: :facepalm:
Tuohon muuhun
@Alarik viestiin, niin meinaat että helsinkiläiset lähtisivät suurin joukoin vaeltamaan ja valloittamaan Tuusulaa tai Nurmijärveä ulosmenoteitä pitkin vaeltaen? Miksi? Ja missä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa?
Kun sisääntuloteiden liikenne nykyään tyssää aamuruuhkassa jonnekin kehä ykkösen kieppeille, niin en äkkiseltään keksi millä sitä saataisiin Helsinginniemellä sujuvoitettua niin että kaikki autot pääsisivät täältä maakunnista nopeammin keskustaan? Fakta on kuitenkin, että se kaistojen määrä ja ajonopeudet pienenevät aina mitä lähemmäs Kampin kohtaamispaikkaa, tai "nollapistettä" tullaan. Nythän Turunväylää levennetään Espoon kohdilla molempiin suuntiin, ja kehä ykkösen liikenne on isojen rakennusprojektien myötä saatu yllättävänkin sujuvaksi. Sama Hakamäentien entisen sumpun kohdalla.
Quote from: Uuno Nuivanen on 14.09.2018, 09:10:22
No future kantaa kyllä sellaista valkoisen miehen taakkaa, että oksat pois, ja vielä orjalaivatervatynnyrit kainaloissa. :flowerhat: :facepalm:
Mikä taakka? about Ainoa paikka missä tuosta taakasta sössötetään on tämä palsta. Liittyykö se jotenkin Lauttasaaren demografiaan, tai siihen että sieltä Lauttasaaresta pitäisi aamulla päästä omalla autolla ajelemaan maantienopeutta keskustaan töihin?
No kun asenteesi on 'mitä enemmän neekereitä elättinä sen parempi, tai ainakaan ne eivät haittaa mitään'. Se on aika uskomaton, juu.
Quote from: Uuno Nuivanen on 14.09.2018, 09:20:39
No kun asenteesi on 'mitä enemmän neekereitä elättinä sen parempi, tai ainakaan ne eivät haittaa mitään'. Se on aika uskomaton, juu.
Ei oo tapana vaan kytätä ihmisten ihonväriä, tai miettiä mikä kenenkin kadulla vastaantulevan sosioekonominen asema on. Saati että jonkun ihonväri "haittaisi mitään".
Lauttasaareen muuttaisin koska tahansa uudelleen. Sieltä pystyy vielä liikkumaan autollakin omien duunien puitteissa todella hyvin ympäri pääkaupunkiseutua.
https://yle.fi/uutiset/3-10401935
QuoteBensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt
Päättäjiltä vaaditaan radikaaleja ratkaisuja liikenteen päästöjen nollaamiseksi, kertoo tuore raportti.
Urakka on sekopäisen iso, mutta välttämätön.
Nyt puhutaan Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2045 ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ja suomalaiset tuottaisivat vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi metsät kykenevät kasvaessaan sitomaan.
Esimerkiksi liikenteen päästöjen olisi loputtava kokonaan. Keinot ovat poliittisesti osin tulenarkoja.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) johtama työryhmä arvioi paraikaa, miten temppu tehtäisiin.
(...)
1. Päästöt kuriin biopolttoaineilla
2. Päästöt nollaan sähköistämällä liikenne
3. Päästöt nollaan liikkumisen palveluilla
(...)
Quote from: Horn Hill on 13.09.2018, 11:43:22
Ostarit ovat mennyttä maailmaa. Niitä ei voi enää pelastaa.
Kaupunkien keskustojen pelastamiseen ei puolestaan riitä poliittista tahtoa. Kun autoilu kielletään ja pysäköinnistä tehdään vaikeaa ja kallista, ihmiset eivät enää tule keskustaan.
Täällä Jyväskylässä kauppakeskus Seppä tarjoaa ilmaisen pysäköinnin lämpimässä hallissa. Lisäksi keskuksesta on sisäyhteys uuteen suureen Prismaan, jolla myös on oma ilmainen parkkihalli. Ei tarvitse talvella rännässä tai pakkasessa rämpiä ja paksut palttoot voi jättää autoon ostosten ajaksi.
Ei se mitään vaikuttanut, kaupat oli muualla ennen sitäkin. Eikä ole virheitten ansiota vaan kauan ennen valtaantuloaan tapahtui.
Järkevintä pikkukylissä olisi keskittää kaupat kaikkien keskelle mutta liikerakennuksista poliitikot saisi vähempi, ovat hyvin halpoja rakentaa.
Siinä aiemmin ketjussa oli se ylen uutinen, pikkainen väärän käsityksen antava kuvateksti siinä.
https://yle.fi/uutiset/3-10396320
QuoteKortepohjan lähiostarilla on muun muassa kauppa, ravintola ja kirpputori.
Sehän on ihan turha ostari kun lähellä s-market sekä k-supermarket, varsin vanha rakennus. Ihme kun pidetty pystyssä.
Paitsi jos on laiska nuori eikä kannata sitä että vanhuksille voisi ruoat kantaa valtion puolesta ilmaiseksi kotiin niin sitten voi olla hyvinkin tärkeä paikka, kaljaa saa siitäkin, en nyt tarkoita toimittajaa tällä.
Toinenkin uutinen samaisesta kylästä
https://yle.fi/uutiset/3-10396252
QuoteTutustuimme hurjamaineiseen lähiöön Keski-Suomessa: Työttömyyttä, päihteitä, astaloita – ja todella tyytyväisiä asukkaita
QuoteLähiön pääkatua reunustavat 1970-luvulla rakennetut kerrostalot, joiden asukkaat ovat lähteneet töihin tai uinuvat vielä suljettujen verhojen takana.
Paremmin kirjoitettu vaikka jätetty huomiotta että vanhukset muuttavat pois koska rikkaus, tai ainakin muuttivat. Eikä liiemmin rikkaudesta ole mainittukaan.
QuoteVuonna 1995 julkaistussa Ylen ohjelmassa toimittaja Markku Mankki selvitti, että alueen työttömyysprosentti oli sinä vuonna 40.
QuoteTilanne on parantunut, sillä työttömyysaste oli vuonna 2015 noin 30 prosenttia. Tuolloin työttömyys oli myös koko kaupungissa nykyistä suurempi.
Rikkauksia tuskin tilastoista löytyy.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.09.2018, 19:00:47
Luin jokunen päivä sitten, että Helsingissä suunnitellaan monien keskeisten katujen muuttamista kävelykaduiksi, Annankatukin yhtenä :(
Autot kuuluvat elävään kaupunkikeskustaan ja nyt ne ovat tervetulleempia kuin koskaan, sillä ne ovat aina vain vähäpäästöisempiä, joidenkin autojen päästöt ovat jopa nolla.
Mutta viherfasistit haluavat, että kaikki kulkevat jopolla tai jalan. Mitä helvetin kehitysmaata tästä ollaan rakentamassa?
Ongelma ei ole jalankulku, jos musta asia riippuisi niin keskustat oisi kävelykeskustoja, tarvisi vaan vartioidut parkit autoille, ilmaiset sellaiset jollei sitten lopeteta autoveroja jolloin voi täyden hinnan ottaa, kuten joukkoliikenteestäkin.
Kauppakeskukset menestyvät koska ne ovat vartioituja, voisi vartioida myös keskustoja, tosin ei hormonihörhöillä vaan tervejärkisillä, jos vain tahdottaisiin.
Pahin ilmanlaatuongelma on renkaat vaikka diisseliä ei pitäisikään ihmisten lähelle sallia.
Mitä siellä keskustassa autolla teet? Ajelet pillurallia?
Quote from: Pamfletti on 14.09.2018, 11:21:57
https://yle.fi/uutiset/3-10401935
Hartaasti YLEllä luetaan Kalifornian "edistyksellisten" ideoita, siellä tuota ehdotettiin jo alkuviikosta.
Quote from: no future on 14.09.2018, 09:14:30
Tuohon muuhun Alarikin viestiin, niin meinaat että helsinkiläiset lähtisivät suurin joukoin vaeltamaan ja valloittamaan Tuusulaa tai Nurmijärveä ulosmenoteitä pitkin vaeltaen? Miksi? Ja missä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa?
Ei tokikaan, selitinkö noin huonosti?
Siis pääsyä ulos Helsingistä on hankaloitettava ja tarvittaessa on voitava katkaista kulku kokonaan. Vain silloin roihahtanut yleinen riehunta ja väkivalta ja varastelu on rajattavissa sinne kulloisellekin tapahtumapaikalleen slummiutuneelle alueelle. Tulevaisuuden suunta ja aikataulu taas riippuu vaikkapa kyvystä rajoittaa ja valikoida maahanmuuttoa, sekä kyvystä nostaa kantisväestön syntyvyyttä nykytilanteesta - mikä ei nyt hyvältä näytä EU-sekoiluineen ja yhä laskevine syntyvyyksineen.
Juu, okei. Ootko milloin viimeksi käynyt tuolla slummiutuneessa pääkaupungissamme? Siellä voi suorastaan tuntea ilmassa leijuvan koska tahansa puhkeavan yleisen riehunnan, väkivallan ja varastelun.
Ihan kohta se alkaa, ihan kohta...
Quote from: no future on 14.09.2018, 14:00:42
Juu, okei. Ootko milloin viimeksi käynyt tuolla slummiutuneessa pääkaupungissamme?...
Ihan kohta se alkaa, ihan kohta...
Havaitsenko pientä vähättelyä riviväleissä? Entä riittääkö käymiseksi se että asuin kehä1n sisällä? Ei varmaan silloin, kun on vääränlainen kokemusnäkemys. Ja nyt voi sanoa että kyllä kannatti muuttaa vaikka epäröinkin silloin, ja en muuttanutkaan pois liikennejärjestelyjen takia.
Muistetaanpa: Eihän pelottelusta huolimatta lopulta maaseudun pikkukunnistakaan väki yhtään vähentynyt, eikä kyläkaupatkaan sittenkään loppuneet. Turhaa pelottelua. Uhkakuvia kaikki vaan. Ainahan ne on olleet oikeassa, jotka sanoo ettei mikään muutu eikä mikään vaikuta mihinkään.
Mutta mitä sillä tarkoitat, että mikä alkaa ihan kohta? Maahanmuuttoko? Vai arveletko sen kohta kiihtyvän? Vai veikkaatko että ihan kohta tulijat ykskaks muuttaakin pois?
Alligaattori:
QuoteMitä siellä keskustassa autolla teet? Ajelet pillurallia?
No miksipä ei.
Ihmisellä on oikeus ajaa pillurallia, muunsukupuolista rallia tai vaikka kullirallia jos on niitä miehiä, ei se kuulu vihreille urpoille.
Quote from: Eino P. Keravalta on 14.09.2018, 15:14:23
Alligaattori:
QuoteMitä siellä keskustassa autolla teet? Ajelet pillurallia?
No miksipä ei.
Ihmisellä on oikeus ajaa pillurallia, muunsukupuolista rallia tai vaikka kullirallia jos on niitä miehiä, ei se kuulu vihreille urpoille.
Se oikeus lähtökohtaisesti ajella mitä tahansa rallia ei kyllä tarkoita että sitä saisi tehdä missä vain, milloin vain, miten vain, ja vieläpä ilmaiseksi. Jonkun muun oikeudet voivat vieläpä olla ristiriidassa sen autoilija oikeuksien kanssa, tai vaikkapa salamyhkäinen yleinen etu.
Autoilua rajoitetaan ja ohjaillaan lainsäädännöllä järjestyslakia myöten (aiemmin kaupunkien järjestyssäännöt), ja yllättäen erilaisia rajoituksia on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla. Eikä niitä lähtökohtaisesti ole kehitelty autoilijoille vittuilemisen ilosta.
Ihmettelen, että Stadin punavihreät tahtovat Stadiin tietullit ja esteitä ja rajoitteita autoilijoiden liikkumiselle kun samat tyypit pitävät ihmisten vapaata ja esteetöntä liikkumista aivan perustavanlaatuisena ihmisoikeutena.
On jotenkin pähkähullua, että noiden ihmisten mukaan valtioiden välillä pitäisi voida liikkua vapaasti kenenkään estämättä ja passiakaan vilauttamatta, mutta kaupunkien välillä tai kaupunkien sisällä liikkumista yritetään estää kaikenmoisella lapsellisella kiusanteolla, joka lopultakaan ei perustu muuhun kuin kateuteen, rasismiin ja hirvittävään vihaan verojamaksaavia autoilijoita kohtaan.
Nyt joku sanoo, että eihän se ole liikkumisen estämistä, jos autolla ei saa ajaa keskustaan tai jos autoilija saa osakseen raskaat tietullit, sillä autoilijahan voi käyttää julkisia tai vaikka kävellä naapurikaupunkiin. Käytännössä autoilijan elämän hankaloittaminen tulleilla ja ajokielloilla on kuitenkin liikkumisen estämistä, koska auto on monessa tilanteessa välttämätön.
Jos Stadiin tulee tietullit, taidan lopettaa työnteon - en periaatteessa koe oikeudenmukaisena sitä, että minua rangaistaan siitä, että pyrin kulkemaan työmatkani ja pääsemään näin työpaikalleni. Meitä suomalaisia rangaistaan jo aivan tarpeeksi ansioverotuksella, polttoaineverotuksella, autoverotuksella ja ties millä verotuksella. Jos verot ja maksut kaiken aikaa vain lisääntyvät samalla kun meille haalitaan ulkomaita myöden vapaamatkustajia, jotka eivät maksa juuri mitään veroja, taitavat monet suomalaisetkin alkaa tuntea kasvavaa kutsumusta lyödä hanskat tiskiin ja alkaa systeemin elätettäviksi.
Laittakaapa vain tietullit. Sen jälkeen tämä mies ottaa lopputilit, myy autonsa, ryyppää rahat ja ensimmäisenä krapulattomana päivänä ilmoittautuu 'töihin' Kelaan. Saavat elättää eläkkeeseen asti ja sen jälkeenkin, haistakaa paska ja aivastakaa, mulla on mennyt motivaatio ja loppukin usko koko tähän paskasysteemiin, joka rankaisee niitä, jotka tekevät jotain tai edes yrittävät tehdä mutta joka paapoo niitä, jotka eivät vittujakaan välitä! Kyllä mäkin osaan pummiksi heittäytyä, katsokaapa vain!
Mitä Helsingin ilmaisiin parkkipaikkoihin, tai niiden puutteeseen tulee, niin miksi ihmeessä parkkipaikkojen pitäisi olla ilmaisia, jos kaikki kadunvarsipaikat kantakaupungissa ovat käytännössä aina täynnä?
Quote from: no future on 14.09.2018, 15:32:45
Mitä Helsingin ilmaisiin parkkipaikkoihin, tai niiden puutteeseen tulee, niin miksi ihmeessä parkkipaikkojen pitäisi olla ilmaisia, jos kaikki kadunvarsipaikat kantakaupungissa ovat käytännössä aina täynnä?
Keskustaan ihmisiä. Kerron lisää kunhan olen sisällä, nyt vesisade.
ok.
e: siksi jotta väki pääsee käymään keskustassa
muutama talo matalas jotta mahtuu
Siis Keskustan maksulliset kadunvarsipaikat ovat käytännössä aina täynnä, ja siksi niiden pitäisi olla ilmaisia? Ja miten ennestään 100% hipovalle käyttöasteelle saataisiin lisää käyttöä, jos paikat olisivat ilmaisia? Maksullisuuttahan pitäisi lähinnä puolustaa silläbettä maksullisuuden myötä asiakkaiden kierto pysäköinnissä on nopeampaa.
Quote from: no future on 14.09.2018, 15:26:37
Se oikeus lähtökohtaisesti ajella mitä tahansa rallia ei kyllä tarkoita että sitä saisi tehdä missä vain, milloin vain, miten vain, ja vieläpä ilmaiseksi.
Ilmaisesta ajelusta en ole vielä ennen kuullutkaan. Tähän mennessä on Suomessa autolla ajelusta maksettu niin perusteellisesti veroja, että sillä kattaa mm. tie- ja katuinvestoinnit moneen kertaan.
Sinänsä minua ei yllätä jos vihavasemmisto luulee ajelua ilmaiseksi.
Quote from: no future on 14.09.2018, 15:26:37
...ja yllättäen erilaisia rajoituksia on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla. Eikä niitä lähtökohtaisesti ole kehitelty autoilijoille vittuilemisen ilosta.
Ne on siksi, kun maaseudulla autoiluun suhtaudutaan liberaalimmin. Kaikki ymmärtää että kuljettava on, autolla.
Kaupungissakin, jos haluttaisiin, riittäisi ilmoittaa yksi sallittu ajonopeus ja muistutettaisiin että "soo, soo, kenenkään päälle ei sitten saa ajaa...niin ja älkää ajako kolareita risteyksissä". Kaikki oppisi, pyöräilijätkin, että muutkin on huomioitava kohteliaasti ja joustavasti, eikä vain vahtia raivoavana omia oikeuksiaan. Mutta se olisi liian vapaata.
Eliitti haluaa holhota tyhmää kansaa, joka tekee ja ajattelee ja ajaa autollakin väärin, ilman kokoaikaista etäohjausta ja tiukkoja rajoituksia. Ei vapauksia, vain vastuuta: sanavastuu, työvelvoite, verovelvollisuus, ympäristövastuu, tee töitä, anna rahat pois, älä osta mitään, älä lennä, älä hanki lapsia, vastuu, velvoite, vastuu, älä, et saa, ei käy...
Että ihmekös tuo, jos tässä silloin tuntee olevansa "rakenteellisesti etuoikeutettu" tjsp.
Quote from: no future on 14.09.2018, 15:26:37
- - yllättäen erilaisia rajoituksia on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla. Eikä niitä lähtökohtaisesti ole kehitelty autoilijoille vittuilemisen ilosta.
No, tässä olet väärässä. Kyllä ainakin Helsingissä liikennesuunnittelun kantavana periaatteena on juuri se, että jos autoliikennettä, erityisesti yksityisautoliikennettä voidaan haitata, niin se tehdään. Tarkoituksena on nimenomaan haitata liikennettä. Toisinaan tämä jopa vahingossa lausutaan ääneen, ei toki aina.
Motiivit tähän ovat moninaiset. Yksi motiivi on ihan silkka vittuilu ja viha. Toinen motiivi on se häkellyttävä ajatus, että kun joukkoliikenne tai pyöräily on ideologian mukaan kaikin puolin parempi ja mukavampi, mutta reaalimaailmassa ei, ja kun sitä ideologisesti toivottua liikennemuotoa on niin vaikea parantaa, niin hankaloitetaan edes sen kilpailijoita.
Puolet Helsingissä asuvien työmatkaliikenteestä tehdään julkisilla, neljännes yksityisautoillen. Jokainen voi miettiä tahollaan, mitä nykyisinkin ruuhkautuneelle liikenteelle kävisi, mikäli nuo luvut käännettäisiin vaikkapa päittäin toisinpäin. Ja mitä se vaatisi etenkin kantakaupungin, mutta myös muiden isojen työpaikkakeskittymien liikenneväylitä sekä pysäköintikapasiteetilta.
Itsehän autoilen työn puolesta lähes päivittäin Helsingissä ja muualla kehä kolmosen sisäpuolella, ja ihan itsekkäistäkin syistä olen sitä mieltä että jokainen henkilöauto poissa liikenteestä on vain hyödyksi kaikille muille tienkäyttäjille. Mahdollisimman sujuva joukkoliikenne toki helpottaa ajoittain myös omia työmatkojani, mutta etenkin vapaa-ajan liikkumista. Aika harvoin tulee vapaa-ajalla tilannetta, että olisi päästävä ruuhka-aikaan keskustaan ison pakettiauton kanssa. Silloin kun sellaista tarvetta on, niin aivan mielellään maksaa sen mitä keskustan pysäköintihallit kulloinkin veloittavat. Iltaisin ja viikonloppuisinhan pysäköinti onkin huomattavasti halvempaa, jopa ilmaista.
Lauttasaaressa asuessani siellä ei vielä ollut asukaspysäköintiä, ja parkkipaikan metsästys klo 16 jälkeen oli jokapäiväistä kortteleiden kiertelyä. Aika sama ongelma oli Kallion ja Hakaniemen kanssa. Nykyäänhän Kalliosta on yhtä vaikea(tai helppo) löytää vapaata paikkaa viikonloppuisinkin kuin kantakaupungista.
Nyt ympäryskunnan monokulttuurisessa onnelassa asuessani joutuu täälläkin maksamaan pysäköinnistä päiväsaikaan. Eikä se oman taloyhtiön pihallakaan ilmaista ole. Mitä pendelöintiin tulee, niin koko lailla ainoa järkevä tapa mennä autolla Helsinkiin on olla ajoissa liikenteessä, reilusti ennen aamuseitsemää pääsee vielä sujuvasti ihan minne haluaa. Iltapäiväliikenne onkin paikasta riippuen pitkäkestoisempi ongelma. Liityntäpysäköinnillä voi onneksi aika usein helpottaa eloaan.
Quote from: jmk on 14.09.2018, 16:10:29
Motiivit tähän ovat moninaiset. Yksi motiivi on ihan silkka vittuilu ja viha. Toinen motiivi on se häkellyttävä ajatus, että kun joukkoliikenne tai pyöräily on ideologian mukaan kaikin puolin parempi ja mukavampi, mutta reaalimaailmassa ei, ja kun sitä ideologisesti toivottua liikennemuotoa on niin vaikea parantaa, niin hankaloitetaan edes sen kilpailijoita.
Isoin motiivi taitaa kuitenkin olla se, että Helsingin keskusta on autoja jo tupaten täynnä, joten se paras keino on pyrkiä tekemään autoilusta keskustaan sen verran kalliimpaa, että ne joille on vaihtoehtoja mieluummin valitsevat ne. Näin ainakin tilanne paranisi julkiselle liikenteelle ja niille, joiden ehdottomasti täytyy päästä autolla keskustaan. Ja valitettavasti ihminen nyt on luonteeltaan sellainen, että liikenneväylien parantaminen vain siirtää ihmisiä liikkumaan kauempaa autolla noille väylille, jolloin kaupungin keskusta on jälleen yhtä tukossa.
Quote from: Nikolas Ojala on 09.09.2018, 09:53:19
Ennen pitkää helsinkiläiset firmat alkavat tuskailla sitä että nimenomaan Helsingissä on hankala saada vaatimukset täyttävää työvoimaa, ja löytävät syyksi sietämättömät työmatkat, jotka johtuvat Helsingille ominaisista käsittämättömän huonoista liikennejärjestelyistä. Mutta onneksi tähänkin ongelmaan on lääke: Täytyy siirtää firma Helsingin ulkopuolelle.
Ennen pitkää.
Quote
Viitisensataa henkeä työllistävän henkilöstöpalveluyritys Joblink Oy:n yrittäjä Petteri Peltola kertoi yrityksensä tehneen periaatepäätöksen siirtyä pois Helsingistä – paljolti tukkeutuvan liikenteen vuoksi.
• Peltola, Peltsi: Helsingin liikennefarssi saa yritykset pakenemaan (http://paivanbyrokraatti.com/2018/09/22/helsingin_liikennefarssi/)
Päivän Byrokraatti, 2018-09-22.
Pääkaupunkiseudun luonnollinen keskus olisi Tikkurila ja lentokentän ympäristö ja siihen suuntaan painopiste onkin siirtymässä kun Helsingin niemi on rakennettu täyteen.
Oma työpaikkanikin siirtyi Metsälästä lentokentän viereen Viinikkalaan.
Helsingin seudun liikennejärjestelyissä näkyy vahva Helsinki-keskeisyys. Moottoritiet vievät Helsinkiin. Junaradat vievät Helsingin päärautatieasemalle. Matkustajasatama ja muutama muu satama on aivan siinä Helsingin keskustassa tai sen tuntumassa. Ainoastaan lentoasema on perustettu vähän kauemmaksi, ymmärrettävistä syistä.
Suomen valtio ei ole liikenneratkaisuissaan Helsingin kaupungin palvelija eikä käskyläinen. Valtiotasolla voitaisiin laatia pitkäaikainen strategia, jonka mukaan tärkein liikennekeskus vietäisiin riittävän kauas Helsingin kaupungista, ja uudet liikennejärjestelyt koskettaisivat Helsinkiä vain siinä mielessä, että liikennesolmusta pääsisi myös Helsinkiin. Uuden liikennestrategian toimivuus ei olisi sitten enää lainkaan Helsingin kaupungin päättäjien armoilla.
Uuteen liikennekeskukseen yhdistyisivät moottoritiet ja siellä olisi myös alusta alkaen hyvin toimivaksi suunniteltu rautatieasema. Liikennekeskuksesta olisi hyvät yhteydet myös lentoasemalle ja vaikka muutamaankin satamaan. Kaukojunien ei tarvitsisi pistäytyä Helsingin päärautatieasemalla päästäkseen jatkamaan. Liikennekeskuksen ympäristön kaavoitus ja paikallisliikenteen kehittäminen seuraisivat liikennekeskuksen tarpeita suunnitelmien alusta asti.
Sopiva paikka liikennekeskukselle voisi olla jossain Tikkurilan ja Keravan välillä. Ainakin Googlen satelliittikuvia tulkitessani sielläpäin näyttäisi olevan yhä rakentamatonta maastoa.
Quote from: Nikolas Ojala on 22.09.2018, 23:46:20
Sopiva paikka liikennekeskukselle voisi olla jossain Tikkurilan ja Keravan välillä. Ainakin Googlen satelliittikuvia tulkitessani sielläpäin näyttäisi olevan yhä rakentamatonta maastoa.
Minulla oli taannoin vähän isommat suunnitelmat:
Quote from: Lasse on 10.03.2018, 22:39:34
Quote from: artti on 12.01.2018, 14:01:40
Kun tuo moottoritie on rakennettu niin aivan väistämättä selväjärkisellä logiikalla ajateltuna Suomen etelärannikkoa pitkin kulkeva Eurooppa 18 moottoritie tulee linjaamaan ja ohjaamaan toimintojen sijoittumista. Moottoritie on tehty ja seuraavaksi tehdään rautatietunneli Tallinnaan ja sitten rakennetaan moottoritie ja kaksoisraiteet Pietariin ja sitten rakennetaan pengertie ja sillat ja tunneli Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja näin Suomi nousee.
Hki-Tallinna tunneli ok, mutta rakennetaan suoraan MagLevinä. Helsingin matalalle rakennettavalle tekosaarelle tulee muutama noin 1200 MWe -kokoluokan IV -sukupolven ydinreaktoria, joista tunnelia pitkin kaukolämpöputki pääkaupunkiseudulle. CO2 -päästöt kuriin kertaheitolla, eikä tarttee putkea vetää Loviisasta asti.
Rakennetaan uusi Metropoli jonnekin Humppilan kohdille, josta jo H-T -tunnelia varten kehitetyllä MagLev -konseptilla nopeat yhteydet Helsinkiin, Hämeenlinnaan (josta jatko Lahteen), Tampereelle, Poriin ja Turkuun. Keskellä ei-mitään voi ketään haittaamatta rakentaa muutaman pilvenpiirtäjänkin, ilman että tulee ahdasta tai että Museovirasto kilahtaa.
Kokemäenjoelta kanavoidaan vesireitti Päijänteelle asti, samoin Kymijoen kanava rakennetaan Päijänteeltä Suomenlahdelle.
Suomi nousuun.
Quote
Länsimetroon joudutaan louhimaan sadan miljoonan euron kääntöraide Matinkylässä – Metrojunien ruuhkat ovat kaikkia ennusteita pahempia
Uuden kääntöraiteen tekeminen voi myöhästyttää metron jatkeen avausta vuoden 2023 kesäkuusta eteenpäin.
:roll:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005843036.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=42c8d2995fe5aad13bbfcbcad1c516be (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005843036.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=42c8d2995fe5aad13bbfcbcad1c516be)
^
Entäs jos siihen päätyyn rakennetaan vaikka kolme metrojunan pituista raidetta vierekkäin ja niiden väliin laiturit.
Kuski kerkeää kävellä päästä päähän samalla kun yksi tulee ja toinen lähtee. Toki tässä on törmäämisen vaara, mutta niin on nytkin.
:flowerhat:
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.09.2018, 15:19:05
Quote
Länsimetroon joudutaan louhimaan sadan miljoonan euron kääntöraide Matinkylässä – Metrojunien ruuhkat ovat kaikkia ennusteita pahempia
Uuden kääntöraiteen tekeminen voi myöhästyttää metron jatkeen avausta vuoden 2023 kesäkuusta eteenpäin.
:roll:
Tuon otsakkeen eeppiisyyttä pystyy arvostamaan parhaiten, jos muistaa, että sillä laiturien lyhentämisellä, minkä takia kapasiteetti ei ole 50% suurempi, kuin mitä se nyt on (koko metroverkon alueella), säästettiin ~50 miljoonaa euroa...
Quote from: RP on 27.09.2018, 15:44:27
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.09.2018, 15:19:05
Quote
Länsimetroon joudutaan louhimaan sadan miljoonan euron kääntöraide Matinkylässä – Metrojunien ruuhkat ovat kaikkia ennusteita pahempia
Uuden kääntöraiteen tekeminen voi myöhästyttää metron jatkeen avausta vuoden 2023 kesäkuusta eteenpäin.
:roll:
Vain kaksi sanaa: Suvi Rihtniemi.
Tuon otsakkeen eeppiisyyttä pystyy arvostamaan parhaiten, jos muistaa, että sillä laiturien lyhentämisellä, minkä takia kapasiteetti ei ole 50% suurempi, kuin mitä se nyt on (koko metroverkon alueella), säästettiin ~50 miljoonaa euroa...
Hupaisa tämäkin:
https://yle.fi/uutiset/3-10426197
QuoteSuomen pisin tunneli on suljettu häkellyttävän monta kertaa syyskuussa – huono tuuri piinaa
Suuri osa Tampereen rantatunnelin sulkemisista johtuu Liikenneviraston mukaan liikenneruuhkista.
Useana päivänä sulkemisia on ollut monta kertaa. Yleensä sulkeminen on sattunut juuri silloin, kun suurin osa autoilijoista lähtee töistä kotiin tai tulee töihin.
Ei tuossa muuta mutta jos rakentaa tunnelin niin miksi ei samalla varaudu siihen liikenteen lisääntymiseen mikä aiheutuu itseohjautuvista autoista joitten myötä nekin pääsevät liikkumaan joilla ei autoa ole ollut tai korttia.
Tämän päiväinen KSML antaa ohjeita uusille opiskelijoille.
"Älä tuo autoa Jyväskylään. Tai jos jos tuot, myy se pois"
Koko juttu kuvankaappauksena.
Päivän byrokraatin facebook-sivuilta nappasin:
QuoteHelsinki haluaa kaventaa Lauttasaaren siltaa, jotta kalastajien perkuujätteille tulee tilaa
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin kaupunki, jonka liikenteenhaittaamissuunnitteluosasto on kääntänyt Sauronin katseensa seuraavaksi Lauttasaaren siltaan, muiden sisääntuloteiden saatua ainakin toistaiseksi hallinto-oikeudelta lain suojaa kaupunkibulevardisuunnitelmia vastaan.
Kaupungin tavoitteena on poistaa tällä hetkellä molempiin suuntiin kaksikaistaiselta sillalta yksi kaista ja antaa se kalastajien käyttöön.
Luitte oikein. Missä tahansa muussa maassa virkamies, joka ehdottaisi kaupungin sisääntuloväylän kaventamista perkuujätteiden käsittelyä varten, ohjattaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta Suomen pääkaupungissa Helsingissä kaupunginvaltuuston punavihreä enemmistö nyökkäilee hyväksyvästi ja tuumii, että siinäpä vasta tutkimisen arvoinen ehdotus.
Itse asiassa virkamiehistö ja tietyt poliittiset tahot pyrkivät luomaan hankkeesta julkisuuteen kuvan, jonka mukaan päätökset sillan kaventamisesta olisi jo tehty. Näin ei kuitenkaan ole, vaan typerryttävä suunnitelma on vasta lausuntoasteella, ja kullakin kaupunkilaisella on siihen vielä mahdollisuus vaikuttaa.
Alun perin autoilijoille varatun tilan kaventamista perusteltiin (tietenkin) pyöräilijöiden tarpeilla. Hanketta on perusteltu väitteellä, jonka mukaan sillalla kulkisi 5 600 pyörää päivässä.
https://www.facebook.com/PaivanByrokraatti/posts/1003078376544624?__tn__=K-R (https://www.facebook.com/PaivanByrokraatti/posts/1003078376544624?__tn__=K-R)
:D :D :D
;D
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005871926.html
QuoteKalasatamaan rakennettiin katu, joka on tasa-arvoinen kaikille – uusi liikennejärjestely aiheutti palauteryöpyn
Yhteistä ja liikennemerkitöntä katutilaa on paljon muun muassa Hollannissa.
Ajatuksena se on ihana. Helsingin kaupunki on rakentanut Kalasataman kauppakeskus Redin eteen tasa-arvoisen kadun.
Kalasatamankadun ja Arielinkadun välinen osuus Leonkadusta on kaupungin sivujen mukaan niin kutsuttu "shared space". Se on siis kaikille liikkumismuodoille yhteistä katutilaa, jossa liikennemerkit eivät määräile, eivät etuajo-oikeuksista tai muustakaan. Kävelijöiden ei tarvitse etsiä suojateitä kadun ylittämiseen ja autoilijat saavat toteuttaa vapauttaan, kunhan huolehtivat turvallisuudesta.
Kadun ainoa ongelma on se, että se ei toimi. Tai näin voi ainakin päätellä liikennejärjestelyn kirvoittamasta palauteryöpystä.
(...)
"Shared space" -kadun tarkoituksena on luoda käveltävämpää kaupunkia: tilaa, jossa voi liikkua mahdollisimman vapaasti. Paikaksi valittu Leonkadun Kalasatamankadun ja Arielinkadun välinen pätkä sopi idean tasolla tähän hyvin, koska se on käveltävän kaupunkitilan ympäröimä.
Kadun yhdellä puolella sijaitsee Englantilaisaukio ja toisella puolella Kalasatamanpuisto. Kävelijöiden viihtyvyyden ja kävelyn sujuvuuden kannalta olisi hyvä, että Leonkadun yli päästäkseen ei tarvitse etsiä suojatietä.
Österlundin mukaan katutyypin ideana on, että kaikki liikkuvat hieman tavallista varovaisemmin ja pyrkivät ottamaan toisensa huomioon.
(...)
Kävin Tampereella.
Tulin Aleksanterinkadulta Hatanpään Valtatielle kääntyen vasemmalle kohti etelää.
Ryhmityin oikeanpuoleisimmalle mahdolliselle kääntyvien kaistalle, koska näin on autokoulussa opetettu ja siinä oli tien yläpuolella portaalit, jossa opastettiin kulkua mm. valtateille 3 ja 12.
Käännyttyäni valoista vasemmalle, huomasin olevani linja-auto- ja taksikaistalla, jossa oli alle sadan metrin päästä ryhmitysalue josta pääsi kääntymään vain oikealle. Hurjasti kaasua ja vasemmalla olevan jonon sekaan, että pääsin suoraan.
Sitten ajoin liikennevirran mukana Hatanpään Sairaalan kohdalla, kun poliisitolppa vilkutteli salamavaloja. Tässä sitä odotellaan tuoko posti kutsua poliisikuulusteluun. Jos normaali liikennevirta menee ylinopeutta, niin vaikea siellä on tulppanakaan olla.
Hetken päästä käännyin kohti Härmälää Nuolialantielle. Risteykseen on tehty vain busseille valot ohittava oikealle kääntyvien kaista. Menin sitten normaali kuolevaisille tarkoitetulle kaistalle punaisiin valoihin. Kun vihdoin pääsin kääntymään oikealle Nuolialantielle, huomasin olevani vasemmalle kääntyvien kaistalla ja jatkaakseni Nuolialantietä piti minun vaihtaa heti käännyttyäni kaistaa sinne bussien oikaisureitin jatkeelle ja kurkistella tuleekohan sieltä oikaisevia busseja.
Tämä on varmasti punavihreä ilmastonpuutossalaliitto. Tehdään autoilusta niin vaikeaa, pätkivää, vaarallista ja stressaavaa, että yksityisautoilu loppuu.
Tampereen liikennesuunnittelu on pyllystä.
-i-
^^ Miten tuo siis eroaa pihakadusta ja miten niillä ajaminen on muka niin vaikeaa?
Quote from: John Johnson on 22.10.2018, 19:07:00
^^ Miten tuo siis eroaa pihakadusta ja miten niillä ajaminen on muka niin vaikeaa?
Pihakatu kauppakeskuksen edessä. Ei tosin kiinnosta nähdä näitä uusia temppeleitä ennenkuin on ihan pakko.
Tampereen liikenne on ihan sekaisin, näistä kunnianhimoisista rakennusprojekteista ja sijainnista kapealla kannaksella johtuen.
Autolla sinne ei kannata mennä edes sunnuntai-iltana, jos arvostaa mielenrauhaansa.
Vielä käy väkeä töissä eli lisää veroja tarvitaan:
https://www.is.fi/autot/art-2000005891028.html
QuoteSuunnitelma: Joukkoliikenteen lippujen hintaa aiotaan alentaa uudella keinolla – maksajaksi suomalaiset autoilijat
QuoteHelsingin seudulle valmistellaan parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää MAL 2019 -suunnitelmaa, joka kattaa maankäytön, asumisen ja liikenteen.
Liikenteen osalta kyseisen suunnitelman keskeinen tavoite on liikenteen tuottamien päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
https://www.hsl.fi/mal/mal-2019
QuoteKORKEIN hallinto-oikeus on tyrmännyt Helsingin suunnitelmat muuttaa Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä sekä Lahdenväylä niin sanotuiksi kaupunkibulevardeiksi eli pääkaduiksi. Korkein hallinto-oikeus julkisti päätöksensä tänään torstaina.
Helsingin kaupunki oli valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koski kaupungin uudesta yleiskaavasta tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeuden mielestä neljää kaupunkibulevardia ei voi rakentaa. KHO piti päätöksen voimassa tältä osin.
KHO PERUSTELEE päätöstään sillä, että moottoriväylien muuttamiseksi kaupunkibulevardeiksi ei ole osoitettu riittäviä perusteita.
Lisäksi on epävarmaa, miten väylien bulevardisointi vaikuttaisi teiden toimivuuteen siinä tapauksessa, että ajoneuvoruuhkien lieventämiseksi tarkoitetut toimenpiteet kuten vahva joukkoliikenne ja ruuhkamaksut jäisivät toteutumatta. KHO huomauttaa päätöksessään, että yleiskaavaan ei sisälly pakottavia merkintöjä esimerkiksi raideyhteyksien toteuttamiseksi samalla kun kaupunkibulevardit toteutettaisiin.....[..lisää linkin kautta, jos lukuoikeudet]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005892274.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=0188f49035639c0c27de4e096b8f6eac (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005892274.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=0188f49035639c0c27de4e096b8f6eac)
Pääsin artikkeliin Ilta-Sanomien nettisivujen kautta, muutaman ilmaisjutun cookiekohtaisesta kiintiöstä riippumatta.
Vihdintie jäänee tukkimatta, toistaiseksi.
Quote from: l'uomo normale on 08.11.2018, 13:17:37
Vihdintie jäänee tukkimatta, toistaiseksi.
Edellisen viestin suunnitelmaan saattavat liittyä kho:n esittämät joukkoliikenteet.
Jospa oli ihan tilattu tuomio jotta pääsevät niihin löytään hyviä tovereita rakentelemaan.
Minulla ei nyt valitettavasti ole tarjota tähän linkkiä, kun näin vain muutaman rivin jostain ilmaisjakelulehdestä enkä parilla google-haulla löytänyt uutista.
Kuitenkin ymmärtääkseni on siten, että Kehä Kakkonen ei saa odotettua jatkoa. Asiaan liittyen oli joku - ilmeisesti virkamies - lausunut siihen tapaan, että 'jos rakennamme sen tien niin sehän täyttyy autoista'.
No jumalauta, eikö se ole juuri tien tarkoitus, että autot ajavat siinä ja jos siinä on paljon autoja, eikö se tarkoita, että tielle on suuri tarve?
Ei suomalaisen kommunistivirkamiehen mielestä.
Sillä kommunisti ajattelee perse edellä.
Kommunisti ajattelee, että ihmisellä ei ole mitään sisäisesti, itsestään lähtöisiä ajatuksia, tarpeita, tunteita tai funktioita, vaan että ainoastaan ulkoiset vaikutteet saavat ihmisen käyttäytymään, kuten hän nyt sitten käyttäytyy.
Esimerkkinä alkoholipolitiikka: kommunisti viranhaltija ajattelee, että jos marketista saa vodkaa, perheenäiti jättääkin maksalaatikon ostamatta ja ostaa sen sijaan pullon vodkaa ja makaa sitten sammuneena keittiön lattialla kun mies tulee töistä kotiin.
Kommunisti ei ymmärrä, että ihminen juo, jos haluaa juoda eikä juo, jos ei halua juoda, vaikka saisi ilmaiseksi.
Samalla tavalla tieliikenteestä päättävä kommunisti luulee, että kellään ei ole tarvetta ajaa henkilöautolla, mutta jos tie rakennetaan, niin heti kuin tien pakottamana ihmiset ostavat autot ja alkavat ajaa kuin piruuttaan tiellä ihan virkamiehen kiusaksi.
Kommunisti luulee, että jos jonnekin rakennetaan tie, niin pian sitä tietä tulee polkupyörällä katsomaan joku paikallinen Pertti, joka tuumaa: 'hitsi, siinähän on tie. Mä jätän tän fillarin tähän paskaojaan ja kävelen tohon autokauppaan ja ostan auton. Sit mä ajan tätä tietä edestakaisin sillä autolla koska tie'.
Mutta eihän se näin mene.
Kommunisti luulee, että ihmiset ostavat kalliita autoja ja ajavat niillä ihan vain piruuttaan ja huvikseen. Kommunisti ei kykene ymmärtämään, että autoja ostetaan siksi, että miljoonien suomalaisten on pakko ajaa autolla, koska autolle ei ole vaihtoehtoa eikä sellaista tule.
Ei autoliikenne lisäänny siksi, että tehdään jokin kätevä tielinjaus. Päinvastoin, teiden rakentaminen vähentää autoliikennettä, koska mitä enemmän teitä on, sitä lyhyempää ja ruuhkattomampaa reittiä autolla pääsee haluamaansa paikkaan.
Sen sijaan kommunistivirkamies haluaa vähentää teitä, alentaa nopeusrajoituksia, kaventaa teitä, tehdä niille töyssyjä ja hävittää parkkipaikat. Kommunisti luulee, että näillä opeilla ihmiset luopuvat autoista ja alkavat käyttää bussia ja pyöräillä. Todellisuudessa ihmiset jatkavat autolla ajamista, koska heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, mutta kommunistin liikenneratkaisujen vuoksi autoilija joutuu istumaan ruuhkissa ja kiertämään kaupunkia parkkipaikkaa etsimässä. Tämä kaikki saastuttaa, maksaa rahaa ja on muusta elämästä pois.
Vähimmillä saasteilla päästään, kun autoliikenteestä tehdään nopeaa ja sujuvaa, parkkipaikkoja lisätään ja teitä rakennetaan enemmän purkamaan ruuhkia ja pullonkauloja.
Ja jonkinmoinen paradoksi on siinäkin, että kommunistivirkamiesten suuruudenhulluissa unelmissa Helsingistä, Espoosta ja Vantaasta pitää rakentaa joku helvetin metropoli ja pelkästään Helsinkiin rakennetaan vuosittain ainakin 7 000 asuntoa, mutta samaan aikaan ei tajuta, että noiden ihmisten pitää liikkuakin paikasta toiseen eivätkä kaikki todellakaan voi pyöräillä läpi vuoden tai käyttää bussia. Pitää siis rakentaa lisää maanteitä ja parkkipaikkoja, leventää katuja ja poistaa autoliikenteen esteitä.
Jos Espoon ja Helsingin kommunistivirkamiehet eivät halua kaupunkiin lisää autoja, heidän pitäisi tajuta, että kaupunkiin ei sitten saa myöntää rakennuslupaa enää ainoallekaan talolle.
Mutta vielä mitä: pääkaupunkiseudulle haalitaan jatkuvasti väkeä lisää aina Somaliaa myöden!
Kirotut kommunistit!
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.11.2018, 14:46:00
Kuitenkin ymmärtääkseni on siten, että Kehä Kakkonen ei saa odotettua jatkoa. Asiaan liittyen oli joku - ilmeisesti virkamies - lausunut siihen tapaan, että 'jos rakennamme sen tien niin sehän täyttyy autoista'.
Siis joo, autoilijathan menevät ihan silkkaa piruuttaan sinne tielle köröttelemään ja kuluttamaan kaunista mustaa päällystettä, kuin sanoakseen virkamiehelle: "Sulla oli tässä uusi komea tienpätkä, mutta nyt me ajetaan tässä, oho ruuhka, tööt tööt." :roll:
Helsinkiläisen liikennesuunnittelijan märkä uni on se, että tietä ei ole ollenkaan, mutta jos on, sen tulee olla tyhjä kuin pohjoiskorealaisessa kaupungissa.
Sitten kommunisti ajaa taxilla lentokentälle, hyppää koneeseen ja lentää puolityhjällä jumbojetillä toiselle puolelle maapalloa tärkeään kokoukseen.
Jossa keskustellaan liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämisestä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005891793.html
QuoteAjoiko aika kehäteiden ohi? Kehä II ei olekaan saamassa jatkoa: "Jos rakennamme teitä, niin ne täyttyvät autoista"
Kehä II:lle ei haluta jatkoa, koska halutaan vähentää liikenteen päästöjä.
Kehä II:n jatke ollaan nyt kuoppaamassa lopullisesti. Kehän jatkamiselle ei löydy enää varausta pääkaupunkiseudun tuoreista maankäyttösuunnitelmista eli maakuntakaavan luonnoksesta tai vuoden 2019 asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevasta mal-suunnitelmasta.
Espoossa tievarauksen poistamista ei ole otettu avosylin vastaan.
"Emme ole tästä iloisia", sanoo Espoon liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja. "Se [Kehä II:n jatke] tasoittaisi liikennevirtoja muilta kehäteiltä."
(...)
"Mal-suunnitelman tavoitteena ovat seudun kasvun ohella päästövähennykset. Se [Kehä II:n jatke] veisi kehitystä väärään suuntaan", Puntanen sanoo.
"Tiedämme historian perusteella, että jos rakennamme autoliikenteelle teitä, niin ne täyttyvät autoista. Eli jos haluaa vähentää päästöjä, ei kannata rakentaa teitä."
Antinojan mukaan autoliikenteen ruuhkat lisääntyvät vääjäämättä.
"Tiethän ruuhkautuvat joka tapauksessa, jätetään ne rakentamatta tai ei."
Espoon kauhukuvissa ruuhkat tulevat kasvamaan nimenomaan kehäteillä.
Antinoja pitää pysäköinnin vähentämistä ja hinnoittelua tehokkaana tapana vähentää autoliikennettä.
"Se on konkreettista. Kun oppii, ettei autolle ole paikkaa, niin ei sitten tule sillä."
(...)
Toinen vaihtoehto onkin korvata suunniteltu kehätie kadulla.
"Joudumme joka tapauksessa rakentamaan teitä, vaikka se ehkä onkin ilmastolle haitallista. Ihmisten pitää päästä liikkumaan, eikä joka paikkaan voi mennä joukkoliikenteellä."
QuoteAntinoja pitää pysäköinnin vähentämistä ja hinnoittelua tehokkaana tapana vähentää autoliikennettä.
"Se on konkreettista. Kun oppii, ettei autolle ole paikkaa, niin ei sitten tule sillä."
Joo, sitten ei tule sillä.
Mutta sitten ei tule enää millään muullakaan.
Mä ajan Helsinkiin autolla töihin ja jos kävisi niin, että autolle ei enää olekaan paikkaa, niin pitäisi sitten vain ottaa lopputili ja jäädä työttömäksi. On nimittäin niin, että julkiset eivät ole vaihtoehto, koska niitä käyttämällä työmatka käy kolme kertaa pidemmäksi kuluttaen päivästä jopa kolme tuntia yhteensä. Lisäksi kustannukset kolminkertaistuisivat. Sellainen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Parempi vain luovuttaa ja antaa yhteiskunnan elättää.
Quote"Tiedämme historian perusteella, että jos rakennamme autoliikenteelle teitä, niin ne täyttyvät autoista. Eli jos haluaa vähentää päästöjä, ei kannata rakentaa teitä."
Antinojan mukaan autoliikenteen ruuhkat lisääntyvät vääjäämättä.
"Tiethän ruuhkautuvat joka tapauksessa, jätetään ne rakentamatta tai ei."
Todellinen superlahjakkuus liikennesuunnittelupäällikkönä. Onnea Espoo! :facepalm:
e: Vai oliko lainauksen kohde tuo Puntasen pölvästi? Hieman epäselvää.
Hmph. Komian tien rakensimme, ja sitten tulivat sinne autoineen. Epää.
Mutta onkos Antinoja miettinyt, että jos ei olisi ihmisiä, ei olisi niiden liikkumista, eikä päästöjä? Aktion T4... mutta sitä odotellessa toki haalitaan maailma kylään.
Toisaalta, eipä sekään auta, että kaikki maantiet lakkautettaisiin kommunistisen raideliikenneunelman tieltä.
Sillä sitten joka talon edessä olisi koko parkkipaikka täynnä Land Rover Defendereitä, Toyota Land Cruisereita ja Suzuki Jimnyjä. Niillä sitten ajettaisiin töihin ja päiväkotiin ojia ja metsäpolkuja pitkin.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/45d01cfd-6702-4091-835c-0034adf6eba5_oa.shtml
Näköjään Iltalehdessäkin luetaan Hommaa. Nyt tuo älytön möläytys siitä, että teitä ei kannata rakentaa kun niille kuitenkin tulee autoja on jo uutinen sielläkin.
Ihmisen elämänlaadun tärkeyttä korostetaan nykyään kovasti - kunhan se syntyy sallitulla tavalla. Oma auto ja sen käyttäminen ei tosiankaan kuulu niihin, vaikka se tottavie voi tuottaa elämänlaatua - ja lisää "elinaikaakin".
Me hommattiin auto kai suunnilleen viidentoista vuoden jälkeen toverin työmatkan helpottamiseksi. Ei se mikään tolkuton ollut julkisillakaan: tunnin suuntaansa - jos bussit olivat aikataulussa. Toisaalta - omalla autolla vartti. Auto siis tuottaa päivässä 1,5 h lisää elämää. Kuukaudessa 45 h. Vuodessa 540 h... aikaa pois ruuhkaisesta - eltaantuneen persereiän ja hien ja märän villan hajuisesta julkisesta kulkuneuvosta.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005894609.html
QuotePääkirjoitus | Pääkirjoitus
Kokonaisuuksien hallinta ja ajoitus pettävät Helsingissä
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Helsingin yleiskaavasta keskittyi yksittäisiin linjauksiin mutta moittii samalla Helsingin yhteistyö- ja suunnittelukykyä.
(...)
Vaikka oikeus tyrmäsikin yksittäisiä – tosin isoja – linjauksia, kritiikki kohdistui yleisemmin muun muassa siihen, että Helsinki tekee yksittäisenä kuntana päätöksiä ottamatta huomioon niiden vaikutuksia kuntarajojen yli. Jos pääkaupunki ja ainoa suomalainen suurkaupunki aikoo pienentää sisääntuloväyliensä kapasiteettia, se ei ole vain Helsingin asia.
Pääkaupunkiseudun vaikeudet tehdä yhteistyötä eivät ole syntyneet tietenkään ainoastaan Helsingin tekemisistä ja puutteista. Oikeuden päätöksen voi lukea vaikka siten, että olipa vika kenessä tai missä tahansa, aiotun kaltaisia yksipuolisia linjauksia ei voi tällaisissa asioissa tehdä.
Kritiikki kohdistuu myös kyvyttömyyteen hallita kokonaisuuksia ja ajoitusta. Kun Kruunuvuorenrantaa alettiin rakentaa, suunnittelijoille tuntui tulevan vasta jälkikäteen mieleen pohtia, miten sieltä päästään pois. Sitten pohdittiin lauttoja, hissejä, siltoja ja metron kapasiteetin riittävyyttä.
Jätkäsaari joutui sumppuun, kun rakentamisen ollessa pitkällä ja asukasmäärän kasvaessa alkoi valjeta, että Tallinnan-lautoissa kulkevat rekat ja muu kasvava satamaliikenne tukkivat liikenteen alueelle ja alueelta pois eikä liikennettä väljentäviä ratkaisuja ollut tehty ajoissa.
(...)
Kun Helsingin kantakaupungin katujen varsille tehdään strategisiin paikkoihin pyöräilybulevardit katujen oheen, käy autoilu lopulta niin hankalaksi, että sisääntuloliikenne vähenee ja Vihdintien ja vastaavien kaventamishankkeet voidaan toteuttaa liikennevirtojen vähenemisen perusteella.
Ehdotan, että ketjun nimi muutetaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennesujnnitteluketjuksi.
Quote from: JoKaGO on 10.11.2018, 21:16:11
Ehdotan, että ketjun nimi muutetaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennesujnnitteluketjuksi.
No saahan täällä kirjoittaa vaikka Pihtiputaan liikenteestä.
Mutta Helsinki nousee usein esiin, koska siellä Vihreä hölmöys tulee tavallisesti ensimmäisenä esiin ja muu maa seuraa sitten perässä - siksi Stadia on syytä pitää silmällä.
Quote from: Lyyti on 10.11.2018, 20:26:09
Arvelin eräässä toisessa (?) ketjussa että helsingin keskustasta ollaan tekemässä autotonta. Tältä tosiaan näyttää. Einon kaltaisten tapauksessa tilanne näyttää myös siltä että järkevämpää on vilkuilla töitä muualta, jos tuollainen toteutuu. Ellei samalla ole näköpiirissä että työpaikka siirtyisi pois.
Luulen että näiden kuplalaisten logiikka menee jotenkin niin, että kaupungin houkuttelevuus (hirmu kalliinakin) asuinalueena taataan sillä ettei muualta (**ttu järkevänhintaisista asunnoista) tulla sinne autolla töihin. Protektionismia joka tehdään kiusaamalla muualla asuvia. Ainakin tällaisen ajatuskulun voisi looginen ajattelija käydä läpi. Logiikka rakentuisi kovasti olettamalle, että keskustasijainti on välttämätön työnantajayritykselle imago tms syistä.
Jostain syystä päättäjiltä unohtuu, että keskustasta on ihan yhtä pitkä matka muualle kuin muualta keskustaan.
Harva pystyy rakentamaan elämän siten, että kaikki - työpaikka, isompi ruokakauppa, omat ja perheen harrastukset, sukulaiset ja ystävät sekä kesämökki - on kävelymatkan päässä tai helposti saavutettavissa julkisilla. Edes Helsingin kantakaupungissa.
Onhan autonvuokraamoja ja erilaisia kimppa-autovirityksiä, mutta niiden käyttö edellyttää jo suurempaa suunnitelmallisuutta sekä auton noutoa ja palauttamista. Suosin kyllä julkisia, jos matkanteko on kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisessa ajassa mahdollista. Näin ei usein kuitenkaan ole.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.11.2018, 21:26:45
Quote from: JoKaGO on 10.11.2018, 21:16:11
Ehdotan, että ketjun nimi muutetaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennesujnnitteluketjuksi.
No saahan täällä kirjoittaa vaikka Pihtiputaan liikenteestä.
Mutta Helsinki nousee usein esiin, koska siellä Vihreä hölmöys tulee tavallisesti ensimmäisenä esiin ja muu maa seuraa sitten perässä - siksi Stadia on syytä pitää silmällä.
Meitä Kehä kolmosen ulkopuolella vit... siis olemme yliherkkiä tällaiselle susirajan sisäpuolisten asioiden nimeämiselle noin suurieleisesti kuin "suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju". Nimetään se rehellisyyden nimissä Helsinki-suunnitteluketjuksi tjsp.
No, ainakin minua vit... ;)
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.11.2018, 21:26:45
Mutta Helsinki nousee usein esiin, koska siellä Vihreä hölmöys tulee tavallisesti ensimmäisenä esiin ja muu maa seuraa sitten perässä - siksi Stadia on syytä pitää silmällä.
Melkeinpä väistämättä Helsingin autoliikenteen pilaaminen vie ajatuksia toisiin pohdintoihin: Miten Helsingin sisäiset poliittiset päätökset vaikuttavat Vihreän liiton menestykseen seuraavissa eduskuntavaaleissa?
Tällä hetkellä Vihreillä on 15 kansanedustajaa, joista 8 Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä:
Helsinki
- Outi Alanko-Kahiluoto
- Pekka Haavisto
- Emma Kari
- Antero Vartia
- Ozan Yanar
Uusimaa
- Johanna Karimäki
- Jyrki Kasvi
- Jani Toivola
On mielenkiintoista nähdä, kuinka pääkaupunkiseudun äänestäjät kiittävät puoluetta sen ponnisteluista liikennepolitiikassa.
No, kyllähän siitä Tampereen ratikastakin voi heittää juttua miten se on hukkainvestointi ja tuhonnut Tampereen keskustan. Ainakin siltä näytti kun viimeksi Tampereella kävin että ratikkatyömaa hallitsee katukuvaa.
Paikallisten kanssa asiasta juteltuani oli helppo tulla johtopäätökseen että ratikkaa kukaan ei halunnut ja se maksaa liikaa mutta silti se piti vaan saada.
Toivoisin, että Viron matkustajaliikenne ohjattaisiin Tsadin ohi joko lännen tai idän puolelle liiketoimintaa halajavaan kaupunkiin, jonne uusi järki-ihmisten satama. Ja miksei samantien vaikka uusi pääkaupunki.
Minkä hemmetin takia suomalaisen on Viroon päästäkseen kuljettava Tsadin läpi? Eihän edes tsadin asukkaat sitä halua ja nyt siihen kulutetaan tunteja pakoputki usvaa sauhuten sen neekerimaan rajalta satamaan. Taas viimeksikin kun oli pakko käydä työn puolesta reissussa, niin kuten arvasin jo ennalta, tervetuloruuhka takaisin Suomeen tullessa otti keskellä yötäkin puolitoistatuntia.
On kenelle tahansa silmät auki reitin ajaneelle selvää, että se ruuhka on suunniteltu ruuhkaksi. Ei missään muualla koko maailmassa noin vähäisillä liikennemäärillä noin lyhyillä väleillä aikaansaada samanlaista sotkua enää puolenyön aikaan kun satamaan tulee niinkin 'paljon,' kuin se määrä autoja, mitä 1 puolityhjä lautta vetää.
Miksi vain Viron liikenne siirrettävä? Ei se Ahvenanmaan ja Tukholman liikennekään helpota Helsingin ruuhkia.
Jätkäsaareen rakennettiin juuri kallis matkustajaterminaali, joten en usko että kukaan päättäjä myöntää, että tuli tehtyä virhe ja matkustajat pitää siirtää muualle.
Nykyisen kehä kakkosenhan piti vähentää liikenneruuhkia aikanaan, mutta nyt se itsessään on täysin tukossa etenkin iltapäiväruuhkan aikaan. Sen sijaan ykkönen ja kolmonen ovat ainakin viime aikoina vetäneet yllättävänkin hyvin.
Parkkipaikkojahan kaikissa isoissa solmukohdissa riittäisi edelleen, mutta hintojen vuoksi esimerkiksi Helsingin keskustan hallit ovat järjestäen puolityhjiä. Samaan aikaan ihmiset pyörivät edestakaisin etsien sitä yhtä mahdollista vapaata kadunvarsipaikkaa, ruuhkauttaen liikennettä entisestään.
En tiedä missä Eino on duunissa, mutta R-junahan menee 33 minuutissa Keravalta Helsinkiin. Ja alle tunnissa Pääsee Keravalta minne tahansa Helsingissä julkisilla. Vaikka pitäisi Rautatientorin kautta matkustaa.
Quote from: no future on 11.11.2018, 11:44:02
Nykyisen kehä kakkosenhan piti vähentää liikenneruuhkia aikanaan, mutta nyt se itsessään on täysin tukossa etenkin iltapäiväruuhkan aikaan. Sen sijaan ykkönen ja kolmonen ovat ainakin viime aikoina
En oikein ymmärrä, miksi kaksi Helsingin läntisintä ulosmenotietä yhdistävää tietä kutsutaan kehäväyläksi.
Quote from: Siili on 11.11.2018, 12:02:57
Quote from: no future on 11.11.2018, 11:44:02
Nykyisen kehä kakkosenhan piti vähentää liikenneruuhkia aikanaan, mutta nyt se itsessään on täysin tukossa etenkin iltapäiväruuhkan aikaan. Sen sijaan ykkönen ja kolmonen ovat ainakin viime aikoina
En oikein ymmärrä, miksi kaksi Helsingin läntisintä ulosmenotietä yhdistävää tietä kutsutaan kehäväyläksi.
Ei ymmärrä kukaan muukaan, mutta se nimi sille on annettu ja vakiintunut. Kai siihen olettamuksena liittyy alkuperäinen linjaus mahdollisesta jatkosta. Onhan kehä neljästäkin aika ajoin puhuttu, en sitten tiedä kuinka lähellä toteutumista se on ikinä ollut.
Quote from: Siili on 11.11.2018, 12:02:57
En oikein ymmärrä, miksi kaksi Helsingin läntisintä ulosmenotietä yhdistävää tietä kutsutaan kehäväyläksi.
Olisko muualla pyöryläisiä niin eivät kehtaa kutsua kaariksi?
Quote from: no future on 11.11.2018, 11:44:02
En tiedä missä Eino on duunissa, mutta R-junahan menee 33 minuutissa Keravalta Helsinkiin. Ja alle tunnissa Pääsee Keravalta minne tahansa Helsingissä julkisilla. Vaikka pitäisi Rautatientorin kautta matkustaa.
En tiedä Einosta, mutta ihmettelen kyllä väitettä, että esimerkissäsi annetussa 27 minuutissa ehtisi Rautatieasemalta minne päin Helsinkiä tahansa. Ja vielä ruuhka-aikana.
Jo pelkkään matka-aikaan esimerkiksi Viikkiin menee kauemmin, Ruskeasuo on siinä ja siinä. Jos pidemmälle pitäisi ehtiä, tunti ei riitä.
Kun lisätään vielä matka kotoa asemalle mahdollisine vaihtoineen ja Helsingissä taas siirtyminen asemalta vaihtoyhteyden pysäkille sekä kulkuneuvon odottaminen, tunti matkaan on todella lyhyt aika.
No Ruskeasuo alkaa tosiaan olla liikenteellisesti ajansuhteen hankalimmassa paikassa, silti reittiopas lupaa sinne 45-57 min aikoja. Viikkiin mennessähän ei tietenkään kannata Rautatieaseman kautta kiertää. Ja aika harvaan muuhunkaan osoitteeseen.
Quote from: no future on 11.11.2018, 11:44:02
En tiedä missä Eino on duunissa, mutta R-junahan menee 33 minuutissa Keravalta Helsinkiin. Ja alle tunnissa Pääsee Keravalta minne tahansa Helsingissä julkisilla. Vaikka pitäisi Rautatientorin kautta matkustaa.
Harva asuu aseman vieressä. Sinne pääsemiseen voi kulua helposti 10-20 minuuttia lisää.
Quote
... pitää pysäköinnin vähentämistä ja hinnoittelua tehokkaana tapana vähentää autoliikennettä.
"Se on konkreettista. Kun oppii, ettei autolle ole paikkaa, niin ei sitten tule sillä."
Vaikka olisi 6tunnin liikennejumi, niin onhan se silti kivempaa autoilla, kuin raahautua vaikka kuinka "sujuvasti" vartissa julkisilla.
Isolle joukolle ihmisiä on nykyisin mitä suurin hupi vain ajella kaupunkiin katsomaan, kuinka ihan vit*sti veroja maksavat herrat kalliissa autoissa istuu puvuissaan siinä vieressä ruuhkassa ja niiltä menee hermot.
Sitä voi ihan vaan ajella ympäriinsä huviksi, katsomassa surkeaa liikennesuunnittelua etteipä ole yhtään p-paikkoja edes. Ja jos joku paikka joskus sattuu tyhjänä kohdalle, niin voi huviksi parkata siihen vaikkei ole tarvettakaan.
Mut hei, se on hyvä kun kaikki se ruuhkauttaa lisää tai vähentää p-paikkoja entisestään, mikä vähentää päästöjä ja vaikkei edes vähentäisi niin ainakin se on heltsinkin liikennesuunnittelun tavoite. Tää on parempaa näytelmää kuin teatterissa käymällä näkisi.
Ei ole tullut pääkaupunkiseudulla vastaan isoa keskusta missä ei olisi parkkipaikkoja. Toki ne ovat maksullisia, ja etenkin Helsingin keskustassa vieläpä kalliita. Kävelemäänkin joutuu jopa satoja metrejä. Esimerkiksi uudessa Redissä tai Isossa Omenassa liityntäpysäköinti maksaa 2€/10 tuntia, Vantaalla se taitaa sisältyä matkakortin hintaan. Tosin ainakin Vehkalassa on tänä syksynä ollut pysäköintialueen lippuautomaatit huputettuna.
Quote from: no future on 11.11.2018, 14:36:56
Ei ole tullut pääkaupunkiseudulla vastaan isoa keskusta missä ei olisi parkkipaikkoja...
Sitten kun ne liikennesuunnittelupomot tulee vanhoiksi, niin heheheeee, ne huomaa että kaikki pysäkit on kipeälle liian kaukana.
Kun puhe alkaa puuroutua ja käsi tärisee ettei pysty kirjottaa, niin ulkkiskuski ei tajuu mihin taksilla ajaa ja pääset aina sinne mihin et ollut menossa.
Ja kun sitä viedään ambulanssissa, niin sitä miettii letkuissa että miksei joku satana oo tehny kehäteitä ja liityntöjä sujuviksi. Sitä suututtaa niin että sydärin se siitä saa, uudestaan ja uudestaan.
Muthei hänenkin päästöt on sitten pienemmät ja Kiinassa ja Intiassa kohta paremmat tiet.
Quote from: Alarik on 11.11.2018, 14:51:48
Quote from: no future on 11.11.2018, 14:36:56
Ei ole tullut pääkaupunkiseudulla vastaan isoa keskusta missä ei olisi parkkipaikkoja...
Sitten kun ne liikennesuunnittelupomot tulee vanhoiksi, niin heheheeee, ne huomaa että kaikki pysäkit on kipeälle liian kaukana.
Kun puhe alkaa puuroutua ja käsi tärisee ettei pysty kirjottaa, niin ulkkiskuski ei tajuu mihin taksilla ajaa ja pääset aina sinne mihin et ollut menossa.
Ja kun sitä viedään ambulanssissa, niin sitä miettii letkuissa että miksei joku satana oo tehny kehäteitä ja liityntöjä sujuviksi. Sitä suututtaa niin että sydärin se siitä saa, uudestaan ja uudestaan.
Muthei hänenkin päästöt on sitten pienemmät ja Kiinassa ja Intiassa kohta paremmat tiet.
Mihin nyt oikein vastasit?
Pääkaupunkiseudun tieverkkoahan on parannettu jatkuvasti, ja esimerkiksi kehä ykkönen toimii yllättävän sujuvasti nykyään. Samoin kolmonen. Mielenkiinnolla odotan myös Turunväylän levennyksen vaikutuksia. Kantakaupunkiin autolla eksyessä yleensä on tavoitteena päästä mahdollisimman pian autosta eroon. Mieluummin kyllä jättäisin sen jo jonnekin kauemmas parkkiin. Työasioissa 9/10 ei edes yritetä useammalla pakettiautolla tunkea kantakaupunkiin.
Kehät toimii kyllä, jos pyörii vain keskustan(kuka idiootti sinne edes haluaa) ympärillä, mutta sisään-/ulos liikenne on miinoitettu toimimattomilla valojärjestelyillä.
Hieno tuo teoria joukkoliikenteestä, eiliseltä markorepairsin videolta sitten se käytäntö:
https://www.youtube.com/watch?v=ox1hfdYWeAc
QuoteEn osannutkaan käyttää Suolahdessa joukkoliikennettä
Kaupunkia haukkuu mutta sama se on muuallakin.
Kehä Ⅱ ei etene, koska joku saattaisi käyttää sitä, mutta Kehä Ⅳ:n osalta on Tuusulassa jotain elonmerkkejä:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/719131-keha-ivn-rakentamishanke-etenee-suosittu-lentokoneiden-bongauskallio-louhitaan (10.11.2018)
QuoteKehä IV:n rakentamishanke etenee – suosittu lentokoneiden bongauskallio louhitaan matalaksi jättimäisessä jopa 20 vuotta kestävässä urakassa
Suosittu lentokoneiden bongauskallio Sammonmäki louhittaneen matalaksi Tuusulan Ruotsinkylässä jo pian. Kiviaines on määrä käyttää uuden kehätien eli Kehä IV:n rakentamisessa.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus puoltaa maa-aines- ja ympäristölupaa niitä hakeneille yhtiöille MH-Kivi Oy:lle ja Morenia Oy:lle.
Lemminkäisen kallioinakin tunnettu suosittu lentokoneiden seurantapaikka sijaitsee aivan Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella, ja se on ollut pitkään monen uusmaalaisen suosima retkeily- ja näköalapaikka.
[..]
Kehätien rakentaminen voi alkaa nopeasti sen jälkeen kun Lemminkäisen kalliot on louhittu alas, lupapäätöksessä kerrotaan.
Kehä IV voidaan rakentaa jo lähitulevaisuudessa, vaikka kallion louhinta jatkuisi alueella, päätöksessä todetaan.
Kehä IV on Tuusulalle tärkeä tiehanke. Kunta tarvitsee tieyhteyttä Focus-yritysalueensa rakentamisessa ja Helsinki–Tallinna-tunnelin tavaraliikenteen terminaalin havittelemisessa.
[..]
Lisäys: Ilmeisesti Tuusulalaiset haluavat liikkua vielä senkin jälkeen kun Espoo-Vantaa-Helsinki -alueen vihervasemmisto lakkauttaa kaikki tiet alueeltaan. Tuusulan kunnanvaltuustossa vihervasemmiston osuus näyttäisi olevan noin 10%, joka on huomattavasti vähemmän kuin Vantaan 25%, Espoon 27% ja Helsingin huikeat 36%.
Se on tietty kiva että Tuusulasta pääsee sujuvasti Keravalle ja vaikka Nurmijärvellekin, sittenkin kun Tuusulanväylä seisoo kroonisesti Kehä kolmosen pohjoispuolella.
Yritykset varmaan jossain vaiheessa huomaavat Tuusulan, Keravan ja Nurmijärven liikenteelliset edut.
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.11.2018, 17:22:29
Yritykset varmaan jossain vaiheessa huomaavat Tuusulan, Keravan ja Nurmijärven liikenteelliset edut.
Ainakin Sipooseen on noussut valtava logistiikkakeskus joitakin vuosia sitten, oliko nimeltään Bastukärr tai jotain. Samoin pohjoiseen naapuriin, Järvenpäähän on tullut Boogie-niminen yritysalue ja logistiikkakeskus, Suomen suurin Lidl-keskus valmistui sinne vastikään ja Svengin yritysaluetta parhaillaan rakennetaan pohjoiseen Järvenpäähän. Keravalla on Myllynummen teollisuusalue kasvussa, on isoa logistiikkakeskusta ja muuta yritystä, tilaa vielä on ja se täyttyy näköjään hiljalleen..
Rakastan Helsinkiä, mutta koska Helsinki tekee tahallista haittaa liikenteelle, rakentaa tuhansia asuntoja vuodessa kehitysmaalaisille, täyttää joka kolon tulevilla slummeilla ja vaikeuttaa ihmisten elämää viherpolitiikalla, on luultavaa, että moni helsinkiläinen muuttaa Vihtiin, Lohjalle, Nurmijärvelle, Tuusulaan, Järvenpäähän, Sipooseen, Pornaisiin ja Keravalle. Näissä paikoissa liikenne vielä sujuu ja omakotitalon saa kaksion hinnalla samalla, kun näissä paikoissa on paljon vähemmän perseilykulttuuria.
Quote from: Nikolas Ojala on 10.11.2018, 21:47:50
Melkeinpä väistämättä Helsingin autoliikenteen pilaaminen vie ajatuksia toisiin pohdintoihin: Miten Helsingin sisäiset poliittiset päätökset vaikuttavat Vihreän liiton menestykseen seuraavissa eduskuntavaaleissa?
Alkaa olla ketjun aiheesta sivussa, mutta tämä liittyy edellä esittämääni kysymykseen:
• Kunnas, Risto: "Tässä ei ole mitään järkeä" - Kaupunki pakotti koneet kylmään, lämmittää nyt tyhjää hallia (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a098b859-2d42-48a5-883c-4c377b0b3db1_u0.shtml)
Iltalehti, 2018-11-13.
Olipa kyseessä yksityinen autoilu tai yksityinen lentely, Helsingin nykyinen johto
vihaa sellaista.
Nyt olisi tilaisuus tehdä ehdotuksia rahasäkin käyttämiseen.
Vaatii rekisteröitymisen eikä palvelussa saa vihapuhua. :roll:
https://omastadi.hel.fi/pages/about
[tweet]1062973259115909120[/tweet]
Spämmään täältä noukittuja ehdotuksia palveluun maanantaina.
QuoteMikä tekisi Helsingistä entistä hauskemman, viihtyisämmän tai maailman toimivamman?
Ehdotan miljoonaa äidinkielenopetukseen päättäjille.
Ehdotan että pienlentokoneiden omistajat voisivat vuokrata tyhjilleen jäänyttä lämmintä hangaaria. Hassuna pikku sivuvaikutuksena tämä olisi jopa Helsingille taloudellisesti edullista.
Ehdotan myös että ylimääräiset rahat voisi laittaa Helsingin liikenteen sujuvuuden parantamiseen, esimerkiksi autoliikenteen pullonkaulojen helpottamiseen Helsingin keskustassa ja ulosmenoväylillä (https://www.tomtom.com/en_gb/trafficindex/city/helsinki). Esitetty rahasumma ei pitkälle riitä, mutta hyvä on aloittaa jostain.
Ehdottaisin toreille ja kauppakaduille lämmitettyjä kohtaamispaikkoja nuorille ja maahanmuuttajille. Malli voisi olla beduiibiteltasta. Lattialla tyynyjä ja patjoja, vesipiippuja ja Tummelia.
Ei liity liikenteeseen mutta läpi menisi että poksahti.
QuoteAsiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa
Syyskuussa Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti. Asiantuntijan mukaan tähän on syynsä.
...
– Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin.
...
Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila on ihmetellyt kauppakeskusten kiivasta rakentamistahtia. Mattilan mukaan on selvää, etteivät eurot riitä jokaiselle.
Redissä hän näkee kuitenkin kaksi erityisongelmaa.
Alueella asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät ole vielä oppineet käyttämään uuden kauppakeskuksen palveluita. Redi ei ole tullut osaksi heidän arkirutiinejaan.
Tämän lisäksi ihmisillä ei ole syitä käydä siellä tarpeeksi usein. Harva tekee vaateostoksia useamman kerran viikossa.
– Yleensä päivittäistavarakauppa on se vanha ja paras käytäntö, jolla taataan, että kävijävirtaa riittää ja on syitä tulla uudelleen ja uudelleen, Mattila sanoo.
Ruokakauppoja Redissä kyllä on, mutta Mattilan mukaan se ei vielä riitä: tarvitaan hypermarketteja, joista ihminen kokee saavansa arkeensa kaiken tarpeellisen. Etenkin lapsiperheille tämä on tärkeää.
...
Ylipäätään Mattila peräänkuuluttaa konseptin perään – se on hänen mukaansa Redissä hukassa.
– Tällä hetkellä kaikki ovat oppineet, ettei sinne löydä sisään eikä ulos, ja sitten, että siellä ei ole isoja päivittäistavarakaupan liikkeitä.
Rediä on kritisoitu ankarasti siitä, että kauppakeskus on hyvin sokkeloinen ja varsinkin alkuvaiheessa riittävät opasteet puuttuivat.
Mutta tätä oli ilmeisesti haettukin.
Redin pääarkkitehti Pekka Helin kertoi Talouselämän haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että kauppakeskuksessa oli haluttu ottaa vaikutusta vanhoista italialaisista kaupungeista, kuten Venetsiasta ja Sienasta.
Mattila ei tätä ymmärrä. Hänen mukaansa ihmiset eivät halua tuntea oloaan hölmöksi.
– En ole koskaan kuullut ihmisestä, joka tulisi kauppakeskukseen kulkeakseen keskiaikaisen kaupungin sokkeloissa ja eksyisi sinne. ...
https://yle.fi/uutiset/3-10511940 (https://yle.fi/uutiset/3-10511940)
Aah mä nauran. Kohta sitten kebulat, halalmarket ja rahansiirtofirmat tyhjiin tiloihin. Nojailijat karkottavat loputkin asiakkaat. Redi muutetaan suurmoskeijaksi.
Kauppakeskusten ainoa tenho on kattavuus ja avaruus. Redi on siis tuplahuti.
Jos suunnittelijalla nousee ns. neste päähän, niin että suunnittelussa lähdetään linjoille "ei kiinnosta mitä mieltä asiakkaat on, hyvä vaan jos eksyvät", niin on hyvä että asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Kauppakeskuksen mittakaavassa tämmöiset tapahtuvat nopeammin, kaupungin mittakaavassa hitaammin.
Aalto-yliopiston professori ei ole käynyt kouluja tarpeeksi.
Ei tajua, että a) mielisairaat neliövuokrat ja b) paikat täynnä metrolla puikkelehtivaa nuorisoa ja haittamatuja ja c) autoilijan helvetti.
Ei mee kauppiailla putkeen.
Pitäis proffan opiskella asioita.
Ai Redi ei vedä jengiä?
No kiva.
Vuoden, parin kuluttua avataan Redistä pari kilsaa itään uusi Hertsi-kauppakeskus.
Tuskin sielläkään bisnestä tehdään kun ei isommassa Redissäkään. Ja laskukausikin on tulossa. Mutta onhan neekereille kivaa, lämmintä hengailualustaa, jee jee. :)
Noita kauppakeskuksia alkaa olla vaan liikaa. Redi on aika ytimessä ja vähän sumpussa, ei sinne kukaan pohjoisesta, lännestä tai idästä päin autolla tule, heillä on oma keskus lähempänäkin Hertsikassa, Viikissä, jne. Redistä etelään taas ei asu mitään kauppakeskusjengiä, he tykkäävät käydä pienissä katupuodeissa.
Redi on alueella, jossa Vihreiden kannatus on yli 40%, ja punavihreiden yhteensä yli 70%. Kolme neljästä vastaankävelijästä on Redin ympäristössä sosialisti tai vihreä, tai molempia. Redin lähistöllä asuvat ihmiset ajavat viiden tonnin fillareilla, ovat vegaaneja, autottomia, asuvat kimppakämpissä, kommuuneissa, järjestävät katumiekkareita, maksavat tonnin eläinlääkärilaskun joka kuukausi, juovat kauramaitolattea ja järjestävät lähi sekä tilaruokarinkejä jotka kerääntyvät iltaisin parkkipaikoille retrojopoilla noutamaan ruokansa keräilyvuorossa olevan tavarasähköfillarin kontista tai 60-luvun Kleinbussin takaosasta, kangaskassilla.
Redin suunnittelija, tervetuloa Kallioon, Fisulaan, Kurviin, Hesarille, Vallilaan. Kelle meinasit myydä luxustuotteita? Nämä ihmiset ostavat kledjunsa Uffista ja vintagepuodeista, vaikka fyrkkaa olisi uuteenkin. Isolla ruokamarketilla olisi pienet mahdollisuudet, jos sieltä löytyy hyvin kattava vegaaniosasto.
Torniosta Ouluun päin on ehkä maailman sekaisin tietyömaa 140 km:n matkalla. Nopeudet ovat kaikkea 30:n ja satasen väliltä. Osa nopeusrajoituskylteistä on eksoottisessa 45 asteen kulmassa, osa on puolittain kaatunut, välillä niitä on kaksi peräkkäin eri nopeuksille.
Nopeusrajoitukset vaihtuvat pahimmillaan muutaman sadan metrin välein. Pongasin matkalta jopa neljä duunaria, jotka näyttivät touhukkailta, mutta muutoin tietyömaa oli lähinnä sitä, että tien viereen oli pantu kumisia varoitustötsiä ja nopeusrajoitus laskettu 50:een.
Kauppakeskukset elää autoilevista asiakkaista. Kauppakeskus on täydellinen konsepti autoilevalle. Kaikille muille se on taas kaikista huonoin vahtoehto. Metrolla ensin kauppakeskukseen, kanna tavarat takaisin metroon ja kotiin. Keräät kaikista vaihtoehdoista ne huonoimmat. Varsinkin nykyisillä räntäsateilla jota Suomessa on puolet koko vuodesta tuossa ei ole mitään järkeä verrattuna vaihtoehtoon autolla parkkihallin, kamat autoon ja kotiin. Ei tarvitse odotella joukkoliikennettä eikä kävellä räntäsateessa.
Tähän voisikin kysyä että mitkä on enää ne hyvät puolet asua vaikkapa Helsingin keskustassa? Palvelut on paskemmat Mannerheimintiellä kuin meikäläisellä Espoossa ja kokoajan näköjään huononeee. Helsingin ytimessä ei ole enää kuin "ravintoiloita". Sensijaan kauppakeskuksia tulee kuin sieniä sateella joista paskemmat näköjään ei pärjää edes "ytimessä". Jos on työpaikka missä tahansa kehän varessa ja asunto siinä lähettyvillä niin palvelutkin on oikeasti parempia kuin missään Helsingin keskustassa. Puhumattakaan tyomatka-ajoista. Työmatka-ajat on jo nyt Helsingin keskustassa asuvilla pidempiä kuin vähän syrjemällä asuvilla. Nyt alkaa olla myös palvelut paskempia. Eli missä järki maksaa korkeampia neliöhintoja?
Ensi vuonna Pasilassa aukeaa vielä Rediäkin isompi Tripla-kauppakeskus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mall_of_Tripla
Quote from: Pamfletti on 17.11.2018, 19:33:16
Ensi vuonna Pasilassa aukeaa vielä Rediäkin isompi Tripla-kauppakeskus.
No, jollei sinne(kään) riitä asiakkaita, niin aina voidaan tilata keharimaista satatuhatta tai miljoona kelaperäistä neemua asiakkaiksi, niitä kyllä riittää.
Näiden uusien kauppakeskuksien lisäksi myös näitä vanhoja on remontoitu ja laajennettu esim. länsimetron varrella. Minä ihan aidosti ihmettelen, että miten näihin pk-seudun kaikkiin kauppakeskuksiin riittää tarpeeksi maksukykyistä asiakaskuntaa vuodesta toiseen. Kaikissa on kuitenkin samat geneeriset halpavaateketjut ja pikaruokapaikat.
Lisäksi viimeisiä ostovoimaisia asiakkaita alkavat olla Kelan ulkomaalaiset lempilapset. Muut ovat työttömiä tai verotettu kuiviin.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.11.2018, 20:05:48
Lisäksi viimeisiä ostovoimaisia asiakkaita alkavat olla Kelan ulkomaalaiset lempilapset. Muut ovat työttömiä tai verotettu kuiviin.
Juuri oli uutinen, että keskiluokan on maksettava halvastakin autoilusta noin 450 euroa kuukaudessa. Ja auto on valtaosalle ihmisistä aivan pakollinen. Kun siihen laskee lisäksi asumiskulut, noin tonni kuukaudessa ja ruuan, useita satasia henkilöä kohden, niin ei siinä sen jälkeen olekaan varaa kuin ostaa Kiinassa tehty muovinen seksinukke, jolla ei ole takuuta.
Ja sitten ihmetellään, että syntyvyyskin on laskussa..
Quote from: Beef Supreme on 17.11.2018, 15:31:34
Aah mä nauran. Kohta sitten kebulat, halalmarket ja rahansiirtofirmat tyhjiin tiloihin. Nojailijat karkottavat loputkin asiakkaat. Redi muutetaan suurmoskeijaksi.
Kauppakeskusten ainoa tenho on kattavuus ja avaruus. Redi on siis tuplahuti.
Jumbon auloihin paistaa jopa päivänvalo. Vähän eri fiilis kuin Redin luolastossa.
http://wikimapia.org/49035/fi/Kauppakeskus-Jumbo#/photo/4475529
QuoteRedi on alueella, jossa Vihreiden kannatus on yli 40%, ja punavihreiden yhteensä yli 70%. Kolme neljästä vastaankävelijästä on Redin ympäristössä sosialisti tai vihreä, tai molempia. Redin lähistöllä asuvat ihmiset ajavat viiden tonnin fillareilla, ovat vegaaneja, autottomia, asuvat kimppakämpissä, kommuuneissa, järjestävät katumiekkareita, maksavat tonnin eläinlääkärilaskun joka kuukausi, juovat kauramaitolattea ja järjestävät lähi sekä tilaruokarinkejä jotka kerääntyvät iltaisin parkkipaikoille retrojopoilla noutamaan ruokansa keräilyvuorossa olevan tavarasähköfillarin kontista tai 60-luvun Kleinbussin takaosasta, kangaskassilla.
Mielenkiintoinen kuva suur-Kallion katukuvasta ja asujaimistosta siinä. ;D Kauramaidossa on varmaan kyllä paremmat katteet kuin perinteisessä, että siihen kannattaisi lattekauppiaiden panostaa.
Mitä Rediin tulee, niin metrollahan sinne asiakkaita yritetään houkutella, sekä niitä 20 000 rahakasta ketkä Kalasatamaan ovat muuttamassa. Kulosaarihan siinä on vieressä myös, ja siellä ostovoimaa.
Jo kuntavaaleissa muuten kokoomus sai 29% Kalasataman äänistä, vihreät 36 ja vassarit sekä demarit 10% kumpikin. Sörnäisissäkin Kokoomus oli kakkosena, eikä "punavihreät" päässeet kuin 60%.
Katselin kauppakeskus Redin kerrospohjia (https://www.redi.fi/kerrospohjat) ja mielessäni kiteytyi ajatus: Arkkitehdin puolustukseksi on sanottava että vastuu ei ole yksin hänen vaan myös sen tahon, joka on hyväksynyt suunnitelman.
QuoteKolmas kerros
REDIn arkeen kuuluvat erot ja kohtaamiset, nauru, leikki, riemu, joskus riitakin. Tunteet, tunnelmat, tapahtumat, työ ja touhu. Kolmas kerroksemme luo alustan elämyksille, uusille kokemuksille ja riemulle. Sieltä löydät jalat irti maasta saavia kokonaisuuksia.
Minusta tuo kuulostaa aivan paskanjauhannalta. :)
Quote from: Siili on 17.11.2018, 20:11:55
Quote from: Beef Supreme on 17.11.2018, 15:31:34
Aah mä nauran. Kohta sitten kebulat, halalmarket ja rahansiirtofirmat tyhjiin tiloihin. Nojailijat karkottavat loputkin asiakkaat. Redi muutetaan suurmoskeijaksi.
Kauppakeskusten ainoa tenho on kattavuus ja avaruus. Redi on siis tuplahuti.
Jumbon auloihin paistaa jopa päivänvalo. Vähän eri fiilis kuin Redin luolastossa.
http://wikimapia.org/49035/fi/Kauppakeskus-Jumbo#/photo/4475529
Jumbo onkin hyvä ostari. Sieltä saa kaiken ja pääsee autolla hyvin.
Onko tilaaja saanut sitä mitä on tilannut? Jos on, niin turha syyttää arkkitehtiä. Jos ei niin miksi on hyväksynyt jotain mitä ei ole tilannut?
lainaus
https://yle.fi/uutiset/3-10511940
Syyskuussa Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti.
– Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin.
Tämä uutinen ei kerro ovatko nämä yritykset siirtyneet esim. kivijalasta Rediin.
Jotain on kuitenkin mennyt pahasti pieleen kun firma ei pysy pystyssä kuin noin 10 viikkoa juuri joulusesongin alla uudessa kauppakeskuksessa.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.11.2018, 22:34:14
Kokoomus voitaneen nykyään laskea punavihreisiin, ainakin Helsingissä.
Niin, eli perinteinen kaikki paitsi persut punavihreitä-väittämä? Kyllähän niillä puolueilla ja äänestäjillään on eroja Helsingissäkin. Se vain, että yleinen kulttuuri, palkansaajien tulo- ja koulutustaso sekä kulutustottumukset ovat erilaisia kuin Kehittyvien maakuntien Suomessa.
Quote from: roke on 17.11.2018, 23:49:07
lainaus
https://yle.fi/uutiset/3-10511940
Syyskuussa Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti.
– Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin.
Tämä uutinen ei kerro ovatko nämä yritykset siirtyneet esim. kivijalasta Rediin.
Jotain on kuitenkin mennyt pahasti pieleen kun firma ei pysy pystyssä kuin noin 10 viikkoa juuri joulusesongin alla uudessa kauppakeskuksessa.
Ei kai konkurssi edes ole mahdollinen kymmenessä viikossa? Toki jos rahat loppuu, varasto vanhenee ja on paljon palkallisia työntekijöitä, niin tuossakin ajassa saa asiat solmuun. Mutta aika hataraa budjetointia on ollut jos pari kuukautta riittää. Tulee lähinnä mieleen ruokaravintolat, mitkä yrittäisivät päivän myynnillä saada seuraavan päivän tukkuostokset tehtyä.
Quote from: no future on 18.11.2018, 00:30:07
Quote from: roke on 17.11.2018, 23:49:07
lainaus
https://yle.fi/uutiset/3-10511940
Syyskuussa Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti.
– Viisi kauppakeskuksen yritystä on jo tehnyt konkurssin.
Tämä uutinen ei kerro ovatko nämä yritykset siirtyneet esim. kivijalasta Rediin.
Jotain on kuitenkin mennyt pahasti pieleen kun firma ei pysy pystyssä kuin noin 10 viikkoa juuri joulusesongin alla uudessa kauppakeskuksessa.
1.Ei kai konkurssi edes ole mahdollinen kymmenessä viikossa? 2. Toki jos rahat loppuu, varasto vanhenee ja on paljon palkallisia työntekijöitä, niin tuossakin ajassa saa asiat solmuun.3. Mutta aika hataraa budjetointia on ollut jos pari kuukautta riittää. 4.Tulee lähinnä mieleen ruokaravintolat, mitkä yrittäisivät päivän myynnillä saada seuraavan päivän tukkuostokset tehtyä.
numerot mun
1. Käsittääkseni aloittelevalle ei. 2. Asiat saa solmuun, mutta ei firmaa konkkaan, ellei ole vanhoja "syntejä". 3. KTS vastaus 1. 4. Käsittääkseni perustettavan ravintolan suurimmat kulut on tehdä ravintolasta omistajan näköinen.Uusio kohde johon on alun perin piirretty ilmastointi ym. on halvempi kuin tehdä jostain muusta tilasta ravintola.
Siellähän on voinut olla valmiiksi konkurssikypsiä firmoja, jotka ovat viimeisenä oljenkortenaan siirtyneet Rediin siinä toivossa että myynti raketoisi ja pelastaisi firman.
Ei ilmeisesti ole vuokranantajan puoleltakaan ollut hirveästi varaa valikoida halukkaita firmoja. Tai en tiedä millaisia taustatarkistuksia vuokrausbisneksessä yleensä tehdään? Kyllä me ainakin yleensä vähän tsekkaillaan ja kuulostellaan tilannetta, jos täysin tuntematon firma jotain isompaa työtä haluaa tarjota.
Ymmärtääkseni pytinkiä rakennetaan kovasti, vaikka ostajista ei ole tietoakaan. Vai onko sittenkin?
Veronmaksaja ostaa, ja Svenska Järn tjsp. toimittaa, asukkaat. 17-vuotiata syyrialaisia.
Viimeisenkin halun mennä tutustumaan Rediin vei etukäteishehkutus mediassa ja sitten avaamisen jälkeiset taivastelut sokkeloisuudesta. Ei mistään tavallisesta uudesta kauppakeskuksesta pistä lehtijutut niin silmään. Jonkun peltomarkettikeskittymän avajaiset on raportoitu ja sillä siisti. Liika hypetys on aina saanut minussa aikaan vastareaktion. Jos olisin nuorempi, ehkä tylsyyttäni olisin etsiytynyt kerran käymään tuon Redin läpi, mutta nyt en enää viitsi.
Pasilan uuden keskustan kaltaista on kai rakennettu Keski-Eurooppaan reippaasti jo 60-70-luvuilla. Enää ei tarvitse mennä Orioniin katsomaan 70-luvun ranskalaisia rikosleffoja nähdäkseen sitä tunnelmaa. :)
Markkinoinnin ja suunnittelun maailma on alkanut etääntyä vähän liikaa todellisuudesta; joku Fazerin vihapuhetta vastaava botti ei vielä niin paljon merkitse suuntaan tai toiseen, mutta aika vähän lienee ihmisiä, jotka haluavat ostaa ketjumyymälävaatteensa erityisesti juuri ruotsinlaivan oloisesta miljööstä.
Vaikuttaa siltä että Redi oli paha munaus.
QuoteOmistaja SRV Oy, Ilmarinen, Osuuspankki ja Lähi-Tapiola
Redin kolmannesta kerroksesta on suora yhteys Kalasataman metroasemalle.[4] 64 000 neliön kauppakeskus kuuluu rakennusyhtiö SRV:n rakentamaan kokonaisuuteen, johon sisältyy myös kahdeksan tornitaloa ja 2 000 auton pysäköintilaitos.
Redin on suunnitellut arkkitehti Pekka Helin.[5] Kauppakeskus on osa Redi-kokonaisuutta, johon kuuluu valmistuessaan kesällä 2019 Suomen korkein asuintorni, 134-metrinen ja 35-kerroksinen Majakka.[6] Redi-kokonaisuuden on arvioitu maksavan yli miljardi euroa.[7]
Kauppakeskus jakautuu kahteen osaan, nimiltään Stadi ja Sköne ja niiden välissä kulkee maan tasolla pohjois-eteläsuunnassa Kalasatamankatu. Keskuksen kolmannen kerroksen läpi kulkee metrorata, joten Kalasataman metroasemalta pääsee suoraan Rediin.
Kauppakeskus on avoinna arkisin 9–21, lauantaisin 9–18 ja sunnuntaisin 12–18.
Syyskuun 20. päivän avajaisten jälkeen Redi veti vähän asiakkaita, ja marraskuun puoleenväliin mennessä viisi kauppakeskuksen yritystä oli tehnyt konkurssin.[8]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Redi_(kauppakeskus)
Kauppakeskus Redi Avajaiset Kalasatama Helsinki 2018
https://www.youtube.com/watch?v=s001tmY6SAQ
No pääseekös sinne Rediin omalla autolla, onko pysäköinti ilmaista?
Ei ole tullut käytyä, kun margariinia saa lähikaupastakin.
Quote from: no future on 18.11.2018, 00:25:25
... Se vain, että yleinen kulttuuri, palkansaajien tulo- ja koulutustaso sekä kulutustottumukset ovat erilaisia kuin Kehittyvien maakuntien Suomessa.
Miten se erilaisuus realisoituu uudessa, modernissa lähikauppakeskus Redissä?
Eikö sieltä saa ilmaisia ämpäreitä? Vai sekö se lähestyykin juuri sitä ongelmakipupistettä?
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.11.2018, 16:15:54
No pääseekös sinne Rediin omalla autolla, onko pysäköinti ilmaista?
Ei ole tullut käytyä, kun margariinia saa lähikaupastakin.
Autolla pääsee, ei taida olla ilmaista. Meinaatko vakavissasi että Redin tai Kampin keskuksen kohderyhmää ovat ilmaista parkkipaikkaa haikailevat?
Tuo REDIn mainosslogan kruunaa muuten koko fiaskon: "Rakkaudesta kaupunkiin". Näille urpoille ei ole juolahtanut mieleen edes se, että kauppakeskus on kaupungin irvikuva. Jos ja kun haluaa tuhota lopullisesti sen mikä kaupunkiasumisessa voisi mahdollisesti olla jopa hyvää niin rakentaa lisää redejä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 18.11.2018, 16:59:33
Ei taideta olla, joten pysytään pois vain, vai mitä Eikka?
Joo, ei meidän rahoja taideta tuolla tarvita. Eikä ole niitä mitään hinkua sinne kantaakaan: ruuat saan lähikaupoista, kaljaakin vielä myyvät. Vaatteet ja kengät tilaan netistä, kirjat samoin. Pizzaa saa parin kilsan päästä Pizza Hutista tai Kotipizzasta jopa täällä Keravan maalaismaisemassa. Ja jos haluan nähdä notkuvia neekereitä, ei tarvitse mennä Rediin, vaan voin tehdä google-kuvahaun ;)
Quote from: no future on 18.11.2018, 16:57:26
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.11.2018, 16:15:54
No pääseekös sinne Rediin omalla autolla, onko pysäköinti ilmaista?
Ei ole tullut käytyä, kun margariinia saa lähikaupastakin.
Autolla pääsee, ei taida olla ilmaista. Meinaatko vakavissasi että Redin tai Kampin keskuksen kohderyhmää ovat ilmaista parkkipaikkaa haikailevat?
No mä luulin, että kohderyhmää ovat ihmiset, jotka saattavat ostaa jotain ja aika moni liikkuu omalla autolla, koska on pakko. Mutta ei ole kohtuullista maksattaa pysäköinnistä, kun ihminen muutenkin kantaa rahaa kauppaan. Onhan siitä toki tullut metrollakin ohi ajettua, mutta ei esimerkiksi uutta televisiota oikein metrolla viitsi kuljetella :)
Minulla oli torstaina palaveri Redissä klo 11. Olin etuajassa, joten kiertelin kerroksissa katsellen paikkoja. Asiakkaita ei kaupoissa näkynyt, yleensä kassan luona istuskeli tympääntyneen näköinen myyjä. Lähtiessän pois puoli yhdeltä, asiakkaitakin oli jo liikkeellä. Lähinnä näyttivät olevan lounaalle menijöitä ja lisänä muutama lastenvaunuja työntelevä äiti.
Liekö Rediin tulleet yrittäjä langenneet konsulttien harhakuviin. Nythän hehkutetaan kaikialla, miten tärkeää kauppakeskukselle on se, että sinne on hyvät raideyhteydet. Kävijöitä raiteet saattavat tuodakin, mutta suurin myynti per asiakas on Vantaan Jumbossa, minne ei junilla eikä ratikoilla pääse. Samaten Itä-Keskuksessa Prisma ja Easton menestyvät, vaikka ovat pitkän kävelymatkan päässä metrolta. Niihin pääsee hyvin autolla ja parkkipaikat ovat ilmaisia. Asiakaskunnassakaan ei ole väriä ja värinöitä juuri lainkaan. Niihin tullaankin ostamaan eikä oleskelemaan.
Quote from: Jorma M. on 17.11.2018, 18:26:35
Aalto-yliopiston professori ei ole käynyt kouluja tarpeeksi.
Ei tajua, että a) mielisairaat neliövuokrat ja b) paikat täynnä metrolla puikkelehtivaa nuorisoa ja haittamatuja ja c) autoilijan helvetti.
Ei mee kauppiailla putkeen.
Pitäis proffan opiskella asioita.
Kyllähän tuo taisi ihan asiaa puhua, eli sieltä puuttuu hypermarketti elikkäs prisma ja niissähän ne käy joilla mahdollisuus valita on koska halvemmat hinnat. Elintasoa ei ole riittämiin käydä pikkukaupoissa useallakaan. Siinä jo kuukaudessa tulee suuret summat jos kaikki maksaa kolmanneksen enempi.
Quote from: Mok on 18.11.2018, 17:16:44
Liekö Rediin tulleet yrittäjä langenneet konsulttien harhakuviin. Nythän hehkutetaan kaikialla, miten tärkeää kauppakeskukselle on se, että sinne on hyvät raideyhteydet. Kävijöitä raiteet saattavat tuodakin, mutta suurin myynti per asiakas on Vantaan Jumbossa, minne ei junilla eikä ratikoilla pääse. Samaten Itä-Keskuksessa Prisma ja Easton menestyvät, vaikka ovat pitkän kävelymatkan päässä metrolta. Niihin pääsee hyvin autolla ja parkkipaikat ovat ilmaisia. Asiakaskunnassakaan ei ole väriä ja värinöitä juuri lainkaan. Niihin tullaankin ostamaan eikä oleskelemaan.
Itäkeskuksen Prismassa ja Eastonissa tulee tosiaan käytyä, koska ne eivät näytä olevan notkunta-alustoja kaapuhemuleille sun muille kakkamaja-asukeille. Liekö niin, että herrakansa on liian arvokasta ottaakseen sadan tai kahdensadan metrin kävelyretken, vaan notkumaan on päästävä heti metrosta ulos tultaessa? Joka tapauksessa Itikseen en enää mene ilman pakottavaa tarvetta ja on vaikea keksiä, mikä se tarve olisi, kun suosikkivaateliikkeeni muutti sekin pois Itiksestä lähikadulle.
Quote from: Mok on 18.11.2018, 17:16:44
Minulla oli torstaina palaveri Redissä klo 11. Olin etuajassa, joten kiertelin kerroksissa katsellen paikkoja. Asiakkaita ei kaupoissa näkynyt, yleensä kassan luona istuskeli tympääntyneen näköinen myyjä. Lähtiessän pois puoli yhdeltä, asiakkaitakin oli jo liikkeellä. Lähinnä näyttivät olevan lounaalle menijöitä ja lisänä muutama lastenvaunuja työntelevä äiti.
Liekö Rediin tulleet yrittäjä langenneet konsulttien harhakuviin. Nythän hehkutetaan kaikialla, miten tärkeää kauppakeskukselle on se, että sinne on hyvät raideyhteydet. Kävijöitä raiteet saattavat tuodakin, mutta suurin myynti per asiakas on Vantaan Jumbossa, minne ei junilla eikä ratikoilla pääse. Samaten Itä-Keskuksessa Prisma ja Easton menestyvät, vaikka ovat pitkän kävelymatkan päässä metrolta. Niihin pääsee hyvin autolla ja parkkipaikat ovat ilmaisia. Asiakaskunnassakaan ei ole väriä ja värinöitä juuri lainkaan. Niihin tullaankin ostamaan eikä oleskelemaan.
Klo 11 ihmiset on töissä.
Olen käynyt Redissä muutamia kertoja eri aikoihin ja aika hyvin ihmiset on sen löytäneet. Siis rakennuksen, ei ehkä liikettä johon olivat menossa...
Redin ongelma ei ole kulkuvälineet, sillä sinne on hyvät yhteydet ja ehkä parhaiten suunniteltu autoilu. Ongelma on sokkelo mistä ei löydä mitään. Ihan kuin tarkoituksella olisi haluttu tehdä paikka mistä ei löydä haluamaansa.
Mutta hyviä oleskelupaikkoja siellä on. Oleskelevat ihmiset käyttävät vuodessa enemmän rahaa kompleksissa kuin täsmäkävijät. Siksi suomessakin aletaan oppimaan että ihmisten ja etenkin lapsiperheiden viihtymiseen pitää panostaa. Mitä pidemmäksi vierailu venyy, sitä enemmän palaa rahaa. Amerikkalaiset ovat tässä ajattelussa valovuoden suomea edellä.
Hypermarketti ostarilla on vähän 90-luvun juttu. Se sopii niille jotka ostaa vaatteensa hypermarketista.
Edit: Easton ei muuten ole ostari vaan Keskon hypermarket.
Quote from: no future on 18.11.2018, 16:57:26
Meinaatko vakavissasi että Redin tai Kampin keskuksen kohderyhmää ovat ilmaista parkkipaikkaa haikailevat?
Redin kohderyhmää ovat ilmeisesti he jotka siellä asioivat ja kantavat rahojaan sinne. Lukemieni juttujen perusteella heitä on liian vähän jotta toiminta olisi kannattavaa.
Toisaalta taitaa olla niinkin, että Redin menestyksestä ei voida vielä sanoa paljoakaan, koska alueelle on käsittääkseni tulossa tuhansia ihmisiä lisää ja he toki käyttävät Redin palveluja sen sijaan, että ajaisivat Kamppiin tai Itikseen.
QuoteOngelma on sokkelo mistä ei löydä mitään. Ihan kuin tarkoituksella olisi haluttu tehdä paikka mistä ei löydä haluamaansa.
Tuo ongelma ei taida pelkästään sillä korjaantua. Arkkitehti ym. fantsuttelijat pääsivät toteuttamaan fantsuja visioitaan, se oli kai tärkeintä. Venetsia my ass, sääli yrittäjäparkoja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.11.2018, 19:22:43
Toisaalta taitaa olla niinkin, että Redin menestyksestä ei voida vielä sanoa paljoakaan, koska alueelle on käsittääkseni tulossa tuhansia ihmisiä lisää ja he toki käyttävät Redin palveluja sen sijaan, että ajaisivat Kamppiin tai Itikseen.
20 000 asukasta Kalasatamaan ja 3000 Sompasaareen. Kävelyetäisyydellä Redistä.
Quote from: no future on 18.11.2018, 20:08:11
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.11.2018, 19:22:43
Toisaalta taitaa olla niinkin, että Redin menestyksestä ei voida vielä sanoa paljoakaan, koska alueelle on käsittääkseni tulossa tuhansia ihmisiä lisää ja he toki käyttävät Redin palveluja sen sijaan, että ajaisivat Kamppiin tai Itikseen.
20 000 asukasta Kalasatamaan ja 3000 Sompasaareen. Kävelyetäisyydellä Redistä.
Toivon toki, että bisnes kannattaa :)
Varmaan jossain landella todella yllättävää, mutta Helsingin itäisessä kantakaupungissa kämpille riittää ihan kysyntää vapailla markkinoillakin.
Miksi menisin notkumaan yhteenkään kauppakeskukseen, ei kiinnosta vaikka olisi aikaakin. Teen täsmäiskuja katson netistä mitä haluan ja mikä hinta on, sitten päätän tilaanko ulkomailta vai ostanko suomesta. Sen jälkeen päätös haenko vai tuoko posti. Suoraa toimintaa, en halua notkua missään turhaan.
Quote from: no future on 18.11.2018, 20:31:30
Varmaan jossain landella todella yllättävää, mutta Helsingin itäisessä kantakaupungissa kämpille riittää ihan kysyntää vapailla markkinoillakin.
Kai sinne tulee myös kaupungin vuokra-asuntoja. Mitä tulee loppuihin asuntoihin, Helsingin seudun väkiluvun kasvu vaikuttaa kaikkien kaupunginosien asuntomarkkinoihin.
Ilman väkiluvun paisuttamista humanitaarisella maahanmuutolla, Kalasataman asunnoille olisi vähemmän kysyntää.
Tämä on vähän sivupolkua, mutta ostamiseni on siirtynyt sellaisten sivustojen kuten wish.com (kusetusten seasta löytyy hyvääkin tavaraa) ja thomann.com seuraamiseen ja hyödyntämiseen.
Lisäksi ostelen, vaihtelen ja myyn tavaraa facebookin eri ryhmien kautta. Tänään sovin 30W Voxini vaihtamisesta pienempään, välirahalla.
Sapuskat ostan itse Lindlistä, ihan käymällä lähimyymälässä.
Maailma muuttuu, eskoseni. Minua ei haittaa, että tavaran kuljetus Kiinasta kestää kuukauden. Kaikkea ei ole pakko saada just nyt heti.
Quote from: Don Nachos on 18.11.2018, 18:43:03
Quote from: Mok on 18.11.2018, 17:16:44
Minulla oli torstaina palaveri Redissä klo 11. Olin etuajassa, joten kiertelin kerroksissa katsellen paikkoja. Asiakkaita ei kaupoissa näkynyt, yleensä kassan luona istuskeli tympääntyneen näköinen myyjä. Lähtiessän pois puoli yhdeltä, asiakkaitakin oli jo liikkeellä. Lähinnä näyttivät olevan lounaalle menijöitä ja lisänä muutama lastenvaunuja työntelevä äiti.
Liekö Rediin tulleet yrittäjä langenneet konsulttien harhakuviin. Nythän hehkutetaan kaikialla, miten tärkeää kauppakeskukselle on se, että sinne on hyvät raideyhteydet. Kävijöitä raiteet saattavat tuodakin, mutta suurin myynti per asiakas on Vantaan Jumbossa, minne ei junilla eikä ratikoilla pääse. Samaten Itä-Keskuksessa Prisma ja Easton menestyvät, vaikka ovat pitkän kävelymatkan päässä metrolta. Niihin pääsee hyvin autolla ja parkkipaikat ovat ilmaisia. Asiakaskunnassakaan ei ole väriä ja värinöitä juuri lainkaan. Niihin tullaankin ostamaan eikä oleskelemaan.
Klo 11 ihmiset on töissä.
Olen käynyt Redissä muutamia kertoja eri aikoihin ja aika hyvin ihmiset on sen löytäneet. Siis rakennuksen, ei ehkä liikettä johon olivat menossa...
Redin ongelma ei ole kulkuvälineet, sillä sinne on hyvät yhteydet ja ehkä parhaiten suunniteltu autoilu. Ongelma on sokkelo mistä ei löydä mitään. Ihan kuin tarkoituksella olisi haluttu tehdä paikka mistä ei löydä haluamaansa.
Mutta hyviä oleskelupaikkoja siellä on. Oleskelevat ihmiset käyttävät vuodessa enemmän rahaa kompleksissa kuin täsmäkävijät. Siksi suomessakin aletaan oppimaan että ihmisten ja etenkin lapsiperheiden viihtymiseen pitää panostaa. Mitä pidemmäksi vierailu venyy, sitä enemmän palaa rahaa. Amerikkalaiset ovat tässä ajattelussa valovuoden suomea edellä.
Hypermarketti ostarilla on vähän 90-luvun juttu. Se sopii niille jotka ostaa vaatteensa hypermarketista.
Edit: Easton ei muuten ole ostari vaan Keskon hypermarket.
10 suurinta kauppakeskusta v. 2017
kävijät milj. myynti mil.€ ostos/asiaskas €
Jumbo Vantaa 12,1 419,6 34,7
Sello Espoo 24,3 397 16,3
Itis Helsinki 17,6 328 18,6
Iso Omena* Espoo 11,5 317,2 18,6
Ideapark Lempäälä 7 250 35,7
Kamppi Helsinki 42,8 250 5,8
Hansakortteli 12,4 227 18,3
Mylly Raisio 5,5 223 40,5
Forum Helsinki 14,9 218 14,6
Kaari Helsinki 6,9 215,4 31,2
Sehän on ihan tiedetty trendi, että ostaminen siirtyy enenevissä määrin verkkoon ja ostoskeskusten täytyy myydä itseään jollain muulla. Luulen vaan että ihmiset alkavat kyllästyä noihin geneerisiin ketjurafloihin ja -kauppoihin joka ostarilla. Redillähän on siinä koko Kallio vieressä kilpailijanaan ihmisten ajankäytöstä. Ja ostarille halutessaan Kamppiin pääsee muutamassa minuutissa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/9e8165fc-72c3-4d7d-ae8c-17b61b5f5bb0 (https://www.iltalehti.fi/talous/a/9e8165fc-72c3-4d7d-ae8c-17b61b5f5bb0)
QuoteRedi ei ole suinkaan Suomen ainoa kauppakeskus, joka kamppailee asiakasvajeen kanssa.
Verkkokaupan yleistyminen on syönyt merkittävästi etenkin pukeutumistuotteiden myyntiä, selviää Kauppakeskusyhdistyksen barometrista (2018). Myös kauppakeskusten välinen kilpailu on kiristynyt...
Porin keskustassa sijaitseva kauppakeskus Isokarhu on kärsinyt 2-3 vuoden ajan asiakaskadosta. Kilpaileva kauppakeskus Puuvilla ..
– ....kysyntää ole keskustassa riittävästi, toteaa Isokarhun omistavan Cityconin kaupallinen johtaja Mari Laaksonen.
Nyt Citycon suunnittelee, että Isokarhun katutasossa säilyisi jatkossa liiketiloja, mutta muut kerrokset avattaisiin esimerkiksi asunto- tai hotellirakentamiselle.
..
Lahden keskustassa sijaitseva kauppakeskus Trio kärsii ...
Nyt suunnitelmana on pitää vähittäistavarakauppaa kauppakeskuksen katutasossa ja avata ylemmät kerrokset osittain esimerkiksi kaupungin palveluille.
Laaksosen mukaan vähittäiskaupasta alkaa olla jo liikaakin tarjontaa, mikä vaikeuttaa toimintaa kaupungeissa, joissa ei ole suurta asukaspohjaa....
Monet Jyväskylän keskustassa sijaitsevat kauppakeskukset ovat ahdingossa. Reilu vuosi sitten muutaman kilometrin päähän keskustasta perustettiin Prisman yhteyteen suuri kauppakeskus Seppä, joka on vienyt merkittävästi asiakkaita.
.... Citycon myi viime vuonna Jyväskeskuksen ja Forumin.
– Varauduimme kilpailutilanteen muuttumiseen ajoissa, Mari Laaksonen toteaa.
Myös keskustassa sijaitseva Torikeskus on vaikeuksissa. City Kauppapaikat Oy osti Torikeskuksen helmikuussa 2016, mutta myi sen jo pari kuukauden päästä jyväskyläläisen kiinteistösijoittaja Timo Hällin yhtiö Business Networkille (BN). Häll toimii toimitusjohtajana myös West Capital Oy:ssa, joka omistaa Jyväskeskuksen.
....on hänestä kuitenkin muotikaupan siirtyminen enenevässä määrin verkkoon.
Häll muistuttaa, että edellinen kaupan rakennemuutos vei auto- ja rautakaupat pois Jyväskylän keskustasta. Nyt sama on käymässä vaatekaupoille.
..... Keskustan kauppakeskuksia uudistetaan nyt palveluiden ja viihteen suuntaan.
.....
Valkeakosken keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Koskikaralla on ollut pidempään vaikeuksia täyttää tyhjiä liiketilojaan...
Tampereen keskustaan viime vuonna avattu kauppakeskus Ratina ja sen vieressä sijaitseva Koskikeskus houkuttelevat .... Myös Lempäälän Ideaparkissa...
– ...Myös verkkoasioinnin yleistyminen ...., arvioi Pirkanmaan Osuuskaupan ryhmäpäällikkö Mari Riutta.
Riutan mukaan nyt täytyy pohtia muun toiminnan lisäämisen mahdollisuutta, kuten kunnan palveluiden lisäämistä kauppojen rinnalle.
....
Kuopion keskustassa torin alle vuonna 2013 rakennettu kauppakeskus Apaja on kärsinyt pahoin yrittäjien ja asiakkaiden puutteesta. ..... Samana vuonna avattu suuri kauppakeskus Matkus, joka sijaitsee kauempana keskustasta Ikean vieressä...
....
.... Kuopion Pysäköinti Oy:n toimitusjohtajan Ari Pääkön mukaan tilanne ei ole yhtä synkkä kuin pari vuotta takaperin, ....
Nykyisin tilannetta helpottaa se, että parissa tyhjillään olevassa liiketilassa on vaihtuvia pop up -myymälöitä, jotka toimivat noin 3–4 kuukauden ajan.
Yrittäjien vaihtuvuus on ollut Apajassa suurta etenkin ravintoloiden osalta.
...
Lappeenrannan Family Centerissä on paljon tiloja tyhjillään, eikä asiakkaita ole riittävästi.Lappeenrannan Family Centerissä on paljon tiloja tyhjillään, eikä asiakkaita ole riittävästi.
.....
Lappeenrannan Myllymäessä sijaitsevan kauppakeskus Family Centerin monet tilat ovat vailla kaupallista käyttöä. Sama tilanne on kauppakeskus Caprissa, ...
...
Kauppalehti kertoi elokuun lopussa, että osa Lappeenrannassa sijaitsevan Ison Kristiinan kauppiaista on vaikeuksissa....verkkokilpailun vuoksi.
Cityconin kaupallinen johtaja Mari Laaksonen kertoo, että Isolla Kristiinalla oli vaikeuksia täyttää liiketiloja parin vuoden aikana, mutta nyt tilanne on parantunut...
Helsingissä isojen kauppakeskusten viereisen paikat, ainakin Isomyyri ja Leppävaaran Galleria ovat näivettyneet pahoin. Kirpputorit ja etnokaupat ja Galleriassa kuntosali ovat nyt niissä vuokralaisia. Pop-up tai halpamyymälöitä alkaa ilmestyä myös keskustaan: Forumin Pocket Shopin on korvannut tarjouskirjakauppa ja Rautatieaseman Pocket Shopiin tulee joululahjakirjojen Pop-up myymälä, muutama vuosi sitten gentrifioidussa Kluuvin kauppakeskuksessa myydään nyt vaatteita ja kenkiä alkaen 5€ tuote, mikä jo vähän minua hätkähdytti. Julkisia palveluita on siirretty poliitikkojen kavereillaan huonosti rakennuttamista 70-luvun elementtikammotuksista vanhoihin liikerakennuksen keskustassa, ainakin verottajan asiakaspalvelupiste on Kluuvin kauppakeskuksessa ja työvoimatoimisto ennen sotia rakennetussa kivitalossa Kampissa. Mutta pitkin kauppakeskuksen aulaa verotoimiston hissiin nojanneet, lähinnä ulkomaalaiset verokortin haluavat eivät ostaneet mitään kahvilan sivupisteestä, mihin he blokkasivat tehokkaasti muiden potentiaalisten asiakkaiden pääsyn. Luultavasti ainoa keino pitää noita paikkoja elossa on virastojen ja julkisten puuhastelukeskusten laajamittainen sijoittaminen niihin.
https://yle.fi/uutiset/3-10526349
QuoteAsiakaskadosta kärsivän helsinkiläisen kauppakeskus Redin johtaja sai potkut
Kauppakeskus yrittää houkutella asiakkaita ja yrittäjiä muutoksilla viihtyvyyteen.
Uuden kauppakeskus Redin johtaja vaihtuu.
SRV:n rakennuttama ja operoima Redi on vapauttanut kauppakeskuksen nykyisen johtajan Pia Svenskin tehtävistään. Uuden kauppakeskusjohtajan haku on aloitettu välittömästi. Svensk siirtyy SRV:n muihin toimintoihin.
(...)
SRV uskoo, että kritiikkiä osakseen saamalla uudella kauppakeskuksella on edellytykset löytää paikkansa pääkaupunkiseudun kovenevassa keskusten kilpailussa. Kullaksen mukaan vain pari yrittäjää on tähän mennessä luovuttanut.
Kullaksen mukaan kauppakeskuksen yrittäjiä on tarkoitus tukea muun muassa lisäämällä markkinointia ja järjestämällä kauppakeskuksessa erilaisia tapahtumia asiakkaiden houkuttelemiseksi.
"You are fired!"
Hirveän Trumppia, mites ne nyt tällä ilakoivat? Missä humanismi?
Äkkiseltään tulisi mieleen, että rakennusliikkeellä ei ole kokemusta eikä kykyä johtaa kauppakeskusta.
Uudella kauppakeskuksen johtajalla on kyllä melkoiset haasteet heti vastassa:
- Mistäpä niitä huokeita tai edes jotain pysäköintipaikkoja asiakkaille saadaan äkkiä lisää? Kaikki eivät ole oppineet kulkemaan metrolla.
- Voisiko asiakkaiden liikkumista ympäristöstä kauppakeskukseen vielä jotenkin muuten helpottaa?
- Miten kauppakeskukseen saadaan juuri niitä liikkeitä mitä sinne todella tarvitaan houkuttelemaan asiakkaita?
- Miten saadaan kauppakeskuksen opasteet ja muut sisäiset järjestelyt vastaamaan tarpeita niin että asiakkaat eivät eksyisi vaan tulisivat toistekin?
Tietysti todella hyvä johtaja ratkaisee kaikki nämä ja tusinan muuta heti ensimmäisen kuukauden aikana.
SRV:llä ei ollut koskaan tarkoitus alkaa pyörittämään Rediä itse. Tarkoitus oli toimia rakennuttajana ja myydä tai vuokrata koko roska sellaisille joka homman taitaa. Esim. Citycon ei ollut kiinnostunut, eikä kukaan muukaan joten koko roska jäi SRV:n käsiin. Eli homma on ollut grande katastrof jo kauan ennenkuin Redi edes avattiin, asiasta ei vaan puhuta.
Kuvaavaa on että SRV tekee tällä hetkellä tappiota kiinteistöboomin kuumimmassa noususuhdanteen kliimaksissa. Ehkä paskin suoritus koskaan kiinteistöbisneksessä. Tarkoittaa sitä että SRV rykäisee konkkaan kun laskusuhdanne alkaa.
Varmaan hienoa olla Redin johtajana SRV:n tytäryhtiössä joka paniikissa perustettiin pyörittämään Rediä. Sinun syysi kun et saa asiakkaita Rediin. Samaan aikaan koko SRV kyntää tappiolla kun suuremmat pomot eivät saaneet koko paskaa myytyä tai vuokrattua. Näille pomoille toki bonukset.
^ Ihan oikein SRV:lle. Se suosii kuulemma ulkomaista halpatyövoimaa rakennustyömaillaan. Raksakaverilta olen kuullut. Siis ei mitenkään poikkeuksellista, mutta on kait pahin sillä saralla.
Kirjoitin heti Hesarin taannoiseen Redi-"uutiseen" mielipiteeni. Kerroin mielestäni kolme syytä miksei Redi voi kannattaa.
- tappavat vuokrat
- yksityisautoilu tehty tappavan vaikeaksi
- "asiakkaina" lähinnä metrolla puikkelehtivia teinejä, suurin osa mamuja.
Ei julkaistu.
Sen sijaan mielipideketju oli täynnä analyyseja "väärä valaistus", "sokkeloinen", "epäselvä konsepti" :D
(nautin muuten suunnattomasti pääkaupunkilaisten ostos"paratiisien" vaikeuksista.)
Quote from: Nikolas Ojala on 26.11.2018, 22:23:10
[/li][li]Miten kauppakeskukseen saadaan juuri niitä liikkeitä mitä sinne todella tarvitaan houkuttelemaan asiakkaita?
Urakkaa kerrakseen. Vilkaisin mitä Redistä jää mieleen keskuksen omilta sivuilta.
- Sivuston ilme on Windows 8 muotokielinen sekava englannin ja suomenkielen soppa.
- Afrikkalaisille tai muuten vain ulkomaalaisille on mainosviestinnän perusteella suurin osa tarjonnasta. Paitsi sivun ilme johtaa tähän ajatukseen myös hyvin moni firma mainostaa kokonaan englanniksi. On ilmeisesti ajateltukin ettei kantaväestöä tarvitse palvella.
- Näin joitain liikkeitä, joihin teoriassa voisi muutoin mennä mutta ne kaikki on sellaisia, joihin ei voi välttyä törmäämästä ympäri Suomen.
- Muu mainonnan perusviesti on, että tässä ollaan niinku ekologisia cityvihreitä ja ihkun monikulttuurisia. Ihkua.
On toi täysin korjaamaton paikka. Kun firmoilta vuokra-aika päättyy, ne kiittää luojaansa ja aika hullu se joka lähtee maksajaksi tilalle. On helppo ennustaa, että jäljellejäävillä liikkeillä tilanne ahdistuu syöksykierteeksi. Jos nyt pakko tolle hukkatilalle jotain keksiä, niin ehkä sinne saisi kaupunkilaisten roskienlajittelukeskuksen.
Tässä on nyt SRV:llä pari vaihtoehtoista tapaa toimia:
- Yrittää myydä pömpeli pois jollekin ostajalle suuresti alennettuun hintaan. Siinä joutuu kestämään tappiot, mutta voi saada edes jotain takaisinpäin.
- Jatkaa liikehuoneistojen vuokraamista ja alentaa vuokrat toistaiseksi riittävän alas jotta vuokralla olevat firmat eivät lähtisi pois eivätkä kaatuisi. Liikehuoneistojen ei pidä antaa jäädä tyhjilleen, sillä tyhjenevä kauppakeskus olisi ilmiselvä signaali, että paikka on kuolemaisillaan. Madalletut vuokrat antaisivat kauppakeskukselle jatkoaikaa mutta tappiolla. Jatkoajalla pitäisi onnistua ratkaisemaan kauppakeskusta vaivaavat ongelmat. Ei ole helppoa, mutta en tiedä onko mahdollistakaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10530357
QuoteSuomen ensimmäinen kansainvälisen tason ostoskylä on nyt avattu Venäjän rajan tuntumaan – katso kuvat hulppeista julkisivuista
Pieni Virolahden kunta on odottanut outlet-ostoskylän toteutumista pitkään.
(...)
Vihdoin kunnan vuosikausia viritellyistä ostoskeskushaaveista yksi on käynyt toteen: Suomen ensimmäinen outlet-ostoskylä viettää avajaisiaan tänään torstaina.
Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitseva Zsar Outlet Village jäljittelee pientä kaupunkia, jossa on kansainvälisten merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöitä.
Jotkut liikkeet, kuten italialainen muotitalo Armani, avaa Suomen ensimmäisen myymälänsä juuri Zsarissa.
Tynkäavajaiset?
Ostoskylän liiketilat on rakennettu noin 60 liikkeelle, mutta myymälöistä vain 22 avautuu tänään. Osa liikkeistä avataan lähiviikkoina ja osa vasta keväällä, sillä kaikkiin myymälöihin ei ole vielä saatu hankittua työntekijöitä.
(...)
Vainionmäen mukaan kuitenkin jo 60 prosenttia liiketiloista on vuokrattu. Osaa pidetään tietoisesti vielä vapaina, jotta niihin tulevia merkkiliikkeitä voidaan miettiä myös asiakkailta tulevan palautteen perusteella.
Uusi kauppakeskus ei ole kooltaan erityisen suuri. Neliöitä on nyt 12 000. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa Jumbossa Vantaalla on vuokrattavaa liiketilaa 85 000 neliötä.
Kauppakeskushankkeen mahdollisen toisen vaiheen myötä liikkeitä on suunniteltu olevan 110 ja neliömäärä kasvaa 20 000:een.
(...)
https://yle.fi/uutiset/3-10533075
QuoteYIT nappasi jättihankkeidensa jatkoksi Helsinki Gardenin – areenan taustavoimat lupaavat elämyskokonaisuuden tuovan Helsinkiin lähes 1000 uutta työpaikkaa
Vuosien suunnittelun jälkeen Helsinki Garden etenee seuraavaksi Helsingin kaupungin päätöksentekoon.
Töölöön suunnitellun massiivisen Helsinki Garden elämysareenan rakentajaksi on valittu rakennusyhtiö YIT. Kymmenen vuotta kestäneen suunnittelun jälkeen hanke etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, josta se siirtyy edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn.
(...)
Tapahtuma-areenan lisäksi Helsinki Gardeniin on tulossa myös muun muassa hotelli, kuntoilukeskus ja ruokakauppa. Kokonaisuus on tarkoitus toteuttaa kokonaan yksityisellä rahoituksella ja se toimisi myös jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n uutena kotihallina.
Koripallojoukkue Helsinki Seagulls saa puolestaan kodin perinteisestä Nordiksen jäähallista, joka liitetään osaksi kokonaisuutta.
Elämyskeskuksen on määrä nousta Helsingin Töölöön Nordenskiöldinkadulle. Iso osa tiloista rakennetaan kuitenkin maan alle ja maan päällä nähdään pääasiassa toimi- ja majoitustiloja sekä asuntoja.
Hankkeen taustavoimat arvelevat Helsinki Gardenin työllistävän rakennusvaiheessa noin 3 500 henkilöä ja luovan Helsinkiin pysyvästi liki tuhat työpaikkaa.
(...)
Quote from: Uuno Nuivanen on 18.11.2018, 19:27:39
QuoteOngelma on sokkelo mistä ei löydä mitään. Ihan kuin tarkoituksella olisi haluttu tehdä paikka mistä ei löydä haluamaansa.
Tuo ongelma ei taida pelkästään sillä korjaantua. Arkkitehti ym. fantsuttelijat pääsivät toteuttamaan fantsuja visioitaan, se oli kai tärkeintä. Venetsia my ass, sääli yrittäjäparkoja.
Käsittääkseni sokkeloisuus on tarkoituksenakin. Ihmiset pystyy vaeltamaan siellä tuntikausia, löytämään uusia paikkoja ja kauppoja sekä ravintoloita, nurkan takaa tupsahtaa tuttuja jne. Jos se olisi pelkkä suora halli, niin ihmiset kyllästyisivät pian kun kaiken näkee yhdellä katseella. Uskon tuolle hyvän tulevaisuuden.
Muuan Evans Kipchirchir poltti tuntemansa naisen asunnon Käpylässä eilen. Katastrofi oli lähellä. Evans pääsi naisen asunnon parvekkeelle taloyhtiön saunatilan parvekkeelta, jonne pääsi kipuamaan maasta käsin. Viime vuosikymmenten asuntojen suunnittelulle on ollut tyypillistä romanttisen idealismin yhdistäminen taloudellisen voiton tavoitteluun. Asunnot on rakennettu maan tasalle ilman sokkelia, ne on varustettu valtavin ikkunoin joista kuka tahansa voi vaikka kännissä romahtaa sisälle, tai kotiovet on laitettu aukeamaan suoraan kadulle, josta hörhöt voivat ohikulkiessaan testata, onko joku jäänyt niistä vahingossa auki. Lisäksi on ollut notkujille tarjolla suojaa avoimissa porttikongeissa ja pylväskäytävien ja parvekkeiden alla.
Nyt ilmeisesti tehokkuus- ja turvallisuussyistä uusista asuinkerrostaloista tehdään niin isoja ja umpinaisia kuin mahdollista. Katettua kaikille avointa ulkotilaa ei jätetä, ikkunat eivät ole valtavia enää katutason asunnoissa, vaan sen sijaan pyykkituvassa, pyöräkellareissa ja rappukäytävissä, jolloin myöhäinen ohikulkija pystyy kadulta päin helposti havaitsemaan asiattoman porukan yhteistiloissa, tarvitsematta itse mennä henkilökohtaisesti tutkimaan asiaa. Tämä on minusta hyvä asia ja näin olisi pitänyt ollakin aina, mutta ilmeisesti tarvitaan turvallisuustilanteen muuttuminen, ennenkuin rakennusten suunnitteluun otettiin uusjärkeviä periaatteita käyttöön. Jos Hommalla käy joku arkkitehtuurin harrastaja hengailemassa, olisin kiinnostavaa lukea asiantuntijanäkemys kaupunkisuunnittelun ja rakennussuunnitteluun kehityslinjoista.
Hommalaiset varmaan tuntevat hyvin peltipoliisipäällikkö Palsternakan. Ylimielisillä kommenteillaan mainetta niittävä liikenteen kuristaja ja autoilijoiden vakiosyyllistäjä.
Palsternakka on taas vauhdissa.
https://www.aamulehti.fi/a/201352065?c=1522737894164
Quote
Poliisipomo inttää vastaan lumen peittämistä liikennemerkeistä: "Kuljettajalla selonottovelvollisuus"
Automaattisesta nopeusvalvonnasta vastaava poliisipomo väittää yhä, että kuljettajan tulee varmistaa, mikä liikennemerkki piilee lumen alla.
...
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen hymähtää kuullessaan Pastersteinin "vastaväitteestä".
–Hän ei tunne rikoslakia, eikä ymmärrä, mistä on kysymys. Tieliikennelakikaan ei ole hänen kannallaan, Tolvanen toteaa.
...
Professori luonnehtii liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan tuoreinta kannanottoa "emämunaukseksi".
–Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hänen näkemyksenä ei vastaa lakia.
–Tällainen kyllä heikentää poliisin uskottavuutta, Tolvanen katsoo.
^ Tolvanen on tosiaan ennenkin kommentoinut Palsternakkaa.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201702172200071934
Poliisi aikoo jatkaa laitonta valvontaa - professori: Pitäisi muuttaa käytäntöjä (17.2.2017)
Tänään radiossa sanottiin, että Suomen liikenteestä suunnitellaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä, eräänä keinona tietullit 'joka kylään'.
Ei mun auto ainakaan muutu päästöttömäksi tietulleilla :o
Pitäiskö ne tullit poistaa ja tehdä autoilusta mahdollisimman edullista, niin ihmisillä on varaa ostaa mahdollisimman vähän saastuttavia autoja?
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.12.2018, 17:47:35
Tänään radiossa sanottiin, että Suomen liikenteestä suunnitellaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä, eräänä keinona tietullit 'joka kylään'.
Ei mun auto ainakaan muutu päästöttömäksi tietulleilla :o
Pitäiskö ne tullit poistaa ja tehdä autoilusta mahdollisimman edullista, niin ihmisillä on varaa ostaa mahdollisimman vähän saastuttavia autoja?
Seuraavaksi pistetään rajatarkastuspisteet joka kylään, Neuvostoliiton tyyliin. Olin viimeisimmän Kiinan suuren kansankongressin aikaan maassa ja liikennettä kontrolloitiin aikalailla. Oli hieman kuumottavaa istua rajatarkastuspisteillä (joita oli tiheämpään kuin sadan kilometrin välein) mitään yhteistä kieltä puhumattoman autokuskin kanssa kun punatähtiäijät katsoivat sisään rynnäkkökiväärien kanssa. Toisaalta asenne oli että "OK, olet viemässä länkkäriä Pekingiin, ei ongelmaa" - ei tarvinnut edes passia näyttää.
Odotan että Suomeenkin saadaan samanlainen järjestelmä. Kansalaiset pisteytetään ideologisen lojaliteetin mukaan ja heidän liikkumistaan rajoitetaan jos pisteet ovat liian alhaalla. Ulkomaalaiset puolestaan saavat kulkea miten haluavat ilman mitään dokumentteja...
https://yle.fi/uutiset/3-10549400
QuoteMinisteriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035
Polttoaineverojen korotus pitäisi hyvittää pienituloisille esimerkiksi keventämällä palkkaveroa, painottaa asiantuntijoiden työryhmä.
(...)
Henkilöautojen, rekkojen ja bussien vuodessa hotkima energiamäärä pitäisi saada puolitettua vuoteen 2045 mennessä.
Jäljelle jäävä energiantarve täytyisi kattaa siirtymällä sähköautoihin, biokaasuun ja uusiutuvaan dieseliin.
(...)
Loppuraporttia varten tehtyjen mallinnusten mukaan matkustaminen raiteilla, busseissa, pyöräillen ja kävellen tuplaantuisi nykyisestä 2045 mennessä.
Autolla ajamisen olisi vähennyttävä tuntuvasti erityisesti isoilla kaupunkiseuduilla. Työryhmä ehdottaakin muun muassa alueellisten tiemaksujen käyttöönottoa isoimmissa kaupungeissa vuoden 2025 tienoilla.
Tiemaksuilla kerättäviä rahoja pitäisi työryhmän mukaan käyttää julkisen liikenteen parantamiseen.
Loppuraportissa ehdotetaan muutoinkin mullistavaa muutosta väylärahojen käyttöön.
Uusiin väyläinvestointeihin tarkoitetut valtion budjettirahat ohjattaisiin aina lähtökohtaisesti päästöjä vähentäviin investointeihin, kuten raideliikenteeseen.
Päästöjä lisääviä uusia tiehankkeita toteutettaisiin vain poikkeustapauksissa.
Polttoaineveroihin tasainen nousu
Ihmisiä ohjattaisiin pois fossiilisen bensan ja dieselin käytöstä myös nostamalla polttoaineveroa tasaisesti vuosina 2020–2044.
Työryhmän mukaan polttoaineveron korotuksen taso voisi olla esimerkiksi kolme senttiä per litra vuodessa.
Polttoainevero on niin sanottu tasavero, eli se kirpaisee kovimmin pienituloisia ihmisiä. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että bensan ja dieselin kallistuminen pitäisi hyvittää vähävaraisille esimerkiksi laskemalla vastaavasti palkkaveroa.
(...)
Yrityksille kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin loppuraportin mukaan hyvittää esimerkiksi yhteisöveroa laskelmalla.
Työryhmän mukaan fossiilisen bensan ja dieselin myynti pitäisi kieltää kokonaan pitkällä siirtymäajalla vuonna 2045. Tätä ennen uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin tulisi loppua jo vuoden 2035 tienoilla.
(...)
Raportin mukaan tavoitteena olisi noin 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa jo vuonna 2030, mikä on selvästi hallituksen nykytavoitteita enemmän.
Vuonna 2045 sähköautoja olisi jo kaksi miljoonaa ja kaasuautoja 250 000.
(...)
IS:n jättiselvitys: Espoon Suvisaaristo on Suomen mukavin asuinalue (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005955393.html)
Quote
IS selvitti, missä on Suomen mukavin asua. Kymmenen eri tilaston perusteella lasketut mukavuuspisteet toivat voiton juuri Suvisaaristolle, joka on muutaman sadan espoolaisen ympärivuotinen koti. Kaksikielinen ja merellinen kaupunginosa, joka sijaitsee Soukan niemen edustalla.
...
Selvityksessä yhdistettiin asukkailta tehdyn kyselyn vastauksia ja viranomaistietoa niin, että lopputuloksessa on huomioitu laajasti erilaisia asuinalueen viihtyvyyttä ja mukavuutta kuvaavia lukuja. 40 prosenttia alueiden saamista pisteistä tulivat IS:n verkkokyselystä, johon vastasi joulukuun lopussa yli 44 500 ihmistä. Aivan pienimpien alueiden tulokset rajattiin selvityksestä, mutta tulos kattaa yhteensä lähestulkoon 4,9 miljoonan suomalaisen asuinalueen.
...
1. 02380 Espoo Suvisaaristo 380,9
2. 21650 Parainen Lillandet 349,9
3. 02820 Espoo Nupuri-Nuuksio 349,3
4. 10160 Inkoo Degerby 341,5
5. 01150 Sipoo Söderkulla 335,5
6. 02420 Kirkkonummi Jorvas 335,4
7. 21130 Naantali Poikko 335,1
8. 01810 Nurmijärvi Luhtajoki 333,6
9. 65450 Mustasaari Sulva 333,1
10. 04380 Tuusula Tuomala 330,9
11. 03220 Vihti Tervalampi 330,2
12. 01120 Sipoo Västerskog 329,2
13. 21630 Parainen Lielahti 329,0
14. 04370 Tuusula Rusutjärvi 328,0
15. 02130 Espoo Pohjois-Tapiola 327,0
16. 02730 Espoo Jupperi 325,8
17. 22100 Maarianhamina Maarianhamina 325,7
18. 02700 Kauniainen Kauniainen 325,7
19. 02810 Espoo Gumböle-Karhusuo 325,0
20. 20960 Turku Kakskerta 322,9
...
Ihan mielenkiintoista tilastointia.
Kiva, että viihtyisiä alueita vielä löytyy :)
Niistä voisi saada vielä mukavampia, jos sinne saataisiin neemuja, eli neekereitä, mustalaisia ja muslimeja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.12.2018, 17:47:35
Tänään radiossa sanottiin, että Suomen liikenteestä suunnitellaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä, eräänä keinona tietullit 'joka kylään'.
Ei mun auto ainakaan muutu päästöttömäksi tietulleilla :o
Pitäiskö ne tullit poistaa ja tehdä autoilusta mahdollisimman edullista, niin ihmisillä on varaa ostaa mahdollisimman vähän saastuttavia autoja?
Sosialisoidaan autotehtaat, niin valtio voi alkaa myymään halpoja Elektro-Trabantteja. Loppuisi naapurikateuskin, kun kaikilla olisi samanlaiset autot.
Quote from: Don Nachos on 05.01.2019, 12:10:56
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.12.2018, 17:47:35
Tänään radiossa sanottiin, että Suomen liikenteestä suunnitellaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä, eräänä keinona tietullit 'joka kylään'.
Ei mun auto ainakaan muutu päästöttömäksi tietulleilla :o
Pitäiskö ne tullit poistaa ja tehdä autoilusta mahdollisimman edullista, niin ihmisillä on varaa ostaa mahdollisimman vähän saastuttavia autoja?
Sosialisoidaan autotehtaat, niin valtio voi alkaa myymään halpoja Elektro-Trabantteja. Loppuisi naapurikateuskin, kun kaikilla olisi samanlaiset autot.
Auton asema statussymbolina on kyllä mielenkiintoinen ja ihmeen vahvasti pintansa pitänyt ilmiö jälkiteollisessa yhteiskunnassakin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.01.2019, 12:07:48
Kiva, että viihtyisiä alueita vielä löytyy :)
Niistä voisi saada vielä mukavampia, jos sinne saataisiin neemuja, eli neekereitä, mustalaisia ja muslimeja.
Tuon tilaston kun yhdistäisi keskituloihin ja vieraskielisten määrään, näkyisi todennäköisesti melko vahvasti se että viihtyvyys matalatuloisilla alueilla tippuu suhteessa ympäristöönsä erityisesti vieraskielisten määrän noustessa. Kannattaa katsoa vaikkapa hyvien medioiden valkopesemän Kontulan tai Varissuon sijoitusta tuossa tilastossa...
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.01.2019, 12:07:48
Kiva, että viihtyisiä alueita vielä löytyy :)
Niistä voisi saada vielä mukavampia, jos sinne saataisiin neemuja, eli neekereitä, mustalaisia ja muslimeja.
Juicehan innovoi aikonaan Läänimurhaajan. Ajat ovat muuttuneet, joten voisimme työllistää noita kultamunia hieman modernimmalla nimikkeellä. Miltä kuullostaisi Kyläraiskaaja?
Mycket spännande.
^ Matujen työllistämistä on ideoitu jo haittamaahanmuuton alkuaikoina rasisteja heitelleen ulkomaalaisvaltuutetun toimesta.
https://hommaforum.org/index.php/topic,109108.msg2728572.html#msg2728572
Laitetaanpas tähän pari esimerkkiä vihreiden liikennepolitiikan käytännön toteutuksista Helsingissä.
Esimerkki yksi: Kehä I länteen välillä Lahdenväylä - Malmi.
Tähän tehtiin mittava remontti, muunmuassa myllättiin koko tienpenger aivan uusiksi jotta saadaan rakennettua "luonnollinen" meluvalli Sepänkylän kohdalle. Siinä kohdassa on bussipysäkki. Ja bussipysäkki on Lahdenväylältä tulevan kiihdytyskaistan päässä. Heti pysäkin jälkeen on pieni pätkä kaistaa jäljellä ikäänkuin bussille kiihdytyskaistaksi. Toki nykyaikaiselle 16tn painavalle eco-viritetylle paikallisbussille aivan liian lyhyt 80km/h vauhdin saavuttamiseksi. Noin 200m pitkän kavennuksen jälkeen levenee tie taas seuraavaan liittymään menevien autojen ryhmityskaistaksi. Joten tuolla pakotetaan hidas linja-auto vaihtamaan kaistaa muun liikennevirran sekaan, tuon 200m kavennuksen takia. Tämä vaikeuttaa sekä muuta liikennettä että joukkoliikennettä. Tarpeettomasti. Tilaa tuossa kohdassa olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi jatkaa tuo reunimmainen kaista yhtenäiseksi seuraavaan liittymään saakka. Ja tuolle pysäkille pysähtyvistä paikallisliikenteen busseista ainoastaan linja 54 jatkaa Kehä I:stä suoraan, kaikki muut jatkavat seuraavasta liittymästä pois Kehä I:ltä.
Esimerkki kaksi: Itäväylä keskustan suuntaan Siilitien ja Herttoniemen välissä. aivan samankaltainen remontti. Samankaltainen pysäkin sijoittelu. Samankaltainen kiihdytysmahdollisuus busseille. Ja täsmälleen samanlainen tarpeeton kavennus kohdassa jossa tilaa olisi ollut vaikka muille jakaa.
Edit: ja kaikki tuolle pysäkille pysähtyvät paikallisliikenteen bussit nousevat seuraavasta liittymästä pois Herttoniemeen.
Näille ratkaisuille olen koittanut etsiä jotakin konkreettista ja järkevää syytä. Enkä ole löytänyt. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän, Anni Sinnemäen toimiessa kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja nykyisin apulaispormestarina, liikenteen tahallinen hankaloittaminen. Edes joukkoliikenteen sujuvuutta ei saa mitenkään parantaa, jos se samalla saattaa parantaa yksitysiautoilun sujuvuutta.
Quote from: Don Nachos on 05.01.2019, 12:10:56
Sosialisoidaan autotehtaat, niin valtio voi alkaa myymään halpoja Elektro-Trabantteja. Loppuisi naapurikateuskin, kun kaikilla olisi samanlaiset autot.
Vielä tähän mennessä yhdessäkään sosialistimaassa ei ole ollut kaikilla samanlaisia autoja.
Jos yhtään tiedät, niin esimerkiksi DDR:ssä yläluokka ajoi Wartburgilla ja vielä ylempi Ladoilla.
Wartburg oli tavallisen kansan auto vain lännessä.
Quote...ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän, Anni Sinnemäen toimiessa kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja nykyisin apulaispormestarina, liikenteen tahallinen hankaloittaminen ...
10 pistettä ja papukaijamerkki!
Quote from: Supernuiva on 05.01.2019, 21:31:48
Quote from: Don Nachos on 05.01.2019, 12:10:56
Sosialisoidaan autotehtaat, niin valtio voi alkaa myymään halpoja Elektro-Trabantteja. Loppuisi naapurikateuskin, kun kaikilla olisi samanlaiset autot.
Vielä tähän mennessä yhdessäkään sosialistimaassa ei ole ollut kaikilla samanlaisia autoja.
Jos yhtään tiedät, niin esimerkiksi DDR:ssä yläluokka ajoi Wartburgilla ja vielä ylempi Ladoilla.
Ja DDRn ministerit ajoivat Volvoilla, ainakin valtion loppuaikoina.
Quote from: l'uomo normale on 05.01.2019, 21:39:39
Ja DDRn ministerit ajoivat Volvoilla, ainakin valtion loppuaikoina.
Erich Honeckerilla oli vastaava Citroen kuin Ranskan valtionpäämiehellä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.01.2019, 21:36:52
Quote...ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän, Anni Sinnemäen toimiessa kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja nykyisin apulaispormestarina, liikenteen tahallinen hankaloittaminen ...
10 pistettä ja papukaijamerkki!
Täysin Samanlaista innovatiivisuutta on viime aikoina tullut vastaan muuallakin kuin Helsingissä. Että en tiedä kuka näitä linjauksia viime kädessä päättää.
Kuinkahan paljon ihmiset posottelisi tuosta bussipysäkistä läpi tai aiheuttaisivat vaaratilanteita/turhaa ruuhkaa ryhmittymällä jo ennen pysäkkiä kaistalle? Kantakaupungissahan nuo toimivat ihan hyvin kuitenkin, vaikka bussipysäkki olisikin "keskellä kaistaa".
Siinä se vihreä upotia lähestyy kovaa vauhtia. Mikä voisi mennä pieleen?
Quote
Liikennemääriltään erittäin vilkkaaksi luonnehdittavan Tuusulantien alentaminen kaduksi etenee nyt kovaa vauhtia. Helsingin sisääntuloväylistä myös Itäväylä ja Vihdintie pientareineen muutetaan asuinalueiksi.
• Lempinen, Tommi: Upouudet kuvat purettavista moottoriteistä julki – autojen tilalle suunnitellaan melko erikoisiakin rakennelmia (https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html)
Ilta-Sanomat, 2019-01-10.
Lisäksi, kuten jutun kuvituksesta ilmenee, näiden uusien suunnitelmien toteuttaminen tuo Helsinkiin ikuisen kesän.
Tämä ilmiö saattaa yleistyä Helsingissä.
[tweet]1083009838228090882[/tweet]
Kukahan ja millä työvoimalla nämä hommat tehdään jos samaan aikaan revitään kaikki päätiet ja yhdysliikennetiet auki "uusittavaksi" ? eikun joo, onhan meillä työvoimaa reservissä
Naurattaa nuo havainnekuvat missä ilmapallot lentelevät ja porukka suhailee pyörällä/jollakin ihmelaitteella. Entä sitten kun on se normi puolimetriä lunta ?
Varsinkin nuo kehikot missä roikkuu jotain kasveja, niiden päälle vissiin rakennetaan seuraavassa vaiheessa katto...
Tulevina vuosina väestöstä 25 % pitäisi olla ulkomaalaistaustaisia mutta havaintokuvista puuttuvat kaapuakat lastenvaunuineen sekä tummat nuorukaiset.
Eikö noita hulluja voi mitenkään estää? :'(
Quote from: Nikolas Ojala on 10.01.2019, 10:09:43
Siinä se vihreä upotia lähestyy kovaa vauhtia. Mikä voisi mennä pieleen?
Lisäksi, kuten jutun kuvituksesta ilmenee, näiden uusien suunnitelmien toteuttaminen tuo Helsinkiin ikuisen kesän.
Jos hyvin käy, Helsingin keskustasta tulee uinuva nukkumalähiö, mitä nyt turistit piristävät joitakin kortteleita, varsinkin kesäaikaan.
Hyvin jutun kuvatekstissä:
QuoteJuuri päättyneen kilpailun palkinonsaajiin kuuluvassa Hairpin-nimisessä visualisoinnissa erikoisinta ovat rakennuskustannuksiltaan tavanomaista ilmeisen paljon kalliimmat korotetut pyörätiet sekä jalkakäytävät, joista kummatkin mutkittelevat jännitteisten (600 V) ajojohtimien yläpuolella.
Tuo Tuusulantien suunnitelma näyttää niin järjettömältä, että Vihreät tulee saamaan roppakaupalla kiukkuista palautetta. Hintaakin tulee kertymään, uskon.
Ei siinä, jos noista perhanan bulevardisoinneista toteutuu yksi tai useampi, niin useampi varmaan ajattelee että firma Espooseen tai Vantaalle, asumaan pois Helsingistä.
Quote from: Bona on 10.01.2019, 16:32:05
Eikö noita hulluja voi mitenkään estää? :'(
Mutta kun heillä on Suuri Aate ja he ovat oikeassa!
Ne ajattelevat, että jos autotiet poistetaan niin kaikki alkavat ajaa fillareilla. Aika lapsellista. Todellisuudessa ne autoilijat vain muuttavat sinne, missä autolla voi ajaa. Jäljelle jäävät kehitysmaalaiset ja köyhät. Siinäpä sitä metropolia sitten :facepalm:
Pitäisiköhän jonnekin Loviisaan tai Inkooseen alkaa jo nyt rakentaa Suomen tulevaa pääkaupunkia kun tämä nykyinen näköjään pilataan vihreillä kommunisteilla, narkkareilla ja kehitysmaalaisilla tyttöjenahdistelijoilla?
Ne Loviisalaiset ja Inkoolaisethan ajelee nykyään onnellisesti Helsinkiin joka päivä.
Vakavammin, niin onko tällaisia kaupunkibulevardeja tai sisääntuloväylien downgreidausta tehty aiemmin missään päin maailmaa? Kiinnostaisi käytännön kokemukset asiasta, nykyisen estottoman kauhistelun/ihastelun sijaan.
Miten vihreät voivat väittää olevansa heikompien puolella? Miten he ajattelivat sairaiden, vammaisten ja vanhusten pyöräilevän Helsinkiin?
Lisäksi joukkoliikenne tulee kärsimään. Eiväthän bussit pääse pyöräilybulevardille.
Quote from: Bona on 10.01.2019, 17:36:50
Miten vihreät voivat väittää olevansa heikompien puolella? Miten he ajattelivat sairaiden, vammaisten ja vanhusten pyöräilevän Helsinkiin?
Lisäksi joukkoliikenne tulee kärsimään. Eiväthän bussit pääse pyöräilybulevardille.
Eihän niitä autoja kokonaan olla poistamassa. Joukkoliikenne siirtyy entistä enemmän kiskoille. Kehärata valmistui jo, raidejokerin rakentaminen alkaa tänä vuonna ja pisararata on yhä suunnitteilla. Mäkelänkadulle/Tuusulantielle on tulossa pikaratikka. Lisäksi busseille tulee omat kaistat ja enemmän etuajo-oikeuksia suhteessa muuhun liikenteeseen.
Tässä on kuitenkin kyse n. 4-5 km pituisista tiealueista kehä ykkösen sisäpuolella, ja kaikki nuo sisäänmenotiethän ruuhkaantuvat nykyäänkin pahasti. Mannerheimintien, Itäväylän ja Mäkelänkadun vetokyky liikenteelle molempiin suuntiin on rajallinen.
Quote from: no future on 10.01.2019, 17:32:08
Ne Loviisalaiset ja Inkoolaisethan ajelee nykyään onnellisesti Helsinkiin joka päivä.
Ehkä eivät kovin kauaa niin innokkaina ajele kun Helsinki vaikeuttaa kaiken aikaa liikkumista ja lisää vielä tietullit päälle.
Minusta tietulleista pitäisi vapauttaa ne, jotka käyvät töissä Helsingissä. Tai ainakin tietulliraha pitäisi saada takaisin kun ajaa samaa tietä poispäin eikä jää elätiksi Stadiin ;)
Quote from: Nikolas Ojala on 10.01.2019, 10:09:43
Siinä se vihreä upotia lähestyy kovaa vauhtia. Mikä voisi mennä pieleen?
Quote
Liikennemääriltään erittäin vilkkaaksi luonnehdittavan Tuusulantien alentaminen kaduksi etenee nyt kovaa vauhtia. Helsingin sisääntuloväylistä myös Itäväylä ja Vihdintie pientareineen muutetaan asuinalueiksi.
• Lempinen, Tommi: Upouudet kuvat purettavista moottoriteistä julki – autojen tilalle suunnitellaan melko erikoisiakin rakennelmia (https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html) Ilta-Sanomat, 2019-01-10.
Lisäksi, kuten jutun kuvituksesta ilmenee, näiden uusien suunnitelmien toteuttaminen tuo Helsinkiin ikuisen kesän.
Olen näistä Sinnemäen projekteista (ja Hgin kok + vihr -meiningistä yleensäkin) samaa mieltä kuin Juha Sipilästä. Olen satavarma ettei kyseessä ole tyhmyys vaan sysipahuus.
Tuusulanväylän pykääminen tukkii meikäläiseltä viimeisen reitin jota olen käyttänyt Hgin kaupoissa asiointiin joten pitäkööt tunkkinsa :D
Tuusulanväylää tullessahan voi jäädä vaikka sinne Jumboon shoppailemaan, jos omalla autolla pitää päästä oven eteen asti ja ruuhkat vituttaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10614335
QuoteTässäkö uusi länsimetro, pohtivat poliitikot – Raide-Jokerin hinta pullistui kymmenillä miljoonilla jo ennen rakentamisen aloittamista
Poliitikot painottavat, että Uudenmaan isojen hankkeiden kustannukset eivät voi toistuvasti paisua yli suunnitelmien.
Helsingin ja Espoon poliitikot saivat alkuviikosta uutisia, joista kovinkaan moni ei ollut mielissään.
Pikaraitiotie Raide-Jokeri kallistui 93 miljoonaa euroa jo ennen kuin rakentaminen edes alkoi.
Kolmisen vuotta sitten Espoon ja Helsingin valtuustot hyväksyivät kustannusarvion, joka oli 275 miljoonaa euroa. Nyt pikaraitiotien lopullinen kustannusarvio on 386 miljoonaa.
– Meillä kaikilla on muistissa lähihistoriasta länsimetro ja varmaan siitä jonkinlaiset traumat, Espoon kokoomusryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos summaa tuntoja.
Kun Raide-Jokerin alkuperäistä kustannusarviota hyväksyttiin, käytiin painokasta keskustelua siitä, että kustannusarvion haluttiin olevan aidosti luotettava. Vielä vuosi sitten HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski totesi, että allianssiryhmän työ voi päättyä, jos kustannusarvio ylittyy.
Miten tässä kävi taas näin?
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Raide-Jokerin ylittynyt kustannusarvio joudutaan viemään uudestaan valtuustojen hyväksyttäväksi.
Espoon ja Helsingin suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat ihmettelevät, miten tässä kävi taas näin. Raide-Jokeri toteutetaan niin sanottuna allianssimallina, jonka pitäisi käytännössä estää juuri tapahtunut hintalapun kallistuminen.
Allianssimallissa tilaaja sitouttaa toteuttajat, rakentajat ja suunnittelijat mukaan hankkeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niin riskit kuin voitotkin jakaantuvat tilaajan ja hankkeen toteuttajien kesken.
Poliitikot odottavat kuulevansa yksityiskohtaisesti, mistä kustannusnousu johtuu. Esimerkiksi Helsingin kokoomusryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov toteaa, etteivät tämän kokoluokan ylitykset voi olla valtuustossa läpihuutojuttuja.
– Ei voi olla niin, että systemaattisesti julkisten liikennehankkeiden kustannusarviot pettävät. Nimenomaan ylöspäin ja kymmeniä, kymmeniä prosentteja, Sazonov sanoo.
Kustannuksia nostaa syvemmälle kaivaminen
Täydellinen yllätys Raide-Jokerin kallistuminen ei ollut, sillä asiaa alettiin ennakoida jo viime vuonna. Kukaan ei silti odottanut kustannusten nousevan näin jyrkästi.
Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski toteaa, että hintaa nostavat esimerkiksi koko linjalle tehtävä mittava johtosiirto-operaatio ja siihen liittyvät työmaat.
Saarikosken mukaan suunnitteluvaiheessa luultiin, että selvittäisiin vähemmillä johtosiirroilla, jolloin radan viereisissä katurakenteissa olisi pärjätty pintarakenteiden muutoksilla.
– Käytännössä nyt joudutaan kaivamaan vieressä olevia katualueita suunniteltua syvemmältä, Saarikoski toteaa.
(...)
QuotePoliitikot painottavat, että Uudenmaan isojen hankkeiden kustannukset eivät voi toistuvasti paisua yli suunnitelmien.
Näin on kuitenkin käynyt vuodesta, vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen, vissiin Suomenlinnasta alkaen, jos ei jo ennen. Muut syyt kuin menneestä oppiminen painavat enemmän.
Jos aluksi pyrittäisiin vaikka kustannusarvion tuplaamiseen, ettei aina kolmin - viisinkertaistumiseen.
Tsadin vihreä kurittaja iskee taas.
QuoteHelsinki suunnittelee luopuvansa pakollisista pysäköintipaikoista jopa kokonaan
Helsingin kaupunki suunnittelee muutosta maan pääkaupungin asuntorakentamista sääteleviin normeihin.
Käytännössä kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat toteuttaisivat pysäköintipaikkoja vain sen verran, miten rakennuttajat itse arvioivat olevan kaupallisen houkuttelevuuden kannalta ihanteellisinta.
...
– Lähtökohtainen ajatus markkinaehtoisessa pysäköinnissä on se, että rakennuttajat voivat vastata pysäköintipaikkojen tarpeeseen joustavammin kuin kaupungin asettama jäykkä pysäköintinormi. Kuluttaja eli asunnon ostaja olisi tämän kaiken keskiössä, Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen toteaa kaupungin lähettämässä tiedotteessa.
Uudistuksen tavoitteena ei varsinaisesti ole vähentää pysäköintipaikkojen määrää, mutta on todennäköistä, että markkinaehtoisessa mallissa pysäköintipaikkoja ei toteudu yhtä paljon kuin nykyisin. Myös paikkojen hinnoissa saatetaan tulevaisuudessa nähdä nykyistä suurempia keskinäisiä eroja.
Ääritilanteessa saattaisi olla jopa mahdollista, ettei uuteen asuintaloon tulisi välttämättä yhtäkään perinteistä asukaspysäköintipaikkaa.
Loput linkistä.
https://www.is.fi/autot/art-2000005980509.html?ref=rss
Sama kuritus taitaa olla päällä pian jo joka kylässä?
QuoteÄäritilanteessa saattaisi olla jopa mahdollista, ettei uuteen asuintaloon tulisi välttämättä yhtäkään perinteistä asukaspysäköintipaikkaa.
Eikös Espoossa jo ole tällainen, vai oliko rkenteilla vasta?
Quote
– Lähtökohtainen ajatus markkinaehtoisessa pysäköinnissä on se, että rakennuttajat voivat vastata pysäköintipaikkojen tarpeeseen joustavammin kuin kaupungin asettama jäykkä pysäköintinormi. Kuluttaja eli asunnon ostaja olisi tämän kaiken keskiössä, Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen toteaa kaupungin lähettämässä tiedotteessa.
Siellä rakentajat jo napsuttelevat sormiaan.
"Aah, ei tarvitse enää ajatellakaan niitä viheliäisiä parkkipaikkoja vaan saadaan keskittyä sellaiseen rakentamiseen josta saadaan kunnolla tuottoa."
Kaikki ne talot rakennetaan ja jonkin aikaa ne menevät myös hyvään hintaan kaupaksikin. Juuri sitähän rakentajat haluavatkin. Siinä vaiheessa kun tyytymättömyys kasvaa erittäin kovaääniseksi, rakentajat ovat jo omansa saaneet ja odottelevat kiinnostuneina että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Pääsevätkö he purkamaan vanhoja hienoja taloja ja rakentamaan niiden tilalle pysäköintitaloja? Kaupungin sisäisen mekastuksen jälkeen ja pölyn laskeuduttua työt jatkuvat. Rakentaminen ei lopu. Välillä pitää jotain purkaa, mutta siitäkin maksetaan.
Quote from: Nikolas Ojala on 28.01.2019, 15:21:50
"Aah, ei tarvitse enää ajatellakaan niitä viheliäisiä parkkipaikkoja vaan saadaan keskittyä sellaiseen rakentamiseen josta saadaan kunnolla tuottoa."
Parkkihalli talon alle á40k€ ruutu ei ole paha hinta rakentajallekkaan...
Asiasta kahdeksanteen: missäköhän ne sadat tuhannet sähköautot lataillaan jos ei taloyhtiön tiloissa tai parkkipaikoilla ?
No, toisaalta tulevaisuudessa yhä useampi helsinkiläinen tulee olemaan työtön, jolla ei edes ole autoa.
Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi syrjäytyneet, narkkarit, ammattitaidottomat kehitysmaalaiset, köyhät ja rapajuopot. Niin ja tietysti itse vihervasemmisto, joka hakee vaikka lumimyrskyssä lapsensa fillarilla päiväkodista samalla kun rahtaa viikon tofuruokaostoksensa pyörän ohjaustangossa.
Onnea Helsinki!
Minkä takia työttömyys Helsingissä kääntyisi yhtäkkiä nousuun?
Mitä.parkkipaikkoihin tulee, niin parkkitaloihin/maan allehan ne tosiaan vähitellen siirtyvät, kun ei tiiviisti rakennetuille alueille määräänsä enempää katutason paikkoja mahdu. Ainakin Jätkäsaaressa ja kalasatamassa asukaspysäköinti on jo halleissa, ja kadunvarsilla vain kahden tunnin kiekkopaikkoja. En tiedä mikä on kantakaupungin pysäköintihallien asukaspysäköinnin määrä, mutta kovin autiota niissä on aina kun viikonloppuisin tulee autoa vaikkapa Kluuvin parkissa pidettyä.
Quote from: no future on 28.01.2019, 18:09:36
Minkä takia työttömyys Helsingissä kääntyisi yhtäkkiä nousuun?
Kuvitellaanpa sellaista mahdollisuutta että Helsingin kaupunki onnistuisi johtajiensa idealististen tavoitteiden vuoksi tekemään kaupungista kelvottoman toimintaympäristön yrityksille. Liikenteen sujuvuudella on merkitystä.
Quote from: no future on 28.01.2019, 18:09:36
Minkä takia työttömyys Helsingissä kääntyisi yhtäkkiä nousuun?
Helsingissä voi edelleen sijaita suuri määrä työpaikkoja, mutta ne ihmiset, jotka noissa työpaikoissa käyvät työskentelemässä, muuttavat yhä useammin Helsingin ulkopuolelle, koska A) autonkäyttö Helsingissä vaikeutuu kaiken aikaa ja koska B) Helsinki monikulttuuristuu kaiken aikaa, mikä johtaa white flight-ilmiöön: ne, joilla on mahdollisuus, muuttavat rauhallisemmille ja turvallisemmille alueille. Tämä tosin saattaa kestää monta vuotta, koska Helsingissä on vielä suuri määrä rauhallisia pientaloalueita, mutta kaikki eivät niillekään mahdu ja noiden alueiden hintataso nousee kysynnän myötä niin, että muuttopaine purkautuu muualle pääkaupunkiseudulle tai nk. kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle, Sipooseen ja Tuusulaan.
Lisäksi Helsingin työttömyysaste tulee nousemaan, koska sinne tunkee kaiken aikaa tuhansia ja tuhansia työttömiä ja monesti työhaluttomia maahanmuuttajia.
Ei nyt mitenkää valtavirtaa. Vaan minunkin työpaikka on periaatteessa Helsingissä vaikka asunkin Nokialla ja työmatkaa tommonen kakskytä metriä.
Moottorissa tänään hyvä kirjoitus:
https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/autoliitto-kummeksuu-autoilun-vaheksymista/
QuoteLiikenne | Uutinen | 5.2.2019
Autoliitto kummeksuu autoilun väheksymistä
Halutaanko Helsingin seudulla tarkoituksellisesti, ilmeisesti idealistisista syistä, heikentää henkilöautoilun edellytyksiä?
Autoliitto kummeksuu henkilöautoilun merkityksen väheksymistä Helsingin seudulla. Taustalla on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) MAL 2019 -suunnitelmaluonnos. MAL tulee sanakolmikosta maankäyttö, asuminen ja liikenne.
Autoliitto kiittelee, että HSL:n suunnitelmaluonnos on kunnianhimoinen ja seudulle hyvää tarkoittava. Mutta sitten tulee se iso mutta.
Autoliiton mukaan ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että luonnoksen laatijat haluavat tarkoituksellisesti – ilmeisesti idealistisista syistä – heikentää keskeisimmän liikennemuotomme, henkilöautoilun edellytyksiä.
Auto mahdollistaa arjen
Autoliitto muistuttaa lausunnossaan HSL:lle, että auto monin tavoin mahdollistaa ihmisten arjen sujumisen.
– Suomalaiset – myös suuri osa Helsingin seudulla asuvista – tarvitsevat autoa moneen eri tarkoitukseen. Työssäkäyntimatkat ovat vain osa niistä. Perheet tarvitsevat autoa lasten viemiseksi päiväkotiin ja sieltä ajoissa pois hakemiseen. Auto on yhdyskuntarakenteen vuoksi usein suorastaan välttämätön kauppamatkoihin ja vaikkapa omien ikääntyneiden vanhempien asioiden hoitamiseen, Autoliitto perustelee.
HSL:n lausuntoon perehtynyt Autoliitto epäilee, ettei auton merkitystä ihmisille ole suunnitelmaluonnosta laadittaessa mitä ilmeisimmin tiedostettu.
– Jos suunnitelma toteutuu ehdotetussa muodossa, se vahingoittaa väistämättä seudun, erityisesti Helsingin kantakaupungin elinkeinoelämää. Myös asukkaiden arkisten toimien hoitaminen vaikeutuisi olennaisesti, ja seudun tuottavuus heikkenisi. Kaikella tällä olisi negatiivinen heijastusvaikutus koko maahan, Autoliitto pelkää.
(clip)
Tievero – taas kerran
Autoliitto kummeksuu, että luonnoksessa kantavaksi teemaksi on – jälleen kerran – nostettu tieliikenteen hinnoittelu eli tievero.
– Koko luonnos perustuu liikenteen osalta hyvin pitkälti siihen eikä muita vaihtoehtoja esitetä, Autoliitto kritisoi.
– Esimerkiksi joukkoliikenteen tukemista suunnitellaan lisättäväksi merkittäviltä osin autoilijoilta perittävin tiemaksuin. Asia on eri muodoissaan (ruuhkamaksu, tienkäyttömaksu jne.) ollut esillä useita kertoja viime vuosikymmenten aikana ja aina se on torjuttu epäoikeudenmukaisena, kalliina, joustamattomana sekä eriarvoistavana.
Tievero on Autoliiton mukana monin tavoin ongelmallinen. Toimiakseen tievero vaatisi uuden järjestelmän ja siihen liittyvän byrokratian rakentamisen, ylläpidon sekä rahoittamisen.
Tievero olisi myös vahvasti eriarvoistava rahoitustapa.
– Käytännössä tieveron seurauksena maksukykyiset ostaisivat itselleen sujuvampaa liikennettä muiden kustannuksella. HSL:n tai sen alueen kuntien oikeus periä tieveroa olisi myös perustuslaillisesti kyseenalaista.
Kärsijöinä pienituloiset työmatkalaiset
Tievero rasittaisi Autoliiton näkemyksen mukaan eniten pitkää työmatkaa kulkevia pienituloisia ihmisiä, joiden asuminen on kustannussyistä keskittynyt seudun ulkoreunoille ja joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä.
– On hyvä muistaa, että Uudellamaalla on Suomen pisimmät työssäkäyntimatkat.
(clip)
Ei kai nämä mitään auta, mutta pieni vaiva allekirjoittaa. Vahvaa tunnistautumista ei vaadita.
https://www.autoliitto.fi/100-vuotta-vetoomus#Plea (https://www.autoliitto.fi/100-vuotta-vetoomus#Plea)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/29b1efbf-a56e-4c6a-b012-a04e320f9045
Kaksikymmentä vuotta ja Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua - ennuste lupaa muulle maalle synkkää kohtaloaQuoteSyntyvyyden romahdus aiheuttaa odottamattomia muutoksia isojen kaupunkien väestönkehitykseen, kertoo tuore väestöennuste.
QuoteAlueellisen väestöennusteen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.
Koko Suomen väestö kasvaa ainoastaan 90 000 asukkaalla. Sen vuoksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden väkimäärä vähenee 180 000 asukkaalla seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.
QuoteHelsingin lisäksi tulevaisuuden kasvu-uralla ovat ainoastaan Tampereen ja Turun seudut.
Hienoista kasvua on seuraavan kymmenen vuoden aikana nähtävissä myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla, mutta niissäkin väestönkasvu kääntyy 2030-luvulla laskuun.
QuoteIhmiset muuttavat siis odotettuakin enemmän kaupunkien keskustoihin jopa niin, että ydinkeskustojen ulkopuolella nähdään alueiden supistumista, väestöennusteen yhteenvedossa kerrotaan.
( Boldaus minun )
Mielestäni tässä tulevaisuusennusteessa ei olla laisinkaan otettu huomioon nk. white-flight-ilmiötä, sitä, että suurten kaupunkien keskustat ja halvemmat lähiöt täyttyvät kolmannen maailman haittamaahanmuuttajista, mikä johtaa kynnellekykenevän valkoisen kantaväestön hakeutumiseen pois näiltä alueilta joko suurten kaupunkien kalliimmille alueille tai sitten ympäröiviin kehyskuntiin, varsinkin niiden pientaloalueille.
Tutkijat kuvittelevat sinisilmäisinä, että kaikki suomalaiset haluavat pakkautua suurten kaupunkien urbaanialueille jakamaan tilan jihadistien, joukkoraiskaajien, etnojengien ja kehitysmaalaisten huumekauppiaiden kanssa.
Näinhän ei ole, vaan Suomen kehitysmaalaistumisen myötä urbaanista alueesta tulee yhä vähemmän haluttu ja suomalaiset pakenevat sadoin tuhansin maaseudulle ja pikkupaikkakunnille lähelle suuria keskuksia.
Sain juuri tietää, että Jyväskylän Assan parkkis eli asemakadun parkkialue aiotaan rakentaa täyteen kerrostaloa. Eipä taida sen jälkeen olla enää keskustaan menemistä, Assa kun on ollut ainoa parkkipaikka keskellä keskustaa jollei halua ajaa parkkitaloihin (ja kuka hullu niihin vapaaehtoisesti menisikään). Lyödäänkö vetoa niin seuraavan 10 vuoden sisään kaupungin päättäjät ihmettelevät jälleen kerran suureen ääneen että miksi keskusta autioituu. :roll: Totta hemmetissä se autioituu, kun sinne ei pääse omalla autolla. Ihmiset ovat laiskoja ja menevät sinne minne pääsee helpoiten ja nopeiten.
Muutoinkin Jyväskylä tuntuu haluavan päästä autoista eroon. Keskustaan ollaan hirveään tahtiin rakentamassa kerrostaloja kaikkialle mihin vain mahtuu, kaduista on tehty "pihakatuja" ja viimeisetkin ulkoparkkikset rakennetaan täyteen. Naurattaisi jollei itkettäisi, kun jossain ihme hybriksessä yritetään tehdä pikkukaupungin keskustasta samanlaista urbaania viherpuistoa kuin Helsingistä, vaikka täällä ei kulje edes metro ja linkkiäkin saa toisinaan odotella puoli tuntia. Asukkaat varmasti kiittävät tästä älynväläysten sarjasta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.02.2019, 11:45:13
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/29b1efbf-a56e-4c6a-b012-a04e320f9045
Kaksikymmentä vuotta ja Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua - ennuste lupaa muulle maalle synkkää kohtaloa
QuoteAlueellisen väestöennusteen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.
Koko Suomen väestö kasvaa ainoastaan 90 000 asukkaalla. Sen vuoksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden väkimäärä vähenee 180 000 asukkaalla seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.
QuoteHelsingin lisäksi tulevaisuuden kasvu-uralla ovat ainoastaan Tampereen ja Turun seudut.
QuoteIhmiset muuttavat siis odotettuakin enemmän kaupunkien keskustoihin jopa niin, että ydinkeskustojen ulkopuolella nähdään alueiden supistumista, väestöennusteen yhteenvedossa kerrotaan.
( Boldaus minun )
Mielestäni tässä tulevaisuusennusteessa ei olla laisinkaan otettu huomioon nk. white-flight-ilmiötä, sitä, että suurten kaupunkien keskustat ja halvemmat lähiöt täyttyvät kolmannen maailman haittamaahanmuuttajista, mikä johtaa kynnellekykenevän valkoisen kantaväestön hakeutumiseen pois näiltä alueilta joko suurten kaupunkien kalliimmille alueille tai sitten ympäröiviin kehyskuntiin, varsinkin niiden pientaloalueille. [..]
Lisäksi muuttoliike on viime vuosikymmeninä tainnut olla edestakaista: oli Nurmijärvi-ilmiötä ja seuraavaksi urbaaneja lattemammoja. Miksi tämä vaihtelu sammuisi? Vaikka paljasjalkaisena vannon kivikaupungin nimeen, tosiasia on, että kaupungissa on vähemmän tilaa.
Eräs ero oman sukupolveni ja nuorempien kaupunkilaisten välillä on, että nuoremmat polvet ovat luopumassa kesämökkikulttuurista. En ole koskaan haaveillut omakotitalosta, kesämökissä on ihan riittävästi tekemistä ja se tarjoaa kesäisin saman (ja enemmänkin) kuin omakotitalo. Riittääkö tulevaisuudessa kerrostalokämppä vai herättääkö kesämökittömyys unelman kivasta pihasta ja omasta rauhasta?
Toinen ero omiin kasvinvuosiini on, että kaupungissa lapsia yhä enemmän kuljetetaan harrastuksiin ja elämänrytmi on muutenkin ohjelmoidumpi. Vaikka kaupungissa olisi toimiva joukkoliikenne ja kaikki tarpeellinen suhteellisen lähellä, käytännössä ero maaseutukuntiin kapenee. Lapset viedään ja haetaan autolla, matkaan kuluva aika voi olla jopa pidempi kuin "maalla". Kun joukkoliikenne vähitellen muuttuu rauhattomaksi, se ei ole houkutteleva vaihtoehto aikuisellekaan.
Vihdintie, Munkkivuori mullistetaan kaupunkibulevardeilla. Haagan liikenneympyrä täytetään taloilla. Vihreä visio: epäkaupunki eliminoidaan. Entä epäkaupunkilaiset?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006009734.html
QuotePolitiikan kulisseissa on käyty jo pitkään näkymätöntä taistelua: Valinta tunnin junan ja Lentoradan välillä määrää Suomen kasvun suunnan vuosikymmeniksi
Pääkaupunkiseudun kunnilla on kovat odotukset seuraavalle Suomen hallitukselle. Espoo toivoo tunnin junaa Turkuun, Helsinki ja Vantaa lentorataa ja tunnin junaa Tampereelle.
Eduskuntavaalien lähestyessä esiin on jo noussut useita kalliita raideinvestointeja, joista seuraava hallitus voi tehdä ainakin alustavia päätöksiä. Ne kaikki koskettavat jollakin tavalla pääkaupunkiseutua.
Helsinki ja Vantaa ovat jo ilmoittaneet, että ne pitävät tärkeimpänä lentoradaksi kutsuttua uutta maanalaista rataa Pasilasta lentoasemalle ja nopeampaa yhteyttä Tampereelle.
Espoo taas on puhunut jo vuosia tunnin junasta Turkuun, koska siihen linkittyisi myös paikallisliikenteen lisäraiteita Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen. Uusi rata lyhentäisi matka-ajan Turun ja Helsingin välillä puoleen nykyisestä.
(...)
Lisäksi Itä-Suomen kaupungitkin toivovat nopeampaa junayhteyttä pääkaupunkiin.
(...)
Eräänlaisena jokerikorttina pakan pohjalla on vielä Pisararata, joka on välttämätön, jos yksikään muista uusista radoista rakennetaan ja junaliikennettä Helsingin ratapihalla aiotaan kasvattaa. Pisara olisi Helsingin keskustan alla tunnelissa kulkeva pisaran muotoinen lähijunaliikenteen rata, joka purkaisi junaliikenteen ruuhkia Pasilan ja Rautatieaseman välillä.
Pääosin tunneliin rakennettava lentorata toisi kaukojunille suoran yhteyden lentoasemalle. Samalla Helsingin keskustasta tulisi 12 minuutin yhteys lentoasemalle.
"Seuraavalla hallituskaudella on katsottava näitä kaikkia rinnakkain, analysoitava edut ja haitat. Sen jälkeen on tehtävä kansantaloudelliseen hyötyyn perustuva ratkaisu eikä huutoäänestystä", Vapaavuori sanoo.
Kun ratahankkeiden kokonaissuma lähentelee jo kymmentä miljardia euroa, on selvää, että kaikki on lopulta kiinni rahasta. Valtion budjettirahoituksella hankkeet eivät etene, joten niitä varten on jo perustettu uusi valtion yhtiö Oy Suomen Rata Ab. Sen alaisuudessa eri kehitysyhtiöt tekevät nyt selvitystyötä eri raidehankkeista.
Espoon Jukka Mäkelä toivoisi, että keskustelu etenisi uudenlaiseen näkökulmaan.
"Menestyvä Suomi on menestyvien kaupunkikeskusten verkosto. Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, millainen työssäkäyntialue muodostuu kaupunkikeskusten välille."
Mäkelän mielestä Suomi tarvitsee eräänlaisen strategisen yleiskaavan, joka kytkee kaupunkiseudut toisiinsa.
"Olen aivan varma siitä, että maahan tarvitaan raiteisiin tukeutuva kasvu- ja kehityskäytävä. Se on myös ympäristösyistä välttämätöntä."
Tällaiset kasvukäytävät tarvittaisiin lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. Mäkelän mielestä Suomi tekee virheen, jos eri hankkeita kilpailutetaan keskenään.
"Emme voi enää toimia niin, että yksittäisiä karvalakkilähetystöjä käy Helsingissä lobbaamassa kuka mitäkin hankkeita ja sitten valtio antaa niille rahaa. Jatkossa rahoituksen pitää perustua siihen, mitä raidehankkeet mahdollistavat."
Mäkelä ottaisi mallia Ruotsista, jossa useita isoja raidehankkeita on suunniteltu ja toteutettu rinnakkain 10–15 vuoden tähtäimellä. "Olemme jääneet tässä pahasti jälkeen Ruotsista."
Koska raidehankkeet mahdollistavat erityisen paljon asioita pääkaupunkiseudun kaupungeille, nämä ovat valmiita myös harkitsemaan osallisuuttaan rahoitukseen. Kaupungeille uudet radat tarkoittavat mahdollisuuksia sekä asuin- että työpaikka-alueiden rakentamiseen.
Helsinki on Vapaavuoren mukaan periaatteessa valmis osallistumaan kustannuksiin, jos ratahanke oleellisesti hyödyttää kaupunkia. "Perinteisellä valtion budjettirahoituksella näitä ei pystytä rakentamaan. Koska ne hyödyttävät Etelä-Suomen kaupunkeja, jokin rooli kaupunkien pitää siinä ottaa", Vapaavuori sanoo.
(...)
Quote from: l'uomo normale on 27.02.2019, 11:56:06
Vihdintie, Munkkivuori mullistetaan kaupunkibulevardeilla. Haagan liikenneympyrä täytetään taloilla. Vihreä visio: epäkaupunki eliminoidaan. Entä epäkaupunkilaiset?
Tulevat epäautoilla kaupunkiin, tai maksavat tietulleja ja seisovat ruuhkissa niinkuin nykyäänkin.
QuoteHämeentie suljetaan viikonvaihteessa lopullisesti yksityisautoliikenteeltä.
Helsingin kaupunki on tiedottanut lisää mittavan Hämeentien peruskorjauksen vaikutuksista alueen liikenteeseen. Hämeentien peruskorjaukseen ja raitiovaunujen poikkeusreittiin liittyvien liikennejärjestelyjen tekeminen alkaa Sturenkadun risteysten muutoksilla keskiviikkona ja jatkuu maaliskuun puolelle.
Helsingin kaupunki kehottaa työmatkalaisia varaamaan tavallista enemmän matka-aikaa myös Hämeentien ulkopuolella maanantaina 4. maaliskuuta.
Yksityisautojen läpiajokielto Hämeentiellä alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 4. maaliskuuta klo 00.00. Hämeentie jää pysyvästi joukkoliikennekaduksi.
https://www.verkkouutiset.fi/yksityisautojen-lapiajokielto-alkaa-helsingin-valtavaylalla/ (https://www.verkkouutiset.fi/yksityisautojen-lapiajokielto-alkaa-helsingin-valtavaylalla/)
Kävin pari päivää sitten Kalliossa Helsinginkatua ja Hämeentietä. Jotenkin minulle tuli tunne, että gentrifikaatio ja hipsterimestojen leviäminen ovat tauonneet. Uusia teippauksia vastapestyissä ikkunoissa ja uusia nimikylttejä oli vain parilla kapakalla.
Joko siellä on ikuinen fillarikommarien festari ja autot liekeissä Kurvin kohdilla?
Omien havaintojen mukaan liikenne kulki poikkeuksellisen sujuvasti tänä aamuna, ilmeisesti ennakkovaroittelu toimii sittenkin.
Quote from: no future on 04.03.2019, 08:00:14
Joko siellä on ikuinen fillarikommarien festari ja autot liekeissä Kurvin kohdilla?
Jospa fillarikommarit ovat valumassa Baanalle ja Eiraan?
Seuraava hanke voisi olla Sörnäisten rantatien elävöittäminen (kahvilaa, kauppaa, viheriöitä) edes Teollisuuskadun tasolle. Sitten alettaisiin vähitellen miettiä miten läpiajoliikennettä rajoittaa Sörnäisten rantatielläkin.
Ne helvetin kalliit sillat Krunikasta laajasaloon todennäköisesti pelastaa ton Rantatien fillariterrorismilta. Ja ei kai siellä kukaan nykyäänkään vapaaehtoisesti kävele tai pyöräile, muuten kuin Tuskan ja Flown aikoihin? Mutta Hanasaaren rakentaminen alkaa joskus 2025, ja sen myötä tuo Rantatiekin varmaan saa enemmän tai vähemmän väistyä.
Itse ihmettelen, että miksi Perussuomalaiset ovat Turussa lähteneet voimakkaasti vastustamaan raitiotietä. Esimerkiksi Ville Tavio on todennut, että Turussa persut eivät koskaan lähden tukemaan vanhentunutta systeemiä. Mille perusteella ratikka muka on vanhentunut? Ovatko tamperelaiset jotenkin ajasta jäljessä? Mitä mieltä helsinkiläiset ratikan käyttäjät ovat sen vanhanaikaisuudesta?
Kyllä raideliikenne on ylivoimainen ruuhkaisissa kaupunkikeskuksissa. Superbussitkin seisovat ruuhkassa siinä kun ratikka painaa eteenpäin omaa kaistaansa kiskoja pitkin.
Jos on asiaa sinne päin, voin hyvinkin kävellä rantatietä, on enemmän tilaa ja karut ja keskeneräiset maisemat viehättää. Koskeeko se läpiajokielto bussejakin? Periaatteessa, mitä enemmän ihmisiä, sen enemmän voisi olla asiakasvirtaa ja myös satunnaisia kävijöitä kivijalkaliikkeisiin, huoltoasemalle, pikaruokaloihin.
Kyllähän raideliikenne kaikkinensa on mukavin tapa liikkua Helsingissä, ja niistä tietysti ratikka on helpoin sekä joustavin.
Quote from: Hippo on 04.03.2019, 10:22:37
Kyllä raideliikenne on ylivoimainen ruuhkaisissa kaupunkikeskuksissa. Superbussitkin seisovat ruuhkassa siinä kun ratikka painaa eteenpäin omaa kaistaansa kiskoja pitkin.
Sähköbussit on hiljaisia ja käryttömiä, eikä akkujen valmistamisen niille pitäisi luontoa aivan kohtuuttomasti rasittaa. Bussikaistat on Helsingissä vanhastaan ja joukkoliikennekatujakin on; en tiedä paljonko järkeä sellaisissa etuoikeuksissa kuitenkin on loppujen lopuksi.
Quote from: no future on 04.03.2019, 10:29:11
Kyllähän raideliikenne kaikkinensa on mukavin tapa liikkua Helsingissä, ja niistä tietysti ratikka on helpoin sekä joustavin.
Koko elinkaaren huomioonottaen helvetin kallista ja kaiken lisäksi on sidottu vain sinne mihin kiskot on rakennettu. Sähköbussit on paljon halvempia ja joustavampia. Kiskot häiritsee myös kumipyöräliikennettä.
Vanhanaikaisuuteen en ota kantaa mutta helvetin kallis projekti jonka hyöty on kyseenalainen. Jos olisikin tilaa ratikan omalle kaistalle koko reitin matkalta niin se nopeus ja sujuvuus toteutuisi. Mutta kun ei ole. Ja Helsingissäkin tämän tästä väärin pysäköity auto pysäyttää liikenteen.
Vastustan siis ehdottomasti ratikkaa Turkuun. #ratikkaonmurhaa
Quote from: Faidros. on 04.03.2019, 10:36:34
Quote from: no future on 04.03.2019, 10:29:11
Kyllähän raideliikenne kaikkinensa on mukavin tapa liikkua Helsingissä, ja niistä tietysti ratikka on helpoin sekä joustavin.
Koko elinkaaren huomioonottaen helvetin kallista ja kaiken lisäksi on sidottu vain sinne mihin kiskot on rakennettu. Sähköbussit on paljon halvempia ja joustavampia. Kiskot häiritsee myös kumipyöräliikennettä.
Kiinassa on käytössä jo raiteettomia "ratikoita".
Muutenhan raideliikenne on järkevää siellä missä sille on riittävästi käyttäjiä, ja Helsingissä kiskoja on käsittääkseni juuri siellä. Metrolla ja ratikalla tehdään päivittäin yhteensä liki puoli miljoonaa matkaa ja lähijunilla 200 000, eli millään linja-autoverkostolla tuota ei olisi mahdollista korvata.
Quote from: Uretaanipusla on 04.03.2019, 10:45:06
Vanhanaikaisuuteen en ota kantaa mutta helvetin kallis projekti jonka hyöty on kyseenalainen. Jos olisikin tilaa ratikan omalle kaistalle koko reitin matkalta niin se nopeus ja sujuvuus toteutuisi. Mutta kun ei ole. Ja Helsingissäkin tämän tästä väärin pysäköity auto pysäyttää liikenteen.
Vastustan siis ehdottomasti ratikkaa Turkuun. #ratikkaonmurhaa
Väärin pysäköidyistä autoista saisi kyllä lyödä nykyistä tuntuvamman raivausmaksun. Mutta tässä tapauksessahan ongelma ei ole joukkoliikenteessä, vaan siellä ratin ja penkin välissä istuneessa itsenäisessä ajattelijassa.
Mielestäni ratikka on ihanteellinen kiinteille läpikulkureiteille, kuten Tampereen kapean kannaksen läpi. Tampereen keskustassa asuneena ymmärrän myös miksi autoliikenteen melu, saasteet ja tärinä halutaan minimiin. Helsingin verkko on aina ollut mielestäni sekava, maantieteen vuoksi. Kalliossa asuessa vasta valkeni logiikka. Tampereelle citysukkula on nappi ratkaisu, kunhan kalusto on toimivaa ja pysäkit järkevissä paikoissa.
Erinomaisesta julkisesta liikenteestä esimerkkinä mainitsen Wienin jossa kahta miljoonaa asukasta palvelee metro, ratikka, pikaraitiotie, lähijunat ja bussit. Raideinfra on yli sata vuotta vanha ja hyvin kattava, liikenne tiuhaa ja vakiintunutta, vuosikortilla maksaa euron per päivä, lapset 60 e/kouluvuosi ja illat, viikonloput ja lomat ilmaiseksi. Myös autoilijalle kaupunki on mukava, helpompi kuin Helsinki, parkkipaikka löytyy aina, etc.
Helsingistähän löytyy myös parkkipaikka about aina, mutta ihmiset eivät haluaisi maksaa niistä.
Se on jännää mutta toisaalta ei yllättävää, että ratikkakeskustelu on ainakin Turussa mennyt oikeisto-vasemmistoakselille. Itse olen tässä "vasemmistolainen" koska kannatan raideliikennettä Turkuun vaikken siellä asukaan.
Monesti kun olen tullut Helsinkiin bussilla Turun suunnasta, olen miettinyt, että voisi hypätä pois Tullinpuomissa ja mennä loppumatkan ratikalla Kamppiin. Aivan varmasti olisi nopeammin perillä. Siinä ratikan ero verrattuna mihin tahansa bussiin.
Ihan aiheellinen täsmennys. Satunnaista kityssä käyntiä varten pitää laskea onko halvempaa maksaa seutuliput koko komppanialle vai maksaa nylkymarkkinahinta parkkipaikasta. Menee tasoihin, ja yleensä jää käymättä, koska Helsingissä käymisen hinta/laatusuhde on aina negatiivinen. Käyt vaikka oopperassa, joudut näkemään assan seudun koko kuvottavan rappion.
Wienissä tarkoitan katuparkkia. Wanha ja semivanha kaupunkialue on niin laaja ettei Tsadin kaltaista tulppailmiötä tule.
Quote from: Beef Supreme on 04.03.2019, 12:48:24
Ihan aiheellinen täsmennys. Satunnaista kityssä käyntiä varten pitää laskea onko halvempaa maksaa seutuliput koko komppanialle vai maksaa nylkymarkkinahinta parkkipaikasta. Menee tasoihin, ja yleensä jää käymättä, koska Helsingissä käymisen hinta/laatusuhde on aina negatiivinen.
Voi olla jopa samaa luokkaa hinta jos maksat taksin, riippuu tietysti körötteleekö jostain Espoon lippajärven perukoilta Cityyn.
Muun liikenteen yläpuolelle sijoitettu kohorata (monorail) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Monorail) olisi hieno mutta myös kallis. Hienous johtuu siitä että (metron) tunnelia ei tarvitse kaivaa mutta kohorata kulkee silti eri tasossa kuin muu liikenne, eikä pysäkkien ilmanvaihtoon tai valaistukseen tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi leveän kadun voi käyttää toiseenkin kertaan jos sen yläpuolelle tulee kohoradan kiskot.
Kohoradan kiskoista roikkuva malli (https://en.wikipedia.org/wiki/Suspension_railway) on sillä tavoin nerokas, että sen matkustajakorin voi tehdä nivelten varassa kaarteissa automaattisesti oikein kallistuvaksi. Ehkä kiskojen rakenteensa ansiosta SAFEGE roikkuva kohorata (https://en.wikipedia.org/wiki/SAFEGE#SAFEGE_type_monorail) olisi käyttökelpoinen myös Suomessa. Radan kotelorakenteen ansiosta radalle ei joudu lunta, jäätä, soraa, hiekkaa, lehtiä tai muita roskia. Katso: Havainnollinen video SAFEGE kohoradan toiminnasta. (https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=poQ25pFXIRg) Düsseldorfissa on samalla periaatteella toimiva H-Bahn (https://en.wikipedia.org/wiki/H-Bahn) käytössä. Tästäkin on video katsottavissa. (https://www.youtube.com/watch?v=tUhBf4CVb-8)
Pari muuta videota höysteeksi tähän:
• Luke Starkenburg: Shonan Monorail Enoshima to Ōfuna (https://www.youtube.com/watch?v=AXtAf1550Hg) YouTube, 2015-01-03.
• Brijesh Gohil: DUBAI MONORAIL Ride (https://www.youtube.com/watch?v=_yuKpL695tU) YouTube, 2017-10-01.
Raitiovaunussa hyviä puolia ovat lähinnä pakokaasujen puuttuminen, hyvä sivuttaispito kelistä riippumatta ja se että muille liikenteessä kulkijoille raitiovaunun reitti on varsin hyvin ennakoitavissa kiskojen perusteella. Huonona puolena pidän sitä että raitiovaunu kulkee muun katuliikenteen seassa samassa tasossa, eli se kilpailee samasta tilasta henkilöautojen ja bussien kanssa. Raitiovaunun kiskojen kustannukset ovat vähän siinä ja siinä: Yhtäältä paljon halvempi kuin metro tai kohorata, toisaalta kalliimpi kuin tavallinen päällystetty katu, joka kelpaa kaikelle kumipyöräliikenteelle yhteisesti.
Voisi tietysti ajatella sellaista utopistista mahdollisuutta, että jos katuja ei kertakaikkiaan tarvitsisi lainkaan hiekoittaa, vaan kaikissa jalkineissa ja kumipyörissä olisi piikit ja nastat tuomassa riittävästi pitoa talven liukkaille keleille, sitten keväisen katupölyn aiheuttama haitta hengityselimille olisi vähäisempää. Tähän haasteeseen raitiovaunu tarjoaisi ratkaisua siinä kuin muukin kiskoliikenne.
Kaikki kiskoihin perustuvat liikenneratkaisut ovat jäykkiä ja sellaisina epäilemättä sopivat hyvin totalitaristien visioihin, sillä ihmisten liikkuminen ja sen hallinta on huomattava mahdollisuus vallankäytön ulottamiselle syvemmälle tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, hieman samoin kuin henkilökohtaiset tietokoneet ja varsinkin älykännykät mahdollistavat vakoilemisen.
Quote from: Hippo on 04.03.2019, 12:44:54
Monesti kun olen tullut Helsinkiin bussilla Turun suunnasta, olen miettinyt, että voisi hypätä pois Tullinpuomissa ja mennä loppumatkan ratikalla Kamppiin. Aivan varmasti olisi nopeammin perillä. Siinä ratikan ero verrattuna mihin tahansa bussiin.
Riippuu. Pahimpaan ruuhka-aikaan ja silloinkin vain ruuhkan suuntaan (aamulla keskustaan ja illalla ulospäin) bussi saattaa olla hitaampi. Raitiovaunu pysähtyy yhtälailla liikennevaloihin ja sen pysäkit ovat tiuhemmassa.
Tarkka määränpääkin vaikuttaa: Stockan eteen pääsee ratikalla, mutta linja-autoasemalta kävelee vielä tovin.
Raitiovaunu on näppärä nousta kyytiin, mutta nopeudessa se jää yhtään pidemmällä pätkällä (esimerkiksi Sokos - Ruskeasuo tai Hakaniemi - Arabia).
Quote from: Nikolas Ojala on 04.03.2019, 13:01:14
Kaikki kiskoihin perustuvat liikenneratkaisut ovat jäykkiä ja sellaisina epäilemättä sopivat hyvin totalitaristien visioihin, sillä ihmisten liikkuminen ja sen hallinta on huomattava mahdollisuus vallankäytön ulottamiselle syvemmälle tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, hieman samoin kuin henkilökohtaiset tietokoneet ja varsinkin älykännykät mahdollistavat vakoilemisen.
Eikö aivan vastaavasti kaikki liikennesäännöt, liikennevalot, pysäköintikiellot, nopeusrajoitukset, yksisuuntaiset kadut jne ole kaupungissa merkkejä totalitaristisesta vallankäytöstä?
Maanantaina maaliskuun neljäntenä päivänä yksityisautojen läpiajoliikenne Hämeentiellä päättyy lopullisesti, ja Hämeentiestä tulee joukkoliikennekatu. Noin 7 500 päivittäistä automatkaa siirtyy Sörnäisten rantatielle.
https://www.rakennuslehti.fi/2019/02/helsingin-hameentie-suljetaan-autojen-lapiajolta-lopullisesti-kahden-viikon-paasta-nain-historiallinen-liikennemullistus-etenee/
Muuan Virheiden edustaja on tämänkin aloitteen takana. Ja kuinka ollakaan samainen henkilö sattuu asumaan Hämeentiellä. Sanoisin, jotta ei siinä yleinen etu ole ollut mielessä vaan oma henkilökohtainen päähänpinttymä, kun koskee omaa asuinaluetta.
Mielestäni raiteet soveltuvat parhaiten kiinteiden, villkaiden reittien ajoon joilla ei ole paljon mutkia ja siksakkia, kadulla on riittävästi leveyttä jne. Äärimmillään raitiovaunu on kuin funikulaari - sukkuloi vieden valtavasti porukkaa aasta beehen, säästäen matkaa ja aikaa. Kyllä kiskoja kannattaa asentaa, kun vain tilaa ja kulkijoita on.
Suomen väkimäärällä alkaa olla raitiovaunujen määrä maksimissa kun Tampere valmistuu. Taitaa yksi ratikka maksaa aika monta bussia... Salzburgissa jossa on about miljardi turistia pahimmillaan on oikein toimiva rollikkaverkko (johdinbussi niille jotka eivät tiedä).
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 15:12:01
Muuan Virheiden edustaja on tämänkin aloitteen takana. Ja kuinka ollakaan samainen henkilö sattuu asumaan Hämeentiellä. Sanoisin, jotta ei siinä yleinen etu ole ollut mielessä vaan oma henkilökohtainen päähänpinttymä, kun koskee omaa asuinaluetta.
Kuka?
Quote from: Hippo on 04.03.2019, 10:22:37
Kyllä raideliikenne on ylivoimainen ruuhkaisissa kaupunkikeskuksissa. Superbussitkin seisovat ruuhkassa siinä kun ratikka painaa eteenpäin omaa kaistaansa kiskoja pitkin.
Tästä voimme siis päätellä että Helsinki ei ole ruuhkainen kaupunkikeskus.
Otetaan esimerkiksi vaikka yksi Helsingin keskustan pääväylistä, Mannerheimintie. Maalta keskustan suuntaan. Ruskeasuolla Pikku-Huopalahdesta kaartaa ratikka Mannerheimintielle, samassa risteyksessä seisoo paikallisbussi punaisissa valoissa. Ja bussilla on pysäkki tuon risteyksen jälkeen, ratikan pysäkki oli siinä poikkikadulla ennen risteystä.
Vaikka bussi pysähtyy tuohon pysäkille matkustajien takia, niin Tilkan kodalla bussi ja ratikka kulkee jo rinta-rinnan. Kuusitien ympyrän kohdalla bussi on jo ottanut selkeän kaulan ratikkaan ja Tullinpuomin kohdalla ratikkaa ei näy edes bussin peileistä vaikka kuinka yrittäisi tiirailla.
Samalla matkalla Tullinpuomin kohdalta kaartaa taas ratikka Manskulle, kun bussi seisoo liikennevaloissa. Ei ehditä edes Nordiksen risteykseen kun bussi on jo kepittänyt ratikan... Runebergin kadun risteyksen jälkeen sitäkään ratikkaa ei enää näe bussin peileistä.
Sama toimii myös toiseen suuntaan. Postitalon kulmalta kun lähdetään yhtäaikaa bussilla ja sporalla, niin viimeistään Intercontinentalin kohdalla bussi menee menojaan...
Ja käsitellään nyt tuo Hämeentiekin. Bussi seisoo
rautatientorin laittomien aukion valoissa odottaen vihreää valoa jotta voinee kääntyä Kaisaniemenkadulle. Ratikka saa noissa valoissa hieman etumatkaa. Sen entisen Pukevan kohdalla Kaisaniemenkadulla bussi painelee ohi. Ja Pitkän sillan kohdilla turha katsella peileihin, sitä ratikkaa ei näy missään.
Hakaniemen torin paikkeilla taas seistään toisen ratikan kanssa samoissa liikennevaloissa odottaen pääsyä Hämeentielle. Ratikka saa taas vähän etumatkaa, mutta ei hätää, Haapaniemenkadun pysäkeille saavutaan rinta-rinnan. Sörnäisten kohdalla kurvissa liikennevaloissa seistessä on aivan turha tihrustella sinne bussin peileihin, ei sitäkään ratikkaa enää näy...
Ja tämä siis bussinkuljettajan näkövinkkelistä havaittua todellisuutta.
Quote from: Beenari on 04.03.2019, 19:48:52
Vaikka bussi pysähtyy tuohon pysäkille matkustajien takia, niin Tilkan kodalla bussi ja ratikka kulkee jo rinta-rinnan. Kuusitien ympyrän kohdalla bussi on jo ottanut selkeän kaulan ratikkaan ja Tullinpuomin kohdalla ratikkaa ei näy edes bussin peileistä vaikka kuinka yrittäisi tiirailla.
Helsingin ratikkahan on suorituskyvyltään aivan onneton. Keskinopeus on 14,6 kilometriä tunnissa.
https://kuntalehti.fi/uutiset/tekniikka/helsinki-haluaa-lisaa-vauhtia-raitiovaunuihin/
Se on semmoinen nostalginen keskikaupungin askelensäästäjä. Jos olet keskustassa kävelemässä kilometrin tai parin matkaa -- jonka voisit hyvin kävelläkin -- niin jos paikalle sattumalta osuu ratikka sopivaan aikaan oikeaan suuntaan, voit mennä sillä pari pysäkinväliä ja olet hyvässä lykyssä perillä jo hiukan nopeammin kuin kävelemällä.
Quote from: no future on 04.03.2019, 16:58:21
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 15:12:01
Muuan Virheiden edustaja on tämänkin aloitteen takana. Ja kuinka ollakaan samainen henkilö sattuu asumaan Hämeentiellä. Sanoisin, jotta ei siinä yleinen etu ole ollut mielessä vaan oma henkilökohtainen päähänpinttymä, kun koskee omaa asuinaluetta.
Kuka?
Sori... jäi kertomatta. Kyseessä on siis Emma Kari. Ei tämä sataprosenttinen tieto ole aloitteen tekijästä, mutta avoimesti hehkuttaa muutosta ja asuu Hämeentien varressa.
Varmasti on mukava saada yksityisliikenne pois ja siirtää se Sörnäisten Rantatielle. Oli kuitenkin vain oma etu eikä kansalaisten etu mielessä?
Jos oikeasti ajatellaan ympäristöä, niin pitäisi HETI kieltää taksiliikenne ja yksityisautoilu koko Helsingistä. Ja dösätkin. Kiinni vaan. Myös poliisiautot, ehkä lopuksi myös ambulanssit ja paloautot. Ne saastuttaa.
Mutta pääasia että Vihreät, Kokoomus, Vaemmistoliitto ja No Future eivät ikinä saisi liikkua Helsingissä kuin ratikalla.
Hölmöintä Hämeentien sulkemisessa yksityisautoilulta on, että sen tukkivat lähinnä linja-autot.
Ruuhka-aikaan se ei ole kovin houkutteleva läpiajokatu oikeastaan mistään suunnasta. Muina aikoina henkilöautoliikenne on aika kohtuullista. Pelkästään se, että Hämeentietä pitkin joutuu Kurviin seisomaan jokaisissa liikennevaloissa sekä väistelemään raitiovaunupysäkeille ryntäileviä jalankulkijoita ja pysäkeiltä lähteviä busseja tekee reitistä ikävän.
Kadun sulkeminen on mielestäni liioiteltua, sillä on kuitenkin käyttäjäkuntansa ja toisinaan se on ihan käyttökelpoinen väylä.
Quote from: Paju on 04.03.2019, 21:54:02
Hölmöintä Hämeentien sulkemisessa yksityisautoilulta on, että sen tukkivat lähinnä linja-autot.
Ruuhka-aikaan se ei ole kovin houkutteleva läpiajokatu oikeastaan mistään suunnasta. Muina aikoina henkilöautoliikenne on aika kohtuullista. Pelkästään se, että Hämeentietä pitkin joutuu Kurviin seisomaan jokaisissa liikennevaloissa sekä väistelemään raitiovaunupysäkeille ryntäileviä jalankulkijoita ja pysäkeiltä lähteviä busseja tekee reitistä ikävän.
Kadun sulkeminen on mielestäni liioiteltua, sillä on kuitenkin käyttäjäkuntansa ja toisinaan se on ihan käyttökelpoinen väylä.
Mielestäni kyseessä on puhtaasti ko. neitokaisen oman edun tavoittelu. Ei infran kunnostus tai liikennepoliittiset syyt,
Quote from: Paju on 04.03.2019, 21:54:02
Hölmöintä Hämeentien sulkemisessa yksityisautoilulta on, että sen tukkivat lähinnä linja-autot.
Ruuhka-aikaan se ei ole kovin houkutteleva läpiajokatu oikeastaan mistään suunnasta. Muina aikoina henkilöautoliikenne on aika kohtuullista. Pelkästään se, että Hämeentietä pitkin joutuu Kurviin seisomaan jokaisissa liikennevaloissa sekä väistelemään raitiovaunupysäkeille ryntäileviä jalankulkijoita ja pysäkeiltä lähteviä busseja tekee reitistä ikävän.
Kadun sulkeminen on mielestäni liioiteltua, sillä on kuitenkin käyttäjäkuntansa ja toisinaan se on ihan käyttökelpoinen väylä.
Navigointiohjelmat myös ohjaavat Sörnäisten rantatielle, joten voi olettaa, että Hämeentietä käyttävät ne, joilla on siihen jokin järkevä syy.
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 20:53:01
Quote from: no future on 04.03.2019, 16:58:21
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 15:12:01
Muuan Virheiden edustaja on tämänkin aloitteen takana. Ja kuinka ollakaan samainen henkilö sattuu asumaan Hämeentiellä. Sanoisin, jotta ei siinä yleinen etu ole ollut mielessä vaan oma henkilökohtainen päähänpinttymä, kun koskee omaa asuinaluetta.
Kuka?
Sori... jäi kertomatta. Kyseessä on siis Emma Kari. Ei tämä sataprosenttinen tieto ole aloitteen tekijästä, mutta avoimesti hehkuttaa muutosta ja asuu Hämeentien varressa.
Varmasti on mukava saada yksityisliikenne pois ja siirtää se Sörnäisten Rantatielle. Oli kuitenkin vain oma etu eikä kansalaisten etu mielessä?
Puolittain oikein. En muistanut itsekään asian etenemistä, mutta tämähän on kuntalaisaloitteesta lähtöisin:
https://m.facebook.com/emmakari1/posts/10152133953470949
(https://m.facebook.com/emmakari1/posts/10152133953470949)
https://www.hs.fi/kaupunki/jarvenpaa/art-2000006023896.html
QuoteJärvenpäähän rakennetaan kristillinen asuinalue
Kristillisen Laiho-yhdistyksen haaveissa on saada Lepolaan kolmen korttelin kristillinen asuinalue. Ensimmäisen korttelin on määrä valmistua ensi vuonna.
(...)
Kortteli rakennetaan Lepolan alueelle Keski-Uudenmaan kristillisen koulun ja päiväkodin läheisyyteen. Myös kaksi muuta korttelia rakennettaisiin samalle alueelle.
Kristillinen asuinyhteisö on ollut Laihon aktiivien mielessä jo pitkään. Vuosituhannen alussa joukko suunnitteli Keski-Uudellemaalle kristillistä koulua, päiväkotia ja vanhusten hoivakotia. Koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa jo vuonna 2000, mutta ajatus hoivakodista nousi uudelleen esiin vasta, kun koulu muutti Keravalta Järvenpäähän melkein kymmenen vuotta myöhemmin.
Pian ajatus hoivakodista laajentui kristilliseksi asuinyhteisöksi. Hanke nimettiin Laihoksi, ja hanketta edistävä yhdistys rekisteröitiin nimellä Kristillinen vanhusten asumisyhdistys Laiho ry.
(...)
Kristilliseen asuinkortteliin on suunnitteilla seitsemän taloa, joihin tulee 17 vuokra-asuntoa ja 34 omistusasuntoa ikäihmisille, perheille ja yksin asuville. Vaikka asuinalue on kristillinen, yhdistys ei aio valikoida asukkaita.
"Olemme tiedotuksessa hyvin avoimia. Haluamme tuoda esille, millaisesta asuinalueesta on kyse, jotta kenellekään ei tule yllätyksenä, mihin on tullut. Ihminen itse tietää, haluaako asua tällaisessa korttelissa. Uskomme, että se pitkälti ohjaa asukkaaksi hakeutumista."
(...)
Jos asuntojen ennakkomarkkinointi sujuu odotetusti, talojen rakentaminen alkaa ensi kesänä. Valmista pitäisi olla 2020 kesän tietämillä. Forsmanin mukaan kaikki vuokra-asunnot on jo varattu ja omistusasunnoista 12.
(...)
Koskas yleensä julkistetaan tulevan kesän katutyömaat? Yritin netistä etsiä, mutta mitään ei tullut vielä vastaan. Omat tulevat työkohteet on liikenteellisesti ihanasti levällään pitkin Uuttamaata, ja olisi mukava hieman ennakoida sekä aikatauluttaa hommia ja logistiikkaa.
^^ niin, muistetaan lipposen talolle vievän tien hidastustöyssyjen poisto. ne kun ei tuntuneet pääministeriaudin takapenkillä mukavilta.
Quote from: no future on 05.03.2019, 09:44:05
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 20:53:01
Quote from: no future on 04.03.2019, 16:58:21
Quote from: Helmeri on 04.03.2019, 15:12:01
Muuan Virheiden edustaja on tämänkin aloitteen takana. Ja kuinka ollakaan samainen henkilö sattuu asumaan Hämeentiellä. Sanoisin, jotta ei siinä yleinen etu ole ollut mielessä vaan oma henkilökohtainen päähänpinttymä, kun koskee omaa asuinaluetta.
Kuka?
Sori... jäi kertomatta. Kyseessä on siis Emma Kari. Ei tämä sataprosenttinen tieto ole aloitteen tekijästä, mutta avoimesti hehkuttaa muutosta ja asuu Hämeentien varressa.
Varmasti on mukava saada yksityisliikenne pois ja siirtää se Sörnäisten Rantatielle. Oli kuitenkin vain oma etu eikä kansalaisten etu mielessä?
Puolittain oikein. En muistanut itsekään asian etenemistä, mutta tämähän on kuntalaisaloitteesta lähtöisin:
https://m.facebook.com/emmakari1/posts/10152133953470949
(https://m.facebook.com/emmakari1/posts/10152133953470949)
Maksumuurin takaa en pääse lukemaan hs juttua... ettei vain kansalaisalpitteen tekijä olisi Emma Kari?
Quote from: Helmeri on 05.03.2019, 13:24:32
Maksumuurin takaa en pääse lukemaan hs juttua... ettei vain kansalaisalpitteen tekijä olisi Emma Kari?
Ei. Otso Kivekäs ja Marjut Ollitervo ovat.
Hämeentien muutoksessa kyseessä tosiaan oli siis kansalaisaloite, eli suora demokratia toimii sittenkin?
^ "Suora" demokratia eli kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja tekee "kuntalaisaloitteen" niin johan menee aloite läpi ohituskaistaa :flowerhat:
Quote from: no future on 05.03.2019, 14:02:49
Hämeentien muutoksessa kyseessä tosiaan oli siis kansalaisaloite, eli suora demokratia toimii sittenkin?
Jospa kuitenkin vain Emma Kari pyysi kavereitaan, jotta ei olisi liian epäillyttävää?
Quote from: jmk on 05.03.2019, 17:54:00
^ "Suora" demokratia eli kun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja tekee "kuntalaisaloitteen" niin johan menee aloite läpi ohituskaistaa :flowerhat:
Helsingin polkupyöräilijät ry ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sen kuntalaisaloitteen takana olivat, ja vaikka Kivekäs järjestössä toimiikin niin ei aloitteen käsittelyssä mitään ohituskaistaa käytetty. 12 000 helsinkiläistä sen aloitteen kuitenkin allekirjoitti.
Ylipäätään on järkevämpää lobata ja ajaa eteenpäin hankkeita joilla tietää jo valmiiksi olevan kannatusta sekä onnistumismahdollisuuksia. Näin saattaa saada joskus jotain aikaiseksikin, sen sijaan että kerta toisensa jälkeen hakkaa päätään seinään kun muut valtuutetut ja kunnan virkamiehet eivät ostakaan sitä omaa "loistavaa" ehdotustasi.
Quote from: Nikolas Ojala on 04.03.2019, 13:01:14
Kaikki kiskoihin perustuvat liikenneratkaisut ovat jäykkiä ja sellaisina epäilemättä sopivat hyvin totalitaristien visioihin
Tällä en tarkoittanut sanoa että kiskoliikenne olisi pelkästään totalitaristien juttu. Itsekin melko runsaasti junia käyttäneenä tunnustan että kiskoliikenteessä on joitain huomattavia etuja.
https://yle.fi/uutiset/3-10673334
QuoteEspoo haluaa aikalisän Raide-Jokerissa – uhkaako miljoonahanke nyt viivästyä? "Ei tämä aikataulua ainakaan nopeuta"
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula arvioi, että päätös tietää muutaman kuukauden viivettä projektille.
Espoon kaupunginhallitus on päättänyt palauttaa Raide-Jokerin tarkennetun hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Markku Markkula kertoo syyksi maanantaiseen päätökseen, että Espoo haluaa käydä kustannuksia läpi.
Tammikuussa kerrottiin, että Raide-Jokerin kustannukset olivat nousseet 93 miljoonaa huhtikuun 2015 hintatasossa. Tuolloin tavoitteena oli, että rakentaminen voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2019.
Markkulan mukaan Espoo haluaa läpivalaista Raide-Jokerin kustannuksia niiden kohoamisen takia ja katsoa, löytyisikö jostakin säästämisen varaa. Hanketta ei kuitenkaan olla kaatamassa.
– Keskusteluja tullaan käymään Helsingin ja Raide-Jokerin organisaation kanssa allianssimallin käytäntöön soveltamisesta, kilpailutuksista ja bonusjärjestelmistä.
(...)
Jotta Raide-Jokerin rakentaminen voisi alkaa kesäkuussa, valtuustopäätökset pitäisi saada maaliskuun aikana. Saarikosken mukaan tämä näyttää nyt epätodennäköiseltä. Viivästyksiä siis saattaa tulla, mutta tilanne on toistaiseksi auki.
Quote from: Pamfletti on 07.03.2019, 11:01:33
https://yle.fi/uutiset/3-10673334
QuoteEspoo haluaa aikalisän Raide-Jokerissa – uhkaako miljoonahanke nyt viivästyä? "Ei tämä aikataulua ainakaan nopeuta"
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula arvioi, että päätös tietää muutaman kuukauden viivettä projektille.
Espoon kaupunginhallitus on päättänyt palauttaa Raide-Jokerin tarkennetun hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Markku Markkula kertoo syyksi maanantaiseen päätökseen, että Espoo haluaa käydä kustannuksia läpi.
Tammikuussa kerrottiin, että Raide-Jokerin kustannukset olivat nousseet 93 miljoonaa huhtikuun 2015 hintatasossa. Tuolloin tavoitteena oli, että rakentaminen voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2019.
Markkulan mukaan Espoo haluaa läpivalaista Raide-Jokerin kustannuksia niiden kohoamisen takia ja katsoa, löytyisikö jostakin säästämisen varaa. Hanketta ei kuitenkaan olla kaatamassa.
– Keskusteluja tullaan käymään Helsingin ja Raide-Jokerin organisaation kanssa allianssimallin käytäntöön soveltamisesta, kilpailutuksista ja bonusjärjestelmistä.
(...)
Jotta Raide-Jokerin rakentaminen voisi alkaa kesäkuussa, valtuustopäätökset pitäisi saada maaliskuun aikana. Saarikosken mukaan tämä näyttää nyt epätodennäköiseltä. Viivästyksiä siis saattaa tulla, mutta tilanne on toistaiseksi auki.
Mitäs menette valitsemaan allianssimallin toteuttamismuodoksi... ei pitäis tulla yllätyksenä kustannusten nousu
Mäkelänkadulle jättiremontti: 2,5-metriset pyörätiet, jalkakäytävä leveimmillään 3,7 metriä – "Katutila jaetaan uusiksi palvelemaan kaikkia"
Mäkelänkadulle suunniteltu jättiremontti alkaa Hämeentien peruskorjauksen jälkeen. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2024.
Kaupungin mukaan Mäkelänkadun katutila jaetaan uusiksi siten, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja.
Pyöräilijät saavat yksisuuntaiset, tasoerotellut pyörätiet, joiden leveys on 2,25–2,5 metriä. Pyöräteiden vieressä kulkevat jalkakäytävät, joiden leveys suurimmmillaan on 3,7 metriä.
Yksityisautoilta vähenee remontissa yksi kaista. Jatkossa Mäkelänkadulla on kaksi kaistaa suuntaansa, joista toinen on varattu pääosin busseille.
Kaikki Mäkelänkadun ylittävät suojatiet ovat remontin myötä valo-ohjattuja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
koko juttu
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/752039-makelankadulle-jattiremontti-25-metriset-pyoratiet-jalkakaytava-leveimmillaan-37
QuoteHELSINGIN seudun joukkoliikenteen lippu-uudistus tulee voimaan lauantaina huhtikuun 27. päivänä.
Pääsiäisen jälkeisellä viikolla, juuri ennen vappua kuntarajat menettävät merkityksensä joukkoliikenteessä. Siirrytään vyöhykemalliin, jossa matkan hinta mittaa likimain sen etäisyyttä Helsingin keskustasta.
Vyöhykkeet on nimetty kirjaimilla A, B, C ja D.
Lähes 100 miljoonan euron uudistusta on valmisteltu pitkään, ja se valmistuu melkein neljä vuotta myöhässä.
Uudistuksessa osa matkustajista voittaa, osa häviää. Eniten voittajia on B-vyöhykkeellä, jonka asukkaista monelle riittää jatkossa nykylippua yli 40 prosenttia halvempi AB- tai BC-lippu.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006033372.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=d9bbbdee5d6ea271d94af54318ab5450 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006033372.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=d9bbbdee5d6ea271d94af54318ab5450)
Kaupunkien sisäisten lippujen lopun myötä kuukausilippu kallistuu, mutta samalla rahalla pääsen Helsingin keskustan lisäksi ainakin Selloon ja Myyrmanniin. Saapa nähdä laskeeko Helsingin ydinkeskustan ketjumyymälöiden vetovoima matkalippureformin takia vähäsen.
^ Sekavalta kuulostaa tämä uudistus.
Quote from: Pamfletti on 13.03.2019, 13:23:29
^ Sekavalta kuulostaa tämä uudistus.
Ei minusta sekava uudistus, periaatteessa muitten maitten esikuvan mukainen ja ihan järkevä. Mutta pakkomyyvät puolet nykyistä seutulippua, niin ihan hupiajeluihin ei tulevaisuudessa kausilippua viitsi hankkia.
Mielenkiintoista nähdä uudistuksen vaikutus ihmisten matkustamiseen, erityisesti ei-pakollisilla matkoilla.
Vaikuttaa ihan järkevältä ja tarpeelliselta uudistukselta, esim Otaniemeen pääsee Hgistä nyt AB-lipulla seutulipun sijaan. Eli A - B aluelipun aiemmin tarvinneet säästävät huomattavasti.
Varsinkin läntisen liityntäliikenteen ja länsimetron kannalta järkevä uudistus, vaikka totuttelu toki vie aikansa.
Idästä on tähänkin asti päässyt Helsinkiin näppärästi ajamalla itäisimmille metroasemille ja jatkamalla metrolla keskustan suuntaan paikallislipun hinnalla. Lännessä sen sijaan on joutunut ajamaan melkein keskustaan asti tai maksamaan huomattavasti kalliimman seutulipun. Käytännössä tämä on tehnyt liityntäliikenteen käyttämisestä kannattamatonta.
Vyöhykeraja kuntarajan sijaan siirtää paikallislipun käyttöaluetta lännemmäs, jolloin auton voi jättää Kauniaisten korkeudelle ja silti päästä edullisesti perille.
Kuljin Vermonniityn ohi Espoossa. En olisi ikinä arvannut, että 70-lukulaiset betonikerrostalot tekevät comebackin. Erona entiseen oli vain vinoja linjoja katossa ja seinäpinnoilla ja betonielementtimuotin rypyläkoristelu. Myös betonielementtimuotin saumat olivat huomaamattomampia. Jos tuossa ei ole slummin reseptiä, ei sitten missään. Raviradalta säännöllisesti tuleva mökä karkottaa varakkaampia asunnontarvitsijoita joten sinne joutuville riittää halvalla tehty.
Tässä jälleen uusi luku aiheeseen parkkipaikkojen puute. Järjestelmällinen autonkäytön ankeuttaminen jatkuu liikennesuunnittelussa.
https://yle.fi/uutiset/3-10696233
Quote"Perheellinen ihminen vain tarvitsee nykypäivänä auton" – Kaupungit haluavat vähentää yksityisautoilua, mutta parkkipaikkojen puute raastaa monia
Autopaikkojen vähentäminen laskee asuntojen hintoja, mutta on saanut asukkaat jopa raivon partaalle esimerkiksi Vantaalla Kivistön uudella asuinalueella.
Harmaa maaliskuinen päivä on kääntymässä kohti iltaa, kun Tommi Talasto kurvaa autonsa kohti kotia Vantaan Kivistössä. Edessä on hermoja raastava parkkipaikan etsintä.
– Tänään kävi lottovoitto. Paikka löytyi noin 10 minuutin kävelymatkan päästä kaupasta eli oli harvinaisen hyvä päivä. Muskariin mennessä pahimmillaan autolta pitää kävellä jopa kilometrin matka, sanoo Talasto.
Muutaman korttelin päässä tyttärensä luokse kylään tuleva Tuula Erola on juuri päättänyt jokaviikkoisen parkkipaikkaetsintänsä.
– Paikkoja on todella vähän ja aina joutuu muutaman kierroksen ajamaan, ennen kuin sellaisen löytää. Tänään sain auton koulun pihalle, Erola toteaa.
Kivistön pysäköinti on kiristänyt asukkaiden hermoja jo pitkään. Monien suurien kaupunkien tavoin Vantaa on höllentänyt pysäköintipaikkavaatimuksia uusissa kerrostaloissa, joita rakennetaan kehäradan varteen.
Jos vaaditaan vähemmän autopaikkoja, voidaan rakentaa vähän korkeampia taloja ja samalle tontille saadaan mahtumaan enemmän asuntoja. Tiivistämällä kaupunkia saadaan puolestaan lisää käyttäjiä, joka taas auttaa kehittämään toimivaa joukkoliikennettä, selventää Vantaan kaupungin kuntatekniikan suunnittelupäällikkö Markus Holm.
(...)
Vantaalla otettiin vuodenvaihteessa käyttöön toistaiseksi voimassa oleva uusi mitoitusohje, jonka mukaan autopaikkoja vaaditaan uusiin kohteisiin eri määrä riippuen kohteen sijainnista.
Vähiten autopaikkoja vaaditaan kehäradan asemien lähellä Tikkurilassa, Kivistössä, Myyrmäessä ja Aviapoliksessa. Minimissään autopaikkoja tulee rakentaa yksi paikka kolmea asuntoa kohden.
(...)
Ilmastotavoitteet ovat yksi keskeinen syy, joka ajaa kaupunkeja yksityisautoilun suitsimiseen. Rakennusyhtiöt puolestaan pistävät parkkipaikkojen sijaan ennemmin pystyyn asuntoja, koska ne ovat arvokkaampia.
(...)
Kaupunkisuunnittelu tasapainoileekin nyt nykypäivän tarpeiden ja tulevaisuuden suunnitelmien välillä. Miten rakentaa vähäautoisia joukkoliikennekaupunkeja niin, etteivät asuinalueet ajaudu liikennekaaokseen?
– Se on ihan selvä, että kaikesta ykstyisautoilusta emme tule pääsemaään eroon kymmeniin vuosiin. Kyse on enemmän siitä, että yritämme mahdollistaa yhä useammille vähäautoisen ja jopa autottoman elämän. Toki kaikille se ei ole mahdollista, sanoo Holm.
Kivistössä asuva Talaston perhe ei jää odottelemaan kauan luvattuja palveluita, vaan perhe suunnittelee parhaillaan muuttoa muualle.
–Kyllä tämä pysäköintiongelma on yksi merkittävä tekijä meidän kohdallamme. Perheellinen ihminen vain tarvitsee nykypäivänä auton, sanoo Talasto.
Kuvittelevatko nykyajan hienoissa liikennesuunnittelutoimistoissaan istuvat pierunpidättäjät oikeasti, että kaikki heidän palkkansa maksavat töissä käyvät veronmaksajat pystyvät käyttämään joukkoliikennettä päästäkseen
työvälineineen veronmaksupaikoilleen? Monilla on työkaluja, jopa koneita ja laitteita, jotka eivät kulje jossain asiakirjasalkussa tai käsipakissa fillarin tarakalla tai sylissä dösässä tai junassa. Heidän veronmaksuvälineensä täytyy olla aamuviideltä ihan siinä kotioven lähellä, muuten ei onnistu.
Ainakin vielä syksyllä Kivistössä kyllä sai ihan auton pysäköityä. Ongelmahan tuossa on taas kerran se, että pitäisi ilmaiseksi saada. Tuo haastateltu tyyppikin on alueelle muuttaessaan tiennyt, että autopaikkoja ei ole ilmaiseksi tarjolla. Ei sitten kuitenkaan viitsinyt ostaa tai vuokrata sitä hallipaikkaa, vaan ajelee mieluummin joka päivä ympyrää ja kiroilee. :facepalm:
Quote from: no future on 20.03.2019, 00:34:52
Ainakin vielä syksyllä Kivistössä kyllä sai ihan auton pysäköityä. Ongelmahan tuossa on taas kerran se, että pitäisi ilmaiseksi saada. Tuo haastateltu tyyppikin on alueelle muuttaessaan tiennyt, että autopaikkoja ei ole ilmaiseksi tarjolla. Ei sitten kuitenkaan viitsinyt ostaa tai vuokrata sitä hallipaikkaa, vaan ajelee mieluummin joka päivä ympyrää ja kiroilee. :facepalm:
Ei kai tuo ollut kritiikin kärki.
Quote
– Tänään kävi lottovoitto. Paikka löytyi noin 10 minuutin kävelymatkan päästä kaupasta eli oli harvinaisen hyvä päivä. Muskariin mennessä pahimmillaan autolta pitää kävellä jopa kilometrin matka, sanoo Talasto.
Onhan se nyt yhtä helvettiä jos tuolla hevon perseessä ei saa parkkipaikkaa lähempää kuin kilometrin päästä jos pitää viedä lapsi muskariin. Jos tästä joutuu oikeasti vielä maksamaan vaikka pääsisi lähemmäksikin niin vielä enemmän yhtä helvettiä.
Sitäpaitsi itse tiedän pääkapunkiseudulla useita taloyhtiöitä joissa on usean vuoden jono autohallipaikkaan. Eli ei niitä autopaikkoja välttämättä saa vaikka olisi valmis maksamaan mitä tahansa.
Quote from: no future on 20.03.2019, 00:34:52
Ainakin vielä syksyllä Kivistössä kyllä sai ihan auton pysäköityä. Ongelmahan tuossa on taas kerran se, että pitäisi ilmaiseksi saada. Tuo haastateltu tyyppikin on alueelle muuttaessaan tiennyt...
Ongelma on että maahanmuuttajan pitäisi taas kerran saada sosiaaliturva ilmaiseksi. Kuulin, että syksyllä ne sai kotimaassaan jossain kivikylässä ihan töitäkin. Me sanotaan jäsen "no future"n kanssa, ettei se täällä niin vaan käy. Jos haluaa ilmaiseksi, niin pitää olla valmis kävelemään muutama (sata)kilometriä rajan yli.
Parkkipaikkoja sen sijaan täytyy löytyä kaikille riittävästi. Se on ihmisoikeuskysymys. Tilaa ja varaa on kaikille autoille.
Minusta myös autonhuolto olisi saatava ilmaiseksi eli kaupunkien tai valtion maksettavaksi. Ja pitkän aikavälin ihmisoikeustavoitteena olisi että rikkoutuneen tai vanhan auton korjaus tai vaihto ehjään maksettaisiin verovaroilla.
...tai no, ehkä se riittää jos niitä parkkipaikkoja olisi...
Lähin parkkitalo on siinä uuden Kivistön ainoan K-marketin takapihalla, mutta ilmeisesti se ei kauppa-asioijalle kelvannut. :roll: edelleen lähinnä naurattaa jos ostetaan asunto alueelta minkä pysäköintijärjestelyt tiedetään keskitetyn halleihin, mutta sitten ei vaivauduta sitä hallipaikkaa hankkimaan syistä x, y ja z. Ei se pysäköinti ilmaista ole muuallakaan, vaan aina se autopaikka vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeeseen.
Quote from: no future on 20.03.2019, 16:30:46
Lähin parkkitalo on siinä uuden Kivistön ainoan K-marketin takapihalla, mutta ilmeisesti se ei kauppa-asioijalle kelvannut. :roll: edelleen lähinnä naurattaa jos ostetaan asunto alueelta minkä pysäköintijärjestelyt tiedetään keskitetyn halleihin, mutta sitten ei vaivauduta sitä hallipaikkaa hankkimaan syistä x, y ja z. Ei se pysäköinti ilmaista ole muuallakaan, vaan aina se autopaikka vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeeseen.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/514105-parkkipaikkojen-puute-kuumentaa-tunteita-kivistossa-nain-kaupunki-vastaa
Quote
Kivistön kaupunginosassa oli tämän vuoden alussa noin 5 500 asukasta. Kolmen vuoden kuluttua asukasmäärän ennustetaan olevan jo yli 7 000. Parkkipaikat eivät tälläkään hetkellä riitä alueen asukkaille, miten ne riittävät tulevaisuudessa.
...
Ruusuparkin 478 autopaikasta 71 on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin maksua vastaan.
Rubiiniparkin 220 autopaikasta 39 on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin maksua vastaan.
Loput parkkilaitosten autopaikoista ovat tai tulevat olemaan viereisten asunto-osakeyhtiöiden käytössä.
Eli tuolla on 6000 asukasta ja 600 parkkihallipaikka. Normien mukaan pitäisi löytyä sellainen 3000 autopaikkaa. Onko tuolla muitakin parkkihalleja? Jos ei niin nuo hallit on takuuvarmasti täynnä. Itse en Kivistön tilannetta tunne mutta noiden lukujen valossa parkkihallit ei ainakaan riitä mihinkään ja vaikuttaa kokonaisuutena katastrofaaliselta tilanteelta pysäköinnin suhteen.
Quote from: l'uomo normale on 13.03.2019, 13:35:59
Quote from: Pamfletti on 13.03.2019, 13:23:29
^ Sekavalta kuulostaa tämä uudistus.
Ei minusta sekava uudistus, periaatteessa muitten maitten esikuvan mukainen ja ihan järkevä. Mutta pakkomyyvät puolet nykyistä seutulippua, niin ihan hupiajeluihin ei tulevaisuudessa kausilippua viitsi hankkia.
Mielenkiintoista nähdä uudistuksen vaikutus ihmisten matkustamiseen, erityisesti ei-pakollisilla matkoilla.
Mielestäni uudistus on ihan järkevä. Pieni katsaus nykyisestä reaalimaailmasta otetuilla esimerkeillä:
Vuosaari-Lauttasaari: noin 19 kilometriä. Kausipäivähinta alimmillaan 1,65 euroa.
Tapiola-Lauttasaari: noin viisi kilometriä. Kausipäivähinta alimmillaan 3,21 euroa. Eli siis 95% kalliimpaa per päivä suunnilleen neljäsosapituisesta matkasta.
Eikä tämä ole edes lyhyin väli jolla espoolaisia "sakotetaan", mutta ehkä lyhyin sellainen jolla on suuremmin merkitystä koska Tapiola on toinen Etelä-Espoon suurista joukkoliikennehubeista ja Lauttasaari ensimmäinen Helsingin metroasema jolla on runsaasti käyttäjiä.
Uusi kausipäivähinta molemmille alimmillaan noin 1,77 euroa.
Ainut asia mitä tiedostavat helsinkiläiset osaavat tästä uudistuksesta sanoa on että tässä annettiin espoolaisille epäreilusti alennusta ja oikeasti tärkeät ihmiset, ratikoiden yksittäislippujen käyttäjät unohdettiin kokonaan.
Se on sitä cityvihreää reiluusajattelua.
...
Mikäli helsinkiläisissä ei olisi niin helkutisti kaiken maailman Helsinki-elitistejä, voisi kuvitella että helsinkiläisten Espoon puolella käyminen lisääntyisi merkittävästi. En usko että espoolaisten liikennöinti Helsinkiin kasvaisi lainkaan niin paljoa, koska useimmilla jotka käyttävät Espoosta käsin joukkoliikennettä päivittäin lienee seutukausikortti jo valmiiksi.
Quote from: jka on 20.03.2019, 16:57:34
Eli tuolla on 6000 asukasta ja 600 parkkihallipaikka. Normien mukaan pitäisi löytyä sellainen 3000 autopaikkaa. Onko tuolla muitakin parkkihalleja? Jos ei niin nuo hallit on takuuvarmasti täynnä. Itse en Kivistön tilannetta tunne mutta noiden lukujen valossa parkkihallit ei ainakaan riitä mihinkään ja vaikuttaa kokonaisuutena katastrofaaliselta tilanteelta pysäköinnin suhteen.
Tuo 6000 asukasta on koko Kivistön alueeella, missä on paljon myös vanhaa asutusta, omakotialuetta jne. Tämä "ongelmahan" koskee vain ns. uutta Kivistöä, about kilometrin säteellä juna-asemasta.
Siellä on kadunvarsipaikkoja vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat ilmaisia/kiekkopaikkoja kunnes lisää parkkihalleja valmistuu, esimerkiksi uuden ostoskeskuksen ja aseman yhteyteen. Lisäksi aseman vieressä on jo liityntäpysäköinti mikä ainakin vielä syksyllä oli täysin ilmainen. Muitakin väliaikaisia pysäköintiratkaisuja on ollut, koska kyseessähän on vielä yksi valtava rakennustyömaa eikä mikään valmis alue. Kaavassa vaadittu Autopaikkamitoitushan on muistaakseni 1 autopaikka 130 asuinneliötä kohti. Parhaillaankin on kymmeniä hallipaikkoja myytävänä, mutta asunnonostajat tosiaan yrittävät säästää tässä ja sitten valittavat jälkikäteen aivan kuin eivät olisi tienneet asiasta. Vuokrallekin noita pikaisella googletuksella saisi 75-80 euron kuukausihintaan.
Quote from: no future on 20.03.2019, 23:08:56
Quote from: jka on 20.03.2019, 16:57:34
Eli tuolla on 6000 asukasta ja 600 parkkihallipaikka. Normien mukaan pitäisi löytyä sellainen 3000 autopaikkaa. Onko tuolla muitakin parkkihalleja? Jos ei niin nuo hallit on takuuvarmasti täynnä. Itse en Kivistön tilannetta tunne mutta noiden lukujen valossa parkkihallit ei ainakaan riitä mihinkään ja vaikuttaa kokonaisuutena katastrofaaliselta tilanteelta pysäköinnin suhteen.
Tuo 6000 asukasta on koko Kivistön alueeella, missä on paljon myös vanhaa asutusta, omakotialuetta jne. Tämä "ongelmahan" koskee vain ns. uutta Kivistöä, about kilometrin säteellä juna-asemasta.
Siellä on kadunvarsipaikkoja vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat ilmaisia/kiekkopaikkoja kunnes lisää parkkihalleja valmistuu, esimerkiksi uuden ostoskeskuksen ja aseman yhteyteen. Lisäksi aseman vieressä on jo liityntäpysäköinti mikä ainakin vielä syksyllä oli täysin ilmainen. Muitakin väliaikaisia pysäköintiratkaisuja on ollut, koska kyseessähän on vielä yksi valtava rakennustyömaa eikä mikään valmis alue. Kaavassa vaadittu Autopaikkamitoitushan on muistaakseni 1 autopaikka 130 asuinneliötä kohti. Parhaillaankin on kymmeniä hallipaikkoja myytävänä, mutta asunnonostajat tosiaan yrittävät säästää tässä ja sitten valittavat jälkikäteen aivan kuin eivät olisi tienneet asiasta. Vuokrallekin noita pikaisella googletuksella saisi 75-80 euron kuukausihintaan.
Kymmeniä myytävänä? Eli hallipaikat on de facto täynnä. Tienvarsipaikat ei varmasti täyty "kymmenistä" autoista. Puhutaan sadoista autoista ja hallipaikkoja ei edes ole kuin 600. Matematiikka ei edelleenkään täsmää. Halleissa pitäisi olla satoja tyhjiä paikkoja jotta täsmäisi.
Lievä vahingoniloinen hymy karehtii huulillani...
PUHEENAIHE
4.3.2019 18.31
Raidejokeri palautettiin uudelleen valmisteluun – 386 000 000 euron hinta hirvittää päättäjiä
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/751037-raidejokeri-palautettiin-uudelleen-valmisteluun-386-000-000-euron-hinta-hirvittaa
Uusi kustannusarvio epäilyttää sosialidemokraattien valtuustoryhmää, jonka mukaan arvio perustuu allianssin ilmoitukseen. Ryhmän mielestä oikean hinnan selvittäminen vaatisi hankkeen kilpailuttamista.
On hieman liian aikaista aprillipäiväksi, mutta EU:n ollessa kyseessä, sitä ei koskaan tiedä.
Uusille autoille pakollinen nopeusrajoitin vuodesta 2022 eteenpäin.
Daily Mailin artikkeli (https://www.dailymail.co.uk/money/cars/article-6851299/All-new-cars-fitted-mandatory-speed-limiters-2022-shock-EU-rules.html)
Quote from: Daily MailAll new cars will be fitted with speed limiters from 2022 under tough EU safety rules.
The Intelligent Speed Assistance (ISA) black boxes will use GPS to work out what the speed limit is and then limit the car's speed to match.
New models will need to have an ISA fitted as standard within three years after the European Commission approved the legislation.
The bill includes a raft of new safety measures that are now subject to the formal approval of the European Parliament and EU member states in September.
Ja samasta aiheestaa Forbesilta.
Forbesin juttuQuoteMembers of the European Parliament's Committee on Internal Market and Consumer Protection voted last week to approve a range of new vehicle safety standards including automatic detection of pedestrians and cyclists, and a new direct vision standard for lorries and buses to enable drivers to have a better view of other road users around their vehicles. MEPs also voted for the installation of ISA devices on all new cars from 2022.
Alkuperäinen lehdistötiedoteQuoteMembers of the European Parliament's Committee on Internal Market and Consumer Protection (IMCO) voted today to approve a range of new vehicle safety standards initially proposed by the European Commission in May last year. The measures include new crash testing requirements, mandatory installation of driver assistance systems including Automated Emergency Braking (AEB) with pedestrian and cyclist detection, overridable Intelligent Speed Assistance (ISA) and Emergency Lane Keeping, as well as a new direct vision standard for lorries and buses to enable drivers to have a better view of other road users around their vehicle.
EU komission ehdotus asetukseksiQuoteKaikkiin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavat kehittyneet ajoneuvojärjestelmät
1. Moottoriajoneuvot on varustettava seuraavilla kehittyneillä ajoneuvojärjestelmillä:
a)älykäs nopeusavustin
b)alkolukon asennuksen helpottaminen
c)kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmä
d)kehittynyt tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmä
e)hätäjarrutuksen merkkivalo
f)peruutustutka.
En jaksanut kahlata lakitekstiä sen syvemmin läpi, mutta todettakoon, että se näyttää huomattavasti vähemmän raflaavalta kuin Daily Mailin juttu.
Lopuksi totean, että pakollisten uusien lisävarusteiden lisääminen näkyy väistämättä auton myyntihinnassa, mutta suomalaisia tämä tuskin haittaa.
Suurimmalla osalla ei kuitenkaa ole varaa ostaa uutta autoa.
Yllättäen daily mail on raflaavampi kuin todellisuus.
Kaikki turvallisuutta lisäävät vempeleet uusissa autoissa ovat aina tervetulleita. Sellaista sooloilua ja sähellystä tuolla työmatkaliikenteessä viikoittain saa todistaa.
Quote from: no future on 26.03.2019, 20:44:06
Yllättäen daily mail on raflaavampi kuin todellisuus.
Kaikki turvallisuutta lisäävät vempeleet uusissa autoissa ovat aina tervetulleita. Sellaista sooloilua ja sähellystä tuolla työmatkaliikenteessä viikoittain saa todistaa.
Ja olikos se niin, että jos rekoissa ei olisi nopeudenrajoitinta, olisi Konginkankaallakín pelastunut 23 lasta 15 vuotta sitten...
Quote from: Helmeri on 27.03.2019, 23:20:04
Ja olikos se niin, että jos rekoissa ei olisi nopeudenrajoitinta, olisi Konginkankaallakín pelastunut 23 lasta 15 vuotta sitten...
Ei ja ei. Nopeudenrajoittimen syyttäminen on perusteeton väite, sillä heittelehtivää peräkärryä ei olisi saanut oikaistua nopeutta nostamalla niillä tehoreserveillä, joita kuorma-autossa on noissa nopeuksissa vielä käytettävissä. Matkaa olisi tarvittu kiihdytykseen niin pitkälti, että linjuri olisi ehtinyt tulla joka tapauksessa vastaan.
Tämä väite on kumottu. Sitä paitsi (merkityksetöntä) nopeuden nostorajaa olisi ollut, jos kuljettaja ei olisi ajanut ylinopeutta rajoitinta vasten.
Nopeudenrajoittimet ovat yksiselitteisesti hyvä asia, sillä ei rekkojen pidä kulkea maantiellä liian kovaa. Tosin rajoittimia ohitetaan ja joskus alamäissä kuskit antavat auton mennä lujaa. Olen ajanut kerran täysperävaunullisen rekan (eli virallisesti tällöin ei ole kyse rekasta) perässä siten, että nopeusmittarin mukaan nopeus oli 150 km/h. Rekka vaan meni edellä... Ei se ole enää turvallista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006066406.html
QuoteMitä tapahtui Helsingin imulle? Väestönkasvun vauhti tyssähti ja varakkaita veronmaksajia valuu Espooseen
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vakuuttaa, ettei ole huolissaan.
Helsingin vetovoima hiipui asunnonostajien silmissä viime vuonna, kun taas Espoo vei länsimetron myötä varakkaita asunnonostajia.
500 000–800 000 euron hintaluokassa vanhojen asuntojen välittäjäkauppojen määrä kasvoi Espoossa. Helsingissä samassa hintaluokassa määrä laski ensi kertaa yli viiteen vuoteen, tiedottaa kiinteistönvälitysalan yritys Kahdeksas päivä.
Molemmissa kaupungeissa yli 800 000 euroa maksavien asuntojen kauppamäärä kasvoi noin 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikuttaa siis siltä, että Espoo vei Helsingiltä varakkaaseen keskiluokkaan kuuluvia ostajia.
Ostajien siirtyminen länteen näkyi myös kiinteistönvälittäjien tekemien uusien asuntojen kaupoissa. Espoossa välittäjät myivät uudiskohteita 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän, mutta Helsingissä niiden kauppamäärä laski 8,4 prosenttia.
(...)
"Ei ollenkaan. Oli nähtävissä, että länsimetron valmistuminen johtaa tämäntyyppiseen piikkiin, joka voi olla pitkävaikutteinenkin. Helsingissä on rakenteilla tai tulossa rakenteille monia houkuttelevia kaupunginosia – kuten Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila ja Kruunuvuorenranta – ja niistä riittää meille iloa vuosiksi, vuosiksi eteenpäin."
Vapaavuoren mielestä tärkeää on se, että koko pääkaupunkiseutu houkuttelee ihmisiä, kuten tekeekin.
"Minusta tätä ei pidä nähdä sen tyyppisenä asiana, että me kävisimme jotain hysteeristä kilpailua veronmaksajista, vaan pääkaupunkiseutu pitää nähdä kokonaisuutena. Helsinkihän on hyötynyt järkevistä raideliikennehankkeista vuosikymmeniä ja on vain hyvä, että myös Vantaalla ja Espoossa on nyt imua", hän sanoo.
Vapaavuori muistuttaa, että tuleva Raide-Jokeri kulkee pääosin Helsingin alueella.
"Se tulee varmasti vahvistamaan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä ja onhan meillä lisäksi monia pikaratikkahankkeita."
(...)
Eivätkö nuo ostajat ole kuulleet kaameista suunnitelmista tuhota Espoo lopullisesti maahanmuuttajavyöryllä? ???
Vai olisiko niin, että näiden hyvin toimeentulevien työpaikat ovat siirtyneet Hgistä Espoon puolelle ja maksukyvyn omaavat ovat muuttaneet perässä ?
pormestarin mainitsemat alueet tulevat olemaan sosiaalisesti sekoitettuja ( = matuja vuokrakämpissä omistusasujien seassa ) ja uusista alueista
esim Pasilan tornitalojen ympäristö itä/länsi-pasila lienee pahin slummialue mitä keskustan lähellä on.
Kuka haluaa seurata loimottavia autoja +800k€ tornitaloasuntonsa ikkunasta ?
Voin kuvitella, että Helsingin yrittäjät lukevat ja kuuntelevat suurella mielenkiinnolla vihreiden ja muiden kaupungin valtaa pitävien poliitikkojen näkemyksiä Helsingin liikenteen kehittämisestä.
Jokaisella menestyvällä yrittäjällä on järkeä päässä ja kykyä seurata olosuhteiden muutoksia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 11.04.2019, 14:25:12
Eivätkö nuo ostajat ole kuulleet kaameista suunnitelmista tuhota Espoo lopullisesti maahanmuuttajavyöryllä? ???
Ja eikös viimeistään tuon hirveän Länsimetron pitänyt tappaa Espoon houkuttelevuus kaikkien maksukykyisten ihmisten silmissä?
Quote
Helsingin vetovoima hiipui asunnonostajien silmissä viime vuonna, kun taas Espoo vei länsimetron myötä varakkaita asunnonostajia.
Ja paskat. Jos laittaa etuoveen haun yli 500 000 euron asunnoista Espoossa niin hyvin harva on lähelläkään metrorataa. Länsimetro ei todellakaan houkuttele rikasta keskiluokkaa millään tavalla. Päinvastoin, länsimetro tuplasi matka-ajan Helsingin keskustaan suurimmasta osasta yli 500 000 euron asunnoista verrattuna vanhaan bussiliikenteeseen, eli tuossa suhteessa metro on ainoastaan laskenut näiden asuntojen houkuttelevuutta.
Kyllä tässä on ihan muut trendit jotka selittää tämän ilmiön.
Kilometriperusteinen tiemaksu ponnahti taas esiin: Myös bensa- ja dieselautojen kieltoa puuhataan (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/380980cf-202d-422d-9d25-ed803aa6d4af)
QuoteLiikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tulevaisuuden ajatuksia sisältävässä 1.4.2019 julkaistussa muistiossa halutaan nopeuttaa autokannan uusiutumista nollapäästöiseksi.
Sen takia sähkö- ja kaasuautojen osuutta autokannasta pitäisi muistion mukaan nopeasti kasvattaa.
Konsteina on keppia ja porkkanaa autoilijoille - enimmäkseen kuitenkin keppiä.
Kepit:
- "Muiden pohjoismaiden tahdissa kielletään uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti".
- "Jyrkennetään voimakkaasti auto- ja ajoneuvoveron CO2-porrastusta. Alennetaan vähäpäästöisten henkilöautojen autoveroa ja vastaavasti korotetaan suuripäästöisten henkilöautojen ajoneuvoveroa".
- "Korotetaan fossiilisten polttoaineiden verotusta asteittain"
- "Sallitaan kaupunkiseutujen tiemaksut"
- "Liikenteen verouudistuksen yhteydessä otetaan käyttöön kilometripohjainen tiemaksu"
- "Poistetaan oman auton käytön muuta liikkumista paremmat vähennykset ja kannustimet".
- "Tuetaan verohelpotuksin yritysten päästöttömien työsuhdeautojen hankintoja"
Tätäkin kaikkea on luvassa kun äänestät Arvo Pohjaa! Arvo Pohjaa voi äänestää kaikissa maan vaalipiireissä.
:facepalm:
QuoteEspoo kansainvälistyy kovaa vauhtia. 16 prosenttia espoolaisista puhui vuonna 2018 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vielä vuonna 2000 osuus oli 3,8 prosenttia.
Espoo on vieraskielisten osuudella mitattuna monikulttuurisempi kuin Helsinki, jossa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuu 15,3 prosenttia asukkaista. Vantaalla osuus on pääkaupunkiseudun korkein, 17,7 prosenttia.
Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään kirjattu joku muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Monet vieraskieliset ihmiset ovat kaksi- tai monikielisiä.
Kehitys eroaa voimakkaasti riippuen siitä, millä alueella asuu. Esimerkiksi Espoon Suvelassa asukkaista vieraskielisiä oli vuonna 2000 noin 7,6 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli noussut 37,4 prosenttiin. Espoon umpisuomalaisin pienalue on puhuttujen kielien valossa Lahnus, jos vertaa vähintään 500 asukkaan alueita keskenään. Sen vajaasta tuhannesta asukkaasta 3,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
"On nähtävissä, että kantaväestön määrä vähenee alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on korkea", sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkansliasta.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006075034.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006075034.html)
^
Itselle tuli sama olo, kun luin tuota otsikkoa.
Tosin uskon, että tuskin edes Hesarin toimittajat ovat tuota mieltä, vaan otsikon tavoitteena oli saada klikkejä, jossa se onnistuikin.
https://yle.fi/uutiset/3-10757892
QuotePääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu-uudistus on sujunut ilman suuria ongelmia: Kaikki on mennyt paremmin kuin luultiin
Matkakortteihin pystyy lataamaan arvoa tai kautta vasta sunnuntaina.
Helsingin seudun joukkoliikenteen jättimäinen lippu-uudistus on sujunut tähän mennessä ilman isoja ongelmia. Siirtymä uuteen hinnoittelumalliin lähti liikkeelle lauantaina aamuyöllä matkakortinlukijoista, mobiilisovelluksesta ja kertalippuautomaateista.
– Kaikki on mennyt tosi hienosti, ehkä paremminkin kuin mitä luultiin, kertoo osastonjohtaja Mari Fink HSL:stä.
Flinkin mukaan kaikki laitteet näyttävät tällä hetkellä uutta hinnoittelua. Uuden tariffin mukaisia lippuja on ostettu jo kymmeniä tuhansia.
Flink sanoo, että ongelmia ilmaantui aamuyöllä vain vähän. Jotkut yksittäiset kortinlukijat eivät toimineet uuden vyöhykemallin mukaisesti, mutta viat saatiin korjattua nopeasti.
– Myöskään mobiilisovelluksessa kaikki eivät pystyneet ostamaan opiskelijalippua, mutta myös tämä vika saatiin korjattua.
Matkakortteihin ei tällä hetkelä pysty lataamaan arvoa tai kautta vasta kun sunnuntaina. Myyntijärjestelmän päivitys uuteen vyöhykemalliin on tarkoitus päivittää lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
– Haluamme tehdä uudistuksen vaiheittain ja testata myyntijärjestelmät, jotta huomenna matkakortille arvon lataaminen onnistuu varmasti.
Flink uskoo myös maanantain sujuvan hyvin, kun suuri määrä töihin meneviä ihmisiä matkustaa ensimmäistä kertaa uudistuksen jälkeen. Hän povaa erityisesti maanantain olevan vilkas päivä uusien kausilippujen osalta.
– Monet ostavat maanantaina uuden kausilipun, koska ovat tietoisesti halunneet edellisen kausilippunsa loppumaan perjantaina ennen uudistusta.
(...)
Vihreää vittuilua Helsingissä:
Viime päivinä olen huomannut, että Stadiin on tullut uusia kaupunkipyöräasemia. Eihän siinä mitään. Mutta merkillepantavaa on mielestäni, että osa asemista on laitettu kadun reunaan paikalle, jossa vielä hetki sitten oli autoille tarkoitettu parkkipaikka.
Viesti on siis, että autot vittuun ja kaikki jopon selkään! Jokainenhan mieluusti luopuu omasta autosta kun vain tarpeeksi viedään parkkipaikkoja ja tungetaan fillareita kadunreunat täyteen. Ei vai? Niin, voi olla, että väki muuttaa Espooseen ja Vantaalle tai vieläkin pidemmälle kyllästyttyään Vihreään sekoiluun, josta koko pääkaupunkiseutu kärsii.
Punikit eivät tajua eivätkä mitenkään ymmärrä, että ihmiset ajavat autolla siksi, että heidän on pakko tai että se helpottaa heidän elämäänsä suunnattomasti tai säästää heidän aikaansa monta tuntia päivässä ja se aika voidaan antaa perheelle: eivät ihmiset aja autolla vittuillessaan vaan siksi, että he haluavat käydä töissä, huolehtia lapsistaan ja hoitaa asiansa käytännöllisesti ja järkevästi.
^Tosin pääkaupungissa asuu myös sellaisia upporikkaita ihmisiä, joille kaikki autoilu ei ole hyötyajoa.
Oletan, en siis tiedä varmaksi, että monet virheät poliitikot ovat kotoisin sellaisista perheistä, joissa autoa on käytetty myös huvittelun muotona. Nyt he ovat sitten "herätyksen saatuaan" tulleet siihen käsitykseen, että kaikki muutkin ovat toimineet ja toimivat samoin, joten haitataanpa moista maailman tuhoavaa huvitoimintaa.
Tiedän varmaksi, että Töölöstä on ajettu autolla säännöllisesti Stockmannin parkkihalliin ostoksille. Tämä ajaja on perheineen mukana politiikassa. Mökillä katumaasturilla ajetaan jopa paskahuussiin noin 20 metrin matka, koska käymälämukavuuksia ei heidän muutoin sähköistetyssä sekä vesijohdollisessa mökissä ole. Ihan oikeasti! Ei ole vitsi.
On niitä kaupunkipyöriä.parkkiruuduissa Espoossakin. ;D
Mutta nuo kaupunkipyörät on vain kesänajan "haitta". Itse olen nyt juuri Herttoniemenrannassa, missä kadunvarsipysäköinti on viikonloppuisin ilmaista. Se tietysti tarkoittaa että vapaita paikkoja ei ole missään, vaikka kadunvarsia on kilometrikaupalla. Ihan ilman kaupunkipyöriäkin.
Näin niitä tontteja vaan "saadaan":
Helsingin Etu-Töölöön suunnitellaan taas kylpylähotellia – saksalaisyrittäjä saamassa tontin Hietsun uimarannan vierestä
Saksalainen yhtiö on kiinnostunut perustamaan kylpylähotellin Helsingin Taivallahden alueelle. Kylpylä palvelisi myös alueen asukkaita.
Helsingissä on noussut uudestaan esiin suunnitelma kylpylähotellista Taivallahteen meren rannalle. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee ensi tiistaina tontinvarausta saksalaisyhtiölle Hietarannan uimarannan vierestä.
Arcon-niminen yhtiö olisi hotellin sijoittaja. Myöhemmin perustettaisiin suomalaiset yhtiöt omistamaan ja operoimaan hotellia saksalaisen Soulmade-brändin mukaisesti.
Suunnitellun kylpylähotellin paikalla sijaitsee tällä hetkellä kesäteatteri ja niemessä on veneiden talvisäilytystelakka.
Tontin asemakaava, joka mahdollistaa hotellin rakentamisen, on ollut voimassa jo vuodesta 2009 lähtien.
https://yle.fi/uutiset/3-10765304
Tontin huutokauppa anyone ?
Kymmenen vuotta ollut kaava voimassa, eikä kukaan ole tarttunut?
Valemedia Yle tiesi tällä viikolla kertoa, että nyt kännyyn saa aplikaation, jonka turvin fillarikuski voi päräyttää itselleen vihreät valot tullessaan risteykseen. Näin ainakin jossain Espoossa, jos oikein muistan.
Voiko enää hullumpaa olla? Eikö olisi järkevämpää, että se pakokaasuja tuottava auto pääsisi etenemään mahdollisimman nopeasti ja ne fillarityypit voisivat hetken odottaa - näin ilmaan tulisi vähemmän saasteita: autoliikennettä on sujuvoitettava. Mutta nykyinen käytäntö on juuri päinvastainen: autoilijoita kiusataan parkkipaikkojen hävittämisellä, töyssyillä, punaisilla valoilla ja katujen muuttamisella autottomiksi. Nämä kaikki menetelmät lisäävät saasteita, koska autot joutuvat käyttämään enemmän aikaa liikenteessä. Vihreät idiootit tietysti kuvittelevat, että kun autoilijoita kiusataan säälimättä, he alkavat ajaa fillarilla kersansa päiväkotiin, mutta näin ei käy, koska auto on käyttäjälleen usein pakollinen tai ainakin merkittävän hyödyllinen - vai kuka luulee, että korkean autoverotuksen, korkean polttoaineverotuksen, käyttömaksujen ja autoilijoihin kohdistuvan muunkin kiusaamisen jälkeen kukaan ajelee täällä autolla huvikseen?
Ihmiset ajavat autolla, koska on pakko. Ei se autoliikenne vähene autoijoita kiusaamalla. Se vain hidastuu tai siirtyy muualle. Siksi fiksu liikennesuunnittelu poistaisikin autoilun esteitä ja tekisi autoilusta mahdollisimman sujuvaa: se vähentää saasteita.
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.05.2019, 17:59:40
Valemedia Yle tiesi tällä viikolla kertoa, että nyt kännyyn saa aplikaation, jonka turvin fillarikuski voi päräyttää itselleen vihreät valot tullessaan risteykseen. Näin ainakin jossain Espoossa, jos oikein muistan.
Voiko enää hullumpaa olla? Eikö olisi järkevämpää, että se pakokaasuja tuottava
***
Öh, mistäs apsi tietää millä sitä käyttävä ajelee? Jännää kaaosta luvassa, kun kaikki tiellä liikkuvat räpläävät risteysalueilla puhelintaan?
Juttu oli hesarissa ja sovellus otettiin käyttöön etelä-Keravalla. Ja se ei siis anna mitään etuajo-oikeutta, vaan korvaa napin painelun risteyksissä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006089200.html
QuoteCrossCycle-sovellus tulee Vantaalle toisena Suomessa, aiemmin sitä on käytetty Tampereelle. Ensimmäisessä vaiheessa Android-laitteilla toimiva sovellus vaikuttaa 42 risteyksessä, erityisen tiheässä niitä on Tikkurilassa ja sen ympäristössä.
Sovellus kytketään päälle, kun pyöräilijä lähtee ajamaan. Tämän jälkeen se seuraa hänen etenemistään gps-paikannuksella ja lähettää risteystä lähestyessään pyynnön liikennevaloille vaihtaa valo vihreäksi.
Sovelluksen toimittaa Vantaan kaupungille liikennevalojen valvontajärjestelmän tuottava Dynniq.
SOVELLUS ei anna pyöräilijälle erityisoikeuksia tai lisää vihreän valon osuutta pyöräväylillä. Ajatuksena on vähentää turhia pysähdyksiä liikennevaloissa.
QuoteSOVELLUS ei anna pyöräilijälle erityisoikeuksia tai lisää vihreän valon osuutta pyöräväylillä. Ajatuksena on vähentää turhia pysähdyksiä liikennevaloissa.
Uskoo ken tahtoo.
Quote from: Uuno Nuivanen on 03.05.2019, 19:41:24
QuoteSOVELLUS ei anna pyöräilijälle erityisoikeuksia tai lisää vihreän valon osuutta pyöräväylillä. Ajatuksena on vähentää turhia pysähdyksiä liikennevaloissa.
Uskoo ken tahtoo.
Nimenomaan, sillä väite pysähdyksien vähentymisestä on ristiriidassa sen väitteen kanssa, että erityisoikeuksia ei lisättäisi.
Pyörällä ajaessa risteyksissä pitäisi samalla räplätä kännykkää ilman että vaivautuisi pysähtymään. Ei kuulosta turvalliselta.
Quote from: l'uomo normale on 03.05.2019, 19:55:50
Pyörällä ajaessa risteyksissä pitäisi samalla räplätä kännykkää ilman että vaivautuisi pysähtymään. Ei kuulosta turvalliselta.
Kannattaa vaikka lukea niitä juttuja ennenkuin kommentoi. :facepalm: Tai edes lainauksia niistä.
Tietysti tasa-arvoisempaa olisi että autoilijoille laitettaisiin painonapit jonnekin tolppaan risteyksessä, millä valoille saisi ilmoitettua että täällä olisi liikennettä.
Tänään on kulunut tasan 50-vuotta siitä, kun stadin kaupunginvaltuusto päätti, että metro rakennetaan.
Oikeisto äänesti vastaan ja vasemmisto puolesta. Onneksi oikeisto hävisi ja kaupunkiin saatiin kuin saatiinkin metro kulkemaan.
Kokoomus vastusti yksimielisesti ja kuulemma siksi että metro oli tulossa myös itä-helsingin rahvaan käyttöön.
Quote from: Don Nachos on 05.05.2019, 14:44:42
Tänään on kulunut tasan 50-vuotta siitä, kun stadin kaupunginvaltuusto päätti, että metro rakennetaan.
Oikeisto äänesti vastaan ja vasemmisto puolesta. Onneksi oikeisto hävisi ja kaupunkiin saatiin kuin saatiinkin metro kulkemaan.
Kokoomus vastusti yksimielisesti ja kuulemma siksi että metro oli tulossa myös itä-helsingin rahvaan käyttöön.
Ei Helsinki olisi mitään metroa tarvinnut. Väkiluku olisi pitänyt pitää siinä 50 vuoden takaisessa, kehittää autoväyliä ja luottaa autoilun sähköistymiseen. Ei ongelmaa. Metro on vastaus ongelmaan, jota ei olisi tarvinnut olla, elleivät suuruudenhullut päättäjät olisi halunnut alkaa Suur-Suomen sijaan rakentaa jotain Suur-Helsinkiä.
Post scriptum: 50 vuotta tästä eteenpäin ja Helsingissä ei ole mitään metroa. Koska tuleva kehitysmaalainen populaatio ei kykene ylläpitämään infrastruktuuria. Silloin ajellaan mopoilla ja aaseilla.
Quote from: Don Nachos on 05.05.2019, 14:44:42
Tänään on kulunut tasan 50-vuotta siitä, kun stadin kaupunginvaltuusto päätti, että metro rakennetaan.
Oikeisto äänesti vastaan ja vasemmisto puolesta. Onneksi oikeisto hävisi ja kaupunkiin saatiin kuin saatiinkin metro kulkemaan.
Kokoomus vastusti yksimielisesti ja kuulemma siksi että metro oli tulossa myös itä-helsingin rahvaan käyttöön.
Metrohanke oli kaikkea muuta kuin onnistuminen. Sen kustannukset paisuivat, rakennusaikataulu venyi ja siihen liittyi runsaasti korruptiota, josta käytiin oikeutta pitkään.
Sen linjauskaan ei ollut paras mahdollinen ja maankäyttö asemien ympärillä on edelleen tehotonta.
Metrosta hyötyi helsinkiläiset duunarit. Sitä vastusti (ja ilmeisesti edelleen vastustaa) duunareita vihaava eliitti.
Helpotti valtavasti kulkemista ja pelasti monen talouden kun ei tarvinnut hankkia kallista autoa.
Korruptiota on jokaisessa isossa rakennusprojektissa ja metro ei ole siinä mikään poikkeus.
Quote from: Don Nachos on 05.05.2019, 15:25:52
Metrosta hyötyi helsinkiläiset duunarit. Sitä vastusti (ja ilmeisesti edelleen vastustaa) duunareita vihaava eliitti.
Kyllä siitä projektista hyötyi aika moni eliitiin kuuluva. Kannattaa tutustua metrohankkeen korruptiojupakkaan.
QuoteKorruptiota on jokaisessa isossa rakennusprojektissa ja metro ei ole siinä mikään poikkeus.
Anna minun nauraa. Juuri missään vastaavankokoisessa rakennushankkeessa ei ollut niin paljoa korruptiota kuin metron rakentamisessa. Kts. edellistä kohtaa.
QuoteHelpotti valtavasti kulkemista ja pelasti monen talouden kun ei tarvinnut hankkia kallista autoa.
Metron palvelualue on suppea. Kaikki eivät asu kävelyetäisyydellä metrosta, sen näkee jo katsomalla karttaa. Metro ei helpottanut heidän kulkemistaan.
Aika moni joutui hankkimaan sen "kalliin" auton, kun suorat bussiyhteydet korvattiin liityntäliikenteellä.
Joukkoliikennettä käyttävien liikkumista helpottaisi paljon enemmän se, että suorien linjojen palveluverkko olisi kattavampi.
Metron kaltaiset järjestelmät sopivat parhaiten suurkaupunkeihin, joissa on tehokasta maankäyttöä.
Eikös Helsingissäkin ole aika kattava julkinen? Siinä mielessä ei oikein taida järkeä tai tarvetta henkilöautolle oikeastaan koko piäkaapuntiseuvulla. Tosin autohan ei useinkaan ole järjellä perusteltu, ainakaan kaupungeissa. Statusasia pitkästi.
En itsekään Mansessa asuessa tarvinnut käyttöautoa. Harrastehimmeli sitten erikseen.
Henkilöauto on hyvin ymmärrettävä, koska onhan julkisilla kulkeminen kokolailla ikävää puuhaa. Joten on ymmärrettävää, että jokainen yksityisyyttään ja omaa rauhaa haluava hankki henkilöauton heti kun pankkitili sallii.
Tilastojen mukaan Helsingistä pakeni viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä, 32 600 henkeä.
Mites se nyt näin? Stadissahan on kaikkea mukavaa: talous on plussalla, uusia taloja ja asuinalueita syntyy jatkuvasti, uusia raitiotielinjoja ja siltoja suunnitellaan, kulttuuritarjonta kasvaa, kauppakeskuksia tulee lisää, työpaikkojakin on jopa ulkopaikkakuntalaisille, keskuspuisto ja muu luonto on lähellä, uusia saaria avataan yleisölle, uusi kirjasto on avattu, veroprosentin alentamista on tuotu esiin, arkkitehtuurista pöhinää on meneillään, palvelut lisääntyvät, kaupunki kansainvälistyy, haisevat autot karkotetaan, pyöräilyä tuetaan..
..mutta jengi vain pakenee kiihtyvää vauhtia. Miksi?
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.05.2019, 20:38:49
Tilastojen mukaan Helsingistä pakeni viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä, 32 600 henkeä.
Mites se nyt näin? Stadissahan on kaikkea mukavaa: talous on plussalla, uusia taloja ja asuinalueita syntyy jatkuvasti, uusia raitiotielinjoja ja siltoja suunnitellaan, kulttuuritarjonta kasvaa, kauppakeskuksia tulee lisää, työpaikkojakin on jopa ulkopaikkakuntalaisille, keskuspuisto ja muu luonto on lähellä, uusia saaria avataan yleisölle, uusi kirjasto on avattu, veroprosentin alentamista on tuotu esiin, arkkitehtuurista pöhinää on meneillään, palvelut lisääntyvät, kaupunki kansainvälistyy, haisevat autot karkotetaan, pyöräilyä tuetaan..
..mutta jengi vain pakenee kiihtyvää vauhtia. Miksi?
Helsingin tilinpäätösjulkaisuissa ilmoitetaan melkein etusivulla talouden olevan vahvalla pohjalla ja kaupunkilaisen velkamääräkin on ilmoitettu alle kymmenesosaksi todellisesta. Loput on kätketty tavallisella fontilla kymmenien sivujen taakse konsernilainoihin, koska harva viitsii kahlata niin pitkälle.
Kokoomus osaa kyllä propagandaviestinnän jalon taidon ja vihreät graafikot laittavat ympärille kivat pastellinväriset kääreet.
Korkojen nousu on tälle kansakunnalle kyllä ihan oikein.
Quote from: kivimies on 05.05.2019, 15:55:09
Aika moni joutui hankkimaan sen "kalliin" auton, kun suorat bussiyhteydet korvattiin liityntäliikenteellä.
Tåällä yksi. Siis en ihan autoa hankkinut mutta Rättisitikan.
1990-luvun alkupuolella asuin Helsigin itäsaaristossa ja työpaikkani oli Kasramintorin laidalla. Koska sattuneesta syystä Helsigin itäisestä ulkosaaristosta kulki aamuisin ja alkuiltaisin suora ns S-bussi Kasarmintorille, käytin sitä työmatkoihini. Matka-aika 25-30 minuuttia, bussissa ratkoin ristikoita.
Tunsin kuuluvani eliittiin. Sain valmentautua päivän arvoituksiin ristikoiden parissa. Mutta kuten tiedetään, paratiisissa on aina käärme. Tässä tapauksessa sitä edusti Helsingissä jo jonkinaista vaikutusvaltaa saaneet virheät, jotka tekeivät politiikkaa Itäisen ilmansuunnan suorilla bussilinujoilla ja vaativat niitten lakkautamista, "koska metro ja koska muutkin", Ja tässä ko linjassa oli lisäksi erityisenä perusteena "ettei kapiaisilla mitään erioikeuksia tartte misäsän tapauksesa olla, metroon vaan". Lisäksi, niin kuin usein näissä virheiden operaatioissa peruste ei pitänyt paikkaansa. Vanhana liikennesuunnittelijana totesin, että virkatuttuisia ja niiltä näyttäviä matkustajista oli vain noin 20 % ja loput täydestä bussista muuten vaan eliittiä.
Noh, kokoomushan pettää aina ja suora linja 86 S loppui. Siirryin bussi-tunnelijuna-skuru-kaluston käyttöön ja matka-aikani kasvoi kolminkertaiseksi ja vaikeutui muutenkin. Viikon testtasin ja sen jälkeen hankin rättäriin (talvirenkailla), joka oli sopivasti maastoväreissä ja sen verran kolhuinen että itäisen ilmansuunnan henkilöautoileva oikea eliitti kiersi kaahottimeni kaukaa. Matka-aika oli 25 minuuttia ja työnantajani myönteisestä suhtautumisesta väkeensä johtui että työpaikallani oli tosi edullisia ja hyvin vartioituja parkkipaikkoja mielin määrin.
Tämmöistä kokemusta. Toivon että kansankomissaari Che Gevaran haamu, joka tällä sivustolla esiintyy Don Nachoksen hahmossa, huomaa tämän jutun ja huomioi tässä esitetyt näkökohdat koskien sosioekonomisia suhteita Itäisen Helsigin liikenteessä.
https://www.hs.fi/kaupunki/tuusula/art-2000006105150.html
QuoteKehä IV:n suunnittelu aloitettiin Tuusulassa: Uusi valtaväylä voisi valmistua 2030-luvulla
Toteutuessaan Kehä IV alkaisi Lahdenväylältä ja päättyisi Hämeenlinnanväylälle.
Tuusulan kunta on omalta osaltaan aloittanut Kehä IV:n suunnittelun.
Kehä IV:n pohjana on nykyinen maantie 152. Tuusulan kunta laatii maantie 152:n aluevaraussuunnitelmaa Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välille Vantaan kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Lahdenväylältä alkava maantie 152 päättyy nyt Tuusulanväylälle.
Suunnittelun yhteydessä selvitetään, pitääkö Kehä IV:n Tuusulan puoleisen tieosuuden ympäristövaikutukset arvioida uudelleen.
Tuusula on suunnitellut Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella sijaitsevalle Focus-alueelle laajaa työpaikka- ja logistiikka-aluetta. Kehä IV:stä tulisi alueen runkoväylä. Alueen asemakaavaa valmistellaan parhaillaan.
Tuusulan tavoitteena on aloittaa tämän vuoden aikana Kehä IV:n suunnittelu Tuusulanväylän ja Myllykyläntien välillä. Tieosuus on mukana parhaillaan laadittavassa asemakaavassa.
(...)
https://yle.fi/uutiset/3-10785671
QuoteAnalyysi: Onko autoilu tulevaisuuden Helsingin statussymboli? Keskustatunneli repii puolueita eri suuntiin
(...)
Jo tämän viikon alussa piti tulla tieto, milloin Helsingin keskustan ali kaivettava keskustatunneli, eli uudelta nimeltään maanalainen kokoojakatu, tulee Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Mutta tieto ei tullut vielä torstaina iltapäivään mennessä.
Vieläkään ei siis tiedetä ehtiikö suunnitelma käsittelyyn ennen kesää, kuten sen piti.
Tällä erää näyttää siltä, että kaupungin virallisten tunnelisuunnitelmien julkaiseminen siirtyy kesälomien jälkeiseen aikaan.
(...)
Viivästyminen ei ihmetytä, kun tietää, että tunnelia ei odota mikään selvä poliittinen voitto.
Suuret linjat menevät edelleen tunnelin kannattajissa näin: Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat. Kokoomus ja Piraattipuolue kannattavat. RKP, Liike Nyt ja siniset sekä perussuomalaiset ovat varovaisesti tunnelin kannalla. Ja yllättävää kyllä, myös SDP on nyt varovaisesti myötämielinen. Viimeksi SDP kaatoi tunnelihankkeen.
Nyt SDP:n Eveliina Heinäluoma sanoo, että kaikki liikkumistavat tulee ottaa pääkaupungissa huomioon.
– Päätöksenteossa pitää valita se ratkaisu, joka on liikenteen sujuvuuden kannalta paras ratkaisu.
(...)
Tunnelipäätöksessä poliitikkoihin vaikuttavat heidän omat ideologiset ajatuksensa. Eli vastaukset muun muassa siihen millaista Helsinkiä halutaan rakentaa ja millaista Helsingin liikenteen halutaan olevan.
Haluaako kaupunki viestittää, että omalla autolla ajaminen on hyväksyttävää vai ei? Miten päästöjä saadaan leikattua nykyisestä? Kuinka paljon elinkeinoelämää tulee tukea? Mikä on tulevaisuuden status-symboli pääkaupungissa?
Vastaukset näihin kysymyksiin ovat puolueilla kaukana toisistaan. Ja tämä tekee keskustatunneli-asiasta niin vaikean.
Erityisen syvällä jokaisen puolueen identiteetissä on muun muassa kysymys statuksesta. Mikä on hyvää statusta kellekin? Eli käytännössä: mikä on tavoittelemisen arvoista elämää? Millainen on tavoittelemisen arvoinen maailma?
Valtuusto ottaa kantaa, onko autoilu statusta
Ideologiset eroavaisuudet tulevat selvästi esille muun mussa eteläisen Helsingin liikennesumppua ratkottaessa. Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Länsisataman liikenne pitäisi ratkoa jotenkin. Suuret ruuhkat riivaavat aluetta jo nyt.
Jopa osa vihreistä myöntää, että keskustatunneli olisi tähän ongelmaan hyvä ratkaisu. Mutta silti tunnelin rakentaminen voi olla vihreille aina liikaa.
Helsingin kaupunginvaltuusto siis tavallaan tunnelipäätöksellään määrittelee myös sitä, onko auto, päästöillä tai ilman, tulevaisuuden Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla status-symboli vai ei.
(...)
Lopullisiin esityksiin otetaan vain parhaat palat esitetyistä seitsemästä vaihtoehdosta.
Ylen saaamien tietojen mukaan lautakunnalle mahdollisesti esitetään, että tunneli voitaisiin rakentaa osissa. ** **Yksi yhteys kerrallaan, sillä yhteyksiä muun muassa satamiin on tulossa paljon. Näin rakennuskustannukset jakautuisivat pidemmälle ajalle.
(...)
^Onko hallitusneuvottelujen kulisseista tihkunut tietoa siitä, ollaanko tälle Helsingin keskustatunnelille antamassa rahaa?
Jos tunnelia ei rakenneta, on seurauksena aivan varmasti sellaiset liikenneruuhkat, että tietullit tulevat voimaan niin suurina, että mahdollisesti jo keskituloistenkin on luovuttava yksityisautosta.
Jos tunneli taas rakennetaan, voidaan mahdolliset tietullit toteuttaa alhaisemmalla tasolla. Nämä asiat liittyvät toisiinsa.
Quote from: Supernuiva on 18.05.2019, 20:49:28
Jos tunnelia ei rakenneta, on seurauksena aivan varmasti sellaiset liikenneruuhkat, että tietullit tulevat voimaan niin suurina, että mahdollisesti jo keskituloistenkin on luovuttava yksityisautosta.
Tai Helsingistä. Eivätköhän yritykset ota onkeensa, kun työntekijät ja asiakkaat tarpeeksi valittavat liikenteestä, ja Kehä kolmosen parempi puoli kutsuu.
Uusi matkalippuvyöhykejako tuo uudestaan elämään käsitteen kantakaupungista. Nimittäin, A- ja B-vyöhykkeen raja menee suurin piirtein siinä missä kaupungin ja maalaiskunnan raja meni ennen v1948 alueliitosta.
Itse pähkäilen että pitäisikö ostaa vaan BC-kausilippu koska stadin puolella paikat jonne on säänölisesti asiaa ovat B-vyöhykkeellä.
Tämä purkaukseni varmastikin sopii tähän ketjuun.
Talomme viereen, n. 10 metrin päähän pihaportistamme tullaan rakentamaan kerrostalo. Ei siinä sinänsä mitään, sen tiesin jo ennakkoon että siihen ollaan semmoista pykäämässä, mutta tuossa kuukausi sitten käväisi vuokrafirman edustaja näyttämässä papereita ja kertomassa, että talo tuleekin olemaan kaupungin omistuksessa ja siihen tulee kaupungin vuokra-asuntoja. Aikaisemmin, kun meille suunnitelmista kerrottiin, oli ollut puhe vanhustentalosta. Nyt tuli sellainen tieto, että vuokralaisiksi ei otetakaan pelkästään vanhuksia, vaan ihan ketä kaupunki siihen haluaa majoittaa. Jumankekka 10 metrin päähän meikän kotiportista tulee kaupungin vuokraluukkuja. :o
Minun tuurillani siihen taloon asutetaan tietysti kaikki mamut ja neemut ja lapsiperheet ja opiskelijat. Niin että hyvästi kotirauha - ja piha-irtaimisto myös, koska sen jälkeen tässä kadulla ei varmasti yksikään omakotitalo enää saa pitää yhtäkään fillaria, lelua tai työkalua, joka lojuu pihalla ilman ketjua.
Kenen on vastuu ja kenelle voin alkaa rähistä, jos tämän seurauksena oleskelu talossa ja pihamaalla käy sietämättömäksi ja talo on pakko myydä pois? Kaupungille vai kaupungin vuokra-asuntofirmalle? Toinen kysymys: Jos naapurikerrostalosta rupeaa kuulumaan kauheaa möykkää ja musanjytkettä läpi yön, kenelle siitä ilmoiteltaan, poliisilleko?
Voi olla vaikea enää myydä järkevään hintaan poiskaan. Paska nakki, mutta voit lohduttautua alueen kulttuurisella rikastumisella. :-\
Quote from: Uuno Nuivanen on 19.05.2019, 10:24:54
Voi olla vaikea enää myydä järkevään hintaan poiskaan. Paska nakki, mutta voit lohduttautua alueen kulttuurisella rikastumisella. :-\
Josko saat myytyä talon sisisilmäisille monikulturisteille? Tai sitten vuokraat ja nostat kelan rahat ja korvaukset paikkojen rikkomisesta?
Quote from: Tuulenhenki on 19.05.2019, 07:50:09
Tämä purkaukseni varmastikin sopii tähän ketjuun.
Talomme viereen, n. 10 metrin päähän pihaportistamme tullaan rakentamaan kerrostalo. Ei siinä sinänsä mitään, sen tiesin jo ennakkoon että siihen ollaan semmoista pykäämässä, mutta tuossa kuukausi sitten käväisi vuokrafirman edustaja näyttämässä papereita ja kertomassa, että talo tuleekin olemaan kaupungin omistuksessa ja siihen tulee kaupungin vuokra-asuntoja. Aikaisemmin, kun meille suunnitelmista kerrottiin, oli ollut puhe vanhustentalosta. Nyt tuli sellainen tieto, että vuokralaisiksi ei otetakaan pelkästään vanhuksia, vaan ihan ketä kaupunki siihen haluaa majoittaa. Jumankekka 10 metrin päähän meikän kotiportista tulee kaupungin vuokraluukkuja. :o
Nyt vain talo myyntiin ja mitä pikimmiten. Nyt siitä voi vielä saada kelpo hinnan, mutta kun ghettotalo on levittäytynyt naapuriin kaikkine ongelmineen, myynti on jo paljon vaikeampaa ja hintakin romahtanut. Eihän siinä teidän talon pihalla enää voi ottaa bikineissä aurinkoakaan kun 10 metrin päässä nousee keharimaalaisten talo, jonka joka ikkunassa on onanoiva keharimies, joka ei ole tottunut muihin kuin kaapuakkoihin.
Quote from: Tuulenhenki on 19.05.2019, 07:50:09
Jumankekka 10 metrin päähän meikän kotiportista tulee kaupungin vuokraluukkuja. :o
Otan osaa ja olen surullinen puolestasi.
Muut voivat oppia, että on syytä myydä mökki ja lennähtää valkisesti heti jos saa tietää kerrostalo suunnitelmista.
Aitaa kannattaa korottaa ja hankkia porttiin lukko.
Tämä on nyt sitä sosiaalista sekoittamista, joka estää ghettojen synnyn, ja johtaa onneen ja harmoniaan. Läntätään neekerikerrostalo keskelle omakotialuetta, jep jep.
Pitänee lähettää kaupungin vuokratoimistolle sähköpostikyselyä että minkämoista sakkia meinaavat pistää tuohon asumaan. Sen mukaan sitten edetään. Vähän elättelen toiveita siitä, että kaupunki olisi sen verran tolkuissaan, ettei se ihan uusimpiin taloihin ja vielä vanhustentalon naapuriin asuttaisi niitä pahimpia rettelöitsijöitä, mutta... :-[
^ Otan osaa, varmasti kova pala ja täysin arvan varassa mitä tuleman pitää.
MUTTA, älä ole "rasisti" kaupungin/vuokraajan suuntaan tai tästä lähtien mikään asia ei etene eikä valituksia huomioida.
Asioinnissa pitää olla ääriasiallinen ja mieluiten edetä (mahdollisen) haitan osalta valitukset poliisin kautta ja taltioimalla ihan kaikki, haitta, puhelut etc.
Koska mitään ei ole vielä rakennettu, niin jos talous kestää, niin myyntiin ihana talo "tulevan vanhainkodin" vierestä ja kytkimen nosto.
Ja tuosta kaupungin tolkusta, niin oleta pahinta: esim Helsingissä Töölön hiljaisimmalle alueelle saneerattiin mahdollisimman moniongelmaisille kymmenillä miljoonilla luukkutalo
vaikka koko kaupunginosa Kampin liikkeiden edustajia myöten vastusti: ei mitään vaikutusta. Samassa kiinteistössä on/oli lasten päivätarha ja vanhustentalo...
Nyt em alueet on aidattu ja ovet lukossa vartijan päivystäessä lähikaupassa ja huoltoasemalla.
Lisäksi em talo oli tarkoitettu Helsingissä rekisteröityjen, = helsinkiläisten asuinpaikaksi, mutta heti ensimmäisenä sitä tarjottiin kerjäläisten majoitustaloksi.
Ei kelvannut koska kerjäläisten autot eivät mahtuneet pihaan... (tämä Jan Vapaavuoren suusta). Nyt talo on täynnä matunarkkareita (viro/lähi-itä/afrikka).
edit:
"Romanit eivät hyväksyneet majoitustarjousta Hietaniemen palvelukeskuksessa"
"Romanit perustelivat hylkäämispäätöstään sillä, ettei palvelukeskuksessa ole riittävästi parkkipaikkoja tai ruoanlaittomahdollisuuksia".
http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67475-parkkipaikkoja-kerjalaisille-3132011
Quote from: Uuno Nuivanen on 19.05.2019, 11:27:11
Tämä on nyt sitä sosiaalista sekoittamista, joka estää ghettojen synnyn, ja johtaa onneen ja harmoniaan. Läntätään neekerikerrostalo keskelle omakotialuetta, jep jep.
Päättäjillä on sellainen viisaus, että kun koko talollinen huumeneekereitä katselee ikkunoistaan naapurissa olevaa omakotitaloidylliä, ne huumeneekerit alkavat pohtia, että 'hitto, minäkin tahdon tuollaisen talon ja Volvon pihaan, minäpä lopetan huumeiden käyttämisen ja myymisen ja rikosten tekemisen ja menen syksyllä kouluun ja luen itseni sinnikkäästi vaikka insinööriksi ja sitten menen töihin ja hankin tuollaisen talon ja sitten elämäni on ihanaa'.
Mutta tosiasiallisesti rappio ei parane siitä, että se pannaan tolkun ihmisten keskelle, vaan se rappio tekee muidenkin elämästä helvettiä. Väkivalta, katujengit, huumekauppa, häiriköinti, rikokset ja naisten ahdistelu luovat ilmapiirin, jota jokainen tervejärkinen pyrkii pakenemaan. Syntyy white flight ja kantaväestö muuttaa sivummalle pakoon ghettoutumista. Mutta ghetto tulee perässä, koska sosiaalinen sekoittaminen. Ja taas kantaväestö etsii itselleen uuden alueen. Kyseessä on kuin kilpajuoksu, jonka kantaväestö ikävä kyllä tulee häviämään, koska ghettoväkeä voidaan tuottaa ja tuotetaankin maahan täysin rajattomasti.
Quote from: Kari Kinnunen on 19.05.2019, 11:23:29
Quote from: Tuulenhenki on 19.05.2019, 07:50:09
Jumankekka 10 metrin päähän meikän kotiportista tulee kaupungin vuokraluukkuja. :o
Otan osaa ja olen surullinen puolestasi.
Muut voivat oppia, että on syytä myydä mökki ja lennähtää valkisesti heti jos saa tietää kerrostalo suunnitelmista.
Aitaa kannattaa korottaa ja hankkia porttiin lukko.
Kävin tässä pari päivää sitten kävelykierroksella helsinkiläisellä alueella jonka valitettavasti tällä erää jätän nimeämättä - oman henkilöllisyyteni suojaamiseksi. Kaupunginosa on yksi niitä joissa vieraskielisten osuus on alimpia koko kaupungissa olematta kuitenkaan minkään sortin perähikiä.
En voinut olla kiinnittämättä huomiota todennäköisesti useamman miljoonan euron hintaisten talojen rivistöön joiden pihat avautuivat kävelytien suuntaan. Näiden pihojen "muuri" oli suunnilleen korkean portaan korkuinen, ja ei näin haitannut varsin vakuuttavia maisemia. Kokonaisuuden kuitenkin kruunasi jokaisen (kaupunkilaisittain aika ison) pihan edustalla oleva noin metrin korkuinen portti, jonka vieressä oli huomattavan suuri kameravalvonnasta varoittava kyltti. Käytännössä pihat olivat siis täysin avoinna kävelyreitille.
Vähän luulen että näissä taloissa asuu ihmisiä jotka virallisesti ovat sykkivän monikulttuurin vahvoja puolestapuhujia, mutta huolehditaan kuitenkin varmuuden vuoksi siitä että lähin monikulttuurikeskittymä on niin kaukana etteivät he edes tiedä tällaisen paikan olemassaolosta. Niin kauan kun roskasakki on kaukana on varaa elää tuolla tapaa, mutta kaikille ei sitä mahdollisuutta suoda.
^
Jep.
Se on varmasti mukavaa olla kovasti kultturelli kunhan kulttuuri on tarpeeksi kaukana.
Eipä tuo kulttuuri täälläkään kiusaa mutta ymmärrän silti millainen riesa kulttuuri voi olla.
Hulluus kuplii ja pirskahtelee.
QuoteHelsinki muuttaa lentokentälle vievän moottoritien autottoman elämän kaduksi – uusi kysely julki
Alueelle parhaillaan valmisteltavassa kaavarungossa tarkastellaan muun muassa sitä, millaisia liikennejärjestelyjä entisen Tuusulanväylän tilalle voisi tulla.
Helsingin kantakaupungista lentoasemalle ja Keski-Uudellemaalle vievää Tuusulanväylän moottoritietä ryhdytään muuttamaan kaduksi, tiedottaa nyt Helsingin kaupunki.
Käytännössä kehä ykkösen sisäpuolisen moottoritien tilalle on tulossa Tuusulanbulevardiksi nimetty katualue, joka yhdistää nykyiset kaupunginosat toisiinsa.
Nykyisen moottoritien tilalle rakennetaan lisäksi asuntoja, palveluita ja työpaikkoja, kaikkiaan noin 20 000 henkilölle. Eniten mullistuu alkuvaiheessa Käpylän asemanseutu, josta on tulossa vilkas joukkoliikenteen solmukohta. ...
https://www.is.fi/autot/art-2000006114426.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006114426.html)
Miksi Mechelininkadun alkupää on edelleen melkein samassa kunnossa kuin lokakuussa? Siellä on kaivuutyöt aikoja sitten tehty ja ei olisi iso homma siirtää muutama sorakasa pois ja vetää asvaltti jalankulku-ja pyörätielle.
Ei ole mikään peruste lykätä hommaa loputtomiin siksi, että jossain Porkkalankadulla tai muilla poikittaiskaduilla on vielä remppaa.
Harmittaa, kun sekä matka töihin että harrastukseen kulkee sitä kautta ja varsinkin talvella piti kierrellä ties mistä.
Jotenkin allekirjoittaneelle ollut luonnonvakio, kuten päivää seuraa yö, että moottoriteihin päin pyritään pois turvattomista kaksikaistaisista. Helsinki sotii luonnonjärjestystä vastaan. Tunnetusti sellaisesta ei seuraa mitään hyvää.
Quote from: Uuno Nuivanen on 22.05.2019, 12:45:41
https://www.is.fi/autot/art-2000006114426.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006114426.html)
Siellä on myös linkki kyselyyn: http://bit.ly/tuusulanbulevardi
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Quote from: Titus on 22.05.2019, 13:17:32
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Quote from: Titus on 22.05.2019, 13:17:32
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
Miksi? Mitä helvetin järkeä moisessa on Helsingin kaltaisen pikkukaupungin kohdalla? :facepalm:
Quote from: P on 22.05.2019, 16:24:48
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Quote from: Titus on 22.05.2019, 13:17:32
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
Miksi? Mitä helvetin järkeä moisessa on Helsingin kaltaisen pikkukaupungin kohdalla? :facepalm:
Niin, eihän siellä ole ruuhkiakaan.
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
Ja kun asuu täällä keskustassa ja käy töissä landella, niin pitää vaan autoa siellä jossakin missä julkiset loppuu ?
Kiva juttu on että Helsinki eli Suomi saa toisen bulevardin. Jollakin ulkomaalaisella voi olla vaikeuksia ymmärtää, jos hänelle kertoo jonkun paikan sijainniksi "Bulevardin", "-ai minkä Bulevardeista?"
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Quote from: Titus on 22.05.2019, 13:17:32
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
;D ;D ;D, et vissiin ole koskaan kokeillut saada autoasi mahtumaan liityntäpysäköintipaikkaan?
Quote from: l'uomo normale on 22.05.2019, 21:38:21
Kiva juttu on että Helsinki eli Suomi saa toisen bulevardin. Jollakin ulkomaalaisella voi olla vaikeuksia ymmärtää, jos hänelle kertoo jonkun paikan sijainniksi "Bulevardin", "-ai minkä Bulevardeista?"
Onhan Harjun kaupunginosassa Puukkobulevardiksi kutsuttu katu. (Vaikka jotkut pitävät aluetta Kalliona, on katu silti Harjulla.)
Jo aikojen alussa huorien kaduksi rakennettu, vaikka joku historiatutkimus taitaa tätä yrittää kiistää tai ainakin valkopestä.
Quote from: Kaarin M on 22.05.2019, 21:45:22
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Quote from: Titus on 22.05.2019, 13:17:32
Varmaan aika kiva reissata työmatkaa Tuusulantien suunnasta keskustaan kun peräkkäin tulee Tuusulanväylän, Mäkelänkadun ja Hämeentien "projektit".
Tai toiseen suuntaan, yhtä jumissa näkyy olevan.
Vihreiden+kokoomuksen pakkomielteinen väestönkasvatus ja liikenteen hankaloittaminen saa jo koomisia piirteitä.
btw etuoven haussa on myymättä noin 2400 uutta asuntoa Hgin alueella. Jos Espoo ja Vantaa lasketaan mukaan, niin n 6300... luku on mielestäni ollut kasvussa.
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
;D ;D ;D, et vissiin ole koskaan kokeillut saada autoasi mahtumaan liityntäpysäköintipaikkaan?
Kehäradan varteen useinkin(Vehkala), Espoon Keskukseen, Leppävaaraan, Matinkylään kun metroyhteys tuli, ja etelämpänä Kalasatama/Rediin on tullut työautoa jätettyä. Noista Espoon keskus taitaa olla ainoa missä on ahdasta. Vehkalassa on hiton iso kenttä, ja muut ovat puolityhjiä parkkihalleja.
Sähköiset potkulaudat ovat saapuneet. Mutta osaavatko ihmiset ajaa niillä oikein? Saattaa olla, että niissä ei ole kovin tehokkaat jarrut. Eräässäkin risteyksessä potkulaudan kyydissä oli kaksi henkilöä, mutta menivät punaisia päin kiljahdellen. Olikohan kyseessä heikko jarrutusvoima, epähuomio tai pelko kaatumisesta jos yrittää jarruttaa. Joka tapauksessa kääntyvä auto onneksi ehti jarruttaa eikä ajanut päälle.
Lisäksi joissakin potkulaudoissa etupyörä kääntyy jopa 90 astetta tai enemmän. Kovassa vauhdissa etupyörän 90 asteen käännös tarkoittaa äkkipysähdystä ja useinkin matkaa lääkäriin:
Ohjeita (https://www.youtube.com/watch?v=nJf-MedhAeA)
Quote from: Dredex on 02.06.2019, 09:32:32
Sähköiset potkulaudat ovat saapuneet. Mutta osaavatko ihmiset ajaa niillä oikein? Saattaa olla, että niissä ei ole kovin tehokkaat jarrut. Eräässäkin risteyksessä potkulaudan kyydissä oli kaksi henkilöä, mutta menivät punaisia päin kiljahdellen.
Liekö ollut kyseessä näiden vuokrafirmojen sähköpotkulauta? Niiden käyttösäännöissähän kielletään useampi päällä liikkuminen ja myös käyttö alaikäisiltä. Ja niin, firmojen mielestä kypärää olisi syytä käyttää (eli jos ei käytä, lienee turha kuvitella kenenkään maksavan korvauksia mistään). Lisäksi ko. vehkeillä ei pitäisi ajaa kuin pyöräteillä.
No, mitä kaupungilla sitten tulee vastaan? Jalkakäytävillä täysillä paahtavia kypärättömiä joilla on lisäksi lapsi mukana, kurvaillen täysin liikenneturvallisuudesta välittämättä. Usein ei-kantaväestöä.
Moisen käytöksen pistäminen potkulautafirmojen syyksi on mielestäni jokseenkin kyseenalaista, mutta kaipa se olisi ihan kauheaa edes kerran vaatia ihmisiltä omaa vastuuta käytöksestään...
Kävin vastikään työmatkalla Tukholmassa ja siellä näitä kännyappin kautta vuokrattavia sähköpotkulautoja lojui keskustassa joka paikassa. Kävellessä sai niitä väistellä. Selvästi jotain pelisääntöjä tarvittaisiin. Kuulemma näitä on Helsingin keskustassakin nykyään, mutta en ole käynyt siellä aikoihin, vaikka Helsingissä asun, joten en tiedä millainen tilanne täällä on.
Ruotsissa on nyt kuollut ensimmäinen sähköpotkulautailija, joten niiden kieltämistä on alettu harkita:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006128107.html (1.6.2019)
QuoteRuotsissa pohditaan sähköpotkulautojen kieltämistä, Helsingin poliisin tiedossa ei ole vakavia onnettomuuksia
Helsingissä poliisilla ei ole ainakaan toistaiseksi tietoa siitä, että sähköpotkulautojen ilmestyminen katukuvaan olisi aiheuttanut täällä vakavia onnettomuuksia.
Ruotsissa sattui torstaina ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus sähköpotkulaudalla, kun 27-vuotias mies törmäsi potkulaudallaan autoon Helsingborgissa. Ruotsin liikennevirasto miettii siksi sähköpotkulautojen kieltämistä.
Helsingissä kahden yhtiön vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät kaduille aiemmin keväällä ja HSL aloitti oman kokeilunsa Vuosaaressa toukokuun puolivälissä.
[..]
Tämä ajatus on varmasti esitetty aiemminkin, mutta sanotaan se nyt jälleen ajankohtaisena kun hallitus näkyy suunnittelevan autoilijoille tietulleja:
Vihervasemmisto on käärmeissään Donald Trumpille, joka haluaa rajoittaa ihmisten 'vapaata liikkuvuutta' esimerkiksi Mexicosta päin. Trump haluaa muureja ja lisäksi tullimaksuja vaikkapa kiinalaisille tuotteille. Tämä paha, sanoo Vihervasemmisto.
Sama Vihervasemmisto on sitten aivan ihquna suunnittelemassa muureja ja tulleja ja vapaan liikkumisen esteitä niille, jotka asuvat jossain Kehä kolmosen pohjoispuolella ja se on heidän mielestään jopa hyvä asia.
Mitä nämä tiemaksut ovat muuta kuin eriarvoistavia tietulleja, muureja ja vapaan liikkumisen esteitä? Mutta nyt asia onkin hyvä, koska sitä ajavat kommunistit. Jälleen kerran vasemmisto ajaa kaksilla rattailla, noudattaa kaksoisstandardia ja on epärehellinen.
Quote from: P on 22.05.2019, 16:24:48
Quote from: no future on 22.05.2019, 16:02:36
Dumppaa sen auton vapaavalintaiselle asemalle kehäradan liityntäpysäköintiin, ja ajaa junalla sinne Keskustaan?
Miksi? Mitä helvetin järkeä moisessa on Helsingin kaltaisen pikkukaupungin kohdalla? :facepalm:
Ei Helsinki ole pikkukaupunki. Helsinki on suuri kaupunki. Keuruu on ehkäpä pikkukaupunki.
Vastauksena itse kysymykseen, miksi? No siksi, että se säästää aikaa ja rahaa. Tietysti varsinaisesta kohteesta ja siellä vietettävästä ajasta riippuen.
Juttua Hämeentien remontista ja liikkeistä kadun varrella:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/776600-lappu-luukulle-hameentiella-talla-paikalla-ei-ole-jarkevaa-jatkaa-liiketoimintaa
Pari vuotta huonoa bisnestä on aika pahaksi valmiiksi kituuttaville liikkeille. Mielenkiintoista nähdä millaista liikettä tulee tilalle vai tuleeko mitään ennenkuin remontin loppuajankohta on käsillä.
Hallituksen kaavailemista tietulleista vähän ajatuksia..
Katselin vähän karttaa. Jos jonnekin Tuusulan ja Nurmijärven rajalle asettaa keskipisteen ja piirtää siitä ympyrän, joka on 45 kilometriä säteeltään, saadaan ympyrä, jonka halkaisija on 90 kilometriä. Ympyrän sisällä tai sen rajoilla ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ( pääkaupunkiseutu ), Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo ja Kerava ( pääkaupunkiseudun kehyskunnat ).
Tämän 90-kilometrisen ympyrän sisällä asuu yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä ( Helsinki 650 000, Espoo 285 000, Vantaa 230 000, Kauniainen 10 000 ja kehyskunnat 320 000 ihmistä ). Kun tästä vähennetään Helsingin väkiluku, nähdään, että tuosta 1,5 ihmisen joukosta 0,85 miljoonaa eli 850 000 asuu Helsingin ulkopuolella, mutta sitä niin lähellä, että monet heistä käyvät usein Helsingissä joko työn, opiskelun, harrastusten, sosiaalisten suhteiden tai palveluiden vuoksi.
Kyseessä ei ole mikään pieni ihmisjoukko, jonka siis on pakko tai melkein pakko käydä pääkaupungissa hoitamassa asioitaan ja nyt tuota liki miljoonan ihmisen joukkoa yritetään saattaa eriarvoiseen asemaan ja rangaista siitä, jos yrittävät omalla autolla tulla Helsinkiin. Hyvät rahathan siitä tietysti tulleina tulee. Mutta se on pois aika monelta ja vaikeuttaa suuren joukon asiointia. Monet pienipalkkaiset ihmiset joutuvat tulemaan omalla autolla Helsinkiin ja jos he nyt jo elävät toimeentulon rajamailla, ovat tietullit viimeinen niitti ja työnteko on pakko lopettaa. Tullit nostavat myös tuotteiden hintaa ja kun tähän lisätään hallituksen unelmoima bensiiniveron nosto niin jälleen kaikki tulee kalliimmaksi ja ihmisten ostovoima heikkenee.
Milloinkahan tähän maahan saadaan hallitus, joka ymmärtää, että veroja ja maksuja alentamalla ja poistamalla saadaan talouteen se piristysruiske, jota nyt kaivataan? Sen sijaan sosialistit haluavat vain nostaa veroja ja rangaista ihmisiä kaikenmaailman maksuilla. Eivätkä he suostu edes ymmärtämään, että Suomessa on ainakin pari miljoonaa ihmistä, joiden on pakko käyttää autoa ainakin toisinaan. Miksi heitä pitäisi rangaista siitä, että he vievät lapset päiväkotiin, käyvät töissä tai kuljettavat tavaroita?
Yksityisautoilu on aivan loistavan hyvä ja korvaamaton yhteiskunnallinen käyttöliittymä ja sitä pitää tukea, rakentaa ja kehittää, tehdä ekologisemmaksi eikä vain tehdä ihmisille kiusaa sakottamalla heitä normaalista elämästä.
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Quote from: no future on 08.06.2019, 17:03:00
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.06.2019, 17:14:36
Quote from: no future on 08.06.2019, 17:03:00
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.
No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.
Quote from: no future on 08.06.2019, 21:15:09
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.06.2019, 17:14:36
Quote from: no future on 08.06.2019, 17:03:00
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.
No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.
Itse asiassa saa. Ainakin, jos auto on pienipäästöinen.
Tästä ei montaa päivää ole, kun laskin, että minulla menee bensiiniin 150 euroa kuukaudessa, kaikki ajot huomioonottaen, työajot ovat vain osa tästä. Lisäksi autoni kuluttaa turhan paljon. Pienipäästöisempiäkin autoja löytyy helposti, sellaisia, jotka kuluttavat vaikka 30 prosenttia vähemmän.
Joten työmatkat ovat omalla autolla halvempia kuin julkisilla. Nyt tietysti joku esittää vastaväitteenä, että onhan autossa hankintahinta, vakuutukset, huollot, korjaukset, verot.. kyllä vain, mutta koska perheellisellä ihmisellä auto pitää käytännön pakosta olla
joka tapauksessa, työmatkakuluihin lasketaan vain bensa.
Halpaa on ja mukavaa.
No jos ajoa tulee 70 km päivässä (Kerava-Hki asemalta asemalle) työmatkoja 7 litran keskikulutuksella kertaa 226 työpäivää niin polttoaine.netin keskihinnalla 1,57€/litra (95e10) päästään reiluun 1700 euroon. siihen sitten tietty kaikki auton muut kulut päälle, mitä ei ikinä huomioida missään kun aletaan väittelemään autoilun hinnasta vs julkiset.
Quote from: no future on 09.06.2019, 00:38:12
No jos ajoa tulee 70 km päivässä (Kerava-Hki asemalta asemalle) työmatkoja 7 litran keskikulutuksella kertaa 226 työpäivää niin polttoaine.netin keskihinnalla 1,57€/litra (95e10) päästään reiluun 1700 euroon. siihen sitten tietty kaikki auton muut kulut päälle, mitä ei ikinä huomioida missään kun aletaan väittelemään autoilun hinnasta vs julkiset.
Ihan samaan tapaan unohdetaan se pk seudun julkisten liikennöinnin tuki, joka verovaroista hoidetaan, ja yleisellä tasolla on 50% lipun hinnasta. Eli julkisilla todellisuudessa kuluu tuplasti tuon 1700, eikä tavalliseen autoon millään maksa, vakuutukset, huollot, renkaat sitä 1700€ joka vuosi.
Quote from: no future on 09.06.2019, 00:38:12
No jos ajoa tulee 70 km päivässä (Kerava-Hki asemalta asemalle) työmatkoja 7 litran keskikulutuksella kertaa 226 työpäivää niin polttoaine.netin keskihinnalla 1,57€/litra (95e10) päästään reiluun 1700 euroon. siihen sitten tietty kaikki auton muut kulut päälle, mitä ei ikinä huomioida missään kun aletaan väittelemään autoilun hinnasta vs julkiset.
On varmaan totta, että autoilun
kaikki kulut huomioiden julkinen liikenne on halvempaa.
Mutta vaikka käyttäisikin julkisia, monella pitäisi auto olla sittenkin, syyt jokainen tietää. Joten kun se auto kerran joka tapauksessa on, miksei sillä sitten ajaisi myös töihin kun siinä säästää rahaa ja aikaa?
Minä pääsen autolla töihin noin 25 minuutissa. Jos kävelen junaseisakkeelle, ajan Helsinkiin, kävelen metroon, ajan metrolla itäiseen kaupunginosaan ja sieltä asemalta kävelen töihin, aikaa menee liki 90 minuuttia eli noin kolminkertainen aika autoon verrattuna. Päivässä se tekee kaksi ylimääräistä tuntia matkustamista. Eikö noilla säästetyillä tunneillakin ole joku arvo?
Joka viikko on 10 tuntia enemmän aikaa kun ajaa omalla autolla. Julkisia käyttämällä on kuin tekisi kuusipäiväistä työviikkoa, mutta saisi palkan vain viidestä päivästä.
Mutta en ala kinaamaan tästä enempää: jollekin parempi ratkaisu on bussi, juna tai metro, toisille taas fillari tai auto. Kävelläkin voi joissain tapauksissa. Käyttäköön jokainen sitä laitetta ja keinoa, mikä itselle sopii.
Sähköauton voisi hankkia jossain vaiheessa. Sellainen Honda e olisi aika veikeä, tulee markkinoille vuoden vaihteessa. :)
Quote from: no future on 08.06.2019, 21:15:09
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.06.2019, 17:14:36
Quote from: no future on 08.06.2019, 17:03:00
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.
No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.
Onkos junalipun työmatkalulun vähennysoikeus poistettu (jos ei niin vink vink Rinteelle).
Ainakin ennen omavastuu oli 400 eur vuodessa, ja loput suoraan pois veroista.
Työajot omalla autolla... Kai se verottaja niihin keksii jonkun konstin, että niistä pitää itse asiassa maksaa veroa.
Quote from: no future on 08.06.2019, 21:15:09
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.06.2019, 17:14:36
Quote from: no future on 08.06.2019, 17:03:00
Onko missään ikinä kukaan tullut julkisuuteen, kuinka liian kallis yksityisautoilu pakotti lopettamaan työnteon?
Varmaan sellaisiakin tapauksia on, koska hallitukset niitä haluavat. Mutta toisaalta onhan yksityisautoilu aina edullisempaa kuin julkinen liikenne.
No vaikkapa Kerava-Helsinki (ABCD-vyöhykkeet) seutulippu maksaa 1 667,80 € vuodessa. Sillä ei saa edes bensoja ostettua vuoden työajoihin.
Ongelmaksi usein tulee se, että siellä Keravan päässä ei välttämättä asu ihan aseman lähellä ja sama juttu Hesassa; se työpaikka ei ehkä olekaan kohtuullisen matkan päässä asemasta niin, työmatkasta muodostuu näin helvetillisen pitkä julkisilla.
^ Täälläpäin se menee niin, että menet yhdellä bussilla keskustaan, odottelet 30-45 min seuraavaa, jatkat seuraavalla bussilla työpaikalle tai pahimmillaan vaihdat vielä kerran bussia siinä välissä. Plus tietysti kävelymatkat kotoa pysäkille ja päätepysäkiltä työpaikalle: kävelymatka voi olla 1-2 km. Niin että yhteen suuntaan voi helposti hurahtaa 2-3 tuntia julkisilla liikkuessa, jos työpaikka on toisella puolella kaupunkia kuin itse asut. Kun täällä ei ole ratikkaa eikä lähijunaa, ei mitään muuta kuin bussi, joka sekään ei mene kaikkialle. Tämä on todellisuutta aika monessa kaupungissa, ja toisissa kaupungeissa ei ole edes sitä paikallisbussia. Voi kunpa Arkadianmäellä ymmärrettäisiin tämä, niin ehkä siellä lakattaisiin jankkaamasta siitä, että ihmisten pitäisi käyttää julkista liikennettä.
Asiasta toiseen, kun nuo keskusta-alueet nykyään näivettyvät kovaa vauhtia sitä mukaa kun niistä tehdään suuria puistoalueita ja bulevardeja, niin voisikohan kehityksen suuntaa yrittää kääntää? Avattaisiin kadut taas autoille ja katsottaisiin 5-10 vuotta eteenpäin mitä tapahtuu. Virkistyisikö keskusta-alueen elämä ja kaupankäynti?
Quote from: Marokon Kauhu on 10.06.2019, 01:56:16
Onkos junalipun työmatkalulun vähennysoikeus poistettu (jos ei niin vink vink Rinteelle).
Ainakin ennen omavastuu oli 400 eur vuodessa, ja loput suoraan pois veroista.
Työajot omalla autolla... Kai se verottaja niihin keksii jonkun konstin, että niistä pitää itse asiassa maksaa veroa.
Omavastuu nykyään on 750€, vähennyksen enimmäismäärä 7000 paikkeilla.
Quote from: Tuulenhenki on 10.06.2019, 06:48:36
Asiasta toiseen, kun nuo keskusta-alueet nykyään näivettyvät kovaa vauhtia sitä mukaa kun niistä tehdään suuria puistoalueita ja bulevardeja, niin voisikohan kehityksen suuntaa yrittää kääntää? Avattaisiin kadut taas autoille ja katsottaisiin 5-10 vuotta eteenpäin mitä tapahtuu. Virkistyisikö keskusta-alueen elämä ja kaupankäynti?
Työpaikathan ovat pääkaupunkiseudulla keskittyneet Helsingin niemelle, sekä radanvarren keskuksiin. HSY on julkaissut ihan hyvää vuosiraporttia nimellä "Helsingin seudun yrityskatsaus", missä näitä on tilastoituna, mutta en tuosta pdf:stä saanut kuvia poimittua.
Itse kysymystä en ymmärrä, sillä pääkaupunkiseudulla ei äkkiseltään tule mieleen (Hämeentien työmaan lisäksi) yhtään katua mikä olisi muutettu "puistoalueeksi ja bulevardiksi"? Tai missä ylipäätään olisi tarkoituksella estetty autoliikenne? Ja tulee kuitenkin ajeltua työn merkeissä pitkin poikin niin kantakaupungissa kuin lähiöissäkin.
Quote from: no future on 10.06.2019, 17:43:38Itse kysymystä en ymmärrä, sillä pääkaupunkiseudulla ei äkkiseltään tule mieleen (Hämeentien työmaan lisäksi) yhtään katua mikä olisi muutettu "puistoalueeksi ja bulevardiksi"? Tai missä ylipäätään olisi tarkoituksella estetty autoliikenne? Ja tulee kuitenkin ajeltua työn merkeissä pitkin poikin niin kantakaupungissa kuin lähiöissäkin.
Hyvä ettei sielläpäin. Täällä Nykäskylässä puuhataan kovaa vauhtia koko keskusta-alueesta autotonta, tai siltä ainakin vaikuttaa. Ja sitä mukaa kun autojen pääsyä keskustaan on vaikeutettu, on myös keskusta alueena kuihtunut. Täällä ei oikeastaan ole enää muuta kuin baareja ja leffateatteri. Olen kuullut samantapaista myös muista keskisuurista kaupungeista.
Kumma juttu kun nämä hipsteribusinekset kerta toisensa jälkeen kosahtavat konkurssiin vaikka on ollut otsikonkin mukaan "suosittua":
Vallilan suosittu kulttuurikeskittymä Konepaja Bruno on haettu konkurssiin
Toiminta Konepajan Brunossa loppuu kesäkuun aikana.
HELSINGISSÄ kulttuuritapahtumista ja kirpputorista tunnettu Konepajan Bruno on haettu konkurssiin.
VR:n entisellä Pasilan konepajalla on toiminut muutaman kesän ajan myös suosittu kahvila ja terassi. ALKUVUONNA esimerkiksi Yle uutisoi Konepajan Brunon heikosta taloustilanteesta.
Yhtiöllä kerrottiin olevan velkomustuomioita, joissa muun muassa pienpanimoalan yhtiöt hakivat 10 000 euron saatavia. Brunolla kerrottiin olevan myös aiempia maksamattomia velkoja.
Konepajan Brunon hallituksen jäsen Jakke Nikkarinen myönsi torstaina konkurssin, mutta ei halunnut vielä kommentoida asiaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006141089.html
Vai tarkoitetaanko "suositulla" esim Hgin kaupungin suosiollisia avustuksia em lafkan piiriin 8)
^ Elämäntapahipit joita varten näitä ihquuksia pystytellään eivät useinkaan ole kovin maksukykyistä tai -haluista porukkaa.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.06.2019, 13:35:36
^ Elämäntapahipit joita varten näitä ihquuksia pystytellään eivät useinkaan ole kovin maksukykyistä tai -haluista porukkaa.
Markkinointi on heikkoa, kun en koskaan ollut kuullutkaan siitä. Lisäksi pitäisi olla siinä vieressä jotain mestoja joihin olisi jotain oikeaakin asiaa tai ainakin niin iso keskittymä ja tapahtumatarjontaa, jotta se painuisi sellaisenkin tajuntaan, joka aktiivisesti välttelee tietämästä niistä. Nyt kun on Suvilahtea ja Sompasaunaa ja Telakkaa ja Kaapelitehdasta ja mitä vielä, mistä niihin ihan jokaiseen riittäisi jatkuvaa asiakasvirtaa.
Kuten yllä hyvin sanottiin.
Kävin tuolla Konepajan alueella Suunnon liikkeessä, mutten edes huomannut koko Brunoa. Näitä tämäntyyppisiä juttuja tosiaan riittää Hgin alueella jo muutenkin ilman,
että mukaan tulee lisää näitä "perustetaan hei joku ihqu kirppiskahvila josta saa teetä"-business ideoita joita sitten puolivaloilla toteutellaan.
"Konepajasta tulee ihan huikea" – Bruce Oreckin ostoaikeet innostavat Vallilassa
Nikkarinen luottaa kuulemansa perusteella siihen, että konepaja-alue alkaa taas kukoistaa.
– Tästä tulee valtavan hieno! 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennetut tiilimakasiinit pääsevät oikeuksiinsa,
kun piha-alue saadaan kuntoon (ei vissiin oltu tehty mitään ainakaan silloin kun itse nyt kävin siellä) ja rakennukset oikeaan käyttöön, Nikkarinen hehkuttaa.
– Tämä houkuttelee myös kansainväliset turistit paikalle, hän uskoo.
Nikkarinen ja Brunon toinen yrittäjä Ilkka Hietala keräsivät Konepajan pelastamiseksi kulttuurikeitaaksi noin 12 000 nimen adressin. Hankkeella vastustettiin aikeita muuttaa makasiini Bauhausin rautakaupaksi.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/580079-konepajasta-tulee-ihan-huikea-bruce-oreckin-ostoaikeet-innostavat-vallilassa
https://www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat/a/uutiset/551875-konepajan-bruno-luo-uutta-kaupunkikulttuuria-helsinkiin
Haastattelu kuvastaa hyvin pohjaa jolle liiketoiminta on rakennettu.
Ongelmaksihan taisi koitua se, että Bruce Oreck vaati ihan oikeaa vuokraakin tuosta ostamastaan tilasta. Pitkin kevättähän sitä uutisoitiin, että Brunolle tullee lähtö makasiineilta.
QuoteVielä laki ei salli tienkäyttömaksujen keräämistä, mutta hallitusohjelmassa asiaan luvataan muutos. Jatkossa kaupunkiseudut voisivat veloittaa autoilusta ruuhka-aikoina.
Tarkoituksena on leikata liikenteesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittää joukkoliikennettä.
Tavoitteet ovat sinänsä linjassa Helsingin seudun omien suunnitelmien kanssa. Tiemaksuja ehdotetaan myös Helsingin seudun 14 kunnan ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa mal-suunnitelmassa.
Pääkaupunkiseudun päättäjiltä maksut eivät kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla odotetaan sähköautoja.
LIIKENTEEN päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenteen pitäisi olla päästötöntä.
HSL:n vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan tiemaksut ovat keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Välttämättömiä tiemaksut eivät kuitenkaan ole, sanovat pääkaupunkiseudun päättäjät.
"Yleinen näkemys on, että lyhyellä aikajänteellä jonkinlaisia tienkäyttömaksuja tarvitaan, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Hieman pidemmällä aikajänteellä niitä tuskin tarvitaan", Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoo.
"Maailma menee koko ajan eteenpäin. Liikenteen sähköistyminen tulee varmasti hoitamaan ison osan näistä ongelmista jollakin aikavälillä."
MYÖS Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) mukaan sähköautoiluun siirtyminen on tehokkaimpia keinoja liikennepäästöjen vähentämiseen.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006144153.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006144153.html)
Ruuhkamaksuista sunnuntain ratoksi.
Hassu juttu, mutta olen suunnilleen vuoden aikana huomannut pakokaasun hajun kolme kertaa. Vuosi sitten loppukesästä moottorisahalla katkottin puita naapuritontilla. Tänä kesänä oli katutyömaa aidattu niin että jalankulkijoille oli kulku jalkakäytävällä pitkin rakennuksen pylvässyvennystä, joka oli kadun puolelta peitetty kokonaan vanerilevyin; hellepäivänä siihen jäi pakokaasu leijumaan. Joku päivä sitten vanhasta moottoripyörästä lähti käryä Turuntiellä. Hyvä että edes muistan miltä bensan tai dieselin pakokaasut haisevat! Kuinka paljon tässä pitää vielä luontoa pelastaa? Ruhka-aikojen ulkopuolella autoliikennettä on Helsingissä aika vähän, kun kukaan ei huvikseen hirveästi tunnu autoilevan.
Saas nähdä mitä tästä tulee:
Kaurismäkien ravintolat ja leffateatterit avataan Bruce Oreckin tiloihin Konepajalle – "Pop up -Corona avataan elokuun aikana"
Aki ja Mika Kaurismäen osittain omistama, Eerikinkadulla viimeistä kertaa 19. kesäkuuta auki oleva Corona-baari siirtyy Bruce Oreckin Vallilan Konepajalta ostamiin tiloihin.
Eerikinkadun kulttuurikeskukselle, joka koostui Corona-baari & biljardista, Kafe Moskovasta sekä Dubrovnik lobby & loungesta ja elokuvateatteri Andorrasta, on etsitty uusia tiloja siitä saakka, kun vuokrasopimus nykyisessä kiinteistössä irtisanottiin viime syksynä hotellihankkeen vuoksi. Helsingin Uutiset kertoi viime viikolla, että Corona-baari siirtyy uuteen osoitteeseen.
Bruce Oreckin konepajalta ostamat tilat kulkevat nimellä The Train Factory.
– The Train Factorylle avataan Coronan pop up -ravintola elokuun aikana, ja rakennustöiden edetessä pääsemme varsinaisiin tiloihimme, kertoo Mika Kaurismäki.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/779488-kaurismakien-ravintolat-ja-leffateatterit-avataan-bruce-oreckin-tiloihin
Sijainti ajoneuvottomalle keskustan "boheemi" / hipsteriporukalle vähintään haasteellinen. Raitiovaunullakin puolisen tuntia keskustasta keskelle "ei mitään".
Mutta onko se sitten pitkässä juoksussa huono vai hyvä asia asiakaskunnan valikoitumisen suhteen, viivan alus kertoo.
Kallio, Vallila, Alppila ja Östra Böle ihan siinä niin. Kyllä sen pitäisi kantaa.
Ja ysihän menee suoraan ovelle, jos kilometrin käveleminen esim Kurvista tai Kalliosta hirvittää.
On EU:sta sentään jotain hyötyäkin :D
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006157599.html
EUROOPAN komissio on todennut, että Helsingin Bussiliikenne (Helb) sai takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden suuruus on 54,2 miljoonaa euroa.
Helbin omisti ennen Helsingin kaupunki, mutta omistus siirtyi Koiviston Auto -konsernille vuonna 2015. Komissio toteaa päätöksessään, että takaisinperintä kohdistuu nykyiseen liiketoiminnan harjoittajaan, sillä sen katsotaan hyötyneen vanhalle yritykselle myönnetyistä tuista.
...
"Jos päätös on tiedotteen mukainen, niin aiomme valittaa siitä. Takaisin perittävä summa on niin iso, että toteutuessaan se lopettaisi Helsingin Bussiliikenteen toiminnan. En jaksa vielä uskoa, että tähän mentäisiin."
loput linkistä
hhahahahaha
ps. rakentakaa nyt hiukan kaupunkibulevardeja ja lyökää esim Mäkelänkatu kiinni henkilöautoilta!
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006162462.html
Hömppälehtenä ja valemediana tunnetuksi tullut Helsingin Sanomat on käynyt Almedalenin politiikkaviikoilla kyselemässä vaikuttajilta, millainen on tulevaisuus Pohjoismaissa vuonna 2030 eli kymmenen vuoden kuluttua.
Fossiiliton Ruotsi - ohjelman vetäjä Svante Axelsson tietää kertoa tulevaisuudesta seuraavaa:
Quote"Vuonna 2030 sähköinen liikenne dominoi: sähköautoja, sähköbusseja. Kaupungit hiljenevät."
Rikkaassa Norjassa näin voi ollakin, mutta Suomessa ei. Halvimmat sähköautot maksavat ainakin 35 000 euroa ja suomalaiset ajavat keskimäärin muutaman tonnin hintaisilla autoilla. Mistä muutama miljoonaa suomalaista nyt yhtäkkiä saisi rahat sähköautoon kun verotuskin on vielä kiristymässä? Käytettyjen sähköautojen markkinoita ei käytännössä ole, ainakaan missään järkevässä hintaluokassa. Suomalaiset ajavat polttomoottoriautoilla vielä vuosikymmeniä tai ehkä sähkö ei koskaan tule lyömään kunnolla läpi, vaan esimerkiksi vetyautot ovat tulevaisuutta.
QuoteAxelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."
Hän ennustaa, että autot tulevat yhä enemmän yhteiskäyttöön. Käytöstä maksetaan kuukausittainen liikkuvuusmaksu.
Tutkijat kuvittelevat että vain kymmenen vuoden kuluttua ihmisten tarve liikkua vapaasti ja omista lähtökohdistaan käsin jotenkin taianomaisesti vain katoaa. Yhteiskäyttöautohan ei voi korvata autoa kuin marginaalitapauksissa. Suomessa on jo havaittu, että yhteiskäyttöautopalvelut eivät kiinnosta oikein ketään. Se ei johdu ihmisten ilkeydestä, vaan siitä, että
OMA auto on useimmille autonkäyttäjille välttämätön.
Yhteiskäyttöauto ei ole mitenkään halpa, jos sen pitää olla käytössä joka päivä. Lisäksi ihmiset haluavat, että se auto löytyy valmiiksi omalta pihalta kun sitä tarvitsee. Kukaan ei halua alkaa jollain sovelluksilla etsiä lähintä autoa kaupungilta kun pitäisi vielä ehtiä apteekkiin, joka menee kiinni 15 minuutin kuluttua. Lisäksi ihmiset säilyttävät tavaroitaan autossa, missä ne ovat mukana valmiina kun niitä tarvitaan. Tutkija unohtaa myös, että auto ei ole vain väline liikkumiseen, vaan se on myös esimerkiksi vaatteiden tapaan persoonan jatke, joka valitaan ja varustellaan omannäköiseksi ja jota vaalitaan tärkeänä osana omaa itseilmaisua.
Tutkijat ovat taas aivan irrallaan todellisuudesta. Koska ilmastonmuutos.
Lisää lätinää linkistä.
35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.
Polttomoottoriautoilla toki saa ajaa hamaan tulevaisuuteen niinkuin tähänkin asti, mutta uusien autojen markkinoilta ne ovat nykykehityksen perusteella katoamassa seuraavien vuosikymmenien aikana.
^^
Tuo bussijuttu kaatuu kaupungin syliin tavalla tai toisella.
Quote from: no future on 04.07.2019, 16:12:33
35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.
***
Juu, siinä vaiheessa kun on kymppitonnin akkuremontti edessä.
Quote from: no future on 04.07.2019, 16:12:33
35 tonnin autonhan saa osamaksulla tai leasingillä 300-400 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kymmenen vuoden päästä alkaa olla niitä muutaman tonnin käytettyjä sähköautojakin saatavilla.
Polttomoottoriautoilla toki saa ajaa hamaan tulevaisuuteen niinkuin tähänkin asti, mutta uusien autojen markkinoilta ne ovat nykykehityksen perusteella katoamassa seuraavien vuosikymmenien aikana.
Oikean auton kokoista ei saa noin edullisesti ja täytyy muistaa, että Suomen autokanta on yli 12v vanhaa, joten keskihinnat ovat muutaman tonnin luokkaa ja alle 1k€ autoja on jäätävä määrä liikenteessä. Näiden autojen kuljettajilla ei millään ole varaa yksityisleasingiin. Jalat tukevasti ilmassa noilla poliitikoilla. Lyödäppä kaikki nykyiset autot yöllä töpseliin, niin jo vain kivihiiltä palaa komeasti. Ei ilmasto pelastu sillä, että vedetään kaikki ideat aivan idioottimaisiin sfääreihin ja unohdetaan täydellisesti realismi. Raskaanliikenteen kalusto on erittäin kallista ja tukkipuuta ei Nissan Leafilla kuljetella. Sähköautojen akuista seuraa myös ongelmia, ellei niiden teknologia kehity esim. suola-akkujen suuntaan. 30 vuotta on ehkä sopiva aikajänne, mutta todennäköisesti ratkaisu voi silti olla jokin muu kuin akuilla toimiva sähköauto.
Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon. Jos akku on taas huonossa kunnossa voit toki myydä sen halvemmalla mutta sitten ostaja joutuu ostamaan lisäksi uuden akun tai maksaa vaihtoehtoiskustannuksen toimintasäteen alenemisena.
Sähköautojen akustojen hinnat ovat halvimmillaan 7000-8000 euroa. Tuon alle edes teoriassa ei voi käytetyn sähköauton hinta laskea ellei akkuteknologia kehity ja akut halpene.
Ainoa ratkaisu lienisi, että akustoja ei omisteta, ne liisataan tjsp. Mutta subventiota vaatisi voittaakseen tonnin bensarysän, onnessa omata.
Quote from: jka on 04.07.2019, 18:59:57
Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon.
Akustot lienevät kuitenkin malli- ja jopa vuosimallikohtaisia, eikä niitä voi vaihtaa muuhun kuin toiseen samaa mallia olevaan autoon.
En tiedä pitääkö tämä huhu paikkaansa, mutta väitteiden mukaan akustot ovat monessa tapauksessa sinetöityjä, ja mahdollisesti sinetöinnit tarkastetaan katsastuksessa? Omatoiminen akustojen vaihtaminen autojen välillä on ainakin kiellettyä, sen saa virallisesti tehdä vain auktorisoidussa korjaamossa.
Autotehtaat ja kaikki muut alalla tienaavat haluavat pitää kaikissa yksityiskohdissa huolen siitä, että tee-se-itse-oletetut saavat ja voivat tehdä mahdollisimman vähän, jotta jälkimarkkinointipalveluilla voidaan tienata lisää massia.
Valtio pitää myös omatoimisuuden vähentämisestä, sillä näin saadaan lisää bruttokansantuloa ja työvoimapulaa.
Quote from: Supernuiva on 04.07.2019, 22:20:11
Quote from: jka on 04.07.2019, 18:59:57
Sähköauton hinta käytettynäkään ei voi koskaan laskea alle uuden akuston hintaa. Jos akku on kunnossa ja myyt koko auton alle uuden akun hinnalla niin kannattaa ostaa koko pirssi varaosiksi ja vaihtaa vain akku toiseen autoon.
Akustot lienevät kuitenkin malli- ja jopa vuosimallikohtaisia, eikä niitä voi vaihtaa muuhun kuin toiseen samaa mallia olevaan autoon.
En tiedä pitääkö tämä huhu paikkaansa, mutta väitteiden mukaan akustot ovat monessa tapauksessa sinetöityjä, ja mahdollisesti sinetöinnit tarkastetaan katsastuksessa? Omatoiminen akustojen vaihtaminen autojen välillä on ainakin kiellettyä, sen saa virallisesti tehdä vain auktorisoidussa korjaamossa.
Noin se menee mutta ei muuta perusajatusta millään tavalla. Markkinat löytyy jokaiselle akulle vaikka akkua ei voisi vaihtaa kuin samaan autoon ja samaan vuosimalliin ja edes merkkikorjaamolla. Jos ja kun akku on halvimmissa käytetyissä autoissa se kallein osa ja joka ehdottomasti pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa niin se määrää täysin minimihintatason riippumatta miten vaikeaa tai helppoa akkua on vaihtaa. Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta. Toki jos valtio kieltää akkujen vaihtamisen tai subventoi hommaa jotenkin muuten niin kyllä markkinatalous voidaan pilata. Sehän on jo melkein pilattu jo nyt sähköautoilla.
Quote from: jka on 04.07.2019, 22:39:44
Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta.
Kyllä noinkin voi käydä. Onhan jo nyt tavallisia vanhoja polttomoottoriautoja, joiden varaosien arvo on suurempi kuin auton arvo kokonaisena.
Jopa pörssissä on yhtiöitä, joilla on enemmän omaisuutta kuin mikä on yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo. (Vaikka rahoitusteorian mukaan markkinat ovat tehokkaat, ja korjaavat hinnoitteluvirheet. Noinhan ei todellisuudessa kuitenkaan ole.)
On aivan mahdollista, että wanhat sähköautot maksavat tulevaisuudessa vähemmän kuin niiden akut ja lisäksi vielä esimerkiksi renkaat vanteineen. (Näin on jo tapahtunut polttomoottoriautoille.)
Lisäksi Suomessa ei ole kuluttajalle annettu mahdollisuutta myydä vanhaa lyijyakkua ja saada siitä rahaa. Akkujen ilmaisia vastaanottopisteitä on, mutta vasta Baltiasta löytyy minulle kerrotun mukaan paikkoja, joissa vanhasta akusta voi luopua maksua vastaan. (Akkuhan sisältää kallista ja kierrätyskelpoista lyijyä.)
Quote from: Supernuiva on 04.07.2019, 22:50:26
Quote from: jka on 04.07.2019, 22:39:44
Koko auton hinta ei voi olla halvempi kuin akun hinta.
Kyllä noinkin voi käydä. Onhan jo nyt tavallisia vanhoja polttomoottoriautoja, joiden varaosien arvo on suurempi kuin auton arvo kokonaisena.
Jopa pörssissä on yhtiöitä, joilla on enemmän omaisuutta kuin mikä on yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo. (Vaikka rahoitusteorian mukaan markkinat ovat tehokkaat, ja korjaavat hinnoitteluvirheet. Noinhan ei todellisuudessa kuitenkaan ole.)
On aivan mahdollista, että wanhat sähköautot maksavat tulevaisuudessa vähemmän kuin niiden akut ja lisäksi vielä esimerkiksi renkaat vanteineen. (Näin on jo tapahtunut polttomoottoriautoille.)
Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.
Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.
Quote from: jka on 04.07.2019, 23:10:34
Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.
Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.
Ettei menisi jankkauksen puolelle, mutta vastataan kuitenkin.
Akustoa voinee verrata hinnan puolesta esimerkiksi polttomoottoriauton moottoriin, jonka hinta on helposti tuota luokkaa. Moottoreita vaihdetaan, ja käytettyjä moottoreita jopa kuljetetaan rahtina valtioiden välillä. Tiedän, että Suomesta purettiin muutama kuukausi sitten jo oikeasti hieman maahan maatuneesta autosta moottori irti, ja se lähetettiin rahtina maapallon toiselle puolelle. (Auto oli vuosimallia 1991.)
Maaseudulla näkee vielä liikennekäytössä katsastettuna uskomattomia "virityksiä", joita löytyy mm. Nettiautoa selaamalla. Tässä teemassa on vielä kyse käyttöautoilusta eikä mobiiliharrastuksesta, joka on oma lukunsa.
Suomessa on paljon autoja liikenteessä, joihin on vaihdettu koreja/moottoreita. Maaseudun monilla vähävaraisilla on loputtomasti aikaa ja vähän rahaa, jolloin he kädentaitoja omaavina tekevät vaikka millaisia virityksiä. Auton korinumeroa ei tarkasteta katsastuksessa huvin vuoksi, tarkoituksena on ihan oikeasti varmistua siitä, että kukaan ei ole vaihtanut auton identiteettiä tai koria toiseksi. Korejakin kun vaihdetaan, vaikka se voi tuntua monista uskomattomalta.
Kolariautojen kunnostusta harrastetaan myös Suomessa paljon - ja Baltiassa. Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa autokaupan jälkeen on oltu pulassa, kun auton havaitaan olevan kiiltävien kuorien alta huonosti oiottu "rusina".
Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.
Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.
Quote from: Supernuiva on 04.07.2019, 23:27:44
Quote from: jka on 04.07.2019, 23:10:34
Mikään muu auton varaosa ei vertaudu sähköauton akkuun. Kuten sanottu uusi akku maksaa sen 7000-8000 euroa ja sen pitää olla kunnossa jotta autolla voi ylipäätään ajaa tai vähintään maksat akun huonon kunnon mukana tulevan hinnan alennuksen suoraan toimintasäteen lyhenemisenä. Eli toki autoille jotka maksaa vähemmän kuin kunnon akku on markkinat mutta tämä tarkoittaa että autolla ajettevaa toimintasädettä pienennetään vastaavasti. Tämä on puhdas fakta jota ei voi millään tavalla kiertää.
Tonnin polttomoottoriautoon ei kukaan edes harkitse tekevänsä 7000-8000 remonttia. Jos tonnin auto hajoaa niin se menee romuttamoon. Tonnin sähköauto ei yksinkertaisesti kulje jos siinä ei ole kunnon akkua. Eli tuollaista kuin tonnin käytetty sähköauto ei ole olemassa jos et saa siihen toimivaa akkua alle tonnilla. Ihan samoin kuin ei ole tonnin polttomoottoriautoakaan jos et saa sitä toimintakuntoon alle tonnilla. Molemmat menee romuttamoon jos niiden ajokuntoon saattaminen ei ole suhteessa auton hintaan.
Ettei menisi jankkauksen puolelle, mutta vastataan kuitenkin.
Akustoa voinee verrata hinnan puolesta esimerkiksi polttomoottoriauton moottoriin, jonka hinta on helposti tuota luokkaa. Moottoreita vaihdetaan, ja käytettyjä moottoreita jopa kuljetetaan rahtina valtioiden välillä. Tiedän, että Suomesta purettiin muutama kuukausi sitten jo oikeasti hieman maahan maatuneesta autosta moottori irti, ja se lähetettiin rahtina maapallon toiselle puolelle. (Auto oli vuosimallia 1991.)
Tottakai moottoreita vaihdetaan vaikka mihin ja maailma on täynnä vaikka minkälaisia autoharrastajia. Mutta ei noille mitään massamarkkinoita ole tonnin hintaluokan autoissa tälläkään hetkellä. Uskallan väittää että 99% tonnin autoista ajetaan loppuun ilman että niihin tehdään 8000 remonttia. Tämä nyt on kyllä täysin selvä asia. Ihan samoin ei tule olemaaan massamarkkinoita sähköautoissa 8000 remontille tonnin hintaluokan autossa.
Jos auton ikä on 20 vuotta ja siitä menee moottori lopullisesti niin siihen ei minkään talousmatematiikan mukaan kannata vaihtaa moottoria joka maksaa 8000 euroa ja kestää toiset 20 vuotta koska koko muu auto ei kestä enää 20 vuotta. Ihan sama pätee sähköautoon. Väitän että sähköautoon vaihdetaan uusi akku korkeintaan kerran elinkaaren aikana koska koko muu auto ei kestä sen enempää kuin kaksi akkua. Tällöin sähköautojen elinkaaren lopulla tulee selkeä ongelma jota ei polttomoottoriautoissa ole. Jos sähköauto kestäisi muuten vielä 5 vuotta mutta siinä on akku paskana mitä tehdään? Viideksi vuodeksi ei kannata ostaa uutta akkua, ihan kuten polttomoottoriautoon ei kannata ostaa uutta moottoria viideksi vuodeksi. Mutta polttomoottoriautoon ei lähtökohtaisesti koskaan edes vaihdeta moottoria koko elinkaarensa aikana. Sähköautoon tuo remontti on pakko tehdä.
Tähän ongelmaan ei minusta ole muuta ratkaisua kuin jo esittämäni. Vanhoilla sähköautoilla joihin ei kannata enää akkua vaihtaa voi ajaa vain lyhyempiä matkoja. Vanhaan autoon ei voi myöskään vaihtaa uutta pienempää ja halvempaa akkua koska ongelma on lopulta ihan sama. Toimintasäde laskee ihan saman verran kuin sillä isommalla käytetylläkin akulla. Mutta kuinka suuret markkinat tällaiselle "kierrätykselle" lopulta on? Miksi lyhyempiä matkoja ajavat ostaisi kaikki käytetyt sähköautot pitempiä matkoja ajavilta? Lyhyempiä matkoja ajavat ostavat jo valmiiksi uuden auton jossa on sopivan kokoinen akku joten ongelma on elinkaaren lopulla ihan sama lyhyilläkin matkoilla. Kyllä tässä minusta puhutaan ihan eri luokan ongelmasta joka koskee kaikkia sähköautoja kuin jostain polttomoottoriautojen moottorin vaihtamisesta joka koskee 1% polttomoottoriautoista.
Quote from: Jorma M. on 28.06.2019, 20:20:19
On EU:sta sentään jotain hyötyäkin :D
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006157599.html
EUROOPAN komissio on todennut, että Helsingin Bussiliikenne (Helb) sai takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden suuruus on 54,2 miljoonaa euroa.
Helbin omisti ennen Helsingin kaupunki, mutta omistus siirtyi Koiviston Auto -konsernille vuonna 2015.
...
"Jos päätös on tiedotteen mukainen, niin aiomme valittaa siitä. Takaisin perittävä summa on niin iso, että toteutuessaan se lopettaisi Helsingin Bussiliikenteen toiminnan. En jaksa vielä uskoa, että tähän mentäisiin."
loput linkistä
Olisiko mitenköään mahdollista että jotkut olisivat aavistaneet tämän etukäteen?
Oli kilpailutus, jonka avulla saatiin heikennettyä bussikuskien työehtoja, muttei niin paljon kuin vihreät ja kokoomus olisivat halunneet. Oli kallis Helsingin kaupungin liikennelaitos busseineen, siitä HKL Bussiliikenne; sitten tappiollinen, Helsingin kaupungin omistama Suomen Turistiauto Oy liitettiin HKL Bussiliikenteeseen. Syntyi Helsingin Bussiliikenne Oy, joka myytiin Koiviston Auto Oylle, joka osti myös Onnibussin pois kuleksimasta kaukoliikenteestä.
Jos firma hävisi kilpailutuksen, oli entiset kuljettajat otettava entisellä palkalla töihin, mutta eläke-etuja menettivät. Tämä oli vuoden 1997 (?) viikon kestäneen joukkoliikennelakon tuottama voitto työntekijöille. Mutta entäs jos firma lopettaa toimintansa, ja reitit periaatteessa jäävät ajamatta? Tuskin kuljettajien palkat ja edut tässä nousevat. Kaipa tästä selvitään, kunhan työntekijäkustannuksissa joustetaan.
^
Njääh. EU kilpailutus vaan päälle. Kyllä sieltä jokin Latvija linie ja Vitautas tulee ajelemaan kilpailukykyisesti.
Quote from: Supernuiva on 04.07.2019, 23:27:44
Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.
Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.
Nimenomaan kustannuksia joutuu vanhoilla kieseillä ajava pakostakin laskemaan, muuten hän ajaisi uudella autolla. Kivijalkaliikkeen korjaamolla teetetyn 2010-luvun auton määrä-aikaishuollon hinnalla hankkii sen vaihtomoottorin 90-luvun katiskaan. Mikäli tuohon uudempaan joutuu huollon yhteydessä jarrupaloja isompia osia vaihtamaan vaihdattaa vanhemman auton omistaja nyrkkipajalla samalla rahalla sen moottorin keulallekin. Jos kyvyt, tilat ja työkalut ovat olemassa ei muu kuin kiire tai sairaus/vamma estä toteuttamasta hommaa itse.
Olen itse ajatellut asiaa niinpäin että kuinka naiiveja, kädettömiä ja avuttomia kaupunkilaiset ihmiset voivat ollakaan. :o Maaseudun monet arkipäiväiset askareet saavat vaikkapa kerran kohdalle osuessaan urbaanieläjän haukkomaan henkeään ja keräämään myötätuntoa pitkin somemme rantoja. Enkä nyt puhu mökkeilyelämyksistä vaan ihan maalla asumisesta.
Sähkö ja netti kun pätkii voi nauttia hetken hiljaisuudesta. Postia ei ole pakko hakea heti aamulla, lapiollakin pystyy kaivamaan ja ihan työnnettävällä leikkurillakin voi isommankin pihan nurtsit ajella ja pitkänkin pihatien lumesta puhtaaksi kolata.
Jokatalviset uutiset lumiraivosta ovat täyttä totta, eikä tämä johdu kaupunkiympäristön luomista haasteista lumen poistolle vaan täysin nykyihmisen avuttomuudesta ja kaikenlaisten selviytymis- ja sopeutumistaitojen alennustilasta. :facepalm:
^
Hyvin puhuttu.
Maalla vieläpä siinä pihapajassa vaikka värkkää moottoriremontin siihen wanhaan uskolliseen. Kyllä mailla sellaista vielä tehdään.
Cityhipsterille tietysti käsittämätöntä kun lasinpesunestettäkin joutuu lisäyttämään merkkihuollossa.
En tosiaankaan tiedä paljon moottorinvaihdolle 2010-luvulla tehtyyn autoon tulee hintaa, mutta ei se ilmaista (tai edes halpaa) ole missään nyrkkipajassakaan.
Ylllättävää kyllä, myös niille sähköautojen osille tulee second hand-markkinat, kun uusia ja uudehkoja autoja päätyy syystä tai toisesta lunastukseen. Lisäksi akkuteknologiahan on juuri se osa-alue, minkä kehitystä vuoteen 2030 tai 2035 mennessä tuskin kukaan täällä osaa ennustaa.
Quote from: Paawo on 05.07.2019, 10:17:26
Quote from: Supernuiva on 04.07.2019, 23:27:44
Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.
Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.
Nimenomaan kustannuksia joutuu vanhoilla kieseillä ajava pakostakin laskemaan, muuten hän ajaisi uudella autolla.
Tarkoitin sitä, että joskus kunnostettaviin autoihin ostetaan varaosia niin paljon, että pelkästään varaosiin käytetyllä rahamäärällä saisi jo ostettua markkinoilta jopa halvemmalla samassa kunnossa olevan auton, jollaiseksi kunnostettava auto tulee kunnostuksen jälkeen.
Monille voi tulla yllätyksenä se tieto, että lopulta vain harvat kolareissa lunastetut autot menevät "paaliin", yllättävän suuri osa kunnostetaan takaisin tieliikenteeseen. On paljon "jobbareita", jotka tekevät tätä puoliammattimaisesti. (Tekevätkö jotkut jopa ammatikseen?) "Raato" ei maksa paljoa mitään, ja kun ostaa kaksi "raatoa", joista toisessa on ehjä etupää ja toisessa takapää, niin siitä sitten huolellisesti rakentamaan autoa siten, että se ei muutu uudestaan autoverotettavaksi. (Joskus jotkut jäävät kiinni siitä, että autoa on korjattu yli 50 prosenttisesti, jonka jälkeen autoveroa pitää maksaa koko auton osalta uudestaan täydestä arvosta.)
Jos jotkut matkustavat junalla pitkiä matkoja pitkin maaseutua, niin katselkaapa joskus huviksenne talojen pihoihin, jotka näkyvät junaradan varrelle. Jopa junaratojen varsilla on talojen pihoissa paljon puoliksi purettuja autoja, joista on otettu osia edelleen käytettäväksi.
Kun kyse on harrastuksesta, eivät kaikki aina laske auton korjaamisen/rakentamisen kannattavuutta.
Quote from: no future on 05.07.2019, 11:57:00
En tosiaankaan tiedä paljon moottorinvaihdolle 2010-luvulla tehtyyn autoon tulee hintaa, mutta ei se ilmaista (tai edes halpaa) ole missään nyrkkipajassakaan.
Ylllättävää kyllä, myös niille sähköautojen osille tulee second hand-markkinat, kun uusia ja uudehkoja autoja päätyy syystä tai toisesta lunastukseen. Lisäksi akkuteknologiahan on juuri se osa-alue, minkä kehitystä vuoteen 2030 tai 2035 mennessä tuskin kukaan täällä osaa ennustaa.
Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.
Quote from: jka on 05.07.2019, 12:28:55
Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.
Jotenkin vain luulen, että tässäkin asiassa markkinat eivät välttämättä toimi järkevästi. Pörssiä ei voi analysoida järkiperäisesti, vaikka markkinaliikkeitä yritetään perustella jälkikäteen järjellä.
Akkujen vaihtaminen autojen välillä voidaan tehdä niin vaikeaksi/mahdottomaksi, että akkujen käyttö/vaihtoarvo ei näy 1 suhde 1 koko auton hinnassa.
Markkinoilta löytää joskus tulevaisuudessa syistä tai toisista sähköautoja, joiden hinta on alhaisempi kuin akkujen hinta.
^Varaosia toki ostellaan kaikkiin kulkuneuvoihin ja niiden vaihto on sitten joko ammattimaista tai omatoimista, jossain kohtaa voitaneen luokitella harrastamiseksikin.
Monesti vanhaan tuttuun kulkineeseen kannattaa sijoittaa mieluummin summa x rahaa kuin ostaa samalla rahalla vastaava (tuntematon yksilö) tilalle. Mitä vanhemmaksi mikään hyödyke tulee on sen kuntoon suurempi merkitys siihen uhratulla ylläpidolla. Tätä taustaa vasten minä en ihmettele yhtään miksi vanhempaakin kalustoa pyörii arkiajossa runsaasti. Euroopan kaupunkien ratikkaverkkojen ulkopuolellekin kun eksyy alkaa vanhempaa autoa tulla vastaan. Kyseessä ei sinänsä ole mitenkään suomalainen ilmiö, toki autoteollisuusmaissa ei vanhaa kalustoa kannata elvyttämällä pitää ajossa.
Kaikenlainen veronkiertobisnes on kuitenkin tavan kansalaisten keskuudessa melko marginaalinen ilmiö mutta sitä tehdään koska sille on kysyntää ja se on mahdollista - taitavasti toteutettuna kiinnijäännin riski on olematon ja tuotot ihan kelvollisia. Tämä bisnes on varsinaista monikulttuurista rikollisuutta, manner-Euroopassa itäblokin ja arabimaiden moniosaajien pyörittämää järjestäytynyttä toimintaa jolta Suomikaan ei ole säästynyt ja johon liittyy muutakin rikollisuutta. Valvontaa toki on mutta vain amatöörit ja röyhkeimmät huijarit jäävät kiinni, hekin aluksi yleensä muista rötöksistään johtuen.
Kaikenlainen omatoiminen kaluston kunnossapito ja käytettyjen osien kauppa on tietenkin autoalan mielestä pahasta koska niiden koetaan syövän alan kannattavuutta tai ainakin potentiaalista liikevaihtoa. Samasta syystä kuullaan toistuvasti mediassa kovaäänistä rummutusta Suomen vanhasta autokannasta ja kaikista sen aiheuttamista kansallisista alennustiloista. Ilmastonmuutos viimeisimpänä seurauksena. :facepalm:
Oli miten oli, niin sähköauton hinta ei tule laskemaan alle uuden akun hinnan. Se on puhdas fakta. Akkuteknologia ei kehity siihen suuntaan, että vanhoja akkuja voisi remontoida.
Sähköautoilun ongelmaksi tulee myös akkujen lataus. Nykyisillä automäärillä se kai jotenkin onnistuu, mutta jos kaikilla olisi sähköautot, niin kukaan ei ajaisi Helsingistä Tampereelle ja takaisin, vaikka hyvä moottoritie onkin. Akkujen lataus vie niin paljon kauemmin aikaa kuin polttoaineen tankkaus, että latauspisteitä pitäisi olla paljon tiheämmässä kuin bensa-asemia. Latausasemilla pitäisi olla myös ainakin kahvilapalvelut. Ja ne eivät taas ole yrittäjille kannattavia, jos liikenteen halutaan olevan sujuvaa, koska asiakkaita per kahvila kävisi paljon vähemmän kuin nykyisin.
Sähköautoilu tulee käytänössä tarkoittamaa sitä, että kukaan ei ex-tempore lähde enää mihinkään. Kaikki matkat pitäisi suunnitella. Mikä voi tietysti olla hyväkin asia kulttuurin kannalta yleisesti. Palataan tavallaan vanhaan hevosten ja kestikievarien aikaan, jolla matkalla Helsingistä Viipuriin yövyttiin pariinkin kertaan. Ja pitkät matkat jalkaväki eteni nopeammin kuin ratsuväki. Eli ei tule tapahtumaan, veikkaisin.
Quote from: IDA on 05.07.2019, 12:39:43
Oli miten oli, niin sähköauton hinta ei tule laskemaan alle uuden akun hinnan. Se on puhdas fakta. Akkuteknologia ei kehity siihen suuntaan, että vanhoja akkuja voisi remontoida.
Tarkoitatko sitä, että mielestäsi käytetyn sähköauton hinta ei laske koskaan alle uuden sähköauton akuston hinnan? (En nyt ymmärrä, miten teknisesti entinen täysin loppuun käytetty akusto voisi olla vanhana uudenveroisen arvokas, jos mahdollista raaka-aineiden hinnannousua ei oteta huomioon.)
Quote from: Supernuiva on 05.07.2019, 12:37:54
Quote from: jka on 05.07.2019, 12:28:55
Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.
Jotenkin vain luulen, että tässäkin asiassa markkinat eivät välttämättä toimi järkevästi. Pörssiä ei voi analysoida järkiperäisesti, vaikka markkinaliikkeitä yritetään perustella jälkikäteen järjellä.
Akkujen vaihtaminen autojen välillä voidaan tehdä niin vaikeaksi/mahdottomaksi, että akkujen käyttö/vaihtoarvo ei näy 1 suhde 1 koko auton hinnassa.
Markkinoilta löytää joskus tulevaisuudessa syistä tai toisista sähköautoja, joiden hinta on alhaisempi kuin akkujen hinta.
Sinä puhut edelleen yksilöistä. Minä puhun koko markkinasta. Tottakai yksilöitä löytyy aina miljoonasta eri syystä. Voit saada Ferrarinkin halvemmalla kuin Trabantin kunhan vain osut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
Quote from: Supernuiva on 05.07.2019, 12:45:55
Tarkoitatko sitä, että mielestäsi käytetyn sähköauton hinta ei laske koskaan alle uuden sähköauton akuston hinnan? (En nyt ymmärrä, miten teknisesti entinen täysin loppuun käytetty akusto voisi olla vanhana uudenveroisen arvokas, jos mahdollista raaka-aineiden hinnannousua ei oteta huomioon.)
Vanhalla polttoomoottorilla lähtee ajelemaan ilman mitään rajoituksia, jos moottori on kunnossa. Polttomoottoria voi haalata ja kunnostaa. Vanha akku taas on aina vain vanha akku, joka on koko ajan hyytymässä. Siitä lähtien kun akku alkaa osoittaa hyytymisen merkkejä tulee auton toimintasäde jatkuvasti huononemaan. Ainoa vaihtoehto on uusi akku. Veikkaisin, että käytettyjä sähköautoja ei tulla edes myymään kuin uusilla akuilla varustettuna.
No jos uudella autolla pääsee 500km ja käytetyllä kuitenkin vielä vaikka 300km, niin eiköhän sille käytetylle ostaja löydy.
Itse olen harkinnut Elcatin hankkimista huviksikin ja kyllä sen toimintasäde viinakauppaan piisaa.
Quote from: Kari Kinnunen on 05.07.2019, 13:08:08
No jos uudella autolla pääsee 500km ja käytetyllä kuitenkin vielä vaikka 300km, niin eiköhän sille käytetylle ostaja löydy.
Sillä pääsee tänään sen 300 km ja huomena taas vähän vähemmän. Koko ajan mennään sitä kohti, että sillä ei pääse metriäkään ellei ole piuha kiinni. Veikkaisin, että kukaan ei osaa ennustaa kuinka kauan sillä yleensä pääsee ennen kuin on vaihdettava akusto.
500 kilometrin toimintasäde taitaa nykyisin olla aika optimistinen arvio Suomen olosuhteissa. Varmaan tuon saa, jos kesäkeleillä ajaa ympyrää lentokentällä.
^
Eppäilemättä.
Tarkoitin lähinnä, että kyllä niille käytetyillekin markkinat löytyy. Jobbarit ja muut mykkäsen näköiset miehet alkavat markkinoida kuinka vähän käytetty akku. Ihan on vain leskimummo pikkasen pintapurkanut varausta kirkkomatkalla.
Nettiautossa näkyy olevan 302 sähkötötteröä kaupan.
Quote from: Kari Kinnunen on 05.07.2019, 13:32:57
^
Eppäilemättä.
Tarkoitin lähinnä, että kyllä niille käytetyillekin markkinat löytyy. Jobbarit ja muut mykkäsen näköiset miehet alkavat markkinoida kuinka vähän käytetty akku. Ihan on vain leskimummo pikkasen pintapurkanut varausta kirkkomatkalla.
Nettiautossa näkyy olevan 302 sähkötötteröä kaupan.
Halvin sähkötötterö 2011 Citroen C-Zero, hinta 10.000. Siitä on aika matka 2000 euron hintaan josta oli puhe. Takaan että kun Citroen C-Zeron saa 2000 eurolla niin akku on siinä kunnossa että et pääse metriäkään sillä eteenpäin.
Noiden akkujan kanssa jobbarit tulee varmasti huijamaan ihan kuten polttomoottoriautojen kilometreissä. Akkuihin saa kuitenkin hyvät testerit jotka pitäisi paljastaa akun kunto aukottomasti.
Quote from: Lyyti on 05.07.2019, 15:43:21
polttomoottoriauton tankki ei pienene vuosikymmenessäkään
Tuota kyllä ne joskus pienenevät, sillä ilmanpaine-erojen vuoksi tankki voi lommahtaa alipaineen vuoksi sisäänpäin, jolloin sen tilavuus pienenee.
Raskaan kaluston puolella lommahtaminen on ilmiönä jopa oikea ongelma, sillä ajosuoritteet on usein mitoitettu sen mukaan, että yhdellä tankillisella voi juuri ja juuri aina ajaa yhden päivän ajosuoritteen. Kun suuri tankki on lommahtanut, voi sen tilavuus pienentyä ne ratkaisevat kymmenet litrat, jonka vuoksi auto jää tielle - yleensä juuri huonon pöperökelin aikaan, jolloin kulutus on muutoinkin suurimmillaan.
(Jaa että polttoainemittari, no sellaista ei aina ole, tai sitten se ei toimi. Tai mittari näyttää jotenkin suuntaa antavasti, että olisiko tankki täynnä vaiko puolillaan tai jotain sellaista.)
Eikä tankille ole vara mennä omatoimisesti, sillä kaikki työ tehdään "kellokortin tarkkuudella" ohjatusti.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006165259.html
Rakennusporukka Korian ABC:llä lyö tiskiin mielipiteensä vieressä nököttävistä uusista peltipoliiseista: "Kysy vaan monetko ylinopeussakot olen saanut"QuoteKuutostiellä Kouvolassa, Korian ABC-aseman luona, seisovat käyttövalmiina uusinta huutoa olevat peltipoliisit.
Ne ovat tracking radar -tutkatekniikkaa käyttävistä valvontakameroista ensimmäiset, jotka otetaan käyttöön Suomen teillä. Korian peltipoliisit alkavat välähdellä ensi viikon torstaina.
Saamme jälleen entistä enemmän valvontaa. Näitä uusia tracking radar-tutkia tulee nyt ensivaiheessa nelostielle, kuutostielle ja Oulun keskustaan. Myöhemmin varmaan näemme niitä joka niemessä, notkossa ja saarelmassa.
Mutta pointtini on seuraava: Suomessa on tänä päivänä kai jo tuhansia nopeuskameroita ja lisää tulee. Jos ylinopeusakkoja on tarpeeksi monta, menettää käsittääkseni korttinsa väliaikaisesti. En muista, oliko se niin, että kolmesta sakosta vuodessa tulee ajokieltoa vai miten. Sama se, se on sivuseikka. Pointti on siinä, että tuo ajokieltolaki on säädetty aikana, jolloin meillä ei ollut ainuttakaan peltipoliisia eli Orwellin linnunpönttöä tienposkessa. Ennen sakot sai, jos poliisi sattui pitämään nopeusvalvontaa. Toisinsanoen tekniikan vuoksi mahdollisuus saada ylinopeussakot on varmaankin satakertaistunut. Sen vuoksi on järjetöntä ja moraalitonta, että ajokieltoa saa yhä saman kaavan mukaan. Minusta ajokiellon vaativaa sakkojen lukumäärää pitäisi tuntuvasti nostaa, koska kiinnijäämisriski on noussut huimasti.
Lisäksi monet ovat matkatöissä tai tien päällä töiden vuoksi muuten paljon. Toiset taas ajavat vain lähikauppaan ja apteekkiin kerran viikossa. Paljonajavien riski saada sakot etenkin oudolla seudulla ovat huimat vähän tutulla seudulla ajaviin nähden. Ottaako laki tämän huomioon? Sitä paitsi monet sakon saaneet eivät ole mitään kaahareita, vaan ihmisiä, jotka eivät ole vain huomanneet, että rajoitus on tipahtanut vaikkapa kahdeksastakympistä kuuteenkymppiin.
Minusta kortti pitäisi väliaikaisesti ottaa pois vasta, jos vuodessa on yli 12 sakkoa ja tällöinkin pitäisi armahtaa, jos on jatkuvasti tien päällä töiden vuoksi - ainakin, jos ylinopeudet ovat olleet maltillisia eikä kaahauksesta ole ollut kyse.
Tähän maahan vaadittaisiin järkeä ja kohtuutta kyttäyksen ja kiristysten sijaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2019, 10:35:51
Minusta kortti pitäisi väliaikaisesti ottaa pois vasta, jos vuodessa on yli 12 sakkoa ja tällöinkin pitäisi armahtaa, jos on jatkuvasti tien päällä töiden vuoksi - ainakin, jos ylinopeudet ovat olleet maltillisia eikä kaahauksesta ole ollut kyse.
Tähän maahan vaadittaisiin järkeä ja kohtuutta kyttäyksen ja kiristysten sijaan.
On tässä sekin näkökulma, että laki rajoittaa merkittävästi sitä, kuinka paljon valtio voi tienata rahaa sakottamalla. Kansalaisten lompakoissa riittää takuulla paljon enemmän ryövättävää.
Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.
Quote from: John Johnson on 06.07.2019, 17:31:41
Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.
Ei lainkaan. Itse näen usein tuon kyltin tietämättä, mikä rajoitus on voimassa. Tuohon kylttiin pitäisi liittää suurin sallittu nopeus. Se, että niin ei olla tehty, kielii siitä, että valtio haluaa rahaa eikä tiettyjä nopeuksia.
Älä huoli
@Eino P. Keravalta: uusi laki muuttaa ylinopeussakot virhemaksuiksi, joita voi kerätä rajattomasti ilman että kortti lähtee. Tuottojen kannalta typeräähän se onkin, että lypsylehmille annetaan ajokieltoa.
Quote from: John Johnson on 06.07.2019, 17:31:41
Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.
Todella ennakkoon. Tuollainen kyltti on voinut olla joku 100 kilometriä ennen kameraa. Aika moni niitä sakkoja saa ja minä väitän että ne kaikki on saatu epähuomiossa. Ruotsissa jokaisesta yksittäisestä tolpasta on kyltti varoittamassa, jolloin väki osaa hidastaa ja kyseinen vaarallinen kohta ajetaan määrätyllä nopeudella. Sen sijaan Suomessa kamerat on päin vastoin perinteisesti "maastoutettu" eli värjätty liikennemerkin värisiksi ja joissain tapauksissa sijoitettu tarkoituksella suurikokoisen liikennemerkin taakse, jottei autoilija ehdi varautua. Tarkoitus on luoda pelon ilmapiiriä. Uusien tolppien kanssa lupailtiin, että niitä ei maastoutettaisi vaan tehtäisiin näkyviksi. Ainakin maalausvärin suhteen lupaukset jo petettiin, sijainneista en vielä tiedä.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a2661867-7e0b-4325-86cb-95e2d5c1f263 (28.9.2018)
QuoteUusien, entistä kehittyneempien ja kauempaa mittaavien 150 tolppakameran asentaminen on juuri alkamassa. Ihalainen myöntää, että niilläkään ei poisteta rattijuoppoja tai muutoin vaarallisessa ajokunnossa ajavia kuljettajia.
Ihalaisen mukaan uusien laitteiden tavoite on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Ruotsin mallin mukaan sinisen värisinä niitä ei myöskään ole tarkoitus "maastouttaa", kuten nykyisiä, harmaanvärisiä tolppia.
Ihalainen olisi myös valmis tekemään vanhat kameratolpat "näkyviksi", niin että autoilijat voisivat huomata ne ajoissa.
– Voisi esimerkiksi kokeilla värjätä niitä keltaisiksi, hän sanoo.
Jos tulokset olisivat toivottuja eli ylinopeudet vähenisivät, tolpat voisivat saada näkyvän värin kaikkialla Suomessa.
– Suurin osa haluaa ajaa rajoitusten mukaan. Jos (tolpat) on tarpeeksi hyvin merkattu, se olisi reilumpaa. Tässä ollaan ehkä jämähdetty vanhaan aikaan, Ihalainen pohtii.
Yleensähän nämä rahastuspisteet sijoitetaan joko välittömästi nopeusrajoituksen alenemisesta kertovan liikennemerkin jälkeen, alamäkeen tai sen ainoan ohitussuoran varrelle, jotta tuotto olisi varmaa ja investointi kannattava.
Quote from: Uuno Nuivanen on 06.07.2019, 18:19:14
Yleensähän nämä rahastuspisteet sijoitetaan joko välittömästi nopeusrajoituksen alenemisesta kertovan liikennemerkin jälkeen, alamäkeen tai sen ainoan ohitussuoran varrelle, jotta tuotto olisi varmaa ja investointi kannattava.
Kehä Ykköselläkin on esimerkiksi Myllypuron kohdalla Itäkeskukseen tultaessa Orwellin linnunpönttö paikalla, jossa on 6-kympin rajoitus. Pönttö on siinä aivan turha: tällä kohtaa on liikenneturvallisuuden kannalta aivan sama, ajaako viittäkymppiä vaiko yhdeksääkymppiä. Sen sijaan en ole koskaan nähnyt Orwellin linnunpönttöä koulun edessä. Siellä siitä olisi hyötyäkin, mutta koska sieltä saa rahaa vähemmän, pönttöä ei näy.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2019, 18:02:20
Quote from: John Johnson on 06.07.2019, 17:31:41
Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.
Ei lainkaan. Itse näen usein tuon kyltin tietämättä, mikä rajoitus on voimassa. Tuohon kylttiin pitäisi liittää suurin sallittu nopeus. Se, että niin ei olla tehty, kielii siitä, että valtio haluaa rahaa eikä tiettyjä nopeuksia.
Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus. Ajan n. 60.000 km vuodessa ja viimeiset 10 vuotta ilman sakon sakkoa - kun aloin noudattaa nopeusrajoituksia. Matkalle on sattunut niin peltipoliiseja, kamera-autoja kuin tutkapartioita. Saavat viettää tien poskessa aikaansa niinkuin parhaaksi näkevät, noudatan mielelläni nopeusrajoituksia - se tekee ajamisestaan turvallisempaa, stressittömämpää ja halvempaa - enkä siltikään kuulu niihin, jotka ajavat jatkuvasti tai tolppien kohdalla 10-20 km/h alinopeutta.
Vakionopeudensäädin helpottaa elämää, ja ajantasalla oleva navigaattori huolehtii pääsääntöisesti siitä että oudommallakaan tiellä eivät nopeusrajoitukset pääse unohtumaan. Yhden rikesakon olen itse kamera-autosta saanut, ja vituttihan se kun oli juuri rangaistavuuden rajan yläpuolella. Mutta johonkin ne rajat on vedettävä, ja aina löytyy se joukko autoilijoita ketkä yrittävät ajaa juuri suurinta sakottamatonta nopeutta, tai mieluiten vähän sen ylikin.
Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.
Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.
Quote from: uuninpankko on 06.07.2019, 20:40:49
Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus.
Ei kai olekaan, jos 'keskittyy autolla ajamiseen' herkeämättä rajoitusmerkkejä ja nopeusmittaria tarkkailemalla. Vain ja ainoastaan. Melko turvallista.. :roll:
Uuninpankko:
QuoteMinulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus.
Kysyn ihan uteliaisuudesta, miten vallitseva nopeusrajoitus selvitetään, jos sillä kohtaa ei ole asiasta kertovaa liikennemerkkiä? Tuosta tiedosta hyötyisivät miljoonat suomalaiset.
Eikä kannata vastata, että seuraan liikennemerkkejä, koska voi olla, että muistat väärin tai et ole nähnyt koko merkkiä jostakin syystä johtuen, vaikka niin luuletkin.
Joten, miten
selvität ( selvittämien tarkoittaa jonkin tiedon hakemista halutulla hetkellä eikä sitä, että on muistavinaan jotain menneisyydessä olevaa ) vallitsevan nopeusrajoituksen, jos sillä kohtaa ei ole asiasta kertovaa liikennemerkkiä? Soitatko hätäkeskukseen vai ajatko tien reunaan, pysäköit siihen ja kävelet pari kilometriä taaksepäin löytääksesi viimeisen merkin? Vai jäätkö tien reunaan, soitat kaverillesi ja pyydät tätä ajamaan samaa reittiä videokuvaten tien oikeaa laitaa, jonka jälkeen hän pysähtyy tien reunaan autosi taakse ja katselette yhdessä videokuvaa?
Quote from: uuninpankko on 06.07.2019, 20:40:49
Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus. Ajan n. 60.000 km vuodessa ja viimeiset 10 vuotta ilman sakon sakkoa - kun aloin noudattaa nopeusrajoituksia. Matkalle on sattunut niin peltipoliiseja, kamera-autoja kuin tutkapartioita. Saavat viettää tien poskessa aikaansa niinkuin parhaaksi näkevät, noudatan mielelläni nopeusrajoituksia - se tekee ajamisestaan turvallisempaa, stressittömämpää ja halvempaa - enkä siltikään kuulu niihin, jotka ajavat jatkuvasti tai tolppien kohdalla 10-20 km/h alinopeutta.
Tunnustan hidastavani tolpan nähdessäni. En luota omaan havaintokykyyni enkä muistiini niin täydellisesti, että voisin olla aivan varma oikeasta nopeudesta.
Kummallista.
Minä ajan autolla tommosen keskimäärin 500km joka pahuksen arkipäivä. Ei tolpat ole kuitenkaan sen kummempi ongelma kuin merkonomit maantietamponeillaan.
Kännyköisin saa karttaohjelmia, jotka kertovat kun ylität alueen sallitun nopeiden. Hyvin ärsyttäviä ovat.
Quote from: Lalli IsoTalo on 06.07.2019, 21:40:54
Kännyköisin saa karttaohjelmia, jotka kertovat kun ylität alueen sallitun nopeiden. Hyvin ärsyttäviä ovat.
Monet pyrkivät välttämään älypuhelimia, koska ne ovat vakoilukoneita.
Google Maps näyttää nykyään kamerat navigointimoodissa, mikä on aika kätevää. Ilman navigointia hidastan aina alle 80 jos huomaan kameran ajoissa, rajoituksesta riippumatta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2019, 18:26:48Kehä Ykköselläkin on esimerkiksi Myllypuron kohdalla Itäkeskukseen tultaessa Orwellin linnunpönttö paikalla, jossa on 6-kympin rajoitus. Pönttö on siinä aivan turha: tällä kohtaa on liikenneturvallisuuden kannalta aivan sama, ajaako viittäkymppiä vaiko yhdeksääkymppiä.
Tuo on muuten Helsingin eniten välähtelevä pönttö.
Pönttöihin liittyen noin muuten olen sitä mieltä, että vaikka olen kaikenlaista ilkivaltaa vastaan, niin pönttöjen tuhoajia vastaan minulla ei ole mitään. Keltaliivit Ranskassa ovat ahkerasti taistelleet orwellilaisuutta vastaan tässä(kin) asiassa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2019, 21:01:53
Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.
Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.
Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...
Quote from: n.n. on 07.07.2019, 00:13:32
Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...
Ja ne tietyöt, joiden alkuun laitetaan alhaisen nopeusrajoituksen merkki laitetaan, mutta rajoituksen lopettamista ei sitten ilmoiteta lainkaan!
Pari kaupungin 70-lukulaisten vuokrataloasuntojen saneeraustyömaata tuli käveltyä ohi. Siististi olivat maalaneeet uudelleen betoniset ulkoseinät kirkkain värein, mutta joku vuosi aiemmin olisi ehkä käytetty enemmän rahaa ja rapattu tai verhoiltu ulkoseinät tiilillä. Taidetaan säästää tässäkin.
Noihin 80 - 60 - 80 vaihteluihin on ihan selkeä logiikka: Risteys. Noupeusrajoitus putoaa kun T-risteys lähenee.
Koska jokainen on keskivertoa parempi autoilija, noi nopeusrajoitukset sun muut pöljät liikennesäänöt ovat aivan turhia.
Kyllä Keskivertoa Parempi™ autoilija osaa itse päättää kuinka lujaa siellä ykköskehällä on hauskaa ja helppoa ajaa. Audi ja PeeVämMöö Kallismalli Telukse hyppyritukat voivat toki ajaa puolta lujempaa koska ajamisen ilo.
Quote from: n.n. on 07.07.2019, 00:13:32
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.07.2019, 21:01:53
Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.
Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.
Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...
Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....
Quote from: anatall on 07.07.2019, 10:01:58Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....
Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.
Quote from: Tuulenhenki on 07.07.2019, 11:06:16
Quote from: anatall on 07.07.2019, 10:01:58Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....
Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.
Miksi niitä nopeusrajoituksia sitten maalataan katuihin, ainakin Helsingissä?
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.07.2019, 13:28:23
Quote from: Tuulenhenki on 07.07.2019, 11:06:16
Quote from: anatall on 07.07.2019, 10:01:58Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....
Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.
Miksi niitä nopeusrajoituksia sitten maalataan katuihin, ainakin Helsingissä?
Koska on aina pieni mahdollisuus, että ne näkyvät :)
Joku toteutti omatoimista liikennesuunnittelua räjähdysaineen voimin. Maanantaiaamusta huolimatta aiheutti suupielien varovaisen kääntymisen ylöspäin. Vain varovaisen, koska Pastersteinin kaikkinäkevien kameroiden vaikutusalueella majailen, ja autoilijat tämänkin lopulta saavat karvaasti maksaa.
QuotePoliisioperaatio sulki valtatie 2:n Ulvilassa – syynä peltipoliisin vahingoittaminen
Aaamuviideltä alkanut poliisioperaatio kesti useita tunteja. Poliisi haravoi aluetta koirien avulla.
Ulvila8.7.2019 klo 06.23
Poliisioperaatio haittasi liikennettä koko maanantaiaamun valtatie kakkosella Ulvilassa Friitalan ja Honkaluodon liittymän välillä. Liikenne ohjatattiin kiertotietä aamuviidestä kello yhdeksään saakka.
Rikoskomisario Pertti Läksy kertoi, että operaatio liittyi peltipoliisin tahalliseen vahingoittamiseen. Tilannehuone.fi:n mukaan pelastuslaitos sai kello 4:25 hälytyksen räjähdyksestä ja pienestä sortumasta. Peltipoliisi on pahoin vaurioitunut. Poliisi ei ole vahvistanut, että tolppa olisi räjäytetty.
https://yle.fi/uutiset/3-10866537
Taas korostetusti uutisoidaan "peltipoliisista" niinkuin jonain vääryyttä ja kipua kärsineenä olentona, joka vaan tekee pyyteetöntä työtään meidän kaikkien puolesta. :facepalm:
Jumalauta siinä tienvarren pönttö ei ole töissä eikä välitä vi**ujakaan kenenkään turvallisuudesta tai elämästä. Siellä pöntössä on sydämetön kamera ja valvontakone. Se ei ole lihaa eikä verta, se ei tunnusta väriä eikä aatetta, se ottaa ohjelmoidusti kuvan jos lähestyvä kappale sillä hetkellä liikkuu nopeammin kuin mitä on siihen ohjelmoitu. :facepalm:
Kallis paukku taas tämäkin veronmaksajille, minua harmittaa valtion omaisuuden turmeleminen vaikka olen itsekin kamerasakkoja saanut.
Kiertoteitä, koirapartioita.. siellä tosiaan suhtaudutaan kuin poliisisurmaan. Kai pönttö saa valtiolliset hautajaiset?
Sota on alkanut. Onnea aktivisteille! :D
Kävin twitterissä katsomassa että onko saunapoliisilla muistopuhe jo kirjoitettu mutta näköjään onkin kesälomalla. Hassu mies, hiljenee joka kerta kun pyydetään tutkimustuloksia kameroiden turvallisuusvaikutuksista mutta kuitenkin samalla hehkuttaa kuinka lisäävät liikenneturvallisuutta. Olen pariinkin otteeseen nähnyt ketjussa, jossa puhutaan kameroista, pyydettävän näitä tutkimustuloksia mutta mies ei reagoi millään tavalla, pelkästään hiljenee. Kameroille on paikkansa mutta välistä tuntuu että ne pommitetaan paikkoihin joissa sakot on varmat.
Olisi myös kivaa saada tilastoa kuinka montaa virka-ajossa olevaa poliisia on sakotettu kameroiden toimesta. Vai meneekö kaikki KSE-piikkiin?
On se ihan paikallaan että poliisi syynää alueen aika tarkaan, koska nythän on siis vapaalla jalalla joku kotipomminikkari. Parempi saada tekijä kiinni ettei seuraava pommi ole sitten esimerkiksi poliisilaitoksella tai jossain muussa valtion virastossa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.07.2019, 11:56:50
Fossiiliton Ruotsi - ohjelman vetäjä Svante Axelsson tietää kertoa tulevaisuudesta seuraavaa:
QuoteAxelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."
Tässäkään ei mitään uutta. Samaa virttä yksityisauton seisomisajasta on veisattu varmaan jo 70-luvulta. Jotkut sankarit laskivat autolle "keskinopeutta" koko elinkaarelta ja olivat olevinaan kovasti nohevia, kun se oli niin kovasti pieni. Virressä on tietysti useampikin nolo ajatusvirhe, mutta se on vasemmistovirittyneillä "tutkijoilla" peruskauraa joten ei mitään uutta auringon alla.
Auto ei seisoessaan kovin paljon kulu, enemmänkin kuluminen tulee ajokilometreistä, joten vouhotus pihassa seisovan auton "tuhlauksesta" aika hölmöä. Onhan siinä toki kiinteitä kuluja, joista suuri osa on valtion aiheuttamia (verot, katsastus määrävuosin). Todellista fyysistä luonnonvarojen kulumista siinä pihassa seisoessa tapahtuu kovin vähän.
Vasemmistoviritteisyyteen kuuluu automaattisesti oletus siitä, että yhteinen on tehokkaampaa kuin yksityinen. Jostain "kumman" syystä nämä teoriat eivät useinkaan kestä käytäntöä. Yhteiskäyttö on monimutkaisempaa. Se johtaa vastuuongelmiin eikä yhteistä omaisuutta kunnioiteta samalla tavalla kuin omaa. Yhteiskäytössä oleva omaisuus on usein hankalammin saatavissa käyttöön silloin kuin tarvitaan. Se yhteisauto ei olekaan omassa pihassa valmiina, vaan se joudutaan hankkimaan jostain kauempaa, jos sattuu edes olemaan vapaana. Siellä ei ole valmiina niitä erilaisia tarpeellisia tavaroita, jotka omassa autossa ovat. Kaiken kaikkiaan se pihassa seisova auto tarjoaa erinomaista valmiuspalvelua jota yhteiskäyttöauto ei kykene tarjoamaan.
Harva muukaan kotonani oleva "yksityisesine" pääsee vuotuisissa käyttötunneissaan lähellekään 365*24 = 8760:tä. Minulla on esimerkiksi
yksityisnitoja, jolla en nido edes joka päivä -- jos sillä nyt ehkä tulee 100 nitomakertaa vuodessa, ja laskemme hövelisti nitomiseen kuluvan puoli minuuttia kerta, saamme yksityisnitojan käyttöajaksi 50 minuuttia eli
kymmenestuhannesosan vuoden minuuteista. Kamalaa luonnonvarojen tuhlausta, kaipa minut pitäisi haittaveroin pakottaa käyttämään mieluummin jotain kaupungin monitoimitiloista löytyvää yhteisnitojaa. Keittiön kaapissa on kymmeniä tee- ja kahvikuppeja. Voitte laskeskella, montako käyttötuntia tulee yksittäiselle kupille vuodessa.
Yksityissukkani, yksityishammasharjani, yksityisvasarani ja yksityisporakoneeni seisovat reilusti yli 95 % ajasta odottamassa käyttöä, ja ovat silti joka sentin arvoisia eivätkä mitenkään järkevästi korvattavissa yhteiskäytöllä.
Monessa perheessä yksityisauto on itse asiassa verraten paljon käytetty esine, kun verrataan lukuisiin muihin yksityisesineisiin.
Autohan on siitä erikoinen laite, että ihmiset ovat valmiita sitomaan siihen valtavia pääomia vaikka kulutushyödykkeenä sen arvo ajan kuluessa lähenee vääjäämättömästi nollaa. Asunnon jälkeen ylivoimaisesti arvokkain hankinta lähes kaikille, ja on jopa yllättävää kuinka yksityisleasingit ja vastaavat palvelut ovat vasta nyt kehittymässä bisnekseksi Suomessakin.
Näin Yrittäjä-osakkaana nuo pakolliset työajoneuvot ovat kyllä turhin ja huomattavin menoerä, ja jos asia olisi pelkästään itsestäni kiinni niin joku leasingpalvelu olisi meillä jo käytössä. Henk. koht en käyttöautoa ole ikinä omistanut tai harkinnutkaan hankkivani, erilaisia harrastusvehkeitä moottoripyöristä vuosikertajenkkeihin on kyllä ollut riesana.
Autohan on siitä hauska laite, että siitä on niin helkutin paljon hyötyä arkielämässä, että jopa suomalaisittain sikaverotettuna siihen yleensä kannattaa sijoittaa ne tarvittavat rahat. Ihan puhtaasti kulutushyödykkeenä.
Jotkut eivät sitä niin paljon tarvitse, esimerkiksi asumismuotonsa, harrastustensa, elämäntilanteensa ynnä muiden seikkojen vuoksi. Toiset taas tarvitsevat hyvinkin paljon. Surkuhupaisinta on, että ensinmainitut henkilöt vakaalla rintaäänellä julistavat auton tarpeettomuutta yleisesti, vaikka heillä ei ole asiasta mitään tietoa kokemuspiirinsä suppeuden vuoksi. Samaan hengenvetoon he ihmettelevät, että kui ihmees kannattaa panna rahaa esineeseen, jonka arvo alenee vuosien myötä. Ikään kuin tämä olisi kulutushyödykkeelle jotenkin erikoista. Varmaan se mun yksityisporakoneeni ja yksityishammasharjanikin vaan nousevat arvossa vuosien mittaan vai mitä, samoin kuin se tuopillinen laatubisseä, johon se elämäntapahipsteri sijoittaa tänään kympin ja joka on huomenna pöntössä.
Kun auto on kestokulutushyödyke, niin joo totta helvetissä siihen sidotaan pääomaa ja lisäksi maksetaan käyttökuluja. Normaalia kestokulutushyödykkeen toimintaa. Se että sitooko sen pääoman kuluttaja itse, vai joku firma jolle kuluttaja sitten maksaa korvauksen siitä pääoman sitomisesta, on sitten toisarvoinen optimointijuttu. Ei se liisausfirma sitä autoa ilman pääomaa pysty kuluttajalle tarjoamaan, eikä myöskään tarjoa sitä hyväntekeväisyytenä, vaan perii tietenkin käyvän korvauksen pääomasta. En mä ainakaan saisi omaan käyttööni millään liisauksella autoa niin halvalla kuin omaa pääomaani sitoen. Toki siihen optimointiin vaikuttaa esimerkiksi se, onko itsellä sitä pääomaa. Persaukisen mielestä kaikki investointi on ihan sikakallista, kivempi elää kädestä suuhun. Ja sopiihan se vasemmistolaiseen ajatteluun muutenkin.
Quote from: Titus on 04.07.2019, 18:23:42
^^
Tuo bussijuttu kaatuu kaupungin syliin tavalla tai toisella.
No olipa üllatüs :
Salainen ehto saattaa pelastaa kolmeasataa bussia liikennöivän Helsingin Bussiliikenteen: Yhtiöltä perityt kymmenet miljoonat päätymässä kaupungin kontolle
Koiviston Auton konsernijohtajan mukaan mahdollisuus laittoman tuen takaisinperintään huomioitiin jo Helsingin Bussiliikenteen myyntihetkellä. Asiasta tehtiin kirjaus kauppakirjaan.
SUOMEN suurin bussikonserni Koiviston Auto ei olekaan päätymässä sijaiskärsijäksi kymmenien miljoonien eurojen tukien takaisinperinnässä.
Kesäkuun lopussa Euroopan komissio määräsi yli 54 miljoonaa euroa palautettaviksi Helsingin kaupungille, koska kaupunki oli komission mukaan maksanut kilpailua vääristävää laitonta tukea omistamalleen bussiyhtiölle Helsingin Bussiliikenteelle (Helb).
Tähän asti on arvioitu, että nyky-Helbin olisi maksettava laittomiksi komissiossa arvioidut tuet takaisin kaupungille eli alkuperäiselle tuen maksajalle.
Takaisinperinnän maksajaksi ei nyt kuitenkaan näytä joutuvan Helbin nykyisin omistava Koiviston Auto -konserni. Näin ollen sen tytäryhtiö Helbiä ei siis uhkaisikaan konkurssi.
KOIVISTON Auton konsernijohtaja Antti Norrlin arvioi Helbin välttyvän takaisinperinnältä. Asiasta on Norrlinin mukaan tehty ehto kaupungin omistaman myyjäyhtiön ja Koiviston Auton väliseen kauppasopimukseen.
koko juttu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006171125.html
Ja jos saan jatkoarvauksen heittää, niin tätä käytetään tavallisten autoilijoiden tulli/pysäköinti-maksujen korotukseen.
:facepalm:
Vihervasemmisto puolustaa yhteiskäyttöautoja sanoen, että yksityinen auto on tuhlausta, koska se seisoo käyttämättömänä 95% ajasta.
Näinhän asia ei ole.
Kyseessä ei ole tuhlaus, vaan päinvastoin säästö. Kun auto seisoo enimmän osan aikaa, se ei kulu ja näin se saa monta käyttövuotta lisää eikä uusia autoja tarvitse valmistaa.
Yhteiskäyttöauton laita on toinen: se on ajossa kaiken aikaa, hyvä, että yöaikaan saa muutaman tunnin olla koskemattomana. Tuollainen meno kuluttaa auton hyvin pian loppuun tai ainakin siihen pitää tehdä suuria korjauksia. Kun yhteiskäyttöauto on romu jo muutaman vuoden kuluttua, pitää autotehtaan rakentaa tilalle uusi. Yksityisautoilla sen sijaan ajetaan helposti 20-30 vuotta.
Jos jollain ihmisyhteisöllä on tarve ajaa vaikka 10 miljoonaa kilometriä vuodessa, on lopputuloksen kannalta sama, ajetaanko ne yksityisautoilla vaiko yhteiskäyttöautoilla, yhtä paljon savua tulee putkesta ulos. Yhteiskäyttöautojen lukumäärä on toki pienempi, mutta vastaavasti niitä pitää rakentaa useammin kun auto tulee käyttöikänsä päätökseen paljon nopeammin.
Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.
Yhteiskäyttöauton käyttäjien asumisesta ja elämisestä riippuen ajosta suuri osa olisi siirtoajoa käyttäjältä toiselle. Olisiko se sitten jonkinlainen bonus?
Quote from: latrom on 12.07.2019, 11:00:56
Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.
Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..
Quote from: Nikolas Ojala on 12.07.2019, 11:04:22
Yhteiskäyttöauton käyttäjien asumisesta ja elämisestä riippuen ajosta suuri osa olisi siirtoajoa käyttäjältä toiselle. Olisiko se sitten jonkinlainen bonus?
Tuota minäkin ajattelin.. on niin, että jos jollain yhteisöllä on tarve ajaa vaikka X kilometriä vuodessa, yhteiskäyttöautojen siirtely lisää ajoa helposti vaikka 30%. Se siitä luonnonsuojelusta. Täytyy vain tunnustaa, että jos vihervasemmisto jotakin keksii tai kannattaa, idea on yleensä täysin älytön, haitallinen tai toteuttamiskelvoton..
Yhteiskäyttöauto kuulostaa varmasti hyvältä jonkun vihermistön korvaan, mutta keskivertojantterien elämä aikatauluttuu useimmilla samalla tavalla - töihin mennään samoihin aikoihin ja sieltä vastaavasti tullaan suurin piirtein samoihin aikoihin. Sen jälkeen kauppaan ja viikonloppuisin reissailut. Yhteiskäyttöauto toimii, jos ihmisten käyttötarpeet limittyvät, mutta autojen käyttöpiikit voi tunnistaa helposti liikenteen ruuhkautumisesta.
Koska käyttötarpeet ovat päällekäisiä, yhteiskäyttöautojakin pitäisi olla lähes 1/käyttäjä, että tarve tyydytettäisiin. Kustannukset todennäköisesti tulisivat käytön mukaan, joten isoin potti menisi sille työssäkäyvälle.
Työnteon ulkopuoliset voisivat sitten siipeillä ja käyttää autoa silloin, kun työssäkäyvä ei sitä tarvitse. Vähän niinkuin omistusauto, mutta muut voivat lainata eikä heidän tarvitse käyttää julkisia.
Hyödyllisempi olisi kimppakyyti, mutta silläkin on ilmeiset rajoitteensa.
Oma auto on myös luontevaa ajaa loppuun. Omassa autossaan esimerkiksi ajan saatossa tapahtuvan ulkoasun ja sisätilojen nuhjaantumisen, vähäiset sähköviat ja vaikka oikuttelevan vaihdelaatikon hyväksyy aivan eri tavalla kuin yhteiskäyttöautossa, jonka pitäisi olla varsin tiptop.
Autojen käyttöikä jäisi siis paljon lyhyemmäksi, jos pääosa autokannasta olisi yhteiskäytössä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.07.2019, 11:06:18
Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..
Mutta ennen kuin pääset liikkeelle, joudut raahaamaan autolle lasten lisäksi monta kiloa painavat turvaistuimet telakoineen ja asettelemaan ne paikalleen. Ja jollet ole varannut autoa koko päiväksi, palautat istuimet ennen töihinlähtöä kotiin tai säilytät niitä työpäivän ajan työpaikan nurkissa. :D
Quote from: Paju on 12.07.2019, 15:09:09
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.07.2019, 11:06:18
Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..
Mutta ennen kuin pääset liikkeelle, joudut raahaamaan autolle lasten lisäksi monta kiloa painavat turvaistuimet telakoineen ja asettelemaan ne paikalleen. Ja jollet ole varannut autoa koko päiväksi, palautat istuimet ennen töihinlähtöä kotiin tai säilytät niitä työpäivän ajan työpaikan nurkissa. :D
Kyllä taas jaksatte :facepalm:
Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.
Tämä saattaa tulla yllätyksenä: Suomessa asuu paljon ihmisiä jotka ei omista autoa eikä monella ole mitään halua edes hankkia autoa. Aika monella ei edes ole ajokorttia.
Osan motto taas on: Kaikki matkat jotka ylittävät auton pituuden ajetaan autolla.
Itse omistan taas auton ja onhan se melkoinen riesa johon uppoaa ihan liikaa rahaa.
Don Nachos:
QuoteItse omistan taas auton ja onhan se melkoinen riesa johon uppoaa ihan liikaa rahaa.
Kyllähän autoilu Suomessa on kallista, mutta ei se auton vika ole vaan kulttuurimarxilaisten hallitusten, jotka eivät halua helpottaa ihmisten vapaata liikkumista vaan vaikeuttaa sitä.
Mutta eipä ole halpaa julkinenkaan liikenne. Pari päivää sitten ajoimme lasten kanssa junalla täältä perämetsästä Helsinkiin ja liput maksoivat yhteensä 12,60 euroa yhteen suuntaan, jos oikein muistan. Paluun kanssa hintaa tuli kolmelle hengelle noin 25 euroa. Samalla rahalla olisimme ajaneet autolla viisi kertaa Stadiin ja takaisin.. no, sen verran voin junalle antaa tunnustusta, että omalla autolla olisi joutunut maksamaan myös pysäköinnistä..
^ Naksulaiset lukevat tuon niin, että autoilu on vieläkin liian halpaa. :roll:
Quote from: Don Nachos on 13.07.2019, 10:24:55
Kyllä taas jaksatte :facepalm:
Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.
Tämä saattaa tulla yllätyksenä: Suomessa asuu paljon ihmisiä jotka ei omista autoa eikä monella ole mitään halua edes hankkia autoa. Aika monella ei edes ole ajokorttia.
Ihan totta, minäkään en keksi yhtään syytä miksi joku, jolla on säännöllinen auton tarve käyttäisi yhteiskäyttöautoa.
Toisaalta ne, jotka pärjäävät ilman autoa, pärjäävät yleensä myös ilman yhteiskäyttöautoa. Kortittomia yhteiskäyttöauto ei kosketa. Molemmat ryhmät asuvat pääsääntöisesti alueilla, joissa on kattava julkinen liikenne (kehä 1:sen sisällä tai isoissa
taajamissa kaupungeissa), tai heillä ei ole tarvetta säännölliseen liikkumiseen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.07.2019, 11:06:18
Quote from: latrom on 12.07.2019, 11:00:56
Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.
Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..
Olet että toimit juuri noin vuokra-autojen kanssa. Ja sitten maksat kiltisti satojen eurojen siivousmaksut.
Kyllä yhteiskäyttö auton voi jätää läävään kuntoon. Se vaan tulee aika kalliiksi kun auton omistava firma laskuttaa tonnin siivouskulut. Josta seuraa että ihmiset on aika tarkkoja siitä mihin kuntoon se auto jää.
Toki joskus tulevaisuudessa voi tulla geneerisiä itse ajavia laatikoita jotka toimii samalla periaatteella kuin sähköpotkulaudat nyt. Mutta siihen menee vielä kymmeniä vuosia. Mutta ei sekään poista siivousvastuuta.
Yhteiskäyttöautokeskusteluhan lähti tällä kertaa ruotsalaisvisiosta, jossa kymmenen vuoden kuluttua yhteiskäyttöautot olisivat lyöneet itsensä läpi.
Yhteiskäyttöautoille on tosiasiassa varsin pieni käyttäjäkunta. Ne, jotka pärjäävät julkisilla, eivät tarvitse yhteiskäyttöautoa, vaan satunnainen vuokraaminen tulee halvemmaksi. Ne, joilla on tarvetta autolle tai muuten haluavat omistaa auton, ostavat edelleen oman auton. Onhan kaikenlaisia City Car Clubeja ollut iät ja ajat, mutta niiden käyttö on kallista ja suhteellisen jäykkää, eivätkä ne ole saavuttaneet suurtakaan suosiota.
Muutenhan kaikenlaisille todellisuudesta irtaantuneille visioille voisi vain hymähdellä, mutta kovasti ihmisiä yritetään patistaa kepinkin avulla luopumaan omasta autosta.
Itse en vierasta julkisia, vaikka autolla liikkuminen on yleensä paitsi välttämätöntä, myös helpompaa ja nopeampaa. Pitkään pärjäsin perheensisäisellä yhteiskäytöllä, mutta tilanteiden muututtua hankin lopulta oman auton. Eihän se ihan halpaa ole, mutta en toisaalta ole kokenut auton omistamista riesana.
Quote from: Don Nachos on 13.07.2019, 10:24:55
Kyllä taas jaksatte :facepalm:
Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.
No silleen. Tämähän lähti siitä, että joku Pelle Akselinpoika Ruotsin ihmemaasta visioi:
QuoteAxelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."
Hauska nähdä, että jopa umpivasemmistolainen naksu pitää Akselinpojan ajatusta pellemeininkinä.
Yhteiskäyttöautojen käyttötarkoitushan (puhun realistisesta nykytilasta, en mahdollisesta jonkun vesterbackan visioinnista) on karkeasti otettuna vastaaminen niiden kehä ykkösen sisäpuolella asuvien tarpeisiin, jotka voivat (käytännöllisesti) tehdä säännölliset työ- ja asiointimatkansa julkisilla (tai kävellen/pyöräillen) käytännössä aina, muiden joiden joskus pitäisi käydä sukuloimassa tai kuljettaa jotakin tai joku jonnekin minne ei julkisilla pääse. Tällaisilla ihmisillä se oma auto seisoi parkkipaikalla lähes aina (ja tämä ei olisi ilmaista, koska siellä kehä ykkösen sisäpuolella toisin kuin useimmilla Suomen nelikilometreista maa ja pysäköinti ei ole käytännössä ilmaista, ja autoilun kustannukset ovat lähinnä kiinteitä (ja ajettua kilometria kohden hyvin korkeita).
Käytännössä yhteiskäyttöauto kilpailee (ei-matkailijoiden) autonvuokrauksen tai taksin käytön kanssa. Tapauskohtaista sitten onko hinnottelu itse kullekin kilpailukykyistä. Samaten tietysti varmaan on mukava, jos niitä autoja on saatavissa (ja palautuspaikkoja on tarjolla) omassa kaupunginosassa, eikä tarvitse käydä hakemassa ja palauttamssa vuokraamon luota.
Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.
En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.
^ Rikkailla on varaa moneen autoon ja silloin ei paljon huoltokustannuksetkaan paina.
Ainakin aluksi yhteiskäyttö-auto keskustelu lähti yhteiskäyttö potkulaudoista. Siitä ettei ole lainkaan mahdotonta että jossain vaiheessa kaduille ilmestyy liuta autoja joiden kyljessä lukee Google tms ja jonka saa käytöön aplikaatiolla. Ilman että autojen omistjalla on edes mitään tarkoitusta tehdä bisnestä vaan koko homma on osa markkinointistrategia. Samalla tavalla kuin Alepanpyörät. Tosin Google lähtee mukaan vasta kun laki sallii itseajavat autot.
Nykyiset "yhteiskäyttö" autot ovat liian kalliita käyttää ja niitä on liian vähän. Homma lähtee rullaamaan vasta kun autoja on yhtä tiuhaan kun nyt on potkulautoja.
Ja onhan sähköpotkulauta erittäin kätevä. Alkuviikosta käytiin autolla särkäniemessä jossa ei tietenkään ollut parkkitilaa. Auto piti käydä viemässä keskustaan (parkkimaksu 12€) Mutta oli aika näppärää napata pihalta potkulauta ja hurauttaa särkäniemen portille ja illalla takaisin.
Quote from: n.n. on 12.07.2019, 11:14:55
Yhteiskäyttöauto toimii, jos ihmisten käyttötarpeet limittyvät, mutta autojen käyttöpiikit voi tunnistaa helposti liikenteen ruuhkautumisesta.
Tämä on tyypillinen käytännön ongelma muuten niin hienoissa yhteiskäyttövisioissa. Tosiasialliset tarpeet eivät limity niin kuin visionäärit visioivat.
Kyllähän kommarit aina visioivat kuinka paaalijon tehokkaampaa olisi vaikkapa maatilojen hankkia yhteiset traktorit ja puimurit, sen sijaan että niillä on jokaisella omansa joka on 100 % käyttöasteella käyttöaikana ja sit "seisoo kauheen monta prosenttia ajasta". Tehokkaampaahan toki olisi että tilat käyttäisivät
traktoriaseman yhteiskaluja limittäin, esimerkiksi se politrukin serkku saa käyttää puimuria elokuussa ja se vähemmän puolueessa ansioitunut jantteri saa puimurin käyttöönsä tammikuussa.
Mulla on muuten jopa sellainen väline kuin
yksityistinakauha, jolle tulee hädin tuskin yksi käyttötunti vuodessa siinä uudenvuoden yönä. En vaihtaisi yhteiskauhaan, jonka saisin käyttööni kolmantena pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina.
Minulle sopii sellainen yhteiskäyttöauto, joka on aina minun pihassani minun käytettävissäni. Kulut voidaan toki jakaa.
Nykyisin kaikki on yhtä yhteiskäyttöä. Tai visionäärien mielestä ainakin pitäisi olla.
No, onhan niitä yhteiskäyttönaisia ja yhteiskäyttömiehiäkin. Sitä kai kutsutaan polyamoriaksi. Kun kukaan ei halua maksaa parisuhteen aineellisia, henkisiä ja emotionaalisia kustannuksia, käytetään kivasti yhteispanoa, jossa panorinki panee, mutta ei sitoudu keneenkään. Onhan se varmaan halvempaa kuin huorat. Ja muodikastakin.
Quote from: Don Nachos on 13.07.2019, 11:00:06
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.07.2019, 11:06:18
Quote from: latrom on 12.07.2019, 11:00:56
Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.
Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..
Olet että toimit juuri noin vuokra-autojen kanssa. Ja sitten maksat kiltisti satojen eurojen siivousmaksut.
Kyllä yhteiskäyttö auton voi jätää läävään kuntoon. Se vaan tulee aika kalliiksi kun auton omistava firma laskuttaa tonnin siivouskulut. Josta seuraa että ihmiset on aika tarkkoja siitä mihin kuntoon se auto jää.
Toki joskus tulevaisuudessa voi tulla geneerisiä itse ajavia laatikoita jotka toimii samalla periaatteella kuin sähköpotkulaudat nyt. Mutta siihen menee vielä kymmeniä vuosia. Mutta ei sekään poista siivousvastuuta.
Tämä muuten on vielä yksi peruste pitäytyä oman auton käytössä. Kun palaa esimerkiksi lasten retkeltä tai futismatsista takapenkki täynnä kuraa, roskia ja hiekkaa, ei heti kotiin päästyä tarvitse alkaa murehtia auton siistimistä.
Kaikkien ketjussa esitettyjen pienten seikkojen yhteisvaikutus on, että on valmis maksamaan "oman auton parkissa seisomisesta" kilpailukykyisenkään yhteiskäyttöauton sijaan. Mutta kuten jäsen RP yllä totesi, yhteiskäyttöauto on vaihtoehto lähinnä vuokraamiselle ja taksille.
****
On toki hauska katsella vanhoja valokuvia, joissa Helsingin kaduilla liikkuu varsin maltilinen määrä autoja. Tilaa ja avaruutta on aivan eri tavalla. Olen ollut huomaavinani, että pelkästään omana aikanani autojen määrä kantakaupungissa on kasvanut.
Yhteiskäyttöiset autot
Tässä takavuosina Helsingin keskustasta sai vuokrata näitä miniatyyrikokoisia mainosmersuja ja -fiateja 5-10€ päivä tms. + polttoainekulut. Se oli hyvä diili asiakkaille, ja käytin sitä paljon. Se ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä diili mainostajille ja autovuokraamolle, joten se loppui aika pian.
Nämä yhteiskäyttöautot tulevat suunnilleen yhtä kalliiksi kuin taksi, mitä nyt olen nopeasti laskeskellut. Koska kyseessä on aikaveloitus, ei autoa kannata vuokrata sellaista keikkaa - kuten piknikkiä - varten, jossa se seisoo käyttämättömänä.
Jos muutaman hengen pitäisi käydä jossain, ja tulla samantien takaisin, kaupunkiauto voisi olla taloudullinen vaihtoehto. Mutta en ole vielä keksinyt tuollaista käyttötarvetta.
Jos pääkaupunkiseudulta pitäisi lähteä johonkin ilman omaa autoa, edullisin vaihtoehto on Onnibussi, jos jaksaa kantaa kamansa. Ikeaankin on sitten ilmaiskuljetukset ydinkeskustasta.
Quote from: Kari Kinnunen on 13.07.2019, 11:20:19
Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.
En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.
Nyt puhutaan asioista oikeilla nimillä. Soinikin saarnasi kuinka hänelle autoilu on henkilökohtaista luksusta.
Ja ei kenellekään tule yllätyksenä että luksuksesta joutuu maksamaan. Lentäessäkin voi valita matkustaako karjaluokassa vai ottaako oman huoneen suihkuvuorolla. Pitää vain lyödä dollaria tiskiin.
Jos haluaa kulkea lyhyet matkat autolla ja aiheuttaa lisää ruuhkaa kaikille vaan siksi että haluaa olla yksin, niin kyllähän siitä voi ekstraa maksaa. Tai jos haluaa oman torpan keskelle pöpelikköä mutta kuitenkin käy kaupungissa töissä aiheuttamassa ruuhkaa, niin ei ole liikaa vaadittu että siitä luksusksesta maksetaan vähän extraa.
Mutta MinäMinäMinä sukupolvi haluaa kaiken ilmaiseksi.
Kannatan siis tuhteja ruuhkamaksuja kehä kolmosen sisään ja etenkin keskustaan. Oma maksuluokka niille jotka kulkee Westendistä helsinkiin. Joku +200% olisi sopiva :D
Quote from: Kari Kinnunen on 13.07.2019, 11:20:19
Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.
En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa.
Kaupunkialueilla (Suomessahan tätä toki löytyy erittäin vähän) on tosin alueita, joilla siltä väenpaljoudelta ei oikein pääse pakoon. Se ympäröi sitten vähintään autosi ruuhkassa. Poikkeuksena ne harvat, joiden tulotaso mahdollistaa helikopterit.
Itse kun en ylimpään eliittiin kuulu, niin totean vain, että julkista liikennettä on monen tasoista. Itse kokemistani (julkisista tai muista) liikennemuodoista japanilaiset luotijunat kuuluvat sinne kärkeen. Julkista tuokin.
Quote from: Kari Kinnunen on 13.07.2019, 11:20:19
Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.
En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.
Tiedän tunteen.
Silloin tällöin matkustan junalla ja metrolla töihin jos auto on vaikkapa huollossa tai lainassa. Vaikka menee kuinka aikaiseen junaan niin eikö se jo kohta ole niin täynnä ihmisiä, että ei voi välttyä koskettamasta toista ihmistä. Itse en halua olla kosketuksessa tuntemattomien kanssa, mutta ilmeisesti se ei kaikkia haittaa: junassa ihmiset tunkevat aivan iholle. Voihan se myös olla, että tila on liian ahdas, ainakin pitkille ja lihaville. Ja minne sitä katsoisi, kun ei halua katsoa toisia naamaankaan eikä rintaväliin? Ulos ikkunastakaan ei voi kaiken aikaa katsoa kun ei jaksa puolta tuntia katsoa yhteen suuntaan, niskat jäykistyvät. Monet pakenevat räpläämään puhelintaan, mutta minulla ei ole sellaista tapaa. Kirjaa voisi tietysti yrittää lukea, vaikkakin keskittyminen tuossa täyteenahdetussa ilmapiirissä lienee vaikeaa..
Todellisuudessa yhteiskäyttöauto ei toimi. Moni autonkäyttäjä tarvitsee autoa myös muuhun kuin käydäkseen kaupassa tai töissä. Monelle se on työväline siinä missä tietokone ja osalle se taas on sitä, että voidaan mennä viikonlopuksi mökille. Moni taas pitää jatkuvasti tavaraa autossa ja eräänlaisena varastona. Osa tarvitsee autoa harrastuksiin tai eläinkuljetuksiin. Yksikään yhteiskäyttöautofirma ei ole kaupallisesti toiminut ja ei taida kovin moni yhteiskäyttöfillarifirmakaan toimia. Saa nähdä miten skuuttibusiness oikeasti kannattaa, kun tulee aika uusia kulkupelit. Skuutin ymmärrän jollain tapaa uutuuden viehätyksen ja ns. kätevyyden ansiosta.
Jos tosiaan julkiset kulkuvälineet pääkaupunkiseudulla ovat noin vastenmielisiä, niin siitä oman auton käytöstä varmaan ilomielin maksaa vielä vähän extraa?
Itse ehkä kyllä yrittäisin järjestellä ne työntekemisolosuhteet uusiksi, että ei tarvitsisi päivittäin itseään kiduttaa junassa tai ruuhkassa.
Itsekin kehyskunnassa, ilman raiteita, nykyään asuvana tulee 10-25 päivänä kuukaudesta ajeltua työmaiden perässä kehä kolmen sisäpuolelle. Mahdollisuuksien mukaan kyllä käytetään kimppakyytejä, ja vapaa-ajalla tulee ihan julkisilla suhattua Helsinkiin. Muusta Suomesta nyt puhumattakaan. Mutta minä nyt pidänkin Helsingistä, ja noista Suomen pienemmistäkin maakuntakeskuksista. Matkustaminen maksaa, mutta yksin reissatessa en vielä ole keksinyt reittiä millä oman auton ylläpito- ja käyttokustannukset olisivat se edullisin vaihtoehto.
Quote from: Bellerofon on 13.07.2019, 12:21:08
Todellisuudessa yhteiskäyttöauto ei toimi. Moni autonkäyttäjä tarvitsee autoa myös muuhun kuin käydäkseen kaupassa tai töissä. Monelle se on työväline siinä missä tietokone ja osalle se taas on sitä, että voidaan mennä viikonlopuksi mökille. Moni taas pitää jatkuvasti tavaraa autossa ja eräänlaisena varastona. Osa tarvitsee autoa harrastuksiin tai eläinkuljetuksiin. Yksikään yhteiskäyttöautofirma ei ole kaupallisesti toiminut ja ei taida kovin moni yhteiskäyttöfillarifirmakaan toimia. Saa nähdä miten skuuttibusiness oikeasti kannattaa, kun tulee aika uusia kulkupelit. Skuutin ymmärrän jollain tapaa uutuuden viehätyksen ja ns. kätevyyden ansiosta.
Itsellekin auto on työkalu. Elinkeinorakenteen ja työelämän muuttuessa kuitenkin yhä harvemmalle se sitä on.
Mitä mökkireissuihin tulee, niin aiheesta oli juuri juttu:
QuoteEi hajoa mökkitielle" – Kesäauton vuokraus yhä suositumpaa, halvan käytetyn auton tuoma jännitys ei vetoa kaikkiin
Erilaisten vuokrauspalveluiden kysyntä ja tarjonta on kasvanut suurissa kaupungeissa.
https://yle.fi/uutiset/3-10851930
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006173916.html
Professori lyttää rajusti Suomen teillä yleistyvät peltipoliisit: "Suurin osa sakon saajista on riskittömiä ja viattomia kuskeja"QuoteLiikennelääketieteen professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä.
Quote– Täällä mennään sakkotulojen kerääminen edellä, eikä liikenneturvallisuus.
Tervo kysyy, että miksi Suomessa ei nopeusvalvontakameroiden kohdalla ilmoiteta sallittua maksiminopeutta kuten esimerkiksi Ruotsissa tehdään.
Quote– Ylinopeudesta on tehty Suomen yleisin rikos. Suomessa annetaan vuosittain yli 300 000 ylinopeussakkoa ja lähes yhtä suuri määrä huomautuskirjeitä, mikä on ylivoimaisesti eniten per ajoneuvo Pohjoismaissa. Emme silti ole liikenneturvallisuudessa yhtään sen parempi maa kuin Norja tai Ruotsi, vaan itse asiassa selvästi jäljessä, Tervo tylyttää.
Linkistä lisää.
^Pastersteinin vastinetta odotellessa. Hänhän on hehkuttanut kameravalvontaa liikenneturvallisuutta lisäävänä.
Quote from: Fiftari on 15.07.2019, 14:21:22
^Pastersteinin vastinetta odotellessa. Hänhän on hehkuttanut kameravalvontaa liikenneturvallisuutta lisäävänä.
Kyllähän niitä kameroita voi ja pitääkin olla, mutta ne pitää sijoittaa järkevästi, esimerkiksi koulun kohdalle tai muihin potentiaalisiin riskipaikkoihin. Nythän kamerat löytää paikoista, joissa valtatiellä 80-nopeus vaihtuu 6-kymppiin ja missä ei välttämättä edes jalankulkijoita ole, pelkkä sakkorysä siis.
Toisekseen nopeusrajoitukset pitää säätää mielekkäiksi kokonaistilanteen kannalta. Valtaosa nopeusrajoituksista on nyt 10-20 liian alhaisia oikeaan tilannenopeuteen nähden. Vain erityisissä vaaranpaikoissa voidaan pitää nykyinen ylivarovainen linja. Lisäksi sakkojen euromäärää pitää kohtuullistaa, esimerkiksi taajaman ulkopuolella 5-20 km/h ylityksissä 50e sakko ja 21-30 km/h ylityksissä 100e sakko, taajamassa sitten tiukempi linja, koska siellä on jalankulkijoita.
Nopeuksien sijaan valvonnan painopiste tulisi olla päihdekuskeissa, törkeissä ohituksissa, edelläajavan puskurissa roikkumisessa ja aggressiivisessa ajotavassa.
Liikenneturvallisuutta voidaan lisätä ja ihmishenkiä säästää myös autoveron poistolla ja liikennesuunnittelulla.
^Aikalailla samaa mieltä. Etenkin tuo turvaväli on jotain, minkä luulisi suomalaisten osaavan pitää, koska meillä on 4 erilaista vuodenaikaa joiden mukana kelit muuttuu normaalista äärimmäisen liukkaiksi. Silti niin moni roikkuu puskurissa kiinni. En nyt lähde googlailemaan, mutta ulkomuistista heitän että tyypillisin kolari on juuri peräänajo. Mistähän se mahtaa johtua? Valvontaa saisi myös taajamassa keskittää suojateihin, etenkin jos on kaksi kaistaa samaan suuntaan.
Yhteiskäyttöautoilla ja lopulta robottiautoilla on tarkoitus korvata KAIKKI autot, mutta sitä ei voida tehdä kuin asteittain - muuten ihmiset nousisivat vastustamaan. Kaikki alkaa vapaaehtoisuudesta ja autoilun vaikeuttamisesta ja kustannusten nostamisesta. Lisätään ilmastonmuutospropagandaa, lasketaan nopeusrajoituksia, lisätään autoihin itseajavaa automatiikkaa, että ihmiset tottuvat.
Suomen teillä liikkuu aika helkkaristi 30-60 vuotta vanhoja menopelejä, eikä niitä kukaan ole mihinkään kieltämässä nyt nähtävissä olevan tulevaisuuden puitteissa. Se että autokanta uusiutuu, ja esimerkiksi erilainen automatiikka, robotiikka yms lisääntyy tulevaisuudessa ei liene yllätä ketään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2019, 17:21:49
Yhteiskäyttöautoilla ja lopulta robottiautoilla on tarkoitus korvata KAIKKI autot, mutta sitä ei voida tehdä kuin asteittain - muuten ihmiset nousisivat vastustamaan. Kaikki alkaa vapaaehtoisuudesta ja autoilun vaikeuttamisesta ja kustannusten nostamisesta. Lisätään ilmastonmuutospropagandaa, lasketaan nopeusrajoituksia, lisätään autoihin itseajavaa automatiikkaa, että ihmiset tottuvat.
Juu ihan varmaan korvataan. Samoihin aikoihin jokaiseen pihaan tulee oma mini-ydinvoimala sähkön tuotantoon. Ihan varmasti tulee kun naapurin Kale kerran sanoi niin :facepalm:
Itseajavat autot tulevat ihan varmasti, mutta ei ne ole sen enempää yhteiskäyttöisiä kun nykyisetkään autot. Eikä kenenkään ole pakko sellaista hankkia. Kunhan pidät vanhan datsunin iskussa, niin saat ajaa sillä loppuelämäsi.
QuoteOLEN entinen helsinkiläinen ja nykyisinkin vierailen Helsingissä muutaman kerran viikossa. Olen ilolla seurannut kaupunkikuvan monipuolistumista – konsertit, tapahtumat, monet niistä kaikkien ulottuvilla. [...]
Asia, joka pistää silmään yhä useammin pääkaupungissa, on ympäristön siivottomuus. Ei ole mukava turistien joukossa loikkia yli pissapurojen ja roskakasojen Tuomiokirkon ja Kauppatorin ympäristössä, usein jo aamutuimaan. Myös rautatieaseman seutu monen muunkin paikan lisäksi kaipaisi parempaa siivousta ja ylläpitoa.
Viime viikonloppuna kävimme Seurasaaressa ja kohtasimme wc-käynnillä aikamoisen näyn. [...]
Seurasaaren wc-tilojen siivouksesta huolehtii kaupunki, eikä siivousta ole kuulemamme mukaan viikonloppuisin lainkaan. Ylpeilemme puhtaalla ympäristöllämme ja luonnolla, mutta totuus näyttäytyy usein toisenlaisena. [...]
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006184578.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006184578.html)
Olen itse kiinnittänyt tänä kesänä huomioita kävely- ja pyöräilyteiden paikkauksiin, jotka tekevät asfaltin tilkkutäkin näköiseksi. Samoin kaikki puskat ja monet viherkaistaleet tuntuvat rehottavan vasta kunnostettuja kohteiden, parempien alueiden ja paraatialueiden ulkopuolella. Elinympäristön ylläpito on ensimmäinen säästökohde.
Paul Joseph Watsonilla kaupunkitietoisuutta jälleen, tällä kertaa Baltimoresta:
RAT INFESTED MESS! (https://www.youtube.com/watch?v=a8v_0riy4gA) (5:24)
Ei mitenkään tavattomia nuo rotat Suomessakaan nykyään:
QuoteRottahavainnot lisääntyneet
Aivelon mukaan rottia liikkuu kaikkialla Helsingissä.
– Perinteisesti Kalliossa on paljon rottia, mutta nyt enemmän havaintoja on tehty myös Kannelmäessä, Roihuvoressa ja Munkkivuoressa. Ei voi sanoa, että Helsingissä olisi alueita, jossa rottia ei ole. Toisaalta voi olla, että rottia on jossakin korttelissa, mutta viereisessä ei, Helsingin Kaupunkirottaprojektia johtava Aivelo sanoo.
Rottahavainnot ovat viime aikoina lisääntyneet myös Turun alueella ja Itä-Suomessa. Isompia rottamääriä on tavattu myös Tampereen Sorsapuistossa. Porvoossa rottaongelma on levinnyt viemäreihin. Jyväskylässä ja Kuopiossa rottahavaintoja on tehty samaan tapaan kuin aiempinakin vuosina.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rotat-ovat-vallanneet-helsingin-havainnot-lisaantyneet-myos-turun-seudulla-ja-ita-suomessa-pida-rotat-poissa-siistimalla-kotipiha/7456268
Suloisia pikku vipeltäjiä nämä rotat.
Löytyyköhän maailmasta tiiviistirakennettua kaupunkia, missä rottia ei olisi?
Quote from: no future on 30.07.2019, 00:18:02
Löytyyköhän maailmasta tiiviistirakennettua kaupunkia, missä rottia ei olisi?
On niitä maaseudullakin. Älkääkä unohtako Pekka Töpöhäntää, tuo kauan sitten kirjoitettu tarina ei kaiketi ole täysin vailla todellisuuspohjaa.
Natsit käyttivät rottien leviämistä tehokkaana propagandavälineenä 1930-luvun filmeissä; Impiwaaran aikaan olen katsonut historiatunnilla opettajan johdolla videota, jossa natsit kertoivat puhdistavansa saksalaiset kaupungit rotista. Videolla kuvattu viemäri kuhisi aivan oikeasti mustanaan rottia. Sanottiinpa videolla sekin, mikä kansanryhmä oli nämä rotat tuonut natsien mukaan aikoinaan Saksaan, mutta sen kirjoittaminen tähän nykyaikana olisi varmaankin ankarasti rangaistavaa vihapuhetta ja ties mitä kiihotusta, vaikka tuolloin tämä oppi annettiin koulun puolesta ainakin jokaiselle saman luokan oppilaalle. (Netistä löytyy edelleen tieteellisiltäkin sivuilta tieto: ihmiset toivat rotat Eurooppaan.)
Natsit nimesivät tuolla meille koulussa näytetyllä filmillä jopa kansanryhmän, joka oli tuonut heidän mukaansa rotat mukanaan Aasiasta Eurooppaan. (Elämme outoja aikoja, koska nykyään tämän saman asian sanominen ääneen tai kirjoittaminen lienee rangaistavaa vihapuhetta? Yksikään rottia tuolloin mukanaan kuljettaneesta ihmisestä ei ole enää elossa, ja välissä on vähintään kymmeniä sukupolvia, silti sananvapautta voidaan rajoittaa.)
https://en.wikipedia.org/wiki/Rat (https://en.wikipedia.org/wiki/Rat)
Rotat aiheuttavat vuositasolla maailmanlaajuisesti hyvin suuria vahinkoja, Yhdysvalloissa vahinkojen määräksi on arvioitu vähintään yksi miljardi dollaria joka vuosi.
Rottien määrän suhteen on ymmärrettävä, että huonosti voivat ihmiset levittävät rottia ympäristöön. Mitä enemmän ruokaa viskotaan teille ja puistoihin rottien saataville, sitä enemmän rotat lisääntyvät. Ei ole tavatonta nähdä lumihangessa rottien jättämiä jälkiä ja lisäksi rotat pystyvät kaivautumaan jopa betoniseinien läpi.
Suomessakin on tänäkin yönä useita ruokakauppoja, joiden öisistä valvontakameranauhoitteista voi nähdä rottien kävelevän ruokahyllyjen päällä. Ja kun katselette kaupoissa ympärillenne, niin voitte nähdä rotanmyrkkyä ja loukkuja myymälöissä. (Itse olen kehittänyt tästä harrastuksen, joka on melko palkitseva. Myymälöiden väliset erot ovat nimittäin suuret.)
Ja kun ostatte ruokaa, niin katsokaa aina se, että pakkausta ei ole syöty auki. Eikä sinne alimmaisimmalle hyllylle kannata työntää kättä ilman katsekontaktia... Olen minä nähnyt rotan juoksevan neljän koon kaupassa pitkin lattiaa myymälän ollessa auki, tosin vain yhden kerran. Myymälöissä on myös usein lintuja, jotka nokkivat myös pakkauksia ja hedelmiä.
Eivät rotat muista villieläimistä ja tuholaisista puhumattakaan tyhjästä ilmaannu. Luonnossa ne elävät kohtuullisen huomaamattomasti, mutta kaupungeissa niille on helposti tarjolla lähes loputtomasti ruokaa ja suojaa, mikä saa rottapopulaation kasvamaan nopeasti. Yksi tapa ehkäistä rottaongelmaa voisi olla roskaamisesta sakottaminen kaupunkialueilla. Puistoissa yms. roskaamista kyttäävä viranomainen saattaisi olla hyödyksi myös jengiläisten toimintaa hillitsevänä tekijänä.
Lauttasaaren sillalla alkaa nyt suurremontti: Nopeusrajoitukset laskevat kolmeenkymppiin keskeisellä sisääntulotiellä, onkijoille lisätilaa
OSA Lauttasaaren sillan pohjoispuoliskosta suljetaan ennen viikonloppua. Sen jälkeen Lauttasaaren suuntaan on käytössä vain yksi autokaista. Pohjoispuolen kävely- ja pyörätie poistetaan käytöstä.
Liikennejärjestelyt johtuvat 50 vuotta vanhan sillan peruskorjauksesta, joka alkaa elokuussa. Remontti kestää vuoden 2020 syksyyn. Siltaa pitkin voi kulkea koko remontin ajan, mutta sen valmistumiseen asti nopeusrajoitusta sillalla lasketaan 30 kilometriin tunnissa.
Työmaalla tehdään ensimmäiseksi torstaina liikennejärjestelyjä. Perjantain aamuruuhkassa kannattaa siis varautua siihen, että siltaa pitkin matkaavilla matkaan kuluu tavallista pidempi aika.
PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.
Kummallekin laidalle rakennetaan erilliset jalkakäytävät ja yksisuuntaiset pyörätiet. Etelänpuoleisesta jalkakäytävästä tehdään neljä metriä leveä, jolloin sillä on tilaa myös onkijoille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006195176.html
Tosi loogista, että ruuhkasumppu siirretään sinne yhden kaistan alkuun (ajallisesti ruuhkasumpusta tulee kokopäiväinen) ja poispäin keskustasta, johon ei muutenkaan muodostu sumppua ajetaan kahta kaistaa :roll:
Talvsinhan tuohon onkijoiden tilaan aurataan lunta kertoi Sinnemäki aiemmin... :facepalm: :facepalm:
(olisikin liian vaikeaa kipata se kaiteen yli suoraan mereen kuten siinä 100m päässä olevasta lumenkaatopaikasta tehdään)
Kun Mäkeläntie kavennetaan, niin suurin osa Hgin ulospäinsuuntautuvista pääkaduista on tukahdutettu tavalla tai toisella.
Quote from: Don Nachos on 15.07.2019, 21:29:57
Itseajavat autot tulevat ihan varmasti, mutta ei ne ole sen enempää yhteiskäyttöisiä kun nykyisetkään autot. Eikä kenenkään ole pakko sellaista hankkia. Kunhan pidät vanhan datsunin iskussa, niin saat ajaa sillä loppuelämäsi.
Tuskin menee ihan näin. Siinä vaiheessa kun itseajavat autot yleistyvät niin ei ole mitään järkeä pitää autoa vain yhden henkilön/perheen käytössä. Myös kaupunkirakentaminen on jo menossa yksityisautottomuuden suuntaan, eli pysäköintipaikkoja vähennetään ja uusille asumisalueille niitä rakennetaan nykymittapuun mukaan ihan järjettömän vähän. Yksityisautoilusta tehdään niin kallista, että alamaiset luopuvat moisesta kerskailusta ihan 'vapaaehtoisesti'. Ja onhan se tavallaan ihan fiksuakin kun yksityisauto kuitenkin makaa pysäköitynä ja käyttämättömänä 95% ajasta.
^ Itseajavuus ratkaisee vain pienen osan yhteiskäyttöautojen käyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niistä on yllä keskusteltu pitkään, turvaistuimista ja ylläpidosta aina ruuhka-aikojen kysyntäpiikkiin.
Ja kuten jäsen jmk huomautti, suuri osa kestohyödykkeistä seisoo käyttämättömänä enemmänkin kuin 95 %. ajasta. Silti ihmiset katsovat tarpeelliseksi ostaa ne omiksi.
Eri asia on, jos yksityisautoilusta tehdään liian kallista tavalliselle palkansaajalle. Nykyinen julkinen liikenne yhdistettynä laajoihin työssäkäyntialueisiin ei kuitenkaan monille mahdollista autoilusta luopumista.
Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.
Quote from: no future on 05.08.2019, 16:46:31
Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.
Sieltäkin voidaan varata pari kaistaa sillalta pyöräilijöille/kalastajille/lumelle. ;)
Quote from: P on 05.08.2019, 17:36:51
Quote from: no future on 05.08.2019, 16:46:31
Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.
Sieltäkin voidaan varata pari kaistaa sillalta pyöräilijöille/kalastajille/lumelle. ;)
Lauttasaarestahan pääsee suoraan sinne Länsiväylälle, vaikka koko silta olisi pois käytöstä. Lauttasaarentien läpiajoliikennettä on yritetty vähentää niin kauan kuin itse muistan, ja siellä oman aikani asuneena olen kyllä samaa mieltä. Loistavat kulkuyhteydethän tuolta edelleen on, omalla autollakin, kunhan ei ruuhka-aikaan tuuppaa Ruoholahteen. Ja miksi kukaan sinne silloin autoilisi?
QuoteTriplan massiivinen olemus onkin puhuttanut. Kokonsa, mutta myös ulkomuotonsa takia.
Osa on nähnyt jyhkeässä suorakulmaisuudessa ja laatikkomaisuudessa jotain tuttua.
Sosiaalisen median keskusteluissa (siirryt toiseen palveluun) Triplan laatikoita on verrattu enemmän tai vähemmän vitsikkäästi betoniarkkitehtuuriin, jota 1970-luvulla suosittiin esimerkiksi Itä-Berliinissä, nyt jo kuopatussa Neuvostoliitossa ja Kouvolassa.
Toki on todettava, että Triplalle on löytynyt (siirryt toiseen palveluun) myös ymmärtäjiä. Sen suurkaupunkimaisuutta on kehuttu.
Keskustelu on arkkitehti Kalle Soinin mieleen. Soini on Triplan suunnittelujohtaja.
Hänen mukaansa on hyvä, että kokonaisuus herättää ajatuksia – olivatpa ne puolesta tai vastaan. Huonompi juttu olisi, jos kenelläkään ei olisi Triplasta mitään sanottavaa, Soini toteaa.
Kappakeskus Tripla kuvattuna Helsingin keskuskirjasto Oodin terassilta
Esimerkiksi Oodin terassilta avautuu näkymä Triplaan.Antti Kolppo / Yle
Itä-Pasila on betonirakentamisen mallialue
Triplasta voisi sanoa, että ainakin se sointuu ympäristöönsä.
1970-luvulla rakennettua Itä-Pasilaa tultiin kertoman mukaan aikoinaan ihastelemaan entisestä DDR:stä asti. Itä-Pasilan elementtitalot kun olivat itäsaksalaisten mielestä niin hyvin tehty esimerkki harmaasta betonirakentamisesta.
Soinin mukaan mallia idästä ei kuitenkaan ole otettu. Hän on ollut mukana Triplan suunnittelussa alusta lähtien.[...]
https://yle.fi/uutiset/3-10949871 (https://yle.fi/uutiset/3-10949871)
Eka minun silmiin osunut kriittinen tarkastelu Triplan arkkitehtuurista mediassa. Liekö mediaväellä ollut ohjeet olla kyseenalaistamasta businessta? Yhtään tämän Triplan arkkitehtuurin nerokkuutta, hienoutta ja herkkää esteettisyyttä hehkuttava juttua eivät ole kuitenkaan ole kehdanneet julkaista?
Mulle tulee mieleen Helsingin uudisrakentamisesta Orionissa näkemäni 70-luvun ranskalaisten gangsterilfilmien taustoilla näkyvät rakennusrykelmät, joten uskon että mallia ei ole haettu idästä.
Pariisin La Défence ja Wienin VIC ovat ehkä länsimaailman kammottavimmat esimerkit arkkitehtuurin megalomaniasta. Kauniit, historialliset kaupungit onneksi säästyivät Le Corbusierin et. al. pahimmilta houreilta, mutta nämä kaupunkien laidalle nousseet betonihelvetit ovat niin kaukana ihmisyydestä kuin tällä planeetalla on mahdollista.
Kuka muistaa ranskalaisen scifin Le Mutant 70-luvulta? Siinä Pariisin kolossi esitti muistaakseni tulevaisuuden kaupunkia... Näitä Suomen betonihirviöitä sietää parhaiten kun suunnittelee mielessään niihin jonkun zombintappo-postapokalypsikentän. Miten hieno paikka Merihaka olisi zombilarppaukseen!
Quote from: Waldseemüller on 10.09.2019, 12:29:38
Kuka muistaa ranskalaisen scifin Le Mutant 70-luvulta?
Kyllä. Ei siinä tehosteilla mässäilty, mutta tarina oli omalaatuinen. Utopian ja dystopian raja saattaa ollakin häilyvä.
Quote from: Titus on 05.08.2019, 12:41:09
PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.
Remontti on alkanut ja tällä hetkellä ei ole kuin kaista kumpaankin suuntaan, kunnes saadaan valmista. Mitään katastrofia ei tunnu syntyneen (se varsinainen pullonkaula, kun aktiivinen, on sielä Ruoholahden puolella). Kevyeenliikenteenväylillä on ennemmin välillä ahdasta (remontin takia), tosin kohta edistyvä syksy helpottaa varmasti tuota kun useimpien pyöräilykausi päättyy. Nämä hengailu- ja silakkavaraukset ovat ehkä sinänsä hupaisia, mutta sillan autokapasiteetin rajoitamisesta ei näytä syntyneen kummempaa ongelmaa.
Quote from: l'uomo normale on 10.09.2019, 11:38:18
QuoteTriplan massiivinen olemus onkin puhuttanut. Kokonsa, mutta myös ulkomuotonsa takia.
(...)
Eka minun silmiin osunut kriittinen tarkastelu Triplan arkkitehtuurista mediassa. Liekö mediaväellä ollut ohjeet olla kyseenalaistamasta businessta? Yhtään tämän Triplan arkkitehtuurin nerokkuutta, hienoutta ja herkkää esteettisyyttä hehkuttava juttua eivät ole kuitenkaan ole kehdanneet julkaista?
Mulle tulee mieleen Helsingin uudisrakentamisesta Orionissa näkemäni 70-luvun ranskalaisten gangsterilfilmien taustoilla näkyvät rakennusrykelmät, joten uskon että mallia ei ole haettu idästä.
Muistelen, että näitä suunnitelmia joskus esiteltiin kommentilla "sopii hyvin yhteen Itä-Pasilan muotokielen kanssa" (tai siis joitain sinne päin, valitettavasti ei ole tarkka lainaus mielessä). Se että jokin on sopusoinusssa Itä-Pasilan arkkitehtuurin kanssa oli ja on sen sortin kohteliaisuus, että silloinkaan ei oikein tiennyt mitenkä suunsa pitäisi laittaa.
Jos oikein muistan niin Triplan nimi tulee sanoista:
T = Tajuttoman
R = Ruma
I = Ilmestys
P = Pohjanaan
L = Lahjaton
A = Arkkitehtuuri
Quote from: RP on 10.09.2019, 16:38:50
Quote from: Titus on 05.08.2019, 12:41:09
PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.
Remontti on alkanut ja tällä hetkellä ei ole kuin kaista kumpaankin suuntaan, kunnes saadaan valmista. Mitään katastrofia ei tunnu syntyneen (se varsinainen pullonkaula, kun aktiivinen, on sielä Ruoholahden puolella). Kevyeenliikenteenväylillä on ennemmin välillä ahdasta (remontin takia), tosin kohta edistyvä syksy helpottaa varmasti tuota kun useimpien pyöräilykausi päättyy. Nämä hengailu- ja silakkavaraukset ovat ehkä sinänsä hupaisia, mutta sillan autokapasiteetin rajoitamisesta ei näytä syntyneen kummempaa ongelmaa.
Tosiaan sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.
Quote from: no future on 10.09.2019, 18:35:07
Tosiaan [Lauttasaaren] sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.
Ehkä ketjussa on tällä jo spekuloitu, mutta olisi mielenkiintoista saada julkisuuteen Lauttasaaren sillan ja etenkin Hämeentien liikennejärjestelyissä aloitteellisten ja aktiivisten päättäjien mahdolliset omistukset sekä Lauttasaaren sillalle johtavalla kadulla että Hämeentiellä.
Mikä olisi sen näppärämpää kuin päästä nostamaan omistamansa asunnon arvoa poliittisin päätöksin.
Quote from: Paju on 10.09.2019, 21:43:36
Quote from: no future on 10.09.2019, 18:35:07
Tosiaan [Lauttasaaren] sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.
Ehkä ketjussa on tällä jo spekuloitu, mutta olisi mielenkiintoista saada julkisuuteen Lauttasaaren sillan ja etenkin Hämeentien liikennejärjestelyissä aloitteellisten ja aktiivisten päättäjien mahdolliset omistukset sekä Lauttasaaren sillalle johtavalla kadulla että Hämeentiellä.
Mikä olisi sen näppärämpää kuin päästä nostamaan omistamansa asunnon arvoa poliittisin päätöksin.
Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.
Quote from: no future on 11.09.2019, 06:26:40
Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.
Se pitää suhteuttaa muihin asuntoihin. Jos muualla hinnat nousevat aivan törkeästi ja tuolla vain vähän, käytännössä noiden arvo laskee. Todellinen lasku vain nähdään vasta laman myötä.
Keskustaan autoilun kannalta suurin ongelma Lauttasaaresta tullessa ei ole Lauttasaaren silta, vaan Länsiväylän pääteristeys. Se on joka tapauksessa ruuhka-aikoihin tukossa (ja oman pikantin lisänsä siihen tuovat talvella mäen, liikennevalot ja kurvin yhdistävässä liittymässä liukastelevat rekat). Länteen päin Lauttasaaresta pääsee edelleenkin hyvin, mutta toki kovimmat cityvihreät haluaisivat poistaa Länsiväylältä kaistoja tilanteen hankaloittamiseksi. Se on kai kuitenkin niin pitkän aikavälin projekti ettei kenelläkään ole realistista näkemystä moisen kuningasidean toteutumisaikataulusta(?).
Quote from: Murkula on 11.09.2019, 08:07:25
Quote from: no future on 11.09.2019, 06:26:40
Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.
Se pitää suhteuttaa muihin asuntoihin. Jos muualla hinnat nousevat aivan törkeästi ja tuolla vain vähän, käytännössä noiden arvo laskee. Todellinen lasku vain nähdään vasta laman myötä.
Tuon arviointi voi olla toisaalta hankalaa siksi, että Lauttasaareen on rakennettu viime vuosina aika paljon uusia asuntoja (no, ainakin suhteellisesti paljon). Tässä mielessä tilanne poikkeaa esim. Helsingin ydinkeskustasta jossa vapaata maata tai vanhoja teollisuustontteja joille niitä voitaisiin rakentaa ei kertakaikkiaan ole vapaana. Kun uudet asunnot muuttuvat vanhoiksi, ne nostavat alueen tilastollista hintatasoa ainakin jonkin verran...
Quote from: no future on 11.09.2019, 06:26:40
Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.
Pääosa kritiikistä on kohdistunut asiointi- ja läpiajoliikenteen blokkaamiseen ja liikenteen ohjaamiseen jo nyt tukkeutuville väylille. Tontilleajohan pääsääntöisesti on sallittua.
Hämeentie ei asuinympäristönä ole ollenkaan niin houkutteleva kuin sen lähikadut juuri runsaan liikenteen ja päästöjen takia. En kuitenkaan usko, että pelkästään kadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi riittää parantamaan tilannetta. Vähintään bussien pitäisi olla päästöttömiä (ehkä näin pitkälti jo onkin) ilmanlaadun parantamiseksi.
Sisempänä Kalliossa Hämeentien liikenne ei samalla tavalla häiritse eikä vaikuta samalla tavalla houkuttelevuuteen.
Hämeentien suljettavalla osuudella on muuten myös isojen vuokrayhtiöiden taloja. Saavatkohan nostettua vuokria entisestään.
Kyllähän Lauttasaari ja Kallion seutu ovat paitsi haluttuja, myös arvostettuja ja kalliita asuinalueita. Sijainti, sijainti, sijainti. Lisäksi Länsimetro on vain lisännyt kiinnostusta Lauttasaaren osalta.
Aina silloin tulee vähän muisteltua ja kiroiltua, kun ensimmäinen vuokranantajani aikanaan halusi myydä minulle asuntoni Lauttasaaresta. Sen sijaan ostin moottoripyörän.
Quote from: foobar on 11.09.2019, 08:13:06
Keskustaan autoilun kannalta suurin ongelma Lauttasaaresta tullessa ei ole Lauttasaaren silta, vaan Länsiväylän pääteristeys. Se on joka tapauksessa ruuhka-aikoihin tukossa (ja oman pikantin lisänsä siihen tuovat talvella mäen, liikennevalot ja kurvin yhdistävässä liittymässä liukastelevat rekat). Länteen päin Lauttasaaresta pääsee edelleenkin hyvin, mutta toki kovimmat cityvihreät haluaisivat poistaa Länsiväylältä kaistoja tilanteen hankaloittamiseksi. Se on kai kuitenkin niin pitkän aikavälin projekti ettei kenelläkään ole realistista näkemystä moisen kuningasidean toteutumisaikataulusta(?).
Länsiväylän pääteristeyshän on pääosin "tietoisesti aiheutettu ongelma", koska sen liikennevalojen tarkoituksena on säädellä keskustan katuverkkoon pääsevää automäärää. Eli jos siinä kohtaa ei olisi ruuhkaa, niin ruuhka siirtyisi lukemattomiin pienempiin risteyksiin keskustassa tai sitten automääriä pitäisi rajoittaa esimerkiksi tietullien avulla.
Quote from: orientexpressen on 11.09.2019, 10:02:14
Länsiväylän pääteristeyshän on pääosin "tietoisesti aiheutettu ongelma", koska sen liikennevalojen tarkoituksena on säädellä keskustan katuverkkoon pääsevää automäärää. Eli jos siinä kohtaa ei olisi ruuhkaa, niin ruuhka siirtyisi lukemattomiin pienempiin risteyksiin keskustassa tai sitten automääriä pitäisi rajoittaa esimerkiksi tietullien avulla.
Tyypillinen seurausten korjaus, jossa ongelmaa vain siirretään. Ilmeisesti se olisi aivan liian fiksua parantaa järjestelyitä keskustassa.
Vaan turha toivo, tällä hallinnolla järjestelyjä vain huonennetaan bulevardaamalla ja leventämällä nykyisellääkin käyttämättömiä pyöräkaistoja. Jokohan kohta aletaan ruuhkauttaa liikennettä jo naapuripitäjän puolella, ettei keskusta vain ruukaudu.
Millä fiksuilla järjestelyillä keskustassa saataisiin Ruoholahden liikenne sujuvoitumaan klo 8 arkiaamuna?
Quote from: Murkula on 11.09.2019, 10:43:16
Tyypillinen seurausten korjaus, jossa ongelmaa vain siirretään. Ilmeisesti se olisi aivan liian fiksua parantaa järjestelyitä keskustassa.
Vaan turha toivo, tällä hallinnolla järjestelyjä vain huonennetaan bulevardaamalla ja leventämällä nykyisellääkin käyttämättömiä pyöräkaistoja. Jokohan kohta aletaan ruuhkauttaa liikennettä jo naapuripitäjän puolella, ettei keskusta vain ruukaudu.
Keskustan järjestelyjen parantaminen ei ole oikein realistista ainakaan millään kutakuinkin kohtuullisella hintalapulla. Keskusta kun on rakennettu nimenomaan keskustaksi eikä autolähiöksi, mikä tarkoittaa sitä, että vain pieni osa keskustan liikennetarpeista on tilankäytön puolesta hoidettavissa henkilöautolla.
Jos keskustassa haluttaisiin mahdollistaa ruuhkaton henkilöautoilu kaikille halukkaille, pitäisi joko valtaosa kortteleista purkaa jotta asukkaiden, palveluiden ja työpaikkojen määrää saataisiin reilusti vähennettyä ja samalla luotua lisätilaa autoille (näin on tehty eräissä USA:n isoissa kaupungeissa) tai rakentaa valtava maanalaisten katujen ja parkkiluolien verkosto (jollaista ei taida olla olemassa missään päin maailmaa, koska se maksaa liikaa).
Nythän Tampereen kaupunki on aloittamassa "Mokkapuiston" uudistamista, varmaan mokkaihmisille suunnattu projekti lienee kyseessä ?
Ainakaan tällä hetkellä, Tammerkosken kupeeseen kaavaillun puiston kävijät eivät ole valkoisia heteroja. Mitenkäs tulevaisuudessa ???
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000006232678.html
QuoteMikä ihmeen Mokkapuisto? Hämeensiltaan puhkaistava reikä muuttaa Tampereen kansallismaisemaa
... Mikäköhän kansallisuuden maiseman muuttamisesta lienee oikeasti kyse ??? Omat arvaukseni lienevät turhan hapokkaita.
35 vuotta Tampereella asuneena kuulen nyt ensimmäistä kertaa nimen Mokkapuisto. Tempon korttelissa olen jopa ollut töissä muutaman vuoden, enkä tuota rantakaistaa ikinä mieltänyt puistoksi. Sinänsä aika merkityksetön ja nuhjuisen oloinen välikkö on ollut etten ihan vielä julista pannaan "kansallismaiseman" uudistajia. Ajatus kosken rantaa kulkemisesta Frenckeliltä Laukontorille on oikeastaan aika bueno.
Sinänsä Tampereesta henkisenä kotipaikkana olen päästänyt irti jo 20 vuotta sitten. Liikaa muutosta, ei enää tuttuuden tuntua. T paljasperseinen Keskussairaalassa syntynyt.
Quote from: orientexpressen on 11.09.2019, 18:50:52
*naps*
Voihan sitä koota ison olkiukon, kokonaan ruuhkattomasta utopiasta, valtavasta tunneliverkostoista ja keksiä mukaan vielä muita oikeiden suurkaupunkien ongelmia. Ongelma sen sijaan on toisaalla. Ongelma on paljon enemmän vittumaisessa maastossa ja siinä että liikennettä joka ei välttämättä edes halua keskustaan erikseen ohjautuu sinne.
Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...
Quote from: Murkula on 12.09.2019, 13:49:48
Voihan sitä koota ison olkiukon, kokonaan ruuhkattomasta utopiasta, valtavasta tunneliverkostoista ja keksiä mukaan vielä muita oikeiden suurkaupunkien ongelmia. Ongelma sen sijaan on toisaalla. Ongelma on paljon enemmän vittumaisessa maastossa ja siinä että liikennettä joka ei välttämättä edes halua keskustaan erikseen ohjautuu sinne.
Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...
Pääosa liikenteestä on menossa keskustaan eikä keskustan läpi. Sen vuoksi Keskustatunnelikaan ei poista niitä ruuhkia.
Helsingin kokoisissa kaupungeissa on aina enemmän potentiaalisia autoilijoita kuin on autoilulle tilaa. Sen vuoksi automäärien katto määrittyy joko siltä pohjalta, että syntyy ruuhkia ja osa autoilijoista ei enää jaksa olla ruuhkassa ja lopettaa autoilun, tai sitten tiemaksujen kautta jolloin autojen määriä karsitaan maksun avulla.
Quote from: orientexpressen on 12.09.2019, 14:20:02
Pääosa liikenteestä on menossa keskustaan eikä keskustan läpi. Sen vuoksi Keskustatunnelikaan ei poista niitä ruuhkia.
Helsingin kokoisissa kaupungeissa on aina enemmän potentiaalisia autoilijoita kuin on autoilulle tilaa. Sen vuoksi automäärien katto määrittyy joko siltä pohjalta, että syntyy ruuhkia ja osa autoilijoista ei enää jaksa olla ruuhkassa ja lopettaa autoilun, tai sitten tiemaksujen kautta jolloin autojen määriä karsitaan maksun avulla.
Kenenköhän mukaan pääosa liikenteestä menee keskustaan eikä sen läpi? Mistä tällainen data löytyy? On utopiaa kuvitella, että Helsingissä ei olisi liikennetarvetta itäisen kantakaupungin ja keskustan länsiosien välillä ja etteikö tämä liikennetarve olisi suurta. Tämä tarve on vielä sellaista, joka sekoittuu kaupunkiin tulevaan ja sieltä lähtevään liikenteeseen eikä yli 5 kilometrin päässä kulkeva Kehä I sovellu tämän liikenteen käyttöön. On näet niin ikään utopiaa kuvitella, että Sörnäinen-Lauttasaari -matka onnistuisi parhaiten Kehä I:n kautta kiertämällä.
Helsingin keskustassa liikkuminen ei ollut ongelma pitkään 1990-luvulle. Nykyiset ruuhkat ovat aiheutuneet pitkälti Keskuskadun läpiajo kieltämällä, poistamalla yksi kaista Pohjoisesplanadilta sekä Pohjoisespa-Mannerheimintie -risteyksestä ja ajoittamalla Mannerheimintielle kääntyminen niin, että valoista pääsee enintään n. 8-10 autoa kerrallaan; toisaalta poistamalla yhdet kaistat Mannerheimintieltä Lasipalatsin ja Erottajan väliltä; edelleen sulkemalla Salomonkadun erinomainen läpiajoyhteys Kampin keskuksen rakentamisen tieltä sekä änkemällä Kampin keskuksen rakentamisen yhteydessä kolmikaistaisten Fredrikinkadun ja Runeberginkadun liikenne Runeberginkadulle 1+1 -kaistaiselle kadulle, poistamalla Kampista liikennevalot sekä rakentamalla korotettuja suojateitä ja liikenneympyrähelvetti, jota raitiovaunut omalla läpiajollaan sotkevat - ja joiden matka sotkeentuu niiden tiellä seisovien autojen, polkupyörien ja jalankulkijoiden massassa.
Vasta Kampin läpikulkuyhteyden merkittävä rajoittaminen kasvatti huomattavasti ajoaikoja keskustan läpi. Se tehtiin kierosti ja viekkaasti kaista sieltä, toinen täältä napsimalla - kuten nyt koko ajan tehdään ympäri keskustaa. Vielä tuolloin ei sentään kehdattu tehdä "hämeenteitä" eli sulkea kokonainen kokoojakatu liikenteeltä.
Keskustan läpiajoliikenteeseen paras ratkaisu on keskustatunneli (tai mikä sen nimi nykyisin onkaan). Se, että kaupungissa syntyy liikennetarvetta, ei ole peruste rajoittaa liikennettä, vaan mahdollistaa se mahdollisimman sujuvasti.
Tällä hetkellä näissä asioissa mennään ideologia, ei käytännöllisyys eikä edes ympäristöystävällisyys edellä. Vai mikä hiton järki on siinä, että pääyhteys keskustasta valtatielle 4 - jota siis käyttävät mm. kaikki Eteläsatamasta ja Katajanokalta terminaaleilta tulevat rekat - kulkee Kalasatamassa asuntokatuverkkoa pitkin Kauppakeskus Redin ja Kalasataman pääsisäänkäynnin edestä korotetun suojatien yli, eikä Sörnäistentunnelia, jonka piti olla valmis jo aikaa sitten, mutta kun ilmasto?
Kampin osalta voisi vielä mainita Urho Kekkosen kadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi ja henkilöautoliikenteen siirtämisen Kansakoulukadulle. Kansakoulukadulta pääsikin kääntymään yhtä kaistaa Annankadulle ja toiselta jatkamaan ydinkeskustaan.
Quote from: Murkula on 12.09.2019, 13:49:48
Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...
Minne sitä Kehä kehä ykköstä pitäisi jatkaa, kun nyt jo menee käytännössä merenrannasta merenrantaan? Nimellisesti kai loppuu Itäkeskukseen, mutta eipä siitä suoraan Vuokkiin jatkaessa mitään tienvaihdosta huomaa.
Sörnäinen-Lauttasaari matkaa onnistuu parhaiten rohkeasti metroon hyppäämällä. Ja itsekin kun joutunut tuota väliä työautoilemaan, niin ihan suosiolla olen kiertänyt keskustan Oopperan kautta Ruoholahteen. Etenkin nyt kun Hämeentie on suljettu, niin en keksi tilannetta missä itseni tekisi mieli yrittää Keskustan läpi itä-länsi-suunnassa liikkuessani. Ja tämänkaltainen liikennevirtojen ohjaaminenhan toki on kaikkien muutosten ja "vaikeutusten" tarkoituskin. Ei sieltä Kaisaniemestä tai Kampista silti autot tunnu kesken loppuvan, vaikka sisäänajoa kuinka hidastettaisiin.
Quote from: no future on 12.09.2019, 16:37:02
Sörnäinen-Lauttasaari matkaa onnistuu parhaiten rohkeasti metroon hyppäämällä. Ja itsekin kun joutunut tuota väliä työautoilemaan, niin ihan suosiolla olen kiertänyt keskustan Oopperan kautta Ruoholahteen. Etenkin nyt kun Hämeentie on suljettu, niin en keksi tilannetta missä itseni tekisi mieli yrittää Keskustan läpi itä-länsi-suunnassa liikkuessani. Ja tämänkaltainen liikennevirtojen ohjaaminenhan toki on kaikkien muutosten ja "vaikeutusten" tarkoituskin. Ei sieltä Kaisaniemestä tai Kampista silti autot tunnu kesken loppuvan, vaikka sisäänajoa kuinka hidastettaisiin.
Sörnäinen-Lauttasaari -väli ei ole se ainoa, vaan kaikki muukin poikittaisliikenne keskustan ohi. Kuten eräs puoluejohtajakin on sanonut, ihmiset eivät pääsääntöisesti aja autolla ilman tarkoitusta.
Auto- ja muun katutason liikenteen itse aiheutettuihin kapasiteettiongelmiin ratkaisu ei ole "KULJE JOUKKOLIIKENTEELLÄ", koska se on älyllisesti epärehellistä vihreiden myötäilyä ja perustuu poliittiseen ideologiaan, ei käytännöllisyyteen eikä realiteetteihin. Totta kai olen itsekin esimerkiksi juuri tuota väliä kulkenut metrolla, mutta kysymys ei ole MINUSTA. Kysymys on koko liikennejärjestelmästä ja myös niistä, jotka tästä kaikesta kärsivät: siis kaikista keskustan läpi liikkujista - niin jalankulkijoista, pyöräilijöistä, joukkoliikenteen pintatason matkustajista kuin autoilijoistakin.
Sörnäisistä ja idempää näppärin reitti mielestäni kulkee joko Oopperan tai sitten Pohjoisrannan kautta. Tosin jos Espa ja Stockan kulma ruuhkautuvat pahasti, koukkaus Pitkänsillan kautta keskustan läpi muuttuu kiinnostavammaksi.
Sen sijaan mitä lähempänä Pitkääsiltaa lähtöpaikka sijaitsee, sitä mielekkäämpää on ajaa keskustan läpi. Määränpään ei tarvitse olla Ruoholahti tai Lauttasaari, vaan esimerkiksi Länsiväylä.
En vieläkään täysin osta noita väitteitä itseaiheutetuista ruuhkista, niitä kun on hoettu niin pitkään kuin itse muistan ja olen Helsingissä autoillut, ainakin yli 20 vuotta siis. Samaan kastiin menee valittaminen kantakaupungin pysäköintipaikkojen "vähyydestä", samalla kun lukuisat parkkihallit ammottavat arkipäivisinkin tyhjillään. Ja ainakin vielä kevättalvella esim. Redin liityntäpysäköinti ammotti tyhjyyttään, vaikka juuri tämänkaltaisilla usean matkustusmuodon yhdistelmillä niitä ruuhkaisimpia paikkoja olisi helppo välttää.
Helsingin itäisten ja läntisten väylien liikenteestä on läpiajoliikennettä keskustan läpi 11-18% kokonaisliikenteestä. Eli kohtuullisen huomattava osa.
Quote
Lapinlahden sillan arkipäivän liikennemäärä idän suuntaan oli mittausajanjaksona 24061 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siitä liikenteestä 12 % jatkoi keskustan läpi Pitkällesillalle tai Hakaniemen sillalle. Lauttasaaren sillan 6103 ajoneuvosta vastaava osuus oli 13 %. Hakaniemen sillan 16207 ajoneuvosta 11 % tuli Länsiväylältä tai Lauttasaaren sillalta. Pitkänsillan 10902 ajoneuvosta 18 % tuli samasta suunnasta.
Toisekseen läpiajoliikenteen määrä on suhteessa liikennemärään kasvanut vuodesta 1991.
Quote
Moottoriajoneuvoliikenteen kokonaismäärä tutkimuksen laskentapisteissä on pudonnut 15 % vuodesta 1991. Läpiajoliikenteen määrä on pudonnut vastaavana aikana 9 %.
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/julkaisut/L%C3%A4piajoliikenne_muistio_20180322.pdf
Tuolta (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/tutkimus-ja-tilastot/moottoriajoneuvoliikenteen-maarat/) löytyy tiivistettynä Helsingin liikenteen kehityksestä. Liikennevirrat kantakaupungissa ovat laskusuunnassa. Pitkällä aikavälillä automäärä on noussut, vaikka sekin on kantakaupungissa pienentymässä.
Ruuhkia lienee aina ollut, mutta parkkipaikkatilanteen väitän heikentyneen.
Parkkipaikkojen saatavuuteen vaikuttavat paitsi autojen määrä, myös autojen koko ja pysäköintikulttuuri. Parkkipaikkoja on viime vuosina karsittu mm. pyöräkaistojen tieltä (esim. Unioninkatu), autot ovat silminnähden kasvaneet sitten 80-90-luvun, ja kun kadunvarren maalatuista parkkipaikkamerkinnöistä on luovuttu, syntyy tilahukkaa ihmisten pysäköidessä huolimattomasti.
Itse en juurikaan käytä parkkihalleja kahdesta syystä. Ensinnäkin koen ne monella tapaa hankaliksi ja epämiellyttäviksi, etenkin pienten lasten kanssa. Toisekseen ne pääsääntöisesti sijatsevat kannaltani hyödyttömissä paikoissa, poislukien taloyhtiöiden omat hallit. Ne taas eivät ole yleisessä käytössä.
Quote from: no future on 12.09.2019, 16:26:24
Quote from: Murkula on 12.09.2019, 13:49:48
Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...
Minne sitä Kehä kehä ykköstä pitäisi jatkaa, kun nyt jo menee käytännössä merenrannasta merenrantaan? Nimellisesti kai loppuu Itäkeskukseen, mutta eipä siitä suoraan Vuokkiin jatkaessa mitään tienvaihdosta huomaa.
Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.
Quote from: snap on 12.09.2019, 19:49:54
Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.
Toisaalta nyt kun miettii tarkemmin kirjoittamiaan, niin eipä se kehätieksi nimeäminen valottomuutta tarkoita. Vaan sinänsä huvittavaa, aivan kuin tässäkin suunnassa olisi liikennevalot odottamassa ihan vain siksi, että liikenne ei vain pääsisi karkaamaan seisottamiselta.
Quote from: Murkula on 12.09.2019, 21:24:28
Quote from: snap on 12.09.2019, 19:49:54
Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.
Toisaalta nyt kun miettii tarkemmin kirjoittamiaan, niin eipä se kehätieksi nimeäminen valottomuutta tarkoita. Vaan sinänsä huvittavaa, aivan kuin tässäkin suunnassa olisi liikennevalot odottamassa ihan vain siksi, että liikenne ei vain pääsisi karkaamaan seisottamiselta.
Näitähän ollaan kaikkia korvaamassa eritasoliittymillä tulevaisuudessa.
Edit. Vielä tuli ajatus illan lopuksi:
Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä. Kun pääkaupunkiseudulla, mitä itse lähinnä tunnen, on jatkuvasti suuria projekteja kaikkien liikkumismuotojen kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Esimerkkinä juuri kehä ykkösen suuret projektit, nyt viimeisimpänä Länsipäässä uudet tunnelit ja kiertoliittymät. Länsiväylää ollaan leventämässä Niittykummun kohdalla landelle päin. Lauttasaaressa poistetaan valoristeyksiä monesta kohtaa. Uusi Mechelininkatu toimii peloista huolimatta hyvin. Pasilan tulevat liikennejärjestelyt ovat itselleni kysymysmerkki, mutta tällä Hetkellähän sinne on hyvät yhteydet kiitos Hakamäentien kehittämisen tuossa aiemmin. Itäväylä vetää hyvin Itäkeskuksen liikennevaloja lukuunottamatta, ja niitäkin ollaan tiettävästi korvaamassa lähitulevaisuudessa.
Se että suuret sisääntuloväylät seisovat varttia vaille kahdeksan arkiaamuina ei ratkea millään liikennejärjestelyillä, ellei kaikkia moottoriteitä jatketa suoraan Katajannokalle asti. Ruuhkahuippu on kuitenkin varsin lyhyt, ja helpoin keino vältellä ruuhkia on olla menemättä autolla sinne sekaan, tai ainakin muuttaa niitä aikoja kun sinne yrittää tunkea. Sama pätee julkisen liikenteen ruuhkiin. Jos täydet junat, bussit ja metrot ahdistavat, niin kannattaa yrittää sovittaa omat menonsa ruuhkien ulkopuolelle.
Quote from: no future on 12.09.2019, 21:54:00
Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä.
Sen ymmärtää paljon paremmin kun jakolinjan laittaa sinne missä se oikeasti on.
Joukkoliikenne ja yksityisautoilu vs polkupyörä. :D
Quote from: Murkula on 13.09.2019, 10:10:33
Quote from: no future on 12.09.2019, 21:54:00
Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä.
Sen ymmärtää paljon paremmin kun jakolinjan laittaa sinne missä se oikeasti on.
Joukkoliikenne ja yksityisautoilu vs polkupyörä. :D
Hitosti parempi että fillaristit sotkee omilla kaistoillaan, kuin autojen tai jalankulkijoiden seassa. Isolla autolla liikkuessa näitä saa todella varoa, ja tuntuu ettei monikaan ymmärrä kuinka rajoitettu näkyvyys umpikoppisesta pakettiautosta on etenkin takaoikealle.
Ennakointi, ja ennakoitavuus ovat ainoat keinot millä tuolla on kolareilta välttynyt. Tämän kesän herkkuna ovat olleet aivan perässä kiinni ajavat motoristit. Sieltä peilien katveesta sitten motarilla koukitaan oikean kautta ohi. Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa kun olen meinannut vaihtaa kaistaa tällaisen imusta hyökkäävän prätkäsankarin päälle.
Quote from: no future on 13.09.2019, 10:47:46
Hitosti parempi että fillaristit sotkee omilla kaistoillaan, kuin autojen tai jalankulkijoiden seassa. Isolla autolla liikkuessa näitä saa todella varoa, ja tuntuu ettei monikaan ymmärrä kuinka rajoitettu näkyvyys umpikoppisesta pakettiautosta on etenkin takaoikealle.
Pöh, mitä pehmoilua tuo nyt on? Autokaista, tai miksei bussikaistakin, voidaan kokonaan poistaa, sekä parkkiruudut samaan syssyyn. Mikään kun ei ole parempaa kaupunkisuunnittelua, kuin koskematon umpihanki pyöräbaanalla joulukuussa.
Lisäksi turpa kiinni pyörilijän varomattomuudesta, ei se nyt yksinkertaisesti voi olla sen vika, jos se tulee päin punaisia sun kylkeesi. Poliisin nykykäytännöllä pyöräilijä on sekä suojatien jalankulkija että ajoradan ajoneuvo yhtä aikaa, sekä sillä pitää olla oikeus ajaa pysähtymättä. Ne liikennevalot on vain autoissaan istuvia ympäristörikollisia varten.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006250227.html
HS:
"Helsinkiläisiä muuttaa kiihtyvään tahtiin naapurikuntiin – Helsingin asukasluvun kasvua verottaa neljä ilmiötä
Helsinkiläisiä vetivät erityisesti Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi. Myös Espoo imee väkeä Helsingistä.
Työntö pois Helsingistä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen kovaa. Viimeksi lähikuntiin on muutettu Helsingistä yhtä kiivaasti tai enemmänkin vuonna 2007."
Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori antaa virallisia selityksiä, miksi väki jättää Helsingin: Vuoren mukaan Espoon metro ja Vantaan kehärata houkuttelevat ihmisiä. Kun kommenttiosiosta lukee ihmisten kannanottoja, eipä siellä valiteta Helsingin heikkoa joukkoliikennettä, vaan kirotaan sitä että Stadi vainoaa ja kiusaa autoilijoita. Ihmiset siis eivät muuta lähikuntiin jonkun metron tai junan vuoksi vaan siksi, että autolla ajaminen on näissä paikoissa helpompaa.
Vuori myös selittelee, että esimerkiksi Espoon tai Vantaan asuntotuotanto houkuttelee helsinkiläisiä. No, enemmän niitä kämppiä nousee kyllä sinne Helsinkiin. Kommenttiosiosta voi päätellä ( ellei sitä olla jo sensuroitu ), että Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän, Nurmijärvelle ja Espooseen muuttavia helsinkiläisiä kismittävät ainakin monikulttuurisuus, autoilijan elämän vaikeuttaminen, järjettömät hinnat ja liian tiivis rakentaminen. Moni on myös hoksannut, että naapurikunnista pääsee usein Helsingin keskustaan nopeammin kuin monesta Helsingin kolkasta.
Kyseessä on osin myös white flight-ilmiö. Ihmiset haluavat elää rauhallista arkea ilman kehitysmaalaisten aiheuttamaa turvattomuudentunnetta ja häiriköintiä, he haluavat myös liikkua omalla autolla ja valita samaan rahaan tilavamman asunnon, usein vaikka rivitalon kehitysmaalaisten valtaaman betonikopperon sijaan ja he haluavat luontoa ympärilleen eivätkä pidä siitä, että jokainen tyhjä tontti pyritään kaatamaan puista ja tekemään sillekin betonikolossi, johon kolmas maailma voi ilmaiseksi asettautua asumaan..
En usko että kukaan muuttaa Helsingistä Vantaalle white flightin vuoksi. Se on kuin juoksisi sutta pakoon; tulee karhu vastaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2019, 12:19:51
Vuori myös selittelee, että esimerkiksi Espoon tai Vantaan asuntotuotanto houkuttelee helsinkiläisiä. No, enemmän niitä kämppiä nousee kyllä sinne Helsinkiin.
Niin, on kämppiä ja on kämppiä.
Vihervasemmistohan on vakaumuksellisesti sitä mieltä, (1) että on kaikin puolin hyödyllistä ahtaa ihmiset asumaan mahdollisimman tiiviisti, koska silloin mm. säästetään liikkumiskuluissa ja muutenkin on autuaallista; ja (2) että ihmiset oikeasti haluavatkin asua ahtaasti, ovat vaan niin hölmöjä että ne pitää pakottaa siihen.
Tosiasiassa kumpikaan ei oikein päde. (1) Ahtamisesta on monenlaisia haittoja, ja edes ne kuvitellut liikkumishyödyt eivät usein toteudu. Mitä ahtaammin ihmiset pakataan, sen enemmän he ovat liikkuessaan toistensa tiellä, liikkuivatpa millä metodilla tahansa. Ruuhkat kasvavat, saastehaitat kasvavat, matka-ajat kasvavat, tarvitaan jumalattoman kalliita liikenneinfrainvestointeja, jotta ne ihmiset pääsisivät missään järjellisessä ajassa kotoa töihin ahtaassa kaupungissa. Tosiasiassa liikkuminen usein sujuu sekä halvemmalla, nopeammin että vähemmin saastein, kun asutaankin väljemmin. (2) Sekä ihmisten tosiasiallinen käyttäytyminen että vastaukset kyselytutkimuksissa antavat vahvaa vihjettä, että jos jotkut haluavat sumpussa asuakin, niin eivät todellakaan kaikki. Puhumatta nyt liikkumisesta ja (khöhöm) sosiaalisesta ympäristöstä, niin ihan yksinkertaisesti siellä ympäristökunnissa on
enemmän tilaa asumiseen. Monet haluavat asua väljemmin. Ja tekevätkin sen heti kun vain varallisuus sen sallii. Sitten taas pääsee joku Ode Soininvaara kiljumaan, että veronmaksajat karkaavat, ottakaa ne kiinni.
Mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun vasemmiston vaatimukset perustuvat epätosiin kuvitelmiin. Heillä on siihen erinomainen track record.
Quote from: -PPT- on 28.09.2019, 12:41:32
En usko että kukaan muuttaa Helsingistä Vantaalle white flightin vuoksi. Se on kuin juoksisi sutta pakoon; tulee karhu vastaan.
Toki näin on pitkällä tähtäimellä.
Mutta jos myy Helsingistä isomman kerrostalokämpän, sillä hinnalla voi saada Vantaalta rivitaloasunnon tai jopa omakotitalon. Haittamaahanmuuttajien pilaamasta ympäristöstä voi toden totta päästä samalla rahalla asumaan hyvinkin suomalaiseen ympäristöön. Kyllähän nämäkin alueet pilataan tulevaisuudessa, mutta siinä voi hyvinkin aika riittää kasvattamaan lapset aikuisiksi ainakin, jos Vantaan kämppä on vähän syrjemmässä raideliikenteestä..
Tässä ketjussa on keskusteltu Helsingin autoilun ilmeisen tahallisesta vaikeuttamisesta jo noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Ei pitäisi enää tulla kenellekään yllätyksenä, jos jotkut autoilijat muuttavat kaupungista pois juuri tästä syystä.
Quote from: Nikolas Ojala on 28.09.2019, 13:40:46
Tässä ketjussa on keskusteltu Helsingin autoilun ilmeisen tahallisesta vaikeuttamisesta jo noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Ei pitäisi enää tulla kenellekään yllätyksenä, jos jotkut autoilijat muuttavat kaupungista pois juuri tästä syystä.
Päättäjille se kyllä tulee yllätyksenä.
Jos oikein muistan, tilastot Helsingistä osoittavat, että autoilun suosio on laskenut ja sen sijaan yhä useampi matka tehdään jalan, fillarilla tai julkisilla. Se ei tosin johdu siitä, että ihmisten 'tietoisuus' esimerkiksi saasteista on lisääntynyt, vaan siitä, että autoilua on tieten tahtoen vaikeutettu pääkaupungissamme: katuja on suljettu, pysäköintipaikkoja karsittu, nopeusrajoituksia tiukennettu, töyssyjä lisätty, autopaikkoja taloissa vähennetty ja kaikessa suunnittelussa on julkinen liikenne asetettu etusijalle.
Lisäksi autoilun suosion vähentyminen on eräältä osin myös illuusio: eivät ne autoilijat ole lakanneet olemasta, osa heistä vain on siirtynyt väljemmille vesille vaikkapa Espooseen tai Vantaalle. Tämä on kuitenkin Helsingin kannalta ikävä asia, koska auton omistaminen korreloi varallisuuden kanssa. Vaikka auton omistajissa on paljon vähävaraisiakin, on kuitenkin totta, että autoa käyttävät ovat keskimäärin varakkaampia ( ja siten parempia veronmaksajia ) kuin autottomat.
En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2019, 12:19:51
Työntö pois Helsingistä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen kovaa. Viimeksi lähikuntiin on muutettu Helsingistä yhtä kiivaasti tai enemmänkin vuonna 2007."
Ei sinänsä liity ketjuun, mutta taas yksi pelottavan näköinen indikaattori taloussyklin huipusta ja sillä saattaa myös olla tekemistä asian kanssa. Juuri tuossa kohtaa, kun hinnat saavuttavat huippunsa ja tulevaisuus näyttää kyseenalaiselta, on se hetki jolloin ihmiset alkavat harkita lähtemistä. Toki se on vain jäävuoren huippu, harvempi muuttaa pois pelkästään laman pelkoa, kyllä siinä on taustalla myös muuta, kuten tämä ketju osoittaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2019, 13:39:44
Mutta jos myy Helsingistä isomman kerrostalokämpän, sillä hinnalla voi saada Vantaalta rivitaloasunnon tai jopa omakotitalon. Haittamaahanmuuttajien pilaamasta ympäristöstä voi toden totta päästä samalla rahalla asumaan hyvinkin suomalaiseen ympäristöön. Kyllähän nämäkin alueet pilataan tulevaisuudessa, mutta siinä voi hyvinkin aika riittää kasvattamaan lapset aikuisiksi ainakin, jos Vantaan kämppä on vähän syrjemmässä raideliikenteestä..
Ja siinä vaiheessa, kun Vantaa on nykyinen Helsinki, voi ruveta tiirailemaan Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon suuntiin...
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2019, 13:54:46
En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista :)
Tosin kun orjallisesti noudatetaan kultaista sosiaalisen sekoittamisen periaatetta, tuollainen alue Vihreässä Helsingissä tarkoittaisi laadukkaita pientaloja neekereille ilmaiseksi. Sellainen voisi vähän kyrsiä, vaikka ei valita. :-\
Quote from: Uuno Nuivanen on 28.09.2019, 19:49:08
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2019, 13:54:46
En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista :)
Tosin kun orjallisesti noudatetaan kultaista sosiaalisen sekoittamisen periaatetta, tuollainen alue Vihreässä Helsingissä tarkoittaisi laadukkaita pientaloja neekereille ilmaiseksi. Sellainen voisi vähän kyrsiä, vaikka ei valita. :-\
Sen kyrsimisen ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden voisi vielä kestääkin, mutta kun ne keharimaalaiset haittamaahanmuuttajat onnistuvat takuuvarmasti pilaamaan alueen kuin alueenkin. Päättäjät tyhmyyksissään luulevat, että 'sosiaalinen sekoittaminen' ehkäisee yhteiskunnallisia ongelmia, vaikka se päinvastoin lisää niitä ja luo epävakautta yhteiskuntaan.
Sosiaalinen sekoittaminen on hyvä asia vain savimaja-asukin näkökulmasta: he pääsevät ilman omaa rahaa asumaan laadukkaaseen ympäristöön, jonka voivat sitten paskoa. Päättäjät eivät ymmärrä, että ihmiset tekevät työtä, opiskelevat ja yrittävät siksi, että saisivat itselleen mukavat ja turvalliset olot. Koko idea romutetaan, jos lukutaidottomat voodoo-tohtorit pääsevät mölisemään 800 000 euron hintaisen kämpän aidan toiselle puolelle: ihmisiltä loppuu motivaatio tehdä mitään tai sitten he vain muuttavat ulkomaille osaamisensa kanssa kun Suomessa ei ole mahdollista palkita itseään rauhalla ja turvallisuudella.
QuoteHelsingin Pasilaan on valmistumassa talo, jonka seinä voi aiheuttaa kammotusta. Pasilan rautatieaseman yhteyteen rakennettavan ostoskeskus Triplan julkisivu on nimittäin yhtä reikärykelmää. Se voi tuottaa kauhua trypofobiasta eli reikäkammosta kärsiville.
Triplan suunnittelujohtaja ja pääarkkitehti Kalle Soini kommentoi Helsingin Sanomille, että rakennuksesta on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Reikäseinän mahdollinen kammoa aiheuttava vaikutus ei sen sijaan käynyt suunnittelijoiden mielessä.
– Kaikennäköisiä asioita selvitimme, mutta tätä emme, Soini sanoo.
Trypofobiassa reikäisten pintojen näkeminen voi herättää puistatusta tai yökötystä.
Esimerkiksi hunajakennot, saippuavaahto, pitsiliina, korallin huokoinen pinta tai jopa kolo tiessä voi aiheuttaa oireita. Reikien näkeminen voi laukaista hikoilua, pahoinvointia, migreeni- ja paniikkikohtauksia ja aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Reikäkammon yleisyydestä ei ole tietoa, mutta jotkut tutkijat arvelevat sen olevan tiedettyä yleisempää. Medical News Todayn mukaan joidenkin arvioiden mukaan jonkinasteisesta trypofobiasta kärsisi jopa joka kymmenes.
Mehiläisen artikkelin mukaan tryptofobiaa ei ole virallistettu oikeaksi fobiaksi. Monet huomaavat pelkäävänsä reikiä vasta sitten, kun kohtaavat pelon laukaisevan näyn.[...]
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f5e42c14-a272-4007-9c8f-853a2d584ce9 (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f5e42c14-a272-4007-9c8f-853a2d584ce9)
Pitäisiköhän käydä pällistelemässä? Vaikka paikka voi aiheuttaa muitakin fobioita kuin yllä mainitun.
Quote
HS: Metro lisäsi autoilua Espoossa
HEIKKI JANTUNEN | 09.12.2019 | 10:06
Espoon teknisen toimialan johtajan mielestä metron avautumista on katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla.
Espoossa on Helsingin Sanomien mukaan tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi
Asia käy lehden mukaan ilmi HSL:n ja Helsingin seudun kuntien tuoreesta Liikkumistutkimus-raportista. Vuonna 2012 joukkoliikenteen osuus matkamääristä oli Espoossa 31 prosenttia, mutta uusimmassa kyselyssä joukkoliikenteen osuus on pudonnut 28 prosenttiin. Muutos näkyy erityisesti Espoon sisäisessä liikenteessä.
Länsimetro avautui vuoden 2017 marraskuussa, ja samalla suorat bussiyhteydet Helsinkiin muutettiin liityntäliikenteeksi metroasemille.
Espoon teknisen toimialan johtajan Olli Isotalon mielestä nykyinen tilanne on epätyydyttävä. Liityntäbussien reitit Matinkylään ovat hänen mukaansa liian pitkiä, eivätkä vaihdot toimi sujuvasti. Asemallakin kuluu aikaa, kun mennään liukuportaita pitkin asemalaiturille. Isotalo myöntää HS:lle, että metron avautumista on etukäteen katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla. Hänen mielestään jatkossa on kyllä paremmin kuunneltava ihmisten toiveita matkaketjuista ja joukkoliikenteen palvelutasosta.
https://www.verkkouutiset.fi/hs-metro-lisasi-autoilua-espoossa/
Boldattu toteutuu, kun kaupunkibulevardit korvaavat vielä vetävän länsiväylän. Eli kavennetaan ja töyssytetään kunnes metro kelpaa. Ja koska töyssyjä, niin 30km/h rajoituskin ollee paikallaan.
BTW metrosta, olin menossa Hakaniemen metroon, niin edellä mennyt ilmeisesti HSL:n suunnittelijaporukan nainen kertoi, että hän oli suunnitellut Hakaniemen metron näyttöjen ja "seuraava metro lähtee"-ajastimen niin, että ajastin ei näytä milloin seuraava metro lähtee, vaan niin, että se näyttää ajan joka metron lähtemiseen on kunhan ensin on ajanut portailla alas jä kävellyt laiturille...
Eli jos näytössä lukee seuraava metro lähtee 2min päästä, niin se tarkoittaa alasmeno aikaa + kahta minuuttia. Ihan kiva logiikka jos siitä olisi vaivauduttu kertomaan... kenellekkään.
Ilmeisesti oli kollegoilleenkin uusi asia kun ihmettelivät usein juosseensa turhaan tyhjälle asemalle odottelemaan...
Quote from: Titus on 09.12.2019, 10:28:45
Eli jos näytössä lukee seuraava metro lähtee 2min päästä, niin se tarkoittaa alasmeno aikaa + kahta minuuttia. Ihan kiva logiikka jos siitä olisi vaivauduttu kertomaan... kenellekkään.
Olen pannut tuon merkille ihan omilla havainnoillani ja päätellyt että noin se toimii. Ihan kiva logiikka kunhan sen tietää.
Ja joo. En ole ikinä nähnyt tätä kerrottavan missään.
Quote from: jmk on 09.12.2019, 13:16:34
Quote from: Titus on 09.12.2019, 10:28:45
Eli jos näytössä lukee seuraava metro lähtee 2min päästä, niin se tarkoittaa alasmeno aikaa + kahta minuuttia. Ihan kiva logiikka jos siitä olisi vaivauduttu kertomaan... kenellekkään.
Olen pannut tuon merkille ihan omilla havainnoillani ja päätellyt että noin se toimii. Ihan kiva logiikka kunhan sen tietää.
Ja joo. En ole ikinä nähnyt tätä kerrottavan missään.
Typerä logiikka. Voit säästää alasmenoajassa minuutin normaaliin verrattuna jonka tuo logiikka hävittää nyt kokonaan. Nyt et voi tietää koskaan että kannattaako juosta alas. Joskus ehdit metroon vaikka näytössä on nolla ja joskus et. Kaikki yli nollan ehdit aina vaikka siis löntystelet mutta koskaan et voi tietää varmasti että kannattaako juosta. Jos näytössä olisi oikea lähtöaika niin 2min tiedät että ehdit normaalisti ja 1min niin ehdit juosten ja 0min et ehdi enää mitenkään.
Ite oon aina suhtautunut noihin metron näyttöihin sillä mielellä, että seuraava tulee kuitenkin aika pian.
Quote from: no future on 09.12.2019, 18:00:00
Ite oon aina suhtautunut noihin metron näyttöihin sillä mielellä, että seuraava tulee kuitenkin aika pian.
Miksi sitten pitää olla ylipäätään mitään näyttöä? Jos nyt kerran pidetään jotain näytöä niin pidetään sitten sellaista jolla on myös jotain informaatioarvoa eikä pelkkää viihdearvoa.
Tapiolasta länteen seuraavaa metroa voi joutua odottamaan 10min, vähintäänkin 5min. Jossain puolen tunnin työmatkassa tuo ei ole "aika pian". Toisekseen työmatkat on juuri niitä matkoja jotka ihmiset optimoi aikalailla minuutilleen. Nyt pelkästään näyttötaulun epämääräisyys aiheuttaa +-1-2 minuutin heiton ja tämä siis joka päivä kaksi kertaa päivässä aika hemmetin monelle matkustajalle. Satunnaiselle matkustajalle se nyt onkin yksi hailee koska suraava metro tulee.
Quote from: jka on 09.12.2019, 17:18:23
Typerä logiikka. Voit säästää alasmenoajassa minuutin normaaliin verrattuna jonka tuo logiikka hävittää nyt kokonaan. Nyt et voi tietää koskaan että kannattaako juosta alas.
Mielestäni logiikka on ainakin jollain asemalla joskus toiminut ihan järkevästi.
- Näyttö näyttää nollaa = et käytännössä ehdi metroon seisomalla liukuportaissa, mutta järkevästi kävellen ehdit. Eli nähtyäsi nollan taulussa voit päättää haluatko kävellä ehtiäksesi tähän, vai jäätkö suosiolla seuraavaan metroon.
- Näyttö näyttää isompaa minuuttilukua = ehdit metroon seisomalla liukuportaissa.
Tuo on mielestäni se järjellinen valinta, johon matkustaja tarvitsee informaatiota. Päättömään juoksemiseen liukuportaissa ei tarvitse kannustaa. Jos joku haluaa juosta niin se on sitten hänen oma asiansa.
Quote from: jmk on 11.12.2019, 11:27:31
Quote from: jka on 09.12.2019, 17:18:23
Typerä logiikka. Voit säästää alasmenoajassa minuutin normaaliin verrattuna jonka tuo logiikka hävittää nyt kokonaan. Nyt et voi tietää koskaan että kannattaako juosta alas.
Mielestäni logiikka on ainakin jollain asemalla joskus toiminut ihan järkevästi.
- Näyttö näyttää nollaa = et käytännössä ehdi metroon seisomalla liukuportaissa, mutta järkevästi kävellen ehdit. Eli nähtyäsi nollan taulussa voit päättää haluatko kävellä ehtiäksesi tähän, vai jäätkö suosiolla seuraavaan metroon.
- Näyttö näyttää isompaa minuuttilukua = ehdit metroon seisomalla liukuportaissa.
Tuo on mielestäni se järjellinen valinta, johon matkustaja tarvitsee informaatiota. Päättömään juoksemiseen liukuportaissa ei tarvitse kannustaa. Jos joku haluaa juosta niin se on sitten hänen oma asiansa.
Ainut ongelma tuossa on että kaikilla asemilla näyttöjen logiikkaan ei voi luottaa. Sen tosin oppii vähitellen missä voi.
Quote from: jka on 09.12.2019, 17:18:23Nyt et voi tietää koskaan että kannattaako juosta alas. Joskus ehdit metroon vaikka näytössä on nolla ja joskus et. Kaikki yli nollan ehdit aina vaikka siis löntystelet mutta koskaan et voi tietää varmasti että kannattaako juosta. Jos näytössä olisi oikea lähtöaika niin 2min tiedät että ehdit normaalisti ja 1min niin ehdit juosten ja 0min et ehdi enää mitenkään.
Ei se siitä oikeilla ajoilla mihinkään muuttuisi. Jos et nyt ole varma ehditkö nollan minuutin vuorron, sama epävarmuus olisi sitten 1 min vuorojen kanssa. Aina tuossa kuitenkin olisi minuutin klappi, oli se määritelty miten tahansa, jos näyttö ei näytä sekunteja (2 min voi olla vain pari sekuntia enemmän kuin yksi minuutti jne.).
Vertaileva tutkimusta eri asemien kesken en ole tehnyt, kun on käytännössä vain yksi asema, jolla tuolla on henkilökohtaisesti merkitystä (sillä toisella on kahden liukuportaan ja tasaisen yhditelmä, jota en erityisesti ala kiirehtimään, ja liikeellä olen aina vähintään puoliruuhka-aikaan) - ja sillä tuo toimii hyvin. Ruutu ei näytä vuoroja, johon ei voi ehtiä, 0 min ja parasta käyttää omia jalkojaankin, jos oli kiire, ja jos aikaa on enemmän voi vain seistä. Joskus kai on ehtinyt näkemään (kävellenkin) vain lähtökiihdytyksen 0 min junista, mutta ei niin kovin usein ottaen huomioon metrojen keskimäärinen vuoroväli (aikana, jolloin niitä tyypillisesit käytän).
Sinänsä toki tyhmää, että asiaa ei todellakaan ole missään varsinaisesti tietääkseni kerrottu.
Quote from: RP on 11.12.2019, 11:47:20
Quote from: jka on 09.12.2019, 17:18:23Nyt et voi tietää koskaan että kannattaako juosta alas. Joskus ehdit metroon vaikka näytössä on nolla ja joskus et. Kaikki yli nollan ehdit aina vaikka siis löntystelet mutta koskaan et voi tietää varmasti että kannattaako juosta. Jos näytössä olisi oikea lähtöaika niin 2min tiedät että ehdit normaalisti ja 1min niin ehdit juosten ja 0min et ehdi enää mitenkään.
Ei se siitä oikeilla ajoilla mihinkään muuttuisi. Jos et nyt ole varma ehditkö nollan minuutin vuorron, sama epävarmuus olisi sitten 1 min vuorojen kanssa. Aina tuossa kuitenkin olisi minuutin klappi, oli se määritelty miten tahansa, jos näyttö ei näytä sekunteja (2 min voi olla vain pari sekuntia enemmän kuin yksi minuutti jne.).
Minuutin klappi on aina mutta ei kriittisessä kohdassa niin että jäisit junasta vaikka yrititkin. Kriittinen kohta on nimenomaan 1min kohta josta ehtii asemalla kuin asemalla vielä junaan jos kiirehtii. Millään muulla ei oikeastaan ole edes väliä kunhan 1min taulussa tarkoittaa aina minimiaikaa ennenkuin juna oikeasti lähtee. Aina voi kiirehtiä 2min kohdallakin jolloin ehdit aina ja 100% varmuudella. Nykyisestä 0min talussa et voi sanoa mitään varmaa.
Toisekseen nuo näytöt näyttää tällä logikalla sitten samaa aikaa riippumatta miten lähellä olet laituria. Monilla asemilla on kaksiosaiset liukuportaat jotka molemmat kestää palttiarallaa 1min. Jos ylätason näyttö näytti 1min ja pääset ensimmäiset portaat minuutissa alas niin näyttö näyttää edelleen minuuttia. Kun pääset laiturille niin näyttö näyttää edelleen minuuttia (koska se oli aika jonka odotat laiturille normaalisti päästyäsi). Tuon informaatioarvo on täysi nolla. Optimaalisin tilanne olisi että ylätason näyttö näyttää 2min ja välitason näyttö sinne päästyäsi 1min ja laiturille päästyäsi 0min koska juna tulee välittömästi. Tällä pystyt määrittelemään aika hemmetin paljon paremmin ehditko junaan vai et ilman tuota "logikkaa". Tämä poistaa tuon 1min näytön klappiongelmankin melkein kokonaan koska voit kalibroida ajan uudestaan likuportaiden puolessa välissä. Jos se oli ylätasolla juuri vaihtunut ja näyttikin 55 sekuntia "liikaa" niin toisesta näytöstä jo näet tarkemmin että onko sekin vaihtunut. Mutta jos näytöt näyttää kokoajan samaa niin klappi on myös sama koko matkan ajan alas.
Toisekseen näytöt näyttää siis samaan aikaan eri aikaa riippuen miten lähellä laituria ollaan. Jos kaverisi on jo laiturilla ja tälle laiturin näyttö näyttää että juna tulee 2min päästä ja liukuportaat kestää 2min niin ylätason näyttö näyttääkin samaan aikaan 0min. Ei tuossa ole päätä eikä häntää.
Minusta tuntuu että nuo näytöt näyttää päin helvettiä vaikka siinä olisikin tuo typerä logiikka. Joten kaikki ylimääräinen ensin pois ja näytöt näyttämään ensin edes jotain oikein ennenkuin siihen laitetaan päälle keinotekoista logikkaa joka ei myöskään toimi. Sen mitä olen metroa käyttänyt niin en ole edelleenkään päässyt jyvälle miten noita minuuttitauluja pitäisi käyttää. Tämä pimitetty "logiikka" selittäisi jotain niiden hämäryydestä mutta ihan päin helvettiä ne näyttävät edelleen jos haluat minuuttiaikatalulla metroa käyttää.
Quote from: jmk on 11.12.2019, 11:27:31
Mielestäni logiikka on ainakin jollain asemalla joskus toiminut ihan järkevästi.
Jos tuo olisi jonkunlainen standardi ja siitä tiedotettaisiin, niin ihan ok. Helpottaisi silloin kun menee esim vieraalle metroasemalle ja näkee, että 1min lähtöön. Kerkeän helposti.
MUTTA,
joka sisäänkäynnillä ja portaan päässä olisi oma juokseva lukema, onko näin ?
asiasta pitäisi tiedottaa edes jotenkuten
metrojen tulo/lähtöajat vaihtelee muutenkin laiturilla annettuihin, niin aika hermanni saa olla, että keksii syy-yhteyden...
;)
tulee aika paljon liikuttua niin autolla kuin julkisillakin pääkaupunkiseutua edestakaisin aamuvarhaisesta iltamyöhään, ja edelleen lähinnä naurattaa jos yhden metron missaaminen sotkee omat aikataulut totaalisesti. Siksi paljon tuolla auton kanssa liikkuessa on kaikenlaista muuttujaa ja estettä sotkemassa excelillä laadittuja minuuttiaikatauluja, että jokainen metrolla tai junalla tehty työmatka tuntuu lepolomalta vaikkapa kehä ykkösellä autoiluun verrattuna.
Quote from: no future on 11.12.2019, 16:42:50
tulee aika paljon liikuttua niin autolla kuin julkisillakin pääkaupunkiseutua edestakaisin aamuvarhaisesta iltamyöhään, ja edelleen lähinnä naurattaa jos yhden metron missaaminen sotkee omat aikataulut totaalisesti. Siksi paljon tuolla auton kanssa liikkuessa on kaikenlaista muuttujaa ja estettä sotkemassa excelillä laadittuja minuuttiaikatauluja, että jokainen metrolla tai junalla tehty työmatka tuntuu lepolomalta vaikkapa kehä ykkösellä autoiluun verrattuna.
Missaat nyt aika totaalisesti pointin. Paskasti suunniteltu palvelu on ihan jees koska autoilu kehä ykkösellä?
Jos ihan rehellisiä ollaan ja ongelman ytimessä niin minkä helvetin takia et näe suoraan kännykkästä sekunnilleen koska seuraava metro lähtee? Noinhan tämän olisi pitänyt olla jo vuosia mutta edelleen näperellään jotain sumeaa logikkaa numerotauluhin jotka näyttää jo alunperin päin persettä.
Jos on kiire metroon, niin ilmanpaineesta ("tuulesta") tuntee on vaunu kohta tulossa jostain suunnasta.
Quote from: jka on 11.12.2019, 17:01:34
Jos ihan rehellisiä ollaan ja ongelman ytimessä niin minkä helvetin takia et näe suoraan kännykkästä sekunnilleen koska seuraava metro lähtee? Noinhan tämän olisi pitänyt olla jo vuosia mutta edelleen näperellään jotain sumeaa logikkaa numerotauluhin jotka näyttää jo alunperin päin persettä.
Vastaus: Koska et tee ite. Se on ainoa tapa saada palvelu josta SINÄ pidät.
Mikä huuto siitä tulee kun se appi bugaa? Ja kun se ei toimikaan sinä ja siinä droidi luurissa.
Metrolla on tullu kuljettua alusta asti enkä keksi miksi valittaisin infotauluista. Elämän nyrkkisääntö on: älä luota infotauluihin. Hyvn pääsee liikkumaan vaikkei tauluja olisi lainkaan. Tosin on kiva nähdä meneekö 5 vai 10min mutta kun ei siihenkään voi aina luottaa.
Ja tuosta sumeasta logiikasta mitä tässä on vielä sumeammin arvailtu, ei kenelläkään ole mitään muuta tietoa kuin yhden käyttäjän sivukorvalla kuulema huhu.
Itse lähden edelleen siitä että ne taulut näyttävät seuraavan metron todellisen lähtöajan, paitsi silloin kun eivät näytä. Helsingin metro on kuitenkin kokolailla parasta mitä joukkoliikenteeseen Suomessa tulee. Ehkä joku Föri on vielä luotettavampi, tai kaukaa haettuna ne harvat jäljellä olevat lossit järvi-Suomessa.
Jepjep. Juuri oli uutinen kuinka länsimetro on lisännyt työpaikka-autoilua.
^Niinpä, vaan onko vika itse metrossa, vai siinä mitä on tehty muille järjestelyille?
Quote from: Faidros. on 11.12.2019, 21:45:55
Jepjep. Juuri oli uutinen kuinka länsimetro on lisännyt työpaikka-autoilua.
Jos tämä perustui HSL:n kyselytutkimukseen, on pakko todeta että se ei ole ehkä kaikista luotettavin tapa kerätä aiheesta tietoa. Niin HSL:llä liikennevälineissä kuin Espoollakin valtaväylillä on käyttäjälaskurit jotka tuottavat varmasti luotettavampaa dataa. Samalle otosvirhetasolle pääsemiseen tarvitsee haastatella aivan tolkuton määrä porukkaa, ja silloinkin haastatellut voivat muistaa asiat väärin...
Metron liityntälinjathan on vissiin juosten kustu, asia toivottavasti korjaantuu viimeistään kun länsimetro valmistuu loppuun asti.
Raideliikenne ja liityntäpysäköinti on ideaalitilanteessa oma valintani, Espoon bussiliikenteestä länsimetron avaamisen jälkeen ei juuri ole kokemuksia.
Quote from: keskivertokaveri on 11.12.2019, 13:47:07
Raitiovaunun suurin ohgelma on todellakin sen joustamattomuus. Raitiovaunu kulkee muka samoja reittejä, kuin autoliikenne, mutta kuitenkin kiskoilla, joilloin reittien muuttaminen on hidasta ja kallista. Lisäksi muun liikenteen ongelmat, esimerkiksi kolarit, saattavat jumittaa myös raitiovaunulliikenteen, mikäli sattuvat kiskoille. Metro ja paikallisjunat eivät tästä kärsi samoissa määrin, koska eivät jaa käyttämäänsä rataa samalla tavalla. Rakennettu rata taas aiheuttaa sen, että se alkaa ohjata kaupungin rakentamista. Rakentaminen alkaa keskittyä radan varteen, ja varsinkin sen pysäkkien läheisyyteen, tehden näistä paikoista vain entistä ruuhkaisempia.
Paikallisbussilla pystytään korvaamaan raitiovaunuliikenne aivan täysin. Jos sille halutaan esteettömämpi kulku, niin bussikaista antaa jo aikamoisen riippumattomuuden muusta liikenteestä. Suurin etu bussilla on tietenkin joustavuus. Minkään kiskovälineen reittiä ei pystytä reitittämään uudelleen yhtä kustannustehokkaasti, kuin bussin. Käyttövoimasta varmasti hälistään paljon, mutta jo nyt kaikki dieselbussit voisivat käyttää fossiilivapaata biopolttoainetta, osa jo nyt kulkee (bio)kaasulla ja onhan se sähkökin vaihtoehto, joko akullisena tai sitten johdinautoversiona.
Kiskoliikenne soveltuu toki semmoisiin käyttökohteisiin, missä kuljetetaan suurella volyymillä (ihmisiä tai tavaraa) pysyvää, muuttumatonta reittiä pitkin. Onko kaupunkiympäristö kuitenkaan niin muuttumaton, että sinne kannattaa perustaa kiskotie? Ennemmin ajattelisinkin, että kaupunkiympäristö on niin dynaaminen kokonaisuus, että jo 20 vuoden aikajänteellä voi tapahtua suuria muutoksia ihmisten liikkumistarpeessa, ettei niitä kannata raitiotiellä lukita paikoilleen.
Edelleen: raitiotiet rakennetaan jo valmiiksi tiheästi rakennettuihin ja ruuhkaisiin keskustoihin. Ei nämä alueet vuosittain vaihda paikkaa. Miten helsinkiläiset suhtautuvat ratikoihinsa, haluavatko ne pois ja tilalle ruuhkissa seisovat bussit? Kyllä ratikan voi hyvin korvata bussilla jos haluaa seistä liikenneruuhkissa ja lisätä ruuhkaa bussien määrän verran. Metro ja paikallisjunatkin ovat hyviä mutta ne jos jotkut ovat kalliita ja hankalia siirtää paikasta toiseen. Lontoo uskalsi tosin jo yli sata vuotta sitten investoida tehokkaaseen maanalaiseen koska uskoi kaupungin pysyvän paikallaan. Raitiotie metroon verrattuna on hyvinkin kevyt järjestelmä. Onhan linjoa Helsingissäkin ajoittain vedetty uusiksi.
Tämä ratikkakysymys on muuten mielenkiintoinen koska se jakaa ihmisiä perinteisellä oikeisto-vasemmistoakselilla. Ratikan ja muunkin raideliikenteen vastustajat tuntuvat näkevän niissä jonkinlaisen yksilönvapauden kahlitsemisen, koska raiteita pitkin ei pääse kuin sinne minne raiteet vievät. Perinteinen oikeistoon liittyvä mielikuva siis. Raideliikenteen puolestapuhujat taas kuuluvat enemmän vasemmalle puoluekartassa. Itse taas en näe tätä asiaa oikeisto-vasemmisto akselilla vaan käytännön elämänkokemuksen pohjalta, ratikalla ja muilla raideliikennevälineillä kun liikkuu ruuhkaisissa paikoissa mukavasti verrattuna mihin tahansa kumipyöräajoneuvoon. Nehän myös todistetusti vähentävät stressaavaa kaupunkimeluakin koska ainakin Tampereella vastustettiin ratikkaa sen hiljaisuuden perusteella, kuurot ja sokeat voivat jäädä nähkääs sen alle kun ei ääni varoita. ;)
Tätä en kannata. Eihän Vantaalla edes ole mitään selkeää keskustaa, johon ratikkaliikenne olisi paikallaan. Tosin tekniikan jälkeenjääneisyydestä olen eri mieltä kriitikoiden kanssa.
QuoteVantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22
Kriitikoiden mielestä Vantaa potee ratikkakiimaa, sortuu 1800-luvun tekniikkaan ja tärvää taloutensa.'
Marja Salomaa HS
Julkaistu: 16.12. 23:31
Vantaasta on tulossa raitiotiekaupunki. Kaupunginvaltuuston enemmistö äänesti 45–22 maanantaina lähes 400 miljoonan euron pikaraitiotien jatkosuunnittelun puolesta.
Pikaraitiotietä kannattivat vasemmistoliiton, vihreiden ja sosiaalidemokraattien valtuutetut. Sitä vastustivat keskiryhmien valtuutetut.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006345601.html?fbclid=IwAR3uFLMGAN1VyxKZgrTpWMv0F5wkrpmp74SQLbwe5vG_NpqO90ZKmOBwin4 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006345601.html?fbclid=IwAR3uFLMGAN1VyxKZgrTpWMv0F5wkrpmp74SQLbwe5vG_NpqO90ZKmOBwin4)
Vantaalle rakentuu alati lisää kaupunkia ja ratikka houkuttelee asukkaita. Yleensä varma keino taata asuntojen myynti on vetää ekana uudella alueelle ratikka ja sit pykätä talot. Eli fiksusti päättivät.
Hämeentien myllerrys
Miksi ei vain liikennemerkein osoitettu, että oikeanpuoleinen kaista on pyöräilykaista, ja vasemmanpuoleinen bussikaista? Oliko tähän myllerrykseen edes yritetty keksiä mitään tekosyytä?
Siellä revitään auki kaikki johdot ja putket, ja porataan peruskalliota.
Ihan normimeininkiä mukavihreiltä, ei siinä mitään.
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.12.2019, 11:25:26
Hämeentien myllerrys
Miksi ei vain liikennemerkein osoitettu, että oikeanpuoleinen kaista on pyöräilykaista, ja vasemmanpuoleinen bussikaista? Oliko tähän myllerrykseen edes yritetty keksiä mitään tekosyytä?
Siellä revitään auki kaikki johdot ja putket, ja porataan peruskalliota.
Ihan normimeininkiä mukavihreiltä, ei siinä mitään.
En ehkä ymmärtänyt täysin kysymystä, mutta iso syy tuolle remontillehan oli sen 1800-lukulaisen kunnallistekniikan uusiminen? Sama tehtiin Mechelininkadulla juuri aiemmin.
Quote from: no future on 21.12.2019, 13:05:24
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.12.2019, 11:25:26
Oliko tähän myllerrykseen edes yritetty keksiä mitään tekosyytä?
Siellä revitään auki kaikki johdot ja putket, ja porataan peruskalliota.
En ehkä ymmärtänyt täysin kysymystä, mutta iso syy tuolle remontillehan oli sen 1800-lukulaisen kunnallistekniikan uusiminen?
Kiitän vastauksesta, joka selvensi tilannetta. :D
Sopinee tähän ketjuun.
Sain kaupungilta kehotuksen poistaa tontillani kasvavista puista ja pensaista oksat, jotka haittaavat kevytväylien ja autoteiden kunnossapitotöitä, tai muuten kaupunki poistaa ne ja laskuttaa meikäläistä. Mieluusti poistaisin oksat jos vaan tietäisin mistä puista on kyse. Tonttini puskat eivät yllä tielle asti, ja ne puut, joita tuossa autotien vieressä kasvaa, ovat kaupungin puolella. Ja kuinka ollakaan, tyyppi, jolta asiasta paperin mukaan saisi lisätietoa, ei vastaa puhelimeen.
Tämä on jotenkin niin tyypillistä kunnan toimintaa. Annetaan ukaasi asiasta X mahdollisimman virallisesti ja epäselvästi, ja sitten, kun asiaan pitäisi saada vähän lisävalaistusta jotta asianomainen ensinnäkin tietäisi mitä tarkalleen ottaen pitäisi tehdä/mitä tapahtuu, vastaava henkilö pakoilee kuin kettu pesäkolossaan eikä vastaa puhelimeen ja/tai sähköpostiin. :roll: >:(
QuoteTelia on ryhtynyt hyödyntämään liittymäasiakkailta kerättäviä sijaintitietoja ja myymään niistä koostettuja tilastoja esimerkiksi kaupallisille toimijoille ja kaupungeille. Palvelun hankkinut kaupunki voi tarkastella kartalta väkijoukkojen liikkumista sovitulla alueella.
Kartan tiedoista näkyy muuan muassa, mistä päin maata ihmiset saapuvat kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin tai missä päin kaupunkia ihmiset viettävät eniten aikaa. Tietojen avulla voidaan suunnitella esimerkiksi liiketilojen sijaintia, joukkoliikennettä tai tapahtuma-alueita.
Jos henkilön pystyy tunnistamaan, lupa on kysyttävä selkeästi
Tiedot kerätään matkapuhelinverkon tukiasemien avulla, jolloin sijaintitiedot päätyvät operaattorille, vaikka puhelimen gps-paikannus ei olisi päällä.
[...]
– Tiedot kerätään ja tilastoidaan automaattisesti algoritmien avulla ennen kuin kukaan ihminen pääsee niihin käsiksi. Yksilöivät tunnisteet poistuvat heti alkuvaiheessa. Tiedot kerätään summittaisesti 250 x 250 -kokoisista ruuduista, ja silloinkin vain, jos ruudussa paikannetaan vähintään viisi henkilöä, Levä sanoo.
Yksittäisen henkilön seuraaminen ei siis ole Levän mukaan mahdollista. Silloin kysymys ei ole henkilötiedoista, ja liittymäsopimusta tehdessäkin riittää kehotus tutustua tietosuojalausekkeeseen, jossa asiasta mainitaan.
[...]
Kaupungit ovat seuranneet ihmisten liikkumista eri tavoilla jo pitkään. Perinteisiä keinoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset liikennekamerat, kyselytutkimukset, lippujen myynnistä ja hotelleista saatavat tiedot ja ihan tavallinen laskeminen.
Ihmisvirtojen liikkeistä haluttaisiin kuitenkin päästä perille entistä tarkemmin ja luotettavammin. Telian markkinoimaa palvelua onkin kokeiltu kahden vuoden aikana jo ainakin Jyväskylässä, Turussa, Joensuussa, Porvoossa, Tampereella, Helsingissä, Lahdessa ja Imatralla. Kokeilut ovat olleet muutaman kuukauden seurantaa esimerkiksi keskusta-alueelta tai väkijoukkojen seuraamista yksittäisiin tapahtumiin liittyen.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki osti Telialta tietoja siitä, mistä päin Suomea kävijät saapuivat Ed Sheeranin konsertteihin viime heinäkuussa, ja Turun kaupunki käytti palvelua selvittämään, miten käynnissä olevat rakennustyöt vaikuttavat keskustassa asioimiseen.
Jyväskylässä Telian datalla haluttiin selvittää keskustan elävyyttä. Jyväskylässä keskustan vilinä on ollu hiipumaan päin jo vuosia, koska väkijoukot pesiytyvät entistä enemmän keskustan ulkopuolella oleviin kauppakeskuksiin. Verkostopäällikkö Tanja Oksan mukaan pilottijakso oli kuitenkin hienoinen pettymys.
– Telian palvelussa mittaaminen tapahtuu niin suurista ruuduista, ettei keskusta-alueella päästä riittävään tarkkuuteen. Emme tehneet kokeilun perusteella mitään muutoksia, Oksa sanoo.
[...]
https://yle.fi/uutiset/3-11169972 (https://yle.fi/uutiset/3-11169972)
Jos joku Jyvskylässä haluaa ostaa edullisesti ruokaa perheelleen, hän menee todennäköisemmin jonnekin Prismaan tai vastaavaan syrjemmällä kuin kävelykatualueen baareihin keskustassa. Pystyn tekemään tallaisen hypoteesin ilman tietoa ihmisten matkapuhelimien käytöstä.
Quote from: l'uomo normale on 23.01.2020, 08:30:33
Jos joku Jyvskylässä haluaa ostaa edullisesti ruokaa perheelleen, hän menee todennäköisemmin jonnekin Prismaan tai vastaavaan syrjemmällä kuin kävelykatualueen baareihin keskustassa. Pystyn tekemään tallaisen hypoteesin ilman tietoa ihmisten matkapuhelimien käytöstä.
Käytännössä on paljon halvempaa lähteä keskustan ulkopuolelle perheen ostosten takia ihan vaikka vain yhden päivän ruokien tarpeeseen. Jyväskylässä kun ei keskustassa ole edes Lidliä saati Prismaa (joka täällä on halvempi kuin Lidl.)
Parkkimaksut karkoittavat nekin joita ei Forumin "rikkaudet" huoleta.
Juuri kävin Forumissa, Intersportin loppuunmyyntiä katsomassa (ei kantsi, kallis on edelleen) jossa toinen hissi edelleen rempassa, ollut jo pitkään, kaippa sillä jotain säästävät kun eivät kunnosta.
Quote from: Murkula on 12.01.2020, 11:51:05
Quote from: Tuulenhenki on 11.01.2020, 17:25:11
Tämä on jotenkin niin tyypillistä kunnan toimintaa. Annetaan ukaasi asiasta X mahdollisimman virallisesti ja epäselvästi, ja sitten, kun asiaan pitäisi saada vähän lisävalaistusta jotta asianomainen ensinnäkin tietäisi mitä tarkalleen ottaen pitäisi tehdä/mitä tapahtuu, vastaava henkilö pakoilee kuin kettu pesäkolossaan eikä vastaa puhelimeen ja/tai sähköpostiin. :roll: >:(
Kaivat jostakin selville, kuka on tuon kyseisen esimies, sekä alat pommittamaan sitä.
Aivan sama onko kunnanjohtaja, tulee ainakin vauhtia hommaan, jos sitä häiriköit. :D
Virkarikoksesta ilmoituksen tekemisen vihjailu myös usein auttaa saamaan huomiota/kontaktin.
Monet eivät taida tajuta kuinka iso hanke tämä "kevyt"raide Jokeri on. Nyt rakennetaan kehätietä 0.7. Nyt ei tosin tarvita kahta kaistaa molempiin suuntiin, vaan yksi kaista yhteen suuntaan, toinen toiseen suuntaan.
Toistan itseäni: linja 550 toimii ihan loistavasti. Mutta nyt siis pitää rakentaa kehätie 0.7 itäkeskuksesta westendiin, koska "vihreiden" mielestä se on sitä vihreyttä.
Kaikkien ulos/sisään -tuloväylien ja jokien yli pitää rakentaa sillat, ja luontoa tuhotaan. Kallioita räjäytellään ja puustoa tuhotaan 0.7 tieltä, koska "vihreys" ja "autot helvettiin".
Tätä ei olisi tarvittu "vihreyden" vuoksi, koska julkinen liikenne on toiminut loistavasti. Tätä tarvittiin, koska vihreiden ruskeat kirjekuoret. Todisteita minulla ei ole ole.
Mutta täysin terveen järjenvastaista toimintaa tuo on.
550 muuten ei enää vuosiin todellakaan ole toiminut loistavasti.
Quote from: junakohtaus on 23.01.2020, 13:43:03
550 muuten ei enää vuosiin todellakaan ole toiminut loistavasti.
Voitko tarkentaa?
EDIT:
@junakohtaus
Tässä näppärä sivusto joka näyttää matka-ajat pääkaupunkiseudulla eri kulkuvälineillä.
https://www.mapple.fi/
Tuolla voi analysoida montaa muutakin asiaa. Sillä näkee mm. mikä oli tilanne vuosina 2013, 2015 ja 2018 ja miten matka-ajat ovat muuttuneet.
Vuosien 2015 ja 2018 erosta näkee visuaalisesti karun totuuden miten länsimetro kaksinkertaisti matka-ajat käytännössä koko Espoon alueella Kamppiin. Vuonna 2015 pääsi käytännössä koko Etelä-Espoon alueelta 20-30 minuutissa Kamppiin. Metron tultua menee 45-60 minuuttia. Ainoastaan metroaseman yläpuolella asuvat pääsee enää yhtä nopeasti Kamppiin kuin vuonna 2015 suurinpiirtein kaikki etelä-espoolaiset. Ja vaikka asuisit metroaseman yläpuolellakin niin matka-aika ei ole yhtään lyhyempi kuin ennen metroa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.01.2020, 13:19:12
Monet eivät taida tajuta kuinka iso hanke tämä "kevyt"raide Jokeri on. Nyt rakennetaan kehätietä 0.7. Nyt ei tosin tarvita kahta kaistaa molempiin suuntiin, vaan yksi kaista yhteen suuntaan, toinen toiseen suuntaan.
Toistan itseäni: linja 550 toimii ihan loistavasti. Mutta nyt siis pitää rakentaa kehätie 0.7 itäkeskuksesta westendiin, koska "vihreiden" mielestä se on sitä vihreyttä.
Kaikkien ulos/sisään -tuloväylien ja jokien yli pitää rakentaa sillat, ja luontoa tuhotaan. Kallioita räjäytellään ja puustoa tuhotaan 0.7 tieltä, koska "vihreys" ja "autot helvettiin".
Tätä ei olisi tarvittu "vihreyden" vuoksi, koska julkinen liikenne on toiminut loistavasti. Tätä tarvittiin, koska vihreiden ruskeat kirjekuoret. Todisteita minulla ei ole ole.
Mutta täysin terveen järjenvastaista toimintaa tuo on.
Nykyvihreyttä on "tiivistää" kaupunkirakennetta rakentamalla kummallisia pussilähiöitä, joissa asutetaan sosiaalisesti sekoitettua väkeä samaan rappuun keskelle puhtaaksi hakattua nurmikenttää ja joihin ei voi pysäköidä henkilöautoa ainakaan tavallisen työläisen palkalla ja joista ei pääse yhtään mihinkään eli ytimeen päin sillä julkisella liikenteellä alle puolen tunnin eikä riitä. Kivistön autottomasta ihmealueesta taitaa viedä tunnin päästä keskustaan.
Quote from: jka on 30.01.2020, 21:28:13
Tässä näppärä sivusto joka näyttää matka-ajat pääkaupunkiseudulla eri kulkuvälineillä.
https://www.mapple.fi/
Tuolla voi analysoida montaa muutakin asiaa. Sillä näkee mm. mikä oli tilanne vuosina 2013, 2015 ja 2018 ja miten matka-ajat ovat muuttuneet.
Vuosien 2015 ja 2018 erosta näkee visuaalisesti karun totuuden miten länsimetro kaksinkertaisti matka-ajat käytännössä koko Espoon alueella Kamppiin. Vuonna 2015 pääsi käytännössä koko Etelä-Espoon alueelta 20-30 minuutissa Kamppiin. Metron tultua menee 45-60 minuuttia. Ainoastaan metroaseman yläpuolella asuvat pääsee enää yhtä nopeasti Kamppiin kuin vuonna 2015 suurinpiirtein kaikki etelä-espoolaiset. Ja vaikka asuisit metroaseman yläpuolellakin niin matka-aika ei ole yhtään lyhyempi kuin ennen metroa.
Voisi siis sanoa, että metro työnsi Espoon noin 20 kilometriä kauemmas Helsingistä.
Samalla metro tosin toi Helsingin sosiaaliset ongelmat lähemmäksi Espoota.
Job well done.
Quote from: P on 23.01.2020, 11:31:55
Virkarikoksesta ilmoituksen tekemisen vihjailu myös usein auttaa saamaan huomiota/kontaktin.
Itsekin kerran mainitsin kohteliaasti että jos ei nyt asiaa X korjata ja joku kuolee niin se on kuolemantuottamus + virkavelvollisuuden täyttämättä jättäminen ja tulen luovuttamaan kopiot näistä sähköposteista poliisille ja sitten se korjattiin heti.
Quote
X
YHDEKSÄN nuoren arkkitehtitoimiston Uusi kaupunki -kollektiivi on laatinut yhdessä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kanssa visiotyöt Malmin ja Malminkartanon asemakeskuksista.
Syntyneissä ideoissa näkyy tarve yhteisöllisyyteen, arjen elämyksiin sekä kestävään rakentamisen; kaupunkitilaa saadaan parempaan käyttöön sosiaalisilla innovaatioilla.
Uusi kaupunki -kollektiivin työtapoihin kuuluu moniäänisyyden ja kerroksellisuuden synnyttäminen osallistavuuden, monipuolisen tekijäryhmän ja vaihtoehtoisten tulevaisuustarkasteluiden avulla.
UUDESTA Malmista on tavoitteena kehittää koko Koillis-Helsingin keskus. Kolmessa visiossa tarkastellaan skenaariotyöskentelyyn pohjaten kolmea toivottua tulevaisuutta.
Malmin Kasbah kehittää alueen nykyistä rakennuskantaa täydentämällä ja tiivistämällä, ainutkertainen tunnelma syntyy monikulttuurisesta ja kylläisestä katutason kaupasta ja kohtaamisesta.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006397794.html
Koko Suomen uudisrakentamista taitaa vaivata sama ongelma: kohteisiin rakennetaan aivan liian vähän autopaikkoja. Ja onpa niitä sellaisiakin taloja, joissa ei ole laisinkaan autopaikkoja: ainakin täällä Keravalla on keskustassa eräs sinänsä silmää miellyttävä, uusi pieni kerrostalo, mutta siinä ei ole yhtään autopaikkaa! Mainostavat, että yhtiöllä on käytössään yhteiskäyttöauto. Miten lienee kauppa käynyt?
Talo on tungettu toisten kerrostalojen keskelle pienelle tontille ja kaikki neliöt on jotakuinkin käytetty itse taloon eikä autoille ole jätetty tilaa. No, varmaan siinä joku autoton ja kesämökitön eläkeläinen, jolla ei ole mitään menoa tai ystäviä tai harrastuksia missään joten kuten asuu kun Prismaan pääsee jalan :(
Toinen huono esimerkki on Keravan Savion kaupunginosasta, jossa on päätetty tuhota pieni metsikkö ja rakentaa paikalle tilaan nähden aivan liian suuri kerrostalo:
https://kodit.skanska.fi/taloyhtiot/kerava/savio/keravan-kuusikulma/
Rakentaja erityisesti mainostaa, että "Koska liikkuminen Saviolla sujuu ilman autoakin, Kuusikulman luhtikäytävän alle suojaan sateelta on suunniteltu paljon paikkoja polkupyörille. Ja niille, jotka autoa arjessaan tarvitsevat, on pihassa sekä katettuja että avoimia sähkötolpallisia autopaikkoja."
Arvatenkaan läheskään jokaiselle asunnolle ei ole autopaikkaa. Ja väite, että ko. kaupunginosassa liikkuminen sujuu ilman autoakin, on paskapuhetta. Tai voihan sitä kävellä tai ajella fillarilla, mutta entäpä, jos ihmisellä on vaikka tarve käydä töissä tai kuljettaa lapsiaan muuallekin kuin kyseisen kaupunginosan sisällä?
Selitykseksi ei käy, että onhan siinä junaseisake ja junat menevät tiheimmillään 10-20 minuutin välein. No, entäpä, jos joku on menossa sellaiseen paikkaan, mihin junalla ei pääse? Fillarillako sitten pitäisi polkea vaikka naapurikuntaan töihin kesät talvet kun bussiliikennekin on täällä pikkumestoissa olematonta.. :facepalm:
Miten tuollaisia autopaikattomia kämppiä aiotaan myydä? Uuden kerrostalokämpän ostajat ovat tavallisesti työssäkäyviä ihmisiä. Heillä on yleensä autot ja he ajavat niillä töihin, kesämökille, lasten harrastuksiin ja niin edelleen. Julkinen liikenne ei ole vaihtoehto, koska sitä ei joko ole tai sitten se on niin hidasta ja hankalaa, että koko arki on pilalla.
Tänä päivänä asuntojen myyntivaltti voisi olla se, että joka kämpällä olisi vähintään yksi autopaikka katoksella. Nyt tehdään päinvastoin, autopaikat karsitaan ja odotetaan, että jengi jopoilee joka paikkaan kauppakassit tangossa ja kersat tarakalla! Kyseessä on osittain rakentajan ahneus: koko tontti käytetään taloon eikä autoille jätetä tilaa, saadaan enemmän kämppiä myytäväksi. Mutta myynti tökkii varmasti kun ihminen ei saa autoaan minnekään. Ei ihme, että kynnelle kykenevät muuttavat omakotitaloon, jonka pihalle mahtuu vaikka kolme autoa: oma, puolison ja lapsen. Ja vieraiden myös.
Pitäisi olla vaikka laki, joka sanelisi, että taloyhtiössä pitää olla yksi autopaikka jokaista 40 neliötä kohden.
Lisäys: Tuli mieleen, että onkohan tuo AsOy Kuusikulma nimetty minun toimieni mukaan kun olen tuolla tontilla käynyt kusella juotuani viereisen puiston penkillä kaljaa kauniina kesäpäivänä.. ovat vain muuttaneet 'kusikulman' 'kuusikulmaksi' häveliäisyyssyistä..
^ Minä luulen, että nämä talot rakennetaan ihan oikeasti sellainen ajatus mielessä, että eihän kaupungissa mihinkään autoa tartte. Ja myöskin nykyinen muodikas kaupunkilaiselämäntapa suosii lapsetonta elämää, jolloin autoa ei ehkä oikeasti tule tarvitsemaan kovin paljon mihinkään. Kaupunkilaiskerrostalot tehdään lapsettomille hipstereille, jotka käyvät töissä siinä puolen kilsan säteellä eivätkä omista kesämökkiä tai käy sukuloimassa kauempana, ainakaan isommalla porukalla, jolloin matka taittuu kätsysti junalla tai linkillä.
Sinkkuus ja parisuhde on in, perhe-elämä out. Ja sitten hirveästi ihmetellään, miksei Suomessa synny lapsia.
Quote from: Tuulenhenki on 08.02.2020, 16:37:56
^ Minä luulen, että nämä talot rakennetaan ihan oikeasti sellainen ajatus mielessä, että eihän kaupungissa mihinkään autoa tartte. Ja myöskin nykyinen muodikas kaupunkilaiselämäntapa suosii lapsetonta elämää, jolloin autoa ei ehkä oikeasti tule tarvitsemaan kovin paljon mihinkään. Kaupunkilaiskerrostalot tehdään lapsettomille hipstereille, jotka käyvät töissä siinä puolen kilsan säteellä eivätkä omista kesämökkiä tai käy sukuloimassa kauempana, ainakaan isommalla porukalla, jolloin matka taittuu kätsysti junalla tai linkillä.
Sinkkuus ja parisuhde on in, perhe-elämä out. Ja sitten hirveästi ihmetellään, miksei Suomessa synny lapsia.
Näin se varmaan on.
Systeemi ajattelee, ettei kaupungissa autoa tarvitse. Mutta aika monen pitää kulkea kaupungista toiseen ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina tavaroita mukanaan kuljettaen. Ei onnistu välttämättä ihan helposti jollain metrolla.
Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?
Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.
Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.
Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2020, 18:28:43
Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?
Sikäli jos ja kun hölmöläiset äänestävät kunnallispäättäjiksi vihreitä ym. erivärisiä kommunisteja joiden hinku on pelastaa maailma kunnan kustannuksella, niin ei ikinä. :(
Näin kouvolaisena, pitää todeta, että kaupungin keskusta on varsin harmaa ja eloton 24/7. Kouvola on hyvä esimerkki huonosta keskustan suunnittelusta. Ensinnäkin keskustassa kaikki istutetut puut on lehtipuita ja siten rumia yli puolet vuodesta, tilalle pitäisi istuttaa koristekuusia, tuijia ym muita ikivihreitä puita. Uudehko kauppakeskus Veturi myös pitkälti raiskasi alueen keskustan ja suurehko osa kaupoista muutti sinne keskustasta jättäen keskustaan lähinnä baareja ja kahviloita. Siten keskusta on lähes aina autio koska ihmisillä ei ole mitään asiaa sinne.
^ Jyväskylä teki saman. Keskustan liiketilojen vuokria nostettiin reippaasti 10-15 vuotta sitten, minkä jälkeen pikkuputiikit lopettivat ja tilalle tuli tyhjiä liiketiloja ja tusinaketjukauppoja. Lisänä autojen saaminen keskustan kauppojen lähelle on tehty mahdottomaksi tai kalliiksi, ja lisää kävelykatua, puutarhakatua ja pihakatua vaan pukkaa maisemaan. Lähiöissä on sitten hypermarketteja, joihin saa auton lähelle, ja löytyy kivoja pikkuputiikkeja ja muuta mukavaa. Keskustassa ei ole autopaikkoja tai ne maksavat törkeitä hintoja. Eikä siellä muutenkaan enää ole muuta kuin pari pankkikonttoria, leffateatteri, baareja ja ruokapaikkoja. Kuka sinne haluaa mennä.
Ihminen on laiska otus. Jos haluaa, että kauppapaikka menestyy, on luotava edellytykset edes sille, että autolla pääsee lähelle.
https://yle.fi/uutiset/3-11206559
QuoteHyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen voimistuu suurimmissa kaupungeissa – THL:n tutkimuspäällikkö: asuntopolitiikka ei yksin riitä ratkaisuksi
Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen perää uusia työllisyystoimia, koska tulotason nousu auttaa elämässä eteenpäin.
[...]
Kauppinen perää asuntopolitiikan tehostamisen lisäksi esimerkiksi uusia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia.
– Myös maahanmuuttajilla tulotason nousun on havaittu ehkäisevän alueellista keskittymistä.
Etenkin syntyperään perustuvaan etniseen segregaatioon liitetään usein uhkakuvia. Kauppisen mukaan etnisen segregaation merkitys ja uhkakuvat riippuvat siitä, mitkä mekanismit sitä tuottavat. Yksi tällainen mekanismi on matala tulotaso.
– Tarvitaan aktiivisempaa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa, joka tukee maahanmuuttajien ja heikompiosaisten työllistymistä.
Kauppisen mukaan huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajien työelämävalmiuksien kasvattamisen lisäksi myös etniseen syrjintään, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä heidän osaamisensa mukaan.
[...]
Suurien kaupunkien johdosta todetaan, että kaupunkien sisäisen alueellisen eriytymisen hillitseminen on yksi keskeisimmistä tämän ajan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan asioista. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että alueellinen eriytymisen hillitseminen on Turun kaupungin toiminnassa keskeisessä asemassa.
– Tämä on oleellinen osa kaupungin strategiaa.
Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen mukaan Helsingissä työtä asuinalueiden eriytymisen torjumiseksi on niin ikään tehty pitkään ja järjestelmällisesti.
– Tämän valtuustokauden strategiasta päätettäessä keskeistä oli se, että saamme väestöryhmien ja alueiden välisen eriytymisen vähenemään.
[...]
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2020, 18:28:43
Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?
Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.
Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.
Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?
Nämä autottomat kerrostalot sopii oikein mainiosti sijoitusasunnoiksi ja semmoisille vuokralaisille, joille Kela maksaa asumisen. Heillä tuskin niitä autoja on, joten autopaikatkin ovat aivan turhia.
Hyvien veronmaksajien houkuttelusta olen itsekin aina sanonut, ettei nykypäivän kilpailussa hyvistä veronmaksajista enää riitä edes omakotitalotontit, vaan tonttitarjonnan pitäisi erota muista lähialueen kaupungin ympäryskunnista. Josko tehtäisiinkin niin, että kaavoitettaisiin isompia tontteja, kuin muut, niin että pihaan mahtuu harrastusvehkeet, kasvimaat ja muuta sellaista, mitä kaupugin pikkutonteille ei mahdu. Jostain syystä nämä kaavoituskeskustelut kuitenkin menevät pian siihen, että meidän kunnassa ei ole edullisia vuokra-asuntoja, ja semmoisia kuulemma pitäisi saada. Miksi ihmeessä? Ei se asukkaiden määrä ole kuitenkaan se itseisarvo, kun kaavoitusvalinnoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen asukkaiden laatuunkin, eli veronmaksukykyyn.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2020, 18:28:43Näin se varmaan on.
Systeemi ajattelee, ettei kaupungissa autoa tarvitse. Mutta aika monen pitää kulkea kaupungista toiseen ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina tavaroita mukanaan kuljettaen. Ei onnistu välttämättä ihan helposti jollain metrolla.
Nämä autottomuuteen pyrkivät taloyhtiöt ovat sopivia esimerkiksi eläkeläisille, joilla ei ole mitään menoa minnekään tai sitten lapsettomille, autottomille työttömille, joilla ei ole työmatkoja kuljettavanaan. Tosin näiden ryhmien ostovoima saattaa olla rajoitettu - miksipä ei tarjota asuntoja sellaisille ryhmille, joilla on ostovoimaa?
Kuitenkin tosiasia on se, että tilastollisesti juuri se auton omistava ihminen tai perhe on se työllisesti ja taloudellisesti aktiivisin kansanosa, jopa Suomen talouden tukipilari ja niinpä luulisi, että kaupungit pyrkivät rakentamaan juuri kaavoja, alueita ja sääntöjä, joilla turvataan nimenomaan tämän aktiivikansanosan toiveet ja tarpeet.
Huumeita myyvät kehitysmaalaiset tai kotimaiset luuserit eivät autoa tarvitse, ellei nyt kovin suurta huumelastia pidä siirtää paikasta toiseen.
Jos kaupunki haluaa houkutella hyviä veronmaksajia, sen tulee kaavoittaa omakotitalotontteja ja jos kerrostaloja, niin ainakin sellaisia, joissa on autopaikkoja runsaasti. Se on pitkän tähtäimen voitto. Milloin tämä tajutaan kunnissa ja kaupungeissa?
Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.
Ei ole tarvetta pakottaa kaikkia taloyhtiöitä rakentamaan autopaikkoja, koska em. segmentti tarvitsee halpoja asuntoja.
Parempituloinen segmentti taas tapaa asua omakoti- ja rivitaloissa, joissa on autopaikoja tarpeeksi.
Quote from: keskivertokaveri on 14.02.2020, 19:51:08
Nämä autottomat kerrostalot sopii oikein mainiosti sijoitusasunnoiksi ja semmoisille vuokralaisille, joille Kela maksaa asumisen. Heillä tuskin niitä autoja on, joten autopaikatkin ovat aivan turhia.
Valitettavasti yllättävän usein nimeomaan näillä kelan ja sossun eläteillä on se auto valtion laskuun, pahimmassa niille kustannetaan erikseen ajokorttikin.
Alin palkkaluokka on sitten asia erikseen...
Quote from: kivimies on 14.02.2020, 19:57:01
Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.
Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.
Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä
pitäisi mitään autoja olla.
Quote from: jmk on 15.02.2020, 07:35:57
Quote from: kivimies on 14.02.2020, 19:57:01
Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.
Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.
Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä pitäisi mitään autoja olla.
Niin se on.
Kommunistit kuvittelevat, että kun autoilua kylliksi hankaloitetaan, se lakkaa tai ainakin vähenee suuresti: tehdään töyssyjä, tietulleja, järjettömiä nopeusrajoituksia, vähennetään parkkipaikkoja, tehdään pysäköinnistä kallista, pidetään yllä autoveroa, lisätään maksuja, nostetaan polttoaineiden hintoja, keksitään lisää veroja ja korotetaan entisiä, luodaan kaikenmaailman pykäliä autoilun hankaloittamiseksi.
Muutama toki tuon terrorin alla luopuukin autosta, mutta valtaosa ei. Sitä kommunisti ihmettelee. Voin tässä kertoa hallituksen kommunisteille ja toki muillekin kommunisteille, että autoilu ei vähene edes kiduttamalla autoilijoita, koska autoilu on ihmisille pakollista arjen ja työn hoitamiseksi. Jos autoilusta tehdään tässä kommunistimaassa täysin mahdotonta, ihmisten on pakko syrjäytyä ja lopettaa työnteko, jättää lastensa harrastukset ja sulkeutua neukkukuutioonsa odottamaan seuraavaa Kelatukea.
Jos siis parkkipaikat viedään keskustoista, ihmiset muuttavat keskustan laitamille tai naapurikuntaan, missä vielä saa auton kotinsa viereen. Autot eivät kommunistien kiusanteosta huolimatta häviä minnekään. Ne vain siirtyvät paremmille parkkipaikoille ja saastuttavat enemmän kun joutuvat kulkemaan töihin pidemmän matkan. Samalla lähtevät veronmaksajat jonnekin muualle. Tilalle tulee Kelan asiakkaita. Onnea vaan, kommunistit!
Mielestäni on suuri vääryys että moni saatuttavan ilmastontuhoamisvankkurin omistaja saa säilyttää autoaan koko työpäivän ilmaiseksi (!) työnantajan tarjoamalla parkkipaikalla. Esitän että työpaikkapysäköinti muutetaan maksulliseksi, verotetaan (luonnollisesti) ja lopulta kielletään kokonaan. Työpaikkojen parkkikentät maisemoidaan puistoiksi joissa on polkupyörätelineitä ja työpajatiloja monikulttuuriseen yhdessäoloon.
Sama kauppojen parkkipaikoille. Ei ole ilmaston kannalta hyväksyttävää että autoiluun ja kuluttamiseen kannustetaan tarjoamalla mahdollisuus asioida autolla. Jos soijamaitoa, tofunakkeja ja sirkkapatukoita ei viitsi hakea polkupyörällä, käsikärryillä tai kierrätysrepulla, ei tarvitse syödä lainkaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2020, 07:54:11
Quote from: jmk on 15.02.2020, 07:35:57
Quote from: kivimies on 14.02.2020, 19:57:01
Autottomat/vähäautopaikkaiset kerrostalot on tarkoitettu asiakassegmentille, jolla ei ole autoa elämäntapasyistä tai siksi, että heillä ei ole siihen varaa.
Heh. Jostain kumman syystä tällaisilla alueilla, joissa on ajateltu että autopaikkoja ei tarvita, on sitten kadunvarret täynnä pysäköityjä kotteroita, kun eivät muuallekaan mahdu.
Eli ajatus että autopaikkoja ei tarvita ei perustunutkaan todelliseen tietoon vaan ylhäältä asetettuun tavoitteeseen, että ei teillä pitäisi mitään autoja olla.
Niin se on.
Kommunistit kuvittelevat, että kun autoilua kylliksi hankaloitetaan, se lakkaa tai ainakin vähenee suuresti: tehdään töyssyjä, tietulleja, järjettömiä nopeusrajoituksia, vähennetään parkkipaikkoja, tehdään pysäköinnistä kallista, pidetään yllä autoveroa, lisätään maksuja, nostetaan polttoaineiden hintoja, keksitään lisää veroja ja korotetaan entisiä, luodaan kaikenmaailman pykäliä autoilun hankaloittamiseksi.
Muutama toki tuon terrorin alla luopuukin autosta, mutta valtaosa ei. Sitä kommunisti ihmettelee. Voin tässä kertoa hallituksen kommunisteille ja toki muillekin kommunisteille, että autoilu ei vähene edes kiduttamalla autoilijoita, koska autoilu on ihmisille pakollista arjen ja työn hoitamiseksi. Jos autoilusta tehdään tässä kommunistimaassa täysin mahdotonta, ihmisten on pakko syrjäytyä ja lopettaa työnteko, jättää lastensa harrastukset ja sulkeutua neukkukuutioonsa odottamaan seuraavaa Kelatukea.
Jos siis parkkipaikat viedään keskustoista, ihmiset muuttavat keskustan laitamille tai naapurikuntaan, missä vielä saa auton kotinsa viereen. Autot eivät kommunistien kiusanteosta huolimatta häviä minnekään. Ne vain siirtyvät paremmille parkkipaikoille ja saastuttavat enemmän kun joutuvat kulkemaan töihin pidemmän matkan. Samalla lähtevät veronmaksajat jonnekin muualle. Tilalle tulee Kelan asiakkaita. Onnea vaan, kommunistit!
Lahden keskusta on erinomainen esimerkki tästä (miten paskotaan joku alue X autoilijoiden kiusaksi).
Lahdessa muutetaan keskustakatuja yksisuuntaiseksi, kavennetaan katuja, poistetaan parkkipaikkoja. Muutetaan katuja mukulakivelle. Kaikki keskustan parkkipaikat on totta kai muutettu jo aikoja sitten maksulliseksi monen kilometrin säteellä. Parkkimaksuja hilataan ylöspäin joka vuosi.
Tulos: Lahden keskustan parhaissa liikekortteleissa on ollut jo vuosikausia tuhansia neliöitä liiketilaa tyhjillään. Viimeksi ydinkeskustassa käydessäni, kaksi narkkaria nuokkui puolipystyssä keskellä katua, toisella ruisku kädessä. Porttikongeissa notkuu porukkaa vetämässä kirkasta viinaa suoraan pullosta kitusiinsa. Keskustan suurin kauppakeskus näyttää joltain Mogadishun basaarilta, jossa partaiset tuontilapsukaiset tutustuvat paikallisten prinsessoihin. Möliseviä mustalaisjengejä hengailee kauppakeskuksen pääovien edessä.
Joka ikinen käynti keskustassa jättää, yleensä monestakin syystä, erittäin paskan fiiliksen.
Lienee sanomattakin selvää, paljonko on tullut viime vuosina käytyä keskustassa asioilla..?
^ eikä eilinenkään leffateatterikäynti tuottanut katkosta tähän pettymysten sarjaan (liitekuva).
Autoileva, ostovoimainen väestö on aika tehokkaasti saatu vaihdettua narkkareihin, matuihin, ja muuhun roskaväkeen.
https://www.is.fi/autot/art-2000006412811.html
QuoteSuomessa otetaan kesäkuussa käyttöön 50 uutta liikennemerkkiä – vanhoista häivytetään sukupuoli
Sääli, että sukupuolia ilmentävät liikennemerkit katoavat. Uusista merkeistä tulee epäinhimillisiä, sieluttomia, anatomisesti outoja, kuin jotain humanoideja.
Ja jos sukupuoli uusista merkeistä onkin häivytetty niin ikäänkuin hyvityksenä on nyt uusi merkki, joka esittää naisen sukuelimiä: kuvassa on punaiset häpyhuulet ja vielä klitoriskin.
QuoteHELSINKI suunnittelee uutta valtavaa terveys- ja hyvinvointikeskusta sekä perhekeskusta Haagan liikenneympyrään.
Jättikeskus voisi avautua arviolta vuonna 2027. Kaupunkilaisilta kysellään parhaillaan mielipiteitä asiasta, mutta virkamiehet korostavat samalla, että suunnitelmat voivat vielä muuttua. Kaavassa on varattu tilaa sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta päätökset rakentamisesta ovat vielä tekemättä.
Haagan liikenneympyrä sijaitsee tulevan Vihdintien kaupunkibulevardin kannalta keskeisessä paikassa. Suunnilleen Munkkiniemestä Lassilaan ulottuvalle alueelle on muutenkin tarkoitus rakentaa paljon uusia asuntoja, palveluja ja liiketiloja. Myös Raide-Jokerin ja pikaraitiotien linjojen olisi tarkoitus ristetä alueen keskellä.
Uudesta rakentamisesta huolimatta risteyksen ympyrämäinen luonne säilyy.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006419563.html
Hesarin havainnekuva nyt metsikköisestä alueesta oli aika karmea. Eikö tämä Helsingin niemen umpeen rakentaminen koskaan lopu?
Ministeri Timo Harakka:
Quote'Jos ihmisten on pakko käyttää vapaasti omistusautoa, on liikennejärjestelmämme epäonnistunut.'
Ministeri on nyt epäymmärtänyt. Auton käyttö ei johdu liikennejärjestelmien vajavaisuuksista, vaan siitä, että ihmisen asunto, työpaikka, harrastukset, lasten koulut, kesämökki ja kaupat sijaitsevat yli kilometrin päässä toistaan ja se on paljon se maassa, jossa yli puolet vuodesta on ulkoilukelvotonta.
Autoilua voitaisiin vähentää esimerkiksi työpäivän lyhentämisellä viiteen tuntiin samalla palkalla. Näin ihmisellä olisi aikaa istua busseissa. Lisäksi pitäisi palkata 200 000 vartijaa busseihin, että niissä olisi yhtä turvallista kuin autoissa. Ja viimeiseksi työpaikkoja pitäisi lisätä noin 700 000 kappaletta, että saataisiin työvoimapula: näin työpaikat tulisivat ihmisen luokse sen sijaan, että nyt ihmisen pitää matkustaa 50 kilometriä työpaikalle. Nyt vain toimeen, hallitus!
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2020, 19:48:21
Ministeri Timo Harakka:
Quote'Jos ihmisten on pakko käyttää vapaasti omistusautoa, on liikennejärjestelmämme epäonnistunut.'
Lisäksi pitäisi palkata 200 000 vartijaa busseihin, että niissä olisi yhtä turvallista kuin autoissa.
Tällä lihoja pitimiksi? Lähijunat ovat joskus ihan oikeasti rauhattomia mut busseisso pahin mahdollinen on jos sunnuntaiaamuyön dösässä joku laattaa lattialle eikä löyhkän sietämistä vartijat juuri auta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.03.2020, 19:48:21
Ministeri on nyt epäymmärtänyt. Auton käyttö ei johdu liikennejärjestelmien vajavaisuuksista, vaan siitä, että ihmisen asunto, työpaikka, harrastukset, lasten koulut, kesämökki ja kaupat sijaitsevat yli kilometrin päässä toistaan ja se on paljon se maassa, jossa yli puolet vuodesta on ulkoilukelvotonta.
Onko ministeri unohtanut, että tavallisilla ihmisillä ei ole käytettävissään valtion edustusautoa kuljettajineen eikä ilmaisia matkalippuja ja taksiseteleitä ja mitä kaikkia etuja päättäjillämme on.
Henkilöautojen vastustaminen kaupungeissa on perustunut ruuhkiin ja ilmansaasteisiin.
Kun henkilöautot sähköistyvät, niistä aiheutuvat päästöt vähenevät oleellisesti. Katupölyä ne vielä levittävät, mutta niin levittävät bussit ja taksitkin. Panostamalla katujen pesuun pölyongelmaa voidaan vähentää. Myös nastarenkaiden käytön vähentäminen auttaa asiassa.
Kaupunkien liikennepolitiikkaan on kuulunut pysäköintipaikkojen vähentäminen ja ajokatujen muuttaminen kevyen liikenteen väyliksi. Näillä kummallakin asialla on ollut ruuhkia pahentava vaikutus. Kun parkkipaikkoja on vähennetty, autoilijat ovat joutuneet ajamaan entistä pidempiä matkoja ennen kuin vapaa parkkipaikka on löytynyt. Ja kun katuja on suljettu, ihmiset ovat joutuneet ajamaan pidempiä kiertolenkkejä päästäkseen haluamaansa kohteeseen. Turha ylimääräinen ajaminen näistä kahdesta syystä on lisääntynyt.
Ruuhkaongelmaa voitaisiin helpottaa lisäämällä pysäköintipaikkoja. Se olisi helposti tehtävissä pelkästään siten, että tiivistettäisiin hieman kadun varsille pysäköityjen autojen jonoja. Kadun varressa voisi olla kylttejä, jossa neuvottaisiin pysäköimään heti suojatien jälkeen, jolloin auton taakse ei jää tyhjää tilaa. Viiden metrin päähän suojateistä voitaisiin maalata merkkiviivat, jotta autoilijat tietäisivät, mihin asti voi pysäköidä eivätkä jättäisi sakkopelon takia liikaa tilaa. Nythän moni henkilöauto on pysäköity niin, että se vie linja-auton verran tilaa. Jos valistus ei auttaisi, voitaisiin harkita jopa sitä, että "tilan rohmuaminen" määriteltäisiin pysäköintivirheeksi. Tästä pitäisi tietenkin olla tarkat säännöt.
En inhoa mitään niin paljon kuin parkkisakkoja ja niiden antajia, joten edellä esittämääni ei pidä ymmärtää toiveeksi sakottaa vielä tuostakin asiasta. Koko systeemiä pitäisi inhimillistää, niin että ensimmäisistä pienistä virheistä selviäisi huomautuksella ja vasta toistuvista virheistä joutuisi maksamaan.
QuoteKK 209/2020 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_209+2020.aspx)
Onko hallitus valmis käynnistämään kokeilun, jossa nopeusrajoitusta nostetaan Helsinki—Tampere-moottoritiellä 140 kilometriin tunnissa?
Helsingissä 31.3.2020
Timo Heinonen kok
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Tieliikenteen nopeuksia rajoitetaan ensisijaisesti liikenneturvallisuussyistä. Tieliikennenopeudet vaikuttavat kuitenkin myös tieliikenteen matka-aikoihin ja sujuvuuteen, liikenteen päästöihin sekä meluhaittoihin. Liikennenopeuksien nostoa arvioitaessa nämä kaikki on huomioitava, sillä nopeusrajoituksilla haetaan turvallista, sujuvaa sekä haitatonta liikennettä.
Väylävirasto selvitti vuonna 2019 alustavasti nopeusrajoituksen nostoa 130 km/h valtatiellä 3. Selvityksessä huomioitiin liikenneturvallisuus, päästöt ja meluhaitat, taloudellisuus sekä liikenteen sujuvuus. Helsinki-Tampere –moottoritie on suunniteltu siten, että tien geometria ja näkemät mahdollistaisivat tietyissä kohdissa yli 120 km/h nopeuden. Tieosuudella on kuitenkin kohtia, joissa tien geometria ja näkemät mahdollistavat vain 120 km/h nopeuden.
Suomi pyrkii vastaamaan EU:n nollavisioon, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla liikenteessä. Nollavisioon kuuluu myös periaate, jonka mukaisesti liikennejärjestelmä on sellainen, että inhimillisen virheen tapahtuessa seuraukset eivät koidu vakaviksi. Väyläviraston selvityksessä arviotiin nopeusrajoituksen noston valtatiellä 3 lisäävän tarkastellulla 122 km jaksolla 1–3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Lisäksi nosto aiheuttaisi yhden lisäkuoleman arviolta 5–15 vuoden välein. Sipilän hallitus ei lähtenyt valmistelemaan nopeusrajoituksen huojentamista esitetyllä tavalla. Seuraavalle hallitukselle ei siirtynyt hanketta.
Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali on tieliikenteessä. Hallitusohjelma sisältää useita liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ajonopeudella on selkeä vaikutus polttoaineen kulutukseen sekä päästöihin.
Nopeusrajoituksen noston voidaan arvioida lyhentävän matka-aikaa. Väyläviraston selvityksen mukaan, jos nopeusrajoitusta nostettaisiin Helsinki-Tampere moottoritiellä matka-aika lyhenisi enimmillään hieman alle 5 minuuttia. Jos aikasäästöt kasvavat, myös edellä mainitut haitat lisääntyvät. Nopeusrajoituksien nostolla saavutettavat hyödyt eivät näyttäisi olevan oikeassa suhteessa nostosta aiheutuviin haittoihin.
Helsingissä 21.4.2020
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka
5 minuuttia on tietenkin lyhyt aika. Mutta kun tuo kertoo ajomatkojen määrällä, jota en tiedä, niin päästään hieman paremmin jyvälle siitä mistä on kysymys. Argumentin vuoksi sanotaan vaikka 20 000 per päivä. Eli 100 000 minuuttia, eli 1 667 tuntia, eli 69.5 päivää. Vuodessa aikasäästö olisi hieman yli 25 000 päivää. Noina säästettyinä 25 000 päivänä kulutus olisi nolla, joka ei siis riitää kompensoimaan "haittoja".
Rivien välistä voi lukea vihervasemmiston todellisen tavoitteen >:(
Meillä on tuhansia kilometrejä kuudenkympin teitä, joiden geometriat ja näkemät takaavat turvallisen matkanteon hevoskärryvauhdille. Nyt vankiloissa kilpimaalarit hommiin.
Ongelma on perisuomalainen ajotapa, missä ei tarvita kuin kaksi auto kilometrin matkalla, jotta syntyy "ruuhka". Toinen hiillostaa tappituntumalla perässä, vaikka mennään ihan nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia. Mitä muuta siinä voi lain mukaan tehdä, paitsi hiljentää vauhtia?
Quote from: John Johnson on 25.04.2020, 13:20:59
Ongelma on perisuomalainen ajotapa, missä ei tarvita kuin kaksi auto kilometrin matkalla, jotta syntyy "ruuhka". Toinen hiillostaa tappituntumalla perässä, vaikka mennään ihan nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia. Mitä muuta siinä voi lain mukaan tehdä, paitsi hiljentää vauhtia?
Niellä ylpeytensä. Ensin näyttää vilkulla ohitusmerkki, yli puolet ymmärtää jo sillä aika hyvin joko jättää väliä tai ohittaa. Sitten ne kuspäät, jotka eivät ymmärrä yskää, ajavat todella lähellä tai jotain, niin ne voi aina pakottaa ohi hidastamalla vilkku päällä laitaan.
Voin sanoa, että harvemmin kyllä auttaa noiden oloa, vaikka saavat juurkin haluamansa. Mutta kun pitää itse turvavälin, niin ei ole enää sun ongelmasi, vaan saat päinvastoin kaivaa popparit esille, kun se paineessaan ohittelee seuraavaa vaarallisesti. ;)
Quote from: Murkula on 25.04.2020, 13:44:12
Niellä ylpeytensä. Ensin näyttää vilkulla ohitusmerkki, yli puolet ymmärtää jo sillä aika hyvin joko jättää väliä tai ohittaa. Sitten ne kuspäät, jotka eivät ymmärrä yskää, ajavat todella lähellä tai jotain, niin ne voi aina pakottaa ohi hidastamalla vilkku päällä laitaan.
Voin sanoa, että harvemmin kyllä auttaa noiden oloa, vaikka saavat juurkin haluamansa. Mutta kun pitää itse turvavälin, niin ei ole enää sun ongelmasi, vaan saat päinvastoin kaivaa popparit esille, kun se paineessaan ohittelee seuraavaa vaarallisesti. ;)
Juuri näin. Kun vaan se kassajonoistakin pikkuhiljaa tutuksi tullut turvaetäisyys/hajurako tulisi jonain päivänä tutuksi myös tieliikenteessä. Kaikilla olisi kivempaa. Meillä suomessa on keskimäärin aika mäkinen maasto, joten täysin suoran baanan tekeminen on melkolailla mahdotonta, joten nopeudet on pakko pitää rajallisina jo siksi. Sekä myös ne neljä vuoden aikaa, jotka varsinkin talven tullessa aina "yllättää". Nosta nyt siinä nopeusrajoituksia.
Quote from: John Johnson on 25.04.2020, 14:36:04
Juuri näin. Kun vaan se kassajonoistakin pikkuhiljaa tutuksi tullut turvaetäisyys/hajurako tulisi jonain päivänä tutuksi myös tieliikenteessä. Kaikilla olisi kivempaa. Meillä suomessa on keskimäärin aika mäkinen maasto, joten täysin suoran baanan tekeminen on melkolailla mahdotonta, joten nopeudet on pakko pitää rajallisina jo siksi. Sekä myös ne neljä vuoden aikaa, jotka varsinkin talven tullessa aina "yllättää". Nosta nyt siinä nopeusrajoituksia.
Toisaalta joskus vikaa pitäisi kyllä etsiä myös ohitettavasta. Meinaan että jos kysymys on mäki/mutkatiestä, niin on aivan liian yleistä että mutka ajellaan kuuttakymppiä, suoralle kiihdytetään rajoitukseen ja pahimmillaan juuri silloin kun siitä lähdetään ohi. Samaan tapaan tapa painaa kaasua ohitetuksi tullessa on suorallakin tiellä niin yleinen, että kun kerrankin ohittaa autoa joka ei paina kaasua, niin saa ihmetellä että kylläpäs tämä mannelavetti lähtee tänään hyvin. Sekä siitä vasta päästään siihen normaaliin, että aikaisemmin 60 körötellyt on 90 vauhdissa kiinni takapuskurissa kuin hinattava.
Sitten kaiken tämän jälkeen on hirveä valitus siitä, että miksi ihmiset ajavat perseessä kiinni härnäämässä ja kurkkimassa, kun puolet porukasta tekee ohittamisesta vaikeaa ja toinen puolet kostaa sen, oli se sitten miten tuottamuksellisesti tahansa. Eikä sillä, että sua syyttäisi vastaavasta, mutta on vain tarpeellista mainita osana tätä yhtälöä. Riita kun harvemmin seisoo yksin.
Takapuskurissa roikkuvat eivät oikein tunnu ymmärtävän, että pidän hajurakoa edellä haisevaan siksi, että saan kiihdytettyä vauhdin sopivaksi sopivassa ohitustilanteessa.
Kiireisimmille osoitan, että "älä lähde ohittamaan nyt" roikkumalla keskiviivalla. Kun baana on vapaa, siirryn oikealle (oikeanpuolkeisen liikenteen maassa) ja vilkutan oikealle, merkiksi notta nyt voit mennä.
Tilannetajuhan se on monelta hukassa, ja vakionopeussäädin. Kun vakionopeutta köröttelemällä saavutat jonkun ja sopivassa kohdssa menet ohi, niin eikös se kohta ole taas takana kurkkimassa ja ohittamassa jäädäkseen eteen käkkimään. Tämä toki erityisesti moottoritiellä.
Tilannetaju hukkuu myös niiltä, jotka kehätien ruuhkassa pitävät härkäpäisesti kiinni siitä, että "kylä pitää olla 100 metriä turrvaväliä, on se ihme kun joku on aina tunkemassa siihen". Kun kahdella kaistalla menee 4000 autoa tunnissa kahdeksaakymppiä, niin ei siihen nyt vaan saa mahtumaan sataa metriä autojen väliin. Elon laskuopin mukaan 2000 autoa/h jaettuna 80 km/h tekee 25 autoa kilometrillä ja aika fakiiri saat olla, kun levität ne sadan metrin välein.
^ Toisaalta aika fakiiri saa myös olla, jos meinaa noilla opeilla jotenkin välttää joka vuotiset ketjukolarit. Ei tosin sillä, että se sadan metrinkään turvaväli korvaisi sitä facebookin selaamista ratin päällä, mutta kuitenkin. Tilannetajua on monenlaista.
Niin ja tuosta ohittamisesta, niin yleensä jos on menossa ohi, niin vilkku kannattaa olla päällä jo niin, että viimeinen vastaantulija sen näkee. Toki tällöinkin sopii varmistua, ettei joku audisminen (sic) ole hakenut puolta kilometria vauhtia.
Quote from: Murkula on 25.04.2020, 19:15:47
^ Toisaalta aika fakiiri saa myös olla, jos meinaa noilla opeilla jotenkin välttää joka vuotiset ketjukolarit.
No, se on sama käytätkö Elon vai Ojalan laskuoppia, mutta kilometrille et silti saa 25 autoa yli 40 metrin välein. Jos yhtälön 80 km / (4000/2) = 40 m oikea puoli ei tyydytä, niin sitten pitää vasemmallakin puolella muuttaa jotain lukua.
Turvavälistä saarnaaminen ei sitä yhtälöä muuta, sama kuin ahtaisit kolmen neliön hissiin kymmenen ihmistä ja sitten neuvoisit, että
asettukaa ny hyvät ihmiset vähän väljemmin siellä hississä, metrin välit vähintään herranen aika.
Niinpä, "Helsinkiläiset" antavat itse tilaa järjettömälle kaupunkisuunnittelulle tinkimällä omasta järjenkäytöstään, oli se sitten tienpäällä tai äänestyskopissa. Mutta anna armias jos joku vääräuskoinen menee niitä neuvomaan, niin annettakoon sen kuulla kunniansa. Minä kuulen ja luikin nyt takavasemmalle siinä toivossa, että ette tuostakaan huolimatta saisi mitä ansaitsette, eli niitä oikeita suurkaupunkiruuhkia maalaiskaupunkiinne.
Quote from: Murkula on 25.04.2020, 22:11:48
Niinpä, "Helsinkiläiset" antavat itse tilaa järjettömälle kaupunkisuunnittelulle tinkimällä omasta järjenkäytöstään, oli se sitten tienpäällä tai äänestyskopissa.
Väkevästä moitteestasi ei nyt oikein käy ilmi, keneen se kohdistuu. Niihin auton kuljettajiin, jotka eivät kykene taikomaan tielle enemmän tilaa, vaan ovat siinä tilassa missä ovat. Vai siihen tienpitäjään, joka ei rakenna lisää kaistoja.
Jos Murkulalla on tiedossaan joku salattu viisaus, jolla saadaan ahdettua 25 autoa kilometrille sadan metrin välein, niin sopisi raottaa sitä viisauden arkkua.
Quote from: jmk on 25.04.2020, 22:56:53
Quote from: Murkula on 25.04.2020, 22:11:48
Niinpä, "Helsinkiläiset" antavat itse tilaa järjettömälle kaupunkisuunnittelulle tinkimällä omasta järjenkäytöstään, oli se sitten tienpäällä tai äänestyskopissa.
Väkevästä moitteestasi ei nyt oikein käy ilmi, keneen se kohdistuu. Niihin auton kuljettajiin, jotka eivät kykene taikomaan tielle enemmän tilaa, vaan ovat siinä tilassa missä ovat. Vai siihen tienpitäjään, joka ei rakenna lisää kaistoja.
Jos Murkulalla on tiedossaan joku salattu viisaus, jolla saadaan ahdettua 25 autoa kilometrille sadan metrin välein, niin sopisi raottaa sitä viisauden arkkua.
Viisautta löytyy myös huomaamaan, että se on vain surkea olkiukko, jota olet yrittänyt tuputtaa jo useamman viestin ja joka muutenkin perustuu ihan omille luvuillesi. Vaan tyhmään kysymykseen saat tyhmän vastauksen, eli kolmella kaistalla jää jo tilaakin.
Quote from: Murkula on 25.04.2020, 23:51:29
Viisautta löytyy myös huomaamaan, että se on vain surkea olkiukko, jota olet yrittänyt tuputtaa jo useamman viestin ja joka muutenkin perustuu ihan omille luvuillesi.
Jaa. No se kasikympin nopeus ei ole keksitty, eikä se kaksi kaistaa, ja se 4000 autoa tunnissa ylittyy kyllä. Että se siitä "omista luvuista".
Mutta joo jos rakennettaisiin lisää kaistoja, niin sillähän sitä tilaa saisi. Mutta kun niillekin rahoille on kuulemma parempiaa käyttöä.
Quote from: jmk on 26.04.2020, 00:09:02
Jaa. No se kasikympin nopeus ei ole keksitty, eikä se kaksi kaistaa, ja se 4000 autoa tunnissa ylittyy kyllä. Että se siitä "omista luvuista".
Mutta joo jos rakennettaisiin lisää kaistoja, niin sillähän sitä tilaa saisi. Mutta kun niillekin rahoille on kuulemma parempiaa käyttöä.
Niinpä, niillä pitää repiä niitä vähiäkin kaistoja ja teitä pois. Tilalle tulee, jos tulee, puolet vuodesta auraamattomia bulewaredeja tai pyöräkaistoja.
Tähän saakkahan on rakennettu nimenomaan lisää kaistoja, esimerkiksi turunväylää levennettiin kaksi vuotta sitten, ja kehä ykköstä on levennetty ja parannettu pitkän aikaa. Nyt turuntielle tehdään automaattisia nopeusrajoitusnäyttöjä ja kaistakohtaisia rajoituksia, millä ainakin tavoitteiden mukaan saadaan vähennettyä ruuhkasumppuja ja pidettyä useammin maksimirajoitus, eli 100km/h voimassa.
Kuinkas paljon niitä kaistoja puolestaan on poisteltu eri paikoista? Lauttasaaren sillalta lähtee yksi keskustaan tuleva kaista ja Hämeentie Kurvista länteen on muutettu joukkoliikennekaduksi. Onko muita?
Oma käsitykseni oli, että on paljon enemmän oikeusasteista kuin poliitikoista kiinni, että koko koko Hesaa ei olla vielä bulevardisoitu. Ehkä muotoilin asian kärkevästi, mutta kyllä se on aika selkeää, että aika huonosti on varaa poistella yhtään kaistaa. Paljon muutama kilometri lisäkaistaa kehällä auttaa, jos sinne yritetään samaan aikaan pakottaa lisää porukkaa estämällä liikennettä toisaalla.
Niin ja sanotaan nyt sekin, että en todellakaan ole mikään pyöräilyn vihaaja, vaan olen itsekkin polkenut tuolla 20 asteen pakkasessa tänä vuonna ja näen sen tärkeänä asiana kaupunkisuunnittelussa, sekä vähentämässä ruuhkia. Itse en vain ole vakuuttunut toiminnasta, jossa autoilta viedään tila sitä varten, että joku voi kesällä ehkä ajaa siinä kerran kesässä Jopolla. Talvella pitääkin sitten olla maastopyörä, että auraamattomassa hangessa pääsee eteenpäin.
Pöyräilyä kun voisi auttaa niin paljon enemmän jo silläkin, että edes nykyisistä kulkumahdollisuuksista pidettäisiin kunnolla huolta, niin ettei kapeakummiseen tarvitsisi laittaa uusia vanhteita joka vuosi.
Töölöstä poistuu jälleen kymmeniä pysäköintipaikkoja pyöräteiden alta Runeberginkadulla, Caloniuksenkadulla ja Hietaniemenkadulla. Lisää alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/caloniuksenkadun-runeberginkadun-ja-helsinginkadun-uudistus
Tuossa jutussa ei ollut mitään pysäköintipaikoista, mutta eikös siinä Runeberginkadun holleilla ole se uusi kohuttu parkkiluola, minne kukaan ei lehtijuttujen perusteella halua pysäköidä?
^Sinne parkkiluolaan voisi tehdä pyörätien, niin katsottaisiin paljonko siellä pyöräiltäisiin.
Ainakin Hesarilla Kallion päässä noi pyöräilykaistat on näin yksityisautoilijan näkökulmasta olleet iso parannus entiseen, eikä tuo Kaarlenkadun sekä Urheilutalon risteyksien parantaminenkaan huonolta kuulosta. Töölössä tulee niin vähän liikuttua, että en oikein osaa ottaa kantaa asiaan. Mutta nopeasti tsekattuna tuonne halliin pysäköinti on samanhintaista kuin kadunvarsipaikoillekin.
QuotePoliisiauton hälytyspatteristoa koskeva laki muuttuu – vastaan tulevaa ei voi pysäyttää valolla
Jos poliisi haluaa pysäyttää autoilijan valoilla, kytkettynä on oltava vilkkuvan sinisen valon lisäksi myös vilkkuva punainen valo. Jatkossa valolla ei kuitenkaan voi pysäyttää vastaantulijaa.
Vielä voimassa oleva tieliikennelaki (tai oikeammin asetus) ei ota viimeisen päälle tarkkaa kantaa siihen, voiko poliisiauton tai -moottoripyörän hälytysvalopatteristosta löytyvän punaisen pysäytysvalon tulkita myös vastaan ajavaa ajoneuvoa koskevaksi pysäytysmääräykseksi vai ei.
Tähän pieneen tulkinnanvaraisuuteen on kuitenkin tulossa 1. kesäkuuta muutos, sillä uudessa tieliikenne laissa todetaan yksiselitteisesti, että poliisin pysäytysvalo koskee jatkossa ainoastaan poliisiajoneuvon edellä kulkevaa samaan suuntaan ajavaa ajoneuvoa – eikä esimerkiksi niin sanotusti "edellä" vastaan tulevaa vastaantulijaa.
...
Uutuutena poliisin antaman pysäytysmerkin – oli se annettu valolla tai ei – noudattamatta jättämisestä määrätään sakosta poiketen liikennevirhemaksu, joka on suuruudeltaan tasan sata euroa, saajan tuloista riippumatta.
Liikennevirhemaksusta voi valittaa hallinto-oikeuteen, maksamalla 260 euron valitusmaksun. Jos valitus menee läpi, sekä valitusmaksun että liikennevirhemaksun saa takaisin.
IS (https://www.is.fi/autot/art-2000006489502.html?fbclid=IwAR0Awz87kLdSVBmqZSeCVBk2BLSvftqZ4g-1v1WqOTPcs9AzUz23-a01eiY) Koko juttu linkistä.
Mielestäni viranomaisen toiminnasta valittaminen tulisi olla ilmaista. Ymmärrän kyllä että on olemassa ammattivalittajia mutta aika suolainen hinta siitä että saa saattaa viranomaisen toiminnan oikeudelliseen tarkasteluun.
^ Näin juuri, mutta onko tuossa toinenkin ongelma, nimittäin oikeista sakoista valittaminen käräjille jää edelleen ilmaiseksi. Eli rikosta suurentamalla saa ilmaisen valitusoikeuden, lisäksi mahdollinen pieni lisäperseily esim. virkavallan halventamisen muodossa, kaatuu aiheellisenakin yleensä muuten perusteettoman sakon mukana. Valitusoikeudesta tulee vain ilmainen ja valituksen saa oikeaan oikeuteen, tuon kumileimasimen sijaan, joka hallinto_oikeutena (sic) tunnetaan.
Mitä tulee vastaantulevan pysäytysmerkkiin, niin tuosta on käsittääkseni ollut ennakkotapaus, jonka mukaan asia on tulkittu näin jo aikaisemmin. Vaan hyvä juttu, että on kirjattu erikseen, niin tapahtuu vähemmän oikeusmurhia.
Elämä muuttuu hauskemmaksi. :) Ehkä jopa helpommaksi ja iloisemmaksi. :)
QuoteTieliikennelaki muuttuu ja samalla liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon, jota on käytetty erilaisten vähäisten liikennerikkomusten rangaistuksena vuodesta 1983.
Liikennevirhemaksun suuruus on 20–200 euroa. Liikennevirhemaksu on summaltaan aina rikkomuskohtainen. Maksun suuruuteen vaikuttaa teon lisäksi myös se, kenelle se määrätään. Esimerkiksi liikennesääntöjä rikkovalle jalankulkijalle maksu on 20 euroa, kun taas autoilijalle vähäinen rikkomus maksaa 100 euroa.
Liikennevirhemaksun suurin ero rikesakkoon tulee siitä, että liikennevirhemaksu ei ole sakko. Se on sakon luonteinen hallinnollinen maksu. Vähäiseen liikennerikkomukseen syyllistyvä ei siis syyllisty enää rikokseen.
Liikennevirhemaksu on hallintopäätös, joka tehdään hallintomenettelyssä, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
– Vaikka hallintomenettely on muodollinen menettely, on se silti nopeampi, tehokkaampi, yksinkertaisempi ja hauskempi tapa käsitellä liikenneasioita. Voi siis olla, että menettelyn muuttuessa, myös seuraamusten käyttö lisääntyy.
[...]
Liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon, mutta sen piiriin siirtyy myös joitakin päiväsakoilla käsiteltäviä liikennerikosasioita.
[...]
Poliisin lisäksi liikennevirhemaksun voivat määrätä myös Rajavartiolaitos tai Tulli. Rajavartijalta saatu liikennevirhemaksu voisi johtua esimerkiksi ylinopeudesta rajanylityspaikalla.
Tolppakameran maksu kuskin sijaan omistajalle tai haltijalle
Automaattiseen liikennevalvontaan uusi liikennevirhemaksu tuo uutena ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun. Muutos on iso.
Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu tarkoittaa, että kameran välähtäessä kuljettajasta tarvitaan edelleen valokuva tai jokin muu tekninen tallenne, mutta liikennevirhemaksu määrätään kuljettajan sijaan ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle, haltijalle, tilapäiselle käyttäjälle tai käyttövastaavalle. Tätä kutsutaan haltijavastuuksi.
– Haltijavastuun perusteella määrätyn liikennevirhemaksun asianosaisella on kaksi vaihtoehtoa. Asianosainen voi passivoitua ja tyytyä kohtaloonsa - mikä on ihan oikea vaihtoehto silloin, kun liikennevirhemaksu osuu kohdilleen. Vaihtoehtoisesti asianosainen voi aktivoitua ja vaatia asiassa oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta, Konsta Arvelin kertoo.
[...]
Arvelinin mukaan täysin perusteettomilla väittämillä ei oikaisuvaatimuksissa pärjää, mutta jos perusteet ovat kohdillaan, voi poliisi hyväksyä vaatimuksen ja poistaa tekemänsä päätöksen.
[...]
Uusi liikennevirhemaksu mahdollistaa asian hoitamisen myös kokonaan kirjallisesti. Se tulee todennäköisesti yllättämään monet, sillä poliisi voi kesäkuusta alkaen todeta liikennerikkomuksen, tunnistaa sen tekijän, mutta hoitaa asian selvittämisen vasta myöhemmin.
Käytännössä näin kävisi esimerkiksi silloin, kun pienen paikkakunnan poliisipartio on menossa kiireellisemmälle tehtävälle, mutta huomaa matkalla jonkun rikkomuksen.
[...]
https://yle.fi/uutiset/3-11345226
^
QuoteUusi liikennevirhemaksu mahdollistaa asian hoitamisen myös kokonaan kirjallisesti. Se tulee todennäköisesti yllättämään monet, sillä poliisi voi kesäkuusta alkaen todeta liikennerikkomuksen, tunnistaa sen tekijän, mutta hoitaa asian selvittämisen vasta myöhemmin.
Käytännössä näin kävisi esimerkiksi silloin, kun pienen paikkakunnan poliisipartio on menossa kiireellisemmälle tehtävälle, mutta huomaa matkalla jonkun rikkomuksen.
Justiinsa.
Ja kalastelu alkakoon. Siitä vaan portterilla kurvaillessa kirjoittelee rekkareita ylös, ja lähettelee viikon-parin päästä "
sopivia" liikennevirhemaksuja omistajille. Ajoit ylinopeutta, käännyit käyttämättä vilkkua, ajoit liian lähellä toista autoa, jne. Mitä nyt mieleen juolahtaa. Lappu omistajalle, todistakoon sitten, ettei ajanut, tai jos ajoi, ettei tehnyt väitettyä virhettä. Maksu on pienempi kuin selvittelemisen vaiva -> moni maksaa, vaikka olisi syytön.
Onhan lakiin kirjattu, että tällaisissa tapauksissa
on oltava teknistä todistusaineistoa, esim. videokuvaa? Onhan? Vai silllä kuuluisalla, erehtymättömällä
virkavastuullako tässä taas vedetään? Veikkaan jälkimmäistä.
Syyttömyysolettama lensi juuri ikkunasta pihalle. Olet auton omistajana syyllinen, kunnes toisin todistat. Uskomatonta! Ja miten helppoa auton kuljettaja ylipäätään onkaan tunnistaa liikkuvasta autosta, varsinkin jos vielä luiskaotsilla itsellään on kiire jonnekin? Ei ole helppoa, hämärääkin on aika usein Hölmölässä.
Ymmärtääköhän ihmiset lainkaan, minkälaiseen virkatoukkien mielivaltaan tässä juuri alistettiin kaikki liikenteessä liikkuvat? Saat lapun kotiin, ajoit silloin ja silloin, teit sitä tai tätä. Jos ei ole älypuhelin mukana (ja tallenna aina omia liikkeitään), niin millä edes todistat, että
ET ajanut autoa? Tai jos ajoit, niin miten todistat, että
ET tehnyt rikettä, josta sinua syytetään ties kuinka monta päivää, tai viikkoa tapahtuneesta?
Sairasta touhua. Erittäin sairasta. Syyttömyysolettama on oikeusvaltion fundamentaalisia periaatteita, ja se lensi juuri komeassa kaaressa roskiin. Davai davai, musik. :facepalm:
PS: jos jollain ilveellä (videokuvaa, GPS-dataa, jne) todistaa syyttömyytensä, niin minkälaisen rangaistuksen tapauksen liikkelle laittanut luiskaotsa mahtaa epäonnistuneesta lavastusyrityksestään saada? Veikkauksia? Mörökölli sinut vieköön? Soo soo? Hyvä yritys, lavasta seuraava vähän huolellisemmin?
e:typo
^ Lisäksi Polpon partioille tulee luultavasti tavoitemäärä noihin hallinnollisiin maksuihin, eli jos ei rikkeitä löydy, niitä on keksittävä. Olemmehan kaikki syyllisiä. Alkaa Neuvostoliittokin muistumaan mieleen vapauden tyyssijana. Poistukoon maasta ken voi. :facepalm:
QuoteHelsinki pohtii autokaistojen muuttamista jalkakäytäviksi – Apulaispormestari Sinnemäki: "Ihmisillä olisi mahdollisuus ulkoilla turvallisesti"
Selvitystyön tavoitteena on luoda ulkoilusta turvallisempaa sekä parantaa kahviloiden ja ravintoloiden selviytymismahdollisuuksia.
HELSINGIN KAUPUNKI sunnittelee kaupunkitilan uudelleenorganisointia poikkeustilassa.
Kaupunkiympäristön toimialaa johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) kertoo, että kaupungilla on valmistelussa kaksi kokonaisuutta liittyen kaupunkitilan käyttöön.
Ensimmäinen kokonaisuus koskee katutilojen ja julkisen kaupunkitilan, kuten torien ja aukioiden uudelleenorganisointia.
....
KÄYTÄNNÖSSÄ kaupunkiympäristön toimiala tarkastelee ruuhkautuvia kohteita, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät tarvitsevat enemmän tilaa. Jos Helsinki seuraa muiden eurooppalaisten kaupunkien mallia, tila otettaisiin autoteistä.
...
Päätöksiä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Autokaistojen muuttaminen kävelyteiksi ei myöskään ole hänen mukaansa selvitystyön pääasiallinen tehtävä.
Jos autokaistoilta raivattaisiin tilaa kävelijöille, se tapahtuisi Sinnemäen arvion mukaan suosituilla reiteillä ja lähinnä jalankulkijoiden tarpeisiin.
"Helsinginniemeä kiertävä rantareitti on sellainen, missä olen itsekin paljon liikkunut. Siitä on tullut palautetta, että tilaa voisi olla enemmän", Sinnemäki sanoo tarkoittaen erityisesti osuutta Kaivopuiston rannasta Olympiaterminaalille ja Kauppatorille.
Toinen vastaava kohde kantakaupungissa voisi Sinnemäen mukaan olla Merikannontie Töölössä.
....
MAAILMALTA löytyy tällä hetkellä lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkitilaa voidaan käyttää luovasti, jotta turvavälejä voidaan ylläpitää.
Milanossa autoteitä on muutettu jalankulku- ja pyöräteiksi 35 kilometrin matkalta.
Milanon Strade Aperte, eli Avoimet tiet -suunnitelma pyrkii paitsi avaamaan tilaa pyöräilijöille ja kävelijöille, myös vähentämään autoliikennettä, kun sadattuhannet ihmiset palaavat takaisin työpaikoilleen.
Suunnitelmat sisältävät väliaikaisia pyöräteitä, alennettuja nopeusrajoituksia ja pysyviä levennettyjä jalkakäytäviä, sekä katuja, joilla jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on etuajo-oikeus.
HS (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006506361.html?ref=rss)
^ Ei taas todeksi uskoisi, ellei omin silmin näkisi.
Ei sitten HS:n lehtinekrut voineet kysäistä Sinnetännemäeltä, että MONIKO noista "muista eurooppalaisista kaupungeista" on samoilla leveysasteilla kuin HellSinks? Ts. monessako kaupungissa on maa jäässä ja lämpötila pakkasella yleensä vähintään 4 kuukautta, pahimmillaan 5 kuukautta vuodesta? Ei taida Milanossa olla..? :roll:
Että onnea vaan tsadilaiset. Saatte, tai olette jo saaneet, ikioman Grüne Höllen, Vihreän Helvetin. Mutta toisin kuin nimikaimansa tykönä, niin Helsingin Vihreässä Helvetissäpä ei sitten paljoa moottorit pärise. Vaan siellä punnerretaan tippa nokassa Jopolla räntäsateessa.
Tätä samaa kaupungin paskomista (katujen kaventamista, parkkipaikkojen poistamista, jne) on harjoitettu jo vuosia Lahdessa. Tämän seurauksena keskustan alue on muuttunut spurgujen, matujen, mustalaisten ja narkkareiden temmellyskentäksi, josta liikkeet yksi kerrallaan kaikkoavat. Noh, onpahan siellä sitten tilaa Jopoilla.
;D
e:typo
Nuo jutussa mainitut esimerkithän eivät ole mitään shoppailijoiden reittejä tai muutenkaan liikenteellisesti merkittäviä. Eikä kyllä näin autoilijanakaan harmittaisi ollenkaan, jos Kaivopuistonrannasta tai tuolta Regatan holleilta häädettäisiin liikennettä ja pysäköintipaikkoja.
QuoteMAAILMALTA löytyy tällä hetkellä lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkitilaa voidaan käyttää luovasti, jotta turvavälejä voidaan ylläpitää.
Ne autothan juuri pitävät niitä ihmisten välisiä turvavälejä, ei se, että autot ajetaan kaupungista ulos ja ihmiset pakkautuvat kaduille kylki kylkeen vaeltamaan. Vai oliko niin, että tarkoitus olikin juuri lisätä tautien leviämismahdollisuutta?
Quote from: MiljonääriPlayboy on 13.05.2020, 16:08:14
Tätä samaa kaupungin paskomista (katujen kaventamista, parkkipaikkojen poistamista, jne) on harjoitettu jo vuosia Lahdessa. Tämän seurauksena keskustan alue on muuttunut spurgujen, matujen, mustalaisten ja narkkareiden temmellyskentäksi, josta liikkeet yksi kerrallaan kaikkoavat. Noh, onpahan siellä sitten tilaa Jopoilla.
Jopo on ymmärtääkseni yksi varastetuimmista polkupyöristä, joten ihan mihin tahansa niitä ei kannata parkkeerata.
Yksi olennainen kysymys on se, että kuinka suuri osa väestöstä on suomalaisilla kaupunkiseuduilla enemmän tai vähemmän syrjäytynyttä? Ero katukuvassa vain muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen on suuri. Jotkut ulkomaalaiset ovat jopa olettaneet, että suomalaisten kaupunkien ydinkeskustat ovat slummeja. Ihan oikeasti, näin olen kuullut kommentoitavan ja kirjoituksia vastaavista havainnoista tulee usein vastaan - jopa valtamediassa!
Työttömät rinnastetaan näihin "hampuuseihin", mutta lopulta kuinka suuri osa näistä katujen häiriköistä on jo kirjattu virallisissakin papereissakin pois työttömistä?
Suomalaisten ydinkeskustojen epäsosiaalisen aineksen määrä on suuri, ja se tuntuu lisääntyvän. Monikulttuurin vastustamisen kannalta tämä on huono asia, sillä häiriköt ovat suurimmalta osiltaan täysin kantasuomalaisia. Tästä johtuen monet valtamedian varassa elävät olettavat, että työvoimaa pitää tuoda ulkomailta, koska ei noista suomalaisista "työttömistä" ole ihan oikeasti mihinkään.
Viitaten
@MiljonääriPlayboy viestiin aikaisemmin.
Niin itselle näyttää nyt siltä, että tuo lehtijuttu vetää vähän mutkat suoriksi, vaikka itse laissa kyseistä on aika tarkalleen rajattu juurikin tolppiin. Samaan tyyliin kannattaa miettiä, että onko asia ollut monelta tapaa näin jo paljon aikaisemmin. Nimittäin esimerkiksi pysäköintisakot on tulevat omistajalle/haltialle, eivätkä kuljettajalle. Samaan tapaan, oikeasti merkitsevistä rikkomuksista poliisi on hyvinkin voinut jahdata jälkikäteen kotoa. Samaan tapaan kortteja on haettu omistajilta pois tilanteissa, joissa on ilmiselvää että auto on ollut esimerkiksi työntekijän ajossa.
Väitän siis, että tämä toiminta on askel parempaan päin. Ennen kuin olisi saanut vain isommat sakot ja menettänyt muutamalla aikaisemmalla rikkeellä parhammillaan korttisikin, lainassa olleen autosi perseilystä.
Quote from: Murkula on 14.05.2020, 09:45:00
Viitaten @MiljonääriPlayboy viestiin aikaisemmin.
Niin itselle näyttää nyt siltä, että tuo lehtijuttu vetää vähän mutkat suoriksi, vaikka itse laissa kyseistä on aika tarkalleen rajattu juurikin tolppiin.
Sitten ei ongelmaa olekaan, koska tolpista jääkin juuri tuota peräänkuuluttamaani
TEKNISTÄ aineistoa. Kyllä, ainahan joku voi ajaa tolppaan possunaamari päällä, mutta ne ovat jo tarkoitushakuisia rajatapauksia kaikin puolin.
Quote from: Murkula on 14.05.2020, 09:45:00
Samaan tyyliin kannattaa miettiä, että onko asia ollut monelta tapaa näin jo paljon aikaisemmin. Nimittäin esimerkiksi pysäköintisakot on tulevat omistajalle/haltialle, eivätkä kuljettajalle.
Sama tässä. Teknistä näyttöä väärinpysäköinnistä yleensä aina on, koska käsittääkseni parkkiperkeleet kuvaavat aina laputtamansa autot. Jäljelle jää siis enää syyllisen nimeäminen, jota vastaan taisteluun monikaan ei näe paljoa vaivaa maksun pienuuden vuoksi (ja koska syyllinen yleensä löytyy joka tapauksessa perhepiiristä).
Quote from: Murkula on 14.05.2020, 09:45:00
Samaan tapaan, oikeasti merkitsevistä rikkomuksista poliisi on hyvinkin voinut jahdata jälkikäteen kotoa. Samaan tapaan kortteja on haettu omistajilta pois tilanteissa, joissa on ilmiselvää että auto on ollut esimerkiksi työntekijän ajossa.
OIKEASTI MERKITSEVISTÄ. Huomaa ero. Vastaavasti myös rattijuoppoja on jäänyt tuomitsematta, jos on kerinnyt karkuun ja on jäänyt jälkinauttimisen mahdollisuus. Ja juuri tuo, että kortteja on haettu pois syyttömiltäkin, sehän nimenomaan alleviivaa pointtiani, että (lisä)vallan antaminen virkamiehille ja todistustaakan siirtäminen kansalaisille eivät johda mihinkään hyvään.
Quote from: Murkula on 14.05.2020, 09:45:00
Väitän siis, että tämä toiminta on askel parempaan päin. Ennen kuin olisi saanut vain isommat sakot ja menettänyt muutamalla aikaisemmalla rikkeellä parhammillaan korttisikin, lainassa olleen autosi perseilystä.
Aika näyttää. Minä taas luulen, että kynnyksen madaltaminen johtaa kalasteluyrityksiin ja virhemaksujen tulvaan, nyt kun niitä (ilmeisesti) voi lähetellä kuin nigerialaiskirjeitä konsanaan. Ilman mitään todisteita. Valtion kassa kun on aina tyhjä ja virkamiesten moraali ja se naurettava virkavastuu nyt ovat yksi saatanan iso vitsi.
e:typo
Quote from: MiljonääriPlayboy on 13.05.2020, 16:08:14
Ei sitten HS:n lehtinekrut voineet kysäistä Sinnetännemäeltä, että MONIKO noista "muista eurooppalaisista kaupungeista" on samoilla leveysasteilla kuin HellSinks? Ts. monessako kaupungissa on maa jäässä ja lämpötila pakkasella yleensä vähintään 4 kuukautta, pahimmillaan 5 kuukautta vuodesta? Ei taida Milanossa olla..? :roll:
Että onnea vaan tsadilaiset. Saatte, tai olette jo saaneet, ikioman Grüne Höllen, Vihreän Helvetin. Mutta toisin kuin nimikaimansa tykönä, niin Helsingin Vihreässä Helvetissäpä ei sitten paljoa moottorit pärise. Vaan siellä punnerretaan tippa nokassa Jopolla räntäsateessa.
Sääolojen ohella sisämaakaupunki Milanon tieliikenne on kovin kovin toisenlaista kuin kotoisen metropolialueemme
TM. ;D Ainoana yhteneväisyystekijänä on oikeastaan kehätie jolla liikkuu myös suhteessa enemmän ohikulkijaa kuin pk-seudulla. Lentokentät ovat myös suunnilleen samalla etäisyydellä kantakaupungista.
Sitten niitä eroavaisuuksia;
Milanon alueen maankäytössä ei ole tarvinnut ottaa huomioon lumea eikä sen poistoa missään määrin.
Kantakaupungin pikkukaduilla ei ole minkäälaisia pysäköintipaikkoja muutenkaan, autoja runnotaan parkkiin minne sattuu. Vaihteet jäävät vapaalle joten autot ovat myös siirreltävissä ulkopuolisten toimesta mikäli ovat tiellä. Tämän mahdollistaa myös kaupunkialueen yleinen tasaisuus, mäkiä ei juuri ole sen kummemmin kuin esim. Porissa tai Seinäjoella.
Erittäin kohtuuhintaisella ja kattavalla ("etelän kohteeksi" jopa täsmällisesti toimivalla) joukkoliikenneverkostolla saavuttaa kaikki suurkaupunkialueen kolkat nopeasti.
Satamaliikenne puuttuu Milanosta eli isoa määrää autoa ja rekkaa ei liiku siinä määrin rypäyksittäin kuin Stadin ulosmenoteillä ja kehillä.
Keskikaupunkia kiertävät kehätiemäisillä kaduilla ajetaan lujaa, isokokoiset kiertoliittymät eivät juuri koskaan puurouta liikennettä liikennevalojen malliin.
Lähes kaikki sisääntuloväylät jatkuvat suorina ja moottoritiemäisinä väylinä aivan keskustan tuntumaan saakka, toisin kuin Helsingissä jossa tänä päivänä jostain Hakamäentieltä kylillepäin liikenne muuttuu puuroiseksi ihan valoilla ohjatusti.
Keskusta-alueen päärautatieasemilta pyörii säännölliset junayhteydet naapurikaupunkeihin ja naapurimaihin. Pendelöinti on melko yleistä ja businessluokassa sujuu työntekokin.
Polkupyöriä ei silti kylillä näkynyt (ainakaan viimeksi) kuin universaalien kaupunkihipsterien ja saksalaisten turistien käytössä. Kaupunkipyöriä tietysti oli tarjolla mutta melko iloisesti olivat kerättyinä telineisiin sinne tänne. Jos muistan oikein niin Duomon ympäristössä oli polkupyöräily tuolloin kielletty ja kävelyä reippaampaa liikkumista ylipäätään rajoitettu kaikenlaisin estein, "yleisistä syistä" ehkäpä.
Muita Sinnemäen mainitsemia esimerkkikaupunkeja ei taidettu jutussa mainita. Ehkä syystäkin. :facepalm:
Quote from: MiljonääriPlayboy on 13.05.2020, 16:08:14
Tätä samaa kaupungin paskomista (katujen kaventamista, parkkipaikkojen poistamista, jne) on harjoitettu jo vuosia Lahdessa. Tämän seurauksena keskustan alue on muuttunut spurgujen, matujen, mustalaisten ja narkkareiden temmellyskentäksi, josta liikkeet yksi kerrallaan kaikkoavat. Noh, onpahan siellä sitten tilaa Jopoilla.
Lahti sai kaupunginjohtajan Mikkelistä jossa onnistui hyvin toriparkin rakentaminen ja toriparkista Mikkelissä onkin hyvät kulkureitit useampaan kauppakeskukseeen ja toriparkin käyttöaste on korkea ja samaa konseptia yrittettiin siis Lahdessa.
Toriparkin rakentaminen Lahteen (Mikkelin mallin mukaisesti) ei onnistunut. Rempan aikana vireä torikauppa kuoli ja samaten ympäristön kivijalkaliikkeet ja asiaa edisti Lahden keskustan ulkopuolle keskittyneet ostosparatiisit Launeelle ja Karistoon.
Olisi luullut että Lahden toriparkista olisi tehty edes kuluväylä Sokoksen korttelliin vaan ei, miksi siis laittaisin auton Lahden toriparkkiin tai miksi edes kävisin keskustassa - Mamma Maria ei yksin riitä vetonaulaksi.
"Lahtelaisten suuresti rakastama ajatus ihan ikiomasta toriparkista alkaa muotoutua pikkuhiljaa konkretian tasolle. Tällä viikolla kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta teki viranhaltijapäätöksen, jolla myönnetään toriparkkia rakennettavalle Lahden Pysäköinti Oy:lle 20 miljoonan euron laina. Laina otetaan Lahden konsernipankista, joka hakee pääomansa rahalaitoksista. Eli lyhyesti kaupunki lainaa itselleen lainarahaa, mikä oli ikäänkuin pakko, koska yksikään yksityinen taho ei tähän projektiin uskaltanut lähteä mukaan. Kyseessä on selvästi riskibisnes, mutta mitäpä kaupungilla on hävittävää, kun takaajana ovat tavalliset lahtelaiset veronmaksajat.
Kaupunginjohtaja Myllyvirta pitää toriparkkia elintärkeänä Lahden keskustan elävöittämiseksi. Esimerkkinä on käytetty Mikkelin ja Kuopion toriparkkihalleja.
Lahden tori eroaa kuitenkin näiden kaupunkien toreista siinä, ettei täällä torin ympärillä ole juurikaan merkittäviä kauppoja tai kauppakeskuksia."https://www.omalahio.fi/paakirjoitukset/toriparkki-etenee/
Sama keskustan näivettyminen on nähtävillä Hämeenlinnassa - Sokosenkortteli on kuollut kun liikkeet ja maksavat asiakkaat siirtyivät uuteen Goodmainin kauppakeskukseen.
Quote from: MiljonääriPlayboy on 14.05.2020, 10:13:23
OIKEASTI MERKITSEVISTÄ. Huomaa ero. Vastaavasti myös rattijuoppoja on jäänyt tuomitsematta, jos on kerinnyt karkuun ja on jäänyt jälkinauttimisen mahdollisuus. Ja juuri tuo, että kortteja on haettu pois syyttömiltäkin, sehän nimenomaan alleviivaa pointtiani, että (lisä)vallan antaminen virkamiehille ja todistustaakan siirtäminen kansalaisille eivät johda mihinkään hyvään.
--
Aika näyttää. Minä taas luulen, että kynnyksen madaltaminen johtaa kalasteluyrityksiin ja virhemaksujen tulvaan, nyt kun niitä (ilmeisesti) voi lähetellä kuin nigerialaiskirjeitä konsanaan. Ilman mitään todisteita. Valtion kassa kun on aina tyhjä ja virkamiesten moraali ja se naurettava virkavastuu nyt ovat yksi saatanan iso vitsi.
Tunnut hautautuneen niin syvälle poteroosi, että ammut jo välillä kavereitakin. Nimittäin vaikka kuinka pidätkin itseäsi kyynisenä ihmisenä ja mesoat tästä uudesta lainsäädännöstä ja vaikka olet sinällään ihan oikeassa asiasi suhteen, niin sulla ei ole edes asteikkoa kyynisyydestä. Nimittäin odotat edelleen, että Suomalainen poliisi edes noudattaisi lainsäädäntöä tai olisi mitenkään missään vastuussa vaikkei noudattaisi.
Se mikä sen sijaan pysyy lainsäädännön puitteissa, on millaisia rangaistuksia ne kykenevät sinulle asettamaan. Ehkä sinunkin pitäisi joskus kokea se, millaista täysin laiton ja tarkoitushakuinen jahtaaminen lähipiiriläiselle on, ennen kuin ymmärtäisit miksi näen tämän yksiselitteisesti parempana. Sanotaan nyt vaikka näin, että maksut ovat vain maksuja, jotka voidaan perusteettimina voittaa oikeudessa, mutta perusteeton 6kk kortittomuus 6kk käsittelyajalla on jotain sellaista, mikä tuhoaa parhaimmillaan koko elämän ja jota ei voida peruuttaa.
Jos tämä sitten johtaa noihin toisenlaisiin väärinkäytöksiin, joihin se varmaan väistämättä johtaa, niin sitten se johtaa. Enkä voi tuota nykyliikennettä katseltuani olla enää varma, että se olisi edes huono juttu, jos rankaiseminen siirtyy enemmän päivällä kännykkää selaavien tai muuten täysin ajokyvyttömien nopeaan sakottamiseen siitä, kuin että rangaistaan himona sitä yhtä joka yöllä mokaamaan yhden tolpan tai joka muutenkin on ollut silmätikkuna.
Quote from: Fiftari on 13.05.2020, 15:15:32
Quote from: Apulaisjästipää Sinnemäki
"Helsinginniemeä kiertävä rantareitti on sellainen, missä olen itsekin paljon liikkunut. Siitä on tullut palautetta, että tilaa voisi olla enemmän", Sinnemäki sanoo tarkoittaen erityisesti osuutta Kaivopuiston rannasta Olympiaterminaalille ja Kauppatorille.
Viimeksi kun katsoin, Kaivopuiston rannasta Olympiaterminaalille oli sekä erillinen kävelyväylä (laitimmaisena rannassa) että pyöräilyväylä (kävelyväylän ja Ehrenströmintien välissä). Jos tuonne tehdään yhtään enempää tilaa pyöräilijöille, koko Ehrenströmintie pitää sulkea autoliikenteeltä. Tuskin tulee onnistumaan, sen verran isokenkäistä jengiä tuolla asuu.
Kuuluukos tämä tänne? (vain tilaajille)
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006505331.html?share=b9aacdc5909546f96d690682c1b6af6a
QuoteKun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa
Jätkäsaarelainen kerrostalo on täynnä sähkövikoja, kummallisia asennuksia, kolhiintuneita karmeja, naarmuisia lattioita ja epätasaisesti maalattuja kattoja. Asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen ostamansa kodit kuntoon.
13.5
...
Kuvateksti: "Ongelmat rakennuttajan ja pääurakoitsijan kanssa alkoivat heti kaupanteon jälkeen. Yhteydenottoihin ei enää vastattu, eikä melkein mihinkään muutostoiveisiin suostuttu. Edes seinien maalaus muuksi kuin valkoiseksi ei onnistunut", Harri Nieminen kertoo.
...
"Joku naapuri laittoi juuri tiedon, että heiltä menee sähköt koko asunnosta, jos lieden laittaa päälle", Nieminen kertoo.
"Toisella naapurilla taas oli sellainen ongelma, että kun kenen tahansa summeria siinä portaassa soitettiin, heidän asunnossaan soi summeri joka kerta. Kytkennät olivat menneet hutiin."
Monet asuntojen ongelmakohdista havaittiin jo vastaanottotarkastuksessa. Viat ja puutteet luvattiin korjata parin viikon aikana ennen joulun alla tapahtunutta muuttoa.
Juuri mitään listojen asioista ei kuitenkaan oltu hoidettu muuttoon mennessä. Niinpä Nieminen ryhtyi toimiin.
...
"Rakennuttaja, urakoitsija ja aliurakoitsijat eivät ole osoittaneet minkäänlaista aloitteellisuutta tai palveluasennetta. Osapuolet ovat vain syytelleet toisiaan hyvin avoimesti."
...
Lunta ei ensimmäisenä talvena juuri satanut, mutta sen vähän sulamisvedet päätyivät sadevesijärjestelmän sijaan joidenkin asuntojen parvekkeille. Talon jakokeskuksissa on ensimmäisten kuukausien aikana ehtinyt sattua myös kaksi vesivahinkoa.
...
^ Tuosta muistuu mieleen vanha Paul Newmanin tähdittämä leffa Liekehtivä torni. Siinäkin oli uuden tornitalon sähköasennuksissa hieman säästelty... ???
QuoteHelsingistä pääsee pikaratikalla Jakomäen kautta Vantaalle suunnitellulle pikaraitiotielle, jos Helsingin kaupungin laatima suunnitelma Viikin-Malmin pikaraitiotiestä toteutuu.
Viikin-Malmin pikaraitiotie on joukkoliikenteen uusi runkoyhteys keskustasta Kumpulan kautta Viikkiin, Latokartanoon ja Malmin lentokenttäalueelle sekä edelleen Malmille tai Jakomäkeen. Uusi pikaraitiotie kytkeytyy Helsingin nykyiseen kaupunkiraitiotiehen ja linkittyy myös rakenteilla olevaan raidejokeriin, sekä rakennettavaksi suunniteltuihin Vantaan ratikkaan, tiederatikkaan ja raidejokeri 2:een.
Viikin-Malmin pikaraitiotielinja olisi tärkeä yhteys myös Malmin lentokenttäalueelle. Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelmassa tarkastellaan kahta linjausvaihtoehtoa osuuden pohjoispäässä, joista toinen kulkee Malmin lentokenttäalueelta Malmin asemalle ja toinen Jakomäkeen. Linjausvaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta tiedotteen mukaan ne toteutunevat eri aikaan riippuen maankäytön kehittymisestä pikaraitiotiereitin varrella.[...]
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1807005?fbclid=IwAR0FaKKJayelTdUfZgj8mHUQG2uxFbfVsGQHvZ4KeVt5srPo9kkC-2zOHXY
QuoteTällä kertaa autokaistojen poistaminen kytkeytyy vahvasti myös koronavirukseen ja sen vaatimiin sosiaalisiin välimatkoihin.
Kaupunki ei ole vielä päättänyt mistä kaikkialta tilaa otetaan autoilta ulkoilukäyttöön, mutta kohteita voisivat olla asiasta kirjoittaneen Helsingin Sanomien mukaan ainakin Kaivopuiston ja Töölön kaupunginosien ranta-alueita kiertävät kadut.
– Tarkoitus on, että ihmisillä olisi mahdollisuus ulkoilla turvallisesti ja riittävin välimatkoin, ja käyttää kaupunkitilaa ilman huolta siitä, että on liian täyttä, kertoo vihreitä edustava Helsingin Kaupunkiympäristön toimialaa johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki HS:ssa.[...]
https://www.is.fi/autot/art-2000006511273.html
Ratikalla koronaturvallisesti ulkoilemaan.
Miten tuo Malmin pikaraitiotiesuunnitelma joskus 2030-luvulla liittyy Kaivarin ulkoilureitteihin?
Quote– Valtavat ulkoilmakahvilat ja leveämmät väylät kävelijöille tulevat tarpeeseen täälläkin, kun ihmiset tarvitsevat aiempaa enemmän tilaa ajanviettoon ja oleiluun, apulaispormestari Sinnemäki summaa HS:n jutussa.
Korona on oiva veruke koko Helsingin muokaamiselle vihreiden ydinäänestäjien näköiseksi: tuottamaton vetelehtijöiden ikuisen opintovapaan areena. Kun korona on unohdettu, ei ole mitään tarvetta luopua saavutetuista eduista ja neliömetreistä.
Joskus 2060-luvulla muualta Suomesta tehdään turistimatkoja tsyge-heimon reservaattiin jossa paska ja hamppu haisee, kukaan ei tee työtä ja sukupuolta tutkitaan kuin talmudia, eli itsetarkoituksellisesti ja ilman loppua. Aavistuksen Itämeren valkoisen tyttären tulevaisuudesta saa katsomalla 70-luvun Bronxia.
Quote– Valtavat ulkoilmakahvilat ja leveämmät väylät kävelijöille tulevat tarpeeseen täälläkin, kun ihmiset tarvitsevat aiempaa enemmän tilaa ajanviettoon ja oleiluun, apulaispormestari Sinnemäki summaa HS:n jutussa.
Eli tulevaisuuden Helsingissä käydään entistäkin vähemmän työssä, ja "ihmiset" tarvitsevat yhä enemmän notkuntatiloja. Tämä selvä, onnea Helsinki. :roll:
Quote from: Waldseemüller on 19.05.2020, 12:19:38
Joskus 2060-luvulla muualta Suomesta tehdään turistimatkoja tsyge-heimon reservaattiin jossa paska ja hamppu haisee, kukaan ei tee työtä ja sukupuolta tutkitaan kuin talmudia, eli itsetarkoituksellisesti ja ilman loppua. Aavistuksen Itämeren valkoisen tyttären tulevaisuudesta saa katsomalla 70-luvun Bronxia.
Ei ole niin, että muut kaupunkiseudut voisivat välttyä samalta kohtalolta. Mitä tapahtuu pääkaupungissa, tapahtuu myöhemmin myös provinssissa. Helsingin yliopistohan kun ei edes ole punaisin, muualla on vielä punavihreämpää menoa.
Quote from: no future on 19.05.2020, 10:52:53
Miten tuo Malmin pikaraitiotiesuunnitelma joskus 2030-luvulla liittyy Kaivarin ulkoilureitteihin?
Ratikkareitin varrelta katkotaan kukkia ja puita. Ratikkareitin varrelle rakennetaan taloja, joiden tieltä hävitetään pensaita, puita, kukkia, ruohoja ja sammalta. Yhä suuremmalle joukolle ihmisiä tulee vähemmän ulkoilutilaa mahdollisessa seuraavassa epidemiatilanteessa, joissa ihmisten liikkumista maan sisällä ja maasta pois tai oleilua julkisissa sisätiloissa rajoitetaan.
Toki tauti leviää muuallekin. Helsinki on onneksi sellainen avannepussi minne loppujen lopuksi kaikki kuona valuu. Kirjaimellisesti. Kallioinen, vesistöjen halkoma niemeke joka haluamalla halutaan asumiskelvottomaksi, ainakin maksukykyisille. Parhaiten onnistuu estämällä vapaa liikkuminen, ja sitä autoilun kieltäminen on. Helsingin kaupunkisuunnittelu on autoilun kieltämistä. Ei sillä että kannattaisin autoilua Helsingissä, itse en sitä ikinä tee joten ei ole minulta pois. Mutta näen autottomuuden ensisijaisesti tilana jossa ei ole sitä vaihtoehtoa että lähtisi autolla jonnekin. Ihminen ilman vaihtoehtoja ei ole vapaa. Tietysti voi väittää että asumalla Helsingissä hyväksyt ehdot, ja toki se soijalatteporukalle sopii. Ne jotka kaipaavat vaihtoehtoja, eivät tulevaisuudessa enää asu Helsingissä.
Levennetyille bulevardeille ja havainnekuvien lehteville viihtymääriöille näen tulevaisuuden joka on täynnä räntäsadetta, suolaista loskaa, tuulessa kieppuvaa jätettä, koiranpaskaa, ruostuneita polkupyöränromuja ja kasviskahviloiden konkursseja. Suomessa ei oleskella kadulla, sattuneisita syistä.
Vähän Tampereen puolesta jänskättää. Sekin on hankala maantieteellisesti, järvet jotka ennen yhdistivät, kuristavat nyt maaliikennettä. Ratikka sinne on erittäin tervetullut. Autoliikenteen poistaminen pääkadulta on ainakin tuonut ruuhkia uusiin paikkoihin, kertovat. Parkkiluolia on paljon, eikä ikinä ole ollut vaikeaa päästä parkkiin kantakaupungin alueelle. Joka siis on naurettavan pieni. Tuntemani keskusta alkaa Pyynikintorilta ja loppuu Rautatieasemalle, ja kaikki sillä välillä on kävelyetäisyydellä. Ainoa (ja tehokas) tapa pilata liikkuminen Tampereella olisi kieltää kadunvarsipysäköinti. Toistaiseksi sitä ei ole tehty edes Hämeenpuistossa, missä sille olisi oikein hyvät perusteet (kapeat kaistat ala- ja yläpäässä muutaman kymmenen parkkipaikan vuoksi).
Yliopistot eivät tuhoa kaupunkeja, vaan valitut päättäjät. Helsinkiläisten on turha syyttää fillarikommunisteja elämänsä vaikeuttamisesta, jos äänestävät saman epäpyhän allianssin toista napaa kokoomusta.
Helsingissähän saa ajaa autolla käytännössä minne vaan, ja niitä pysäköintipaikkojakin on. Mulla seisoo tossa iso pakettiauto 50 metrin päässä kotitalosta, ja maksaa huimat 28€ kuukaudessa. Kantakaupungissa. Kunhan ei pahimman aamuruuhkan aikaan tuuttaa liikkeelle, niin sujuvasti pääsee paikasta toiseen. Parkkipaikkojakin löytää mistä vaan, kun on ajoissa liikkeellä, ja katujen täyttyessä parkkihalleissa on aina tilaa.
QuoteSITÄ pienennettiin, sitä muokattiin ja sitä siirrettiinkin pari kertaa. Siitä huolimatta viiden vuoden ponnistelujen jälkeen Vantaan Kivistön kauppakeskushanke ajoi lopulta karille.
Skanska ja NCC eivät rakenna Kivistöön mitään versiota kauppakeskuksesta.
Rakennusliikkeiden Vantaan kaupungin kanssa solmima esisopimus raukeaa ylihuomenna sunnuntaina.
KAUPPAKESKUSHANKE kaatui lopulta siihen, etteivät Skanska ja NCC saaneet sille sijoittajaa.
Skanskan hankekehityksestä vastaava johtaja Antti Tuomainen kertoo, että rakennusliikkeillä oli itse asiassa aiesopimus sijoittajan kanssa jo viime syksynä, mutta koronakriisi sai sijoittajan vetäytymään.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006515851.html
Kätevä tuo koronavirus, joka lopullisesti hävittää jo muutenkin kituvat projektit.
Quote from: l'uomo normale on 22.05.2020, 19:14:14
Kätevä tuo koronavirus, joka lopullisesti hävittää jo muutenkin kituvat projektit.
Jaa-a, eiköhän noiden firmojen valopäät otaa velkaa ihan hallituksena kun nyt sitä saa ja pääsee rakentamaan halvalla.
Mikä voisi mennä vikaan ???
Quote from: Titus on 22.05.2020, 19:52:04
Quote from: l'uomo normale on 22.05.2020, 19:14:14
Kätevä tuo koronavirus, joka lopullisesti hävittää jo muutenkin kituvat projektit.
Jaa-a, eiköhän noiden firmojen valopäät otaa velkaa ihan hallituksena kun nyt sitä saa ja pääsee rakentamaan halvalla.
Mikä voisi mennä vikaan ???
Eiköhän rakentaminen yleisesti hidastu jollain viiveellä koronan johdosta. Toistaiseksi painetaan täysillä, mutta uudet isot hankkeet taitaa etenkin liikerakentamisen puolella olla aika jäissä.
Mitä tohon Kivistön ostariin tulee, niin sinne sopisi sellainen ihan vanhan mallin pienempi lähiöostari, hittoako sitä SelloJumboRediä joka paikkaan kopioimaan. Ainakin Laajasaloon tehtiin tuollainen pienempi uusi ostari, oikeasti viihtyisä ja ihmisen kokoinen paikka päivittäistarpeiden hoitamiseen.
En edes muista koska olisin käynyt jossain näistä isoista ostoshelveteistä, ainakaan muuten kuin vain kävellyt läpi julkisilla liikkuessani.
^Ostoskeskuksia rakennetaan, jos niihin tulee vuokralaisia. Jos rakennuttaja ja rahoittajat olettavat ettei hanke tule kannattamaan, sitä ei toteuteta. Väitän ja oletan, että sitovien niin sanottujen ankkurivuokralaisten riittävä puuttuminen kaatoi tämän Kivistön hankkeen. Jos heitä ei ole, niin hanketta ei lähdetä toteuttamaan.
Alalla on laskelmien hyväksymisen kannalta hyvin tarkat taustavaatimukset asukaspohjista, ostovoimasta ja kaikesta muusta. Silti tälläkin hetkellä Suomessa on monia uusia tai uudehkoja liikerakennuksia täysin tyhjillään: jotkut ovat sinnitelleet vuoden, joitain ei ole avattu koskaan.
Jotkut toivottomiksi ennustetut yllättäen kauppakeskukset elävät hyvin, ja niitä jopa laajennetaan. Toiset "varmat automaattimenestyjät" eivät täyty kunnolla edes avajaistarjouksien aikana.
Esimerkiksi Tuurissa Vesa Keskisen veljen entinen myymälä on tyhjillään, vaikka se rakennettiin tyhjästä aiemmin peltona olleelle maalle vain muutama vuosi sitten.
Oletteko analysoineet koskaan kuinka paljon norjalaiset ovat liikerakentaneet Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana? Kovinkaan montaa liikekeskusta ei olisi rakennettu tai avattu ilman Giganttia, Poweria tai XXL:ää. Ruotsalaisten strategiana on ollut tulla enemmänkin olemassa oleviin keskuksiin vuokralaisiksi, mutta norjalaiset ovat tulleet tyypillisimmin uusiin vastarakennettuihin kauppakeskuksiin. Biltema on toki rakentanut monta omaa rakennusta kuten Ikeakin, mutta muita ruotsalaisten ketjujen varassa rakennettuja ostoskeskuksia ei tule nopeasti mietittynä mieleen. Biltema ja Ikeakin ovat tyypillisesti itse omassa rakennuksessaan ilman muita toimijoita.
Syystä ja toisesta ja kolmannestakin olen kulkenut aika paljon lähialueilla kävellen viimeisen vuoden aikana. Olen huomannut että kohtuullisen viime aikoina on paljon raivattu tienvieruspusikoita ja metsiköitä, jotka ovat sitä ennen saaneet olla rauhassa vuosikymmeniä. Projektiin on riittänyt rahaa ja kiinnostusta, mitä ilmeisesti ei ennen ole ollut. Mikä on motiivi, halu ehkäistä omaisuusrikoksia vai raiskauksia, vai halutaanko vain työllistää ihmisiä?
Quote from: l'uomo normale on 24.05.2020, 00:09:43
Syystä ja toisesta ja kolmannestakin olen kulkenut aika paljon lähialueilla kävellen viimeisen vuoden aikana. Olen huomannut että kohtuullisen viime aikoina on paljon raivattu tienvieruspusikoita ja metsiköitä, jotka ovat sitä ennen saaneet olla rauhassa vuosikymmeniä. Projektiin on riittänyt rahaa ja kiinnostusta, mitä ilmeisesti ei ennen ole ollut. Mikä on motiivi, halu ehkäistä omaisuusrikoksia vai raiskauksia, vai halutaanko vain työllistää ihmisiä?
Niistä risuista saadaan ökölöögistä biopolttoainetta, josta on ymmärtääkseni suuri pula. Toki myös työllistäminen on tärkeää tämän korkean työttömyyden aikana.
Biopolton raaka-aineeksi näitä minusta tarvitaan, ellen olen väärässä. (Oikeasti energiaa vaan taitaa kulua enemmän risujen kaatoon ja kuljetukseen kuin mitä niistä lopulta saadaan voimalassa ulos.)
Jos ne risukot esimerkiksi peittää näkyvyyttä risteyksissä tai jos alkavat kasvamaan tien reunojen yli, niitä käydään perkaamassa. Ainakin meillä päin kaupunki reagoi näihin asukkailta tulleen palautteen perusteella, joten on paikkoja joissa on pitkäänkin saattanut pajukko kasvaa. Turvallisuussyitä.
Quote1. Käyttöön tulee uusi katutyyppi: pyöräkatu
Pyöräkatu ei ole sama sama asia kuin pyörätie. Pyöräkadulla on sallittua liikkua myös muilla ajoneuvoilla, mutta ajonopeus määräytyy pyöräilijöiden mukaan. Muiden ajoneuvojen on annettava pyöräilijöille esteetön kulku.
Nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Pyöräkadun tunnistaa liikennemerkistä.
2. Pyörätiet ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia
Pyörätie on jatkossa lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä.Emma Kantanen/ Traficom
Maanantaista lähtien pyörätiet ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia. Jos kaksisuuntainen ajaminen on sallittua, on se merkitty lisäkilvellä.
Yksisuuntaisen pyörätien tunnistaa siitä, ettei sitä ole merkitty pyörätieksi, jos ajat sille väärästä suunnasta.
Muutos vaatii tarkkaavaisuutta, sillä lisäkilpien asentamisen siirtymäaika kestää 1.6.2027 saakka.
3. Yksisuuntaisella kadulla kahteen suuntaan pyöräily mahdollista
Yksisuuntaisilla kaduilla on jatkossa mahdollista pyöräillä molempiin suuntiin, jos siitä on kerrottu lisäkilvellä.
Pyöräilijän tulee varmistaa, että katuosuudella on lisäkilpi, sillä yksisuuntaisella kadulla ei automaattisesti saa ajaa kumpaankin suuntaan.
4. Polkupyörässä pitää olla punainen takavalo
Kulkua eteenpäin valaisevan valkoisen tai vaaleankeltaisen valon lisäksi hämärässä pyöräily edellyttää myös punaista takavaloa. Valon voi joko kiinnittää polkupyörään tai sen voi kiinnittää myös esimerkiksi pyöräilijän kypärään.
5. Pyörätien ja ajoradan risteysmerkinnät muuttuvat
Kun pyörätie risteää ajoradan kanssa, puhutaan pyörätien jatkeesta. Tällainen jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla tai mustana raitana suojatiemaalauksessa.
Väistämissäännöt pysyvät ennallaan, mutta väistämisvelvollisuusmerkit muuttuvat. Autoilijoiden väistämisvelvollisuus merkitään jatkossa aina kärkikolmiolla, stop-merkillä tai liikennemerkillä. Merkinnät tulee toteuttaa kesään 2023 mennessä.
Myös tässä siirtymäaika vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Jos liikennemerkki puuttuu, pyöräilijä on väistämisvelvollinen pyörätien jatkeella.
Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää pyörätien jatkeella liikennemerkeistä riippumatta kuten tähänkin asti.
6. Pyörätien käyttövelvoite kevenee
Maanantaista lähtien pyöräilijä voi pyörätien lisäksi ajaa myös tien oikean laidan pientareella tai ajoradalla.
Tämä on perusteltua, jos ajosuunnassa vasemmalla puolella sijaitsevalle pyörätielle siirtyminen vaatisi esimerkiksi turhia tai vaarallisia ajoradan ylityksiä tai jos pyörätie ei ole turvallinen esimerkiksi työmaiden vuoksi.
https://yle.fi/uutiset/3-11375153 (https://yle.fi/uutiset/3-11375153)
Yleishyödyllistä tietoa, joten lainasin kokonaan. Sekavalta tuntuu. Taitaa olla varmempi siirtyä nurmikon puolelle kävelemään, mikäli mahdollista.
^Hiukka tuntuu että ollaan korjattu asioita jotka eivät olleet edes rikki :facepalm:
Ihan fiksu muutos tuo että pyörätien jatke on merkattu vain jos autoilijalla on väistämisvelvollisuus. Joitain suojatien merkintöjä oltiin jo meillä päin korjattu. Kiireinen kesä tulee olemaan maalareilla, vaikkakin siirtymäaikaa on melko reilusti.
Aika vähän tuossa on mitään varsinaisia muutoksia, mitä nyt teksti on muotoiltu enemmän tyyliin, että pitää pikemminkin ennakoida kuin reagoida.
Quote
Noona Bäckgren HS
Julkaistu: 16:03
HELSINGIN Merisatamanranta ja Ehrenströmintie on maanantaista alkaen muutettu "
"Rauhallisen liikkumisen kaduksi"
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Ehrenströmintie on suljettu kokonaan moottoriajoneuvoliikenteeltä ravintola Mattolaiturin ja Kylpyläaukion välillä. Lisäksi penkkien ja istutuslaatikkojen tavoite on viestiä autoilijoille katujen pihakatumaisesta luonteesta.
Kaupungin kyltin mukaan katkaistulla osuudella Ehrenströmintiellä on voimassa "koronapandemian aikainen liikennejärjestely".
Alueella on mahdollista pysäköidä kadun varren lisäksi Kylpylänaukion pysäköintialueella. Osaan nykyisistä kadunvarsipysäköintipaikoista sijoitetaan katukalusteita. Pyöräliikenne siirretään ajoradalle.
KYSEESSÄ on kokeilu, jonka tavoitteena on pormestari Jan Vapaavuoren (kok) mukaan taata turvallinen kaupunkielämä kaikille kaupunkilaisille koronaepidemian aikana.
"Suosituissa virkistyskohteissa, kuten Kaivopuiston rannassa on poikkeusolojen aikana liikkunut aiempaa enemmän kaupunkilaisia ja liikkumistila on saatujen runsaiden palautteiden perusteella käynyt vähiin. [....]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006548975.html
Salaam!
Olen vähän myöhään matkassa, mutta komppaan ehdottomasti sitä, että on oikein että vain sellaiset jatkeet merkataan, joilla etuajo-oikeus voi edes syntyä. Tässä on todellakin ollut vähän hämminkiä, kun pyöräilijät luulevat tuon oleva "pyöräilijän suojatie".
Samoin ajoradan vieressä ajamisen pykälä on saanut aiheellisen höllennyksen, joka todennäköisesti vain parantaa tottelevaisuutta, kun ei enää mennä ääliömäisyyksiin. Vaan kun vielä poliisi alkaisi puuttumaan noihin trikookiitäjiin, joille ei edes mopoille sallittu pyörätie kelpaa.
Turha nillittää tuosta Ehrenströmintien sulkemisesta. "Kaupunkilaisilta" on kysytty (en tiedä, missä) ja ei muuta kun katu poikki. Näitä tulee jatkossa lisää ja Vapaavuori komppaa, kuten tuostakin oli nähtävissä. Ei auta kuin alistua.
Seuraavaksi nimittäin lähtevät parkkipaikat Runeberginkadun pohjoispäästä ja Caloniuksenkadulta, kun rakennetaan pyöräteitä. Liikennesuunnittelupäällikkö on jo määrännyt paikalle siirtokehotukset "tulevia liikennejärjestelyjä varten".
Helsingin kaupungin sivuilta löytyy infoa siitä, että Hietaniemestä poistetaan merkittävä osa parkkipaikoista. Itse asiassa koko Etu-Töölössä Mechelininkadun läheisyydessä ei saa kohta parkkeerata kuin pätkällä Arkadiankatua, Väinämöisenkadulla ja Hietaniemenkadulla.
Jos joku on vilkaissut Vihdintien pikaraitiotien yleissuunnitelmaa, niin sen myötä poistuvat pysäköintipaikat myös Topeliuksenkadulta.
Yhteistä näille kaikille on se, että tilalle rakennetaan pyörätiet.
Mutta helsinkiläiset ovat tätä toivoneet ja tämän puolesta äänestäneet.
:flowerhat: :silakka:
Olen ajanut autoa noin 30 vuotta, mutta myönnän, että minulle on aikalailla epäselvää, missä tilanteissa laki vaatii väistämään pyöräilijää.
Olen omalla kohdallani autoilijana ratkaissut tämän pulman siten, että väistän aina jalankulkijaa ja pyöräilijää, milloin he ovat pyrkimässä ylittämään ajamani ajoradan.
Ainoa toiveeni on, että mainitut ryhmät ilmaisisivat pyrkimyksensä kohtuullisen selvästi eivätkä viime tingassa muuttaisi suuntaansa tai nopeuttaa porhaltaen tielle yllätyksellisesti. Lisäksi toivon, että talviaikaan tien ylittäjä ymmärtäisi, että auto ei välttämättä voi pysähtyä noin vain edes hitaasta nopeudesta, jos on erityisen liukasta tai jos tilanne tulee nopeasti eteen.
Toisinaan olen itsekin jalankulkijan asemassa ja silloin tapanani on tietä ylittäessäni antaa tilaa autoille - ainakin, jos sieltä on tulossa vain muutama: minua ei haittaa odotella kolme tai viisi sekuntia tien reunassa. Tällöin pysyn kaukana suojatien alkamiskohdasta ja katselen vaikka taivaalle osoittaakseni autoilijoille, etten ole juuri nyt ylittämässä tietä. Näin takaan paitsi oman turvallisuuteni, myös tieliikenteen sujuvuuden, mikä osaltaan vähentää saasteita ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Quote from: uuninpankko on 22.06.2020, 18:03:49
Turha nillittää tuosta Ehrenströmintien sulkemisesta. "Kaupunkilaisilta" on kysytty (en tiedä, missä) ja ei muuta kun katu poikki. Näitä tulee jatkossa lisää ja Vapaavuori komppaa, kuten tuostakin oli nähtävissä. Ei auta kuin alistua.
Seuraavaksi nimittäin lähtevät parkkipaikat Runeberginkadun pohjoispäästä ja Caloniuksenkadulta, kun rakennetaan pyöräteitä. Liikennesuunnittelupäällikkö on jo määrännyt paikalle siirtokehotukset "tulevia liikennejärjestelyjä varten".
Helsingin kaupungin sivuilta löytyy infoa siitä, että Hietaniemestä poistetaan merkittävä osa parkkipaikoista. Itse asiassa koko Etu-Töölössä Mechelininkadun läheisyydessä ei saa kohta parkkeerata kuin pätkällä Arkadiankatua, Väinämöisenkadulla ja Hietaniemenkadulla.
Jos joku on vilkaissut Vihdintien pikaraitiotien yleissuunnitelmaa, niin sen myötä poistuvat pysäköintipaikat myös Topeliuksenkadulta.
Yhteistä näille kaikille on se, että tilalle rakennetaan pyörätiet.
Mutta helsinkiläiset ovat tätä toivoneet ja tämän puolesta äänestäneet.
:flowerhat: :silakka:
Asun itse Hgissä ja komppaan täysillä. Mahdollisimman paljon kieltoja, katujen remppoja ja aukirepimisiä, kaistoja vähennettävä jne - pyöräteitä lisää, Baabelia lisää ja täysi helvetti & tietulleja. Hki saakoon maksaa äänestelyuistään. White Flightia ja veronmaksajia pois. Kivijalkaan saa polttaa. Ei aisuriäänestäjä tajua mitään ennen sitä.
Quote from: Jorma M. on 22.06.2020, 18:49:07
Asun itse Hgissä ja komppaan täysillä. Mahdollisimman paljon kieltoja, katujen remppoja ja aukirepimisiä, kaistoja vähennettävä jne - pyöräteitä lisää, Baabelia lisää ja täysi helvetti & tietulleja. Hki saakoon maksaa äänestelyuistään. White Flightia ja veronmaksajia pois. Kivijalkaan saa polttaa. Ei aisuriäänestäjä tajua mitään ennen sitä.
Satuin käymään Helsigissä tässä, sekä monella osaa kokemus oli aikalailla karmiva. Jotenkin tuntuu, että olet valitettavan oikeassa siinä, että Helsinki saattaa hyvinkin olla jo pelastamisen ulkopuolella, sekä tuho saattaa olla jo monellakin osaa väistämätön. Voimavarat pitäisi varmaan ennemmin keskittää siihen, että pyrittäisiin mieluummin estämään tuon hulluuden leviäminen muualle.
Forssa on surkea esimerkki nykysuuntauksesta ja Virheiden toivomasta mallista, jossa kaikki ihmiset asutetaan suuriin kaupunkeihin. Forssa on ollut elinvoimainen pieni kaupunki, josta on löytynyt hyvin palvelut ja työpaikat. Nykyään kuoleva kaupunki. Keskustassa paljon tyhjiä liikekiinteistöjä. Ja yksi ongelma on CityMarket ja Prisma, jotka tappavat kaikki pienet liikkeet altaan. Surullisen kallista, kun samaan aikaan isoissa kaupungeissa rakennetaan kauhealla kiimalla ja helvatan kalliilla uutta asuntoa ja liiketilaa.
QuoteYksisuuntaisen pyörätien tunnistaa siitä, ettei sitä ole merkitty pyörätieksi, jos ajat sille väärästä suunnasta.
Siis mitä :facepalm:
Eli siis vähän sama kuin että nykyään tietää tehneensä rikoksen vasta siinä vaiheessa kun poliisi on ovella? Mistään sitä ei voi päätellä ainakaan etukäteen.
Monikulttuuriselle taksiyrittämiselle omat kaistat :
T24: Helsingin Sataman taksipalvelut ja Länsisataman pysäköintijärjestelyt uudistuvat
QuoteHelsingin Satama uudistaa laivaterminaalien taksipalveluita Katajanokalla ja Länsiterminaali T2:ssa heinäkuusta 2020 alkaen. Silloin terminaalialueilla varataan toinen taksikaista ainoastaan uusien sopimuskumppaneiden Lähitaksin ja Taksi Helsingin käyttöön. Toinen kaista jää muiden taksipalveluiden tuottajien käyttöön.
– Matkaketjun sujuminen on sataman matkustajaliikenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimpiä kehittämisen kohteitamme. Haluamme tarjota matkustajille helpon ja luotettavan taksipalvelun kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina, Helsingin Sataman liikennepäällikkö Arto Satuli sanoo.
https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/2331164
:flowerhat:
Quote6. Pyörätien käyttövelvoite kevenee
Maanantaista lähtien pyöräilijä voi pyörätien lisäksi ajaa myös tien oikean laidan pientareella tai ajoradalla.
Tämä on perusteltua, jos ajosuunnassa vasemmalla puolella sijaitsevalle pyörätielle siirtyminen vaatisi esimerkiksi turhia tai vaarallisia ajoradan ylityksiä tai jos pyörätie ei ole turvallinen esimerkiksi työmaiden vuoksi.
vs.
Quote2. Pyörätiet ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia
Pyörätie on jatkossa lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä.
Maanantaista lähtien pyörätiet ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia. Jos kaksisuuntainen ajaminen on sallittua, on se merkitty lisäkilvellä.
Yksisuuntaisen pyörätien tunnistaa siitä, ettei sitä ole merkitty pyörätieksi, jos ajat sille väärästä suunnasta.
...mitä joutuukaan pyöräilijä tekemään huomatessaan, että väylä muuttuukin edessä yksisuuntaiseksi (pyörätieksi), ja on juurikin ajamassa väärään suuntaan..? Ts. halutun kulkusuuntainen pyörätie onkin tien toisella puolella?
Jos ei taskussa satu olemaan Star Trekistä tuttua siirrintä, niin veikkaanpa, että pyöräilijä joutuu tekemään siinä kohtaa
TURHIA TAI VAARALLISIA AJORADAN YLITYKSIÄ.
Oman kotitaloni kohdalla tilanne on juurikin näin, yksisuuntaisen pyörätien alkaessa. Kun tulet kaupungista päin kotiin, niin vaihtoehtoina on kaksi liikennevaloylitystä + ajat yksisuuntaista pyörätietä
talon ohi 200 m, teet vielä yhden kadun ylityksen, palaat 150 m takaisin. Käytetty aika noin 3 minuuttia.
Tai sitten ajat vaan 50 m vastavirtaan. Käytetty aika noin 15 sekuntia. Aika moni ajaa vastavirtaan.
Yksisuuntaisen pyörätien alku (ja yksisuuntainen pyörätie ylipäätään, ajosuuntaa myöten) on lisäksi merkitty vähintäänkin
nerokkaasti. Nimittäin
MAALILLA KATUUN. Mitään liikennemerkkiä ei ole, kun lähestyt yksisuuntaisen pyörätien päätä väärästä suunnasta. Eli talvella et tiedä mistään mitään, jos/kun lähestyt väärästä suunnasta: et missä kohtaa se normaali pyörätie/jalkakäytävä muuttuu yksisuuntaiseksi, et mikä sen pyörätien kulkusuunta on, et kumpi puoli on pyörätie ja kumpi jalankulkijoiden puoli.
KUKA V1TTU NÄITÄ OIKEIN SUUNNITTELEE?On tämä kyllä helmitouhua. Ensin paskotaan autoilu, sitten paskotaan seuraavaksi polkupyöräilykin.
Ja sitä pyöräilyähän on kohta luvassa kaikille reilusti lisääkin:
QuoteOhisalo kertoo esimerkkejä, millaisilla päätöksillä päästöjä voidaan vähentää. Hän kannattaa ruuhkamaksulainsäädäntöä.
- Pitäisi miettiä, saammeko vähennettyä kasvukeskuksissa ruuhkia ruuhkamaksuilla. Niille ihmisille, joiden täytyy autoilla, liikenne olisi jouhevampaa. Melu ja saasteet vähenisivät. Ihmiset ehkä alkaisivat käyttää enemmän pyöriä ja joukkoliikennettä ja kävellä, Ohisalo pohtii.
Sähköpyöräilyn edistäminen ja biokaasulla tai sähköllä käyvien autojen osuuden tuntuva lisääminen.
Eivätkös ne meinanneet suuruudenhulluuksissaan rakentaa koko Suomen läpi kulkevan pyörätienkin?
Ja ettei kenellekään jää mitään epäselvää: ei, minä en vastusta pyöräilyä. Pyöräilen itsekin. Kesäisin on viime vuosina tullut enemmän kilsoja pyörään, kuin autoon. Mutta se, että tuollaiset punavihreät-politrukit
PAKOTTAVAT ihmiset luopumaan autoilusta ja siirtymään pyöräilyyn maassa, jossa
on pahimmillaan lumi maassa neljä, jopa viisi kuukautta vuodesta, on ihan saatananmoista sosialismia, jota ei kenenkään pitäisi tukea. Oma työmatka (20+ km/suunta) menee kyllä fillarilla
-vielä tässä iässä, kesällä ja jos ei sada vaakasuoraan, niin että läppärit ja muut kastuu. Mites ne muut caset sitten? En ole talvella edes kokeillut, edes sähköpyörällä. Ja ennen kaikkea: kesäinen työmatkapyöräily on
OMA valintani. Ei tulisi itselleni mieleenkään ruveta tuputtamaan sitä väkipakolla muille.
Kyllä taas kaikesta paistaa, että asiaa ajavat pääkaupunkiseudun hipit (
joista suurin osa ei edes itse pyöräile), ja että asiaan on haettu neuvoa 1000+ km etelän suuntaan painottuneilta, yhteiskunnan kustantamilta seminaarimatkoilta.
Minun puolestani Ohisalo saisi näyttää itse mallia ja luopua virka-autosta ja taksikortista kokonaan. Eiköhän siellä Tsadissa suurin osa matkoista ole noita himoittuja alle muutaman kilsan matkoja. Ei muuta kuin salkku Jopon tangolle ja menoks, sano... jos Rexona pettää, tai kesäsade kastelee jakkupuvun ennen seuraavaa palaveria, niin se on voi voi. Sehän nyt on pieni hinta päästöjen puolittamisesta, vai mitä Ohisalo?
edit:typo
On tämä kyllä aivan perseestä. Nämä ihmiset haluavat väkisin viedä Suomen takaisin 60-luvulle, jolloin autoilu oli vain rikkaiden yksityisoikeus, ja rahvas kulki fillarilla tai jalkaisin.
Henkilökohtaisesti en lainkaan tykkää tulevaisuudessa siintävästä näkymästä, jossa suomalaiset, jotka ennen kulkivat autoillen, kulkevat pyörällä ja kuljettavat myös lapsensa ja tavaransa pyörällä niin kuin jotkut köyhän maan riksakuskit.
Ja se talvi. Tuleeko Ohisalolle lainkaan mieleen, että
1) Suomessa on 6-8 kuukautta vuodesta maa lumen ja jään peitossa, jolloin pyöräily on melko penteleen vaikeaa,
ja
2) pyöräilyn vaihtoehto joukkoliikenne toimii lähinnä kehä kolmosen sisäpuolella? Kaikki muut paitsi helsinkiläiset joutavat siis kävellä töihin talvisin, jos ei bussit kulje.
^ lisäksi:
Kauhealla itkulla ja kitinällä piti saada ne muutamat hassut KIKY-minuutit työpäivään. Koko Hölmölän talous oli (vuositasolla) muutamasta tunnista kiinni.
Mutta sitten yhtäkkiä onkin täysin OK, että merkittävä osa työssäkäyvästä väestöstä käyttää/käyttäisi 1-n kertaisen* ajan työmatkoihinsa (ja lasten hakemiseen jne).
Ai niin, sehän on vaan musikoiden OMAA aikaa, sillähän ei ole mitään väliä. Polkekoot vaikka koko yön mankelilla kodin ja työpaikan väliä, kunhan ovat aamulla työpaikalla ajoissa.. :P
*itselläni esimerkiksi: autolla 20 min/suunta, fillarilla 60 min/suunta. Jos ei pyöräilyä ota kuntoilun/harrastuksen kannalta, niin joka päivä menee 80 minuuttia roskikseen. Eli viikkotasolla 6 h 40 min. Eli lähes kokonaisen ylimääräisen työpäivän verran. Jos joutuu/joutuisi pakolla pyöräilemään.
edit: lisäys
^Eikä nyt unohdeta sitä, että automekaanikkojen koulutukseen tulee opetussuunnitelmaan pakollinen polkupyöränkorjauskoulutus.
Yksityisautoilu halutaan lopettaa. Köyhät pois teiltä, niin rikkailla on vapaat väylät huristella sähköautoillaan. Ruuhkamaksut tulevat varmasti ja pysäköinti laitetaan verolle myös työpaikkojen pihamailla.
Varoituksen sana:
Emäntä autolla otti fillaristin kanssa yhteen niin rumasti, että fillaristityttö sairaalaan useaksi päiväksi.
Poliisi teki piirroskuvan tapahtiumapaikasta huomautuksella "ei mittakaavassa", jonka perusteella autoilija syyllinen.
Oikeuteen tuotiin myös mittakaavaan piirretty kuva tapahtumapaikasta. Sen perusteella käräjä- ja hovioikeus totesivat fillaristin syylliseksi.
Eli olkaa tarkkana.
^ fiksu pyöräilijä (ja jalankulkija) väistelee, riippumatta siitä, kenellä on etuajo-oikeus.
Vaikka oikeus toteaisi kolarin jälkeen pyöräilijän tai jalankulkijan ns. olleen oikeassa, niin paljonko se lohduttaa, jos on mullan alla, aivovaurion saaneena, halvaantuneena, lonkka murskana tai jalka poikki? Ei paljoakaan. Autoa vastaan kolaroidessa tulee äkkiä niin pahoja vaurioita, että mahdollisuudet elinikäisiin vammoihin (tai pahempaan) ovat huomattavan suuret.
edit: tarkentava lisäys
Quote from: Roope2 on 01.07.2020, 06:47:07
Varoituksen sana:
Emäntä autolla otti fillaristin kanssa yhteen niin rumasti, että fillaristityttö sairaalaan useaksi päiväksi.
Poliisi teki piirroskuvan tapahtiumapaikasta huomautuksella "ei mittakaavassa", jonka perusteella autoilija syyllinen.
Oikeuteen tuotiin myös mittakaavaan piirretty kuva tapahtumapaikasta. Sen perusteella käräjä- ja hovioikeus totesivat fillaristin syylliseksi.
Eli olkaa tarkkana.
Näitä tulee aina silloin tällöin vastaan facebookissa että poliisi on piirtänyt vähän sinne päin ja pitänyt käyttää omaa aikaa ja vaivaa että saanut tilanteesta luotua sen aidon kuvan joka on päinvastainen poliisin luomaan kuvaan nähden.
Quote from: Tuulenhenki on 30.06.2020, 14:52:36
On tämä kyllä aivan perseestä. Nämä ihmiset haluavat väkisin viedä Suomen takaisin 60-luvulle, jolloin autoilu oli vain rikkaiden yksityisoikeus, ja rahvas kulki fillarilla tai jalkaisin.
Henkilökohtaisesti en lainkaan tykkää tulevaisuudessa siintävästä näkymästä, jossa suomalaiset, jotka ennen kulkivat autoillen, kulkevat pyörällä ja kuljettavat myös lapsensa ja tavaransa pyörällä niin kuin jotkut köyhän maan riksakuskit.
Ja se talvi. Tuleeko Ohisalolle lainkaan mieleen, että
1) Suomessa on 6-8 kuukautta vuodesta maa lumen ja jään peitossa, jolloin pyöräily on melko penteleen vaikeaa,
ja
2) pyöräilyn vaihtoehto joukkoliikenne toimii lähinnä kehä kolmosen sisäpuolella? Kaikki muut paitsi helsinkiläiset joutavat siis kävellä töihin talvisin, jos ei bussit kulje.
Iso ero 60-lukuun on, että tuolloin oli aikalailla koko maassa toimiva joukkoliikenne. Kaupungista toiseen pääsi bussilla tai junalla ja siitä eteenpäin kattavan reittiverkoston ansiosta myös syrjäkylille.
Pienissäkin kylissä oli ainakin kauppa, yhtään isommissa myös posti (ja postipankki) ja koulu, ehkä myös kirjasto.
Maailma on muuttunut noista ajoista. Autoilu on käytännössä välttämätöntä. Aika harva pystyy keskittämään ja aikatauluttamaan koko elämänsä Kehä III:n sisäpuolelle niin, että edes lähes kaikki on kohtuudella toteutettavissa jalan /fillarilla /julkisilla.
Quote from: Fiftari on 01.07.2020, 12:43:55
Näitä tulee aina silloin tällöin vastaan facebookissa että poliisi on piirtänyt vähän sinne päin ja pitänyt käyttää omaa aikaa ja vaivaa että saanut tilanteesta luotua sen aidon kuvan joka on päinvastainen poliisin luomaan kuvaan nähden.
Poliisin toiminta on itselle ollut jo pitkään ensisijainen syy pitää kojelautakameraa. Tässä on montakin sellaista tapausta ollut, mukaan lukien eräs jossa poliisi ajoi itse kolmion takaa eteen, otti itseensä ja aloitti tarkoitushakuisen katsatuksen. Samaan tapaan kerran meinasi tulla ohittaessa nokkakolari, kun paikassa jossa ei ole keltaista viivaa talon pihasta käännyttiin melkein mun nokkaan ja sitten vielä soitettiin poliisit mulle vaarallisesta ohituksesta. Meni oikeasti hermo, vaikka yleensä en ole niin pikkumainen, niin tässä tapauksessa luovutin videon poliisille.
Muutama sana hidastetöyssyistä..
Laskin huvikseni, että eräällä itä-helsinkiläisellä pientalo/kerrostaloalueella on 800 metrin matkalla yhdeksän hidastetöyssyä ja ne ovat vielä hyvinkin jyrkkiä niin, että yhtäkin oli kaupunki joutunut loiventamaan asfaltilla kun ihmiset olivat kai rikkoa autonsa siinä.
Matkalla on siis töyssy keskimäärin 89 metrin välein. Eihän tuossa paljoudessa ole mitään järkeä, kyllä nopeudet pysyisivät kurissa puolella tuosta määrästä varsinkin kun kyseessä on kapea ja mutkainen tie ja oikealta tulijoilla ei ole kolmiota.
Britanniassa on tutkittu, miten paljon töyssyt lisäävät saasteita kun autot joutuvat jarruttelemaan ja sitten taas kiihdyttämään. En muista lukuja, mutta kun Suomessakin on miljoonia töyssyjä, ne lisäävät saastekuormaa melkoisesti. Myös auton jarrupalat kuluvat ja näin katupölyn määräkin kasvaa. Lisäksi töyssyinen tie on vaikkapa aurauksen kannalta hankala ja hidas, siis kallis hoitaa. Myös äänisaaste lisääntyy kun autot kiihdyttelevät töyssyltä toiselle sen sijaan, että ajaisivat tasaista nopeutta.
En tuomitse töyssyjä sinänsä, ne voivat olla järkevä lisä joissain paikoissa, esimerkiksi koulujen edustan suojateillä. Mutta töyssyjen sijoittelu pitäisi tarkkaan harkita eikä vain varmuuden vuoksi kylvää niitä vähän sinne tänne.
Yksi vaihtoehto, olisi siirtää nuo tarkoitetut kameratolpat tuolta maanteiden sakkoansoituksesta kaupunkiin, jossa niilä voitaisiin saada jotain oikeaa hyötyäkin.
Samaan syssyyn tekisi mieli epäillä koko työssyjen oikeaa turvallisuusetua, että onko sekin vain se normaali tilastoharha, joka on saatu aikaan jalankulkiaturvallisilla autoilla?
^On hyvä kysymys miksi kaupungeissa ei ole kameratolppia?
Jokin peruste ja päätös siinä on taustalla, mutta sitä ei vain voi kertoa kansalaisille.
^ Ainakin Helsingissä on kameravalvontaa, joskin niukasti. Valvontaa ollaan lisäämässä. Muistelen, että ainakin Pitkänsillan kupeessa on keskustan kameravalvonnasta ilmoittava liikennemerkki.
Quote from: Helsingin kaupunki 2.11.2018Helsingin kaupunki pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta lisäämällä automaattista kameravalvontaa. Kaupunkiympäristölautakunta saa 6. marraskuuta käsiteltäväkseen esityksen, jossa Helsinkiin ehdotetaan 70:tä uutta kameravalvontapistettä. Tavoitteena on asentaa vuosittain keskimäärin 14 "peltipoliisia" vuosina 2020–2024. Tällä hetkellä Helsingin katujen varsilla on käytössä neljä kameravalvontapistettä.
Automaattisella kameravalvonnalla on mahdollista valvoa ylinopeuksia ja punaista päin ajamista. Lisäksi kameroilla voidaan valvoa bussikaistojen käyttöä, mikä parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja toimivuutta.[..]
Lähtökohtana on, että kameratolpat sijoitetaan eri puolille kaupunkia niin, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty liikenneturvallisuudelle: valvontapisteitä esitetäänkin asennettavaksi paikkoihin, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia ja joille asukkaat ovat toivoneet valvontaa.
Sijoittamisperiaatteiden mukaisesti kameravalvontapisteitä ehdotetaan pääasiassa vilkkaille pääkaduille, joiden nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Sijoituksessa otetaan huomioon myös jalankulun määrä ja esimerkiksi koulujen läheisyys. [..]
Yhden valvontapisteen toteutus maksaa arviolta noin 15 000 euroa, joten esityksen mukaisten pisteiden toteutuksesta tulisi noin miljoonan euron kustannukset. Kameratolppien asennuksesta vastaa Helsingin kaupunki, valvontakameroiden hankinnasta ja liikenteen valvonnasta vastaa puolestaan poliisi.[..]
Loput linkistä:
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-lisaa-kameravalvontaa-liikenneturvallisuuden-parantamiseksi (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-lisaa-kameravalvontaa-liikenneturvallisuuden-parantamiseksi)
Quote from: Murkula on 06.07.2020, 13:14:22
Yksi vaihtoehto, olisi siirtää nuo tarkoitetut kameratolpat tuolta maanteiden sakkoansoituksesta kaupunkiin, jossa niilä voitaisiin saada jotain oikeaa hyötyäkin.
Samaan syssyyn tekisi mieli epäillä koko työssyjen oikeaa turvallisuusetua, että onko sekin vain se normaali tilastoharha, joka on saatu aikaan jalankulkiaturvallisilla autoilla?
Suomessa on liian paljon rahaa julkisella sektorilla ja sen näkee jo nykyisessä kehityksessä, kun vedetään pyöräteitä asutuskeskuksista peltojen keskelle ja joita kukaan ei näytä käyttävän sekä samalla, kun vanhojen asemakaavojen laajalle levitettyjen omakotitaloalueiden keskellä kulkevat autotiet kutistetaan terävillä reunakivillä reunustetuiksi ränneiksi, joiden vieressä menee betonikiveys sekä viherkaista ennen kevyenliikenteenväylää jossa ei näy koskaan kulkijoita. Uusilla tehotuotetuilla kerrostaloalueilla ei ole sitten pysäköintimahdollisuutta ainakaan ilmaiseksi.
Väestöprojektio ei tällaista suuruudenhulluutta ainakaan tue jos kyse on nettomaksajista.
Quote from: Supernuiva on 06.07.2020, 15:50:29
^On hyvä kysymys miksi kaupungeissa ei ole kameratolppia?
On noita Tampereellakin
Quote from: MiljonääriPlayboy on 01.07.2020, 12:04:32
^ fiksu pyöräilijä (ja jalankulkija) väistelee, riippumatta siitä, kenellä on etuajo-oikeus.
Vaikka oikeus toteaisi kolarin jälkeen pyöräilijän tai jalankulkijan ns. olleen oikeassa, niin paljonko se lohduttaa, jos on mullan alla, aivovaurion saaneena, halvaantuneena, lonkka murskana tai jalka poikki? Ei paljoakaan. Autoa vastaan kolaroidessa tulee äkkiä niin pahoja vaurioita, että mahdollisuudet elinikäisiin vammoihin (tai pahempaan) ovat huomattavan suuret.
edit: tarkentava lisäys
Juurikin näin. Saman yritän kyllä muistaa toisinkin päin. Eli siis jos itse auton ratissa aiheutan esim. pyöräilijän kuoleman tai vammautumisen, niin pää ei tuota kestäisi, vaikka ei olisikaan oma vika.
Quote from: mck on 06.07.2020, 22:19:49
Quote from: Supernuiva on 06.07.2020, 15:50:29
^On hyvä kysymys miksi kaupungeissa ei ole kameratolppia?
On noita Tampereellakin
Mutta käytännössä vain etuajo-oikeutetuilla "pääväylillä". Kameroita ei ole asennettu esimerkiksi koulujen suojateiden lähelle hidastetöyssyn korvikkeeksi.
Quote from: Supernuiva on 06.07.2020, 23:14:40
Mutta käytännössä vain etuajo-oikeutetuilla "pääväylillä". Kameroita ei ole asennettu esimerkiksi koulujen suojateiden lähelle hidastetöyssyn korvikkeeksi.
Niinpä, sekä liittyen myös muuhun keskusteluun aiheesta. Samaan aikaan kaikenmaailman kamera-autot parkkeerataan, ei koulujen kohtaan tai kevyen liikenteen ongelmakohtiin, vaan tasan sinne sivummalle ja viherkaistaleella erotetulle alueelle, jossa kuuluisi muutenkin olla 60 km/h rajoitus. Toinen vaihtoehto on juurikin maantiet ja etenkin matalan rajoituksen kohdat, joilla taaskaan ei ole kevyttä liikennettä nimeksikään, missään tapauksessa tuollaista ei ole keskustassa välkyttelemässä rinkiä kaahaavia amispeivareita.
QuoteGallup: Lähes puolet siirtäisi autoilun verotusta enemmän käyttöön perustuvaksi
Vastaajista 47 prosenttia vastasi kyllä kysymykseen "Pitäisikö autoilun verotusta mielestäsi siirtää auton ostohinnasta nykyistä enemmän auton käyttöön perustuvaksi?". Kolme kymmenestä vastasi ei, loput eivät osanneet kertoa kantaansa.
MTV uutiset (http://mtvuutiset.fi/artikkeli/gallup-lahes-puolet-siirtaisi-autoilun-verotusta-enemman-kayttoon-perustuvaksi/7865712#gs.9le3zr)
Miksei lue että enemmistö ei siirtäisi autoilun verotusta enemmän käyttöön perustuvaksi? Tuohan menisi niin että käyttökustannuksia lyödään hitaasti mutta varmasti niin koviksi että autoista olisi pikku hiljaa pakko luopua. Kun jäljellä on enää sähköpelit niin sitten ihmisten liikkuvuus onkin enää kaupunkien välillä joissa voi ladata, maaseutu kuolee. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin joissa massoja on helppo hallita ja valvoa. Sitten taas kun sähköautojen ja muiden pelien määrä ylittää kriittisen massan niin ollaan ihmeissään että mistä sähköä. Kuitenkin sähköyhtiöt ja siirtöyhtiöt kiittävät.
QuoteGallup: Lähes puolet siirtäisi autoilun verotusta enemmän käyttöön perustuvaksi
Tämä on helppo toteuttaa: poistetaan autovero. Autoilijan kuitenkin pitää autoa liikuttaakseen maksaa veroa, esimerkiksi polttoaineveroa. Siinä on veroa tarpeeksi. En ymmärrä, miksi autoilua pitäisi sen enempää verottaa, autohan on tälle maalle ja sen kansalaisille välttämättömyys, autosta on hyötyä. Sitä pitäisi paremminkin tukea valtion puolesta kuin verottaa.
Tietysti valtio on huolissaan, että se ei saisikaan vuosittaista kahdeksaa miljardia autoilijoiden lompakoista, mutta jos se raha jäisi autoilijoille, miten kansan ostovoima ja taloudellinen toimeliaisuus nousisikaan! Enemmän maata hyödyttää se 8 mljardia kansan kädessä kuin valtion pohjattomassa kassassa, josta valtio jakaa rahaa tyhmyyksiin ja maailmanparantamiseen.
Mutta en vänkää enempää tästä, koska alkaa olla jo ketjun aiheen rajamailla..
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.07.2020, 08:13:28
QuoteGallup: Lähes puolet siirtäisi autoilun verotusta enemmän käyttöön perustuvaksi
Tämä on helppo toteuttaa: poistetaan autovero. Autoilijan kuitenkin pitää autoa liikuttaakseen maksaa veroa, esimerkiksi polttoaineveroa. Siinä on veroa tarpeeksi. En ymmärrä, miksi autoilua pitäisi sen enempää verottaa, autohan on tälle maalle ja sen kansalaisille välttämättömyys, autosta on hyötyä. Sitä pitäisi paremminkin tukea valtion puolesta kuin verottaa.
Mutta en vänkää enempää tästä, koska alkaa olla jo ketjun aiheen rajamailla..
Sanoisin, että olemme ketjun aiheen "syvän pään ytimessä", emmekä rajamailla. Tämän veromuutoksen tarkoituksena kun on vähentää liikkumista autolla maanteillä ja kaduilla tekemällä siitä kalliimpaa.
Liikenteestä kerättäviä veroja halutaan lisätä, jotta autoilu vähentyisi sen muuttuessa kalliimmaksi. Tällä veromuutoksella halutaan perustella tätä ihmisille psykologisesti: "Eikö olekin niin, että auton käyttämisestä ja autoilusta pitäisi maksaa entistä enemmän, eikö vaan olekin, onhan, onhan...."
Autoveron alentamisen hyöty valuu ensisijaisesti kalliimpiin autoihin, tavallisissa pienissä autoissa autoilu tämän veromuutoksen jälkeen kallistuu, sillä hankintahinnan veromuutos jaettuna auton käyttöiän vuosille on varsin vähäinen.
Kaikki ne, joilla ei ole varaa tai halua ostaa uutta autoa, tulevat varmuudella taloudellisesti häviämään tässä muutoksessa. Väitänpä myös, että samalla käytettyjen tuontiautojen tuonnista tehdään verotuksellisesti entistä kalliimpaa. Lobbausta on paljon ilmassa, tämä on paljastunut muutamien hölösuisten poliitikkojen kesäpuheista, kun he ovat olleet huolissaan uusien autojen myyjien työllisyydestä. (Käytettyjen autojen kauppiaiden työllisyydestä ei puhuta mitään.... Vaikka käytettyjen myynti on noin kuusinkertaista, myös verotettavien katteiden osalta.)
Tietyt perinteiset toimijat eivät halua, että tuontiautoja tuotaisiin maahan. He myös lobbaavat poliitikkoja hallussaan olevalla "wanhalla rahalla" ja etujärjestöillään.
Autoilun vaikuttamisesta ja kallistamisesta tässä on kyse, vaikka kolikon "pienempi puoli" on naamioitu autoveron alennukseksi, joka hyödyttää ensisijaisesti kalliita uusia autoja hankkivia. Muistakaa, että kaikki muut tulevat häviämään eli maksamaan koko auton elinkaaren aikana merkittävästi enemmän veroja. Myös uuden kalliin auton ostava joutuu maksamaan koko auton käyttöiän aikana enemmän, vaikka uushankintahinta alentuisikin muutaman tuhannen euroa.
Helsingin vihreät päättäjät ovat taas keksineet tavan haitata liikkumista, ja samalla tietysti maksukykyisten ihmisten varoja valuu muualle. Kaivopuistossa pätkä Ehrenströmintietä on muutettu kävelykaduksi elokuun loppuun asti. Eli käytännössä perinteinen "Kaivarin lenkki" on mahdotonta ajaa polttomoottorikäyttöisellä kulkupelillä. Toki syyksi (eli savuverhoksi) on keksitty korona, mutta yllättäen se ei kestä juuri minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
Tämänpäiväinen Helsingin Uutisten juttu (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2334063) aiheesta:
Quote
Kaivopuiston rannassa kesäkuun lopulla alkanut kävelykatukokeilu on herättänyt runsasta närkästystä paitsi alueen asukkaissa myös muissa helsinkiläisissä.
Ajoneuvoliikennettä ja etenkin huviajelua rannassa on hillitty betoniporsain elokuun loppuun saakka. Vapautunutta tilaa on muutettu kävelykaduksi. Kokeilulla halutaan muun muassa helpottaa ruuhkia ja lisätä turvaväliä suositulla ulkoilualueella.
Pelkästään kaupungin Kerro kantasi -palveluun on tullut reilussa viikossa yli 1500 palautetta. Iso osa on kriittisiä. Useassa palautteessa harmitellaan sitä, että Helsingin kaunein paikka on "tuhottu".
HELSINGIN UUTISET vieraili Kaivopuistossa viime viikon keskiviikkona. Kävelykaduksi tarkoitettu osuus oli käytännössä tyhjä jalankulkijoista. Ihmiset liikkuivat entiseen tapaan rannassa tai jalkakäytävällä.
Kaupungin mukaan alueen käytön ohjeistuksissa on parannettavaa. Kävelykadun merkitsemiseen on käytössä kuitenkin vain liikennemerkkejä ja betoniporsaita.
– Ihmiset eivät lue kylttejä tai aina ymmärrä mitä kävelykatumerkki tarkoittaa. Kahden kuukauden kokeilun vuoksi rakenteellisia muutoksia ja maalauksia ei voi tehdä kovin paljon. Pohdin viestiä, miten ihmiset voisivat ymmärtää paremmin, mistä on kyse, sanoo liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
———
Vai kylteistä ja ymmärryksestäkö se on kiinni, etteivät ihmiset vapaaehtoisesti kävele sillä asfalttipäällysteisellä autottomalla tiellä betoniporsaiden ja muiden esteiden seassa, jos vieressä menee useita vaihtoehtoisia ja mukavempia reittejä? Oli miten oli, se niistä lisääntyneistä turvaväleistä. Parkkipaikkoja on tietysti hautautunut kävelykadun alle haitaten niin paikallisia asukkaita kuin kuppiloiden asiakkaita. Ja kun turhan maskuliinisen huviajelun kieltäminen tässä oli yhtenä taka-ajatuksena, veikkaan, että etenkään Puistokadulla asuvat eivät ole kovin innoissaan. Sitä pitkin kun kulkee uusi luonnollinen reitti Merisatamanrantaan. Niille, jotka vielä vaivautuvat paikalle.
Eli lopputulos tästäkin maailman parantamisesta: Paikalliset asukkaat ovat ärsyyntyneitä, yritysten huoltoliikenne hankaloitui, maksavia asiakaita siirtyy muualle, ja ne, jotka vain ajavat huvikseen, ajavat joka tapauksessa. Ja kirsikkana kakun päällä, autoilta vallattu tila on tyhjillään.
Quote from: Huppupelikaani on 07.07.2020, 12:57:06
Kaivopuistossa pätkä Ehrenströmintietä on muutettu kävelykaduksi elokuun loppuun asti.
^Mutqu sitä betoniporsas-sanaa ei saa enää käyttää. Itse sain jotain vuosia sitten "korvilleni", kun käytin tuota väärää sanaa. (Olen muuten jo unohtanut oikean sanan, jota Helsingin Uutisetkaan eivät käyttäneet.) :flowerhat:
Näyttää kuitenkin siltä, että korvaavaksi tarkoitettu uuskielinen sana ei ole vielä yleistynyt ainakaan laajemmin käyttöön. Siitä on jo muutamia vuosia, kun sain nuhteet...
QuoteKameravalvonta kuumentaa taas tunteita: kumpi on reilumpi, Skotlannin vai Suomen malli? Vertaa itse!
Suomen poliisilla on eri puolilla maata liki 30 huomaamatonta pakettiautoa, jotka autoilija havaitsee poliisiautoiksi yleensä vasta siinä vaiheessa, kun pakun takalasissa välähtää.
Automaattinen nopeusvalvonta nosti jälleen tunteet pintaan tolppakameroiden tietojärjestelmän ongelmien ja virheellistä tietoa sisältäneiden ylinopeussakkojen vuoksi.
XXX
Tilannetta kuumensi osaltaan myös automaattivalvonnasta vastaavan liikenneturvallisuuskeskuksen ylikomisario Dennis Pastersteinin tviitti, jossa hän nosti esimerkiksi Skotlannin automaattivalvonnan.
XXX
Tviitti herätti heti kritiikkiä somessa. Myös kameratolppien "isä", automaattivalvonnan Suomeen tuonut, nykyisin eläkkeellä oleva Liikkuvan poliisin ylikomisario Sven-Olof Hassel ärähti.
– Rohkenen olla toista mieltä. Skotlannissa on kohtalaisen tiukat kriteerit paikkojen valinnassa, Hassel toteaa Iltalehdelle.
Siellä kriteereihin kuuluu muun muassa tieosuuden tarkka onnettomuushistoria, nopeusprofiili ja yksityiskohtainen vuosittainen seuranta siitä, onko kamera mahdollisesti vähentänyt onnettomuuksia.
XXX
Hassel toteaa myös, että toisin kuin Suomessa Skotlannissa myös kameravalvonta-autot on hyvin näkyvästi merkitty, eikä niitä siellä "piilotella puskaan", kuten Suomessa.
– Tviitissä ei myöskään mainita, että Skotlannissa on ruvettu käyttämään runsaasti automaattista keskinopeusvalvontaa, joka on selvästi tehokkaampaa kuin pistekohtainen valvonta vaarallisilla tieosuuksilla taajamien ulkopuolella.
XXX
Sven-Olof Hassel sanoo olleensa automaattivalvonnan alusta alkaen sitä mieltä, että siviilimalliset kamera-autot pitäisi saada Suomessa näkyviksi kuten monissa muissa maissa.
– Kerroin mielipiteeni jo silloin, kun ensimmäinen kamera-auto otettiin käyttöön. Siviilimallisilla (kamera)autoilla tehty nopeusvalvonta on suoraan sanoen törkeää.
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0e8a7572-5580-4f8d-b315-2cf18ad7347c)
[tweet]1278638731642179584[/tweet]
Vaan mikä yllätys tämä nyt on, sekun on ollut aina tosiasia, että kameratolppailu ei millään tavalla kestä kriittistä tarkastelua. Tässä oli aikaisemmin tilastoja siitäkin, että onnettomuudet ovat vähentyneet enemmän siellä, missä ei ole kameroita. Todellakin, jos niiden olisi tarkoitus laskea nopeuksia, niin ne todellakin olisivat niin näkyviä kuin mahdollista. Vaan taas toisella suuntaa, jos joku normaali ihminen pysäköisi laittomasti autonsa vaaraa aiheuttaman tunneliin tai laitattaisi hengenvaarallisen turhan peltipylvään sataselle tien poskeen, saisi se varmasti rangaistuksen. Tämä siis sen päälle, joka on jo aikaisemmin kirjoitettu.
Vaan jos asia ajatellaankin niin päin, että jos näiden tarkoituskin on vain ja ainoastaan ihmisten maksimaalinen rahastaminen, eikä mikään turvallisuus tai nopeuden laskeminen, niin yhtäkkiä kaikki sopiikin yhtälöön aivan täysin.
Quote from: Murkula on 08.07.2020, 10:33:24
Vaan jos asia ajatellaankin niin päin, että jos näiden tarkoituskin on vain ja ainoastaan ihmisten maksimaalinen rahastaminen, eikä mikään turvallisuus tai nopeuden laskeminen, niin yhtäkkiä kaikki sopiikin yhtälöön aivan täysin.
Jep, automaattinen nopeusvalvonta voisi olla tehokas tapa vähentää kaahailua, mutta tolppia onkin päätetty käyttää vain rahastamiseen.
Quote from: justustr on 08.07.2020, 12:44:40
Quote from: Murkula on 08.07.2020, 10:33:24
Vaan jos asia ajatellaankin niin päin, että jos näiden tarkoituskin on vain ja ainoastaan ihmisten maksimaalinen rahastaminen, eikä mikään turvallisuus tai nopeuden laskeminen, niin yhtäkkiä kaikki sopiikin yhtälöön aivan täysin.
Jep, automaattinen nopeusvalvonta voisi olla tehokas tapa vähentää kaahailua, mutta tolppia onkin päätetty käyttää vain rahastamiseen.
Mitäs niitä oikeasti vaarallisia tapauksia karsimaan. Vaikka amispeivari saisikin päiväsakkoja, ei niillä mitään tuloja ole. Mutta autas armias, jos lääkäri menee unohtumaan kerran maantiellä ja ajamaan kameraan. Valtiolle tulee tuosta tuloa jo enemmän, kuin amispeivarin Corolla maksaa.
Niin noh, jos uskoisin että automaattivalvonta on edes tehokas tapa saada mitään oikeaa aikaan. Kaikki tilastollisesti oikeat ongelmat, kuten humalaiset, tekstaria lähettelevät, turvavyöttömät ja vastaavat jäävät puuttumatta. Samaan aikaan oikeat ongelmakuskit kyllä muistavat hidastaa kameroihin, koska heille tilannetaajuus on maatiellä kohdallaan, eikä nukuttavan ja kuolettavan välimaastossa.
Vaan muuttuuko asia keskinopeuskameroilla pätkääkään? Nimitäin Suomen nykyliikenteessä, niin vaikka kuinka olisi keskinopeuskamera, niin siinä kun ajelee 60 km/h satasella hiturien takana, niin aika pitkän välin noiden välissä ajaa kahden sadan nopeudellakin, ilman keskinopeuden ylitys tulee edes lähelle. Että niin paljon sekin sitä rallittamista haittaa.
Siirsin hallitusketjusta:
Quote from: Lalli IsoTalo on 10.07.2020, 16:17:58
Quote from: foobar on 10.07.2020, 15:51:46
^ Kaikki raidejokerin työmaat jotka olen nähnyt ovat viitanneet siihen ettei se juurikaan joudu kärsimään muun liikenteen ruuhkaisuudesta. Tässä mielessä kapasiteettia voi nostaa 550:n verrattuna melkoisesti.
Ei joudu kärsimään, koska sille on luontoa tuhoten raivattu kehä ykkösen sisäpuolelta oma väylä, "raidekehä 0,9" jota varten tarvitaan kaiken muun lisäksi (ymmärtääkseni) 1 uusi silta Vantaanjoen yli, 2 uutta siltaa junaratojen yli, ja noin 5 uutta siltaa Helsingin ulostuloväylien yli. Koko pääkaupunkiseudun liikenne on radan rakentamisen takia sen vaikutusalueella sekaisin, ja virkistysalueet käyttökiellossa.
Rahalla saa, ja hevosella pääsee.
550 muuten kulkee jo osan matkaa "omaa tietänsä", joka yksityisautoilta kielletty.
550 tulee välillä ahkerastikin käytettyä. Pahin ongelma on, että sillä pystyy matkustamaan liputta, jolloin varmaan ainakin puolet käyttäjistä on pummeja. Suuri joukko Itikseen ja sieltä takaisin matkustavia haittamaahanmuuttajia. Paljonkohan HSL on menettänyt lipputuloja sen jälkeen kun 550:sta tehtiin käytännössä maksuton linja? Lipuntarkastajia näkee melko harvoin.
Tuo raidejokeri... Mitään näille asioille ei mahda, siksi olen pättänyt olla surkuttelematta enää Helsingin kohtaloa. Se on tällä menolla menetetty kaupunki joka tapauksessa. Pois kannattaa muutta viimeistään 10 vuoden päästä, todennäköisesti jo aiemmin. Muuttaa pois vielä kun on suht hyvät muistot, eikä ole vielä tullut rikastetuksi kovin pahasti. Toki ymmärrän paljasjalkaisia, että ei sitä niin vaan kotikaupungista lähdetä, mutta meidän muiden pitäisi olla paljon helpompaa jättää tämä kaupunki sitten kun aika.
Quote from: Murkula on 08.07.2020, 13:48:43
Quote from: justustr on 08.07.2020, 12:44:40
Quote from: Murkula on 08.07.2020, 10:33:24
Vaan jos asia ajatellaankin niin päin, että jos näiden tarkoituskin on vain ja ainoastaan ihmisten maksimaalinen rahastaminen, eikä mikään turvallisuus tai nopeuden laskeminen, niin yhtäkkiä kaikki sopiikin yhtälöön aivan täysin.
Jep, automaattinen nopeusvalvonta voisi olla tehokas tapa vähentää kaahailua, mutta tolppia onkin päätetty käyttää vain rahastamiseen.
Mitäs niitä oikeasti vaarallisia tapauksia karsimaan. Vaikka amispeivari saisikin päiväsakkoja, ei niillä mitään tuloja ole. Mutta autas armias, jos lääkäri menee unohtumaan kerran maantiellä ja ajamaan kameraan. Valtiolle tulee tuosta tuloa jo enemmän, kuin amispeivarin Corolla maksaa.
Niin noh, jos uskoisin että automaattivalvonta on edes tehokas tapa saada mitään oikeaa aikaan. Kaikki tilastollisesti oikeat ongelmat, kuten humalaiset, tekstaria lähettelevät, turvavyöttömät ja vastaavat jäävät puuttumatta. Samaan aikaan oikeat ongelmakuskit kyllä muistavat hidastaa kameroihin, koska heille tilannetaajuus on maatiellä kohdallaan, eikä nukuttavan ja kuolettavan välimaastossa.
Vaan muuttuuko asia keskinopeuskameroilla pätkääkään? Nimitäin Suomen nykyliikenteessä, niin vaikka kuinka olisi keskinopeuskamera, niin siinä kun ajelee 60 km/h satasella hiturien takana, niin aika pitkän välin noiden välissä ajaa kahden sadan nopeudellakin, ilman keskinopeuden ylitys tulee edes lähelle. Että niin paljon sekin sitä rallittamista haittaa.
Keskinopeuskameroita testattiin vitosella joskus 2000-luvulla. Sain huomautuksen, kun ajoin reikä päässä ohitellen. Tien teoreettisen nopeuden ylittäminen on vaikeaa, kun välillä roikutaan 80 ja alle kulkevan liikenteen perässä.
Kokeilun jälkeen keskinopeuskamerat haudattiin. Suomen tieoloissa eivät tuota riittävästi sakkoja.
Quote from: P on 11.07.2020, 01:22:10
Keskinopeuskameroita testattiin vitosella joskus 2000-luvulla. Sain huomautuksen, kun ajoin reikä päässä ohitellen. Tien teoreettisen nopeuden ylittäminen on vaikeaa, kun välillä roikutaan 80 ja alle kulkevan liikenteen perässä.
Kokeilun jälkeen keskinopeuskamerat haudattiin. Suomen tieoloissa eivät tuota riittävästi sakkoja.
Sama havainto, kun joskus laskeskelin keskinopeuksiani pidemmillä, luokkaa 100 km maantiepätkillä.
Reippaasti ohitellen ja kohtuullista 20-40 ylinopeutta ajaen moottoripyörällä voi päästä rajoitusnopeuden mukaiseen keskinopeuteen. Autolla ei oikein millään, jos on vähänkään liikennettä.
Vain kaikkein reikäpäisimmät kuskit saisivat edes rikesakkoja keskinopeuskameroista.
Mitä tavan kameroihin tulee, olen joskus mietiskellyt miksei kukaan spreijaa niitä tolppia fluoresoivalla maalilla. Tai ylipäätään jollain vaikka punaisella sprey-maalilla. Vedetäänhän töhryjä kaikkialle muuallekin, miksei sitten noihin tolppiin. Tolppien spreijaaminen paremmin erottuviksi ei minusta olisi kummoinen rike, sillä kamerathan toimisivat kuten ennenkin, eikä se terästolppakaan maalaamisesta rikki mene.
Värikkään tolpan ansiosta kaikkien vireystaso terästyisi kameran kohdalla, eikä kukaan ajaisi ylinopeutta siinä kameran jälkeen olevassa vaaran paikassa.
Minkä pitäisi olla koko kameravalvonnan keskeinen idea, vai mitä? O:-)
No, haaveilut sikseen. Tolppien virallisen värin on tietenkin oltava mahdollisimman huonosti erottuva, koska näkyvä kameratolppa vain parantaisi liikenneturvallisuuttta eikä ollenkaan lisäisi valtion tuloja, vaan päinvastoin vähentäisi niitä nykyisestä. Kamerat kun ovat valtiolle investointi, jolle halutaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Quote from: haermae on 11.07.2020, 10:52:10
Mitä tavan kameroihin tulee, olen joskus mietiskellyt miksei kukaan spreijaa niitä tolppia fluoresoivalla maalilla. Tai ylipäätään jollain vaikka punaisella sprey-maalilla. Vedetäänhän töhryjä kaikkialle muuallekin, miksei sitten noihin tolppiin. Tolppien spreijaaminen paremmin erottuviksi ei minusta olisi kummoinen rike, sillä kamerathan toimisivat kuten ennenkin, eikä se terästolppakaan maalaamisesta rikki mene.
Ihan varmasti saat sakot ilkivallasta, jos sohit minkään maalin kanssa. Sen sijaan, jos hakisi jotain hyvää keltaisita heijastintieppiä tai liimattavia "kärryheijastimia", niin sellaisien ei pysyvien asioiden liimaaminen tolppaan, niin siitä voisi olla vaikea saada tilille.
https://www.autoexpress.co.uk/news/352763/uk-speed-camera-locations-chosen-revenue-raising-potential
Kuinka ollakaan, Britanniassa ollaan havaittu, että nopeuskameroita ei asetellakaan turvallisuuden, vaan rahan saannin toivossa. No, tämähän ei nyt tullut yllätyksenä kellekään, paitsi tietenkin asiantuntijoille, poliitikoille, viranomaisille, tutkijoille ja vastuulliselle medialle: kansa tiesi jo!
Vaikka tämä havainto on Britanniasta, on luultavaa, että myös Suomessa on sama meno päällä: kamerat asetellaan vaarattomiin paikkoihin, koska juuri siellä on suurin tilaisuus saada sakkoja, koska ihmiset ajavat turvallisissa paikoissa vähän rennommin. Sen sijaan koulujen eteen tai vaarallisiin risteyksiin ei kameroita saada millään.
Nopeuskameravalvonnalla on Suomessakin vain kaksi pyrkimystä:
1: Tuottaa rahaa Deep Statelle ja neekereille
2: Ahdistaa autoilijoita, jotta individualismista ja valinnanvapaudesta luovuttaisiin näiltäkin osin
QuotePolice watchdog voices concerns that camera locations are chosen as "good hunting grounds" to raise money from fines, rather than to improve safety
QuoteThe locations for speed cameras are chosen because they are likely to generate significant revenue from fines, rather than because they are accident hotspots that would benefit from increased monitoring, according to a new report from a police watchdog.
An investigation into roads policing by Her Majesty's Inspectorate of Constabulary and Fire & Rescue Services (HMICFRS) says its inspectors were told speed traps are sometimes set up because the locations are "good hunting grounds" for speeders, rather than for safety reasons.
Linkistä lisää lätinää.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006583256.html
Suuri Vihreä Unelma etenee hienosti, Helsingin keskusta
näivettyy jutun mukaan (itsellä ei omakohtaista tietoa tai käsitystä asiasta, koska en ole vuosiin notkunut ostoksilla keskustassa). Koronalla tietysti on tässä osansa, mutta prosessi on alkanut jo paljon ennen sitä.
Kommenttiosiosta huomaa, mistä kenkä pitkälti puristaa: ostovoimaiset kansalaiset haluavat tulla kauppaan autolla, mutta Helsingin keskustassa ja sisääntuloväylillä on autoilua vaikeutettu niin, että moni suuntaa suuriin ostoskeskuksiin Espoossa ja Vantaalla, niissä on hyvät pysäköintimahdollisuudet ja toimivat liikenneyhteydet autoilijoille siinä, missä Helsinki on varattu Alepan fillareille: autokatuja on suljettu, pysäköintipaikkoja vähennetty, pysäköinti on hirmuhintaista, nopeusrajoituksia on laskettu aivan älyttömyyksiin, töyssyjä siellä täällä, kaupunkibulevardeja suunnitellaan samoin kuin autotonta Helsinkiä..
Tässä eräs näyte kommenttipalstalta:
Kirjoittaja Kaarlo Kallila:
QuoteTosiasia on, että suuri osa maksukykyisistä asiakkaista suosii yksityisautoilua.
Jumbot ynnä muut menestyvät, kun sinne pääsee sujuvasti omalla autolla.
Autioituvaan keskustaa täytyy keksiä uudenlaisia vuokralaisia. Mielestäni Aleksi 13:n tiloihin sopisi esimerkiksi vastaanottokeskus tai päihdekuntoutujien päiväkeskus tuomaan kaivattua pöhinää ja elämänmakua kuivaan keskustaan.
Moni kommentoija ennakoi, että lopulta liikkeet häipyvät keskustasta ja jäljelle jää vain asuntoja, toimistoja ja virastoja - sekä tietysti baareja, joiden laitamilla narkkarit pyörivät. Jos näin käy, se on vihervasemmistolaisen politiikan tulosta ja suuri sääli: Helsinki on Suomen suurin, kaunein ja tärkein kaupunki, itsellekin rakas, mutta kommunistit haluavat siitä yhden ison slummin samalla kun varakkaat pakenevat Jollaksen, Tammisalon ja Westendin kaltaisiin paikkoihin, elleivät peräti vaihda maisemaa vielä pidemmälle pakoon vihreää hulluutta.
Kertokaapa helsinkiläiset, missä siellä teidän näkökulmastanne mennään?
PS: Kuten sanoin, en itsekään ole vuosiin käynyt juurikaan ostoksilla keskustassa, vaan sen sijaan olen käynyt vaikkapa Eastonissa ja Itäkeskuksen Prismassa, keskustaan ei viitsi ajaa kun liikenne ei suju ja pysäköinti maksaa ihan helvetisti ja sitten saa pitkin katuja pyöriä möliseviä keharimaalaisia väistellen..
PS2: Huvittavaa kyllä, jutussa syytettiin koronaa ja sitä, että ihmiset ostavat tavaransa netistä. Toki näillä on iso osa, mutta kommenttipalstalla tulee esiin kansan ääni ja se mainitsee yhdeksi syyksi juuri autoilijoiden kiusaamisen, mistä valemedia HS vaikenee..
Aika iso jono on perässä jos ajaa työmaarajoitusten mukaan 30km/h. Onkohan noi aina oltava juuri 30, vai millä noi on keksitty? Ei sen puoleen, jos tekisin tietyömailla hommia, niin mieluummin ohikulkeva liikenne on 30 km/h kuin 60km/h. Toisten ajoon työmaarajoituksilla ei näy olevan mitään vaikutusta. Pahin on joku kiertotie, mikä on merkattu jollain työmaavärillä. Jengi vaan vetää pokkana keskiviivan yli, niinkuin ei mitään. Aika häilyviä on tiemerkinnät ihan yleisesti. Katsoo vaan mistä ne tapaa olevan kuluneita. Johtuuko sitten laiskuudesta, vai eikö vain kaikki osaa hahmottaa ajokkinsa laitoja?
Quote from: John Johnson on 27.07.2020, 18:03:51
Aika iso jono on perässä jos ajaa työmaarajoitusten mukaan 30km/h.
Itse ovat siihen syypäitä, koska yleensä näkyy vain tuo 30km/h rajoituskyltti autiolla työmaalla, jossa ei ensimmäistäkään ukkoa näy töissä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.07.2020, 18:06:30
Quote from: John Johnson on 27.07.2020, 18:03:51
Aika iso jono on perässä jos ajaa työmaarajoitusten mukaan 30km/h.
Itse ovat siihen syypäitä, koska yleensä näkyy vain tuo 30km/h rajoituskyltti autiolla työmaalla, jossa ei ensimmäistäkään ukkoa näy töissä.
Aika harvinaista ettei työmailla ole ketään? Yleensä niissä kyllä ainakin tie kapenee aitausten ynnä muun takia, vaikkei juuri sillä hetkellä olisi ketään tiellä.
Quote from: John Johnson on 27.07.2020, 18:13:13
Aika harvinaista ettei työmailla ole ketään? Yleensä niissä kyllä ainakin tie kapenee aitausten ynnä muun takia, vaikkei juuri sillä hetkellä olisi ketään tiellä.
Helsigistä en tiedä, mutta ainakin muualla on aivan liian yleistä, että työmaarajoituksia on tarpeettomasti. Paitsi että ne seisovat siellä turhaan viikonloput, illat ja yöt, niin monesti rajoitus asetetaa esim. koko työmaan 5 km matkalle, vaikka tällä viikolla työtä tehtäisiinkin vain tällä 400 m pätkällä ja muuten tie on normaalikunnossa.
Tietyömaan pahin ongelma on keskimäärin se bemari-kuski, joka katsoo oikeudekseen tietää, mikä on sopiva nopeusrajoitus työmaan kohdalle. Törkeissä liikenteen vaarantamistapauksissa voisi ensi alkuun ottaa rikoksentekovälineen valtiolle. Toki tämä olisi tässä kukkahattutätien maassa ihan kohtuuton rangaistus.
Quote from: Mikke70 on 27.07.2020, 22:21:10
Tietyömaan pahin ongelma on keskimäärin se bemari-kuski, joka katsoo oikeudekseen tietää, mikä on sopiva nopeusrajoitus työmaan kohdalle. Törkeissä liikenteen vaarantamistapauksissa voisi ensi alkuun ottaa rikoksentekovälineen valtiolle. Toki tämä olisi tässä kukkahattutätien maassa ihan kohtuuton rangaistus.
Oliskin näin, mutta tilastot eivät oikein tue väitettäsi. Nimittäin tilastollisesti, humalaiset, tekstaajat ja vanhukset ovat kaikki pahempia, sekä nimeomaan niitä todennaköisiä, ajamaan suoraan työmaaesteiden läpi ja työntekijöiden päälle.
Quote from: Murkula on 27.07.2020, 22:30:40
Quote from: Mikke70 on 27.07.2020, 22:21:10
Tietyömaan pahin ongelma on keskimäärin se bemari-kuski, joka katsoo oikeudekseen tietää, mikä on sopiva nopeusrajoitus työmaan kohdalle. Törkeissä liikenteen vaarantamistapauksissa voisi ensi alkuun ottaa rikoksentekovälineen valtiolle. Toki tämä olisi tässä kukkahattutätien maassa ihan kohtuuton rangaistus.
Oliskin näin, mutta tilastot eivät oikein tue väitettäsi. Nimittäin tilastollisesti, humalaiset, tekstaajat ja vanhukset ovat kaikki pahempia, sekä nimeomaan niitä todennaköisiä, ajamaan suoraan työmaaesteiden läpi ja työntekijöiden päälle.
Ok. Laitatko vielä linkin tuohon tilastoosi? Oma avautumiseni perustuu omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini sekä poliisin antamaan juttuun radio suomen uutisille.
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.07.2020, 16:11:50
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006583256.html
Suuri Vihreä Unelma etenee hienosti, Helsingin keskusta näivettyy jutun mukaan (itsellä ei omakohtaista tietoa tai käsitystä asiasta, koska en ole vuosiin notkunut ostoksilla keskustassa). Koronalla tietysti on tässä osansa, mutta prosessi on alkanut jo paljon ennen sitä. Kommenttiosiosta huomaa, mistä kenkä pitkälti puristaa: ostovoimaiset kansalaiset haluavat tulla kauppaan autolla, mutta Helsingin keskustassa ja sisääntuloväylillä on autoilua vaikeutettu niin, että moni suuntaa suuriin ostoskeskuksiin Espoossa ja Vantaalla, niissä on hyvät pysäköintimahdollisuudet ja toimivat liikenneyhteydet autoilijoille siinä, missä Helsinki on varattu Alepan fillareille: autokatuja on suljettu, pysäköintipaikkoja vähennetty, pysäköinti on hirmuhintaista, nopeusrajoituksia on laskettu aivan älyttömyyksiin, töyssyjä siellä täällä, kaupunkibulevardeja suunnitellaan samoin kuin autotonta Helsinkiä..
Kertokaapa helsinkiläiset, missä siellä teidän näkökulmastanne mennään?
Kun lapset ovat nyt jo liki kokonaan maailmalla, voin todeta tyytyväisyydellä ja vahingoniloisesti:
kävin perheineni nolla kertaa Hgissä tekemässä isot ostokset :D
Joka ikinen kerta kävin Espoossa. Espoo on nykyisin tietysti myös perseestä, mutta ei likikään niin paha kuin Hki. (Neekereitä ja muslimeita kaikkialla mutta hlöautolla voi liikkua.)
En ole muutoinkaan käynyt Pitkänsillan etelä- tai Töölön itäpuolella kuluttamassa mitään 20 vuoteen ellei lasketa megapakollisia pankkikonttori yms käyntejä.
Paskaraja kulkee nykyisin jo kauempana keskustasta. Kehä I:n sisällä about 2/3 liikkumiskelvotonta.
Juuri yksi landesukulainen kysyi että olenko käynyt siellä "hienossa Triplassa". Vastasin että en aio käydä ellei uhata kasvoihin ampumisella. Hekottelin aikoinani kun Triplaa mainostettiin erilaisin grafiikoin. Kuvissa ei ollut yhtään valkoista miesoletettua asiakasta. Osa mainosteksteistä oli kokonaan somaliksi tai arabiaksi.
Toivottavasti Vihreät ryssii kaikki entistä hirveämmin ja toivottavasti Kokoomuksen äänestäjiä vituttaa paljon. Me tienataan tällä! :D
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.07.2020, 16:11:50
Kertokaapa helsinkiläiset, missä siellä teidän näkökulmastanne mennään?
Joka kerta kun olen kantakaupungissa käynyt, tavanomaisia liikkeitä on korvautunut jollain ihme hipsteripaikoilla. Jopa McDonald'sit alkavat kadota sieltä. (Mikä ei välttämättä ole niin suuri menetys, kun Hesejä ja Burger Kingejä on tullut tilalle.) Joka puolella nuoria, kauniita ja menestyneitä ihmisiä näyttämässä itseään. Ei siellä köyhä, elämässään epäonnistunut vanhus kehtaa enää hengailla. Olen muutenkin vanhennuttuani vähentänyt keskustassa liikkumista ja Koronan takia olen käynyt keskustassa enää vain kun on ollut pakko, lukuunottamatta yhtä elokuvissa käyntiä.
Tietyömaiden läpi kaahaavat kuskit vaarantavat liikenne- ja työturvallisuutta – satoja liikennevahinkoja ja kymmeniä loukkaantumisia joka vuosi
Kapeilla teillä ja vilkkaissa kohteissa saattoauto kerää autoilijat jonoon ja nopeudet pysyvät kurissa.
Moni autoilija ajaa liian lujaa tietyömaiden ohi eikä noudata alennettuja nopeusrajoituksia.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo, että ilmiötä ei ole saatu kitkettyä pois, vaikka valistus on pyrkinyt muokkaamaan tiellä liikkujien asenteita.
– Kun ihminen ajaa maantiellä 80–100 kilometriä tunnissa nopeutta, niin sopeutuminen alempaan nopeuteen tuntuu turhauttavan kuljettajaa helposti.
Tietyömaat sulkevat kaistoja, jotka tienkäyttäjien on ohitettava yhden kaistan kautta.
Valtosen mukaan liian lujaa työmaan läpi ajava kuski kokee usein hallitsevansa oman tilanteensa, mutta kuljettaja ei välttämättä mieti riittävästi ympäristöään, kuten työmaata ja siinä työskenteleviä ihmisiä.
Autoilijan riskinhahmotusta ja halua noudattaa nopeusrajoitusta saattaa himmentää myös se, että maantiellä voi ajohetkellä olla vähän liikennettä.
https://yle.fi/uutiset/3-11459494
Osittain saavat syyttää itseään. Nykyisin tietyö-merkki ja rajoitus tarkoittavat yleensä sitä, että jossain, seuraavan 20 km aikana on tien viereisellä pellolla kaivuri, tai sellainen on ainakin joskus virka-aikana siellä käynyt.
Rajoituksia pitäisi alkaa myydä, ja niiden hinta perustuisi rajoitetun matkan pituuteen, rajoitusaikaan ja liikennetiheyteen. Silloin niitä ei tiputeltaisi huvikseen pitkin maakuntaa ja silloin myös niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin huoleti rangaista.
Quote from: insinörtti on 28.07.2020, 07:35:41
Osittain saavat syyttää itseään. Nykyisin tietyö-merkki ja rajoitus tarkoittavat yleensä sitä, että jossain, seuraavan 20 km aikana on tien viereisellä pellolla kaivuri, tai sellainen on ainakin joskus virka-aikana siellä käynyt.
Rajoituksia pitäisi alkaa myydä, ja niiden hinta perustuisi rajoitetun matkan pituuteen, rajoitusaikaan ja liikennetiheyteen. Silloin niitä ei tiputeltaisi huvikseen pitkin maakuntaa ja silloin myös niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin huoleti rangaista.
No tuo ei kyllä pidä paikkansa. Porvoon väylän siltatyömaat hyvänä esimerkkinä. Eli työmaan kohdalla nopeusrajoitus tiputettu 50 km/h (kaistaleveys vas. kaistalla 2,8 m). Noin kilometrin päässä on vastaava työmaa ja nopeusrajoitus vastaava 50 km/h. Työmaiden välillä nopeusrajoitus 80 km/h.
Quote from: l'uomo normale on 27.07.2020, 23:51:13
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.07.2020, 16:11:50
Kertokaapa helsinkiläiset, missä siellä teidän näkökulmastanne mennään?
Joka kerta kun olen kantakaupungissa käynyt, tavanomaisia liikkeitä on korvautunut jollain ihme hipsteripaikoilla. Jopa McDonald'sit alkavat kadota sieltä.
Mäkkärit eivät ole nähdäkseni koskaan olleet Suomessa muutamaa poikkeuksellisen hyvällä sijainnilla olevaa paikkaa lukuunottamatta mitään kultakaivoksia. Alkuviehätyksen jälkeen kaikki kilpailu on syönyt niiden houkuttelevuutta lukuunottamatta asiakassegmenttejä jotka rehellisesti ottaen eivät ole mitenkään mairittelevia. McDonald'shan on ollut (tai ainakin oli?) Suomessa tappiollinen imagonkannattelubisnes vaikka kuinka kauan, ja vaikka Helsingin ravintolaskenestä voi olla montaa mieltä, on vastentahtoisimmankin myönnettävä että ravintolatarjonta Helsingissä on parantunut massiivisesti sitten 90-luvun alun. Ei siis ihme että Mäkkärit korvautuvat kalleimmilla liikepaikoilla jollain muulla.
Quote from: foobar on 28.07.2020, 08:08:30
Quote from: l'uomo normale on 27.07.2020, 23:51:13
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.07.2020, 16:11:50
Kertokaapa helsinkiläiset, missä siellä teidän näkökulmastanne mennään?
Joka kerta kun olen kantakaupungissa käynyt, tavanomaisia liikkeitä on korvautunut jollain ihme hipsteripaikoilla. Jopa McDonald'sit alkavat kadota sieltä.
Mäkkärit eivät ole nähdäkseni koskaan olleet Suomessa muutamaa poikkeuksellisen hyvällä sijainnilla olevaa paikkaa lukuunottamatta mitään kultakaivoksia. Alkuviehätyksen jälkeen kaikki kilpailu on syönyt niiden houkuttelevuutta lukuunottamatta asiakassegmenttejä jotka rehellisesti ottaen eivät ole mitenkään mairittelevia. McDonald'shan on ollut (tai ainakin oli?) Suomessa tappiollinen imagonkannattelubisnes vaikka kuinka kauan, ja vaikka Helsingin ravintolaskenestä voi olla montaa mieltä, on vastentahtoisimmankin myönnettävä että ravintolatarjonta Helsingissä on parantunut massiivisesti sitten 90-luvun alun. Ei siis ihme että Mäkkärit korvautuvat kalleimmilla liikepaikoilla jollain muulla.
Tai ehkä onkin kyse siitä, että Suomen mc donalds makselee ulos pääomalainoja (what ever) niin, että tulos saadaan näyttämään tappiolliselle?
Quote from: Mikke70 on 28.07.2020, 07:46:20
Quote from: insinörtti on 28.07.2020, 07:35:41
Osittain saavat syyttää itseään. Nykyisin tietyö-merkki ja rajoitus tarkoittavat yleensä sitä, että jossain, seuraavan 20 km aikana on tien viereisellä pellolla kaivuri, tai sellainen on ainakin joskus virka-aikana siellä käynyt.
Rajoituksia pitäisi alkaa myydä, ja niiden hinta perustuisi rajoitetun matkan pituuteen, rajoitusaikaan ja liikennetiheyteen. Silloin niitä ei tiputeltaisi huvikseen pitkin maakuntaa ja silloin myös niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin huoleti rangaista.
No tuo ei kyllä pidä paikkansa. Porvoon väylän siltatyömaat hyvänä esimerkkinä. Eli työmaan kohdalla nopeusrajoitus tiputettu 50 km/h (kaistaleveys vas. kaistalla 2,8 m). Noin kilometrin päässä on vastaava työmaa ja nopeusrajoitus vastaava 50 km/h. Työmaiden välillä nopeusrajoitus 80 km/h.
Kumpaakin esimerkkiä on. Eli on sitä että on tosiaan tietyö 50km/h ketään ei näy missään vaikka lain mukaan siitä pitäisi huolehtia että ne tietyömerkit peitetään ja alkuperäiset rajoitukset tulevat voimaan kun tiellä ei enää tehdä töitä.
Ja sitten on tosiaankin niitä ihan oikeasti aktiivisia tietyömaita joissa kaistan leveyttä on rajattu tai toinen kaista on poistettu käytöstä.
Quote from: Mikke70 on 28.07.2020, 07:46:20
Quote from: insinörtti on 28.07.2020, 07:35:41
Osittain saavat syyttää itseään. Nykyisin tietyö-merkki ja rajoitus tarkoittavat yleensä sitä, että jossain, seuraavan 20 km aikana on tien viereisellä pellolla kaivuri, tai sellainen on ainakin joskus virka-aikana siellä käynyt.
Rajoituksia pitäisi alkaa myydä, ja niiden hinta perustuisi rajoitetun matkan pituuteen, rajoitusaikaan ja liikennetiheyteen. Silloin niitä ei tiputeltaisi huvikseen pitkin maakuntaa ja silloin myös niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin huoleti rangaista.
No tuo ei kyllä pidä paikkansa. Porvoon väylän siltatyömaat hyvänä esimerkkinä. Eli työmaan kohdalla nopeusrajoitus tiputettu 50 km/h (kaistaleveys vas. kaistalla 2,8 m). Noin kilometrin päässä on vastaava työmaa ja nopeusrajoitus vastaava 50 km/h. Työmaiden välillä nopeusrajoitus 80 km/h.
No kyllä se pitää paikkaansa, siis melkein kaikkialla muualla. Minäkin olen aikoinani saanut jättisakon kehä 3:lla. Kaivuri oli varmaan käynyt, jossain pellolla, joskus.
Quote from: Mikke70 on 28.07.2020, 08:14:39
Tai ehkä onkin kyse siitä, että Suomen mc donalds makselee ulos pääomalainoja (what ever) niin, että tulos saadaan näyttämään tappiolliselle?
En kuitenkaan usko että McDonald'sin ravintoloiden määrä olisi vähentynyt tai he olisivat vähentäneet ydinbisnesmalliaan, liiketilojen omistusta viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa jos heidän konseptilleen olisi valtavasti voitollista lisäkysyntää. Niin on kuitenkin käynyt.
Vielä joitakin vuosia sitten jaksoin ajaa puoli tuntia Helsingin keskustaan elokuviin. Mutta eipä enää: pysäköinti on todella kallista varsinkin, jos leffa kestää reilut pari tuntia, silloin pitää maksaa kolmesta tunnista pysäköintiä, ettei tule kiirettä autolle. Nykyisin käyn elokuvissa Vantaan Flamingossa ( Jumbo ) - siellä pysäköinti on ilmaista ja aina löytyy paikka, vaikka joskus pysäköintihallia saakin ajaa monta kierrosta ylöspäin.
Ja kauan sitten tuli silloin tällöin käytyä Akateemisessa kirjakaupassa ihan vain katselemassa, mitä uutta on tullut ja tulihan siinä aina jotain ostettuakin. Siihen aikaan saattoi ajaa aivan liikkeen oven eteen autolla ja lompsia liikkeeseen. No, nytpä koko katua ei enää ole: siitä tehtiin joku kävelyaukio. Sen jälkeen on tullut Akateemisessa käytyä vain pari kertaa, kun auto pitää jättää jonnekin pysäköintiluolaan, maksaa sinne kohtuuttomasti ja sitten vielä kävellä puoli kilometriä kauppaan..
Ja kun mennään ajassa vielä kauemmas taaksepäin, aivan Helsingin ydinkeskustassa oli ilmainen pysäköintialue. Paikka, missä matut nyt mölyävät Kiasman ja Musiikkitalon välissä, oli osin hiekkakenttää Makasiinien vieressä. Sinne saattoi jättää autonsa ilmaiseksi, tilaakin löytyi melkein aina.
Jos Vihreät haluavat elävän keskustan, täytyy kävelykadut pääosin purkaa, töyssyt lanata sileäksi, nopeusrajoituksia nostaa, parkkipaikkojen hintaa alentaa 70 prosenttia, parkkipaikkoja lisätä selvästi ja Hämeentie on palautettava autoliikenteelle. Lisäksi jos ostaa alueelta jotain, on pysäköinnin oltava ilmaista. Keskustan viihtyvyyteen vaikuttaa myös turvallisuus, joten matut ajettava Steissiltä helvettiin notkumasta, poliisin jalkapartioita ripoteltava pitkin keskustaa yötä päivää. Näin ihmiset uskaltavat käydä ravintoloissakin matalammalla kynnyksellä - itsekään en enää lähtisi yksin kännissä hortoilemaan Helsingin yöhön ainakaan pikkutunneilla.
^ Sanottakoon tässä yhteydessä kuitenkin että "pikkutunneilla" yöelämässä olemisen hohto on tainnut laimentua viimeisen vuosikymmenen aikana ihan yökerhot ja kadut miehittäneistä jihadisteista riippumatta. Ihmisillä on muutakin kivaa tekemistä kuin kalliin viinan kaataminen kurkkuun kuulovauriotason meluympäristöissä. Ryyppääminen ja rellestäminen on paljon maltillisempaa kuin aiemmin, senhän huomaa siitä että yökerhobisnes on melkoinen auringonlaskun ala kai koko maassa. Sosiaalisuuden ja parinmuodostuksen muodot ovat siirtyneet merkittävässä määrin verkon puolelle joka on laskenut paljon yömyöhään keskustan yökerhojen ja katujen nuohoamisen innokkuutta.
Toki myös erittäin luotaantyöntävällä ja vaarallisella ulkomaalaispopulaatiolla yökerhoissa ja takseissa on oma osansa asian kanssa, mutta se ei ole koko selitys. Maailma on yksinkertaisesti muuttunut aika dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
Piti käydä Turussa, kauppatorin työmaa on täysin järjetön. Alkoi vähän harmittaa kun piti kiertää jotain ihmeellistä reittiä, että pääsi torin toiselle kulmalle. Joka nurkassa "likenteenohjaaja" neuvomassa. Varmaan erittäin henkisesti palkitsevaa työtä, minun pääni räjähtäisi vartissa.
Louhi on edelleen erittäin väljä, nousu hissillä suoraan keskustaan. Ja sitten joku sai kuningasidean että revitään kauppatori auki.
Turku ei lakkaa ihmetyttämästä milloinkaan. Aita ympärille ja sillä hyvä.
E: Stana!!! Ja joka kulmassa liikennevalot palavat, vaikka mitään autoja ei ole alueella. Mitä ihmettä? Siinä seisotaan lampaina odottamassa vihreää että pääsee lompsimaan kauppahalliin.
Quote from: Mikke70 on 27.07.2020, 22:38:24
Ok. Laitatko vielä linkin tuohon tilastoosi? Oma avautumiseni perustuu omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini sekä poliisin antamaan juttuun radio suomen uutisille.
Varmasti mutu onkin tuota luokkaa, etenkin kun media kirjoittaa sitä suuremmillä kirjaimilla, mitä hurjempi tapaus. Samaan aikaan todellisuudessa tappajasi on paljon todennäköisemmin käveleminen, suihku tai hirttoköysi. Tilastoja kuitenkin julkaistaan nykyään vähän eri muodossa, pitäisi jaksaa joskus murskata tuosta avoimesta datasta, että paljonko sellaisia onnettomuuksia on, joihin liittyy
pelkkä ylinopeus. Kuitenkin löysin yhden käteväksi pureskellun artikkelin:
https://yle.fi/uutiset/3-8556302
Samaan aikaan kun yli 10km ylinopeus on mukana 38% tapauksista, turvavyöttömyys on mukana 45% ja kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69% onnettomuuksia. Vanha sanonta sanoo, että vale, emävale, tilasto, sekä sama pätee myös tähän poliisien toitottamaan. Kun oikein puusilmäillään, valitaan vain 10 km/h ylinopeus rajaksi, sekä unohdetaan esim. 17% itsemurhat tehdään käytännössä kaikki ylinopeudella, sekä moneenko 17% rattijuopumukseen tai muuhun merkitsevään asiaan nuo liittyvät, sekä tilastoidusti vastaavaa ylinopeutta ajaa n. 15% ihmisistä muutenkin (https://www.liikennefakta.fi/turvallisuus/tieliikenne/rikkeet_ja_seuraamukset), jolloin niille kuuluisi muutenkin 15% kolareista.
Mitä syvemmälle tähän kaninkoloon ryömii, niin sitä selkeämmäsi se tulee, että itse ylinopeuden kausaliteetti onkin yhtäkkiä aika helvetin heikko. Siitä huolimatta, että siitä tehdään maailman isoin juttu ja sitä vastaan tehdään vastaavaa ristiretkeä.
Quote from: foobar on 28.07.2020, 09:31:55
^ Sanottakoon tässä yhteydessä kuitenkin että "pikkutunneilla" yöelämässä olemisen hohto on tainnut laimentua viimeisen vuosikymmenen aikana ihan yökerhot ja kadut miehittäneistä jihadisteista riippumatta. Ihmisillä on muutakin kivaa tekemistä kuin kalliin viinan kaataminen kurkkuun kuulovauriotason meluympäristöissä. Ryyppääminen ja rellestäminen on paljon maltillisempaa kuin aiemmin, senhän huomaa siitä että yökerhobisnes on melkoinen auringonlaskun ala kai koko maassa. Sosiaalisuuden ja parinmuodostuksen muodot ovat siirtyneet merkittävässä määrin verkon puolelle joka on laskenut paljon yömyöhään keskustan yökerhojen ja katujen nuohoamisen innokkuutta.
Toki myös erittäin luotaantyöntävällä ja vaarallisella ulkomaalaispopulaatiolla yökerhoissa ja takseissa on oma osansa asian kanssa, mutta se ei ole koko selitys. Maailma on yksinkertaisesti muuttunut aika dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
Näinhän tämä juuri on, aamuviiteen ryyppääminen ei ole enää niin se juttu kuin mitä se oli vaikka 20 vuotta sitten. Nuoret eivät ole niin paljoa tuollaisesta kiinnostuneita emmekä me keski-ikäisetkään enää ole niin innostuneita kuin nuoruudessamme. Tosin jonkun harvan kerran voisi kuvitella lähtevänsä terasseja kiertämään kauniina kesäpäivänä siitä sitten jatkaakseen iltaa ja yötä ravintoloihin, mutta nekin kerrat jäävät väliin kun ei halua ryystää kallista kaljaa vaarallisten ja häiriöitä tuottavien matujengien seassa.. ja sitten meille maalaisille on aina se paluu kotiin: ei ole mukavaa istua lähijunassa, joka on sekin yöllä täynnä aggressiivisia somaleita ja afgaaneja aina Korsoon saakka. Taksikaan ei nykyisin tule kysymykseen kiitos Bernerin ja matukuskien..
Jumalauta, tämä maa on pilattu.. :facepalm:
Mutta sitten takaisin liikennesuunnitteluun :)
Quote from: Murkula on 12.07.2020, 10:14:30
Ihan varmasti saat sakot ilkivallasta, jos sohit minkään maalin kanssa. Sen sijaan, jos hakisi jotain hyvää keltaisita heijastintieppiä tai liimattavia "kärryheijastimia", niin sellaisien ei pysyvien asioiden liimaaminen tolppaan, niin siitä voisi olla vaikea saada tilille.
Toki saa sakot jos jää kiinni spreijaamisesta.
Siitä huolimatta olisi kannatettavaa toimintaa maalata noita tolppia kirkkaan oransseiksi. Se pitää vaan tehdä silloin kun poliisit eivät näe.
Joku poliisien järjestökin ehdotti tolppien värjäämistä muutama vuosi sitten, mutta se vaiettiin tietenkin kuoliaaksi. Menee valtion bisnes piloille, jos alamaiset hoksaavat kamerat ja jarruttavat.
Tietöiden ja tienpidon rajoitusten osalta tilanne helpottuisi huomattavasti, jos sallittaisiin liikkuvien rajoitusmerkkien käyttäminen. Nyt ne ovat kiellettyjä ja sen vuoksi joku viikatemies junttaa rajoitusmerkin kantatien päähän ja se on voimassa koko heinä- ja elokuun 30 km matkalla.
Autoilijat hidastavat merkin kohdalla ja kun ensimmäisen kilometrin jälkeen ei ole minkäänlaista havaintoa mistään työntekoon viittaavasta, nostavat nopeuden takaisin normaaliin. Sitten hidastavat jos traktori eteen ilmestyy, kuten minkä tahansa muunkin esteen kohdalla. Jokainen maakunnassa ajellut tunnistaa tilanteen.
Se miten tuo pitäisi hoitaa, olisi käyttää vilkulla varustettua, liikkuvaa rajoitus/varoitusmerkkiä n 100-200 metriä ennen työkohtaa. Lisäksi merkkiin tulisi olla sallittua laittaa vaikutusalue, esim 500 m (nykyisin rajoitusmerkkiin ei saa merkitä vaikutusaluetta). Toimintatapa lisäisi rajoitusten uskottavuutta ja myös parantaisi turvallisuutta. Se varoittaisi esimerkiksi pimeän mutkan takana olevasta niittotyöstä, mitä nykyiset merkinnät eivät tosiasiallisesti tee.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.07.2020, 09:57:39
Quote from: foobar on 28.07.2020, 09:31:55
^ Sanottakoon tässä yhteydessä kuitenkin että "pikkutunneilla" yöelämässä olemisen hohto on tainnut laimentua viimeisen vuosikymmenen aikana ihan yökerhot ja kadut miehittäneistä jihadisteista riippumatta. Ihmisillä on muutakin kivaa tekemistä kuin kalliin viinan kaataminen kurkkuun kuulovauriotason meluympäristöissä. Ryyppääminen ja rellestäminen on paljon maltillisempaa kuin aiemmin, senhän huomaa siitä että yökerhobisnes on melkoinen auringonlaskun ala kai koko maassa. Sosiaalisuuden ja parinmuodostuksen muodot ovat siirtyneet merkittävässä määrin verkon puolelle joka on laskenut paljon yömyöhään keskustan yökerhojen ja katujen nuohoamisen innokkuutta.
Toki myös erittäin luotaantyöntävällä ja vaarallisella ulkomaalaispopulaatiolla yökerhoissa ja takseissa on oma osansa asian kanssa, mutta se ei ole koko selitys. Maailma on yksinkertaisesti muuttunut aika dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
Näinhän tämä juuri on, aamuviiteen ryyppääminen ei ole enää niin se juttu kuin mitä se oli vaikka 20 vuotta sitten. Nuoret eivät ole niin paljoa tuollaisesta kiinnostuneita emmekä me keski-ikäisetkään enää ole niin innostuneita kuin nuoruudessamme. Tosin jonkun harvan kerran voisi kuvitella lähtevänsä terasseja kiertämään kauniina kesäpäivänä siitä sitten jatkaakseen iltaa ja yötä ravintoloihin, mutta nekin kerrat jäävät väliin kun ei halua ryystää kallista kaljaa vaarallisten ja häiriöitä tuottavien matujengien seassa.. ja sitten meille maalaisille on aina se paluu kotiin: ei ole mukavaa istua lähijunassa, joka on sekin yöllä täynnä aggressiivisia somaleita ja afgaaneja aina Korsoon saakka. Taksikaan ei nykyisin tule kysymykseen kiitos Bernerin ja matukuskien..
Jumalauta, tämä maa on pilattu.. :facepalm:
Mutta sitten takaisin liikennesuunnitteluun :)
Tämä.
Kuluttamiseni on ollut 20-25 vuotta stadissa minimaalista. Ei tulisi mieleenkään liikkua julkisilla saati kuunnella neekerien ja muslimien miehitysjoukkojen ja heidän haaremiensa mökellystä. Joka paikka täynnä miehittäjiä, haaremia ja miehittäjien aisureita. Elokuvissa (elokuvat sinänsä liki pääharrastus) olen käynyt pakosta kaksi kertaa 2000-luvulla kun silloiset pikkulapset pakottivat. Kummallakin kerralla miehitysjoukkojen möly ja tilanotto liian hapokasta.
On tässä tietysti se hyvä puoli että mitä enemmän kuluttaa kotona ja netissä niin sitä nopeammin saa annettua vastaiskua Kokoomukselle ja sen tavoittelemalle yhteiskunnalle. Sille missä oksettavia kansalaisten olohuoneita ja kerrostaloja nousee miehityslaumoineen.
Vihreän kaupunkisuunnittelun kukkasia osa 49382: Lauttasaaren siltaremppa.
Elikkäs tämä toimiva silta pitää nyt ideologisen sekoilun nimissä muuttaa jotenkin niin, että autokaistoja vähennetään ja pyöräteitä levennetään. Tuon sillan yli lukuisasti joskus ajaneena tiedän kertoa niin se jalankulku ja pyörätieosat oli alunperinkin vähintäänkin riittäviä. Mikäköhän on vihreille riittävä tila kevyelle liikenteelle?
Lisäksi remppaa hankaloittaa se, että kyseessä on nostosilta.
Samalla suoritetaan sillan peruskorjausta, joten jonkinlainen remontti oli toki joka tapauksessa väistämätön.
Tragikoomista tässä on se, että nyt kun tuota siltaa remppaillaan pyöräilijöitä varten niin tuolta saadaan kärrätä pyöräilijöitä jatkuvalla syötöllä ensiapuun. ;D
QuoteVaro tätä paikkaa Helsingissä! Kilpapyöräilijän törmäys lennätti Esan, 77, metallikaiteiden väliin – "13 kylkiluuta murtui, muille on sattunut pahempaa"
LAUTTASAAREN sillan pohjoispuoli on tällä hetkellä remontissa, jolloin autoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden käytössä on sillan eteläpuoli. Nykyinen järjestely on väliaikainen sillan valmistumiseen saakka. Lehtosaaren mielestä ratkaisu on hyvin vaarallinen, pyörätie on liian kapea. Lisäksi se on hyvin kalteva ja viettää kohti metallikaidetta.
Tilaa on enemmän kuin viime vuonna, kun liikenne oli toisella puolen siltaa. Silti myös sillan remontin työmaapäällikkö Vilho Hiltunen Kreate Oy:ltä tietää joitakin onnettomuuksia sattuneen, vaikkei kaikki tapaukset tule hänen tietoonsa.
– Onhan se tietysti vähän kalteva, Hiltunen myöntää.
...
Lauttasaaren sillalle on myös tullut pyörällä ohittamisen kieltomerkki.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2343128
Quote from: Murkula on 28.07.2020, 09:42:20
Quote from: Mikke70 on 27.07.2020, 22:38:24
Ok. Laitatko vielä linkin tuohon tilastoosi? Oma avautumiseni perustuu omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini sekä poliisin antamaan juttuun radio suomen uutisille.
Varmasti mutu onkin tuota luokkaa, etenkin kun media kirjoittaa sitä suuremmillä kirjaimilla, mitä hurjempi tapaus. Samaan aikaan todellisuudessa tappajasi on paljon todennäköisemmin käveleminen, suihku tai hirttoköysi. Tilastoja kuitenkin julkaistaan nykyään vähän eri muodossa, pitäisi jaksaa joskus murskata tuosta avoimesta datasta, että paljonko sellaisia onnettomuuksia on, joihin liittyy pelkkä ylinopeus. Kuitenkin löysin yhden käteväksi pureskellun artikkelin:
https://yle.fi/uutiset/3-8556302
Samaan aikaan kun yli 10km ylinopeus on mukana 38% tapauksista, turvavyöttömyys on mukana 45% ja kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69% onnettomuuksia. Vanha sanonta sanoo, että vale, emävale, tilasto, sekä sama pätee myös tähän poliisien toitottamaan. Kun oikein puusilmäillään, valitaan vain 10 km/h ylinopeus rajaksi, sekä unohdetaan esim. 17% itsemurhat tehdään käytännössä kaikki ylinopeudella, sekä moneenko 17% rattijuopumukseen tai muuhun merkitsevään asiaan nuo liittyvät, sekä tilastoidusti vastaavaa ylinopeutta ajaa n. 15% ihmisistä muutenkin (https://www.liikennefakta.fi/turvallisuus/tieliikenne/rikkeet_ja_seuraamukset), jolloin niille kuuluisi muutenkin 15% kolareista.
Mitä syvemmälle tähän kaninkoloon ryömii, niin sitä selkeämmäsi se tulee, että itse ylinopeuden kausaliteetti onkin yhtäkkiä aika helvetin heikko. Siitä huolimatta, että siitä tehdään maailman isoin juttu ja sitä vastaan tehdään vastaavaa ristiretkeä.
Just just. Eli tällä tasolla mennään. Todennäköisyyteni kuolemalleni narun jatkona on suurempi kuin jäädä tietyömaalla tietyöntekijänä ylinopeutta ajavan auton alle. Just just. Että sillä tasolla nämä juttusi juu.
Kuulostaapi sille tämä ylinopeudenpuolustelukeskustelu, että ne saattoautot työmaalla on oikein erinomainen asia.
Quote from: insinörtti on 28.07.2020, 07:35:41
Osittain saavat syyttää itseään. Nykyisin tietyö-merkki ja rajoitus tarkoittavat yleensä sitä, että jossain, seuraavan 20 km aikana on tien viereisellä pellolla kaivuri, tai sellainen on ainakin joskus virka-aikana siellä käynyt.
Rajoituksia pitäisi alkaa myydä, ja niiden hinta perustuisi rajoitetun matkan pituuteen, rajoitusaikaan ja liikennetiheyteen. Silloin niitä ei tiputeltaisi huvikseen pitkin maakuntaa ja silloin myös niiden noudattamatta jättämisestä voitaisiin huoleti rangaista.
Kohtuullisen tökeröä syyllistää ketään muuta kuin sitä törttöilevää, ylinopeutta ajavaa autoilijaa tietyömaiden onnettomuuksista. Siellä on ihmisiä töissä, ja toiset katsovat oikeudekseen ajella rajoituksista välittämättä reilua ylinopeutta. Koska itsekkyys, itseaiheutettu kiire, puhdas kusipäisyys ja kuvitelmat omasta erinomaisuudesta sekä ainutlaatuisuudesta kaiken muun liikenteen seassa.
Quote from: Mikke70 on 28.07.2020, 16:54:41
Just just. Eli tällä tasolla mennään. Todennäköisyyteni kuolemalleni narun jatkona on suurempi kuin jäädä tietyömaalla tietyöntekijänä ylinopeutta ajavan auton alle. Just just. Että sillä tasolla nämä juttusi juu.
Kuulostaapi sille tämä ylinopeudenpuolustelukeskustelu, että ne saattoautot työmaalla on oikein erinomainen asia.
Niin, että sama kuin maahanmuuttokeskustelussa, että viis tilastoiduista faktoista, kun mulla on niin hyvä mutu rasismista, "Että silä tasolla nämä juttusi juu."
Tuosta suoraan 2018 kuolinsyitä:
Tapaturmat: 2 387 (pl. alkoholimyrkytys)
Itsemurhat: 810
Liikenne: 239 (sis. itsemurhat, alkoholi, yms.)
https://stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_001_fi.html
https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/ajankohtaiset-tilastot
Edit:Tuli jälkikäteen mieleen, että luitko edes mitä tuosas kirjoitin? Meinaan että ilmiselvästi 69% kuolinonnettomuuksista liittyi kuljettajan tila. Eikä tilanne parane siitä pätkääkään, että käännetään tilastoa kaupunkiliikenteeseen, joka soveltuisi vertailukohtana paremmin. Päinvastoin yleisiä kuolinkolareita katsellessa saadaan aivan liian kriittinen lukema ylinopeudelle ja siinäkin kausaliteetti on kyseenalainen.
Quote from: Murkula on 28.07.2020, 20:57:07
Quote from: Mikke70 on 28.07.2020, 16:54:41
Just just. Eli tällä tasolla mennään. Todennäköisyyteni kuolemalleni narun jatkona on suurempi kuin jäädä tietyömaalla tietyöntekijänä ylinopeutta ajavan auton alle. Just just. Että sillä tasolla nämä juttusi juu.
Kuulostaapi sille tämä ylinopeudenpuolustelukeskustelu, että ne saattoautot työmaalla on oikein erinomainen asia.
Niin, että sama kuin maahanmuuttokeskustelussa, että viis tilastoiduista faktoista, kun mulla on niin hyvä mutu rasismista, "Että silä tasolla nämä juttusi juu."
Tuosta suoraan 2018 kuolinsyitä:
Tapaturmat: 2 387 (pl. alkoholimyrkytys)
Itsemurhat: 810
Liikenne: 239 (sis. itsemurhat, alkoholi, yms.)
https://stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_001_fi.html
https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/ajankohtaiset-tilastot
Edit:
Tuli jälkikäteen mieleen, että luitko edes mitä tuosas kirjoitin? Meinaan että ilmiselvästi 69% kuolinonnettomuuksista liittyi kuljettajan tila. Eikä tilanne parane siitä pätkääkään, että käännetään tilastoa kaupunkiliikenteeseen, joka soveltuisi vertailukohtana paremmin. Päinvastoin yleisiä kuolinkolareita katsellessa saadaan aivan liian kriittinen lukema ylinopeudelle ja siinäkin kausaliteetti on kyseenalainen.
No niinpä. Linkkaamasi uutisesi kuvasti varmastikin hyvin liikennekuolemia maanteillä. Itse välittämäni uutinen koski tilannetta
tietyömailla. Mitä siihen mutuiluun tulee, niin en mutuile vaan puhun kokemuksesta tilanteesta tietyömaalla. Sinun kokemukset ilmeisesti sieltä ratin takaa?
Quote from: Jorma M. on 28.07.2020, 15:37:15
Kuluttamiseni on ollut 20-25 vuotta stadissa minimaalista. Ei tulisi mieleenkään liikkua julkisilla saati kuunnella neekerien ja muslimien miehitysjoukkojen ja heidän haaremiensa mökellystä. Joka paikka täynnä miehittäjiä, haaremia ja miehittäjien aisureita.
Rehellisesti sanoen nämä kuvaukset - jos niiden on tarkoitus olla koko pääkaupunkiseutua edustavia - ovat toisinaan melkoisen outoja. Käytän metroa välillä Kamppi-Tapiola lähes päivittäin ja samalla alueella (Helsingin lounaiskulma - Espoon kaakkoiskulma) olevia busseja ja joskus myös ratikoita toisinaan. 95% matkoista ainut esim. muslimien aiheuttama "haitta" on että he ovat olemassa, joka ei itsessään minua vie moisen raivon partaalle, ja tuolla välillä heitä ei edes kovin usein näe niissä kulkuvälineissä ellei erityisesti käytä aikaa siihen. Edellisestä kerrasta kun olen kärsinyt heidän häiritsevästä meluamisestaan näissä liikennevälineissä on todennäköisemmin kuukausia kuin viikkoja.
Tilanne ei varmastikaan ole sama kaikissa ympäristöissä, mutta ajatus siitä että elämä olisi yhtä ajallisesti ja avaruudellisesti jatkuvaa helvettiä läpi koko pääkaupunkiseudun on mielestäni enemmän asenteellinen kuin faktuaalinen väite. Siis tiedoksi niille, jotka yrittävät hahmottaa ulkopuolelta katsoen millaista elämä täällä oikeasti on.
Quote from: Mikke70 on 29.07.2020, 07:28:22
No niinpä. Linkkaamasi uutisesi kuvasti varmastikin hyvin liikennekuolemia maanteillä. Itse välittämäni uutinen koski tilannetta tietyömailla. Mitä siihen mutuiluun tulee, niin en mutuile vaan puhun kokemuksesta tilanteesta tietyömaalla. Sinun kokemukset ilmeisesti sieltä ratin takaa?
Mielenkiintoinen väite, koska nimeomaan argumentoin tuossa, että kyseiset antamani tilastot eivät sovellus siinä, että ovat todennäköisesti liian edullisia kannallesi, mutta ajavat pointin siitä huolimatta. Vaan käännetäänkö asia näinpäin, koska sinä kannatat rajotuksia ja suorastaan fasistisia rangaistuksia, niin on sinun tehtäväsi osoittaa että tilastot eivät sovellu.
Toisena, olen kyllä viettänyt aikaa tietyömailla, mikä sinänsä aiheuttaakin ihmetystä siitä, että mistä tämä käsityksesi tulee. Kun noina erituisinä ongelmatapauksina muistuu ne "ei kiireiset" työmaantoljotajat. ;) Voisiko kysymys kokemusten erossa olla yksinkertaisen maantieteellinen. Nimittäin se voisi sopiakkin, että normi Helsinkiläiset joilla on aina kiire ei minnekkään, käyttäytyisivät vähän erilailla, kuin mitä muussa Suomessa on tottu näkemään.
Se olisi muutenkin tärkeä asia huomioida näissä rajoitus ja rangaistusasioissa, että samat säännöt eivät todellakaan sovi kehäkolmoselle ja maaseutupitäjiin.
Quote from: Murkula on 29.07.2020, 09:21:12
Quote from: Mikke70 on 29.07.2020, 07:28:22
No niinpä. Linkkaamasi uutisesi kuvasti varmastikin hyvin liikennekuolemia maanteillä. Itse välittämäni uutinen koski tilannetta tietyömailla. Mitä siihen mutuiluun tulee, niin en mutuile vaan puhun kokemuksesta tilanteesta tietyömaalla. Sinun kokemukset ilmeisesti sieltä ratin takaa?
Mielenkiintoinen väite, koska nimeomaan argumentoin tuossa, että kyseiset antamani tilastot eivät sovellus siinä, että ovat todennäköisesti liian edullisia kannallesi, mutta ajavat pointin siitä huolimatta. Vaan käännetäänkö asia näinpäin, koska sinä kannatat rajotuksia ja suorastaan fasistisia rangaistuksia, niin on sinun tehtäväsi osoittaa että tilastot eivät sovellu.
Toisena, olen kyllä viettänyt aikaa tietyömailla, mikä sinänsä aiheuttaakin ihmetystä siitä, että mistä tämä käsityksesi tulee. Kun noina erituisinä ongelmatapauksina muistuu ne "ei kiireiset" työmaantoljotajat. ;) Voisiko kysymys kokemusten erossa olla yksinkertaisen maantieteellinen. Nimittäin se voisi sopiakkin, että normi Helsinkiläiset joilla on aina kiire ei minnekkään, käyttäytyisivät vähän erilailla, kuin mitä muussa Suomessa on tottu näkemään.
Se olisi muutenkin tärkeä asia huomioida näissä rajoitus ja rangaistusasioissa, että samat säännöt eivät todellakaan sovi kehäkolmoselle ja maaseutupitäjiin.
Kannatan rajotuksia, jotka tekevät työmaastani turvallisen. Kannatan sitä, että liikennejärjestelyjen suunnittelijat osaavat työnsä, Väylän ohjeet on hyvä apuna suunnittelussa. Kannatan myös sitä, että tiealueella työskentelevillä on tieturva 1 ja työnjohdolla tieturva 2. Kannatan myös sitä, että virheistä liikennejärjestelyissä sakotetaan urakoitsijaa. Tuo tarinasi suorastaan fasistisista rangaistuksista on joutavan päiväistä jorinaa. Se, mitä sinä kannatat, on ylinopeuden ajaminen.
Quote from: Jorma M. on 28.07.2020, 15:37:15
Kuluttamiseni on ollut 20-25 vuotta stadissa minimaalista.
Suosittelemani elämänlaatua ja hyvinvointia edistävä kaupunki- ja liikennesuunnittelma:
Plan A)
Muuta pois pääkaupunkiseudulta
Plan B)
Heti kun voit, muuta pois pääkaupunkiseudulta.
Vielä on Suomessa paikkakuntia, joissa vallitsee rauhallisuus ja elämä on ihanaa. Rahaa tarvitaan oikeasti vain vähän - paitsi ylihinnoitellulla pääkaupunkiseudulla - ja sen arvo on vähäinen. Saattaa myös olla, että tulevaisuudessa vain painonsa paperina.
Koronaviruksen myötä Uudenmaan olisi puolestani voinut sulkea kokonaan.
Quote from: Simo_Toini on 29.07.2020, 16:57:51
Suosittelemani elämänlaatua ja hyvinvointia edistävä kaupunki- ja liikennesuunnittelma:
Plan A)
Muuta pois pääkaupunkiseudulta
Plan B)
Heti kun voit, muuta pois pääkaupunkiseudulta.
Vielä on Suomessa paikkakuntia, joissa vallitsee rauhallisuus ja elämä on ihanaa.
Koronaviruksen myötä Uudenmaan olisi puolestani voinut sulkea kokonaan.
Hyvin monet asuvat pääkaupunkiseudulla, koska siellä on työpaikkoja. Maan sisällä on muuttoliikettä kohti pääkaupunkiseutua, koska maakuntien työttömyys.
Maakuntien työttömiä jopa ohjataan kohti pääkaupunkiseudun työpaikkoja.
En oikein ymmärrä miksi asua ja elää vuosikymmeniä jossain, jos vihaa sitä niin suunnattomasti? Etenkään Helsingissä, missä ne elämisen kustannukset ovat todella paljon korkeammat kuin missä tahansa muualla. Jo 30-50 km landelle, ja niin hintataso kuin elämän rytmikin voi olla aivan toinen. Sen sijaan ylpeillään netissä kuinka paskaa elämä Stadissa on, aivan kuin se olisi joku sankarimainen selviytymistarina tuhlata omaa elämäänsä täällä.
Vielä 2000-luvulle tultaessa Stadi oli ihan OK, mutta matuvyöry, tukkoon rakentaminen sekä matujen takia tukkoon rakentaminen pilasivat sen. Sekä tietty liikenteen aktiivinen haittaaminen ja estäminen. Nauttikaa nyt, itse pakenin kehyskuntaan jo tuolloin.
Quote from: Supernuiva on 29.07.2020, 17:00:45
Hyvin monet asuvat pääkaupunkiseudulla, koska siellä on työpaikkoja.
Sekä asuntolainoja. Koomisen kalliine asuntoineen, joissa ei pääkaupunkiseudun ulkopuolella kukaan asuisi, koska ne ovat kammottavia lääviä. Kuten myös koko PKS elinympäristönä.
Melkoinen paradoksi: Helsingin kivijalkamyymälät arvotaloissa kaduiksi kutsutuilla kujapahasilla ovat ahtaita, pieniä ja luovat halvan & epäsiistin vaikutelman. Vaikka siis ympäristö ei edes olisi fyysisesti likainen kuin kaatopaikka - mitä se aamuisin tapaa olla.
Kalliiden hotellien laatu on hintaa vasten koominen ja ruoka jopa rimanalituksia. Jos laskuja eivät oletettavasti maksaisi pääsääntöisesti yritykset, niitä tuskin edes olisi olemassa. Toki brändimielikuvaa voi nostaa nostamalla hintoja. Se on yhtä kuin ilmainen ämpäri.
Quote from: no future on 29.07.2020, 17:11:08
En oikein ymmärrä miksi asua ja elää vuosikymmeniä jossain, jos vihaa sitä niin suunnattomasti? Etenkään Helsingissä, missä ne elämisen kustannukset ovat todella paljon korkeammat kuin missä tahansa muualla. Jo 30-50 km landelle, ja niin hintataso kuin elämän rytmikin voi olla aivan toinen. Sen sijaan ylpeillään netissä kuinka paskaa elämä Stadissa on, aivan kuin se olisi joku sankarimainen selviytymistarina tuhlata omaa elämäänsä täällä.
Pk-seudulla on enemmän ihmisiä, mikä tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia toteuttaa itseään harrastus/työ/parisuhdemarkkinoilla - kaikki friikitkin löytää oman viiteryhmänsä. Ei sieltä haluta pois ja ihmiset haluaa sinne. Se, jos jotkut mielenvikaiset poliitikot lennättää sinne kehitysmaalaisia viidakosta/aavikolta luomaan turvallisuusuhkia on tietenkin ihan oikeutettu syy olla vihainen.
Quote from: Simo_Toini on 29.07.2020, 17:26:40
...
Melkoinen paradoksi: Helsingin kivijalkamyymälät arvotaloissa kaduiksi kutsutuilla kujapahasilla ovat ahtaita, pieniä ja luovat halvan & epäsiistin vaikutelman. Vaikka siis ympäristö ei edes olisi fyysisesti likainen kuin kaatopaikka - mitä se aamuisin tapaa olla...
Helsingin kivijalkakaupat ja sisääntuloväyläkritiikkiä YLEllä: https://yle.fi/uutiset/3-11470055
QuoteKahdeksaan vuoteen mahtuu Aleksanterinkadun liikkeessä monia kohtaamisia, juhlia ja tuotelanseerauksia...Kivijalkakauppa sulkee ovensa tänään keskiviikkona.
Tulijoita kyllä olisi...Kivijalkayrittäjänä itsekin toimiva...sanoo seuranneensa surullisena, kuinka pienet liikkeet sulkevat ovensa yksi toisensa jälkeen.
Mutta miksi liikkeensä sulkee..., joka sanoo kivijalkakaupan olleen tuottava bisnes?
Päätös irtisanoa vuokrasopimus syntyi varotoimenpiteenä maaliskuun lopussa, kun koronatilanne oli kaikkein epävarmin. Liike oli pari kuukautta kiinni... Verkkomyynnin kasvu vahvisti päätöstä sulkea myymälä...
...kenkäkauppa sijaitsee Aleksanterinkadulla, joka on alusta asti ollut Helsingin pääkatu.
Aleksanterinkadulla vastaan kävelee... Hän on asunut Helsingin ydinkeskustassa lapsesta asti ja muistaa, kuinka esimerkiksi Kaisaniemenkatu oli tärkeä ostoskatu...
– Tämä ei ole enää se sama shoppailukatu kuin silloin kun olin pikkutyttö...
Helsingissä lomaansa viettävä...kertoo käyttävänsä kivijalkaliikkeiden palveluja jonkin verran nykyisessä kotikaupungissaan Tukholmassa. Helsingin keskustan ongelmana hän pitää kaupungin sijoittumista niemenkärkeen, jonka sisääntuloväylät "on tukittu kauppakeskuksilla"...katselee ympärilleen Kluuvikadun risteyksessä ja toteaa, että elävä keskusta tarvitsee ihmisiä...
... myöntää itse tekevänsä suurimman osan vaateostoksistaan kansainvälisissä verkkokaupoissa.
Jutun mukaan sisääntuloväylät on tukittu niin, ettei ihmiset tule keskustaan ostoksille. Verkkokauppa sen sijaan kasvaa niin ettei fyysistä kivijalkaliikettä tarvita. Nyt voi päättäjät miettiä, että houkuttelisiko se verkkokauppoihin nykyistä enemmän/vähemmän asiakkaita, jos kehitystyönä saataisiin aikaan (netin) kaistanleveyden kaventamista ja jopa paikoin tukkimista
- kapeat nettikaistat, hankala ja hidas nettiliikenne tekisi verkkokaupoille varmasti samaa lopputulosta, kuin vastaava muutos maantieliikenteessä tekee nyt kivijalkakaupoille?
Mäkkäristä vielä sen verran, että ennen euron juustohampurilaiset maksoivat euron, ja kiiressä ja pakkoraossa saattoi vetäistä sellaisen pahimpaan nälkään. Mutta sitten ne roikaleet korottivat hinnan eurokymmeneen! >:(
Se siitä sitten!
Quote from: Alarik on 29.07.2020, 18:08:22
Jutun mukaan sisääntuloväylät on tukittu niin, ettei ihmiset tule keskustaan ostoksille. Verkkokauppa sen sijaan kasvaa niin ettei fyysistä kivijalkaliikettä tarvita. Nyt voi päättäjät miettiä, että houkuttelisiko se verkkokauppoihin nykyistä enemmän/vähemmän asiakkaita, jos kehitystyönä saataisiin aikaan (netin) kaistanleveyden kaventamista ja jopa paikoin tukkimista
- kapeat nettikaistat, hankala ja hidas nettiliikenne tekisi verkkokaupoille varmasti samaa lopputulosta, kuin vastaava muutos maantieliikenteessä tekee nyt kivijalkakaupoille?
Hyvin lainattu, kun se suora, siteerattu lainaus kuului sisääntuloväylät "on tukittu kauppakeskuksilla". Ja toinen haastateltava sanoo, että "Aleksanterinkadulta löytyy samat perusvaateketjut kuin ostoskeskuksistakin".
Koko jutussa ei mainita liikennettä, autoilua, pysäköintiä tms kertaakaan.
Moni Uudenmaan ulkopuolella asuva luulee että koko Uusimaa on jotain Helsingin lähiötä. Todellisuudessa ei ole epätavallista että jossain Lohjalla tai Porvoossa asuvat ei juuri koskaan edes käy Helsingissä jos sinne ei ole jotain oikeaa asiaa.
Tuon takia Uudenmaan eristys oli epäreilu koska pääkaupunkiseutu se tautipesäke oli ja se pelkästään olisi tullut eristää.
No, eivätköhän matkailijat kohta tuo taudin takaisin Suomeen.
Aiheen hiukan sivusta. Mietin olisiko vesiväylien yhdistäminen/laajentaminen/parantaminen suomessa fiksua rahankäyttöä? sotkamosta nurmekseen, suonenjoen kanava keskisuomeen ja päijänteelle, mikkelin, mäntyharjun tms alueen kanava päijänteen saimaan välille, mahdollisesti tampereen vesistöjen liittäminen päijänteeseen yms kulkuväylät yhdistettynä kunnollisiin taukopaikkoihin kohtuuhintaisine pysähdyspaikkoineen voisi luoda vesiliikenteestä varteenotettavampaa liikennemuotoa kun periaatteessa pääsisi mihin vain myös vesitse, ja voisi parantaa kotimaan matkailua+ulkomaista vesistömatkailua kummasti.
Quote from: -PPT- on 29.07.2020, 19:01:02
Moni Uudenmaan ulkopuolella asuva luulee että koko Uusimaa on jotain Helsingin lähiötä. Todellisuudessa ei ole epätavallista että jossain Lohjalla tai Porvoossa asuvat ei juuri koskaan edes käy Helsingissä jos sinne ei ole jotain oikeaa asiaa.
Tuon takia Uudenmaan eristys oli epäreilu koska pääkaupunkiseutu se tautipesäke oli ja se pelkästään olisi tullut eristää.
No, eivätköhän matkailijat kohta tuo taudin takaisin Suomeen.
Uudellamaalla on todettu 54% Suomen tämänhetkisistä tartunnoista. Uudenmaan tartunnoista 66%, ja koko Suomen tartunnoista 36% on ollut Helsingissä.
Sulun aikaisia lukuja en muista, mutta pelkän Helsingin eristäminen olisi ollut maantieteellisesti jopa hankalampaa kuin ratsailla ihmisiä motarin varressa.
Quote from: no future on 29.07.2020, 17:11:08
En oikein ymmärrä miksi asua ja elää vuosikymmeniä jossain, jos vihaa sitä niin suunnattomasti? Etenkään Helsingissä, missä ne elämisen kustannukset ovat todella paljon korkeammat kuin missä tahansa muualla. Jo 30-50 km landelle, ja niin hintataso kuin elämän rytmikin voi olla aivan toinen. Sen sijaan ylpeillään netissä kuinka paskaa elämä Stadissa on, aivan kuin se olisi joku sankarimainen selviytymistarina tuhlata omaa elämäänsä täällä.
Uskoisin että koronan takia etätyö tulee yleistymään paljon ja sitä kautta ihmiset muuttavat kauemmaksi varsinaisista työpaikoistaan edullisempien asuntojen ja luonnon perässä. Matujakin vähemmän. Itsellä hesaan reilu 40 kilsaa ja korona-aikana matka kestää suuntaansa noin 45 min. ruuhka-aikaan. Jos asuisin vaikkapa kehä III varressa työmatkaan kuluva aika lyhenisi, mutta haitat niin suuret, että landella parempi.
[Tweet]1287642235849318400[/tweet]
Saunapoliisi on sitä mieltä että liikennemerkki jota laki ei tunne, auttaa jotain.
Mutta sitten kuitenkin:
[Tweet]1287721855911067649[/tweet]
Kaupunki|
Kaupunkisuunnittelu
Miten Helsingin kivijalkakaupat säilyvät hengissä, jos turistit eivät vielä palaa? Näin poliitikot pelastaisivat keskustan
Helsingin ydinkeskustan näivettymisestä on syytetty koronaa, verkkokaupan yleistymistä, kauppakeskuksia sekä edullisen parkkitilan puutetta. Mutta kuinka sinne saataisiin eloa?
"TÄLLAISINA aikoina saa melkein taikoa, että kivijalkaliike kannattaa."
Näin toteaa muotikauppojen edunvalvontajärjestön Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Lasse Wendelin.
Helsingin keskustan pääpromenadi Aleksanterinkatu vilisee tavallisesti turisteja, mutta tänä keväänä katu on ollut hetkittäin aavemaisen tyhjä. Koronaepidemia ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi keskustan kivijalkapuodeilla on vaikeaa. HS kertoi tällä viikolla kahden tunnetun muotikaupan lopettamisesta Aleksanterinkadulla. Vuodesta 1967 toiminut Aleksi 13 sulkee ovensa syksyn aikana, ja tällä viikolla oven pani säppiin suunnittelija Minna Parikan kenkäliike.
"Katukuva ei enää yleisilmeeltään vaikuta hirveän hyvältä", Parikka kuvaili Aleksanterinkadun nykytilaa.
Ydinkeskustan kauppojen alhosta on puhuttu aiemminkin. Sama ilmiö ravistelee suurkaupunkien keskustoja muuallakin maailmassa. Koronavirus on kurjistanut kivijalkakauppiaiden tilannetta entisestään.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006587746.html
eli.... keskustaan ei pääse lähellekkään autolla, on täynnä matuja ja "poliitikot tjtn" selittelee miten homma^^ lähtee nousuun ( pun intended 8) )
esim:
VIHREÄT taas haluaisi lisätä keskustaan alueita, joille autot eivät pääse lainkaan.
"Me vihreissä haluamme kehittää vauhdilla kävelykeskustaa", sanoo Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.
SDP:N valtuustoryhmän puheenjohtajan Eveliina Heinäluoman mielestä Helsingin keskustaan tulisi saada lisää vetonauloja, jotka toisivat samalla asiakkaita kaupoille. Esimerkkinä hän mainitsee uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon, jota suunnitellaan Etelärantaan. "Uskon sen houkuttelevan alueelle sekä kaupunkilaisia että turisteja."
cuckoomus: "Liikevalikoiman pitää olla pääkaupunkiseudun paras, mutta saatavilla tulisi olla lisäksi myös fiksua toimistotilaa. Työssäkäynnin koko pääkaupunkiseudulta pitää olla helppoa."
huutonaurua näille pässeille ;D
Helsingin keskustassahan pääsee autolla melkein minne vain, ja vapaata pysäköintitilaa on parkkihallit täynnänsä. Myös tuolla Kluuvissa.
Quote from: no future on 31.07.2020, 16:56:36
Helsingin keskustassahan pääsee autolla melkein minne vain, ja vapaata pysäköintitilaa on parkkihallit täynnänsä. Myös tuolla Kluuvissa.
Kyllä vain. Mutta hinta on näissä aika törkeä ja lisäksi saa kyllä kassien kanssa kävelläkin. Noh, liikunta tekee laiskalle ja lihavalle kansalle hyvää, eikö toki :)
Euron tunti olisi kohtuuhinta pysäköinnistä.
Väittäisin, että se että keskustaan ei pääse autolla ei ole oikeastaan enää mikään syy. Vaikka keskustaan pääsisi miten helposti autolla niin siltikään kenelläkään joka ei keskustassa asu ei ole mitään syytä ylipäätään mennä sinne puhumattakaan että menisi autolla. Joka paikkaan muualle pääsee joka tapauksessa aina helpommin autolla ja siellä muualla on huomattavasti paremmat palvelut kuin keskustassa. Joten edes autoilumahdollisuuksien parantaminen ei auta keskustaa enää millään tavalla. Se ikkuna meni jo. Itseasiassa Helsingin keskustaanhan pääsee autolla paremmin kuin koskaan ainakaan 20 vuoteen tällä hetkellä. Ei tuo ole muuttanut trendiä millään tavalla.
Keskusta ei ole millään tavalla houkutteleva, ei palveluiltaan eikä edes yritysten konttoreille. Konttoreiden kysyntä tulee joka tapauksessa romahtamaan lähitulevaisuudessa koska viimeistään nyt ymmärrettiin että ei ole mitään järkeä vuokrata kallista konttoritilaa kun nimenomaan konttorityön tuottavuus on etänä jopa parempi kuin konttorilla. Palveluiltaan edes joku kävelykeskusta ei voi myöskään koskaan kilpailla enää modernien kauppakeskusten kanssa. Jokainen ymmärtää että jos haluat mennä liikkeestä toiseen niin räntäsateessa edes kävelykatu ei ole millään tavalla kilpailukykyinen.
Quote from: Mikke70 on 29.07.2020, 22:05:15
Quote from: no future on 29.07.2020, 17:11:08
En oikein ymmärrä miksi asua ja elää vuosikymmeniä jossain, jos vihaa sitä niin suunnattomasti? Etenkään Helsingissä, missä ne elämisen kustannukset ovat todella paljon korkeammat kuin missä tahansa muualla. Jo 30-50 km landelle, ja niin hintataso kuin elämän rytmikin voi olla aivan toinen. Sen sijaan ylpeillään netissä kuinka paskaa elämä Stadissa on, aivan kuin se olisi joku sankarimainen selviytymistarina tuhlata omaa elämäänsä täällä.
Uskoisin että koronan takia etätyö tulee yleistymään paljon ja sitä kautta ihmiset muuttavat kauemmaksi varsinaisista työpaikoistaan edullisempien asuntojen ja luonnon perässä. Matujakin vähemmän. Itsellä hesaan reilu 40 kilsaa ja korona-aikana matka kestää suuntaansa noin 45 min. ruuhka-aikaan. Jos asuisin vaikkapa kehä III varressa työmatkaan kuluva aika lyhenisi, mutta haitat niin suuret, että landella parempi.
Etätyö yleistyy, mutta muualla asujan näkemysten mukainen epäsymmetrinen suhde pääkaupunkiseudulla asumisen hyötyjen ja haittojen välillä (haittoja, tai "haittoja" ylikorostaen) ei ole mielestäni rehellinen tapa katsoa kokonaisuutta. Etätyö ei pelasta esim. siltä että 90% kaipaamistaan kavereista, kaupoista ja palveluista voi olla saavutettavissa täällä pienellä kävelyllä kun jossain muualla se on joko mahdotonta tai dramaattisten kompromissien takana. Merkittävä osa pääkaupunkiseudun asukkaista ei myöskään näe keskellä maaseutua asumisen etuja suuremmiksi kuin sen aiheuttamia ongelmia. Se että saavuttaisin saman vaivattomuuden kuin omassa kodissani pääkaupunkiseudulla vaatisi jossain muualla todennäköisesti yhden palkollisen palkkaamista - ja siihen aika yllätyksettömästi Suomessa harvalla on varaa.
Mun on jotenkin hiton vaikea käsittää miten johonkin Espan tai Kluuvin ympäristöön saataisiin lisää oveneduspaikkoja. Nykyiselläänhän pohjois-Espan paikat on täynnä aamuvarhaisesta alkaen, ihan siitä hinnasta riippumatta. Sama koskee kaikkia niitä "liian kalliita" pysäköintipaikkoja katutasossa.
Parkkihallien ylihinnoista ja naurettavan alhaisista käyttöasteista olen samaa mieltä, mutta en tiedä mikä sen hintatason pitäisi käytännössä olla että ihmiset niitä alkaisivat käyttää. Ne ovat ammottaneet tyhjyyttään koko sen 20 vuotta mitä itse muistan. Ihan samanlaisella vajaakäytöllä ovat myös ainakin Redin ja Triplan hallit, kun Kalasataman asukkaatkin ajavat korttelirallia etsien sitä olematonta pysäköintiruutua.
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.07.2020, 17:11:09
Quote from: no future on 31.07.2020, 16:56:36
Helsingin keskustassahan pääsee autolla melkein minne vain, ja vapaata pysäköintitilaa on parkkihallit täynnänsä. Myös tuolla Kluuvissa.
Kyllä vain. Mutta hinta on näissä aika törkeä
Paradoksi: Helsingistä poistuminen on ilmaista, vaikka siitä voisi jo maksaakin.
Mikään ei sano "tunnelma" niin kuin PKS:n joukkoliikenne tai pysäköinti tuntihintaan, jolla mädäntymättömässä Suomessa tekee ostokset.
Quote from: no future on 31.07.2020, 16:56:36
Helsingin keskustassahan pääsee autolla melkein minne vain, ja vapaata pysäköintitilaa on parkkihallit täynnänsä. Myös tuolla Kluuvissa.
Melkein minne vaan... toki... esim ihan keskustaan pääsee tosi näppärästi ja varsinkin halvalla :roll: (btw noi hallit on varsin usein täynnä tai jonkun asteen rempassa) :
Stockmann
Vakiohinnat
Ma-Su 7.00 - 21.00 € 3,50/30min
Quote from: valtakunnanpärkhele on 28.07.2020, 16:00:33
Vihreän kaupunkisuunnittelun kukkasia osa 49382: Lauttasaaren siltaremppa.
Elikkäs tämä toimiva silta pitää nyt ideologisen sekoilun nimissä muuttaa jotenkin niin, että autokaistoja vähennetään ja pyöräteitä levennetään.
sinnetännemäen mukaan autokaistoja kavennetaan, että onkijoilla on kesäisin enemmän tilaa ja talvisin on enemmän tilaa auratulle lumelle (tämä on oikeasti sen oma lausunto) :-X
Vihreät nerot kertovat, miten Helsingin keskustan elävyys taataan:
Quote"Me vihreissä haluamme kehittää vauhdilla kävelykeskustaa", sanoo Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.
Vanhasen mielestä kävelykeskusta vapauttaisi tilaa ihmisille sekä ravintoloille ja tekisi kaupunkitilasta viihtyisämmän. Viihtyvyyttä voitaisiin parantaa myös panostamalla puistoihin ja huolehtimalla, että penkkejä on tarpeeksi.
Lisää ravintoloita? Luulisi, että keskustassa on jo nyt aika verinen taistelu ravintoloiden kesken, legendaarinen Cantina Westkin laittoi lapun luukulle. Kuka noissa ravintoloissa käy kun kansa dokaa yhä vähemmän tai ainakin tilaa viinansa Saksasta ja kun vihervasemmistolaisen hallituksen veronkorotusten ja leikkausten jälkeen kansalaisilla on yhä vähemmän varoja kulutukseen?
Ja lisää penkkejä? No, varmaan niitä tarvitaan kun eihän matujengi voi kaiken aikaa olla seisten ( pun int ) vaan välillä pitää päästä rötköttämään revityissä kusifarkuissa penkille varsinkin, jos huimausaineet vähän väsyttävät..
Sama nainen muuten ehdotti vielä, että Pohjois-Espa muutettaisiin kävelykaduksi.. :facepalm:
Saakeli, jos joku haluaa kävellä niin menköön vaikka Nuuksioon kymmeneksi tunniksi patikoimaan - ihmiset haluavat autolla palveluiden äärelle!
^ Jos jotain positiivista voi löytää niin sen että esim. Aleksilla ja Keskuskadulla ei ole kaupungin tarjoamia penkkejä. Se viimeistään pilaisi tilanteen täydellisesti. No, ilmeisesti se on Hyvien Ihmisten tavoitteena...
Quote from: Titus on 22.01.1975, 13:08:40(btw noi hallit on varsin usein täynnä tai jonkun asteen rempassa) :
Stockmann
Vakiohinnat
Ma-Su 7.00 - 21.00 € 3,50/30min
Eikä oo, stokka/Kamppi parkissa on aina tilaa kun käynyt - paitsi jouluna, Töölön hallissa on myös tilaa, just oli juttua siitä et kuinka paikalliset eivät ole löytäneet sitä, Länsi-Pasila on kieltämättä joskus Täynnä.
Ihan kelvot hinnat ne on makuuttaa autoa jos suhteuttaa seudun neliöiden vuokriin. Mut kyllähän se kalliilta tuntuu jos tottunut pysäköimään ilmaiseksi. Oikeasti asukaspysäköinti on vaan niin liian halpaa et jotkut jopa makuuttaa autoja talven yli kinosten alla ihan kantakaupungissa! Sen verran ton pitäisi kirpaista et toi turhaan tien laidalla makuutus loppuisi niin ajossa olevat mahtuisivat keskustaan paremmin. Ja ainahan voi jättää liittymäparkkiin radan varteen ja tulla asioille raiteita pitkin kuten toi on mietitty.
Quote from: no future on 31.07.2020, 17:22:15
Parkkihallien ylihinnoista ja naurettavan alhaisista käyttöasteista olen samaa mieltä, mutta en tiedä mikä sen hintatason pitäisi käytännössä olla että ihmiset niitä alkaisivat käyttää. Ne ovat ammottaneet tyhjyyttään koko sen 20 vuotta mitä itse muistan. Ihan samanlaisella vajaakäytöllä ovat myös ainakin Redin ja Triplan hallit, kun Kalasataman asukkaatkin ajavat korttelirallia etsien sitä olematonta pysäköintiruutua.
Ei se hallien kalleus vaan asukaspysäköinnin naurettavan halpa hinta. Jokunen satku siihen lisää/vuosi ja väki löytää halleihin paremman palvelun takia. Harvalle kantakaupungissa auto on välttämättömyys ja mielekkään elämän sujumisen edellytys. Paikat heille joilla näin on, ja satunnaiset autoilijat maksakoon joko makuutuksesta kelvon hinnan tai siirtäköön syrjemmäksi seisomaan.
Quote from: foobar on 31.07.2020, 17:21:45
Etätyö yleistyy, mutta muualla asujan näkemysten mukainen epäsymmetrinen suhde pääkaupunkiseudulla asumisen hyötyjen ja haittojen välillä (haittoja, tai "haittoja" ylikorostaen) ei ole mielestäni rehellinen tapa katsoa kokonaisuutta. Etätyö ei pelasta esim. siltä että 90% kaipaamistaan kavereista, kaupoista ja palveluista voi olla saavutettavissa täällä pienellä kävelyllä kun jossain muualla se on joko mahdotonta tai dramaattisten kompromissien takana. Merkittävä osa pääkaupunkiseudun asukkaista ei myöskään näe keskellä maaseutua asumisen etuja suuremmiksi kuin sen aiheuttamia ongelmia. Se että saavuttaisin saman vaivattomuuden kuin omassa kodissani pääkaupunkiseudulla vaatisi jossain muualla todennäköisesti yhden palkollisen palkkaamista - ja siihen aika yllätyksettömästi Suomessa harvalla on varaa.
Luulen, että Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on useita todellisuuksia, joissa haitat ja hyödyt painottuvat eri tavalla. Omat kokemukseni loppujen lopuksi rajoittuvat muutamille neliökilometreille ja niiden välillä siirtymiseen: kotikulmat, työpaikan lähialueet arkipäivisin ja harrastukset ja kaverit iltaisin ja viikonloppuisin.
Takerrun tuohon "90 % kaipaamistaan kavereista, kaupoista ja palveluista voi olla saavutettavissa täällä pienellä kävelyllä". Kavereistani 90 % on ollut edes kohtuullisen kävelymatkan päässä viimeksi ala-asteella. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä laajemmalle vanhat ystävät ovat muuttaneet ja sitä laajemmalta alueelta uudet tuttavuudet tulevat. Jos kahdeksanvuotiaana "kaikki" oli pyörämatkan päässä, aikuisena harrastuksiin on puolen tunnin ajomatka ja parhaan kaverin luo pääsee, kun ajaa motaria tunnin verran.
Kauppaan voi hyvinkin olla lyhyt matka, mutta jos ostokset ovat yhtään suuremmat, auto on joka tapauksessa tarpeen. Kun kaupungissa jonottaa liikennevaloissa, on syrjemmällä samassa ajassa jo kaupan pihassa.
Kaupunkien kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on tottakai ylivertainen verrattuna pikkupaikkakuntiin. Tosin vain kourallinen ihmisiä asuu kävelymatkan päässä esimerkiksi Helsingin keskustan riennoista. Ne loput joutuvat pääkaupunkiseudullakin matkustamaan paikan päälle.
Tarkoitus ei ole ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Eri alueiden sen enempää hyötyjä kuin haittoja on turha ylikorostaa etenkin, kun jokainen arvottaa ne omista lähtökohdistaan. Täällä kieltämättä voi saada pääkaupunkiseudusta melko erikoisen, kielteisesti latautuneen kuvan. Kuitenkin tosiasia on, että ainakin Helsingin ydinkeskustan vetovoima on syystä tai toisesta heikentynyt.
^ No, ainakin minulla on kirjaimellisesti alakerrassa kymmeniä liikkeitä jotka tarjoavat lähes kaiken mitä voin tarvita, ja lasken kävelyetäisyyteen sen että hyppään metroon kymmeneksi minuutiksi ja olen samassa baarissa kavereiden kanssa alle 200 metrin kävelyllä. En tietenkään yritä tavoitella esim. Jenkkeihin muuttaneita kavereitani tällä tapaa, mutta voin helposti tavoittaa sen aktiivisen sosiaalisen piirini, luokkaa 70 ihmistä. Useimpiin kulttuuririentoihinkin matka hoituisi samalla tapaa jos ne kiinnostaisivat.
Tässä yhteydessä kannattaa huomata etten asu edes lähellä keskustaa. Silti on selvää että vastaava ei olisi palveluiden osalta mahdollista käytännössä missään muualla ja kavereiden suhteen vain kaupunkikeskustoissa...
Käydessäni pari viikkoa sitten Jyväskylässä olin ällikällä lyöty miten keskustan kauppakeskuksessa oli enemmän tyhjää liiketilaa kuin toimivia liikkeitä. Jyväskylässä on muutaman kilometrin päähän keskustasta rakennettu uusi suurempi kauppakeskus joka ilmeisesti on imenyt keskustasta bisnekset.
Sama ilmiö hän on tapahtunut Kouvolassa ja Hämeenlinnassa mutta Jyväskylä sentään on Suomen mittakaavassa suuri kaupunki. Siitä yllätykseni.
Jyväskylän keskusta tosin näivettyi jo yli 20v sitten kun keskustan pääkatu muutettiin suurimmalta osalta kävelykaduksi. Noin on useat paikalliset sanoneet.
5km säteellä Helsingin keskustasta asuu 250 000 ihmistä, 10 km säteellä jo puoli miljoonaa. Kyllähän tuo tarjoaa Suomen oloissa ylivertaisen massan järjestää Helposti saavutettavia palveluita, harrastuksia ja kulttuuria. Kun se hyvin varustettu lähikauppa on oikeasti kävelymatkan päässä, kaikista erikoisliikkeistä puhumattakaan, niin en tiedä kuinka isoja ostoksia pitäisi päivittäistavaroissa tehdä että niitä ei saisi kotiin kannettua? Enenmmän ja pidemmälle sitä Jossain prisman parkkipaikalla joutuisi kävelemään, kuin mitä olen aikuisiällä pääsääntöisesti kauppareissuilla kävellyt. Muuallakin kuin Helsingissä.
Olen asunut muissakin suomalaisissa kaupungeissa, mieluiten aina korkeintaan kävelyetäisyydellä keskustasta. Käytännössä jokaisessa on voinut järjestää päivittäisen elämänsä ilman päivittäistä tarvetta autoilla minnekään. Toki tämä riippuu ihan siitä mitä harrastaa, ja mitä asioita preferoi elämässään. Autottomia tai todella vähän arjessaan autoilevia ihmisiä on aikuisissa suomalaisissakin yllättävän paljon, paitsi Helsingissä niin Turussa, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa kuin Jyväskylässäkin. Itsellä autonkäyttö jakautuu aika lailla 90% työajoa, 10% omia ajoja.
Mutta kaikenlainen vastakkainasettelu kaupunki-maaseutu, tai edes pk-seutu muu Suomi on mielestäni turhaa ja etenkin poliittisesti aika halpaa ajattelua. Tärkeintä olisi taata ihmisille mahdollisuudet järjestää elämänsä niinkuin haluaa, siellä missä haluaa.
Quote from: foobar on 31.07.2020, 23:22:27
^ No, ainakin minulla on kirjaimellisesti alakerrassa kymmeniä liikkeitä jotka tarjoavat lähes kaiken mitä voin tarvita, ja lasken kävelyetäisyyteen sen että hyppään metroon kymmeneksi minuutiksi ja olen samassa baarissa kavereiden kanssa alle 200 metrin kävelyllä. En tietenkään yritä tavoitella esim. Jenkkeihin muuttaneita kavereitani tällä tapaa, mutta voin helposti tavoittaa sen aktiivisen sosiaalisen piirini, luokkaa 70 ihmistä. Useimpiin kulttuuririentoihinkin matka hoituisi samalla tapaa jos ne kiinnostaisivat.
Tässä yhteydessä kannattaa huomata etten asu edes lähellä keskustaa. Silti on selvää että vastaava ei olisi palveluiden osalta mahdollista käytännössä missään muualla ja kavereiden suhteen vain kaupunkikeskustoissa...
Riippuu elämäntilanteesta. Itse en juurikaan tapaa tuttuja ravintoloissa, vaan vierailemme toistemme kotona. Tällöin tietenkin on merkitystä sillä, missä kaverit asuvat. Ja tosiaan, Helsingin kantakaupungista katsoen jo yläasteella kavereita oli pitkin pääkaupunkiseutua. Opiskelujen, työpaikkojen ja viimeistään perheen perustamisten myötä on todettava, että harva asuu enää lähelläkään "vanhoja kulmia". Työkaverit taas asuvat kuka missäkin päin työssäkäyntialuetta, samoin harrastustoverit.
Ja jos lyhyt kulkuneuvolla liikkuminen lasketaan kävelymatkaksi, maaseudulla kymmenessä minuutissa ehtii autolla jo aika kauas. :) Esimerkiksi mökkipaikkakunnallamme tuossa ajassa ajaa lähimpään kaupunkiin.
Quote from: jka on 31.07.2020, 17:12:46
Itseasiassa Helsingin keskustaanhan pääsee autolla paremmin kuin koskaan ainakaan 20 vuoteen tällä hetkellä.
Bullshit. Tai no, pääsee ja pääsee, mutta kultaiset ajat kun ilmainenkin parkki löytyi tietävälle ovat ohi. Saati jos kurjimus, joka tarvitsee tai
haluaa pitää autoa joutuu pysäköimään sen jonnekin. 90-luku kantakaupungissa oli vielä ok. Muuten olen ihan samaa mieltä, ja ihmettelenkin, miksi kaikki yritykset eivät vielä ole poistuneet Hgistä. Ehkä ne kaikki evät tarvitse asiakaskäyntejä tai se osoite on vaan niin v*tun hieno oltava. Kehillä on tilaa. Tosin eihän tämän näin olisi tarvinnut mennä. :(
Quote from: Titus on 31.07.2020, 18:30:28
Quote from: valtakunnanpärkhele on 28.07.2020, 16:00:33
Vihreän kaupunkisuunnittelun kukkasia osa 49382: Lauttasaaren siltaremppa.
Elikkäs tämä toimiva silta pitää nyt ideologisen sekoilun nimissä muuttaa jotenkin niin, että autokaistoja vähennetään ja pyöräteitä levennetään.
sinnetännemäen mukaan autokaistoja kavennetaan, että onkijoilla on kesäisin enemmän tilaa ja talvisin on enemmän tilaa auratulle lumelle (tämä on oikeasti sen oma lausunto) :-X
Tuo naarassontiainen ei taatusti ole onkinut yhtään silakkaa Lauttasaaren sillalata, mutta minäpä olen. Hyvin mahtui. >:(
Quote from: no future on 31.07.2020, 23:45:22
Kun se hyvin varustettu lähikauppa on oikeasti kävelymatkan päässä, kaikista erikoisliikkeistä puhumattakaan, niin en tiedä kuinka isoja ostoksia pitäisi päivittäistavaroissa tehdä että niitä ei saisi kotiin kannettua? Enenmmän ja pidemmälle sitä Jossain prisman parkkipaikalla joutuisi kävelemään, kuin mitä olen aikuisiällä pääsääntöisesti kauppareissuilla kävellyt. Muuallakin kuin Helsingissä.
Kun viimeisestä kauppakuitista löytyy mm. pelkästään juureksia ja juomia yli kymmenen kiloa ja siihen päälle muut ruokatarpeet, talouspaperit jne, saa olla urheiluhenkeä, että kantaa ne edes kulmakaupasta kotiin. Varsinkin näin korona-aikaan ostaa kerralla enemmän, mutta eipä perusarkenakaan joka ilta viitsi kaupassa jonotella.
Quote from: Paju on 01.08.2020, 00:18:32
Quote from: no future on 31.07.2020, 23:45:22
Kun se hyvin varustettu lähikauppa on oikeasti kävelymatkan päässä, kaikista erikoisliikkeistä puhumattakaan, niin en tiedä kuinka isoja ostoksia pitäisi päivittäistavaroissa tehdä että niitä ei saisi kotiin kannettua? Enenmmän ja pidemmälle sitä Jossain prisman parkkipaikalla joutuisi kävelemään, kuin mitä olen aikuisiällä pääsääntöisesti kauppareissuilla kävellyt. Muuallakin kuin Helsingissä.
Kun viimeisestä kauppakuitista löytyy mm. pelkästään juureksia ja juomia yli kymmenen kiloa ja siihen päälle muut ruokatarpeet, talouspaperit jne, saa olla urheiluhenkeä, että kantaa ne edes kulmakaupasta kotiin. Varsinkin näin korona-aikaan ostaa kerralla enemmän, mutta eipä perusarkenakaan joka ilta viitsi kaupassa jonotella.
Niin no, mun täytyy kuitenkin kantaa ne pihan poikki ja rappusia viidenteen kerrokseen, kortteli tai kolme riippuen missä lähikaupassa käy (tai kuinka lähelle kotitaloa saa auton parkkiin) on asioita minkä kanssa joutuu vain elämään. Sen takia en tietenkään normaalisti osta kymmeniä kiloja mitään kerralla.
Quote from: Paju on 31.07.2020, 23:57:07
Ja jos lyhyt kulkuneuvolla liikkuminen lasketaan kävelymatkaksi, maaseudulla kymmenessä minuutissa ehtii autolla jo aika kauas. :) Esimerkiksi mökkipaikkakunnallamme tuossa ajassa ajaa lähimpään kaupunkiin.
Metromatkan aikana voi tosin tehdä jotain hyödyllistä, ajaessa oikeastaan ei. Sinällään lähimmät tapaamispaikat ovat luokkaa 50 askeleen päässä kotiovelta mutta niissä ei päivittäin törmää kavereihin, tai siis ilman suunnittelua.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.08.2020, 00:03:09
Quote from: jka on 31.07.2020, 17:12:46
Itseasiassa Helsingin keskustaanhan pääsee autolla paremmin kuin koskaan ainakaan 20 vuoteen tällä hetkellä.
Bullshit. Tai no, pääsee ja pääsee, mutta kultaiset ajat kun ilmainenkin parkki löytyi tietävälle ovat ohi. Saati jos kurjimus, joka tarvitsee tai haluaa pitää autoa joutuu pysäköimään sen jonnekin. 90-luku kantakaupungissa oli vielä ok. Muuten olen ihan samaa mieltä, ja ihmettelenkin, miksi kaikki yritykset eivät vielä ole poistuneet Hgistä. Ehkä ne kaikki evät tarvitse asiakaskäyntejä tai se osoite on vaan niin v*tun hieno oltava. Kehillä on tilaa. Tosin eihän tämän näin olisi tarvinnut mennä. :(
Juu, en varsinaisesti ottanut kantaa pysäköinnin hintaan. Mutta vaikka pysäköinti olisi täysin ilmaistakin niin ei se muuttaisi mitään. Miksi kukaan ajaisi enää koskaan keskustaan edes ilmaiseen parkkiin kun nimenomaan paremmat palvelut ja myös sen ilmaisen parkin saa muualta?
Quote from: Mikke70 on 29.07.2020, 11:41:47
Kannatan rajotuksia, jotka tekevät työmaastani turvallisen. Kannatan sitä, että liikennejärjestelyjen suunnittelijat osaavat työnsä, Väylän ohjeet on hyvä apuna suunnittelussa. Kannatan myös sitä, että tiealueella työskentelevillä on tieturva 1 ja työnjohdolla tieturva 2. Kannatan myös sitä, että virheistä liikennejärjestelyissä sakotetaan urakoitsijaa. Tuo tarinasi suorastaan fasistisista rangaistuksista on joutavan päiväistä jorinaa. Se, mitä sinä kannatat, on ylinopeuden ajaminen.
Sori, oli vähän muutakin tekemistä, niin ehdin vastaamaan vasta nyt. Vaan jos ei ole sano, kuin olkiukkoa ylinopeuden kannattamisesta, niin sitten ei ole. Samaan aikaan viestisi kyllä kertoo siitä, että et todellakaan ole niin naiivi, että et ymmärtäisi mitä tässä ajetaan takaa. Se todellakin on aivan liian usein niin, että tietyöläistenkin pitäisi paljon enemmän etsiä sitä syytä sieltä peilistä, kuin liioitella sen seurauksena olevan "Bemarin" nopeutta ja kerjätä säälipisteitä, joilla usuttaa politiikkoja sotkemaan asia vain entistä pahemmin.
Quote from: foobar on 31.07.2020, 23:22:27
lasken kävelyetäisyyteen sen että hyppään metroon kymmeneksi minuutiksi ja olen samassa baarissa kavereiden kanssa alle 200 metrin kävelyllä.
;D ;D
siinähän se logiikka tiivistetysti. asun itse
oikeasti kävelyetäisyydellä stockalta (joo voi mennä spåralla sen pari pysäkinväliä jos haluaa ja sattuu kohdalle). täällä näkee ikäänkuin normaalin elämän ohessa sen muutoksen minkä autojen ja asiakkaiden katoaminen on aiheuttanut : liikkeet tyhjinä päivisin ja häiriökäyttäytyminen iltaisin.
aiemmin lainaamassani hs:n jutussa oli puhe paljon muustakin kuin autoista: esim poliitikkojen käsittämätön taivaanrannan maalailu "uudella museolla Helsinki nousuun", miten meni kiasman kanssa ja mikä siihen lasipalatsin alle tuli ? cuckoomuksen "täytyy saada työpaikkoja ja viihtyisyyttä" on aivan tyhjää paskaa ilman mitään sisältöä. ja tuo "baareja joka kortteliin = viihtyisyys" on juuri jonkun bönden mielikuva siitä, että keskusta on joku viihtymispaikka heitä varten silloin kun kerran pari vuodessa täytyy päästä sidukalle muiden toimistotiinojen/taunojen kanssa.
lisäksi tietenkin on se, että julkisia ostosmatkoihin käyttävät ovat pääsääntöisesti perseaukista porukkaa joka käy kokeilemassa vaatteensa ja ostaa ne netistä. tai jos katsotaan ostosten laatua, mitä esim stockalta ostetaan (vaatteiden lisäksi) joka menee kassissa mukana siellä kävelyetäisyysmetrossa ?
En tiiä mitä sieltä stokkalta pitäisi ostaa, mutta itse oon 9 kertaa kymmenestä saanut keskustaostokset hoidettua ihan spåralla. Jos on isompaa rojua, niin yllättäen lafka kuin lafka toimittaa kotiin asti.
Kantakaupungin kotitalouksista yli puolet on autottomia, mutta täällä nyt asuukin lähinnä persaukisia. Onneksi itsellä on tuo peniksenjatke tuolla pihalla pudottamassa arvoaan, niin ei kukaan vain köyhälistöksi erehdy luulemaan.
kateelliselle nysämulkulle peniksen jatke, muille esim työmatkaväline, mutta joo.
tuli kierreltyä kaupungilla ja toreilla tänään. suuressa osassa vielä auki olevista liikkeistä, tavarasta riippumatta, tilan vähennys tai lopetusmyyntejä menossa. jännä nähdä miten kivijalkakauppa vastaa tähän asiakaskatoon, koska liiketilojen vuokraa on aika hankala kattaa liikkeestä ulosmyynnillä ja jos taas postimyynti vetää, niin kivijalalla ei ole niin väliä. ja kun kivijalkaliikkeet vähenee, niin asiakkailla on vielä vähemmän asiaa keskustaan. ensi talvi voi olla mielenkiintoinen vedenjakaja koko Hgin keskustan liiketilojen tulevaisuudelle jos korona painaa edelleen päälle, esim harvalla toimistopohjaisella liiketoiminnalla on tarvetta pysyä keskustassa ja muutto halvempaan ja modernimpaan ympäristöön voi tulla ajankohtaiseksi.
aleksi13 on lopettamassa koko tavaratalon aleksilla ja tilalle on kaavailtu.... ette arvaa.... ravintolaa ! ja yläkertoihin toimistoja muutosrempan jälkeen. op teki omaan toimistotaloonsa vastaavanlaisen liikkeen muutama vuosi sitten ja toimistojen tilalle tuli asuntoja. uusi trendi? ilmeisesti kalleimmatkin aunnot on menneet kohtalaisesti kaupaksi viime aikoina (töölönlahden ranta+kalasatama).
Helsingin keskusta on varmaan jännä paikka niille jotka kerran vuodessa käyvät Helsingissä mutta suuri osa pk-seudulla asuvista yrittää käydä keskustassa niin vähän kuin mahdollista koska se nyt vaan on niin vastenmielinen paikka jossa ei huvikseen tee mieli aikaansa viettää.
Quote from: -PPT- on 01.08.2020, 14:53:45
Helsingin keskusta on varmaan jännä paikka niille jotka kerran vuodessa käyvät Helsingissä mutta suuri osa pk-seudulla asuvista yrittää käydä keskustassa niin vähän kuin mahdollista koska se nyt vaan on niin vastenmielinen paikka jossa ei huvikseen tee mieli aikaansa viettää.
Ihan mitä preferoi. Kulttuurijutut keskittyy aika pienelle alueelle kantakaupunkia, samoin urheilutapahtumat yms. Itse kantakaupungissa asuvana ei tule valtaosassa lähiöitä juuri käytyä, jossain Espoossa lähinnä pakon edessä. Kehä ykkösen ja kolmosen välinen alue on työasioiden ulkopuolella melkoinen musta-aukko itselleni, nykyään kun kaiken mitä sieltä aiemmin ehkä shoppaili saa helpommin verkosta tilattuna.
^trollit trollaa
Makuasioista ei voi kiistellä ja mun puolestani kaikki saa tykätä Hgin keskustan miellyttävyydestä tai olla pitämättä.
Mutta onhan se noloa teeskentelyä olla myöntämättä pääasiaa. Keskusta on täynnä epämiellyttäviä matuja ja muuta paskasakkia. Ja autoilu tehty tahallaan vaikeammaksi vuosi vuodelta. Ei siellä ennenkään huvikseen ajeltu mutta kuluttamassa käytiin. Kaikkihan rahan saamisesta tykkää, jopa punavihreät ja kokoomuslaisetkin - vaikka eivät myönnä. Voitaisiin sulkea kaikelta liikenteeltä koko keskusta. Takseja ja dösiä myöten. Potkulautoja ja ratikoita vaan.
^ kantakaupunki käsittää aika paljon muutakin kuin joku Espa-Steissi-Kampin keskus-turistimestat. En mä johonkin makkarataloon tai forumiin lähtisi vapaa-ajalla lounastamaan tai kahvittelemaan yhtään mieluummin kuin Suomenojan teboilillekaan. Sen sijaan on ihan kiva, että leffaan, konsertteihin, sporttibaariin ja kuntosalille voi kävellä himasta, tai pahimmillaankin ottamalla ratikan/metron.
Quote from: no future on 01.08.2020, 16:20:03
^ kantakaupunki käsittää aika paljon muutakin kuin joku Espa-Steissi-Kampin keskus-turistimestat. En mä johonkin makkarataloon tai forumiin lähtisi vapaa-ajalla lounastamaan tai kahvittelemaan yhtään mieluummin kuin Suomenojan teboilillekaan. Sen sijaan on ihan kiva, että leffaan, konsertteihin, sporttibaariin ja kuntosalille voi kävellä himasta, tai pahimmillaankin ottamalla ratikan/metron.
Aivan. Ymmärrän. Mutta dilemma onkin että leffaan, konsertteihin, sporttibaariin ja kuntosalille ratikan/metron on täynnä möykkäävää paskasakkia. Mutta ellet koe asiaa ongelmana niin bueno.
Quote from: Jorma M. on 01.08.2020, 16:33:55
Aivan. Ymmärrän. Mutta dilemma onkin että leffaan, konsertteihin, sporttibaariin ja kuntosalille ratikan/metron on täynnä möykkäävää paskasakkia. Mutta ellet koe asiaa ongelmana niin bueno.
Joskus. Vähän ajankohdasta ja reitistä riippuen. Mutta yllättävän harvoin. Oikeasti tuntuvin haitta on kuselta haisevat deekut ja ne jotka eivät tajua sulkea musiikkia tuhahtelusta huolimatta tai puhelineensa kovaa mölöttävät - Ja erityisvälteltävänä laivalta saapuvat känniläisillä täyteen ängetty sporat. Mut näin yleisesti, ei juuri valittamista, etenkin kun sporassa tajuaa sen kirjoittamattoman säännön et asialliset menevät eteen ja bilettäjät ja hämyt perälle. Lähijunat pohjoiseen ovat kyl joskus iltaisin rauhattomia, mut sporat on ok.
Quote from: no future on 01.08.2020, 15:35:59
Quote from: -PPT- on 01.08.2020, 14:53:45
Helsingin keskusta on varmaan jännä paikka niille jotka kerran vuodessa käyvät Helsingissä mutta suuri osa pk-seudulla asuvista yrittää käydä keskustassa niin vähän kuin mahdollista koska se nyt vaan on niin vastenmielinen paikka jossa ei huvikseen tee mieli aikaansa viettää.
Ihan mitä preferoi. Kulttuurijutut keskittyy aika pienelle alueelle kantakaupunkia, samoin urheilutapahtumat yms. Itse kantakaupungissa asuvana ei tule valtaosassa lähiöitä juuri käytyä, jossain Espoossa lähinnä pakon edessä. Kehä ykkösen ja kolmosen välinen alue on työasioiden ulkopuolella melkoinen musta-aukko itselleni, nykyään kun kaiken mitä sieltä aiemmin ehkä shoppaili saa helpommin verkosta tilattuna.
Aika samat. Oon asunut kantakaupungissa pitkään ja vaiheessa kun oli auto käytössä, koki että se avasi uuden maailman kun kaikki kehäkaupat tulivat näppärästi saataville. Mut aika vähän niille tulee oikeasti käyttöä, Ikea, Plantagen ja pitkä puutavara ovat joskus tarpeen mut ei niin usein et autoa maksaisi, ja sit satunnaiset tarjoukset harvoin ovat kuitenkaan niin paljoa edullisempia että kehille asrivvaivautuisi.
Mut se mitä täs on huomannut on alueiden luokkaprofiili, lasten koulushoppailu toi kirjat Kamppiin. Aluksi kesäöiden eloisuus sai varovaiseksi mut nyt ok tajunnut et väki on asiallisesti. Kokoomusnuorten näköiset ilkamoivat kyllä musan tahtiin puistossa myöhään, just eilen potkin sammunutta pukumiestä puskan takana et onko kunnossa ja kuorsaus vain kaikui, ja aamuyöllä pullojen kerääjät kierävät pantilliset astiat pois paikkojen varrelta, mut yllättävän asiallista. Kadunvarsien ja puistojen eloisuus tuntuu välillä enemmän Italialta kuin Suomelta ja sit kun siihen oppi suhtautumaan (Ja sietämän säännöllisen satunnaiset blossin hajut) niin kaikki ok. Enemmän täs on alkanut huolehtia itestään, täällä ei juuri naapureilla ruokottomia hiuksia, läskimakkaroita tai nuhjuisia vaatteita näe, vaikka joku vallilla on niin paljon boheemimpaa. Ja nuorisokin ihan pilalla - slippattuuja kokkarikolleja ja hillittyjä kauppakorkean kesämekkoja kaikkialla, mut metalli- ja muu vaihtoehtoväki ei nuku näillä nurkilla. En oo ihan varma mitä mieltä tästä oon, mut se et Oodi/Kiasma/Hietsu/Verkkokayppa/keskustan kaupat Ja 24h apteekki ovat kaikki näppärän pyörä/kävelymatkan päässä on kyl luksusta.
Quote from: Auringonvalo on 02.08.2020, 01:10:46
Quote from: Jorma M. on 01.08.2020, 16:33:55
Aivan. Ymmärrän. Mutta dilemma onkin että leffaan, konsertteihin, sporttibaariin ja kuntosalille ratikan/metron on täynnä möykkäävää paskasakkia. Mutta ellet koe asiaa ongelmana niin bueno.
Joskus. Vähän ajankohdasta ja reitistä riippuen. Mutta yllättävän harvoin. Oikeasti tuntuvin haitta on kuselta haisevat deekut ja ne jotka eivät tajua sulkea musiikkia tuhahtelusta huolimatta tai puhelineensa kovaa mölöttävät - Ja erityisvälteltävänä laivalta saapuvat känniläisillä täyteen ängetty sporat. Mut näin yleisesti, ei juuri valittamista, etenkin kun sporassa tajuaa sen kirjoittamattoman säännön et asialliset menevät eteen ja bilettäjät ja hämyt perälle. Lähijunat pohjoiseen ovat kyl joskus iltaisin rauhattomia, mut sporat on ok.
Pakko yhtyä tähän sporien osalta. Oma näkemykseni on toki värittynyt sillä tapaa että en käy oikeastaan Mannerheimintien itäpuolella (jokainen pysäkki Kampista itään tyypillisesti tiputtaa käyntitahtiani edellisestä 5-10-osaan), enkä ole käyttänyt paikallisjunia vuosiin käytännössä muuhun kuin lentokenttämatkustamiseen. (Metron länsiosaa käytän jatkuvasti, ja siellä ongelmat ovat esim. sporia paljon maltillisempia.) Tunnen aitoa antipatiaa Itä-Helsinkiä kohtaan, mutta toisaalta meikäläisen ei ole siellä mikään pakko viettää aikaa. Ajatus siitä että koko kaupunki olisi yhtenäisesti ja jatkuvasti nimenomaan maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten terrorisoima on mielestäni enemmän katsojan silmässä kuin siellä todellisuudessa. Esimerkiksi sporien suurin ongelma ovat ehdottomasti ihan koto- tai lähialueperäiset denat, narkit ja teinit/nuoremmat ihmiset jotka eivät tajua että kännykän huudattaminen on häiritsevää - ja useimmiten näihinkään ongelmiin ei törmää. Jätkäsaareen sporalla mennessä ongelmana ovat tosiaan laivaturistit erinäisissä muodoissaan määrästään humalatilaan ja kantamuksiin jatkuen. Kaikkien näiden ongelmien läsnäolo liittyy jotenkin helsinkiläisen vihervasemmiston agendoihin mutta se ei tarkoita että ne olisivat nimenomaan ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien dominoivia alueilla joilla liikun aktiivisemmin (pl. päärautatieaseman lähiympäristö).
Samaa se meininki on spårissa steissiltä itäänkin. Diakonissalaitoksen nurkilla pyörii sekavia hörhöjä enemmän, ja tietty viikonloppuisin kaikkea bileporukkaa edestakaisin Kallioon. Häiriköiden määrä perstuntumalla pienempi kuin vaikka 15 vuotta sitten, mutta niin on kyllä katukuvakin keskiluokkaistunut vauhdilla. Edes espoolaiset metroturistit ei saa aiheutettua pahennusta.
Quote from: Auringonvalo on 02.08.2020, 01:56:47
Quote from: no future on 01.08.2020, 15:35:59
Quote from: -PPT- on 01.08.2020, 14:53:45
Helsingin keskusta on varmaan jännä paikka niille jotka kerran vuodessa käyvät Helsingissä mutta suuri osa pk-seudulla asuvista yrittää käydä keskustassa niin vähän kuin mahdollista koska se nyt vaan on niin vastenmielinen paikka jossa ei huvikseen tee mieli aikaansa viettää.
Ihan mitä preferoi. Kulttuurijutut keskittyy aika pienelle alueelle kantakaupunkia, samoin urheilutapahtumat yms. Itse kantakaupungissa asuvana ei tule valtaosassa lähiöitä juuri käytyä, jossain Espoossa lähinnä pakon edessä. Kehä ykkösen ja kolmosen välinen alue on työasioiden ulkopuolella melkoinen musta-aukko itselleni, nykyään kun kaiken mitä sieltä aiemmin ehkä shoppaili saa helpommin verkosta tilattuna.
Aika samat. Oon asunut kantakaupungissa pitkään ja vaiheessa kun oli auto käytössä, koki että se avasi uuden maailman kun kaikki kehäkaupat tulivat näppärästi saataville. Mut aika vähän niille tulee oikeasti käyttöä, Ikea, Plantagen ja pitkä puutavara ovat joskus tarpeen mut ei niin usein et autoa maksaisi, ja sit satunnaiset tarjoukset harvoin ovat kuitenkaan niin paljoa edullisempia että kehille asrivvaivautuisi.
Mut se mitä täs on huomannut on alueiden luokkaprofiili, lasten koulushoppailu toi kirjat Kamppiin.
Tämäpä se juuri onkin, koulushoppailu. Se mikä on toisille mahdollista, ei ole toisille. Enkä todellakaan paheksu valintaasi, minäkin harrastaisin tuollaista shoppailua, jos se olisi tarpeen.
Pahinta vaan tässä on se, että pk-seudulla ja etenkin Helsingissä on todella harrastettava koulushoppailua. Tiedän esimerkiksi vanhalla arvostetulla alueella asuvan perheen, jonka lasten peruskoulu olisi koulupiirijaon mukaan ollutkin sellainen, joka saa tätä jotain mitälie "kehittyvän alueen tukea" tms.
Ostivat sitten pienen pienen asunnon hienostoalueelta, jonne olisi voinut täräyttää kirjat. Toki lainvastaista, mutta kun varaa on... Mutta minä en ole mikään tätä paheksumaan, jokainen on oman (perheensä) onnen seppä ja hyvä niin.
Kaikilla ei vain ole tähän varaa, ja siksi on sietämätöntä, että äänestetyn politiikan seurauksena white-flight on vain kiihtynyt viime vuosina. Tämähän oli todellisuutta jo 2000-luvulla, mutta silloin kerrottiin, että vältämme Ruotsin virheet. Minähän vuonna?
Manhattan lienee ainoita USAn suurkaupunkien keskusta-alueita joissa asuminen on haluttua ja siten ollen myös todella kallista.
Muissa suurkaupungeissa varakkaat ihmiset asuvat pitkän ajomatkan päässä keskustasta.
Quote from: -PPT- on 02.08.2020, 14:19:21
Manhattan lienee ainoita USAn suurkaupunkien keskusta-alueita joissa asuminen on haluttua ja siten ollen myös todella kallista.
Muissa suurkaupungeissa varakkaat ihmiset asuvat pitkän ajomatkan päässä keskustasta.
Ihan hinnoissa ovat ainakin San Francisco, Boston, Brooklyn, Chicago, Seattle jne. Toki todelliset raharikkaat usein asuvat omakotitaloissa kaupunkien laidoilla tai ulkopuolella, mutta näinhän tilanne on Suomessakin.
Monissa USA:n kaupungeissa täytyy myös huomioida tuo täälläkin aiemmin mainittu, eli ne on rakennettu autoilun varaan, eikä keskikaupungilla ole ollut tapanakaan asua. Tämän sai huomata itsekin, kun ajelin autolla pitkin Mississippin itäpuolisia etelän osavaltioita. Jossain Helsingin kokoisessa Charlottessa ei keskustassa ollut kuin toimistotorneja, siellä ei näkynyt edes mcdonaldsia missään. Sama toistui lukuisissa pienemmissä kaupungeissa, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Quote from: no future on 02.08.2020, 17:22:06
Quote from: -PPT- on 02.08.2020, 14:19:21
Manhattan lienee ainoita USAn suurkaupunkien keskusta-alueita joissa asuminen on haluttua ja siten ollen myös todella kallista.
Muissa suurkaupungeissa varakkaat ihmiset asuvat pitkän ajomatkan päässä keskustasta.
Ihan hinnoissa ovat ainakin San Francisco, Boston, Brooklyn, Chicago, Seattle jne. Toki todelliset raharikkaat usein asuvat omakotitaloissa kaupunkien laidoilla tai ulkopuolella, mutta näinhän tilanne on Suomessakin.
Monissa USA:n kaupungeissa täytyy myös huomioida tuo täälläkin aiemmin mainittu, eli ne on rakennettu autoilun varaan, eikä keskikaupungilla ole ollut tapanakaan asua. Tämän sai huomata itsekin, kun ajelin autolla pitkin Mississippin itäpuolisia etelän osavaltioita. Jossain Helsingin kokoisessa Charlottessa ei keskustassa ollut kuin toimistotorneja, siellä ei näkynyt edes mcdonaldsia missään. Sama toistui lukuisissa pienemmissä kaupungeissa, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Tämä jako johtuu ilmeisesti pitkälti kaavoituksesta, ja kaavoitus varmaan johtuu paikallisten intressiryhmien painostuksesta jota en täältä etäältä edes yritä ymmärtää. Se etteivät asunnot, palvelut ja työpaikat löydy Jenkeissä tyypillisesti kävelyetäisyydellä toisistaan ei johdu siitä etteikö niille voisi olla kysyntää, vaan siitä että kaavoitus yksinkertaisesti estää esim. kauppojen tuomisen asuntojen lähelle ja usein myös asuntojen tuomisen lähelle bisneskeskustaa. Se onkin sitten mielenkiintoinen kysymys mistä suunnasta se suurin paine on tullut joka on tehnyt Jenkeistä maan jossa muutamia yksittäisten kaupunkien keskustoja lukuunottamatta elämä ilman autoa ei ole pelkästään hankalaa vaan käytännössä mahdotonta. Tässä suhteessa en yhtään haikailisi jenkkiläisen elämäntyylin perään.
Yhdysvalloissahan tosiaan alle 10% kotitalouksista ei omista autoa. New Yorkissa lukema on 50 kieppeillä.
Suomessa vastaavat lukemat ovat 20%, ja Helsingissä n. 50%
Quote from: no future on 03.08.2020, 09:37:51
Yhdysvalloissahan tosiaan alle 10% kotitalouksista ei omista autoa. New Yorkissa lukema on 50 kieppeillä.
Suomessa vastaavat lukemat ovat 20%, ja Helsingissä n. 50%
Onko tuo nyt New Yorkin osavaltio vai esim. New York City?
Quote from: foobar on 03.08.2020, 09:43:13
Quote from: no future on 03.08.2020, 09:37:51
Yhdysvalloissahan tosiaan alle 10% kotitalouksista ei omista autoa. New Yorkissa lukema on 50 kieppeillä.
Suomessa vastaavat lukemat ovat 20%, ja Helsingissä n. 50%
Onko tuo nyt New Yorkin osavaltio vai esim. New York City?
City, siksi vertaus tuohon Helsinkiin. Tarkemmin näköjään Cityssä 54,5% ja Manhattanilla 76,6% autottomia kotitalouksia.
Tulevaisuudessa kaikilla Helsingin kaduilla ei välttämättä saa enää ajaa nastarenkailla, kaupunkilaiset voivat kommentoida ehdotusta verkossa
QuoteHelsingin kaupunki käynnisti selvityksen, jossa kartoitetaan mahdollisuutta nastarenkaiden käytön osittaiseen kieltämiseen. Syynä selvitykselle on nastarenkaiden ilmanlaadulle aiheuttama haitta.
Aada Färding HS
Julkaistu: 15:36
HELSINGIN KAUPUNKI selvittää, voisiko nastarenkaiden käytön kieltää joillain kaupungin tieosuuksilla. Syynä selvitykselle on nastarenkaiden ilmanlaadulle aiheuttama haitta.
Nastarenkaat rouhivat tietä ja hiekoitusmateriaalia, jolloin syntyy katupölyä. Tämä taas vaikuttaa kielteisesti ilmanlaatuun. Katupölyn negatiivisille terveysvaikutuksille ovat erityisen herkkiä lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät.
KAUPUNGIN selvityksessä on tarkoitus määritellä periaatteet, joiden perusteella nastarenkaiden käyttöä voisi rajoittaa. Rajoituksesta kertoisi uusi tieliikennelain mukainen liikennemerkki.
Nastarengaskielto koskisi vain läpiajoa, eli pihoihin voisi edelleen ajaa nastarenkailla kieltomerkistä huolimatta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006592596.html
https://kerrokantasi.hel.fi/nastarenkaat?headless=false&lang=fi
^ Voi jestas, kun te teette kaikesta vaikeeta... ja valitettavasti ootte jotain esikuvia muullekin maalle.
Quote
Helsingistä esitetään poistettavaksi 900 ilmaista pysäköintipaikkaa
Aiheesta tehdyn valtuustoaloitteen mukaan kantakaupungin ilmaiset pysäköintimahdollisuudet haittaavat muun muassa tasa-arvon toteutumista.
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meren alulle panemassa valtuustoaloitteessa vaaditaan, että loputkin Helsingin kantakaupungin ilmaiset pitkäaikaiset (ns. 24h) sekä kokonaan aikarajoittamattomat pysäköintipaikat muutetaan maksullisiksi.
Suurin osa kyseisistä paikoista sijaitsee Vallilan teollisuusalueella, Sörnäisten rantatiellä, Lautatarhankadulla sekä Lääkärinkadulla. Yhteensä maksuttomia pidempiaikaisia parkkipaikkoja on näillä alueilla sekä muualla kantakaupungissa noin 900 kappaletta.
X
https://www.is.fi/autot/art-2000006599370.html
Kokoomuslainen hankaloittamassa autoilua Helsingissä. :o
Quote from: no future on 12.08.2020, 12:38:26
Kokoomuslainen hankaloittamassa autoilua Helsingissä. :o
Vihreiden apupuolue haluaa häätää viimeisetkin firmat Helsingistä. :roll:
Sitten gryndataan alueille kerrostaloja vutkelmille.
Quote from: no future on 12.08.2020, 12:38:26
Kokoomuslainen hankaloittamassa autoilua Helsingissä. :o
Köyhien autoilua.
Kokkareita varmaan vi"''"tanut kun parkkipaikat on aina täynnä, joten tuolla metodilla saa rahvaat häädettyä.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 12.08.2020, 12:46:58
Quote from: no future on 12.08.2020, 12:38:26
Kokoomuslainen hankaloittamassa autoilua Helsingissä. :o
Köyhien autoilua.
Nimenomaisesti. Ne, jotka jo nyt maksavat pysäköinnistä eivät huomaa mitään eroa aiempaan, kunhan pysäköintipaikat vain riittävät.
Eräs kokkari (hän on siis mukana politiikassa ja tullut valituksi äänestäjien toimesta moniin toimiin) sanoi vähän aikaa sitten, että hänen rahoissaan on täysin merkityksetöntä maksaako pysäköinti 10, 20, 30, 50, 100 vai 200 euroa kuukaudessa. Alkaa "tuntua" yhtään vasta periaatteen tasolla, jos maksu olisi yli 200 euroa kuukaudessa! (Tuollaisella ajatusmaailmalla tehdään politiikkaa.)
Jos ajatellaan, että tämä henkilö harrastaisi autoilua elämänsä aikana noin 70 vuotta, niin noin 200 euron kuukausimaksulla (joka oli vielä hänestä kohtuullinen, vasta 201 euroa olisi nykyhetkessä nykyisellä rahanarvolla henkisen kipurajan ja kohtuuden ylittävä summa) hän maksaisi pysäköinneistä 200 x 12 x 70 = 168 000 euroa.
Aivan vähäinen tuo summa ei ole, vaikka tämän kokkarin mielestä "kaikki" työssäkäyvät pystyvät sen maksamaan - ei tunnu missään. Hänen henkilökohtainen mielipide oli, että asukaspysäköintien nykyiset hinnat tulisi ja voisi moninkertaistaa.
Helsingistä on jo vuosien saatossa poistettu paljon ilmaisia pysäköintipaikkoja, tämä muutos tarkoittaisi vain viimeistenkin ilmaisten poistumista.
Espoo on myös luopunut ilmaisen pysäköinnin ajatuksesta, muuttuu varmasti sielläkin kokonaan maksulliseksi jossain vaiheessa. Periaatteellisella tasolla tämä on todella iso muutos aiempaan.
Työpaikkojen työntekijöilleen tarjoamat parkkipaikat muuttuvat myös verollisiksi, tämä muutoksen valmistelu on jo käynnissä. (Kirjoitin että muuttuvat, koska mikä poliittinen voima tulisi onnistuneesti estämään muutosta? Mitään realistista estettä ei ole näkyvissä.)
Yhä useampi kuulee kehyskuntien kutsun. Etenkin yritykset. Tervetuloa! 8)
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.08.2020, 13:05:32
Yhä useampi kuulee kehyskuntien kutsun. Etenkin yritykset. Tervetuloa! 8)
Eppäillä soppii, koska pysäköintipaikkojen pakollinen verotus tulee perässä!
Toki olisi järkevää, että ahtaalle Helsingin niemelle suuntautuisi mahdollisimman vähän liikennettä. Tältä osin työpaikkojen sijoittaminen parempien liikenneyhteyksien varteen olisi järkevää.
Kannattaa palkata työttömiä ajelemaan autolla Helsingissä. Uudenkarhea, start-stop-toiminnolla varustettu auto ei kuluta kuin litran tunnissa kun sillä liikennevaloissa seisoo ja katuja hiljakseen kruisailee.
Otto Merille vinkkinä: tasa-arvo toteutuu vasta, jos myös polkupyörien pysäköintialueet muuttuvat maksullisiksi.
Miksi ns. fillarikommunistit nauttivat tällaisesta etuoikeudesta? Nyt vaan valtuustoaloitetta liikkeelle, me tienataan tällä!
Niissä Euroopan maissa, missä parkkipaikkaongelmat on oikeasti todellisia, saat sakot siitä jos parkeeraat prätkän autolle varattuun parkkiruutuun. Mutta jalkakäytävälle prätkän parkkeeraaminen ei maksa mitään, eikä edes sakoteta, jos et oikeasti kokonaan tuki sitä jalkakäytävää.
Milanossa kundien kanssa ihmeteltiin sitä, kun yöllä oli kaksi pikkufiiua parkkeerattu liikenneympyrän keskelle eikä aamullakaan, kun parvekkeelta katsoimme, parkkisakkoja ollut.
Italialaiset vieraani naureskelivat sitä, kun suomalainen pysähtyy yölläkin punaisiin valoihin, vaikka ainoatakaan autoa, saati poliisia ei ole näkyvissä!;D
Rakastan italialaista ajokulttuuria, kaaosta, mutta hyvin toimivaa kaaosta niillä liikennemäärillä. ;)
Sinälläänhän noilla stadin ilmaisilla paikoilla ei ole mitään merkitystä, koska ne ovat pääsääntöisesti huonoissa paikoissa ja aina täynnä. Esimerkiksi liityntäpysäköinti on keskustan hinnoista valittaville paljon järkevämpi vaihtoehto, ja se on edullista.
Edelleenhän kantakaupungissakaan ei ole pulaa pysäköintipaikoista, vaan maksuhalukkuudesta. Jos työn takia on aivan pakko autoilla keskustaan päivittäin, kannattaa selvittää työnantajan kanssa maksupolitiikka.
Meillä on 8% EU:n keskiarvoa suurempi julkinen koneisto koko työvoimasta ja silti tällaista sattuu:
Kotoisessa kaupunkisuunnittelussa on vähän lähtenyt kerrostalojen paloturvallisuus keulimaan. Nyt epäillään asuntoja niin tiivisti rakennetuiksi, että sisäovet piti poistaa, jotta vältetään mahdollisesti alipaineen aiheuttama ongelma palotilanteessa. 2016 vuosaaren asuntopalossa epäiltiin sisäoven estäneen asukkaita poistumasta asunnosta. Palo oli saanut alkunsa saunan kiukaasta. Asiasta haastateltu Simo Hostikka myöntää ilmiön olevan uusi. Silti laki sorvattiin kiireellä ja rakennusyhtiöt kiittivät, kun ei enää (2018 alkaen) tarvinnut asentaa väliovia. Mitään pykälää ei tehty siihen, miten kovaa se yksi ovi saa paukahtaa kiinni. Eikä mitään pykälää, minkä perusteella sen oven asennus ja äänen eristys on tehty oikein. Ikkunoiden lämmöneristys mitataan lämpökameroilla, mutta ovet saa asentaa miten sattuu.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/3dd70cc2-adcb-4df1-beee-a499728f97e0
Asun 2018 valmistuneessa osaketalossa ja kyllähän ne yhdet ovet paukahtelee aivan prkeleellisesti. Moni nuori ja vuokralaiset eivät välitä pätkääkään muiden asumismukavuudesta, saati kellonajoista. Triggeröidyin sen verran Simon Aalto yliopiston luennosta (ja hänen Douglas Adams referensseistä), että kysyin häneltä hieman lisätietoa. No eihän sitä pahemmin ollut. Ei oo tullu näköjään kenellekkään mieleen, että siihen välioveen on helppo tehdä venttiili. Ihan mihin tahansa välioveen. Nyt sitten lain perusteella niitä väliovia ei asenneta. Väärin asennetuissa ovissa tiivisteet kuluvat nopeasti ja siitä aiheutuvat runkoäänet paukkuu ympäri taloa. Jos ostatte uutta kerrostaloasuntoa, niin tarkistakaa se ovi ja sen laatu huolella.
Simo kiitteli vinkeistäni ja lupasi ottaa asian esille seuraavan kerran ympäristöministeriössä. https://www.youtube.com/watch?v=RWJZI9bp868
Kerrostalokämpissä pitäisi kyllä aina olla kaksinkertaiset asunnon ovet. Nykyisessä omassa asunnossani ei ole, ja jos asuisin jossain muualla kuin ihan ylimmän kerroksen viimeisessä kämpässä, tai olisin yhtään herkkäunisempi, niin olisin jo miettinyt sisäoven asentamista tuohon.
^ Lisäksi sitä väliovea valitettavasti tarvitsee estämään rapussa leijailevien hajujen sisään tunkeutumista. Ainakin meillä alakerrasta nousee niin voimakas omituinen löyhkä, että välioven auki unohtumisen huomaa nenässään hetkessä.
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Quote from: foobar on 02.08.2020, 08:08:15
Kaikkien näiden ongelmien läsnäolo liittyy jotenkin helsinkiläisen vihervasemmiston agendoihin mutta se ei tarkoita että ne olisivat nimenomaan ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien dominoivia alueilla joilla liikun aktiivisemmin (pl. päärautatieaseman lähiympäristö).
No, lohdutushan se on tämäkin.
Quote from: Supernuiva on 12.08.2020, 13:00:28
Eräs kokkari (hän on siis mukana politiikassa ja tullut valituksi äänestäjien toimesta moniin toimiin) sanoi vähän aikaa sitten, että hänen rahoissaan on täysin merkityksetöntä maksaako pysäköinti 10, 20, 30, 50, 100 vai 200 euroa kuukaudessa. Alkaa "tuntua" yhtään vasta periaatteen tasolla, jos maksu olisi yli 200 euroa kuukaudessa! (Tuollaisella ajatusmaailmalla tehdään politiikkaa.)
Helsingistä on jo vuosien saatossa poistettu paljon ilmaisia pysäköintipaikkoja, tämä muutos tarkoittaisi vain viimeistenkin ilmaisten poistumista.
Työpaikkojen työntekijöilleen tarjoamat parkkipaikat muuttuvat myös verollisiksi
Sehän on hyvä, ettei kokoomuslaisella ole mitään veroja ja maksuja vastaan. Niitähän voi siis kerätä lisää ja lisää, ja tarvittaessa hän voi tehdä lisää ylitöitä, niin ei vauras elämänlaatukaan heikkene.
Helsinkiläisen periaatteen henkilön tulee kuitenkin muistaa, että maitoa ei saa julkisella paikalla juoda, ja jos juustoa on pakko syödä, sen on oltava ruotsalaista, jotta Itämeri pelastuu.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 28.08.2020, 13:49:09
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Oma pahin painajaiseni olisi rivitalo, tai ehkä vieläpahempana paritalo jossain pellolla.
Omakotitalo tottakai, mutta ennemminkin mökkityyppisesti eli kaukana naapureista, isolla tontilla ja hienolla paikalla. Vaikka vaivaahan siitäkin olisi, mitä ei tässä elämäntilanteessa halua täysipäiväisesti ottaa harteilleen.
Quote from: no future on 29.08.2020, 12:32:47
Quote from: kriittinen_ajattelija on 28.08.2020, 13:49:09
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Oma pahin painajaiseni olisi rivitalo, tai ehkä vieläpahempana paritalo jossain pellolla.
Omakotitalo tottakai, mutta ennemminkin mökkityyppisesti eli kaukana naapureista, isolla tontilla ja hienolla paikalla. Vaikka vaivaahan siitäkin olisi, mitä ei tässä elämäntilanteessa halua täysipäiväisesti ottaa harteilleen.
Niin, isoissa kaupungeissa tietty tavallaan olisi hyvä, että ihmiset kuitenkin asuisi jokseenkin tiheästi though, muuten pk-seutu ulottuisi Turkuun asti. No ei se omasta näkökulmasta olisi paha asia, mutta viherpiiperöt itkisi koska silloin tarvisi autoja enemmän. Ja monet haluaa kuitenkin nauttia ns urbaanista kulttuurista jonka luo se, että ihmiset on lähellä toisiaan. Siten tietynlainen tiheys on ok.
Tanskassa on kehuttu tälläistä arkkitehtuuria kuten näkyy kuvissa. Ihmiset asuu jokseenkin tiheästi, mutta kaikilla on kuitenkin oma pieni piha ja erillinen talo muista.
Jotain ton tapaistahan rakennettiin Tammistoon? Muutenhan Suomen malli on enemmän sitä hitosti Kastellitaloja johonkin pellolle motarin varteen, palvelut sitten Jumbosta tai Ideaparkista.
Naurattaa kyllä tää Suomen metropolialue, kun käytännössä täysi maaseutu alkaa joka suunnassa puolen tunnin matkan päässä Helsingin rautatieasemalta. Ja sit se on sitä maaseutua, vaikka jokunen kaupungin tapainen sinne tänne on heiteltykin.
Eikä itseäni kyllä harmita että Suomen suurin keskuskin on tällainen kotikutoisen idyllinen pikkukaupunki mistä pääsee hetken mielijohteesta pois vaikka metsään jos mieli tekee.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 28.08.2020, 13:49:09
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Harvemmin sitä yksin asuvat missään omakotitalossa asuu ja Suomessa lienee väestöön suhteutettuna Euroopan eniten yksinasuvia, on sitten kyse leskistä tai alun alkaenkin perheettömistä.
Quote from: -PPT- on 29.08.2020, 18:12:33
Quote from: kriittinen_ajattelija on 28.08.2020, 13:49:09
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Harvemmin sitä yksin asuvat missään omakotitalossa asuu ja Suomessa lienee väestöön suhteutettuna Euroopan eniten yksinasuvia, on sitten kyse leskistä tai alun alkaenkin perheettömistä.
Niino miksi yksinasuva ei voisi asua omakotitalossa?
Itse ainakin asun yksin omakotitalossa.
Tarvitaan vaan kulttuurinmuutos.
Quote from: Simo_Toini on 28.08.2020, 14:15:59
Quote from: foobar on 02.08.2020, 08:08:15
Kaikkien näiden ongelmien läsnäolo liittyy jotenkin helsinkiläisen vihervasemmiston agendoihin mutta se ei tarkoita että ne olisivat nimenomaan ulkomaalaisten tai maahanmuuttajien dominoivia alueilla joilla liikun aktiivisemmin (pl. päärautatieaseman lähiympäristö).
No, lohdutushan se on tämäkin.
Quote from: Supernuiva on 12.08.2020, 13:00:28
Eräs kokkari (hän on siis mukana politiikassa ja tullut valituksi äänestäjien toimesta moniin toimiin) sanoi vähän aikaa sitten, että hänen rahoissaan on täysin merkityksetöntä maksaako pysäköinti 10, 20, 30, 50, 100 vai 200 euroa kuukaudessa. Alkaa "tuntua" yhtään vasta periaatteen tasolla, jos maksu olisi yli 200 euroa kuukaudessa! (Tuollaisella ajatusmaailmalla tehdään politiikkaa.)
Helsingistä on jo vuosien saatossa poistettu paljon ilmaisia pysäköintipaikkoja, tämä muutos tarkoittaisi vain viimeistenkin ilmaisten poistumista.
Työpaikkojen työntekijöilleen tarjoamat parkkipaikat muuttuvat myös verollisiksi
Sehän on hyvä, ettei kokoomuslaisella ole mitään veroja ja maksuja vastaan. Niitähän voi siis kerätä lisää ja lisää, ja tarvittaessa hän voi tehdä lisää ylitöitä, niin ei vauras elämänlaatukaan heikkene.
Helsinkiläisen periaatteen henkilön tulee kuitenkin muistaa, että maitoa ei saa julkisella paikalla juoda, ja jos juustoa on pakko syödä, sen on oltava ruotsalaista, jotta Itämeri pelastuu.
Ehkä tässä kuitenkin kannattaisi alkaa laskeskelemaan sen parkkiruudun maa-arvoa Helsingin ydinkeskustassa. Vastustan Vihreiden ideologisista lähtökohdista liikkeelle lähtevää autovihaa ja ideologiaan perustuvaa hinnoittelua, mutta alueilla joilla kerrostalohuoneiston neliöhinta kurottelee kohden kymmentä tuhatta euroa on mielestäni ihan ymmärrettävää että katuparkkitila - ollessaan kortilla ihan kaupungin nykyisen rakenteen vuoksi - on myös kallista. Ydinkeskustassa asumiseen kukaan ei kuitenkaan
pakota ja jos parkkitila on liian halpaa, on parkkipaikkaa käytännössä mahdotonta toisinaan löytää kohdetta läheltä edes kiertelemällä muutoinkin kalliiden parkkiluolien ulkopuolelta.
Tuollaisia hieman Tanskan mallin tapaisia yhdyskuntia pohdiskelin mielessäni ilman tietoa Tanskan mallista jokunen vuosi sitten.
Siinä mallissa nuo ympyrän muotoiset yhdyskunnat olisivat olleet paljon isompia, kokonaisia pikkukaupunkeja, ehkä 5-50 tuhannen asukkaan kokoisia. Keskellä kaupunkia olisi suuri puisto, seuraava kehä olisi omakotitalovyöhyke, seuraava rivitalovyöhyke, seuraava pienkerrostalovyöhyke, seuraava kaupallisten palveluiden vyöhyke, seuraava korkeampien kerrostalojen vyöhyke, seuraava teollisuusvyöhyke ja seuraavaksi olisi ympärykaupunkien välinen, liki koskematon luonto, jossa olisi vain siellä täällä kesämökkejä. Ympyräkaupungit voisivat olla halkaisijaltaan 10-20 kilometriä ja niitä halkoisi rautateiden verkko, joka yhdistää ympyräkaupungit toisiinsa Myös autoteille olisi varattu oma osansa. Ympyräkaupungeissa olisi keskuspuistosta lähtevät, säteittäiset kadut ja niitä täydentämässä ympyräiset kehäkadut. Katujen ei tarvitsisi olla geometrisia, vaan ne voisivat ottaa huomioon paikan maaston ja erityispiirteet niin, että esimerkiksi ympyräkadut olisivat ympyröitä vain summittain. Tällaisessa kaupungissa olisivat etäisyydet lyhyitä, ne olisivat kompakteja, mutta antaisivat silti kaikille asuinmuodoille tilaa. Kaikki keskeiset palvelut olisivat saatavilla joka kaupungista. Kun väestö lisääntyisi orgaanisesti ilman keinotekoista maahanmuuttoa, perustettaisiin uusi ympyräkaupunki ilman, että olemassaolevaa kaupunkia rakennettaisiin tukkoon tai ilman, että siellä hintataso nousisi kohtuuttomaksi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 29.08.2020, 18:28:28
Tuollaisia hieman Tanskan mallin tapaisia yhdyskuntia pohdiskelin mielessäni ilman tietoa Tanskan mallista jokunen vuosi sitten.
Siinä mallissa nuo ympyrän muotoiset yhdyskunnat olisivat olleet paljon isompia, kokonaisia pikkukaupunkeja, ehkä 5-50 tuhannen asukkaan kokoisia. Keskellä kaupunkia olisi suuri puisto, seuraava kehä olisi omakotitalovyöhyke, seuraava rivitalovyöhyke, seuraava pienkerrostalovyöhyke, seuraava kaupallisten palveluiden vyöhyke, seuraava korkeampien kerrostalojen vyöhyke, seuraava teollisuusvyöhyke ja seuraavaksi olisi ympärykaupunkien välinen, liki koskematon luonto, jossa olisi vain siellä täällä kesämökkejä. Ympyräkaupungit voisivat olla halkaisijaltaan 10-20 kilometriä ja niitä halkoisi rautateiden verkko, joka yhdistää ympyräkaupungit toisiinsa Myös autoteille olisi varattu oma osansa. Ympyräkaupungeissa olisi keskuspuistosta lähtevät, säteittäiset kadut ja niitä täydentämässä ympyräiset kehäkadut. Katujen ei tarvitsisi olla geometrisia, vaan ne voisivat ottaa huomioon paikan maaston ja erityispiirteet niin, että esimerkiksi ympyräkadut olisivat ympyröitä vain summittain. Tällaisessa kaupungissa olisivat etäisyydet lyhyitä, ne olisivat kompakteja, mutta antaisivat silti kaikille asuinmuodoille tilaa. Kaikki keskeiset palvelut olisivat saatavilla joka kaupungista. Kun väestö lisääntyisi orgaanisesti ilman keinotekoista maahanmuuttoa, perustettaisiin uusi ympyräkaupunki ilman, että olemassaolevaa kaupunkia rakennettaisiin tukkoon tai ilman, että siellä hintataso nousisi kohtuuttomaksi.
Tämä on varmaan lähinnä puutarhakaupunki-ideologian ajatusta. Se ei ole tainnut missään lopulta toteutua alkuperäisessä muodossaan, eikä Suomen ilmasto ole sille välttämättä otollisin, mutta voihan sitä pohdiskella.
Quote from: -PPT- on 29.08.2020, 18:12:33
Quote from: kriittinen_ajattelija on 28.08.2020, 13:49:09
No kerrostalot pitäisi hävittää maan tasalle muutenkin. Kenen idea oli, että ihmiset pannaan asumaan päällekkäin. Onneksi korona-kriisi on herättänyt ihmisiä globaalisti tajuamaan millaisia häkkejä ne asunnot on. Ihmisten pitäisi asua vähintäänkin rivitaloissa, mieluiten omakotitaloissa. No jotkut pienkerrostalot on ihan ok.
Harvemmin sitä yksin asuvat missään omakotitalossa asuu ja Suomessa lienee väestöön suhteutettuna Euroopan eniten yksinasuvia, on sitten kyse leskistä tai alun alkaenkin perheettömistä.
Miksei yksinasuville tehdä omakotitaloja, sellaisellekin olisi kysyntää. Kämppä voisi olla vaikka 30-70-neliöinen yksilöllisistä tarpeesta riippuen. Oma tontti, oma autopaikka, oma piha, oma lupa. Ei se, että joku asuu yksin, tarkoita, että hän haluaisi asua jossain muussa kuin omakotitalossa. Nyt Suomessa asuu vähintään kymmeniä tuhansia ihmisiä turhan suurissa omakotitaloissa yksin, koska vaihtoehtoa ei ole. Jos olisi pieniä omakotitaloja saatavilla, se olisi monelle yksinasuvalle mieluisa, taloudellinen ja ekologinen vaihtoehto.
Quote from: foobar on 29.08.2020, 18:18:59
Ehkä tässä kuitenkin kannattaisi alkaa laskeskelemaan sen parkkiruudun maa-arvoa Helsingin ydinkeskustassa. Vastustan Vihreiden ideologisista lähtökohdista liikkeelle lähtevää autovihaa ja ideologiaan perustuvaa hinnoittelua, mutta alueilla joilla kerrostalohuoneiston neliöhinta kurottelee kohden kymmentä tuhatta euroa on mielestäni ihan ymmärrettävää että katuparkkitila - ollessaan kortilla ihan kaupungin nykyisen rakenteen vuoksi - on myös kallista. Ydinkeskustassa asumiseen kukaan ei kuitenkaan pakota ja jos parkkitila on liian halpaa, on parkkipaikkaa käytännössä mahdotonta toisinaan löytää kohdetta läheltä edes kiertelemällä muutoinkin kalliiden parkkiluolien ulkopuolelta.
Ykkösvyöhykkeellähän pysäköinti maksaa 4€/tunti, ja esim. Elielin parkissa 6,20€.
Alemman pään tuntipalkalla pystyy siis pitämään autoaan Helsingissä parkissa. Mutta ei sitten muuta.
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.08.2020, 20:50:41
Alemman pään tuntipalkalla pystyy siis pitämään autoaan Helsingissä parkissa. Mutta ei sitten muuta.
Niin, liityntäpysäköintihän maksaa 0-2€/päivä. Miksi sinne keskustaan pitäisi omalla autolla virka-aikaan tunkea töihin, ainakaan omalla kustannuksella? Ja jos parkkipaikat ovat aina täynnä, niin onko hinta liian matala vai korkea?
Itsellä yrittäjänä menee tietty firman piikkiin, mutta täytyy ne auton käyttökulut toki laskutettavissa hinnoissakin huomioida.
Quote from: no future on 27.08.2020, 23:46:33
Kerrostalokämpissä pitäisi kyllä aina olla kaksinkertaiset asunnon ovet. Nykyisessä omassa asunnossani ei ole, ja jos asuisin jossain muualla kuin ihan ylimmän kerroksen viimeisessä kämpässä, tai olisin yhtään herkkäunisempi, niin olisin jo miettinyt sisäoven asentamista tuohon.
Uusissa ns. "tiiviissä" taloissa toisen oven asentaminen on kiellettyä paloturvallisuussyistä. Ideana on se, että tulipalotilanteessa asunnossa on niin voimakas ylipaine, että sisäänpäin avautuvaa väliovea ei saa avattua.
Quote from: Supernuiva on 30.08.2020, 12:25:27
Quote from: no future on 27.08.2020, 23:46:33
Kerrostalokämpissä pitäisi kyllä aina olla kaksinkertaiset asunnon ovet. Nykyisessä omassa asunnossani ei ole, ja jos asuisin jossain muualla kuin ihan ylimmän kerroksen viimeisessä kämpässä, tai olisin yhtään herkkäunisempi, niin olisin jo miettinyt sisäoven asentamista tuohon.
Uusissa ns. "tiiviissä" taloissa toisen oven asentaminen on kiellettyä paloturvallisuussyistä. Ideana on se, että tulipalotilanteessa asunnossa on niin voimakas ylipaine, että sisäänpäin avautuvaa väliovea ei saa avattua.
Tämä on kyllä totta. En ole asunut uudessa tai edes 2000-luvulla tehdyssä talossa, niin en osaa tarkasti sanoa noista ovien todellisista äänieristyskyvyistä. Työmaaolosuhteissa eristävät kyllä yllättävän hyvin.
Quote from: Supernuiva on 30.08.2020, 12:25:27
Quote from: no future on 27.08.2020, 23:46:33
Kerrostalokämpissä pitäisi kyllä aina olla kaksinkertaiset asunnon ovet. Nykyisessä omassa asunnossani ei ole, ja jos asuisin jossain muualla kuin ihan ylimmän kerroksen viimeisessä kämpässä, tai olisin yhtään herkkäunisempi, niin olisin jo miettinyt sisäoven asentamista tuohon.
Uusissa ns. "tiiviissä" taloissa toisen oven asentaminen on kiellettyä paloturvallisuussyistä. Ideana on se, että tulipalotilanteessa asunnossa on niin voimakas ylipaine, että sisäänpäin avautuvaa väliovea ei saa avattua.
Pöh, Simo Hostikka aalto yliopistossa vastaa asiasta. Yhden oven lain säätämisen pohjalla oli yksi tulipalo, jossa uhrien oletettu käyttäytyminen ei ollut aivan järkeenkäypää. Palo oli 2016. Talon rakennusvuotta ei edes kerrota missään yhteydessä. Tilanne simuloitiin vain kerran ja sen perusteella sitten oletettiin kaikkien asuntojen ilmastoinnin toteutettavan samalla tavalla. Postasin aiheesta aiemmin tähän ketjuun. Tiedot löytyy sieltä. Tässä vielä Simon esitelmä: https://www.youtube.com/watch?v=RWJZI9bp868
Simo myönsi vastauksessaan, että suurin osa kerrostalo-ovista on kovin keposia. Eikä hän tunne äänieristyksiä koskevia määräyksiä. Venttiilin asentaminen välioveen ei ollut tullut kenellekään mieleen lakia suunnitellessa. Ei näköjään edes palomiehille. Sviddu nyt sitten tuhannet ihmiset kärsivät turhasta melusta. Tutkisivat siellä yliopistossa, kuinka paljon väsymys aiheuttaa ylimääräistä huolimattomuutta ja lisää paloriskiä. Stanan tunarit.
Minua huolestuttaa maan ylisuuri julkinen sektori, jossa jokainen yrittää tienata sen oman elantonsa tekemällä itsensä tärkeäksi -putkinäkö päällä. Kokonaisuus ei taida olla kenenkään hallussa. Simo osoittaa 20 vuoden kokemuksella, ettei paloasioissa ole ikinä ollut tekemisissä venttiilien kanssa. Minä asennutan välioven omaan asuntoon venttiilillä, kunhan huoltoyhtiön remppaosasto selviää kahden kuukauden kesälomastaan.
OT: Aloin tutkimaan ja vertaamaan maan talousdataa & verotusta muihin euromaihin tämän vuoden alusta. Pistää ihmetyttämään sekoileeko meidän julkinen sektori maan konkurssiin? Niin huonoja kommentteja tulee ministerien erityisavustajilta julkisuuteen.
Pari esimerkkiä: meidän verotusta verrattiin Belgiaan ja Luxemburiin. Näissä maissa EI ole pienituloisia (meillä yli 19%). Luxemburgin yrityksien (pääoman) verottaminen on matalaa. Lisäksi meillä itketään afrikkaa pelastamaan "työvoimapulasta". Luxemburgiin houkuteltiin työntekijöitä nimenomaan italiasta ja portugalista, koska heidän arveltiin sopeutuvan paremmin alueen kulttuuriin. Siis maassa ei ole yhtään pienituloisia.
Meidän johtajien puheet ja teot on just päinvastaisia.
edit: kirotus vihree
Pieni lisäys vielä edelliseen postaukseen.
Minun talossa on parvekkeilla lattioihin rakennettu poistumisluukut ja kaikissa asunnoissa on parvekkeet. Lisäksi sen mahdollisen hetkellisen paineen saa purettua avaamalla tuuletusikkuna tai rikkomalla ikkunan. Oletan luukkujen yleistyvän muihinkin uusin rakennuksiin.
Yhden oven ohjeistus on säädetty lakiin hätäisesti ja tutkimatta.
Viime viikolla havaittiin taas kerran ratikan erinomaisuus: Manskun pohjoispäässä oli ratikka syystä tahi toisesta simahtanut. Jos kyseessä olisi ollut bussi, muut samaa linjaa ajavat bussit olisivat vain kiertäneet vikaantuneen bussin Nyt oli kuitenkin kyseessä ratikka, niin 5ratikkaa seisoi vikaantuneen ratikan takana.
Quote from: Mikke70 on 30.08.2020, 20:41:43
Viime viikolla havaittiin taas kerran ratikan erinomaisuus: Manskun pohjoispäässä oli ratikka syystä tahi toisesta simahtanut. Jos kyseessä olisi ollut bussi, muut samaa linjaa ajavat bussit olisivat vain kiertäneet vikaantuneen bussin Nyt oli kuitenkin kyseessä ratikka, niin 5ratikkaa seisoi vikaantuneen ratikan takana.
mutta siinähän ratikat kulkevat omalla kaistallaan, eli haittaa autoliikenteelle ei ollut?
Quote from: no future on 30.08.2020, 22:19:58
Quote from: Mikke70 on 30.08.2020, 20:41:43
Viime viikolla havaittiin taas kerran ratikan erinomaisuus: Manskun pohjoispäässä oli ratikka syystä tahi toisesta simahtanut. Jos kyseessä olisi ollut bussi, muut samaa linjaa ajavat bussit olisivat vain kiertäneet vikaantuneen bussin Nyt oli kuitenkin kyseessä ratikka, niin 5ratikkaa seisoi vikaantuneen ratikan takana.
mutta siinähän ratikat kulkevat omalla kaistallaan, eli haittaa autoliikenteelle ei ollut?
Juu ei tosiaankaan. 5 ratikkaa perässä vain ihmetteli ja odotteli matkustajat kyydissään kun tietenkään ohi ei päässyt. Bussin ollessa kyseessä moista ongelmaa ei ole. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu tämä ratikka-hysteria. Hemmetinmoiset investoinnit vain siksi, että halutaan kaupunkiin sähköllä kulkevaa julkista liikennettä.
Quote from: Mikke70 on 30.08.2020, 20:41:43
Viime viikolla havaittiin taas kerran ratikan erinomaisuus: Manskun pohjoispäässä oli ratikka syystä tahi toisesta simahtanut. Jos kyseessä olisi ollut bussi, muut samaa linjaa ajavat bussit olisivat vain kiertäneet vikaantuneen bussin Nyt oli kuitenkin kyseessä ratikka, niin 5ratikkaa seisoi vikaantuneen ratikan takana.
Samaten väärin pysäköidyt autot, siis, muutaman sentin liian paljon kadun puolelle pysäköidyt autot eivät bussiliikenteessä saa koko julkista liikennettä seis.
Quote from: -PPT- on 30.08.2020, 22:36:47
Quote from: Mikke70 on 30.08.2020, 20:41:43
Viime viikolla havaittiin taas kerran ratikan erinomaisuus: Manskun pohjoispäässä oli ratikka syystä tahi toisesta simahtanut. Jos kyseessä olisi ollut bussi, muut samaa linjaa ajavat bussit olisivat vain kiertäneet vikaantuneen bussin Nyt oli kuitenkin kyseessä ratikka, niin 5ratikkaa seisoi vikaantuneen ratikan takana.
Samaten väärin pysäköidyt autot, siis, muutaman sentin liian paljon kadun puolelle pysäköidyt autot eivät bussiliikenteessä saa koko julkista liikennettä seis.
Ja kaiken lisäksi nämä nykyiset raitiotiehankkeet toteutetaan allianssia, kun pelottaa moitteet kustannusarvioiden ylittymisestä. Nyt sitten on hilattu tavoitehinta niin ylös, että varmasti hinta alittuu. Sillä ei ole väliä, mitä hanke lopulta maksaa.
Muutama vuosi sitten raitsikka simahti sopivasti risteykseen pohjoisen rautatien kohdalle, siinä eläinmuseon paikkeilla. Kun vehjettä ei saatu liikkeelle, koko kaupungissa kertaantui moneen suuntaan ruuhkat, myös autojen.
Ja suma seisoi monta tuntia, koska korkauskaulustoa oli vaikea saada paikalle, koska holistinen liikenneruuhka.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006619781.html
QuoteEspoo suunnitteli keskelle metsää huippumodernin asuinalueen – Suurpelto on yhä kesken 14 vuoden rakentamisen jälkeen
QuoteSuurpeltoon piti tulla yritysten, etenkin Nokian, toimistoja. Työskentelystä haluttiin joustavaa ja arjen pyörittämisestä vaivatonta: palvelut saisi tilaamalla verkosta. Ne toimitettaisiin asuintalon lokeroon, ja oman työpisteen voisi perustaa asuinalueen etätyöpisteisiin.
Suurpeltoon kaavailtiin myös vesiliikuntapuistoa, katettua ravintolakatua, lähiruokatoria ja pikaratikkaa. Asukaskunnaksi piti tulla kansanvälisiä asiantuntijoita. Jätejärjestelmäksi valikoitui rottia loitolla pitävä maanalainen jäteputki.
Lisää linkistä.
En tunne Suurpeltoa, ohi olen ehkä joskus vahingossa ajanut. Onko paikallisilla kokemuksia? Piti tulla firenzeläinen tori, kahviloita ja kivaa pöhinää. Alue on kuitenkin vielä kesken. Monet kuitenkin jutun mukaan kiittelevät aluetta kansainvälisyydestä. Eli siellä asuu siis vaikkapa italialaisia, japanilaisia ja kanadalaisia?
Monikulttuuri eli islam on tietysti kansainvälisyyden vastakohta. Mikä on todellisuus? Onko Suurpelto nuivan paratiisi keskellä luontoa vaiko monikulttuurinen aikapommi?
https://www.hs.fi/kaupunki/tuusula/art-2000006620213.html
QuoteTuusulaan nousee pikkukaupungin kokoinen asuinalue – Asuntomessut olivat lähtölaukaus ja nyt työt pääsevät kunnolla vauhtiin
QuoteRykmentinpuistoon odotetaan jopa 15 000 asukasta. Alue rakentuu asuntomessualueen ja Tuusulan Hyrylän keskustan väliselle alueelle.
QuoteRykmentinpuistoon ei ole tulossa isompaa päivittäistavarakauppaa, koska vieressä olevaan Hyrylän keskustaan rakennetaan kauppakeskus. Keskuksen tulee noin 8 000 neliömetrin kokoinen Prisma, Prisman yhteyteen tulee myös muita myymälöitä sekä ravintoloita. Sen on määrä valmistua jouluksi 2023.
"Rykmentinpuistoon on tulossa mahdollisesti muita kaupallisia palveluja."
QuoteAlueelle tulee myös päiväkoteja, joista ensimmäinen on jo aloittanut messualueella toimintansa.
Rykmentinpuiston reunalle, Tuusulan uimahallin viereen rakennetaan monitoimitalo Monio, johon tulee lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, taiteen perusopetusta, käsityökoulu ja erilaisia kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja kuntalaisia varten.
Linkistä lisää.
Kun luin jutun, ajattelin kummissani: 15 000 uutta asukasta 39 000 asukkaan pikkukaupunkiin? Valtava määrä. Keille nämä asunnot rakennetaan? Mikä tarve tälle uudistuotannolle muka on? Onko 'kaikkien' pakko tunkea pääkaupunkiseudulle tai sen tuntumaan? Miksei koko Suomea pidetä elävänä? Tuleeko tästä uusi matukeskittymä?
Vai onko Tuusula sittenkin kaukaa viisas? Tuusulan valtti on se, että sen keskukseen, Hyrylään, ei ole rautatietä. Liikenne tapahtuu pääosin autolla. Ovatko ne niin ovelia Tuusulassa, että laskevat pääkaupunkiseutua verottavan white flightin suuntautuvan Tuusulaan, josta ajaa Helsinkiin alle puolessa tunnissa ja jonne eivät autottomat haittamaahanmuuttajat noin vain pääse? Aikooko Tuusula kuoria kermat päältä ja tarjota kämppiä maksukykyisille helsinkiläisille, espoolaisille ja vantaalaisille, jotka ovat saaneet tarpeekseen viidakkomeiningistä?
Tampereella sama juttu. Koko keskusta on yhtä suurta rakennustyömaata. Ratikkaa. Kansi-areenaa ja suuri määrä uusia tornitaloja rakenteilla.
Hyryläänhän on suunniteltu jollain kaukaisella aikataululla raideyhteyttä.
Tuo Suupeltohan on tavallaan vähän kuin Hyrylä Espoossa. Hyvien (auto)yhteyksien päässä palveluista ja kohtuullisen helppo singahtaa eri puolille pääkaupunkiseutua. Pienihän se vielä on, ja ilmeisen nukkumalähiö. Varmaan törkeän hintaisia ovat asunnotkin.
Quote from: no enpä tiedä on 30.08.2020, 18:22:53Venttiilin asentaminen välioveen ei ollut tullut kenellekään mieleen lakia suunnitellessa. Ei näköjään edes palomiehille.
Hyvä paikka läppäventtiilille ois siinä välioven yläpuolella.
Quote from: Aimo Räkä on 01.09.2020, 20:16:07
Quote from: no enpä tiedä on 30.08.2020, 18:22:53Venttiilin asentaminen välioveen ei ollut tullut kenellekään mieleen lakia suunnitellessa. Ei näköjään edes palomiehille.
Hyvä paikka läppäventtiilille ois siinä välioven yläpuolella.
Jos niiltä ovilta vaaditaan jotain dB-luokituksia, niin ei oikein venttiilit käy. En tiedä vaaditaanko.
Quote from: no future on 01.09.2020, 20:18:12
Jos niiltä ovilta vaaditaan jotain dB-luokituksia, niin ei oikein venttiilit käy. En tiedä vaaditaanko.
Läppä voi olla vaikka paksua vaneria ja lepää vaakasuorassa tiivisteen päällä. Varmatoiminen eikä maksa paljon.
Quote from: Aimo Räkä on 01.09.2020, 20:31:33
Quote from: no future on 01.09.2020, 20:18:12
Jos niiltä ovilta vaaditaan jotain dB-luokituksia, niin ei oikein venttiilit käy. En tiedä vaaditaanko.
Läppä voi olla vaikka paksua vaneria ja lepää vaakasuorassa tiivisteen päällä. Varmatoiminen eikä maksa paljon.
Olen asennuttanut aiemmin yhteen 60-luvun asuntooni välioven ja se eristi häiritsevän äänen erinomaisesti.
Venttiili tulee sisäoveen tai sen päälle jos mahdollista. Ei siis ulko-oveen.
V"""""a kun itse asun kuolevassa kaupungissa - Kouvola, missä on oikeasti silmänkantamattomiin tyhjiä liiketiloja, jossa väki vähenee lähes tuhannella vuodessa. Samalla kun tuonne pk-seudulle rakennetaan uusia lähiöitä loputtomasti.
En sinällään vihaa pk-seutua, mutta kyllä se vituttaa kun se imuroi koko muun Suomen tyhjäksi ihmisistä. Kouvolassa kuolee puolet enemmän kun syntyy, kertoo olennaisen ikärakenteesta ja ongelmista mitä se tuo. Ja sama trendi koko kymenlaaksossa, ja oikeastaan lähes kaikkialla muuallakin - uusimaa/pirkanmaa/varsinais-suomi/pohjanmaa ulkopuolella.
Noita v""""n korkeakouluja pitää oikeasti hajauttaa enemmän myös keskikokoisiin kaupunkeihin. Tarviiko jossain Helsingissä olla niin paljon korkeakouluja.
Suomen pitää laatia joku strategia missä pohditaan miten pitää edes keskikokoiset kaupungit elinvoimaisena. En tiedä voiko jotain pikkukyliä keskellä metsää pelastaa ja tekohengittää, mutta nykytrendihän on, että Suomessa on ehkä 5x kaupunkialuetta jotka tulee pysymään elinvoimaisena nykytrendillä ja muut kuolee ja näivettyy pois.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.09.2020, 22:49:04
-naps-
Suomen pitää laatia joku strategia missä pohditaan miten pitää edes keskikokoiset kaupungit elinvoimaisena. En tiedä voiko jotain pikkukyliä keskellä metsää pelastaa ja tekohengittää, mutta nykytrendihän on, että Suomessa on ehkä 5x kaupunkialuetta jotka tulee pysymään elinvoimaisena nykytrendillä ja muut kuolee ja näivettyy pois.
Muuten samaa mieltä, mutta korvataan 10-15x kaupunkialueella.
Vaan ongelma todellakin on siinä, että koko poliittinen eliitti on ajanut itsensä täysin nurkkaan tässä asiassa. Persuilla on omalla tavallaan tässä asiassa täysi yksinoikeus, muille vastaavat päätökset ovat ennenkuulumattomia, vaikka tyyliin Krisut ja Keskustalaiset valehtelevatkin päinvastaista ennen vaaleja. Kuka muu oikeasti uskaltaa olla Viherhulluutta ja korporaatiokommunismia vastaan? Sitten kun vaalit ovat ohi, niin polttoaine/energiaverot nousevat, Carunat myydään ja rahat siirretään johonkin perhanan keskitettyyn maakuntahimmeliin.
Eikä kysymys ole pelkästään koulutuksen ja työpaikkojen ohjaamisesta, vaan kaikista niistä tekijöistä joilla tätä nykypäivän maaltapakotuspolitiikkaa ajetaan. Eivät koulutuslaitosyhtymätkään kiusallaan yritä siirtää maatalouskoulua Ilmajoelta Seinäjoen keskustaan, vaan siksi että tämäkin järjettömyys näyttää laitoksen kannalta jollain tapaa kannattavalta, koska se säästää opettajilta tolkuttomuuksiin verotettuja kilometrejä, sama se mitä se itse opiskelijoille, kunnille ja yrityksille maksaa.
Kaupunki ei ole koskaan valmis. Aikoinaan Pariisissa Eiffel-torni oli erittäin epäsuosittu hanke. Sen sanottiin turmelevan maisemat tyystin. Siitä on kuitenkin tullut ikoninen maamerkki ja kaupungin symboli.
Muistuu mieleen tarina jostain kuuluisasta ranskalaisesta Eiffel-tornin valmistumisen aikoihin. Hän kävi joka päivä tornissa kahvilla koska ainoa paikka Pariisissa siihen aikaan jossa välttyi näkemästä sitä tornia oli olla sen tornin sisällä.
Quote from: -PPT- on 02.09.2020, 19:29:37
Kaupunki ei ole koskaan valmis. Aikoinaan Pariisissa Eiffel-torni oli erittäin epäsuosittu hanke. Sen sanottiin turmelevan maisemat tyystin. Siitä on kuitenkin tullut ikoninen maamerkki ja kaupungin symboli.
Muistuu mieleen tarina jostain kuuluisasta ranskalaisesta Eiffel-tornin valmistumisen aikoihin. Hän kävi joka päivä tornissa kahvilla koska ainoa paikka Pariisissa siihen aikaan jossa välttyi näkemästä sitä tornia oli olla sen tornin sisällä.
Muistini mukaan se oli Guy Maupassant. Saatan kirjoittaa nimen väärin.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.09.2020, 22:49:04
V"""""a kun itse asun kuolevassa kaupungissa - Kouvola, missä on oikeasti silmänkantamattomiin tyhjiä liiketiloja, jossa väki vähenee lähes tuhannella vuodessa. Samalla kun tuonne pk-seudulle rakennetaan uusia lähiöitä loputtomasti.
En sinällään vihaa pk-seutua, mutta kyllä se vituttaa kun se imuroi koko muun Suomen tyhjäksi ihmisistä.
Ja koko Suomi on sekaisin ja kusessa: ei kasvukeskuksissakaan juuri juhlita - ruuhkia, melua, tungosta, saasteita, kalliita kämppiä, asuntopulaa, jatkuva neemutulva, turvattomuuden ja juurettomuuden lisääntyminen, huumeukot..
Nyt kärsivät niin muuttotappiokunnat kuin muuttovoittokunnat, balanssia ei ole missään. Toisaalla jää tyhjiksi tuhansia asuntoja ja toisaalla taas ukrainalaiset rakentavat vitunmoisella kiirellä ilman valvontaa kaupungit täyteen taloja, joihin asutetaan kaikenmaailman aavikon turhapurot ja jotka viiden vuoden kuluttua ovat umpihomeessa, purkua vailla - suomalainen maksaa kyllä..
Saatana, eikö kukaan johda tätä maata?
:facepalm:
Mitenkäs Keravan neekeri-indeksi kehittyy? :roll: Rabortteja ei ole tullut vähään aikaan.
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.09.2020, 20:19:39
Mitenkäs Keravan neekeri-indeksi kehittyy? :roll: Rabortteja ei ole tullut vähään aikaan.
Varmaan muutama tuhat ainakin muuttanut lisää sen edellisen torilaskennan jälkeen. Tai siis asutettu salassa keravalaisilta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.09.2020, 19:43:37
Saatana, eikö kukaan johda tätä maata?
Eduskunnan seinällä on teksti: "Joka hallitsee huonosti, ei hallitse kauan."
Jää nähtäväksi toimiiko tämä ajatus enää nykyaikana?
Quote from: Supernuiva on 02.09.2020, 23:07:46
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.09.2020, 19:43:37
Saatana, eikö kukaan johda tätä maata?
Eduskunnan seinällä on teksti: "Joka hallitsee huonosti, ei hallitse kauan."
Jää nähtäväksi toimiiko tämä ajatus enää nykyaikana?
Ei toimi. Suomen puoluetilkkutäkki takaa että sama meno jatkuu kaikilla kombinaatioilla. Miksi esim kepu istuu hallituksessa Sipilän kauden jälkeen? Äänestäjät dumppasivat puolueen mutta kun Arvo Pohja piti taas saada riittävän laajaksi niin siellä istuu kuin se kuuluisa paska tuvan seinässä, kommarien ja viherpipojen kanssa. Ja ensi vaalien jälkeen varmaan myös, kokoomuksen johdolla ja tuttujen perskärpästen seurana.
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.09.2020, 20:19:39
Mitenkäs Keravan neekeri-indeksi kehittyy? :roll: Rabortteja ei ole tullut vähään aikaan.
Olemme vielä shokissa :o
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006622434.html
QuoteVantaan Hakunilan kylkeen rakennettu Kaskela on tullut tunnetuksi parkkipaikkaongelmansa vuoksi. Nyt parkkipaikkojen puutteen lisäksi autonomistajat ovat huolissaan ilkivallasta ja varkauksista.
Facebook-ryhmä Hakunilan puskaradion mukaan Kaskelasta on elokuun aikana viety ainakin kahden auton renkaat vanteineen. Toisen auton renkaat lähtivät Kaskelantien rekkaparkkipaikalta. Sosiaalisessa mediassa myös väitetään, että yksi moottoripyörä varastettiin alueelta elokuussa.
Jos oikein ymmärsin, uudelle alueelle ei olla kaavoitettu parkkipaikkoja läheskään tarpeeksi, minkä johdosta moni joutuu jättämään autonsa kauas tienvarteen pusikkoon, missä nyt tilaa sattuu löytymään. Varkaat ovat huomanneet tilaisuutensa kun autoja on kaukana valvovan silmän alta ja tihutöitä ja varkauksia on alkanut tapahtua.
Ei varmaan lisänne alueen houkuttelevuutta, vai mitä, Vantaa? Pitäisikö kaavoissa ottaa järki käteen ja lisätä tilaa autoille roimasti?
Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.
Quote from: no future on 05.09.2020, 13:20:33
Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.
Kaikki eivät myöskään voi enää maksaa, autoilijat ovat puhkiverotetut: on autoveroa, on arvonlisäveroa, on polttoaineveroa, on käyttöveroa, on vakuutusmaksuja, huoltoja ja katsastuksia, joissa on verot.. sitten pitäisi vielä maksaa monta sataa euroa kuukaudessa siitä, että auto makaa jossakin.. onneksi omakotitalossa saa makuuttaa autoa omassa autokatoksessa vaikka kymmenen vuotta hintaan 0 euroa :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.09.2020, 13:33:45
Quote from: no future on 05.09.2020, 13:20:33
Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.
Kaikki eivät myöskään voi enää maksaa, autoilijat ovat puhkiverotetut: on autoveroa, on arvonlisäveroa, on polttoaineveroa, on käyttöveroa, on vakuutusmaksuja, huoltoja ja katsastuksia, joissa on verot.. sitten pitäisi vielä maksaa monta sataa euroa kuukaudessa siitä, että auto makaa jossakin.. onneksi omakotitalossa saa makuuttaa autoa omassa autokatoksessa vaikka kymmenen vuotta hintaan 0 euroa :)
Sulta unohtui viimeaikoina korotetut kiinteistövero ja "hulevesimaksut" tms.. Kyllä siitä maasta ja autokatoksesta vähän kiinteistöveroa menee. Siis mikään ei ole ilmaista.
Ja ne rakentamattomien parkkipaikkojen hinnat pitäisi näkyä asuntojen hinnoissa. Käytännössä tuskin juuri näkyvät.
Mutta tosiaan: Jos muutan autollisena paikkaan x, niin kyllä minua kiinnostaa pysäköintimahdollisuudet jo ennen muuttoa. Nykyiseen paikkaan muuttaessakin ensimmäiset hoidettavat asiat oli sähkösopimus ja pysäköintiluvan osto.
En tiedä minkälaisia nuo Kaskelan asunnot ovat sisältäpäin, mutta olen miettinyt, että kun paikka sijaitsee Lahden moottoritien ja Kehä kolmosen risteyksen vieressä, niin mahtaa olla liikennemelua, varsinkin niissä ylemmissä kerroksissa, joista on suora näköyhteys niille teille. Lounaassa talojen ja risteyksen välissä on Käärmekallio joka vaimentaa ääntä, mutta etelästä ja lännestä tulee suoraa teiden ääntä. Tietysti on mahdollista rakentaa ääntä eristävät seinät, mutta tehdäänkö niin?
QuoteAURINKOLAHDEN uimarannan vedenalaiset kivet on raivattu, Arabianrantaan rakennettu tekonurmi, Itä-Helsingin leikkipuistoihin on tuotu leikkivälineitä ja aurinkovoimalla toimiva lautta on kulkenut Laajasalon ja Vartiosaaren väliä.
Helsingin ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin kierros alkaa kääntyä kohti päätöstään, ja kansalaisäänestyksessä menestyneistä 44 ehdotuksesta ainakin 37 saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Voisi hyvin kuvitella, että kansalaiset eri kaupunginosissa hiovat jo uusia ehdotuksia seuraavaa Omastadi-äänestystä varten. Osoittihan ensimmäinen kierros, että ideointi kannattaa.
Kaupunkilaisten kannattaakin jo terästäytyä, koska uusia ehdotuksia voi jättää lokakuun 5. päivästä lähtien. Koronavirustilanne voi aiheuttaa aikatauluun muutoksia.
Helsinki on kaksinkertaistanut budjetin 8,8 miljoonaan euroon ja muuttanut kierroksen kaksivuotiseksi. Tänä syksynä koottavia ehdotuksia jalostetaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa ensi kevään aikana, ja varsinainen yleisöäänestys ajoittuu ensi vuoden syksyyn.
OMASTADIN kehittämispäällikkö Kirsi Verkka on aivan yhtä innoissaan viime kierroksen tuloksista kuin monet asukasaktiivitkin. Kansalaisten ehdotukset olivat monipuolisia, ja eräillä alueilla, etenkin kaakkoisessa suurpiirissä, syntyi vilkasta keskustelua ennen äänestystä.
"Facebook alkoi laulaa, kun omia kohteita markkinoitiin muille. Äänestysprosentti koko kaupungissa oli 8,6, mikä on kansainvälisesti katsottuna paljon. Kansainvälisessä vertailussa on yleensä päästy 1–2 prosenttiin", Verkka sanoo.
Seitsemästä suurpiiristä kaakkoisen äänestysprosentti oli kovin eli 16 prosenttiä lähinnä siksi, että Herttoniemen liikuntapuiston parannusehdotus ja Aino Acktén huvilan kunnostussuunnitelma kamppailivat tasaväkisesti keskenään. Huvilan kunnostussuunnitelma voitti täpärästi eikä liikuntapuisto mahtunut tällä kertaa suurpiirin määrärahaan.
[...]
OMASTADI nousee omaan arvoonsa myös Tampereen yliopiston tutkijoiden tekemässä väliraportissa, jossa arvioidaan kaupungin uuden johtamisjärjestelmän onnistumista.
Helsinki siirtyi pormestarimalliin ja yhdisti kymmenet virastot neljäksi toimialaksi tämän vaalikauden alussa. Suurin julkinen huomio on kohdistunut pormestari Jan Vapaavuoren (kok) ja neljän apulaispormestarin välisiin valtasuhteisiin.
Kuitenkin uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista oli lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tutkijoiden päätelmä tässä vaiheessa on, että kansalaisten osallistuminen on yhä irrallaan johtamisjärjestelmästä ja kaupungin perustyöstä.
Asennemuutoksen pitäisi läpäistä koko kaupunkiorganisaatio, jotta osallistumista saataisiin edistettyä paremmin.
KAUPUNKILAISILLA on toki monia kanavia, joiden kautta he voivat vaikuttaa omien asuinalueidensa puutteisiin tai edistää niiden kehittämistä. Pelkästään kaupungin palautekanaviin tuli vuoden 2019 aikana yhteensä 74 000 palautetta.
Verkan mukaan palautejärjestelmää ollaan jo uudistamassa.
Asukastilaisuuksissa, asiakaskyselyissä, asukasraadeissa, vammais-, nuoriso- ja vanhusneuvostoissa kaupunki kerää valtavan määrän tietoa vuosittain.
"Mutta kerätyn tiedon hyödyntämisessä on puutteita", tutkijat huomauttavat.
[....]
TAMPEREEN yliopiston tutkijoiden mukaan kaupunki ei ollut varautunut siihen, miten paljon kansalaisten osallistumisen lisääminen nielee voimavaroja ja työvoimaa kaupungin organisaatiossa.
Omastadin äänestykseen tuli lähes 1 300 ehdotusta, jotka kaikki piti arvioida. Toteuttamiskelpoisille 354 ehdotukselle piti laatia kustannusarvio äänestystä varten.
[....]
Helsingin johtamisen uudistus saa selvityksissä ankaraa kritiikkiä
RUNSAAN kolmen vuoden jälkeen Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän muutos ei näytä vieläkään kirkastuneen kaikille työntekijöille. Asia käy ilmi tehdyistä selvityksistä. Helsinki siirtyi pormestarimalliin ja yhdisti kymmenet virastonsa neljäksi toimialaksi vuonna 2017.[....]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006625990.html
Rahaa olisi tarjolla...
Juttu kääntyy vähän oudosti puolivälissä Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen kritisoimiseksi. Johtamisjärjestelmistä olisi voinut kirjoittaa oman juttunsa.
Juuri tällaista osallisuutta toteuttamaan myös Sininen Tulevaisuus oli suunniteltu.
Quote[...]
Helsingin Honkasuolla on melko värikästä, ainakin suomalaisella mittapuulla tarkasteltuna. Kun rakennuksia katsoo tarkemmin, huomaa, että ne kaikki, myös kerrostalot, ovat puisia.
Yhdellä talojen parvekkeista kesän viimeisistä päivistä nauttivat Regina ja Sven Saksakulm. Joosep-kissa kiehnää jaloissa kerjäämässä rapsutuksia. Viron Võhmasta Suomeen kolme vuotta sitten muuttanut kolmikko löysi itselleen mieluisan asunnon vastavalmistuneesta Saton puukerrostalosta.
UUSI, yhä rakenteilla oleva kaupunginosa Malminkartanon pohjoispuolella on merkittävä puutalorakentamisen kohde. Siitä tulee valmistuessaan 2020-luvun puoliväliin mennessä puutalojen kaupunkikylä, moderni Puu-Käpylä.
Erillis-, rivi- ja kerrostaloista koostuva puutaloalue on sekoitus ekologisesti kestävää matalaenergiarakentamista, teollista puurakentamista ja modernia perinnerakentamista.
Saksakulmien koti esimerkiksi on Helsingin ensimmäisessä passiivitasoisessa puukerrostalossa. Se kuluttaa huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa kuin tavallinen talo. Siinä on tehokas lämmön talteenotto ja asunnoissa ilmalämmitys. Perinteisiä pattereita ei tarvita.
Huoneistot on varusteltu vettä säästävillä kalusteilla, ja yleisissä tiloissa valaisee liiketunnistimella toimivat ledit. Asuinkiinteistön tarvitsemaa sähköä keräävät aurinkopaneelit, jotka kiiltelevät katolla.
[...]
PUURAKENTAMINEN on otettu mukaan myös hallitusohjelmiin. Tarkoitus on, että puun käyttö rakentamisessa kaksinkertaistuisi nykyisen hallituskauden aikana.
Puun käyttöä halutaan edistää, koska se on yksi keinoista, joilla Suomi voi tähdätä tavoitteeseensa tulla hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2035 mennessä.
Ympäristön kannalta puurakennuksilla on monia etuja: ne sitovat hiiltä ja toimivat hiilivarastoina. Puun käyttö myös pienentää rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, joka on merkittävä.
VIIMEISIMPIÄ puurakentamisen hyödyistä tehtyjä selvityksiä on Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -hanke. Siinä vertailtiin suunnitteluun ja rakentamiseen käytettyä aikaa, rakennusten hiilijalanjälkeä ja asukastyytyväisyyttä puisessa ja betonisessa kerrostalossa Helsingin Kuninkaantammessa vuosina 2018–2020.
Tulosten mukaan rakennusmateriaalien päästöt olivat puukerrostalossa 20 prosenttia pienemmät kuin betonitalossa. Kun huomioon otettiin energiankulutus sadan vuoden elinkaaren aikana, puurakenteisen kerrostalon päästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät.
Suunnittelu oli 30 prosenttia nopeampaa betonitalossa, kun taas rakentaminen oli 33 prosenttia ripeämpää puutalossa. Asukkaat olivat yhtä tyytyväisiä kummassakin kohteessa.
PUURAKENTAMINEN kiinnostaa myös isoja vuokranantajia. Suomen kolmanneksi suurimmalla vuokranantajalla Satolla on Honkasuon lisäksi toinen puukerrostalo Vantaan Kivistössä ja kolmas on suunnitteilla Helsingin Mellunkylään.
Uusimmasta tulisi yhtiön suurin, 112 asunnon puukerrostalo. Honkasuon puukerrostaloissa asuntoja on 58 ja Kivistössä 107.
Kaikki perustuvat samaan rakenneratkaisuun eli tehtaalla rakennettuihin puisiin suurelementteihin, jotka kootaan työmaalla rungon mukana nousevan sääsuojan alla.
[...]
Puutaloon pariskunta halusi ennen kaikkea terveellisen sisäilman tähden mutta myös ympäristösyistä. Aiemmin he asuivat betonielementtitalossa, jossa oli kehno ilma. Regina Saksakulm kärsi uniongelmista ja köhästä. Enää vaivat ovat vain muistoja.
"Puutalo on luotu ihmiselle", Sven Saksakulm sanoo.
"Muistan yhä sen tuoksun, joka täällä odotti. Se oli tuoreen puun tuoksu. Nyt olemme jo tottuneet siihen niin, ettemme enää haista."
PUUTA Saksakulmien asunnossa ei näe, paitsi parvekkeen seinillä ja lattiassa sekä kylpyhuoneen katossa. Huoneistoa ei oikeastaan erota perinteisestä kerrostaloasunnosta, sillä puu on piilotettu kipsilevyjen taakse.
Rappukäytävästä puuta sen sijaan löytyy, ja se myös tuoksuu. Jykevä portaikko on ristiinliimattua massiivipuuta. Pääosin talo on rakennettu kotimaisesta havupuusta.
Ääneneristys on asukkaiden mielestä riittävä, eikä naapureiden elämä kantaudu häiritsevästi puurunkoisten kipsilevyseinien lävitse.
"Joskus kuuluu musiikkia, mutta voimme myös kiittää hyviä, hiljaisia naapureita."
https://www.hs.fi/koti/art-2000006625134.html
Tuon alueen tieltä raivattiin ihmisten ulkoilumaastoa. Toivottavasti kuivattivat suon hiilineutraalisti.
Pientalojen luulisi valmistuvan nopeasti. Kerran näin miten kolme pikku kotia matkusti pressuihin verhottuna loppusijoituspaikalleen kukin oman kuorma-autossa kyydissä.
Epäilen kuitenkin Hesarin hehkutusta, jossa koko Helsingistä lupaillaan yhtä suurta hipsterilää. Miksei juttuun muuten haastateltu ketään afrikkalais- tai lähi-itäläistaustausta maahanmuuttajaa?
Quote from: l'uomo normale on 06.09.2020, 10:35:24
Epäilen kuitenkin Hesarin hehkutusta, jossa koko Helsingistä lupaillaan yhtä suurta hipsterilää. Miksei juttuun muuten haastateltu ketään afrikkalais- tai lähi-itäläistaustausta maahanmuuttajaa?
Menee samaan sarjaan kuin Ylen toissapäiväinen juttu, jonka mukaan Kontulasta voi tulla "uusi Kallio tai Punavuori". ;D ;D ;D ;D ;D ;D
https://areena.yle.fi/1-50618652
Quote from: YLE[...]Myllypuron uusi kampus voi lisätä myös Kontulan vetovoimaa. Dosentin mukaan siitä voi tulla uusi Kallio tai Punavuori.
Honkasuo nyt ei mennyt ihan putkeen. Uudiskohteiden hintatasolle kävi samoin kuin Kivistössä 5 kilometriä pohjoisempana, eli jouduttiin laskemaan. Mahtaa ottaa päähän niitä, jotka ostivat ensimmäisten joukossa kalleimmat asunnot noilta alueilta.
Tutustuin itse Honkasuohon, kun kävin katsomassa, onko vanha Kaivokselan katsastusasema vielä paikallaan. No ei ollut, mutta sen sijaan oli tullut omituisen näköisiä taloja ja keskeneräistä infraa. Ja HEKA:n taloja, eli sitä myöten maahanmuuttajia ja huumeheeboja.
Uusi Puu-Käpylä, Kallio tai Punavuori? Sijainnilleen tai kaupunkirakenteelleen Kontula ja Honkasuo eivät voi mitään. Niistä ei koskaan tule mitään muuta kuin lähiöitä, vaikka dosentti ja Hesari miten toisin toistelisivat.
No, ehkä hesarin toimittajan tietysti kannattaa elää toivossa, sillä kiitos 20 viimeisen vuoden ajan harrastetun asuntopolitiikan, hänellä ei juuri Honkasuota tai Kontulaa lähempää Helsingin keskustaa ole varaa omistusasuntoon.
Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.
Quote from: no future on 06.09.2020, 12:23:56
Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.
Uskon että monelle köyhemmille hipsterille kantakaupunki on liian kallis, mutta heillä ei ole varaa muuttaa uusiksi Puu-Käpylöiksi tai Kallioiksi kaavoitetuille alueille, vaan perinteiset duunarien lähiöt saavat uutta väriä, mitä olen alkanut panna ihmisten pukeutumisesta merkille. Minun kaupunginosassani on aikanaan noudatettu idealistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita ja kaavoitettu kävelykatuja ja niiden varrelle paljon tyhjää liiketilaa kivojen putiikkien käyttöön. Paikan natiivia Active wear-populaatiota ei kuitenkaan kiinnosta; kävelyreitillä on hiljaista, liiketilat täyttävät insinööri- ja rakennustoimistot ja keskusaukion narkomaanit.
Joku perustelu tuolle itäänpäin kääntymiselle taisi luonnollisesti olla omistus- ja etenkin perheasuntojen saatavuus. Herttoniemeen, Roihuvuoreen jne on ilmeisesti muuttanut koulutettua perheellistynyttä väkeä, ja sitä kautta palvelutkin seuraisivat perässä.
Quote from: l'uomo normale on 06.09.2020, 12:33:08
Quote from: no future on 06.09.2020, 12:23:56
Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.
Uskon että monelle köyhemmille hipsterille kantakaupunki on liian kallis, mutta heillä ei ole varaa muuttaa uusiksi Puu-Käpylöiksi tai Kallioiksi kaavoitetuille alueille, vaan perinteiset duunarien lähiöt saavat uutta väriä, mitä olen alkanut panna ihmisten pukeutumisesta merkille. Minun kaupunginosassani on aikanaan noudatettu idealistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita ja kaavoitettu kävelykatuja ja niiden varrelle paljon tyhjää liiketilaa kivojen putiikkien käyttöön. Paikan natiivia Active wear-populaatiota ei kuitenkaan kiinnosta; kävelyreitillä on hiljaista, liiketilat täyttävät insinööri- ja rakennustoimistot ja keskusaukion narkomaanit.
Näin siinä vaan hipstereiden kannalta kävi. Siinä missä työssäkäyvä opiskelija pystyi vielä nippa nappa ostamaan itselleen pikku yksiön Kallion, Vallilan tai Alppiharjun alueelta 2000-luvun lopulla, nyt yksiöiden hinnat noilla alueilla ovat kalliimpia kuin Ullanlinnassa tuohon aikaan. 15 vuotta sitten yksiön sai vielä alle sadan tuhannen, nyt pitää pulittaa kaksi sataa. Korkotason lasku ja korkojen pysyminen alhaallahan tuon mahdollistivat. Viimeisen 10-15 vuoden aikana perinteisille duunarialueille Kalliolle, Harjulle, Alppilalle ja Alppiharjulle on sitä paitsi käynyt kuten Punavuorelle vuosina (noin) 1990-2005: ne ovat keskiluokkaistuneet. Hakaniemen ja Linjojen alueella autopaikan löytäminen on nykyisin hankalampaa kuin 10 vuotta sitten. Puliukkoja ei näy juuri muualla kuin Ympyrätalon ympärillä, toisin kuin 1990-2000-luvuilla. Fleminginaukiolle on tullut fine diningia, ja ylipäätään ihmisten pukeutuminen ja autokanta kertoo, että asukasprofiili on muuttunut. Konepajan alueen rakentuminen nosti Aleksis Kiven kadun hintoja roimasti.
Mielenkiinnolla odotan, mitä käy Jätkäsaaren ja Kalasataman kovan rahan asuntojen hintatasolle varsinkin siinä vaiheessa, kun yhtiölainojen maksuvapaat kuukaudet 2-5 vuoden jälkeen loppuvat. Se on kuitenkin jo nyt selvää, että kummastakaan alueesta ei tullut keskustan kilpailijaa: sosiaalisen sekoittamisen hitas-VVO-Kojamo-HEKA-lisäähitasia-kovanrahantalokaikentämänväliin -meiningillä ihmiset osaavat tehdä ns. "johtopäätöksensä" alueesta. Jätkäsaari on lähiö, jossa käydään kääntymässä pari vuotta kalliissa vuokrakämpässä ja tuskastutaan liikenneyhteyksien ja palveluiden puutteeseen. Samoin Kalasatama.
Siksi on näemmä täytynyt alkaa hehkuttaa erityisesti itäisen Helsingin suurta nousua. Herttoniemessä uudiskohteiden myötä myös vanhan puolen (Länsi-Herttoniemi) hinnat ovat nousseet Etelä-Haagan tasolle. Mutta että Kontula? Ei sitä ostaria purkamalla ja uuden tilalle rakentamalla saa muutettua sitä perustavanlaatuisinta asiaa, joka tekee kaupunginosasta itsensä näköisen: asukasprofiilia.
Quote from: no future on 06.09.2020, 12:43:14
Joku perustelu tuolle itäänpäin kääntymiselle taisi luonnollisesti olla omistus- ja etenkin perheasuntojen saatavuus. Herttoniemeen, Roihuvuoreen jne on ilmeisesti muuttanut koulutettua perheellistynyttä väkeä, ja sitä kautta palvelutkin seuraisivat perässä.
Sanoisin, että
kohtuuhintaisten perheasuntojen saatavuus. Keskustassakin on perheasuntoja, mutta niiden hinnat ovat sitten hesarin toimittajakunnan ulottumattomissa.
Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.09.2020, 15:53:04
Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski
Ei mitään. Savipellolle rakennettiin ahdas asuinalue.
https://www.google.com/maps/@60.2822046,24.9622519,3a,75y,47.22h,84.14t/data=!3m6!1e1!3m4!1sjzo3h8_VI0ibfKGutOSIjg!2e0!7i13312!8i6656
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.09.2020, 15:53:04
Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski
No ainakin nämä:
1) Arkkitehtuuri tavan kansan silmää miellyttävää (kosiskelevaa, sanoisivat suomalaiset "huippu"arkkitehdit)
2) Ei raideyhteyttä, vaan liikenne on kokonaan bussien ja isosti henkilöautojen varassa.
3) Perheille sopivia asuntoja, niin kokonsa kuin hintojen puolesta, tosin nykyinen hintataso alueella ei ole enää millään muotoa edullinen.
Muita?
Vantaan kalleimmat kämpät, kansainvälinen koulu jne, onhan tuo aika erikoinen lähiö keskellä peltoa.
Quote from: Bienveillant on 06.09.2020, 16:05:09
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.09.2020, 15:53:04
Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski
No ainakin nämä:
1) Arkkitehtuuri tavan kansan silmää miellyttävää (kosiskelevaa, sanoisivat suomalaiset "huippu"arkkitehdit)
2) Ei raideyhteyttä, vaan liikenne on kokonaan bussien ja isosti henkilöautojen varassa.
3) Perheille sopivia asuntoja, niin kokonsa kuin hintojen puolesta, tosin nykyinen hintataso alueella ei ole enää millään muotoa edullinen.
Muita?
4) Suunnittelu aloitettiin 1991 ennen nykyistä asuttamispolitiikkaa, tämä käy ilmi Einon linkistä.
5) Lentokentän suuri työssäkäyntialue nosti alueen hintatason nopeasti erittäin korkeaksi ja sosiaalista kiinteistösijoittamista harrastaville näinollen kannattamattomaksi kohteeksi investointisummaan nähden. Tuet perustuvat neliöihin, ei kiinteistön arvoon.
6) Ympäröivinä alueina on luonnonsuojelualuetta, vanhaa kartanoa ja kauppakeskusaluetta. Täydentämisrakentamista ei mahdu järkevästi, eli asuinalueen luonne ei muutu nopeilla päätöksillä.
7) Esimerkiksi Keravalta saa huomattavasti paremman sijoitustuoton asuntosijoittamismielessä, maa on halpaa, voi ostaa kokonaisia kerrostaloja ja junalla pääsee nopeasti töihin Helsingin alueelle.
Tässä olin eräällä luennolla, jossa mietittiin Megatrendejä, heikkoja signaaleja ja vastaavaa tulevaisuuden ennustamista. Yhdessä yhteydessä tuli esille se, että onko kaupungillistumisen megatrendi sittenkään kirkossa kuulutettu lähitulevaisuudessa. Nimittäin kaupungistumisella on syynsä, joista ehkä suurimpina on työpaikat, koulutus, yhteisö, yöelämä, kaupat, ravintolat, sekä vastaavat. Kuitenkin moniko näistä on Koronan ja monien muiden asioiden jälkeen voimissaan?
Tuotantotyö on muutenkin laitakaupungeissa, toimistotyö siirtyy ainakin osittain etätyöhön ja bisnesmatkailu jää taatusti tulevaisuudessa vähemmälle. Erityisesti korkeakoulutus on myös enemmän tai vähemmän etääntynyt, sekä entistä suurempi osa hoituu etänä, jos ei kokonaan. Yhteisöllisyys, ravintolat ja yöelämät ovat koronan takia vaikeuksissa, ellei monesti sotkettu jo muutenkin mamutuksella, piikityskaduilla ja muulla vastaavalla. Entä itse asuminen, josta on kuin erikseen yritetty tehdä hankalaa? Erityiskauppa on jo siirtynyt verkkoon voimalla, sekä tavaraa ja muotia voi tilata myös perähikiälle.
Joten missä on se pakko elää sankoin joukoin siellä kaupungissa, jos kaikki peruspalvelut, kuten ruokakaupat, peruskoulu/lukio, ravintolat yms. ovat saatavilla myös muualla jopa paremmin, erikoistarpeet saa verkosta melkeimpä paremmin, sekä käytännössä kaikki perinteinen kaupunkilaisten työnteko, on mahdollista järjestää pian etänä? Mikä muu pitää ihmisiä enää kapungissa, kuin käsitys sen erinomaisuudesta ja Suomalainen maaltapakotuspolitiikka.
Enkä tosiaan ole ajatuksen kanssa ihan yksin, moni tietääkin varmaan suomalaisen mökkikiiman Corona-ajoilta. Vaan sen lisäksi esimerkiksi aito New Yorkin on tyhjentynyt voimakkaasti Corona-aikoina ja juurikin siksi, että miksi kukaan maksaisi järkyttäviä kustannuksia paikasta, jossa ei enää ole mitään sen houkutustekijöitä? Esimerkiksi Louis Rosmaan on muutamankin pyöräily vlogin (https://www.youtube.com/watch?v=G9hfbQShmvI) aiheesta nauhoittanut ja käynyt läpi muutenkin kyseisen markkinan mahdottomuutta, jo ennen nykytilannetta ja etenkin nyt paskan osuessa tuulettimeen.
Eli onko kaupungillistumisen trendi sittenkään mikään epäämätön tosiasia? Toisena, vaikka hidas kaupungillistuminen jatkuisikin vielä jatkossa, niin miten kestävällä nykyinen ylikuumentunut kaupungillistaminen on? Entä miten on monien jo aikaisemmin täällä ja myös. Sijoitushommassa pohdittujen asioiden kanssa, kuten erinäisten kuplien ja maalla tuleivaisuudessa olevan järkyttävän asuntotarjonnan kanssa? Tekisi mieli sanoa, että ehkä se kämppä siellä Kaupungissa ei sittenkään ole se kiveenhakattu kannattava sijoitus sittenkään.
QuoteHELSINGIN keskustan autioitumisesta halutaan saada niskalenkki.
Uusi yhteistyöfoorumi Downtown Helsinki ilmoittaa toimivansa "elinvoimaisen, toimivan ja rakastettavan ydinkeskustan puolesta".
Downtown Helsingin takana on Helsinki City Markkinointi ry, joka on kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöelin. Nyt eri toimijoiden tavoite on löytää ratkaisut, joilla liiketilojen kiihtyvä tyhjentyminen pysäytetään.
[...]
Yksi lopetuspäätöksen tehneistä kaupoista on Kasarmikadulla sijaitseva vaateliike Henry Lloyd.
Ulla Korpela-Herrala avasi liikkeen miehensä kanssa 16 vuotta sitten, mutta nyt omistajapari ei näe muuta vaihtoehtoa kuin lopullisen sulkemisen.
[...]
KORONAVIRUSEPIDEMIA ei Korpela-Herralan mukaan ollut lopettamisen syy, vaan päätös oli tehty jo aiemmin. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että virus tyhjentää keskustaa ihmisistä entisestään, jos he eivät palaa lähitöihin.
"Keskusta sinänsä ei ole enää yhtä houkuttava kuin aiemmin."
Korpela-Herralan mukaan moni alueen yrittäjäkollega on tuskastunut tilanteeseen. Verkkokauppa on tuonut perinteiselle kivijalalle haasteen, jonka selättäminen ei ole helppoa.
Korpela-Herralan mielestä ainakin kahden asian pitäisi muuttua: autoilua ydinkeskustassa ei saisi vaikeuttaa nykyistä enemmän, ja liikekiinteistöjen vuokratason tulisi olla matalampi.
[...]
HELSINGIN ydinkeskustan liiketiloja hallitsevat suuret sijoitusyhtiöt. Eniten tiloja Aleksanterinkadun ja Esplanadin kauppakeskittymässä omistaa eläkejätti Ilmarinen.
Ilmarisen vuokrauspäällikön Ville Laurilan mukaan yhtiö on joustanut vuokrissa koronaviruksen aiheuttamien ongelmien takia. Huhti–toukokuussa Ilmarinen tarjosi vuokranmaksun keskeyttämistä ja kesän ajan liikevaihtoon sidottua vuokratasoa.
[...]
Laurila arvioi, että ydinkeskustassa kivijalkaliikkeiden myynnistä lähti kesällä 30–35 prosenttia edelliskesään verrattuna. Turistien osuus myynneistä keskustassa on nyrkkisäännön mukaan 30 prosenttia.
[...]
HELSINKI City Markkinoinnin toiminnanjohtajan Krista Östmanin mukaan korona-aika on pahentanut kivijalkaliikkeiden kriisiä mutta ei ole sen perimmäinen syy. Ongelmat eivät hänen mukaansa johdu yksinomaan vuokrista tai mistään muustakaan yksittäisestä tekijästä.
Östman uskoo, että niin yrittäjien, sijoittajien, poliitikoiden kuin kaupunkilaistenkin yhteinen näkemys on se, että keskusta ei saa tyhjentyä.
"Kaiken a ja o on tuoda eri toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan. Ei voi olla niin, että kaikki pitävät kiinni omista näkemyksistään ja lopulta Aleksi on tyhjä."
Östmanin mukaan korona-aika ei ole ollut kivijalkaliikkeille pelkkää kurimusta. Hän kertoo yrittäjien kiitelleen sitä, että Senaatintorin jättiterassi onnistui tuomaan uusia asiakkaita alueen liikkeisiin.
"Yrittäjät toivovat kaupungilta tämäntyyppistä nopeaa reagointia."
Östmanilla ei ole tarjota keskustan ongelmiin patenttiratkaisua. Elinvoima syntyy hänen mukaansa useista seikoista: kaupan, liikenteen ja kulttuurin kokonaisuudesta.
[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006628925.html
Hesari on julkaissut näinä päivinä Helsingin keskustan tyhjenemisestä kolme juttua, joista yksi on maksumuurin takana.
Ongelmia luetellaan, mutta päihdeporukan ja balkanromanien ja muunkin joutoväen aiheuttamasta viihtyvyyden vähenemisestä Hesari ei kirjoita. Minua henkilökohtaisesti ovat jo useana vuonna häirinneet virtsaamisen ja syljeskelyn jäljet kaduilla ja aukioilla. Hienot kiveykset eivät paljoa ilahduta jos pelkää tuovansa jonkun tuberkuloosiin tai vastaavan kengänpohjissaan asunnolleen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006635291.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006635291.html)
Hesari kertoo, kuinka Espoossa joudutaan säästökuurille. Syitä kurimukseen on mm. asuntorakentaminen, metro, kirjastot ja varhaiskasvatus. Yhtä syytä ei artikkeliin ole vahingossakaan eksynyt.
Quote
...
Lakkautettavien asioiden listalla on useiden poliitikkojen vuodesta toiseen puolustamia asioita: lähikirjastot, kirjastoauto, kotihoidon kuntalisä, päiväkotien ryhmäkoot, pienet koululuokat ja koulujen erikoispainotukset.
...
Rakentamisessa ehdotetaan joistain hankkeista luopumista. Tällaisia voisivat olla selvityksen mukaan esimerkiksi pysäköintihallit.
...
Kasvavan kaupungin rakentaminen on imenyt rajaa jo monta vuotta, eikä loppua näy. Länsimetron varteen rakennetaan jatkuvasti uusia asuinrakennuksia, lisäksi rakenteilla on muita asuinalueita esimerkiksi Kerassa.
...
Espoon talousarvio puolestaan hieman valottaa tilannetta erilaisesta näkökulmasta, eli kenelle uudisasuntoja pääsääntöisesti kaupungin rahoilla rakennetaan ja minne ne rahat katoavat. On varsin todennäköistä, että uudisasunnot aiheuttavat ison pysyvän rasitteen kaupungin menoihin.
https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/talous/talousarvio (https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/talous/talousarvio)
Asukasluku
2019: 283 632
2022: 298 200 (arvio)
Kasvua 14 568
Vieraskielisten osuus (Eli muut kuin suomi, saame ja ruotsi):
2019: 48 085
2022: 57 310 (arvio)
Kasvua 9 225
Vieraskielisten osuus väestönkasvusta
63 %.
^
Erikoinen juttu... asuntorakentaminen on siis Espoon mielestä tappiollista toimintaa? Ovatko rakennusliikkeet yleisesti ottaen siis tyhmiä, kun vuosikymmenestä toiseen pyörivät tappiollisessa toiminnassa? Koska käsittääkseni asuntojen rakentaminen on ihan OK business -ei mikään kultakaivos, mutta ei se Ilpo Cockkilakaan millään Lada Samaralla käsittääkseni ajele...
Normaalistihan asuntorakentamisen kustannukset kuittaantuvat kohtalaisen voittomarginaalin kanssa (varsinkin PK-seudun hinnoilla) rakentajalle ja rakennuttajalle, sekä tontin myyjälle tai tontin vuokraajalla (samalla infran rakentajalla) siinä kohtaa, kun asunnot myydään tai vuokrataan ja (hävytön) tonttivuokra alkaa juosta.
Ainoa tapa, jolla rakennuttaja voi tehdä rajusti (tyyliin koko rakennuskustannukset) tappiota, on se tilanne, jossa rakennuttaja on samalla myös se taho, joka maksaa asuntojen ostamisen, tai asuntojen vuokrat.
Geez, mikähän se sellainen tilanne voisi olla..? :roll:
edit:typoja
Näkökulmani voi olla kovin tapiolalainen, mutta eikös Espoon asuinrakentamisessa kaupungin osuus asiaan ole melko merkityksetön? Missä sitä asuntorakentamista jossa on mukana kaupungin rahaa oikein harjoitetaan?
Tarkoittaako tämä Espoon Asunnot Oy:n toimintaa jossa aloitusten tavoitetaso on ilmeisesti ollut 400 aloitusta vuodessa, ja on ollut tyypillisesti luokkaa 200-300 menneenä vuosikymmenenä? Esim. viime vuonna Espoossa asuntojen aloituksia oli kokonaisuudessaan 4330, jolloin kaupungin rakennustoiminta muodostaisi selkeästi alle kymmenen prosenttia kokonaisuudesta.
(En ole muuten tietoinen että artikkelin alussa viitatussa Tapiolassa olisi valmistunut, rakenteilla tai suunnitteilla yhtäkään kaupungin taloa, vaikka alueelle on 2015-2025 välillä suunnitelmien puitteissa rakentumassa luokkaa vähintään tuhat uutta asuntoa. Lähinnä tällaisia toimijoita olisivat Asuntosäätiö ja HOAS joiden osuus on käsittääkseni yksi kerrostalo kummallakin...)
Quote from: foobar on 15.09.2020, 09:05:02
Näkökulmani voi olla kovin tapiolalainen, mutta eikös Espoon asuinrakentamisessa kaupungin osuus asiaan ole melko merkityksetön? Missä sitä asuntorakentamista jossa on mukana kaupungin rahaa oikein harjoitetaan?
Tonttien hankkiminen, kaavoittaminen, infran rakennuttaminen tulee ainakin mieleen. Mutta tähän asti tonttikauppa tai vuokraaminen on investointienkin jälkeen ollut kaupungeille ja joillekin kunnillekin erittäin tuottoisaa puuhaa taloudellisessa mielessä.
Toki tilanne kääntyy äkkiä päälaelleen, jos kaupunki maksaa ensin tonttien kustannukset, sitten rakennettavat talot ja/tai taloihin muuttavien asukkaiden vuokrat ja muut kustannukset
omasta pussistaan nettoveronmaksajiensa pussista. Onhan se ihan selvää, että jos isolla investoinnilla "
pääseekin" käsiksi rumasti negatiiviseen kassavirtaan tästä ikuisuuteen, niin onhan niitä säästöjä silloin jostain ruvettava repimään.
Hyräilkää päässänne Dressman-musiikkia ja kuvitelkaa ananastukkaisten lauma lonnimassa hidastettuna:
ONNEA ESPOO, UUSI HIEKKANEEKERILÄHIÖ AUKEAA LÄHIAIKOINA LÄHELLÄNNE! (Ja te maksatte sen).
^ Espoo ei käsittääkseni vuokraa tontteja kuin erikoistapauksissa, joillekin yleishyödyllisille yhteisöille. Esim. Tapiolassa käytännössä kaikki maa on joko yksityisomistuksessa tai kokonaisuudessaan kaupungin hallinnassa (yleiset alueet). Helsingin kaupungin linja uudelle maankäytölle on sitten aivan eri kuin Espoolla.
Suhtaudun myös melkoisella skeptisyydellä siihen että ainakaan tähän naapurustoon olisi loogista rakentaa paljoa sossuluukkuja rahasammoiksi. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat ohittaneet kahdeksan tonnia jo ajat sitten, eikä sen kannattavaksi muuttavaa vuokraa kertakaikkiaan voi kattaa luukulta. Jotkin muut alueet, erityisesti Espoon keskuksen seutu ovatkin sitten omalta osaltani melkoisessa pimennossa...
Quote from: foobar on 15.09.2020, 09:23:05
^ Espoo ei käsittääkseni vuokraa tontteja kuin erikoistapauksissa, joillekin yleishyödyllisille yhteisöille. Esim. Tapiolassa käytännössä kaikki maa on joko yksityisomistuksessa tai kokonaisuudessaan kaupungin hallinnassa (yleiset alueet). Helsingin kaupungin linja uudelle maankäytölle on sitten aivan eri kuin Espoolla.
Joo puhuinkin tonttikäytännöistä noin yleisesti. Joka tapauksessa yleisinfran rakentaminen on kaupungin vastuulla, tonttien omistuksesta ja loppukäytöstä riippumatta.
Yleishyödyllisistä yhteisöistä: mikäpä olisikaan "
yleishyödyllisempi" yhteisö, kuin joku "
Orpojen sotalasten asunto-oy"? :roll:
Quote from: foobar on 15.09.2020, 09:23:05
Suhtaudun myös melkoisella skeptisyydellä siihen että ainakaan tähän naapurustoon olisi loogista rakentaa paljoa sossuluukkuja rahasammoiksi. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat ohittaneet kahdeksan tonnia jo ajat sitten, eikä sen kannattavaksi muuttavaa vuokraa kertakaikkiaan voi kattaa luukulta. Jotkin muut alueet, erityisesti Espoon keskuksen seutu ovatkin sitten omalta osaltani melkoisessa pimennossa...
Eivät kai ne sossuluukut (alueesta riippumatta) koskaan ole rahasampo
niille, jotka ne kustannukset lopulta maksavat? Sen sijaan rakennusliikkeille, vuokraloordeille, virkaloisille ja muille kädestäpitelijöille matu-luukkujen ilmaantuminen mille tahansa alueelle on hyvinkin tuottoisaa puuhaa: kustannuksilla kun ei näille tahoille ole mitään merkitystä, maksajahan on aina se kuuluisa Joku Muu
TMYlipäätään
logiikka ja
matuilu.... eivät sovi oikein millään samaan lauseeseen järkevästi. Ellei ole puhe logiikan puutteesta. :)
edit:typo
^^
@foobar Osittain olit oikeassa, Espoo näköjään sivuillaan kertoo, että omakotitontit myydään tai vuokrataan, kerros- ja rivitalotontit myydään ja teollisuustontit vuokrataan. Voi olla että poikkeuksiakin on.
https://www.espoo.fi/fi-fI/Asuminen_ja_ymparisto/Rakentaminen/Tontit_ja_maaalueet (https://www.espoo.fi/fi-fI/Asuminen_ja_ymparisto/Rakentaminen/Tontit_ja_maaalueet)
HS:n jutusta ei suoraan ilmennyt mihin tuo asuntorakennuskustannus tarkalleen ottaen kohdistuu, voi hyvin olla infran rakentaminen.
^^ Pikavilkaisulla kaikki asuinkäyttöön tarkoitetut vuokratontilla olevat talot Tapiolassa (en koko kaupunkia jaksa kahlata läpi) ovat Espoon Asunnot Oy:n tai yksittäisten Asuntosäätiön talon ja senioritalon käytössä. Näitä ei ole tällä erää rakennuskannasta paljoa, eikä käsittääkseni ole montaa myöskään tulossa lisää. Olettaisin että jihadisteille tulee melko orpo olo kun pitää asua yksinään kovan rahan talojen keskellä ja lähimpään lonnimispaikkaan on tyypillisesti luokkaa kilometri matkaa...
Olen kyllä hieman yllättäen kuullut että tuossa Asuntosäätiön talossa asuu oleellisesti varattomia ihmisiä, ja Tapiolan vanhassa asuntokannassa on varmasti sossuvuokrauskin kannattavaa. Yleisesti ottaen kuitenkin kannattaisi ennen ghettomaalailuja ottaa huomioon että suuri osa maan kovatuloisimmista postinumeroalueista kaikesta huolimatta sijaitsee Espoossa (on niitä Helsingissäkin, mutta yllättäen Espoossa paljon näkyvämmin). Monilla Espoon postinumeroalueilla tulomediaani on lähes sata prosenttia maan mediaania korkeampi, muutamalla jopa sen yli. En löytänyt nyt kattavaa listaa koko Espoosta, mutta pikavilkaisulla jopa noilla "huonoilla" alueilla mediaanitulo vaikuttaisi olevan tyypillisesti kymmeniä prosentteja koko maan mediaania korkeammalla...
Tässä jonkinlainen kartta mediaanituloista postinumeroalueittain, data ilmeisesti vuodelta 2016, alueiden suhteet tuskin siitä oleellisesti muuttuneet
https://www.arcgis.com/home/webmap/viewer.html?webmap=5599649c832041fc8efe18af7face703
Quote from: valtakunnanpärkhele on 15.09.2020, 12:01:51
Tässä jonkinlainen kartta mediaanituloista postinumeroalueittain, data ilmeisesti vuodelta 2016, alueiden suhteet tuskin siitä oleellisesti muuttuneet
https://www.arcgis.com/home/webmap/viewer.html?webmap=5599649c832041fc8efe18af7face703
Tässä on lukuja vuoden 2018 ansiotuloista: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006425959.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006425959.html).
Ilmeisesti luvut eivät ole yhteismitallisia, koska esim. Westendin tulotaso on kartassasi vajaa 35 tuhatta euroa, linkkaamassani listassa reilut 49 tuhatta euroa. Se on aika reipas ero.
Ja niin, kartassa näkyvä Otaniemen noin 10 tuhannen euron mediaanitulo johtuu siitä että alueella asuu lähes pelkästään korkeakouluopiskelijoita, eikä tällaista keskittymää taida muualta maasta löytyä.
Ja sitten miehiä töissä, ja koneita myös: 4 minuutin video siitä miten toistakymmentä metriä pitkä tolppa juntataan maan sisään. Tarkoituksena siis rakentaa silta.
Sillan paalatus Vantaajoen yli Jokerirataa varten
https://youtu.be/7ntkLBo-QCM
Taustalla rekkaliikenteelle mitoitettu kaareva valkoinen kävelysilta. Vanha silta, jolta video on kuvattu, puretaan pois suunnilleen ensi vuoden alussa. Kuulemma liian heikossa hapessa, tai siis oikeastaan liiallisessa: ruostetta.
^^ Ohhoh, onpas tämä porvarialuetta. No, teen parhaani alentaakseni lukemaa. :-X
Nykyään puretaan kovaa vauhtia 60-70 lukujen rumia elementtitaloja. Ei tule ikävä. Tikkurilassa on ollut poikkeuksellisen mukavan näköistä kun kaksi rumaa virastorakennusta on kadonnut.
Tosin, tuskin yhtäkään taloa rakennetaan sillä ajatuksella että 40-50v päästä se sitten puretaan.
Nämä nytkin rakennettavat uudet talot saattavat 40v päästä olla jo niin rumia ja ränsistyneiltä että ne puretaan pois.
Oma lukunsa oli Pasilan asema joka ehti olla vain runsaan neljännesvuosisadan kun se purettiin Triplan tieltä pois.
Laitan tänne kun en muutakaan keksinyt :P. Tilastoja Helsingistä.
Maahanmuuton maantiede
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006639986.html?share=8e1652efe9144e33c0d54765c019e1fc
Quote from: Lalli IsoTalo on 27.09.2020, 22:25:40
Laitan tänne kun en muutakaan keksinyt :P. Tilastoja Helsingistä.
Maahanmuuton maantiede
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006639986.html?share=8e1652efe9144e33c0d54765c019e1fc
Jaaha, somalit ovat ohittaneet nyt sitten jo virolaisten määrän. Kun katsoo kartalta missä sijaitsee Somalia ja missä Viro, niin onhan tämä nyt täysin perverssi kehityssuunta. Ei mene varmaan kauaa, kun ovat ohi venakoistakin. Arabitkin kirivät takaa perässä mitalisijoille kovaa kyytiä.
Quote from: Taikakaulin on 28.09.2020, 22:35:45
Ei mene varmaan kauaa, kun ovat ohi venakoistakin.
... varsinkin kun venakkoja (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/venakko) on varmaan puolet venäläisistä.
Virolaisethan alkoi jokunen vuosi sitten muuttamaan takaisin Viroon, kun siellä palkkataso ja työmahdollisuudet olivat parantuneet. Eu-jäsenyyden myötä myös entistä harvemmalla on varmaan tarvetta tai halua muuttaa virallisesti Suomeen.
Onnea Helsingin yrittäjille.
QuoteHU: Helsinki ryhtyy selvittämään autokaistojen ja parkkipaikkojen muuttamista päiväkotien ja koulujen piha-alueiksi
Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt valtuustoaloitteen, jonka mukaan katutilan ottamista autoliikenteeltä "kasvatuksen ja koulutuksen pihakäyttöön" ryhdytään nyt selvittämään.
Pysäköintipaikkojen viemää tilaa halutaan nyt ottaa aktiivisesti toisenlaiseen käyttöön. Parkkipaikkojen rajoittaminen palvelee samalla myös päästövähennyksiä, kun autoilun kilpailukyky muihin kulkumuotoihin verrattuna huononee.Kuva: Juhani Niiranen
Tommi Lempinen
28.9. 13:03
Helsinki ryhtyy selvittämään katujen ja pysäköintipaikkojen eli niin sanotun katutilan ottamista päiväkotien ja koulujen piha-alueiksi, kertoo Helsingin Uutiset. ...]HU: Helsinki ryhtyy selvittämään autokaistojen ja parkkipaikkojen muuttamista päiväkotien ja koulujen piha-alueiksi
Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt valtuustoaloitteen, jonka mukaan katutilan ottamista autoliikenteeltä "kasvatuksen ja koulutuksen pihakäyttöön" ryhdytään nyt selvittämään.
Pysäköintipaikkojen viemää tilaa halutaan nyt ottaa aktiivisesti toisenlaiseen käyttöön. Parkkipaikkojen rajoittaminen palvelee samalla myös päästövähennyksiä, kun autoilun kilpailukyky muihin kulkumuotoihin verrattuna huononee.Kuva: Juhani Niiranen
Tommi Lempinen
28.9. 13:03
Helsinki ryhtyy selvittämään katujen ja pysäköintipaikkojen eli niin sanotun katutilan ottamista päiväkotien ja koulujen piha-alueiksi, kertoo Helsingin Uutiset. ...
https://www.is.fi/autot/art-2000006650969.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006650969.html)
Go Kyrkslätt!1!! 8)
QuoteEnsimmäinen kunta sanomassa tiemaksuille ehdottomasti ei – Länsiväylä: kunnanhallitus ei hyväksy, että asiaa edes valmistellaan
Kirkkonummen kunnanhallitus esittää, ettei kunta hyväksy ruuhkamaksujen nimellä kulkevia uusia tiemaksuja eikä edes kyseisten maksujen valmistelua.
Länsiväylä-lehden mukaan pääkaupunkiseudun niin sanottuihin kehyskuntiin kuuluva Kirkkonummi vastustaa tietullien tai ruuhkamaksujen ohella koko valmisteluprosessin jatkamista, eikä sitoudu myöskään kuntana hyväksymään maksujen käyttöönottoa.
Länsiväylän mukaan kunnanhallitus ei hyväksy, että asiaa edes valmistellaan.
Päätös kokonaisen kunnan mahdollisesta poikkiteloin asettumisesta – joka menee Kirkkonummen tapauksessa luonnollisesti vielä valtuustokäsittelyyn – jo tiemaksulain valmisteluvaiheessa on merkittävä, sillä Kirkkonummi on yksi kunnista, jotka valtio on nimenomaan määritellyt uuden tienkäytön hinnoittelun mahdollistavan lain sopimuskunniksi. ...
https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html)
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3122337?fbclid=IwAR0Uwo2HcxUdRhupRGqhoAbp68f_UhTQAb5ruVH7p6zvJ_H_4YMEEO8-mmo (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3122337?fbclid=IwAR0Uwo2HcxUdRhupRGqhoAbp68f_UhTQAb5ruVH7p6zvJ_H_4YMEEO8-mmo)
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.10.2020, 16:28:07
Go Kyrkslätt!1!! 8)
QuoteEnsimmäinen kunta sanomassa tiemaksuille ehdottomasti ei – Länsiväylä: kunnanhallitus ei hyväksy, että asiaa edes valmistellaan
Kirkkonummen kunnanhallitus esittää, ettei kunta hyväksy ruuhkamaksujen nimellä kulkevia uusia tiemaksuja eikä edes kyseisten maksujen valmistelua.
Länsiväylä-lehden mukaan pääkaupunkiseudun niin sanottuihin kehyskuntiin kuuluva Kirkkonummi vastustaa tietullien tai ruuhkamaksujen ohella koko valmisteluprosessin jatkamista, eikä sitoudu myöskään kuntana hyväksymään maksujen käyttöönottoa.
Länsiväylän mukaan kunnanhallitus ei hyväksy, että asiaa edes valmistellaan.
Päätös kokonaisen kunnan mahdollisesta poikkiteloin asettumisesta – joka menee Kirkkonummen tapauksessa luonnollisesti vielä valtuustokäsittelyyn – jo tiemaksulain valmisteluvaiheessa on merkittävä, sillä Kirkkonummi on yksi kunnista, jotka valtio on nimenomaan määritellyt uuden tienkäytön hinnoittelun mahdollistavan lain sopimuskunniksi. ...
https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html)
Jos muuten haluaa enemmänkin keskustella näistä ruuhkamaksuista omalla nimellään, "Lisää kaupunkia Helsinkiin" on oiva fb-ryhmä tähän tarkoitukseen. Verenpainelääkkeet toki on suositeltavaa aina nauttia ennen sitä.
Mitäs tuo Kirkkonummen vastustus voi asialle merkitä? Eihän niitä Kirkkonummella olla perimässä, eikä kai kunnille mitään merkittävää passiivista roolia ole asiassa suunniteltu?
Quote from: no future on 02.10.2020, 16:52:54
Mitäs tuo Kirkkonummen vastustus voi asialle merkitä? Eihän niitä Kirkkonummella olla perimässä, eikä kai kunnille mitään merkittävää passiivista roolia ole asiassa suunniteltu?
En ole asiantuntija, mutta eikös Kirkkonummi ja monet muut kehyskunnat ole kaikki mukana jossain Helsingin metropolialueessa ja syö siellä kampaviinereitä tulleja suunnitelevan Stadin kanssa? Jos kaikki kehyskunnat ovat yhtenä rintamana nk. ruuhkamaksuja vastaan niin kai sillä on jotain poliittista ja käytännöllistä merkitystä ainakin, jos kehyskunnat alkavat uhkailla metropolialueen kehityshankkeiden torppaamisella tai keksimään jotain keinoja, joilla haitata punavihreän Helsingin muita tavoitteita.
Täytyy myös muistaa, että uusimaalaisia on noin 1,67 miljoonaa ja näistä helsinkiläisiä on vain kolmannes. Lande voittaa vielä toistaiseksi Stadin, vaikka Stadi haaliikin kovaa vauhtia afrikkalaisia riveihinsä. Jos me tuppukyläläiset olemme tarpeeksi vittumaisia, liitymme yhteen, muodostamme Suomen suurimman kaupungin ja ainoan miljoonakaupungin ja laitamme Stadille tietullit! Ja kun sulkisimme hevosenkengän muodossa kaikki maa-alueet Stadin ympäriltä, niin stadilaisten olisi pakko maksaa tietullit aina kun poistuisivat Stadista, oli kyseessä sitten mökki- tai työmatka..
Meillä olisi maan ykköslentokenttä, tosin se on nytkin muualla kuin Helsingissä. Voisimme perustaa uuden miljoonakaupunkimme uuden keskustan neitseelliselle maalle meren rannalle vaikka Inkoon tai Porvoon seudulle. Emme rakentaisi mitään paska-arkkitehtuuria, vaan kreikkalaisilla pylväillä varustettuja kivitaloja.
Uuden kaupunkimme nimeksi voisi Keski-Uudenmaan nimeä veistellen antaa Keskimaa, Midgård. Sehän on skandinaavisessa mytologiassa 'ihmisten maailma'. Siellä olisi nuivuus kunniassaan, Stadi saisi pitää dindu nuffininsa, savimaja-arkkitehtinsa ja kameli-insinöörinsä kuten myös kaikki vihertollot, Midgårdissa oltaisiin aidosti vihreitä eikä mitään kulttuurimarxilaisia.
PS: Älkää ymmärtäkö minua väärin: rakastan Stadia, mutta inhoan sen kusipäistä nykyjohtoa :)
HSL ainakin haluaa kaikki Helsingin naapurit sekä naapuriksi katsottavat 50 kilometrin säteellä tahdosta riippumatta mukaan maksamaan maksua itselleen, koska se järjestää omasta mielestään parasta sekä päästötöntä joukkoliikennettä kiinalaisilla akkubusseilla.
Sillä ei tietenkään ole merkitystä, jos pakkomaksajan kulkuhalu ei mene aikataulujen tai edes reittien mukaan, saati että mukana on työn puolesta tai muuten vaan sellaista tavaraa, jota ei sovi joukkoliikenteeseen mukaan ottaa.
Laitetaan tuosta iltiksen jutusta vielä uutta tietoa minulle myös eli sopimuskunnista joissa valmistellaan ruuhkamaksuja peltojen keskelle:
https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html)
QuoteTiemaksuhankkeen sopimuskuntia ovat pääkaupunkiseudulla Kirkkonummen ohella Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, ja Vihti sekä Tampereen seudulla Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Quote from: Rauno Murju on 02.10.2020, 19:44:52
Laitetaan tuosta iltiksen jutusta vielä uutta tietoa minulle myös eli sopimuskunnista joissa valmistellaan ruuhkamaksuja peltojen keskelle:
https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html (https://www.is.fi/autot/art-2000006654577.html)
QuoteTiemaksuhankkeen sopimuskuntia ovat pääkaupunkiseudulla Kirkkonummen ohella Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, ja Vihti sekä Tampereen seudulla Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Niitä tiemaksujahan valmistellaan edelleen ennenkaikkea kehä I ja III:n sisäpuolella. Peltoa toki sielläkin, mutta ei kukaan Kirkkonummelle sitä tulliporttia silti ole laittamassa.
Eipä tähän voi sanoa enää mitään. Kaikki kasvukeskuksien kasvu tapahtuu veronmaksajien rahoilla. Korostan, kaikki. Jos tuo 33% osuus otettaisiin pois niin koko himmeli romahtaisi täysin.
Quote
Valtio maksaa jo 33 prosenttia Suomen vuokrista
...
Sosiaalisen journalismin palvelun Mediumin verkkosivulla julkaistussa jutussa todetaan, että valtio maksaa 28 prosenttia Suomen vuokrista. Luku perustuu siihen, että vuokramarkkinoiden koko oli laskennallisesti 7,6 miljardia euroa vuonna 2018. Toisaalta laskemasta puuttuu vielä toimeentulotuen osuus, jonka bruttomäärä oli vuonna 2018 noin 811 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä menee vuokriin, joten kaiken kaikkiaan valtio tuki vuokranmaksua 2,5 miljardilla eurolla. Se on noin 33 prosenttia kaikista vuokrista.
Talouselämä - Valtio maksaa jo 33 prosenttia Suomen vuokrista (https://www.talouselama.fi/uutiset/valtio-maksaa-jo-33-prosenttia-suomen-vuokrista-karjistaen-voisi-sanoa-etta-tulta-yritetaan-sammuttaa-bensalla/a6ba0099-7b54-40ce-9ff0-7a583c107427)
QuoteEspoolaisessa kauppakeskuksessa ammottaa lähes tyhjänä pramea pyöräparkki, koska liki kukaan ei löydä reittiä sisään
LOPULTA pyöräparkki löytyi vahingossa.
Espoolainen Katariina Takala oli etsinyt Tapiolan kauppakeskus Ainoan uumeniin piilotettua uutta pyöräparkkia jo muutaman kerran, yrittänyt Facebookin Tapiola-ryhmistäkin selvittää kulkuohjeita parkkiin, mutta parkin löytyminen vaikutti mahdottomalta tehtävältä.
"Kun kuulin pyöräparkista, ajattelin, että hyvä, jos pyörän saa sateelta suojaan ja lukkoon. Kauppakeskuksen ulkopuolella pyöräpaikkoja on huonosti ja pyöriin on välillä tehty ilkivaltaa", Takala kertoo.
....
Kaupungin projektipäällikkö Miikka Hakarin mukaan pyöräily on nosteessa, ja tavoite on lisätä pyöräilyä kulkutapana entisestään.
"Tällaiset pyöräilyyn liittyvät palvelut, kuten laadukkaat pyöräparkit, ovat osa palvelutason parantamista", Hakari sanoo ;D
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006655968.html?share=3a862d10e076e834bd0f0f705daec6f8
Hienosti toteutettu, kadonnut Atlantis on helpompi löytää kuin pyöräparkki.
Ilmeisesti potentiaalisia käyttäjiäkään ei ole jonoksi asti, kun parkki avattu 24.10.2019 ja vasta nyt tälläinen typeryys nousee uutiseksi.
Espoon kaupunki kyllä pitänyt lupauksensa tässä ;D
QuoteElämyksellinen liityntäpysäköinti yli 400 polkupyörälle
Tapiolan metroaseman yhteyteen avataan torstaina 24.10. uusi elämyksellinen pyöräparkki.
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tapiolan_uudistuminen_ja_avajaiset_jatku(170268)
Puhutaan ruuhkamaksuista.
Missä ne ruuhkat ovat?
Voihan niitä toki jossain olla, kertokaa.
Olen vuosia aamuisin ajanut Lahdentietä Helsinkiin ja noussut siitä Kehä Ykköselle. Ei ruuhkia. Paitsi ehkä jonkinmoinen suma, jos joku on ajanut kolarin. Mutta ei kai ruuhkamaksuja voi säätää siksi, että voi tapahtua kolareita?
Tyypillisesti Kehä Kolmosen jälkeen alkaa vauhti hidastua, mutta ei kuitenkaan pysähdy. Porvoon moottoritien yhtyessä Lahdentiehen ajellaan usein jo ehkä neljääkymppiä sovittautuen vetoketjumuotoon, jotta kaistanvaihdot puolin ja toisin onnistuvat. Ei ruuhkia.
Ruuhka olisi esimerkiksi sellainen, jossa autojono pääsisi eteenpäin vaikkapa vain viisi kilometriä tunnin aikana ja välillä seisottaisiin pitkiä aikoja paikoillaan ja tämä olisi jokapäiväinen ilmiö keliin katsomatta. Siihenkään ei auta ruuhkamaksu, vaan paremmat kulkuyhteydet.
Menköön viherkommarit vaikka Saksaan autobahnille ihastelemaan, miltä kunnon Stau näyttää. :flowerhat:
Eikä ole ruuhkamaksuja (ainakaan ennen vanhaan ollut).
Quote from: valtakunnanpärkhele on 03.10.2020, 14:47:53
QuoteEspoolaisessa kauppakeskuksessa ammottaa lähes tyhjänä pramea pyöräparkki, koska liki kukaan ei löydä reittiä sisään
LOPULTA pyöräparkki löytyi vahingossa.
Espoolainen Katariina Takala oli etsinyt Tapiolan kauppakeskus Ainoan uumeniin piilotettua uutta pyöräparkkia jo muutaman kerran, yrittänyt Facebookin Tapiola-ryhmistäkin selvittää kulkuohjeita parkkiin, mutta parkin löytyminen vaikutti mahdottomalta tehtävältä.
"Kun kuulin pyöräparkista, ajattelin, että hyvä, jos pyörän saa sateelta suojaan ja lukkoon. Kauppakeskuksen ulkopuolella pyöräpaikkoja on huonosti ja pyöriin on välillä tehty ilkivaltaa", Takala kertoo.
....
Kaupungin projektipäällikkö Miikka Hakarin mukaan pyöräily on nosteessa, ja tavoite on lisätä pyöräilyä kulkutapana entisestään.
"Tällaiset pyöräilyyn liittyvät palvelut, kuten laadukkaat pyöräparkit, ovat osa palvelutason parantamista", Hakari sanoo ;D
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006655968.html?share=3a862d10e076e834bd0f0f705daec6f8
Hienosti toteutettu, kadonnut Atlantis on helpompi löytää kuin pyöräparkki.
Ilmeisesti potentiaalisia käyttäjiäkään ei ole jonoksi asti, kun parkki avattu 24.10.2019 ja vasta nyt tälläinen typeryys nousee uutiseksi.
Espoon kaupunki kyllä pitänyt lupauksensa tässä ;D
QuoteElämyksellinen liityntäpysäköinti yli 400 polkupyörälle
Tapiolan metroaseman yhteyteen avataan torstaina 24.10. uusi elämyksellinen pyöräparkki.
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tapiolan_uudistuminen_ja_avajaiset_jatku(170268)
Rehellisesti sanoen tässä on kaksi yksityiskohtaa joita on mielestäni kovasti liioiteltu. Ensimmäinen on se että tuo pyöräparkki olisi erityisen hankala löytää, ja toinen on että tämä olisi edes ongelma (kauppakeskuksen ympärillä on useita pyörien paikoitusalueita, tämä nyt sattuu olemaan vain ainut tällä hetkellä käytössä oleva katettu sellainen). Tapiolan uudisrakentaminen on joillekin tahoille erityinen suosikki-inhokki, ja on paljon trendikkäämpää dissata sitä (varsinkin jos kuvittelee sen nostavan pisteitä Helsingin hipstereiden silmissä) kuin opetella ne reitit eri paikkoihin. Tapiolassa pakkaa sotkee työmaa ja se että paljon asioita tapahtuu kävelytasojen alla olevissa kerroksissa, mutta ei siellä navigointi silti mitään neliulotteista shakkia ole ymmärrettävyydeltään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.09.2020, 18:05:41
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006619781.html
Lisää linkistä.
En tunne Suurpeltoa, ohi olen ehkä joskus vahingossa ajanut. Onko paikallisilla kokemuksia? Piti tulla firenzeläinen tori, kahviloita ja kivaa pöhinää. Alue on kuitenkin vielä kesken. Monet kuitenkin jutun mukaan kiittelevät aluetta kansainvälisyydestä. Eli siellä asuu siis vaikkapa italialaisia, japanilaisia ja kanadalaisia?
Monikulttuuri eli islam on tietysti kansainvälisyyden vastakohta. Mikä on todellisuus? Onko Suurpelto nuivan paratiisi keskellä luontoa vaiko monikulttuurinen aikapommi?
Kyllä suomalaisista lähiöistä puhuttaessa "kansainvälisyys" tarkoittanee nimen omaan esimerkiksi Itä-Helsingistä tuttua monikulttuurisuutta. Jäsen
@foobar selvitti Espoon lähiöiden vieraskielisten osuutta, ja vuoden 2019 lopussa Suurpellossa se oli 33% ja ilmeisen kovassa nousussa (lineaarinen ennuste 2025 = 45%).
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227096.html#msg3227096
Mitä syitä on olettaa, että Suurpellon vieraskielisten etninen (ja sosiaalinen) profiili poikkeaisi kovasti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien yleisestä profiilista?
^ Mielestäni joskus joku asiasta paremmin tietävä on asiaa Hommalla Suurpellon osalta ruotinutkin. Itselleni jäi mielikuva siitä ettei Suurpelto suurista toiveista huolimatta kaarra oikeaan suuntaan niiden vieraskielisten laadun suhteen, ja tästä on muodostumassa itseään toteuttava kierre. Ehkä näitä asioita voisi yrittää selvittää ristiinkorreloimalla vieraskielisten osuuden ja esim. mediaanitulon kehitystä, koska joillakin alueilla maahanmuutto on aidosti keskimäärin jos ei hyödyllistä niin ainakin haitoiltaan minimaalista...
Suurpellon postinumeroalueen (02250) Mediaanitulo oli 2018 reilut 32000 €, mikä on pari tonnia Espoon mediaania enemmän. Aika paljon tuolta olisi vuokrakämppiä tarjolla, ja myös ASO-asuntoja sekä yllättävän halpoja uusia omistusasuntoja, jopa reilusti alle 4000€/m2.
Iso kansainvälinen koulukin näkyy alueella jo olevan, mutta sinne tietty tulee oppilaita kaikkialta pääkaupunkiseudulta.
^ Espoon 15 vuotta täyttäneen valtionveronalaisen väestön keskitulo on viimeisimpien helposti kaivamieni (täällä: http://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Tulotaso__Väeston%20tulot/B01ESPS_Vaestotulot.px/ (http://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu%20alueittain__Tulotaso__V%C3%A4eston%20tulot/B01ESPS_Vaestotulot.px/)) tarjolla olevien tilastojen mukaan viiden vuoden ajanjaksolla (2013-2017) 39365 euroa, kun Suurpellossa se on vain 31570 euroa, ts. noin 20 prosenttia alempi. Keskitulojen kasvu Espoossa on tällä aikavälillä ollut luokkaa 1,3% vuodessa (lineaariregressiolla), Suurpellossa se on ollut 0,2%.
Ihaillako tuota pitäisi?
Quote from: no future on 05.10.2020, 00:15:04
Suurpellon postinumeroalueen (02250) Mediaanitulo oli 2018 reilut 32000 €, mikä on pari tonnia Espoon mediaania enemmän. Aika paljon tuolta olisi vuokrakämppiä tarjolla, ja myös ASO-asuntoja sekä yllättävän halpoja uusia omistusasuntoja, jopa reilusti alle 4000€/m2.
Eikö "yllättävän" halpa hinta voi johtua myös "yllättävän" alhaisesta kysynnästä?
Tuskinpa halpa hinta ja vuokrakämppien suuri tarjonta on mikään rokote ghettoutumista vastaan.
Tiesitkö, että voit pienentää liikenteen päästöjä pitämällä autoa käynnissä kotipihallasi? Ei se mitään, en minäkään tiennyt.
Koska mitään fysikaanlakeihin perustuvaa selitystä ilmiöllle ei ole olemassa, haetaan apua psykologiasta. Nyt on siis pakottava tarve todistaa, että liikkumisen hankaloittaminen ja hidastaminen pienentää päästöjä.
https://www.is.fi/autot/art-2000006661180.html
Quote
Traficom tutkinut myös henkilöautoliikenteen nopeuden ja sujuvuuden rajoittamista – 10 prosentin hidastamisella prosentin päästövähennys
Yleisenä huomiona taustamuistio toteaa että kulkutapavalinnan kannalta on merkittävää, mikä on henkilöauton ja joukkoliikenteen matka-aikojen suhde. Eli jos henkilöautoilu on suhteessa joukkoliikenteeseen esimerkiksi hidasta, kallista ja hankalaa, joukkoliikenteen suosio todennäköisesti kasvaa
Alik Lahtinen Tuntemattomassa:
Mitäs luulisit? Kukahan sieltä mahtais olla tulossa?Eli taas mennään. Satelliittikyttäysvisio elää ja voi hyvin. On ihan 1 ja sama, vaikka se kumottaisiin kansanäänestyksellä murskaluvuin kerran vuodessa, niin sieltä se tulee ja se survotaan kurkusta alas väkisin. Ei ole merkitystä myöskään sillä, kulkeeko työmatkapirssisi biodieselillä, biokaasulla, sähköllä tai vaikka purjeilla myötätuuliosuudet; oleellista on itse liikkumisesta rankaiseminen:
Valtiovarainministeri Vanhanen ehdottaa: Liikenteen verotus voisi perustua paikannukseen (https://yle.fi/uutiset/3-11589093)
QuoteTyöryhmä valmistelee parhaillaan ensi kevääksi ehdotusta liikenteen kokonaisverouudistuksesta. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa ehdottaneensa ryhmälle, että kannattaisi miettiä pitkällä tähtäimellä paikannukseen perustuvaa verotusta.
– Heikommilla paikallisteillä maksu olisi alempi, moottoriteillä, kaduilla, joita koko ajan hoidetaan maksu voisi olla korkeampi. Missään maailmassa ei tällaista ole, mutta uskon, että uusi tekniikka antaisi siihen mahdollisuuden, Vanhanen kuvailee.
Vanhasen mukaan nykyinen litroihin perustuva verotus rankaisee pitkiä sorateitä ajavia.
– On kannustettava koko maassa vähäpäästöiseen liikenteeseen. Missä on joukkoliikennettä, on kannustettava käyttämään sitä.
..........
– Kun fossiilisista polttoaineista päästään eroon, pitää katsoa, miten valtio hankkii verotuloja jatkossa, Vanhanen kuvaili.
Siinäs kuulitte. Itsekin olen ajanut suorinta reittiä ja motaria töihin, mutta jatkossa suunnittelen reittini tarkemmin ja puikkelehdin sorateitä niin että rapa roiskuu ja kivet sinkoilee, koska se on edullisempaa ja maailma pelastuu. Tai ehkäpä hommaan vanhoilla päivilläni enduropyörän ja vetelen sillä duuniin ja kotiin tyrät rytkyen pitkin metsiä läppäri tarakalla pompottaen. Siitä tuskin voidaan verottaa ollenkaan pysytellessäni ajoväylien ulkopuolella.
Helpointa toki on lopettaa liikkuminen - tuo synneistä pahin - kokonaan. Kunpa ehtisin eläkkeelle tai -putkeen ennen kuin tuo toteutuu.
Edit1: Iltalehden artikkelissa samasta asiasta lisää:
Vanhanen Ylellä: Polttoaineverojen maksajiksi joukkoliikennealueilla asuvat, syrjäseuduille helpotuksia - "Olen ottanut missiokseni" (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/af2afa62-939d-42f1-99c9-509674217c1b)
Quote
......
Vanhasen mukaan liikenteen verotuksen uudistukseen liittyy "monia paineita ja odotuksia".
– Yhdet odotukset liittyvät liikenteen päästöihin, mutta valtiovarainministeriön näkökulmasta yhtä tärkeä seikka on se, että liikenteen veroilla kerätään 8 miljardia euroa - se on valtava osa (valtion) tulonsaannista.
Vanhanen sanoi ohjeistaneensa työryhmää, joka valmistelee ensi kevääksi liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta.
– Kehotin heitä valmistelemaan mallia, joka perustuu paikallistamiseen perustuvaan verotukseen.
Vanhasen kaavailujen mukaan verotus perustuisi eri tieluokilla ajamiseen.
...
Uudistus vaatisi paljon teknisiä uudistuksia, muun muassa paikannusteknologiaa.
– Virkamiehet ovat arvioineet, että tällaista ei ole käytössä missään muualla maailmassa, Vanhanen sanoi.
Valtiovarainministeri arvioi, että uudistuksen käyttöönotto voi kestää jopa kymmenen vuotta.
– On pelätty, että tuleeko isoveli valvomaan (autoilua). Mutta nyt ovat miljoonat suomalaiset ottaneet koronavilkkukin käyttöön - ihmiset hyväksyvät, että tulee uutta teknologiaa, kunhan tietoturvasta huolehditaan.
Boldaus minun. Onko lautakasa-Masa seonnut lopullisesti? Vai onko Masaa lobattu passelisti ja samalla laitettu pikku bisnekset vireille korporaatiokommunismin doktriinien mukaisesti firmoihin, jotka tällä älynväläyksellä pääsevät lakisääteisesti rahastamaan?
Jep, on totta, että miljoonat ovat ladanneet vapaaehtoisesti koronavlikun, mutta mitä sitten? Eiköhän se koronavilkun latailu tehty ihan oman ja lähipiirin hengen ja terveyden vuoksi.
Millä ihmeen sumealla masalogiikalla siitä voi päätellä, että ihmisten suhtautuminen satelliittikyttäykseen - oman liikkumisensa verottamisen edistämiseksi - olisi samanlaista ?
Edit2: Avaahan tämä myös uusia mahdollisuuksia:
Kun liikkuminen perustuu käytettävän ajoväylän luokitukseen, niin rapautuvan tieverkon kunnossapidosta voidaan tinkiä entistä enemmän ja kohdentaa lisää rahaa esimerkiksi monikultturismiin, haittamamutukseen ja vaikkapa akateemiseen intersektionaaliseen feminismiin.
Kun ajoväylän luokitus putoaa ja montut syvenevät, sillä liikkuminen muuttuu väylän käyttäjille edullisemmaksi. Kaikki ovat tyytyväisiä: win-win, toteaa Masa myhäillen. Taustalla Ohisalo ja Sanna I Marin katsovat Masaa yläviistoon ihailevasti silmät kiiluen ja karvaisten kämmenien taputukselle ei loppua näy.
Vain yhtä vituttaa, eli kaiken tämän hulluuden maksajaa: Pentti Persvakoduunari porhaltaa aamuyöllä 14 vuotta vanhalla dieselillään duuniin ja iltamyöhällä takaisin kuten ennenkin kasvava kyrpä otsassaan. Näkymätön vitutuksen paksu pilvi leijuu motarin yllä kun Pentit puristavat toisella kädellä rattia ja toisella nyrkkiä taskussa.
Pentti harkitseekin kenties jo seuraavissa vaaleissa äänestävänsä vihdoin persuja eikä demareita, vaikka Sanna poseerasikin eilisessä iltapäivälehdessä pelkässä yöpaidassa ilman rintaliivejä ja nännitkin melkein näkyi.
Kysyisin, miksi liikkumista ylipäänsä pitäisi verottaa?
Eikö liikkumista pitäisi pikemminkin tukea?
Eikö vapaa liikkuminen ole perusoikeus?
Eikö mahdollisimman edullinen ja sujuva liikkuminen luo myös taloudellisia mahdollisuuksia, kilpailukykyä, mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä, luoda työpaikkoja ja kontakteja erilaisten ihmisten välillä?
Liikenne, ja erityisesti yksityisautoliikenne, on kuin verenkierto yhteiskuntaruumiissa: kun se liikkuu, kaikki kehon osat saavat happea ja kun sen liikettä ehkäistään veronkorotuksin ( plakki, suonentukokset ym ), saadaan aikaan joko infarkti tai kuolio.
Tämä on juuri se mitä olen sanonut Koronavilkusta ja rajoituksista. Mikä tässä on oikeasti se hyväkuntoisen nuoren todennäköisyys kuolla tai edes sairastaa koko tautia vakavasti? Ei juuri paskaakaan, todennäköisempää olisi kuolla yleisesti johonkin muuhun tautiin tai onnettomuuteen. Lisäksi päteekö sama vanhuksiin, jos olet vaikka yli 70 niin todennäköisyytesi kuolla oli muistaakseni 6%, mutta mikä on todennäköisyytesi kuolla muutenkin sanotaan 5 vuoden sisällä?
Mutta ei, kaikki on vapaata valuuttaa, myös totaalinen totalitätismi (sic) ties millä maskeilla, täysvalvonnalla ja rajoituksilla. Puolessakaan ei ole edes mitään järkeä, bussit ja junat saa kyllä laittaa aivan täyteen täysiksi viruspesäkkeiksi, mutta ideologisista syistä näihin ei voi puuttua. Turvallisesta autoilusta pitää sen sijaan rankaista saman ideologian mukaan maksimaalisesti. Samaa syssyä on käteisen poistattaminen tekosyyllä (miten turvallista on muka hypäillä jotain tunnuslukunappuiloita, joihin on koskenut sata muutakin), sekä ilmiselvä agenda on tässäkin ilmiselvää.
Noh, nyt kun pandoran lipas on avattu, niin eiköhän sitten pian aleta muutenkin ihan ilman Koronaakin satelliittivalvomaan, kieltämään käteistä ja kieltää sosiaalinen kanssakäyminen muutenkin. Vanha kunnon Benjamin Franklin on vielä 230 vuotta kuolemansa jälkeen päivä päivältä enemmän oikeassa.
QuoteThose who would give up essential liberty, to purchase a little temporary safety, deserve neither liberty nor safety. Benjamin Franklin (1706-1790)
Quote from: Kokoliha on 10.10.2020, 12:52:04
Quote
– On pelätty, että tuleeko isoveli valvomaan (autoilua). Mutta nyt ovat miljoonat suomalaiset ottaneet koronavilkkukin käyttöön - ihmiset hyväksyvät, että tulee uutta teknologiaa, kunhan tietoturvasta huolehditaan.
Ei liity autoiluun, vaan koronavilkkuun: En ole edelleenkään ladannut sovellusta, josta Stasi olisi voinut parhaimpinaankin päivinä unelmoida ja nyt olen suorastaan onnellinen etten ladannut tätä snitch-ohjelmaa. Jotenkin sen saattoi arvata, että kyseessä on psykologinen Troijan hevonen jollekin muulle asialle X. Ja se asia X sattuu olemaan autoilu, jota vastaan vihervasemmistolla ja osalla kokoomuslaisistakin tuntuu olevan maaginen viha vaikkeivät he sitä myönnä. Siis köyhien autoilua vastaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.10.2020, 15:21:24
Kysyisin, miksi liikkumista ylipäänsä pitäisi verottaa?
Eikö liikkumista pitäisi pikemminkin tukea?
Eikö vapaa liikkuminen ole perusoikeus?
Eikö mahdollisimman edullinen ja sujuva liikkuminen luo myös taloudellisia mahdollisuuksia, kilpailukykyä, mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä, luoda työpaikkoja ja kontakteja erilaisten ihmisten välillä?
Liikenne, ja erityisesti yksityisautoliikenne, on kuin verenkierto yhteiskuntaruumiissa: kun se liikkuu, kaikki kehon osat saavat happea ja kun sen liikettä ehkäistään veronkorotuksin (plakki, suonentukokset ym ), saadaan aikaan joko infarkti tai kuolio.
Kun pelkkä liketys ei riitä. Lautakasan pintaa kun vähän rapsutti, niin kepulaisen pinnan alta paljastui välittömästi piinkova sosialisti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/af2afa62-939d-42f1-99c9-509674217c1b
Quote– Yhdet odotukset liittyvät liikenteen päästöihin, mutta valtiovarainministeriön näkökulmasta yhtä tärkeä seikka on se, että liikenteen veroilla kerätään 8 miljardia euroa - se on valtava osa (valtion) tulonsaannista.
Siinähän
SE. Tärkeintä näköjään on, että
valtio voi hyvin. Kulit, ne saastuttavat perkeleet, tukehtukoon veroihinsa. Missään vaiheeessa Lautakasan suusta ei irronnut sellaista kommenttia, että niiiiiiiiin, pitäisiköhän tätä valtion
MENOPUOLTA pikkuisen tarkastella, ettei tarvitsi tieliikenteen äärikireällä verotuksella paskoa ihmisten elämää ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Vuosikymmenestä toiseen.
Missä kohtaa tämä touhu meni Hölmölässä niin pieleen, että valtio on olemassa ja tekee asioita vain ja ainoastaan itseään varten, kansalaisista viis?
edit:lainaus kuntoon
Tampereen yliopistosta on kaivettu esiin proffa joka on tutkinut jotain autoiluun liittyvää.
https://yle.fi/uutiset/3-11589385
QuoteVanhasen esityksessä oli kuitenkin pieni uutuus aiempaan keskusteluun ihmisiä paljon puhuttavaan aiheeseen.
– Vanhasen esityksessä uutta oli ehkä se, että maksun määrä sidottaisiin tieluokkiin. Aiemmin tätä asiaa ei ole pohdittu aivan tällä tarkkuudella, vaan pikemmin alueellisesta näkökulmasta, apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo.
Liimatainen työskentelee Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa.
Sorateillä huristeltaisiin halvemmalla
Vanhasen ajatus oli, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä tai moottoriteillä.
Näin kompensoitaisiin muun muassa sitä, kuinka paljon yhteiskunta laittaa rahaa teiden kunnossapitoon.
Ongelmaksi tässä nousee se, miten ihmisten ajamista seurataan. Teiden varsille ei liene järkevää rakentaa tuhansittain kameroita tallentamaan rekisterikilpiä.
– Satelliittipaikannus on ainoa mahdollisuus, jos halutaan mahdollisimman tarkka tieto ajosuoritteesta. Teknisesti GPS-paikannuksen perustuva järjestelmä on mahdollista rakentaa noin viidessä vuodessa, jos niin halutaan. Euroopassa on jo valmiina standardit liikenteen elektronisesta seurannasta, Liimatainen kertoo.
Kaikenlaisia tiedekuntia kaikenlaisiin yliopistoihin mahtuu,,voi vaan arvuutella mistä apulaisproffan "tieteellisen työn" rahoitus tulee.
Standardit eu:n määrääminä,,, laitteet seurantaan? joltain jonkun politiikon kaverilta ,,laitteiden asennus valtion/trafin hyväksymistä korjaamoista.
Pääasia on että autoa käyttävä maksaa lisää.
Quote from: simppali on 10.10.2020, 20:45:34
Tampereen yliopistosta on kaivettu esiin proffa joka on tutkinut jotain autoiluun liittyvää.
https://yle.fi/uutiset/3-11589385
Quote– Polttoaineveroa ei voi kokonaan poistaa, koska sille on määrätty minimitasot EU:ssa. Auton hankintaan liittyvää autoveroa ja vuotuista ajoneuvoveroa uudella, auton käyttöön perustuvalla verolla voitaisiin tietenkin ainakin osittain korvata.
Eli tämä kurjistusvero tulisi käytännössä edellisten päälle, mikä olikin oletus. Nyt puolueet ja kansanedustajat tiukille tästä kysymyksestä. Kepu on jo hautansa kaivanut, ja sai nyt odottamansa niskalaukauksen.
Ei Koronavilkku ole mikään satelliittipaikannusjuttu. Siinä vain kännykät "keskustelevat keskenään", ja jos myöhemmin vieressäolija onkin saanut tartunnan niin kännykkä kertoo siitä omistajalleen, mutta ei kenellekään muulle. Lisäksi koska paikkatietoja ei kerätä, ei niitä myöskään saa järjestelmästä ulos vaikka haluttaisiinkin. Autojen satelliittivalvonnan ongelmattomuutta ei voida ihan suoraan perustella tällä, koska asiat ovat erilaisia ja niihin liittyy erilaisia mahdollisia ongelmia.
Matti Vanhanen muuten muistaakseni sanoi haastattelussa että tämän ministerikeikan jälkeen aikoo siirtyä eläkkeelle, eli uudelleenvalinta ei mieltä paina, joten nyt on hyvä hetki viedä läpi kaikki oudot ideat joista tulee myöhemmin sanomista.
QuoteHeikki Liimataisen mukaan uudellakaan veromallilla ei päästäisi kokonaan eroon paljon parjatusta polttoaineverosta.
– Polttoaineveroa ei voi kokonaan poistaa, koska sille on määrätty minimitasot EU:ssa. Auton hankintaan liittyvää autoveroa ja vuotuista ajoneuvoveroa uudella, auton käyttöön perustuvalla verolla voitaisiin tietenkin ainakin osittain korvata.
Paskanaurua kolmannella. Vero on valtiolle saavutettu etu. Uudesta verosta vanhan päälle on kyse, ei mistään muusta.
Mitäpä jospa mummon kuoltua ja lasten kasvettua myyn molemmat autot pois ja alan kulkea bussilla töihin. Valtio ja koko autoiluun liittyvä ala menettää tuhansia vuodessa. Itse menetän vain aikaa, ja sen voin käyttää vihaselailuun ja podcasteihin. Tosin perheen 1000€/kk ruokakulut siirtyvät pois työssäkäyntikunnastani ja oikeastaan kaikkialta paitsi lähialepasta. Pystyn elämään sen kanssa, pystyykö autoilusta riippuvainen elinkeinoelämä?
Quote from: Outo olio on 10.10.2020, 21:38:32
Ei Koronavilkku ole mikään satelliittipaikannusjuttu. Siinä vain kännykät "keskustelevat keskenään", ja jos myöhemmin vieressäolija onkin saanut tartunnan niin kännykkä kertoo siitä omistajalleen, mutta ei kenellekään muulle. Lisäksi koska paikkatietoja ei kerätä, ei niitä myöskään saa järjestelmästä ulos vaikka haluttaisiinkin. Autojen satelliittivalvonnan ongelmattomuutta ei voida ihan suoraan perustella tällä, koska asiat ovat erilaisia ja niihin liittyy erilaisia mahdollisia ongelmia.
Mitä väliä sillä on, että mistä paikannus otetaan? Ei sitä puoletkaan ihmisistä kykene muutenkaan ymmärtämää. Lisäksi johan tässä nyt on jo kymmenen vuotta ollut järjestelmät, jotka osaavat vastaavasta "meshistä" päätellä sijainnin, sisätiloissa vielä paljon tarkemminkin. Ellei vaarallisempi asia tässä olisi juurikin kanssakäymisten jäljittäminen, jolla vääränmieliset on entistä helpompi kerätä gulagiin.
Oikeasti, jos asuisin isommassa kaupungissa, niin olisi jo ottanut tehtäväkseni trollailla koko sovellusta huolella. Oikeastaan se, että tällaista ilmiselvää tilaisuutta ei ole käytetty, kertoo paljon siitä millaista lammaskansaa suomalaiset ovat. Mikään ei olisi parempaa hupia, kuin piilottaa jonkin puhelin itäkeskukseen pariksi päivää ja sitten lyödä siihen olematon tartunta. ;D
Quote from: Murkula on 11.10.2020, 08:06:37
Quote from: Outo olio on 10.10.2020, 21:38:32
Ei Koronavilkku ole mikään satelliittipaikannusjuttu. Siinä vain kännykät "keskustelevat keskenään", ja jos myöhemmin vieressäolija onkin saanut tartunnan niin kännykkä kertoo siitä omistajalleen, mutta ei kenellekään muulle. Lisäksi koska paikkatietoja ei kerätä, ei niitä myöskään saa järjestelmästä ulos vaikka haluttaisiinkin. Autojen satelliittivalvonnan ongelmattomuutta ei voida ihan suoraan perustella tällä, koska asiat ovat erilaisia ja niihin liittyy erilaisia mahdollisia ongelmia.
Mitä väliä sillä on, että mistä paikannus otetaan? Ei sitä puoletkaan ihmisistä kykene muutenkaan ymmärtämää. Lisäksi johan tässä nyt on jo kymmenen vuotta ollut järjestelmät, jotka osaavat vastaavasta "meshistä" päätellä sijainnin, sisätiloissa vielä paljon tarkemminkin. Ellei vaarallisempi asia tässä olisi juurikin kanssakäymisten jäljittäminen, jolla vääränmieliset on entistä helpompi kerätä gulagiin.
Oikeasti, jos asuisin isommassa kaupungissa, niin olisi jo ottanut tehtäväkseni trollailla koko sovellusta huolella. Oikeastaan se, että tällaista ilmiselvää tilaisuutta ei ole käytetty, kertoo paljon siitä millaista lammaskansaa suomalaiset ovat. Mikään ei olisi parempaa hupia, kuin piilottaa jonkin puhelin itäkeskukseen pariksi päivää ja sitten lyödä siihen olematon tartunta. ;D
Olisi erittäin kiinnostavaa tietää miten ajattelit tämän toteuttaa. Kykenen keksimään konkreettisia esimerkkejä useammastakin tuota järjestelmää vastaan tehtävästä hyökkäyksestä (vinkki: kaikki tehokkaat hyökkäykset ovat erittäin hankalia tai hintavia, tai ainakin aivan muista syistä rikosvastuuseen johtavia, ja tämä koskee myös kaikenlaisen käyttökelpoisen paikka- ja tunnistedatan keräämistä), mutta triviaalisti tehokkaita en, eivätkä muutkaan tietääkseni ole keksineet. Tartunnan raportoimiseksi sinun täytyy joka tapauksessa hankkia viranomaisten tuottama tartuntakoodi (joita tuotetaan vain varmistetuille tartunnoille) jonka voisit syöttää vain yhteen puhelimeen (ilman näitä kalliita ennakkojärjestelyjä). Voit tietenkin tämän ilon aikaan saamiseksi järjestellä puhelimesi pysyvästi mahdollisimman vilkasliikenteiselle oleskelualueelle ja sitten hankkia tartunnan, mutta aika vähän siitä olisi "hyötyä" omaan haittaan suhteutettuna.
Koronavilkun ja autojen GPS-seurannan implikaatiot yksityisyyden suojan riskien suhteen eivät oikeastaan edes mahdu samalle kartalle. Koronavilkun käyttämä exposure notification -järjestelmä on suunniteltu mahdollisimman hyvin suojaamaan käyttäjiensä yksityisyyttä, kun taas GPS-seurannassa se olisi pelkästään haittatekijä...
Ylen uutisesta:
QuoteVanhasen ajatus oli, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä tai moottoriteillä.
Eikö sorateiden maksun tulisi olla suurempi koska polttoainetta kuluu siellä enemmän - sorateillähän auton vierintävastus on suurempi, joten energiaa kuluu enemmän samalla kun kuljettaja joutuu jarruttelemaan ja kiihdyttelemään esimerkiksi kuoppia kohdatessaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 11.10.2020, 08:58:28
QuoteVanhasen ajatus oli, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä tai moottoriteillä.
Eikö sorateiden maksun tulisi olla suurempi koska polttoainetta kuluu siellä enemmän - sorateillähän auton vierintävastus on suurempi, joten energiaa kuluu enemmän samalla kun kuljettaja joutuu jarruttelemaan ja kiihdyttelemään esimerkiksi kuoppia kohdatessaan.
Jos lautakasan kuningasajatus oli jyvittää käyttömaksuun sitä, miten paljon tienpitoon käytetään yhteiskunnan fyffeä, niin jotain pientä taisi "epähuomiossa" unohtua eli liikennemäärän vaikutus siihen jyvittämiseen. Jos jollain kehäykkösellä kulkee 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa niin pienellä laskutoimituksella huomataan rahaa käytetyn kovastikin vähän ajoneuvoa kohti. Ja sillä soratien pätkällä, jolla ajaa hyvänä päivänä 100 autoa, onkin kalliimmat kilometrit.
Siis oikeastihan noihin pääkaupunkiseudun pääväyliin käytetään aivan käsittämättömän vähän rahaa, kun ottaa huomioon millaisia veromääriä niiden käyttäjät
jo nyt maksavat siitä "hupiajelustaan" töihin ja takaisin. Sen vähäisen kunnossapidon he maksavat jo pensaveroina moneen kertaan ja siinä sivussa maksavat jokusen siltarummun ja lanauksen sille soratien pätkällekin. Jonka jälkeen taitaa liietä muutamakin ropo vielä valtion pohjattomaan kassaan muihin tuiki tärkeisiin kuluihin kuten kelan lomakkeiden kääntämiseen samsarankieliselle viittomakielelle.
Quote from: Outo olio on 10.10.2020, 21:38:32
Ei Koronavilkku ole mikään satelliittipaikannusjuttu. Siinä vain kännykät "keskustelevat keskenään", ja jos myöhemmin vieressäolija onkin saanut tartunnan niin kännykkä kertoo siitä omistajalleen, mutta ei kenellekään muulle. Lisäksi koska paikkatietoja ei kerätä, ei niitä myöskään saa järjestelmästä ulos vaikka haluttaisiinkin. Autojen satelliittivalvonnan ongelmattomuutta ei voida ihan suoraan perustella tällä, koska asiat ovat erilaisia ja niihin liittyy erilaisia mahdollisia ongelmia.
Matti Vanhanen muuten muistaakseni sanoi haastattelussa että tämän ministerikeikan jälkeen aikoo siirtyä eläkkeelle, eli uudelleenvalinta ei mieltä paina, joten nyt on hyvä hetki viedä läpi kaikki oudot ideat joista tulee myöhemmin sanomista.
Uskon, että taisit missata pointtini. Koronavilkun hyväksyminen valmisti pohjaa autojen satelliittivalvonnan sosiaaliselle hyväksymiselle. Voin vain kuvitella, mitä kaikkia lisämaksujen perimistä tämä autojen satelliittivalvonta myöhemmin mahdollistaa valtion hallinnon toimesta.
Kiinnostaisi tietää mikä "elämyksellisestä pyöräparkista" tekee siitä sen elämyksen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 11.10.2020, 08:58:28
Ylen uutisesta:
QuoteVanhasen ajatus oli, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä tai moottoriteillä.
Eikö sorateiden maksun tulisi olla suurempi koska polttoainetta kuluu siellä enemmän - sorateillähän auton vierintävastus on suurempi, joten energiaa kuluu enemmän samalla kun kuljettaja joutuu jarruttelemaan ja kiihdyttelemään esimerkiksi kuoppia kohdatessaan.
Tuo "
alempi maksu syrjäseuduille" on pelkkää alpakkaa, jolla konsepti myydään syrjäseuduilla asuville. Pääkaupunkiseudun ajokortittomat hipsterisilakat sitä jo kannattavat muutenkin, joten myyntipuheet pitää suunnata syrjemmällä asuviin.
Mutta odottakaas vaan: sitten kun STASI-seurantaverotus iskee, niin sieltä onkin
ULLATTAEN kadonnut kaikki syrjäseutualennukset. On löydetty yhdenvertaisuusperiaatetta ja perustuslakia ja ties mitä esteeksi. Ja siinä kohtaa on sitten enää turhaa muuttaa mielipidettään tuosta veromallista, kun se on jo toteutusvaiheessa.
Quote from: HDRisto on 11.10.2020, 10:35:41
Kiinnostaisi tietää mikä "elämyksellisestä pyöräparkista" tekee siitä sen elämyksen.
Viittaat varmaan tähän?
Quote
Hienosti toteutettu, kadonnut Atlantis on helpompi löytää kuin pyöräparkki.
Ilmeisesti potentiaalisia käyttäjiäkään ei ole jonoksi asti, kun parkki avattu 24.10.2019 ja vasta nyt tälläinen typeryys nousee uutiseksi.
Espoon kaupunki kyllä pitänyt lupauksensa tässä ;D
QuoteElämyksellinen liityntäpysäköinti yli 400 polkupyörälle
Tapiolan metroaseman yhteyteen avataan torstaina 24.10. uusi elämyksellinen pyöräparkki.
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tapiolan_uudistuminen_ja_avajaiset_jatku(170268)
Onhan sekin elämys että parkki on sateelta suojassa eikä pimeä kuin hiilikellari (joillekin varmaan olisi "elämys" jos tuolla harjoitettaisiin vaikka aktiivista huumeiden kauppaa tai niiden käyttöä, mutta Tapiola on siihen liian hyvä alue), mutta epäilen että "elämyksellisyydellä" viitataan seinille levittäytyvään kaupungin tilaamaan taideteokseen. Periaatteessa se voi toki auttaa parkin sisällä hahmottamaan sitä mihin oma pyörä jäi ("laitoin sen sen pupunkuvan lähelle"). Taiteilijalla oli luonnollisestikin teoksessa pieni mokumotiivikin mukana. Tässä yhteydessä on mainittava että kaupungin tilaamia isoja taideteoksia on myös suoraan parkin yläpuolella ja lähes suoraan sen alapuolella, ilman mitään tällaista motiivia.
Tapiolan navigointia vaikeuttaa se että tuon rakennuskokonaisuuden alueella on omien laskujeni mukaan kävellen saavutettavaa julkista tai semijulkista tilaa kymmenessä eri kerroksessa, joista suurin osa kävelytasolta katsoen maan alla, ja näillä on vielä eri kerrosnimet riippuen siitä kuka niitä pyörittää. Rakennelman läpi yhden kerroksen kohdalla kulkee myös tie, joka tekee etelä-pohjoissuunnassa liikkumisesta joidenkin kerrosten välillä ennakointia vaativaa. Tietynasteinen kolmiulotteinen tilanhahmotus on suuri etu jos haluaa liikkua kompleksissa tehokkaasti.
Quote from: Kallan on 11.10.2020, 09:24:16
Quote from: Outo olio on 10.10.2020, 21:38:32
Ei Koronavilkku ole mikään satelliittipaikannusjuttu. Siinä vain kännykät "keskustelevat keskenään", ja jos myöhemmin vieressäolija onkin saanut tartunnan niin kännykkä kertoo siitä omistajalleen, mutta ei kenellekään muulle. Lisäksi koska paikkatietoja ei kerätä, ei niitä myöskään saa järjestelmästä ulos vaikka haluttaisiinkin. Autojen satelliittivalvonnan ongelmattomuutta ei voida ihan suoraan perustella tällä, koska asiat ovat erilaisia ja niihin liittyy erilaisia mahdollisia ongelmia.
Matti Vanhanen muuten muistaakseni sanoi haastattelussa että tämän ministerikeikan jälkeen aikoo siirtyä eläkkeelle, eli uudelleenvalinta ei mieltä paina, joten nyt on hyvä hetki viedä läpi kaikki oudot ideat joista tulee myöhemmin sanomista.
Uskon, että taisit missata pointtini. Koronavilkun hyväksyminen valmisti pohjaa autojen satelliittivalvonnan sosiaaliselle hyväksymiselle. Voin vain kuvitella, mitä kaikkia lisämaksujen perimistä tämä autojen satelliittivalvonta myöhemmin mahdollistaa valtion hallinnon toimesta.
Ymmärrän tämän, mutta en ihan usko että sosiaalista hyväksyntää vielä on saavutettu, koska kysymys on niin eri asioista, ja ihmiset ymmärtävät että näin on. Jos tekniset asiat olisivat samanlaisia, niin sittenkin sosiaalisen hyväksynnän saavuttamisessa olisi vielä tehtävää, koska kielteiset asiat joita torjutaan, ovat niin erilaisia. Taudin torjunta on ymmärrettävästi iso ja kiireinen asia, kun taas valtion rahan käyttö on asia josta väännetään kättä joka budjettineuvotteluissa, joten se on vähemmän kiireinen ja uusi asia. Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, joten akuutin hädän tunnetta ei ole.
Quote from: HDRisto on 11.10.2020, 10:35:41
Kiinnostaisi tietää mikä "elämyksellisestä pyöräparkista" tekee siitä sen elämyksen.
Siellä varmaan päivystää 24/7 personal raineri tai viisi jamalia odottamassa asiakkaita.
Quote from: Waldseemüller on 11.10.2020, 14:35:09
Quote from: HDRisto on 11.10.2020, 10:35:41
Kiinnostaisi tietää mikä "elämyksellisestä pyöräparkista" tekee siitä sen elämyksen.
Siellä varmaan päivystää 24/7 personal raineri tai viisi jamalia odottamassa asiakkaita.
En ole vähään aikaan käynyt katsomassa, mutta viimeksi kun kävin ei siellä ollut paikalla ketään. Yleisesti ottaen Tapiolan keskus on aika heikkoa aluetta noille, lukuunottamatta Romanian kerjäläisiä joita valitettavasti kyllä pyörii, niille kai väen kitsauden kompensoi se että kävelykeskustassa on hyvin ahtaita paikkoja joihin voi parkkeerata itsensä.
Quote from: foobar on 11.10.2020, 08:34:04
Olisi erittäin kiinnostavaa tietää miten ajattelit tämän toteuttaa. Kykenen keksimään konkreettisia esimerkkejä useammastakin tuota järjestelmää vastaan tehtävästä hyökkäyksestä (vinkki: kaikki tehokkaat hyökkäykset ovat erittäin hankalia tai hintavia, tai ainakin aivan muista syistä rikosvastuuseen johtavia, ja tämä koskee myös kaikenlaisen käyttökelpoisen paikka- ja tunnistedatan keräämistä), mutta triviaalisti tehokkaita en, eivätkä muutkaan tietääkseni ole keksineet. Tartunnan raportoimiseksi sinun täytyy joka tapauksessa hankkia viranomaisten tuottama tartuntakoodi (joita tuotetaan vain varmistetuille tartunnoille) jonka voisit syöttää vain yhteen puhelimeen (ilman näitä kalliita ennakkojärjestelyjä). Voit tietenkin tämän ilon aikaan saamiseksi järjestellä puhelimesi pysyvästi mahdollisimman vilkasliikenteiselle oleskelualueelle ja sitten hankkia tartunnan, mutta aika vähän siitä olisi "hyötyä" omaan haittaan suhteutettuna.
Koronavilkun ja autojen GPS-seurannan implikaatiot yksityisyyden suojan riskien suhteen eivät oikeastaan edes mahdu samalle kartalle. Koronavilkun käyttämä exposure notification -järjestelmä on suunniteltu mahdollisimman hyvin suojaamaan käyttäjiensä yksityisyyttä, kun taas GPS-seurannassa se olisi pelkästään haittatekijä...
Edelleenkin, mitä väliä sillä on ovatko tavat samalla kartalla, jos normaali ihminen ei käsitä niiden eroa? Siellä se Lautakasa jo käyttää sitä tekosyynä, se kertonee jo paljon oikeasta tilanteesta. Suomalaista on vissiin vielä helpompi keittää kuin sammakkoa, sammakko kun ei sentään puollustele keittäjäänsä.
Kuitenkin mitä tulee haksaamiseen, niin se perustuu täysin päinvastaiseen ajatteluun kuin mitä esität. Valtavien resurssien ja rahankäytön sijaan, paljon yksinkertaisempaa olisi esim. tarjota kyseisestä koodista 50€ netissä ja saman verran jonkun sompun lasi halki olevasta luurista, äkkiäkö saisi parikymmentä koodia ja luuria joilla perseillä. ;)
Quote from: Murkula on 11.10.2020, 17:10:25
Quote from: foobar on 11.10.2020, 08:34:04
Olisi erittäin kiinnostavaa tietää miten ajattelit tämän toteuttaa. Kykenen keksimään konkreettisia esimerkkejä useammastakin tuota järjestelmää vastaan tehtävästä hyökkäyksestä (vinkki: kaikki tehokkaat hyökkäykset ovat erittäin hankalia tai hintavia, tai ainakin aivan muista syistä rikosvastuuseen johtavia, ja tämä koskee myös kaikenlaisen käyttökelpoisen paikka- ja tunnistedatan keräämistä), mutta triviaalisti tehokkaita en, eivätkä muutkaan tietääkseni ole keksineet. Tartunnan raportoimiseksi sinun täytyy joka tapauksessa hankkia viranomaisten tuottama tartuntakoodi (joita tuotetaan vain varmistetuille tartunnoille) jonka voisit syöttää vain yhteen puhelimeen (ilman näitä kalliita ennakkojärjestelyjä). Voit tietenkin tämän ilon aikaan saamiseksi järjestellä puhelimesi pysyvästi mahdollisimman vilkasliikenteiselle oleskelualueelle ja sitten hankkia tartunnan, mutta aika vähän siitä olisi "hyötyä" omaan haittaan suhteutettuna.
Koronavilkun ja autojen GPS-seurannan implikaatiot yksityisyyden suojan riskien suhteen eivät oikeastaan edes mahdu samalle kartalle. Koronavilkun käyttämä exposure notification -järjestelmä on suunniteltu mahdollisimman hyvin suojaamaan käyttäjiensä yksityisyyttä, kun taas GPS-seurannassa se olisi pelkästään haittatekijä...
Edelleenkin, mitä väliä sillä on ovatko tavat samalla kartalla, jos normaali ihminen ei käsitä niiden eroa? Siellä se Lautakasa jo käyttää sitä tekosyynä, se kertonee jo paljon oikeasta tilanteesta. Suomalaista on vissiin vielä helpompi keittää kuin sammakkoa, sammakko kun ei sentään puollustele keittäjäänsä.
Kuitenkin mitä tulee haksaamiseen, niin se perustuu täysin päinvastaiseen ajatteluun kuin mitä esität. Valtavien resurssien ja rahankäytön sijaan, paljon yksinkertaisempaa olisi esim. tarjota kyseisestä koodista 50€ netissä ja saman verran jonkun sompun lasi halki olevasta luurista, äkkiäkö saisi parikymmentä koodia ja luuria joilla perseillä. ;)
Voithan sinä siitä tarjota 50 euroa, mutta silti järjestelyssä vaikutusmahdollisuudet edes aluetasolla ovat silti pienet. Laitteita jotka olisivat levittäneet näitä avaimia pitäisi olla järjestellyt keskeisille paikoille paljon ja käytännössä järjestellä avainten levitystä mielenkiintoisilla tavoilla. Tämä on mahdollista, mutta ei pikkuvaivalla. Sanoisin että tähän olisi myös helppo löytää asymmetriseen (valmistajien avainenklaaveihin kätkettyyn) kryptografiaan perustuvia ratkaisuja jotka todennäköisesti lanseerattaisiin jos esim. jonain päivänä altistuneiksi ilmoittautuisikin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin sitä ennen. Olen melko varma että Googlella ja Applella on tämä protokollaparannus jo takataskussaan odottamassa sitä että nähdään moisen tapahtuvan...
Quote from: simppali on 10.10.2020, 20:45:34
Tampereen yliopistosta on kaivettu esiin proffa joka on tutkinut jotain autoiluun liittyvää.
https://yle.fi/uutiset/3-11589385
QuoteVanhasen esityksessä oli kuitenkin pieni uutuus aiempaan keskusteluun ihmisiä paljon puhuttavaan aiheeseen.
– Vanhasen esityksessä uutta oli ehkä se, että maksun määrä sidottaisiin tieluokkiin. Aiemmin tätä asiaa ei ole pohdittu aivan tällä tarkkuudella, vaan pikemmin alueellisesta näkökulmasta, apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo.
Tässä yhteydessä lienee syytä mainita, että Tampereella kehitetään erään paikallisen yrityksen ja osin myös opinahjojen toimesta gps-pohjaista liikenteen seuranta/valvontajärjestelmiä. Perneröinnin piti olla valmis jo pari vuotta sitten, mutta aina joku lyö kapuloita rattaisiin.
Asiahan nostetaan pinnalle vuosittain kuin koiranpaskakeskustelu konsanaan.
Quote from: foobar on 11.10.2020, 21:19:34
Voithan sinä siitä tarjota 50 euroa, mutta silti järjestelyssä vaikutusmahdollisuudet edes aluetasolla ovat silti pienet. Laitteita jotka olisivat levittäneet näitä avaimia pitäisi olla järjestellyt keskeisille paikoille paljon ja käytännössä järjestellä avainten levitystä mielenkiintoisilla tavoilla.
-naps-
Juuri se lieneekin suurin ongelma, että ongelmasta todellakin pitäisi saada suuri, ennen kuin sitä edes havaittaisiin. Niin monta isoa kusetusta on tämän varjolla saatu läpi, että koko korona vilkku voisi olla heti putkeen koodattu virheelliseksi ja heitellä ilmoituksia randomilla, ilman että kukaan huomaisi tai välittäisi mitään. Niin naurettava on Koronapaniikin selitys ja peittämisvoima massoissa.
Vaan sen sijaan autojen GPS-paikannus, se onkin sitten eriasia. Nimittäin gepsiä kun nyt on varsin helppo häiritä ja sekoittaa. Tarvitaan vain yksi satasen Kiinalainen häritisin, jonka ongelmana on toki se, että se loistaa olinpaikkansa kuin majakka. Mutta sanotaan satakunta häiriölaitetta pitkin pääkaupunkia, heräilemässä randomilla, niin muuttuu nopeasti vaikeaksi, varsinkin kun tuollasen voisi sitoa vaikka Kissan selkään.
Tämä siis, jos edes paikkatieto ja tilastointimenetelmät olisivat Suomessa muutenkaan riittävällä tasolla. Satun nimittäin tietämään, että esim. HSL:n täysvalvottun bussiliikenteen data on sekin sitä luokkaa, että yksi bussi käy sen mukaan jatkuvasti saaressa, johon ei ole edes siltaa ja toisen keskinopeus on about 200 km tunnissa.
Niinpä ja tätä jota ei saada parissa bussissa toimimaan Hesassa, siis yritetään koko Suomessa kattavasti kaikkii autoihin ja riittävän uskottavana lainvoimaiseksi veroautomaatiksi? Onko siis tämänkään projekti sittenkään todellinen uhka millekkään muulle, kuin valtion kassalle?
Helsingin ympäristön raiskaajat #1 uuden alueen tuhoamisen parissa:
QuoteVallisaareen ja Kuninkaansaareen halutaan rakentaa majoitusta, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on valittanut alueen kaavasta
Yhdistys on valittanut kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen.
HELSINGIN luonnonsuojeluyhdistys on valittanut Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavasta, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuun lopussa.
Yhdistys valitti kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Se pitää kaavaa uhkana saarten luonto- ja kulttuuriarvojen muodostamalle ainutlaatuiselle historialliselle kokonaisuudelle.
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
Luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä Kuninkaansaaren pohjoisosaan suunnitteilla oleva mökkikylä pirstoisi vanhaa metsää alueella. Se kritisoi myös Vallisaaren koillisosan uudisrakennussuunnitelmia.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006668804.html
Tuota uutta kaavaahan vastusti Vasemmistoryhmä ja puolet vihreistä. Kaikki muut kannattivat Vallisaaren rakentamista.
Quote from: no future on 13.10.2020, 23:31:43
Tuota uutta kaavaahan vastusti Vasemmistoryhmä ja puolet vihreistä. Kaikki muut kannattivat Vallisaaren rakentamista.
Aivan, tällä kertaa en tarkoittanut heitä vaan tuota kaavoitusintoa jolla katetaan jatkuvasti rakentamatonta ja osittain vielä luonnonvaraista aluetta. Pitäisi keskittyä purkamaan esim teollisuushalleja ja vanhoja toimistotaloja ym jo aikansa keskustan alueella elänyttä tehotonta infraa ja rakentaa niiden sijalle uusia taloja paremmin palveluin.
Ranta-alueet, saaret ja puistoalueet pitäisi jättää väliin ihan tulevien sukupolvien takia. Varsinkin saarissa ja ranta-alueilla käy helposti ns saarelta seuraavaan ilmiö.
Väylävirasto on saanut valmiiksi Helsinki-Turku nopean ratayhteyden hankearvioinnin. (https://vayla.fi/-/helsinki-turku-nopea-ratayhteys-hankearviointi-on-valmistunut) Mikään vaihtoehdoista ei selvityksen mukaan ole kannattava, ja niiden vaikutus liikenteen päästöihin on pieni. Tässä ei todennäköisesti huomioda rakentamisen aiheuttamia päästöjä. Toisaalta jopa nopea yhteys on kannattavampi kuin toveri Marinin ylistetty elvytyspaketin neuvottelutulos; "osta 3, maksa 8" (0,38).
Quote from: Väylävirasto
Väyläviraston hankearviointi Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehdoista on valmistunut.
Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa ja laajentaa näiden kaupunkien työssäkäynti- ja työmarkkina-alueita. Hanke mahdollistaa myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen palveluiden laajentamisen sekä Salo-Turku välisen lähijunaliikenteen.
Hankearvioinnissa verrataan kolmea eri hankevaihtoehtoa vertailuvaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehtoon Ve 0+ sisältyy ylläpitäviä toimia nykyisellä Rantaradalla (59 milj. euroa), Espoon kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä (275 milj. euroa) sekä Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen muutostyöt (60 milj. euroa).
Vertailuvaihtoehtojen investointikustannukset perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja kaikki kustannukset on esitetty tässä tiedotteessa tulevaisuuden hintatasoon.
Kaksi vaihtoehtoa parantaa nykyistä Rantarataa
Nykyiseen Karjaan kautta kulkevaan Rantarataan perustuvia hankevaihtoehtoja on kaksi. Vaihtoehdossa Ve R1 tehdään pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille Salo–Hajala (kustannusarvio 94 milj euroa). Tähän vaihtoehtoon sisältyvät toimet parantavat kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentävät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5-7 minuuttia.
Vaihtoehdossa Ve R2A Rantarata toteutetaan kokonaan kaksiraiteisena (kustannusarvio 2,2 mrd euroa). Kaukojunatarjontaa on mahdollisuus lisätä ja matka-aika lyhenee 10-12 minuuttia. Tarkastelun perusteella vaihtoehto on kuitenkin ratainfraltaan ja liikennetarjontaan ylimitoitettu matkustajamääriin ja hyötyihin nähden.
Nopean junayhteyden vaihtoehto
Varsinainen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehto Ve ESTU sisältää uuden Espoo–Salo-oikoradan ja kaksiraiteisen Salo–Turku-välin (kustannusarvio 3,4 mrd euroa). Junatarjontaa voidaan lisätä merkittävästi ja matka-ajat nopeutuvat 30-33 minuuttia. Salon ja Turun välillä kaksoisraiteen linjaukselle on vaihtoehtoja Piikkiön oikaisun sekä muutaman pienemmän oikaisun kohdalla.
Vaihtoehto Ve ESTU mahdollistaa Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen käynnistymisen ja maankäytön kehittämisen lähijuna-asemien ympäristössä. Erityisesti Helsingin seudun lähijunaliikenteen käyttäjät hyötyvät tästä vaihtoehdosta.
Hankearvioinnissa on oletettu, että suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne Helsingin ja Lohjan välillä toteutuu ja Rantaradalle jää nykyisen kaltainen lähijunaliikenne.
[...]
Hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä.
[...]
Hankkeen vaiheistus perusteltua
Hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0. Hankkeen kannattavuus paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän.
Koska hankekokonaisuuden kustannukset ovat suuret, osuuksien toteuttaminen kannattavuusjärjestyksessä on perusteltua. Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa on Rantaradan parantaminen Ve R1, jonka hyöty-kustannussuhde on 0,70. Tässä vaihtoehdossa toteutettavat osuudet, kuten kaksoisraide välillä Salo–Hajala, hyödyttää myös uuteen Espoo–Salo-oikorataan perustuvaa vaihtoehtoa Ve ESTU.
Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon Ve ESTU, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. Vaihtoehdon kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain, ennen Espoo-Salo-oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä.
Nykyisen Rantaradan kaksiraiteistamisen Ve R2A hyöty-kustannussuhde on 0,04.
Quote from: Titus on 13.10.2020, 20:05:57
...
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Quote from: kelloseppä on 14.10.2020, 14:49:14
Quote from: Titus on 13.10.2020, 20:05:57
...
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Näistä linnakesaarista on viime aikoina muodostunut jonkinlainen toiveiden tynnyri sekä yksityisille että yhteisöille. Mieleen tulee Kotkan Rankki, Rysäkari Hgin edustalla, nyt puheena olleet Vallisaari ja Kuninkaansaari sekä myytäväksi tuleva Isosaaren linnake. Rankista on tullut jonkinlainen taiteilijoiden huvilapalsta, Rysäkarin uudella isännällä onkin tosi laajat unelmat ja Valli ja Kuningas näytetään varustettavan jonkinlaisilla puolikolhoostisilla siirtolapuutarhamökeillä. Joskus linnakesaarilla käyneenä (muulloinkin kuin kesäpäivinä) tulee vaan mieleen, että ovatkohan saariin intoutuneet selvittäneet sen saarisssa asumisen todellisuuden ja siihen liittyvät muut muut tekijät, eikä vain sen kulkemisen vaan kaiken muunkin. Äkkiältään tulee mieleen eräässä Degerö-nimisessä saaressa oleva Kissingin alue, jossa Helsingin kaupungilla oli kasa huviloita, joista ei enää ole kuin rauniot jäljellä. Ja Degerö (suom. Laajasalo) on sentään pitkälti toistasataa vuotta ollut siltayhteyden päässä ja kuulemma tarkoitus on tuoda ratiovaunutkiin ihan Kissingin viereen......
Quote from: kelloseppä on 14.10.2020, 14:49:14
Quote from: Titus on 13.10.2020, 20:05:57
...
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Mihin noista kolmesta ryhmästä Turkkila ja muut kaavamuutosta kannattaneet persut kuuluvat? Ilmeisesti kommareihin, kun sellaista ryhmää en muuten kannattajista löytänyt?
Quote from: no future on 14.10.2020, 19:43:55
Quote from: kelloseppä on 14.10.2020, 14:49:14
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Mihin noista kolmesta ryhmästä Turkkila ja muut kaavamuutosta kannattaneet persut kuuluvat? Ilmeisesti kommareihin, kun sellaista ryhmää en muuten kannattajista löytänyt?
Kiitos viisastelusta.
Kaavamuutosta kannattaneet persut kuuluvat kommareihin, jotka kuvittelevat, että päästämällä ihmissaastalaumat luonnoltaan äärimmäisiin herkkiin ja luonnoltaan erittäin harvinaisin kohteisiin luotaisiin a) (henkistä) hyvinvointia koko yhteiskuntaan b) ja että luonnonsuojelua olisi se, että päästetään ihmissaastalaumat suojelukohteeseen. Voihan toki olla niinkin, että kaavamuutosta kannatteneilla persuile on syntynyt omituinen syvä tarve myötäillä raharikkaita tai tekovihreitä.
Vakavasti puhuen, en usko, että kaavamuutosta kannattaneet persut edes tiedostavat millainen äärimmäisen harvinainen kasvi- ja eläinlajisto ainakin eli vielä 30 vuotta sitten Vallisaaressa ja etenkin Kuninkaansaaressa ja oletettavasti eli vielä ainakin muutama vuotta sitten. Varmaankin ko. saarista on tehty luontoinventoineja tms. vastaavaa myös saarten siirryttyä siviilien hallintaan.
Quote from: multa tulille on 14.10.2020, 15:38:53
Quote from: kelloseppä on 14.10.2020, 14:49:14
Quote from: Titus on 13.10.2020, 20:05:57
...
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Näistä linnakesaarista on viime aikoina muodostunut jonkinlainen toiveiden tynnyri sekä yksityisille että yhteisöille. Mieleen tulee Kotkan Rankki, Rysäkari Hgin edustalla, nyt puheena olleet Vallisaari ja Kuninkaansaari sekä myytäväksi tuleva Isosaaren linnake. Rankista on tullut jonkinlainen taiteilijoiden huvilapalsta, Rysäkarin uudella isännällä onkin tosi laajat unelmat ja Valli ja Kuningas näytetään varustettavan jonkinlaisilla puolikolhoostisilla siirtolapuutarhamökeillä. Joskus linnakesaarilla käyneenä (muulloinkin kuin kesäpäivinä) tulee vaan mieleen, että ovatkohan saariin intoutuneet selvittäneet sen saarisssa asumisen todellisuuden ja siihen liittyvät muut muut tekijät, eikä vain sen kulkemisen vaan kaiken muunkin. Äkkiältään tulee mieleen eräässä Degerö-nimisessä saaressa oleva Kissingin alue, jossa Helsingin kaupungilla oli kasa huviloita, joista ei enää ole kuin rauniot jäljellä. Ja Degerö (suom. Laajasalo) on sentään pitkälti toistasataa vuotta ollut siltayhteyden päässä ja kuulemma tarkoitus on tuoda ratiovaunutkiin ihan Kissingin viereen......
Olenko väärässä vai onko nämä haaveilijat ja muut jotka kovasti nyt haluvat helsingistä kaikkea mahdollista juuri junantuomia?.Itselleni ei tulisi mieleenkään lähteä asuttamaan noita saaria.Eihän noista välttämättä pääse edes pois jos vene menee rikki tms.Itselleni tulee mieleen noista heti joku suomenlinna jossa pitää pitää huolen siitä ettei myöhästy viimeisesti lautasta koska sitten ollaan yö siellä jos ei omista venettä/saa jotain tuomaan itseään sieltä pois.:)
/edit
Sinne menee se huoltotunneli mutta sitä kautta ei kai päästetään ketään manteerelle?.
Quote from: Melbac on 15.10.2020, 05:58:29
Quote from: multa tulille on 14.10.2020, 15:38:53
Quote from: kelloseppä on 14.10.2020, 14:49:14
Quote from: Titus on 13.10.2020, 20:05:57
...
HELSINKI haluaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Saaret sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Uutta rakentamista on kaavailtu Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan.
...
Kyseisten saarten luonnon ainakin muinoin varsin hyvin tuntevana ei voi muuta todeta kuin, että kaikki luontoarvot niissäkin saarissa tuhotaan, kun kommarit, raharikkaat ja tekovihreät ovat tekopyhästi samaa mieltä jostakin. Toki sama on jo osin toteutunut ja tulee toteutumaan täyden tuhon muodossa käytännössä kaikissa armeijan saarissa jollakin viiveellä, jahka armeija on saatu häädettyä saarelta. Oksettavaa kertakaikkiaan!
Näistä linnakesaarista on viime aikoina muodostunut jonkinlainen toiveiden tynnyri sekä yksityisille että yhteisöille. Mieleen tulee Kotkan Rankki, Rysäkari Hgin edustalla, nyt puheena olleet Vallisaari ja Kuninkaansaari sekä myytäväksi tuleva Isosaaren linnake. Rankista on tullut jonkinlainen taiteilijoiden huvilapalsta, Rysäkarin uudella isännällä onkin tosi laajat unelmat ja Valli ja Kuningas näytetään varustettavan jonkinlaisilla puolikolhoostisilla siirtolapuutarhamökeillä. Joskus linnakesaarilla käyneenä (muulloinkin kuin kesäpäivinä) tulee vaan mieleen, että ovatkohan saariin intoutuneet selvittäneet sen saarisssa asumisen todellisuuden ja siihen liittyvät muut muut tekijät, eikä vain sen kulkemisen vaan kaiken muunkin. Äkkiältään tulee mieleen eräässä Degerö-nimisessä saaressa oleva Kissingin alue, jossa Helsingin kaupungilla oli kasa huviloita, joista ei enää ole kuin rauniot jäljellä. Ja Degerö (suom. Laajasalo) on sentään pitkälti toistasataa vuotta ollut siltayhteyden päässä ja kuulemma tarkoitus on tuoda ratiovaunutkiin ihan Kissingin viereen......
/edit
Sinne menee se huoltotunneli mutta sitä kautta ei kai päästetään ketään manteerelle?.
Suomenlinnan huoltotunneli on ainakin pelastuslaitoksen ajoneuvojen käytössä tarpeen niin vaatiessa.
Vanhanen on kertonut lisää ajatuksistaan liikenteen verotukseen VM:n sivuilla. (https://vm.fi/-/voisiko-liikenteen-verotus-perustua-litrojen-sijasta-liikenteeseen-)
Quote
Liikenteen verotuksen nykyjärjestelmään on rakennettu voimakas päästöohjaavuus. Esimerkiksi autovero on 2,7-50 prosenttia riippuen auton ajon aikaisista päästöistä. Verorakenteella pyritään siten ohjaamaan kuluttajien valintoja vähäpäästöiseen tai päästöttömään liikkumiseen. Tätä tavoitetta tukee myös liikenteen työsuhde-etujen tuloverotuksen tämän syksyn päätökset, joilla suositaan päästöttömien autojen valintaa työsuhdeautoiksi.
[...]
Ideani on seuraava. Polttoaineiden verotus korvattaisiin, ainakin pääosin, ajettuihin kilometreihin perustuvalla verolla. Veroa ei määrättäisi kaavamaisesti saman suuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä, vaan sen taso määräytyisi tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan. Lisäksi ammattiliikenne olisi omassa verokategoriassaan, sillä pitkien etäisyyksien maassa kumipyöräliikenteen korvaamiselle ei ole olemassa todellisia vaihtoehtoja.
Vanhaselta on jäänyt päästöohjaavuus pois kilometriveron tason määrityksistä. Tuskimpa vahingossa. Todellisuudessa se tulisi melko varmasti siihen mukaan. Polttoaineverossa se on lineaarinen. Tässä mallissa se voidaan tehdä progressiiviseksi. Ja silloin käy helposti niin, että vanhalla autolla syrjätiellä ajava maksaa suurempaa veroa kuin päätiellä uudemmalla, nimellisesti vähäpäästöisellä autolla ajava. Tätä Vanhanen ei halua tuoda julki. Mikäli polttoaineveroa samalla alennetaan, niin silloin uudistus suosii erityisesti niitä joilla on nimellisesti vähäkulutuksinen auto.
Äärimmäisenä esimerkkinä käy Moottorin koeajama (https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/koeajo-hiljaista-hiipimista-kartanon-mailla-land-rover-range-rover-p400e/) Range Rover P400e. Kulutus mainitaan huonona ominaisuutena. Häveliäästi jätetään kertomatta sen suuruus, tuskin sillä kuitenkaan tarkoitetaan virallista, verotuksen perusteena olevaa WLTP-kulutusta: 3,8 (yhd.)(l/km). Käytännössä tuskin menee alle 10 litran.
Quote
Mallin mukainen ajattelu on yleensä törmännyt pelkoon yksityisyyden suojasta. Uskon, että tämä pelko on vähitellen väistynyt, kun annamme kaupallisilla sivuilla päivittäin lupia käyttää laitteen sijaintia hyväksi, käytämme valtavasti paikannukseen perustuvia karttaohjelmia ja viimeksi miljoonat antoivat luvan terveystietojen kannalta hyvinkin yksityisen tiedon hyväksikäyttämiseen koronavilkun muodossa. Selvää on, että järjestelmä olisi rakennettava siten, että tiedot olisivat vain niitä välittömästi verotukseen tarvitsevien viranomaisten järjestelmissä ja kenenkään yksityiskohtaisia paikannustietoja ei olisi saatavissa yksityisyyttä loukkaavalla tavalla, saati että tiedot olisivat osa nopeusvalvontaa.
Koronavilkun käyttäminen tässä esimerkkinä on aika heikko. Koronavilkun ei ainakaan pitäisi lähettää mitään tietoa laitteesta ulos ilman terveydenhuollosta saatavaa tartunnan vahvistavaa koodia. Ja tämäkin vielä edellyttää sen, että käyttäjä syöttää koodin sovellukseen. Ja tartuntakin on jo viranomaisten tiedossa.
Jos ajoneuvot varustetaan järjestelmällä joka kerää jatkuvaa tietoa niiden sijainnista viranomaisten järjestelmiin, niin kynnys tiedon käyttämiseen muuhunkin kuin verotukseen on hyvin pieni. Vanhanen ei edes pysty takaamaan että näin ei käy. Tämä onnistuisi vain jos hän olisi diktaattori. Ja silloinkin vain hänen valtakautensa ajan.
Quote from: Kallan on 15.10.2020, 08:49:36
Suomenlinnan huoltotunneli on ainakin pelastuslaitoksen ajoneuvojen käytössä tarpeen niin vaatiessa.
Ohessa videota ym tunnelista. Suokissa lyhyen aikaa asuessani tuosta ei muistaakseni paloautot mahtuneet läpi, mutta poliisi+ambulanssikokoiset autot kyllä. Isommat hälytysajoneuvot ajettiin Katajanokalta isommalla lautalla saareen kuten myös esim betoni etc autot rakennushommien yhteydessä:
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/2016012120991824
Quote from: Kokoliha on 10.10.2020, 12:52:04
Vanhanen Ylellä: Polttoaineverojen maksajiksi joukkoliikennealueilla asuvat, syrjäseuduille helpotuksia - "Olen ottanut missiokseni" (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/af2afa62-939d-42f1-99c9-509674217c1b)
Nämä juuri uskoon tulleet ovat kuulemmat niitä kaikkein pahimpia tapauksia.
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/MissioMissio-sanaa käytetään usein erilaisten järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen nimissä (vrt. Romano missio tai Nokia missio) kuvaamaan niiden tehtävää.
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.07.2020, 18:51:19
Vihreät nerot kertovat, miten Helsingin keskustan elävyys taataan:
Quote"Me vihreissä haluamme kehittää vauhdilla kävelykeskustaa", sanoo Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.
Vanhasen mielestä kävelykeskusta vapauttaisi tilaa ihmisille sekä ravintoloille ja tekisi kaupunkitilasta viihtyisämmän. Viihtyvyyttä voitaisiin parantaa myös panostamalla puistoihin ja huolehtimalla, että penkkejä on tarpeeksi.
Lisää ravintoloita? Luulisi, että keskustassa on jo nyt aika verinen taistelu ravintoloiden kesken, legendaarinen Cantina Westkin laittoi lapun luukulle. Kuka noissa ravintoloissa käy kun kansa dokaa yhä vähemmän tai ainakin tilaa viinansa Saksasta ja kun vihervasemmistolaisen hallituksen veronkorotusten ja leikkausten jälkeen kansalaisilla on yhä vähemmän varoja kulutukseen?
Ja lisää penkkejä? No, varmaan niitä tarvitaan kun eihän matujengi voi kaiken aikaa olla seisten ( pun int ) vaan välillä pitää päästä rötköttämään revityissä kusifarkuissa penkille varsinkin, jos huimausaineet vähän väsyttävät..
Sama nainen muuten ehdotti vielä, että Pohjois-Espa muutettaisiin kävelykaduksi.. :facepalm:
Saakeli, jos joku haluaa kävellä niin menköön vaikka Nuuksioon kymmeneksi tunniksi patikoimaan - ihmiset haluavat autolla palveluiden äärelle!
Ei! Onko Cantina West lopetettu? Onneksi minä, Eino ja Uli ehdimme käydä siellä syömässä tulisia pihvejä. Uli on lapsi. Meillä on yhteensä kuusi lasta. Siinä sitä kuulkaas onkin.
Liikenteestä en tiedä paljon mitään, mutta Pohjoisesplanadi näytti kaoottiselta koska olen tottunut katselemaan vain Tyrnävän pottupeltoja.
Juttu maksumuurin takana
QuoteJussi Mekkonen haluaisi myydä mailtaan kolme asuintonttia Nokialla, mutta kohtasi yllättävän ongelman – ihmettelee kaupungin kantaa: "Perinnemaisemat ränsistyvät"
Lupa maalle rakentamiseen ei enää heltiä yhtä helposti kuin ennen. Rakennuspaikkojen lohkomista säädellään monin rajoituksin. Helsinkiläinen Jussi Mekkonen haluaisi myydä kotitilaltaan Nokialta kolme tonttia, mutta on saanut luvan vain yhteen. Nokian kaupunki vetoaa muun muassa siihen, että avoimet viljelymaisemat täytyy säilyttää rakentamattomina.
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/a/88e07e4d-fb9f-44eb-957d-34dc6bcc9d72?c=1522737894164)
Koska maksumuurin takana niin en voi lukea koko juttua.
Onhan peltomaisemat hienoja. Mutta jos omistaja haluaa päästä niistä eroon niin nykyään ei taiva jyväjemmareita löytyä joten ratkaisu olisi pilkkoa niistä tontteja. Ja jos ei voi myydä niin maksut juoksevat omistajalle edelleen. Pitääkö jättää maksamatta ja antaa voudin viedä kunnes valtio/kunta vie ne pilkkahintaan ja rakentaa niille itse jotain?
Quote from: Hiilivety on 17.10.2020, 19:30:43
Ei! Onko Cantina West lopetettu? Onneksi minä, Eino ja Uli ehdimme käydä siellä syömässä tulisia pihvejä. Uli on lapsi. Meillä on yhteensä kuusi lasta. Siinä sitä kuulkaas onkin.
Liikenteestä en tiedä paljon mitään, mutta Pohjoisesplanadi näytti kaoottiselta koska olen tottunut katselemaan vain Tyrnävän pottupeltoja.
Cantina West on valitettavasti lopetettu, erittäin hyvä ruokapaikka se kyllä oli. Saa nähdä miten etätyön yleistyminen ja mahdollinen COVID-19 -tilanteen venyminen sitten vaikuttaa Helsingin keskustan haluttavuuteen ja siten myös ravintoloiden ja kahviloiden asiakasmäärään.
Quote from: Kallan on 18.10.2020, 15:22:38
Quote from: Hiilivety on 17.10.2020, 19:30:43
Ei! Onko Cantina West lopetettu? Onneksi minä, Eino ja Uli ehdimme käydä siellä syömässä tulisia pihvejä. Uli on lapsi. Meillä on yhteensä kuusi lasta. Siinä sitä kuulkaas onkin.
Liikenteestä en tiedä paljon mitään, mutta Pohjoisesplanadi näytti kaoottiselta koska olen tottunut katselemaan vain Tyrnävän pottupeltoja.
Cantina West on valitettavasti lopetettu, erittäin hyvä ruokapaikka se kyllä oli. Saa nähdä miten etätyön yleistyminen ja mahdollinen COVID-19 -tilanteen venyminen sitten vaikuttaa Helsingin keskustan haluttavuuteen ja siten myös ravintoloiden ja kahviloiden asiakasmäärään.
Pahimmillaanhan tuo tappaa ravintolat ja muun bisneksen isoja ketjuja ja suuria ostareita, lähinnä siis Kampin keskusta ja ehkä Forumia lukuunottamatta.
Parhaimmillaan se tietty tasaisi hintakuplaa, ja muissakin kaupungeissa kuin vain Helsingissä.
Onkohan Helsinki/pk-seutu ainoa alue missä asuntojen hinnat ovat nousseet Koronasta huolimatta? Ainakin tuolla Kouvola-Lappeenranta-Joensuu suunnalla kaupunkikämppien myyntihinnat on pudonnut jopa 15-20% viime vuoteen verrattuna.
Quote from: no future on 18.10.2020, 15:44:14
Onkohan Helsinki/pk-seutu ainoa alue missä asuntojen hinnat ovat nousseet Koronasta huolimatta? Ainakin tuolla Kouvola-Lappeenranta-Joensuu suunnalla kaupunkikämppien myyntihinnat on pudonnut jopa 15-20% viime vuoteen verrattuna.
Olisiko laittaa linkkiä asiaan liittyen.. olisi mukava nähdä eri alueiden hintakehitys.. kiitos.
Esimerkiksi Etuoven asuntojen ilmoitettujen hintojen kehityssivun (tai myyntiaikojen jne.) perusteella ei pääkaupunkiseudulla ole tapahtunut mitään yllätyksellisiä muutoksia tämän vuoden aikana: https://www.etuovi.com/asuntojen-hinnat-ja-asuntomarkkinat (https://www.etuovi.com/asuntojen-hinnat-ja-asuntomarkkinat)
En ole havainnut omalla asuinalueellani myöskään minkäänlaista laskevaa trendiä toteutuneissa kauppahinnoissa, mutta palvelu on vähän hankalakäyttöinen, mutta postinumeroaluetasolla pystyy melkein tarjolla olevista tiedoista tunnistamaan yksittäiset asunnot kun tuntee alueen rakennuskannan: https://asuntojen.hintatiedot.fi/ (https://asuntojen.hintatiedot.fi/)
Tilastokeskuksesta taitaa löytyä tätä tietoa myös PxWeb-rajapinnan läpi, mutta tuskin kuitenkaan kuukausitasolla.
Mitä muutoksia on odotettavissa, jos merkittävä osa porukasta elää valtion maksuun ja saa uusia lisätukijaisia koronan takia, sekä tulijoista on ollut jonoa jota purkaa?
Eivät asuntomarkkinoiden muutokset missään päivissä tule. Otetaan se normivuokralainen alueella, niin kun valtio avustaa, niin jäljelle jäävää sanotaan parinsadan pudjetin alitusta pyörittää vuosiakin, ensin säästöillä, sitten luottorajoilla, sitten myöhässä, sekä lopulta vielä 3-6kk irtisanomisaikaa. Ei pojat, nyt aletaan vasta olla sillä sektorilla, jossa vasta keväinen alkaa tuntumaan ja uutiset ovat olleet vielä syksylläkin huononemaan päin.
Nyt apinaa koijjataan asuntomarkkinoilla, sanokaa mun sanoneen.
Quote from: Murkula on 19.10.2020, 00:21:07
Mitä muutoksia on odotettavissa, jos merkittävä osa porukasta elää valtion maksuun ja saa uusia lisätukijaisia koronan takia, sekä tulijoista on ollut jonoa jota purkaa?
Eivät asuntomarkkinoiden muutokset missään päivissä tule. Otetaan se normivuokralainen alueella, niin kun valtio avustaa, niin jäljelle jäävää sanotaan parinsadan pudjetin alitusta pyörittää vuosiakin, ensin säästöillä, sitten luottorajoilla, sitten myöhässä, sekä lopulta vielä 3-6kk irtisanomisaikaa. Ei pojat, nyt aletaan vasta olla sillä sektorilla, jossa vasta keväinen alkaa tuntumaan ja uutiset ovat olleet vielä syksylläkin huononemaan päin.
Nyt apinaa koijjataan asuntomarkkinoilla, sanokaa mun sanoneen.
Ihmisten oikeasti irl se vaihtaa sen kämpän todennäköisesti mahdollisimman nopeasti halvempaan jos asumistuki tippuu.Suurimmalla osalla ei taida olla luottotiedot kunnossa eikä mitään säästöjä ole.Taitaisi jäädä monelle se "sijoituskämppä" käsiin jos/kun valtio alentaisi asumistukea/lopettaisi sen ja siitä sitten seuraisi suuri asunnottomuus.Itse vähän helsinkiläisenä toivon että noi vuokrakämpät joista yritetään saada ylikorkeita vuokria jäisi noiden käsiin eikä kukaan niitä vuokraisi tyyliin ahneudella on p*skainen loppu.:)
Quote from: Melbac on 19.10.2020, 02:27:11
Ihmisten oikeasti irl se vaihtaa sen kämpän todennäköisesti mahdollisimman nopeasti halvempaan jos asumistuki tippuu.Suurimmalla osalla ei taida olla luottotiedot kunnossa eikä mitään säästöjä ole.Taitaisi jäädä monelle se "sijoituskämppä" käsiin jos/kun valtio alentaisi asumistukea/lopettaisi sen ja siitä sitten seuraisi suuri asunnottomuus.Itse vähän helsinkiläisenä toivon että noi vuokrakämpät joista yritetään saada ylikorkeita vuokria jäisi noiden käsiin eikä kukaan niitä vuokraisi tyyliin ahneudella on p*skainen loppu.:)
Jotenkin tämä kertomasi kuvastaa minulle nimenomaan sitä Sharevillessä valittavaa piensijoittajaa ja sen toimintaa, tehdä nopeat oikeat päätökset. Taas IRL normaali suomalainen istuu varattomana kyhjöttämässä kämpässään toivomassa, että se tästä johonkin kääntyy. Sinänsä se olisi järkeenkäypääkin, että raha-asioiden ymmärrys ja kunnossaolo, korreloisi samaan myös kämpänkin kanssa ja etenkin päinvastoin. Vaan sitten on vielä, että vaikka halu muuttaa löytyy, niin ei se silti viikoissa onnistu.
Kuitenkin täysin samaa mieltä tästä kuplasta ja siitä, kuinka asunnonomistajat lähes sijainnista riippumatta, oikein ansaitsevat sen arvonalennuksen, joka on tulossa. Vaan aikataulusta olen täysin erimieltä, asuntosektori laahaa perässä ja tekee liikeensä vuosien aikataulussa.
Viimeiset tämän kriisin myötä ongelmiin menneet asuntolainat ja asuntosijoitusyhtiöt kaatuvat vasta vuosi kymmenen päästä. Hyvänä esimerkkinä toimiii esim. Jenkkilän asuntosektori, joka ei ole 12 vuotta kriisin jälkeen ole vieläkään kunnossa, muuta kuin paperilla.
Quote.Tyhjien asuntojen määrä räjähti – lukema on yli ihanteen lähes koko Suomessa
TYHJIEN asuntojen määrä on räjähtänyt 2000-luvulla, sillä tyhjiä asuntoja oli vuonna 2019 lähes 130 000 enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Kymmenen viime vuoden aikana tyhjien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut tätä edeltävään kymmeneen vuoteen verrattuna, ja samalla tyhjien asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut.
Suomessa on kaikkiaan yli kolme miljoonaa asuntoa, josta peräti noin joka kymmenes on tyhjillään vailla vakituista asukasta.
Eniten tyhjiä asuntoja on kerrostaloissa. Suomessa on 1 345 kerrostaloa, jossa ei ole lainkaan asukkaita. Alle puolitäysiä kerrostaloja Suomessa on 2 180 ja kerrostaloja, joiden asunnoista alle viidesosassa asuttiin oli 365.
---
Lisäksi tyhjien asuntojen kasvuun voi vaikuttaa 1970-luvun rakennusbuumin rakennusten vanheneminen sekä vääränlainen asuntotuotanto, joka ei vastaa asukkaiden tarpeita.
Paavilaisen mukaan tyhjien asuntojen määrän kasvaminen paljastaa kuitenkin erilaisia asuntomarkkinoiden ilmiöitä.
– Suomen asuntomarkkinassa tai sen osassa on hälyttäviä merkkejä, kun tyhjien asuntojen määrä ja osuus asuntokannasta on näinkin suurta. Etenkin kun kyse ei ole enää pelkästään syrjäisistä alueista, vaan myös keskisuurissa kaupungeissa on paljon asuntoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole käytössä ja joiden markkinakehitys ei muidenkaan mittareiden mukaan näytä kovin valoisilta, hän kirjoittaa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006672394.html
Itse en usko asuntojen hintojen isoon yleisluontoiseen korjausliikkeeseen ennakoitavassa tulevaisuudessa. Sen sijaan uskon kyllä markkinoiden eriytymiseen sekä suuressa että pienessä skaalassa. Koko Suomi pääkaupunkiseutua ja paria isompaa kaupunkia lukuunottamatta parkkeeraa laskevalle hintakehitystrendille joka ruokkii itse itseään, ja suurempien kaupunkien sisällä aiheellisesti huonomaineiset lähiöt joutuvat samaan tilanteeseen demografiansa vuoksi. Tämän kehityksen ulkopuolelle jää ehkä viitisenkymmentä postinumeroaluetta joille kaikki nouseva hintakehitys keskittyy yhä tiiviimmin.
Mielestäni ajatus siitä että esim. Helsingin ydinkeskustan asuntojen hinnoista katoaisi yhtäkkiä kolmannes on haihattelua joka perustuu enemmän ihmisten toiveet ja kyräilyn yhteen kietovaan ajatteluun kuin realismiin. Jos niin kuitenkin käy, on takana jokin muu ongelma joka saa asuntojen hinnanlaskun haitat ja hyödyt näyttämään pikkujutuilta...
Quote from: foobar on 19.10.2020, 12:44:42
-naps-
Mielestäni ajatus siitä että esim. Helsingin ydinkeskustan asuntojen hinnoista katoaisi yhtäkkiä kolmannes on haihattelua joka perustuu enemmän ihmisten toiveet ja kyräilyn yhteen kietovaan ajatteluun kuin realismiin. Jos niin kuitenkin käy, on takana jokin muu ongelma joka saa asuntojen hinnanlaskun haitat ja hyödyt näyttämään pikkujutuilta...
Nimenomaan tämä yhtäkkiä on se, mikä ei ikinä tule sopimaan yhtälöön. Katsotaanko vaikka Jenkkilää, niin vaikka kupla kuinka räjähtikin, niin johtiko se yhtäkkiseen tiputukseen?
Eipä johtanut. Itseasiassa kuten sanoin, niin homma ei ole tähän päivään mennessä purkautunut ja on johtanut siihen, että asuntoja on kokonaan tyhjillään ja poissa markkinoilta. Toisissa tapauksissa kysymys on siitä, että omistajat eivät halua romauttaa niiden arvoa. Joissain tapauksissa ne ovat pakotettuna olemaan tyhjillään, koska niihin kohdistuvat lainat pitäisi pääomittaa uudelleen, jos esim. vuokra tiputettaisiin sellaiselle asteelle, että niitä joku Korona-aikoina vuokraisi.
Asuntomarkkinassa on niin paljon hidasliikkeistä betonia, että se ei siitä mihinkään äkkiä liiku. Vaan hyvä kysymys on, että tarvitseeko asian olla nopealiikkeistä, jos asuntolaina on +30 vuodelle? Miten hyvää bisnestä olisi hävitä asunnossa kaikkien korkojen, menojen ja riskin lisäksi vielä pari prosenttia keskimääräistä vuodessa?
Tietysti jollain tietyllä asunnolla voi aina tienata, mutta mitä touhu tulee olemaan tulevaisuudessa ja mikä on oikeasti oma kykysi arvioida asiaa. Kua tietää mihin nurkkaan seuraava moskeija kyhätään 15 vuoden päästä. Ihan tosissaan, tarvitseeko hommalaisia muistuttaa, että Kauniainenkaan ei ole turvassa näiltä nykypäättäjiltä. ;)
10% uudisrakennuksistakin jää saman tien tyhjilleen. Niistä lopuistakin jotka saadaan vuokralle valtio maksaa 33% koko Suomen vuokrista joten kasvukeskuksissa ja juuri siis näissä uudiskohteissa vielä tätä suuremmankin osuuden. Ihan terveellä pohjalla tässä ollaan. Noilla luvuilla olisin kyllä paskat housussa jos olisin juuri rakennuttanut kerrostalon ihan minne tahansa. Vaikka Helsingin keskutaankin.
Quote
Kokonainen kortteli halutaan purkaa Itä-Helsingissä – Riitaisa hanke saa vahvaa poliittista tukea, osa asukkaista järkyttyneitä kotiensa puolesta
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tiistaina Mellunmäen Ounasvaarantie 2:n ja Pallaksentie 1:n tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta.
Tilaajille
HELSINGIN kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tiistaina Mellunmäen Ounasvaarantie 2:n ja Pallaksentie 1:n tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta. Kyseessä on kaava, joka toteutuessaan tarkoittaa kokonaisen korttelin täydellistä muodonmuutosta lähellä Mellunmäen metroasemaa.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006700494.html?share=5c8670c0a9b9462f7691459f2440ba85
Kortteliprojekti Mellunpuisto
https://www.kortteliprojekti.com/
Quote
Tässä on tuleva Itä-Helsingin keskus: Itäväylän päälle rakentuu taloja ja tilaa kaikille, Stoan Puhoksen ja Puotilan metroaseman alueen monikulttuurisuutta halutaan rikastaa
Rakentamaan päästään tällä tietoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
X
Itä-Helsinki kasvaa vauhdilla ja nyt sille halutaan rakentaa moderni keskusta. Alueen uudelle ytimelle haettiin ilmettä Helsingin kaupungin järjestämällä kansainvälisellä ideakilpailulla.
Ehjä, idearikas ja tarkasti tutkittu ehdotus, totesi palkintolautakunta tänään torstaina valitusta voittajasta.
X
Jalan jaloin: jotain muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus
Ehdotuksessa Itäväylän päälle sijoittuvat korttelit muodostuvat rakennusten reunustamista silloista. Jalankulkuverkosto jatkuu katkeamatta Itäväylän yli ja läpäisee myös Itiksen kahdella 24/7-avoinna olevalla kauppakujalla.
– Tällä hetkellä alue koostuu lähinnä valtavista bokseista. Meillä oli ajatuksena muuttaa tämä sisäänpäin kääntynyt kaupunkirakenne jälleen ulospäin. Jotta alue olisi muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus, sanoo ehdotuksen takana työskennellyttä työryhmää luotsannut arkkitehti Trevor Harris Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisikistä.
Käytännössä ajatuksena on siis luoda uutta kaupunkitilaa, jossa on kiva oleskella kuten pihoja, puistoja ja vaikkapa museoita.
X
Itis siti: monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan rikastaa
Stoan Puhoksen sekä Puotilan metroaseman alueiden kehityksen pohjaksi lautakunta suosittelisi puolestaan toiseksi tullutta suunnitelmaa Itis siti.
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11632410
Quote from: Golimar on 05.11.2020, 14:52:39
Quote
Tässä on tuleva Itä-Helsingin keskus: Itäväylän päälle rakentuu taloja ja tilaa kaikille, Stoan Puhoksen ja Puotilan metroaseman alueen monikulttuurisuutta halutaan rikastaa
Rakentamaan päästään tällä tietoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
X
Itä-Helsinki kasvaa vauhdilla ja nyt sille halutaan rakentaa moderni keskusta. Alueen uudelle ytimelle haettiin ilmettä Helsingin kaupungin järjestämällä kansainvälisellä ideakilpailulla.
Ehjä, idearikas ja tarkasti tutkittu ehdotus, totesi palkintolautakunta tänään torstaina valitusta voittajasta.
X
Jalan jaloin: jotain muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus
Ehdotuksessa Itäväylän päälle sijoittuvat korttelit muodostuvat rakennusten reunustamista silloista. Jalankulkuverkosto jatkuu katkeamatta Itäväylän yli ja läpäisee myös Itiksen kahdella 24/7-avoinna olevalla kauppakujalla.
– Tällä hetkellä alue koostuu lähinnä valtavista bokseista. Meillä oli ajatuksena muuttaa tämä sisäänpäin kääntynyt kaupunkirakenne jälleen ulospäin. Jotta alue olisi muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus, sanoo ehdotuksen takana työskennellyttä työryhmää luotsannut arkkitehti Trevor Harris Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisikistä.
Käytännössä ajatuksena on siis luoda uutta kaupunkitilaa, jossa on kiva oleskella kuten pihoja, puistoja ja vaikkapa museoita.
X
Itis siti: monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan rikastaa
Stoan Puhoksen sekä Puotilan metroaseman alueiden kehityksen pohjaksi lautakunta suosittelisi puolestaan toiseksi tullutta suunnitelmaa Itis siti.
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11632410
Helsinki siis haluaa rakentaa kelan tuilla kaupungin asunnoissa asuville ulkomaalaisille uusia taloja ja uuden kauppakeskuksen?.Hitto,siinä on vieläkin se ortodoksinen kirkko monitoimitalon vieressä kesken(rakennuttajalla ei ole rahaa,milloinkohan ne saa kaupungin maksamaan sen rakentamisen loppuun).Itiksen uimahalliinkaan ei viitti mennä ulkomaalaisten takia.Kukaan ei pahemmin taida edes käydä jossain eastonissa koska liian kaukana(paitsi paikalliset) ja vanha puoli/uusi puoli taitavat olla ainoita joissa on ostavia asiakkaita.Mellunkylässä taitaa olla sama ongelma että ne asunnot annetaan ulkomaalaisille perheille ja muille ekaksi ja sitten tulee vasta suomalaiset.Noi yksi suomalainen sukunimi rapussa talot ei ole enää mikään harvinaisuus noissa paikoissa.Se "monikulttuurillisuus" on mennyt monokultuurilliseksi tietyillä asuinalueilla ja se näkyy sitten katukuvassa ja todennäköisesti siinä ettei kakarat osaa suomea kunnolla koska niiden ei tarvitse osata sitä kun kukaan lähiössä ei puhu sitä äidinkielenään.:)
Quote
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta
Tätä lausahdusta tarkemmin hetken pohdittuani kiinnitin huomiota että havainnekuvissa väestö on ihmeen vitivalkoista. Tulevaa lienee helpompi markkinoida väärillä, paikkasapitämättömillä mielikuvilla?
^^
Ne jotka muistavat Kummelin sketsit Luomisen Tuskasta. Katselkaa liitekuvaa. Lukekaa noiden arkkitehtien sepustuksia. Lukekaa ne sitten tämän Kummelin sketsihahmon äänellä päässänne. Vaikea erottaa sketsiä ja uutista, eikö? Kummelihahmon äänellä:
"Meillä oli ajatuksena muuttaa tämä SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNYT kaupunkirakenne jälleen ULOSPÄIN!" ;D
Quote– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta.
Mikko Summanen on joko :flowerhat: :silakka:, tai sitten hivenen lapsellinen. Tai molempia.
KUN sinne tulee kuitenkin se pakollinen jihadisti-moskeija, niin montako muuta
ERI uskontokuntien rukoushuonetta sinne silloin tulee? Veikkauksia? Moniko minkään muun uskontokunnan edustaja edes haluaa sijoittaa rukoushuoneensa allahu snackbarin viereen?
Toi kehän kattaminen on hauska ajatus. Sieltä voivat sitten monigulddurellit suoraan KELAN maksaman kämpän ikkunasta kivittää autoilijoita, ei tarvitse lähteä ylikulkusillalla palelemaan. Kätevää.
Tuo Itäväylän kattaminen lienee samanlainen projekti kuin Leppävaarassa aikanaan, ja siellä ainakin tarvitsee olla ihan perisuomalainen keihäänheittäjä jos meinaa parvekkeelta autoja kivitellä.
Hankkeesta:
QuoteItis siti: monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan rikastaa
Miten monikulttuurisuutta rikastetaan? Tehdäänkö siitä länsimaisia arvoja kannattava, valkoihoinen yhteisö?
:o
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä oli tänään livelähetys aiheesta "Säästääkö tiivis vihreää": https://www.facebook.com/574788387/videos/10157624756453388/. Tämä voinee kiinnostaa kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneista hommalaisia.
Keskustelemassa maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, LKH:n perustaja Mikko Särelä ja maisema-arkkitehti Niilo Tenkanen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.11.2020, 19:26:09
Hankkeesta:
QuoteItis siti: monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan rikastaa
Miten monikulttuurisuutta rikastetaan? Tehdäänkö siitä länsimaisia arvoja kannattava, valkoihoinen yhteisö?
:o
Monikulttuurin rikastetaminen lienee verrattavissa uraanin rikastamiseen; käytetään ja sitten loppusijoitetaan pois paremman väen (=vihreiden ja kokoomuksen äänestäjien) silmistä, toivoen että se ei sit jatkossa aiheuttaisi ongelmia. Ja toki uutta hankitaan samanaikaisesti, koska ihmisoikeudet.
Quote from: Kallan on 05.11.2020, 15:56:04
Quote
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta
Tätä lausahdusta tarkemmin hetken pohdittuani kiinnitin huomiota että havainnekuvissa väestö on ihmeen vitivalkoista. Tulevaa lienee helpompi markkinoida väärillä, paikkasapitämättömillä mielikuvilla?
Ovelasti kuvaan ujutettu kuitenkin sana
Halal, se on pienellä tuossa vasemmalla liikkeen valomainoksessa. Ehkä tällä pestään kädet tulevissa oikeudenkäynneissä?
Ajoin tuon kuvan totuusfiltterin läpi ja sain oikean havainnekuvan tulevasta Itis 2.0:sta.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 05.11.2020, 20:04:59
Ovelasti kuvaan ujutettu kuitenkin sana Halal, se on pienellä tuossa vasemmalla liikkeen valomainoksessa. Ehkä tällä pestään kädet tulevissa oikeudenkäynneissä?
Ajoin tuon kuvan totuusfiltterin läpi ja sain oikean havainnekuvan tulevasta Itis 2.0:sta.
Niinpäs onkin. Ehkä tuo havainnekuva vielä aivan alkuvaiheissa pitää paikkansa, kun vihreät & co haluavat sosiaalista sekoitusta alueelle, joka toimineekin varmaan lyhyen aikaa. Sitten lopputulos on vääjäämättä lataamasi kuvan mukainen.
Tuo itis siti on loistava mesta kuvasta päätellen. Ainakin meille naturisteille.
Ravintolassa saa (ks. kuva) näköjään asioida alasti ja nimikin voidaan huudahtaa espanjalaisittain:
¡ tissit !
Vai onko tämä sitä kulttuurin rikastamista uudelle asteelle. Mies joko kusee lattialle tai esittelee varustustaan vieressä seisovalle naiselle... :roll:
-¡-
Kuvasta päätellen siellä tulee elämään myös valkosuomalaisia...
Anteeksi etn..., taas väärin. Siis alkuperäi..., ei kun auttakaa nyt joku. :P
itis 2.0,alawbawalia päivästä toiseen sekä väistöliikkeitä kun porukka kävelee päin ja kantis on kauppaan mennessä että saisinko tulkin ja/tai itsepalvelukassat toimimaan että voisi ostaa ne päivittäistuotteet.. :D
/offtopic
Ironisesti nykyään kuuntelee mielummin sitä v*tun ruotsia yleisillä paikoilla kuin näiden "uussuomalaisten" jatkuvaa alawblawia.Käyttäytyykö suomalaisetkin ulkomailla samalla tavalla eli huutaa puhelimeen/keskustelee keskenään niin että kaikki ympärillä olijat varmasti kuulee mitä puhut jos/kun tiedät ettei kukaan ymmärrä sun puhetta?.
Keharimaa on niin kaukana, että täytyy huutaa kovaa, kun soittaa serkuille ja pyytää kylään jäädäkseen.
Quote from: DuPont on 07.11.2020, 00:11:15
Kuvasta päätellen siellä tulee elämään myös valkosuomalaisia...
Anteeksi etn..., taas väärin. Siis alkuperäi..., ei kun auttakaa nyt joku. :P
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. Herttoniemenrannassa taidettiin soveltaa samaa ideaa. Siitä taisi joku Oktavius kirjoittaa aikanaan blogissaankin. https://octavius1.wordpress.com/2008/12/01/herttoniemen-huijatut/
Saa nähdä miten tuo blogikirjoitus pätee sitten tämän Itäkeskus-proggiksen kanssa.
Quote from: Kallan on 07.11.2020, 09:05:29
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. ...
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
Sijoitusasunnot kyllä ymmärrän; nehän voi vuokrata sossun välityksellä matuille ja saada varmaa tuloa.
Ihmetellä pitää miten kehtaavat noita houreitaan, "visioitaan", julkisesti esitellä, kun on päivänselvää miten tulee käymään jos lähimaillakaan on yhtään kehitysmaiden roskasakkia.
Havainnekuvien "viihtyisä toriaukio" tulee olemaan mölisevien neekeri- ja ählämilaumojen kansoittama, huumekaupan ja muun vastaavan moku-rikastuksen iloisesti kupliessa.
"Eri uskontokuntien rukoushuoneet vierekkäin". Muslimit ja juutalaiset sopuisasti vierekkäisistä ovistaan sisään iltasella. Kumbayaa. Hehheh, uskoo ken tahtoo.
Quote from: haermae on 07.11.2020, 17:25:03
Quote from: Kallan on 07.11.2020, 09:05:29
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. ...
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
Sijoitusasunnot kyllä ymmärrän; nehän voi vuokrata sossun välityksellä matuille ja saada varmaa tuloa.
Olin ostelemassa asuntoja 90-2000-luvun taitteessa. Yksi ehdokas oli kaupungin omistama asunto ihan siistissä 60-luvun yksityisessä as. Oy:ssä.
Sisällä, sitten havaitsi millaisessa asumiskäytössä kämppä oli ollut.
Sisältä oli kivasti paskottu sisäovet, keittiönkaapit. Hakattu seinää kirveellä?
Kylpyhuoneesta särjetty iso osa kaakeleista.
Ei päästy hinnassa kaupungin kanssa samalle tontille, millä täyden sisärempan tarvitseva kämppä olisi mielestäni saanut maksaa siinä kohteessa. Toki parvekkeelta näkyi naapurissa ollut maineikkaan arkkitehdin jugendrakennus, mutta...
Silloin mamuja ja matuja oli radikaalisti vähemmän Suomessa, luultavasti tuhon olivat aiheuttaneet ihan kotoiset narkkarit?
Mutta on ollut varmaan kiva kokemus asua omilla rahoillaan sekoilevien sossun elättämien narkkien naapurina?
Ilmeisesti yhtiö oli ottanut kämpän haltuunsa häiritsevän käytöksen vuoksi ja kaupunki päättänyt myydä sen, koska remppaamatta taloyhtiökään ei olisi saanut sitä vuokralle.
Luultavasti kämppä oli päätynyt kaupungille perintönä, kun joku yksinäinen vanhus ei ollut ymmärtänyt testamentata sitä jollekin fiksummalle taholle?
Edit. Sisällä asunnossa eletystä elämästä tuli vähän tälläinen fiilis, kuin videon puolivälistä.
https://youtu.be/u4YlwtM4Mxs
Mutta omalla rahalla yhtiöön, johon tulee kaupungin asuntoja. Tai edes viereen. Juu, ei.
Quote from: haermae on 07.11.2020, 17:25:03
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
Sijoitusasunnot kyllä ymmärrän; nehän voi vuokrata sossun välityksellä matuille ja saada varmaa tuloa.
Siksi "sekoittava" asuntopolitiikka ei pelaa pitkällä tähtäimellä, jos "sosiaalisesti haasteellisten" osuus kasvaa riittävästi. Ketään ei voi määrätä asumaan asunnossa, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet omistaa, eikä ketään voi kieltää myymästä pois näitä osakkeita. Tulemme näkemään tulevaisuudessa paljon alun perin "sosiaalisesti sekoitettuja" asuinalueita, jossa kuitenkin lähes kaikki asukkaat ovat vuokralaisia.
Löytyisiköhän kannatusta sellaiselle säännölle, että isännöitsijä on velvollinen kertomaan asunto-osakkeen ostoa suunnittelevalle, kuinka suuri osa asunto-osakeyhtiön osakkeista on talossa asuvien omistuksessa? Isännöitsijähän tietää, kuka osakkeet omistaa ja kuka asunnoissa asuu, joten ajantasaisen tilaston ylläpitämisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.
Kaupungin asunnot -keskusteluun liityen oma havaintoni puolentoista kuukauden päästä takaa: olin kävelemässä Itä-Pasilassa kaupunginosan lounaisosan poikki, yöllä noin kello kahdentoista aikoihin, ja kun oli pimeää niin valaistuihin sisätiloihin näki oikein hyvin. Panin sitten merkille kun yhdessä rappukäytävässä nuori mieshenkilö harppoi raput alas sisääntuloaulaan, enkä ajatellut asiasta sen enempää. Hetkeä myöhemmin huomioni kiinnittyi siihen kun ihan kuin olisin nähnyt paljaan takapuolen? Toden totta, mies oli vetänyt housunsa nilkkoihin ja heilui rappukäytävässä perse paljaana. Mutta miksi ihmeessä? Hetkeä myöhemmin syy selvisi, kun mies kyykistyi ulostamaan keskelle sisääntuloaulaa. Miehellä oli selvästi vaikeuksia, ja hän alkoi tehdä ikään kuin jumppaliikkeitä. Käännyin nopeasti poispäin ja kiiruhdin tieheni, koska mies oli mahdollisesti vaarallinen. Pari hetkeä myöhemmin mies astui housut taas jalassa ovesta pihalle, näki minut, ja huusi perääni että "Hei missä vitussa me ollaan?" Vastasin että Pasilassa, ja mies huusi että "Pasilassa? Miten vitussa mä tänne oon joutunu?" Sitten hän kysyi minulta huutaen että "Hei mies vakoiletsä mua!? Siis vakoiletsä mua häh?!" En vastannut mitään, ja mies käveli minua kohti, mutta sitten kääntyi eri suuntaan ja käveli jonkin matkan päästä ohitseni. Kuulin vielä kun hän puhui itsekseen että jokin "pankki on mulle velkaa kymmenen milliä, ainaski!". Miehen kadottua näkyvistä käännyin ympäri ja kävin katsomassa rappukäytävää tarkemmin. Ulostehan se siinä oli lattialla ja "Helsingin kaupungin asunnot" -kyltti talon ulkoseinällä.
Muutettu parempi sanavalinta: päästä -> takaa.
Quote from: haermae on 07.11.2020, 17:25:03
Quote from: Kallan on 07.11.2020, 09:05:29
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. ...
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
--snip--
Ei ehkä Hommalla kukaan ole niin hullu, mutta tämän foorumin ulkopuolella sellaisia ihmisiä aivan varmasti on.
Quote from: Outo olio on 07.11.2020, 21:51:41
Kaupungin asunnot -keskusteluun liityen oma havaintoni puolentoista kuukauden päästä: olin kävelemässä Itä-Pasilassa kaupunginosan lounaisosan poikki, yöllä noin kello kahdentoista aikoihin, ja kun oli pimeää niin valaistuihin sisätiloihin näki oikein hyvin. Panin sitten merkille kun yhdessä rappukäytävässä nuori mieshenkilö harppoi raput alas sisääntuloaulaan, enkä ajatellut asiasta sen enempää. Hetkeä myöhemmin huomioni kiinnittyi siihen kun ihan kuin olisin nähnyt paljaan takapuolen? Toden totta, mies oli vetänyt housunsa nilkkoihin ja heilui rappukäytävässä perse paljaana. Mutta miksi ihmeessä? Hetkeä myöhemmin syy selvisi, kun mies kyykistyi ulostamaan keskelle sisääntuloaulaa. Miehellä oli selvästi vaikeuksia, ja hän alkoi tehdä ikään kuin jumppaliikkeitä. Käännyin nopeasti poispäin ja kiiruhdin tieheni, koska mies oli mahdollisesti vaarallinen. Pari hetkeä myöhemmin mies astui housut taas jalassa ovesta pihalle, näki minut, ja huusi perääni että "Hei missä vitussa me ollaan?" Vastasin että Pasilassa, ja mies huusi että "Pasilassa? Miten vitussa mä tänne oon joutunu?" Sitten hän kysyi minulta huutaen että "Hei mies vakoiletsä mua!? Siis vakoiletsä mua häh?!" En vastannut mitään, ja mies käveli minua kohti, mutta sitten kääntyi eri suuntaan ja käveli jonkin matkan päästä ohitseni. Kuulin vielä kun hän puhui itsekseen että jokin "pankki on mulle velkaa kymmenen milliä, ainaski!". Miehen kadottua näkyvistä käännyin ympäri ja kävin katsomassa rappukäytävää tarkemmin. Ulostehan se siinä oli lattialla ja "Helsingin kaupungin asunnot" -kyltti talon ulkoseinällä.
Itä-pasilassa on ainakin joku asuntola jossa on tapettu porukka tms.Se tosin myytiin ja käsittääkseni puretaan ja sijaitsee jossain junailijankadulla.Länsi-pasila sijaitsee radan toisella puolella joten en sanoisin itä-pasilassa että ollaan pasilassa vaan se on joko itä-pasilassa tai länsi-pasilassa niin ainakin kantikset osaa sijoittaa paikan oikeaan kohtaan,noiden välillä on kuitenkin vähän matkaa.:)
Imo en näe mitään pahaa siinä että kaupungin vuokrataloja on ranta-alueilla eli ei noi rantatontit nyt saa ainoastaan olla omistusasuntoja joista voi ostaa niitä kämppiä vain rahalla.Ketään ei tunnu huolettavan se velkaantuminen ja se että kaikilla on duuni jolla saatavalla liksalla maksaa sen kämpän?.En myöskään haluaisi sijoittaa niitä "spurguja" ja muita jonnekkin kauaksi kaupungin laitamille vain siksi että ettei ne "pilaisi" jonkun mielestä alueen maineen.Omasta mielestä noi sekoittamiset vaan pahentaa tilanteen eli omasta mielestä parasta olisi joku omistusasunnot omalle alueelle ja vuokratalot omalle.Toi tietenkin johtaisi siihen että porukka asuisi sellaisilla alueilla joihin on varaa enkä itse näe tossa sinäänsä mitään pahaa.
/edit
Oikeasti aika harva helsinkiläinen taitaa haluta asua jossain rannan läheisyydessä (koska esim kylmä tuuli yms eli mielummin sisämaahan hyvien yhteyksien varrelle ja jossa on lauhaa talvella eikä tuule pahemmin) ja noita haluaa vain jotkut landet joiden mielestä joku rantatontti on luksusta.Yleensä juuri junan tuomat on näitä pahimpia valittajia tyyliin joku talo on "paraatipaikalla" jossain niiden mielestä ja se pitäisi myydä tms.Tyypit asuneet kaupungissa vasta pari vuotta ja heti kertomassa miten täällä pitäisi asiat hoitaa.:D
/offtopic
Olen sanonut tästä aikaisemminkin mutta mun sanastossa toi spurgu on sellainen tyyppi joka nukkuu roskiksissa/pensaissa kännissä ja jolla voi olla esim kuset/paskat housussa,te ette ole nähneet tollaisia koska olette liian nuoria kun taas mun ikäiset/vanhemmat on noita nähneet.Ei näitä nykyisiä "juoppoja" voi oikein sanoa spurguiksi kun äijillä on puhtaat ja ehjät(ja on itse puhtaita)vaatteet päällä yms.Miksi muuten noita "juoppoja" pitäisi kannustaa päihteettömään elämään?.Oma motto on jotain elä ja anna muidenkin elää enkä olisi määräilemässä tai kertomassa miten muiden pitäisi elää.
Quote from: Kallan on 08.11.2020, 08:52:56
Quote from: haermae on 07.11.2020, 17:25:03
Quote from: Kallan on 07.11.2020, 09:05:29
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. ...
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
--snip--
Ei ehkä Hommalla kukaan ole niin hullu, mutta tämän foorumin ulkopuolella sellaisia ihmisiä aivan varmasti on.
Toi taitaa riippua aika paljon talosta eli millaista porukkaa on eli kaupungin talo jossa on työssäkäyviä vuokra-asunnoissa ei välttämättä ole niin paha kuin väitetään.Nykyään välttelisin ainakin sellaisia taloja joiden rapuissa on vain ulkomaalaisia nimiä.Toi sekoittaminen on kyllä omasta mielestä vähän älytöntä ja ymmärrän hyvin v*tutuksen määrää kun otat asuntolainan ja huomaat että naapuritalo on kaupungin vuokratalo johon sitten sijoitetaan porukkaa laidasta laitaan jos ajatuksena on myydä se kämppä joskus.
Quote from: Methodios on 08.11.2020, 13:24:49
Otan kantaa tässä Helsingin tilanteeseen, koska tunnen sen parhaiten. Helsingin punavihreänä logiikka on ollut varmistaa, että uusille alueille tulee noin 1/3 vapaarahoitteisia asuntoja, 1/3 jotenkin tuettuja asuntoja (esim hitas, nuorisoasunnot, opiskelija-asunnot säätiöiden asunnot) ja 1/3 täysin julkisesti omistettuja vuokra-asuntoja (esim kaupunki). Tämä näkyy hyvin uusien alueiden kaavoittamissa, jossa viherkommunistit pääsevät oikein valloilleen, mutta myöskin vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa tämä on ohjaava tekijä (eli ns hyville alueille on pakko saada tungettua esim Helsingin kaupungin asunnot oy:n eli tuttavallisemmin Hekan talo). Helsingin logiikkana on varmistaa ettei eriarvoisuus kasva, alueet eivät eriydy liikaa ja ei syntyisi ns huono-osaisia alueita. Eli kaikki suomalaiseen sosialismiin erittäin hyvin sopivia argumentteja. Ja kun niitä kaupungin asuntoja sitten jaetaan asukkaille, niin ei ole vaikea arvata, mikä ryhmä kiilaa jonossa ensimmäiseksi. Ainakin tällä foorumilla on riittävä ymmärrys vastaamaan tähän.
...
Kannattaa tutkia tuota ARA.n linkissä olevaa karttaa ja miettiä asiaa. Kannattaa myös miettiä, kannattaako Jätkäsaaresta ostaa kämppää vai mahdollisesti kannattaako rahat laittaa johonkin vähemmän monimuotoiseen asuinalueeseen. Sellaisia ei toki enää Helsinkiin tule.
Omakohtaisen kokemuksen perusteella täytyy kommentoida, että punavihreässä kaupunkisuunnittelussa on se erikoisuus, että eräissä asioissa halutaan näyttää kovin kapitalistiselta ja samanaikaisesti ollaan täysiä kommareita sitten toisissa asioissa.
Mitäkö tarkoitan?
Kapitalistia leikitään silloin kun kyse on autojen pysäköinnistä katujen varsiin, kerrostalojen yhteyteen rakennettavista autojen pysäköintipaikoista ja niiden määrästä sekä autojen liikkumisesta ylipäätänsä. Tällöin on ok ja oikeastaan suotavaa hössöttää markkinataloudesta.
Mutta auta armias jos yrität soveltaa sitä markkinataloutta sitten näissä kaavoitusasioissa. Silloin se ei menekään niin; kaavoituksessa "pitää ottaa huomioon segregaation torjuminen" ja joukkoliikenne ilmaiseksi. Mielellään sääkin samanlaiseksi kuin Hollannissa, jotta pyöräily onnistuu 24/7/365 (karkausvuosina 366). Kaikille sama lähtökohdat ja mielellään sama lopputuloskin, riippumatta siitä kuinka paljon toinen on nähnyt vaivaa menestyksensä eteen.
Välillä sitä kyllä mietii, että katkeruusko vuoden 1918 tapahtumistako näitä punavihreitä ohjaa kaavoittamaan näitä tulevia katastrofialueita vai mikä ihme näillä on omistusasumista vastaan. ???
Quote from: Melbac on 08.11.2020, 14:24:12
Quote from: Kallan on 08.11.2020, 08:52:56
Quote from: haermae on 07.11.2020, 17:25:03
Quote from: Kallan on 07.11.2020, 09:05:29
Jos ei asu niin laitetaan asumaan sosiaalisen sekoituksen nimissä? :flowerhat:
Sit voidaan taas leikkiä että kaikki on hyvin ja laulaa kumbayaa-laulua :flowerhat:
Totta puhuen, sosiaalinen sekoitus on muotia nykyään vihreissä ja eivätköhän he varmista että mukana on kaikenlaista asuntotuotantoa. Kovan rahan asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja samassa rakennuksessa tai ainakin lähekkäin. ...
Eikai kukaan enää ole niin hullu, että ostaa asunnokseen kämpän sellaisen kerrostalon vierestä, jossa tietää olevan kaupungin vuokra-asuntoja? Puhumattakaan siitä, että ostaisi samasta rakennuksesta. Luulisi kaikkien jo tietävän keitä siinä saa naapureikseen. Vai pidetäänkö sossu-matujen tuleva invaaasio visusti salassa uudisrakennuksen maksavilta asiakkailta?
--snip--
Ei ehkä Hommalla kukaan ole niin hullu, mutta tämän foorumin ulkopuolella sellaisia ihmisiä aivan varmasti on.
Toi taitaa riippua aika paljon talosta eli millaista porukkaa on eli kaupungin talo jossa on työssäkäyviä vuokra-asunnoissa ei välttämättä ole niin paha kuin väitetään.Nykyään välttelisin ainakin sellaisia taloja joiden rapuissa on vain ulkomaalaisia nimiä.Toi sekoittaminen on kyllä omasta mielestä vähän älytöntä ja ymmärrän hyvin v*tutuksen määrää kun otat asuntolainan ja huomaat että naapuritalo on kaupungin vuokratalo johon sitten sijoitetaan porukkaa laidasta laitaan jos ajatuksena on myydä se kämppä joskus.
Niinhän se riippuukin, työssäkäyvät ihmiset sattuneista syistä harvemmin(?) aiheuttavat häiriöitä. Ja olen samaa mieltä tuosta jälkimmäisestä lauseestasi, mihin viittasin epäsuorasti lauseessani. Käsittääkseni homma menee Helsingin kaupungilla niin, että ensin rakennutetaan ne kovan rahan asunnot, jotka jotkut onnettomat ostavat. Sen jälkeen tulee kaupungin vuokra-asunnot, jotka eivät ulkonaisesti poikkea omistusasunnoista. Ja näihin tulevat pääsääntöisesti nämä äbäläwäbälät ja sitten jos onni käy, niin ehkä joitain työssäkäyviäkin kantasuomalaisia.
Sosiaalinen sekoitus käynee tulevaisuudessa vielä hankalammaksi, jos suomalaisten määrä laskee ja kehitysmaalaisten määrä senkun paisuu jatkossa. Sitten tilastoija joutuu jo venyttämään käsitteitä saadakseen kaiken näyttämään edes vähän aikaa todellisuutta paremmalta.
Pakkohan sen HEKA:n ja muiden vuokrayhtiöidenkin on asuntoja rakentaa. Nyt kun Helsingissä on poikkeuksellisen isoja uusia aluerakentamishankkeita, niin luonnollisesti siellä on kaikkien toimijoiden asuntojakin. Kokolailla kaikissa kaupunginosissa Helsingissä, ja muissakin kaupungeissa, on myös niitä pelättyjä vuokra-asuntoja.
Piti oikein tarkistaa täältä omasta yläluokkaisesta punavihreästä kuplasta, niin Pelkästään Stadin kaupungin taloja on about 10 n. kilometrin säteellä, Saton, VVO:n, Nuorisosäätiön, HOAS:n, Diakonissalaitoksen jne taloja sitten moninkerroin enemmän. Puhumattakaan yksittäisistä kämpistä mitä ne omistavat pahaa-aavistamattomien porvarien muuten omistamissa taloissa. Lähin myynnissä oleva miljoonakämppä näkyy olevan tuossa naapuriin tulevassa uudisrakennuksessa. Kallein vuokrakämppä tarjolla tosin harmittavasti vain 2500€/kk.
Tämä artikkeli tuli vastaan Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka -ketjussa koskien sosiaalista sekoitusta ja punavihreää unelmaa. https://www.hs.fi/koti/art-2000006656363.html
Quote
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo tapauksista, joissa maahanmuuttajat pitävät kerrostaloasuntonsa ovea auki, seurustelevat rappukäytävässä ja kulkevat huoneistosta toiseen.
"Jotkut mieltävät rappukäytävän ikään kuin osaksi huoneistoa", Pynnönen sanoo.
Kun elämä, äänet ja hajut levittäytyvät rappukäytävään ja asuntoihin, naapuruussuhteet ajautuvat helposti törmäyskurssille. Lisäksi eripuraa aiheuttavat jätteiden lajittelu ja siivous.
"Osa käyttää liikaa vettä, ja kosteutta menee rakenteisiin. Suomessa ei voi kaataa kymmenen litran vesiämpäriä olohuoneen lattialle ja pestä."
Pynnönen on kuullut myös mitä kekseliäimmistä tavoista lämmittää asuntoa.
"Yhdessä asunnossa uuni oli pantu päälle ja luukku jätetty auki."
Kuten tavallista, "maahanmuuttajien" kansallisuutta ei muisteta mainita ja heidät esitetään sympaattisina, joskin hönöinä ressukkoina.
Quote
Hitas-järjestelmä lakkaa, kaupungin vuokra-asuntoja lisätään – Helsinki pyrkii tasaamaan alueiden eroja uudella asunto-ohjelmallaan
Helsinki luopuu hintasäänneltyjen asuntojen rakentamisesta eli hitas-järjestelmästä vuonna 2023. Samalla pääkaupungin vuotuinen asuntotavoite nostetaan 8 000 uuteen asuntoon (HU 3.–4.10.).
Valtuustoryhmät pääsivät sopuun Helsingin maankäytön ja asumisen ohjelmasta viime viikolla ja se hyväksytään valtuustossa keskiviikkona.
X
Hitaksesta luopuminen vähentää niin sanottua välimallin asuntotuotantoa, johon kuuluvat myös esimerkiksi asumisoikeusasunnot. Välimallia rakennetaan jatkossa Helsinkiin noin 20 prosenttia uusista asunnoista. Tuetun vuokra-asumisen, kuten Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen sekä opiskelija-asuntojen osuus kasvaa 25:stä 30 prosenttiin ja noin puolet on jatkossa vapaarahoitteisia omistusasuntoja.
X
POLARISOITUUKO Helsingin asuminen jatkossa entistä enemmän: pienituloisiin, jotka saavat kaupungilta vuokra-asunnon ja niihin, joilla on varaa – ja halua – maksaa esimerkiksi 500 000 euroa jätkäsaarelaiskolmiosta?
Sazonov vastaa, että keskeisin tekijä pitää asuntohinnat kohtuullisina on riittävä asuntotuotanto.
– Kun kysyntää on paljon, pitää lisätä tarjontaa.
Eriytymisen ehkäisyssä on Sazonovin mukaan tärkeää rakentaa vapaarahoitteista omistusasumista sinne, missä sitä ei nyt ei riittävästi ole.
Uudessa asumisen ja maankäytön ohjelmassa mainitaan erikseen esimerkiksi Malminkartano ja Kannelmäki.
X
VASEMMISTOLIITTO iloitsi tiedotteella ara-vuokra-asuntojen määrän lisäyksestä. Tavoite niiden rakentamisesta vuosittain tullaan kasvattamaan 1 750 asunnosta 2 400 asuntoon.
– Nostimme ohjelmaan, että segregaatiokehitystä on purettava myös tuomalla sekoittuneempaa tulotasoa alueille, joille hyväosaisuus on tiivistynyt. Tarvitsemme kohtuuhintaista vuokra-asumisen rakentamista sellaisille alueille, joissa sitä ei ennestään ole, linjaa neuvotteluissa mukana ollut vasemmistovaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mia Haglund.
Käytännössä se tarkoittaa Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen rakentamista esimerkiksi Lauttasaareen ja Pakila–Paloheinään.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3157136
Etenkin vihervasemmistossa sekoittavaa asuntopolitiikkaa pidetään varsinaisena Graalin maljana estettäessä maahanmuuton ikäviä lieveilmiöitä. Itse suhtaudun varsin skeptisesti sen siunauksellisuuteen, etenkin pitkällä tähtäimellä.
On kuitenkin tärkeää seurata, miten homma onnistuu. Toivottavasti kuitenkin asumismuotojen sekaisuutta mitataan jollain vähemmän staattisilla mittareilla kuin alueen uudisrakentamisen rahoitusmuodot. Ylläpitääkö kukaan reaaliaikasia tilastoja siitä, kuinka moni alueella on omistusasuja, eli asukas, joka omistaa joko asuntonsa tai sen hallintaan oikeuttavat osakkeet? Omistusasujilla on kohtuullisen matala kynnys muuttaa pois, jos yhtiön meininki tai ympäristö muttuu epämiellyttäväksi. Ostajia kyllä löytyy, varsinkin jos yhteiskunta kovalla vuokrasubventiolla varmistaa vuokraloordien toimeentulon.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007612404.html
Soten tarkoitus on köydyttää isot kaupungit ja rikastuttaa muut kunnat että saavat jokainen sen uimahallin jonne kuskataan linja-autolla porukkaa ja jonka on maksanut joku iso kaupunki kunnallisveroillaan?.
On väitetty, että maahanmuuttajien keskittymisellä olisi vaikutusta asuntojen hintaan. Se on todennäköisesti paskapuhetta, koska esimerkiksi tämä ilmeisen asiantuntevasti tehty artikkeli ei käsittele moista hypoteesia ollenkaan:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007614981.html
QuoteMYÖS Itäkeskus sijaitsee tulevan pikaraitiotien varrella, mutta siellä Raide-Jokeri ei näytä nostaneen hintoja. Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella osakehuoneistojen hinnat ovat laskeneet peräti 18,8 prosenttia. Miksi?
Huoneistokeskuksen myyntipäällikkö Tony Ravelin selittää asiaa sillä, että Itäkeskuksesta on ollut erinomaiset liikenneyhteydet muualle jo vuosikymmeniä. Raide-Jokeri ei siis olennaisesti muuta alueen saavutettavuutta.
QuoteRISTO KYHÄLÄN mukaan hintakehityksessä on olennaista rakennuskannan iän lisäksi se, miten hyvin alueet ovat pystyneet uudistumaan. Arvonkehitys on Kyhälän mukaan heikointa sellaisilla alueilla, jotka on rakennettu 1970-luvulla, jos rakentaminen on tyssännyt siihen.
Ilmiöstä kärsivät esimerkiksi Jakomäki ja Vantaan puolelta Hakunila. Molemmissa keskineliöhinta on viiden vuoden aikana pysytellyt juuri ja juuri 2 000 euron paremmalla puolella.
Sekoittava asuntopolitiikka kantaa jo nyt hedelmää,
Vihreiden, Vassareiden, SDP:n ja Kokoomuksen yli vuosikymmenen jatkutunut yhteinen pääkaupunkiseudun kehitysmaalaistamisprojekti eteenee hyvää vauhtia.
Vihreiden ja vassareiden harrastama autoilun hankaloittaminen ja muu ilmastoperseily tuo tietty vielä myös oman twistinsä tähän.
Tosin 'asiantuntijat' eivät oikein kovasta pinnistelystäkään huolimatta osaa sanoa mistä ihmeestä tämä johtuu, Koronaakin väläytellään.
QuoteDramaattinen muutos: Helsinki putosi kokonaan vetovoimaisten kaupunkien listalta – Tampere vetää nyt muuttajia
Helsinki ja Espoo ovat pudonneet kauas Suomen vetovoimaisimpien kaupunkien kärjestä, kertoo tuore tilasto.
Kun vuosina 2015–2019 Helsinki sai muuttovoittoa tammi–syyskuun aikana keskimäärin 2860 asukasta, niin tänä vuonna Suomen sisäinen nettomuutto Helsinkiin on vain 105 ihmistä.
– Ei voi sanoa, että muutto kotimaassa Helsinkiin olisi vähentynyt, vaan lähtö on lisääntynyt, kertoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupunkitieto -yksiköstä.
Hän korostaa, että Helsingin muuttovoitto on kaiken kaikkiaan suurempi ulkomailta tulevien muuttajien ansiosta, vaikka tänä vuonna heidänkin määränsä on pudonnut. Koronan tuoma ilmiö on esimerkiksi paluumuutto, eli ulkomailla asuvat suomalaiset ovat palanneet takaisin pääkaupunkiseudulle.
Espoossa taas muuttovoitto on kääntynyt selkeäksi -tappioksi.
Syytä suurille muutoksille voidaan tällä hetkellä kuitenkin vain arvailla
...
– Toisaalta Helsingin kehyskuntien muuttovoittojen määrä on kaksinkertaistunut viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna, Aro sanoo.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007613835.html
"Asuntojen hintaerot revenneet yhä suuremmiksi Helsingissä – Kartta näyttää, millä alueilla hinnat nousevat nopeimmin". Artikkeli maksumuurin takana, mutta löytyy täältä. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007614981.html?
Ratkaisuna toki pitäisi saada ihmisiä muuttamaan ongelma-alueille. Kummallista kyllä, tätä ongelmaa aiheuttavaa ainesta imuroidaan samanaikaisesti Suomeen samalla kun suomalaisten oma syntyvyys on alhaalla tai laskussa. Sitten halutaan väkisin sekoitella ihmisiä keskenään. Vähän kuin vettä ja öljyä yrittäisi sekoittaa keskenään mutta siten, että vettä syyllistetään ja öljyn määrää lisätään, veden määrän pysyessä kuitenkin vakiona tai peräti vähentyessä.
En kyllä aina ymmärrä tätä logiikkaa tämän kaupunkisuunnittelun taustalla. Mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä hullummaksi se tuntuu mutatoituvan vuosi vuodelta.
Hgin kaupunki rakentaa:
nuotiopaikka 60.000€ ( kaksi paikkaa 120.000€ )
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/36
Quote from: Titus on 01.12.2020, 19:10:43
Hgin kaupunki rakentaa:
nuotiopaikka 60.000€ ( kaksi paikkaa 120.000€ )
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/36
Käytetty materiaali oli varmasti vain poikkeuksellisen arvokasta sillä hetkellä.
Quote from: Kallan on 01.12.2020, 22:59:37
Quote from: Titus on 01.12.2020, 19:10:43
Hgin kaupunki rakentaa:
nuotiopaikka 60.000€ ( kaksi paikkaa 120.000€ )
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/36
Käytetty materiaali oli varmasti vain poikkeuksellisen arvokasta sillä hetkellä.
Isoista hirsistä olivat puukalusteet. Sellaista puutavaraa ei ehkä niin helposti saa nykyään.
Quote from: l'uomo normale on 01.12.2020, 23:48:02
Quote from: Kallan on 01.12.2020, 22:59:37
Quote from: Titus on 01.12.2020, 19:10:43
Hgin kaupunki rakentaa:
nuotiopaikka 60.000€ ( kaksi paikkaa 120.000€ )
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/36
Käytetty materiaali oli varmasti vain poikkeuksellisen arvokasta sillä hetkellä.
Isoista hirsistä olivat puukalusteet. Sellaista puutavaraa ei ehkä niinhelposti saa nykyään.
Ja vähempi ei puliukoille, romanneille ja matuille kelpaakaan.
^ niistä saa hyvän noden kun poltettava loppuu...
btw toinen paikka noista oli jo käyty vetämässä täyteen tageja :-X
:silakka:
Quote from: l'uomo normale on 01.12.2020, 23:48:02
Isoista hirsistä olivat puukalusteet. Sellaista puutavaraa ei ehkä niin helposti saa nykyään.
joo on tosiaan: 20cm x 40cm mittaan sahattu, kuorittu, kuivattu puu/hirsi 50€/m sis alv 24% :flowerhat:
Quote from: Titus on 01.12.2020, 19:10:43
Hgin kaupunki rakentaa:
nuotiopaikka 60.000€ ( kaksi paikkaa 120.000€ )
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/36
Toi on projekti josta helsinkiläiset saa äänestää ja siihen on varattu 120k,sisältää roskikset yms.Käsittääkseni koko summaa ei ole pakko käyttää vaan toi tarkoittaa että siihen on mahdollista saada max 120k.Aika kallista imo ja tolla rahalla pitäisi saada enemmän kuin 2kpl nuotipaikkoja roskiksineen.
^^^
Munkkiniemeen tulee paremman väen notski ja Kannelmäkeen Mätäojan varteen sitten se kunnon kokko, multikultin palvomis ja harrastuspiste. Nuotiopaikkoja keskelle kaupunkia, vain stadin nykyiset punikkivirheet kokkarejohdolla voivat yltää näin umpikusipäisiin projekteihin.
Vai onko kyseessä autojenpolttamisharjoitukset Ruotsin malliin? Himmeetä.
Quote from: Radio on 02.12.2020, 04:10:22
^^^
Munkkiniemeen tulee paremman väen notski ja Kannelmäkeen Mätäojan varteen sitten se kunnon kokko, multikultin palvomis ja harrastuspiste. Nuotiopaikkoja keskelle kaupunkia, vain stadin nykyiset punikkivirheet kokkarejohdolla voivat yltää näin umpikusipäisiin projekteihin.
Vai onko kyseessä autojenpolttamisharjoitukset Ruotsin malliin? Himmeetä.
Jotain tollaista tuli mieleen,yrität mennä munkkiniemeen tekemään nuotiota niin joku tulee yrittämään häätää sut pois koska "keksi joku syy",kantsussa taas paikan on vallanneet nistit/alkkikset/impparit/mamut.:)
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.12.2020, 23:54:39
Quote from: l'uomo normale on 01.12.2020, 23:48:02
Isoista hirsistä olivat puukalusteet. Sellaista puutavaraa ei ehkä niinhelposti saa nykyään.
Ja vähempi ei puliukoille, romanneille ja matuille kelpaakaan.
Siinä puistossa on päihdeporukkaa viihtynyt suhteellisen vähän. Eivät ne viitsiä talsia juna-asemien tienoilta sinne asti. Romaneja en ole muistanut siellä nähneeni, korkeintaan tien varren hiekkakentällä ovat aikaa viettäneet, silllä puistoissa kävely ja oleskelukaan eivät ole sen kulttuurin tyypillisintä vapaa-ajan harrastustoimintaa. Mamuja on, mutta päivystävän huumediilerin oloista mustaa miestä (tyyppi vaihtui välillä) en ole nähnyt tietyllä penkillä enää muutamaan kesään, vaan enemmän mamuperheet ovat siellä päiväsaikaan olleet.
Epäilyn kuulin että maahanmuuttajat omisivat tuonkin grillauspaikan.
Sinänsä alentavaa demokratianoloista leikittelyä, jossa annetaan pienehköjä rahasummia alaspäin puuhasteluihin. Toteutuu myös isommilla tasoilla.
Olisihan noillakin rahoilla tietty voinut rakentaa parkkipaikkoja...
(suunnittelu 20k€ + raksaosuus 40k€) X 2
^kyse ei ole kansalaisten ideoiden toteuttamisesta, vaan hinnasta. Toinen esimerkki oli Lauttasaaren uimalaituri.... 300.000€
QuoteKaupunki kertoo, miksi uimalaituri maksaa 300 000 euroa
Varsinaiset OmaStadi-kustannusarviot tehdään vasta nyt, kun äänestyksen tulokset ovat selvillä.
Ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg, miksi Vattuniemen uimalaituri maksaa 300 000 euroa?
"Koska kyse on kaupungin uimalaiturista, lähimmäksi laituria päättyvää ajoneuvoreittiä on hälytysajoneuvoa varten levennettävä. Tähän on varattu 50 000 euroa. Uimarin esteettömän kulkureitin perustaminen varsinaiselle laiturille vie yli 50 000 euroa. Suurelle, avomerisään kestävälle betoniponttonilaiturille järeine ankkurointeineen on varattu loppuosa, vajaa 200 000 euroa."
https://www.lauttasaari.fi/kysyimme-miksi-uimalaituri-maksaa-300-000-euroa/
Ja kyllä, joka centti poltetaan mitä näihin on osoitettu.
Quote from: no future on 02.12.2020, 07:32:15
Olisihan noillakin rahoilla tietty voinut rakentaa parkkipaikkoja...
Erinomainen idea. Pysäköintipaikat tuottavat tuloja parkkimaksuina sekä helpottavat liikkumista, kun taas pultsareiden ja matujen kansoittamat grillipaikat vain roskaa, meteliä ja järjestyshäiriöitä, ja kustannuksia näistä. Ihailtavaa realismia sinulta. :)
"..maahanmuuttajat omisivat tuonkin grillauspaikan.."
Vie sinne lapun kaikilla tarvittavilla kielillä että lahonsuoja-aineena on käytetty silavapohjaista eko-suojaa.
Quote from: HDRisto on 02.12.2020, 13:19:16
"..maahanmuuttajat omisivat tuonkin grillauspaikan.."
Vie sinne lapun kaikilla tarvittavilla kielillä että lahonsuoja-aineena on käytetty silavapohjaista eko-suojaa.
Ja grilli on pohjustettu grillaamalla silavaa.
Quote from: Melbac on 02.12.2020, 03:28:38
Toi on projekti josta helsinkiläiset saa äänestää ja siihen on varattu 120k,sisältää roskikset yms.Käsittääkseni koko summaa ei ole pakko käyttää vaan toi tarkoittaa että siihen on mahdollista saada max 120k.Aika kallista imo ja tolla rahalla pitäisi saada enemmän kuin 2kpl nuotipaikkoja roskiksineen.
Olettaisin, että ne kalleimmat osat tuosta kokonaisuudesta ovat nuo siivouspalvelut ja kipinävahdin palkkaaminen.
Quote from: HDRisto on 02.12.2020, 13:19:16
"..maahanmuuttajat omisivat tuonkin grillauspaikan.."
Vie sinne lapun kaikilla tarvittavilla kielillä että lahonsuoja-aineena on käytetty silavapohjaista eko-suojaa.
Ei auta thaikkuja ja vietnamiinoja yms vastaan.
Kuljin ohi, mestaa oli käytetty. Molemmissa grillissä oli hiiltyneitä hiiliä, siis sitä hiilihiiltä, mitä ei pysty enää polttamaan, toisessa lisäksi tupakantumppeja ja toisessa hiiltyneet oksankarahka. Taitava ehkä kykenee saamaan rantapusikoille hyötykäyttöä grillissä, en kyllä itse tiedä miten sellaisen materiaalin saisi palamaan. Sorsiakin ui vieressä ja muutaman kuukauden päästä valkoposkihanhia. :)
https://m.facebook.com/comment/replies/?ctoken=3516384131777101_3516387358443445&count=21&curr&pc=1&ft_ent_identifier=3516384131777101&eav=AfYy-ezsaXR8nU0yvYdaFb1qxVlfN-g4ENUSTMhkBqbJ-E9phw8Y5xJJRuLQ9eqA-tE&av=100055516329786&gfid=AQBf4FFbSoemHFTNThg
QuoteHelsingin kaupunkiympäristö
Kuten keskustelussa on tullut esiin, niin kaupunki ei voi toimia niin, että kannetaan grillikalusteet paikalle ja saadaan näin valmis nuotiopaikka.
Hankkeista halutaan kestäviä ja toimivia, eli ne suunnitellaan huolella.
Tässä hankkeessa suunniteltiin uudenlainen, avoin ja esteetön palvelu kaupunkilaisille. Hankkeen suunnittelu ja konsulttitoimistolla teetetty rakennussuunnittelu maksoivat yhteensä noin 22 000 euroa.
Suurin osa rahasta kului luonnollisesti nuotiopaikkojen rakentamiseen ja kalusteisiin.
Hankkeessa rakennettiin yksi isompi nuotiopaikka Kartanohaan viheralueelle, sekä pienempi Munkkiniemeen.
Nuotiopaikkojen maa-, pohja- ja kalliorakenteiden vaatimat työt sekä päällys- ja pintarakenteiden muokkaus maksoivat noin 20 000 euroa.
Nuotiopaikkojen kalusteet (grillit, roskikset, syväsäiliö, kalusteet ja opasteet) maksoivat noin 54 000 euroa.
Muita töitä hankkeessa oli noin 20 000 eurolla.
Helsingin kaupunkiympäristön selvitys nuotiopaikkojen kustannuksista.
Ullatus: omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007664171.html
QuoteUUSIEN ASUNTOJEN markkinoilla on syntynyt uusi ilmiö. Kerrostalojen gryndituotanto eli rakennusliikkeiden kuluttajamyyntiin tuleva omistusasuntotuotanto on menettänyt selvästi osuuttaan vuokra- asuntorakentamiselle.
Yhä useampi rakennettava uusi asunto päätyy joko sijoittajan tai Ara-toimijan omistamaksi vuokra-asunnoksi.
Uusien asuntojen omistusasuntomarkkinat käsittävät enää vain noin kolmasosan asuntotuotannosta.
QuoteTodellisuudessa vuokra-asuntojen osuus on kasvanut vielä enemmän kuin tilastot näyttävät. Myyntiin tulleista gryndiasunnoistakin suuri osa on päätynyt sijoitusasunnoiksi vuokrakäyttöön. Karkea sääntö on, että sijoittajien vahvasti operoimilla alueilla on jopa puolet myyntiin tulleista asunnoista päätynyt sijoitusasunnoiksi. Silloin ostajan omaan käyttöön on päätynyt enää alle viidesosa tuotannosta.
QuoteVapaarahoitteisten vuokra-asuntojen buumi saattaa aiheuttaa joillakin alueilla vuokra- ja omistusasumisen välisen tasapainon järkkymistä. Alueista saattaa tulla yksipuolisesti vuokra-alueita, kun omistusasunnoiksi suunnitellut kohteet tulevatkin vuokrakäyttöön.
Quote"Yksityiset vuokra-asunnot muuttavat alueita, joihin on rakennettu paljon pieniä asuntoja. Omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia. Siihen liittyy segregaatioriskejä, joita vilkkaan rakentamisen vaiheessa ei haluta ajatella", Ahola sanoo.
"Sekoittava asuntotuotanto" ei ehkä loppujen lopuksi olekaan niin sekoittavaa? Siihenhän on moneen otteeseen viitattu takeena siitä, ettei segregaatiokehitys Suomessa voi mennä samaan suuntaan kuin Ruotsissa.
Olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi Anni Sinnemäen näkemykset tähän liittyen.
Ja juuri kun luimme kuka saa sossun kämpät, tuet ja korvaukset. Me tienataan tällä, ja meillä tarkoitan tässä kokoomuksen sidosryhmiä. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista saa perunat nähdä korkeintaan unta.
Quote from: Waldseemüller on 05.12.2020, 17:41:58
Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista saa perunat nähdä korkeintaan unta.
Mamujen vuokra-asunnot eivät suinkaan ole kohtuuhintaisia, mutta toki asujilleen ilmaisia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.12.2020, 23:54:39
...
Ja vähempi ei puliukoille, romanneille ja matuille kelpaakaan.
Itse asiassa tuo umpipuu taitaa olla ilkivaltaa ajatellen hyvä ratkaisu. Lautarakennelmia monesti hajotetaan ihan käsin tai kevein työkaluin. Silmämääräisesti sanoisin, että noihin tarvitsee melkeimpä moottorisahan, joilloin homma taitaa tuntua liikaa työltä.
Toisaalta on aika masentavaa, ettei voida julkisten rakennelmien kanssa elää kuin Japanissa.
Quote from: Siili on 05.12.2020, 17:39:43
Ullatus: omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007664171.html
Artikkelin kommenttiosiossa on nimimerkki "konttorskan" hyvä tiivistys liittyen nk. sekoittavaan asuntotuotantoon (boldaukset minun):
QuoteOlet oikeassa, mutta asian ydin on se, että alueiden luonne ei muutu rakentamalla lisää vuokra-asuntoja jos tavoiteena on että tulisi omistusasumista. Tämä omistusasuminen on ollut kaupunkisuunnittelun agendalla vuosikymmenet. Niin päin se toimii että alueille joilla paljon omistusasumista saadaan lisää vuokra-asumista, mutta toisinpäin se ei toimi enää niin kuin joskus vuosikymmeniä sitten tai vielä noin 10 vuotta sitten. Silloin ajateltiin ja osin ilmeisesti ajatellaan vieläkin, että asettamalla pakottavaksi aratuotannon määrä saadaan automaattisesti sekoitettua omistusasumisen ja vuokra-asumisen määrät tavoitteiden mukaiseksi, mutta kun kunnilla ei enää ole tätä mahdollisuutta. Lääkettä millä tuotaisiin omistuasumista lisää lähiöihin ei ole olemassa. Omistusasuminen on nyt kasvavassa määrin pientaloalueiden ilmiö.
Ilmiö tästä kehityksestä on myös Vantaalla ja Espoossa. Ennen ongelmaksi katsottiin kunnallisen vuokra-asuntotuotannon liian suuri määrä alueella suhteessa niin sanottuihin kovan rahan asuntoihin. Asumistuki on muuttanut tilanteen kokonaan ja se oletettavasti tulee näkymään siinä, että tilanetta eivät säätele kunnat, eivät kaavoittajat, eivän MAL-sopimukset ARA-tuotantoa koskevien sopimusten kautta vaan pankit ja tontteja ostavat suursijoittajat.
Voisiko tilannetta verrata kieli- ja kulttuurikylpyihin? Nekin toimivat mainiosti niin kauan kuin kylvetettäviä on vähän ja "vettä" riittää, mutta "vesi" tuppaa hakeutumaan pois, kun kylpyyn tunkeutuu liian monta.
Quote from: Siili on 06.12.2020, 06:54:12
Ullatus: omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007664171.html
Poimin tällaisen kommentin talteen siltä varalta, että tällaiset punavihreän kuplan puhkaisevat kommentit katoavat pois HS:n kommenttiosiosta.
QuoteNytkö tämä sitten sanotaan ääneen vaikka se on ollut tiedossa. Ei Itä-Helsinki tule ikäpäivänä olemaan kuin segregaation tyyssija ja aina vain pahenee. Nyt esitetään usein, että vaaditaan Itä-Helsinkiin omistusasumista, joka tosiassa on vain vuokra-asumista. Nyt, kun on tiedossa mikä oikeasti on omistusasujan tilanne taloyhtiössä, missä on tolkuton yhteisessä vastuussa oleva lainamäärä, josta et vapaudu enää maksamalla oman asuntosi, niin miksi kukaan oikeastaan ostaisi ison asunnon uudesta talosta? Aiemmin niitä ostivat sellaiset, joilla oli jo omistusasunto, mutta vaikkapa eläkkeelle jäämisen vuoksi etsivät pienempää, mutta kuitenkin yksiötä suurempaa, olivat maksaneet koko kappahinnan ilman velkaosuutta. Sitten kuitenkin saivat todeta, että asuvat vuokratalossa, missä erilaiset asujat kuin omistajat ja lisänänä airbnb. Kuka on se joka ostaisi enää isoa asuntoa uustuotannosta? Ennen omistajan velka oli henkilökohtaista pankissa eikä se langennut naapureille. Kun omistajia ei tule asumaan ei, ei tule tapahtumaan mitään segregaation tasoittumista oikella omistusasumisella. Oikea omistusasuminen siirtyy kahteen kohteeseen vanhusten asuintaloihin, joissa ikäraja omistajlle 55+ tai sitten kehyskuntiin tai ehkä vanhaan asuntokantaan taloihin, missä on vain isoja asuntoja.
Kuka on se, joka kantaa vastuun taloyhtiöstä sitten kun koittaa se aika että tulee kaikki kustannukset korkean rakentamisen korjauksista joita ovat putket ja julkisivut ja ikkunat väistämättä noin 50 vuoden päästä?
Vanha arava oli siinä mielessä hyvä että taloissa oli kaikenkokoisia asuntoja ja vaatimus oli että asunnoissa on huone ja henkilö. Asunto ostettiin omaan käyttöön.
Eihän Itä-Helsinki ole tällä hetkellä uudisrakentamisen kohteena?
Muutenhan kyse on pelkästään omistusasumisen lähtökustannuksista, mitkä ovat karanneet ihmisten ostokyvyn ulottumattomiin, etenkin uusien asuntojen kohdalla. Kalasatamasta saa 10000€/neliö 38,5m2 kaksion, eikä taloyhtiölaina+vastike ole kuin 1350€, siihen sitten vielä rapiat 100 tonnia henk koht lainaa päälle. Jos omistusasuminen uusissa kämpissä maksaa säännönmukaisesti yli 2000 € kuukaudessa, niin siitä voi yksinkertaisempikin ekonomi laskea mitä se tarkoittaa keskimääräisillä kolmen tonnin bruttotuloilla.
Quote from: F1nka on 05.12.2020, 17:58:07
Itse asiassa tuo umpipuu taitaa olla ilkivaltaa ajatellen hyvä ratkaisu. Lautarakennelmia monesti hajotetaan ihan käsin tai kevein työkaluin. Silmämääräisesti sanoisin, että noihin tarvitsee melkeimpä moottorisahan, joilloin homma taitaa tuntua liikaa työltä.
Toisaalta on aika masentavaa, ettei voida julkisten rakennelmien kanssa elää kuin Japanissa.
Olen ihan samaa mieltä, joskus nämä järeät rakennelmat myös vaativat sellaiset peruustukset/työkoneet, että se väistämättä muuttaa ulkoilupaikan luonnetta. Pieni ja intiimi nuotiopaikka muuttuu isommaksi ja vähemmän intiimiksi. Ja ne rakennusmateriaalit eivät välttämättä sovi ympäristöön, esim. ulkoilualueen tienviitta tehty kiiltävästä teräsputkesta, eikä tummaksi maalatusta nelosnelosesta, koska jälkimmäinen voitaisiin hitaasti vuolla poikki, ja polttaa viereisessä nuotiopaikassa. Minulla on juuri tuollaisesta paikasta hyviä muistoja lapsuudesta asti, ja en tykkää tästä kehityksestä, mitä siellä joutuu näkemään, vaikka yrittäisi olla näkemättä. Nuotiopaikka onneksi on vanhanaikainen, mutta tienviitta on kiiltävää metallia keskellä metsää.
Eveliina Heinäluoma (Eeron tytär) aloittaa kirjoituksensa Helsingin Uutisissa:
"Kaikilla tulisi taustastaan riippumatta olla oikeus hyvään ja tulojansa vastaavaan asumiseen."
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3188156
Mutta kun yksi lause mielipidekirjoituksessa ei pelkästään riitä.
Quote from: Roope2 on 14.12.2020, 09:08:28
Eveliina Heinäluoma (Eeron tytär) aloittaa kirjoituksensa Helsingin Uutisissa:
"Kaikilla tulisi taustastaan riippumatta olla oikeus hyvään ja tulojansa vastaavaan asumiseen."
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3188156
Sosiaaliseen sekoitukseen uskotaan SDP:ssä (ainakin virallisesti) edelleen.
QuoteVaikka kaupunginosien eriytymiskehitys on Suomessa edelleen kansainvälisesti verraten maltillista, on meillä havaittavissa selkeitä merkkejä pääkaupunkiseudun asuinalueiden välisten erojen kasvusta. Lähiöitä onkin syytä kehittää kokonaisvaltaisesti niin, että palvelut, työpaikat, virkistäytymisalueet ja hyvät liikenneyhteydet ovat ihmisten kotien läheisyydessä. Lisäksi sekoittavalla asuntopolitiikalla eli sijoittamalla vuokra- ja omistusasumista samoihin kaupunginosiin on tärkeä rooli tasa-arvoisen kaupunkikehityksen ohjaamisessa. Hyväksytyssä AM-ohjelmassa panostetaankin SDP:n tavoitteiden mukaisesti lähiöalueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, erityisesti Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla.
Onhan tämä ihan mahtavaa. Suomalaisilla ei ole varaa asua kaupungissa mutta ei ole varaa omistaa autoakaan. Ollaan oikeassa vertaisryhmässä Kreikan, Slovakian, Latvian, Unkarin, Bulgarian ja Romanian kanssa.
On kyllä melkoisen paha ristiriita siinä että sekä asuminen että auton omistaminen on EU:n kalleinta. Tämä jos joku on täysin poliittinen valinta. Vastaavaa ei ole missään muussa maassa.
Quote
Euroopan unionin tilastotietoyksikkö Eurostatin tuoreimpien tilastotietojen mukaan reilulla kahdeksalla prosentilla (8,2 %) suomalaisista kotitalouksista ei ole tällä hetkellä varaa hankkia itselleen autoa.
Eurostatin tilastoissa kotitalouden autonhankkimiskyky kuuluu samoihin köyhyysmittareihin kuin esimerkiksi kyky lämmittää asuntoa ja käydä ainakin viikon mittaisella asunnon ulkopuolisella lomalla.
Enemmän niin sanottuja "autoköyhiä" on EU-alueella järjestyksessä enää vain Kreikassa (suhteellinen osuus väestöstä 8,7 prosenttia), Slovakiassa (9,9 %), Latviassa (13,3 %), Unkarissa (13,7 %), Bulgariassa (16,6 %) ja Romaniassa (23,4 %).
https://www.is.fi/autot/art-2000007685888.html
Quote from: jka on 16.12.2020, 12:12:17
Onhan tämä ihan mahtavaa. Suomalaisilla ei ole varaa asua kaupungissa mutta ei ole varaa omistaa autoakaan. Ollaan oikeassa vertaisryhmässä Kreikan, Slovakian, Latvian, Unkarin, Bulgarian ja Romanian kanssa.
On kyllä melkoisen paha ristiriita siinä että sekä asuminen että auton omistaminen on EU:n kalleinta. Tämä jos joku on täysin poliittinen valinta. Vastaavaa ei ole missään muussa maassa.
Quote
Euroopan unionin tilastotietoyksikkö Eurostatin tuoreimpien tilastotietojen mukaan reilulla kahdeksalla prosentilla (8,2 %) suomalaisista kotitalouksista ei ole tällä hetkellä varaa hankkia itselleen autoa.
Eurostatin tilastoissa kotitalouden autonhankkimiskyky kuuluu samoihin köyhyysmittareihin kuin esimerkiksi kyky lämmittää asuntoa ja käydä ainakin viikon mittaisella asunnon ulkopuolisella lomalla.
Enemmän niin sanottuja "autoköyhiä" on EU-alueella järjestyksessä enää vain Kreikassa (suhteellinen osuus väestöstä 8,7 prosenttia), Slovakiassa (9,9 %), Latviassa (13,3 %), Unkarissa (13,7 %), Bulgariassa (16,6 %) ja Romaniassa (23,4 %).
https://www.is.fi/autot/art-2000007685888.html
Suomi - pohjolan Balkan!
Mutta olemmehan sentään maailman mittakaavassa tiennäyttäjä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa - mitä Suomi edellä, sitä Kiina perässä!
'Huvittavaa' on, että 'trabanteilla' ajeleva, köyhien kotitalouksen Suomi lähettää laivalasteittain rahaa rikkaiden kotitalouksien Italialle, missä luigit ajelevat katto auki naureskellen Lamborghineilla. Samalla Italia lähettää matut Pohjolan kuihtuvien lihapatojen ääreen. Ja Suomen hallitus aikoo nostaa autoilun veroja vielä kovalla kädellä, mutta matujen oikeuksia ja resursseja lisätään silmät kiiluen. Suomalainen ei kohta pääse liikkumaan edes työpaikalleen - jos sellaista enää on - mutta valehteleva keharimaalainen voi liikkua tänne toiselta puolelta Maapalloa ja menee heti jonossa suomalaisen ohi.
Suomi - maailman tyhmin valtio.
Quote from: jka on 16.12.2020, 12:12:17
Onhan tämä ihan mahtavaa. Suomalaisilla ei ole varaa asua kaupungissa mutta ei ole varaa omistaa autoakaan. Ollaan oikeassa vertaisryhmässä Kreikan, Slovakian, Latvian, Unkarin, Bulgarian ja Romanian kanssa.
On kyllä melkoisen paha ristiriita siinä että sekä asuminen että auton omistaminen on EU:n kalleinta. Tämä jos joku on täysin poliittinen valinta. Vastaavaa ei ole missään muussa maassa.
Quote
Euroopan unionin tilastotietoyksikkö Eurostatin tuoreimpien tilastotietojen mukaan reilulla kahdeksalla prosentilla (8,2 %) suomalaisista kotitalouksista ei ole tällä hetkellä varaa hankkia itselleen autoa.
Eurostatin tilastoissa kotitalouden autonhankkimiskyky kuuluu samoihin köyhyysmittareihin kuin esimerkiksi kyky lämmittää asuntoa ja käydä ainakin viikon mittaisella asunnon ulkopuolisella lomalla.
Enemmän niin sanottuja "autoköyhiä" on EU-alueella järjestyksessä enää vain Kreikassa (suhteellinen osuus väestöstä 8,7 prosenttia), Slovakiassa (9,9 %), Latviassa (13,3 %), Unkarissa (13,7 %), Bulgariassa (16,6 %) ja Romaniassa (23,4 %).
https://www.is.fi/autot/art-2000007685888.html
Niin no, 9,5% kotitalouksista sai toimeentulotukea vuoden 2019 aikana että niin tota...
Yhdysvalloissa autolla kierrellessä ensin ihmetytti ja sitten nauratti, kun jossain Alabamassa jokaisen trailerin edessäkin oli 2-3 autoa parkissa. Uudehko Mustangi ja pick up piti olla, vaikka kämppä oli romahtamispisteessä oleva rotisko.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3193595
Helsingin lähiöön avatun ravintolan hinnat löivät asukkaat ällikällä – burgeri maksaa lähes saman kuin Kämpissä
Ja sitten valitetaan ettei firmat menesty suomessa,herttoniemenrantakin on "paremman väen" asuinalue jossa porukkaa on jonoksi asti että saa käydä "paremmassa ravintolassa".Missä hiton fantasiamaailmassa noi oikein elää?.Kerjäävät tietenkin jotain koronavustusta lisäksi tohon.:D
Quote from: Kallan on 14.11.2020, 10:28:38
"Asuntojen hintaerot revenneet yhä suuremmiksi Helsingissä – Kartta näyttää, millä alueilla hinnat nousevat nopeimmin". Artikkeli maksumuurin takana, mutta löytyy täältä. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007614981.html?
Ratkaisuna toki pitäisi saada ihmisiä muuttamaan ongelma-alueille. Kummallista kyllä, tätä ongelmaa aiheuttavaa ainesta imuroidaan samanaikaisesti Suomeen samalla kun suomalaisten oma syntyvyys on alhaalla tai laskussa. Sitten halutaan väkisin sekoitella ihmisiä keskenään. Vähän kuin vettä ja öljyä yrittäisi sekoittaa keskenään mutta siten, että vettä syyllistetään ja öljyn määrää lisätään, veden määrän pysyessä kuitenkin vakiona tai peräti vähentyessä.
En kyllä aina ymmärrä tätä logiikkaa tämän kaupunkisuunnittelun taustalla. Mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä hullummaksi se tuntuu mutatoituvan vuosi vuodelta.
Maakunnasta muuttaa porukkaa jotka ostavat kämppiä kaupungista ja/tai maakunnista ostetaan kämppiä täältä sijoitusasunnoiksi joka sitten johtaa siihen että noilla on ihan poskettomat luulot paljon noista voi pyytää?.Sitten ollaan kusessa kun kämpät ei menekkään kaupaksi kun kellään ole tai ole haluja maksaa noita summia.Näin helsinkiläisen näkövinkkelistä maakunnista tulevat ovat osittain syyllisiä näihin ongelmiin,suurin osa näiden päätösten tekijöistä jotka on aiheuttanut nämä ongelmat on syntyneet ja asuneet lapsuutensa jossain muualla kuin helsingissä.
Quote from: no future on 16.12.2020, 19:52:33
Quote from: jka on 16.12.2020, 12:12:17
Onhan tämä ihan mahtavaa. Suomalaisilla ei ole varaa asua kaupungissa mutta ei ole varaa omistaa autoakaan. Ollaan oikeassa vertaisryhmässä Kreikan, Slovakian, Latvian, Unkarin, Bulgarian ja Romanian kanssa.
On kyllä melkoisen paha ristiriita siinä että sekä asuminen että auton omistaminen on EU:n kalleinta. Tämä jos joku on täysin poliittinen valinta. Vastaavaa ei ole missään muussa maassa.
Quote
Euroopan unionin tilastotietoyksikkö Eurostatin tuoreimpien tilastotietojen mukaan reilulla kahdeksalla prosentilla (8,2 %) suomalaisista kotitalouksista ei ole tällä hetkellä varaa hankkia itselleen autoa.
Eurostatin tilastoissa kotitalouden autonhankkimiskyky kuuluu samoihin köyhyysmittareihin kuin esimerkiksi kyky lämmittää asuntoa ja käydä ainakin viikon mittaisella asunnon ulkopuolisella lomalla.
Enemmän niin sanottuja "autoköyhiä" on EU-alueella järjestyksessä enää vain Kreikassa (suhteellinen osuus väestöstä 8,7 prosenttia), Slovakiassa (9,9 %), Latviassa (13,3 %), Unkarissa (13,7 %), Bulgariassa (16,6 %) ja Romaniassa (23,4 %).
https://www.is.fi/autot/art-2000007685888.html
Niin no, 9,5% kotitalouksista sai toimeentulotukea vuoden 2019 aikana että niin tota...
Yhdysvalloissa autolla kierrellessä ensin ihmetytti ja sitten nauratti, kun jossain Alabamassa jokaisen trailerin edessäkin oli 2-3 autoa parkissa. Uudehko Mustangi ja pick up piti olla, vaikka kämppä oli romahtamispisteessä oleva rotisko.
Tuolla ei taida olla korkeita autoveroja/polttoaineen verotus on alhaista eli autot/bensa on halpoja?.nopealla vilkaisulla käytetyt mustangit maksaa jotain 20k dollaria eli n16k euroa,halvimmat saa n3k-15k dollaria.Toi auto/kämppä vertailukohteina on vähän huono koska meillä esim sama auto maksaa täällä 57k euroa niin sama on tuolla 35k dollaria eli huomattavasti vähemmän.
https://www.cbpp.org/research/federal-tax/policy-basics-where-do-federal-tax-revenues-come-from#:~:text=The%20three%20main%20sources%20of,and%20other%20taxes%20and%20fees.
Quote from: Melbac on 17.12.2020, 04:50:22
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3193595
Helsingin lähiöön avatun ravintolan hinnat löivät asukkaat ällikällä – burgeri maksaa lähes saman kuin Kämpissä
Ja sitten valitetaan ettei firmat menesty suomessa,herttoniemenrantakin on "paremman väen" asuinalue jossa porukkaa on jonoksi asti että saa käydä "paremmassa ravintolassa".Missä hiton fantasiamaailmassa noi oikein elää?.Kerjäävät tietenkin jotain koronavustusta lisäksi tohon.:D
Ihan normaalit hinnathan tuolla muuten on, Lounasburgerikin 11,90. 15-25 euroa ne burgeriateriat ja pizzat tuppaa olemaan, eikä toi sijainti nyt mitenkään tyypillisenä lähiönä kyllä mene.
Quote from: no future on 17.12.2020, 06:01:27
Quote from: Melbac on 17.12.2020, 04:50:22
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3193595
Helsingin lähiöön avatun ravintolan hinnat löivät asukkaat ällikällä – burgeri maksaa lähes saman kuin Kämpissä
Ja sitten valitetaan ettei firmat menesty suomessa,herttoniemenrantakin on "paremman väen" asuinalue jossa porukkaa on jonoksi asti että saa käydä "paremmassa ravintolassa".Missä hiton fantasiamaailmassa noi oikein elää?.Kerjäävät tietenkin jotain koronavustusta lisäksi tohon.:D
Ihan normaalit hinnathan tuolla muuten on, Lounasburgerikin 11,90. 15-25 euroa ne burgeriateriat ja pizzat tuppaa olemaan, eikä toi sijainti nyt mitenkään tyypillisenä lähiönä kyllä mene.
Noh,ihan miten haluat nähdä noi hinnat ja millaiset luulot on herttoniemenrannan asukkaista mutta epäilen ettei toi tuolla kauan ole asiakaskadon takia.Siinä lähellä on muitakin paikkoja jotka taitaa olla vielä paljon halvempia.Asiakkaat äänestävät rahoillaan ja jaloillaan.
Tämä on pientä mainostusta mutta Helsingin Perussuomalaiset ovat ottaneet yhdeksi vaalikärjekseen luonnon.
Youtube - Perussuomalainen Helsinki - Helsinkiläiset Perussuomalaiset luonnon puolesta. (https://www.youtube.com/watch?v=hNI23fFxqPg)
Quote from: Melbac on 17.12.2020, 06:22:33
Noh,ihan miten haluat nähdä noi hinnat ja millaiset luulot on herttoniemenrannan asukkaista mutta epäilen ettei toi tuolla kauan ole asiakaskadon takia.Siinä lähellä on muitakin paikkoja jotka taitaa olla vielä paljon halvempia.Asiakkaat äänestävät rahoillaan ja jaloillaan.
Treffipubihan tuolla sen burgereiden tason on määritellyt, ja viimeksi toissa kesänä käydessä oli kyllä parinkympin kieppeillä sielläkin safka.
Pari vuotta sitten tuli tuolla rannassa käveltyä, missä toi uusi rafla siis on, enkä kyllä ihan saanut selvyyttä että mitä koko satama-alueessa on tavoiteltu. Hiljaista oli silloin, ja tiiviisti rakennettu nukkumalähiöhän tuo Linnanrakentajantien ja rannan välinen alue lähinnä on. Nyt kun se uusi ostari prismoineen valmistui, niin ei ole tullut koko Hertsikassa edes käytyä. Kiitos koronashown.
Vihreää politiikkaa:
Ensin Vihreät vaikeuttavat autoilua pääkaupunkiseudulla ja sotkevat paikat matuilla ja neukkukuutioilla. Seurauksena autoilevat, omalla rahalla kämpän ostamaan pystyvät tympääntyvät menoon ja laaduttomaan ympäristöön ja muuttavat kehyskuntaan, mutta käyvät edelleen Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla töissä. Sitten Vihreät pahoittavat mielensä kun joku kehtaa ajaa autolla kehyskunnasta pääkaupunkiseudulle: tullit on saatava, jumalauta.
Vihreät siis omalla politiikallaan aiheuttavat autoilun lisääntyvää tarvetta, mutta eivät tietenkään ole kyllin älykkäitä sitä ymmärtääkseen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007694074.html
No niin, Hämeentien kaksivuotinen 'remontti' alkaa olla valmis Helsingissä.
Autoilta hävisi toinen kaista, fillarikommunistit saivat oman kaistan ja jalkakäytävä laajeni todella paljon, mikä on tietysti hyvä, koska silloin on helpompi väistellä narkkareita, raiskareita ja hipstereitä.
Kommenttiosio ei juurikaan täyty kiitoksista, mitä itse luin niin ainakin 90% oli suht kyrpiintynyt väylän uuteen muotoon, osa bisneksestä lähtenyt pois jo remontin alta eikä paluuta ole.
Mitä mieltä?
Quote"Nyt kadulle pitäisi löytyä oikeaa käyttöä. Siinähän on valtavat mahdollisuudet tehdä aivan toisenlainen katu entisen läpiajokadun paikalle", Nurmi sanoo.
Kadun oikea käyttötarkoitus on liikenne. Mutta eihän tätä Helsingissä tajuta.
Laittakaa kaikki vaan kynsistudioiksi, etnoruokamarketeiksi, kebuloiksi ja basaareiksi, kaupat eivät palaa. Artikkelin pyöräilijät, vaunumammat ja skeittari eivät osta mitään maitotölkkiä painavampaa.
Onneksi uusi, kavennettu Hämeentie on entistä helpompi sulkea istumalla. Vinkki vain ilmastokapinallisille.
Ni-Danissa ja Fin Budossa tuli joskus käytyä. Muuten tuo alamäki on täysin merkityksetön paitsiopaikka.
Quote from: Waldseemüller on 20.12.2020, 19:37:19
Quote"Nyt kadulle pitäisi löytyä oikeaa käyttöä. Siinähän on valtavat mahdollisuudet tehdä aivan toisenlainen katu entisen läpiajokadun paikalle", Nurmi sanoo.
Kadun oikea käyttötarkoitus on liikenne. Mutta eihän tätä Helsingissä tajuta.
Laittakaa kaikki vaan kynsistudioiksi, etnoruokamarketeiksi, kebuloiksi ja basaareiksi, kaupat eivät palaa. Artikkelin pyöräilijät, vaunumammat ja skeittari eivät osta mitään maitotölkkiä painavampaa.
Onneksi uusi, kavennettu Hämeentie on entistä helpompi sulkea istumalla. Vinkki vain ilmastokapinallisille.
Ni-Danissa ja Fin Budossa tuli joskus käytyä. Muuten tuo alamäki on täysin merkityksetön paitsiopaikka.
Minäkin kävin noissa budoliikkeissä, viimeksi ennen 'remonttia' ostamassa kung-fu-tossut. Ja joissain etnomarketeissa. Onkohan noita liikkeitä enää? Tuskin tulee lähdettyä katsomaan kun ei enää tiedä, minne auton saa.
Tänään kävelin tuota Hämeentien Hakaniemen päätyä jonkun matkaa, niin tosiaan mahtuu kävelemään kun jalkakäytävää on joku 3-5m paikasta riippuen...
Pyörätie menee siinä vieressä eri tasossa, mutta eiköhän "ahtauden" vuoksi kumminkin suurin osa ajele vanhaan tapaan jalkakäytävällä.
Bussien ränni on aivan järkyttävän kapea: bussin yli kummallekkin puolelle yhteensä jää alle ½m. Esim Neljännen linjan raitiovaunupysäkin kohdalla on "shikaani" tiessä ja dösät mahtuu nippanappa menemään siitä. Jos talvella tuota ränniä ei aurata aivan kiveystä pitkin, niin bussit ei mahdu ajamaan ilman, että toinen puoli viistää hankea.
Toinen havainto oli Kauppahallin kohdalla, että pyörätie/jalkakäytävä valuttaa veden bussiränniin ja se roiskuu siitä jalkakäytävän päälle asti. Vedellä näytti olevan syvyyttä 5-10cm vaikkei edes satanut vaan vähän ripeksi... Siihen vaan terdeä pystyyn :D
Voi olla, että tuota säädetään vielä muutamasta kohti aika hartaasti :-\
Quote from: Titus on 20.12.2020, 20:27:20
Tänään kävelin tuota Hämeentien Hakaniemen päätyä jonkun matkaa, niin tosiaan mahtuu kävelemään kun jalkakäytävää on joku 3-5m paikasta riippuen...
Pyörätie menee siinä vieressä eri tasossa, mutta eiköhän "ahtauden" vuoksi kumminkin suurin osa ajele vanhaan tapaan jalkakäytävällä.
--snip--
Sama juttu muuten tuon Lauttasaaren sillan kanssa. Tilaa kävelijöille on nyt turhankin kanssa, kesällä toki enemmän on liikkujia mutta valtaosan ajasta sillalla ei ole juuri kävelijöitä, autoilijoita kylläkin. Edes ne kalastajatkaan eivät siellä jatkuvasti ole, vaikka he toimivat yhtenä(?) tekosyynä sillan autokaistojen poistamiselle. Toki kyseinen silta vaati korjausta muutenkin kuntonsa puolesta.
Sinnemäen mukaan ym silta aurataan talvella täyteen lunta, että sikäli liian tilan ongelma katoaa ainakin talven ajaksi (jos tulee lunta koska ilmastonmuutos johon Sinnemäki ei vissiin usko).
Traficom on selvittänyt suomalaisten näkemyksen ihmishengen arvosta – maksuhalukkuutta löytyi miljoonien eurojen edestä
QuoteIhmishengen arvottamista liikenteessä on nyt tutkittu ensi kertaa nimenomaan Suomessa kerätyn aineiston pohjalta.
Tommi Lempinen
10:31
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa uunituoreessa tutkimuksessa on tutkittu ensimmäistä kertaa suomalaisten maksuhalukkuutta kuolemien sekä loukkaantumisten välttämiseksi henkilöautolla kuljettaessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä maksuhalukkuutta on tarkasteltu aina ruotsalaisen aineiston perusteella.
Tutkimuksen mukaan tilastollinen ihmishengen arvo Suomessa on keskimäärin noin 2,4 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa, että suomalaiset olisivat siis valmiita maksamaan keskimäärin noin 2 400 000 euroa toimenpiteistä, joilla kuoleman liikenteessä voi välttää. Vakavan loukkaantumisen välttämisen arvo on puolestaan samaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 900 000 euroa ja lievän loukkaantumisen välttämisen arvo 60 000 euroa.
Traficomin materiaalissa korostetaan, että kyseiset luvut eivät sellaisenaan määritä arvoa elämälle tai terveydelle, vaan kyse on liikenteessä otettuihin riskeihin liittyvistä valinnoista, eli siitä, miten paljon ihmiset ovat halukkaita maksamaan erilaisia riskejä alentavista toimista.
Ihmiselämän arvottamisen tutkiminen on siis olennaista erityisesti siksi, että eurojen avulla on mahdollista arvioida esimerkiksi erilaisten liikenneturvallisuuteen vaikuttavien investointien kannattavuutta.
– Suomalaisessa tutkimuksessa omana erityispiirteenä aikaisempiin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna oli se, että tutkimuksessa kysyttiin maksuhalukkuudesta sekä vakavien että lievien onnettomuuksien välttämisen näkökulmasta. Vakavien ja lievien onnettomuuksien tilastollinen erottelu on tärkeää muun muassa liikenneturvallisuuden vaikuttamiskeinojen kohdistamiseksi, Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki sanoo viraston lähettämässä tiedotteessa.
https://www.is.fi/autot/art-2000007695720.html
Eli, tuosta summia joiden perusteella voidaan kaataa miljoonia ja taas miljoonia pyöräteiden parantamiseen Hgissä... pyöräilijöitä kun on kuollut vaikka kuinka monta viime vuosina (melko suuri osa omaa syytään: kännissä pyöräillessä ja/tai ruuhkaliikenteen seassa riehuessa).
Liikenteen turvallisuuden parantaminen, vihervasemmistolaista silkkaa kommunismia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.12.2020, 19:11:16
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007694074.html
No niin, Hämeentien kaksivuotinen 'remontti' alkaa olla valmis Helsingissä.
Autoilta hävisi toinen kaista, fillarikommunistit saivat oman kaistan ja jalkakäytävä laajeni todella paljon, mikä on tietysti hyvä, koska silloin on helpompi väistellä narkkareita, raiskareita ja hipstereitä.
Kommenttiosio ei juurikaan täyty kiitoksista, mitä itse luin niin ainakin 90% oli suht kyrpiintynyt väylän uuteen muotoon, osa bisneksestä lähtenyt pois jo remontin alta eikä paluuta ole.
Mitä mieltä?
Varsin moni liiketila tyhjeni remontin aikana ja seuraavia vuokralaisia ei ole nopeasti tulossa. Joukkoliikenne kulkee huomattavasti nopeammin remontoidun pätkän läpi, mutta juuri mitään syytä pysähtyä sen matkalla ei ole.
Hakaniemessä on kauppahalli, siinä ne pysähdyksen syyt suunnilleen ovat. Vanha eloisa tie muutettiin steriiliksi läpikulkuväyläksi minimaalisilla palveluilla. Siinä on hyvä hipsteripyöräillä ei minnekkään.
Kun jokin katu muutetaan kävelykaduksi tai korkeintaan joukkoliikennekaduksi niin pian kadun varrella olevat liikkeetkin vähenevät roimasti. Puliukot sen sijaan viihtyvät mainiosti kävelykaduilla.
Jyväskylän keskusta on hyvä esimerkki miten keskustan liiketilat tyhjenee kun liike toisensa jälkeen siirtyy muutaman km päässä sijaitsevaan uuteen kauppakeskukseen.
Eivätkös ne meinaa Tampereellakin jättää Hämeenkadun pelkästään sen niin paljon porua herättävän ratikan varaan?
Kenties peltomarketit ovat väistämätön kehityskulku joka tapauksessa.
Tuo on totta, että moni liike on laittanut ovet kiinni ja uudet yrittäjät näissä tiloissa ovat vaihtuneet tiuhaan. Se, että liike sijaitsisi Hämeentiellä onkin yht'äkkiä rasite koska ei kukaan sinne tule kauempaa ja lähempää pääsee spåralla keskustaan. Eiköhän tuohon jotain sidukkakeskittymää leivota koronan jälkeen.
Pikkuhiljaa rupeaa valkenemaan, että mitä oikein on tullut tehtyä:
Helsingin liikennesuunnittelu on todellista hölmöläisten hommaa, ja se näkyy uutta Hämeentietä koskevissa säännöissä
QuoteHämmeentie oli pitkään yksi Helsingin valtaväylistä, kunnes se suljettiin keväällä 2019 muutostöiden takia. Pohjoisesta etelään pääsi mainiosti polkupyörällä Sörnäisten rantatietä, radanvartta tai Kallion hauskojen pikkukatujen läpi. Se ei kuitenkaan riittänyt pääkaupungin polkupyöräpainotteiselle liikennesuunnittelulle, vaan Hämeentien kahdesta autokaistasta toinen valloitettiin polkupyörille. Ja ennen kuin kaikki hyökkäävät kirjoittajan kimppuun, kerrottakoon, että hän liikkuu puolet vuodesta pääosin polkupyörällä.
Hämeentie avattiin virallisesti käyttöön viikko sitten, kun raitiovaunutkin pääsivät liikkumaan tuttua reittiä. Tavarankuljetus on otettu muutostöissä huomioon, sillä kadunvarressa on uusia lastausalueita. Ne on merkitty liikennemerkillä ja katuun maalatulla keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä.
ENSIMMÄINEN OHJE oli, että lastausalueita käytetään myös pysähtymiseen eli esimerkiksi matkustajan kyytiin ottamiseen tai kyydistä jättämiseen. Lisäksi todettiin, että pysäköinnin- ja lastausalueiden valvontaa on tehostettu.
Sitten Helsingin kaupungilla todettiin, että sen toimittamassa tiedotteessa olikin virhe. Tuli uusi viesti, missä todettiin, että henkilöautot eivät saa pysähtyä lastausalueilla ottamaan matkustajia kyytiin. Eikä kadulle siis tietenkään voi pysähtyä jättämään matkustajaa pois. Hämeentiellä (yksikaistainen) pysähtyminen on kielletty, eikä kadulla saa pysäköidä lainkaan.
Helsingin kaupungin päätöstä on täysin mahdoton ymmärtää. Miten on ajateltu vaikkapa liikuntarajoitteisten kuljetukset. He kun eivät kaikki voi mennä paikasta toiseen polkupyörällä, vaan saattavat tarvita esimerkiksi taksin palvelua. Eivätkä taksitkaan siis saa Hämeentiellä ottaa heitä kyytiin tai jättää pois kyydistä.
https://tekniikanmaailma.fi/helsingin-liikennesuunnittelu-on-todellista-holmolaisten-hommaa-ja-se-nakyy-uutta-hameentieta-koskevissa-saannoissa/
;D
Quote from: -PPT- on 21.12.2020, 19:23:59
Kun jokin katu muutetaan kävelykaduksi tai korkeintaan joukkoliikennekaduksi niin pian kadun varrella olevat liikkeetkin vähenevät roimasti. Puliukot sen sijaan viihtyvät mainiosti kävelykaduilla.
Jyväskylän keskusta on hyvä esimerkki miten keskustan liiketilat tyhjenee kun liike toisensa jälkeen siirtyy muutaman km päässä sijaitsevaan uuteen kauppakeskukseen.
Eivätkös ne meinaa Tampereellakin jättää Hämeenkadun pelkästään sen niin paljon porua herättävän ratikan varaan?
Kenties peltomarketit ovat väistämätön kehityskulku joka tapauksessa.
Se on vähän kuin maahanmuutossa. Veto- ja tyntötekijät. Helsingissä ja suurissa kaupungeissa panostetaan työntötekijöihin viemalla kivijalkaliikkeiltä asiakkaat, kuten Hämeentiellä. Peltomarkettien vetovoima - ne autoilevat asiakkaat ovat siirtyneet niihin, kun autoilu kaupungissa on tehty vaikeaksi - vetävät liikkeet kivijaloista peltomarketteihin. Ja teistä ei tosiaan tule olohuoneita, vain veiläkin kuolleempia kuiluja. Odotan innolla sitä uutta Tuusulanväylästä värkättävää "kaupunkibulevardia". Siitä tulee kuin Mäkelänkatu marraskuussa. Kuolleempi vain. Ja sitten vihreät kaupunginäidit ihmettelevät, miten siinä niin pääsi käymään? ;)
Quote from: P on 22.12.2020, 18:12:13
Se on vähän kuin maahanmuutossa. Veto- ja tyntötekijät. Helsingissä ja suurissa kaupungeissa panostetaan työntötekijöihin viemalla kivijalkaliikkeiltä asiakkaat, kuten Hämeentiellä. Peltomarkettien vetovoima - ne autoilevat asiakkaat ovat siirtyneet niihin, kun autoilu kaupungissa on tehty vaikeaksi - vetävät liikkeet kivijaloista peltomarketteihin. Ja teistä ei tosiaan tule olohuoneita, vain veiläkin kuolleempia kuiluja. Odotan innolla sitä uutta Tuusulanväylästä värkättävää "kaupunkibulevardia". Siitä tulee kuin Mäkelänkatu marraskuussa. Kuolleempi vain. Ja sitten vihreät kaupunginäidit ihmettelevät, miten siinä niin pääsi käymään? ;)
Ja vihreät miehet. Kokemuksesta voin sanoa; vaikka kerrot syyn niin se jätetään täysin huomioimatta koska vihreät kaupunkisuunnitteluteoriat jotka ovat välillä todellisuudesta reilustikin irrallaan. Ja homma jatkuu eikä mistään ole opittu yhtikäs mitään, koska
eihän se vika voinut olla siinä jutussa, lähteet plz.
Parasta tässä Hämeentien pyöräilyunelmassa on, että se 1.1 km pätkä ei johda mihinkään mistään.
Eli Kurvista (johon halutakseen pitää tulla kiertotietä ja ylämäkeä) Hakaniemeen josta ei pääse kunnollista pyörätietä eteenpäin mitään reittiä.
Idästä ja pohjoisesta tulevat ajavat rantatien kautta keskustan suuntaan, kuten myös Mäkelänkadun suunnasta tulevat.
:roll:
Helsingin voisi muuttaa pihakaduksi kokonaan.
Quote from: -PPT- on 21.12.2020, 19:23:59
Kun jokin katu muutetaan kävelykaduksi tai korkeintaan joukkoliikennekaduksi niin pian kadun varrella olevat liikkeetkin vähenevät roimasti. Puliukot sen sijaan viihtyvät mainiosti kävelykaduilla.
Jyväskylän keskusta on hyvä esimerkki miten keskustan liiketilat tyhjenee kun liike toisensa jälkeen siirtyy muutaman km päässä sijaitsevaan uuteen kauppakeskukseen.
Eivätkös ne meinaa Tampereellakin jättää Hämeenkadun pelkästään sen niin paljon porua herättävän ratikan varaan?
Kenties peltomarketit ovat väistämätön kehityskulku joka tapauksessa.
Joo Jyväskylän keskusta on kyllä ollut aika tyhjän oloinen perus henkkamaukkaketjuja ja olutkuppiloita ja lattekahviloita lukuunottamatta, kun viimeksi siellä pyörin. Tapanani oli vähintään pari kertaa vuodessa käydä tuolla suunnilla. Muutenkin kyseinen pitäjä laittanut kummiin paikkoihin rahaa kuten se ihmeen Satamakadun laskeminen ja kattaminen Paviljongin kohdalta.
Tampereella sentään Hämeenkadun liikkeisiin pääsee autolla, koko kadun alle on louhittu parkkitunneli, josta pääsee useista kohdista hissillä parhaimmillaan jopa suoraan liiketiloihin (Stockmann). Tunneli siis menee Tammerkoskelta aina Rautatieasemalle asti (en ole aiemmin tajunnut, mutta kuvasta päätellen jopa Tullintorille asti). Ainoa, mikä tuossa toki on esim. IdeaParkiin verrattuna ongelmana, on se että pysäköinti on maksuullista ja kohtuullisen tyyristä.
Toisaalta en osaa verrata, koska tuonne olen ajanut ja säilönyt autoani yksinomaan firman piikkiin enkä enempää hintoja ajatellut kunhan kuitin sain talousosastolle.
Helsingissä mitään vastaavaa ei näemmä harrastettu Hämeentien kohdalla. Onhan siellä keskustassa toki se iso tunneliverkosto muun muassa Elielin aukion alla ja Kampin ja Forumin parkkihallit, lisäksi kaikki huoltotunnelit, jotka ovat yritysten pysäköintiä varten. Esim Kaivokadun yritysten huoltoliikennettä ja pysäköintiä varten pitää ajaa Töölönlahdenkadulta siitä Oodin kulmalta alas ja psäköintitilasta pääsee suoraan esim siihen Clas Ohlsonin taloon hissillä.
Liitteenä P-Hämpin hinnat ja pohjapiirros hisseineen.
Quote from: Titus on 22.12.2020, 20:14:10
Parasta tässä Hämeentien pyöräilyunelmassa on, että se 1.1 km pätkä ei johda mihinkään mistään.
Eli Kurvista (johon halutakseen pitää tulla kiertotietä ja ylämäkeä) Hakaniemeen josta ei pääse kunnollista pyörätietä eteenpäin mitään reittiä.
Idästä ja pohjoisesta tulevat ajavat rantatien kautta keskustan suuntaan, kuten myös Mäkelänkadun suunnasta tulevat.
:roll:
Itse helsingissä kasvaneena en pidä näiden baana ideoista ollenkaan koska noi aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia kun pyöräilevät väkijoukoissa eli on tientukkeena ja aiheuttavat vaaratilanteita päivittäin.Olen siis kasvanut helsingissä ja pyöräillyt täällä jo snadista lähtien ja en todellakaan ajattele että jossain keskustassa pitäisi pystyä pyöräilemaan.omasta mielestä tonne pitäisi laittaa pyöräilykielto ettei tapahtuisi niitä kuolemia ja muita törmäyksiä yms.Jalkakäytävät on muutenkin ahtaita ja nyt noi idiootit on halunnut vielä tunkea sinne väen väkisin jotain pyöräilijöitä.:facepalm:
Quote from: Titus on 22.12.2020, 20:14:10
Parasta tässä Hämeentien pyöräilyunelmassa on, että se 1.1 km pätkä ei johda mihinkään mistään.
Eli Kurvista (johon halutakseen pitää tulla kiertotietä ja ylämäkeä) Hakaniemeen josta ei pääse kunnollista pyörätietä eteenpäin mitään reittiä.
Idästä ja pohjoisesta tulevat ajavat rantatien kautta keskustan suuntaan, kuten myös Mäkelänkadun suunnasta tulevat.
:roll:
Tarkoitushan tuolla on ohjata henkilöautovirrat pois Pitkältäsillalta ja Kaisaniemestä. Aiemminhan Hämeentie oli vain läpiajoväylä Lahdentieltä ja Tuusulanväylältä keskustaan.
Itse kun yksityistyöautoilevana asun tässä parin korttelin päässä, niin työmaa ja muutokset ei ole vaikuttanut juuri ollenkaan liikenteen sujuvuuteen. Viidettä Linjaa/Haapaniemenkatua pääsee Rantatielle kumpaan suuntaan vain, ja Rantatien liikenne on ollut koko ajan yllättävän sujuvaa. Samoin Lahdentien ja Tuusulanväylän suuntaan pääsee edelleen aivan hyvin, ja sieltä tänne. Parkkipaikkojakin on koko ajan tarjolla, vaikka joutuisikin jättämään "nurkan taakse" Hämeentieltä katsoen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007706542.html
QuoteLeppävaaran keskusta muuttuu täysin – Uudet havainnekuvat esittelevät ristiriitoja aiheuttanutta suunnitelmaa
QuoteRautatieaseman tuntumaan nousee lähivuosina kymmenkunta uutta tornitaloa. Päättäjät saivat patistella arkkitehtejä, jotta nykyisen pysäköintipaikan tienoosta kuoriutuisi viihtyisä aukio.
Ensin pahoitteluni espoolaisille siitä, että kirjoitan Espoosta, vaikken tunne seutua sen paremmin. Virheet korjattakoon.
Mutta kuten jutusta käy ilmi, Leppävaaraan on tulossa muutamassa vuodessa useita tornitaloja. Ja mikäs siinä, alue on liikenteellisesti ihanteellinen, kehä ykkönen kulkee siinä ja rautatiekin palvelee ihmisiä, bussit liikkuvat ja Raide-Jokerikin on tulossa auttamaan kauppakassien kannossa. Alueella on paljon palveluja ja mukavia paikkoja, iso kauppakeskuskin. Kuulostaa ihan kivalta.
Paitsi että kun lukee kommenttiosiota niin tulee vaikutelma, että nyt ollaan menossa liian pitkälle: betonikuutioita rakennetaan betonikuution peräänkin luontoa säästämättä. Samalla hintataso on sellainen, että alueella voivat asua vain joko hyvätuloiset ( omalla rahalla ) tai sitten Kela-asiakkaat ( hyvätuloisten omalla rahalla ) - keskituloiset ja tavalliset työssäkäyvät ovat pakotettuja nostamaan kytkintä halvempien asuntojen perään. Moni myös saattaa vaihtaa maisemaa kohdattuaan ympäristön iloisen, monikulttuurisen elämän.
Kärjistettynä voisi sanoa, että alueella tulee asumaan vain köyhiä ja rikkaita. Jokaista rikasta kohti on 500 köyhää - keskiluokka lähti jo Vihtiin, Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Lohjalle. Pian ne rikkaatkin alkavat ihmetellä, mistä he oikein maksoivat kun betonikuution seinän takana asuu ilmaiseksi narkkari tai mölyävä kehariperhe. Eli white flight - ilmiö kiihtyy. Kunnes paikalla on tusinan verran rappioituvia tornitaloja, joissa asuu tuhansia Kelan asiakkaita. Kelan asiakkuudessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta se korreloi monen kielteisen tendenssin kanssa siten, että paremmin voivat häipyvät. Eli se siitä sosiaalisesta sekoittamisesta. Kyse onkin sosiaalisesta sekoilusta.
^ Mitenkähän korona-todellisuuteen sopii ihmisten pakkaaminen hirvittäviin asutussumppuihin Suomessa? Jos koronasta tulee pysyvä riesa, asumistapansa itse valitsemaan kykenevien ihmisten kiinnostus cityelämään vähenee.
Tietysti kadunnimet siellä, jos uusia tarvitaan, ovat jotain pelto-orvokinkujaa ja kartanonkedonkatua muistuttamassa tuhotusta kulttuurimaisemasta ja Suomen oloissa vanhasta viljelysseudusta.
^^ Valittajia noissa ketjuissa on aina. Tietyt nimet ja nimimerkit ovat oikein erikoistuneet valittamaan espoolaisen rakentamisen ja suunnittelun asioista jotka ainakin omasta mielestäni ovat kokonaisuuden kannalta täysin toissijaisia.
Itseäni ei haittaisi yhtään jos alueella olisi asuntoja vain "hyvätuloisille", kunhan niille löytyy kykeneviä maksajia. En pidä kovinkaan suurena riskinä sitä että "tornitalojen" asuntoja vuokrattaisiin sossun asiakkaille, niillä ei yksinkertaisesti ole varaa moiseen tai vuokraajilla ei ole järkeä vuokrata niin halvalla. Tietenkin jos jossain toisaalla tehdään päätöksiä siitä on ihmisoikeus elää veronmaksajien piikkiin asunnossa jonka hinta on kymppitonnin neliöltä tilanne on toinen, mutta silloinkaan se ei ole Espoon syy.
EDIT: Itse asun talossa jonka neliöhinnat olivat varmaankin noita tulevia matalammat (tai aikakorjattuna korkeintaan samantasoiset) pari vuotta sitten kun se valmistui. En ole useamman kerrostalon muodostamassa kompleksissa kuullut kenelläkään olevan naapureihin liittyviä ongelmia. (Ulkopuolisten olen kyllä kuullut keksineen sellaisia vaikka kuinka paljon, mutta luulo ei ole tiedon väärti.) Vähintään kolmannes asukasluettelon asukkaista löytyy verokoneiden kateuslistoilta ja toinen mokoma kuka kukin on -opuksista. Ihan kiva täällä on asua, mutta tämä on Tapiola. Leppävaarassa on riskinsä, mutta riittävän korkeat neliöhinnat pitävät kyllä epämääräisen porukan poissa asunnoista...
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.12.2020, 17:34:37
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007706542.html
QuoteLeppävaaran keskusta muuttuu täysin – Uudet havainnekuvat esittelevät ristiriitoja aiheuttanutta suunnitelmaa
QuoteRautatieaseman tuntumaan nousee lähivuosina kymmenkunta uutta tornitaloa. Päättäjät saivat patistella arkkitehtejä, jotta nykyisen pysäköintipaikan tienoosta kuoriutuisi viihtyisä aukio.
Ensin pahoitteluni espoolaisille siitä, että kirjoitan Espoosta, vaikken tunne seutua sen paremmin. Virheet korjattakoon.
Mutta kuten jutusta käy ilmi, Leppävaaraan on tulossa muutamassa vuodessa useita tornitaloja. Ja mikäs siinä, alue on liikenteellisesti ihanteellinen, kehä ykkönen kulkee siinä ja rautatiekin palvelee ihmisiä, bussit liikkuvat ja Raide-Jokerikin on tulossa auttamaan kauppakassien kannossa. Alueella on paljon palveluja ja mukavia paikkoja, iso kauppakeskuskin. Kuulostaa ihan kivalta.
Paitsi että kun lukee kommenttiosiota niin tulee vaikutelma, että nyt ollaan menossa liian pitkälle: betonikuutioita rakennetaan betonikuution peräänkin luontoa säästämättä. Samalla hintataso on sellainen, että alueella voivat asua vain joko hyvätuloiset ( omalla rahalla ) tai sitten Kela-asiakkaat ( hyvätuloisten omalla rahalla ) - keskituloiset ja tavalliset työssäkäyvät ovat pakotettuja nostamaan kytkintä halvempien asuntojen perään. Moni myös saattaa vaihtaa maisemaa kohdattuaan ympäristön iloisen, monikulttuurisen elämän.
Kärjistettynä voisi sanoa, että alueella tulee asumaan vain köyhiä ja rikkaita. Jokaista rikasta kohti on 500 köyhää - keskiluokka lähti jo Vihtiin, Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Lohjalle. Pian ne rikkaatkin alkavat ihmetellä, mistä he oikein maksoivat kun betonikuution seinän takana asuu ilmaiseksi narkkari tai mölyävä kehariperhe. Eli white flight - ilmiö kiihtyy. Kunnes paikalla on tusinan verran rappioituvia tornitaloja, joissa asuu tuhansia Kelan asiakkaita. Kelan asiakkuudessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta se korreloi monen kielteisen tendenssin kanssa siten, että paremmin voivat häipyvät. Eli se siitä sosiaalisesta sekoittamisesta. Kyse onkin sosiaalisesta sekoilusta.
Lahdessahan oli eräänä esimerkkinä tornitalosekoiluun liittyen aikoinaan Mukkulan Putit, jotka rakennettiin työläisten edullisiksi asunnoiksi mutta aika nopeasti alueelle piti perustaa poliisin oma päivystyspiste jonkin niistä taloista rappukäytävään.
Sosialistien uusimmissa väestönkeskittämishankkeissa omistavaa luokkaa hämätään näillä sosiaalisesti sekotetuilla kalliilla neliöillä samassa rappukäytävässä ja palvelukaavoituksella mutta lopputulos ei tule eroamaan edellisten sukupolvien aikaansaannoksista.
Niin siis nämä tulee siihen Gallerian viereen, tai jopa tilalle? Se Galleriahan näivettyi Sellon myötä ainakin jossain vaiheessa todella pahasti, ja siinä on kyllä potentiaalista tonttimaata vajaakäytöllä aika paljon. Siinähän on jo yksi (vai kaksi?) korkea tornitalo, ja Kehän varsi Sellon edessä on rakennettu täyteen toimistotaloja. Espoollahan on muutenkin projektina rakentaa Leppävaaran ja Pitäjänmäen välinen alue täyteen, ja huomattavasti parempi rakennuspaikka tuo on kuin joku Vermon perukoilla oleva tontti.
Halpoja niistä ei takuulla tule.
Quote from: Rauno Murju on 28.12.2020, 19:00:46
Lahdessahan oli eräänä esimerkkinä tornitalosekoiluun liittyen aikoinaan Mukkulan Putit, jotka rakennettiin työläisten edullisiksi asunnoiksi mutta aika nopeasti alueelle piti perustaa poliisin oma päivystyspiste jonkin niistä taloista rappukäytävään.
Sosialistien uusimmissa väestönkeskittämishankkeissa omistavaa luokkaa hämätään näillä sosiaalisesti sekotetuilla kalliilla neliöillä samassa rappukäytävässä ja palvelukaavoituksella mutta lopputulos ei tule eroamaan edellisten sukupolvien aikaansaannoksista.
Tässäkin tulee vielä huomioida, että valtaosalla sosialisteilla on aidon naiivi usko asiaansa ja osa on niin hyviä teeskentelijöitä että pääsisivät varmasti suoraan Teatterikorkeakouluunkin. Toisin sanoen "hyvää tarkoittavat hölmöt".
Quote from: Kallan on 29.12.2020, 16:23:13
Quote from: Rauno Murju on 28.12.2020, 19:00:46
Lahdessahan oli eräänä esimerkkinä tornitalosekoiluun liittyen aikoinaan Mukkulan Putit, jotka rakennettiin työläisten edullisiksi asunnoiksi mutta aika nopeasti alueelle piti perustaa poliisin oma päivystyspiste jonkin niistä taloista rappukäytävään.
Sosialistien uusimmissa väestönkeskittämishankkeissa omistavaa luokkaa hämätään näillä sosiaalisesti sekotetuilla kalliilla neliöillä samassa rappukäytävässä ja palvelukaavoituksella mutta lopputulos ei tule eroamaan edellisten sukupolvien aikaansaannoksista.
Tässäkin tulee vielä huomioida, että valtaosalla sosialisteilla on aidon naiivi usko asiaansa ja osa on niin hyviä teeskentelijöitä että pääsisivät varmasti suoraan Teatterikorkeakouluunkin. Toisin sanoen "hyvää tarkoittavat hölmöt".
Espoon sosialistit on aika helkkarin kokoomuslaisia, ja niistäkin vielä sitä talousoikeistolaisempaa reunaa...
Quote from: no future on 23.12.2020, 23:22:24
Itse kun yksityistyöautoilevana asun tässä parin korttelin päässä, niin työmaa ja muutokset ei ole vaikuttanut juuri ollenkaan liikenteen sujuvuuteen.
Minusta on alkanut vaikuttaa siltä, että Hämeentien henkilöautoliikennettä on alkanut siirtyä häiritsevässä määrin mm. Pengerkadulle ja sitäkin vielä kapeammille ja mutkaisille sivukaduille, minne se sopii paljon huonommin kuin suoralle ja leveälle Hämeentielle. Samaan ilmiöön tuntuu liittyvän voimakkaasti yleistynyt väärään suuntaan yksisuuntaisia kapeita katuja pitkin ajaminen. Nykyään yhdessä viikossa voi nähdä useitakin väärään suuntaan ajelijoita ja osa ajaa vielä verraten kovaa vauhtia.
^
Oma huomio on (en tiedä onko mielikuva vai oikeasti), että Kallion kirjaston ympärillä liikenne on kasvanut reilusti.
Toinen huomio (joka alkoi kun Hämeentie "avattiin"), niin kun paloautot/ambulanssit lähtevät Kallion asemalta ja ovat menossa Hämeentielle ja Hakaniemen suuntaan eivät aina aja alas Viidettä linjaa, vaan usein ensin oikealle Porthaninkatua ja siitä vasemmalle Neljättä linjaa alas Hämeentielle.
Onko tuo Viides linja/Hämeentie-risteys ajoittain niin tukossa, että tuosta on nopeampi reitti ?
^ Olisihan hullun hommaa enää mennä kuorma-auton kokoisella paloautolla Kurviin, joka on ahdistettu hädin tuskin yhden bussin vetäväksi ränniksi. Sielläpä soittelisi pillejä pysäkillä seisovan bussin takana.
Quote from: jmk on 30.12.2020, 14:21:15
^ Olisihan hullun hommaa enää mennä kuorma-auton kokoisella paloautolla Kurviin, joka on ahdistettu hädin tuskin yhden bussin vetäväksi ränniksi. Sielläpä soittelisi pillejä pysäkillä seisovan bussin takana.
Pillit päällä saa ajaa kiskojen päällä ja niin usein tekevät. Ruuhkaisina hetkinä ajavat melkein kaikilla stadin spårakiskoilla lähes poikkeuksetta. Uusi reittivalinta saattaa liittyä kääntymisvaikeuksiin pääväylälle.
Quote from: jmk on 30.12.2020, 14:21:15
^ Olisihan hullun hommaa enää mennä kuorma-auton kokoisella paloautolla Kurviin, joka on ahdistettu hädin tuskin yhden bussin vetäväksi ränniksi. Sielläpä soittelisi pillejä pysäkillä seisovan bussin takana.
TÄH ? Viestini kuvailemalla tavalla noihan ajaa
poispäin Kurvista (jonne matkaa paloassalta joku kilsan verran...)...
Eli Neljättä alas Hämeentielle jossa oikealle kohti Hakaniemeä.
???
Quote from: Titus on 30.12.2020, 15:22:38
TÄH ? Viestini kuvailemalla tavalla noihan ajaa poispäin Kurvista (jonne matkaa paloassalta joku kilsan verran...)...
Äh, en lukenut reittikuvaustasi kunnolla. Ajattelin automaattisesti niitä itään/koilliseen päin suuntaavia brankkareita jotka ennen kurvasivat aina Kurvin kautta. Oliskohan ne siihen suuntaan tulleet Helsinginkadun kautta. En tiedä mitä tekevät nyt.
Mennäänpä Stadista hetkeksi punaiselle Tampereelle, kyllä paskaa liikennesuunnittelua osataan muuallakin.
Tuolla päin hiljattain pyörineenä sanoinkin, että tuossa on yksi risteys, missä tulee raitovaunu kolaroimaan ja paljon ja nyt kolahti sitten eka kerran eikä takuulla viimeisen.
Paikka: Hervannan valtaväylää Hervantaan päin ja siitä Turtolan liittymä.
Myös Kalevan Prisman kohdalla on melko vaarallinen auto-ratikka risteys, missä tulee tapahtumaan.
Lisäksi Hervannassa on jänniä liikenneympyröitä mistä Ratikka menee suoraan keskeltä läpi mutta autot kiertävät, peltiä tulee menemään ruttuun sielläkin, lisäjännitystä tuo vielä suuri määrä kehitysmaakuskeja.
Ehkä muualla Tampereella myös vastavia hazardipaikkoja, paremmin Tamperetta tuntevat voivat valaista.
Siis aivan järjetöntä liikennesuunnittelua, no ratikka piti saada ja tunkea väkisin alueelle minne sitä ei ole alunperin suunniteltu ja halvin tarjous voittaa niin tälläista shaibaa tulee.
QuoteTämä risteys on yksi Tampereen raitiotien vaarallisimmista – lähestyvä ratikka jää helposti täysin pimentoon, näin siinä ajetaan
Vaaralliseksi etukäteen arvioitu liittymä paranee vielä ennen Tampereen ratikan liikennöinnin alkamista. Katso, miten risteyksessä kuuluu ajaa ja millaisessa tilanteessa vaaranpaikka muodostuu.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007444726.html
QuoteNäin Tampereen ensimmäinen raitiovaunukolari tapahtui, katso kuvat ja video paikalta – Vaaralliseksi tiedetyn risteyksen turvallisuutta parannettiin jo loppukesästä
Kolarissa oli osallisena taksi ja raitiovaunu. Auto vahingoittui hinauskuntoon. Onnettomuuspaikka on tiedetty vaaralliseksi ja sen turvallisuutta parannettiin loppukesästä. Tampereen kaupungin suunnittelupäällikön Ari Vandellin mielestä Tampereen uudessa raitiotieliikenteessä ovat meneillään nyt haastavimmat
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007711720.html
edit: sori, että linkin uutiset maksumuurin takana.
^Tuosta suunnittelusta... Sepänkadulle aletaan nyt ilmeisesti väkertää tuota raidehelvettiä. Eli jatkuu pirkankadulta sepänkadulle ja sieltä sitten lopulta rantatielle ja lielahteen.
No joka tapauksessa. Havainnekuvassa muistaisin nähneeni että sepänkatua pitkin menisi yksi pari ratikan raiteita ja siinä vierellä yksi kaista rantatien/särkänniemen suuntaan ja yksi keskustaan.
Nyt siis tilanne on tällä hetkellä se että siinä on ollut kaksi kaistaa jotka olivat täynnä, mitähän mahtaa tapahtua kun otetaan yksi kaista ratikan käyttöön. JOka tapauksessa liittymä rantatieltä keskustaan on sellainen pommi että ajelen pelkästään pispalan kautta. Saa nähdä kuinka tuo tulee kannattamaan vai tehdäänkö siitä väkisin kannattava poistamalla linja-auto vuorot ratikan tieltä.
Quote from: Fiftari on 30.12.2020, 17:21:51
Saa nähdä kuinka tuo tulee kannattamaan vai tehdäänkö siitä väkisin kannattava poistamalla linja-auto vuorot ratikan tieltä.
Varmasti väkisin poistetaan ainakin osa, Sama juttu kävi länsi-metron myötä Espoossa, kaikki suorat linjat Helsinkiin poistettiin, tilalle tuli keräilyreittejä, jotka syöttävät asiakkaita metrolle. Seuraus oli se, että matka-ajat keskustaan vähintään tuplaantuivat ihmisillä. Ennen esim. Kivenlahdesta pääsi bussilla 20min keskustaan, nyt menee suunnilleen se 45-55min. Tämä tyhmä järjestely varastaa kymmeniä tuhansia tunteja ihmisiltä päivässä.
edit: Metroa voi sentään odottaa puolen kilometrin kävelyn ja 2-3kpl rullaportaissa tetsaamisen jälkeen lämpimässä tunnelissa, Tampereen ratikkaa taas saa odottaa paskakelissäkin ulkona, kun tällaiselta syöttölinjan bussilta tulet.
Quote[...]
Kaisu Moilanen HS
2:00
HELSINGIN päärautatieaseman raiteiden alittavan Kaisantunnelin rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa. Rakennustöiden alkaminen vaikuttaa junamatkustajien arkeen, sillä kulku osalle junalaitureista pitenee nykyisestä.
Valmistuessaan uusi tunneli avaa uuden ja aiempaa sujuvamman kulkureitin Kaisaniemen puiston ja keskustakirjasto Oodin välille. Nykyinen junalaiturit yhdistävä alikulkutunneli päättyy länsipäässä portaisiin.
[...]
Tunnelista tehdään noin kahdeksan metriä leveä. Noin neljä metriä leveä polkupyöräväylä erotetaan jalankulkijoiden väylästä reunakiveyksellä. Uudesta tunnelista ei tule suoraa kulkua junalaitureille, mutta kulku vanhaan alikulkutunneliin rakennetaan tunnelin itäpäästä ja keskeltä uuden pyöräpysäköinnin kohdalta. Vanhan tunnelin kautta on siten kulku junalaitureille.
Vanha jalankulkijoille tarkoitettu alikulkutunneli pysyy käytössä rakennustöiden ajan.
KAISANTUNNELIN rakennustyöt alkavat tukirakenteiden rakentamisella. Niillä turvataan nykyinen junaliikenne entisillä reiteillään ja lähes tavanomainen kulku suurimmalle osalle junalaitureista, sanoo projektinjohtaja Esa Juhantila.
Myös kaukoliikenteen laiturit kaventuvat hieman, sillä rakennustöiden vuoksi kulku laitureille tapahtuu jalankulkusiltojen kautta.
Juhantila arvioi, että tunnelin varsinaiset louhintatyöt voisivat alkaa helmikuussa. Louhinta jatkunee noin vuoden tai jopa puolentoista vuoden ajan.
Alue on entistä merenpohjaa, mikä tekee maasta alueittain pehmeää, Juhantila sanoo. Osa tunnelista rakennetaankin paalujen varaan, sillä joltain kohdin peruskallio löytyy vasta noin 15 metriä nykyisestä maanpinnasta.
[...]
RAKENNUSTYÖT vaikuttavat junamatkustajien arkeen jo nyt. Laiturialueen itäpäässä on jo voimassa kiertoreitti laitureille 1 ja 2.
Laitureille kuljetaan nyt aluksi laituria 3 pitkin noin 20 metrin matka, ja tämän jälkeen siirrytään erillistä, ohjattua reittiä pitkin laitureille 1 ja 2.
Rautatieasemalle junalla saavuttaessa kuljetaan laitureilla 1 ja 2 kohti asemaa, ja työmaa-aidan kohdalla käännytään oikealle erilliselle reitille, joka vie asemalle.
Sunnuntaina 3. tammikuuta alkavat rakennustyöt myös laiturialueen länsipäässä.
Tämän vuoksi laitureilta 18 ja 19 lähtevät junat lähtevät ja saapuvat noin 100 metriä tavanomaista kauemmas asemasta. Näillä laitureilla kävelymatkat aseman suuntaan pitenevät.
Lisäksi työmaa-alue sulkee Töölönlahdenkadun ja laiturin 19 välisen lyhyen yhteyden.
[...]
Kaisantunnelin tarkoituksena on helpottaa pyöräilyä itä-länsisuunnassa. Uuden tunnelin pää on hyvin lähellä baanaa, ja siksi tunnelin odotetaan vähentävän pyöräliikennettä rautatieaseman edustalla.
Nykyistä junalaiturit alittavaa alikulkukäytävää on pidetty liian kapeana viralliseksi pyöräreitiksi. Vanha alikulkutunneli jää käyttöön, ja se yhdistyy uuteen tunneliin kaikkiaan kolmesta kohdasta.
Polkupyörille tulee lähes 1 000 uutta pysäköintipaikkaa ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen pyöräkeskus.
Kaisantunnelin on arvioitu maksavan noin 23 miljoonaa euroa ja valmistuvan vuonna 2023.
Olet lukenut jo 144 artikkelia edellisen seitsemän päivän aikana! Se on aika paljon maksutonta lukemista. Kannattaisi vaikka tutustua kaksi viikkoa HS Digiin, sekin on maksutonta.
Boldaus minun.
Quote from: l'uomo normale on 31.12.2020, 02:16:13
Olet lukenut jo 144 artikkelia edellisen seitsemän päivän aikana! Se on aika paljon maksutonta lukemista. Kannattaisi vaikka tutustua kaksi viikkoa HS Digiin, sekin on maksutonta.
Boldaus minun.
[/quote]
;D ;D ;D ;D ;D ;D Nerokasta "siviilisissisodankäyntiä", siitä hatun nosto!
Saa muuten nähdä miten tuo Kaisantunneli vaikuttaa Kaisaniemen huumediilerien sijoittumiseen. Näissä suunnitelmissa kun tunnutaan systemaattisesti jättämään huomiotta turvallisuutta vähentävät tekijät, joita haalitaan Suomeen systemaattisesti lisää, joka vuosi. Nytkin tuo aiempi tunneli on vaikuttanut olevan aikas rauhallinen.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 30.12.2020, 16:52:03
Mennäänpä Stadista hetkeksi punaiselle Tampereelle, kyllä paskaa liikennesuunnittelua osataan muuallakin.
...
Ehkä muualla Tampereella myös vastavia hazardipaikkoja, paremmin Tamperetta tuntevat voivat valaista.
Siis aivan järjetöntä liikennesuunnittelua, no ratikka piti saada ja tunkea väkisin alueelle minne sitä ei ole alunperin suunniteltu ja halvin tarjous voittaa niin tälläista shaibaa tulee.
Tuossa pari päivää sitten todistin ratikan kulkemisen kaupunkikuvassa ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen ajatus oli, että ratikka on aivan julmetun iso Hämeenkadulla kulkevaksi ajoneuvoksi. Tampereen ratikkahan on hieman yli 33 metriä pitkä ja sanoisin sen olevan melko massiivinen ilmestys. Se on noin kolmanneksen pidempi ilmeisesti, mitä Metropilin vastaavat eli kahden vaunun asemasta kolme vaunua.
En nyt osaa muuten kommentoida kuin, että melko iso sekä painava kapistus suhteellisen pienille väylille. Tamperetta vaivaa tuo sama idiotismi, mikä kaikkia muitakin ylisuunniteltuja kaupunkeja eli tuhotaan se, mikä toimi, ja tuodaan kaikenlaisia 30km/h rajoituksia joka paikkaan. Yksi esimerkki on rantatunneli, jossa 60 rajoitus, jota halutaan alentaa entisestään. Oman havaintoni mukaan porukat ajelevat noin 80-90km/h. Kun rajoitukset ovat päin persettä, niin lainkunnioituksenkin laita on vähän samoin.
Kyllä Vihreät kokoomuksen suosiollisella avustuksella saavat aikaiseksi kalliin, toimimattoman ja entistä ruuhkaisemman kaupungin. Olenkin muuttamassa pois Tampereelta ensi kuussa, vaikka työ täällä edelleen säilyykin.
Paska punikkikaupunki.
Quote from: Pentecost on 31.12.2020, 10:21:50
Tampereen ratikkahan on hieman yli 33 metriä pitkä (37.3m kertoo virallinen tieto) ja sanoisin sen olevan melko massiivinen ilmestys. Se on noin kolmanneksen pidempi ilmeisesti, mitä Metropilin vastaavat eli kahden vaunun asemasta kolme vaunua.
no nönnönnöönääs, täällä on kohta kahta eri kokoa, eli
city-liikenteen sekaan pienempi ja sitten periferiareiteille raide-jokeri ;D
sitten tietysti metro ja lähijunat joka tekee yhteensä kustannustehokkaat neljä erillistä vaunu/raidekokonaisuutta :roll:
;)
edit: piti ihan tarkistaa ja ranevaunu on jopa raidejokeriakin pidempi... mitä helvettiä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Artic , aika raskas töppäys jopa liikennesuunnittelijoilta >:(
Onneksi olkoon, kaikki pääkaupunkiseudun raiskaajat, ryöstäjät, puukottajat, narkkarit, ahdistelijat, sekopäät ja rappioalkoholistit: kun kerran tykkäätte notkua Steissin maisemissa, teille tullaan nyt laajentamaan katettu ulkoilmapalvelu, jossa voitte olla suojassa sateelta ja ulkopuolisten tarpeettomilta katseilta!
Ikioma tunneli, nimeltään Kaisantunneli Aisankannattajantunneli saa meiltä tyhmiltä veronmaksajilta yli 20 miljoonaa euroa, että te viihdytte ja voitte paremmin toteuttaa elämänne päämääriä. Kuinka ikävä teidän olikaan pyöriä tuulisilla ja sateisilla kaduilla yön tunnit. Mutta nyt ei niskaanne kohta enää sada, vaan teillä on satoja neliömetrejä omaa tilaa, jonne vaikka majoittua yöksi, tehdä leiri, tavata kavereita, pitää sadetta, raiskata joukolla, ryöstää ja pitää muuta hauskaa, josta pidätte!
Quote from: Titus on 31.12.2020, 11:26:15
Quote from: Pentecost on 31.12.2020, 10:21:50
Tampereen ratikkahan on hieman yli 33 metriä pitkä (37.3m kertoo virallinen tieto) ja sanoisin sen olevan melko massiivinen ilmestys. Se on noin kolmanneksen pidempi ilmeisesti, mitä Metropilin vastaavat eli kahden vaunun asemasta kolme vaunua.
no nönnönnöönääs, täällä on kohta kahta eri kokoa, eli city-liikenteen sekaan pienempi ja sitten periferiareiteille raide-jokeri ;D
sitten tietysti metro ja lähijunat joka tekee yhteensä kustannustehokkaat neljä erillistä vaunu/raidekokonaisuutta :roll:
;)
edit: piti ihan tarkistaa ja ranevaunu on jopa raidejokeriakin pidempi... mitä helvettiä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Artic , aika raskas töppäys jopa liikennesuunnittelijoilta >:(
Ranevaunu jyrää myös pääkadulla ihmisten seassa, toisin kuin raidejokeri. Kiva jäädä alle. Tulee laakista vainaa, eikä jää kitumaan? Se lie suunnittelijoiden humaani lähtökohta?
On uuden toriparkin myötä Turunkin keskusta hiljentynyt ja muuttunut joukkoliikenteen ja kävelijöiden alueeksi. Hansa-keskuksessa ei kuitenkaan ole yhtään tyhjää liiketilaa toisin kuin esim Jyväskylän keskustan forumissa jossa noin puolet liiketilasta on tyhjää.
Onko Turkuun nyt lisätty kävelykatuja, vai millä
logiikalla parkkipaikkojen lisääminen hiljentää keskustan?
Kyllä sinne autollakin mahtuu. Niin moni vaan luulee ajavansa todellisuutta isompaa autoa. Jollain henkilöautolla mennään bussiliikenteen jättämissä urissa, koska ei osata hahmottaa auton oikeata laitaa. Ihan positiivista kehitystä, että autoilu tapahtuu vain pitkillä matkoilla ja keskustat on kevytliikennettä ja kävelyä varten.
Saunapoliisi lanseerasi uuden termin peltipoliisista. Ovat nykyisin sitten liikenneturvallisuustolppia.
Pastersteinhän on kiivas puhumaan kameroista liikenneturvallisuuden parantajina ja vaikka siellä olisi tutkimusta ja professoria vastassa niin siitäkin huolimatta hän on oikeassa.
Eli siis ihan perus viranomainen. He eivät ole koskaan väärässä. Ei esimerkiksi silloin kun oli puhetta siitä että jos liikennemerkki on lumen peitossa niin silloin autoilijan pitäisi mennä putsaamaan ja varmistamaan. Tämähän taisi päättyä siihen että esimiestasolta tultiin antamaan diplomaattivastaus ja vihjattiin että Pastersteinin olisi parempi lopettaa vänkääminen tästä asiasta.
[tweet]1344950093833756674[/Tweet]
Quote from: valtakunnanpärkhele on 30.12.2020, 19:42:53
Quote from: Fiftari on 30.12.2020, 17:21:51
Saa nähdä kuinka tuo tulee kannattamaan vai tehdäänkö siitä väkisin kannattava poistamalla linja-auto vuorot ratikan tieltä.
Varmasti väkisin poistetaan ainakin osa, Sama juttu kävi länsi-metron myötä Espoossa, kaikki suorat linjat Helsinkiin poistettiin, tilalle tuli keräilyreittejä, jotka syöttävät asiakkaita metrolle. Seuraus oli se, että matka-ajat keskustaan vähintään tuplaantuivat ihmisillä. Ennen esim. Kivenlahdesta pääsi bussilla 20min keskustaan, nyt menee suunnilleen se 45-55min. Tämä tyhmä järjestely varastaa kymmeniä tuhansia tunteja ihmisiltä päivässä.
edit: Metroa voi sentään odottaa puolen kilometrin kävelyn ja 2-3kpl rullaportaissa tetsaamisen jälkeen lämpimässä tunnelissa, Tampereen ratikkaa taas saa odottaa paskakelissäkin ulkona, kun tällaiselta syöttölinjan bussilta tulet.
No jaa. Ennen metroliikennettä asuin luokkaa 150 metrin päässä paikallisesta (ei siis esim. Länsiväylän varren) bussipysäkistä jolta pääsi keskustaan niin näppärästi kuin suunnilleen mahdollista. Bussi kulki siitä 20 minuutin välein. Ongelmana oli se että talviaikaan aikataulujen ja todellisuuden välillä ei ollut minkäänlaista kytköstä. Pysäkillä sai siis odottaa keskimäärin kymmenen minuuttia nauttien loskasta. Lisäksi bussi oli saapuessaan usein niin täynnä että jopa seisominen oli hankalaa.
Sittemmin tuli metro ja muutin sen viereen. Metron liikennöintiväli on 2,5 minuuttia arkisin normaaleihin aikoihin, toki pidempi illalla ja viikonloppuisin muttei silloinkaan tolkuton. Kävelymatka pysyi suunnilleen samana, ulkona ei tarvitse olla käytännössä lainkaan ja bussin tasoista tungosta ei nähnyt käytännössä koskaan edes ennen korona-aikaa. Teoreettinen vertailukelpoinen (vähän pitää tehdä tulkintaa koska vaihdoin asuntoa) matka-aika, jos sitä mitataan bussien kannalta kaikista myötämielisimpään kohteeseen eli Kamppiin (tai Ruoholahteen) piteni metron Otaniemi-mutkan vuoksi ehkä 2-5 minuutilla, mutta reaalitodellisuudessa sen saa suoraan takaisin käytännön pysäkkiodotusajoissa ja mukavuudessa.
Toki jos ei satu asumaan kävelyetäisyydellä metroasemasta tilanne ei ole ihan yhtä ruusuinen. Juttu tässä kuitenkin on että myös kaupunkirakenne muuttuu metron laajennuksen myötä.
Quote from: P on 31.12.2020, 18:10:31
Ranevaunu jyrää myös pääkadulla ihmisten seassa, toisin kuin raidejokeri. Kiva jäädä alle. Tulee laakista vainaa, eikä jää kitumaan? Se lie suunnittelijoiden humaani lähtökohta?
Pikaisella vilkaisulla uutisiin saa mielikuvan siitä että raitiovaunuonnettomuuksissa kuolee Helsingissä noin yksi henkilö kolmessa vuodessa, ja loukkaantumisia tapahtuu suunnilleen saman verran. Otsikoiden lukemisella vaikuttaa siltä että nämäkin onnettomuudet ovat profiloituneet jotenkin muutoin kuin satunnaisen kadunylittäjän spontaaneiksi yliajoiksi. Ei se ratikka yleensä ihan huomaamatta päälle hyökkää...
Quote from: foobar on 02.01.2021, 09:22:30
Quote from: P on 31.12.2020, 18:10:31
Ranevaunu jyrää myös pääkadulla ihmisten seassa, toisin kuin raidejokeri. Kiva jäädä alle. Tulee laakista vainaa, eikä jää kitumaan? Se lie suunnittelijoiden humaani lähtökohta?
Pikaisella vilkaisulla uutisiin saa mielikuvan siitä että raitiovaunuonnettomuuksissa kuolee Helsingissä noin yksi henkilö kolmessa vuodessa, ja loukkaantumisia tapahtuu suunnilleen saman verran. Otsikoiden lukemisella vaikuttaa siltä että nämäkin onnettomuudet ovat profiloituneet jotenkin muutoin kuin satunnaisen kadunylittäjän spontaaneiksi yliajoiksi. Ei se ratikka yleensä ihan huomaamatta päälle hyökkää...
No tuo on offtopic. Pointti oli ransuratikan "humaaniudessa" onnettomuustapauksissa. Massaa piisaa.
Quote from: foobar on 02.01.2021, 09:22:30
Quote from: P on 31.12.2020, 18:10:31
Ranevaunu jyrää myös pääkadulla ihmisten seassa, toisin kuin raidejokeri. Kiva jäädä alle. Tulee laakista vainaa, eikä jää kitumaan? Se lie suunnittelijoiden humaani lähtökohta?
Pikaisella vilkaisulla uutisiin saa mielikuvan siitä että raitiovaunuonnettomuuksissa kuolee Helsingissä noin yksi henkilö kolmessa vuodessa, ja loukkaantumisia tapahtuu suunnilleen saman verran. Otsikoiden lukemisella vaikuttaa siltä että nämäkin onnettomuudet ovat profiloituneet jotenkin muutoin kuin satunnaisen kadunylittäjän spontaaneiksi yliajoiksi. Ei se ratikka yleensä ihan huomaamatta päälle hyökkää...
Kyllä sporan alle voi jäädä aika helpostikkin alle jos ei ole valppaana,tulee toisen takaa yms.Viimeksi joku 12v? oli jäänyt alle jossain valillassa ja toi alue on vähän sellainen alue missä ei olettaisi kenenkään jäävän alle koska näkee noi jo pitkältä.
^ Jalankulkijoiden onnettomuuksista aiheuttaa Helsingissä kuitenkin raitiovaunuliikenne vain viisi prosenttia. Se on toki paljon ajossa olevien kulkuvälineiden määrään suhteutettuna, mutta kokonaisuuteen ei juurikaan vaikuttaisi vaikka raitiovaunut muuttuisivat yhtäkkiä täysin turvallisiksi ympäristölleen...
^Eihän tuo mikään yllätys ole kun 99% autoilijasta ajaa päivässä kodin ja työn välillä vain 2 matkaa. Mikä tahansa linjakuski on tätä harjaantuneempi ottamaan muut liikenteenkäyttäjät huomioon. Yksityisautoilun karsiminen tekisi liikenteestä kaikille turvallisempaa.
Hesarista:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007717933.html
QuoteVantaan kalleimmilla asuinalueilla saa edelleen lukaalin espoolaisen rivitaloasunnon hinnalla – Muutama ratkaiseva tekijä on houkutellut jo pitkään hyvätuloisia asukkaita Espooseen
Espoo ja Vantaa ovat hyvin samanlaisia kaupunkeja. Niitä kuitenkin erottaa yksi ratkaiseva piirre, joka on tehnyt toisesta korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten asuinalueen.
Artikkelissa lähinnä ruoditaan sitä, miksi Espoossa asuinneliöt ovat kallimpia kuin Vantaalla.
Quote"Espoo on pitkään ollut tunnettu pientalovaltaisena, luonnonläheisenä, rauhallisena ja pienen mittakaavan asuinalueena, ja se on houkutellut korkeasti koulutettuja asukkaita alueelle. Se maine on ollut myös erittäin hyvin paikkansa pitävä, tähän saakka."
Espoon kehitys hyvin koulutettujen ja hyväpalkkaisten ihmisten pientalovaltaisena asuinalueena on ollut myös itseään ruokkiva kehä. Kun maine on kerran saavutettu, se on imenyt perässään lisää juuri tällaista väestöä. Lisäksi korkeasti koulutettua väkeä vetävät työpaikat ja Aalto yliopisto.
Silmiin tökkäsi kuitenkin seuraava kommentti:
QuoteAsiaa voi katsoa myös toisesta kulmasta. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä johtavana asiantuntijana työskentelevä Timo Aro kommentoi vieraskielisten ja pienituloisempien muuttoliikettä HS:lle joulukuussa.
"Pidän tätä kehitystä myös tervehdyttävänä. Kyllä muidenkin kuntien kuin Helsingin ja Vantaan pitää kantaa vastuuta, että huonompiosaisuus jakautuisi tasaisemmin."
Anteeksi, mitä?! Että siis töitä tekevien, veroja maksavien asukkaiden pitäisi "kantaa vastuuta" huonompiosaisista?
Nyt kyllä haen tylsimmän (puu)voiveitsen ja lähden nyrhäämään ranteita auki. :facepalm:
Koska maahanmuuttajat tuottavat rahaa, niin kaikkein köyhimpiin kuntiin tarvitaan maahanmuuttajia. MOT by MDI
Saanko arvata, että "uutisessa" ei arvailla miksi veroa maksava porukka ei halua muuttaa Vantaalle ?
:silakka:
Helsinki ja vantaa haluaa että niiden maahanmuuttajat muuttaa espooseen ettei niiden tarvitse maksaa noista aiheutuvia kuluja?.Tai toi mielidehän oli jonkun konsulttioimiston tyypin mielipide.
Aamuyöstä oli vielä ilmaisjuttu.
Jutussa muistaakseni kaupunkitutkimuksen professori Mari Vaattovaara, joka aiemmin taisi saada huomiota ehdottamalla, että somaleille rakennettaisiin asuntoja joissa on erilliset keittiöt mies ja naisväelle, on nyt huolissaan että Espooseen rakennetaan liikaa kerrostaloasuntoja köyhille ja varakkaammat muuttavat pois.
Missähän Mari Vaattovaara itse asuu? Jos joku vasemmistolaisena tai muuten "edistyksellisenä" pidettävä asiantuntijanoloinen alkaa huolestua Espoon väestön muuttumisesta köyhemmäksi uudisrakentamisen myötä, siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Gryndereitä ja heihin sidoksissa olevia poliitikkoja asia ei välttämättä kiinnosta; kunhan saavat rahansa ja pääsevät alta pois.
Quote from: pörrö on 04.01.2021, 12:59:46
Hesarista:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007717933.html
QuoteVantaan kalleimmilla asuinalueilla saa edelleen lukaalin espoolaisen rivitaloasunnon hinnalla – Muutama ratkaiseva tekijä on houkutellut jo pitkään hyvätuloisia asukkaita Espooseen
Espoo ja Vantaa ovat hyvin samanlaisia kaupunkeja. Niitä kuitenkin erottaa yksi ratkaiseva piirre, joka on tehnyt toisesta korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten asuinalueen.
Artikkelissa lähinnä ruoditaan sitä, miksi Espoossa asuinneliöt ovat kallimpia kuin Vantaalla.
Quote"Espoo on pitkään ollut tunnettu pientalovaltaisena, luonnonläheisenä, rauhallisena ja pienen mittakaavan asuinalueena, ja se on houkutellut korkeasti koulutettuja asukkaita alueelle. Se maine on ollut myös erittäin hyvin paikkansa pitävä, tähän saakka."
Espoon kehitys hyvin koulutettujen ja hyväpalkkaisten ihmisten pientalovaltaisena asuinalueena on ollut myös itseään ruokkiva kehä. Kun maine on kerran saavutettu, se on imenyt perässään lisää juuri tällaista väestöä. Lisäksi korkeasti koulutettua väkeä vetävät työpaikat ja Aalto yliopisto.
Silmiin tökkäsi kuitenkin seuraava kommentti:
QuoteAsiaa voi katsoa myös toisesta kulmasta. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä johtavana asiantuntijana työskentelevä Timo Aro kommentoi vieraskielisten ja pienituloisempien muuttoliikettä HS:lle joulukuussa.
"Pidän tätä kehitystä myös tervehdyttävänä. Kyllä muidenkin kuntien kuin Helsingin ja Vantaan pitää kantaa vastuuta, että huonompiosaisuus jakautuisi tasaisemmin."
Anteeksi, mitä?! Että siis töitä tekevien, veroja maksavien asukkaiden pitäisi "kantaa vastuuta" huonompiosaisista?
Nyt kyllä haen tylsimmän (puu)voiveitsen ja lähden nyrhäämään ranteita auki. :facepalm:
Miksi katsottaisiin sitä miksi esim. Vantaata pidetään keskimäärin p*rsläpenä asuinpaikaksi (varsinkin sen kaupunkimaisimmissa osissa) ja pohdittaisiin sitä miten ongelman voisi korjata kun voidaan syyttää Espoota siitä että sillä on hyvä maine? Siinpä taas sellainen lähestymistapa asioihin että pelkkää hyvää on varmasti luvassa, varsinkin jos työkalupakin työkalu jota
on pakko käyttää on käytännössä lukutaidottomien vihamielisen kulttuurin edustajien sisään lapiointi väkiluvun kasvun korostamisen nimissä.
Pahimmasta hyperventilaatiosta ja v***sesta toipuneena ihmettelen vielä, miksi Timo Aro pitää "tätä kehitystä myös tervehdyttävänä."
Olisi mukava kuulla se aukoton argumentaatio, miksi näin olisi. Kynnelle kykenevät muuttavat pois matualueita, sanoo Timo Aro tai kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara mitä tahansa.
Vanhana stadilaisena en muuttaisi enää Helsinkiin, vaikka lottovoitolla siunattaisi.
Westend, Tapiola ja Suvisaaristo ovat edelleen kosher. Kivenlahtikin on jo muuttunut peruuttamattomasti. Aikaisemmin siellä asui paljon ystäviäni (Amfit, Meritorni), vaan eipä enää. Myivät kalliilla asuntonsa pois ja asuvat joko Kirkkonummella, Siuntiossa tai sitten Suvisaaristossa.
Espoon ja Vantaan imagoero on kyllä vuosikymmenten kehityksen tulos ja palautuu aikaan ennen massamaahanmuuttoa. Kehitysmaalaisten muutto Vantaalle ja sen nimeäminen positiiviseksi kehitykseksi toki kärjistää eroja. Silti Espoossakin on ongelmalähiönsä hörhöineen ja mamuineen, kuten Espoon keskus.
E: Tällä hetkellä vetovoimaeroa luo myös kaupunkien erilainen taloustilanne.
Espoolaisilla on ainakin kova tarve pitää kaupunkiansa "parempana" että voivat pyytää niistä kämpistään niitä hintoja mitä ne itse ovat niistä maksaneet.Kun tuli mentyä metrolla espoon suuntaan niin ei voinut olla ajattelematta että kuinka hiton paljon on saatu rahaa tuhlattua maanalaiseen metroon,helsingissä sentään älyttiin nostaa se maan pinnalle kulosaaressa jolloin siitä tuli paljon halvempi.Ei metron tarvitsisi kulkea maan alla kuin helsingin keskustassa.
Quote from: pörrö on 04.01.2021, 13:48:29
Pahimmasta hyperventilaatiosta ja v***sesta toipuneena ihmettelen vielä, miksi Timo Aro pitää "tätä kehitystä myös tervehdyttävänä."
Olisi mukava kuulla se aukoton argumentaatio, miksi näin olisi. Kynnelle kykenevät muuttavat pois matualueita, sanoo Timo Aro tai kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara mitä tahansa.
Vanhana stadilaisena en muuttaisi enää Helsinkiin, vaikka lottovoitolla siunattaisi.
Westend, Tapiola ja Suvisaaristo ovat edelleen kosher. Kivenlahtikin on jo muuttunut peruuttamattomasti. Aikaisemmin siellä asui paljon ystäviäni (Amfit, Meritorni), vaan eipä enää. Myivät kalliilla asuntonsa pois ja asuvat joko Kirkkonummella, Siuntiossa tai sitten Suvisaaristossa.
Ihan huomiona niin aika harva helsinkiläinen kutsuu itseään stadilaiseksi vaikka syntynyt kätilönopistolla ja käynyt koulunsa täällä.Ketään ketä mä tiedän ja täällä syntynyt ja koulunsa käynyt yms ei käytä stadia vaan sitä käyttää junantuomat.Vanhat gubet jotka puhuu "vanhaa" slangia on sitten eri asia,eri kaupungisosilla on/oli myös omat slanginsa.Itse en ole aikomassa helsingistä ainakaan muuttaa pois.Tuskin ketään jää teitä täällä kaipaamaan(paitsi tietenkin verottaja) jos kerta olette saaneet ne kämpänne myytyä kallilla ja muuttaneet toiseen kuntaan.
QuoteIhan huomiona niin aika harva helsinkiläinen kutsuu itseään stadilaiseksi vaikka syntynyt kätilönopistolla ja käynyt koulunsa täällä.Ketään ketä mä tiedän ja täällä syntynyt ja koulunsa käynyt yms ei käytä stadia vaan sitä käyttää junantuomat.Vanhat gubet jotka puhuu "vanhaa" slangia on sitten eri asia,eri kaupungisosilla on/oli myös omat slanginsa.Itse en ole aikomassa helsingistä ainakaan muuttaa pois.Tuskin ketään jää teitä täällä kaipaamaan(paitsi tietenkin verottaja) jos kerta olette saaneet ne kämpänne myytyä kallilla ja muuttaneet toiseen kuntaan.
Vääntö siitä, onko stadilainen vai ei, kuulunee toisen ketjuun. Neljännessä polvessa, Naistenklinikalla syntyneenä, Fredalla ja Hesarilla asuneena pidän itseäni "syntyperäisenä" stadilaisena.
Junantuomat puhuu Hesasta. Se, että muuttaa Vantaalta tai muualta Helsinkiin ei tee kenestäkään stadilaista. En ole vanha gubbe, mutta spåra on edelleen spåra, ei raitsikka.
En jää minä kaipaamaan enää Helsinkiä. Se on jo piloille paskottu. Hyvä jos viihdyt,
@Melbac!
muoksienmuoks: se on muuten Kätilöopisto (miinus se n-kirjain)
terveisin
stadin friidu
Tässä jutussa on ilmakuva Töölönlahden eteläosasta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007732587.html
Siinä näkyy hyvin helsinkiläisen puistosuunnittelun perusvirhe: ruohon lanaaminen. Kun ruoho ajetaan lyhyeksi, se kuivuu nopeasti. Kun ruoho kuivuu, se ei enää kasva ja maaperä kovettuu. Jos kasvaisikin, niin houkuttelee valkoposkihanhet, jotka viihtyvät vain lyhyessä ruohossa. Lyhyessä ruohossa ei sitten juuri mikään muu viihdy.
Keski-Euroopassa suurien puistojen pinta-alasta valta-osa on pidempää heinää. Se osa joka ajetaan lyhyeksi, pidetään kunnossa kastelulla ja muulla hoidolla.
Antaisivat nyt noiden keltaisten massiivisten aluiden kasvaa kunnon heinikoksi, jopa niityksi. Olisi kaikilla kivempaa, paitsi valkoposkihanhila. Tai hoitaisisvat lyhyeksi leikatun ruohonsa.
^Nurmikkoja pyydetään leikkaamaan, jotta oleskelu nurmikolla olisi turvallisempaa. Punkkivaara on Suomessa todellinen, borreleoosi on vaikea sairaus. Lisäksi heinikossa piileskelevä kyykäärme voi purra, jos sitä ei huomaa.
Nykyään huumeruiskuija on myös pitkin ja poikin, hiviä ja c-hepatiittia ja muita tartuntatauteja sisältäviä ruiskuja löytyy nurmikoilta säännöllisesti. Kun nurmi on lyhyt, voi ne huomata. Perinteiset lasinsirut aiheuttavat myös turvallisuusongelmia.
Nurmikot on pidettävä lyhyinä, kaupunkialueilla ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa niillä alueilla joilla ihmiset liikkuvat. Kun nurmikko on lyhyt, myös siitepölyongelma on hieman vähäisempi. Suomessa on varsin paljon siitepölyallergikkoja ja/tai astmaatikkoja, joiden oireet eivät ole kuviteltuja. Kun nurmikot ovat lyhyemmät, on heidän elämänsä miellyttävämpää.
Wuhanin nuha: oletko jo ollut Suomesta poissa niin kauan, että et tiedä miten meno on muuttunut. Suomi on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana paljon enemmän kuin sitä edeltävien 20-30 vuoden aikana.
Quote from: Supernuiva on 12.01.2021, 10:41:01
^Nurmikkoja pyydetään leikkaamaan, jotta oleskelu nurmikolla olisi turvallisempaa. Punkkivaara on Suomessa todellinen, borreleoosi on vaikea sairaus. Lisäksi heinikossa piileskelevä kyykäärme voi purra, jos sitä ei huomaa.
Nykyään huumeruiskuija on myös pitkin ja poikin, hiviä ja c-hepatiittia ja muita tartuntatauteja sisältäviä ruiskuja löytyy nurmikoilta säännöllisesti. Kun nurmi on lyhyt, voi ne huomata. Perinteiset lasinsirut aiheuttavat myös turvallisuusongelmia.
Nurmikot on pidettävä lyhyinä, kaupunkialueilla ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa niillä alueilla joilla ihmiset liikkuvat. Kun nurmikko on lyhyt, myös siitepölyongelma on hieman vähäisempi. Suomessa on varsin paljon siitepölyallergikkoja ja/tai astmaatikkoja, joiden oireet eivät ole kuviteltuja. Kun nurmikot ovat lyhyemmät, on heidän elämänsä miellyttävämpää.
Wuhanin nuha: oletko jo ollut Suomesta poissa niin kauan, että et tiedä miten meno on muuttunut. Suomi on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana paljon enemmän kuin sitä edeltävien 20-30 vuoden aikana.
Aika erikoista. Asun Hyde Parkin lähellä. Sen ympärijuoksu on tasan 7 km. Olen viettänyt siellä paljon aikaa. Ei yhtään lasinsirua tai huumeruiskua ole tullut vastaan. Tuhannet ihmiset käyttävät sitä ympäri vuoden nurmikoilla oleskeluun.
Asuin Suomessa pari vuotta hiljan, mutta muuten viimeiset 10 ulkomailla.
Siitepölyallergiaan ei kauheasti nurmikoiden leikkuu auta, kun pääosa tulee puista kuitenkin.
Tuossa Töölönlahdella oli nuo kaikki nurmialueet hanhen ulosteessa kesällä, kun olin siellä. Hanhen ulosteessa on salmonellaa ja campyloa, joka säilyy jopa 2 viikkoa tarttuvana. Sain kerran campylon. Kuume yli 40 ja CRP pari sataa. Vei voimat moneksi viikoksi. Tuli tosin Tallinnasta ja lihasta.
Quote from: Wuhanin_nuha on 12.01.2021, 10:51:17
Aika erikoista. Asun Hyde Parkin lähellä. Sen ympärijuoksu on tasan 7 km. Olen viettänyt siellä paljon aikaa. Ei yhtään lasinsirua tai huumeruiskua ole tullut vastaan. Tuhannet ihmiset käyttävät sitä ympäri vuoden nurmikoilla oleskeluun.
Asuin Suomessa pari vuotta hiljan, mutta muuten viimeiset 10 ulkomailla.
Siitepölyallergiaan ei kauheasti nurmikoiden leikkuu auta, kun pääosa tulee puista kuitenkin.
Eikö Lontossa joukkoliikennevälineiden penkeille, kaduille, yleisiin vessoihin ja kaikkiin muihin vastaaviin paikkoihin hylätä säännöllisesti huumeruiskuja? Suomessa ja myös Ruotsissa hylätään. Missä päin Suomea olet oleskellut, jos et ole nähnyt lasinsiruja ja huumeruiskuja?
Viimeksi eilen yhden ainoan yleisen käymälän eriön lattialla havaitsin viisi käytettyä ruiskua neuloineen. EU:n laajuiset jätevesitutkimukset kertovat, että Suomessa käytetään "a-vitamiinia" ja "met-a-vitamiinia" keskimäärin enemmän kuin melkeinpä missään muualla tahansa. Suomen suurimmat ja myös keskisuuret kaupungit taitavat olla tältä osin EU:n top kympissä.
Huumeidenkäyttäjien vuoksi jopa Mikkelin kaupungin puisto-osaston kunnossapito tarvitsee vartiointipalvelun turvakseen, jotta työntekijät voivat kunnostaa työturvallisesti Mikkelin puistoja! Lontoo taitaa olla puistoiltaan sinun mukaan rauhallisempi kuin keskisuuri suomalainen kaupunki?
Siitepölyallergia aiheutuu monilla heinän kukinnasta, puut ovat vain yksi osa siitepölyä. On allergikkoja, jotka oirehtivat nimenomaisesti heinästä eivätkä puiden siitepölystä.
Quote from: Supernuiva on 12.01.2021, 11:03:24
Quote from: Wuhanin_nuha on 12.01.2021, 10:51:17
Aika erikoista. Asun Hyde Parkin lähellä. Sen ympärijuoksu on tasan 7 km. Olen viettänyt siellä paljon aikaa. Ei yhtään lasinsirua tai huumeruiskua ole tullut vastaan. Tuhannet ihmiset käyttävät sitä ympäri vuoden nurmikoilla oleskeluun.
Asuin Suomessa pari vuotta hiljan, mutta muuten viimeiset 10 ulkomailla.
Siitepölyallergiaan ei kauheasti nurmikoiden leikkuu auta, kun pääosa tulee puista kuitenkin.
Eikö Lontossa joukkoliikennevälineiden penkeille, kaduille, yleisiin vessoihin ja kaikkiin muihin vastaaviin paikkoihin hylätä säännöllisesti huumeruiskuja? Suomessa ja myös Ruotsissa hylätään. Missä päin Suomea olet oleskellut, jos et ole nähnyt lasinsiruja ja huumeruiskuja?
Viimeksi eilen yhden ainoan yleisen käymälän eriön lattialla havaitsin viisi käytettyä ruiskua neuloineen. EU:n laajuiset jätevesitutkimukset kertovat, että Suomessa käytetään "a-vitamiinia" ja "met-a-vitamiinia" keskimäärin enemmän kuin melkeinpä missään muualla tahansa. Suomen suurimmat ja myös keskisuuret kaupungit taitavat olla tältä osin EU:n top kympissä.
Huumeidenkäyttäjien vuoksi jopa Mikkelin kaupungin puisto-osaston kunnossapito tarvitsee vartiointipalvelun turvakseen, jotta työntekijät voivat kunnostaa työturvallisesti Mikkelin puistoja! Lontoo taitaa olla puistoiltaan sinun mukaan rauhallisempi kuin keskisuuri suomalainen kaupunki?
Siitepölyallergia aiheutuu monilla heinän kukinnasta, puut ovat vain yksi osa siitepölyä. On allergikkoja, jotka oirehtivat nimenomaisesti heinästä eivätkä puiden siitepölystä.
Tarkoitin, että en ole nähnyt Hyde Parkissa ruiskuja. Toki Helsingissä on kaikkea tuota. Tuossa Töölössä olen Suomessa ollessani asunut, mutta liikkunut kyllä paljon Etelä-Suomessa sukulaisissa ja harrastuksissa.
Hyde Park tosin suljetaan öisin ja poliisit ajavat sitä koko ajan autoillaan ristiin rastiin, joten varmaan tämä poistaa suurimman osan ongelmista.
On se kyllä hurjaksi mennyt, jos ei voi enää antaa edes ruohon kasvaa. Siinä ollaan luonnosta vieraannuttu ikävällä tavalla ja kauas. Ymmärrän toki kyllä syyt.
QuoteKANTAKAUPUNGIN länsilaidalla Vihdintien pikaraitiotien toteutuspäätös on etenemässä kohti kaupunginvaltuustoa. Helsingin kaupunginhallitus teki hankepäätöksen äänestyksen jälkeen 11–4 maanantaina.
Hanketta vastustivat pormestari Jan Vapaavuori (kok), apulaispormestari Pia Pakarinen sekä kokoomusedustajat Wille Rydman ja Daniel Sazonov.
Vs. kansliapäällikkö, rahoitusjohtaja Tuula Saxholm esitti hallitukselle, ettei ratikkahankkeen toteutuksesta vielä päätettäisi. Samalla kaupunki avaisi neuvottelut valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta.
Kaupunginhallituksen enemmistö eli sosiaalidemokraatit, vihreät, perussuomalaiset, Rkp, vasemmistoliitto ja yksi kokoomusedustaja äänestivät Saxholmin esityksen nurin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007735035.html
Tätä en ymmärrä: Miksi Jan Vapaavuori äänestää vastaan hanketta, jota hän ollut ajamassa? Siis Vihdin pikaratikkaa?
Toinen asia: Kannattavatko Perussuomalaiset Vihdin pikaratikkaa, joka samalla merkitsee pysäköintipaikkojen lähtemistä mm. Topeliuksenkadulta, suoran ratikkayhteyden poistumista Munkkiniemestä keskustaan ja Huopalahdentien ajokaistomäärän puolittamista?
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
QuoteHSL perunut yli 50 vuoroa tunnin aikana — Hämeentien tukoksen aiheutti lumeen juttunut linja-auto
Alkuillasta Hämeentiellä ollut liikennetukos on nyt helpottanut. Syy tukokseen johtui siitä, että yksi linja-auto oli juuttunut lumeen Haapaniemen urheilukentän kohdalla Hämeentien alkupäässä.
HSL:n viestinnän päivystäjä Tapio Toumunen sanoo, että kinoksiin juuttunut linja-auto on nyt saatu siirrettyä pois.
— Nyt liikenteen pitäisi kulkea taas niin hyvin kuin se tässä tilanteessa on mahdollista, Toumunen kertoo.
Päivä on ollut Helsingin seudun liikenteelle (HSL) lievästi sanottuna haastava. HSL on joutunut perumaan yli 50 vuoroa jo pelkästään tunnin aikana.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007733606.html
^
Katselin päivällä Hämeentiellä kun taksi peruutti n50m jalkakäytävää pitkin koska tien viereen oli aurattu arnoton lumivalli. Tiellähän ei ole tilaa pysähtyä edes hetkeksi.
Uutisia Vihreitä Arvoja ajavasta Hgistä:
PAIKALLISET 11.1.2021 19:45
Häätö uhkaa – Malmin ilmailijat laittoivat koirat asialle: "Reunametsät osoittautuvat kerta kerralta merkittävämmiksi liito-oraville"
QuoteMalmin lentoaseman ystävät ry teetti viime viikolla liito-oravien jatkotutkimuksia, joissa alueelta on löytynyt lisää liito-oravien pesäpuita, jätöksiä, havaintoja ja elinympäristöksi soveltuvaa maastoa. Yhdistys tiedotti asiasta alkuviikolla. Malmin lentoaseman ystävät ry on perustettu 2002 edistämään lentokentän toimintaa ja huolehtimaan sen kulttuuriperintö- ja luontoarvoista.
JÄRJESTYKSESSÄÄN toisessa KAER:in kouluttamien koirien tekemässä kartoituksessa tutkittiin Nallenrinteen alue ja nuorisoasiainkeskuksen moottoriradan reunametsiköt.
– Lentokentän reunametsät osoittautuvat kerta kerralta merkittävämmiksi liito-oravan kannalta. Kaupungin tutkimuksissa havaitun kahden yksittäisen ydinalueen sijasta näyttää nyt siltä, että kentän etelä- ja itälaita on kauttaaltaan otuksen suosiossa, toteaa Malmin lentoaseman ystävät ry:n hallituksen jäsen Seppo Sipilä tiedotteessa.
Kaupungin aiemmin tekemissä tutkimuksissa alueella ei ole havaittu merkittäviä liito-oravakeskittymiä.
VIIME viikolla tehty kartoitus on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukseen, Helsingin kaupungille ja Suomen luonnonsuojeluliittoon.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3218298
boldattuun viitaten, itseasiassa kaupunginkin tutkimuksissa liito-orava-alue kyllä huomattiin. Se vain käytiin "
alihankkijan virheen takia" kaatamassa pois...
8)
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.01.2021, 19:10:21
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
Kaksikaistainen linja-autoliikenteen pääväylä kavennetaan yksikaistaiseksi. Mikä voisi mennä pieleen? :flowerhat: :flowerhat: :facepalm:
Onnea helsinkiläiset, tätä tilasitte vaaleissa ja tätä saitte. Miltä nyt tuntuu?
^^ Tuota bussikaistojenan jäätymistä osattiin arvella, koska nyt kaikki sileärenkaiset bussit kiillottavat samaa uraa eikä esim nastarenkaiset henkilöautot karhenna sitä. Suola ja hiekka lentävät parin bussin jälkeen hankeen josta se ajetaan mereen. (lumenkaatopaikalla hinaaja ajaa ympyrää 24/7, että lumi voidaan kaataa suoraan sulaan mereen)
Quote from: jmk on 12.01.2021, 19:39:39
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.01.2021, 19:10:21
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
Kaksikaistainen linja-autoliikenteen pääväylä kavennetaan yksikaistaiseksi. Mikä voisi mennä pieleen? :flowerhat: :flowerhat: :facepalm:
Onnea helsinkiläiset, tätä tilasitte vaaleissa ja tätä saitte. Miltä nyt tuntuu?
Lisäisin vielä että miten se tsyge kulkee näillä keleillä?
Quote from: jmk on 12.01.2021, 19:39:39
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.01.2021, 19:10:21
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
Kaksikaistainen linja-autoliikenteen pääväylä kavennetaan yksikaistaiseksi. Mikä voisi mennä pieleen? :flowerhat: :flowerhat: :facepalm:
Onnea helsinkiläiset, tätä tilasitte vaaleissa ja tätä saitte. Miltä nyt tuntuu?
Olen koko remontin ajan mennyt töihin bussilla Hämeentietä pitkin ja tämähän oli nähtävissä alusta pitäen. Matka-aika piteni 10-15 min keskustaan päin aamulla, eikä ole kadun "valmistumisen" jälkeen nopeutunut yhtään.
Hämeentien uudeksi nimeksi voisi laittaa vaikkapa Emma Karin pihakatu.
Quote from: lurkkeri on 12.01.2021, 21:21:10
Olen koko remontin ajan mennyt töihin bussilla Hämeentietä pitkin ja tämähän oli nähtävissä alusta pitäen. Matka-aika piteni 10-15 min keskustaan päin aamulla, eikä ole kadun "valmistumisen" jälkeen nopeutunut yhtään.
Hämeentien uudeksi nimeksi voisi laittaa vaikkapa Emma Karin pihakatu.
Kandee ehkä seuraavissa vaaleissa äänestää ne karit, kivekkäät ja sinnemäjet huitsin kuuseen.
Quote from: lurkkeri on 12.01.2021, 21:21:10
Quote from: jmk on 12.01.2021, 19:39:39
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.01.2021, 19:10:21
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
Kaksikaistainen linja-autoliikenteen pääväylä kavennetaan yksikaistaiseksi. Mikä voisi mennä pieleen? :flowerhat: :flowerhat: :facepalm:
Onnea helsinkiläiset, tätä tilasitte vaaleissa ja tätä saitte. Miltä nyt tuntuu?
Olen koko remontin ajan mennyt töihin bussilla Hämeentietä pitkin ja tämähän oli nähtävissä alusta pitäen. Matka-aika piteni 10-15 min keskustaan päin aamulla, eikä ole kadun "valmistumisen" jälkeen nopeutunut yhtään.
Hämeentien uudeksi nimeksi voisi laittaa vaikkapa Emma Karin pihakatu.
Vaatii korkeampaa matematiikkaa että ajoaika alle 1,5 km matkalla pitenee 10-15 min. Tuskin se nyt mistään Viikistä Steissille asti sitä bussiliikennettä ruuhkauttaa? Ainakin itse olen päässyt ajamaan jhgihan sujuvasti niin kurvista itään ja takaisin kuin Hakaniemestä keskustaankin, ilman ruuhkia tai valtavia bussiletkoja
Onkos hämeentiellä vielä läpiajokielto yksityisautoilla?.
Quote from: no future on 13.01.2021, 05:01:48
Quote from: lurkkeri on 12.01.2021, 21:21:10
Quote from: jmk on 12.01.2021, 19:39:39
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.01.2021, 19:10:21
Hämeentien punavihreä uudistus mennyt tältäkin osin päin persettä, kun yksi bussi sutii snadissa ylämäessä ja jumittaa hankeen niin koko liikenne on kadulla poikki ja lukuisia bussivuoroja peruttu jo yhden tunnin aikana.
Kaksikaistainen linja-autoliikenteen pääväylä kavennetaan yksikaistaiseksi. Mikä voisi mennä pieleen? :flowerhat: :flowerhat: :facepalm:
Onnea helsinkiläiset, tätä tilasitte vaaleissa ja tätä saitte. Miltä nyt tuntuu?
Olen koko remontin ajan mennyt töihin bussilla Hämeentietä pitkin ja tämähän oli nähtävissä alusta pitäen. Matka-aika piteni 10-15 min keskustaan päin aamulla, eikä ole kadun "valmistumisen" jälkeen nopeutunut yhtään.
Hämeentien uudeksi nimeksi voisi laittaa vaikkapa Emma Karin pihakatu.
Vaatii korkeampaa matematiikkaa että ajoaika alle 1,5 km matkalla pitenee 10-15 min. Tuskin se nyt mistään Viikistä Steissille asti sitä bussiliikennettä ruuhkauttaa? Ainakin itse olen päässyt ajamaan jhgihan sujuvasti niin kurvista itään ja takaisin kuin Hakaniemestä keskustaankin, ilman ruuhkia tai valtavia bussiletkoja
Kyllä se näyttää vaikuttavan aamuruuhkassa Tuusulanväylän loppupäähän asti ja pitkin Mäkelänkatua.
Myönnetään että hidastuminen alkoi jo joitain vuosia ennen Hämeentien remonttia, yleisen autoliikenteen vaikeuttamisen myötä.
^
On läpiajokielto, tietysti.
Oletteko muuten huomanneet, että aina kun on talvisia ääri-ilmiöitä Suomessa niin Helsingin seutu ja Itä-Suomi on ongelmissa. :D Toisessa on sähköt joka paikasta poikki ja toisessa on niin kovat ruuhkat, että ei mihinkään pääse. Ehkä tämä sähköjen maakaapelointi olisi pitänyt aloittaa Itä-Suomesta ja toisaalta Helsingin seutu olisi pitänyt tehdä autoilulle helpommaksi.
Olen sivusta seuranneena vain ihmetellyt sitä kuinka Helsinki sahaa omaa oksaansa nyt kaikilta sektoreilta. Kohta ei enää nimittäin ole niitä rikkaita asumassa koko kunnassa. Kaikki rikkaammat jotka ehkä haluavat kasvattaa lapsensa vähän inhimillisemmässä paikassa, muuttavat ympäryskuntiin. Samaa kehitys on tapahtunut myös Oulun seudulla. Esim Kempele ja Liminka ottaaa kaikki rikkaat Oulusta. Oulu tulee olemaan vain jatkossa opiskelijoiden, työssä käyvien sinkkujen ja mamujen paratiisi. Näistä vain työssä käyvillä sinkuilla on rahaa, joka toki mee sijoittamiseen ja nettikauppoihin ei paikalliseen kulutukseen. Nuoriso ei juo enää, baarit ei kohta kannata. Ostoskeskukset ovat vain hengailupaikkoja joissa notkuu kantaväestöä ja mamuja. Ainoa mikä kannattaa on ruokakaupat.
En tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta paluuta vuoden takaiseen ei enää ole.
Minulla on Helsingissä asunto (jota vuokraan tietty ulos, ei ole varaa pitää tyhjillään). Sen olen valinnut paikasta, johon vallitseva kaupunginpilaamiskulttuuri mahdollisimman vähän vaikuttaa eli Töölöstä. Töölöstä suonet vetävät Turuntien suuntaan (Mechelininkatu, Topeliuksenkatu, Mannerheimintie) niin, että yksi täydentää muita. Länsiväylällekin pääsee Mechelninkadun lisäksi kiertoteitä, joskin tältä osin tukkiminen onnistuu paremmin.
Maa on myös yksityisesti omistettua, niin ei ole pelkoa sosiaalisesta uudistustuotannosta. Espoo Laajalahden toisella puolelalla suojaa Kruunuvuorenselän hullutuksilta, vuosikymmenien työmailta ja rakennusliikerakennusmassan pilaamalta rantaviivasiluetilta.
Itäinen kantakaupunki sitten on täysin kaupunginpilaamisviraston armoilla. Hankkeita on niin monia, että niitä en jaksa edes luetella niitä. Seurauksena on Katajanokan ja Kruununhaan sumputtaminen.
Parkkipaikkaongelman voi myös välttää Töölössä tarkkaan valitulla osoitteella. Osa kaduista jäi Sinnemäen hyökkäyksen uhriksi, mutta osa kaduista on turvassa. Ikävästi Pisara-ratavaraus kaavassa estää maalämmön rakentamisen monessa Töölön kohdissa, joten Helsingin Energian hullutusten varassa ollaan ikävä kyllä ja siitä taatusti maksetaan.
Suurin uhka töölöläiselle on kiinteistövero, joka tulee nousemaan valtavasti. On jo noussut. Tähänkin liittyviä hankkeita on monia vireillä.
Parina vuotenani Töölössä hiljan käytin bussia tai ratikkaa muutaman kerran, yhden kerran ajoin metrolla. Kolmeen ja puoleen vuoteen en ole pyöräillyt ja senkin kerran viinitilalla ulkomailla. Autolla ja kävellen hoituu kaikki matkat Helsingissä, kun osoitteensa valitsee tarkasti.
[tweet]1349246857495642112[/tweet]
https://twitter.com/Fastfella/status/1349246857495642112
^on kertakaikkiaan käsittämätöntä kuinka pienellä ymmärtämisellä tuo Kauppahalli - Sörnäinen väli on tehty. Suurinpiirtein kaikki mahdollinen kustu typeryyteen ja kykyyn olla käsittämättä mitä suunnittelusta seuraa.
Tilanteen tietysti kruunaa bussikuski joka lähtee ohittamaan vastaantulevien kaistan kautta, jää samaan jumiin ja tukkii samalla vastaantulevan spåran ja liikenteen kaistan :facepalm: :facepalm:
Kurvin ohi kun kävelin, niin huomasin, että spårien mainio solmukohta on jaettu kahteen osaan ja siirretty kauemmaksi metron sisäänmenoista: jos tulet esim 7:lla ja haluat jatkaa 8:lla, niin ennen jäit pysäkillä pois ja nousit seuraavaan spåraan. Nyt kävelet 150m...
Quote
Uusi selvitys nostaa esiin pysäköinnin hankaloittamisen kotona ja määränpäässä – "todennäköisyys käyttää henkilöautoa erittäin pieni"
X
"Norjalaisen tutkimuksen mukaan ilmaisen pysäköinnin rajoittaminen työpaikalla on tehokas keino pienentää henkilöauton käyttöä työmatkoilla. Henkilöauton käyttö on huomattavasti alhaisempaa, jos työntekijät maksavat kertamaksun (päivä/tunti) verrattuna kuukausimaksuun."
Sanatarkasti näin kuvaillaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin syyskuussa 2020 valmistuneessa Kestävän liikkumisen toimien kulkutapavaikutukset -nimisessä selvityksessä, jonka tavoitteena on ollut koostaa päättäjien käyttöön niin sanottua vaikutustietoa kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käytön edistämiseen.
Lue lisää: Traficom tutkinut myös henkilöautoliikenteen nopeuden ja sujuvuuden rajoittamista – 10 prosentin hidastamisella prosentin päästövähennys
"Rajoitettu pysäköintimahdollisuus kotona vaikuttaa myös henkilöauton käyttöön. Todennäköisyys käyttää henkilöautoa vähenee, kun kävelymatka pysäköintipaikalle kasvaa, etenkin tiheästi asutuilla alueilla. Todennäköisyys käyttää henkilöautoa on erittäin pieni jos, pysäköinti on rajoitettu sekä kotona että määränpäässä."
X
Johtoajatuksena siis on, että autojen kalliimpi, hankalampi ja jopa kokonaan estetty pysäköinti edistäisi autoa ympäristöystävällisemmiksi laskettujen kulkumuotojen käyttöä suhteessa autoiluun.
X
https://www.is.fi/autot/art-2000007736452.html
On meinaan noita linja-autoja pitkin ja poikin pientareita pääkapunkiseudulla ihan jokapuolella. En nyt yhtäkkiä muista että nimenomaan busseilla olisi ollut mitään suurempia ongelmia lumimyräköiden kanssa. Kyllä tässä herää epäilys että nykyinen kuljettaja-aines ei vain kykene ajamaan näillä keleillä. Mikä on kun ei taidot riitä?
Quote from: jka on 13.01.2021, 15:24:05
On meinaan noita linja-autoja pitkin ja poikin pientareita pääkapunkiseudulla ihan jokapuolella. En nyt yhtäkkiä muista että nimenomaan busseilla olisi ollut mitään suurempia ongelmia lumimyräköiden kanssa. Kyllä tässä herää epäilys että nykyinen kuljettaja-aines ei vain kykene ajamaan näillä keleillä. Mikä on kun ei taidot riitä?
Musta mies päiväntasaajalta, jonka ajokortti kai saatu poppamieheltä ja on pikakurssitettu vain mamuille suunnatussa hälläväliä työvoimakoulutuksessa bussikuskiksi paikkaamaan työvoimapulaa ja saamaan oleskeluluvan, heitetään vanhan paikallisdösän, missä renkaat tyyliä slicks ja edes luistonestoa ei ole, rattiin ajelemaan punavihreiden Hämeentieksi kutsuttua uutta jääränniä lumipyryssä - Mikä voisi mennä pieleen.
edit: ja on niitä ojissa vähän siellä sun täällä pitkin pääkaupunkiseutua muutekin, kun vähän pyryttää
Quote from: valtakunnanpärkhele on 13.01.2021, 15:40:07
Quote from: jka on 13.01.2021, 15:24:05
On meinaan noita linja-autoja pitkin ja poikin pientareita pääkapunkiseudulla ihan jokapuolella. En nyt yhtäkkiä muista että nimenomaan busseilla olisi ollut mitään suurempia ongelmia lumimyräköiden kanssa. Kyllä tässä herää epäilys että nykyinen kuljettaja-aines ei vain kykene ajamaan näillä keleillä. Mikä on kun ei taidot riitä?
Musta mies päiväntasaajalta, jonka ajokortti kai saatu poppamieheltä ja on pikakurssitettu vain mamuille suunnatussa hälläväliä työvoimakoulutuksessa bussikuskiksi paikkaamaan työvoimapulaa ja saamaan oleskeluluvan, heitetään vanhan paikallisdösän, missä renkaat tyyliä slicks ja edes luistonestoa ei ole, rattiin ajelemaan punavihreiden Hämeentieksi kutsuttua uutta jääränniä lumipyryssä - Mikä voisi mennä pieleen.
edit: ja on niitä ojissa vähän siellä sun täällä pitkin pääkaupunkiseutua muutekin, kun vähän pyryttää
Tässä kohtaa tyytyväisenä voi todeta, että pääkaupunkiseudun vasemmistoituhippi-skene saa juuri sitä mitä ovat tilanneet.
Quote from: jka on 13.01.2021, 15:24:05
On meinaan noita linja-autoja pitkin ja poikin pientareita pääkapunkiseudulla ihan jokapuolella. En nyt yhtäkkiä muista että nimenomaan busseilla olisi ollut mitään suurempia ongelmia lumimyräköiden kanssa. Kyllä tässä herää epäilys että nykyinen kuljettaja-aines ei vain kykene ajamaan näillä keleillä. Mikä on kun ei taidot riitä?
Ehdotan, että luovutaan kadunnimestä Hämeentie. Tilalle Kaisla-Hameentie.
Quote from: petebe on 13.01.2021, 16:09:30
Quote from: valtakunnanpärkhele on 13.01.2021, 15:40:07
Quote from: jka on 13.01.2021, 15:24:05
On meinaan noita linja-autoja pitkin ja poikin pientareita pääkapunkiseudulla ihan jokapuolella. En nyt yhtäkkiä muista että nimenomaan busseilla olisi ollut mitään suurempia ongelmia lumimyräköiden kanssa. Kyllä tässä herää epäilys että nykyinen kuljettaja-aines ei vain kykene ajamaan näillä keleillä. Mikä on kun ei taidot riitä?
Musta mies päiväntasaajalta, jonka ajokortti kai saatu poppamieheltä ja on pikakurssitettu vain mamuille suunnatussa hälläväliä työvoimakoulutuksessa bussikuskiksi paikkaamaan työvoimapulaa ja saamaan oleskeluluvan, heitetään vanhan paikallisdösän, missä renkaat tyyliä slicks ja edes luistonestoa ei ole, rattiin ajelemaan punavihreiden Hämeentieksi kutsuttua uutta jääränniä lumipyryssä - Mikä voisi mennä pieleen.
edit: ja on niitä ojissa vähän siellä sun täällä pitkin pääkaupunkiseutua muutekin, kun vähän pyryttää
Tässä kohtaa tyytyväisenä voi todeta, että pääkaupunkiseudun vasemmistoituhippi-skene saa juuri sitä mitä ovat tilanneet.
Tulee mieleeni eräs tapaus, kun asuin pari vuotta Suomessa. Ajoin joka päivä lapseni aamulla kouluun (vajaan 1 km), koska se kesti 6 min ja lapseni saivat nukkua 15-20 min pidempään. Lisäksi oli matkani varrella. Päälle vielä Helsingin bussikuskit:
Lasteni koulutiellä on yksi valo-ohjattu risteys. Se on kunnon ansa joukkoliikenteen käyttäjille, jotka juoksevat ratikkaan katsomatta kääntyviä autoja. No eikös siinä edessäni HSL:n bussi ajanut yhden naisen päälle. Jäi elottomana maahan, mutta vissiin selvisi vain vammoilla.
Hämeentien suurin ongelma oli, että viidennen linjan risteykseen jätettiin liikennevalot ja vain yksi kapea ränni, jota pitkin edetä. Samaan aikaan pk-seudun busseista nyt suurin osa taitaa jo olla telibusseja, ne ovat myös ongelmallisimpia talvella, kun on kolme akselia. Ei tarvita kummoista liukasta ylämäkeä, ja kiinni ollaan. Nyt kun kuski ei pysty kiertämään Hämeentiellä jäisiä uria esimerkiksi pysäyttämällä jäiseksi sudittujen urien viereen tai puoliksi toiselle kaistalle, koko jono on sitten jumissa. Ja ohi ei pääse.
Vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden pitäisi muistaa, että havainnekuvista huolimatta Suomessa on edelleen talvi.
^
Nuo muodostuvat jääurat toimivat myös toiseen suuntaan, eli tullemme näkemään pari mojovaa peräänajoa samassa kohti, mutta toisella puolella katua.
Jättiremontti repii ydinkeskustan auki – Kaivokatu poikki autoliikenteeltä jopa kaksi vuotta: "Tämä toteutusvaihtoehto on vähiten huono"
QuoteKaivokatua uhkaa parin vuoden kuluttua laaja liikennekatko, joka sulkisi kadun autoliikenteeltä kahdeksi vuodeksi ja ratikoilta noin vuodeksi.
Jättiremontti liittyy Kruunusillat-hankkeeseen ja Laajasalon ratikkaan, jolle suunnitellaan päätepistettä keskustaan. Raitiotietä rakennettaessa aiotaan reitin varrella tehdä samalla laajoja kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä.
TÄYSI LIIKENNEKATKO on Kruunusillat-raitiotien projektinjohtajan Ville Alajoen mukaan tehokkain tapa torjua työmaan aiheuttamia haittoja. Ilman suunniteltuja katkoja työmaa haittaisi liikennettä noin neljä vuotta ja silti läpiajo jouduttaisiin useita kertoja katkaisemaan.
– Työmaasta ydinkeskustassa syntyy väistämättä haittaa. Tämä toteutusvaihtoehto olisi huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, Alajoki perustelee.
Lisäksi ratkaisu säästäisi rakentamiskustannuksissa noin 15 miljoonaa euroa. Raitiovaunut kiertäisivät Kaivokadun katkon aikana Kruununhaan ja Aleksanterinkadun kautta.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3255340
liittyy tähän:
Quote"Samaan sumppuun tuodaan pikaraitiotievaunuja kolmelta suunnalta" – Pikaratikka kulkisi Jakomäestä keskustaan 42 minuuttia
Viikki–Malmin uuden pikaratikan suunnitelmia on voinut kommentoida kaupungin kerrokantasi-sivustolla. Kommentteja onkin tullut jo viitisen sataa.
Uusi pikaraitiotie vie Malmin sairaalalta tai vaihtoehtoisesti Jakomäestä Helsingin keskustaan 42 minuutissa ja Malmin kentältä keskustaan on 33 minuutin matka.
Kommentoijat kyseenalaistavat, miksi kantakaupungin jo ennestään ruuhkaisille raiteille halutaan vielä lisää vaunuja.
– Kömpelöt raitiovaunut ajelevat jo nyt jonossa peräkkäin Helsingin keskustassa ruuhkauttaen toisiaan. Silti kaupunki aikoo tuoda samaan sumppuun vielä puolta pidempiä pikaraitiotievaunuja kolmelta eri suunnalta eli Haagasta, Viikistä ja Laajasalosta. Nämä tukkisivat koko keskustan liikenteen, yksi keskustelija taivastelee.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3186381
Raitiovaunut/pikaratikat samaa reittiä keskustaan (Hämeentietä) pitkin, mikä voisi mennä vikaan. Varsinkaan talvisin.
Kaupunkisuunnittelussa on kymmeniä ongelmia nykyisin, koska vihervasemmisto ei kykene kohtaamaan realiteetteja.
Yksi ongelma on katujen kaventaminen: kaduista tehdään vaikkapa kivetyksellä tai jalkakäytävän levennyksillä hyvin kapeita, jolloin autot eivät pysty ohittamaan toisiaan. Tästä seuraa ongelmia jos auto rikkoutuu tielle tai jää lumen tai liukkauden takia paikoilleen. Jos tie olisi leveä siten, että paikalleen jääneen auton voisi sivuuttaa, ei ongelmaa olisi.
Yksi käytännön esimerkki:
Helsinki, Jakomäki, Suurmetsäntie.
Katu on Jakomäen kohdalla jaettu kahtia korkealla keskivallilla ja kivetyksellä. Se ei hillitse sinänsä nopeuksia, kuten ehkä on ajateltu, mutta se estää liikenteen sujumisen. Eräs kerta koko tie oli länteen päin tukossa talvella, koska risteyksen jälkeen oikealla oli bussi jumissa liukkauden vuoksi. Kukaan ei päässyt minnekään eikä kukaan voinut tehdä u-käännöstä ja etsiä muuta reittiä, koska vihervasemmisto oli tehnyt barrikaadin keskelle ajotietä rakentamalla siihen ylittämättömän keskivallin.
Mielestäni pitäisi luopua tällaisista keinotekoisesti kavennetuista teistä ja sen sijaan tehdä niistä niin leveitä, että rikkoutunut bussi tai muu pysähtynyt ajoneuvo voidaan ohittaa vaivatta. Tämä myös pelastaisi ihmishenkiä, koska esimerkiksi tuossa mainitussa Jakomäen ( vai luokitellaanko se Alppikyläksi ) tapauksessa kukaan autoilija ei voisi väistää sivulle takaa tulevaa ambulanssia tai paloautoa, koska sivulle ei pääse korkean kiveyksen tai vallin vuoksi. Kapeat kadut ovat saasteita aiheuttava liikenteen tulppa ja ihmishenkiä vaarantava ränni, josta pelastuslaitos ei pääse ohi.
Ongelma on ideologia jonka mukaan kadut eivät kuulu autoille. Ei sellaista vastaan voi taistella järjellä.
Joko vihreiden tai autojen on poistuttava Helsingistä kokonaan.
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 16:56:53
Ongelma on ideologia jonka mukaan kadut eivät kuulu autoille. Ei sellaista vastaan voi taistella järjellä.
Joko vihreiden tai autojen on poistuttava Helsingistä kokonaan.
Autot ovat jo poistumassa. Ja niiden mukana niiden omistajat, jotka ainakin Vantaan sanomien mukaan muuttavat esimerkiksi Vantaalle ( lehden otsikko: Helsinki vuotaa Vantaalle ), koska siellä on edullisempaa ja enemmän tilaa autoille.
Autojen mukana tosin poistuvat myös veronmaksajat.
Onnea, Helsinki :)
Katujen siis pitää olla leveitä siinä tapauksessa että tulee moottoririkko? Kaduilla myös pitää olla ilmaisia pysäköintipaikkoja. Kiva ajatus, ongelma on vaan siinä että toteutuessaan ne täyttyisivät samantien kaikilla matkalla hajonneilla romuilla ja peräkärryillä.
Kadut ovat LIIKENNEväyliä. Liikenteen pitää päästä liikkumaan. Pysäköinti ei ole prioriteetti, se pitääkin kieltää jos se estää liikenteen kulun. Ja kyllä, ehdoton minimi kaikille väylille on että kaksi ajoneuvoa mahtuu ohittamaan toisensa. Korotettujen rännien rakentaminen paikallisten ylinopeuksien tms vuoksi on idiotiaa.
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 17:06:28
Katujen siis pitää olla leveitä siinä tapauksessa että tulee moottoririkko?
Juuri näin.
Mutta esim lumeen/jäähän juuttuminen tai peräänajo tai mikä tahansa normaalilla kadulla kierrettävä este, niin niitä varten ei tarvitse.
:silakka:
Ymmärrän, että kaikkia pihakatuja ei tarvitse rakentaa leveiksi, mutta yllämainittu Suurmetsäntie on kaupungin sisäinen valtaväylä, jota pitkin hälytysajoneuvojen on päästävä liikkumaan, vaikka kommunisteja se miten harmittaisi.
Quote from: Titus on 17.01.2021, 17:17:27
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 17:06:28
Katujen siis pitää olla leveitä siinä tapauksessa että tulee moottoririkko?
Juuri näin.
Mutta esim lumeen/jäähän juuttuminen tai peräänajo tai mikä tahansa normaalilla kadulla kierrettävä este, niin niitä varten ei tarvitse.
:silakka:
Ihailtavan optimistista ajattelua, kun vaan se "ylimääräinen" tila ei menisi ns. omalla oikeudella harrastettuun pysäköintiin. Kannattaa ehdottaa tätä paikkakuntasi valtuustolle.
Koskahan helsinkiläiset potkaisee punavihreät helvettiin Helsingin valtuustosta
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/ (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/)
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 17:15:41
Kadut ovat LIIKENNEväyliä. Liikenteen pitää päästä liikkumaan. Pysäköinti ei ole prioriteetti, se pitääkin kieltää jos se estää liikenteen kulun. Ja kyllä, ehdoton minimi kaikille väylille on että kaksi ajoneuvoa mahtuu ohittamaan toisensa. Korotettujen rännien rakentaminen paikallisten ylinopeuksien tms vuoksi on idiotiaa.
Osaatko nimetä Suomesta yhtään aluetta, jossa pysäköinti olisi kielletty ja paikalla olisi mitään liiketoimintaa? Muutamalla alueella on yritetty, parilla kadunpätkällä siis, mutta ne ovat nyt menossa konkkaan koko matkaltaan pl. juottolat.
Se on todellakin pysäköinnistä kiinni. Joukkoliikennesolmu-Tripla yritti maksullisella pysäköinnillä, mutta joutui peruuttamaan heti päätöksen. Stocka muutti pysäköintinsä maksulliseksi ja meni konkkaan. Aleksanterinkadun kaikki liikkeet ovat lopettaneet tai lopettamassa.
Tuossa olisi aivan hyvin voinut olla kaksi kaistaa liikenneympyrään asti siten että vasen kaista jatkuisi suoraan liikenneympyrän yli ja oikea kaista kääntyisi pohjoiseen Vanhalle Porvoontielle.
https://www.google.com/maps/@60.2627228,25.0747837,3a,75y,284.34h,87.35t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPwLscwa-NHQ9-LlW3liAEA!2e0!7i13312!8i6656
https://www.google.com/maps/@60.2630864,25.0695885,3a,75y,310.24h,79.85t/data=!3m6!1e1!3m4!1sszcH69S1WWwfP0v8wpAyVA!2e0!7i13312!8i6656
Näkymä vastakkaiselta puolelta liikenneympyrää, kyllä tuo on tahallaan tehty sumppu.
https://www.google.com/maps/@60.2631723,25.0678727,3a,75y,89.46h,81.86t/data=!3m6!1e1!3m4!1s1lhvqBBDzkn6WxRcqYnZoA!2e0!7i13312!8i6656
Lisäsin ilmakuvan liikenneympyrästä, tiealue on punaisella ja viheralue kirkkaan vihreä, nuo liikennejärjestelyt olisi voinut tehdä sujuvammiksikin.
Golimar on oikeassa ja kiitos kuvista. Tosin linkkien kuvat ovat muutaman vuoden takaa, esimerkiksi kaikkia nykyisiä rakennuksia ei näy ja lisäksi kaistojen keskivalli on vieläkin jyrkempi, joten hälytysajoneuvoilla ei pääse ohi eikä väistämään todellakaan pääse, ellei ole sellainen paheksuttu maastoauto alla tai sitten kuski, joka väkisin runnoo yli välittämättä siitä, että auto menee rikki. Oikealle nouseva Vanha Porvoonväylä on ylämäkineen vaikea busseille, joiden pitää pysäkin vuoksi pysähtyä mäen alla eikä vauhtia saa. Paikka on etenkin iltapäivisin vilkkaasti liikennöitä monesta suunnasta eikä tuollaisen sumpun tekeminen ole mitään muuta kuin kiusantekoa ja ihmishengillä leikkimistä.
Ilmainen väylä pysäköinnille, niin siinä on heti paikat täynnä autoja. Ihan hyvä ajatus jossain kaupunkiutopiassa, mutta pakko sitä on vaan rajoittaa.
Quote from: Wuhanin_nuha on 17.01.2021, 17:49:46
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 17:15:41
Kadut ovat LIIKENNEväyliä. Liikenteen pitää päästä liikkumaan. Pysäköinti ei ole prioriteetti, se pitääkin kieltää jos se estää liikenteen kulun. Ja kyllä, ehdoton minimi kaikille väylille on että kaksi ajoneuvoa mahtuu ohittamaan toisensa. Korotettujen rännien rakentaminen paikallisten ylinopeuksien tms vuoksi on idiotiaa.
Osaatko nimetä Suomesta yhtään aluetta, jossa pysäköinti olisi kielletty ja paikalla olisi mitään liiketoimintaa? Muutamalla alueella on yritetty, parilla kadunpätkällä siis, mutta ne ovat nyt menossa konkkaan koko matkaltaan pl. juottolat.
Se on todellakin pysäköinnistä kiinni. Joukkoliikennesolmu-Tripla yritti maksullisella pysäköinnillä, mutta joutui peruuttamaan heti päätöksen. Stocka muutti pysäköintinsä maksulliseksi ja meni konkkaan. Aleksanterinkadun kaikki liikkeet ovat lopettaneet tai lopettamassa.
No missään ei varmaan kannata laittaa pysäköintiä niin ettei autot mahdu ohi? Totta munassa parkkipaikkoja tarvitaan mutta pitäähän kaduilla silti mahtua ajamaan.
Olen kokeillut asumista ja ajamista kolmessa Euroopan suurista pääkaupungeista. Missään niissä lumi ja jää ei ole ongelma. Kadut ovat vanhastaan leveitä ja komeita. Mutta koska asukkaita >5 000 000, molemminpuoliset parkit kaventavat monet kadut yksisuuntaisiksi ja yksikaistaisiksi. Helsingin asukas- ja liikennemäärillä katuja pitää oikein kaventamalla kaventaa että saataisiin samat ongelmat... Päälle lumi ja jää sitten.
Kohtakos Helsinkiläiset pääsevät nauttimaan autottomuudesta. Katsotaan maistuuko.
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 18:01:25
Ilmainen väylä pysäköinnille, niin siinä on heti paikat täynnä autoja. Ihan hyvä ajatus jossain kaupunkiutopiassa, mutta pakko sitä on vaan rajoittaa.
Autot maksavat veroja Suomessa vuodessa 7-8 miljardia euroa enemmän kuin tienpitoon menee rahaa, joten "ilmainen" ei oikein kuulu autoilijan sanavarastoon.
Pysäköinnin toki maksaa joku. Samoin pyörätien. Samaa maata ne käyttävät ja maalla on arvo. Yksi pysäköintipaikka on ainakin 10 000 euron arvoinen ja kun se muutetaan pyörätieksi, niin pyörätien tuolle osuudelle tulee tuo hintalappu.
Helsinki on kapea niemi, jossa liikenneongelmat ovat väistämättömiä, jos toimintoja on liikaa keskustassa. Jännästi silti juuri keskustan toimintoja halutaan kasvattaa satamilla, suurilla uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamisella. Tottakai kantakaupunki saadaan näin tukkoon, kuten mikä tahansa muukin viemäri tukkiintuu, kun tavaraa tulee vetokykyä enemmän.
Vallitseva linja on ensin tukkia ja sitten kalliisti rakentaa varaventtiileitä, kuten 300 miljoonan euron ratikkasiltoja ja miljardin euron Pisara-ratoja.
80 % Helsingin väestönkasvusta tulee maahanmuutosta, joten voi kysyä, onko se sen arvoista? Varmaan on, kun sillä on Helsingissä suuri poliittinen kannatus.
Itse näen Helsingin olevan tuhon tiellä. En kai muuten asuisi muualla.
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 18:03:53
Quote from: Wuhanin_nuha on 17.01.2021, 17:49:46
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 17:15:41
Kadut ovat LIIKENNEväyliä. Liikenteen pitää päästä liikkumaan. Pysäköinti ei ole prioriteetti, se pitääkin kieltää jos se estää liikenteen kulun. Ja kyllä, ehdoton minimi kaikille väylille on että kaksi ajoneuvoa mahtuu ohittamaan toisensa. Korotettujen rännien rakentaminen paikallisten ylinopeuksien tms vuoksi on idiotiaa.
Osaatko nimetä Suomesta yhtään aluetta, jossa pysäköinti olisi kielletty ja paikalla olisi mitään liiketoimintaa? Muutamalla alueella on yritetty, parilla kadunpätkällä siis, mutta ne ovat nyt menossa konkkaan koko matkaltaan pl. juottolat.
Se on todellakin pysäköinnistä kiinni. Joukkoliikennesolmu-Tripla yritti maksullisella pysäköinnillä, mutta joutui peruuttamaan heti päätöksen. Stocka muutti pysäköintinsä maksulliseksi ja meni konkkaan. Aleksanterinkadun kaikki liikkeet ovat lopettaneet tai lopettamassa.
No missään ei varmaan kannata laittaa pysäköintiä niin ettei autot mahdu ohi? Totta munassa parkkipaikkoja tarvitaan mutta pitäähän kaduilla silti mahtua ajamaan.
Olen kokeillut asumista ja ajamista kolmessa Euroopan suurista pääkaupungeista. Missään niissä lumi ja jää ei ole ongelma. Kadut ovat vanhastaan leveitä ja komeita. Mutta koska asukkaita >5 000 000, molemminpuoliset parkit kaventavat monet kadut yksisuuntaisiksi ja yksikaistaisiksi. Helsingin asukas- ja liikennemäärillä katuja pitää oikein kaventamalla kaventaa että saataisiin samat ongelmat... Päälle lumi ja jää sitten.
Kohtakos Helsinkiläiset pääsevät nauttimaan autottomuudesta. Katsotaan maistuuko.
Minäkin olen asunut vuosia eri maissa ja kaupungeissa ja aina ajanut itse autolla. Helsingissä on lyhyt lumikausi, joka vaikeuttaa pysäköintiä, mutta sen kesto on yleensä varsin lyhyt. Seuraava autoni tosin on maasturi, koska en enää Suomessa jaksa hajottaa autoani ja selkääni tuon lyhyen lumikauden aikana.
Helsingin ainoa ongelma on maahantuonti. Jos Helsinkiin tulisi vain kotimaisia ihmisiä, väestönkasvu olisi 1/5 nykyisestä ja kaikille olisi tilaa ja tontteja.
Quote from: Wuhanin_nuha on 17.01.2021, 18:07:03
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 18:01:25
Ilmainen väylä pysäköinnille, niin siinä on heti paikat täynnä autoja. Ihan hyvä ajatus jossain kaupunkiutopiassa, mutta pakko sitä on vaan rajoittaa.
Autot maksavat veroja Suomessa vuodessa 7-8 miljardia euroa enemmän kuin tienpitoon menee rahaa, joten "ilmainen" ei oikein kuulu autoilijan sanavarastoon.
Pysäköinnin toki maksaa joku. Samoin pyörätien. Samaa maata ne käyttävät ja maalla on arvo. Yksi pysäköintipaikka on ainakin 10 000 euron arvoinen ja kun se muutetaan pyörätieksi, niin pyörätien tuolle osuudelle tulee tuo hintalappu.
Helsinki on kapea niemi, jossa liikenneongelmat ovat väistämättömiä, jos toimintoja on liikaa keskustassa. Jännästi silti juuri keskustan toimintoja halutaan kasvattaa satamilla, suurilla uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamisella. Tottakai kantakaupunki saadaan näin tukkoon, kuten mikä tahansa muukin viemäri tukkiintuu, kun tavaraa tulee vetokykyä enemmän.
Vallitseva linja on ensin tukkia ja sitten kalliisti rakentaa varaventtiileitä, kuten 300 miljoonan euron ratikkasiltoja ja miljardin euron Pisara-ratoja.
80 % Helsingin väestönkasvusta tulee maahanmuutosta, joten voi kysyä, onko se sen arvoista? Varmaan on, kun sillä on Helsingissä suuri poliittinen kannatus.
Itse näen Helsingin olevan tuhon tiellä. En kai muuten asuisi muualla.
Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3
Helsinki-Tallinna tunnelin alku on suunniteltu rakennettavan Helsinki-Vantaa lentokentän viereen. Helsinki-Tallinna tunnelin virran yläjuoksu on Baltia Valko-Venäjä Ukraina Puola ja muuttajia tulee myös Suomesta ja Pietaristakin. Ja jos pengertie Turusta Maarianhaminaan ja tunneli Ruotsin Östhammariin rakennetaan niin Suomen pääkaupunkiseudun yläjuoksu ulottuu Ruotsiin ja Norjaan. Se tarkoittaa, että kun tunnelit on rakennettu niin pääkaupunkiseudulla on liikennettä vieläkin enemmän
Quote from: artti on 17.01.2021, 18:28:55
Helsinki-Tallinna tunnelin alku on suunniteltu rakennettavan Helsinki-Vantaa lentokentän viereen. Helsinki-Tallinna tunnelin virran yläjuoksu on Baltia Valko-Venäjä Ukraina Puola ja muuttajia tulee myös Suomesta ja Pietaristakin. Ja jos pengertie Turusta Maarianhaminaan ja tunneli Ruotsin Östhammariin rakennetaan niin Suomen pääkaupunkiseudun yläjuoksu ulottuu Ruotsiin ja Norjaan. Se tarkoittaa, että kun tunnelit on rakennettu niin pääkaupunkiseudulla on liikennettä vieläkin enemmän
Onko sulla jotain asemakaavakuvaa tästä? Ihan kiinnostava visio.
Quote from: artti on 17.01.2021, 18:28:55
Helsinki-Tallinna tunnelin alku on suunniteltu rakennettavan Helsinki-Vantaa lentokentän viereen. Helsinki-Tallinna tunnelin virran yläjuoksu on Baltia Valko-Venäjä Ukraina Puola ja muuttajia tulee myös Suomesta ja Pietaristakin. Ja jos pengertie Turusta Maarianhaminaan ja tunneli Ruotsin Östhammariin rakennetaan niin Suomen pääkaupunkiseudun yläjuoksu ulottuu Ruotsiin ja Norjaan. Se tarkoittaa, että kun tunnelit on rakennettu niin pääkaupunkiseudulla on liikennettä vieläkin enemmän
Helsinki-Tallinna tunneli on ihan kertakaikkista paskaa. Westerbacka vielä jaksaa jauhaa aiheesta. Ilmeisesti kuitenkin siitä, että tunneli otetaan käyttöön 2024 on jo luovuttu?
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 17:06:28
Katujen siis pitää olla leveitä siinä tapauksessa että tulee moottoririkko?
Vaikka Jonssoni uskoo yllä olleensa hurjan ironisen nokkela, niin kyllä juu just näin vähän laajentaen: Pääväylien pitää olla sen verran leveitä, etteivät ne mene heti tukkoon kun tapahtuu ihan mitä tahansa "yllättävää", jota suuren liikennemäärän kanssa varmasti tapahtuu vähän väliä. Tämä on juurikin kumipyöräliikenteen suuria vahvuuksia. Kun se pystyy kiertämään esteet ja muutenkin kulkemaan sujuvasti ja joustavasti sieltä, mistä pystyy ja sinne, mihin tarvitsee. Infraksi tarvitaan vain kohtuullisen tasainen pinta.
Vastakohtana tälle on vihervasureiden ikiaikainen lempilapsi eli rautatie- ja raitioliikenne, joka on sidoksissa omaan jumalattoman kalliiseen infraansa ja on jumissa sillä sekunnilla, kun yksikin vaihde on tukossa tai yksikin veturi simahtaa matkan varrelle tai raitiovaunu vinksahtaa ulos kiskoiltaan, koska siellä oli kuutiosenttimetri jäätä. Tämä tulee joka kerta ihmeen suurena yllätyksenä vihervasemmistolle, että ai kumma kun ei taaskaan liikenne kulje. Samanlaisessa tilanteessa kumipyöräliikenne kiertää ongelmakohdan, joko parin metrin sivuttaissiirtymällä kunhan edes sen verran on tilaa jätetty - edes tämä pari metriä ei onnistu siltä ratikalta, itse asiassa se ei osaa väistää edes kymmentä senttiä - tai jos on pahempi tukos, kierretään kortteli tai muuten mennään kiertotielle.
Kumipyöräliikenne on luotettavaa, joustavaa ja mukautuvaa. Kiskoliikenne ei.
Koska vihervasurin aivo ei kykene ajatteleman muuta kuin yhteen pakkoränniin ahdettua liikennettä, se yrittää muuttaa kumipyöräliikenteenkin sellaiseksi. Ja on sitten taas niinmar äimissään kun se jumahtaa. On se vaan ihme.
Haastavan talvikelin tullen Hakkilassa on välillä kaos kun Keskolle meneviä rekkoja jää jumiin Kuusikon mäkeen Kyytitielle, Stenkullan mäkeen Tikkurilan tielle ja Vanhalle Porvoontielle Kyytitien risteyksen tienoille ja tuo on tosiaan suhteellisen vilkasliikenteinen paikka.
https://www.google.com/maps/search/kesko+hakkila/@60.2885739,25.059814,15.25z
Quote from: Waldseemüller on 17.01.2021, 17:15:41
Kadut ovat LIIKENNEväyliä. Liikenteen pitää päästä liikkumaan. Pysäköinti ei ole prioriteetti, se pitääkin kieltää jos se estää liikenteen kulun. Ja kyllä, ehdoton minimi kaikille väylille on että kaksi ajoneuvoa mahtuu ohittamaan toisensa. Korotettujen rännien rakentaminen paikallisten ylinopeuksien tms vuoksi on idiotiaa.
Kaupungissahan suunnittelu lähtee siitä, että liikennettä on monen muunkin laista kuin sitä audilla yksin suhaavien peräkammarinpoikien ympyrän ajelua. Tähän liittyy esimerkiksi nämä täälläkin puhuttäneet joukkoliikennehankkeet.
Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.
https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/ (https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/)
Quote from: John Johnson on 17.01.2021, 17:37:35
Ihailtavan optimistista ajattelua, kun vaan se "ylimääräinen" tila ei menisi ns. omalla oikeudella harrastettuun pysäköintiin.
esimerkissä puhuttiin kadusta joka oli jaettu keskeltä niin, ettei siitä päässyt puolelta toiselle.
Asun niin, että tämä Hämeentie näkyy ikkunasta, niin jonkunlainen käsitys on siitä kuinka liikenne on sujunut ennen ja remontin jälkeen. Nyt viikolla liikenteen tukki esim viemäreiden avausauto, roska-autot ja jakeluautot ihan säännölliseti. Lumi on aurattu niin, että nämä jäävät osittain linja-autoränniin josta bussit sitten koukkaavat kivetyksen yli raitiovaunkiskoille. Niinjuu, lumenauraus tukkii bussiväylän samalla tavalla.
Olen edelleen sitä mieltä, että rantatien parantaminen vielä leveämmällä pyörätiellä olisi ollut parempi idea ja laittaa tähän Hämeentielle esim läpiajorajoitus henkilöautoliikenteelle (juu remppasivat putkia samalla kun tämä tehtiin eli ei ollut pelkkä pyörätien rakentaminen).
Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3
[/quote]
Minustakin on hassua miten jotkut ajavat hyvinkin lyhyet matkat autolla vaikka joskus voisi olla kävellen nopeammin perillä. Mutta en sen takia kuvittelisi rajoittavani autoilua ja pysäköintiä.
Jos joku katsoo tarpeelliseksi ajaa niin ajakoon. Ainakin tietää verotuloja valtiolle polttoaineesta.
Mikahän olisi se sallittu matka autolla ajoon ja millä perusteella se määriteltäisiin? Mr. Johnsonin vitutuskäyrälläkö?
Jos jollekulle sopii vaikka se päivittäinen 5km/suunta kävellen tai pyöräillen niin siitä vaan mutta se ei kaikille sovi. Ja jos jollekulle joidenkin lyhyet autoajelut tuottavat mielipahaa niin pitääkö sen takia haitata muiden liikennettä? Ihan varmastiko ne parkkipaikkaa tarvitsevat voisivat aivan hyvin kävellä sen alle 5km? Mitä jos useimmat heistä ajavatkin vaikka 10km suunta?
Mistä sinä tai kukaan muukaan tietää kunkin matkan pituutta tai tarvetta autolle.
Kansanterveyden nimissä voisi radikaalisti supistaa kauppojen ruokavalikoimiakin, aivan tarpeetonta epäterveellistä sielläkin myydään.
Samoin jokin viranomainen voisi valvoa ruoka-annosten kokoa, onhan se kansanterveydelle vaarallista jos joku kotonaan syö liikaa.
Kilpaurheilun voisi myös kieltää kansanterveyteen vedoten samoin työnteon, tapaturmia kun tapahtuu.
Quote from: artti on 17.01.2021, 19:05:06
Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.
https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/ (https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/)
Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.
Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.
Quote from: Mikke70 on 17.01.2021, 19:15:34
Quote from: artti on 17.01.2021, 19:05:06
Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.
https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/ (https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/)
Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.
Tuo täysin uusi rata rakennetaan myös eurooppalaisen raideleveyden mukaiseksi (1435 mm). Näin ollen junat selviävät Tallinnan ja Keski-Euroopan välillä ilman hankalia telinvaihtoja. Mitenköhän tapahtuisi Suomessa tunnelin rakentamisen jälkeen? Päättyisikö kapeampi rata Helsinkiin, vai muutettaisiinko Suomen kaikkien ratojen raideleveys?
Quote from: Siili on 17.01.2021, 19:35:29
Quote from: Mikke70 on 17.01.2021, 19:15:34
Quote from: artti on 17.01.2021, 19:05:06
Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.
https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/ (https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/)
Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.
Tuo täysin uusi rata rakennetaan myös eurooppalaisen raideleveyden mukaiseksi (1,435 mm). Näin ollen junat selviävät Tallinnan ja Keski-Euroopan välillä ilman hankalia telinvaihtoja. Mitenköhän tapahtuisi Suomessa tunnelin rakentamisen jälkeen? Päättyisikö kapeampi rata Helsinkiin, vai muutettaisiinko Suomen kaikkien ratojen raideleveys?
Virossa muistaakseni sama raideleveys kuin Suomessa Neuvostoliitojen peruja eli jonkin verran keski-eurooppaa leveämpi. Itselle on myös jäänyt mysteeriksi, mitä etua tunnelilla saavutetaan henkilö- ja tavaraliikenteeseen meritse verrattuna.
Quote from: -PPT- on 17.01.2021, 19:26:01
Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.
No kun viina on kallista Suomessa niin sitä pitää hakea Eestistä tai jopa Latviasta.
Koko vitun tunnelia ei tarvittaisi, jos Suomessa alennettaisiin alkoholiveroa.. :)
Ja jos alkoholiveroa alennettaisiin, jäisi Suomeen miljardi euroa lisää kulutettavaksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sairaan korkea alkoholivero vain lisää tuontia, salatuontia ja kansan köyhyyttä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.01.2021, 20:15:16
Quote from: -PPT- on 17.01.2021, 19:26:01
Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.
No kun viina on kallista Suomessa niin sitä pitää hakea Eestistä tai jopa Latviasta.
Koko vitun tunnelia ei tarvittaisi, jos Suomessa alennettaisiin alkoholiveroa.. :)
Ja jos alkoholiveroa alennettaisiin, jäisi Suomeen miljardi euroa lisää kulutettavaksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sairaan korkea alkoholivero vain lisää tuontia, salatuontia ja kansan köyhyyttä.
No nysse käyttötarkotus selevis. Rakennetaan kymmenien miljardien tunneli, ettei tarvii matkustaa laivalla kympillä parilla viinalastia hakemaan :)
Quote from: Luto2 on 17.01.2021, 19:11:44
Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3
Minustakin on hassua miten jotkut ajavat hyvinkin lyhyet matkat autolla vaikka joskus voisi olla kävellen nopeammin perillä. Mutta en sen takia kuvittelisi rajoittavani autoilua ja pysäköintiä.
Jos joku katsoo tarpeelliseksi ajaa niin ajakoon. Ainakin tietää verotuloja valtiolle polttoaineesta.
Mikahän olisi se sallittu matka autolla ajoon ja millä perusteella se määriteltäisiin? Mr. Johnsonin vitutuskäyrälläkö?
Jos jollekulle sopii vaikka se päivittäinen 5km/suunta kävellen tai pyöräillen niin siitä vaan mutta se ei kaikille sovi. Ja jos jollekulle joidenkin lyhyet autoajelut tuottavat mielipahaa niin pitääkö sen takia haitata muiden liikennettä? Ihan varmastiko ne parkkipaikkaa tarvitsevat voisivat aivan hyvin kävellä sen alle 5km? Mitä jos useimmat heistä ajavatkin vaikka 10km suunta?
Mistä sinä tai kukaan muukaan tietää kunkin matkan pituutta tai tarvetta autolle.
Kansanterveyden nimissä voisi radikaalisti supistaa kauppojen ruokavalikoimiakin, aivan tarpeetonta epäterveellistä sielläkin myydään.
Samoin jokin viranomainen voisi valvoa ruoka-annosten kokoa, onhan se kansanterveydelle vaarallista jos joku kotonaan syö liikaa.
Kilpaurheilun voisi myös kieltää kansanterveyteen vedoten samoin työnteon, tapaturmia kun tapahtuu.
[/quote]
Pyöräily on erittäin vaarallista ja tämä salataan. 2017 väitöskirja osoitti, että 20 400:sta sairaalahoitoa vaatineesta pyöräonnettomuudesta 659 kirjattiin virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.
Quote from: Mikke70 on 17.01.2021, 20:27:11
No nysse käyttötarkotus selevis. Rakennetaan kymmenien miljardien tunneli, ettei tarvii matkustaa laivalla kympillä parilla viinalastia hakemaan :)
Olen oikeasti vienyt enemmän alkoholituotteita Tallinnaan kuin sieltä Suomeen päin. Mielestäni koko alkoholipoliittinen strategia on täysin absurdi syy miettiä mitään Helsingin ja Tallinnan välistä yhteyttä - siis kansantaloudellisesta näkökulmasta. Toki bisnes on toinen juttu, mutta miljardien yhtäkkiä taskusta kaivaminen ei moisten syiden vuoksi ole järkevää vaikka kuinka lobattaisiin.
Se olisi ihan hirveän kiva jos tällaisia asioita mietittäisiin ihan aidon taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta - Eurotunneli on hädin tuskin sitä vaikka se rakennettiin EU:n suurten valtioiden välille - miksi on niin vaikeaa myöntää että pidempi tunneli paljon väestöltään pienempien valtioiden välillä olisi premisseiltään ongelmallinen?
Jos koko projektin merkityksellinen tavoite on rakentaa jonkinlainen verkonkiertoletku Virosta Suomeen on se toki teknisesti täysin mahdollista tehdä - mutta miksi se toteutettaisiin - ja jos tavoite ei ole tämä, olisiko se projektin kannattavuus kenties perusteltavissa? Tähän mennessä en ole nähnyt yhtäkään tunneliratkaisua puoltavaa tolkullista perustelua.
Quote from: Luto2 on 17.01.2021, 19:11:44
Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3
Minustakin on hassua miten jotkut ajavat hyvinkin lyhyet matkat autolla vaikka joskus voisi olla kävellen nopeammin perillä. Mutta en sen takia kuvittelisi rajoittavani autoilua ja pysäköintiä.
Jos joku katsoo tarpeelliseksi ajaa niin ajakoon. Ainakin tietää verotuloja valtiolle polttoaineesta.
Mikahän olisi se sallittu matka autolla ajoon ja millä perusteella se määriteltäisiin? Mr. Johnsonin vitutuskäyrälläkö?
Jos jollekulle sopii vaikka se päivittäinen 5km/suunta kävellen tai pyöräillen niin siitä vaan mutta se ei kaikille sovi. Ja jos jollekulle joidenkin lyhyet autoajelut tuottavat mielipahaa niin pitääkö sen takia haitata muiden liikennettä? Ihan varmastiko ne parkkipaikkaa tarvitsevat voisivat aivan hyvin kävellä sen alle 5km? Mitä jos useimmat heistä ajavatkin vaikka 10km suunta?
Mistä sinä tai kukaan muukaan tietää kunkin matkan pituutta tai tarvetta autolle.
[/quote]
Alueilla missä on liikennemääriin nähden rajallisesti tilaa liikenteelle ja liikennevälineille, niin se että joku käyttää oikeuttaa liikkua tai pysäköidä voi aina periaatteessa olla joltain toiselta pois. Sen takia näissä täytyy myös tehdä kovaakin priorisointia eri liikennemuotojen ja esim pysäköintipaikkojen kohdalla.
Nuo infran rajat tuli hyvin todennettua tuossa viime viikon lumyräkässä, ja oikeastaan jatkuu vieläkin sen siivoamisessa täällä Kalliossa. Yhtäkkiä niitä parkkipaikkoja ei ollutkaan enää kaikille, ainakaan siinä oman talon kohdalla, ja ihmiset sitten ajelivat ympäriinsä umpihangessa ollen vähän väliä jumissa. Ja se parkkipaikkojen putsaaminenhan on käytännössä liki mahdotonta kun joka toisessa kadunvarsipaikassa on pitkäaikaispysäköitynä lumenpeittämä auto, ja joka toinen on sitten auran jäljiltä' iso lumikasa. Tossahan tietysti olisi ollut parkkihalli suoraan Hesarilla, ja vissiin pari muutakin, tai edullisempaa pysäköintiä esim Triplassa tai Redissä, mutta ihmiset ajeli sitä ympyrää ja pysäköi autoja minne sattuu sen parin päivän ajan.
Koska järjen käyttö ja omaa nenää pidemmälle ajattelu, sitä ei liikenneasioissa kannata ikinä odottaa ja olettaa. Ihan kulkumuodosta riippumatta.
Quote from: -PPT- on 17.01.2021, 19:26:01
Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.
Se ratkeaisi että kokoomuksen ja/tai suurimpien päälliköiden pakkomielle rikastumisesta pienenisi joksikin aikaa. Ei tuossa mitään muuta järkevää voi ollakaan. Ainakaan 99% kannalta.
Niin ja yksi plussa: Suomea voitaneen kolonisoida vielä entistä tehokkaammin. Eli lisätään hyötyjiksi mamu-koneisto ja ihmiskauppiaat.
Quote from: no future on 18.01.2021, 03:15:45
Nuo infran rajat tuli hyvin todennettua tuossa viime viikon lumyräkässä, ja oikeastaan jatkuu vieläkin sen siivoamisessa täällä Kalliossa. Yhtäkkiä niitä parkkipaikkoja ei ollutkaan enää kaikille, ainakaan siinä oman talon kohdalla, ja ihmiset sitten ajelivat ympäriinsä umpihangessa ollen vähän väliä jumissa. Ja se parkkipaikkojen putsaaminenhan on käytännössä liki mahdotonta kun joka toisessa kadunvarsipaikassa on pitkäaikaispysäköitynä lumenpeittämä auto, ja joka toinen on sitten auran jäljiltä' iso lumikasa. Tossahan tietysti olisi ollut parkkihalli suoraan Hesarilla, ja vissiin pari muutakin, tai edullisempaa pysäköintiä esim Triplassa tai Redissä, mutta ihmiset ajeli sitä ympyrää ja pysäköi autoja minne sattuu sen parin päivän ajan.
Niin ja kun suomalainen tapa on vielä se että kadun varrelle pysäköidessä auton eteen ja taakse pitää jättää 1,5 metriä rakoa. Siinä on aika äkkiä "kaikki" paikat varattu.
Saa nähdä, miten "sekoittava" asunnonrakennuspolitiikka onnistuu, kun autopaikat ovat kortilla.
QuoteMEDIA on aikaisemminkin uutisoinut uuden Kivistön pysäköintikaaoksesta. Uutta aluetta on rakennettu vauhdilla, mutta parkkipaikat ovat unohtuneet.
Maksullisia paikkoja löytyy Syväkiventieltä muutamia, kiekolla auton voi jättää Ruusukvartsinkadun koillispäähän 4–6 tunniksi. Autopaikat ovat kuitenkin riittämättömiä, sillä asuntoja on rakennettu tuhansille vantaalaisille. Kehäradan Kivistön aseman tuntumaan on tulossa asuntoja noin 30 000 ihmiselle.
Tämän hetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.
KUN parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000007741089.html
Nähdäkseni etenkin keskiluokkaiset perheelliset kokevat omassa hallinnassa olevan auton parantavan huomattavasti elämisen laatua, vaikka työmatkat järjestyisivätkin kätevästi julkisilla. Kun on valittava asuminen autottomana Kivistössä tai autollisena Klaukkalassa, kallistuu vaaka herkästi jälkimmäiseen. Pääseehän Klaukkalasta kätevästi läntisen Kehäradan liityntäparkkipaikoille. Saa nähdä, missä määrin Nurmijärvi-ilmiö toteutuu jatkossa vakavaraisempien kivistöläisten keskuudessa.
Olisi mielenkiintoista nähdä demografisia tutkimuksia, jotka keskittyvät ympyröihin, jotka ovat kilometrin säteellä raskaan raideliikenteen asemista. Kuinka "sekoittunutta" on näiden alueiden väestö ja mikä on ennuste sosiaaliselle diversiteetille jatkossa? Vuoden 2019 alussa Kivistön vieraskielisten osuus oli 8%. Mikäköhän se on vuonna 2030?
Hesarissa kerrottiin tänään, että Helsinki ja Espoo 'vuotavat' pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.
Valitettavasti en löytänyt enää linkkiä yrityksistäni huolimatta, sen verran paska lehti HS on.
Pointti on kuitenkin se, että kun kommenttiosiota luki, sai aika selvän käsityksen siitä, miksi mainitut kaupungit ovat entistä vähemmän vetovoimaisia:
-Kehitysmaaperäinen maahanmuutto
-Asuntojen tolkuton kalleus
-Helsingin turvattomuus
-Poliitikkojen harrastama autoilijoihin kohdistama kiusanteko
-Rumat ja epäviihtyisät betonislummit, jotka tuhoavat luonnon
No, kuulevatko Espoo ja Helsinki asujiaan? Luulisi, että asioita yritettäisiin korjata, vaikka esimerkiksi maahanmuuton osalta paskat ovat jo housussa eikä pyykkipoika paljoa auta.
Minusta kehitys on valitettavaa, itsellenikin Helsinki on tärkeä ja rakas kaupunki, Suomen mahtavin paikka. Mutta vihervasemmistolainen politiikka rapauttaa pääkaupunkiamme voimakkaasti.
^ Ei se Hesarin uutinen, mutta sanoma-putiikin lehdestä tämäkin löytyy.
Quote
———
Erityisesti lähtömuuttajien joukossa korostuvat 25–44 vuotiaat nuoret aikuiset, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.
– Ja se taas johtaa siihen, että tilanne näyttää koko maassa tasoittuneen ja hajautuneen paljon laajemmalle alueelle, koska pääkaupunkiseutu näyttelee niin suurta roolia koko maan sisäisen muuttoliikkeen virroissa, Aro kertoo.
– Helsingin ja Espoon muuttotappiot ovat pääsääntöisesti kohdistuneet Vantaalle ja muihin kehyskuntiin, ja pienemmät virrat muihin maakuntakeskuksiin tai maaseutukuntiin. Se kuitenkin riittää jo tasoittamaan tilannetta jo monella alueella.
Mikä sitten saa nuoret aikuiset muuttamaan Helsingistä ja Espoosta entistä enemmän pienempiin kaupunkeihin?
– Voi olla, että koronan aikana omaan terveyteen, turvallisuuden tunteeseen, tilaan ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korostuneet, ja on hakeuduttu sellaisiin paikkoihin, missä näiden koetaan toteutuvan paremmin kuin tiheässä kaupungissa, Aro arvioi.
———
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html
Kun uutisessa luetellaan syitä muuttamiselle, kaikki muut kerrotaan "rehellisesti" sellaisenaan, mutta turvallisuuden puute on vain tunne. Ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Kun ensin ruuhkajunassa työmatkalla on tyhjennetty taskusta arvotavarat, koulussa lasta piesty kuin entistä pääministeriä, töissä nöyristelty vallitsevan agendan mukaisesti, ja päivän aikana kotipihalta viety fillari, kynttilälyhty ja kynnysmatto, eikä vastuussa olevia päättäjiä kiinnosta pätkääkään, niin sinulla on vain höpsö fiilis, että jossain muka olisi pahasti mätää. Seuraavissa vaaleissa taas sen saman demarin numero vaan lappuun ja leuka rintaan. Oman parhaan ajattelu on vahingollista...
HS: Autoton lähiö raivostutti asukkaat – "virheitä on tehty"
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881 (https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881)
QuoteVantaan Kivistön asukkaat tuskailevat alueen huonoa pysäköintitilannetta. Helsingin Sanomien mukaan alueen pysäköintipaikat ovat riittämättömät asukasmäärään nähden. Kivistön aseman liityntäpysäköintipaikka alkaa olla viimeisiä paikkoja, johon asukkaiden autoja mahtuu. Myöskään sinne ei asukaspysäköijillä pian ole asiaa.
Kivistöön on rakennettu asuntoja tuhansille vantaalaisille. Tämänhetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.
Kun parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.
Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.
Tuskin hyvää palautetta kerää tuo ajatus, kuten ei uutisen kommenteissakaan.
QuoteSijoittakaa jatkossa tuollaisile asuinalueille ainoastaan vihreän ideologian edustajia. Ihmiset voivat sitten asua muualla.
Juu, ei kuulosta hyvältä tuollainen pakottamispolitiikka. Joku voi päättää muuttaa pois alueelta, jos eläminen tehdään vaikeaksi, viheriän kaupunkisuunnittelun myötä. Työpaikkahan voi olla 30-50 kilometrin päässä...!
Quote from: DuPont on 18.01.2021, 18:06:12
HS: Autoton lähiö raivostutti asukkaat – "virheitä on tehty"
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881 (https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881)
QuoteVantaan Kivistön asukkaat tuskailevat alueen huonoa pysäköintitilannetta. Helsingin Sanomien mukaan alueen pysäköintipaikat ovat riittämättömät asukasmäärään nähden. Kivistön aseman liityntäpysäköintipaikka alkaa olla viimeisiä paikkoja, johon asukkaiden autoja mahtuu. Myöskään sinne ei asukaspysäköijillä pian ole asiaa.
Kivistöön on rakennettu asuntoja tuhansille vantaalaisille. Tämänhetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.
Kun parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.
Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.
Tuskin hyvää palautetta kerää tuo ajatus, kuten ei uutisen kommenteissakaan.
QuoteSijoittakaa jatkossa tuollaisile asuinalueille ainoastaan vihreän ideologian edustajia. Ihmiset voivat sitten asua muualla.
Juu, ei kuulosta hyvältä tuollainen pakottamispolitiikka. Joku voi päättää muuttaa pois alueelta, jos eläminen tehdään vaikeaksi, viheriän kaupunkisuunnittelun myötä. Työpaikkahan voi olla 30-50 kilometrin päässä...!
Autopaikkatilanne ei kyllä saisi tulla ullatuksena, jos alueelle on muuttamassa ja autoa tarvitsee vaan asioista pitää ottaa selvää. Sama juttu esim. Kivistön imujäte. Jos sellaiseen ei halua omalta osaltaan sijoittaa rahojaan, niin sitten pitää sellaiselle alueelle, jossa roskat kerätään perinteisesti. Kivistöön ei kannata muuttaa.
Katselin Vantaan karttapalvelusta Koivukylän eli se vanha pientaloalue jonka viereen tuli Leinelän kerrostaloalue vieraskielisen väestön määrän kehitystä 2004-2019.
Quote
Leinelä (ruots. Lejle) on Vantaalla Koivukylän kaupunginosan pohjoisosassa sijaitseva asuinalue, joka rajautuu Asolan ja Ilolan kaupunginosiin, ja jonka läheisyydessä on myös Simonkylä.[1] Pohjoisessa Leinelä rajautuu Rekolanmäen isoille metsäalueille, jotka jatkuvat Kulomäkeen saakka.[1] Aluetta palvelee Leinelän rautatieasema.
Leinelä on suunniteltu yli 2 600 asukkaalle.[2][3] Alue koostuu lähinnä lähinnä kerrostaloasunnoista, mutta jonkin verran myös rivi- ja paritaloista. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Leinelään helmikuussa 2011.[3] Asuinalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.[4] Leinelässä oli vuonna 2019 Vantaan asuntojen korkein neliöhinta.[5]
Kaupunginosaa on pyritty profiloimaan esimerkiksi julkisten taideteosten avulla.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leinel%C3%A4 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Leinel%C3%A4)
https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi#
Quote from: DuPont on 18.01.2021, 18:06:12
Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.
Eipä tässä omassa 90-luvulla valmistuneessa talokompleksissakaan ole autopaikkoja läheskään jokaiselle asunnolle. Pikkuparkkis jos on valmis maksamaan tolppapaikasta, muutoin saa jättää kadun varteen.
Quote from: DuPont on 18.01.2021, 18:06:12
Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.
Kaavoituksen taustalla onkin ollut se, että parkkipaikkojen puutteen vuoksi autoja ei voi olla asukkailla niin paljoa. Autojen määrän vähentämistä tässä tietoisesti tavoitellaan.
Kun parkkipaikkaa ei ole, niin autosta on pakko luopua, jos sitä ei saa mihinkään pysäköityä.
Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. :roll:
Ainahan aikaisemmin Kivistöstä sai autopaikain ostettua tai vuokrattua ihan niin kuin mistä tahansa muualtakin, ongelma oli ennemminkin maksuhalukkuus. Ja se kaavassa määrätty 1 autopaikka 130 kerrosneliötä kohti ei ole mikään maksimi minkä saa rakentaa, vaan nimenomaan minimi. Rakennusliikkeet saavat aivan vapaasti tehdä tonteilleen enemmän autopaikkoja mikäli näkevät sen taloudellisesti järkeväksi, mutta jostain kumman syystä näin ei ole...
Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.
Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.
Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa
QuoteKansalaistorilta Kaisaniemeen kulkevan pyörätunnelin yhteyteen aiotaan kaivaa pysäköintitilat yhteensä jopa 1 370 fillarille.
Kaupungissa tehtyjen aiempien kyselyiden mukaan pyörien huonot tai turvattomat säilytystilat ovat yksi suurimpia syitä sille, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Uuteen pyöräpysäköintiin tulee muun muassa videovalvonta.
Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina hankesuunnitelmaa, jonka mukaan rautatieaseman pyöräpysäköinnin kokonaishinta on yhteensä enintään 5,6 miljoonaa euroa. Summa on jonkin verran kasvanut, sillä selvityksissä on todettu, että alikulun länsipäähän voidaan louhia aiottua suurempi tila. Näin pyöräpaikkoja mahtuisi enemmän ja samalla kustannukset paikkaa kohti alenisivat. Yhden maanalaisen pyöräpaikan hinta oli enintään 4 000 euroa, kun se muuten olisi ollut 4 000–5 000 euroa.
Lisäksi pysäköintilaitoksen vastaava laajentaminen vasta sen valmistuttua olisi merkittävästi kalliimpaa ja vaikeampaa. Nykyisen aikataulun mukaan hanke valmistuu keväällä 2023. Aikataulu voi kuitenkin elää, sillä rakennuskohde on äärimmäisen haastava ja täynnä rajoitteita.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3291538
Päärautatieaseman pyöräpysäköintiselvitys
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-26-19.pdf
Ihan hyvä idea, ainoa mikä tuossa arveluttaa on tuon pyöräparkin käytettävyys sekä pyörän sinne viennin, että paljon pyöräilijöitä samassa läjässä kannalta.
Quote from: no future on 18.01.2021, 21:39:12
Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.
Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.
Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.
Quote from: no future on 18.01.2021, 21:28:17
Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. :roll:
Vuokrallahan noi kaikki asuu. 90% pääkaupunkiseudun asuntokannasta menee vuokralle. Mukaanlukien omistusasunnot jotka nekin menee siis lopulta vuokralle melkein kaikki. Jos slummia kaavoitetaan niin slummia saadaan.
Quote from: Mikke70 on 18.01.2021, 21:54:08
Quote from: no future on 18.01.2021, 21:39:12
Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.
Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.
Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.
Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...
QuoteKaupungissa tehtyjen aiempien kyselyiden mukaan pyörien huonot tai turvattomat säilytystilat ovat yksi suurimpia syitä sille, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Uuteen pyöräpysäköintiin tulee muun muassa videovalvonta.
Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.
Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.
Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.
Quote from: no future on 18.01.2021, 22:10:33
Quote from: Mikke70 on 18.01.2021, 21:54:08
Quote from: no future on 18.01.2021, 21:39:12
Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.
Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.
Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.
Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...
No okei, sitten se on niin. Itse arvostan omaa elämääni sen verran paljon, että jätän suosiolla pk-seudulla asumisen muille, vaikka töissä siellä käynkin. Toisaalta olen sen verran mukavuuden haluinen, että minulle ei riitä ne 30 neliötä joihin minulla olisi varaa.
Quote from: no future on 18.01.2021, 21:28:17
Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. :roll:
Ainahan aikaisemmin Kivistöstä sai autopaikain ostettua tai vuokrattua ihan niin kuin mistä tahansa muualtakin, ongelma oli ennemminkin maksuhalukkuus. Ja se kaavassa määrätty 1 autopaikka 130 kerrosneliötä kohti ei ole mikään maksimi minkä saa rakentaa, vaan nimenomaan minimi. Rakennusliikkeet saavat aivan vapaasti tehdä tonteilleen enemmän autopaikkoja mikäli näkevät sen taloudellisesti järkeväksi, mutta jostain kumman syystä näin ei ole...
Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä. Usein toiminta on lyhytjänteistä. Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti. Miksi siis rakentaa enempää?
Mutta itse ketjun otsikon aiheeseen: kaupunkisuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää, että tämän tyyppisissä asioissa heidän suosittelemansa jurdidinen minimi asettuu reaalimaksimiksi. Eli kyllä Kivistön parkkipaikkojen puutteen voi pistää sunnittelijoiden ja päättäjien piikkiin. Heidän visioissaanhan mainittu parkkipaikkatiheys on riittävä Kivistön projisoidun optimaalisen toiminnan kannalta. Eikä sitä helposti kasvateta sen jälkeen, kun Kivistön rakennusoikeus on käytetty.
Epäilemättä elämä jatkuu ja asiat tulevat lutviutumaan jollain tavalla, olivatpa rakennusnormit mitä tahansa. Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista seurata, miten parkkiongelmat vaikuttavat jatkossa Kivistön väestörakenteeseen. Veikkaisin, että ainakin keskiluokkaisille perheellisille löytyy toimivampiakin asuinpaikkoja.
Quote from: Waldseemüller on 18.01.2021, 22:33:53
Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.
Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.
Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.
Pyörävarkaudet ovat yksi ongelma, pyörien ilkivaltainen hajottaminen on toinen. Halla-ahohan kyseli joitain vuosia sitten, että oliko hänen pyöränsä vandalisointi poliittinen isku.
Quote from: Siili on 18.01.2021, 23:01:25
Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä. Usein toiminta on lyhytjänteistä. Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti. Miksi siis rakentaa enempää?
Kuten jo totesin 90% kaikista asunnoista menee vuokralle ja kaiksta vuokrakustannuksista Suomessa valtio maksaa tukina 33%. Pääkapunkiseudulla aletaan olemaan varmaan jo lähellä 50%. Eli ei ole enää edes olemassa sellaista asiaa kuin omistusasuminen kerrostalossa kasvukeskuksessa. Kaikki on vuokralla ja suuri osa ei maksa edes vuokraansa itse. Luonnollisesti tällainen tilanne tarkoittaa ainoastaan sitä että voitot maksimoidaan, ei ihmisten hyvinvointia tai elämänlaatua.
Se porukkaa joka viime vuonna muutti pois oli juuri niitä viimeisiä mohikaaneja jotka vielä omisti asunnon. Nyt laitettiin nekin vuokralle ja muutettiin lasten kanssa kauemmaksi. Pelkillä vuokratuloilla elelee leveästi ja huomattavsti paremmilla palveluillakin kuin pääkaupunkiseudulla. Pahin virhe jonka lapsiperhe voi tehdä on ostaa omistusasunto pääkaupunkiseudun mistä tahansa kerrostaloasumislähiöstä tai edes Helsingin keskustasta. Kustannukset on taivaissa ja palvelut totaalisen paskat. Helsingin keskustassa asuvalla ilman autoa on nykyään paskemmat palvelut kuin melkein missä tahansa Uudellamalla asuvalla jolla on auto. Aikalailla kaikki on 10min ajomatkan päässä. Helsingin keskustassa et pääse 30 minuutissakaan muualle kuin eri baareihin. Jos aiot ylipäätään omistaa asunnon missä itse asut niin ainoa järkevä vaihtoehto on omakotitalo ja auto. Näin saa ylivoimaiset palvelut, olettaen että elämän sisältö ei ole baareissa ramppaaminen. Lapsiperheillä se harvemmin on.
Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.
Quote from: no future on 19.01.2021, 08:49:03
Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.
Viittaukset? Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?
Quote from: no future on 19.01.2021, 08:49:03
Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.
Niin, puhuin asunnoista jotka menee sille porukalle joka Helsinkiin muuttaa ja joka lisää asuntojen kysyntää. Kukaan täysjärkinen rakennuttaja ei rakenna muita kuin vuokra-asuntoja ja kukaan täysjärkinen asunnonostaja ei enää osta asuntoa itselleen vaan vuokraa sen.
"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.
^Tällainen nyt ainakin löytyi heti. Eli vanhempien nurkissa asuminen on oma asumismuotonsa.
QuoteSuosituin asumismuoto 20–29-vuotiaiden keskuudessa on vuokralla asuminen: lähes 57 prosenttia
ikäluokasta asui vuoden 2016 lopulla vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asui 24 prosenttia nuorista
aikuisista ja vanhempiensa luona 17 prosenttia. Lisäksi asunnoissa, joiden hallintaperustetta ei tiedetä,
asui esimerkiksi sukulaisuuden perusteella noin 2 prosenttia nuorista aikuisista.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwito4TFt6fuAhWSxIsKHc-CCKQQFjADegQIDBAC&url=https%3A%2F%2Fwww.stat.fi%2Ftil%2Fasas%2F2016%2F01%2Fasas_2016_01_2017-10-11_fi.pdf&usg=AOvVaw32qMqCfeyJlYs-18O2gAPx
[PDF]
Quote from: Siili on 19.01.2021, 08:55:47
Quote from: no future on 19.01.2021, 08:49:03
Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.
Viittaukset? Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?
Asumisoikeusasunossa asuu loput. Ei eroa tässä tarkastelussa vuokrasta millään tavalla.
1990 Helsingissä asui omistusasunnossa 55% nyt siis enää 41%.
Quote from: jka on 19.01.2021, 09:20:56
Quote from: Siili on 19.01.2021, 08:55:47
Quote from: no future on 19.01.2021, 08:49:03
Helsingissä 41% asuu omistusasunnossa, 45% vuokralla.
Viittaukset? Asuuko 14% kadulla tai toisten nurkissa?
Asumisoikeusasunossa asuu loput. Ei eroa tässä tarkastelussa vuokrasta millään tavalla.
1990 Helsingissä asui omistusasunnossa 55% nyt siis enää 41%.
Kannattaa huomata kaksi lukua: 80 % Helsingin väestökasvusta on maahanmuuttoperäistä ja 18 % maahanmuuttajista asuu omistusasunnossa.
Kun tässä on ollut puhetta Kivistöstä niin anekdoottina Kivistö on juuri asuntoalue jossa vuokralla asuminen on absoluuttisesti kasvanut eniten
Quote
Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018
1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html
Eli joka-ainoa kämppä Kivistössäkin menee pikkuhijaa vuokralle vaikka omistusasuntoja sinnekin tehtiin aikoinaan. Luonnollisesti menee vuokralle. Eihän tuolla voi normaali-ihminen asua. Mamulle jolle kela maksaa vuokran tuo sopii oiken hyvin.
Quote from: jka on 19.01.2021, 09:12:57
"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.
Ehkä pitäisi puhua ennemminkin sijoitusasunnoista kuin omistusasunnoista, jos vähemmistö asuntoihin sijoittavissa asuu itse niissä. "Sekoittavassa" kaavoituksessa määritellään vain kiintiöt eri tyyppisille sijoittajille.
Quote from: Siili on 19.01.2021, 09:42:27
Quote from: jka on 19.01.2021, 09:12:57
"Sekoittavassa" kavoituksessa edelleen kaavoitetaan näennäisesti omistusasuntoja mutta ne kaikki on 10 vuoden kuluttua vuokralla. Näin on käynyt kaikilla uusilla asuntoalueilla pääkaupnkiseudulla ja kaikissa muissakin kasvukeskuksissa.
Ehkä pitäisi puhua ennemminkin sijoitusasunnoista kuin omistusasunnoista, jos vähemmistö asuntoihin sijoittavissa asuu itse niissä. "Sekoittavassa" asuntotuotannossa määritellään vain kiintiöt eri tyyppisille sijoittajille.
Juuri näin.
Sillä jolla on varaa ostaa omistusasunto/sijoitusasunto pääkapunkiseudulta on varaa valita muutenkin miten itse haluaa asua. Kuten jo sanoin pelkästään ytimen vanhan kämpän vuokratuloilla elelee leveästi, mukavasti ja paremmilla palveluilla vähän syrjemmällä. Pelkästään omasta lähipiiristä viime vuonna tämän ratkaisun taisi tehdä luokkaa kymmenen lapsiperhettä. Ainoa syy tähänkin asti joka rajoitti oli työmatkat. No, enää ei ole työmatkoja, eikä niitä enää koskaan tulekaan. Paluuta entisen ei tässä suhtessa ole joten päätös on aika helppo.
Quote
Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018
1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html
Miksiköhän tuossa tuo Vuores mainitaan Lempääläksi, kun se kuitenkin on käytännössä kokonaan Tamperetta, vaikka toki ihan metsässä? Asuntomessualue ja kaikkea.
j.
Quote
Meri-Rastila on kuin aikamatka 1990-luvulle, mutta kohta sieltä hävitetään kokonaisia kortteleita – Osa taloista ei ehdi edes 30 vuoden ikään
Meri-Rastilan rantametsät päätettiin säästää, ja sitä perusteltiin nykyisten asuinkortteleiden huomattavalla tiivistämisellä.
X
Purkaminen liittyy Itä-Helsingissä sijaitsevan asuinalueen suureen muodonmuutokseen, joka nyt on alkamassa.
Suuressa roolissa on "purkava uusrakentaminen", joka tarkoittaa vanhojen rakennusten hävittämistä ja täysin uusien rakentamista tilalle. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Meri-Rastilan rakennuskanta on huomattavan nuorta: purettavia kohteita on yhteensä kymmenen, ja ne kaikki on rakennettu 1990-luvun alussa.
Esimerkiksi uudesta asuinrakentamisesta ehdoton valtaosa rakennetaan purkavan uusrakentamisen metodilla. Purettavaksi on suunniteltu yli 25 000 kerrosneliötä vanhoja asuinkerrostaloja ja opiskelijoiden koteja esimerkiksi osoitteissa Meri-Rastilan tie 9, 19 ja 26 sekä Harustie 7–8.
X
VUOSAAREN kaupunginosaan kuuluva Meri-Rastila on noin 5 300 ihmisen asuinalue, joka ennen 1990-lukua oli enimmäkseen metsäistä ulkoilualuetta.
X
Uudistaminen tehdään kahdessa vaiheessa. Kun koko uudistus on valmis, Meri-Rastilassa on asuntoja liki 10 000 ihmiselle.
Suunnitelmissa on alueen eriytymiskierteen katkaiseminen. Meri-Rastilassa on suhteellisesti enemmän vuokrataloja kuin mihin Helsinki tavoitteissaan pyrkii. Alueelle halutaan siis lisää omistusasujia tasapainottamaan tilannetta.
X
"Täydennysrakentamista ja muutosten tekemistä Meri-Rastilassa helpottaa se, että siellä on paljon institutionaalisia toimijoita kuten Heka, Sato ja Hoas"
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007749057.html
Quote
X
Suomalaista somalielämää Meri-Rastilassa
ASUINALUEETMAAHANMUUTTO
"Kun muutin tänne, niin meitä oli täällä viisi somalialaista, kolme perhettä, ja silloin uutisoitiin, että Meri-Rastilan tie on 'Mogadishu Avenue' vaikka meitä oli viisi somalialaista..." (— Mies, 42 vuotta).
X
Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä noin 20–40-vuotiasta Meri-Rastilassa asuvaa somalitaustaista maahanmuuttajaa, joista yksi oli syntynyt Suomessa.
Helsinkiin on vasta 2000-luvun aikana syntynyt ensimmäiset aidosti monikulttuuriset asuinalueet. Viime vuosien maahanmuutto Helsingin seudulle on ollut nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ja samalla etnisten vähemmistöjen joukko on yhä kirjavampaa. Uudet tulokkaat keskittyvät Helsingissä asumaan niille samoille asuinalueille, jonne ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat asettuivat muutama vuosikymmen sitten. Helsingissä tämä tarkoittaa pääosin vuokratalovaltaisia asuinalueita kaupungin lähiövyöhykkeellä. Asuntopoliittisten syiden lisäksi keskittymiseen vaikuttaa vahvasti myös maahanmuuttajien myöhemmät seudun sisäiset muuttopäätökset asettua asumaan lähelle omaa etnistä ryhmää (Vilkama 2011).
Meri-Rastilan muotoutuminen nykyisen kaltaiseksi monikulttuuriseksi asuinalueeksi on sekä suunnittelun että sattuman summa. Asuinalueen alun kehitykseen vaikutti 1990-luvun alun syvä taloudellinen lama, jonka seurauksena alueelle suunnitellusta asuntotuotannosta toteutui aluksi vain sosiaalisesti tuettu asuntorakentaminen. Vuokra-asuntojen osuus Meri-Rastilassa vuonna 2011 oli 54 % (ks. Aluesarjat 2013). Vuosaaressa uusien asuinalueiden rakentuminen ajoittui samoihin aikoihin, kun Suomi ja Helsinki vastaanottivat ensimmäisen merkittävän pakolaisaallon. Näin ollen Meri-Rastilaan rakentuville asunnoille syntyi yhteiskunnallista tilausta. Meri-Rastilan vieraskielisten määrä onkin kasvanut tasaiseen tahtiin asuinalueen rakentumisen myötä. Noin kahdessa vuosikymmenessä alueen vieraskielisen väestön määrä on kolminkertaistunut, kasvun jatkuessa edelleen. Vuonna 2012 Meri-Rastilan vieraskielisen väestön osuus oli 28,7 %, joka on samalla Helsingin korkein lukema (Helsingin kuntarekisteri: Facta 2012).
X
Alueen keskellä sijaitseva Haruspuisto nousikin monen haastateltavan kohdalla esille eräänlaisena alueen "sydämenä". Siellä maahanmuuttajat tutustuivat kantasuomalaisiin naapureihin ja oppivat suomen kieltä. Samanikäisten lasten leikkiessä yhdessä oli kanssakäyminen kantaväestön kanssa helppoa ja luontevaa. Alueen sosiaalinen merkitys osoittautui myös tärkeäksi vanhempien somalimiesten parissa, joille alueella sijaitseva kahvila merkitsi päivittäistä kokoontumista ystävien seurassa. Miehet kertoivat silti vierailevansa myös lähialueilla, kuten Itäkeskuksessa tapaamassa maanmiehiään. Nuorten somalitaustaisten maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot poikkesivat kuitenkin selvästi vanhemmasta sukupolvesta. Elämäntilanteestaan johtuen nuoret aikuiset olivat hyvin liikkuvaisia ja heidän sosiaaliset verkostonsa ylsivät asuinalueen lisäksi ympäri pääkaupunkiseutua.
X
Haastateltavien mukaan eri etnisten ryhmien välinen kanssakäyminen on Meri-Rastilassa melko vähäistä. Naapuruussuhteet jäävät melko pinnallisiksi ja eri ryhmät elelevät pitkälti omissa oloissaan. Osalle asukkaista naapuruussuhteet olivatkin jokseenkin yhdentekeviä, mutta enemmistö haastatelluista olisi kuitenkin halukas lisäämään kanssakäymistä muiden ryhmien suuntaan, etenkin kantasuomalaisten kanssa. Ylipäätään ihmiset tuntuivat Meri-Rastilassa asuvan sovussa, eikä esimerkiksi etnisiä jännitteitä arkipäiväisessä elämässä ollut havaittavissa.
X
"Kyllä mä haluisin tuntea paremmin ja enemmän naapureita, mutta suomalaiset ovat jotenkin ennakkoluuloisia..." (Nainen, 30 vuotta)
X
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/suomalaista-somalielamaa-meri-rastilassa
Quote
X
Meri-Rastila (ruots. Havsrastböle) on Helsingin Vuosaaren kaupunginosan osa-alue. Meri-Rastilassa asuu 5 327 ihmistä (1.1.2017) ja työpaikkoja on 263 (31.12.2015).[1]
Nykyinen kerrostalovaltainen asuinalue on rakennettu pääosin 1990-luvun alkupuolella; sitä ennen alue oli lähinnä metsäistä Rastilan ulkoilualuetta. Vanhastaan alue on kuulunut Rastilan (Rastböle) keskiajalta periytyvän kartanon alueisiin, jonka maat Helsingin kaupunki hankki omistukseensa 1950-luvun alussa.
Osa-alueen asukkaista 39 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa.[3]
X
Meri-Rastila on yksi Helsingin monikulttuurisimpia alueita. Asukkaiden tulo- ja koulutustaso ovat kaupungin keskiarvoa matalampia.
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meri-Rastila
Quote
Rastilan kappelin voisi muuttaa moskeijaksi
Hanasaareen suunniteltu suur-moskeija on ollut otsikoissa viime päivinä, kiitos myös Markku Huuskon.
X
Pääkaupunkiseudulla asuu kymmeniä tuhansia islaminuskoisia ja heidän määränsä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Helsingissä on kymmenkunta pientä rukoushuonetta, mutta ne sijaitsevat usein kellareissa tai varastotiloissa. Yhtään varsinaiseksi sakraalitilaksi suunniteltua moskeijaa meillä ei ole.
X
Vuosaaren seurakunta tekisi hyvän tilin ja helpottaisi tiukkaa taloustilannettaan vuokraamalla tai myymällä kappelin islamilaiselle seurakunnalle. Kappeli olisi helposti muutettavissa pien-moskeijaksi, julkisivulta pitää vain poistaa luterilainen risti. Minareetin voi tehdä edullisesti vaikka ohuesta teräsputkesta.
Meri-Rastilan ja Kallahden asukkaista kolmasosa on maahanmuuttajia, heistä suuri osa muslimeja. Rastilan moskeija palvelisi myös muita Itä-Helsingin asukkaita, onhan se metroaseman lähellä. Se olisi kädenojennus maahanmuuttajille ja kertoisi, että he ovat tervetulleita Helsinkiin ja Vuosaareen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/seppohonkanen/233887-rastilan-kappelin-voisi-muuttaa-moskeijaksi/
https://www.google.com/search?q=meri-rastila+maahanmuuttaja&oq=&aqs=chrome.0.69i59i450l8.186210551j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Quote from: Voitto Ankka on 19.01.2021, 12:07:46
Quote
Vuokralla asuvien kotitalouksien määrä kasvanut eniten vuosina 2013–2018
1. Kivistö, Vantaa: vuokratalouksia lisää 2364
2. Jätkäsaari, Helsinki: 2098
3. Tikkurila, Vantaa: 1727
4. Vuores, Lempäälä: 1496
5. Turun keskusta: 1398
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006411134.html
Miksiköhän tuossa tuo Vuores mainitaan Lempääläksi, kun se kuitenkin on käytännössä kokonaan Tamperetta, vaikka toki ihan metsässä? Asuntomessualue ja kaikkea.
j.
Jospa toimittaja ei syystä tai toisesta halunnut Tamperetta mainittavan tässä yhteydessä.
Vuoreksen alueesta 33% kuuluu lempäälän kuntaan.
Ilmeisesti Tampereen rantatunnelin liikenneturvallisuuskamerat ( Pastersteinin lanseeraama termi) ovat nyt paikallaan. Saa nähdä kuinka paljon välähtelee ekan viikon aikana.
Quote from: Fiftari on 21.01.2021, 09:04:19
Ilmeisesti Tampereen rantatunnelin liikenneturvallisuuskamerat ( Pastersteinin lanseeraama termi) ovat nyt paikallaan. Saa nähdä kuinka paljon välähtelee ekan viikon aikana.
Onko kyseisessä tunnelissa sitten ollut niin paljon onnettomuuksia?
Viimeisin mitä kuulin oli iso peräänajo, joka muuten tapahtui samoihin aikoihin kun kehätiellä rysähti. Tuohon peräänajeluun tuskin auttaa pätkääkään auttavat naurettavat mopoluokan rajoitukset ja kameravalvonnat, joilla ihmiset vain ajetaan mukautuvan vakkarinsa turvin facebookkia selailemaan.
Quote from: Murkula on 21.01.2021, 10:20:48
Onko kyseisessä tunnelissa sitten ollut niin paljon onnettomuuksia?
Viimeisin mitä kuulin oli iso peräänajo, joka muuten tapahtui samoihin aikoihin kun kehätiellä rysähti. Tuohon peräänajeluun tuskin auttaa pätkääkään auttavat naurettavat mopoluokan rajoitukset ja kameravalvonnat, joilla ihmiset vain ajetaan mukautuvan vakkarinsa turvin facebookkia selailemaan.
On siellä ollut jonkin verran onnettomuuksia joihin on käsittääkseni liittynyt HUOMATTAVA ylinopeus. Pääsääntöisesti porukka ajelee siellä 70-80km/h. Hienosti tuo vielä menee että koska tie sukeltaa alamäkeen tunneliin niin saattaa lipsahtaa ylinopeuden puolelle. No maski naamalle niin jää rikesakko saamatta. Lisäksi jos porukka haluaa niin mieltään voi osoittaa vaikka ajamalla satakunnankatua joka on tukossa jo silloin kun tunneli on suljettu.
Tallinnan tunneliketjun (https://hommaforum.org/index.php/topic,92747.msg3267285.html#msg3267285) innoittamana päätin laittaa tämän tänne.
Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.
Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:
Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km
Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.
Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.
Quote from: mck on 19.01.2021, 19:58:39
Jospa toimittaja ei syystä tai toisesta halunnut Tamperetta mainittavan tässä yhteydessä.
Vuoreksen alueesta 33% kuuluu lempäälän kuntaan.
Vuores on kyllä kokonaan Tamperetta. Alunperinhän hanke oli kahden kunnan yhteinen, mutta Lempäälä vetäytyi hankkeesta. Kunnan rajaakin siirrettiin Ruskontien kulmilla ihan sen takia, että jo kaavoitettua Vuoresta ei jäisi Lempäälän puolelle.
https://kartat.tampere.fi/oskari?zoomLevel=10&coord=330176.6682499999_6815536.745550001&mapLayers=1918+100+raster,2345+100+polygon_ontto&uuid=0ee42977-540a-42e6-9107-bc9767d00fac&noSavedState=true&showIntro=false
j.
Quote from: Seurailija on 22.01.2021, 02:25:35
Tallinnan tunneliketjun (https://hommaforum.org/index.php/topic,92747.msg3267285.html#msg3267285) innoittamana päätin laittaa tämän tänne.
Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.
Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:
Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km
Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.
Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.
Noita rataosuuksia voisi kyllä parantaa. Toinen asia, mitä olen ihmetellyt on se, miksi ei olla edes ehdotettu tavara- ja henkilökuljetuksiin erikoistunutta ns. länsirannan rataa:
Turku-(Uusikaupunki)-Rauma-Pori-(Merikarvia)-(Kristiinankaupunki)-Vaasa-(Pietarsaari)-Kokkola-Kalajoki-(Raahe)-Oulu-(Kemi)-TornioTällä hetkellä esim. Turusta Poriin raideliikennettä käyttäen pitää mennä Tampereen kautta. Suluissa olevat mahdollisesti hitaampia junia varten ja suurnopeusjunat pysähtymään suluttomilla asemilla. Kalajoki ihan vain, koska tuonne on suhteellisen paljon lomaliikennettä mm. hiekkasärkkien ja kylpylän vuoksi.
Onko jollain tietoa, miksi tuollaisesta ei olla edes ehdotettu?
Ei taida olla tarpeeksi käyttöä, henkilöliikennettä, radalle. Mitä noista satamakaupungeista sitten viedäänkään ulkomaille niin tavara tulee vaakasuoraan idästä päin eikä kuljetella pohjois-etelä-pohjois- suuntaan tai sitten tuotteet (autot, dieselit, generaattorit jne.) tehdään paikanpäällä.
Lomaliikenne sitten ajelee matkailuautoilla ja asuntovaunujen kanssa tietä pitkin vapaaseen tahtiin.
Quote from: Seurailija on 22.01.2021, 02:25:35
Tallinnan tunneliketjun (https://hommaforum.org/index.php/topic,92747.msg3267285.html#msg3267285) innoittamana päätin laittaa tämän tänne.
Suomen rautatiejärjestelmä perustuu suurelta osin 1800-luvulla rakennettuihin rataosuuksiin, jotka eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin. Suurin puute on se, että vain Helsinki-Tampere-rata on kaksiraiteinen, muut rataosat ovat pääosin yksiraiteisia.
Suurnopeusjunia (Pendolino) varten voisi rakentaa omia kaksiraiteisia rataosuuksia esim. seuraavasti:
Helsinki-Tampere, 161 km
Helsinki-Turku, 151 km
Turku-Tampere, 142 km
Tampere-Jyväskylä, 133 km
Jyväskylä-Oulu, 308 km
Oulu-Rovaniemi, 166 km
Helsinki-Oulu-rautatien pituus on tällä hetkellä 683 km. Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-rautatie lyhentäisi reitin pituuden pituuden 602 km:hon. Matka taittuisi nopeimmillaan alle 3 tunnissa. Helsinki-Rovaniemi-reitin pituudeksi tulisi 768 km. Matka taittuisi Pendolinolla nopeimmillaan 3,5 tunnissa.
Suomen tärkeimmät kaupunkikeskukset saataisiin yhdistettyä toisiinsa kaksiraiteisilla suurnopeusjunia varten rakennetuilla raiteilla. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu n. 2,3 miljoonaa ihmistä.
Myös päärata on ruuhkautunut, tai näin ainakin kerrotaan. Pendolinoista puhutaan vieläkin paljon, mutta tämä junatyyppi jää piakkoin pois käytöstä. Ensimmäiset kaksi on jo romutettu, muutkin romutetaan kaiketi jo kymmenen vuoden sisällä. Tämän jälkeen palataan takaisin veturivetoisiin vaunuihin, joiden nopeus on käytännössä aivan sama kuin Pendolinolla. Pendolinojen aikataulunopeus on rakennettu jättämällä välipysäkkeiä pois ja antamalla etuoikeuksia. IC2-junatkin voivat kulkea käytännössä samaa nopeutta kuin Pendolinot, joihinkin mutkiin pitää vain hiljentää kokonaismatka-ajan kannalta merkityksettömän vähän.
Pendolinot olivat monien mielestä täydellinen virheinvestointi, joka tehtiin imago edellä.
Quote from: Supernuiva on 22.01.2021, 14:57:29
Myös päärata on ruuhkautunut, tai näin ainakin kerrotaan. Pendolinoista puhutaan vieläkin paljon, mutta tämä junatyyppi jää piakkoin pois käytöstä. Ensimmäiset kaksi on jo romutettu, muutkin romutetaan kaiketi jo kymmenen vuoden sisällä. Tämän jälkeen palataan takaisin veturivetoisiin vaunuihin, joiden nopeus on käytännössä aivan sama kuin Pendolinolla. Pendolinojen aikataulunopeus on rakennettu jättämällä välipysäkkeiä pois ja antamalla etuoikeuksia. IC2-junatkin voivat kulkea käytännössä samaa nopeutta kuin Pendolinot, joihinkin mutkiin pitää vain hiljentää kokonaismatka-ajan kannalta merkityksettömän vähän.
Pendolinot olivat monien mielestä täydellinen virheinvestointi, joka tehtiin imago edellä.
Pendolinot olisikin pitänyt saada Helsinki-Turku-välin sijaan välille Helsinki-Tampere, joka on Suomen on ainoa kokonaan kaksiraiteinen rataosuus.
Ehdottamassani mallissa rakennettaisiin viivasuoria, kaksiraiteisia oikoratoja mainitsemieni kaupunkien välille ilman välipysähdyksiä.
Quote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan
Samalla valtuusto päätti, että Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan ja Tukholman matkustajaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan.
HELSINGIN kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana kokouksessaan Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.
Samalla valtuusto päätti, että Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan ja Tukholman matkustajaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan.
Päätöksen teki valtuuston enemmistö, johon kuuluivat kokoomus, Sdp, Rkp, perussuomalaiset, keskusta, Avoin puolue ja Liike Nyt.
Kyseessä on periaatepäätös, eli esimerkiksi satamatunnelin tarkasta sijainnista ei vielä päätetty.
PÄÄTÖKSESSÄ on kyse kokonaisuudesta, jonka eri osat aiheuttavat eräänlaisen ketjureaktion: Jätkäsaaren satamatunnelin rakentaminen mahdollistaa Eteläsataman toimintojen siirtämisen Länsisatamaan ja Katajanokalle, ja tämä puolestaan vapauttaa Eteläsataman täysin uuteen käyttöön.
Satamatoiminnoista tyhjentyvä Eteläsatama puolestaan kytkeytyy olennaisesti Helsingin kävelykeskustaan ja keskustan elävöittämiseen. Myös nämä periaatelinjaukset ovat osa pakettia. Eteläsatamaan kaavaillaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi esimerkiksi rantabulevardia ja palveluita, joilla keskustaa pyritään muuttamaan houkuttelevammaksi.
x
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007781681.html
Jätkäsaaren liikennesumppuun tulee helpotusta tulevaisuudessa.
^Kuinkahan moni päättäjä haluaa tässä muutoksessa Guggenheimin Eteläsataman paikalle? Meneeköhän läpi?
^
QuoteAutoralli Helsingin Eteläsatamaan on loppumassa jo viiden vuoden kuluttua. Eteläsataman alueelle rakennetaan rantabulevardi, jossa kaupunkilaiset ja matkailijat voivat nauttia palveluista, nähtävyyksistä ja huvituksista meren äärellä.
Alueen vetonaulaksi on suunniteltu myös arkkitehtuuri- ja designmuseota. Kaupunki on siis jatkanut haaveilua tontille sijoittuvasta museosta senkin jälkeen kun paikalle suunniteltu Guggenheim-hanke kaatui.
QuoteAlueen museosuunnitelmat saivat uudelleen vauhtia, kun kesäkuun alussa hallitus myönsi 60 miljoonan euron tuen uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Sen sijaintipaikaksi on siis kaavailtu Eteläsatamaa.
eliittidemareiden pakkomielteeseen eli paskaan taiteeseen kaadetaan Hgissä mielipuolisia määriä rahaa.
Quote from: Supernuiva on 03.02.2021, 21:56:32
^Kuinkahan moni päättäjä haluaa tässä muutoksessa Guggenheimin Eteläsataman paikalle? Meneeköhän läpi?
Tuosta arkkitehtuurimuseosta päätettiin jo viime vuonna "guggenheimin korvaajana", eli ei ole enää Isoa Geetä tulossa.
"Dallaus for dummies" – Valtiolta 33 000 € hankkeeseen, joka auttaa etsimään "oman kävelytyylin"4.2.202107:57päivitetty 4.2.202107:58
QuoteLiikenne- ja viestintävirasto Traficom antoi 33 000 euroa Dallaus for dummies -hankkeelle ja 32 550 euroa "jalankulun ilmeen" päivittävälle hankkeelle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea. Tämän vuoden avustusten määrä on 891 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun. Traficom jakoi muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kuntayhtymälle 33 000 euron avustuksen hankkeeseen, jonka nimi on "Dallaus for dummies – löydä oma kävelytyylisi!"
Projektipäällikkö Mira Soini Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY) kertoo, että kyseessä HSY:n Ilmastoinfon hanke.
"Yritämme yleensä herättää huomiota Ilmastoinfon kampanjoille ja saada ihmisiä kiinnostumaan vähän eri tavalla näistä kestävistä liikkumismuodoista. Kehittelimme tämän Dallaus for dummies -hankkeen, jossa halutaan tuoda kävelytyylejä", Soini kertoo.
Soini ei vielä tiennyt, minkälaisia kävelytyylejä hankkeessa tuotaisiin.
"Pitää miettiä tarkemmin. Kun tehdään hankehakuja, on alustava idea, ja sitten lähdemme miettimään tarkemmin, miten kampanja toteutetaan", Soini kertoo.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/2770bdde-88d0-4060-84ba-6c7827815e2b
että näin, lisää näitä täysin turhia "rahaa kun nyt vaa niinq on nii pitää muka tehdä jotain koska i lmasto"-projekteja.
projektin kampawiinereiden hiilijalanjälki lienee moninkertainen saavutettuun yhtään minkäänlaiseen ilmastohyötyyn nähden.
satojatuhansia työttömänä ja hallitus puskee rahaa tällaiseen paskaan >:(
Quote from: Titus on 04.02.2021, 09:19:58
"Dallaus for dummies" – Valtiolta 33 000 € hankkeeseen, joka auttaa etsimään "oman kävelytyylin"
4.2.202107:57päivitetty 4.2.202107:58
että näin, lisää näitä täysin turhia "rahaa kun nyt vaa niinq on nii pitää muka tehdä jotain koska i lmasto"-projekteja.
projektin kampawiinereiden hiilijalanjälki lienee moninkertainen saavutettuun yhtään minkäänlaiseen ilmastohyötyyn nähden.
satojatuhansia työttömänä ja hallitus puskee rahaa tällaiseen paskaan >:(
Näköjään mikään hulvattominkaan komedia-pläjäys ei voi olla niin hölmö tai 'mahdoton', että sitä ei täällä viherkommunismi Suomessa toteutettaisi ihan tosissaan.
Nyt Monhy Pythoinin sketsi
Ministry of Silly Walks on tullut näemmä Suomessa lihaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=eCLp7zodUiI
Pitäisikö lähettää projektipäällikkö Mira Soinille muutama Python-dvd josta katsoa mallia?. Ja samalla toivottaa onnea siitä että hän "keksi pyörän uudelleen".
Voi vittu, kyllä siinä turistit ihmettelee onko Thernobylissä räjähtänyt uudelleen vai elohopeamyrkytyksenkö hesalaiset ovat silakoista saaneet kun kävellessä vemppasee noinkin pahasti. Vai paha kehitysvammako niillä kaikilla on.
Ja akka oikeuteen sitten siitä kun joku loukkaa itsensä liukastuttuaan silly walkkaamisessaan.
Quote
tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun.
Kävelyä ja pyöräilyä edistäisi muun muassa auratun lumen kuskaaminen pois väyliltä. Sen sijaan puolet pinta-alasta toimii lumen varastointipaikkana, mutta ehkä tämä älytään sen tulevan 33k€ maksavan projektin puitteissa.
Quote from: Titus on 04.02.2021, 09:19:58
"Dallaus for dummies" – Valtiolta 33 000 € hankkeeseen, joka auttaa etsimään "oman kävelytyylin"
4.2.202107:57päivitetty 4.2.202107:58
QuoteLiikenne- ja viestintävirasto Traficom antoi 33 000 euroa Dallaus for dummies -hankkeelle ja 32 550 euroa "jalankulun ilmeen" päivittävälle hankkeelle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea. Tämän vuoden avustusten määrä on 891 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun. Traficom jakoi muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kuntayhtymälle 33 000 euron avustuksen hankkeeseen, jonka nimi on "Dallaus for dummies – löydä oma kävelytyylisi!"
Projektipäällikkö Mira Soini Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY) kertoo, että kyseessä HSY:n Ilmastoinfon hanke.
"Yritämme yleensä herättää huomiota Ilmastoinfon kampanjoille ja saada ihmisiä kiinnostumaan vähän eri tavalla näistä kestävistä liikkumismuodoista. Kehittelimme tämän Dallaus for dummies -hankkeen, jossa halutaan tuoda kävelytyylejä", Soini kertoo.
Soini ei vielä tiennyt, minkälaisia kävelytyylejä hankkeessa tuotaisiin.
"Pitää miettiä tarkemmin. Kun tehdään hankehakuja, on alustava idea, ja sitten lähdemme miettimään tarkemmin, miten kampanja toteutetaan", Soini kertoo.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/2770bdde-88d0-4060-84ba-6c7827815e2b
että näin, lisää näitä täysin turhia "rahaa kun nyt vaa niinq on nii pitää muka tehdä jotain koska i lmasto"-projekteja.
projektin kampawiinereiden hiilijalanjälki lienee moninkertainen saavutettuun yhtään minkäänlaiseen ilmastohyötyyn nähden.
satojatuhansia työttömänä ja hallitus puskee rahaa tällaiseen paskaan >:(
Ne rahat mitä on budjetoitu jollekkin osastolle on pakko käyttää jotta niitä ei pienennettäisi seuraavassa budjetissa.Sitten niillä menee ne rahat juuri tollaiseen huuhaaseen.Tossa pitäisi kyllä ministeriöt ja muut muuttaa vähän käytäntöä eli niitä rahoja ei ole pakko käyttää.Itse kyllä ihmettelen että miten noi edes kehtaa esittää tollaisia juttuja tuolla.Ensimmäinen reaktio taitaisi olla että mistä sä olet oikein karannut ja olisiko tarvetta käyttää terveyspalveluita ja mennä juttelemaan jonkun kanssa.Noi jutut näyttää varmasti hyvältä cv:ssä,tosin noi tuskin on hakemassa duunia yksityisiltä.:)
Satama vie ihmisiltä tilan olemalla.... satama :
Quote
Tulevaisuudessa Tukholmaan lähtevä laivaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan laivaliikenne Länsisatamaan.
Jatkossa siis Tallink Siljan laivat Eteläsataman Olympiaterminaalista siirtyisivät Katajanokalle, josta nykyisin lähtevät Viking Linen laivat Tukholmaan ja Tallinnaan.
Viimeiset kaksi vuotta Helsingin Satama on tehnyt selvityksiä satamien uudelleensijoittumisista. Viimekesäisen raportin mukaan liiketaloudellisesti tuottavin skenaario olisi pysyä nykyisessä mallissa. Siinä satama kuitenkin vie kaupunkilaisilta paljon arvokasta satama-aluetta. Lisäksi liikenteen haasteet keskustassa todennäköisesti kärjistyisivät entisestään.
QuoteKESKITTÄMISEN myötä matkustaja-autolauttaliikenne Eteläsatamassa loppuu kokonaan. Se kuitenkin tarkoittaa liikennemäärien kasvamista jo valmiiksi ruuhkaisessa Länsisatamassa. Siksi suunnitelmissa on ollut mukana Länsisatama–Länsiväylä-tunneli, jolloin koko raskas rahtiliikenne ja myös iso osa sataman henkilöautoliikenteestä saadaan maan alle.
– Tässä tulee tällainen ketjureaktio, Haapasaari toteaa.
Katajanokalla olisi päivittäin sekä Viking Linen että Silja Linen yksi Tukholma-laiva. Haapasaaren mukaan keskittämismallissa Katajanokan liikennemäärät vähenevät kokonaisuudessaan, kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan.
– Tallinnan liikenteessä rekkoja ja henkilöautoja on paljon enemmän. Vaikka alukset olisivat satamassa melko samaan aikaan, se on toteutettavissa nykyisiä liikennejärjestelyjä kehittämällä, Haapasaari vakuuttaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3599641
Käytännössä ainoa mitä saavutetaan on järkyttävät kulut tunnelin louhimisesta (tulee kiire ennenkuin Hki-Tallinna-tunneli tekee rahtiliikenteestä tarpeetonta) ja liikenteen sumppuuntuminen siihen asti ennestään jumittavasta Länsisatamasta. Yksi asia mistä saattaa nousta ulinaa on Katajanokan pään asukkaiden näköalojen katoaminen (tai muuttuminen laiturissa pötköttäväksi laivaksi) koska laivat on viitisen kerrosta korkeampia kuin luxusasunnot.
Niin, mihin sitä satamalueen reunaa sitten tarvitaan ? Noh, siihen tulee.... pyörätie ;D
Quote from: mmm on 05.02.2021, 00:04:30
Quote
tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun.
Kävelyä ja pyöräilyä edistäisi muun muassa auratun lumen kuskaaminen pois väyliltä.
Pyöräilyä ja kävelyn/pyöräilyn turvallisuutta edistäisivät myös liikennemerkit "pyörätie loppuu".
Quote from: Titus on 08.02.2021, 11:39:39
Satama vie ihmisiltä tilan olemalla.... satama :
Quote
Tulevaisuudessa Tukholmaan lähtevä laivaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan laivaliikenne Länsisatamaan.
Jatkossa siis Tallink Siljan laivat Eteläsataman Olympiaterminaalista siirtyisivät Katajanokalle, josta nykyisin lähtevät Viking Linen laivat Tukholmaan ja Tallinnaan.
Viimeiset kaksi vuotta Helsingin Satama on tehnyt selvityksiä satamien uudelleensijoittumisista. Viimekesäisen raportin mukaan liiketaloudellisesti tuottavin skenaario olisi pysyä nykyisessä mallissa. Siinä satama kuitenkin vie kaupunkilaisilta paljon arvokasta satama-aluetta. Lisäksi liikenteen haasteet keskustassa todennäköisesti kärjistyisivät entisestään.
[...]
En usko silmiäni, kun luin tuosta, että vakavissaan toteavat
sataman vievän arvokasta satama-aluetta. Ilmanko satamaa se satama-alue siellä olisi ikään kuin luonnollisena valkamana? Meneekö nää porukat ihan täydellisellä putkinäöllä? Onko noissa tehtävissä pienimuotoinenkin ajattelu kielletty?
Quote from: Chrattac on 08.02.2021, 12:04:55
En usko silmiäni, kun luin tuosta, että vakavissaan toteavat sataman vievän arvokasta satama-aluetta. Ilmanko satamaa se satama-alue siellä olisi ikään kuin luonnollisena valkamana? Meneekö nää porukat ihan täydellisellä putkinäöllä? Onko noissa tehtävissä pienimuotoinenkin ajattelu kielletty?
En huomannutkaan tuota. Satama on kaupunkiolosuhteissa kai paikka, jonne tullaan jollain Greta-purjeveneellä ja jatketaan sieltä rantabaarin terassille artisaanioluita ja vastaavia maistelemaan. Tyhmät likaiset saastuttavat ja raskaat jutut, joita ei voi ulkoistaa vielä Kiinaan, kuten kiinarahdin käsittely Suomen päässä, voidaan sijoittaa jonnekin landelle sinne minne lentoliikenne pienkoneillakin.
Järjetön määrä saastetta syntyy, kun Länsisataman rekkaliikenne pakotetaan ajamaan n. 20 kilometrin huvilenkki Espoon ja Kehä I:n kautta pohjoisiin ja koillisiin pääsuuntiin eli Tampereen ja Lahden moottoriteille päästäkseen. Jos keskustatunneli olisi olemassa, nämä autot pääsisivät sujahtamaan alle vartissa Koskelaan ja siitä kohti pohjoista.
Mutta ei, mielummin aiheutetaan hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja ruuhkautumista pitkin kehäteitä ja niitä ympäröiviä asuinalueita.
Quote from: uuninpankko on 08.02.2021, 12:36:04
Mutta ei, mielummin aiheutetaan hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja ruuhkautumista pitkin kehäteitä ja niitä ympäröiviä asuinalueita.
Kehätiethän ovat pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelun kaatopaikka. Kaikkialta muualta liikenteen voi estää, koska "onhan kehätie". Asuntokadut poikki. Kokoojakadut poikki. Rekka keskustasta itään? No menköön länteen ja sitten kehää pitkin. "Kehälle mahtuu."
Samaan aikaan, kun kaikki liikenne sumputetaan kehätielle ilman vaihtoehtoja eikä sinne rakenneta näin aiheutettua liikennetarvetta vastaavaa kapasiteettia, pystytään loogisesti heristämään sormea kehätietä ajaville: Vittuako ajatte niin tiiviisti, ajakaa väljemmin, muistakaa turvaväli!
Quote from: Titus on 08.02.2021, 11:39:39
Käytännössä ainoa mitä saavutetaan on järkyttävät kulut tunnelin louhimisesta (tulee kiire ennenkuin Hki-Tallinna-tunneli tekee rahtiliikenteestä tarpeetonta) ja liikenteen sumppuuntuminen siihen asti ennestään jumittavasta Länsisatamasta. Yksi asia mistä saattaa nousta ulinaa on Katajanokan pään asukkaiden näköalojen katoaminen (tai muuttuminen laiturissa pötköttäväksi laivaksi) koska laivat on viitisen kerrosta korkeampia kuin luxusasunnot.
Niin, mihin sitä satamalueen reunaa sitten tarvitaan ? Noh, siihen tulee.... pyörätie ;D
Todennäköisimmin (ja mitä toivottavimmin) mitään Helsinki-Tallinna-tunneli ei rakenneta. Eikä tuo tunneli poista mihinkään matkustajia mereltä tai merirahdin välttämättömyyttä.
Quote from: Mikke70 on 08.02.2021, 16:43:00
tai merirahdin välttämättömyyttä.
Hupiliikenteestä samaa mieltä, mutta millainen Tallinna-Hki rahtiliikenne kulkee vain laivalla eikä tunnelia pitkin ? Päinvastoin, kun laivan hankala satama-satama siirtyminen ja yhtä hankala aikataulu poistetaan, niin rahti käupunkien välillä kasvaa huomattavasti ja siirtyy yhä pienempiin tuotteisiin. Esim leipomot ja pientuottajat voivat jakaa suoraan Hgin kauppoihin ilman rekkavaihetta tässä välissä. Tai Tallinnan suuntaan jos pystyy siellä kilpailemaan.
Samoin bussit korvannevat laivaliikenteen työmatkaliikenteessä. Jäljelle jäävä hupiliikenne taas ei enää vaadi niin suuria laivoja ja laivat voivat olla kokonaan matkustajalaivoja ilman autojen kuljetusta.
Toivon itse, että tämä tunneli syntyy mahdollisimman pian ja Tallinnan suuret laivat ja niiden rahti poistuu Hgin keskustasta.
Quote from: Titus on 08.02.2021, 17:07:41
Quote from: Mikke70 on 08.02.2021, 16:43:00
tai merirahdin välttämättömyyttä.
Hupiliikenteestä samaa mieltä, mutta millainen Tallinna-Hki rahtiliikenne kulkee vain laivalla eikä tunnelia pitkin ? Päinvastoin, kun laivan hankala satama-satama siirtyminen ja yhtä hankala aikataulu poistetaan, niin rahti käupunkien välillä kasvaa huomattavasti ja siirtyy yhä pienempiin tuotteisiin. Esim leipomot ja pientuottajat voivat jakaa suoraan Hgin kauppoihin ilman rekkavaihetta tässä välissä. Tai Tallinnan suuntaan jos pystyy siellä kilpailemaan.
Samoin bussit korvannevat laivaliikenteen työmatkaliikenteessä. Jäljelle jäävä hupiliikenne taas ei enää vaadi niin suuria laivoja ja laivat voivat olla kokonaan matkustajalaivoja ilman autojen kuljetusta.
Toivon itse, että tämä tunneli syntyy mahdollisimman pian ja Tallinnan suuret laivat ja niiden rahti poistuu Hgin keskustasta.
Jos tätä hanketta oikeasti alettaisiin viemään eteenpäin, voisi yva ja jonkinasteiset suunnitelmat olla valmis tämän vuosikymmenen aikana. Urakka sitten valmis joskus 2040 luvun puolella. Westerbackan aikataululle junaliikenne käynnissä 2024 nauraa kaikki. 40 % lyhempi Englannin kanaalin alittava tunneli maksoi 10 Mrd£ 1980-luvun lopulla. Tunneli on ollut hädin tuskin kannattava kahden Euroopan suurmaan välillä. Olisiko 30 Mrd€ sopiva haarukassa oleva arvaus Helsinki-Tallinnan tunnelin kustannukseksi. Ja tämä siis kahden Euroopan perälaidalla sijaitsevan peräkylän väliseen junayhteyteen.
En tiedä, paljonko on merirahtia Tallinnaan, mutta taitaa merirahtien volyymit olla ihan eri koko luokkaa kuin junissa. Ja tuo rahdin määrä kaikkiaan Tallinnaan on yksi kärpäsen paska verrattuna siihen paljonko merirahtia on muualle eurooppaan.
Juttuasi busseista en enää ymmärtänyt ollenkaan. Eli mistä ihmeen busseista oikein puhut, kun oltaisiin rakentamassa ratayhteyttä???
Quote from: l'uomo normale on 08.02.2021, 12:16:07
Quote from: Chrattac on 08.02.2021, 12:04:55
En usko silmiäni, kun luin tuosta, että vakavissaan toteavat sataman vievän arvokasta satama-aluetta. Ilmanko satamaa se satama-alue siellä olisi ikään kuin luonnollisena valkamana? Meneekö nää porukat ihan täydellisellä putkinäöllä? Onko noissa tehtävissä pienimuotoinenkin ajattelu kielletty?
En huomannutkaan tuota. Satama on kaupunkiolosuhteissa kai paikka, jonne tullaan jollain Greta-purjeveneellä ja jatketaan sieltä rantabaarin terassille artisaanioluita ja vastaavia maistelemaan. Tyhmät likaiset saastuttavat ja raskaat jutut, joita ei voi ulkoistaa vielä Kiinaan, kuten kiinarahdin käsittely Suomen päässä, voidaan sijoittaa jonnekin landelle sinne minne lentoliikenne pienkoneillakin.
Menin ratikalla Verkkokauppaan nyt illalla. Oikeaa ratikkaa pysäkillä selvitellessäni huomasin, että seiskan päätepysäkki ei ole Länsisatama vaan "Länsiterminaali". Bisnekseen ja työhön liittyville jutuille annetaan omat nimet niin vanhat termit jäävät viihteellisempien laitosten määritteiksi.
Quote from: Mikke70 on 08.02.2021, 16:43:00
Todennäköisimmin (ja mitä toivottavimmin) mitään Helsinki-Tallinna-tunneli ei rakenneta. Eikä tuo tunneli poista mihinkään matkustajia mereltä tai merirahdin välttämättömyyttä.
Tunneli tulee olemaan rahallisesti uskomaton moolokin kita, joka tuottaa lopulta oikeaa hyötyä vain niille, jotka saavat työtä sen rakentamisesta ja hallinnoinnista.
Kanaalitunneli Ranskan ja Britannian välillä on ymmärtääkseni tuottanut tappiota, vaikka matkustaja- ja rahtimäärät ovat moninkertaiset Helsingin ja Tallinnan väliin verrattuna. Lisäksi rakennuskustannukset tulevat olemaan korkeammat kuin Englannin kanaalissa vaikeamman maaperän vuoksi.
Matka-aika on nykyisillä laivoilla noin kaksi tuntia, enkä osaa pitää sitä kovin pitkänä. Lisäksi laivat ovat nykyaikaisia ja moderneja.
Btw. moni ei taida tietää, että vuonna 2035 tai siihen mennessä aika moni nykyinen ruotsinlaiva pitää romuttaa, koska maailman pelastaminen nykyaikaisella ympäristöystävällisellä laivastolla. On arvioitu, että Helsingin ja Tukholman välinen laivaliikenne loppuu viimeistään tähän muutokseen. Aika näyttää. Joskus oli aika, jolloin maailman suurimmat ja hienoimmat autolautat liikennöivät tätä reittiä.
Quote from: Chrattac on 08.02.2021, 12:04:55
Quote from: Titus on 08.02.2021, 11:39:39
Satama vie ihmisiltä tilan olemalla.... satama :
Quote
Tulevaisuudessa Tukholmaan lähtevä laivaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan laivaliikenne Länsisatamaan.
Jatkossa siis Tallink Siljan laivat Eteläsataman Olympiaterminaalista siirtyisivät Katajanokalle, josta nykyisin lähtevät Viking Linen laivat Tukholmaan ja Tallinnaan.
Viimeiset kaksi vuotta Helsingin Satama on tehnyt selvityksiä satamien uudelleensijoittumisista. Viimekesäisen raportin mukaan liiketaloudellisesti tuottavin skenaario olisi pysyä nykyisessä mallissa. Siinä satama kuitenkin vie kaupunkilaisilta paljon arvokasta satama-aluetta. Lisäksi liikenteen haasteet keskustassa todennäköisesti kärjistyisivät entisestään.
[...]
En usko silmiäni, kun luin tuosta, että vakavissaan toteavat sataman vievän arvokasta satama-aluetta. Ilmanko satamaa se satama-alue siellä olisi ikään kuin luonnollisena valkamana? Meneekö nää porukat ihan täydellisellä putkinäöllä? Onko noissa tehtävissä pienimuotoinenkin ajattelu kielletty?
Taitaa olla osa Vihreiden hivutustaktiikkaa. Vihreäthän ovat kovasti halunneet siirtää satamaliikenteen Vuosaareen. En yllättyisi jos seuraava versio "kävelykeskustasta" kattaakin yhtäkkiä Katajanokan sataman.
Quote from: Chrattac on 08.02.2021, 12:04:55
Quote from: Titus on 08.02.2021, 11:39:39
Satama vie ihmisiltä tilan olemalla.... satama :
Quote
Tulevaisuudessa Tukholmaan lähtevä laivaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan laivaliikenne Länsisatamaan.
Jatkossa siis Tallink Siljan laivat Eteläsataman Olympiaterminaalista siirtyisivät Katajanokalle, josta nykyisin lähtevät Viking Linen laivat Tukholmaan ja Tallinnaan.
Viimeiset kaksi vuotta Helsingin Satama on tehnyt selvityksiä satamien uudelleensijoittumisista. Viimekesäisen raportin mukaan liiketaloudellisesti tuottavin skenaario olisi pysyä nykyisessä mallissa. Siinä satama kuitenkin vie kaupunkilaisilta paljon arvokasta satama-aluetta. Lisäksi liikenteen haasteet keskustassa todennäköisesti kärjistyisivät entisestään.
[...]
En usko silmiäni, kun luin tuosta, että vakavissaan toteavat sataman vievän arvokasta satama-aluetta. Ilmanko satamaa se satama-alue siellä olisi ikään kuin luonnollisena valkamana? Meneekö nää porukat ihan täydellisellä putkinäöllä? Onko noissa tehtävissä pienimuotoinenkin ajattelu kielletty?
On se asuinrakentamisen kannalta arvokasta eli niistä kämpistä voi pyytää korkeampia hintoja koska on rannassa.Itse en näe oikeastaan mitään pahaa siinä että kaikki liikenne siirtyisi vuosaareen,se taitaa olla oikeasti sunniteltu satama joka voi vielä kasvaa ja sinne on paremmat liikenneyhteydet rekkojen kannalta kuin katajanokalle/etelä/länsisatamiin.Helsingin satamat on käyneet pieniksi jo aikoja ja niihin taitaa muutenkin olla vaikea tulla nykyisillä aluksissa niiden koon vuoksi.
Olen yllättynyt että Vantaalla purettiin ns Mönkkösen talo. Vanha rötisköhän se oli ja jouti mennäkin mutta se oli tyypillinen vanha puurakennus joita säilytetään.
Seurasin vierestä kuinka purkutraktori repi puutalohökkelin kappaleiksi todella nopeasti.
https://youtu.be/41sgRP0G6y4
Kiintoisa video Saudi Arabian suunnittelemasta 170km pitkästä lineaarisesta kaupungista jota rakennetaan parhaillaan.
Tiivistetty 170km pitkä suoran viivan mukainen kaupunki, missä ei ole autoja vaan paikasta paikkaan mennään metron kaltaisilla kulkuvälineillä. Paljon uusiutuvaa energiaa mukana suunnitelmissa ja muuta edistyksellistä menoa.
Quote from: -PPT- on 04.03.2021, 19:17:10
Olen yllättynyt että Vantaalla purettiin ns Mönkkösen talo. Vanha rötisköhän se oli ja jouti mennäkin mutta se oli tyypillinen vanha puurakennus joita säilytetään.
Seurasin vierestä kuinka purkutraktori repi puutalohökkelin kappaleiksi todella nopeasti.
Purkuhommat tehdään aina yllättäen ja nopeasti ettei kukaan rakennusten suojelija ehtisi estämään valituksilla ja suojelupäätöksiä heiluttelemalla. Jälkeenpäin on sitten helppo sanoa että "ei me tiedetty ja katos, meni väärä talo". Siinä vaiheessa kun esimerkiksi suojeltu talo on kuorma-auton lavalla matkalla tunkiolle onkin jo myöhäistä herätä.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 13.03.2021, 04:01:26
https://youtu.be/41sgRP0G6y4
Kiintoisa video Saudi Arabian suunnittelemasta 170km pitkästä lineaarisesta kaupungista jota rakennetaan parhaillaan.
Tiivistetty 170km pitkä suoran viivan mukainen kaupunki, missä ei ole autoja vaan paikasta paikkaan mennään metron kaltaisilla kulkuvälineillä. Paljon uusiutuvaa energiaa mukana suunnitelmissa ja muuta edistyksellistä menoa.
Saudit ovat käsittääkseni tiedostaneet että öljy ei kestä ikuisesti joten tekevät kaikenlaista elämys-,tiede- ynnä muuta kokemuksia jotta alueelle saataisiin korkean teknologian yrityksiä ja turismia. Rakentajathan tulevat sitten köyhistä maista jotka kuskataan töihin parakkikylistä. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tuolla tapahtuu kun öljy loppuu. Taantuuko somaliaksi vai mitä tapahtuu.
Helsinki halutaan tuhota karseilla mustilla megamöhkäleillä. Leikkidemokratiaa linkin kautta. Mun kanta: haluun pois! :(
https://kerrokantasi.hel.fi/elielinaukionkilpailu?fbclid=IwAR3SSjEh3mvNy5GbXvmEjn9IwB7xPkFN9pkjP1552JIRngALuh32caMK9Vc
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007857491.html
Quote
Noona Bäckgren HS
12.3. 16:47 | Päivitetty 12.3. 17:13
HS:N haastattelemat arkkitehtuurin ja sen historian asiantuntijat antavat tiukkaa kritiikkiä Helsingin ydinkeskustan tiivistämissuunnitelmille. Poliitikot puolestaan pitävät suunnitelmia mielenkiintoisina mutta korostavat, että jatkosuunnitelmissa pitää kuunnella kaupunkilaisten näkemyksiä.
HS julkisti perjantaina Elielin- ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun viisi ehdokastyötä, jotka toisivat Elielinaukiolle pääsääntöisesti arviolta keskustan Sokoksen verran eli 40 000 neliötä uutta rakennusmassaa. Vain yksi ehdotuksista oli selkeästi tätä pienempi.
Lisäksi ravintola Vltavan rakennus integroitaisiin useimmissa suunnitelmissa osaksi uudisrakennusta. Kaikissa ehdotuksissa Asema-aukio jätettäisiin rakentamatta.
Kaupunkilaiset voivat kommentoida suunnitelmia Helsingin Kerro kantasi -järjestelmässä.
Arkkitehtuurikilpailun tuomarina toimii kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr). Hän ei halunnut kommentoida suunnitelmia HS:lle vielä tässä vaiheessa, kun ehdotukset on vasta annettu.
Lue lisää: "Katsoin ensin, että apua" – HS julkaisee massiiviset suunnitelmat Helsingin ytimen muuttamiseksi
Elielin- ja Asema-aukion historiaan perehtynyt arkkitehtuurin historian emeritusprofessori Vilhelm Helander, Finlandia-palkittu arkkitehti Mona Schalin, Helsingin kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvist, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet Mia Haglund (vas) ja Eveliina Heinäluoma (sd) kommentoivat suunnitelmia HS:lle.
Vilhelm Helander: "Helsinki on siirtynyt rakennusoikeuskeinotteluvaiheeseen"
Vilhelm Helander on yksi Asema-aukion ja Elielinaukion ympäristöhistoriallisen selvityksen (2020) tekijöistä.
"Koko tämä hanke on esimerkki siitä, että Helsinki on nyt siirtynyt rakennusoikeuskeinotteluvaiheeseen. Kyseessä on asia, joka tulee jäämään historiaan vähemmän kunnioitettuna vaiheena."
"Koko hankkeen lähtökohta on kyseenalainen. Tehtävä on väärin asetettu: alueelle on yksinkertaisesti tungettu liikaa rakennusoikeutta. Parhaillaan meneillään on monta vastaavaa hanketta. Liian suuria rakennusmassoja tungetaan avoimiin kaupunkitiloihin."
"Elielinaukiosta ei jää näissä suunnitelmissa mitään jäljelle. Aukio oli pitkään tavararatapiha. Se on oikeastaan vastasyntynyt aukio, joka on nyt taas näiden suunnitelmien myötä katoamassa."
"Myöskään yhteyttä Töölönlahdelle ja Oodiin ei ole suunnitelmissa mietitty."
Mona Schalin: "Kun näin kuvat, mietin, olenko avannut Aku Ankan"
Mona Schalin on vuoden 2019 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaja. Hän toimitti kollegansa Kristina Karlssonin kanssa HS:n toimitukseen syksyllä 2020 havainnekuvia, joilla arkkitehdit pyrkivät havainnollistamaan, miten radikaalisti Elielinaukion uudet suunnitelmat voivat aluetta muuttaa.[...]
Helsinki on jo tuhottu niin haittamaahanmuutolla, tukkoon rakentamalla kuin liikenteen haittaamisellakin, joten ei nyt enää hirmuisesti jaksa kiinnostaa. Aivan häkellyttävän rumia rakennuksia kyllä suunnitellaan, mutta milloinpa suomalainen arkkitehtuuri ei olisi onnistunut lyömään omia ennätyksiään siltä osin.
Elielinaukio menee bussiasemana hukkaan. Kiva aukio ja liikenteeltä melko suojassa.
Umpeenrakentamista paremmin siihen sopisi torialue ulkoravintoloineen ja kahvilaterasseineen. Helsingin terasseilla mua usein häiritsee se, että liikenne pakokaasuineen jyrisee ihan vierestä. Elielinaukiolla tuota ongelmaa ei olisi, jos bussiliikenne siirrettäisiin muualle.
Mulle on muutenkin jäänyt epäselväksi, miksi Mannerheimintien-suunnan bussit siirrettiin aikanaan Elielille. Aikaisemmin ne lähtivät vanhalta linja-autoasemalta ja aukion paikalla oli joutomaan oloinen parkkialue.
[nostalgiaa]Vanha linja-autoasema oli muutenkin ihana paljaine kallioineen ja nurmikkoineen. Aurinkoinen, avoin aukio keskellä kaupunkia. Mutta piti jonkun räjäytellä nekin kalliot ostoskeskus-bussiterminaali-toimisto-asuinkuution tieltä .[/nostalgiaa]
Saudit. Taantuvat kyllä somaliaksi. Niin kauan kun uskonto ja sen tulkinnat ovat tuolla sitä mitä ovat, ei sinne aavikolle kukaan kaipaa. Kuningasperheen tuhannet prinssit ja prinsessat muuttavat Eurooppaan ja karistavat hiekat jaloistaan.
Mutta jos heillä ei rahankäytössä tule muutosta järkevämpään suuntaan niin persaukisena prinssinä / prinsessana on ikävä olla. Saudi-Arabia on melkolailla tuhoon tuomittu kun öljy loppuu (tai ei se lopu mutta kysyntä vähenee).
Quote from: Paju on 13.03.2021, 12:23:16
[nostalgiaa]Vanha linja-autoasema oli muutenkin ihana paljaine kallioineen ja nurmikkoineen. Aurinkoinen, avoin aukio keskellä kaupunkia. Mutta piti jonkun räjäytellä nekin kalliot ostoskeskus-bussiterminaali-toimisto-asuinkuution tieltä .[/nostalgiaa]
Ei niitä kallioita ollut kuin puskapissaamiseen tarvittavan verran, muutoin valtava asfalttikenttä täynnä busseja. Epämääräisten parkkikenttien katoamisen vielä ymmärrän ja megarakentamisen Kamppiin, kun se on vanhastaan ollut sellaista logistiikan ja huoltotoimintojen aluetta. Mutta kaikkein eniten olen huolissani perinteisten esikaupunkiin muuttamisesta Kallion kopioiksi. Kaikki muut kuin funkista ja muuta modernismia jäljittelevät rakennukset ovat epähistoriallisia, poikkeuksina viime vuosisadan vaihteen työläiskaupungiosien replikointi. Slummit ovat ilmeisesti aina trendikkäitä.
:)
[tweet]1371843135182094339[/tweet]
Parissa tunnissa liki 4 000 allekirjoittajaa :)
Quote from: qwerty on 16.03.2021, 19:15:26
Parissa tunnissa liki 4 000 allekirjoittajaa :)
Vauhti on nyt noin 50 kpl/min eli 3000 kpl/h. Tänään mennään jonnekin 14000:n paikkeille. Tälle pitäisi nyt saada näkyvyyttä, niin voi sen 50 donaa saada kasaan parissa päivässä. Olisihan sillä uutisarvoa.
Media varmaan uutisoi tämän näyttävästi, hesarin blogumnistit ja radion turinaohjelmat, eiks je? Muistan, millaisen rummutuksen media piti eräästä toisesta aloitteesta.
Quote from: jmk on 16.03.2021, 20:17:47
Tänään mennään jonnekin 14000:n paikkeille.
16 222 :)
#bensakapina :D
[tweet]1371922301692874755[/tweet]
Jo tänään viisikymppiä täyteen? 7 tunnissa kolmasosa, joten 24 tunnissa puuttuvat 2/3 ei ole mitenkään mahdotonta.
30 000 :D
Siinä ja siinä päästäänkö tavoitteeseen jo tänään.
Quote from: qwerty on 17.03.2021, 11:14:50
30 000 :D
Siinä ja siinä päästäänkö tavoitteeseen jo tänään.
Enemmänkin pitäisi saada, jotta asialla olisi painoarvoa. 30 tuhatta pitäisi saada kerrottua nopeasti vielä vähintään kymmenellä.
Bensa-aloitteen vauhti on samaa luokkaa kuin eilen illalla (50/min) ja matkaa on kymppitonni, joten menee kevyesti rikki tänään.
Mitäs sitten? Vaihtoehto (a) lähetetään eduskuntaan haudattavaksi ja unohdetaan koko juttu. Vaihtohto (b) helvetillinen homorummutus käyntiin ja saadaan hallituksen kannatus horjumaan. Tai jotain.
40 000 :D
Heittämällä täyteen jo tänään :) Toivottavasti tahti sen kun kiihtyy. Edelliseen kymppiin meni noin 4 tuntia. Vikaan sitten 3?
Quote from: jmk on 17.03.2021, 15:13:39
Bensa-aloitteen vauhti on samaa luokkaa kuin eilen illalla (50/min) ja matkaa on kymppitonni, joten menee kevyesti rikki tänään.
Mitäs sitten? Vaihtoehto (a) lähetetään eduskuntaan haudattavaksi ja unohdetaan koko juttu. Vaihtohto (b) helvetillinen homorummutus käyntiin ja saadaan hallituksen kannatus horjumaan. Tai jotain.
B olisi ihan jees...
Quote from: qwerty on 17.03.2021, 15:22:12
40 000 :D
Heittämällä täyteen jo tänään :) Toivottavasti tahti sen kun kiihtyy. Edelliseen kymppiin meni noin 4 tuntia. Vikaan sitten 3?
Reilu 42 000 kannattajaa aloitteella. Bueno.
50 000 8)
Vika kymppi alta kolmessa tunnissa :) Yhteensä vähän yli 25 tuntia.
Seuraavaksi sitten ennätyksen kimppuun. Joka on vuodelta 2013, koskien avioliittolakia 166 851 (netin kautta 156 234)
60 000 :)
Ei mennyt tuohonkaan kymppiin kuin kolmisen tuntia :D
Veturinkuljettajien lakko pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Tiedotusvälineet eivät raportoi suurista ruuhkista eivätkä varsinkaan mistään kaaoksesta. Jompaa kumpaa julkisesta liikenteestä voisi supistaa helposti, raideliikennettä tai bussiliikennettä. Ihmiset alkavat tottua näihin työnseisauksiin, kun niitä on vuosikymmenestä toiseen työehtojen heikentämisen takia.
Toimittaja päivystää tyhjällä rautatieasemalla, ja kertoo, ettei ole ruuhkia ;D
Tässä juuri rempatun Hämeentien äärellä kun asustelen, niin pari huomiota:
-kun tulee lunta enempi kerralla, niin koko tie tukossa, yleensä ensin viidennen linjan risteyksen kohdalla.
-lumiaurat vetelee kapeaa ränniä kiveyksiä pitkin ja asfaltin ja kiveyksen palasia jalkakäytävillä (ilmeisesti ajoradan korkeutta tullaan kasvattamaan kesällä?)
-oikealle kääntyvissä risteyksissä palaa vihreä valo jalakulkijoille: oikealle kääntyvä auto mahtuu odottamaan jalankulkijoiden suoriutumista vain tukkimalla koko kaistan.
-tyhjien liiketilojen määrä on mututuntumalla kasvanut ja lopetusmyyntejä ikkunoissa, ohi mennessä harvassa liikkeessä asiakkaita.
-pyöräilijät ja jalankulkijat loistavat poissaolollaan. en tosin ihmettele koska Hämeentie on irrallinen pätkä pyörätietä joka vie Kurvista Ympyrätalolle, muttei jatku kummastakaan suunnasta samanlaisena pyöräilyväylänä. rantatietä pääsee edelleen helpommin eikä tarvitse polkea ylämäkeen päästäkseen Kurvin kautta Ympyrätalolle.
-Neljännen linjan Hämeentien pää on muodostunut melkoiseksi sumpuksi koska on ainoita parkkipaikkoja josta pääsee kadun toisella puolella oleviin etnoliikkeisiin ja Lidliin.
Vaikea sanoa, että mikään asia on varsinaisesti parantunut (liikenteen kannalta) tämän rempan yhteydessä.
btw raitiovaunujen kolina kuuluu kovemmin kuin aiemmin ? olisi mielenkiintoista saada tästä dataa (ennen remppaa äänien ja saasteiden voimakkuuksia mitattiin pitkään ja hartaasti)
^Liiketilat saadaan täyteen, jos virheät saavat tahtonsa läpi ns. Hollannin mallista. (Tietänette varmaankin mitä noissa liiketiloissa silloin myytäisiin tai touhuttaisiin?)
Muistan Impiwaaran vuosilta varoituksen matkaesitteestä, jossa kerrottiin etteivät Hollannin kaikki kahvilat ole oikeasti kahviloita, vaan ne ovat "kahviloita". Valitettavasti en enää muista ulkoa mitä kiertoilmausta oli käytetty. Mietin vain tuolloin, että ymmärtävätköhän ihan kaikki mitä matkatoimisto halusi sanoa "mummoille".
Eikä loppuunmyyntien kausi ole vielä edes alkanut kunnolla, kunhan talous ottaa jostain mustasta joutsenesta uutta alamäkeä, niin kyyti on vieläkin kylmempää kuin nyt.
Quote from: Supernuiva on 18.03.2021, 16:09:12
(Tietänette varmaankin mitä noissa liiketiloissa silloin myytäisiin tai touhuttaisiin?)
niin, onhan siellä jo pari tupakkakauppaa (en tiedä "tarjonnasta") ja ainakin yksi vaperoom.
8)
Quote from: Titus on 18.03.2021, 16:56:55
Quote from: Supernuiva on 18.03.2021, 16:09:12
(Tietänette varmaankin mitä noissa liiketiloissa silloin myytäisiin tai touhuttaisiin?)
niin, onhan siellä jo pari tupakkakauppaa (en tiedä "tarjonnasta") ja ainakin yksi vaperoom.
8)
Tupakkakaupan ovat keskittyneet bongihin nykyään. Niitä saa esitellä näyteikkunan kautta kadulle toisin kuin itse tupakkatuotteita.
Kun ohi kävelin, busseissa ei näyttänyt olevan ruuhkaa, sen sijaan jalkakäytävillä riitti kulkijoita. Nykyiset isot bussit voisi suurimmaksi osaksi korvata tavallisten bussien ja pienten palvelulinjabussien välimuodoilla, mitä olen Euroopassa nähnyt. Ihan joka korttelia niiden ei palvelubussien tapaan tarvitsisi kiertää, mutta niillä olisi helpompi operoida esikaupunkien kiemuraisiksi suunnitelluilla kaduilla. Maahanmuuttajillekin riittäisi töitä nykyiseen tapaan.
Quote
Helsingistä löytyy museo, jossa ei juuri kukaan käy ja jonka sijaintia moni ei edes tiedä: Nyt Arkkitehtuurimuseon uusi johtaja kertoo, kuinka kurssi käännetään
...
NIIN, uusi museo: työpöydällä on heti alkuun ollut isoja asioita. Arkkitehtuurimuseon strategiaa on viimeistelty samalla, kun suunnitellaan täyttä päätä jo uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota, joka noussee Etelärantaan 2020-luvun toisella puoliskolla.
...
Lähde: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007878685.html
Ilmeisesti Guggenheimin projektin epäonnistuminen ei ole unohtunut tietyiltä tahoilta, kun Arkkitehtuuri- ja designmuseota yritetään saada Etelärantaan epätoivon vimmalla. Sisältääköhän uusi designmuseon kuitenkin sitten salakavalasti osia Guggenheimista?
^
Lisäksi meillä on myös Designmuseo: https://www.designmuseum.fi/fi/
Olen kerran ollut tuolla erään näyttelyn kutsutilaisuudessa ja se onkin ainoa kerta, kun siellä on ollut enempi ihmisiä lisäkseni (oli ilmaista viinaa). Viimeksi kävin katsomassa syksyllä maaperänäyttelyn ja sitä ennen... öööhh... kymmenisen vuotta sitten...
Joku voisi olettaa, että esim kahden ym museon tilat olisivat käymässä pieniksi väenpaljouden takia ja siksi tarvitaan uudet tilat, mutta tämä ei tosiaan asian laita ole.
Quote from: Kallan on 24.03.2021, 15:06:45
Ilmeisesti Guggenheimin projektin epäonnistuminen ei ole unohtunut tietyiltä tahoilta, kun Arkkitehtuuri- ja designmuseota yritetään saada Etelärantaan epätoivon vimmalla. Sisältääköhän uusi designmuseon kuitenkin sitten salakavalasti osia Guggenheimista?
Sisältää, koska niin moni haluaa Guggenheimin Helsinkiin.
Quote from: Supernuiva on 24.03.2021, 15:21:28
Quote from: Kallan on 24.03.2021, 15:06:45
Ilmeisesti Guggenheimin projektin epäonnistuminen ei ole unohtunut tietyiltä tahoilta, kun Arkkitehtuuri- ja designmuseota yritetään saada Etelärantaan epätoivon vimmalla. Sisältääköhän uusi designmuseon kuitenkin sitten salakavalasti osia Guggenheimista?
Sisältää, koska niin moni haluaa Guggenheimin Helsinkiin.
Sitä tässä pelkäsinkin veronmaksajana.
Arkkitehtuuri- ja designmuseota ajetaan tosiaan sammutetuin valoin Etelärantaan. Maksajaa ei tarvitse tälle lystille varmaan arvata.
Quote6.1.1 Toiminnot
Alueelle tavoitellaan kansainvälistä huipputasoa edustavaa arkkitehtuuri- ja designmuseokokonaisuutta. Museorakennus tai vastaava kulttuurirakennus toteutetaan uudisrakennuksena
osana suunnittelualueen laajempaa kehittämistä. Museo sijoittuu Makasiinirantaan alueen pohjoisimmaksi uudisrakennukseksi. Museon kokoluokka on alustavasti enintään noin 9000 m² (nettoala). Museon toteutuksesta päätetään myöhemmin erikseen. Museo tulee olla itsenäisesti toteutettavissa museohankkeen päättämässä aikataulussa. Museon rakentamisesta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu.
Alueelle on lisäksi mahdollista suunnitella museotoimintaa tukevaa kulttuuri-, palvelu-,
liike- ja muuta toimitilarakentamista (mm. hotelli mahdollinen). Tavoitteena on toiminnallinen
monipuolisuus. Asumista ei sallita.
Lähde: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2021/Kymp_2021-03-30_Kylk_11_El/CF977659-40E1-C97F-B90E-786841800000/Liite.pdf
QuoteOstamme uusia tontteja ja purkukuntoisia kiinteistöjä rakennushankkeillemme
Omistatko tontin tai purkukuntoisen kiinteistön kuntakeskuksessa tai kaupunkialueella vailla käyttöä? Tarjoa sitä meille. Haemme tontteja rivi- ja kerrostalorakentamiseen, uusille palvelutiloille, kuten päiväkodeille ja hoivakiinteistöille sekä toimitilarakentamiseen. Meitä kiinnostavat tontit, joille voi rakentaa heti tai myöhemmin.
https://lapti.fi/kiinteistokehitys/ostamme-tontteja/?utm_source=facebook&utm_medium=display&utm_campaign=myytonttisi1-2021&utm_content=kuvamainos&fbclid=IwAR3UH4pmeNQgI9JlBbJw95WOrfNpCzy-MN3wJ6mpCE3oLkEEcW3cd_gghIw
Facessa tuli vastaan. Bisnes pyörii, mutta kauanko rahat riittävät? Kuin kultaisella 80-luvulla, silloin se oli lapsellisella tavalla viattomampaa, nyt hurjempaa.
Quote from: Supernuiva on 24.03.2021, 15:21:28
Quote from: Kallan on 24.03.2021, 15:06:45
Ilmeisesti Guggenheimin projektin epäonnistuminen ei ole unohtunut tietyiltä tahoilta, kun Arkkitehtuuri- ja designmuseota yritetään saada Etelärantaan epätoivon vimmalla. Sisältääköhän uusi designmuseon kuitenkin sitten salakavalasti osia Guggenheimista?
Sisältää, koska niin moni haluaa Guggenheimin Helsinkiin.
Ainakin New Yorkin Guggenheim on ihan puhdas taidemuseo, vaihtuvat näyttelyt toki voivat olla mitä vaan. Mutta arkkitehtuuria ja designia siellä edusti lähinnä rakennus itsessään.
Miksi harvaanasuttuun Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi kalliita ja epäekologisia tekosaaria?
QuoteKotimaa 08:00
Tekosaaria suunnitellaan Tampereelle ja Espooseen. Helsinkiinkin sellaista on väläytelty. Miksi tuhansien järvien maahan pitää luoda lisää rantaviivaa?
Suomessa on tällä hetkellä meneillään kaksi tekosaarihanketta, joiden on tarkoitus edetä lähivuosina rakennusvaiheeseen. Tampereella valmistellaan saaren rakentamista Näsijärveen, osaksi tulevaa Hiedanrannan kaupunginosaa. Espoossa tekosaarien on määrä kohota Finnoon satama-alueen edustalle. Myös Helsinki–Tallinna -tunnelihankkeen osana on väläytetty mahdollisia tekosaaria molempien kaupunkien edustalle.
Onko tekosaarista tulossa tulevaisuuden rakentamisen suuri villitys ja Suomesta seuraava Dubai, tekosaarien luvattu maa?
"Minusta se vaikuttaa melko kaukaa haetulta", Asuntomessujen projektijohtaja Timo Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa tekosaaria rakennetaan maailmalla yleensä kahdesta syystä. Joko alueella on pulaa rakennuskelpoisesta maasta tai sitten rantaviivaa tahdotaan tehdä lisää.
Suomessa ei luulisi kuitenkaan olevan pulaa kummastakaan. Tuhansien järvien maassa veden äärelle on helppo päästä ja rakennuskelpoista maa-aluetta riittää.
Koskinen arvelee, että tekosaaria tullaan näkemään lähinnä kaikkein tiiviimmin rakennetuilla kaupunkialueilla. Seutukaupunkien vetovoimatekijäksi niistä tuskin on.
Saaret eivät ole ainoa tapa lisätä rakennusmaata tai rantaviivan pituutta. Koskinen huomauttaa, että rantojen täyttäminen ja tekosaarten rakentaminen ovat kaksi eri asiaa. Rantaviivan muokkaus täyttömaalla on aluerakentamisessa melko tavallinen toimenpide.
Esimerkiksi Tampereella Näsijärven kaupunginpuoleista rantaa on täytetty niin paljon, että alkuperäistä, luonnonmukaista rantaviivaa on jäljellä enää yhdessä kohdassa.
Sen sijaan kokonaisen uuden saaren rakentaminen on huomattavasti suurempi urakka. Koskisen mukaan siihen ryhtymistä kannattaa yleensä harkita vain, jos maata on valmiiksi käytettävissä paljon esimerkiksi ison rakennushankkeen seurauksena.
koko pitkä juttu:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1354383
Päätoimittaja Heli Koivuniemi: "Kaupunkipyöräilyn edut
kiistattomia ilmastonmuutoksen hillinnässä"
Quote– Ilmastomuutoksen hillinnässä ja kestävän kehityksen edistämisessä kaupunkipyöräilyn edut ovat kiistattomia, sanoo Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi.
Koivuniemi ottaa aiheeseen kantaa tuoreessa pääkirjoituksessaan. Vaikka kaupunkipyöräpalvelu on kaupungille kuluerä, se tukee tavoitetta kaksinkertaistaa pyöräily vuoteen 2024 mennessä, Koivuniemi kirjoittaa. Pandemia vei käyttäjiä myös kaupunkipyöriltä, mutta niiden suosio on siitä huolimatta suuri.
– Monen yrityksen sietäisi kadehtia kaupunkipyörien saamaa NPS-lukua eli palvelun suositteluarvoa. Vuonna 2020 sekä Espoossa että Helsingissä palvelua käyttäneiden antama luku oli 55, mitä voidaan pitää erinomaisena, kun asteikko on -100 ja 100 välillä, Koivuniemi huomauttaa.
Kaupunkipyörien kausi pyörähtää jälleen käyntiin Espoossa ja Helsingissä.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4087681
Pääkirjoitus: Kaupunkipyörät piristävät katukuvaa
https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/4085890
Jännää tämä kiistattomuus kun se vaan voidaan todeta, että NIH:
kiistatonta.
:silakka:
Tosiaan voisi itsekkin vielä todeta, että kaikesta kriittisyydestäni huolimatta, olen itsekkin sillä kannalla että kaupunkipyöräily on hyvä ja kannatettava asia. Niin monissa tapauksissa se on positiivinen ja järkevä vaihtoehto, joka vähentää myös autoliikennettä ja täten parantaa myös sen sujuvuutta.
Se tässä vain on, että meidän päättäjämme ovat erikseen valinneet sellaisia tapoja, jossa näinkin hyvä, toimiva ja pitkin maailmaa testattu asia, saadaan oikein erikseen vääristettyä perverssioksi itsestään, jossa sillä saadaan aikaan pelkkää haittaa, monesti myös pyöräilijöille itselleen.
Jos otetaan vaikka tämä pyöräkaistamalli, niin kuka tahansa voi sanoa että se todellakin on ollut toimiva malli vaikkapa New Yorkissa, jossa tyyliin 6-10 kaistasta kahden kaistan uhraaminen pyöräilylle, parkkiin yrittämiselle ja kääntymiselle on vain sujuvoittanut liikennettä. Mikä ei sinänsä edes yllätä.
Vaan kun nämä torvelot alkavat täälläpäin leikkaamaan kaistaluvun neljästä/kuudesta kahteen, oli se sitten pöyräilylle, ratikalle tai molemmille, sekä siten ihmettelevät kun koko liikenne on tukossa, niin on varsin käsittämätöntä, miten vajaavaisella ymmärryksellä tätä tehdään.
Samaan aikaan kun muualla tehdään kävely/pyöräsiltoja/tunneleita, sekä säästetään valtavasti rahaa, parantaen samaan aikaan liikkuvuutta kannustaen pyöräilyyn, niin ei täällä missään nimessä. Täällä raha käytetään siihen, että tiet rempataan huonommiksi yleensä suuremmilla kustannuksilla, sekä yritetään pakottaa pyöräilemään.
Tutut muusikot valittavat FB:ssä, että jokeriraiteen lähistöllä asuminen on sietämätöntä JATKUVAN melusaasteen vuoksi, joka alkaa aamuseitsemältä. Asfalttia jyrsitään, siltoja paalutetaan, kallioita räjäytellään. Rata valmistuu kuulemma 2024.
Poismuuttamisia harkitaan vakavasti, koska mikään virasto ei tee asialle mitään. Ja mitäpä sille voisi tehdä? Tämä on totaalisen idioottimaista puuhaa, rakentaa junarata linjan 550 tilalle, joka ei enää toimi kuten ennen. Mutta koska virheiden mielestä raideliikennettä sen pitää olla, niin alueen asukkaat opetelkoon uimaan.
^^
ja
^^^^^
Tekosaaret ja Raide-Jokerit (ja lokkisaaret ja ratikkasillat ja kaupunkibulevardit jne) ovat Kansallisen Kokoomuspuolueen mahdollistamia asioita. Eli ne kaikki ottavat pieni- ja keskituloisilta ja siirtävät "yritys- ja sidosryhmien" taskuun huumaavia rahamääriä. Samalla periaatteella julkiset rakennukset ovat rumia, kalliita, epäkäytännöllisiä ja vaativat hirvittävästi korjauksia.
Ja: paiitsi että paikkoja muutetaan suunnattomilla rahoilla paskaksi, luodaan myös tilanne missä paskasta ja paskuudesta johtuvien ongelmien ja pahoinvoinnin korjaamiseen ja laastaroimiseen tarvitaan jälleen lisää ... ööö ... "yritys- ja sidosryhmiä".
Se puolestaan, että yllä mainittua paskaa kannattaa myös debiili ja fanaattinen viherstalinismi, ei tee Kokoomuksen pahuudesta pienempää. Kokkarit tekevät tahallaan ja kyynisesti, punavihreät hulluuttaan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.03.2021, 14:43:59
Tutut muusikot valittavat FB:ssä, että jokeriraiteen lähistöllä asuminen on sietämätöntä JATKUVAN melusaasteen vuoksi, joka alkaa aamuseitsemältä. Asfalttia jyrsitään, siltoja paalutetaan, kallioita räjäytellään. Rata valmistuu kuulemma 2024.
Poismuuttamisia harkitaan vakavasti, koska mikään virasto ei tee asialle mitään. Ja mitäpä sille voisi tehdä? Tämä on totaalisen idioottimaista puuhaa, rakentaa junarata linjan 550 tilalle, joka ei enää toimi kuten ennen. Mutta koska virheiden mielestä raideliikennettä sen pitää olla, niin alueen asukkaat opetelkoon uimaan.
Ei tuon niille muusikoille pitäisi olla tullut yllätyksenä. Tämä on vähän kuin eräät paikalliset jotka valittavat lehdissä siitä kuinka "kauniita" puita kaadetaan heidän ympäristöstään (ei siis raide-Jokerin vuoksi vaan muuten). Kun heille kertoo että puiden kaataminen perustuu suunnitelmaan joka on laadittu 2018 ja silloin siihen on voinut antaa aivan hyvin palautetta ennen hyväksyntää, on vastineena pelkkää hiljaisuutta.
Yleensä tällaisten asioiden suhteen reagointiaikaa esim. muuttamisen suhteen on useita vuosia siitä kun yksityiskohdat on enemmän tai vähemmän lyöty lukkoon. Oma syy jos ei ole tajunnut että käytännössä junaradan rakentaminen ikkunan alta aiheuttaa pitkäaikaista melua.
^^ aivan
^ on paljon ihmisiä joille junaradan rakentaminen ikkunan alle tulee yllätyksenä. Ågelissa taisi parilta yllättyneeltä lähteä kämppä alta kun niitä ruvetaan purkamaan radan alta pois.
Mielenkiintoinen ilmiö Ruotsista: sillan rakentaminen alentaa asuntojen hintoja.
https://samnytt.se/panikforsaljning-av-bostadsratter-i-ursvik-nar-bron-till-rinkeby-byggs/
Eli moottoritien erottamien Rinkebyn ja Ursvikin välille rakennetaan moottoritien ylittävä silta autoille ja kevyelle liikenteelle. Keskeneräinen silta näkyy alla linkitetyssä kuvassa vasemmassa reunassa. Kuvan perusteella itäinen Ursvik on pientalovaltaista, kun taas Rinkebytä ja uutta siltaa lähinnä oleva osa on kerrostaloalue:
https://www.google.com/maps/place/Rinkeby,+Tukholma,+Ruotsi/@59.373838,17.9421035,1395a,35y,39.1t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x465f9e5ec8daecd5:0x7665163b45fb5b2f!8m2!3d59.388791!4d17.9278537
Kaupungin edustajan mielestä silta antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle:
QuotePå Sundbybergs stad säger Linda Elmqvist, strateg för social hållbarhet, att den nya bron är tänkt att länka ihop stadsdelarna och ge nya möjligheter till samspel och sociala möten.
Samnytt sanoo haastatelleensa asunnonvälittäjää, joka ei ole yhtä varma positiivisesta lopputuloksesta ja kertoo asuntojen myynnin takkuilleen sillan rakentamisen toteuduttua. Kuulemma joku asuntonsa myynyt on jo ottanut takkiin 200 000 kruunua:
QuoteDet erbjudna samspelet är dock inte något som lockar bostadsköpare, vittnar en mäklare som inte vill skylta med sitt namn om.
– Det har varit ganska svårsålt i Ursvik. Man får ha många visningar och det blir ofta "accepterat pris", lägre än i annonsen. Den senaste gick för 200 000 kronor under vad säljaren själv betalade för ett år sedan, säger han.
Saa nähdä, missä vaiheessa segregaatio Suomessa aiheuttaa sen, että infran parantaminen alentaa asuntojen hintoja.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.03.2021, 14:43:59
Tutut muusikot valittavat FB:ssä, että jokeriraiteen lähistöllä asuminen on sietämätöntä JATKUVAN melusaasteen vuoksi, joka alkaa aamuseitsemältä. Asfalttia jyrsitään, siltoja paalutetaan, kallioita räjäytellään. Rata valmistuu kuulemma 2024.
Poismuuttamisia harkitaan vakavasti, koska mikään virasto ei tee asialle mitään. Ja mitäpä sille voisi tehdä? Tämä on totaalisen idioottimaista puuhaa, rakentaa junarata linjan 550 tilalle, joka ei enää toimi kuten ennen. Mutta koska virheiden mielestä raideliikennettä sen pitää olla, niin alueen asukkaat opetelkoon uimaan.
Se on pikaraitiovaunu tai vastaava eikä mikään juna.Itsekkin kyllä vähän ihmettelen ton rakentamista mutta periaatteessa voi olla parempi vaihtoehto kuin bussit jotka ei pysty pitämään vuorovälejään ruuhkan takia.Vielä kun vetäisivät ton niin ettei se ylittelisi ajoteitä ettei tulisi mitään läheltä piti tilanteita.Minusta valittaminen siitä että joku rakentaminen alkaa 07:00 eikä mitkään "virastot" tee asialle mitään ja harkitaan poismuuttoa vaikuttaa siltä että joillain on kovat luulot itsensä tärkeydestä.Yleensä töissä muuten ollaan jo 07:00 aikaan joten toi vaikuttaa työttömien/eläkeläisten valittamiselta ja nehän valittaa nyt aina kaikesta mahdollisesta.Roska-autot ei saisi hakea roskia kuin vasta kun he ovat heräänneet eikä raitiovaunut saisi kulkea kuin 07:00-22:00 välillä yms.:D
/offtopic ratikoista
Itse en pidä kauhean hyvänä ideana tota pikaraitiovaunua koska voi tuoda alueelle epätoivottua ainesta koska tollaiseen hyppääminen on paljon helpompaa kuin bussilla sinnepäin menosta.Ei voi olla ajattelematta että koko juttu on tehty vain siksi että saadaan kämppien hintoja nostettua kun on tollainen kätevästi vieressä.Omien kokemusten perusteella on vain ajan kysymys milloin joku jää ton alle/joku ajaa kylkeen jos se on linjattu niin että ylittelee ajoväyliä/raiteiden yli pitää mennä.Toi jokeri-rata on muuten aika vanha suunnitelma eli esitelty jo 1990 eli suunnittelu on alkanut kai joskus 1980 luvulla.Helsinki oli tolloin ihan erillainen paikka.
Quote from: Siili on 06.04.2021, 19:58:39
Mielenkiintoinen ilmiö Ruotsista: sillan rakentaminen alentaa asuntojen hintoja.
https://samnytt.se/panikforsaljning-av-bostadsratter-i-ursvik-nar-bron-till-rinkeby-byggs/
Eli moottoritien erottamien Rinkebyn ja Ursvikin välille rakennetaan moottoritien ylittävä silta autoille ja kevyelle liikenteelle. Keskeneräinen silta näkyy alla linkitetyssä kuvassa vasemmassa reunassa. Kuvan perusteella itäinen Ursvik on pientalovaltaista, kun taas Rinkebytä ja uutta siltaa lähinnä oleva osa on kerrostaloalue:
https://www.google.com/maps/place/Rinkeby,+Tukholma,+Ruotsi/@59.373838,17.9421035,1395a,35y,39.1t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x465f9e5ec8daecd5:0x7665163b45fb5b2f!8m2!3d59.388791!4d17.9278537
Kaupungin edustajan mielestä silta antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle:
QuotePå Sundbybergs stad säger Linda Elmqvist, strateg för social hållbarhet, att den nya bron är tänkt att länka ihop stadsdelarna och ge nya möjligheter till samspel och sociala möten.
Samnytt sanoo haastatelleensa asunnonvälittäjää, joka ei ole yhtä varma positiivisesta lopputuloksesta ja kertoo asuntojen myynnin takkuilleen sillan rakentamisen toteuduttua. Kuulemma joku asuntonsa myynyt on jo ottanut takkiin 200 000 kruunua:
QuoteDet erbjudna samspelet är dock inte något som lockar bostadsköpare, vittnar en mäklare som inte vill skylta med sitt namn om.
– Det har varit ganska svårsålt i Ursvik. Man får ha många visningar och det blir ofta "accepterat pris", lägre än i annonsen. Den senaste gick för 200 000 kronor under vad säljaren själv betalade för ett år sedan, säger han.
Saa nähdä, missä vaiheessa segregaatio Suomessa aiheuttaa sen, että infran parantaminen alentaa asuntojen hintoja.
Eikö ole hienoa että diversiteetin ja osallisuuden nimissä valtio kirjaimellisesti rakentaa rosvoille sillan sinun ovellesi.
Quote
Quote from: Waldseemüller on 08.04.2021, 16:33:21
Quote from: Siili on 06.04.2021, 19:58:39
Mielenkiintoinen ilmiö Ruotsista: sillan rakentaminen alentaa asuntojen hintoja.
https://samnytt.se/panikforsaljning-av-bostadsratter-i-ursvik-nar-bron-till-rinkeby-byggs/
Eli moottoritien erottamien Rinkebyn ja Ursvikin välille rakennetaan moottoritien ylittävä silta autoille ja kevyelle liikenteelle. Keskeneräinen silta näkyy alla linkitetyssä kuvassa vasemmassa reunassa. Kuvan perusteella itäinen Ursvik on pientalovaltaista, kun taas Rinkebytä ja uutta siltaa lähinnä oleva osa on kerrostaloalue:
Saa nähdä, missä vaiheessa segregaatio Suomessa aiheuttaa sen, että infran parantaminen alentaa asuntojen hintoja.
Eikö ole hienoa että diversiteetin ja osallisuuden nimissä valtio kirjaimellisesti rakentaa rosvoille sillan sinun ovellesi.
Jotenkin tulee mieleen vanha "synergian silta"?
"
Synergian silta
Synergian Silta on Maahanmuuttajien Tuki ry:n projekti[1] johon se sai tukea Uudenmaan TE-keskukselta.
Lähteet
* Ali Qassimin projektihakemus TE-keskukselle
Aiheesta muualla
2006-12-30 Scripta: Huippuosaamista, osa 2 "
https://wiki.hommaforum.org/wiki/Synergian_silta
Liha, pikamuoti, lentomatkailu... Näiden tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan Helsingissä kieltää: "Aukotonta listaa on vaikea tehdä"
QuoteIlmastohaitallisten tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan kieltää Helsingissä. Yhteensä 15 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen mukaan Helsingin tulisi alkaa rajoittaa kaupungin vuokraamilla ulkomainontapaikoilla tapahtuvaa ilmastolle vahingollisten tuotteiden mainontaa ja markkinointia, sillä kaupunki on sitoutunut ilmastokriisin torjuntaan.
Aloitteen tehnyt valtuutettu Mai Kivelä (vas.) kertoo HU:lle, että koska aukotonta listaa on mahdotonta tehdä, olisi loogisinta rajata tietyt tuotteet ja palvelut kokonaan ulkopuolelle.
– Lentomatkailu, yksityisautoilu, autojen myynti ja vuokraus, lihatuotteet, muut eläinperäiset tuotteet, muut kuin ekosähkösopimukset, vaateteollisuus lukuun ottamatta vaatelainaamoita ja kierrätysvaatteita, Kivelä listaa.
HKL:N JOHTOKUNTA puolestaan käsitteli aloitetta torstaina. Lausunnon mukaan ilmastohaitallisen mainonnan määrittely yksiselitteisesti on haastavaa ja aiheuttaisi vaikeita tulkintatilanteita tiettyjen tuotteiden, palvelujen tai toimialojen kohdalla.
Silti lautakunta päättyi Leo Straniuksen (vihr.) vastaesityksestä päättämään yksimielisesti, että ilmastonäkökulmien huomioimisen mahdollisuuksia arvioidaan arvioida seuraavissa mainossopimusten kilpailutuksissa. HKL on eri vuokrasopimuksilla vuokrannut metroasemien, liikennevälineiden ja pysäkkikatosten mainospaikkoja JCDecaux Finland Oy:lle.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4096404
:silakka:
Ilmastofasismi saa yhä karmaisevampia piirteitä. Mihin asti tästä vielä päädytäänkään? Ja päästäänkö siitä eroon ilman väkivaltaisuuksia, kun äänestäminen ei tunnu vaikuttavan? Semminkin kun vaaleja jo siirrellään mielivaltaisin tekosyin. :-\
Quote from: Titus on 10.04.2021, 11:46:14
Liha, pikamuoti, lentomatkailu...
Hmm....mikäs onkaan se valtio, jossa ei lentomatkailla, ei yksityisautoilla, ei juuri syödä lihaa(kaan), ja todellisen kestomuotipuolen (aka univormut) musikoille hoitaa PUOLUE?
V1ttu mitä touhua! Virheiden tavoitevaltio on siis Pohjois-Korea!
Ja joku vielä äänestää niitä kahjoja? :facepalm:
edit:lisäys
Quote from: Titus on 10.04.2021, 11:46:14
Liha, pikamuoti, lentomatkailu... Näiden tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan Helsingissä kieltää: "Aukotonta listaa on vaikea tehdä"
QuoteIlmastohaitallisten tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan kieltää Helsingissä. Yhteensä 15 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen mukaan Helsingin tulisi alkaa rajoittaa kaupungin vuokraamilla ulkomainontapaikoilla tapahtuvaa ilmastolle vahingollisten tuotteiden mainontaa ja markkinointia, sillä kaupunki on sitoutunut ilmastokriisin torjuntaan.
Aloitteen tehnyt valtuutettu Mai Kivelä (vas.) kertoo HU:lle, että koska aukotonta listaa on mahdotonta tehdä, olisi loogisinta rajata tietyt tuotteet ja palvelut kokonaan ulkopuolelle.
– Lentomatkailu, yksityisautoilu, autojen myynti ja vuokraus, lihatuotteet, muut eläinperäiset tuotteet, muut kuin ekosähkösopimukset, vaateteollisuus lukuun ottamatta vaatelainaamoita ja kierrätysvaatteita, Kivelä listaa.
HKL:N JOHTOKUNTA puolestaan käsitteli aloitetta torstaina. Lausunnon mukaan ilmastohaitallisen mainonnan määrittely yksiselitteisesti on haastavaa ja aiheuttaisi vaikeita tulkintatilanteita tiettyjen tuotteiden, palvelujen tai toimialojen kohdalla.
Silti lautakunta päättyi Leo Straniuksen (vihr.) vastaesityksestä päättämään yksimielisesti, että ilmastonäkökulmien huomioimisen mahdollisuuksia arvioidaan arvioida seuraavissa mainossopimusten kilpailutuksissa. HKL on eri vuokrasopimuksilla vuokrannut metroasemien, liikennevälineiden ja pysäkkikatosten mainospaikkoja JCDecaux Finland Oy:lle.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4096404
:silakka:
Mahtaako sitten firmojen, jotka eivät saa Helsinkiläisille tuotteittan mainostaa, enää pysyä siellä maksamassa yhteisöveroa?
En tunne verolainsäädäntä, mutta kaiketi yrityksen kotipaikka saa olla muualla kuin missä pääasiallinen toiminta tapahtuu.
Quote from: Vänkääjä on 10.04.2021, 13:40:25
Mahtaako sitten firmojen, jotka eivät saa Helsinkiläisille tuotteittan mainostaa, enää pysyä siellä maksamassa yhteisöveroa?
En tunne verolainsäädäntä, mutta kaiketi yrityksen kotipaikka saa olla muualla kuin missä pääasiallinen toiminta tapahtuu.
Yhteisöverot menevät sinne, missä firmalla on työntekijöitä.
(Tämä asia tuntuu olevan suurelle enemmistölle kansasta täysin tuntematon asia. Essonbaareissa tämä asia "tiedetään" ihan toisella tavalla.)
Vihreistä tulee seuraavissa kuntavaaleissa Helsingin suurin puolue. Heidän äänestäjänsä eivät suinkaan koostu höynäytetyistä hölmöistä, toki sellaisiakin on joukossa, vaan ihmisistä jotka aidosti kannattavat tuollaista politiikkaa.
Itselleni uusi tieto: tähänkin tarvittiin ulkomaan arvovieras. :(
QuoteKaupunki|Luonnonsuojelu
Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue piti rakentaa täyteen, kunnes prinssi Philip avasi suunsa – 90-luvulla Suomessa vieraillut prinssi saattoi pelastaa Viikin kosteikot
Nelipäiväisen Suomen-vierailun aikana prinssi Philip samoili Nuuksion metsissä ja bongasi lintuja Viikissä.
Anne Kantola HS
15:24
Perjantaina kuolleella prinssi Philipillä on yllättäen ollut sormensa pelissä siinä, että Helsingissä on yhä edelleen laaja luonnonsuojelualue aivan keskustan tuntumassa.
Vuonna 1995 Edinburghin herttua saapui vierailulle Helsingin Viikkiin. Philip oli matkalla ympäristöjärjestö WWF:n puheenjohtajana. Vierailua olivat olleet masinoimassa WWF:n Suomen-osaston puuhamiehet kuten Mauri Rautkari ja Pertti Salolainen.
Prinssi Philip tunnettiin lintuharrastajana, ja tästä syystä toukokuista retkeä varten suunnattiin bongaamaan lintuja. Tuolloin 73-vuotiasta arvovierasta varten hankittiin Annalasta hevosvankkurit, joilla retkikuntaa kyydittiin Viikin opetustilojen pihapiiristä lähemmäksi kosteikkoa.
--
Yksi keskustelu on jäänyt Niemiselle erityisesti mieleen. Philipin saapuminen ajoittui aikaan, jolloin Helsingin kaupunki oli suunnitellut täydentämisrakentamista Viikintien eteläpuolelle. Rakentaminen uhkasi aktiivien mukaan Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta, joka on tunnettu rikkaasta linnustostaan.
"And you are going to build it?"
Ja tekö aiotte rakentaa sen?
Näin Philip tokaisi kuunneltuaan Helsingin silloisen apulaiskaupunginjohtajan Pekka Korpisen esitelmöintiä Viikin rantaan suunnitteilla olleesta asutuksesta.
Philipin kanta oli, että kosteikko pitäisi ennemmin suojella kuin altistaa asutuksen aiheuttamille uhille.
Asiasta raportoitiin myös seuraavan päivän Helsingin Sanomissa (HS 4.5.1995).
"Suomen-vierailunsa tänä aamuna päättävä prinssi Philip antoi helsinkiläisille isännilleen keskiviikkona hieman aihetta olla varpaillaan. – – Prinssin mielestä helsinkiläisten kannattaisi olla Viikistä huolissaan."
Prinssi Philipin vaikutuksesta tai ei, silloiset suunnitelmat asuinrakentamisesta jäivät pääosin toteutumatta, ja näin ollen luontokohteet pelastuivat. Viikintietä kuitenkin siirrettiin etelämmäksi, mikä mahdollisti lisärakentamista alueelle.
Näin korkeavaltaiselta taholta tullut tuki luonnon suojelemiseksi oli aktiiveille ilon aihe.
"Silloin oli vakava uhka, että aivan liian tuhoisat rakennussuunnitelmat olisivat edenneet. Prinssi tuli siihen apuun", Nieminen kertoo.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007911919.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007911919.html)
Quote from: Titus on 10.04.2021, 11:46:14
QuoteIlmastohaitallisten tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan kieltää Helsingissä. Yhteensä 15 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen mukaan Helsingin tulisi alkaa rajoittaa kaupungin vuokraamilla ulkomainontapaikoilla tapahtuvaa ilmastolle vahingollisten tuotteiden mainontaa ja markkinointia, sillä kaupunki on sitoutunut ilmastokriisin torjuntaan.
Aloitteen tehnyt valtuutettu Mai Kivelä (vas.) kertoo HU:lle, että koska aukotonta listaa on mahdotonta tehdä, olisi loogisinta rajata tietyt tuotteet ja palvelut kokonaan ulkopuolelle.
– Lentomatkailu, yksityisautoilu, autojen myynti ja vuokraus, lihatuotteet, muut eläinperäiset tuotteet, muut kuin ekosähkösopimukset, vaateteollisuus lukuun ottamatta vaatelainaamoita ja kierrätysvaatteita, Kivelä listaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4096404
Ristiriitainen idea, vaatteiden vuokraus hyvä mutta autojen ei. Autoa kuitenkin yhä joskus tarvitaan, jolloin vuokraus mahdollistaa realistisen tavan vähentää omaa auton omistusta, tai ainakin realistisemman kuin jos pitäisi luopua sekä omistamisesta että vuokraamisesta. Minä ainakin olen käsittänyt että ilmastopiireissäkin osa fanittaisi yhteiskäyttöautoja juuri siksi että tarve autojen valmistukselle vähenee, kun sama joukko ihmisiä jakaa pienemmän määrän autoja, eikä itse omista jokainen omaa autoa. Lisäksi näitä auton yhteiskäyttöjuttuja on myös visioitu liitettäväksi osaksi julkista liikennettä joskus tulevaisuudessa. Joukkoliikenneliikelaitos Helsingin kaupungin liikenteen ei ehkä siksikään kannattaisi ottaa ehdottoman kielteistä kantaa aiheeseen.
Quote from: Titus on 10.04.2021, 11:46:14
Liha, pikamuoti, lentomatkailu... Näiden tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan Helsingissä kieltää: "Aukotonta listaa on vaikea tehdä"
QuoteIlmastohaitallisten tuotteiden ja palveluiden ulkomainonta halutaan kieltää Helsingissä. Yhteensä 15 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen mukaan Helsingin tulisi alkaa rajoittaa kaupungin vuokraamilla ulkomainontapaikoilla tapahtuvaa ilmastolle vahingollisten tuotteiden mainontaa ja markkinointia, sillä kaupunki on sitoutunut ilmastokriisin torjuntaan.
Aloitteen tehnyt valtuutettu Mai Kivelä (vas.) kertoo HU:lle, että koska aukotonta listaa on mahdotonta tehdä, olisi loogisinta rajata tietyt tuotteet ja palvelut kokonaan ulkopuolelle.
– Lentomatkailu, yksityisautoilu, autojen myynti ja vuokraus, lihatuotteet, muut eläinperäiset tuotteet, muut kuin ekosähkösopimukset, vaateteollisuus lukuun ottamatta vaatelainaamoita ja kierrätysvaatteita, Kivelä listaa.
HKL:N JOHTOKUNTA puolestaan käsitteli aloitetta torstaina. Lausunnon mukaan ilmastohaitallisen mainonnan määrittely yksiselitteisesti on haastavaa ja aiheuttaisi vaikeita tulkintatilanteita tiettyjen tuotteiden, palvelujen tai toimialojen kohdalla.
Silti lautakunta päättyi Leo Straniuksen (vihr.) vastaesityksestä päättämään yksimielisesti, että ilmastonäkökulmien huomioimisen mahdollisuuksia arvioidaan arvioida seuraavissa mainossopimusten kilpailutuksissa. HKL on eri vuokrasopimuksilla vuokrannut metroasemien, liikennevälineiden ja pysäkkikatosten mainospaikkoja JCDecaux Finland Oy:lle.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4096404
:silakka:
Kannatan ehdottomasti ko. kieltoa! Tämä toisi kertakaikkisen hienon matkailuvaltin muulle suomelle, kun Helsinkiläiset voisivat lähteä maakuntiin sähköbusseilla turistimatkalle katsomaan "kiellettyjä" mainoksia ja ihmetellä samalla onnikan ikkunoista monikulttuurikirjon vähäisyyttä.
Sieltä Helsingin kaduilta voisi siivota mielummin ilmastomuutoksen avulla esim. sähköpotkulaudat, joita on pitkin katuja, kun niiden akut ovat kaikin puolin ongelmallisia ja lyhytikäisiä. Samaten sähköpolkupyörätkin voisi poistaa, jos ei pysty näyttämään, että se oikeasti korvaa auton, eikä tavallisat lihaskäyttöistä polkuria.
Mitenkä on sen suhteen, kielletäänkö tällä lainsaadännöllä myös jäävuorisalaatin ja kaikkien sitä sisältävien tuotteiden mainostaminen? Sen kaloreihin suhteutettu fossilinenpäästöarvo kun on lähellä lehmän lihaa ja merkittävästi porsasta suurempi nykyisin.
:facepalm: kaikenlaista tyyppiä se veroraha elättääkin.
Quote
Tuore tutkimus: Heikko-osaisilla alueilla asuvilla on jopa 30-kertainen riski joutua epäillyksi rikoksesta
X
Tutkimuksen tuloksia valotti MTV:n Uutisaamun haastattelussa tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopistosta.
X
– Suurempi johtopäätöksemme on, että vaikka muuttaisi heikko-osaisemmalle alueelle, tämä ei sinänsä nosta riskiä joutua epäillyksi rikoksesta.
X
Tutkijatohtorin mukaan 30-kertainen lukema voi näyttää suurelta, mutta varsinaisia tapausmääriä tarkasteltaessa ero ei ole kovin suuri.
X
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-tutkimus-heikko-osaisilla-alueilla-asuvilla-on-jopa-30-kertainen-riski-joutua-epaillyksi-rikoksesta/8117006
https://www.google.com/search?q=Jaakko+Airaksinen&oq=Jaakko+Airaksinen&aqs=chrome..69i57j0i22i30.945j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Quote from: Golimar on 15.04.2021, 17:39:58
:facepalm: kaikenlaista tyyppiä se veroraha elättääkin.
Quote
Tuore tutkimus: Heikko-osaisilla alueilla asuvilla on jopa 30-kertainen riski joutua epäillyksi rikoksesta
X
Tutkimuksen tuloksia valotti MTV:n Uutisaamun haastattelussa tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopistosta.
X
– Suurempi johtopäätöksemme on, että vaikka muuttaisi heikko-osaisemmalle alueelle, tämä ei sinänsä nosta riskiä joutua epäillyksi rikoksesta.
X
Tutkijatohtorin mukaan 30-kertainen lukema voi näyttää suurelta, mutta varsinaisia tapausmääriä tarkasteltaessa ero ei ole kovin suuri.
X
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-tutkimus-heikko-osaisilla-alueilla-asuvilla-on-jopa-30-kertainen-riski-joutua-epaillyksi-rikoksesta/8117006
https://www.google.com/search?q=Jaakko+Airaksinen&oq=Jaakko+Airaksinen&aqs=chrome..69i57j0i22i30.945j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Kaveri aikanaan muutti Länsi-Helsingistä Itä-Helsinkiin väliaikaisesti eikä hänen rikosinnokkuutensa siitä noussut 30-kertaiseksi.
Kyllä nyt on lahjakkaasti kierretty kyllä itse ongelma, ei uskoisi millä kaikilla eri tavoilla pyritään olemaan keskustelematta itse ongelmasta. Sama kuin norsu olisi posliinikaupassa ja mietittäisiin miksi astioita rikkoontuu; ihmetellään jalkalistoja, seinää, kattoa, lattiaakin ja ihmetellään kun posliiniastioita särkyy tuon tuosta mutta norsun epäileminen astioiden rikkoontumisen aiheuttajaksi nostaisi välittömän älämölön.
Quote from: Siili on 06.04.2021, 19:58:39
Mielenkiintoinen ilmiö Ruotsista: sillan rakentaminen alentaa asuntojen hintoja.
https://samnytt.se/panikforsaljning-av-bostadsratter-i-ursvik-nar-bron-till-rinkeby-byggs/
Nyt paikalliset moderaatit ovat heränneet: nämä vaativat sillalle autoliikenteen estäviä puomeja sekä kameravalvontaa:
https://www.facebook.com/ModeraternaSundbyberg/posts/4114565551916110
Taitaa sikäläisten kokkareiden mielessä kypsyä haikailua roskaväen ulkona pitäville aidatuille asuinalueille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aidattu_asuinalue
Tässä tapauksessa kinutaan kuitenkin yhteiskuntaa huolehtimaan tuosta aitaamisprojektista. Hiukan kyllä ihmettelen, miten sillan kameravalvonta ylläpitäisi Ursvikin järjestystä. Yksityisautoilun esto sillalla saattaa toki vähentää rinkebygangstojen vierailuja Ursvikin puolella.
Quote from: MiljonääriPlayboy on 10.04.2021, 13:28:35
Quote from: Titus on 10.04.2021, 11:46:14
Liha, pikamuoti, lentomatkailu...
Hmm....mikäs onkaan se valtio, jossa ei lentomatkailla, ei yksityisautoilla, ei juuri syödä lihaa(kaan), ja todellisen kestomuotipuolen (aka univormut) musikoille hoitaa PUOLUE?
V1ttu mitä touhua! Virheiden tavoitevaltio on siis Pohjois-Korea!
Ja joku vielä äänestää niitä kahjoja? :facepalm:
edit:lisäys
Noiden pääkopat pitäisi kyllä tutkituttaa.Ei kukaan täysijärkinen ehdottele tollaisia asioita.
Mielenkiintoinen vertailukohta on Helsingin kanssa suurin piirtein samankokoinen Oslo.
Siellä kaupunki on suunniteltu niin että n99% Oslon asukkaista asuu alueella joka on vain 1/3 kaupungin pinta-alasta.
2/3 on jätetty jonkinlaiseksi luonnonpuistoksi jossa on metsää ja peltoa eli erinomaiset ulkoilumahdollisuudet.
Uskomatonta että yhdelläkään pääkaupungilla on varaa tuollaiseen järjestelyyn.
Voisin uskoa että koska Oslo on erittäin nopeasti kasvava kaupunki niin poliittinen paine on suuri alkaa rakentamaan taloja myös tuonne metsäalueelle. Varsinkin kun se alue jossa lähes kaikki kaupunkilaiset asuvat on erittäin tiheään asutettu.
Touvottavadti pystyvät pitämään kiinni nykyjärjestelystä.
Hernesaareen asemakaava kumottiin lainvastaisena – Helsinki suunnitteli 7600 uutta asukasta ja ajatteli koko autoliikenteen kulkevan yhden tien kautta
Quote
Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Hernesaaren asemakaavan, koska asiassa esitettyjen selvitysten perusteella liikenteen toimivuudesta ei ollut takeita. Hallinto-oikeus julkaisi asiasta tiedotteen torstaina.
Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Hernesaaren asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on osoitettu rakentamista 7 600 asukkaalle ja 3 000 uudelle työpaikalle Hernesaaren alueelle. Lisäksi alueelle on osoitettu risteily- ja venesatamat sekä lumen vastaanottoalue.
Hallinto-oikeuteen saapuneissa kahdessa kaavaa koskevassa valituksessa oli kyse muun ohella kaavan aiheuttamista vaikutuksista kaava-alueen ja lähialueiden liikenteeseen ja sen toimivuuteen.
HALLINTO-OIKEUS TOTESI, että asemakaavalla osoitettu rakentaminen ja toiminnot johtavat Hernesaaren alueen asukasmäärän, työpaikkojen ja toimintojen määrän huomattavaan lisääntymiseen, mikä vääjäämättä johtaa myös alueen liikenteen määrän kasvamiseen.
Aluetta koskevassa osayleiskaavassa ei ole osoitettu rakentamisen määrää eikä liikenteen järjestämistä yksityiskohtaisesti, ja nämä seikat on tullut selvittää ja ratkaista asemakaavoituksella.
Koska kaikki Hernesaaren autoliikenne kulkee yhden tien ja vain muutaman risteyksen kautta, aiheutuu erityisesti vaatimuksia sen selvittämiselle, luoko nyt hyväksyttävä asemakaava maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut edellytykset liikenteen järjestämiselle.
koko juttu:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4126445
tämän pökäleen jättäjille ja hyväksyjille kaupungin puolella :facepalm: :facepalm:
^Koko Hernesaaren ja Jätkäsaarenkin rakentaminen pitäisi ja olisi pitänyt hoitaa niin, että ensin rakennetaan "keskustatunneli" Länsiväylältä Jätkäsaareen, Hernesaareen, Eteläsatamaan, Katajanokalle ja siitä pohjoiseen jonnekin Sörnäisten suuntaan, mielellään Itäväylälle ja Lahden moottoritielle asti. Tämä ei siis olisi ainoa keskustatunneli, vaan ydinkeskustan ali menevää Ruoholahti-Sörnäinen-tjsp.-keskustatunnelia täydentävä eteläisempi väylä, joka loppupäissään myös osin liittyisi tähän pohjoisempaan keskustatunneliin. Väylän tarkoitus olisi palvella satamia, ja Jätkäsaaren ja Hernesaaren työmatkaiikennettä Espooseen ja keskustan ulkopuolelle. Kun Jätkäsaarta ja Hernesaarta rakennetaan, voisi rakennusliikenteen hoitaa valmiita tunneleita pitkin, jolloin liikenne ohittaisi keskustan kokonaan. Kun alueet on rakennettu, voisi alueiden ja satamien jatkuva jokapäiväinen liikenne ohittaa/väistää keskustan kokonaan. Mutta tämä edellyttäisi mittakaavaltaan moottoritien luokkaa olevan ~10 km väylän louhimista Helsingin keskustan ali, mikä ei vihreille käy.
Quote from: Outo olio on 01.05.2021, 15:32:46
^Koko Hernesaaren ja Jätkäsaarenkin rakentaminen pitäisi ja olisi pitänyt hoitaa niin, että ensin rakennetaan "keskustatunneli" Länsiväylältä Jätkäsaareen, Hernesaareen, Eteläsatamaan, Katajanokalle ja siitä pohjoiseen jonnekin Sörnäisten suuntaan, mielellään Itäväylälle ja Lahden moottoritielle asti. Tämä ei siis olisi ainoa keskustatunneli, vaan ydinkeskustan ali menevää Ruoholahti-Sörnäinen-tjsp.-keskustatunnelia täydentävä eteläisempi väylä, joka loppupäissään myös osin liittyisi tähän pohjoisempaan keskustatunneliin. Väylän tarkoitus olisi palvella satamia, ja Jätkäsaaren ja Hernesaaren työmatkaiikennettä Espooseen ja keskustan ulkopuolelle. Kun Jätkäsaarta ja Hernesaarta rakennetaan, voisi rakennusliikenteen hoitaa valmiita tunneleita pitkin, jolloin liikenne ohittaisi keskustan kokonaan. Kun alueet on rakennettu, voisi alueiden ja satamien jatkuva jokapäiväinen liikenne ohittaa/väistää keskustan kokonaan. Mutta tämä edellyttäisi mittakaavaltaan moottoritien luokkaa olevan ~10 km väylän louhimista Helsingin keskustan ali, mikä ei vihreille käy.
Vihreät tuntuvat välillä yllättyvän aina siitä, että kaikki eivät jaa heidän niin ehdottoman oikeaa arvomaailmaansa. Hommalla sentään ollaan edes tietoisia että kaikki eivät ole samaa mieltä heidän kanssa, mikä on hyvä juttu.
Mutta joo, se ei nyt vaan heille mitenkään käy, että keskustan ruuhkat saataisiin purettua keskustatunnelilla. Kaikkien kun pitäisi toimia, käyttäytyä, elää ja työskennellä kuten he ovat asian suunnitelleet.
Mjooh,kuva v*tun ääliö on saanut läpi noi pyöräkaista manskulle.Ei helsinkiä ole alunperin suunniteltu sitä varten että täällä liikuttaisiin pyörillä keskustassa,sporat/metro toimii ihan hyvin täällä liikkumiseen ja noi pyöräilijät on vaan turvallisuusuhka tieliikenteelle ja kadulla kävelijöille.Siellä on taas jotkut junan tuomat valtuustossa päättäneet että olisi kiva pyöräillä steissille pyörällä kun niiden oman tuppukylän asemallekkin voi mennä pyörällä tms.
Mistä tuo Suomen ilmasto-olosuhteisiin liki täysin sopimaton pyöräilyn pakkosyöttäminen oikein juontuu?
Kiinassahan 'kaikki' ajavat polkupyörällä. Olisiko Suomi kansallissosialistisen Kiinan vaikutusvallassa ja viimeksimainittu mallimaana, ainakin sananvapaus ja demokratia lähenee koko ajan Kiinan mallia.
Helsinkihän on nykyään muuttotappiokunta suomen- ja ruotsinkielisten osalta. Väkiluvun kasvua ylläpitää maahanmuutto.
Näin tilastokeskus on meille kertonut. Tilastokeskus levittää äärioikeistolaista salaliittoteoriaa väestönvaihdosta. ;D
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.05.2021, 14:55:58
Mistä tuo Suomen ilmasto-olosuhteisiin liki täysin sopimaton pyöräilyn pakkosyöttäminen oikein juontuu?
Kiinassahan 'kaikki' ajavat polkupyörällä. Olisiko Suomi kansallissosialistisen Kiinan vaikutusvallassa ja viimeksimainittu mallimaana, ainakin sananvapaus ja demokratia lähenee koko ajan Kiinan mallia.
Kyllä kesällä täällä on ihan hienot pyöräilykelit mutta keskustaan noi ei oikein sovi.Kohta ne varmaan alkaa vaatimaan tunneliin omat kaista pyörille ettei tarvitse pyöräillä talvella ulkona.Helsingin keskustan läpi pitää pystyä pyöräilemään maan alla säältä suojassa,kaiken lisäksi on paljon turvallisempaa pyöräillä maan alla kuin liikenteen seassa ulkona.Samalla voitaisiin tasoittaa kaikki jyrkemmät mäet. :P
Tämä on kyllä erikoinen tapaus, onkohan kaupunki myynyt noita tontteja halvalla ja porukka ostanut niitä innoissaan kun halvalla saa. Kaivos on toiminut vuodesta 1910 ja nyt lähistön asukkaat ulisevat siitä, ihan samaa p_skaa kun vuosituhannen vaihteessa Ylästöön muutti paljon porukkaa ja ne alkoivat sitten ulista lentokentästä ihan kuin se olisi yllätys.
Quote
Kaivosyhtiö aikoo tuoda ison, pölyävän hiekkakasan alle 300 metrin päähän lapsiperheiden taloista – asukkaat ihmeissään: "Ilma on välillä harmaata kuin Lontoossa"
Lappeenrantalaiset aikovat kirjelmöidä Nordkalkin hakemuksesta aluehallintovirastolle. Se päättää ensi vuonna, saako kalkinsekaista hiekkaa alkaa kasata talojen lähelle.
Kaivosyhtiö Nordkalk hakee lupaa läjittää pölisevää hiekkaa aiempaa lähemmäs isoa asuinaluetta Lappeenrannassa.
Jos Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan, kalkkikaivoksen sivutuotteena syntyvää rikastushiekkaa voidaan läjittää lähimmillään alle 200 metrin päähän läheisen Ojala-Tuomelan asuinalueen taloista.
Ojala-Tuomela on lapsiperheiden suosima pientaloalue, jonne on viime vuosina rakennettu paljon uusia taloja. Nordkalkin hakemus on herättänyt asukkaissa huolta.
Alueelle vuosi sitten muuttaneen Pasi Riepposen mukaan asukkaiden huolet liittyvät etenkin hiekkapölyyn ja sen mahdollisiin terveyshaittoihin.
– Ensimmäinen on tietysti se, minkälaisia hiukkasia sieltä pölisee. Miten se vaikuttaa vaikkapa ilmastointiin tai terveyteen. Alueella asuu tosi paljon lapsia, meidänkin perheessä on kolme alle kouluikäistä lasta, Riepponen kertoo.
Läjitysalueen ympärille rakennettaisiin suojavalli, joka Riepposen mukaan muuttaisi maisemaa. Pölyn lisäksi luvassa olisi melua sekä rakentamisesta että myöhemmin läjityskuljetuksista. Huolta on Riepposen mukaan myös siitä, miten läjitys vaikuttaa kiinteistöjen arvoon.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11908897
Muokkaus:
Tarkemmin kun luin niin ilmeisesti kyseessä on kaupungin ketkuilu.
Quote
X
Aluehallintoviraston mukaan kirjeiden lähettämisessä tapahtui inhimillinen virhe, jonka vuoksi kirjeet lähtivät ensin vain tontin omakseen ostaneille, mutta eivät vuokratonttilaisille.
X
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.05.2021, 14:55:58
Mistä tuo Suomen ilmasto-olosuhteisiin liki täysin sopimaton pyöräilyn pakkosyöttäminen oikein juontuu?
Kiinassahan 'kaikki' ajavat polkupyörällä. Olisiko Suomi kansallissosialistisen Kiinan vaikutusvallassa ja viimeksimainittu mallimaana, ainakin sananvapaus ja demokratia lähenee koko ajan Kiinan mallia.
Vihreissä kun kovasti ihannoidaan Hollantia ja siinä puolueessa - joka väittää itseään tiedepuolueeksi - tunnutaan ihan tosissaan ajattelevan että kyllähän Hollannin sää pätee myös Suomessa joten miksei siis pyöräilykin olisi yhtä suosittua.
Eikä pyöräilyssä mitään, mutta nyt se toimii lyömäaseena ja oikeastaan tekosyynä autoilijoita vastaan. Toki siis vihreät itse haluavat oikeasti autoilla, mutta kun jokin ihmeen pakkomielle niillä on esittää ympäristöystävällistä ja sitten itse toteuttaa salaisia yksityisautoilufantasioitaan. Ja kieltää se muilta. Jokin psykologinen juttu siinä taustalla on - ei siis suinkaan ympäristönsuojelu, vaikka he toki kovasti niin vakuuttavatkin.
Kenen koko ikänsä helsingissä asuneen mielestä joku ruoholahti on kaupungin parhailla paikoilla?.Kaikki on nykyään "paraatipaikalla" täällä lehtineekerien ja muiden muualta tulleiden mielestä vaikka vieressä olisi joku länsiväylä yms.Olen aistivinani pientä gryndereiden propagandaa kun lueskelee lehtiä/forumeita nykyään.Tosin kai itsekkin kehuisin paskaa kaikille jos olisin ottanut lainaa ja pelkona olisi ettei sitä saisi myytyä muille korkeampaan hintaan kuin mitä itse on siitä maksanut.:D
Quote from: -PPT- on 02.05.2021, 15:59:57
Helsinkihän on nykyään muuttotappiokunta suomen- ja ruotsinkielisten osalta. Väkiluvun kasvua ylläpitää maahanmuutto.
Näin tilastokeskus on meille kertonut. Tilastokeskus levittää äärioikeistolaista salaliittoteoriaa väestönvaihdosta. ;D
Pitäisi kyllä katsoa pk-seutu vs toinen kaupunkin kuin pelkkää helsinkiä.Täällä kun vaihdat kämppää toiselle puolle katua niin vaihtuu kunta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.05.2021, 14:55:58
Mistä tuo Suomen ilmasto-olosuhteisiin liki täysin sopimaton pyöräilyn pakkosyöttäminen oikein juontuu?
Kiinassahan 'kaikki' ajavat polkupyörällä. Olisiko Suomi kansallissosialistisen Kiinan vaikutusvallassa ja viimeksimainittu mallimaana, ainakin sananvapaus ja demokratia lähenee koko ajan Kiinan mallia.
Mikähän on, miksiköhän ei voida ottaa mallia vaikkapa Seinäjoelta, jossa eräs kävelykatu on kävelykatu vain kesäisin. Talvisin siinä kulkevat autot kuten aina ennenkin.
Idea on sinänsä nerokas ja voitaisiin noin vain hyödyntää Helsingissäkin. Nythän näitä kaistoja ei käytä puolet vuodesta kukaan ja ei siinä nyt niin suurta vaivaa ole keväisin/syksyisin liikutella paria betoniporsasta ja kylttiä. Vaan eipä Helsinkiläiseltä tuplapalkkaiselta päättäjältä voi odottaa samaa järkeä, kuin maalaiskaupungissa on totuttu näkemään.
Arvuuttelen tuon uuden keskittymän nimeä: Viherstad, MokuHeaven, GimmeGrantParadise
ensin vaikeutetaan autoilu tappiin, rakennetaan joukkoliikenneväyliä ja sitten leikataan bussivuoroja koska kukaan ei käytä niitä (toki leikkaukset suunnitellaan koronan jälkeiselle ajalle):
QuoteHSL karsii bussivuoroja kuudella miljoonalla eurolla ensi syksynä
Koronaepidemia vei matkustajat, eivätkä edelliset karsinnat riitä kattamaan tulomenetyksiä.
KORONAEPIDEMIAN kurittama Helsingin seudun liikenne (HSL) joutuu jälleen tekemään uusia karsintoja bussiliikenteessä ensi syksynä.
Sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla säästöt on tarkoitus kohdentaa ruuhka-ajan bussiliikenteeseen lähinnä vuorovälejä harventamalla. Ensisijainen säästötoimenpide on hyödyntää bussireittien ajoaikojen nopeutumista, jolloin kalustoa voidaan käyttää tehokkaammin. Bussiliikenne on nopeutunut, koska matkustajia kulkee entistä vähemmän ja muu ajoneuvoliikenne on vähentynyt.
Osastonjohtaja Tero Anttila sanoo, että muutoin säästöissä käytetään juustohöylää.
"Kaikki edelliset karsinnat jäävät voimaan, ja nämä uudet karsinnat tulevat niiden päälle", Anttila sanoo.
HSL päätti viimeksi tammikuussa 6,5 miljoonan euron karsinnoista. Säästöjä saatiin aikaan Itä-Helsingin bussiliikennettä säätämällä, metron ruuhka-aikaa supistamalla ja raitiolinjojen 4 ja 10 vuoroväliä harventamalla.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957581.html
Yhä vähemmän ja vähemmän ihmisiä joilla on tarve tulla keskustaan. Yhä enemmän yrityksiä joilla ei ole syytä olla keskustassa. Tällainen päätöksenteko tukee kierrettä mukavasti.
White flightin alkusointuja Hgin keskustan alueella 8)
Erikoinen tilanne Helsingissä: asuntoja valmistuu melkein kuin suuren muuton aikaan, mutta väki valuu muualle
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori näkee tilanteessa yhtymäkohtia 2000-luvun alkuun.
QuoteHELSINGISSÄ on parhaillaan meneillään erikoinen tilanne: kaupungissa hätyytellään jo kaikkien aikojen asuntotuotantoennätyksiä samaan aikaan kun väestönkasvu on hidastunut ja pois Helsingistä suuntautuva muutto on kasvanut.
Viime vuonna Helsinkiin valmistui 7 280 asuntoa, kun tavoite oli 7 000 asuntoa. Käytännössä enemmän asuntoja on valmistunut vain 1960-luvun alussa lähiörakentamisen huippuvuosina: vuonna 1961 Helsinkiin valmistui huimat 8 537 asuntoa, ja vuonna 1962 asuntoja valmistui 7 300.
Tavoite on vuodesta 2019 lähtien ollut rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, mutta tähän tavoitteeseen ei vielä vuonna 2019 päästy. Asuntoja valmistui tuolloin yhteensä 6 736.
Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) ja kaupunginvaltuutettu Risto Rautavan (kok) aloitteesta tavoite on vuodesta 2023 alkaen rakentaa jopa 8 000 asuntoa vuodessa. Tarkoitus on, että rakentamalla tarpeeksi asuntoja Helsinki voisi hillitä asumiskustannusten kasvua.
TILANTEESTA tekee kiinnostavan se, että samalla kun asuntotuotantotavoitteita on roimasti nostettu, väestönkasvu on Helsingissä heikentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Viime vuonna pudotus oli erityisen jyrkkä: Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2020 noin 3 090 asukkaalla, kun vielä vuonna 2019 kasvua oli yli 5 000 henkeä.
Muuttotappio kehyskuntiin, seudun ulkopuolelle ja muualle Suomeen kasvoi niin ikään vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti verrattuna aiempiin kymmeneen vuoteen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007956766.html
ai mihin tällainen johtaa ?
grynderirakentajilla jää myymättömiä asuntoja käteen: joku vuokra-asuntosijoittajayritys ostaa niitä köntässä ja vuokraa Kelalle koska se on turvallisin vuokranmaksaja eikä hinnalla ole niin väliä.
-> uudetkin asuinalueet on saatu ghettoutumisen alkuun asuttamalla sinne esim 10-15% matuja jolloin white flight kiihtyy edelleen ympäröiviltä alueilta.
nice 8)
Erehdyin pitkästä aikaa Kuopion keskustaan ohi ajellessa. Juu, torilla ja sen ympärillä oli hiljaista. Oliko se Haapaniemenkadulle, oli rakennettu ansa. Mikään ei estänyt ajamista ja kääntymistä sinne, mutta seuraavassa risteyksessä oli ainut mahdollinen käännös vasempaan sallittu vain busseille ja suoraanajo vain busseille. Tai sitten "tontille ajo", joka oli sallittu. Missään aikaisemmin ei ollut mitään varoitusta tästä!
Savolaista huumoria?
Aika hiljaisen oloista oli. Liikkeellä olevat ihmiset olivat pääosin 60v - kuoleman väliltä. Muutamia nuorempia näkyi. Kansallispukuisia ja huivipäisiä musliminaisia. Foodoran ja Voltin ulkomaalaisia lähettejä....
Juu-u. On kaapunti muuttunut.
Ikävä haju paljasti vakavan puutteen uudella asuinalueella Helsingissä – Asukkaiden jätevedet valuivat puhdistamattomana ympäristöön
QuoteHUOMIOTA herättävä haju paljasti vakavan virheen asuinalueella Sepänmäenpuistossa Helsingissä.
Puronvarteen äskettäin valmistuneista asuintaloista oli valunut asukkaiden jätevesiä suoraan puhdistamattomana tontilla sijaitsevaan hulevesialtaaseen.
Helsingin seudun ympäristön (Hsy) päivystäjien mukaan jätevedet olivat kulkeutuneet hulevesialtaasta, niin ikään puhdistamattomina, suoraan Longinojaan. Asiaa ryhdyttiin tarkastamaan koska ohikulkija oli havahtunut huomattavaan hajuun ja tehnyt asiasta hälytyksen Hsy:lle.
Hsy tyhjensi ja puhdisti altaan tiistaina. Hsy:n osastonjohtaja Kia Aksela vahvistaa, että puhdistustoimet johtuivat jätevesipäästöstä.
SYY ympäristövahingolle löytyi asuintalon tai asuintalojen puutteellisissa jätevesiverkkojen kytkennöissä. Jätevesijohtoja ei ollut kytketty lainkaan yleiseen jätevesiverkkoon.
"Mehän käymme kytkemässä uudet talot vesijohtoverkkoon, sen sijaan jätevesikytkennän tekee urakoitsija. Nopeimmin tämä tilanne saataisiin korjattua, jos meidän asentajat tekisivät nyt sen oikean kytkennän", Aksela sanoo.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957672.html
meno on niin keharilandiaa kuin voi olla.... :facepalm:
Aksela tietää itsekkin, että tuskin tänä vuonna tapahtuu mitään asian eteen...
Lisää vihreä siirtymää.
Quote
Muotiketju Halonen jättää "kaupallisesti hiipuneen Helsingin ydinkeskustan" yli 50 vuoden jälkeen, myös Redin liike lopetetaan
Helsingin ydinkeskustan jättävien liikkeiden listalle ilmaantui tiistaina jälleen yksi uusi nimi.
X
Halonen sulkee ydinkeskustan myymälänsä ja siirtää toimintansa jatkossa suuriin kauppakeskuksiin.
Halonen perustelee päätöstä sillä, että heidän mukaansa "ydinkeskustan kaupallisuus on hiipunut", ja asiakkaat ovat siirtyneet kauppakeskuksiin.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957751.html
Asuntoja rakennetaan kiihtyvään tahtiin, mutta ei niitä köyhille ostajille ole tarkoitettu. Ja jos on, niin vähän säädetään niin ei ole enää:
QuoteSuomen Pankilta kova vaatimus: Asuntolainoihin velkakatto ja pituusrajoitus "viipymättä"
Tänään klo 15:07
Pankkien edunvalvoja ärähti heti: "Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä."
Suomen Pankin (SP) mukaan kotitalouksien kasvavaan velkaantumiseen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.
– Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi, SP:n varapuheenjohtaja Marja Nykänen sanoi SP:n Euro & talous -tiedotustilaisuudessa tiistaina.
SP:n mukaan uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut. (tosi kumma juttu!)
– Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa, Nykänen sanoi.
SP:n mukaan pitkiä asuntolainoja nostetaan nyt enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden, SP:n tiedotteessa todetaan.
SP: Kasvava velka uhka tulevista talouskriiseistä selviytymiselle
SP:n mukaan kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Suomen Pankki on jo aiemmin tuonut esiin huolensa siitä, että finanssi- ja talouskriisejä on usein edeltänyt kotitalouksien liiallinen velkaantuminen. Mitä enemmän kotitaloudet velkaantuvat noususuhdanteessa, sitä alttiimpia ne ovat vähentämään kulutusta, kun talouden kasvu alkaa hidastua.
Asuntoluotonanto on SP:n mukaan vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ee88b64-d931-4295-ad58-9c182222cec7
Jos et pysty ostamaan arvoaan kasvattavaa asuntoa, niin lapsesikin ovat köyhiä ja saavat perinnöksi käteen mitä vuokrista on jäänyt yli.
-> luodaan ja vahvistetaan köyhyyden kierretä estämällä vaurastuminen edes velan kautta.
niin ja tämä ym jutusta:
QuoteFA suhtautuu kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta tilanteessa, jossa talous on toipumassa pandemiasta.
– Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso, Mattila sanoo.
Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä.
jos ei ole asuntoa esim perintönä tulossa, niin "positiivisen luottorekisterin" pisteet ei ole kovin hyvät.
edit: tähän "positiiviseen luottorekisteriin" kerätään vähän muutakin kuin maksetut laskut, esim toteutunut ja arvioitu eläkekertymä ja paljonko ka hilloa tilillä.
Quote from: Titus on 04.05.2021, 14:24:03
ai mihin tällainen johtaa ?
grynderirakentajilla jää myymättömiä asuntoja käteen: joku vuokra-asuntosijoittajayritys ostaa niitä köntässä ja vuokraa Kelalle koska se on turvallisin vuokranmaksaja eikä hinnalla ole niin väliä.
-> uudetkin asuinalueet on saatu ghettoutumisen alkuun asuttamalla sinne esim 10-15% matuja jolloin white flight kiihtyy edelleen ympäröiviltä alueilta.
nice 8)
Todettakoon nyt tässä yhteydessä että 10% "matuosuudella" pelottelu Helsingin tapauksessa on vähän hassua kun otetaan huomioon että parasmaineisimmillakin ydinkeskustan asuinalueilla vieraskielisten osuus on useimmiten jossain 7-9 prosentissa. Toki eroa on sillä onko se 10-15% puukko-Ahmedeja ja sarjasynnyttäjä-Aishoja vai korkeakoulutettuja ulkomaalaisia asiantuntijoita mutta silti...
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957751.html
"JO vuodesta 1969 lähtien Pohjoisesplanadilla myymälää pitänyt muotiliike Halonen sulkee ydinkeskustan myymälänsä ja siirtää toimintansa jatkossa suuriin kauppakeskuksiin.
Halonen perustelee päätöstä sillä, että heidän mukaansa "ydinkeskustan kaupallisuus on hiipunut", ja asiakkaat ovat siirtyneet kauppakeskuksiin. Lisäksi koronapandemian vuoksi turistien määrä on romahtanut.
Päätös on jälleen yksi osoitus viime vuosien trendistä, joka on autioittanut Helsingin ydinkeskustaa. Talvella ovensa sulki Aleksanterinkadulla niin ikään 1960-luvulta asti toiminut vaatekauppaketju Aleksi 13."
Edit: Ok tämä olikin jo täällä. Saa poistaa, jos on liikaa...
Quote from: foobar on 04.05.2021, 15:25:54
mutta silti...
aivan, mutta kyse oli perustettavasta uudesta asuinalueesta/lähiöstä jossa lähtökohtaisesti on se 10-15% matuja.
Quote from: Titus on 04.05.2021, 14:16:58
ensin vaikeutetaan autoilu tappiin, rakennetaan joukkoliikenneväyliä ja sitten leikataan bussivuoroja koska kukaan ei käytä niitä (toki leikkaukset suunnitellaan koronan jälkeiselle ajalle):
Pyh, meille ostettiin toinen auto jo kun suoria bussivuoroja viimeksi harvennettiin. Pääsee edes junalle kohtuuajassa (en minä, minä ajan joka paikkaan).
^ ehkä jossain muualla kuin täällä Hgin keskustassa :D
Helsingin ja Espoon kaupunkipyörissä on häiriö – Kaikki pyörät ovat poissa käytöstä, eikä HSL:kään tiedä korjausten kestoa
QuoteHSL:n kaupunkipyörien tekninen taustajärjestelmä ei ole toiminnassa, minkä vuoksi pyöriä ei ole mahdollista käyttää.
HELSINGIN ja Espoon yhteisessä kaupunkipyörien järjestelmässä havaittiin tiistaina päivällä häiriö, jonka vuoksi kaikki kaupunkipyörät ovat toistaiseksi poissa käytöstä.
HSL:n viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen kertoi HS:lle, että kaupunkipyörien tekninen taustajärjestelmä on alhaalla.Vika ilmeni noin yhdentoista aikoihin. Järjestelmää yritetään parhaillaan korjata.
"Valitettavasti tässä vaiheessa on mahdotonta antaa arviota siitä, kauanko järjestelmän korjaamisessa menee", Tolmunen totesi.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957963.html
;D
Quote from: Titus on 04.05.2021, 16:13:23
QuoteHSL:n kaupunkipyörien tekninen taustajärjestelmä ei ole toiminnassa, minkä vuoksi pyöriä ei ole mahdollista käyttää.https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957963.html
Mutta on meillä kuitenkin komeat pyöräkaistat! :flowerhat:
Muistutan jälleen, että noiden fillareiden keskihinta
järjestelmineen oli 9000 €, siis kaupungille. Ilmaiseksikin ne olisi saatu luovuttamalla fillarin mainostila maksajan käyttöön. Mutta kun ei niin ei.
Kaikki mihin Helsingin Vihreät koskevat, muuttuu megakalliiksi paskaksi. Jonkinlainen ennätys sekin.
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.05.2021, 16:22:01
Quote from: Titus on 04.05.2021, 16:13:23
QuoteHSL:n kaupunkipyörien tekninen taustajärjestelmä ei ole toiminnassa, minkä vuoksi pyöriä ei ole mahdollista käyttää.https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007957963.html
Mutta on meillä kuitenkin komeat pyöräkaistat! :flowerhat:
Muistutan jälleen, että noiden fillareiden keskihinta järjestelmineen oli 9000 €, siis kaupungille. Ilmaiseksikin ne olisi saatu luovuttamalla fillarin mainostila maksajan käyttöön. Mutta kun ei niin ei.
Kaikki mihin Helsingin Vihreät koskevat, muuttuu megakalliiksi paskaksi. Jonkinlainen ennätys sekin.
Vihreillä on kieltämättä aivan uskomaton kyky paskoa kaikki hyvä paskaksi. Puolue, joka puhuu nyt kovin markkinahinnan puolesta mitä tulee autoiluun ja muuhun heille epämieluisaan, ei hiisku sanallakaan näiden Alepa-fillarien todellisesta hinnasta. Jos perusfillari maksaa karkeasti noin 400€, niin polkupyörämallistoja katsellessa tulee kieltämättä fiilis että joku tässä on vetänyt törkeästi rahaa omaa taskuunsa. Ja kehtaavat kotkottaa peltilehmäsosialismista, samalla kun tukevat näitä fillareita reippaasti ja todellisesta käyvästä hinnasta hinnasta (9000€) maksetaan epäreilusti vain 0,40% (35€/pyöräilykausi).
^+1
QuoteKallioon syntyi paikallisten kammoama "narkkiparkki", jonka ympäristöstä varastetaan kaikki reikäisiä pöytäliinoja myöten
Torkkelinmäen asukkaat kertovat Pengerpuiston vessan aiheuttamien häiriöiden olevan ympärivuorokautisia ja ympärivuotisia. Ilmaisesta vessasta on heidän mukaansa tullut huumeita käyttävien ihmisten tukikohta, jonka lattioilla lojuu verisiä paperitolloja ja käytettyjä ruiskuja.
"TOTUUS Helsingin vihreiden vessojen käytöstä nykyään on se, että niissä tapahtuu iso osa kadulla tehtävästä huumekaupasta, ja myös huumeiden käytöt tapahtuvat juuri näissä vessoissa."
Näin kertoi 42-vuotias huumeita käyttävä mies, kun HS Helsinki kysyi lukijoiltaan tarinoita vihreistä vessoista.
maksumuurin takana:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007955453.html
"tämäpä üllatüs"
Helsingin keskusta on muuttumassa pelkäksi seremonialliseksi keskustaksi. Pk-seudun operatiivinen keskusta alkaa olla lentokentän nurkilla.
Ylipäätään ahdas tuulinen niemennokka ei välttämättä ole paras paikka keskustalle vaikka se on paremmalla paikalla kuin alkuperäinen mutta silti ei parhaalla.
Viherpunaista bolševikin törkimystä naurattaa.
[tweet]1389583303775248397[/tweet]
https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1389583303775248397
Quote from: Titus on 04.05.2021, 18:30:59
^+1
QuoteKallioon syntyi paikallisten kammoama "narkkiparkki", jonka ympäristöstä varastetaan kaikki reikäisiä pöytäliinoja myöten
Torkkelinmäen asukkaat kertovat Pengerpuiston vessan aiheuttamien häiriöiden olevan ympärivuorokautisia ja ympärivuotisia. Ilmaisesta vessasta on heidän mukaansa tullut huumeita käyttävien ihmisten tukikohta, jonka lattioilla lojuu verisiä paperitolloja ja käytettyjä ruiskuja.
"TOTUUS Helsingin vihreiden vessojen käytöstä nykyään on se, että niissä tapahtuu iso osa kadulla tehtävästä huumekaupasta, ja myös huumeiden käytöt tapahtuvat juuri näissä vessoissa."
Näin kertoi 42-vuotias huumeita käyttävä mies, kun HS Helsinki kysyi lukijoiltaan tarinoita vihreistä vessoista.
maksumuurin takana:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007955453.html
"tämäpä üllatüs"
Maksurasismista huolimatta kommenttiosiota pystyy lukemaan ja siellä se paras anti onkin. Tai pahin: ei hyvältä näytä.
Jokainen tietää, että Vaasanaukio on ollut jo vuosikymmeniä levoton paikka. Viime vuosina Torkkelinmäelläkin on pyörinyt huumehörhöjä riesaksi asti. Ja nyt Kallion kirkonkin liepeillä myydään avoimesti huumeita, vaikka vieressä lapset leikkivät hiekkalaatikolla. Jonkun kommentin mukaan koko seutu kilometrin säteellä on paskottu narkkareilla, huumekauppiailla, huumehörhöilyllä, kusella, paskalla, rikoksilla..
Minua surettaa, suututtaa ja vituttaa. Suomen hienoin, upein ja kaunein kaupunki tuhotaan eikä kukaan tee mitään, kunhan jeesustellaan ja selitellään, luodaan pohjaa slummeille ja väestönvaihdolle, kunnon kansalaiset ajetaan helvettiin kehitysmaalaisilla, autoilun vaikeuttamisella ja hinnoilla, joilla vain kela-asiakkaat enää pystyvät asumaan. Eikä poliisi tee mitään, ellei tekemiseksi lasketa täydellistä antautumista kehitysmaaperäisen rikollisuuden edessä ja kaikkea siihen liittyvää selittelyä ja rikollisten myötäpaijausta..
:facepalm:
Quote from: -PPT- on 04.05.2021, 18:45:45
Helsingin keskusta on muuttumassa pelkäksi seremonialliseksi keskustaksi. Pk-seudun operatiivinen keskusta alkaa olla lentokentän nurkilla.
Ylipäätään ahdas tuulinen niemennokka ei välttämättä ole paras paikka keskustalle vaikka se on paremmalla paikalla kuin alkuperäinen mutta silti ei parhaalla.
Elämä siirtyy hyvien yhteyksien solmukohtiin ja sisätiloihin loskaisesta vanhasta keskustasta. Tätä voisi ehkä kuvata business flightiksi, ja en tarkoita lentoa. Jokainen lähtevä firma vähentää keskustan houttelevuutta, erityisesti kun käytännössä kaikki samat palvelut saa keskitetysti ostospalatseista ilman turhaa ympäriinsä käveleskelyä.
Älyttömillä liikennehankkeilla saatiin liikenne muuttumaan tarpeettomaksi. Ehkä kauppatorilla voisi vielä piipahtaa kauniina kesäpäivänä katsomassa turistien vilskettä ja matkalla kurkata onko stokkan kello jo purettu.
Buahhaa. Jo 20 vuotta sitten sanoin, että ei Helsingin keskustassa mitään palveluja ole. Valitse mikä tahansa paikka Helsingin keskustasta ja liikkumisvälineeksi jalat tai joukkoliikenne niin saat paremmat palvelut asumalla 5km säteellä kauppakeskuksesta ja omistamalla auto missä tahansa perähikiällä. Muistan elävästi että yhtenä vastaväitteenä Helsingin ylivoimaisista "palveluista" nostettiin juuri Halonen. No, nyt kun Halonen lähtee niin samojen urpojen mielestä jotka hehkutti sitä aikoinaan mahtavana palveluna se ei ollutkaan palvelu.
Näköjään Helsingin apulaiskaupunginjohtajan ja tulevan kaupunginjohtajan mielestä Halosen lähtö on suorastaan ratkiriemukasta. Kun se noin hauskaa on niin takuuvarmasti tehdään kaikki mahdollinen jotta päästään eroon kaikista muistakin palveluista jotka ei olekaan palveluja.
^ eikö tämä halonen ole ikäänkuin profiloitunut landejen rippipukutoimittaja, vähän niinkuin tosi köyhien pukeva ;D
noh, kyllä sen tilan joku ketju soijalattekahvila täyttää... 8.50€ muki haaleaa lattea myy paremmin
Quote from: jka on 04.05.2021, 20:34:01
Buahhaa. Jo 20 vuotta sitten sanoin, että ei Helsingin keskustassa mitään palveluja ole. Valitse mikä tahansa paikka Helsingin keskustasta ja liikkumisvälineeksi jalat tai joukkoliikenne niin saat paremmat palvelut asumalla 5km säteellä kauppakeskuksesta ja omistamalla auto missä tahansa perähikiällä. Muistan elävästi että yhtenä vastaväitteenä Helsingin ylivoimaisista "palveluista" nostettiin juuri Halonen. No, nyt kun Halonen lähtee niin samojen urpojen mielestä jotka hehkutti sitä aikoinaan mahtavana palveluna se ei ollutkaan palvelu.
Näköjään Helsingin apulaiskaupunginjohtajan ja tulevan kaupunginjohtajan mielestä Halosen lähtö on suorastaan ratkiriemukasta. Kun se noin hauskaa on niin takuuvarmasti tehdään kaikki mahdollinen jotta päästään eroon kaikista muistakin palveluista jotka ei olekaan palveluja.
Ei se mitään.
Halosen ja muiden Aleksilta pakenevien liikkeiden tilalle voidaan tuottaa aidosti helsinkiläisiä tukevia palveluita, kuten biljardisaleja 'nuorisolle', jotta nämä eivät enää ( kovin paljoa ) murhaisi puukkoineen. Koska onhan se ymmärrettävää, että 'nuoriso' murhaa, koska joku ulkopuolinen ei ole järjestänyt mitään kivaa muuta tekemistä: kyllä kunnon murha aina voittaa lautapelit, metsissä kiipeilyn, omat harrasteet tai vaikkapa lukemisen, jotka eivät maksa mitään ja joita voi tehdä ilman ulkopuolista ohjausta, kuten muutkin sukupolvet tekivät. Mutta ei kelpaa, koska nyt pitää murhata, että olisi kivaa.
Quote from: Titus on 04.05.2021, 15:15:57
-naps (aiheena velkakatto yms.)
Jos et pysty ostamaan arvoaan kasvattavaa asuntoa, niin lapsesikin ovat köyhiä ja saavat perinnöksi käteen mitä vuokrista on jäänyt yli.
-> luodaan ja vahvistetaan köyhyyden kierretä estämällä vaurastuminen edes velan kautta.
-naps-
Paitsi, että ei sitä kierretä tällä tapaa.
Päinvastoin, asuntojen hintaan puhalletaan päivä päivältä suurempi kupla, jossa ei vain köyhillä vaan myös normaaleilla ihmisillä, on päivä päivältä vähemmän oikeaa kykyä ostaa asuntoa. Vastaava +50 vuoden asuntolainat eivät yksinkertaisesti ole kestävällä pohjalla ja romahduksien tullessa tippuvat vapaapudotuksessa sekä asuntojen hinnat, että vastaavilla lainoilla varustetut ihmiset suoraan pohjalle. Vaan ylläolevia lukiessa alkaa näyttää siltä, että Helsingin kupla on jo puhjennut. Menee vain jonkin aikaa, ennen kuin se alkaa näkyä.
Jos näin on, niin kohta aika moni arvonnousua pelannut istuu pian miljoonan studioasunnossaan kylmää hikoillen. Asunnon hinta ei enää vastaa lainasummaa pätkääkään ja työpaikkakin lähti "Halosen mukana" jo puolen vuotta sitten. Asuntolainaa olisi vielä 37 vuotta maksamatta kämpästä, joka seisoo uudessa pula-ajan Helsigissä. Työpaikat ja palvelut tapettiin koronaharakirillä, sekä lopuista halpatyövoima tekee niin selvää, että niillä ei saa korkoja hoidettua, kun ne nousevat käsiin räjähtäneen ja säästöt/tukijaiset/eläkkeet syöneen inflaation mukana.
Eipä siinä, kyllä nämä lainakatot ja etenkin aikakatot olisivat hyvinkin tarpeen, mutta oikea kysymys on siinä että ollaanko niiden kanssa liikkeellä aivan liian myöhään?
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.05.2021, 20:53:06
Quote from: jka on 04.05.2021, 20:34:01
Buahhaa. Jo 20 vuotta sitten sanoin, että ei Helsingin keskustassa mitään palveluja ole. Valitse mikä tahansa paikka Helsingin keskustasta ja liikkumisvälineeksi jalat tai joukkoliikenne niin saat paremmat palvelut asumalla 5km säteellä kauppakeskuksesta ja omistamalla auto missä tahansa perähikiällä. Muistan elävästi että yhtenä vastaväitteenä Helsingin ylivoimaisista "palveluista" nostettiin juuri Halonen. No, nyt kun Halonen lähtee niin samojen urpojen mielestä jotka hehkutti sitä aikoinaan mahtavana palveluna se ei ollutkaan palvelu.
Näköjään Helsingin apulaiskaupunginjohtajan ja tulevan kaupunginjohtajan mielestä Halosen lähtö on suorastaan ratkiriemukasta. Kun se noin hauskaa on niin takuuvarmasti tehdään kaikki mahdollinen jotta päästään eroon kaikista muistakin palveluista jotka ei olekaan palveluja.
Ei se mitään.
Halosen ja muiden Aleksilta pakenevien liikkeiden tilalle voidaan tuottaa aidosti helsinkiläisiä tukevia palveluita, kuten biljardisaleja 'nuorisolle', jotta nämä eivät enää ( kovin paljoa ) murhaisi puukkoineen. Koska onhan se ymmärrettävää, että 'nuoriso' murhaa, koska joku ulkopuolinen ei ole järjestänyt mitään kivaa muuta tekemistä: kyllä kunnon murha aina voittaa lautapelit, metsissä kiipeilyn, omat harrasteet tai vaikkapa lukemisen, jotka eivät maksa mitään ja joita voi tehdä ilman ulkopuolista ohjausta, kuten muutkin sukupolvet tekivät. Mutta ei kelpaa, koska nyt pitää murhata, että olisi kivaa.
Veikkaan että murhaaminen voittaa sen biljardinkin. Se onkin helsinkiläisille kuntapoliitikoille miljardin euron kysymys että mitä murhaaminen (tai ainakin huvikseen ryöstely porukalla)
ei lemmikkien mielessä voittaisi kun ensin maahan on houkuteltu kaikkien jihadististen sisällissotien porukat ja tämän jälkeen heille on tehty systemaattisesti selväksi että he saavat tehdä aivan mitä haluavat, aivan millä perusteella tahansa. Pelkkä "biljardi" (tai mikään muukaan lain puitteissa hyväksyttävä iltapuhde) ei siinä enää tällaisen koulutuksen jälkeen riitä.
Vihervasemmisto on aivan uskomattomalla tahdilla kyennyt tehostamaan haittamaahanmuuton haittavaikutuksia kun se on vallankahvassa unohtanut kaikenlaisen edes lakien noudattamisen vaatimisen lemmikeiltään. Traagisinta tässä on että vihervasemmiston valta Helsingissä todennäköisesti vain vahvistuu tulevissa kuntavaaleissa sen sijaan että se heikkenisi.
Quote from: Torspo on 04.05.2021, 20:12:10
Quote from: -PPT- on 04.05.2021, 18:45:45
Helsingin keskusta on muuttumassa pelkäksi seremonialliseksi keskustaksi. Pk-seudun operatiivinen keskusta alkaa olla lentokentän nurkilla.
Ylipäätään ahdas tuulinen niemennokka ei välttämättä ole paras paikka keskustalle vaikka se on paremmalla paikalla kuin alkuperäinen mutta silti ei parhaalla.
Elämä siirtyy hyvien yhteyksien solmukohtiin ja sisätiloihin loskaisesta vanhasta keskustasta. Tätä voisi ehkä kuvata business flightiksi, ja en tarkoita lentoa. Jokainen lähtevä firma vähentää keskustan houttelevuutta, erityisesti kun käytännössä kaikki samat palvelut saa keskitetysti ostospalatseista ilman turhaa ympäriinsä käveleskelyä.
Älyttömillä liikennehankkeilla saatiin liikenne muuttumaan tarpeettomaksi. Ehkä kauppatorilla voisi vielä piipahtaa kauniina kesäpäivänä katsomassa turistien vilskettä ja matkalla kurkata onko stokkan kello jo purettu.
Aleksanterinkadun Mannerheimintien pää ei ole vielä niin hätää kärsimässä ja Esplanadia ovat pitäneet laivaturistit hengissä tähän asti, mutta nopeasti esim. Aleksanterinkatua itään päin matkatessa alkaa tulla sellainen fiilis (puhumattakaan muun Kampin Keskus - Erottaja - Rautatientori -kolmion ulkopuolisen ydinkeskustan liikkeistä jotka eivät saa jotain erityistukea) että alue kuolee pystyyn. Yhtäältä tämä on jollain tasolla "luonnollista kehitystä", mutta toisaalta kaupungin vihervasemmistolaiset päättäjät ovat kyllä tehneet kaikkensa jottei tämä kehitys vähääkään hidastuisi. Espoolaisena tämä ei minua paljoa heilauta, mutta silti ei voi kuin ihmetellä miten idealistit ovat vuosikymmenestä toiseen niin innokkaita projekteissaan että suorastaan varmistavat keskustan näivettymisen yksityisen liiketoiminnan alueena.
He tietenkin osaavat syyttää kauppakeskuksia - noita lemmikkiensä lastentarhoja - tästä prosessista, mutta itse he ovat niistäkin olleet päättämässä. Epärehellistä tuo on, vähän samalla tapaa kuin pari päivää sitten kun seurasin kuinka hallituskansanedustaja Kärnä jupisi jotain STM:stä baarin valomerkkijonossa tiskille.
Quote from: Titus on 04.05.2021, 20:46:11
^ eikö tämä halonen ole ikäänkuin profiloitunut landejen rippipukutoimittaja, vähän niinkuin tosi köyhien pukeva ;D
noh, kyllä sen tilan joku ketju soijalattekahvila täyttää... 8.50€ muki haaleaa lattea myy paremmin
Halonen oli perinteisesti vahtimestarien ja virastotanttojen pukija, mutta pukeutumiskulttuuri on muuttunut työpaikoillakin. Kaupunkilaisten kasuaali vapaa-ajan ja työn vaatetus ostetaan muualta, eikä Halonen päässyt siihen mukaan, vaikka onkin gentrifionut valikoimansa reilun viiden vuoden takaisesta. Kävin parin vuoden tauon jälkeen Espan Halosella ja totesin että minun pukeutumistarpeeni tyydyttävät nykyisin Lidlit ja Prismat.
Sen sijaan keskustan Sokos vaikuttaa pankkiasioinnin yhteydessä tapahtuneen malaskelutarkkailun perusteella onnnistuneen profiloitumaan paikkana, josta Osuuspankkien ja Nordean nuorennettu pankkihenkilökunta voisi ostaa trendikkään epämuodollisen siistit rättinsä. Viides kerros on muutettu hotellliksi, kannattamattomia osastoja kuten kirja- elektroniikka- ja leluosastot on lakkautettu, eikä heräteostoksia tyyliin sisustustavaraa liukuportaitten päässä ja partakoneita siippojaan naistenvessojen ulkopuolelka odotteleville miehille entiseen tapaan tyrkytetä. Eli nuorelle vielä jotenkin toimeentulon syrjässä olevalle porukalle kannattaa toistaiseksi tarjota jotain ei niin kallista mutta ei ihan halpisroskaakaan.
Halosen pääpaikka oli ennen Kaisaniemenkadulla omassa tavaratalossa monessa kerroksessa, mutta viimeistään metroasematyömaa tappoi sen kadunpätkän merkityksen kauppapaikkana. Halonen ei lähtenyt mukaan metroasemahankkeeseen, vaan lähti pois metroaseman valmistuttua ja tilalle tuli toimistoa ja ja alakertaan viihdekeskus/elokuvateatteri metroaseman yhteyteen. Kluuvin Halonen katosi joku viisi vuotta sitten. Saapa nähdä. Hankalaksi menee keskustan liikkeille, mutta oman kohderyhmänsä löytävät liikkeet vielä siellä varmaan jonkin aikaa yhä pärjäävät.
Quote from: foobar on 05.05.2021, 09:37:31
Quote from: Torspo on 04.05.2021, 20:12:10
Quote from: -PPT- on 04.05.2021, 18:45:45
Helsingin keskusta on muuttumassa pelkäksi seremonialliseksi keskustaksi. Pk-seudun operatiivinen keskusta alkaa olla lentokentän nurkilla.
Ylipäätään ahdas tuulinen niemennokka ei välttämättä ole paras paikka keskustalle vaikka se on paremmalla paikalla kuin alkuperäinen mutta silti ei parhaalla.
Elämä siirtyy hyvien yhteyksien solmukohtiin ja sisätiloihin loskaisesta vanhasta keskustasta. Tätä voisi ehkä kuvata business flightiksi, ja en tarkoita lentoa. Jokainen lähtevä firma vähentää keskustan houttelevuutta, erityisesti kun käytännössä kaikki samat palvelut saa keskitetysti ostospalatseista ilman turhaa ympäriinsä käveleskelyä.
Älyttömillä liikennehankkeilla saatiin liikenne muuttumaan tarpeettomaksi. Ehkä kauppatorilla voisi vielä piipahtaa kauniina kesäpäivänä katsomassa turistien vilskettä ja matkalla kurkata onko stokkan kello jo purettu.
Aleksanterinkadun Mannerheimintien pää ei ole vielä niin hätää kärsimässä ja Esplanadia ovat pitäneet laivaturistit hengissä tähän asti, mutta nopeasti esim. Aleksanterinkatua itään päin matkatessa alkaa tulla sellainen fiilis (puhumattakaan muun Kampin Keskus - Erottaja - Rautatientori -kolmion ulkopuolisen ydinkeskustan liikkeistä jotka eivät saa jotain erityistukea) että alue kuolee pystyyn. Yhtäältä tämä on jollain tasolla "luonnollista kehitystä", mutta toisaalta kaupungin vihervasemmistolaiset päättäjät ovat kyllä tehneet kaikkensa jottei tämä kehitys vähääkään hidastuisi. Espoolaisena tämä ei minua paljoa heilauta, mutta silti ei voi kuin ihmetellä miten idealistit ovat vuosikymmenestä toiseen niin innokkaita projekteissaan että suorastaan varmistavat keskustan näivettymisen yksityisen liiketoiminnan alueena.
He tietenkin osaavat syyttää kauppakeskuksia - noita lemmikkiensä lastentarhoja - tästä prosessista, mutta itse he ovat niistäkin olleet päättämässä. Epärehellistä tuo on, vähän samalla tapaa kuin pari päivää sitten kun seurasin kuinka hallituskansanedustaja Kärnä jupisi jotain STM:stä baarin valomerkkijonossa tiskille.
Täytyy vielä huomauttaa, että ilmeisesti vihervasemmistossa vaikuttaa sellainen käsitys, että alue pysyy aivan yhtä houkuttelevana vaikka sitä paskannettaisiin erinäisin tavoin eikä sen houkuttelevuus siitä mihinkään
voi muuttua sen takia - sen takia syy lienee aina muualla eikä omissa idelogisissa ratkaisuissa?
Ainoa, mistä olen samaa mieltä vihervasemmiston kaupunkisuunnitteluporukan kanssa, on että Manskulle pitäisi saada lehtipuita takaisin. Nyt Mansku on vähän turhan kolkko sen osalta.
^ Esim. Keskuskadun kävelykatuominaisuuden houkuttelevuuden syö aika pitkälti se että siellä on aina siellä kävellessäni yksi tai useampi romannekerjäläinen parkissa keskellä katua. Laadun vaatiminen tai kritiikin harjoittaminen on täysin vieras ajatus omien toimien suhteen näitä asioita junaileville porukoille.
Quote from: Murkula on 05.05.2021, 09:20:35
Paitsi, että ei sitä kierretä tällä tapaa.
-> luodaan ja vahvistetaan köyhyyden
kierretä estämällä vaurastuminen edes velan kautta.
"kierrettä" , sori typo
Quote from: Titus on 05.05.2021, 13:38:35
Quote from: Murkula on 05.05.2021, 09:20:35
Paitsi, että ei sitä kierretä tällä tapaa.
-> luodaan ja vahvistetaan köyhyyden kierretä estämällä vaurastuminen edes velan kautta.
"kierrettä" , sori typo
Höh, en edes huomannut, vaan luin sen noin heti kärkeen. :)
Lisää kaupunkia... eiku lisää metsää. Maalla asuminen paha, mutta mullan roudaaminen rekoilla kapunkiin hyvä. t. vihreät.
Quote
Helsingin poliitikot ehdottavat: Pikkulasten vastustuskyky paranisi, jos päiväkotien pihoille tuotaisiin metsäpohjaa
Valtuutetut vetoavat tutkimukseen, jonka mukaan 3–5-vuotiaiden immuunijärjestelmä hyötyi metsäpohjaisen kasvuston lisäämisestä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007954770.html?share=35e73bce701bfe5f280a9c7148673e84
Quote from: jka on 05.05.2021, 21:47:21
Lisää kaupunkia... eiku lisää metsää. Maalla asuminen paha, mutta mullan roudaaminen rekoilla kapunkiin hyvä. t. vihreät.
Quote
Helsingin poliitikot ehdottavat: Pikkulasten vastustuskyky paranisi, jos päiväkotien pihoille tuotaisiin metsäpohjaa
Valtuutetut vetoavat tutkimukseen, jonka mukaan 3–5-vuotiaiden immuunijärjestelmä hyötyi metsäpohjaisen kasvuston lisäämisestä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007954770.html?share=35e73bce701bfe5f280a9c7148673e84
Johdonmukaista. Ihme metsälampareita pykätään joka paikkaan, koska hulevedet saastuttaisivat Itämeren muuten. Kai aikanaan oli joku syykin ojittaa ja viemäröidä vedet pidemmälle kuin nurkan taa... Pääkaupunkiseudusta on tulossa myös lintujensuojelualue, tehokkaan purojen elvytysohjelman ansiosta, lintujensuojelualue taitaa olla koko maa muutenkin nykyään. Enää helsinkiin kaivattaisiin kunnon lähisiipikarjakasvattamo sadalletuhannelle broilerille, niin saataisiin luotua lisää vastuskykyä boostaavia mikro-organismeja ja viruksia.
Mikäli ymmärsin oikein tuossa siis hyötyvaikutus on syntynyt lähinnä suunnilleen päivittäisestä fyysisestä kosketuksesta kasvistoon. Lasten kannalta sen kosketuksen on toteuduttava ja kasvien kannalta lasten on oltava kiinnostuneita siitä. Pelkkä kasvien läsnäolo ei riitä.
Uskon että käytännössä tämä kuitenkin redusoituisi lähinnä jonkin maksetun tahon hoitamiksi istutuksiksi. Jos lapset eivät halua harrastaa puutarhanhoitoa koko pikku elämäänsä on konseptista todennäköisesti noin nollan verran hyötyä, samalla tapaa kuin kodin viherkasveista joiden "ilmaa puhdistava vaikutus" on sitä tasoa että niitä pitäisi olla koko asunto täynnä lattiasta kattoon jotta sillä olisi mitään vaikutusta.
Yllätyksettömästi Kari vaikuttaa taas löytäneen tavan osoittaa olevansa olemassa vaatimalla julkisen rahan käyttöä projektiin jonka on tunnistanut äänestäjiinsä uppoavaksi. Pragmatiikka ja kustannustehokkuus ovat aivan eri asioita, kuten myös niiden todennäköisesti kaupallisten taustamotiivien ruotiminen jotka ovat tuon tutkimuksen takana vaikuttaneet mahdollisimman positiivisen tutkimustuloksen luovan asettelun aikaan saamiseen. Onhan meillä vuosittain tutkimuksia siitä kuinka kulloinkin kuusenkerkät, hillat tai mustikat ovat seuraavia superfoodeja jotka suunnilleen herättävät kuolleetkin henkiin kunhan niitä muistetaan vain käyttää tarpeeksi runsaita määriä.
Osaamme naureskella esim. "kiinalaisen lääketieteen" väitteille, mutta aika usein tällaisissa kaiken maailman luonnonvara- ja ELY-keskusten tutkimuksissa tiettyjen tuotteiden hyötyjen kaivelu ja näiden väitteiden yleistäminen niiden kontekstinsa ulkopuolelle näyttäytyy meikäläiselle samanlaisena näennäistieteellisenä uskomushoitona jolla joku yrittää tehdä bisnestä. Usein toki tuotteiden käytöstä ei ole haittaa, mutta se onko saavutettu hyöty oikeasti käytetyn rahan arvoinen (tai edes käytännössä mitattavissa) onkin ihan eri juttu...
Kyllä sillä pikkulasten koiranpaskan yms syönnillä taitaa olla vaikutus noiden vastustuskykyyn.Se että erikseen tuotaisiin jotain maata ei taida vaikuttaa mitenkään koska ne on jo "maistellut" kaikenlaista valmiiksi.Itsehän kannatan mätäojien ja muiden kunnostusta kun muistaa missä kunnossa ne oli mun nuoruudessa,ihan nätteiksi ne on noi laittaneet.Mun nuoruudessa töölönlahtikin oli sameavetinen haiseva lampi täynnä levää ja paskat lillu kauppatorin/länsisataman satama-altaissa sekä se kuuluisa kolera-allas näytti kolera-altaalta.:)
Quote from: Melbac on 06.05.2021, 07:39:30
Kyllä sillä pikkulasten koiranpaskan yms syönnillä taitaa olla vaikutus noiden vastustuskykyyn.Se että erikseen tuotaisiin jotain maata ei taida vaikuttaa mitenkään koska ne on jo "maistellut" kaikenlaista valmiiksi.Itsehän kannatan mätäojien ja muiden kunnostusta kun muistaa missä kunnossa ne oli mun nuoruudessa,ihan nätteiksi ne on noi laittaneet.Mun nuoruudessa töölönlahtikin oli sameavetinen haiseva lampi täynnä levää ja paskat lillu kauppatorin/länsisataman satama-altaissa sekä se kuuluisa kolera-allas näytti kolera-altaalta.:)
Tekstisi on kieltämättä sarkastista, mutta kun noita hetken jäin ylianalysoimaan mielessäni, niin ympäristön hoitaminen on erittäin hyvä asia. Kuitenkin näkisin Vihreät tässä nimenomaan erittäin huonona puolueena sellaiselle, sillä se puolue osaa paskantaa luonnon tehokkaammin kuin mikään muu puolue omilla sisäisillä pähkähulluuksillaan. Mieluummin sitä katsoo pelkkää virtaavaa vettä kuin virtaavaa vettä, johon on sekoittunut maalitehtaan päästöt ja kaikki muu mahdollinen tuotos. Saati mahdolliset huumeneulat ja mitä nyt meitä pottunokkia kulttuurillisesti rikkaammat kulttuurit saavatkaan päähänsä dumpata puroihin jne.
köh,kyllä ne purot paskottiin ihan kantistenkin toimesta.Skidit teki styroksilauttoja,heitteli kaikkea mahdollista puroon yms.Lokautotkin? tyhjensi jossain välissä paskat noihin(jäivät kiinni) yms.Noihin on pistetty vaikka mitä vuosikymmenien aikana kuten myös satamiin on laskettu suoraan kaikki paskat laivoista.Osa alueista oli niin saastunutta että ne maat piti vaihtaa,samoin sedementeissä on ihan varmasti kaikkea mahdollista varsinkin jossain ex öljysataman kohdilla.Osa alueista mihin on nyt rakennettu kerrostaloja on vanhaa teollisuusaluetta joiden maapohjaa tuskin on edes tutkittu.Esim myllypurossa jouduttiin purkamaan ne talot koska ne oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.Käsittääkseni osa kantakaupungistakin on rakennettu jätemaalle yms.Periaattessa olisi hyvä jos lasten leikkipaikoile tuotaisiin jostain "puhdasta" maata koska täällä jo oleva maa ei nyt mitenkään "puhdasta" ole kun ajattelee mitä kaikkea esim autot päästää maahan/teitä hiekoitetaan suolalla yms.Itseäni huolettaisi ne kaikki myrkyt mitä noissa on eikä mitkään v*tun bakteerit mistä noi "vihreät" on huolissaan.:D
/vähän offtopicia lumen laadusta helsingissä
Mun tarhanaikan ne "tarhatädit" pisti lunta lasiin jotta me nähtiin sen sulettua miten "puhdasta" se lumi on mitä syötiin.:)
Quote from: Melbac on 06.05.2021, 07:39:30
Kyllä sillä pikkulasten koiranpaskan yms syönnillä taitaa olla vaikutus noiden vastustuskykyyn.Se että erikseen tuotaisiin jotain maata ei taida vaikuttaa mitenkään koska ne on jo "maistellut" kaikenlaista valmiiksi.Itsehän kannatan mätäojien ja muiden kunnostusta kun muistaa missä kunnossa ne oli mun nuoruudessa,ihan nätteiksi ne on noi laittaneet.Mun nuoruudessa töölönlahtikin oli sameavetinen haiseva lampi täynnä levää ja paskat lillu kauppatorin/länsisataman satama-altaissa sekä se kuuluisa kolera-allas näytti kolera-altaalta.:)
Ilmeisesti kosketus metsämaaperään on koirankakan maistelua tai ovenkahvojen nuoleskelua tehokkaampaa:
QuoteViisi kertaa viikossa toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa maailmassa, että että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Tämä saattaa puolestaan vähentää atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä, sillä yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä.
Loput linkistä: https://yle.fi/uutiset/3-11595464 (https://yle.fi/uutiset/3-11595464)
Iso osa päiväkotien pihoista on sellaisia paahteisia turvasoraerämaita, joissa ei istutuksia tai puita liiaksi ole. Leikkitelineitä toki on. Tästä esimerkkinä vaikka tämä satunnainen piha (https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/549072). Kantakaupungissa myös hyödynnetään leikkipuistoja, jotka ovat edes hieman vehreämpiä, mutta sorapohja niissäkin yleensä on. Kaikkinainen päiväkotien pihojen vehreyttäminen on tervetullutta. Mieluiten toki niin, että maata saa vapaasti tonkia ja kaivaa, kuten hiekkalaatikolla.
Päiväkodissa, jota aikanani kävin, oli puistomainen piha, vaikka se sijaitsi kerrostalossa keskellä kaupunkia. Pihalla oli heinikkoa, vanhoja puita ja näreikköä ja tallottua nurmea. Aivan ihana kaikessa hoitamattomuudessaan.
Ohikulkiessani olen joskus aidanraosta kurkkinut pihaan. Se on edelleen olemassa, villiintynyt entisestään. Leikkitelineet on purettu, liekö päiväkoti lopetettu. Kauankohan menee ennen kuin piha otetaan tehokäyttöön.
Quote from: Melbac on 06.05.2021, 09:06:42
köh,kyllä ne purot paskottiin ihan kantistenkin toimesta.Skidit teki styroksilauttoja,heitteli kaikkea mahdollista puroon yms.Lokautotkin? tyhjensi jossain välissä paskat noihin(jäivät kiinni) yms.Noihin on pistetty vaikka mitä vuosikymmenien aikana kuten myös satamiin on laskettu suoraan kaikki paskat laivoista.Osa alueista oli niin saastunutta että ne maat piti vaihtaa,samoin sedementeissä on ihan varmasti kaikkea mahdollista varsinkin jossain ex öljysataman kohdilla.Osa alueista mihin on nyt rakennettu kerrostaloja on vanhaa teollisuusaluetta joiden maapohjaa tuskin on edes tutkittu.Esim myllypurossa jouduttiin purkamaan ne talot koska ne oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.Käsittääkseni osa kantakaupungistakin on rakennettu jätemaalle yms.Periaattessa olisi hyvä jos lasten leikkipaikoile tuotaisiin jostain "puhdasta" maata koska täällä jo oleva maa ei nyt mitenkään "puhdasta" ole kun ajattelee mitä kaikkea esim autot päästää maahan/teitä hiekoitetaan suolalla yms.Itseäni huolettaisi ne kaikki myrkyt mitä noissa on eikä mitkään v*tun bakteerit mistä noi "vihreät" on huolissaan.:D
/vähän offtopicia lumen laadusta helsingissä
Mun tarhanaikan ne "tarhatädit" pisti lunta lasiin jotta me nähtiin sen sulettua miten "puhdasta" se lumi on mitä syötiin.:)
Myllypuron tapauksen muistan hyvin, joskus YouTubessakin oli videopätkä missä Helsingin kaupungin edustaja totesi että mitään vaaraa kaatopaikka ei aiheuta, kunhan muuten vain kerrostalot tyhjennettiin hyvin nopeassa aikataulussa.
Tuossa onkin aiheesta uutinen YLE:n elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/28/myrkkymaa-uhkasi-tuhansien-terveytta-helsingin-myllypurossa.
^ Se oli Helsingin kaupungin kaatopaikka.
Quote
X
Paikalla oli sijainnut harju, ilmeisesti Botbyhöjden eli sittemmin Puotinharjuksi nimitetty paikka. Se oli sopiva soranottoon, ja sieltä otettiinkin mm. Krepost Sveaborgin rakentamiseen vuosina 1915–17 tarvittua soraa.[3]
Kaatopaikkana
1950-luvulle tultaessa sora oli ilmeisesti hyödynnetty loppuun, tai muusta syystä paikalle syntynyt kuoppa oli soveliaampi muihin tarkoituksiin. Noihin aikoihin lähempänä kaupunkia, Herttoniemessä omakotitalojen, etenkin Kitusentien asukkaat alkoivat valittaa Siilitien ja Sopulitien risteyksessä olleen Herttoniemen kaatopaikan aiheuttamista hajuhaitoista.[3][4]
Herttoniemeläisten sitkeyden ansiosta heidän lähellään sijainnut kaatopaikka suljettiin, ja uusi avattiin Botbyhöjdenin sorakuoppaan. Uusi sijainti oli siinä mielessä käytännöllisempi, että sen läheisyydessä asui vain yksi henkilö, suomea, ruotsia ja ranskaa puhunut Ossian Gauffin, jonka tausta oli Valloniassa.[3]
Perimätiedon mukaan monttu vuorattiin savella ennen sen ottamista kaatopaikkakäyttöön.[1] Sitten paikalle alettiin tuoda yhdyskuntajätettä, jopa eläinten raatoja, mutta myös jäteöljyä ja muuta teollisuusjätettä, kuten margariinitehtaan puhdistusjätteitä ja kaasulaitoksen jäterikkihappoa ja –lietettä.[3][4]
Pian alueen reunusmetsät kellastuivat ja Gauffin sai kummastella pelto-ojiin ilmestynyttä öljyä. Kaatopaikan ympäristömyrkyt pääsivät kaatopaikkaa rajoittaneiden hiekkaharjujen läpi pohja- ja pintavesien mukana alapuolella olevaan metsikköön ja sieltä pelto-ojia ja Mustapuron kautta Marjaniemen siirtolapuutarhan lähistöltä mereen Marjaniemen uimarannan tuntumassa. Helsingin Sanomat raportoi näistä asioista heinäkuussa vuonna 1957 otsikolla Jäteöljy tuhoaa metsää Herttoniemessä seuraavasti:[3][4]
»Osa rinteellä olevasta metsästä on tuhoutunut, liikkuminen eräissä paikoin maata peittävän öljykerroksen takia on vaarallista sekä rinteen alapuolella olevan viljelysmaan ojavesien öljypitoisuus tuottaa vahinkoa maanviljelykselle.»
Jopa 2,5 hehtaarin kokoisen metsäalueen puusto oli kuollut, kuolemaisillaan tai selvästi vahingoittunut. Lisäksi saastumisvaara uhkasi vielä ainakin 1 ha:n kokoista metsäaluetta.[4]
Nyt kaupungin oli pakko reagoida tilanteeseen. Samana vuonna kaupungin kiinteistölautakunta kielsi jäteöljyn sekä muiden ympäristöä vaarantavien aineiden viemisen kaatopaikalle, mutta myöhemmin se joutui taloudellisista syistä sallimaan alueen käyttämisen kaasulaitoksen kaatopaikkana. Erikoisluvalla kaasulaitos sai jatkaa jätteidensä vientiä kaatopaikalle, kunhan se neutralisoisi rikkijätteensä ensin kalkilla.[4]
Kaupunki kehotti rakennusvirastoaan valvomaan kaatopaikan käyttöä entistä tarkemmin — aiemmin sitä ei ilmeisesti ollut valvottu mitenkään, ajan tapojen mukaisesti — sekä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sinne jo vietyjen ympäristölle vahingollisten aineiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.[4]
Eräs harvoista tähän kaatopaikkaan liittyvistä muistelmista julkaistiin Vartsikan (Vartiokylän) kotiseutumuistojen sivulta:[5]
»Kaatopaikka oli kulmakunnan pienten ja isojenkin poikien ehtymätön aarreaitta. (...) Ensimmäinen muistikuvani kaatiksen ihmeistä oli armeijan vihreä, viisi senttiä korkea säilykepurkki. Niitä kipattiin 50-luvun puolivälissä penkkaan useita kuorma-autolasteja. Osassa niistä oli kansi auki ja sieltä paistoi omituisen näköistä läpikuultavaa hyytelöä, punaista, vihreää ja kretliiniä: kuivaspriitä. Lasti oli peräisin Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastosta, josta joku suomalainen taho (olisko ollut SA int?) oli ostanut purkit ja nyt jostain syystä luopui mainiosta tavarastaan.
Pikkupoikien leikkeihin ihmehyytelö oli oivallinen raaka-aine. Sitä poltettiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sitä ihmeteltiin, että kun ainetta laittoi pienen nokareen kädelle ja sytytti, niin se ei polttanut yhtään. Talvisilla hiihtoretkillä purkin päällä oli hyvä paahtaa suksia ja keittää sumpitkin. Kumma, että siinä ei palanut enemmän metsää tai taloja pikkukemistien kokeiluissa.
Isommat puistokemistit keksivät mönjälle oman käyttötapansa. Kaatiksen laitamilla asui pultsareiden eli "pummien" yhdyskunta, ja heillehän Amerikan lahja oli riemun aihe. Pultsarit suodattivat ainetta ranskanleivän läpi yrittäen näin saada aineesta pois myrkkydenaturoinnin. Kuinka moni menetti näkönsä?»
Näiden kaatopaikalla asustelleiden "hurjannäköisten, mustien puliukkojen" kanssa, joita hiukan pelättiin, pojat löysivät yhteisen intressinkin: Puliukkojen pahvikoijien liepeillä kuhisi rottia, ja pojat ampuivat niitä ilmakivääreillä. Molemmat ihmisosapuolet olivat tyytyväisiä.
Kaatopaikalle vietiin myös kuormittain eksoottisia hedelmiä, joiden massadumppaus sodan jälkeisen pula-ajan hädin tuskin päätyttyä oli kenties hieman omalaatuista:[5]
»Ja banaanit te kaikki varmaan muistatte? Verkkokalvoihini on ikuisesti syöpynyt kuva, jossa Henellin isä selkä vääränä raahaa harteilla kotiaan kohti ainakin 50 kiloa painanutta jättiterttua, naamallaan onnellinen saalistajan virnistys. Kohtaus oli kuin suoraan tuolloin suositusta Banaaninlastaajien laulusta.
Banaanit eivät olleet silloin samanlaista arkiruokaa kuin nyt. Eipä siis ihme, että lähes koko kylä vaelsi kohti kaatopaikkaa, kun tieto kantautui, että sinne oli taas tullut tropiikin herkkua. Banaaneja kyörättiin sinne autolasteittain suoraan kypsyttämöltä tai keskusliikkeen varastolta. Voimassa oli kuulemma säännös, että jos tietty osuus banaanilastista oli pahentunut myyntiin kelpaamattomaksi, oli koko erä hävitettävä. Penkkaan kipatuista tertuista oli ehkä vajaa puolet mustunut syömäkelvottomiksi, mutta toinen puoli oli ihan hyvää, osa aivan priimaakin.
Tärkeää oli ehtiä jaolle ennen kuin puhtaanapitolaitos ehti levittää kuorman päälle jäteöljyä. Näin yritettiin estää ihmisten dyykkaamista. Haitantekoa paheksuttiin voimakkaasti.
Tuli myös muita hedelmiä kuten appelsiineja. Kylän C-vitamiinitasot pysyivät kunnossa. Jossakin vaiheessa kuoppaan kaadettiin Valion jäätelöpakkauksia. Olivat huhun mukaan salmonellan saastuttamia. Arvatkaa maistuiko? Kerran tuli venäläistä majoneesia lasipurkkeihin pakattuina valtava erä. Ei ollut kelvannut kaupoissa, mutta kaatopaikalta kelpasi. Voisi olettaa, että koko kylä olisi kuollut johonkin koleraan, mutta en kuullut koskaan kenenkään edes sairastuneen kaatiksen antimista.»
Myöhemmin, kun alueen ongelmat olivat alkaneet nousta esiin,
»... syypääksi talojen haittoihin epäilen sitä keltaista, rikiltä haissutta velliä, jota säännöllisesti roudattiin kaupungin kaasulaitokselta ja kaadettiin penkalta alas kymmeniä ellei satoja tuhansia litroja. Keltainen järvi houkutteli tietysti heittämään siihen kiviä. Vellin pintaan jäi hauskat renkaat ja velliroiskeet lensivät pitkälle. Joskus joku haiseva roiske sattui vaatteisiinkin ja poltti kankaaseen reiän. Äidiltä ei herunut ymmärrystä.»
Kaatopaikkatoiminnan päättyminen
Vuoden 1962 kesällä Vartiokylän kaatopaikka suljettiin, mutta ei kuitenkaan ympäristövaikutusten vuoksi. Virallisesti syy oli se, että paikka oli nyt täynnä. Koska se oli alun perin ollut sorakuoppa, se ei erottunut maastosta samalla tavalla kuin kaatopaikat yleensä. Kun alueelle sitten ruvettiin rakentamaan Myllypuron uutta asuinaluetta, ei vanha kaatopaikka tämän vuoksi kiinnittänyt ihmisten huomiota, ja uudet asukkaat lienevät olleet asiasta tietämättömiä.[4]
Vaikka virallisesti paikka ei enää ollutkaan kaatopaikka, niin vuonna 1964 Helsingin Sanomat kirjoitti, että Jo hyvän aikaa on kaatopaikka ollut suljettuna, mutta jatkuvasti sen metsäiseen tienvarteen kaikessa hiljaisuudessaan kaadetaan jätekuormia. Poliisi ei ole tätä pystynyt estämään.[4]
Vartiokylän kaatopaikan tilalle tulivat uusina avatut kaatopaikat Ison-Huopalahden kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikka.[4]
Myllypuron asuinalue
Kaatopaikan sulkemisen jälkeen alue lanattiin hiekkakentäksi, joka alkoi sieltä täältä kasvaa männyntaimea. Erään kerran kiertävä sirkus pystytti telttansa tälle hiekkakentälle.[3]
Alue todettiin rakentamiseen sopivaksi 1970-luvulla. Rinteessä sijaitsevaan puroon valuvat jätevedet ja maaperän painuminen olivat tuolloin ainoita kaatopaikasta kertovia merkkejä. Paikalle rakennettiin kerrostaloja sekä päiväkoti. Ennen alueen loppukäsittelyä näkyvin merkki kaatopaikasta oli puron pohjalla oleva vaalea maalipigmentti.[1]
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiokyl%C3%A4n_kaatopaikka (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiokyl%C3%A4n_kaatopaikka)
Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.
Quote
X
Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijainneen puuhuvila-alueen viimeinen jäljellä oleva autioitunut rakennus Villa Hällebo palaa ilmiliekeissä.
Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Janne Kaskinen vahvistaa Iltalehdelle, että paikalla on useita pelastuslaitoksen yksikköjä sammuttamassa tulipaloa.
– Osittain jo aikaisemmin romahtanut huvila on liekeissä ja tulee tuhoutumaan täysin.
Sammutustehtävällä on mukana myös veneyksiköitä. Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f3bb7723-128f-41fe-b2a7-7a2dd74b07fa
Lisää ilonaihetta viherstalinistille.
Quote
X
VAATEKETJU H&M sulkee myymälänsä Helsingin Aleksanterinkadulla. Sen vieressä sijaitseva, saman yhtiön omistuksessa oleva vaateliike Monki sulkee niin ikään ovensa.
Asiasta kertoo Helsingin Sanomille H&M:n Pohjoismaiden viestintäpäällikkö Lottie Karlsson. Hän antaa ymmärtää, ettei liikkeen pitäminen Aleksanterinkadulla ole enää yhtiölle kannattavaa.
X
"Menestyksemme olennainen osa on aina ollut se, että liikkeemme sijaitsevat kaupallisesti hyvillä sijainneilla. Haluamme, että näin on jatkossakin. Joskus tämä tarkoittaa, että joitakin liikkeitä pitää sulkea. Näin olemme nyt päättäneet tehdä Aleksanterinkadun H&M:n sekä Monkin kohdalla."
X
ALEKSANTERINKADULTA ja Helsingin keskustasta on viime aikoina kuulunut kiihtyvään tahtiin uutisia vaateliikkeiden lopettamisesta.
Viime viikolla Pohjoisesplanadilla vaateliikettä yli 50 vuotta pitänyt Halonen ilmoitti sulkevansa ovensa. Halonen ilmoitti samalla sulkevansa myös kauppakeskus Redissä sijaitsevan liikkeensä.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007968778.html
[tweet]1389583303775248397[/tweet]
https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1389583303775248397
Quote from: Kallan on 06.05.2021, 12:46:20
Quote from: Melbac on 06.05.2021, 09:06:42
köh,kyllä ne purot paskottiin ihan kantistenkin toimesta.Skidit teki styroksilauttoja,heitteli kaikkea mahdollista puroon yms.Lokautotkin? tyhjensi jossain välissä paskat noihin(jäivät kiinni) yms.Noihin on pistetty vaikka mitä vuosikymmenien aikana kuten myös satamiin on laskettu suoraan kaikki paskat laivoista.Osa alueista oli niin saastunutta että ne maat piti vaihtaa,samoin sedementeissä on ihan varmasti kaikkea mahdollista varsinkin jossain ex öljysataman kohdilla.Osa alueista mihin on nyt rakennettu kerrostaloja on vanhaa teollisuusaluetta joiden maapohjaa tuskin on edes tutkittu.Esim myllypurossa jouduttiin purkamaan ne talot koska ne oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.Käsittääkseni osa kantakaupungistakin on rakennettu jätemaalle yms.Periaattessa olisi hyvä jos lasten leikkipaikoile tuotaisiin jostain "puhdasta" maata koska täällä jo oleva maa ei nyt mitenkään "puhdasta" ole kun ajattelee mitä kaikkea esim autot päästää maahan/teitä hiekoitetaan suolalla yms.Itseäni huolettaisi ne kaikki myrkyt mitä noissa on eikä mitkään v*tun bakteerit mistä noi "vihreät" on huolissaan.:D
/vähän offtopicia lumen laadusta helsingissä
Mun tarhanaikan ne "tarhatädit" pisti lunta lasiin jotta me nähtiin sen sulettua miten "puhdasta" se lumi on mitä syötiin.:)
Myllypuron tapauksen muistan hyvin, joskus YouTubessakin oli videopätkä missä Helsingin kaupungin edustaja totesi että mitään vaaraa kaatopaikka ei aiheuta, kunhan muuten vain kerrostalot tyhjennettiin hyvin nopeassa aikataulussa.
Tuossa onkin aiheesta uutinen YLE:n elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/28/myrkkymaa-uhkasi-tuhansien-terveytta-helsingin-myllypurossa.
Kyllä toi oli kaikilla vanhoilla asukkailla tiedossa,samoin esim kesoilin mäet on vanha kaatopaikka myös.Silloin kun noi oli kaatopaikkoja niin ne oli kaukana keskustasta eikä silloin ajateltu että niiden päälle rakennettaisiin asuintaloja tai niiden ympärille lähiöitä.Toi oli sitä aikaa kun kantakaupungissa ei voinut kävellä paljain jaloin ilman että sait nyppiä jalkapohjistas lasisiruja.:)
Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.
Quote from: Roope2 on 10.05.2021, 16:15:01
Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.
Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?
Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007969176.html
"Unohdettu kaatopaikka puskee maasta esiin suositulla ulkoilualueella: "Tässä maksetaan nyt Helsingin vanhoja syntejä"
Helsingin entinen pääkaatopaikka yritettiin painaa maamassojen alle, mutta nyt vuosikymmeniä maassa muhineet roskat puskevat pintaan. "Onhan se umpisurkea tilanne."
Maksumuurin takana mutta tollaista täällä on eli kun vähän kaivelee niin vähän kaikenlaista löytyy vähän joka puolella.Lapsia ei kannata kannustaa kaivaa sitä isoa ja syvää monttua "kiinaan" hiekkalaatikolla täällä.:)
/edit
Osa noista on maisemoitu ja käsittääkseni ainakin "vuosaaren huipulla" on putkia maassa jotka johtaa metaanit yms pois sieltä.Näin wanhana täytyy naureskella että johan on paikalle nimi lätkästy.Voin kuvitella miten joku ulkopaikkakuntalainen kiinteistövälittäjä kehuu tota aluetta kun yrittää myydä sieltä kämppiä muille ulkopaikkakuntalaisille.:D
Listaa vanhoista kaatopaikoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_entiset_kaatopaikat
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.05.2021, 16:45:22
Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?
Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.
Mitä itse olen todennut, niin monella osaa käsitys siitä mikä on tie ja mikä on katu, on se mikä pahiten on kateissa. Nimittäin toimivassa kaupungissa tarvitaan molempia.
Nimittäin katu on sellainen, jonka vierellä asutaan, kävellään, pyöräillään, pysäköidään ja asioidaan ja se tehdään erikseen sitä varten. Koko suunnittelu tehdään siihen tapaan, että tahti pysyy rauhallisena. Sen lisäksi kaupungista kuuluu löytyä teitä, sellaisia joiden tarkoitus on vielä autot paikasta a paikkaan b mahdollisimman nopeasti ja pienillä häiriöllä. Tiellä ei ole parkkipaikkoja tai ylimääräisiä liittymiä, ja siellä rajoitukset ovat korkeammat. Näissä pyörät ja kävelijät pyritään erottamaan autoista viherkaistaleilla ja tarpeen tullen erilliset kadut kulkevat laidoilla, häiritsemättä itse tien liikennettä.
Vaan nykyinen suunnittelu, siinä ei tunnusta tätä toimivaa luokittelua ollenkaan, vaan lähdetään ajatuksella tehdä jotain ranskalaisia bulewardeja ja jenkkiläisiä stroadeja, jotka eivät ole kumpaakaan. Ne eivätkä todistetusti ole pätkääkään hyvää tai turvallista suunnittelua ja kaikkein vähiten ne ovat sitä kävelijälle tai pyöräilijälle. Jos tätä pyöräilyä halutaan tukea, niin mikä siinä on, ettei neuvoa voida ottaa eurooppalaisista pyöräilyn suurvalloista, kuten vaikkapa Alankomaista. Maasta jossapyörille on erillisiä parkkihalleja, mutta jossa koko suunnittelu perustuu monelta osaa siihen, että sujuvat tiet vievät autoilijat pois kaduilta ja pyöräilevien seasta.
Edit: Lisätäämpäs tähän yksi video, jossa saa paljon paremmin visualisoitua ajatusta: https://www.youtube.com/watch?v=ORzNZUeUHAM
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.05.2021, 16:45:22
Quote from: Roope2 on 10.05.2021, 16:15:01
Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.
Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?
Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.
Ei autoja saa enää koskaan keskustaan. Vaikka keskustassa olisi ilmainen pysäköinti niin miksi ihmeessä kukaan menisi sinne autolla? Ei siellä ole mitään. Paljon paremmat palvelut autoilija saa kun ajaa syrjemmällä olevaan kauppakeskukseen ja siellä on jo nyt myös ilmainen pysäköinti.
Kauppakekeskukset ja nettikauppa on syrjäyttänyt totaalissti kaupunkien keskustojen palvelut. Ei sinne ole enää mitään asiaa. Ei nyt eikä koskaan tulevaisuudessa. Keskustasta tulee kävelykatujen viidakko, jossa ei ole mitään muuta kuin baareja ja ravintoloita. Baarit ja ravintolat on ainoa palvelu joka voi edes teoriassa pysyä hengissä. Tähän ei edes autoilijat vaikuta enää millään tavalla. Baareihin ei yleensäkään mennä kovin paljoa omalla autolla.
Quote from: Titus on 04.05.2021, 14:24:03
Erikoinen tilanne Helsingissä: asuntoja valmistuu melkein kuin suuren muuton aikaan, mutta väki valuu muualle
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori näkee tilanteessa yhtymäkohtia 2000-luvun alkuun.
QuoteHELSINGISSÄ on parhaillaan meneillään erikoinen tilanne: kaupungissa hätyytellään jo kaikkien aikojen asuntotuotantoennätyksiä samaan aikaan kun väestönkasvu on hidastunut ja pois Helsingistä suuntautuva muutto on kasvanut.
Viime vuonna Helsinkiin valmistui 7 280 asuntoa, kun tavoite oli 7 000 asuntoa. Käytännössä enemmän asuntoja on valmistunut vain 1960-luvun alussa lähiörakentamisen huippuvuosina: vuonna 1961 Helsinkiin valmistui huimat 8 537 asuntoa, ja vuonna 1962 asuntoja valmistui 7 300.
Tavoite on vuodesta 2019 lähtien ollut rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, mutta tähän tavoitteeseen ei vielä vuonna 2019 päästy. Asuntoja valmistui tuolloin yhteensä 6 736.
Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) ja kaupunginvaltuutettu Risto Rautavan (kok) aloitteesta tavoite on vuodesta 2023 alkaen rakentaa jopa 8 000 asuntoa vuodessa. Tarkoitus on, että rakentamalla tarpeeksi asuntoja Helsinki voisi hillitä asumiskustannusten kasvua.
TILANTEESTA tekee kiinnostavan se, että samalla kun asuntotuotantotavoitteita on roimasti nostettu, väestönkasvu on Helsingissä heikentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Viime vuonna pudotus oli erityisen jyrkkä: Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2020 noin 3 090 asukkaalla, kun vielä vuonna 2019 kasvua oli yli 5 000 henkeä.
Muuttotappio kehyskuntiin, seudun ulkopuolelle ja muualle Suomeen kasvoi niin ikään vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti verrattuna aiempiin kymmeneen vuoteen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007956766.html
ai mihin tällainen johtaa ?
grynderirakentajilla jää myymättömiä asuntoja käteen: joku vuokra-asuntosijoittajayritys ostaa niitä köntässä ja vuokraa Kelalle koska se on turvallisin vuokranmaksaja eikä hinnalla ole niin väliä.
-> uudetkin asuinalueet on saatu ghettoutumisen alkuun asuttamalla sinne esim 10-15% matuja jolloin white flight kiihtyy edelleen ympäröiviltä alueilta.
nice 8)
mikään ei tietty liity mihinkään:
QuoteHelsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) aloittaa pormestarikautensa jälkeen tanskalaisen kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n osa-aikaisena neuvonantajana.
Vapaavuori kertoo asiasta Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa. Hänen on tarkoitus työskennellä osa-aikaisena kaupunkikehityksen neuvonantajana elokuun lopusta alkaen.
Väistyvä pormestari ei aio ensimmäiseen puoleen vuoteen osallistua mihinkään Helsinkiä koskeviin hankkeisiin.
– Minut on palkattu NREP:hen enemmän konsernin palveluksen kuin Suomen NREP:n palvelukseen, Vapaavuori sanoo lehdelle.
Pohjoismaissa toimiva yhtiö hallinnoi verkkosivujensa mukaan yli seitsemän miljardin euron arvosta varallisuutta ja yli 2,5 miljoonan neliömetrin edestä erilaisia kiinteistöjä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kauppalehti-helsingin-vaistyva-pormestari-jan-vapaavuori-nappasi-uuden-tyon-aloittaa-elokuun-lopussa/8139180
QuoteNREP avasi vuokra-asuntojen verkkokaupan – tavoitteena viedä markkinaa digiaikaan (11/2020)
Juli-koteja on tällä hetkellä rakenteilla noin 3 000 Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tampereelle ja Turkuun. Asuntojen lukumäärää on tarkoitus kasvattaa lähivuosina yli 10 000 asuntoon.
Kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö NREP lanseeraa vuokra-asuntomarkkinoille uuden Juli Living -brändin, jossa itselleen sopivan asunnon voi valita ja vuokrata suoraan verkkokaupasta.
Vuokra-asunnot ovat uusissa tai hyväkuntoisissa kerrostaloissa. Uudella konseptilla halutaan viedä perinteistä vuokrakotimarkkinaa digitaalisempaan suuntaan ja tarjota asiakkaan arkea helpottavaa palvelua.
"Asuntoilmoitusten katseluista yli 70 prosenttia tehdään puhelimella ja halusimme tehdä kodin vuokraamisesta yhtä vaivatonta kuin muustakin verkko-ostamisesta. Kotia etsivän ei tarvitse täyttää hakemusta ja odottaa siihen vastausta, vaan kaikki tarpeellinen tieto on saatavilla verkkokaupassa vuorokauden ympäri", kertoo NREP:n asumisen liiketoiminnan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Lotta Sjöberg.
Juli-koteja on tällä hetkellä rakenteilla noin 3 000 Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tampereelle ja Turkuun. Asuntojen lukumäärää on tarkoitus kasvattaa lähivuosina yli 10 000 asuntoon. Kohteiden suunnittelua ohjaa ympäristöystävällisyys ja tavoite hiilineutraaliudesta. Nyt rakenteilla olevien asuntojen yhteenlaskettu arvo tulee olemaan yli puoli miljardia euroa.
https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/nrep-avasi-vuokra-asuntojen-verkkokaupan-tavoitteena-vieda-markkinaa-digiaikaan/
:silakka:
^ Tuohon kun vielä saadaan halpatyövoiman massamaahanmuutosta haaveileva Juhana Vartiainen pormestariksi, niin trendi on selvä. Paetkoon Helsingistä ken voi.
Quote from: Melbac on 11.05.2021, 03:39:18
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007969176.html
Maksumuurin takana mutta tollaista täällä on eli kun vähän kaivelee niin vähän kaikenlaista löytyy vähän joka puolella.Lapsia ei kannata kannustaa kaivaa sitä isoa ja syvää monttua "kiinaan" hiekkalaatikolla täällä.:)
QuoteMiltä näyttää vanha kaatopaikka, jonka roskat puskevat esiin maan alta?
Talin ulkoilualueella kysymykseen saa helposti vastauksen: se näyttää vanhoilta jugurttipurkeilta, joiden etiketit ovat haalistuneet, sekä vääntyneiltä hautakynttilöiltä, menneisyydestä tutuilta lakupötkön kääreiltä ja maitopusseilta, joita ei Suomessa ole myyty vuosikymmeniin.
QuoteMuun muassa tällaiset muoviroskat reunustavat ulkoilureittiä, joka kulkee pitkin Ison Huopalahden pohjukan rantoja, aivan Helsingin ja Espoon rajan tuntumassa.
Quote from: jka on 11.05.2021, 08:39:29
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.05.2021, 16:45:22
Quote from: Roope2 on 10.05.2021, 16:15:01
Keskustan kauppapako on ratkaistu sillä, kun vihervaltuusto budjetoi keskustan kauppaliikkeille veronmaksajien vuokratukea.
Miten olisi, jos Helsinki toivottaisi jälleen autoilijat tervetulleiksi keskustaan samalla kun poliisi laittaisi keharijengit ja huumeukot kuriin?
Suomen karmealle ilmastolle ei tietenkään voida mitään ja tässä kauppakeskukset voittavat, joten Ytimen liikkeillä pitää olla muita valtteja. Kaupunki voisi aloittaa vaikka ilmaisesta pysäköinnistä, töyssyjen poistamisesta, nopeusrajoitusten nostamisesta ja pysäköintipaikkojen lisäämisestä muutamalla sadalla kantakaupungissa. Samalla turhia kävelykatuja tulisi poistaa.
Ei autoja saa enää koskaan keskustaan. Vaikka keskustassa olisi ilmainen pysäköinti niin miksi ihmeessä kukaan menisi sinne autolla? Ei siellä ole mitään. Paljon paremmat palvelut autoilija saa kun ajaa syrjemmällä olevaan kauppakeskukseen ja siellä on jo nyt myös ilmainen pysäköinti.
Kauppakekeskukset ja nettikauppa on syrjäyttänyt totaalissti kaupunkien keskustojen palvelut. Ei sinne ole enää mitään asiaa. Ei nyt eikä koskaan tulevaisuudessa. Keskustasta tulee kävelykatujen viidakko, jossa ei ole mitään muuta kuin baareja ja ravintoloita. Baarit ja ravintolat on ainoa palvelu joka voi edes teoriassa pysyä hengissä. Tähän ei edes autoilijat vaikuta enää millään tavalla. Baareihin ei yleensäkään mennä kovin paljoa omalla autolla.
Kyllä tietty määrä muitakin liikkeitä varmasti säilyy hengissä keskustassa.On tarpeeksi työmatkaliikennettä.Stokka/halonen/aleksi 13 oli nyt kuolemassa pois muutenkin enkä usko että jotkut hugo bossin tms tapaiset liikkeet menestyy keskustassa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c
Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..
^ Kys. kaupungit voisivat lanseerata käsitteen 'Pyrrhoksen muuttovoitto' keharimuutosta puhuttaessa.
Quote from: Melbac on 11.05.2021, 13:11:12
enkä usko että jotkut hugo bossin tms tapaiset liikkeet menestyy keskustassa.
Puolituttava pyöritti merkkivaateliikettä Hgin keskustassa vuosia sitten. Porukka kävi liikkeessä kokeilemassa ja tilasi netistä -50% hinnalla. Lisäksi pienissä mallistoissa jäi jatkuvasti puolet myymättä ihan vaan sen takia, että esim jostain suositusta paidasta melkein kaikkia kokoja ja värejä piti kuitenkin olla tarjolla. Kun vaate on kertaalleen kokeiltu, niin se on "display"-unit, ei pakasta vedetty mitä netistä saa (tulee sieltäkin kertaallen pestyä uutena).
Markkinat oli niin pienet, että tekee nykyään jotain muuta.
Sama kohtalo tulee olemaan esim hifi- tai urheilutavara liikkeillä, järkyttävän kokoisia neliöiltään, mutta kaupankäynti kate olematonta. Muualla on halvempaa ja harva jotain kotiteatterivahvistinta tai kaiuttimia lähtee roudaamaan spårassa ja autolla ei viereen pääse toisin kuin esim verkkokauppa.comin tapaan.
Monen liikkeen liikevaihdosta suuri osa on tullut ex-tempore shoppailijoilta jotka ikkunaostosten lomassa ostavat oikeastikkin jotain, nyt nämä satunnaiset ostajat ovat poistuneet kaupungin johdon suosiollisella avustuksella ja :'( - hymiön saattelemina.
Quote from: Uuno Nuivanen on 13.05.2021, 09:56:08
^ Kys. kaupungit voisivat lanseerata käsitteen 'Pyrrhoksen muuttovoitto' keharimuutosta puhuttaessa.
Muuttovoitto onkin usein matuvoitto.
Kaupungille jäi käteen musta pekka, valkoisten kamat hakee muuttorekka.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.05.2021, 09:47:29
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c
Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..
En usko että tuo on lopulta mikään kovin edustava otos. Neljännesvuosisadan lähinnä itä-Espoossa asuneena ja lähinnä korkeakoulutettua teknisen puolen porukkaa tuntevana en ole moista murinaa kuullut käytännössä lainkaan. Muutama kaveri on muuttanut Kauniaisiin verojen takia, mutta muutoin Helsinki ja Espoo on näille kelvannut hyvin. (Työkavereista suuri osa asuu tosin kehyskunnissa, mutta koskaan perusteeksi ei ole mainittu varsinaisesti pääkaupunkiseudun luotaantyöntävyyttä.) Jos kaverit muuttavat Helsingistä tai Espoosta kauemmas kohde on lähes poikkeuksetta jokin toinen maa, ei suinkaan suomalainen maaseutu.
Ratkaisu on asua hyvällä alueella. Toki hyvän alueen kolmion hinnalla voi saada kartanon maalta, mutta se kartano maalla ei ole sittenkään kaupungin keskustassa. Monet ihan oikeasti arvostavat sitä kaupungin keskustassa asumista (ja heille "kartano" ei toisi mitään mitä he haluaisivat) eivätkä hekään ole vaatimassa että kaikkien pitäisi muuttaa Helsingin ydinkeskustaan.
Tämä ei tarkoita etteikö varsinkin Helsingin ja Vantaan veto- ja työntövoimatekijöissä olisi rukattavaa, mutta nämäkin asiat ovat pitkälti valtion eikä kuntien päätäntävallassa. Tahtoo kuitenkin olla niin että kaikkia verkkokeskusteluja dominoivat ikuiset kasvottomat valittajat...
EDIT: Tässä on toki todettava että niihin jotka eivät asu välittömällä lähiseudullani eli Espoossa tai Helsingissä tulee törmättyä paljon vähemmän kuin niihin jotka täällä asuvat, eli "poismuuttajien" ääni jää jollain tasolla kuulematta. Toisaalta ainakin oma käsitykseni on että suurin osa näistä omassa piirissäni olleista poismuuttajista ei ole koskaan varsinaisesti edes harkinnut opintojensa jälkeen varsinaiselle pääkaupunkiseudulle asumaan jäämistä, joten pikemminkin heidän asumisensa PKS-alueella on ollut anomalia, ei niinkään heidän muuttonsa pois...
Foobar:
QuoteTämä ei tarkoita etteikö varsinkin Helsingin ja Vantaan veto- ja työntövoimatekijöissä olisi rukattavaa, mutta nämäkin asiat ovat pitkälti valtion eikä kuntien päätäntävallassa.
Aivan, valtio toki on tässä avainasemassa.
Näin maallikkona voisi kuitenkin ajatella, että kunnillakin on osansa vetovoimatekijöiden rakentamisessa. Kaavoituksella ja rakentamisella on varmaankin merkittävä vaikutus siihen, millaista väkeä ja mistä kaupunkiin tulee. Helsinkiin rakennetaan 5 000 - 7 000 asuntoa vuosittain ja ne täytetään pitkälti kehitysmaalaisilla. Tulijat eivät lopu, koska ilmainen elämä. Mutta jos 'fattakämppiä' ei rakennettaisi, tilanne voisi olla toisenlainen haittamaahanmuuton osalta..
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.05.2021, 09:47:29
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cc7aeca5-8948-4aeb-82c5-81d8e65c848c
Iltalehdessä juttu siitä, miten ihmiset muuttavat tiiviisti rakennetuista suurista kaupungeista landelle tai kehyskuntiin. Tutkijakin siinä pohtii jotain koronaa eikä tajua tai kehtaa sanoa, että yksi massiivinen syy muuttoon on monikulttuurisuus eli kehitysmaalaistuminen. Kommenttiosiossa sen sijaan tuskin edes koronaa mainitaan. Sen sijaan kirjoittajat ovat aivan kyrpiintyneitä mokutukseen ja keharisaatioon, white flight tässä on kyseessä.. milloinkahan poliitikot heräävät? Siis Persujen lisäksi..
White Flight on alkanut ja on pysyvä ilmiö. Helsingin kasvu tulee tulevaisuudessa "maahanmuutosta" eli elätettävistä, joita haalitaan pitkin maailmaa Suomeen elelemään sosiaaliturvalla. Tappio taas maksavista pääosin suomalaisista, jotka lähtee läävästä tavoittelemaan normaalia elämää. Kun tähän lisätään jatkuvasti nostettavat verot ja pakolliset maksut sekä puhtaasti ideologisista syistä tuhottu keskusta ja ihmisten kyky liikkua arkielämän vaatimalla tavalla, ei Helsingillä ole vetovoimaa kuin niille, jotka muuttavat kaupunkiin elätettäviksi.
Tämä kehitys on ollut ihan jokaisen tiedossa. Samalla tavalla kuin suvakismissa yleensä, tässä on leikitty, ettei näin kävisi, harjoitetulla politiikalla olisi muka voinut olla jokin toinen mahdollinen tulevaisuus ja verottamalla sekä tuhlaamalla verorahoja voitaisi asia korjata kaikkien laulaessa yhtenä onnellisen uutena cityihmisenä kumbayjaata bongojen säestyksellä.
Kyse ei ole mistään virheestä tai väärin arvioidusta kaupunki- ja liikennesuunnittelusta tai politiikasta. Kyse on siitä, että joistain on ollut kiva tehdä politiikkaa ja olla tärkeä, tuhothan näkyy vasta tulevaisuudessa. No "tulevaisuus" on nyt ja maksun aika.
^^ No, itse olen havainnut varsin toimivaksi tavaksi suojata tilannetta asumisen kasvualueella jolla uusien asuntojen neliöhinnat ovat keskimäärin lähempänä yhdeksää (tai kymmentä!) kuin kahdeksaa tonnia neliöltä. Kelakaan ei aivan määrättömiä summia korvaa kai kenelle tahansa ja se ajaa moiset ammattilusmut jonnekin muualle - varsinkin jos kaupunki ei Helsingin tapaan yritä aktiivisesti sekoittaa pakkaa.
Toki ongelmana on jos hallitus yrittää aktiivisesti tehdä asumisesta missä tahansa ilmaista niille jotka eivät edes aio tehdä töitä tai opiskella...
Toivottavasti ei käy kuten suuremmassa mittakaavassa on käynyt Amerikassa.
Esim Kaliforniasta muuttaa paljon pois valkoisia koska wokeismi on saavuttanut sietämättömät mittasuhteet mutta silti muuttajat yrittävät tehdä uudesta asuinpaikastaan hieman samanlaista kuin mistä muuttivat pois.
Quote from: Golimar on 07.05.2021, 18:33:40
Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.
Quote
X
Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijainneen puuhuvila-alueen viimeinen jäljellä oleva autioitunut rakennus Villa Hällebo palaa ilmiliekeissä.
Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Janne Kaskinen vahvistaa Iltalehdelle, että paikalla on useita pelastuslaitoksen yksikköjä sammuttamassa tulipaloa.
– Osittain jo aikaisemmin romahtanut huvila on liekeissä ja tulee tuhoutumaan täysin.
Sammutustehtävällä on mukana myös veneyksiköitä. Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f3bb7723-128f-41fe-b2a7-7a2dd74b07fa
Quote
X
Vuoteen 2030 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti 13 000 asukkaalle ja sinne syntyy 800 työpaikkaa. Monista Kruunuvuorenrannan asunnoista ja rantabulevardilta on näkymät meren yli kantakaupunkiin ja Suomenlinnaan. Tärkeimmät palvelut, kuten koulu, päiväkoti ja pieni kaupallinen keskus löytyvät läheltä.
Kruunuvuorenrannasta on linnuntietä Helsingin keskustaan vain kolme kilometriä. Tulevaisuudessa keskustasta Kruunuvuorenrantaan pääsee ratikalla vartissa, kun Kruunusillat-hanke yhdistää Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia.
Päivitetty 18.2.2021
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta
Samasta aiheesta iltiksessä:
QuoteSuomenkielisiä muutti pois Helsingistä ja Espoosta korona-aikana – asiantuntija listaa syyt
Pääkaupunkiseutu menetti kotimaisia kieliä puhuvaa väkeä koronavuoden aikana.
Syinä ovat matkailu- ja ravintola-alan romahdus sekä etäopiskeluun ja -töihin siirtyminen.
Muutos on dramaattinen.
Pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle koronavuoden aikana. Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri. Helsingin muuttotappio oli 1044 henkeä, Espoon 602. Vantaa sai reilu 1000 henkeä muuttovoittoa, mutta se oli 2000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Pääkaupunki sai lisäväkeä ulkomailta ja vieraskielisistä, mutta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muualle Suomeen.
Helsingin kaupungin väestömuutoksia seuraavan asiantuntija Pekka Vuoren mukaan korona aiheutti yhden vuoden aikana vauhdikkaan käänteen.
Espoolaisia on yli 293 000, kun vuonna 1997 väkiluku oli 200 000.
– Sieltä 1950-luvulta asti on väestönkasvu ollut nopeaa.
Joensuu ei osaa vastata vielä siihen, miksi muuttotappio syntyi erityisesti kotimaankielisten keskuudessa. Espoossa kuntien välinen muuttotappio oli kotimaankielisissä 1260 henkeä. Eniten tappiota tuli nuorissa 20–24-vuotiaissa.
– Sitä pitäisi ihmisiltä kysyä. Muuttohalukkuuden syyt eivät tilastoista selviä.
Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli 6 752 henkilöä, kun vielä edellisvuonna alue sai muuttovoittoa 13 867 henkilöä. Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 297 henkilöä ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta 1 545 henkilöä tappiota. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu menetti 240 henkilöä. Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli 1 889 voitollinen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c33d7802-4c1c-4a98-a25a-6a7d9dfa2ffa
Perustaisiko perheen turvattomalle alueelle jossa on varaa kaksioon vai jonnekin missä saa samalla rahalla omakotitalon, auton ja turvallisen asuinympäristön?
Kun vieraskielisten määrä pk-seudulla on noussut reilulla kahdeksalla tuhannella ja kotimaista kieltä puhuvien määrä laskenut reilulla tuhannella, näyttää muutos tapahtuvan nyt kiihtyvällä kulmakertoimella. Nykyisillä asuntojen hinnoilla en näe juuri järkeä muuttaa pääkaupunkiseudulle töihin. Mutta jos joku muu maksaa asumisen, eikä pitkät työmatkatkaan kömpelön raideliikenteen varassa haittaa kun ei töissä ole, niin hki-espoo-vantaa voivat ollakin hyvä valinta. Etenkin jos pääsee oman kulttuuritaustan omaavaan naapurustuun, omankielisten joukkoon.
Ruskeat tytöt huolissaan, että kaupunkisuunnittelu tapahtuu keskiluokan ehdoilla. Mielenkiintoinen, tosin pitkähkö artikkeli joka vaatii uudelleenlukemisen. Laitoin tänne, kun koskee kaupunkisuunnittelua (Hommalla on kyllä olemassa oma, erillinen Ruskeat tytöt -keskusteluketju).
QuoteKuten monissa anglo-amerikkalaisissa tutkimuksissa, Stanfordin yliopiston tutkimuksessa todettiin, että gentrifikaation negatiiviset vaikutukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti etnisiin ja rodullistettuihin vähemmistöryhmiin verrattuna valkoisiin asukkaisiin. Huonommasta sosioekonomisesta asemasta johtuen näillä vähemmistöillä on usein vähemmän vaihtoehtoja muuttaa toiseen naapurustoon.
...
Kaupungeissa asuviin voittajiin kuuluvat yleensä ne, joilla on ollut mahdollisuus hankkia asunto alueilta, joilla asuntojen arvo nousee. Samalla kaupungeissa kuitenkin asuu kasvava joukko ihmisiä, joilla ei ole toivoakaan päästä kiinni omistusasumiseen korkeiden hintojen takia. Vuokralla asuminen syö suuren osan tuloista, jotka mieluummin laittaisi säästöön omistusasunnon ostoa varten – mutta mitkä ovat vaihtoehdot, jos ei ole varaa säästää?
...
Vaikka segregaatio näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla eri alueiden asukkaiden oppimis- ja terveyseroissa, se ei kuitenkaan ole yhtä voimakasta kuin esimerkiksi Tukholmassa tai Kööpenhaminassa. Varsinkin Ruotsissa uusliberalistinen asuntopolitiikka on johtanut viimeisen 25 vuoden aikana epätasa-arvon kasvuun ja sosiaaliseen polarisaatioon. Äärioikeisto ja osa mediasta levittää myyttiä turvattomista no-go-alueista eli maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä, joihin valkoisilla ei ole asiaa.
...
Helsingissä segregaatiota on pyritty ehkäisemään tai ainakin hillitsemään lisäämällä kohtuuhintaisia ja valtion tuella rakennettuja ARA-vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että alueellinen eriytyminen saataisiin pysäytettyä tai ainakin hidastuisi.
...
Suomessakin lähiöt ovat puhuttaneet runsaasti. Etenkin Itäkeskus ja sen lähiympäristön kehitys, jota usein mediassa kutsutaan alueen "siistimiseksi", on kirvoittanut paljon keskustelua viime aikoina. 1960-luvulla valmistunut, Itäkeskuksen läheisyydessä sijaitseva Puhoksen ostoskeskus on tärkeä paikka monelle Ruskealle ja Mustalle helsinkiläiselle. Monet Puhoksen yrittäjät pelkäävät, että käynnissä olevien uudistusten jälkeen heillä ei enää ole varaa vuokrata liiketiloja, ja heidän on muutettava toiselle paikkakunnalle pois sellaisten yritysten alta, joilla on varaa maksaa korkeampaa vuokraa.
Koronavirusuutisointi on myös leimannut Puhoksen "koronapesäkkeeksi". Itä-Helsingin lähiöalueet ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen julkisessa keskustelussa, jossa ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaisuus sekä vieraskielisyys on esitetty keskeisiksi syiksi viruksen leviämiselle. Usein keskustelussa ei oteta huomioon Itä-Helsingin huonon koronatilanteen taustalla olevia monia sosioekonomisia tekijöitä, kuten tiivis asuminen, pienempi tulotaso ja rajalliset mahdollisuudet etätyöskentelyyn.
...
Alueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, pienituloisia ja matalasti koulutettuja, tarkastellaan usein ongelmallisuuden kautta. "Asukkaat eivät kuitenkaan itsessään ole ongelma, vaan ongelma on se, ettei tällaisilla alueilla ole tarjolla samoja mahdollisuuksia tai palveluita kuin varakkaammilla alueilla", sanoo Ogbeide.
Lähde: https://www.ruskeattytot.fi/kaupunkisuunnittelua-keskiluokan-ehdoilla
Tästä tuli mieleen, että kummallisesti nimenomaan ruskeat ja mustat tuntuvat pääasiassa olevan näitä väliinputoajia alueiden gentrifikaatiossa, sen sijaan samaa ilmiötä ei näe niin usein esim. korkeakoulutettujen kreikkalaisten, saksalaisten, yhden turkkilaisen ja ranskalaisten osalta (jotka siis asuvat Suomessa ja maksavat veronsa tänne). Lieneekö nyt tässä käynyt niin, että on katsottu peiliin, mutta ei syystä tai toisesta haluta nähdä niitä tekijöitä, mitkä johtavat siihen että pääasiassa mustat ja ruskeat tuntuvat olevan kärsimässä huolimatta siitä, että heille on annettu ennennäkemättömän hyvät menestymisen mahdollisuudet Suomessa, meidän veronmaksajien laskuun? Mikäänhän - teoriassa - ei estä heitä tekemästä parhaansa elämässään täällä. Ndéla Faye on artikkelin kirjoittaja, en tiedä miten keskiluokkaista elämää hän itse sitten elää ja miten se vaikuttaa hänen havaintoihinsa ja ajatusmaailmaansa.
Quote from: Golimar on 07.05.2021, 18:33:40
Sopivasti sattunut palo helpottaa uuden asuinalueen rakentamista.
Näitä "sopivasti sattuvia juttuja" tapahtuu hämmästyttävän usein kun jotain kiistanalaista rakennetaan: Malmin lentokentän vierestä katosi kaupungin aliurakoitsijan "virheestä" liito-oravien metsikkö ja samanlainen metsänkaatumissattumus kävi jokeri-radan edessä olleille lintujen pesimispuille.
Lisäksi asioita valmistellaan ja toteutetaan hiljaisuudessa ja toteutetaan sen kummemmin kyselemättä, esim kallioiden räjäyttely raksajuttujen tieltä. Toinen Kallion kaupunginosassa ja toinen jokeriradan tieltä, jälkimmäisessä oli jonkunlainen harvinainen jääkauden ajan kirnu.
Itä-Hgissä puolestaan ranta-aluetta muokataan rajusti mikä tulee kadottamaan luontaista rantaa, pesimisalueita, ikivanhoja muotoutumia eli "Pirunpelto"-nimisen alueen. Taisi joku vanha puukoulukin palaa kerrostalojen tieltä Rantakiventiellä...
8)
QuoteNoona Bäckgren HS
2:00 | Päivitetty 6:18
TÄMÄN viikon uutinen Helsingin Aleksanterinkadun H&M:n sulkemisesta lienee viimeistään herättänyt monet miettimään, millainen on pääkaupungin ydinkeskustan kaupallinen tulevaisuus.
Koronapandemia ja etätyöt ovat ilmiselvä syy keskustan autioitumiseen. Lisäksi on puhuttu paljon pandemiaan kytkeytyvistä verkkokaupan kasvusta ja ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksista.
Helsingin keskustan kiinteistönomistajat ja liiketilojen vuokraajat haluavat kuitenkin nostaa esiin kaupungin oman roolin keskustan näivettämisessä.
"Korona ei ole laukaissut nykyistä näivettymiskehitystä. Se on vain kiihdyttänyt sitä", sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen.
S-ryhmän pääkaupunkiseudun osuuskunta ei juuri omista keskustassa kiinteistöjä, mutta se on merkittävä vuokralainen. Helsingin keskustan alueella on yli 30 HOK-Elannon kauppaa, ravintolaa ja kahvilaa.
Karjalainen nimeää näivettymiseen kaksi syyllistä: "Keskustan liepeillä olevat kauppakeskukset sekä keskustan pikkuhiljaa heikentynyt saavutettavuus henkilöautolla."
Hänen mukaansa Helsingin suunnitelmat kävelykeskustan laajentamisesta voivat "väärin toteutettuina" tehdä keskustasta entistä huonommin saavutettavan.
HELSINGISSÄ kehitellään parhaillaan samanaikaisesti useita eri suunnitelmia, jotka voivat tulevaisuudessa vaikeuttaa autoilua keskustassa.
Kaivokadusta kaavaillaan Kruunusiltojen yli ajavien raitiovaunujen päätepysäkkiä, mikä tarkoittaisi uuden kiskoparin tuomista Helsingin päärautatieasemaa sivuavalle kadulle. Alkuvaiheessa raitiotie tosin rakennetaan ainoastaan Laajasalosta Hakaniemeen, mikä tarkoittaa, että keskustan rataosuuden teko siirtyy tulevaisuuteen.
Kokoomuspoliitikkojen mukaan pääteaseman rakentaminen Kaivokadulle johtaa vääjäämättä henkilöautojen läpiajokieltoon. Kaivokatu on olennainen myös Helsingin kävelykeskustan kehittämisessä.
Tammikuun lopussa kaupunginhallitus päätti, että kävelykeskustan jatkosuunnitteluun otetaan mukaan Esplanadien alue. Käytännössä tämä voisi johtaa yhden ajokaistan sulkemiseen Pohjoisesplanadilta.
Elielinaukion kehityssuunnitelmissa taas on pohdittu Postikadun sulkemista läpiajoliikenteeltä. Vihreät esittää kuntavaaliohjelmassaan vielä ruuhkamaksujen käyttöönottoa.
Suurista puolueista vihreät ja Sdp ovat olleet vahvasti kävelykeskustan kannalla, ja myös pormestari Jan Vapaavuori (kok) on kertonut pitävänsä sitä äärimmäisen tärkeänä asiana.
KAUPPAJOHTAJA Karjalainen on kuitenkin epäilevä.
"Jos kävelykeskustan laajentamisen ja Kruunuvuoren ratikan takia liikennettä Kaivokadulla ja Espalla kovasti rajoitetaan ja samaan aikaan suunnitellaan Manskun eteläpäähän henkilöautorajoituksia, kyllä se kuulostaa yritysten kannalta todella vaaralliselta."
Hänen pelkonaan on, etteivät idästä omalla autolla saapuvat pääsisi enää Mannerheimintien alla sijaitseviin suuriin pysäköintihalleihin, joita ovat Eliel, Kamppi, Forum ja Stockmann.
Karjalainen huomauttaa, että autoilevat asiakkaat ovat keskustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. "Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa keskiostos on jopa merkittävästi korkeampi."
Karjalainen on jäävi kommentoimaan: S-ryhmällä on keskustassa suuria ruokakauppoja, kuten S-market ja Stockmannin tavaratalossa sijaitseva Food Market Herkku. Oma etu asiassa on siis ilmeinen.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007979387.html
Lopun huopennus oli lapsellisuudessaan hellyyttävä.
Hesari taitaa käydä tässä kuntavaalikampanjaa: "Katso auto!" ja huomio ohjautuu muista asioista.
Vahingossakaan ei itse jutussa tai kommenteissa pohdita miksi kenenkään kannattaisi matkustaa autolla Espoosta tai kehyskunnista Mogadishuun sitä tonnin laukkua ostamaan, kun lentäminen olisi paljon helpompaa, halvempaa, nopeampaa ja turvallisempaa.
Kaikki hopi hopi äänestämään omaa suosikkileluaan (auto/polkypyörä/potkulauta tms) ajavaa ehdokasta!
Valtaamme keskustat takaisin
Se on selvää, että keskustaan autoileva asiakas tuo keskustan kaupalle enemmän rahaa siksi, että autoilevalla asiakkaalla on kuljetuskapasiteettia. Sellainen, että kaikki keskustaan pyrkivät laitettaisiin pyöräilemään ja linja-autoihin ja raitiovaunuihin siksi, että keskustaan ei muulla tavalla pääsisi niin sehän on keskustan pienien kauppaliikkeiden kannattavuuden murentamista ja valtion veropohjan heikentämistä
Jotta keskustan pienet kauppaliikkeet kannattavat niin ihmisten pitää voida parkkeerata autonsa kauppojen lähistölle kadunvarteen. Kadunvarteen pysäköimisen mahdollisuus ja keskustan pysäköintimahdollisuuksien runsaus pitää keskustan vireänä
Keskustan paras paikka parkkeerata auto on torit, jotka ovat pinta-alaltaan suuria useimmiten tyhjiä kenttiä keskellä kaupungin parasta sijaintia. Jos tori varataan ennalta ilmoittamalla muihin tarkoituksiin, kuten vapunvietto, niin autojen parkkeeraaminen torille estetään tilapäisesti aiemmin ilmoitetun vapunvieton ajaksi
Suomen työllisyyden selkäranka ja veropohja ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Isot eivät millään pystyisi työllistämään ja ylläpitämään ostovoimaa ja vahvaa veropohjaa niin merkittävällä tavalla kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Isoilla on näyttävää kokoa ja vaikutusvaltaa, näennäisesti, mutta pitää katsoa isoja kokonaisuuksia ja sitä kenellä on eniten jäseniä ja oikeasti laajin kenttä, se on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä
Ai omistat maata pääkaupunkiseudun ympäristössä ja odotat, että voit myydä sen markkina hintaa n eniten tarjoavalle ? well, tough shit. Kaupunki kyllä hoitaa profit puolen kunhan takavarikoi maasi vihreän kehityksen arvoilla:
Espoo varautuu lunastamaan maa-alueen Oittaan jättimäisen datakeskuksen tieltä
QuoteNeuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa ovat junnanneet kohta puoli vuotta.
ESPOON kaupungin ja energiayhtiö Fortumin yhteinen hanke hukkalämmön keräämiseksi Oittaan Hepokorpeen kaavaillusta datakeskuksesta etenee.
Noin sadan megawatin datakeskusta on soviteltu Kehä III:n ja Bodominjärven väliseen maastoon. Ison datakeskuksen hukkalämpö kattaisi jopa kolmasosan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.
Hankkeen taustalla on Fortum, joka toivoo voivansa korvata Suomenojan voimalan kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä datakeskuksen avulla. Fortum ei itse toteuttaisi datakeskusta.
Espoon valtuusto varautuu maanantaina hakemaan lunastuslupaa sille datakeskuksen maa-alueen osalle, joka on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ja yksityiset maanomistajat eivät ole päässeet sopuun vapaaehtoisesta maakaupasta. Kaupunki jätti kirjallisen tarjouksen viime vuoden marraskuussa.
LUNASTUSMENETTELY olisi Espoossa hyvin poikkeuksellinen, mutta se on listattu yhdeksi maanhankintakeinoksi kaupungin maapoliittisissa periaatteissa.
LUNASTUSLUPAA haetaan ympäristöministeriöltä. Espoon kaupunginhallituksessa lunastusasia hyväksyttiin yksimielisesti.
Lunastusluvan hakemisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös lunastusluvan hakemisesta on luonteeltaan valmisteleva ratkaisu, eikä siitä voi korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaisesti valittaa.
koko juttu luonnollisesti asiasta ihquavan vihvas kannalta, maanomistajlta ei tietty kyselty mitään:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007980446.html
banaanivaltiossa eletään, vain banaanit puuttuu....
QuoteTeksti Matti Remes
Kuvat Anni Koponen, Lauri Rotko
Lumo One -kodeissa eletään kaikkien palvelujen keskellä – tai oikeastaan yläpuolella. Pilvenpiirtäjästä pääsee hissillä kauppakeskukseen ja metroon, ja muutkin palvelut löytyvät läheltä. Sijainnin kruunaavat meri ja erinomaiset ulkoilumahdollisuudet.
Syksyllä 2022 Helsingin Kalasatamaan valmistuva Lumo One -pilvenpiirtäjä on ainutlaatuinen rakennus, ja niin ovat sen välittömästä läheisyydestä löytyvät palvelutkin.
– Helppoon, vaivattomaan ja pitkäaikaiseen asumiseen kuuluu oleellisesti, että arjessa tarvittavat palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Jos kellään, niin Lumo One -asukkailla tämä toteutuu täydellisesti, Lumo-kotien myyntijohtaja Ville Kilpi sanoo.
Hissillä Rediin ja metroasemalle
Aloitetaan suoraan kotien alapuolelta, jossa sijaitsevat vilkas kauppakeskus Redi ja Kalasataman metroasema.
– Lumo-kodin asukas pääsee kaupungin sykkeeseen helposti ja nopeasti hissillä. Ylhäällä asunnoissa hälinästä ei ole tietoakaan, vaan korkeuksissa voi ihailla omassa rauhassaan merellisiä maisemia.
Lumo One -pilvenpiirtäjän alapuolella, kauppakeskus Redissä on tilaa lähes 200 kauppaliikkeelle sekä 40 ravintolalle ja kahvilalle.
[...]
Helsingin kaupunki on alusta alkaen panostanut vahvasti uuden Kalasataman julkisiin palveluihin. Kivenheiton päässä Lumo One -pilvenpiirtäjästä sijaitsee terveys- ja hyvinvointikeskus, josta saa kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut lääkärien vastaanotosta hammashoitoon.
Kalasatamassa on tällä hetkellä kolme päiväkotia ja peruskoulu. Puolen kilometrin päässä Lumo One -pilvenpiirtäjästä sijaitsevassa koulussa toimivat nyt luokat 1–3, mutta asteittain sinne siirtyvät myös alueella asuvat yläkoululaiset.
[...]
Lumo One uuden kaupunkikulttuurin keskipisteessä
Helsingin itäisestä kantakaupungista on tullut viime vuosina uuden yhteisöllisen kaupunkikulttuurin keskus. Lumo One on vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä esimerkiksi ruokakulttuuristaan ja rennosta tunnelmastaan tunnetusta Teurastamon alueesta.
– Korona-aikana tapahtumat ovat olleet vähissä, mutta toivotaan että Lumo One -pilvenpiirtäjän valmistuessa syksyllä 2022 Teurastamon alueesta on tullut jälleen kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Sieltä löytyy esimerkiksi grillauspaikkoja, Kilpi mainitsee.
[...]
– Lumo One -asukkaat voivat seurata Suvilahden tapahtumia omasta ikkunastaan, Kilpi sanoo.
Yhteisöllisyys korostuu myös pilvenpiirtäjän yhteisissä asukastiloissa. Esimerkiksi ylimmän kerroksen klubitilassa ja sen hulppealla terassilla voi ihailla kirkkaalla säällä jopa 41 kilometrin päähän ulottuvia merellisiä maisemia.
Julkisilla kulkuvälineillä joka suuntaan
Vaivattomaan kaupunkiasumiseen kuuluvat oleellisesti myös hyvät kulkuyhteydet. Kilpi huomauttaa, että Kalasatamaa parempaa julkisen liikenteen solmukohtaan saa kaupungista hakemalla hakea.
[...]
Uudet siltayhteydet nopeuttavat myös pyöräilyä ja kävelyä, sillä raiteiden ohella niihin tulevat väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
[...]
– Kalasatama sopii myös autoilijoille, sillä viereistä Itäväylää pitkin pääsee nopeasti liikkeelle. Halutessaan Lumo One -kotien asukas voi varata itselleen autopaikan alakerran pysäköintihallista, jonne pääsee kätevästi hissillä säällä kuin säällä kuivin jaloin, Kilpi sanoo.
Merellinen ympäristö hemmottelee Lumo One -talon asukkaita
Kalasatama edustaa uutta merellistä Helsinkiä parhaimmillaan, sillä rantoja ja kanavia pitkin voi kiertää vaikkapa Sompasaareen tai suunnata Arabianrannan rantapuistoon. Lumo One -asukkaiden lähin ulkoilupaikka löytyy viereisestä Kalasatamanpuistosta, jossa on laajan ruohokentän ohella skeitti- ja leikkipuisto.
Kalasataman valmistumisen myötä Lumo One -asukkaat ja muut kaupunkilaiset saavat yli kuusi kilometriä ulkoiluun sopivaa rantaviivaa.
[...]
Helsinki Kalasatama Työpajankatu 17 A
Mitä pidit tästä jutusta?
Anna palautetta ja ehdota juttuaiheita!
Klikkaa tästä ›
https://lumo.fi/asuminen/lumo-one-kotien-asukkailla-kaikki-on-kaden-ulottuvilla/
Kun yritin päästä asuntoa vuokraamaan:
QuotePalvelussa tapahtui virhe.
Olemme pahoillamme ja korjaamme tilanteen pikimmiten.
Asiasta on lähetetty tieto ylläpidolle.
Etusivulle
An error has occurred, but we'll fix it as soon as we can.
The maintainers have been informed.
To front page
Tilastoista selviää, ettei autoilua Helsingin keskustassa ole vaikeutettu: "En ymmärrä, mistä tällainen kuva tulee"
Helsingin kaupungin eteläisen alueen liikenne- ja katusuunnittelun tiimipäällikkö Inga Valjakka pitää väitteitä keskustan autoliikenteen näivettämisestä ihmeellisinä.
Quote
AUTOILIJOIDEN asiat ovat Helsingin keskusta-alueella varsin hyvällä tolalla. Tältä ainakin vaikuttaa, jos tarkastelee esimerkiksi keskusta-alueen liikenteen määrää ja sujuvuutta sekä pysäköintipaikkojen määriä.
Helsingin kaupungin tietojen mukaan esimerkiksi kaupungin eteläisen suurpiirin, johon ydinkeskusta kuuluu, liikenteen sujuvuus on pysynyt vuosina 2010‒2017 pitkälti ennallaan. Joinain ajankohtina sujuvuus on näiden vuosien välillä jopa hieman parantunut. Liikenteen sujuvuutta on mitattu vertaamalla matka-aikaa siihen, mitä se olisi yöllä kun on vähemmän liikennettä.
Kaupungilla on tilastoja liikenteen sujuvuudesta vuoteen 2017 saakka. Tänä vuonna aiheesta on tulossa ajankohtaista tietoa, kertoo Helsingin eteläisen alueen liikenne- ja katusuunnittelun tiimipäällikkö Inga Valjakka.
Liikenteen sujuvuuden trendiin on tuskin luvassa suuria muutoksia.
KESKUSTA-ALUEEN yrittäjät ilmaisivat sunnuntaina huolensa ydinkeskustan kuihtumisesta.
HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen sanoi HS:n haastattelussa, että yksi keskeinen syy keskusta-alueen näivettymiselle on alueen saavutettavuuden heikentyminen henkilöautolla liikuttaessa.
Myös merkkilaukkuja Pohjoisesplanadilla myyvän Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo Pouttu esitti huolensa suunnitelmista vähentää keskustassa autoilua.
"Kun myydään arvokkaita tuotteita, kuten me teemme, saavutettavuus autolla on ihan välttämätöntä. Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla", Pouttu totesi.
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun kauppakamarin tilaamassa laajassa selvityksessä keskusta sai risuja huonosta saavutettavuudesta henkilöautolla sekä vähistä ja kalliista pysäköintipaikoista vuonna 2019 .
Vastaajista kolmannes sanoi, että asioisi keskustassa useammin, jos jalan liikkuminen olisi miellyttävämpää. Toinen kolmannes vastaajista taas ilmoitti, että asioisi siellä useammin, jos autolla pääsisi perille helpommin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007989331.html
polttoaineen verotuksen korotus ei osu köyhiin:
VATT:n tutkijat: Polttoainevero on tehokas keino vähentää päästöjä, eikä se kohdistu erityisesti pienituloisiin
QuoteTutkijoiden mukaan pienituloinen kotitalous ei keskimäärin maksa enempää polttoainekuluja suhteessa tuloihin kuin keskituloinen kotitalous.
VALTION taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) puolustaa polttoaineverotusta tehokkaana keinona vähentää päästöjä. VATT:n tutkijoiden mukaan myös henkilöautoilijoihin kohdistuvat päästövähennystoimet ovat perusteltuja eikä polttoaineverotus kohdistu erityisesti pienempituloisiin.
Polttoainevero on tutkijoiden mukaan kustannustehokkain vero päästövähennysten saavuttamiseksi. Polttoaineveron korotuksella saavutetaan esimerkiksi suuremmat päästövähennykset verrattuna vastaavan suuruiseen korotukseen autoverossa.
Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta pohtineen työryhmän tällä viikolla julki tulleessa ehdotuksessa polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin.
TUTKIJAT kiinnittävät huomiota huoleen siitä, että polttoaineveron korotukset kohdistuisivat eniten pienituloisiin kotitalouksiin. Tutkijoiden mukaan pienituloinen kotitalous ei kuitenkaan keskimäärin maksa enempää polttoainekuluja suhteessa tuloihin kuin keskituloinen kotitalous.
"Suomessa polttoainemenojen osuus kasvaa tulojen mukana pienituloisen toisen ja korkeatuloisemman seitsemännen tuloluokan välillä. Korkeimmissa tuloluokissa osuus jälleen pienenee", VATT:n erikoistutkija Anna Sahari ja tutkija Kimmo Palanne kirjoittavat blogissaan.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007988509.html
NIH!
Quote from: Titus on 20.05.2021, 19:42:55Quote
Liikenteen sujuvuutta on mitattu vertaamalla matka-aikaa siihen, mitä se olisi yöllä kun on vähemmän liikennettä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007989331.html
Onpas taas keksitty hieno mittari. Yölläkö ne liikennettä hankaloittavat ratkaisut poistuvat? Ja kuinka paljon huonommilta tilastot näyttäisivät, jos otettaisiin huomioon keskustan liikenteen väheneminen vuosien kuluessa. Eli vähemmilläkään liikennemäärillä ei päästä entisiin matka-aikoihin. Eikä paljon lohduta uusi pysäköintilaitos Töölössä, jos parkkipaikat ovat lähteneet Manskun Erottajan puoleisesta päästä pyörätien alta. Pysäköinnin kalleuteen ei tainnut tulla minkäänlaista kommenttia.
Minä kyllä ymmärrän miksi keskustan yrittäjät purnaavat. Heidän puolesta harmi, etteivät asian ytimessä toimivat henkilöt näe tai halua myöntää asioiden todellista laitaa. Ideologiako silmät sokaisee?
^
Tuo Valjakka on yksityisautoilun vihaaja ja toimiaan löytää googlella. esim Mechelininkadun alueen pysäköinnin kutistaminen yli 100:lla paikalla ja Hietsun laittaminen maksulliseksi.
mitä mielipuolisempi tutkimus tarvitaan oman ideologian läpiajamiseksi, niin sen parempi... tuplaa paskanhieronnan naamaan.
Quote from: l'uomo normale on 17.05.2021, 06:05:02
QuoteTeksti Matti Remes
Kuvat Anni Koponen, Lauri Rotko
Lumo One -kodeissa eletään kaikkien palvelujen keskellä – tai oikeastaan yläpuolella. Pilvenpiirtäjästä pääsee hissillä kauppakeskukseen ja metroon, ja muutkin palvelut löytyvät läheltä. Sijainnin kruunaavat meri ja erinomaiset ulkoilumahdollisuudet.
Syksyllä 2022 Helsingin Kalasatamaan valmistuva Lumo One -pilvenpiirtäjä on ainutlaatuinen rakennus, ja niin ovat sen välittömästä läheisyydestä löytyvät palvelutkin.
– Helppoon, vaivattomaan ja pitkäaikaiseen asumiseen kuuluu oleellisesti, että arjessa tarvittavat palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Jos kellään, niin Lumo One -asukkailla tämä toteutuu täydellisesti, Lumo-kotien myyntijohtaja Ville Kilpi sanoo.
Hissillä Rediin ja metroasemalle
Aloitetaan suoraan kotien alapuolelta, jossa sijaitsevat vilkas kauppakeskus Redi ja Kalasataman metroasema.
– Lumo-kodin asukas pääsee kaupungin sykkeeseen helposti ja nopeasti hissillä. Ylhäällä asunnoissa hälinästä ei ole tietoakaan, vaan korkeuksissa voi ihailla omassa rauhassaan merellisiä maisemia.
Lumo One -pilvenpiirtäjän alapuolella, kauppakeskus Redissä on tilaa lähes 200 kauppaliikkeelle sekä 40 ravintolalle ja kahvilalle.
[...]
Helsingin kaupunki on alusta alkaen panostanut vahvasti uuden Kalasataman julkisiin palveluihin. Kivenheiton päässä Lumo One -pilvenpiirtäjästä sijaitsee terveys- ja hyvinvointikeskus, josta saa kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut lääkärien vastaanotosta hammashoitoon.
Kalasatamassa on tällä hetkellä kolme päiväkotia ja peruskoulu. Puolen kilometrin päässä Lumo One -pilvenpiirtäjästä sijaitsevassa koulussa toimivat nyt luokat 1–3, mutta asteittain sinne siirtyvät myös alueella asuvat yläkoululaiset.
[...]
Lumo One uuden kaupunkikulttuurin keskipisteessä
Helsingin itäisestä kantakaupungista on tullut viime vuosina uuden yhteisöllisen kaupunkikulttuurin keskus. Lumo One on vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä esimerkiksi ruokakulttuuristaan ja rennosta tunnelmastaan tunnetusta Teurastamon alueesta.
– Korona-aikana tapahtumat ovat olleet vähissä, mutta toivotaan että Lumo One -pilvenpiirtäjän valmistuessa syksyllä 2022 Teurastamon alueesta on tullut jälleen kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Sieltä löytyy esimerkiksi grillauspaikkoja, Kilpi mainitsee.
[...]
– Lumo One -asukkaat voivat seurata Suvilahden tapahtumia omasta ikkunastaan, Kilpi sanoo.
Yhteisöllisyys korostuu myös pilvenpiirtäjän yhteisissä asukastiloissa. Esimerkiksi ylimmän kerroksen klubitilassa ja sen hulppealla terassilla voi ihailla kirkkaalla säällä jopa 41 kilometrin päähän ulottuvia merellisiä maisemia.
Julkisilla kulkuvälineillä joka suuntaan
Vaivattomaan kaupunkiasumiseen kuuluvat oleellisesti myös hyvät kulkuyhteydet. Kilpi huomauttaa, että Kalasatamaa parempaa julkisen liikenteen solmukohtaan saa kaupungista hakemalla hakea.
[...]
Uudet siltayhteydet nopeuttavat myös pyöräilyä ja kävelyä, sillä raiteiden ohella niihin tulevat väylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
[...]
– Kalasatama sopii myös autoilijoille, sillä viereistä Itäväylää pitkin pääsee nopeasti liikkeelle. Halutessaan Lumo One -kotien asukas voi varata itselleen autopaikan alakerran pysäköintihallista, jonne pääsee kätevästi hissillä säällä kuin säällä kuivin jaloin, Kilpi sanoo.
Merellinen ympäristö hemmottelee Lumo One -talon asukkaita
Kalasatama edustaa uutta merellistä Helsinkiä parhaimmillaan, sillä rantoja ja kanavia pitkin voi kiertää vaikkapa Sompasaareen tai suunnata Arabianrannan rantapuistoon. Lumo One -asukkaiden lähin ulkoilupaikka löytyy viereisestä Kalasatamanpuistosta, jossa on laajan ruohokentän ohella skeitti- ja leikkipuisto.
Kalasataman valmistumisen myötä Lumo One -asukkaat ja muut kaupunkilaiset saavat yli kuusi kilometriä ulkoiluun sopivaa rantaviivaa.
[...]
Helsinki Kalasatama Työpajankatu 17 A
Mitä pidit tästä jutusta?
Anna palautetta ja ehdota juttuaiheita!
Klikkaa tästä ›
https://lumo.fi/asuminen/lumo-one-kotien-asukkailla-kaikki-on-kaden-ulottuvilla/
Kun yritin päästä asuntoa vuokraamaan:
QuotePalvelussa tapahtui virhe.
Olemme pahoillamme ja korjaamme tilanteen pikimmiten.
Asiasta on lähetetty tieto ylläpidolle.
Etusivulle
An error has occurred, but we'll fix it as soon as we can.
The maintainers have been informed.
To front page
Itsehän en vuokraisi tosta mitään mutta se on vain mun mielipide.Sillan perustat on vielä kai rikki paalutusten vuoksi eli uusi tulee jos vanhoja ei saada korjattua.Erittäin v*ttumaista asua alueella jossa koko ajan rakennetaan.Metro ja itäväylä vielä vieressä.Ajan kanssa alkaa varmasti rassaamaan jos esim heräät yöllä siihen että siinä ajetaan pillit päällä ohi.Hyvin sekava kokonaisuus toi redikin.
Quote from: Titus on 16.05.2021, 16:08:21
Ai omistat maata pääkaupunkiseudun ympäristössä ja odotat, että voit myydä sen markkina hintaa n eniten tarjoavalle ? well, tough shit. Kaupunki kyllä hoitaa profit puolen kunhan takavarikoi maasi vihreän kehityksen arvoilla:
Espoo varautuu lunastamaan maa-alueen Oittaan jättimäisen datakeskuksen tieltä
QuoteNeuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa ovat junnanneet kohta puoli vuotta.
ESPOON kaupungin ja energiayhtiö Fortumin yhteinen hanke hukkalämmön keräämiseksi Oittaan Hepokorpeen kaavaillusta datakeskuksesta etenee.
Noin sadan megawatin datakeskusta on soviteltu Kehä III:n ja Bodominjärven väliseen maastoon. Ison datakeskuksen hukkalämpö kattaisi jopa kolmasosan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.
Hankkeen taustalla on Fortum, joka toivoo voivansa korvata Suomenojan voimalan kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä datakeskuksen avulla. Fortum ei itse toteuttaisi datakeskusta.
Espoon valtuusto varautuu maanantaina hakemaan lunastuslupaa sille datakeskuksen maa-alueen osalle, joka on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ja yksityiset maanomistajat eivät ole päässeet sopuun vapaaehtoisesta maakaupasta. Kaupunki jätti kirjallisen tarjouksen viime vuoden marraskuussa.
LUNASTUSMENETTELY olisi Espoossa hyvin poikkeuksellinen, mutta se on listattu yhdeksi maanhankintakeinoksi kaupungin maapoliittisissa periaatteissa.
LUNASTUSLUPAA haetaan ympäristöministeriöltä. Espoon kaupunginhallituksessa lunastusasia hyväksyttiin yksimielisesti.
Lunastusluvan hakemisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös lunastusluvan hakemisesta on luonteeltaan valmisteleva ratkaisu, eikä siitä voi korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaisesti valittaa.
koko juttu luonnollisesti asiasta ihquavan vihvas kannalta, maanomistajlta ei tietty kyselty mitään:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007980446.html
banaanivaltiossa eletään, vain banaanit puuttuu....
Yleensä toi menee niin että jos ei suostu siihen mitä kunta tarjoaa maasta ja/tai yrität saada liian suurta summaa siitä maasta niin sä häviät koska noilla on se lunastusoikeus.Erittäin ikävää maanomistajan kannalta.Noin se ollut jo vuosikymmeniä.
Sehän on hyvä, jos harrastusmahdollisuudet ovat siellä helposti saavutettavissa. Voi harrastaa vaikka ratamoottoripyöräilyä, urheiluammuntaa, umpihankihiihtoa tai vanhoja autoja, käydä kalassa, poimia mustikoita, metsästää hirviä, tai vaikka kasvattaa hevosia, kanoja tai hedelmäpuita.
Ihan vilpittömästi onnittelen lumoone-häkkikanalasta paikan lunastaneita.
Quote from: Melbac on 21.05.2021, 10:25:27
Erittäin ikävää maanomistajan kannalta.Noin se ollut jo vuosikymmeniä.
Kaupunki ostaa maata jättömaan hinnalla, kaavoittaa sen uusiksi ja korjaa voitot ? "noin se on mennyt vuosikymmeniä"... no ei ehkä sittenkään.
Lunastusoikeus ei ole automaatti jolla vaan korjataan maat pois maanomistajilta, tosin, sellaiseksi se on muodostumassa.
Missä tapauksessa yksityinen henkilö tai perikunta jne. on voittanut mafian?
https://hommaforum.org/index.php/topic,115348.msg3120623.html#msg3120623
En nyt jaksa hylättyjä caseja kaivella esille, mutta uudenmaan alueeseen liittyen (2019):
QuoteMT: Ministeriön opas neuvoo kuntia tienaamaan lunastuksella – "Pöyristyttävä"
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvostelee suorasanaisesti ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja kuuden kaupungin yhteistä julkaisua, jossa rohkaistaan kuntia käyttämään maanhankinnassa lunastusoikeutta.
– Opas on suorastaan pöyristyttävä, sillä poljetaan maanomistajan oikeudet suohon, Marttila sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle
Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous – tietoa kuntapäättäjille -opas on tehty jo 2009, mutta se löytyy edelleen Kuntaliiton sivuilta.
Kuntapäättäjille tarkoitetussa oppaassa todetaan, että onnistuneessa maanhankinnassa kunta hyödyntää ensisijaisesti vapaaehtoisia keinoja.
Toisaalta opas luettelee esimerkkejä siitä, miten eri kunnat ovat säästäneet miljoonia euroja hankkimalla niin sanottua raakamaata lunastuksen avulla.
Esimerkkinä mainitaan Järvenpään Lepolan asuinalue, joka maksoi kunnalle 0,9 miljoonaa euroa lunastuksessa. Tonttien myyntituloina Järvenpää tienasi nettona 14 miljoonaa. Vapaaehtoisin hankintakeinoin voitto olisi ollut 7 miljoonaa pienempi.
Järvenpään esimerkki on nyt toistumassa Vantaalla, jossa korkein hallinto-oikeus KHO vahvisti äskettäin kaupungin oikeuden lunastaa Saraksen sukutilan maat perikunnalta.
Suvun edustaja on arvioinut, että kaupunki tekee moninkertaisen voiton toimillaan.
MTK:n Marttila arvostelee MT:ssä rankasti lakia, joka sallii lunastukset pakolla. Hän katsoo, että kaupungit saavat käyttää halpaa yksityismaiden lunastusta ansaintatarkoituksessa vastoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja.
Lunastaminen on kova keino ja sen pitäisi olla periaatteessa viimekätinen tapa maanhankintaan. Lunastusta perustellaan sillä, että kunnat voivat hankkia yhteiskuntasuunnittelullisesti tärkeitä maita. Tämä on parhaiten perustelua etenkin teiden ja muiden väylien rakentamisessa.
Ministeriön oppaassa luetellaan parikymmentä muutakin kuntaa, jotka ovat käyttäneet lunastusmenettelyä. Näitä ovat muun muassa Tampere, Pirkkala, Ylöjärvi, Raisio, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä ja Sipoo.
Joskus lunastuksen uhka voi toimia myös keinona jouduttaa maakauppoja, opas neuvoo.
– Espoon vuoden 2006 asuntomessualue (Kauklahdessa) saatiin hankittua vapaaehtoisin kaupoin messujen toteuttamisen vaatimassa aikataulussa sen johdosta, että kaupunki päätti hakea lunastusta alueen saamiseksi suunniteltuun käyttöön.
https://www.luoteis-uusimaa.fi/paikalliset/3475335
eli lunastuksia käytetään täysin harkitusti maanomistajan tuottojen varastamiseen.
edit:
pääsääntöisesti maanomistaja on kusessa kun maata ruvetaan lunastamaan, hylätyt lunastusvaatimukset lienee jossain 10% tienoilla.
Quote from: Titus on 21.05.2021, 10:50:23
Quote from: Melbac on 21.05.2021, 10:25:27
Erittäin ikävää maanomistajan kannalta.Noin se ollut jo vuosikymmeniä.
Kaupunki ostaa maata jättömaan hinnalla, kaavoittaa sen uusiksi ja korjaa voitot ? "noin se on mennyt vuosikymmeniä"... no ei ehkä sittenkään.
Lunastusoikeus ei ole automaatti jolla vaan korjataan maat pois maanomistajilta, tosin, sellaiseksi se on muodostumassa.
No ei se nyt noin ole mennyt.Tossa tainnut olla se että pyydetty ihan poskettomia summia joka on voinut johtaa siihen ettei oltaisi ostettu sitä tonttia vaan etsitty toinen paikka.Kunta voinut pyytää siitä tontista paljon vähemmän siltä ostajalta.Eri kunnat toimii eri tavalla noiden kanssa ja jos on pikkukunta jolla on pienet verotulot niin ne on voineet yrittää tehdä sillä voittoa tasapainottaakseen talouttaan.
/edit
Toi järvenpään tapaus on munkin mielestä väärin.On myös tapauksia jossa on tietoisesti yritetty saada hintaa ylöspäin ja/tai haitata yleistä toimintaa(tyyliin tie on linjattu jotain kautta ja tontin kiertäminen olisi tullut liian kalliiksi) tai kieltäydytty myymästä jolloin toi pakkolunastus on ollut se viimeinen keino joka sen pitäisi olla mun mielestä.Tonttien omistajien kannattaa olla tosta lunastusoikeudesta tietoisia ja asennoitua siihen että siihen voidaan joutua.
Ongelma on aika usein ollut kunnan itsensä aiheuttama: ei suostuta esimerkiksi maatalousmaan tai metsäalueen uudelleen kaavoitukseen: lunastetaan maa: kaavoitetaan se = profit.
Tämän takia rakennusliikkeetkään eivät osta kaavoittamatonta maata johon saattaa tulla kiistaa kunnan kanssa, vaan on helpompi ostaa se sama maa kunnalta jo kaavoitettuna.
Quote from: Titus on 21.05.2021, 13:56:48
Ongelma on aika usein ollut kunnan itsensä aiheuttama: ei suostuta esimerkiksi maatalousmaan tai metsäalueen uudelleen kaavoitukseen: lunastetaan maa: kaavoitetaan se = profit.
Niin eikös se juuri ole sen omistamisen funktio, että voi itse sanella, mitä sille omistamalleen asialle tehdään...
Samaan aikaan se on mielenkiintoista, kuinka taas maaseudun Keskustapitäjissä ei kyetä pakkolunastamaan edes sitä, mikä ihmiselväti olisi ollut aiheellista lunastaa jo 20 vuotta sitten. En tiedä montako ylimääräistä sähläystä ihan valtateitä koskevissa projekteissakin on saanut nähdä, kun yhtä vaivaista puolilahoa taloa ei saada lunastetua. Arvon noususta se ei ainakaan ole kiinni, vaihtoehtoina kun on jäädä joko maantien alle, tai jokatapauskessa tien viereen mottiin, kuin Sulo Wileenin huoltoasema konsanaan.
Kyllä lunastuslaki todellakin tarvitsisi merkittäviä rajauksia ja tarkennuksia, vaan ei pelkästään täysien varkauksien estämiseksi, vaan myös siksi että kaveri kunnanvaltuustossa ei aiheuta tilannetta, jossa koko maakunnan liikenne on sekaisin siksi, että yhdellä sattuu olemaan jokin murju sopivalla paikkaa.
Quote from: Titus on 21.05.2021, 13:56:48
Ongelma on aika usein ollut kunnan itsensä aiheuttama: ei suostuta esimerkiksi maatalousmaan tai metsäalueen uudelleen kaavoitukseen: lunastetaan maa: kaavoitetaan se = profit.
Tämän takia rakennusliikkeetkään eivät osta kaavoittamatonta maata johon saattaa tulla kiistaa kunnan kanssa, vaan on helpompi ostaa se sama maa kunnalta jo kaavoitettuna.
Kuulemani mukaan eräs maanomistaja oli jotain 25 vuotta kunnan hampaissa ja kun kunta ei enää sabotoinut asioita hän teki diilin rakennusyhtiön kanssa. Kunta muutti kaavan ja maanomistaja joutui etukäteen maksamaan kunnalle maan arvon noususta.
Quote from: msm on 21.05.2021, 14:01:25
Quote from: Titus on 21.05.2021, 13:56:48
Ongelma on aika usein ollut kunnan itsensä aiheuttama: ei suostuta esimerkiksi maatalousmaan tai metsäalueen uudelleen kaavoitukseen: lunastetaan maa: kaavoitetaan se = profit.
Niin eikös se juuri ole sen omistamisen funktio, että voi itse sanella, mitä sille omistamalleen asialle tehdään...
Eli se yksityinen omistaja saa itse kaavoittaa sen?
Joo ei toimi noin. Suomessa maan omistajalta on hyvin pitkälti viety pois oikeus päättää, mitä sille omistamalleen asialle tehdään. Paitsi, jos maan omistaja sattuu olemaan kunta.
Quote from: msm on 21.05.2021, 14:01:25
Quote from: Titus on 21.05.2021, 13:56:48
Ongelma on aika usein ollut kunnan itsensä aiheuttama: ei suostuta esimerkiksi maatalousmaan tai metsäalueen uudelleen kaavoitukseen: lunastetaan maa: kaavoitetaan se = profit.
Niin eikös se juuri ole sen omistamisen funktio, että voi itse sanella, mitä sille omistamalleen asialle tehdään...
Nykyisin on vallalla sosialisointi + omaisuuden uudelleenluovutus sillä ohjatussa markkinataloudessa rahaa tekevälle= Profit + ruskeat kirjekuoret päättäjille? :roll:
Quote from: msm on 21.05.2021, 14:01:25
Niin eikös se juuri ole sen omistamisen funktio, että voi itse sanella, mitä sille omistamalleen asialle tehdään...
Tarkoitatko kuntaa vai alkuperäistä maanomistajaa ?
:silakka:
Helsingissä asuu paljon junanuomia ihmisiä jotka äänestävät päättäjiksi muita junantuomia joille kaupunki on jonkinlainen leikkikenttä tai omien mieltymysten koelaboratorio ja joille kaupunki ei ole samalla tasolla kotikaupunki kuin niille jotka ovat kaupungissa syntyneet ja koko ikänsä asuneet.
Quote from: Melbac on 21.05.2021, 10:17:00
Itsehän en vuokraisi tosta mitään mutta se on vain mun mielipide.Sillan perustat on vielä kai rikki paalutusten vuoksi eli uusi tulee jos vanhoja ei saada korjattua.Erittäin v*ttumaista asua alueella jossa koko ajan rakennetaan.Metro ja itäväylä vielä vieressä.Ajan kanssa alkaa varmasti rassaamaan jos esim heräät yöllä siihen että siinä ajetaan pillit päällä ohi.Hyvin sekava kokonaisuus toi redikin.
Se riippuu pitkälti siitä mistä tykkää. Asun itse vastaavassa paikassa jossa noin 150 liikettä on kerrostaloasunnon ovelta viiden minuutin kävelyetäisyydellä, suurin osa vain muutaman metrin ulkona kävelyn päässä. Alakerrassa on myös yksi maan suurimmista parkkiluolastoista, linja-autoasema ja metroasema, ja naapureina lähinnä varakkaita eläkeläisiä. Rakennustoiminta naapurustossa jatkuu varmasti vielä vuosia, mutta se ei ole haitannut vaikka töitä on tullut tehtyä kotoa viimeinen vuosi.
Nämä asiat riippuvat kovasti omista preferensseistä. Ei näissä asunnoissa intressiryhmä ole se joka vihaa kaupunkiasumista yli kaiken vaan ne jotka pitävät siitä. Ei ole mitenkään välttämätöntä olla mielenvikainen pitääkseen positiivisena asiana sitä että tarpeen tullen saa alakerrasta lähes kaiken mitä keksii tarvita ja satoja liikkeitä lisää on saavutettavissa esim. metrolla laittamatta edes talvella takkia päälle.
Sijainti voi vaikuttaa hyvin pienilläkin etäisyyksillä. Asuin aiemmin hiukan alle kilometrin päässä nykyisestä asunnostani, ja koin asioiden olevan kaukana tai hankalia. Se että peruspalvelut, liikenneyhteydet ja parkkiluolat ovat käytännössä asunnon kanssa samassa rakennuskompleksissa on asia josta moni on mielestäni aivan ymmärrettävästi valmis maksamaan.
Quote from: Melbac on 21.05.2021, 10:17:00
QuoteTeksti Matti Remes
Kuvat Anni Koponen, Lauri Rotko
Lumo One -kodeissa eletään kaikkien palvelujen keskellä – tai oikeastaan yläpuolella. Pilvenpiirtäjästä pääsee hissillä kauppakeskukseen ja metroon, ja muutkin palvelut löytyvät läheltä. Sijainnin kruunaavat meri ja erinomaiset ulkoilumahdollisuudet.
Syksyllä 2022 Helsingin Kalasatamaan valmistuva Lumo One -pilvenpiirtäjä on ainutlaatuinen rakennus, ja niin ovat sen välittömästä läheisyydestä löytyvät palvelutkin.
– Helppoon, vaivattomaan ja pitkäaikaiseen asumiseen kuuluu oleellisesti, että arjessa tarvittavat palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Jos kellään, niin Lumo One -asukkailla tämä toteutuu täydellisesti, Lumo-kotien myyntijohtaja Ville Kilpi sanoo.
[...]
– Lumo One -asukkaat voivat seurata Suvilahden tapahtumia omasta ikkunastaan, Kilpi sanoo.
Yhteisöllisyys korostuu myös pilvenpiirtäjän yhteisissä asukastiloissa. Esimerkiksi ylimmän kerroksen klubitilassa ja sen hulppealla terassilla voi ihailla kirkkaalla säällä jopa 41 kilometrin päähän ulottuvia merellisiä maisemia.
https://lumo.fi/asuminen/lumo-one-kotien-asukkailla-kaikki-on-kaden-ulottuvilla/
Kun yritin päästä asuntoa vuokraamaan:
Palvelussa tapahtui virhe.
Olemme pahoillamme ja korjaamme tilanteen pikimmiten.
Asiasta on lähetetty tieto ylläpidolle.
Etusivulle
An error has occurred, but we'll fix it as soon as we can.
The maintainers have been informed.
To front page
Itsehän en vuokraisi tosta mitään mutta se on vain mun mielipide.Sillan perustat on vielä kai rikki paalutusten vuoksi eli uusi tulee jos vanhoja ei saada korjattua.Erittäin v*ttumaista asua alueella jossa koko ajan rakennetaan.Metro ja itäväylä vielä vieressä.Ajan kanssa alkaa varmasti rassaamaan jos esim heräät yöllä siihen että siinä ajetaan pillit päällä ohi.Hyvin sekava kokonaisuus toi redikin.
Hieno video:
https://youtu.be/CEr5SuaBVZQ
^ käynee kuten Vuosaaren Cirrukselle, toteutus on "vähän" eri kuin mitä suunniteltiin. Kuten käynyt aika monelle muullekkin keskustan uusrakennukselle.
Havainnekuva todellisuudesta ;D :
Nyt kun autot on saatu häädettyä Hgin keskustasta, niin on junien vuoro. Ei tietty heti, mutta pikkuhiljaa...
Pasilan vanhoista veturitalleista voi tulla uusi kulttuurialue Helsinkiin: Öisiä keikkoja, puistoalue pilvenpiirtäjien naapuriin
QuoteHelsinki suunnittelee Veturitallinpihasta puistomaista aluetta kulttuuritapahtumille ja oleskeluun.
KESKI-PASILAN Veturitallinpihasta suunnitellaan pasilalaisten yhteistä takapihaa. Helsingin kaupunki pyytää parhaillaan ihmisiltä kommentteja ja ideoita alueen tuleviin suunnitelmiin. Junaliikenteen tarvitsemaa tilaa alueelta halutaan merkittävästi supistaa nykyisestä. Radan varressa oleva uusi veturitalli säilyy suljettuna alueena, mutta muuten alueesta halutaan kaikille avointa tilaa ja puistoa.
Alustavissa suunnitelmissa aluetta kuvaillaan sanalla kaupunginosapiha, jonka pitäisi sopia liikuntaan, leikkimiseen, grillaamiseen ja yleiseen oleiluun. Alueelle suunnitellaan myös erilaisia tapahtumia ja myös myöhään jatkuvia konsertteja.
Aluetta luvataan suunnitella niin, että yhteys sen kulttuurihistoriaan säilyy.
Veturitien vanhasta hallista voisi tulla yksi keikkapaikka, rakennuksen katosta suunnitellaan viherkattoa. Alustavissa suunnitelmissa väläytellään tiloja luovalle työlle, harrastamiseen ja ravintoloille. Hallin reunasta nousee ramppi radan ylittävälle sillalle. Nordenskiöldinkadun yli kevyt liikenne pääsee siltaa pitkin, Triplaan ja Pasilan asemalle on yhteys pilvenpiirtäjien kautta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007997499.html
Niin, eihän tuossa paljoa olisi ympärillä asuntoja joihin kantautuisi nämä "myöhään jatkuvat konsertit"... Vastaava aluehan on niinkin kaukana kuin muutaman sadan metrin päässä Konepajan alueella jonka kehitys on tyssännyt milloin mihinkin riitaan.
Eli tyypillinen vihvasprojekti, edellinen kusee, niin tehdään seuraava samanlaiseksi, mutta vielä päättömämmäksi. Ehkä se kaupunginosayhteisöllisyys toteutetaan
tällä kertaa oikein... (tähän se
oikea kommunismi-vitsi)
Miettikää sitä porukkaa jolle maksetaan tällaisten ideoiden kanssa puuhastelusta... olisiko kivaa hommaa niinq vaa jutskaa ja miettii kaikkee kivaa? Et niinq kehittäs kaapunkia...
Niinno, mikäpä nykyään olisi este rakentamiselle, toisen maat tai liito-oravat = no problem !
KORKEIN hallinto-oikeus (KHO) antaa Espoolle mahdollisuuden rakentaa asuntoja liito-orava-alueelle Matinkylän metroaseman tuntumassa Suomenlahdentien varressa.
QuoteKHO pyörsi vuosikirjapäätöksessään Helsingin hallinto-oikeuden tuomion, joka oli rakentamiselle kielteinen.
Seurauksena häviää seitsemän liito-oravien kolopuuta ja tutkitusta lisääntymis- ja levähdysalueesta puolet eli runsaat kaksi hehtaaria.
Rakennussuunnitelmista olivat valittaneet Espoon ympäristönsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
RAKENNETTAVAKSI tarkoitettu kortteli sijaitsee runsaan 700 metrin päässä metroasemasta. Espoon kaupunki perusteli rakentamista sillä, ettei Matinkylän aseman läheisyyteen voinut toteuttaa tarkoituksenmukaista määrää asuntoja muilla tavoin.
KHO arvioi, että länsimetro on merkittävä joukkoliikenneyhteys. Tiistinlaakson alue Suomenlahdentien varressa oli ainoa merkittävä täydennysrakentamiskohde, joka liittyi metroaseman ympäristöön rakentuvan aluekeskuksen kehittämiseen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (mal) valtio ohjasi aikanaan varoja länsimetron rakentamiseen, ja Espoo sitoutui kaavoittamaan lisää asuntoja.
KHO katsoo, että asuntojen rakentaminen jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta on edullisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007997689.html
Tämä on sitä parempaa vihreää ja kestävää kaupunkisuunnittelua jossa luonto ja eläimet tuhotaan ihmisten tieltä. Oliko tämä kaupunkien laajeneminen luonnon kustannuksella se mistä marin puhui kun aasinsiltaili koronaa ja ilmastonmuutosta ?
:-X
^ Niitä perkeleen siipioravia on täältä tuonne Japaniin asti koko väli täynnä. Lajilla ei ole mitään ongelmia selviytymisensä kanssa. Etelä-Espoossa ei liene puustoista paikkaa jossa olisi yli kilometriä liito-oravan pesintäalueelle.
Niin liito-oravat kuin valkoposkihanhetkin ovat puhtaasti poliittisesti, vieläpä Vihreiden miellyttämisen myötä saatuja ongelmia...
^
Totta. Suomessa on kohtaa vähemmän variksia kuin liito-oravia. Viittasin tuolla niiden aiempaan ehdottomaan koskemattomuuteen jolla estettiin milloin minkäkin rakentaminen.
Esim erääseen moottoritiehen rakennettiin tunnelit, ettei liito-oravat häiriinny...
Quote from: foobar on 23.05.2021, 17:10:20
Quote from: Melbac on 21.05.2021, 10:17:00
Itsehän en vuokraisi tosta mitään mutta se on vain mun mielipide.Sillan perustat on vielä kai rikki paalutusten vuoksi eli uusi tulee jos vanhoja ei saada korjattua.Erittäin v*ttumaista asua alueella jossa koko ajan rakennetaan.Metro ja itäväylä vielä vieressä.Ajan kanssa alkaa varmasti rassaamaan jos esim heräät yöllä siihen että siinä ajetaan pillit päällä ohi.Hyvin sekava kokonaisuus toi redikin.
Se riippuu pitkälti siitä mistä tykkää. Asun itse vastaavassa paikassa jossa noin 150 liikettä on kerrostaloasunnon ovelta viiden minuutin kävelyetäisyydellä, suurin osa vain muutaman metrin ulkona kävelyn päässä. Alakerrassa on myös yksi maan suurimmista parkkiluolastoista, linja-autoasema ja metroasema, ja naapureina lähinnä varakkaita eläkeläisiä. Rakennustoiminta naapurustossa jatkuu varmasti vielä vuosia, mutta se ei ole haitannut vaikka töitä on tullut tehtyä kotoa viimeinen vuosi.
Nämä asiat riippuvat kovasti omista preferensseistä. Ei näissä asunnoissa intressiryhmä ole se joka vihaa kaupunkiasumista yli kaiken vaan ne jotka pitävät siitä. Ei ole mitenkään välttämätöntä olla mielenvikainen pitääkseen positiivisena asiana sitä että tarpeen tullen saa alakerrasta lähes kaiken mitä keksii tarvita ja satoja liikkeitä lisää on saavutettavissa esim. metrolla laittamatta edes talvella takkia päälle.
Sijainti voi vaikuttaa hyvin pienilläkin etäisyyksillä. Asuin aiemmin hiukan alle kilometrin päässä nykyisestä asunnostani, ja koin asioiden olevan kaukana tai hankalia. Se että peruspalvelut, liikenneyhteydet ja parkkiluolat ovat käytännössä asunnon kanssa samassa rakennuskompleksissa on asia josta moni on mielestäni aivan ymmärrettävästi valmis maksamaan.
Kuka tässä on mistään kaupunkiasumisen vihaamisesta puhunut,omasta mielestä huono paikka/redi on sekava/vieressä vilkas pääväylä ja metro alakerrassa sekä vieressä monta raksaa ja taitaa olla pari nosturiakin yms mutta jokainen saa käyttää omat ja pankin rahat miten haluaa.Taidat olla ammatiltas joku kiinteistövälittäjä kun kirjoitus vaikuttaa sellaiselta.:D
/edit
Itsehän en kauheasti arvosta vanhaa satamaa jonka vieressä on wanha jätteidenpolttolaitos(kierrätyskeskus tms nykyään) jonka vieressä on sitten joku romuttamo.
^ Pankin rahoja tuskin tarvitsee tai voikaan käyttää kun kyseessä on kokonaan vuokra-asunnoista koostuva torni.
Ei sinällään, en minäkään Kalasatamasta asuntoa hankkisi. Silti yksisilmäinen ongelmien silmäily ei ole tilanteen koko kuva.
Quote from: Melbac on 24.05.2021, 12:53:08
/edit
Itsehän en kauheasti arvosta vanhaa satamaa jonka vieressä on wanha jätteidenpolttolaitos(kierrätyskeskus tms nykyään) jonka vieressä on sitten joku romuttamo.
Tämä mainittu alue on menossa seuraavaksi lihoiksi, eli asuntorakentamiseen:
Quote
KALASATAMAN rakentaminen etenee pohjoisosiin. Helsinki on alkanut suunnitella Hermanninrannan aluetta, jonne suunnitellaan asuntoja noin 5 000 ihmiselle. Alue rakentuu Hermannin rantatien ja tulevan Hermannin rantapuiston väliin.
juttu linkkeineen:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007989394.html
edit: ei täsmälleen sama alue, mutta samaa aluetta...
Quote from: foobar on 24.05.2021, 12:13:04
^ Niitä perkeleen siipioravia on täältä tuonne Japaniin asti koko väli täynnä. Lajilla ei ole mitään ongelmia selviytymisensä kanssa. Etelä-Espoossa ei liene puustoista paikkaa jossa olisi yli kilometriä liito-oravan pesintäalueelle.
Niin liito-oravat kuin valkoposkihanhetkin ovat puhtaasti poliittisesti, vieläpä Vihreiden miellyttämisen myötä saatuja ongelmia...
Niitten molenpienhan piti olla Pyhiä Eläimiä, Liito-Oravien vielä niitä Kaikkein Pyhinpiä. Ja nyt Liito-Oravilla ei olekaan mitään väliä. Lapsenuskoni on petetty. Sama kuin Ev-lut kirkkomme piispat julistaisivat ettei Jumalaa ole olemassa.
Jälleen lähtee kaistoja. Pasilan ja Itäväylän välinen Teollisuuskatu, joka laajennettiin 2+2-kaistaiseksi n. 10 vuotta sitten, muutetaan nyt "ydinkeskustan jatkeeksi" ja "eläväksi katutilaksi". Kuinkas muutenkaan, autoilta lähtee tältä kantakaupungin pohjoisosan tärkeimmältä läpiajoväylältä yksi kaista (2+1), ja tilalle tulee pyörätietä.
Rambollin selvityksessä todetaan, että kaistan poistamisen jälkeen Pasilan suunnan aamuliikenne jonoutunut Sturenkadun sillan itäpuolelta asti (eli liikenne seisoo yli kilometrin matkalla).
Samalla puretaan Junatien silta Kalasatamasta, rakennetaan Itäväylän ja Sörnäisten rantatien risteykseen monihaarainen liikennevaloristeys ja poistetaan kaistoja näiltä kaikilta kaduilta.
Jatkossa Itäväylän suunnasta keskustaan ajettaessa pääsee 4 kaistan sijasta vain yhtä liikennevalojen takana olevaa vasemmalle kääntyvien kaistaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa 26.5.2021.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-05-25_Kylk_18_El
Quote from: uuninpankko on 24.05.2021, 23:12:56
Jälleen lähtee kaistoja. Pasilan ja Itäväylän välinen Teollisuuskatu, joka laajennettiin 2+2-kaistaiseksi n. 10 vuotta sitten, muutetaan nyt "ydinkeskustan jatkeeksi" ja "eläväksi katutilaksi". Kuinkas muutenkaan, autoilta lähtee tältä kantakaupungin pohjoisosan tärkeimmältä läpiajoväylältä yksi kaista (2+1), ja tilalle tulee pyörätietä.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa 26.5.2021.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-05-25_Kylk_18_El
Minkään konttorin ei kannata olla Vallilaa/Sörnäistä etelämpänä, kun työmatka autolla pohjoisesta ruuhka-aikoina pitenee parin kilometrin matkalla puoli tuntia. Siitä tulee parin työpäivän aika jo kuukaudessa yhdelle työntekijälle. Nouseekohan tämä raja vielä pohjoisemmaksi lähivuosina, kun seudulle on tullut paljon suuryritysten pääkonttoreita viime vuosikymmeninä; kun on bisnestä ja toimeliaisuutta, sitä pitää jotenkin sabotoida.
Autokaistojen likvidointi ei levitä pyöräteitä muualla lähiöissä, missä ne ovat yleensä 80-luvun tasolla, eli täysin riittämättömiä vihreiden (kai) haaveilemiin pyöräilijämääriin. Kevyen liikenteen väylien lisääntynyt käyttö on ollut selvästi nähtävissä korona-aikaan.
Alle kolmen viikon päästä saamme tietää että onko tämä sitä mitä helsinkiläiset oikeasti haluavat. Minusta tuntuu että kyllä tämä on juuri sitä.
Quote from: -PPT- on 24.05.2021, 23:55:54
Alle kolmen viikon päästä saamme tietää että onko tämä sitä mitä helsinkiläiset oikeasti haluavat. Minusta tuntuu että kyllä tämä on juuri sitä.
Muualta tulleet äänestäneet noi tonne päättämään näitä idiottimaisia juttu.Älä syytä "helsinkiläisiä" koska jos ne olisi tuolla päättämässä niin noi väylät pyhitettäisiin autoille eikä pyörillä olisi sinne mitään asiaa.Vihreiden idiotismista kertoo hyvin se niiden tempaus pistää zilin puskuriin vihreät julisteen ja käyttää sitä saunana sekä ajaa se jonnekkin hiekkarannalle.Ketään noista ei ole tainnut käydä armeijaa eikä ole tajunnut millaisen kuvan se antaa puolueesta.:D
Quote from: Titus on 24.05.2021, 11:34:30
Niinno, mikäpä nykyään olisi este rakentamiselle, toisen maat tai liito-oravat = no problem !
KORKEIN hallinto-oikeus (KHO) antaa Espoolle mahdollisuuden rakentaa asuntoja liito-orava-alueelle Matinkylän metroaseman tuntumassa Suomenlahdentien varressa.
Quote
(...)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007997689.html
Tämä on sitä parempaa vihreää ja kestävää kaupunkisuunnittelua jossa luonto ja eläimet tuhotaan ihmisten tieltä. Oliko tämä kaupunkien laajeneminen luonnon kustannuksella se mistä marin puhui kun aasinsiltaili koronaa ja ilmastonmuutosta ?
:-X
Tämä oli yksi niitä mieltäkuohuttavia aiheita, joihin Hesari sallii kommentoinnin ainoastaan omalla nimellä. Yksikään lukija ei tosin ole tähän mennessä vielä kommentoinut.
Quote from: l'uomo normale on 24.05.2021, 23:26:36
Autokaistojen likvidointi ei levitä pyöräteitä muualla lähiöissä, missä ne ovat yleensä 80-luvun tasolla, eli täysin riittämättömiä vihreiden (kai) haaveilemiin pyöräilijämääriin. Kevyen liikenteen väylien lisääntynyt käyttö on ollut selvästi nähtävissä korona-aikaan.
Pyöräily on vihreille vain tekosyy. Ennen autojen päästöt olivat ongelma vihreille; nyt kun autojen päästöjä on (onneksi) saatu laskemaan, niin nyt autot ovatkin ongelma vihreille.
Pyöräilijänä mieluummin äänestän persuja, vaikka en persu olekaan. Persuilla, sisäisistä ongelmistaan huolimatta, on ympäristöpolitiikassaan logiikkaa mukana.
Quote from: l'uomo normale on 25.05.2021, 00:26:19
Yksikään lukija ei tosin ole tähän mennessä vielä kommentoinut.
tai on mutta... you know Vastuullinen Journalismi. Oma kommentti omalla nimellä ei mennyt läpi kun yritin tätä marinin aasinsiltaa kommentoida...
Savi- ja täyttömaalle rakentamisesta:
PAIKALLISET 11:45
QuotePuistoon ilmestyi kuoppia Arabianrannassa – kaupunki: maanpainumat eivät koske asuintontteja
Arabian rantapuiston nurmialueelle on syntynyt kuoppia, jotka johtuvat alueelle tyypillisestä maan painumisesta. Kuopille tehdään pikapaikkausta, ja kaupunki selvittää tarvittavia jatkotoimenpiteitä painumista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Arabianrannan puisto on perustettu täyttömaalle, ja jo puistoa suunniteltaessa on tiedetty, että maa tulee painumaan ja nurmialueelle syntyy epätasaista painumista.
Maanpainumaa esiintyy vain rantapuistossa. Kaupunki kertoo, että läheisten asuinalueiden tontit sijaitsevat korkeammalla kuin ranta-alueet, ja asuinalue on paalutettu.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4157731
Tuohon paaluttamiseen lisäisin, että osa taloista, esim ne ensimmäiset loftit, on rakennettu saven päälle ja kun puolivalmis elementtitalo kallistui/vinoontui rakenteistaan, niin sitä paalutettiin jälkikäteen ja raksa taisi myöhästyä puolitoista vuotta. Talon purkaminen kokonaan oli enemmän kuin lähellä, mutta rakennuttaja otti riskin ja paalutti alle. (jos muistan oikein, niin alkuperäinen pääurakoitsija meni konkkaan ja joku jatkoi tilalla)
Vain osa taloista on ylempänä ja merenrantaa lähempänä olevat talot on samanlaisen maan päällä kuin puistotkin. Osa alueen taloista on edelleen paaluttamatta ja luonnollisesti ympäröivä puisto- ja katualue on samanlaisen saven ja joutomaan ( = pistemäisiä ongelmajätekohtia ) päällä mitä Kalasataman alueelta kuljetettiin pois satojen miljoonien eurojen edestä.
Tuo "ei koske asuintontteja" = koskee, mutta ei vielä 8)
Mitähän Espoon kaupunki tällä tarkoittaa?
[tweet]1395621881009614855[/tweet]
https://twitter.com/zebunski/status/1395621881009614855
https://www.hs.fi/kaupunki/
"asuntosijoittaja vinkkaa sijoituskohteista"
"nyt kannattaa ostaa asunto täältä"
Kovasti yrittävät nyt myydä kämppiä kun jokerirata valmistuu yms.Itse epäilen ettei porukka osta noita ylihinnoiteltuja kämppiä.Taitaa alkaa ostajat olla olla vähissä lehtijuttujen perusteella.
/offtopic
Noi kyllä pyytää ihan älyttömiä hintoja noista ja sama juttu vuokrissa että pyydetään uusien kämppien hintoja huonoista ja vanhoista asunnoista.Ei vanhasta p*skasta saa uutta vaikka kuinka maalaisi seiniä ja vaihtaisi keittiökalusteet sekä uusisi wc:n.Vuokra vaan nousee sellaiseksi ettei kukaan sitä halua maksaa pienestä ahtaasta kämpästä vaikka kalusteet olisikin uusia.Toi jokerirata nostaa vuokrien hintoja/kämppien hintoja ihan varmasti ja ton varrella aletaan luulla että asutaan keskustassa kun ratikkakin menee vieressä ja hintapyynnöt on sitten sen mukaisia.:D
/edit
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4162328
"Kysyntä ei riittänyt: Omistusasunnot muutetaan 47 asunnon vuokrataloksi Kivistössä – Kivistölaisten harras toive toteutumassa ensi vuonna"
Quote from: Melbac on 29.05.2021, 06:39:55
https://www.hs.fi/kaupunki/
"asuntosijoittaja vinkkaa sijoituskohteista"
"nyt kannattaa ostaa asunto täältä"
Kovasti yrittävät nyt myydä kämppiä kun jokerirata valmistuu yms.Itse epäilen ettei porukka osta noita ylihinnoiteltuja kämppiä.Taitaa alkaa ostajat olla olla vähissä lehtijuttujen perusteella.
/offtopic
Noi kyllä pyytää ihan älyttömiä hintoja noista ja sama juttu vuokrissa että pyydetään uusien kämppien hintoja huonoista ja vanhoista asunnoista.Ei vanhasta p*skasta saa uutta vaikka kuinka maalaisi seiniä ja vaihtaisi keittiökalusteet sekä uusisi wc:n.Vuokra vaan nousee sellaiseksi ettei kukaan sitä halua maksaa pienestä ahtaasta kämpästä vaikka kalusteet olisikin uusia.Toi jokerirata nostaa vuokrien hintoja/kämppien hintoja ihan varmasti ja ton varrella aletaan luulla että asutaan keskustassa kun ratikkakin menee vieressä ja hintapyynnöt on sitten sen mukaisia.:D
/edit
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4162328
"Kysyntä ei riittänyt: Omistusasunnot muutetaan 47 asunnon vuokrataloksi Kivistössä – Kivistölaisten harras toive toteutumassa ensi vuonna"
Siinä vaiheessa kun valtamediassa aletaan "vinkkaamaan sijoituskohteista", niin laittaa kyllä epäilyttämään. Luultavasti fiksummat sijoittajat ostavat asunnot ehkä vuosi-pari ennen kuin Raide-Jokeri mainostus alkaa, kun moni ei näet seuraa kaupunkisuunnittelua. Saa tällöin asunnon halvemmalla. Luultavasti samainen sijoittaja myös vähän miettii asioita pidemmälle.
Ilmeisesti Sanomissa pidetään lukijakuntaa edelleenkin täysinä idiootteina.
Kallan:
QuoteEnnen autojen päästöt olivat ongelma vihreille; nyt kun autojen päästöjä on (onneksi) saatu laskemaan, niin nyt autot ovatkin ongelma vihreille.
Vihreät vastustaisivat autoja, vaikka ne puhdistaisivat ilmaa. ( Itse asiassa Toyotan uusi vetyauto Mirai puhdistaakin paikallista ilmaa ).
Viherkommunistit ovat käyttäneet saasteita vain tekosyynä vastustaa autoilua. Todellinen syy autoilun demonisoimiseen on siinä, että autoilu edustaa vapauksia ja individualismia, kun taas viherkommunistinen ideologia perustuu rajoituksille ja kollektivismille.
Viherkommunistien ihanneyhteiskunta on sellainen, missä on vain yksi, koko Maapallon käsittävä valtio ja tuo valtio hallitsee kaikkea miljardien ihmisten elämässä. Siinä yhteiskunnassa ihminen on vain lihasta tehty robotti, joka suurina massoina kulkee suorissa riveissä sinne, minne the Systeemi käskee ja keinoilla, mitkä the Systeemi on määrännyt. Siihen maailmaan ei kuulu yksityisautoilu, koska se rikkoo the Systeemin valtaa: silloinhan ihminen voi ajaa, minne haluaa ja koska haluaa. Sellainen ei käy. Ihmiset pitää pakata juniin, busseihin ja metroihin, missä he istuvat kuin kasvottomat, pikku ötökät vailla mahdollisuutta tehdä mitään ilman the Systeemin lupaa.
Samasta syystä viherkommunistit vastustavat omakotitaloja. Heille on pöyristyttävä ajatus, että yksittäinen ihminen voisi päättää kaikesta omassa talossaan. Viherkommunistin mielestä ihmisen pitää aina olla alisteinen kollektiiville ja the Systeemille. Kellään ei voi olla oikeutta päättää omista asioistaan, koska the Systeemi aina tietää parhaiten ja koska the Systeemi suojelee meitä kaikkia ja on tasa-arvoinen.
Tässä ei ole kyse saasteista.
Kyse on holhouksesta, tasapäistämisestä, kommunismista, orwelliaanisesta totalitarismista ja kollektivismista, joka on noussut sotaan ihmisyyttä, individualismia, demokratiaa, vapaata tahtoa ja moninaisuutta vastaan.
1. Mikko Paunio Kuntavaalit 2021 -
Kauhistuttavan väärää vihreää energiapolitiikkaa Helsingissähttps://www.youtube.com/watch?v=EEcAbasWg64
https://hommaforum.org/index.php/topic,131864.msg3311694.html#msg3311694
Quote from: Mikko PaunioVuosi sitten helmikuussa vihreästi ajatteleva Jan Vapaavuori surkuttelee Helsingin Uutisissa uutta Vuosaaren biovoimalaa todeten ison metsähakelaitoksen olevan monella tapaa onneton asia. Häntä säestää Helsingin Energian hallituksen vihreä puheenjohtaja Osmo Soininvaara, joka ei näe mitään hyvää uudessa vihreiden päätösten myötä rakennetussa biovoimalassa.
Mitä ihmettä? Bioenergianhan piti taata auvoinen vihreä Helsinki hiilineutraalisuuksineen. Viisitoista vuotta sitten vihreät ajoivat bioenergiaa kuin käärmettä pyssyyn ja aikaansaivat Helsingin valtuustossa onnettomat päätökset, joita nyt sitten Jan Vapaavuori ja Osmo Soininvaara surkuttelevat. Nyt nämä herrat kuumeisesti miettivät, miten väärän vihreän päätöksen kanssa voi elää niin, että tällaisia Vuosaaren laitoksia ei enää rakennettaisi.
Miksi Helsinki teki tämän luonnon ja talouden kannalta onnettoman bioenergiapäätöksen? Selitys on yksinkertainen:
Vihreä ajattelu ei ole loogista eikä se perustu lukujen ymmärrykseen. Vihreä ajattelu perustuu mielikuviin ja huonosti harkittuihin ideoihin. Siitä maksetaan nyt kovaa hintaa monella eri rintamalla, eikä väärä vihreä energialinjaus ole yksittäistapaus.
Quote from: Lalli IsoTalo on 29.05.2021, 09:55:17
2. Mikko Paunio Kuntavaalit 2021 - Kauhistuttavan väärää vihreää jätepolitiikkaa Helsingissä
https://www.youtube.com/watch?v=3tLvtupoSkk
"Meitä on patistettu vihreän joukkoviestinnän avulla erilliskeräämään jätteitämme, koska vihreän opin mukaan meidän täytyy kierrättää hupenevia luonnonvaroja. Tämä johtaa vihreiden mukaan suuriin säästöihin. Asia on kuitenkin päinvastoin.
Juuri mikään muu kuin korkeaenergeettiset jakeet kuten metallit on vaikea saada kiertämään ilman suuria rahallisia ja energiapanoksia ja ympäristöhaittoja. Jopa paperin kierrätys vaatii paljon rahaa ja se aiheuttaa ympäristöpäästöjä. Tästä huolimatta paperi kiertää vain korkeintaan muutaman kerran johtuen kuitulaadun heikkenemisestä. Paperin kierrätys aiheuttaa mm. siistauslaitoksista suuret vesistöihin kohdistuvat mikromuovipäästöt.
Biojätteiden erilliskeräys on sitten aivan oma lukunsa. Ensin biojätteiden erilliskeräystä varten rakennettiin toimimattomat paljon sähköä syövät ja haisevat aerobiset kompostorit, joiden lopputuote eli likainen epäkypsä komposti vaatii taivasalla erinomaisen haisevan kypsytyksen. Lopulta noin ehkä 400 euroa tonnilta maksava komposti myydään yhdellä eurolla tonni jatkojalostukseen. Jatkojalostaja saa siitä ehkä 15 euroa tonnilta, kun se myydään "Kekkilän" multana. Sitten rakennettiin Turvatekniikan keskuksen mukaan räjähtelevät biokaasulaitokset.
Kirjoitin vuonna 2018 raportin jätemuovin dumppauksesta kehitysmaihin ja Kiinaan, joka julkaistiin Lontoossa. Se sai valtavaa maailmanlaajuista huomiota. Siinä paljastin, että kehittyneet maat veivät Kiinaan lopulta 106 miljoonaa tonnia jätemuovia, joka poltettiin tai sysättiin maailman meriin. Kymmenen kuukautta myöhemmin maat sopivat, että kehittyneet maat eivät saa viedä erilliskerättyä muovia enää 2022 alusta lähtien kehitysmaihin.
Nyt meille on valheellisesti mm. Yleisradion taholta uskoteltu, että muovia voidaan kierrättää ja me saamme nykyisen Sitran yliasiamiehen ja entisen komissaarin Jyrki Kataisen ehdottaman ja Euroopan Parlamentin ja ministerineuvoston hyväksymän kiertotalouspaketin myötä järjettömät erilliskeräysvelvoitteet ympäristöhaittoineen ja rahanmenoineen. Kotitalouksista kerätään EU:n määräämänä jopa kuusi eri jaetta erilaisia jätteitä, jotka olisi ollut järkevää viedä yksinkertaisesti Vantaan polttolaitoksen tapaisiin laitoksiin, josta saadaan lämpöä ja sähköä ja metallitkin kerättyä kierrätykseen.
Emme voi tehdä paljoakaan kunnallispoliittisilla päätöksillä hallitaksemme vihreän kiertotalouden mukanaan tuomaa jätemaksujen nousua ja ympäristöhaittoja. Ainoa keino korjata kärjistyvä tilanne on joko erota EU:sta tai vaatia EU:ta lopettamaan haitalliset vihreät politiikat.
Mitä siis pitäisi tehdä? Mikä on ratkaisu?
Lyhyellä tähtäyksellä ei ole hyviä vaihtoehtoja, muita kuin tietoisuuden edistäminen siitä, että vihreä jätepolitiikka on resursseja syövää. Ei siis kestävää kehitystä, ja ympäristölle erittäin haitallista."
Mikko Paunio - Keskustatunneli ja muu lapasesta lähtenyt kaupunkisuunnitteluhttps://www.youtube.com/watch?v=saHcPPMwcl4
QuoteNiin kauan kuin muistan, Keskustatunneli on ollut esillä kunnallispoliittisessa keskustelussa. Sitä yritettiin 1980-luvulla runnoa demarien ja kokoomuksen yhteistyöllä, mutta nouseva vihreys esti tämän Helsingille ja sen toimivuudelle tärkeän liikenneratkaisun. Keskustatunnelilla olisi voitu ohjata nyt turhaan keskustaan ohjautuvaa liikennettä maan alle ja mm. vähentää maanpäällistä raskaan liikenteen volyymiä, jolla huolletaan keskustan liikkeitä ja kiinteistöjä.
Jälleen kerran syyt vastustukseen olivat energia- ja jätehuollon tapaan pelkästään mielikuviin pohjautuvia tai ehkä perimmältään perustuivat siihen, että vihreät haluavat päästä autoista kokonaan eroon. Vihreät ovat vastustaneet teitä, koska ne lisäävät autojen määrää. Jos meillä olisi nyt Keskustatunneli, olisi Helsingin keskustaa helpompi pitää elävänä ja Stockmannitkin pysyisivät kenties pystyssä.
Nyt vihreät unelmoivat jomman kumman Esplanadeista muutettavan kävelykaduksi. Siihen olisi varmaan mahdollisuuksia, jos keskustaan ohjautuvat liikennevirrat olisivat pienempiä.
Keskustatunnelin torppaus ei ole ainoa vihreän kaupunkisuunnittelun kukkanen. Niitä riittää:
- Kruunuvuorenrannan äärettömän kallis silta,
- kaupunkibulevardit,
- Malmin lentokentän sulkeminen,
- kaiken liikenteen sysääminen raiteille,
- pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, joka johtaa vääjäämättä siihen, että Keskuspuistoa joudutaan nakertamaan ja kaupunkimelua on vaikeampi torjua kuin että sallittaisiin asutuksen ja taloudellisten aktiviteettien jakaantuvan laajemmalle alueelle.
Kun uusia alueita on kaavoitettu Helsingin ranta-alueille on tehty tietoisia päätöksiä mm. että autoille ei varata parkkipaikkoja aivan tarkoituksellisesti tai sitten on kunnallisilla päätöksillä tehty erittäin kalliita jätehuollon perusratkaisuja, joita ei edes nykylainsäädäntö tunne. Tässä viittaan mm. Sompasaaren, Länsi-Pasilan ja Jätkäsaaren jätteiden put-kikeräykseen, jossa ei ole päätä eikä häntää. Jälleen vain mielikuva kiertotaloudesta on siivittänyt virheellisiä päätöksiä, joita valtalehdistö erityisesti Helsingin Sanomat on aktiivisesti tukenut.
Mitä siis pitäisi tehdä? Mikä on ratkaisu?
1. Helsingin valtuustoon tarvitaan Vihreät haastava koalitio, jotta järkevää yhdyskuntarakennetta voidaan edistää.
2. Pelastetaan elävä keskusta ja rakennetaan keskustatunneli Kruunuvuorenrannan sillan sijaan.
Mikko Paunio – Machiavellististä vihreää kaupunkipolitiikkaa Helsingissähttps://www.youtube.com/watch?v=ei2FJhRYfV8
QuoteTämä on tosi kertomus. Se on kertomus siitä, kuinka jouduin virkamiehenä kulkemaan Helsingin kaupungin kanslian, oman ministeriöni ja pääministerin kanslian väliä valmistellessani lausuntoa, joka lopulta turvasi sen, että Vuosaaren satama saatiin rakennettua.
Tämä on kertomus siitä, kuinka mm. Helsingin Sanomien ja muistaakseni YLE:n vaalikoneen kysymys on johdatteleva ja ajaa vihreiden asiaa, koska siinä oletetaan taloudellista kasvua turvaavien hankkeiden olevan aina luontoa vastaan. Siinä kysytään, onko oikein, että luontoarvoista tai ympäristönsuojelusta joudutaan tinkimään taloudellisen kasvun nimissä.
Vuosaaren sataman rakentamista uhkasi pitkään Euroopan Unionin Natura-direktiivi. Vihreiden aktivistien väittämä pikkulepinkäisen uhanalaisuudesta oli menettämässä tehoa. Näin Satu Hassi joukkoineen joutui keksimään uuden argumentin. Niinpä vihreät keksivät, että Vuosaaren satamaan rakennettavan rautatietunnelin yläpuolella on suunnattoman arvokas naturadirektiivin liitteen mukainen ainutlaatuinen suoluhtabiotooppi, joka uhkaa kuivua tunnelin vuoksi.
Naturadirektiivissä on poikkeamamahdollisuus, jossa käy ilmi, että kansanterveydelliset tai yleiseen turvallisuuteen liittyvät seikat puoltavat muutoin Naturan hampaisiin joutuvaa hanketta. Niinpä jouduin kirjoittamaan lausuntoa siitä, kuinka on tärkeää saada mm. junien räjähdysherkät propaanilastit kulkemaan kauempana väestöstä tai kuinka on tärkeää ehkäistä Länsi-Sataman toiminnoista aiheutuva yletön ilmaa saastuttava liikennevirta Mechelininkadulle.
Menimme yhdessä Helsingin Sataman viranomaisen ja metsäbiologian ammattilaisen kanssa katsomaan tätä satumaisen arvokasta suoluhtaa. Kun löysimme tämän pienen painanteen, ei paikalta löytynyt edes saniaisia, joita olisi pitänyt sieltä löytää, jos painauma olisi ollut satumaisen arvokas.
^^^
Helsingin valtuustoon on saatava toimiva koalitio järkevän ja realistisen yhdyskuntasuunnittelun takaamiseksi.
Quote from: Lalli IsoTalo on 29.05.2021, 10:30:50
Mikko Paunio - Keskustatunneli ja muu lapasesta lähtenyt kaupunkisuunnittelu
https://www.youtube.com/watch?v=saHcPPMwcl4
QuoteNiin kauan kuin muistan, Keskustatunneli on ollut esillä kunnallispoliittisessa keskustelussa. Sitä yritettiin 1980-luvulla runnoa demarien ja kokoomuksen yhteistyöllä, mutta nouseva vihreys esti tämän Helsingille ja sen toimivuudelle tärkeän liikenneratkaisun. Keskustatunnelilla olisi voitu ohjata nyt turhaan keskustaan ohjautuvaa liikennettä maan alle ja mm. vähentää maanpäällistä raskaan liikenteen volyymiä, jolla huolletaan keskustan liikkeitä ja kiinteistöjä.
Jälleen kerran syyt vastustukseen olivat energia- ja jätehuollon tapaan pelkästään mielikuviin pohjautuvia tai ehkä perimmältään perustuivat siihen, että vihreät haluavat päästä autoista kokonaan eroon. Vihreät ovat vastustaneet teitä, koska ne lisäävät autojen määrää. Jos meillä olisi nyt Keskustatunneli, olisi Helsingin keskustaa helpompi pitää elävänä ja Stockmannitkin pysyisivät kenties pystyssä.
Nyt vihreät unelmoivat jomman kumman Esplanadeista muutettavan kävelykaduksi. Siihen olisi varmaan mahdollisuuksia, jos keskustaan ohjautuvat liikennevirrat olisivat pienempiä.
Keskustatunnelin torppaus ei ole ainoa vihreän kaupunkisuunnittelun kukkanen. Niitä riittää:
- Kruunuvuorenrannan äärettömän kallis silta,
- kaupunkibulevardit,
- Malmin lentokentän sulkeminen,
- kaiken liikenteen sysääminen raiteille,
- pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, joka johtaa vääjäämättä siihen, että Keskuspuistoa joudutaan nakertamaan ja kaupunkimelua on vaikeampi torjua kuin että sallittaisiin asutuksen ja taloudellisten aktiviteettien jakaantuvan laajemmalle alueelle.
Kun uusia alueita on kaavoitettu Helsingin ranta-alueille on tehty tietoisia päätöksiä mm. että autoille ei varata parkkipaikkoja aivan tarkoituksellisesti tai sitten on kunnallisilla päätöksillä tehty erittäin kalliita jätehuollon perusratkaisuja, joita ei edes nykylainsäädäntö tunne. Tässä viittaan mm. Sompasaaren, Länsi-Pasilan ja Jätkäsaaren jätteiden put-kikeräykseen, jossa ei ole päätä eikä häntää. Jälleen vain mielikuva kiertotaloudesta on siivittänyt virheellisiä päätöksiä, joita valtalehdistö erityisesti Helsingin Sanomat on aktiivisesti tukenut.
Mitä siis pitäisi tehdä? Mikä on ratkaisu?
1. Helsingin valtuustoon tarvitaan Vihreät haastava koalitio, jotta järkevää yhdyskuntarakennetta voidaan edistää.
2. Pelastetaan elävä keskusta ja rakennetaan keskustatunneli Kruunuvuorenrannan sillan sijaan.
Periaattessa putkien kautta roskien siirtäminen yhteen paikkaan on imo hyvä asia ettei niitä roskia haeta roska-autoilla pihasta.Se miten noi toimii on sitten ihan eri asia eli voi olla kallis ratkaisu kun ajattelee niiden huoltoa ja se että varmasti tukkoontuu ne putket yms.Itse epäilen että joillain vihreillä voi olla ihan pyytteetön halu tehdä kaupungista parempi paikka asua eli suunnitellaan kaupunki vähän paremmin.Se että toimiiko noi jutut on sitten eri asia tyyliin madalletaan mäet että lapset jaksaa polkea ne mäet ylös(ketä hitto edes ajattelee tollaisia ja vielä että alettaisiin madaltaa mäkiä jossain kaupungissa?).
Maksajahan tiedetään mutta mikähän tämänkin viherhulluuden loppulasku tulee olemaan?
Quote
X
Raitiovaunut 2020-luvulla
Uusia raitioteitä rakennetaan ja suunnitellaan Helsingin seudulla nyt enemmän kuin koskaan. Ratikkaverkosto laajenee Helsingin kantakaupungissa uusille alueille, ja myös pikaratikat tulevat liikenteeseen. Vuonna 2030 Helsingin seudulla kulkee paljon enemmän raitiovaunuja kuin nykyään. Vuonna 2040 niitä kenties kulkee yhä lisää, mutta siitä tiedämme tarkemmin vasta myöhemmin. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden raitioliikennettä kanssamme!
X
https://www.hsl.fi/hsl/suunnittelu/raitiovaunut-2020-luvulla
Quote from: Golimar on 29.05.2021, 15:13:58
Maksajahan tiedetään mutta mikähän tämänkin viherhulluuden loppulasku tulee olemaan?
https://www.hsl.fi/hsl/suunnittelu/raitiovaunut-2020-luvulla
Bussireittien verkostoa voi ehkä supistaa jahka rahat loppuu. Jos et mahdu raikkaan, ajele koronaturvallisesti mamutaksilla
Mitä tuohon Teollisuuskatuun tulee, niin sehän ei kai ole ruuhkainen kuin noin tunnin päivässä? Itse tulee ajeltua sitä molempiin suuntiin eri vuorokaudenaikoina, aivan kuten muitakin lähistön teitä, mutta ei käytännössä ikinä arkisin klo 8-9.
Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti? Kyllä se usein on ihan autoilijan oma valintakin tähdätä tasan kahdeksaksi sinne työpaikalle, ja sitten kirota ruuhkassa kun tuhannet muut tekevät samaa. Ja toistaa tämä vielä joka ainoa aamu vuodesta toiseen. Itse kun liikun työmatkani pääsääntöisesti 6 ja 7 välillä, niin saa aivan rauhassa mennä poikittain, pitkittäin ja ympyrää ajaen pitkin kantakaupunkia sekä sisään ja ulosmenoteitä. Ja jos on pakko siirtyä jonnekin "virka-aikana" niin välttelen silti viimeiseen asti aamuruuhkaan tunkemista.
Missä ne joustot ja liukuvat työajat on, mistä kaikki aina silmät kiiluen puhuvat, kun tuntuu että 8-16 on silti se normi minkä mukaan nyt vain on pakko elää?
Quote from: no future on 29.05.2021, 21:26:00
Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti?
Vanha virsi, ja jo kauan sitten homehtunut.
Joo, tiedän että jengillä joka ei halua tehdä kunnon liikenneväyliä on standardivastauksena "hö höö, siirrät töihin menoasi vartilla niin ei ole ruuhkia, oletpas tyhmä kun et tajua".
Siinä kun kehänönnönnöö on tukossa kuudesta yhdeksään ja iltapäivällä kolmesta kuuteen, niin voit nokkelasti valita esimerkiksi herätä viideltä aamulla, jotta ehdit töihin ennen kuutta, tai ehkä haluatkin mennä vasta yhdeksän jälkeen ja lähteä kuuden jälkeen, mutta entäs jos sinua olisikin tarvittu kotona jo vähän ennen kuutta. No voithan lähteä jo puoli kolme ajelemaan töistä kotiin, koska hei daiju tajuuks et sä voit siirtää sitä lähtöö vartilla, ni ei mitään hätää.
Niin, kerrotko vielä miksi tässä etätyöhuumassa siellä toimistolla pitää istua juuri klo 8-16?
Itse olen helkkarin konservatiivisella alalla suorittavassa työssä, missä työnsuorittamispaikat voivat vaihtua parin päivän tai muutaman kuukauden välein. Mutta omat työaikani sentään saan päättää varsin vapaasti, enkä keksi oikein yhtään hyvää syytä miksi haluaisin ajaa kehä ykkösen itiksestä länteen klo 7.45 aamulla. Puhumattakaan että haluaisin toistaa saman riemun päivästä ja vuodesta toiseen, ja sitten kirota netissä kun on niin helkkaristi muita liikenteessä.
Mutta kukin tyylillään.
Quote from: no future on 30.05.2021, 13:11:18
Niin, kerrotko vielä miksi tässä etätyöhuumassa siellä toimistolla pitää istua juuri klo 8-16?
Kerroin juuri, että kyse ei ole siitä, pitääkö siellä istua "juuri" 8-16.
Voisihan sitä päättää istua siellä vaikka 9-17? Aprillia, ei voi, koska sinne ei voi mennä myöskään yhdeksäksi sen ruuhkan takia. Jos et mene jo reilusti ennen seitsemää, niin sitten menet yhdeksän jälkeen ja kerrot esim. esitelmääsi, ideapalaveria, hands-on-näin-se-saatanan-mopon-kaasari-puretaan-opetusta tai muuta läsnäoloasi odottaville kavereille, että sori, mä olen siellä sitten vasta kymmeneltä.
Jaa niin voit tosiaan herätä viideltä ja ajaa töihin kuudelta, niin "väistät" ruuhkan, paitsi että et väistäkään, koska siellä on taas se saatanan bulgarialainen rekka poikittain ja kilometrin jono jo ennen seitsemää.
No sitten olet siellä töissä kymmeneltä. Voitko lähteä sieltä esim. kello 17, koska "ei tarvitse istua JUURI 8-16"? No et tietenkään, hölmö, koska se kehänönnönnöö on ihan yhtä tukossa kello 15.30, 16.30 ja 17.30. Istut siellä sitten yli kuuteen asti, jotta voit fiksusti välttää ruuhkan. Ei sen väliä, olisiko sinulla ollut kotipuolessa jotain menoa ennen kuutta. Jos on, niin lähdet sitten töistä 14.30 mennessä ja kerrot kavereille, että sori tää palaveri loppuu nyt tähän. Ja kun lähdet sieltä niin kello 15.00 törmäät yllättävään seisovaan kilometrin jonoon, koska kiireinen perheenisä on mällännyt Mondeonsa tällä kertaa virolaisen rekan kylkeen. Mitään kiertotieopastusta ei järjestetä vaan Suomessahan polliisi vaan toteaa, että siinähän se jono seisoo, se on voi voi. No ei sillä, että siinä mitään toimivaa kiertotietä sille liikennevirralle olisi tarjollakaan. Soittelet sitten jälkikasvullesi että sori nyt ei mentykään fudistreeneihin koska isukki istuu kehänönnönnööllä ja kuuntelee Radio Citystä pikavippimainoksia.
Eli lopputuloksena kun haluat "fiksusti kätevästi" väistää ruuhkat, niin sulta on joka jumalan päivä
blokattu kellotaulusta 3 h pois aamusta ja 3 h iltapäivästä, jolloin liikkuminen on poissuljettua. Saat sitten sovitella työ- ja kotimenosi noiden 3+3 h hupi-ikkunoiden mukaan, mikä on aika daijulla tavalla rajoitettua. Funtsi, jos metroliikenne olisi tauolla joka päivä klo 6-9 ja 15-18, koska "mikä vitun pakko sun on just 8-16 istua siellä konttorissa, menisit sinne viideltä ja lähtisit yhdeltä iltapäivällä".
Ja jos ajatellaan vähän laajemmin eli ei yhtä töihinmenijää vaan koko liikennevirtaa. Se tönkkö kuulemma katoaa kun kaikki vaan fiksusti "pikkuisen" porrastaa sitä töihinmenoaan ja -paluutaan. Jaa jaa, minusta kun näyttää että ne ovat jo nyt porrastaneet sitä enemmän kuin sen proverbiaalisen vartin, kun ovat levittäytyneet kolmen tunnin ajalle ja siltikään eivät meinaa mahtua sinne tielle. Jotta se 6-9 ja 15-18 tönkkö saadaan levitettyä vielä isommalle välille niin ilmeisesti koko jengin pitää ruveta menemään töihin välillä 5-12 ja lähteä sieltä 11-19. Tulee mielenkiintoista niissä töissä, joissa sitä läsnäoloa, jopa samanaikaista läsnäoloa olisi tarvittu. Tulee myös mielenkiintoista, kun et haekaan muksuasi päivähoidosta kello 15, vaan kello 20. Mut hei daiju, tajuuks et nykyään etäpalaveriaikana sun ei tarvi olla sen muksun kanssa fyysisesti läsnä, kun otat vaan tsuumin!
Niin niin: JOS kaikki hommat hoituu etätöinä, niin mikäs siinä sitten! Sittenhän ei tarvita liikenneväyliä.
Hyvinkään suunnalta Kalasatamaan matka-aika 40-50 minuuttia, työmatkan pituus 43 km. Töihin lähden n. klo 6.30. En osaa mieltää, että kyse olisi ruuhkasta.
Pääkaupunkiseudun sisällä kehäteitä pitkin 25 km tunnissa. "En osaa mieltää että kyse olisi ruuhkasta. Me vaan seisotaan vartti paikallaan, mutta se on sujuvaa liikennettä."
Voi tietysti vaihtaa julkisiin, sitten menee tunti ja vartti. "Tää on laatuaikaa."
Quote from: jmk on 30.05.2021, 13:47:00
Pääkaupunkiseudun sisällä kehäteitä pitkin 25 km tunnissa. "En osaa mieltää että kyse olisi ruuhkasta. Me vaan seisotaan vartti paikallaan, mutta se on sujuvaa liikennettä."
Voi tietysti vaihtaa julkisiin, sitten menee tunti ja vartti. "Tää on laatuaikaa."
Sellaista se on, pakkoko siellä kehän varressa on asua. Asuminen helvetin paljon kalliimpaa ja matut riesana. Elämä on valintoja.
Quote from: Mikke70 on 30.05.2021, 13:51:39
Sellaista se on, pakkoko siellä kehän varressa on asua.
Niin, sieltähän se tuli eli se liikenne ei siellä toimi, ja "siirrä daiju vartilla töihinmenoasi niin kyllä sujuu" ei ollutkaan ratkaisu, vaan paskapuhetta.
No, älä huoli: Kyllä se sun Kalasataman matkakin saadaan blokattua, kun viherpiiperöt pääsevät toteuttamaan espenaatinsa.
Quote from: no future on 29.05.2021, 21:26:00
... olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti?
Eli tämä nokkava "samanaikaisesti" tarkoittaa oikeasti "mikä pakko kaikilla on ahtautua siihen
samaan kolmen tunnin ikkunaan, kun voisivathan ne levittäytyä kuuden tai kymmenen tunnin ikkunaan".
Ihan vaan selvennykseksi.
Tää on ainakin hieno asia:
:D
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008011757.html
QuoteHelsingin keskustan elinvoimaisuus heikentynyt entisestään
Keskustan alueella on yhä enemmän tyhjiä liiketiloja, kertoo tuore raportti.
HELSINGIN keskustan elinvoima heikkeni koronavuonna entisestään. Samaa kehitystä on nähtävillä myös muissa Suomen kaupunkikeskustoissa.
Tuoreen selvityksen mukaan Helsingin keskustan alueella monet liiketilat ovat tyhjillään, ja lauantaina kaupungilla käyskentelevä törmää yhä useammin kiinni oleviin kauppoihin ja ravintoloihin.
ja samaan aikaan ruuhkamaksufanaatikkojen agenda tykittää
Hesarin ykkösuutinen:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008003172.html
QuoteTuleeko Helsinkiin ruuhkamaksut? Kuntavaaliehdokkaiden vastauksissa korostuvat äärimmäiset mielipiteet
Vihreät, feministinen puolue ja vasemmistoliitto suhtautuvat ruuhkamaksujen käyttöönottoon kaikkein myönteisimmin.
itse suosittaisin Manskun muuntamista pyörätieksi. Koko keskusta autottomaksi paitsi takseille joissa istuu vihreitä ja vasureita.
Sehän on kuitenkin yleismaailmallinen kehitys että pääkaupunkien keskustat muuttuvat turistirysiksi kun toiminnot taas siirtyvät lentokenttien ja kehäteiden varsille.
Kuinka moni pk-seudulla kin asuva käy joka päivä Helsingin keskustassa huvikseen?
Quote from: jmk on 30.05.2021, 13:55:30
Quote from: Mikke70 on 30.05.2021, 13:51:39
Sellaista se on, pakkoko siellä kehän varressa on asua.
Niin, sieltähän se tuli eli se liikenne ei siellä toimi, ja "siirrä daiju vartilla töihinmenoasi niin kyllä sujuu" ei ollutkaan ratkaisu, vaan paskapuhetta.
No, älä huoli: Kyllä se sun Kalasataman matkakin saadaan blokattua, kun viherpiiperöt pääsevät toteuttamaan espenaatinsa.
No sitäpä sitten odotellessa. Jonottele sie siellä Kehällä; jotkut tuntuu siitä niin kovin tykkäävän. Eikä siinä mitään, kukin tavallaan.
Quote from: no future on 29.05.2021, 21:26:00
Mitä tuohon Teollisuuskatuun tulee, niin sehän ei kai ole ruuhkainen kuin noin tunnin päivässä? Itse tulee ajeltua sitä molempiin suuntiin eri vuorokaudenaikoina, aivan kuten muitakin lähistön teitä, mutta ei käytännössä ikinä arkisin klo 8-9.
Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti? Kyllä se usein on ihan autoilijan oma valintakin tähdätä tasan kahdeksaksi sinne työpaikalle, ja sitten kirota ruuhkassa kun tuhannet muut tekevät samaa. Ja toistaa tämä vielä joka ainoa aamu vuodesta toiseen. Itse kun liikun työmatkani pääsääntöisesti 6 ja 7 välillä, niin saa aivan rauhassa mennä poikittain, pitkittäin ja ympyrää ajaen pitkin kantakaupunkia sekä sisään ja ulosmenoteitä. Ja jos on pakko siirtyä jonnekin "virka-aikana" niin välttelen silti viimeiseen asti aamuruuhkaan tunkemista.
Missä ne joustot ja liukuvat työajat on, mistä kaikki aina silmät kiiluen puhuvat, kun tuntuu että 8-16 on silti se normi minkä mukaan nyt vain on pakko elää?
Ajattelin ennen noin. Sitten keski-ikäistyin ja perheellistyin. Ja sentään olen yleensä päässyt kulkemaan ruuhkaa vastaan.
Yhteiskunta pyörii yllättävän paljon 8-16 -aikataulun mukaan. Päiväkoti, koulu, harrastukset, taloyhtiön kokoukset.. Moni muukin ajankohta asettuu niin, että se sopii 8-16 työpäivään. Mitä enemmän omassa elämässä on noita soviteltavana, sitä helpompi on itsekin hyväksyä sama rytmi.
Sitten ovat ne lukuisat työt, jotka on suoritettava tiettyyn aikaan. Eivätkä kaikki työnantajat jousta niin paljon kuin minkä työtehtävät mahdollistaisivat.
Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.
E: typo
Quote from: Paju on 30.05.2021, 18:32:26
Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.
Juuri näin. Vihervasemmistolainen ylimielisyys ei vaan sitä usko. Hö höö, mitäs et hae lasta tarhasta kahdeksalta illalla, ookkonää tyhmä. (Parhaiten tämä irtoaa lapsettomalta vihervasurilta, joka ei edes tajua lapsenhoidon realiteeteista mitään.) Hö höö, mitäs menet raksatyömaalle silloin kun siellä työt alkaa, ookkonää tyhmä. Olisit mennyt puoliltaöin, tai olisit muuttanut siihen raksan viereen. Niin tai olisit mennyt töihin jonekin muualle. (Sanoo toisella alalla oleva vihervasuri, joka ei tajua mitä tarkoittaa että työt ovat jossain paikassa johonkin aikaan.) Hö höö, mitäs meet pitämään esitelmää toiselle puolelle kaupunkia neljäksi iltapäivällä, kun se on siihen aikaan tilattu, ookkonää tyhmä. Olisit mennyt johonkin muuhun aikaan.
Koskaanhan vika ei ole siinä, että kaupungin liikenne on vaan kustu ja paskottu täysin tukkoon viherpiiperöiden toimesta. Ei, aina jos joku haluaa ja tarvitsee kulkemista paikasta toiseen ja viherpiiperö on sen estänyt, niin hö höö, mitäs haluat liikkua. "Ei munkaan tarvitse mennä tonne tohon aikaan, joten miksi sun tarvii."
Itsehän pystyn kyllä järjestelmään liikkumiseni varsin hyvin ruuhkien ulkopuolelle, mutta en sentään ole niin saatanan ylimielinen paska, että naureskelisin niille ruuhkassa jonottaville, joilla on kuitenkin tuhat ja yksi syytä siellä olemiseen, joita en edes kuvittele tietäväni paremmin kuin he itse.
Quote from: Mikke70 on 30.05.2021, 13:44:33
Hyvinkään suunnalta Kalasatamaan matka-aika 40-50 minuuttia, työmatkan pituus 43 km. Töihin lähden n. klo 6.30. En osaa mieltää, että kyse olisi ruuhkasta.
Itse ajelin taas pari vuotta tossa Turun suunnasta kaikkialle Itäkeskus-Lentokenttä-Olari-Jätkäsaari -akselilla ja sen sisäpuolelle. Ei kanssa mitään ongelmia normaalisti, kunhan ei tunge sinne pahimpaan aamuruuhkaan kaikkien muiden kanssa. Kotimatka huonosti ajoitettuna klo 16 saattoi kestää helposti 20-30 minuuttia pidempään kuin aamulla.
Ja koko jutun pointti koski sitä, että kun niitä etätöitä ja liukuvia työaikoja niin paljon korupuheissa korostetaan, niin ovatko ne kuitenkin todellisuudessa täysi mahdottomuus näille toimistoautoilijoille? Vai onko kyse vain tottumuksesta, ihan yhteiskunnan tasolla, että työaika on 8-16 ja sillä mennään?
Ei tämä ollut mikään moite ketään kohtaan, vaan jo 20 vuotta sitten ihmettelemäni havainto että miksi ihmiset ajavat vuodesta toiseen samaa vittumaista työmatkaa, ja sitten valittavat siitä helvetisti?
Ehkä yksi kommenti pitää tähän lisätä - kehät on takkuisia kun jossain on ihan koko ajan tietyö.
Voisi laittaa Helsingin sisääntuloväylille kiinteät tietyömerkit minusta.
Mä olen autoillut PK-seudulla n. 25 vuotta, ja koko ajan sama juttu. Kehiä revitään auki, ja laajennetaan ihan pikkuisen kerrallaan, että voidaan taas muutaman vuoden päästä repiä auki uudestaan. On kuin joku liikennesuunnittelussa ei suostuisi uskomaan, että autoliikenteen kasvu ei vaan kertakaikkisesti tule pysähtymään. Kuullostaa vihreältä salaliitolta.
Quote from: Paju on 30.05.2021, 18:32:26
Quote from: no future on 29.05.2021, 21:26:00
Mitä tuohon Teollisuuskatuun tulee, niin sehän ei kai ole ruuhkainen kuin noin tunnin päivässä? Itse tulee ajeltua sitä molempiin suuntiin eri vuorokaudenaikoina, aivan kuten muitakin lähistön teitä, mutta ei käytännössä ikinä arkisin klo 8-9.
Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti? Kyllä se usein on ihan autoilijan oma valintakin tähdätä tasan kahdeksaksi sinne työpaikalle, ja sitten kirota ruuhkassa kun tuhannet muut tekevät samaa. Ja toistaa tämä vielä joka ainoa aamu vuodesta toiseen. Itse kun liikun työmatkani pääsääntöisesti 6 ja 7 välillä, niin saa aivan rauhassa mennä poikittain, pitkittäin ja ympyrää ajaen pitkin kantakaupunkia sekä sisään ja ulosmenoteitä. Ja jos on pakko siirtyä jonnekin "virka-aikana" niin välttelen silti viimeiseen asti aamuruuhkaan tunkemista.
Missä ne joustot ja liukuvat työajat on, mistä kaikki aina silmät kiiluen puhuvat, kun tuntuu että 8-16 on silti se normi minkä mukaan nyt vain on pakko elää?
Ajattelin ennen noin. Sitten keski-ikäistyin ja perheellistyin. Ja sentään olen yleensä päässyt kulkemaan ruuhkaa vastaan.
Yhteiskunta pyörii yllättävän paljon 8-16 -aikataulun mukaan. Päiväkoti, koulu, harrastukset, taloyhtiön kokoukset.. Moni muukin ajankohta asettuu niin, että se sopii 8-16 työpäivään. Mitä enemmän omassa elämässä on noita soviteltavana, sitä helpompi on itsekin hyväksyä sama rytmi.
Sitten ovat ne lukuisat työt, jotka on suoritettava tiettyyn aikaan. Eivätkä kaikki työnantajat jousta niin paljon kuin minkä työtehtävät mahdollistaisivat.
Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.
E: typo
Harvinaisen totta tämä. Se sumpliminen on oma taiteenlajinsa, toki päälle välillä negatiivisesti yllättävät asiat jotka sitten sotkevat jo ennestään suunnitellut asiat. Kyllä ihmisillä on syynsä siihen autoiluun, sitä eivät vaan autoilevat vihreätkään tunnu ymmärtävän. Eivät ilmeisesti edes perheelliset vihreät (miten ikinä "perheellisyys" muuten vihreissä sitten nykyään enää ymmärretäänkään).
Sen takia olenkin joskus sanonut että pyöräily on hyvä harrastus (kieltämättä myös hyvä hyötyliikuntamuoto) ja hyvä homma, jos autoa ei tarvitse arjessaan - sen ylläpitämisessä on kieltämättä omat kulueränsä - mutta on se tiukan paikan tullen kätevämpi kulkupeli kuin fillari tai julkiset. Niin vain moni ennen vihreä tuttavani on muuttanut kantaansa yksityisautoilun suhteen kun on yksityisautoilun makuun päässyt.
Quote from: ohkurin_narsi on 30.05.2021, 21:44:02
Ehkä yksi kommenti pitää tähän lisätä - kehät on takkuisia kun jossain on ihan koko ajan tietyö.
Voisi laittaa Helsingin sisääntuloväylille kiinteät tietyömerkit minusta.
Mä olen autoillut PK-seudulla n. 25 vuotta, ja koko ajan sama juttu. Kehiä revitään auki, ja laajennetaan ihan pikkuisen kerrallaan, että voidaan taas muutaman vuoden päästä repiä auki uudestaan. On kuin joku liikennesuunnittelussa ei suostuisi uskomaan, että autoliikenteen kasvu ei vaan kertakaikkisesti tule pysähtymään. Kuullostaa vihreältä salaliitolta.
Varmaan johtunee enemmän kaupunginvaltuustojen päätöksistä tämä ilmiö - ei liikennesuunnittelu elä kaupunginvaltuustosta irrallista elämää merkittävissä asioissa.
Kehä ykkösen liikennehän on sujuvoitunut huomattavasti sen 20 vuoden aikana mitä itse olen sitä ajanut. Tietyöt toki sotkee, niinkuin se ikuisuustyömaa otaniemen/tapiolan päässä, mutta aina nekin joskus valmistuu.
Täytyykin käydä katsomassa että auto on vielä paikallaan ja kunnossa aamuista työmatkaa varten.
Quote from: no future on 30.05.2021, 21:23:52
Ja koko jutun pointti koski sitä, että kun niitä etätöitä ja liukuvia työaikoja niin paljon korupuheissa korostetaan, niin ovatko ne kuitenkin todellisuudessa täysi mahdottomuus näille toimistoautoilijoille? Vai onko kyse vain tottumuksesta, ihan yhteiskunnan tasolla, että työaika on 8-16 ja sillä mennään?
Ei tämä ollut mikään moite ketään kohtaan, vaan jo 20 vuotta sitten ihmettelemäni havainto että miksi ihmiset ajavat vuodesta toiseen samaa vittumaista työmatkaa, ja sitten valittavat siitä helvetisti?
Sinänsä etätyö- ja joustopuheesa ei ole suoraa ristiriitaa ruuhkaan. Työnkuvia on niin erilaisia, kaksi erilaista todellisuutta. Osa etätyöläisistäkin käy ajoittain toimistolla
Mielenkiintoista pohdintaa, onko 8-16 - tai nykyään ilmeisesti enenevästi klo 9-17 - aikataulu murrettavissa. Ja haluavatko ihmiset edes muutosta siihen?
Joitain huomioita:
- Omalla alallani työajan jouston rajat ovat klo 7 aamulla ja klo 18 illalla. Tälle on selkeä syy: tuon ajan ulkopuolella työnantaja joutuu maksamaan työaikalisiä. Erikseen sopimalla toki ja tietyissä tehtävissä kuten puhelinpalvelussa iltatyötä jopa edellytetään, mutta pääsääntöisesti työaika on ajoitettava klo 7-18 välille. Työantajapuoli haluaisi luopua lisistä iltatyön tarpeen kasvaessa, työntekijäpuoli ei.
- Täälläpäin päiväkodit tyypillisesti sulkevat klo 17. Siihen aikaan pitää olla lapsen kanssa ulkona päiväkodin portista, muuten menee henkilökunnalla ylitöiden puolelle. Samoin pienten koululaisten iltapäivätoiminta päättyy klo 17. Nämä luovat selkeän takarajan, milloin ainakin toisen vanhemman on lähdettävä töistä. Toki vanhemmat voisivat rytmittää päivänsä siten, että toinen lähtee aamuvarhain ja toinen tekee illat töitä, mutta perheellä on kiva olla yhteistäkin aikaa. Päiväkodit voisivat olla joustavasti auki, mutta löytyisikö kysyntää epätyypillisille ratkaisuille?
- Miten vaikuttaisi yhteiskunnan koheesioon, jos kaikesta mahdollisesta tehtäisiin ajasta ja/tai paikasta riippumatonta? Moni asia on suoritettava tiimin kanssa samanaikaisesti, vaikka oltaisiin etänä (kuten palaveri), mutta esimerkiksi verkko-opetusmateriaalia voi kahlata muista riippumatta. Onko kuitenkin parempi olla osa yhteisöä ja tehdä edes jollain tasolla yhdessä? Jakaa yhteinen kokemus tuttujen ja vieraiden kanssa?
Ei niin, että ruuhkassa jumittamista kukaan erityisesti kaipaisi, mutta missä mittakaavassa jousto on oikeasti toteutettavissa?
QuoteEspoo|HS Espoo
Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään
Kun Westendistä puretaan vanha omakotitalo, rakennetaan sen tilalle yleensä vähintään kaksi uutta. Osa alueen asukkaista kokee, että rakennusbuumin myötä Westendin alkuperäinen idea uhkaa kadota.
TILAAJILLE
Westendistä on purettu viime vuosina useita pientaloja ja niiden tilalla on rakennettu uusia. KUVA: KIMMO PENTTINEN
Anna Takala HS
7:00 | Päivitetty 10:03
KUN muutos tapahtuu pikkuhiljaa, ei sitä välttämättä huomaa ennen kuin maisema on pysyvästi muuttunut. Näin on käynyt Espoon itälaidalla Westendin kaupunginosassa.
Alueella on menossa varsinainen rakennusbuumi, jossa vanhoja omakotitaloja puretaan ja niiden tilalle nousee uusia, entistä suurempia omakotitaloja. Muutos on tapahtunut vähitellen, talo kerrallaan, ja sen laajuus on alkanut paljastua asukkaille vasta viime vuosina.
[...]
Hesarin maksumuurijuttu, mutta olennaisin lienee tuossa.
Itsekin tajusin kehityskulun lopullisesti lähinnä sattumalta, kun ei tuttuja yhtäkään enää omakotitalossa asu. Pientaloympäristön turmeltumisen estämiseksi ei riitä, ettei tule uusia kerrostaloja. Uusien omakotitaloalueitten olen vuosien varrella havainnut olevan vastenmielisen tiheästi rakennettuja semislummeja, mutta vanhojen omakotialueitten muuttumisen nykyistä rajuutta en ollut oikein käsittänytkään. Kun vanha villa puutarhoineen puretaan, sen tilalle tulee niin paljon ja niin isoja möhkäleitä kuin mahdollista, väliin sepeliä jossa ei ole tarkoitus kasvaa ruohonkorttakaan.
Westendin kohdalla vain hommaan kiinnitetään huomiota.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000007981713.html
:facepalm: x 10 000
[tweet]1399640089047744519[/tweet]
https://twitter.com/TPasuri/status/1399640089047744519
[tweet]1399640086019444736[/tweet]
https://twitter.com/TPasuri/status/1399640086019444736
Quote
X
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvu vuoteen 2050 mennessä. Helsinkiläisten määrän ennakoidaan kasvavan samalla ajanjaksolla jopa 200 000:lla. Näin suuren väestönlisäyksen sijoittaminen seudulle kestävällä tavalla vaatii pitkäjänteistä ja huolellista suunnittelua sekä hyvää kuntien välistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
– Kasvu haastaa myös liikennejärjestelmän toimivuuden, minkä vuoksi erityisesti joukkoliikennettä on kehitettävä. Seudullisen pikaraitiotieverkoston laajentaminen luo samalla mahdollisuuksia uudelle, kestävälle maankäytölle ja vahvistaa olemassa olevia alueita tuomalla niitä raideliikenteen piiriin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat suunnitelmat Malmin entisen lentokenttäalueen muuttamisesta asuinalueeksi ja Vantaan ratikka, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri.
Kauppakamari korostaa, että uusien yleiskaavojen ja raideliikenneyhteyksien tarjoamat asuntorakentamismahdollisuudet tulee hyödyntää tehokkaasti. Asuntojen saatavuus ja hintataso vaikuttavat keskeisesti alueen elinvoimaisuuteen, työvoiman saatavuuteen ja sen liikkuvuuteen. Asumisen kalleus on erityisesti Helsingin ongelma. Käytännössä ainoa keino hillitä asuntojen hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntotarjontaa, mikä edellyttää rakentamiskelpoisten tonttien ja rakennusoikeuden määrän kasvattamista.
– Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan pula osaavasta työvoimasta on pahenemassa Helsingin seudun yrityksissä.
X
https://helsinki.chamber.fi/release/kasvava-helsingin-seutu-tarvitsee-malmin-entisen-lentokentan-aluetta-asuntorakentamiseen/#573b9775
QuoteLiity ennakkovaraajan sähköpostilistalle, saat ilmaisen verkkovalmennuksen!
Liity nyt Ihanien kotien Osta, vuokraa, vaurastu -verkkovalmennukseen. Saat hyödyllisiä tietoja ja taitoja, joita voit hyödyntää oman sijoitusasunnon hankinnassa. Valmennus on helposti omaksuttava ja saat tämän arvokkaan verkkovalmennuksen nyt täysin ilmaiseksi (ovh. 149 €)!
Menestyneet asuntosijoittajat sekä tietokirjailijat Joonas Orava ja Olli Turunen valmentavat sinut vaurastumaan sijoitusasuntojen avulla.
Miksi sijoitusasunto kannattaa ostaa?
Mistä ja milloin se kannattaa ostaa?
Entä rahoitus?
Voiko Ihanan kodin ostolla vaurastua?
Liity nyt T2H:n ennakkovaraajan sähköpostilistalle, niin saat ilmaisen verkkovalmennuksen suoraan sähköpostiisi!
https://www.t2h.fi/verkkovalmennus-asuntosijoittajalle/?utm_source=FacebookMAK&utm_medium=PaidSocialMAK&utm_campaign=Verkkovalmennus&utm_content=Still&fbclid=IwAR1eyYIcbgwDlS76TR9a33SYlqrxz7-uYW_OfcQ04RTn_zCCKC0qTIGPy6I
Tämä ei voi enää päättyä hyvin.
QuoteSijoitusasunnon tuotto - näin vuokratuotto lasketaan
Sijoitusasunnon valinta ei ole fiilisjuttu, vaan se kannattaa tehdä tuottotavoite edellä. Taustatietojen tutkiminen ja tuottolaskelmien tekeminen on syytä tehdä huolellisesti.
Näin valitset tuottavan sijoitusasunnon
Asuntosijoittamisen tuotto muodostuu vuokratuotosta ja asunnon mahdollisesta arvonnoususta. Koska arvonnousu realisoituu vasta asuntoa myytäessä, sijoitusasunnon valinta kannattaa tehdä vuokratuoton perusteella.
Ennen asuntosijoittamisen aloittamista, päätä tuottotavoite ja miten aiot sen saavuttaa. Vuokratuottojen keskiarvo ennen veroja asettuu Suomessa 4 % ja 5 % välille - se on usein realistinen tuottotavoite.
Mieti strategia eli miten aiot tavoitetuoton saavuttaa. Sijoitatko esimerkiksi uuteen vai vanhaan asuntoon ja käytätkö lainaa asunnon rahoittamiseen. Tee taustatyö huolella. Tutki asuntojen hintoja, vuokrien tasoja sekä rahoitusvaihtoehtoja.
Hyvä asuntosijoittaja karttaa riskejä ja siksi oma tuottotavoite- ja -strategia kannatta pitää kirkkaana mielessä - hienosti stailattu asunto vanhassa talossa saattaa houkutella, mutta se ei välttämättä tuo sinulle tavoittelemaasi tuottoa.
Vuokratuotto tarkoittaa sijoitusasunnon vuokratuloista saatavaa vuosittaista tuottoa. Vuokratuotto ilmoitetaan yleensä prosenttilukuna ja se on sijoitusasunnon valinnan perusta. Vuokratuoton laskemiseen on erilaisia tapoja. Käytä aina samaa kaavaa sijoitusasuntojen vertailussa.
Vuokratuottoon vaikuttavat eniten asunnon hinta, asunnosta saatava vuokra, remonttikustannukset, yhtiövastike ja varainsiirtovero. Selvitä vuokratuoton laskemista varten asuinalueen vuokrataso ja huomio remonttitarve. Ole realistinen vuokran ja remonttikustannusten arvioinnissa - laskelma ei pidä paikkaansa, jos kaunistelet lukuja!
icon-3.png Harkitse lainarahan käyttöä - velkavipu parantaa tuottoa
Oman pääoman tuotolla tarkoitetaan sitä tuottoprosenttia, jonka saat asuntoon sijoittamallesi omalle pääomalle, kuten säästöillesi.
Ostaessasi asunnon ilman lainarahaa on oman pääomasi tuotto vain vuokratuoton suuruinen. Velan käyttö parantaa tuottoa omalle pääomalle, koska silloin saat tuottoa myös lainatun pääoman osuudesta. Lainan ottamista tuoton parantamiseksi kutsutaan velkavivuksi.
Jos harkitset lainan ottamista sijoitusasuntoa varten, tee laskelmia lainan käytöstä. Näet, miten velan määrä vaikuttaa oman pääoman tuottoon. Peukalosääntö on se, että lainarahaa kannattaa käyttää silloin, kun velan korko (esim. 1,5 %) on selkeästi pienempi kuin asunnosta saatava vuosittainen vuokratuotto (esim. 5,0 %). Varaudu laskelmassa myös koron nousuun.
Riski on tapahtuma, joka heikentää sijoituksen tuottoa. Vaikka asuntosijoittaminen on matalariskinen tapa pitkäaikaiseen sijoittamiseen, siinäkin on omat epävarmuustekijänsä. Tiedosta riskit ja puntaroi niiden vaikutuksia ennen sijoitusasunnon ostamista.
Asuntosijoittamisen riskejä ovat esimerkiksi:
Tyhjien kuukausien riski: tyhjillään oleva asunto ei tuota mitään, vaan siitä syntyy ainoastaan kuluja
Vuokralaisriski: vuokralaiset eivät maksa vuokriaan tai aiheuttavat vahinkoa
Remonttiriski: taloyhtiöön tulee suuri, yllättävä remontti
Yhtiövastikeriski: osakkaat joutuvat kantamaan yhteisvastuun esim. maksamattomista vastikkeista
Markkinariski: vuokrataso laskee suuren tarjonnan takia
Likviditeettiriski: asunto ei mene kaupaksi sijoittajan haluamana ajankohtana hänen haluamallaan hinnalla
Poliittiset riskit: yhteiskunnassa tehdään asuntosijoittajan kannalta tuottoa alentavia päätöksiä kuten verovähennysoikeuksien karsimista
Rahoitusriski: korkojen nousu vähentää tuottoa tai rahoituksen saaminen vaikeutuu
Voit pienentää monia asuntosijoittamisen riskejä omilla päätöksilläsi. Isoimmat riskit vältät valitsemalla sijoitusasunnon huolellisesti.
Kun ostat pohjaratkaisultaan tehokkaan asunnon halutulta paikalta, asuntoon on helppo saada luotettavat vuokralaiset, eikä tyhjiä kuukausia tai maksamattomia vuokria synny. Kun asunto vielä sijaitsee uudessa tai hyvin hoidetussa taloyhtiössä, tuottoa syövät suuret remontit eivät yllätä ja vastikekulut ovat ennustettavat.
Monet asuntosijoittajat hallitsevat riskejä myös keräämällä itselleen niin sanottua puskurirahastoa. Oma vararahasto antaa turvaa ja mielenrauhaa siltä varalta, että joku riski toteutuisi.
Sijoitusasunnon verotus omistamisen eri vaiheissa.
Autamme sinua löytämään sijoitusasuntoosi sopivan vuokralaisen.
Tärkeää tietoa asuntosijoittamisesta.
Haluatko tietoa YIT Kodeista?
Jätä yhteystietosi, niin saat ajantasaista tietoa sinua kiinnostavista asuinalueista ja uusista kodeista.
Kyllä kiitos, sähköpostiini saa lähettää viestejä YIT Kodeista ja asumisesta. Antamalla luvan sähköpostimarkkinointiin varmistat, että saat tietoa sinua kiinnostavista kodeista ja pääset varaamaan asunnon ensimmäisten joukossa.
[....]
https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/sijoitusasunnon-tuotto?utm_source=facebook&utm_medium=paid-social&utm_campaign=prospects_prospecting_tuottava-sijoitusasunto-mysome&utm_content=investor_unaware_tuottava-sijoitusasunto&fbclid=IwAR3fmj_yBIAjkWTPavAC12MQYXgF_utbhoTmrLhzX175FNtZC49Vsv3XfcY
Ei välttämättä mene nyt oikeaan ketjuun, mode siirtäköön ja nuhdelkoon.
Kaikennäköinen hypetys pääkaupunkiseudun "kansainvälistymisestä" ajaa reilusti ojaan tai päin tiiliseinää.
Vielä 90-luvulla, Fredalla (Punavuori) asuessani, oli Cantina West kuuminta hottia. Nyt samaa asiaa ajanevat kebab/pizzeriat.
Kansainvälisyys ei ole tummemman tuontikulttuurin iskoistumista katukuvaan, vaan sitä tulee aidosti sivistyneestä vuorovaikutuksesta. Aleksanterinkatu tai Esplanadit eivät ole Mont Martre (Pariisi). Kaupunkibulevardit eivät koskaan tule olemaan Champs Elysee tai La Rambla Barcelonan tyyliin.
Kansainvälistyminen tuntuu olevan monelle poliitikolle päähänpinttymä, jota ei saavuteta tuomalla tänne ongelmamaista ongelmaisia ihmisiä.
Jos ja kun matkailu pääse taas vauhtiin, niin mitä esimerkiksi risteilyvieraat ensimmäisenä kohtaavat? Autioituvan keskustan, "väljissä nuorisoporukoissa" luuhaavat elintasopakolaiset ja kerjäläiset, sekä raivokkaat taksikuskit.
Vanhaa Helsinkiä on ikävä.
tässäpä perusesimerkki Hgin liikennesuunnittelijasta: koska ajan pyörällä, niin muutkin ajavat pyörällä...
Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Jari Rantsi vähentää liikenteen päästöjä
Quote03.06.2021 14:16
– Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma näkyy kaikessa, mitä täällä teemme. Kaupungin strategia lävistää toimintamme aika hyvin.
Näin kertoo liikenneinsinööri Jari Rantsi kaupunkiympäristön toimialalta. Ja toden totta, listaa hänen työtehtävistään kuunnellessa käy selväksi, että ilmastoasiat ovat kärjessä. Rantsin työ on käytännössä arviointia, seurantaa ja kehittämistä. Päätehtävät ovat liikenteen ympäristövaikutusten, ilmanlaadun, melun ja hiilidioksidipäästöjen arviointia.
– Hiilineutraali Helsinki -ohjelma ei ole varsinaisesti muuttanut työni sisältöä, mutta siitä tuli painotuksia muiden kollegojen työn tukemiseen.
Rantsin ja hänen kollegoidensa työtä on liikennemäärien arviointi: kuinka paljon milläkin osuudella kulkee henkilöautoja, millaisia matkasiirtymiä ihmisillä on ja kuinka siirtymät eri liikennemuodosta toiseen sujuvat? Kaupungin strategiassa korostetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Rantsi sanoo, ettei henkilöautoiluakaan tarkoituksellisesti haluta vaikeuttaa.
– Sen sijaan muista liikennemuodoista on tehtävä niin toimivia, että yksityisautoilu ei enää houkuttele (huutonaurua tähän). Mutta tietenkin myös autolla pitää päästä liikkumaan.
Rantsi, itsekin aktiivinen pyöräilijä, on trendistä hyvillään. Fillarikyyti on paitsi ilmastoteko, se myös säästää kaupunkitilaa. Mitä vähemmän kaupungissa on autoja, sitä enemmän viihtyisää tilaa jää muulle kaupunkielämälle.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/hiilineutraalin-helsingin-tekijat-jari-rantsi-vahentaa-liikenteen-paastoja
:-X
Kertooko tämäkin uudesta "sentrofobisesta" trendistä?
Quote
HELSINGIN Kallion legendaarinen seksikauppa SexShop Finland on muuttanut vaivihkaa Vantaan Porttipuistoon.
QuotePengerkadun talosta SexShop oli vuosien varrella hamstrannut kaikki liiketilat, mutta siltikin tila kävi ahtaaksi. Vantaan myymälä on kaksi kertaa isompi kuin pimeä ja "täyteen ammuttu" liike Helsingissä.
Quote"Sitä paitsi ihmiset, jotka eivät välttämättä olisi lähteneet kiljuen autolla sinne Pengerkadulle, voivat nyt helposti tulla isoja väyliä pitkin tänne."
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008021780.html
autottomat kalliohipsterit harrastavat pornoa, eivät seksiä ;D
Legendaarinen musiikkikauppa jättää Helsingin keskustan – "Asiakkaamme arvostavat keskittymiä"
QuoteF-musiikki kertoo tiedotteessaan sulkevansa Kaisaniemen myymälänsä ja yhdistävänsä sen Vantaalla sijaitsevaan suurmyymälään.
Musiikkikauppa F-Musiikki sulkee Helsingin Kaisaniemessä sijaitsevan myymälänsä. Vuodesta 1999 Kaisaniemessä toiminut myymälä sulkee ovensa juhannuksena 25. kesäkuuta. Legendaarinen musiikkikauppa jatkaa näin Helsingin keskustan kaupallista tyhjentymistä.
"Lähivuosien kaupan murros ja Helsingin keskustan heikentynyt kaupallinen vetovoima toki vaikuttivat päätökseen, mutta olemme huomanneet muutoksia kulutuskäyttäytymisessä jo vuosia aiemmin", kommentoi F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen yhtiön tiedotteessa.
Alkuvuonna Kauppalehti uutisoi F-Musiikin verkkokaupan myynnin kaksinkertaistuneen viime vuodesta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/bde18b2a-2c48-47f2-ac78-cc0132e0d89c
Harmi juttu, yleensä se musiikkiroinatarvike mitä tarvinnut on tullut haettua tästä liikkeestä maailmalta tilaamisen sijaan. Nyt on sama tilaanko Vantaalta vai ebaysta...
Quote from: Titus on 04.06.2021, 19:30:36
Legendaarinen musiikkikauppa jättää Helsingin keskustan – "Asiakkaamme arvostavat keskittymiä"
Muistaakseni
kaupunki on tarkoittanut juuri sellaista kauppapaikkakeskittymää, johon asiakkaat voivat tulla ostamaan asioita.
Helsingin keskusta ei ole kaupunki.
Jumbo on kaupunki.
Verkkokaupan yleistyminen laittaa väistämättä miettimään, että minkähän tyyppiset kaupat sitten jatkossa menestyisivät Helsingin keskustassa, jos enää Stockmannikaan ei kannata.
Quote from: Kallan on 05.06.2021, 13:57:06
Verkkokaupan yleistyminen laittaa väistämättä miettimään, että minkähän tyyppiset kaupat sitten jatkossa menestyisivät Helsingin keskustassa, jos enää Stockmannikaan ei kannata.
Itse epäilisin että joku xxl/power/gigantti/tokmanni yms sekä lidl/alepa menestyy.Ei käyttövaatteita voi oikein ostaa netistä ja kodinkoneliikeistä on helpohko käydä hakemassa ne netistä ostetut tavarat.Nykyään on vähän pakko katsoa netin kautta että onko kaupoissa tuotteita mitä haluat ostaa.
Forumin Gigantissa kun kävin pari viikkoa sitten, niin myyjät kirosivat keskenään kuinka ison osan myyntibonuksista verkkokauppa vie.
Kyllähän esim musiikki- ja elektroniikkakauppa on juuri sellaista mistä verkkokauppa leikkaa ison osan.
Pelkkiä kitarankieliä myymällä ei pyöritetä isoa liikettä Kaisaniemessä. Siinähän on edelleen kilometrin säteellä aika monta soitinliikettä, mutta en tiedä mikä osuus niidenkään myynnistä tulee kivijalasta.
Quote from: no future on 05.06.2021, 15:13:21
Forumin Gigantissa kun kävin pari viikkoa sitten, niin myyjät kirosivat keskenään kuinka ison osan myyntibonuksista verkkokauppa vie.
Kun viimeksi katselin, juuri Forumissa taisi olla eniten tyhjää liiketilaa. Kampin keskukseen menevät bussilla tulevat ja City Centeriin, vai mikä se Makkaratalon seudun nimi nykyään on, löytävät junan tuomat. Mutta Forum on kulkureiteiltä jo vähän syrjässä. 90-luvun lopun alikulkutunnelit eivät riitä enää ihmisiä tuomaan Mannerheimintien suunnalta ja Kampin keskukseen vievän tunnelin löytäminen ja käyttö vaatii jo paikallistuntemusta. Miten käy Konstsamfundetin tuen suomenruotsalaisille kulttuurille? ??? Joko sisäkävely-yhteyksiä Forumiin pitää parantaa kuluttajia houkuttelevammaksi, tai Forum tai sen osia pitää suosiolla muuttaa asuin/hotelli/toimistokäyttöön.
No tuossa kevään ravintolasulun aikaan kun olin sattumalta Forumissa töissä, niin oli todella hiljaista asiakasvirtojen suhteen. Aivan kuten vuosi sitten siellä Aleksin suunnalla, ei paljon ihmisiä liikkunut. Ja tyhjiä liiketiloja teipataan jatkuvasti piiloon, saa nähdä kauanko menee että uusia vuokralaisia löytyy, ja millä hinnoilla.
Quote from: no future on 05.06.2021, 15:57:48
Ja tyhjiä liiketiloja teipataan jatkuvasti piiloon, saa nähdä kauanko menee että uusia vuokralaisia löytyy, ja millä hinnoilla.
Uusi kosmetiikan, hygieniatuotteiden ja pesuaineiden ja vähän muunkin halpamyymälä Normal on minun käydessäni ollut täynnä nuoria naisia toimistojen sulkemisajan jälkeen. Epäeettisten halpavaatteiden ketju Primark voisi Forumiin sopia myös, ja jos löytyy jotain vastaavaa suuresta maailmasta mitä meiltä vielä puuttuu, siihen ,lisäksi. Mutta Henkkaamaukat ja Dressmanit löytyvät muualtakin helpommin saavutettavina.
Kansainvälisen kaupungin rakentamiseksi tarvitaan ensiksi sijainti, ja sitten tarvitaan liikenneyhteydet. Loistavassa sijainnissa sijaitsevaan kaupunkiin johtavat liikenneyhteydet luovat kansainvälisen kaupungin. Voi tietenkin kysyä, että onko pääkaupunkiseudulla edellytyksiä kansainväliseksi kaupungiksi.
Ensiksi katsotaan pääkaupungin sijaintia maailmanlaajuisessa kontekstissa. Pääkaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, jossa idässä on Pietari, etelässä on Tallinna ja lännessä on Tukholma, joiden ansiosta syntyy neljän merkittävän kaupungin kokonaisuus. Tärkeä pääkaupunkiseudun vetovoimaa lisäävä tekijä on Tallinna-Helsinki rautatietunneli, joka yhdistää Rail Baltican pääkaupunkiseutuun.
Sitten katsotaan pääkaupunkiin johtavia liikenneyhteyksiä. Pääkaupunkiin johtavaa laivaväylää voisi leventää ja syventää, ja satamiakin voisi syventää. Isojen lentokoneiden mahdollisuuksia laskeutua Pääkaupunkiseudun lentokentille voisi vahvistaa. Kaikkien suurien kaupunkien väliset rautatiet voisi laajentaa kaksiraiteisiksi, että junien ei tarvitsisi odotella asemilla vastaan tulevan junan ohitusta, joka pidentää matkustajien matka-aikaa monella minuutilla. Kaikkien suurien kaupunkien välille voisi rakentaa vähintäänkin nelikaistaisen moottoritien koko matkalta, joka lisäisi liikenneturvallisuutta suuresti.
Kun isot linjat ovat kunnossa niin sen jälkeen katsotaan pääkaupungin pienempiä yksityiskohtia. Sujuuko autoilu pääkaupungissa hyvin. Vetävätkö liikenneväylät liikennettä ruuhka-aikoina. Onko liikenneyhteydet ja asuinalueet kaavoitettu suhteessa toisiinsa järkevästi. Asuinalueet on tietenkin sijoitettava niin, että liikenteen melu ei häiritse asukkaiden rauhaa. Asuinalueilla on oltava runsaasti puita siksi, että puut varjostavat auringonpaisteella ja näin viilentävät ilmaa ja imevät hiilidioksidia ja tuottavat happea.
Eero Lehti (kok.):
"Keravan väestörakenne ei ole optimaalinen. Hyvätuloisia on liian vähän ja tuen saajia liikaa. Asuntorakentamisessa ja kaavoituksessa ei ole tehty riittävästi sellaisia toimenpiteitä, jotka edistäisivät hyvätuloisten muuttamista Keravalle. Tulevaisuudessa olisi kaavoitettava enemmän rivitalo- ja omakotitalotontteja kerrostalojen sijaan."
https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000007993639.html
Mutta sitten on asiantuntijoita ja päättäjiä, joiden mukaan kaikenlaisten ihmisten pakkosotkeminen keskenään niin koulussa kuin asuinympäristössä ratkaisee kaikkien sopeutumis-, ahdistuneisuus-, keskittymis-, mielenterveys-, koulukiusaamis-, väkivalta-, päihde-, monikulttuurisuus-, kunnia-, kasvatus-, kehitys-, käytös-, ihmissuhde-, masennus-, itsetuhoisuus-, paniikki- ja unettomuusongelmat samoin kuin sotatraumat, pelot, syömishäiriöt ja laiskuuden.
PS
Kukaan ei vielä ole uskaltanut julistaa, että syöpäkin paranisi, kun toimittaisiin enemmän yhteisöllisesti.
Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.
Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.
Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.
Quote from: -PPT- on 07.06.2021, 23:42:58
Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.
Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.
Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.
Pk-seutu taitaa oikeasti maksaa ton ihan itse ja pk-seutu maksaa muun maan muita samanlaisia projekteja tyyliin joka notkoon ja nyppylään uimahalli/kirjasto/terveyskeskus sekä kunnantalo ja samaan aikaan täällä ei ole sitten varaa rakentaa niitä uimahalleja ja muita pk-seudun asukkaille?.Täällä olisi vielä oikeasti tarvetta noille ja niille löytyisi käyttäjiä kun jossain perähikiällä käyttäjiä on suunnilleen 10kpl viikossa.Aika törkeää ja valheellista väittää että muu maa maksaisi noita kun katsoo miten kuntien valtionosuudet menee.:D
/edit
Mitä tulee jokeriin niin voisi kysyä että miksei bussit riittänyt?.Noihan toimi kuin sporat eli lippua ei tarvinnut näyttää.Toi tulee aiheuttamaan kolareita/kuolleita tyyppejä ihan varmasti kun katsoo miten se on linjattu eli käsittääkseni kiskot ylittää ajoratoja yms.Toi on mun mielipide joka asunut täällä koko ikäni ja lopettanut jo laskemisen että kuinka monta kertaa meinannut jäädä sporan alle kävellen/pyörällä.Nykyään kun porukka vielä tuijottaa kännykkää eikä katso liikennettä niin raatoja tulee ihan varmasti.Vihreät idiootit vielä oikein yrittävät tappaa porukkaa pistämällä samaan tilaan pyöräilijät/kävelijät/ratikat.
Quote from: Melbac on 07.06.2021, 23:53:57
Quote from: -PPT- on 07.06.2021, 23:42:58
Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.
Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.
Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.
Pk-seutu taitaa oikeasti maksaa ton ihan itse ja pk-seutu maksaa muun maan muita samanlaisia projekteja tyyliin joka notkoon ja nyppylään uimahalli/kirjasto/terveyskeskus sekä kunnantalo ja samaan aikaan täällä ei ole sitten varaa rakentaa niitä uimahalleja ja muita pk-seudun asukkaille?.Täällä olisi vielä oikeasti tarvetta noille ja niille löytyisi käyttäjiä kun jossain perähikiällä käyttäjiä on suunnilleen 10kpl viikossa.Aika törkeää ja valheellista väittää että muu maa maksaisi noita kun katsoo miten kuntien valtionosuudet menee.:D
Valtio (https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:241:927:937:945:) maksaa tuostakin himmelistä alkuperäisen kustannusarvion mukaan 33%. Alkuperäinen kustannusarvio 275milj, valtion osuus 84milj. Tampereen himmelissä luonnollisesti sama homma. Ei kykene Suomen ainoiden keskusten asukkaat edes liikkumaan ilman valtion tissiä. Raidejokerin kustannuksethan onkin jo pompsahtanut vaatimatttomat 100milj tuosta alkuperäisestä. Tampereen himmeli on sentään pysynyt aika hyvin kustannusarviossa.
Yksityisliikenteen kustannuksista yli puolet on veroja. Julkisessa liikenteessä näköjään sama homma :facepalm:
Vihreä hulluus syöksyy syvemmälle. Kaskun ei samantien pyörätieksi.
QuoteHelsingin Vihreät nostaa Autoliiton kyselyssä esiin Länsiväylän alentamisen moottoritiestä kaduksi
https://www.is.fi/autot/art-2000008023656.html
Länsiväylä on Helsingistä Espoon eteläosien kautta Kirkkonummelle johtava moottoritie. Autoliiton kuntavaalikyselyssä Helsingin vihreät nostavat nyt esiin Länsiväylän muuttamisen kaduksi
...
"Kaupungin laajentuessa moottoritiemäiset väylät eivät sovi enää sinne, minne niitä rakennettiin vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi Länsiväylä alkaa parin kilometrin päästä Helsingin keskustasta. Tällaisia väyliä kannattaa normalisoida kaupunkimaisiksi kaduiksi, jotta saadaan lisää tilaa asunnoille ja yrityksille sekä viihtyisämpää ympäristöä", Helsingin vihreät vastaavat kuntavaalikyselyssä..
Hehe. Vai meinaa helsingin vihreät rakentaa Länsiväylän varteen asuntoja ja yrityksille toimistoja. Näköjään tulee vihreille täytenä yllätyksenä että Länsiväylän ympärillä ei ole kuin merta Helsingin alueella. No, on siinä kilometrin pätkä Lauttasaaressa, mutta siinäkin on toisella puolella pelkkää merta. Westendissä alkaa edes teoriassa ensimmäinen alue jossa Länsiväylän ympärille voi oikeasti alkaa rakentamaan yhtään mitään isompaa. Onkohan helsingin vihreile kerrottu että tämä alue on muuten 5km Helsingin keskutasta ja Espoota?
^
Koivusaareenhan ollaan jo tunkemassa pikku laajennuksen avulla massiivista ikeaa ja taloja tuhansille asukkaille. Lisäksi aiemmin on ollut vihvasharhoja, että länsiväylä katetaan ja päälle rakennetaan taloja. Hinku tällaiseen "tyhjästä" rakennusneliöiden pieraisemiseen, eli meren rantojen tuhoaminen ja teiden päälle rakentaminen, on tietysti ahneus koska kaupungin ei tarvitse ostaa (tai pakko lunastaakkaan kuin ihan vähän) maata. Toki rakentamiskustannus voi olla moninkertainen maan ostamiseen verrattuna...
"Kaavaluonnoksessa Koivusaaresta esitetään noin 5 000 asukkaan ja runsaan 4 000 työpaikan kaupunginosaa. Lisää tilaa rakentamiselle saadaan täyttämällä merta." = tuhoamalla luonnonvaraista rantaa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/koivusaari/rakentaminen
Eli ensin metroasema, sitten ikea ja tuo +5000 asukasta ja sitten liikenneyhteyksien hankaloittaminen mahdollisimman tehokkaasti...
Koivusaareen Ikea, jonne pääsee kätevästi ... öö ei niin millään, ei autolla, ei taksilla, ei metrolla, ei bussilla, ei jalan, ei pyöräillen. No veneellä pääsee aika hyvin. Kirjaimellisesti paskin mahdollinen paikka Ikealle tai oikeastaan ihan mille tahansa muullekin, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Quote from: jka on 08.06.2021, 11:30:46
Koivusaareen Ikea, jonne pääsee kätevästi ... öö ei niin millään, ei autolla, ei taksilla, ei metrolla, ei bussilla, ei jalan, ei pyöräillen. No veneellä pääsee aika hyvin. Kirjaimellisesti paskin mahdollinen paikka Ikealle tai oikeastaan ihan mille tahansa muullekin, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Käsittääkseni Koivusaaren metroaseman läntinen uloskäynti olisi käytännössä suoraan tuon "Ikean" kyljessä. Nythän Koivusaaren asemalle on rakennettu vain itäinen uloskäynti kun toinen pää odottaa Koivusaaren suuren rakennusprojektien käynnistymistä.
Mitä Länsiväylän kaduksi muuttamiseen tulee, selkein hyötyjä tuosta olisi Espoo. Tuon jälkeen eteläespoolaisten kiinnostus lähteä autolla Helsinkiin asti tippuisi varmasti reippaasti. Kyllä tavarat ja palvelut Espoostakin saa varsinkin jos idässä erikseen halutaan näyttää maksaville asiakkaille persettä. Etelä-Espoossa taitaa olla ostovoimaa vähintään puolen Helsingin kantakaupungin verran, ja moinen veto kyllä tappaisi liikkeiden pitämisen kannattavuuden Helsingin ydinkeskustassa lopullisesti jos niillä jo nytkin menee aika huonosti.
Quote from: foobar on 08.06.2021, 12:11:07
Mitä Länsiväylän kaduksi muuttamiseen tulee, selkein hyötyjä tuosta olisi Espoo. Tuon jälkeen eteläespoolaisten kiinnostus lähteä autolla Helsinkiin asti tippuisi varmasti reippaasti. Kyllä tavarat ja palvelut Espoostakin saa varsinkin jos idässä erikseen halutaan näyttää maksaville asiakkaille persettä. Etelä-Espoossa taitaa olla ostovoimaa vähintään puolen Helsingin kantakaupungin verran, ja moinen veto kyllä tappaisi liikkeiden pitämisen kannattavuuden Helsingin ydinkeskustassa lopullisesti jos niillä jo nytkin menee aika huonosti.
Kukaan, korostan kukaan espoolainen ei ole enää 20 vuoteen hakenut Helsingistä tavaroita tai palveluita. Länsiväylä ammottaa tyhjyyttään työmatka-aikojen ulkopuolella. Yksin saa ajella.
Liikenteen osalta ainoastaan työmatkaliikenteellä on enää väliä. Tältä osin kaikki toimistot ja työpaikat siirtyy Keilaniemeen ja on jo siirtynytkin. Työmatkaliikenne tulee tyssämään tuohon myös. Joten sinällään tuolla ei ole edes paljon väliä. Ei Keilaniemestä pidemmälle Helsinkiin kukaan enää autolla aja tulevaisuudessa.
Quote from: jka on 08.06.2021, 11:30:46
Koivusaareen Ikea, jonne pääsee kätevästi ..
Minä uskon, että Koivusaaren Ikea ei koskaan aukea "Metro-Ikeana", vaan laajat parkkipaikat ja lastausalueet tulevat edelleenkin kuulumaan Ikean konseptiin.
Tuosta Koivusaaren rakentamisesta, verratkaa huviksenne meri/maisemanäköaloja Lauttasaaresta länteen vs havainnekuvat mitä ne tulee olemaan tulevaisuudessa.
Varmaan tekee hyvää lännen puoleisen Lauttasaaren asuntojen hinnoille kun merinäköala muuttuu verhojen läpi loimottavaksi ikean mainostauluksi. Kymmenen vuoden työmaan jälkeen ;D
Quote from: Roope2 on 08.06.2021, 12:58:50
Minä uskon, että Koivusaaren Ikea ei koskaan aukea "Metro-Ikeana", vaan laajat parkkipaikat ja lastausalueet tulevat edelleenkin kuulumaan Ikean konseptiin.
Jeps. Firma myy enimmäkseen niin painavia hyödykkeitä, että niiden roudaamiseen tarvitaan autoa.
Quote from: jka on 08.06.2021, 12:38:32
Quote from: foobar on 08.06.2021, 12:11:07
Mitä Länsiväylän kaduksi muuttamiseen tulee, selkein hyötyjä tuosta olisi Espoo. Tuon jälkeen eteläespoolaisten kiinnostus lähteä autolla Helsinkiin asti tippuisi varmasti reippaasti. Kyllä tavarat ja palvelut Espoostakin saa varsinkin jos idässä erikseen halutaan näyttää maksaville asiakkaille persettä. Etelä-Espoossa taitaa olla ostovoimaa vähintään puolen Helsingin kantakaupungin verran, ja moinen veto kyllä tappaisi liikkeiden pitämisen kannattavuuden Helsingin ydinkeskustassa lopullisesti jos niillä jo nytkin menee aika huonosti.
Kukaan, korostan kukaan espoolainen ei ole enää 20 vuoteen hakenut Helsingistä tavaroita tai palveluita.
En nyt aivan usko tuohon. Aika hiljaista esim. omalta osaltani on Espoon suunnalla jos haluan ostaa jotain joka edellyttää Verkkokaupan valikoimaa elektroniikkapuolella tai olen ostamassa hifiä. Toki esim. keskustasta päivittäistavaroiden ostamisessa ei ole juuri mitään mieltä, mutta toisaalta käyn siellä Tapiolasta esim. parturissa. (Tämä tosin osaltaan johtunee siitä että sosiaaliset kontaktini ovat lähinnä Helsingin keskustassa koska missään muualla todennäköisyyttä törmätä tuttuihin samalla tapaa ei vain ole.) Tämä kaikki tosin olisi varmaan toisin elleivät yhteyteni metrolla keskustaan olisi aivan ylivoimaisia. Kyllä siellä keskustassa on edelleen erikoisliikkeitä jotka kärsisivät siitä että jättäisin käymättä ostoksilla pari kertaa vuodessa, kun se vuosisumma voi olla tonnin tai pari per liike. Vaikka metrollaliikkujana Länsiväylän muuttaminen kärrypoluksi ei suoraan minua haittaisikaan lähettäisi tuollainen vihertotalitärismi viestiä sen suhteen että kaupunki erikseen haluaa kieltäytyä naapureidensa tuomasta rahasta, ja loisi nostetta sellaisille asioille myös Espoossa joita on lähinnä saanut metsästää tuolta kantakaupungista tai sen liepeiltä aiemmin...
Quote from: Lalli IsoTalo on 08.06.2021, 13:07:10
Quote from: Roope2 on 08.06.2021, 12:58:50
Minä uskon, että Koivusaaren Ikea ei koskaan aukea "Metro-Ikeana", vaan laajat parkkipaikat ja lastausalueet tulevat edelleenkin kuulumaan Ikean konseptiin.
Jeps. Firma myy enimmäkseen niin painavia hyödykkeitä, että niiden roudaamiseen tarvitaan autoa.
Jotenkin muistelen että Koivusaaren Ikean ideana oli lähinnä toimia jonkin sortin showroomina jossa tavarat pääasiassa tilataan muualta kotiin. Ikea kaipaa kosketeltavaa näkyvyyttä helposti julkisella liikenteellä saavutettavassa paikassa joita kehäkolmosen tuntumassa olevat kolossit eivät ole. Melko mittava osa varsinkin Helsingin väestöstä tulee toimeen ihan hyvin ilman autoa, eikä heille tässä keskeinen kysymys ole tavaran välitön mukaan ottaminen vaan sen ennen ostamista arvioiminen...
Quote from: foobar on 08.06.2021, 13:22:37
En nyt aivan usko tuohon. Aika hiljaista esim. omalta osaltani on Espoon suunnalla jos haluan ostaa jotain joka edellyttää Verkkokaupan valikoimaa elektroniikkapuolella tai olen ostamassa hifiä. Toki esim. keskustasta päivittäistavaroiden ostamisessa ei ole juuri mitään mieltä, mutta toisaalta käyn siellä Tapiolasta esim. parturissa. (Tämä tosin osaltaan johtunee siitä että sosiaaliset kontaktini ovat lähinnä Helsingin keskustassa koska missään muualla todennäköisyyttä törmätä tuttuihin samalla tapaa ei vain ole.) Tämä kaikki tosin olisi varmaan toisin elleivät yhteyteni metrolla keskustaan olisi aivan ylivoimaisia. Kyllä siellä keskustassa on edelleen erikoisliikkeitä jotka kärsisivät siitä että jättäisin käymättä ostoksilla pari kertaa vuodessa, kun se vuosisumma voi olla tonnin tai pari per liike. Vaikka metrollaliikkujana Länsiväylän muuttaminen kärrypoluksi ei suoraan minua haittaisikaan lähettäisi tuollainen vihertotalitärismi viestiä sen suhteen että kaupunki erikseen haluaa kieltäytyä naapureidensa tuomasta rahasta, ja loisi nostetta sellaisille asioille myös Espoossa joita on lähinnä saanut metsästää tuolta kantakaupungista tai sen liepeiltä aiemmin...
Uskaltaisin väittää että olet kuitenkin melkoisessa vähemmistössä. Pelkästään esimerkkisi Verkkokauppa ja parturi kertoo sen. Itse en ole käynyt Verkkokaupassa kymmeneen vuoteen, enkä ylipäätään edes ostanut sieltä enää mitään viiteen vuoteen. Verkkokauppa nyt on viimeinen paikka mitä varten tarvitsee Helsinkiin lähteä. Kaiken saa halvemmalla, mukavammin ja paremmilla toimituksilla nimenomaan verkkokaupasta, ei Verkkokaupasta. Parturi taas on enemmän tottumiskysymys. Eiköhän parturipalvelut ole kohtalaisen universaalia kamaa, eikä siinä ole ainakaan Helsingillä minkäänlaista etulyöntiasemaa.
Itse sanoisin että ei Helsingillä ole aidosti etulyöntiasemaa enää missään muussa kuin ravintolapalveluissa ja osin kulttuuritarjonnassa. Kun työpaikat lähtee niin mitään muuta noiden lisäksi ei jää joiden takia ylipäätään kukaan viitsii Helsingin keskustaan kulkea, oli likkumisväline mikä tahansa. Kyse on enää siitä miten pitkälle nuo kantaa. Väki vanhenee, eikä edes ravintolapalvelut vedä kuten aikaisemmin. Omassa nuoruudessani Helsingin yöelämään mentiin joka viikonloppu. Mitä olen nyt nuorisoa katsonut niin ei paljon nappaa ylipäätään mikään yöelämä, puhumattakaan jos sitä varten pitää nähdä vaivaa enemmän kuin viisi minuuttia.
^ Nyt kannattaa noteerata se että jos olen ostanut Helsingin keskustasta viimeisen 20 vuoden aikana esim 25 tuhannella eurolla hifiä/kotiteatterivehkeitä ei se ole edellyttänyt montaakaan käyntiä sinne koko tuona aikana, mutta se on tuonut ko. erikoisliikkeiden pyörittäjille ihan merkittävän määrän voittoa. Jos tavaraa myy liike keskustassa ja en keksi sellaista välittömästi omasta lähiympäristöstäni kyllä minä sinne Helsinkiin menen sen perässä, ja yleensä vielä ostankin sieltä. Käytännössä päivittäiset lähinnä sosiaaliset visiitit ovat sitten toinen asia, mutta keskustan pikkuliikkeille olisi varmasti haitaksi jos Helsingin vihreiden maailmanhalaajien paradoksaalinen pyrkimys irrottaa Helsingin kaupunki muusta maasta onnistuisi tavoitellussa mitassaan.
Quote from: Roope2 on 08.06.2021, 12:58:50
Quote from: jka on 08.06.2021, 11:30:46
Koivusaareen Ikea, jonne pääsee kätevästi ..
Minä uskon, että Koivusaaren Ikea ei koskaan aukea "Metro-Ikeana", vaan laajat parkkipaikat ja lastausalueet tulevat edelleenkin kuulumaan Ikean konseptiin.
Ikean konsepti autoilijoiden ip-markettina sopii aika huonosti vihvas-unelmaan. Ehkä siitä tulee showroom jossa nuoret uusautottomat ja -avuttomat käyvät haistelemassa kaappeja ja koemakaamassa patjoja, ja tilaavat kotiinkannon ja asennuksen. Sopisi soijaiseen kuohitsemiskulttuuriin kuin sträppäri vasemmistoanarkistin hmm hmm.
^ Kylläpä sinua stressaa. Ei sinua kukaan tuolla, tai Ikeassa ylipäänsä pakota käymään.
Quote from: foobar on 08.06.2021, 15:03:29
^ Kylläpä sinua stressaa. Ei sinua kukaan tuolla, tai Ikeassa ylipäänsä pakota käymään.
Nyt tuli niin odottamaton ja omituinen reaktio että pakko kysyä: mitä?
^^ jaa-a, kyse lienee ollut siitä kuinka ympäristöä muokataan esim tässä casessa ikea edellä...
Quote from: Waldseemüller on 08.06.2021, 15:05:57
Quote from: foobar on 08.06.2021, 15:03:29
^ Kylläpä sinua stressaa. Ei sinua kukaan tuolla, tai Ikeassa ylipäänsä pakota käymään.
Nyt tuli niin odottamaton ja omituinen reaktio että pakko kysyä: mitä?
Tulee sellainen "Jumala tarkoitti ihmisen autoilemaan ja muu on harhaoppisuutta" -fiilis tuosta kommentaarista. Vaikka en Vihreiden moottoriteidenpurkuideoita ihailekaan, tuokin ajattelu on aika outoa kontekstissaan, siis Helsingin julkisen liikenteen verkon sisällä. Kun piirtää Helsingin ydinkeskustan ympärille vaikkapa viiden kilometrin säteisen ympyrän on sen sisäpuolella melkoisen paljon ihmisiä joille jopa hyvin automyönteisen politiikan vallitessa oma auto olisi lähinnä helvetillinen menoerä, eivätkä he oikeasti tarvitse sellaista. Näiden ihmisten ei tarvitse olla millään tapaa älyllisesti tai poliittisesti vajaita vaan pelkästään pragmaatikkoja siinä viitekehyksessä että ovat päättäneet haluta elää esim. Helsingin kantakaupungissa, joka on mielestäni samantasoinen henkilökohtainen valinta kuin spagetti vs. hernesoppa, kunhan siihen on varaa.
Se on sitten toinen asia mikä tilanne on muualla, mutta tuonkin rinkulan sisään mahtuu melkoinen määrä potentiaalisia asiakkaita. Omasta mielestäni jos esim. Vihreiden liikennepolitiikkaa haluaa kritisoida niin se ei edellytä sitä että yrittää leimata autotta Helsingissä pärjäävät jonkin sortin pervoiksi tai ääliöiksi.
Quote from: Titus on 08.06.2021, 15:06:53
^^ jaa-a, kyse lienee ollut siitä kuinka ympäristöä muokataan esim tässä casessa ikea edellä...
Paljon isompi myönnytys firman eduksi taitaisi olla jos Koivusaari muutettaisiin käytännössä Ikean varastoalueeksi ja parkkikentäksi. Nythän sinne on suunnitteilla asuntoja, ja "Ikea" on vain osa kokonaisuutta.
Länsiväylän pituus on 27.6 km ja siinä kulkee 60 000 ajoneuvoa päivässä. Liikennesuorite on siis 1.656 miljoonaa km/päivä.
- Jos liikenne etenee 80 km/h, aikaa kuluu 20 700 tuntia päivässä.
- Jos liikenne etenee 50 km/h, aikaa kuluu 33 120 tuntia päivässä.
Hidastamalla liikennettä tuon verran menetetään siis 12 420 tuntia päivässä, mikä on noin 7 henkilötyövuotta. Vuodessa hidastussuoritetta kertyy 2555 henkilötyövuotta.
Asialla alkaa olla merkittävää työllistävää vaikutusta. Hei me tienataan tällä!
Quote from: foobar on 08.06.2021, 14:59:18
^ Nyt kannattaa noteerata se että jos olen ostanut Helsingin keskustasta viimeisen 20 vuoden aikana esim 25 tuhannella eurolla hifiä/kotiteatterivehkeitä ei se ole edellyttänyt montaakaan käyntiä sinne koko tuona aikana, mutta se on tuonut ko. erikoisliikkeiden pyörittäjille ihan merkittävän määrän voittoa. Jos tavaraa myy liike keskustassa ja en keksi sellaista välittömästi omasta lähiympäristöstäni kyllä minä sinne Helsinkiin menen sen perässä, ja yleensä vielä ostankin sieltä. Käytännössä päivittäiset lähinnä sosiaaliset visiitit ovat sitten toinen asia, mutta keskustan pikkuliikkeille olisi varmasti haitaksi jos Helsingin vihreiden maailmanhalaajien paradoksaalinen pyrkimys irrottaa Helsingin kaupunki muusta maasta onnistuisi tavoitellussa mitassaan.
Toki uskon, että olet ollut hyvä asiakas tähän asti. Mutta pointtihan on lähinnä että oletko edes sinä näin hyvä asiakas enää tulevaisuudessa riippumatta siis siitä miten Helsingin liikennejärjestelyt ylipäätään menee? Uskallan väittää että tuskin edes sinä asioit tulevaisuudessa kuten olet asioinut viimeiset 20 vuotta. Ja vaikka asioisitkin niin olet takuuvarmasti marginaalin marginaalia kokonaiskuvassa.
Sinänsä mikään ei edes muutu asiassa josta tässä puhutaan. Se että jos näinkin hyvä asiakas kuin sinä muuttaa ostoskäyttäytymistään niin sehän ainoastaan nopeuttaa jo olemassa olevaa trendiä. Itse trendiin sillä ei ole mitään merkitystä.
Quote from: insinörtti on 08.06.2021, 15:37:42
Länsiväylän pituus on 27.6 km ja siinä kulkee 60 000 ajoneuvoa päivässä. Liikennesuorite on siis 1.656 miljoonaa km/päivä.
- Jos liikenne etenee 80 km/h, aikaa kuluu 20 700 tuntia päivässä.
- Jos liikenne etenee 50 km/h, aikaa kuluu 33 120 tuntia päivässä.
Hidastamalla liikennettä tuon verran menetetään siis 12 420 tuntia päivässä, mikä on noin 7 henkilötyövuotta. Vuodessa hidastussuoritetta kertyy 2555 henkilötyövuotta.
Asialla alkaa olla merkittävää työllistävää vaikutusta. Hei me tienataan tällä!
Vihervasemmisto kun huomaa laskelmasi niin ne tekee länsiväylästä pihadun jolloin nopeusrajoitukseksi tulee 30 km/h. Teletappihallituksen tavoitehan oli tiputtaa työaikaa 8h/pv -> 6h/pv. Näin se käy kätevästi ja päästötkin tipahtaa samalla :flowerhat:
Nyt vaan jännäämään onko tuleva Helsingin pormestarikolmikko Sinnemäki-Razmyar-Arhinmäki. Tämä kauhukolmikko on mahdollinen sillä jos vihreät voittaa pormestarin paikan niin Vartiainen tuskin lähtee Annin aisapojaksi, kuten ei myöskään Halla-aho vaikka PS saisikin vasemmistoa paremman äänisaaliin. Näin ollen apulaisvirat menisivät SDP ja Vas.
Onhan toi niin kammottava skenaario että ihan aidosti hiukan ihmettelen miksi Harkimo lyö kiilaa kokoomuksen voitolle. Ne pari prosenttia mitä HH saa ääniä ei hyödytä häntä itseään mitenkään mutta saattaa ratkaista voiton vihreille. Ei se nyt Harkimonkaan edun mukaista ole että vihersosialistit ottaa koko kaupungin 100% hallintaansa.
Milläköhän natsoilla Helsingin kaupunki alkaa pakkolunastamaan ja muuttamaan maakuntakaavaan merkittyjä valtion omistamia liikenneväyliä kävelykaduiksi? Hallinto-oikeudessa tuli kuonolle siinäkin kun yrittivät ruveta täyttämään keskuspuistoa matukasarmeilla.
Quote from: Rauno Murju on 08.06.2021, 16:14:41
Milläköhän natsoilla Helsingin kaupunki alkaa pakkolunastamaan ja muuttamaan maakuntakaavaan merkittyjä valtion omistamia liikenneväyliä kävelykaduiksi? Hallinto-oikeudessa tuli kuonolle siinäkin kun yrittivät ruveta täyttämään keskuspuistoa matukasarmeilla.
Laillisuuden puute ei ennenkään ole ollut vihervasemmistolle este, korkeintaan hidaste. Minkäänlaista moraalista imago-ongelmaa tuosta ei heille tule, heillä aate on aina lain yläpuolella. Siis heidän aatteensa.
Quote from: Waldseemüller on 08.06.2021, 15:00:57
Quote from: Roope2 on 08.06.2021, 12:58:50
Quote from: jka on 08.06.2021, 11:30:46
Koivusaareen Ikea, jonne pääsee kätevästi ..
Minä uskon, että Koivusaaren Ikea ei koskaan aukea "Metro-Ikeana", vaan laajat parkkipaikat ja lastausalueet tulevat edelleenkin kuulumaan Ikean konseptiin.
Ikean konsepti autoilijoiden ip-markettina sopii aika huonosti vihvas-unelmaan. Ehkä siitä tulee showroom jossa nuoret uusautottomat ja -avuttomat käyvät haistelemassa kaappeja ja koemakaamassa patjoja, ja tilaavat kotiinkannon ja asennuksen. Sopisi soijaiseen kuohitsemiskulttuuriin kuin sträppäri vasemmistoanarkistin hmm hmm.
Helsingissä on reilu 300 autoa tuhatta asukasta kohti, että aika helkkarin moni ottaa ihan mielellään sen kotiinkuljetuksen.
Quote from: insinörtti on 08.06.2021, 15:37:42
Länsiväylän pituus on 27.6 km ja siinä kulkee 60 000 ajoneuvoa päivässä. Liikennesuorite on siis 1.656 miljoonaa km/päivä.
- Jos liikenne etenee 80 km/h, aikaa kuluu 20 700 tuntia päivässä.
- Jos liikenne etenee 50 km/h, aikaa kuluu 33 120 tuntia päivässä.
Hidastamalla liikennettä tuon verran menetetään siis 12 420 tuntia päivässä, mikä on noin 7 henkilötyövuotta. Vuodessa hidastussuoritetta kertyy 2555 henkilötyövuotta.
Asialla alkaa olla merkittävää työllistävää vaikutusta. Hei me tienataan tällä!
Ihan samaa logiikkaa kuin länsimetron kanssa, maksetaan miljardi, romutetaan toimiva bussiverkosto, Kampin bussiterminaali jäi tyhjän pantiksi, ja kaikkien julkisia Etelä-Espoossa käyttävien matka-aika piteni Helsingin keskustaan 15-40min / suunta
Quote from: foobar on 08.06.2021, 15:20:47
Anteeksi jos kommenttini oli mauton. Tuo nyt vain oli näkemykseni siitä minkälaisen Helsingin, helsinkiläisen ja ihmisen nykyinen ideologia haluaa luoda.
Itsehän en neekerikylään jalkaani laita.
Quote from: no future on 08.06.2021, 16:46:31
Helsingissä on reilu 300 autoa tuhatta asukasta kohti, että aika helkkarin moni ottaa ihan mielellään sen kotiinkuljetuksen.
No sitähän mä juuri tarkoitin että jos tuollaiseen paikkaan Ikea tulee, niin asiakasprofiili ei vastaa sitä joka käy itse hakemassa kalunsa Kolmosen jommasta kummasta päästä. Joten konseptin on oltava erilainen. Muuten saadaan (taas) kunnon perinteinen Helsinki-liikenneinferno.
Vaikka sitähän siellä juuri aktiivisesti halutaan.
Quote from: foobar on 08.06.2021, 15:20:47
[..] Kun piirtää Helsingin ydinkeskustan ympärille vaikkapa viiden kilometrin säteisen ympyrän on sen sisäpuolella melkoisen paljon ihmisiä joille jopa hyvin automyönteisen politiikan vallitessa oma auto olisi lähinnä helvetillinen menoerä, eivätkä he oikeasti tarvitse sellaista. Näiden ihmisten ei tarvitse olla millään tapaa älyllisesti tai poliittisesti vajaita vaan pelkästään pragmaatikkoja siinä viitekehyksessä että ovat päättäneet haluta elää esim. Helsingin kantakaupungissa, joka on mielestäni samantasoinen henkilökohtainen valinta kuin spagetti vs. hernesoppa, kunhan siihen on varaa.
Se on sitten toinen asia mikä tilanne on muualla, mutta tuonkin rinkulan sisään mahtuu melkoinen määrä potentiaalisia asiakkaita. Omasta mielestäni jos esim. Vihreiden liikennepolitiikkaa haluaa kritisoida niin se ei edellytä sitä että yrittää leimata autotta Helsingissä pärjäävät jonkin sortin pervoiksi tai ääliöiksi.
Elämäntilanteita ja -piirejä on toki erilaisia. Uskallan kuitenkin tuon mainitsemasi ympyrän sisällä muutaman vuosikymmenen eläneenä väittää, että harva viitsii sovitella koko elämänsä autottomuuden vaatimuksiin.
Yleensä autoton vaihe osuu aikuiselämän alku- ja loppupäähän. Auto hankitaan perheen perustamisen myötä ja siitä luovutaan, kun poliisi ei enää vanhuusiässä uusi korttia. Erona "maalaiselämään" on, että taloudessa riittää yksi auto - ehkä yksi ajokorttikin.
Harvalla nimittäin läpi elämän on tilanne, että työt, päivähoito, opinnot, harrastukset, lähipiiri, kesämökki ynnä muut ovat hyvien julkisten yhteyksien päässä.
Auton voi toki vuokrata, siinä on omat haittansa ja hyötynsä, mutta kokemuspohjaisesti yleisempää on, että autoton pummii kyytiä taI lainaa autoa kaverilta (tai omilta vanhemmiltaan). Ei siinä mitään, kunhan ei samalla julista, kuinka helppoa kaupungissa on elää ilman autoa.
Quote from: Waldseemüller on 08.06.2021, 17:18:03
Quote from: no future on 08.06.2021, 16:46:31
Helsingissä on reilu 300 autoa tuhatta asukasta kohti, että aika helkkarin moni ottaa ihan mielellään sen kotiinkuljetuksen.
No sitähän mä juuri tarkoitin että jos tuollaiseen paikkaan Ikea tulee, niin asiakasprofiili ei vastaa sitä joka käy itse hakemassa kalunsa Kolmosen jommasta kummasta päästä. Joten konseptin on oltava erilainen. Muuten saadaan (taas) kunnon perinteinen Helsinki-liikenneinferno.
Ehkäpä uuden Ikean noutovarastossa on koko- tai painoraja tuotteille, joita siellä säilytetään? Periaatteena, että paketin on oltava kuljetettavissa metrossa ilman häiriöitä kanssamatkustajille.
Ikean tuotteethan ovat palasina. Ehkä idea on se, että voi tehdä monta metromatkaa ja tuoda aina joitakin osia kerrallaan. Siinähän se menee työmatkan ohessa.
Quote from: no future on 08.06.2021, 16:46:31
Helsingissä on reilu 300 autoa tuhatta asukasta kohti, että aika helkkarin moni ottaa ihan mielellään sen kotiinkuljetuksen.
Ihan uteliaisuudesta: miten tuo luku suhtautuu ikäjakaumaan tai kotitalouksien määrään?
Turkuun ilmestyi sateenkaarisuojatie
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2452d1f4-ccd1-40eb-b278-1941f9a66d61Turun kaupunginteatterin eteen Itäiselle Rantakadulle ilmestyi maanantain ja tiistain välisen yön aikana uusi, värikäs suojatie.
"Ainutlaatuisen sateenkaarisuojatien maalasivat yövuorossa olleet teatterin lavastamon esimies Sami Nurmi sekä Ville Saine ja Oskari Rantala.
Kaupunginteatterin dramaturgi Satu Rasila oli yksi suojatiealoitteen tekijöistä. Hän näki aikoinaan New Yorkissa sateenkaarisuojatien, ja kaunis toteutus jäi mieleen.
‒ Koko teatterin taidemuoto perustuu siihen, että katsotaan ihmistä. Teatterimme arvoihin on jo pidemmän aikaa kuulunut ajatus ylipäätään yhdenvertaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja mukaan ottamisesta, Rasila avaa.
Rasila korostaa, ettei suojatie liity teatterin ohjelmistoon tai yksittäiseen esitykseen, vaan yleisesti teatterin ja Turun kaupungin arvoihin.
‒ Sateenkaarisuojatie erityisesti on sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuteen liittyvä viesti, mutta se on sitä myös isommin. Turun kaupunginteatterin työpaikkaan ja sen katsomoon kaikki ovat tervetulleita sellaisena kuin ovat."
Eikös toi tarkoita sitä ettei siinä ole suojatietä koska ei ole viralliset värit tms?.Omasta mielestä toi vaan vahvistaa mielikuvaa turkua kaupunkina jossa ei uskalla tipauttaa saippuaa yleisissä suihkuissa ja siitä millaisia turkulaiset on(ainakin ruotsinkieliset).:D
/edit
On tossa näköjään noi päät valkoisia joka kai merkitsee sitä että on virallinen suojatie?.
Quote from: Melbac on 08.06.2021, 18:32:35
Turkuun ilmestyi sateenkaarisuojatie
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2452d1f4-ccd1-40eb-b278-1941f9a66d61
Suojatiet ovat niin tylsän värisiä, vähän väriä pintaan!! Lets go värittelemään suojateitä!!!!11
Quote from: artti on 08.06.2021, 20:16:45
Quote from: Melbac on 08.06.2021, 18:32:35
Turkuun ilmestyi sateenkaarisuojatie
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2452d1f4-ccd1-40eb-b278-1941f9a66d61
Suojatiet ovat niin tylsän värisiä, vähän väriä pintaan!!
Tuollaiset sateenkaarprojektit huuhtoutuvat sateiden ja kulutuksen mukana pois, koska mitään ulkomaalauksen ammattilaisia tekijät eivät ole. Varmaan se on tarkoituskin niin on sitten tilaa ja huomiota uusille projekteille.
Politiikka viherpesee ja sateenkaarivärittää, mutta se ei ole se politiikan tärkein aihe. Tärkeämpi aihe on verojen välttelyn rankaisun suunnittelu, joka on niin arkaluontoinen aihe, että politiikka sumuttaa ihmiset viherpesulla ja sateenkaariväreillä
Quote from: Paju on 08.06.2021, 18:31:35
Quote from: no future on 08.06.2021, 16:46:31
Helsingissä on reilu 300 autoa tuhatta asukasta kohti, että aika helkkarin moni ottaa ihan mielellään sen kotiinkuljetuksen.
Ihan uteliaisuudesta: miten tuo luku suhtautuu ikäjakaumaan tai kotitalouksien määrään?
Tästä on isompiakin tutkimuksia, mistä näki esim alueittain tilastoa, mutta en nyt puhelimella löytänyt enkä ala kahlaamaan pdf:iä läpi.
Vuonna 2012 Helsingin kotitalouksista 52% oli autottomia. Samanlaisen ilmiön olen huomannut kaikissa kaupunkikeskustoissa missä olen Suomessa asunut, siis että työikäiset ja työlliset ihmiset elävät ilman omaa autoa. Mutta kyllähän Helsinki luonnollisesti on oma poikkeuksensa tässäkin asiassa.
Itse tuli sunnuntaina autoiltua, sitä edellisen kerran liki 2 viikkoa sitten. Ja toi on sentää työauto. Polkupyörä, metro ja ylipäätään työkohteiden sijainti on ajanut tähän pisteeseen. Kohta varmaan sahataan taas 3-4 000 km kuussa, ihan tasapuolisuuden nimissä.
Quote from: Titus on 08.06.2021, 13:03:00
Tuosta Koivusaaren rakentamisesta, verratkaa huviksenne meri/maisemanäköaloja Lauttasaaresta länteen vs havainnekuvat mitä ne tulee olemaan tulevaisuudessa.
Varmaan tekee hyvää lännen puoleisen Lauttasaaren asuntojen hinnoille kun merinäköala muuttuu verhojen läpi loimottavaksi ikean mainostauluksi. Kymmenen vuoden työmaan jälkeen ;D
Tuli aikoinaan asusteltua Katajaharjulla merinäköalalla. Osaan kuvitella miltä se näyttäisi. ;)
Quote from: Melbac on 08.06.2021, 18:32:35
Turkuun ilmestyi sateenkaarisuojatie
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2452d1f4-ccd1-40eb-b278-1941f9a66d61
Viheraho teki suojatiestä kantelun.
Quote-------- Välitetty viesti / Fwd.Msg --------
Aihe: Kantelu sateekaarisuojatie
Päiväys: Tue, 8 Jun 2021 13:53:28 +0300
Lähettäjä: Pasi Viheraho <pasi@viheraho.com>
Vastaanottaja: [email protected]
Pyydän tutkimaan tämän idean laillisuuden.Olen vakaasti siinä käsityksessä että tieliikennelaki määrittelee suojatien tunnusmerkistön ja olettaisin että tämä ei täytä tieliikennelain määritelmiä suojatiestä.
Pyydän ottamaan kantaa tämän suojatien laillisuuteen ja puuttumaan mahdollisesti siihen ettei näitä nyt ala tulemaan pitkin valtakuntaa.
Sinänsä ei ole tätä ihmisryhmää mitään vastaan mutta jonnekkinhan se raja pitää kaiketi asettaa.Ja tässä mielestäni ei täyty suojatien määritelmä.Suojatien tiemerkinnät on määrtely ja tämä ei mielestäni sitä täytä.
Pyydän puuttumista asiaan jotta entisestään hieman sekavahko liikennemerkkiviidakko ei entisestään tule sekavammaksi.
Uutinen tästä aiheesta YLE https://yle.fi/uutiset/3-11970520
Pasi Viheraho
https://www.facebook.com/pasi.viheraho.378/posts/519152302546063
Ajattelin ihan samaa ettei toi täyttäisi suojatielle asetettuja vaatimuksia.Tossa on noi valkoiset palkit kummassakin päässä kuten tosta kuvasta näkyy joka kai sitten täyttää suojatielle tarkoitetut vaatimukset?.Ei toi mikään "taideteos" ole vaan tarkoitus on ärsyttää porukkaa jolloin sitten aletaan ulista jostain homofobiasta yms.
Quote from: Melbac on 09.06.2021, 00:12:48
Ajattelin ihan samaa ettei toi täyttäisi suojatielle asetettuja vaatimuksia.Tossa on noi valkoiset palkit kummassakin päässä kuten tosta kuvasta näkyy joka kai sitten täyttää suojatielle tarkoitetut vaatimukset?.Ei toi mikään "taideteos" ole vaan tarkoitus on ärsyttää porukkaa jolloin sitten aletaan ulista jostain homofobiasta yms.
Eipä todellakaan ole luvallista mennä tekemään ajoratamaalauksiin omia virityksiään. Ei edes silloin kun ollaan niinkin hyvällä asialla kuin hieromassa homoutta ihmisten naamoihin.
Vrt. pikku-uutinen jonka joku aika sitten luin: joku oli vetaissut spray-maalilla rotvallin reunaan merkin 5 m ennen suojatietä, jotta ihmiset tietävät mihin kohti vielä voi pysäköidä ilman että saa parkkisakon. Lainoppinut tuomitsi teon jyrkästi, lainvastaisena. Sakko olisi napsahtanut heti, jos tuon oman merkinnän maalannut olisi jäänyt kiinni teostaan. Ja tuosta merkinnästä sentään oli konkreettista hyötyä turvallisuuden lisääjänä ja parkkisakkojen välttämisessä.
Suojatien töhrijöiden maksettaviksi tulee määrätä sakko ja puhdistamisen/uudelleenmaalauksen kulut.
Quote from: artti on 08.06.2021, 20:16:45
Quote from: Melbac on 08.06.2021, 18:32:35
Turkuun ilmestyi sateenkaarisuojatie
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2452d1f4-ccd1-40eb-b278-1941f9a66d61
Suojatiet ovat niin tylsän värisiä, vähän väriä pintaan!! Lets go värittelemään suojateitä!!!!11
Värikäshän tuo suojatie kieltämättä on. Kai johonkin saa sitten vastavuoroisesti tehdä suojatien teemalla "Koti, kirkko ja isänmaa"?
Jos suojateiden värittely on sitten ihan ok, niin maailman lipuista saa monenlaisia raitoja ja kuvioita. Taiteellisemmat sitten voivat tehdä raitojen oheen kuvioita: tähtiä, kuu, työkaluja, aseita mm. machete ja AK47, erilaisia lintuja (monenlaista kotkaa) jne.
Mikäli LGBT+ porulalle on luvallista, tulee olla myös muille. Koska tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus.
[tweet]1302313644617879558[/tweet]
Viheraho ei ole yksin.
Tämä(kin) on hyvä esimerkki siitä että ihmiset joilla ei muutama vuosi sitten ollut mitään seksuaalivähemmistöjä vastaan ovat kyllästyneet tähän lgtbtitityy-paskaan koska sitä hierotaan naamaan joka yhteydessä.
Varmasti monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmisetkin ovat hieman nolona siitä kuinka heidät on valjastettu kulttuuri-marxilaisten käsikassaraksi.
Quote from: Melbac on 09.06.2021, 00:12:48
Ajattelin ihan samaa ettei toi täyttäisi suojatielle asetettuja vaatimuksia.Tossa on noi valkoiset palkit kummassakin päässä kuten tosta kuvasta näkyy joka kai sitten täyttää suojatielle tarkoitetut vaatimukset?.Ei toi mikään "taideteos" ole vaan tarkoitus on ärsyttää porukkaa jolloin sitten aletaan ulista jostain homofobiasta yms.
Jos tuossa sattuu onnettomuus, voidaan väittää, että tuo ei ole suojatie. Kiva palvelus suojatien käyttäjille.
Aamuset: Poliisin mukaan Turun sateenkaarisuojatie on tieliikennelain vastainen
QuoteKaupunkilehti Aamuset kertoo poliisin pitävän Turun sateenkaarisuojatietä laittomana. Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) huomautti Turun kaupunkia eilen siitä, että turvallisuus menee etusijalle juhlimiseen nähden.
"Juhlat juhlina, mutta liikenneturvallisuuden pitäisi mennä etusijalle ja suojatie palauttaa tiemerkintöjen mukaiseksi." Näin kommentoi eilen kansanedustaja Vilhelm Junnila. Hän kehotti eilen pride-juhlinnasta höyrähtänyttä Turkua palauttamaan sateenkaarisuojatien tieliikennelain tiemerkintöjen mukaiseksi.
Tänään komisario Tuomo Katajisto Lounais-Suomen poliisilaitokselta kommentoi asiaa Aamuset-lehdelle: "Tieliikennelain näkökulmasta tapaus on selkeä. Suojatiet on merkittävä lain tarkoittamalla tavalla. Emme voi olla varmoja siitä, etteivät suojatien kirkkaat värit vie suojatietä lähestyvän autoilijan huomiota."
https://www.suomenuutiset.fi/aamuset-poliisin-mukaan-turun-sateenkaarisuojatie-on-tieliikennelain-vastainen/
:silakka:
Quote from: P on 09.06.2021, 12:23:31
Quote from: Melbac on 09.06.2021, 00:12:48
Ajattelin ihan samaa ettei toi täyttäisi suojatielle asetettuja vaatimuksia.Tossa on noi valkoiset palkit kummassakin päässä kuten tosta kuvasta näkyy joka kai sitten täyttää suojatielle tarkoitetut vaatimukset?.Ei toi mikään "taideteos" ole vaan tarkoitus on ärsyttää porukkaa jolloin sitten aletaan ulista jostain homofobiasta yms.
Jos tuossa sattuu onnettomuus, voidaan väittää, että tuo ei ole suojatie. Kiva palvelus suojatien käyttäjille.
Mitähän maalia lienevät käyttäneet?. Onko kovinkin liukasta laatua?.
Quote
X
Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.
Selvityksen taustalla on Kruunusillat-hankkeen kustannusten raju kasvu viidessä vuodessa. Raitiotien kustannusarvio on noussut kokonaisuudessaan valtuustolle vuonna 2016 esitetystä 430 miljoonasta lähes 800 miljoonaan euroon.
– Olisi edesvastuutonta jättää selvittämättä, mistä näin holtiton ylitys kustannusarvioon johtuu, Vapaavuori sanoo.
Hänen mukaansa Kruunusillat-raitiotie on surullinen jatkumo suurille rakennushankkeille, joiden kustannukset näyttävät karkaavan täysin käsistä.
– Nämä ovat järkyttävän suuria summia, ja tähän on suhtauduttava vakavasti.
Vapaavuori toteaa, että holtiton meno, jossa hyväksytään hankkeita joillakin summilla ja jotka kuitenkin joidenkin vuosien päästä ovat satoja miljoonia enemmän, ei voi jatkua.
Vapaavuori korostaa, että Kruunuvuorensillan kohdalla puhutaan sadoista miljoonista euroista.
– Ja tälläkin hetkellä puhutaan vasta tämän hetken arviosta.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11972967
Radiosta kuulin, että joku kuittasi laillisuuden suojatie-liikennemerkeillä, mutta eiköhän noilla tiehen sutatuilla merkinnöilläkin vielä joku raja ole jopa 2020-luvun Suomessa.
Ja toki se, että tämä loputon "oikeiden" asioiden väkisinhierominen kansalaisten naamaan ärsyttää monia ihan tavallisia normaalisuvaitsevaisia ihmisiä, ei voi olla syynä asiasta nousseeseen kohuun, vaan kaikki tästä missään määrin negatiiviseen sävyyn puhuvat ovat vähintään suvaitsemattomia homofoobikoita.
Mutta jos tämä on viranomaisen hyväksymä toimintamalli, niin taidan kesäyön pimeydessä käydä maalailemassa sopiville paikoille muutaman siniristilippu-aiheisen suojatien. Väriäkin säästyy, kun puolet lipusta on jo maalattu...
^^ Länsimetron kokonaishinta-arvio on nyt noin 2,34 miljardia euroa, joka kattaa 21 kilometriä maanalaista ratatunnelia ja 13 asemaa sekä varikon maan alla. Hintaa kilometrille tulee nykyarvion mukaan noin 112 miljoonaa per kilometri, ja asemat muodostavat kustannuksista luokkaa kolmanneksen.
Kruunusillat-hankkeessa puhutaan maanpäällisestä 10 kilometrin radasta ja silloista. Hintaa radalle tulee näillä näkymin 80 miljoonaa euroa kilometriltä vaikka valtavia asemakokonaisuuksia ei tarvitse rakentaa ja rata kulkee maan päällä.
Länsimetrolle ilkuttiin Helsingissä loputtomasti sen paisuvien kulujen vuoksi, implikoiden kai että tämä kaikki johtuu Espoon liiallisesta oikeistolaisuudesta. Ensimmäinen osa ylitti hinta-arvionsa 66 prosentilla.
Kruunusillat-hanke on tähän mennssä onnistunut paisuttamaan hinta-arviotaan 86 prosentilla (nämä prosenttilukemat riippuvat toki viitekehyksestä), mutta media on hiljaa. Siksikö, että kyseessä on tunnetusti raivokkaiden Helsingin Vihreiden lempiprojekti, ja niiden osaltahan hintaa ei saisi edes kysyä? On jonkinlainen suoritus että Helsinki on onnistunut tekemään maanpäällisen radan rakentamisesta käytännössä maanalaista kalliimpaa...
Quote from: Huppupelikaani on 09.06.2021, 15:16:04
Radiosta kuulin, että joku kuittasi laillisuuden suojatie-liikennemerkeillä, mutta eiköhän noilla tiehen sutatuilla merkinnöilläkin vielä joku raja ole jopa 2020-luvun Suomessa.
Niitä raitoja on runsaasti erilaisia riippuen siitä onko kyseessä suojatie, yhdistetty suojatie (jalankulkijoille) ja pyörätie, yhdistetty suojatie+pyörätie+jalkakäytävä.. pitääkö pyöräilijän väistää muuta liikennettä vai saako ajaa siitä vaan jne.
Kohta Husu tai joku muu toteemi vaatii myös mustilla raidoilla, mustaan asfalttiin maalatun suojatien ;D
Tämäkään sateenkaari ei ollut pitkäikäinen.
Quote
———
Kaupungin mukaan poliisihallitus otti kantaa sateenkaarisuojatiehen keskiviikkona sähköpostin välityksellä. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan sateenkaarivärien käyttö suojatien kohdalla on tieliikennelain vastainen.
– Kaupunki noudattaa asiassa poliisihallituksen kantaa ja poistaa maalauksen teatterin kohdalta niin pian kuin se on mahdollista ja ajoradalle palautetaan valkoiset suojatietä merkitsevät viivat. Työtilaus värien poistamisesta ja uudelleen maalaamisesta on jo annettu, Turku kertoo tiedotteessa.
———
https://yle.fi/uutiset/3-11973823
^ Kai puhdistuslasku lähetetään sotkun tekijöille. Ja sakot perään. Mitä, eikö? Miksei? ???
Quote from: HDRisto on 09.06.2021, 08:28:04
Jos suojateiden värittely on sitten ihan ok, niin maailman lipuista saa monenlaisia raitoja ja kuvioita. Taiteellisemmat sitten voivat tehdä raitojen oheen kuvioita: tähtiä, kuu, työkaluja, aseita mm. machete ja AK47, erilaisia lintuja (monenlaista kotkaa) jne.
Mikäli LGBT+ porulalle on luvallista, tulee olla myös muille. Koska tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus.
Siitä vain taideprojektia pystyyn. Kun hyvin perustelee asiansa, ja pysyttelee hyvän maun rajoissa, niin asiasta vastaava virasto voi hyvinkin olla myötämielinen.
Ei se kaupunkikulttuuri mitään mystiikkaa ole, rohkeasti vain tekemään!
Quote from: Siener on 09.06.2021, 18:03:37
Persut on jo niin nähty! Maakuntien pyrkyriukkoja, vailla todellista osaamista miltään alalta. Vastaa, ja heitä ehdokkaasi, jos mielestäsi olen väärässä.
Onko tämä jokin 'mersupersun' vastine? Noin yleisesti ottaen aikasen moni eri ministeri on maalta ollut kotoisin. Lieneekö sitten syynä, että jonkinlainen maalaisjärki on vielä tallella. En jaksa edes aloittaa listaa edes ministereistä, koska niitä on niin paljon.
Onko muuten Halla-ahokin maakunnasta?
Itse kun katselin niin yllättävän paljon oli pk -yrittäjiä perussuomalaisten listoilla. Se varmaan kertoo, että jotain osaamistakin joukkoon mahtuu?
Mistä pirusta edes idea maalata suojatie sateenkaarenväriseksi "juhlistaakseen" jotain kulttia? En minäkään lähde maalaamaan nopeusrajoituksiin nollia lukujen perään vain juhlistaakseni Hitlerin syntymäpäivää muistuttamalla nopeusrajattomista autobaanoista tällein ihanan arkisin elein.
QuoteTurussa paljon huomiota herättänyt sateenkaarisuojatie joudutaan poistamaan, tiedottaa Turun kaupunki.
Poliisihallitus otti kantaa sateenkaarisuojatiehen keskiviikkona Turun kaupungille lähettämässään sähköpostiviestissä, jossa suojatie todettiin tieliikennelain vastaiseksi. Kannassaan Poliisihallitus ilmoitti sateenkaarimaalauksen olevan liikenteenohjauslaite, jonka tulee olla vain valkoinen.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008041817.html
Turun kaupungin oma tulkinta tieliikennelaista oli, että suojatien riittäisivät osoittamaan liikennemerkit ja sateenkaarisuojatien vieressä olevat valkoiset viivat.
"Lakia tarkentavan asetuksen mukaan suojatie voidaan osoittaa liikennemerkeillä tai ajoratamaalauksella tai niillä molemmilla. Sateenkaarimaalausta tehdessään kaupunki ei pitänyt sateenkaarimaalausta liikenteenohjauslaitteena", kertoo kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen tiedotteessa.
Jaahans. Nyt sitten Turussa on sovellettu omaa tulkintaa lainsäädännöstä. Liikennesuunnittelupäällikkö Salonen saa toivottavasti ainakin vakavat nuhteet toiminnastaan.
Vai ollaanko jo tosiaan menty siihen pisteeseen, että itsekukin voi tulkita lakia mielihalujensa mukaan?
edit.Salonen tosiaan vielä toteaa, että maalaus
joudutaan poistamaan. Voi kilin kellit.
Saako nyt oman tulkinnan mukaan mennä kevytväylälle maalaamaan ne perinteiset isä- ja tytärhahmot takaisin niiden rumien ja ihmistä halventavien, leijuvapäisten ufoukkojen tilalle?
Monta vuotta sitten olin ylittämässä Vihdintietä liikennevalo-ohjatussa risteyksessä aurinkoisena päivänä kevät- tai syysaikaan. Vihreä alkoi palaa minulle, astuin suojatielle, ja silloin henkilöauto meinasi ajaa päälleni, mutta nuorehkona ja kyllin notkeana väistin viime hetkellä. Auto oli joku pieni 80-luvun kottero ja siinä näytti olevan kyydissä kaksi nuorta naista. Aurinko paistoi autoa päin. Auto pysähtyi siihen suojatielle ja naiset jäivät oletettavasti järkyttyneinä lepuuttamaan hermojaan. Kiersin auton, katsoin sen suuntaan hetken, heilautin kättäni ja lähdin kävelemään tien yli. Autokin taisi jossain vaiheessa jatkaa matkaa. Siitä lähtien olen ollut tarkkana, jos aurinko vaikuttaa paistavan autojen tulosuuntaan vastaan, kun ylitän katua.
Mitään ylimääräistä naamioväriä en todellakaan teille kaipaa. Ei ennen olisi varmaan tullut kenellekään mieleenkään maalailla katuja kirkkain värein.
Quote from: foobar on 09.06.2021, 15:21:57
^^ Länsimetron kokonaishinta-arvio on nyt noin 2,34 miljardia euroa, joka kattaa 21 kilometriä maanalaista ratatunnelia ja 13 asemaa sekä varikon maan alla. Hintaa kilometrille tulee nykyarvion mukaan noin 112 miljoonaa per kilometri, ja asemat muodostavat kustannuksista luokkaa kolmanneksen.
Kruunusillat-hankkeessa puhutaan maanpäällisestä 10 kilometrin radasta ja silloista. Hintaa radalle tulee näillä näkymin 80 miljoonaa euroa kilometriltä vaikka valtavia asemakokonaisuuksia ei tarvitse rakentaa ja rata kulkee maan päällä.
Kruunusillat-hanke on tähän mennssä onnistunut paisuttamaan hinta-arviotaan 86 prosentilla (nämä prosenttilukemat riippuvat toki viitekehyksestä), mutta media on hiljaa. Siksikö, että kyseessä on tunnetusti raivokkaiden Helsingin Vihreiden lempiprojekti, ja niiden osaltahan hintaa ei saisi edes kysyä? On jonkinlainen suoritus että Helsinki on onnistunut tekemään maanpäällisen radan rakentamisesta käytännössä maanalaista kalliimpaa...
Tuossa vähän perspektiiviä hankkeen hulppealle hintalapulle, jotkut grynderit saattavat nyt pikkuisen juksata ja vedättää valtuuston hönöjä.
Kuuluisa Golden Gate silta San Fransiscossa maksaisi nykyrahassa 700Miljoonaa dollaria(600milj Euroa).
Tuossa lista maailman kalleimmista silloista. Ja yksikään näistä ei ole mikään ratikka + käppäilysilta puolikuolleesta pikkulähiöstä puolikuolleeseen toiseen saman moiseen missä on puolityhjä ostari. .
Ihan heittämällä tällä kustannusarviolla päästään
maailman kahdeksanneksi, George Washington silta on nääs euroissa 820milj. vähän kun tsempataan niin ohi päästään! Torille!
Quotev7. USA – George Washington Bridge, $1.1 Billion
Spanning the Hudson River, the George Washington Bridge was built to ease congestion in New York City. The bridge links Washington Heights in Manhattan to New Jersey.
6. USA – Oakland Bay Bridge, $1.3 Billion
Completed as long ago as 1936, the Oakland Bay Bridge is recognisable throughout the world. Taking only 3 years and 7 months to build, and stretching over the San Francisco Bay, the bridge connects Californian cities Oakland and San Francisco.
5. China – Tsing Ma Bridge, China, $1.35 billion
Hong Kong's Tsing Yi and Ma Wan islands are connected by this bridge, which has a length of 1.37km. Construction on the Tsing Ma Bridge finished in 1997, when it became the world's second longest bridge, though now it just sneaks into the top ten in terms of length.
4. South Korea – Yeongjong Grand Bridge, $1.9 Billion
Asia's most costly bridge, the Yeongjong Grand Bridge links Yeongjong to South Korea's mainland. The bridge is 4.42kms long, while the public was first allowed access to it in 2000.
3. USA – Verrazano-Narrows Bridge, $2.4 Billion
The Verrazano-Narrows Bridge in New York City, at 2.6 miles long, is the longest bridge anywhere to be found on the American continent. The bridge was opened to the public in 1964 and was built to connect Brooklyn and Staten Island.
2. Denmark – Great Belt Fixed Link, $4.4 Billion
The most expensive bridge ever built in Europe, the Great Belt Fixed Link connects two Danish islands, Zealand and Funen. Taking more than a decade to construct, the bridge spans 6.75kms and was eventually opened in 1997. Only Asia boasts bridges longer than the Great Belt Fixed Link.
1. USA – Eastern Replacement Span, Oakland Bay Bridge, $6.4 Billion
https://www.thortechnology.co.uk/bridges/the-7-most-expensive-bridges-built-2/
Quote from: foobar on 09.06.2021, 15:21:57
^^ Länsimetron kokonaishinta-arvio on nyt noin 2,34 miljardia euroa, joka kattaa 21 kilometriä maanalaista ratatunnelia ja 13 asemaa sekä varikon maan alla. Hintaa kilometrille tulee nykyarvion mukaan noin 112 miljoonaa per kilometri, ja asemat muodostavat kustannuksista luokkaa kolmanneksen.
Kruunusillat-hankkeessa puhutaan maanpäällisestä 10 kilometrin radasta ja silloista. Hintaa radalle tulee näillä näkymin 80 miljoonaa euroa kilometriltä vaikka valtavia asemakokonaisuuksia ei tarvitse rakentaa ja rata kulkee maan päällä.
Länsimetrolle ilkuttiin Helsingissä loputtomasti sen paisuvien kulujen vuoksi, implikoiden kai että tämä kaikki johtuu Espoon liiallisesta oikeistolaisuudesta. Ensimmäinen osa ylitti hinta-arvionsa 66 prosentilla.
Kruunusillat-hanke on tähän mennssä onnistunut paisuttamaan hinta-arviotaan 86 prosentilla (nämä prosenttilukemat riippuvat toki viitekehyksestä), mutta media on hiljaa. Siksikö, että kyseessä on tunnetusti raivokkaiden Helsingin Vihreiden lempiprojekti, ja niiden osaltahan hintaa ei saisi edes kysyä? On jonkinlainen suoritus että Helsinki on onnistunut tekemään maanpäällisen radan rakentamisesta käytännössä maanalaista kalliimpaa...
Mediahan uutisoi asiasta, eli ei sitä Vihreiden takia peitellä ja hyssytellä. Mutta Vihreille se on yksi ja sama paljonko tuo lopulta maksaa, kun Joku Muu(tm) sen pääasiassa maksaa. Senhän takia he varmaan tykkäävätkin nykyisin rakennuttaa kaikenlaista veronmaksajien rahoilla, kun voi toteuttaa agendaa paljon tehokkaammin kuin jos menisi ketjuttamaan itsensä puuhun ja vastustaisi kaikkea.
Naurettavinta koko hesalaisten Kruunusiltaprojektissa on ne lokkien lepopaikoiksi suunnitellut tekoluodot.
Quote from: Kallan on 10.06.2021, 06:28:37
Mediahan uutisoi asiasta, eli ei sitä Vihreiden takia peitellä ja hyssytellä. Mutta Vihreille se on yksi ja sama paljonko tuo lopulta maksaa, kun Joku Muu(tm) sen pääasiassa maksaa. Senhän takia he varmaan tykkäävätkin nykyisin rakennuttaa kaikenlaista veronmaksajien rahoilla, kun voi toteuttaa agendaa paljon tehokkaammin kuin jos menisi ketjuttamaan itsensä puuhun ja vastustaisi kaikkea.
Uutisoi ja uutisoi. Se määrä aikaa jonka media käytti Länsimetron mollaamiseen tuskin tulee missään mitassa Kruunusiltojen osalta toteutumaan. Se tarkoittaisi että media ylläpitäisi suoraan vihreiden ja vihervasemmiston vastaista kampanjaa päällä tyyliin puoli vaalikautta. Kun huomioon otetaan että toimittajista vähintään kaksi kolmasosaa on vihervasemmiston kannattajia ja ilmeisesti Helsingissä vielä enemmän - ja että tämä toimittajakunta on aina pitänyt Helsinkiä jotenkin poikkeuksellisen kyvykkäänä ja Espoota lähinnä vitsinä joka loukkaa heidän näennäistä kosmopoliittiuttaan, olisi tuo melkoinen yllätys.
Olin vuosia sitten mukana projektissa joka sivusi tätä Kruunuvuori-hanketta ja voin vilpittömästi sanoa, että tämä hanke on vetänyt julkiselta sektorilta ja konsultti/suunnittelupuolelta sitä kaikkein kiilusilmäisintä ja vatipäisintä porukkaa kuin tuore lehmän paska kärpäsiä lämpimänä kesäpäivänä.
Esim alkuperäinen idea tämän sillan tilalle oli sellainen riippukorirata ja homman arkkitehti otti itkupotkuraivarit koska muut eivät pystyneet näkemään sen hienoutta... koko paskaa ajetaan vain sillä eteenpäin, että se maksaa ihan helvetisti ja joku saa siihen nimen alle, että "katsokaa! mä suunnittelin tän! makso ihan saatanasti!"
Seuraatkaa vaan kuinka tämä pikkuhiljaa rupeaa kääntymään johonkin henkilöön profiloituneeksi hankkeeksi (a'la guggenheim) silloin tiedätte, että se rakennetaan riippumatta yli miljardista jonka se maksaa 8)
Tällä hankkeella ei ole mitään järjellistä tai kaupunkilogistiikkaan perustuvaa syytä.
edit:
Köysirata Kruunuvuorenranta –
Helsingin kantakaupunki
Esiselvitys
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/15_2011_koysirataselvitys.pdf
"
Kruunuvuorenrannan köysiradan investointikustannukset ovat arviolta 90–125 M€ asemineen. Raitiotievaihtoehdon lopullisen kustannusarvion laatiminen on kesken, mutta voidaan arvioida, että siltojen ja raitioradan yhteiskustannus tulee olemaan vähintään 250 miljoonaa euroa(2010/11, eli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa). Köysiradan huolto-, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat noin 4–5 M€ vuodessa. Karkeasti arvioiden köysiradan kustannukset ovat noin puolet ja hyödyt noin kolmasosan pienemmät kuin raitiotievaihtoehdossa.(juu ei oikeasti ole, vuosikäyttökustannukseksi arvioitiin jo silloin tuplasti tuo summa ilman liikenteen katkeamisen aiheuttamia kuluja)
"
en enää muista kuinka monta miljoonaa näihin erilaisiin alustaviin esiselvityksiin kaadettiin... mutta sidukkaa kului terassilla kun asioita "pohdittiin"...
(typoja editoitu)
Taitaa laskelmat todeta Länsimetron todella halvaksi verrattuna siltaan, kun mukaan liitetään ympärivuotiset käyttäjämäärät: kävelijät, fillaristit ja julkisten käyttäjät
Ehkäpä kruunusiltoja halvemmaksi tulisi yksinkertaisesti vain porata Maapallon läpi reikä Pohjois-Koreaan: sitä kautta Helsingin vihervasemmisto pääsisi kävellen ihannemaailmaansa. Normaalit ihmiset voisivat sen jälkeen vain lapioida kannen kiinni.
Tietääkseni tuntemani homo-, sekä lesbo pariskunnat osaavat ylittää ajoradan,suojatietä käyttäen,, ilman että siihen on jonkun nallePuh teatterin toimesta maalattu erilaisia värejä. Näitä uusia versioita sukupuolista en tunne ainuttakaan,,eli xhzzdyyrq-sukupuolisia, ja mitä niitä onkaan keksitty
Turussa on mieli mytyssä-..
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb802df0-0bac-4221-9d4c-cc9fab764e55
QuoteToimitusjohtaja kertoo, että teatteri on saanut kiitosta ja positiivista palautetta suojatiestä. Mahdollisen uuden sateenkaarisuojatien kohtalon Valkama jättää avoimeksi.
– Katsotaan, mitä tulee. Meille tulee kovasti ehdotuksia, missä suojatie voisi sijaita ja voisiko se olla muualla kuin suojatiellä.
Maalaa Valkama raitoja vaikka perseeseesi, tai leukaasi..tietysti voit väsätä jonkun yksitystien johonkin ....omia raitojasi varten, mutta teatterin saamien apurahojen tuhlaaminen teiden maalaamiseen ideologian takia on keskisormea niille jotka maksavat sinun teatterilystit avustusten muodossa.
QuoteSateenkaarisuojatie oli kaupunginteatterin arvoviesti yhdenvertaisuudesta, yhteisöllisyydestä sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta. Näitä arvoja teatteri kantaa mukanaan jatkossakin.
Jos saisin päättää, niin teatteri kantaisi arvojaan, ilman yhteiskunnan tukia...luultavasti olisi kaksi monologia viikossa.. torstaina ja lauantaina Valkaman pitämänä.
tämmöisiä lukuja muutaman vuoden takaa, turun kaupungin teatteri.
QuoteTurkulaiset teatterilain alla toimivat valtionosuusteatterit (VOS-teatterit), kuten Turun Kaupunginteatteri ja Linnateatteri, saavat täysin eri mittakaavan tukea Turun kaupungilta. Teatterilakiin on kirjattu ajatus, että kunnan tuki teatterille pitää olla (vähintään) yhtä suuri kuin valtion tuen. Turun Kaupunginteatterin tuki valtiolta vuodelle 2018 on viimeisimmän teatteritilaston (Tinfo 2017) mukaan n. 2,3 miljoonaa euroa ja kunnallistuki Turun kaupungilta 6,5 miljoonaa euroa. Linnateatterin vastaavat lukemat ovat valtiolta reilut 576 000 euroa ja Turulta 93 000 euroa.
https://www.ts.fi/lukijoilta/4020971/Lukijalta+Kaupungin+tuki+vaaristaa+teattereiden+kilpailutilannetta
Noilla rahoilla voi tehdä eriväristä katua monta metriä.
Quote from: simppali on 10.06.2021, 23:23:19
Tietääkseni tuntemani homo-, sekä lesbo pariskunnat osaavat ylittää ajoradan,suojatietä käyttäen,, ilman että siihen on jonkun nallePuh teatterin toimesta maalattu erilaisia värejä.
Asiaan jonkin verran liittyen ...
QuoteHELSINGIN Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun viidestä ehdokkaasta jatkoon on selviytynyt kaksi, Albero ja Klyyga. Lisäksi rakentamisen määrää on toisella kierroksella päätetty laskea neljänneksellä.
HS kertoi viime viikolla, että arkkitehtuurikilpailu menee toiselle kierrokselle, sillä selkeää voittajaa ei ensimmäiselle kierroksella löytynyt. Voittaja selviää joulukuussa.
ELIELINAUKION suunnitelmat ja erityisesti rakentamisen määrä on herättänyt hyvin paljon myös julkista keskustelua.
Uuden rakentamisen kokonaistavoite suunnittelualueella on 40 000 neliömetriä, joka vastaa melko tarkalleen Postitalon (pinta-ala 41 074) tai Sokoksen (pinta-ala 40 676) kokoluokkaa.
[...{
Jatkoon selvinneiden Alberon ja Klyygan pinta-ala on noin 40 000 neliötä, ja toisella kierroksella tästä pitäisi napata pois neljännes eli noin 10 000 neliötä.
[....]
Elielinaukion kehitys Oy:n tiistaina lähettämässä tiedotteessa sanotaan, että kaupunkilaisten antama palaute otettiin huomioon laskemalla rakentamisen kokonaistavoitetta kilpailun kakkosvaiheessa.
[...]
KILPAILUN tarkoitus on tiivistää alueen rakennetta ja synnyttää täydennysrakentamalla uusi toimitila-alue, johon sijoittuisi työpaikkoja, majoituspalveluita, kauppaa, vapaa-ajan toimintoja sekä kohtaamispaikkoja.
Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon ehdotuksensa lähetti kolme suomalaista ja kaksi ulkomaista arkkitehtitoimistoa tai niiden yhteenliittymää:
[...] Tuomarit eivät tiedä, mikä ehdotuksista on minkäkin toimiston.
KILPAILUN tuomaristoon kuului 11 jäsentä, ja puheenjohtajana toimi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).
Hänen lisäkseen tuomaristossa olivat edustettuina sijoittajatahot, eli Evata Partnersin toimitusjohtaja Vesa Olkkola, SOK:n kiinteistöjohtaja Pasi Suutari, Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen ja Realidea Oy:n osakas Markku Hietala.
Lisäksi tuomaristoon kuului muun muassa italialainen arkkitehti Cino Zucchi, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho ja maisema-arkkitehti Anu Lamminpää Helsingin kaupungilta.
Kilpailukokonaisuutta luotsaavan Elielinaukion kehitys oy:n toimitusjohtaja Vesa Olkkola ei osaa vielä sanoa, kuinka tarkasti tuleva kilpailun voittaja ohjaa Elielinaukion ja Asema-aukion kehittämistä.
[...]
Noona Bäckgren
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008057499.html
Kivaa näennäisdemokratiaa, kun palautteen pohjalta supistetaan suunnitelmaa, johon ehkä tarkoituksella oli juuri sitä varten jätetty supistamisvaraa.
Asunnoille voisi olla keskustassa kysyntää, mutta onko sitä enää uudelle liiketilalle? Kun viimeksi olen käynyt Helsingin keskistassa on tullut fiilis että se on enemmän nuorison, nuorten aikuisten ja köyhemmän väen hengailupaikka eikä sellainen rahan ja vallan keskus mitä se on ollut tähän asti parisen sataa vuotta. Niinkuin olisin ravintolassa jolla on kunniakas meneisyys, mutta josta on tullut teinihelvetti/sedula.
Samapa tuo, huomiota pitää kiinnittää myös esikaupunkien täydennysrakentamiseen ja miten tiiviitä myös uudet pientaloalueet ovat.
Quote from: l'uomo normale on 16.06.2021, 08:38:48
Samapa tuo, huomiota pitää kiinnittää myös esikaupunkien täydennysrakentamiseen ja miten tiiviitä myös uudet pientaloalueet ovat.
Et nää ole ihmisnormaali tiivistä rakentamista nähnykkään. Ootappa kuin Malmin kenttä, Uusi Venetsia tulee rakentamisen alle. E-luku tulee olemaan 2-3, vaikka teoreettinen maksimi on 1 (=100%).
Niin tiheään pitää ihmiset Uudessa Venetsiassa pakata, jotta saadaan rakentamistiheys kuosiin ja grynderibisnes kannattamaan. Varmaan asunnoista pitää tehdä osa-aika (time share) asuntoja eli omistat ne vain osan aikaa vuorokaudesta. Jonkun toisen tsiipaleen omistaa sitten joku toinen mohammed.
Sulfidisavet vaan Tuusulaan ja maansiirtoajourakat hoidetaan luotettavalla ja vähäpäästöisellä neuvostokuormuritekniikalla (https://www.verkkouutiset.fi/vihreiden-vaaliauto-herattaa-ihmetysta-kulutus-42-litraa-satasella/). Sillähän ne hoitui vaalikampanjatkin.
Kuskit ja polttoaine voitaneen tuotattaa Venäjältä. Saadaan samalla hoidettua tuota työvoimapulaa ja eihän se ole Helsingin päästöjä, jos kuormuri tankataan vaikka Venäjällä siellä tuotetulla polttoaineella?
Quote from: Ajatolloh on 16.06.2021, 08:45:38
E-luku tulee olemaan 2-3, vaikka teoreettinen maksimi on 1 (=100%).
Avaatko vähän tätä teoreettisen maksimin määritelmääsi?
j.
Ne kuormurit ja ihan kaikki muutkin autot tankataan jo nyt sieltä Venäjältä tuodulla polttoaineella.
QuotePunaMusta Oy
12. toukokuuta kello 15.51 ·
Tampereen Ratikan mainospaikkojen varaaminen on täydessä vauhdissa ja kokoteippaukset on myyty loppuun jo vuoden 2022 tammikuulle saakka. Ole siis nopea ja varaa oma mainospaikkasi nyt!
Voit näkyä myös raitiovaunujen digitaalisilla näytöillä, joilla mainoksesi tavoittavat Tampereella asuvat ja vierailevat matkustajat.
Tutustu tarkemmin ja varaa mainospaikkasi.
Tampereen Ratikka
https://mediamyynti.com/?utm_source=facebook&utm_medium=mainonta&utm_campaign=tampereen_ratikka&utm_term=pk_seutu&fbclid=IwAR2NR2kjxZl14_-E3myuAHi_Yhi8oDYmCxoieEilGwzTJFzda7kPjVB6BlE
Facebookista mainos ohjasi tällaiselle sivulle. Mikä tamperelaisissa on vikana, jos eivät ymmärrrä mainostaa hienossa ratikassaan, ilman että Karjalaisen julkaisija Punamusta (Laakkosen veljekset) joutuvat sitä minunkin Facebook-seinälläni mainostamaan?
Karjalainen on ollut maahanmuutto- ja vastaanottokeskusmyönteinen julkaisu, luultavasti heijastellen omistajansa taloudellisia intressejä. Jännästi nämä projektit kulkevat klimpeissä yksittäisten toimijoidenkin kohdalla.
Työikäiset muuttavat pois pääkaupunkiseudulta – isot omakotitalot kiinnostavat enemmän
Quote
Suomalaiset ovat muuttaneet asunnosta toiseen samaan tahtiin kuin aiempina vuosina, mutta korona on vaikuttanut muuttosuuntaan. Helsinki oli vuonna 2020 muuttotappiokunta ja myös koko pääkaupunkiseudun nettomuutto oli hieman negatiivinen.
Lue myösNäin ennaltaehkäiset murtoja – pidä talo asutun näköisenä
Lue myösNäin ehkäiset asuntomurtoja – yksinkertaiset niksit auttavat
Pop Pankkikeskuksen tiedotteen mukaan pääkaupunkiseudun väestönkasvu puolittui viime vuonna, kun pääkaupunkiseudun kehyskuntien väestön kasvu puolestaan nopeutui selvästi. Suurin muutos tapahtui kuitenkin maaseutualueilla, joissa väestön määrän väheneminen hidastui selvästi.
Etätyöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että ihmiset haluavat nyt isomman asunnon pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Selvimmin muutos näkyy parhaassa työiässä olevien 30–44-vuotiaiden muutossa, joiden lähtömuutto pääkaupunkiseudulta lisääntyi selvästi. Heidän muuttonsa suuntautuivat ennen muuta pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Hinnat kuitenkiin jatkoivat nopeimmin nousua pääkaupunkiseudulla.
https://www.stara.fi/2021/07/02/tyoikaiset-muuttavat-pois-paakaupunkiseudulta-isot-omakotitalot-kiinnostavat-enemman/
Tähän ei toki vaikuta se, että Helsinki on yhä vähemmän ja vähemmän tavallisen työtätekevän (ei siis virastorotan) ihmisen kaupunki :silakka:
Redin tyhjät liiketilat herättävät jälleen keskustelua – Kauppakeskusjohtaja: koronan säikäyttämät yrittäjät eivät uskalla uusia vuokrasopimuksia Kalasataman kauppakeskus Redissä 15 prosenttia liiketilasta on tyhjillään. Osa tilasta on varattu uudistushankkeelle, joka tuo Rediin S-marketin ja uudistuneen ravintolamaailman. Osittain luku selittyy myös vuokrasopimusten päättymisellä.
Quote
OTSO KARHU
5.7. 18:40
Kauppakeskus Redin tyhjyyttään ammottavat liiketilat Helsingin Kalasatamassa ovat herättäneet ihmetystä sosiaalisessa mediassa. Useampi liikeyritys, kuten Telia kauppa, Life-myymälä, ja ravintolat Chalupa ja Amore Mio ovat vastikään lopettaneet toimintansa.
Liiketilat ovat jääneet tyhjäksi.
Syyskuussa 2018 avattu Redi on ollut toisinaan vaikeuksissa asiakkaiden haalimisen kanssa. Liiketilojen käyttöaste, eli käytössä olevan liiketilan prosenttiosuus, on Redissä nyt 85 prosenttia. Luku on pudonnut koronaa edeltävästä ajasta runsaat kolme prosenttia.
Nykyiset tyhjät liiketilat selittyvät osin vuokrasopimuskausien päättymisellä. Kauppakeskus teki aloittaessaan vuonna 2018 useita kolmen vuoden sopimuksia, jotka purkautuvat nyt.
Redin kauppakeskusjohtaja Aleksi Salminen mukaan korona on tehnyt yrittäjistä varovaisia, joten sopimuksia ei jatketa niin innokkaasti.
– Etenkin kansainväliset yritykset ovat olleet varuillaan ja pienentäneet liiketilamääriään, Salminen sanoo.
Vetovoimaa haetaan uudesta ravintolamaailmasta
Toinen selittävä tekijä tyhjille tiloille on käynnissä oleva uudistusprojekti. Kauppakeskuksen pohjakerrokseen avataan HOK-elannon suurin S-market syksyllä 2022, joten monet liiketilat siirretään sen tieltä ylempiin kerroksiin.
Noin viisi prosenttia nyt tyhjillään olevasta liiketilasta on varattu uudistushankkeen vaiheita varten, joten ne eivät ole vuokrattavissa.
Uudistusprojektiin kuuluu myös liiketilojen rakenteellisia uudistustöitä, ja kauppakeskuksen kulkuväylien selkeyttämistä. Lisäksi Redi pyrkii luomaan täysin uudistuneen ravintolamaailman, joka ei olisi matkittu muista kauppakeskuksista.
https://yle.fi/uutiset/3-12009428
Bulevardin Hietalahden pään suunnitelma: ravintoloita
Senaatintori ja sen ympäristö: ravintoloita
Aleksanterinkatu: ravintoloita
Typötyhjä Redi: ravintoloita
Redin ulkopuolen "tapahtuma-alue": ravintoloita
Konepajan alue Vallilassa: enemmän ravintoloita
:roll: :roll:
QuoteBulevardin Hietalahden pään suunnitelma: ravintoloita
Senaatintori ja sen ympäristö: ravintoloita
Aleksanterinkatu: ravintoloita
Typötyhjä Redi: ravintoloita
Redin ulkopuolen "tapahtuma-alue": ravintoloita
Konepajan alue Vallilassa: enemmän ravintoloita
Eiköhän siellä ole jo aivan tarpeeksi ravintoloita, olemassaolevatkin kilpailevat verissäpäin ja osa putoaa konkurssiin. Että lisää ravintoloita? Kuka niissä kävisi? Suomalaiset ovat niin köyhä kansa, että täällä ei tavan tallaaja voi syödä ravintolassa kuin satunnaisesti ja silloinkin otetaan se halpa annos. Ei tämä ole mikään Italia tai Ranska, jossa on varakkaammat kotitaloudet ja suurempi ostovoima, pienemmät työvoimakulut.
Lisää ravintoloita tietää vain lisää kilpailua mikä tietää lisää veronkiertoa ja lisää kaikenmaailman kehitysmaaperäisiä kuppiloita, jotka toimivat harmaan talouden alueella.
Kyllä näin hellekesänä voi haaveilla ravintola- ja kahvilakeskittymistä polkupyöräilybaanoineen ja terasseineen. Kesä vaan tuppaa olemaan aika lyhyt näillä leveysasteilla. Kun tulee lunta, räntää, vettä samaan aikaan taivaalta niin aika paatunut terassisissi saa olla että viihtyy. Saati kauempaa fillaroisi lattelle ja vegaani-iltapalalle.
Mutta laittakoot nyt kokeeksi sitten, en tule käymään Hellsinkissä kuin korkeintaan läpikulkumatkalla Länsisatamaan / Viroon. Lentokenttäkin on Vantaalla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.07.2021, 19:39:40
Eiköhän siellä ole jo aivan tarpeeksi ravintoloita, olemassaolevatkin kilpailevat verissäpäin ja osa putoaa konkurssiin. Että lisää ravintoloita? Kuka niissä kävisi? Suomalaiset ovat niin köyhä kansa, että täällä ei tavan tallaaja voi syödä ravintolassa kuin satunnaisesti ja silloinkin otetaan se halpa annos.
OT, mutta Suomessa ravintolaruokailun houkuttelevuutta vähentää paitsi hinta, myös onneton konsepti ja hidas palvelu. Suomessa kun menet ravintolaan, niin ensin vartin odottelet, että tarjoilija ehtii juoruilultaan laahustaa ottamaan tilauksesi vastaan. Sitten odottelet täysin tuntemattoman ajan tyhjän pöydän ääressä, ehkä puoli tuntia, ehkä kolme varttia. Annokset tuodaan pöytään, ja kun vihdoinkin olet syömässä, niin sitten kyllä palvelua piisaa: tarjoilija tulee hetken kuluttua kysymään maireasti, että maistuuko? (Auta armias, jos tässä kohdassa erehdyt sanomaan, että pihvi ei kyllä ollut sillä tavalla paistettu kuin pyysin. Tarjoilija sieppaa koko annoksesi pois, häviää jonnekin keittiöön ja odottelet taas tyhjän pöydän ääressä, samalla kun seurueesi syö omia annoksiaan. Puolen tunnin kuluttua saat oman annoksesi uudestaan tehtynä.)
Pääruuan jälkeen voit valita otatko saman odottelurumban uusiksi jälkiruuan kanssa, vai riittääkö että odotat laskua 10 min, kunnes marssit kassalle sanomaan että haluatteko te sitä rahaa.
"Jossain muualla" saat heti pöytään istuttuasi edes jotain juotavaa ja naposteltavaa, ruoka-annoksia tulee järkevällä tahdilla niin että niitä voi järjellisesti tilata kesken kaiken lisääkin. En tiedä, miksi tämä on Suomessa mahdotonta.
Minä kyllä kävisin ravintolassa syömässä, ihan Suomen hinnoillakin, mutta jostain syystä yllä kuvattu ruokailunautinto ei houkuttele kovin usein.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.07.2021, 19:39:40
QuoteBulevardin Hietalahden pään suunnitelma: ravintoloita
Senaatintori ja sen ympäristö: ravintoloita
Aleksanterinkatu: ravintoloita
Typötyhjä Redi: ravintoloita
Redin ulkopuolen "tapahtuma-alue": ravintoloita
Konepajan alue Vallilassa: enemmän ravintoloita
Eiköhän siellä ole jo aivan tarpeeksi ravintoloita, olemassaolevatkin kilpailevat verissäpäin ja osa putoaa konkurssiin. Että lisää ravintoloita? Kuka niissä kävisi? Suomalaiset ovat niin köyhä kansa, että täällä ei tavan tallaaja voi syödä ravintolassa kuin satunnaisesti ja silloinkin otetaan se halpa annos. Ei tämä ole mikään Italia tai Ranska, jossa on varakkaammat kotitaloudet ja suurempi ostovoima, pienemmät työvoimakulut.
Lisää ravintoloita tietää vain lisää kilpailua mikä tietää lisää veronkiertoa ja lisää kaikenmaailman kehitysmaaperäisiä kuppiloita, jotka toimivat harmaan talouden alueella.
Ehkäpä lapsettomat punavihreät ovat innokkaampia käymään ravintoloissa kun ei ole omaa perhettä elätettävänä - ja voi olla että nämä samat henkilöt ovat vaikuttamassa epäsuorasti kaavoitukseen, tavalla tai toisella. Varmaan sen takia ravintoloita kaavoitellaan ehkäpä holtittomasti asiakaskunnan realistiseen määärään nähden. Mene ja tiedä.
Ennen koronaa matkailijoiden määrä ja hotelliyöpymiset kasvoivat Helsingissä 10-15% vuositahtia. Samaan aikaan perinteiset juottolat ovat vähentyneet, ja tilalle on tullut enemmän erilaisia ruokaan keskittyviä paikkoja. Ruokaravintolat myös ovat selvinneet korona-ajasta yllättävän hyvin.
Kyllä sitä itsekin välillä hämmästyy muutoksen "nopeutta", mutta sitten muistaa että ei se 15 tai 20 vuotta ehkä niin nopea ja lyhyt ajanjakso olekaan. Juuri viikko sitten käytiin lounaalla eräässä itselleni uudessa mestassa. Vasta hyvän aikaa paikkaa ja naapurustoa ihmeteltyäni tajusin, että tässä samassa paikassahan sitä tuli bailattua ja kontattua ihan vasta tossa... ööh... siis 2002.
Uusi yökerho Tokoinrantaan – "Paljon on vielä oppimista siinä, mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa"
QuoteVapaa-aika: Il Gabbianon tilalle avattu Kafé Koma on myös bailupaikka. Perinteikkäällä ravintolapaikalla oleva tulokas luottaa monipuoliseen tarjontaan.
Tokoinrantaan avautuneen Kafé Koman ravintoloitsija Alex Ghorbanin mukaan ravintolasta on tarkoitus tehdä rento kohtauspaikka, jossa voi viettää iltaa yömyöhään asti.
– Koronarajoitusten hellitettyä meillä menee asiakasvirtojen suhteen koko ajan parempaan suuntaan. Paljon meillä on vielä oppimista siinä, että mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa, Ghorbani sanoo.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4214721
ennen se halusi mahdollisimman halvan stoben mahdollisimman aikaisin aamulla.... en näistä junantuomista hipstereistä tiedä 8)
QuotePaljon meillä on vielä oppimista siinä, että mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa, Ghorbani sanoo.
Sitä on aika vaikea sanoa, kun se peruskalliolainen ei itsekään tiedä, mitä se haluaa:
Se äänestää mielestään rauhaa ja rakkautta ja saa vuodesta toiseen raiskauksia, ryöstöjä ja huumeiden tuputusta lapsille.
Mitä se haluaa? Ei se tiedä.
Quote from: Titus on 13.07.2021, 20:58:25
Uusi yökerho Tokoinrantaan – "Paljon on vielä oppimista siinä, mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa"
QuoteVapaa-aika: Il Gabbianon tilalle avattu Kafé Koma on myös bailupaikka. Perinteikkäällä ravintolapaikalla oleva tulokas luottaa monipuoliseen tarjontaan.
Tokoinrantaan avautuneen Kafé Koman ravintoloitsija Alex Ghorbanin mukaan ravintolasta on tarkoitus tehdä rento kohtauspaikka, jossa voi viettää iltaa yömyöhään asti.
– Koronarajoitusten hellitettyä meillä menee asiakasvirtojen suhteen koko ajan parempaan suuntaan. Paljon meillä on vielä oppimista siinä, että mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa, Ghorbani sanoo.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4214721
ennen se halusi mahdollisimman halvan stoben mahdollisimman aikaisin aamulla.... en näistä junantuomista hipstereistä tiedä 8)
Eipä muuten ole paljoa tuolla päin käyty ikinä johtuen sen "syrjäisestä" paikasta,tonne päin pitää lähteä ihan tarkoituksella.Ei paljoa teatterit ja vastaavat kiinnosta enkä usko että "peruskalliolaista" kiinnostaa myöskään.:)
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.07.2021, 21:28:22
QuotePaljon meillä on vielä oppimista siinä, että mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa, Ghorbani sanoo.
Sitä on aika vaikea sanoa, kun se peruskalliolainen ei itsekään tiedä, mitä se haluaa:
Se äänestää mielestään rauhaa ja rakkautta ja saa vuodesta toiseen raiskauksia, ryöstöjä ja huumeiden tuputusta lapsille.
Mitä se haluaa? Ei se tiedä.
Eikös noi ole hesarin/hakiksen/sörkän juttuja?.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.07.2021, 21:28:22
QuotePaljon meillä on vielä oppimista siinä, että mitä se peruskalliolainen asiakas haluaa, Ghorbani sanoo.
Sitä on aika vaikea sanoa, kun se peruskalliolainen ei itsekään tiedä, mitä se haluaa:
Se äänestää mielestään rauhaa ja rakkautta ja saa vuodesta toiseen raiskauksia, ryöstöjä ja huumeiden tuputusta lapsille.
Mitä se haluaa? Ei se tiedä.
Ja sitten kun se tietää, se muuttaa muualle.
Niin on käynyt monelle tutulle.
Mitenkähän muuten lähellä kulkeva junarata lisää yökerhon houkuttelevuutta. Muutenhan tuo on kivalla paikalla.
Kallio oli hieno paikka asua nuorena. 10v tuli siellä aikoinaan asuttua. Varmaan edelleenkin hieno paikka tämän päivän nuorille.
Ei se mikään aikuisen ihmisen asuinpaikka kuitenkaan ole.
^+1
Tässäkin casessa tulee hyvin esille se, että toisille tämä onnistuu toisille ei: samalla paikalla oleva Helsingin juhlaviikkojen teltan musiikki loppuu 22 koska valitukset lahden toiselta puolelta (joku kansanedustaja valitti metelistä). Nyt onnistuukin 04 asti nou problem ja suuremmalla volyymiillä.
Tästä meluasiasta on jo nousemassa poru, katsotaan kauanko tuo toimii "yökerhona".
En löytänyt parempaa aihetta hakemallakaan, hakutoiminto ei näytä toimivan.
Sm5-junien käyttööotto oli iso liikenneinvestointi HSL:le, mikä oli hyvin tehty.
Junakalusto oli jo paikoin hirveästi ikääntynyttä ja korkealattiaista. Nyt se on täysin modernia. Hyvin tehty.
Quote from: -PPT- on 14.07.2021, 11:05:36
Kallio oli hieno paikka asua nuorena. 10v tuli siellä aikoinaan asuttua. Varmaan edelleenkin hieno paikka tämän päivän nuorille.
Ei se mikään aikuisen ihmisen asuinpaikka kuitenkaan ole.
Lapsiperheiden määrähän on taas lisääntynyt Kalliossa valtavasti, lähikaupunginosista puhumattakaan. Jostain ne lapset kahteen yli 500 oppilaan peruskouluunkin tulevat.
^
Toinen lienee Porvoonkadulla eli ei Kalliossa, linjojen peruskoulussa tuo viitisensataa opiskelijaa + esikoulu/päiväkoti millä nimellä se nyt kulkee. Mutta joo, omakin havainto on, että varsinkin useampilapsiset kantisperheet tuntuu olevan ihan yleinen juttu. Tosin vasta +10v Kalliossa asuneena otos on aika lyhyeltä ajalta.
Mitä tulin postaamaan, niin HSL on saanut uuden hallituksen puheenjohtajan, ehtaa hesameininkiä:
23v toisen vuoden ympäristöekonomiaopiskelija... lienee tuostakin 90% opiskellut etänä koska Hgin yliopiston kursseja ei ole järjestetty paikan päällä käytännössä ollenkaan.
QuoteMatias Pajula, 23, saa pähkäiltäväkseen 1,3 miljoonan ihmisen joukkoliikenteen – "Onhan siinä riskinä, että helsinkiläiset joutuisivat maksamaan enemmän"
23-vuotiaana HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi nouseva Matias Pajula (kok.) saa pähkäiltäväkseen 9 kaupungin ja kunnan joukkoliikenteen ja 725 miljoonan euron vuotuiset toimintamenot.
Herttoniemeläinen Pajula on edellisen kauden varavaltuutettu ja nyt ensimmäisen kauden varsinainen valtuutettu. Ympäristöekonomiaa yliopiston Viikin kampuksella opiskeleva Pajula johtaa myös Kokoomusnuoria. Voisi luulla, että Pajulaa on valmennettu poliittiselle uralle jo untuvikkoasteelta. Pajula naurahtaa broileriviittaukselle, mutta myöntää, että sellainen saattaa jollekin mieleen tulla.
– Onhan tätä tullut tehtyä 18-vuotiaasta asti. Toisaalta pyrin siihen, etten rajoita omaa ajatteluani vain politiikkaan, sanoo Pajula.
– On tärkeää, että politiikan ulkopuolella on muutakin elämää, kuten vaikka yliopisto-opiskelu.
Pajulan lapsuudenkodissa keskusteltiin yhteiskunnallisista aiheista ruokapöydässä, mutta merikapteeni-isä ja opettajaäiti eivät olleet aktiivisia politiikassa. Pajula kertoo saaneensa poliittisen herätyksensä, kun tajusi, ettei silloisessa Helsingin kaupunginvaltuustossa ollut yhtäkään alle 30-vuotiasta.
jne
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4222606
Toki hyvä, että nuoria valitaan päättämään asioista, mutta kyllähän tämä kok-broilerinhautomista on.
kokonaisella 23v kokemuksella päättämässä pk-seudun liikenteestä.:D
Quote from: Titus on 15.07.2021, 09:31:34
^
Toinen lienee Porvoonkadulla eli ei Kalliossa, linjojen peruskoulussa tuo viitisensataa opiskelijaa + esikoulu/päiväkoti millä nimellä se nyt kulkee. Mutta joo, omakin havainto on, että varsinkin useampilapsiset kantisperheet tuntuu olevan ihan yleinen juttu. Tosin vasta +10v Kalliossa asuneena otos on aika lyhyeltä ajalta.
Mitä tulin postaamaan, niin HSL on saanut uuden hallituksen puheenjohtajan, ehtaa hesameininkiä:
23v toisen vuoden ympäristöekonomiaopiskelija... lienee tuostakin 90% opiskellut etänä koska Hgin yliopiston kursseja ei ole järjestetty paikan päällä käytännössä ollenkaan.
Toki hyvä, että nuoria valitaan päättämään asioista, mutta kyllähän tämä kok-broilerinhautomista on.
Eiköhän tuossa opi todella reippaasti ja samalla löydy aiheetkin kandille ja pro gradulle siinä ohessa. Kasvaa samalla ihmisenä myös.
P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään; Suomen hallituksen ja Helsingin yliopiston suuntaan (HY:n hallitus lienee oikeampi instanssi) kannattaa se syyttävä sormi tähdätä tässä tapauksessa.
"Viikin kampuksella Opiskeleva" - eli ei siis valmistunut?
"Onhan tätä tehty jo 18-vuotiaasta saakka" - eli heti kaikki 5v?
Hyviin käsiin menee 700M€, ei minkäänlaisia paineita :facepalm:
Quote from: Kallan on 16.07.2021, 07:37:54
P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään
Eihän sitä siitä ole syytetty, sen enempää kuin syntymävuotensa valitsemisesta. Tuo silti lisämausteen tuohon alhaiseen kokemuksen tasoon.
jokainen voi kuvitella 23-vuotiaan itsensä tuohon hommaan... "tähän se kuva pulloperseisestä teinijuoposta ja gretasta" ;D
Quote from: RP on 16.07.2021, 08:56:28
Quote from: Kallan on 16.07.2021, 07:37:54
P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään
Eihän sitä siitä ole syytetty, sen enempää kuin syntymävuotensa valitsemisesta. Tuo silti lisämausteen tuohon alhaiseen kokemuksen tasoon.
Selvä, sitten tulkitsin viestisi väärin. :)
Tuliterä parkkitalo ulisee niin kovaa Helsingissä, että naapuruston pihakutsut menivät pilalle – Akustinen ilmiö tuli rakentajille täytenä yllätyksenä
Upouusi kehuttu pysäköintirakennus soi kuin urut tietynsuuntaisella tuulella.
Quote
"EILEN sain tarpeekseni. Meillä oli vieraita, meinattiin grillata pihalla, mutta ulina häiritsi", Tommi Huttunen kertoo.
Hän asuu Helsingin Metsälässä, parin sadan metrin etäisyydellä Postipuiston asuinalueelle tänä vuonna valmistuneesta pysäköintitalosta. Ulkonäöltään kehuttu ja "pysäköinnin ideologian muutosta" kuvastavaksi luonnehditulla rakennuksella on ei-toivottu ominaisuus:
"Tuuli puhaltaa ilmeisesti hallin läpi. Se tekee urut sen rakennuksen seinästä", Huttunen kuvailee.
HUTTUSEN mukaan parkkitalo alkoi ulista kevään myrskytuulilla. Hän äänitti ujelluksen, mutta äänitystekniikka ei ole ihmiskorvan veroinen: "Korva kuulee eri tavalla. Parkkitaloa lähimpinä olevissa taloissa ulina kuuluu varmaankin huoneistoihin asti etenkin kesällä, kun nukutaan ikkunat auki."
Huttunen tarkisti tuulitiedot "grillausiltana" internetin sääpalvelusta. Tuulen nopeus oli 11 metriä sekunnissa, ja puuskissa 15 metriä sekunnissa.
"Se ei ole vielä edes paha tuuli."
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008145186.html
;D
Tuli tässä mieleen, että onkohan missään muuten olemassa mitään tutkimusta miten arkkitehtuurimaut jakautuvat puolueittain? Vihreillä kun on tuo ympäristöpuolen salkku Helsingissä, niin mitenköhän paljon meinaavat painostaa rakennuttajia rakennuttamaan välillä jotain suuren yleisön silmää miellyttävää ympäristöä? Peruselementtilaatikot kun eivät tuota oikein kovin kaksista kaupunkia, niin hyviltä kuin ne havainnekuvissa näyttävätkin tietyistä kuvakulmista katsottuna. Jopa Alvar Aallon falskaavat viritelmätkin näyttävät siihen nähden kauniilta.
Helsingin Kruunusilloista tilaama konsulttiselvitys: Kaupunginvaltuuston olisi pitänyt käsitellä kustannusten kohoamisesta jo aiemmin
Eniten ovat kallistuneet pikaraitiotiehen liittyvät urakat Hakaniemenrannassa, jonka asemakaavasta valtuusto päätti.
QuoteKONSULTTIYHTIÖ KPMG on saanut valmiiksi pormestari Jan Vapaavuoren (kok) tilaaman selvityksen Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessista. Vapaavuoren pormestarikausi päättyy tänään perjantaina.
Vapaavuori kritisoi kesäkuussa hankekokonaisuuden kustannusarvion paisumista 430 miljoonasta liki 800 miljoonaan euroon, ja tilasi ulkopuolisen selvityksen kokonaisuuden päätöksenteosta.
Vapaavuori laski yhteen Laajasalon raitiotien, Kruunusiltojen urakan, Hakaniemenrannan kunnallisteknisen urakan, uusien pikaraitiotievaunujen tilauksen ja Laajasalon varikon kustannuksia.
"Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että päättäjien on ollut varsinaisen päätöksenteon yhteydessä miltei mahdotonta muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen todellisista kustannuksista", Vapaavuori kommentoi kaupungin tiedotteessa.
KOKONAISUUDEN tekee mutkikkaaksi se, että viiden osahankkeen toteutus ja päätöksenteko on eriytetty. Hankkeen sisällä on siis useita toisistaan erillisiä kohteita, joiden budjetointi on tapahtunut eri aikaan.
Laajasalon raitiotie toteutetaan allianssimallilla, jossa kaupungin kanssa tarkempaa suunnittelua tekevät rakennusyhtiö YIT, raiderakentaja NRC Finland sekä kolme suunnittelutoimistoa. Allianssi toteuttaa raitiotien rakentamisen lisäksi myös Merihaan sillan Sörnäisistä Kalastamaan.
Suomen pisin silta eli Kruunuvuorensilta sekä Kalasatamasta Korkeasaareen ulottuva Finkensilta on kilpailutettu tavanomaisena siltaurakkana, jonka rakentaa työyhteenliittymä YIT ja Kreate.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on kaupunginvaltuuston hyväksynnällä tehnyt 94 miljoonan euron vaunutilauksen. Hankintahinta on alustavaa noin 85 miljoonan euron arviota kalliimpi, koska linjalle tulee 45-metrisiä vaunuja 30-metristen sijaan.
Kalusto tulee HKL:n taseeseen kuten myös varikko, jonka toteutuspäätöstä ei vielä ole tehty. Helsingin seudun liikenne (HSL) maksaa sekä varikosta että kalustosta liikennöintikorvauksia tulevina vuosina. Hakaniemenrannan esirakentaminen taas on luokiteltu kaupungin aluerakennushankkeeksi, jonka rahoituksesta päätetään vuosittaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä investointibudjetissa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008079248.html
normi Hgin kaupungin konsultoinnin hommaa, eli kaupunki tekee jotain mahdollisimman typerästi ja tilataan konsultilta arvio miten typerästi homma meni...
:roll:
Laitan tämän maksumuurin takana olevan HS:n nyyhkyjutun tänne. Luonnollisesti mukana niitä varsinaisia mamuja, tottakai uhripositiosta käsin esitettynä - jopa silloin, kun joudutaan rivien välistä myöntämään tosiasiat.
QuoteKaupunkisuunnittelu|"Köyhät ulos ja rikkaat tilalle" – Jyrän uhkaamat talot Helsingin "Mogadishu Avenuella" ovat muuttumassa Helsingin lähiöiden muutoksen symboliksi
Vuonna 1991 Meri-Rastilaan rakennettiin talo.
Poliisin ratsioista, ilkivallasta ja kosteusvaurioista huolimatta siitä tuli lukuisille perheille rakas koti, josta juuri kukaan ei haluaisi muuttaa pois. Kohta muutto voi silti olla edessä, koska pian Meri-Rastilan tie 19:ää ei ehkä enää ole.
Tässä itähelsinkiläisessä talossa ulko-ovet saavat olla kaiken päivää selällään auki.
Osittain siksi, että sisälämpötila kohoaa helteillä lähes kolmeenkymmeneen. Toisaalta oven sulkeminen on turhaa, kun sisäpihalla pyörii yleensä vain tuttua porukkaa.
Siksi tuntemattomat kasvot Meri-Rastilan tie 19:ssä pistävät heti silmään. "Onko toi muka sun oma koti", hijabiin pukeutunut pikkutyttö kysyy A-rapun edessä pällistelevältä toimittajalta.
Kaksikerroksiset A-, B-, ja C-raput muodostavat niin sanotun yläpihan, jossa kaikki tuntevat toisensa vähintään pärstäkertoimelta. Lasten leikkien äänet kaikuvat seinistä. Asfaltilla pelataan sulkapalloa nelinpelinä, välillä hypitään erään asunnon etupihalle ahdetulla trampoliinilla. Meno on silti seesteisen rauhallista. Pihalla tupakka suussaan lasten touhuja seuraavalla Johanna Peltolalla on seesteisyyden syystä selvä näkemys. "Yläpihalla pidetään kovaa jöötä. Täällä saa vapaasti ojentaa muidenkin lapsia."
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Peltola on asunut A-rapussa 17 vuotta. Talo on hänen kolmen lapsensa lapsuudenkoti. Peltolan olkavarteen on tatuoitu nimet: Krista, Kaj ja Mira. Yhteensä tässä keskellä Meri-Rastilaa sijaitsevassa taloyhtiössä on neljässä eri talossa 54 kaupungin omistamaa Hekan vuokra-asuntoa, joissa asuu paljon muitakin lapsiperheitä, eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia ja vähävaraisia. Pian nämä perheet saavat luultavasti häipyä rakennustyömaan tieltä. Mikäli Helsingin kaupungin suunnitelmat menevät läpi, Meri-Rastilan tie 19:n talot puretaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Meri-Rastilan länsiosaan uuden asemakaavan. Sen on tarkoitus tuoda alueelle 2 400 uutta asukasta ja lukuisia korkeita kerrostaloja. Samalla se merkitsee purkutuomiota useille alueen taloille. Uudessa asemakaavassa on isossa roolissa "purkava uusrakentaminen", joka tarkoittaa vanhojen rakennusten hävittämistä ja täysin uusien rakentamista tilalle. Hanke on poikkeuksellinen, koska monet Meri-Rastilan talot ovat melko uusia. Lähes koko nykyinen kerrostalovaltainen asuntokanta on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Meri-Rastilan tie 19:n talotkin on rakennettu vasta vuonna 1991 ja niitä on hiljattain peruskorjattu. Vaiheittain etenevän rakennushankkeen on arvioitu alkavan vuosina 2023–2024. Kokonaisuudessaan muutokset ajoittuvat arviolta sitä seuraaville 10–15 vuodelle. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen.
Ei ole ihme, että asuntopulasta kärsivä Helsinki halua rakentaa juuri Meri-Rastilaan. Nykymittapuulla alueen talot ovat suhteellisen matalia, korkeintaan viisikerroksisia, ja väljästi rakennettuja. Kulkuyhteydetkin ovat hyvät. Vuosaaressa sijaitseva asuinalue on metroradan varrella. Jo metron ikkunasta voi nähdä kimaltelevan meren ja Rastilan uimarannan. Vehreät puistot ja metsäalueet alkavat pian asemalta poistuessa. Meri-Rastilan uudistuksessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään asuntojen määrän kasvattamisesta. Helsinki haluaa muuttaa myös sitä, minkälainen kirjo ihmisiä alueella asuu. Tämän vuoksi vuokratalovaltaiseen Meri-Rastilaan pyritään nyt saamaan entistä enemmän kovan rahan omistusasuntoja.
Suunnitelman takana on viheliäinen ongelma, joka on tuttu Helsingille ja lähes kaikille maailman suurille kaupungeille: Alemmat ja ylemmät tuloluokat sekä esimerkiksi eri etniset ryhmät vaikuttavat eriytyvän kiihtyvällä tahdilla omille maantieteellisille alueilleen. Kehityksen pelätään johtavan kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin. Eriytymisen torjuntasuunnitelma kuulostaa tietenkin filosofialtaan hyvin perustellulta, mutta se nostaa esiin myös kipeän kysymyksen: onko esimerkiksi Meri-Rastilan tie 19:n asukkaista tulossa vieraita omalla maallaan?
Meri-Rastilan tie on kansallisesti kuuluisa tie, vaikka moni ulkopaikkakuntalainen ei sitä kadun virallisesta nimestä ehkä tunnistakaan. Nuhjuiselta ostarilta lähtevä tie kulkee läpi koko asuinalueen. Moni tuntee sen Mogadishu Avenuena. Mogadishu on Itä-Afrikassa Intian valtameren rannalla sijaitseva Somalian pääkaupunki, jolla on vuosia jatkuneen sisällissodan ja edelleen jatkuvien aseellisten levottomuuksien takia maine yhtenä maailman vaarallisimmista kaupungeista. Kun lähtee iltapäivällä kävelemään Rastilan metroasemalta rauhallista Meri-Rastilan tietä pitkin, yhtäläisyydet Mogadishun ja Meri-Rastilan välillä näyttävät ainakin ulkopuoliselle jäävän vähäisiksi. Yksittäiset vastaantulijat ovat päiväsaikaan lähinnä vanhuksia ja lapsia. Jari Tervo kirjoitti vuonna 2006 televisiosarjan Mogadishu Avenue, joka sai nimensä juuri Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarja kertoi syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisista vuokratalossa. Sarjaa ei lopulta kuvattu Meri-Rastilassa vaan Espoon Suvelassa. "Maine ei silloin vastannut todellisuutta, ja Meri-Rastilassa ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kirjavaa väkeä. Nyt tilanne taitaa olla jo toinen", Johanna Peltola pohtii. Ja totta tosiaan: Meri-Rastilan väestössä ulkomaalaistaustaisia on nykyään selvästi muuta Helsinkiä enemmän. Vuoden 2019 lopussa alueen asukkaista noin 40 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaupungin keskiarvo on 16,5 prosenttia. Meri-Rastilaa suhteellisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia asuu vain läheisessä Kallahdessa ja Itäkeskuksessa. Meri-Rastilan postinumeroalueella eli Etelä-Vuosaaressa asukkaiden vuoden keskimääräiset ansiot eli mediaanitulot olivat vuonna 2019 noin 23 700 euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi kantakaupungissa sijaitsevan Ullanlinnan postinumeroalueella vastaava summa oli noin 41 000 euroa.
Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä vaikuttaa asuvan paljon myös Meri-Rastilan tie 19:ssä. Talotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Peltola on kerran laskenut, että syntyperältään suomalaiset asukkaat olivat A-rapussa jo vähemmistössä. Kun vanhin tytär Krista, 20, kävi paikallista ala-astetta, hän oli luokan 22 oppilaasta ainoa, jonka molemmat vanhemmat olivat kantasuomalaisia. Kulttuurierot ovat välillä aiheuttaneet hankaluuksia. Kerran talon sisäpihalla käytiin nyrkkitappelu, joka sai alkunsa koiran ulkoiluttamisesta, Peltola kertoo. Tietyissä uskonnoissa koira nähdään saastaisena eläimenä, toisille se on rakas perheenjäsen. Yleisesti ottaen ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten suuri määrä Meri-Rastilassa ei Peltolan mukaan vaikuta elämään sen kummemmin. Moni Meri-Rastilan tie 19:n asukkaista on Peltolan tavoin lähinnä huolissaan alueen nuorisosta ja huono-osaisista, joiden pahoinvointi on korostunut korona-aikana entisestään. Tähän joukkoon mahtuu niin ulkomaalaistaustaisia kuin kantasuomalaisiakin. Varsinkaan täysi-ikäisillä nuorilla ei ole paikkaa, missä hengailla. Turhautuminen on purkautunut esimerkiksi ilkivaltana ja jengitappeluina. Talon viereinen bussipysäkki on rikottu monta kertaa, seiniin on heitelty kananmunia ja läheisen Haruspuiston läpi yöllä kulkeneita on ryöstetty useampaan otteeseen. Yhä lapsuudenkodissaan asuvalla Peltolan tyttärellä Kristalla on asiasta ensikäden tietoa. Hän tekee vapaaehtoistyötä paikallisella nuorisotalolla. "Nuoria on jouduttu heittämään pihalle nuorisotaloilta, sillä työntekijöitä on liian vähän ja he ovat kyllästyneitä riehumiseen." Johanna Peltolan mukaan yksi iso miinus Meri-Rastilaan suunnitellun kasvun kannalta on, että Meri-Rastilan oma terveysasema on lakkautettu ja terveyspalvelut on keskitetty Vuosaaren terveyskeskukseen. "Jos sote-alan resurssit ovat nyt jo tiukilla, miten käy, kun väkimäärä vain kasvaa?"
Abukar Jeilani muutti Somaliasta Suomeen 90-luvun alussa. Ensin hän saapui Kotkaan, jossa tapasi ystävänsä kautta Taina Kohnken. Pariskunta on 28 vuotta kestäneen avoliiton aikana päätynyt Meri-Rastilan tie 19:n F-rapun neliöön. Heillä on kuusi tytärtä ja kaksi lastenlasta, joten asunnossa riittää vilinää. Metallityötä tekevä Jeilani pitää kotikatunsa Mogadishu Avenue -lempinimeä hieman hassuna. "Sitä paitsi asuuhan täällä kaikkia muitakin kuin somaleja."
Perhe asuu taloyhtiön alapihalla, jossa yhteisö ei ole yläpihaan verrattuna yhtä tiivis, Kohnke kertoo. Levottomuuksiakin on ollut, ja poliisit pyörivät hänen mukaansa edelleen pihalla harva se viikonloppu. Eräästä asunnosta myytiin pitkään huumeita, ja lopulta sinne tehtiin iso ratsia. Ennen ratsiaa yhden koiralenkin aikana naapurit olivat löytäneet yhteensä 54 huumeneulaa talon ympäristöstä. Myös F-rapussa ulkomaalaistaustaisia on paljon, minkä perhe kokee rikkautena. Lasten leikkikavereihin on lukeutunut niin somaleja, intialaisia, venäläisiä kuin virolaisiakin.
Rasismia esiintyy, mutta pienempään Kotkaan verrattuna Meri-Rastilan tie 19 ja Helsinki ovat tarjonneet siltä suojaa. Jeilanin mukaan paljon on sitä paitsi omasta asenteesta kiinni. "Olen kokenut kaikennäköistä huutelua, mutta siihen ei saa lähteä mukaan", hän sanoo. Taloyhtiössä ongelmia on aiheuttanut lähinnä yksi suomalainen, joka haastoi riitaa kaikkien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kanssa. Lopulta riitapukari ymmärsi itse häipyä. Nyt alapiha on rauhoittunut, ja moni ulko-ovi saa sielläkin olla apposen auki. Kuten usein, myös Meri-Rastilan tiellä asukkaat tuntuvat liittävän kotinsa ympäristöön hyvin erilaisia mielikuvia kuin ulkopuoliset. Taina Kohnke ei allekirjoita alueen huonoa mainetta. Hänen mukaansa esimerkiksi Mellunmäki tai Kivikkokaan tuskin ovat oikeasti niin levottomia paikkoja, kuin mielikuvat niistä ehkä antavat ymmärtää. "En muuttaisi täältä mihinkään. Lapset tykkäävät, palvelut ja luonto ovat lähellä ja huonoja puolia ei oikeastaan ole."
Talon pihalla toimittajaa ja kuvaajaa lähestyy aurinkolasipäinen vanhempi mies. Hän on 20 vuotta B-rapussa asunut Lassi Savolainen. Selviää, että hän on tarkkaillut sisäpihalla pyöriviä tuntemattomia ihmisiä ikkunastaan jo useamman päivän. Pian istutaan eläkkeellä olevan Savolaisen ja hänen vaimonsa kolmion kukkaistutuksin koristetulla parvekkeella. Suuri pihlaja antaa suojaa auringolta. Vaimonsa perässä Espoon Viherlaaksosta Meri-Rastilaan muuttanut Savolainen kertoo muuton olleen aluksi täysi shokki. Hän ei ollut tottunut ulkomaalaistaustaisiin katukuvassa, vaikka olikin viettänyt lapsuutensa aivan Helsingin ytimessä Kampissa. "Olin ensin, että mikä maa, mikä valuutta?" Nyt Savolainen on kiintynyt alueeseen jo niin paljon, ettei voisi kuvitellakaan muuttavansa sieltä pois. Kuten lähes kaikki muutkin taloyhtiön asukkaat, Savolainen nostaa esiin sen luonnonläheisyyden. Merenrantaan on noin viiden minuutin kävelymatka ja Kallahdenharjun luonnonsuojelualue alkaa pian rannan jälkeen. Asuinalueella on myös muita upeita luontokohteita, kuten Ramsinniemen lehto sekä Vuosaaren sillan eteläpuolella sijaitseva muinaisrantakivikko, joka on noussut paikalleen jääkauden aikana. Mutta luontoa löytyy vielä tätäkin lähempää. Lasten hiekkalaatikolla piipahtaa säännöllisin väliajoin kettu. Rusakon, oravan, harakan ja lokin poikasia näkyy vähän väliä. Marjat ja sienet voi poimia lähimetsästä. Savolainen lähtee usein jo viiden aikaan aamulla kävelylenkille pitkin polkua, joka alkaa heti taloyhtiön takaa kohoavalta kalliolta. Aamuisin on mukavan viileää, ja silloin pystyy kuuntelemaan hiljaisuutta. "Laitan silmät kiinni, ja kuuntelen, kuinka hiljaista ympärillä on. Sellaista kokemusta ei monesta paikasta enää saa."
--snip---
Ei tunnu juuri missään, kamerunilainen Gilbert Gwe sanoo Meri-Rastilan talojen purkusuunnitelmista. Hän on asunut noin kolme vuotta Meri-Rastilan tie 19:n A-rapun kaksiossa suomalaisen kämppäkaverinsa kanssa. Gwe tuli Suomeen vuonna 2005 ja on valmistunut sen jälkeen maisteriksi biokemian alalta. Nykyään hän on ammatiltaan yrittäjä, joka yhdistää eurooppalaisia mineraalien ostajia kamerunilaisten myyjien kanssa. Hän harrastaa juoksua ja treenaa parhaillaan 10 kilometrin matkaa varten. Usein lenkit suuntautuvat Vantaan Fazerilassa sijaitsevan työpaikan lisäksi Meri-Rastilan metsiin. Gwe on asunut aiemmin myös Kiinassa. Siellä hän on tottunut siihen, että puolen Helsingin kokoisia alueita saatetaan repiä maan tasalle ja rakentaa uudestaan. Hän kuitenkin pohtii, onko kaupungin tarkoituksena häätää sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset pois Meri-Rastilasta, kun vuokra-asuntoja puretaan ja omistusasuntojen osuutta alueella lisätään. "Köyhät ulos ja rikkaat tilalle. Hyvää bisnestä", hän puuskahtaa.
Kaupungin lähtökohta on, että kaikki alueen nykyiset asukkaat voivat halutessaan asua siellä jatkossakin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Hänen mukaansa kaikissa aiemmissa tapauksissa, joissa vuokra-asuntoja on purettu, on säädeltyjä vuokra-asuntoja tehty tilalle vähintään yhtä paljon. "Varmasti näin on myös Meri-Rastilassa. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tilalle ei siis ole tulossa omistusasumista." Lisäksi Hekan purettujen talojen asukkailla on aina ollut Sinnemäen mukaan mahdollisuus muuttaa tilalle rakennettuihin taloihin.
Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008125939.html
Ruotsin tiellä ollaan, mutta toimittajan mielestä ilmeisesti asiat ovat hyvin ja monikulttuurionnelassa on kivaa. Artikkeli tuntui melkoiselta psyops-operaatiolta ja valkopesulta. Mutta no, ongelmat ovat odotettuja odotettujen tahojen toimesta.
Edit: laitoin tämän tänne, koska Meri-Rastilan tilanne EI siis kohene tämän myötä, yritetään vaan ostaa lisää aikaa rakentamalla omistusasuntoja alueelle - talothan ovat artikkelin mukaan huonosti tehtyjä.
Aika rauhallista meri-rastilassa silti on vrt moniin muihin alueisiin, tosin se johtuu osittain siitä, että meri-rastilan keskusta on aika suppea ja olettevasti nuoret ym menee hengaamaan läheiseen Vuosaareen tai Itäkeskuksen seudulle metrolla.
Arabien ja somalien ohella omaan silmään siellä asuu paljon venäläisiä myös, ehkä virolaisiakin joten katukuva ei ole ihan niin "värikäs" kuin voisi kuvitella.
Yksi syy rauhallisuudelle kenties on se tosijaan, että se on varsin väljään rakennettu ja luontoa on paljon. Jos ne rakentaa sinne 2400:lle jotain korkeita kerrostaloja jonne ei saada asumaan muita kun mamuja ja nistejä, niin se kyllä jos mikä tekee alueesta gheton. Viitsiikö kantikset ostaa omistusasunnon sieltä, onhan se ok aluetta vielä - mutta onko 20 vuoden päästä? Aika riskialtis sijoitus.
^
Asunnoista pyydetään mielipuolista neliöhintaa -> eivät mene kaupaksi -> myydään könttänä sijoitusyhtiölle -> kämpät vuokralle Hgin kaupungille ja Kelalle -> matuja ja nistejä
Ajatelkaa helsinkiläisiä kantiksia joille noi kämpät on alunperin tarkoitettu,taitaa olla harvassa noissa asuvat jotka on helsingissä syntyneet.Ei ne muualta suomesta tulleet suomalaisetkaan aina välttämättä ole mitään ihanne naapureita mutta nämä mamut on yleensä pahempia.Kaikkein hauskin juttu on se että nämä kaikki paikat on tarkoitettu helsinkiläisillä ja paikat rahoitetaan helsingin kaupungin varoilla(porukka sekoittaa valtion rahat ja kaupungin rahat aika lahjakkaasti ihan kuin helsinki olisi saamapuolella kun kuntien tuloja tasoitetaan,kuulemma kaikki maksetaan valtion veroista joka ei pidä paikkaansa).Mitä taas tulee noihin taloihin tuolla niin ne taitaa olla aika huonossa kunnossa ja tulee ilmeisesti halvemmaksi pistää talot matalaksi ja rakentaa uusi kuin alkaa remontoimaan niitä vanhoja,noissahan pitäisi tehdä ne peruskorjaukset(näitäkin on kai siirretty).
Quote from: Titus on 01.08.2021, 20:05:48
^
Asunnoista pyydetään mielipuolista neliöhintaa -> eivät mene kaupaksi -> myydään könttänä sijoitusyhtiölle -> kämpät vuokralle Hgin kaupungille ja Kelalle -> matuja ja nistejä
Jaa? Kun katsoo vaikka Kalasataman tilannetta, jossa maksetaan kymppitonni neliöstä, niin hyvin tuntuu menevän kaupaksi, vaikka pääset asumaan vähintään 10 vuotta kestävälle rakennustyömaalle.
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.
Toisessa ketjussa oli gutaleiden parkkipaikasta, tässä hämeentien gutalepysäkki, yleensä autot on ns tuplaparkissa pyörätiellä ja liikkelle voi lähteä jalkakäytävän kautta:
https://www.facebook.com/photo/?fbid=4247248935360263&set=a.1161309437287577
kaikki kielletyillä paikoilla, tietenkin
lisäksi linjojen kohdalla ajorata täyttyy vesisateella niin pahasti vedestä, että vesi nousee jalkakäytävän reunaan asti peittäen ajoradan ja pyörätien veden alle. eli ajoradalla on joku +10cm vettä.
bussit ajelee kävelyvauhtia etteivät törmäile ajoradan reunaan tai roiskuta vettä jalkakäytävällä pyöräilevien päälle ;D
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.
Meinaatko että pyöräilykilometrin laskennallinen hinta on korkeahko?
Minullahan ei ole mitään polkupyöräilyä vastaan, vaan päinvastoin: pyöräily on mukavaa. Tänä kesänä säätkin ovat suosineet pyöräilyä.
Helsingin kaupungin poliittinen johto on ilmeisesti päättänyt pilata kaupunkialueen liikenteen, ja käyttää kevyen liikenteen tehostamista tekosyynä vallata pois moottoriliikenteen tarvitsemaa tilaa ja siirtääkseen sitä pyöräilijöille. Jos Helsingin poliitikot todella haluaisivat lisätä polkupyöräilyn suosiota, he keskittyisivät polkupyörien pysäköinnin ja säilytyksen olosuhteiden parantamiseen ja polkupyöräilijöiden tarvitsemiin muihin palveluihin. Mutta koska toiminnan todelliset syyt ovat mitä ilmeisemmin aivan muita, katuliikenteen tärvelemiseen keskitytään ja kevyen liikenteen edistäminen on siinä pelkkä tekosyy.
Pyöräily on liikuntaa ja hyötypyöräily (kuten työmatkapyöräily) on myös liikuntaa. Nähdäkseni pyöräteiden leventämisen sijasta pyöräilyä tuettaisiin parhaiten parantamalla pikasuihkun mahdollisuuksia pyöräilysuoritteen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi hyvin toimivia suihkuja ja pukeutumistiloja. Toimintaperiaate voisi olla samanlainen kuin yleisissä käymälöissä usein on: Kolikolla sisään ovesta ja sitten peseytymisen ajaksi kopin ovi lukkoon. Mutta koska tämän vuoksi ei tarvitse uhrata tilaa kaduilta, oletan että Helsingin päättäjiä ei kiinnosta.
Pyöräilyn edellytyksiä voisi parantaa myös lisäämällä polkupyörien pysäköintipaikkoja, jotka tarjoaisivat polkupyörille suojaa sateelta, varkailta ja ilkivallalta.
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa.
Jo ennen tuota Hämeentien remppaa Sörnäisten rantatie oli noin neljä kertaa vilkkaammin liikennöity katu. Sitä kulkee noin 40 000 autoa päivässä, ja ilmeisesti 2000-luvun alkupuolella sitä on kulkenut jopa 55 000 autoa päivässä. Hämeentietä n. 10 000 autoa ennen nykyistä muutosta.
Ja olen kyllä melkoisen varma, että ennen nykyistä muutosta Hämeentietä pitkin ei kulkenut pyöräteitä. Siinä oli kyllä hyvin leveät jalkakäytävät, joita pitkin monet pyöräilijät ajoivat laittomasti.
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.
Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
Quote from: Kallan on 11.08.2021, 21:14:13
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.
Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.
Mites se autojen läpiajoliikenteen poistuminen on vaikuttanut alueen eläväisyyteen? Enemmänhän siihen vaikuttaa tällä hetkellä koronarajoitukset sekä Hakaniemen Hallin ja sen ympäristössä olevat isot työmaat. Jos ylipäätään liikkuu Kallion alueella, niin tunnelma on ollut nyt jo kaksi kesää kuin "muuttotappiokunnan kirkonkylällä", aivan suosituimpia keskittymiä lukuunottamatta. (Kurvi, Hesari ja Vaasankatu Flemarilta sörkkaan, Karhupuiston ympäristö) Jopa Hakiksessa Tokoinrantaa lukuunottamatta on todella rauhallista viikonloppuisinkin. Olen käynyt nyt kesällä myöhään illalla/yöllä kaupassa niin Hesarin kuin Kurvin Alepoissa että Piritorin ja Ympyrätalon Ässsissä, ja aika hiton hiljaista on ollut tuolla eri katuja dallaillessa. Edes kauppojen ympäristössä ei pyöri humalaista baarikansaa tai sekavia katunistejä Piritorin vakioporukkaa lukuunottamatta.
Quote from: -PPT- on 11.08.2021, 21:31:09
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
Kun stadilaisuus on vittumaisuutta ja degeneraatiota, toivottavasti katoavat.
Posti muuttaa takaisin Postitaloon, uusi pääposti avautuu marraskuussa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008182776.html
QuotePOSTIN palvelut palaavat takaisin Helsingin keskustassa sijaitsevaan Postitaloon.
Uusi pääposti avautuu loppusyksystä. Avajaisia vietetään 26. marraskuuta.
Valtionyhtiö Posti luopui Postitalon myymälästä vuosi sitten, heinäkuussa 2020. Uusi pääposti avautuu samoihin tiloihin, joissa aiempi myymälä oli.
...
Quote"Päätös Postitalon toimipisteen sulkemisesta tehtiin ennen koronaa, joka on kasvattanut verkkokauppaa ja pakettimääriä valtavasti. Nyt huomattiin, että on järkevää palata, jotta saadaan alueen asukkaille ja yrittäjille mahdollisuus helppoon asiointiin", Hollmérus sanoo.
QuoteUUDESSA pääpostissa on yhtiön mukaan saatavilla kaikki Postin palvelut: paketti- ja postilähetysten noutaminen ja lähettäminen, postimerkit sekä postitus- ja pakkaustarvikkeet. Yhtiö lupaa uuteen pääpostiin laajat aukioloajat ja esteettömän liikkumisen. Asioinnin voi tehdä joko itsepalveluna tai henkilökunnan kautta, Posti kertoo.
Vaikka paluumuutto on osaa yhtiön isompaa strategiaa, on sillä Hollméruksen mukaan myös arvoa Postin imagon kannalta.
"On todella hieno fiilis, että päästään palaamaan näin tärkeään rakennukseen, joka on Postin historialle merkittävä. Postitalo on näkyvä ja ikoninen paikka, ja alueella liikkuu paljon turisteja."
Postin vanhat tilat ovat olleet lähdön jälkeen tyhjillään, ja ne remontoidaan ennen marraskuun avajaisia. Hollméruksen mukaan myymälän tulevaan ulkoasuun halutaan paikan historiallisuuden vuoksi "panostaa vähän enemmän" kuin Postin myymälöihin yleisesti.
Postitalo rakennettiin vuonna 1938 silloisen Posti- ja lennätinlaitoksen pääkonttoriksi. Keltaisen, funktionalismia edustavan rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Kaarlo Borg, Jorma Järvi ja Erik Lindroos.
QuotePOSTI Groupin keskiviikkona julkistaman puolivuosikatsauksen mukaan yhtiön liikevaihto ja kannattavuus ovat parantuneet.
...
Yhtiön mukaan kannattavuuden nousu johtuu nimenomaan kasvusta, joka on tullut paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnasta sekä logistiikkatoiminnoista.
...
Tämä uutinen ilahdutti.
Ei-helsinkiläisenä (Luojan kiitos!) olen lapsesta asti tiennyt Postitalon ja Pääpostin. Oli murheellista kun sekin lopulta suljettiin. Nyt edes tuo vääryys oikeaa. Tilatkaamme paketteja!
Quote from: -PPT- on 11.08.2021, 21:31:09
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.
Quote from: Kallan on 11.08.2021, 21:14:13
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.
Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.
En itsekkään nyt pitäisi tota hämeentien korjausta menestyksenä.Alue tosin rauhottui mutta samalla lähti kaupat.Kyllähän tuolla oli aika hektistä kävellä aina välillä ennen remonttia ja mielummin meni sporalla kuin käveli sitä kautta koska pelkäsi että törmää johonkin ja/tai joutuu auton/bussin yliajamaksi.Nyt sinne ei sitten menee muut kuin ne jotka siellä asuvat.
Quote from: Melbac on 12.08.2021, 06:33:57
Quote from: -PPT- on 11.08.2021, 21:31:09
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.
Vittu mitä paskaa 😂
Esimerkiksi Kirsi Piha, Jan Vapaavuori, Alex Stubb ja Anni Sinnemäki ovat syntyperäisiä omassa rakkaassa Hellsingissä ikänsä asuneita ( Stubb toki eurooppalainen) että ihan omin voimin olette kotikaupunkinne paskoneet.
Tarja Halonenkin on stadilainen, ei mikään lehmänsonnanhajuinen hesalainen. Monet näistä teidän hienoista stadilaisistanne ovat tehneet päätöksiä, jotka ovat pilanneet koko Suomen, ei pelkästään Hellsinkiä.
Quote from: Emo on 12.08.2021, 07:19:48
Quote from: Melbac on 12.08.2021, 06:33:57
Quote from: -PPT- on 11.08.2021, 21:31:09
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.
Vittu mitä paskaa 😂
Esimerkiksi Kirsi Piha, Jan Vapaavuori, Alex Stubb ja Anni Sinnemäki ovat syntyperäisiä omassa rakkaassa Hellsingissä ikänsä asuneita ( Stubb toki eurooppalainen) että ihan omin voimin olette kotikaupunkinne paskoneet.
Tarja Halonenkin on stadilainen, ei mikään lehmänsonnanhajuinen hesalainen. Monet näistä teidän hienoista stadilaisistanne ovat tehneet päätöksiä, jotka ovat pilanneet koko Suomen, ei pelkästään Hellsinkiä.
Siellä on 85 edustajaa.Helsingin kaupunginvaltuusto ei päätä maan asioista vaan eduskunta.
Quote from: Emo on 12.08.2021, 07:19:48
Vittu mitä paskaa 😂
^ jep, apulaispormestarit on 2 x helsingistä, kauhajoelta, länsi-saksasta ja afghanistanista ja valtuuston pj on malilaistaustainen
;D
Quote from: Melbac on 12.08.2021, 09:04:28
Quote from: Emo on 12.08.2021, 07:19:48
Quote from: Melbac on 12.08.2021, 06:33:57
Quote from: -PPT- on 11.08.2021, 21:31:09
Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.
mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.
Vittu mitä paskaa 😂
Esimerkiksi Kirsi Piha, Jan Vapaavuori, Alex Stubb ja Anni Sinnemäki ovat syntyperäisiä omassa rakkaassa Hellsingissä ikänsä asuneita ( Stubb toki eurooppalainen) että ihan omin voimin olette kotikaupunkinne paskoneet.
Tarja Halonenkin on stadilainen, ei mikään lehmänsonnanhajuinen hesalainen. Monet näistä teidän hienoista stadilaisistanne ovat tehneet päätöksiä, jotka ovat pilanneet koko Suomen, ei pelkästään Hellsinkiä.
Siellä on 85 edustajaa.Helsingin kaupunginvaltuusto ei päätä maan asioista vaan eduskunta.
Tässä ei mitään uutta ja ihmeellistä, mutta älä väitä, etteivät stadilaiset itse mädätä kotikaupunkiaan. Kyllä totisesti mädättävät Stadia ja koko Suomea ja koko Eurooppaa.
Naurettavaa itkeä, että böndeltä muka muutti sikatilallisia Hellsinkiin ja he tekivät huonoja päätöksiä jollaisia synttperäinen ei ikinä tekisi, kun noita syntyperäisiä stadilaisia supermädättäjiä voi hatusta googlaamattakin repaista vaikuttavan kauhugallerian.
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Piti oikein asiakseni kävellä Kurvista Hakikseen Säveleen asti. Saldo: taisi olla 4 tai 5 tyhjää liiketilaa. Kahdesta en muista mitä niissä on ollut, yksi oli kellosepän paja mikä muutti saman kadun varteen, ja neljäs oli ironisesti autokoulu, mikä sekin todennäköisesti muutti eikä lopettanut. Yksi pizzeria oli todennäköisesti lopettanut, mutta siinäpä se. Ja mitä noita on, 100, 150 liiketilaa kadunmatkalla.
Kertokaa nyt jo tyhmälle missä se yritysten joukkopako autoilun loppumisen myötä on?
Miksi on järkevää, että esimerkiksi Helsinki käyttää rajusti rahaa uusiakseen liikennemerkit sukupuolineutraaliksi ennätysajassa, kun vaaratilanteita aiheuttavien puuttuvien liikennemerkkien asennusta tehdään pikkuhiljaa? Ehkä tähän(kään) on turha odottaa yhdenkään vasemmistolaisen tai oikeistoliberaalin vastausta.
Quote from: IL13.8.2021Tämä on todellinen vaaranpaikka auton ja pyörän kohdatessa – yli puolet suomalaisista ei tunne sääntöä
Tiesitkö, ettei polkupyörällä ole automaattisesti etuajo-oikeutta, kun se ylittää autotien suojatietä pitkin?
...
Liikenneturva muistuttaa, ettei esimerkiksi kaikkia uusia liikennemerkkejä ole ehditty asentaa ensimmäisen siirtymävuoden aikana.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6a6dc640-17a8-498a-9ca2-4e32a3216316
Quote from: IS 22.9.2020Helsinki uusii nopealla tahdilla kaikki 100 000 liikennemerkkiään – sukupuolet katoavat, millimetrien kokoisista muutoksista tulee suuria kustannuksia
...
Laissa siirtymäajaksi merkkien vaihdolle on määritelty kymmenen vuotta, mutta Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on määrätty tekemään työ huomattavasti lain vaatimuksia nopeammin.
...
– Työstä pyritään kuitenkin selviytymään mahdollisimman nopeasti, sillä Helsinki ei halua olla liikennemerkkien museo...
...
https://www.is.fi/autot/art-2000006644176.html
EDIT:
Onkohan Hepo tehnyt kantelua puuttuvista liikennemerkeistä?
Quote from: Hepo 29.10.2020Helsingin laittomista liikennemerkeistä kantelu oikeuskanslerille
Helsingin Polkupyöräilijät ry on tehnyt oikeuskanslerille kantelun lainvastaisista liikennemerkeistä Helsingissä.
https://hepo.fi/2020/10/29/helsingin-laittomista-liikennemerkeista-kantelu-oikeuskanslerille/
Quote from: no future on 12.08.2021, 18:04:20
Quote from: Torspo on 10.08.2021, 20:09:44
Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.
Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.
Piti oikein asiakseni kävellä Kurvista Hakikseen Säveleen asti. Saldo: taisi olla 4 tai 5 tyhjää liiketilaa. Kahdesta en muista mitä niissä on ollut, yksi oli kellosepän paja mikä muutti saman kadun varteen, ja neljäs oli ironisesti autokoulu, mikä sekin todennäköisesti muutti eikä lopettanut. Yksi pizzeria oli todennäköisesti lopettanut, mutta siinäpä se. Ja mitä noita on, 100, 150 liiketilaa kadunmatkalla.
Kertokaa nyt jo tyhmälle missä se yritysten joukkopako autoilun loppumisen myötä on?
En ole kyllä itse käynyt tuolla päin pitkään aikaan mutta kyllä paikka on hiljentynyt ihan selvästi.Et kai laskenut mitään kelaa näihin firmoihin?.:D
/offtopic
Saa olla kyllä juuri helsinkiin muuttanut jos väittää ettei tuolta olisi pikkuputiikkeja lähtenyt.Omasta mielestä tolla välillä ei ole mitään 100-150 liikettä edes jos katsoo katutason liikkeitä.Alle sata taitaa olla oikea luku.Aika moni taitaa olla uusi liike joka sitten menee parin vuoden sisällä konkkaan.
"Mitään Kelaa" tuolla ei ole aikoihin ollut, ja muutenkin se on taloyhtiölle/vuokranantajalle se ja sama onko vuokralla yksityinen vai julkinen lafka.
Yleisesti, niin Hämeentiellä ja täällä Kalliossa muutenkin, on kivijalkaliiketiloissa todella vähän/ei ollenkaan julkisia lafkoja, tai edes suurten ketjujen paikkoja. Mitä tossa Hämeentiellä on, kaksi K-kauppaa, postin pakettiautomaatti, onko muuta? Pienyrityksiähän ne korostuneesti on, ja hyvä niin. Hakaniemessä on yhä pieni yksityinen kioski R-kioskien kiusana, ja Mäkkärit, heset sekä kaikkialle tunkeva Espresso House on ajettu alueen laidoille. ;D Kotipizzan tulo Porthaninkadulle aiheutti epäuskoista silmienpyörittelyä jokunen vuosi sitten, ja vaikka s-mafiaa ei täälläkään pakoon pääse niin yllättävän moni kysyy ruokapaikkaa/baaria valittaessa että "ei kai se ole bonuskorttimesta?"
Olin pitkästä aikaa duunissa kahdessa isossa ostoskeskuksessa kehätien varrella, ja onhan ne ihan eri maailma. Samat ruokapaikat molemmissa, samat kahvilat, samat taustamusiikit, samalla lailla säädetty valaistus, ilmastoinnin lämpötila jne. Outoja paikkoja.
QuoteRatikat kulkevat pahasti vajaina Tampereella – Nysse-pomo: "Alku on lupaava"
Linja 1 Taysin ja Sorin aukion välillä on kerännyt keskimäärin 20 matkustajaa vuoroa kohden. Tilaa olisi 264:lle.
XXX
Vuosia sitä hehkutettiin. Mutta lopulta kysyntä vaikuttaa vaisulta.
Kyse on tamperelaisten mielipiteet jakavasta, maanantaina virallisen liikennöintinsä aloittaneesta ratikasta. Tampereen seudun joukkoliikenteen, tuttavallisemmin Nyssen tilastojen mukaan matkustajia on ollut maanantaista keskiviikkoon keskimäärin 21 000 vuorokautta kohden.
XXX
JO PELKKÄ talviaika lisää Periviidan kokemuksen mukaan matkustajamääriä kolmanneksella.
– Määrät kaksinkertaistuvat, kun pandemia hellittää. 45 000 on realistinen lukema.
Hervanta on osoittautunut selvästi Tampereen yliopistollista sairaalaa suositummaksi suunnaksi keskustasta katsoen. Pyynikintori–Hervanta-väliä kulkeva linja 3 on kerännyt keskimäärin 60 matkustajaa vuoroa kohden.
XXX
20 on varsin vähän. Semminkin kun yli 37-metrisen jättiratikan kapasiteetti on 264 matkustajaa. Käytännössä linjan 1 vaunuissa on keskimäärin 92,5-prosenttisen tyhjiä.
Linja 1 ajaa vuorokaudessa noin 250 vuoroa. Linja 3:n vuoromäärä on 280.
ON LUONNOLLISTA, että matkustajamäärät ovat pienempiä ruuhka-ajan ulkopuolella. IS:n havainnon mukaan Hämeenkadulla tiistai-iltana pian kello 18 jälkeen kulkeneessa linjan 1 vaunussa oli yksi ainoa matkustaja.
– Kaikkina aikoina matkustajia ei ole niin paljon. Toisaalta keskellä päivääkin ratikoissa on ollut matkustajia suuriakin määriä, Periviita lisää.
Ratikan vaikutusarviointia tehtäessä yhden vuorokauden matkustajamääräksi arvioitiin 45 000.
IS (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008189550.html)
Saas nähdä että alkavatko muokkaamaan bussivuoroja lisää niin että pakko käyttää ratikkaa.
Asemiehestä iso operaatio Vallilassa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fec49fb4-5950-47a8-b982-bf53d020b688
Ilmeisesti sininauhasäätiön asuntolan porukkaa.Tuolla on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella vaikka mitä.Joku kehu täällä vielä niitä konepajan kämppiä.:P
Quote
X
Pälkäneen kunta myi tontin vanhan kaatopaikan päältä. Kun roina maan uumenissa lahosi ja mätäni, tontti alkoi vajota ja talo sen mukana.
X
Asukkaat vaativat tuhoutuneesta talosta korvauksia 600 000 euroa. Tapaus on esillä oikeudessa maanantaina.
Tontin paikalla oli aikoinaan soramonttu. 1980-luvulla se täytettiin kannoilla, rakennusjätteellä ja teollisuusjätteellä. Päälle lyötiin muutama metri soraa, ja näin syntyi tontti, jolle nousi neljän huoneiston rivitalo.
Kun vanhaan soramonttuun kipattu jäte lahosi, tontti vajosi ja samalla vajosi talo. Asunnoissa yksi nurkka on 20 senttiä alempana kuin toinen nurkka.
X
Talo on ollut vuosia asumiskiellossa ja se on määrätty purettavaksi.
Purkukustannukset lienevät 50 000 - 60 000 euroa. Ja kalliiksi talo on tullut asukkaille muutenkin.
Asukkailla on pankkilainaa, joka liittyy asumiskelvottomaan asuntoon. Ja jokaisen on täytynyt hankkia uusi asunto, koska talo on asumiskiellossa.
– Asukkaat ovat surkeassa asemassa, koska ovat joutuneet kahta asuntoa maksamaan kaiken aikaa. Pälkäneen kunta ei tee muuta kuin vinoilee, sanoo isännöitsijä Veikko Tiainen.
Isännöitsijä Tiainen väittää, että eräs kunnan johtomies pyysi häntä palaveriin ja teki siellä tarjouksen, josta isännöitsijä kuitenkin kieltäytyi. Tiaisen mukaan kunta tarjoutui ostamaan talon ja tontin yhdellä (1) eurolla.
– Ne kai luulivat, että me pelkäämme purkukustannuksia ja yrittivät ostaa talon ja tontin yhdellä eurolla, Tiainen kertoo.
– Jälkeenpäin kiistettiin, että olisi tehty tällainen tarjous. Oli vain epävirallinen keskustelu, Tiainen kertoo.
X
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008209735.html (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008209735.html)
Viikonloppu tuli vietettyä Jyväskylässä. Siinä kaupungissa tulee aina mieleen että jos Jyväskylän yliopisto lakkautettsisiin niin kuinkahan nopeasti Jyväskylä taantuisi joksikin Mikkelin tai Hämeenlinnan tasoiseksi vanhusten kaupungiksi.
Jyväskylässäkin on Tampereen tautia liikkeellä. Siis suunnitelmia on rakentaa paljon korkeita tornitaloja, mikä saa kaupungin vaikuttamaan kokoaan suuremmalta.
nyt kun hämeentie on saatu elävöitettyä vihreäksi asfaltoimalla se laidasta laitaan, niin seuraavaksi sitten seuraava siivu Kalliota:
Villi ehdotus Kallioon: Useita katuja suljettava autoilta, kävelykatu yhdistäisi "kalliolaisuuden ytimet"
QuoteKaupunkimaantieteilijät Timo Hämäläinen ja Miika Norppa ideoivat reitin, joka yhdistäisi Kallion suosituimmat kadut toisiinsa ja muuttaisi nykyisiä autoteitä urbaanin oleilun keitaiksi.
oona Bäckgren HS
24.8. 10:43
FLEMINGINKATU Helsingin Kallion kirjaston ja Helsinginkadun välillä voitaisiin muuttaa kokonaan kävelykaduksi.
Ja entä jos Porthaninkadulta vähennettäisiin parkkipaikkoja ja niiden tilalle saataisiin leveämmät jalkakäytävät, joita elävöittäisivät istutukset, penkit ja ravintoloiden terassit?
Nämä ehdotukset ovat osa Timo Hämäläisen ja Miika Norpan suunnitelmaa, joka kantaa työnimeä "Kallion luuppi". Kyse on vapaaehtoispohjalta laaditusta ehdotuksesta, jolla he halusivat herätellä keskustelua itäisen kantakaupungin tulevaisuuden suunnittelusta.
"Kalliolaisuuden ytimiä pitäisi sitoa tiiviimmin toisiinsa ja tehdä lisää tilaa ihmisille", sanoo kaupunkimaantieteilijä ja bloggaaja Hämäläinen.
"Hyvä keino tämän toteuttamiseen olisi rengasmainen reitti, joka kulkisi välillä Porthaninkatu-Fleminginkatu-Vaasankatu-Hämeentie."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008211831.html
jep, terasseja ja ravintoloita...
edellinen vastaava projektihan meni ns käteen ja reisille koska:
QuoteHämäläinen ei lannistu myöskään siitä, ettei Vaasankadun taannoinen kävelykatukokeilu ottanut koskaan tuulta alleen.
"Kokeilu epäonnistui, koska sitä ei tehty kunnolla. Viihtyisän kävelyalueen luominen vaatii muutakin kuin kadun sulkemista autoilta."
PS:n kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen kirjoittaa US:n puheenvuorossa (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teijamakkonen/kaupunkilaisjarkea-kruunusillat-hankkeeseen/) kruunusilloista. Hankkeeseen pitäisi taas upottaa lisää helsinkiläisveronmaksajien varoja. Ja valtuustossa asia näyttää olevan läpihuutojuttu.
Tämänhetkisen arvion mukaan tämä on liitännäishankkeineen sellainen vajaan miljardin ideologinen pikku projekti. Siis jos nyt joku uskoo, ettei kustannukset nouse edelleen merkittävästi valmistumiseen (2028–) mennessä.
Quote
Valtuustossa käsiteltiin 25.8 Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista raitiotieosuuden osalta (+71 M€, total 326 M€) sekä vuoden 2021 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittämistä (+17,4 M€).
———
Liitännäishankkeiden ja -kustannusten kanssa koko Kruunusillat-hankkeen hinta on nousemassa 430 miljoonasta jopa 800 miljoonaan euroon. Myös Vapaavuoren kesällä valmistuneen selvityksen mukaan kustannustaso olisi syytä hyväksyttää valtuustossa uudelleen ennen hankkeeseen ryhtymistä.
Laajasalon asukkaiden kannalta on ymmärrettävää, että liikenneyhteyksien parantaminen on alueen asukkaille luvattu (tähänkin on kuitenkin useita vaihtoehtoja, kuten sähkölauttaliikenne). Hankkeen kokonaisuudessa on kuitenkin myös huomioitava, että Kruunusiltojen kustannukset sekä jatkuvat budjetin ylitykset poikkeavat rajusti kaupunkilaisille luvatuista kustannuksista. Kustannusten toistuva ja mittava ylittäminen kaatuu kaikkien helsinkiläisten veronmaksajien niskaan.
———
PS ehdotti valtuuston kokouksessa lopulta myös hankesuunnitelman enimmäishinnan ja talousarvion ylitysoikeuden korottamisen hylkäämistä. Molemmat palautusehdotukset sekä hylkäysehdotukset kuitenkin kaatuivat valtuuston äänestyksessä. Kruunusiltahanketta pusketaan läpi kuin pyhää lehmää kustannuksista välittämättä.
———
Kruunusilloista saatavat tuotot tulevat kattamaan vain vähän hankkeen kokonaiskustannuksia. Toinen merkittävä huomio on, että hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,45 toteuttamisvuodelle 2026 eli hanke jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0). Vuonna 2016 valmistuneessa hankearvioinnissa hyöty-kustannussuhde oli vielä hiukan parempi 0,66.
———
Pieni havainto liikennesuunnittelusta ja sen epäonnistumisesta.
Viime aikoina on yhä enemmän alkanut näkyä autoteitä, joilla vuoroin toinen, vuoroin toinen kaista on tukittu noin 50 metrin välein ja päästäkseen eteenpäin pitää koukata vastaantulevan kaistan kautta mutta tietenkin sieltä tulevaa liikennettä väistäen. Idean idea on kai se, että tiellä ajonopeudet laskevat kun pitää joko hidastaa tai pysäyttää odotellen, että vastaantuleva liikenne menee ohi, jotta pystyy itse jatkamaan matkaa.
Ongelma on siinä, että samalla kun kyseinen ratkaisu hidastaa ajonopeuksia, se samalla myös kasvattaa niitä. Miksi? No, koska kun kuljettaja näkee, että vastaantulevan auton ja oman kaistan päättymisen vuoksi on kaksi vaihtoehtoa, joko hidastaa tai sitten kiihdyttää ehtiäkseen ennenkuin vastaantuleva auto on oman kaistan tukkeen kohdalla, moni saattaa painaa kaasua ehtiäkseen pullonkaulasta ensin. Samalla ajosta tulee nykivää, jarrutellaan ja kiihdytellään aina sen mukaan, miten arvellaan ehdittävän pullonkaulasta. Paitsi, että tämä aiheuttaa peräänajoja, se aiheuttaa myös kaahailua ja päästöjen lisääntymistä kiihdytyksineen ja jarrutuksineen. Lisäksi tietä ylittävien lasten kyky arvioida ohi ajavien autojen nopeutta vaikeutuu kun osa ajaa tavallista hitaammin pullonkaulaan ja osa taas tavallista nopeammin ehtiäkseen ensin.
Tällaisia tienpätkiä on varmasti sadoittain. Vantaalaiset voivat käydä testaamassa esimerkiksi Rekolan Joukontiellä. Ihan paska tie. Lisää kaahailua ja liikenneonnettomuuksien riskiä.
Siis onko autoilijat keskimäärin niin tyhmiä, että hidasteet tiellä lisäävät kaahailua? Tuossa Joukontiellähän on 30km/h rajoitus, mutta sekään ei ilmeisesti merkinnyt mitään?
Quote from: no future on 28.08.2021, 13:14:09
Siis onko autoilijat keskimäärin niin tyhmiä, että hidasteet tiellä lisäävät kaahailua? Tuossa Joukontiellähän on 30km/h rajoitus, mutta sekään ei ilmeisesti merkinnyt mitään?
Ennen tieremonttia Joukontie oli aivan tavallinen tie ilman yksikaistaisia pullonkauloja eikä siinä mitään kaahailua ollut, vaikka pitkä suora onkin. Tien reunassa on leveä suojatie, paikka on rauhallinen omakotitaloalue, näkyvyys hyvä paitsi jos ajaa länteen niin oikealta tuleva Pirjontie on pensasaidan takana vähän piilossa. Siinä saattaa kuitenkin ajaa vaikka 40 km/h aivan turvallisesti niinkuin moni tekikin ennen pullonkaulapöljyyttä. Nyt sitten nopeuksia kiihdytellään, jotta ehditään pullonkaulaan ennen vastaantulijaa..
Liikennesuunnittelumoka :facepalm:
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.08.2021, 16:47:51
Liikennesuunnittelumoka :facepalm:
Ei vaan täydellinen onnistuminen. Nykyisen liikennesuunnittelun päämäärä kun on haitata liikennettä mahdollisimman paljon.
Quote from: Uuno Nuivanen on 28.08.2021, 16:52:08
Ei vaan täydellinen onnistuminen. Nykyisen liikennesuunnittelun päämäärä kun on haitata liikennettä mahdollisimman paljon.
Ironista on se, että haittaamisella pyritään liikenteen vähentämiseen. Todellisuudessa se tietenkin lisää ajoneuvojen määrää tiellä, koska jos ajoneuvon keskinopeuden pudottaa puoleen, se viettää tiellä tupla-ajan entiseen verrattuna.
Quote from: insinörtti on 28.08.2021, 17:01:55
Quote from: Uuno Nuivanen on 28.08.2021, 16:52:08
Ei vaan täydellinen onnistuminen. Nykyisen liikennesuunnittelun päämäärä kun on haitata liikennettä mahdollisimman paljon.
Ironista on se, että haittaamisella pyritään liikenteen vähentämiseen. Todellisuudessa se tietenkin lisää ajoneuvojen määrää tiellä, koska jos ajoneuvon keskinopeuden pudottaa puoleen, se viettää tiellä tupla-ajan entiseen verrattuna.
Aivan.
Ja nämä pullonkaulatiet ovat lisänneet turvattomuutta ja turhaa kiihdyttelyä, mikä taas lisää päästöjä. Autoilijankaan huomio ei enää ole niin paljon vaikkapa jalankulkijoissa, koska autoilija kyttää edessä olevia pullonkauloja hahmottaakseen, kannattaako hänen pudottaa vain nostaa nopeutta.
Joukontiellä ei ollut mitään liikenteellistä ongelmaa ennenkään, sitten sinne tehtiin pari vuotta kestänyt jättiremontti ja tulos: vaarallisempi ja stressaavampi tie niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin.
Yksi tavoite oli tietysti autoilijoiden kiusaaminen, jotta nämä alkaisivat ajaa fillareilla, potkulaudoilla tai hevoskärryillä, mutta se ei tietenkään toimi, koska joukkoliikenne ei toimi, varsinkaan tuollaisella pientaloalueella, missä yleensä asuu monenlaisia harrastuksia omaavia lapsiperheitä peräkärryineen ja veneineen, pihahommineen. Vai onko joku yrittänyt tuoda kotiinsa 300 litraa multaa bussilla?
Se auto on tarpeen niille, jotka sillä ajavat, sen todistaa jo se, että autoilu on Suomessa niin halvatun kallista, ettei kukaan hanki autoa vain huvikseen tai vittuillakseen. Teiden pilaaminen ja pysäköintipaikkojen tuhoaminen ei tässä hippejä auta, koska autot eivät siitä vähene, vaan aiheuttavat vain enemmän haittaa ja päästöjä kierrellessään pullonkauloja ja etsiessään pysäköintipaikkoja. Ja 'parhaimmassa' tapauksessa se autoilija muuttaa joko kaupunginosaa tai jopa kaupunkia, että pääsee ajamaan autollaan.
Quote from: no future on 28.08.2021, 13:14:09
Siis onko autoilijat keskimäärin niin tyhmiä, että hidasteet tiellä lisäävät kaahailua? Tuossa Joukontiellähän on 30km/h rajoitus, mutta sekään ei ilmeisesti merkinnyt mitään?
Kysymys kannattaa esittää näin päin: onko liikennesuunnitteluteorioissa tarkastamisen paikka, jos itse liikenteessä liikkuvat toimivat oikeassa elämässä aivan eri tavalla kuin jokin liikennesuunnitteluteoria X antaa ymmärtää.
Muutama päivä sitten kävin Salossa. Aina kun puhutaan paikkakunnista joissa on liian yksipuolinen elinkeinorakenne niin yleensä kyseessä on paperiteollisuusvaltaiset paikkakunnat joissa jokin tehtaan lopettaminen syöksee paikkakunnan taloudelliseen kurimukseen.
Salon kohdalla tuo elinkeinorakenteen yksipuolisuus on ollut kiinni Nokian matkapuhelintehtaasta. Sen lopettaessa koko kaupunki kertaheitolla muuttui valtionapua tarvitsevasi kriisikunnaksi kun aikaisemmin se oli jopa Suomen rikkain kunta, todellinen nousukas kunta.
Väkisinkin tulee mieleen että onko siellä ollut poikkeuksellisen epäpäteviä poliitikkoja kun luulisi että hyvistä vuosista olisi jotain jäänyt sukanvarteen.
Sellaisen huomion tein Salossa että ryssää kuulin kerran pois posmotettavan mutta muutoin näin pelkkiä pottunokkia. Olen alkanut kiinnittää tuollaiseen huomiota vaikka suvakeillehan tuollaisten asioiden huomioiminen on pakkomielle. Esim heitä häiritsee valtavasti että Baltian maissa kaikki ihmiset ovat valkoisia.
Ei kyllä tule mietittyä muiden ihmisten ihonväriasioita ulkomailla tai kotosuomessakaan liikuessa. Eikä äkkiseltään tule mieleen että kukaan äärisuvakki olisi tällaisista aktiivisesti raportoinutkaan?
Toista se on persukansanedustajat Kärkkäisellä käymässä, saati tämä palsta missä järjestetään oikein kantalaskentoja jossain Keravan torilla.
Quote from: no future on 02.09.2021, 02:43:44
Ei kyllä tule mietittyä muiden ihmisten ihonväriasioita ulkomailla tai kotosuomessakaan liikuessa. Eikä äkkiseltään tule mieleen että kukaan äärisuvakki olisi tällaisista aktiivisesti raportoinutkaan?
Saska Saarikoski taisi joskus raportoida miten oli huomannut Suomen olevan hyvin valkoihoinen maa.
Onko Saska "äärisuvakki" vai ei on toinen asia.
Täällä toiset kauhistelee pyöräväylien ja toiset autoramppien hintoja. Tässä yksi molemmille, vaikkei se mikään uutinen olekaan. Finlandiatalon korjaus, 122 miljoonaa kolmessa vuodessa. Ihan vähäistä suurempi siivu koko kaupungin rakennus & korjausbudjetista. Olen itse sen verran vanha, että muistan kun niitä laattoja edellisen kerran vaihdettiin .
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-09-14_Kylk_28_El&fbclid=IwAR3jObBeQl_YuGaNOD3-eKEKc1vGUWkxGtCBo9K37D1Aqp54EaFMpusTtjA
(asiakohta 6).
Quote from: RP on 10.09.2021, 12:40:41
Finlandiatalon korjaus, 122 miljoonaa kolmessa vuodessa. Ihan vähäistä suurempi siivu koko kaupungin rakennus & korjausbudjetista. Olen itse sen verran vanha, että muistan kun niitä laattoja edellisen kerran vaihdettiin .
Muistaakseni jo silloin oli puhetta siitä, että käyristyneille marmorilaatoille olisi huokeampia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Itse kannatin marmorilaattojen korvaamista samankokoisilla muotoon pokatuilla, ruostesuojatuilla ja jauhemaalatuilla teräslevyillä. Jos vielä varmempaa ruostumattomuutta halutaan, sitten voi käyttää materiaalina vaikka ruostumatonta tiskipöytäpeltiä. Sekin tulisi halvemmaksi ja kevyemmäksi kuin marmori. Kotimainen rosteri, oisko huono idea?
Quote from: Aimo Räkä on 10.09.2021, 13:19:01
Quote from: Hae-won on 02.09.2021, 03:58:08Saska Saarikoski taisi joskus raportoida miten oli huomannut Suomen olevan hyvin valkoihoinen maa.
Harmittiko se Saskaa?
Saskaa harmittaa aina kaikki se, mikä normisuomalaista ja suomalaisten enemmistöä ilahduttaa. Ja päinvastoin.
Quote
SAISIKO olla koti Helsingistä 450 eurolla kuukaudessa? Kyllä kiitos, tuumivat sadat ihmiset viime sunnuntaina.
Asuntoesittelyyn Mellunmäen Sinkilätiellä kiemurteli jopa 500 kiinnostuneen ihmisen jono.
"Heti ensimmäisenä päivänä kun ilmoitimme asunnosta, saimme 250 hakemusta ja näyttöön tuli useita satoja ihmisiä. Asuntonäyttöilmoitukset piti sulkea netistä lopulta kokonaan", kertoo asuntojen rakennuttaja Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki.
X
"Kyse on Ara-asumisen muodosta. Nyt vuokralle tulevat uudet asunnot ovat korkotuettuja kohteita", kertoo Myllymäki.
Se tarkoittaa, että asuntoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa. Kriteerit ovat tiukat. Valintaperusteita ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle pyritään asettamaan kaikkein kiireellisimmässä tilanteessa olevat, kuten asunnottomat, vähävaraiset ja pienituloiset hakijat.
Tavallisesti tuetun asumisen yksiöihin valikoituukin esimerkiksi pienituloisia eläkeläisiä tai ilman kotia olleita. Isompiin asuntoihin on pääsy vaikkapa vähävaraisilla lapsiperheillä.
X
Sinkiläntien hanke on Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen kohde ja osa uudistavaa asuntopolitiikkaa, jonka tarkoituksena on torjua asuinalueiden eriarvoistumista.
"Paras tapa ehkäistä segregaatiota on se, että jokaisella alueella olisi kaikkia erilaisia väestöryhmiä ja tuloluokkia", Markus Myllymäki sanoo.
X
Myllymäki ei ole havainnut, että nimby-ilmiöksi kutsuttu, niin sanottu epämiellyttävien asioiden vastustaminen ja eriarvoistamisen muoto olisi nostanut päätään Mellunmäessä.
X
Asuntohaku on yhä auki. Asunnot vuokrataan kalustamattomina. Mikäli asunto myönnetään esimerkiksi kodittomalle, huonekalut täytyy hankkia itse.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008262944.html (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008262944.html)
https://www.google.com/maps/place/Sinkil%C3%A4tie,+00970+Helsinki/@60.2343246,25.109602,538m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x46920f4e98e27e35:0x854029b4056abfe1!8m2!3d60.2342341!4d25.1117692 (https://www.google.com/maps/place/Sinkil%C3%A4tie,+00970+Helsinki/@60.2343246,25.109602,538m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x46920f4e98e27e35:0x854029b4056abfe1!8m2!3d60.2342341!4d25.1117692)
Quote from: RP on 10.09.2021, 12:40:41
Täällä toiset kauhistelee pyöräväylien ja toiset autoramppien hintoja. Tässä yksi molemmille, vaikkei se mikään uutinen olekaan. Finlandiatalon korjaus, 122 miljoonaa kolmessa vuodessa. Ihan vähäistä suurempi siivu koko kaupungin rakennus & korjausbudjetista. Olen itse sen verran vanha, että muistan kun niitä laattoja edellisen kerran vaihdettiin .
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-09-14_Kylk_28_El&fbclid=IwAR3jObBeQl_YuGaNOD3-eKEKc1vGUWkxGtCBo9K37D1Aqp54EaFMpusTtjA
(asiakohta 6).
Juu.Täysin järjetöntä pistää italialaista marmoria, joka kestää seinässä 25-vuotta ja taas uutta. Viime kerrallakin oli ehdotuksena komposiittilevy, jossa vain pinnassa on marmoria, eikä se käyristy. Tai kotimainen vaalea kivi, joka kestäisi sata vuotta.
Minulla on vielä Finlandiatalon marmoria kirjapainoina. Sitä sai vapaasti roskalavoilta, kun purkivat seinät viimekerran.
Toi Mellunmäen Sinkilätien kohdehan ei ole missään arvolähiössä, vaan kivenheiton päässä Meltsin metrikseltä. Siihen pellolle on viime vuosina rakennettu pienkerrostaloja, ja jokunen uusi ok-talokin on tien toisella laidalla. Länsimäentien toisellekin puolelle kai rakennetaan paraikaa.
Quote from: no future on 15.09.2021, 23:15:36
Toi Mellunmäen Sinkilätien kohdehan ei ole missään arvolähiössä, vaan kivenheiton päässä Meltsin metrikseltä. Siihen pellolle on viime vuosina rakennettu pienkerrostaloja, ja jokunen uusi ok-talokin on tien toisella laidalla. Länsimäentien toisellekin puolelle kai rakennetaan paraikaa.
Mellunkylä eli metroasemalta vuokkiin(vuosaareen) päin paikka rauhottuu aika paljon verrattuna metroaseman ympäristöön.Ei helsingissä mitään "arvolähiöitä" ole kuin ehkä kulosaari/lauttasaari ja munkkiniemi.Noi "arvolähiöt" jutut on kiinteistövälittäjien suoltamaa p*skaa.Yrittävät kai myydä ulkopaikkakuntalaisille noita kämppiä tms.Aika hauska ratkaisu tossa talossa toi ensimmäisen kerroksen sisäpiha,kukaan tuskin tulee ikinä siihen taakse tuolla päin.Samoin jos aamulla menet kalsareilla partsille niin suora näkyvyys naapurin parvekkeelle ja melko varmasti näet ikkunoista naapuriin sisään yms.Käytännössä verhot aina kiinni.Toi 450€/kk on 21 neliön yksiö ja talo sijaitsee 600m päässä metroasemasta.Tosta tulee mieleen nämä suihku vaatekaapissa viritelmät mitä keskustassa on/ollut.:D
/offtopic
Jos jotain kämppää voisi sanoa "arvokämpäksi" omasta mielestä näin helsinkiläisena niin se on tyyliin koko ylin kerros muutettu yhdeksi kämpäksi wanhassa talossa lähellä keskustaa.
/edit
Quote from: P on 15.09.2021, 22:32:51
Quote from: RP on 10.09.2021, 12:40:41
Täällä toiset kauhistelee pyöräväylien ja toiset autoramppien hintoja. Tässä yksi molemmille, vaikkei se mikään uutinen olekaan. Finlandiatalon korjaus, 122 miljoonaa kolmessa vuodessa. Ihan vähäistä suurempi siivu koko kaupungin rakennus & korjausbudjetista. Olen itse sen verran vanha, että muistan kun niitä laattoja edellisen kerran vaihdettiin .
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2021&ls=11&doc=Kymp_2021-09-14_Kylk_28_El&fbclid=IwAR3jObBeQl_YuGaNOD3-eKEKc1vGUWkxGtCBo9K37D1Aqp54EaFMpusTtjA
(asiakohta 6).
Juu.Täysin järjetöntä pistää italialaista marmoria, joka kestää seinässä 25-vuotta ja taas uutta. Viime kerrallakin oli ehdotuksena komposiittilevy, jossa vain pinnassa on marmoria, eikä se käyristy. Tai kotimainen vaalea kivi, joka kestäisi sata vuotta.
Minulla on vielä Finlandiatalon marmoria kirjapainoina. Sitä sai vapaasti roskalavoilta, kun purkivat seinät viimekerran.
Ja miettikää, millä seuraava korjaus tullaan toteuttamaan? Carraran vai Lasan marmorilla?
QuoteLasan marmori on tiivistä ja kestävää, eikä toista vastaavaa valkoista marmoria maailmasta löydy. Italialaiseen Silandron sairaalaan asennettiin kivijulkisivu vuonna 2001 ja marmori on osoittautunut maineensa veroiseksi valinnaksi.
https://liuskemestarit.fi/lasan-marmori-mukana-finlandia-talon-kiviselvityksessa-tassa-on-kivi-joka-kestaa/ (https://liuskemestarit.fi/lasan-marmori-mukana-finlandia-talon-kiviselvityksessa-tassa-on-kivi-joka-kestaa/)
On kestänyt Italiassa jo 20 vuotta... 8)
Uskoisin firenzeläisiin, joilla jotkut rakennukset ovat kestäneet jopa "satoja vuosia".
Suomen sään takiahan ne hajoaa täällä.Oli muistaakseni vielä liian ohuita jonka takia ne kupertu tms.
Quote from: Melbac on 16.09.2021, 06:01:52
Suomen sään takiahan ne hajoaa täällä.Oli muistaakseni vielä liian ohuita jonka takia ne kupertu tms.
Ja taisi siinä rakenteessa/kiinnityksessäkin olla jotain pielessä, etenkin Suomen olosuhteissa. Mutta tällaistahan ei oikein saa sanoa, koska Aallon arkkitehtuuri on virheineenkin parasta ja pyhää.
Quote from: no future on 16.09.2021, 12:31:06
Quote from: Melbac on 16.09.2021, 06:01:52
Suomen sään takiahan ne hajoaa täällä.Oli muistaakseni vielä liian ohuita jonka takia ne kupertu tms.
Ja taisi siinä rakenteessa/kiinnityksessäkin olla jotain pielessä, etenkin Suomen olosuhteissa. Mutta tällaistahan ei oikein saa sanoa, koska Aallon arkkitehtuuri on virheineenkin parasta ja pyhää.
Muistelen lukeneeni, että Aalto olisi alunperin piirtänyt tuon pytingin päällystettäväksi jollain tummalla kotimaisella kivellä, joka olisi sään kestänyt. Mutta piti saada marmoria kun se on hienoa ja melkein kuin ulkomailla. :roll:
Tuli aika oudot fiilikset tästä jutusta, upotetaan järjetön rahasumma vuokratontilla olevaan vanhaan taloon. Veikkaan että tontin vuokra on uudella "sopimuksella" noin 10 000 € vuodessa ehkä enemmänkin.
Quote
Janne ja Maria ostivat Helsingistä unelmatalon, josta paljastui ikävä yllätys: "Remppaan mennyt noin 600 000 euroa"
"Talon henki on tärkeä juttu. Sitä ei ole uusissa taloissa."
Joskus unelman eteen joutuu tekemään tavallista enemmän töitä.
Tämän tietävät kokemuksen kautta helsinkiläiset Maria Klemetz ja Janne Käpylehto, jotka ostivat yhdessä vanhan omakotitalon Helsingistä kesällä 2019.
Muuttopäivän piti olla maaliskuussa 2020, mutta sitten löytyi vähän lahoa. Meni vain hetki, ja lahoa löytyi jälleen lisää.
Lopulta kuntotarkastetusta kodista löytyi niin paljon korjattavaa, että muuttopäivä venyi joulukuuhun 2020.
Käpylän kodista muotoutui työmaa, joka vaati lisälainan ottamista pankista, yli tuhat omaa työtuntia ja liki kohtuuttoman määrän kärsivällisyyttä.
– Juuri meille sopivan talon etsiminen on ollut pitkällinen, suorastaan jääräpäinen projekti. Taloa etsittiin kolme vuotta, Käpylehto kertoo Ilta-Sanomille.
X
Asuinalueena Käpylä oli kaikkea sitä, mistä perinnerakentamiseen ja minitaloihin erikoistunut arkkitehti Klemetz ja energia-alan asiantuntija sekä keksijä Käpylehto olivat haaveilleet. Oli hyvät liikenneyhteydet ja yhteisöllisyyttä naapurien kesken.
X
https://www.is.fi/asuminen/art-2000007814014.htmlQuote
X
Vuosina 2020—2021 päättyvistä maanvuokrasopimuksista osa on tehty noin 50 vuotta sitten, ja osa sopimuksista on uusittu 1970- tai 1980-luvulla. Silloisista sopimusehdoista ja Helsingin seudun kiinteistöjen viime vuosikymmenien voimakkaasta arvonnoususta johtuen vuosina 2020 ja 2021 päättyvien sopimusten mukaiset vuokrat ovat jääneet osittain hyvin alhaisiksi verrattuna nykyhetken kohtuulliseen maanvuokratasoon.
Helsingin kaupunki perii asuinkäyttöön tarkoitetuilta tonteilta nykyisin vuotuista maanvuokraa, joka on 4 % tontin laskennallisesta arvosta. Uudet vuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin. Tavoitteena on kehittää maanvuokrasopimusten ehtoja ja vuokrauskäytäntöjä siten, että maanvuokran kehitys vastaisi nykyistä paremmin kiinteistöjen yleistä arvonkehitystä.
X
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tontit/tontinvuokralaiselle/sopimusten-uusiminen/vuosina-2020-2021-paattyvat-maanvuokrasopimukset (https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tontit/tontinvuokralaiselle/sopimusten-uusiminen/vuosina-2020-2021-paattyvat-maanvuokrasopimukset)
Quote from: no future on 16.09.2021, 12:31:06
Quote from: Melbac on 16.09.2021, 06:01:52
Suomen sään takiahan ne hajoaa täällä.Oli muistaakseni vielä liian ohuita jonka takia ne kupertu tms.
Ja taisi siinä rakenteessa/kiinnityksessäkin olla jotain pielessä, etenkin Suomen olosuhteissa. Mutta tällaistahan ei oikein saa sanoa, koska Aallon arkkitehtuuri on virheineenkin parasta ja pyhää.
Tyhmempi kuvittelisi, että säänkestävyys olisi arkkitehtuurissa perusedellytys, jonka ympärille toteutetaan muut tarpeet, kuten esteettisyys. En esimerkiksi usko, että säänkestäväksi rakennettu Kiasma olisi väistämättä rumentanut Helsingin keskustaa.
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/ahola-tarttuu-kiasman-korjaustoihin-museoon-tehdaan-23-miljoonan-euron-remontti/
Mikä muuten on Oodin säänkestävyys? Milloin on tiedossa ensimmäinen katto- tai julkisivuremontti?
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.09.2021, 12:35:56
Quote from: no future on 16.09.2021, 12:31:06
Quote from: Melbac on 16.09.2021, 06:01:52
Suomen sään takiahan ne hajoaa täällä.Oli muistaakseni vielä liian ohuita jonka takia ne kupertu tms.
Ja taisi siinä rakenteessa/kiinnityksessäkin olla jotain pielessä, etenkin Suomen olosuhteissa. Mutta tällaistahan ei oikein saa sanoa, koska Aallon arkkitehtuuri on virheineenkin parasta ja pyhää.
Muistelen lukeneeni, että Aalto olisi alunperin piirtänyt tuon pytingin päällystettäväksi jollain tummalla kotimaisella kivellä, joka olisi sään kestänyt. Mutta piti saada marmoria kun se on hienoa ja melkein kuin ulkomailla. :roll:
Tässä HS:n jutussa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002884979.html) spekuloidaan asialla, ja ingressistä päätellen (ainakin hyysärin mielestä) Aalto(kaan) ei sittenkään halunnut mustaa. Joku lukuoikeudet omaava voi kertoa mihin tulokseen HS jutussaan päätyi.
Quote
Halusiko Alvar Aalto Finlandia-talosta mustan? Tältä se näyttäisi
Finlandia-talon surullisenkuuluisa marmoripinta joudutaan taas remontoimaan. Alun perin Alvar Aalto ehdotti, että talo olisi voitu rakentaa mustasta kivestä. Vai ehdottiko?
Lari Malmberg HS
9.2.2016 2:00 | Päivitetty 9.2.2016 9:51
ETU-TÖÖLÖ. Elettiin 1990-luvun ahdistuneesti yskiviä alkuvuosia. 1980-luvun uhmakas nousu oli katkennut kuin kananlento ja Suomi polvistunut syvään lamaan.
Omalla tavallaan aikakauden tunnelmaa kuvasi hyvin, että samoihin aikoihin Finlandia-talon fasadi, yksi kansakunnan arkkitehtuurin symboleista, alkoi kiskoa viimeisiä, korisevia hengenvetojaan. Kansallisarkkitehti Alvar Aallon suurteoksen valkoisesta marmorista veistetty julkisivu kupruili ja taipuili kuin ulos unohdettu pärekori.
(Loput maksumuurin takana)
Tässäkin juttua soutamisesta ja huopaamista värin vaihtoon liittyen. Läheltä liippasi, mutta järki ei voittanut.
Quote
———
Alvar Aallon leski arkkitehti Elissa Aalto oli tiiviisti mukana Finlandia-talon julkisivumuutosehdotuksissa. Aallon toimisto teki 1990 suunnitelmat kivimateriaalin vaihtamiseksi kotimaiseen granodioriittiin, mutta kaupungin taholta graniittia muistuttavaa syväkivilajia ei pidetty sopivana. Sen katsottiin muuttavan talon ilmettä ja luonnetta liikaa. Uusi lupahakemus tehtiin amerikkalaisella Bethel White graniitilla, mikä valituskierrosten jälkeen hyväksyttiin 1991. Julkisivumateriaalista ja rakennuksen olemuksesta keskusteltiin paljon arkkitehtien ja rakennussuojelujärjestöjen toimesta. Kaupunki päätti kuitenkin toteuttaa korjauksen graniitilla ja ajoittaa sen vuosille 1994–1995 . Tästä huolestuneena Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivät kesäkuussa 1992 Finlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallitukselle. Elissa Aalto oli myös tässä vaiheessa muuttanut kantaansa ja piti marmoria ainoana oikeana vaihtoehtona.
Työmaata ja suojeluesitystä valmisteltiin samanaikaisesti, mutta suojelupäätöksen tultua voimaan 1993 kiven valintaan paneuduttiin taas uudella tarmolla. Valtioneuvoston vahvistamassa suojelupäätöksessä julkisivumateriaalin vaihto ennakoitiin todeten: "Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta."
———
http://www.sadanvuodensatoa.fi/fi/artikkelit/ikuinen-marmori
Quote from: Golimar on 16.09.2021, 13:22:07
Tuli aika oudot fiilikset tästä jutusta, upotetaan järjetön rahasumma vuokratontilla olevaan vanhaan taloon. Veikkaan että tontin vuokra on uudella "sopimuksella" noin 10 000 € vuodessa ehkä enemmänkin.
Quote
X
Vuosina 2020—2021 päättyvistä maanvuokrasopimuksista osa on tehty noin 50 vuotta sitten, ja osa sopimuksista on uusittu 1970- tai 1980-luvulla. Silloisista sopimusehdoista ja Helsingin seudun kiinteistöjen viime vuosikymmenien voimakkaasta arvonnoususta johtuen vuosina 2020 ja 2021 päättyvien sopimusten mukaiset vuokrat ovat jääneet osittain hyvin alhaisiksi verrattuna nykyhetken kohtuulliseen maanvuokratasoon.
Helsingin kaupunki perii asuinkäyttöön tarkoitetuilta tonteilta nykyisin vuotuista maanvuokraa, joka on 4 % tontin laskennallisesta arvosta. Uudet vuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin. Tavoitteena on kehittää maanvuokrasopimusten ehtoja ja vuokrauskäytäntöjä siten, että maanvuokran kehitys vastaisi nykyistä paremmin kiinteistöjen yleistä arvonkehitystä.
X
Quote
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tontit/tontinvuokralaiselle/sopimusten-uusiminen/vuosina-2020-2021-paattyvat-maanvuokrasopimukset (https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tontit/tontinvuokralaiselle/sopimusten-uusiminen/vuosina-2020-2021-paattyvat-maanvuokrasopimukset)
Voinee olla taiteilijaporukalla, siis osalla vasemmistokuplaa, olla muutto edessä omistusomakotitaloista ja paritaloista Puu-Vallilasta ja -Käpylästä, kun vuokrasopimus tulee uusittavaksi? Tai pitää saada lisää apurahoja.
Ei kai puuvallilaan ole pitkään aikaan millään taiteilijoilla ollut varaa muuttaa? Ainakaan myytävänä noita kämppiä ei ole ikinä.
Quote from: Siili on 16.09.2021, 13:26:50
...
Mikä muuten on Oodin säänkestävyys? Milloin on tiedossa ensimmäinen katto- tai julkisivuremontti?
Musiikkitalolla ainakin on suunniteltu ne isot lasi-ikkunat siten, että jos lumi pakkautuu niitä vasten alkaa tiivisteet vuotamaan vettä sisälle. Terveisin tuonkin tönön käsilumihuollosta aikanaan vastannut. Melkoinen urakka, kun ne pitää aina lapioida auki jos lunta tulee. Lisäksi oviaukkojen lämmitetyt trallit on kivoja, jos ei ole lumimyrsky. Jos lunta tulee paljon niin se pakkautuu ja aiheuttaa oikein ihanan liukkaan kerroksen siihen päälle, joten petkelehommia tiedossa, jos ei koko ajan ole availemassa. Niin hyvin se nykyarkkitehtuuri toimii.
Aijoo, Espoosta Leppävaarasta(ko se oli) löytyy taloyhtiö, joka on ihan kiva varmaan kesällä, mutta suunnittelussa on otettu niin hyvin talviolosuhteet huomioon, että lumihuolto pitää tehdä 4 eri koneella - käsin (ei pieni homma, kun sisäpihalla porrasaskelmia ja paikoin mielenkiintoisesti suunniteltuja, kantavia tolppia), mönkijälläb(mutkitteleva, kapeahko tie nurmikkoalueen halki), kiinteistötraktorilla ja olikohan kolmas jonkin sortin kaivuri, että jostain arkkitehtonisesta ratkaisusta sai lumet pois tai siirrettyä lumet pois piha-alueelta tms. Ilmeisesti arkkitehti on koulutettu Barcelonassa, kuten eräs tuttu arkkitehtikin...
^Ha haa. Kiitos @Chattarac lumenluontiesimerkeistä. Se toikin mieleeni välittömästi tämän projektin. Saattaa nykyään olla jo rakennettu: As Oy Helsingin Harjus.
https://docplayer.fi/104783100-Helsingin-harjus-kantakaupunkilaisten-keidas-meren-rannalla-kalasatama-verkkosaari-kerrostalokoteja-visualisointikuva.html
Ostaisitko Chattarac "persoonallisen ylimmän kerroksen terassiasunnon" tuollaisella kivalla sisäänvedetyllä parvekkeella, jota näemmä terassiksikin on ryhdytty kutsumaan? Jos et, niin miksi et...
Quote from: no future on 16.09.2021, 17:14:55
Ei kai puuvallilaan ole pitkään aikaan millään taiteilijoilla ollut varaa muuttaa? Ainakaan myytävänä noita kämppiä ei ole ikinä.
Oli varaa jonnekin 2000-luvulle. Nyt monelle pukkaa eläkettä ja tonttivuokran nousua...
Quote from: P on 16.09.2021, 18:24:36
Quote from: no future on 16.09.2021, 17:14:55
Ei kai puuvallilaan ole pitkään aikaan millään taiteilijoilla ollut varaa muuttaa? Ainakaan myytävänä noita kämppiä ei ole ikinä.
Oli varaa jonnekin 2000-luvulle. Nyt monelle pukkaa eläkettä ja tonttivuokran nousua...
siitäpä se vasta meteli nousisikin, jos ei perittäisi markkinahintaista tonttivuokraa.
Quote from: Ajatolloh on 16.09.2021, 18:14:43
^Ha haa. Kiitos @Chattarac lumenluontiesimerkeistä. Se toikin mieleeni välittömästi tämän projektin. Saattaa nykyään olla jo rakennettu: As Oy Helsingin Harjus.
https://docplayer.fi/104783100-Helsingin-harjus-kantakaupunkilaisten-keidas-meren-rannalla-kalasatama-verkkosaari-kerrostalokoteja-visualisointikuva.html
Ostaisitko Chattarac "persoonallisen ylimmän kerroksen terassiasunnon" tuollaisella kivalla sisäänvedetyllä parvekkeella, jota näemmä terassiksikin on ryhdytty kutsumaan? Jos et, niin miksi et...
Voi helvetti. :facepalm:
Kattamattomat ja lasittamattomat parvekkeet pitäisi Suomen oloissa kieltää kaikista uudisrakennuksista.
Kuusisaarestahan sais "halvalla" kämppiä, kun Vantaan seurakunta nostaa tonttivuokria helvetisti.
Quote from: no future on 16.09.2021, 21:45:51
Kuusisaarestahan sais "halvalla" kämppiä, kun Vantaan seurakunta nostaa tonttivuokria helvetisti.
Oliko ehkä sittenkin Lehtisaari?
Quote from: Ajatolloh on 16.09.2021, 18:14:43
^Ha haa. Kiitos @Chattarac lumenluontiesimerkeistä. Se toikin mieleeni välittömästi tämän projektin. Saattaa nykyään olla jo rakennettu: As Oy Helsingin Harjus.
Juu. Ei vielä ensimmäistä talvea takana.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4126865
Quote from: Ajatolloh on 16.09.2021, 18:14:43
Ostaisitko Chattarac "persoonallisen ylimmän kerroksen terassiasunnon" tuollaisella kivalla sisäänvedetyllä parvekkeella, jota näemmä terassiksikin on ryhdytty kutsumaan? Jos et, niin miksi et...
Nuo parvekkeet/terassit avautuvat kaiken lisäksi pohjoiseen, joten suora auringonpaiste rajoittuu ehkäpä kesäkuun keskipäiviin. Onko niihin liittyvillä asunnoilla ollenkaan ikkunoita etelään?
Näyttää olevan kauhea tonttikiima päällä kun tuollainen tekstiviesti tuli pikkugrynderiltä joka oli jo aiemmin tiputellut lappuja postilaatikkoon.
QuoteHei
Yritimme tavoitella teitä lliittyen kiinteistöön xxxtie xx
Kiinteistö/tonttiasiaa.
Soittakaapa.
Ystävällisin terveisin
xxxxxxx
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 10:42:05
Näyttää olevan kauhea tonttikiima päällä kun tuollainen tekstiviesti tuli pikkugrynderiltä joka oli jo aiemmin tiputellut lappuja postilaatikkoon.
QuoteHei
Yritimme tavoitella teitä lliittyen kiinteistöön xxxtie xx
Kiinteistö/tonttiasiaa.
Soittakaapa.
Ystävällisin terveisin
xxxxxxx
Missäpä päin ovat noin hätäisiä? Tuskin jollain perspektiivittömällä peräkylällä? Itselle on vain tippunut lappuja, joissa vastaavia taloja etsitään "asiakkaille" ja yksi selkeästi tontin sijaintiin viittaava kiinnostuksen osoitus.
Quote from: P on 17.09.2021, 11:04:11
Missäpä päin ovat noin hätäisiä? Tuskin jollain perspektiivittömällä peräkylällä? Itselle on vain tippunut lappuja, joissa vastaavia taloja etsitään "asiakkaille" ja yksi selkeästi tontin sijaintiin viittaava kiinnostuksen osoitus.
Pimeyden sydämessä jota myös Helsingiksi kutsutaan, noin 1,5 kilometriä lähimmälle metroasemalle. Purkavat vanhat rakennukset (jos niitä on) ja väsäävät hiton kalliita parakkeja tilalle.
Quote
Rakentamissamme kodeissa nautit elämästä. Asuntomme ovat tunnettuja hyvästä sijainnista, houkuttelevasta arkkitehtuurista ja järkevistä pohjaratkaisuista.
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 11:12:53
Quote from: P on 17.09.2021, 11:04:11
Missäpä päin ovat noin hätäisiä? Tuskin jollain perspektiivittömällä peräkylällä? Itselle on vain tippunut lappuja, joissa vastaavia taloja etsitään "asiakkaille" ja yksi selkeästi tontin sijaintiin viittaava kiinnostuksen osoitus.
Pimeyden sydämessä jota myös Helsingiksi kutsutaan, noin 1,5 kilometriä lähimmälle metroasemalle. Purkavat vanhat rakennukset (jos niitä on) ja väsäävät hiton kalliita parakkeja tilalle.
Quote
Rakentamissamme kodeissa nautit elämästä. Asuntomme ovat tunnettuja hyvästä sijainnista, houkuttelevasta arkkitehtuurista ja järkevistä pohjaratkaisuista.
Ok. Ihan siis perinteistä gryndaamista. Täällä, missä asun, ei kaavan vuoksi oikein gryndaaminen vielä onnistu. Tilalle saisi pykätä vain vastaavan, joten ei bisnessaumaa.
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 11:12:53
Quote from: P on 17.09.2021, 11:04:11
Missäpä päin ovat noin hätäisiä? Tuskin jollain perspektiivittömällä peräkylällä? Itselle on vain tippunut lappuja, joissa vastaavia taloja etsitään "asiakkaille" ja yksi selkeästi tontin sijaintiin viittaava kiinnostuksen osoitus.
Pimeyden sydämessä jota myös Helsingiksi kutsutaan, noin 1,5 kilometriä lähimmälle metroasemalle. Purkavat vanhat rakennukset (jos niitä on) ja väsäävät hiton kalliita parakkeja tilalle.
Quote
Rakentamissamme kodeissa nautit elämästä. Asuntomme ovat tunnettuja hyvästä sijainnista, houkuttelevasta arkkitehtuurista ja järkevistä pohjaratkaisuista.
Jos ollaan jossain lähempänä keskustaa, niin kannattaa myydä ennen pakkolunastusta. Jossain Mellunmäessä lienee tilanne sitten toisenlainen.
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 10:42:05
Näyttää olevan kauhea tonttikiima päällä kun tuollainen tekstiviesti tuli pikkugrynderiltä joka oli jo aiemmin tiputellut lappuja postilaatikkoon.
QuoteHei
Yritimme tavoitella teitä lliittyen kiinteistöön xxxtie xx
Kiinteistö/tonttiasiaa.
Soittakaapa.
Ystävällisin terveisin
xxxxxxx
Näin noita lappuja sörkässä tyyliin oveen lappu että oltaisiin kiinnostuneista ostamaan(ei tainnut olla paikkakuntalainen ja luulisi että olisi helpompiakin keinoja esittää ostotarjous talossa olevista kämpistä kunhan ensiksi ottaisivat selvää että onko talossa edes asuinhuoneistoja :D).Itselle tuli heti mieleen joku huijaus.
Huijareitahan nuo grynderit, pienet sekä suuret ovat mutta se on tuttua hommaa minulle kun olen reilut 10 vuotta sitten kahta grynderiä huijannut ihan laillisesti.
QuoteTerve kitos tiedosta. Käypä tutustu esim XXX tuleviin kohteisiin.
Palaan asiaan 1v päästä.
Yst XXX
Lähetetty iPadista
XXXX kirjoitti 17.9.2021 kello 13.21:
Terve.
Erinäisistä käytännön syistä emme ole tällä hetkellä myymässä kiinteistöjä xxxxtie xx ja xx mutta uskoisin että vuoden kuluttua voimme palata asiaan kun olen löytänyt sopivan asunnon ja muutto on ohi.
XXXX
Quote from: Melbac on 17.09.2021, 15:24:10
Meinaat että helsingin keskustassa pakkolunastettaisiin jotain tontteja?.:D
Ehkä Helsingissä kuntamafia on joskus ryöstänyt yksityisten maita mutta ainakin Vantaalla se on normihommaa.
https://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg2387310.html#msg2387310
https://hommaforum.org/index.php?topic=115432.0
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Quote from: Nikolas on 10.09.2021, 14:12:09
Quote from: RP on 10.09.2021, 12:40:41
Finlandiatalon korjaus, 122 miljoonaa kolmessa vuodessa. Ihan vähäistä suurempi siivu koko kaupungin rakennus & korjausbudjetista. Olen itse sen verran vanha, että muistan kun niitä laattoja edellisen kerran vaihdettiin .
Muistaakseni jo silloin oli puhetta siitä, että käyristyneille marmorilaatoille olisi huokeampia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Itse kannatin marmorilaattojen korvaamista samankokoisilla muotoon pokatuilla, ruostesuojatuilla ja jauhemaalatuilla teräslevyillä. Jos vielä varmempaa ruostumattomuutta halutaan, sitten voi käyttää materiaalina vaikka ruostumatonta tiskipöytäpeltiä. Sekin tulisi halvemmaksi ja kevyemmäksi kuin marmori. Kotimainen rosteri, oisko huono idea?
Onhan niitä vaihtoehtoja ja muistaakseni vaaleaa graniittiakin tai jotain semmoista on ehdotettu.
Arkkitehdille ei vaan käy. Alwari Aaltoili tosin on itse jo tämän hiippakunnan jättänyt, mutta jonkinlainen perinnönvaalija siellä kait kyttää ja vahtii, ettei mennä vaan vaihtelemaan materiaaleja halvempiin ja kelpoisempiin.
Noh, "arkkitehtuuri on veden leikkiä rakenteissa" lienee joku arkkitehtuurin opettaja legendan mukaan TKK:lla tokaissut. Finlandtsija talossa kuten monessa muussakin herra (hyöky)Aallon suunnittelemassa talossa totisesti sitä vettä piisoo eikä sitä saada kaikkea pidettyä talon ulkopuolellakaan. Vissiin liki jokaisessa Aalto kohteessa tiiveysongelmia? Oli se vaan semmoinen kansallisarkkitehti...
Quote from: Siili on 16.09.2021, 13:26:50
Mikä muuten on Oodin säänkestävyys? Milloin on tiedossa ensimmäinen katto- tai julkisivuremontti?
Sitten kun pääurakoitsijan viimeinenkin takuuvelvoite on poistunut eli veikkaan, että rakennuksen 11. käyttövuotena voidaankin alkaa korjailemaan.
Mutta onhan se hieno, eikö olekkin. Tänään just kattelin, että kuin autereisen taivaan sumipilvihattaroita se yläosa siinä. (huom. sarkasmi)
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 15:46:36
Quote from: Melbac on 17.09.2021, 15:24:10
Meinaat että helsingin keskustassa pakkolunastettaisiin jotain tontteja?.:D
Ehkä Helsingissä kuntamafia on joskus ryöstänyt yksityisten maita mutta ainakin Vantaalla se on normihommaa.
https://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg2387310.html#msg2387310
https://hommaforum.org/index.php?topic=115432.0
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Toi on normihommaa että lunastetaan maita joita ei saada ostettua jos/kun niitä maita tarvitaan asuntorakentamiseen yms.Yleensä noita ei joko haluta myydä tai sitten pyydetään poskettomia summia.
Quote from: Golimar on 17.09.2021, 15:46:36
Quote from: Melbac on 17.09.2021, 15:24:10
Meinaat että helsingin keskustassa pakkolunastettaisiin jotain tontteja?.:D
Ehkä Helsingissä kuntamafia on joskus ryöstänyt yksityisten maita mutta ainakin Vantaalla se on normihommaa.
https://hommaforum.org/index.php/topic,81298.msg2387310.html#msg2387310
https://hommaforum.org/index.php?topic=115432.0
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Samoin Tuusulassa oli vastikään case.
En kokeilis kyllä pitää kaava-alueella rakentamatonta tonttia tai tonttia jossa on purkukuntoinen rakennus tyhjillään. Pakkolunastusmenettelyn kautta saat murusia oikean hinnan sijaan. Taannoin vanhuksia pakotettiin Pirkanmaalla lohkomaan tontit rintamamiestalojen isoista tonteista. Kirvesvarsitontit on perseestä ja hinnat sen mukaisia, mutta saipahan kaupunki tahtonsa läpi.
Quote from: Ajatolloh on 17.09.2021, 15:55:21
[...]
Arkkitehdille ei vaan käy. Alwari Aaltoili tosin on itse jo tämän hiippakunnan jättänyt, mutta jonkinlainen perinnönvaalija siellä kait kyttää ja vahtii, ettei mennä vaan vaihtelemaan materiaaleja halvempiin ja kelpoisempiin.
[...]
Veikkaan, että jonkin perikunnan sijaan kyseessä on puhtaasti museovirasto, joka lie suojellut julkisivut ja ei hyväksy muutostöitä. Toki Helsinki voisi tehdä kuten Tampereella, että suojellut tehdasrakennukset (tulitikkutehdas jne...) jätettiin käytännössä heitteille siten, että ne oli "yllättäen" niin huonokuntoisia, että on pakko purkaa ja rakentaa kerrostaloa tilalle tuohon rinteeseen...
Mitä tulee tuohon taloon, josta laitoit kuvan... Mä olen pari talvea joutunut tekemään omalta pikkupartsilta lumityöt, sieltä sentään pystyi heittämään suoraan kaiteen yli. Mihinköhän tuolla on ajateltu niiden lumien menevän, jos asukas haluaa käyttää parveketta muulloinkin kuin hyvän sään aikaan. Kait ne voi lapioida vaikka kylppärin lattialle sulamaan, mutta siitä kyllä tulee melkoinen energiahävikki. Nykyään en asu kuin lasitetuin parvekkein varustetuissa asunnoissa ennen kuin pystyn ostamaan oman.
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennusperintolailla-suojelu
Et pahemmin saa tehdä mitään ilman museoviraston lupaa jos talo on ns "suojeltu" eli kaikki normaalit pikkujutut tyyliin räystäiden/ikkunoiden korjaaminen voi vaatia noilta luvan yms.Helsinki ei muuten mikään tampe*se ja täällä on samalla tavalla oma tapa toimia näissä asioissa kun on muuallakin maassa.Jos olet nähnyt ns "tyhjän" tontin helsingissä keskustan alueella niin sille on yleensä joku hyvä syy eli meneillään on ollut joku oikeusjuttu tms.
Näin se menee.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e330a5a6-f341-4c7c-be52-048ee2c7e2f8
QuoteHannu Ijäs on vastustanut mökkialueensa tuhoamista 18 vuotta, mutta tällä viikolla rakennuskoneet tulevat
Stansvikin metsäalueelle Helsingissä aiotaan rakentaa teitä, parkkipaikka ja asuinrakennuksia.
Asukkaat ja luontoaktiivit ovat vastustaneet rakennustöitä jo vuosia.
Pienellä Stansvikin metsäalueella on poikkeuksellisen monimuotoinen luonto.
Asukkaiden mielestä on järjetöntä, että aluetta muutetaan puistomaisemmaksi.
Helsingin Laajasaloon kerääntyi maanantaiaamuna kymmeniä ihmisiä vastustamaan Stansvikin metsäalueelle rakentamista.
Paikalliset kyläyhdistys- ja luonnonsuojeluaktiivit ovat yrittäneet estää rakennustöitä jo vuosia. Alueelle on puistosuunnitelma, ja siellä on tarkoitus uusia teitä, rakentaa parkkipaikka ja myöhemmin asuinrakennuksia.
Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että rakentaminen aloitetaan puunkaatotöillä tällä viikolla. Maanantaiaamuna viranomaiset pitivät kaadettavien puiden katselmuksen.
Katselmusta oli kokoontunut vastaanottamaan vastustajien joukko: Stansvikin kyläyhdistys ja luonnonsuojelujärjestöt haluavat, että metsäalue pidetään luonnontilaisena.
Mielenosoitukseen tulleet aktiivit ovat huolissaan jopa 300 vuotta vanhojen puiden ja metsän lajiston kuten lintujen, lepakoiden ja sammakoiden tuhoutumisesta. Lisäksi alue on asukkaille ja mökkiläisille tärkeä ulkoilualue.
Helsingissä löytyy aina näitä hihhuleita joiden mielestä yhtäkään puuta joka on niiden asuinalueella ei saa kaataa vaikka olisi läpimätä ja kaatumassa ajotielle yms.Tuolla oli sisältä onttoja vanhoja puita(näki hyvin kannoista että miksi ne kaadetiin) jotka olisi kaatunut jossain vaiheessa niin nämä vaati ettei niitä olisi saanut kaataa(hauskin juttu oli että käsittääkseni noihin tehty kunnon purkkaviritys jossain vaiheessa eli pistetty sementtiä onkaloihin ettei ne kaatuisi).Sille asialle että helsinki kasvaa ja tänne pitää rakentaa kämppiä lisää asukkaille ei vaan mahda mitään.Noi lepakkojutut kuullostaa siltä että ovat tekosyy eikä noi oikeasti välitä v*ttuakaan niistä vaan kyseessä on tossa tapauksessa se ettei ne halua muita sinne päin kävelemään yms.
/edit
https://www.sttinfo.fi/tiedote/stansvikin-virkistysalueen-reittien-rakentaminen-alkaa-syyskuussa?publisherId=60577852&releaseId=69918889
Nyt aloitettavassa urakassa kunnostetaan nykyinen Stansvikintie, joka routii paikoitellen kevättalvisin. Lisäksi rakennetaan kolme uutta kävely- ja pyöräilyreittiä – Stansvikinpolku, Thelninginpolku ja Vanhakylänreitti – ja kunnostetaan Vanhakylän keskellä olevan polun pintaa.
Myös pysäköintijärjestelyjä uudistetaan. Stansvikintien yhteyteen rakennetaan uusi pysäköintipaikka Thelninginpolun lähelle. Lisäksi Stansvikintien nykyistä, itäpuolista pysäköintialuetta uudistetaan, ja sen yhteyteen rakennetaan ajoneuvojen kääntöpaikka.
Vanhakylän kesämaja-alueen nykyinen pysäköintialue poistetaan käytöstä, ja Stansvikintien eteläpäässä sallitaan jatkossa vain huoltoajo. Muutoksella pyritään vahvistamaan kartanopuiston ydinalueen viihtyisyyttä ja suojelemaan 1860-luvulla istutettua Knut Felixin tammikujaa ajoneuvoliikenteen aiheuttamilta vaurioilta.
Reittien rakentaminen kestää hieman yli vuoden
Rakentaminen aloitetaan uusien reittien kohdalla puunkaatotöillä 20. syyskuuta alkavalla viikolla. Reittien sovittamisessa maastoon on pyritty säästämään mahdollisimman paljon puustoa. Stansvikintien kunnostamisessa säilytetään kaikki sen varrella kasvavat vanhimmat, 1800-luvulta peräisin olevat tammet. Urakka-alueen vanhimmille tammille ja eräille muille kookkaille puille tehdään kasvutilaa poistamalla niiden ympäriltä vesakkoa ja pienempiä puita.
Noihan vastustaa noiden teiden kunnostamista sekä metsän harvennusta.:)
Quote from: Melbac on 21.09.2021, 02:42:07
Sille asialle että helsinki kasvaa ja tänne pitää rakentaa kämppiä lisää asukkaille ei vaan mahda mitään.
Haittaväestön poisto ja sen sisääntulon estäminen mahtaisi asialle jotain, mutta sitä keskustelua varten on muitakin ketjuja. Toisaiseksi Helsinki valitettavasti kasvaa.
^Mainitsen että hain haulla "kaikki väestönkasvu vieraskielistä (https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=kaikki+v%C3%A4est%C3%B6nkasvu+vieraskielist%C3%A4)" ja heti ensimmäisellä tulossivulla löytyi tämmöisiä:
QuoteVuonna 2035 yli neljännes helsinkiläisistä vieraskielisiä
(25.3.2021)
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vaestoennuste (https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vaestoennuste)
QuoteEtusivu » Paikalliset 6.4.2021 6:05
Vantaan väkiluku kasvoi viime vuonna vieraskielisillä – Tilastokeskus: pk-seudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4089249 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4089249)
QuoteEtusivu » Paikalliset 3.7.2020 13:00
Espoon tämän vuoden väestönkasvusta lähes 100 % vieraskielisiä
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2332993 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2332993)
Ja muistetaan myös että kotimaisia ja myös hyötymaahanmuuttajia muutti ja muuttaa alueelta pois, eli alueelle muuttavien vieraskielisten määrä on suurempi kuin nettoväestönkasvu.
Quote
X
HELSINGIN kaupunki suunnittelee jopa kolminkertaistavansa asukaspysäköinnin hinnan, selviää parhaillaan lausuntokierroksella olevasta uudesta pysäköintipolitiikkasuunnitelmasta.
Käytännössä pysäköintipolitiikan muutokset tarkoittaisivat esimerkiksi sitä, että nyt 30 euron hintaisesta kantakaupungin asukaspysäköintitunnuksesta perittäisiin vuoteen 2029 mennessä asukkailta jopa 90 euroa kuukaudessa per rekisteritunnus.
Vuosihinnan osalta kadunvarsipysäköinnistä perittävä nykyinen 360 euron maksu nousisi siis jopa 1 080 euroon per annum.
X
https://www.is.fi/autot/art-2000008281763.html (https://www.is.fi/autot/art-2000008281763.html)
https://kerrokantasi.hel.fi/pysakointipolitiikka2021?headless=false&lang=fi (https://kerrokantasi.hel.fi/pysakointipolitiikka2021?headless=false&lang=fi)
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf)
Pysäköintiin pitäisi saada järkeä, ja pysäköintitalojen käyttöastetta nostettua. On jotenkin älytöntä että yksityiset pysäköintitalot ennemmin seisottavat halleja tyhjillään kuin miettivät hintapolitiikkaa houkuttelevammaksi. Toki todella moni myös kieltäytyy halleihin ajamisesta ihan vain jonkin oudon periaatteen vuoksi.
Jättäkää nyt jo viimein se maahantunkeutujille varattu sontaluukku, kun vielä saatte kämpistänne hyvän hinnan, ja muuttakaa valkoiselle miehelle (ja naiselle) sopiviin ympäryskuntiin. Tai kauemmaksikin.
Quote from: Uuno Nuivanen on 22.09.2021, 15:41:50
Jättäkää nyt jo viimein se maahantunkeutujille varattu sontaluukku, kun vielä saatte kämpistänne hyvän hinnan, ja muuttakaa valkoiselle miehelle (ja naiselle) sopiviin ympäryskuntiin. Tai kauemmaksikin.
Ai että pääsisi pendelöimään jostain keravalta tai vihdistä? Kokeiltu on, ei ikinä enää.
Quote from: no future on 22.09.2021, 15:08:47
Pysäköintiin pitäisi saada järkeä, ja pysäköintitalojen käyttöastetta nostettua. On jotenkin älytöntä että yksityiset pysäköintitalot ennemmin seisottavat halleja tyhjillään kuin miettivät hintapolitiikkaa houkuttelevammaksi.
Meinaatko, että he eivät ole onnistuneet voiton maksimoimisessa ja rikastuisivat tehokkaammin, jos älyäisivät alentaa tuotteensa hintaa? Mitenköhän tämän viisauden saisi heille perille? Kyllähän firmat ovat varmasti markkinatutkimuksia tehneet, mutta mitä ilmeisimmin niiden tekijät ovat olleet diletantteja.
Quote from: Siili on 22.09.2021, 16:06:52
Quote from: no future on 22.09.2021, 15:08:47
Pysäköintiin pitäisi saada järkeä, ja pysäköintitalojen käyttöastetta nostettua. On jotenkin älytöntä että yksityiset pysäköintitalot ennemmin seisottavat halleja tyhjillään kuin miettivät hintapolitiikkaa houkuttelevammaksi.
Meinaatko, että he eivät ole onnistuneet voiton maksimoimisessa ja rikastuisivat tehokkaammin, jos älyäisivät alentaa tuotteensa hintaa? Mitenköhän tämän viisauden saisi heille perille? Kyllähän firmat ovat varmasti markkinatutkimuksia tehneet, mutta mitä ilmeisimmin niiden tekijät ovat olleet diletantteja.
En tietenkään. Ja sitä suuremmalla syyllä pitäisi jotenkin saada järkeistettyä sitä, että parkkihallit seisovat de facto tyhjillään.
Quote from: no future on 22.09.2021, 16:00:45
Quote from: Uuno Nuivanen on 22.09.2021, 15:41:50
Jättäkää nyt jo viimein se maahantunkeutujille varattu sontaluukku, kun vielä saatte kämpistänne hyvän hinnan, ja muuttakaa valkoiselle miehelle (ja naiselle) sopiviin ympäryskuntiin. Tai kauemmaksikin.
Ai että pääsisi pendelöimään jostain keravalta tai vihdistä? Kokeiltu on, ei ikinä enää.
Mitäs pendelöimistä siinä on? 25 minuuttia istuu autossaan ja kuuntelee musiikkia niin katso: on työpaikan pihalla. Mutta ehkä se on joillekin liian pitkä matka, jos on tottunut vaikka kävelemään viisi minuuttia töihin. Ymmärrän täysin, monen stadilaisen mielestä jo Pasila on toinen planeetta, niin kaukana.
Quote from: no future on 22.09.2021, 17:07:37
Quote from: Siili on 22.09.2021, 16:06:52
Quote from: no future on 22.09.2021, 15:08:47
Pysäköintiin pitäisi saada järkeä, ja pysäköintitalojen käyttöastetta nostettua. On jotenkin älytöntä että yksityiset pysäköintitalot ennemmin seisottavat halleja tyhjillään kuin miettivät hintapolitiikkaa houkuttelevammaksi.
Meinaatko, että he eivät ole onnistuneet voiton maksimoimisessa ja rikastuisivat tehokkaammin, jos älyäisivät alentaa tuotteensa hintaa? Mitenköhän tämän viisauden saisi heille perille? Kyllähän firmat ovat varmasti markkinatutkimuksia tehneet, mutta mitä ilmeisimmin niiden tekijät ovat olleet diletantteja.
En tietenkään. Ja sitä suuremmalla syyllä pitäisi jotenkin saada järkeistettyä sitä, että parkkihallit seisovat de facto tyhjillään.
Tarkoitatko "järkeistämällä" jonkin sorttista keppiä, jotta pysäköintiyrittäjät ymmärtäisivät oman(kin) etunsa? Jos ei ole tarkoitus tappaa koko yksityistä pysäköintibisnestä, kepin käytön pitää olla kohtuuden rajoissa, vai mitä?
^
Kun kadulle pysäköiviä kepitetään riittävän rankasti, niin rupeaa ylihintaiset parkkiluolatkin kiinnostamaan. Parkkiluolassakin on joku minimikustannus jolla pysäköintiin kannattaa autoja ottaa eli halpa pysäköinti tuottaisi tappiota.
Tai sitten katteet on jo nyt niin kohdallaan, että ollaan voitolla vaikka halli seisoo tyhjänä suurimman osan aikaa (vrt iltaravintolat).
QuoteValtuutettu Tuomas Rantanen (vihr) arvioi, että Helsingin vasemmistoliitto ja perussuomalaiset käytännössä avittivat perussuomalaisten agendaa vastustaessaan HKL:n yhtiöittämistä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008283853.html
Olen pöyristynyt!
QuoteVASEMMISTOLIITON ja perussuomalaisten epäpyhä allianssi herätti huomiota.
Valtuutettu Tuomas Rantanen (vihr) arvioi, että Helsingin vasemmistoliitto ja perussuomalaiset käytännössä avittivat perussuomalaisten agendaa vastustaessaan HKL:n yhtiöittämistä.
Nyt oli kyllä sellainen spinnaus Helsingin sanomilta että aivot taisivat mennä hetkellisesti solmuun. Siis perussuomalaiset eivät saisi edistää agendaansa ja vasemmistoliiton kuuluisi olla meidän arkkivihollinen(ko,-kö)? :o
Jotta pysytään aiheessa, vähän tuntuu että HKL:ää odottaa koronan kohtalo. Poimin erään kommentin talteen kirjoitusvirheineen yleisönosastosta ennen kuin HS saattaa poistaa sen.
"Carunan esimerkki tässä haisee, en yllättyisi vaikka kävisi niin että tästäkin alasta tulisi rahasampo jollekin, tuo yhtiö on helppo myydä yksityisille rahastoille kuten tapahtui Carunan kohdalla.
Ja mitä sitten tapahtuu henkilöstölle, no miten yleensä käy kun yksityistetään: Palkat laskevat, ja ensikädessä edut katovat, nyt heillä on mm. työsuhdeasuntoja ja mahdollisuus halpaan lainaan HKL:n kautta, ainakin nämä lähteävät."
QuoteMarja Salomaa HS
2:00 | Päivitetty 6:17
KIIHKEÄN väittelyn ja vuosia kestäneen raskaan rakentamisen jälkeen Hämeentie elää uudessa ajassa. Tonteille ajo on sallittua, mutta yksityisautojen läpiajoliikenne kiellettyä. Itäisen kantakaupungin valtakatu on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin uusimpana joukkoliikennekatuna.
Mutta Hämeentie ei ole jäämässä ainoaksi väyläksi, joka rauhoitetaan autojen läpiajolta. Lisää saattaa olla luvassa jo lähivuosina, koska keskustan katutilaa joudutaan jakamaan uudestaan Laajasalon raitiotien ja Länsi-Helsingin raideratkaisujen vuoksi.
Mitään päätöksiä uusista joukkoliikennekaduista ei ole, mutta taustakeskusteluissa on jo pitkään väläytelty eri katuosuuksien kohtaloa. Etenkin Kaivokadun tulevaisuus on ollut jo julkisessa keskustelussa.
Mutta myös Fredrikinkatu, Pitkäsilta ja Bulevardi ovat liikennesuunnittelijoiden pöydällä.
Mitkä voisivat olla Helsingin seuraavat joukkoliikennekadut, jos niitä olisi tulossa? HS kysyi tätä neljältä keskeiseltä toimijalta.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008269145.html
Elokapina on luultavasti ohjattu synkassa noiden suunnittelijoiden kanssa. Kunhan muutama noista kävelykaduista katetaan eurooppalaiseen tapaan, on Helsingin ydinkeskusta enää yksi ostos- ja viihtymishelvetti raideliikenteen ja muun julkisen liikenteen solmukohdassa, niinkuin Sello, Iso Omena, Dixi ja Itis.
Samapa tuo. Minulla ei kummiskaan ole enää varaa hengailla Helsingin kantakaupungissa; pitäisi ostaa joka kuukausi satasella pintamuotia, ettei katsottaisi pitkään ja ettei kaupustelijat ottaisi kontaktia feikillä murteella.
Quote from: no future on 22.09.2021, 16:00:45
Quote from: Uuno Nuivanen on 22.09.2021, 15:41:50
Jättäkää nyt jo viimein se maahantunkeutujille varattu sontaluukku, kun vielä saatte kämpistänne hyvän hinnan, ja muuttakaa valkoiselle miehelle (ja naiselle) sopiviin ympäryskuntiin. Tai kauemmaksikin.
Ai että pääsisi pendelöimään jostain keravalta tai vihdistä? Kokeiltu on, ei ikinä enää.
Toisinaan - tai oikeastaan aika usein - on minunkin ääneen ihmeteltävä tuota ajattelua siitä että Helsinki tai pääkaupunkiseutu olisi kokonaisuudessaan käytännössä asumiskelvoton paikka. Alueiden välillä pääkaupunkiseudun sisällä on merkittäviä eroja, ja jos on varaa valita millä näistä alueista asuu ja käy, ei todellisiin ongelmiin törmää käytännössä koskaan. (En ole itse esim. koskaan päätynyt minkäänlaisen kehitysmaaklusterin attentaatin kohteeksi enkä ole kuullut yhdellekään kantiskaverillenikaan käyneen mitään mistä olisi tullut edes naarmua vaikka ovat asuneet täällä kaikki vuosikymmeniä. Ikäväähän se on että esim. somaleja on olemassa ja ne ylpeydellä kuppaavat verovaroja, mutta keskimäärin ongelma jää tuolle tasolle.) Toki elämässä voi joutua kohtaamaan esteettisiä haittoja, mutta sen ja kadulla hakatuksi tulemisen välinen ero on kuitenkin aika merkittävä. Sillä että palvelut ovat niin helposti saavutettavissa ettei niiden takia ole välttämätöntä laittaa talvella edes takkia päälle on on monille oma arvonsa. Joillekin ei ja jotkin näkevät palveluiden läheisyyden suorastaan ongelmaksi verrattuna isoon tonttiinsa, mutta se on aivan erilainen mielipidekysymys kuin (useimmiten lähinnä kohdattavien ihmisten määrän suhteessa skaalautuva) turvallisuuden puute, tai yleinen antipatia pelkkää muiden väestöryhmien näkemistä kohtaan.
Quote from: l'uomo normale on 25.09.2021, 09:34:34
Sanoa tuo. Minulla ei kummiskaan ole enää varaa hengailla Helsingin kantakaupungissa; pitäisi ostaa joka kuukausi satasella pintamuotia, ettei katsottaisi pitkään ja ettei kaupustelijat ottaisi kontaktia feikillä murteella.
Pitää myöntää että feissarit ovat täällä melkoinen syöpä. Ehkä ennätys oli tapaus jossa minulle alettiin kaupustella maailmanparannusta kirjaimellisesti viisi metriä kotoani kadulle avautuvasta ulko-ovesta käveltyäni. Onneksi näin on käynyt vain kerran.
^ Lähin kerjäläinen ulko-ovesta vasemmalle n10m, oikealle pääsee jo kolmisenkymmentä metriä... Viime aikoina eivät tosin ole täällä päivystäneet.
QuoteElokapina on luultavasti ohjattu synkassa noiden suunnittelijoiden kanssa.
Varma tieto: Hgin kaupungin liikennesuunnitteluun osallistuvia henkilöitä on mukana tässä liikkeessä ja hyvin todnäk kadullakin istumassa ihan työaikana.
Quote
HS: Autoiluun suunnitteilla uusia rajoituksia Helsingissä
X
Pohdinnassa on ollut useiden väylien rauhoittaminen läpiajoliikenteeltä.
Helsingin keskustan pääkatuja saatetaan jatkossa tulla rauhoittamaan autojen läpiajolta, kun katutilaa joudutaan jakamaan uudestaan Laajasalon raitiotien ja Länsi-Helsingin uusien raideratkaisujen vuoksi.
Jo nyt Helsingin Hämeentiellä tonteille ajo on sallittua, mutta yksityisautojen läpiajoliikenne on kielletty. Asiasta kirjoittaa Helsingin Sanomat.
X
vihreiden poliitikot ovat haaveilleet Kaivokadun rauhoittamista kävelylle ja joukkoliikenteelle. Vastaavia ehdotuksia on mietitty kantakaupungin ja Kallion yhdistävälle Pitkäsillalle. Hietalahdenrannassa autoliikennettä pyritään uusiempien suunnitelmien mukaan rajoittamaan niin, että suurin osa autoista ajaisi jatkossa uutta väylää pitkin kohti Uudenmaankadun tunnelia.
Autojen kadunvarsipaikkoja voi tulevaisuudessa poistua Fredrikinkadulla, jota on mietitty yksisuuntaiseksi kaduksi autoliikenteelle.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) painottaa HS:lle, ettei liikennesuunnittelu lähtökohtaisesti tavoittele henkilöautoliikenteen rajaamista, vaan nykyistä laadukkaampaa ja päästöjä vähentävää joukkoliikennettä kaupungin asukkaille.
Muun muassa Helsingin seudun kauppakamari on arvostellut autoliikenteeseen suunniteltuja rajoitustoimia.
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoiluun-suunnitteilla-uusia-rajoituksia-helsingissa/#2a2ed954 (https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoiluun-suunnitteilla-uusia-rajoituksia-helsingissa/#2a2ed954)
Quote from: foobar on 25.09.2021, 09:53:47
Toisinaan - tai oikeastaan aika usein - on minunkin ääneen ihmeteltävä tuota ajattelua siitä että Helsinki tai pääkaupunkiseutu olisi kokonaisuudessaan käytännössä asumiskelvoton paikka. Alueiden välillä pääkaupunkiseudun sisällä on merkittäviä eroja, ja jos on varaa valita millä näistä alueista asuu ja käy, ei todellisiin ongelmiin törmää käytännössä koskaan.
Epäilemättä riittävä varallisuus antaa jatkossakin vapauden järkätä itselleen ja perheelleen siedettävät olot missä tahansa Suomessa. Luulenpa, että esimerkiksi Kokoomus ratsastaa pitkälle tällä näkemyksellä. Minusta mahdollisuus ostaa itselleen siedettävät olot ei kuitenkaan ole syy sietää muutoksia, jotka heikentävät nimenomaan vähemmän kynnelle kykenevien asemaa.
Luulenpa, että kehitys Ruotsissa oli mahdollista juuri sen vuoksi, että enemmistöllä meni (ja yhä menee) hyvin, eikä monikulttuurisuus haittaa (ainakaan vielä) merkittävästi arkea. Ongelmat peitetään kaatamalla rahaa niiden päälle ja "ongelmarikkaus" tiivistyy ghettoihin, pois enemmistön silmistä. Eli medelsvensson "ei törmää todellisiin ongelmiin käytännössä koskaan". Hän voi esimerkiksi pistää lapsensa (valden piffaamaan) yksityiskouluun, jos vaikka kunnallisen lähikoulun meininki olisikin arveluttavaa.
On hyvin valitettavaa, jos asunto- ja koulushoppailu muuttuu pakolliseksi niille, jotka haluavat lapsilleen yhtä tyydyttävän ympäristön kuin itsellä oli lapsena. Tyydyttävänä pidän alhaisen väkivaltariskin asuinympäristöä ja rauhallisia koululuokkia, joissa opettajan aika on pääosin opetusta ja jakaantuu tasaisesti eri oppilaille. Köyhempien perheiden asuntoshoppailu iskee suuren loven arkiresursseihin ja rajoittaa merkittävästi heidän muuta elämänlaatua, kuten esimerkiksi harrastuksia ja lomailumahdollisuuksia. Laajamittainen krooninen asuntoshoppailu myös takaa Rinkebyn ja Rosengårdin tapaisten 90% mamughettojen synnyn myös Suomeen.
Minusta ongelmien alleviivaaminen jopa niitä hieman karrikoimalla ei ole hirmuinen synti. Se, joka ennakoi kattilan kiehumisen säästyy paljon työläämmältä hellan siivoamiselta jatkossa.
^ Ongelmien alleviivaaminen on yksi asia, mutta niiden yleistäminen on vähintäänkin epärehellistä. On ainakin omasta mielestäni parempi moraalipositio perustella tavoitteensa paikkansapitävillä kuin tolkuttoman laajoiksi yleistetyillä argumenteilla. On myös hyvä kyetä erottamaan tilastotieto ja omat intohimot sekä -antipatiat toisistaan, mielellään vieläpä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi se että inhoaa tiheään asutulla alueella asumista on huono myyntipuheen aloitus Helsingin kantakaupungissa asuville maahanmuuttopolitiikan muuttamista tavoitellessa, mutta kovin usein sellaista puhetta tulee vastaan.
Quote from: Golimar on 25.09.2021, 11:25:59
Quote
HS: Autoiluun suunnitteilla uusia rajoituksia Helsingissä
[...]
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) painottaa HS:lle, ettei liikennesuunnittelu lähtökohtaisesti tavoittele henkilöautoliikenteen rajaamista, vaan nykyistä laadukkaampaa ja päästöjä vähentävää joukkoliikennettä kaupungin asukkaille.
Muun muassa Helsingin seudun kauppakamari on arvostellut autoliikenteeseen suunniteltuja rajoitustoimia.
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoiluun-suunnitteilla-uusia-rajoituksia-helsingissa/#2a2ed954 (https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoiluun-suunnitteilla-uusia-rajoituksia-helsingissa/#2a2ed954)
Helsinki on yksi maailman puhtaimpia kaupunkeja kokoluokassaan ilmanlaadun suhteen. Huonoon ilmanlaatuun (jota esiintyy lähinnä kevään katupölykautena ja mahdollisesti yksittäisinä talvipäivinä) vetoaminen on kuitenkin oljenkorsi jota Vihreiden on käytettävä koska muutoin vaatimukset näyttäisivät vieläkin tolkuttomammilta. Sitä ei tietenkään vaivauduta kertomaan miten Helsinki sijoittuu näissä vertailuissa tai mikä tulisi olemaan vaikutus päästöihin ja niiden terveysvaikutuksiin. Vihreät eivät todellakaan alista päätöksiään tällaisten kriteerien armoille vaikka antavat ymmärtää että niin tapahtuisi.
Tällaiset jutut oli paikallisen omakotiyhdistyksen lehdessä. Kämppien / tonttien huono saatavuus liittynee valkopakoon mutta ei se auta mitään paeta Helsingin sisällä, viherpunikit ja monikultti pitävät huolen siitä.
:facepalm: x 1 000 000
Quote
Anni Sinnemäki HS:lle: Helsingin päästöjä vähennettävä nopeammin
Apulaispormestarin mielestä Helsingin täytyy aikaistaa hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2030.
– Se on tavoitteena esimerkiksi Tampereella. Se olisi selvästi mahdollista myös meille, kun toimimme riittävän määrätietoisesti, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo Helsingin Sanomille.
Kaupungin tämänhetkinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Mikäli tavoite haluttaisiin saavuttaa jo vuonna 2030, tulisi päästöjen vähentyä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden. Tämänhetkinen välitavoite vuodelle 2030 on vähentää päästöjä 60 prosenttia.
X
Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että päästöt vähenevät Helsingissä rivakkaa tahtia, Sinnemäki sanoo.
X
– Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla, hän jatkaa.
X
https://www.verkkouutiset.fi/anni-sinnemaki-hslle-helsingin-paastoja-vahennettava-nopeammin/#2a2ed954 (https://www.verkkouutiset.fi/anni-sinnemaki-hslle-helsingin-paastoja-vahennettava-nopeammin/#2a2ed954)
Quote from: Golimar on 27.09.2021, 20:40:18
:facepalm: x 1 000 000
Quote
Anni Sinnemäki HS:lle: Helsingin päästöjä vähennettävä nopeammin
Apulaispormestarin mielestä Helsingin täytyy aikaistaa hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2030.
– Se on tavoitteena esimerkiksi Tampereella. Se olisi selvästi mahdollista myös meille, kun toimimme riittävän määrätietoisesti, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo Helsingin Sanomille.
Kaupungin tämänhetkinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Mikäli tavoite haluttaisiin saavuttaa jo vuonna 2030, tulisi päästöjen vähentyä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden. Tämänhetkinen välitavoite vuodelle 2030 on vähentää päästöjä 60 prosenttia.
X
Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että päästöt vähenevät Helsingissä rivakkaa tahtia, Sinnemäki sanoo.
X
– Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla, hän jatkaa.
X
https://www.verkkouutiset.fi/anni-sinnemaki-hslle-helsingin-paastoja-vahennettava-nopeammin/#2a2ed954 (https://www.verkkouutiset.fi/anni-sinnemaki-hslle-helsingin-paastoja-vahennettava-nopeammin/#2a2ed954)
Vihreillä on maaninen pakkomielle "päästöihin", mitä sillä sitten ikinä kulloinkin tosiasiallisesti tarkoitetaan. :o
Kun vihreä käy Balilla aurinkolomalla lataamassa akkujaan, hän jaksaa taas vastustaa innolla ilmastonmuutosta ja vaatia pakkotoimia köyhän kansan kurjistamiseksi entisestään.
Quote from: Golimar on 27.09.2021, 20:40:18
Quote
– Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla, hän jatkaa.
Tavallinen helsinkiläinen näkee vain yhtiövastikkeen nousun tai vastaavan vuokraan leivottuna. SIkäli kun on kyse uudesta investoinneista, toki voi olla jopa taloudellisesti mielekästä arvioida, että energian ja pääoikeuksien hinnat eivät ole tulevaisuudessakaan laskusuunnassa, mutta eikös nuo Helsingin kaupungin (+liikelaitokset ym.) päästöt ala olemaan jo päästökaupan piirissä? Tarkoittaa siis sitä, että lisäleikkaukset tekevät vain halvemmaksi muille saastuttaa sen edestä?
Quote from: Methodios on 28.09.2021, 13:35:11
https://yle.fi/uutiset/3-12117214
QuoteHelsingin Lauttasaaressa on yksi ainoa kaupungin vuokrataloyhtiö.
Olen itse ollut yhdessä lauttasaarelaisessa kaupunginvuokratalossa bilettämässä. 4-5 h + k, sauna, kaksi kerrosta, merinäköala kolmeen suuntaan. Olisko ollut 4. kerros.
Haltijana kolmen lapsen YH-äiti. Yksi lapsi asui kotona, kaksi vanhempaa paperilla. Lapset tehty kahden eri äijän kanssa, megessä uusi mies pimeästi. Eli kämpässä asui yhteensä 3 henkilöä (2 virallisesti) ja 5 paperilla.
Kehuivat yhtiötä. "kaikki auttavat toisiaan eikä työ rasita".
Ja tämä tarina on tosi. Tapahtui about vuonna 2008 tms. Larusta sai tuollaisen kämpän ilman vakituista työsuhdetta, tarvittiin vain suhteita Vihreisiin.
Itse olin 40 h töissä, asuntolainainen, perhe paljon ahtaammassa kämpässä, 0 merinäköalaa, statusarvo nolla tuohon em lukaaliin.
Quote from: RP on 28.09.2021, 12:03:36
Quote from: Golimar on 27.09.2021, 20:40:18
Quote
– Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla, hän jatkaa.
Tavallinen helsinkiläinen näkee vain yhtiövastikkeen nousun tai vastaavan vuokraan leivottuna. SIkäli kun on kyse uudesta investoinneista, toki voi olla jopa taloudellisesti mielekästä arvioida, että energian ja pääoikeuksien hinnat eivät ole tulevaisuudessakaan laskusuunnassa, mutta eikös nuo Helsingin kaupungin (+liikelaitokset ym.) päästöt ala olemaan jo päästökaupan piirissä? Tarkoittaa siis sitä, että lisäleikkaukset tekevät vain halvemmaksi muille saastuttaa sen edestä?
Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.
Tarkastelin lisää Vantaan karttasivun tarjoamia tilastoja eri kaupunginosista.
https://kartta.vantaa.fi/
Tällä kertaa vertasin vieraskielisten osuutta tilastoituun vuokra-asuntojen osuuteen asuntokannasta (yli tuhannen asukkaan kaupunginosat). Odotetusti ne korreloivat, ja jopa melko lineaarisesti (oheinen kuva).
Vieraskielisimmät kaupunginosat Länsimäki (46%), Havukoski (46%), Hakunila (40%) ja Mikkola (34%) kuitenkin olivat poikkeamia (kuvan oranssit pisteet). Näillä kerrostalovaltaisilla alueilla tilastoitu vuokra-asuntojen osuus on luokkaa 50% (kuvassa oranssit pisteet), eli samalla tasolla kuin monilla huomattavasti vähemmän "rikastuneilla" Vantaan alueilla. Mitä ilmeisimmin varsin suuri osa näiden "rikastuneiden" kaupunginosien asuntojen omistajista ei asu itse asunnossa, vaan pitää sitä vuokralla. Sijaintinsa vuoksi näiden asuntojen hintataso on kohtuullinen pääkaupunkiseudun yleiseen hintatasoon verrattuna, joten niihin sijoittaminenkaan ei välttämättä ole huono bisnes.
Toki vuokralaisetkin pyrkivät valitsemaan mahdollisimman miellyttävän asuinpaikan. Heikommin integroituva väki pyrkii tietenkin alueille, joissa pärjää parhaiten omalla kielellä, ja kantikset pyrkivät pois alueilta, joissa on suurempi määrä näitä heikommin integroituvia. Siksipä lienee selvää, että segregaatio etenee vähintään samalla vauhdilla kuin nykyään. Nykyvauhdilla Havukosken ja Länsimäen vieraskielisten osuus kohoaa vuosikymmenen lopussa 70%:n tasolle.
Sijoitusasuntojen vuokrasuhteet eivät päädy mihinkään tilastoihin, kuten esimerkiksi niihin, joilla perustellaan "sekoittavan asuntotuotannon" autuutta. Tilastoinnin kannalta olisi ihan kätevää, jos asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkeista on yhtiön asunnoissa asuvien omistuksessa. Se olisi hyödyllistä tietoa myös muille tahoille, kuten yhtiön talon asukkaille ja asunnon ostoa harkitseville. Asunnon myyjälle moisen tiedon julkisuus ei tietenkään aina olisi myyntivaltti.
Quote from: no future on 29.09.2021, 07:33:21
Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.
Jos päästöoikeuden hinta ei laske nollaan, niin kyllä ne siirtyvät. Toki määrää aina välillä lasketaan, mutta ei niitä EU-tason päätöksiä rukata tiukemmaksi Helsingin Energian tekojen perusteella.
Viherpunikkien sairaat ideat tulevat järkyttävän kalliiksi ja maksaja tiedetään.
Quote
Helsinki haluaa hiilineutraaliksi viisi vuotta tähdättyä aiemmin eli 2030 – grafiikka näyttää, miten kaupungin päästöt ovat muuttuneet
Suurin vastuu tavoitteen toteutumisesta on energiayhtiö Helenillä. Kivihiilikielto ajaa yhtiötä kohti tavoitetta ilman ilmastotavoitteen aikaistamistakin.
Helsinki on kiristämässä ilmastotavoitettaan ja pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna 2030. Aikaisempi tavoite oli viisi vuotta myöhemmin, eli vuonna 2035.
Hiilineutraalilla Helsinki tarkoittaa sitä, että kaupungin alueella syntyvät päästöt vähenevät 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tavoitteessa ei huomioida esimerkiksi Helsingissä kulutetun ruuan tai helsinkiläisten tekemien lentomatkojen päästöjä.
Kun katsotaan päästöjen kehitystä vertailuvuodesta 1990 lähtien, on selvää, että tarvitaan radikaalia suunnanmuutosta
X
Helsingin kaukolämmön päästöt ovat pudonneet vajaan kolmanneksen vuodesta 1990. Suurin syy on se, että kivihiilen polttoa on korvattu maakaasulla.
Samaan aikaan Helsingin energiayhtiö Helen on lisännyt hukkalämmön, eli esimerkiksi jäteveden lämmön kierrätystä kaukolämmöksi. Tällaista puhdasta energiaa on tullut lisää suurin piirtein saman verran kuin mitä kasvavan kaupungin lämmönkulutus on noussut.
X
Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen huomauttaa, että päästövähennyksiä ei vielä 1990-luvulla juuri tavoiteltu. Tästä syystä vuosikymmenien tarkastelujakson loppuun kuuluukin tulla raju pudotus. Mutta siitäkin huolimatta tehtävä on vaativa.
– Kyllä meidän arvioiden mukaan se vaatii tosi tiukkaa tahtia ja tosi tiukkaa työtä, mutta se on mahdollista, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan tehtävää helpottavat valtion ja EU:n politiikka, sekä markkinat. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotus ja päästöoikeuksien hinnat tekevät maakaasun ja kivihiilen poltosta kallista.
Tämän saavat tuntea kukkaroissaan myös helsinkiläiset kaukolämmittäjät tulevana talvena, sillä täkäläisestä kaukolämmöstä valtaosa tuotetaan edelleen maakaasulla ja kivihiilellä.
X
Yhtiö pääsee lähelle 80 prosentin vähennystä sulkemalla molemmat kivihiilivoimalansa, joista se joutuu joka tapauksessa luopumaan valtion kivihiilikiellon takia.
Hanasaaren voimala korvataan suurimmaksi osaksi uudella puuta polttavalla laitoksella, mutta Salmisaaren voimalan korvaajia ei vielä tiedetä.
Helen selvittää tällä hetkellä kahden ison energialähteen hyödyntämistä: Porvoon Kilpilahden öljynjalostamoalueen hukkalämpöä ja meriveden syvänteiden lämpöä.
X
https://yle.fi/uutiset/3-12122479 (https://yle.fi/uutiset/3-12122479)
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/voimalaitosten-tuotantotehot (https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/voimalaitosten-tuotantotehot)
Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen = ex greenpeace pomoja (tai ex ja ex)
^
Quote
Experience
Helsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki
Total Duration2 yrs 8 mos
TitleHead of Unit, Climate
Dates EmployedJun 2021 – Present
Employment Duration4 mos
LocationHelsinki Metropolitan Area
TitleProject Director, Carbon Neutral Helsinki
Dates EmployedFeb 2019 – Present
Employment Duration2 yrs 8 mos
Counsellor, Energy Efficiency
Company NameEnergy Authority Full-time
Dates EmployedFeb 2014 – Jan 2019
Employment Duration5 yrs
Greenpeace
Climate and Energy Campaigner
Company NameGreenpeace Full-time
Dates EmployedApr 2012 – Feb 2014
Employment Duration1 yr 11 mos
LocationHelsinki Metropolitan Area
Nokia EU Representative Office
Senior Manager, EU Governmental Affairs
Company NameNokia EU Representative Office Full-time
Dates EmployedJan 2007 – Oct 2010
Employment Duration3 yrs 10 mos
LocationBrussels, Brussels Region, Belgium
Senior Design Engineer
Company NameNokia Full-time
Dates EmployedAug 1999 – Dec 2006
Employment Duration7 yrs 5 mos
Education
University of Oulu
Degree NameMaster of Science - MSField Of StudyPhysics
Dates attended or expected graduation1993 – 1999
Vrije Universiteit Brussel
https://www.linkedin.com/in/kaisa-reeta-koskinen-290320172/ (https://www.linkedin.com/in/kaisa-reeta-koskinen-290320172/)
Quote
Kaisa-Reeta Koskinen
@KaisaReeta
Helsingin kaupungin päästövähennysohjelman jefe; Wannabe rocket scientist; Head of Climate Unit
@CityOfHelsinki
,
Helsinki, Finlandstadinilmasto.fiJoined March 2014
[tweet]1443120146655105024[/tweet]
https://twitter.com/KaisaReeta/status/1443120146655105024
[tweet]1438764899614826499[/tweet]
https://twitter.com/KaisaReeta/status/1438764899614826499
[tweet]1435114154214445057[/tweet]
https://twitter.com/KaisaReeta/status/1435114154214445057
[tweet]1424732128479223815[/tweet]
https://twitter.com/KaisaReeta/status/1424732128479223815
Quote
X
Greenpeacen energiakampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen tutustui Hanasaaren pelletinpolttoon.
Toimittajien joukosta löytyi myös Greenpeacen energiakampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, joka paljasti jo lukeneensa tätä blogia. Kysyimme häneltä, miltä kehitysohjelmamme ja sen toteutus hänestä näyttävät.
Kahdesta asiasta toimittajille puhunut toimitusjohtaja ja Kaisa-Reeta olivat samaa mieltä. Ensimmäinen oli se, että Helsingin Energia on monilla hienoilla ratkaisuilla tehnyt työtä ympäristön hyväksi jo pitkään. Toinen oli se, että käytettävistä keinoista energian säästö on nopein ja tehokkain tapa vähentää ympäristökuormitusta.
Kaisa-Reeta katsoi kehitysohjelmaa myös kriittisestä näkökulmasta. Hänen mukaansa siinä keskitytään liikaa vuoden 2020 tavoitteeseen. Koska tarvittavat investoinnit ovat isoja ja sitovat energiayhtiötä vuosikymmeniä, hänen mielestään Helsingin Energian pitäisi tähdätä ratkaisuihin, joiden avulla kivihiilen poltosta voidaan luopua kokonaan.
X
https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2012/pelletti-syttyi-hiiren-klikkauksella (https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2012/pelletti-syttyi-hiiren-klikkauksella)
Quote
Maan painuminen teki rivitalon asuinkelvottomaksi Pälkäneellä – oikeus hylkäsi asukkaiden korvausvaatimukset
Käräjäoikeuden mukaan taloyhtiön korvausvaatimukset ovat ehtineet vanhentua.
PIRKANMAAN käräjäoikeus hylkäsi torstaina korvausvaatimukset, jotka liittyvät rivitalon muuttumiseen asuinkelvottomaksi Pälkäneellä maan painumisen vuoksi. Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi vaati oikeudessa Pälkäneen kunnalta kiinteistön lunastamista tai 600 000 euron korvauksia.
X
Käräjäoikeus hylkäsi taloyhtiön vaatimukset sillä perusteella, että ne ovat vanhentuneita. Lisäksi käräjäoikeuden mukaan kunta ei ole aiheuttanut ympäristövahinkoa.
X
Tontti oli Pälkäneen kunnan omistuksessa vuosina 1966–1986. Vuonna 1978 kunta kaavoitti alueen. Myöhemmin maanvaihdossa tontti päätyi rakennusliikkeelle, joka rakensi rivitalon. Käräjäoikeuden mukaan kunta ei voi olla vastuussa ympäristövahingosta, koska ympäristövahinkoa koskeva laki tuli voimaan vasta kesäkuussa 1995.
TALOYHTIÖN kanteen mukaan tontilla ollutta soraharjun kuoppaa käytettiin 1960–1970-luvuilla kaatopaikkana, jonne tuotiin muun muassa kotitalousjätettä, likakaivolietettä ja puiden runkoja. Asukkaille selvisi vasta vuoden 2017 paikkeilla, että tontilla on ollut kaatopaikka.
Kunta kertoi vastineessaan, että alueella ei ole pidetty kaatopaikkaa tai muutakaan jätteenkäsittelypaikkaa, vaan mahdollinen jätteen tuominen sorakuoppaan ja sen täyttäminen on tapahtunut pääasiassa luvatta.
X
Koska vahingonkorvaussaatava on vanhentunut, taloyhtiöllä ei ole enää oikeutta esittää kunnalle korvausvaatimuksia, käräjäoikeus toteaa.
Käräjäoikeus määräsi taloyhtiön korvaamaan Pälkäneen kunnalle yli 20 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen.
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008301486.html (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008301486.html)
Quote from: Titus on 30.09.2021, 17:51:37
Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen = ex greenpeace pomoja (tai ex ja ex)
Kiilusilmän valtaan päästäminen tarkoittaa sitä, että mielivaltainen politiikka pääsee valloilleen kaikkine sivuseurauksineen - ja tottakai intersektionaalinen feminismi ympätään samointein touhuun mukaan, mikä tottakai tekee ilmastotavoitteisiin pääsemisestä mahdotonta.
Olisivat antaneet tuon homman pestin persulle niin Helsingin kaupunki saisi vieläkin järkevämpää ympäristöpolitiikkaa ilman mitään intesektionaalinen feminismi-"immisoikeudet" (sanan orwellilaisessa merkityksessä)-LGBT Pride -hömpötyksiä. Nykyvihreille ympäristö ja ilmasto on lähinnä pakollinen vaalislogan.
Vaikka asunkin Vantaalla niin todella harvoin nykyään tulee käytyä stadissa. Siis A-vyöhykkeellä.
Jotenkin siitä paikasta on tullut minun silmissäni vastenmielinen paikka jossa ei ole yhtään mukava viettää aikaa ja koska sinne ei mitään oikeaa asiaa ole eikä siellä enää huvikseen viitsi käydä niin saattaa tosiaan kulua viikkokausiakin siellä käymättä.
Mietin vaan että onko se oikeasti inhottavampi paikka kuin esim 20v sitten vai onko kyseessä vain iän tuoma optinen harha että kaikenlainen hälinä alkaa käymään hermoon herkemmin kuin nuorempana.
Quote from: RP on 30.09.2021, 16:30:19
Quote from: no future on 29.09.2021, 07:33:21
Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.
Jos päästöoikeuden hinta ei laske nollaan, niin kyllä ne siirtyvät. Toki määrää aina välillä lasketaan, mutta ei niitä EU-tason päätöksiä rukata tiukemmaksi Helsingin Energian tekojen perusteella.
Ei tietenkään. Mutta päästään siihen että kenelle on kannattavaa ostaa niukkenevasta ja kallistuvasta tarjonnasta päästöoikeuksia, ja kenelle on kannattavampaa muuttaa omaa toimintaa vähäpäästöisemmäksi. Tämähän koko päästökaupan ydinajatus kai on?
Quote
X
Pälkäneen rivitalon asukkaat aikovat valittaa viime viikolla tulleesta Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
Eläkeikäiset asukkaat menettivät käytännössä omaisuutensa ja kotinsa, kun kaatopaikan päälle rakennettu rivitalo vajosi. Lisäksi he joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikuluja kunnalle.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että Pälkäneen kunta olisi menetellyt huolimattomasti. Asukkaiden oikeus vaatia vahingonkorvausta ehti käräjäoikeuden mukaan vanhentua.
Taloyhtiön hallituksen jäsen ja pitkäaikainen puhemies Veikko Tiainen kertoo, että tuomiosta on ilmaistu tyytymättömyys käräjäoikeudelle.
– Kyllä se menee hovioikeuteen ilman muuta. Tuomio oli tyrmäävä isku, mutta tänään on ollut valoisampaa tietoa.
Yle ei tavoittanut asukkaiden juristia.
Tiaisen mukaan asukkaat ovat saaneet asiantuntijajärjestöltä tuen siihen, että tuomiosta kannattaa valittaa.
X
https://yle.fi/uutiset/3-12127881 (https://yle.fi/uutiset/3-12127881)
Eihän sitä minulta kysytä mutta jos kysyttäisiin niin mielestäni rakennuspaikka on kelvoton ja ne jotka tuon paikan kaavoittivat ovat vastuussa.
Quote
X
ELÄMÄ on palannut lähes entisiin uomiinsa hurjan maansortuman jälkeen neljässä rivitaloasunnossa Vaakkolammen rannalla Tampereen Kaarilassa. Odottavan aika oli kuitenkin pitkä: vuosi ja seitsemän kuukautta.
Vihdoin kuntoon saadun sortuman seuraukset eivät kuitenkaan ole ohi. Asunto-osakeyhtiön osakkaat joutunevat elämään paljon pidemmän ajanjakson korjauskuluja maksaessaan.
– Korjausten kokonaishinta ei ole vielä ihan tarkasti selvillä, mutta kokonaissumma on 1,3–1,4 miljoonaa euroa. Taloyhtiön maksettavaksi tulee reilu miljoona euroa, ehkä 1,1 miljoonaa, isännöitsijä Vesa Kujanpää Realia Isännöinti Oy:sta kertoo.
YHTIÖSSÄ ON neljä taloa, joissa on yhteensä 17 osaketta. Yhtä osakasta kohden summa on siis keskimäärin noin 60 000 euroa.
Vakuutusyhtiöstä ei tällä kertaa ole apua. Sortuma ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuulu vakuutuksen piiriin.
– Neuvotteluja vakuutusyhtiön kanssa on käyty jo vuosi, mutta liikahdusta ei ole tapahtunut, Kujanpää kuvaa asetelmaa.
Kaupunki sen sijaan kustansi vastapenkereen rakentamisen omalle maakaistaleelleen rivitalotontin ja Vaakkolammen väliin. Kaupunki sitoutui maksamaan kokonaissummasta maksimissaan noin 270 000 euroa.
X
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html)
Quote from: Golimar on 06.10.2021, 17:05:31
Eihän sitä minulta kysytä mutta jos kysyttäisiin niin mielestäni rakennuspaikka on kelvoton ja ne jotka tuon paikan kaavoittivat ovat vastuussa.
Quote
X
ELÄMÄ on palannut lähes entisiin uomiinsa hurjan maansortuman jälkeen neljässä rivitaloasunnossa Vaakkolammen rannalla Tampereen Kaarilassa. Odottavan aika oli kuitenkin pitkä: vuosi ja seitsemän kuukautta.
Vihdoin kuntoon saadun sortuman seuraukset eivät kuitenkaan ole ohi. Asunto-osakeyhtiön osakkaat joutunevat elämään paljon pidemmän ajanjakson korjauskuluja maksaessaan.
– Korjausten kokonaishinta ei ole vielä ihan tarkasti selvillä, mutta kokonaissumma on 1,3–1,4 miljoonaa euroa. Taloyhtiön maksettavaksi tulee reilu miljoona euroa, ehkä 1,1 miljoonaa, isännöitsijä Vesa Kujanpää Realia Isännöinti Oy:sta kertoo.
YHTIÖSSÄ ON neljä taloa, joissa on yhteensä 17 osaketta. Yhtä osakasta kohden summa on siis keskimäärin noin 60 000 euroa.
Vakuutusyhtiöstä ei tällä kertaa ole apua. Sortuma ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuulu vakuutuksen piiriin.
– Neuvotteluja vakuutusyhtiön kanssa on käyty jo vuosi, mutta liikahdusta ei ole tapahtunut, Kujanpää kuvaa asetelmaa.
Kaupunki sen sijaan kustansi vastapenkereen rakentamisen omalle maakaistaleelleen rivitalotontin ja Vaakkolammen väliin. Kaupunki sitoutui maksamaan kokonaissummasta maksimissaan noin 270 000 euroa.
X
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html)
Onko kaavoittaja vastuussa, jos geosuunnittelija ei osaa työtään? Ehkä ei sentään. Sen verran vanha kohdekin kyseessä, että suunnittelijan ja urakoitsijan vastuut (10 vuotta) loppuneet kauan aikaa sitten. Ja tällöinkin pitäisi pystyä osoittamaan tuottamuksellisuus.
Mari Rantanen jätti Helsingin valtuustoon aloitteen, jossa Helsingin katuja nimettäisiin paikallisten Mannerheim-ristin ritareiden mukaan. Erittäin kannatettava aloite.
[tweet]1448498827233796100[/tweet]
Marin twiitti (https://mobile.twitter.com/MariPSRantanen/status/1448498827233796100)
Quote
Jätin eilen kuntalaisen vinkistä aloitteen jossa esitetään katujen nimeämistä Helsingissä syntyneiden Mannerheim-ristin ritarien mukaan. Kiitos kaikille allekirjoittajille. #kunnioitus #perintö #himmetäeimuistotsaa #sotaveteraanit #mannerheimristinritarit #helsinki #helvaltuusto
Jään mielenkiinnolla odottamaan miten ja millä selityksillä viherkomukat lyttäävät tämän. Mikään kustannuskysymys ei voi olla syynä, sen verran leväperäisesti rahaa on kipattu kaiken maailman kankkulan kaivoihin.
Quote
Kun ajaa autolla tai pyörällä Helsingissä Vihdintietä kohti etelää, Munkkiniemeä, valtavat teräspylväät sähköjohtoineen värittävät maisemaa tien itäpuolella, osin puiden ja kallioiden lomassa. Pitäjänmäen liikenneympyrän jälkeen johtorivistö kaartaa Huopalahdentien varresta kohti Niemenmäkeä ja Pikku Huopalahtea.
Muutaman vuoden päästä nuo 110 kilovoltin kaksoisjohdot katoavat kokonaan maisemasta, sillä ne kaapeloidaan maan alle. Tilalle rakennetaan asuntoja ja toimitiloja. Tämän niin kutsutun läntisen bulevardin varrelle on tulossa koteja 14 000 helsinkiläiselle.
– Vähintään puolet uusien rakennettavien kerrosneliöiden määrästä vapautuu voimajohtojen alta, kertoo bulevardihankkeen projektinjohtaja Max Takala Helsingin kaupungilta.[...]
https://yle.fi/uutiset/3-12141692
Kaapelointi koskee myös Kannelmäen puistoaluetta, johon juuri sille paikalle ei asuntoja mahdu. Muutama iso lintu säästyy sähköiskuilta, mutta pienemmiltä muuttolinnuilta menevät kokoontumis- ja lepopaikat. Eikö tämä pitäisi kompensoida linnuille jotenkin?
Toisesta ketjusta:
Quote from: Lalli IsoTalo on 14.10.2021, 15:36:13
Quote from: Jorma M. on 13.10.2021, 14:34:32
*) Hgin Viikkiin avattiin juuri kioski missä asiakas tekee itse kaikki työt. Eli valitsee tuotteen, maksaa sen, valvoo muita asiakkaita, hoitaa hyllyt. Myyjät pantu työttömäksi, jolloin kate lahtarilla paranee.
Öh, missäpäin?
Quote from: Golimar on 14.10.2021, 15:49:34
Tuossa pyöreässä pömpelissä vastapäätä Prismaa.
Quote
X
Lehdistötiedote 12.10.2021
R-kioski avasi tänään täysin uudenlaisen, ilman henkilökuntaa toimivan R-kioski Go! – miehittämättömän myymälän Helsingin Viikissä. Laaja tuotevalikoima, asioinnin nopeus, jopa 24 tunnin aukiolo ja helppous ovat osoittautuneet maailmalla itsepalvelun eduiksi. Asiointi edellyttää alkuvaiheessa R-kioski Go! -sovelluksen lataamista matkapuhelimeen. Sovelluksen avulla tuotteiden lisääminen ostoskoriin ja maksaminen onnistuu ilman tuotteiden skannaamista tai asiointia kassalla.
R-kioskin miehittämättömässä kioskissa asiointi on nopeaa ja turvallista. Asiointi sujuu kioskin kattoon asennettujen sensorien avulla. Kun asiakas valitsee hyllyltä tuotteen, lisätään se automaattisesti sovelluksen ostoskoriin. Jos asiakas muuttaa mieltään, hän voi palauttaa ostoksen hyllyyn, ja tuote poistuu automaattisesti ostoskorista. Maksaminen käy helposti R-kioski Go! -sovelluksella, johon asiakas on täyttänyt yhteystietonsa ja maksukortin tiedot. Sovelluksen avulla pääsee myös sisälle ja ulos kioskista.
– Mietimme tarkoin pilottikioskin sijaintia. Helsingin yliopiston Viikin kampus valikoitui luontevaksi R-kioski Go:n paikaksi, koska alueella on edelläkävijöitä, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Aiomme kerätä asiakkaiden kokemuksia ja harkitsemme sitten pilotin perusteella uusien miehittämättömien kioskien perustamista, R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo ja jatkaa:
X
https://www.r-kioski.fi/lehdistotiedotteet/ensimmainen-miehittamaton-kioski-viikkiin/ (https://www.r-kioski.fi/lehdistotiedotteet/ensimmainen-miehittamaton-kioski-viikkiin/)
https://www.r-kioski.fi/kioskit/helsinki-r-kioski-go-viikin-kampus/ (https://www.r-kioski.fi/kioskit/helsinki-r-kioski-go-viikin-kampus/)
Helsingin Yliopiston rakennuksessa? ???
Täytyykin käydä katsomassa, sillä oma kokemukseni paikasta on että sisäänkäyntiaulan vessat on suunniteltu kuin vasta viime hetkellä, pieni mutkainen koppelo käytävän päässä kuin siivouskomeron paikalle improsivoitu kun unohtui kokonaan aikaisemmin suunnitella, kerrosta alempana on sitten kunnon isot vessat mutta ne on tarkoitettu ensisijaisesti yliopiston eikä kirjaston käyttäjille. Itse käytän aina alakerran vessoja, tosin kävin Viikin kirjastossa viimeksi ennen remonttia, joten en tiedä mikä tilanne siellä nyt on. Mutta kioskille kuitenkin löytyi tilaa?
Rakennuksessa toimii/toimi ennen yliopisto, kaupungin kirjasto, ja puolipakollinen lounasravintola, joten kioskin avaaminen siellä ainakin kuulostaa epäilyttävältä julkisen tilan kaupallistamiselta. Ei kuulosta sitä että se tuottaisi mitään lisäarvoa niille joille rakennus on alunperin tarkoitettu, ainoastaan haittaa kun paikalle tulee lisää kävijöitä ja hälyä.
Quote
Tiedote: Tuomio Vantaan kaupungin Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajia vastaan ajamista kanteista
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tänään 2.7.2021 antanut tuomion Vantaan kaupungin Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajia vastaan ajamista kanteista L17/5020619-L17/5020622.
Vantaan kaupunki on voittanut ensisijaisen vaatimuksensa mukaisesti neljä kannetta, joissa se on vaatinut, että neljän Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajat velvoitetaan liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, ettei sillä ole toimivaltaa asettaa kaupungin vaatimaa sakon uhkaa liittymisvelvoitteen tehosteeksi. Vantaan kaupungin ensisijaisen vaatimuksen menestyessä, kaupungin toissijaisesta vaatimuksesta ei ole ollut tarvetta lausua. Lisäksi käräjäoikeus on velvoittanut kunkin kiinteistön omistajat erikseen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla laillisine korkoineen.
Kaupungin vaatimus liittyi Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut kesällä 2015 järjestämiin valtakunnallisiin asuntomessuihin Vantaan Kivistön asuntomessualueella. Vantaan kaupunki oli myynyt vuosina 2013−2014 tältä alueelta kiinteistöjä. Vantaan kaupunki ja kiinteistöjen omistajat olivat allekirjoittamillaan kauppakirjoilla sopineet pientalokiinteistöjen kaupoista. Kauppakirjoissa oli ollut ehto, jonka mukaan ostajat olivat sitoutuneet liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään, mikäli sellainen rakennetaan alueelle. Alueelle oli rakennettu keskitetty jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Putkikeräysjärjestelmä oli otettu käyttöön 12.8.2015. Kaupungin perustama yhtiö Kivistön Putkijäte Oy vastaa keskitetyn jätteiden putkikeräysjärjestelmän toiminnasta.
Neljän kiinteistön omistajat eivät olleet liittyneet keskitettyyn jätteidenkeruujärjestelmään, mikä vuoksi kaupunki oli nostanut näitä kiinteistönomistajia vastaan kanteet, joissa kaupunki vaati ensisijaisesti vastaajia liittymään sakon uhalla keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Toissijaisesti kaupunki vaati kolmen eri kiinteistön omistajan velvoittamista suorittamaan kaupungille sopimussakkona 42.400−50.350 euroa. Yhden kiinteistön osalta ei esitetty toissijaista vaatimusta, koska sopimussakkoa koskevaa ehtoa ei ollut siirretty samalla, kuin nämä kiinteistönomistajat olivat ottaneet putkikeräysjärjestelmää koskevan ehdon vastattavakseen. Kiinteistön omistajat katsoivat ensisijaisesti, että kanne olisi pitänyt jättää tutkimatta prosessinedellytysten puuttumisen vuoksi. Toissijaisesti kiinteistön omistajat olivat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Käräjäoikeus on 13.4.2021 antamallaan päätöksellä hylännyt vastaajien vaatimuksen siitä, että kanne tulisi jättää tutkimatta, koska kanteen nostamisesta ei ole päättänyt kaupungin puhevaltainen toimielin. Muilta osin vastaajien väitteet prosessinedellytysten puuttumisesta on hylätty tänään annetuilla tuomioilla. Asioihin on liittynyt myös muita prosessuaalisia kysymyksiä muun muassa tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä ja kanneajasta. Asiassa on arvioitu myös eurooppaoikeudellista ulottuvuutta.
Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että vastaajien on täytynyt tietää putkikeräysjärjestelmästä ja sen keskeisistä ehdoista ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Vastaajien esittämät pätemättömyysperusteet ja eräät muut väitteet eivät menestyneet. Käräjäoikeus katsoi, että kauppakirjan ehto putkikeräysjärjestelmästä ei ollut eikä se myöskään johtanut kohtuuttomuuteen, minkä vuoksi kiinteistönomistajat olivat syyllistyneet sopimusrikkomukseen.
Asia ratkaistiin kahden tuomarin kokoonpanossa.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
https://oikeus.fi/karajaoikeudet/ita-uudenmaankarajaoikeus/fi/index/Tiedotteet/2021/tiedotetuomiovantaankaupunginkivistonasuntomessualueenkiinteistonomistajiavastaanajamistakanteista.html
https://kivistonputkijate.fi/
https://www.finder.fi/J%C3%A4tehuolto/Kivist%C3%B6n+Putkij%C3%A4te+Oy/Vantaa/yhteystiedot/2849343
Quote
Sami Takala HS
13:18
HELSINGIN Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun jatkoon päässeet ehdotukset ovat tarkentuneet viime kesästä.
Kilpailun toiseen vaiheeseen valikoitui kesäkuussa viidestä ehdotuksesta kaksi työtä: Albero ja Klyyga. Nyt niitä on muokattu kansalaisilta ja tuomaristolta saadun palautteen perusteella.
[...]
SUURIN muutos koskee rakentamisen määrää, kertoo toimitusjohtaja Vesa Olkkola Elielinaukion kehitys -nimisestä yhtiöstä.
Yhtiö vastaa kilpailusta Helsingin kaupungin kanssa.
Tavoitteena on, että aukiolle rakennettaisiin enintään 30 000 neliömetriä, kun aiemmin tavoite oli 40 000 neliötä.
Uudesta rakennuksesta tulee siten hieman pienempi kuin esimerkiksi viereinen Postitalo tai Sokos.
Kerrosten määrää kilpailun järjestäjät eivät ole määritelleet, mutta rakennuskorkeuden ylärajan tulee olla sama kuin Postitalon korkeimmassa osassa eli noin 44 metriä merenpinnasta.
[...]
Molemmissa ehdotuksissa on käytetty rungon rakenteissa puuta, ja niissä on viherkattoja ja kattoterasseja.
[...]
Uudistuneet ehdotukset ovat kaikkien nähtävillä ja kommentoitavina Kerro kantasi -verkkopalvelussa 8. marraskuuta asti.
Tuomaristo julkistaa voittajan joulukuun lopussa, minkä jälkeen kaavoitus käynnistyy. Nyt päivitetyt ehdotukset eivät siis ole lopullisia.
Olkkolan mukaan kaavoituksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Rakentaminen kestää kaksi vuotta.
[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008356938.html
Niinkuin täällä arveltiin: alun pitäen yli-ylimitoitettuja kerrosneliöitä vähennettiin, jotta voitaisiin sanoa että "kansalaispalaute" on otettu huomioon.
Sosialistinen segregaation vastainen asuntopolitiikka pilaa asuinalueen toisensa jälkeen pääkaupunkiseudulla.
Nyt Espoon Westend on paskotaan jollain haisevilla miljonääreillä, prkle.
Quote
Miljardöörin lasten valitukset nurin: miljonäärit saavat rakentaa talonsa Westendiin
Yli kymmenen vuotta jatkunut taistelu arvokkaan tontin rakentamisesta Espoossa on saanut päätöksen, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti hylätä viimeisimmät valituslupahakemukset asiassa.
Arvokkaassa Westendin kaupunginosassa sijaitsevan uimarannan viereen on viimeisimpien suunnitelmien mukaan tulossa leveä viisikerroksinen asuintalo ja sen edustalle pieni kylpylä, sekä kahvila tai ravintola
...
Valituksia tehtaillut yksityishenkilö puolestaan on väittänyt, että tontin rakentaminen käynnistää ranta-alueella huumeiden ja seksin myynnin. ;D
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0da87d04-2b93-4535-8a0a-c373a0cc1057
Espoon Bembölessä alkaa valmistua Vanhan Turuntien tietyöt.
Keskelle tietä tulee semmoinen metrin leveä kivinen koroke, ja kaistat noin silmämääräisesti katsoen tulevat olemaan reilusti kapeammat kuin ennen.
Mikä on tämmöisen liikennesuunnittelun tarkoitus? Haitata autoilua? Turvallisuutta semmoinen keskellä oleva kivikoroke ei ainakaan lisää, ainoa mikä lisääntyy on riski rikkoa vanteensa.
Sama juttu kun on huomannut pysäköintihalleissa vuosien mittaan: Autot levenevät mutta parkkiruudut kapenevat.
Ei järjen hiventä, sanon.
Nyt maisema-arkkitehtiliitto MARK tuntuu irtautuvan todellisuudesta.
"Kenen tila? Kenen maisema? 1.11.2021 klo 18-19.30
Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARKin järjestämä paneelikeskustelu Kenen tila? Kenen maisema? lähestyy (kaupunki)tilaa, paikkaa ja maisemaa monin tavoin sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuotettuina ilmiöinä. Keskustelemme, ketkä tiloja ja maisemia suunnittelevat sekä pohdimme millaista tilaa maisema-arkkitehdin positiosta ja ylipäätään suunnittelijainstituutiosta käsin on mahdollista rakentaa.
Facebook Live: https://fb.me/e/VaHk5yam
m-ark.fi/pikkujoulut-2021"
Mielenkiintoisinta tässä on että puhujia on 3 kpl, joista arvatenkin yksi on keeneri ja jotta stereotypiat nyt eivät ainakaan vähenisi, hän ilmeisesti toimii nyt jonkinlaisena ideologisena mannekiinina tässä hommassa. En tiedä mitä nämä "erilaiset todellisuudet" oikein ovat ja miksi niitä pitäisi edes olla. Kumma kyllä, oikeastaan kaikki muut kansallisuudet ovat täysin fine suomalaisen todellisuuden kanssa paitsi keenerit ja eri etnisyyksiä edustavat islaminuskoiset.
En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. :o
Quote from: Kallan on 30.10.2021, 08:57:32
En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. :o
Niin että taas pitäisi Suomessa suomen kansalaiseksi syntyneen lähteä jonnekin muualle, kun VHM:iä vituttaa? Turha tulla tänne valkoisten maille ulisemaan?
Quote from: no future on 30.10.2021, 13:58:56
Quote from: Kallan on 30.10.2021, 08:57:32
En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. :o
Niin että taas pitäisi Suomessa suomen kansalaiseksi syntyneen lähteä jonnekin muualle, kun VHM:iä vituttaa? Turha tulla tänne valkoisten maille ulisemaan?
Kovasti nämä kyllä Suomessa syntyneet afrot käyttäytyvät kyllä siten että ensisijaisesti ovat mamuja ja ehkä joinakin hetkinä "suomalaisia", kun siitä heille itselleen on hetkellistä hyötyä. :(
asijantuntijuutta 29k€ liikevaihdolla ja -1k€ tuloksella. kymmenkunta vihvas-orientoitunutta asiakasta...
Vihreä siirtymä, sinä maksat.
Quote
Moni asunnonomistaja saa varautua kohta paljon ennakoitua kovempiin kuluihin – yksi riskitekijöistä on kiinteistövero
Omakotitalon omistajaa askarruttaa kiinteistöveron ja kunnallisten maksujen nousu, taloyhtiössä näkyy lämmityksen raju kallistuminen. Kustannusten nousu on yhä vaikeammin ennakoitavissa.
Asumiskustannusten nousu on ollut maltillista ja ennustettavaa viime vuodet. Nyt tilanne on muuttunut.
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että monien asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Tosin kustannusten nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta.
– Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.
X
Miksi kulut harppaavat?
Yksi keskeisimmistä syistä on energian hinnan nousu.
Energian hintaa ovat nostaneet muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen ja sääolot, jotka vaikuttavat vesi- ja tuulivoimalla tuotettuun sähköön. Tämä on tullut yllätyksenä tuoreimmillekin ennusteille.
– Päästöoikeuksien hinta on noussut kesästä noin 20 prosenttia ja vuodessa noin 100 prosenttia. Sähkön hintaan vaikuttavat lisäksi vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, vastaavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.
X
Yksi merkittävä tekijä asumiskustannusten nopeaan nousuun on vuokratontti. Esimerkiksi Helsingissä on uusittu vuosina 2021–2022 noin 750 tonttivuokrasopimusta, vuokra on noussut asteittain 4–5-kertaiseksi.
X
Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Hallituksen esitys kiinteistöveron uudistamiseksi lähtee pian lausuntokierrokselle.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia
X
Missä päin maata sitten asumisen hinta nousee?
Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että hintojen nousu on kovinta pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.
X
https://yle.fi/uutiset/3-12159602 (https://yle.fi/uutiset/3-12159602)
Tampereelta kajahtaa.
Hyönteiset uhkaavat Tampereen ratikan jatkoa / is.fi (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008379681.html)
Quote from: iltasanomat.fi
[...]
Korkein hallinto-oikeus päättänee vielä tämän vuoden puolella, mikä on näiden uhanalaisten hyönteisten merkitys. Näkökulmasta katsoen pahimmassa tai parhaassa tapauksessa Tampereen raitiotien kakkosvaiheen jatko on uhattuna.
KYSE ON TAMPEREEN ympäristösuojeluyhdistyksen valituksesta, joka koskee Hiedanrannan vesistötäyttöä. Ratikan on suunniteltu kulkevan Lielahden kaupunginosaan Näsijärveen rakennettavaa tekosaarta pitkin.
Näsisaareksi kutsuttu pitkulainen saari olisi kooltaan 13 hehtaaria. Myöhemmin saari laajenisi 25 hehtaarin kokoiseksi ja sinne rakennettaisiin koteja 5000 asukkaalle.
[...]
Pirkanmaan ely-keskus toteaa lausunnossaan, että myös Tahmelan lähteikköalue tulee ottaa huomioon pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden vaikutusta tarkastellessa.
ELY-KESKUS KOROSTAA myös, ettei Näsisaaren kaltaisesta louheella tehtävästä rantatäytöstä ole Suomessa aiempia kokemuksia.
[...]
Iltasanomien raflaava otsikko on melkoinen clickbait, mutta suurempi kyse on siitä, mistä aamulehti jälkeenpäin uutisoi. Eli tämänkaltaisesta vesitäytöstä ei ole ennakkotapausta ja kyseessä on vähemmän ehkä hyönteiset kuin yleinen mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Aamulehden uutisessa poliitikot ja kaupungin virkamiehet ovat sitä mieltä, että "Ely on ihan tymä ja meidän asiantuntija on parempia."
Miljoonilla euroilla valmisteltu Näsijärven saaritäyttö koki yllättävän takaiskun: jopa ratikan suunnitelmat vaakalaudalla – "Vastuuntuntoinen viranomainen ei toimi näin / Aamulehti (tilaajille)Quote from: Aamulehti
Yli miljoonan kuution vuori kivilouhetta on jo valmiina Paasikiventien kupeessa tekosaarta varten. Näsisaari on keskeinen osa Tampereen ratikan kakkosvaihetta, ja hankkeen valmisteluun on poltettu miljoonia euroja. Saaritäyttöön päädyttiin Pirkanmaan ely-keskuksen esityksestä, mutta nyt se vaatii lisäselvityksiä. Apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) mukaan ely-keskus muutti mieltään kesken prosessin ja hyppäsi valittajan kelkkaan. Elyn mukaan sen kanta on koko ajan ollut sama.
[...]
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) tänä syksynä antamassaan uudessa lausunnossa ely-keskus katsoo, että järvenpohjan kantavuudesta ja rakentamisen vaikutuksista pohjaveteen tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Näin siitä huolimatta, että alun perin suunniteltua rantatäyttöä selvästi kalliimpaan saaritäyttöön päädyttiin nimenomaan ely-keskuksen esityksestä.
[...]
[Kokoomuksen apulaispormestari Aleksi] Jäntti toteaa, että ely-keskus toimii lausuntoja antaessaan asiantuntijastatuksella, mikä tarkoittaa, että sen lausunnolla on erityinen painoarvo.
"Koska KHO:n päätös on lopullinen eikä siitä voi enää valittaa, elyn menettely vaarantaa vakavasti Tampereen kaupungin oikeusturvan."
Jäntti huomauttaa, että jos elyn esittämät näkemykset olisivat totta, sen olisi virkavastuullisena toimijana pitänyt valittaa vesiluvasta jo hallinto-oikeuteen.
"Näin ei käynyt, vaan ely on katsonut tehdyt selvitykset riittäviksi aina KHO:n käsittelyyn saakka. Elyllä on ollut useita kertoja prosessin aikana mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin, mutta se ei ole näin tehnyt."
Jäntin mielestä kaupungin, tai kenen tahansa muun, pitäisi voida luottaa viranomaistoiminnan ennakoitavuuteen ja johdonmukaisuuteen. "Nyt näin ei ole. Vastuuntuntoinen viranomainen ei toimi näin."
[...]
Suunnitelmien tekoon ja hankkeen valmisteluun on Jäntin arvion mukaan poltettu miljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Yli miljoonan kuution vuori kivilouhetta on jo valmiina Paasikiventien tuntumassa tekosaarta varten.
Miten ratikan kakkosvaiheen käy, jos KHO hyväksyy valituksen eikä lupaa saaritäyttöön saada?
"Se ei teknisesti estä ratikan rakentamista. Toinen asia on, onko siinä tapauksessa kiireellisempää jatkaa ratikkaa etelään Härmälän ja Pirkkalan suuntaan, jossa bussien välityskyky on jo nyt liian heikko ruuhka-aikoihin."
[...]
Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Mari Rajala vastasi Jäntin kritiikkiin sähköpostitse.
Rajala korostaa, että elyn lausunnossa ei ole otettu kantaa luvan myöntämiseen ja päätös kuuluu tässä vaiheessa KHO:lle.
"Ely-keskuksen kanta on ollut koko ajan sama eikä se ole muuttunut. Ely-keskus tuo prosessin aikana muun muassa lausunnoissa ilmi niitä tekijöitä, joilla voi olla merkitystä mahdollisten epävarmuuksien punninnassa."
Eli ollaan poltettu miljoonia rahaa uuden, lopulta 25 ha tekosaaren rakentamiseen, josta ajatellaan tehtävän vieläpä autoton asuinalue, jossa pysäköinti tapahtuu saaren ulkopuolella. Saarta varten on kerätty hirmuinen kivikasa Hiedanrantaan odottamaan täyttöä, jota ei olla vielä vahvistettu. Lisäksi Tampereen ratikan koko Lielahden linjaus on suunniteltu ilmeisesti "kaikki munat samassa korissa" -tyylisesti kyseisen, ilmeisesti liian vähille YVA-arvioille jääneen tekosaaren varaan. Raitiotie kulkee myös siten, ettei sillä pääse Lentävänniemen isoon kauppakeskittymään laisinkaan, vaan se kiertää kyseisen alueen itäpuolelta hiedanrantaa viistoten.
Jos katsoo Tampereen karttaa satelliittikuvista, on perin kummallista, ettei noille taloille mukamas löydy mitään muuta paikkaa kuin ajaa Näsijärveen erillistä saarta kuin käärmettä pyssyyn. Koko saari todennäköisesti olisi muutenkin pitkään puhtaasti vain keskellä järveä pilkoittava kivikasa, koska asuntojen perusteita tuskin pystytään välittömästi rakentamaan ihan loogisesti ajatellun painumisen vuoksi, kuinka kauan tämä kestää – ei tietoa.
On perin kummallista, että koko raitiotie Lielahden suuntaan on päätetty suunnitella tekosaaren varaan, jonka lopullisesta hyväksynnästä ei ole ollut mitään varmuutta. Tällaisissa ympäristöä paljon muokkaavissa hankkeissa kun on melkeinpä sääntö kuin poikkeus se, että ilmenee myöhemmässä vaiheessa jotain uusia tietoja, jotka joko viivästyttävät tai puhtaasti voivat jopa estää hankkeen toteutumisen. Hanke kuulostaa pitkälti jonkin yksittäisen virkamiehen tai poliitikon omalta megahankkeelta, jonka tarkoitus lie saada vain nimi kirjaan, että on tällainen höyrypäinen hanke toteutettu. Kysymys herää, että mitähän muuta tähänkin jääräpäiseen hankkeeseen palaneilla miljoonilla ja mahdollisesti vielä palavilla miljoonilla olisi voinut tehdä – kivikasakin kun pitää sitten siirtää jonnekin muualle, tosin luultavasti sen saa myytyä.
Itsessään raideliikenne kapealle kannakselle sijoittuneelle Tampereelle on hyödyksi ihan kapasiteettinsä vuoksi sekä siksi, että matka-ajat ja sumput ovat todellinen ongelma, jos kaikki liikkuvat moottoriajoneuvoin tuon kaistaleen läpi. Kuitenkin Tampereella maan junaliikenteen yhtenä solmukohtana voisi hyvin ajatella enemmänkin olemassa olevan rataverkoston laajentamista ja panostamisen lähijunaliikenteeseen siellä, missä on jo valmiiksi rataa (Helsingin, Jyväskylän, Porin, Parkanon rataosuuksien kapasiteetin nostaminen kaupungin sisällä ja levikkeiden rakentaminen relevantteihin paikkoihin).
Yksi kummallisuus raitiotiesuunnitelmissa (liitteenä) on se, että nyt on puhuttu raitiotien jatkamisesta aina Ylöjärvelle asti. Suunnitelmassa ei olla lainkaan huomioitu sitä, että jo nyt Ylöjärvelle menee ratayhteys ja todennäköisesti levikkeen tai aseman rakentaminen Ylöjärvelle tulisi huomattavasti halvemmaksi, kapasiteetiltaan mahdollisesti suuremmaksi ja jopa nopeammaksi yhteydeksi Tampereen keskustaan kuin raitiotien väsääminen jälkeen päin Lielahdesta aina tuonne asti, lisäksi tätä voisi hyödyntää myös rakentamalla Lielahden ostoskeskusten viereen levike tai -asema. Nykyisen suunnitelman mukaan tuo ratikkalinjaus vieläpä menee melkeinpä tuon kyseisen Parkanon radan vieressä.
E: korjasin tautologian pois ja pari typoa.
^Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi että meneekö tuo ratikka rantatien yli vai ali. Eli tehdäänkö siihen johonkin kohtaan alitus vai vedetäänkö raiteet kylmästi tien läpi ja liikennevalot ennen vaitinaron risteystä. Jos tehdään valot niin varmasti ollaan taas sumpputilanteessa.
Quote from: Fiftari on 04.11.2021, 11:49:54
^Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi että meneekö tuo ratikka rantatien yli vai ali. Eli tehdäänkö siihen johonkin kohtaan alitus vai vedetäänkö raiteet kylmästi tien läpi ja liikennevalot ennen vaitinaron risteystä. Jos tehdään valot niin varmasti ollaan taas sumpputilanteessa.
Aamulehden mukaan (https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007325824.html) näyttäisi, että ratikka ylittää Paasikiventien "alikulkusiltana". Paasikiventien ylitse se kuitenkin menee ja itse ratikka tuolla kulkee Rantatien ja Paasikiventien välissä.
Pääkirjoitus: Helsingin ja Uudenmaan pitää herätä valvomaan omaa etuaan
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4369529
"Vuonna 2021 valtionosuusjärjestelmässä oli 28 nettomaksajakuntaa. Näistä kuusitoista oli Uudeltamaalta. Helsingiltä siirtyi muualle Suomeen 378 miljoonaa euroa, Espoolta 172 miljoonaa euroa ja Vantaalta 36,5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Turku maksoi kaksi miljoonaa euroa yhteiseen pottiin ja Tampere oli nettosaaja. Savolaisen kysymys, "miten tämä voi olla näin, kun samalla esimerkiksi Espoo joutuu ottamaan velkaa, on täysin perusteltu."
Pk-seudun kunnat ottaa velkaa että tampereelle saadaan joku v*tun raitiovaunu jolla ne ei tee mitään ja rakennetaan vielä jotain tekosaaria.
Kontulassa Saton uudessa tai kokonaan rempatussa kohteessa 34 neliön yksiön saa vuokrattua 859 eurolla kuussa. Monikulttuurisuus on selvästikin tehnyt Kontulassa arvoalueen.
:) Facebookissa tuli mainos vastaan.
Quote from: l'uomo normale on 17.11.2021, 12:41:11
Kontulassa Saton uudessa tai kokonaan rempatussa kohteessa 34 neliön yksiön saa vuokrattua 859 eurolla kuussa. Monikulttuurisuus on selvästikin tehnyt Kontulassa arvoalueen.
:) Facebookissa tuli mainos vastaan.
Satolla nyt on kalliit vuokrat ja porukka muuttanut niistä pois kun nostivat/nostavat vuokria koko ajan.Itse juuri kattelin ettei tonne kannata muuttaa kun vastaan tulee koko ajan jotain nistejä tai diilereitä sen lisäksi että esim ostarilla on aina jonkinlaista hässäkkää,aina näkyy olevan maija siinä nykyään ja jos ei ole niin sellainen on jossain lähellä.Samoin jos tulet metrolla niin et välttämättä kuule itis-mellunmäki matkan aikana suomea ollenkaan.:)
Quote from: Melbac on 17.11.2021, 06:11:04
Pääkirjoitus: Helsingin ja Uudenmaan pitää herätä valvomaan omaa etuaan
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4369529
"Vuonna 2021 valtionosuusjärjestelmässä oli 28 nettomaksajakuntaa. Näistä kuusitoista oli Uudeltamaalta. Helsingiltä siirtyi muualle Suomeen 378 miljoonaa euroa, Espoolta 172 miljoonaa euroa ja Vantaalta 36,5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Turku maksoi kaksi miljoonaa euroa yhteiseen pottiin ja Tampere oli nettosaaja. Savolaisen kysymys, "miten tämä voi olla näin, kun samalla esimerkiksi Espoo joutuu ottamaan velkaa, on täysin perusteltu."
Pk-seudun kunnat ottaa velkaa että tampereelle saadaan joku v*tun raitiovaunu jolla ne ei tee mitään ja rakennetaan vielä jotain tekosaaria.
Jos kritisoi järjestelmää niin kannattaisi edes tietää millainen järjestelmä on. Valtionosuusjärjestelmässä ei ole yhtään nettomaksajakuntaa. Jokainen kunta saa täysimääräisesti sille tilitetyt verotulot jotka sille kuuluu ja jokainen kunta saa jopa valtionosuutta, myös Helsinki. Yksikään kunta ei maksa latin latia ylimääräistä yhtään minnekään "yhteiseen pottiin". Se yhteinen potti rahoitetaan valtion verotuksella joka on siis edelleen täysin tasapuolinen niin kaikille kunnille kuin yksittäiselle ihmisillekin asuu nämä missä kunnassa tahansa. Tästä valtion verotuksella kerätystä potista maksetaan kaikki yhteinen tässä maassa. Lopulta myös kuntien valtionosuudet ja jokainen kunta on tässä saamapuolella. Jopa Helsinki saa valtionosuutta, ei siis maksa sitä muille. Valtionosuusjärjestelmässä on kuitenkin tasausjärjestelmä jolla pyritään siihen että jokainen kunta tässä maassa kykenee tuottamaan peruspalvelut asukkailleen riippumatta miten paljon saa itse kerättyä kuntaveroa. Eli joillekin kunnille maksetaan enemmän kuin toisille.
Tuosta voi katsoa jokaisen kunnaan velkataakan, verotulot ja valtionosuuden per nuppi
Quote
Kasvoiko velkataakka, miten kävi veroeurojen? Katso tästä, kuinka kotikuntasi porskutti
https://yle.fi/uutiset/3-10061698
Nopeasti katsottuna Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku saa kaikki aikalailla samaa suuruusluokkaa olevan tulon kun lasketaan yhteen verotulot ja valtionosuus. Tampere ja Turku on muuten myös velkaantuneempia kuin Helsinki jos tuota haluaa jonain mittarina pitää.
Jos systeemiä haluaa kritisoida niin kertoo että mistä otetaan pois? Mikä kunta ja kuinka paljon jotta Helsingille voidaan maksaa lisää valtionosuutta kuten tässä halutaan. Valtionosuus ei ole mitään muuta kuin iso tissi. Kaikki kunnat on sillä tissillä, kukaan ei ole maksumies. Eli jos Helsinki haluaa lisää tissiä niin se on sitten joltain muulta pois. Huomautan että jos koko valtionosuusjärjestelmä poistetaan kokonaan niin Helsinkikin menettää siis tuon 344 euroa / asukas valtion tissistä.
https://valtioneuvosto.fi/-/10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-
Tässä jutussa on taulukko josta näkee mitkä kunnat maksavat ja mitkä saavat valtionosuuksien tasausjärjestelmässä. Taulukosta käy ilmi Helsingin olevan suurin maksaja. Maksajia ei ylipäätään ole paljoa: valtaosa kunnista on saamapuolella. Helsingin ja Uudenmaan täytyy todellakin ruveta valvomaan etujaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2aa3a088-6cb9-4312-8b32-11dfc9285cd0
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 17:20:32
Tässä jutussa on taulukko josta näkee mitkä kunnat maksavat ja mitkä saavat valtionosuuksien tasausjärjestelmässä. Taulukosta käy ilmi Helsingin olevan suurin maksaja. Maksajia ei ylipäätään ole paljoa: valtaosa kunnista on saamapuolella. Helsingin ja Uudenmaan täytyy todellakin ruveta valvomaan etujaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2aa3a088-6cb9-4312-8b32-11dfc9285cd0
Tosin Helsingissä tuloutetaan monien muualla Suomessa toimivien yksityisten ja julkisomisteisten yhtiöiden tulot, koska pääkonttorit ovat siellä. Samoin Helsinki vetelee suurimman osan valtionhallinnon palkoista yms. verovaroista tulevat verot, koska ministeriöt, Eduskunta ja valtionlaitosten pääkonttorit on kasattu sinne.
Osa Helsingin "tulosta" ei oikeasti ole Helsingin tuloa. Siksi tasausjärjestelmä on luotu.
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 17:20:32
Tässä jutussa on taulukko josta näkee mitkä kunnat maksavat ja mitkä saavat valtionosuuksien tasausjärjestelmässä. Taulukosta käy ilmi Helsingin olevan suurin maksaja. Maksajia ei ylipäätään ole paljoa: valtaosa kunnista on saamapuolella. Helsingin ja Uudenmaan täytyy todellakin ruveta valvomaan etujaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2aa3a088-6cb9-4312-8b32-11dfc9285cd0
Koko juttu on paskaa otsikosta alkaen. Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä. Jos nyt edes ymmärrettäisiin tuo ensin.
Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu siihen että Suomen jokaisessa kunnassa on peruspalvelut. Eli jos haluaa tuota muuttaa niin pitää kysyä että onko Helsingin asukkailla huonommat peruspalvelut kuin jonkun muun kunnan asukkaalla? Jos näin ei ole niin Helsingin ei pidäkään saada yhtään enempää kuin tuo toinen kunta. Eli kyse on pelkästään peruspalveluiden suhteesta.
Jos ongelma on se että jossain Sevettijärvellä on liian hyvät peruspalvelut niin silloin koko valtionosuutta pitää laskea samassa suhteessa kaikilta. Tällöinkin Helsinki saisi vain entistä vähemmän valtionosuutta jos Helsingissä on paremmat peruspalvelut kuin Sevettijärvellä.
Jos taas ongelma on se että Sevettijärvä ei haluta tukea ollenkaan johon tuo alkuperäisen jutun ajatus (lissää rahhoo stadiin) johtaa niin sekään ei ole valtionosuusjärjestelmän vika. Kyse on ihan eri luokan poliittisesta päätöksestä silloin.
Quote from: P on 17.11.2021, 17:27:10
Tosin Helsingissä tuloutetaan monien muualla Suomessa toimivien yksityisten ja julkisomisteisten yhtiöiden tulot, koska pääkonttorit ovat siellä.
"Tuloutetaan Helsingissä"? Mitähän tuokin on tarkoittavinaan.
Yhtiövero maksetaan valtiolle, ja siitä jaetaan kunnille siinä suhteessa, kuin yhtiöllä on henkilöstöä eri kunnissa. Ei se pääkonttorin sijaintikunta siinä mitään erikoisetua saa. Samalla tavalla osuutensa työntekijöiden mukaan kuin yhtiön muutkin sijaintikunnat.
Quote from: jka on 17.11.2021, 17:31:17
Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä.
Sitten varmaan keskustalaiset ja muut syrjäseutujen etujen ajajat suostuvat valtionosuuksien tasausjärjestelmän poistoon. Sitä odotellessa.
Onhan se nyt aivan päivänselvä asia että mikä tahansa pääkaupunki hyötyy pääkaupunkistatuksestaan monin eri tavoin.
Hyötyköön, mutta aivan turha louskuttaa että pääkaupungista siirretään rahhoo muualle Suomeen, kun siellä muualla Suomessa se raha on kuitenkin tehty. Se on tehty esimerkiksi kätilöimällä ja peruskouluttamalla ne työntekijät, jotka siirtyvät työelämään pk-seudulle.
Minä asun Helsingissä ja teen paljon rahhoo. Sitä joutaakin siirtyä muualle, täällä sitä ei osata käyttää. Aikanaan minäkin pystyn lähtemään täältä pois, ja toivottavasti kotipitäjässä on silloin vielä valot päällä.
Quote from: Sivulause on 17.11.2021, 19:40:57
Minä asun Helsingissä ja teen paljon rahhoo. Sitä joutaakin siirtyä muualle, täällä sitä ei osata käyttää.
Helsingin menestyksestä päätellen rahaa osataan käyttää Helsingissä paremmin kuin kuihtuvissa kepulaispitäjissä. Jälkimmäiset ovat usein melkoisia kriisikuntia taloudeltaan.
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 19:08:21
Quote from: jka on 17.11.2021, 17:31:17
Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä.
Sitten varmaan keskustalaiset ja muut syrjäseutujen etujen ajajat suostuvat valtionosuuksien tasausjärjestelmän poistoon. Sitä odotellessa.
Helsinkiläisenä ärsyttänyt toi että joka pikkukuntaan on pitänyt rakentaa hulpea kunnantalo/uimahalli/kirjasto yms ja samalla pistetty kunnan rahat haisemaan oikein kunnolla että lainaa on ihan v*tusti yms ja samaan aikaan täällä rapistuu kaikki kouluista lähtien kun ei ole rahaa korjata niitä yms.Tuolla käy noissa joku alle 10 henkilöä päivässä(jos sitäkään) jos sitäkään kun täällä puhutaan 100-1000 henkilöstä päivässä.
Quote from: Sivulause on 17.11.2021, 19:40:57
Onhan se nyt aivan päivänselvä asia että mikä tahansa pääkaupunki hyötyy pääkaupunkistatuksestaan monin eri tavoin.
Hyötyköön, mutta aivan turha louskuttaa että pääkaupungista siirretään rahhoo muualle Suomeen, kun siellä muualla Suomessa se raha on kuitenkin tehty. Se on tehty esimerkiksi kätilöimällä ja peruskouluttamalla ne työntekijät, jotka siirtyvät työelämään pk-seudulle.
Minä asun Helsingissä ja teen paljon rahhoo. Sitä joutaakin siirtyä muualle, täällä sitä ei osata käyttää. Aikanaan minäkin pystyn lähtemään täältä pois, ja toivottavasti kotipitäjässä on silloin vielä valot päällä.
Landet tulee tänne vaikka me ei niitä täällä tarvittaisiin koska omaa porukkaa ihan omasta takaa tarpeeksi.Muualta maasta tänne tulevat on lähinnä rasite kunnan taloudelle.Toi haatainen juttu kertoo hyvin millaista "suoraselkäistä" porukkaa sieltä maakunnista tänne tulee eli eivät osaa hoitaa hommiansta ja kun joku kusee niin ekana aletaan etsiä että ketä muuta kuin itseään voisi asiasta syyttää.Haatainen on jostain pohjois-savosta ja Timo Nevaranta jostain kymeenlaksosta?.Tohon vielä lisäksi noiden turvapaikkabisnes jonka takia täällä helsingissä on hitosti noita "pakolaisia" jotka tulleet tänne maakunnista sen jälkeen kun valtio lopetti niistä maksamisen.
Quote from: jka on 17.11.2021, 17:31:17
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 17:20:32
Tässä jutussa on taulukko josta näkee mitkä kunnat maksavat ja mitkä saavat valtionosuuksien tasausjärjestelmässä. Taulukosta käy ilmi Helsingin olevan suurin maksaja. Maksajia ei ylipäätään ole paljoa: valtaosa kunnista on saamapuolella. Helsingin ja Uudenmaan täytyy todellakin ruveta valvomaan etujaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2aa3a088-6cb9-4312-8b32-11dfc9285cd0
Koko juttu on paskaa otsikosta alkaen. Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä. Jos nyt edes ymmärrettäisiin tuo ensin.
Niin,kaikki kunnat paitsi pk-seudun kunnat elävät valtion rahoilla?.:)
Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus
https://yle.fi/uutiset/3-11143169
"Kuntalaisilta perittävä kuntavero muodostaa vain osan kuntien tuloista. Lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia peruspalvelujensa rahoitukseen. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin viidenneksen kuntien tuloista. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa."
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 19:08:21
Quote from: jka on 17.11.2021, 17:31:17
Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä.
Sitten varmaan keskustalaiset ja muut syrjäseutujen etujen ajajat suostuvat valtionosuuksien tasausjärjestelmän poistoon. Sitä odotellessa.
Täh? Ei tietenkän suostu. Ymmärrätkö että pikkukunnat luonnollisesti menettää vielä enemmän. Pikkukunnat on täysin riippuvaisia tuosta kun verotulot on oikeasti käytännössä nolla. Mutta Helsinki ei edelleenkään maksa latiakaan tasausjärjestelmään. Vaikka Helsinki poistettaisiin kokonaan Suomesta niin pikkukunnat saisi edelleen tasan saman rahan tasausjärjestelmästä.
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 01:12:22
Quote from: Hae-won on 17.11.2021, 19:08:21
Quote from: jka on 17.11.2021, 17:31:17
Yksikään kunta ei maksa yhtään mitään tasausjärjestelmässä. Minkäänlaista tulonsiirtoa ei tapahdu kuntien välillä.
Sitten varmaan keskustalaiset ja muut syrjäseutujen etujen ajajat suostuvat valtionosuuksien tasausjärjestelmän poistoon. Sitä odotellessa.
Helsinkiläisenä ärsyttänyt toi että joka pikkukuntaan on pitänyt rakentaa hulpea kunnantalo/uimahalli/kirjasto yms ja samalla pistetty kunnan rahat haisemaan oikein kunnolla että lainaa on ihan v*tusti yms ja samaan aikaan täällä rapistuu kaikki kouluista lähtien kun ei ole rahaa korjata niitä yms.Tuolla käy noissa joku alle 10 henkilöä päivässä(jos sitäkään) jos sitäkään kun täällä puhutaan 100-1000 henkilöstä päivässä.
Mittakaavat täysin hukassa.
Mutta kuten jo tuossa ylempänä sanoin jos noin oikeasti olisikin niin silloin koko valtionosuusjärjestelmää pitää skaalata kokonaisuudessaan alaspäin jos sillä rakennetaan turhakkeita eikä luoda peruspalveluita. Tässäkin skenaariossa mös Helsinki olisi vain häviäjä. Helsinki saisi entistä vähemmän valtionosuutta itsekin.
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 01:33:25
Niin,kaikki kunnat paitsi pk-seudun kunnat elävät valtion rahoilla?.:)
No tämä sentään on vähän järkevämmin sanottu. Tulonsiirtoa ei siis todellakaan tapahdu pk-seudulta yhtään minnekään. Aika säälittävää että pk-seudun kunnat lähtee tälle linjalle agitoidessaan lisää rahaa itselleen. Käytännössä tilanne on täysin sama kuin jos Ilkka Paanaselle maksettaisiin asumistukea ja kaveri vaatisi vielä lisää asumistukea niin että se lisäys vähennettäisiin kaikilta muilta. Valtionosuudet pitäisi päinvastoin poistaa kokonaan pk-seudun kunnilta. Tällöin lähtisi siis yli 400 miljoonaa pois tukea sensijaan että sitä pitäsi jollain tavalla lisätä kuten tuossa alkuperäisessä jutussa pk-seudun kunnat vollottaa. Jos edes siis pk-seudun kunnat ei kykene elämään ilman valtion tissiä niin mikä sitten tässä maassa?
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 01:33:25
Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus
https://yle.fi/uutiset/3-11143169
"Kuntalaisilta perittävä kuntavero muodostaa vain osan kuntien tuloista. Lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia peruspalvelujensa rahoitukseen. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin viidenneksen kuntien tuloista. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa."
Katso mielummin sitä minun antamaa linkkiä ja laske kunnan verotulot ja saatu valtionosuus
yhteen. Tuo on se rahamäärä mikä jokaisella kunnalla on käytettävissä.
Ei kuntien pidäkään olla samalla viivalla tulojen suhteen. Ei ne voi koskaan edes olla. Ei tuo ole tasausjärjestelmän idea. Tasausjärjestelmän idea on että
asukkaiden peruspalvelut on samalla viivalla.
Tossa lasketaan yhteen kaikkien kuntien verotulot ja jaetaan ne laskennallisesti eri kunnille ja pk-seudun kunnat joutuu luovuttamaan osan verotuloistaan muille kunnille.Suurin osa kunnista on saamapuolella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionosuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.
Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet voimalaitosten kiinteistöverosta. Vuoteen 2011 saakka kiinteistöverotuotot olivat kokonaisuudessaan mukana verotulojen tasauksessa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään.
Omasta mielestä joku pikkukunta ei esim tarvitse sitä uimahallia jos kävijöitä ei ole tarpeeksi ja samaan aikaan jossain pk-seudulla kaikki paikat on ihan täynnä eikä ole varaa rakentaa uusia uimahalleja/korjata vanhoja koska rahat ei riitä.Sama juttu kirjastojen/terveyskeskusten yms kanssa.
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:40:36
Tossa lasketaan yhteen kaikkien kuntien verotulot ja jaetaan ne laskennallisesti eri kunnille ja pk-seudun kunnat joutuu luovuttamaan osan verotuloistaan muille kunnille.Suurin osa kunnista on saamapuolella.
No ei todellakaan joudu pk-seudun kunnat luovuttamaan osaa verotuloistaan muille kunnille. Ei jodu luovuttamaan latin latia. Päinvastoin pk-seudunkin kunnat saa yli 400 miljoonaa tukea itsekin. Usko jo ja perehdy aiheeseen paremmin.
Kunnat ei ole verovelvollisia valtiolle. Kunnat ei ole verovelvollisia yhtään kenellekään. Mitään sellaista momenttia ei ole valtion budjetissa jossa kunnat maksaa "yhteiseen kassaan" valtion osuutta joka sitten jaetaan tästä yhteisestä kassasta. Asia on hyvin yksinkertainen mutta pk-seudun kuntien kusetus on näköjään mennyt läpi kuin häkä. Lähinnä siis pk-seudun asukkaille. Ihme vollotusta koko porukalla. (Ja muuten itsekin asun pk-seudulla)
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:40:36
Omasta mielestä joku pikkukunta ei esim tarvitse sitä uimahallia jos kävijöitä ei ole tarpeeksi ja samaan aikaan jossain pk-seudulla kaikki paikat on ihan täynnä eikä ole varaa rakentaa uusia uimahalleja/korjata vanhoja koska rahat ei riitä.Sama juttu kirjastojen/terveyskeskusten yms kanssa.
Öööh, "paikat on ihan täynnä eikä ole varaa". Ymmärrätkö että tuossa on paha ristiriita. Jos paikat on täynnä niin silloin kunnassa pitäsi olla myös asukkaita jotka maksaa verotuloja joilla kaikki kustannetaan.
Oikeasti pk-seudun ongelma on että kaikki uudet asukkaat elää itsekin valtion tissillä, eikä maksa verotuloja. Tähän ei todellakaan lisää valtion tissiä ole mikään ratkaisu vaan se vain pahentaa tilannetta entisestään.
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 01:12:22
Helsinkiläisenä ärsyttänyt toi että joka pikkukuntaan on pitänyt rakentaa hulpea kunnantalo/uimahalli/kirjasto yms ja samalla pistetty kunnan rahat haisemaan oikein kunnolla että lainaa on ihan v*tusti yms ja samaan aikaan täällä rapistuu kaikki kouluista lähtien kun ei ole rahaa korjata niitä yms.
Pikkukuntalaisena muumittaa aivan kybällä juuri tämä sama asia. Aivan hoovetisti löytyy rahaa erilaisiin vajaalla käytöllä oleviin mausoleumeihin sekä pönöttämisiin ja samaan aikaan annetaan kyläkoulujen ja isompienkin koulujen rännien tippua ja pusikoiden rehottaa seinustoilla. Sitten kun ensimmäiset sisäilmaoireilevat ilmoittautuvat voidaankin opinahjo pistää kiinni koska ei rahaa. Ja sillä välin onkin uusi salassa leivotun suurkouluhankkeen taikinat jo saatu nousemaan. Siinä vaiheessa kun sopparit allekirjoitettu on julkistamisen aika. On ihan yleisessä tiedossa että oman kunnan entisillä ja nykyisillä nimimiehillä ihan suoria kytköksiä suuriin rakennusliikkeisiin ja infrafirmoihin + liikennöitsijöihin jotka sitten käytännössä kaikki rakennus- ja kunnossapitourakat + koulukyydit sopivilla kilpailutuksilla keräilevät suuriin haaveihinsa.
Suomessa ei ole korruptiota.
The puolue pitää absoluuttista valtaa tällä kylällä, tosin persut lisäsivät paikkojaan vaaleissa tuntuvasti. Kiinteistöveroa suunnittelevat nyt nostavansa, tosin kiikun kaakun alkaa olla monen jututtamani pk-yrittäjän pysyminen tällä kylällä, keskeiseen maakuntakaupunkiin ei ole pitkä matka.
Quote from: jka on 18.11.2021, 08:49:43
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:40:36
Tossa lasketaan yhteen kaikkien kuntien verotulot ja jaetaan ne laskennallisesti eri kunnille ja pk-seudun kunnat joutuu luovuttamaan osan verotuloistaan muille kunnille.Suurin osa kunnista on saamapuolella.
No ei todellakaan joudu pk-seudun kunnat luovuttamaan osaa verotuloistaan muille kunnille. Ei jodu luovuttamaan latin latia. Päinvastoin pk-seudunkin kunnat saa yli 400 miljoonaa tukea itsekin. Usko jo ja perehdy aiheeseen paremmin.
Kunnat ei ole verovelvollisia valtiolle. Kunnat ei ole verovelvollisia yhtään kenellekään. Mitään sellaista momenttia ei ole valtion budjetissa jossa kunnat maksaa "yhteiseen kassaan" valtion osuutta joka sitten jaetaan tästä yhteisestä kassasta. Asia on hyvin yksinkertainen mutta pk-seudun kuntien kusetus on näköjään mennyt läpi kuin häkä. Lähinnä siis pk-seudun asukkaille. Ihme vollotusta koko porukalla. (Ja muuten itsekin asun pk-seudulla)
Taidat olla demari kun väität väittämistään ettei pk-seutun rahoista mene osa muille kunnille?.Mistä sä ton 400m helsingille revit?.Ne on eri rahoja jos valtio osallistuu esim metron rakentamisen kustannuksiin.
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:58:20
Quote from: jka on 18.11.2021, 08:49:43
No ei todellakaan joudu pk-seudun kunnat luovuttamaan osaa verotuloistaan muille kunnille. Ei jodu luovuttamaan latin latia. Päinvastoin pk-seudunkin kunnat saa yli 400 miljoonaa tukea itsekin. Usko jo ja perehdy aiheeseen paremmin.
Kunnat ei ole verovelvollisia valtiolle. Kunnat ei ole verovelvollisia yhtään kenellekään. Mitään sellaista momenttia ei ole valtion budjetissa jossa kunnat maksaa "yhteiseen kassaan" valtion osuutta joka sitten jaetaan tästä yhteisestä kassasta. Asia on hyvin yksinkertainen mutta pk-seudun kuntien kusetus on näköjään mennyt läpi kuin häkä. Lähinnä siis pk-seudun asukkaille. Ihme vollotusta koko porukalla. (Ja muuten itsekin asun pk-seudulla)
Taidat olla demari kun väität väittämistään ettei pk-seutun rahoista mene osa muille kunnille?.Mistä sä ton 400m helsingille revit?.Ne on eri rahoja jos valtio osallistuu esim metron rakentamisen kustannuksiin.
Aloita perusteet vaikka tästä jonka jo laitoin edellä.
Quote
Kuntien tulopohjan eroja tasataan siis valtionosuusjärjestelmään sisältyvällä verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Nimensä mukaisesti tulopohjan tasaus tasaa kunnan valtionosuuden määrää sen perusteella, miten kunnan laskennallisten verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta. Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019.
https://valtioneuvosto.fi/-/10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-
Sitten voit kaivaa seuravaksi suoraan valtion budjetista sen momentin jossa kunnat maksaa yhtään mitään "yhteiseen kassaan". Vinkkinä voin sanoa että sellaista ei löydy. Sensijaan löytyy Valtiovarainministerön hallinnoima meno "Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen", joka siis maksetaan niillä verotuloilla joita valtio kerää kaikilta tasapuolisesti. Ei latin latia nimenomaan pk-seudun kunnilta.
https://budjetti.vm.fi/indox/tae/frame_year.jsp?year=2021&lang=fi
Quote from: Melbac on 17.11.2021, 06:11:04
Pk-seudun kunnat ottaa velkaa että tampereelle saadaan joku v*tun raitiovaunu jolla ne ei tee mitään
Tamperelaisena samaa mieltä ratikasta. Oltaisiin pärjätty hyvin ilmankin ja ilman olisimme jääneetkin, jollei muu Suomi olisi "halunnut" maksaa siitä osaa, mutta...
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:58:20
Ne on eri rahoja jos valtio osallistuu esim metron rakentamisen kustannuksiin.
Miten niin "eri rahoja"? Tekeekö se Valtion tissistä jotenkin oikeamman, kun se syöttää PK-seudun hankkeita?
Pienten pitäjien infrahankkeissa on monenlaista ongelmaa, komukoiden kytkyjen ansiosta jokaisessa niemessä ja notkossa sojottaa ABC-kyltti sellaisissa liittymissä mistä et voi ajaa ohi.
Toinen luku on EU-rahoitetut hankkeet, se on ihan oma korruptioteollisuuden haaransa. Kuntien virkakyöstit pyörittänevät kymmeniä ellei satoja projekteja joiden pääasiallinen tehtävä on saada tekijöidensä aika kulumaan.
Ei maakunnissa asiat mallillaan ole. Sen kuitenkin totean, että mikäli me junantuomat paskanpotkijat poistuttaisiin pk-seudulla sijaitsevalta toimistolta niin eipä sinne juuri ketään jäisi. No, vietiinpä työpaikat, kun naisia ei saatu.
Menee pois aiheesta, tämä yhteiskunnan rahankäyttö/rahanjako ei ole stadi vs. muu Suomi-juttu vaan kyyniset törsääjät vs. hyväuskoiset kerryttäjät-tyyppinen asetelma.
Stadissa vituttaa tuo arjen hankaloittaminen autoilun osalta. Kruunusillatkin saa maksaa mitä tahansa että muutama hamppumyssy pääsee sotkemaan fillarilla luomukauppaan, mutta näiden avattujen autoiltavien katujen valmiiksi tekemisissä ei tunnu kiire painavan.
Sitä mukaa kun tänne lappaa enemmän jengiä niin sitä surkeammaksi täällä tehdään oltavat työnteolle, tai työntekijän elämälle, ei lupaa hyvää.
Quote from: JoKaGO on 18.11.2021, 10:25:27
Quote from: Melbac on 17.11.2021, 06:11:04
Pk-seudun kunnat ottaa velkaa että tampereelle saadaan joku v*tun raitiovaunu jolla ne ei tee mitään
Tamperelaisena samaa mieltä ratikasta. Oltaisiin pärjätty hyvin ilmankin ja ilman olisimme jääneetkin, jollei muu Suomi olisi "halunnut" maksaa siitä osaa, mutta...
Quote from: Melbac on 18.11.2021, 08:58:20
Ne on eri rahoja jos valtio osallistuu esim metron rakentamisen kustannuksiin.
Miten niin "eri rahoja"? Tekeekö se Valtion tissistä jotenkin oikeamman, kun se syöttää PK-seudun hankkeita?
Valtio taitaa investoida myös jotain tampereen raitiovaunua samalla tavalla kun maksoi osan metrosta?.Noi rahat on tarkoitettu koko suomen infran yms rakentamiseen eikä kuntien juokseviin kuluihin.Itseäni pelottaa ihan v*tusti nämä nykyiset päättäjät jotka johtaa koko suomea kuin jotain pikku muuttotappioista kuntaa joka pistää rahat haisemaan koska sitä saa koko ajan lisää valtiolta joka vielä maksaa ne noiden ottamat velat pois.Kohta ollaan noiden takia kunnon kusessa tyyliin 1990 lama.
Quote from: Sivulause on 18.11.2021, 10:52:21
Pienten pitäjien infrahankkeissa on monenlaista ongelmaa, komukoiden kytkyjen ansiosta jokaisessa niemessä ja notkossa sojottaa ABC-kyltti sellaisissa liittymissä mistä et voi ajaa ohi.
Totta sinänsä, paikallismafian myötävaikutuksella on pelattu sille omalle rakkaalle ossuuskaapalle parhaat pelipaikat.
Mutta se ABC-kyltti ja itse rakennus on kyllä pääosin rakennettu yksityisellä sosialistisella rahalla sentään eli ole veronmaksajien pörssästä kaivettu.
Osuustoiminnassa kertyvät raha on aika isännätöntä rahaa noin omistajamielessä eli sen perään ei juuri (a)asiakasomistaja huutele.
^ Eikös s-ketjun rahat ole tuottajahintojen halpuutuksen takia pitkälti maataloustuesta kotoisin ja kepuli ministeri laittoi aikoinaan tutkimustuloksenkin kassakaappiin piiloon kun piti selvittää mistä ruu'an hinta koostuu.
QuoteRaitiotien suunnittelu Pirkkalasta Linnainmaalle alkaa – linja käyttöön viimeistään vuonna 2028
Tampereen linja-autoaseman ja Pirkkalan kuntakeskuksen välille on suunniteilla noin 9,3 kilometriä kaksoisraidetta, josta 4,6 kilometriä sijoittuu Pirkkalan puolelle. Jatko-osuus TAYSilta Linnainmaalle olisi noin 4,5 kilometriä.
Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta sekä Tampereen Raitiotie oy suunnittelevat raitiotielinjalle 1 jatkoa linja-autoasemalta Pirkkalaan ja keskussairaalta aina Linnainmaalle asti.
XXX
Raitiotien hankesuunnitelmaa laaditaan nyt Pirkkalan kuntakeskuksesta Tampereen Linnainmaalle. Suunnitelmassa Pirkkalan Suupan päätepysäkiltä kulkee raitiotierata Naistenmatkantien keskellä, Partolan uudistuvan alueen läpi kohti Härmälää. Härmälästä rata jatkaa Nuolialantietä Rantaperkiöön ja Hatanpään valtatien keskellä kohti nykyisen raitiotielinjan 1 Sorin aukion pysäkkiä.
Linjan 1 itäpäässä suunniteltava rata jatkuu Tampereen yliopistolliselta keskussairaalalta Tenniskatua Ruotulaan, ylittää Teiskontien Alasjärven kohdalla ja jatkaa Heikkilänkadun keskellä Linnainmaan päätepysäkille Koilliskeskukseen.
XXX
Tampereen linja-autoaseman ja Pirkkalan kuntakeskuksen välille on suunniteilla noin 9,3 kilometriä kaksoisraidetta, josta 4,6 kilometriä sijoittuu Pirkkalan puolelle.
Valmis Tampereen keskustaosuus Sorin aukiolta TAYSille on noin neljä kilometriä pitkä. Suunnitelmissa siintävä jatko-osuus keskussairaalalta Linnainmaalle olisi noin neljä ja puoli kilometriä. Raitiovaunujen säilytysvarikkoa on kaavailtu sijoitettavaksi Heikkilänkadun varteen.
XXX
Suunnitelmat ovat nähtävillä alkusyksyllä 2022, jolloin yleisötilaisuudet järjestetään molemmissa kunnissa. Samaan aikaan järjestetään kaikille avoin karttapalautekysely.
YLE (https://yle.fi/uutiset/3-12193382)
Quote
Pysäköintiruutu Helsingin kadulla voi kallistua yli 7 euroon tunnilta – hinnoittelua ohjaa jatkossa kysynnän ja tarjonnan laki
Helsingin keskustan kadunvarsilta katoaa satoja pysäköintiruutuja työmaiden ja uusien raitiotiekiskojen reiteiltä, ja se saa ydinkeskustassa työkseen autoilevan siivousalan yrittäjän tuskastumaan.
X
Parkkiruudun hinnan määrää jatkossa kysynnän ja tarjonnan laki
Tulevaisuuden suuntaviivat pysäköinnin järjestämiselle ja sen hinnoittelulle on tänä syksynä koottu Helsingin pysäköintipolitiikka(siirryt toiseen palveluun) -luonnokseen. Poliittiseen päätöksentekoon se etenee tulevana keväänä.
Kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan pysäköinnin hinnoittelua ohjaa jatkossa kysynnän ja tarjonnan laki.
Käytännössä se tarkoittaa, että kaupunki tavoittelee joustavaa pysäköintiä, jossa hinta määräytyy parkkiruudun käyttöasteen mukaan.
Mitä enemmän ruudut ovat käytössä, sitä kalliimpaa niihin on pysäköidä.
– Hinnoittelun avulla saamme pysäköintipaikkoja paremmin käyttöön lyhytaikaiselle pysäköinnille, joka on keskustan saavutettavuuden ja asioinnin kannalta tärkeää, Putkonen toteaa.
Kadunvarsipysäköinnin hinnoittelu vaikuttaisi niin asukas- kuin yrityspysäköintitunnuksiin, ja se heijastuisi myös lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.
Enimmillään hinnat nousevat asukaspysäköintitunnuksissa 90 euroon kuukaudessa ja yrityspysäköintitunnuksissa 93 euroon kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä. Maksu kolminkertaistuu nykyiseen 30 euroon verrattuna.
Pysäköintiruudussa tuntihinta kipuaa nykyisissä suunnitelmissa ykkösvyöhykkeellä jo yli seitsemän euron, jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu.
X
https://yle.fi/uutiset/3-12192022 (https://yle.fi/uutiset/3-12192022)
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf)
Työkkäristä tarjosivat työläisiä 5 euroa/h maksua vastaan. Niitä kun istuttaa Transitin penkillä, niin voivat siirtää autoa jos uhkaava lappuliisa lähestyy. Vaikka pitäisi webastoa päällä, niin polttoainekulujenkaan jälkeen 7€/h ei ylittyisi - kun sitä kiuasta ei tarvitse kaasu pohjassa huudattaa. Voisivatko pysäköintiavustajat olla Suomen uusi Nokia?
Kunpa vain Suomen kaupungit Helsingin johdolla nojaisivat kaiken muunkin toimintansa vain ja ainoastaan siihen kysynnän ja tarjonnan lakiin.
Näin toivon isänä ja veronmaksajana. :)
Timo Harakka teetätti arkkitehtiystävällään selvityksen, jonka mukaan Sörnäisten tunneli voitaisiin korvata maanpäällisellä ratkaisulla ottamalla Vanha talvitie läpiajokäyttöön: https://timoharakka.fi/sornaisten-tunneli-on-turha/
Hesari kirjoittaa asiasta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008427731.html
Ihan mielenkiintoinen ehdotus, ilmeisesti monen asiantuntijankin mielestä. Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen tyrmää kuitenkin ajatuksen:
QuotePutkosen mukaan Vanhan talvitien kautta esitetty pääkatulinjaus ei ole mahdollinen.
"Tässä on menty yksityisen kiinteistön kautta ja esitetty, että katulinjausta muutetaan eli otetaan yksityiseltä kiinteistöltä tilat uudelle kadulle."
Putkonen sanoo, että kaupunki pysyy omissa suunnitelmissaan katualueella.
"Tuollekin yksityiselle tontille on jo kaavoitettu lisärakennusoikeutta, ja siihen on suunniteltrru toimistotalo. Emme ole lähteneet esittämään katuyhteyttä, joka ei jo kaavoitettuja tontteja mahdollista."
Putkosen argumentit kuulostavat kovin byrokraattiselta. Kaavoja on mahdollisuus muuttaa ja yksityisen toimijan kanssa voidaan tehdä kaikenlaisia diilejä. Nykytilanteessa ei Sörnäisten Rantatien ja Vanhan talvitien välillä ole kovin isoja rakennuksia (linkeissä 3d- ja Streetview-kuva)
https://www.google.com/maps/place/Vanha+talvitie,+00580+Helsinki/@60.1864457,24.9723996,325a,35y,39.43t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4692097a8c5fdca7:0x4881bd7a20fb3abd!8m2!3d60.191189!4d24.9764474
https://www.google.com/maps/@60.1881638,24.9728116,3a,75y,67.11h,91.2t/data=!3m6!1e1!3m4!1sts7gucoo_sRIiB2Dt28Yyw!2e0!7i13312!8i6656
Luulisi, että Vanhaa Talvitietä hyväksi käyttäen tunnelikin voisi olla huomattavasti lyhyempi, Sörnäisten rantatien ja Vanhan talvien välillä. Tosin pidemmän tunnelin metrihinta on alhaisempi kuin lyhyemmän, joten saattaa olla, että tunneli Hermannin Rantatielle asti on tarkoituksenmukaisempi. Joka tapauksessa hahmotelmaa ei minusta voi tyrmätä pelkästään argumentilla, ettei nykyinen kaava sitä salli.
:facepalm:
[tweet]1465578596525817859[/tweet]
https://twitter.com/HelsinkiKymp/status/1465578596525817859
https://kerrokantasi.hel.fi/tammasaarenlaituri2021 (https://kerrokantasi.hel.fi/tammasaarenlaituri2021)
Tampereella varaudutaan liikennekatastrofiin viikonloppuna Nokia-Arenan ensimmäisten paikallismatsien aiheuttamien liikennejärjestelyjen vuoksi.
Nokia-Arenan lähikadut suljetaan liikenteeltä, Vuolteenkadun silta mukaanlukien, joten ainoiksi vaihtoehdoiksi ylittää junarata yksityisautolla jää ajaa joko Viinikan liikenneympyrän kautta Tampereen Valtatietä, tai kiertää Erkkilänkadun tai Lapintien kautta. Lisäksi, kun 13000 ihmistä saapuu areenaan, ovat tiet tukossa yksityisautoista, ja joukkoliikenteen kuljetuskapasiteetti koetuksella.
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/11/29112021_4.html
Quote
Nokia Arenan suurtapahtumissa liikenteen poikkeusjärjestelyjä avausviikonloppuna 3.-4.12.
Tampereen Nokia Arena kokee ensimmäisen tulikasteensa Suomen ykkösareenana, kun avausviikonloppuna 3.-4.12.2021 areenalla pelataan kotijoukkueiden Tapparan ja Ilveksen liigaottelut. Nokia Arena sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa, mikä tulee ottaa huomioon erityisesti areenaan saapumisessa ja sieltä poistumisessa. Yleisömäärältään suurten tapahtumien aikana oma auto kannattaa jättää kotiin tai keskustan ulkopuolella oleviin liityntäparkkeihin ja tulla keskustaan julkisilla liikennevälineillä, kävellen tai pyörällä.
Areenan yleisökapasiteetti on jääkiekko-otteluissa yli 13 000 katsojaa ja konserteissa jopa 15 000 katsojaa, joten suurten tapahtumien aikaan areenan ympäristössä liikkuu paljon väkeä. Jotta väen liikkuminen eri kulkumuodoilla sujuisi mahdollisimman hyvin, edellytetään areenan ympäristön liikennejärjestelyiltä erityisiä toimenpiteitä.
Vielä menee lujaa, mutta myös uusia kohteita jostain syystä tyrkyttävät minulle Facebookissa, vaikken mitään ole hankkimassa.
QuoteTutkimus selvitti, kumpi käyttää enemmän rahaa keskustassa, kävelijä vai autoilija – näin kulutus jakautui
TUTKIMUKSEN mukaan suurin osuus Tampereen keskustan kokonaiskulutuksesta kertyi jalankulkijoille. Ostovoimasta 36 prosenttia kulki kävellen, 29 prosenttia autolla, 27 prosenttia joukkoliikenteellä ja yhdeksän prosenttia polkupyörällä.
– Kävelijöiden kertakulutus oli pienempi kuin autoilijoilla, mutta asiointikäyntejä oli huomattavasti useammin. Autoilijoilla kertakulutus taas oli suurempi, mutta käyntien määrä vähäisin, kertoo liikenneinsinööri Katja Seimelä tiedotteessa.
Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus oli suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa (49 %), pyöräilijöiden osuus tapahtumissa (17 %), joukkoliikenteen osuus kahvila- ja ravintolapalveluissa (41 %), sekä autoilijoiden osuus erikoistavarakaupassa (36 %).
XXX
KAUPUNKISEUDULTA 91 prosenttia suuntasi Tampereen keskustaan etenkin erikoistavaraostoksille. Ostosten, ravintoloiden ja hyvinvointipalveluiden lisäksi keskustaan tultiin viettämään myös vapaa-aikaa. Jopa 19 prosenttia Tampereen kehyskuntienkin asukkaista saapui Tampereelle pelkästään ajankuluksi.
XXX
Asiointialueen valintaan vaikutti eniten mahdollisuus hoitaa monta asiaa samalla matkalla. Myös hintataso, kauppojen ja palveluiden määrä ja monipuolisuus ratkaisivat.
Heikoimmat arvosanat saivat autoliikenneyhteydet, pysäköintimahdollisuudet ja pysäköinnin hinta, mutta pääosalle vastaajista ne eivät olleet kriittisiä tekijöitä asiointialueen valinnassa. Kehyskunnista saapuville, autoilijoille ja erittäin harvoin keskustassa käyville Tampereen keskustaan autolla saapumisen ja pysäköinnin helppous olivat tärkeitä.
XXX
Asiointitutkimukseen osallistui 1 148 yli 15-vuotiasta Tampereen kaupunkiseudulta. Vastaajat arvoivat Tampereen keskustassa asiointia ja liikkumista huhtikuuta 2021 edeltäneiden 12 kuukauden ajalta
XXX
Tutkimuksen tausta-aineistoina käytettiin eri kulkutapojen liikennemääriä, matkapuhelindataan perustuvia kävijämääriä keskustassa, keskustan seurantajärjestelmää, keskustan elinvoimalaskentaa ja yritysten liikevaihtotietoja. Tutkimuksen toteutti Ramboll Finland Oy.
Tamperelainen (https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4388722)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008480076.html
Eteläsataman arkkitehtuurikilpailun ehdotukset.. mikä on sinun suosikkisi?
Minä pidin eniten ehdotuksesta nimeltään For Generations. Siinä on häivähdys jotain klassista muotoilua siinä, missä moni muu ehdotus on DDR:läinen kuutio tai sitten jotain ufoa nykyarkkitehtuurisontaa. Ei tämä kannattamanikaan mikään ylen hieno ole, mutta surkeista selvästi paras :)
Eiköhän se ehdotus voita, tai ainakin toteuteta, jossa on eniten kerrosneliöitä. Saa sitten rakentaja maksaa kaupungin kaavoittajille/puolueille vaalitukea muodossa tai toisessa.
Quote from: Paawo on 23.11.2021, 12:23:06
Kunpa vain Suomen kaupungit Helsingin johdolla nojaisivat kaiken muunkin toimintansa vain ja ainoastaan siihen kysynnän ja tarjonnan lakiin.
Näin toivon isänä ja veronmaksajana. :)
Voisivat lopettaa nämä 5 tyyppiä haluaa jotain hihhulihei juttua ja siihen pistetään >100 000€ jutut.Näissä käy joku >10 henkilöä ja samaan aikaan olisi tolle rahalle hyödyllisempää käyttöä joka hyödyttäisi >10 000 helsinkiläistä.
Quote from: Melbac on 17.12.2021, 01:06:14
Quote from: Paawo on 23.11.2021, 12:23:06
Kunpa vain Suomen kaupungit Helsingin johdolla nojaisivat kaiken muunkin toimintansa vain ja ainoastaan siihen kysynnän ja tarjonnan lakiin.
Näin toivon isänä ja veronmaksajana. :)
Voisivat lopettaa nämä 5 tyyppiä haluaa jotain hihhulihei juttua ja siihen pistetään >100 000€ jutut.Näissä käy joku >10 henkilöä ja samaan aikaan olisi tolle rahalle hyödyllisempää käyttöä joka hyödyttäisi >10 000 helsinkiläistä.
Mihis viiden henkilön hihhulointiin on nyt hukattu 10 000 kaupunkilaisen rahat? Onko jonnekin avattu pyörätie?
https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/185/results
"19. LGBTQ+ seminaareja kouluille 100 000 € 3 416 kpl"
"30. Hiilineutraalit kaupunginosat 60 000 € 2 886 kpl"
"44. Monikulttuurinen Helsinki (lisää monikulttuurisia aktiviteetteja) 38 800 € 2 171 kpl"
Tossa nyt pari,helsingissä ei omasta mielestä tarvita enää yhtään "monikultuurillista aktiviteettia" koska sitä on muutenkin jo ihan liikaa.Noillakin rahoilla olisivat voineet rakentaa yleisiä vessoja puistoihin yms ja vaikka niitä isoja roskiksia(niitä joissa on se iso "sukka",ei olisi roskikset aina täynnä eikä ne roskat leviäisi ympäriinsä tuulen/lintujen yms toimesta kun ne tulee täyteen).
Mitä noita Etelärannan havainnekuvia katselin, niin osassa näytti siltä (Tähtitorninmäeltä katsottuna), että koko etelärannan auto- ja raitsikkakatu on jäänyt asuntojen alle! :o
Mutta ei Kehä I kuitenkaan ympäri , kuten oli alkuperäinen suunnitelma?
Välimeren ilmasto tulee näköjään jokaisen 'ehdotuksen' kylkiäisenä. Aivan kuin Epsanjassa, paitsi ettei ole. Lämpimien alkuperämaiden ilmaisasujille varmaan ihan fantsu notkumispaikka, mikä nyt siten valitaankin.
Ehkä tuolla voi joskus kesällä käydä prätkällä ajamassa kierroksen, pysäköinnistä edes sillä lienee turha haaveilla.
Epsanja on muuten eri juttu, siellä on ylänköä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 19.12.2021, 02:04:18
Välimeren ilmasto tulee näköjään jokaisen 'ehdotuksen' kylkiäisenä. Aivan kuin Epsanjassa, paitsi ettei ole. Lämpimien alkuperämaiden ilmaisasujille varmaan ihan fantsu notkumispaikka, mikä nyt siten valitaankin.
Ehkä tuolla voi joskus kesällä käydä prätkällä ajamassa kierroksen, pysäköinnistä edes sillä lienee turha haaveilla.
Joskus viime tammikuussa tai siinämain kävelin tuolla, illalla ja tuuli etelästä eli mereltä. Tämä muistui mieleeni kun näin nuo havainnekuvat. :)
Vuodessa on 52 viikkoa ja Suomessa on jotain 3 viikkoa vuodessa sellainen sää kuin kuvissa. Mainonta on yhtä rehellistä kuin jos esimerkiksi kannustaisi huumekokeiluihin sillä että se tuntuu hetken hyvältä, ja jättäisi mainitsematta pitkäaikaiset riippuvuuden ja muut ongelmat.
Millainen kaupunki mahdollistaa autottomuutta reilusti?
QuoteJulkaistu 13.12.2021
Linda Karjalainen ja Jari Lyytimäki
Autottomien kotitalouksien roolia tulisi korostaa strategisessa kaupunkisuunnittelussa entisestään. Kaupunkiympäristö voi mahdollistaa autotonta elämäntapaa, mutta toisaalta myös luoda autoilusta riippuvaista liikkumista.
"Going carless in different urban fabrics: Socio-demographics of household car ownership'' -tutkimuksessa analysoitiin kaupunkialueiden autonomistajuutta yhdistämällä ensimmäistä kertaa fyysisen kaupunkirakenteen elementit sosio-demografisten muuttujien kanssa. Tutkimus tuo myös esiin niiden tilastollisen merkitsevyyden suhteessa toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa nostetaan esiin autottomuuden eri muotoja, ja korostetaan ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia asuinalueissa sekä autollisuudessa. Hyvin toimivalla kestävän liikenteen alueella autottomuus voi olla tärkeä osa ihmisten hyvinvointia, kun taas autoriippuvaisessa kaupunkiympäristössä autottomuus lisää herkästi kotitalouksien haavoittuvaisuutta.
Miten autotonta elämäntapaa voidaan edistää?
Autottomuutta tutkittaessa on tärkeää huomioida autottomuuden kaksijakoisuus – se on joko itse valittu elämäntapa tai pakon sanelema elämän rasite. Osa autottomista kotitalouksista asui kaupungin autokudoksen alueella, missä autoton elämäntapa on vaikeaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat iäkkäät eläkeläisnaiset. Muun muassa opiskelijoille tuettu opiskelija-asuminen taas mahdollistaa vähävaraisenakin asumisen hyvin saavutettavilla ja keskeisillä alueilla.
Kasvavassa kaupungissa on kehitettävä kestävien liikennemuotojen käyttöä tukevaa tiivistä, saavutettavaa, mutta samalla vehreän viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkirakennetta. Samalla tulee huomioida haluttujen ja keskeisten alueiden asumiskustannusten kehitys. Sujuvasta autottomasta elämäntavasta ei saa tulla vain vauraan väestönosan luksusta.
https://www.styletutkimus.fi/millainen-kaupunki-mahdollistaa-autottomuutta-reilusti/
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11116-021-10239-8
:facepalm: :facepalm: :facepalm:
Juttu Hämeentie
pyöräilijöistä pyörällä liikkuvista.
Quote
Hämeentien joukkoliikennekadusta julkaistuille uutisille ja mielipidekirjoituksille luonteva jatkojuttu on kysyä, paljonko pyöräilijöitä on laskentojen mukaan uusilla yksisuuntaisilla pyöräteillä ollut. Tulos ei ollut yllätys: pyöräily Hämeentiellä on lisääntynyt.
Todellinen yllätys tulikin vasta jutun tarkistusvaiheessa. Juttuun haastateltu kaupungin virkamies halusi, että lehtitekstiin vaihdettaisiin sanan "pyöräilijä" tilalle "pyörällä liikkuva".
Tätä on ryhdytty toimialalla suosimaan, koska sana "pyöräilijä" ei ole tarpeeksi "inhimillinen viittaustapa". Koska 71 prosenttia helsinkiläisistä ainakin joskus hyppää pyörän selkään, tulee korostaa, että pyörällä "liikkuu ihminen".
Vastausmeiliin oli myös punakynällä korjattu jokainen pyöräilijä-sana "pyörällä liikkuvaksi".
TOIMITTAJA VASTASI viestiin, että sanaan pyöräilijä kylläkin jo lähtökohtaisesti sisältyy se, että kyseessä on pyörällä liikkuva ihminen. Tämän jälkeen juttuun toivottiin termin vaihtoa sen takia, että jotkut liittävät sanaan "pyöräilijä" negatiivisia mielleyhtymiä.
———
Helsingin uutiset 21.12.2021 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4414809)
Siis virkamies halusi muokata HU:n juttua niinkin törkeästä virheestä, etten sanoisi jopa maalittamisesta, kuin pyöräilijän kutsumisesta pyöräilijäksi? Monta facepalmia viesteihin saikaan laittaa?
ym liittyi tähän juttuun:
Tämän verran Hämeentiellä oikeasti on pyöräilijöitä – "Lupaavalta vaikuttaa"
QuoteHämeentie muutettiin joukkoliikennekaduksi ja pyöräilijät saivat yksisuuntaiset pyörätiet. Remontin valmistumisesta asti yleinen kommentti liittyen Hämeentiehen on ollut se, ettei kadulla tunnu juuri fillaroijia näkyvän.
Onko tutkittua tietoa asiasta jo saatavilla?
– Kyllä on, vastaa Helsingin pyöräliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki kaupunkiympäristön toimialalta.
Kesäkuun mittauksessa Hämeentiellä liikkui 1 300 pyöräilijää vuorokaudessa ja syksyllä 700 per vuorokausi.
Kaupinmäki korostaa, että arviot ovat alustavia, mutta ne tuskin korjattuna ainakaan pienenevät. :facepalm: :facepalm:
– Ennen peruskorjausta Hämeentiellä meni vuorokaudessa noin 200 pyöräilijää, eli määrä on ainakin kolminkertaistunut, Kaupinmäki huomattaa.
Kaupunki seuraa pyöräliikenteen määrää sekä manuaali- että automaattilaskennalla. Manuaalisesti eli käsin laskemalla tehtävän suorittaa paikan päällä työntekijä. Automaattilaskentapisteitä on 22 eri puolilla Helsinkiä, myös Hämeentiellä. Niissä induktiosilmukka havaitsee, kun yli ajetaan pyörällä.
HÄMEENTIELLE on ennustettu 2 000 pyöräilijää vuonna 2025.
– Hyvin lupaavalta vaikuttaa. Koska pyöräliikenteen järjestelyt ovat olleet pitkään hyvin sekavat, niin Hämeentiellä on siihen nähden jopa yllättävän paljon ollut nyt pyörällä liikkujia.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4414770
Asun Hämeentien vieressä ja käytän sitä jalan lähes päivittäin. Tuo 700 pyöräilijää/vrk on ihan puppua, mukaan täytyy laskea kaikki potkulaudoista lastenvaunuihin ja ei riitä sittenkään.
Jos lasketaan700 pyörää 06-24 väliselle ajalle, niin se olisi noin 40 pyörää tunti. Käytännössä koko ajan pitäisi näkyvillä olla ainakin yksi pyörä menossa johonkin suuntaan (jos näkyvän tien pätkän kulkeminen kestää pyörällä esim 3-5 min). On ihme jos näkee yhtään pyörää kun kadulla kävelee...
Ja tuo epäkielen kehittäminen on juuri sitä schaissea mitä kaupungilla harrastetaan tilastoja tehdessä ja niiden muuttamisessa epäkelvoksi kuraksi jonka kanssa on kiva puuhastella tehden muka työtä joka muuttaa Helsingin parhaaksi... mikähän se juliste siellä ruokatilan seinällä oli...
Tietoa todellakin "tutkitaan", että se saadaan istumaan narratiiviin.
Quote from: Titus on 22.12.2021, 10:21:46
Asun Hämeentien vieressä ja käytän sitä jalan lähes päivittäin. Tuo 700 pyöräilijää/vrk on ihan puppua, mukaan täytyy laskea kaikki potkulaudoista lastenvaunuihin ja ei riitä sittenkään.
Jos lasketaan700 pyörää 06-24 väliselle ajalle, niin se olisi noin 40 pyörää tunti. Käytännössä koko ajan pitäisi näkyvillä olla ainakin yksi pyörä menossa johonkin suuntaan (jos näkyvän tien pätkän kulkeminen kestää pyörällä esim 3-5 min). On ihme jos näkee yhtään pyörää kun kadulla kävelee..
Miltä Hämeentie näyttää pyöräilijoiden suhteen ns. ruuhka-aikoina aamulla ja iltapäivällä?
Kun tuottolaskelma on tehty, niin täytyyhän tilastojenkin sitten osua niihin...
QuoteKaupunki: Yksi Hämeentien pyörätiehen käytetty euro tuottaa 3,6 euroa – laskelman mukaan katua pyöräilee 2500 ihmistä per päivä
Helsinki on tehnyt ensimmäistä kertaa tarkan hyötykustannuslaskelman pyöräilyhankkeelle, kaupunki kertoo tiedotteessa.
Arviointikohteena oli Hämeentien uudistus, joka osoittautui kannattavaksi myös eurooppalaisessa vertailussa. Laskelma tehtiin uudella Bikenomics-menetelmällä. Vastavaa laskennallista hyötykustannusanalyysia ei ole ennen tehty Suomessa.
ANALYYSIN MUKAAN Hämeentien uudistuksessa rakennetut yksisuuntaiset pyörätiet ovat kaupungille kannattava investointi. Yhtä sijoitettua euroa kohden pyörätiet tuottavat kaupungille 3,6 euroa.
Suurin hyöty tulee terveysvaikutuksista. Pyöräily vähentää liikkumattomuudesta koituvia terveyshaittoja ja -kustannuksia. Etenkin vähän liikkuvat hyötyvät arkiliikunnan lisääntymisestä.
Toinen Hämeentien pyöräteistä syntyvä hyöty on matka-aikojen lyhentyminen. Pyöräliikenne, joukkoliikenne ja jalankulku vähentävät ruuhkia. Hämeentiestä tehty analyysi tukee aikaisempia tutkimustuloksia näiden kulkumuotojen kannattavuudesta rajatussa kaupunkitilassa.
Laskelman lähemmästä tarkastelusta ilmenee muun muassa, että Helsinki odottaa Hämeentien pyöräilijöiden määrän kasvavan 200:sta peräti 2 500 pyöräilijään päivässä. Autojen määrä vastaavasti puolittuu. Hämeentiestä remontoitiin joukkoliikennekatu.
Uusitulla Hämeentiellä pyöräilijät voivat kasvattaa keskinopeuttaan 14 kilometristä tunnissa 18 kilometriin tunnissa. Terveyshyötyjä syntyy laskelman mukaan esimerkiksi siitä, että entistä useampi ihminen valitsee nyt pyörän auton sijaan, mikä tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4128595
btw ennustetta oli
pudotettu maltillistettu koronan seurausten johdosta 500 pyöräilijää päivä...
veturinaiselle. en osaa sanoa, pyöriä ei oikein tunnu näkyvän mihinkään kellon aikaan erityisesti. Sörnäisten rantatie on edelleen helpompi vaihtoehto kaikista suunnista ellet nimenomaan aja Kurvi - Ympyrätalo väliä.
Ensin vihelletään peli poikki suunnitelluista, sitten jo alkaneista ja lopulta myydään jo valmistuneita sijoitusyhtiöille puoli-ilmaiseksi. Ihan kuin 2006-> :
YIT vetäytymässä tornitalo hankkeesta Pasilassa – "Ei ole taloudellisesti kannattavaa"
YIT käynnistää neuvottelut Trigoni-hankkeesta vetäytymiseksi.
QuoteRAKENNUSYHTIÖ YIT, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat päättäneet aloittaa neuvottelut Helsingin Pasilaan sijoittuvan Trigoni-hankkeen sopimuksen purkamisesta.
Hanke ei YIT:n mukaan todennäköisesti toteudu suunnitellusti.
– On harmillista, että joudumme luopumaan Trigoni-hankkeesta, siihen tekemästämme merkittävästä panostuksesta huolimatta. Tehtyjen hankelaskelmien pohjalta on käynyt selväksi, että hankkeen toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, YIT:n Kiinteistökehitys-segmentin johtaja Ilkka Tomperi sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa pieni tontti ja kolmikulmaiset korkeat rakennukset osoittautuivat erityisen hankalaksi yhdistelmäksi.
Päätökseen vetäytymisneuvottelun aloittamisesta vaikuttivat myös rakennuskustannusten voimakas nousu ja koronapandemian taloudelliset vaikutukset kiinteistömarkkinoihin, vuokralaiskysyntään ja sijoittajien näkemyksiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008493860.html
Tämän myötä Pasilan juna-aseman ympäristö jäänee samanlaiseksi puolitekeleeksi kuin Konepajan alue oli yli kymmenen vuotta siinä kivenheiton päässä.
Quote from: Huppupelikaani on 22.12.2021, 09:34:34
Quote
Todellinen yllätys tulikin vasta jutun tarkistusvaiheessa. Juttuun haastateltu kaupungin virkamies halusi, että lehtitekstiin vaihdettaisiin sanan "pyöräilijä" tilalle "pyörällä liikkuva".
Tätä on ryhdytty toimialalla suosimaan, koska sana "pyöräilijä" ei ole tarpeeksi "inhimillinen viittaustapa".
...
TOIMITTAJA VASTASI viestiin, että sanaan pyöräilijä kylläkin jo lähtökohtaisesti sisältyy se, että kyseessä on pyörällä liikkuva ihminen.
Apinatkin pyöräilevät. Sen lisäksi jalkakäytävillä pyöräilevä rupusakki on apinoita minun kirjoissani.
Hienoa, että YIT luopuu surkeasta Trigoni-hankkeesta :)
Kyseessähän olisi ollut ympäristön rikollinen raiskaaminen, noita taloja ei suunnitellut yksikään arkkitehti, vaan esteettisesti kyvyttömät bulkin tuottajat aitoon DDR-henkeen.
Nyt pitäisi enää purkaa Tripla, se saatanan rumilus.
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.12.2021, 17:22:09
Nyt pitäisi enää purkaa Tripla, se saatanan rumilus.
Ellei purkaannu itsestään ;D
QuoteTriplan kauppakeskuksessa rakennevikoja: Alikulkutie suljettu
Triplan julkisivussa on vaarallisia rakennevikoja.
Kauppakeskus Triplan julkisivumateriaaleissa on havaittu rakennevikoja. Rakenneviat voivat aiheuttaa pintalaattojen irtoamisia ja siten tapaturmavaaran rakennuksen julkisivujen läheisyydessä.
Turvallisuussyistä Veturitie Triplan kohdalla, eli kulkuyhteys Triplan ali, sekä Firdonkadun itäpään kiertoliittymän ja Veturitien välinen osuus ovat suljettuina kaikelta liikenteeltä 27. joulukuuta kello 12 asti.
Triplan parkkihalleihin pääsee ajamaan normaalisti.
Liikenne on suljettu niin jalankulkijoilta kuin auto- ja pyöräliikenteeltä. Suljetut katuosuudet on merkattu oheiseen karttaan punaisilla pisteillä.
Asiasta tiedotti Helsingin kaupunki.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b00c3cc7-69df-498c-894d-93d959cca169
Niin.
Näin siinä käy kun talonrakennushommia teetetään kielitaidottomalla matalapalkka-armeijalla eikä valvontaa ole.
Omakotitaloasujaa kyllä kiusataan kaikenmoisella, pitää muun muassa paskahuussiin päästä pyörätuolilla, vaikkei talon rakennuttajat käytä pyörätuolia ja vaikkei yläkertaan edes pyörätuolilla pääse. Sen sijaan nämä megahankkeet jäävät käytännössä valvomatta. Sijoittajat teettävät halpaa paskaa halvalla paskalaadulla ja kaikki on rumaa. Joku vetää rahat välistä samalla kun joku saa sadan metrin korkeudesta pudonneen tiilen päähänsä. Ja tälläkin hetkellä on rakennusmiehiä työttömänä. Kun keharimaasta saa keharilaatua halvemmalla.
En ole Triplassa käynyt ja nyt en käy ainakaan. Pitäkää neukkukuutionne.
Quote
Päätökseen vetäytymisneuvottelun aloittamisesta vaikuttivat myös rakennuskustannusten voimakas nousu ja koronapandemian taloudelliset vaikutukset kiinteistömarkkinoihin, vuokralaiskysyntään ja sijoittajien näkemyksiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008493860.html
Mikäköhän niitä rakennuskustannuksia nostaa? Ettei ongelmana nyt vain olisi se, ettei harmaata/halpatyövoimaa itäblokin maista olekaan koronan vuoksi vapaasti saatavilla? Toki noita voi olla myös vaikea saada kaupaksi, saati sitten vuokralle hinnoilla jotka voi päätellä jo pelkästään sijainnista.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 22.12.2021, 19:22:00
Quote
Päätökseen vetäytymisneuvottelun aloittamisesta vaikuttivat myös rakennuskustannusten voimakas nousu ja koronapandemian taloudelliset vaikutukset kiinteistömarkkinoihin, vuokralaiskysyntään ja sijoittajien näkemyksiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008493860.html
Mikäköhän niitä rakennuskustannuksia nostaa? Ettei ongelmana nyt vain olisi se, ettei harmaata/halpatyövoimaa itäblokin maista olekaan koronan vuoksi vapaasti saatavilla? Toki noita voi olla myös vaikea saada kaupaksi, saati sitten vuokralle hinnoilla jotka voi päätellä jo pelkästään sijainnista.
Voihan myös olla, että asiaan vaikuttaa se, että Helsingistä pyrkii yhä enemmän maksukykyisiä ihmisiä ulos. Juuri eilen kuulin uutisista, että kantakaupungissa yksiöiden myynti näyttää hieman hidastuneen, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2008. Voisiko olla, että yhä useampi on kyllästynyt pääkaupunkimme keharisaatioon ja päättää lähteä vähän sivummalle..
^En muista lähdettä mutta äsken luin jostain että pääkaupunkiseudulla väestönkasvu johtuisi pelkästään maahanmuutosta, ja samalla varakkaampaa väkeä muuttaa pois. Eli kupla pysyy pystyssä vain Kela-aatelin avulla, ja julkisella velanotolla.
Quote from: Titus on 22.12.2021, 10:31:06
QuoteKaupunki: Yksi Hämeentien pyörätiehen käytetty euro tuottaa 3,6 euroa – laskelman mukaan katua pyöräilee 2500 ihmistä per päivä
Nyt kun erilliset pyöräkaistat ovat olemassa, niin se hyvä puoli asiassa on, että asiaa voidaan seurata melko kätevästi. Johonkin vain nettikamera kuvaamaan pyöräkaistaa, ja tietokone laskee pikseleistä moniko liikkuva kohde kulkee taustan ohi vuorokaudessa. Jalankulkija on tietynkokoinen ja tietyllä nopeudella liikkuva pikselimössö, auto isompi ja mahdollisesti nopeampi, pyöräilijä kooltaan niiden välillä, nopeus taas voi vaihdella niin paljon että sitä pitää miettiä datan kanssa, ei voi etukäteen arvata. Mutta jos pyöräilijät menevät omaa kaistaansa, niin se helpottaa paljonkin. Tietokoneen saamaa ekaa tulosta voidaan verrata ihmisen tarkistamaan lukemaan, ja laskea korjauskerroin, niin saadaan jo alkeellinen systeemi aikaiseksi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.12.2021, 19:17:57
Niin.
Näin siinä käy kun talonrakennushommia teetetään kielitaidottomalla matalapalkka-armeijalla eikä valvontaa ole.
Omakotitaloasujaa kyllä kiusataan kaikenmoisella, pitää muun muassa paskahuussiin päästä pyörätuolilla, vaikkei talon rakennuttajat käytä pyörätuolia ja vaikkei yläkertaan edes pyörätuolilla pääse. Sen sijaan nämä megahankkeet jäävät käytännössä valvomatta. Sijoittajat teettävät halpaa paskaa halvalla paskalaadulla ja kaikki on rumaa. Joku vetää rahat välistä samalla kun joku saa sadan metrin korkeudesta pudonneen tiilen päähänsä. Ja tälläkin hetkellä on rakennusmiehiä työttömänä. Kun keharimaasta saa keharilaatua halvemmalla.
En ole Triplassa käynyt ja nyt en käy ainakaan. Pitäkää neukkukuutionne.
Noissa on kylläkin enimmäkseen kyse siitä, että kokeillaan uudenlaisia rakentamistapoja ja aina ei mene putkeen.
Mielestäni laitoin tänne Trigonista ja yitin tuleksentekokyvystä viestin, mutta siinä lienee ollut jotain vikaa.
Tuosta Hämeentien remontoinnista ja siitä kannattavuuslaskelmasta tuli mieleeni se, että kenellä moinen tutkimus on teetetty, se on ilmeisesti jonkun hollantilaisen konsulttifirman (Decisio) selvitys.
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/pyoraily/hklaskelma_Hameentie.pdf
Mallit, mitkä toimii Hollannissa edes sinnepäin, eivät toimi Helsingissä tai jossain Moskovassa, koska talvi! Tämän selvityksen tilaajat (Helsingin kaupunki) ovat varmasti ilmaisseet tahtotilansa sopivasta lopputuloksesta ennen sopimuksen allekirjoitusta ja firmahan tekee työtä käskettyä ja ottaa rahat tyhmiltä. Voin olla tässä väärässä, mutta moinen typeryys Helsingin päättäjiltä ei kyllä yhtään yllättäisi. Olen melkoisen vakuuttunut koko tutkimus on laadittu siten että se viehättää Helsingin viherpäättäjiä. Sitten alkaa muumittaa ne taksiajelut ym. joilla päättävä Helsingin vihereliitti siirtyy paikasta a paikkaan b helmikuun pakkasilla
Jollain fillarilla ajaminen sopii toki jollekin lapselle, opiskelijalle tai nuorelle aikuiselle, kun ajaa 500 metrin päähän ostamaan pikkupurtavaa, mutta ketä keski-ikäistä perheellistä tai vanhempaa kiinnostaa ajella jossain marraskuun viimassa työhön, ei ketään, lukuunottamatta pienen pientä joukkoa fanaatikkoja, jotka ajaa aatteen takia vaikka 45 asteen pakkasessa.
edit: pieni kirjoitusvirhe.
edit2: Siis oikeasti, Helsingin "kannattaa" näköjään teettää tutkimus jollain hollantilaisella firmalla, jonka paikallistuntemus on nollatasoa, ja joka tekee jonkun kartan avulla tietokonesimulaation ja laskuttaa fyffet pois.
QuotePasilaan suunniteltu valtava tornitalohanke kaatuu – "Tilanne on valitettava", sanoo apulaispormestari Sinnemäki
Kiinteistökehitys-segmentin johtaja Ilkka Tomperi toteaa, että hanke ei ollut laskelmien perusteella kannattava.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008495031.html
Kauas on tultu Koijärven, Komsin ja Könkkölän ajoista. Ei enää ole vihreille pieni kaunista ainakaan kun massoille rakennetaan kaupunkia.
^^Hollannissa on myös alavaa, Helsingissä tulee mäkiä vastaan. Tämänkin voi unohtaa simulaatiosta, vahingossa tai tahallaan.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 22.12.2021, 19:22:00
Quote
Päätökseen vetäytymisneuvottelun aloittamisesta vaikuttivat myös rakennuskustannusten voimakas nousu ja koronapandemian taloudelliset vaikutukset kiinteistömarkkinoihin, vuokralaiskysyntään ja sijoittajien näkemyksiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008493860.html
Mikäköhän niitä rakennuskustannuksia nostaa? Ettei ongelmana nyt vain olisi se, ettei harmaata/halpatyövoimaa itäblokin maista olekaan koronan vuoksi vapaasti saatavilla? Toki noita voi olla myös vaikea saada kaupaksi, saati sitten vuokralle hinnoilla jotka voi päätellä jo pelkästään sijainnista.
Työvoiman saatavuus ulkomailta on normalisoitunut jo aikaa sitten, ei korona siihen enää vaikuta. Rakennusalahan kärsii kaikkien muiden tekniikan alojen tapaan "komponenttipulasta", ja siitä että kaikki perusrakennustarvikkeet kallistuivat huimasti etenkin viime keväänä. Tuotanto-ongelmien lisäksi kysyntä maailmalla on niin helvetin kovaa, että toimitusajat lasketaan nyt viikkojen sijaan kuukausissa.
^Siis jotakin iloa koronastakin.
Quote from: no future on 24.12.2021, 08:58:05
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 22.12.2021, 19:22:00
Quote
Päätökseen vetäytymisneuvottelun aloittamisesta vaikuttivat myös rakennuskustannusten voimakas nousu ja koronapandemian taloudelliset vaikutukset kiinteistömarkkinoihin, vuokralaiskysyntään ja sijoittajien näkemyksiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008493860.html
Mikäköhän niitä rakennuskustannuksia nostaa? Ettei ongelmana nyt vain olisi se, ettei harmaata/halpatyövoimaa itäblokin maista olekaan koronan vuoksi vapaasti saatavilla? Toki noita voi olla myös vaikea saada kaupaksi, saati sitten vuokralle hinnoilla jotka voi päätellä jo pelkästään sijainnista.
Työvoiman saatavuus ulkomailta on normalisoitunut jo aikaa sitten, ei korona siihen enää vaikuta. Rakennusalahan kärsii kaikkien muiden tekniikan alojen tapaan "komponenttipulasta", ja siitä että kaikki perusrakennustarvikkeet kallistuivat huimasti etenkin viime keväänä. Tuotanto-ongelmien lisäksi kysyntä maailmalla on niin helvetin kovaa, että toimitusajat lasketaan nyt viikkojen sijaan kuukausissa.
Esimerkiksi puutavaran ja teräksen hinta on noussut jyrkästi ja sen on yksityinenkin havainnut rautakaupassa käydessään. Pientä tasaantumista on tainnut viime aikoina olla ja tuskin tällä hintatasollakovin pitkään ollaan.
Quote
"Aamulla meidän ikkunasta kuului lehmän ammuntaa" – Helsingin Malminkartanoa odottaa massiivinen kasvojenkohotus, paikalliset kertovat lähiön muutoksesta
Kaupunki parantaa Malminkartanon viihtyisyyttä ja profiilia.
Jukka Perttu HS
2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 7:33
SIELLÄ täällä jokunen ihminen kiirehtii junalle joulukuisena aamupäivänä Malminkartanonaukiolla. Viileä ilma tuntuu iholla, sillä lämpötila on nollan tuntumassa. Maa on jäässä.
Pari kaverusta juo pahvimukista kahvia R-kioskin edustalla. Heillä ei näy olevan kiirettä mihinkään.
[...]
TÄLLAINEN on Malminkartano Helsingin luoteiskulmassa. Pohjoisessa tulee vastaan Vantaa, lännessä Konalan teollisuusalue ja Vihdintie. Idässä alue rajautuu Mätäjokeen ja sen vehreään luontoalueeseen.
Talokanta koostuu omakoti- ja rivitaloista sekä matalista kerrostaloista. Alueen asunnoista suuri osa on rakennettu 1980-luvulla.
Nyt Malminkartanolla on edessään uudistusten aika, koska se muodostaa yhdessä Kannelmäen kanssa kaupunkiuudistusalueen.
Helsinki on nimennyt kolme kaupunkiuudistusaluetta, joissa kohennetaan lähivuosina palveluja ja ympäristöjä. Lisäksi alueille nousee lisää rakennuksia.
[...]
Mutta mitä mieltä malminkartanolaiset itse ovat kotialueestaan ja siihen kohdistuvasta uudistushankkeesta?
ASEMAN tuntumassa tapaamme Tuula Kulmalan. Hän muutti Malminkartanoon keväällä 1978, joten hänellä on pitkäaikainen näkymä kotikulmiensa kehitykseen. Kulmala paljastuukin kotiseutupatriootiksi.
"Muutettiin Helsinginkadun kivierämaasta luonnon keskelle Kartanonvoudintielle. Lähellä oli Helsingin yliopiston koetila, lehmiä ja sikoja. Aamulla meidän ikkunasta kuului lehmän ammuntaa", hän muistelee.
"Tänne juna-asemalle tultiin pitkospuita pitkin, kun maa oli niin vetelää."
Vaikka seutu vaikuttaa olleen vuosikymmeniä sitten luonnonläheinen paikka, Malminkartanossa on menty Kulmalan mielestä koko ajan parempaan päin.
"Ja kaikki uusi on hyväksi", hän kommentoi kaupungin hanketta Malminkartanon alueen kohentamiseksi.
[...]
HELSINGIN kaupungilla Malminkartanon–Kannelmäen alueen uudistushankkeesta vastaa projektinjohtaja Max Takala. Hän kertoo, että seudun profiilia kohentamalla halutaan ehkäistä alueiden eriytymistä.
Malminkartanossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omistusasuntojen, hitas-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen osuutta alueella kasvatetaan.
Kaavailujen mukaan asuntojen määrä kasvaa 30 prosenttia nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Suurempi asukasmäärä tukee palveluja.
Kehittäminen on kaiken kaikkiaan laaja-alaista. Kaupunki on sitoutunut parantamaan kaupunkiympäristöä, samoin esimerkiksi kulttuuri-, sote-, liikunta- ja koulutuspalveluja.
Malminkartanon vetovoimaa halutaan vahvistaa. Esimerkiksi aseman seutua kohennetaan.
"Valaistusta parannetaan, penkkejä uusitaan, kiveyksiä ja muurirakenteita parannetaan", Takala kertoo.
Nyt asemalla on muun muassa Alepa, R-kioski, Otto-automaatti sekä baari ja grilli. Aukion ääressä on kuitenkin myös tyhjää liiketilaa.
Malminkartanon kohennusprojekti on laaja. Myös esimerkiksi kulkureittejä parannellaan, viheralueita kohennellaan ja Malminkartanonhuipun alueelle mietitään parannuksia. Huipun viereen saattaa nousta kahvilakin.
[...]VÄHÄN etäämmällä Malminkartanonhuipun juurella vastaan tulee sauvakävelylenkillä oleva Jukka Turunen, joka on asunut täyttömäen läheisyydessä vuodesta 1984.
Myös Turunen suhtautuu myönteisesti kaupungin projektiin Malminkartanon vetovoimaisuuden kohentamiseksi. Asuntojen lisärakentaminenkaan ei haittaa häntä. Toisaalta hän kertoo viihtyneensä hyvin tähänkin asti.
[...]
Metsät veks ja kaikilla on kivaa! Tyypillinen Hesarin hieman tyhjänpäiväisyyteen verhottu propagandajuttu hillittömän rakentamisen puolesta.
Onko tällaiselle runoilutyypin journalismille joku nimityskin?
QuoteOikaisu 2. tammikuuta 2022 kello 17.44: Korjattu Mätäoja Mätäjoeksi
Quote
"Aamulla meidän ikkunasta kuului lehmän ammuntaa" – Helsingin Malminkartanoa odottaa massiivinen kasvojenkohotus, paikalliset kertovat lähiön muutoksesta
Ammuntaa sieltä kuuluu nykyäänkin, niin että kyllä viihtyvyys on kohdillaan.
HELSINGIN kaupungilla Malminkartanon–Kannelmäen alueen uudistushankkeesta vastaa projektinjohtaja Max Takala. Hän kertoo, että seudun profiilia kohentamalla halutaan ehkäistä alueiden eriytymistä.
Malminkartanossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omistusasuntojen, hitas-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen osuutta alueella kasvatetaan.
Kaavailujen mukaan asuntojen määrä kasvaa 30 prosenttia nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Suurempi asukasmäärä tukee palveluja.
QuoteKehittäminen on kaiken kaikkiaan laaja-alaista. Kaupunki on sitoutunut parantamaan kaupunkiympäristöä, samoin esimerkiksi kulttuuri-, sote-, liikunta- ja koulutuspalveluja.
Malminkartanon vetovoimaa halutaan vahvistaa. Esimerkiksi aseman seutua kohennetaan.
"Valaistusta parannetaan, penkkejä uusitaan, kiveyksiä ja muurirakenteita parannetaan", Takala kertoo.
Nyt asemalla on muun muassa Alepa, R-kioski, Otto-automaatti sekä baari ja grilli. Aukion ääressä on kuitenkin myös tyhjää liiketilaa.
Malminkartanon kohennusprojekti on laaja. Myös esimerkiksi kulkureittejä parannellaan, viheralueita kohennellaan ja Malminkartanonhuipun alueelle mietitään parannuksia. Huipun viereen saattaa nousta kahvilakin.
Voisiko Malminkartanon vetovoimaa parantaa vaikka kukkaistutusten sijaan sillä, että sinne perustettaisiin 24/7 päivystävä lähipoliisiasema?
Mielestäni lähipoliisiasema tulisi perustaa kaikille sosiaalisesti haastaville alueille ja lähipoliisiaseman poliisit tekisivät myös jalkautuvaa partiointia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.01.2022, 16:57:26
Voisiko Malminkartanon vetovoimaa parantaa vaikka kukkaistutusten sijaan sillä, että sinne perustettaisiin 24/7 päivystävä lähipoliisiasema?
Mielestäni lähipoliisiasema tulisi perustaa kaikille sosiaalisesti haastaville alueille ja lähipoliisiaseman poliisit tekisivät myös jalkautuvaa partiointia.
Niiden poliisiasemien arkkitehtuurissa voisi hyödyntää Pohjois-Irlannissa aikoinaan saatuja kokemuksia.
no hupsistasaatana, eihän tässä näin voinut käydä:
Helsingin uudistettu Hämeentie: pyöräilijän painajainen
Uudistetun Hämeentien pyöräilykaistojen käytössä on ilmaantunut pyöräilyä hankaloittavia ongelmia ja vaaratekijöitä.
QuoteHÄMEENTIEN haastavat pyöräilyolosuhteet ovat puhuttaneet pyöräilijöitä sosiaalisessa mediassa. Ongelmat ovat arkea myös paljon pyöräilevälle Forsman-Härköselle. Hän kertoo alkaneensa vältellä Hämeentietä heikentyneen liikenneturvallisuuden takia.
"Itse pyörätie on oikein hyvä, mutta pyörätietä käytetään paljon muuhun kuin pyöräilyyn."
Pyöräilyä hankaloittavat työmaiden lisäksi esimerkiksi pyörätielle pysäköidyt taksit, ruokalähetit ja tavaraa toimittavat jakeluautot. Toisinaan pyörätiellä liikennevalojen vaihtumista odottavat jalankulkijat. Heistä moni liikkuu kuulokkeet korvilla eikä ajatuksissaan huomioi muuta liikennettä riittävästi, saati kuule pyörän soittokelloa.
"Ohjaan itseni mieluummin jotain muuta kautta, esimerkiksi Sörnäisten rantatietä tai radanvartta pitkin. Hämeentie ei koskaan tunnu hirveän turvalliselta tai jouhevalta, erityisesti siksi, että minulla on aika usein lapsi tai lapsia pyörän kyydissä."
QuoteSAMAAN on kiinnittänyt huomion toinen aktiivinen pyöräilijä Petri Sipilä. Hän kuuluu Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen hallitukseen ja oli aiemmin pitkään Helsingin polkupyöräilijöiden hallituksen puheenjohtaja.
"Kun pyörätiellä on auto, siirryn bussikaistalle. Jos bussikaista on liukas ja bussi on metrin päässä takapyörästä, se on kuumottavaa ja voi olla oikeasti vaarallista", Sipilä sanoo.
QuoteHELSINGIN liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo, että ottaa aikansa ennen kuin ihmiset tottuvat uusiin liikennejärjestelyihin.
Hän myöntää silti, että nykyiset lastausasemat eivät yksin näytä poistavan ajoneuvoja pyöräteiltä eivätkä jalkakäytäviltä. Joka ovelle tällaista taskua ei ole kuitenkaan mahdollista saada, eikä niiden määrää olla ainakaan toistaiseksi lisäämässä, Putkonen sanoo. Hämeentie ei myöskään kuulu tehostetun talvihoidon pyöräteihin. Miten Helsinki aikoo puuttua ongelmiin?
"Tehostettu pysäköinninvalvonta on varmasti paikallaan", Putkonen sanoo.
"Täytyy katsoa, miten me saisimme sen [Hämeentien] myös tehostetun kunnossapidon piiriin. Ajatellaan, että se on standardi, joka pyöräteillä tulisi olla, mutta se maksaa enemmän."
Tällä hetkellä tehostetun talvihoidon verkosto kattaa Helsingissä noin 75 kilometriä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008506890.html
Autot pysähtyvät liikkeiden ovien eteen toimittamaan tavaroitaan... kukapa olisi osannut arvata...
Luman auraaminen ei onnistu kapeista ränneistä ja lumi päätyy joko pyörätielle tai jalkakäytävälle... kukapa olisi osannut arvata...
Kesäkelin saaminen keskelle sohjoa maksaa enemmän.... kukapa olisi osannut arvata...
laskelmien perusteena ollut ka 2500 pyöräilijää / päivä ei tule koskaan toteutumaan... kukapa olisi osannut arvata :facepalm:
QuoteMajikku on japania ja tarkoittaa ihmettä.
Olet löytänyt todellisen hokkuspokkus-kodin. Pienistä neliöistään huolimatta kotisi kätkee sisäänsä kaikki ne toiminnot, joita hyvään elämään tarvitaan.
Vähemmän on sinulle enemmän. Onnellisuus ei ole mielestäsi kiinni maallisesta mammonasta, vaan merkityksellisestä työstä, hyvistä ystävistä, inspiroivista harrastuksista ja mahdollisuudesta keittää näistä kaikista mukavan mausteinen soppa – oman itsen näköinen elämä. Aika on rahan arvoista ja siksi tervehditkin ilolla erilaisia aikaa säästäviä palveluita. Työmatkat taitat useimmiten yhteiskäyttöpyörällä. Naapuriapu on osa arkea ja näkyy kananmunien ja ruuvimeisseleiden ahkerana vaihtona.
Päiväsi voisi näyttää tältä:
Aamu
Heräät hyvin nukutun yön jälkeen surround-järjestelmän tarjoamaan lempeään äänimaailmaan ja hitaasti avautuvan pimennysverhon takaa pilkistelevään auringonvaloon. Sutjakasti seinän sisään kiepautettava sänky tekee tilaa päivän askareille. Työpäivä taloyhtiön co-working -tiloissa on alkamassa.
Iltapäivä
Töiden lomassa käyt haukkaamassa sekä happea että hyvän lounaan parin korttelin päässä sijaitsevassa lounasbaarissa. Muutama etätyötä tekevä naapuri liittyy seuraasi. Hyvien juttujen höystämä lounas venähtää yli tunnin mittaiseksi, mutta siihenhän sinulla on etätyöläisenä varaa.
Ilta
Olet kutsunut pari kaveria kylään. He tulevat mielellään, sillä he tietävät jo, ettei missään ole yhtä hyvää kotiteatteria kuin sinun asunnossasi. Co-working -tila on muuttunut iltaseitsemän jälkeen yhteiseksi olohuoneeksi ja tänä iltana myös NHL-kaukaloksi. Jännittävän kiekkomatsin kyytipojaksi tilataan purtavaa koko porukalle läheisestä ravintolasta.
Muuntautumiskykyinen koti
Muuntautumiskykyinen koti vastaa kaupunkiasujien muuttuviin tarpeisiin – jopa saman vuorokauden sisällä. Työelämän muutokset, kuten itsensä työllistämisen ja etätyön lisääntyminen vaikuttavat voimakkaasti asumisen tarpeisiin. Joustavaksi rakennetut asunnot tekevät kodeista muuntelukykyisiä. Innovatiiviset ratkaisut auttavat jakamaan tiloja kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.
Koti hotellitason palveluilla
Taidekummin teokset heijastelevat alueen historiaa ja luovat taloyhtiölle oman uniikin ilmeen.
[...]
Leikkimielisellä testillä voit kokeilla mikä asumisen tyypeistä on lähinnä sinua.
Testaa minkälainen asuja sinä olet ›
https://ekerakennus.fi/majikku/
Todellisuudessakin kirjoitetaan samantyyppisiä mainostekstejä kuin Asterix-sarjakuvakirjassa Jumaltenrannan nousu ja tuho.
Soluasuminen on kivaa opiskeluaikana, mutta ei sitä loputtomiin voi harrastaa. Suuressa maailmassa kaikenlainen asuntohotelleissa asuminen on yleisempää.
Quote
Suuresta ennakkovaraajien määrästä johtuen suurin osa Meanderin asuntojen varausoikeuksista tullaan jakamaan arvonnan kautta.
[...]
Kiasman arkkitehdin Steven Hollin suunnittelema asuintalo nousee Töölöön
Arkkitehti Steven Holl tunnetaan rakkaudestaan valoon, luontoon ja sen moninaisiin muotoihin. Tunnetuin hänen töistään Suomessa on Nykytaiteen museo Kiasma. Nyt Hollin kansainvälinen huippuarkkitehtuuri tekee paluun Helsinkiin, kun Meander-talo nousee keskelle Töölöä, Taivallahden rantaan. Rakennuksessa Hollin vahva visio veistoksellisuudesta ja käytännöllisyydestä yhdistyy Newil&Baun asukaskeskeiseen toteutukseen, jossa myös asukkaiden palvelut viedään uudelle tasolle
https://meanderasunnot.fi/
Kuka hullu haluaa asua missään Steven Hallin suunnittelemassa?
Quote from: Titus on 06.01.2022, 11:28:27
no hupsistasaatana, eihän tässä näin voinut käydä:
Helsingin uudistettu Hämeentie: pyöräilijän painajainen
Uudistetun Hämeentien pyöräilykaistojen käytössä on ilmaantunut pyöräilyä hankaloittavia ongelmia ja vaaratekijöitä.
QuoteHÄMEENTIEN haastavat pyöräilyolosuhteet ovat puhuttaneet pyöräilijöitä sosiaalisessa mediassa. Ongelmat ovat arkea myös paljon pyöräilevälle Forsman-Härköselle. Hän kertoo alkaneensa vältellä Hämeentietä heikentyneen liikenneturvallisuuden takia.
"Itse pyörätie on oikein hyvä, mutta pyörätietä käytetään paljon muuhun kuin pyöräilyyn."
Pyöräilyä hankaloittavat työmaiden lisäksi esimerkiksi pyörätielle pysäköidyt taksit, ruokalähetit ja tavaraa toimittavat jakeluautot. Toisinaan pyörätiellä liikennevalojen vaihtumista odottavat jalankulkijat. Heistä moni liikkuu kuulokkeet korvilla eikä ajatuksissaan huomioi muuta liikennettä riittävästi, saati kuule pyörän soittokelloa.
"Ohjaan itseni mieluummin jotain muuta kautta, esimerkiksi Sörnäisten rantatietä tai radanvartta pitkin. Hämeentie ei koskaan tunnu hirveän turvalliselta tai jouhevalta, erityisesti siksi, että minulla on aika usein lapsi tai lapsia pyörän kyydissä."
Tohon pyöräteille/jalkakäytäville pysäköintiin pitäisi kyllä kiinnittää huomiota kunnon sakotuksen kanssa. Näin itse kantakaupungissa tavaraa kuljettavana vituttaa päin helvettiä parkkeeratut kuljetusautot ja raksapakut, minkä haltijat ei todellakaan tee mitään kuorman purkua vaikka odottelisit puoli tuntia siinä auton vieressä.
Quote from: Titus on 06.01.2022, 11:28:27
no hupsistasaatana, eihän tässä näin voinut käydä:
Helsingin uudistettu Hämeentie: pyöräilijän painajainen
Uudistetun Hämeentien pyöräilykaistojen käytössä on ilmaantunut pyöräilyä hankaloittavia ongelmia ja vaaratekijöitä.
Tuon Hämeentien autoilijoilta tukkimisen jälkeen tuntuu Kallion/Torkkelinmäen yksisuuntaisilla kaduilla räjähtäneen käsiin väärään suuntaan ajaminen (joidenkin arvioiden mukaan myös esim. väärään suuntaan pysäköimisen salliminen, sekä kenties Woltin ulkomaalaiskuskit saattaisivat myös osaltaan selittää asiaa). Pahimmillaan tätä tapahtuu vielä auraamattomasta lumesta lähes liikkumiskelvottomiksi muuttuneilla kapeilla kaduilla, missä sitten saattaa vielä tulla oikeaan suuntaan ajava auto vastaan. Siinähän sitä onkin hauskaa yrittää saada käytännössä pysähtyessä jumiin jääneitä autoja liikkumaan jonnekin.
Tää yksisuuntaista väärään suuntaan on yleistynyt vähän koko kaupungissa. Taksit, wolttikuskit ja ihan kaikki tätä harrastaa. viime kesänä just torkkelinmäellä joku nuorison edustaja jätti kaverinsa kyydistä, ja aatteli ihan pokkana lähteä takaisin tulosuuntaansa. Meinasin potkia lamput paskaksi kun soitti torvea itselleni kun siinä tiellä seisoin.
Ja vasta tällä viikolla Kampissa Kovasen musta mersu toikkaroi samalla lailla.
2004 suositeltiin keskikaidetta, rahaa ei löytynyt. Seurauksena kaksi kuollutta.
QuoteKonginkankaan turmapaikalle suositeltiin kaidetta jo 18 vuotta sitten, mutta turhaan: "Kysymys puhtaasti rahasta"
Sunnuntain turma tapahtui samassa mäessä, kuin vuonna 2004 tapahtunut 23 henkeä vienyt liikenneonnettomuus.
Konginkankaalla Nelostiellä tapahtui sunnuntaina päivällä vakava liikenneonnettomuus, jossa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui neljä ihmistä.
Turma tapahtui samassa jyrkässä mäessä, kuin maaliskuun 2004 tapahtunut Suomen tuhoisin liikenneonnettomuus, jossa kuoli 23 ihmistä.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) Tutkintalautakunnan arvion mukaan keskikaide onnettomuuspaikalla olisi todennäköisesti estänyt vuoden 2004 onnettomuuden.
Tämän hetkisten tietojen valossa kaide olisi voinut suojata myös sunnuntaiselta turmalta.
Konginkankaalla Nelostiellä tapahtui sunnuntaina päivällä vakava liikenneonnettomuus, jossa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui neljä ihmistä.
Turma tapahtui samassa jyrkässä mäessä, kuin maaliskuun 2004 tapahtunut Suomen tuhoisin liikenneonnettomuus, jossa kuoli 23 ihmistä.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) Tutkintalautakunnan arvion mukaan keskikaide onnettomuuspaikalla olisi todennäköisesti estänyt vuoden 2004 onnettomuuden.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/333078a5-4f1d-4494-aa6c-3cb1a9470146
QuoteKeski-Suomen tiepiirin tekemän selvityksen mukaan Keski-Suomessa valtateillä 4 ja 9 olevien n. 20 ohituskaistan muuttaminen keskikaiteellisiksi maksaisi n. 7,6M €
Äkkiä luulis että tuollainen raha löytyisi äkkiä. Ainakin kaikenlaiseen mokuttamiseen ym. löytyy samantien kun sopiva henkilö vähän yskäisee. Viime vuonna nenäpäiväkin keräsi 3M €. Miksei järjestetä nollatoleranssi liikennekuolemille -päivää?
Quote from: Uretaanipusla on 09.01.2022, 21:05:02
QuoteKeski-Suomen tiepiirin tekemän selvityksen mukaan Keski-Suomessa valtateillä 4 ja 9 olevien n. 20 ohituskaistan muuttaminen keskikaiteellisiksi maksaisi n. 7,6M €
Äkkiä luulis että tuollainen raha löytyisi äkkiä. Ainakin kaikenlaiseen mokuttamiseen ym. löytyy samantien kun sopiva henkilö vähän yskäisee. Viime vuonna nenäpäiväkin keräsi 3M €. Miksei järjestetä nollatoleranssi liikennekuolemille -päivää?
Elämä on valintoja täynnä. Niin poliitikoilla kuin Väylän johtajillakin. Ihan turha on selvittää, että ei ole saatu rahoitusta, kun asia on itsestäkin kiinni. Etenkin kun OTKES on johtopäätöksessään päätynyt kaiteen tarpeellisuuteen. Joku brutaali tyyppi voisi syyttää jopa kuolemantuottamuksesta...
Quote from: Titus on 06.01.2022, 11:28:27
... kukapa olisi osannut arvata :facepalm:
Varsinkin nuo samat ongelmat olivat jo olemassa ja tiedossa keskustan aiemmilla pöyräteillä, etenkin Bulevardilla.
Helsingin seudun bussilinjoja myllättiin jälleen syksyn alettua. Oransseilla sähköbusseilla, joista suurin osa nyt nivelmallia, ajettavia runkolinjoja lisättiin. 550 erityisesti ja muutkin usean kunnan läpi menevät pitkät linjat ovat ihan ymmärrettävä ja yhteyksiä parantava juttu. Mutta sitä en käsittänyt, miksi muutamia Helsingin sisäisiä linjoja pidennettiin päistään muutaman korttelin kiertämisen verran ja niitä alettiin ajaa noilla mastodonteilla ahtaahkoilla lähiökaduilla. Lisähyöty oli olematon.
Nyt luulen keksineeni selityksen uusille runkolinjoille, kun satuin matkustamaan yhdellä näistä linjoista, joissa kuljettaja ei valvo että onko matkustajalla lippua. Kaksi tarkastajaa tuli sisään ja heillä aika meni rattoisasti muutaman kilometrin verran selvittäessä parin liputtoman matkustajan henkilötietoja. Päättelin että runkolinjojen lisäämisen avulla ujutetaan (joillekin) pikku hiljaa käytännössä maksutonta joukkoliikennettä Helsinkiin, minkä toteuttaminen kerralla poliittisena päätöksenä olisi mahdotonta.
Quote from: Methodios on 07.01.2022, 13:55:35
Kaikki pk-seudulla tieliikenteessä liikkuvat. Laskekaapa huviksenne montako pyöräilijää näette keskimäärin päivisin näin tammikuussa. Nyt kun on ollut melko lumisateista ja kylmää, niin aamuisin olen nähnyt keskimäärin 1-2 fillaristia noin 30 min ajomatkan aikana ja iltaisin vielä vähemmän. Miljoonilla tehdyt pyörätiet ammottavat tyhjyyttään ja ilmastoomus peruttu?
Täytyy sanoa kunnon lumipyryssä autokaistalla vaappuva fillaristi on kyllä oikea viheraatteen tosiuskovainen. Tuo vaatii jo jonkinlaista hulluutta tai fanatismia, koska se on jo silmin nähden vaarallista.
Niin, jos paikat on täynnä lunta niin miksi joku ajaisi fillarilla, ellei harrasta jotain läskipyöräilyä ja sitä harvemmin kantakaupungissa/pyöräteillä tehdään? Mut esim toissavuonna, ennen koronaa, kävikin niin että ei ollut lunta, ei ollut jäätä, ei ollut tammikuussa edes pakkasia. Tossa vielä tommonen havainnollistava kuva, Tuusulasta tosin, mutta kuitenkin. Siis 26.1.2020 on toi kuva
Mitenköhän esim tämän kohdan lumen auraus on suunniteltu tehtäväksi ?
googlelinkki Vantaan ja Hgin rajalle:
https://www.google.fi/maps/@60.2480329,25.0861883,3a,75y,20.89h,80.93t/data=!3m6!1e1!3m4!1soQuqTTGM53zgkVoNUBoSNg!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi
:o
QuoteKalasatamaan nousevan Lumo One -pilvenpiirtäjän asuntojen suunnittelussa asumisviihtyvyys ja vastuullisuus ovat kulkeneet käsi kädessä alusta alkaen. Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ovat muuttuneet käytännön ratkaisuiksi ja viihtyisäksi asumiseksi urbaanin kaupunkiympäristön ja luonnon solmukohdassa.
Lukuisat vastuullisuusseikat – kuten energiatehokkuus, yhteisöllisyys ja liikkuminen – on toteutettu ennen kaikkea asumisviihtyvyys edellä. Asumisen muotoja on samalla ravisteltu: jokaisesta asunnosta löytyy muun muassa oma viherhuone parvekkeen sijaan.
Upea viherhuone tuo väriä asuntoihin.
– Asukas voi hyödyntää viherhuonetta esimerkiksi puutarhana tai hyötyviljelyyn. Viherhuoneiden lisäksi talon viidennestä kerroksesta löytyy mittavan kokoinen ja kutsuva puutarha-alue, joka lisää yhteisöllisyyttä, kertoo Lumo-kotien vastuullisuuspäällikkö Hannamari Koivula.
Viherhuoneiden lisäksi asukkaiden hyvinvointia edistävät isot ikkunat, jotka tuovat asuntoihin runsaasti päivänvaloa.
[...]
Lumo One -talossa kierrättäminen onnistuu vaivatta.
Joka asunnosta löytyy nelijakoinen jätteidenlajittelulaatikosto. Jätteet voi kuskata Lumo Onen omaan jätetilaan tai kauppakeskus Redin jätepisteeseen.
– Kannustamme asukkaita kierrättämään ja lajittelemaan huolellisesti. Pyrimme vähentämään sekajätettä ja lisäämään uudelleen hyödynnettävän materiaalin kierrätysastetta. Lumo Onessa asukkaat voivat edistää kiertotaloutta omassa asumisessaan, Koivula toteaa.
[...]
Liiku ympäristöystävällisesti
Tehokkaan jätteiden lajittelun lisäksi Lumo Onessa on otettu huomioon asukkaiden liikkuminen. Pyöräparkkiin on rakennettu tilat yli 500 pyörälle, ja asukkailla on mahdollisuus käyttää yhteiskäyttöautoja oman auton sijaan.
[...]
Lumo One -talon asukkaiden käytössä on yli 200 sähköauton latauspistettä Redin pysäköintihallissa.
Lumo One on hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Metro ja linja-autot kulkevat talon välittömässä läheisyydessä. Helsingin parhaat palvelut sekä luontoalueet ovat vain metro- tai kävelymatkan päässä talosta.
https://lumo.fi/lumo-elamaa/lumo-one-kestavan-asumisen-pilvenpiirtaja?utm_medium=social&utm_source=facebook&utm_campaign=sisaltomarkkinointi_automaatio_2022&utm_content=interest&fbclid=IwAR34A1EsWJRIgv9i_viJ3h2J7A3lyhY-agWtV85XneN2SqIZ2ua6_qZIeYU
Onko siellä pilvenpolttohuone?
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Quote from: no future on 13.01.2022, 13:32:43
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Eihän neljä lokeroa riitä mihinkään. :(
Quote from: no future on 13.01.2022, 13:32:43
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Eikö Kalasataman alueella ole se putkijätejärjestelmä ?
Nuo toimivat kierrätyssysteemit on tosi jees ja on mielenkiintoista seurata miten ne toimii käytännössä. Harmi, että niistä "seurantauutisoidaan" yleensa vasta kun jotain ongelmaa on, esim kun mainittu putkijärjestelmä nikotteli aluksi.
Quote from: Titus on 13.01.2022, 14:00:42
Quote from: no future on 13.01.2022, 13:32:43
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Eikö Kalasataman alueella ole se putkijätejärjestelmä ?
Nuo toimivat kierrätyssysteemit on tosi jees ja on mielenkiintoista seurata miten ne toimii käytännössä. Harmi, että niistä "seurantauutisoidaan" yleensa vasta kun jotain ongelmaa on, esim kun mainittu putkijärjestelmä nikotteli aluksi.
Suursuolla ja Kivistössä on, ongelmineen. Mutta ne on metsälähiöitä (toistaiseksi). Luulen että putkijätesysteemien vetäminen kantakaupunkiin olisi haastavampaa.
Muutoin noissa uudiskohteissa erityispalveluin kiinnostaa se että vastaavia taisi olla viimeksi sata vuotta sitten, eli että taloyhtiö tarjoaa muutakin kuin perusasumista. Silloinkin taisi olla roskakuiluja mutta myös ruokakuiluja, joista nostettiin asuntoon tarjottimella ruoka keskuskeittiöstä. Poirot-tv-sarjassa ainakin oli. Sitten tuli sodat, inflaatio ja varakkaamman keskiluokan suhteellisen aseman lasku, jolloin kysyntä tuollaiselle väheni. Myöhemmin kodinkoneet vähensivät palveluskunnan tarvetta.
Quote from: l'uomo normale on 13.01.2022, 22:13:13
Quote from: Titus on 13.01.2022, 14:00:42
Quote from: no future on 13.01.2022, 13:32:43
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Eikö Kalasataman alueella ole se putkijätejärjestelmä ?
Nuo toimivat kierrätyssysteemit on tosi jees ja on mielenkiintoista seurata miten ne toimii käytännössä. Harmi, että niistä "seurantauutisoidaan" yleensa vasta kun jotain ongelmaa on, esim kun mainittu putkijärjestelmä nikotteli aluksi.
Suursuolla ja Kivistössä on, ongelmineen. Mutta ne on metsälähiöitä (toistaiseksi). Luulen että putkijätesysteemien vetäminen kantakaupunkiin olisi haastavampaa.
Muutoin noissa uudiskohteissa erityispalveluin kiinnostaa se että vastaavia taisi olla viimeksi sata vuotta sitten, eli että taloyhtiö tarjoaa muutakin kuin perusasumista. Silloinkin taisi olla roskakuiluja mutta myös ruokaluiluja, joista nostettiin asuntoon tarjottimella ruoka keskuskeittiöstä. Poirot-tv-sarjassa ainakin oli. Sitten tuli sodat, inflaatio ja varakkaamman keskiluokan suhteellisen aseman lasku, jolloin kysyntä tuollaiselle väheni. Myöhemmin kodinkoneet vähensivät palveluskunnan tarvetta.
Tässäkin konkretisoituu sosialismin perusydinongelma. Vain rikkailla on varaa johonkin palveluun -> tapettava pois.
Vaihtoehtona tietenkin olisi kehittää palvelua niin, että ensin keskiluokalla, sitten muillakin, olisi varaa tuohon palveluun (eli verotuksen kautta keskiluokka maksaisi koko paskan).
Mätäpaiseille kyllä kelpaa verot mutta eivät edes viitsi hiekoittaa pyöräteitä ja tuo on vielä todella paljon käytetty reitti kun siinä on metroasema vieressä. Molemmilla puolilla tuota alikulkua oli niin liukasta etten meinannut jaloillani pysyä ja sitten piti vielä taluttaa sähköpyörää joka liukui holtittomasti. Alle 100 metrin matkaan meni luultavasti 5 minuuttia kun könysin penkkoja pitkin. >:(
https://www.google.com/maps/place/60%C2%B014'15.1%22N+25%C2%B006'25.2%22E/@60.2375278,25.1048113,541m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x3e15d511b2c35bff!8m2!3d60.2375262!4d25.1070099 (https://www.google.com/maps/place/60%C2%B014'15.1%22N+25%C2%B006'25.2%22E/@60.2375278,25.1048113,541m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x3e15d511b2c35bff!8m2!3d60.2375262!4d25.1070099)
Quote from: l'uomo normale on 13.01.2022, 22:13:13
Silloinkin taisi olla roskakuiluja mutta myös ruokaluiluja, joista nostettiin asuntoon tarjottimella ruoka keskuskeittiöstä.
Muistaakseni ainakin Hakaniemessä Helsingissä olen nähnyt talonyhtiön mihin oli rakennettu aikoinaan roskakuilu, joka ei tosin käsittääkseni ole ollut pitkään aikaan käytössä. Muistelen kuulleeni, että mm. rottaongelman takia nuo olisi poistettu käytöstä. Voi myös olla, että niihin liittyy riskejä tulipalojenkin suhteen.
Saas nähdä mitä tästä nyt sitten tulee. Lisää ruuhkia. Siinä käy ratinan ja koskarin parkkihallit turhiksi kun autolla ei meinaa päästä hirveän helposti. Monikohan käy esim. ratinan lidlissä ostoksilla jos kauppakassia ei saa autoon. Toki voi sitä bussilla roudata mutta pakasteita ei varmasti osteta. Sitten kun tuo ratikka leviää lielahteen niin sieltä kajautetaan myös nuo vanhat matalat liikehuoneistot pois ja luodaan asuntoja.
QuoteTampereen Hämeenpuistosta halutaan tehdä puisto: "sinänsä siinä on hassu tilanne" – Tästä muutoksessa on kyse
Hämeenpuiston asemakaavan muutos Näsinpuiston ja Tiiliruukinkadun välisella osuudella alkaa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Tampereella. Yleisö voi esittää kysymyksiä asiasta.
Hämeenpuiston vilkas liikenne, tapahtumapaikat ja perimmäinen luonne aiotaan yhdistää Tampereella tekeillä olevassa asemakaavan muutoksessa.
"Nämä täytyy nyt sovitella keskenään. Siihen asemakaava on ihan hyvä työkalu", kertoo Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Katarina Surakka.
"Hämeenpuisto on siinä mielessä kiinnostava kohde, että siellä ovat edustettuna kaikki muut kulkumuodot paitsi Viikinsaaren laivat", hän kuvaa tilannetta.
XXX
Muutoksen tavoitteena on turvata Hämeenpuiston arvo historiallisena puistona, osana viherverkostoa ja Tampereen kansallista kaupunkipuistoa.
"Se on yksi Tampereen merkittävistä historiallisista puistoista an sich (omana itsenään), mutta sinänsä siinä on hassu tilanne, että se on asemakaavassa lähes kokonaan katualuetta", Surakka kertoo.
Puistoja ajatellaan Laakkosen mukaan lähtökohtaisesti virkistymisen ja viihtymisen tiloina, eikä niissä saisi kaavallisesti olla häiriöitä. "Hämeenpuisto on ympäristöhäiriöiltään hyvinkin kuormitettu paikka", hän kertoo.
"Puhummekin historiallisesta puistosta, jolloin kaupunkikuvallinen ja historiallinen arvo ovat ne, joiden takia ilman muuta Hämeenpuisto tulee nähdä puistona ja sen status tulee olla asemakaavassa puisto", Laakkonen kertoo.
Hän sanoo, että muutoksessa on lisäksi taustalla poliittinen tahto eli aikanaan tehty valtuustoaloite asemakaavamuutoksen tekemisestä.
XXX
Asemakaava ottaa kantaa myös siihen, missä kohdin Hämeenpuistossa pyöräillään tulevaisuudessa. "Nyt pyöräillään samalla hiekkakäytävällä jalankulkijoiden kanssa", Laakkonen kertoo.
Myös se otetaan Laakkosen mukaan huomioon, miten kulkeminen saadaan kaikkien kannalta viihtyisäksi ja turvalliseksi. "Asetelma on nyt, että Hämeenpuistossa kulkija ikään kuin väistää ajoneuvoliikennettä. Siellä on sivuun vedettyjä ylityspaikkoja."
Hämeenpuistossa haetaan ratkaisuja myös ilmanlaatuun ja liikenteen aiheuttamaan meluun, jotta väki viihtyisi siellä.
"Nythän se on luonteeltaan aika paljon läpikulkupaikka", Surakka sanoo. "Aika harva on siellä piknikillä. Aika kovaluonteinen pitää ihmisen olla, että viitsii istua siinä."
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008541047.html)
Quote from: Titus on 11.01.2022, 15:22:56
Mitenköhän esim tämän kohdan lumen auraus on suunniteltu tehtäväksi ?
googlelinkki Vantaan ja Hgin rajalle:
https://www.google.fi/maps/@60.2480329,25.0861883,3a,75y,20.89h,80.93t/data=!3m6!1e1!3m4!1soQuqTTGM53zgkVoNUBoSNg!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi
:o
Kalliisti erikoistyönä? Mutta suunnittelija luultavasti uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen? Sen mukaanhan lumiset talvet ovat mennyttä.
Quote from: JoKaGO on 13.01.2022, 22:27:41
Quote from: l'uomo normale on 13.01.2022, 22:13:13
Quote from: Titus on 13.01.2022, 14:00:42
Quote from: no future on 13.01.2022, 13:32:43
Kierrätyskö sua noin vituttaa? Onhan se hirveetä että tiheässä kaupungissa ei tukoteta sekajäteastioita ihan aina niillä pizzalaatikoilla.
Eikö Kalasataman alueella ole se putkijätejärjestelmä ?
Nuo toimivat kierrätyssysteemit on tosi jees ja on mielenkiintoista seurata miten ne toimii käytännössä. Harmi, että niistä "seurantauutisoidaan" yleensa vasta kun jotain ongelmaa on, esim kun mainittu putkijärjestelmä nikotteli aluksi.
Suursuolla ja Kivistössä on, ongelmineen. Mutta ne on metsälähiöitä (toistaiseksi). Luulen että putkijätesysteemien vetäminen kantakaupunkiin olisi haastavampaa.
Muutoin noissa uudiskohteissa erityispalveluin kiinnostaa se että vastaavia taisi olla viimeksi sata vuotta sitten, eli että taloyhtiö tarjoaa muutakin kuin perusasumista. Silloinkin taisi olla roskakuiluja mutta myös ruokaluiluja, joista nostettiin asuntoon tarjottimella ruoka keskuskeittiöstä. Poirot-tv-sarjassa ainakin oli. Sitten tuli sodat, inflaatio ja varakkaamman keskiluokan suhteellisen aseman lasku, jolloin kysyntä tuollaiselle väheni. Myöhemmin kodinkoneet vähensivät palveluskunnan tarvetta.
Tässäkin konkretisoituu sosialismin perusydinongelma. Vain rikkailla on varaa johonkin palveluun -> tapettava pois.
Vaihtoehtona tietenkin olisi kehittää palvelua niin, että ensin keskiluokalla, sitten muillakin, olisi varaa tuohon palveluun (eli verotuksen kautta keskiluokka maksaisi koko paskan).
Niissä Redin torneissahan on aulapalvelutkin. En tosin tiedä mitä kaikkea ton consierge:n toimenkuvaan kuuluu.
Naapurit kimpaantuivat helsinkiläisessä lähiössä: 130 asunnon kerrostaloon rakennettiin vain 10 autopaikkaa – "Kadunvarsi on aivan tukossa"
QuoteSiilitien ja Kettutien risteykseen toissa vuonna valmistuneessa Hoasin opiskelijatalossa on 130 asuntoa, mutta vain kymmenen autopaikkaa.
Naapureiden mukaan opiskelijoilla on kuitenkin huomattavasti enemmän autoja ja he pysäköivät viereisen Näätätien varteen.
– Oli kaunis ajatus, että helsinkiläisillä opiskelijoilla ei olisi autoja, mutta totuus on aivan toinen. Nyt koko Näätätien kadunvarsipaikat ovat aivan tukossa eikä paikkoja riitä esimerkiksi naapuriyhtiöiden vieraille, sanoo Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut mies.
– Ennen opiskelijatalon valmistumista tässä oli hyvin tilaa. Osasimme odottaa ongelmaa, kun kuulimme että autopaikkoja tulee vain kymmenen. Talossamme toimii vuokrattava kerhotila, jonka kävijöille ei ole enää vapaita parkkipaikkoja, sanoo Näätätiellä asuva Airi Kontio, 71.
MYÖS opiskelijat ovat kiinnittäneet huomiota autopaikkojen vähäiseen määrään.
23-vuotias Johanna Saikkonen asui Kettutiellä aiemmin kumppanin kanssa, jolla oli auto.
– Minulla oli oma autopaikka ja käytimme autoa paljon. Käytän nyt joukkoliikennettä enkä hankkisi omaa autoa. Olen ihmetellyt autopaikkojen vähäisyyttä eikä kymmenen autopaikkaa kannusta autoiluun.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4439462
autottoman kaupungin tavoitteet täyttyvät ;D
Pitäisi olla pykälä, että jokaista 50 neliötä kohti on pakko rakentaa yksi autopaikka.
Autot eivät tule häviämään sillä, että pysäköintipaikat poistetaan. Autoa tarvitseva hakee sitten asuntonsa muualta. Päättäjät tuntuvat elävän jossain kummallisessa harhassa, jonka mukaan autoilla ajellaan vain kiusalla ja huvikseen - ei kyetä ymmärtämään, että autoilu on Suomessa niin kallista, että 99,9 prosenttia ihmisistä ajaa autolla siksi, että se on käytännössä pakko hinnasta ja autoilun vaikeuttamisesta huolimatta.
Jos tänä päivänä joku kaupunki haluaa muuttovoittoa hyvistä veronmaksajista, sen kannattaisi pitää huoli autoilun mahdollisuuksista.
Quote from: Titus on 16.01.2022, 11:38:18
Naapurit kimpaantuivat helsinkiläisessä lähiössä: 130 asunnon kerrostaloon rakennettiin vain 10 autopaikkaa – "Kadunvarsi on aivan tukossa"
Quote
– Oli kaunis ajatus, että helsinkiläisillä opiskelijoilla ei olisi autoja, mutta totuus on aivan toinen. Nyt koko Näätätien kadunvarsipaikat ovat aivan tukossa eikä paikkoja riitä esimerkiksi naapuriyhtiöiden vieraille, sanoo Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut mies.
– Ennen opiskelijatalon valmistumista tässä oli hyvin tilaa. Osasimme odottaa ongelmaa, kun kuulimme että autopaikkoja tulee vain kymmenen. Talossamme toimii vuokrattava kerhotila, jonka kävijöille ei ole enää vapaita parkkipaikkoja, sanoo Näätätiellä asuva Airi Kontio, 71.
.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4439462
autottoman kaupungin tavoitteet täyttyvät ;D
Ei vielä täysin. Näätätielle (ja muuallekin) pitää ehdottomasti saada ympärivuorokautinen parkkeerauksen maksullisuus. Näin opiskelija-asuntojen asukkaat ja alueella vierailevat oppivat välttämään autoilua.
Muuten, mitenköhän nuo kymmenen autopaikkaa annostellaan asukkaiden kesken?
Quote from: Siili on 16.01.2022, 12:12:27
Muuten, mitenköhän nuo kymmenen autopaikkaa annostellaan asukkaiden kesken?
Normikäytäntö on, että talon ekat asukkaat saivat ostaa/varata merkityn paikan ja sen jälkeen jonottamalla. Joku paikan saanut lähtee talosta -> se menee jonon ekalle.
Ehkä näihinkin voisi laittaa esim joka toinen kuukausi tapahtuvan huutokaupan ? Kymmenen eniten tarjoavaa saavat parkkeerata paikoille kahden kuukauden ajan :D
Itse odotan tässä autoilun vastaisessa ilmapiirissä sitä että joku taho kieltää autoilun vaikka helsingin kaupunkialueella kokonaan, sen tarkemmin erittelemättä. No sitten todetaan että muuttoautoilla, jakeluautoilla tai muillakaan tavaroita toimittavilla ajoneuvoilla ei ole asiaa kaupunkiin, ja taas raavitaan päätä että miksi keskusta näivettyy. Aiemmin olisin vain naureskellut ettei tällaista voisi koskaan tapahtua mutta nykyisin en ole edes niin varma.
Quote from: Titus on 16.01.2022, 11:38:18
Naapurit kimpaantuivat helsinkiläisessä lähiössä: 130 asunnon kerrostaloon rakennettiin vain 10 autopaikkaa – "Kadunvarsi on aivan tukossa"
QuoteSiilitien ja Kettutien risteykseen toissa vuonna valmistuneessa Hoasin opiskelijatalossa on 130 asuntoa, mutta vain kymmenen autopaikkaa.
Naapureiden mukaan opiskelijoilla on kuitenkin huomattavasti enemmän autoja ja he pysäköivät viereisen Näätätien varteen.
– Oli kaunis ajatus, että helsinkiläisillä opiskelijoilla ei olisi autoja, mutta totuus on aivan toinen. Nyt koko Näätätien kadunvarsipaikat ovat aivan tukossa eikä paikkoja riitä esimerkiksi naapuriyhtiöiden vieraille, sanoo Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut mies.
– Ennen opiskelijatalon valmistumista tässä oli hyvin tilaa. Osasimme odottaa ongelmaa, kun kuulimme että autopaikkoja tulee vain kymmenen. Talossamme toimii vuokrattava kerhotila, jonka kävijöille ei ole enää vapaita parkkipaikkoja, sanoo Näätätiellä asuva Airi Kontio, 71.
MYÖS opiskelijat ovat kiinnittäneet huomiota autopaikkojen vähäiseen määrään.
23-vuotias Johanna Saikkonen asui Kettutiellä aiemmin kumppanin kanssa, jolla oli auto.
– Minulla oli oma autopaikka ja käytimme autoa paljon. Käytän nyt joukkoliikennettä enkä hankkisi omaa autoa. Olen ihmetellyt autopaikkojen vähäisyyttä eikä kymmenen autopaikkaa kannusta autoiluun.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4439462
autottoman kaupungin tavoitteet täyttyvät ;D
Hertsikkahan ei ole asukaspysäköintialuetta, niin nyt sitten kanta-astujat ihmettelee kun ilmaiset parkkipaikat on aina täynnä. Tervetuloa kaupunkiin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 11:47:00
Pitäisi olla pykälä, että jokaista 50 neliötä kohti on pakko rakentaa yksi autopaikka.
Autot eivät tule häviämään sillä, että pysäköintipaikat poistetaan. Autoa tarvitseva hakee sitten asuntonsa muualta. Päättäjät tuntuvat elävän jossain kummallisessa harhassa, jonka mukaan autoilla ajellaan vain kiusalla ja huvikseen - ei kyetä ymmärtämään, että autoilu on Suomessa niin kallista, että 99,9 prosenttia ihmisistä ajaa autolla siksi, että se on käytännössä pakko hinnasta ja autoilun vaikeuttamisesta huolimatta.
Jos tänä päivänä joku kaupunki haluaa muuttovoittoa hyvistä veronmaksajista, sen kannattaisi pitää huoli autoilun mahdollisuuksista.
Helsingissähän toi sun autopaikkanormisi tarkoittaisi vaatimattomasti 450 000 pysäköintipaikkaa. Se olisikin vaan reilut 2 paikkaa per stadilaisilla käytössä olevat henkilöautot.
Quote from: no future on 16.01.2022, 14:32:16
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 11:47:00
Pitäisi olla pykälä, että jokaista 50 neliötä kohti on pakko rakentaa yksi autopaikka.
Autot eivät tule häviämään sillä, että pysäköintipaikat poistetaan. Autoa tarvitseva hakee sitten asuntonsa muualta. Päättäjät tuntuvat elävän jossain kummallisessa harhassa, jonka mukaan autoilla ajellaan vain kiusalla ja huvikseen - ei kyetä ymmärtämään, että autoilu on Suomessa niin kallista, että 99,9 prosenttia ihmisistä ajaa autolla siksi, että se on käytännössä pakko hinnasta ja autoilun vaikeuttamisesta huolimatta.
Jos tänä päivänä joku kaupunki haluaa muuttovoittoa hyvistä veronmaksajista, sen kannattaisi pitää huoli autoilun mahdollisuuksista.
Helsingissähän toi sun autopaikkanormisi tarkoittaisi vaatimattomasti 450 000 pysäköintipaikkaa. Se olisikin vaan reilut 2 paikkaa per stadilaisilla käytössä olevat henkilöautot.
Olen avoin paremmille ehdotuksille. Niitä varmasti on.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 14:39:51
Quote from: no future on 16.01.2022, 14:32:16
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 11:47:00
Pitäisi olla pykälä, että jokaista 50 neliötä kohti on pakko rakentaa yksi autopaikka.
Autot eivät tule häviämään sillä, että pysäköintipaikat poistetaan. Autoa tarvitseva hakee sitten asuntonsa muualta. Päättäjät tuntuvat elävän jossain kummallisessa harhassa, jonka mukaan autoilla ajellaan vain kiusalla ja huvikseen - ei kyetä ymmärtämään, että autoilu on Suomessa niin kallista, että 99,9 prosenttia ihmisistä ajaa autolla siksi, että se on käytännössä pakko hinnasta ja autoilun vaikeuttamisesta huolimatta.
Jos tänä päivänä joku kaupunki haluaa muuttovoittoa hyvistä veronmaksajista, sen kannattaisi pitää huoli autoilun mahdollisuuksista.
Helsingissähän toi sun autopaikkanormisi tarkoittaisi vaatimattomasti 450 000 pysäköintipaikkaa. Se olisikin vaan reilut 2 paikkaa per stadilaisilla käytössä olevat henkilöautot.
Olen avoin paremmille ehdotuksille. Niitä varmasti on.
Niin siis Siilitiellä asukkaat on tottunut pysäköimään ilmaiseksi tienvarteen, ja nyt niitä vituttaa kun uudetkin asukkaat pysäköi ilmaiseksi siihen tienvarteen. Kikkelis kokkelis vaan, mutta ilmainen pysäköinti ei toimi niin että sen auton saisi joka päivä just siihen oman kotirapun eteen. Edes suurin osa maksullisesta pysäköinnistä ei tiheästi asutussa kaupungissa toimi niin.
Odotan jo innoissani sitä kitinää mikä alkaa kun maksullista asukaspysäköintiä jossain vaiheessa laajennetaan metrolinjaa pitkin itäänpäin. Euro päivässä auton seisottamisesta kotikadulla, riistoa ja ryöstöä!
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Harvoin kuulee näin huonoja ehdotuksia edes sosialisteilta ja heidän track recordinsa talouden suhteen on sentään todella huono. Asunnoille Helsingissä on kysyntää, joten uusien asuntojen rakentamisen kieltäminen olisi erittäin typerää. Helsinkiin tulee rakentaa enemmän asuntoja ja mahdollisimman tiiviisti ja korkeasti. Helsinki ei ole maailman mittakaavassa erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa, mutta ne eivät pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Jos ongelmaksi koetaan Helsingin vetovoima, mikä tässä näyttää olevan ongelma, silloin ratkaisu ei ole estää sinne muuttaminen, vaan syrjäseutujen kehittäminen.
Pakolliset autopaikat 50 neliötä kohti nekin ovat hölmö idea. Kaikilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tarvetta tai halua omistaa autoa. Autopaikka minua varten olisi turha autopaikka.
QuoteUudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa...
No sitähän tässä juuri pelätäänkin. Vain sosiaaliturvaperäisillä maahanmuuttajilla kun on varaa sinne tulla. :(
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.01.2022, 15:35:58
QuoteUudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa...
No sitähän tässä juuri pelätäänkin. Vain sosiaaliturvaperäisillä maahanmuuttajilla kun on varaa sinne tulla. :(
Uusien asuntojen rakentamisen estäminen nostaisi hintoja entisestään.
Tälläistä ajattelua jossa muuttaminen halutaan estää pakolla sen sijaan että kehitetään asuinpaikasta miellyttävämpi asuinympäristö on toki esiintynyt muuallakin, esimerkiksi Itä-Saksassa ja Pohjois-Koreassa.
Quote from: no future on 16.01.2022, 14:53:48
Niin siis Siilitiellä asukkaat on tottunut pysäköimään ilmaiseksi tienvarteen, ja nyt niitä vituttaa kun uudetkin asukkaat pysäköi ilmaiseksi siihen tienvarteen. Kikkelis kokkelis vaan, mutta ilmainen pysäköinti ei toimi niin että sen auton saisi joka päivä just siihen oman kotirapun eteen. Edes suurin osa maksullisesta pysäköinnistä ei tiheästi asutussa kaupungissa toimi niin.
Herkkä vittuuntumisesi toisten julkiseen harmitukseen on noteerattu. Siinä ei ole mitään uutta.
Minusta kuitenkin opiskelijatalon naapurien narinan ensisijainen syy oli uuden yhtiön alhaiset normit autopaikoille, ei uusien asukkaitten (arvattava) käytös sinänsä. Vanhoissa yhtiössä suurimmalle osalle autollisista asujista löytyy autopaikka omalta tontilta, jolloin kadulta on aikaisemmin löytynyt hyvin tilaa vieraillekin. Niukat normit uudisrakennukselle aiheuttavat kadun käyttämistä nyt enenevässä määrin vakiparkkeeraukseen, mikä luonnollisesti pännii väljiin katuihin tottuneita. Jos ymmärsin artikkelin oikein, tyytymättömät toivat vain esiin tuntemuksensa, eivätkä suunnittele minkään sortin (jälkikäteistä) nimbyilyä asian tiimoilta. Meinaatko, että intersektionaalisessa vertailussa heidän uhristatuksensa on liian alhainen, jotta he voisivat avata suunsa?
Ohessa kuva Näätätieltä vuodelta 2009:
https://www.google.com/maps/@60.2066811,25.0402069,3a,75y,173.64h,87.02t/data=!3m6!1e1!3m4!1saXeaKcC_MYmcJOBP1loeEA!2e0!7i13312!8i6656
Quote from: no future on 16.01.2022, 14:53:48
Euro päivässä auton seisottamisesta kotikadulla, riistoa ja ryöstöä!
€/päivä riippumatta löytyykö parkkipaikkaa vai ei ;D
omalla kotikadulla näyttää lumikinokset vääjäämättä taas valtaavan viidenneksen autopaikoista. joko tila loppui Lauttasaaren sillalta,vai miten se lumijuttu meni Anni ?
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 15:32:17
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Harvoin kuulee näin huonoja ehdotuksia edes sosialisteilta ja heidän track recordinsa talouden suhteen on sentään todella huono. Asunnoille Helsingissä on kysyntää, joten uusien asuntojen rakentamisen kieltäminen olisi erittäin typerää. Helsinkiin tulee rakentaa enemmän asuntoja ja mahdollisimman tiiviisti ja korkeasti. Helsinki ei ole maailman mittakaavassa erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa, mutta ne eivät pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Jos ongelmaksi koetaan Helsingin vetovoima, mikä tässä näyttää olevan ongelma, silloin ratkaisu ei ole estää sinne muuttaminen, vaan syrjäseutujen kehittäminen.
Pakolliset autopaikat 50 neliötä kohti nekin ovat hölmö idea. Kaikilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tarvetta tai halua omistaa autoa. Autopaikka minua varten olisi turha autopaikka.
Jos itselläsi ei ole käyttöä autopaikalle, voit aina vuokrata sen :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 16:27:27
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 15:32:17
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Harvoin kuulee näin huonoja ehdotuksia edes sosialisteilta ja heidän track recordinsa talouden suhteen on sentään todella huono. Asunnoille Helsingissä on kysyntää, joten uusien asuntojen rakentamisen kieltäminen olisi erittäin typerää. Helsinkiin tulee rakentaa enemmän asuntoja ja mahdollisimman tiiviisti ja korkeasti. Helsinki ei ole maailman mittakaavassa erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa, mutta ne eivät pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Jos ongelmaksi koetaan Helsingin vetovoima, mikä tässä näyttää olevan ongelma, silloin ratkaisu ei ole estää sinne muuttaminen, vaan syrjäseutujen kehittäminen.
Pakolliset autopaikat 50 neliötä kohti nekin ovat hölmö idea. Kaikilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tarvetta tai halua omistaa autoa. Autopaikka minua varten olisi turha autopaikka.
Jos itselläsi ei ole käyttöä autopaikalle, voit aina vuokrata sen :)
Noilla autopaikkamäärillä ei taitaisi autopaikalle olla kysyntää. Toki keskustassa luolassa oleva paikka kiinnostaisi moniakin. Edullisesti. Hesan laitamilla noista ei maksa kukaan yhtään mitään.
Quote from: Mikke70 on 16.01.2022, 16:33:53
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 16:27:27
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 15:32:17
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Harvoin kuulee näin huonoja ehdotuksia edes sosialisteilta ja heidän track recordinsa talouden suhteen on sentään todella huono. Asunnoille Helsingissä on kysyntää, joten uusien asuntojen rakentamisen kieltäminen olisi erittäin typerää. Helsinkiin tulee rakentaa enemmän asuntoja ja mahdollisimman tiiviisti ja korkeasti. Helsinki ei ole maailman mittakaavassa erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa, mutta ne eivät pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Jos ongelmaksi koetaan Helsingin vetovoima, mikä tässä näyttää olevan ongelma, silloin ratkaisu ei ole estää sinne muuttaminen, vaan syrjäseutujen kehittäminen.
Pakolliset autopaikat 50 neliötä kohti nekin ovat hölmö idea. Kaikilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tarvetta tai halua omistaa autoa. Autopaikka minua varten olisi turha autopaikka.
Jos itselläsi ei ole käyttöä autopaikalle, voit aina vuokrata sen :)
Noilla autopaikkamäärillä ei taitaisi autopaikalle olla kysyntää. Toki keskustassa luolassa oleva paikka kiinnostaisi moniakin. Edullisesti. Hesan laitamilla noista ei maksa kukaan yhtään mitään.
Tästähän juuri on kyse tossa Siilitien tapauksessakin. Kuvitellaan asuvansa Hesan laitamilla, vaikka se kaupunki levittäytyy vauhdilla siihen omaan naapurustoon.
En Suoraan sanottuna tiedä tarkemmin Siilitien-Herttoniemen tai edes vanhan Hertsikan teollisuusalueen-Roihupellon rakentamissuunnitelmista, etenkään pysäköintitalojen suhteen, mutta oletettavasti sinne on aika helkkaristi uudisrakentamista tulossa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Helsinki ei ole täyteenrakennettua nähnytkään. Suurkaupungeissa on moninkertaisesti asukkaita per neliökilometri.
Quote from: no future on 16.01.2022, 14:26:36
Quote
Naapurit kimpaantuivat helsinkiläisessä lähiössä: 130 asunnon kerrostaloon rakennettiin vain 10 autopaikkaa – "Kadunvarsi on aivan tukossa"
Hertsikkahan ei ole asukaspysäköintialuetta, niin nyt sitten kanta-astujat ihmettelee kun ilmaiset parkkipaikat on aina täynnä. Tervetuloa kaupunkiin.
"Tervetuloa kaupunkiin", mutta ei niin päin, että "te tulitte kaupunkiin joten kikkelis kokkelis, mitäs odotitte". Vaan päinvastoin: "Kaupunki tuli kylään pyytämättä ja yllättäen, sopeutukaapas nyt siihen".
Tilannehan oli asukkaiden kannalta ihan reilassa, kunnes heidän asuinympäristöään
muutettiin. Turha silloin nenäkkäästi viisastella, että tervetuloa kaupunkiin.
Kyllä murhemielin katson (nykyään mahdollisimman kaukaa) Helsingin rappiota.
Vielä 1990-luvulla, nuorena opiskelijatyttönä, oli hauskaa päästä kesätöihin Helsinkiin, asua viikolla lähisukulaisella kesävuokralaisena, haistella sitä Helsingin henkeä viihtyisässä ja turvallisessa pääkaupungissamme.
Työn ja sukuloinnin vuoksi olen vuosien mittaan melko usein pääkaupungissamme käynyt.
Mutta nyttemmin en enää.
Kampin matkakeskuksessa vaihdan vain yhdestä kaukoliikenteen bussista toiseen.
Tuo turvaton monikulttuurinen shithole ei saa minulta "palveluistaan" euroakaan !
Ei tarvitse mennä kauemmaksi kuin Tukholmaan, joka sekään ei mikään suurkaupunki ole, niin siellä asuu Helsingin kokoisella alueella 200000 ihmistä enemmän kuin Helsingissä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 16:27:27
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 15:32:17
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Harvoin kuulee näin huonoja ehdotuksia edes sosialisteilta ja heidän track recordinsa talouden suhteen on sentään todella huono. Asunnoille Helsingissä on kysyntää, joten uusien asuntojen rakentamisen kieltäminen olisi erittäin typerää. Helsinkiin tulee rakentaa enemmän asuntoja ja mahdollisimman tiiviisti ja korkeasti. Helsinki ei ole maailman mittakaavassa erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Uudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa, mutta ne eivät pakota ketään muuttamaan Helsinkiin. Jos ongelmaksi koetaan Helsingin vetovoima, mikä tässä näyttää olevan ongelma, silloin ratkaisu ei ole estää sinne muuttaminen, vaan syrjäseutujen kehittäminen.
Pakolliset autopaikat 50 neliötä kohti nekin ovat hölmö idea. Kaikilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tarvetta tai halua omistaa autoa. Autopaikka minua varten olisi turha autopaikka.
Jos itselläsi ei ole käyttöä autopaikalle, voit aina vuokrata sen :)
Noin monelle autopaikalle ei ole kysyntää. Helsingissä autottomuus ei ole lainkaan harvinaista. Autopaikan vuokraamisen aiheuttamalta vaivalta säästyy kun sitä paikkaa ei ole ollenkaan.
Helsingin uudisrakentamisen vähentämistä voidaan harkita sitten, kun Helsingissä on yhtä tiheä asutus kuin alla olevassa kuvassa esiintyvässä kaupungissa.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.01.2022, 17:51:37
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 15:09:40
Kaikesta päätellen Helsinki alkaa olla jo täyteen rakennettu.
Ehdotin jo vuosia sitten Helsinkiin uudisrakennuskieltoa pariksi vuosikymmeneksi. Suomessa on kyllä tilaa asua muuallakin. Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa, varsinkaan kun väkiluku on jatkuvassa laskussa - poislukien kelaperäinen maahanmuutto.
Helsinki ei ole täyteenrakennettua nähnytkään. Suurkaupungeissa on moninkertaisesti asukkaita per neliökilometri.
Pelkkien numeroiden tuijottaminen tässä ei taitane tehdä autuaaksi.
Helsinki on jo enemmän kuin täyteenrakennettu paikoin, jos käytetään sosiaalisia, viihtyvyyteen liittyviä mittareita, arvoja ja asukkaiden tyytyväisyyden astetta.
Minäkin - vaikka maalainen olenkin - pidän urbaanista menosta ja sellaista edustaa vaikkapa Helsingin historiallinen kivikeskusta niemellään. Se on kaunis, viihtyisä, sopivan urbaani ja monokulttuurillisesti syväulotteinen ja rikas.
Tämä ei tarkoita sitä, että joku Kivikko, Konala tai Pukinmäki pitäisi rakentaa yhtä tiiviisti kun niillä ei ole keskustan vetovoimaa ja varsinkaan kun niille ehdolla oleva nyky-arkkitehtuuri on vastenmielistä, epäesteettistä tusinatavaraa, joka estää ihmisiä viihtymästä, juurtumasta ja kokemasta jotain iloa ympäristöstään.
Jos jonkun mielestä Helsinki on aivan liian väljästi rakennettu, menköön kysymään jostain Stansvikin kartanon naapurustosta, haluavatko he alueelleen lisää neukkukuutioita ja matuja vai haluavatko he säästää luontoa ja pommittaa kivikasoiksi jo valmistuneetkin, modernit betoni-ihmissäilyttämöt..
Kun Helsingin rajalta ajaa mihin tahansa suuntaan parikymmentä minuuttia, ollaan ihan pystymetsässä. Jos muuttopainetta on, niin tilaa kyllä riittää. Ei Stadista tarvitse ampua jokaista kalliota muruiksi tai kaataa jokaista puistikkoa uudeksi tusina-arkkitehtuurin ulkoilmamuseoksi. Kaupungin pitää myös hengittää. Eiköhän Stadi ole jo tarpeeksi täynnä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.01.2022, 18:40:34
Kun Helsingin rajalta ajaa mihin tahansa suuntaan parikymmentä minuuttia, ollaan ihan pystymetsässä.
Aivan! Helsingin tiivis rakentaminen ei estä pystymetsässä asumista. Suomessa kyllä pystymetsää riittää heille, jotka siellä haluavat asua. Sen sijaan Helsingin tiiviin rakentamisen estäminen estää tiiviissä kaupungissa asumisen ellei muuta ulkomaille.
Annetaan kaikille mahdollisuus asua mieluisissa asuinpaikoissa. Helsingin tiivis rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden asua tiiviissä kaupungissa heille, jotka sellaisessa haluavat asua, muttei se pakota pystymetsästä nauttivia muuttamaan Helsinkiin.
Tiiviin rakentamisen vastustaminen olisi ymmärrettävää jos Suomi olisi pieni maa jossa on pulaa pystymetsästä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.
Tiivis rakentaminen myös vähentää auton omistamisen tarvetta. Vähemmän tarvetta valittaa autoilun verotuksesta ja pysäköintipaikkojen puutteesta.
Quote from: Methodios on 16.01.2022, 18:55:51
Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.
Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.
Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.
Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.
Quote from: Methodios on 16.01.2022, 18:13:45
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.01.2022, 15:35:58
QuoteUudet asunnot tarjoavat mahdollisuuden Helsinkiin muuttamiseen heille jotka sinne haluavat muuttaa...
No sitähän tässä juuri pelätäänkin. Vain sosiaaliturvaperäisillä maahanmuuttajilla kun on varaa sinne tulla. :(
Ja tässä on suora lainaus Helsingin kaavoituspolitiikasta
Quote
Kaupungin asuntopolitiikan mukaan uudisrakentamisessa tulisi noudattaa kaavaa, jonka mukaan 25 prosenttia täytyy olla valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asumista, 30 prosenttia välimuotoja ja loput 45 prosenttia vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.
Tämän voi lukea niin, että 45% Helsingin asukkaista ostaa ensin aivan helkkarin kalliin uuden asunnon tai maksaa todella kovaa markkinahintaista vuokraa. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka maksavat tuloistaa kovat verot. Niillä sitten rahoitetaan tämän lopun porukan asuminen ja eläminen; noin pääsääntöisesti.
Stadin vuokrakämpissä tuskin asuu lainkaan nettomaksajia. Suurin osa niihin asutettavasta aineksesta on ns humanitaarisia matuja ja yhä vähenevässä määrin kotimaisia sosiaalitapauksia.
Viherkommunistien mielestä tuo kaikki on reilua ja eriarvoisuutta vähentävää. Nettomaksajan mielestä tuo on käytännössä kommunisimia. Näitä stadin vuokrakämppiä läimitään sitten ns uudet alueetkin täyteen (mm Kruunuvuoren ranta, Jätkäsaari ja Kalasatama). Mukavaa ostaa ensin 9-10 teur per m2 omistusasunto ja naapurissa elää haittamatut kaupungin kämpissä nettomaksajan verorahoilla. Mukavasti kohtaa tämän porukan, kun käy kaupassa läheisessä supermarketissa (Lidlissä vielä oikein korostetusti).
Jotta nettomaksaja sitten pääsee aamulla autollaan töihin tekemään töitä ja maksamaan veroja, häntä vielä vainotaan tästä autoilusta. Seuraava askel lienee jotkin tietullit ja työpaikan pysäköinnin verotus.
In Finland we have so called reilu meininki, kuten eräs mainos joskus totesi.
Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 19:10:46
Quote from: Methodios on 16.01.2022, 18:55:51
Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.
Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.
Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.
Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.
Hong Kongissa mediaaniansio, eli mitä ihmiset ihan oikeasti tienaa eikä vain se ylin desiili, on Suomea ja etenkin Helsinkiä matalampi. Ja jos Helsingissä asuvana kokee aiheelliseksi mussuttaa pysäköinnin vaikeudesta tai sen hinnasta, niin tosiaan sitä Sipoota riittää lähes kaikkiin ilmansuuntiin niin paljon kuin haluaa.
Kantakaupungissa on pysäköintipaikkoja kadunvarsilla tasan niin paljon kuin niitä on. Kokemuksesta niitä on yleensä ruuhka aikana se yksi vähemmän kuin olisi kysyntää. Mutta kadunvartta ei tule lisää, sitä ei tule lisää kantakaupunkiin, eikä sitä tule tuonne Herttoniemeenkään. Itse kun autollisena olen asunut eri puolilla kaupunkia 8 km säteellä Steissiltä, ja nyt juuri asun autollisena tässä itäisen kantakaupungin kuplassa, niin se on ollut vähän niinkuin oma valinta asuuko sellaisessa asunnossa mihin kuuluu autopaikka, vai luottaako kaupungin asukaspysäköintiin tai ilmaisiin paikkoihin.
Silloin kun vielä asuin Lauttasaaressa, niin siellä oli pysäköinti täysin vapaata ja ilmaista. Silti sitä paikkaa joutui etsimään lähikaduilta niin, että aina ei aamulla meinannut muistaa minne edellisenä päivänä oli auton jättänyt. Yleensä ikinä ei tarvinnut 300 metriä kauemmas kotiovesta kuitenkaan pysäköidä. Ihan sama tässä Kalliossa, maksullisella asukaspysäköinnillä. Paikan pakettiautolle löytää käytännössä aina jostain tästä 2 korttelin säteeltä omasta talosta, vaikka kadunvarsien täyttöaste onkin korkea. Sitä ihan omaa vakiopaikkaa ei voi varata, jos sellaisen haluaa niin vuokraa sitten tosta parkkihallista Hesarilta.
Jos Hertsikassa Stadin kämpissä asuvat kiukuttelee että vastamuuttaneet opiskelijat vie niiden ikiaikaisen etuoikeuden ilmaiseen pysäköintiin, niin onhan se nyt kornia. Vielä kun alueella jonkun verran autolla työasioissa liikkuneena tiedän, että tuolta ei todellakaan ole pysäköintipaikat loppumassa. Nyt ne vain sattui loppumaan siitä valittajien oman talon edestä, ehkä jopa naapuritalonkin.
Quote from: no future on 16.01.2022, 20:19:52
Quote from: Hae-won on 16.01.2022, 19:10:46
Quote from: Methodios on 16.01.2022, 18:55:51
Helsinkiä ei voi verrata Hongkongiin. Se on pienellä alueella sijaitseva yksi Aasian isoista talouskeskuksia ja siellä asuu todella paljon hyvätuloista ja fiksua porukkaa. Honkkarin torneja ei ole täytetty millään kehitysmaista oleskelemaan saapuneilla somaleilla tai arabeilla. Käsittääkseni Honkkarissa jokainen asuu omalla rahallaan varojensa mukaan. Ja moni asuukin aika ahtaasti.
Honkkarissa ei autoilu ole ensijainen liikkumismuoto, vaikka toki moni varakas silti auton haluaa/haluaisi. Keskiluokkainen ihminen ei siellä kulje autolla usemmiten. Kaupungissa on toimiva, turvallinen ja siisti joukkoliikenne. Metro ei ole täynnä kehitysmaalaista jenginuorisoa. Honkkarissa on myös paljon Helsinkiä miellyttävämpi ilmasto, joten käveleminen ja julkinen liikenne ei harmita yhtä paljon.
Hongkong on esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista. Helsinki ei maailman mittakaavassa ole erityisen tiiviisti rakennettu kaupunki.
Autottomuus on siunaus. Asun julkisen liikenteen solmukohdassa enkä todellakaan halua tai tarvitse autoa. On mukavaa, että voin vain kävellä viereiselle juna-asemalle, odottaa junaa korkeintaan muutama minuutti, ja matkata keskustaan samalla vaikka kännykällä nettiä selaten. Autoilu on vaivalloista tähän verrattuna. Autolla keskustaan ajaminen olisi downgrade.
Hongkongissa asuu vain 3000 afrikkalaista vaikka väkiluku on Suomea suurempi.
Hong Kongissa mediaaniansio, eli mitä ihmiset ihan oikeasti tienaa eikä vain se ylin desiili, on Suomea ja etenkin Helsinkiä matalampi. Ja jos Helsingissä asuvana kokee aiheelliseksi mussuttaa pysäköinnin vaikeudesta tai sen hinnasta, niin tosiaan sitä Sipoota riittää lähes kaikkiin ilmansuuntiin niin paljon kuin haluaa.
OT, mutta Hongkongissa on suuret tuloerot. On aloja, joilla Hongkongissa osaava kaveri pääsee nauttimaan sellaisista tuloista, mistä vastaava heppu Suomessa voisi vain haaveilla. Sen sijaan köyhälle HK ei ole mikään miellyttävä hyvinvointivaltio.
Minä olen asustellut autoilevana stadissa eri puolilla rapiat kymmenen vuotta, melko siedettävää tuo parkkipaikan löytäminen on asukaspysäköintitunnuksellakin ollut noilla omilla huudeillani.
Onneksi autoiluni on pääosin kohdistunut kaupungista poispäin. Ressaavimpana koen nykyään nuo fillarimotarit jotka tuovat uudenlaista jännitystä autoiluun. Tilannenopeuden käsite ei tunnu olevan tuttu ihan kaikille. Vaikka taajamassa on 50 km/h tai 40 km/h rajoitus, niin en minä autolla vetele kuitenkaan kaikkia töyssyjä, mutkia ja risteyksiä suurinta sallittua nopeutta vaikka kai sen voisi niinkin tehdä. Minun mielestäni nuo fillariväylät ovat paikoin vaarallisia.
Helsingin kaupunki voisi palkata no futuren selitteläätiöpäälliköksi. Sieltä tulee aina sellainen rätinki että sua ei VOI vituttaa, tai ainakaan ei pitäisi. Ei voi kuin hattua nostaa.
Asumalla Helsingissä hyväksyt säännöt. Kyllä pitää olla pitkämielinen että jaksaa. Asunnon ansioton arvonnousu varmasti auttaa nielemään paskan, tai sitten vain oppii nauttimaan paskasta. Koska paskalta se näyttää ja haisee kaikkien niiden mielestä jotka eivät ole rakastuneet ajatukseen tuossa kylässä asumisesta.
Nautin päivittäin Helsingissä työskentelystä, olen siellä asunut (sylkyetäisyydellä Kallion kirkosta), enkä voi ymmärtää miksi kaupungista pitää tehdä aina vain ahtaampi. Myllypuro on hyvä esimerkki, uutta talokolossia nousee niin että kohta ei pihoille aurinko paista. Kehä ykkönen tulvii uuden kampusrakennuksen kohdalla kun asfaltoitu ja betonoitu maa ei ime, tilanne on jatkunut vuosia. Ja kuka ne uudet talot asuttaa, ei ainakaan veronmaksaja.
Tiivis rakentaminen on vastoin luontoa.
Quote from: no future on 16.01.2022, 19:54:07
Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.
Jaa, että Helsingin vuokrakämppä on lottovoitto. Kukahan mahtaa tuon lottovoiton maksaa? Ja jos se on duunarille lottovoitto niin mikä se on humamamulle joita jokatapauksessa on suurempi osa? Vielä lottovoittoakin suurempaa. Minusta yhteiskunnan pitäisi jakaa tukina minimiä, ei lottovoittoja.
Quote from: jka on 16.01.2022, 22:29:30
Quote from: no future on 16.01.2022, 19:54:07
Stadin vuokrakämpissähän asuu vaikka kuinka paljon duunissa käyviä veronmaksajia. Parhaimmillaan kolmannessa polvessa, koska noi kämpät on perinteisen tunnetusti ihan liian helppo siirtää eteenpäin. Lisäksi, jos olet vaikka 20 vuotiaana saanut stadin kämpän, niin saat asua siinä periaatteessa koko loppuikäsi ihan riippumatta tulotasostasi. Etenkin keskituloiselle työssäkäyvälle onkin taloudellisesti lähinnä lottovoitto saada stadin asunto jostain hyvältä paikalta, kuten just tuolta vanhasta Hertsikasta.
Jaa, että Helsingin vuokrakämppä on lottovoitto. Kukahan mahtaa tuon lottovoiton maksaa? Ja jos se on duunarille lottovoitto niin mikä se on humamamulle joita jokatapauksessa on suurempi osa? Vielä lottovoittoakin suurempaa. Minusta yhteiskunnan pitäisi jakaa tukina minimiä, ei lottovoittoja.
Sosiaalituilla elävälle on lähtökohtaisesti se ja sama paljon se kämppä maksaa, tukirajojen puitteissa toki. Asumisen jälkeen jää aina sama 500 euroa käteen, koska sossun systeemi nyt toimii niin. En itsekään pidä sitä oikein toimivana järjestelmänä, mutta se humamu, kansaneläkeläinen tai työtön suomalainen ei hyödy taloudellisesti mitään siitä halvasta kaupungin asunnosta.
Sen sijaan työssäkäyvä pystyy periaatteessa jopa puolittamaan asumiskulunsa, jos saa kaupungin kämpän.
Quote from: Methodios on 16.01.2022, 18:13:45
Mukavaa ostaa ensin 9-10 teur per m2 omistusasunto ja naapurissa elää haittamatut kaupungin kämpissä nettomaksajan verorahoilla. Mukavasti kohtaa tämän porukan, kun käy kaupassa läheisessä supermarketissa (Lidlissä vielä oikein korostetusti).
Jotta nettomaksaja sitten pääsee aamulla autollaan töihin tekemään töitä ja maksamaan veroja, häntä vielä vainotaan tästä autoilusta. Seuraava askel lienee jotkin tietullit ja työpaikan pysäköinnin verotus.
Kuinka zombien pitää olla ettei vielä tuossakaan tilanteessa tekohymy hyydy? Ja vielä äänestää demareita, vihreitä tai vasureita?
Asuntolainan ja tulevan avioeron kuristuksessa oleva soija hakee unta kun ajattelee vastapäisen talon iloja. Siellä on ramadanit kehissä, musa soi ja mäntä käy kun suomilikat on kylässä :D
Menee enemmän rahapolitiikan ja toki kaavoituspolitiikan puolelle, mutta yksi syy miksi olen itse insinöörinä tekemässä lähtöä stadista on se ettei tosiaan huvita maksaa noita stadin neliöhintoja.
Monesti ihmettelen pienessä mielessäni kenellä noihin kantakaupungin kämppiin on varaa. Minä saisin Pasilasta, Vallilasta tai vast ehkä jonkun 40- 50 neliötä 25 vuoden lainalla. Joutuu toteamaan että ei kiitos, asunpahan sitten väljemmin jossain mörön perseessä ja punon juoniani.
Quote from: no future on 16.01.2022, 23:27:43
Sosiaalituilla elävälle on lähtökohtaisesti se ja sama paljon se kämppä maksaa, tukirajojen puitteissa toki. Asumisen jälkeen jää aina sama 500 euroa käteen, koska sossun systeemi nyt toimii niin. En itsekään pidä sitä oikein toimivana järjestelmänä, mutta se humamu, kansaneläkeläinen tai työtön suomalainen ei hyödy taloudellisesti mitään siitä halvasta kaupungin asunnosta.
Sen sijaan työssäkäyvä pystyy periaatteessa jopa puolittamaan asumiskulunsa, jos saa kaupungin kämpän.
Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.
Quote from: jka on 17.01.2022, 08:09:32
Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.
Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.
(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)
Quote from: RP on 17.01.2022, 09:00:17
Quote from: jka on 17.01.2022, 08:09:32
Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.
Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.
(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)
Tottakai hyötyy. Jos vuoka kerran on 50% markkinavuokrasta kuten tuossa esitettiin ja jotta pääsee ylipäätään vuokralle pitää läpäistä joku seula niin asukas ei ylipäätään edes asuisi tuossa kämpässä markkinaehtoisesti.
Tästä ratkaisu pääkaupungin ihmissaasteongelmiin. :roll:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/indonesia-siirtaa-paakaupunkinsa-pois-jakartasta-syyna-miljoonakaupungin-lukuisat-ongelmat/8334704#gs.mqx3vu
Jos status siirrettäisiin vaikka Hämeenlinnaan? Helsingistä vihervasemmisiton ja mamujen reservaatti raja-aitoineen.
Quote from: jka on 17.01.2022, 09:58:53
Quote from: RP on 17.01.2022, 09:00:17
Quote from: jka on 17.01.2022, 08:09:32
Asunnon reaalihintaan vaikuttaa rakantamiskustannukset, ylläpitokustannukset ja sijainti. Asunnon reaalihintaan ei vaikuta se maksaako Kela vuokran. Jos jostain talosta vuokrataan asuntoja alle markkinahinnalla niin siitä hyötyy asukkaat tasan samalla summalla täysin riippumatta kuka sen vuokran maksaa. Mitä suurempi markkinahinnan ja vuokran erotus on sitä enemmän hyötyy ja sen hyödyn maksaa joku muu kaikille tasapuolisesti.
Asukas, joka ei maksa vuokraansa ei hyödy siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, on matalampi. Aivan niin kuin hänelle ei olisi haittaa siitä, että se vuokra, jota hän ei maksa, olisi korkeampi.
(Tämä ei sinänä tee järkevämmäksi asuttaa kestotyöttömiä maahanmuuttajia Helsinkiin)
Tottakai hyötyy. Jos vuoka kerran on 50% markkinavuokrasta kuten tuossa esitettiin ja jotta pääsee ylipäätään vuokralle pitää läpäistä joku seula niin asukas ei ylipäätään edes asuisi tuossa kämpässä markkinaehtoisesti.
Nyt kun siirrytään sieltä teorioista todellisuuteen: Suomessa kaikki asuvat jossain, maksavat sen joko itse, osin itse tai kela maksaa. Jos minä saan vuokrakämpän kaupungilta 50% hinnalla siitä mitä nyt maksan, niin tottakai työssäkäyvänä hyödyn siitä taloudellisesti. Jos minä kelan rahoilla elävänä opiskelijana asun kaupungin tai hoasin kämpässä tossa naapurissa, mutta voin tukijärjestelmän rakenteen takia yhtä hyvin asua tässä nykyisessä yksityisomisteisessa vuokrakämpässäkin, niin minä en silloin hyödy taloudellisesti mitään ihan sama minkä kolmesta vaihtoehdosta valitsen. Sen sijaan työssäkävijänä, ja jopa pientä asumistukea saavana, voin taloudellisesti laittaa asunnot paremmuusjärjestykseen.
niihin kaupungin kämppiin muuten voi päästä ihan ilman seulaakin (joku tuloraja on, mutta keskituloinen palkansaaja siihen mahtuu). Tässä vuosikymmenien aikana on tullut aika monessa kaupungin tms arava-kämpässä käytyä Helsingissä, ja ihan tavallisia duunareita, insinöörejä, muusikoita sekä toimistotyöntekijöitä niissä on asunut. Aika usein perheellisiä, mutta kuitenkin. Itsekin olen silloin tällöin laittanut nimeni listaan kun on erillishakuja uudiskohteisiin. Helposti voisin ottaa 15€/m2/kk kämpän jostain jätkäsaaresta tai kalasatamasta, ja kas, neliövuokrani puolittuisi heti.
Quote from: no future on 19.01.2022, 19:08:06
Nyt kun siirrytään sieltä teorioista todellisuuteen: Suomessa kaikki asuvat jossain, maksavat sen joko itse, osin itse tai kela maksaa. Jos minä saan vuokrakämpän kaupungilta 50% hinnalla siitä mitä nyt maksan, niin tottakai työssäkäyvänä hyödyn siitä taloudellisesti. Jos minä kelan rahoilla elävänä opiskelijana asun kaupungin tai hoasin kämpässä tossa naapurissa, mutta voin tukijärjestelmän rakenteen takia yhtä hyvin asua tässä nykyisessä yksityisomisteisessa vuokrakämpässäkin, niin minä en silloin hyödy taloudellisesti mitään ihan sama minkä kolmesta vaihtoehdosta valitsen. Sen sijaan työssäkävijänä, ja jopa pientä asumistukea saavana, voin taloudellisesti laittaa asunnot paremmuusjärjestykseen.
Jos kerran saat 50% halvemmalla saman kämpän kuin naapuri niin voit ottaa samaan hintaan tuplasti isomman. Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta. Joko nautit neliöistä puoleen hintaan tai pistät ne rahoiksi jollain tapaa. Jokainen neliö jonka pistät rahoiksi on suoraan 50% voittoa sinulle. On miljoona muutakin tapaa hyötyä tuosta taloudellisesti vaikka vuokran maksaa kuka tahansa.
Jos joku saa ihan mitä tahansa 50% alle markkinahintojen niin tuon toisen 50% maksaa silloin joku muu ja tämän hyödyn voi pistää myös rahoiksi ihan kaikissa tapauksissa riippumatta siitä saitko tuon hyödykkeen ilmaiseksi vai maksoitko itse sen 50% tai mitä tahansa näiden väliltä. Jos joku ei tuota hyötyä pistä rahoiksi niin se ei silti muuta tosiasiaa miksikään.
LISÄYS: Niin, ja siis jo pelkästään tuolla että saat samaan hintaan tuplasti isomman kämpän jos haluat on suoraan rahassa mitattava hyöty vaikka sitä ei suoraan käteen tulisikaan. Tämä siis jo kun verrataan kahta pelkästään Kelan tuilla elävää suoraan ja vaikka kumpikaan ei teksi yhtään mitään sen kummempaa. Helsingin vuokrakämpässä puoleen hintaan asuva voittaa faktisesti myös taloudellisesti verrattuna kaveriinsa joka asuu samalla Kelan maksivuokralla siis puolet pienemmässä kämpässä.
Quote from: jka on 19.01.2022, 20:16:55Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta.
Tällainen ei muuten enää onnistu Hgissä. Jos ja kun on saatu toimettomaan talouteen asumistukea X vuokraan Y, ja jos lapsia muuttaa kotoa, alkaa Kelasta uhkailu että pienentyneen perheen on muutettava halvempaan asuntoon. Ja käyttävät ihan termejä "ylikallis" ja "kohtuuton". Kela tosin tajuaa käyttää termiä "liian kallis" eikä sitä että "liian iso".
Ja jos Kelalle sanoo että "hei tota, ei olla saatu julkiselta puolelta pienempää asuntoa halvemmalla koska asuntojono, tarkistakaa tiedoistanne että me ollaan kaupungin jonossa", niin Kela ilmoittaa että "ei kiinnosta, muuttakaa halvempaan, tai muuten asumistukia "kohtuullistetaan". Käytännössä siis suomalainen perhe pakotetaan Hgistä esim Mäntsälään. Ja nyt kun joku sanoo, että "ihan oikein työttömille!", niin mamuille näin ei tehdä.
Quote from: Jorma M. on 20.01.2022, 13:57:42
Quote from: jka on 19.01.2022, 20:16:55Asumistuessa kun ei ole neliörajaa, ainoastaan maksimivuokra per henkilö. Tämän jälkeen voit laittaa sen toisen puolen pimeästi vuokralle tai vaikka hampunviljelyyn. Parhaiten homma onnistuu lapsiperheeltä joiden lapset on jo vanhoja. Helsingin kaupungilta saat näppärästi 4 huoneen asunnon suurperheelle ja kun lapset muuttaa pois niin siellä onkin kolme tyhjää huonetta. Asumistuet toki tippuu kun ne on sidottu väkimäärään, mutta sait 4 huoneen lukaalin puoleen hintaan josta ei siis häädetä pois vaikka asuisit siellä loppuelämäsi yksin ja Kela maksaa sinulle ihan samaa vuokraa kuin maksaisi mistä tahansa pienemmästäkin asunnosta.
Tällainen ei muuten enää onnistu Hgissä. Jos ja kun on saatu toimettomaan talouteen asumistukea X vuokraan Y, ja jos lapsia muuttaa kotoa, alkaa Kelasta uhkailu että pienentyneen perheen on muutettava halvempaan asuntoon. Ja käyttävät ihan termejä "ylikallis" ja "kohtuuton". Kela tosin tajuaa käyttää termiä "liian kallis" eikä sitä että "liian iso".
Ja jos Kelalle sanoo että "hei tota, ei olla saatu julkiselta puolelta pienempää asuntoa halvemmalla koska asuntojono, tarkistakaa tiedoistanne että me ollaan kaupungin jonossa", niin Kela ilmoittaa että "ei kiinnosta, muuttakaa halvempaan, tai muuten asumistukia "kohtuullistetaan". Käytännössä siis suomalainen perhe pakotetaan Hgistä esim Mäntsälään. Ja nyt kun joku sanoo, että "ihan oikein työttömille!", niin mamuille näin ei tehdä.
Kelalla on taulukot asumistuen enimmäisvuokrasta per nuppi per paikkakunta. Ei siinä voi kukaan saada Kelalta liikaa "ylikalliiseen" asuntoon jos sääntöjä noudatettaisiin. Käsittääkseni ongelma on harkinnanvarainen toimeentulotuki josta on tullut enneminkin normi jolla maksetaan asumiskuluja yli tuon standardikustannuksen. Tällöin Kelalla on insentiivi kehoittaa muuttamaan halvempaan asuntoon. Tai pelkästään poistamalla tuo harkinnanvarainen ylimenevä osuus niin tuensaaja on pakotettu muuttamaan tai sitten kaivaa omaa kuvettaan. En epäile ollenkaan etteikö normit tältä osin olisi erilaisia kantiksen ja mamun suhteen.
Jos jo asut 50% alennuksella Helsingin vuokrakämpässä niin mistäänhän et saa tuon edullisempaa asuntoa. Et vaikka muuttaisit pienempäänkin. Paitsi ehkä Mäntsälästä.
Suomalaistutkimus: Asuminen huono-osaisella alueella lisää riskiä lapsen ylipainon kehittymiselle
23.1.202217:04ASUMINENTYÖTERVEYSASUNTOJEN HINNATTIEDE
Tutkimuksen tulokset tulisi tutkijan mukaan huomioida kaupunkisuunnittelussa.
QuoteUusi Turun yliopiston tutkimus osoitti, että asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle alle kouluikäisillä lapsilla.
Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistosta.
"Asuinalueen huono-osaisuus mitattiin alueen aikuisväestön koulutus- ja tulotason sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä", kertoo tutkimuksesta vastannut kliinisen laitoksen dosentti, vanhempi tutkija Hanna Lagström tiedotteessa.
Lasten kasvutiedot saatiin lastenneuvoloiden kansallisesta rekisteristä.
QuoteHyväosaisilla alueilla lapset olivat syntyessään painavampia, mutta jo neljän vuoden iässä painon kehitys tasaantui.
"Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen kehitysympäristön lapsille ja ylipainon riski kasvaa ennen kouluikää sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla. Tutkimuksemme tulokset olisi tärkeää huomioida muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja näin huolehtia eriarvoisuuden pysäyttämisestä jo lapsuudesta alkaen", Lagström sanoo.
Tutkimus perustuu Varsinais-Suomen syntymäkohortti (SFBC) 2008–2010 -aineistoon. Tutkimuskohortti koostuu kaikista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kolmen vuoden aikana syntyneistä lapsista. Tässä tutkimuksessa mukana oli jokaiselta äidiltä tänä aikana syntynyt ensimmäinen lapsi.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaistutkimus-asuminen-huono-osaisella-alueella-lisaa-riskia-lapsen-ylipainon-kehittymiselle/958aa79d-744c-4f85-bbfa-fd9e4d0d76de
kaupunkisuunnittelullahan se estetään, että kakarat ei liho...
:silakka:
Uutta ja hienoa saatiin, ikävä vain että se on epäkäytännöllistä. Onneksi budjettiin on varattu oma rahansa tuleville muutoksille. Ainakin osa virheistä, joista varoitettiin etukäteen, pystytään korjaamaan jälkikäteen.
QuoteKulttuuri|Arkkitehtuuri
Kun "pyörryttävän upeiksi" kuvatut Kuvataideakatemian uudet tilat avattiin, opiskelijat järjestivät mielenosoituksen: Talossa on niin hankala opiskella, että he pitävät itseään "ulkopuolisina haittatekijöinä"
Monet opiskelijat ovat vuokranneet työhuoneita, koska syksyllä Sörnäisissä avautuneen Mylly-rakennuksen tilat ovat hälyisiä ja ahtaita taiteentekemiseen.
Tero Kartastenpää HS
16:00
--
Taukotilat, "kohtaamot", sijaitsevat jokaisen kerroksen aulassa, keskellä kulkureittiä.
Yhteisöllisyys ja yllätyksellisyys tarkoittavat erityisesti sitä, että tilassa kaikuvat sekalaiset äänet.
"Kun on oltu tauolla kohtaamossa, meille on tultu sanomaan, että voitteko olla hiljaa", Johansson sanoo.
--
Useat Taideyliopiston Helsingin Sanomien haastattelemat opiskelijat ovat sitä mieltä, että uudet tilat vaikeuttavat opiskelua.
"Herää kysymys, kenelle tämä on rakennettu: opiskelijoita varten vai sitä varten, että kuka vain saa tulla katsomaan Suomen kalleinta taidekoulutusta", Johansson sanoo.
Yksityisyyden puute on aiheuttanut monia ongelmia. Yleisissä tiloissa kulkee jatkuvasti ihmisiä, ja taideteoksia on jouduttu siivoamaan käytäviltä.
--
Syksyllä kymmenkunta opiskelijaa vuokrasi itse paremmin soveltuvat tilat koulun ulkopuolelta. Kevätlukukaudelle tiloja on järjestelty uudelleen, mutta edelleenkin muutamat työskentelevät muualla.
Opintoihin kuuluvia viikoittaisia seminaareja on toisinaan jouduttu järjestämään koulun ulkopuolella, koska vapaata tilaa keskustelevalle opiskelijaryhmälle ei ole löytynyt.
Opiskelijat eivät voi juuri vaikuttaa tilojen valaistukseen ja osa valaisimista on säädetty työskentelyn kannalta häiritsevästi. Varastotilaa ei riitä aina edes pienille teoksille.
"Opiskelijat laittavat rättejä ja kankaita roikkumaan, että saisivat suljettua tilaa", Pitkänen-Walter sanoo.
Tilat ovat alkaneet vaikuttaa ilmaisuun. Maalausten koot ovat pienentyneet.
"On paljon opiskelijoita, jotka tekivät tosi isoja teoksia aikaisemmin, mutta nyt ei vain pysty", Pitkänen-Walter sanoo.
--
Korvuota mietityttää, miten avoimessa tilassa voi työskennellä häiriöittä. Moni on ollut "avokonttorimeiningistä" hämillään.
"Harva tekee ryhmätöitä, joissa avoin tila palvelisi jotenkin."
Opiskelijat sanoivat jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa hankkeesta vastaaville, että avoimessa tilassa työskentely voi toimia joissain kouluissa, mutta ei Kuvataideakatemiassa.
--
Tilassa on paljon portaita, joten on aina riski, että joku liukastuu tai kompastuu.
--
Jatkossa on tarkoitus, että tiloihin liittyviä ongelmia käydään läpi työryhmässä. Helmikuussa pidetään jälleen opiskelijoiden kuulemistilaisuus, jossa puhutaan esimerkiksi aulojen muokkaamisesta.
Budjettiin on varattu rahaa muutoksiin, joista isoimmat tehdään kesällä. Ainakin valaistusta säädetään ja akustiikkaa parannetaan.
--
Nyt käyty keskustelu muistuttaa toisen taidealan korkeakoulun Aalto-yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä Väre-rakennuksesta syksyllä 2020. Taideopiskelijat valittivat, että uusi rakennus on esimerkiksi liian avoin.
--
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008534631.html (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008534631.html)
Halutaan pikaraitiotietä Vihtiin, saadaan raitiovaunukiskoja Topieliuksen kadulle...
QuoteAs Oy Topeliuksenkatu 15:n käynnissä olevan kartoituksen perusteella jo yhdeksän taloyhtiötä, eli arviolta 1 000 kadun asukasta vastustaa raitiotiekiskojen rakentamista Topeliuksenkadulle.
Kadun kiskotus on pieni osa laajaa Vihdintien kaupunkibulevardihanketta, jonka liikenneratkaisu perustuu Kannelmäestä kaupungin keskustaan Mannerheimintietä pitkin liikennöiviin pikaraitiotievanuihin. Nämä edellyttävät muun ratikkaliikenteen siirtoa Topeliuksenkadulle.
Topeliuksenkatu on kaksisuuntaiselle raitiotieliikenteelle liian kapea eikä kadun rakennuskanta katutason asuinhuoneistoineen sovellu raitiotieliikenteelle. Kadun pohjoisosan erityispiirteisiin kuuluvalla sairaala-alueella ja nykyiselläänkin erittäin vilkkaalla
Tullinpuomin risteysalueella uudet kiskot ja niillä liikkuvat raitiotievanut tulevat vaikeuttamaan kaikkea katujen liikennettä. (no üllatüs)
Eri suunnista sairaala-alueelle tulevan hälytysajoneuvoliikenteen vaikeutuminen voi muodostua jopa hengenvaaralliseksi.
On tarpeetonta rakentaa 150–200 metrin etäisyydelle Mannerheimintien raitiotiekiskoista toinen täsmälleen samansuuntainen kiskopari. Ehdottamamme reitti ei tätä päällekkäisyyttä tuo vaan parantaa kantakaupungin kiskokattavuutta ja lisää joustoa linjaston suunnitteluun. Lisäksi reitillä tavoitetaan myös Topeliuksenkatua enemmän uusia matkustajia!
koko juttu
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4458177
ajatella, raitiovaunut, pikaraitiotiet, metrot ja lähijunat... kaikki omilla kiskoilla... :o
^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen. :D
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2020-09-18/kaupunkiymparistolautakunta-hyvaksyi-vihdintien-pikaratikan-suunnitelman (https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2020-09-18/kaupunkiymparistolautakunta-hyvaksyi-vihdintien-pikaratikan-suunnitelman)
Suunnitteli ne meille Tampereellekin pikaratikkaa ja kesken selvityksen huomattiin, että pikaratikka tulisi tuplasti kalliimmaksi kuin "normi"ratikka. Siinä on jokin nopeusraja, olisiko 50km/h, jos se ylitetään, vaaditaan huomattavasti tiukemmat turvallisuusratkaisut.
Koko käärmeen pyssyyn työntämisen ajan kuntalaiset luulivat saavansa "pikaratikan, joka menee hujauksessa Hervannasta Lielahteen". No veetun kallis hidas ratikka saatiin. Kyllä se tänäänkin näkyi kulkevan pyrystä huolimatta, kun itse ajoin Hervannan valtaväylää ja vaihtaessa tietenkin välikaasua antaen :roll:
Quote from: Paju on 30.01.2022, 14:48:15
^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen. :D
"Ei vielä" ;D
Kohta on puistobulevaardia Vihtiin asti kun kaikki vaan suihkii menemään eri raitiolaitteilla ;)
Quote from: Titus on 30.01.2022, 15:15:24
Quote from: Paju on 30.01.2022, 14:48:15
^ Ei nyt sentään Vihtiin asti. Helsingin keskustasta Vihdintietä Kannelmäkeen. :D
"Ei vielä" ;D
Kohta on puistobulevaardia Vihtiin asti kun kaikki vaan suihkii menemään eri raitiolaitteilla ;)
Tunnin junahan etenee taas jossain omissa aikatauluissaan, mutta se varmaan on lähimpänä mitä raiteet mahdollisesti tulee Vihtiä viistämään.
Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Quote
Asuntokauppaan syntyi noidankehä, jolle ei näy loppua – tilanne muuttunut "melkein aggressiiviseksi"
Omakotitaloja on myynnissä paikoin jopa historiallisen vähän, välittäjät arvioivat. Isommat asunnot myydään usein nopeasti.
OSTAJIA OLISI mutta ostettavaa ei. Tilanne on sama kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeista, eikä muutosta ole näkyvissä lähiaikoina.
Pääkaupunkiseudulla on pulaa erityisesti perheasunnoista eli omakotitaloista, rivitaloista ja isoista kerrostalohuoneistoista.
– Perheasuntojen kysyntä on jatkunut hyvin vahvana, ja vaikka korona hellittäisi, ei näytä siltä, että se sammuisi. Taustalla on koronan etätyöbuumi, joka on saanut ostajat liikkeelle, kuutta Kiinteistömaailman myymälää Helsingissä ja etelärannikolla pyörittävä kiinteistövälittäjä Hannu Salo kertoo.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html
Quote from: jka on 07.02.2022, 10:03:56
Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Quote
(..)
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html
Linkkisi takan tosin ei nähdäkseni esiinny sanaa "ydinkeskusta" kertaakaan, ei edes sanaa "keskus muuten kuin osana nimeä Huoneistokesus. Kerrostalovoittoinen alue ei ole synonyymi "ydinkeskustalle"
Quote from: RP on 07.02.2022, 11:03:08
Quote from: jka on 07.02.2022, 10:03:56
Näyttää pako ydinkekeskustojen perslävistä mukavammille asuinalueille jatkuvan kuten ennustelin jo melkein kaksi vuotta sitten koronan alettua. Eikä vain jatkuvan, vaan kiihtyvän. Eikä tilanne tule muuttumaan vaikka korona katoaisi kokonaan koska etätyömahdollisuudet ovat jääneet pysyviksi kuten myös ennustin. Voi jäädä musta pekka käteen ydinkeskustojen vuokrakasarmeja viime vuosina rakentaneille. Asukkaiksi ei ainakaan tule muuta kuin kehariporukkaa kelan tuilla. Kaikki jotka edes vähänkin kynnelle kykenee etsii mukavampaa asumista ihan muualta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Quote
(..)
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008585769.html
Linkkisi takan tosin ei nähdäkseni esiinny sanaa "ydinkeskusta" kertaakaan, ei edes sanaa "keskus muuten kuin osana nimeä Huoneistokesus. Kerrostalovoittoinen alue ei ole synonyymi "ydinkeskustalle"
Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?
Quote from: jka on 07.02.2022, 11:19:26
Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?
Jos haluat väittää, että ihmiset pakenevat niihin omakotitaloihin ydinkeskusteojen "perslävistä" ja "vuokrakasarmeista" niin linkkisi ei ollut minkäänlainen todiste sen puolesta.
Jännä nähdä tämän etätyökuvion pitkän tähtäimen vaikutukset, if any.
Itse olen muuttamassa pois isolta kirkolta osin tuosta syystä, että työelämään tuli pikavauhdilla landelta käsin- optio. Ei minulle Helsingissä ole vuosiin ollut mitään muuta tenhoa kuin toimivat työmarkkinat. Nyt pystyy vapaammin katselemaan laadukkaampaa asumista kohtuullisin kustannuksin. Keskikokoisen kaupungin palvelut riittävät minulle hyvin, enhän minä tollo ymmärtäisi Kiasmassa muutenkaan näkemääni.
Varmasti pintapaikat tulevat pärjäämään jatkossakin, mutta ennustan että isosti lainoitetuista taloyhtiöistä alkaa kuulua kummia lähivuosina. Tämä ei tule menemään ylilainoitettujen talouksien osalta toivotusti, uskoisin. Säätiöt, eläkevakuutusyhtiöt ja isot keinottelijat korjaa potin. Monelle velalla asuntosijoittavalle jää luu kouraan. Nämä välittäjien kertomukset tukevat tuota näkemystä, moni joutuu ainakin tilapäisesti kaivamaan taskua syvemmältä.
Menee hieman ot, mutta suomalaisten pitäisi ihan kansantaloudenkin kannalta hajauttaa varojaan vaikkapa osakkeisiin, tulisi talouteen liikettä. Kiinteistöspekulointi on lose-lose suomalaiselle, minun mielestäni. Institutionaaliset sijoittajat voittaa.
Tähän etätyökuvioon valtiovalta pystyy tietysti vaikuttamaan kurittamalla autoilijoita, paskomalla tiet ja pistämällä nuo tulevat energiavaatimukset vanhoille taloille käytäntöön täysimittaisina.
Quote from: RP on 07.02.2022, 11:53:24
Quote from: jka on 07.02.2022, 11:19:26
Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?
Jos haluat väittää, että ihmiset pakenevat niihin omakotitaloihin ydinkeskusteojen "perslävistä" ja "vuokrakasarmeista" niin linkkisi ei ollut minkäänlainen todiste sen puolesta.
No, tässä sitten lisää niistä oikeista perslävistä ja vuokrakasarmeista.
Quote
Yksiöiden hinnat lähteneet Helsingissä paikoin laskuun – sijoittajien kiinnostus lopahtanut, kun vuokralaisia tarjolla vähemmän
Kalliossa on tällä hetkellä myynnissä peräti kolmannes enemmän yksiöitä kuin tavallisesti. Asuntosijoittajat ovat ryhtyneet realisoimaan omistuksiaan, koska yksiöiden tuotto on laskenut.
https://yle.fi/uutiset/3-12239866
Myös vaikkapa opiskeljoiden tuoma kysyntä vuokrakasarmeihin laskee koska myös opiskelut siirtyy etähommiksi, eikä enää muuksi palaa.
Meinaatko laittaa omat rahat sinne missä suu ja ostaa vuokrakasarmin perslävestä? Olisi ostajan markkinat jos kerran olet niin varma näkemykesestäsi että tuo ei ollut todiste yhtään mistään.
^ Noh, kyllä nuo vuokrakasarmit täytetään kehitysmaalaisilla ja venäläisillä turviksilla sekä kolmannen maailman "työperäisillä" sukuineen. Rajan takaa kuuluu jo perkeleellinen pulina... :-\
Maanpettureilla on jo suunnitelmat valmiina matujen haalimiseksi.
[tweet]1489592789461516288[/tweet]
https://twitter.com/Maahanmuuttovir/status/1489592789461516288
Quote
Työperusteisen maahanmuuton lisääminen Suomessa on asennekysymys
Tuukka Lampi Julkaisupäivä 2.2.2022 15.25
Yksi kuluneen vuoden merkittävä ilmiö maahanmuuttopolitiikassa oli kasvava huoli Suomea vaivaavasta osaajapulasta. Työperusteista maahanmuuttoa nostettiin esille julkisessa keskustelussa etenkin työmarkkinoiden edustajien suunnasta. Viesti tuntui olevan lähes yksimielinen; Työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä ja helpotettava ja Suomesta muutenkin tehtävä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille.
Yritysten lisäksi muun muassa EKLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, EVALinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, ETLALinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, TeknologiateollisuusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä ja KeskuskauppakamariLinkki toiselle sivustolle ovat vuoden 2021 aikana tehneet näkyviä ulostuloja työperusteisen maahanmuuton puolesta. Myös STTK summasi omilla sivuillaanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, Akava ja STTK) mielestä Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon uuden kunnianhimon tason.
Kansainvälisten osaajien kohteena Suomi on ollut "pidetty, muttei tunnettu". Huolimatta monista positiivisista ominaisuuksistaan, Suomi ei ole toistaiseksi pystynyt riittävästi valjastamaan vahvuuksiaan työvoiman houkuttelussa. Euroopan komission maaraportinLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä mukaan Suomen houkuttelevuus korkean osaamistason maahanmuuttajien keskuudessa on ollut verrattain pientä. OECD:n julkaisemassa osaajien houkuttelevuutta koskevassa maavertailussaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomi on sijalla 17. Kaikki muut pohjoismaat sekä Viro sijoittuivat Suomea paremmin. Samassa vertailussa opiskelijoiden kohderyhmässä Suomi sijoittui kuitenkin kärkijoukkoon neljänneksi, ja yrittäjien kohdalla Suomi on kahdeksas.
Työperusteisen maahanmuuton lisääminen nousi kiinteäksi osaksi Suomen agendaa Talent Boost-ohjelmanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kautta vuonna 2017 ja se on noussut lähestulkoon ykkösprioriteetiksi maahanmuuttopolitiikassa vuoden 2015 turvapaikkatilanteen tasaannuttua. Voimakas paine yksityiseltä sektorilta sekä väestön ikääntyminen ovat saaneet havahtumaan rakenteellisiin puutteisiin ja pullonkauloihin Suomen työmarkkinoilla. Maahanmuutto on entistä tiiviimmin linkittymässä luonnolliseksi osaksi julkista keskustelua talouspolitiikasta.
Vuonna 2021 julkaistu Valtioneuvoston Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä listaa kunnianhimoisia lukuja maahanmuuton lisäämisestä:
Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin.
Työperusteista maahanmuuttoa on viime aikoina käsitelty laajasti mediassa ja esille ovat nousseet pula osaajista eri aloilla sekä ulkomaalaisten kohtaamat haasteet Suomen työmarkkinoilla. Paljon keskustelua ovat herättäneet mm. lupaprosessien hitaus ja muu byrokratia. Niiden kuntoon laittaminen on erittäin tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Vaikka tekniset seikat kuten lupaprosessit ja arkipäivän haasteet kuten kielimuuri ovatkin hankaloittavia tekijöitä saapuvalle henkilölle, kaiken avain kuitenkin siinä, kuinka vastaanottavainen yhteiskunta on ylipäätään maahanmuuttajien suhteen.
Euroopan muuttoliikeverkoston 30.11.2021 järjestämässä konferenssissa "Onko Suomi valmis työperusteisen maahanmuuton lisäämiseen?" pohdittiin asiaa laajasti kansainvälisten asiantuntijoiden sekä Suomen työmarkkinoiden edustajien voimin.
Konferenssin paneelikeskustelussa Suomen työmarkkinoiden edustajat pohtivat nykytilannetta ja monessa puheenvuorossa nousi esille, miten lupahallinnon pullonkaulat ja arkipäivän käytännön haasteet kuten kielen oppiminen ovat pienempiä yksityiskohtia verrattuna siihen, miten Suomi asennoituu saapujiin. Työmarkkinoiden edustajien viesti oli selvä: asenteiden on muututtava. Asennemuutoksen on tapahduttava sekä hallinnon tasolla sekä vastaanottavan yhteiskunnan tasolla.
Tapahtumassa peräänkuulutettiin holistisempaa lähestymistapa työperusteiseen maahanmuuttoon.
Tämä tarkoittaa sitä, että on huomioitava saapuva työntekijä ihmisenä ja katsottava maahanmuuttoprosessia myös laajempana kokonaisuutena kuin pelkän luvan myöntämisen kautta. Konferenssissa kuuliin myös kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka nostivat esille Kanadasta tutun "human capital" lähestymistavan: Maahanmuutto toimii kuin pitkän aikavälin investoinnit – tuotot tulevat vasta kulujen jälkeen. Työperusteinen maahanmuutto tulisi nähdä jatkumona, jonka pitäisi käynnistyä jo ennen maahantuloa ja jatkua aina siihen saakka, kunnes maahantulija saa pysyvän oleskeluluvan. OECD:n selvityksen mukaan tulotason ja verotuksen ohella olennaisia tekijöitä ovat maahanmuuttajien keskitasoa heikompi mahdollisuus jäädä pysyvästi maahan sekä koko perheelle tarjotut mahdollisuudet, kuten mahdollisuus perheenyhdistämiseen.
Hallinnon vastaanottavuutta vielä olennaisempaa on vastaanottavan yhteiskunnan vastaanottavuus: Työministeri Tuula Haatainen nosti esille konferenssin avajaispuheessaan, että valtiovallan toimet osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos yhteiskunnan asenteet eivät tue tavoitetta. Hän esittikin toiveen, että jokainen kuulija miettisi, miten omalta osaltaan voisi vaikuttaa siihen, että Suomeen tulleet tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Haataisen mukaan suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä. Haatainen mm. viittasi Helsingin Yliopiston tutkija Akhlaq Ahmadin huomiota herättäneeseen tutkimukseenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, jonka mukaan henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat.
Ennakkoluuloja siis edelleen on, mutta historia auttaa meitä ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. VTV:n raportti Työperäisen maahanmuuton esteet ja kannustimetLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kertaa asenteiden muutoksen historiaa ja toteaa, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat olleet pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna melko negatiivisia ja muutos on tapahtunut hitaasti. Maahanmuuton kasvu on tapahtunut vähitellen ja kuitenkin Suomessa on jäänyt käymättä läpi ulkomaisen työvoiman maahanmuuttovaihe ja sitä seurannut keskustelu. Lisäksi heikko taloussuhdanne on toistuvasti katkaissut siivet varsinaisen työperusteisen maahanmuuton edistämispyrkimyksiltä jo 80-luvulta alkaen. Ajatus maahanmuuttajista yhteistä hyvää rakentavina ja kansantaloudellisesti 'hyödyllisinä' yksilöinä on ollut suomalaiselle keskustelulle vieras. Viimeisimpänä vuoden 2008 finanssikriisi sai poliitikot ottamaan takapakkia maahanmuuttopolitiikassa ja samaan aikaan kriittiset äänet nostivat julkiseen keskusteluun maahanmuuttajat lähinnä kustannuseränä. EMN:n konferenssissa Concordia-yliopiston apulaisprofessori Mireille Paquet alleviivasi, että hallitukselta tarvittaisiinkin myös hyvin vahvaa viestintää siitä, kuinka keskeistä maahanmuutto on tuotantoketjuille ja talouskasvulle.
Tämäntyyppistä viestintää olisikin kenties hyödyllistä kohdistaa työnantajille: Vuonna 2021 julkaistu Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä-tutkimus paljasti, että 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on hyvin heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Huomionarvoista on kuitenkin, että tahtotilan puute vaikutti enimmäkseen liittyvän ennakkoluuloihin kielellisistä haasteista ja vain 10 prosenttia työnantajista katsoi nykyisen henkilöstön asenteiden estävän kansainvälisen työvoiman rekrytointia. Ulkomailta rekrytoiminen tuntuu olevan monille yrityksille ajatuksena uusi ja ehkä hieman vieras vielä, muttei täysin mahdoton.
Lisäksi, tuoreen EVAn raportinLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä mukaan varovaista muutosta kansan asenteissa on nähtävissä: Selvityksen mukaan on nähtävissä selvä asenteiden harppaus suuntaan, joka tukee maahanmuuton helpottamista väestöllisistä syistä. Lähes puolet (48 %) suomalaisista arvioi, että maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Kolmannes suomalaisista (34 %) ei näe tarvetta maahanmuuton helpottamiselle. EVAn selvityksen mukaan asenteissa on tapahtunut liki 30 prosenttiyksikön muutos maahanmuutolle suopeampaan suuntaan vuodesta 1998. Vaikka kokonaiskuva onkin hieman varauksellinen vielä, vaikuttaa siltä, että suomalaisten suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon on pitkällä aikavälillä muuttunut positiivisempaan suuntaan.
Tuukka Lampi
Erityisasiantuntija, joka työskentelee Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomen toimipisteessä Maahanmuuttovirastossa.
https://migri.fi/blogi/-/blogs/tyoperusteisen-maahanmuuton-lisaaminen-suomessa-on-asennekysymys (https://migri.fi/blogi/-/blogs/tyoperusteisen-maahanmuuton-lisaaminen-suomessa-on-asennekysymys)
Quote
Sisäministeriö valmistelee pitkäaikaista D-viisumia tutkijoille ja opiskelijoille
Sisäministeriö 15.12.2021 13.55
TIEDOTE 161/2021
Sisäministeriössä on käynnistynyt lakihanke, jonka tarkoituksena on laajentaa pitkäaikainen D-viisumi koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita sekä heidän perheenjäseniään. Hanke on osa hallituksen syksyn budjettiriihessä linjaamia toimia koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.
– Tavoitteenamme on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Myönteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä myönnettävä D-viisumi mahdollistaisi kansainvälisen opiskelijan matkustamisen Suomeen nykyistä nopeammin. Se puolestaan edistäisi opintojen aloittamista ajallaan. Pidämme myös tärkeänä vahvistaa Suomen roolia ja vetovoimaa kansainvälisessä tiedeyhteisössä, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.
Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös muita esiin tulleita D-viisumin käyttötarpeita, kuten D-viisumin myöntäminen oleskelulupakorttinsa kadottaneille. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä sertifioiduista työnantajista, joiden työntekijät olisivat toinen mahdollinen D-viisumin kohderyhmä.
Lakihankkeessa ei kuitenkaan selvitetä D-viisumin laajempaa käyttöä työperusteisessa maahanmuutossa, eikä käyttöä niin sanottuna työnhakuviisumina.
Hankkeen yhteydessä valmistellaan lisäksi ulkomaalaislakiin muutokset, jotka mahdollistavat oleskelulupien myöntämisen ulkoministeriön toimesta diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden lapsille 20-vuoden ikään asti. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että perheet saavat oleskeluluvat koko Suomen komennuksensa ajaksi. Tämä olisi kansainvälisen käytännön mukaista.
Kyseessä D-viisumia koskevan lainsäädännön toinen vaihe
Kyseessä on D-viisumia koskevan lakimuutoksen toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa ulkoministeriö valmisteli pitkäaikaisen kansallisen D-viisumin käyttöönottoa erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.
Sisäministeriön hankkeen toimikausi on 15.12.2021–30.6.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.
Lisätietoja
johtava asiantuntija Berit Kiuru, p. 0295 488 283, [email protected]
Lakiesitys pitkäaikaisesta D-viisumista helpottaa työvoiman maahanmuuttoa - Ulkoministeriö 16.9.2021Linkki toiselle sivustolle
Pitkäaikainen viisumi (D) opiskelijoille ja tutkijoille
https://intermin.fi/-/sisaministerio-valmistelee-pitkaaikaista-d-viisumia-tutkijoille-ja-opiskelijoille (https://intermin.fi/-/sisaministerio-valmistelee-pitkaaikaista-d-viisumia-tutkijoille-ja-opiskelijoille)
Quote
Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon
Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto.
Kilpailu huippuosaajista on kovaa
Suomi, kuten muutkin maat, kilpailee ulkomaisista yrittäjistä ja huippuosaamisesta. Start-upien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnit tapahtuvat vauhdilla, ja yhden osaajan panos voi olla merkittävä: yhden avainhenkilön puuttuminen voi vaarantaa yrityksen menestyksen ja muutkin työpaikat.
Sujuva oleskelulupajärjestelmä vaikuttaa osaltaan yritysten menestymismahdollisuuksiin. Hallituksen tavoitteena on kehittää työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Kun yritysten ja huippuosaajien on entistä helpompi tulla Suomeen, myös Suomen kilpailukyky paranee.
Maahanmuuttovirasto on viime vuosina voimakkaasti kehittänyt sähköistä asiointia ja hakemusten automaattista käsittelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupien hakemista ja käsittelyä.
Kausityöntekijät ovat tärkeitä maataloudelle ja matkailulle
Työvoiman maahanmuuton lähtökohtana on turvata työvoiman saanti myös silloin, kun työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan sisämarkkinoilta löydy. Tällaista työvoimaa ovat esimerkiksi kausityöntekijät.
Kausityöntekijät ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle, joissa työvoiman tarve vaihtelee sesonkien mukaan. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta.
Työntekijän lupamenettely jakautuu kolmelle hallinnonalalle
Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuoden 2020 alussa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirrosta sovittiin hallitusohjelmassa. Siirron tavoite on kytkeä työvoiman maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.
Lupamenettelyn vastuut ja vaiheet eri hallinnonaloilla:
ulkoministeriö: edustustoissa otetaan vastaan hakemukset ja henkilötiedot sekä haastatellaan hakijoita.
työ- ja elinkeinoministeriö: TE-toimistot tekevät työntekijän oleskelulupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin.
sisäministeriö: Maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa.
Sisäministeriö ei käsittele työntekijöiden oleskelulupahakemuksia. Lisätietoa työntekijöiden oleskeluluvista ja niiden edellytyksistä löydät Maahanmuuttoviraston ja TE-palvelujen sivuilta.
https://intermin.fi/maahanmuutto/tyovoiman-maahanmuutto (https://intermin.fi/maahanmuutto/tyovoiman-maahanmuutto)
Quote from: Uuno Nuivanen on 07.02.2022, 13:01:35
^ Noh, kyllä nuo vuokrakasarmit täytetään kehitysmaalaisilla ja venäläisillä turviksilla sekä kolmannen maailman "työperäisillä" sukuineen. Rajan takaa kuuluu jo perkeleellinen pulina... :-\
Näinhän juuri itsekin totesin. Kysymys kuuluukin, että haluatko itse asua naapurissa tai olla edes vuokraloordi tälle porukalle? Aika moni ammatikseen hommaa tekevä näyttää pistävän pillejä pussiin siis jopa Kalliossa.
Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
Jos on vuokra-asuntosijoittaja ja on ongelmia vuokralaisten saamisessa, niin tottakai sitä asunnon myyntiä kannattaa harkita kun saa kuitenkin paljon paremman hinnan kuin kämppää hankittaessa. Sen mitä itse markkinoita seurannut, niin nyt vuokrakämpistä on vapaana poikkeuksellisen paljon niitä remppaamattomia "piriluukkuja", eli pieniä kämppiä mistä omistajilla ei ole ollut kiinnostusta pitää huolta. Kysynnän noususuhdanteessa kaikki revitään käsistä, mutta nyt ei ole ihan sellainen tilanne. :D
Mitä myymiseen tulee, niin useampikin tuttu on tässä viimeisen vuoden aikana vaihtanut kantakaupungin alueella isompaan kämppään, ja käytännössä jokainen alle 50m2 asunto on myyty ensimmäisestä näytöstä tai jo ennen sitä.
Quote from: no future on 07.02.2022, 15:05:00
Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/helsinki/alue/kallio
Ja toki voi vielä elää siinä uskossa että markkinahäiriö korjaantuu jos koronasta päästään eroon. Erittäin kyseenalaista ennustaa edes sitä että koronasta ylipäätään päästään eroon.
Noilla Kallion ja muutaman muun kuuman kohteen kuten Vallilan konepajan, keski-Pasilan neliöhinnoilla ns. tyhjästä lähtevät pienet perheet lähtevät lähiöihin, ja kuten kohdallani, on ihan sama onko se "lähiö" Tapanila, Tikkurila vai Tampere. Tai ei siis kohdallani ihan sama, saan työn puolesta nauttia maailman jännittävyydestä, joten en värinää arkeeni kaipaa. Menen pois pilaamasta tunnelmaa. Lisäksi käytän ja tarvitsen autoa, joten sujuvahko liikenne on plussaa. Joukkoliikenteen voi pääsääntöisesti unohtaa muualla kuin pk-seudulla ja ehkä Tampereen ytimessä.
Ehkä ainoa kepun kannattama hyvä uudistus olisi tuo kaksoiskuntalaisuuslaki, saisi kohdennettua massia sinne missä sitä tarvitaan, eikä hupuloida joutavaan. Saisi varsinaisessa kotipitäjässä pidettyä valoja päällä.
Quote from: jka on 07.02.2022, 16:28:10
Quote from: no future on 07.02.2022, 15:05:00
Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/helsinki/alue/kallio
Ja toki voi vielä elää siinä uskossa että markkinahäiriö korjaantuu jos koronasta päästään eroon. Erittäin kyseenalaista ennustaa edes sitä että koronasta ylipäätään päästään eroon.
No mitä ihmisten reaktioita ja mielipiteitä seurannut, niin jossain vaiheessa opiskelijat haluavat päästä lähiopetukseen ja ihmiset toimistoillensa. Toki olisi ihan suotavaa että tästä jäisi pidempi buusti etätyön kehittämiseen ja tekemiseen, mikä puolestaan mahdollistaisi halukkaille kaukana asuville paremman elämänlaadun. Ei se pendelöinti niin kivaa ole, kun itsekin sitä vuosikausia tuli harrastettua.
Mitä taas hintakehitykseen tulee, niin tässähän on odoteltu "kuplan puhkeamista" tai edes korjausliikettä jo vuosikausia. Nyt tuon graafisi mukaan hinnat ovat edelleen korkeammalla kuin koronan alkaessa, enkä usko niiden romahtavan sitä alemmalle tasolle sen enempää kuin en usko pörssikurssien pitkäaikaiseen heikkenemiseen.
Eikä henk. koht. mielipiteenäni ole mitenkään huono asia jos etenkin isommat asuntokeinottelijat luopuvat omistuksistaan ja ostoaikeistaan.
Quote from: jka on 07.02.2022, 16:28:10
Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
Siis sama kuva, toinen asteikko.
Vähän aalteoileva kun pientä aluetta katsotaan, mutta vähän plussalla vuoden aikajänteellä ja vähän pidemmällä voittanut niin koko Helsingin ja tietysti muun maan.
Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.
Quote from: no future on 07.02.2022, 17:08:48
Mitä taas hintakehitykseen tulee, niin tässähän on odoteltu "kuplan puhkeamista" tai edes korjausliikettä jo vuosikausia. Nyt tuon graafisi mukaan hinnat ovat edelleen korkeammalla kuin koronan alkaessa, enkä usko niiden romahtavan sitä alemmalle tasolle sen enempää kuin en usko pörssikurssien pitkäaikaiseen heikkenemiseen.
Jaa niin muistetaan vielä se, että tuokin käppyrä on sitten nimellishintojen mukaan. Reaalihnnoissa Kallion kämpät on laskeneet jo Q3 2020 alkaen. Eli jo 1,5 vuotta ja yhteensä sellaiset 3%. Ja laskee tällä hetkellä melkoista haipakkaa kun inflaatio huitelee 3-4% välillä. Eli vuodessa tulisi saman verran laskua vaikka hinta pysyisi nimellisesti paikoillaan. Mutta nimellishinnatkin tippuu. Vuosi nykytahtia niin reaalihinoissa on helposti 10% tiputus vaikka mitään tämän kummallisempaa ei edes tapahdu.
Joillain omakotitaloalueilla Suomessa ja pääkapunkiseudullakin on muuten 10% nousu pelkästään Q4 2021. Ei tällaista olla nähty edes Nurmijärvi-ilmön hurjimpina vuosina.
Quote from: RP on 07.02.2022, 17:10:55
Quote from: jka on 07.02.2022, 16:28:10
Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.
Siis sama kuva, toinen asteikko.
Vähän aalteoileva kun pientä aluetta katsotaan, mutta vähän plussalla vuoden aikajänteellä ja vähän pidemmällä voittanut niin koko Helsingin ja tietysti muun maan.
Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.
Sen takia laitoin ton kaikenkokoisia asuntoja koskevan käppyrän, että ei taas sössötettäisi "mutta kun siellä on niitä sossun maksamia vuokrayksiöitä..." Jos tässä joku trendi on ollut jo hyvän aikaa päällä, nyt korona-aikana vielä korostuen, niin se on ollut isompien asuntojen kysyntä kantakaupungin palveluiden ulottuvilta. Sinkut ja Pariskunnat haluaa kämpän missä voi tehdä etätöitä. Perheelliset haluaa lisää tilaa, kun se vapaa-aika ja harrastukset on siirtynyt asunnon ulkopuolelta sinne kodin seinien sisään.
Ja tässä tulee monille se valinnan paikka: Jos omaan tarkoitukseen sopivat perheasunnot maksaa 400-600 tuhatta, niin sitä helposti käännetään katse kauemmaksi. Moni on kääntänyt sen Roihuvuoreen, Maunulaan tai kokonaan muihin kuntiin. Vähän sama on sinkkujen ja yksiöiden kanssa: monikaan ei pysty ottamaan sitä 200 tonnin lainaa minkä asunnon hankkiminen vaatii. Lisäksi Stadi taitaa olla ainoa kaupunki, missä asuntovelallisen suorat asumiskustannukset ovat suuremmat kuin vuokra-asujalla? Jos mä maksan yksiöstä lainaa+vastiketta 1200, tai vuokraan saman kämpän 700-800€, niin kyllähän se normi palkansaajan pistää miettimään.
Quote from: RP on 07.02.2022, 17:10:55
Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.
Helsingissähän hinnat on yleisesti laskussa. Kalliohan on omasta laskustaan huolimatta edelleen Helsingin yksi parhaiten pärjääviä alueita. Muut alueet laskee vielä pahemmin tällä hetkellä.
Siitä vaan hakemaan Helsingistä aluetta jossa hinnat ei olisi laskussa. Linkkihän on yllä. Ja puhutaan siis 2021 H2 hinnoista.
Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.
Quote from: jka on 07.02.2022, 18:13:15
Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.
Sinulla varmasti on enemmänkin tietoa näkemyksesi takana, mutta pelkästään antamasi käppyrän perusteella ei voi sulkea pois väliaikaista notkahdusta (vrt. 2014Q4, 2019Q1-Q4). Silloiset lehmät ilmeisesti kuitenkin nostivat sen häntänsä jossain vaiheessa. Saa nähdä, miten tällä kertaa.
Quote from: Siili on 07.02.2022, 18:49:36
Quote from: jka on 07.02.2022, 18:13:15
Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.
Sinulla varmasti on enemmänkin tietoa näkemyksesi takana, mutta pelkästään antamasi käppyrän perusteella ei voi sulkea pois väliaikaista notkahdusta (vrt. 2014Q4, 2019Q1-Q4). Silloiset lehmät ilmeisesti kuitenkin nostivat sen häntänsä jossain vaiheessa. Saa nähdä, miten tällä kertaa.
Eihän tässä edes tarvita mitään sen kummempaa näkemystä. Riittää että notkahdus on jatkossa yhtä pitkä kuin 2019, eli vuoden mittainen niin meillähän on jo pelkästään sillä 10% romahdus reaalihinnoissa kasassa. Vastaava ei ole tapahtunut vuoden 2008 jälkeen.
Jengi on näköjään täysin kujalla reaalihinnan ja inflaation käsitteestä.
Quote from: jka on 07.02.2022, 18:59:42
Eihän tässä edes tarvita mitään sen kummempaa näkemystä. Riittää että notkahdus on jatkossa yhtä pitkä kuin 2019, eli vuoden mittainen niin meillähän on jo pelkästään sillä 10% romahdus reaalihinnoissa kasassa. Vastaava ei ole tapahtunut vuoden 2008 jälkeen.
Jengi on näköjään täysin kujalla reaalihinnan ja inflaation käsitteestä.
No, vuonna 2020 (käppyrän mukaan) neliöiden nimellishinnat nousivat arvosta 5k suurin piirtein arvoon 5,7k. En sanoisi, että kehitys välillä 2017-2020 oli kovin karmea, edes reaalihinnoin laskettuna.
Menneisyyden kehitys ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta. Seurataan, miten tällä kertaa käy. Minun pointtini on ainoastaan, että mahdollinen maailmanloppu ei näy vielä tuosta käppyrästä.
Quote from: Siili on 07.02.2022, 19:17:11
No, vuonna 2020 (käppyrän mukaan) neliöiden nimellishinnat nousivat arvosta 5k suurin piirtein arvoon 5,7k. En sanoisi, että kehitys välillä 2017-2020 oli kovin karmea, edes reaalihinnoin laskettuna.
Menneisyyden kehitys ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta. Seurataan, miten tällä kertaa käy. Minun pointtini on ainoastaan, että mahdollinen maailmanloppu ei näy vielä tuosta käppyrästä.
Sitten kun se maailmanloppu näkyy missä tahansa käppyrässä on luonnollisesti jo myöhäistä.
Minun silmiini kyllä näyttää 10% reaalihinnan lasku aikalailla varmalta. Vuoden sisään ei ole näköpiirissä mitään joka kääntäisi yhtään mitään globaalissa taloudessa nousuun. Päinvastoin kohta rytisee vielä pörssisäkin joka on täydellisillä kuplatasoilla tällä hetkellä ja koronahan ei tule mihinkään katoamaan. Seuraava variantti kehiin, pörssit alas ja pientä ongelmaa energiantoimituksissa niin puhutaan jo helposti 20% laskusta Helsingin asuntomarkkinoilla. Mutta eihän tuokaan mikään maailmanloppu ole. Ei mikään ole. Massimiehille vain tilaisuus tehdä enemmän massia.
QuoteHelsingissä parannusta ilmanlaatuun – nastarengaskielto kokeilukadulle
21.01.2022 08:25
Helsinki pyrkii parantamaan kaupungin ilmanlaatua ja vähentämään meluhaittoja. Osalle Lönnrotinkatua suunnitellaan kolmivuotista nastarenkaiden käyttökieltoa syksystä 2022 alkaen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25. tammikuuta.
Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.
Tavoitteena parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsingissa-parannusta-ilmanlaatuun-nastarengaskielto-kokeilukadulle
toki päätavoite, eli puhdas vittuilu autoilijoille, täyttyy myös.
haluaisin jo muuttaa hemmettiin täältä sekopäiden päättäjien kaupungista....
:'(
Quote from: Titus on 10.02.2022, 16:29:57
QuoteHelsingissä parannusta ilmanlaatuun – nastarengaskielto kokeilukadulle
21.01.2022 08:25
Helsinki pyrkii parantamaan kaupungin ilmanlaatua ja vähentämään meluhaittoja. Osalle Lönnrotinkatua suunnitellaan kolmivuotista nastarenkaiden käyttökieltoa syksystä 2022 alkaen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25. tammikuuta.
Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.
Tavoitteena parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsingissa-parannusta-ilmanlaatuun-nastarengaskielto-kokeilukadulle
toki päätavoite, eli puhdas vittuilu autoilijoille, täyttyy myös.
haluaisin jo muuttaa hemmettiin täältä sekopäiden päättäjien kaupungista....
:'(
Mitäs toi nyt meinaa? Jos haluat Hietalahden/Jätkäsaaren/Ruoholahden suuntaan Kampin läpi, niin sun pitää ajaa joko Bulevardia, Rautatienkatua tai Simonkatua eikä Lönkkaa pitkin? Maailma romahti?
Nykyisenkaltaisia nastarenkaita ei tarvita enää yhtään missään(poislukien viranomaisiet ja ammattiliikenne). Kitkarenkailla ajeleville alennusta autoilun veroista. Vain ajotaidottomat kaaharit tarvitsevat nastoja.
Nastoja tarvitaan enää stadissa. Ja nelivetoa. Seikkailin pakon edessä kitkoilla etuvedon kanssa Linjoilla tuossa päivänä muutamana, jännittäviä hetkiä.
Ehkä kantakaupunkia ei kannata aurata ollenkaan, onpahan sekin vaiva pois. Fillarilla on mukavampi kuitenkin singahtaa tangon yli hankeen.
Quote from: Sivulause on 10.02.2022, 17:16:34
Nastoja tarvitaan enää stadissa. Ja nelivetoa. Seikkailin pakon edessä kitkoilla etuvedon kanssa Linjoilla tuossa päivänä muutamana, jännittäviä hetkiä.
Ehkä kantakaupunkia ei kannata aurata ollenkaan, onpahan sekin vaiva pois. Fillarilla on mukavampi kuitenkin singahtaa tangon yli hankeen.
Stadissa kaivataan aurauskalustoa, joka myytiin ulos vihreiden ilmastovouhotuksen myötä.
Olen tehnyt jännän havainnon. Nastat eivät kulu eivätkä nosta pölyä asfaltista, kun ajaa niin, että renkaat eivät osu ajouriin. Nykyisellä auraussysteemillä syntyy talvisille kaduille mustat urat ja jos pitää pyörät pois noista, niin kaikki voittavat.
Sitten kun on paljas jää asfaltin päällä, nastarenkailla on kivampi ajaa kuin kesä... kitkoilla.
Tänään oli uutisissa motkotusta ettei Helsingin kaupunki ole pystynyt pitämään noita 75 kilometriä fillarireittejä puhtaana.
Ilmeisesti sellainenkin harhaluulo on ollut, että noin tulisi käymään.
Quote from: Sivulause on 10.02.2022, 21:01:16
Tänään oli uutisissa motkotusta ettei Helsingin kaupunki ole pystynyt pitämään noita 75 kilometriä fillarireittejä puhtaana.
Ilmeisesti sellainenkin harhaluulo on ollut, että noin tulisi käymään.
Olihan sellainenkin harhaluulo ettei talvea ja lunta tulisi enää koskaan vaan aina vallitsisi mitä mainioin pyöräilykeli.
Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien. Ja miksei unohtuisi, ilmastoahan tässä pelastetaan. Suolaa, perkele!
Quote from: Sivulause on 10.02.2022, 22:32:56
Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.
Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?
Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.
Ja Espoonkin "menestys jatkuu".
QuoteVanhassa omakotitalossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennusliikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita
Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.
Emilia Kangasluoma HS
7:00
Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.
Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.
Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.
"Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme", Mieskonen kertoo.
"Hän vain totesi, että alueella on kysyntää."
--
Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.
Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.
Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000007981713.html)
--
"Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen."
Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.
--
Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.
--
Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.
Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.
Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.
"Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia", hän sanoo.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html)
Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?
Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?
No jos valesokkelit, piiloräystäät, huonosti suunnitellut tasakatot tai liian huonosti eristetyt yläpohjat on jotain rakennusteknisiä ratkaisuja mitä pitäisi suosia tai sallia uudisrakentamisessa, niin en sit tiiä kannattaako rakentaa uutta vai ostaa suoraan joku 1970-luvun helmi.
Sitä en ymmärrä miksi tommoisten korjaaminen tai järkevä uudistaminen pitäisi kaavoitusjeesusten tai muiden lupaviranomaisten toimesta kieltää? Pääsääntöisesti esim energiatehokkuuden parantaminen on ihan pätevä syy rakennuksen isoihinkin muutoksiin. Valesokkeleitakin korjataan ihan rutiininomaisesti nykypäivänä, ja tasakattoja saa vaihtaa harja- tai pulpettikatoiksi.
Quote from: jmk on 10.02.2022, 22:54:44
Quote from: Sivulause on 10.02.2022, 22:32:56
Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.
Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?
Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.
Toiset päästöt lienevät parempia kuin toiset päästöt. Näin joka päivä totean arkielämässäni, kun kommunikoin tähän viherideologiaan aiankin näennäisesti uskovien ihmisten kanssa. Eihän tässä koko viherideologiassa ole järjen häivää kun sitä tarkemmin tutkii, mutta se ei Tiedepuoluetta haittaa.
Quote from: Outo olio on 25.04.2022, 23:17:40
Ja Espoonkin "menestys jatkuu".
QuoteVanhassa omakotitalossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennusliikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita
Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.
Emilia Kangasluoma HS
7:00
Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.
Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.
Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.
"Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme", Mieskonen kertoo.
"Hän vain totesi, että alueella on kysyntää."
--
Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.
Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.
Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000007981713.html)
--
"Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen."
Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.
--
Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.
--
Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.
Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.
Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.
"Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia", hän sanoo.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html)
Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?
Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?
Tämä on juuri kannattavaa kehitystä. Omakotitaloista on huutava pula pk-seudulla ja nyt jo hyvin suurituloisetkin ihmiset joutuvat pakenemaan kehyskuntiin, koska ei ole sitä miljoonaa laittaa omakotitaloon.
Täydennysrakentaminen on se helpoin tapa saada lisää asuntoja ja kuntataloudelle hyvin suotuisaa. Infra on jo valmiina eikä tarvitse rakentaa uusia kouluja, kun vanhenevien vanhojen alueiden koulut saadaan taas täytettyä. Boomerit tietysti vastustavat, mutta nuoret ovat etenevissä määrin sitä mieltä, että 70 luvun väljät slummit matalaksi ja aitoa dynaamista kaupunkia tilalle. Luulisi espoolaisen hommalaisenkin haluavan mielummin lisää miljonäärejä Westendiin kuin radanvarteen kerrostalokämppiä.
QuoteHelsinki aloittaa Mannerheimintien peruskorjauksen keväällä 2023
06.05.2022 11:08
Helsinki aloittaa kaupungin pääkadun, Mannerheimintien, peruskorjauksen ja uudistamisen ensi vuonna. Mannerheimintie peruskorjataan Postikadun ja Runeberginkadun sekä Runeberginkadun ja Reijolankadun välisiltä osuuksilta. Samalla uusitaan Mannerheimintien silta.
Mannerheimintie on yksi Helsingin tärkeimmistä pääväylistä ja valtakunnallisesti merkittävä sisääntuloväylä. Peruskorjauksen aikana rakennetaan uusia jalkakäytäviä, yksisuuntaisia pyöräteitä ja raitiotiekiskoja sekä korjataan ajoratoja.
Pintarakenteiden lisäksi paljon menee uusiksi myös kadun alla. Urakan aikana uusitaan kadunalainen kunnallistekniikka, kuten kaapelit sekä vesi- ja viemäriputket. Uudistus on välttämätön, sillä osa Mannerheimintien kunnallistekniikasta on jopa 1900-luvun alusta.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-aloittaa-mannerheimintien-peruskorjauksen-kevaalla-2023
Tämä urakka tulee heijastumaan myös tähän liittyvien kauempana olevien remonttien muodossa, esim Tukholmankadulle ollaan valmistelemassa raitiovaunujen kääntöpaikkaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008792043.html
Espooseen tehtiin laituri joka maksoi 98k€.
Koko keskustelu on siitä että saako siellä uida. Kukaan ei jostain syystä kysy miksi tommoinen kuppainen pikku laituri voi maksaa 98k€???
Suomessahan ei ole korruptiota.
^Saati lasten leikkipaikka...
"Vuosittaisten ylläpitokustannusten lisäksi leikkipaikoista muodostuu jatkuva investointitarve uusien paikkojen rakentamisen ja olevien peruskorjausten myötä. Keskimääräisen uuden leikkipaikan rakentaminen maksaa 100.000 - 1.000.000 euroa ja peruskorjaaminen keskimäärin 120.000 euroa, keskustan leikkipaikoissa jopa yli puoli miljoona euroa. "
https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2562019/Viherpalveluohjelman_mukaiset_leikkipaik(99337)
Oheisen kuvan Busteri maksaa 17000e 40 hevosvoimaisella moottorilla.
Noissa ei ole mitään suhteellisuutta.
^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.
Kuten sanottua, raha vs mitä sillä saa on ihan absurdia. Kuka noita urakoita tekee, ja kuka urakat antaa?
Tulee mieleen että nojataan "ketjulapioon".
Quote from: ohkurin_narsi on 06.05.2022, 15:01:32
^
Mihin raha menee? Tossa olisi tutkivalle journalistille töitä, jos semmoisia vielä on.
Suomalainen "karpojournalismi" päättyi joskus 1980-luvulla. Ainakin ns. laatumedioissa.
Korkea-arvoisemmilla toimittajilla on keskuudessaan taistolaisuuteen verrattava, äärettömän kireä kontrolli. Jokaisen toimittajan on kaikissa päätöksissään ja uutisoinneissaan huomioitava mitä Yhteisö sanoo.
Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin tämä kontrolli ulottuu myös kaikkeen "kokoomuslaiseen" viittaavaan. Eli punavihreäkään valtamedian edustaja ei voi kirjoitella hupaisia juttuja leikkipaikkojen tai katujen auki repimisten järjettömyyksistä. Siis tyyliin päiväkodilla on kaikki rahat loppu, 1 hoitaja per 20 lasta, mutta pihalle asennetaan 300 000 euron keinuja erityisalustoineen koska EU-direktiivi se ja KOK-lobbaus tämä. Kokoomuksen ja vihreiden "sidosryhmät ja yhteistyökumppanit" huomioidaan aina. Jokainen järjettömyyden käsittely-yritys naureskellaan kumoon ja populismi-leimat sinkoilevat.
Toimittajaeliittiin kuuluvilla on aina ja kaiken takana
raha. Joku ehkä ajattelee, että onpa kummallinen väite. Mutta 4/5 eliitistä on vihreitä ja -kokkareita ja rahahan se pyörittää. Mutta koskee myös vasemmistoliittolaisia toimittajia. Hekin halveksivat ääneen pieni- ja keskituloisia helsinkiläisiä jotka asuvat mamulähiöissä ja joiden lapset käyvät mamukouluja.
Karpoa kannattaa katsoa tuubissa. Siellä on monta aika hienoa juttua.
Mutta olet oikeassa että normi toimittajat edustavat elitismiä, ja tommoista juttua on vaikea tehdä.
Sen sijaan tilanne on että tommoisiin hankkeisiin uppoaa miljoonia ja miljoonia, ja ihmetellään korkeaa veroäyriä.
"köyhät ja varsinkin autoilijat pois Hgistä"-vihreä siirtymä etenee:
QuoteHelsingin pysäköintimaksut nousemassa: asukaspysäköinti kantakaupungissa maksaisi 50 euroa, ykkösvyöhykkeelle parkkeeraaminen 7,10 euroa tunnissa
Kaupunkiympäristölautakunta linjasi kaupungin uuden pysäköintipolitiikan tiistaina.
QuoteKaupunkiympäristölautakunnan varajäsen SDP:n Olli-Pekka Koljonen pitää uusia linjauksia onnistuneena. Hänen mukaansa kantakaupungin alueella maksuja on varaa korottaa reippaastikin.
QuoteSDP:n Koljosen mukaan kokoomuksen ajamat alhaisemmat korotukset eivät olisi mahdollistaneet uudistuksella tavoiteltua palvelun parantamista.
– Voi sanoa, että jopa melko eriskummallinen veto pormestaripuolueelta, Koljonen sanoo.
Koljosen mukaan SDP:ssä katsottiin, että jo kaupungin strategiassa oli sitouduttu palvelun parantamiseen myös tällä sektorilla.
https://yle.fi/uutiset/3-12459451
7,10€/h niinkuin mistä hyvästä? tai tuo korotus 50€hen koska "voimme tarjota näin parempia palveluita"? mitä helvetin "palveluita"? kadut on vuosi vuodelta huonommin aurattuja ja osa Hgin tiestöstä aivan järkyttävässä kunnossa.
kaupungin strategia on nollata autoilu Hgin alueella jotta jotain ihanaa.
"Sekoittavan asuntotuotannon" käytännön ongelmat realisoituvat:
HS 26.5.2022 (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008815239.html)
QuoteAsukkaiden unelma kariutui ongelmiin: Koskelan korttelipiha Helsingissä onkin painajainen
Neljällä helsinkiläisellä kerrostalolla on yhteinen piha, jonka asioiden hoitaminen on osoittautunut vaikeaksi.UUSI korttelipiha Koskelan historiallisella sairaala-alueella on osoittautunut yhteisöllisen paratiisin sijasta painajaiseksi. Ongelmaksi on muodostunut yhteistyön puute eri kiinteistöjen kesken.
Pihaa ympäröi neljä taloa. Yhdessä niistä on Avaran vuokra-asuntoja, toisessa omistusasuntoja ja kahdessa muussa asunto-osuuskunnan asuntoja.
Vastaavat korttelipihat ovat yleistyneet Helsingin uusilla asuinalueilla. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa maaliskuussa, että kaupungin tahtotilana on korttelipihojen leviäminen.UUSI korttelipiha Koskelan historiallisella sairaala-alueella on osoittautunut yhteisöllisen paratiisin sijasta painajaiseksi. Ongelmaksi on muodostunut yhteistyön puute eri kiinteistöjen kesken.
KOSKELASSA ongelmia aiheuttaa se, että kiinteistöjen pitäisi huolehtia pihasta yhdessä, mutta käytännössä yhteistyö ei ole toiminut sujuvasti.
Osa asukkaista kokee, että erilaiset asumismuodot taloissa ovat yksi ongelman syistä. He arvelevat, että esimerkiksi Avaran tavoitteena on saada vuokratuloja asunnoistaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
...
^ Ettei vain olisi kulttuurisesti erilaisia asukkaita näissä erilaisissa kiinteistöissä tungettuna samaan pihapiiriin tai jopa edistyksellisimmillään samaan rappukäytävään.
Konfliktihan siitä helposti syntyy.
Quote from: Rauno Murju on 26.05.2022, 10:09:40
^ Ettei vain olisi kulttuurisesti erilaisia asukkaita näissä erilaisissa kiinteistöissä tungettuna samaan pihapiiriin tai jopa edistyksellisimmillään samaan rappukäytävään.
Konfliktihan siitä helposti syntyy.
Kyllähän asenne lähiympäristöön vaihtelee väistämättä myös sen mukaan, omistaako sitä vai onko siinä vuokralla.
Mutta onko se kaupunkilaisten tahtotila? Onko se teknisesti- ja taloudellisesti järkevää? Rakentaako se yhteisöä (jos sellaisen nyt pitää edes olla tavoitteena)? Nämä vasurit ja muka oikeistoliberaalit on kovia määräämään pakotettua kivaa, yhteisöllisyyttä, korttelikomiteaa jne.
QuoteVastaavat korttelipihat ovat yleistyneet Helsingin uusilla asuinalueilla. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoi Helsingin Sanomissa maaliskuussa, että kaupungin tahtotilana on korttelipihojen leviäminen.
HSL alkaa maksaa tuntuvia bonuksia ylimmälle johdolle keskellä historiallista talouskriisiä
Helsingin seudun liikenteen ylin johto saa uudenlaisen kannustinohjelman. Poikkeuksellisen vaikea taloustilanne perustelee HSL:n hallituksen puheenjohtajan mukaan bonusten tarvetta.
QuoteKatja Kuokkanen HS
15:20
HELSINGIN seudun liikenteen (HSL) ylintä johtoa voi odottaa lähivuosina jopa lähes vuoden palkkaa vastaava bonuspalkkio. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavan HSL:n hallitus on ottanut käyttöön uudenlaisen johtajien ja avainhenkilöiden kannustinohjelman.
Käytännössä toimitusjohtaja Mika Nykänen voi onnistuessaan saada lisäpalkkiota enimmillään yhteensä noin 145 000 euroa ja kuusi tulosalueen johtajaa enimmillään noin 86 000 euroa. Palkkiot maksetaan kolmivuotisen kauden jälkeen.
Nykäsen kokonaisvuosipalkka on runsaat 162 000 euroa. Tulosalueiden johtajien Ilmari Mäkisen, Sini Puntasen, Johanna Wallinin, Mari Flinkin ja Hannu Heikkisen vastaava vuosipalkka on runsaat 97 000 euroa ja Päivi Alakuijalan 96 000 euro
HSL on samaan aikaan historiallisen heikossa taloustilanteessa. Kahtena edellisvuonna koronapandemia on yhtiön sanoin romahduttanut lipputulot.
Viime vuonna lipputuloja kertyi noin 235 miljoonaa euroa ja toissa vuonna noin 243 miljoonaa euroa. Ennen pandemiaa vuonna 2019 lipputuloja oli 383 miljoonaa euroa. Heikkoa tilannetta seuraa todennäköisesti kasvavat lipunhinnat ja heikkenevä palvelu.
Arvioidessaan viime vuoden talouslukuja Nykänen totesi tilanteen korjaamisen "luovan kasvavia paineita matkustajilta perittävien hintojen merkittäviin korotuksiin tai palvelutason heikennyksiin".
"Mitä todennäköisimmin molempiin", hän lisäsi.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008846332.html
Saarikkomainen "emmä tiedä mitä köyhä on" paskanhieronta jatkuu nyt viranomaisten taholta koska.... no miksi ei.
Ja eihän nyt joku +160k€/vuosi ole mitään poliittisena hillotolppana... johon viiden ka köyhän vuosipalkka bonareita päälle...
edit:
hieman taustaa parin vuoden takaa:
Helsingin seudun liikenne (HSL)
Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista?
Quote
Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on valinnut hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen, 54, kuntayhtymän toimitusjohtajaksi.
Hallitus päätti valinnasta ehdokasvaalilla, jossa ehdolla olivat kaikki 25 tehtävää hakenutta henkilöä. Äänet jakautuivat tasan 7–7 Mika Nykäsen ja Ville Lehmuskosken kesken. Äänestyksen jälkeen lopullisen valinnan ratkaisi arpa.
Mika Nykänen työskentelee tällä hetkellä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajana, eikä hänellä ole aiempaa työkokemusta joukkoliikenteen alalta. Lehmuskoski on Helsingin kaupungin liikenteen (HKL) toimitusjohtaja.
https://yle.fi/uutiset/3-11628091
:-X
vähän edellistä aihetta liipaten:
Vesimaksuihin luvassa tuntuvia korotuksia – HSY velkaantunut pahoin: "Investointeja on pakko jotenkin kustantaa"
QuoteHSY on velkaantunut pahasti. Myös kovana laukkaavalla inflaatiolla on vaikutuksensa.
Pääkaupunkiseudun veden käyttö- ja perushintoihin on suunnitteilla tuntuvia korotuksia. Näin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Syynä on HSY:n jatkuvasti kasvaneiden investointipaineiden tuoma velkaantuminen, sillä HSY:n budjeteissa velkaa on jatkuvasti otettu noin sata miljoonaa euroa vuodessa.
Velka on melkoinen konsernille, jonka vuotuinen liikevaihto on vain noin 400 miljoonaa euroa.
– Korotuspaineita on, sitä ei käy kiistäminen. Maksujen hinnat päättää viime kädessä tietenkin HSY:n hallitus, mutta investointeja on pakko kustantaa jollain tavoin, myöntää HSY:n toimitusjohtajana viime lokakuussa aloittanut Tommi Fred, 53.
Fred myöntää, että kynnys hinnankorotuksiin on ollut HSY:ssä suuri. Hänen mukaansa HSY:n hallitukselle on esitetty lähivuosille vesimaksuihin vuosittainen viiden–kuuden prosentin korotustarve. Varsinaiset päätökset maksuista tehdään kuitenkin aina vuosittain.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4631863
jännittävää nähdä montako sataa tuhatta tästä johtamisesta saa boonuksia :silakka:
Kävelin Ympyrätalolta Kurviin tässä sunnuntain ratoksi: näin Hämeentiellä seitsemän pyöräilijää joista neljä oli woltteja. Saman verran sähkölautoja joista viisi oli woltteja.
Mahtaa olla viikolla ruuhkaa, että se satojen, ellei tuhansien, pyörien vuorokausi ka saavutetaan... :roll:
Suosituille alueille aiotaan rakentaa uutta Helsingissä – Ulla, 56, kyseenalaistaa: "
Mikä tarve on laittaa joka paikkaan maksimaalisesti asuntoja?"
QuoteHelsingin kaupunki suunnittelee tiivistävänsä asuntokantaa Munkkivuoressa ja Talinrannassa. Uusia rakennuksia olisi näillä näkymin tiedossa etenkin Munkkivuoren ja Talinrannan väliin Taiteentekijäntien läheisyyteen. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä hiekkakenttä ja nurmikkoa.
Lisäksi tarkoituksena on selvittää taloyhtiöiden kanssa mahdollisuuksia rakentaa nykyisiin kortteleihin. Ulvilantien pohjoispuolen metsä on puolestaan säästymässä. Tosin osana Vihdintien kaupunkibulevardia tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa metsään Huopalahdentien lähellä. Myös Ulvilanpuisto säilytetään.
Syy lisärakentamiselle on väestöennuste. Helsingissä asuu kaupungin arvioiden mukaan 2040-luvulla noin 770 000 ihmistä, eli 150 000 enemmän kuin nykyisin. Kaupunki on linjannut, että niin uusille kuin vanhoille alueille rakennetaan.
Helsingin kaupungin Marina Fogdell vakuuttaa, että luontoarvot ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tullaan huomioimaan.
Fogdell painottaa, että Munkkivuori ja Talinranta edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria ja kaupunki-ihannetta.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4626403
Tuohon suunnitteluun ja ennusteeseen, niin onkohan tilattu samoilta toimijoilta kuin ym pyöräkadun käyttäjäennusteet ja esim Jätkäsaaren liikennesuunnittelu (spoiler: on).
Kaupunki veti Malmin kentän ypäristöstä liito-oravametsät sileäksi ja sama kävi Honkasuolla, eli ikivanha luonnonvarainen metsä kaadettiin kokonaan pois ja paikalla sijainnut suo kuivatukseen.
eli vihreä siirtymä nyt vaan vaatii vähän metsän kaatoa ja suon kuivatusta... :silakka:
milloin PS ottaa oikeasti kopin tästä "vihreästä tekemisestä" ja täysin päinvastaisen puhumisesta ?
Metsää riittää muualla Suomessa. Pitäisi rakentaa korkeammin jos nurmikkoa ja hiekkakenttiä halutaan säilyttää.
Osaako kukaan akateemisia asioita paremmin tietävä kertoa että onko olemassa jotain oppiainetta jota voi korkeakoulutasoisesti opiskella ainoastaan pk-seudulla?
Nykyäänhän lähes joka maakunnassa on yliopistotasoinen opinahjo niin parasta olisi että opiskelijat aina mahdollisuuksien salliessa opiskelisivat siellä oman maakuntansa korkeakoulussa.
Quote from: -PPT- on 29.05.2022, 19:44:20
Osaako kukaan akateemisia asioita paremmin tietävä kertoa että onko olemassa jotain oppiainetta jota voi korkeakoulutasoisesti opiskella ainoastaan pk-seudulla?
Luonnollisesti maatalous-metsätieteellinen Viikissä ;)
QuoteHelsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston 11:stä tiedekunnasta. Se on toimialallaan Suomen ainoa korkeinta yliopisto-opetusta tarjoava ja johtava koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee Viikin kampusalueella yhdessä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan tieteenalat ovat elintarviketieteet, maataloustieteet, metsätieteet, taloustieteet ja ympäristötieteet.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopiston_maatalous-mets%C3%A4tieteellinen_tiedekunta
Mikäpä muu sopisi Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen opinahjoksi ;D
Quote from: Titus on 29.05.2022, 19:31:19
Suosituille alueille aiotaan rakentaa uutta Helsingissä – Ulla, 56, kyseenalaistaa: "Mikä tarve on laittaa joka paikkaan maksimaalisesti asuntoja?"
QuoteHelsingin kaupunki suunnittelee tiivistävänsä asuntokantaa Munkkivuoressa ja Talinrannassa. Uusia rakennuksia olisi näillä näkymin tiedossa etenkin Munkkivuoren ja Talinrannan väliin Taiteentekijäntien läheisyyteen. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä hiekkakenttä ja nurmikkoa.
Lisäksi tarkoituksena on selvittää taloyhtiöiden kanssa mahdollisuuksia rakentaa nykyisiin kortteleihin. Ulvilantien pohjoispuolen metsä on puolestaan säästymässä. Tosin osana Vihdintien kaupunkibulevardia tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa metsään Huopalahdentien lähellä. Myös Ulvilanpuisto säilytetään.
Syy lisärakentamiselle on väestöennuste. Helsingissä asuu kaupungin arvioiden mukaan 2040-luvulla noin 770 000 ihmistä, eli 150 000 enemmän kuin nykyisin. Kaupunki on linjannut, että niin uusille kuin vanhoille alueille rakennetaan.
Helsingin kaupungin Marina Fogdell vakuuttaa, että luontoarvot ja liikenteeseen liittyvät kysymykset tullaan huomioimaan.
Fogdell painottaa, että Munkkivuori ja Talinranta edustavat oman aikakautensa arkkitehtuuria ja kaupunki-ihannetta.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4626403
Tuohon suunnitteluun ja ennusteeseen, niin onkohan tilattu samoilta toimijoilta kuin ym pyöräkadun käyttäjäennusteet ja esim Jätkäsaaren liikennesuunnittelu (spoiler: on).
Kaupunki veti Malmin kentän ypäristöstä liito-oravametsät sileäksi ja sama kävi Honkasuolla, eli ikivanha luonnonvarainen metsä kaadettiin kokonaan pois ja paikalla sijainnut suo kuivatukseen.
eli vihreä siirtymä nyt vaan vaatii vähän metsän kaatoa ja suon kuivatusta... :silakka:
milloin PS ottaa oikeasti kopin tästä "vihreästä tekemisestä" ja täysin päinvastaisen puhumisesta ?
Helsingin väestöennusteet ovat olleet historiallisesti aina alakanttiin. Siksi viime vuosikymmenet on rakennettu liian vähän ja tämä kumuloitunut asuntopula on johtanut asuntojen hintojen ja vuokrien nousuun. Mikäli halutaan säästää oikeaa luontoa, tulee täydennysrakentaa juuri tämänlaisia paikkoja, hiekkakenttiä ja nurmikoita, eikä rakentaa uusia lähiöitä kauas vanhan kaupunkirakenteen ulkoupuolelle, jossa on vielä jäljellä yhtenäistä metsäaluetta ja kulttuurimaisemaa. Täydennysrakentaminen on parasta niin luonnon kuin kuntatalouden kannalta. Helsinki menettää koko ajan keskituloisia veronmaksajia, koska asunnot ovat liian kalliita. Ulla 56 v tietysti vastustaa uusia asuntoja, koska rakentamatta jättäminen tekee heidät rikkaiksi, jotka onnistuivat ostamaan asunnon, kun ne olivat vielä edullisempia. Minulla ei ole koskaan varaa omaan asuntoon Helsingissä, mikäli asuntopulaa ei saada korjattua.
t. Uudellamaalla asuva nuori
Hauskaa huomata miten ajan kuluessa halut muuttuvat.
20v sitten nuorena miehenä koin katastrofaalisena elämänmuutoksena kun jouduin muuttamaan pois Kalliosta Vantaalle.
Tänä päivänä en Kallioon muuttaisi vaikka ilmaista kämppää tarjottaisiin.
Tikkurilasta on muodostunut kotiseutu mutta jos muuttamaan joutuisin niin voisin harkita jopa jotain Järvenpäätä.
Quote from: -PPT- on 30.05.2022, 00:19:26
Hauskaa huomata miten ajan kuluessa halut muuttuvat.
20v sitten nuorena miehenä koin katastrofaalisena elämänmuutoksena kun jouduin muuttamaan pois Kalliosta Vantaalle.
Tänä päivänä en Kallioon muuttaisi vaikka ilmaista kämppää tarjottaisiin.
Tikkurilasta on muodostunut kotiseutu mutta jos muuttamaan joutuisin niin voisin harkita jopa jotain Järvenpäätä.
En muuttaisi vantaalle vieläkään,tosin en myöskään kallioon enkä johonkin idän mamulähiöön.Alkaa olemaan hyvät asuinalueet vähissä helsingissä nykyään.:/
Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.
Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!
Quote from: Siener on 30.05.2022, 08:09:41
Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.
Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!
Oikeasti noi vantaan yms uudet lähiöt on aika kolkkoja,keskelle peltoa pistetty taloja ja paikasta ei pääse mihinkään ilman autoa.Ruokauppaakaan ei taida olla osassa noista lähiöistä?.Vuokratkaan ei paljoa eroa helsingin lähiön vuokrista.Paljon on "sikakallis" vuokra?.Jos vuokra on tarpeeksi iso niin et sä siihen saa mitään asumistukea.Sama juttu jos sun palkkas on liian suuri.Espoo on sitten vähän eri juttu kun sinne menee nykyään metro.
Tuolla on kelan asumistuen laskuri jolla jokainen voi tarkistaa paljon saisi omaan vuokrakämppäänsä asumistukea.
https://asiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication?&lang=fi
Helsingissä asumismenoina hyväksytään yhdeltä 537€/kk kun taas jossain "muussa kunnassa" olevalta hyväksytään 1 157€/kk
Tuolla noi luvut.
https://www.kela.fi/asunto-ja-asumismenot
Taidat pystyä asumaan kelan tuilla jossain omakotitalossa jos asut jossain muussa kunnassa?.
Quote from: Siener on 30.05.2022, 08:09:41
Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.
Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!
Itäsaksalainen suunnittelu painotti väljyyttä. Myös Suomessa 60 - 70-lukujen lähiöt rakennettiin väljyys edellä. Modernismi oletti, että ihminen on kone ja suunnittelija voi luoda täydellisen kaupungin täyttämällä tietyt modernistiset parametrit, kuten valoisuus (rakennusten suuntaaminen), väljyys (rakennusten etäisyys toisistaan), liikenteelle optimoitu katutila, maksimaalinen turvallisuus (erotettu jalankulku ja autoilu), luonto (mahdollisimman paljon metsää rakennusten välissä), standardoitut palvelut (kauppa, päiväkoti, koulu jne.), joukkoliikenneasema tietyllä etäisyydellä... Tämä oli ns. tieteellistä sosialismia, joka kohtasi tyypilliset sosialismin ongelmat.
Helsingin väljin ja luonnonläheisin alue, modernismin mukainen ihanne, on Kontula, siellä on eniten luontoa ja suurin väli rakennusten välissä. Lopputulos ei ole kovin miellyttävä. Suomalaisten rakastamat kauniit kaupungit Länsi-Euroopassa onkin rakennettu erittäin tiiviisti ja täysin päinvastaisella suunnitteluideologialla. Nämä kaupungit ovat kehittyneet orgaanisesti ja ilman suurta sääntelyä. Näiden kaupunkien mittaava on rakentunut ihmisen eikä auton mukaan ja lopputuloksena on inhimillisen ja käsitettävän kokoisia urbaaneja tiloja, joissa etäisyydet ovat pienet ja täten palvelutiheys suuri. Harva suomalainen menee ihailemaan Itä-Euroopan väljiä lähiöitä tai fiilistelemään yhdysvaltalaisten kaupunkien parkkikenttiä, vaikka sellaista vaaditaan suomalaisiin kaupunkeihin.
Quote from: Melbac on 30.05.2022, 10:01:48
Quote from: Siener on 30.05.2022, 08:09:41
Helsingin resepti on: tee siitä mahdollisimman rumaa (uudet rakennukset), toimimatonta (joukkoliikenne ym.) ja kallista. Helsingin viherankeuttajien "tehokkuutta" entisen Itä-Saksankin johtajat kadehtisivat.
Joudun valitettavasti toisinaan Helsingissä viipymään, niin, että Kampissa vaihdan kaukoliikenteen bussista toiseen. Matkalla yritän varsinkin Espoossa keskittyä tiukasti lehteeni tai kännykkääni. Uudet kerrostalot tuntuvat jonkun mielisairaan piirtämiltä, voin pahoin, jos satun niitä vilkaisemaan. Noihinkin sikakalliisiin asuntoihin sitten maksetaan asumistukea, johon me veroja maksavat suomalaiset muussakin Suomessa osallistumme. Kertakaikkiaan sairasta!
Oikeasti noi vantaan yms uudet lähiöt on aika kolkkoja,keskelle peltoa pistetty taloja ja paikasta ei pääse mihinkään ilman autoa.Ruokauppaakaan ei taida olla osassa noista lähiöistä?.Vuokratkaan ei paljoa eroa helsingin lähiön vuokrista.Paljon on "sikakallis" vuokra?.Jos vuokra on tarpeeksi iso niin et sä siihen saa mitään asumistukea.Sama juttu jos sun palkkas on liian suuri.Espoo on sitten vähän eri juttu kun sinne menee nykyään metro.
Tuolla on kelan asumistuen laskuri jolla jokainen voi tarkistaa paljon saisi omaan vuokrakämppäänsä asumistukea.
https://asiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication?&lang=fi
Helsingissä asumismenoina hyväksytään yhdeltä 537€/kk kun taas jossain "muussa kunnassa" olevalta hyväksytään 1 157€/kk
Tuolla noi luvut.
https://www.kela.fi/asunto-ja-asumismenot
Taidat pystyä asumaan kelan tuilla jossain omakotitalossa jos asut jossain muussa kunnassa?.
--------
Miten minun asumiseni tähän kuuluu? Sen voin sanoa, etten ole missään tekemisissä Kelan kanssa, enkä aio olla jatkossakaan.
Ja nyt kun voin tehdä töitä etänä, ei tarvitse enää Helsingin kauttakaan matkustaa.
Koitahan keskittyä itse asiaan! Minulle on muutaman vuosikymmenen aikana näyttäytynyt Helsingin rappio, jota viherhulluus vielä kiihdyttää. Kauan sitten kävin mielelläni siellä kesätöissäkin.
Nykyään tosiaan riittää Kampissa vaihto toisesta bussista toiseen, kaukoliikenteessä.
Minusta keskustoihin voisi ihan hyvin rakentaa edullisia miniasuntoja. Se olisi joillekin ryhmille ja elämäntilanteille sopiva. Koot siinä parinkymmenen neliön luokkaa ja yhtiövastikkeet sen mukaisia. Ja koska edullinen asuminen houkuttaa epämääräistä porukkaa, niin kaikki asunnot omistusasunnoiksi ja edelleenvuokraamiskielto.
Alakerroksiin työskentely- ja toimitiloja.
Quote from: Titus on 28.05.2022, 19:35:01
vähän edellistä aihetta liipaten:
Vesimaksuihin luvassa tuntuvia korotuksia – HSY velkaantunut pahoin: "Investointeja on pakko jotenkin kustantaa"
QuoteHSY on velkaantunut pahasti. Myös kovana laukkaavalla inflaatiolla on vaikutuksensa.
Pääkaupunkiseudun veden käyttö- ja perushintoihin on suunnitteilla tuntuvia korotuksia. Näin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Syynä on HSY:n jatkuvasti kasvaneiden investointipaineiden tuoma velkaantuminen, sillä HSY:n budjeteissa velkaa on jatkuvasti otettu noin sata miljoonaa euroa vuodessa.
Velka on melkoinen konsernille, jonka vuotuinen liikevaihto on vain noin 400 miljoonaa euroa.
– Korotuspaineita on, sitä ei käy kiistäminen. Maksujen hinnat päättää viime kädessä tietenkin HSY:n hallitus, mutta investointeja on pakko kustantaa jollain tavoin, myöntää HSY:n toimitusjohtajana viime lokakuussa aloittanut Tommi Fred, 53.
Fred myöntää, että kynnys hinnankorotuksiin on ollut HSY:ssä suuri. Hänen mukaansa HSY:n hallitukselle on esitetty lähivuosille vesimaksuihin vuosittainen viiden–kuuden prosentin korotustarve. Varsinaiset päätökset maksuista tehdään kuitenkin aina vuosittain.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4631863
jännittävää nähdä montako sataa tuhatta tästä johtamisesta saa boonuksia :silakka:
Toisaalta ei taida olla ihan halpaa hupia availla kantakaupungin katuja ja vaihtaa ne tsaarin aikaiset putket(stokkan edessä taisi olla ainakin,osa muista vanhemmista putkista olisi kai romahtanut jos painetta olisi laskenut yms) sieltä uusiin.Käytännössä noiden oli pakko vaihtaa noi koska käsittääkseni niiden uusiminen olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.Tietenkin noi voi käyttää noita syitä bonuksien jakelemiseen.
/offtopic
Hauskaa tossa muuten on se että joku paikallinen rafla on voinut saada varoituksen "ruskeasta" vedestä jota tullut kun vaihdettu putkia.Jossain lehtijutussa oli valitusta siitä että paikallisen raflan vesi on ollut ruskeaa ja vessat oli mitä oli ja hygieniasta on joutunut tinkimään.Taisi olla juuri siinä töölöntorin luona(missä oli aikoinaan se vesiposti jonkä käyttö kiellettiin ja joka poistettiin veden laadun takia)
^
aivan, mutta jos tällaiset investoinnit tulevat yllätyksenä johon ei ole osattu varautua muutenkuin "emmä tiennyt otetaan velkaa" ja nostetaan hintoja kerralla paljon niin mikähän on (talous)johtajuuden taso ?
Hämeentien rempassa avattiin putkia ajalta ennen kauppahallia (1914) kerrottiin työmaan aikaan. Tällaisia putkia on isompina ja pienempinä pätkinä ympäri kaupunkia.
Ei noi ole tullut yllärinä?.Silloin joskus tehdyt laskelmat eivät vaan pidä nyt paikkaansa kun nyt laukkaa infaatio ja oli koronaa/ukraina yms ja hinnat noussut pilviin ja kaikilla on toimitusvaikeuksia yms.Itse helsinkiläisenä skidinä muistan kuinka ammeen täyttämiseen meni ikuisuus koska veden paine oli alhainen joten en pahastu yhtään kun ne noita uusii ja voivat nostaa painetta putkissa niin että se vesi nousee jopa ylimpiin kerroksiin.:)
Quote from: -PPT- on 29.05.2022, 19:44:20
Osaako kukaan akateemisia asioita paremmin tietävä kertoa että onko olemassa jotain oppiainetta jota voi korkeakoulutasoisesti opiskella ainoastaan pk-seudulla?
Nykyäänhän lähes joka maakunnassa on yliopistotasoinen opinahjo niin parasta olisi että opiskelijat aina mahdollisuuksien salliessa opiskelisivat siellä oman maakuntansa korkeakoulussa.
Miksi olisi parasta opiskella omassa syntymämaakunnassaan?Onko muita syitä kuin kepulainen unelma samalla tontilla koko elämänsä viettämisestä?
QuoteUusi kerrostalo on valmistunut merelliseen Espoon Finnooseen! 8-kerroksisessa talossa on 67 asuntoa yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin. Asukkaiden käytössä ovat kerhotila, pesula, saunaosasto, Postin automaatti ja yhteiskäyttöauto. Pysäköintihallissa on tavallisten autopaikkojen lisäksi sähköautojen latauspiste ja vehreällä kansipihalla on oleskelu- ja leikkipaikat.
Peijinkuja 3:n energialuokka on A, johon päästiin muun muassa asentamalla aurinkopaneeleita katolle. Asunnot ovat esteettömiä, eli niihin pääsee kulkemaan hyvin myös lastenrattaiden kanssa tai pyörätuolilla. Ulko-ovien avausta helpottavat avustavat ovipumput.
Lemmikit toivotetaan tervetulleiksi uusiin koteihin, mutta tupakointi sen sijaan on kielletty asunnoissa ja parvekkeilla. Vuokraan sisältyy 100 Mbit/s nettiyhteys.
Liikkuminen julkisilla on myös sujuvaa. Talon vieressä on bussipysäkki ja viereisen metroaseman liikennöinti alkaa vuoden 2023 aikana.
Katso tästä vuokrat:
https://www.kruunuasunnot.fi/kohde/a-energialuokan-talo-rakenteilla-espoon-finnooseen/
Quote
Tämä kaunis ja valoisa yksiö sijaitsee talon 6. kerroksessa ja siinä on lasitettu parveke. Asunnossa on vaaleanharmaat vinyylikorkkilattiat ja valkoisiksi maalatut seinät. Keittotilan väreissä toistuvat musta, harmaa ja valkoinen. Keittotila on varusteltu laadukkaasti ja siellä arkea helpottavat keraaminen liesi sekä astianpesukone. Tyylikkäässä kylpyhuoneessa puolestaan on harmaa lattia ja vaaleanharmaat seinät sekä liitäntä asukkaan omalle pyykinpesukoneelle.
Lemmikit ovat tervetulleita Kruunuasunnoille, mutta tupakointi sen sijaan on kielletty asunnoissa ja parvekkeilla. Vuokraan sisältyy 10 Mbit/s nettiyhteys, johon voi halutessaan ostaa lisänopeutta edulliseen hintaan. Vesimaksu peritään erikseen kulutuksen mukaan ja asukas tekee oman sähkösopimuksen valitsemansa sähköyhtiön kanssa. Laajan kotivakuutuksen tulee olla voimassa koko vuokralla asumisen ajan.
Vuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi ja minimivuokra-aika on 6 kuukautta. Ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 5 kuukauden päässä sopimuksen alkamisesta, minkä jälkeen on voimassa kalenterikuukauden mittainen irtisanomisaika. Vuokria tarkistetaan vuosittain 1. tammikuuta. Vuokran määrä on sidottu elinkustannusindeksiin ja vuokrankorotus on enintään elinkustannusindeksin muutos + 1 %.
Hakijoiden luottotiedot tarkistetaan ja niiden edellytetään olevan kunnossa.
Tietoa huoneistosta
Osoite Peijinkuja 3 A 41, 02270 Espoo
Talotyyppi asuinkerrostalo
Huoneisto 1 h+ kt
Pinta-ala 37.5m2
Vuokra 825 €/kk
Vakuusmaksu 250 €
Vesimaksu mittari
Kerros 6
Hissi Kyllä
Internet Telia
Lämmitys Kaukolämpö
Rakennusvuosi 2022
Vapautumispvm 1.3.2022
https://kruunuasunnot-markkinointihaku.etampuuri.fi/Huoneisto/?id=216910
Tätä on mainostettu tarroilla bussien tuolien selkämyksissä ja joku tarra oli jäänyt jäljelle sinne tänne pitkin bussia vaikka kampanja oli ehkä
jo päättynyt. Ei ennen yksittäisiä viokra-asuntokohteita ole tarvinnut pääkaupunkiseudulla busseissa mainostaa.
QuoteKruunuasunnot perustettiin vuonna 1999 hallinnoimaan Suomen puolustusvoimien omistuksessa olleita vuokra-asuntoja. Vuosina 1999—2001 Kruunuasunnoille siirrettiin noin 5 300 Puolustusvoimien asuntoa. Tämän jälkeen Kruunuasunnot on ostanut lisää kiinteistöjä sekä rakennuttanut uusia taloja muun muassa Helsinkiin, Tampereelle, Jyväskylään, Turkuun, Hämeenlinnaan, Sodankylään ja Rovaniemelle. Vanhoja kohteita on perusparannettu järjestelmällisesti ja osa on myyty tai purettu pois.[3]
Kruunuasuntojen omistaja oli aluksi Suomen valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oyj. Kapiteeli myi vuonna 2004 tytäryhtiön koko osakekannan Solidiumille. Kaupan kokonaisarvo oli noin 115 miljoonaa euroa.[4] Nykyisin Solidium on jaettu arvopaperiliiketoimintaa harjoittavaksi Solidiumiksi ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittavaksi Governia Oy:ksi, joista jälkimmäinen on Kruunuasuntojen emoyhtiö. Governia on Suomen valtion omistuksessa.
A-Kruunu
Muokkaa
A-Kruunu Oy perustettiin joulukuussa 2001 Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiöksi.[5] Aikaisemmalta nimeltään Aravakruununa tunnettu yhtiö keskittyi pääosin Arava-omistukseen.
Suomen valtio pääomitti Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiönä tuolloin ollutta A-Kruunu Oy:tä vuonna 2013 osana ensimmäistä lisätalousarviota 30 miljoonalla eurolla tarkoituksena rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja omaan omistukseen Helsingin seudulla.[6]
A-Kruunu Oy siirrettiin valtion suoraan omistukseen vuonna 2014.
Wikipediaa. Tämä touhu on lähtenyt alunperin kapiaisille rakennettujen asuntojen laittamisesta rahoiksi.
Quote from: no future on 01.06.2022, 21:12:41
Miksi olisi parasta opiskella omassa syntymämaakunnassaan?Onko muita syitä kuin kepulainen unelma samalla tontilla koko elämänsä viettämisestä?
Jos sattuu olemaan kotoisin Helsingistä.. eikä rahkeet riitä opiskeluun oikeasti kovatasoisissa ympyröissä Britannian OxBridgessä tai Amerikoissa.
Silloin on aivan ehdottomasti paras vaihtoehto opiskella seuraavaksi parhaassa laitoksessa, joka suomen oloissa on joka tapauksessa nimenomaan Helsingissä
Quote from: Inca on 10.06.2022, 09:29:28
Silloin on aivan ehdottomasti paras vaihtoehto opiskella seuraavaksi parhaassa laitoksessa, joka suomen oloissa on joka tapauksessa nimenomaan Helsingissä
Kutakuinkin näin. Kaikkien oikeiden tieteiden parhaat laitokset lienee Hgissä (tai Otaniemessä Espoossa).
Sitten on näitä tanpereen laitoksia ja vastaavia.
Quote from: Titus on 10.06.2022, 10:11:36
Quote from: Inca on 10.06.2022, 09:29:28
Silloin on aivan ehdottomasti paras vaihtoehto opiskella seuraavaksi parhaassa laitoksessa, joka suomen oloissa on joka tapauksessa nimenomaan Helsingissä
Kutakuinkin näin. Kaikkien oikeiden tieteiden parhaat laitokset lienee Hgissä (tai Otaniemessä Espoossa).
Sitten on näitä tanpereen laitoksia ja vastaavia.
Se mun lainaama väitehän kuului opiskelijoiden pitäisi pysyä landella eikä tunkea Helsinkiin.
Corciasti siwistynyt tutkia on havainnut, että pottunokkien mahdollisuus muuttaa muualle tekee maakuntakeskusten matu-lähiöt kelvottomiksi asua.
Pääkaupunkiseudusta harmillisesti poiketen vieläpä niin, että varakkaiden lisäksi myös tavis-pottunokat pääsevät pakenemaan matu-lähiöistä, koska maakuntien kaupungeissa on yleisesti edullinen hintataso PKS:ään verrattuna.
Matuilla itsellään ei totuttuun tapaan ole osaa eikä arpaa lähiön statuksen muodostumisessa.
Matujen hankalaksi kuvatun aseman syyksi paljastuu -- arvasitte aivan oikein -- suomalaisten harjoittama syrjintä, kuten aina ennenkin.
Rohkenen väittää että apulaisprofessori Venla Berneliuksen lapset eivät ole ihanan monimuotoisessa ja rikkaassa matu-lähiön koulussa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008866876.html
QuoteJyväskylän ja Kuopion lähiöissä kytee nyt kurjistumisen kierre: "Olisin huolissani"
Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten väestöryhmien eriytyminen on osin jopa selvempää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sanoo apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Etnisen eriytymisen voimistuminen on ilmiö, jonka Bernelius näkee erittäin huolestuttavana. Hän korostaa, että alueellisen segregaation voimistumisesta kärsivät herkästi niin kaupungit, asuinalueet, koulut kuin asukkaatkin.
...
Segregaatiossa ei ole Berneliuksen mukaan kyse siitä, että huono-osaiset vaikuttaisivat itse eriytymiseensä tai asuinpaikkansa leimautumiseen, vaan ilmiön voimistuminen kumpuaa keskiluokkaisten ja hyväosaisten päätöksestä asua muualla.
Pienten kaupunkien lähiöt ovat Berneliuksen mukaan erityisen haasteen edessä, sillä seutujen yleisesti edullisemmat hintatasot mahdollistavat helposti alueiden välttämisen, jos alueen maine saa kolauksen.
Bernelius sanoo, että maahanmuuttajaväestö joutuu usein hankalaan asemaan sekä heikomman rahatilanteen että suomalaisilla vuokramarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän vuoksi.
Jutun kommenteista:
Quote"Tutkija näytti tulleen siihen tulokseen, että erityneissä kaupunginosissa asuvat ihmiset eivät voi asialle mitään eiväkä itse vaikuta juurisyihin. Ihmettelen mistä sitten tulevat ne kaikki ihmiset, jotka rikkovat kaiken rakennetun julkisen ympäristön ja sotkevat töhryillään jokaisen pinnan näissä erityneissä lähiöissä."
"Sanovat, että etnisesti ja sosioekonomisesti monimuotoiset asuinalueet ja koulut ovat valtava rikkaus. Ilmeisesti viesti ei mene perille. Jostain syystä keskiluokka on valmis maksamaan suurenkin summan siitä, että välttää tämän rikkauden."
Muutenkin kommenteissa ollaan ilahduttavan hyvin tilanteen tasalla. Kehitysmaa-muslimien ja -neekerien rahtaaminen maahan on johtanut ongelmiin kaikkialla missä sitä on harrastettu. Suomi on ajanut itsensä tieten tahtoen samaan tilanteeseen.
Normaali työssäkäyvä perheellinen ei halua kärsiä joutilaina perseilevien matujen 24/7 mölinää, eikä tuhota lastensa tulevaisuutta laittamalla heidät matu-kouluun, jos vain mitenkään pystyy sen välttämään.
QuotePääkirjoitus: Segregaation kiihtyminen täytyy ottaa vakavasti
Alueiden väliset oppimistulokset ovat pääkaupunkiseudulla revenneet. Huonomaineisista kouluista pitää tehdä houkuttelevampia, jotta eriytyminen ei voimistuisi entisestään.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008884079.html) 16.6.2022
Oikeastihan kyse on
maahanmuutosta ja
maahanmuuttopolitiikasta, mutta segregaatio on sopivan hämärä ja virallisen oloinen termi, jolla huomion ja keskustelun voi ohjata toisaalle.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKun Suomessa puhutaan segregaatiosta eli alueiden sosioekonomisesta eriytymisestä, on totuttu hokemaan tiettyä mantraa: meilläkin sitä on, mutta se on vähäistä. Verrattuna moniin Euroopan maihin ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin näin onkin.
Kun Suomessa puhutaan segregaatiosta, puhutaan oikeasti maahanmuuttajien osuuden jyrkästä kasvusta tietyillä alueilla. Tätä sitten yritetään selitellä joksikin muuksi.
Mantrana on, että Suomi ei ole Ruotsin tiellä, vaikka Suomi on kaikilla mittareilla uskollisesti Ruotsin tiellä.
Quote from: Pääkirjoitus, HSEriytyminen on kuitenkin voimistunut vuosi vuodelta. Espoossa ollaan jo tilanteessa, jossa toisissa kouluissa vieraskielisiä on 70 prosenttia ja toisissa alle 10 prosenttia. Myös pienemmissä kaupungeissa huono-osaisuus on alkanut kasautua alueellisesti.
Ongelma ei ole se, että Suomessa on vieraskielisiä lapsia. Ongelma syntyy silloin, kun heikosti kieltä osaavia lapsia ja nuoria on koulussa niin paljon, että opettajat eivät olemassa olevilla resursseilla kykene opettamaan heitä laadukkaasti.
Ongelma on juuri se, että Suomessa on yhä enemmän vieraskielisiä lapsia, jotka osaavat ja oppivat heikosti, ei se, että osuudet vaihtelevat eri kouluissa. Kun ongelma hämärretään, sen syihinkään ei yritetä puuttua.
Quote from: Pääkirjoitus, HSSegregaatiossa ei myöskään ole kyse vain maahanmuutosta. Eriytymiseen havahduttiin Helsingissä 1970-luvulla, vaikka tuolloin vieraskielisiä oli kaupungissa erittäin vähän.
Ilman liian suureksi paisutettua haittamaahanmuuttoa segregaatiota tuskin käsiteltäisiin kuin akateemisissa tutkimuksissa. Ongelmien takana on nimenomaan maahanmuutto, joka vie yhä enemmän rahaa ja resursseja kantaväestöltä ja murentaa muun muassa koululaitosta.
Quote from: Pääkirjoitus, HS
Tutkijoiden mukaan ilmiötä vastaan pitäisi taistella tekemällä huonosta maineesta kärsivistä kouluista houkuttelevampia – eli käyttää niihin rahaa. Espoon ja Helsingin johdosta on esitetty, että opettajia pitäisi houkutella sosioekonomisesti heikompien alueiden kouluihin isommalla palkalla. Työskentely joissain pääkaupunkiseudun kouluissa on kuormittavampaa kuin toisissa.
Helsingissä kouluja tuetaan positiivisen diskriminaation rahalla eli pd-rahalla. Järjestelmästä on hyviä kokemuksia, mutta siihen käytetyt summat ovat toistaiseksi jääneet melko pieniksi. Pd-rahan lisääminen pelkästään kaupunkien omista budjeteista voi olla hankalaa, kun kasvatuksen ja koulutuksen palkkakulut tulevat muutenkin kasvamaan.
Jos segregaation annetaan edetä, on edessä joka tapauksessa isoja kustannuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloista asuinalue voi määrittää lapsen elämän suunnan. Tällainen tilanne ei ole Suomessa vielä lähellä, mutta yhtään askelta sitä kohti ei ole syytä ottaa.
On näköjään Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajalle ylivoimaista tajuta, että todelliset ongelmat vain pahenevat, jos tasa-arvofundamentalismin kautta väärin tulkittu segregaatio-ongelma "ratkaistaan" täyttämällä kaikki koulut ja alueet maahanmuuttajilla.
Pitäisi kysyä, mistä nämä huonosti pärjäävät vieraskieliset tulevat ja kuinka heidän määränsä kasvun saisi pysäytettyä, mutta maahanmuuttopolitiikka häivytetään järjestelmällisesti tästä keskustelusta.
Segregaatiohan tuottaa valkoisuudesta vapaita turvallisia tiloja, mitä ihmettä päätoimittaja valittaa?
Ns. segregaatio on yksi eniten miellyttävistä asioista jäljellä Suomessa. Hienoutta lisää hankaluus muuttaa tätä todellisuutta.
Ehkä Hesari ehdottaa seuraavaksi ghettoja? Siis sellaisia että ihmisiä viedään aseella uhaten asumaan matujen pariin. Ja jäljelle oleva tyhjä koti otetaan valtiolle.
Toinen olisi muilutus. Tukasta kiinni viedään porukalla, housut kinttuihin vedettynä Kontulaan tai Puotilaan. Ja perillä hakataan.
Tai sitten on helpompaa ostaa verovaroin taloja valkoisten alueilta ja kuljettaa nilhin ("busing") afrikan ja lähi-idän väkeä. Varsinkin vastaanottokeskuksista.
Olen työelämässäni tutustunut moniin koulutettuihin punavihreisiin. Heidän tiukin yhteinen piirteensä Hgissä on ollut ettei YKSIKÄÄN punavihreä suostu suosiolla panemaan lapsiaan neekerien yms kansoittamiin päiväkoteihin ja kouluihin. Silti he vihaavat avoimesti köyhempiä valkoisia jotka pyrkivät samaan.
Quote from: Jorma M. on 16.06.2022, 14:08:32
...
Olen työelämässäni tutustunut moniin koulutettuihin punavihreisiin. Heidän tiukin yhteinen piirteensä Hgissä on ollut ettei YKSIKÄÄN punavihreä suostu suosiolla panemaan lapsiaan neekerien yms kansoittamiin päiväkoteihin ja kouluihin. Silti he vihaavat avoimesti köyhempiä valkoisia jotka pyrkivät samaan.
Tämä kaksinaismoralismi on varmaan yhtä vanha kuin ihmiskunta itse. Sama kaava toistuu aina uudestaan ja uudestaan. Kommunistisessa yhteiskunnassa kannattaa vastata siteeraamalla Leninin teoksia, teokratiassa Raamattua tai Koraania. Kaikissa näissä tapauksissa yleensä henkilö toimii yksityiselämässä aivan toisin kuin valitsevan opin narratiivit kehottavat. Kaksinaismoralismi ei kuitenkaan tarvitse uskontoa tai ideologiaa vaan se on ihan aito ihmiskunnan perisynti (jos nyt raamatullinen ilmaisu sallitaan), tai sitä voi kutsua opportunismiksi sopivassa yhteydessä tms. Rakkaalla lapsella on monta nimeä :(
Quote from: Jorma M. on 16.06.2022, 14:08:32
Olen työelämässäni tutustunut moniin koulutettuihin punavihreisiin. Heidän tiukin yhteinen piirteensä Hgissä on ollut ettei YKSIKÄÄN punavihreä suostu suosiolla panemaan lapsiaan neekerien yms kansoittamiin päiväkoteihin ja kouluihin. Silti he vihaavat avoimesti köyhempiä valkoisia jotka pyrkivät samaan.
Tätä olen itse hämmästellyt koulutettuna ihmisenä. Ollaan joko kokoomuslaisia tai punavihreitä, kummassakin on sellainen tietynsorttinen ylimielisyys aistittavissa. Kokoomuksen nyt vielä ymmärtää, mutta punavihreän aatteen kannattajat eivät tunnu oikeasti kannattavan aatettansa. Tämän voinee ymmärtää, jos asiaa ajattelee näin: ilmeisesti nykyinen koulutuspolitiikka tuottaa tuloksia, missä kannustetaan "valehtelemaan" tietyllä tavalla jotta saa hyviä arvosanoja ja sitä kautta hyvän työn. Ei-"valehtelevat" henkilöt eivät saa hyviä arvosanoja ja joutuvat sitten huonoihin hommiin.
"Valehtelulla" tässä tapauksessa tarkoitetaan virallisen mantran toistamista "ilmastonmuutoksesta" ja sen sellaisesta, kun sitten itse ajellaan autolla ja eletään muuten kuin perussuomalaista unelmaa todeksi.
Olen pitänyt punavihreää aatetta kannattavia koulutettuja "pikkujuntteina"; ovat ison korporaation orjia ja luulevat itsestään liikoja, tuntien kuitenkin itsensä sisimmässään juntiksi. Sitten nämä kompensoivat tätä omaa heikkouttaan (junttiutta) näennäisesti kannattamalla punavihreää aatetta - aivan sama, miten omalle maalle käy pidemmällä aikavälillä, kunhan nyt menee hyvin. Ja kuten joku käyttäjä totesi toisessa ketjussa vasemmistolaisuudesta, tärkeintä lienee miltä näyttää muiden silmissä.
Varmaan sen takia osa ihmisistä sitten muodonvuoksi tukee tällaista touhua ja itse tekee toisin, puhtaan opportunismin vallassa.
On tämä maailma mielenkiintoinen paikka.
Niin no. Kun itse kadehtii ja katsoo ylöspäin menestyvää luokkaa, niin se helpottaa tuskaa, että roudaa maahan itseään alempaa luokkaa.
Ollaan usein vaimon kanssa havaittu ja ihmetelty, miten etenkin vasemmistotaiteilijat ovat sitä kaikkein ahneinta väestöä. Kerrankin yksi maalaaja sai myytyä kaikki taulunsa. Sitten se radioon itkemään, että nyt hänen elämäntyönsä on hajallaan ympäri maailmaa. Eli kun kaikki saatiin myytyä, tyytyväisyyden sijaan naista uitutti kuin pientä oravaa, kun tauluista olisi voinut pyytää enemmänkin.
Vihvas intohimo "kaiken entisen" tuhoamiseen ottaa uusia kierroksia:
QuoteAsuntoja pelikentän tilalle Etelä-Haagaan
Steniuksenkentälle Etelä-Haagaan suunnitellaan kivituhkaisen pelikentän tilalle uutta asumista.
Kaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa uusi viisikerroksisista kerrostaloista koostuva asuinkortteli, johon on tulossa liiketilaa ja sata neliötä varhaiskasvatuksen tiloja. Asukkaita on tulossa noin 350.
Uudessa kaavaratkaisussa Isonnevantien puolella lamellikerrostalot on istutettu etupihoineen rajaamaan katutilaa. Haagan urheilutien varteen ja korttelin sisäosaan on sijoitettu porrastettuja pistetaloja. Kaava korvaa nykyisen, toteutumattoman asemakaavan. Rakentamissuunnitelmat saivat aikanaan kovaa kritiikkiä asukkailta Kerro Kantasi -palvelussa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4673351
Seuraavaksi listalle Brahen, Haapaniemen ja Väinämöisen kentät. Hesperian puiston merenpäässäkin olisi kuulemma tilaa ihan hyvin 8)
Kyllä kaikki tila tulee käyttää hyväksi, muutenhan se on hyödytöntä.
Esimerkiksi Eduskuntatalon edessä on joutomaana aivan turhaa, tyhjää tilaa. Se pitäisi täydennysrakentaa. Paikalle mahtuisi hyvin vaikka viisi kerrostaloa. Korkeutta voisi olla vaikka sellaiset parikymmentä kerrosta, ollaan sentään keskustassa. Ja asukkaiksi tietenkin maailman kaikkein hädänalaisimpia - ovathan he eduskuntalaisten sydäntä lähellä, suomalaisiakin tärkeämpiä. Hädänalaisimmille voisi myös tarjota hävikkiruokaa Eduskunnan kahvilassa.
Eduskuntatalon eteen sopisi kuin nyrkki hanuriin Ponte City II joka olisi 1:1 kopio tästä kuukereiden Etelä-Afrikan vallanvaihdon menestystarinan symbolista.
Katsokaa ja ihmetelkää (Chappie leffassa ei pahemmin tarvinnut lavasteita kun kuvasivat siella sisällä...)
https://www.messynessychic.com/2013/04/08/anywhere-but-here-ponte-tower/
https://time.com/3811998/south-africa-skyscraper-ponte-city/
videota
https://www.youtube.com/watch?v=gyH_8Zq6q1g
https://www.youtube.com/watch?v=3EIKmmSifqw
:silakka:
Quote from: Titus on 18.06.2022, 09:26:28
Eduskuntatalon eteen sopisi kuin nyrkki hanuriin Ponte City II joka olisi 1:1 kopio tästä kuukereiden Etelä-Afrikan vallanvaihdon menestystarinan symbolista./quote]
Quote from: https://www.messynessychic.com/2013/04/08/anywhere-but-here-ponte-tower/- After the fall of the Apartheid...
...
- crime ... gangs began moving into building. Ponte City eventually became a hub for criminal activity.
No itse asiassa tuo kuulostaa eduskuntatalolta, jossa demaripääministeri harrastaa apartheidia = feminististä intersektionaalisuutta = rasismia, ja koko putka on täynnä rikollisjengejä, jotka miettivät miten voisivat parhaiten varastaa suomalaisen keskiluokan rahat ja omaisuuden.
Tuo tornin onton keskiön tyhjentäminen kaikesta paskasta mitä sinne oli heitetty , ruumiit mukaan lukien, kesti kaksi ja puoli vuotta...
:o
Eikö millään olisi voinut hypätä tai heitellä roskiaan tornirakennuksen ulkopuolelle?. Paikallisten järjenjuoksulla pitää hypätä sinne mistä vaikeinta siivota pois. On mahtanut olla melkoinen löyhkä tuolla tornin sisällä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008894079.html
Helsingin Hermanninrantaan halutaan kaupunginosa autottomalle elämäntavalleQuoteLautakunnassa keskustelua herätti lähinnä parkkipaikkojen määrä. Tiukan äänestyksen jälkeen poliitikot esittävät, että näin lähellä sujuvaa joukkoliikennettä voitaisiin rakentaa tavanomaista vähemmän parkkipaikkoja suhteessa asuntojen määrään.
Kaavaehdotuksessa todettiin jo ennen tätä, että Hermanninranta rakennetaan niin, että se kannustaa elämään ilman autoa. Pysäköintiä keskitetään enemmän pysäköintilaitoksiin kuin katujen varteen.
Nyt sitten pitäisi enää tietää, minnepäin Helsinkiä rakennetaan vastaavasti kaupunginosa autolliselle elämäntavalle - onhan se tasapuolista, koska monet tarvitsevat autoa ja koska monimuotoisuus - eikö Helsinki ole kaikkien kaupunki? Autollisen elämäntavan kaupunginosa voisi olla sellainen, missä on leveät kadut, ilmaiset pysäköintipaikat kadun reunalla, jokaista asuntoa kohden ainakin kaksi autopaikkaa ja autokatokset ja latauspisteet joka paikassa.
Jos joku kaupunginosa on autoton niin sinnehän olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa sellaisia, jotka eivät autoile, kuten pultsarit, narkkarit, köyhät maahanmuuttajat ja kaikenkarvaiset syrjäytyneet.
( edit. toistoa poistettu )
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.06.2022, 13:37:38
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008894079.html
Helsingin Hermanninrantaan halutaan kaupunginosa autottomalle elämäntavalle
QuoteLautakunnassa keskustelua herätti lähinnä parkkipaikkojen määrä. Tiukan äänestyksen jälkeen poliitikot esittävät, että näin lähellä sujuvaa joukkoliikennettä voitaisiin rakentaa tavanomaista vähemmän parkkipaikkoja suhteessa asuntojen määrään.
Kaavaehdotuksessa todettiin jo ennen tätä, että Hermanninranta rakennetaan niin, että se kannustaa elämään ilman autoa. Pysäköintiä keskitetään enemmän pysäköintilaitoksiin kuin katujen varteen.
Nyt sitten pitäisi enää tietää, minnepäin Helsinkiä rakennetaan vastaavasti kaupunginosa autolliselle elämäntavalle - onhan se tasapuolista, koska monet tarvitsevat autoa ja koska monimuotoisuus - eikö Helsinki ole kaikkien kaupunki? Autollisen elämäntavan kaupunginosa voisi olla sellainen, missä on leveät kadut, ilmaiset pysäköintipaikat kadun reunalla, jokaista asuntoa kohden ainakin kaksi autopaikkaa ja autokatokset ja latauspisteet joka paikassa.
Jos joku kaupunginosa on autoton niin sinnehän olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa sellaisia, jotka eivät autoile, kuten pultsarit, narkkarit, köyhät maahanmuuttajat ja köyhät ylipäänsä.
Eikö nuo viimeisen 70-vuoden aikana rakennetut lähiöt ole melkein sama asia? Vain latauspisteet puuttuvat, mutta sieltä lähiöistä johtaa todennäköisesti väylä johonkin tankkauspisteeseen?
Jostain kumman syystä tiiviisti rakennetut alueet kaupungeissa houkuttelevat "kunnon" väkeä, ne autoilulähiöt taas ongelmaväkeä.
Sivuhuomiona, niin tuo alue on yksi pahimmin saastuneista maaperistä mitä Hgin alueella on. Vastaava oli se viime viikolla avattu katu ja Kalasataman alue aiemmin.
Sinänsä hyvä, että tuota Kalasataman epämääräistä romuvarikko/korjaamo jne aluetta saadaan rakentamisen alle ennemmin kuin metsää tai puistoja.
Jostain syystä näitä pienempiäkin alueita kovasti kaavoitetaan kun Malmin homma ei oikein tunnu etenevän... 8)
Ei myöskään etene Sipoosta ryöstetyiltä mailla..
Siellä ei ole tapahtunut yhtään mitään. Sipoon pitäisi oikeusteitse vaatia maat takaisin, koska Helsingin esittämät perusteet eivät täyttyneet eikä mailla tehty mitään, vaikka kova kiire vuosia sitten oli. Jos olen käsittänyt oikein, edes mitään konkreettisia suunnitelmia ei Sipoolta ryöstetyille alueille ole.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.06.2022, 14:37:13
Ei myöskään etene Sipoosta ryöstetyiltä mailla..
Siellä ei ole tapahtunut yhtään mitään. Sipoon pitäisi oikeusteitse vaatia maat takaisin, koska Helsingin esittämät perusteet eivät täyttyneet eikä mailla tehty mitään, vaikka kova kiire vuosia sitten oli. Jos olen käsittänyt oikein, edes mitään konkreettisia suunnitelmia ei Sipoolta ryöstetyille alueille ole.
Jep. Sipoolla oli kaava ja suunnitelmia. Olen samaa mieltä. Silloin oli Helsingillä hirveä kiire saada maat väkisin. Nyt +15- vuoteen ei ole tapahtunut yhtään mitään. Ihan ihme kohotusta, joka ajoi maata tuolla omistavat limboon. Jos Helsinki ei saa aikaan mitään, niin maat takaisin Sipoolle...
Quote from: P on 18.06.2022, 16:12:08
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.06.2022, 14:37:13
Ei myöskään etene Sipoosta ryöstetyiltä mailla..
Siellä ei ole tapahtunut yhtään mitään. Sipoon pitäisi oikeusteitse vaatia maat takaisin, koska Helsingin esittämät perusteet eivät täyttyneet eikä mailla tehty mitään, vaikka kova kiire vuosia sitten oli. Jos olen käsittänyt oikein, edes mitään konkreettisia suunnitelmia ei Sipoolta ryöstetyille alueille ole.
Jep. Sipoolla oli kaava ja suunnitelmia. Olen samaa mieltä. Silloin oli Helsingillä hirveä kiire saada maat väkisin. Nyt +15- vuoteen ei ole tapahtunut yhtään mitään. Ihan ihme kohotusta, joka ajoi maata tuolla omistavat limboon. Jos Helsinki ei saa aikaan mitään, niin maat takaisin Sipoolle...
Tosiaan.
Helsingin vaatimus Sipoon maista on rauennut, koska mitään tarvetta ei ollut: sen näkee siitä, että 15 vuoteen yhtään lapionpistoa ei Helsingin toimesta ole tapahtunut Sipoolta varastetuilla mailla, vaikka senaikaisista puheista saattoi saada käsityksen, että Helsinki on ihan nyt justiinsa räjähtämässä paskaksi tilanpuutteen vuoksi ja että helsinkiläiset kaivinkoneet jo käyvät 24/7 tyhjäkäyntiä Sipoon rajalla kauhat tanassa luodakseen uutta, uljasta Helsinkiä.
Toisinsanoen ne perusteet, joilla Helsinki varasti maat, ovat osoittautuneet perättömiksi. Kyse oli valehtelusta ja ryöstöstä. Maat takaisin Sipoolle ja korkoa pitää maksaa miljardi.
Oli isäni kuolinpäivä, kun Helsinki julisti kaappaavansa Lounais-Sipoon, missä perikuntamme mökki on.
Kauhulla odotin metroa sun muuta möyrimistä, mutta onpahan ainakin 15 vuotta saatu jatkoaikaa maaseudun rauhalle. Toivottavasti ehdin kupsahtaa ennen kuin Itämetro rakennetaan sinne asti.
Viikolla oli uutinen kuinka Tikkurilassa junaradan toisella puolella on se pöpelikkö johon aiotaan rakentaa korkea tornitalo niin rakentamisen aloittamisella on ollut kiire että alueella olevien lintujen pesintärauhaa ei kunnioitettu.
Quote from: -PPT- on 18.06.2022, 17:22:45
Viikolla oli uutinen kuinka Tikkurilassa junaradan toisella puolella on se pöpelikkö johon aiotaan rakentaa korkea tornitalo niin rakentamisen aloittamisella on ollut kiire että alueella olevien lintujen pesintärauhaa ei kunnioitettu.
Mitäs linnuista, saadaanhan kämppiä
neek pyllynpyyhkijöille, rasismin vastustajille, työvoimapulan paikkaajille, eläkkeenpelastajille, paremmille ihmisille ja kokemusasiantuntijoille :)
Quote from: -PPT- on 18.06.2022, 17:22:45
Viikolla oli uutinen kuinka Tikkurilassa junaradan toisella puolella on se pöpelikkö johon aiotaan rakentaa korkea tornitalo niin rakentamisen aloittamisella on ollut kiire että alueella olevien lintujen pesintärauhaa ei kunnioitettu.
Malmin kentällä järjestetään (sotaharjoitusten jne lisäksi) nuorten brankkareiden telttaleiri ( +4000 osallistujaa), tietysti juuri lintujen ja eläinten poikaskaudella eli parin viikon päästä:
https://www.palokuntaleirit.fi/ilmoittautuminen/
Viime viikolla kun portit on avattu "virkistyskäyttöön") jotkut mopopojat kävi laittamassa kiitoratojen valot paskaksi... Asiaa ei tutkittu eikä mitään ilmoituksia ole tehty.
Quote from: Socrates on 18.06.2022, 16:46:05
Kauhulla odotin metroa sun muuta möyrimistä
Huoli pois, tuonne ei kyllä mitään rataa rakenneta. Huonot maaperät + sekalaisia luonnonsuojelualueita. Sinne saa vain niin pieniä asuinalueita sinne tänne, että joukkoliikenneinvestointi ei maksaisi itseään takaisin, ja kiskojen pitäisi kiemurrella siksakkia.
Quote from: Socrates on 18.06.2022, 16:46:05
Oli isäni kuolinpäivä, kun Helsinki julisti kaappaavansa Lounais-Sipoon, missä perikuntamme mökki on.
Kauhulla odotin metroa sun muuta möyrimistä, mutta onpahan ainakin 15 vuotta saatu jatkoaikaa maaseudun rauhalle. Toivottavasti ehdin kupsahtaa ennen kuin Itämetro rakennetaan sinne asti.
Kyllä se sinne kai tulee mutta ei taida olla nyt ihan ensimmäisellä sijalla.Korona/ukraina/tuleva lama taitaa pistää suunnitelmat ihan uusiksi.
Keijo? "Kauppakeskusten yleinen järjestys paranisi jos niihin perustettaisiin huumausaineiden käyttötiloja." ???
QuoteMielipide|Lukijan mielipide
Kauppakeskukset kuuluvat myös päihderiippuvaisille
Jos Suomeen perustetaan huumeiden käyttöhuoneita, kauppakeskusten kannattaa olla valmiina.
2:00 | Päivitetty 14:29
Pääkirjoituksessa (HS 14.6.) otettiin kantaa huumeiden käyttöhuoneiden puolesta. Valvotuilla tiloilla olisi myönteisiä vaikutuksia paitsi päihderiippuvaisten terveyteen myös kaupunkitilojen yleiseen järjestykseen.
Päihderiippuvaiset hakeutuvat usein kauppakeskusten läheisyyteen. Heidän aiheuttamansa järjestyshäiriöt ovat keskuksille tuttuja. Osin kysymys on asenteista. Kaupallisessa tilassa liikkuvan ihmisen oletetaan olevan potentiaalinen asiakas. Päihderiippuvaiset harvemmin lupaavat keskukselle tulovirtaa.
Kaupunkisuunnittelussa raja kaupallisen ja julkisen tilan välillä on hämärtynyt. Siksi kauppakeskuksissakin asiakkaiksi pitäisi lukea kaikki tiloissa liikkuvat ihmiset. Hyvä kauppakeskus tarjoaa palveluita myös päihderiippuvaisille. Jos päihderiippuvaiset kokisivat olevansa hyväksyttyjä ja tervetulleita, heihin liittyvä stigma vähenisi.
Huumeiden käyttöhuone kauppakeskuksessa voi ajatuksena kavahduttaa. Sille olisi kuitenkin järkiperusteita. Sote-palvelu kannattaa tuoda lähelle käyttäjiä. Keskuksen viihtyvyys paranisi, koska päihderiippuvaisille olisi selvästi vain heille osoitettu paikka. Monissa kauppakeskuksissa on tarkoitukseen sopivia kaupallisesti kannattamattomia tiloja.
Suomen nykylainsäädäntö ei mahdollista huumeiden käyttöhuoneita. Asiaan pyritään vaikuttamaan kansalaisaloitteella. Jos lakimuutos tulee, kauppakeskusten kannattaa olla valmiina. Kaupunkitilaan erottamattomasti nivoutuneilla kauppakeskuksilla on asiassa suuri sosiaalinen vastuu.
Samuel Piha
kuluttajatutkimuksen dosentti, Turku
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008890399.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008890399.html)
Hauskana/"hauskana" yhteensattumana aiheeseen liitten, kävin torstaina (16.6.) Helsingin keskustassa, ja kun kävelin Rautatieaseman metroasemalla liukuportaita alaspäin, ohitin ihmisiä, joista yksi oli hoikka ja pienehkökokoinen kantasuomalainen nainen, joka istui liukuportaalla ja söi pahvisesta rasiasta kanakoipia. Kun hetkeä myöhemmin odottelin metroa, tämä sama nainen tuli lähelleni ja jatkoi kanan syömistä. Kun metro tuli laiturille, nainen ilmeisesti päätti että kanaa ei sentään voi metrojunassa syödä. Hän kumartui ja asetti rasian siististi lattialle, vaikka rasiassa oli yhä vähän syötävää jäljellä, kaluttujen kananluiden ympärillä. Noustessaan takaisin pystyasentoon nainen huomasi minun katsovan häntä, ja hän sanoi anteeksipyytelevällä äänensävyllä "hei mä jätän ton tohon kun tässä ei oo roskista" ja hymyili minulle anteeksipyytelevästi. Kiinnitin huomioni siihen, että naisen kädet ja jalat olivat huomiotaherättävän luisevat, ja hän puhui vaimealla äänensävyllä mutta kiivaalla nopeudella, mikä on epätavallista. Samassa muistin, että kun olin ohittanut naisen liukuportaissa, hän oli vaikuttanut järsivän niitä kanakoipia jotenkin kiivaalla tahdilla, kuin jokin pieni jyrsijä tai muu eläin. Mieleeni tuli ajatus "aloitteleva pirinisti", nainen vaikutti olevan kiihtyneessä tilassa ja jonkin aineen vaikutuksen alaisena, mutta hänen kehonsa ei ollut vielä ennättänyt laihtua paljoa aineen vaikutuksesta, eli käyttö on ollut tähän asti vain vähäistä. Ajatellessani tätä nainen syöksähti kohti metrojunan ovia, mikä entisestään vahvisti käsitystäni että nainen oli jonkin aineen vaikutuksen alaisena. Varmuuden vuoksi menin toiseen metrovaunuun, ja tyhjähkö kanarasia jäi metrolaiturin lattialle.
Muokkaus: kirjoitusvirheet korjattu.
Ei uskoisi dosentin vakavissaan lausuvan tuollaista, mutta tyyppi on tosiaan dosentti sekä Adjunct Professor Turun kauppakorkeakoulussa ja apulaisprofessori Vaasan yliopistossa. Noh, tyyppi varmasti on erinomaisen hyvä omalla alallaan mutta näistä päihdeasioista en menisi takuuseen. :o
Tässä vielä kuvakaappauksena jos sattuu häviämään.
Quote from: Kallan on 19.06.2022, 17:30:12
tyyppi on tosiaan dosentti sekä Adjunct Professor Turun kauppakorkeakoulussa ja apulaisprofessori Vaasan yliopistossa
Olisin toivonut, että kyseessä on keijotus, eikä kukaan olisi oikeasti tuota mieltä. :(
Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.
Molemmista paikoista pystyisin helposti edelleen käymään nykyisessä työpaikassani, asuminen olisi himpun verran halvempaa ja... no arvatkaapa kolmatta syytä.
Mutta nyt mennään täällä Vantaalla. 20v on Tikkurilan alueella tullut asuttua joten olisihan se elämänmuutos muuttaa pois.
Jos ton kolmannen syyn haluat blokata pidemmäksi aikaa niin kannattaa muuttaa vielä vähän kauemmaksi. Kovaa kyytiä sekä Kerava että Järvenpää ovat muuttumassa vihervasemmiston paratiisiksi.
Quote from: -PPT- on 19.06.2022, 21:42:23
Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.
Täällä on jossain ketju "Kuka täytti Keravan neekereillä", mutta en löytänyt sitä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 19.06.2022, 22:35:55
Quote from: -PPT- on 19.06.2022, 21:42:23
Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.
Täällä on jossain ketju "Kuka täytti Keravan neekereillä", mutta en löytänyt sitä.
Akez, meidän kielineromme.
Kyllä Anni tietää:
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
QuoteVäyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.
JUURI NYT: Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
Kaupunki|Liikenne
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.
Milla Palkoaho HS
17:27
PÄÄOSIN maan alla kulkevaa pisaran muotoista raidelinjaa on suunniteltu ratkaisuksi Helsingin ratapihan ruuhkiin. Suunnitelmien mukaan lähijunat kiertäisivät Pasilasta etelään kulkevalla reitillä ja päärautatieaseman raiteet jäisivät kaukoliikenteen käyttöön.
Viime viikolla Väylävirasto kuitenkin julkaisi väliraportin, jonka mukaan 1,5 miljardin euron hintaiseksi investoinniksi arvioitu Pisara-rata ei olisi tarpeen. Junaliikenteen sujuvoittaminen onnistuisi selvityksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan vaihdejärjestelmien muutoksilla.
Lue lisää: Uudet laskelmat: Helsingin alle suunniteltu 1,5 miljardin euron Pisara-rata voi olla tarpeeton
APULAISPORMESTARI Anni Sinnemäki (vihr) ei ole valmis hautaamaan Pisara-radan suunnitelmia väliraportin perusteella, mutta peräänkuuluttaa nopeita toimenpiteitä.
"Rautatieasemalla tarvitaan parannuksia pikaisella aikataululla. Pisara-rata toisi mielestäni lisähyötyä, kun etsitään ratkaisuja vaihtoyhteyksien ja asemien toimivuuteen", Sinnemäki sanoo.
Sinnemäen mukaan selvitystyö paljastaa nimenomaan sen, miten isoja investointeja toimiva junaliikenne vaatii.
"Suomiradan ja lentoradan kaltaiset hankkeet tähtäävät siihen, että meille tulisi enemmän junia Helsinkiin. Siinä tilanteessa toimiva rataverkko edellyttää joka tapauksessa isoja investointeja, jotta junaliikenne pysyy aikataulussa, ja näillä investoinneilla on kiire."
Myös Väyläviraston väliraportissa todetaan, että Pisara-radan toteutumisesta riippumatta uudelle lähiliikenteen varikolle on tarvetta. Sen lisäksi uusimista odottavat junakulunvalvonta ja lähiliikenteen junakalusto.
KAUPUNGIN liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen on samoilla linjoilla kuin apulaispormestari.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008895932.html
Järkevät ihmiset: toi on tarpeeton, maksaa ihan vitusti ja on typerää rakentaa tuolla tavalla
Anni: mun mielestä tosi ihqu
:silakka:
Lisäksi tämäntapaisten julkisten hankkeiden toteutunut hinta tavallisesti vähintään kaksin-kolminkertaistuu, eli puhutaan jostain 3-5 miljardista.
Kuulostaa vähän epäuskottavalta että "hokkuspokkustempuilla" voitaisiin korvata ihan tunneli. Jos insinööri noin sanoo, niin uskon kyllä, mutta jään maallikkona ihmettelemään että voiko olla, noin tehokas temppu.
Sinnemäki vetoaa "pikaisiin ratkaisuihin", vaikka kyllä vaihteistojen muuttaminen on varmasti paljon nopeampaa kuin tunnelin louhiminen. Apulaispormestarin olisi hyvä keksiä äkkiä jotain uusia perusteluja kannalleen.
Quote from: Titus on 20.06.2022, 17:43:19
Kyllä Anni tietää:
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
QuoteVäyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.
JUURI NYT: Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
Kaupunki|Liikenne
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maanalaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylävirastosta olla turha – Sinnemäki: "Toisi lisähyötyä"
Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.
Milla Palkoaho HS
17:27
PÄÄOSIN maan alla kulkevaa pisaran muotoista raidelinjaa on suunniteltu ratkaisuksi Helsingin ratapihan ruuhkiin. Suunnitelmien mukaan lähijunat kiertäisivät Pasilasta etelään kulkevalla reitillä ja päärautatieaseman raiteet jäisivät kaukoliikenteen käyttöön.
Viime viikolla Väylävirasto kuitenkin julkaisi väliraportin, jonka mukaan 1,5 miljardin euron hintaiseksi investoinniksi arvioitu Pisara-rata ei olisi tarpeen. Junaliikenteen sujuvoittaminen onnistuisi selvityksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan vaihdejärjestelmien muutoksilla.
Lue lisää: Uudet laskelmat: Helsingin alle suunniteltu 1,5 miljardin euron Pisara-rata voi olla tarpeeton
APULAISPORMESTARI Anni Sinnemäki (vihr) ei ole valmis hautaamaan Pisara-radan suunnitelmia väliraportin perusteella, mutta peräänkuuluttaa nopeita toimenpiteitä.
"Rautatieasemalla tarvitaan parannuksia pikaisella aikataululla. Pisara-rata toisi mielestäni lisähyötyä, kun etsitään ratkaisuja vaihtoyhteyksien ja asemien toimivuuteen", Sinnemäki sanoo.
Sinnemäen mukaan selvitystyö paljastaa nimenomaan sen, miten isoja investointeja toimiva junaliikenne vaatii.
"Suomiradan ja lentoradan kaltaiset hankkeet tähtäävät siihen, että meille tulisi enemmän junia Helsinkiin. Siinä tilanteessa toimiva rataverkko edellyttää joka tapauksessa isoja investointeja, jotta junaliikenne pysyy aikataulussa, ja näillä investoinneilla on kiire."
Myös Väyläviraston väliraportissa todetaan, että Pisara-radan toteutumisesta riippumatta uudelle lähiliikenteen varikolle on tarvetta. Sen lisäksi uusimista odottavat junakulunvalvonta ja lähiliikenteen junakalusto.
KAUPUNGIN liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen on samoilla linjoilla kuin apulaispormestari.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008895932.html
Järkevät ihmiset: toi on tarpeeton, maksaa ihan vitusti ja on typerää rakentaa tuolla tavalla
Anni: mun mielestä tosi ihqu
:silakka:
Tässä on nyt vähän teillä olkinukke-argumentointia. Kukaan ei ole liene väittänyt, että Pisara-radan ainoa funktio on ratapihan ruuhkan vähentäminen. Tämä on joukkoliikenneinvestointeja vastustavan journalistiosion omaa keksintöä. Pisara-radan suurin hyöty olisi, että se olisi valtava parannus Helsingin lähijunaliikenteen palvelutasoon, koska saataisiin uudet Töölön ja Hakaniemen lähijuna-asemat. Tällä hetkellä on suuri ongelma, että lähijunaliikenne ei yhdisty kunnolla Helsingin keskustan muuhun joukkoliikenneverkkoon. Lähijunaliikenne on vain pisto Helsinginniemelle päärautatieasemalle ja siitä eteen päin liikkuvan on usein otettava vaihtoyhteys tai käveltävä melkoinen matka. Eivätkä ne vaihtoyhteydet toimi, koska päärautatieaseman järjestely on kömpelö ja vanhanaikainen, eikä suojeluväki anna jyrätä päärautatieaseman länsisiipeä, mikä on päärautatieasemalla suurin maankäytön tuke. Aseman toimivaksi muuttaminen vaatisi jo uuden aseman kaivamisen maan alle. Esimerkiksi Tukholmassa osat lähijunista vietiin maan alle, jotta ne saatiin integroitua saumattomasti metroon ja keskustaan avattua uusia asemia. Pisara-rata saattaisi paikata jopa sen huutavan tarpeen, mikä Töölön-Pasilan metroyhteydelle on tällä hetkellä, mikäli metrot ja lähijunat saataisiin integroitua samaan järjestelmään päärautatieaseman ja Hakaniemen alla.
Edit, lisäys: Pidemmällä aikavälillä Pisara-rata mahdollistaisi sen, mitä jo Eliel Saarinen ehdotti vuonna 1918, Päärautatieaseman siirron Pasilaan. Tämä oli looginen johtopäätös jo 100 vuotta sitten, kun PK-seudun asukkaiden painopiste on siirtynyt jo pitkälle ulos Helsinginniemeltä. Tällöin vanhalle ratapihalle Töölönlahden ja Kaisaniemen puiston väliin saataisiin massiivinen määrä uutta rakentamista ja Alppilan-Eläintarhan tärkeät viheralueet pilkkova rata-alue poistettua.
Tästä taisi olla oma ketjukin:
Kuusi naapuria haki lupaa rakentaa samankaltaiset talot kuin Pihla Viitalalla on – "Ovela juttu", sanoo professori
QuoteMeilahden arvokkaan huvila-alueen asukkaat hakivat Helsingin kaupungilta lupaa rakentaa kuusi asuintaloa suojeltuun miljööseen. Esimerkkinä he käyttivät näyttelijä Pihla Viitalan perheen rakentamaa taloa. Tapaus on professorin mukaan huolestuttava esimerkki kaupungin köykäisestä linjasta.
VÄHÄ-MEILAHDEN huvila-alueella on virinnyt tahto rakentaa useita uusia asuinrakennuksia suojeltuun, historialliseen miljööseen. Alueella jo asuvista perhekunnista kuusi on hakenut Helsingin kaupungilta poikkeamista asemakaavasta rakentaakseen kuusi uutta asuinrakennusta.
Perhekuntien yhteisellä hakemuksella haettiin mahdollisuutta rakentaa naapurustoon enintään kaksikerroksisia ja enintään kahden asunnon taloja.
Kesäkuun puolivälissä kaupunki kuitenkin hylkäsi hakemuksen.
ERITYISLAATUISEN tapauksesta tekee se, että uudet talot olisivat hakemuksen mukaan olleet enintään 283-neliöisiä.
Neliömäärä on sama kuin näyttelijä Pihla Viitalan vanhempien jo aiemmin saamassa vastaavassa poikkeamispäätöksessä. Valmiiseen taloon muutti Pihla Viitala.
QuoteKaupunki perustelee rakentamisen tyrmäämistä sillä, että haetun laajuinen täydennysrakentaminen kaksinkertaistaisi arvokkaan huvila-alueen sallitun uudisrakentamisen määrän.
Alueen uusi asemakaava tuli voimaan lokakuussa sen jälkeen, kun KHO oli hylännyt siitä tehdyt valitukset. Kaupungin asemakaavapäällikkö Marja Piimies sanoo, että jos näin merkittävää täydennysrakentamista hyväksyttäisiin huvila-alueelle, se tarkoittaisi alueen kaavoittamista uudelleen.
"Päätös ei tukisi alueen suojelutavoitteita. Alueelle jouduttaisiin käytännössä tekemään uusi täydennysrakentamiskaava", Piimies sanoo.
KULTTUURIHISTORIALLISESTI merkittävälle suojelualueelle ei siis viranomaisten mukaan tule rakentaa kuutta uutta taloa.
Kielteinen viesti on selvä kaupungin sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ja Helsingin kaupunginmuseon lausunnoissa.
Kuuden yhteensä yli 1 200-kerrosneliömetrisen talon rakentaminen olisi ely-keskuksen mukaan "mittavaa herkällä alueella".
"Asemakaavan tavoitteena ei ole ollut mahdollistaa mittavaa uudisrakentamista alueella", kaupunginmuseo lausui.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008888079.html
sellaista... :roll:
entä jos yksi tai kaksi naapuria olisi hakenut vastaavaa lupaa.... :-\
Suunnittelu- ja kaavoituskatsaus
2022
rakentamista, tiivistämistä, rakentamista jne asuinrakentamista siis riittää.
ym viestiin viitaten pikku yksityiskohta ;D
QuoteNykyisiä pientaloalueita uudistetaan, tiivistetään ja täydennetään yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavoitus alkaa alueiden yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden laatimisella, joka luo raamit uusille kaavamääräyksille ja tonttien tasapuoliselle kohtelulle.
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/suunnittelu-ja-kaavoituskatsaus.pdf
:)
Suomi on kommunistimaa.
Miksi mitään rakennuslupaa ylipäänsä pitää hakea, jos kerran rakentaa omalle maalle, joka on alueella, joka on kaavoitettu sellaisille rakennuksille, jollaisen aikoo rakentaa?
Pelkkä ilmoitus kaupungille pitää riittää: 'mä rakennan nyt tämän, ettäs tiedätte sitten'. Lupaa pitäisi tarvita vain, jos rakennus on kaavan vastainen. Kaiken lisäksi kaupunki laskuttaa luvasta hyvän henkilöauton verran, vaikka luvan käsittely olisi maksanut vain pari sataa jos sitäkään.
Sanoisin että Suomi on enemmänkin Kleptokratia kun ajatellaan vaikka kiinteistöveroa ja kuntien kikkailua kaavoituksessa.
QuoteVantaa saa lunastaa Saraksen tilan
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Voi Eino! Näin se on.
Entiset itäiset kommunistimaat tekivät pesäeron entisiin kommunistijohtajiinsa, ja aloittivat puhtaalta pöydältä.
Suomi ei koskaan.
Käväisin Tampereella ja kuljeskelin lapsuuden maisemissa, kantakaupungissa kosken länsipuolella. Lapsuuden leikkipihoille, umpikortteleiden keskelle, oli rakennettu kokonaisia kerrostaloja. Kammottavan näköistä ja täyteen ahdettua. Luonnollisesti kaikki uudisrakennukset ovat hirvittävän rumia. Puhumattakaan Ratinan ostoshelvetistä ja uusista torneista.
Ahdisti myös ennen avointen pihojen aitaaminen ja lukitut portit. Ennen Viinikanlahden pultsarit kiersivät pihoilla, nyt spuget ovat historiaa mutta kaikki on lukossa, suljettu ja piilossa.
Ei ole Jumalan suunnitelma tällainen.
Tyypillinen kakkoskaupungin syndrooma joka maassa. Täytyy tehdä parhaansa ettei vaan jäädä jälkeen pääkaupungista. Göteborg, Birmingham, Pietari, Chicago etc.
Quote from: Golimar on 23.06.2022, 18:32:05
Sanoisin että Suomi on enemmänkin Kleptokratia kun ajatellaan vaikka kiinteistöveroa ja kuntien kikkailua kaavoituksessa.
QuoteVantaa saa lunastaa Saraksen tilan
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Tästä tapauksesta muistan sen että paikallisille ja Helsingin vihreille oli ok, että tässä ei noudatettukaan markkinatalouden periaatteita lainkaan vaikka muuten tykkäävätkin tuota sanaa toistella - varsinkin asioiden kohdalla mistä ne eivät pidä. Ilmeisesti nyt oli asia mistä pitivät ja markkinatalouden laeilla ei sitten ollutkaan mitään väliä.
Välillä tuon puolueen älyllisen epärehellisyyden seuraaminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin fiktiokirjallisuuden lukeminen.
Olen lukenut artikkeleita, joiden mukaan nykyisenkaltainen äärimmäisen simppeli ja tietyllä tapaa luonnoton arkkitehtuuri aiheuttaa ihmisille alitajuista stressiä, ahdistusta ja jopa migreeniä. Yritin googlettaa tutkimuksia mutta en äkkiseltään löytänyt. Perusteluina käytettiin muun muassa sitä, että luonnossa ei koskaan esiinny sellaisia rakennelmia kuin mitä ihmiset ovat pykänneet, ja että tarkan geometriset, samanlaisina toistuvat muodot (esim. betonikuutiokerrostalot ankeine ikkunoineen, lasiseinäiset toimistorakennukset, kattojen sisäpaneelit, seinäpaneloinnit, tiilitalot jne) ovat ihmissilmälle ja -aivoille luonnottomia, ja niiden perusteella suunnistaminen on valtava stressi aivoille. Jotkut saavat migreeniä ja muita hermosto-oireita tällaisissa maisemissa.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyisen kaupunkiympäristön ankeus itsessään aiheuttaa masennusta. En ihmettele. Kuka ylipäätään keksi, että esim. katuvalopylväiden pitää näyttää taitetuilta nuppineuloilta, eikä sellaisilta kuin ne olivat 1800-luvun Lontoossa? Miksi kaiken pitää nykyään olla suoraa rosteria, lasia ja harmaata betonia? Rahastahan se on tietysti kiinni, mutta kun nykytekniikalla voitaisiin valmistaa halvalla myös kaunista. Miksi kaiken pitää olla niin helvetin simppeliä ja anti-kaunista?
Kuulemma ihmiset voivat psyykkisesti parhaiten maaseutumaisessa tai esikaupunkimaisessa ympäristössä, jossa pienet metsäsaarekkeet ja persoonallisen näköiset talot vuorottelevat. Kaipa se muistuttaa kaikkein eniten ihmiseläimen luontaista elinympäristöä.
Luonnosta ei löydy suoraa viivaa tai kulmaa. Kaikki on siis kaupungissa sikäli ihan vinksin vonksin.
Mutta luonnossa kuitenkin kaikki omalla tavallaan kauniissa järjestyksessä.
Kirjoittelinkin tänne jo Espoosta. Tuntuu, kuin kaikki kaunis ja luonnollinen pitäisi kiireellä saada pois näkyvistä, ja tilalle jonkun mielipuolen piirtämiä mahdollisimman rumia rakennuksia.
No, Vihreät kun päästää mellastamaan, niin tulos on sen mukainen.
Olen henkilökohtaisesti asuntokaupoilla tällä hetkellä. Hirtehisesti voisi todeta että nyt jos koskaan ennättää vielä hirttää itsensä ylikalliiseen asuntoon, miksen toimisi siis heti.
Pistänyt miettimään näiden kasvukeskusten ja muidenkin alueiden rakennuskanta. Vähemmän yllättävästi eri aikakausien rakennustrendit näkyvät erittäin selvästi alueittain.
60-luvun jälkeen yleistyneet elementtitalot ovat jo monet käyneet linjasaneerauksen läpi ja mahdollisesti ullakkorakentamisen, jolla projekti on rahoitettu. Saneeratuilla yhtiöillä suhde vastikkeen ja saneerauksen rahoitusvastikkeen kesken on oman arvioni mukaan n. 3:1. Tuollaisen 70 m2 putkan vastike voisi olla jotain 3.5 - 4.5 eur/m2, joten kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen päälle tulee se öbaut 400 euroa/kk.
Meillä tuntuu olevan vallalla ajatus että kaikki kerrostalot ovat samanarvoisia ja rakenteina ikuisia, mutta hieman taloyhtiöiden finansseihin perehtyneenä sanoisin että varsinkin halvan maapohjan alueilla ihmisille alkaa tulemaan saavista kylmää vettä niskaan kun remontit tulevat ajankohtaisiksi. Täydennnysrakentamis-kortti on käytettävissä vain harvoilla ja valituilla yhtiöillä, ja niilläkin yhden kerran. Talojen purkaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, kun taloyhtiölle ei myönnetäkään lainaa.
Sanoisin myös että näitä purkukuntoisia kohteita taloyhtiön taloustilanteen kautta katsottuna alkaa löytymään yllättävistä paikoista kasvukeskuksista myös. Kierrettyäni kohteita tässä eräässä E-Suomen kasvukeskuksessa, on ollut aika herättävää katsella noita taloyhtiöiden papereita. Joissain pintapuolisesti houkuttelevissa kohteissa (nmjoo suhteellista, persaukisen silmin) vastikkeita pääsisi maksamaan sen 600 eur/kk, ja joku iso saneeraus häämöttää jo horisontissa.
Sanon sen nyt suoraan: Pitkä ja sekava sepustus.
Uskoisin että lähivuosikymmeninä tullaan näkemään (varallisuuden) purkutalkoot taajamia myöten, ja sitten saamme taajamien ulkopuolilla astua venäjäsimulaattoreihin siellä täällä ränsistyneiden kerrostalojen, paskojen teiden ja hajoavan infran muodossa.
Quote from: Sivulause on 24.06.2022, 11:45:01
Olen henkilökohtaisesti asuntokaupoilla tällä hetkellä. Hirtehisesti voisi todeta että nyt jos koskaan ennättää vielä hirttää itsensä ylikalliiseen asuntoon, miksen toimisi siis heti.
Pistänyt miettimään näiden kasvukeskusten ja muidenkin alueiden rakennuskanta. Vähemmän yllättävästi eri aikakausien rakennustrendit näkyvät erittäin selvästi alueittain.
60-luvun jälkeen yleistyneet elementtitalot ovat jo monet käyneet linjasaneerauksen läpi ja mahdollisesti ullakkorakentamisen, jolla projekti on rahoitettu. Saneeratuilla yhtiöillä suhde vastikkeen ja saneerauksen rahoitusvastikkeen kesken on oman arvioni mukaan n. 3:1. Tuollaisen 70 m2 putkan vastike voisi olla jotain 3.5 - 4.5 eur/m2, joten kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen päälle tulee se öbaut 400 euroa/kk.
Meillä tuntuu olevan vallalla ajatus että kaikki kerrostalot ovat samanarvoisia ja rakenteina ikuisia, mutta hieman taloyhtiöiden finansseihin perehtyneenä sanoisin että varsinkin halvan maapohjan alueilla ihmisille alkaa tulemaan saavista kylmää vettä niskaan kun remontit tulevat ajankohtaisiksi. Täydennnysrakentamis-kortti on käytettävissä vain harvoilla ja valituilla yhtiöillä, ja niilläkin yhden kerran. Talojen purkaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, kun taloyhtiölle ei myönnetäkään lainaa.
Sanoisin myös että näitä purkukuntoisia kohteita taloyhtiön taloustilanteen kautta katsottuna alkaa löytymään yllättävistä paikoista kasvukeskuksista myös. Kierrettyäni kohteita tässä eräässä E-Suomen kasvukeskuksessa, on ollut aika herättävää katsella noita taloyhtiöiden papereita. Joissain pintapuolisesti houkuttelevissa kohteissa (nmjoo suhteellista, persaukisen silmin) vastikkeita pääsisi maksamaan sen 600 eur/kk, ja joku iso saneeraus häämöttää jo horisontissa.
Sanon sen nyt suoraan: Pitkä ja sekava sepustus.
Uskoisin että lähivuosikymmeninä tullaan näkemään (varallisuuden) purkutalkoot taajamia myöten, ja sitten saamme taajamien ulkopuolilla astua venäjäsimulaattoreihin siellä täällä ränsistyneiden kerrostalojen, paskojen teiden ja hajoavan infran muodossa.
Kasvuseutujen ulkopuoliset taloyhtiöt ovat samanlainen pyramidihuijaus on kuin eläkejärjestelmä. Syntyvyys laski alle uusiutumistason vuonna 1969 samalla kun oli käynnistynyt massiivinen kaupunkeihin ja Ruotsiin muutto.
Jokainen tiesi, että maaseutu tyhjenee jo 50 vuotta sitten. Silti päätettiin, että pikkukaupunkeja kehitetään Neuvostoliiton mallin mukaan eikä eurooppalaisella tavalla. Samalla tavalla kuin maaseudun vähävaraiset suomalaiset, asutettiin esimerkiksi grönlannin intuiitit ja Kanadan alkuperäisasukkaat neuvostokerrostaloihin ja -rivareihin. Muissa länsimaissa suosittiin omakotitaloa tiiviimpänä rakentamisvaihtoehtona pikkupaikkakunnilla esimerkiksi ns. townhouseja, jossa jokainen asunto on oma kiinteistö omalla tontillaan. Syrjäseudulla tontin arvo laskee, rakennuksen käyttöarvo laskee, mutta siitä huolimatta ihmisille myytiin ajatus, että tämä on kannattava sijoitus.
Maaseudun asuntokanta alkaa ikävä kyllä olemaan radioaktiivista, jos siis ei ole varaa siihen että sen arvo sulaa pois. Minulla on kotipitäjässä mökki vaikka siinä ei ns. järkeä olekaan, mutta olen pitänyt omien arvojeni mukaisena pitää itselläni paikan minkä vallihaudattaa, ydinbunkkeroida ja missä voi seisottaa avolava-autoa ja istua lippahattu päässä sen kyydissä juoden kaliaa.
Kasvukeskusten taloyhtiöt eivät ole kuitenkaan immuuneja nekään, se on sitten pitkälti kiinni taloyhtiön sijainnista, taloushistoriasta, rakennustavasta ja omistuspohjasta kuinka hyvin ne pärjäävät nousevien kustannusten kanssa. Tarkkana saa olla mihin kätensä upottaa.
En ole lukenut viimeisimpiä odotetusta energiadirektiivistä, siinä varmaan tulee sitten roppakaupalla palokunnille harjoittelukohteita. Ja kaupungeissa taloja lämpörapataan pää märkänä, mikä tulee sitten olemaan seuraavan sukupolven murheena.
@sancai Demarit ja kommarit taisivat ajatella 1960-70-luvuilla että kun porukka siirtyy maalta kaupunkiin, ne laitetaan kerrostaloihin lähiöihin, että ne sitten äänestäisivät demareita ja kommareita. Jos ne laitettaisiin omakotitialoihin, todennäköisyys äänestää demareita ja komareita pienenisi, ja he vieraantuisivat politiikasta.
Ruotsissa elinkeinorakenteen muutos tapahtui aiemmin. 1960 maa- ja metsätalous muodosti 13 prosenttia Ruotsin työvoimasta, kun Suomessa se muodosti 36 prosenttia.
Lex Kallio-lain nojalla torpparit saivat lunastaa itselleen maita. Maatalousväestön määrä jopa kasvoi. Maatalousväestön määrä kasvoi myös siinä kun Karjalan evakoita asutettiin maatiloille. Se johti tilojen pilkkomiseen ja näin tilojen huonoon kannattavuuteen, ja lopulta poismuuttoon. Karjalaan oli jäänyt hyviä viljelymaita, samoin teollisuutta ja muita elinkeinoja.
Suomessa on paljon pinta-alaa ja vähän asukkaita. Tähän nähden on aika outoa että ylipäätään on kerrostaloja muualla kuin kaupunkien ydinkeskustoissa. Tarkoitan kerrostalolla mitä tahansa taloa jossa on vähintään kolme kerrosta, myös vanhoja 1700-1800-luvun taloja. Ei Suomi ole Singapore, Hongkong, tai Alankomaat. Ellei sitten pyritä siihen että porukka asuu pienellä rajatulla alueella jota ympäröi laaja suurimmaksi osaksi asumaton maa-alue, eli loput valtiosta.
Jossain lukion saksan kurssikirjassa luki että 47 prosenttia Saksan asukkaista asuu omakotitaloissa. Se on suurempi prosentti kuin Suomessa, vaikka Saksa on alaltaan vain hieman Suomea isompi, ja siellä on 16-kertaisesti porukkaa. Britanniasta ja Alankomaista en tiedä mutta tietääkseni niissäkin asuu yllättävän suuri osuus omakotitaloissa.
Joissakin maissa on merkittäville lentokentille ratayhteys, kuten Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Kehärata ei ole varsinainen kenttärata vaan pistoraide kentällle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Airport_rail_link
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_Central_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_North_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_South_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Oslo_Airport_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Copenhagen_Airport,_Kastrup_Station
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentorata
Lentokentän junat ovat nykyään kuin karjavaunuja. Pistää ihmetyttämään miten sitä on ennen kehärataa selvittykään.
^Radan varsi on rakennettu ja rakennetaan täyteen, siitä se ihmismassa tulee.
Kaikki lentokentälle menevät junat eivät ole lähi-/ tai paikalisjunan tapaisia. Joissakin maissa jotkin ns. tavalliset junavuorotkin saattavat kulkea lentokentän kautta. Siis semmoiset junavuorot jotka tulevat muualta maasta ja menevät muualle maahan. Tällöin lentokentän rautatieasema on yksi rautatieasema muiden reitillä olevien asemien joukossa.
Lennon kesto on toisinaan hieman hämäävää. Lentämisessä on kyse muustakin kuin siitä että ollaan ilmassa. Ensin pitää mennä kentälle, sitten on pakollinen odottelu kentällä, varsinainen lento, sitten tavaroiden haku kentältä ja poistuminen kentältä.
Ongelma on siirtymisessä kentälle tai pois kentältä jos samaan aikaan on maanteillä ruuhkia. Se varmaan on alkujaan ollut noiden kenttien ratayhteyksien idea, ettei tukita teitä.
Lentomatkailu on tullut työn puolesta tutuksi, ja lukuunottamatta yleistä turvapuolen toimintaan liittyvää noloutta ja matkalaukkujen odottelua niin Seutula on ollut ihan hyvä kenttä. Nythän nuo laajennuskuviot tietysti saattavat kopsahtaa kintuille kun kilpailukykyinen reitti hävisi sodan myötä.
Maakuntakentillä olisi kiva nähdä enemmän aktiivisuutta ja kehitystä, mutta ilman tukia nuo ei tietenkään voi toimia. Tukirahoille on kuitenkin parempaakin käyttöä, kuten intersektionaalinen pissavehjetutkimus, somaleiden puunistutustalkoot, italialaisasuntojen saneeraukset ja muut kriittiset kohteet, joten ymmärrän että näitä pitää priorisoida.
Tutuista kentistä Pirkkala ja Tikkakoski voisivat olla ihan hyviä maakuntahubeja jos niihin satsattaisiin. Kuka tietää, ehkä jossain fantasiassa lentämisen stigmakin häviää kun tulevina vuosikymmeninä lentäminen (ehkä) sähköistyy. (Ei häviä niin kauan kun se on valkoinen mies joka lentää, eikä sähköistäminen = saasteettomuus. Tämä on matalaotsaista sarkastis-väsynyttä tonninsetelikommentaaria.)
Muuttoliike vie nyt pois Helsingistä,
syistä halutaan selvitys – "Pääkaupungin vetovoima romahtanut koko maan häntäpäähän"
QuoteHelsingistä on muutettu muualle ahkerasti viime aikoina. Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä laski vuonna 2021 yli 3300:lla. Helsingin muuttotappio muualle Suomeen viime vuonna oli 4 210 henkilöä.
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä on huolissaan Helsingin kaupungin pito- ja vetovoimasta. Helsinki oli vuonna 2021 koko maan muuttotappiollisin kaupunki ja Helsingistä muuttaa pois 25–44-vuotiaita kotimaan kieliä puhuvia työssäkäyviä sekä lapsiperheitä.
Tilalle Helsinkiin muuttaa pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta.
– Helsinki on ollut vuosikausia muuttovetovoimatutkimuksen ykköstilalla, mutta parissa vuodessa Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan hätäpäähän ja alustavien tietojen mukaan tammi-huhtikuussa 2022 tilanne näyttää pahenevan. Siksi vaadimme, että kaupunki selvittää jatkossa syyt pois muutolle ja päivittää asuntotuotannon sekä maakäytön vastaamaan todellisia tarpeita. Todelliset syyt saadaan selville kysymällä poismuuttajilta itseltään, ei arvailemalla, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen korostaa tiedotteessa.
Kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelmassa asuntorakentamisen tavoite on 7 000 asuntoa vuosittain ja tavoitetta nostetaan 8 000 asuntoon vuonna 2023. Perussuomalaisten mielestä rakentamisen määrää on syytä pohtia uudelleen huomioiden kaupungin epäsuotuisa väestökehitys ja noussut kustannustaso.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4693984
Poismuuttajien rasistisuus on todistettava selvityksellä.
Ja niin paljon kun on rakennettu pyöräteitä ja vähennetty yksityisautoilua kaikin keinoin... ;D
Toki ei tarvitse pohtia sitä, että jos Helsingistä muuttaa valkoiset pois, niin miksi tänne rakennetaan pää märkänä kymmeniätuhansia asuntoja ihmisille, jotka eivät niitä omalla työllään maksa ?
:silakka:
Odottelen, kun viimeinen suomalainen siivooja, putki- ja sähkömies, bussinkuljettaja, päiväkotihenkilö jne. ovat muuttaneet heille liian kalliiksi muuttuneesta Helsingistä. Mutta toki siinä vaiheessakin vihernerot vetäisevät jonkun "ässän" hihastaan.
Tällä kertaa vain taitaa olla vihdoinkin niin, että muu Suomi sanoo tai antaa Helsingin ymmärtää, että ei tipu teille enää. Vihertollot!
Quote from: Siener on 27.06.2022, 19:20:30
Odottelen, kun viimeinen suomalainen siivooja, putki- ja sähkömies, bussinkuljettaja, päiväkotihenkilö jne. ovat muuttaneet heille liian kalliiksi muuttuneesta Helsingistä. Mutta toki siinä vaiheessakin vihernerot vetäisevät jonkun "ässän" hihastaan.
Tämä onkin mielenkiintoista katsoa, mitä tapahtuu. Kokoomus ja vihreät ovat tätä politiikkaa apinoimassa maailman suurkaupungeista, missä valkoinen työväenluokka korvataan vähempään tyytyvällä etnisellä alaluokalla. Esimerkiksi Lontoossahan tilanne on se, että kaupunkiin rakennetaan hyvin vähän uusia asuntoja suhteessa väestönkasvuun, siitä huolimatta 2000-luvulla kaupunkiin on pakkautunut kolmisen miljoona uutta asukasta lisää samalla kun kantabrittien määrä on vähentynyt. Resepti on se, että esimerkiksi Bangladeshista tuleva insinööri tai itäeurooppalainen työmiesporukka tyytyvät huomattavasti matalampaan asumisen tasoon kuin kantabritti. Kun 3 huoneen asunnon vuokra on 4000 puntaa, tavalliselle brittiperheelle se on liikaa. Sen sijaan matalan elintason maasta tulevalle maahanmuuttajalle vuokrataso on kohtuullinen, koska heitä muuttaa siihen asuntoon 10 henkeä jakamaan kulut eikä kolme.
Ero Suomeen ja pohjoismaihin on vaan se, että Länsi-Euroopan kaupungeissa puhumattakaan Yhdysvalloista maahanmuutto ei ole täysin sosiaalitukiperäistä, esimerkiksi Britanniassa ulkomaalaisten työllisyys on ihan hyvällä tasolla. Pohjoismaissa maahanmuutto on paljon katastrofaalisempaa huoltosuhteen kannalta, koska vetovoimatekijät eivät sisällä lännen talousvetureiden palkkatasoa, työmahdollisuuksia ja vielä olemassa olevaa unelmaa työskennellä itsesi pohjalta huipulle. Halpuutusmaahanmuuttoa ei ole länsimaissa pelkästään ns. halpamaahanmuuttoa, vaan myös hyvin korkeasti osaava massamaahanmuutto laskee palkkoja ja nostaa asumisen hintaa sellaisissa paikoissa kuin Piilaaksossa tai Lontoossa. Suomessa korkean osaamisen halpamaahanmuutosta voidaan tietysti vain unelmoida, koska palkkataso on liian matala jopa kehitysmaalaisille, joten pitää hamuta mitä ainesta tahansa saadaan houkuteltua ja keploteltua sisään "työperäisenä".
Asun Keravalla ja on mielenkiintoista nähdä, että jo itäeurooppalaiset ovat muuttamassa pois Helsingistä ja Vantaalta. Täällä on nykyään valtava virolaisten ja venäläisten yhteisö, lähikaupassa kirjaimellisesti puolet asiakkaista puhuu viroa tai venäjää.
Sancai, niinhän minä sanoin? Että Helsingin Vihreät haluaa toki äänestäjikseen sen muslimimiehen ja neljä vaimoaan, mieluummin kuin suomalaisen tai edes muun valkoisen maahanmuuttajan?
The more the merrier... ajattelematta pitkäntähtäyksen seurauksia.
Jatkan vielä, että minun puolestani saavat tyhmyyttään paskoa kerran niin viihtyisän ja turvallisen pääkaupunkimme, kunhan tekevät sen Helsingin verotuloilla, niin ettei muun Suomen tarvitse osallistua.
Helsingistä voisikin tehdä aivan oman enklaavinsa, aivan omine sääntöineen (sitähän se periaatteessa jo tavallaan onkin). Hukkukoon omaan paskaansa. Kaikki järkevät ja maksukykyiset ovat alkaneet jo kiihtyvässä määrin muuttaa pois.
Quote from: Siener on 27.06.2022, 20:53:42
Jatkan vielä, että minun puolestani saavat tyhmyyttään paskoa kerran niin viihtyisän ja turvallisen pääkaupunkimme, kunhan tekevät sen Helsingin verotuloilla, niin ettei muun Suomen tarvitse osallistua.
Helsingistä voisikin tehdä aivan oman enklaavinsa, aivan omine sääntöineen (sitähän se periaatteessa jo tavallaan onkin). Hukkukoon omaan paskaansa. Kaikki järkevät ja maksukykyiset ovat alkaneet jo kiihtyvässä määrin muuttaa pois.
Eikös helsinki sitten maksa ne omista verotuloistaan vai meinaatko että helsinki maksaa noi jutut valtionosuuksista joita se saa muilta kunnilta?.Helsingin päätäjistä taitaa aika pieni osa olla syntynyt täällä/asunut täällä koko ikänsä ja todella suuri osa on syntynyt jossain muualla joka sitten on johtanut tollaiseen toimintaan.Helsinki on oma alueensa siinä sote uudistuksessa ja muu maa on sitten erikseen,helsinkiläiset ei muuten äänestä kuntavaaleissa vaan meidän pitää äänestää kuntavaaleissa jos halutaan muuttaa asioita ja täällä saa äänestää kuntavaaleissa ketä tahansa ketä on siirtänyt kirjansa tänne 51pv ennen vaaleja,samoin 2v täällä kirjoilla olleet ei eu maan asukit saavat äänestää sekä eu maan asukkaat/norjan/islannin joiden kirjat on täällä.Toi että on kirjoilla helsingissä on vain ilmoitusasia.
Tuosta aiemmin mainitusta tuhansien nuorbrankkareiden Malmin kentän leiristä, niin leiriintymisaluetta on rajoitettu uhanalaisten lajien asuttamien alueiden kohdilta.
Ei toki estä näiden alueiden myöhempää tuhoamista rakentamisella...
:o
Varsinaista Pahkasikaa ja varsinkin kun Sinnemäki tappoi liito-oravat.
Quote
Luontoarvot ja niiden säilyminen
Malmin lentokentän alueen kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo edellytykset alueen monien luontoarvojen säilymiselle.
Malmin lentokentän kaavarungossa on osoitettu viheralueita yhteensä noin 102 hehtaaria (kaavarunkoalue noin 300 hehtaaria, lentokentän nykyinen alue noin 100 hehtaaria). Kaavarungossa esitetty puistoverkosto luo edellytykset alueen monien luontoarvojen säilymiselle. Puistoalueille on varattu runsaasti pinta-alaa ja verkostomaisen rakenteensa ansiosta siitä muodostuu ekologisia yhteyksiä.
Avointa, matalakasvuista biotooppia säilyy niityillä
Malmin lentokentän alueen monet luontoarvot liittyvät kaupunkiympäristössä poikkeukselliseen avoimeen kenttäalueeseen. Nykyisin alueella on erityinen merkitys rakentamattomana, avoimena ja matalakasvuisena pidettävänä biotooppina. Rakentaminen vaikuttaa väistämättä alueen luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen erityisesti avoimen tilan kutistuessa. Avomaan linnusto tuskin elää alueella jatkossa, mutta luonnon muuta monimuotoisuutta voidaan tukea suunnittelemalla ja jatkamalla alueen hoitoa.
Yleiskaavan mukaan koko kaupungin alueella kehitetään niittyverkostoa. Malmin lentokentän alue on osa kaupungin niittyverkostoa myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi avoin Lentoasemanpuisto on tarkoitus rakentaa osin niittymäiseksi. Lentoasemanpuisto ja muut alueen puistot korvaavat osia avoimista elinympäristöistä ja samalla luovat uutta kaupunkiluontoa. Lentoasemanpuisto yhdistyy Fallkullan tilan peltoihin ja niittyihin.
Niittyverkoston vaiheittainen kehittäminen Malmin lentoaseman alueella tarkoittaa väliaikaisen käytön suunnittelua sekä uusien niittyalueiden luomista asemakaavoitettaville alueille. Esimerkiksi vireillä olevan Nallenrinteen asemakaavan pohjoisosan puiston maiseman luonne on avoin, ja sinne tulee hyönteisten elinympäristöiksi soveltuvia niittyalueita. Osa niittyalueista voivat olla myös kaupunkiviljelyä.
Jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään luontoinventointeja ja todetut arvot huomioidaan kaavaratkaisuissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Eläin- ja kasvilajien esiintymistä kartoitetaan
Malmin lentokentän alueen luontoarvoja on kartoitettu sekä kaavarungon laatimisvaiheessa että asemakaavahankkeiden laadintavaiheessa:
perhoslajeja vuosina 2016 ja 2017,
linnustoa vuosina 2015, 2016 ja 2017,
lepakoita vuonna 2016 ja
liito-oravia vuosina 2016, 2018 ja 2019
X
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/palvelut/luontoarvot-ja-niiden-sailyminen (https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/palvelut/luontoarvot-ja-niiden-sailyminen)
Quote from: sancai on 27.06.2022, 20:13:15
Resepti on se, että esimerkiksi Bangladeshista tuleva insinööri tai itäeurooppalainen työmiesporukka tyytyvät huomattavasti matalampaan asumisen tasoon kuin kantabritti. Kun 3 huoneen asunnon vuokra on 4000 puntaa, tavalliselle brittiperheelle se on liikaa. Sen sijaan matalan elintason maasta tulevalle maahanmuuttajalle vuokrataso on kohtuullinen, koska heitä muuttaa siihen asuntoon 10 henkeä jakamaan kulut eikä kolme.
Täysin tavaton ilmiö tämä ei ole Suomessakaan. Tiedän Suomessa itäeurooppalaisia rakennusmiehiä ja filippiiniläisiä siivoojia majoittuneen kuvailemallasi tavalla ahtaasi asuntoon.
Quote from: Golimar on 28.06.2022, 11:31:24
Varsinaista Pahkasikaa ja varsinkin kun Sinnemäki tappoi liito-oravat.
Malmin kentä tuhoaminen katkaisee "vihreän käytävän" monilta lajeilta kohti keskustaa.
Eli Hgin keskustan lintujen ja perhosten tuleva lajikato on tietenkin ilmastonmuutoksen syytä...
Vihreällä logiikalla: lisää asuntoja matuille -> ilmastonmuutoksen vahvistaminen lajikatohavannoista -> yksityisautoilun rajoittaminen -> win win win
PS voisi ehdottaa maankäytön osalta Lammassaaren pohjoispuolen kaislikon täyttämistä ja käyttämistä rakennusmaaksi. Alueella lienee korkeintaan yhtä paljon uhanalaisia lajeja kuin Malmin kentällä ja se muutenkin olisi kivempaa aluetta merenrantoineen. Sinne olisi myös huomattavasti paremmat (valmiit) liikenneyhteydet ja lyhyempi julkisen liikenteen reitityksen tarve kuin Malmille.
https://www.google.fi/maps/@60.2156438,24.9961989,2641m/data=!3m1!1e3?hl=fi
8)
QuoteHarkinta ruuhkamaksujen käyttöönotosta siirtyy seuraaville hallituksille – valtiovarainministeriö suunnittelee veroa, jonka perisi valtio
Yksityisautoilijoille tarkoitetut ruuhkamaksut eivät ole ainakaan ihan lähitulevaisuutta. Tarvittavan lainsäädännön valmistelu on aloitettu valtiovarainministeriössä, mutta maksujen keruuta sääntely ei vielä suoraan tee mahdolliseksi.
– Tässä vaiheessa tehdään tällaista puitelainsäädäntöä, eikä se vielä johda mihinkään konkreettiseen ruuhkamaksun kantamiseen, sanoo neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen valtiovarainministeriöstä.
Tarvittava lakikehikko pyritään saamaan valmiiksi ennen kuin vaalikausi päättyy ensi keväänä. Se ei kuitenkaan vielä ota kantaa esimerkiksi siihen, missä ja miten maksu kerättäisiin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä hallituskaudella säädetään laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton.
XXX
LAINVALMISTELU on vielä kesken, mutta Teräväisen mukaan suunnitteilla on veromuotoinen maksu, jonka valtio perisi. Tämäntyyppinen vero ei hänestä sovi kunnalliseksi veroksi, sillä sen vaikutukset ylittävät kuntarajat.
– Valmistelu tehtäisiin kuitenkin varmasti kuntien kanssa yhteistyönä.
Mitään poliittisia linjauksia asiasta ei ole tehty.
Ruuhkamaksujen merkitystä fossiilittomien päästöjen vähentämisessä pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä suositti vuonna 2020, että käyttöönotto olisi kaupunkiseutujen omassa päätäntävallassa.
XXX
HALLITUKSEN TAVOITTEENA on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ruuhkamaksu on mainittu yhdeksi keinoksi, jolla tähän tavoitteeseen pyritään.
Hallituksen vuosi sitten keväällä hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan ruuhkamaksuilla voidaan vähentää liikenteen päästöjä suurilla kaupunkiseuduilla. Tiekartan mukaan ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia, lyhentävät matka-aikoja ja tekevät liikennejärjestelmästä sujuvamman ja turvallisemman.
XXX
Vihreiden Harjanne nimeää ruuhkamaksun kestävän kaupunkirakenteen työkaluksi.
– Se toki auttaa vähentämään fossiilienergian kulutusta, mutta se ei minusta ole suora päästövähennystoimi.
Harjanteen mukaan ruuhkamaksut auttaisivat säätelemään, kuinka paljon tilaa autoille tarvitsee varata kaupunkirakenteessa.
– Eli tietyllä tavalla se on tilankäytön hinnoittelua ennen kaikkea.
XXX
SAARIMAAN MUKAAN ruuhkamaksut ovat kannatettava ajatus. Hyvä ruuhkamaksu olisi sellainen, että se ottaisi huomioon, onko tie ruuhkainen.
– Kun maksu veloitetaan esimerkiksi aamuruuhkan aikaan tietyllä tiellä, sitä tietä jäävät käyttämään vain ne autoilijat, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä juuri sinä tiettynä aikana työpaikalleen.
Ne, jotka eivät halua maksaa ruuhkamaksua, voivat muuttaa käyttäytymistään monella tapaa.
– Voi joko lähteä työpaikalle puolta tuntia aiemmin tai puolta tuntia myöhemmin. Voi myös siirtyä muihin kulkuvälineisiin tai joukkoliikenteeseen, Saarimaa sanoo.
Ruuhkamaksujen käyttöönottoa on selvitetty lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Suomenmaa (https://www.suomenmaa.fi/stt/harkinta-ruuhkamaksujen-kayttoonotosta-siirtyy-seuraaville-hallituksille-valtiovarainministerio-suunnittelee-veroa-jonka-perisi-valtio/)
Hyvä ruuhkamaksu on sellainen joka huomioi että tie on ruuhkainen... hmm... gps seurantaa pukkaa seuraavaksi???
^Eikö jo nyt ole teitä joilla kamerat laskevat autojen määrää ja siitä tiedetään reaaliajassa jos on ruuhkaa tai ei. Uutta kallista systeemiä ei tarvitse kehittää, olemassaolevan laajentaminen riittää.
QuoteKun maksu veloitetaan esimerkiksi aamuruuhkan aikaan tietyllä tiellä, sitä tietä jäävät käyttämään vain ne autoilijat, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä juuri sinä tiettynä aikana työpaikalleen.
tärkeää = pakko jos haluaa pitää työnsä
:facepalm: :facepalm: :facepalm:
Seuraavaksi varmaan korotetaan bensan hintaa ihan saatanasti ja
autoa jäävät käyttämään vain ne autoilijat, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä työpaikalleen. Näillä muumin vajakeilla ei liene käsitystä työajan säännöllisestä alkamisesta tietyssä työpaikassa...
:facepalm:
edit: säännöllinen työaika = matalapalkka-alat aika yleisesti (hallitus rakastaa teitä kuoliaaksi)
"Tämäntyyppinen vero ei hänestä sovi kunnalliseksi veroksi, sillä sen vaikutukset ylittävät kuntarajat."
Nyt saatan olla ihan väärässä mutta eikö ollut jokin perustuslaillinen este sille että valtio ei voi määrätä eri alueille eri veroprosentteja vaan ne pitää olla tasapuoliset kaikille? Joku tämmöinen olisi jäänyt mieleen jostain keskustelusta mikä liittyi alueelliseen bensaveroon tjsp.
Jos tämä muistelemani olisi totta miten valtio voisi määrätä ruuhkaveroja jotka koskettavat ainoastaan esim. Kehä I sisälle ajavia?
Joten heti seuraava päätelmä tästä on että saadaan GPS pohjainen kyttäysjärjestelmä parilla miljardilla CGI:ltä tai Tiedolta, jonka vuosittaiseen ylläpitoon menee se 200-400 miljoonaa euroa, ja joka autoilija joutuu hankkimaan 1500€ maksavan seurantaboksin autoonsa.
Quote from: Titus on 29.06.2022, 19:14:06
QuoteKun maksu veloitetaan esimerkiksi aamuruuhkan aikaan tietyllä tiellä, sitä tietä jäävät käyttämään vain ne autoilijat, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä juuri sinä tiettynä aikana työpaikalleen.
tärkeää = pakko jos haluaa pitää työnsä
...
Näillä muumin vajakeilla ei liene käsitystä työajan säännöllisestä alkamisesta tietyssä työpaikassa...
Vihreitä ei ole siunattu loogisuudella. Kun yksityisautoilu on käytännössä valtaosassa tapauksista paljon hyödyllisempi liikkumismuoto kuin julkiset, niin vihreiden logiikan mukaan tottakai sinne pitää mennä julkisilla koska julkiset ovat saatavilla. Tai sitten vaihtoehtoisesti puhutaan "hupiautoilusta", mutta nämä eivät ikinä viitsi määritellä kyseistä termiä.
Toki "hupiautoilu" käsitteenä ei koske heitä itseään.Jos seuraa vihreiden foorumeita yhtään, niin "ruuhkamaksut" ovat vaan eräs vihreiden autovastaisuuden ilmentymä. Ei siinä oikeasti ruuhkista olla mitenkään huolissaan.
QuoteIS: Kotikompostoijan tulee ilmoittautua viralliseen rekisteriin
Vuoden 2024 alusta lähtien voimaan tuleva uusittu jätelaki velvoittaa suurten eli yli 10 000 asukkaan taajamien pientaloja kierrättämään biojätteensä.
XXX
Pihallaan kotitaloutensa jätteitä kompostoivan tulee tehdä tästä virallinen ilmoitus rekisteriin vuoden 2023 alusta lähtien. Ilmoitusvelvollisuus on valtakunnallinen ja koskee omakotitaloja, taloyhtiöitä ja vapaa-ajan asuntoja. Joillakin alueille tämä tulee voimaan jo aiemmin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekisteriin tulee ilmoittautua jo syksyllä 2022,.
XXX
Suomessa on paljon kotikompostoreita ja yksi syy kompostirekisterille on kierrätystavoitteen seuranta. Suomen tarkoituksena on kierrättää yhdyskuntajätteestään 55 prosenttia vuonna 2025 ja 65 prosenttia 2035. Kompostirekisterin myötä on jo tehty kompostitarkastuksia.
– Kompostoritarkastuskierroksilla moni on sanonut, että mä kyllä mietin, että lopettaisin kompostoinnin. Me ollaan sitten sanottu, että ei kannata, koska muuten teillä alkaa biojätteen erilliskeräys, sanoo Anttila.
Verkkouutiset (https://www.verkkouutiset.fi/a/is-kotikompostoijan-tulee-ilmoittautua-viralliseen-rekisteriin/#bda4514e)
Luotiinkohan tässä taas uusi virka, vai lisättiinköhän jonkun virkailijan työtaakkaa?
Quote from: Fiftari on 30.06.2022, 08:09:19
QuoteIS: Kotikompostoijan tulee ilmoittautua viralliseen rekisteriin
Vuoden 2024 alusta lähtien voimaan tuleva uusittu jätelaki velvoittaa suurten eli yli 10 000 asukkaan taajamien pientaloja kierrättämään biojätteensä.
XXX
Pihallaan kotitaloutensa jätteitä kompostoivan tulee tehdä tästä virallinen ilmoitus rekisteriin vuoden 2023 alusta lähtien. Ilmoitusvelvollisuus on valtakunnallinen ja koskee omakotitaloja, taloyhtiöitä ja vapaa-ajan asuntoja. Joillakin alueille tämä tulee voimaan jo aiemmin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekisteriin tulee ilmoittautua jo syksyllä 2022,.
XXX
Suomessa on paljon kotikompostoreita ja yksi syy kompostirekisterille on kierrätystavoitteen seuranta. Suomen tarkoituksena on kierrättää yhdyskuntajätteestään 55 prosenttia vuonna 2025 ja 65 prosenttia 2035. Kompostirekisterin myötä on jo tehty kompostitarkastuksia.
– Kompostoritarkastuskierroksilla moni on sanonut, että mä kyllä mietin, että lopettaisin kompostoinnin. Me ollaan sitten sanottu, että ei kannata, koska muuten teillä alkaa biojätteen erilliskeräys, sanoo Anttila.
Verkkouutiset (https://www.verkkouutiset.fi/a/is-kotikompostoijan-tulee-ilmoittautua-viralliseen-rekisteriin/#bda4514e)
Luotiinkohan tässä taas uusi virka, vai lisättiinköhän jonkun virkailijan työtaakkaa?
Kuten tossa sanottiin niin liityy siihen uuteen jätejuttuun eli jos tajusin oikein niin jos sulla on komposti niin sun ei tarvitse pistää jotain biojäteastiaa?.
^Juu. Eli jos komposti, sinulle ei tule väkisin biojäteastiaa. Mietin vain itse tässä asiassa että luotiinko tähänkin taas uusi suojatyöpaikkojen kerros jossa virkailija kiertää tarkistamassa ihmisten pihoja.
Quote from: Fiftari on 01.07.2022, 06:48:48
^Juu. Eli jos komposti, sinulle ei tule väkisin biojäteastiaa. Mietin vain itse tässä asiassa että luotiinko tähänkin taas uusi suojatyöpaikkojen kerros jossa virkailija kiertää tarkistamassa ihmisten pihoja.
Toi liittyy siihen uuteen jätelakiin
https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki
Biojätteen keräys
"Selvitysten mukaan Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteen keräys tulee jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa.
Vuoden 2022 heinäkuusta alkaen biojätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan taajamien rivi- ja kerrostaloissa, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Kaikille taajamien asukkaille biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan vuoden 2024 heinäkuusta, myös omakotitaloille."
^kiitokset. Pitääpä tavata tuo kun työn ja opiskelujen ohessa ehtii.
Quote from: Fiftari on 01.07.2022, 06:48:48
^Juu. Eli jos komposti, sinulle ei tule väkisin biojäteastiaa. Mietin vain itse tässä asiassa että luotiinko tähänkin taas uusi suojatyöpaikkojen kerros jossa virkailija kiertää tarkistamassa ihmisten pihoja.
Ei niinkään niille kiertäjille vaan kaikenlaisille Johtajille, Päälliköille, Tarkastelijoille, Erikoisaasintuntijoille jne jne
Ihan turvassa ollaan, omaa pierua haistelemassa kotona mukavasti, välillä jakamassa hiljaista tietoa toimistolla. Pyöreäksi muovautuu huuliparran huolisuukki, saikkuun taipuu kanapäähaitari kun ahistaa, ilmasto kun
lämpiää muuttuu.
Tätä 0 jengiä on täällä jo niin paljon ettei ilman rommelia selvitä.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 01.07.2022, 07:48:56
Quote from: Fiftari on 01.07.2022, 06:48:48
^Juu. Eli jos komposti, sinulle ei tule väkisin biojäteastiaa. Mietin vain itse tässä asiassa että luotiinko tähänkin taas uusi suojatyöpaikkojen kerros jossa virkailija kiertää tarkistamassa ihmisten pihoja.
Ei niinkään niille kiertäjille vaan kaikenlaisille Johtajille, Päälliköille, Tarkastelijoille, Erikoisaasintuntijoille jne jne
Ihan turvassa ollaan, omaa pierua haistelemassa kotona mukavasti, välillä jakamassa hiljaista tietoa toimistolla. Pyöreäksi muovautuu huuliparran huolisuukki, saikkuun taipuu kanapäähaitari kun ahistaa, ilmasto kun lämpiää muuttuu.
Tätä 0 jengiä on täällä jo niin paljon ettei ilman rommelia selvitä.
Taitaa olla eu juttu ja koskee kierrätystä.Kyllähän toi vähän hölmöltä vaikuttaa että pitää ilmoittaa että on komposti tontilla.Tosin ton kun ilmoittaa niin ei tarvitse sitten sitä astiaa hankkia eikä maksaa sen tyhjentämisestä?.
matut loppuu kohta kesken :o
Helsinkiin valmistui hurja määrä asuntoja, mutta asukasluku kasvoi historiallisen vähän – vuokra-asuntojen markkinointiajat olleet ennätyspitkiä
QuoteVuosi 2021 oli Helsingin asuntomarkkinoilla poikkeuksellinen. Viime vuonna pääkaupunkiin valmistui ennätyksellisen paljon uusia asuntoja, mutta asukasluku kasvoi historiallisen vähän. Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti, mutta samaan aikaan vuokrataso kääntyi laskuun.
Suomen Vuokranantajien yhteistyössä Vuokraovi.comin tekemä katsaus valottaa Helsingin asuntomarkkinoiden poikkeuksellisia ilmiöitä koronavuoden 2021 aikana.
QuoteKaupungin väestö kasvoi viime vuonna vain noin 1 500 asukkaalla. Väestömäärä kasvoi poikkeuksellisesti pääkaupunkia enemmän Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.
Matalaan väestönkasvuun suhteutettuna Helsinkiin valmistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon uusia asuntoja, yhteensä 7100 asuntoa. Lisäksi kaupungissa käynnistettiin 7350 asunnon rakentaminen, mikä tarkoittaa tarjonnan olevan korkealla tasolla myös kuluvana vuonna.
– Heikko väestökehitys, runsas asuntotarjonnan kasvu ja pandemian negatiivisten vaikutusten kohdistuminen erityisesti opiskelijoihin ja muihin tyypillisesti vuokralla asuviin ryhmiin nostivat vuokra-asuntojen tarjonnan ja markkinointiajat Helsingissä historiallisen korkeiksi. Tämän seurauksena vapaarahoitteiset vuokrat ovat olleet Helsingissä hienoisessa laskussa kaksi vuosineljännestä peräkkäin, kertoo tiedotteessa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4703681
Eli ei olekkaan syynä, että jokainen kynnelle kykenevä muuttaa pois Hgin vuokra-asunnoista koska... väestönkehitys ?
:flowerhat:
^"Kasvu" on sama kuin "kehitys". Heikko väestönkasvu = heikko väestökehitys. Tullaan taas siihen, kuka saa määritellä todellisuuden ja käytetyt sanat. Itse esimerkiksi pitäisin positiivisena väestökehityksenä jos kehitysmaista tulleet muuttaisivat takaisin.
Quote from: Titus on 02.07.2022, 12:00:17
matut loppuu kohta kesken :o
Helsinkiin valmistui hurja määrä asuntoja, mutta asukasluku kasvoi historiallisen vähän – vuokra-asuntojen markkinointiajat olleet ennätyspitkiä
QuoteVuosi 2021 oli Helsingin asuntomarkkinoilla poikkeuksellinen. Viime vuonna pääkaupunkiin valmistui ennätyksellisen paljon uusia asuntoja, mutta asukasluku kasvoi historiallisen vähän. Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti, mutta samaan aikaan vuokrataso kääntyi laskuun.
Suomen Vuokranantajien yhteistyössä Vuokraovi.comin tekemä katsaus valottaa Helsingin asuntomarkkinoiden poikkeuksellisia ilmiöitä koronavuoden 2021 aikana.
QuoteKaupungin väestö kasvoi viime vuonna vain noin 1 500 asukkaalla. Väestömäärä kasvoi poikkeuksellisesti pääkaupunkia enemmän Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.
Matalaan väestönkasvuun suhteutettuna Helsinkiin valmistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon uusia asuntoja, yhteensä 7100 asuntoa. Lisäksi kaupungissa käynnistettiin 7350 asunnon rakentaminen, mikä tarkoittaa tarjonnan olevan korkealla tasolla myös kuluvana vuonna.
– Heikko väestökehitys, runsas asuntotarjonnan kasvu ja pandemian negatiivisten vaikutusten kohdistuminen erityisesti opiskelijoihin ja muihin tyypillisesti vuokralla asuviin ryhmiin nostivat vuokra-asuntojen tarjonnan ja markkinointiajat Helsingissä historiallisen korkeiksi. Tämän seurauksena vapaarahoitteiset vuokrat ovat olleet Helsingissä hienoisessa laskussa kaksi vuosineljännestä peräkkäin, kertoo tiedotteessa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4703681
Eli ei olekkaan syynä, että jokainen kynnelle kykenevä muuttaa pois Hgin vuokra-asunnoista koska... väestönkehitys ?
:flowerhat:
Liian kalliit vuokrat taitaa olla oikea syy.Miksi maksaa pienestä vanhasta lähiön/keskustan kämpästä saman verran vuokraa kuin jostain espoon lähiön uudesta kämpästä?.Joku Espoon lähiön kämppä alkaa olemaan metron takia jo jopa vaihtoehto.Eiköhän ne majoita noihin jotain ukrainan pakolaisia joiden vuokran valtio/kunta maksaa.
Melbac:
QuoteKuten tossa sanottiin niin liityy siihen uuteen jätejuttuun eli jos tajusin oikein niin jos sulla on komposti niin sun ei tarvitse pistää jotain biojäteastiaa?.
Kuten yllä väkevästi todistettiin, näin on.
Nyt kysyisinkin, saako jonkin rangaistuksen, jos asuu omakotitalossa ilman kompostia ja jos biojäteastia on kuukaudesta ja vuodesta toiseen aina täysin tyhjä?
En nimittäin ala erikseen roudaamaan jotain persikankiviä ulos. Heitän sekajätteeseen, kuten olen tehnyt kohta jo 50 vuotta. Ei ole yhteiskunnan asia alkaa käskemään ihmisiä, mitä he banaaninkuorillaan tekevät tai ainakaan ei ole moraalisesti oikein, että tulee jokin uusi jätemaksu.
Jos yhteiskunta asettaa meille jotain uusia 'velvollisuuksia', sen tulee sitten myös maksaa meille palkkaa noiden asioiden suorittamisesta, eli jos biojäteastia tulee, sen tulee olla ilmainen ja lisäksi jätemaksua on alennettava, koska yksilön tekemä lisätyö.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2022, 15:27:30
En nimittäin ala erikseen roudaamaan jotain persikankiviä ulos. Heitän sekajätteeseen, kuten olen tehnyt kohta jo 50 vuotta.
Eiväthän persikankivet edes maadu? Puukuitua, ainakin se kuori. Siemenen sisällä voi olla sokereita ja muuta maatuvaa, mutta kokonaisuuden kannalta hyvin pieni ongelma. Jos kaikki suomalaiset söisivät persikoita joka viikko, olisi ongelma jo jonkinlainen.
Ne kyylät voi tulla penkomaan roskiksia ja katsoa löytyykö mitään raskauttavaa. Enkä niitä roskapusseja kannattaisi säilyttää sisällä ja heittää ulkoroskikseen just ennenkuin roska-auto tulee tyhjentämään roskiksen¿
Quote from: Outo olio on 10.07.2022, 16:29:23
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.07.2022, 15:27:30
En nimittäin ala erikseen roudaamaan jotain persikankiviä ulos. Heitän sekajätteeseen, kuten olen tehnyt kohta jo 50 vuotta.
Eiväthän persikankivet edes maadu? Puukuitua, ainakin se kuori. Siemenen sisällä voi olla sokereita ja muuta maatuvaa, mutta kokonaisuuden kannalta hyvin pieni ongelma. Jos kaikki suomalaiset söisivät persikoita joka viikko, olisi ongelma jo jonkinlainen.
Ajattelin asiaa siitä näkökulmasta, että monille tulee biojätettä todella vähän ja nyt jos se vähäinen jätemäärä pakotetaan keräämään, tuosta keräyksestä tulee luonnolle moninverroin enemmän vahinkoa kuin siitä, että jätettä ei laiteta biojäteastiaan.
Jos oletamme, että Suomessa on kaksi miljoonaa omakotitaloa, pitää valmistaa kaksi miljoonaa muovipönttöä jätteen keräykseen. Moni haluaa myös, että uusi pönttö on jätekatoksessa, joten vanha jätekatos lähtee kaatopaikalle kun sinne ei mahdu ylimääräistä, uutta pönttöä. Rakennetaan satojatuhansia uusia puukatoksia. Luonto kiittää.
Sitten jäteautot: Biojäteastian tyhjennykseen menee noin minuutti, kun se kipataan autoon. Kaksi miljoonaa omakotitaloa, minuutti jokaiseen joka kuukausi. Paljonko suuri ja saastuttava jäteauto on tuon ajan tyhjä käynnillä joka vuosi? Pikaisen laskutoimitukseni mukaan auto käy tyhjäkäynnillä 24 miljoonaa minuuttia joka vuosi. Paljonko on 24 000 000 minuuttia? Se on joka vuosi 16 666,7 päivää.
Eikä siinä kaikki. Koska olemassaolevat jäteautot joutuvat käyttämään liki 17 000 päivää lisää aikaa jätteiden tyhjennykseen, pitää jäteautoja ostaa ja käyttää luultavasti sadoittain, ellei tuhansittain lisää.
Missä kohtaa se luonto kiittääkään?
Onko tässä mitään järkeä? No ei tietenkään ole. Mutta koska ilmasto, luonto, ympäristö, vastuullisuus, EU.. you name it..
:facepalm:
Meillä on biojätteet kompostoitu vuosikaudet. Sekajätteeseen menevät silti meloninkuoret, banaaninkuoret, sitruksenkuoret, talouspaperit ja kahvinsuodattimet. Ne kun eivät maadu samaan tahtiin kasvisten perkkeiden kanssa vaan jäävät mätäneviksi paakuiksi ja paperit saattavat tulla sellaisenaan läpi kompostorista. Maatunut aines menee omaan kukkapenkkiin niin ei sinne oikein halua sattumia.
Tämä nyt on vain yksi osa trendiä jossa oman talon omistava on loputtomiin pumpattava apina.
Hakaniemen hallissa vuodesta 1972 toiminut Reinin Liha suunnittelee myymälän lopettamista tämän vuoden loppuun mennessä.
Quote– Kuluttajien ostotottumukset ovat muutoksessa, joka on näkynyt myymälän myynninkehityksessä useiden vuosien ajan. Kauppahallin sijaan kuluttajat tekevät yhä enemmän lihan hankintansa ruokakaupoista, sanoo Reinin Lihan toimitusjohtaja Arto Pajukko Helsingin Uutisille.
Reinin Lihan toiminta jatkuu Sörnäisten leikkaamossa, jossa palvellaan pääsääntöisesti ravintoloita.
QuotePajukko sanoo, että kauppahalleilla on yhä tärkeä paikkansa.
– Päivittäisostosten hankintapaikasta kauppahallit ovat muuttuneet ihmisten kohtaamispaikoiksi, ravintolakeskittymiksi ja matkailijoiden vierailukohteiksi. On hienoa, että myös historiallisesti merkittävät kauppahallit kehittyvät ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten muuttuessa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4717418
Viimeisestä virkkeestä on luettavissa sarkasmia ? Hakaniemen kauppahallin (tän väliaikaisen) kaupoissa n80% on matumyyjiä, mutta notkujat lähinnä kahvittelevia vanhuksia ja lähi-itiksiä jotka viettävät aikaansa matumyyjien kanssa.
Laadullisesti nämä liha- ja kalamyymälät eivät kovin kummoisia ole olleet, kalliita kylläkin. Jotakin spessumpaa sieltä saa, mutta nykyään lähinnä tilaamalla.
Kohta on koko kaupunki yhtä
kohtaamispaikkaa ja ravintolakeskittymää... en tosin tiedä mihin tarkoitukseen, kohtaamispaikka tuo notkujia ja ravintolakeskittymät lähinnä löyhässä hirressä roikkuvia juottoloita ???
Quote from: Titus on 11.07.2022, 08:09:24
Hakaniemen hallissa vuodesta 1972 toiminut Reinin Liha suunnittelee myymälän lopettamista tämän vuoden loppuun mennessä.
Quote– Kuluttajien ostotottumukset ovat muutoksessa, joka on näkynyt myymälän myynninkehityksessä useiden vuosien ajan. Kauppahallin sijaan kuluttajat tekevät yhä enemmän lihan hankintansa ruokakaupoista, sanoo Reinin Lihan toimitusjohtaja Arto Pajukko Helsingin Uutisille.
Reinin Lihan toiminta jatkuu Sörnäisten leikkaamossa, jossa palvellaan pääsääntöisesti ravintoloita.
QuotePajukko sanoo, että kauppahalleilla on yhä tärkeä paikkansa.
– Päivittäisostosten hankintapaikasta kauppahallit ovat muuttuneet ihmisten kohtaamispaikoiksi, ravintolakeskittymiksi ja matkailijoiden vierailukohteiksi. On hienoa, että myös historiallisesti merkittävät kauppahallit kehittyvät ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten muuttuessa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4717418
Viimeisestä virkkeestä on luettavissa sarkasmia ? Hakaniemen kauppahallin (tän väliaikaisen) kaupoissa n80% on matumyyjiä, mutta notkujat lähinnä kahvittelevia vanhuksia ja lähi-itiksiä jotka viettävät aikaansa matumyyjien kanssa.
Laadullisesti nämä liha- ja kalamyymälät eivät kovin kummoisia ole olleet, kalliita kylläkin. Jotakin spessumpaa sieltä saa, mutta nykyään lähinnä tilaamalla.
Kohta on koko kaupunki yhtä kohtaamispaikkaa ja ravintolakeskittymää... en tosin tiedä mihin tarkoitukseen, kohtaamispaikka tuo notkujia ja ravintolakeskittymät lähinnä löyhässä hirressä roikkuvia juottoloita ???
Kai sillä tarkoitetaan matujen ja muuten maassa oleskelevien ei-suomalaisten värikästä ja pomminvärisevää kohtaamista tai matun erittäin negatiivista yllätyskohtausta kantasuomalaisen naisen kanssa tjsp.
Aiemmin väliaikainen kauppahalli oli jees, ilmeisesti sekin nykyään on paskottu? :( Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.
Quote from: Kallan on 11.07.2022, 18:02:41
Aiemmin väliaikainen kauppahalli oli jees, ilmeisesti sekin nykyään on paskottu? :( Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.
Sama mielikuva valkoisuudesta. Täytyypä käydä katsomassa joku päivä.
Yleensä en osta mitään noista halleista, koska suolaiset hinnat. Siinä vanhassa hallissa tosin oli yksi vihanneskauppa, josta ostin usein makeita tomaatteja, lihakauppias jolla oli huippuherkullista italialaista salamia.
Quote from: Kallan on 11.07.2022, 18:02:41
Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.
venäläisiä, virolaisia ja nykyään yhä enemmän lähi-itiksiä ja jostain jugoista/romaniasta.
Jotkut artikkelit oli tuolla halpoja aiemmin, esim naudan maksa tai hevosen liha. Samoin Rehniltä ja siitä vierestä ne itse tehdyt makkarat (paitsi espanjalaistyyppinen corizo joka maistuu vain ja ainoastaan auringonkukkaöljyltä). Kala ollut aina aivan törkeän hintaista hallissa ellei osta jotain silakkaa (jota saa kauppatorilta suurinpiirtein suoraan veneestä).
Quote from: Titus on 11.07.2022, 22:17:01
Quote from: Kallan on 11.07.2022, 18:02:41
Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.
venäläisiä, virolaisia ja nykyään yhä enemmän lähi-itiksiä ja jostain jugoista/romaniasta.
Jotkut artikkelit oli tuolla halpoja aiemmin, esim naudan maksa tai hevosen liha. Samoin Rehniltä ja siitä vierestä ne itse tehdyt makkarat (paitsi espanjalaistyyppinen corizo joka maistuu vain ja ainoastaan auringonkukkaöljyltä). Kala ollut aina aivan törkeän hintaista hallissa ellei osta jotain silakkaa (jota saa kauppatorilta suurinpiirtein suoraan veneestä).
Kyllä se asiakaskunta oli avaamisen aikoina ja sen jälkeen kantasuomalaista, ilmeisesti tilanne on tosiaan muuttunut huonompaan suuntaan sen jälkeen.
Quote from: Lalli IsoTalo on 10.07.2022, 16:50:29
Ne kyylät voi tulla penkomaan roskiksia ja katsoa löytyykö mitään raskauttavaa. Enkä niitä roskapusseja kannattaisi säilyttää sisällä ja heittää ulkoroskikseen just ennenkuin roska-auto tulee tyhjentämään roskiksen¿
Jotain tollaista.On tullut todettua irl että on kyyliä jotka oikeasti tonkivat toisten roskiksia.Itse en ymmärrä tollaista toimintaa ollenkaan.
Ei noissa kauppahalleissa ole tainnut käydä vuosikymmeniin kuin vanhoja ihmisiä jotka on nyt kuolleet ja nuoremmat ei noihin mene koska hinnat on korkeat ja kaupasta saa samaa tavaraa halvemmalla.
Quote from: Pallopääkissa on 24.06.2022, 13:44:45
@sancai
Jossain lukion saksan kurssikirjassa luki että 47 prosenttia Saksan asukkaista asuu omakotitaloissa. Se on suurempi prosentti kuin Suomessa, vaikka Saksa on alaltaan vain hieman Suomea isompi, ja siellä on 16-kertaisesti porukkaa. Britanniasta ja Alankomaista en tiedä mutta tietääkseni niissäkin asuu yllättävän suuri osuus omakotitaloissa.
Saksassa 54% asuu vuokralla, ja 56% kerrostaloissa. 27-30% asuu omakotitaloissa.
lähde:KVG
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4est%C3%B6tiheyden_mukaan
Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.
1. Helsinki 3078
2. Kauniainen 1752
3. Kerava 1219
4. Järvenpää 1212
5. Vantaa 1008
6. Espoo 957
7. Turku 795
8. Raisio 511
9. Tampere 466
10. Lahti 261
Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.
Kukaan ei ole perustellut sitä, miksi muka 'koko' Suomen tulisi asua kasvukeskuksissa tai niiden liepeillä: maamme on yksi Euroopan suurista pinta-alan puolesta, joten miksi ahtaa ihmiset viiteen, kuuteen läjään betonikuutioihin katsomaan toisen betonikuution seinää ja voimaan pahoin? Ovatko päättäjät huomanneet, että kasvukeskusten ulkopuolella on valtavat määrät tilaa? Toisaalta tätäkään tilaa ei tarvitse rakentaa, koska se on jo rakennettu: Suomessa on tyhjentyviä paikkakuntia vaikka miten paljon. Hallituksen tarvitsee vain luoda hyvinvoiva ja taloudellisesti menestyvä Suomi ja jokainen talo saa asukkaansa. Lisää taloja ei juurikaan tarvitse rakentaa, koska suomalaisten määrä vähentyy vuosi vuodelta: yhtään puuta ei tarvitse suomalaisten vuoksi enää välttämättä kaataa.
Vaan minäpäs muutinkin sellaiseen pääosin ruotsinkieliseen keskikokoiseen kaupunkiin, ettei tänne noita importteja tuoda.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.
Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä. Ja lisäksi pitää myös muistaa, että kaupungit ovat vielä osin "alirakennettuja", sillä niihin on rakennettu asuintaloja, mutta ei ole rakennettu uusien asukkaiden edellyttämää määrää kouluja ja lastentarhoja, ja myös uusia työpaikka-alueita halutaan kaavoittaa. Helsingin kaupunki esimerkiksi on rakentanut tilapäisiä parakkitarhoja pieniin puistoihin, mikä on suututtanut naapurustossa asuvia, kun puisto menetetään tilapäisesti, ja joitakin puita kaadetaan parakin tieltä pysyvästi. Toinen esimerkki on Laajasalon raitiovaunuvarikko (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4152434), josta on myös valitettu. Ainakaan minun mielestäni ei voida hylätä ajatusta, että
Helsinkiin ei mahdu enää mitään. Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.
Tuollaisessa vertailussa ei ole hirveästi järkeä nykypäivänä. Kiitos kuntaliitosten, kaupunkien väestöntiheyden vertailu hallinnollisten alueiden väestöntiheyden mukaan ei ole mielekästä. Osa kaupungeista koostuu vain urbaanista ytimestä, toisissa on mukana laajoja maaseutualueita. Kannattavampaa on vertailla taajama-alueiden väestöntiheyttä, kuinka tiheästi oikeasti kaupunkimainen alue on rakennettu. Esim. Rovaniemen kaupungin väestöntiheys on erittäin matala, mutta itse Rovaniemen kaupunkikeskusta on tyypillinen suomalainen kaupunki.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.
Pientaloalueiden rakentaminen ja luonnon säästäminen ovat keskenään ristiriidassa. Jo tavallinen väljähkö kerrostaloalue on moninkertaisesti tehokkaampi kuin tyypillinen pientaloalue, eli saman asukasmäärän asuttaminen vie huomattavasti pienemmän pinta-alan. Jos Helsinkiin viime vuosikymmenenä rakennetut kerrostaloasunnot olisi sijoitettu pientaloihin, ei kaupungissa olisi enää paljon metsää jäljellä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Kukaan ei ole perustellut sitä, miksi muka 'koko' Suomen tulisi asua kasvukeskuksissa tai niiden liepeillä: maamme on yksi Euroopan suurista pinta-alan puolesta, joten miksi ahtaa ihmiset viiteen, kuuteen läjään betonikuutioihin katsomaan toisen betonikuution seinää ja voimaan pahoin? Ovatko päättäjät huomanneet, että kasvukeskusten ulkopuolella on valtavat määrät tilaa? Toisaalta tätäkään tilaa ei tarvitse rakentaa, koska se on jo rakennettu: Suomessa on tyhjentyviä paikkakuntia vaikka miten paljon. Hallituksen tarvitsee vain luoda hyvinvoiva ja taloudellisesti menestyvä Suomi ja jokainen talo saa asukkaansa. Lisää taloja ei juurikaan tarvitse rakentaa, koska suomalaisten määrä vähentyy vuosi vuodelta: yhtään puuta ei tarvitse suomalaisten vuoksi enää välttämättä kaataa.
Suomessa on vapaus valita asuinpaikkansa. Se on perustuslaillinen oikeus. Esimerkiksi Kiinassa näin ei ole, vaan on käytössä asumislupajärjestelmä ja maalaiset ovat 2. luokan kansalaisia, jotka eivät ole oikeutettuja palveluihin kaupungeissa. Tästä seuraa jatkokysymys, että miksi muuten sinulla pitäisi olla oikeus asua kaupungissa? Eikö olisi reilua, että sinut siirrettäisiin Suomusjärvelle maan elivoimaa ylläpitämään? Venäjälle voi mennä katsomaan, miten tällainen keskussuunniteltu hajakaupungistuminen onnistui, kaupungit Siperiassa kuolevat nopeaa tahtia.
Kaupunkisuunnittelussakin kannattaisi vaan hyväksyä markkinatalous. Se, että hinnat nousevat jollain alueella tarkoittaa, että siellä on asuntopulaa, eli suurin taloudellinen hyöty saadaan, kun sallitaan sinne lisää rakentamista. Vaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä. Tosin koko maan talous alkaisi järkkyä, kun kaupunkilaisten ostovoima kutistuisi olemattomiin aina vaan kallistuvan asumisen takia. Tätäkin on kokeiltu, esimerkiksi Lontoossa, ei toimi.
Quote from: Outo olio on 15.07.2022, 22:30:11
Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä.
Varmasti. Meillä Suomessa on kuitenkin onneksi yhä maan omistusoikeus, eli sinä et päätä, mitä minä teen omalla maallani, enkä minä sitä, mitä sinä teet. Asemakaava on se demokraattisin prosessi, miten rakentamista ohjataan, ei mikään valittajamummojen huutokuoro. Olisiko Helsinki parempi kaupunki, jos rakentaminen olisi kielletty jo vuonna 1890? tai 1950? "Täynnä" se nimittäin silloinkin oli, puutalot korvattiin kerrostaloilla ja merenrantaa täytettiin.
Quote from: Outo olio on 15.07.2022, 22:30:11
Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.
Helsinki on yhä Euroopan tehottomimmin rakennettuja pääkaupunkeja. Rakentamiskelpoiset alueet eivät ole loppu, vaan sitä riittää joka puolella, kunhan rakennetaan riittävällä tehokkuudella. Asukasmäärä voidaan tuplata ilman merkittäviä haittoja. Rakennusvastaisten ihmisten paikka ei ole kaupungissa sabotoimassa kaupungin kasvua ja tuhoamassa nuorten tulevaisuus aiheuttamalla asuntopulaa ja epäinhimillisen asumisen hinnan. Olisi vain hyvä asia, että he muuttaisivat johonkin maaseudun mökkiin kyräilemään.
Olen aistivinani, että kun ihmiset raivoavat kerrostaloista ja liiasta tehokkuudesta, he oikeasti vastustavat vain rumaa nykyarkkitehtuuria. Kaikuja ajoilta, kun boomereille rakennettiin neukkuslummeja metsiin, koska perinteinen kaupunki oli liian porvarillista ja kapitalistista. Harvemmin esim. 1800-luvun kerrostaloalueet herättävät vihaa, vaikka perinteinen umpikortteli on äärimmäisen tiivistä ja riistikapitalistista tehokaupunkia ajalta, jolloin rakentamista ei juuri rajoitettu.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 00:20:25
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.
Tuollaisessa vertailussa ei ole hirveästi järkeä nykypäivänä. Kiitos kuntaliitosten, kaupunkien väestöntiheyden vertailu hallinnollisten alueiden väestöntiheyden mukaan ei ole mielekästä. Osa kaupungeista koostuu vain urbaanista ytimestä, toisissa on mukana laajoja maaseutualueita. Kannattavampaa on vertailla taajama-alueiden väestöntiheyttä, kuinka tiheästi oikeasti kaupunkimainen alue on rakennettu. Esim. Rovaniemen kaupungin väestöntiheys on erittäin matala, mutta itse Rovaniemen kaupunkikeskusta on tyypillinen suomalainen kaupunki.
Jep. Esim. Vielä 80-90-luvulla Kuopio oli Suomen tiheämmin asuttu kaupunki. Tiheämmin asuttu kuin Helsinki. Syy oli maantieteellinen. Kaupungin sijainti kapealla niemellä järven ympäröimänä.
Sen jälkeen sote-syistä aloitetussa kuntaliitosinnossa kaupunkiin liitettiin monta kuntaa järven toisen puolen rannoilta, joihin on maantietä matkaa kaupungista 50-80 km... Ja yksi pikkukunta josta tuli kokonaan erillinen enklaavi. Kokonaisuudessa liitoskunnista ei tullut kuin muutama kymmenentuhatta asukasta lisää. Pääosa asukkaista n. + 70 000 asuu yhä torilta piirretyn 4-5 km ympyrän sisällä, vaikka osa ympyrästä onkin vettä. Kuopiossa taitaa olla yhä Suomen "tiheimmin asuttu kaupunkitaajama"....
Asukastiheyksien tilastotieto kaupungeittain on vääristynyt kuntaliitosten vuoksi. Pitäisi tarkastella taajama-alueiden tiheyttä.
Kas tuossa. Vanha kaapunkialue ilman mualaiskuntoo. Tai on tuossakin mualaiskuntoo. Alun perin kaupunki oli käytännössä vain se noin Max 4km torilta ruutukaava-alue pikkulisin. Loput maalaiskuntaa...
"Kuopion keskustaajama on Suomen seitsemänneksi suurin taajama ja Kuopion kaupungin hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Pohjois-Savossa Kuopiossa. Taajamassa asui vuoden 2019 lopussa 91 243 ihmistä ja sen pinta-ala oli 53,2 km². Täten väestötiheys oli 1 715 as./km², mikä tekee siitä Suomen kolmanneksi tiheimmin asutun taajaman ja toiseksi tiheiten asutun keskustaajaman Helsingin keskustaajaman jälkeen.[1] Kyseessä on Suomen suurin vain yhdessä kunnassa sijaitseva taajama."https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuopion_keskustaajama
"sancai"
QuoteVaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...
Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.
Quote from: DuPont on 16.07.2022, 01:25:15
"sancai"
QuoteVaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...
Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.
Tämä ei ole totta. Tilastojen mukaan lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä ja vähenee kehyskunnissa. Suuret kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Ei ole olemassa yhtään valtiota, jossa kaupungistuminen ei jatkuisi, aivan sama, minkälaista politiikkaa ne harjoittavat.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 01:39:30
Tämä ei ole totta. Tilastojen mukaan lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä ja vähenee kehyskunnissa. Suuret kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Ei ole olemassa yhtään valtiota, jossa kaupungistuminen ei jatkuisi, aivan sama, minkälaista politiikkaa ne harjoittavat.
Paha sanoa, kun ei ole tilastoja käsillä. Jenkeissä esimerkiksi Kaliforniasta muutetaan Texasiin sellaista tahtia, että San Antonion asukkaat ovat jo huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. New Yorkistakin suunta on ilmeisesti ulospäin.
Kaupunkejakin on erilaisia. Suomessa ei varsinaisia suurkaupunkeja ei ole. Kotka on pieni kaupunki, mutta kyllä täällä tuntuu olevan trendinä se, että maalla on mukavampaa asua, kuin keskustassa. Ja kaupunkina arkkitehtuuriltaan Kotka on varsin hieno viihtyisä, muutamia pahoja mokia lukuunottamatta. Maksavat asiakkaat asuvat mieluummin omakotitaloissa, tai rivitaloissa noin 10 - 20 minuutin automatkan päästä keskustassa, jossa ei oikeastaan ole edes pakko käydä, ellei polta sähkötupakkaa.
En tiedä onko tästä mitään tutkimusta, mutta veikkaisin, että pääkaupunkiseudullakin ne, jotka ansaitsevat eniten asuvat jossain muualla kuin keskustassa, tai sitten niillä on kakkosasunto siellä. Katajanokallakin, josta itse ostaisin asunnon, jos olisi varaa ja tarve asunnolle Helsingistä, on yleensä aika paljon arvoasuntoja kaupan.
Quote from: IDA on 16.07.2022, 01:58:14
Paha sanoa, kun ei ole tilastoja käsillä. Jenkeissä esimerkiksi Kaliforniasta muutetaan Texasiin sellaista tahtia, että San Antonion asukkaat ovat jo huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. New Yorkistakin suunta on ilmeisesti ulospäin.
Jenkeissä monien perinteisesti suurimpien kaupunkien väkiluku on kääntynyt jopa laskuun, New York Cityn ja Chicagon. Entinen amerikkalainen unelma ja massamaassamuuton kohde Kalifornia on kääntynyt rankasti muuttotappioiseksi. Syynä asumisen korkea hinta, rikollisuus, kodittomuus jne. Mutta tässä tapauksessa se "mutta" on, että ne ihmiset eivät muuta maalle, vaan muihin suuriin kaupunkeihin. Texasin suurkaupungit, Houston ja Dallas kasvavat valtavaa vauhtia, Arizonassa Phoenix, Georgian Atlanta on hyvin vetovoimainen, Tennesseessa Nashville, Jacksonville, Tampa, Orlando Floridassa jne. Nettona suurkaupungistuminen jatkaa etenemistään ja vähäväkisten piirikuntien väkiluku laskee läpi maan. Esimerkiksi Saharan ilmastoa vastaavalle aavikolle rakennettu Phoenix on kasvattanut väkilukuaan 1 miljoonasta vuonna 1970 4,8 miljoonaan vuonna 2020, Houston samassa ajassa 2 miljoonasta 7,1 miljoonaan.
Yhdessä vaiheessahan Tamperetta ei laskettu EUn laskelmissa kaupungiksi sen alhaisen väestöntiheyden vuoksi ja sen alhainen väestöntiheys johtuu Teiskosta, liitoskunnasta, joka muodostaa enemmistön Tampereen pimta-alasta mutta siellä asuu n2% Tampereen asukkaista.
Quote from: DuPont on 16.07.2022, 01:25:15
"sancai"
QuoteVaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...
Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.
Perheet muuttavat kaupunkien lähiöihin ei pois "kaupungista".Noin siis pk-seudulla,isommat/halvemmat kämpät lähiöissä ja ne on yleensä paljon rauhallisempia kuin kaupungin keskustan läheiset alueet.
Quote from: Outo olio on 15.07.2022, 22:30:11
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.07.2022, 21:15:50
Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.
Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä. Ja lisäksi pitää myös muistaa, että kaupungit ovat vielä osin "alirakennettuja", sillä niihin on rakennettu asuintaloja, mutta ei ole rakennettu uusien asukkaiden edellyttämää määrää kouluja ja lastentarhoja, ja myös uusia työpaikka-alueita halutaan kaavoittaa. Helsingin kaupunki esimerkiksi on rakentanut tilapäisiä parakkitarhoja pieniin puistoihin, mikä on suututtanut naapurustossa asuvia, kun puisto menetetään tilapäisesti, ja joitakin puita kaadetaan parakin tieltä pysyvästi. Toinen esimerkki on Laajasalon raitiovaunuvarikko (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4152434), josta on myös valitettu. Ainakaan minun mielestäni ei voida hylätä ajatusta, että Helsinkiin ei mahdu enää mitään. Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.
Kyllä helsingistä löytyy alueita joille voi rakentaa,esim sipoo mutta sen rakentamisesta on valitettu joten kestää aikansa milloin sinne voidaan kaavoittaa mitään ja sama homma muuallakin.Noi paraakkitarhat taitaa johtua vanhojen tarhojen sisäilmaongelmista?.Tossa voi olla myös se että lapsien määrä on tilapäisesti kasvanut jolloin jouduttu hakemaan lisää tilaa muualta ja/tai vanhat tarhat on remontissa tms.Sama juttu koulujen kanssa.
Sancai on toki oikeassa siinä, että pelkkien väestötiheyksien vertailu ei ole oikein mielekästä ja tämä tuli kyllä itsellekin mieleen, vaikka jotain sekin tilasto kertoo isossa kuvassa.
Käytin tuota listaa tuodakseni ( monien muiden kirjoittajien ohella ) esiin sen, että aika moni suomalainen on kyllästynyt jatkuvaan tiivistämiseen, 'täydennysrakentamiseen', metsien tuhoon, väestön keskittymiseen ja muihin vastaaviin ilmiöihin.
Ja vielä lisäyksenä: en näe, että omakotitalojen suosiminen on luonnonsuojelun vastaista, koska Suomessa luontoa on niin valtavasti ja suomalaisia niin vähän, että periaatteessa jokainen suomalainen voisi asua omakotitalossa luonnon siitä juuri hätkähtämättä ainakin, jos asutus on nykyistä tasaisemmin levitettyä. Kerrostaloihin tarvitaan myös valtavasti betonia, jonka tuotanto on saastuttavaa. Pientaloissa voidaan käyttää puuta suhteessa enemmän ja betonia vähemmän.
Luontoelementtien läheisyys lisää ihmisten hyvinvointia ja parempi on, että se luonto on omalla takapihalla tai lähipuistossa kuin että meillä on valtavia betonikeskittymiä, joista pääsee luontoon vain autolla tai muulla kulkuvälineellä etäisyyden vuoksi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.07.2022, 11:02:21
Ja vielä lisäyksenä: en näe, että omakotitalojen suosiminen on luonnonsuojelun vastaista
Väite, että tiivis asuminen olisi ekologista tulee vihreiltä. Tosiasiassa tiivis asuminen on erinomaisen haitallista luonnolle.
Ihan kursorisestikin arvioituna jokainen ymmärtää, että kaupunkien luonnon monimuotoisuus ei ole lähelläkään samaa tasoa kun vaikkapa omakotitaloalueen saatikka väljän maaseutuasumisen. Kaupungissa maa peitetään asfaltilla estäen kasvustoa, liikenne häiritsee eläinkuntaa ja korkeat talot estävät lintujen liikkumista jne. Kaupungeista tulee tämän takia varsin steriilejä paikkoja, joissa "luontoa" on lähinnä muutamissa puistoissa ja sekin usein kultivoituna eli rajattu erinäisellä maisemoinnilla.
Kaupunkien rakentaminen ei myöskään ole mitenkään ekologista. Materiaalia menee valtavia määriä asukasta kohden kun huomioidaan myös vaadittava infrastruktuuri. Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
Se tosiasia, että korkeita taloja ei juurikaan voi rakentaa puusta, kasvattaa myös betonin suhteellista kulutusta kaupunkirakentamisessa. Matalalla (omakotitalo)rakentamisessa voidaan laajalti käyttää helposti kierrätettävää puuta, joka saadaan Suomen omista metsistä, sen sijaan, että tuodaan raaka-aineita ulkomailta (esim. kalkkia betoniin Ruotsista).
Kaupungit myös tiivistävät jätökset ja energian kulutuksen pienemmälle alueelle, joka aiheuttaa runsaasti lisää vaatimuksia mitä tulee saniteetti- ja energiainfran järjestämiseen. Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.
Kuten aina vihreiden kanssa, he levittävät erinäisiä myyttejä joilla ei juurikaan ole mitään ankkurointia todellisuudessa. Kaupunkiasuminen ei ole millään muotoa ekologista, mutta koska vihreät itse asuvat pääasiassa kaukana luonnosta kaupungeissa, he näkevät että kaikkien muidenkin pitäisi asua ahtaissa kaupungeissa. Samalla lailla he haluavat kaikkien lopettavan autoilun koska he eivät kaupunkirottina tarvitse autoa. Toimimattomia ja epäekologisia tuulimyllyjä voi rakentaa maaseudulle koska ne eivät pilaa vihreiden maisemia jne. jne.
Quote from: -PPT- on 16.07.2022, 02:36:42
Yhdessä vaiheessahan Tamperetta ei laskettu EUn laskelmissa kaupungiksi sen alhaisen väestöntiheyden vuoksi ja sen alhainen väestöntiheys johtuu Teiskosta, liitoskunnasta, joka muodostaa enemmistön Tampereen pimta-alasta mutta siellä asuu n2% Tampereen asukkaista.
Jep. Siksi Suomessa kaupungistumista on nykyisin tarkasteltava taajamien kautta, ei jakamalla maa-alue asukasluvulla - kiitos taannoisen poliittisen kuntaliitosinnon.
Sen seurauksena esim. Kuopiossa on toiseksi tihein taajama Suomessa, mutta samalla "kaupunki" on yksi Suomen suurimmista "kesämökkikunnista" ja yksi suurimmista maidontuottajakunnista. Ja saaristoalueen tukeakin se taitaa saada? ;)
Yhtälö on kansainvälisillä standardeilla käytännössä mahdottomuus ...
Helsingin ydinkeskusta tyhjenee: Yritys toisensa jälkeen on jättänyt Forumin ensimmäisen kerroksen
Forumin edustajan mukaan kauppakeskuksen liiketiloista on parhaillaan käynnissä useita vuokrasopimusneuvotteluja.
QuoteRoosa Welling HS
12:07
HELSINGIN keskustassa kauppakeskus Forumissa ostoksilla käyvät asiakkaat saavat nyt todistaa autiota näkyä.
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva niin sanottu marmorikäytävä on tyhjentynyt liikkeistä lähes kokonaan. Thaimaalainen ravintola Tamarin ja tekstiiliyritys Finlayson ovat kadonneet, vaateliike Gina Tricot puolestaan on muuttanut uusiin tiloihin Forumin 2. kerrokseen.
Käytävän päästä löytyy puolityhjä Stadium, jossa on niin ikään käynnissä muuttomyynti. Jäljellä ovat enää sisustusmyymälä My o My ja pikaruokala McDonald's, joista on käynti Mannerheiminkadulle. Myös muissa Forumin kerroksissa useampi liiketila ammottaa tyhjyyttään, ja esimerkiksi 2. kerroksen vaatekauppa Orsaylla on jo pidemmän aikaa ollut loppuunmyynti käynnissä. Myös Orsayn viereiset liiketilat ovat tyhjillään.
Forumissa on parhaillaan käynnissä "teknistä ja kaupallista kehittämistä", sanoo kauppakeskuksen omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Spondan markkinointijohtaja Anita Riikonen. Hänen mukaansa Forumia ja sen palvelutarjontaa halutaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tämän päivän tarpeita.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008945206.html
lisää sidukkabaareja tai kohtaamis/ajanviettopaikkoja... forumista taisi muuttaa pois matuja kärpästen lailla kerännyt "nettikahvila" ja sen vieressä ollut matulasten päiväkoti ?
:silakka:
@sancai hyvin debunkkasi kaupunkirakentamiseen liittyviä myyttejä. On ylipäätään vaikea nähdä, miksi maaseudulla asuvat valittaisivat tiiviistä kaupunkirakentamisesta: kukaan ei pakota heitä muuttamaan kaupunkeihin. Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa itse.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 11:45:54
Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
---
Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta. Sähköautot, julkinen liikenne ja puhtaammat energiantuotantotavat parantavat hengitysilman laatua.
Joopa joo. Nyt HS syyllistää meitä kantasuomalaisia siitä, kun kaupunkien keskustat autioituvat.
Kuka olisikaan arvannut? Meidän veronmaksajien rahoilla maahantuodaan rikollisia, raiskaajia ja uskonnoltaan ehdottomia, meidän kulttuuriimme totaalisen haluttomia sopeutumaan tapauksia.
Nuo loiset kun sinne keskustan kahviloihin pesiytyvät, eivätkä lähde kirveelläkään, niin se on se viihtyisä ja turvallinen keskusta sitten siinä.
Hyvästi turismi, hyvästi elävä keskusta!
Kehyskunnat lienevät prosentuaalisesti nopeimmin kasvavia kuntia. Esim Järvenpää on ylittänyt jo 45000 asukkaan rajan. Siitä ei ole pitkä aika kun se oli vielä alle 40000.
Quote from: Hae-won on 16.07.2022, 13:12:54
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.
Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.
Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?
Varmaan pitäisi ensin määritellä mitä kukin meinaa milläkin termillä.
Toisen tiivis on Keravan slummi ja toisen Helsingin arvikiinteistö tai viihtyisä pienkerrostaloalue.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 11:45:54
Väite, että tiivis asuminen olisi ekologista tulee vihreiltä. Tosiasiassa tiivis asuminen on erinomaisen haitallista luonnolle.
-Se tulee ihan matematiikasta ja logiikasta.
Ihan kursorisestikin arvioituna jokainen ymmärtää, että kaupunkien luonnon monimuotoisuus ei ole lähelläkään samaa tasoa kun vaikkapa omakotitaloalueen saatikka väljän maaseutuasumisen.
-Puolitotuus, kaikki varmaan ymmärtää että jos saman populaation saa asutettua tiiviimmin, niin loppuosalla maata on mahdollisuus pysyä alkuperäisenä metsänä, niittynä jne sekä pakollisen liikkumisen päästöt vähenevät..
Samoin hieman idealistinen käsitys omakotialueista. Kun katsoo niitä avoimin silmin, niin yhä useampi piha on pelkkää nurmikkoa jolla on muutama kuusi tai tuija kasvamassa.
Minun vuoksi luontoa on peitetty meidän kadulla varmaan metri jos sen jakaa asujien kesken? Maalla saattaa olla satametrisiä liittymiä maantieltä ja sen kun jakaa asujien kesken...
Kaupungissa maa peitetään asfaltilla estäen kasvustoa, liikenne häiritsee eläinkuntaa ja korkeat talot estävät lintujen liikkumista jne.
-Samoin metsässä puut estävät lintujen lentämistä. Enemmän eläimistöä kuolee nopeilla tieosuuksilla eli pääosin maalla.
Muutetaan luonnonmukaisesti metsään, sitten ajetaan aamuin illoin edestakaisin kaupunkiin, sitten lapset menevät kouluun ja vaaditaan taksikyydit yhteiskunnalta, sitten tulee omat autot 17-vuotiaina mopoautojen jälkeen ja koko ajan ollaan märisty polttoaineen hinnasta.
Kaupungeista tulee tämän takia varsin steriilejä paikkoja, joissa "luontoa" on lähinnä muutamissa puistoissa ja sekin usein kultivoituna eli rajattu erinäisellä maisemoinnilla.
-Ja väljällä alueellä maa peitetään nurmikolla joka ei ole sen luonnonmukaisempi. Enemmän kaupunkini puistoissa on lahopuuta kuin lähimaaseudun metsissä. Ja tuota vihreyttä voisi lisätä mutta haja-asutusalueitten ihmisten autoille pitää olla parkkipaikkoja. Mieluiten ilmaisia.
Kaupunkien rakentaminen ei myöskään ole mitenkään ekologista. Materiaalia menee valtavia määriä asukasta kohden kun huomioidaan myös vaadittava infrastruktuuri.
-Teitä ja muuta infraa tarvitsee paljon vähemmän per capita kaupungissa kuin maalla. Tämä on se mikä merkitsee sekä ympäristön kannalta sekä taloudellisesti.
Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
-Alueellani suurin osa tuosta infrasta on tehty jotta väljällä alueella asuvat pääsisivät kaupunkiin.
Se tosiasia, että korkeita taloja ei juurikaan voi rakentaa puusta, kasvattaa myös betonin suhteellista kulutusta kaupunkirakentamisessa. Matalalla (omakotitalo)rakentamisessa voidaan laajalti käyttää helposti kierrätettävää puuta, joka saadaan Suomen omista metsistä, sen sijaan, että tuodaan raaka-aineita ulkomailta (esim. kalkkia betoniin Ruotsista).
-Lasket siis alle 5 kerroksiset alueet väljästi rakennetuiksi? TJEU: Google kuvahaku puukerrostalo
Laskuesimerkki: Periferiassa asuva perhe ajaa 50tkm vuodessa, keskikulutus 7l/100km-> 8000kg CO2 ja betonin tekeminen tuottaa 900kg/tonni betonia. Eli vuoden ajoilla saa kumottua liki 10 tonnin betonin hiilidioksidipäästöt. Sillä rakentaa jo paljon.
Kaupungit myös tiivistävät jätökset ja energian kulutuksen pienemmälle alueelle, joka aiheuttaa runsaasti lisää vaatimuksia mitä tulee saniteetti- ja energiainfran järjestämiseen.
-Asiat on helpompi ja ympäristöystävällisempi hoitaa kun ne on tiiviillä alueilla. Esim taas roskien keruu maaseudulla saattaa vaatia kilometrien ajon per perhe. Sama sähkökaapelien kanssa. Samoin lumien poisto tieltä, paskaputkea per asunto jne
Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.
-Kuinka paljon siitä on haja-asutusalueilla asuvien autojen renkaiden nastojen tekemää? Meillä bussit on vaihtumassa sähköisiin, ei enää mustaa pilveä niiden perässä.
Kuten aina vihreiden kanssa, he levittävät erinäisiä myyttejä joilla ei juurikaan ole mitään ankkurointia todellisuudessa.
-Sama vastapuolen kanssa.
Kaupunkiasuminen ei ole millään muotoa ekologista, mutta koska vihreät itse asuvat pääasiassa kaukana luonnosta kaupungeissa, he näkevät että kaikkien muidenkin pitäisi asua ahtaissa kaupungeissa. Samalla lailla he haluavat kaikkien lopettavan autoilun koska he eivät kaupunkirottina tarvitse autoa.
-Sanakikkailua. Rotta. Heh. Kaupungeissa asuvat ovat suurimmalta osin ihan normaaleja ihmisiä normaaleine harrastuksineen. Jostain syystä ihmiset vain haluaa asua tiiviisti rakennetuilla tiiviillä alueilla vaikka samalla rahalla saisi maatilan puolen tunnin ajomatkan päästä.
Lisättäköön tähän että meidän liikenteessä on oma paikkansa niin polkupyörällä, autolla kuin joukkoliikenteellä. Samoin kuin erilaisilla asuinalueilla.
PS Vain vapailla miehillä on auto ja ase. Todella vapaitten ei tarvitse käyttää niitä.
Quote from: jmk on 16.07.2022, 14:49:58
Quote from: Hae-won on 16.07.2022, 13:12:54
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.
Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.
Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?
Pääkaupunkiseutu ei ole erityisen tiivis alue. Esimerkiksi pinta-alaltaan saman kokoisessa Singaporessa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät liikenneinfrastruktuurin tarvetta kontrafaktuaaliin verrattuna. Esim. minä en tarvitse autoa em. asioiden ansiosta, mikä vapauttaa tilaa teiltä. Ei tarvitse rakentaa autotunneleita minun takia.
Tottahan toki liikenneinvestointeja tehdään kun asukkaita on enemmän kuin monessa muussa pitäjässä.
Quote from: Hae-won on 16.07.2022, 13:12:54
Quote from: Totti on 16.07.2022, 11:45:54
Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
---
Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta. Sähköautot, julkinen liikenne ja puhtaammat energiantuotantotavat parantavat hengitysilman laatua.
Julkinen liikenne on osa sitä ongelmanratkaisua, jolla pyritään poistamaan kaupunkien ruuhkat. Eli se on ihan samaa ylimääräistä oheisinfran rakentamista kun sillat, tunnelit ja kiertotiet ja tulisi siis lisätä kaupunkiasukkaiden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Mitään tästä oheisinfrasta ei tarvita väljemmissä asutuskeskuksissa saatikka maaseudulla.
Vihreissä mielikuvissa autoilu on suuri synti ja sen takia kaikki pitäisi tunkea kaupunkeihin. Samalla unohdetaan, että asukasta kohden kaupungit kuluttavat valtavan paljon enemmän resursseja mm. rakentamisen osalta kun joudutaan jatkuvasti päivittämään liikkumiseen liittyvät ongelmat lisärakentamisella. Silti autoja ei olla saatu pois kaupungeista vaan ruuhkia on edelleen joka päivä ympäri vuoden.
Mitä ympäristöongelmaa kaupungit siis ratkaisevat?! Ei ainoatakaan, vaan kaikki ongelmat kasaantuvat pienelle alueelle, jossa niiden hallinta on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa sekä rahallisesti että ympäristöllisesti.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 00:20:25
Kaupunkisuunnittelussakin kannattaisi vaan hyväksyä markkinatalous. ... Se, että hinnat nousevat jollain alueella tarkoittaa, että siellä on asuntopulaa, eli suurin taloudellinen hyöty saadaan, kun sallitaan sinne lisää rakentamista.
Argumentointisi kuulostaa siltä kun urbanisointi olisi joku luonnon laki jolle ei voi yhtään mitään. Eli samanlainen luonnonvoima kun maahanmuutto, se vain mukamas tapahtuu itsestään...
Tosiasia kuitenkin on, että urbanisointi on pitkälti poliittisesti luotu ja se voitaisiin pysäyttää koska tahansa.
Kela maksaa asumistukia 830 000 henkilölle vuodessa yhteensä noin 2,3 miljardia euroa. Tämä on jättimäinen vääristymä asuntomarkkinoilla, joka mm. on johtanut kaupunkien asuntojen kysynnän keinotekoiseen kasvuun.
Esimerkiksi Helsingissä 92 000 ruokakuntaa (yksi ruokakunta on keskimäärin enemmän kun yksi henkilö) saa asumistukea. Käytännössä siis yli 100 000 henkilöä Helsingissä asuvat paikassa, johon heillä ei olisi varaa. Kyse on lisäksi veronmaksajien heikommasta osasta, jotka kuitenkin tarvitsevat palveluja ja infraa asumisensa lisäksi. Jos asumistuki lopetettaisiin huomenna, vapautuisi pelkästään Helsingissä kymmeniä tuhansia asuntoja saman tien ja porukka muuttaisi halvemmille seuduille asumaan. Samalla vuokrataso ja asuntojen hinnat laskisivat merkittävästi kysynnän laskiessa.
Asumisen suhteen ei siis vallitse markkinatalous vaan asuntomarkkinoilla on merkittävä vääristymä, joka ohjaa asumisen ihan väärään suuntaan.
Toinen urbanisoinnin mekanismi on työpaikkojen kasaantuminen kaupunkeihin. Tämä tapahtuu osaltaan juuri asuntopolitiikan takia koska työvoima ostetaan kaupunkeihin juuri mm. asumistukien myötä. Työpaikathan perustetaan sinne missä väki on ja väkeä tulee sinne missä on työpaikkoja,
kunhan asumisen hinta on kohdallaan eli subventoitu. Jos väki ei pakkaantuisi kaupunkeihin, työpaikat olisi pakko perustaa niiden ulkopuolelle missä työvoima asuu.
Työpaikkoja voi myös aktiivisesti siirtää ulos kaupungeista veropolitiikalla. Antamalla yrityksille esim. veroalennuksia jos he perustavat toimintaa kriisikuntiin, valtio säästäisi suuret rahat työttömyyskorvauksissa ja vältettäisiin kaupunkien ruuhkautuminen. Näin ei kuitenkaan tehdä koska kaupunkien poliitikot haluavat haalia itselleen yhä suurempaa massaa jota hallita ja pyrkivät sen takia ylläpitämään verosubventoitua asumista kaupungeissaan ja houkutella työvoimaa jatkuvalla lisärakentamisella.
Tämä kaupunkien keinotekoinen paisuttaminen voisi kuitenkin pysäyttää vaatimalla, että kunnat eivät voi velkaantua loputtomiin vaan rahoitus kaikille turhille rakennushankkeille on otettava suoraan veronmaksajien taskusta. Kun verot nousevat kaupunkilaiset äänestävät lompakollaan ja kaupungin kasvu hidastuu. Tämäkin olisi markkinataloutta: ostetaan jos on varaa eikä velaksi tulevien sukupolvien rahoilla.
Urbanisointi ei siis ole mikään välttämättömyys tai luonnon laki. Se on pitkälti poliittisesti luotu ongelma, jonka voisi torjua monella eri tavalla, joista muutama on kuvattu yllä.
Kaupungit on kerännyt kaiken toimeliaisuuden vasta vain noin kymmenentuhannen vuoden ajan.
Jos joku kuvittelee että paluu maaseudulle olisi jotenkin relevanttia, niin loma Kambodiassa aikakoneella voisi piristää. Tai useassa muussa sosialistisessa utopiassa.
Maaseudulla suurinpiirtein kaikki elää veroin tuettuna. Siellä ei ole oikein mitään työpaikkoja. Ja jos ihmiset muuttaa sinne ja käy kaupungeissa töissä, niin ruuhkat ja infravaatimukset on entistä isommat.
Ja vaikka en ole vihreä, niin kyllä autoilun haittavaikutukset on aikamoiset. Niin ympäristölle, taloudellisesti, yksilölle kuin yhteiskunnallisesti. Siksi sille on saatava helppokäyttöisiä, mukavia vaihtoehtoja. TJEU kysy lapselta tai ajokortittomalta jenkkiteiniltä miltä tuntuu olla vankina lähiössä ja aina kun haluaa jonnekin, pitää kysyä kyytiä vanhemmilta. Kuva liittyy
Ja on niitä hyviäkin paljon, sitä en kiellä.
Taitaa vain joillekin olla tullut samanlainen kirosana vihreistä, joiden päälle voi vierittää kaikkea inhottavaa, kuin toisille natseista.
Olisiko tähän joitain linkkejä:"Samalla unohdetaan, että asukasta kohden kaupungit kuluttavat valtavan paljon enemmän resursseja"
Quote from: Totti on 16.07.2022, 16:22:01
Julkinen liikenne on osa sitä ongelmanratkaisua, jolla pyritään poistamaan kaupunkien ruuhkat. Eli se on ihan samaa ylimääräistä oheisinfran rakentamista kun sillat, tunnelit ja kiertotiet ja tulisi siis lisätä kaupunkiasukkaiden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Mitään tästä oheisinfrasta ei tarvita väljemmissä asutuskeskuksissa saatikka maaseudulla.
Joukkoliikenne tehostaa infran käyttöä. Joukkoliikenneväline vie vähemmän tilaa per matkustaja, jonka johdosta joukkoliikennekaistan välityskyky on korkeampi kuin autokaistan. Pyöräilyinfra on kaikkein tehokkainta. Hyvin vaatimaton ja kevyt pyöräkaista pystyy kuljettamaan saman määrän matkustajia kuin raskasrakenteinen maantie kaupungin ulkopuolella! Kaupungissa infra on tehokkaassa käytössä ja infraa on vähemmän henkeä kohti. Kalliossa asuu reilu 30 000 asukasta, enemmän kuin Riihimäellä tai Raaseporissa.
Siinä missä olen eri mieltä vihreiden kanssa ja jaan osan näkemyksistä myös sinun kanssasi on, että minä en edistä "uusurbanismia" ja joukkoliikennekaupunkia päästöjen tai ilmastonmuutoksen takia, vaan taloudellisen, kestävän ja traditionalistisen kaupunkikehityksen takia. Uskon markkinatalouteen enkä keskustasuunnitteluun, kannatan vähempää byrokratiaa ja rakentamisen sääntelyä. Tämä johtaa täydennysrakentamiseen ja tiiviisiin kaupunkikeskuksiin. Ääriesimerkki on Japani, jossa kaupungit kehittyvät vähäisen sääntelyn takia lähes orgaanisesti. Asemakaavoja ei ole, eikä naapurilla ole valitusoikeutta siihen, mitä hänen tonttinsa ulkopuolelle rakennetaan. Japani onkin maailman ainoa kolkka, joka ei ole sotatilassa, jossa asuminen ei kallistu, vaan Tokiossakin rakentamisen volyymi on niin valtava, että kaikille riittää edullisia uusia asuntoja.
Toinen esimerkki, mitä kannattaa tarkastella on Yhdysvallat. Yhdysvalloissa omaksuttiin täysin modernistinen kaupunkisuunnittelu ja usko rajattomaan yksityisautoiluun. Sen seurauksena lähes kaikki mahtavat amerikkalaiset kaupungit räjäytettiin pois parkkipaikkojen ja moottoritieliittymien tieltä ja jäljelle jääneet osat ghettoutuivat. Kuvassa Houstonia parikymmentä vuotta sitten. Vanhasta kaupungista on jäljellä vain kadut, koska miljoona päivittäistä työmatkalaista tarvitsee niin paljon parkkitilaa, että kaupunki täytyi purkaa pysäköinnin tieltä. Samoin tapahtuisi Helsingissä, mikäli joukkoliikenteen ylläpito lopettaisiin ja poliittiseksi tavoitteeksi otettaisiin, että kaikki seudulla ryhtyvät yksityisautoilemaan. Suurin osa kantakaupunkia täytyisi purkaa moottoritieliittymien ja pysäköinnin tieltä. Toisaalta, jos tavoitteeksi otetaan joukkoliikenteen osuuden lisääminen, uusista kaupunginosista voidaan tehdä nykyistä viihtyisämpiä. Mikä yhdistää turistien suosimia kaupunkeja? Ne rakennettiin ennen autoilua. Parkkipaikat, suojaviheralueet ja liikennemelu eivät tuota viihtyisää kaupunkia, joka houkuttelisi oleskelemaan ulkona. Ns. uusurbanismi, eli paluu perinteiseen korttelikaupunkiin, ei alkanutkaan Amerikassa ympäristöliikkeenä tai edes vasemmistolaisena liikkeenä, vaan reaktiona nykyaikaisten kaupunkien rumuuteen, pitkiin työmatkoihin ja ghettoutumiseen.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:23:05
Pyöräilyinfra on kaikkein tehokkainta. Hyvin vaatimaton ja kevyt pyöräkaista pystyy kuljettamaan saman määrän matkustajia kuin raskasrakenteinen maantie kaupungin ulkopuolella!
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos noita ei voi ylläpitää talvella, niin ne pitäisi muuttaa autoille sopivissa kohdissa. Joko tieksi tai parkkipaikaksi. Ja taas lumien lähdettyä pyörätieksi.
Kaupungissani on lähiö ja teollisuusalue. Väliä on noin 10km. Ainainen ruuhka aamulla ja illalla, pyörällä pystyy ohittamaan koko ruuhkan. Ei yhtään liikennevaloa koko matkalla, alikulkuja useampikin. Autoilijat kiihdyttää valoista valoihin Wishin hukkaportit paukkuen.
He istuvat autoissa kaksoisleuat tutisten ja valittaen että ei ole aikaa kuntosalille mutta pyörällä saisi päivän liikunnan samassa ajassa.
Viimeinen työpaikkani tai siis se paikka johon yleensä menin aamulla leimaamaan sisään ja iltapäivällä leimasin ulos oli noin 6 kilometrin päässä, autolla matka-aika oli noin 10 minuuttia ja sähköpyörällä noin 15 minuuttia. Ongelma pyöräilyssä oli muutama tappopaikka joissa älykääpiöt autoilijat yrittivät useamman kerran niitata minut ja sähköpyöräni, yksi p_skiainen melkein onnistui kun jouduin tekemään täysjarrutuksen ja lensin ohjaustangon yli asfalttiin, ihmeellistä oli se että sattui hitosti mutta mitään vammoja ei tullut.
Sitten coronan tultua jouduin muuttamaan muutamaksi kuukaudeksi evakkoon kallioluolaan mutta ei se paljoa pidentänyt työmatkaa, olisikohan tullut 3 kilometriä lisää.
Silloin kun olin töissä Masa-Yards Hietalahden telakalla oli työmatkani jotain 17 kilometriä, autolla siihen meni normaalioloissa 30 minuuttia mutta julkista liikennettä käyttäen jotain 1 tunti tai enemmän, aika sietämätöntä.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Argumentointisi kuulostaa siltä kun urbanisointi olisi joku luonnon laki jolle ei voi yhtään mitään. Eli samanlainen luonnonvoima kun maahanmuutto, se vain mukamas tapahtuu itsestään...
Tosiasia kuitenkin on, että urbanisointi on pitkälti poliittisesti luotu ja se voitaisiin pysäyttää koska tahansa.
Se näyttää olevan luonnonlaki, ainakin megatrendi. On aivan sama onko valtio sosialistinen vai kapitalistinen, oikeistolainen vai vasemmistolainen, väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin globaalisti ja yritykset hajasijottamiseksi epäonnistuvat. Humanitäärisen maahanmuuton tapauksessa mitään tällaista megatrendiä ei ole nähtävissä. Sen määrä vaihtelee rankasti kautta yhteiskuntien.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Kela maksaa asumistukia 830 000 henkilölle vuodessa yhteensä noin 2,3 miljardia euroa. Tämä on jättimäinen vääristymä asuntomarkkinoilla, joka mm. on johtanut kaupunkien asuntojen kysynnän keinotekoiseen kasvuun.
Maalla asumistuki kattaa suuremman osan asumiskuluista, joten asumistuen pitäisi luoda "keinotekoista" kysyntää maalle, eikä Helsinkiin, jossa vuokrataso on reilusti asumistukea korkeampi. Kysyntä on aivan aitoa, eikä asumistuen poisto vaikuttaisi siihen yhtään enempää kuin muidenkaan sosiaalitukien leikkaus. Kaupungit kasvavat aivan samalla tavalla niissä Suomen lähimaissa, joissa mistään asumistuista ei ole kuultukaan. Markkinatalous ei muuten tunne "keinotekoista" kysyntää, se on kommunistinen konsepti, jolla sosialistit aina selittävät sitä, minkä takia ihmiset eivät vapaaehtoisesti käyttäydy tai tee sellaisia valintoja, kuin sosialistit haluavat.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Esimerkiksi Helsingissä 92 000 ruokakuntaa (yksi ruokakunta on keskimäärin enemmän kun yksi henkilö) saa asumistukea. Käytännössä siis yli 100 000 henkilöä Helsingissä asuvat paikassa, johon heillä ei olisi varaa. Kyse on lisäksi veronmaksajien heikommasta osasta, jotka kuitenkin tarvitsevat palveluja ja infraa asumisensa lisäksi. Jos asumistuki lopetettaisiin huomenna, vapautuisi pelkästään Helsingissä kymmeniä tuhansia asuntoja saman tien ja porukka muuttaisi halvemmille seuduille asumaan. Samalla vuokrataso ja asuntojen hinnat laskisivat merkittävästi kysynnän laskiessa.
Asumisen suhteen ei siis vallitse markkinatalous vaan asuntomarkkinoilla on merkittävä vääristymä, joka ohjaa asumisen ihan väärään suuntaan.
Väärin. Mikäli asumistuki poistettaisiin, vuokrat notkahtaisivat hetkeksi, mutta kaupungin vetovoima kasvaisi alentuneiden vuokrien takia niin paljon, että kaupunkiin ryntäisi heti sama määrä ihmisiä takaisin. Suurin syy, miksi ihmiset muuttavat kehyskuntiin on asumisen hinta. Sellainen muutos tosin kävisi, että sossuväki lähtisi halvempiin kuntiin ja tilalle muuttaisi työtä tekeviä kehyskunnista. Ei välttämättä sitä, mistä maaseutu hyötyisi. Muualla Suomessa on paljon patoutunutta kysyntää Helsingin asuntoja kohtaan, se osaltaan edistä hintojen nousua. Minäkin asun Keravalla sen takia, että minulla ei ole varaa asua Tikkurilassa tai Helsingissä. Kyttään kuitenkin koko ajan mahdollisuutta muuttaa lähemmäs ydintä.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Toinen urbanisoinnin mekanismi on työpaikkojen kasaantuminen kaupunkeihin. Tämä tapahtuu osaltaan juuri asuntopolitiikan takia koska työvoima ostetaan kaupunkeihin juuri mm. asumistukien myötä. Työpaikathan perustetaan sinne missä väki on ja väkeä tulee sinne missä on työpaikkoja, kunhan asumisen hinta on kohdallaan eli subventoitu. Jos väki ei pakkaantuisi kaupunkeihin, työpaikat olisi pakko perustaa niiden ulkopuolelle missä työvoima asuu.
Eikä johdu, vaan ns. kasautumiseduista. Edelleen, kaikki tämä tapahtuu myös valtioissa, joissa ei ole asumistukia ai edes sosiaaliturvaa. Mitä vähemmän työpaikat ovat sidottuja fyysiseen paikkaan, sitä todennäköisemmin ne siirtyvät suurkaupunkeihin. Ennen Suomessakin pikkupaikkakunnat olivat täynnä tehtaiden insinöörejä ja tehtaan johtoa, nyt kaikki ovat siirtyneet Helsinkiin. Kaupungistumisen loppumista on povattu ja siitä on fantasioitu jo yli 100 vuotta. Jo 1800-luvulla julistettiin, että koska uusi keksintö puhelin mahdollisti etätyön, kaupungit poistuvat lähitulevaisuudessa. Samoin tätä povasivat puutarhakaupunkiutopistit mm. Ebenezer Howard, junan keksiminen teki kaupungit tarpeettomiksi! Vielä aikaisemmin ehdotettiin, että kaupungit voidaan hajauttaa ja liikennöinti hoitaa kanavien kautta. Modernismin aikana antikaupungistuminen otti suuria harppauksia. Ideaalikaupungeiksi suunniteltiin mm. Kontula ja Jakomäki, jotka ghettoutuivat nopeasti, koska kaupunkivastaisten sosialistien keskussuunniteltu ihmiskuva on niin virheellinen. Joka kerta kun kaupunkivastaisuutta on yritetty, se on epäonnistunut. Aina ja kaikkialla. Nykypäivänä Internet on vain kiihdyttänyt globaalia kaupungistumista.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Työpaikkoja voi myös aktiivisesti siirtää ulos kaupungeista veropolitiikalla. Antamalla yrityksille esim. veroalennuksia jos he perustavat toimintaa kriisikuntiin, valtio säästäisi suuret rahat työttömyyskorvauksissa ja vältettäisiin kaupunkien ruuhkautuminen. Näin ei kuitenkaan tehdä koska kaupunkien poliitikot haluavat haalia itselleen yhä suurempaa massaa jota hallita ja pyrkivät sen takia ylläpitämään verosubventoitua asumista kaupungeissaan ja houkutella työvoimaa jatkuvalla lisärakentamisella.
Kuulostaa yhtä raikkaalta kuin vihreä siirtymä. Yritykset on subventoitava toimimaan markkinatalouden vastaisesti, koska ideoloia.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 17:08:36
Tämä kaupunkien keinotekoinen paisuttaminen voisi kuitenkin pysäyttää vaatimalla, että kunnat eivät voi velkaantua loputtomiin vaan rahoitus kaikille turhille rakennushankkeille on otettava suoraan veronmaksajien taskusta. Kun verot nousevat kaupunkilaiset äänestävät lompakollaan ja kaupungin kasvu hidastuu. Tämäkin olisi markkinataloutta: ostetaan jos on varaa eikä velaksi tulevien sukupolvien rahoilla.
Kannatan ehdottomasti. Mutta tiesitkö, että kunta yleensä tienaa kaavoittamalla uusia asuinalueita, koska yleensä kunnat omistavat runsaasti maata? Toisaalta suurin osa rakentamisesta on Suomessa aivan vapaarahoitteista, eli ihan omilla rahoillaan ne ilkeät kapitalistit rakentelevat. Suomessa tonttimaan arvo määräytyy rakennustehokkuuden mukaan. Mitä tehokkaampaa ja tiivimpää kunta kaavoittaa omalle maalleen, sitä enemmän siitä saadaan tuloja ja sitä suurempi voittomarginaali jää jäljelle infrakulujen jälkeen. Mitä tiiviimmät korttelit, sitä vähemmän teitä, putkia jne. per uusi asukas. Taloudellisinta kunnan kannalta on täydennysrakentaminen. Tällöin infrakulut ovat lähes nolla ja uudet asukkaat voivat hyödyntää olevaa palveluverkkoa. Itse pyrinkin asemakaavoittajana edistämään täydennysrakentamista, sekä riittävää aluetehokkuutta uusilla asuinalueilla. Haluan säästää kuntalaisten veroeuroja, edistää lyhyempiä työmatkoja ja lisäksi säästää ympäröivää luontoa ja maaseutua yhtenäisempänä.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:52:45
Eikä johdu, vaan ns. kasautumiseduista. Edelleen, kaikki tämä tapahtuu myös valtioissa, joissa ei ole asumistukia ai edes sosiaaliturvaa. Mitä vähemmän työpaikat ovat sidottuja fyysiseen paikkaan, sitä todennäköisemmin ne siirtyvät suurkaupunkeihin.
En nyt puutu muuhun mutta tähän. Noin ei todellakaan ole enää. Jos työpaikka ei ole sidottu fyysiseen paikkaan niin työpaikat siirtyy etätöiksi tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla.
Myöskään mitään kasautumisetua ei ole enää kaupungissa. Ne asiantuntijatyöt jotka siirtyy etätöiksi on päinvastoin globaaleja. Työtä tehdään kollegojen kanssa jotka asuvat ympäri maapalloa juuri niinkuin itse haluavat. Ei todellakaan siinä vieressä.
Yritykset jotka eivät tähän kelkkaan pääse mukaan tulevat kuolemaan. Mikään yksittäinen edes suurkaupunki ei voi kilpaila työntekijöistä jos kilpailijana on etätyö globaalisti koko maapallolla ja kaikki maapallon työntekijät.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:23:05
Pyöräilyinfra on kaikkein tehokkainta. Hyvin vaatimaton ja kevyt pyöräkaista pystyy kuljettamaan saman määrän matkustajia kuin raskasrakenteinen maantie kaupungin ulkopuolella!
Joo, olen nähnyt näitä. Esim. vierekkäin on 3 metriä leveä ajokaista, jolla kulkee ruuhka-aikana paattiarallaa 2000 ajoneuvoa tunnissa ja jokaisessa on ainakin yksi henkilö, ja sitten 2 metriä leveä pyörätie jolla kulkee samaan aikaan ehkä 20 polkupyörää tunnissa.
Kyllä siinä näkee miten pyöräilyinfra on ainakin 100 kertaa tehokkaampi käyttämään kaupunkitilaa per henkilö.
Quote from: jka on 16.07.2022, 18:01:59
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:52:45
Eikä johdu, vaan ns. kasautumiseduista. Edelleen, kaikki tämä tapahtuu myös valtioissa, joissa ei ole asumistukia ai edes sosiaaliturvaa. Mitä vähemmän työpaikat ovat sidottuja fyysiseen paikkaan, sitä todennäköisemmin ne siirtyvät suurkaupunkeihin.
En nyt puutu muuhun mutta tähän. Noin ei todellakaan ole enää. Jos työpaikka ei ole sidottu fyysiseen paikkaan niin työpaikat siirtyy etätöiksi tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla.
Myöskään mitään kasautumisetua ei ole enää kaupungissa. Ne asiantuntijatyöt jotka siirtyy etätöiksi on päinvastoin globaaleja. Työtä tehdään kollegojen kanssa jotka asuvat ympäri maapalloa juuri niinkuin itse haluavat. Ei todellakaan siinä vieressä.
Yritykset jotka eivät tähän kelkkaan pääse mukaan tulevat kuolemaan. Mikään yksittäinen edes suurkaupunki ei voi kilpaila työntekijöistä jos kilpailijana on etätyö globaalisti koko maapallolla ja kaikki maapallon työntekijät.
Kuten sanoin, tätä on povattu jo 1800-luvulta lähtien, mutta koskaan niin ei ole oikeasti tapahtunut. Etätyö alkoi jo 1800-luvulla. Sinun ei ole täytynyt asua kaupungissa sitten 70-luvun tehdäksesi töitä kaupungissa. On vaan tapahtunut polarisaatiota, keskiluokka muuttaa pois, tilalle rikkaita ja köyhiä. Eikä keskiluokka muuta pois kaupunkivastaisuuden takia, vaan koska heillä ei ole enää varaa asua kaupungissa. Kaikki haluavat kaupunkiin, sen seurauksena Helsingissäkin on nähtävissä ilmiö, että nyt maakuntienkin rikkaat ostavat kakkosasuntoja Helsingistä etätöiden mahdollistamana. Olen töissä kehyskunnassa ja suurin osa työkavereista asuu Helsingissä, he hyödyntävät etätyömahdollisuutta, että pääsevät asumaan kaupunkiin. Maakuntakaupungit eivät alallani saa enää oikein koulutettua työvoimaa kuin lupaamalla täyttä etätyötä.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 18:13:53
Quote from: jka on 16.07.2022, 18:01:59
En nyt puutu muuhun mutta tähän. Noin ei todellakaan ole enää. Jos työpaikka ei ole sidottu fyysiseen paikkaan niin työpaikat siirtyy etätöiksi tällä hetkellä kiihtyvällä vauhdilla.
Myöskään mitään kasautumisetua ei ole enää kaupungissa. Ne asiantuntijatyöt jotka siirtyy etätöiksi on päinvastoin globaaleja. Työtä tehdään kollegojen kanssa jotka asuvat ympäri maapalloa juuri niinkuin itse haluavat. Ei todellakaan siinä vieressä.
Yritykset jotka eivät tähän kelkkaan pääse mukaan tulevat kuolemaan. Mikään yksittäinen edes suurkaupunki ei voi kilpaila työntekijöistä jos kilpailijana on etätyö globaalisti koko maapallolla ja kaikki maapallon työntekijät.
Kuten sanoin, tätä on povattu jo 1800-luvulta lähtien, mutta koskaan niin ei ole oikeasti tapahtunut. Etätyö alkoi jo 1800-luvulla. Sinun ei ole täytynyt asua kaupungissa sitten 70-luvun tehdäksesi töitä kaupungissa. On vaan tapahtunut polarisaatiota, keskiluokka muuttaa pois, tilalle rikkaita ja köyhiä. Eikä keskiluokka muuta pois kaupunkivastaisuuden takia, vaan koska heillä ei ole enää varaa asua kaupungissa. Kaikki haluavat kaupunkiin, sen seurauksena Helsingissäkin on nähtävissä ilmiö, että nyt maakuntienkin rikkaat ostavat kakkosasuntoja Helsingistä etätöiden mahdollistamana. Olen töissä kehyskunnassa ja suurin osa työkavereista asuu Helsingissä, he hyödyntävät etätyömahdollisuutta, että pääsevät asumaan kaupunkiin. Maakuntakaupungit eivät alallani saa enää oikein koulutettua työvoimaa kuin lupaamalla täyttä etätyötä.
Oikeastiko vertaat nykyajan nimenomaan etätöihin tarkoitettujen sovellusten mahdollistamaa etätyötä ylipäätään mihinkään historialliseen aikaan edes 5 vuotta taaksepäin? Nyt olet kyllä aika pahasti kujalla.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:52:45
Maalla asumistuki kattaa suuremman osan asumiskuluista, joten asumistuen pitäisi luoda "keinotekoista" kysyntää maalle, eikä Helsinkiin, jossa vuokrataso on reilusti asumistukea korkeampi.
Mikä asumistuki, olenko unohtanut hakea sellaista vaikka maalla asunkin?
Maalla, siis oikeasti maalla eikä pikkutaajamassa tai -kaupungissa, asuvat aika pitkälti omistusasunnoissa johon ei asumistukia kauaa putoilee jos niitä lähtee hakemaan.
Tampereen seudullakin on lyhyempi aika mennä junalla Toijalasta Tampereelle kuin ratikalla Hervannasta keskustaan. Sama pätenee myös moottoritien suhteen vrt kaupungin aamuruuhka.
Tämä tietenkin jos Toijalassa asuminen ei haittaa. Suurin osa suomalaisista edelleen asuu toijaloissa.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:52:45
Se näyttää olevan luonnonlaki, ainakin megatrendi.
Se on trendi niin kauan kun on väestönkasvua. Esimerkiksi juuri maahanmuutto ylläpitää osaltaan urbanisointia.
QuoteMaalla asumistuki kattaa suuremman osan asumiskuluista, joten asumistuen pitäisi luoda "keinotekoista" kysyntää maalle, eikä Helsinkiin, jossa vuokrataso on reilusti asumistukea korkeampi.
Eihän sen noin mene. Maaseudun vuokrat ovat paljon alhaisemmat kun ruuhkakeskuksissa, jolloin vuokratuen merkitys on pienempi eikä läheskään yhtä ohjaava kun ruuhkakeskuksissa. Lisäksi maaseudulla on usein ylitarjonta asunnoista, jolloin vuokratuella ei ole lainkaan markkinoita ylikuumentava vaikutus kuten ruuhkakeskuksissa.
On siis täysin eri taloudellinen merkitys saada 300 euroa vuokratukea Helsingin yksiöön kun 50 euroa tukea Kilpisjärven yksiöön. Samalla on myös selvä, että jos Kilpisjärvellä asuminen maksaa tukien jälkeen saman kun Helsingissä, houkutus muuttaa Helsinkiin kasvaa.
QuoteKysyntä on aivan aitoa
Eihän se sitä voi olla jos miljardeja dumpataan vuokrien maksamiseen valtion puolesta.
Quoteeikä asumistuen poisto vaikuttaisi siihen yhtään enempää kuin muidenkaan sosiaalitukien leikkaus.
Jos väitteesi olisi totta, olisi ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa kun sosialismi ei vaikuta markkinoihin mitenkään. Ainakin Helsingin kaikki vuokraisännät tietävät, että vuokrataso on sidoksissa vuokratukiin. Monillahan on jopa nimenomaisena bisneksenä vuokrata niin, että Kela maksaa tuen suoraan vuokraisännälle.
QuoteKaupungit kasvavat aivan samalla tavalla niissä Suomen lähimaissa, joissa mistään asumistuista ei ole kuultukaan.
Minä puhun nyt Suomesta, koskeeko tämä ketju myös Mumbaita ja Rioa? Niissä paikoissa on ihan muut vetovoimatekijät kuten köyhyys, joka vetää porukkaa kaupunkeihin ryöstelemään turisteja.
QuoteMarkkinatalous ei muuten tunne "keinotekoista" kysyntää, se on kommunistinen konsepti, jolla sosialistit aina selittävät sitä, minkä takia ihmiset eivät vapaaehtoisesti käyttäydy tai tee sellaisia valintoja, kuin sosialistit haluavat.
Markkinoihin voi vaikuttaa politiikalla kuten esim. sosiaali- tai yritystuilla. Voidaan joko luoda tai hävittää kysyntää riippuen mistä naruista vedetään. Kun poliitikot sorkkivat markkinoita esim. tuilla tai verotuksella, ne vääristyvät ja muuttuvat "keinotekoisiksi" eli markkinatalous lakkaa olemasta.
Missä määrin tätä voidaan hyväksyä, on sitten eri aihe. Oma näkökantani on, että asuntomarkkinat etenkin ruuhkakeskuksissa, ovat pilalla mm. asumistuen takia. Toinen vääristävä tekijä oli asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuus ja työmatkakulujen verovähennys. Markkinoita vääristäviä tekijöitä on runsaasti.
QuoteVäärin. Mikäli asumistuki poistettaisiin, vuokrat notkahtaisivat hetkeksi, mutta kaupungin vetovoima kasvaisi alentuneiden vuokrien takia niin paljon, että kaupunkiin ryntäisi heti sama määrä ihmisiä takaisin.
Asuntotukien poisto palauttaisi markkinatalouden ja hinnat asettuisivat sille tasolle, mitä ihmisillä on aidosti varaa maksaa. Sillä ei ole merkitystä onko hinta korkea vai matala kunhan se on suhteessa asukkaiden maksukykyyn. Nykyisellään veronmaksajat on valjastettu rahoittamaan vuokraisäntiä miljardien edestä aiheuttaen keinotekoista kysyntää ruuhkakeskuksiin.
Asuntotukien poisto vapauttaisi suurenmäärän asuntoja esim. Helsingistä, alentaisi hinnat ja pysäyttäisi samalla rakentamisen kunnes uusi balanssi saavutetaan. Tähän balanssiin vaikuttaa hyvin paljon sijoittajien into ostaa vapautuvia asuntoja ja se into laskee olennaisesti jos vuokrat laskevat edes hieman. Balanssin saavuttaminen kestää kaikissa tapauksissa vuosia ellei kymmeniä vuosia.
QuoteSellainen muutos tosin kävisi, että sossuväki lähtisi halvempiin kuntiin ja tilalle muuttaisi työtä tekeviä kehyskunnista.
Sehän on koko tämän jutun pointti. Ihmisten pitää asua siellä missä se on asianmukaista eikä muuttaa sinne missä saa tukia.
QuoteEi välttämättä sitä, mistä maaseutu hyötyisi.
Saattaa hyötyäkin. Jos väki palaa maaseudulle sinne tarvitaan myös lisää palveluja ja yrityksiä.
QuoteMitä vähemmän työpaikat ovat sidottuja fyysiseen paikkaan, sitä todennäköisemmin ne siirtyvät suurkaupunkeihin.
Samalla luemme lehdistä miten etätyö kaupunkien ulkopuolelta lisää suosiotaan. Olen itsekin työpaikalla, jossa etätyö on nykyään normi eikä poikkeus. Muutin jopa itse pois Helsingistä (kauan sitten) juuri sen takia, ettei minun tarvitse olla siellä läsnä joka päivä. Trendit voivat siis myös muuttua eikä urbanisointi siis edelleenkään ole luonnonlaki.
QuoteJo 1800-luvulla julistettiin, että koska uusi keksintö puhelin mahdollisti etätyön...
Vanhojen aikojen scifilehtien jutuilla ei ole mitään merkitystä tähän asiaan.
QuoteQuote
Työpaikkoja voi myös aktiivisesti siirtää ulos kaupungeista veropolitiikalla. Antamalla yrityksille esim. veroalennuksia jos he perustavat toimintaa kriisikuntiin,
Kuulostaa yhtä raikkaalta kuin vihreä siirtymä. Yritykset on subventoitava toimimaan markkinatalouden vastaisesti, koska ideoloia.
Siis subventoidanko yritys jos se verotetaan vähemmän? Yleensä subventiolla tarkoitetaan tukemista. Veronalennus on tuki vain sosialistisessa maailmassa, jossa 100% verotus on visio.
Joka tapauksessa on oltava myös pragmaattinen veropolitiikan suhteen. Ei ole mitään järkeä maksaa sekä työttömyydestä että asumistuista jos veropolitiikalla voidaan välttää molemmat. Eihän ankara verottaminen voi olla mikäänitseisarvo kuitenkaan, ainakaan jos on oikeistolainen.
QuoteMutta tiesitkö, että kunta yleensä tienaa kaavoittamalla uusia asuinalueita
Tilapäisesti kyllä kun myydään tontteja gryndereille. Pitkässä juoksussa se ei välttämättä kannata. Kaikki riippuu uusista asukkaista ja yleensä juuri silloin kun kaavoitetaan tiiviisti, saadaan paljon sosiaalista asumista, joka on tappiota kunnalle. Rakentamalla "halpoja" kerrostaloyksiöitä saadaan heikon maksukyvyn opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä kuntaan.
Kunnan kannattaa siis kaavoittaa väljempää omakotitaloasumista koska sillä varmennetaan, että saadaan maksukykyisiä asukkaita: ihminen, joka pystyy rakennuttamaan talonsa, pystyy yleensä myös maksamaan veronsa. Tämä porukka on myös sen verran nuorempi, että se pysyy työelämässä pitempään ennen kun eläköityy ja muuttuu rasitteeksi kunnalle.
Olipa yllätys kun tuolta katsoo maksettuja tukia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/343174/Kelan_asumistukitilasto_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Esimerkiksi Pirkanmaa:
Keskimääräinen maksettu etuus
Tampere 306e
Pälkäne 294e
Pälkäneellä 8 vuokra-asuntoa etuovi.comissa. 46m2 428e, 47m2 506e, 73m2 679e jne. Ei mitenkään edullista.
Nopealla vilkaisulla maksetut tuet on aika samat riippumatta kaupungin koosta.
Kaupungistuminen. Onko se vääjäämätöntä? Mustan surman aikana(kökkö automaattikäännös):
"Tiedot autioista keskiaikaisista kylistä Englannissa osoittavat, että enemmän siirtokuntia hylättiin matalan kuolleisuuden sijasta - etenkin kaukana kaupungeista olevilla alueilla. Tämä tarkoittaa, että korkean kuolleisuuden alueilla elpymistä vauhditti muuttoliike vähäkuolleisilta alueilta, ei korkeampi syntyvyys ja pienempi kuolleisuus."
Eli ilman asumistukiakin ihmiset hakeutuivat kaupunkeihin.
https://voxeu.org/article/how-black-death-changed-europes-cities
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Se on trendi niin kauan kun on väestönkasvua. Esimerkiksi juuri maahanmuutto ylläpitää osaltaan urbanisointia.
Väärin. Myös rajusta väestön vähenemisestä kärsivät valtiot suurkaupungistuvat. Jopa Ukrainanssa Kiovan suurkaupunkialueen väkiluku on noussut koko 2000-luvun ajan, vaikka maa menetti 5 miljoonaa asukasta ennen sotaa. Myös maailman ikääntyneimmissä valtiossa suurkaupungit kasvavat, esimerkiksi Tokio on kasvanut yhä, mutta väestökato Japanin pikkukaupungeissa on ollut jopa apokalyptinen.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Eihän sen noin mene. Maaseudun vuokrat ovat paljon alhaisemmat kun ruuhkakeskuksissa, jolloin vuokratuen merkitys on pienempi eikä läheskään yhtä ohjaava kun ruuhkakeskuksissa. Lisäksi maaseudulla on usein ylitarjonta asunnoista, jolloin vuokratuella ei ole lainkaan markkinoita ylikuumentava vaikutus kuten ruuhkakeskuksissa.
Miksi maaseudulla on ylitarjontaa asunnoista ja kaupungeissa asuntopula? Miten on mahdollista "kuumentaa markkinat" ilman kysyntää? Korkeat vuokrat eivät todellakaan ole mikään vetovoimatekijä. Asumistukea ei saa yli vuokran määrän, eli tuossa ei ole mitään järkeä.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
On siis täysin eri taloudellinen merkitys saada 300 euroa vuokratukea Helsingin yksiöön kun 50 euroa tukea Kilpisjärven yksiöön. Samalla on myös selvä, että jos Kilpisjärvellä asuminen maksaa tukien jälkeen saman kun Helsingissä, houkutus muuttaa Helsinkiin kasvaa.
Ei ole yksilön kannalta. Kilpisjärven asunnosta jää enemmän rahaa käteen, koska asumistuki korvaa vain maksimissaan 80%, eli taloudellinen kannuste on Kilpisjärvelle.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Eihän se sitä voi olla jos miljardeja dumpataan vuokrien maksamiseen valtion puolesta.
Vielä enemmän miljardeja pumpataan maakunnille valtionosuuksina. Tarkoittaako tämä, että kaupungistuminen onkin oikeasti luonnottoman hidasta?
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Jos väitteesi olisi totta, olisi ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa kun sosialismi ei vaikuta markkinoihin mitenkään. Ainakin Helsingin kaikki vuokraisännät tietävät, että vuokrataso on sidoksissa vuokratukiin. Monillahan on jopa nimenomaisena bisneksenä vuokrata niin, että Kela maksaa tuen suoraan vuokraisännälle.
Ei ole. Helsingin vuokrataso on jo huomattavasti korkeampi kuin asumistuen maksimi.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Minä puhun nyt Suomesta, koskeeko tämä ketju myös Mumbaita ja Rioa? Niissä paikoissa on ihan muut vetovoimatekijät kuten köyhyys, joka vetää porukkaa kaupunkeihin ryöstelemään turisteja.
Kun arvioidaan yksittäisten poliittisten päätösten vaikutuksia, kannattaa etsiä vertailukohtia muualta. Esim. tuossa Suomenlahden eteläpuolella on väestöltään vähenevä minimitukia maksava kapitalistinen valtio, jonka pääkaupungin väkiluku kääntyi taas kasvuun 2000-luvulla ja jossa asuntojen hinnat ja vuokrat kasvavat räjähdysmäistä vauhtia.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Asuntotukien poisto palauttaisi markkinatalouden ja hinnat asettuisivat sille tasolle, mitä ihmisillä on aidosti varaa maksaa. Sillä ei ole merkitystä onko hinta korkea vai matala kunhan se on suhteessa asukkaiden maksukykyyn. Nykyisellään veronmaksajat on valjastettu rahoittamaan vuokraisäntiä miljardien edestä aiheuttaen keinotekoista kysyntää ruuhkakeskuksiin.
Asuntotukien poisto vapauttaisi suurenmäärän asuntoja esim. Helsingistä, alentaisi hinnat ja pysäyttäisi samalla rakentamisen kunnes uusi balanssi saavutetaan. Tähän balanssiin vaikuttaa hyvin paljon sijoittajien into ostaa vapautuvia asuntoja ja se into laskee olennaisesti jos vuokrat laskevat edes hieman. Balanssin saavuttaminen kestää kaikissa tapauksissa vuosia ellei kymmeniä vuosia.
Olen melko varma, että helsinkiläisillä on varaa maksaa paljon nykyistä korkeampiakin vuokria. Useimmissa länsimaisissa valtioissa vuokrien kasvu on ollut paljon, paljon nopeampaa kuin Suomessa pk-seudulla. Suomessa asuntopolitiikalla on onnistuttu lieventämään pienten asuntojen vuokra-asuntopulaa moninkertaistamalla asuntotuotanto, sen takia vuokrien nousu on ollut verkkaista verrattuna melkein mihin tahansa muuhun valtioon. Sen eteen olemme tehneet paljon töitä. Esimerkiksi se viittaa siihen, että helsinkiläisten maksukykyä ei ole vielä venytetty äärimmilleen, että aikuisten kimppa-asuminen on harvinaista. Esim. Lontoossa on jo normi, että tavallisella aikuisella ei ole varaa omaan asuntoon. Etelä-Euroopassa taas ei muuteta pois lapsuudenkodista.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Samalla luemme lehdistä miten etätyö kaupunkien ulkopuolelta lisää suosiotaan. Olen itsekin työpaikalla, jossa etätyö on nykyään normi eikä poikkeus. Muutin jopa itse pois Helsingistä (kauan sitten) juuri sen takia, ettei minun tarvitse olla siellä läsnä joka päivä. Trendit voivat siis myös muuttua eikä urbanisointi siis edelleenkään ole luonnonlaki.
Toimittajien kokemukset ovat vähemmän painavia kuin faktat. Todellisuudessa Helsingin kantakaupunki ei ole koskaan ennen ollut näin suosittu neliöhintojen perusteella.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Vanhojen aikojen scifilehtien jutuilla ei ole mitään merkitystä tähän asiaan.
Nykypäivän fantasioilla ja tulevaisuuden ennustuksilla on aivan samanlainen faktuaalinen pohja kuin 1800-luvun fantasioilla.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07Siis subventoidanko yritys jos se verotetaan vähemmän? Yleensä subventiolla tarkoitetaan tukemista. Veronalennus on tuki vain sosialistisessa maailmassa, jossa 100% verotus on visio.
Joka tapauksessa on oltava myös pragmaattinen veropolitiikan suhteen. Ei ole mitään järkeä maksaa sekä työttömyydestä että asumistuista jos veropolitiikalla voidaan välttää molemmat. Eihän ankara verottaminen voi olla mikäänitseisarvo kuitenkaan, ainakaan jos on oikeistolainen.
Reaalipoliittisesti kyllä. Niin kauan kun Suomessa on vallassa hallitus joka haluaa supistaa budjettia, toiselle kumartaminen on toiselle pyllistämistä.
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Tilapäisesti kyllä kun myydään tontteja gryndereille. Pitkässä juoksussa se ei välttämättä kannata. Kaikki riippuu uusista asukkaista ja yleensä juuri silloin kun kaavoitetaan tiiviisti, saadaan paljon sosiaalista asumista, joka on tappiota kunnalle. Rakentamalla "halpoja" kerrostaloyksiöitä saadaan heikon maksukyvyn opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä kuntaan.
Kunnan kannattaa siis kaavoittaa väljempää omakotitaloasumista koska sillä varmennetaan, että saadaan maksukykyisiä asukkaita: ihminen, joka pystyy rakennuttamaan talonsa, pystyy yleensä myös maksamaan veronsa. Tämä porukka on myös sen verran nuorempi, että se pysyy työelämässä pitempään ennen kun eläköityy ja muuttuu rasitteeksi kunnalle.
Helsinki on ottanut käyttöön mallin, jossa kaupunki ei enää myy tontteja. Ainoastaan vuokraa. Tavoite on, että kaupunki saa niistä ikuisen tulovirran. Itse en tätä kannata, koska se on insentiivi kaupungille olla kaavoittamatta tarpeeksi ja nostaa tonttimaan hintaa. Se on totta, että työttömien ja eläkeläisten houkuttelu ei kannata taloudellisesti, mutta unohdit mainita lapsiperheet. He ovat myös kuluerä, koska koulut ja päiväkodit ovat kallis paukku kunnalle. Sen takia lapsiperheiden muutto Helsingistä pois on esimekriksi vain tuottoa kaupungille. Kuntatalouden optimoimiseksi pitäisikin houkutella sinkkuja ja lapsettomia korkeakoulutettuja pareja. Tämä onnistuu parhaiten rakentamalla urbaania ja tehokasta, vähän tavallista parempaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Näin saadaan myös ravintoloita, kahviloita ja muuta pöhinää. Suomessahan mitä tiiviimpi alue on, sitä rikkaampaa väkeä siellä asuu. Helsingin tiivein alue on Punavuori ja väljin Kontula. Omakotitaloalueiden suurin ongelma on, että ne ovat vaan taloudellisesti niin mahdottoman tehottomia. Viheralueiden, teiden ylläpito, kaikki maksaa mansikoita. Haja-asuminen on aivan valtava kuluerä kunnalle lakisääteisten palveluiden takia, koulukyydit, auraukset, vanhusten kyyditykset jne.
Quote from: -PPT- on 16.07.2022, 14:16:53
Kehyskunnat lienevät prosentuaalisesti nopeimmin kasvavia kuntia. Esim Järvenpää on ylittänyt jo 45000 asukkaan rajan. Siitä ei ole pitkä aika kun se oli vielä alle 40000.
Järvenpäässä tosiaan rakennetaan kiivaaseen tahtiin. Valitettavasti tuloksena on samanlaisia betonipökäleitä kuin kaikkialla kasvupaikkakunnilla. Sen sijaan en muista, että Jäkessä olisi mitään suurempia omakotitaloalueita kaavoitettu tai laitettu tontteja myyntiin, vaikka siellä sentään olisi jossain määrin tonttimaatakin: 'kaikki' tila sijoitetaan gryndereiden bulkkirakentamiseen mutta se myy, koska Jäke on 'hyvä' pakopaikka espoolaisille ja stadilaisille kun siellä hinnat ja keharisaatio alkavat liikaa ahdistaa. Ja mikäs siinä, onhan siellä vielä luontoa ja järvikin keskellä kaupunkia, junayhteys ja Sibeliuksellakin ratsastetaan. Kritisoin vain sitä, että tehdään rumia kerrostaloja eikä tarpeeksi huomioida pientalorakentamisesta kiinnostuneiden tarpeita.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 01:39:30
Quote from: DuPont on 16.07.2022, 01:25:15
"sancai"
QuoteVaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...
Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.
Tämä ei ole totta. Tilastojen mukaan lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä ja vähenee kehyskunnissa. Suuret kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Ei ole olemassa yhtään valtiota, jossa kaupungistuminen ei jatkuisi, aivan sama, minkälaista politiikkaa ne harjoittavat.
jos tällainen ilmiö on totta, johtuu se paljolti matuista ja kokoomusjohtoisesta mamu-bisneksestä. Osansa tietysti vihervasurien fanatismilla ja demarien kojamoilla.
Quote from: -PPT- on 16.07.2022, 02:36:42
Yhdessä vaiheessahan Tamperetta ei laskettu EUn laskelmissa kaupungiksi sen alhaisen väestöntiheyden vuoksi ja sen alhainen väestöntiheys johtuu Teiskosta, liitoskunnasta, joka muodostaa enemmistön Tampereen pimta-alasta mutta siellä asuu n2% Tampereen asukkaista.
Näin varmasti on, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Tampereen keskusalue on jo rakennettu niin täyteen, että erittäin harva sinne enää haluaa liukuvoiteella ja kenkälusikalla ängetä lisää betonikuutioita. Asiaa ei muuta miksikään se, että Tampereen ympäristössä on Teisko.
@sancai Mikä on tiiviin asuinalueen väestöntiheys? Laskin että meidän taloyhtiöllä 50 asukasta hehtaaria kohti.
Kiinnostaisi että minkälaisia lukuja saadaan eri alueilla eri asuntotyypeillä.
Olen asunut yli 20v Tikkurilan alueella ja jos jostain syystä joudun muuttamaan nykyisestä paikasta pois niin yritän toki muualle Tikkurilaan mutta jos se ei onnistu niin sitten mielummin Keravalle tai Järvenpäähän kuin muualle Vantaalle.
Quote from: -PPT- on 16.07.2022, 22:21:00
Olen asunut yli 20v Tikkurilan alueella ja jos jostain syystä joudun muuttamaan nykyisestä paikasta pois niin yritän toki muualle Tikkurilaan mutta jos se ei onnistu niin sitten mielummin Keravalle tai Järvenpäähän kuin muualle Vantaalle.
Myös Tuusula lännessä ja Sipoo idässä voisivat olla ainakin omasta mielestä varteenotettavia paikkakuntia, jos Tixin ( Tikkurila ) tai Sherwoodin ( Kerava ) maisemat alkavat olla liiaksi
maturoitu eli saturoitu.. :)
Quote from: sancai on 16.07.2022, 20:16:33
Quote from: Totti on 16.07.2022, 18:55:07
Se on trendi niin kauan kun on väestönkasvua. Esimerkiksi juuri maahanmuutto ylläpitää osaltaan urbanisointia.
Väärin. Myös rajusta väestön vähenemisestä kärsivät valtiot suurkaupungistuvat. Jopa Ukrainanssa Kiovan suurkaupunkialueen väkiluku on noussut koko 2000-luvun ajan, vaikka maa menetti 5 miljoonaa asukasta ennen sotaa.
Tämä juttu rönsyilee nyt joka suuntaan. Mistä maasta jatkossa nyt puhutaan ja minkä kaupungin tilannetta käsitellään? Itse keskustelen Suomesta.
Jokaisella maalla on urbanisoitumiselle omat syynsä eri aikakausina. Eri vetovoimatekijät vetävät ihmisiä kaupunkeihin etkä voi verrata jotain Kiovaa Helsinkiin ja siitä päätellä, että urbanisointi on väistämätöntä Suomessa.
Suomessa vetovoimatekijöinä on moni muuttuja:
- Asumistuet ja muuttotuet, jolla alennetaan muuttokynnys kaupunkeihin.
- Maaseudun palvelujen alasajo, joka nostaa mielenkiintoa muuttaa pois.
- Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin.
- Viihteen ja sosiaalisen elämän puute maaseudulla ja vastaavasti sen ylikorostuminen kaupungeissa.
- Koulutuspaikkojen siirtyminen kaupunkeihin.
- Maahanmuutto eli väestönkasvu ulkomailta. Mamut tunnetusti pakkautuvat kaupunkeihin.
- Ilmasto (Lappi vs. Uusimaa).
Kaikkiin paitsi ilmastoon voidaan vaikuttaa poliittisesti ja se osaltaan vähentäisi tai jopa lopettaisi muuttotrendin kaupunkeihin.
Jossain muualla vetovoimatekijät voivat olla samoja tai jotain ihan muuta. Esimerkiksi Ukraina on 2000 luvulla ollut sotatilassa, jossa maan itäosat ovat olleet anarkiassa saaden ihmiset muuttamaan muualle, usein kaupunkeihin.
Koska kuitenkin väität, että urbanisointi on lähes luonnonlaki haluaisin kuulla selityksesi tälle väistämättömälle ilmiölle. Mikä muu kun edellä mainitsemani tekijät mielestäsi johtaa urbanisoitumiseen Suomessa?
QuoteKorkeat vuokrat eivät todellakaan ole mikään vetovoimatekijä.
Koska vuokratuki on tuloriippuvainen prosenttiosuus vuokrasta, sillä tasataan asumiskustannusten ero kaupunkien ja maaseudun välillä. Kallis vuokra Helsingissä ei siis enää ole kallis jos saa vuokratukea, joka on korkeampi kun vastaavan asunnon tuki maaseudulla (jossa on edullisempi vuokra). Lisäksi Helsingin korkeammat tariffipalkat tasaavat reaaliset asumiskustannukset vielä lisää.
Jos siis tukien ja korkeamman palkan takia asumiskustannukset eivät reaalisesti olennaisesti nouse, kynnys muuttaa Helsinkiin pysyy matalana korkeista nimellisistä asumiskustannuksista huolimatta. Ongelma on lähinnä yrittää löytää asunto haluamaltaan paikalta. Monesti Helsinkiin muuttavan ensiasunto ei olekaan ihan keskustassa vaan hieman etäämmällä.
QuoteKilpisjärven asunnosta jää enemmän rahaa käteen, koska asumistuki korvaa vain maksimissaan 80%, eli taloudellinen kannuste on Kilpisjärvelle.
Mistä jää enemmän käteen, työttömyyskorvauksesta? Ymmärräthän että syrjäseuduilla ei välttämättä ole edes töitä tarjolla?
QuoteVielä enemmän miljardeja pumpataan maakunnille valtionosuuksina. Tarkoittaako tämä, että kaupungistuminen onkin oikeasti luonnottoman hidasta?
Kuntaosuudet on ihan eri keskustelu.
Tämä on menossa jankkaamiseksi, jossa yrität todistaa pointtisi kun ilmiselvästi et halua hyväksyä muita selityksiä kun "luonnonlaki".
On päivän selvä, että politiikalla voidaan vaikutta urbanisointiin eikä se ole mikään välttämättömyys että kaupunkien pitää kasvaa loputtomasti. Maailmanhistoriassa on aina ollut kasvavia kaupunkeja ja silti ylivoimainen enemmistö ihmiskunnassa asuu niiden ulkopuolella. Järkeilysi päätepiste, että kaikki lopulta asuisivat kaupungeissa ei siis pidä alkuunkaan paikkansa.
En viitsi jatkaa tätä jaarittelua tästä koska keskustelu on menossa lillukanvarsista väittelemiseen. Olen jo saanut oman näkökantani ilmi: politiikka vaikuttaa asumispaikkakuntaan.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 00:20:25
Rakennusvastaisten ihmisten paikka ei ole kaupungissa sabotoimassa kaupungin kasvua ja tuhoamassa nuorten tulevaisuus aiheuttamalla asuntopulaa ja epäinhimillisen asumisen hinnan. Olisi vain hyvä asia, että he muuttaisivat johonkin maaseudun mökkiin kyräilemään.
Mutta entä jos näitä rakennusvastaisia ihmisiä on oikeasti enemmistö tai lähes puolet kaupungin nykyasukkaista? Kenelle kaupunkia rakennetaan?
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Tämä juttu rönsyilee nyt joka suuntaan. Mistä maasta jatkossa nyt puhutaan ja minkä kaupungin tilannetta käsitellään? Itse keskustelen Suomesta.
Jokaisella maalla on urbanisoitumiselle omat syynsä eri aikakausina. Eri vetovoimatekijät vetävät ihmisiä kaupunkeihin etkä voi verrata jotain Kiovaa Helsinkiin ja siitä päätellä, että urbanisointi on väistämätöntä Suomessa.
Tehdäksemme minkäänlaista hedelmällistä vertailua, on meidän etsittävä vertailukohtia joko historiasta tai muista valtioista. Ilman asioiden
empiiristä tarkastelua keskustelu on vain mutuilua.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Suomessa vetovoimatekijöinä on moni muuttuja:
- Asumistuet ja muuttotuet, jolla alennetaan muuttokynnys kaupunkeihin.
- Maaseudun palvelujen alasajo, joka nostaa mielenkiintoa muuttaa pois.
- Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin.
- Viihteen ja sosiaalisen elämän puute maaseudulla ja vastaavasti sen ylikorostuminen kaupungeissa.
- Koulutuspaikkojen siirtyminen kaupunkeihin.
- Maahanmuutto eli väestönkasvu ulkomailta. Mamut tunnetusti pakkautuvat kaupunkeihin.
- Ilmasto (Lappi vs. Uusimaa).
- Samalla tavalla asumistuki ja muut tuet alentavat muuttokynnystä maaseudulle.
- Maaseudun palveluja ei alettu alas, vaan maaseudun asukkaat lopettivat useimpien palveluiden käyttämisen. Vielä 70-luvulla suurin osa maaseudun asukkaista oli autottomia. Oma 95-vuotias isomummoni, entinen maatalon emäntä, on vielä ajokortiton, mutta heitä on enää vähän. 80-luvulla kun maaseutu autoistui, joukkoliikenteen käyttö ja kyläkaupoissa ja muissa palveluissa asiointi loppui, koska maalaiset pystyivät vain ajamaan kirkonkylän tai lähikaupungin supermarkettiin ja pankkiin. Surullista kehitystä kyllä, mutta syy ei ole nähdäkseni minkäänlaisen poliittisen salaliiton vaan liikkumisen mullistuksen. Mitä pidempiä matkoja ihmiset voivat matkustaa, sitä enemmän maailma keskittyy. Keskiajalla suurin osa ihmisistä vietti koko elämänsä muutaman neliökilometrin alueella, nykyään monien elinpiiri on koko maapallon laajuinen.
- ks. edellinen
- ks. edellinen
- Maahanmuutto vahvistaa kaupungistumista, mutta ei aiheuta kaupungistumista. Suomi kaupungistuisi ilman maahanmuuttoa jopa voimakkaammin, koska useammille kantasuomalaisille riittäisi edullisia asuntoja Helsingissä.
- Naapurimaassa Ruotsissa jengi muuttaa etelästä Tukholmaan, Venäjällä varsin miellyttäviltä alueilta mannerilmaston Moskovaan.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Koska kuitenkin väität, että urbanisointi on lähes luonnonlaki haluaisin kuulla selityksesi tälle väistämättömälle ilmiölle. Mikä muu kun edellä mainitsemani tekijät mielestäsi johtaa urbanisoitumiseen Suomessa?
Tämä mielenkiintoinen kysymys. Yleisesti hyväksytty vastaus on kasaumahyödyt. Voimme havaita, että kaikki kehittyvät yhteiskunnat urbanisoituvat. Voimme myös havaita, että kaikki ihmiskunnan historian yritykset estää kaupungistumista ovat olleet haitallisia. Harkitsen jatko-opintoja tämän aiheen parissa, koska minua kiinnostaa tietää lisää tästä asiakokonaisuudesta.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Koska vuokratuki on tuloriippuvainen prosenttiosuus vuokrasta, sillä tasataan asumiskustannusten ero kaupunkien ja maaseudun välillä. Kallis vuokra Helsingissä ei siis enää ole kallis jos saa vuokratukea, joka on korkeampi kun vastaavan asunnon tuki maaseudulla (jossa on edullisempi vuokra). Lisäksi Helsingin korkeammat tariffipalkat tasaavat reaaliset asumiskustannukset vielä lisää.
Jos siis tukien ja korkeamman palkan takia asumiskustannukset eivät reaalisesti olennaisesti nouse, kynnys muuttaa Helsinkiin pysyy matalana korkeista nimellisistä asumiskustannuksista huolimatta. Ongelma on lähinnä yrittää löytää asunto haluamaltaan paikalta. Monesti Helsinkiin muuttavan ensiasunto ei olekaan ihan keskustassa vaan hieman etäämmällä.
En vieläkään ymmärrä, että miten se, että asuminen maaseudulla on edullisempaa ja laadukkaampaa sen hintaan verrattuna edistää
Helsingin vetovoimaa.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Mistä jää enemmän käteen, työttömyyskorvauksesta? Ymmärräthän että syrjäseuduilla ei välttämättä ole edes töitä tarjolla?
Useimmissa maakuntakeskuksissa no nykyään matalampi työttömyys kuin Helsingissä. Palkkataso on vain hiukan matalampi eli elintaso on korkeampi kuin Helsingissä. Siitä huolimatta ihmiset haluavat Helsinkiin. 90% väestöstä, jotka eivät ole "huippuasiantuntijoita", kaikki taloudelliset ja poliittiset kannustimet suosittavat maakuntakaupunkiin muuttamista.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
Kuntaosuudet on ihan eri keskustelu.
Ei todellakaan ole, mikäli oletamme, että alueelliset tulonsiirrot selittävät kaupungistumisen Suomessa.
Quote from: Totti on 17.07.2022, 00:36:00
On päivän selvä, että politiikalla voidaan vaikutta urbanisointiin eikä se ole mikään välttämättömyys että kaupunkien pitää kasvaa loputtomasti. Maailmanhistoriassa on aina ollut kasvavia kaupunkeja ja silti ylivoimainen enemmistö ihmiskunnassa asuu niiden ulkopuolella. Järkeilysi päätepiste, että kaikki lopulta asuisivat kaupungeissa ei siis pidä alkuunkaan paikkansa.
Ehdottomasti olen sitä mieltä, että politiikka vaikuttaa kaupungistumiseen. Olen sitä mieltä, että se vaikuttaa Suomessa kaupungistumista hidastavasti. Jos Suomessa olisi esimerkiksi amerikkalainen järjestelmä, missä kaupungit ovat taloudellisesti varsin itsenäisiä, suuri osa Suomea olisi jo hylätty, ghettoutunut ja köyhyydessä, kuten Yhdysvaltain muuttotappioalueet. Ja Yhdysvallat on ainoa länsimaa, jossa väestöpyramidi on tasainen.
Quote from: Outo olio on 17.07.2022, 17:42:19
Quote from: sancai on 16.07.2022, 00:20:25
Rakennusvastaisten ihmisten paikka ei ole kaupungissa sabotoimassa kaupungin kasvua ja tuhoamassa nuorten tulevaisuus aiheuttamalla asuntopulaa ja epäinhimillisen asumisen hinnan. Olisi vain hyvä asia, että he muuttaisivat johonkin maaseudun mökkiin kyräilemään.
Mutta entä jos näitä rakennusvastaisia ihmisiä on oikeasti enemmistö tai lähes puolet kaupungin nykyasukkaista? Kenelle kaupunkia rakennetaan?
Suurin osa tästä enemmistöstä ei ole helsingissä syntynyt ja asuneet suurimman osan elämästään jossain landella/pikkukaupungissa?.Muuttavat myöskin huomattavasti helpommin kuin paikalliset eli pahimmillaan estävät valituksillaan rakentamisen ja kaiken lisäksi voivat muuttaa pois helsingistä 5v sisällä.En itsekkään pidä siitä että noita taloja tungetaan joka koloon mutta kyllä täällä saa omasta mielestä rakentaa sinne missä on tilaa rakentaa enkä lähde sitä vastustamaan kuten tietyn tyyppiset henkilöt jotka tekevät valituksia vaan valittamisen ilosta.
/offtopic
Edelleenkään sä et saa mitään vuokratukea valtiolta jos tulot on liian suuret.Et myöskään saa pienituloisena tukea jos vuokra on liian suuri.Tietenkin alivuokralaisuus yms on sitten eri juttu.
Quote from: sancai on 16.07.2022, 02:33:08
Quote from: IDA on 16.07.2022, 01:58:14
Paha sanoa, kun ei ole tilastoja käsillä. Jenkeissä esimerkiksi Kaliforniasta muutetaan Texasiin sellaista tahtia, että San Antonion asukkaat ovat jo huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. New Yorkistakin suunta on ilmeisesti ulospäin.
Jenkeissä monien perinteisesti suurimpien kaupunkien väkiluku on kääntynyt jopa laskuun, New York Cityn ja Chicagon. Entinen amerikkalainen unelma ja massamaassamuuton kohde Kalifornia on kääntynyt rankasti muuttotappioiseksi. Syynä asumisen korkea hinta, rikollisuus, kodittomuus jne. Mutta tässä tapauksessa se "mutta" on, että ne ihmiset eivät muuta maalle, vaan muihin suuriin kaupunkeihin. Texasin suurkaupungit, Houston ja Dallas kasvavat valtavaa vauhtia, Arizonassa Phoenix, Georgian Atlanta on hyvin vetovoimainen, Tennesseessa Nashville, Jacksonville, Tampa, Orlando Floridassa jne. Nettona suurkaupungistuminen jatkaa etenemistään ja vähäväkisten piirikuntien väkiluku laskee läpi maan. Esimerkiksi Saharan ilmastoa vastaavalle aavikolle rakennettu Phoenix on kasvattanut väkilukuaan 1 miljoonasta vuonna 1970 4,8 miljoonaan vuonna 2020, Houston samassa ajassa 2 miljoonasta 7,1 miljoonaan.
Itseasiassa 10 suurimman kaupungin väkiluku kasvoi edellisessä väestönlaskennassa. Ja suurten kaupunkien metropolialueet kasvoivat myös. Tuon jutun mukaan 86% amerikkalaisista asuu "metropolitan statistic areas" eli about sama kuin "kaupunkialueella, taajamassa",
Ja kun joku kuitenkin tulee selittämään kuinka ne väkiluvut on muuttunut 2020 jälkeen, niin totta, mutta itse en vielä tässä vaiheessa alkaisi piirtämään mitään tulevaisuuden ennustuksia minkään koronaan liittyvän tiimoilta.
https://www.census.gov/library/stories/2021/08/more-than-half-of-united-states-counties-were-smaller-in-2020-than-in-2010.html
Quote from: Rasvari on 16.07.2022, 18:42:35
Quote from: sancai on 16.07.2022, 17:52:45
Maalla asumistuki kattaa suuremman osan asumiskuluista, joten asumistuen pitäisi luoda "keinotekoista" kysyntää maalle, eikä Helsinkiin, jossa vuokrataso on reilusti asumistukea korkeampi.
Mikä asumistuki, olenko unohtanut hakea sellaista vaikka maalla asunkin?
Maalla, siis oikeasti maalla eikä pikkutaajamassa tai -kaupungissa, asuvat aika pitkälti omistusasunnoissa johon ei asumistukia kauaa putoilee jos niitä lähtee hakemaan.
Onko tossa juttuna se ettei omistusasuntoihin saa asumistukea mutta vuokra-asuntoihin saa ja asia on _niin_ väärin koska kyllähän valtion(kelan) pitäisi nyt maksaa tukea omistusasunnoissa eläville?.
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Quote from: Dangr on 21.07.2022, 11:05:19
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Sulla pitää olla pienet tulot ja suuri yhtiövastike että saat siihen omistusasuntoon asumistukea.
Quote from: Melbac on 21.07.2022, 11:21:46
Quote from: Dangr on 21.07.2022, 11:05:19
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Sulla pitää olla pienet tulot ja suuri yhtiövastike että saat siihen omistusasuntoon asumistukea.
sulla pitää olla pienet tulot ja suuri vuokra että saat vuokra-asuntoon asumistukea.
Quote from: Dangr on 21.07.2022, 11:05:19
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Omistusasuntoon asumistukea!? Suomi taitaa sittenkin olla Euroopan rikkain valtio, niinkuin Tytti ja Sanna ovat väittäneet :o
Hyväksyn, että Kela antaa asumistukea jonkin elämän tilanteen ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa, esim. työn loppumisesta johtuneen lopputilin ja työttömyyden tilanteessa, mutta ei silloinkaan "tuosta vaan"! Jollei talouttaan saa raiteilleen, jotta saadun tuen voi maksaa takaisin, niin kämppä myyntiin ja tuet takaisin. Ikään kuin sosiaalinen laina.
Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle :facepalm:
Quote from: jmk on 16.07.2022, 14:49:58
Quote from: Hae-won on 16.07.2022, 13:12:54
Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.
Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.
Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?
Autolla ehkä mutta jos kuljet metrolla niin pääset aika nopeasti paikasta toiseen.Bussit/Raitiovaunut jää autojen lailla ruuhkaan joten niillä kulkeminen nyt on yhtä tuskaa jollei sitten paikka minne menet ole aivan pysäkin vieressä,juna on vähän nopeampi silloin kun se kulkee ilman ongelmia.
Quote from: JoKaGO on 26.07.2022, 13:46:14
Quote from: Dangr on 21.07.2022, 11:05:19
Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
...
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin
Omistusasuntoon asumistukea!?
...
Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle :facepalm:
Uskoisin asian olevan ihan ok. Summanahan tuo ei näytä olevan suuri, sillä saa alle satalitraa löpöä. Jos tuolla voi välttää sen, että joku perhe muuttaa 100ke vuokra-asuntoon, jossa tuki olisi moninkertainen, 20ke omakotitalosta, niin periaatteessa win-win kaikille.
Jos nopealla vilkaisulla katsoo ja oikein ymmärsin, niin tukia tulisi kainuussa omakotiasuvalle:
- 73 % asuntolainojen koroista.
- 1 henkilön ruokakunnassa 107 e/kk
2 henkilön ruokakunnassa 129 e/kk
3 henkilön ruokakunnassa 162 e/kk
4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk
yli 4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk + 59 e/kk jokaista lisähenkilöä kohden
^Mun pointtini oli, että tuollaisen tukemisen pitäisi olla tilapäistä, ja perittävissä takaisin kun perheen talouden sakkaaminen on saatu oikenemaan.
Sama asia myös vuokra-asumisen tuissa. Pois nykyisenlainen asumistuki, ja ainoastaan jonkin ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa saisi tilapäistä, myöhemmin takaisin perittävää tukea.
Opiskelijoiden vuokra-asumista toki pitää tukea, niin kuin joskus 80-luvulla tehtiin. Tuen suuruus oli suunnilleen 80% soluasunnon yhden huoneen vuokrasta, ja kesto sen neljä-viisi vuotta eli opintojen pitää myös edetä, jotta tukea saisi.
Mahdollisessa tulevassa kotikaupungissani, eli Järvenpäässä, on mielenkiintoinen kontrasti kun kaupungin raamit ovat vielä vanhalta ajalta eli esim katuverkko ja muut systeemit ovat vielä pikkukaupunkimaisia mutta keskustassa on joka paikassa joko jo rakennettu tai valmistumassa olevia korkeita tornitaloja jotka luovat vaikutelman suurestakin kaupungista.
Olipas yllätys!
Quote
Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuinalueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.
TILAAJILLE
Anni Härkönen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.
Vaattovaara tutustui HS:n pyynnöstä tilastoihin siitä, miten suuri- ja pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien aikuisten osuus on muuttunut pääkaupunkiseudulla 20 vuodessa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html)
Quote from: Golimar on 01.08.2022, 09:18:12
Olipas yllätys!
Quote
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html)
Jospa hän on yllättynyt vain viran puolesta? Saattaa myös olla, että hänen ei kannata ääneen pohtia mahdollisia syitä moiseen.
Eihän sitä professoriksi muutoin pääsisikään, ellei jatkuvasti yllättyisi sellaisista asioista, jotka ovat muille aivan selviä.
Professori Vaattovaara:
Quote"Jos väestöryhmät tulojen tai koulutustason mukaan erkanevat toisistaan, erkanevat samalla kokemukset toisten väestöryhmien arjesta ja todellisuudesta. Ihmiset eivät enää tunnista toisten kokemuksia tai huolia"
Mitä tämä höpinä oikein on? Pitäisikö rikkaiden väkisin elää jossain ghetossa vain tunnistamassa jonkun kehitysmaalaisen kokemuksia tai huolia? Pitääkö hyvätuloisten uhrata lapsensakin tuollaisiin levottomiin betonihelvetteihin, jotta kulttuurillisesti rikkaammat kansat saavat heiltä sitten ryöstää kengät jalasta?
Kumma, ettei proffa tajua, että aina on ollut niin, että tulotaso vaikuttaa alueeseen, millä asuu. Se on myös yhteiskuntaa hyödyttävä tekijä, sillä se on kannuste: kun opiskelee hyvän ammatin ja tekee töitä, voi itselleen ja lapsilleen hankkia kodin turvalliselta ja rauhalliselta alueelta, ei tarvitse väistellä puukkotyyppejä.
Proffa ilmeisesti kannattaa sosiaalisen sekoittamisen virhettä. Luulee, että alueet muuttuvat paremmiksi kun siellä on kaikenlaista porukkaa, rikkaitakin. Mutta kuka rikas haluaa ostaa tontin jonkun neekeritalon naapurista ja rakentaa itselleen siihen kalliin talon? Ei kukaan. Kyllä se rikas menee muiden rikkaiden alueelle, kun kerran voi ja se on täysin normaalia, luonnollista ja hyväksyttävää.
Maaperä ja rakentaminen
Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä.
Rakentamispaikkana Malminkentän etuna on, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja.Quote
Malminkentän maaperä on huomioitu asuinrakentamisessa
Malminkentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti liki 3000 pisteestä. Alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille eli suurelta osin savea ja liejusavea. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa – mm. sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan maaperän pilaantuneisuutta esiintyy noin yhdellä prosentilla aluetta. Alueilla pilaantuneisuus rajoittuu 1–2 metrin syvyyteen, joten sen puhdistaminen on melko helppoa. Öljypilaantumia on voinut levitä suojeltujen rakennusten alle, mikä selvitetään yksityiskohtaisemmilla tutkimuksilla. Muualla Malminkentän alueella on haitta-aineita vain yksittäisissä hajapisteissä. Maaperästä löytyneisiin happamiin sulfidisavitaskuihin ei pääsääntöisesti kosketa. Niiden paikat tiedetään ja tarkennetaan suunnittelun edetessä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.
Malminkentän alueen esirakentamisessa käytetään stabilointia, eli maahan sekoitetaan sideainetta. Sementin lisäksi sideaineena on mahdollista käyttää myös muita materiaaleja, joiden käyttöä selvitetään. Alueen rakennukset perustetaan paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Piha- ja viheralueet sekä kadut lujitetaan tarvittaessa – esimerkiksi Viikistä Malmille kulkevan raitiotien alle asennetaan paalulaattaa. Viheralueilla puupaalut ovat myös mahdollisia, mutta säilytettävät metsiköt jäävät luonnontilaisiksi. Tavoitteena on myös varjella pohjaveden virtausta ja Longinojan kaupunkipuroa, johon Malminkentän lähteet valuvat.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/maapera-ja-rakentaminen
Nyt taitaa olla vuorossa kaasuputken vetoa jollain arvalla vedettyyn reittiin ja kertaalleen rakennetun varastohallin purkaminen koska sen alta puuttuu paalutus. Joku Touko-Pouko oli keksinyt varastolle eri käyttötarkoituksen kuin alkuperäinen ja alkuperäistä käyttöä varten sitä ei paalutettu. Joten koska rahaa on ja Touko-Pouko osaa nämä hommat, niin purku, paalutus ja uuden rakentaminen tilalle.
:silakka:
Quote from: Golimar on 01.08.2022, 09:18:12
Quote
Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuinalueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html)
On mahdollista, että kameran linssi vääristää kuvaa, ja että todellisuus on vähemmän ikävä, mutta ainakaan uutisen kuvan perusteella en ihmettele jos ihmiset haluavat muuttaa muualle kuin tuonne. Rakennettu uusi alue on ahdettu niin täyteen taloja, että niiden väleissä ei ole voitu jättää pystyyn ainuttakaan siellä oletettavasti alunperin kasvanutta puuta. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin uudet pihapuut kasvavat siihen mittaan, että ne pystyvät pehmentämään maisemaa. Liian "tehokas" rakentaminen siis karkottaa mahdollisia uusia asukkaita, vaikka olettaisimme että naapurit eivät sitä tee.
Tarkoituksenani ei ole maalittaa ketään henkilöä, vaan vain lisätä tähän keskusteluketjuun sen aiheeseen liittyvä linkki, joka sattui tulemaan vastaan kun etsin netistä ihan muita tietoja.
Aalto-yliopistosta on väittelemässä 12.8. kaupunkitutkimuksen tohtoriksipyrkivä Hossam Hewidy. Alla on lainattu tiedote asiasta. Olen
tummentanut joitakin kohtia tiedotteessa:
QuoteTapahtumat
Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Hossam Hewidy
Väitökset
Tuore väitöstutkimus osoittaa puutteita kaupungin kyvyssä ottaa huomioon kaupunkitilan monimuotoisuutta
Milloin
12.8.2022 12:00 – 14:00
Missä
Tietotekniikan talo
Hybridi: Sali T2 + etäyhteydellä: https://aalto.zoom.us/j/65345116392
Tapahtuman kieli
englanti
Arkkitehti Hossam Hewidy väittelee 12.8.2022 klo 12:00 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, arkkitehtuurin laitoksella salissa T2, osoite Konemiehentie 2, Espoo sekä etäyhteydellä Zoomissa. Väitöskirjan nimi on "The hidden city of immigrants in Helsinki's urban leftovers: The homogenization of the city and the lost diversity".
Vastaväittäjä: Prof. Zhixi Cecilia Zhuang, School of Urban & Regional Planning, Ryerson University, Kanada
Kustos: Prof. Kimmo Lapintie, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos
Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa, jonne voi liittyä vapaasti: https://aalto.zoom.us/j/65345116392
Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen: https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/54
Väitöstiedote:
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten lisääntyminen näkyy Helsingin kaupunkitilan monimuotoistumisena. Helsinkiin on syntynyt vieraisiin kulttuureihin liittyvien palvelujen keskittymiä. Tällaiset palvelut edustavat monikulttuurisuuden tilallistumista, ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tällaisia keskittymiä on tunnistettu etenkin vanhoissa kauppakeskuksissa ja asuinalueiden liikekeskuksissa. Hossam Hewidyn tuore väitöstutkimus tarkastelee kaupunkitilan muutosta ja siihen liittyviä kysymyksiä näiden keskittymien kautta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun kentällä on puute selkeästä visiosta, joka tukisi monikulttuurisuuden esiintymistä. Väitös pyrkii vastaamaan tähän tyhjiöön ja nostamaan keskusteluun monikulttuurisen yhdyskuntasuunnittelun. Kyse on viime kädessä tasa-arvosta, kaupunkilaisten yhtäläisestä oikeudesta kaupunkitilaan sekä siitä, voiko suunnittelu olla kulttuurisesti neutraalia. Väitös tarkastelee erityisesti yrittäjyyden keskittymiä ja niiden kautta tapahtuvaa tilallista kehitystä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajien synnyttämä urbaani muutos, symbolisine ja tilallisine piirteineen, on yritteliästä ja innovatiivista sekä looginen seuraus heidän vähäisestä edustuksestaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta. Ne ovat edesauttaneet ns. paikkojen syntyä ja toimineet alkusysäyksenä aktiivisen kaupunkielämän elpymiselle monilla alueilla. Tästä huolimatta eri kulttuureihin liittyvät palvelut Helsingissä ovat monissa keskittymissä uhattuja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaupunkisuunnittelussa ole onnistuttu ottamaan huomioon monikulttuurisuutta kasvavassa kaupungissa. Kaupunki ajaa segregaation vastaista politiikkaa, ja sen mukaisilla toimenpiteillä rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista. Tutkimuksen käsittelemien aineistojen kautta käy ilmi, että kyseinen ilmiö näkyy niin perinteisessä suunnittelussa sekä vaihtoehtoisissa suunnittelumenetelmissä, kuten skenaariosuunnittelussa ja kaupunkisuunnittelukilpailuissa. Kaupunkisuunnittelun prosessit eivät ole onnistuneet huomioimaan maahanmuuttajia kaupunkien kehittämisessä. Hewidy esittää, että Helsingissä sekä poliittisen tahdonpuute että segregaation pelko ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta.
--
Julkaistu: 29.6.2022
Päivitetty: 29.6.2022
https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-arkkitehtuuri-maisema-ja-kaupunkitutkimuksen-alalta-arkkitehti-hossam-hewidy (https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-arkkitehtuuri-maisema-ja-kaupunkitutkimuksen-alalta-arkkitehti-hossam-hewidy)
Segregaation (eli SYRJINNÄN) pelko on johtanut siihen että maahanmuuttajien oikeus kaupunkitilaan ei toteudu. Ainakin kuulostaa siltä että haluttaisiin erikseen asemakaavaan varaus sen-ja-sen kulttuurin toiminnalle tjsp., eli ei saa pelätä syrjintää kun halutaan toteuttaa kaupunkikehitystä. "Segregaation vastainen politiikka rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista."
Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus. Ja uhristatus vain saisi kaikki hyvikset refleksiivisesti puolustamaan häntä, oli hän akateemisesti puolustamisen arvoinen tai ei.
Quote from: Outo olio on 03.08.2022, 21:07:10
Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus.
Toisaalta olen samaa mieltä. Toisaalta mietin, että alammeko pelaamaan vastustajan sanelemilla säännöillä. Olen kahden vaiheilla. Mitä mieltä muut ovat.
"..maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta".
Ei tulijoilla ole sen suurempaa oikeutta yhtään mihinkään kuin kantiksilla. Tulijat tekevät niin kuin kantiksilla on ollut tapana tehdä tai sitten jättävät kokonaan tulematta. Tämänkin väittelijän asiana oli varmasti vain valittaa rasismista ja kaikenlaisesta syrjinnästä.
"Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta". No just, ihan varmasti.
Hesari kirjoittaa Meri-Rastilan lisärakentamisesta:
Meri-Rastila on rajussa muutoksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2021 Meri-Rastilan itäosan asemakaavan muutoksen, jonka mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 2 000 uudelle asukkaalle. (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008995690.html)
QuoteLisäys tulee olemaan todella suuri, sillä Meri-Rastilan itäosassa asuu nyt noin 1 200 ihmistä. Täydennysrakentamisen on arvioitu alkavan vuosina 2023–2024.
Leimallista Meri-Rastilalle on monikielisyys. Alueella asuu runsaat 5 000 asukasta, joista yli 2 000 asukasta puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.
Tilastojen valossa Meri-Rastilassa kuitenkin asuu myös keskimääräistä selvästi vähätuloisempia. Vuonna 2019 merirastilalaisten vuosiansiot olivat 25 402 euroa, samalla kun vastaava luku koko Helsingissä oli 37 464 euroa.
Venla Bernelius on (luonnollisesti) artikkelin puhuvana päänä. Hän sälyttää syytä Meri-Rastilan segregoitumiseen 90-luvun lamalle:
QuoteHelsingissä on ollut 1970-luvun alusta käytössä sosiaalisen sekoittamisen ohjelma, joka syntyi Helsingin kaupungin aloitteesta. Ohjelmassa on ollut ideana rakentaa samoille alueille tasapainoisesti sekä omistusasuntoja että sosiaalista asumista.
Meri-Rastila valmistui 1990-luvun laman aikana, mikä muutti tasapainon rakentamisessa, sillä monet yksityiset rakennusurakoitsijat vetäytyivät rakennushankkeista.
"Alueelle rakennettiin alkuperäistä suunnitelmaa enemmän esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoja. Näin ollen sinne muutti enemmän pienituloisia ja humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneita ihmisiä", Bernelius kertoo.
"Pienituloisia ihmisiä ei ole ollut tarkoitus keskittää Meri-Rastilaan."
Paikallisia on artikkelissa haastateltu laaja-alaisesti, yhtä asunnotonta ja kahta maahanmuuttajaa. He kaikki ilmaisevat diggaavansa aluetta. Asunnoton tuo tosin julki haittapuoliakin:
QuoteAlueen huonona puolena Koponen kokee ongelmat virkavallan kanssa.
"Miksi kytät häätää meidät kolme kertaa päivässä ostarilta, vaikka ollaan ihan rauhallisesti?"
Bernelius myöntää (hieman peitellysti) valkopaon alueelta:
QuoteMITKÄ asiat vaikuttavat alueen houkuttelevuuteen?
Muun muassa koulut, alueen maine ja asuntomarkkinat, listaa Bernelius. Hän korostaa etenkin koulujen merkitystä asuinalueiden houkuttelevuudessa.
"On olemassa tiettyjen koulujen välttelyä, ja toisaalta jotkut koulut ovat poikkeuksellisen houkuttelevia."
Välttelyn taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien huoli. Lopputuloksena on eliitin eriytyminen ja huono-osaisuuden keskittyminen.
"Meri-Rastilassa nämä eri tekijät näkyvät asuntojen hinnoissa, jotka ovat matalampia kuin ympäröivällä alueella."
Ilmeisesti Berneliuksenkin kriteereissä "houkuttelevuus" tarkoittaa "houkuttelevuutta maksukykyisille kotimaankielisille". Tuskin hänkään epäilee Meri-Rastilan houkuttelevuutta ulkoeurooppalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Artikkelista ei ilmene, miksi trendi muuttuisi lisärakentamisen myötä.
Tämä perin arkinen syy tyssäyttää asuntokauppoja yhä useammin Espoossa – halutunkin alueen asunto voi jäädä myymättä ja sijoittajat kärsivät
QuoteEdes hyvät julkiset liikenneyhteydet eivät riitä monelle ostajalle. Ilmiö on espoolainen. (ei ole, samaa on hgissäkin)
Oman autopaikan puuttuminen on yhä useammin syynä siihen, että asunto ei mene kaupaksi tai sen myyntiaika venyy Espoossa. Kiinteistönvälittäjien mukaan ilmiö on noussut esiin sen jälkeen, kun Espoon kaupunki alkoi muuttaa maksuttomia tienvarsipysäköintipaikkoja maksulliseksi. Vaikka myytävä asunto sijaitsisi hyvienkin joukkoliikenneyhteyksien äärellä, voi autopaikan puute olla ratkaisevaa monelle ostajalle.
– Fakta on, että vaikka ollaan pääkaupunkiseudulla, monella ihmisellä on edelleen auto tai kaksi. Jos taloyhtiössä ei ole vapaita autopaikkoja, asunnon myynti tyssää usein, sanoo kiinteistönvälittäjä Minna Lundan OP Koti -ketjusta.
Lundanin mukaan Leppävaara on esimerkki alueesta, josta on periaatteessa erittäin hyvät julkiset liikenneyhteydet, mutta autopaikkojen puute hankaloittaa asuntojen myyntiä.
– Kauppakeskus Sellon ympäristössä maksuttomia tienvarsipaikkoja oli aiemmin tarjolla, mutta ei enää. Mutta kyllä tämä sama tilanne koskettaa myös muita alueita, Lundan arvioi.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4795644
Tuo autopaikan puuttuminenhan on Hgin keskustan alueella vielä vaiheessa, mutta vielä olemassa olevien parkkipaikkojen tarjonnan ongelmaa ollaan korjaamassa kolminkertaistamalla kadunvarsipysäköinnin kuukausimaksua 30->90€. Tähän sitten tulevat tietullit/ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut niin autolla ajavia työssäkäyjiä on turha haikailla Helsinkiin.
:'(
Espoossa se auto on kyllä vähän pakollinen jollei sitten oikeasti se kämppä ole metroaseman/kauppakeskuksen vieressä.Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.
Quote from: Melbac on 22.08.2022, 10:52:04
Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.
:roll:
Aivan, ja jos talvella ei pääse hiihtämällä ja kesällä pyörällä työpaikalle (-paikoille), niin ainahan voi mennä junalla !
QuoteRatajärjestelmävika on toistaiseksi keskeyttänyt Helsingistä lähtevän ja sinne saapuvan junaliikenteen. Tilanteesta saattaa seurata merkittäviä viivästyksiä sekä kauko- että lähiliikenteessä. Myös lähiliikenteen junavuorojen peruutukset ovat mahdollisia.
Junaliikenne on pysähtynyt pää- ja rantaradan puolella. Liikenne on kokonaan pysähtynyt välillä Helsinki - Oulunkylä ja Helsinki - Ilmala.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a03fb2d-6233-4449-b263-e8f2e8266b9b
Quote from: Titus on 22.08.2022, 10:12:34
Quote from: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4795644Edes hyvät julkiset liikenneyhteydet eivät riitä monelle ostajalle.
Hyvät julkiset liikenneyhteydet (etenkin rataliikenne) karkoittavat ostajat, koska se houkuttelee ei-ostajia.
Quote from: Titus on 22.08.2022, 10:59:26
Quote from: Melbac on 22.08.2022, 10:52:04
Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.
:roll:
Aivan, ja jos talvella ei pääse hiihtämällä ja kesällä pyörällä työpaikalle (-paikoille), niin ainahan voi mennä junalla !
QuoteRatajärjestelmävika on toistaiseksi keskeyttänyt Helsingistä lähtevän ja sinne saapuvan junaliikenteen. Tilanteesta saattaa seurata merkittäviä viivästyksiä sekä kauko- että lähiliikenteessä. Myös lähiliikenteen junavuorojen peruutukset ovat mahdollisia.
Junaliikenne on pysähtynyt pää- ja rantaradan puolella. Liikenne on kokonaan pysähtynyt välillä Helsinki - Oulunkylä ja Helsinki - Ilmala.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a03fb2d-6233-4449-b263-e8f2e8266b9b
Ei helsinkiläiset käytä mitää stogea vain sporia/dösiä.Metro toimii myös aika hyvin ja sillä pääsee nopeasti paikasta toiseen jos on tarvis.
^Riippuu ihan missä asuu ja minne on menossa. Ennen kun siellä asuin, juna oli aina ykkösvaihtoehto. Määränpää tosin oli melkein aina ytimessä.
Quote from: Pahani Julmu on 22.08.2022, 11:33:59
^Riippuu ihan missä asuu ja minne on menossa. Ennen kun siellä asuin, juna oli aina ykkösvaihtoehto. Määränpää tosin oli melkein aina ytimessä.
Metro vaikuttaisi olevan nyt ainoa mikä nyt tällä hetkellä toimii helsingissä(pari vuoroa voi jäädä välistä kalustopulan/kuljettajapulan vuoksi),ratikat ja bussit tuntuu olevan aina jollain poikkeusreitillä tietöiden takia ja junat nyt on muutenkin jatkuvasti myöhässä tai siellä on joku muuntaja pamahtanut tms.
Unohtivat mainita liikenneruuhkat ja melun.
Quote
Helppoa elämää, hauskaa arkea. Sitä on ilmassa.
Vantaan Aviapolikseen on syntymässä viihtyisä uuden ajan kaupunginosa. Lentokentän tuntumassa, kehäradan varrella sijaitsevasta alueesta tulee käveltävän kokoinen työpaikkojen, asumisen ja palvelujen keskittymä tuhansille vantaalaisille. Tutustu: https://www.yit.fi/lentola
https://www.youtube.com/watch?v=ZjAHL6jZpKM
Tuossa Äyritien ja Manttaalitien välissä on myös tekeillä jotain maansiirtotöitä. Joskus aikoinaan tuo Manttaalitien 90 asteen mutka oli saastuttajien suosiossa, ne dumppasivat jätteet sinne.
https://www.google.com/maps/place/%C3%84yritie,+01510+Vantaa/@60.2939628,24.9742626,499m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468df8084441bbcb:0x676ec2bc49cc1fb6!8m2!3d60.2938658!4d24.9709648
Joka kaupungissa on jokin kaupunginosa, josta heitetään se ikivanha Monaco-vitsi. ;D
Sellaisen merkkipaalun havaitsin että Espoon väkiluku on ylittänyt 300000 asukkaan rajan.
Verrattain pienellä alueella hekin asuvat sillä Espoossa on vanhaa maaseutua säilytetty paljon enemmän kuin esim Vantaalla.
Quote from: totuuspuheasiamies on 14.09.2022, 17:39:19
QuoteAsiantuntija: Luvassa yhtiökokouksia ja jopa muuttoliikettä – asuminen kallistunut rajusti Helsingissä ja Espoossa
Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä pitää mahdollisena, että poikkeuksellisen koviksi nousseet asumiskulut saattavat ajaa ihmisiä pois Helsingistä ja Espoosta. Muualle lähtijöitä voi lähiaikoina löytyä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviltä asukkailta. Tämä on pääkaupunkiseudun kannalta iso ongelma, sillä juuri matalapalkkaisille aloille tarvittaisiin koko ajan enemmän työvoimaa.
– Kyllä se sinne erityisesti kolahtaa, kun väkisinkin nämä lämmityksen, sähkön ja kiinteistöverojen nousut uivat asumisen hintaan. Oli se sitten vuokra- tai omistusasunto, hän sanoo.
Poismuuton lisäksi kovat asumiskulut eivät ainakaan lisää Helsingin ja Espoon houkuttelevuutta muualta maasta muuttavien silmissä.
Valtakunnallinen Suomen Kiinteistöliitto julkaisi maanantaina selvityksen, jonka perusteella asuminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä sekä Espoossa on nyt ennätyskallista. Selvityksen mukaan kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi kaikissa kunnissa. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuluissa.
Kiinteistöliiton vuosittaisessa Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia viime vuodesta. Kiinteistöjen kuluissa sähkön vertailukustannus nousi keskimäärin historialliset 106 prosenttia. Kaukolämmön kustannus kasvoi puolestaan 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia.
[...]
https://www.iltalehti.fi/talous/a/0c7c5447-dba1-4c26-bd45-cff3aab88acd (https://www.iltalehti.fi/talous/a/0c7c5447-dba1-4c26-bd45-cff3aab88acd)
Mistähän kustannusten posketon suurentuminen voisi johtua? Olisiko "muuttovoitolla" tekemistä asian kanssa?
"Kiinteistöliiton vuosittaisessa Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia viime vuodesta. Kiinteistöjen kuluissa sähkön vertailukustannus nousi keskimäärin historialliset 106 prosenttia. Kaukolämmön kustannus kasvoi puolestaan 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia."
Siinähän se uutisessa lukee miksi kiinteistöjen kustannukset on nousseet?.Noiden nouseminen johtuu ihan eri asioista kuin muuttovoitosta.
Arkkitehtuuripalkintoehdokas rakennus on huono, sanoo rakennuksen käyttäjä:
QuoteJätkäsaaren peruskoulu ei ansaitse arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa
Jätkäsaaren peruskoulu on sokkeloinen ja hankalasti jäsennelty rakennus, jossa esimerkiksi välituntien valvominen on vaativaa.
16.9. 2:00
Jätkäsaaren peruskoulu on valtava neliö, jonka keskellä on suuri tyhjä tila, atrium. Se on näkynyt usein mediassa, varsinkin nyt, kun rakennus on arkkitehtuurin Finlandia-ehdokas. Koulun arjessa atrium toimii kuitenkin hälymerenä. Lisäksi neliön muoto ja sitä hallitseva atrium asettavat oppimisen tilat kauas toisistaan. Suuri tyhjä kuilu voi myös innostaa oppilaita pudottelemaan tavaroita alas. Kyse on turvallisuudesta.
On ilmeisesti haluttu tehdä koulurakennus, jossa ei olisi käytäviä. Sen sijaan olemme saaneet sokkeloisen ja hankalasti jäsennellyn rakennuksen, jossa esimerkiksi välituntien valvominen on vaativaa. Sokkeloisuus ei myöskään helpota kiusaamisen ennaltaehkäisyä tai siihen puuttumista.
Peruskoulua käyvät lapset, jotka ovat täynnä elämää. Hyvässä koulurakennuksessa on rauhalliset ja keskittymistä tukevat oppimisen tilat sekä riittävän tilavat luokkatilat. Jätkäsaaren oppilaat eivät ole sellaisia saaneet. Sen sijaan meillä on hälyisä rakennus. Me tarvitsemme lisää seiniä, enemmän luokkatiloja ja kunnon äänieristykset nykyisten tilojen välille.
--
Heidi Kangas
äidinkielenopettaja, Jätkäsaaren peruskoulu
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009064335.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009064335.html)
Epäinhimillisen asumistiiviyden viherpesua?:
QuoteKaupunki|Asuminen
Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Tuoreessa julkaisussa pientaloalueiden rakentaminen nähdään merkittävänä syynä pääkaupunkiseudun metsäkatoon.
Yli 20 000 asukkaan kaupunginosaksi kasvava Jätkäsaari on oppikirjaesimerkki tiiviistä kaupunkirakentamisesta.
Milla Palkoaho HS
17:45 | Päivitetty 21:56
Helsingin kaupunki on toteuttanut yhdessä Uudenmaan liiton kanssa selvityksen, jossa vertaillaan erilaisia asuinalueita maankäytön sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tarkastelusta ilmenee, että usein tiiviisti rakennettu asuinalue on väljää asumista kestävämpi vaihtoehto.
--
Jätkäsaarta ja Landbota vertailtiin myös metsäkadon näkökulmasta. Mikäli Helsingin seudun ennustettu väestönkasvu toteutuu, asuu kaupungissa vuoteen 2040 mennessä 370 000 uutta asukasta.
--
Tarkastelualueella vähiten metsäkatoa aiheutuu Helsingissä, koska Helsingissä vain pieni osa uudesta rakentamisesta sijoittuu metsäisille alueilla ja asumisen tehokkuus on kaupunkimaisilla alueilla korkeampi.
--
Oikaisu 24.9. kello 21.54: Jutussa puhuttiin Helsingin ennustetusta väestönkasvusta, kun kyseessä oli Helsingin seudun ennuste.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009090283.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009090283.html)
Saattaa pitää paikkansa, että "pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet", mutta entä sitten? Tässä tarkasteltiin vain pääkaupunkiseutua, ja "luontoa" kyllä riittää Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ihan yhtä totta on että "kerrostaloalueet tuhoavat maisemaa enemmän kuin pientaloalueet". Jätkäsaari on kenties poikkeus, sillä se on merestä vallattua aluetta ja entinen konttisatama, eikä sen asuinrakentaminen siis oletettavasti pilannut maisemaa, mutta samanlaisen "oppikirjaesimerkin" jos toteuttaa missään sisämaassa niin maisemahaitta on satavarma.
Lisäksi, taas kerran, PK-seudulla väestönkasvu johtuu
täysin maahanmuutosta, sillä ulkomaalaistaustaisten muutto"voitto" muualta maasta on suurempi kuin kaikki muuttotappio yhteensä. Eli oikeastaan otsikossa voisi ja pitäisi lukea "hallitsematon maahanmuutto tuhoaa luontoa enemmän kuin hallittu maahanmuutto".
HS:
QuoteSelvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.
Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.09.2022, 23:37:18
HS:
QuoteSelvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.
Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.
Laitas pari niitä tutkimuksia tähän, niin katsotaan.
Quote from: no future on 28.09.2022, 01:53:53
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.09.2022, 23:37:18
HS:
QuoteSelvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.
Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.
Laitas pari niitä tutkimuksia tähän, niin katsotaan.
Ainakin onnellisuuden teemalla löytyy. Yle uutisoi yhdestä valmistuneesta tutkimuksesta lokakuussa 2013
Quote
Maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa ja taajamissa asuvat, selviää Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla -tutkimuksesta.
.
.
.
He päätyvät tuloksiin, joiden mukaan maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa asuvat. Muun muassa terveyspalveluiden ja julkisen liikenteen saatavuus eivät tutkimuksen mukaan juurikaan vaikuta ihmisen onnellisuuteen.
Tutkijat olettivat, että onnellisimpia olisivat kuntakeskuksissa asuvat, sillä heillä on ulottuvillaan kaupunkien palvelut ja samaan aikaan maaseudun hyvät puolet. He arvioivat, että vaikutusta tulokseen olisi myös muun muassa sillä, että maaseudun vanhenevien asukkaiden heikkenevä terveys laskisi onnellisuutta. Oletukset eivät kuitenkaan pitäneet täysin paikkaansa.
https://yle.fi/uutiset/3-6899709
Linkki tutkimukseen: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114733/saarinen.pdf
Quote from: no future on 28.09.2022, 01:53:53
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.09.2022, 23:37:18
HS:
QuoteSelvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet
Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.
Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.
Laitas pari niitä tutkimuksia tähän, niin katsotaan.
No future, tervehdys!
Paria linkkiä nyt ei ole antaa, koska kyvyttömyys ihmisenä, mutta sentään yksi olisi - siihen mieli- ja muistikuvani perustui:
https://yle.fi/uutiset/3-12242098
QuoteTutkimus vahvistaa: Puiden ja taivaan näkeminen vähentää yksinäisyyden tunnetta
QuoteYksinäisyyden tunne voimistui 39 prosenttia, jos ihminen oli yksin tilassa, jossa oli paljon ihmisiä. Jos hän näki samaan aikaan puita tai taivaan tai kuuli linnunlaulua, tunne väheni 28 prosenttia.
Linkissä on linkki Scientific Reports - lehdessä julkaistuun artikkeliin. Myönnän, etten ole sitä lukenut vaan Ylen jutun siitä - uskon asian muutoinkin.
Haluaisin myös lisätä - ilman linkkiä valitettavasti - että ihminen on 300 000 vuoden evoluutionsa kuluessa rakentunut katselemaan luontoa eikä betonikuutioita. Se on eräs syy, miksi luonto tai korkeatasoinen arkkitehtuuri tuo ihmiselle psyykkistä hyvinvointia: vastoin nykyisiä arkkitehtuurin suuntauksia, ihminen alitajuisesti arvostaa esimerkiksi vanhaa Stadin kivikeskustaa, koska sen muodoissa on jossain määrin orgaanisia muotoja, kuten pyöreyttä, veistoksellisuutta ja erilaisia kolmiulotteisia pintoja. Lisäksi luonnosta tavattava Kultainen leikkaus tulee esiin klassisissa rakennuksissa ja ihmispsyyke on jotenkin rakentunut tuolle suhteelle myötämieliseksi. Nykyrakentaminen sen sijaan on hyvin kapeaulotteista ja siinä ratkaisevana tekijänä on tavallisesti raha ja maapinta-alan hyödyn maksimointi, eli.. no, raha.
Uskon, että sinäkin, No future, asut mieluummin harmonisessa ja luontoa säilyttävässä ympäristössä mieluummin kuin pelkistetyissä kuutioissa, joiden ikkunoista ei juuri muuta näe kuin vastapäisen talon ikkunasta toisen ihmisen, joka sekin yrittää nähdä palan taivasta.
Myönnän, että tämä seuraava valitukseni on toki pieni harmistus, mutta jotenkin se alkoi kyllä vituttaa ihan kunnolla, koska ilmiön taustalla on Helsingin päättäjien tietoinen vittuilu autoilijoille.
No, mistä on kyse?
Kaupunkipyöristä, niistä saatanan kaupunkipyöristä. Ja mitä niistä? No, niitä tungetaan autoilijain tarvitsemaan katutilaan jopa paikoissa, joissa jo valmiiksi on ollut pula pysäköintipaikoista.
Tämä ei totisestikaan ole ainoa esimerkki, mutta Vartiokylän Alepa: pieni kauppa on palvellut lähiympäristöä ja itsekin on tullut käytyä siellä satoja kertoja. Monesti käy, että iltapäivisin on pientä haastetta löytää autolle pysäköintipaikka, jotta pääsisi asioimaan kyseisessä kaupassa.
Ja mitä ne ovat nyt tehneet? Jo muutoinkin vähäisiä autopaikkoja on poistettu ja tilalle on raahattu kadun varteen, kaupan pitkän sivun eteen noita rumia ja turhia fillareita ja on 100-prosenttisen varmaa, että kyse on autoilijoihin kohdistuvasta vittuilusta, koska rumille munamankeleille olisi löytynyt muutaman metrin päästä ihan asiallinenkin paikka.
Jos katsoo ilmakuvaa Google Mapsista, huomaa 1,5 sekunnissa, että kaupan lounaispäädyssä on joutavaa tonttimaata ja 20 metriä turhaa nurmikkoa. Sen olisi voinut käyttää fillarikommunistien fetissien säilöntäpaikkaan sen sijaan, että nuo jalkarattaat on nyt kyörätty melkein keskelle katua jo muutoinkin ahtaaseen paikkaan. Mutta kun autoilijoille piti vittuilla, niin fiksua tilaa ei voitu käyttää, vaan varastaa autoilijoilta tilaa.
En tiedä, kuka tai mikä päättää, missä nuo polkupyörät ovat, mutta ihan sama: järki on loppunut noilta tyypeiltä. Eikä tämä ole suinkaan ainoa paikka, missä autoilijoiden tila on pöllitty ja tilalle tuotu noita poliittisesti värittyneitä polkulaitteita, jotka eivät edes Suomen ilmastoon sovi. Ja mitä vittua, miksi ne on tuotu tuonne Vartiokyläntielle kun Lokakuu on koittamassa? Eikö nuo myöhäiskeskiaikaiset leikkikalut pitäisi heittää talveksi pois kunnon ihmisten tieltä? Kuka vittu polkee noita talvella?
Saatana, tekisi mieli juoda pullo viinaa, varastaa jättimäinen kauhakuormaaja ja ajaa yöllä tuolle kapealle tienpätkälle ja kerätä kauhaan kaikki nuo soijannussijoiden polkumopot ja pudottaa ne lähimpään jorpakkoon!
Miksi fillarifasistit ja niiden mafia kiusaavat autoilijoita? Emmehän me autoilijatkaan ole kusipäitä fillarinistejä kohtaan, vaan annamme tilaa ja varjelemme heidän henkeään, vaikka ne tulevat kuuttakymppiä jostain vitun pusikosta suoraan eteemme koska ovat 'oikeassa'. Emmehän mekään perusta mitään vitun parkkipaikkoja keskelle pyörätietä!
En yhtään ihmettele, jos jengi alkaa muuttaa pois tuolta kun ei enää lähikauppaankaan helpolla pääse. Tai sitten asiakkaat vain ajavat muualle, kuten Itiksen Prismaan, missä on halvempaakin. Luulisi, että puheenaolevan Alepan vetäjä kävisi vaikka omatoimisesti polttamassa koko fillariläjän, koska oma bisnes. Autoilija ostaa aina enemmän ja autoilijat pitävät ne kaupat pystyssä, ei joku soijan estrogeenin kaltaisesti käyttäytyvien aineiden huumaama satulanhinkkaaja.
Vittu, kun ostan seuraavan autoni niin ostan vielä isomman ja ajan sen poikittain vaikka keskelle vitun pyörätietä!
Koska onhan mullakin oikeus!
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.09.2022, 19:22:08
Jos katsoo ilmakuvaa Google Mapsista, huomaa 1,5 sekunnissa, että kaupan lounaispäädyssä on joutavaa tonttimaata ja 20 metriä turhaa nurmikkoa.
Luulisi, että puheenaolevan Alepan vetäjä kävisi vaikka omatoimisesti polttamassa koko fillariläjän, koska oma bisnes. Autoilija ostaa aina enemmän ja autoilijat pitävät ne kaupat pystyssä, ei joku soijan estrogeenin kaltaisesti käyttäytyvien aineiden huumaama satulanhinkkaaja.
Ne on Alepa-pyöriä Alepan logoilla jä väreillä Helsingissä. S-ryhmä saa niillä varmaan paljon myönteistä näkyvyyttä. :)
Ei mitään tyhjiä tontteja voi haaskata kaupunkipyörille, vaan niille tonteille pitää rakentaa kuutionmuotoisia asuinrakennuksia uusille helsinkiläisille.
Manhattan taitaa olla paikka, ainakin eteläkärjessä, jossa on hädintuskin neliömetriäkään vapaata tilaa rakentaa. Jos jotakin pitää rakentaa niin jotain muuta pitää purkaa pois.
Central Park on jätetty puistoksi. Voi vain kuvitella millainen merkitys sillä on Manhattanilla asuville.
Quote from: -PPT- on 30.09.2022, 21:15:45
Manhattan taitaa olla paikka, ainakin eteläkärjessä, jossa on hädintuskin neliömetriäkään vapaata tilaa rakentaa. Jos jotakin pitää rakentaa niin jotain muuta pitää purkaa pois.
Central Park on jätetty puistoksi. Voi vain kuvitella millainen merkitys sillä on Manhattanilla asuville.
Muistaakseni WTC 1&2 tieltä raivattiin 140 rakennusta.
Puiston merkitys on todella iso. Siellä on paljon muutakin kuin puita, mm. esiintymislavoja.
Manhattan on paljon miellyttävämpi paikka asua kuin ne alueet saaren ympärillä. Yksi ikävä juttu siellä kuitenkin on: sitä äänisaastetta ei pääse karkuun millään. On matalaa taajutta energialaitoksista ja hälytysajoneuvoja.
Liikennesuunnittelusta sen verran, että ei siellä hirveästi kannata autoa omistaa. Taksilla ja metrolla siellä enimmäkseen siirrytään. Yllättäen katujen varrella on kuitenkin pysäköintipaikkoja aika hyvin, ja jopa ilmaisia. Tai oli 23 vuotta sitten kun siellä asuin.
EDIT: saartahan on laajennettu jokiin päin aika paljon. Niin sitä lisätilaa on hankittu.
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.09.2022, 19:22:08
Myönnän, että tämä seuraava valitukseni on toki pieni harmistus, mutta jotenkin se alkoi kyllä vituttaa ihan kunnolla, koska ilmiön taustalla on Helsingin päättäjien tietoinen vittuilu autoilijoille.
No, mistä on kyse?
Kaupunkipyöristä, niistä saatanan kaupunkipyöristä. Ja mitä niistä? No, niitä tungetaan autoilijain tarvitsemaan katutilaan jopa paikoissa, joissa jo valmiiksi on ollut pula pysäköintipaikoista.
Tämä ei totisestikaan ole ainoa esimerkki, mutta Vartiokylän Alepa: pieni kauppa on palvellut lähiympäristöä ja itsekin on tullut käytyä siellä satoja kertoja. Monesti käy, että iltapäivisin on pientä haastetta löytää autolle pysäköintipaikka, jotta pääsisi asioimaan kyseisessä kaupassa.
Ja mitä ne ovat nyt tehneet? Jo muutoinkin vähäisiä autopaikkoja on poistettu ja tilalle on raahattu kadun varteen, kaupan pitkän sivun eteen noita rumia ja turhia fillareita ja on 100-prosenttisen varmaa, että kyse on autoilijoihin kohdistuvasta vittuilusta, koska rumille munamankeleille olisi löytynyt muutaman metrin päästä ihan asiallinenkin paikka.
Jos katsoo ilmakuvaa Google Mapsista, huomaa 1,5 sekunnissa, että kaupan lounaispäädyssä on joutavaa tonttimaata ja 20 metriä turhaa nurmikkoa. Sen olisi voinut käyttää fillarikommunistien fetissien säilöntäpaikkaan sen sijaan, että nuo jalkarattaat on nyt kyörätty melkein keskelle katua jo muutoinkin ahtaaseen paikkaan. Mutta kun autoilijoille piti vittuilla, niin fiksua tilaa ei voitu käyttää, vaan varastaa autoilijoilta tilaa.
Se Alepan tontti on varsin pieni, kuvassa on korostettuna vihreällä Helsingin kaupungin omistamat maat joten oikea syyllinen on vihreät ja niiden kätyrit.
Muokkaus:
Tiedän erään Helsingin kaupungin kiinteistön jolle on läjitetty satoja kuutiometrejä betonijätettä (isoja lohkareita) ja ajattelin piruuttani tehdä siitä älämölön kunhan hetki on oikea. Homma täytyy suunnitella ja hyvät kuvat ottaa ympäristön pilaamisesta sekä saada jutulle näkyvyyttä mutta en uskalla tehdä sitä omalla nimelläni (yksi vaihtoehto on tehdä juttu Twitterissä salanimellä) niin kauan kun omistan nämä pari kiinteistöä Helsingissä koska siitä voi tulla kostotoimenpiteitä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.09.2022, 19:22:08
Myönnän, että tämä seuraava valitukseni on toki pieni harmistus, mutta jotenkin se alkoi kyllä vituttaa ihan kunnolla, koska ilmiön taustalla on Helsingin päättäjien tietoinen vittuilu autoilijoille.
No, mistä on kyse?
Kaupunkipyöristä, niistä saatanan kaupunkipyöristä. Ja mitä niistä? No, niitä tungetaan autoilijain tarvitsemaan katutilaan jopa paikoissa, joissa jo valmiiksi on ollut pula pysäköintipaikoista.
Tämä ei totisestikaan ole ainoa esimerkki, mutta Vartiokylän Alepa: pieni kauppa on palvellut lähiympäristöä ja itsekin on tullut käytyä siellä satoja kertoja. Monesti käy, että iltapäivisin on pientä haastetta löytää autolle pysäköintipaikka, jotta pääsisi asioimaan kyseisessä kaupassa.
Ja mitä ne ovat nyt tehneet? Jo muutoinkin vähäisiä autopaikkoja on poistettu ja tilalle on raahattu kadun varteen, kaupan pitkän sivun eteen noita rumia ja turhia fillareita ja on 100-prosenttisen varmaa, että kyse on autoilijoihin kohdistuvasta vittuilusta, koska rumille munamankeleille olisi löytynyt muutaman metrin päästä ihan asiallinenkin paikka.
Jos katsoo ilmakuvaa Google Mapsista, huomaa 1,5 sekunnissa, että kaupan lounaispäädyssä on joutavaa tonttimaata ja 20 metriä turhaa nurmikkoa. Sen olisi voinut käyttää fillarikommunistien fetissien säilöntäpaikkaan sen sijaan, että nuo jalkarattaat on nyt kyörätty melkein keskelle katua jo muutoinkin ahtaaseen paikkaan. Mutta kun autoilijoille piti vittuilla, niin fiksua tilaa ei voitu käyttää, vaan varastaa autoilijoilta tilaa.
En tiedä, kuka tai mikä päättää, missä nuo polkupyörät ovat, mutta ihan sama: järki on loppunut noilta tyypeiltä. Eikä tämä ole suinkaan ainoa paikka, missä autoilijoiden tila on pöllitty ja tilalle tuotu noita poliittisesti värittyneitä polkulaitteita, jotka eivät edes Suomen ilmastoon sovi. Ja mitä vittua, miksi ne on tuotu tuonne Vartiokyläntielle kun Lokakuu on koittamassa? Eikö nuo myöhäiskeskiaikaiset leikkikalut pitäisi heittää talveksi pois kunnon ihmisten tieltä? Kuka vittu polkee noita talvella?
Saatana, tekisi mieli juoda pullo viinaa, varastaa jättimäinen kauhakuormaaja ja ajaa yöllä tuolle kapealle tienpätkälle ja kerätä kauhaan kaikki nuo soijannussijoiden polkumopot ja pudottaa ne lähimpään jorpakkoon!
Miksi fillarifasistit ja niiden mafia kiusaavat autoilijoita? Emmehän me autoilijatkaan ole kusipäitä fillarinistejä kohtaan, vaan annamme tilaa ja varjelemme heidän henkeään, vaikka ne tulevat kuuttakymppiä jostain vitun pusikosta suoraan eteemme koska ovat 'oikeassa'. Emmehän mekään perusta mitään vitun parkkipaikkoja keskelle pyörätietä!
En yhtään ihmettele, jos jengi alkaa muuttaa pois tuolta kun ei enää lähikauppaankaan helpolla pääse. Tai sitten asiakkaat vain ajavat muualle, kuten Itiksen Prismaan, missä on halvempaakin. Luulisi, että puheenaolevan Alepan vetäjä kävisi vaikka omatoimisesti polttamassa koko fillariläjän, koska oma bisnes. Autoilija ostaa aina enemmän ja autoilijat pitävät ne kaupat pystyssä, ei joku soijan estrogeenin kaltaisesti käyttäytyvien aineiden huumaama satulanhinkkaaja.
Vittu, kun ostan seuraavan autoni niin ostan vielä isomman ja ajan sen poikittain vaikka keskelle vitun pyörätietä!
Koska onhan mullakin oikeus!
Vihreät paskovat valitettavasti kaiken mihin koskevat, jopa pyöräilijöiden maineen tai pyöräilyn ylipäätänsä. Suorastaan ketuttaa näin-ei vihreänä pyöräilijänä, että pyöräilystä yritetään tehdä jotain suurta ideologista proggista ja sitä yritetään tuputtaa kaikille hankaloittamalla autoilua. Moni vihreä tuttu on tunnustanut myös oman tekopyhyytensä tässä, mutta niin vain silti vihaavat autoilua (paitsi kun he itse ovat kyseessä - tästä he ovat aivan täysin tietoisia, kuten moni muukin hommalainen on varmasti havainnut).
Joskus toivon, että liikennesuunnittelu päätyisi persujen käsiin - jos ei lakkaisi, niin ainakin vähenisi merkittävästi se pyöräilyn ja autoilun vastakkainasettelu.
Muistelen että takavuosina ainakin Helsingin liikennesuunnittelusta vastasi tyyppi millä ei ollut ajokorttia.
Kävin tossa hiljan poimimassa kaverin Ullanlinnasta autolla, se oli aika pelottavaa. Sähköpotkulautoja meni ihan siellä sun täällä, mistään liikennesäännöistä välittämättä. Ihan siis keskellä autotietä. Kun painoin jarrua katsoakseni tuleeko oikealta kadulta ketään, niin johan meni potkulauta vasemmalta suoraan ohi.
Quote from: ohkurin_narsi on 01.10.2022, 03:33:46
Muistelen että takavuosina ainakin Helsingin liikennesuunnittelusta vastasi tyyppi millä ei ollut ajokorttia.
Kävin tossa hiljan poimimassa kaverin Ullanlinnasta autolla, se oli aika pelottavaa. Sähköpotkulautoja meni ihan siellä sun täällä, mistään liikennesäännöistä välittämättä. Ihan siis keskellä autotietä. Kun painoin jarrua katsoakseni tuleeko oikealta kadulta ketään, niin johan meni potkulauta vasemmalta suoraan ohi.
Vakuutus korvaa, nuo tekevät vain peltivaurioita.
Quote from: DuPont on 01.10.2022, 04:32:05
Vakuutus korvaa, nuo tekevät vain peltivaurioita.
Jaa-a, omavastuu kuitenkin joku 800 paremmassa autossa. Ei korvaa, tulee vaan vitusti naarmuja.
Sähköpotkulaudat ovat billgatesista.
Sähköpotkulauta on syytön vaikka turha ja typerä värkki onkin, sellaisen käyttäjät voisi kovalla kädellä uudelleenkouluttaa ja kovapäisimmät eliminoida, ainakin liikenteestä.
Kallanilta hyvä puheenvuoro:
QuoteVihreät paskovat valitettavasti kaiken mihin koskevat, jopa pyöräilijöiden maineen tai pyöräilyn ylipäätänsä. Suorastaan ketuttaa näin-ei vihreänä pyöräilijänä, että pyöräilystä yritetään tehdä jotain suurta ideologista proggista ja sitä yritetään tuputtaa kaikille hankaloittamalla autoilua. Moni vihreä tuttu on tunnustanut myös oman tekopyhyytensä tässä, mutta niin vain silti vihaavat autoilua (paitsi kun he itse ovat kyseessä - tästä he ovat aivan täysin tietoisia, kuten moni muukin hommalainen on varmasti havainnut).
Joskus toivon, että liikennesuunnittelu päätyisi persujen käsiin - jos ei lakkaisi, niin ainakin vähenisi merkittävästi se pyöräilyn ja autoilun vastakkainasettelu.
Juuri näin. En minäkään vihaa tai vastusta pyöräilyä sinänsä, itsellänikin on kaksi fillaria. Mutta ensinnäkin, että pyöräilystä tehdään ideologia ja poliittinen kannanotto ja että sitä tuputetaan väkisin kaikille samalla kun autoilijoiden asemaa tahallaan hankaloitetaan kaiken aikaa ja vielä kaupanpäälle syyllistetään ihmisiä siitä, että heidän on pakko ajaa autolla, jotta saavat asiat hoidetuksi ja elämänsä järjestettyä tehokkaasti ja järkevästi.
Ei yhteiskunnan tehtävänä ole julistaa mitään poliittista ideologiaa tai syyllistää kansalaisia. Yhteiskunnan tehtävä on palvella kaikkia kansalaisia ja tukea kaikkia paikasta toiseen liikkumisen muotoja eikä noita liikkumisen muotoja saa keinotekoisesti asettaa vastakkain jonkun poliittisen ideologian vuoksi. Kyllä tässä maassa on tilaa niin jalankulkijoille, pyörille, busseille ja yksityisautoillekin jos vain halutaan ja suunnitellaan järkevästi ja toinen toistamme kunnioittaen.
PS: Pyöräily on kohta saanut jo niin vahvan ideologisen leiman, että kohta kehtaa pyöräillä enää vain jos pyörään on kiinnittänyt kyltin, jossa lukee: 'En ole kommunisti - pyöräilen vain koska olen kännissä enkä voi ajaa autoa.'
Hupaisia uusia käytäntöjä.
Itse meinasin kuolla kun ekaa kertaa tutustuin skuuttiin. Ajoin pyörällä Stadissa jalkakäytävän pyöräkaistaa, vasemmalla puolella oli 50 cm päässä autokaista, ja takana ehkä 50 m päässä 50 km/h lasissa tuleva HSL:n dösä. Kun olin ylittämässä pyörätien virallisella jatkeella pikkutietä (missä kolmio), niin oikealta puskien takaa tuli äänetön ja nopea skuutti naamani edestä. Kuskina n. 35-vuotias Vihreiden äänestäjän näköinen kännisen oloinen soija. Kalju, aurinkolasit, hymy. Siis lujaa kolmion takaa suoraan mun edestä ja lähestyvän dösän edestä. Jos mulkku olisi tullut 3 sekuntia myöhemmin, niin olisin pyörineni lentänyt dösän eteen. Mutta kävi niin, että soija kuolemaa uhaten voitti kuoleman ja pääsi pois edestä (eikä edes hänestä katsottuna oikealta tullut autoja.)
Siitä lähtien olen (lähinnä autoa ajavana) kytännyt tilaisuutta päästä kohtaamaan seuraava vastaava skuuttaaja.
Tosin, provinssissa nykyään asuvana kohtaan lähinnä teinejä jotka vetävät pyörillä täysillä eteen jalankulkijain suojakäytävää pitkin. Tai teinejä jotka jopa ylittävät katuja vain kävelemällä autojen tielle vaikka ei suojatietä ole lähimaillakaan.
TikTok-maailma. Aion silti jatkaa ajelujani vanhaan malliin. Kunhan olen selvä ja noudatan liikennesääntöjä. Katotaan mitä tapahtuu. Välillä kun teinit meinaa kävellä auton alle, niin vielä ovat pysähtyneet kun jatkan ajamistani. Koska olen boomeri. Ja pysyn.
PS. Skuutit ovat tyypillinen demoralisoiva, rosvokapitalistinen keksintö. Ja kaupunkipyörät.
Quote from: Jorma M. on 01.10.2022, 12:48:41
Siitä lähtien olen (lähinnä autoa ajavana) kytännyt tilaisuutta päästä kohtaamaan seuraava vastaava skuuttaaja.
Yksi laillisen oloinen tapa aiheuttaa paskahalvauksia skoottiassholeille (ja ylikovaa ajaville pyöräilijöille) on kun käännyt esim oikealle suoja/pyörätien yli ja näkee jonkun tulevan skuutilla/pyörällä täysillä samansuuntaisesti käännyttävältä tieltä, niin hidasteleekin autolla siinä suojatien kohdalla sen verran, että nyt jo kääntyneen auton kylkeen törmääminen näyttää hyvin todennäköiseltä.
8)
Kauniaisissa ei haluta monikulttia.
Quote
Kauniainen haluaa "rajat kiinni" – asiantuntija ylistää
Espoon syleilyssä sijaitseva Kauniainen tavoittelee alle prosentin vuosittaista väestönkasvua. Asiantuntijan mukaan tahti on pikkukaupungille järkevä.
Alle puolen tunnin junamatkan päässä Helsingistä sijaitsevassa Kauniaisten kunnassa halutaan hillitä väestönkasvua ja pitää kiinni vehreistä huvilatonteista.
Kauniaisen tuoreeseen strategiaan on väestötavoitteeksi kirjattu, että kaupungissa asuisi vuonna 2040 enintään 12 000 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla Kauniaisen väkiluku oli noin 10 400 henkilöä. Kauniaisissa tavoitellaan 0,75 prosentin vuosittaista kasvua. Kasvua tarkastellaan viiden vuoden keskiarvolla.
– Kauniaisten väestönkasvu on ollut aika nopeaa viime vuosina, sanoo kaupunginjohtaja Christoffer Masar.
Vuonna 2020 Kauniaisten väkiluku kasvoi 3,9 prosenttia ja viime vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Kasvu selittyy junaradan varteen rakennettujen kerrostalojen valmistumisella.
– Sekä kuntalaiset että päättäjät ovat päätyneet siihen, että kasvutahti on ollut liian nopeaa, Masar sanoo.
Hän kertoo asian puhuttaneen päättäjiä ja tulleen esiin kuntalaiskyselyissä. Kasvua halutaan maltillisemmaksi, jotta se ei "muuta liikaa Kauniaisten luonnetta".
X
Kauniaisten strategia saa konsulttiyritys MDI:n johtavalta asiantuntijalta Timo Arolta kehuja. Aro on aluekehityksen ja väestönkehityksen asiantuntija.
– Sijainniltaan optimaalisessa asemassa olevassa kasvavassa kunnassa, jollainen Kauniainenkin on, puolesta yhteen prosentin kasvutahti on monin tavoin aika optimaalinen, Aro sanoo.
Riittävän maltillinen kasvuvauhti mahdollistaa tulevaisuudensuunnittelun, jossa alueen palvelut ja infra pysyvät kyydissä. Lisäksi alueella pidempään asuneiden mieli ehtii sopeutua muutokseen. Se on viihtyvyyden kannalta tärkeää.
– Nopeassa vauhdissa alueen asukasrakenne tai asumisen profiili voi muuttua totuttuun verrattuna joidenkin mielestä liikaa, sanoo Aro.
Pahimmillaan nopea muutos aiheuttaa muutosvastarintaa eikä asuin- ja elinympäristöön haluta mitään totutusta poikkeavaa.
– Kauniaisilla on tietty profiili ja maine Suomen vauraimpana ja rikkaimpana asuinympäristönä. Ymmärrän, että he haluavat säilyttää sen ennallaan mahdollisimman pitkään.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/514298f2-8e15-4b9a-9493-477672e6ad59 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/514298f2-8e15-4b9a-9493-477672e6ad59)
Kauniaisten päättäjät(RKP, Kokoomus) kuitenkin taatusti haluavat runsaasti rikastusta ympäryskuntiin ja muualle Suomeen mutta ei omille nurkille.
Tulee mieleen se tapaus Martha's Vineyard.
^^
Kauniaisten keskustassahan oli se luxusomakotitalo johon 5-6 matua majoitettiin "aikuistumaan" aivan tolkuttomalla vuokrasopimuksella.
Homman haku löytää tai ehkä ei koska on homman haku.
btw, tästä projektista ei ole sittemmin kuulunut halaistua sanaa, että miten meni esim naapureiden mielestä. Ellei tuo ylempi juurikin ole seurausta...
edit tästä:
Aihe: Kauniainen asuttaa "afgaanipojat" miljoonataloon! (Luettu 65934 kertaa)
https://hommaforum.org/index.php/topic,117351.0.html
Talo vaikuttaisi olevan myynnissä, liekkö sisustus hädänalaisten jäljiltä... :o
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/kauniainen/16418123
Quote
Vantaalla kaupan kuusi purkukuntoista kerrostaloa: "Tarjolla on todellinen täyskäsi", markkinoi myyjä
X
Opiskelijoiden tuntemat talot omistavan Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo, että kauppojen jälkeen tarkoitus on rakentaa opiskelija-asuntoja muualle päin Vantaata.
X
Tarhion mielestä Vantaan kaupungin kaavoituksesta voisi löytyä niin paljon joustoa, että vanhat kerrostalot puretaan. Tilalle voisi rakentaa omistusasuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
"Vantaa haluaa lisätä Koivukylän houkuttelevuutta asuinalueena", Tarhio perustelee.
X
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vantaalla-kaupan-kuusi-purkukuntoista-kerrostaloa-tarjolla-on-todellinen-tayskasi-markkinoi-myyja/9c16ce86-5fa2-4681-acee-92f3bf55478d (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vantaalla-kaupan-kuusi-purkukuntoista-kerrostaloa-tarjolla-on-todellinen-tayskasi-markkinoi-myyja/9c16ce86-5fa2-4681-acee-92f3bf55478d)
Quote from: Golimar on 10.10.2022, 12:51:06
Quote
"Vantaa haluaa lisätä Koivukylän houkuttelevuutta asuinalueena", Tarhio perustelee.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vantaalla-kaupan-kuusi-purkukuntoista-kerrostaloa-tarjolla-on-todellinen-tayskasi-markkinoi-myyja/9c16ce86-5fa2-4681-acee-92f3bf55478d (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vantaalla-kaupan-kuusi-purkukuntoista-kerrostaloa-tarjolla-on-todellinen-tayskasi-markkinoi-myyja/9c16ce86-5fa2-4681-acee-92f3bf55478d)
Rasinkatu (https://www.google.com/search?q=rasinkatu+vantaa&oq=rasinkatu+van&aqs=chrome.0.0i512j69i57j0i22i30l7.3754j1j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8) on itse asiassa Havukoskea. Havukosken vieraskielisten osuus lähenee 50%, joten sen ghettoutumista on melko mahdotonta estää millään asutuspoliittisilla toimilla. Keskiluokkaiset kantisperheet eivät takuulla muuta sinne.
^Aiheeseen jossakin määrin liittyen lisään tähän vielä maininnan parista aikaisemmasta tapauksesta, jotka kyllä haittasivat ja haittaavat alueen houkuttelevuutta asuinalueena, varsinkin lapsiperheiden näkökulmasta. Pari vuotta sitten tämmöinen meno paikallisella ala-asteella ja yläasteella. ???
14-vuotias poika hakattiin tajuttomaksi koulun pihalla Vantaalla – henkilökunta ei soittanut ambulanssia tai poliisia (uutinen 28.9.2020, tapahtui 11.9.2020)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/80ba79eb-28fc-4d41-ac85-cc94acce279e (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/80ba79eb-28fc-4d41-ac85-cc94acce279e)
2020-09-15 Väkivaltaa Vantaan kouluissa – Kytöpuiston koulun oppilas sairaalaan
https://hommaforum.org/index.php?topic=131258.0 (https://hommaforum.org/index.php?topic=131258.0)
Tässä tilastoja, sisältää myös kantisten sikailut. Pasilan suunnalla erityisesti ollut kasvua, liekö sillä uudella ostohelvetillä jotain vaikutusta? Väritin sinisellä isoimmat nousijat ja turvallisimmat alueet.
Lähde: Tässä ovat Helsingin väkivaltaisimmat asuinalueet
Helsingin poliisin mukaan kaupungin vaarallisimmat alueetkin ovat varsin turvallisia.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9858bd7f-be87-430f-a5cd-832e12d941dd?fbclid=IwAR3ATRGYGpObHO5pQ4xtOs5eSlysFwRyJFePwJy7gKuTWXwS82DQ80MBfC0
QuoteTätä on Suomessa yleistyvä vihamielinen arkkitehtuuri
Vihamielisellä arkkitehtuurilla yritetään vaikeuttaa esimerkiksi humalaisten tai kodittomien oleskelemista julkisella paikalla.
Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että jotkut puistonpenkit ovat yhden istuttavia tai joillain bussipysäkeillä penkki on korvattu nojattavalla kaiteella?
Tällaista arkkitehtuuria kutsutaan nimellä vihamielinen arkkitehtuuri. Englanniksi termiä kutsutaan nimellä hostile architecture. Se tarkoittaa kaupunkisuunnittelua, jonka tarkoituksena on estää ja rajoittaa julkisissa tiloissa olemista.
XXX
Vihamielinen arkkitehtuuri kohdistuu usein ihmisryhmiin, joiden toimintaa halutaan rajoittaa julkisilla paikoilla. Esimerkiksi skeittaamista rajoitetaan julkisilla paikoilla usein lisäämällä kaiteisiin tai tasoihin erilaisia esteitä.
Arkkitehti ja Tampereen yliopiston tutkija Eero Okkonen sanoo, että vihamielinen arkkitehtuuri on erityisen yleistä ja aggressiivisempaa suurkaupungeissa, mutta sitä on näkyvissä myös Suomessa.
XXX
Pääesimerkkejä ovat esimerkiksi sellaiset puistonpenkit, joissa kaide on aseteltu niin, ettei niissä voida maata tai nukkua, Okkonen sanoo.
Okkosen mielestä julkisella paikalla nukkuvan oletetaan useimmiten olevan joko humalassa tai koditon, mikä nähdään ongelmallisena.
Hän sanoo, että Suomessa ei juurikaan nähdä nukkuvia ihmisiä julkisella paikalla. Okkonen vertaa asiassa Suomea esimerkiksi Japaniin, jossa voi olla täysin tavallista ottaa nokoset vaikkapa puistossa työpäivän jälkeen.
XXX
Vihamielisen arkkitehtuurin yksi puoli on se, että se vaikutukset ulottuvat myös esimerkiksi liikuntavammaisiin, vanhuksiin tai myös isompikokoisiin ihmisiin.
Okkonen sanoo, että tämä ei todennäköisesti ole ollut vihamielisen arkkitehtuurin alkuperäinen tarkoitus, mutta lieveilmiötä ei välttämättä ole huomioitu arkkitehtuuria toteuttaessa.
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/830a185a-2a06-4b47-a433-1b86dcb14899)
[tweet]1393539067187507203[/tweet]
[tweet]1456235820080304131[/tweet]
Onko autoilijoihin kohdistetut parkkipaikkojen vähenemiset vihamielistä arkkitehtuuria kun se kohdistuu autoilevaan kansanosaan?
Fiftari:
QuoteOnko autoilijoihin kohdistetut parkkipaikkojen vähenemiset vihamielistä arkkitehtuuria kun se kohdistuu autoilevaan kansanosaan?
Kyllä on ja vielä ehdottomasti laajimmassa mittakaavassa toteutettu ja ylivoimaisesti suurimmat yhteiskunnalliset haitat aiheuttava viha-arkkitehtuurin laji.
Olihan nuo puistonpenkit vähän tekopyhiä. Ihmeen kauan kesti ennen kuin niitä alettiin
Suomessa päivitellä. Helpottaaa vanhuksia, että on kaiteita mistä ottaa kiinni, mutta onhan ne toisaalta tehty enimmäkseen myös estämään häirikköaineksen kokoontumista ja makoilua.
Tietty kun ihmiset on siedätetty mamuihin, rappionarkomaaneihin ja tiheisiin uusiin asuinrakennuskohteisiin, niin ihmisten on aika sisäistää, että se ettei haluaisi mölyävää sekakäyttäjäsakkia aikaansa viettämään muutaman kymmenen metrin päähän asunnostaan on vihaa.
Luultavasti vihapenkit otetaan ennemmin tai myöhemmin pois puistoista, mutta niitä ei vastaavassa määrin korvata deeguyhteisöllisyyspenkeillä vaan istumaan haluavat saavat tyytyä maassa istuskeluun.
Tuomitsen ilman valitusoikeutta viha-arkkitehtuurin!
Se on vain kömpelö yritys ajaa haitta-aines hittoon sen sijaan, että kaduilla partioiva passipoliisi palautettaisiin.
Kansalaisilla pitää olla oikeus käyttää mukavia penkkejä kaikkialla julkisella alueella. Voi vaikka pötköttää saatana, jos siltä tuntuu. Mutta jos haitta-aines alkaa noilla penkeillä notkua, sen vuoksi meillä pitäisi olla poliisi, oli ennenkin. Joten jalkautuvat passipoliisit haravoimaan kaupunkia. Kaiken muun hyvän ohella voisivat vähän pamputtaa hippejä ja muita vihatyyppejä, jotka haluavat romuttaa kaiken sivistyksen ja inhimillisen yhteiskunnan vain itseään ja alhaisia tarpeitaan ajatellen.
Nykyisin poliisi vain pieree Mersussa pamppu taskussa. Ei siinä mitään aikaan saada, resurssien tuhlausta. Jos samat kytät laitetaan partiolle kävelemään ja pampulla kusipäitä huitomaan, saadaan jotain vastinettakin verorahoille ja parempi yhteiskunta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.10.2022, 20:35:03
Nykyisin poliisi vain pieree Mersussa pamppu taskussa. Ei siinä mitään aikaan saada, resurssien tuhlausta. Jos samat kytät laitetaan partiolle kävelemään ja pampulla kusipäitä huitomaan, saadaan jotain vastinettakin verorahoille ja parempi yhteiskunta.
Eppu Normaali - Poliisi pamputtaa taas
https://www.youtube.com/watch?v=tV7oTSGTNcY
Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa, sinisellä autolla
Poliisilla on pillit katolla, uaa, pillit katolla
Poliisi pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla
Poliisi uhkaa ihmisiä putkalla, uaa, ihmisiä putkalla
On mukavaa ajaa sinisellä autolla, uaa, sinisellä autolla
Mukavaa pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla
Systeemin vartija se poliisin on työ
Poliisi hippejä pampulla lyö
Itä-Pasila ei ole vielä riittävän tiivis. ???
QuoteItä-Pasilan asukas mittasi laserilla, miten lähelle uutta taloa sovitetaan – Tulos kauhistutti
Sami Takala HS
21.10. 2:00 | Päivitetty 21.10. 6:34
Helsingin kaupunki kaavailee kolmen asuin- ja toimistotalon purkamista massiivisten kerrostalojen tieltä Itä-Pasilassa.
--
Suunnitelmien mukaan tilalle rakennetaan kuusi uutta rakennusta, joista kahdessa olisi 18 kerrosta ja neljässä 8–9 kerrosta.
--
Kaupungin tavoitteena on liki kolminkertaistaa asukkaiden määrä koko Pasilassa vuoteen 2040 mennessä vuoden 2019 tasosta. Silloin asukkaita tulisi olemaan yhteensä noin 30 000.
--
Rajaniemi on mitannut laserilla etäisyyden mahdolliseen uudisrakennukseen. Se uhkaa nousta niin lähelle, että tuleva naapuri näkee hänen koko asuntonsa läpi.
Yksityisyyden menettämisen lisäksi Rajaniemi pelkää, että Itä-Pasilan luonne saa ison kolauksen ja vastaisuudessa samantyyppiset muutokset yleistyvät uusissa muutoshankkeissa muissa kortteleissa.
"Se voi käynnistää kehityksen, joka tuhoaa Pasilan alkuperäisen idean."
--
Toisin sanoen Itä-Pasilan vanhat korttelit on suunniteltu niin, että asuntojen ikkunat eivät ole lähellä toisiaan. Nykyiset korkeat pistetalot ovat etäällä matalammista taloista.
--
"Tässä [suunnitelmassa] on maksimoitu kerrosala, mutta asumisviihtyvyyden kannalta ei ole ylletty edes minimitavoitteisiin, joita kehittämisperiaatteissa linjataan. Ennakkotapauksena ei lupaa hyvää, jos periaatteilla voidaan näin pyyhkiä lattiaa", Kummala sanoo.
--
"Aikaisemmin kaavoitus on toteuttanut tällaisten alueiden kehittämisperiaatteita niin, että niissä on inventointi- ja arvottamisosuus mukana. Tässä tällaista tietotyötä ei ole tehty oikeastaan ollenkaan."
Inventointi tarkoittaa sitä, että alueet käydään perusteellisesti läpi ja alueilta kartoitetaan säilytettäviä ominaispiirteitä.
--
Lindqvist muistuttaa siitä, että purkaminen on peruuttamaton toimenpide eikä yksikään nyt purku-uhan alla olevista rakennuksista ole purkukuntoinen ikänsä tai kuntonsa puolesta.
"Kaikilla on käyttöikää vielä jäljellä."
--
"Kaavahankkeen myötä tämä kohta Itä-Pasilasta muuttuisi huomattavasti kaupunkimaisemmaksi. Muutos vaikuttaa esimerkiksi näkymiin asunnoista, ja vastustus on sen vuoksi hyvin ymmärrettävää", de Vocht sanoo.
--
De Vocht huomauttaa, että tonttien kaavoittaminen täydennysrakentamiseen ei ole lähtenyt kaupungin vaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009139592.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009139592.html)
Miten muka itä-pasila voisi saada vielä huonomman maineen?.Uudemmat talot taitaisi vaan parantaa sen mainetta.:D
Quote from: Outo olio on 22.10.2022, 17:04:39
Itä-Pasila ei ole vielä riittävän tiivis. ???
Ihmisethän saattaisivat vaikka viihtyä väljästi rakennetussa kaupungissa, joten eipä kai siinä voi muuta kuin rakentaa lisää.
Varsinainen Pariisin kaupunki koko metropolialueen keskellä on pinta-alaltaan puolet Helsingin koosta mutta siellä asuu 2 miljoonaa ihmistä.
Kuitenkin yksikään rakennus ei saa olla Eiffel-tornia korkeampi.
Monet Pariisissa käyneet turistit ovat sanoneetkin että se on hämmästyttävän matala kaupunki suurkaupungiksi.
Ne esikaupungit sitten ovat asia erikseen mutta ne ovat teknisesti eri kuntia. Esim St. Dennis.
Quote from: Outo olio on 22.10.2022, 17:04:39
Itä-Pasila ei ole vielä riittävän tiivis. ???
QuoteItä-Pasilan asukas mittasi laserilla, miten lähelle uutta taloa sovitetaan – Tulos kauhistutti
---
Kaupungin tavoitteena on liki kolminkertaistaa asukkaiden määrä koko Pasilassa vuoteen 2040 mennessä vuoden 2019 tasosta. Silloin asukkaita tulisi olemaan yhteensä noin 30 000.
--
De Vocht huomauttaa, että tonttien kaavoittaminen täydennysrakentamiseen ei ole lähtenyt kaupungin vaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009139592.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009139592.html)
Quote from: Melbac
Miten muka itä-pasila voisi saada vielä huonomman maineen?.Uudemmat talot taitaisi vaan parantaa sen mainetta.:D
Herää kysymys, että mistä nämä 30 000 asukasta tulisivat pääasiassa koostumaan nykyisellä väestönkehityksellä? Suomalaisten syntyvyys on mitä on, mutta kehitysmaalaisten määrä tuntuu senkun kasvavan. Melbac on oikeassa, että uudet talot (arkkitehtien senhetkisestä trendistä riippuen) voisivat ehkä parantaa arkkitehtuurillista viihtyisyyttä, mutta ei niistä arkkitehdeista ikinä tiedä - voihan olla, että innnostuvat laatimaan nykyisiäkin Itä-Pasilan rakennuksia "fasisistisemman ja ihmisvihaisemman näköisiä"* rakennuksia.
*Maallikkona tuo tuntemus tulee jokaikinen kerta, kun joutuu Itä-Pasilassa asioimaan.
Quote
Lukijalta | Espoo ei tarvitse muualta tulleita eikä lisää uudisrakentamista
Tänään 10:00
Nyt viimeistään on aika Espoossa "tehdä Granit" eli laittaa rajat kiinni: ei enää muualta tulleita Espooseen eikä lisää uudisrakentamista.
Espoon kokoomus on vuosikymmeniä pilannut kaupunkiamme järjettömällä rakentamisvimmalla.
Tarvontien eteläpuolella olevat alueet on jo pitkälti tuhottu, betonislummeja on syntynyt, ja nyt he hyökkäävät Pohjois-Espooseen järjettömän tiheillä kaavoituksilla.
Tähän on saatava muutos. Viheralueet kunniaan.
Ainakaan me syntyperäiset espoolaiset emme halua yhtään enempää muualta muuttaneita tänne pilaamaan kaupunkiamme. Päinvastoin, voisimme kannustaa viimeksi tulleet muuttamaan pois Espoosta rahallisilla palkkioilla: esimerkiksi 12 000 euroa nelihenkiselle perheelle, 9 000 euroa kolmihenkiselle ja 4 000 euroa pariskunnalle.
Yli neljähenkisiä perheitä ei olisi pitänyt alkuunkaan päästää Espooseen, ellei heillä ollut varaa elää ilman kaupungin tukia.
Espoon kaupungin vuokratalot on rakennettu espoolaisten veroilla, ja niihin ei saa päästää muualta tulleita. Ne on tarkoitettu vain espoolaisille.
Kokoomuksen mokat Espoossa – ja niitä on paljon – on jo nähty. Toivomme Espoota johtamaan puoluetta, joka kieltää uudisrakentamisen, pienentää asukasluvun noin 200 000 asukkaaseen ja satsaa asukkaiden viihtyvyyteen.
Ja tähän liittyy myös raidejokerin purkaminen. Sitä ei tarvita, koska se vain tuo Itäkeskuksen noin 30 000 pummia Selloon lorvimaan. Minua naurattavat ne ihmiset, jotka luulevat, että joku Itäkeskuksessa olisi niin fiksu, että saisi työpaikan Keilaniemestä ja rupeaisi käyttämään raidejokeria. Ne ovat satuja.
Repikää siitä.
Jan Wahlstedt
Espoo
https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/5448302 (https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/5448302)
^Kokoomus voisi alkaa suosia kotimaisen työvoiman käyttöä ja alkaa olemaa isänmaallisempi talousasioissa ja lisäksi kehitysmaamuutto pitäisi saada kääntymään nykyisestä 180 astetta, niin tuo Jan Wahlstedtin toive kyllä toteutuisi ajan kanssa - ei toki hetkessä.
Puhun kokoomuksesta, koska kokoomus luultavasti kuitenkin kulissien takan dominoi kaikkea muuta, vihreät ovat nykyaikainen kokoomukselle alisteinen juppien puolue.
Hesarissa on viime aikoina ollut useampi juttu, jossa on ymmärretty perinteisiä rakennustyylejä, nyt perään heti pari juttua liian tiivistä kaupunkirakentamista vastaan ja kaiken huipuksi juttu siitä kuinka kukaan ei halua asua Vantaan Petikossa (laatikkomyymälöitä ja ehkä kolme omakotitalotonttia).
Päättelen että urbanisaatiovouhotus on jo kääntynyt Hesarin taustayhteisöjen intressejä vastaan: kun rakennetaan liian tiiviisti, poistuu tekosyy kaataa puut ja louhia kalliot murskaksi, jonkun metsä- ja peltopläntit eivät olekaan niin arvokkaita ja maaseutu ei pääse kyllin osalliseksi monikulttuurisesta sivilisaatiosta.
Vuosikausiin ei ole Hesarissa ilmestynyt kolumniakaan, isosta artikkelista puhumattakaan, jossa toimittaja edes omana mielipiteenään kyseenalaistaisi kaupungin kasvun ja luonnon uhraamisen rakentamiselle. Luen tämän Hesarin kädenojennuksena kaupungin kehityksestä huolestuneille: rakennetaan pikkuisen nätimmin (joskus harvoin) ja vähän väljemmin, kunhan rakennetaan.
Kun rakentaja puhalteli käyntiin tätä projektia, niin oli aika selvää, että riskit on siirretty aika kattavasti "tuleville asukkaille":
Asukkaiden itse vetämä kerrostalohanke ajautui vaikeuksiin Helsingin Jätkäsaaressa
Rakennushankkeen toteutuminen on osittain epävarmaa, mutta vetäytyminen hankkeesta on hankalaa.
QuoteKERROSTALON rakentaminen on ajautunut hankalaan tilanteeseen Helsingin Jätkäsaaressa.
Kyseessä on Atlantinkatu 6:een ryhmärakennuttamisen hankkeena suunniteltu hitas-talo, johon tulee 70 asuntoa. Ryhmärakentaminen tarkoittaa, että asukkaat ryhtyvät itse rakennuttamaan omaa asuintaloaan. Yleensä rakennuttamista varten perustetaan asunto-osakeyhtiö.
HANKE on viivästynyt muun muassa siksi, että taloyhtiö ei ole saanut kunnollisia urakkatarjouksia, jotka se olisi voinut hyväksyä. Alun perin rakentamisen oli tarkoitus alkaa viime vuodenvaihteessa.
Asian vahvistaa HS:lle ryhmärakennuttamisen liiketoimintajohtaja Kaisu Arpiainen Swecosta. Yritys omistaa Saracon, joka vastaa projektin johtamisesta kohteessa. Arpiaisen mukaan kohde pyritään nyt saamaan rakenteille alkuvuodesta 2023 ja valmiiksi syksyllä 2024. Aikataulu varmistuu, kun urakoitsija on valittu ja rakentamispäätös on tehty.
QuoteOSAKKAAT ovat jo rahoittaneet kerrostalohanketta, vaikka sen toteutumisesta tai lopullisesta hinnasta ei ole vielä varmuutta. Tämä on ryhmärakennuttamisen hankkeissa normaalia. Käytännössä he ovat maksaneet omarahoitusosuutta rahoitusvastikkeen muodossa taloyhtiön tilille toukokuusta 2021 lähtien.
Arpiainen kertoo, että vastikkeiden periminen on keskeytetty keväällä toistaiseksi. Hän ei kerro, paljonko rahaa on tähän mennessä ehditty kerätä osakkailta. Hankkeen kustannukset rahoitetaan osakkaiden omarahoitusosuuden lisäksi yhtiölainalla. Asuntojen hitas-arvot päivitetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti, kun hanke päättyy.
Jos taloyhtiö päättäisi, ettei taloa rakenneta, osakkaat eivät saisi rahojaan takaisin, koska kerätyillä vastikkeilla on katettu kustannuksia, kuten suunnittelukuluja, Arpiainen sanoo.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009143700.html
Tuosta tulevasta Itä-Pasilan ihmissäilömöstä tulee mieleen sellainen vanha, en muista oliko kuunnelma vai elokuva, mutta nimeltään "Iloinen itsemurhala".
Todella sairaan mielen tuotosta. Taitaa vankilassakin on olla viihtyisämpää ja enemmän virikkeitä, kuin tuossa nurkka-nurkkaan rakennetussa betonihelvetissä, jossa ei aurinko pääse paistamaan korkeiden talojen muodostamien kanjoneiden välistä?
Mutta saavatpahan Helsingin Vihreitä äänestäneet, mitä haluavat: kurjuutta, turvattomuutta jne.
Hgin kantakaupungin asukaspysäköintihinnat tuplaantuu 30->60€/kk, eli jos löydät parkkipaikan täyteen ahdetuista/auratuista parkkipaikoista, niin voit jättää autosi siihen naarmutettavaksi:
QuoteASUKASPYSÄKÖINNIN hinta kallistuu Helsingissä ensi vuoden aikana 30 eurolla kuukaudessa. Helsingin kaupunginhallitus päätti pysäköinnin hinnankorotuksista maanantaina.
Käytännössä pysäköinnin hinta nousee kantakaupungissa nykyisestä 30 eurosta kesäkuussa 45 euroon kuukaudessa ja joulukuussa 60 euroon kuukaudessa.
NÄMÄ alueet käsittävät Kampin, Punavuoren, Eiran, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan, Kaivopuiston, Katajanokan, Kluuvin, Kruununhaan, Etu- ja Taka-Töölön, Meilahden, Kallion, Sörnäisen, Alppiharjun, Vallilan ja Ruskeasuon.
QuoteHINTOJEN korotuksilla Helsinki pyrkii kohti markkinaehtoisempaa pysäköintiä.
Nyt hyväksyttyjä korotuksia esitti kaupunginhallitukselle pormestari Juhana Vartiainen (kok). Vartiaisen esityksestä hinnat nousevat enemmän kuin kaupunkiympäristölautakunta viime keväänä alun perin esitti. Korostusta vastustivat kokoomus, Rkp ja perussuomalaiset. Hintojen korottamisen kannalla olivat Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009156610.html
Quote from: Siener on 25.10.2022, 12:03:04
Tuosta tulevasta Itä-Pasilan ihmissäilömöstä tulee mieleen sellainen vanha, en muista oliko kuunnelma vai elokuva, mutta nimeltään "Iloinen itsemurhala".
Todella sairaan mielen tuotosta. Taitaa vankilassakin on olla viihtyisämpää ja enemmän virikkeitä, kuin tuossa nurkka-nurkkaan rakennetussa betonihelvetissä, jossa ei aurinko pääse paistamaan korkeiden talojen muodostamien kanjoneiden välistä?
Mutta saavatpahan Helsingin Vihreitä äänestäneet, mitä haluavat: kurjuutta, turvattomuutta jne.
On itä-pasilassa hyvää se ettei joudu kävelemään kadulla autojen seassa kun on kävelykannet mutta kyllä se aika hiton kolkko paikka on varsinkin talvella.Tuolla tulee aina välillä wtf fiilis kun menee rappuun jonka seinät on kaakeloitu.Ekalla kerralla kun toi tulee
vastaan niin on että mitä v*ttua täällä tapahtuu ja onkohan noi sitä varten että verijäljet on helpompi siivota vai kuseeko/paskooko porukka täällä rappuihin tms.:P
/offtopick
Ton kaakeloinnin tarkoitus oikeasti taitaa olla se että on helpompi putsata tägejä kaakelipinnalta kuin maalipinnalta.Aika moni pinta on suojattu helsingissä jollain muovipinnoittella johon ei pitäisi pystyä kirjoittamaan jollain tussilla tai se kirjoitus lähtee pyyhkimällä jollain rätillä pois.Metroissa on joku tollainen pinnoite.
Hgin autoja vihaaville "liikenne- ja ympäristösuunnittelijoille" on vissiin annettu vapaat kädet häätää autoilijat ja yritykset pois keskustasta:
Helsinki
haluaa keskustassa lisää tilaa autoilta kävelijöille
Helsinki
haluaa sulkea autoilta kokonaisia katuja Esplanadin alueella. Kokeilulla annettaisiin lisää tilaa kävelijöille.
QuoteHELSINGIN kaupunki haluaa sulkea osan Esplanadeista autoilta kokonaan. Autoilta vapautuva lisätila annettaisiin kävelijöiden käyttöön. Molemmat puolet Esplanadin puistoa rajaavista kaduista, Pohjoisesplanadi ja Eteläesplanadi, muutettaisiin esityksen mukaan yksikaistaisiksi.
Esitys on monen vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on laajentaa kantakaupungin kävelyverkostoa. Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään marraskuun alussa ydinkeskustan maankäytön kehityskuvaa, jonka tavoitteena on myös kantakaupungin kävelyverkoston laajentaminen. Yksi keinoista olisi Esplanadien muuttaminen yksikaistaisiksi.
Mikäli alustavat suunnitelmat hyväksytään lautakunnasta, on uudet liikennejärjestelyt tarkoitus toteuttaa jo kevään 2023 aikana. Kokeilua tullaan jatkamaan useamman vuoden ajan.
TULEVANA kesänä autoilijoille on todennäköisesti käytössä vain yksi kaista kummallakin esplanadilla. Sen lisäksi kadunvarsipaikat on tarkoitus poistaa molemmilta kaduilta. Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen kertoo, että jalkakäytävää levennetään siirtämällä jalkakäytävän reunaa keskemmälle. Pinnoituksesta ja muista käytännön ratkaisuista päätetään myöhemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009157978.html
Espojen kaventaminen meinaa ruuhkia poikittaisliikenteelle ja luonnollisesti parkkipaikat poistunevat liikkeiden edestä. Joutuu tuosta menemään viikottain, niin ei tarvitse olla iso häiriö kun liikenne seisoo kokonaan.
Mut hei, isoja sidukkaterdejä 10€ 0.4l sidukoiden lipittäjille ! Talvella voi olla hiljaisempaa.
Quote from: Titus on 26.10.2022, 15:08:25
Hgin autoja vihaaville "liikenne- ja ympäristösuunnittelijoille" on vissiin annettu vapaat kädet häätää autoilijat ja yritykset pois keskustasta:
Helsinki haluaa keskustassa lisää tilaa autoilta kävelijöille
Helsinki haluaa sulkea autoilta kokonaisia katuja Esplanadin alueella. Kokeilulla annettaisiin lisää tilaa kävelijöille.
QuoteHELSINGIN kaupunki haluaa sulkea osan Esplanadeista autoilta kokonaan. Autoilta vapautuva lisätila annettaisiin kävelijöiden käyttöön. Molemmat puolet Esplanadin puistoa rajaavista kaduista, Pohjoisesplanadi ja Eteläesplanadi, muutettaisiin esityksen mukaan yksikaistaisiksi.
Esitys on monen vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on laajentaa kantakaupungin kävelyverkostoa. Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään marraskuun alussa ydinkeskustan maankäytön kehityskuvaa, jonka tavoitteena on myös kantakaupungin kävelyverkoston laajentaminen. Yksi keinoista olisi Esplanadien muuttaminen yksikaistaisiksi.
Mikäli alustavat suunnitelmat hyväksytään lautakunnasta, on uudet liikennejärjestelyt tarkoitus toteuttaa jo kevään 2023 aikana. Kokeilua tullaan jatkamaan useamman vuoden ajan.
TULEVANA kesänä autoilijoille on todennäköisesti käytössä vain yksi kaista kummallakin esplanadilla. Sen lisäksi kadunvarsipaikat on tarkoitus poistaa molemmilta kaduilta. Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen kertoo, että jalkakäytävää levennetään siirtämällä jalkakäytävän reunaa keskemmälle. Pinnoituksesta ja muista käytännön ratkaisuista päätetään myöhemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009157978.html
Espojen kaventaminen meinaa ruuhkia poikittaisliikenteelle ja luonnollisesti parkkipaikat poistunevat liikkeiden edestä. Joutuu tuosta menemään viikottain, niin ei tarvitse olla iso häiriö kun liikenne seisoo kokonaan.
Mut hei, isoja sidukkaterdejä 10€ 0.4l sidukoiden lipittäjille ! Talvella voi olla hiljaisempaa.
Mikään ei ole pysyvämpää kuin julkisen sektorin väliaikaiset hankkeet. Perinteinen kommaritaktiikka "marssi instituutioiden läpi" käytössä sovelletussa muodossa. :(
Hyvin tuolla Espalla on kyllä nytkin mahtunut kävelemään, poislukien toki Mantan lakitus vappuaattona tai jääkiekon MM-juhlat tms.
Quote from: Kallan on 26.10.2022, 20:55:55
Quote from: Titus on 26.10.2022, 15:08:25
Hgin autoja vihaaville "liikenne- ja ympäristösuunnittelijoille" on vissiin annettu vapaat kädet häätää autoilijat ja yritykset pois keskustasta:
Helsinki haluaa keskustassa lisää tilaa autoilta kävelijöille
Helsinki haluaa sulkea autoilta kokonaisia katuja Esplanadin alueella. Kokeilulla annettaisiin lisää tilaa kävelijöille.
QuoteHELSINGIN kaupunki haluaa sulkea osan Esplanadeista autoilta kokonaan. Autoilta vapautuva lisätila annettaisiin kävelijöiden käyttöön. Molemmat puolet Esplanadin puistoa rajaavista kaduista, Pohjoisesplanadi ja Eteläesplanadi, muutettaisiin esityksen mukaan yksikaistaisiksi.
Esitys on monen vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on laajentaa kantakaupungin kävelyverkostoa. Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään marraskuun alussa ydinkeskustan maankäytön kehityskuvaa, jonka tavoitteena on myös kantakaupungin kävelyverkoston laajentaminen. Yksi keinoista olisi Esplanadien muuttaminen yksikaistaisiksi.
Mikäli alustavat suunnitelmat hyväksytään lautakunnasta, on uudet liikennejärjestelyt tarkoitus toteuttaa jo kevään 2023 aikana. Kokeilua tullaan jatkamaan useamman vuoden ajan.
TULEVANA kesänä autoilijoille on todennäköisesti käytössä vain yksi kaista kummallakin esplanadilla. Sen lisäksi kadunvarsipaikat on tarkoitus poistaa molemmilta kaduilta. Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen kertoo, että jalkakäytävää levennetään siirtämällä jalkakäytävän reunaa keskemmälle. Pinnoituksesta ja muista käytännön ratkaisuista päätetään myöhemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009157978.html
Espojen kaventaminen meinaa ruuhkia poikittaisliikenteelle ja luonnollisesti parkkipaikat poistunevat liikkeiden edestä. Joutuu tuosta menemään viikottain, niin ei tarvitse olla iso häiriö kun liikenne seisoo kokonaan.
Mut hei, isoja sidukkaterdejä 10€ 0.4l sidukoiden lipittäjille ! Talvella voi olla hiljaisempaa.
Mikään ei ole pysyvämpää kuin julkisen sektorin väliaikaiset hankkeet. Perinteinen kommaritaktiikka "marssi instituutioiden läpi" käytössä sovelletussa muodossa. :(
Hyvin tuolla Espalla on kyllä nytkin mahtunut kävelemään, poislukien toki Mantan lakitus vappuaattona tai jääkiekon MM-juhlat tms.
No eikä mahdu.Tuolla on se että huoltoajot ajetaan katutasolla(siellä alhaalla on ilmeisesti varattu noille paikat mutta ne maksullisia ja firmat ei niitä sen takia käytä) ja saa koko ajan väistellä autoja.Espan puistokin on aika ruuhkainen tai oli kun viimeksi siellä kävin kääntymässä,se rakennustyömaa kirkon vieressä sotkee vielä pahasti liikennettä.Omasta mielestä osa noiden päätöksistä lähentelee idiotismia varsinkin se 7 reitti on todella typerä aleksanterin kadulta mikonkadulle ja 3 reitti helsinginkadulta läntiselle brahen kadulle,noille osuuksille ei olisi pitänyt pistää ratikkaa ollenkaan.Kumpikin on juuri sellaisia että ihme ettei ketään ole jäänyt alle,varsinkin toi mikonkadun osuus on sellainen että varmasti joku kadulla kävelijä jää alle.
^ Rotsia vähän kiinni niin mahtuu ;D
Helsinki on ottamassa satoja miljoonia euroja lisää lainaa
Helsinki suunnittelee ottavansa lähivuosille lisää lainaa 449 miljoonaa euroa.
QuoteHELSINGIN kaupunki tarvitsee huomattavasti lisää lainarahaa selvitäkseen menoistaan. Pormestari Juhana Vartiaisen (kok) talousarvioehdotus vuodelle 2023 julkaistiin torstaina.
Jos sen suuntaviivat toteutuvat, kaupungin lainakanta kasvaa lähivuosina puolitoistakertaisesti vuoden 2021 lopun tasosta. Yhteensä kaupungin lainakanta kasvaisi 449 miljoonalla eurolla.
Kaupungin lainakanta vuoden 2021 lopussa oli 913 miljoonaa euroa eli 1 386 euroa asukasta kohden. Ensi vuoden lopussa lainaa olisi 996 miljoonaa euroa (1 489 euroa per asukas) ja vuoden 2024 lopussa 1,184 miljoonaa euroa (1 752 euroa/asukas).
HELSINGIN toimintamenoja kasvattavat panostukset palveluiden kehittämiseen. Samalla verotulojen kasvu on poikkeuksellisen epävarmalla pohjalla. Syynä tähän on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen aiheuttamat rahoitusmuutokset ja kansainvälisen talouden epävarmuus tulevina vuosina.
Quote"Tämä on tällaista kasvavan kaupungin eteenpäin kaatumista. Teemme jatkuvasti uudistuksia, joilla parannamme pitkän aikavälin kestävyyttä. Kaupungin kasvu edellyttää investointeja. Jotta saamme tänne ihmisiä, meillä pitää olla asuntoja ja infrastruktuuria."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009163184.html
Lisää lainaa, että saadaan lisää matuja että.... profit ?
Länsimetron jatke tulee käyttöön 3.12. eli viisi uutta metroasemaa Matinkylästä länteen päin avautuu liikenteelle.
Tällä kertaa hommat menivät ilmeisesti aikataulun, talouden ym. osalta suht putkeen. Aiemminhan oli melkoisia ongelmia näiden suhteen.
Pitääpä käydä sitten jossain vaiheessa turistireissulla lännessä, vaikkei varsinaisesti mitään asiaa sinne päin taida ollakaan. Uusien asemien arkkitehtuuri kiinnostelee, kun nuo ykkösvaiheen asemien laiturialueet erilaisine "teemoineen" ovat ainakin ihan hienoja.
Bongasin tämän äsken HSL:n sähköpostitiedotteesta, ei näemmä ollut ketjussa vielä.
https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/10/metro-jatkuu-matinkylasta-kivenlahteen-3.12.2022 (13.10.2022)
QuoteMetro jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen 3.12.2022
Metrojunat alkavat liikennöidä Espoossa aina Kivenlahteen asti lauantaina 3. joulukuuta. Avautuvan seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.
Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä.
Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella
"Metron jatkeen rakentamisen aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty Espoon valtuuston päätösten mukaisesti", toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.
Vaikka metro aloittaa liikennöinnin, rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu. Jo olemassa olevat alueet Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti tiivistyvät asemien ympäristössä, ja niiden palvelut paranevat. Finnooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue, Isotalo jatkaa.
"Metro on nyt valmis. Vuosikymmenien työ saa päätöksensä, vaikka metron kehittämistyö toki jatkuu. Metro on joukkoliikennevälineistämme pidetyin: 93 prosenttia asiakkaistamme antaa sille hyvän tai erinomaisen arvosanan. Ympäristöystävällisellä metrolla on omalla alueellaan mullistava vaikutus ihmisten liikkumiseen, ja se on erittäin tärkeä myös pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinvoimalle", sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.
Uuden osuuden avautuessa bussien liityntäliikenteeseen ei tule muutoksia, vaan metroa liikennöidään muutama kuukausi nykyisen liikenteen lisänä. Uuteen osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Lopullisesta päivämäärästä tiedotetaan myöhemmin.
...
Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin.
Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.
"Länsimetron asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia, suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan, ja ainutlaatuiset asemat toimivat alueiden käyntikortteina. Odotamme Länsimetrossa innolla, että matkustajat pääsevät uusille metroasemille ja nauttimaan nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin", kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Quote from: Alaric on 27.10.2022, 16:38:54
Länsimetron jatke tulee käyttöön 3.12. eli viisi uutta metroasemaa Matinkylästä länteen päin avautuu liikenteelle.
Tällä kertaa hommat menivät ilmeisesti aikataulun, talouden ym. osalta suht putkeen. Aiemminhan oli melkoisia ongelmia näiden suhteen.
Pitääpä käydä sitten jossain vaiheessa turistireissulla lännessä, vaikkei varsinaisesti mitään asiaa sinne päin taida ollakaan. Uusien asemien arkkitehtuuri kiinnostelee, kun nuo ykkösvaiheen asemien laiturialueet erilaisine "teemoineen" ovat ainakin ihan hienoja.
Bongasin tämän äsken HSL:n sähköpostitiedotteesta, ei näemmä ollut ketjussa vielä.
https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/10/metro-jatkuu-matinkylasta-kivenlahteen-3.12.2022 (13.10.2022)
Metro- ja raidejokeri-projektit aiheuttavat paineita lippujen hintoihin, mihin on tulossa korotukset niille, joiden on pakko julkisia liikennevälineitä käyttää. Vihreät poliitikot vaativat että tulevaisuudessa liikenneinvestointuen kustannukset katetaan niiltä, jotka hyötyvät maan arvon noususta ratayhteyksien lähellä. Saa nähdä mikä on raideliikennelähiöiden tuleva arvon nousu.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009163905.html
Quote[...]Kesäkuussa Osmo Soininvaara (vihr) vaati blogissaan infrakorvaussopimuksen purkamista, koska ainakin Helsingissä maan arvonnousu eli tontinmyynti ja maankäyttösopimukset kattavat rakennuskulut kuitenkin.
"Kun kunnat ovat jo kertaalleen rahastaneet infrakustannukset maan hinnan ja vuokran kautta, ei ole perusteltua rahastaa sitä uudestaan. Tämä korotusautomaatti pitää poistaa", Soininvaara vaati.
Soininvaaralle huomautettiin, että ilman infrakorvauksia Vantaa tuskin tekee päätöstä Vantaan ratikasta vuonna 2023. Myös velkaiselle Espoolle HSL:n infrakorvaukset todennäköisesti kelpaavat.
HSL:N toimitusjohtaja ei moiti kaupunkien kehityshankkeita mutta huomauttaa, etteivät isot raideinvestoinnit lisää matkustajamääriä niin paljon, että kulut katettaisiin lipputuloilla. Monissa Euroopan maissa kuten esimerkiksi Ruotsissa valtio osallistuu Suomea voimallisemmin tärkeinä pidettyihin investointeihin.
"Kysymys on siitä, miten tärkeänä valtiovalta näkee joukkoliikenteen vahvistamisen tällä alueella, jossa päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ovat Suomen suurimmat ja liikenneinvestoinnit näyttävät kaikilla mittareilla järkevimmiltä."[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009009113.html
Quote
X
Tulevan raidejokerin pysäkkiin kulminoituu paineet rakentaa Viikin peltomaisemiin kantakaupunkimaista asumista noin 4 000–7 000 uudelle asukkaalle.
Latokartanon pysäkki on pohjoisen suuntaan katsottuna keskellä peltoa. Toisella puolella pysäkkiä on hevossairaala.
Satojen miljoonien eurojen ratikkainvestoinnin varrelle halutaan puolikuntoisten hevosten sijaan kantakaupunkimainen alue, jonka asukkaat hyötyisivät raideyhteydestä ja alueen lukuisista palveluista.
Täysin uutta rakentamista kaavaillaan Viikintien ja Latokartanon asuinalueen välissä oleville pelloille Tilanhoitajankaaren molemmin puolin.
X
Kaavarunkoluonnosta on tehty yhdessä alueen maanomistajien: kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston kesken. Myös alueen asukkailta ja muilta toimijoilta pyydetään mielipiteitä luonnokseen. Valmis kaavarunkoehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta ensi syksynä.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5471497 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5471497)
QuoteVuosaareen nousee kaikkien aikojen vuokratalo, joka on 120-metrinen torni
Vuosaareen rakennetaan kaksi uutta valtavaa tornitaloa. Niistä ensimmäinen on nyt lopullisessa korkeudessaan.
...
Niistä ensimmäinen Hyperion-niminen tornitalo on nyt valmistunut lopulliseen korkeuteensa. Kerroksia talossa on yhteensä 24, ja korkeutta sillä on vajaa 90 metriä.
Hyperion ei silti vedä korkeudessa vertoja korkeimmalle talolle, Helsingin Atlakselle, jonka on määrä valmistua vuonna 2024. Korkeutta sillä tulisi olemaan 120 metriä.
Molempiin tornitaloihin tulee vuokra-asuntoja. Korkeampaan Atlakseen vuokrattavaksi tulee peräti 288 asuntoa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009183881.html
Siis Vuosaaren ökykaupunginosaan rakennetaan vierekkäin kaksi puhdasta vuokrataloa, toisessa 288 asuntoa ja toisessakin ilmeisesti kolmatta sataa. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asukkaiden sosiaalinen profiili kehittyy.
Oma veikkaukseni on, etteivät ne, joilla on omia resursseja vaikuttaa elämäänsä, viihdy talossa kovin pitkään. Arvatkaa, ketkä jäävät jäljelle?
Edit. kommenttien joukossa myös tällaista sarkasmia:
QuoteItäisen Helsingin asukasprofiilin ja demografisen kehityksen kannalta vuokra-asuntojen merkittävä lisäys on välttämätöntä. Alueella on erityisesti tarvetta pienille, asuntosijoittajien pääomia houkutteleville asunnoille. Positiivinen kaupunkikehitys on valintojen tulos.
Eli Vuosaareen nousee kaksi Baabelin tornia ja niiden kielellinen ja kulttuurillinen sekamelska. Mikä voisi mennä pieleen?
Huomattakoon myös tämän hankkeen kohdalla se, että itäeurooppalainen rakentaa, kehitysmaalainen asuu, suomalainen maksaa ja saksalainen ( sijoitusyhtiö Union Investmet omistajana ) kerää rahat.
Autoilun rajoittamisesta Helsingin keskustassa päätetään illalla – Näin tutkijat kommentoivat
Helsingin keskustan yrittäjät ovat huolissaan kaupungin suunnitelmista rajoittaa autoilua keskustassa. Tutkijoiden mukaan autoilun rajoittaminen ei ole merkityksetöntä, mutta p
elkojen mittakaavaa pidetään liioiteltuna.
QuoteAUTOILUN rajoittamisella ei olisi merkittävää vaikutusta Esplanadin yrityksille tai keskustan näivettymiselle, arvioivat tutkijat Elias Willberg maantieteen laitokselta ja Veikko Eranti sosiologian laitokselta Helsingin yliopistolta. Täysin merkityksetöntä se ei kuitenkaan ole.
"Isossa kuvassa nämä pelot ovat aiheettomia", väitöskirjatutkija Willberg sanoo.
Käveltävät alueet ovat tutkimusten mukaan päin vastoin useimmiten niitä, joilla kauppa käy hyvin, Willberg kertoo. Kävelijöillä on aikaa pysähdellä liikkeisiin ja katsoa näyteikkunoita.
"Kävelijät ja pyöräilijät siis tuovat jopa enemmän kokonaismyyntiä ainakin joissakin tapauksissa."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009176336.html
nämä Willberg ja Eranto ovat pyöräilyfanaatikkoja ja autoilun vihaajia ja todellisia rusinat pullasta ajattelijoita. ovat olleet esim Hämeentie pyöräilykaduksi kuningasidean takana...
Willbergillä taitaa edelleen olla vastaamatta, että mistä ne Hämeentien pyöräilijää/vrk luvut oli revitty millä propagandaa ajettiin eteenpäin. Hänen lukujensa mukaan pyöräilijöitä pitäisi mennä suurin piirtein jonossa ohi kun kävelee Hämeentiellä... no meneekö, Willberg ?
^Tuolla lainauksessa sanotaan: "Kävelijät ja pyöräilijät siis tuovat jopa enemmän kokonaismyyntiä ainakin joissakin tapauksissa."
Boldaamani osoittaa loogisesti, että autoilijat toisivat enemmän kokonaismyyntiä. 8)
Siispä suuri osa yrittäjistä joutuu downshiftaamaan ja jotkut laittavat "pillit pussiin" suosiolla. Tilalle juottoloita.
Quote from: JoKaGO on 08.11.2022, 17:59:07
^Tuolla lainauksessa sanotaan: "Kävelijät ja pyöräilijät siis tuovat jopa enemmän kokonaismyyntiä ainakin joissakin tapauksissa."
Boldaamani osoittaa loogisesti, että autoilijat toisivat enemmän kokonaismyyntiä. 8)
Siispä suuri osa yrittäjistä joutuu downshiftaamaan ja jotkut laittavat "pillit pussiin" suosiolla. Tilalle juottoloita.
Juottoloihin todellakin harva kulkee autolla. Ne lienevät juuri niitä Willbergin "joissakin tapauksia".
Pitää ymmärtää, ettei näitä ihmisiä kiinnosta lopputulos, vaan ideologia, inttäminen ja (muka) oikeassa oleminen. Ei noita kiinnosta, kuinka keskusta voi. Niitä kiinnostaa runnoa fanaattisesti ideologiaansa ja (muka) oikeassa olemistaan läpi.
Nää on samasta puusta ja Neuvostoliiton:n kannattajien henkisiä perillisiä kaikki. Kaikki tiesivät NL:n olevan ihmisoikeuksia törkeästi polkeva sotilasimperiumi ja todellinen ympäristön sarjaraiskaaja. Silti ihmiset ylistivät sitä jonkinlaisena vasemmiston taivaana, jossa ihmisellä ja ympäristöllä on hyvä. Näillä on ihan sama. Ne tietävät näivettävänsä keskustan, haistattavat kettua keskustan yrityksille ja niissä työskenteleville. Tietäähän systeemi aina paremmin kuin liiketoimintaa pyörittävät tai niissä työskentelevät.
Kun lopputulos näyttää karun totuuden, on vika koronassa, Putinissa tai suomalaisten asenteissa. Jumalakin voi olla väärässä, systeemi ei koskaan.
Quote from: Siili on 08.11.2022, 18:03:00
Juottoloihin todellakin harva kulkee autolla. Ne lienevät juuri niitä Willbergin "joissakin tapauksia".
Tämä tarkoittaisi, että "sijoitus pyöräilyinfrastruktuuriin" olisi oikeasti "sijoitus tankojuoppouden edistämiseen". ???
Ei tarvitse edes ottaa huomioon kaatumisista aiheutuvia työkyvyttömyyksiä ja aivovammakuntoutuskuluja, että ajatus kuulostaa kummalta. Pitäisi ennemmin tukea kävelyä ja joukkoliikennettä. En siis tiedä, mitä liiketoimintaa kaupunkipyöräily tukee, mutta jos.
Quote from: Golimar on 03.11.2022, 12:19:03
Quote
Tulevan raidejokerin pysäkkiin kulminoituu paineet rakentaa Viikin peltomaisemiin kantakaupunkimaista asumista noin 4 000–7 000 uudelle asukkaalle.
Latokartanon pysäkki on pohjoisen suuntaan katsottuna keskellä peltoa. Toisella puolella pysäkkiä on hevossairaala.
Satojen miljoonien eurojen ratikkainvestoinnin varrelle halutaan puolikuntoisten hevosten sijaan kantakaupunkimainen alue, jonka asukkaat hyötyisivät raideyhteydestä ja alueen lukuisista palveluista.
Täysin uutta rakentamista kaavaillaan Viikintien ja Latokartanon asuinalueen välissä oleville pelloille Tilanhoitajankaaren molemmin puolin.
Juuri tästä syystä vastustan Vantaan ratikkaa: raitiotie tulee johtamaan liikakaupungistumiseen alueilla joiden läpi se kulkee. Jos sille löytyisi sopiva paikka, niin sitten kyllä, vaikka se maksaisikin, mutta nyt ei.
Ainakin osa noista Viikin pelloista on Helsingin Yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan koetila (https://www2.helsinki.fi/fi/infrastruktuurit/viikin-tutkimustila). Siellä tutkitaan esimerkiksi
ruokakasvien jalostusta. Vaikka johonkin mahtuisikin rakentamista, niin se muuttaisi mittausolosuhteita pystyvästi, jolloin tutkimustulosten tulkitseminen vaiketuisi.
Alueelle pystytään ehkä asuttamaan muutama tuhat asukasta, mutta itsestäänselvästi
ravinnontuotannon tutkimus on tärkeämpi prioriteetti kuin se että jotkut saisivat asua Helsingissä ratikan vieressä. Jos tutkimusasema siirrettäisiin muualle, kestäisi vuosia että uusi mittaussarja saataisiin alulle, ja vanha mittaussarja loppuisi sen sijaan että saisi jatkua Viikissä.
Tummennukset lisätty:
QuoteTiivistetysti voidaan sanoa, että Viikissä tutkitaan, miten maatalous voi ruokkia maailman kasvavan väestön ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla.
--
Pelloilla on vuosittain koealoina yhteensä useampia hehtaareja. Peltoalueemme mahdollistavat monipuoliset kasvinviljelyyn, maaperätieteisiin, agroteknologiaan ja -ekologiaan sekä kotieläintieteisiin liittyvät tutkimukset.
https://www2.helsinki.fi/fi/infrastruktuurit/viikin-tutkimustila/palvelut (https://www2.helsinki.fi/fi/infrastruktuurit/viikin-tutkimustila/palvelut)
Cityvihreys iskee jälleen, "ilmastonmuutoksen torjunnan" nimissä siis ollaan tuhoamassa kestävän ravinnontuotannon tieteellistä tutkimusta. :facepalm:
Toinen juttu on se että uusi asuinalue vieressä toisi lisää ihmisiä myös Viikin luonnonsuojelualueelle (https://www.vanhankaupunginlahti.fi/vanhankaupunginlahden-tila/).
QuoteJos kaikki alueet saadaan suojeltua, Vanhankaupunginlahdesta muodostuu laaja ja monimuotoinen alue erilaisine metsineen ja kosteikkoineen.
Jaa mikä
luontokato, tuhansia ihmisiä lisää luonnonsuojelualueen naapuriin? Säilyykö suojelualue luonnontilaisena? ???
Muokkaus: kaksi kirjoitusvirhettä korjattu, ja lisätty Vantaan ratikkaan jälkimmäinen lause.
Quote from: Outo olio on 09.11.2022, 11:42:35
Cityvihreys iskee jälleen, "ilmastonmuutoksen torjunnan" nimissä siis ollaan tuhoamassa kestävän ravinnontuotannon tieteellistä tutkimusta. :facepalm:
Käytännössä MMTDK:n tutkimustoiminta pelloilla ja eläinten kanssa ko alueella loppuisi ympäröivän asukasmäärän kasvaessa. Nykyisinkin on suuria ongelmia siinä, että eläimiä kiusataan ja pelloilla käydään varastamassa/tallomassa kasvustosta mitä voidaan.
Tämä lienee vihvasemmiston tavoitekkin, eli kaikki mitä voidaan tehdä maatalouden hankaloittamiseksi tehdään. MMTDK on muutenkin viime vuosien aikana profiloitunut monistamaan erilaisia "ilmastonmuutoksen osaajia" = kympin tyttöjä mielipiteellä ilman työkokemusta oikeasta maailmasta. Täydet arvosanat saa käytännössä osallistumalla opiskeluun. Eikä mielipiteen kerryttämiseen mitään tutkimuspeltoja tarvita...
Eläin- ja kasvipuolella sen sijaan vaatimustaso on aivan eri luokkkaa ja toivonkin että muuttaisivat pois Helsingistä ja veisivät osaamisen mukanaan. Voisivat sitten täyttää kampuksen rauhassa näillä kauramaitoteenlitkijöillä ja sateenkaarenmaalareilla.
>:(
Quote from: Melbac on 09.11.2022, 14:05:33
No henkilökohtaisesti ei haittaisi asia yhtään vaikka muuttaisikin,kaupunki kasvanut jo sinnekkin asti.
Minun mielestäni taas Viikki tulisi rauhoittaa enemmältä rakentamiselta, edellämainituista syistä johtuen. Näin myös siinä tapauksessa, että tulijat olisivat oikeasti huippuosaajia, nythän pääkaupunkiseudun väestönkasvu on vieraskielisten (eli käytännössä haittamamujen) varassa.*
*Lähde: Ylen uutinen, en nyt muista tarkkaa lähdettä, mutta uutinen perustui virallisiin äidinkielitilastoihin, ja siinä sanottiin että vieraskielisten muutto pääkaupunkiseudulle muualta Suomesta ja suoraan ulkomailta on suurempaa kuin kaikenkielinen muutto alueelta pois.
Helsingin ydinkeskustan elinvoiman hiipumisesta on merkkejä: "Tilanne näyttää vakavalta"
Helsingin keskustan elinvoiman hiipumisesta kielii esimerkiksi yritysten liikevaihdon romahtaminen. Erityisen heikolta näyttää Aleksanterinkadun tilanne, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja.
Quote
Sami Takala HS, Kaisu Moilanen HS
16:15
HELSINGIN ydinkeskustan elinvoiman hiipumisesta on merkkejä. Kolme erilaista mittaria kertoo tilanteesta: Yritysten hiipuva menestys, tyhjenevät liiketilat ja palveluiden katoaminen.
Helsingin keskustan yritysten talous on heikoissa kantimissa.
Helsingin kaupunginkanslian tilaaman elinvoimalaskennan mukaan keskustassa toimivien yritysten liikevaihto on edelleen 20–30 prosenttia alemmalla tasolla kuin se oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa. Toisin sanoen yritysten toiminta ei ole palautunut ennalleen pandemian jälkeen.
QuoteHELSINGIN seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen pitää tilannetta vakavana.
"Jos katsoo vaikka Aleksanterinkatua, tilanne näyttää ihan erityisen vakavalta. Monet yritykset ovat lopettaneet."
Kun yksittäinen liike lopettaa, normaalisti liiketilaan löytyy nopeasti uusi vuokralainen. Tämä ei nyt toteudu Helsingin keskustassa entiseen malliin, Pakarinen sanoo.
"Keskustan ydinkortteleissa näyttää sillä tavalla huonolta, että siellä tulee pidempiä pätkiä, jolloin uutta vuokralaista ei heti löydy."
Pakarisen mukaan nykytilanne kertoo siitä, että koronapandemiasta ei ole vieläkään toivuttu. Maailma on myös muuttunut. Kun etätyö on pandemian myötä yleistynyt, keskustassa asioi vähemmän ihmisiä kuin aiemmin.
"Ostokset, jotka on totuttu tekemään töiden jälkeen tai ruokatunnilla, ovat vähentyneet."
QuoteSUUNNITELMAT vähentää Esplanadien ajokaistoja on Pakarisen mielestä kuitenkin huono ajoituksen kannalta. Hänestä kaistoja ei pitäisi lähteä poistamaan käytöstä nyt, kun moni keskustan sisääntuloväylä on muutosten keskellä.
Ensi keväänä Mannerheimintiellä alkaa laaja peruskorjaus. Samaan aikaan kulkuväyliä on myllätty esimerkiksi Kruunusiltojen rakennushankkeiden vuoksi itäisessä kantakaupungissa.
"Eihän Esplanadillakaan ole kyse siitä, etteikö siellä mahtuisi kävelemään."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009191089.html
Viimeistä kohtaa on jankutettu, mutta ei mene läpi näille "
yks kaista ja yksi reitti autoille riittää"-tyypeille jotka nyt sattuvat olemaan vihvasautoiluvihaajia.
Esim pelastustoiminta hankaloituu huomattavasti kiertoreittienkin jumittuessa liikenteen sujumattomuuden takia tai koko liikenne pysähtyy koska woltti poikittain tiellä vilkut päällä.
QuoteHelsingin keskustan elinvoiman hiipumisesta kielii esimerkiksi yritysten liikevaihdon romahtaminen. Erityisen heikolta näyttää Aleksanterinkadun tilanne, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.
Tämä on tyrmistyttävää.
Miten on mahdollista, että Suomen suurimman kaupungin keskeisimmät alueet näivettyvät? Veikkaan, että syyt ovat kahtalaiset: toisaalta päätäntä vihertää ja toisaalta katukuva on mustanpuhuva.
Suomi ja Helsinki ovat ihan itse tämän ryssineet. Helsingillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet säilyä huippuhoukuttelevana paikkana ostovoimaisille ihmisille.
Joukossa on tietysti sijaiskärsijöitä, joiden puolesta olen todella pahoillani. On kuitenkin syytä muistaa, että monet keskustan yrittäjistä on juurikin näitä cityvihreitä puolueesta huolimatta. He ovat vuosia ruokkineet ilmastohysteriaa ja pyöräilyutopiaa. Nyt vuosien työ realisoituu.
Lähtisivät kaikki kynnelle kykenevät yrittäjät pois keskustasta kauppakeskuksiin ja automarketeihin. Ei Aleksanterinkadun ja ympäristön elvyttäminen ole heidän ongelma. Näivettyminen on helsinkiläisten tahto, jota toteuttaa helsinkiläisten äänestämät poliitikot ja poliitikkojen valitsemat virkamiehet.
Kaikki vaan kaariin, isoihin omenoihin ja mitä näitä onkaan. Siellä on asiakkaat, jotka ostavat tavaraa, syövät ja juovat. Itäkeskusta en suosittele. Siitä on tietoisesti tehty basaari ja yleisen seisoskelun ja huutamisen paikka.
Quote from: Yle 5.11.2020Tässä on tuleva Itä-Helsingin keskus: Itäväylän päälle rakentuu taloja ja tilaa kaikille, Stoan Puhoksen ja Puotilan metroaseman alueen monikulttuurisuutta halutaan rikastaa
...
Paikallinen autoliikenne ja pyörätiet kiertävät keskustan reunoilla. Jalankulkijalle siltoihin perustuva ehdotus muistuttaa mäkistä maastoa ja tasosta toiseen liikutaan muun muassa julkisilla hisseillä.
...
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita...
https://yle.fi/uutiset/3-11632410
Quote from: L. Brander on 10.11.2022, 16:48:29
Quote from: Yle 5.11.2020
– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita...
Mää vähä luulen, että yksi uskonto ei saa tuonne rukoushuonetta.
^Kristinusko vai juutalaisuus? Ja oikea vastaushan siis taitaa olla "pari kuukautta avajaisten jälkeen kukaan paitsi muslimit eivät uskalla sinne mennä, ja heistäkään eivät kaikki koska jokin kilpailevista ääriryhmistä on vallannut alueen itselleen".
Helsingin vihreät ehdottaa autottomia sunnuntaita kaupunginosiin
Vihreiden valtuustoryhmä ehdottaa kokeiluluontoisia autottomia sunnuntaita joihinkin osiin Helsingissä.
QuoteHELSINGISSÄ pitäisi kokeilla kaupunginosakohtaisia autottomia sunnuntaita, ehdottavaa vihreiden valtuustoryhmä.
Autottomat sunnuntait on yksi toimenpiteistä, joiden tavoitteena on vauhdittaa venäläisestä fossiilienergiasta irtautumista. Kyseessä on ryhmän valtuustoaloite, jota käsitellään Helsingin kaupunginhallituksessa ensi viikolla.
Kaupungin vastauksessa ehdotusta ei täysin tyrmätä. Vaikka autottomien sunnuntaiden vaikutus päästöihin olisi varovaisen arvion mukaisesti melko vähäinen, ne nähdään yhtenä keinona lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja elinvoimaa rajatulla alueella.
MIKÄLI Helsinki ottaisi käyttöön autottomat sunnuntait laajemmalla alueella, se vaatisi yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi ammattiliikenne pitäisi jättää kiellon ulkopuolelle, sillä elinkeinonharjoittamisen vapaus on perustuslaillinen oikeus.
Muuttoja tai liikuntarajoitteisia varten tulisi kehittää poikkeuslupamenettely. Kunnalla ei myöskään ole toimivaltuuksia valtakunnallisesti merkittävillä väylillä.
QuoteLaajat kieltoalueet nähdään melko epärealistisena vaihtoehtona. Jos niitä lähdettäisiin kokeilemaan, sopivia alueita olisivat esimerkiksi Helsingin keskusta tai Kallio joukkoliikenteen saavutettavuuden ja tiiviin maankäytön puolesta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009193525.html
vetää jo sanattomaksi... lupia muuttokuorman tuomiseksi ? MV? entä ko kaupunginosassa asuvat ? ei saa/saa ajaa tonteille ?
Kalliossa (Harjussa) tuota autottomuutta kokeiltiin ja se lopetettiin täysin epäonnistuneena kokeiluna, joten miksipä ei vaan laajenneta "kokeilua"...
Quote from: Titus on 11.11.2022, 11:20:35
Helsingin vihreät ehdottaa autottomia sunnuntaita kaupunginosiin...
QuoteHELSINGISSÄ pitäisi kokeilla kaupunginosakohtaisia autottomia sunnuntaita, ehdottavaa vihreiden valtuustoryhmä.
...
Vaikka autottomien sunnuntaiden vaikutus päästöihin olisi varovaisen arvion mukaisesti melko vähäinen, ne nähdään yhtenä keinona lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja elinvoimaa rajatulla alueella.
...
Muuttoja tai liikuntarajoitteisia varten tulisi kehittää poikkeuslupamenettely. ...
QuoteLaajat kieltoalueet nähdään melko epärealistisena vaihtoehtona. Jos niitä lähdettäisiin kokeilemaan, sopivia alueita olisivat esimerkiksi Helsingin keskusta tai Kallio joukkoliikenteen saavutettavuuden ja tiiviin maankäytön puolesta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009193525.html
vetää jo sanattomaksi... lupia muuttokuorman tuomiseksi ? MV? entä ko kaupunginosassa asuvat ? ei saa/saa ajaa tonteille ?
...
Virheiden oppi-isiä ei tarvitse kauaa eikä kaukaa etsiä. Neuvostoliitossa oli bumagaa joka lähtöön, ja myös bumagan tarkastuspisteitä tiheässä. Valtion kuuluu tietää kuka missäkin kulkee.
Mitä elinvoiman lisäämiseen liikkumista hankaloittamalla tulee, niin Hesari kertoo seuraavaa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009192239.html
QuoteYdinkeskustan yrittäjät tuntevat hiipuvan elinvoiman: "Kadulla liikkuu vain asukkaita"
Helsingin keskustassa toimivat pienyrittäjät ovat huomanneet hiljentymisen.
Ihmisiä on liikkeellä selvästi vähemmän kuin ennen, sanoo parturi-kampaamo Jaffissa Yrjönkadulla työskentelevä Adnan Husein Ahmad. Etenkin satunnaisten läpikulkumatkalla olevien määrä on vähentynyt.
"Tuntuu, että Yrjönkadulla liikkuu vain kadun asukkaita. ...
...
"Vaikea kysymys. Ehkä Yrjönkadulle pitäisi saada enemmän kauppoja ja ravintoloita. Pitäisi myös saada ilmaisia parkkipaikkoja."
...
Lelukauppaa kadun toisella puolella pitävä Kristina Lönnberg kertoo samanlaisista havainnoista.
...
Pysäköinti nousee esille myös Lönnbergin keinoissa pitää keskusta elinvoimaisena.
"Kannan huolta ilmastojalanjäljestä. Yrittäjänä minun on kuitenkin ajateltava, että asiakkaiden on päästävä mahdollisimman lähelle kauppaa autolla. Asiakkaissa on paljon isovanhempia. Ostoksissa on niin ikään paljon isoja tavaroita, jotka on kannettava. Pysäköintipaikkoja tarvitaan lisää", Lönnberg perustelee.
...
[Della Margan johtaja Leena Lahti-Taillon] löytää syyn kehitykseen autoilun vaikeutumisesta.
"Esplanadin tietyöt tai se, ettei parkkipaikkaa löydy, ovat saattaneet vaikuttaa suomalaisten asiakkaiden vähentymiseen. Ihmiset ovat miettineet, mihin auton saa pysäköityä. Asiakkaitamme näkyy toisinaan liikkeen viereisen taksitolpan jonossa."
Ydinkeskustaan olisi hänen mielestään jatkossakin päästävä autolla.
Ei ihan natsaa yrittäjien keinot elinvoimaisuuden lisäämiseen Virheiden agendan kanssa.
Mutta, taisi jokainen tuoda esiin vihreyttään ja ilmastohuoltaan, eli ovat mahdolisia Virheiden äänestäjiä. Jos, niin saatte ihan sitä mitä tilasittekin. Toisaalta, koska Helsinki ja woke/cancelointi, niin saattoivat olla ihan bisneksen suojeluakin nuo Olen Vihreä -disclaimerit.
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
^^
Ei Kallion alueella enää ole liikkeitä joihin joku tulisi sunnuntaisin autolla, joku Lidl ehkä. Muut visusti kiinni. Käytännössä esim Hgin landealueilta autolla brunssille tuleva ohjastaisi muuanne, siinä se saavutus mitä tällä saataisiin aikaan. Toki suurin liikenteen aiheuttaja ko alueella, eli wolttiliikenne, pyörisi normitapaan öljyä käryttävillä pommeillla jotka pysäköidään keskelle katua.
tämä idea on suoraan sieltä "kaaoksen yli näkevästä"-ajatusten tonavasta jota ruokitaan vihreällä pajunköydellä...
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
Liike voisi ostaa kaupungilta parkkitilaa asiakkaidensa käyttöön terdejen tapaan jossa terden omistaja maksaa pysäköintiruudussa olevasta terdestä vuokraa kaupungille.
Saisi hinnoitella paikkansa miten lystää.
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
Kyllä on taas luvattoman heikko argumentti. Ihmisethän (erityisesti autoilijat) maksaa julmetun määrän veroja. Veroja perustellaan myös infran ylläpidolla. Tosin tässä kommunismissa fiskaalinen tavoite on usein taka-alalla ja fokus milloin jakopolitiikassa, (muka) ympäristöpolitiikassa jne.
Makustele omaa logiikkaasi suhteessa seuraavaan. "Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pyörätien yhteiskunnalta"
e:t
Jokainen uusi annos mielenvikaisuutta Helsinkiin kohottaa mielialaani. Olen kymmeniä vuosia surkutellut asiaintilaa, ja nyt vasta pois muutettuani olen nauttinut hulluuden kasvusta. Eli kannatan ehdottomasti kaikenlaisten yksityisautoilukieltojen lisäämistä. Ja katu- & pihapysäköinnin taksat ylös.
Elokapinaa, BLM:ää ja LGBT:tä myös lisää. Ja paperittomien hoitoja, matuväkivaltaa. Kaikki käy!
Tuosta kauppojen hiipumisesta Helsingin keskustassa, olisiko myös mahdollista se, että ajat ovat vaan muuttumassa vähitellen myös ostoskäyttäytymisen osalta?
Entisinä aikoina halutessasi ostaa jotain, piti mennä liikkeeseen ( toki Anttilan postimyynti et al) tutustumaan tuotteisiin. Varakkaammalle/keskituloisille väelle oli sopivia laatuliikkeitä nipussa keskustassa vaikka tulisi kauempaakin ostosreissulle. Viihdettä löytyi pieni- ja isotuloiselle ja toki kaikille ruokakauppoja vähän siellä sun täällä + rakas Alko, jota kaikki rakastivat, yhteiskuntaluokasta riippumatta. Pienituloisellekkin löytyi kauppaa siellä ja täällä keskustassa.
Netti on jo muuttanut/muuttaa varmasti edelleen isosti kaupankäynnin luonnetta ja koko ydinkeskustan kivijalkakauppakonsepti saattaa vähitellen olla auringonlaskun ala, lukuunottamatta ehkä ruokakauppoja ja viihdettä kapakoineen, ja jotain elitistisen oloisia putiikkeja, joissa sitten asiakkaiden tulotaso takaa jatkuvuuden. Mutta nykyajan varakas/ tosi varakas voi ostaa haluamansa kalliin laatutuotteen helposti netistä ja siten tarvetta fyysiselle kaupalle edes heille ei ole vastaavassa määrin.
Tosin jotain samankaltaista ennusteltiin kai jo vuosikymmeniä sitten kun hypermarketkonsepti rantautui Suomeen.
No tämä oli tälläistä talousmaallikon pohdintaa.
Quote from: Titus on 09.11.2022, 12:45:14
MMTDK on muutenkin viime vuosien aikana profiloitunut monistamaan erilaisia "ilmastonmuutoksen osaajia" = kympin tyttöjä mielipiteellä ilman työkokemusta oikeasta maailmasta. Täydet arvosanat saa käytännössä osallistumalla opiskeluun. Eikä mielipiteen kerryttämiseen mitään tutkimuspeltoja tarvita...
kaikki mukaan:
QuoteYmpäristöahdistuksen mieli -hankkeemme on tulossa päätökseen vuodenvaihteessa ja joulukuussa on aika järjestää hankkeen päätöswebinaari. Tervetuloa mukaan torstaina 8.12. klo 13–16!
Webinaarissa kuullaan uutta tutkimustietoa siitä, mitä meissä tapahtuu, kun kohtaamme ympäristökriisin todellisuuden, kokemuksellista tietoa siitä, kun maailmanpelastaja törmää omiin rajoihinsa sekä miten ympäristökriisin mielenterveysvaikutukset näkyvät järjestötyössä.
Webinaarin puhujat ja aiheet:
Ympäristötunteiden tutkija, dosentti Panu Pihkala: Ympäristötunteiden kohtaamisen prosessi
https://www.ymparistoahdistus.fi/osallistu/8-12-webinaari-maailmanlopun-skenaarioista-toivon-rakentamiseen-iii/
:facepalm: :facepalm: :facepalm:
Quote from: Siili on 08.11.2022, 16:58:06
QuoteVuosaareen nousee kaikkien aikojen vuokratalo, joka on 120-metrinen torni
Vuosaareen rakennetaan kaksi uutta valtavaa tornitaloa. Niistä ensimmäinen on nyt lopullisessa korkeudessaan.
...
Niistä ensimmäinen Hyperion-niminen tornitalo on nyt valmistunut lopulliseen korkeuteensa. Kerroksia talossa on yhteensä 24, ja korkeutta sillä on vajaa 90 metriä.
Hyperion ei silti vedä korkeudessa vertoja korkeimmalle talolle, Helsingin Atlakselle, jonka on määrä valmistua vuonna 2024. Korkeutta sillä tulisi olemaan 120 metriä.
Molempiin tornitaloihin tulee vuokra-asuntoja. Korkeampaan Atlakseen vuokrattavaksi tulee peräti 288 asuntoa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009183881.html
Siis Vuosaaren ökykaupunginosaan rakennetaan vierekkäin kaksi puhdasta vuokrataloa, toisessa 288 asuntoa ja toisessakin ilmeisesti kolmatta sataa. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten asukkaiden sosiaalinen profiili kehittyy.
Oma veikkaukseni on, etteivät ne, joilla on omia resursseja vaikuttaa elämäänsä, viihdy talossa kovin pitkään. Arvatkaa, ketkä jäävät jäljelle?
Edit. kommenttien joukossa myös tällaista sarkasmia:
QuoteItäisen Helsingin asukasprofiilin ja demografisen kehityksen kannalta vuokra-asuntojen merkittävä lisäys on välttämätöntä. Alueella on erityisesti tarvetta pienille, asuntosijoittajien pääomia houkutteleville asunnoille. Positiivinen kaupunkikehitys on valintojen tulos.
Onhan korkeita taloja komea katsella.
Siis turistina. Voisin kuvitella että ihmiset jotka asuvat New Yorkissa ja näkevät samat pilvenpiirtäjät joka päivä niin ne ei heitä paljon säväytä.
^ niin, ja kannattaa guuglailla esim glasgow - britain - estates - brutalist - flats - architecture of doom - slum - tower blocks ,
niin ansioituneita esimerkkejä löytyy onnistuneesta veronmaksajain haalinnasta. Tai vaikkapa "Grenfell Tower"
^
"ponte city"
QuoteWhen decay set in and the original hipster residents moved out, the empty buildings were broken into and hijacked. Ponte became a complete no-go zone. It was an overcrowded den of iniquity with a direly severe rubbish problem in the 90's. There was no running water, no electricity and when the rubbish collections stopped, residents would lob their waste into the central void. Unfortunately, there it stayed until it rose a festering 14 stories high (or 2 or 3 or 5 – I've read different things and I'm not sure which is factually correct, but 14 is the number given by our guide on the day). Ponte was a slum in the sky.
https://expatorama.com/2017/02/19/ponte-tower-a-tale-of-glamour-garbage-and-gritty-regeneration/
;)
Tuo pysäköintipaikkojen määrän niukentamisen trendi on sellainen signaali yrityksille, että muuttakaa pois – ei teitä ja teidän asiakkaitanne täällä kaivata.
Toisaalta, jos alueille haluaisi elinvoimaa, ja talojen kivijalkoihin menestyviä liikkeitä, kannattaisi miettiä asiakkaiden näkökulmasta: Onko tuonne helppo päästä, ja jos sinne pääsee, voiko siellä myös pysäköidä lähelle ja turvallisesti? Jos vastaukset ovat vain ei, ei ja ei, asiakas suuntaa muualle.
Vihreiden visioita:
QuoteVaikka autottomien sunnuntaiden vaikutus päästöihin olisi varovaisen arvion mukaisesti melko vähäinen, ne nähdään yhtenä keinona lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja elinvoimaa rajatulla alueella.
Hyvät kansalaiset, luitte juuri äsken malliesimerkin orwelliaanisesta inversiosta, eli kaiken päinvastoin kääntämisestä: sota on rauhaa, tietämättömyys on voimaa, uloste on suklaamoussea ja ihmisten viihtyvyys ja elinvoimankokeminen syntyvät, kun heidän elämäänsä haitataan ja heitä estetään hoitamasta asioitaan ja kun heille vittuillaan.
Tervetuloa Vihreään helvettiin!
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta"
Ilmaisen pysäköinnin ja maksullisen pysäköinnin ero ei välttämättä ole maksukykyisen asiakkaan kannalta suuri asia, mutta se voi olla täysin ylitsekäymätön paikka, jos sitä vapaata ruutua ei kertakaikkiaan ole.
Quote from: Nikolas on 11.11.2022, 18:52:49
Tuo pysäköintipaikkojen määrän niukentamisen trendi on sellainen signaali yrityksille, että muuttakaa pois – ei teitä ja teidän asiakkaitanne täällä kaivata.
Toisaalta, jos alueille haluaisi elinvoimaa, ja talojen kivijalkoihin menestyviä liikkeitä, kannattaisi miettiä asiakkaiden näkökulmasta: Onko tuonne helppo päästä, ja jos sinne pääsee, voiko siellä myös pysäköidä lähelle ja turvallisesti? Jos vastaukset ovat vain ei, ei ja ei, asiakas suuntaa muualle.
Vihreän logiikan mukaan tottakai ihminen ajaa sen "peltilehmänsä" liityntäparkkiin, tulee metrolla niin lähelle kuin mahdollista ja jatkaa vaikka kaupunkipyörällä/sporalla/kävellen, mikään muu ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Ai niin, ja tietysti kaikkien kaupunkilaisten oletetaan olevan terveitä 20-30v. ihmisiä. Mitään liikuntarajoitteisuutta yms. ei näissä utopioissa haluta ottaa huomioon, saati sitä tosiasiaa, että jokin kaunispäivä se 20v. Veeti onkin 78v. Silloin sen kävelyn kanssa voi osalla olla niin ja näin.
Ei todella fanaattinen Vihreä vaan yksinkertaisesti käsitä, että ihmisten tarve autoille on moninainen ja ei ne huvikseen ihmisillä ole (paitsi Vihreiden mielestä, jotka jalkauttavat WEF:in näkemyksiä pikkunilkkeinä eteenpäin).
Quote from: Outo olio on 10.11.2022, 19:15:53
^Kristinusko vai juutalaisuus? Ja oikea vastaushan siis taitaa olla "pari kuukautta avajaisten jälkeen kukaan paitsi muslimit eivät uskalla sinne mennä, ja heistäkään eivät kaikki koska jokin kilpailevista ääriryhmistä on vallannut alueen itselleen".
Etkö sä uskalla käydä Puhoksessa, vai mistä tollanen olettamus?
Quote from: Nikolas on 11.11.2022, 18:52:49
Tuo pysäköintipaikkojen määrän niukentamisen trendi on sellainen signaali yrityksille, että muuttakaa pois – ei teitä ja teidän asiakkaitanne täällä kaivata.
Toisaalta, jos alueille haluaisi elinvoimaa, ja talojen kivijalkoihin menestyviä liikkeitä, kannattaisi miettiä asiakkaiden näkökulmasta: Onko tuonne helppo päästä, ja jos sinne pääsee, voiko siellä myös pysäköidä lähelle ja turvallisesti? Jos vastaukset ovat vain ei, ei ja ei, asiakas suuntaa muualle.
Sehän on ihan sama kuinka paljon espan ja aleksin ympäristössä on kadunvarsipaikkoja, ne ovat aina täynnä.
Sen takia siellä maan alla on vähän joka korttelissa hallitilaa.
Quote from: Titus on 11.11.2022, 11:20:35
Helsingin vihreät ehdottaa autottomia sunnuntaita kaupunginosiin
Vihreiden valtuustoryhmä ehdottaa kokeiluluontoisia autottomia sunnuntaita joihinkin osiin Helsingissä.
vetää jo sanattomaksi... lupia muuttokuorman tuomiseksi ? MV? entä ko kaupunginosassa asuvat ? ei saa/saa ajaa tonteille ?
Kalliossa (Harjussa) tuota autottomuutta kokeiltiin ja se lopetettiin täysin epäonnistuneena kokeiluna, joten miksipä ei vaan laajenneta "kokeilua"...
Joo, vetää. Liikkuminen on kyllä ihan perusoikeus. Mikä ihme noilla kommaripiipertäjillä on tarve puuttua muiden ihmisten perusoikeuksiin? Ei saisi liikkua, ei saisi puhua?
Quote from: ohkurin_narsi on 12.11.2022, 00:33:51
Liikkuminen on kyllä ihan perusoikeus. Mikä ihme noilla kommaripiipertäjillä on tarve puuttua muiden ihmisten perusoikeuksiin? Ei saisi liikkua, ei saisi puhua?
Nyt ollaankin oikein peruskysymysten äärellä. Mikähän siinä on, että kommarit haluavat vähentää ihmisten perusoikeuksia?
Jotenkin tulee mieleen Fingerporin "en arvannut, että Hitler olikin natsi".
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
Kyllä, parkkipaikkojen on oltava ilmaisia, sillä ne ovat osa välttämätöntä infraa. Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että autoilla on riittävästi parkkitilaa ja ilmaiseksi - se on vapaata liikkuvuutta ja auttaa osaltaan pitämään talouden pyörät pyörimässä.
Eikä tämä ole sosialismia, autoilijat ovat ne ilmaiset parkkipaikat jo moneen kertaan maksaneet. Autoilijoilta lypsetään joka vuosi 8 miljardia, mutta vain 1,5 miljardia siitä palautuu vaikkapa tiestön ylläpitoon. Autoilijat maksavat niin paljon, että yhteiskunnan kuuluisi rakentaa jokaiselle autolle lämmitetty talli kullatuin ovenkahvoin ja joka kuukausi lähettää autoilijalle kakkua ja shamppanjaa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009194793.html
Suomenlinnan asukasyhdistyksen aktiivin valittavat mielipidekirjoituksessa sitä, että Suomenlinnan lautta maksaa heille:
QuoteOlisi kohtuullista, että Suomenlinnassa asuvat saisivat ilmaiset lauttamatkat
Helsinki ylenkatsoo saaristolainsäädäntöä.
...
Suomessa on laki saariston kehityksen edistämisestä. Esimerkiksi lossit ja lauttaliikenne Suomessa ovat maksuttomia kaikille – ei vain saariston asukkaille. Helsingin päättäjät eivät ymmärrä, että kaupunkimme on myös saaristokunta.
Kommentoijilta ei löydy paljoa ymmärrystä.
QuoteSuomenlinnan kehitys ei ole minkäänlaisessa vaarassa. Jos joku nykyinen asukas tuntee että Suomenlinnassa asumisen haittapuolet ovat iloja suuremmat, tilalle löytyy viisi uutta asujaa joista valita. Toisin kuin varsinaisessa taantuvassa saaristossa.
QuoteAsuinpaioissa on etuja ja haittoja ja vapaassa maassa on vapaus valita paikka. Suomenlinnaan on kyllä tulijoita jonoksi asti, jos haluaa muuttaa muualle.
QuoteSuomenlinna on Unescon perintökohde, jonne ei voi ymmärtääkseni muuttaa asumaan noin vain. Se on etuoikeus. Siitä pitää olla valmis myös maksamaan
Quote from: ohkurin_narsi on 12.11.2022, 00:33:51
Liikkuminen on kyllä ihan perusoikeus.
Rajan yli voi tulla ja mennä linnun lailla, mutta et voi ajaa autollasi tiettyinä viikonpäivinä tietyllä alueella koska ilmasto.
Joku logiikka tässäkin varmaan on...
:roll:
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.11.2022, 09:27:29
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
Kyllä, parkkipaikkojen on oltava ilmaisia, sillä ne ovat osa välttämätöntä infraa. Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että autoilla on riittävästi parkkitilaa ja ilmaiseksi - se on vapaata liikkuvuutta ja auttaa osaltaan pitämään talouden pyörät pyörimässä.
Eikä tämä ole sosialismia, autoilijat ovat ne ilmaiset parkkipaikat jo moneen kertaan maksaneet. Autoilijoilta lypsetään joka vuosi 8 miljardia, mutta vain 1,5 miljardia siitä palautuu vaikkapa tiestön ylläpitoon. Autoilijat maksavat niin paljon, että yhteiskunnan kuuluisi rakentaa jokaiselle autolle lämmitetty talli kullatuin ovenkahvoin ja joka kuukausi lähettää autoilijalle kakkua ja shamppanjaa.
Ei vaan sillä 6,5 miljardeilla maksetaan työnvieroksujien eläminen. Näin tämä menee sosialistisessa Suomessa. Ja tämä ei muutu muuksi vaikka seuraavassa hallituksessa olisi kokoomus ja/tai perussuomalaiset.
Quote from: Titus on 12.11.2022, 10:28:42
Quote from: ohkurin_narsi on 12.11.2022, 00:33:51
Liikkuminen on kyllä ihan perusoikeus.
Rajan yli voi tulla ja mennä linnun lailla, mutta et voi ajaa autollasi tiettyinä viikonpäivinä tietyllä alueella koska ilmasto.
Joku logiikka tässäkin varmaan on...
:roll:
Logiikka on varmaankin se, että Suomessa on sellainen periaate, että oikeudet koskevat rajoittamatta vain niitä, jotka eivät tuota mitään tai maksa mistään mitään. Jos sen sijaan noudatat lakia, teet työtä ja tuotat rahaa yhteiskunnalle, oikeuksiasi rajoitetaan ja päälle vielä syljetään ja demonisoidaan.
In Finland we have this thing called reilu meininki, tasa-arvo or kannustava ilmapiiri.
Pk-seudun kunnat voi kategorisoida tälläkin tavalla:
Helsinki paljon merta, hyvin vähän sisävesistöä
Vantaa: ei ollenkaan merta, hyvin vähän sisävesistöä
Espoo; paljon merta, suuria järviä eli paljon sisävesistöä-
Quote from: Titus on 11.11.2022, 16:57:16
^
"ponte city"
QuoteWhen decay set in and the original hipster residents moved out, the empty buildings were broken into and hijacked. Ponte became a complete no-go zone. It was an overcrowded den of iniquity with a direly severe rubbish problem in the 90's. There was no running water, no electricity and when the rubbish collections stopped, residents would lob their waste into the central void. Unfortunately, there it stayed until it rose a festering 14 stories high (or 2 or 3 or 5 – I've read different things and I'm not sure which is factually correct, but 14 is the number given by our guide on the day). Ponte was a slum in the sky.
https://expatorama.com/2017/02/19/ponte-tower-a-tale-of-glamour-garbage-and-gritty-regeneration/
;)
Jep, https://knowyourmeme.com/photos/2042479-4chan
Tuollainen pyöri joskus vuosia sitten netissä. Etelä-Afrikan tie on ennenpitkää pk-seudun tie. Se on se monikulttuuri sellaista
Quote from: Eino P. Keravalta on 12.11.2022, 09:27:29
Quote from: Dangr on 11.11.2022, 12:27:02
Kaikenmaailman sosialisteja maa täynnä. "Rääh, haluan ilmaisen pysäköinnin yhteiskunnalta" ;D
Kyllä, parkkipaikkojen on oltava ilmaisia, sillä ne ovat osa välttämätöntä infraa. Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että autoilla on riittävästi parkkitilaa ja ilmaiseksi - se on vapaata liikkuvuutta ja auttaa osaltaan pitämään talouden pyörät pyörimässä.
Eikä tämä ole sosialismia, autoilijat ovat ne ilmaiset parkkipaikat jo moneen kertaan maksaneet. Autoilijoilta lypsetään joka vuosi 8 miljardia, mutta vain 1,5 miljardia siitä palautuu vaikkapa tiestön ylläpitoon. Autoilijat maksavat niin paljon, että yhteiskunnan kuuluisi rakentaa jokaiselle autolle lämmitetty talli kullatuin ovenkahvoin ja joka kuukausi lähettää autoilijalle kakkua ja shamppanjaa.
Missähän tällainen välttämätön ilmainen infra on määritelty, ja mitä siihen sisältyy?
QuoteMissähän tällainen välttämätön ilmainen infra on määritelty
Se on määritelty meidän jokaisen mielessämme.
Minusta on surullista aina tukeutua johonkin ulkopuoliseen auktoriteettiin tai kuviteltuun auktoriteettiin, josta haetaan tukea ja neuvoa. Minusta on parempi, että me ihmiset ja kansalaiset itse pohdimme asioita, vaadimme asioita, teemme asioita ja määrittelemme asioita.
Me olemme kansa. Me olemme yhteiskunta. Me olemme valtio. Me olemme moraali. Me olemme oikeus. Me olemme totuus. Me olemme laki.
Jos ihmiset haluavat ajaa autolla, silloin yhteiskunnan on parhaansa mukaan tuettava autoilua, vaihtoehtoa ei ole. Paitsi diktatuurissa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 14.11.2022, 11:57:52
QuoteMissähän tällainen välttämätön ilmainen infra on määritelty
Se on määritelty meidän jokaisen mielessämme.
Minusta on surullista aina tukeutua johonkin ulkopuoliseen auktoriteettiin tai kuviteltuun auktoriteettiin, josta haetaan tukea ja neuvoa. Minusta on parempi, että me ihmiset ja kansalaiset itse pohdimme asioita, vaadimme asioita, teemme asioita ja määrittelemme asioita.
Me olemme kansa. Me olemme yhteiskunta. Me olemme valtio. Me olemme moraali. Me olemme oikeus. Me olemme totuus. Me olemme laki.
Jos ihmiset haluavat ajaa autolla, silloin yhteiskunnan on parhaansa mukaan tuettava autoilua, vaihtoehtoa ei ole. Paitsi diktatuurissa.
Helsingissä enemmistö ei autoile, eli liikkumisen määrittely autoiluksi on sitä diktatuuria. Helsinkiläisten liikkumista edistää, että joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistetään pienen autoilevan joukon kustannuksella. Kaupungissa tila on rajoitettua ja kaikki päätökset ovat nollasummapeliä. Autot vievät valtavasti enemmän tilaa kuljetettua ihmismäärää kohti kuin muut liikennemuodot ja pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. Ei vain kaupungille, vaan kaikille kansalaisille. Uuden asunnon hinnasta huomattava siivu tulee pysäköinnistä, vaikka asuntoon muuttava olisi autoton.
Tiesittekö, että modernistisen kaupunkisuunnittelun isä oli muuan ranskalainen degeneroitunut rappiososialisti nimeltä Le Corbusier? Hän keksi, että korttelikaupunki on räjäytettävä teiden ja parkkipaikkojen tieltä. Kuten sosialismi yleensä, myös modernistinen kaupunkisuunnittelu epäonnistui. Kauniit ja tiiviit kaupungit korvasi lähiöankeus, melu, ruuhka, pitkät välimatkat, ostoskeskukset, moottoritiet... Lukuisat kylät ja kaupungit suorastaan lanattiin matalaksi pysäköinnin tieltä Suomessa.
Kun ihmiset nyt uhkailevat, että minä en enää Helsinkiin aja, niin hyvä! Juuri näin sen pitää olla. Helsingin katujen tulee olla kauniita ja viihtyisiä paikkoja, ei teidän autojenne säilytyspaikkoja. Vantaalla mahtuu autoilemaan, miksi teillä on pakkomielle tunkea ne autonne Helsingin kantakaupunkiin?
Ps. Eikö se ole hemmetin hyvä asia, että kauppa siirtyy Helsingin kantakaupungista muualle? Ylivoimainen enemmistö helsinkiläisistä ei asu siellä, vaan lähiöissä. Lähiöiden elinvoimaisuuden ja palveluiden lisääntyminen on kaikin puolin hyvää kehitystä. Miksi ihmiset pitäisi pakottaa matkaamaan keskustaan, kun he voisivat asioida lähellä kotiaan?
Sancai:
QuoteHelsingissä enemmistö ei autoile, eli liikkumisen määrittely autoiluksi on sitä diktatuuria.
Pahoittelen, että epäselvä muotoiluni sai sinut ymmärtämään asian väärin. Tarkoitukseni ei ollut sanoa, että liikkumisen tulisi olla määritelty autoiluksi. Yritin sanoa, että yhteiskunnan on tuettava
kaikkia niitä liikkumisen muotoja, joita ihmiset haluavat käyttää.
Nythän tämänkaltainen demokratia ei toteudu, vaan monet kaupungit kautta Suomen ovat lähteneet diktaturisesti määrittelemään ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja -valintoja siten, että autoilua halutaan vähentää siitä huolimatta, että ihmisillä on tarve ja vahvat perusteet autoilla.
Kyseessä on siis ideologia, ei demokratia tai kansalaisten kuuleminen.
PS: Helsingin tapauksessa autoilun suhteellista määrää vähentää paljon sekin, että sitä haitataan tietoisesti. Lisäksi Helsingissä on paljon kehitysmaalaisia, jotka eivät niinkään autoile, vaan kulkevat vaikkapa metrolla. Se ei tarkoita, etteivätkö hekin haluaisi ajella autolla, Kela vain ei ole sitä heille kaikille maksanut. Autoilevat kyllä mielellään sitten kunhan ovat huumejengin pomoja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 14.11.2022, 12:34:42
Pahoittelen, että epäselvä muotoiluni sai sinut ymmärtämään asian väärin. Tarkoitukseni ei ollut sanoa, että liikkumisen tulisi olla määritelty autoiluksi. Yritin sanoa, että yhteiskunnan on tuettava kaikkia niitä liikkumisen muotoja, joita ihmiset haluavat käyttää.
Ja kaupunkisuunnittelussa on se ongelma, että autoilu on ristiriidassa kaikkien muiden liikkumisen muotojen kanssa. Mitä enemmän panostetaan autoiluun, sitä enemmän kaikki muut liikkumisen muodot kärsivät. Autoilun vaatima käsittämätön tilantarve johtaa yhteiskuntarakenteen hajautumiseen, mikä pidentää etäisyyksiä, eli heikentää liikkumista kävellen, sekä tekee joukkoliikenteen järjestämisen tehottomaksi ja kannattamattomaksi. Lisäksi autoiluun perustuva yhteiskuntarakenne on epäviihtyisä, ruma ja infrakuluiltaan erittäin kallis veronmaksajille.
Tilanne on jopa päinvastainen kuin kuvailet. Todellisuudessa ihmiset pakotetaan autoilemaan, koska pk-seutu on kaavoitettu autoiluun perustuen. Ihmiset joutuvat asumaan kaukana työpaikoista ja palveluista, koska kaupunkirakenne on määrätty niin harvaksi ja tehottomaksi kaavoituksella. Kantakaupungin laajentamisen sijaan siirryttiin 50-luvulta eteenpäin roiskimaan harvoja lähiöitä pitkin metsiä ja peltoja ja enää sikarikkaat pystyvät ostamaan asunnon urbaanista ympäristöstä. Keskiluokan on pakko muuttaa jonnekin kauas pois ja kulkea sieltä töihin Helsinkiin.
Autoilua on varaa heikentää vielä paljon joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen kustannuksella, että ne olisivat edes samalla viivalla aikamatkoissa. Kun testailet vaikka Google mapsin reittihaussa, lähes kaikkialla auto on yhä nopein keino liikkua. Jotta tasa-arvo toteutuisi, joukkoliikenteen matka-ajat pitäisi saada yhtä pitkiksi yksityisautoilun kanssa.
Edit:
Keravalaisen luulisi arvostavan järkevää kaavoitusta. Täällä pyöräilyn osuus on suurin Suomessa, koska etäisyydet ovat lyhyitä järkevän yhdyskuntarakenteen vuoksi. Jos koko Suomi olisi suunniteltu niin kuin Kerava, olisi meillä vähemmän ongelmia.
Sancai:
QuoteKeravalaisen luulisi arvostavan järkevää kaavoitusta. Täällä pyöräilyn osuus on suurin Suomessa, koska etäisyydet ovat lyhyitä järkevän yhdyskuntarakenteen vuoksi. Jos koko Suomi olisi suunniteltu niin kuin Kerava, olisi meillä vähemmän ongelmia.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, onko olemassa tilasto siitä, millä paikkakunnilla pyöräillään suhteessa eniten? Varmasti on, koska siihen viittaat. Olisi mielenkiintoista käydä vilkaisemassa :)
Olen kirjoituksesi kanssa osin samaa mieltä: yhteiskuntasuunnittelu on mennyt perseelleen jos satojen tuhansien ihmisten on päivittäin liikuttava kymmeniä kilometrejä päästäkseen edes työpaikalleen.
Olen aiemmin pohtinut, että ideaali kaupunkirakenne voisi olla rautateiden yhdistämät pienoiskaupungit, jotka ovat ympyränmuotoisia, halkaisijaltaan maksimissaan 10 kilometriä ja populaatioltaan maksimissaan 50 000 asukasta käsittävät ja säteittäin rakennetut siten, että keskellä olisivat kaikki kaupalliset ja yhteiskunnalliset palvelut, sitten bisnes ja teollisuus, sen jälkeen seuraisi kerrostaloalue, sitten rivitaloalue, sitten pientaloalue, sitten haja-asutusalue ja lopulta kaikki sulautuisi ympäröivään luontoon, jonne olisi etäisyyden puolesta helppo päästä.
Tällaisten minikaupunkien väleissä olisi kymmeniä kilometrejä luontoa, josta suuri osa täysin luonnontilaan jätettynä. Autoilun tarve minimoituisi, joskin osin säilyisi. Junalla pääsisi minkä tahansa minikaupungin keskustaan ja siitä olisi kävelymatka työpaikalle. Sisäinen julkinen liikenne voisi hoitua busseilla.
Mutta tämä mahdollisuus on pitkälti jo menetetty. Yhteiskuntasuunnittelu on jo mokattu. Mitään ei olla oikeasti suunniteltu, vaan jätetty sattuman, tyhmyyden ja gryndereiden varaan.
Tässä sitä nyt ollaan. Pakko ajaa autolla.
Quote from: sancai on 14.11.2022, 12:19:07
pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. E
en nyt tähän trollausvuodatukseen enempää, mutta paljollako niitä julkisia tuettiinkaan ja paljonko on kulutettu esim pyöräilyinfraan jos verrataan tähän "pysäköinnin järjestämiseen"? se on vissiin ilmaista käyttäjille kun maksaa noin ilmeisen julmetun paljon...
itse ainakin maksan kuukausimaksua jolla vuokraan kantakaupungin tietyltä alueelta tilan autolleni enkä saa sillä esim kunnollista talvikunnossapitoa tai muita palveluita.
ja le Corbusierin droppaaminen tähän yhteyteen.... noup ;D
Nämä Helsingin kaupungin julkiset fillarit maksoivat 10 000€ kpl (fillari tonnin, softa yhdeksän tonnia per pyörä). Näillä fillareilla turistit sitten ajelevat vaarallisesti laittomissa paikoissa ilman kypäröitä. Fillaristina sanon, että Hesan fillaristrategia on syvältä, ja sähköpotkulautameininki vielä syvemmältä. Julkista liikennettä toisinaan käyttävänä totean, että linja 550:n korvaaminen jokerilinjalla oli tarpeeton, kallis ja asukkaita haitattava vuosikausia kestävä maratonkidutus.
Hämeentiestä en viitsi edes aloittaa.
Quote from: Titus on 14.11.2022, 16:06:39
Quote from: sancai on 14.11.2022, 12:19:07
pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. E
en nyt tähän trollausvuodatukseen enempää, mutta paljollako niitä julkisia tuettiinkaan ja paljonko on kulutettu esim pyöräilyinfraan jos verrataan tähän "pysäköinnin järjestämiseen"? se on vissiin ilmaista käyttäjille kun maksaa noin ilmeisen julmetun paljon...
itse ainakin maksan kuukausimaksua jolla vuokraan kantakaupungin tietyltä alueelta tilan autolleni enkä saa sillä esim kunnollista talvikunnossapitoa tai muita palveluita.
ja le Corbusierin droppaaminen tähän yhteyteen.... noup ;D
Olen koko ajan puhunut pysäköinnin viemästä tilasta. Pysäköinti maksaa valtavasti, koska se vie kaupungista tilaa, joka voisi olla esimerkiksi asuntoja tai viheralueita. Jokainen neliömetri, joka uhrataan pysköinnille alueella, jonne riittäisi autottomia asukkaita, maksaa joko kaupungille tai kuluttajalle tuhansia euroja pysäköintinormin takia. Kuvitellaan, että autoton joukko ihmisiä haluaisi ryhtyä ryhmärakennuttamisprojektiin. Heidän on pakko rakentaa tietty määrä pysäköintiä, mikä tulee kasvattamaan heidän asuntonsa hintaa kymmeniä tuhansia euroja, koska rakennusoikeuden määrä on rajattu. Laajemmassa skaalassa autoilu ja siihen liittyvä yhdyskuntarakenteen hajautuminen vie valtavasti veronmaksajien rahoja infrakuluihin.
Minun henkilökohtainen missioni on ainoastaan laillistaa autoton elämäntapa ja autoton rakentaminen. Minä en halua kieltää autoilua, haluan vain tuoda myös liikkumistapojen jakautumisen kaupungissa vapaiden markkinoiden päätettäväksi. Pysäköintinormin poisto, pysäköinnin hinnoittelu markkinaehtoisesti ja täydennysrakentamisen laillistaminen on hyvä askel siihen suuntaan. Kun kaupunkien annetaan kehittyä vapaasti, niistä muuttuu melko autottomia, koska muut maankäytön tavat kuin pysäköinti ja ajoväylät ovat niin paljon tuottavampia. En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu. Autot kantakaupungissa ovat suunnilleen yhtä järkeviä kuin ratikka Inarissa.
Poistetaan vaan pysäköintiruudut kaupungista niin katsotaan sitten ketkä jää, ketkä lähtee ja keitä tulee tilalle. Ei saa katsoa tulijoita rumasti.
Mihin kaavoitusta tarvii jos markkinat ratkaisee kaiken oikein?
Mä saan seisottaa pakettiautoani yhteiskunnan kustantamalla parkkipaikalla Stadin kantakaupungissa 30€ kuukaudessa. En hirveästi jaksa valittaa.
Tässäpä hyvä havainnollistus pysäköinnin viemästä valtavasta määrästä.
Liitteessä kuva Helsingin Vallilan Apinalinnan korttelista. Tämä Helsingin suurimmalla puistomaisella sisäpihalla varustettu 20-luvun kerrostalokortteli on sellaista kaupunkirakennetta, josta lähes kaikki pitävät. Olivat he sitten väljyyden tai tiiviyden, urbaaniuden tai lähiöitymisen kannalla. Tämä on kaikkien mielestä onnistunutta, kaunista ja viihtyisää kaupunkia.
Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta. Helsingin voimassa olevan pysäköintinormin mukaan alueelle on sijoitettava 1 pysäköintipaikka 135 kerrosalaneliömetriä kohden - tämä on vielä melko niukka lukema! Se tarkoittaisi, että nykyään rakennettavaan saman kokoiseen ja muotoiseen kortteliin tulisi tunkea 112 autopaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko koko sisäpihan täyttämistä pysäköintikentällä tai jopa 5 miljoonaa euroa maksavaa pysäköintikansirakennetta, jolloin pihalle ei voisi istuttaa puita.
Helsingin kaupunkin pysäköintinormi vaatii yhä enemmän pysäköintipaikkoja asuntoa kohden esimerkiksi Vallilan kaltaisiin kaupunginosiin, kuin alueella on nykyäänkään keskimääräinen auton omistajien osuus.
Quote from: sancai on 15.11.2022, 14:10:55
Tässäpä hyvä havainnollistus pysäköinnin viemästä valtavasta määrästä.
Liitteessä kuva Helsingin Vallilan Apinalinnan korttelista. Tämä Helsingin suurimmalla puistomaisella sisäpihalla varustettu 20-luvun kerrostalokortteli on sellaista kaupunkirakennetta, josta lähes kaikki pitävät. Olivat he sitten väljyyden tai tiiviyden, urbaaniuden tai lähiöitymisen kannalla. Tämä on kaikkien mielestä onnistunutta, kaunista ja viihtyisää kaupunkia.
Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta. Helsingin voimassa olevan pysäköintinormin mukaan alueelle on sijoitettava 1 pysäköintipaikka 135 kerrosalaneliömetriä kohden - tämä on vielä melko niukka lukema! Se tarkoittaisi, että nykyään rakennettavaan saman kokoiseen ja muotoiseen kortteliin tulisi tunkea 112 autopaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko koko sisäpihan täyttämistä pysäköintikentällä tai jopa 5 miljoonaa euroa maksavaa pysäköintikansirakennetta, jolloin pihalle ei voisi istuttaa puita.
Helsingin kaupunkin pysäköintinormi vaatii yhä enemmän pysäköintipaikkoja asuntoa kohden esimerkiksi Vallilan kaltaisiin kaupunginosiin, kuin alueella on nykyäänkään keskimääräinen auton omistajien osuus.
Puut ja kerrostalot kaupungissa on vähän huono yhdistelmä koska noiden juuret rikkoo putkia/talon perustuksia/katuja/sisäkivetyksiä.Ihan hiton kallista ja hankalaa hommaa noiden korjaaminen.Oikeasti noi taitaa olla pieniä kämppiä pienillä vessoilla ja se että sisäpiha on nätti ei muuta sitä asuntoa/taloa onnistuneeksi,kauniiksi ja viihtyisäksi.Talossa luteita ja rotat mellastaa sisäpihalla öisin.Kaupunkilaisrotat pistää muuten aika hyvin hanttiin kotikissoille ja siinä voi käydä kissalle huonosti.;)
/offtopic
meni vähän offtopiciksi mutta kun talo on rakennettu niin helsingissä on ollut pari hassua autoa joten on voitu rakentaa tollainen talo.Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Quote from: sancai on 14.11.2022, 17:12:52
En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu.
Onhan tuossa perää. Mutta paljon isommat raitsikat sinne kuitenkin soveltuvat, esimerkiksi Sederholmin talon (Senaatintorin reunalla) länsi- ja pohjoispuolelle siis (Katariinankatu ja Aleksi). Ja nytkin Senaatintorin reunoilla on runsaastikin pysäköintipaikkoja.
Enkä sinänsä vastusta kävelykatuja. Mutta P-Espan suunniteltu kaventaminen tukkeuttaisi koko keskustan liikenteen, eikä olisi mitään muuta kuin vihreiden totaalista autoilijavihaa.
P-Espan leveä jalkakäytävä ja Espan puisto riittävät paremmin kuin hyvin jalankulkijoille.
Quote from: Melbac on 15.11.2022, 14:24:05Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
En minäkään. Mutta joidenkin on pakko, esimerkiksi töiden ja harrastusten vuoksi.
Meidän kaupungeissa on se hyvä puoli että ne ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka tässä olisi rumaa, niin parin minuutin kävelyllä pääsee useimmissa paikoissa viihtyisään paikkaan. Helsingin niemen "ei niin kuuluisat kadut" näyttää olevan usein rumia kivirännejä mitä niitä streetviewistä katselin ja sitä kompensoi nätit puistot.
Jos Apinalinnan asunnot ovat pikkuisia, niin se taitaisi nykyään lisätä huomattavasti autopaikkojen määrää?
Ja edelleen jos Apinalinna on niin epämieluisa asuinpaikka, niin siellä asunnot ovat varmaan tosi edullisia?
Ja vielä pikku video pyöräilystä talvella. Näyttää onnistuvan. Tosin tietysti pyörätiet ovat bad koska lapset eivät maksa veroja.
https://youtu.be/Uhx-26GfCBU
Quote from: Lalli IsoTalo on 15.11.2022, 14:54:26
Quote from: Melbac on 15.11.2022, 14:24:05Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
En minäkään. Mutta joidenkin on pakko, esimerkiksi töiden ja harrastusten vuoksi.
PK-seutu kuitenkin on täynnä autoiluystävällisiä asuinympäristöjä. Tuskin muutat esimerkiksi Pakilaan, jos tarvitset kattavia joukkoliikenneyhteyksiä. Miksi muuttaisit kantakaupunkiin, jos päivittäinen autoilu on sinulle tärkeää?
Quote from: Dangr on 15.11.2022, 15:25:02
Meidän kaupungeissa on se hyvä puoli että ne ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka tässä olisi rumaa, niin parin minuutin kävelyllä pääsee useimmissa paikoissa viihtyisään paikkaan. Helsingin niemen "ei niin kuuluisat kadut" näyttää olevan usein rumia kivirännejä mitä niitä streetviewistä katselin ja sitä kompensoi nätit puistot.
Jos Apinalinnan asunnot ovat pikkuisia, niin se taitaisi nykyään lisätä huomattavasti autopaikkojen määrää?
Ja edelleen jos Apinalinna on niin epämieluisa asuinpaikka, niin siellä asunnot ovat varmaan tosi edullisia?
Ja vielä pikku video pyöräilystä talvella. Näyttää onnistuvan. Tosin tietysti pyörätiet ovat bad koska lapset eivät maksa veroja.
https://youtu.be/Uhx-26GfCBU
Se on ihan totta, että suomalaisten kaupunkien rakenne on harvinaisen monimuotoinen. Täältä löytyy ihan kaikkea ja tällaiselle kaupunkisuunnittelunörtille suomalaisten kaupunkien tutkiminen on oikea aarreaitta. Suomalainen kaupunkisuunnittelu on siitä erikoista, että täällä siitä vastaavat yleensä poikkeuksellisesti arkkitehdit. Monissa muissa maissa kaavoitus on muiden, vähemmän taiteellisesti suuntautuneiden ammattiryhmien heiniä. Esimerkiksi amerikkalainen ja britannialainen kaupunkisuunnittelu ovat aivan toivottoman monotonisia. Tismalleen samanlaista lähiötä silmän kantamattomiin.
Ymmärtääkseni Helsingin pysäköintinormi määritetään nykyään kokonaiskerrosalaneliömetrien perusteella eikä asunnoittain. Tämä vaihtelee kunnittain ja kaupungeittain. Apinalinna on luultavasti Suomen halutuin asuinpaikka. Asuntoja ei tule edes julkisesti myyntiin.
Päätöksiä on tehty..
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
QuoteHELSINGIN kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt, että Pohjois- ja Eteläesplanadilla vähennetään ajokaistoja. Päätös meni läpi äänin 8–5.
Päätöstä puolsivat vihreät, vasemmisto, sosiaalidemokraatit ja Rkp. Päätöstä vastustivat kokoomus ja perussuomalaiset.
Molemmilta kaduilta poistuvat toinen ajokaista ja parkkipaikat ensi vuoden keväänä. Eteläesplanadilla ajoradalta vapautuva tila hyödynnetään pyöräliikenteelle.
Vihreää, vihreää.. ei autoille kun kaikki hesan ihmiset kävelevät tai ajelevat polkupyörillä, niin maailma pelastuu jälleen.
QuoteLAUTAKUNNAN varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok) kuvailee päätöstä huonoksi.
"Tämä on yksi hölmöimpiä päätöksiä tässä kaupungissa tämän vuoden aikana, joita olen nähnyt", Rautava sanoo.
Olen Rautavan kanssa samaa mieltä, fillarilla viilettävä, myssyyn+arafathuiviin sonnustautunut ekovasvihreä ei taatusti tuo euron senttiä hesan keskustan kohta kuoleviin kauppoihin ns. kivijalkamyymälöihin, mutta tilaa pitää olla.
Käveleminen on ihan ok.,,mutta harva viitsii, siis hesassa asuva.. lähteä espalle kävelemään vain siksi, että siellä mahtuu kävelemään leveästi, näin näppärästi saadaan ne viimeisimmätkin oikeasti maksavat kuluttajat pois keskustasta.
Quote from: simppali on 15.11.2022, 21:23:00
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Quote
Molemmilta kaduilta poistuvat toinen ajokaista ja parkkipaikat ensi vuoden keväänä. Eteläesplanadilla ajoradalta vapautuva tila hyödynnetään pyöräliikenteelle.
Saatavana perunoita perkijärveltä!
- E-Espalla on jo pyöräkaista!
- Puisto itsessään on 20 metriä leveä kävelytie, jossa myös pyöräillään.
- P-Espan puiston puoleinen jalkakäytävä olisi voitu muuttaa pyörätieksi, koska tien toisella puolella on leveä jalkakäytävä.
Mutta kun ei. Junantuomat betonivihreät ritsapillut halusivat välttämättä sotkea koko keskustan autolikenteen, joka aiheuttaa lisää saasteita, lisää turhaa energiakulutusta ja liikenneaggressioita. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Quote from: sancai on 15.11.2022, 14:10:55
Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta.
Eipäs. On useita tapoja yhdistää pysäköintitila rakennukseen tai kortteliin. Sisäpihan uhraaminen pysäköinnille on siis vain yksi mahdollisuus eikä mitenkään pakollinen. Talo pitää suunnitella kaikin puolin oikein. Koko hommeli lähtee siitä että annetaan arkkitehdille ohjeet, jotta hän tietää mitä pitää tehdä. Jos speksiin kuuluu avoin ja viihtyisä sisäpiha, jossa ei ole autojen pysäköintiä sisäpihaa rumentamassa, sitten arkkitehti piirtää sellaisen.
Minä olen jo äänestänyt jaloillani autollani, muuttanut pois keskustasta. Ei kiinnosta siellä shoppailu, eikä enää nykyhinnoilla ravintolatkaan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 15.11.2022, 14:51:52
Quote from: sancai on 14.11.2022, 17:12:52
En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu.
Onhan tuossa perää. Mutta paljon isommat raitsikat sinne kuitenkin soveltuvat, esimerkiksi Sederholmin talon (Senaatintorin reunalla) länsi- ja pohjoispuolelle siis (Katariinankatu ja Aleksi). Ja nytkin Senaatintorin reunoilla on runsaastikin pysäköintipaikkoja.
Enkä sinänsä vastusta kävelykatuja. Mutta P-Espan suunniteltu kaventaminen tukkeuttaisi koko keskustan liikenteen, eikä olisi mitään muuta kuin vihreiden totaalista autoilijavihaa.
P-Espan leveä jalkakäytävä ja Espan puisto riittävät paremmin kuin hyvin jalankulkijoille.
Alunperinhän sporien oli kai tarkoitus kuljettaa matkustajia laivoista keskustaan/rautatientorille/kauppatorille ja kaupunkilaisia kauppatorille yms.Raitiovaunut taitaa olla kaikkein paras vaihtoehto kuljettaa porukkaa kruunuhakaan/eiraan/katajanokalle.Ei kukaan taida halua lähteä jonnekkin espalle autolla yleensäkkään jollei ole aivan pakko?.En todellakaan halua mitään v*tun pyöräilijöitä tonne ajamaan raitiovaunujen käyttäjien ja muiden kävelijöiden päälle,oikeasti noi pyöräkaista taitavat palvella vain jotain wolt kuskeja jotka vetää niillä 70kg sähköskootterillaan tuolla keskustassa kävely/pyöräteillä.Niiden joku pääpaikka on vielä idioottimaisesti kampissa josta ne sitten tunkee niillä sähköskoottereilla/yksipyöräisillään jalankulkijoiden/autojen sekaan.Alkaneet käyttää metroakin.
/offtopic
Noi woltkuskit on vähän piittaamattomia liikennesäännöistä,varsinkin noi yksipyöräiset vetää välillä todella lujaa tuolla.Henkilökohtaisesti en uskaltaisi ajaa jollain yksipyöräisellä koska olisi vain ajan kysymys milloin jotain tapahtuisi mutta kukin taplatkoon tyylillään.Tossa noiden paikan vieressä on vielä kunnon rekkaralli kun noita taloja peruskorjataan/saneerataan,saneeravat etu-töölöön lukiota ja kaiken ton lisäksi on vielä 8 linjan rakennustyöt.:)
Pyöräilystä vielä sen verran, että Espan puiston pyöräilykaistojen lisäys ei auta pyöräilijöitä ollenkaan, koska Katajanokan siltojen välissä on erittäin vaarallinen kapeikkopyöräkaista molempiin suuntiin, jossa törmäysten vaara on ilmeinen, ja talutuksen tarve ilmeinen, varsinkin kun vaikka se on merkitty pyörätieksi, siinä hortoilee kävelijöitä. Liitteessä 1 se alue on keltaisen ja sinisen alueen välissä. Liitteessä 2 näkyy liikennemerkki joka kertoo, että se on vain pyöräilijöille tarkoitettu, sekä kävelijöitä.
Ainoa tavat hoitaa pyöräilyä tuossa kapeikossa olisivat
a) muuttaa ulos kaupungista lähtevä (sillalta oikealle kääntyvä) autokaista pyörätieksi, jolloin Katajanokalta pääsisi autolla ulos vain kääntymällä sillalta vasempaan, josta pääsee pyöräkaistolla tukittavalle P-Espalle. Vihreät ovat varmaan tarpeeksi hulluja ehdottaakseen sitäkin, tai
b) kaventaa kanavaa, ja luoda vapautuvaan tilaan kunnolliset pyöräkaistat molempiin suuntiin (liite 3).
Tuosta virheiden ja muiden puolueiden idioottimaisesta päätöksestä voidaan päätellä, että he eivät ikinä pyöräilleet Helsingin keskustassa.
Quote from: Nikolas on 16.11.2022, 00:40:40
Quote from: sancai on 15.11.2022, 14:10:55
Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta.
Eipäs. On useita tapoja yhdistää pysäköintitila rakennukseen tai kortteliin. Sisäpihan uhraaminen pysäköinnille on siis vain yksi mahdollisuus eikä mitenkään pakollinen. Talo pitää suunnitella kaikin puolin oikein. Koko hommeli lähtee siitä että annetaan arkkitehdille ohjeet, jotta hän tietää mitä pitää tehdä. Jos speksiin kuuluu avoin ja viihtyisä sisäpiha, jossa ei ole autojen pysäköintiä sisäpihaa rumentamassa, sitten arkkitehti piirtää sellaisen.
Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?
Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.
Quote from: no future on 16.11.2022, 10:12:33
Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?
Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.
Niin varmaan valmistuukin, koska se talo on suunniteltu sellaiseksi. Joku on sanonut että 13 autopaikkaa riittää, joten ne on siihen mahdutettu eikä sitten enempää. Yksikään rakennuttaja ei speksaa suunnitelmiinsa niitä autopaikkoja enempää kuin on pakko. Rakennusfirmojen bisnes on rakentaa ja myydä niitä rakennettuja tiloja. Ei niitä oikeastaan kiinnosta, tuleeko joistain ratkaisuista autoileville kaupunkilaisille jotain murheita henkilöauton pysäköinnin suhteen. Pääasia että rahaa tulee ja bisnes pyörii hyvin. Pysäköintipaikkojen rakentaminen on niille vain ulkoa säädettyä pakkopullaa.
Voidaan tietysti ajatella että annetaanpa markkinoiden ratkaista. Poistetaan pysäköintinormit ja katsotaan mitä tapahtuu. Ounastelen että ensimmäiseksi tapahtuisi se, mitä rakennusfirmat mielellään tekisivät oman bisneksensä hyväksi: Uusien talojen uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen optimoitaisiin nollaan. Näin kun jatkettaisiin tarpeeksi kauan, pysäköintipaikkojen markkina-arvo vähitellen kohoaisi kun pysäköinti muuttuisi entistä vaikeammaksi (ja monille mahdottomaksi) alueella. Vasta sitten, kun hinta olisi ajautunut riittävän korkealle, rakennusfirmat alkaisivat katsoa, mihin niitä uusia pysäköintitaloja kannattaisi rakentaa. Valmiiksi rakennetulle alueelle niitä on paha mennä lisäilemään, joten pysäköintitaloja alkaisi sitten nousta vähän etäämmälle. Yhteiskunnan kannalta tällainen optimointi olisi todella huonoa, ja siksi ei olekaan mikään ihme että pysäköintinormit ovat käytössä. Pysäköintinormit voivat olla myös alimitoitettuja, ja kylläpä sen autoilijat sitten huomaavat.
Quote from: Nikolas on 16.11.2022, 11:29:12
Quote from: no future on 16.11.2022, 10:12:33
Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?
Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.
Niin varmaan valmistuukin, koska se talo on suunniteltu sellaiseksi. Joku on sanonut että 13 autopaikkaa riittää, joten ne on siihen mahdutettu eikä sitten enempää. Yksikään rakennuttaja ei speksaa suunnitelmiinsa niitä autopaikkoja enempää kuin on pakko. Rakennusfirmojen bisnes on rakentaa ja myydä niitä rakennettuja tiloja. Ei niitä oikeastaan kiinnosta, tuleeko joistain ratkaisuista autoileville kaupunkilaisille jotain murheita henkilöauton pysäköinnin suhteen. Pääasia että rahaa tulee ja bisnes pyörii hyvin. Pysäköintipaikkojen rakentaminen on niille vain ulkoa säädettyä pakkopullaa.
Voidaan tietysti ajatella että annetaanpa markkinoiden ratkaista. Poistetaan pysäköintinormit ja katsotaan mitä tapahtuu. Ounastelen että ensimmäiseksi tapahtuisi se, mitä rakennusfirmat mielellään tekisivät oman bisneksensä hyväksi: Uusien talojen uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen optimoitaisiin nollaan. Näin kun jatkettaisiin tarpeeksi kauan, pysäköintipaikkojen markkina-arvo vähitellen kohoaisi kun pysäköinti muuttuisi entistä vaikeammaksi (ja monille mahdottomaksi) alueella. Vasta sitten, kun hinta olisi ajautunut riittävän korkealle, rakennusfirmat alkaisivat katsoa, mihin niitä uusia pysäköintitaloja kannattaisi rakentaa. Valmiiksi rakennetulle alueelle niitä on paha mennä lisäilemään, joten pysäköintitaloja alkaisi sitten nousta vähän etäämmälle. Yhteiskunnan kannalta tällainen optimointi olisi todella huonoa, ja siksi ei olekaan mikään ihme että pysäköintinormit ovat käytössä. Pysäköintinormit voivat olla myös alimitoitettuja, ja kylläpä sen autoilijat sitten huomaavat.
Mikäli kantakaupungin asukkaat haluavat autoilla, pysäköintipaikkoja rakennetaan ilman pysäköintinormia, koska pysäköintipaikan omistavan asunnon hinta on korkeampi kuin pysäköintipaikattoman. Emme tarvitse mutuiluun perustuvaa sosialistista sääntelyä valtakunnan halutuimmilla asuinpaikoilla. Modernistinen kaupunkisuunnittelu on sosialismia ja sosialismi on osoitautunut kaikin puolin epäonnistuneeksi ideologiaksi, myös kaupunkisuunnittelussa.
Raha ei tule taikaseinästä tai ahneen kapitalistin rahasäiliöstä. Jonkun täytyy maksaa vaikkapa se tähtitieteellisen kallis luolapysäköinti. Ei kovin järkevää, että yhteiskunta pakottaa miljoonien ylimääräisiin investointeihin alueilla, joissa lisäpysäköinnile ei ole tarvetta.
Ps. Jos hypoteesisi mukaan ilman pysäköintinormia rakentuneiden alueiden ympärille alkaa nousta pysäköintitaloja, linkkaatko vaikkapa Punavuorta ympäröivien pysäköintitalojen sijainteja minulle ja argumentoit, mikä on Punavuoressa vikana? Itse en näe Punavuorta yhteiskunnallisena ongelmana, vaan hyväosaisten keskittymänä ja korkeiden vuokrien luksus-alueena. Sen sijaan esimerkiksi Jakomäki ja Kontula ghettoutuvat, vaikka ne rakennettiin autoilu- ja väljyysideologian oppien mukaan. Pikemminkin, kun mietin esimerkkejä kaupungeista, jotka pysäköintitalot ovat tuhonneet, tulee mieleen amerikkalaiset kaupungit, joiden ulkomuodon määrittävät ankarat pysäköintinormit ja äärimmäinen sääntely. Esimerkiksi lähes koko Houstonin vanha kaupunki purettiin pysäköinnin tieltä.
Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.
Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.
Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.
Quote from: sancai on 16.11.2022, 11:51:33
Ps. Jos hypoteesisi mukaan ilman pysäköintinormia rakentuneiden alueiden ympärille alkaa nousta pysäköintitaloja, linkkaatko vaikkapa Punavuorta ympäröivien pysäköintitalojen sijainteja minulle ja argumentoit, mikä on Punavuoressa vikana? Itse en näe Punavuorta yhteiskunnallisena ongelmana, vaan hyväosaisten keskittymänä ja korkeiden vuokrien luksus-alueena.
Voit itse kysellä Punavuoren asukkailta missä he pitävät autojaan. En minä ala Punavuoren asioita selvittämään.
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 12:17:11
Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.
Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.
Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.
Kaupungissahan autopaikat myydään yleensä omina osakkeinaan, myös tuossa Kallion uudessa kerrostalossa. Hinnat vaihtelee karkeasti 30 ja 70 tuhannen välillä.
Asuinalueen pysäköintipaikkojen lukumäärä on alimitoitettu kysyntään nähden. Asukkailla on joitain vaihtoehtoja:
- Jotkut päättelevät että ilman autoa on helpompaa.
- Jotkut maksavat lähellä olevista pysäköintipaikoista korkeaa hintaa, koska he todella tarvitsevat niitä.
- Jotkut katsovat tarvitsevansa autoa niin harvoin, että oman auton pysäköinti vähän kauemmaksi kelpaa heille.
- Jotkut pitävät tilannetta sietämättömänä, ja muuttavat muualle.
Oliko muita vaihtoehtoja?
Quote from: Nikolas on 16.11.2022, 13:38:59
Asuinalueen pysäköintipaikkojen lukumäärä on alimitoitettu kysyntään nähden. Asukkailla on joitain vaihtoehtoja:
- Jotkut päättelevät että ilman autoa on helpompaa.
- Jotkut maksavat lähellä olevista pysäköintipaikoista korkeaa hintaa, koska he todella tarvitsevat niitä.
- Jotkut katsovat tarvitsevansa autoa niin harvoin, että oman auton pysäköinti vähän kauemmaksi kelpaa heille.
- Jotkut pitävät tilannetta sietämättömänä, ja muuttavat muualle.
Oliko muita vaihtoehtoja?
No Stadissa on asukaspysäköinti, missä 30€ nimelliseen kuukausihintaan saa pysäköidä vapaille paikoille asuinalueellaan. Itse olen käyttänyt tätä kaupungin tarjoamaa etua kolmella eri alueella kantakaupungissa, ja käytännössä ikinä ei ole tarvinnut pysäköidä 300 metriä kauemmas kotiovesta.
Juuri äsken ajoin auton parkkiin kahden korttelin päähän kodista, koska olin tulossa syömään tähän naapurivyöhykkeen puolelle. Vaihtoehto olisi ollut maksaa pysäköintimaksu (näköjään 2,5€/tunti) tälle vyöhykkeelle ja parkkeerata lähemmäs ovea, mutta miksi?
Quote from: no future on 16.11.2022, 13:26:17
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 12:17:11
Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.
Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.
Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.
Kaupungissahan autopaikat myydään yleensä omina osakkeinaan, myös tuossa Kallion uudessa kerrostalossa. Hinnat vaihtelee karkeasti 30 ja 70 tuhannen välillä.
Tuo summa paikkaan ja 35-100 k€ uuteen sähköautoon, niin pääsee autoilemaan. Suorastaan edullista?
Quote from: P on 16.11.2022, 17:43:24
Quote from: no future on 16.11.2022, 13:26:17
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 12:17:11
Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.
Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.
Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.
Kaupungissahan autopaikat myydään yleensä omina osakkeinaan, myös tuossa Kallion uudessa kerrostalossa. Hinnat vaihtelee karkeasti 30 ja 70 tuhannen välillä.
Tuo summa paikkaan ja 35-100 k€ uuteen sähköautoon, niin pääsee autoilemaan. Suorastaan edullista?
Noiden rakentaminen maksaa kymmeniä tuhansia. Pitäisikö taloyhtiön kustantaa autopaikat niitä haluaville osakkaille, vai myydä ne käypään hintaan?
Kaveri muutti keskustaan ja rupesi odottamaan autotallipaikkaa. Ei ole kymmenessä vuodessa onnistunut. Useat käyttävät käyttöautolleen, mutta kymmenestä tallista pari on varastona, yhdessä on vanhan leskirouvan miehen auto jolla ei ole ajettu kymmeneen vuoteen, yhdessä on harrasteauto jolla ajetaan kymmenen kertaa vuodessa ja yhdessä varastoidaan kuolinpesän vanhaa corollaa.
Tallipaikka maksaa parikymppiä kuussa, että "kaikilla on varaa vuokrata, ei vain rikkailla". Tuossa tulee taas että kuinka tarkoituksenmukaisessa käytössä ne ovat? Tietyllä tapaa yhteismaan ongelmaa, paikan luovuttamalla ei hyödy juuri mitään ja "onhan se hyvä olla olemassa". Tarkoituksena kuitenkin lienee käyttöauton säilyttäminen?
Pitäisikö kaikki paikat olla taloyhtiön ja ne vuokrattaisiin huutokaupalla kerran vuodessa? Silloin ne pysysivät todennäköisesti aina tarpeellisessa käytössä?
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 18:04:48
Kaveri muutti keskustaan ja rupesi odottamaan autotallipaikkaa. Ei ole kymmenessä vuodessa onnistunut.
Erittäin ikävä asia.
En kyllä ostaisi mitään asuntoa sellaisesta yhtiöstä, missä pitää jonottaa autopaikkaa tai sitten pitää ilmoittaa ja sopia selkeä päivämäärä kun autopaikka on käytössä. Autopaikka on minimivaatimus niin omistus- kuin vuokrakämppäänkin. Ilman sitä ei synny mitään diiliä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.11.2022, 18:16:48
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 18:04:48
Kaveri muutti keskustaan ja rupesi odottamaan autotallipaikkaa. Ei ole kymmenessä vuodessa onnistunut.
Erittäin ikävä asia.
En kyllä ostaisi mitään asuntoa sellaisesta yhtiöstä, missä pitää jonottaa autopaikkaa tai sitten pitää ilmoittaa ja sopia selkeä päivämäärä kun autopaikka on käytössä. Autopaikka on minimivaatimus niin omistus- kuin vuokrakämppäänkin. Ilman sitä ei synny mitään diiliä.
No, ei se ole niin paha kuin kuulostaa. Huomasi ettei tarvitsekaan autoa kun kaikki on niin lähellä ja joukkoliikenne toimii sekä hommasi sähköpyörän ja vuokraa autoa ne harvat kerrat kun sitä tarvitsee. Tai lainaa minun.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.11.2022, 18:16:48
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 18:04:48
Kaveri muutti keskustaan ja rupesi odottamaan autotallipaikkaa. Ei ole kymmenessä vuodessa onnistunut.
Erittäin ikävä asia.
En kyllä ostaisi mitään asuntoa sellaisesta yhtiöstä, missä pitää jonottaa autopaikkaa tai sitten pitää ilmoittaa ja sopia selkeä päivämäärä kun autopaikka on käytössä. Autopaikka on minimivaatimus niin omistus- kuin vuokrakämppäänkin. Ilman sitä ei synny mitään diiliä.
Kun yhtä asuntoa olin 90-2000-luvun vaihteessa ostamassa, yhden asuntoehdokkaan mukaan olisi tullut autotallin osakkeet suhteellisen ison kaupungin keskustassa. Olisi ollut hyvä diili. Ongelmaksi vaan muodostui autotallin pituus. Mun silloinen käyttöauto, 5,6 metrinen pilinjatke jäi vajaa puolimetriä tallinoven ulkopuolelle... Pitäisi lailla kieltää liian pienten tallien rakentaminen ja liian pienet parkkiruudut. ;)
Näin jälkikäteen olisi kannattanut ostaa ja vuokrata talli eteenpäin... Ja myydä pois sopivasti ennen putkiremppaa, koska tallin vastikekerroin oli 1,5x suhteessa tavalliseen vastikkeeseen. Tallin kautta olisi osallistunut aika mukavasti putkiremppaan. ;) No ostin juuri putkirempatusta talosta kaksion sen sijaan... Josta sain autopaikan samantien.
Quote from: sancai on 14.11.2022, 12:19:07
...
Tiesittekö, että modernistisen kaupunkisuunnittelun isä oli muuan ranskalainen degeneroitunut rappiososialisti nimeltä Le Corbusier? Hän keksi, että korttelikaupunki on räjäytettävä teiden ja parkkipaikkojen tieltä. Kuten sosialismi yleensä, myös modernistinen kaupunkisuunnittelu epäonnistui. Kauniit ja tiiviit kaupungit korvasi lähiöankeus, melu, ruuhka, pitkät välimatkat, ostoskeskukset, moottoritiet... Lukuisat kylät ja kaupungit suorastaan lanattiin matalaksi pysäköinnin tieltä Suomessa.
...
Tuosta Le Corbusierista en aikaisemmin muuta tiennyt kuin sen, että hän on tunnettu nimi arkkitehtuurin historiassa. Mutta tosiaankin hänellä on on ollut visionäärisiä ajatuksia kaupunkisuunnittelusta, kuten Wikipedia kertoo. Onko nyt sitten Le Corbusier rappiososialisti (mitä se nyt sitten tarkoittaakin), en tiedä. Ilmeisesti hänen ideat kaupunkisuunnittelusta Wikipedian mukaan ovat 20-luvulta. Silloin kai oli vallalla muutenkin teknologiaa ihannoivat, funktionalistista maailmankuvaa painottavat ideat. En nyt sitten halua linkittää tätä tiukasti orastavaan fasismiin tai jo läsnä olevaan sosialismiin, mutta joku yhteys oli lienee kummallakin ollut olemassa johonkin rationaaliseen kaupunkisuunnitteluun.
Joskus vuosia sitten näin vanhan valokuvan Pariisista, jossa oli kuvassa kuvattuna tieristeys. Näkymä jonka voit ottaa vaikka nyt Helsingin kantakaupungista tai missä tahansa Euroopan isommassa kaupungissa, jossa on vanhoja kerrostaloja oikealla ja vasemmalla ja tie eteenpäin. Siinä oli ajotie suoraan keskellä kuvaa eteenpäin ja tiet oikealle ja vasemmalle näkyvissä. Näkymässä oli siistit jalkakäytävät kivetyksineen. Talon seinässä näkyi julisteita luultavasti tulevista tapahtumista. Kuvan tienäkymässä ei ollut kuitenkaan yhtään autoa. Jotenkin ihmettelin kuvaa, koska se oli samaan aikaan moderni ja samaan aikaan vanha ja sitten lopulta huomasin kuvan valokuvausajankohdan, se oli muistaakseni joku 1850-luku tms ja sitten oivalsin, että auto oli tuolloin vasta tulevaisuuden keksintö noin 40+ vuotta eteenpäin ja autoilun vaikutus tieliikenteeseen oli vasta edessä joskus 70+-vuotta eteenpäin.
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 18:58:03
...Le Corbusier...
Takkiraudalla oli hyvin vankka kielteinen mielipide kyseisetä herrasta. Kannattaa lukea jos löytää internetin syvyyksistä.
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 19:03:01
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 18:58:03
...Le Corbusier...
Takkiraudalla oli hyvin vankka kielteinen mielipide kyseisetä herrasta. Kannattaa lukea jos löytää internetin syvyyksistä.
No hän kunnostautui myös autosuunnittelijana.
Le Corbusierin autokonsepti 1930-luvulta:
https://macsmotorcitygarage.com/le-corbusiers-dream-car-the-1936-voiture-minimum/
"
Charles-Édouard Jeanneret—we know him by his adopted name, Le Corbusier—was a leading architect, artist, urban planner, and visionary of the 20th century. Without his efforts, our world of today could look remarkably different. It was Le Corbusier who said, "To be modern is not a fashion, it is a state," and "a house is a machine for living." Among his many passions, Le Corbusier was a car guy. An enthusiastic Voisin owner, he instantly recognized the automobile's power to alter the face of civilization, and in his "white phase" of the 1920s, he insisted that vehicles were included in the illustrations of his architecture.
Raised in French-speaking La Chaux-de-Fonds, Switzerland, in 1930 Le Corbusier became a citizen of France. In 1936, along with his cousin and business manager, Pierre Jeanneret, he entered a design competition sponsored by France's Société des Ingénieurs de l'Automobile (SIA), for a simple, volume-production car that would cost no more than 8000 Francs—a Voiture Minimum. A people's car, in the language of the time."
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 19:03:01
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 18:58:03
...Le Corbusier...
Takkiraudalla oli hyvin vankka kielteinen mielipide kyseisetä herrasta. Kannattaa lukea jos löytää internetin syvyyksistä.
Hmm, no en edes tiedä mikä on ollut oikeastaan Takkirauta, paitsi joku edesmennyt bloggari/website joskus ennen tms. Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi joku Le Corbusier on sitten joku suuri pahis kaupunkisuunnittelussa? Tämä kai sopii tähän ketjun otsikkoon ihan hyvin.
Hesassa mennään vihreiden pillin mukaan,,saadaan katsella tyhjiä näyteikkunoita ja muutamaa ihmistä kävelemässä lähes moottoritien levyisillä kävely-pyöräilybaanoilla.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203154.html
QuoteKierros Helsingin keskustassa paljastaa totuuden: Helsingin keskustasta uhkaa tulla tyhjien liiketilojen näyttely.
Helsingin keskustan ydinkortteleissa on 780 liiketilaa, näistä tyhjillään on 15 prosenttia eli 117 tilaa. Tämä selvisi Helsingin kaupungin tilaamassa elinvoimalaskennassa, joka toteutettiin loka–marraskuussa.
Apulaispormestari Sinnemäki on kommetoinut hesan keskustan tilaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html
QuotePÄÄTÖS tuo Helsingin kaupunkiin tarvitun piristysruiskeen, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki (vihr).
"Olen tyytyväinen siihen, että päätös syntyi. Nyt näemme tilanteen, jossa Helsingin keskustalla ei mene hyvin. Koronapandemia on kohdellut keskustaa rankasti ja lisäksi keskustaa haastavat pitkäaikaiset trendit, kuten verkkokauppojen kasvu", Sinnemäki sanoo.
Hän painottaa, että keskustan vetovoimaisuutta voidaan lisätä antamalla lisätilaa kävelylle ja viihtymiselle sekä tekemällä tilasta astetta miellyttävämpi. Tätä auttaa esimerkiksi liikenteen melun vähentyminen.
Eli Sinnemäen mielestä on ok, että espalla voi kävellä niin leveäraiteista kävelyä kuin huvittaa. Sinnemäen mielestä (kai) nämä kävelijät ryntäävät jäljellä oleviin kauppoihin, tai vuokraavat liiketiloja.
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 19:42:39
Hmm, no en edes tiedä mikä on ollut oikeastaan Takkirauta, paitsi joku edesmennyt bloggari/website joskus ennen tms. Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi joku Le Corbusier on sitten joku suuri pahis kaupunkisuunnittelussa? Tämä kai sopii tähän ketjun otsikkoon ihan hyvin.
Le Corbusier on ollut esikuva monelle arkkitehdille ja sen äijän kirouksesta esim. meillä ei meinata päästä eroon. Kaupunkien talot ovat halvan näköisiä laatikoita, kun samalla rahalla saisi tehtyä laadukkaamman ja arvokkaamman näköisiä taloja. Jokaisessa Suomen kaupungissa on lähiöitä joiden suunnittelijan esikuva tämä ukko on ollut.
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 19:42:39
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 19:03:01
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 18:58:03
...Le Corbusier...
Takkiraudalla oli hyvin vankka kielteinen mielipide kyseisetä herrasta. Kannattaa lukea jos löytää internetin syvyyksistä.
Hmm, no en edes tiedä mikä on ollut oikeastaan Takkirauta, paitsi joku edesmennyt bloggari/website joskus ennen tms. Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi joku Le Corbusier on sitten joku suuri pahis kaupunkisuunnittelussa? Tämä kai sopii tähän ketjun otsikkoon ihan hyvin.
Minusta useat hänen talot ovat hyvännäköisiä. Mutta korjaus kirjoitukseeni: Blogin nimi oli Takkirauta ja bloggarin Ruukinmatruuna.
Erään hänen kirjoituksen(Totalitarismin arkkitehti) olen tallentanut, laitan pari lainausta:
Le Corbusier oli arkkitehtuurille samaa kuin mitä Pol Pot oli sosiaalipolitiikalle. Toki Le Corbusier oli paljon lahjakkaampi kuin kambodzhalainen kollegansa, mutta hän käytti lahjakkuutensa - jopa nerokkuutensa - tuhoisasti. Eikä ole sattumaa, että hän vapaaehtoisesti käytti lahjansa sekä Hitlerin nukkehallituksen Vichy'ssä palveluksessa että Stalinin palveluksessa. Mutta Pol Potin tapaan hän halusi hävittää ja tuhota kaiken aiemman, ja aloittaa Vuodesta Nolla - pyyhkäistä koko arkkitehtuurin siiheastisen historian olemattomiin. Ennen minua ei ollut mitään, minun jälkeeni kaikki.
Ja tästä muistutuksena maailman suurkaupungit ovat täynnä teräsbetonikuutioita, joiden tehtävänä onkin ollut pyyhkäistä koko arkkitehtuurin siihenastinen historia borg-kuutioiden tavoin olemattomiin ja assimiloida maailman arkkitehtuuri yhdeksi, tasapaksuksi mössöksi - ei ole sattumaa, että funktionalismi tunnetaan anglosaksisessa maailmassa nimellä International Style. Tämä laatikkoarkkitehtuuri onkin ollut niin kaikkien maailman teknillisten korkeakoulujen kuin rakennuttajienkin rahapussin idee fixe siitä lähtien, ja televisiosarja Ruma Suomi näytti varsin hyvin, mikä on teorian ja käytännön ero. Funktionalismin tavoitteet olivat selkeys, koruttomuus ja toiminnallisuus: lopputuloksena on lähes poikkeuksetta ollut rumuus, ikävystyttävyys ja toimimattomuus.
Siinä, missä Speer ja Jofan palvelivat totalitarismia, Le Corbusier puolestaan loi sitä. Le Corbusierillä oli aspergermainen pakkomielle teräsbetoniin - kaikista rakennusmateriaaleista kaikkein halvimpaan, teknisimpään, epäinhimillisimpään sekä helpoimmin sääistyvään.
Meidän tulee luoda massatuotantomieli.
Mieli massatuotantoasuntojen rakentamista varten.
Mieli massatuotantoasunnoissa elämistä varten.
Mieli massatuotantoasuntojen luomista varten.
(Kohti uutta arkkitehtuuria, 1924)
Mutta on yksi ihmisryhmä, jotka rakastavat funktionalismin korutonta, yksinkertaistettua ja paljasta pintaa, ja he ovat vandaalit. Paljas, sileä pinta tarjoaa mitä mainioimman alustan töherryksille ja graffiteille.
Mutta ehkä kaikkein pahin epäinhimillisyys, mikä Le Corbusieria leimaa, on hänen pakkomielteisyytensä tyhjyyteen. Talot ovat vertikaalisuuntaisia valtateitä, hän toteaa; entäpä sitten talojen välissä?
Ei mitään!
Nuo alueet, hän toteaa, ovat puistoja varten. Mutta millaisia puistoja? Jotain samanlaista kuin Helsingin Esplanadi tai Keskuspuisto?
Ei. Le Corbusierille sana "puisto" tarkoittaa betonielementtilevyillä katettua paljasta tilaa, jossa tyhjyys vallitsee. Le Corbusierin piirroksissa harvoin näkee ihmisiä muutoin kuin luomassa skaalaa tai mittatikkuina, ja muutoin ihmiset ovat hänelle muurahaisen kaltaisia pikkuotuksia, välttämättömiä pahoja, jotka pilaavat muutoin täydellisen perspektiivin.
Eikä tuossa kuvassa ole yhtäkään katua. Kaikki kulkuväylät ovat valtateita. Valtatiet olivat hänelle mainioita kulkuväyliä, jota pitkin saattoi rynnistää mahdollisimman nopeasti pisteestä A pisteeseen B - Le Corbusierillä oli pakkomielle nopeisiin autoihin ja lentokoneisiin - ja valtateille ei ihmisillä ollut mitään asiaa. Tie on steriili, neutraali ja pastöroitu ihmisbasilleista. Katu puolestaan on eloisa, arvaamaton, laskelmoimaton ja hyvin sosiaalinen paikka.
Le Corbusier inhosi menneiden aikojen arkkitehtuuria, ja aivan erityisesti gotiikkaa. Hän totesi:
Gotiikka ei perustu palloille, kartioille ja sylintereille, vaan niiden kaksiulotteisille projektioille. Ja tästä syystä gotiikka ei ole erityisen kaunista. Goottilainen katedraali toki kiinnostaa meitä outona ratkaisuna vaikeaan ongelmaan, mutta ongelmaan, joka on aseteltu huonosti, sillä sen ratkaisu ei lähde suurista alkeismuodoista
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.11.2022, 20:02:16
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 19:42:39
Hmm, no en edes tiedä mikä on ollut oikeastaan Takkirauta, paitsi joku edesmennyt bloggari/website joskus ennen tms. Nyt alkoi kiinnostamaan, miksi joku Le Corbusier on sitten joku suuri pahis kaupunkisuunnittelussa? Tämä kai sopii tähän ketjun otsikkoon ihan hyvin.
Le Corbusier on ollut esikuva monelle arkkitehdille ja sen äijän kirouksesta esim. meillä ei meinata päästä eroon. Kaupunkien talot ovat halvan näköisiä laatikoita, kun samalla rahalla saisi tehtyä laadukkaamman ja arvokkaamman näköisiä taloja. Jokaisessa Suomen kaupungissa on lähiöitä joiden suunnittelijan esikuva tämä ukko on ollut.
Okei, mutta onko tämä nyt sitten oikeasti totta, vai joku urbaani legenda vaan. Perusteluita kaivataan. En oikein jaksa uskoa, että jotkut "halvan näköiset laatikot" ovat vain yhden ihmisen ideoiden syytä. Luultavasti halvan näköisiä laatikoita on rakennettu sen takia että ne ovat halpoja rakentaa elementtitekniikan (tms.) takia. Jos on laaja asuntopula, niin silloin esteettiset kysymykset jäävät taka-alalle ja tuolloin on ollut järkevää rakentaa halvalla runsaasti asuntoja.
Quote from: Dangr on 16.11.2022, 20:20:10
...
Le Corbusier oli arkkitehtuurille samaa kuin mitä Pol Pot oli sosiaalipolitiikalle. Toki Le Corbusier oli paljon lahjakkaampi kuin kambodzhalainen kollegansa, mutta hän käytti lahjakkuutensa - jopa nerokkuutensa - tuhoisasti. Eikä ole sattumaa, että hän vapaaehtoisesti käytti lahjansa sekä Hitlerin nukkehallituksen Vichy'ssä palveluksessa että Stalinin palveluksessa. Mutta Pol Potin tapaan hän halusi hävittää ja tuhota kaiken aiemman, ja aloittaa Vuodesta Nolla - pyyhkäistä koko arkkitehtuurin siiheastisen historian olemattomiin. Ennen minua ei ollut mitään, minun jälkeeni kaikki.
Ja tästä muistutuksena maailman suurkaupungit ovat täynnä teräsbetonikuutioita, joiden tehtävänä onkin ollut pyyhkäistä koko arkkitehtuurin siihenastinen historia borg-kuutioiden tavoin olemattomiin ja assimiloida maailman arkkitehtuuri yhdeksi, tasapaksuksi mössöksi - ei ole sattumaa, että funktionalismi tunnetaan anglosaksisessa maailmassa nimellä International Style. Tämä laatikkoarkkitehtuuri onkin ollut niin kaikkien maailman teknillisten korkeakoulujen kuin rakennuttajienkin rahapussin idee fixe siitä lähtien, ja televisiosarja Ruma Suomi näytti varsin hyvin, mikä on teorian ja käytännön ero. Funktionalismin tavoitteet olivat selkeys, koruttomuus ja toiminnallisuus: lopputuloksena on lähes poikkeuksetta ollut rumuus, ikävystyttävyys ja toimimattomuus.
...
Okei, sun kirjoituksesi oli ihan hyvä ja kattava, mutta siitä välittyy kyllä syvä inho koko miestä kohtaan. En voi sanoa että olet väärässä, koska mun tietotaito arkkitehtuurin historiasta ei riitä arvioimaan kirjoituksesi faktuaalista totuusarvoa. Mutta jotenkin maallikkona olen taipuvainen näkemään asian hieman lievemmässä valossa. Jotkut henkilön ohjelmajulistukset ovat ehkä oman aikansa raflaavia ohjelmajulistuksia. Mutta ei siinä mitään, mun täytyy yrittää tutustua tähän Le Corbusieriin tarkemmin. Mitä muut ovat Le Corbusierista mieltä?
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 20:44:54
"Okei, sun kirjoituksesi oli ihan hyvä ja kattava, mutta siitä välittyy kyllä syvä inho koko miestä kohtaan. En voi sanoa että olet..."
Ei ollut minun kirjoitus enkä ole Ruukinmatruuna. Oli ehkä kolmasosa yhdestä hänen bloggauksesta. Ihan varmistukseksi.
Vielä yksi:
https://web.archive.org/web/20120315164614/http://takkirauta.blogspot.com/2010/10/huono-arkkitehtuuri-osa-iv.html
Ja toinen(Rottakoe Corbusiermaisessa asuntokoneessa):
https://vaestotiede.wordpress.com/2015/10/14/rottien-utopia/
"Calhoun ennusti, että jos ihmisyhteisö päästetään kasvamaan rajatta, lopputulos ei ole välttämättä nälänhätä vaan sosiaalinen hätä – seksuaaliset perversiot, hedonismi, nihilismi, silmitön väkivaltaisuus ja lopulta yhteisön atomisoituminen ja syntyvyyden romahtamonen – olisivat vääjäämättömiä seurauksia, ja lopulta tällainen yhteisö olisi tuhoon tuomittu.
...
Ja tämä kaikki on nähtävissä kaikkialla länsimaissa, jossa kaupungistuminen on edennyt pitkälle ja jossa sosiaaliset normit ja yhteisöllisyys on alkanut murentua. Pisimmällä ollaan Britanniassa, jossa alaluokka on jo ylittänyt tuon tapahtumahorisontin. Yhtäläisyydet anakykloosiin ovat selkeääkin selkeämmät – ja tuo tapahtumahorisontti vastaa siirtymistä demokratiasta oklokratiaan."
Ja jotta itse asiaakin, niin jännä kuinka kova brutalismi muuttuu pehmeäksi kun vihertää.
Brutalism vs ecobrutalism
Lapsille tuttu suojatie korvattiin pyöräväylällä Helsingissä
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5502667
"Aleksis Kiven kadun loppupäästä poistettu suojatie herättää pelkoa ja hämmästystä lähialueen asukkaissa. Erityisen huolestuneita tilanteesta ollaan viereisessä Pasilan peruskoulussa, koska monet Itä-Pasilasta ja Konepajan alueelta tulevat lapset ylittävät kadun samasta paikasta vanhasta tottumuksesta. Suojatien tilalla on kaksi kadunylityspaikkaa, joissa väistämisvelvollisuus on pyöräilijöillä ja jalankulkijoilla."
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Ihan älytön päätös. Aikuisilta ei onnistu 50 metrin matka liikennevaloille, niin silloin ei lapsiltakaan. Mutta ilmeisesti lainsäädännöstä tulee, lainaus artikkelista:
"– Liikennevalo-ohjaamaton suojatie muutettiin kadunylityspaikaksi, sillä lainsäädännön mukaan kyseinen suojatie sijaitsi liian lähellä Savonkadun liikennevalo-ohjattua risteystä."
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Lapsille tuttu suojatie korvattiin pyöräväylällä Helsingissä
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5502667
"Aleksis Kiven kadun loppupäästä poistettu suojatie herättää pelkoa ja hämmästystä lähialueen asukkaissa. Erityisen huolestuneita tilanteesta ollaan viereisessä Pasilan peruskoulussa, koska monet Itä-Pasilasta ja Konepajan alueelta tulevat lapset ylittävät kadun samasta paikasta vanhasta tottumuksesta. Suojatien tilalla on kaksi kadunylityspaikkaa, joissa väistämisvelvollisuus on pyöräilijöillä ja jalankulkijoilla."
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Näistä päättää helsinkiläisten äänestäjien valitsemien poliitikkojen palkkaamat ja ohjeistamat kaupungin syöttöporsaat. Vihreitä, vasemmistoa, demareita ja valtaosaa kokkareita äänestämällä saa pyöräilyutopiaa lasten turvallisuuden, toimivan liike-elämän, kunnossapidettyjen katujen ja yleisen viihtyvyyden sijaan. Elämä on valintoja äänestyskopissakin.
Kuvista lihaa luiden päälle.
Ilmeisesti Turun kaupunki on päässyt eroon Turun taudistaan, joka perinteisesti tahmaannutti Turun politiikkaa. Tästä todistaa Turun tiheä metroverkosto, jota havainnollistaa kuvaliite. Lähde: Google Maps.
Noi AKK:n liikennejärjestelyt on elänyt aika paljon tässä vuoden aikana, enkä vielä ota kantaa nykytilanteeseen. Mutta näin tossa lähes päivittäin autoilevana olen kyllä yleisesti mieltä että jokaisen koulun kohdalla saisi olla liikennevalot, ihan sama vaikka niitä sitten olisi 50 metrin välein. Tuohan ei autoilun suhteen ole mikään erityisen vilkas väylä sen enempää aamulla kuin illallakaan. Tänäkin aamuna mietin että suurin vaaranpaikka tuolla on aamupimeässä kadunvarteen liian lähelle suojatietä pysäköidyt autot ja niiden takaa mahdollisesti tulevat pienet koululaiset, tai jalankulkijat ylipäätään. Pitkä suora tie missä todellakin kannattaa ajaa varovasti.
Quote from: Augustus on 16.11.2022, 20:44:54
Mitä muut ovat Le Corbusierista mieltä?
Pari ihan kivaa tuolia, muuten :roll:
imo Wittgensteinkin oli mielenkiintoisempi arkkitehtina ;D
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Joku alueella asuva ja tuon hyödylliseksi itselleen kokeva liikennesuunnittelija ?
perussettiä Hgissä, uskokaa tai älkää
Quote from: Titus on 17.11.2022, 15:19:25
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Joku alueella asuva ja tuon hyödylliseksi itselleen kokeva liikennesuunnittelija ?
perussettiä Hgissä, uskokaa tai älkää
Voin hyvin uskoa.Ne ei ole saanut hoidettua sitä saraste juttua kuntoon(eli se palkan maksu ei ole toiminut vaikka niillä ollut 6kk? aikaa) ja nyt sitten mennään kunnan rahoilla oikeuteen.Vantaa otti ton systeemin käyttöön myös mutta ne otti samantien käyttöön pikapalkan jos/kun tulee jotain ongelmia.Samaan aikaan noi keskustelee ja tappelee jostain täysin turhista asioista ja muuttaa koululaisille tarkoitettuja suojateitä koulun vierestä pyöräteiksi.:)
Quote from: Melbac on 18.11.2022, 06:13:42
Quote from: Titus on 17.11.2022, 15:19:25
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Joku alueella asuva ja tuon hyödylliseksi itselleen kokeva liikennesuunnittelija ?
perussettiä Hgissä, uskokaa tai älkää
Voin hyvin uskoa.Ne ei ole saanut hoidettua sitä saraste juttua kuntoon(eli se palkan maksu ei ole toiminut vaikka niillä ollut 6kk? aikaa) ja nyt sitten mennään kunnan rahoilla oikeuteen.Vantaa otti ton systeemin käyttöön myös mutta ne otti samantien käyttöön pikapalkan jos/kun tulee jotain ongelmia.Samaan aikaan noi keskustelee ja tappelee jostain täysin turhista asioista ja muuttaa koululaisille tarkoitettuja suojateitä koulun vierestä pyöräteiksi.:)
Siis Kaupunkiympäristön toimialan liikennesuunniteluihmisten pitäisi laittaa Stadin palkanmaksuasiat kuntoon? Mitä sä oikein sössötät?
Quote from: no future on 18.11.2022, 09:00:07
Quote from: Melbac on 18.11.2022, 06:13:42
Quote from: Titus on 17.11.2022, 15:19:25
Quote from: Melbac on 17.11.2022, 07:25:15
Ketä noista oikein päättää?.Toi tollainen kuullostaa aivan hullulta toiminnalta.
Joku alueella asuva ja tuon hyödylliseksi itselleen kokeva liikennesuunnittelija ?
perussettiä Hgissä, uskokaa tai älkää
Voin hyvin uskoa.Ne ei ole saanut hoidettua sitä saraste juttua kuntoon(eli se palkan maksu ei ole toiminut vaikka niillä ollut 6kk? aikaa) ja nyt sitten mennään kunnan rahoilla oikeuteen.Vantaa otti ton systeemin käyttöön myös mutta ne otti samantien käyttöön pikapalkan jos/kun tulee jotain ongelmia.Samaan aikaan noi keskustelee ja tappelee jostain täysin turhista asioista ja muuttaa koululaisille tarkoitettuja suojateitä koulun vierestä pyöräteiksi.:)
Siis Kaupunkiympäristön toimialan liikennesuunniteluihmisten pitäisi laittaa Stadin palkanmaksuasiat kuntoon? Mitä sä oikein sössötät?
Lähinnä yleisesti kaikki tuntuu kusevan helsingin kaupungilla tällä hetkellä.Toi etteivät saa jotain palkkoja maksettua ajallaan kertoo jonkinlaisesta kyvyttömyydestä kaupungin johdossa.Ei paljoa tuntunut haittaavan että haastettiin oikeuteen koska kaupunki maksaa oikeuskulut ja tietenkin ne korvaukset mitä se pistetään maksamaan.Samaa kaavaa taidetaan vetää ton baanan kanssa,nythän noi vatipäät haluaa että itäväylälle asetetaan 60 rajoitus koska siihen viereen tulee pyörätie.:D
/edit
Itäväylän nopeusrajoitusta lasketaan 60 kilometriin tunnissa – viereen rakennetaan pyöräbaanahttps://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5504478
"Itäbaanan eli keskustasta Itä-Helsingiin vievän pyöräilyn "pikareitin" yksi osuus tulee sijoittumaan Itäväylän varteen.
Tällä hetkellä laaditaan yleissuunnitelmaa osuudesta, joka ulottuu Herttoniemen Valurinkadulla sijaitsevasta Itäväylän alikulusta Virvatulentien kohdalle Itäkeskukseen.
Baana on Herttoniemen teollisuusalueella linjattu uusiksi siten, että se kulkee Mekaanikonkatua, ei Sahaajankatua, joka osoittautui liian haastavaksi muun muassa tonttiliittymien suuren määrän takia.
Massiivinen puiden kaato pyöräbaanan tieltä järkyttää – "Helsingin kaupunki on täysin piittaamaton asukkaistaan"
Roihuvuorentien ja Virvatulentien välinen niin sanottu Itäpolun osuus tulee kulkemaan Itäväylän vieressä.
Roihuvuoresta tulevaa Itäväylän ramppia lyhennetään ja muokataan turvallisemmaksi ja Itäväylän nopeusrajoitusta lasketaan baanalinjauksen läheisyydessä nykyisestä 80 km/h:sta 60 km/h:n."
"Tati" täyteen vaan tiet tukkivia "petoniaaseja", aasithan siellä lauteilla jo ovatkin, bulevaardeja (moottoriteitä joilla on 40 km/h rajoitus), tietulleja jos jostain sinne pääsee ja kaikenlaisia ajoväylien kavennuksia ja P paikkojen poistamisia! Kannatan lämpimästi!
Quote from: Lalli IsoTalo on 17.11.2022, 12:38:36
Jos asuisin paikan vieressä, veisin tienylityskohtaan kotitekoisen kyltin jossa lukisi "'auto ajaa päältä'-kohta", jotta lapset muistavat.
Jälkimmäisessä kuvassa paikan ohittaa bussi, jonka kyljessä on mainos "kaikkea voi kokeilla kerran", tahatonta mustaa huumoria, tai sitten valokuvaajalla oli loistava tilannetaju.
Kirjoitusvirhe: piste muutettu pilkuksi.
Quote from: Outo olio on 18.11.2022, 16:56:01
Quote from: Lalli IsoTalo on 17.11.2022, 12:38:36
Jos asuisin paikan vieressä, veisin tienylityskohtaan kotitekoisen kyltin jossa lukisi "'auto ajaa päältä'-kohta", jotta lapset muistavat.
Jälkimmäisessä kuvassa paikan ohittaa bussi, jonka kyljessä on mainos "kaikkea voi kokeilla kerran", tahatonta mustaa huumoria, tai sitten valokuvaajalla oli loistava tilannetaju.
Kirjoitusvirhe: piste muutettu pilkuksi.
Tonne pasilan peruskoululle menee tosin myös kävelysilta savontien yli eli sitä suojatietä ei tarvitsisi käyttää.Nyt sitä ylityspaikkaa käyttänee itä-pasilasta päin tulevat.
^Tuo näyttää siltä että Itä-Pasilasta Sähköttäjänsiltaa pitkin tulevat tulisivat tuossa kohtaa AKK:n yli, ja sitten jatkaisivat jalkakäytävää sille Savonkadun jalankulkusillalle.
https://www.google.com/maps/@60.1955636,24.9367514,292m/data=!3m1!1e3 (https://www.google.com/maps/@60.1955636,24.9367514,292m/data=!3m1!1e3)
Tässä vielä tuo paikka lähemmässä kuvassa:
https://www.google.com/maps/@60.1956436,24.9371248,87m/data=!3m1!1e3 (https://www.google.com/maps/@60.1956436,24.9371248,87m/data=!3m1!1e3)
Paloheinän huipulle ja pulkkamäkeen suunniteltu uusi harrastuskenttä raivostuttaa – "Uskomattoman hullu suunnitelma ja pilaisi jälleen ison palan Keskuspuiston luontoa"
QuoteProjektijohtajan mukaan valittu paikka on Keskuspuiston alueelta paras paljon tilaa vievälle frisbeegolfkentälle.
Paloheinänmäelle suunniteltu uusi frisbeegolf-kenttä saa raivokasta palautetta kaupungin verkkokommentointipalstalla. Puoltaviakin mielipiteitä on, sillä täysmittainen 18-väyläinen rata parantaisi lajin harrastuspaikkojen tarjontaa.
Suuttumusta herättää kentän sijoitus tärkeälle ulkoilualueelle, sekä etenkin se, että kaupunki kertoo joutuvansa radan vuoksi kaatamaan joitakin puita, ei kuitenkaan täysikasvuisia.
– Uskomattoman hullu suunnitelma. Tuhoaisi täysin suositun ja ruuhkaisen liikuntapaikan muilta liikkujilta ja pilaisi jälleen ison palan Keskuspuiston luontoa, kirjoittaa yksi kommentoija.
--------------------------
Kuuleminen on auki kerrokantasi.hel.fi-sivuilla 21. marraskuuta asti.
edit: pannaans linkki mukaan : https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5508264
tuolla voi käydä toivomassa esim isompia parkkipaikkoja, sähköauton latauspisteitä, kioskia josta saa kaljaa sekä bajamajaa kukkulan huipulle jne
ko projektinjohtaja Knuuti on omasta mielestään profiloitunut "luonnonsuojeluun ja kestävään ajatteluun"... eli toteuttaa "kansalaisten haluamaa" vihreää siirtymää jossa kaikki luonnostaan vihreät alueet muutetaan rakennetuiksi teemapuistoiksi.
:silakka:
Kaupunki aikoo rakentaa +120ha niittyä Malmin lentokentällä ja itkee toisaalla miten niittyjä tarvitaan lisää... Varmaan kun vähän kaadetaan puiston kulmaa, niin ongelma ratkeaa
QuotePuisto- ja viheraluesuunnittelun päällikkö Katriina Arrakoski on tyytyväinen siihen, että uuteen lumo-ohjelmaan otettiin mukaan myös rakennetut puistot.
– Meidän pitää monipuolistaa myös puistoja ja katuympäristöä. Pölyttäjille, perhosille ja pikkulinnuille istutetaan puistoihin niille tärkeitä lajeja, jotta siellä on tarjolla esimerkiksi mettä ja marjoja.
– Yksi tärkeä luontotyyppi on avoin niitty, joita tarvitsemme lisää. Lintujen kannalta tosin pitää olla myös suojaa tarjoavaa pusikkoa.
Kaupunkiluonnon hoito on Arrakosken mukaan jatkuvaa arvopohdintaa, johon sisältyy keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita. Selvää hänestä kuitenkin on, että kaupungissa on luontoa ja puistoa ihmisiä varten.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5510934
Malmin lentokentän niittyjen ohella menee viljelypalstat, pari taimenpuroa ja lepakkojen/liito-oravien asuinaluetta.
TalSa: Helsingin keskustasta kadonnut yli sata liikettä
QuoteViimeisen kahden vuoden aikana Helsingin keskustasta on poistunut sata myymälää, ravintolaa ja anniskeluravintolaa, Helsingin seudun kauppakamarista kerrotaan Taloussanomille.
Alkuvuodesta 2020 liikkeitä oli vielä 1 195. Tänä syksynä niitä oli enää 1 091.
– Aleksanterinkadun pitäisi olla Suomen houkuttelevin kauppakatu, mutta uudet luvut ovat pysäyttäviä. Kadulla kävelijöitä on 30 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaa. Se on käsittämättömän paljon, johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kommentoi TalSalle.
Ydinkeskustan hiljenemiselle on useita syitä, kuten verkkokaupan yleistyminen, koronaviruspandemia sekä keskustan ulkopuoliset kauppakeskukset. Yksi keskustan liikkeitä vähentävä tekijä on myös vuokrien kalleus.
https://www.verkkouutiset.fi/a/talsa-helsingin-keskustasta-kadonnut-yli-sata-liiketta/
Quote from: Titus on 21.11.2022, 08:41:25
TalSa: Helsingin keskustasta kadonnut yli sata liikettä
QuoteViimeisen kahden vuoden aikana Helsingin keskustasta on poistunut sata myymälää, ravintolaa ja anniskeluravintolaa, Helsingin seudun kauppakamarista kerrotaan Taloussanomille.
Alkuvuodesta 2020 liikkeitä oli vielä 1 195. Tänä syksynä niitä oli enää 1 091.
– Aleksanterinkadun pitäisi olla Suomen houkuttelevin kauppakatu, mutta uudet luvut ovat pysäyttäviä. Kadulla kävelijöitä on 30 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaa. Se on käsittämättömän paljon, johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kommentoi TalSalle.
Ydinkeskustan hiljenemiselle on useita syitä, kuten verkkokaupan yleistyminen, koronaviruspandemia sekä keskustan ulkopuoliset kauppakeskukset. Yksi keskustan liikkeitä vähentävä tekijä on myös vuokrien kalleus.
https://www.verkkouutiset.fi/a/talsa-helsingin-keskustasta-kadonnut-yli-sata-liiketta/
Tainneet olla niitä ns "muoti" liikkeitä jotka möi turisteille kaikkea kallista muotitavaraa?.Aleksanterinkatu ei ikinä ole ollut suomen houkuttelevin kauppakatu,itse vältellyt paikkaa koska ruuhkat ja yleensä kaikki on tuolla päin hiton kallista ja samaa tavaraa saanut puolet halvemmalla jostain muualta/saman ketjun liikkeita on hiljaisimmissa paikoissa.Ainoa syy mennä tonne ostoksille olisi ollut että olisi ostanut jotain armania tms.
Quote from: Melbac on 21.11.2022, 08:54:24
Tainneet olla niitä ns "muoti" liikkeitä jotka möi turisteille kaikkea kallista muotitavaraa?.Aleksanterinkatu...
Kävin streetviewissä katsomassa ja hyi kun on ruma katu. Eivät ole kehdanneet edes ajaa sitä SW-autolla vaan piti tiirustaa sitä poikkikatujen kuvista.
Nykyään nettiostokset saa edullisesti lähi pakettiautomaattiin. Miksi käydä fyysisessä kaupassa? Niissä ei saa edes mitään palvelua, lukevat tietokoneelta samat tekstit kysyessä jotka itsekin voi kotona lukea.
Quote from: Dangr on 21.11.2022, 11:56:13
Niissä ei saa edes mitään palvelua, lukevat tietokoneelta samat tekstit kysyessä jotka itsekin voi kotona lukea.
Melko pitkälle tämä, Claes Ohlssonin afrikan apu etsi googlesta kysymääni tuotetta ja opasti Verkkokauppa.comiin. Toki tuote sitten löytyi Ohlssoninkin sivulta kun tarkemmin kysyi...
Koko keskusta on muuttunut steriiliksi rahankeräyspaikaksi ja on tosiaan oma valinta mennä sinne kynittäväksi kun vaihtoehtoja on sekä seurustelun, että kaupankäynnin kannalta muualla.
Keskustan voisi oikeastaan sulkea kaikelta liikenteeltä ja sammuttaa valot 22.00 - 05.30 väliseltä ajalta.
Juuri mietin, että mikäköhän on Tuho-Annin seuraava siirto, kun tyhmemmillekin on alkanut selvitä, että Vihreiden politiikalla on saatu Helsingin kalleimmat korttelit pilattua, luultavasti peruuttamattomasti?
Anni ehkä hiffaa, että kun Rautatieaseman kulmillakin on enää lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia, koska suomalaiset eivät sinne uskalla tai halua mennä, niin pitää ne korttelitkin sitten muuttaa basaarikortteleiksi. Ja siihen tietysti joku äärettömästi rahaa vaativa projekti ? Taidan lopettaa, koska "don't give them ideas..."
Quote from: Siener on 21.11.2022, 17:01:43
Juuri mietin, että mikäköhän on Tuho-Annin seuraava siirto
Hän jatkaa sitä samaa kuin aiemminkin, karuun loppuun asti.
Toimintatapa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Modus_operandi) on jo tullut selväksi. Ei sitä tarvitse enää kysellä. Tuhoaminen jatkuu.
Nythän Hakaniemen "väliaikaishalli" jää käyttämättä kun varsinaisen Kauppahallin projekti valmistuu pari vuotta myöhässä. Tämän varahallinhan voisi laittaa keskelle Espaa tai Senaatintorille "tuomaan viihtyisyyttä ja asiakkaita" keskustaan...
Quote from: Titus on 21.11.2022, 17:08:40
Nythän Hakaniemen "väliaikaishalli" jää käyttämättä kun varsinaisen Kauppahallin projekti valmistuu pari vuotta myöhässä. Tämän varahallinhan voisi laittaa keskelle Espaa tai Senaatintorille "tuomaan viihtyisyyttä ja asiakkaita" keskustaan...
Hupaisaa on se, että "väliaikaishalli" sopii ulkomuodoltaan Hakaniemen torille hyvin, mikä on erittäinkin poikkeuksellista nykyrakentamisessa. Tämä yhteensopivuus tosin taitaa johtua Hakaniemen aikaisemmasta uudisrakentamisesta, mutta se on toinen tarina.
Quote from: Siener on 21.11.2022, 17:01:43
Juuri mietin, että mikäköhän on Tuho-Annin seuraava siirto, kun tyhmemmillekin on alkanut selvitä, että Vihreiden politiikalla on saatu Helsingin kalleimmat korttelit pilattua, luultavasti peruuttamattomasti?
Anni ehkä hiffaa, että kun Rautatieaseman kulmillakin on enää lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia, koska suomalaiset eivät sinne uskalla tai halua mennä, niin pitää ne korttelitkin sitten muuttaa basaarikortteleiksi. Ja siihen tietysti joku äärettömästi rahaa vaativa projekti ? Taidan lopettaa, koska "don't give them ideas..."
Elielinaukiohan halutaan rakentaa? Lämmitetty
viisikahdeksankerroksinen basaari siihen, kaupungin uusi sykkivä keskus. Ja maanalainen kulku asematunneliin, niin ei huono sääkään haittaa, voi pukeutua muskelipaitaan myös talvella.
Quote from: AJIH on 21.11.2022, 17:28:30
Quote from: Titus on 21.11.2022, 17:08:40
Nythän Hakaniemen "väliaikaishalli" jää käyttämättä kun varsinaisen Kauppahallin projekti valmistuu pari vuotta myöhässä. Tämän varahallinhan voisi laittaa keskelle Espaa tai Senaatintorille "tuomaan viihtyisyyttä ja asiakkaita" keskustaan...
Hupaisaa on se, että "väliaikaishalli" sopii ulkomuodoltaan Hakaniemen torille hyvin, mikä on erittäinkin poikkeuksellista nykyrakentamisessa. Tämä yhteensopivuus tosin taitaa johtua Hakaniemen aikaisemmasta uudisrakentamisesta, mutta se on toinen tarina.
Parempi että siinä on se halli kun siinä ei olisi hallia ollenkaan.En tosin ole käynyt tuolla kuin kerran? mutta sen kylmän torin halki tullut monesti aikaisemmin kuljettua.Hakiksen tori oli kyllä aika kolkko ja kylmä paikka aina talvisin.Kunnon "ken tästä käy saa kaiken toivonsa heittää" paikka kun vielä meni/tuli metrosta siitä.:D
Helsinki jatkaa jättimäistä investointiohjelmaansa ja ottaa velkaa
QuoteRahaa käytetään esimerkiksi suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen.
Rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan budjetilla vastataan kaupungin tulevaan kasvuun.
– Budjetti on laadittu kaupunkistrategian mukaisesti vastaamaan odotettua kasvua, Saxholm summaa.
https://yle.fi/a/74-20005780
"kasvu" tulee matuista joiden haalimiseen otetaan velkaa. mikä kertakaikkiaan voisi mennä vikaan :roll:
^Kaupunki vuotaa ulos veronmaksajia samalla kun vuotaa sisään veronsaajia. Siinä sitä kasvua.
Quote from: Outo olio on 23.11.2022, 23:18:24
^Kaupunki vuotaa ulos veronmaksajia samalla kun vuotaa sisään veronsaajia. Siinä sitä kasvua.
Hassusti tämä ei näy kunnallisveron tuotossa Stadissa, vaikka kaikki siis ihan kaikki veronmaksajat on jo vuosia ellei vuosikymmeniä paennut kaupungista.
Quote from: no future on 24.11.2022, 07:49:29
Quote from: Outo olio on 23.11.2022, 23:18:24
^Kaupunki vuotaa ulos veronmaksajia samalla kun vuotaa sisään veronsaajia. Siinä sitä kasvua.
Hassusti tämä ei näy kunnallisveron tuotossa Stadissa, vaikka kaikki siis ihan kaikki veronmaksajat on jo vuosia ellei vuosikymmeniä paennut kaupungista.
Voisi sanoa että tosta kärsii muu suomi eniten kun helsingin verotulot vähenee niin sitä mukaa muu maa saa vähemmän valtionosuutta.Ironista on se että noi kunnat on ottaneet noita pakolaisia koska niistä on maksettu ja nyt kun ne tulee tänne niin se johtaa siihen että tulevaisuudessa helsinki maksaa valtionosuutta vähemmän.Toi taitaa taas sitten johtaa siihen että ottavat lisää velkaa.
Quote from: no future on 24.11.2022, 07:49:29
Quote from: Outo olio on 23.11.2022, 23:18:24
^Kaupunki vuotaa ulos veronmaksajia samalla kun vuotaa sisään veronsaajia. Siinä sitä kasvua.
Hassusti tämä ei näy kunnallisveron tuotossa Stadissa, vaikka kaikki siis ihan kaikki veronmaksajat on jo vuosia ellei vuosikymmeniä paennut kaupungista.
Onko sinulla tietoa mistä tuollainen Helsingin verotuoton kehityksen tilasto löytyy?
Olisikin mielenkiintoista tietää miten kuntaveron tuotto on kehittynyt helsingissä ja muissa suurissa keskuksissa. En sellaista tietoa nopealla kuuklauksella löytänyt mutta törmäsin tilastoon, jossa on keskimääräinen kuntien veroprosentti vuodesta 1990 vuoteen 2020. Katsokaa ja hämmästykää!! Keskiarvo on noussut peräti 3,5 prosenttiyksikköä. Toki tuota nostoa selittää se että kuntien tehtäviä on kasvatettu vuosien varrella ja 90-luvun lama keskiarvoa nosti. Sinne sitten jäätiin ja samalla mentiin tietysti kohti tasaveroa. Mutta on tuo silti aika hillitön korotus ja tuon nuosun kaikki syyt olisi kiva tietää.
Vuosi Keskimääräinen tuloveroprosentti 1) Korkein tulovero% Matalin tulovero%
2)
Veroprosenttia nostaneita kuntia
1990 16,47 19,50 14,00 87
1991 16,62 19,00 14,00 101
1992 16,88 20,00 14,50 105
1993 17,20 20,00 14,50 114
1994 17,53 19,75 15,00 125
1995 17,53 20,00 15,00 9
1996 17,51 20,00 15,00 5
1997 17,42 19,75 15,00 10
1998 17,53 19,75 15,00 77
1999 17,60 19,75 15,50 87
2000 17,65 19,75 15,50 83
2001 17,67 19,75 15,00 41
2002 17,78 19,75 15,00 108
2003 18,04 20,00 15,50 93
2004 18,12 20,00 16,00 54
2005 18,29 21,00 16,00 136
2006 18,39 21,00 16,00 140
2007 18,45 21,00 16,00 106
2008 18,55 21,00 16,00 119
2009 18,59 21,00 16,50 67
2010 18,97 21,00 16,25 181
2011 19,16 21,50 16,25 49
2012 19,24 21,75 16,25 91
2013 19,38 22,00 16,25 119
2014 19,74 22,50 16,50 156
2015 19,82 22,50 16,50 98
2016 19,85 22,50 16,50 45
2017 19,90 22,50 17,00 47
2018 19,84 22,50 17,00 53
2019 19,88 22,50 17,00 46
2020 19,97 23,50 17,00 53
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kunnat/Kunnallisvero/#525c1039
edit: siis kaikkien verojen nousu on ollut huimaa. Tuo tarkoittaa siis sitä että yhteiskunta on ottanut aina vain isomman rooilin meidän elämässämme viimeisen kolmenkymmen vuoden aika ja yksilön vapaus toimia kuten parhaaksi katsoo on pienentynyt. Kohti sosialismia on siis menty reippaasti.
Täsmennän että edellinen kommenttini oli mututuntumalta esitetty, rahatilastoja minulla ei ole antaa, mutta muuttoliiketilastossa sanottiin että Helsingin maan sisäinen muuttovoitto suhteessa muuhun Suomeen johtuu vieraskielisistä.
Hesarissa taas joku kaipaa ilmaista parkkitilaa.
Hänestä on mukava mennä ostoskeskukseen jossa voi kävellä rauhassa ympäriinsä.
:o
Mutta mikä kiinnitti huomioni oli tämä josta olen meinannut kirjoittaa mutta aina unohtanut:
" Olen surullisena seurannut, miten monikansalliset ryysyliikkeet, pahvimukikuppilat ja hampurilaislihottamot ovat vallanneet Helsingin keskustan. Nämä monikansalliset ketjuliikkeet eivät houkuttele asioimaan keskustassa."
Miksi menisin keskustaan kun samat h&m, kahvilat ja muut kansoittavat niin ostoskeskukset kuin keskustan? Käyn keskustassa tai ostoskeskuksessa niin samat nuorison vaatekaupat ja trendikuppilat joka paikassa.
Tuokaa keskustaan inhimilliset vuokrat ja kyky pienille liikkeille tulla. Tinkikää hieman lyhytaikaisesta tuotosta ja tehkää monimuotoista kiinnostavaa tarjontaa.
Koko kirjoitus:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009219060.html
Quote
X
Nainen seisoo aamutakissa kuistilla ja katselee koiraansa, joka kieriskelee nauttien puhtaassa pihalumessa. Vartiokylän pientaloalueen idylliä parhaimmillaan!
Mutta tämä kaikki on nyt uhattuna kaupungin suunnitellessa Itäväylästä kaupunkibulevardia.
– Osa näistä omakotitaloistakin jäisi tehokkaan rakentamisen alle. Itäväylän kummallakin puolella rakennustehokkuus nousisi niin, että tänne voisi rakentaa yhtä suuria kerrostaloja kuin Jätkäsaaren kaikista tiiviimmin rakennetuilla alueilla on, Hanna-Leena Rissanen piirtää tulevaisuuden näkymää.
X
Itäbulevardin suunnittelualue ulottuu pari sataa metriä Itäväylän pohjoispuolelle ja nelisen sataa metriä eteläpuolelle.
Korkeiden kerrostalojen rakentaminen kohdistuisi Itäväylän varteen, mutta väljien omakotialueidenkin rakennustehokkuus voisi paikoin jopa kolminkertaistua koko suunnittelualueen leveydeltä.
X
Helsingin väkiluvun jatkuva kasvattaminen ei Vartiokylässä innosta.
– En ymmärrä, mihin sitä tarvitaan, Sahlberg sanoo
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5560432 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5560432)
Eräs kommentti uutiseen:
Quote
Ainoa tapa vaikuttaa asioihin Helsingissä on muuttaa pois. Tilalle on tulijoita, joita ei asumisen kalleus ja liikkumisen hankaluus häiritse.
Komeasti leikkasit tuota Itäväylä-uutista, niin että saa kuvan kuin ne talot vain pakkolunastettaisiin ja jyrättäisiin. Eli tämän:
QuoteKetään omakotitontin omistajaa ei toki pakotettaisi taloaan purkamaan.
– Mutta portille ilmestyisi grynderi rahatukku kädessään. Se olisi tontin omistajasta kiinni, Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti tulkitsee.
Naurattaa myös että itsemääräämisoikeutta omaan omaisuuteensa pitäisi saada olla, kunhan vain haluaa käyttää sitä samalla lailla kuin asukasyhdistyskin.
Quote from: no future on 02.12.2022, 17:35:04
Komeasti leikkasit tuota Itäväylä-uutista, niin että saa kuvan kuin ne talot vain pakkolunastettaisiin ja jyrättäisiin. Eli tämän:
QuoteKetään omakotitontin omistajaa ei toki pakotettaisi taloaan purkamaan.
– Mutta portille ilmestyisi grynderi rahatukku kädessään. Se olisi tontin omistajasta kiinni, Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti tulkitsee.
Naurattaa myös että itsemääräämisoikeutta omaan omaisuuteensa pitäisi saada olla, kunhan vain haluaa käyttää sitä samalla lailla kuin asukasyhdistyskin.
Et taida tietää kuinka kaavoitusmafia toimii.
Vantaa saa lunastaa Saraksen tilan
https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0
Suomessa ei ole korruptiota eikä ainakaan Vantaalla.
https://hommaforum.org/index.php?topic=115432.0
Quote from: Dangr on 24.11.2022, 14:20:38
Hesarissa taas joku kaipaa ilmaista parkkitilaa.
Hänestä on mukava mennä ostoskeskukseen jossa voi kävellä rauhassa ympäriinsä.
:o
...
Tämä on se erikoinen asia, mitä ihmettelen. Helsingin keskustan parkkiluolat eivät kelpaa. Pitää olla kadunvarsipysäköintipaikkoja liikkeen edessä tai kukaan ei pääse ostoksille. Sitten ajetaan kauppakeskukseen, jätetään auto parkkihalliin ja mennään ostoksille kävellen. Eikö tuolla keskustan pysäköintilogiikalla pitäisi päästää autot ajelemaan sinne kauppakeskusten käytäville, että asiakkaat pääsisivät perille eikä laitos "näivettyisi"? Ostoskeskukset ovat sitä käveltävää kauppakatua, mitä keskustaan ei vaan saa päästää missään nimessä syntymään.
Quote from: no future on 02.12.2022, 17:35:04
Komeasti leikkasit tuota Itäväylä-uutista, niin että saa kuvan kuin ne talot vain pakkolunastettaisiin ja jyrättäisiin. Eli tämän:
QuoteKetään omakotitontin omistajaa ei toki pakotettaisi taloaan purkamaan.
– Mutta portille ilmestyisi grynderi rahatukku kädessään. Se olisi tontin omistajasta kiinni, Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti tulkitsee.
Naurattaa myös että itsemääräämisoikeutta omaan omaisuuteensa pitäisi saada olla, kunhan vain haluaa käyttää sitä samalla lailla kuin asukasyhdistyskin.
Ei tässä itsemääräämisoikeuta omaan omaisuuteen haeta, vaan naapurin omaisuuteen. Asukasyhdistyksen poppoo haluaa päättää, mitä muut ihmiset saavat tehdä omalla omistamallaan tonttimaalla. Ja sitten käännetään asia niin päin, että me ollaan uhreja, kun ei saada määrätä, mitä muut tekevät.
Kun jengi uhkailee poismuutolla, niin juuri niin pitää tehdä. Jos haluat asua maaseutumaisessa ympäristössä, miksi asut kasvavan pääkaupungin kehittyvässä lähiössä kiukuttelemassa siitä, että kaupunki kasvaa ja kehittyy, kuten kaupungit ovat kasvaneet vuosituhansien ajan? Tienaat vielä melkoisen rahapotin, kun myyt arvoa nostaneen tonttisi. Saat sillä vaikka linnan jostain alueelta, mikä ei ole kaupunkia.
Matalia rakennuksia rakennetaan kaupungin ulkoreunoille, missä maa on edullisempaa. Kun kaupunki kasvaa ja keskusta laajenee, maan arvo nousee ja pikku hiljaa nämä rakennukset korvataan korkeammilla ja suuremmilla rakennuksilla. Helsingin ydinkeskustan rakennuskanta koostui joskus yksikerroksisista puumökeistä. Katajanokka oli melkein slummi. Jo Snellman päivitteli, miten helsinkiläiset vastustivat keskustan puutalojen korvaamista silloin rumina, ympäristöön sopimattomina ja liian korkeina pidetyillä jugend-kerrostaloilla.
Niitä, jotka haluavat elää kaupunkimaisesti kyllä riittää tässä maassa. Sen todistaa esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman tolkuttoman hintaiset asunnot. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Tilalle riittää tulijoita ja kaikki voittavat.
Onko muuten tietoa näin lähes 14v jälkeen että mihinkä Helsinki tarvitsi sitä Sipoolta ryöstämäänsä maa-aluetta? Tänä aikana siellä ei ole tapahtunut juuri mitään. Ainakaan silminnähden.
Quote from: -PPT- on 03.12.2022, 18:50:42
Onko muuten tietoa näin lähes 14v jälkeen että mihinkä Helsinki tarvitsi sitä Sipoolta ryöstämäänsä maa-aluetta? Tänä aikana siellä ei ole tapahtunut juuri mitään. Ainakaan silminnähden.
En edes ymmärrä miten tuollainen pölliminen on mahdollista, kun en ole seurannut asiaa tarkemmin.
^Kyseessä oli käytännössä pakkolunastus, eli "yleisen edun" nimissä maata siirrettiin kunnalle. Nyt vain oli kysymys julkisesta hallintoalueesta, ei maan omistamisesta, ja edellinenkin hallinnoija oli kunta. Tätä perusteltiin sillä että kun alue kehitetään helsinkikeskeisesti suurkaupungin osaksi, koko Suomi hyötyy enemmän kuin jos aluetta kehitettäisiin sipookeskeisesti maaseutukaupungin osaksi. Tämä oli Helsingin päättäjien argumentti, ja senhetkinen pääministeri ja ministerit uskoivat tähän. Juridisesti se hoidettiin valtion tekemällä erityislailla, koska jos asia olisi hoidettu normaalilla lailla niin se olisi pätenyt kaikkiin kuntiin, ja suunnilleen jokainen kunta olisi seuraavaksi vaatinut osia naapureistaan, samoin perustein, ja hallinto-oikeudet olisivat menneet tukkoon valituksista.
Quote from: -PPT- on 03.12.2022, 18:50:42
Onko muuten tietoa näin lähes 14v jälkeen että mihinkä Helsinki tarvitsi sitä Sipoolta ryöstämäänsä maa-aluetta? Tänä aikana siellä ei ole tapahtunut juuri mitään. Ainakaan silminnähden.
Tässä kävi Helsingille ikävästi, alue osoittautuikin luultua savisemmaksi, "naturaisemmaksi", jne., (vähän kuin jos kiva halpa kesämökki paljastuisikin homepommiksi, eli paljoa et rahaa menettänyt, mutta murskaksi menneet kesänviettounelmat jäävät harmittamaan,) joten siitä ei oikein mitenkään saa suurkaupungin seuraavaa kehityssuuntaa, ja vallitseva ideologia ei salli omakotitalo-haja-asutusalueen rakentamista, vaikka se ehkä toisikin hyviä veronmaksajia. Jossakin haastateltiin entistä asukasta, joka oli erehtynyt myymään sukumaansa kaupungille siinä vaiheessa kun vielä näytti että paikat muuten pakkolunastetaan kaupungille, ja sinne kaavoitetaan kerrostaloalueita. Mitään taloja ei näillä näkymin ole tulossa, mutta Helsinki on kuulemma silti purkanut alueelta kivoja asuinkelpoisia vanhoja taloja, ihan vain jotta kukaan ei erehtyisi vaatimaan niille jotakin käyttöä. Kerrostaloagendaa yritetään siis pitää elossa, ja haastateltava melkein itki tätä lapsuusmaiseman ja pihapiirien hyödytöntä ja tarpeetonta tuhoamista.
Varoitus: tämä kirjoitus käsittelee metroa ja kirjoittaja on maalainen, joka ei ymmärrä metroasioita, joten virheitä ja tietämättömyyttä saattaa esiintyä, vaikka kirjoittaja on kyllä itsekin ajanut metrolla Helsingissä, Tukholmassa ja Lontoossa :)
Mutta asiaan: Jos olen oikein ymmärtänyt, nyt metrolla pääsee Espoossa Kivenlahteen saakka. No, hyvähän se, että on sellainenkin vaihtoehto - varmaan siitä on iloa monille ihmisille.
Radiosta kuitenkin kuulin tänään Ylen uutisen metron uusimpaan osuuteen liittyen ja jutun yhteydessä kävi ilmi, että matka Kivenlahdesta Herttoniemeen kestää 45 minuuttia. Tarkistin asian myöhemmin ja kävi ilmi, että kyseinen matka kestää jopa 51 minuuttia ja autolla 35 minuuttia. Kivenlahden ja Herttoniemen välimatka on noin 25 kilometriä. Lähde on Google Maps. Toki on varmasti niin, että aamuruuhkassa autolla kestää pidempäänkin, mutta pääosin auto on ylivoimainen.
Olin yllättynyt, että metro on selvästi henkilöautoa hitaampi tuolla osuudella. Olin kuvitellut, että metro on urbaanissa ympäristössä autoa huomattavasti nopeampi, kulkeehan se pääosin maan alla ilman muun liikenteen aiheuttamaa hidastusta. Olin tyrmistynyt, että metrolla saadaan 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia. Ja tähän vielä kävelyt päälle kummassakin päässä. Mikä mahtaa olla keskinopeus noilla luvuilla? Itse en jaksa laskea.
Mutta yllättävän hidas se metro on muutoinkin. Jos oikein muistan, Vuosaaresta kestää melkein puoli tuntia päästä Rautatientorille. Auto voittaa siinäkin hieman.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 17:52:14
Mutta yllättävän hidas se metro on muutoinkin. Jos oikein muistan, Vuosaaresta kestää melkein puoli tuntia päästä Rautatientorille. Auto voittaa siinäkin hieman.
Jos tarvitsee syöttöliikennettä metrolle ( = bussi ), niin matka kestää edelleen.
Syöttöliikenne vie helposti lähes 20-30min odotteluineen ja siirtymisineen. Varsinkin jos tarvitsee sitä vielä toisessakin päässä...
Julkisia kulkupelejä pitää verrata toisiinsa. Jos tarvetta on autolle olet sitten autoilija. Ei siinä sitten kysytä menetkö ratikalla vai metrolla.
Quote from: Aimo Räkä on 05.12.2022, 18:45:04
Julkisia kulkupelejä pitää verrata toisiinsa. Jos tarvetta on autolle olet sitten autoilija. Ei siinä sitten kysytä menetkö ratikalla vai metrolla.
Ihmettelin metron tehottomuutta, koska se tuli osin yllätyksenä. Tehottomuutta tai tehokkuutta ei voine havainnoida, ellei verrata muihin kulkumuotoihin.
Toki metro voi monille olla se paras ja tärkein kulkuväline, mikäs siinä. Toisaalta poliisikin on kertonut, että rikollisuus tulee raiteita pitkin, joten turvallisia alueita katselevat haluavat kenties asua hyvinkin kaukana metrosta ja junasta.
Oletteko nähneet vanhoja valokuvia vai muistatteko kenties henkilökohtaisesti minkä näköistä rautatientorilla oli ruuhka-aikaan ennen vanhaan kun metroa ei vielä ollut? Koko tori täynnä busseja ja suurin osa lähti samaan aikaan. Voi sitä käryn määrää!
Jos oikein ymmärsin, Helsinkiin on tulossa Punaviiva-niminen katu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009246131.html
( karttakuvassa )
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_(romaani)
Punainen viiva taas on romaani, jossa 'Sosiaalidemokraatit on ainoa kirjassa mainittu puolue, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain äänestämällä vasemmistoa.'
Alkaa Stadissa katujen nimeäminen olla jo kuin Neuvostoliitosta..
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 17:52:14
Olin yllättynyt, että metro on selvästi henkilöautoa hitaampi tuolla osuudella. Olin kuvitellut, että metro on urbaanissa ympäristössä autoa huomattavasti nopeampi, kulkeehan se pääosin maan alla ilman muun liikenteen aiheuttamaa hidastusta. Olin tyrmistynyt, että metrolla saadaan 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia.
Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta. Se johtuu pääasiassa juuri siitä, että se on joukkoliikennettä, eli vaikka itse olisit menossa 20 asemaväliä, välineesi hidastaa, pysähtyy ja odottaa sitä
joukkoa joka väliasemalla. Tämä on niitä joukkoistamisen ja tiiviin kaupunkirakenteen etuja. Jos keksit tavan heittää matkustajat kyytiin vauhdissa, niin kipikapi patentoimaan keksintö, ja olet äkkiä miljardööri.
Jos se yhtään lohduttaa, niin raitiovaunot ovat vielä metroakin hitaampia. Ne kun pysähtyvät paitsi joukkoistamaan, myös liikennevaloihin, risteyksiin, liikenne-esteisiin ja vielä hidastavat omiin vaihteisiinsa melkein kävelyvauhtiin.
Quote from: jmk on 05.12.2022, 19:36:50
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 17:52:14
Olin yllättynyt, että metro on selvästi henkilöautoa hitaampi tuolla osuudella. Olin kuvitellut, että metro on urbaanissa ympäristössä autoa huomattavasti nopeampi, kulkeehan se pääosin maan alla ilman muun liikenteen aiheuttamaa hidastusta. Olin tyrmistynyt, että metrolla saadaan 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia.
Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta. Se johtuu pääasiassa juuri siitä, että se on joukkoliikennettä, eli vaikka itse olisit menossa 20 asemaväliä, välineesi hidastaa, pysähtyy ja odottaa sitä joukkoa joka väliasemalla. Tämä on niitä joukkoistamisen ja tiiviin kaupunkirakenteen etuja. Jos keksit tavan heittää matkustajat kyytiin vauhdissa, niin kipikapi patentoimaan keksintö, ja olet äkkiä miljardööri.
Jos se yhtään lohduttaa, niin raitiovaunot ovat vielä metroakin hitaampia. Ne kun pysähtyvät paitsi joukkoistamaan, myös liikennevaloihin, risteyksiin, liikenne-esteisiin ja vielä hidastavat omiin vaihteisiinsa melkein kävelyvauhtiin.
Onkin käsittämätöntä, että näin tehotonta, kallista ( autoilijat maksavat senkin ) ja hidasta liikennemuotoa oikein virallisesti suositaan järkevämmän ja yhteiskunnallisesti tehokkaamman liikennemuodon sijaan. Toki ymmärrän, että mikään kulkuvälinen ei absoluuttisesti ole paras kaikille, myös metroa tarvitaan. Mutta toisaalta yksityisautoilu ei myöskään ole absoluuttisesti paha ja kelvoton, kuten nyt yritetään mieliimme iskostaa.
Mielestäni yhteiskunnan tulisi ainakin välillisesti tukea autoilua ja kannustaa ihmisiä suorittamaan ajokortti. Kyseinen liikennemuoto on verrattoman tehokas ja siksi kansantaloudellisesti paras. Se on myös turvallisin, nopein ja parhaiten yksilöllisiin tarpeisiin vastaava liikkumisen muoto.
Jokaisen kuuluu olla autoilija, se on vastuunottoa paitsi omasta elämästä, myös yhteiskunnallisen hyödyn ja tehokkuuden hyväksi ajattelua. Autoilu on oikein. Se on parasta. Se on moraalisinta. Se hyödyttää eniten kaikkia.
Quote from: jmk on 05.12.2022, 19:36:50
Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta. Se johtuu pääasiassa juuri siitä, että se on joukkoliikennettä, eli vaikka itse olisit menossa 20 asemaväliä, välineesi hidastaa, pysähtyy ja odottaa sitä joukkoa joka väliasemalla.
Mainittakoon lisäksi, että joukkoliikenne on hidasta
myös siksi, että se on joukkoliikennettä: eli sitä joukkoa pitää haalia tuolta puolelta ja täältä puolelta, että sitä saataisiin kasaan tarpeeksi paljon. Toisin sanoen joukkoliikennelinja taivutetaan tuhannen mutkalle, jotta se keräisi joukkoa isommalta alalta. Sen seurauksena oma matkasi etenee paitsi pysähdellen, niin myöskin pitempää reittiä.
Jaa niin,
lisäksi joukkoliikenne on hidasta
siksi, että se on joukkoliikennettä: kun omalle matkallesi pisteestä A pisteeseen B ei ole olemassa tarpeeksi joukkoa, niin matkasi katkaistaan joukkojen suosimaan pisteeseen C, jossa vaihdat välinettä; näin ehkä väleille A-C ja C-B saadaan tarpeeksi joukkoa.
Joukossa matka katkeaa!
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 19:21:21
Jos oikein ymmärsin, Helsinkiin on tulossa Punaviiva-niminen katu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009246131.html
( karttakuvassa )
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_(romaani)
Punainen viiva taas on romaani, jossa 'Sosiaalidemokraatit on ainoa kirjassa mainittu puolue, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain äänestämällä vasemmistoa.'
Alkaa Stadissa katujen nimeäminen olla jo kuin Neuvostoliitosta..
________
Ja kaiken tuon ansaitsee Helsingin punavihreää vasemmistoa, oikeasti kommunisteja, äänestänyt typerä helsinkiläisporukka. Ette olleet hereillä!
Mahtaisiko siellä Helsingissä tulevien eduskuntavaalien aikaan joku olla hereillä?
En persuja äänestä, kun teistä ei koskaan tosipaikan tullen ole ollut mihinkään. Olisiko tällä kertaa?
Olisi mielenkiintoista, jos joukkoliikenne lopetettaisiin ja kaikki käyttäisivät autoa. Sitten autolla ei pääsisi lähellekään yhtä lähelle liikkeen ovea kuin nykyään ja siitä autoilijoilla marina yltyisi uusiin sfääreihin.
^Ei tässä nyt kukaan ole joukkoliikenteen lakkauttamista nyt sentään ehdottanut.
Quote from: Kallan on 06.12.2022, 07:10:47
^Ei tässä nyt kukaan ole joukkoliikenteen lakkauttamista nyt sentään ehdottanut.
Olen jo aikaisemmin sanonut, että tottakai joukkoliikennettä tarvitaan. Mutta sitä ei tarvita, että autoilijoita kiusataan ja demonisoidaan: yksityisautojakin tarvitaan tässä maassa ja sitä paitsi aika moneen talouteen vielä. Valtion tehtävänä ei ole ohjailla ihmisten liikkumistapoja, se on jätettävä yksilölle itselleen, joka tietää tarpeensa parhaiten.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.12.2022, 08:01:27
Olen jo aikaisemmin sanonut, että tottakai joukkoliikennettä tarvitaan. Mutta sitä ei tarvita, että autoilijoita kiusataan ja demonisoidaan: yksityisautojakin tarvitaan tässä maassa ja sitä paitsi aika moneen talouteen vielä. Valtion tehtävänä ei ole ohjailla ihmisten liikkumistapoja, se on jätettävä yksilölle itselleen, joka tietää tarpeensa parhaiten.
Juuri näin. Nuorena miehenä asuin Helsingin lähiössä ja kävin töissä keskustassa virastossa rapistelemassa papereita. Nuorena miehenä minulla oli myös auto, jolla kävin ensi alkuun töissä. Jossain vaiheessa itse tajusin kuinka stressavaa omalla autolla ajaminen aamuruuhkassa (30-40 minuuttia) oli ja kun vielä lisäksi jännitti, että oliko työpaikan parkkipaikalla vielä tilaa.
Lopulta päädyin kulkemaan töihin junalla (15 minuuttia) tai jos ei jaksanut kävellä asemalle asti, bussilla talon vierestä (30 minuuttia). Tästä oli myös se etu, että saattoi jäädä kaupungille suoraan kaljottelemaan työkavereiden kanssa yms. jännittävää.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.12.2022, 08:01:27
Quote from: Kallan on 06.12.2022, 07:10:47
^Ei tässä nyt kukaan ole joukkoliikenteen lakkauttamista nyt sentään ehdottanut.
Olen jo aikaisemmin sanonut, että tottakai joukkoliikennettä tarvitaan. Mutta sitä ei tarvita, että autoilijoita kiusataan ja demonisoidaan: yksityisautojakin tarvitaan tässä maassa ja sitä paitsi aika moneen talouteen vielä.
Tämä. Yksityisautoilu vaan on sikälikin paha piikki tiedostavien lihassa koska mahdollistaa sensuroimattoman internetin tavoin sidosryhmilleen myös suuremman vapauden vältellä verovaroin pakkonautittavaksi tuputettua kulttuuria
TM ja epämieluisia väestökeskittymiä. Antaa myös ylipäätään mahdollisuuden omistaa maata sekä hyödyntää erilaisia yhteiskunnan resursseja ja kansalaisoikeuksia tavoilla joista radanvarren vuokranmaksaja tai näennäisen muodikkaasti elävä kantakaupungin kuluttaja saattaa vain haaveilla.
Hyvä on, isossa osassa ruuhka-Suomea auto on vain yksi liikkumisen muoto jota yksin tai kaksin liikkuva terve aikuinen tai pariskunta ei välttämättä tarvitse mihinkään, ollenkaan. Huollettavien kanssa ja varsinkin vähänkin sivummalla asuva sitävastoin osaa arvostaa sitä elämää jonka elämisen yksinomaan henkilöauto mahdollistaa. Kaikki autonomistajat eivät ole entusiastin tavoin autoiluun suhtautuvia bensafasisteja, vaan yrittävät jotenkin pysyä siinä kapeassa leivänsyrjässään kiinni.
Kun julkinen "se vihreämpi tapa liikkua" on nykyisellä tolallaan hiukankin helsingin keskustan ulkopuolella täysin ideologinen harrasteluun verrattava toimi, en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin oma auto noiden liikennesuoritteiden toteuttamiseen.
Esimerkki :
1,5-vuotiaan lapsensa kanssa Hyvinkäältä Espoon Tillinmäkeen lauantaina klo 12:a matkustava nuori nainen. Matka-aika n. 1,5 h/suunta mikäli bussilla pääsee edes hieman lähemmäs kuin Kauklahden asema(vajaa 4 Km kävelyä rattaiden kera määränpäähän).
Jopa tuollaisen visiitin matkoihin kuluu se "puolipäivää" sisältäen odottelut asemilla ja lumessa rämpimisen ihanuuden.
Käytiin tuon esimerkin naisen kanssa sitten minun raskaasti verotetulla dieselivolvolla sama reissu muuten reilussa kahdessa tunnissa sisältäen visiittipaikassa juoruilut. Kotiovelta kotiovelle, silloin kun itse haluat.
Jopa näin lähellä pääkaupunkia ei julkinen liikenne ole edes vaihtoehto. Kovin harva asuu järkevällä kävelyetäisyydellä vaikkapa rautatieasemasta ja työpaikkakin olisi sitten samoin siellä toisessa päässä.
Tarpeeksi suurissa kaupungeissa tiuha metro/bussiverkosto on paikallaan, meillä sellaisia kaupunkeja ei edes ole olemassa. Ahdas niemennokka pääkaupunkina ja sitäkin pitää kurjistaa vihersyövällä entistäkin ahtaammaksi. Autoilun verotuksen mielipuolinen kiristäminen onkin täällä ainoita tapoja saada vapaasta liikkumisestaan "nauttivat" hylkäämään järkevät kulkupelinsä ja siirtymään harrastamaan työmatkailua julkisilla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 17:52:14
Varoitus: tämä kirjoitus käsittelee metroa ja kirjoittaja on maalainen, joka ei ymmärrä metroasioita, joten virheitä ja tietämättömyyttä saattaa esiintyä, vaikka kirjoittaja on kyllä itsekin ajanut metrolla Helsingissä, Tukholmassa ja Lontoossa :)
Mutta asiaan: Jos olen oikein ymmärtänyt, nyt metrolla pääsee Espoossa Kivenlahteen saakka. No, hyvähän se, että on sellainenkin vaihtoehto - varmaan siitä on iloa monille ihmisille.
Radiosta kuitenkin kuulin tänään Ylen uutisen metron uusimpaan osuuteen liittyen ja jutun yhteydessä kävi ilmi, että matka Kivenlahdesta Herttoniemeen kestää 45 minuuttia. Tarkistin asian myöhemmin ja kävi ilmi, että kyseinen matka kestää jopa 51 minuuttia ja autolla 35 minuuttia. Kivenlahden ja Herttoniemen välimatka on noin 25 kilometriä. Lähde on Google Maps. Toki on varmasti niin, että aamuruuhkassa autolla kestää pidempäänkin, mutta pääosin auto on ylivoimainen.
Olin yllättynyt, että metro on selvästi henkilöautoa hitaampi tuolla osuudella. Olin kuvitellut, että metro on urbaanissa ympäristössä autoa huomattavasti nopeampi, kulkeehan se pääosin maan alla ilman muun liikenteen aiheuttamaa hidastusta. Olin tyrmistynyt, että metrolla saadaan 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia. Ja tähän vielä kävelyt päälle kummassakin päässä. Mikä mahtaa olla keskinopeus noilla luvuilla? Itse en jaksa laskea.
Mutta yllättävän hidas se metro on muutoinkin. Jos oikein muistan, Vuosaaresta kestää melkein puoli tuntia päästä Rautatientorille. Auto voittaa siinäkin hieman.
Länsi- ja Itämetrolinjat ovat yksinkertaisesti valtavan pitkät. Jos verrataan muihin metrojärjestelmiin, niin esimerkiksi Berliinin metron kauimmaiset asemat sijoittuvat noin 16 kilometrin päähän ytimestä. Ja se on reilu 6 miljoonan asukkaan kaupunkialue. Tukholman etäisimmät metrolähiöt sijaitsevat reilu 12 kilometrin päässä keskustasta. Pääkaupunkiseutu on yksinkertaisesti kaavoitettu päin vittua, ilman mitään suunnitelmallisuutta. Betonilähiötä on nakeltu täysin satunnaisesti sinne tänne pitkin metsiä ja sen seurauksena Helsingin seutu on Euroopan hajautunein pääkaupunkiseutu. Berliiniläiset asuvat keskimäärin lähempänä keskustaa kuin helsinkiläiset, vaikka Helsinki on pieni kylä. Tämän seurauksena pääkaupunkiseutulaisten työmatkat ovat pitkiä.
Metro tosin saa anteeksi hiukan pidemmät nimelliset matka-ajat. Verrattuna lähijuniin ja linja-autoon metrolla on se merkittävä etu, että ne kulkevat yleensä aikataulussa ja pienellä vuorovälillä. Minä kuljen usein bussilla töihin ja Reittioppaan mukaan bussimatkan pitäisi kestää noin 25 min. Käytännössä kuitenkin kulutan noin 40 minuuttia ynnä kävelyt pysäkille, koska bussi on yleensä noin 10 minuuttia myöhässä, mutta ei aina. Välillä se on muutaman minuutin etuajassa. Eli joudun menemään odottamaan bussia 5 minuuttia etuajassa ja yleensä odottamaan pysäkillä vartin verran. Lähijunien ongelma taas on, että ne ovat aina myöhässä, vuoroja perutaan ja vuoroväli on harva, onneksi on joudu kulkemaan päivittäin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 19:47:29
Quote from: jmk on 05.12.2022, 19:36:50
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 17:52:14
Olin yllättynyt, että metro on selvästi henkilöautoa hitaampi tuolla osuudella. Olin kuvitellut, että metro on urbaanissa ympäristössä autoa huomattavasti nopeampi, kulkeehan se pääosin maan alla ilman muun liikenteen aiheuttamaa hidastusta. Olin tyrmistynyt, että metrolla saadaan 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia.
Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta. Se johtuu pääasiassa juuri siitä, että se on joukkoliikennettä, eli vaikka itse olisit menossa 20 asemaväliä, välineesi hidastaa, pysähtyy ja odottaa sitä joukkoa joka väliasemalla. Tämä on niitä joukkoistamisen ja tiiviin kaupunkirakenteen etuja. Jos keksit tavan heittää matkustajat kyytiin vauhdissa, niin kipikapi patentoimaan keksintö, ja olet äkkiä miljardööri.
Jos se yhtään lohduttaa, niin raitiovaunot ovat vielä metroakin hitaampia. Ne kun pysähtyvät paitsi joukkoistamaan, myös liikennevaloihin, risteyksiin, liikenne-esteisiin ja vielä hidastavat omiin vaihteisiinsa melkein kävelyvauhtiin.
Onkin käsittämätöntä, että näin tehotonta, kallista ( autoilijat maksavat senkin ) ja hidasta liikennemuotoa oikein virallisesti suositaan järkevämmän ja yhteiskunnallisesti tehokkaamman liikennemuodon sijaan. Toki ymmärrän, että mikään kulkuvälinen ei absoluuttisesti ole paras kaikille, myös metroa tarvitaan. Mutta toisaalta yksityisautoilu ei myöskään ole absoluuttisesti paha ja kelvoton, kuten nyt yritetään mieliimme iskostaa.
Mielestäni yhteiskunnan tulisi ainakin välillisesti tukea autoilua ja kannustaa ihmisiä suorittamaan ajokortti. Kyseinen liikennemuoto on verrattoman tehokas ja siksi kansantaloudellisesti paras. Se on myös turvallisin, nopein ja parhaiten yksilöllisiin tarpeisiin vastaava liikkumisen muoto.
Jokaisen kuuluu olla autoilija, se on vastuunottoa paitsi omasta elämästä, myös yhteiskunnallisen hyödyn ja tehokkuuden hyväksi ajattelua. Autoilu on oikein. Se on parasta. Se on moraalisinta. Se hyödyttää eniten kaikkia.
Vuonna 2018 Helsingin metrolla tehtiin päivässä reilu 300 000 matkaa. Vertailun vuoksi Kehä I:n vilkasliikenteisimmän osan päivittäinen ajoneuvomäärä on 90 000 autoa vuorokaudessa. Metrolinjan välityskyky on reilu kaksi moottoritietä, jos kuvitellaan, että keskimäärin autossa olisi vaikka 1,5 ihmistä. Kuvitellaan, että metro suljettaisiin ja nuo matkustajat siirtyisivät autoilemaan. Kuinka nopeaa autoilu olisi, kun Helsingin katuverkkoon rytkäytettäisiin 100 000 autoa lisää? Entä mihin näiden autojen pysköintipaikat tungettaisiin? Siinä ei Helsingin kadunvarsipysäköinti paljon lämmitä, vaikka jokainen neliömetri otettaisiin käyttöön.Pitäisi alkaa purkaa ydinkeskustan kortteleita pysäköintipaikkojen tieltä, kuten Yhdysvaltojen suurissa kaupungeissa toimittiin. Metron suurin etu ei ole matkojen nopeus, vaan metrolinjan uskomaton välityskyky. Autot vievät todella paljon tilaa.
^Rupesinpa laskeskelemaan, mitä metroliikenteen muuttaminen henkilöautoliikenteeksi käytännössä tarkoittaisi. Oletamme nyt karkeasti, että metron 300 000 päivittäistä matkaa tarkoittavat 150 000 päivittäistä matkustajaa, joista puolet suuntautuvat Helsingin keskustan ympäristöön, eli 75 000 matkustajaa. Oletamme yläkanttiin, että keskimäärin autolla kulkee 1,5 matkustajaa, eli tämä tekee 50 000 päivittäistä autoa lisää Helsingin keskustaan.
Standardi pysäköintiruutu on 2,5 m x 5m, vaadittava ajoneuvon peruutustila on 7 metriä, eli autoa kohden tilatarve on minimissään noin 17 neliömetriä. Tehdäksemme tästä pysäköintilaitoksen kerrosalaneliömetrit, pyöristämme ylöspäin 20 neliömetriin. Arvio on luultavasti alakanttiin, mutta olettakaamme, että pysäköintilaitoksessa yhden auton pysäköinti vie 20 kerrosalaneliömetriä. Tämä tarkoittaa, että 50 000 auton pysäköiminen vaatii miljoona kerrosalaneliömetriä pysäköintilaitosta. Miljoona kerrosalaneliömetriä vastaa esimerkiksi koko uutta rakentuvaa Jätkäsaarta Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaan. Eli Helsingin keskustan tuntumaan pitäisi raivata tilaa Jätkäsaaren rakennusmassaa vastaavalle määrälle pysäköintilaitoksia.
Mitä tämä tulisi sitten maksamaan? Erittäin optimistisesti budjetoiden voisi arvioida, että pysäköintihallipaikan hinta olisi noin 15 000 euroa. 50 000 autolle se maksaisi siis 750 miljoonaa euroa, mistä puuttuu esimerkiksi uusien liikennejärjestelyjen ja toimintojen siirtämisen pysäköinnin alta kustannukset. Kalliopysäköinti maksaakin sitten jo yli 50 000 euroa per pysäköintipaikka.
Ja kun jengi kuitenkin kommentoi, että mitä sinä tämmöisiä laskeskelet, ei kukaan ole lakkauttamassa metroa, niin tällaiset ajatusleikit ovat aika tärkeitä, kun pohditaan pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kasvua. Mihin uudet asukkaat sijoitetaan, kun väestö kasvaa tulevaisuudessakin? Sijoitetaanko heidät autolähiöihin, kantakaupungin ympärille, nykyisiin joukkoliikenteen solmukohtiin lähiöihin vai rakennetaanko uusia lähiöitä uusien joukkoliikenneyhteyksien varaan, kuten Kivistö, Leinelä jne. Vantaan kehäradan varrella? Miten tulevaisuuden 50 000 uutta liikkujaa liikkuvat?
Quote from: jmk on 05.12.2022, 19:36:50
Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta.
Ei nyt aivan näinkään. Juna- ja metroasemien lähellä asuville julkinen liikenne voi olla hyvin nopea ja kätevä vaihtoehto jos määränpäät sattuvat sopivasti. Esimerkiksi Huopalahdesta menee junalle alle kymmenen minuuttia päärautatieasemalle. Tuskin auto sen nopeampi on.
Quote from: sancai on 06.12.2022, 13:35:39
Lähijunien ongelma taas on, että ne ovat aina myöhässä, vuoroja perutaan ja vuoroväli on harva, onneksi on joudu kulkemaan päivittäin.
Riippuu toki lähijunasta. I- ja P-junat eli lentokenttäjunat kulkevat arkisin kymmenen minuutin välein eivätkä ne usein ole myöhässä.
Olen tyytyväinen joukkoliikenteen käyttäjä. Kysehän on siitä missä asuu ja missä määränpäät sijaitsevat. Minulle joukkoliikenne sopii mainiosti, koska asun joukkoliikenteen solmukohdassa ja määränpäihin pääsen julkisilla mainioisti. Kaikilla ei ole tälläinen tilanne.
Quote from: sancai on 06.12.2022, 14:28:03
... Ja kun jengi kuitenkin kommentoi, että mitä sinä tämmöisiä laskeskelet, ei kukaan ole lakkauttamassa metroa, niin tällaiset ajatusleikit ovat aika tärkeitä, kun pohditaan pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kasvua.
Totta, mutta kasvu ei ole luonnonlaki. Sellaista ajatusleikkiäkin voisi harrastaa, että miten 100 000 haittamamua saadaan pois pääkaupunkiseudulta takaisin kotimaihinsa, ja uusien tulo estettyä. Se vaikuttaisi kaikenkattavaan kaupunki- ja liikennesuunnitteluunkin aika paljon.
Quote from: Hae-won on 06.12.2022, 14:32:37
... jos määränpäät sattuvat sopivasti. Esimerkiksi Huopalahdesta menee junalle alle kymmenen minuuttia päärautatieasemalle.
Kovin moni ei tosin ole töissä päärautatieasemalla.
No joo, on siitä sitten kävelymatkan päässä paljon työ-, opiskelu- ja asiointipaikkoja. Mutta huvittaa vain tuo iänikuinen ajatus, että kaikki haluavat päärautatieasemalle. Hyvin moni ei halua, eikä edes sinne päinkään, mutta joutuu sen kautta menemään, vaikka matkan molemmat päätepisteet ovat aivan muualla. Lyhyempi reitti saattaisi kulkea hyvinkin kaukaa päärautatieasemalta, mutta sinnehän sitä on silti mentävä ... sen joukon perässä. Jotta olisi joukko. Ja silloin julkinen matka-aika on äkkiä tuplat tai triplat verrattuna yksityiseen.
Quote from: Siener on 05.12.2022, 20:10:29
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 19:21:21
Jos oikein ymmärsin, Helsinkiin on tulossa Punaviiva-niminen katu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009246131.html
( karttakuvassa )
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_(romaani)
Punainen viiva taas on romaani, jossa 'Sosiaalidemokraatit on ainoa kirjassa mainittu puolue, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain äänestämällä vasemmistoa.'
Alkaa Stadissa katujen nimeäminen olla jo kuin Neuvostoliitosta..
________
Ja kaiken tuon ansaitsee Helsingin punavihreää vasemmistoa, oikeasti kommunisteja, äänestänyt typerä helsinkiläisporukka. Ette olleet hereillä!
Mahtaisiko siellä Helsingissä tulevien eduskuntavaalien aikaan joku olla hereillä?
En persuja äänestä, kun teistä ei koskaan tosipaikan tullen ole ollut mihinkään. Olisiko tällä kertaa?
Kannattaa nyt kaksikin kertaa vetää henkeä, katsoa missä tuo hirvittävä "Punaviiva" sijaitsee, ja sitten miettiä vielä kerran että mistähän nimi on keksitty.
Quote from: Eino P. Keravalta on 05.12.2022, 19:21:21
Jos oikein ymmärsin, Helsinkiin on tulossa Punaviiva-niminen katu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009246131.html
( karttakuvassa )
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_viiva_(romaani)
Punainen viiva taas on romaani, jossa 'Sosiaalidemokraatit on ainoa kirjassa mainittu puolue, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain äänestämällä vasemmistoa.'
Alkaa Stadissa katujen nimeäminen olla jo kuin Neuvostoliitosta..
Olisiko kuitenkin punaviiva niinkuin lätkäkaukalossa? Kun on se ex-Hartwall Areenakin vieressä?
Nyt saatte kertoa.
Radioportti piti olla nimi. Onko historiaa?
Ja siitä on oopperakin.
Eli sitä perua. Mutta liittyykö toi jotenkin maagisesti siihen Ilmalan alueeseen? Itse en noin ulkopaikkakuntalaisena tunne sisällissodan juonteita.
Harpisti:
QuoteOlisiko kuitenkin punaviiva niinkuin lätkäkaukalossa? Kun on se ex-Hartwall Areenakin vieressä?
Voisihan se olla sekin, kiitos vinkistä, ei tullut mieleen kun en seuraa lätkää enkä tiedä noista asioista. Mutta kyllä tuosta voi tulla muunkinlaisia assosiaatioita ja se voi olla tarkoituskin :)
Quote from: ohkurin_narsi on 07.12.2022, 02:19:43
Nyt saatte kertoa.
Radioportti piti olla nimi. Onko historiaa?
Luin tuon lyhen artikkelin ja koitin selvitellä vielä Helsingin kaupungin omilta sivuilta, niin en ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään tukea tuolle Punaviiva-kadunnimelle. Eli Radioportti tulee olemaan sen nimi.
Korkein hallinto-oikeus ei ota Helsingin Malmin lentoaseman suojelua käsittelyyn
QuoteKorkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Helsingin Malmin lentoaseman rakennusperinnön suojelemista koskevan valituslupahakemuksen. Valituslupaa haki Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys, joka katsoi, että lentokenttäalue tulisi suojella rakennusperintölain nojalla. KHO:n evättyä valitusluvan Helsingin hallinto-oikeuden aiempi päätös suojeluvaatimuksen hylkäämisestä jää voimaan.
https://www.karjalainen.fi/kotimaa/korkein-hallinto-oikeus-ei-ota-helsingin-malmin-lentoaseman-suojelua-kasittelyyn
Muodollinen viimeinen naula Malmin lentokentän arkkuun. Viime viikolla stabilointikoneen tankkiauto upposi kentän pintaan siinä pyöreän asemarakennuksen edessä ;D
Hieman nauratti kun ajoin ohi, alue on nyt syksyn tullen ennen routaa asfaltin ulkopuolella vetelää lillua tai suota...
Mutta sehän ei haittaa koska kun paalut tuodaan Malmille Hgin ulkopuolelta, niin Hki ei kasvata hiilijalanjälkeään:
Malmin rakentaminen aiheuttaisi jättipäästöt
Pääkirjoitus19.2.202001:00
QuoteKuinka on mahdollista, että samat poliitikot, jotka vaativat muilta kiireellisiä ilmastotoimia, kannattavat Malmin kentän rakentamista? Näin siitä huolimatta, että siitä aiheutuvat päästöt ovat järkyttävän isot. Miksi luonnonsuojelua valtakunnallisella tasolla kiivaasti ajavat kaupunginvaltuutetut eivät aja tai edes kannata Malmin kentän arvokkaan ympäristön suojelua?
Helsingin ilmastostrategiassa ei huomioida lainkaan Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia. Kaupunki perustelee sitä sillä, että sementti ja paalut valmistetaan muualla kuin Helsingissä (IL 1.4.2019). Perustelu on kaikilla tavoin kestämätön. Malmin rakentamisen päästöjä ei voi sysätä esimerkiksi Lappeenrannan piikkiin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/37cf9842-ce49-578b-aefc-cda056674663
Mahtaa Lappeenrannalle tulla maksettavaa/hyvitettävää ilmastotuhoistaan ;D
Eli nyt se paska loppuu - siis en ikinään enää maksa veroja Helsinkiin, eli en suostu sinne muuttamaan takaisin.
Haistakaa kukkanen, lyhytnäköiset ääliöt. Matu asuntoja, niitähän tarvitaan.
Quote from: ohkurin_narsi on 07.12.2022, 11:45:39
Eli nyt se paska loppuu - siis en ikinään enää maksa veroja Helsinkiin, eli en suostu sinne muuttamaan takaisin.
Haistakaa kukkanen, lyhytnäköiset ääliöt. Matu asuntoja, niitähän tarvitaan.
Suomessahan tosiaan saa ihan vapaasti valita asuinpaikkansa.
"Hiilijalanjäljen" laskeminen on suurinta itsekusetusta ikinä, mitä voi olla. Siinähän vasta asiantuntijoina työskentelevät ihmiset, mitä tunnen, ovat ihmeissään (eivät virallisesti) kun koko Malmin lentokentän rakentamistouhussa ei ole mitään "hiilijalanjäljen" kannalta mitään järkeä.
Muutenkin eriskummallista puhua hiilestä ihmiskunnan vihollisena, jos vähänkään muistaa lukion biologian tunneilta yhtään hiilen funktiosta. Ilman hiiltä koko ihmiskuntaa ei olisi ja kasvillisuuttakaan ei olisi.
Käsite "hiilineutraalius" on kieltämättä kuin suoraan George Orwellin 1984-teoksesta poimittu käsite. Sotii niin täysin kuin olla ja voi biologian perusoppeja vastaan.
Vielä siis on yksi asia joka menee tärkeysjärjestyksessä jopa ilmastokatastrofin ohi, nimittäin sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto keharimaista.
Ruman laatikon tilalle vähintään yhtä ruma laatikko paraatipaikalle. Mitä arkkitehtioppilaitoksissa oikein opetetaan, sosialistista realismia?
QuoteSponda sai luvan talon purkamiseen aivan Helsingin ytimessä – katso kuvat sen tilalle tulevasta rakennuksesta
Sponda on saanut purku- ja rakennusluvan kiistelylle hankkeelle Helsingin ydinkeskustan korttelissa.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda kertoo, että kaupunki on myöntänyt sille rakennusluvan Helsingin ydinkeskustaan, Mannerheimintie 14:ään uuden toimisto- ja liiketilarakennuksen rakentamiseen.
Nykyinen 1960-luvulta oleva toimisto- ja liikerakennus puretaan. Noin 17 000 neliömetriä kattavassa rakennuksessa on reilut 12 300 neliömetriä toimistotilaa sekä kuusi liiketilaa ja yksi ravintola. ...
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009255462.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009255462.html)
12 300 neliömetriä toimistotilaa; vaikuttaa siltä, että jotkut uskovat vielä lähityöskentelyn muodostuvan uudeksi normaaliksi, korona-psyops termistöä lainatakseni. Saa nähdä, miten tuollekin rakennukselle lopulta käy - etätyöskentely kun on ilmeisesti vakiinnuttanut asemansa tässä yhteiskunnassa.
Toki voin olla väärässä ja ihmiset palaavat lähityöskentelyyn suurimmalta osin/ainakin joissain määrin kyllästyttyään etäilyyn, jolloin tuolle toimistotilalle onkin käyttöä - varmasti jotkin asiat hoidetaan jatkossakin etänä, esim. sairaana työskentely jos ei ole täysin estynyt hommiaan hoitamasta. Aika näyttää.
Quote from: Kallan on 09.12.2022, 17:36:25
12 300 neliömetriä toimistotilaa; vaikuttaa siltä, että jotkut uskovat vielä lähityöskentelyn muodostuvan uudeksi normaaliksi, korona-psyops termistöä lainatakseni. Saa nähdä, miten tuollekin rakennukselle lopulta käy - etätyöskentely kun on ilmeisesti vakiinnuttanut asemansa tässä yhteiskunnassa.
Toki voin olla väärässä ja ihmiset palaavat lähityöskentelyyn suurimmalta osin/ainakin joissain määrin kyllästyttyään etäilyyn, jolloin tuolle toimistotilalle onkin käyttöä - varmasti jotkin asiat hoidetaan jatkossakin etänä, esim. sairaana työskentely jos ei ole täysin estynyt hommiaan hoitamasta. Aika näyttää.
Kyllä tuohon paikkaan aina joku löytyy. Ainakin valtio, kaupunki, kolmas sektori tai muu virkarälssi, joista on hienoa olla töissä "statissa" jonkun helposti saavutettavan kauppakeskuksen tai myyrmäen sijaan, jossa heillä asioivien olisi helppo käydä.
On muuten julmetun ruma. Ihan samaa kuin edellinen. No sisustasta varmaan tulee hyvinkin toimiva.
Ruma talo. Suunnittelen tässä pätkän 60-luvun neukkubunkkeria nykytrendin isoilla ikkunoilla ja kopioin sitä useampaan kertaan. Noin ja siitä tuli talo. Fyffet kouraan kiitos.
Naapuritaloissa tornit, olisi tuohonkin saanut sellaisen suunnitella.
Siinä on kuulemma ollut hieno talo. Olisi siitä voinut ottaa hieman mallia ja inspiraaatiota.
Ihmisillä on luonti en tarve juoruilun jota he itse kutsuvat sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Sen takia etätyö ei ikinä kokonaan korvaa paikan päällä ns työskentelyä.
Quote from: Dangr on 09.12.2022, 18:02:46
Ruma talo.
Ikkunat kopioitu Suomen rumimmasta rakennuksesta, joka on Stora Enson pääkonttori Katajanokalla.
Ei tuo Alvar Aallon suunnittelema kuutio ole mitenkään Suomen rumin rakennus, se on vain täysin väärässä paikassa. Muuhun rakennuskantaan täysin sopimaton sokeripala olisi ollut paikallaan jossain futuristisen rakentamisen keskuksessa, siis valmistumisvuonnaan 1962.
Mikä tuossakin Enso-Guzeit projektissa oli sitten aikanaan tilaajan paine? Varmasti sieltäkin tullut osviittaa Alvarille piirustuspöydälle.
Pääkaupungissa riittää aivan kammottavia kerrostalokuutioita sijoitettuna hienoille paikoille. Modernia-modernia...huhhuh. Merihaka- aaargh mikä hirvitys.
Tällainen ruma mörskä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Huberin_talo), Huberin talo, oli tontilla vuoteen -60 asti. Ei varmaan sellaisenaan olisi sopiva tulevaan käyttöön, mutta miksi ihmeessä näistä oikeasti hienoista taloista oteta mallia?
Kaupunkilaisia vartenhan se kaupunki on. No, pitäisi olla. Reilusti vaihtoehtoja kehiin, äänestys pystyyn, ja katsotaan mitä kansa päättää. Vai pelottaako suora demokratia? On muuallakin ennallistettu typeriä laatikkotaloja, tai jopa rakennettu kokonaisia keskustoja uudestaan. Ja eikös tähän voitaisi härskisti käyttää niitä EU:n ennallistamismiljardeja?
60 vuotta vanha siis halutaan purkaa, kun on liian huonosti muutettavissa nykyaikaiseksi. Toivottavasti seuraavasta tehdään helpommin muutettava. Yhteys Foorumiin kai säilyy, se lisää uuden talon käytettävyyttä. Ulkonäkö tuossa ainakin näyttäisi vähän paranevan, kun betoninharmaa/metallinharmaa väri muuttuu vaaleanruskeaksi, tietysti mielipidekysymys. Jos nykyisestä ottaisi kaikki liikekyltit pois, ulkonäkö saisi kuvittelemaan että valokuva on Itä-Saksasta, mitä ei voi sanoa uudesta talosta. Tosin ihmettelen mihin liikekyltit sitten ripustetaan, kun ikkunoiden osuus seinästä on niin suuri. Kyltit väistämättä tulevat osin ikkunaruutujen eteen, mikä ei tule näyttämään yhtä hyvältä kuin tämä havainnekuva nyt näyttää, ja sisältä ulos katsottaessakin mainoskyltit haittaavat näkymää. Kylttejä tuskin tullaan pienentämään. Kahdessa alimmassa kerroksessa on kokoseinän ikkunat, joten liikekyltit voivat olla myös siistimmin ikkunan sisäpuolella, mutta ylemmissä kerroksissa ei.
Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
https://yle.fi/a/74-20008104
QuoteAhvenlampi korostaa, että talvikunnossapito on myös lakisääteinen palvelu, joka kunnan pitää tuottaa. Hän pitää ongelmana sitä, että helsinkiläiset eivät voi siihen luottaa.
– Kuntalaisena et voi tietää, pääsetkö esimerkiksi kolmen kilometrin työmatkan pyörällä perille.
Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.
QuoteHepon Henni Ahvenlampi nostaa esille lukuisia ongelmakohtia tehostetun laadun väyliltä. Yksi niistä on Vallilassa sijaitseva Teollisuuskatu, jolla ongelmia havaittiin myös viime vuonna.
– Se on ollut ajokelvoton ensilumesta saakka.
Lisäksi hän luettelee Lauttasaarentien ja Lauttasaaren sillan.
Lauttasaaressa asutaan, meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia mennä Lauttasaaren siltaa pitkin. Hieman korpeaa nyyhkytys, jos joku ei pääsekkään hangessa polkupyörällä eteenpäin ja vaaditaan; heti ja nyt. Uutinen edustaa nykyistä hesan liikennekulttuuria.
QuoteMyllerin mukaan kaupunki selvittää nyt, miten kaupungin lumen hallintaa saataisiin parannettua. Se vaatii kuitenkin lisäbudjettia ja resurssointia, sillä nykyisellä kalustomäärällä ja valmiustasolla ei pyöräteiden auraamista saada lisättyä.
Kaupunki tarvitsisi lisää rahaa
Täksi talveksi katukunnossapito sai pyöräväylien kunnossapitoon 400 000 euroa lisärahoitusta. Myllerin mukaan se käytetään pyöräilyn erityisreittien eli mainittujen 95 pyörätiekilometrin hoitamiseen.
Seuraavaksi tulee kuvioon pakollinen nöyryys Myllerin muodossa, anteeksi talvipyöräilijät,,muutama miljoona on laitettu ,,mutta laitetaan lisää, ettei mieli pahoitu ja ilmasto pysyy kondiksessa.
En oikein ymmärrä, miksi pyöräilijä valittaa, jätä veivain kotiin, jos lunta sataa.
^Hetkinen, Lauttasaaren siltahan laitettiin täysremonttiin ihan vaan sen takia, että pyöräilylle ja kävelijöille saataisiin lisätilaa. Tästä tehtiin simulaatiot ja kaikki ja kaiken piti olla ok, jolla sitten saatiin ilmeisesti persut yms. vaiennettua.
Ilmeisesti ylläpidon mahdollista puutteellisuutta ei haluttu ottaa huomioon poliittisista syistä johtuen, kun päätettiin Lauttasaaren sillan kohtalosta?
Nyt tota pitkin on kesäisin kiva pyöräillä, kuten oli ennenkin sitä. Mutta Suomen talvi aina hankaloittaa pyöräilyä, oli tie tai silta mikä hyvänsä.
Quote from: simppali on 09.12.2022, 23:48:33
Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.
Tai sitten pitää vaan olla oikeanlainen pyörä. Maria Leijerstam näytti esimerkkiä että kyllä vaan lumessa pääsee fillarilla.
Quote from: simppali on 09.12.2022, 23:48:33
Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
https://yle.fi/a/74-20008104
QuoteAhvenlampi korostaa, että talvikunnossapito on myös lakisääteinen palvelu, joka kunnan pitää tuottaa. Hän pitää ongelmana sitä, että helsinkiläiset eivät voi siihen luottaa.
– Kuntalaisena et voi tietää, pääsetkö esimerkiksi kolmen kilometrin työmatkan pyörällä perille.
Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.
QuoteHepon Henni Ahvenlampi nostaa esille lukuisia ongelmakohtia tehostetun laadun väyliltä. Yksi niistä on Vallilassa sijaitseva Teollisuuskatu, jolla ongelmia havaittiin myös viime vuonna.
– Se on ollut ajokelvoton ensilumesta saakka.
Lisäksi hän luettelee Lauttasaarentien ja Lauttasaaren sillan.
Lauttasaaressa asutaan, meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia mennä Lauttasaaren siltaa pitkin. Hieman korpeaa nyyhkytys, jos joku ei pääsekkään hangessa polkupyörällä eteenpäin ja vaaditaan; heti ja nyt. Uutinen edustaa nykyistä hesan liikennekulttuuria.
QuoteMyllerin mukaan kaupunki selvittää nyt, miten kaupungin lumen hallintaa saataisiin parannettua. Se vaatii kuitenkin lisäbudjettia ja resurssointia, sillä nykyisellä kalustomäärällä ja valmiustasolla ei pyöräteiden auraamista saada lisättyä.
Kaupunki tarvitsisi lisää rahaa
Täksi talveksi katukunnossapito sai pyöräväylien kunnossapitoon 400 000 euroa lisärahoitusta. Myllerin mukaan se käytetään pyöräilyn erityisreittien eli mainittujen 95 pyörätiekilometrin hoitamiseen.
Seuraavaksi tulee kuvioon pakollinen nöyryys Myllerin muodossa, anteeksi talvipyöräilijät,,muutama miljoona on laitettu ,,mutta laitetaan lisää, ettei mieli pahoitu ja ilmasto pysyy kondiksessa.
En oikein ymmärrä, miksi pyöräilijä valittaa, jätä veivain kotiin, jos lunta sataa.
Entä jos sinun liikkumiseesi suhtauduttaisiin, kuten sinä pyöräilyyn? Naapurustosi jätetään auraamatta ja kun valitat, niin takaisin tulee naurahdus, että siinä se mieltään pahoitava autokuningas taas etuoikeutettuna itkee, kun on väärin aurattu. Mikset vaan kävele töihin senkin läski? Kuinka moni autoilija hyväksyisi sen, että hänen työmatkaansa tulisi talvella toistuvasti vaikka 30 minuutin viivästyksiä, koska teitä ei jakseta aurata?
Miksi koetaan niin, että vain autoilijoilla on oikeus esteettömään liikkumiseen? Pyöräily ja kävely ovat yhdessä paljon merkttävämpi liikkumisen tapa Helsingissä kuin autoilu, joten kai talvisen ilmaston sivistysvaltiossa riistoveroja maksava pyöräilijä voisi olettaa, että hänen kulkureittinsä pidetään auki?
Talvipyöräily on kaikin puolin kannustettava ja Suomen ilmastossa täysin mahdollinen liikkumisen muoto. Esimerkiksi Oulussa talvipyöräily on yleistä, koska Oulussa on laajat ja hyvin hoidetut pyöräilyväylät. Pyöräilyn lisääntyminen säästää rahaa, koska se vähentää tarvetta tähtitieteellisen kalliille auto- ja joukkoliikenneinvestoinneille.
Quote from: Outo olio on 03.08.2022, 21:07:10
Aalto-yliopistosta on väittelemässä 12.8. kaupunkitutkimuksen tohtoriksipyrkivä Hossam Hewidy. Alla on lainattu tiedote asiasta. Olen tummentanut joitakin kohtia tiedotteessa:
QuoteTapahtumat
Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Hossam Hewidy
Väitökset
Tuore väitöstutkimus osoittaa puutteita kaupungin kyvyssä ottaa huomioon kaupunkitilan monimuotoisuutta
...
Väitöstiedote:
Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten lisääntyminen näkyy Helsingin kaupunkitilan monimuotoistumisena. Helsinkiin on syntynyt vieraisiin kulttuureihin liittyvien palvelujen keskittymiä. Tällaiset palvelut edustavat monikulttuurisuuden tilallistumista, ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tällaisia keskittymiä on tunnistettu etenkin vanhoissa kauppakeskuksissa ja asuinalueiden liikekeskuksissa. Hossam Hewidyn tuore väitöstutkimus tarkastelee kaupunkitilan muutosta ja siihen liittyviä kysymyksiä näiden keskittymien kautta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun kentällä on puute selkeästä visiosta, joka tukisi monikulttuurisuuden esiintymistä. Väitös pyrkii vastaamaan tähän tyhjiöön ja nostamaan keskusteluun monikulttuurisen yhdyskuntasuunnittelun. Kyse on viime kädessä tasa-arvosta, kaupunkilaisten yhtäläisestä oikeudesta kaupunkitilaan sekä siitä, voiko suunnittelu olla kulttuurisesti neutraalia. Väitös tarkastelee erityisesti yrittäjyyden keskittymiä ja niiden kautta tapahtuvaa tilallista kehitystä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajien synnyttämä urbaani muutos, symbolisine ja tilallisine piirteineen, on yritteliästä ja innovatiivista sekä looginen seuraus heidän vähäisestä edustuksestaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta. Ne ovat edesauttaneet ns. paikkojen syntyä ja toimineet alkusysäyksenä aktiivisen kaupunkielämän elpymiselle monilla alueilla. Tästä huolimatta eri kulttuureihin liittyvät palvelut Helsingissä ovat monissa keskittymissä uhattuja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaupunkisuunnittelussa ole onnistuttu ottamaan huomioon monikulttuurisuutta kasvavassa kaupungissa. Kaupunki ajaa segregaation vastaista politiikkaa, ja sen mukaisilla toimenpiteillä rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista. Tutkimuksen käsittelemien aineistojen kautta käy ilmi, että kyseinen ilmiö näkyy niin perinteisessä suunnittelussa sekä vaihtoehtoisissa suunnittelumenetelmissä, kuten skenaariosuunnittelussa ja kaupunkisuunnittelukilpailuissa. Kaupunkisuunnittelun prosessit eivät ole onnistuneet huomioimaan maahanmuuttajia kaupunkien kehittämisessä. Hewidy esittää, että Helsingissä sekä poliittisen tahdonpuute että segregaation pelko ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta.
Melkoinen selittelijä:
QuoteHelsinkiläisostarin avoin huumekauppa halutaan kitkeä remontilla, mutta arkkitehdille se ei riitä: Mikään ei takaa, että nämä ihmiset eivät palaa
Itähelsinkiläisen Kontulan ostarin huumeongelmaan pyritään vaikuttamaan tulevassa remontissa muun muassa asuttamalla ihmisiä ostarille. Arkkitehtuurin asiantuntija epäilee, että se ei sillä onnistu.
Yle kertoi marraskuun lopussa Itä-Helsingissä sijaitsevalla Kontulan ostarilla rehottavasta avoimesta huumekaupasta, joka häiritsee useita alueen asukkaita.
Muun muassa kymmenen vuotta Kontulassa asunut Iina Laine sanoi Ylelle välttelevänsä tiettyjä ostarin osia, koska ne pelottavat häntä. Hän kertoi myös, että on nähnyt useita tappeluita ostoskeskuksen alueella.
– Olen nähnyt tappeluita, pientä väkivaltaa, Laine totesi haastattelussa.
1960-luvulla rakennetulla Kontulan ostarilla vierailleet teinitytöt kertoivat Ylelle, kuinka heitä häiritsee huutelu ja viheltely, jota he kohtaavat paikalla jatkuvasti.
Teinit joutuvat kävelemään ostarilta nuortentalolle läpi alueen, jossa huumekauppa on paikallisten mukaan avointa.
Kontulan alueen asemakaavoittaja Laura Viljakainen Helsingin kaupungilta kertoo, että ongelmakohtiin voidaan puuttua jatkossa muun muassa ostarin uudistuksessa, jota alueen kiinteistön omistajat ovat vieneet eteenpäin yhteystyössä kaupungin kanssa.
[...]
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella yliopistonlehtorina työskentelevä Hossam Hewidy ei usko, että pelkällä lisärakentamisella saadaan aluetta rauhoittumaan.
Hän on tutkinut muun muassa Kontulan, Puhoksen ja Malmin ostoskeskuksia.
– Ei ole olemassa arkkitehtuuria, joka takaisi, että nämä ihmiset eivät valtaisi aluetta uudelleen.
Hewidyn mukaan asioita voidaan vähentää, mutta ei estää.
– Voimme laittaa käsinojat keskelle penkkejä, mikä estää kodittomia makaamasta niillä. Mutta loppuisiko toiminta siihen kokonaan? Se voisi vähentää sitä, mutta ei estää.
Hänestä Kontulan ostoskeskuksen ideakilpailun voittajaehdokas Vaellus vuodelta 2020 pyrkii vaikuttamaaan purkamisella Kontulan ostariin väärällä tavalla.
– Onko eettisesti ja moraalisesti oikein, että alueelta heitetään nykyiset käyttäjät ja ongelmat pois? Silloin hävitetään alueen autenttisuus. Ei se olisi silloin enää Kontula, vaan joku aivan muu alue.
Arkkitehti: Remontilla kosiskellaan keskiluokkaa
Hewidy kritisoi koko Kontulan ostarista järjestettyä ideakilpailua.
Hänen mielestään lähtökohtana on ollut keskiluokan imartelu, jossa pyritään saavuttamaan kliininen alue, joka olisi pesty nykyisestä menosta kokonaan.
– Kilpailuohjelma oli katastrofi. Siinä sanottiin, että K-market, S-market ja Alko olisivat Kontulan ostarin tärkeimmät asiat. Ei sanaakaan maahanmuuttajien nykyisistä kaupoista ja ravintoloista, ei edes kaupungin palveluista, jotka tuovat alueelle sen omaleimaisuuden.
Arkkitehdin mukaan Kontulan ostarin muutoksessa sen nykyinen ainutlaatuisuus maahanmuuttajien ravintoloiden ja kauppojen keskittymänä pitäisi ehdottomasti olla kaiken keskiössä.
Hän ei usko, että sitä saavutetaan sillä, että kaikki lanataan maan tasalle ja rakennetaan koko paikka uusiksi.
– Paikka ei ole silloin lämmin. Jos arkkitehtuurin takana ei ole tarinaa, se on tylsää.
Hewidyn mukaan toisissa kilpailuehdotuksissa, muun muassa Pioneria-nimisessä ehdotuksessa, oli yritetty ottaa huomioon alueen nykyisiä maahanmuuttajakauppiaita paremmin kuin voittajassa.
Siinä olisi hänen mielestään heti tarinaa mukana. Jatkoa Kontulan ostarin nykyiselle tarinalle.
"Miksi mari haisee, vaikka paikalla on poliisi?"
Huumeongelma taas pitäisi Hossam Hewidyn mukaan ratkoa muulla tavoin. Ensimmäiseksi pitäisi satsata siivoukseen ja vartiointiin. Kun Yle oli paikalla, Kontulan ostarilla haisi useamman kerran marihuana. Hewidy ihmettelee tätä.
– Poliisi on siellä paikalla kuitenkin usein. Miten on mahdollista, että siellä haisee mari, vaikka poliisi on paikalla?
Väkivaltaa on Hewidyn mukaan paikoissa, joissa on paljon nuoria ja vanhoja, joilla ei ole muuta tekemistä kuin vain olla.
– Nämä ovat sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Miksi katsotaan vain paikkaa? Miksei katsota, miksi ihmiset ajautuvat ongelmiin?
Yle (https://yle.fi/a/74-20006535) 4.12.2022
^
Monikulttuuri näkyy kaupunkiympäristössä esim torien ympärillä olevina betonikausikoristeina ja kesäisin kuorma-auton alle kiilautuvina kukkalaatikkoina. Yleensä myös betonia.
Mutta siellä kansainvalisessä maailmassa esim viistokattoina (ettei niille varastoida kiviä miekkareita varten), poliisilaitosten ja koulujen ympärillä julkisivun peittävänä verkkona (polttopullotus), katujen asfaltointina vasaralla rikottavan betonilaatoituksen/kiveyksen sijaan (ymmärtänette), valaistuksen lisäämisenä kameravalvonta-alueille jne jne
Seuraava kehityslinja ei ole mainitut käsinojat penkin keskelle, vaan 3m aidat kaupunginosien välille. Ei ongelmia poisteta sekoittamalla keskenään ihmisiä jotka eivät halua tulla toistensa kanssa toimeen. Ja käsinojat penkeissä on vihje suksia muuanne, ei segregaatio/tasa-arvo/rotukysymys. Kaikkia ei vaan haluta kaikkialle ja rikkaammat tämän päättää omien alueidensa osalta.
Segregaatiopelkoinen Hewidy voisi mennä sinne omille (siis omille) kulmille ihmettelemään tätä ihan samaa segregaatiota ja mitä kaikkea...
btw jampan kursseilla joskus istuneena, niin jotenkin yksipuolinen besserwisser. lisäksi kaikkein vittumaisimmat assarit oli aina tällä... :-X
Quote from: simppali on 09.12.2022, 23:48:33
Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
Jos spandex-ideologian mukaan kaupungissa pitää sotkea muskelivoimalla eikä polttomoottorilla, niin sittenhän ne fillarireitit pitää auratakin muskelivoimalla. Muuhan olisi huijausta.
Siihen voisi vaikka kerätä jotain veroa. Eikö jollekin muullekin liikkumismuodolle ole kehitelty vero, joka kattaa kyseisen liikkumismuodon infraan käytettävät kulut moninkertaisesti?
Quote from: sancai on 10.12.2022, 11:39:31
Entä jos sinun liikkumiseesi suhtauduttaisiin, kuten sinä pyöräilyyn? Naapurustosi jätetään auraamatta ja kun valitat, niin takaisin tulee naurahdus
Mistä sait sen käsityksen, että autoilijoiden käyttämät kadut ja pysäköintipaikat aurataan kesäkuntoon 24/7? Voin kertoa, ettei aurata!
Jos valittaa niin samanlaiset naurut saa palkaksi. Sehän siinä autoilijoita kyrsiikin, että veromme kyllä kelpaavat, mutta mitään emme saa vastineeksi, päinvastoin kuin pyöräilijät. Heillä ei pitäisi olla mitään valittamista, kun eivät maksakaan mitään. Saavat ansionsa mukaan, toisin on autoilijoiden laita >:(
Quote from: JoKaGO on 10.12.2022, 18:36:00
Jos valittaa niin samanlaiset naurut saa palkaksi. Sehän siinä autoilijoita kyrsiikin, että veromme kyllä kelpaavat, mutta mitään emme saa vastineeksi, päinvastoin kuin pyöräilijät.
Autoilu taitaa olla Suomen liikennemuodoista ainoa, jonka tarkoitukselliseen
haittaamiseen investoidaan verorahoja, jopa suuria määriä.
Quote from: jmk on 10.12.2022, 17:06:51
Quote from: simppali on 09.12.2022, 23:48:33
Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
Jos spandex-ideologian mukaan kaupungissa pitää sotkea muskelivoimalla eikä polttomoottorilla, niin sittenhän ne fillarireitit pitää auratakin muskelivoimalla. Muuhan olisi huijausta.
Siihen voisi vaikka kerätä jotain veroa. Eikö jollekin muullekin liikkumismuodolle ole kehitelty vero, joka kattaa kyseisen liikkumismuodon infraan käytettävät kulut moninkertaisesti?
Kuuluuko spandex ideologiaan että kaikki pitää tehdä muskelivoimalla? En ole tuollaisesta kuullut.
Ja muistetaan että pyöräilijät ja spandexit ovat eri asia.
Vaikea olisi naapurissa asuvaa pyöräilevää 80-vuotiasta mummoa pitää spandeksina. Hytisyttää ajatuskin. Tai toisella puolella asuvia kymmenvuotiaita kouluun pyöräileviä kaksosiakaan en osaa pitää spandekseina.
Terveisin farkkupyöräilijä kesällä, pilkkihaalarit talvella.
Quote from: Titus on 10.12.2022, 14:23:16
^
Monikulttuuri näkyy kaupunkiympäristössä esim torien ympärillä olevina betonikausikoristeina ja kesäisin kuorma-auton alle kiilautuvina kukkalaatikkoina. Yleensä myös betonia.
Mutta siellä kansainvalisessä maailmassa esim viistokattoina (ettei niille varastoida kiviä miekkareita varten), poliisilaitosten ja koulujen ympärillä julkisivun peittävänä verkkona (polttopullotus), katujen asfaltointina vasaralla rikottavan betonilaatoituksen/kiveyksen sijaan (ymmärtänette), valaistuksen lisäämisenä kameravalvonta-alueille jne jne
Seuraava kehityslinja ei ole mainitut käsinojat penkin keskelle, vaan 3m aidat kaupunginosien välille. Ei ongelmia poisteta sekoittamalla keskenään ihmisiä jotka eivät halua tulla toistensa kanssa toimeen. Ja käsinojat penkeissä on vihje suksia muuanne, ei segregaatio/tasa-arvo/rotukysymys. Kaikkia ei vaan haluta kaikkialle ja rikkaammat tämän päättää omien alueidensa osalta.
Segregaatiopelkoinen Hewidy voisi mennä sinne omille (siis omille) kulmille ihmettelemään tätä ihan samaa segregaatiota ja mitä kaikkea...
btw jampan kursseilla joskus istuneena, niin jotenkin yksipuolinen besserwisser. lisäksi kaikkein vittumaisimmat assarit oli aina tällä... :-X
Kontula on jo niin menetetty tapaus eikä sitä saa ehkä rauhoitettua kuin poistamalla niitä kuppiloita ja kontulan symppis.Vartiointiakin voisi ehkä parantaa ja vaihtaa ne lökäpöksyjen kanssa hengaavat puhelinta selaavat mustat vartijat vähän särmempiin tyyppeihin.Tulee mieleen vertaus pukki kaalimaan vartijana kun kattelee noita.:)
QuoteKaupunkilaisille järjestetään Esplanadien kävely- ja pyöräilyalueita koskeva ideointityöpaja keskiviikkona 14.12. kello 17.30 alkaen. Tilaisuus alkaa noin puolen tunnin kävelykierroksella, jolle lähdetään Helsingin kaupungintalon Kauppatorin puoleiselta pääovelta kello 17.30. Kierroksen jälkeinen ideatyöpaja käynnistyy kello 18 Torikorttelien Lyhtysalissa, osoitteessa Sofiankatu 4 C. Esteetön sisäänkäynti tilaisuuteen on Sonckin salin kautta, osoitteessa Aleksanterinkatu 28.
Työpajassa keskustellaan tulevista muutoksista Esplanadeilla sekä alueen merkityksestä ja elämästä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Tilaisuuden aluksi Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta puhuu Esplanadien merkityksestä osana helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Esitykset pidetään suomeksi, mutta kysymyksiä ja keskustelua on mahdollista käydä myös ruotsiksi ja englanniksi.
https://tapahtumat.hel.fi/fi/events/helsinki:agcngn2gki
Illuusio osallistumisesta tarjolla
Kehitysmaalainen joutoväki ei haittaa mutta jonkun luultavasti vanhemman henkilön tontti on maailman pahin asia.
Quote
Velvoitteen asettaminen piharakennuksen korjaamiseksi ja rakennuksen piha-alueen siistimiseksi, Vartiokylä
Päätösesitys
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa
*****
nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla siistimään omistamansa asemakaavassa pientalotontiksi kaavoitetun rekisteritilan
*****
pihamaan 31.5.2023 mennessä. Pihamaalta on poistettava sinne varastoidut kaksi isokoista venettä, vesijetti, jätesäkit, autonrenkaat, kuormalavat sekä sekaiset metalli- ja muut romut. Pihamaalle voidaan jättää pihamaan hoitamisessa tarvittavat välttämättömät lumityökalut ja puutarhanhoitovälineet. Rakennusten remontoinnissa käytettävät tavarat on varastoitava yhteen kasaan pressujen alle.
*****
asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta (4000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1000) euroa.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi velvoittaa
*****
nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla puhdistamaan piharakennuksen katon, korjaamaan kattorakenteet, räystäät, syöksytorvet ja ullakolle johtavat ulkoportaat sekä maalaamaan julkisivut ja ikkunanpuitteet 1.10.2023 mennessä. Asetetusta velvoitteesta voidaan vapautua purkamalla piharakennus asetettuun määräaikaan mennessä.
*****
asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta (4000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1000) euroa.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston hyväksymän rakennusvalvontataksan 12 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka velvoitettu on velvollinen maksamaan Helsingin kaupungille. Valvontamaksuun voidaan hakea muutosta kaupunkiympäristölautakunnalta oikaisuvaatimuksella kuntalain 134 §:n mukaisesti.
Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi, että asian luonteen vuoksi asiasta ei ilmoiteta maankäyttö- ja rakennuslain 186 §:n mukaisesti poliisille esitutkintaa varten.
Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.
Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.
Asian vireilletulo rakennusvalvonnassa
Rakennusvalvontaan on tehty toimenpidepyyntö (päivätty 1.4.2022) epäsiististä kiinteistöstä ja erittäin huonokuntoisesta piharakennuksesta osoitteessa
*****
Toimenpidepyynnön mukaan sijaitsee kiinteistön pihamaalla useita autonromuja, veneitä, rakennusjätettä sekä erittäin huonokuntoinen, tavaraa ja jätettä täyteen ahdettu piharakennus, jossa on ikkunat rikki ja katto romahtamaisillaan. Toimenpidepyynnössä ehdotetaan tarkastuskäyntiä ja korjaavia toimenpiteitä kyseiseen kohteeseen naapuruston viihtyvyyden ja turvallisuuden kohentamiseksi. Käytettävissä olevin tiedoin ei ilmoituksen tekijä ole asianosainen.
Rakennusvalvontapalveluiden paikallakäynti 13.4.2022
Toimenpidepyynnön perusteella suoritetulla paikalla käynnillä 13.4.2022 on todettu, että erillispientalojen korttelialueeseen kuuluvalla kiinteistöllä varastoidaan suurehkoa määrää sekalaista romua, rakennustarvikkeita veneitä ja romuautoja sekä tontilla on romahtamispisteessä oleva asuinrakennus
*****
joka on mahdollisesti vaarallinen.
Tarkastuslausunto
Paikallakäynnin johdosta laaditussa 13.5.2022 päivätyssä tarkastuslausunnossa esitetään, että kiinteistön omistajalle
*****
asetettaisiin uhkasakkovelvoite ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 166 ja 169 §:n edellyttämiin toimiin.
Tarkastuslausunnolla kiinteistön omistajalle
*****
on varattu tilaisuus antaa vastine tarkastuslausunnosta ympäristö- ja lupajaostolle kahden viikon kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Tarkastuslausunnon mukaan ei vastineen antamatta jättäminen estä päätöksen tekemistä asiassa.
Vastine 14.6.2022
*****
on antanut vastineen rakennusvalvontapalveluiden 13.5.2022 päivättyyn tarkastuslausuntoon ja ilmoittanut vastineessa seuraavaa:
"Tontti on kokonaan aidattu ja merkattu työmaa-alueeksi kadulle näkyvällä päätalon seinään kiinnitetyllä kyltillä.
Alkutilanne ja romu
Syksyllä kerättiin kasoja sekalaista rojua joka roju oltiin viemässä perävaunu -kuljetuksella Kivikon jätteen vastaanotto asemalle. Ennen kuin saatiin kaikkea viedyksi tuli lumet ja osa pienrojusta jäi kasoihin odottamaan tätä kevättä jolloin homma jatkui. Tarkastuskäyntinne aikana jäteasemalle lähtevät rojukasat, siis syksyllä paikalle lumen alle jääneet jätekasat olivat paikalla tontilla.
Romuautot
Autoja oli tarkastuskäyntinne hetkellä tontilla kahdeksan (8) autoa. Autot eivät olleet omistuksessani, ja Suomen aikaisemman lain mukaan romuautoja ei saanut luovutetuksi jos ei ole papereita, omistaja, tai omistajan suostumusta. Autot jäivät paikoilleen seisomaan, kunnes tänä vuonna tuli mahdolliseksi valtuuttaa tuntemattomien autojen vieminen kolmannelle, pois tontilta tontin omistajan oikeudella. Myönnetään, että näkymä romuautoineen ja roju kasoineen tuollaisenaan oli edustajanne paikalla käydessä sillä hetkellä "kaamea". Olen kanssanne täysin samaa mieltä että haluan elinpiirin kauniiksi, ja viihtyisäksi, ja sitä koko ajan tehdään. Työ on edennyt suunnitelman mukaisesti, eli erittäin hyvin.
Piharakennus
Piharakennuksen ikkunoita oli pikkulapset kivittäneet rikki, ja katsoin hetkellä että olkoon toistaiseksi tuolla tavoin, jolloin ilma kiertää ja sisätilat tuulettukoot samalla. Tarkastuskäyntinne yhteydessä ikkunoita oli vielä rikki. (Nyt ikkunat ovat myös tältä osin korjattu). Lähetin sähköpostilla tilannetietoa Teille aikaisemmin, jossa kerroin että työt ovat kesken, ja etenevät koko ajan.
Tilanne nyt ja etenemisen aikataulu
Kaikki romuautot ovat jo kuljetettu sulattamoon viikolla 23. Yhtään romuautoa ei enää ole tontilla paikalla. Piharakennuksen kivitetyt ikkunat ovat korjattu (kaksi ikkunaa vielä työn alla tänään vastinetta kirjoitettaessa). Piharakennuksen tiilikatto ei ole romahtamassa, vaan romahtaneisuus koski noin 1,5 neliömetrin huopakatto "pikkukattoa", joka oli lumipainosta johtuen viime talvena pudonnut. Kyseessä on sisäänkäynti "eteiskuistin" katto. Pääkatto on rakenteeltaan huopa alla, ja tiilikatto päällä. Pääkaton kantavat rakenteet ovat täysin terveet ja kuivat, ja kestivät viime talven lumikuorman vaikken sitä (lumikuormaa) edes ollut pois lapioimassa, lumikuormaa keventääkseni. Kuten muistamme, runsaslumisia talvia on ollut peräperään nyt useita. Pääkatto on aina kestänyt kaiken painon, myös menneenä talvena. Piharakennuksen ulkokuistin osalta tehdään korjaustoimet siten, ettei näkymä ole kadulle ja ympäristölle rumentavana tekijänä. Tällä hetkellä ulkokuistia koskeva työ on kesken. Piharakennus pidetään toistaiseksi työmaan aikuisena varastotilana. Vaihtoehtona olisi käyttää rahaa ja hankkia paikalle varastokontteja. Piharakennus näyttää kuitenkin korjattuna paremmalta eikä aiheuta muita kustannuksia kuten kontit tekisivät. Piharakennus tullaan myöhemmin purkamaan kun sitä ei enää tarvita. Piharakennus toki aiheuttaa myös kiinteistöveroja, jotka verot ovat ajan tasalle maksettu joka vuosi.
Etenemisen aikataulu
Aikataulullisesti juhannukseen mennessä tulee olemaan tilanne, että mitään rumentavaa ei enää näy kadulle eikä muuallekaan. Tilanne on jo nyt kadulta katsottuna erittäin hyvä, koska yhtään romuautoa ei enää ole. Lisäksi on viety pois parituhatta kiloa muuta metalliromua perävaunulasteina. Työ on tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa. Kadulle ei enää näy mitään normaalista poikkeavaa, eikä paikka ole enää samalla tavalla työmaan näköinen kuin se alkukeväästä oli. Tontilla ollaan tekemässä korjaustoimenpiteitä asumukselle, ja korjaukset ovat mm. rakennuslupaa vaatimattomia pihansiivous- ja parannustöitä. Ylimääräiset kuormalavat ja ylijäämä rakennus tarveaineet hävitetään lopuksi samoin kuin erilaiset kaadettujen puiden oksat ja pensasaidan kohentamisesta syntyneet leikatut oksat. Oksat silppuriin, ja kaadetun koivupuun oksat ja rungot sahataan takkapuu -haloiksi, jotka asetetaan järjestykseen ja peitetään pressulla siten, että ne eivät jatkossa näy kadulle eikä muuallekaan. Kaikki ylimääräinen hävitetään laillisin ja lain mukaisin tavoin. (Ei dumppaamalla maanteiden varsille kuten Suomessa näyttää olevan tapana.) Seinälle on laitettu kyltti "Työmaa-alue, asiattomilta pääsy kielletty" Voidaan tarvittaessa oheistaa kuvaa, mutta kyltti on sama jota myydään rautakaupoissa ja vastaavissa. Kyltin tarkoitus oli tilanteessa selventää olevaa tilannetta mahdollisille asiaa "ihmetteleville" ohikulkijoille sekä "ostamisesta innokkaille sijoittajille" (/valittajille) paremmin. Tilanne tontilla on että siivoustoiminta on viimeistelyvaiheessa. Erilaiset jäljellä olevat roskakasat ja risukasat poistuvat ensi tilassa viimeistelyn yhteydessä". Lisätietoja antaa tarvittaessa allekirjoittanut.
Rakennusvalvontapalveluiden paikallakäynnit asiassa saadun vastineen jälkeen
Rakennusvalvontapalvelut on 13.8.2022, 20.9.2022 ja 3.10.2022 suorittanut paikallakäynnin rakennuksen pihamaalla.
Ympäristö- ja lupajaoston päätöksen perustelut
Rakennusvalvontapalveluiden 3.10.2022 suorittamalla paikallakäynnillä on havaittu, että rakennuksen pihamaalla sijaitsee suuri määrä sekalaista varastoitua tavaraa kuten autonrenkaita, metalliromua, jätesäkkejä, kanistereita ja rakennustarvikkeita. Rakennuksen pihamaalla myös varastoidaan vesikulkuneuvoja. Piharakennus on päästetty rapistumaan ja sen katolla kasvaa sammalta.
Maankäyttö-ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n säännös kohdistuu ensisijassa rakennuksen omistajaan tai haltijaan (HE 101/1998 vp, s. 112). Rakennuksen ympäristöllä tarkoitetaan piha-aluetta ja rakennuksen lähiympäristöä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 3 momentin mukaan jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
*****
on rakennusvalvontapalveluiden tarkastuslausunnolla kuultu velvoittamisesta sakon uhalla (HL 34 §, UhkasakkoL 22 §).
Ympäristö- ja lupajaosto katsoo selvitetyn, että rekisteritilan
*****
piharakennusta eikä myöskään rakennuksen pihamaata ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n säännöksen mukaisesti kunnossa. Rakennuksen pihamaalla varastoitua tavaraa ja romua on osin viety pois, siirrelty sekä pakattu jätesäkkeihin asiassa toimitetun tarkastuslausunnon jälkeen. Piharakennus on huonokuntoinen ja kiireellisten korjaustoimenpiteiden tarpeessa. Vaikka rakennusvalvonnalle 14.6.2022 annetussa vastineessa esitettyä työsuunnitelmaa on osin noudatettu, ei asiantila ole korjaantunut maankäyttö-ja rakennuslain edellyttämään kuntoon.
Nykyisessä kunnossaan piharakennus sekä rakennuksen yleisilmeeltään epäsiisti pihamaa aiheuttaa ympäristöhaittaa ja rumentaa ympäristöä ja on siten maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n vastaista.
Ympäristö- ja lupajaosto katsoo edellä esitetyin perustein, että kiinteistön ja rakennuksen omistaja on laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn kunnossapitovelvollisuuden (166 §) ja toiminut siten maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Tämän vuoksi on nyt asetettava uhkasakolla tehostettu velvoite piharakennuksen korjaamiseksi ja rakennuksen pihamaan siistimiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n edellyttämään kuntoon.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 §, 182 §
Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 25 §
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2022-013565/ylja-2022-21/ (https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2022-013565/ylja-2022-21/)
Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.
Quote from: Melbac on 12.12.2022, 15:07:04
Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.
Taas on löydettu uutinen naamapalmutettavaksi. Eikö pieniin asioihin voi kiinnittää huomiota koska tapahtuu isompia?
Onkohan tuon tontin omistaja joku ulkomaalainen kun pieni lumisade esti renkaitten, kuormalavojen ja jätesäkkien viennin?
Veneitä ja muita on pidetty kautta aikojen tonteilla. Välillä pitkiäkin aikoja. Sen voi tehdä siististi tai romulaanimaisesti. Riekaleiset, tuulessa leputtavat kevytpressut vs. tiukka, asiallinen pressu kunnolla kiinnitettynä.
Yleensä nämä rakennusvalvonnan käskyt siivota tontti jne. lähtevät naapurien ilmiannoista ja joskus voi motiivina olla ostaa tontti halvalla. Aikoinaan minulla oli kolme tonttia tuolla naapurikaupungin puolella ja pohjoisen puoleisella tontilla olivat naapurin s_ontiaiset vallanneet alaa, kaataneet puita, säilöneet romuja jne. ja huomasin asian vasta vuosia sen jälkeen kun olin myynyt tontit eräälle rakennusfirmalle, kaupungin ketkuja ei ryönän levitys kiinteistölleni kiinnostanut yhtään vaikka ne olivat aivan varmasti kytänneet ilmakuvia.
Quote from: Melbac on 12.12.2022, 15:07:04
Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.
Kyllähän joku Kiasma esimerkiksi on hirvittävämpi katsoa kuin joku naapurin sontaläjä, jolta voi sentään suojautua tekemällä omalle tontilleen vähän korkeamman aidan. Kiasmalta ei voi edes suojautua jos joutuu siellä päin liikkumaan.
Jokainen saa omalla tontillaan säilöä mitä hyvänsä niin kauan, kun se ei aiheuta vaaraa muille. Ainakin vapaassa maassa näin.
Helsinki häätää kaupungin neulanvaihtopisteen – liiketilan omistaja ihmettelee, miten moskeija ja terveysasema kyllä sallitaan "myymälätiloissa"
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5584652
"Itiksen Symppis häädetään Turunlinnantie 14:stä. Kaupunki velvoitti tilan omistajan irtisanomaan vuokrauksen kaupungin alaisen päihdeongelmaisten päiväkeskuksen kanssa."
"Ympäristö- ja lupajaosto edellyttää, että myymälän käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on lopetettava 1.1.2024 mennessä. Jaosto äänesti asiasta, ja häätö voitti äänin 5–4."
Toi on "vähän" liian hyvässä paikassa ja porukka ramppaa siinä sekä siihen kerääntyy porukka käymään tuolla sekä myymään/käyttämään aineita niin en yhtään ihmettele että haluavat ton pois kun ajattelee että siinä on vielä lasten leikkipaikka siinä tallinnanaukiolla.Vieressä on vielä ainakin yksi apteekki,kiva käydä ostamassa jotain tuolta kun vastaan tulee sekavassa tilassa olevaa porukkaa jotka yrittää ottaa/ostaa tms sulta jotain.Vähän sama juttu kaisaniemen symppiksen kanssa,se paikallinen yleinen wc on nistien valtaama tai ainakin oli yhdessä vaiheessa.
Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009278576.html
"TÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle."
"STARAN arboristit hoitavat, kuntotarkastavat ja tarvittaessa kaatavat vanhat, sairaat, lahot ja ihmiselle vaaralliset puut. Arboristit ovat miettineet, mikä on mahtanut tappaa Tapahtumapuiston taimet."
"Jos arvio on oikea, se voi olla puiston tulevaisuuden kannalta katastrofi: "Siellä ei kunnolla kasva nurmikkokaan. Se on vanhaa VR:n varikkoaluetta. Olemme miettineet, ovatko maapohjan myrkyt ja muut vanhat ainekset nousseet nyt pintaan."
Joku ihmettelee että miksi puut ei kasva vr:n entisen ratapihan aluella?.Maahan valunut varmasti vaikka mitä eikä se lampi todellakaan ole "puhdas".Siinähän on putki avomereltä töölönlahteen jonka tarkoitus oli/on aiheuttaa virtaus töölönlahdesta kaisaniemenlahteen->mereen mutta se ei taida toimia kunnolla.Taitaa maan suolapitoisuuskin olla vähän eri kuin muualla.
Vanhoilla teollisuusalueilla on varmasti mielenkiintoisia myrkkycoctaileja.
Oma lähestymiseni olisi tuohon:
-Ilman mitään miettimisiä ja komiteoita kaivinkoneella näytteet useammasta paikasta ja pari lavallista edustavaa ainetta talteen sekä näytteet laboratorioon..
-Jos metalleja, niin sitten sormi suuhun.
-Jos orgaanisia, niin sitten kokeillaan tuolla isommalla näytteellä mycoremedatiota:
https://paulstamets.com/mycorestoration/the-petroleum-problem
Esimerkiksi ratapölkkykylläste kreosootti:
"At 1:2 initial ratio contaminated wood:wheat straw,chemical analyses demonstrated an almost complete deg-radation of creosote oil components after 44 days, "
https://www.researchgate.net/publication/5463716_Fungal_Bioremediation_of_Creosote-Treated_Wood_A_Laboratory_Scale_Study_on_Creosote_Components_Degradation_by_Pleurotus_ostreatus_Mycelium
Väliaikaisena ratkaisuna puun istutuskuopan koon suurentaminen ja maan korvaaminen puhtaalla.
Näin on.
[tweet]1605426642452725763[/tweet]
Quote from: jmk on 06.12.2022, 17:01:56
Quote from: Hae-won on 06.12.2022, 14:32:37
... jos määränpäät sattuvat sopivasti. Esimerkiksi Huopalahdesta menee junalle alle kymmenen minuuttia päärautatieasemalle.
Kovin moni ei tosin ole töissä päärautatieasemalla.
No joo, on siitä sitten kävelymatkan päässä paljon työ-, opiskelu- ja asiointipaikkoja. Mutta huvittaa vain tuo iänikuinen ajatus, että kaikki haluavat päärautatieasemalle. Hyvin moni ei halua, eikä edes sinne päinkään, mutta joutuu sen kautta menemään, vaikka matkan molemmat päätepisteet ovat aivan muualla. Lyhyempi reitti saattaisi kulkea hyvinkin kaukaa päärautatieasemalta, mutta sinnehän sitä on silti mentävä ... sen joukon perässä. Jotta olisi joukko. Ja silloin julkinen matka-aika on äkkiä tuplat tai triplat verrattuna yksityiseen.
Joukkoliikenne suunnitellaan nimensä mukaisesti joukkojen käytettäväksi. Päärautatieaseman lähellä on lukuisia eri työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajanviettopaikkoja.
Toinen esimerkki: Huopalahdesta junalla Myyrmäkeen menee 7 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.
Quote from: Hae-won on 21.12.2022, 11:43:31
Joukkoliikenne suunnitellaan nimensä mukaisesti joukkojen käytettäväksi.
Tietysti. Juuri tämä aiheuttaa sitä hitautta ja kankeutta, joka jostain syystä tulee ihmisille jotenkin yllätyksenä.
Quote
Toinen esimerkki: Huopalahdesta junalla Myyrmäkeen menee 7 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.
"Rautatieaseman laiturilta toiselle rautatieaseman laiturille saman radan varrella, juna oli nopea!"
Noinhan ne joukkoliikenteen nopeuden suitsutukset normaalisti valikoidaan. Se, että
hyvin harva asuu Huopalahden aseman laiturilla ja käy töissä Myyrmäen aseman laiturilla, voidaankin sitten unohtaa.
Realistisessa vertailussa voitaisiin ottaa lähtö ja määränpää vaikkapa jostain kyseisten asemien
lähistöltä eikä asemalaiturilta. Vaikkapa (täysin hihasta vedetyt osoitteet) Eliel Saarisen tie 42 (550 metriä Huopalahden asemalta) ja Löydöspolku 4 (350 metriä Myyrmäen asemalta).
Jostain syystä matka ei enää sujukaan junalla 7 minuutissa, mistähän se voisi johtua? Reittioppaan mukaan siihen meneekin jo 23 minuuttia. "Tuskin auto sen nopeampi on", mutta Google Mapsin mukaan 15 minuuttia.
Tuo nyt oli vain yksittäinen, mielivaltainen esimerkki. Tosin edelleenkin esimerkissä ollaan, kas kuinka sattuikaan, matkustamassa saman radan varrella. Laitapa esimerkkihenkilö matkustamaan vaikka Mäkkylän aseman läheltä Myyrmäen aseman lähelle, ja hämmästy, kuinka joukkoliikennematka vie yli tuplat automatkaan verratuna. "Tuskin auto sen nopeampi on."
Juujuu, joukkoliikennettä tarvitaan ja siitä on monenlaisia hyötyjä. Voisi kuvitella, että ne hyödyt ovat niin suuret, että joukkoliikennettä voitaisiin markkinoida rehellisesti niiden todellisten hyötyjen avulla ja jopa ne haitatkin rehellisesti mainiten. Jostain syystä näin ei tehdä. Yhteiskunnallisesti hyväksytyssä diskurssissa joukkoliikenteellä on
ainoastaan etuja ja on vain ihmisten typeryyttä tai pahuutta, että käyttävät muita liikkumismuotoja, vaikka ihan hyvin pääsisivät junalla 7 minuutissa asemalaiturilta toiselle.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 12:48:55
Noinhan ne joukkoliikenteen nopeuden suitsutukset normaalisti valikoidaan. Se, että hyvin harva asuu Huopalahden aseman laiturilla ja käy töissä Myyrmäen aseman laiturilla, voidaankin sitten unohtaa.
Asun aivan aseman vieressä, enkä ole ainut. En tosin Huopalahden aseman vieressä. Tiiviin kaupunkiasumisen etuja.
Pointti kuitenkin on, että joukkoliikenne ei aina ole hidasta. Joukkoliikenteen saa näyttämään hitaalta jos valikoi tarkoituksellisen esimerkin. Mutta saa sen näyttämään nopealtakin.
Itse olen tyytyväinen joukkoliikenteeseen eikä matka-ajoissa ole valittamista. Miksi hyvin toimiva joukkoliikenne herättää sinussa niin voimakkaita tunteita?
Quote from: Hae-won on 21.12.2022, 13:05:11
Pointti kuitenkin on, että joukkoliikenne ei aina ole hidasta. Joukkoliikenteen saa näyttämään hitaalta jos valikoi tarkoituksellisen esimerkin. Mutta saa sen näyttämään nopealtakin.
Miksi sitten valikoit aivan epärealistisen ääriesimerkin joukkoliikennettä suosimaan? Ihanko vahingossa?
Kuten yllä osoitin, jo pelkästään se, että esimerkki muokataan
edes realistiseksi (lähtö ja määränpää eivät ole asemalaiturilla), riitti kääntämään itse valikoimasi Huopalahti-Myyrmäki-vertailun joukkoliikenteen tappioksi. Ei siis tarvinnut mitenkään erityisesti "valikoida" henkilöautoa suosivaa esimerkkiä. Jos sellainen olisi valikoitu, olisi helposti päästy paljon suurempaan matka-aikaeroon joukkoliikenteen tappioksi.
Tiedät tämän kyllä itsekin hyvin, joten ketä luulet hämääväsi?
Quote
Itse olen tyytyväinen joukkoliikenteeseen eikä matka-ajoissa ole valittamista. Miksi hyvin toimiva joukkoliikenne herättää sinussa niin voimakkaita tunteita?
Älä viitti puhua paskaa. Minua ei häiritse hyvin toimiva joukkoliikenne. Sen sijaan minusta on ikävää, että huonosti tai keskinkertaisesti toimivaa joukkoliikennettä yritetään valheellisesti saada näyttämään ylivertaisesti paremmalta kuin se todleliisuudessa on.
Minulla on kuules aika monen vuoden käyttökokemus eri liikennemuodoista. Käytän säännöllisesti sekä henkilöautoa että joukkoliikennettä. Ja satun tietämään sekä omasta kokemuksesta että muista lähteistä, että hyvin usein joukkoliikennematka on
huomattavasti hitaampi kuin henkilöautomatka. Näin siis Suomessa pääkaupunkiseudulla, joka sentään pitäisi olla Suomen joukkoliikenteen Mekka. Pienemmät taajamat ja haja-asutusalueet sitten, no jokainen tietää kyllä miten vertailun siellä käy.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 13:25:25
Miksi sitten valikoit aivan epärealistisen ääriesimerkin joukkoliikennettä suosimaan? Ihanko vahingossa?
Aijemmin esitin esimerkkinä Huopalahti - päärautatieaseman. Se ei ole lainkaan epärealistinen reitti. Mutta sepä ei sinulle kelvannut, koska se osoitti joukkoliikenteen olevan joskus oikein hyvä ratkaisu.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 13:25:25
Kuten yllä osoitin, jo pelkästään se, että esimerkki muokataan edes realistiseksi (lähtö ja määränpää eivät ole asemalaiturilla), riitti kääntämään itse valikoimasi Huopalahti-Myyrmäki-vertailun joukkoliikenteen tappioksi. Ei siis tarvinnut mitenkään erityisesti "valikoida" henkilöautoa suosivaa esimerkkiä. Jos sellainen olisi valikoitu, olisi helposti päästy paljon suurempaan matka-aikaeroon joukkoliikenteen tappioksi.
Tiedät tämän kyllä itsekin hyvin, joten ketä luulet hämääväsi?
Oletko käynyt Myyrmäessä? Siinä on lukuisia työ- ja asiointipaikkoja aivan aseman vieressä.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 13:25:25
Sen sijaan minusta on ikävää, että huonosti tai keskinkertaisesti toimivaa joukkoliikennettä yritetään valheellisesti saada näyttämään ylivertaisesti paremmalta kuin se todleliisuudessa on.
Joukkoliikenne toimii oikein hyvin pääkaupunkiseudulla.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 13:25:25
Ja satun tietämään sekä omasta kokemuksesta että muista lähteistä, että hyvin usein joukkoliikennematka on huomattavasti hitaampi kuin henkilöautomatka. Näin siis Suomessa pääkaupunkiseudulla, joka sentään pitäisi olla Suomen joukkoliikenteen Mekka.
Alunperin väitit joukkoliikenteen olevan aina autoilua hitaampi vaihtoehto. Se ei pidä paikkaansa.
Joukkoliikenne on kuin kasvissyönti: se ärsyttää eniten heitä, jotka eivät siihen itse osallistu.
Ja kuten sanoin, itse asun aivan aseman vieressä. En ole ainoa joka asuu näin. Käy vaikka pääkaupunkiseudun juna-asemien lähistöllä ja näet, että kyllä ihmisiä asuu niiden lähistöllä. Mutta toki joukkoliikennettä tulee kehittää entisestään. Niin pääkaupunkiseudulla tehdään.
Quote from: Hae-won on 21.12.2022, 13:36:31
Alunperin väitit joukkoliikenteen olevan aina autoilua hitaampi vaihtoehto.
Enpä itse asiassa väittänyt, mutta minua ei tässä enää lainkaan hämmästytä, miten keskustelukumppanille keksitään sanoja suuhun. Mikä siinä joukkoliikenteessä on niin pyhää, että sitä pitää puolustaa jopa epärehellisesti?
Tarkoitat varmaankin tätä: "Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta." Tuo ei sisältänyt mitään vertailua henkilöautoliikenteeseen -- vaikka on totta, että jopa kaupungeissa on hyvin tyypillistä, että henkilöautolla pääsee nopeammin kuin joukkoliikenteellä -- vaan sen ilmeisen toteamuksen, että nimenomaan kaupunkiliikenteessä joukkoliikenteessä on paljon hidastavia tekijöitä, joita ovat kaupunkiympäristö sinänsä (liikenne-esteet kuten liikennevalot, risteykset, suojatiet jne. jne.) ja joukkoliikenteen sisäänrakennettu joukko-ominaisuus eli pysähteleminen joukkoja keräämään. Tämä viestini pointti oli kyllä ilmiselvä, jos luki mitä kirjoitin.
Kyseinen viestini oli vastaus toisen kirjoittajan tyrmistykseen siitä, että metro saa 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia. Eli keskinopeus noin 20 km/h. Voihan se tuntua hitaalta, jos ajattelee metron kulkevan 80 km/h. Tai jos on tottunut ajattelemaan, että juna on nopea (esim. kaupunkien välillä pitkillä matkoilla). Mitkähän voisivat olla syitä siihen, että keskinopeus silti jää sinne kahteenkymppiin? No, se joukko tietysti, aivan kuten kirjoitin. Tämä on kaupunkijoukkoliikenteen sisäänrakennettu ominaisuus. Tästä kirjoitin, ja kirjoitukseni pitää täysin paikkansa. Johonkin hermoon se näköjään osui.
Apropoo, henkilöautomatka Kivenlahden metroasemalta Vuosaaren metroasemalle kestää kuukkelin mukaan 37 minuuttia, jos lähtee nyt matkaan. Metrolla menee se 52 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 13:44:23
Tarkoitat varmaankin tätä: "Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta."
Ja pointti oli, ettei se ole aina hidasta.
Jos asuisin PKS, niin luultavasti käyttäisin joukkoliikennettä ja pyörää. Olen kuullut että siellä parkkeeraaminen maksaa paljon, paikkaa autolle saa etsiä vartteja sekä jos sen löytää niin se on kaukana.
Joku pikku kävely asemalle ja takaisin vs tunnin vitutus päivittäin, niin ei vaikea valinta.
Mutta toisaalta joku pikkukylä missä keskustaan kymmeniä kilsoja, auto kiitos. Ainakin sateella ja talvella.
Quote from: Dangr on 21.12.2022, 14:47:05
Jos asuisin PKS, niin luultavasti käyttäisin joukkoliikennettä ja pyörää. Olen kuullut että siellä parkkeeraaminen maksaa paljon, paikkaa autolle saa etsiä vartteja sekä jos sen löytää niin se on kaukana.
Joku pikku kävely asemalle ja takaisin vs tunnin vitutus päivittäin, niin ei vaikea valinta.
"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta. Jos asuisit vaikka PKS Friisilässä ja kävisit töissä PKS Konalassa (kaksi ihan tyypillistä paikkaa, joissa ihmiset asuvat ja käyvät töissä), niin kummassakaan päässä sulla ei olisi mikään pikku kävely asemalle, vaan joukkoliikennematkasi pitäisi käytännössä sisällään kaksi vaihtoa ja kestäisi helposti 1-1,5 tuntia. Tuskin auto sen nopeampi on, tai no joo kellonajasta riippuen ehkä 25-35 minuutissa selviäisit matkasta. (Kuukkeli kyllä väittää että voisi mennä allekin 20 minuutin...) Tämmöinen on ihan tyypillistä PKS:llä.
Tietysti on myös mahdollista että asuisitkin PKS Myyrmäen asemalaiturilla ja kävisit töissä PKS päärautatieaseman kahvilassa. Tai jotain muuta.
Quote from: jmk on 21.12.2022, 15:00:37
"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta.
Jep, ja tämän sekä monen muun muuttujan vuoksi asiasta ei saa aikaan mitään järkevää keskustelua.
Quote from: Dangr on 21.12.2022, 15:04:12
Quote from: jmk on 21.12.2022, 15:00:37
"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta.
Jep, ja tämän sekä monen muun muuttujan vuoksi asiasta ei saa aikaan mitään järkevää keskustelua.
No, jos tarkoitus on keskustella siitä miten PKS-asujat yleensä pääsisivät PKS-työpaikoilleen ja PKS-asioilleen, niin ehkä siinä kannattaa huomioida missä nämä PKS-sijainnit yleisesti ovat. Jos tämä huomioidaan, niin en näe syytä miksei siitä voisi keskustella järkevästi. Mutta ikävä kyllä jos näistä ikävistä reaalimaailman faktoista muistuttaa, niin se on ikävää joukkoliikennevastaisuutta.
Tässä on yksi esimerkki siitä, kuinka on mahdollista asua lähellä juna-asemaa.
Kuvassa näkyy Kannelmäen rautatieasema. Rautatieasema on kuvassa näkyvän raiteet ylittävän sinisen ylikulkusillan kohdalla. Valtaosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on asuinrakennuksia. Asemaa lähimmästä kerrostalosta matkaa asemalle on ehkä 10 sekuntia. Eikä kuvan vasemmassa alareunassa olevan kerrostalon oveltakaan ole asemalle matkaa verkkaisesti lompsien kuin pari minuuttia.
Mutta ehkä juna-aseman vieressä asuminen on täysin epärealistinen ääriesimerkki, kun hommafoorumilla niin sanotaan. Ainoastaan joukkoliikenteen hitaudesta kertovat esimerkit ovat todelliseen elämään pohjautuvia, 13 000 asukkaan Kannelmäkeäkään ei ole olemassa. :)
Quote from: jmk on 21.12.2022, 15:12:51
No, jos tarkoitus on keskustella siitä miten PKS-asujat yleensä pääsisivät PKS-työpaikoilleen ja PKS-asioilleen, niin ehkä siinä kannattaa huomioida missä nämä PKS-sijainnit yleisesti ovat. Jos tämä huomioidaan, niin en näe syytä miksei siitä voisi keskustella järkevästi. Mutta ikävä kyllä jos näistä ikävistä reaalimaailman faktoista muistuttaa, niin se on ikävää joukkoliikennevastaisuutta.
Kyllä, mutta ensin minusta pitäisi keskustella hieman reunaehdoista kuten hyväksyttävän kävelymatkan pituudesta, vuoroväleistä jne. Eikä vain heittää erilaisia ääriesimerkkejä minkä vuoksi joku onnistuu tai ei.
Miten muuten nuo googlen arviot ajomatkoista pitää paikkaansa pääkaupunkiseudulla?
Quote from: Hae-won on 21.12.2022, 15:16:44
Mutta ehkä juna-aseman vieressä asuminen on täysin epärealistinen ääriesimerkki, kun hommafoorumilla niin sanotaan.
Höpöhöpö. Kyllä joku voi asua juna-aseman vieressä,
mutta se on vain pieni murto-osa pääkaupunkiseudulla asuvista. Merkittävä osa pääkaupunkiseudun asukkaista asuu muualla kuin juna-aseman vieressä, eikä muuten haluakaan asua siellä juna-aseman vieressä. Tähän on monia täysin järkeviä ja hyväksyttäviä syitä. Usein näille henkilöille luonteva ja toimivin työmatka- ja asiointiratkaisu ei ole juna. Usein se on jopa henkilöauto. Ne, jotka hyvistä käytännön syistä taittavat matkansa henkilöautolla, maksavat veroillaan huomattavat subventiot joukkoliikennettä käyttäville. Jostain syystä nämä lystin maksajat ovat tässä kuuluisassa PKS-liikennediskurssissa epäihmisiä. Miksi?
Onko tosiaankin tavoitetilana, että pääkaupunkiseudulla ei ole enää sijaa millekään muulle asumiselle kuin juna-aseman vieressä kerrostalossa?
Quote from: Hae-won on 21.12.2022, 13:36:31
Ja kuten sanoin, itse asun aivan aseman vieressä. En ole ainoa joka asuu näin. Käy vaikka pääkaupunkiseudun juna-asemien lähistöllä ja näet, että kyllä ihmisiä asuu niiden lähistöllä.
Tähän sopii erinomaisesti vanha sanonta: No shit, Sherlock!
Quote from: Dangr on 21.12.2022, 15:22:15
Miten muuten nuo googlen arviot ajomatkoista pitää paikkaansa pääkaupunkiseudulla?
Yleisesti ottaen varsin hyvin. Näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Googlen matka-aika-arviot riippuvat kellonajasta. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ajat pitävät paikkansa erittäin hyvin, tyyliin Google sanoo 22 minuuttia ja käytännössä sulla meneekin 20-24 minuuttia. Ruuhka-aikoina Google pidentää arviota. Jos kysyt vaikka kehä I:n kautta kulkevaa reittiä, Google saattaa ruuhka-aikana lisätä siihen esim. 10-15 minuuttia. (Näin pidennettykin matka-aika voi helposti olla esim. 15-20 minuuttia nopeampi kuin joukkoliikennematka samalla välillä.)
Poikkeustilanteita tietysti tulee kaikessa liikenteessä. Lumimyrskyssä hidastuu niin henkiöauto kuin bussi, bussi ajaa ojaan, raitiovaunuliikenne seisahtuu lumen tukkiessa vaihteet, metrovuoro jääkin väliin kun kuljettajia puuttuu jne.
Quote from: Melbac on 21.12.2022, 10:28:07
Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"
Kuten jutussakin sanotaan, tuo lehtien pudottaminen on kasvi- ja lajikohtaista.
QuoteTÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle.
"Erikoista!" hän mietti.
Onko se erikoista, arboristi Saija Asikainen Helsingin kaupungin rakennuspalveluista eli Starasta?
"Ei", Asikainen vastaa saman tien. "Usein tammet säilyttävät lehtensä koko talven ajan. Jos ihminen vain pitää silmänsä auki, niitä näkee kaikkialla."
Toisaalta syy puiden/pensaiden kuolemiseen voi olla kuiva tai hapan maa. Tai vähähappinen (vesi korkealla maan sisällä) tai vain vähäravinteinen. Virustaudit tappavat puita säännöllisesti ilman, että niistä tarkkaan voi sanoa mikä aiheutti kuoleman tai pystyssä kitumisen. Tokoinrannassa taisi olla joku isompi puuvirusepidemia pari vuotta sitten? Tällainen saattaa johtua vaikkapa ympäröivän kasvillisuuden kautta levinneistä viruksista tai tuholaisista.
Esim Kyläsaaren/Hermannin puiston ranta on aika epäpuhdasta aluetta, mutta kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Jotkut ovat jopa jemmanneet omia puutarhojaan sinne.
btw jos "myrkylliset ainekset liikkuvat" menevät ne joko veden mukana alaspäin tai pois, mutta että nousisivat ilman ihmisen apua ylös ? jaa-a, toki sellaisiakin on, mutta ei tiedä varmaksi ennenkuin tutkitaan :)
Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:
Kallion unelmahöttösuunnitelma ikuisen vapun keskustaksi, kukapa alueella asuva ei sitä haluaisi :roll:
https://urbanfinland.com/2022/12/18/tervetuloa-kierrokselle-tulevaisuuden-kallion-luuppia-pitkin/
Eli tämä on juuri sellaista pää perseessä oma kiva ensin suunnittelua jonka seurauksia ei kyetä käsittelemään tai pohtimaan. On vaan niinq kiva, että autot pois ja terdei...
Ei tämä ole alueella asuvien etujen mukaista, vaan näiden landella asuvien jonnejen ja tiinojen idea jostain mikä olisi kivaa.
Quote from: Titus on 23.12.2022, 12:18:22
Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:
Kallion unelmahöttösuunnitelma ikuisen vapun keskustaksi, kukapa alueella asuva ei sitä haluaisi :roll:
https://urbanfinland.com/2022/12/18/tervetuloa-kierrokselle-tulevaisuuden-kallion-luuppia-pitkin/
Vain yksi poiminta tuosta dystopiasta:
QuoteParkkipaikkoja poistamalla Porthaninkadulle mahtuisivat myös pyöräkaistat
Tämähän on sinänsä aivan totta, sillä tila on aina nollasummapeliä. Jos poistetaan parkkipaikat, saadaan tilaa muulle. Jos taas poistetaan pyöräilykaistat, saadaan tilaa jollekin toiselle. Ja jos poistetaan vaikka Eduskuntatalo, saadaan tilaa fillariparkille, moskeijalle, jalkapallohallille tai ennallistettavalle mäennyppylälle.
Mutta miksi helvetissä pitäisi saada jotain pyöräkaistoja? Eivätkö nuo ideologiansa sokaisemat tajua, että Suomi ei ole eikä voi ilman merkittävää ilmaston lämpenemistä ollakaan pyöräilymaa? Pyöräkelejä täällä etelässäkin on jostakin Toukokuusta Syyskuulle, viisi kuukautta. Ja jos kesä tulee myöhässä ja talvi ajoissa, sitäkin vähemmän. Miinus vielä sadekelit. Ja vaikka täällä aurinko paistaisi joka päivä ja olisi lämmintä ja kuivaa, kansasta vain pienempi osa voi tukeutua pelkkään fillariin, valtaosa aktiivikansalaisista tarvitsee auton, sitä nämä hölmöt eivät tajua - varmaankin siksi, etteivät ole itse aktiivikansalaisia, vaan Kela-elättejä, huumehippejä ja lapsettomia tyyppejä, jotka asuvat 150 metrin päässä työpaikastaan.
Quote from: Titus on 21.12.2022, 16:45:21
Quote from: Melbac on 21.12.2022, 10:28:07
Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"
Kuten jutussakin sanotaan, tuo lehtien pudottaminen on kasvi- ja lajikohtaista.
QuoteTÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle.
"Erikoista!" hän mietti.
Onko se erikoista, arboristi Saija Asikainen Helsingin kaupungin rakennuspalveluista eli Starasta?
"Ei", Asikainen vastaa saman tien. "Usein tammet säilyttävät lehtensä koko talven ajan. Jos ihminen vain pitää silmänsä auki, niitä näkee kaikkialla."
Toisaalta syy puiden/pensaiden kuolemiseen voi olla kuiva tai hapan maa. Tai vähähappinen (vesi korkealla maan sisällä) tai vain vähäravinteinen. Virustaudit tappavat puita säännöllisesti ilman, että niistä tarkkaan voi sanoa mikä aiheutti kuoleman tai pystyssä kitumisen. Tokoinrannassa taisi olla joku isompi puuvirusepidemia pari vuotta sitten? Tällainen saattaa johtua vaikkapa ympäröivän kasvillisuuden kautta levinneistä viruksista tai tuholaisista.
Esim Kyläsaaren/Hermannin puiston ranta on aika epäpuhdasta aluetta, mutta kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Jotkut ovat jopa jemmanneet omia puutarhojaan sinne.
btw jos "myrkylliset ainekset liikkuvat" menevät ne joko veden mukana alaspäin tai pois, mutta että nousisivat ilman ihmisen apua ylös ? jaa-a, toki sellaisiakin on, mutta ei tiedä varmaksi ennenkuin tutkitaan :)
Helsinki on vanha satamakaupunki jossa kaikki paska pistetty mereen ja osa vanhoista taloista on vielä rakennettu vanhan sekajätteen päälle.Aika monella vanhalla teollisuusalueella/satama-alueella on nykyään asuintaloja,esim kyläsaaressa oli jätteenpolttolaitos ja verkkosaari/kalasatama oli satama-aluetta,samoin pikkuhuopalahdessa oli autokorjaamoja ja leppäsuon shellin aluekkin taisi olla rakennuskiellossa tms maahan joutuneiden aineiden takia.Se pintamaa voi olla "puhdasta" mutta ei kannata kaivella syvemmälle,sama juttu herttoniemenrannan kanssa.Itse kun olin nuori niin esim meilahden sairaalan biojätteet(leikkauksisa yms tulleet jätteet) poltettiin paikallisessa jätteenpolttolaitoksessa ja ihan normaalisti pistettiin öljyt maahan yms tohon aikaan(esim käytiin vaihtamassa autosta öljyt manskun huoltoasemilla) ja ties mitä kaikkea helsingin kaduille on tulvinut aikoinaan.Myös kaikenlaisia onnettomuuksia tapahtunut ja kellarit on tulvineet monessa talossa monta kertaa yms,samoin maassa ollut käsittääkseni bensa-asemien öljysäiliöitä jotka vuotanut sen lisäksi mitä kaikista eri autoista on noiden kohdalla valunut viemäreihin.En yhtään ihmettele jos ei kasva puut,puutkin ja muut lajit mitä täällä istutetaan teiden varsille on valittu sen mukaan miten ne kestää saasteita.:D
/edit
Huomatkaa että mun nuoruudessa noita alettiin vähän kieltämään kun aikaisemmin pistetty käsittääkseni kaikki paska tehtaista yms suoraan viemäriin/mereen/maahan ja sitä oli jatkunut vuosikymmeniä.Älkää ihmetelkö jos vähän vanhemmat äijät kattelee porukka kummissaan kun ne on uimassa jossain satama-altaissa minne äijiä ei saisi ehkä kuin kuivapuvussa.Ei parane nielaista paikallista merivettä,paikalliset rotatkin on taitaa olla vähän sitkeämpiä versioita joille kehittynyt jotain toleranssia vuosikymmenien saatossa tai vastaavaa.:D
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.12.2022, 12:41:14
Vain yksi poiminta tuosta dystopiasta:
QuoteParkkipaikkoja poistamalla Porthaninkadulle mahtuisivat myös pyöräkaistat
Tämähän on sinänsä aivan totta, sillä tila on aina nollasummapeliä.
Aivan. Lisäksi ei pohdita sitä mistä mihin tämä Porthaninkadun pyörätie veisi, Ympyrätalolta kirjastolle? Jee!
Lisäksi luulen, että idean esittäjä ei koskaan ole ajanut Porthaninkatua ylös pyörällä, ei niitä loivimpia mäkiä pyöräillä.
Sama perusongelma kuin Hämeentien massiivisella pyörätierakennelmalla: se ei kytke mitään pyöräilyliikenneyhteyksiä toisiinsa vaan vie ei mistään ei mihinkään. Ei kukaan esim idästä tuleva polje ensin mäen päälle Kurviin, että pääsisi ajelemaan Hämeentien pyörätietä. Idästä ja pohjoisesta tulevat ajavat rantatien kautta. Lännestä tulevat radan varren kautta.
btw kovin ollut hiljaista tuo Hämeentien pyöräliikenne vaikka on aurattu ja puunattu ennen ajokaistoja :roll:
Quote from: Titus on 23.12.2022, 12:18:22
Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:
QuotePoikkeusaikojen puristuksessa kirkastui ajatus muokata alueen vilkkaimmat kadut Porthaninkatu, Fleminginkatu, Vaasankatu ja Hämeentie sekä niiden väliset aukiot selkeämmin kaikille avoimiksi kaupunkitiloiksi.
Vilkas katu ymmärtääkseni on semmoinen missä menee paljon autoja, mikä puolestaan tarkoittaa että kyseiselle kaupunkitilalle on käyttöä jo nyt. Katu on autojen käytössä, ja oletettavasti koko ympäröivä kaupunkitila on mietitty sillä oletuksella että autot ovat vilkkaalla kadulla, eivätkä muualla. Jos katu muutettaisiin avoimeksi kaupunkitilaksi, minne ne autot menisivät? Viereisille pikkukaduillekko?
Yleensä en syytä eri mieltä olevia ihmisiä huumeiden käytöstä, mutta nyt kyllä on pakko ihmetellä, missä merkeissä tämmöinen ajatus "kirkastui". Oliko poikkeusajat sitä että riittävän moni oli etätöissä, jolloin henkilöautoliikenne näillä muuten vilkkaimmilla teillä väheni, ja sitten joku ihasteli muuttunutta kaupunkitilaa alkoholin tai jonkin muun aineen vaikutuksen alaisena, ja ajatus lähti siitä?
Itsekin siis olen varovaisen myötämielinen keskustatunnel(e)ille, jo(i)ssa olisi suorat yhteydet maanalaisiin parkkiluoliin. (Suora läpiajo voitaisiin estää rekisterikilven lukevilla kameroilla.) Katutilaa saataisiin tällä tyhjäksi, polkupyörillekin. Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.
Quote from: Melbac on 23.12.2022, 12:43:15
Helsinki on vanha satamakaupunki jossa kaikki paska pistetty mereen ja osa vanhoista taloista on vielä rakennettu vanhan sekajätteen päälle.
QuoteMaan sisästä löytyi hissi Helsingissä
Hakaniemenrannasta löytyi maan alta hissi.
Riika Tauriainen
perjantai 9.9.2022 klo 16:25
Helsingissä Hakaniemenrannassa löydettiin siltatyömaalla maan alta hissi. Kruunusillat-hankkeella on alueella rakennustyömaa ja hissi löydettiin kaivutöiden yhteydessä jo 1,5 kuukautta sitten.
--
– Erikoinen löytö, mutta kyllä sitä maan alta kaikenlaista tulee vastaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b617180b-c827-4f28-b9c9-759b47219fec (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b617180b-c827-4f28-b9c9-759b47219fec)
QuoteMaan alta löytyi hylätty hissi Helsingissä
Hakaniemenrannasta maan alta löytyneen hissin alkuperästä ei ole tietoa.
Lasse Kivinen HS
9.9. 14:56 | Päivitetty 9.9. 15:41
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009059908.html (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009059908.html)
QuoteSyvältä maan alta löytyi kerrostalon hissi Helsingissä – matkustajista ei mitään havaintoa
Tuomas Manninen
9.9. 16:50
Kruunusillat-raitiotien työmaalta Helsingin Hakaniemenrannasta on noussut syvältä maan alta hissi.
--
Hissi oli reilun kolmen metrin syvyydessä työmaan itäosassa lähellä Kulttuurisaunaa, joka valmistui kymmenen vuotta sitten osoitteeseen Hakaniemenranta 17.
--
– Viime vuonna toiselta puolelta työmaata löytyi hevosenluut, Urjanheimo kertoo.
--
Kaikenlaista muutakin on tullut vastaan: paaluja, pulloja, tiiliä, ylijäämäbetonia.
--
Kaikki Urjanheimon mainitsemat esineet ovat joutuneet meren syliin ja päätyneet maan poveen, kun merta ja merenrantaa on Hakaniemessä täytetty ja valloitettu neitseelliseksi maaperäksi, Hakaniemenrannaksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009059649.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009059649.html)
Quote from: Outo olio on 23.12.2022, 13:13:49
Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.
Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on jossain vaiheessa rakenteilla ja Itäväylän alkuun/Kalasataman alueelle on tehty varauksia tunnelin yhdistämisestä sinne.
Quote from: Titus on 23.12.2022, 13:28:57
Quote from: Outo olio on 23.12.2022, 13:13:49
Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.
Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on jossain vaiheessa rakenteilla ja Itäväylän alkuun/Kalasataman alueelle on tehty varauksia tunnelin yhdistämisestä sinne.
Tunneli-ideat ovat periaatteessa hyviä, mutta käytännössä turhia, koska lopulta meidän on jätettävä kaupunki neekereille ja lähi-itäläisille ja paettava korpiin. Kaikki infra, mitä me rakennamme, rakennamme valloittajille eivätkä hekään sitä tule käyttämään, koska heillä ei ole varaa hankkia autoja, mitä nyt notkuvat kauppakeskuksissa, joita niitäkään ei 20 vuoden kuluttua ole, koska ostovoima katosi korpiin ja peltomarketteihin. Itsekin joudun lähtemään kodistani pakoon vielä elinaikanani, vaikka se sijaitseekin 25 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Valloittajat valloittavat kaupungit ja radanvarsipaikkakunnat. Vain autossa on tulevaisuus, sillä pääsee korpeen, minne väkivaltainen multikultti ei yllä.
^^Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on nyt tekeillä, mutta tätä ennen Vihreät vastustivat sitä vuosien ajan. Oli etukäteen arvattavissa, että kun asuinalueen liikenne lisääntyy, ja sataman liikenne pysyy samana tai lisääntyy, niin tieverkosto menee tukkoon, mutta Vihreät vastustavat periaatesyistä kaikkea autotierakentamista. On olemassa käsite "katalysoidusta kasvusta" (englanniksi "induced demand", sana indusoitu ei käänny kätevästi suomeksi joten käyttäisin sanaa katalysoitu) joka tarkoittaa sitä että jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä. Tämä ei ole paikkaansapitämätön ajatus, yleisellä tasolla, mutta Vihreät ovat ottaneet sen kategoriseksi ohjenuorakseen, ja vastustavat siksi aina ja kaikkea tierakentamista.
Oli etukäteen nähtävissä, että Jätkäsaareen syntyy liikennesuma, mutta Vihreät esti satamaan vievän moottoritietunnelin rakentamisen. Nyt on käytännössä havaittu, että sellainen olisi pitänyt rakentaa, ja mieluiten etukäteen, joten Vihreät ovat joutuneet antamaan periksi, ja/tai muut kaupunginvaltuutetut ovat havainneet Vihreiden olevan fanaatikkoja, joita ei kannata tässä asiassa kuunnella, joten nyt tunneli etenee. En ole perehtynyt keskustatunnelin viimeisimpiin käänteisiin, mutta ainakin "perinteisesti" Helsingin Vihreät kaupunginvaltuutetut ovat vastustaneet ajatusta, vaikka ovat samaan aikaan halunneet kävelykeskustaa, joka edellyttäisi autojen ohjaamista jonnekin muualle.
Quote from: Outo olio on 23.12.2022, 13:44:28
jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä.
Onkohan millään muulla alalla käytössä argumentti, että paljon kysytyn tuotteen tarjontaa ei kannata lisätä, "koska sittenhän ihmiset hankkivat sitä ja se loppuu"?
Esim. tomaatit myyty kaupasta loppuun --> Ei kannata tuottaa enempää tomaatteja, koska sittenhän ihmiset ostavat niitä.
^Kysymys ei koskaan, milloinkaan, näissä hippapiireissä olekaan siitä että mikä kannattaa ja/tai mistä olisi etua, vaan väsymättömästä suunnitelmatalouteen ja totalitarismiin pyrkimisestä.
Liikkuva ihminen saattaa paeta, samoin tehdä omia havaintoja ja päätyä niiden pohjalta järjestelmänvastaisiin johtopäätelmiin. Siksipä rajoittamalla vapaata liikkuvuutta ja havainnointia saavutetaan aikaa myöten pettämätön kontrolli.
Quote from: jmk on 23.12.2022, 14:06:35
Quote from: Outo olio on 23.12.2022, 13:44:28
jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä.
Onkohan millään muulla alalla käytössä argumentti, että paljon kysytyn tuotteen tarjontaa ei kannata lisätä, "koska sittenhän ihmiset hankkivat sitä ja se loppuu"?
Tämä ehkä muistuttaa
Jevonsin paradoksia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jevonsin_paradoksi). Oletetaan että jonkin prosessin hyötysuhdetta parannetaan, varsinaisena tarkoituksena vähentää resurssien käyttöä, kun kerran vähemmälläkin onnistuu. Tästä seuraa tavallisesti päinvastainen seuraus, eli hyötysuhteen parannuttua prosessin edut entisestään korostuvat, ja sitä halutaan käyttää entistä enemmän, ja resurssien käyttö saattaa siinä jopa kasvaa alkuperäisestä.
Nähdäkseni Jevonsin paradoksi ei ole sillä tavoin yleispätevä, että hyötysuhteen parantaminen aina suoraan johtaisi kulutuksen lisääntymiseen. Mielestäni hyvä esimerkki on LED, joka kuluttaa vähemmän sähköä kuin hehkulamppu. Tämä hyötysuhteen parannus ei paljonkaan innosta ihmisiä kasvattamaan yleisvalaistuksen kirkkautta, vaikka siihenkin olisi mahdollisuus. Toisinaan kirkkaampaa valaistusta kaivataan työskentelyolosuhteiden parantamiseksi, mutta niissä tapauksissa ei yleensä sähkön hintaa pidetä minkäänlaisena kriteerinä tai rajoittimena. Leikkaussalin valaistus lienee tästä varsin kelpo esimerkki.
Mitä tulee autoteiden leveyteen ja kapasiteettiin yleisemmin, minusta on hieman vaikea uskoa että ihmiset ryhtyisivät ajelemaan autoilla yli käyttötarpeen, vain siksi että hyvää tietä on. Elämässä on muutakin tekemistä kuin autolla ajelu ympäriinsä.
Sen kyllä uskon että jos muut kulkupelit ovat suorastaan ikäviä, ihmiset hakeutuvat niistä ikävistä kulkupeleistä pois, jos vain tilaisuus ilmaantuu. Mutta tässäkin sopii miettiä, voisiko niitä ikäviä kulkupelejä parannella jotenkin, jotta ne eivät olisi niin ikäviä?
Ruuhkien muodostumiseen liittyy varmasti ihmisten liikkumisen tarve: Kas kun työpaikkojen ja asuntojen etäisyys onkin usein pitkä. Mistähän sekin voisi johtua? Voisiko olla niin että työvoimavaltaiset yritykset olisivat löytäneet työmatkaperusteisista verovähennyksistä käytännöllisen mahdollisuuden säästää firman tilojen kiinteissä kuluissa, siirtämällä firman mööpelit halvempiin tiloihin vähän etäämmälle ydinkeskustoista? Muitakin syitä pitkille työmatkoille varmaankin on, ja olisiko mahdollisesti kaavoitus yksi sellainen. Kaavoitetaan työvoimavaltaista pienteollisuutta teollisuusalueelle ja asuntoja asuinalueelle, ei pitäisi olla suurikaan yllätys, jos näiden alueiden välille syntyy liikennettä.
Nikolas:
QuoteSen kyllä uskon että jos muut kulkupelit ( julkiset ) ovat suorastaan ikäviä, ihmiset hakeutuvat niistä ikävistä kulkupeleistä pois, jos vain tilaisuus ilmaantuu. Mutta tässäkin sopii miettiä, voisiko niitä ikäviä kulkupelejä parannella jotenkin, jotta ne eivät olisi niin ikäviä?
Yksi tapa tehdä julkisesta liikenteestä miellyttävämpi on lisätä turvallisuutta niissä. Junissa, busseissa, raitiovaunuissa ja metroissa tulisi partioida turvahenkilö. Hän ojentaisi niitä, jotka valtaavat kaksi paikkaa, jotka häiriköivät mölyämällä puhelimeensa, jotka ehdottelevat seksiä kanssamatkustajille, jotka ovat örvellyskännissä. Liputtomat hän niputtaisi, vaikka lähtökohtaisesti pitäisi luoda järjestelmä, jossa junaan ei edes pääse ilman lippua, metroon sama. Tämä liputtomien matkustajien nollaus jo vähentäisi paljon kaupungista ja kaupunginosasta toiseen matkustavia puukkojengejä, koska eihän niillä ole rahaa matkustaa, kun kaikki rahat menevät huumeisiin.
Jos ihmettelee Helsingin epäkohtia, niin kannattaa ajatella entisiä ja nykyisiä päälliköitä. Keitäs niitä oli/on?
sinnemäki - sauri - nazima - fatima - torkkupeitto - soininvaara - arhinmäki - räty - sohvakaluste-paavo voutilainen - rikosrekisteri-vapaavuori
eikö näillä luulisi tulevan systeemit pelaamaan?
Quote from: Jorma M. on 23.12.2022, 21:19:53
Jos ihmettelee Helsingin epäkohtia, niin kannattaa ajatella entisiä ja nykyisiä päälliköitä. Keitäs niitä oli/on?
sinnemäki - sauri - nazima - fatima - torkkupeitto - soininvaara - arhinmäki - räty - sohvakaluste-paavo voutilainen - rikosrekisteri-vapaavuori
eikö näillä luulisi tulevan systeemit pelaamaan?
Noi kaikki taitaa olla ns "urapoliitikkoja" jotka jo koulussa liittynyt kaikenlaisiin opiskelijoiden yhdistyksiin yms eli käytännössä ei ole tarkoitus parantaa helsinkiä vaan edistää omaa uraansa.Helsingistä on päässyt muuten aika pienellä äänimäärällä (nazima 5 156 2015),yrittää taas uudestaan eduskuntaan.
/edit
Suomessa pitäisi uudistaa ihan kokonaan ketä saa äänestää kunta/eduskuntavaaleissa,se aika mitä on asunut maassa pitäisi olla 18v eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa kunnassa pitäisi asua ainakin joku >10v.Kielikoe olisi hyvä ja joku kansalaisuustesti jossa testataan onko hakija täysin ymmärtänyt suomalaisen yhteiskunnan tietyt säännöt ja tunteeko se ollenkaan suomen lakia.Onko suomen lakikirjoja muuten edes käännetty noiden kielille ja onko niitä saatavilla jos ne osaa lukea omaa kieltään?.
Quote from: Melbac on 24.12.2022, 05:31:12
/edit
Suomessa pitäisi uudistaa ihan kokonaan ketä saa äänestää kunta/eduskuntavaaleissa,se aika mitä on asunut maassa pitäisi olla 18v eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa kunnassa pitäisi asua ainakin joku >10v tms.
Anteeksi oikeakielisyys-aiheinen pilkunrakasteluni mutta pahasti särähtää kielikorvassa tuo "ketä saa äänestää".
Kuka, ketä.
Ketä saa äänestää = joku määrää että saat äänestää vain näitä ehdokkaita.
Kuka saa äänestää = henkilö jolla on äänioikeus saa äänestää.
Laskuhumalassa heräsin juomaan vettä ja mulkaisin tietokonetta tässä samalla :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.12.2022, 15:35:48
Nikolas:
QuoteSen kyllä uskon että jos muut kulkupelit ( julkiset ) ovat suorastaan ikäviä, ihmiset hakeutuvat niistä ikävistä kulkupeleistä pois, jos vain tilaisuus ilmaantuu. Mutta tässäkin sopii miettiä, voisiko niitä ikäviä kulkupelejä parannella jotenkin, jotta ne eivät olisi niin ikäviä?
Yksi tapa tehdä julkisesta liikenteestä miellyttävämpi on lisätä turvallisuutta niissä. Junissa, busseissa, raitiovaunuissa ja metroissa tulisi partioida turvahenkilö. Hän ojentaisi niitä, jotka valtaavat kaksi paikkaa, jotka häiriköivät mölyämällä puhelimeensa, jotka ehdottelevat seksiä kanssamatkustajille, jotka ovat örvellyskännissä. Liputtomat hän niputtaisi, vaikka lähtökohtaisesti pitäisi luoda järjestelmä, jossa junaan ei edes pääse ilman lippua, metroon sama. Tämä liputtomien matkustajien nollaus jo vähentäisi paljon kaupungista ja kaupunginosasta toiseen matkustavia puukkojengejä, koska eihän niillä ole rahaa matkustaa, kun kaikki rahat menevät huumeisiin.
Useimmissa länsimaissa juna- ja metroasemilla on portit, jotka estävät liputta matkustavien pääsyn liikennevälineeseen. Tukholman metrokin koluaa läpi joka ikisen "ghetto"-alueen ja on silti turvallisempi ja miellyttävämpi käyttää kuin Helsingin metro, koska narkkarit ja pummit eivät yleensä pääse sisään vartijoiden vahtimien porttien yli.
Hesarissa pohditaan asuinalueiden suosiota: (https://www.hs.fi/visio/art-2000009278657.html)
QuoteSIJAINTI, sijainti, sijainti. Kaikki tuntevat tämän hokeman, joka kertoo, mistä asunnon hinnassa maksetaan seinien lisäksi.
Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään siitä, miten kaukana tai lähellä keskustaa asunto sijaitsee.
Moni muukin asia vaikuttaa siihen, miten asuntojen hinnat kehittyvät eri asuinalueilla.
Uuden metrolinjan tai pikaratikan vaikutuksesta asuntojen hintoihin on puhuttu paljon. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt se, miten esimerkiksi koulushoppailu näkyy eri asuinalueiden hinnoissa. Tai mikä vaikutus lähipuistoilla ja hyvällä arkkitehtuurilla on alueen viihtyisyyteen ja asuntojen hintoihin?
HS Visio selvitti, mitkä kuusi ominaisuutta tekevät asuinalueesta halutun ja nostavat alueen yleistä hintatasoa.
Lähikoulujen merkitys:
QuoteLÄHIKOULUN laadusta on tullut yksi asunnon lisäominaisuus. Hyvä lähikoulu nostaa asuinalueen arvoa ja asuntojen hintoja.
...
Tämä selvisi Oskari Harjusen yhdessä Tuukka Saarimaan ja Mika Kortelaisen kanssa vuonna 2015 tekemässä tutkimuksessa.
Hyvän koulun alueella asuntohinnat ovat Harjusen mukaan selvästi korkeammat kuin koulualueen rajan toisella puolella. Hyvä lähikoulu nosti tutkimuksen mukaan asunnon hintaa keskimäärin kolme prosenttia silloin, kun lähikoulun oppimistulokset nousivat testeissä parhaaseen kymmenykseen.
...
Tutkimusryhmän mukaan vanhemmat näyttivät arvostavan kouluja, joiden alueella asui hyvätuloisia perheitä. Sen voisi tulkita tarkoittavan, että vanhemmat tavallaan ostavat lapsilleen hyvän sosioekonomisen taustan omaavia koulukavereita. Asiaa on tutkittu paljon maailmalla.
SUOMESSA julkisuudessa on enemmän kiinnitetty huomiota oppilaspakoon kouluista, joissa iso osa oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Kehitys on herättänyt vanhemmissa huolta oppimistulosten suhteen ja vaikuttanut asuinalueen valintaan.
Harjusen mukaan helpoin tapa yrittää ratkoa tilannetta olisi lisätä kyseisten alueiden koulujen opetusresursseja. Helsingissä näin on tehtykin positiivisen diskriminaation myötä, millä on ollut hyviä vaikutuksia lasten oppimistuloksiin.
Boldattu osuus: tutkijan piti ilmeisesti pehmennellä poliittisesti ikävien tosiasioiden toteamista lausumalla optimistisia korjausesityksiä. Itse en ole tietoinen positiivisen syrjinnän merkittävästä (positiivisesta) vaikutuksesta oppimistuloksiin.
Siilin viesti yllä, lainaus Hesarista:
QuoteSIJAINTI, sijainti, sijainti. Kaikki tuntevat tämän hokeman, joka kertoo, mistä asunnon hinnassa maksetaan seinien lisäksi.
Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään siitä, miten kaukana tai lähellä keskustaa asunto sijaitsee.
( Korostus minun )
Sillä, miten lähellä tai kaukana keskustasta asunto sijaitsee, ei ole se pointti, vaan ihmiset hakevat asuntoa alueelta, missä on mahdollisimman vähän tuhomaahanmuuttajia. Oikeastaan voisi olla kääntäen niinkin, että mitä kauempana kehareiden valloittamasta keskustasta, sitä parempi.
Riittääkö ahdas käytävä evakuointiin, paloturvallisuus? Voiko tuollainenkin saada rakennusluvan? ???
QuoteMielipide | Lukijan mielipide
Uuden koulumme käytävät ovat niin ahtaita, ettei siellä mahdu liikkumaan
Kouluja suunniteltaessa pitäisi kuunnella oppilaiden ja opettajien mielipiteitä ja toiveita.
23.12. 15:00
Uudessa koulussamme yläkoulun oppilaat kärsivät kapeista käytävistä, eikä koulussamme ole riittävästi sisävälituntialueita. Piha on välitunneilla täynnä alakoululaisia, eikä siellä ole juurikaan tekemistä.
Käytävien suurin ongelma on ahtaus, sillä kun noin 350 yläkoululaista siirtyy välituntien ajaksi 1,5 metrin levyisille käytäville, on siellä niin kova tungos, etteivät oppilaat tai opettajat pysty liikkumaan.
Luokkiin on vain yksi reitti, eikä käytävillä saa yleensä rauhaa. Oppilaat saattavat töniä toisiaan, huutaa toisilleen, komennella ja puhua rumasti. Tämä alentaa koulun ilmapiiriä, ja käytävissä syntyy väkivaltatilanteita, kun oppilaat rynnivät ja tönivät toisiaan.
Käytävillä ei ole tilaa edes istumapaikoille. Oppilailta kiellettiin myös käytävien varrella sijaitsevien välituntiluokkien käyttö. Kysyimme osalta opettajista, missä meidän kuuluisi nyt olla välitunneilla. He vastasivat, etteivät he tiedä.
Koulussa pitäisi olla turvallista. Haluaisimme kouluun enemmän välituntialueita. Haluaisimme myös, että oleskelualueita lisättäisiin, jotta huuto ja töniminen vähentyisivät käytävillä. Se edistäisi koulun yhteishenkeä. Paremmat välituntitilat ja isommat käytävät kohentaisivat ilmapiiriä ja vähentäisivät tunneilta myöhästelyä.
Mielestämme modernissa koulussa tulisi olla enemmän tilaa ja käytävien pitäisi olla suuremmat. Kouluja suunniteltaessa pitäisikin kuunnella oppilaiden ja opettajien mielipiteitä ja toiveita ennen rakentamista.
--
Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009285737.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009285737.html)
^
Jotta säästyy rahaa esim alakoulun/lastentarhan kalusteissa, niin oloalueiden pöydät ja tuolit on korvattu matalilla pöydillä joiden ympärillä on tai ei ole istuintyynyjä...
:roll:
HSL on uusinut matkalippuautomaattejaan. Nykyään taivasalla olevista automaateista saa enää paperisia kerta tai päivälippuja. Oman kortin latausmahdollisuus automaatilla on enää suurilla liikenneasemilla/kauppakeskuksissa sisätiloissa. Pitää taas modernisoitua hieman ja siirtyä nettilataukseen, jos se vain onnistuu. Heti kun ne onnistuvat totuttamaan ihmiset itsepalveluun, palvelu korvataan toisella.
Quote from: l'uomo normale on 05.01.2023, 19:53:42
HSL on uusinut matkalippuautomaattejaan. Nykyään taivasalla olevista automaateista saa enää paperisia kerta tai päivälippuja. Oman kortin latausmahdollisuus automaatilla on enää suurilla liikenneasemilla/kauppakeskuksissa sisätiloissa. Pitää taas modernisoitua hieman ja siirtyä nettilataukseen, jos se vain onnistuu. Heti kun ne onnistuvat totuttamaan ihmiset itsepalveluun, palvelu korvataan toisella.
Ostat netistä niin se päivittää kortin kun sitä näyttää kortinlukijassa,pitäisi kai toimia bussisssakin/raitiovaunussa mutta itse käyttäisin metron/rautatieasemien lukijoita ihan vaan varmuuden vuoksi koska niihin on ainakin 99,99% yhteys.
Quote from: Melbac on 05.01.2023, 23:08:56
Quote from: l'uomo normale on 05.01.2023, 19:53:42
HSL on uusinut matkalippuautomaattejaan. Nykyään taivasalla olevista automaateista saa enää paperisia kerta tai päivälippuja. Oman kortin latausmahdollisuus automaatilla on enää suurilla liikenneasemilla/kauppakeskuksissa sisätiloissa. Pitää taas modernisoitua hieman ja siirtyä nettilataukseen, jos se vain onnistuu. Heti kun ne onnistuvat totuttamaan ihmiset itsepalveluun, palvelu korvataan toisella.
Ostat netistä niin se päivittää kortin kun sitä näyttää kortinlukijassa,pitäisi kai toimia bussisssakin/raitiovaunussa mutta itse käyttäisin metron/rautatieasemien lukijoita ihan vaan varmuuden vuoksi koska niihin on ainakin 99,99% yhteys.
Jos vaivaudun jollekin suurelle liikenneasemalle, niin silloin on sama ladata itse kortti siellä olevalla automaatilla, jossa on edelleenkin latausmahdollisuus.
Quote from: l'uomo normale on 06.01.2023, 04:47:04
Quote from: Melbac on 05.01.2023, 23:08:56
Quote from: l'uomo normale on 05.01.2023, 19:53:42
HSL on uusinut matkalippuautomaattejaan. Nykyään taivasalla olevista automaateista saa enää paperisia kerta tai päivälippuja. Oman kortin latausmahdollisuus automaatilla on enää suurilla liikenneasemilla/kauppakeskuksissa sisätiloissa. Pitää taas modernisoitua hieman ja siirtyä nettilataukseen, jos se vain onnistuu. Heti kun ne onnistuvat totuttamaan ihmiset itsepalveluun, palvelu korvataan toisella.
Ostat netistä niin se päivittää kortin kun sitä näyttää kortinlukijassa,pitäisi kai toimia bussisssakin/raitiovaunussa mutta itse käyttäisin metron/rautatieasemien lukijoita ihan vaan varmuuden vuoksi koska niihin on ainakin 99,99% yhteys.
Jos vaivaudun jollekin suurelle liikenneasemalle, niin silloin on sama ladata itse kortti siellä olevalla automaatilla, jossa on edelleenkin latausmahdollisuus.
Toi menee niin että ostat kotona netistä esim yhden 30pv/rahaa kortille ja kun menet sen kortin kanssa ekalle lukijalle se lukija pistää sille kortille sen 30pv/rahaa.Toi kortti on ns pomminvarma kun taas sen puhelinsoftan kanssa voi kestää sen lipun osto tai se ei toimi tai jotain muuta vastaavaa.
Uskotko? Päättäjille esitetty tilasto väittää, että 50 000 helsinkiläistä aikuista pyöräilee läpi talven
QuoteHelsinkiläiset ovat innostuneet talvipyöräilystä, mikäli on uskominen kaupungin päättäjille esiteltyjä pyöräilytilastoja. Niiden mukaan Helsingin 18–74-vuotiaista aikuisista 10 prosenttia pyöräilee ympäri vuoden.
Samaisessa kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa esitelty liikennebarometri pistää vielä paremmaksi: Helsingin asukkaista 15 prosenttia tekee päivittäiset työ- ja opiskelumatkansa polkupyörällä. Tuorein virallinen väestötieto on vuodenvaihteesta 2021/2022. Silloin Helsingissä oli 493 632 ihmistä, jotka kuuluivat ikäluokkaan 18–74 vuotta. Kymmenys tästä on noin 50 000.
QuoteHelsingin pyöräilijöiden puheenjohtajan Timo Hastin mukaan 10 prosentin osuus aikuisista kuulostaa realistiselta.
– Aika pieni osa jatkaa pyöräilyä lumien tultua. Tutkimuksen luotettavuudesta en osaa sanoa sen paremmin, hän toteaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5660517
QuoteEhkä avain tietojen tulkitsemiseen löytyy tutkimuksen taustatiedoista. Barometriin haastateltiin 2 002 helsinkiläistä. Kuitenkin peräti 6 191 puhelimitse tavoitettua kieltäytyi haastattelusta, kun heille oli kerrottu tutkimuksesta ja sen aiheesta.
;D
Normipäivä uudella, jännittävällä, Hämeentiellä:
QuoteMassiivinen bussiletka kiemurtelee Helsingin ytimessä – tilanne laukeamassa
Liikenne seisoi noin tunnin torstaina itäisessä kantakaupungissa.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) viestinnästä kerrotaan haastavien sääolosuhteiden haitanneen liikennettä. Linja-auto oli yrittänyt oikaista kiskojen kautta, mutta päätyikin pysäyttämään paitsi kiskoliikenteen myös ajokaistan.
Tämän seurauksena raitiovaunut eivätkä bussit päässeet etenemään idän suuntaan Hämeentiellä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b54ee44c-8dea-4d97-972e-c0171e7e1e1d
QuoteMassiivinen bussiletka kiemurtelee Helsingin ytimessä – tilanne laukeamassa
Liikenne seisoi noin tunnin torstaina itäisessä kantakaupungissa.
Höpöhöpö. Ei voinut seisoa. Joukkoliikenne toimii oikein hyvin pääkaupunkiseudulla. Kaupunkisuunnittelijat ovat pätevää väkeä, joka tuottaa toimivia ja poliittisesti oikeaoppisia ratkaisuja. Tässäkin on vanha 2+2-kaistainen Hämeentie kavennettu 1+1-kaistaiseksi ja kuten nähdään, joukkoliikenne kulkee siinä erinomaisesti.
Säästetyllä tilalla on saatu tien viereen pyöräkaistat, joilla ei äkkiseltään näy ketään, ovat kai noiden oksien takana piilossa. Juurihan kuulimme melkein rehellisesti tehdystä puhelinhaastattelusta, jonka mukaan 10 % helsinkiläisistä pyöräilee kesät talvet. Jossakinhan niiden on pakko olla piilossa, kun ei niitä missään näy.
UPDATE: Ylen uutisen (https://yle.fi/a/74-20013686) kuvassa pyörätien eloisa vilinä näkyy komeammin. Tässä kuvassa ei ole oksiakaan tiellä.
Mittailin tossa karttapaikalta ja ilmakuvasta, että Hämeentie 19:n kohdalla katutilan leveys seinästä seinään on jotain 28-30 metriä.
Linja-auton leveys on noin 2,5 metriä.
Kyseessä on yksi Helsingin tärkeimmistä linja-autoliikenteen pääväylistä.
Mikä voisi mennä pieleen?
Quote from: Titus on 19.01.2023, 13:30:41
Normipäivä uudella, jännittävällä, Hämeentiellä:
QuoteMassiivinen bussiletka kiemurtelee Helsingin ytimessä – tilanne laukeamassa
Liikenne seisoi noin tunnin torstaina itäisessä kantakaupungissa.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) viestinnästä kerrotaan haastavien sääolosuhteiden haitanneen liikennettä. Linja-auto oli yrittänyt oikaista kiskojen kautta, mutta päätyikin pysäyttämään paitsi kiskoliikenteen myös ajokaistan.
Tämän seurauksena raitiovaunut eivätkä bussit päässeet etenemään idän suuntaan Hämeentiellä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b54ee44c-8dea-4d97-972e-c0171e7e1e1d
Onko tuo pyörätie pyhitetty pyöräilijöille myös poikkeustilanteessa? Onko aivan mahdoton ajatus bussille koukata haverikohdalla pyörätien kautta?
Quote from: Siili on 19.01.2023, 16:03:46
Quote from: Titus on 19.01.2023, 13:30:41
Normipäivä uudella, jännittävällä, Hämeentiellä:
QuoteMassiivinen bussiletka kiemurtelee Helsingin ytimessä – tilanne laukeamassa
Liikenne seisoi noin tunnin torstaina itäisessä kantakaupungissa.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) viestinnästä kerrotaan haastavien sääolosuhteiden haitanneen liikennettä. Linja-auto oli yrittänyt oikaista kiskojen kautta, mutta päätyikin pysäyttämään paitsi kiskoliikenteen myös ajokaistan.
Tämän seurauksena raitiovaunut eivätkä bussit päässeet etenemään idän suuntaan Hämeentiellä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b54ee44c-8dea-4d97-972e-c0171e7e1e1d
Onko tuo pyörätie pyhitetty pyöräilijöille myös poikkeustilanteessa? Onko aivan mahdoton ajatus bussille koukata haverikohdalla pyörätien kautta?
On. Pyörätie on pyhä. Tutustu FB ryhmiin aihepiirissä "minä parkkeeraan pyörätielle, auraa lumet pyörätielle yms...".
https://www.facebook.com/groups/181400205277804/?ref=share
https://www.facebook.com/groups/221084758057565/?ref=share
https://www.facebook.com/groups/267592180036765/?ref=share
Maahanmuutto ja pyörätiet menevät kaiken edelle, tosin niiden keskinäinen järjestys on vielä toistaiseksi vähän epäselvä.
Kun tavoittena on autoton keskusta, niin jokainen bussikaistakin on liikaa, koska sähköbussi on auto, eikö muka ole. Joten tässähän on vielä reilusti tehostamisen varaa.
Quote from: Siili on 19.01.2023, 16:03:46
Onko tuo pyörätie pyhitetty pyöräilijöille myös poikkeustilanteessa? Onko aivan mahdoton ajatus bussille koukata haverikohdalla pyörätien kautta?
En ole nähnyt kuvaa itse haverikohdasta. Siinä kohtaa voi olla ahtaammat paikat erilaisten tolppien ja muiden esteiden vuoksi, joko tarkoituksella tai muuten vaan, niin että siitä ihan fyysisesti ei koukita. Tämä arvauksena tapauksen yksityiskohtia tuntematta. Yleisesti ottaen nyky-Helsingissä osataan aika hyvin näitä tolppia viljellä.
Ns. ennen vanhaan, elikkäs vaikka 10 vuotta sitten, kun vielä ajeltiin hevosvetoisilla busseilla päreen valossa 2+2-kaistaisella Hämeentiellä, vapaata leveyttä oli sen verran että käytännössä aina jostain pääsi ohi, vaikka olisikin bussi (siis se hevosvetoinen) simahtanut pysäkille tai kaistalle. Kyllähän 2 kaistaa ja pysäkkilevennyksenkin saa kerralla tukkoon jos oikein yrittää eli se bussi (ja hevonen) poikittain, mutta harvemmin näin kävi.
Muistaakseni Hommallakin naureskeltiin sille älyttömälle ajatukselle, että pääväylällä pitäisi olla leveyttä sen takia, että sinne simahtaa ajoneuvoja. Hö höö. Onko se nyt muka järkevää tilankäyttöä.
Uskon, joskaan en tiedä, että pyörätien kautta koukkaaminen saattaisi jopa viedä kortin. Ainakin kävelytien kautta koukkaaminen (koska tiellä oli roska-auto tai vastaava) vei joltakulta onnettomalta kortin, lisäksi autonsa päätyi poliisin videolla Iltikseen Pasternakin kauhistelujen kera. Siinähän ei todellisuudessa ollut vaaraa, koska oletettavasti autoilija tarkisti, ettei kävelytiellä ole kävelijöitä ennen sinne ajamista. (En erityisemmin halua puolustella kiireisiä bemari-yms-kuskeja, mutta on oltava myös rehellinen. Jos kävelytien kautta ajaminen tappaisi välittömästi kaikki koskaan tiellä kävelleet lapset, täällä meillä pk:n pöndellä lapsia ei enää olisi, koska tiet on alun perin rakennettu niin, että kävelyteillä joudutaan myös ajamaan tai vaihtoehtoisesti autoteillä kävelemään.) Bussista on huono näkyvyys oikealle ja pyöräilijällä siten oikeastikin riski jäädä alle.
Hämeentien pyörätie on erotettu ajoradasta n10cm korkealla kiveyksellä ja vastaavasti pyörätie ja jalkakäytävä samanlaisella korotuksella.
Yksi mikä on myös muuttunut on viemäröinnin määrä/pinta-ala. Aina kun sataa vähänkään enempää, niin jalkakäytävältä ja pyörätieltä valuu vesi ajoradalle joka on paikoittan, varsinkin kauppahallin päässä, kokonaan veden alla. Viemäröintihän on laskettu ajoradan koon mukaan...
Bussikuskit sitten ajelevat tätä kanavaa pitkin normivauhtia ja vesi lentää talojen seinille/näyteikkunoihin asti ;D
btw kusipääpyöräilijät ovat ottaneet tavakseen ajaa tuota ajorataa pitkin jos pyörätiellä on vähääkään loskaa tai autoja tukkona. Sitten bussiletka seuraa kiltisti tätä yhtä liikkujaa koska ohihan ei mahdu.
BBC: Talvi ei pysäytä suomalaisen kaupungin pyöräilijöitä
Britannian yleisradioyhtiö BBC on kiinnittänyt huomiota oululaisten talvipyöräilyyn.
QuoteOulussa pyöräteillä voi olla lunta viitenä tai jopa kuutena kuukautena vuodessa. BBC:n haastatteleman Pekka Tahkolan mukaan talvikautena silti 42 prosenttia oululaisista pyöräilee. Videon mukaan vastaavanlaisesta ilmastosta nauttivassa Kanadan Winnipegissä vain kuusi prosenttia kaupungin asukkaista uskaltautuu talvisin pyörän päälle.
Tahkola ei näe oululaisia talvipyöräilijöitä erityisen periksiantamattomana porukkana.
– Olemme vain tavallisia nyhveröitä, joita on siunattu hyvällä infrastruktuurilla ja kunnossapidolla, Tahkola sanoo BBC:n videossa.
https://www.is.fi/autot/art-2000009344466.html
42% pyöräilee talvikautena juuh, toki... veikkaan, että yli 58% oululaisista ei edes omista pyörää.
:roll:
Quote from: Titus on 23.01.2023, 10:16:49
btw kusipääpyöräilijät ovat ottaneet tavakseen ajaa tuota ajorataa pitkin jos pyörätiellä on vähääkään loskaa tai autoja tukkona. Sitten bussiletka seuraa kiltisti tätä yhtä liikkujaa koska ohihan ei mahdu.
Muistaakseni tieliikennelaki sanoo, että pyöräilijän
on käytettävä pyörätietä jos sellainen on ajoradan oikealla puolella. Vaikka vähän loskaa olisikin. (Vasemmalla puolella olevaa saa joskus olla käyttämättä, jos oikeassa reunassa ajaminen on turvallisempaa.) Vaan onko nähty pyöräilijän saavan sakkoja, tai edes huomautusta tästä?
Quote from: Titus on 23.01.2023, 12:33:53
BBC: Talvi ei pysäytä suomalaisen kaupungin pyöräilijöitä
Britannian yleisradioyhtiö BBC on kiinnittänyt huomiota oululaisten talvipyöräilyyn.
QuoteOulussa pyöräteillä voi olla lunta viitenä tai jopa kuutena kuukautena vuodessa. BBC:n haastatteleman Pekka Tahkolan mukaan talvikautena silti 42 prosenttia oululaisista pyöräilee. Videon mukaan vastaavanlaisesta ilmastosta nauttivassa Kanadan Winnipegissä vain kuusi prosenttia kaupungin asukkaista uskaltautuu talvisin pyörän päälle.
Tahkola ei näe oululaisia talvipyöräilijöitä erityisen periksiantamattomana porukkana.
– Olemme vain tavallisia nyhveröitä, joita on siunattu hyvällä infrastruktuurilla ja kunnossapidolla, Tahkola sanoo BBC:n videossa.
https://www.is.fi/autot/art-2000009344466.html
42% pyöräilee talvikautena juuh, toki... veikkaan, että yli 58% oululaisista ei edes omista pyörää.
:roll:
Tuossa varmaan käytetään samaa metodia kuin työllisyysasteen määrittelyssä. Ts. jos on vaikka lapsena kerran ajanut fillarilla talvella, on talvipyöräilijä. :roll:
Quote from: jmk on 23.01.2023, 14:28:58
Quote from: Titus on 23.01.2023, 10:16:49
btw kusipääpyöräilijät ovat ottaneet tavakseen ajaa tuota ajorataa pitkin jos pyörätiellä on vähääkään loskaa tai autoja tukkona. Sitten bussiletka seuraa kiltisti tätä yhtä liikkujaa koska ohihan ei mahdu.
Muistaakseni tieliikennelaki sanoo, että pyöräilijän on käytettävä pyörätietä jos sellainen on ajoradan oikealla puolella. Vaikka vähän loskaa olisikin. (Vasemmalla puolella olevaa saa joskus olla käyttämättä, jos oikeassa reunassa ajaminen on turvallisempaa.) Vaan onko nähty pyöräilijän saavan sakkoja, tai edes huomautusta tästä?
Juu. Noin on. Ja ajoradalla saa pyörällä ajaa oikealla olevan pyörätien tilanteessa myös vain, jos on kääntymässä vasemmalle, eikä se onnistu liikennejärjestelyiden vuoksi pyörätieltä.
Eräässä kaupungissa vihreiden kuntavaaliehdokas taas vollottaa somessa, koska kevyenliikenteen väylän korjaamisen vuoksi pyöräilijät joutuvat tilapäisesti ajamaan alle puoli kilometriä ajoradan reunassa...
Milloinkaan ei tunnu olevan pyöräilijöillä hyvin?
Vihreä poliitikko ehdotti kadunpätkälle toisen kaistan pyhittämistä näin talvella kouralliselle pyöräilijöitä omaksi pyöräilykaistaksi ja autoille yhtä kaistaa vuorosuuntiin liikennevaloin, jota joutuisivat käyttämään myös bussit...
Juu ja kyseessä on tammikuusta toukokuuhun kestävä poikkeusjärjestely sen pirun kelvin peruskorjaamiseksi... Näillä pyöräilyfanaatikoilla on realismi täysin hukassa.
Huomasin, että tulevan jokerilinjan (kiskoilla) vieressä on kevyen liikenteen väylä, jossa on kolme kaistaa, kaksi pyöräilijöille eri suuntiin, ja yksi kävelijöille. Pyöräilykaistojen lumi oli kasattu kävelykaistan päälle.
Quote from: Titus on 23.01.2023, 12:33:53
BBC: Talvi ei pysäytä suomalaisen kaupungin pyöräilijöitä
Britannian yleisradioyhtiö BBC on kiinnittänyt huomiota oululaisten talvipyöräilyyn.
QuoteOulussa pyöräteillä voi olla lunta viitenä tai jopa kuutena kuukautena vuodessa. BBC:n haastatteleman Pekka Tahkolan mukaan talvikautena silti 42 prosenttia oululaisista pyöräilee. Videon mukaan vastaavanlaisesta ilmastosta nauttivassa Kanadan Winnipegissä vain kuusi prosenttia kaupungin asukkaista uskaltautuu talvisin pyörän päälle.
Tahkola ei näe oululaisia talvipyöräilijöitä erityisen periksiantamattomana porukkana.
– Olemme vain tavallisia nyhveröitä, joita on siunattu hyvällä infrastruktuurilla ja kunnossapidolla, Tahkola sanoo BBC:n videossa.
https://www.is.fi/autot/art-2000009344466.html
42% pyöräilee talvikautena juuh, toki... veikkaan, että yli 58% oululaisista ei edes omista pyörää.
:roll:
He,he
QuoteOulun väkiluku oli 209 934 asukasta30. kesäkuuta 2022
Eli vaille 100.000 Oululaista veivailee talvisin fillarilla, Tahkola laittaa ilmoille legendaa.
Quote from: P on 23.01.2023, 14:52:33
Eräässä kaupungissa vihreiden kuntavaaliehdokas taas vollottaa somessa, koska kevyenliikenteen väylän korjaamisen vuoksi pyöräilijät joutuvat tilapäisesti ajamaan alle puoli kilometriä ajoradan reunassa...
Hgin itäänpäinhän on tulossa "itäbaana". Se menee väliaikaisesti Itäväylän reunaa (erotettu aidalla) joten autojen nopeus rajoitetaan 60km/h tämän ajotiestä eristetyn pyörätien kohdalla. Lähempänä itistä yhtä mäkiosuutta lasketaan puoli metriä, ettei mäki ole liian jyrkkä polkea ylös... Täysin ok pyörätie rakennetaan kokonaan uusiksi pitkältä matkalta...
oliko vielä niin, että suunnittelija (himopyöräilijä) asuu noilla huudeilla 8)
En viitsinyt muutama päivä sitten mennä Sörnäisten metroasemalle, kun siellä oli joku remontti meneillään. Ajattelin ottaa bussin kurvista mutta en ollut varma, oliko pysäkki käytössä kun tuntui olevan jotain työmaata. Niinpä kävelin seuraavalle bussipysäkille, joka olikin vasta sen puistikon ja urheilukentän kohdalla Haapaniemessä. Sitä seuraava pysäkki olikin Hakaniemen torilla. Jotain kilometrin matkalla oli kolme bussipysäkkiä. Mikseivät saman tien ohjaisi bussiliikennettä Sörnäisten rantatielle? Ei ihmisten kävelymatkat bussipysäkeiltä määränpäähänsä paljoa pidentyisi ja Hämeentien alkupää saataisiin johonkin jalompaan käyttöön.
Kiusa se on isompikin kiusa:
🅿️ Pysäköinti muuttuu noin 150 tonttikadulla kantakaupungin ulkopuolella
🅿️ Pysäköinti esimerkiksi kielletään jalkakäytävän puolella tai siirretään kadun toiselle laidalle
🅿️ Muutosten ansiosta jalkakäytävät päästään auraamaan ja hiekoittamaan nopeammin
🅿️ Suunnittelussa on tutkittu pysäköintipaikkojen käyttöasteita ja varmistettu, että paikkoja on riittävästi myös jatkossa
🅿️ Muutokset tarkoitus tulla voimaan pääasiassa vuoden 2023 aikana.
QuoteHelsinki suunnittelee muutoksia tonttikatujen pysäköintijärjestelyihin
jalkakäytävien talvikunnossapidon parantamiseksi. Ympärivuotisia
muutoksia on ensi vaiheessa suunnitteilla noin 150 tonttikadulle eri
puolilla kaupunkia. Pysäköintimuutokset koskevat katuosuuksia,
joilla kadunvarsipysäköinti vaikeuttaa merkittävästi jalkakäytävien
auraamista ja liukkauden torjumista.
Uusilla pysäköintijärjestelyillä halutaan parantaa jalkakäytävien
turvallisuutta ja käytettävyyttä lumikeleillä. Toimivammalla
talvikunnossapidolla voidaan vähentää jalankulkijoiden liukastumisia
ja kaatumisia, jotka ovat jalankulkijoiden yleisimpiä
loukkaantumissyitä.
Nyt etenkin kapeat jalkakäytävät päästään puhdistamaan lumesta
vasta, kun pysäköidyt ajoneuvot on siirretty pois aurauskaluston
tieltä. Tämä hidastaa lumenpoistoa huomattavasti ja aiheuttaa
ylimääräisiä kustannuksia.
Tämä on silkkaa vittuilua:
QuoteKaupunki on selvittänyt pysäköintipaikkojen käyttöasteita ja
muutosten vaikutuksia, jotta asukkailla on jatkossakin riittävästi
pysäköintipaikkoja lähialueellaan.
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/uutiset/talvikunnossapito_ja_pysakointi_20230123.pdf
Ai oman tonttisi edessä on tyhjää kadunvartta missä olet pitänyt autoasi, mutta siinä menee myös jalkakäytävä ? Tough shit, ei ole enää.
samaan aikaan toisaalla:
MTV: Poliisin nastarengasratsia "meni plörinäksi"
QuotePoliisin ratsasi maanantaina ensimmäinen kerran nastarenkaita Helsingin Lönnrotinkadulla. Renkaat rapisivat, mutta yhtään liikennevirhemaksua ei kirjoitettu, koska ajokieltoa rikkoi niin moni autoilija.
QuoteYLIKOMISARIO Dennis Pasterstein kertoi MTV Uutisille, että maksujen määräämisestä päätettiin vetäytyä, sillä niitä ei olisi mitenkään pystytty jakamaan kaikille kieltoa rikkoneille.
– Se meni nyt vähän plörinäksi siltä osin, että kun ratsia alkoi, niin jo muutamassa minuutissa siihen tuli yksi, sitten toinen ja heti viisi perään.
https://www.is.fi/autot/art-2000009347299.html
Pasterstein on sama jamppa joka sakottamisen sijaan soittelee matukuskeille väärin pysäköidyistä autoista...
Quote from: Titus on 24.01.2023, 12:30:38
Ai oman tonttisi edessä on tyhjää kadunvartta missä olet pitänyt autoasi, mutta siinä menee myös jalkakäytävä ? Tough shit, ei ole enää.
Mä taas en ymmärrä, että mikä ihmeen ihmisoikeus se on säilyttää omaa autoaan kaupungin maalla. Pitäisikö myös muun tavaran säilytys sallia kadulla? Pieni joukko helsinkiläisiä autoilijoita valtaa kohtuuttoman suuren pinta-alan yleisistä katualueista ja heikentää kaupungissa liikkumista kaikille muille. Kävely on yleisin tapa liikkua Helsingissä, joten on aivan loogista, että kävelyreittien pito esteettöminä ja turvallisina on korkeampi prioriteetti kuin autojen säilytys kaduilla.
Quote from: sancai on 24.01.2023, 13:36:53
Kävely on yleisin tapa liikkua Helsingissä, joten on aivan loogista, että kävelyreittien pito esteettöminä ja turvallisina on korkeampi prioriteetti kuin autojen säilytys kaduilla.
Minkähän takia kävelyreittejä sitten saa vapaasti tukkia jättämällä kaksipyöräisiä moottorillisia kulkupelejä pitkin, poikin, vinottain ja miten sattuu kävelyreiteille?
Quote from: sancai on 24.01.2023, 13:36:53
Pitäisikö myös muun tavaran säilytys sallia kadulla?
ai esim puurakennelmien joissa tarjoillaan alkomahoolia ?
Tontin omistajat maksavat tiealueensa kunnossapidosta sekä eri alueilla pysäköinnistä erikseen. Saattaisiko sillä jo saada jonkunlaista oikeutta esim pysäköidä kadulle ?
...
Pyöräilyutopia vaarantaa nyt myös sairaanhoidon:
QuoteMeilahden sairaalasta jopa irtisanouduttu kroonisen parkkikaaoksen takia – uudet tilat pahentaneet ongelmaa: "Ei helpota hoitajien rekrytointia"
Julkaistu 01.02.2023 17:40
Meilahden sairaala-alueella Helsingissä on kärsitty parkkipaikkapulasta jo vuosia. Uusi Siltasairaala on juuri auennut ja henkilökuntamäärä lisääntynyt, mutta autopaikat eivät. Joidenkin työntekijöiden mukaan tilanne on kestämätön.
Erikoislääkäri Suvi Niku ja pääluottamusmies Risto Avela kertovat, että monet saapuvat töihin jopa yli tunnin ajoissa, jotta saisivat autopaikan parkkihallista.
– Jos haluaa parkkipaikan saada, niin pitää tulla seitsemäksi töihin, vaikka työaika alkaisi kahdeksalta, Niku kertoo.
Nikun mukaan sairaala-alueella on valtavat jonot yleensä seitsemän aikaan.
Niku muistuttaa, että kaikille aikaisemmin saapuminen ei ole mahdollista, jos esimerkiksi lapset pitää viedä hoitoon.
– Ihmisiä on jopa irtisanoutunut parkkitilanteen takia, Niku kertoi aiemmin MTV Uutisille.
Parkkitila kutistui
--
– Joku vuosi sitten päätettiin, että tästä eteenpäin se on potilaille ja vieraille. Biomedicumissa on hyvin tilaa, mutta me ei saada viedä sinne autoja.
MTV Uutiset vieraili myös Biomedicumin parkkihallissa, joka oli niin tyhjillään, että osa parkkitiloista oli muutettu epämääräisiksi romuvarastoiksi.
Sen sijaan maan päällä, Meilahden sairaala-alueen pihalla, oli useampia autoja jopa nurmikolla.
Pihalla oli keskiviikkona aamupäivällä kymmeniä autoja, joiden tuulilaseissa oli Helsingin kaupungin asettamia pysäköintivirhemaksuja.
--
HUS vastaa
MTV Uutiset tavoitti HUS-viestinnän kommentoimaan tapausta.
– Haasteemme on, että pyöräilykauden aikana pysäköintipaikkoja on ollut Meilahden kampuksella riittävästi, sen sijaan talvisin huonoilla keleillä pysäköintipaikkoja on vähemmän kuin henkilöautoa käyttävää henkilökuntaa, HUS-viestistinnästä sanotaan.
--
Erikoislääkäri Suvi Nikun mukaan julkisen liikenteen käyttö on monille HUSissa vaikeaa.
– Julkiset yhteydet voivat olla huonoja ja työmatka voi venyä ajallisesti aika pitkäksi. Kesäaikaan kaikki kynnelle kykenevät pyöräilevät, Niku sanoo.
--
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276)
Helsinki kaavailee Suvilahdesta viihteen jättikeskusta – Näin se näkyy havainnekuvissa
Tapahtumakeskukseen on suunniteltu minitoimiareenaa, toimistoja, ravintoloita, liiketiloja ja hotellitoimintaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009415078.html
UUNNITELLUN tapahtumakeskuksen naapurissa on Suvilahden voimalaitosalue, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
Viereiselle tontille on kaavailtu myös Helsingin uutta jäähallia.
Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.
Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.
Quote from: Melbac on 25.02.2023, 11:36:28
...Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.
Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.
Maaperän saastuminen ei ole sinänsä ylitsepääsemätön ongelma. Maata pitää kuoria pois ja tuoda puhdasta tilalle, mikä ei toki ole halpaa. Mutta esim. Kotkassa tehtiin näin, kun Katariinaan rakennettiin meripuisto. Paikalla oli vuosikymmeniä yksi Suomen suurimmista öljy- ja kemikaalisatamista. Nykyään puisto on upea.
Quote from: DuPont on 25.02.2023, 13:15:11
Quote from: Melbac on 25.02.2023, 11:36:28
...Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.
Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.
Maaperän saastuminen ei ole sinänsä ylitsepääsemätön ongelma. Maata pitää kuoria pois ja tuoda puhdasta tilalle, mikä ei toki ole halpaa. Mutta esim. Kotkassa tehtiin näin, kun Katariinaan rakennettiin meripuisto. Paikalla oli vuosikymmeniä yksi Suomen suurimmista öljy- ja kemikaalisatamista. Nykyään puisto on upea.
Samaa tehtiin myös herttoniemessä herttoniemenrannassa(osa tosta on ex-laajasalon öljysataman aluetta) ja sittenkin kaikenlaisia myrkkykohtia(jotain teollisuusmyrkkyjä) ilmeni jälkeenpäin.Maa liikkuu ja tuolla oli tie sortunut sateiden aikana ja tehnyt kuopan johon sitten paloauto oli ajanut(:P).Toi maan poistaminen ja uuden tilalle laittaminen on kallista ja se likainen maa pitää vielä viedä jonnekkin.Nykyään tollaista maata ei kai saisi viedä edes normaalille kaatopaikalle?.Noi maisemoidut entiset teollisuualueet/satamat yms voi olla oikeasti "tappavan kauniita".:D
Nämä ovat muistoja ajalta jolloin Suomessa oli vielä teollisuutta. Nyt myrkynlevittäjätehtaat ovat kaukoidässä, jossa voivat laskea kaikki sellaisenaan mihin nyt sattuu kaatoa olemaan. Täällä tuotanto olisi sentään voitu siivota. Nyt elintasomme tuottaa ehtymätön (?) runsaudensarvi nimeltä valtionvelka.
Mitäpä tässä muuta voi, edeltävät kommentit ansiokkaine perusteluineen luettuani, kuin että Helsinki, it's over.
Vihreät vallassa ovat vielä kiihdyttäneet romahdusta.
Muuttotappiota viime vuodet, vain mamutuonnilla jotenkin MÄÄRÄLLISESTI selvitty.
Quote from: Melbac on 25.02.2023, 13:33:43
Samaa tehtiin myös herttoniemessä herttoniemenrannassa(osa tosta on ex-laajasalon öljysataman aluetta) ja sittenkin kaikenlaisia myrkkykohtia(jotain teollisuusmyrkkyjä) ilmeni jälkeenpäin.Maa liikkuu ja tuolla oli tie sortunut sateiden aikana ja tehnyt kuopan johon sitten paloauto oli ajanut(:P).Toi maan poistaminen ja uuden tilalle laittaminen on kallista ja se likainen maa pitää vielä viedä jonnekkin.Nykyään tollaista maata ei kai saisi viedä edes normaalille kaatopaikalle?.Noi maisemoidut entiset teollisuualueet/satamat yms voi olla oikeasti "tappavan kauniita".:D
Kaikkien aikojen ensimmäinen "työmaa" oli Lahdessa, Rauma-Repolan sahan maan vaihto, ennen kuin alueelle alettiin rakentaa uutta kaupunginosaa Ankkuria. Muistaakseni yli kymmenen metriä kyy-5:n pilaamaa maata kuorittiin pois ja korvattiin puhtaalla maa-aineksella. Pilaantunut maa vietiin Riihimäelle, aumaan jätelaitoksen pihalle. Lopulta keksittiin prosessi maan puhdistamiseksi ja samaa tehdään vuosittain eri puolilla maata, kun vanhoja teollisuusalueita otetaan asuntoalueiksi.
Quote from: Siener on 25.02.2023, 14:09:12
Mitäpä tässä muuta voi, edeltävät kommentit ansiokkaine perusteluineen luettuani, kuin että Helsinki, it's over.
Vihreät vallassa ovat vielä kiihdyttäneet romahdusta.
Muuttotappiota viime vuodet, vain mamutuonnilla jotenkin MÄÄRÄLLISESTI selvitty.
Jossain pikkukunnassa joku muuttotappio on varmaan karmea asia mutta helsingin mittakaavassa toi pientä eikä paljoa hetkauta jollei se kestä vuosikymmeniä ja ne jotka muuttaa pois on nettomaksajia.Helsingissä on harvassa paikat missä ei olisi kuntarajan toisella puolella asuintaloja,käytännössä helsingillä on pulaa maasta jolle voi rakentaa asuintaloja.Helsinkihän on ollut "täynnä" jo vuosikymmeniä ja kun kaikki koko maasta ja muualta tuppautuu tänne niin se johtaa vääjäämättä vuokrien nousuun yms.
nyt kun dösät ja jne seisoo olisi oikea hetki pyöräilijälaskennalle ;D
anyone ?
Quote from: Titus on 28.02.2023, 22:54:36
nyt kun dösät ja jne seisoo olisi oikea hetki pyöräilijälaskennalle ;D
anyone ?
Onkohan pyörien määrää metrossa ja paikallisjunissa suuri tänään?.Kaikki tulee pyörillä töihin joten tarvitaan pyöräteitä teiden viereen viemään tilaa autokaistoilta ja jalankulkijoilta.:D
Quote from: Radio on 01.03.2023, 04:45:16
Nyt on sitten se bussilakko, kun on niin paska homma, että piti ohituskaitalla ottaa näitä Kairon kamelikuskeja eksymään reiteiltään. Suomalaisia bussikuskit eivät ehkä sopeutuneet solidaarisesti. Lähtivät ajamaan rekkaa tms.
Kauniita muistoja ajoilta kun hommat pelitti: Helsingin Kaupungin bussit kulkivat reittinsä. Bussikuski oli yhteisössä arvostettu henkilö, olihan hänellä vastuu. Joillain linjoilla olivat rahastajat omassa pilttuussaan. Pitivät kovan kurin vaunussaan.
Kyllä suomalaisetkin kuskit on eksynyt reitiltään.Ei muuten ole ihan helppoa lähteä ajamaan reittibussia helsingissä jossa on tietöitä ja liikennettä joka puolella ja reitit voi muuttua aika nopeastikkin esim tietöiden takia.Noilla ei muuten taida olla päätepysäkeillä edes vessaa(niitä bajamajoja kun ei saa vain laittaa johonkin vaan pitää pyytää lupa kaupungilta),nykyään kuskit tekee vaihtoja niin että niillä on firman auto käytössä ja mitä kuullut noiden juttuja niin aika usein voi se bussi olla rikki.Vähän aikaa sitten jostain oli vielä bensakin loppunut kesken ajon.Ajat on kyllä muuttuneet sitten oman nuoruuden jolloin koululaiset auttoi bussin lumihangesta(tossa oli tosin myös se että ne yritti "beesata" sillä dösällä,noi ei välillä päässyt talvella pysäkiltä osittain siksi että takapuskurissa oli >2 tyyppiä kiinni :D).Se täytyy myöntää että noi ulkomaalaiset suhtautuu liikenteeseen ja siihen että bussissa pitäisi maksaa jotain vähän eri tavalla kuin suomalaiset.Välillä nähnyt kun kuskien kaverit tulee vaan jauhamaan p*skaa kuskin kanssa sen ollessa ajossa yms ja jos on tuttu niin ei tarvitse maksaa tai jotain vastaavaa.
QuoteAutoton metropoli
HS pyysi aluekehityksen johtavaa asiantuntijaa Timo Aroa visioimaan, miltä Turku näyttää vuonna 2050. Jos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton, raitiovaunu on pelastanut Varissuon eriytymiseltä ja kaupungissa sijaitsee Suomen Nato-päämaja.
JÄÄKÖ Turku ikuiseksi pikkuveljeksi Tampereelle? Miltä kaupunki näyttää vuonna 2050?
Nyt osaksi kaupungin johtoa on noussut aluekehityksen superasiantuntija Timo Aro, joka aloitti keskiviikkona Turun tutkimusjohtajana.
Aro on alansa johtava asiantuntija ja tutkija, jonka puhelin soi, kun kaivataan näkemystä muuttoliikkeen, väestönkehityksen ja aluekehityksen kaltaisista asioista.
HS pyysi uuden pestin alla Aroa visioimaan tulevaisuuden Turkua. Häntä kehotettiin käyttämään skenaarioissa myös mielikuvitusta, mutta perustan hän muodosti olemassa olevien tilastojen, strategioiden ja visioiden avulla.
[...]
ENSIMMÄINEN Aron luoma skenaario "Kasvava Turku" on hyvin optimistinen. Se kuvaa nykytilannetta ja positiivista kehitystä vuoteen 2050 asti. Toinen skenaario "Sinnittelevä Turku" on puolestaan pessimistinen. Siinä nykytilannetta seuraa negatiivinen kehitys.
Ensimmäistä skenaariota Aro kuvaa ideaalitilaksi, jolloin Turun askelten on osuttava täydellisesti lankulle vuoteen 2050 saakka.
Ensimmäisessä skenaariossa Turku lähestyy 250 000 asukkaan rajaa vuonna 2050. Tammikuun 2023 lopussa Turussa oli 198 000 asukasta. Näin raju kasvu vaatii merkittävää Suomen sisäistä muuttoliikettä ja ulkomailta tulevaa erityistä "positiivista piikkiä", kuten vuoden 2015 kaltaisen suuren maahanmuuton, Aro toteaa.
[...]
Kehittyvän Turun skenaariossa kaupunki saa tehtyä raitiotiepäätöksen 800-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2029. Aro ennustaa, että valtuutetut jakautuvat äänestyksessä iän perusteella, eivät puolueen.
Aron visiossa päätös käynnistää samalla itäisessä Turussa mittavan uusiutumis- ja eheytymisprosessin. Vuonna 2050 muutos muistetaan Varissuo-ilmiönä, jossa eriytymisestä ja huonosta maineesta kärsinyt alue kokee uudelleennousun alueelle suunnattujen runsaiden julkisten ja kaupallisten investointien ansiosta.
[...]
ARON uutta tutkimusjohtajan pestiä ei ole Turussa aikaisemmin ollut.
Tiedolla johtaminen on yritysmaailmassa ehkä kulunut termi, mutta Aro haluaa aidosti tuottaa virkamiehille ja päättäjille tutkittua tietoa päätösten tueksi. Eikä kokeneen asiantuntijan verkostoistakaan liene kaupungille haittaa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009422255.html) 3.3.2023
Ei pysty.
QuoteJos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton
Enää pitäisi tietää, miksi Turun ydinkeskustan tulisi olla autoton?
Eiväthän autot enää tuota paikallisia päästöjä tuossa vaiheessa. Auto on ihmisille välttämätön työkalu, jonka tehokkuutta ei voi likimainkaan korvata julkisella liikenteellä tai jollain pyöräilyllä.
Autovihalle ei ole perusteita. Auto säästää aikaa ja lisää elämänlaatua, luo turvaa ja ehkäisee monesti tartuntataudeilta ja rikoksilta, autolla voi kuljettaa tavaroita ja huonosti liikkuville ihmisille se on oikea aarre, lapsiperheille välttämätön. Auto on kehittyneen yhteiskunnan tärkeä tukipilari. Valtion tulee tukea autoilua ja kannustaa siihen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.03.2023, 11:59:06
QuoteJos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton
Enää pitäisi tietää, miksi Turun ydinkeskustan tulisi olla autoton?
Eiväthän autot enää tuota paikallisia päästöjä tuossa vaiheessa. Auto on ihmisille välttämätön työkalu, jonka tehokkuutta ei voi likimainkaan korvata julkisella liikenteellä tai jollain pyöräilyllä.
Autovihalle ei ole perusteita. Auto säästää aikaa ja lisää elämänlaatua, luo turvaa ja ehkäisee monesti tartuntataudeilta ja rikoksilta, autolla voi kuljettaa tavaroita ja huonosti liikkuville ihmisille se on oikea aarre, lapsiperheille välttämätön. Auto on kehittyneen yhteiskunnan tärkeä tukipilari. Valtion tulee tukea autoilua ja kannustaa siihen.
Marxin teeseihin kuuluu kulkuvälineiden kollektivisointi.
Sieltä se autoviha ja proletariaatin pakottaminen keskitettyyn sekä valvottuun asumiseen lähtee.
Näin ne päästöt vähenevät ja maailma pelastuu.
QuoteMiten kauan kestää ajaa 10km maailman eri kaupungeissa? Helsinki sai karmean tuloksen
Navigointipalveluntarjoajan vuotuinen Tomtom Traffic Index kertoo karua kieltä liikenteen sujuvuudesta maailman eri kaupungeissa.
Lontoon liikenne on, ainakin listatuista maailman kaupungeista, maailman hitainta. Englannin suurkaupungin tukkoisuus ei ehkä yllätä, mutta Helsingin huono sijoitus hämmentää. Helsinki nimittäin on nimittäin liikenteen sujuvuudella mitattuna Pohjoismaiden huonoin kaupunki, ja vielä selvällä erolla muihin.
Tiedot käyvät ilmi Tomtomin tuoreimmista tilastoista, jotka on kerätty useista eri karttapalveluista ja liikennetiedoista. Voit tutustua niihin tarkemmin jutun lopusta löytyvästä taulukosta.
Ruuhkaa Lontoossa
TomTomin selvityksessä tutkittiin, miten kauan eri kaupungeissa kestää keskimäärin kulkea 10 kilometrin matka. Lontoossa 10 kilometrin matkan taittamiseen kuluu autolla keskimäärin 36 minuuttia ja 20 sekuntia. Tilanne on lisäksi pahentunut lähes 2 minuuttia vuoden takaisesta.
Listan hitaimmasta päästä löytyy lisäksi muutama Intian kaupunki sekä Euroopasta Dublin, Milano ja Bukarest. Pariisin keskusta löytyy sijalta 11 juuri kärkikymmenen ulkopuolelta.
Hidas Helsinki
Helsingin keskustassa autoliikenne etenee koko Euroopan 30. hitaimmin ja 10 kilometrin matkan taittamiseen kuluu keskimäärin 20 minuuttia ja 10 sekuntia.
Se on vaivaiset 30 sekuntia ripeämpää kuin kaoottisesta liikenteestään tunnetussa Turkin Istanbulissa. Vuotuisia ruuhkatunteja Helsingissä on merkittävästi Istanbulia vähemmän, joten ruuhka ei ole selitys.
Helsingin suoritus onkin koko Pohjoismaiden heikoin.
Kööpenhamina on alueemme toiseksi huonoin, mutta sielläkin 10 minuuttia etenee 3 minuuttia ja 30 sekuntia Helsinkiä nopeammin.
Sekä Oslossa että Tukholmassa 10 kilometrin matkasta selviää keskimäärin noin 5 minuuttia Helsinkiä nopeammin. Ero on neljänneksen luokkaa, eli valtavasti.
Myös kehityksen suunta on toisenlainen. Oslossa matka-ajat ovat säilyneet vuoden ajan ennallaan, mutta Tukholmassa edetään 10 sekuntia viime vuoden lukuja ripeämmin.
Helsingissä keskimääräinen 10 kilometrin matka-aika on kasvanut edellisvuodesta 20 sekuntia.
Tampere ja Turku mainittu
Listalta löytyy Suomen kaupungeista myös Tampere ja Turku. ...
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/85d6adcc-4646-49a0-a570-a413a76bfc86 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/85d6adcc-4646-49a0-a570-a413a76bfc86)
Vaikka USA on woke-hulluuden kotimaa niin siellä tuskin kuitenkaan auto vastaisuus ikinä saa suurta kannatusta. Jotain New Yorkia lukuunottamatta auto on täysin välttämätön suurissa kaupungeissakin.
QuoteMiten kauan kestää ajaa 10km maailman eri kaupungeissa? Helsinki sai karmean tuloksen
Navigointipalveluntarjoajan vuotuinen Tomtom Traffic Index kertoo karua kieltä liikenteen sujuvuudesta maailman eri kaupungeissa.
Kommunistien 'nerokas' suunnitelma oli, että kun autoilijoita tarpeeksi kiusataan, ne myyvät autonsa ja alkavat liikkua bussilla ja fillarilla.
Näin ei käynyt. Autoilijat pitivät autonsa. Osa heistä alkoi istua ruuhkissa pidempään, koska auto oli silti ylivoimainen. Osa taas muutti muualle, kuten kehyskuntiin ja jatkaa sieltä ajamista töihin, mutta matkan pidennyttyä. Joten kummassakin tapauksessa saasteet vain lisääntyivät. Autot jäivät.
Kommunistit eivät osaa ennustaa ihmisten käyttäytymistä, koska kommunisti ei edes tiedä, mikä ihminen on. Kommunisti luulee, että ihminen on tabula rasa, hallintolalamainen ja biologinen olento, jota voidaan hallita valehtelulla, uhkailulla, syyllistämisellä tai ehdollistamalla. Ei onnistu. Ihminen on kommunistien yläpuolella.
Useimmat urheilijat juoksevat 10km nopeammin kuin Lontoon liikenne etenee.
Mitenkähän on: Nauttivatko nuo ihmiset suunnattomasti madella suurkaupungin ruuhkissa tuntikausia vai onkohan tilanne sittenkin niin että heillä ei ole vaihtoehtoa?
Quote from: -PPT- on 04.03.2023, 20:07:26
Vaikka USA on woke-hulluuden kotimaa niin siellä tuskin kuitenkaan auto vastaisuus ikinä saa suurta kannatusta. Jotain New Yorkia lukuunottamatta auto on täysin välttämätön suurissa kaupungeissakin.
USA:ssakin woke elää vain suurkaupungeissa. Pääosa maasta on terveempää.
Huomasin outouden ylen uutisessa (https://yle.fi/a/74-20020100):
QuoteHelsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.
Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa :facepalm: ja hiki virtasi.
Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.
Quote from: Entiitti on 06.03.2023, 15:34:05
Huomasin outouden ylen uutisessa (https://yle.fi/a/74-20020100): QuoteHelsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.
Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa :facepalm: ja hiki virtasi.
Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.
Muutaman vuosikymmenen kokemuksella pääkunkiseudun kaukolämmöllä lämmitetyistä pattereista: Kyllä ne kylmät kesällä on. Toki se sama perusjärjestelmä lämmittää myös lämpimän käyttöveden.
(Olisikohan kysymys lopulta niinkin yksinkertaisesta asiasta, että sopimukseen kuuluu kulutuksesta riipppumaton perusmaksu, joka tekee yhteydestä ilman käyttöä koihtuuttoman kalliin)
Quote from: Entiitti on 06.03.2023, 15:34:05
Huomasin outouden ylen uutisessa (https://yle.fi/a/74-20020100): QuoteHelsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.
Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa :facepalm: ja hiki virtasi.
Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.
Vanhoissa taloissa on yleensä puutteelliset ilmastointijärjestelmät mikä aiheuttaa kesäaikana kämpän lämpiämisen.
Monet huoltoyhtiöt ovat täysin tumpeloita eikä niissä ole mitään tietoa säätökäyrän asettelusta ja luonnollisesti pattereissa olevat termostaatit voivat olla viallisia. Käsittääkseni kylpyhuoneissa olevat nk. rättipatterit lämpenevät kaukolämpötaloissa lämpimän käyttöveden piirissä ja nekin voivat lämmittää kämppää liikaa.
Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun joku huoltoyhtiön tyyppi on kelien lämmetessä kääntänyt kesäsulun kiinni ja syksyllä asukkaat valittavat että on kylmä kun kukaan ei ole avannut kesäsulkua.
Kanta-kaupungissa on taloja joissa poltettiin ennen roskat ja käsittääkseni niitä lämmitettiin hiilellä? ja osassa on myös roskakuiluja roskikseen(nämä on poistettu käytöstä koska sinne jäi aina jotain roskiksia jumiin joka sitten mätäni sinne,noita pitkin käsittääkseni myös nousi jotain rottia yms rappuun) ja näihin on sitten jälkikäteen asennettu kaukolämpö eli wanhoissa taloissa ei oltu edes ajateltu jotain kaukolämpöä kun ne on rakennettu joten siellä voi olla kaikenlaisia virityksiä(noissa on kaikkea wanhoista putkista todella wanhoihin sähköjohtoihin eli kunnon "vintagea",kaiken lisäksi noissa voi olla vielä vanhoja kaasuputkia jotka poistettu käytöstä :P).Uutta ja wanhaa sekaisi niin homma yleensä kusee.Toi kaukolämpövesi on muuten sitten kiehuvan kuumaa(+95) jos menee niissä isoissa putkissa,tollainen maanalainen putki oli hajonnut unioninkadulla helsingissä 2003 ja joku pyöräilijä oli sitten ajanut tosta aiheutuneeseen kuoppaan ja kuollut palovammoihin.
Tunnin junan edistyksellinen vihreys on hiilipäästölaskelmien julkistamisen jälkeen työnnetty pois keskustelusta ja hankkeen nettisivuilta, joten jotain uutta täytyy keksiä.
Fantasioihin perustuvien vaihtoehtoisten kannatuslaskelmien oheen on nostettu uudeksi argumentiksi, että osaajien maahanmuutto riippuu tunnin junasta.
Quote
Tunnin junan johtaja vastaa väitteisiin: Uusi yhteys tarvitaan, vaikka se maksaa miljardeja
Valtiovarainministeriö ehdottaa valtion vetäytymistä suurista ratahankkeista. Ministeriöiden arvion mukaan tunnin juna maksaa veronmaksajille 50 vuoden aikana 4,8 miljardia euroa.
[...]
TURUN uusi tutkimusjohtaja Timo Aro totesi HS:n haastattelussa, että keskustelu tunnin junasta on jämähtänyt matka-ajasta kiistelyyn, kun katseen pitäisi olla hankkeen mahdollisuuksissa yhdistää metropolialueet toisiinsa.
Ottavainen myötäilee Aroa ja toteaa matka-ajan tuijottamisen vääristävän keskustelua.
"Se johtaa siihen, että lasketaan minuutin tarkkuudella, kuinka paljon aikasäästö maksaa."
Hankeyhtiön johtajan mukaan raidehankkeessa voi helposti käpertyä tuijottamaan "liian pieniä asioita".
"Pitäisi katsoa sitä, mikä merkitys toimivalla infrastruktuurilla on Suomelle. Meidän pitäisi verrata itseämme muuhun maailman tai vähintäänkin Eurooppaan. Kilpailemme osaajista ja resursseista kaikkia muita maita vastaan."
Ottavaisen mukaan kasvukolmiolla Turku–Helsinki–Tampere Suomeen voitaisiin houkutella "sellaista väkeä, jota me tarvitsemme".
"Nimenomaan osaamisella tämä kansakunta jatkossakin pärjää ja vaurastuu."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009443100.html) 15.3.2023
Ottavaisen viittaus
"sellaisen väkeen, jota me tarvitsemme", on erityisen hirtehinen sitä vasten, että tuo mainittu Turun uusi tutkimusjohtaja Timo Aro esitti Hesarin haastattelussa (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009422255.html) esikuvaksi vuoden 2015 maahanmuuton.
Eli tarvitsemme valtion miljardisatsaukset tunnin junaan, jotta saamme Turku-Helsinki-Tampere-kolmioon kymmeniä tuhansia irakilaisia onnenonkijoita.
^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.
Quote from: Outo olio on 15.03.2023, 12:50:09
^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.
Nyt vain tiedotusta kansainvälisille korkeakoulutetuille:
'Muuttakaa Suomeen! Vaikka tienaattekin täällä vain 20% siitä, mitä saisitte USA:ssa, tänne kannattaa tulla. Sillä jos sattuisitte ajamaan junalla 200 kilometrin päähän niin meillä on sinne uudet kiskot ja säästätte ajastanne 15 minuuttia!'
:facepalm:
Siis jumalauta, jos joku tulee tänne oikeasti vaativaan asiantuntijatehtävään niin luuletteko, että se seisoo jossain jäisillä, puukkomatujen valtaamilla asemilla venttaamassa seuraavaa junaa? Eiköhän juuri se aines, mitä Suomi oikeasti tarvitsee, osta ihan omat Mersut ja ajele niillä.
QuoteEsplanadien ajokaistojen tilalle tulee terasseja, penkkejä, ruukkupalmuja ja pyörätie – rakentaminen alkaa huhtikuussa
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5791117
Joku reippaampi haluaa ehkä lukea koko jutun.
Quote from: l'uomo normale on 15.03.2023, 14:33:10
QuoteEsplanadien ajokaistojen tilalle tulee terasseja, penkkejä, ruukkupalmuja ja pyörätie – rakentaminen alkaa huhtikuussa
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5791117
Joku reippaampi haluaa ehkä lukea koko jutun.
Mukavahan se on terassilla istuskella, kun vieressä mataa taukoamaton liikenneruuhka.
Ei tarvita Elokapinaa tukkimaan teitä kun kaupungin johto tekee sen ihan itse :facepalm:
"Kaduille tulee muun muassa pieniä ruukkupuita, palmuja, mehikasveja ja köynnöksiä. Lisäksi valaisinpylväisiin ripustetaan amppeleita. Monet kasvilajit ovat tuttuja Esplanadin puiston historiasta".
Menee vielä jokunen vuosikymmen ennenkuin kasvikset pärjäävät vuoden ympäri. Vihannekset nyt visioivat taas kaikenlaista sekavaa. Onneksi ei enää tarvitse käydä Uudellamaalla HKI-VAN lentokenttää etelämmässä. Paitsi jos Tallinnaan on asiaa Eteläsatamasta. Silloinkin kuljetus kotiovelta-terminaalin ovelle ja takaisin, kiitos.
QuoteOttavaisen mukaan kasvukolmiolla Turku–Helsinki–Tampere Suomeen voitaisiin houkutella "sellaista väkeä, jota me tarvitsemme".
He tietävät, että jossain päin maailmaa on
runsaudensarvi, josta saamme astronautti-insinöörikirurgeja rajattomasti, kunhan vain pääsemme eroon rasisteista.
Quote from: Outo olio on 15.03.2023, 12:50:09
^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.
Näinhän se on. Lisäksi vielä se, että vaikka tämä tunnin ihmejuna kulkisi tunnissa Turkuun tai Tampereelle, se ei ole kuin metro, joka kulkee vaikka 5/10 minuutin välein. Luultavasti juna kulkisi kerran tunnissa tms.
Ihannetapauksessa pendelöijä asuu 50m päässä kotipaikkansa rautatieasemalta ja Helsingin pään työ sijaitsee myös 50m päässä Helsingin rautatieasemalta (tai asemilta, missä tämä jää pois). Ja niin hänen työmatkaansa kuluttama aika on juurikin tunti. Mutta yleensä ei siellä asuin- ja työpaikkakunnalla asuta rautatieasemien vieressä, niin joudutaan käyttämään jotain bussia, jotta pääsee juna-asemalle ja sitten työpaikalle. Autollakin pääsee, jos pääsee, mutta onko niitä parkkipaikkoja aina tarjolla.
Lisäksi tunnin juna luultavasti kulkisi ruuhka-aikana kerran tunnissa. Kun nuo laskee yhteen, niin matka-aika yhteen suuntaan voi helposti olla
julkisilla 2h tai jopa 3h, jos on ihan pakko olla töissä kello 9.00, esimerkki, pitää olla töissä 9.00:
- tunnin juna lähtee 8.00, ei kerkeä tällä töihin.
- täytyy ottaa edellinen juna, joka lähtee 7.00.
- kotoa täytyy lähteä 6.15, kävely pysäkille, lähtö 6.30, seuraavalla bussilla ei kerkeä.
- junan odottelua 15 min.
- juna Helsingissä 8.00, bussin odottelua 15 min.
- bussilla töihin, töissä 30 min etuajassa, voi juoda kahvia taukotilassa.
- työ alkaa 9.00.
Tuosta kyllä näkee, että henkilön, jolla on kiinteä työaika, ei kannata tuota harrastaa. Jonkin verran asia helpottuu jos on käytössä liukuva työaika tai auto ja homma helpottuu melkoisesti jos on etätyömahdollisuus.
Ei tuossa kyllä ole mitään järkeä. Vaikka juna kulkisi 20 minuutissa, ne julkiset jatkoyhteydet ja vuoronvälit tekevät matkasta kuitenkin turhan pitkän, jotta joku vakiduunari pendelöisi vakituisesti ja satunnaisille matkailijoille ei kannata satojen miljoonien hintaisia junayhteyksiä rakentaa, halvemmaksi homma tulisi, jos VR tarjoaisi heille suoraan helikopterikyydin junalipun hinnalla. :(
Quote from: DuPont on 15.03.2023, 18:50:59
QuoteOttavaisen mukaan kasvukolmiolla Turku–Helsinki–Tampere Suomeen voitaisiin houkutella "sellaista väkeä, jota me tarvitsemme".
He tietävät, että jossain päin maailmaa on runsaudensarvi, josta saamme astronautti-insinöörikirurgeja rajattomasti, kunhan vain pääsemme eroon rasisteista.
Kohta tuota voi kutsua antiableistisesti karvakolmioksi?
Quote from: Augustus on 15.03.2023, 20:23:38
Quote from: Outo olio on 15.03.2023, 12:50:09
^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.
x
Snip
x
Ei tuossa kyllä ole mitään järkeä. Vaikka juna kulkisi 20 minuutissa, ne julkiset jatkoyhteydet ja vuoronvälit tekevät matkasta kuitenkin turhan pitkän, jotta joku vakiduunari pendelöisi vakituisesti ja satunnaisille matkailijoille ei kannata satojen miljoonien hintaisia junayhteyksiä rakentaa, halvemmaksi homma tulisi, jos VR tarjoaisi heille suoraan helikopterikyydin junalipun hinnalla. :(
Pikajuna Timbuktuun ja tunneli kuuhun hankkeissa suurin hyötyjä on aina hankeyhtiö ja sen puuhahenkilöt. Yhteiskunta, eli veronmaksajat kuittaavat lopulta laskun.
Kuka täysjärkinen näiden aikatauluesimerkkiesi jälkeen edes harkitsisi pendelöintiä näiden kaupunkien välillä?
Entä hinta? Esimerkki Tamperelaisesta Helsinkiin pendelöijästä.
1. Tampereen kuukausilippu kaksi vyöhykettä 56 €/kk
2. VR:n sarjalippu 44 matkaa kuukaudessa laskettuna 50:nen matkan lipusta 538 €/kk
3 HSL:n kuukausilippu kahdella vyöhykkeellä vieraspaikkakuntalaiselle 164,2 €/kk
Kuukaudessa pendelöintiin 758,2 €
Tämä siis vasta esityslistalla.
Quote from: https://www.facebook.com/mika.raatikainen.5/posts/pfbid02YXBedx7Jxb4pnugehtMDuoQeLPU23Mdv58jJny2NKpX2zcTumXTszvLipxznfivJlMika Raatikainen
2 t ·
Helsinki kehittyy, mutta millaiseksi? Toissapäiväinen "kehitysaskel" kaupunkiympäristölautakunnan esityslistan mukaan näyttäisi olevan se, että ydinkeskustan alueelta tulee jatkossa häviämään 160-190 kadunvarsipysäköintipaikkaa autoilta ja moottoripyöriltä.
Syy?
No tietenkin se, että ns. skuuteilla eli moottorisoiduilla potkulaudoilla ajelevat saavat laittaa nämä yksityisten firmojen vuokraamat kesälelut parkkiin parkkiruutuihin ajoradalle.
Kuulostaako älyttömältä? Aivan, niin minustakin. Vielä hullummaksi tilanteen tekee se, että parkkiruudut eivät suunnitelmien mukaan palaudu talvellakaan autojen parkkiruuduiksi vaan niissä on tarkoitus säilyttää... lunta!! Älykkyys ei ole kovinkaan voimissaan Helsingissä, mikä tietenkään asioista edes hieman perillä oleville ei ole kovinkaan suuri yllätys.
Jokin aika sitten kerroin linja-autojen häätämisestä turisteineen Senaatintorilta, "koska ne kuulemma aiheuttavat häiriötä". No, eilisten uutisten perusteella Senaatintorille ei ole tulossa enää kesäterassejakaan - kukapa niitä pitämään ilman asiakkaita? Eli Senaatintorilta loppuvat niin häiritsevät linja-autot, liiketoiminta kuin turistien päätön vaeltelukin. Paikalla kaveriaan etsivä citypulu kiittää - tosin nälissään. Vaaleissa tavataan. 206.
Quote from: Uuno Nuivanen on 15.03.2023, 15:03:51
Quote from: l'uomo normale on 15.03.2023, 14:33:10
QuoteEsplanadien ajokaistojen tilalle tulee terasseja, penkkejä, ruukkupalmuja ja pyörätie – rakentaminen alkaa huhtikuussa
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5791117
Joku reippaampi haluaa ehkä lukea koko jutun.
Mukavahan se on terassilla istuskella, kun vieressä mataa taukoamaton liikenneruuhka.
Ja kun täällä helsingissä tulee lunta niin jonnekkin sekin pitää viedä,et paljoa vie lunta pois jos autot on traktoreiden tientukkeena joka puolella.Esplanadi/senaatintori on hiton hankala paikka muutenkin.Itsehän en noista motoroiduista potkulaudoista pidä ollenkaan tuolla liikenteen seassa koska vievät ihan liian paljon tilaa vaan jos tonne haluaa mennä niin kävelköön.Luulisi että noita paikkoja jonne pistää terassi olisi muitakin kuin joku helsingin keskusta.
QuoteHELSINGISSÄ Lönnrotinkadulle tulee väliaikainen pyöräkaista toukokuussa. Siksi ajorata kapenee yksikaistaiseksi Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välillä. Lisäksi kadunvarren asukaspysäköintipaikat vähenevät noin viidellä, Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Iltaisin ja öisin vapaan pysäköinnin paikat vähenevät 65 paikalla.
Lisättävää pyöräkaistaa kuljetaan kohti länttä eli keskustasta pois päin. Katu on tällä hetkellä henkilöautoliikenteelle yksisuuntainen, mutta kaksikaistainen. Ajokaistojen tilaa vie kadunvarsipysäköinti.
[...]
Tilapäinen pyöräkaista on käytössä vuoden 2024 loppuun. Tosin asiasta voidaan päättää myöhemmin toisin.
[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009459625.html
Ehkä pyöräilijät tulevat Lönnrotinkadulle pyöräkaistan valmistuttua.
^ Koska Manskun remontti hankaloittaa autoliikennettä, niin tässä kai kompensoidaan sitä eli hankaloitetaan sitä tasapainon vuoksi muuallakin.
Pitää petrata, koska liikkuminen autolla kaupungissa ei Helsingissä ollut vielä maailman hitainta, vaikka kärkisijoilla oltiinkin.
Quote from: l'uomo normale on 17.03.2023, 12:01:26QuoteHELSINGISSÄ Lönnrotinkadulle tulee väliaikainen pyöräkaista toukokuussa.
Yksi kortteli etelään päin, ruttopuiston toisella puolella, reilun 100 metrin päässä Bulevardilla, on pyöräkaistat molempiin suuntiin. Tämä ei ole rakkautta pyöräilyyn, vaan vihreiden silmitöntä autoilufobiaa. Pyöräilyn näennäinen edistäminen on vihreiden sijaissotaa autoilua vastaan, koska autot ovat itsestään Saatanasta!
Onko sitten vihreillä mieli hyvä, kun ovat saaneet tapetuksi kaupungin jossa itse asuvat?
Helsingin Kampissa alkaa meluisa katutyö
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009457596.html
"HELSINGISSÄ Kampin metroaseman lippuhallin, Sähkötalon ja Autotalon ympäristössä alkavat johtojen siirrosta johtuvat katutyöt maaliskuun loppupuolella. Töiden arvioidaan kestävän tämän vuoden ajan, kertoo Helsingin kaupunki tiedotteessaan."
Mannerheimintie remontissa,8 linjan remontti(joka on kai tällä hetkellä kesken?) sekä vielä tohon päälle toi joka alkaa ensi maantaina.Sitten tossa taitaa olla noita pienempiä remontteja matkalla joten vuoden lopusta tulee varmasti kiva autoilijalle joka haluaa tota kautta keskustaan.20pv voi myös alkaa vr:n junalakko joka kattaa lähiliikenteen.Viimeksi paikka ollut yhtä sekaisin kun kampin keskustaa rakennettiin.Taitaa nopein keino tulla keskustaan käyttämällä metroa ja jatkaa siitä kävellen.
Quote from: jmk on 17.03.2023, 14:10:27
Quote from: Melbac on 17.03.2023, 13:11:57
Taitaa nopein keino tulla keskustaan käyttämällä metroa ja jatkaa siitä kävellen.
Nopen keino on että ei tule keskustaan.
Ja nopein keino on järjestää elämä niin, ettei tarvitse mennä Helsinkiin lainkaan.
Itse asustelin ja pyörin 10 vuotta Helsingissä. Nyt asun suurehkossa suomalaiskaupungissa, jossa on suht hyvät palvelut ja kaikkialle tarpeelliseen pääsee käytännössä autolla +- vartissa taloltani. Ja hiihtämään/ lenkille pääsen käytännössä pihaltani.
Toki täälläkin vihreät yrittävät ankeuttaa ja haitata/ hidastaa autoilua, mutta keinotekoisesti autoilua vaikeuttamalla aiheutettu ruuhka kestää aamulla ja 16-17:sta jälkeen sen vartin -25 minsaa.
Stressitaso on laskenut helsinginvuosista valtavasti. Kun joskus joutuu käymään Helsingissä miettii kaupungin nykyistä suuntaa. Autoilin jonkin verran siellä silloinkin, mutta nyt moni tuttu reitti on autoilta kielletty ja tukkoisuus on lisääntynyt valtavasti 90-2000-luvuilta. Onnea vaan Helsinki/ helsinkiläiset.
Ensi kesä ja loppuvuosi tulee olemaan tukkoinen Kampin rempan ja Esplanadien kavennusten vuoksi. Jos joudun ajamaan laivalle Katajanokalle, pitää varata kunnolla aikaa ja eväät mukaan. ;)
Tässä tiivistyy tämä Hgin liikenneajattelu, On joku ihquhöttöidea joka ajetaan käärmeenä pyssyyn, seurauksilla ei ole mitään väliä. Ja ongelmia syvennetään "tasa-arvolla" tai "tasavertaisuudella":
KUN Helsingin kaupunki viime lokakuussa päätti moninkertaistaa asukaspysäköinnin hinnat,
harva tuli ajatelleeksi, millainen lumipalloefekti päätöksestä käynnistyy.
QuotePäätös ei nosta ainoastaan kadunvarsipysäköinnin hintaa, vaan sillä on vaikutuksia myös taloyhtiöiden hallinnoimien pysäköintipaikkojen hinnoitteluun.
TÄMÄ näkyy jo käytännössä. Esimerkiksi Etelä-Haagassa eräs taloyhtiö on nostamassa autopaikkojensa hintaa yli neljälläkymmenellä prosentilla. Aikeena olisi nostaa tolppapaikkojen maksua 20 eurosta 35 euroon kuukaudessa ja autotallipaikkaa koskevaa maksua 92 eurosta 138 euroon kuukaudessa.
Asia on herättänyt taloyhtiössä ihmetystä. Hallitus on vedonnut hinnankorotuksissa kaupungin hinnoittelun aiheuttamaan korotuspaineeseen.
:facepalm:
QuoteHINTOJEN korottamisperuste pohjautuu asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuuspykälään. Osakkaat eivät siis saa olla epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden.
Autopaikkojen kohdalla kyse on siitä, että kysyntää paikoille on yleensä enemmän kuin tarjontaa. Kaikki autoilijat eivät siis saa paikkaa, ja ilman paikkaa jäävät käyttävät tyypillisesti kaupungin pysäköintipaikkoja. Tällöin voisi syntyä tilanne, jossa asukkaista saisi napattua itselleen pitkäksi aikaa edulliset taloyhtiön paikat, kun muut joutuisivat pysäköimään kalliimmalla kaupungin paikoille kadunvarteen.
Tämän vuoksi kaupungin hinnoittelulla on heijastusvaikutuksia myös taloyhtiöiden perimiin maksuihin, Haltia summaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009450091.html
Haltia nyt vähän satuilee. Ei se ole "epätasa-arvoa" tai "yhdenvertaisuus vajetta" jos joku pysäköi kadulle. em kriteerit täyttyy jos joiltakin pihalle pysköiville peritään enemmän kuin toisilta.
Perus koska appelsiinit niin omenatkin-höttöargumentti.
Tämän uuden jokeriraadan vieressä on kevyen liikenteen väylä, josta varattu kaksi kaistaa pyöräijöille, ja yksi jalankulkijoille (kivetyksen vasemmalla puolella), jonne kaikki lumet on kipattu. Eli siellä ei voi kävellä. Joten myös jalankulkijat kärsivät tästä kaupungin vihreiden harrastamasta polkupyöräsabotaasista.
Aiemmin väylä jaettiin puoliksi (liite 2), jossa jalankulkijoilla on oikea puoli.
Matuturvallinen valinta:"yhteisötalo". Voitte olla varmoja, ettei näihin muuta 2+10 perheitä.
QuoteToisilleen tuntemattomat suunnittelivat Helsinkiin täydellisen kodin – yhteisötalot ovat nouseva trendi Suomessa
Yhteisöasumisesta voi muodostua voimavara, kun asukkaat sitoutuvat tukemaan toisiaan. Jätkäsaaarelaisesta yhteisötalosta löytyy jaettava juhlatila, kattoterassi, vierashuone ja jäätelökioski.
QuoteMalta-taloon on hakeutunut asukkaita jotka tuntevat entuudestaan ystävyyden tai sukulaisuuden kautta. Näin on myös Korpelan ja Haikaraisen kohdalla. Talossa viihtyvät omissa huoneistoissaan Korpelan vanhemmat ja Haikaraisen sisko asuu kerrosta alempana.
https://yle.fi/a/74-20012312
As Oy Helsingin Malta on Koti kaupungissa ry – Hem i stan rf:n aloitteesta rakennettu asuinkerrostalo Jätkäsaaressa. Se on ensimmäinen ryhmärakennuttamalla toteutettu kerrostalo Suomessa vuosikymmeniin. Rakennuttajana toimi asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö.Asukkaat ovat alusta lähtien olleet suunnittelemassa taloa ja laatineet sekä yhteisten tilojen että asuntojen tilaohjelman vastaamaan yhteiselämän tarpeita.
Malta-talohanke lähti liikkeelle vuonna 2007 unelmasta ja halusta asua:
-taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä talossa
-toimivien julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä
-keskellä kaupungin sykettä ja kulttuuritarjontaa
-esteettömästi
-oman kodin rauhassa, mutta ystävien ja sukulaisten kanssa saman katon alla
-ilman pelkoa turvattomasta vanhuudesta
-yhteisössä, jossa lapsilla on paljon luotettavia ihmisiä ympärillään
-arjessa, jossa kenenkään ei elämäntilanteestaan riippumatta tarvitse olla yksin, jos ei halua
-asunnoissa, joiden suunnittelussa asukkaat ovat itse mukana ja jotka muuntuvat elämäntilanteiden mukana
-kauniissa ja hyvin suunnitellussa kerrostalossa, jossa on mukavia tiloja yhdessäololle ja harrastuksille
-talossa, jonka suunnittelussa on otettu huomioon kehittyvän kaupunkielämän mahdollisuudet
8)
Näyttäisi olevan hitas talo eli kaupunki tarjonnut halvan tontin yms.Toi voi vaikuttaa nyt lintukodolta kunnes porukka pistää kämpät myyntiin.
/offtopic
Itsehän en helsinkiläisenä olisi muuttanut tonne ollenkaan mutta se on vain mun mielipide.Aika ankea ja ahdas paikka nykyään.Nauttikaa merestä ja laivaliikenteestä.:D
Quote from: Titus on 20.03.2023, 11:51:41
Näyttäisi olevan hitas talo eli kaupunki tarjonnut halvan tontin yms. Toi voi vaikuttaa nyt lintukodolta kunnes porukka pistää kämpät myyntiin.
Miten muuten jaksaa Jätkäsaaren "yhteisöllinen" ruotsalaiskortteli? Kotisivulta ei löydy mitään kovin ajankohtaista:
https://www.kvarteretvictoria.fi/etusivu/
Quote from: Siili on 23.03.2023, 09:00:12
Quote from: Titus on 20.03.2023, 11:51:41
Näyttäisi olevan hitas talo eli kaupunki tarjonnut halvan tontin yms. Toi voi vaikuttaa nyt lintukodolta kunnes porukka pistää kämpät myyntiin.
Miten muuten jaksaa Jätkäsaaren "yhteisöllinen" ruotsalaiskortteli? Kotisivulta ei löydy mitään kovin ajankohtaista:
https://www.kvarteretvictoria.fi/etusivu/
En ehkä uskaltaisi sijoittaa tuollaiseen. Entä jos kaveruus loppuu tai sukulaisten kesken tulee riitaa rahasta? Silloin riitelystä tulee helposti katkerampaa ja henkilökohtaisempaa. Tai sitten muutettuaan huomaakin, ettei viihdykään näiden tuttujensa naapureina niin hyvin.
Quote from: Titus on 20.03.2023, 10:36:30
Haltia nyt vähän satuilee. Ei se ole "epätasa-arvoa" tai "yhdenvertaisuus vajetta" jos joku pysäköi kadulle. em kriteerit täyttyy jos joiltakin pihalle pysköiville peritään enemmän kuin toisilta.
Jos taloyhtiö jakaa vain joillekin asukkaille jotakin arvokasta alle markkinahinnan, on se yhdenvertaisuuskysymyskin. Omakin auto kyllä seisoo taloyhtiön parkkipaikalla joten potentiaalisesit lievästi miinuksen puolelle voisin olla jäämässä (suhteellisen lievästi, paikkoja melko paljon asuntoihin nähden, kysynät ja tarjonta ainakin lähes kohtaavat ja yhtiön tilillehän ne rahat menevät).
Quote from: RP on 23.03.2023, 11:10:20
Quote from: Titus on 20.03.2023, 10:36:30
Haltia nyt vähän satuilee. Ei se ole "epätasa-arvoa" tai "yhdenvertaisuus vajetta" jos joku pysäköi kadulle. em kriteerit täyttyy jos joiltakin pihalle pysköiville peritään enemmän kuin toisilta.
Jos taloyhtiö jakaa vain joillekin asukkaille jotakin arvokasta alle markkinahinnan, on se yhdenvertaisuuskysymyskin. Omakin auto kyllä seisoo taloyhtiön parkkipaikalla joten potentiaalisesit lievästi miinuksen puolelle voisin olla jäämässä (suhteellisen lievästi, paikkoja melko paljon asuntoihin nähden, kysynät ja tarjonta ainakin lähes kohtaavat ja yhtiön tilillehän ne rahat menevät).
Mikä on markkinahinta taloyhtiön parkkipaikasta? Noitahan ei voi verrata kaupungin asukaspysäköintiin, koska ovat kaikin tavoin erilaisia palveluita.
Itse maksan tolpallisesta hallipaikasta 2,5 kertaa enemmän kuin maksoin kaupungin asukaspysäköinnistä. Helposti maksaisin enemmänkin, niin suuri etu tuo etenkin talvella on.
Quote from: no future on 23.03.2023, 15:04:41
Mikä on markkinahinta taloyhtiön parkkipaikasta? Noitahan ei voi verrata kaupungin asukaspysäköintiin, koska ovat kaikin tavoin erilaisia palveluita.
Olen joskus nähnyt ehdotuksen, että pitäisi ehkä huutokaupata (omalta osaltani toteamus, ehdotus). Ainakin selkeää, että jos paikan saantiin on aina selvä ja pitkäaikainen jono, käypä hinta olisi jotain enemmän, kuin mitä niistä pyydetään.
Quote
Autokaistat muutetaan palmubulevardeiksi ja pyöräteiksi Helsingin ydinkeskustassa
Helsingin Etelä- ja Pohjoisesplanadien ajoradat muuttuvat yksikaistaisiksi. Vapautuva tila täytetään muun muassa palmuilla.
Helsingin Esplanadien ajoradat muuttuvat yksikaistaisiksi kevään aikana. Autokaistojen tilalle tulee muun muassa kaksisuuntainen pyörätie, penkkejä sekä palmuja.
Kyse on alustavasti väliaikaisesta, puolitoistavuotisesta kokeilusta, jonka vaikutuksia arvioidaan "monipuolisesti".
Helsingin kaupunki viestii kiinnittävänsä huomiota muun muassa liikenteen sujuvuuteen, ilmanlaatuun ja ydinkeskustan palveluyritysten liiketoimintaan.
X
Rantasen mukaan Esplanadeille on toivottu "laadukasta ja vehreää ilmettä" kaupungin järjestämissä työpajoissa. Kasvilajien valinnassa pyrittiin Rantasen mukaan huomioimaan muun muassa kasvuolosuhteet sekä hoidettavuus.
X
Suurin osa kasveista kasvatetaan Rantasen mukaan kaupunginpuutarhassa. Hän kertoo, että tämän vuoksi hankkeen hiilijalanjälki on normaalia kasvihankintaa pienempi. Palmut saapuvat rekoilla Keski-Euroopasta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1ac1407c-b936-4898-aae9-b4d2dc9fe1ad (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1ac1407c-b936-4898-aae9-b4d2dc9fe1ad)
Quote from: Golimar on 23.03.2023, 20:06:31
Quote
Helsingin Etelä- ja Pohjoisesplanadien ajoradat muuttuvat yksikaistaisiksi. Vapautuva tila täytetään muun muassa palmuilla.
Eikö se ole ihan liioittelua, että siellä on vielä tämän jälkeenkin kaksi autokaistaa, yksi kumpaankin suuntaan? Voisihan autoliikenteen kaventaa yhteen kaistaan, jossa liikenne tapahtuu vuoroin kumpaankin suuntaan. Mahtuisi vielä yksi rivi palmuja ja eteläeurooppalaisia kahvilanpöytiä.
Rakennusliike teki oharit täysin puskista – Helsingin
ylistetty uusi raitiotie päättyy jättömaalle
Raide-Jokerin päätepysäkki on nyt "ei-missään". Itäkeskuksen kehittäminen kärsi takaiskun.
Quote
-Itäkeskuksen Jokerikortteli jää toteutumatta, koska rakennusliike YIT vetäytyi.
-YIT ei joutunut maksamaan sanktiota vetäytymisestään. Hanke oli vireillä viisi vuotta.
Jokerikorttelin piti olla uuden Raide-Jokerin päätepysäkki. Nyt päätepysäkki on keskellä ei mitään. Korttelin piti myös mullistaa huonomaineinen Itäkeskus.
Helsingin korkean profiilin raitiotiehanke Raide-Jokeri kärsi kiusallisen takaiskun, kun rakennusliike YIT vetäytyi helmikuussa Itäkeskuksen Jokerikorttelin rakentamisesta.
Se tarkoittaa, että Jokerikorttelia ei rakennetakaan. Jokerikorttelin oli määrä olla uuden Raide-Jokerin päätepiste idässä. Suunnitelmissa sen tuli mullistaa "apeaksi ja nuhjuiseksi" kulunut Itäkeskus.
Raide-Jokeri on pikaraitiotie, joka kulkee kehämäisesti Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Raitiotien koeajot ovat jo käynnissä.
– On totta kai todella huono asia, että tämä ei toteutunut, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d6ba471-311d-4ba1-9c9d-21dbac382f31
oma käsitys on, että rakennusliike ei "tehnyt ohareita puskista", vaan katsoi viisi vuotta kaupungin sekoilua ja sai tarpeekseen. toki kaupungille tällainen tulee yllätyksenä koska oman kuplan sisältä ei yksinkertaisesti tajuta mitä seurauksia omalla tekemisellä/tekemättä jättämisellä on.
mut hei Anni, ota lisää tuttujen palikkakakaroita töihin kaupunkisuunnitteluun, mikä voisi mennä enemmän vikaan...
itäkeskuksen kehitys ?
alueella on sössitty noin kaikki "kehitys" mihin kaupunki on osallistunut.
8)
Titus oli nopeampi, mutta jatketaan vielä vähän.
Quote
Jokerikorttelin kaavailtiin mullistavan koko Itäkeskuksen imagon.
Sinnemäki kutsui korttelin rakentamista Itäkeskuksen uudistuksen alkupaukuksi HS:n haastattelussa neljä vuotta sitten. Hän sanoo uskovansa, että Itäkeskuksen kehittäminen etenee raiteillaan vastoinkäymisestä huolimatta.
———
Kaupunginhallitus varasi Jokerikorttelin YIT:lle ja Satolle varten elokuussa 2019.
———
15-kerroksiseksi suunnitellun Jokerikorttelin rakennusoikeus oli lähes 40 000 kerrosneliöitä. Kortteliin oli suunniteltu asuntoja noin 500 kaupunkilaiselle.
sama il.fi:n juttu (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d6ba471-311d-4ba1-9c9d-21dbac382f31)
Asiasta oli vain varaus, ja silti asia tuli täysin puskista, vaikka kaikki tietävät mitä hinnoille on viime vuosina käynyt. Ja perustuivatko suunnitelmat jo alkujaan
vähän turhan ruusuisille kuvitelmille? Ehkä helsinkiläisten veronmaksajien puolesta kävi lopulta hyvin. Tai ainakin väliaikaisesti, sillä eihän hulluista projekteista eroon päästä kuin päättäjiä vaihtamalla.
Kuvitteliko joku oikeasti jokerin, ja etenkin korttelin, jossa on vuokra-asuntoja (Sato) ja liiketilaa, mullistavan itäkeskuksen? Oletan mullistuksella tarkoittavan positiivisia asioita. Mistähän se Itäkeskuksen apeus ja nuhjuisuus, siis luotaantyöntävyys, pohjimmiltaan johtuu? Ei ainakaan verhoista.
Lisäys:
Vilkaisin vielä hs:n artikkelia, johon il:n jutussa on viitattu. Raiteet päättyvät siis keskelle ei mitään. Eli siis mihin?
Quote
Hankkeen raukeaminen tarkoittaa, että rata päättyy sadan metrin päähän Itäkeskuksen palveluista, paikkaan, jossa ei ole oikeastaan mitään ja josta ei ole edes hyvää kävely-yhteyttä esimerkiksi metrolle.
hs.fi (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009413213.html)
On siitä keskellä ei mitään olevasta päätepysäkistä varmaan oikeastikin haittaa, tai ainakin lisävaivaa infran puolesta, mutta kieltämättä tuo 100 m ja keskellä ei mitään alkoi naurattaa. Onhan se kävelymatkana täysin kohtuuton, vaikka siihen jotkut pitkospuut ja pari laavua välietapeiksi saataisiinkin suurella panostuksella rakennettua. Jollain eräoppaalla olisi tuhannen taalan paikka lyödä leiville...
Quote from: Titus on 25.03.2023, 09:31:27
Rakennusliike teki oharit täysin puskista – Helsingin ylistetty uusi raitiotie päättyy jättömaalle
Raide-Jokerin päätepysäkki on nyt "ei-missään". Itäkeskuksen kehittäminen kärsi takaiskun.
Quote
-Itäkeskuksen Jokerikortteli jää toteutumatta, koska rakennusliike YIT vetäytyi.
-YIT ei joutunut maksamaan sanktiota vetäytymisestään. Hanke oli vireillä viisi vuotta.
Jokerikorttelin piti olla uuden Raide-Jokerin päätepysäkki. Nyt päätepysäkki on keskellä ei mitään. Korttelin piti myös mullistaa huonomaineinen Itäkeskus.
Helsingin korkean profiilin raitiotiehanke Raide-Jokeri kärsi kiusallisen takaiskun, kun rakennusliike YIT vetäytyi helmikuussa Itäkeskuksen Jokerikorttelin rakentamisesta.
Se tarkoittaa, että Jokerikorttelia ei rakennetakaan. Jokerikorttelin oli määrä olla uuden Raide-Jokerin päätepiste idässä. Suunnitelmissa sen tuli mullistaa "apeaksi ja nuhjuiseksi" kulunut Itäkeskus.
Raide-Jokeri on pikaraitiotie, joka kulkee kehämäisesti Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Raitiotien koeajot ovat jo käynnissä.
– On totta kai todella huono asia, että tämä ei toteutunut, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d6ba471-311d-4ba1-9c9d-21dbac382f31
oma käsitys on, että rakennusliike ei "tehnyt ohareita puskista", vaan katsoi viisi vuotta kaupungin sekoilua ja sai tarpeekseen. toki kaupungille tällainen tulee yllätyksenä koska oman kuplan sisältä ei yksinkertaisesti tajuta mitä seurauksia omalla tekemisellä/tekemättä jättämisellä on.
mut hei Anni, ota lisää tuttujen palikkakakaroita töihin kaupunkisuunnitteluun, mikä voisi mennä enemmän vikaan... itäkeskuksen kehitys ?
alueella on sössitty noin kaikki "kehitys" mihin kaupunki on osallistunut.
8)
Punavihreät elävät niin voimakkaassa kuplassa, että logiikka saati halua ymmärtää realiteetteja ei siihen kuplaan pääse vahingossakaan sisälle. Ainakin kaupunkisuunnitelmat tunnutaan tekevän kuin Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat ja monikulttuurin haittavaikutuksia ei lainkaan huomioida markkinatalouspohjaisissa hankkeissa - ilmeisesti oletetaan, että maksajia ei haittaa että alueen monikulttuuripitoisuus senkun nousee. Tällaisesta kun huomautin eräässä yhteydessä kun koko homma nousi puheeksi, alkoi tulemaan sellaista "aivonurjahdus"-tason älyllisesti epärehellistä kommenttia, että oksat pois. Meno on siis käytännössä kuin missäkin kultissa.
Edelleen kyllä tosin ihmettelen, miten osa jaksaa äänestää punavihreitä ja sitten ei silti ymmärrä asioiden syyseuraussuhteita asioiden välillä. Itäkeskuksen "apeus ja nuhjuisuus" saataisiin poistettua mm.
1) tekemällä alueesta haluttavampi alkamalla palauttaa esim. somaleita yms. turvapaikanhakijoita kotimaihinsa, jolloin alueen väestöllinen rakenne homogenisoituisi
2) purkamalla kaupungin vuokra-asuntoja alueelta ja rakentamalla arkkitehtuurillisesti miellyttäviä rakennuksia (tässä kaupungin pitää olla jämpti - esim. jugend yms. olisi hyvä); toki millä aikavälillä tämä tapahtuisi, olisi auki
3) panostamalla alueen maisema-arkkitehtuuriin siten, että alueen imago muuttuisi miellyttäväksi, jne.
Jostain syystä ainakaan osa punavihreistä ei tunnu ymmärtävän kauniin rakentamisen päälle, vaan vaativat "ajanmukaisia rakennuksia jotka näyttävät tältä ajan mukaisilta" - eli bulkkilaatikkotaloilta jotka miellyttävät niiden kannattajia lähinnä paperilla ja havainnekuvissa ja joista eivät itsekään pidä, mutta jostain syystä mm. jugendia ei saisi rakennuttaa. Sitten eivät itsekään viihdy koko alueella.
No, nyt kun realiteetteja ei huomioitu vaan kaupungin vastaavassa johdossa elettiin ilmeisesti aivan unelmissa markkinataloustilanteesta välittämättä, niin ei mikään ihme että Jokerikortteli -hankkeen peruuntuminen tulee yllätyksenä. Joskus Hommalla (tai jossain muualla) taisi ollakin juttua kyseisen viraston huonosta työilmapiiristä, jos en väärin muista.
Kallan:
QuoteEdelleen kyllä tosin ihmettelen, miten osa jaksaa äänestää punavihreitä ja sitten ei silti ymmärrä asioiden syyseuraussuhteita asioiden välillä. Itäkeskuksen "apeus ja nuhjuisuus" saataisiin poistettua mm.
1) tekemällä alueesta haluttavampi alkamalla palauttaa esim. somaleita yms. turvapaikanhakijoita kotimaihinsa, jolloin alueen väestöllinen rakenne homogenisoituisi
2) purkamalla kaupungin vuokra-asuntoja alueelta ja rakentamalla arkkitehtuurillisesti miellyttäviä rakennuksia (tässä kaupungin pitää olla jämpti - esim. jugend yms. olisi hyvä); toki millä aikavälillä tämä tapahtuisi, olisi auki
3) panostamalla alueen maisema-arkkitehtuuriin siten, että alueen imago muuttuisi miellyttäväksi, jne.
Noita hyviä neuvoja ei sittenkään taideta ottaa huomioon:
Noin vuosi sitten Stadin kaupungin joku piällikkö tai aasintuntija-arkkitehtuuri-idiootti kertoi, että Itiksen alueelle on tulossa aivan käsittämättömän, saatanallisen iso betonihelvettikuutio ja Itäväyläkin saisi jonkun neekeriasutusta käsittävän asuinkannen päällensä!
Ei sinne ole tulossa mitään demograafisia muutoksia muuten kuin siten, että väestön keskimääräinen iho muuttuu yhä vain ruskeammaksi ja ruskeammaksi ja että esteettisistä arvoista huolimatta tehdään rumia betonihelvettejä toinen toisensa päälle, viereen, sivuun ja alle ja että koko Itäkeskuksesta tehdään entistä karmaisevampi kehitysmaalaisen 'kulttuurin' oksettava näyteikkuna!
Quote from: Titus on 25.03.2023, 09:31:27
Rakennusliike teki oharit täysin puskista – Helsingin ylistetty uusi raitiotie päättyy jättömaalle
Raide-Jokerin päätepysäkki on nyt "ei-missään". Itäkeskuksen kehittäminen kärsi takaiskun.
Tuolla "jättömaalla" on Itäkeskuksen metroaseman lippuhalli ja bussiterminaali. Minusta se on logistisesti varsin luonteva paikka maanpäällisen raideliikenteen päätepysäkille. Jatkossakin valtaosa päätepysäkille tulevista ratikkamatkaajista siirtyy toiseen kulkuvälineeseen. En tiedä, miten paljon ratikka lisää terminaalin matkustajavolyymiä. Riittääkö se perusteeksi rakentaa ympärille massiivisesti muuta toimintaa?
Itis on ihan vieressä, joten uusien liiketilojen rakentaminen tuohon kortteliin ei ehkä houkuttele hirveästi, etenkään kun hirmuista ostovoiman lisäystä lähivuosina ei ole odotettavissa.
Työperäisen maahanmuuton moninkertaistamisen luulisi innostavan asuntojen lisärakentamiseen, mutta olisiko niin, että hyvien liikenneyhteyksien vastapainoksi Itäkeskuksella on jonkin sortin stigmaa, joka tekee asuntojen menekin riittävään hintaan epävarmaksi, ainakin omistusasuntojen suhteen? Itäkeskuksen asuntojen keskihinnat eivät ole helsinkiläistä huippua (https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaartinkaupunki-kallein-postinumeroalue-helsingissa-jakomaessa-yha-edullisimmat-keskineliohinnat?publisherId=60590288&releaseId=62047575). Rakennusliikkeet eivät ilmeisesti pidä Itäkeskuksen gentrifikaatiota kovin todennäköisenä.
Kukaan ei ole vielä kertonut mihin se päätepysäkki sitten tulee (öh, paitsi ^), ja minua ei asia kiinnosta niin paljon että ottaisin siitä selvää.
Toistan jälleen mielipiteeni siitä, että koko raidehärdelli on kokonaisvaltaisesti syvääkin syvemmältä, ja että bussilinja 550 olisi ollut täysin riittävä. Ja sillä olisi päässyt Itäkeskukseen. Vihreiden tavoitteena tässäkin oli sabotoida henkilöautoliikennettä ja sen lisäksi helsinkiläisten ulkoilumahdollisuuksia.
Valtuuston junantuomat vihertyttelit vihaavat meitä paljasjalkaisia.
^^^
Kosto elää, sanoi Beethoven, sanoi Cocco Bill!
Quote from: Siili on 25.03.2023, 10:47:12
Quote from: Titus on 25.03.2023, 09:31:27
Rakennusliike teki oharit täysin puskista – Helsingin ylistetty uusi raitiotie päättyy jättömaalle
Raide-Jokerin päätepysäkki on nyt "ei-missään". Itäkeskuksen kehittäminen kärsi takaiskun.
Tuolla "jättömaalla" on Itäkeskuksen metroaseman lippuhalli ja bussiterminaali. Minusta se on logistisesti varsin luonteva paikka maanpäällisen raideliikenteen päätepysäkille. Jatkossakin valtaosa päätepysäkille tulevista ratikkamatkaajista siirtyy toiseen kulkuvälineeseen.
Itis on ihan vieressä, joten uusien liiketilojen rakentaminen tuohon kortteliin ei ehkä houkuttele hirveästi, etenkään kun hirmuista ostovoiman lisäystä lähivuosina ei ole odotettavissa.
Työperäisen maahanmuuton moninkertaistamisen luulisi innostavan asuntojen lisärakentamiseen, mutta olisiko niin, että hyvien liikenneyhteyksien vastapainoksi Itäkeskuksella on jonkin sortin stigmaa, joka tekee asuntojen menekin riittävään hintaan epävarmaksi, ainakin omistusasuntojen suhteen?
Juuri hyvään aikaa toi teki oharit kun on jo melkein valmis eli on käsittääkseni etuajassa ja kesällä aletaan ilmeisesti testaamaan noita.Melko varmasti toi aiheuttaa rakentelua ja kämppien hinnan nousua radan varrella,tolla pääsee helposti metroon sieltä "perähikiältä" jonne kukaan halua mennä vapaaehtoisesti.:)
/edit
olisi kiva tietää että mihin noi nyt aikoo sen päätepysäkin laittaa ja miten ne aikoo hoitaa itiksen metroaseman liikennejärjestelyt.
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.03.2023, 10:48:32
Kukaan ei ole vielä kertonut mihin se päätepysäkki sitten tulee (öh, paitsi ^), ja minua ei asia kiinnosta niin paljon että ottaisin siitä selvää.
Toistan jälleen mielipiteeni siitä, että koko raidehärdelli on kokonaisvaltaisesti syvääkin syvemmältä, ja että bussilinja 550 olisi ollut täysin riittävä. Ja sillä olisi päässyt Itäkeskukseen. Vihreiden tavoitteena tässäkin oli sabotoida henkilöautoliikennettä ja sen lisäksi helsinkiläisten ulkoilumahdollisuuksia.
Valtuuston junantuomat vihertyttelit vihaavat meitä paljasjalkaisia.
^^^
Kosto elää, sanoi Beethoven, sanoi Cocco Bill!
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009407401.html
Siinä on ilmeisesti jo tilapäinen pysäkki.Tuolla oli aika hyvä kommentti hoas asunnoista ja siitä miten toi rata menee.Siinä missä itse en käyttäisi jotain 550:tä niin voisin käyttää tota raitiovaunua vai mikä toi nyt on koska inhoa busseja ja varsinkin täysiä sellaisia,ratikoissa on muutenkin enemmän tilaa ja parempi ilma sekä siihen meneminen ja poistuminen on huomattavasti nopeampaa.
Quote from: Melbac on 25.03.2023, 10:58:51
Juuri hyvään aikaa toi teki oharit kun on jo melkein valmis
olen jonkun verran ollut mukana näissä itiksen eri projekteissa ja kyllä se on kaupunki joka tuon sössi. toki viheräänitorvimedia spinnaa asiaa ihan pikkaisen.
jokeripysäkki on joutomaalla joka on metroradan ja itäväylän liittymän vieressä tuon bussi/metroterminaalin vastakkaisella puolella marjaniementietä. ja ollee siinä "väliaikaisena" jonkun 10v.
nythän siellä itiksessä on menossa se
kaikkein tärkein homma eli pyöräbaanan rakentaminen kohti keskustaa... suosio ollee hämeentien pyöräilybaanan luokkaa muttei ehkä aivan yhtä kova. tietty laskelmat on "satoja pyöräilijöitä päivässä 24/7/365-luokkaa. uskokoon ken tahtoo. nykyistä pyöräilyväylää käyttää joku alle 30 pyöräilijää päivässä jos on hyvä sää.
edit: btw aikanaan yksi kaupungin suosituimmista ravintoloista sport's academy on tänään viimeistä päivää auki. muuttivat makkaratalosta eri paikkaan vuosia sitten, mutta anyway, urheilubaari ruokailulla-konsepti ei kannata Hgin ydinkeskustassa :-X
Quote from: Titus on 25.03.2023, 12:14:19
Quote from: Melbac on 25.03.2023, 10:58:51
Juuri hyvään aikaa toi teki oharit kun on jo melkein valmis
olen jonkun verran ollut mukana näissä itiksen eri projekteissa ja kyllä se on kaupunki joka tuon sössi. toki viheräänitorvimedia spinnaa asiaa ihan pikkaisen.
jokeripysäkki on joutomaalla joka on metroradan ja itäväylän liittymän vieressä tuon bussi/metroterminaalin vastakkaisella puolella marjaniementietä. ja ollee siinä "väliaikaisena" jonkun 10v.
nythän siellä itiksessä on menossa se kaikkein tärkein homma eli pyöräbaanan rakentaminen kohti keskustaa... suosio ollee hämeentien pyöräilybaanan luokkaa muttei ehkä aivan yhtä kova. tietty laskelmat on "satoja pyöräilijöitä päivässä 24/7/365-luokkaa. uskokoon ken tahtoo. nykyistä pyöräilyväylää käyttää joku alle 30 pyöräilijää päivässä jos on hyvä sää.
edit: btw aikanaan yksi kaupungin suosituimmista ravintoloista sport's academy on tänään viimeistä päivää auki. muuttivat makkaratalosta eri paikkaan vuosia sitten, mutta anyway, urheilubaari ruokailulla-konsepti ei kannata Hgin ydinkeskustassa :-X
Ei tota tainnut kaupunki sillä tavalla sössiä jos yit katsoi ettei juttu kannattanutkaa kun kaikki kulut nousseet/inflaatio/kämppien arvon lasku/korkojen nostot/vastikkeiden nostot/tulevat remontit yms eikä varmuutta että ne kämpät edes menisi kaupaksi/ketään ei haluaisia vuokrata niitä kyseisestä paikasta.Itse en todellakaan suostuisi asumaan metroasema yläkerrassa jonka viereen vielä tulee joku pikaratikan päätepysäkki kuin pakosta mutta kai toi on ollut jonkun mielestä mitä loistavin paikka sijoittaa asuntoja.:D
Quote from: Melbac on 26.03.2023, 08:13:19
Itse en todellakaan suostuisi asumaan metroasema yläkerrassa jonka viereen vielä tulee joku pikaratikan päätepysäkki kuin pakosta mutta kai toi on ollut jonkun mielestä mitä loistavin paikka sijoittaa asuntoja.:D
Puhoksen museoiminen monikulttuuriympäristöksi (https://yle.fi/a/74-20005573) ei varmastikaan lisää asuinpaikan houkuttelevuutta ainakaan kantislapsiperheiden keskuudessa*. Moista asuinympäristöä itselleen mieluisana pitävät eivät puolestaan ehkä ole maksukykyisimpiä potentiaalisia asuntokaupan asiakkaita. Kun "sekoittava asuntotuotanto" ei onnistu heikon omistusasuntokysynnän vuoksi, on kenties ihan paikallaan ottaa aikalisä, jottei rakennettaisi metroaseman päälle uutta puhdasta vuokra-asuntoslummia.
*Itäkeskuksen peruskoulun S2-osuus on 54% (Helsingin peruskoulujen neljänneksi korkein luku).
Quote from: Titus on 25.03.2023, 12:14:19
Quote from: Melbac on 25.03.2023, 10:58:51
Juuri hyvään aikaa toi teki oharit kun on jo melkein valmis
olen jonkun verran ollut mukana näissä itiksen eri projekteissa ja kyllä se on kaupunki joka tuon sössi. toki viheräänitorvimedia spinnaa asiaa ihan pikkaisen.
jokeripysäkki on joutomaalla joka on metroradan ja itäväylän liittymän vieressä tuon bussi/metroterminaalin vastakkaisella puolella marjaniementietä. ja ollee siinä "väliaikaisena" jonkun 10v.
Hieman off-topic: Olla-verbin potentiaalimuoto on lienee, ei ollee. Lisää potentiaalista: https://www.kielikello.fi/-/ottanette-huomioon-potentiaalin (https://www.kielikello.fi/-/ottanette-huomioon-potentiaalin)
Monet perussuomalaispoliitikot näkyvät ajavan Tunnin junaa (joka ei oikeasti ole tunnin juna) siinä missä vihreät lobbaritkin. Ville Tavion mykistävänä perusteluna turkulaiselle siltarumpupolitikoinnille on Ukrainan sota.
QuoteKärkipoliitikot ajavat miljardeja maksavaa Tunnin junaa, vaikka paikallisten enemmistö ei välitä nopeista kiskoista
TURUN tunnin juna on noussut yhdeksi keskeisistä vaaliteemoista Varsinais-Suomessa.
Seuraava hallitus päättää miljardeja euroja maksavan Turun ja Helsingin välisen nopean junahankkeen seuraavista askelista. Hankkeen suunnitelmat valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Sen jälkeen tarvitaan päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä.
HS Turku kysyi eri puolueiden varsinaissuomalaisten kärkipoliitikkojen kantaa Tunnin junaan. Haastateltavat valittiin puolueista, jotka saivat vaalipiiristä viime vaaleissa vähintään yhden edustajanpaikan. HS Turku ei tavoittanut Rkp:n edustajaa kommentoimaan asiaa.
HAASTATELTAVIEN joukosta erottui keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, joka saa vaalipiirissä kenties puolueen ainoan paikan. Hän oli ainoa vastaaja, joka ei kannattanut Tunnin junan kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan.
"Tässä erittäin vaikeassa taloustilanteessa en kannata uusien miljardiraidehankkeiden käynnistämistä tai kirjaamista hallitusohjelmaan. Miljardiluokan raidehankkeisiin ei yksinkertaisesti ole nyt varaa", Saarikko vastasi sähköpostitse.
[...]
HS TURUN kyselykierros osoittaa, että varsinaissuomalaisten vastustuksesta huolimatta ehdokkaat seisovat Tunnin junan takana Saarikkoa lukuun ottamatta.
Viimeisimmän kannatusmittauksen perusteella kolmen vaalipiirin suurimman puolueen nimipoliitikot Petteri Orpo (kok), Aki Lindén (sd) ja Ville Tavio (ps) kannattavat Tunnin junan toteuttamisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan. Hankkeen puolella ovat myös vaalipiirin äänikuningattareksi jälleen povattu Li Andersson (vas) ja vihreiden tämän eduskuntakauden ainoa kansanedustaja Sofia Virta.
Ehdokkaiden perusteluissa esiintyy samoja argumentteja. Nykyinen mutkitteleva yksiraiteinen rantarata ja sen myöhästelevät junat eivät kelpaa.
Perussuomalaisten Tavio vetoaa lisäksi maailmanpoliittiseen tilanteeseen, joka kääntää hänen mukaansa suunnan kohti Turkua ja Tukholmaa.
Vihreiden Virta muistuttaa, että alueen elinkeinoelämä on vahvasti Tunnin junan puolella.
"Jos emme olisi sata vuotta sitten uskaltaneet rakentaa Suomeen rautateitä, meillä ei olisi nykyistäkään rataverkkoa", Sdp:n Lindén sanoo.
[...]
HS TURKU kysyi, onko miljardeja maksavan Tunnin junan tukeminen vastuullista rahankäyttöä.
Valtiovarainministerinä toimivan Saarikon mukaan VM:n selvitys osoittaa, ettei raidehankkeiden kannattavuutta ole pystytty osoittamaan.
"Ei ilmastollisesti eikä taloudellisesti. Hankkeiden aiheuttama lisävelka valtiolle ja veronmaksajille lisäisi veronkorotuspainetta esimerkiksi muuhun liikkumiseen. Tämä tarkoittaisi korotuksia muun muassa junalippujen hintoihin", Saarikko kirjoittaa.
Li Andersson ei niele VM:n arviota sellaisenaan. Häneen mukaansa Suomeen ei olisi rakennettu koskaan metriäkään rautateitä, jos niiden kannattavuutta olisi arvioitu ministeriön tavalla.
"Raidehankkeet tuovat yhteiskuntapoliittisia hyötyjä vuosikymmenten ajan. Valtiovarainministeriön arviointitapa on väärä, kun puhutaan tällaisista raideinvestoinneista", Andersson sanoo.
[...]
Li Andersson sanoo, että miljardeja voitaisiin käyttää myös rantaradan parantamiseen mutta sillä ei saisi Tunnin junan tuomia hyötyjä.
"Jos Tunnin juna kuopattaisiin, pitäisi käydä keskustelua siitä, miten raideliikennettä Suomessa jatkossa halutaan edistää, koska se on tarpeen niin ilmastosyistä kuin ihmisten liikkuvuuden kannalta", hän lisää.
Ville Tavio muistuttaa, että kaupunkien välinen liikenne järjestyy jo nykyisin hyvin moottoritien avulla. Hän olisi valmis nostamaan tien nopeusrajoitusta 130 kilometriin tunnissa.
"Perussuomalaisille tiehankkeet ovat ensisijaisen tärkeitä. Yksityisautoilijoiden puolueena korostamme tiehankkeita rautatiehankkeita ennen, mutta eivät ne saa olla täysin toisiaan pois sulkevia", Tavio sanoo.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009467099.html) 27.3.2023
Quote from: HSLi Andersson sanoo, että miljardeja voitaisiin käyttää myös rantaradan parantamiseen mutta sillä ei saisi Tunnin junan tuomia hyötyjä.
"Jos Tunnin juna kuopattaisiin, pitäisi käydä keskustelua siitä, miten raideliikennettä Suomessa jatkossa halutaan edistää, koska se on tarpeen niin ilmastosyistä kuin ihmisten liikkuvuuden kannalta", hän lisää.
Kaikin puolin onnetonta argumentointia, kun kyse on miljardeista euroista muiden rahaa. Tunnin juna ei ole tarpeen etenkään ilmastosyistä "ilmastotekona", jollaisena hanketta vielä pari vuotta sitten totuudenvastaisesti myytiin, sillä sen on osoitettu vain lisäävän päästöjä.
Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: "Keskustasta on tullut esittelytila"
Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.
QuoteTorin vieressä olevassa Presidentinlinnassa tapasivat presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin, mutta heitä Tuomas Kajasola ei nähnyt, koska koko tori suljettiin turvallisuussyistä.
"Silloin pidin harvinaisen vapaapäivän."
Muuten vapaapäiviä ei kolmikymmenvuotiseen uraan ole juuri mahtunut.
"Muutaman kertaa olen tullut torille pari tuntia myöhässä. Kerran lukitsin itseni kala-auton takaosaan, ja kerran kala-auto varastettiin kotipihasta."
PIAN tälle elämänvaiheelle tulee loppu. Pääsiäislauantaina Tuomaan kalan koju nousee kauppatorille viimeisen kerran.
"Homma ei enää kannata. Torilla ei käy tarpeeksi ihmisiä. Eivät ihmiset jaksa tulla torille erikseen yhden kalapaketin takia, kun samalla reissulla ostoskeskuksessa saa kaiken."
Osa ihmiskadosta johtuu Kajasolan mukaan siitä, että torille on hankalaa tulla. Parkkipaikat on viety ja olemassa olevista saa maksaa pitkän pennin.
"Helsingin keskustasta ja Kauppatorista on tullut esittelytila. Tätä menoa ydinkeskusta kuolee. Ainoa tapa pelastaa keskusta on lisätä asumista."
Kajasolan mukaan puheet siitä, että keskustasta tulee kaupunkilaisten olohuone voidaan unohtaa, niin kauan kun meillä on Suomessa neljä vuodenaikaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009482097.html
Tilalle joku koko torin kokoinen sidukkajuottola jonne on näppärä kävellä Senaatintorin jättiterassilta jos on matkalla esim Seapoolin terassille ?
:roll:
Quote from: Titus on 31.03.2023, 12:28:00
Tilalle joku koko torin kokoinen sidukkajuottola jonne on näppärä kävellä Senaatintorin jättiterassilta jos on matkalla esim Seapoolin terassille ?
Tilalle koko torin kokoinen kaupunkipyörien vuokrauspiste, tai Guggenheimin polkupyörämuseo.
Helsinkiläisiä vihaavien, junan ja lentokoneen tuomien betonivihreiden naizittama raati on vetäytynyt päättämään, notta kumpi.
Onkohan Hgin alueen metsien kaataminen/Malmin tuhoaminen/pyöräilyfasismi jotenkin liitetty vihreään elämäntapaan:
Näin Helsinki muutti väriä – Yksi kartta näyttää kuinka vihreille jäi yksi ainoa kaupunginosa
QuoteVIHREÄT koki eduskuntavaaleissa rajun vaalitappion. Puolue menetti paikkoja monissa vaalipiireissä, mutta pahimpana romahdusta voi pitää Helsingissä. Vihreiden kannatus putosi pääkaupungissa vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna 23,5 prosentista 15,3 prosenttiin. Edellisissä eduskuntavaaleissa vihreät oli Helsingin suurin puolue. Silloin puolue voitti vaalit jopa noin 70:llä äänestysalueella. Tänä vuonna vihreille jäi enää yksi alue, Herttoniemi A. Kokoomus, Sdp ja vasemmistoliitto kiilasivat monilla alueilla kirkkaasti vihreiden ohi. Helsingin kartta on nyt sinipunainen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009496119.html
btw yksi asia mitä kannattaa nyt seurata Hgin kaupunkisuunnittelussa on paljaiden kallioalueiden tuhoaminen: halpaa raksamaata (kustannuksilta) yleensä hyvällä alueella.
8)
Eilen ajoin Suurmetsäntietä pitkin ja vilkaisin ojia siinä entisen lentokentän pohjoispuolella, vesi oli muutaman kymmenen sentin verran alle maanpinnan. Vaikka sillä alueella paalutettaiin kaikki mahdollinen ja vaihdettaisiin maata älyttömiä määriä niin silti epäilen ongelmia syntyvän.
Quote from: Titus on 04.04.2023, 11:02:28
Onkohan Hgin alueen metsien kaataminen/Malmin tuhoaminen/pyöräilyfasismi jotenkin liitetty vihreään elämäntapaan:
Näin Helsinki muutti väriä – Yksi kartta näyttää kuinka vihreille jäi yksi ainoa kaupunginosa
Ja ylimielisyys energian ja kaukolämmön hinnan nousun (poliittisesti aiheteun noston) yhteydessä...
Joko Helsinki on saanut omat tuulivoimalansa? Jos ei niin mistä löytyy lähin tuulivoimala?
Quote from: sutki on 04.04.2023, 11:41:47
Joko Helsinki on saanut omat tuulivoimalansa? Jos ei niin mistä löytyy lähin tuulivoimala?
Taitavat olla vähän NIMBY:jä noiden tuulivoimaloiden suhteen, vaikka tuulivoima helsingin punavihreistä on niin pop.
Quote from: sutki on 04.04.2023, 11:41:47
Joko Helsinki on saanut omat tuulivoimalansa? Jos ei niin mistä löytyy lähin tuulivoimala?
Hiljaista on. Täältä löytyy sijainnit nykyisille ja tuleville tuurimyllyille:
https://tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta
Liitteen kuvassa vihreät ovat jo pystytettyjä, muun väriset enemmän tai vähemmän suunnitteilla.
Seuraava pyöräilyerikoisoperaatio luonnon kustannuksella:
Helsingin rantojen kasvojenkohotus
QuoteHelsinki myllää nyt rantojaan. Joutomaan tilalle on tulossa merellistä kaupunkitilaa ja virkistyspaikkoja. Havainnekuvat näyttävät, miten Helsingin rannat muuttuvat.
HELSINGISSÄ on käynnissä useita kehityshankkeita, jotka muovaavat kaupungin rantojen ilmettä uusiksi. Merenrannoille kohoaa uusia elämyskeskuksia, viihdekeitaita ja rauhoittumispaikkoja.
Rantabulevardeilla, hotelleilla, kylpylöillä, pyöräbaanalla ja luonnonvaraisella puistolla halutaan vahvistaa kaupungin merellisyyttä, luoda uutta kaupunkitilaa ja parantaa rantojen virkistyskäyttöä.
KIERROS alkaa Meilahden huvila-alueen läheiseltä rannalta. Tänne kaupunki kaavailee pyöräbaanaa, joka kulkee Humallahden rannassa pääministerin virka-asunnon Kesärannan ja Meilahdenpuiston välissä.
QuoteNelisensataa metriä pitkä baana ohittaa Humallahden jylhät kalliot, jotka kohoavat rannassa osittain pystysuorina useiden metrien korkeuteen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on arvostellut suunnitelmia. Yhdistyksen mukaan baana tuhoaa kallion kupeessa olevan arvolehdon ja lahden pohjukan ruovikon. Luonnontilaista kalliorantaa yhdistys pitää arvokohteena.
Kaupunki perustelee baanan rakentamista pyöräilymahdollisuuksien parantamisella.
"Se olisi huima parannus nykyiseen, kun pyöräilijöiden ei tarvitsisi polkea ylös kallion päälle", sanoo liikenneinsinööri Teppo Pasanen Helsingin kaupungilta.
Väylä on osa pidempää Munkkiniemen baanaa. Pasanen kertoo, että baanan Humallahden-osuuden kustannukseksi on muutamia vuosi sitten arvioitu alustavasti nelisen miljoonaa euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009487445.html
4m€ ettei pyöräilijöiden "tarvitse polkea mäen päälle"... :roll:
QuoteHELSINGISSÄ on käynnissä useita kehityshankkeita, jotka muovaavat kaupungin rantojen ilmettä uusiksi. Merenrannoille kohoaa uusia elämyskeskuksia, viihdekeitaita ja rauhoittumispaikkoja.
Korjattuna:
'HELSINGISSÄ on käynnissä useita kehitysmaahankkeita, jotka muovaavat kaupungin rantojen ilmettä uusiksi. Merenrannoille kohoaa uusia monikulttuurielämyskeskuksia, maahanmuuttajakeitaita ja moskeijoita.'
Quote from: Titus on 08.04.2023, 09:47:16
Seuraava pyöräilyerikoisoperaatio luonnon kustannuksella:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009487445.html
4m€ ettei pyöräilijöiden "tarvitse polkea mäen päälle"... :roll:
Toisella puolella ehdotettua baanaa kallio, toisella meri. En viitsisi tuollaisella kulkea myöhään pimeällä myöhäissyksyllä tai varhaiskeväällä tai leutona jäättömänä talvena, vaikka juuri se seutu onkin rauhallista ollut toistaiseksi.
Kun rahat loppuvat ja poliittiset suhdanteet muuttuvat, onko varmaa että baanoja hoidetaan niin hyvin että lycrapellejen kelpaa kiitää niillä kilpapyöränoloisillaan heitä tyydyttävällä vauhdilla edes kesällä?
Tuo noin neljän miltsin baana on Hämeentien pyöräilybaanan tapaan käytännössä käyttämättä yli 6kk vuodesta. En jaksa uskoa, että lumen auraamista tuolta siltabaanalta on edes suunniteltu mitenkään.
Hämeentielläkään ei ollut mitään suunnitelmaa lumen suhteen ja nyt lumet aurataan ihan ensimmäisenä pyörätieltä jalkakäytävälle, sitten tiet aurataan pyörätielle ja lopuksi taloyhtiöt siirtävät jalankulkuväylän lumet samaan kasaan pyörätielle... sitten ne kaksi aamutyöpyöräilijää ajavat tietä pitkin perässään kymmenen bussin letka koska pyörätiellä on lumisohjoa :-X
https://www.facebook.com/groups/267592180036765/posts/5390146707781261/
;D
Quote from: Teppo Pasanen on 08.04.2023, 09:47:16
... baanan Humallahden-osuuden kustannukseksi on muutamia vuosi sitten arvioitu alustavasti nelisen miljoonaa euroa.
Koska koronapandemia, Ukrainan sota ja muutama muu konsulttien keksimä ja täysin ennalta arvaamattomaksi päätetty syy, voidaan kustannusarvio kertoa heti kättelyssä kahdella. Ja itse asiassa kristallipalloni kertoo, että rakennustöiden edistyessä eteen tulevien yllättävien ongelmien johdosta joudutaan alkuperäiseen kustannusarvioon laittamaan ykkönen eteen.
Saisiko Kallioon vielä rakennettua funikulaarityyppisen ratkaisun polkupyöräilijöille? Siellähän on suuri pyöräilijäpotentiaali, jota mäkien takia ei saada hyödynnettyä. Asiaa kannattaisi ainakin miettiä, suunnitella ja ennakkovalmistella. Muutama miljoona vihreään siirtymään on aina kannatettavaa, vaikkei mitään saataisikaan aikaiseksi.
QuoteEssi Myllyoja HS
14:49 | Päivitetty 15:08
MAANANTAINA Pieksämäellä pahoin palaneen hotelli Savonsolmun taustalta löytyy sotkuinen omistajakuvio.
Pieksämäen kaupunki on hakenut nykyiselle omistajalle häätöä tontilta käräjäoikeuden kautta. Asian ratkaisu on kuitenkin vielä kesken, kertoo kaavoituspäällikkö Anssi Tarkiainen Pieksämäen kaupungilta.
Vuonna 1976 avattu hotelli ei ole ollut toiminnassa sitten vuoden 2020, kun sen silloinen omistaja ajautui konkurssiin.
Uudeksi omistajaksi löytyi nettihuutokaupan kautta vuonna 2021 ruotsalainen Nordic Real Estate Management, jonka toimitusjohtaja on Kalle Kroon.
Salaperäinen liikemies on ostellut pilkkahinnalla kiinteistöjä ympäri Suomea, mutta jättänyt tonttivuokria ja vastikkeita maksamatta. Kroonin kiinteistökaupat olleet laajasti esillä mediassa, ja myös HS on kertonut niistä aiemmin.
Savonsolmun uuden omistajan oli tarkoitus remontoida hotelli ja avata se pian uudestaan, mutta tätä ei koskaan tapahtunut. Sen sijaan omistaja jätti tonttivuokrat maksamatta.
Hotelli Savonsolmun tontin omistaa Pieksämäen kaupunki.
Syksyllä 2022 Pieksämäen kaupunki purki tontin vuokrasopimuksen. Tämän jälkeen omistajalla on ollut kuusi kuukautta aikaa purkaa rakennus ja siistiä tontti.
Mitään ei ole tapahtunut.
Kaavoituspäällikkö Anssi Tarkiainen kertoo puhelimessa, että mitään ei todennäköisesti tapahdukaan ennen kuin kaupunki saa häädettyä vuokralaisen ja voi ottaa rakennuksen haltuunsa.[...]
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009511887.html
Tuollaiset ilmiöt valunevat aikanaan pääkaupunkiseudunkin lähiöihin kunhan sosiaaliset haasteet kasvavat.
Jutun mukaan Kroon syytti hotellin tuhosta Pieksämäen kaupunkia, joka suostui vuokraamaan tontin Kroonille vain vuodeksi kerrallaan. Ilmeisesti Pieksämäellä jo tajusivat tyypin taustat ja aikeet.
Kuten kaikki valistuneet ja mistään edes jotain tietävät kansalaiset tietävät, sähköpotkulaudat ovat Perkeleen keksintö. Siksi tervehdin ilolla tätä viranomaisuutista.
Quote from: https://viranomaisuutiset.fi/humalainen-sahkopotkulautailija-oli-teilata-jalankulkijan-helsingissa-sai-sakkoa-510-euroa/?fbclid=IwAR1bBH7KQdB1726FRwjOwcXh6JTKpSaSh2wlTN_a-Eh8MiVnpGMkZf1VXBgHumalainen sähköpotkulautailija oli teilata jalankulkijan Helsingissä – sai sakkoa 510 euroa
Tapauksesta twiittaa Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.
Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo usein twittertilillään raportteja Helsingin kentältä, ja tällä kertaa Pasterstein raportoi humalaisesta sähköpotkulautailijasta Helsingin kaduilla.
Pasterstein julkaisi twiittinsä yhteydessä videon, jossa poliisi on valvomassa liikennettä Vironkadulla lauantai-iltana 8. huhtikuuta. Kello 21.19, humalainen sähköpotkulautailija ajaa suoraan poliisin nenän edestä tietä pitkin kohti jalkakäytävää.
– Humalainen sähköpotkulautakuski oli teilata jalankulkijan jalkakäytävällä, Pasterstein kertoo. Käyttö oli holtitonta, hän jatkaa.
Poliisipartio kirjoitti kuljettajalle 10 päiväsakkoa liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla, joka teki hänen tuloillaan 510 euroa.
– Sähköpotkulaudat taas kaduilla ja me olemme valmiita puuttumaan rikkeisiin, Pasterstein muistuttaa.
Pari havaintoa ja kysymystä asiantuntijoille, vaikka meneekin ihan vähän ohi liikennesuunnittelusta:
1. Onko sähkökäyttöisessä potkulaulaudassa
sähkömoottori? Wiki: "Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi".
2. Sähkölaudan ajamiseen ei tarvita ajokorttia tai liikennevakuutusta, eikä sitä tarvitse rekisteröidä. (Tappakoon tai vahingoittakoon itse kukin itseään miten parhaiten kykenee, mutta) miten alaikäisen ja kännisen lautailijan aiheuttamat vahingot ja kuolemantapaukset korvataan? Onko vakuutusyhtiöillä mitään kannanottaja asiaan? Meneekö kaikki vanhempien piikkiin? Voivatko vanhemmat vakuuttaa jälkikasvuaan sähkötörttöilyn varalta?
3. Ja sitten helpompi kysymys. Sähköpotkuilijat rinnastetaan kaiketi polkupyöräilijöihin. Miten paljon kännissä ajamista sakotetaan verrattuna esim. mopolla tai autolla kännissä ajamiseen, kun
a) ei ole aiheutettu vahinkoa
b) on aiheutettu vahinkoa?
4. Autoilijathan saavat ajokieltoa känniajeluista. Eikö pyöräilijöiden ja sähköttäjien pitäisi myös saada ajokieltoa?
Eiköhän tämä kaikki mahdu liikennesuunnittelun laariin. :P
Onnistunutta suunnittelua Suomen kaupungeissa tarjoilee Iltis.
Quote
Tampereella, Turussa ja Oulussa keskusta on haetuin kaupunginosa. Espoossa ja Vantaalla keskeiset Tapiola ja Tikkurila pitävät hakumäärissä asuntojen kärkipaikkoja.
Suurista kaupungeista vain Helsingissä muuttoliike suuntautuu kantakaupungin liepeille.
...
Oikotien mukaan suomalaiset etsivät eniten asuntoja, joihin kuuluu oma autotalli.
Tämä selviää Oikotieltä omistusasuntoa etsineiden tammi–maaliskuussa käyttämistä hakusanoista. "Autotalli" on ollut suosituin hakusana jo vuoden.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000009516521.html
:)
Nyt kun pyöräilyreitit leviävät joka paikkaan, niin niillä on liikaa melua:
Täällä on Helsingin meluisimmat pyöräilyreitit, sanoo tutkija – ja listaa kolme hiljaisinta
Uudella reittioppaalla on mahdollista etsiä hiljaisin, vehrein ja reaaliaikaisesti puhdasilmaisin reitti jalan tai pyörällä toteutettavalle matkalle.
QuoteHelsinki sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyväksi pyöräilykaupungiksi, vaikka nettikeskustelujen perusteella ei aina siltä näyttäisikään. Uusi sovellus mahdollistaa seulomaan itselleen miellyttävimmän ulkoilureitin, arvosti sitten hiljaista miljöötä tai puhdasta ilmaa.
Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston, Digital Geography Labin, tuore tutkimus kartoittaa vehreydelle, ilmansaasteille ja melulle altistumista pyörä- ja jalankulkuteillä. Helsingissä tilanne on kaikkiaan melko hyvä, ja kaupunki sijoittuu ilmapuhtausmittauksissa Euroopan kärkisijoille.
Melutilanteessa on paikoittain kuitenkin toivomisen varaa.
https://yle.fi/a/74-20026833
ylämäet pois ja täysi hiljaisuus että voi nauttia !
;D
Quote from: Titus on 13.04.2023, 19:47:53
... pyöräilyreitit ...
Täällä: https://green-paths.web.app/?map=streets
Tilannekatsaus Tampereelta. Näinkin käydä voi jos pysäköintinormi on liian pieni.
Quote
Miksi kaavoituksen yhteydessä Aihkinkadun ja lähistön kujien ympäristöön on jätetty niin vähän parkkipaikkoja, että pula ajaa jo työssä käyviä ihmisiä hakeutumaan muualle asumaan?
"Pysäköintipolitiikkamme lähtökohta on se, että taloyhtiöt huolehtivat siitä, että asukkailla on riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Pysäköintinormi määrittää minimitason. Normissa paikkojen määrä on sidottu rakennettaviin asuinneliöihin. Määrään vaikuttaa myös se, kuinka kaukana kiinteistö sijaitsee raitiotien tai lähijunan pysäkiltä, onko kyseessä opiskelija-asuminen, palveluasuminen tai muu sellainen."
"Vuorekseen on rakennettu paljon pieniä asuntoja (yksiöitä ja kaksioita), jolloin taloyhtiöiden autopaikat per asunto ovat paikoin liian vähäisiä. Kaupunki ei kiellä rakennusyhtiöitä rakentamasta normia enemmänkin paikkoja, mutta tonttikoosta johtuen paikkoja voidaan tällöin joutua rakentamaan esimerkiksi pihakansien alle."
"Pysäköintipolitiikan päivittäminen on käynnissä ja sen hyväksymisen yhteydessä tulee tarkastella myös sitä, pitääkö paikkamäärä sitoa neliöiden lisäksi jollain tapaa myös asuntojen lukumäärään."
Saman tyyppisiä ongelmia on muun muassa Kalevassa. Millaisia asukkaita alueille toivotaan?
"Kaikkialle Tampereelle toivotaan hyviä veronmaksajia. Esimerkiksi Kalevassa on tilanteita, että talo- tai rakennusyhtiöillä on kyllä rakenteellista pysäköintiä, mutta asukkaat pysäköivät tontilla olevien autopaikkojen sijaan mieluummin kadun varressa kaupungin rakentamilla autopaikoilla ja siis osin muiden veronmaksajien piikkiin. Kalevassa on myös vanhoja taloyhtiöitä, joilla ei ole tarvetta vastaavaa määrää pysäköintipaikkoja tontillaan. Rakenteellisen pysäköinnin rakentaminen jälkikäteen on kohtuuttoman kallista – ja useissa tapauksissa jopa mahdotonta."
Lähde: https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009332062.html
Kokonaan ilman pysäköintinormia tilanne olisikin varmaan todella mielenkiintoinen.
jos haluatte seurata cityvihreiden pimeän ytimen ajatusten juoksua, niin tässä mainio ikkuna asiaan:
https://www.facebook.com/groups/184085073617
toki kovaäänisimmät/suuri osa ei edes asu Helsingissä, mutta mielipiteitä rakentamisesta on kyllä... :roll:
Tuli tänään vietettyä muutaman vuoden tauon jälkeen päivä Tallinnassa. On tullut paljon uusia korkeita kiiltäviä lasitaloja ja uusia rakennetaan lisää. Kaupungista huokuu tosi dynaaminen fiilis.
Tosin, välillä meinasi unohtua että oli ulkomailla kunnes silmiin osui jokin teksti mainoskyltissä tai liikenneviitassa.
Siellä pitäisi viettää tuon 7h sijaan 3-4 päivää niin alkaisi tuntemaan kaupungin kunnolla.
Quote from: Outo olio on 03.02.2023, 19:56:02
Pyöräilyutopia vaarantaa nyt myös sairaanhoidon:
QuoteMeilahden sairaalasta jopa irtisanouduttu kroonisen parkkikaaoksen takia – uudet tilat pahentaneet ongelmaa: "Ei helpota hoitajien rekrytointia"
Julkaistu 01.02.2023 17:40
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276 (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276)
Tilanne jatkuu yhä:
QuoteLääkäri: Kriisisairaalasta on irtisanoutunut hoitajia, koska parkkisumpun vuoksi ei pääse kohtuudella töihin
Helsingissä Meilahden sairaala-alueella on kärsitty niin pahasta parkkipaikkapulasta, että joidenkin hoitajien kerrotaan jopa irtisanoutuneen.
Jussi Korhonen
Tänään klo 19:42
Helsingissä Meilahden sairaala-alueella kärsitään hoitajapulasta, jonka vuoksi leikkauksia on jouduttu siirtämään (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/8e844bf4-8e32-4d18-9b48-1ac119ed0ce9). Samaisella sairaala-alueella on kärsitty myös parkkipaikkapulasta, jonka vuoksi hoitajat ja muu henkilökunta eivät ole päässeet töihin kohtuudella.
--
Erikoislääkäri Suvi Nikun tietojen mukaan parkkipaikkauupelo on johtanut jopa hoitohenkilökunnan irtisanoutumisiin. Jos vaihtoehtona on työskentely paikassa, johon kohtuudella pääsee, on vaihdettu työpaikkaa.
--
Niin ikään Meilahdessa sijaitsevan lastensairaalan hoitajapula on johtanut niin pitkiin leikkausjonoihin, että Hus teki loppuvuodesta itsestään kantelun (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/c08bf194-4232-4d5f-b708-8544fb8da2fe).
Maaliskuussa Hus kertoi, että sydänleikkausta odottaville lapsille tarjotaan mahdollisuutta päästä leikkaukseen Tanskassa (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/8a7d3185-51a0-4a4b-8ab0-4fca27797e5a) ja mahdollisesti myöhemmin Ruotsissa.
"Pysäköinnillä merkityksensä"
--
Risto Avela arvelee, että ongelmasta on haluttu vaieta ja on ajateltu, että ihmiset sopeutuvat tilanteeseen.
– Ja pakkohan se on sopeutua. Jotkut äänestävät jaloillaan, jotkut tulevat töihin fillarilla ja jotkut, kuten minä, tulevat töihin huomattavasti aikaisemmin kuin tarvitsisi. Syödään aamupala sitten työpaikalla.
Pyörällä duuniin
--
Risto Avela muistuttaa, että kaikki eivät voi saapua Meilahteen pyörällä, eikä julkisten kulkuvälineiden käyttö ole aina käytännöllistä, jos mahdollistakaan. Avela kertoo esimerkiksi itse asuvansa Kirkkonummella "metsän keskellä".
Hänelle seitsemäksi töihin autoileminen on vaihtoehto, mutta monelle muulle sekään ei käy.
– Suuri ongelma se on niille, joiden on vietävä lapset hoitoon. Jos päiväkoti aukeaa seitsemältä, ei ole mitään mahdollisuutta tulla seitsemäksi Meilahteen.
Jos edullista työpaikkapysäköintiä ei ole ollut saatavilla, on voinut joutua pysäköimään kaupalliseen hintaan, jolloin työpäivä on käynyt kalliiksi.
--
Erikoista tilanteessa on se, että Biomedicumin parkkipaikkoja on vajaakäytössä samaan aikaan, kun sairaala-aluetta riivaa parkkipaikkapula. Risto Avela kertoo nähneensä, että niitä on käytetty jopa varastotilana.
Meilahden parkkiongelmasta helmikuussa kertoneessa MTV Uutisten (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276) jutussa Husin viestintä lupaili, että Biomedicumin parkkipaikoista olisi mahdollisesti syntymässä ratkaisu helmikuussa.
--
– Se Husin kanssa toimiessa on tullut tutuksi, että jos sanotaan, että helmikuussa, niin pitäisi tarkentaa, että minkä vuoden helmikuusta puhutaan, hän naurahtaa.
--
Parkkisumpun taustalla on osin Meilahteen noussut uusi Siltasairaala, joka korvasi Töölön sairaalan alkuvuodesta. Henkilöstömäärä alueella lisääntyi, mutta parkkipaikkoja ei tullut lisää.
Risto Avelan mukaan perussyy on kuitenkin enemmän Helsingin kaupungin linjassa.
– Ei kaavoiteta riittävästi pysäköintipaikkoja. Kun keskitetään toimintoja, kyllä sen tietää, kuinka käy, jos parkkipaikkoja ei ole riittävästi. Niukkuutta kun jaetaan, niin ruuhka tulee.
Lue myös
Karuja uutisia leikkaukseen jonottaville: Husin Siltasairaala lopettaa ortopediset leikkaukset, tilanne jatkuu syksyyn asti (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d79df803-de35-4a10-9625-9186bc2c98ed)
7.4.2023 19:29
Hus teki itsestään kantelun – lapset eivät pääse kriittisiin leikkauksiin (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c08bf194-4232-4d5f-b708-8544fb8da2fe)
19.10.2022 9:45
Näin Hus aikoo parantaa hoitajapulan kurittaman Siltasairaalan tilannetta (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e844bf4-8e32-4d18-9b48-1ac119ed0ce9)
13.4. 13:55
Hus ohjaa sydänlapsia Tanskaan ja myöhemmin myös Ruotsiin – Valmius heti kun halukas perhe ilmaantuu (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8a7d3185-51a0-4a4b-8ab0-4fca27797e5a)
27.3.2023 16:11
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33ee653f-a180-4a2b-a84f-79b32444f23e (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33ee653f-a180-4a2b-a84f-79b32444f23e)
"Äänestä Vihreitä, ja joku ehkä kuolee hoitojonoon." Kyllä on "tiedepuolue" ajautunut kauas sivuraiteille. Entisenä Vihreiden äänestäjänä voin vain surullisena seurata vierestä. :(
Eihän toi johdu vihreistä vaan siitä ettei tuolla ole tarpeeksi ilmaisia/halpoja parkkipaikkoja?.
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Tämänkaltaisissa julkisissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon työvoiman ja asiakkaiden saapuminen eri puolilta maata. Kehä ykkösen sisälle ei pitäisi antaa valtion tukieuroja tällaisiin hankkeisiin.
Radan varrelta löytyy lukuisia pienempiä paikkoja alle tunnin matkan päästä, missä kunnat eivät ole täysin viheridiotisoituneita. Pienemmät kunnat kilpailevat tällaisista hankkeista ja kaavoittavat tarvittaessa kymmenen hehtaaria pysäköintialuetta työpaikkojen saamiseksi juna-aseman viereen.
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Ihan miten haluatte itsellenne uskotella mutta se ettei tuolla ole parkkipaikkoja ei ole vihreitten vika.Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa parkkipaikoille.
Quote from: Torspo on 20.04.2023, 09:05:16
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Tämänkaltaisissa julkisissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon työvoiman ja asiakkaiden saapuminen eri puolilta maata. Kehä ykkösen sisälle ei pitäisi antaa valtion tukieuroja tällaisiin hankkeisiin.
Radan varrelta löytyy lukuisia pienempiä paikkoja alle tunnin matkan päästä, missä kunnat eivät ole täysin viheridiotisoituneita. Pienemmät kunnat kilpailevat tällaisista hankkeista ja kaavoittavat tarvittaessa kymmenen hehtaaria pysäköintialuetta työpaikkojen saamiseksi juna-aseman viereen.
Paljonkohan noiden välillä suhaaminen olisi maksanut ja mennyt aikaa,meilahdessa ei taida tarvitse kuin siirtää talon sisällä tyyppi jos jotain ilmenee potilaalle.Helsinki kuuluu eri sotepiiriin muutenkin eli radan kunnat kuuluu johonkin toiseen joka sitten rakentaa niitä sairaaloita asukkailleen.Pikku kunnathan halusi soten ja maakunta jutun sen lisäksi että halusivat maakuntaveron,helsinki taisi vastustaa asiaa.;)
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 11:01:20
Ihan miten haluatte itsellenne uskotella mutta se ettei tuolla ole parkkipaikkoja ei ole vihreitten vika.Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa parkkipaikoille.
Entä miten haluat "meille" perustella sen tilan puutteen?
Henkilökunnan määrä Meilahdessa tuskin on siinä määrin kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja jostain on autolla kulkevalle henkilöstölle parkkipaikat ennenkin onnistuttu järjestämään.
Koska vielä siinä synkässä impiwaarassa nuo hoitoalan työt olivat tietyllä tapaa olleet ns. kriittisiä joten työntekijöiden sujuvaan pääsyyn työpaikoille jouduttiin kiinnittämään huomiota. Eli parkkipaikkoja syntyi niin Meilahden huudeille kuin muidenkin sairaaloiden lähistöille ympäri Suomea.
Sittemmin on pragmaattinen lähestymistapa korvaantunut poliittisen utopian edistämisellä ja niin nuo lukuisat erikokoiset joutomaiden tylsät hiekka- ja asfalttikentät ovat erilaisilla poliittisilla päätöksillä luovuttaneet surkeat sijansa erilaisille rakennuksille, joilla kyllä pitkässä juoksussa luodaan sijaa sille urbaanille utopialle jota juuri Vihreät ovat väsymättä eniten ajaneet. :facepalm:
Tosin hyödynsaajat ovat taas tässäkin tapauksessa aivan muualla kuin siellä salin vasemmassa laidassa. :facepalm:
En ole Meilahdessa käynyt, mutta kyseessä vaikuttaa olevan selkeä virhe parkkipaikkojen mitoituksessa, ja virhe on tehty jo suunnitteluvaiheessa. Tämä ei ole sinänsä mitenkään uutta, edes muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Itsekin törmäsin eräässä keskussairaalassa työskennellessä parkkeerausongelmiin. Pitkään jätin autoni noin kilometrin päässä olevalle hiekkakentälle, koska se ketutti vähemmän kuin jatkuva parkkipaikan metsästäminen lähempänä sairaalaa. Vaikka paikka oli maksullinen, sitä ei aina ollut tarjolla. Nyt kyseiselle hiekkakentälle onkin jo rakennettu ja parkkipaikat ovat kadonneet eli tilanne lienee entistä huonompi. Siinä nousee v-käyrä melko nopeasti ainakin VHM:llä kun talvella odottaa ja etsii vapautuvia paikkoja muiden paikkaa metsästävien kanssa joka ikinen työpäivä.
Törmäsin myös siihen, että iso osa parkkipaikoista oli annettu vuosia tai vuosikymmeniä sitten niille, jotka asuivat samassa kaupungissa ja ainakin teoreettisesti olisivat päässeet julkisilla töihin ja kotiin. Kerran annettua paikkaa ei tietysti oteta pois eikä siitä kovin moni halua solidaarisuudesta luopua. Kolmivuorotyössä julkisilla ei usein ole mitään mahdollisuuksia päästä sujuvasti työpaikalle mikäli ei asu sopivien reittien varrella ja sopivien aikataulujen puitteissa. Joskus saman kaupungin sisälläkin menee kikkailuksi eli lisää työmatkoihin käytettyä aikaa.
:)
Quote from: Äpyli on 20.04.2023, 12:43:07
En ole Meilahdessa käynyt, mutta kyseessä vaikuttaa olevan selkeä virhe parkkipaikkojen mitoituksessa, ja virhe on tehty jo suunnitteluvaiheessa.
Näissä mennään usein suunnitteluvaiheessa ideologia edellä, eli "onhan nykyaikaa rakentaa lisää ja kuristaa parkkipaikat pois, koska ilmasto, viherhumppa, kilven kiillotus ja olemmehan edelläkävijöitä". Samaa harjoittavat pääkaupunkiseudun molemmat yliopistot.
Rakenna kallis sairaala --> Jätä parkkipaikat pois ja vittuile hoitajille --> Hoitajat irtisanoutuvat --> Profit!
Quote from: jmk on 20.04.2023, 13:04:10
Rakenna kallis sairaala --> Jätä parkkipaikat pois ja vittuile hoitajille --> Hoitajat irtisanoutuvat --> Profit!
-->Järjestä uudet hoitajat Filippiineiltä.
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 11:01:20
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Ihan miten haluatte itsellenne uskotella mutta se ettei tuolla ole parkkipaikkoja ei ole vihreitten vika.Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa parkkipaikoille.
Oletko kuullut parkkihalleista ja parkkitaloista?
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 11:04:34
Quote from: Torspo on 20.04.2023, 09:05:16
Tämänkaltaisissa julkisissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon työvoiman ja asiakkaiden saapuminen eri puolilta maata. Kehä ykkösen sisälle ei pitäisi antaa valtion tukieuroja tällaisiin hankkeisiin.
Radan varrelta löytyy lukuisia pienempiä paikkoja alle tunnin matkan päästä, missä kunnat eivät ole täysin viheridiotisoituneita. Pienemmät kunnat kilpailevat tällaisista hankkeista ja kaavoittavat tarvittaessa kymmenen hehtaaria pysäköintialuetta työpaikkojen saamiseksi juna-aseman viereen.
Paljonkohan noiden välillä suhaaminen olisi maksanut ja mennyt aikaa,meilahdessa ei taida tarvitse kuin siirtää talon sisällä tyyppi jos jotain ilmenee potilaalle.Helsinki kuuluu eri sotepiiriin muutenkin eli radan kunnat kuuluu johonkin toiseen joka sitten rakentaa niitä sairaaloita asukkailleen.Pikku kunnathan halusi soten ja maakunta jutun sen lisäksi että halusivat maakuntaveron,helsinki taisi vastustaa asiaa.;)
Tässä olen samaa mieltä. Ei nykyisin paljon potilaita muualta Suomesta Helsinkiin siirrellä. Sote-alueilla on omat sairaalansa ja yliopistolliset keskussairaalansa - TYKS, KYS, TAYKS yms.
Quote from: P on 20.04.2023, 13:17:55
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 11:01:20
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Ihan miten haluatte itsellenne uskotella mutta se ettei tuolla ole parkkipaikkoja ei ole vihreitten vika.Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa parkkipaikoille.
Oletko kuullut parkkihalleista ja parkkitaloista?
Et taida olla helsingistä?.Halleja on jo ja niiden rakentaminen on kallista ja suhteellisen hankalaa.Toi alue taitaa muutenkin olla ihan täynnä maanalaisia tiloja ja pitäisi mennä syvemmälle että tilaa noille halleille löytyisi.Parkkitaloja taas tonne ei kaavoiteta koska niille ei ole tilaa.Niitä lähinnä puretaan pois helsingistä muutenkin uusien talojen tieltä.
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 13:42:35
Parkkitaloja taas tonne ei kaavoiteta koska niille ei ole tilaa.Niitä lähinnä puretaan pois helsingistä muutenkin uusien talojen tieltä.
Virallinen totuus kai nykyään on, että asukkaiden ja toimintojen tiivistäminen mahdollisimman tiukkaan
helpottaa liikkumista.
Jostain syystä reaalimaailman totuus on kovin usein päinvastainen.
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 13:42:35
Quote from: P on 20.04.2023, 13:17:55
Quote from: Melbac on 20.04.2023, 11:01:20
Quote from: P on 20.04.2023, 07:32:11
^Mikäköhän iso puolue Helsingissä vastustaa autoilua ja pyrkii leikkaamaan parkkipaikkoja, aina kun se on mahdollista...
Kaupunginhallitus se kaavan on esitellyt tuonnekin.
Ihan miten haluatte itsellenne uskotella mutta se ettei tuolla ole parkkipaikkoja ei ole vihreitten vika.Siellä ei yksinkertaisesti ole tilaa parkkipaikoille.
Oletko kuullut parkkihalleista ja parkkitaloista?
Et taida olla helsingistä?.Halleja on jo ja niiden rakentaminen on kallista ja suhteellisen hankalaa.Toi alue taitaa muutenkin olla ihan täynnä maanalaisia tiloja ja pitäisi mennä syvemmälle että tilaa noille halleille löytyisi.Parkkitaloja taas tonne ei kaavoiteta koska niille ei ole tilaa.Niitä lähinnä puretaan pois helsingistä muutenkin uusien talojen tieltä.
Kyllä minä vuosikymmenen Helsingissä joskus pyörin, joten jonkinlainen tuntuma on kaupunkiin. Täällä maakunnassa paikallisessa keskussairaalassa oli iso parkkitalo. Purkivat sen ja rakensivat tilalle vieläkin isomman parkkitalon. Se sairaala-alue täällä maalla on tungettu täydemmäksi, kuin Meilahden sairaala-alue. Heko-pädiä eivät saaneet enää mahtumaan muualle, kuin sen uuden pysäköintitalon katolle.
Jos sairaala-alueella on pysäköintipaikkapula ja sairaala-alueella aiotaan jatkaa vielä toimintaa pidempään, niin pakko on löytää sieltä tilaa, jonne pykätä pysäköintitalo. Ja Meilahti ei nyt kovin ydintä ole. Ei siellä maa ole reikäjuustoa, kuten keskustassa...
Ja Meilahden sairaala-alueen koko.
-Kolmiosairaala 229 vuodepaikkaa
-Tornisairaala 336 vuodetaikkaa + 51 tehohoitopaikkaa.
Itselläni paikallinen rauhallinen maalaissairaala, siis yliopistollinen keskussairaala (henkilökuntaa lie noin vajaa 5000 luokkaa) on samaa kokoluokkaa kapasiteetiltaan kuin Meilahti ja pakattu yhtä ahtaaseen, ellei ahtaampaan paikkaan. Sielläkin on jouduttu purkamaan kokoajan vanhaa ja rakentamaan uutta, kun muuten sinne ei sovi. Siellä koko alue on yhtä sairaalaa, johon on integroitu uusi pirun iso pysäköintitalo, joka syntyi purkamalla vanha pysäköintitalo ja osa vanhasta, siis 80-90-luvun siivestä.. Sama pitäisi tehdä Meilahdessa. Eihän se kaunista ole, eikä vihreää jää, Uudet sivurakennukset on rakennettu vanhan korkean päärakennuksen eteen ja taakse, sekä sivuille. Suuresta osasta huoneita näkyy ikkunasta vastapäisen rakennuksen seinä muutaman kymmenen metrin päästä. Pihat ovat sellaisia kanjoneita.. mutta... Muuten ei siellä toimitakaan, ellei kaikkea saada sopimaan, mukaanlukien pysäköinti.
Enemmän tuntuu, että Helsingissä on menty ideologia edella irti realismista, kuten Helsingissä viime vuosikymmenet ja jätetty ideologisista syistä kaavottamatta parkkitalo sairaalalle ja samalla vähennetty parkkipaikkoja ympäriltä. Lopputulos on arvattava, kun työntekijät ja asiakkaat eivät siirtyneetkään pyöräilemään ympäri vuoden, vaikka sellainen oli tavoite ilmastonmuutoksen lämmittämässä Helsingissä...
Kohta lähtee taas lähimetsää ja maisemametsää, koska vankien ihmisoikeus vierailuihin. Väestö vanhenee ja vähenee, mutta seksuaalirikosten määrä kasvaa. Syynä kuulemma tiukentuva lainsäädäntö, mutta mahtaakohan se olla ainoa syy?
QuoteVanhoista "suovankiloista" halutaan eroon
Ennen rakennettiin vankilat kauas suolle, nyt ne halutaan kasvukeskuksiin ihmisten lähelle.
--
Jukka Harju HS
14:43
--
Erona entiseen ajatukseen vankiloiden sijoittamisesta Suomen kartalla on nyt se, että niitä ei haluta enää etäisyyksien päähän vaan aivan kasvukeskuksiin. Niin sanottujen suovankiloiden aika on ohi.
Uusia vankiloita on suunnitteilla viisi. Isoimmat ovat Uudellemaalle tuleva, noin 500-paikkainen vankila ja Pirkanmaalle tai Tampereelle tuleva vankila, joka olisi noin 400-paikkainen.
Rovaniemelle tulisi Suomen pohjoisin vankila, joka olisi 50-paikkainen tutkintavankila.
Turkuun, uudehkon Saramäen vankilan yhteyteen puolestaan tulisi noin 130-paikkainen avovankila ja samalla Auran kunnassa sijaitseva Käyrän avovankila lakkautettaisiin.
Lisäksi Vantaan vankilan yhteyteen tulisi uusi 100-paikkainen vankisairaala.
Syitä uusille vankiloille on useita. Ensinnäkin nykyiset vanhat laitokset alkavat olla mittavien peruskorjauksien tarpeessa ja Rise laskeekin, että vanhan korjaus tulee kalliimmaksi kuin uusien rakentaminen. Vanhat tilat ovat usein epäkäytännöllisiä, sokkeloisia, kalliita ylläpitää ja vaikeita valvoa.
Rise myös laskee, että vankien määrä kasvaa. Isoin syy on vuoden alusta voimaan tullut uusi seksuaalirikoslainsäädäntö, joka tuottaa entistä enemmän vankeusvankeja. Risen mukaan sen vaikutus on noin sata vankia lisää päivätasolla.
--
Yksi ajatus kasvukeskuksiin ja lähelle ihmisiä sijoitettavissa vankiloissa on henkilöstön etu. Nykyaikainen vankila tarvitsee paljon erilaisia ammattiosaajia vartijoiden lisäksi, kuten psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, päihdekuntouttajia ja opettajia.
Heidän rekrytoimisensa ja työpaikassa pitäminen samoin kuin työmatkat ovat helpompia, kun vankilat sijaitsevat isojen kaupunkien välittömässä läheisyydessä. Vangin kannalta tilanne taas on se, että perheellä ja ystävillä on näillä seuduilla todennäköisesti lyhyempi vierailumatka.
--
Rise katsoo nyt suunnitelmissaan uuden hallituksen ja sen tulevan ohjelman suuntaan. Sen laskelmissa uusi vankilaverkosto olisi 70 miljoonaa euroa halvempi kuin nykyisen iso peruskorjaus.
--
"Myös henkilöstön saatavuus on iso asia tulevaisuudessa. Me haluamme pitää kiinni nykyisistä ja tarvitsemme heitä myös lisää, koska vankimäärä kasvaa."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009526278.html (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009526278.html)
Turkuun on aina mukava tulla. Turussa on aina mukava olla. Turusta on aina haikeata lähteä pois.
Kaikki nuo kolme on just päinvastoin Kouvolan kohdalla. Sukulaisuussuhteiden vuoksi joudun siellä käymään.
Vastenmielinen kaupunki joka ei koskaan ole muuttunut edellisestä kerrasta paremmaksi, siellä ei ole mitään näkemisen arvoista ja vaikka Kouvolan rautatieasema on vastenmielinen paikka niin se on silti Kouvolan paras paikka koska sitä kautta pääsee pois Kouvolasta.
^Aletaan taas lähestyä totuuden ydintä.
Kalle asui kerrostalosssa ja naapuriin muutti Ahmed. Kohta naapuriin muutti Mohammed. Seuraavaksi naapuriin muutti Abbas sukuineen. Lopulta Kalle muutti kerrostalosta pois.
Ei sitä kaupunkia ole siinä ikuisesti ollut, se on siihen tehty. Vaikka Turku sinällään on äärimmäisen huono esimerkki oikein mistään asiasta on paikallisen yliopistollisen keskussairaalan pysäköinti sentään suunniteltu asioinnin helppous eikä pelkästään "kaupunki" edellä.
Huumeongelmat huolestuttavat Kurvin asukkaita: "Uskon muuton olevan väistämättä edessä"
HS:n haastattelemat asukkaat kertovat huumeiden käytön ja huumekaupan olevan arkipäivää Kurvissa.
QuoteHUUMEONGELMAT Helsingin Kurvissa huolestuttavat alueen asukkaita.
Alppiharjun, Kallion ja Sörnäisten risteyksessä sijaitseva Kurvi on muuttunut niin levottomaksi, että lähistöllä yli kaksi vuosikymmentä asunut Anne Rantalainen esimerkiksi on suunnitellut muuttoa muualle. Hän kertoo näkevänsä kotikulmillaan huumeidenkäyttäjiä ja todistavansa huumekauppaa päivittäin. Kerran hänet on kertomansa mukaan yritetty ryöstää Vaasankadulla ravintola Iltakoulun edessä.
"Yksi päihtynyt tai huumeissa oleva henkilö kävi käteeni kiinni tuossa niin kovaan, etten saanut itseäni irti. Silloin tajusin, että olen vaarassa. Hänen kaverinsa tuli onneksi irrottamaan", Rantalainen sanoo.
"Tämän pitäisi olla turvallinen kotikatu, että lapsikin uskaltaa lähteä pyöräilemään eikä hänen tarvitse omalla kotiportillaan pelätä."
SEISOMME Vaasanpuistikon eli tutummin Piritorin vieressä Pengerpolulla. Vieressä liikkuu sekavan oloisia ihmisiä. Yksi laskee kädessään olevaa paksua setelitukkoa.
joten
QuoteBentley sanoo harmittelevansa asunnottomien ja päihteiden käyttäjien suurta määrää alueella.
"Minua huolestuttaa tilanne niiden ihmisten puolesta. En koe, että tämä olisi vaarallinen paikka asua, mutta voi olla, että minulla on ollut hyvä tuuri. Kavereilleni on kyllä huudeltu sopimattomia asioita."
Ratkaisuna ongelmaan hän näkee huumeidenkäyttöhuoneet ja huumeiden käytön dekriminalisoinnin.
"Alueella pitäisi olla jotain tiloja, joihin he voivat mennä hengailemaan ilman huolta."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009534550.html
:facepalm: :facepalm: ne huumeiden käyttäjät jotenkin mystisesti lennähtävät sinne hengailutiloihin ilman muille aiheutettua häiriötä...
Olen tainnut jo kertoa että tossa on symppis,itä-pasilan suunnalla on sininauhasäätiön asuntola jossa vanhoja nistejä,itä-pasilassa on myös joku asuntola,brakun kentän suunnalla taas dhl:n aurora talo,pelastusarmeijan asuntola ja tota kautta pääsee hietaniemen palvelukeskukseen,ruusulankadulle ja kaisaniemessäkin on symppis yms.Tossa oli käsittääkseni kriminaalihuollon kämppiä yhdessä vaiheessa.Tuolla kannattaa olla vähän varovainen koska äijät voi olla niin sekaisin ettei ne oikein kunnolla tajua mitä ne tekee tyyliin kävelevät normaalisti ja yhtäkkiä ne voi yrittää lyödä sua päähän ilman mitään syytä yms.Itse en oikein pidä tosta ajatuksesta että noille järjestetäisiin jotain käyttöhuoneita koska ne ei sellaisina pysyisi ja varmasti niistä muodostuisi paikkoja jossa myytäisiin aineita yms ja kun noi kerääntyy johonkin niin siellä on aina jonkinlaista härdelliä.Haluavat vain porukan pois jonnekkin käyttämään aineita ja pois kadulta.
@Titus"Ratkaisuna ongelmaan hän näkee huumeidenkäyttöhuoneet ja huumeiden käytön dekriminalisoinnin.
"Alueella pitäisi olla jotain tiloja, joihin he voivat mennä hengailemaan ilman huolta.""
Ei jumaliste....🤦🏼Tämä ei mun ymmärrykseen mene, ei millään.
Ollaan hankaloitettu tupakan myyntiä, on kauheet kuvat tekstit askeissa ja niihin on kai vielä taas tulossa jotain muutoksia.
Miten ihmeessä nuo ratkaisut, joita myös vallassa olevat esittävät, voivat vähentää haittoja 🤔Ei meikän logiikka taivu: lisää käyttöä, lisää ongelmia, mm rikoksia että saadaan aineita, siirtyminen kovempiin aineisiin, lisää kilpailua kuka myy
Voiko joku asiaa puoltava perustella?
Itse uskon siihen (jo oman kokemuksenkin perusteella) että ihmisiin tehoaa todella hyvin pelottelu ja huonojen asioiden tekeminen äärimmäisen hankalaksi.
Pelotellaan ja valistetaan huumeidenkäytön vaaroista. Näytetään kuvia, kerrotaan tositarinoita, entiset narkit tulevat kouluille kertomaan miten heidän elämänsä meni ihan persmäkeä huumeiden takia ja käytiin jopa kuoleman rajoilla. Lisäksi tehdään huumeiden saanti ja käyttö niin vaikeaksi ja vaaralliseksi kuin suinkin. Ilmaiset neulat pois, ei mitään helvetin käyttöhuoneita mihinkään, ja poliisit siivoaisivat sekoilevat narkit pois kaduilta ja puuttuisivat ihan oikeasti törkeän avoimeen katukauppaan. Ihmiset pelkäävät huumeidenkäyttöön liittyviä tauteja, tulehdusriskiä, yliannostusta, ryöstöjä, raiskauksia ja rikosrekisteriä, jos niistä kerrotaan. Tämä voi säästää monet jo siltä kuuluisalta ekalta kokeilulta.
Nyt ollaan menossa ihan päinvastaiseen suuntaan. Helpotetaan jos nyt ei vielä huumeiden saantia, niin ainakin käyttöä. Ensin jaettiin puhtaita neuloja. Okei, ehkä tauti- ja tulehdusriski pieneni, mutta samalla pelko niitä kohtaan väheni ja käyttäjien määrä mahdollisesti lisääntyi. Nyt puhutaan käyttöhuoneiden puolesta. Ei tarvitse enää narkata julkisissa vessoissa ja porttikongeissa, vaan käyttöhuoneet tekevät siitä ikään kuin luvallista, yhteiskunnan hyväksymää. Stigma vähenee. Ehkä se on hyvä, ehkä ei, mutta edelleen se antaa signaalin, että huumeet ovat hei ihan jees ja ok, kuka tahansa voi ajautua (tai ryhtyä) käyttäjäksi, ja käyttämiselle on nyt ihan omat tilansa. Mutta mikä on seuraava askel? Käyttämisen dekriminalisointi?
Itse kannatan huumeiden käyttämisen dekriminalisointia, koska se ehkä auttaisi käyttäjiä hakeutumaan hoitoon ilman massiivisen viranomaisrangaistuksen pelkoa. Mutta aineiden myyjille kuolemanrangaistus voisi olla hyvä vaihtoehto. >:( (Toki nämäkin voivat joskus olla yksi ja sama henkilö...)
Jos muuttaa Kurvin nurkille ja valittaa päihdeongelmaisista niin se on vähän sama kuin jos muuttaa Vantaalle ja valittaa lentomelusta.
Quote from: Larva on 23.04.2023, 10:22:41
Itse kannatan huumeiden käyttämisen dekriminalisointia, koska se ehkä auttaisi käyttäjiä hakeutumaan hoitoon ilman massiivisen viranomaisrangaistuksen pelkoa. Mutta aineiden myyjille kuolemanrangaistus voisi olla hyvä vaihtoehto. >:( (Toki nämäkin voivat joskus olla yksi ja sama henkilö...)
Eihän siitä hoitoon hakeutumisesta mitään rangaistusta tai edes riskiä seuraa nytkään.
Quote from: -PPT- on 23.04.2023, 16:45:17
Jos muuttaa Kurvin nurkille ja valittaa päihdeongelmaisista niin se on vähän sama kuin jos muuttaa Vantaalle ja valittaa lentomelusta.
Ilmeisesti on kaikessa hiljaisuudessa jo päätetty että Kurvi saa olla päihdeongelmaisten hengailutila, jossa heidän olemassaoloaan siedetään. Pysyvätpähän poissa parempien ihmisten ostoskeskuksista. Käyttöhuoneet yms muut olisivat vain vallitsevan tilanteen vahvistamista. Harvalle hengaajalle tuolla riittää kyllin edullisia asuntoja asua, vaan porukkaa tulee sinne ajanviettoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Voi olla että häiriöiden määrä on lisääntynyt entisestään ja alkaa ylittää sietorajan. Jos sinne rakentaisi vailla Dallapenpuistoon kauppakeskuksen, jossa vartijat pitäisivät häröt poissa. Ja omistusasuntoja, jotta asukasrakenne monipuolistuisi. :)
Quote from: lumikuono on 23.04.2023, 17:24:19
Quote from: Larva on 23.04.2023, 10:22:41
Itse kannatan huumeiden käyttämisen dekriminalisointia, koska se ehkä auttaisi käyttäjiä hakeutumaan hoitoon ilman massiivisen viranomaisrangaistuksen pelkoa. Mutta aineiden myyjille kuolemanrangaistus voisi olla hyvä vaihtoehto. >:( (Toki nämäkin voivat joskus olla yksi ja sama henkilö...)
Eihän siitä hoitoon hakeutumisesta mitään rangaistusta tai edes riskiä seuraa nytkään.
Oikeasti? Olen ollut siinä uskossa että käyttäminenkin on Suomessa rikos, ja siksi käyttäjät eivät hakeudu hoitoon, koska pelkäävät viranomaistoimia. Tällaista siis puhutaan.
Mutta tämä menee nyt niin offtopikiksi että jätetään tähän =)
Quote from: lumikuono on 23.04.2023, 17:24:19
Quote from: Larva on 23.04.2023, 10:22:41
Itse kannatan huumeiden käyttämisen dekriminalisointia, koska se ehkä auttaisi käyttäjiä hakeutumaan hoitoon ilman massiivisen viranomaisrangaistuksen pelkoa. Mutta aineiden myyjille kuolemanrangaistus voisi olla hyvä vaihtoehto. >:( (Toki nämäkin voivat joskus olla yksi ja sama henkilö...)
Eihän siitä hoitoon hakeutumisesta mitään rangaistusta tai edes riskiä seuraa nytkään.
Hoitoon voi olla käsittääkseni vaikea päästä,johtunee osittain siitä että siellä on samat tyypit jatkuvasti.Hauskasti subutex yms mitä noi tuolla yrittää porukalle myydä on korvaavaa ainetta heroiinille ja homma käsittääkseni mennyt siihen että osa porukasta alottaa jollain subutexillä eikä ole vetänyt mitää heroiinia ikinä.Käytännössä ne on antaneet ilmaiseksi porukalle tota ja porukka sitten myynyt eteenpäin tota toisille jotka jäänyt siihen nalkkiin eli ovat tehneet porukasta nistejä.Alunperinhän toi käsitääkseni johtui siitä että porukka piikitti itseään ja sai hiv/hepatti c:tä jolloin ajateltiin että annetaan subua niin noi ei piikitä jolloin ei leviä taudit,nyt niillä on sitten käsissä subutexiin riippuvaisia ja lisää tulee kun porukka noita myy eteenpäin yms.
Quote from: Titus on 22.04.2023, 17:52:25
Alppiharjun, Kallion ja Sörnäisten risteyksessä sijaitseva Kurvi on muuttunut niin levottomaksi, että lähistöllä yli kaksi vuosikymmentä asunut Anne Rantalainen esimerkiksi on suunnitellut muuttoa muualle. Hän kertoo näkevänsä kotikulmillaan huumeidenkäyttäjiä ja todistavansa huumekauppaa päivittäin. Kerran hänet on kertomansa mukaan yritetty ryöstää Vaasankadulla ravintola Iltakoulun edessä.
Ihminen on asunut Kurvissa yli kaksi vuosikymmentä, ja nytkö hän on vasta herännyt alueen huumeongelmaan? Tuollaistahan siellä on ollut jo ties miten kauan. Kaljakuppiloita on paljon, on ollut jo vuosikymmeniä, joten luonnollisesti alueella pyörii paljon myös spurguja ja narkkareita. Kun siihen päälle ovat tulleet myös matut, niin siinä on kaikki hyvä yhdessä.
Omaan asumiseen tuolta ei kannata kämppää ostaa, mutta joku pieni sijoitusasunto voisi toimia. Opiskelijat viihtyvät tuolla alueella, koska siellä on vilkasta baarielämää, eikä siellä tarvitse loppuikäänsä asua. Itsekin käyn tuolla välillä baarissa, vaikka asun toisella puolella kaupunkia. Mutta on kyllä aika käsittämätöntä, että joku perheellinen ihminen vinkuu siitä, millaista Kurvin kulmilla on. Ei se alue siitä muutu, joten muuta pois.
Mieluummin tuolla silti asuisi kuin jossain idän neekerilähiössä.
Quote from: Betonikostaja on 23.04.2023, 20:19:26
Quote from: Titus on 22.04.2023, 17:52:25
Alppiharjun, Kallion ja Sörnäisten risteyksessä sijaitseva Kurvi on muuttunut niin levottomaksi, että lähistöllä yli kaksi vuosikymmentä asunut Anne Rantalainen esimerkiksi on suunnitellut muuttoa muualle. Hän kertoo näkevänsä kotikulmillaan huumeidenkäyttäjiä ja todistavansa huumekauppaa päivittäin. Kerran hänet on kertomansa mukaan yritetty ryöstää Vaasankadulla ravintola Iltakoulun edessä.
Ihminen on asunut Kurvissa yli kaksi vuosikymmentä, ja nytkö hän on vasta herännyt alueen huumeongelmaan? Tuollaistahan siellä on ollut jo ties miten kauan. Kaljakuppiloita on paljon, on ollut jo vuosikymmeniä, joten luonnollisesti alueella pyörii paljon myös spurguja ja narkkareita. Kun siihen päälle ovat tulleet myös matut, niin siinä on kaikki hyvä yhdessä.
Omaan asumiseen tuolta ei kannata kämppää ostaa, mutta joku pieni sijoitusasunto voisi toimia. Opiskelijat viihtyvät tuolla alueella, koska siellä on vilkasta baarielämää, eikä siellä tarvitse loppuikäänsä asua. Itsekin käyn tuolla välillä baarissa, vaikka asun toisella puolella kaupunkia. Mutta on kyllä aika käsittämätöntä, että joku perheellinen ihminen vinkuu siitä, millaista Kurvin kulmilla on. Ei se alue siitä muutu, joten muuta pois.
Mieluummin tuolla silti asuisi kuin jossain idän neekerilähiössä.
Osa kämpistä on tuolla kunnon koppeja tyyliin suihku rakennettu vaatekaappiin(ihan oikeasti) eli todella pieniä,yksiöihin ei mahdu sänkyä poikittain yms.Ainahan tossa ollut levotonta eikä tonne taida muuta juuri kuin opiskelijat raflojen takia,osaa noista kämpistä on ihan varmasti käytetty parittamiseen jossain vaiheessa.Yleensä tuolta muutetaan samantien pois kun tulee lapsia ja joku 20v on helsinkiläisittäin lyhyt aika kun siellä on asunut/asuu porukka jotka asunut >50v.Siinä piritorin kulmilla oli jotain kriminaalihuollon kämppiä jossain vaihessa mutta ne sijoitettiin muualle koska taisivat juuri saada aikaan piritorin maineen,aikaisemmin siinä taisi olla vaan juuri jotain juoppojengejä ja jotain ulkomaalaisia huoria.Itse asuisin mielummin jossain idän "neekerilähiössä" jossa on kunnon suihkut yms ja josta pääsee jollain metrolla helposti toiselle puolle kaupunkia kun asuisin kopissa tuolla,tosin kyllä idässäkin on tosin alueita minne en muuttaisi.Radan lähiöt on vieläkin lohduttomampia ja niissä tulee fiilis "ken tästä käy saa kaiken toivon heittää",pelkkää peltoa ja kauppaan/juna-asemalle >3km yms.:D
:)
Helsingin ydinkeskusta näivettyy kaupunkisuunnittelun vuoksi
Yksityisautoilun rajoittaminen on ollut virhe, joka on jo näivettänyt Helsingin keskustan.
QuoteHELSINGIN ydinkeskustan näivettymisen yksi suuri syy on yksityisautoilun rajoittaminen ja vaikeuttaminen. Se on Helsingissä jatkunut jo vuosia laajasta kansalaisvastustuksesta huolimatta. Ihmiskato keskustassa on tosiasia, koska keskustaan on hankala tulla.
Parkkipaikkoja ei ole, ja harvoista jäljellä olevista joutuu maksamaan paljon, kuten myös parkkihallipaikoista. Hyvä esimerkki ydinkeskustan näivettymisestä on Kauppatorin viimeisen kalakauppiaan lopettaminen 30 vuoden jälkeen, koska torilla ei enää käy asiakkaita (HS 1.4.).
Moni kävisi keskustassa kävelyllä, kahvilassa ja ostoksilla, mutta matka keskustaan vie liikaa aikaa. Mieluummin ajetaan pitkäkin matka keskustan ulkopuolelle isoon kauppakeskukseen, koska sinne pääsee omalla autolla nopeasti, ja pysäköiminen on helppoa ja maksutonta.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN maankäytön, asumisen ja liikenteen mal-sopimuksessa todetaan, että yksityisautoilua Helsingin keskustassa pitäisi edelleen vähentää. Yksityisautoilun vähentäminen ja pysäköinnin rajoittaminen on autoilijoiden kiusaamista, ja sillä on huono vaikuttavuus, koska autoilijoita ei sillä saada joukkoliikenteen käyttäjiksi.
naps loput jutusta, kannattaa vilkaista
QuoteJorma Paavonen
emeritusprofessori
Helsingin yliopisto
Ilmeisesti tällainen mielipide on julkaistu jotta hs voi oikean asian mediana puskea ulos täysin päinvastaisen totuusryöpyn 8)
Quote from: Melbac on 24.04.2023, 02:24:19
Osa kämpistä on tuolla kunnon koppeja tyyliin suihku rakennettu vaatekaappiin(ihan oikeasti) eli todella pieniä,yksiöihin ei mahdu sänkyä poikittain yms.Ainahan tossa ollut levotonta eikä tonne taida muuta juuri kuin opiskelijat raflojen takia,osaa noista kämpistä on ihan varmasti käytetty parittamiseen jossain vaiheessa.Yleensä tuolta muutetaan samantien pois kun tulee lapsia ja joku 20v on helsinkiläisittäin lyhyt aika kun siellä on asunut/asuu porukka jotka asunut >50v.Siinä piritorin kulmilla oli jotain kriminaalihuollon kämppiä jossain vaihessa mutta ne sijoitettiin muualle koska taisivat juuri saada aikaan piritorin maineen,aikaisemmin siinä taisi olla vaan juuri jotain juoppojengejä ja jotain ulkomaalaisia huoria.Itse asuisin mielummin jossain idän "neekerilähiössä" jossa on kunnon suihkut yms ja josta pääsee jollain metrolla helposti toiselle puolle kaupunkia kun asuisin kopissa tuolla,tosin kyllä idässäkin on tosin alueita minne en muuttaisi.Radan lähiöt on vieläkin lohduttomampia ja niissä tulee fiilis "ken tästä käy saa kaiken toivon heittää",pelkkää peltoa ja kauppaan/juna-asemalle >3km yms.:D
Heh. Ex-nainen asui 90-luvun lopulla hetken Vaasankadun nurkilla. Hänellä oli oma vessa ja suihku pikkukämpässään, mutta suurimmalla osalla sen talon asunnoista oli yhteisvessat käytävällä. Oli kiva kävellä sammuneen naapurin yli, joka makasi housut polvissa jalat wc-kopissa ja kroppa käytävällä.
Yöllä joku bodari raahasi jonkun talon porttikongin kalteriportille ja hakkasi päätä kaltereihin. Uhri jäi siihen makaamaan. Poliisi ja ambulanssi paikalle. Uhri ambulanssilla pois. Meni muutama tunti, niin sama ukko oli hakkaamassa uuden uhrin päätä kaltereihin... :facepalm:
Nurkilla sai pilu-tarjouksia ex-nl:n ja itäblokin edustajilta.
Hyvä kaveri asui linjoilla alimmassa kerroksessa entisessä talonmiehen asunnossa. Pihalla ikkunan vieressä oli rotankolo, josta veikeät piiskahännät kurkistelivat. Eli eipä juuri ikkunoita voinut pitää auki. Tosin narkkarit yrittivät murtautua niistä sisään, joten ...
Ja lähellä oli neulojenvaihtopiste. Kun parkkeerasi auton, narkit ihan julkeasti kävivät "tarkistamassa" auton, siis katsomassa nenä auton ikkunassa onko mitään kilikili-keikattavaa.
Kaupan ilmoitustaululla oli myynti-ilmoitus pienestä kaksiosta. Pohdin sijoituskannalta. Olisiko pyynti silloin ollut jotain 300 000 markan luokkaa...
Juu kaverit ja tutut karistivat Kallion tomut aikoja sitten 2000-luvulla, kun ikää tuli hivenen lähemmäs 30... Ei siellä aikuinen jaksa asua, ellei kuulu jo "kalustoon".
Gentrifikaatio on vielä kaukana Vaasankadun ja Kurvin nurkilta.
Kävin eilen monen vuoden tauon jälkeen Oulussa ja olin aivan ällikällä lyöty miten on katukuva muuttunut sitten viime näkemän. On tullut todella paljon korkeita tornitaloja sekä keskustaan mutta myös ympäri kaupunkia jolloin niitä näkyi kaukana horisontissakin. Keskeneräisiä työmaita oli paljon joten lisää on tulossa tornitaloja. Olisi mielenkiintoista tietää oululaisten mielipiteitä tuosta trendistä. Toki varmasti mielipiteet jakaantuvat puolesta ja vastaan.
Turku pilasi kaupunkinsa jo 50v sitten ja siellä ei ole tornitalotyömaita näkynyt mutta esim Jyväskylässä aiotaan rakentaa samanlaisia kuin Tampereellakin.
Quote from: l'uomo normale on 12.01.2022, 20:53:47
QuoteKalasatamaan nousevan Lumo One -pilvenpiirtäjän asuntojen suunnittelussa asumisviihtyvyys ja vastuullisuus ovat kulkeneet käsi kädessä alusta alkaen. Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet ovat muuttuneet käytännön ratkaisuiksi ja viihtyisäksi asumiseksi urbaanin kaupunkiympäristön ja luonnon solmukohdassa.
Lukuisat vastuullisuusseikat – kuten energiatehokkuus, yhteisöllisyys ja liikkuminen – on toteutettu ennen kaikkea asumisviihtyvyys edellä. Asumisen muotoja on samalla ravisteltu: jokaisesta asunnosta löytyy muun muassa oma viherhuone parvekkeen sijaan.
Upea viherhuone tuo väriä asuntoihin.
– Asukas voi hyödyntää viherhuonetta esimerkiksi puutarhana tai hyötyviljelyyn. Viherhuoneiden lisäksi talon viidennestä kerroksesta löytyy mittavan kokoinen ja kutsuva puutarha-alue, joka lisää yhteisöllisyyttä, kertoo Lumo-kotien vastuullisuuspäällikkö Hannamari Koivula.
Viherhuoneiden lisäksi asukkaiden hyvinvointia edistävät isot ikkunat, jotka tuovat asuntoihin runsaasti päivänvaloa.
[...]
.
.
.
https://lumo.fi/lumo-elamaa/lumo-one-kestavan-asumisen-pilvenpiirtaja?utm_medium=social&utm_source=facebook&utm_campaign=sisaltomarkkinointi_automaatio_2022&utm_content=interest&fbclid=IwAR34A1EsWJRIgv9i_viJ3h2J7A3lyhY-agWtV85XneN2SqIZ2ua6_qZIeYU
Onko siellä pilvenpolttohuone?
Saattaapi olla sellaisia huoneita.
Quote29-04-2023 MTV: Kalasataman tornitalossa reistailevat muutkin kuin hissit – yhteisissä tiloissa ulostetta, virtsaa, oksennusta ja roskakasoja viikonlopun jäljiltä.
Vuonna 2022 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä vuokrapilvenpiirtäjässä asukkaiden mitta on nyt täysi kotitalonsa elämisen ääniä ja sotkua. MTV Uutisiin yhteyttä ottaneet asukkaat ovat kuvailleet, että talossa on vietetty aamuun kestäviä megabileitä, ulkopuolisia ihmisiä on käynyt sotkemassa taloa, ihmisten päälle on heitetty tavaroita ikkunoista ja katolle on kiipeillyt itsetuhoisia ihmisiä.
Asukkaat haluavat pysytellä jutussa nimettöminä, sillä he pelkäävät joutuvansa häiriköivien naapureiden silmätikuksi.
– Valehtelematta joka viikonloppu, kun palaan omilta menoiltani kotiin illalla, on talon ala-aula on ollut täynnä sekavasti käyttäytyvää nuorisoa. Ei heille uskalla mitään sanoa.
Aulan läpi kuljetaan hisseihin, joista löytyy asukkaiden mukaan oksennusta, koirien jätöksiä, virtsaa, tupakantumppeja ja muita roskia.
– Kuivuneet oksennukset saattavat olla hississä päiväkausia, asukkaat kertovat.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kalasataman-tornitalossa-reistailevat-muutkin-kuin-hissit-yhteisissa-tiloissa-ulostetta-virtsaa-oksennusta-ja-roskakasoja-viikonlopun-jaljilta/8684284#gs.wm85zi
^Haluttiin isot talot ja ison maailman meininkiä. Ja saatiin. :(
Tämä nyt on tietenkin vain anekdootti, mutta muistin juuri, että 3 vuotta sitten silloisessa työpaikassani yksi työkaveri oli suomea puhuva musta kaveri, joka kertoi kerran muuttaneensa vuokralle Kalasatamaan, ja hän kyllä toisaalta teki kaikki hommansa ihan luotettavasti, mutta kun hänen kanssaan jutteli kaikenlaisista asioista niin tuli vähän fiilis että mies on ehkä vähän tyhmä, ja kun asiasta varovasti mainitsi toisille työkavereille niin useampi myönsi olevansa samaa mieltä.
:)
Quote from: Outo olio on 29.04.2023, 21:36:19
^Haluttiin isot talot ja ison maailman meininkiä. Ja saatiin. :(
Isossa maailmassa on portieerit asuinpilvenpiirtäjien auloissa, kuten tv:stä olemme nähneet. Mega-asuinkompleksi radan yläpuolella houkuttelee kaikenlaista porukkaa, eikä vuokrataso riitä pitämään ammattibilettäjiä poissa. Hanketta on toteutettu naiivisti, mutta ehkä realismia tulee lisää vähitellen.
Kumma ettei muissa kauppakeskusten yhteyteen rakennetuissa asuintalokomplekseissa Kampissa ja Tapiolassa ole vastaavia ongelmia kuulemma ollut. Jos Kurvin tienoo vain vetää tietyn tyyppistä väkeä. EDIT: tietysti Kalasataman torni on vuokratalo, mutta silti.
90-luvun lopulla Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin linja oli luopua juna- ja metroratojen lähelläö olevista opiskelija-asuntoloista, kun niihin tuli ulkopuolista porukkaa häiriköimään. Nyt linja on muuttunut heilläkin, kuten kaupunkisuunnitelussa ylipäätänsäkin, täysin päinvastaiseksi: mahdollisimman paljon ihmisiä asumaan tiiviisti radan varteen tai vielä mieluummin radan päälle. Ongelmiin herättäneen jälkijättöisesti, niinkuin yleensäkin.
Mistä saamme riittävästi vartijoita turvaamaan asuinrakennuksiamme ilman maahanmuuton lisäämistä?
^Kohtuullisen erikoisia liikennejärjestelyjä on havaittavissa muutamissa isojen kaupunkien liepeille nousevissa uusissa alueissa. On toisaalta sellaisia ratojen/pääteiden varteen tai lähelle keskustojakin nousevia komplekseja joissa ei ainakaan arkkitehtuuri tai viihtyvyys ole ollut ihan ensimmäisenä mielessä.
Sitten on myös sellaisia yhden tien päässä kaukana joukkoliikenteestä sijaitsevia huudeja maakuntakaupunkien ja ympäryskuntien rajamailla joista ei niin ihmeellisen paljoa ole julkisuudessa rummutettu. Näihin on kämpät hyvällä prosentilla myyty ennenkuin on monttuja alettu kaivamaan. Ainakin muutamassa tietämässäni kohteessa on ympäristö rakennusteknisesti niin haastavaa että muutamiin kymmeniin vuosiin eivät myöskään ole kasvamassa mihinkään kiinni. :)
Quote from: Dangr on 29.04.2023, 21:56:41
Ei tarvitse olla edes ulkomaantuonteja. Meidän ihan omissa jonneissa ja jonnettareissa sekä alta keski–ikäisissä on sellaisia idiootteja joilla muiden viihtyvyys ja huomioonotto on viimeisellä sijalla elämässä.
Kuulemani mukaan ko kerrostaloissa asuu sekä lähi-itis-, että kantishuumeporukkaa. Helposti saatua huume/perintörahaa on kiva poltella kun ei ole vastuuta mistään.
Mahtaa velkarahalla asunnon ostaneita viduddaa kun samassa talossa pyörii tuota porukkaa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009550673.html
Johanna Vuorelma, Hanna Hannus ja Riikka Suominen kirjoittavat HS:n mielipidepalstalla seuraavaa, lainaan kokonaisuudessaan koska nämä koulutetut asiantuntijat varmaan toivovat mielipiteelleen hyvin laajaa lukijakuntaa:
QuoteJORMA PAAVONEN väitti (HS Mielipide 25.4.) Helsingin keskustan näivettyvän yksityisautoilun vaikeuttamisen takia. Olemme samaa mieltä siitä, että Helsingin keskustan pitäisi olla täynnä elämää: ihmisiä, terasseja, kävelykatuja, puistoja, leikkipaikkoja.
Nykyisin Helsingin kantakaupungin katutilasta näille riittää kuitenkin vain pieni osa. Valtaosan tilasta vievät autokaistat ja pysäköinti.
YLIVOIMAINEN enemmistö (noin 87 prosenttia) Helsingin keskustassa asioivista saapuu sinne joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen (Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019). Kaupungin selvityksen mukaan joukkoliikenne tuo suurimman osan keskustaan virtaavasta ostovoimasta. Vuositasolla eniten keskustassa kuluttavat kävellen ja pyörällä asioivat. Näitä kulkumuotoja pitää kehittää entistä kunnianhimoisemmin.
Painopiste kannattaa siirtää kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen.
Mallia kannattaa katsoa Euroopan menestyvistä pääkaupungeista. Pariisi on viime vuosina rajoittanut voimakkaasti autoilua ja lisännyt sen sijaan pyöräkaistoja ja kaupunkivihreää. Oslossa satoja parkkipaikkoja on korvattu pienillä puistoilla, penkeillä ja pyöräkaistoilla. Tukholma pyrkii kunnianhimoisesti kehittämään ihmisten aktiivista liikkumista tukevaa kaupunkitilaa.
KÖÖPENHAMINA ja Amsterdam ovat jo vuosikymmeniä panostaneet kävelyyn ja pyöräilyyn. Ne eivät ole näivettyneet vaan menestyvät niin turismin kuin taloudenkin saralla.
Entistä viihtyisämpi ja elinvoimaisempi Helsinki saadaan kehittämällä kävelykeskustaa kansainvälisten esimerkkien mukaan, laskemalla keskustan nopeusrajoituksia turvallisemmiksi ja muuttamalla katuparkkitilaa minipuistoiksi. Painopiste kannattaa siis siirtää kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen.
Hanna Hannus
filosofian maisteri
Riikka Suominen
toimittaja
Johanna Vuorelma
yliopistotutkija
Helsinki
( korostus minun )
Niin. Ensin kaupunki tekee autoilusta hankalaa ja kallista ja sitten kerrotaan, että 'kaupungin selvityksen mukaan joukkoliikenne tuo suurimman osan keskustaan virtaavasta ostovoimasta'.
No, ehkäpä se autoilijoiden osto-osuus kasvaisi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti, jos autoilijoita ei Stadissa kiusattaisi! Ensin vihervasemmisto ajaa autot pois Ytimestä ja sitten jeesustellaan että eivät ne autoilijat tuo tänne niin paljoa rahaa, mistä saadaan sitten tekosyy kurjistaa lisää autoilijoita.. :facepalm:
Huvittavaa oli myös tuo vaatimus nopeusrajoitusten laskusta: eikös Manskulla jo nyt ole 30 rajoitus? Kahtakymppiäkö siinä pääkaupungin pääväylällä tulisi ajaa? Tai miten kovaa voi edes ajaa jossain kantakaupungin kapeilla kaduilla? Viime viikolla ajoin Sandelsinkatua kohti Välskärinkatua ja nopeus taisi olla noin 10 kilsaa tunnissa.. Ja että painopiste pitäisi olla kävelyllä, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä? Ei ole kaupungin asia päättää, miten ihmiset liikkuvat. Kaupungin asia on mahdollistaa liikkuminen, myös autoilijoille, koska ihmisten tarpeet, aikataulut ja preferenssit ovat erilaiset.
Lisäys: Kirjoittajat ehdottavat että Helsinki ottaisi mallia vaikkapa Amsterdamista, joka kylläkin on toisella ilmastovyöhykkeellä kuin Helsinki. Miten täällä pyöräilet kun kulunut talvi täällä etelässäkin kesti kuusi kuukautta, jos lumeen ja jäähän on katsominen. Jos kaikki suomalaiset alkaisivat autoilun sijaan ajaa fillareilla läpi vuoden, lisääntyisivät liikennekuolemat, loukkaantumiset ja vammautumiset sadoilla prosenteilla - aika moni saisi jo sydärin jos pitäisi pakkasilmassa aamukiireessä alkaa hullun lailla polkea duuniin puhumattakaan haljenneista kalloista, murtumista ja bussin alle liukumisista koska jää.
Jäiset kadut, joita ei pidetä kunnossa, ovat hengenvaarallisia jalankulkijoille! Ja niiden kunnossapitoon ei varaa, kun pitää pelastaa maailmaa...
Quote from: Titus on 30.04.2023, 10:33:22
Kuulemani mukaan ko kerrostaloissa asuu sekä lähi-itis-, että kantishuumeporukkaa. Helposti saatua huume/perintörahaa on kiva poltella kun ei ole vastuuta mistään.
Mahtaa velkarahalla asunnon ostaneita viduddaa kun samassa talossa pyörii tuota porukkaa.
Tuo Kalasataman "pilvenpiirtäjä" on ymmärtääkseni 100% vuokratalo:
https://kojamo.fi/liiketoiminta/lumo-one/
Näin ollen "vidduunduneet" vuokralaiset voivat halutessaan muuttaa pois ilman suurempia taloudellisia menetyksiä. Kojamolle vähentyvä vetovoima voi olla ongelma, jos ympäristötekijöiden vuoksi asuntoneliöstä ei voi enää nyhtää yli 40 euron kuukausivuokraa. Tuskinpa Kelakaan maksaa asiakkaittensa puolesta aivan ylettömiä vuokria.
Saa nähdä, millainen imago Kalasatamalla on 10-20 vuoden kuluttua.
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.04.2023, 10:37:13
Niin. Ensin kaupunki tekee autoilusta hankalaa ja kallista ja sitten kerrotaan, että 'kaupungin selvityksen mukaan joukkoliikenne tuo suurimman osan keskustaan virtaavasta ostovoimasta'.
No, ehkäpä se autoilijoiden osto-osuus kasvaisi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti, jos autoilijoita ei Stadissa kiusattaisi! Ensin vihervasemmisto ajaa autot pois Ytimestä ja sitten jeesustellaan että eivät ne autoilijat tuo tänne niin paljoa rahaa, mistä saadaan sitten tekosyy kurjistaa lisää autoilijoita.. :facepalm:
Näissä "selvityksissä" jätetään sanomatta myös se, miten suuren ostovoiman autoilevat vievät niihin kauppakeskuksiin, joihin pääsee helposti autolla. Myynnin perusteella suurimmat kauppakeskukset ovat juuri noita. Kävijämääriltään jotkut Kamppi ja Forum ovat suuria, mutta myynnissä ne eivät välttämättä mahdu top vitoseen. Jämäsijat ovat todella huono sijoitus Helsingin keskustan kauppakeskuksilta.
Ihan arkijärjelläkin on selvää, että autolla liikkuvat ostavat enemmän, koska autolla voit kuljettaa enemmän tavaraa ja helpommin kuin julkisilla. En tajua, miksi tätä vastaan yritetään niin raivokkaasti tapella. Autoilijat menevät sinne, minne autolla helposti pääsee, ja myös raha menee sinne. Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaa Espoon ja Vantaan isoja kauppakeskuksia. Asun itse läntisessä Helsingissä Kehä ykkösen sisällä, ja vaikka keskustaan pääsee junalla alle vartissa, kannan rahani kyllä Espoon ja Vantaan suuntaan, koska auto. Jossain Sellossa tai Jumbossa on vain paljon kätevämpi käydä, ja ihan samat liikkeet siellä on kuin Helsingin keskustassakin.
En usko, että piiperöt tuota haluavat, mutta itsepähän ajavat Helsingissäkin asuvat ihmiset ostoksille naapurikuntiin. Ja Espoo ja Vantaa kiittävät.
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 12:30:22
Jossain Sellossa tai Jumbossa on vain paljon kätevämpi käydä, ja ihan samat liikkeet siellä on kuin Helsingin keskustassakin.
En usko, että piiperöt tuota haluavat, mutta itsepähän ajavat Helsingissäkin asuvat ihmiset ostoksille naapurikuntiin. Ja Espoo ja Vantaa kiittävät.
Nämä "periferian" kauppakeskukset tuppaavat olemaan myös avaria ja valoisia (https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.discoveringfinland.com%2Ffi%2Fdestination%2Fkauppakeskus-jumbo%2F&psig=AOvVaw11Jl8jvtfufC7eCBVDHimQ&ust=1682933644026000&source=images&cd=vfe&ved=0CBEQjRxqFwoTCOjWjcKm0f4CFQAAAAAdAAAAABAR), kun taas keskustassa tilan tehokas käyttö tuottaa ahdasta tunnelmaa ikuisessa keinovalossa, kuten esimerkiksi luolamaisessa Redissä (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d8/Redi_lapset_ja_sisustus.jpg/1821px-Redi_lapset_ja_sisustus.jpg).
Quote from: Siili on 30.04.2023, 11:55:39
Näin ollen "vidduunduneet" vuokralaiset voivat halutessaan muuttaa pois ilman suurempia taloudellisia menetyksiä. Kojamolle vähentyvä vetovoima voi olla ongelma, jos ympäristötekijöiden vuoksi asuntoneliöstä ei voi enää nyhtää yli 40 euron kuukausivuokraa. Tuskinpa Kelakaan maksaa asiakkaittensa puolesta aivan ylettömiä vuokria.
Saa nähdä, millainen imago Kalasatamalla on 10-20 vuoden kuluttua.
Ok, kiitos tarkennuksesta, olin jostain palstalta/fb/joku lehti lukevinani asunnonostajan valittaneen samasta ja siitä, että toisten asumisomaisuutta/yksityisyyttä ei osata kunnioittaa. Samaa mieltä Kalasataman imagosta, ei ole hyvään suuntaan kehittymässä. Kunhan Sompasaaren sekoitettu asuttaminen liittyy bileisiin mukaan, niin avot.
Liikenteen puolestahan tuohon on tulossa Jätkäsaartakin pahempi sumppu.
Kun näyttää siltä että vihreät haluavat häätää yksityisautoilijat pois kaupunkien keskustoista, olisi johdonmukaista olettaa että hyvin toimivien julkisten liikenneyhteyksien päähän rakennettaisiin pysäköintipalatseja ja jättiostoskeskuksia monipuolisin palveluin, ja nämä rakennettaisiin tyyppillisesti rautatieasemien, moottoritiesolmujen, lentoasemien ja matkustajasatamien välittömään läheisyyteen. Pysäköintipalatsien tulisi olla palvelutasoltaan ja hintatasoltaan niin erinomaisia että tavallinen henkilöautoilija tuntisi suurta houkutusta säilyttää autoansa normaalisti sellaisessa. Olisi myös syytä olettaa että julkisen liikenteen sujuvuuden hyväksi tehtäisiin kaikkea mahdollista, jotta liikenne kaupunkien sisällä sujuisi hyvin. Vai meneekö tämä niin päin että autoilun vaikeuttaminen kaikkialla riittää, ja muu järjestyy itsestään?
Quote from: Siili on 30.04.2023, 12:50:11
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 12:30:22
Jossain Sellossa tai Jumbossa on vain paljon kätevämpi käydä, ja ihan samat liikkeet siellä on kuin Helsingin keskustassakin.
En usko, että piiperöt tuota haluavat, mutta itsepähän ajavat Helsingissäkin asuvat ihmiset ostoksille naapurikuntiin. Ja Espoo ja Vantaa kiittävät.
Nämä "periferian" kauppakeskukset tuppaavat olemaan myös avaria ja valoisia (https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.discoveringfinland.com%2Ffi%2Fdestination%2Fkauppakeskus-jumbo%2F&psig=AOvVaw11Jl8jvtfufC7eCBVDHimQ&ust=1682933644026000&source=images&cd=vfe&ved=0CBEQjRxqFwoTCOjWjcKm0f4CFQAAAAAdAAAAABAR), kun taas keskustassa tilan tehokas käyttö tuottaa ahdasta tunnelmaa ikuisessa keinovalossa, kuten esimerkiksi luolamaisessa Redissä (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d8/Redi_lapset_ja_sisustus.jpg/1821px-Redi_lapset_ja_sisustus.jpg).
Ai niin, Redi, tuo katastrofi oli jo unohtunut. Olen siellä pari kertaa käynyt, en nyt muistaakseni ainakaan vuoteen. Koko ajan oli vain sellainen tunne, että täältä pitää päästä pois. Ihan kamala luola.
Onhan siinä jokin täydellisen vituillaan, jos samassa kaupungissa sijaitsevaan kauppakeskukseen menee julkisilla 40-45 minuuttia ja toisessa kaupungissa sijaitsevaan kauppakeskukseen ajaa autolla alle tai vähän yli kymmenen minuuttia. Ja matka ei kilometrimäärissä poikkea hirveästi. Autolla en Rediin ole koskaan edes yrittänyt. Ajatus on vituttanut jo valmiiksi.
Onko piiperöt yllätys, että autoilevat ihmiset käyvät ostoksilla Espoossa ja Vantaalla? Mistähän voisi johtua? Itse en tarvitse Helsingin keskustaa enää moneenkaan asiaan. Käyn siellä parturissa ja baarissa. Suurimmat rahani kannan naapurikuntiin. Seuraava siirto on varmaan muutto johonkin ympäryskuntaan, kun en näe enää syytä maksaa Helsinkiin veroja. Jos haluaa kaupungin täyteen neekereitä ja siitä samasta kaupungista autoilijan helvetin, niin ei kannata ihmetellä, miksi verotulot droppaavat.
Käytiin joskus katsomassa noita Sompasaaren uusia kämppiä. Todettiin, että pohjaratkaisut pielessä: liian vähän parvekkaita meren puolelle, ja liikaa saunoja. Ja bonuksena 5 vuotta asumista keskellä keskeneräistä rakennustyömaata.
Quote from: Lalli IsoTalo on 30.04.2023, 13:56:51
Käytiin joskus katsomassa noita Sompasaaren uusia kämppiä. Todettiin, että pohjaratkaisut pielessä: liian vähän parvekkaita meren puolelle, ja liikaa saunoja. Ja bonuksena 5 vuotta asumista keskellä keskeneräistä rakennustyömaata.
Kuulostaa hyvin tyypilliseltä "uudelta Helsingiltä". Ja hinnat varmasti ihan tapissa. Uutuudenviehätyksen jälkeen naapurusto todennäköisesti myös neekeröityy.
Quote from: Nikolas on 30.04.2023, 13:06:33
Vai meneekö tämä niin päin että autoilun vaikeuttaminen kaikkialla riittää, ja muu järjestyy itsestään?
Menee.
Nythän alkaa Haapaniemenkadulla putkiremppa ja katu on muutettu yksisuuntaiseksi Kalliosta pois päin. Jos tulet Kallioon Kalasatamasta rempan alla olevalle Sörnäisten rantatielle, niin pitää ajaa ympyrätalon kiertämällä Porthaninkadulle josta pääset näppärästi linjoille tai isolle kirkolle. En tiedä miten kauan mikäkin järjestely on voimassa ja nekin taisi muuttua parin viikon välein eri reiteille kun esim Hakaniemen hallin kontit siivotaan hallin viereiseltä kadulta. Hämeentien avaaminen Kurvi-Linjat välin tontille ajoon tyrmättiin heti suunnittelussa ->
kerran pyörätie aina pyörätie.
Parkkipaikoista "liikenneyhteyksien lähellä", niin kuka haluaa istua jossain kuseltahaisevassaäläwäbälä-bussissa/metrossa puoli tuntia, että pääsee ostoksille Hgin keskustaan. Sitten raahaa ne ostoksensa samaa matkaa takaisin siihen pysköintiparatiisiin.
Siksi on oma auto, ettei tarvitse.
Kaikki kävelemään.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5895550
Quote– Kovasti kuulee monelta yrittäjältä, että vaikeuksia on. Tämä on monen asian summa. Monet ovat miettineet, että laittavatko lapun luukulle.
Täsmällisesti tokaistu;;;
QuoteYrittäjän oma laaja asiakaskunta on muodostunut vuosikymmenien aikana. Aikoinaan kadulla oli jopa viisi kultasepänliikettä.
– Nyt olen ainoa, yrittäjä toteaa.
Syrénin mukaan "kaikkea hankaloitetaan". Ongelma on, että asiakasmäärät laskevat ja kulut kasvavat. Parkkipaikatkin hävisivät katuremontin myötä.
– Keskusta tulee näivettymään. Ostovoima menee muualle, kun autoa ei saa parkkiin ja pysäköintimaksut ovat tähtitieteelliset. Vaikka pyöräteitä rakennetaan, ostovoima liikkuu autolla.
Joopa joo,,ehkä joku ostaa kierrätetyn lampun varjostimen (pienen) ja vie sen julkista käyttäen kotiinsa, mutta mitään isompaa ostosta harva viitsii kannella metrossa, sporassa tai paikallisjunassa.
QuoteKaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että kaupunki pyrkii kehittämään aluetta eläväksi ja kävelypainotteiseksi kaduksi kivijalkaliikkeineen.
Kohta voi kävellä eläväisesti ja katsella tyhjiä liiketiloja.
Muutama poiminta kauppakeskusyhdistyksen raportista.
Jumbo: 11,6 M kävijää, 482 M€ myynti, 41,6 €/asiakas
Kaari: 6,8 M kävijää, 268 M€ myynti, 39,4 €/asiakas
Itis: 15 M kävijää, 260 M€ myynti, 17,3 €/asiakas
Osa ihmisistä hakee pidemmän ajan tarpeensa kerralla ilman basaarihulinaa ja metrokiskojen kolinaa.
Jumbolla on 2 X myynti 30% pienemmällä asiakasmäärällä ja Kaarella isompi myynti alle puolella Itiksen asiakasmäärästä. Minne asiakkaat ja kauppiaat haluavat?
Quote from: simppali on 30.04.2023, 14:38:24
Kaikki kävelemään.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5895550
Quote– Kovasti kuulee monelta yrittäjältä, että vaikeuksia on. Tämä on monen asian summa. Monet ovat miettineet, että laittavatko lapun luukulle.
Täsmällisesti tokaistu;;;
QuoteYrittäjän oma laaja asiakaskunta on muodostunut vuosikymmenien aikana. Aikoinaan kadulla oli jopa viisi kultasepänliikettä.
– Nyt olen ainoa, yrittäjä toteaa.
Syrénin mukaan "kaikkea hankaloitetaan". Ongelma on, että asiakasmäärät laskevat ja kulut kasvavat. Parkkipaikatkin hävisivät katuremontin myötä.
– Keskusta tulee näivettymään. Ostovoima menee muualle, kun autoa ei saa parkkiin ja pysäköintimaksut ovat tähtitieteelliset. Vaikka pyöräteitä rakennetaan, ostovoima liikkuu autolla.
Se on jännä, että näiden viherkommunistien hankkeissa ei kuunnella yrittäjiä, vaikka heitä nimenomaan pitäisi kuunnella. Yrittäjät eivät yleensä ajattele ideologisesti, he vain miettivät mikä on parasta bisnekselle, kuten kuuluukin.
Yrittäjät kyllä ymmärtävät, että autoilevat ihmiset tuovat sitä rahaa. Kyllä nämäkin vielä pakkaavat yrityksensä ja siirtyvät sinne, missä autoilua ei terrorisoida. Viherkommunistit saavat jäädä ihan keskenään näivettämään keskustaa.
:)
Quote from: Torspo on 30.04.2023, 14:48:13
Muutama poiminta kauppakeskusyhdistyksen raportista.
Jumbo: 11,6 M kävijää, 482 M€ myynti, 41,6 €/asiakas
Kaari: 6,8 M kävijää, 268 M€ myynti, 39,4 €/asiakas
Itis: 15 M kävijää, 260 M€ myynti, 17,3 €/asiakas
Osa ihmisistä hakee pidemmän ajan tarpeensa kerralla ilman basaarihulinaa ja metrokiskojen kolinaa.
Jumbolla on 2 X myynti 30% pienemmällä asiakasmäärällä ja Kaarella isompi myynti alle puolella Itiksen asiakasmäärästä. Minne asiakkaat ja kauppiaat haluavat?
Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.
Itiksessä voi olla suhteellisen paljon kävijöitä, mutta se ei auta, kun suuri osa niistä on neekereitä, jotka vain notkuvat siellä eivätkä osta mitään. Itis on muutenkin uppoava kauppakeskus, monet liikkeet ovat siirtyneet viereiseen Prismaan ja CM-vetoiseen Eastoniin. Tuo on todella raju merkki, mutta kyllähän sen tietää, mistä se kertoo. Itiksestä tulee lopulta ihan samanlainen kuin Puhos, halal-lihakauppaa sun muuta matupaskaa vieri vieressä.
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 15:03:49
Quote from: Torspo on 30.04.2023, 14:48:13
Muutama poiminta kauppakeskusyhdistyksen raportista.
Jumbo: 11,6 M kävijää, 482 M€ myynti, 41,6 €/asiakas
Kaari: 6,8 M kävijää, 268 M€ myynti, 39,4 €/asiakas
Itis: 15 M kävijää, 260 M€ myynti, 17,3 €/asiakas
Osa ihmisistä hakee pidemmän ajan tarpeensa kerralla ilman basaarihulinaa ja metrokiskojen kolinaa.
Jumbolla on 2 X myynti 30% pienemmällä asiakasmäärällä ja Kaarella isompi myynti alle puolella Itiksen asiakasmäärästä. Minne asiakkaat ja kauppiaat haluavat?
Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.
Pääsen aika lailla ovelta ovelle vajaan kymmenen kilometrin päähän Rediin yhdellä bussilla ja saman verran aikaa minulla kuluisi mennä parin kilometrin päähän Kaareen useammalla julkisella vaihtojen kautta, kun en minuutilleen kuitenkaan lähtöpysäkille viitsisi vääntäytyä, joten kävellen pääsen ihan yhtä miellyttävästi. Julkiset yhteydet Kaareen ovat vain huonontuneet uudistuksissa vuosien varrella. Kaupunginosien väliltä on estetty läpiajoliikenne, mutta tuntuu että joku jostain syystä ei halua palvella massoja toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä lähialueilta Kaareen. Saa nähdä muuttavatko Vihdintien pikaratikkasuunnitelmat tilannetta.
Helsingin keskustan tulevaisuus lienee nukkumalähiönä ja turistirysänä. Kunhan eivät rakenna liikaa pikkuyksiötä pilvenpiirtäjiin menestyville citysinkuille. Kauan sitten oli Hesarissa juttu tanskalaisen ongelmalähiön saneeraamisesta, jossa yksi saneerattava ongelmakohde oli juuri menestyville citysinkuille tarkoitettu megakerrostalo, ei sentään pilvenpiirtäjä. Citysinkkujen sijaan sinne oli asettunut paljon päihderiippuvaisia, joita korkea vuokra ei haitannut kun sossu maksoi. Korjaava toimenpide oli perheasuntojen rempaaminen tilalle ja päihdetyyppien osoittaminen jonnekin hallittavampiin asumisratkaisuihin.
Ei ole sattumaa että 70-luvun rumien ja isojen elementeistä halvalla kyhättyjen asumiskerrostalojen tilalle haluttiin 80-luvulla pienempää ja vaihtelevampaa rakentamista. Nyt kun 70-luvun lähiöiden ongelmat ovat vähentyneet toistaiseksi niiden väestöjen ikääntyessä, ongelmat on unohdettu ja uusia tulevia ongelma-alueita rakennetaan innolla. Tallinnassa retro-70-luku-kerrostalot ja wow-arkkitehtuuri ilmestyivät minusta katukuvaan vähän aiemmin kuin Helsingissä. Täällä ehkä piti odottaa kaupunkisuunnittelijapolven eläköitymistä. Triplan tapaista 60-lukutyylistä arkkitehtuuria olen kuitenkin Suomessa nähnyt vain elokuvissa. Ehkö öljykriisi katkaisi sen modernismityypin isomman voittokulun Suomessa alun perin.
Quote from: Lyyti on 30.04.2023, 15:14:14
Tämä autopako on ironisesti itseään ruokkiva ongelma; jäljelle jäävät ne jotka äänestävät autoilua vastaan.
Et ehkä ylläty kun kerron, että tätä Hgin keskustan liikennesuunnittelua tekevät eivät yleensä edes asu keskustassa saati Hgissä. Äänekkäimpiä Hgin keskustan autoilun vastustajia asuu esim Tukholmassa. Vielä vähemmän yllättää, että suurin osa näistä on vihavihvasemmistoa.
Noille Hgin keskusta ei ole asumispaikka, vaan joku hemmetin huvipuisto johon on kiva piipahtaa sidukalle ja sitten niinq oleilemaan tjtn. Ja kaiken on oltava ajateltu näiden päähänpistojen ja satunnaisten halujen kautta. Nytkin Kallioon rakennetaan pysäköintipaikoille pää märkänä terdejä jotka ovat kiinni n 18h päivässä ja loppuajan lähinnä meluhaitta paikallisille asukkaille. Ellei sada vettä ja ne ovat tyhjänä 24h.
esim täällä voi seurata noiden mielenmaisemaa: https://www.facebook.com/groups/184085073617
eivät ne ole alueen asukkaiden puolella tai ei heitä kiinnosta mitä asukkaat tai alueen yrittäjät haluavat tai tarvitsevat.
Miksi muuten kaupungin pitäisi olla elävä?
Eikö kaupungin pidä ensisijaisesti palvella asukkaidensa toiveita ja kun ne täyttyvät, siitä tulee automaattisesti elävä.
Nyt yritetään kiivetä perse edellä puuhun: yritetään luoda jotain 'elävää kaupunkitilaa' siten, että tehdään asukkaiden elämä vittumaiseksi ja sitten ihmetellään kun kaupunki näivettyy. Pitäkää asukkaiden tarpeista, kuten autoilumahdollisuuksista huolta niin se elävyys rakentuu sitten orgaanisesti aivan itsekseen ilman, että kaupungin pitää palkata jonglöörejä autioille kävelykaduille.
1. Ensin marxilainen kontrolloi, rajoittaa, kieltää, luvanvaraistaa, demonisoi, säätää, pakottaa, verottaa, ehkäisee, ohjaa ja maksattaa.
2. Sitten marxilainen ihmettelee kun kaupunki näivettyy.
Korjatakseen asiantilan marxilainen ei suinkaan puutu kohtaan 1, vaan
3. Marxilainen keksii tukihimmeleitä, asettaa ehtoja tuen saamiseksi, palkkaa tukitarkastajia, luo lisää byrokratiaa ja hallintoa ja verottaa yhä enemmän ja ottaa lainaa tämän kaiken pystyssäpitämiseksi.
Näin meillä rakennetaan eläviä kaupunkeja!
Olikohan se Ronald Reagan, joka joskus sanoi siihen tapaan, että sosialisti verottaa kaikkea niin kauan kuin se liikkuu ja kun se ei liiku, sosialisti alkaa maksaa sille tukiaisia..
:facepalm:
Jos ihmisille vain taattaisiin suuremmat vapaudet ja pienemmät verot, kaupungit muuttuisivat automaattisesti eläviksi ja bisnes kukoistaisi. Mutta silloinhan kommunisteilta loppuisivat suojatyöpaikat ja hekin joutuisivat ihan oikeisiin töihin ja mikäs se sen pahempi olisi 'työväenluokan' edustajille..
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 15:03:49
Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.
Itiksessä voi olla suhteellisen paljon kävijöitä, mutta se ei auta, kun suuri osa niistä on neekereitä, jotka vain notkuvat siellä eivätkä osta mitään. Itis on muutenkin uppoava kauppakeskus, monet liikkeet ovat siirtyneet viereiseen Prismaan ja CM-vetoiseen Eastoniin. Tuo on todella raju merkki, mutta kyllähän sen tietää, mistä se kertoo. Itiksestä tulee lopulta ihan samanlainen kuin Puhos, halal-lihakauppaa sun muuta matupaskaa vieri vieressä.
Kaari ihan hyvä kauppakeskus, kivenheiton päässä ei kymmentäkään minuuttia tästä itä-Pakilasta autolla huristele. Ruuhkahuippujen aikaan liikennejärjestelyt kyllä uskomatonta persettä, jono seisoo pitkälle kehäykköselle saakka ja parkkihallista ulospääsyt jumittaa samallailla. Hyvä puoli 24h aukioloajat, joten 16-18 kellonaikojen ulkopuolella liikenne toimii OK. Viikin prismaa tulee välillä joskus käytettyä, mutta se on paskamaisemman reitin varrella ja sinne pitää ihan erikseen haluta lähteä. Kaaressa päivittäisasiointi sujuu nopeasti ja ketterästi, iso siisti kauppakeskus missä kaikki tyypilliset arkikaupat ja mieletön valikoima. Jos erikoisemmille ostoksille tarvii niin suoraan Jumboon tai Tammiston alueelle. Töistä kotiin kehäykköstä ajellessa näppärä poiketa äkkiä Kaaressa ja yhden pysähdyksen taktiikalla koukata monen päivän ostokset kyytiin ilman että tuhlaa aikaa tuntikausia.
Kaari itsessään alkaa kyllä muuttua hissukseen etnisempään suuntaan noin asiakaskuntaa katsoessa. Olen kiinnittänyt huomiota miten viimevuotisen remontin aikana sielä on kameravalvontaa lisätty varmaan nelinkertaiseksi. Ei voi sanoa että seiniä pystyssä pitävää sakkia olisi häiritsevästi, mutta etenevissä määrin.
edit: Jäi lause kesken, täydensin loppuun
Kuntarajat on tässä(kin) asiassa keinotekoisia. Serkku perheineen asuu Vierumäessä siis Pohjois-Vantaalla joten isommat ostokset on helppo tehdä Keravan puolella.
Quote from: salakana on 30.04.2023, 17:51:32
Töistä kotiin kehäykköstä ajellessa näppärä poiketa äkkiä Kaaressa ja yhden pysähdyksen taktiikalla koukata monen päivän ostokset kyytiin ilman että tuhlaa aikaa tuntikausia.
Näinhän se menee tietenkin, ja kaikki ajattelukykyiset tajuavat tuon ilman ihmettelyä ja tuskanhikeä.
Mutta idealistinen vihertuholainen ajattelee, että jos ne ostokset eivät aivan mahdu reppuun, sitten otetaan avuksi nokkakärry tai tavarafillari. Mutta jos joku erehtyy kysymään että mitenkäs isot ostokset ja perhe liikkuvat samalla kertaa, seuraa tuumaustauko: Että siis perhettä, toisin sanoen lapsia myös...
Quote from: l'uomo normale on 30.04.2023, 15:45:28
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 15:03:49
Quote from: Torspo on 30.04.2023, 14:48:13
Muutama poiminta kauppakeskusyhdistyksen raportista.
Jumbo: 11,6 M kävijää, 482 M€ myynti, 41,6 €/asiakas
Kaari: 6,8 M kävijää, 268 M€ myynti, 39,4 €/asiakas
Itis: 15 M kävijää, 260 M€ myynti, 17,3 €/asiakas
Osa ihmisistä hakee pidemmän ajan tarpeensa kerralla ilman basaarihulinaa ja metrokiskojen kolinaa.
Jumbolla on 2 X myynti 30% pienemmällä asiakasmäärällä ja Kaarella isompi myynti alle puolella Itiksen asiakasmäärästä. Minne asiakkaat ja kauppiaat haluavat?
Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.
Julkiset yhteydet Kaareen ovat vain huonontuneet uudistuksissa vuosien varrella. Kaupunginosien väliltä on estetty läpiajoliikenne, mutta tuntuu että joku jostain syystä ei halua palvella massoja toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä lähialueilta Kaareen. Saa nähdä muuttavatko Vihdintien pikaratikkasuunnitelmat tilannetta.
Vihdintien pikaratikka vain pahentaisi tilannetta, kun sen vaatima tila olisi väistämättä autoilta pois. Ongelma on Kannelmäkeen johtava silta. Se ei siitä muuksi muutu. Liittymissä on jo nyt usein ruuhkaa, ja jos tuohon sillalle laitetaan vielä joku ratikka, niin autoilijat eivät enää jaksa sitä. Ja Kaarihan on nimenomaan autoilijoiden varassa, ja jostain syystä sitä autoilevaa porukkaa Kaaressa riittää, vaikka ruuhka-aikana tilanne on ihan hirveä. Ratikka olisi kuitenkin kuolemansuudelma Kaarelle, koska iso Prisma ja autoilu.
Kun kivijalkaliikkeitä katoaa ja bisnes siirtyy enemmän kauppakeskuksiin, olisiko järkevää tai mahdollista, että kivijalkaliikkeet saisivat myydä alemmalla arvonlisäverolla?
Jos alv on 24% niin kivijalkaliikkeille 12%?
Vai olisiko tämä valtion asiatonta puuttumista markkinatalouteen, kilpailun vääristämistä, epätasa-arvoa tai peräti jotain holhoamista ja kommunismia?
Joskus tietysti kivijalkaliikkeen ja kauppakeskuksen rajanveto voi olla hankalaa, mutta kaava sanelisi, kumpaan ryhmään tila kuuluu.
Onko tämä tyhmä ajatus vai voisiko tätä kehittää eteenpäin?
Kaaressa on Sokoksen tavaratalo.
En itsekään mene Helsingin keskustaan vapaaehtoisesti koskaan, mutta yksi asia on monissa kauppakeskuksissa (Iso Omena, Sello) pielessä: vaatekaupat ovat samaa alemman tason lindexiä kaikissa. Viimeinen jäljellä oleva syy raahautua keskustaan - keskiluokan kukkarolle sopivaa laadukkaampaa kampetta myyvät tavaratalot - ei enää päde, sillä Kaaresta löytyy Sokos, Jumbosta ja Ainoasta Stockmann. Näistä Sokos on itse asiassa enää kuvailuni mukainen tavaratalo. Stockalla en ole käynyt 15 vuoteen eli sen jälkeen, kun unohtivat suomalaisen keskiluokan ja alkoivat myydä tavaraa venäläisille ja mainostaa vihervassareille.
Ei mitään uutta, että hyvin toimivan kaupan auto/joukkoliikenne tuhotaan. Esim Verkkokaupan edestä poistettiin pysäkki ja se siirrettiin parin-kolmen sadan metrin päähän. Aiemmin näki kun porukka tuli keskustasta ostoksille Verkkokauppaan ja ajoi spåralla takaisin, nyt seiskassa ei näe juuri koskaan Verkkokauppa-kasseja.
Jäin käsitykseen, että Verkkokaupan olisi pitänyt maksaa Hgin kaupungille, että pysäkki olisi jäänyt paikalleen.
7 kulkee oman oven edestä ja oli näppärä käydä VK:ssa, mutta nyt menen omalla autolla ettei tarvitse roudailla ostoksia satoja metrejä.
Samoin kävi Stockkalle kun raitiovaunulinjoja siirrettiin Stockkan edestä Rautatieaseman eteen "jotta on paremmat kulkuyhteydet". Nyt esim Hakaniemestä pääsee steissille neljällä eri linjalla (alalinjoineen), mutta Stockkan eteen et yhdelläkään.
:facepalm:
Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.
Quote from: Betonikostaja on 30.04.2023, 15:03:49
Itis on muutenkin uppoava kauppakeskus, monet liikkeet ovat siirtyneet viereiseen Prismaan ja CM-vetoiseen Eastoniin. Tuo on todella raju merkki, mutta kyllähän sen tietää, mistä se kertoo. Itiksestä tulee lopulta ihan samanlainen kuin Puhos, halal-lihakauppaa sun muuta matupaskaa vieri vieressä.
Itishän on nyt kovasti uudistumassa:
https://itis.fi/itis-uudistuu/
Havainnekuvien perusteella myös asiakaskunta on uudistumassa radikaalilla tavalla.
Quote from: Titus on 01.05.2023, 09:35:50---
------> poistettu turhaa lainausta <-------
Samoin kävi Stockkalle kun raitiovaunulinjoja siirrettiin Stockkan edestä Rautatieaseman eteen "jotta on paremmat kulkuyhteydet". Nyt esim Hakaniemestä pääsee steissille neljällä eri linjalla (alalinjoineen), mutta Stockkan eteen et yhdelläkään.
:facepalm:
Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?
Quote from: Dangr on 01.05.2023, 11:16:08
Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.
Verkkokaupassa jätkäsaaressa eivät rollaattorimummot ja muuten liikkumisrajoitteiset asioi, mutta lähiseudun ostoskeskuksissa kyllä. Heille 300 metriä bussipysäkille ostosten kanssa on liikaa. Voin kuljettaa mikroaaltouunin tai vastaavan bussilla kotiin mutta mieluiten välttelisin ylimääräistä kävelyä sellaisten kanssa.
Naapurustossa pari rollaattorimummoa. Aikamoisia ostosmääriä saavat kuskattua kilometrin päässä olevasta ostoskeskuksesta. Ongelmana heillä on talvikelit. On ihan yksi ja sama jos paksua, upottavaa lunta tai sohjoa on yksi tai 300m, heidän matka tyssää siihen. Ja onneksi yhteiskunta tarjoaa heille taksikyytejä.
Quote from: Asmodeus on 01.05.2023, 11:33:43
Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?
eh aivan... ei tainnut olla pointtina kirjoittamassani ?
Quote from: Dangr on 01.05.2023, 11:16:08
Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.
Niin ?
Jos autoton ostaja voi valita liikkeen esim raitiovaunuyhteydellä vs se 200-300m raahaaminen. Toki se lyllertää sen 200-300m x 2 ylimääräistä ihan huvikseen.
Miten noi taksimatkat liittyy... mihinkään ? Vai oliko sun suosikkiedustajalla jotenkin kasautunut erityisesti lyhyitä taksimatkoja jotka olisi voinut lyllertää ?
Quote from: Titus on 01.05.2023, 12:01:42
Quote from: Asmodeus on 01.05.2023, 11:33:43
Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?
eh aivan... ei tainnut olla pointtina kirjoittamassani ?
Ei varmaan, kun Hakaniemestä pääsee suoraan Stockkan eteen. Ehkä joutuu kävelemään alle 100m. Ei pitäisi olla mahdotonta.
Quote from: l'uomo normale on 01.05.2023, 11:37:31
Verkkokaupassa jätkäsaaressa eivät rollaattorimummot ja muuten liikkumisrajoitteiset asioi, mutta lähiseudun ostoskeskuksissa kyllä. Heille 300 metriä bussipysäkille ostosten kanssa on liikaa. Voin kuljettaa mikroaaltouunin tai vastaavan bussilla kotiin mutta mieluiten välttelisin ylimääräistä kävelyä sellaisten kanssa.
En tunne kaikkien rollaattorimummojen ostostapoja, mutta omat ostokseni Verkkokauppa.comista ovat yleensä tulleet postitoimituksena lähikauppaan. Pari kertaa olen hakenut tuotteet Vantaan noutovarastolta. Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi. Heillä ei taida myöskään olla valtuuksia tinkiä hinnasta.
Quote from: Dangr on 01.05.2023, 11:53:39
Naapurustossa pari rollaattorimummoa. Aikamoisia ostosmääriä saavat kuskattua kilometrin päässä olevasta ostoskeskuksesta. Ongelmana heillä on talvikelit. On ihan yksi ja sama jos paksua, upottavaa lunta tai sohjoa on yksi tai 300m, heidän matka tyssää siihen. Ja onneksi yhteiskunta tarjoaa heille taksikyytejä.
Joillekin ylimäräiset 300 metriä suuntaansa bussimatkan jälkeen on liikaa, jos on muutakin vaivaa.
Quote from: Siili on 01.05.2023, 12:25:42
En tunne kaikkien rollaattorimummojen ostostapoja, mutta omat ostokseni Verkkokauppa.comista ovat yleensä tulleet postitoimituksena lähikauppaan. Pari kertaa olen hakenut tuotteet Vantaan noutovarastolta. Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi. Heillä ei taida myöskään olla valtuuksia tinkiä hinnasta.
Jos tarvitsen verkkokaupasta jotain, tarvitsen sen yleensä aika välittömästi käyttööni. Enkä viitsi googlailla vaan kysyn myyjiltä, koska he selvittävät tuotteen nopeammin. Mahdollisen palautuksenkin toimitan mieluiten henkilökohtaisesti takaisin Verkkokauppaan.
Quote from: Asmodeus on 01.05.2023, 12:12:06
Ei varmaan, kun Hakaniemestä pääsee suoraan Stockkan eteen.
Aivan :facepalm:
Eli mistä mihin vaan pääsee suoraan riippumatta vaihtojen tai kävelyn määrästä. Asia ok.
Quote from: Siili on 01.05.2023, 12:25:42
Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi.
Viimeksi ostettua VK:sta. Pari tietokoneennäyttöä, oli ihan jees käydä toteamassa itse laitteesta kuvanlaatu, säätöominaisuudet sekä pystyynkäännettävyys. Kuulokkeet, heillä on oma huone testailua varten eli voi ihan vaan kuuntelemalla vertailla, että mitkä istuu omaan päähän ja miltä kuullostaa. Pystyin testaamaan omalla puhelimella+dacilla.
Toki taitava guuglaaja nämäkin tiesi etukäteen ja painaa vaan sitä tilausnappia koska ainahan rojut voi palauttaa jos ei miellytä... :roll:
Quote from: Titus on 01.05.2023, 12:56:42
Aivan :facepalm:
Eli mistä mihin vaan pääsee suoraan riippumatta vaihtojen tai kävelyn määrästä. Asia ok.
Onko tämä silti kiistelyn arvoista, sen saa kukin miettiä itse.
Rakennuslehti uutisoi mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Juttu on maksumuurin takana, mutta ingressi paljastaa joitakin lukuja. Tällaisissa tutkimuksissa on aika paljon merkitystä kysymysten muotoilulla. Joka tapauksessa, herättää pohtimaan, onko suurkaupunkien vetovoimassa jotakin vialla, kun vain 19% asuisi mieluiten suuressa kaupungissa mutta v. 2018 yli 72% suomalaisista asui kuitenkin kaupungeissa, josta samainen Rakennuslehti pari vuotta sitten uutisoi. Muistan lukeneeni viime vuosina että muuttovoittokuntia ovat olleet eritoten suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat kunnat, mikä selittäisi suurkaupunkien vetovoiman vähäisyyttä. Toisaalta se ei selitä maaseudun suosiota, paitsi jos maaseudulla ymmärretään "ei-suurkaupunkimainen ympäristö".
Varmaan silti osa selittyy suomalaisten kaupunkiasujien maaseuturomanttisella haaveilulla joka on sekin sinänsä mielenkiintoinen ilmiö. En tiedä tarkempia lukuja kaupunkiasujiin liittyen (esim. asujien osuus suurkaupungeissa vs. pienemmissä kaupungeissa, muttei maaseudulla) mutta näin Stetson-Harrison -metodilla luvut eivät silti ole ihan linjassa keskenään vaikka jätettäisiin tilaa yleisesti mieleen tuleville selityksille.
QuoteTuoreen tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista haluaisi asua maalla. 19 prosenttia asuisi mieluiten suuressa kaupungissa, mikä on tutkimukseen osallistuneista maista selvästi pienin luku.
Tulokset selviävät Pihla Groupin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 3 400 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa.
https://www.rakennuslehti.fi/2023/05/tutkimus-44-prosenttia-suomalaisista-haluaisi-asua-maalla/ (https://www.rakennuslehti.fi/2023/05/tutkimus-44-prosenttia-suomalaisista-haluaisi-asua-maalla/)
edit: poistettu turha linkki
^työikäinen väestö asuu tietysti siellä, missä työpaikat. Se ei tietysti ole välttämttä siellä, imssä he haluaisivat asua, jos teleportaatio olisi mahdollista (rahakin vaikuttaa, mutta kaupunkien keskusta-alueita kalliimpia paikkoja ei juuri ole).
Muuten välittäisi kyllä noteerata moista "tutkimusta", josta ei viitsitä kunnolla ilmoittaa tuloksia vaan poimitaan jotakin sieltä ja toista täältä.
QuoteVain viidesosa (19 %) asuisi mieluiten suuressa kaupungissa, mikä on tutkimukseen osallistuneista maista selvästi pienin luku. [..] Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yli 72 prosenttia suomalaisista asui kaupunkialueilla.
https://pihlagroup.fi/tutkimus-pako-kaupungeista-kiihtyy/
Itse ovat tutkimuksen tilanneet ja tulokset julkaisseet. Siihen, että niiden esittely on yllä olevan kaltaista pelleilyä, ei ole ketään muuta syyllistä.
Ja yllä oleva "tutkimus" on syvältä ihan riippumatta siitä onko esmerkiksi etätyö laittanut pysyvästi Nurmijärvi-ilmiöön lisää vauhtia.
Tunnustaudun maaseuturomanttiseksi haaveilijaksi. Haave ei toteudu välttämättä eläkkeelläkään, jos on siunaantunut kaupungissa asuvia lapsenlapsia eikä ole varaa ylläpitää kahta residenssiä.
Haaveet ja todellisuus tosiaan erikseen, eli tutkimusasetelmassa vikaa.
:)
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.04.2023, 16:48:21
Miksi muuten kaupungin pitäisi olla elävä?
Eikö kaupungin pidä ensisijaisesti palvella asukkaidensa toiveita ja kun ne täyttyvät, siitä tulee automaattisesti elävä.
Nyt yritetään kiivetä perse edellä puuhun: yritetään luoda jotain 'elävää kaupunkitilaa' siten, että tehdään asukkaiden elämä vittumaiseksi ja sitten ihmetellään kun kaupunki näivettyy. Pitäkää asukkaiden tarpeista, kuten autoilumahdollisuuksista huolta niin se elävyys rakentuu sitten orgaanisesti aivan itsekseen ilman, että kaupungin pitää palkata jonglöörejä autioille kävelykaduille.
Vähän samasta syystä kaupungin pitäisi olla "elävä" kuin miksi samat henkilöt puhuvat "yhteisestä olohuoneesta". Kuulostavat kivoilta termeiltä, mutta lopputulos on yhtä helvettiä. Oodissahan nämä kaikki prinsiipit toteutuu hyvin ja onnea vaan niille, jotka yrittävät käyttää sitä kirjastona. Joutuu pitämään vastamelukuulokkeet päässä, jos meinaa lukea jotain mielenkiintoista kirjaa siellä paikan päällä - muutenhan se on sellainen älämölöpaikka, kirjastohan se on enää vain juridisesti. On kieltämättä "elävä" ja "olohuonekin on yhteinen", jossa tosin suurin osa maksajista asioi vaan kun on pakko. Koko helahoito on yhtä isoa aukeaa ja akustiikka takaa sen, että äänet varmasti kantautuvat myös rakennuksen toiseen päähän ja hiljaisuudesta ei ole tietoakaan, muuten kuin ehkä aivan aamuisin. Ehkä tämä onkin ollut tarkoitus; veronmaksaja osallistuu Oodissa käydessään sosiaaliseen kokeeseen nimeltä Yhteinen Elävä Olohuone. Paikasta tuleekin vähän George Orwellin 1984-kirjan henkinen viba; kirjasto ei ole kirjasto vaan se on aivan jotain muuta - sinne ei mennä oppimaan, vaan siellä opitaan pois oppimisesta.
Quote from: Dangr on 04.05.2023, 09:20:28
Moni on katsonut romanttisia komedioita Italiasta missä perijätär saapuu maatilalleen aurinkoiseen ja ystävälliseen maalaiskylään. Suomessa vastaava on sohjoinen, tyhjä kylä missä paikalliset kyräilevät kuka on kenenkin kanssa tekemisissä ja muistavat vielä vuosikymmenien takaisia sukuvääryyksiä.
Maaseudulta saa taloja pariinkymmeneen tonniin, muttei kelpaa. Ihan syystä.
Minä en kuulu tuohon joukkoon, sillä en katso televisiota. Tiedän myös maaseudun realiteetit. Siellä muistellaan vieläkin, kuka oli punikki ja kuka lahtari.
Haluan maalle vain ja ainoastaan siksi, että verenpaineeni nousee joka kerran, kun näen sliipatun irakilaisen hohtavan valkoisissa lenkkareissa. Tai vielä pahempi, ratin takana.
Quote from: Kallan on 05.05.2023, 06:46:39
Vähän samasta syystä kaupungin pitäisi olla "elävä" kuin miksi samat henkilöt puhuvat "yhteisestä olohuoneesta". Kuulostavat kivoilta termeiltä, mutta lopputulos on yhtä helvettiä.
Vasemmistolaiseen ajatteluun kuuluu sisäänrakennettuna, että
julkinen ja yhteinen on automaattisesti tavoiteltavaa ja parempaa kuin yksityinen ja oma.
Se tulee vasurilta selkäytimestä, viis siitä mitä siitä seuraa. Usein yhteinen käyttö tarkoittaa, että härskeimmät käyttävät muita hyväksi, valtaavat tilan, sotkevat paikat, ajavat esimerkiksi kirjastosta kirjanlainaajat ja hiljaiset työskentelijät huit hemmettiin, panevat muut siivoamaan ja maksumiehiksi.
Vasemmistolaisen ajattelun sisäänrakennetut prinsiipit on ujutettu suomalaiseen diskurssiin ikään kuin itsestäänselvyyksiksi. (Hommallakin se näkyy.) Se on tehty salakavalasti ja pitkän työn tuloksena. Olisi jo korkea aika, että niitä ruvetaan näkyvästi kyseenalaistamaan.
QuoteHELSINGIN seudun liikenne (HSL) alkaa periä palvelumaksuja osalta asiakaspalvelupisteessä asioivilta kesäkuun alusta alkaen.
Esimerkiksi kausilipun lataaminen matkakortille maksaa viisi euroa, arvon lataaminen euron ja asiakasryhmän muuttaminen kahdeksan euroa. Aiemmin näistä ei ole peritty maksuja.
Asiakasryhmän muuttaminen tulee ajankohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö tarvitsee opiskelijalipun.
LIPPUIHIN liittyvistä hyvitys- ja muutospyynnöistä sekä tarkastusmaksun peruutuspyynnöistä tulee niin ikään kahdeksan euron palvelumaksu. Näistä on veloitettu tähän asti kuusi euroa.
HSL:n mukaan palvelumaksuihin liittyvä uudistus koskee asiakkaita, jotka voisivat hoitaa matkakortin lataamisen myös itsepalveluna lippuautomaatilla, HSL:n verkkosivuilla tai sovelluksessa.[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009571892.html
Ensin matkakortin lataaminen R-kioskeissa ja S-kaupoissa muuttui maksulliseksi (1€). Sitten lipunmyyntiautomaatit vaihdettiin uusiin ja matkakortin latausmahdollisuus automaateilla jäi vain suurimmille liikenneasemille. Hesarin kommentin mukaan älypuhelinsovellus toimii vain uusimmissa malleissa. Köyhien ei tarvitse matkustella, paitsi suomalainen erikoisuus julkisessa (raide) liikenteessä on että ilmaiseksi pääsee, jos luottotiedoilla ja muulla ei ole enää väliä.
Siis oli se ennen vanhaan helppoa: meni vain kioskille ja hankki kuukaudeksi matkustusaikaa. Mitä enemmän tekniikka kehittyy, sitä hankalammaksi ja kaliimmaksi sähläämiseksi perusarki muuttuu, vaikka joissain tilanteissa on etujakin kehityksestä.
^ Ihan ahneudesta noissa "palvelumaksuissa" on kyse.
Quote from: jmk on 05.05.2023, 08:18:58
Vasemmistolaisen ajattelun sisäänrakennetut prinsiipit on ujutettu suomalaiseen diskurssiin ikään kuin itsestäänselvyyksiksi. (Hommallakin se näkyy.) Se on tehty salakavalasti ja pitkän työn tuloksena. Olisi jo korkea aika, että niitä ruvetaan näkyvästi kyseenalaistamaan.
Kyllä, juuri näin. Jollain ihmeellisellä politikoinnilla on tässä maassa saavutettu tilanne jossa omistaminen ei yksilöä oikeuta yhtään mihinkään vaan on täysin velvoittava ja virkamiessäädyn mielivallalle alistava tekijä.
Jokamiehenoikeudet, perintöverotus kaikkine lieveilmiöineen sekä mm kaivosvaltauksiin liittyvä lainsäädäntö ovat eräs tällainen kokonaisuus joka asettaa omistavan yksityishenkilön tai ei_konsernimuotoisen yrityksen täysin potkupallon asemaan. Kyllä, jm-oikeudet mahdollistavat ulkoilua, lenkkeilyä ynnä muuta kaikkea kaupunkilaiselle tärkeää estäen samalla luonnon turmelemista, metsäomaisuuden tuhoamista, kotirauhan häirintää ynnä muuta ynnä muuta. Näin teoriassa, toinen totuus ilmenee nopeasti siellä missä katuvalot loppuvat ja tienvarsipusikoista alkaa löytymään huonekaluja, kodinkoneita ynnä muuta.
Maanomistaja viime kädessä vastaa kaikista kustannuksista joita erilainen jäteperseily ja suomalaisten_ainutlaatuinen_luontosuhde
TM ylipäätään aiheuttaa. :facepalm:
Jonkunlaisena poikkeuksena yhtiö- ja säätiömuotoinen maan sekä kiinteistöjen omistaminen. Halavatun moni perheyhtiö sijoittaa tästä syystä varallisuuttaan erilaisiin kiinteistö-omistuksiin ja ristiinomistettuihin arvopapereihin jollei sitten ole suoranaisesta konsernista kyse joka taas onnistuu hukkaamaan irtonaiset fyrkkansa karhulta piiloon ulkomaille.
Quote from: l'uomo normale on 09.05.2023, 12:38:39Hesarin kommentin mukaan älypuhelinsovellus toimii vain uusimmissa malleissa.
Toimii hyvin mun hiljattain eläköityneessä vanhassa puhelimessani. Siinä oli vuonna 2016 julkaistu Android 7.0 -käyttöjärjestelmä. Ei siis todellakaan uusin malli. Joten ehdotan ettei uskota Hesarin kommenttia, niin hieno tiedonlähde kuin se onkin.
On muuten hyvä ja kätevä sovellus. Maksut hoituvat muutamalla pyyhkäisyllä Mobilepayn välittäminä. Reittioppaat sun muut hienoudet on integroituna. Ahkerassa käytössä on sovellus silloin, kun täytyy pääkaupungissa käydä.
Quote from: Paawo on 09.05.2023, 14:19:47
Kyllä, juuri näin. Jollain ihmeellisellä politikoinnilla on tässä maassa saavutettu tilanne jossa omistaminen ei yksilöä oikeuta yhtään mihinkään vaan on täysin velvoittava ja virkamiessäädyn mielivallalle alistava tekijä.
Omistaminen yleensäkin on Suomessa lainsuojatonta, mutta maan omistaminen aivan erityisesti. Joskus oli semmoinen maksiimi kuin "ei valtaa ilman vastuuta". Maanomistajan kohdalla se toteutuu yleensä muodossa "vastuuta kyllä mutta ei valtaa".
Ihan parina esimerkkinä.
(1) Maata voidaan pakkolunastaa naurettavilla syillä ("yleiseen tarpeeseen" = sopivan intressitahon omaan tarpeeseen) ja itkettävillä hinnoilla ("täyttä korvausta vastaan" = pidetään huolta, että pakkohinta alittaa kaikki ajateltavissa olevat vapaaehtoiset hinnat, vaikka voisi luulla että asian pitäisi olla päinvastoin, että pakkolunastaja joutuu maksamaan enemmän korvatakseen sen, että kajotaan myyjän vapaaehtoisuuteen).
(2) Kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistönsä kulkuväylien talvikunnossapidosta siinä määrin, että vaikka alueelle tulisi
kutsumaton vieras vaikkapa kauppaamaan remontteja, kerjäämään tai "pyytämään vettä", niin liukastuessaan tämä voi vaatia korvauksia kiinteistön omistajalta. Tämä siitä huolimatta, että kiinteistön omistaja ei todellakaan ole pyytänyt henkilöä työntämään nokkaansa alueelle.
QuoteEtusivulle
STT
8:32 | Päivitetty 11:11
VR on päättänyt luopua 25 omistamastaan matkustaja-asemasta lähivuosien aikana. Päätös tukee VR:n mukaan myös osaltaan junaliikenteen kilpailun avautumista. Kiinteistöjen myyntituotot jaetaan valtio-omistajalle.
Suomessa on kaikkiaan 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta, joita omistavat VR:n lisäksi Väylävirasto, Senaatti, yksityiset yritykset ja kunnat. VR omistaa muun muassa Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin päärautatieaseman, jonka julkisivun veistetyillä kivimiehillä on ollut näkyvä rooli VR:n markkinoinnissa.
Asemakiinteistöjä tarjotaan ensisijaisesti kaupungeille ja kunnille.
– Kaupungeilla ja kunnilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita asema-alueiden palvelujen ja maankäytön kehittämiselle. Asemiemme siirtyminen niiden omistukseen helpottaisi liikkumisen palveluiden, matkaketjujen sekä yleisemminkin kaupunkirakenteen kehittämistä paikalliset tarpeet huomioiden, sanoo VR:n kiinteistöyksiköstä vastaava talousjohtaja Erkka Repo tiedotteessa.[...]
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009574492.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox
Maakuntakaupunkien asemia, joista useasta on jo nyt palvelut viety, eli lähinnä lämmin odotustila, WC ja lokeroita on nyt, ja lipunmyyntiautomaatti ulkopuolella. R-kioski ja Robert's coffee tuskin kannattavat, jos ovat vähääkään torialueen eli kauppakeskusten rakentamiselta vanhaan keskustaan jääneiden palvelujen ulkopuolella. Varmaan tulee korkeintaan joku kebabbila tilalle. Paljonkohan kuntia kiinnostaa pitää lämmintä odotustilaa matkustaville, lisääkö se paljonkin kunnan vetovoimaa suhteessa kustannuksiin ja ylläpidon vaivaan? Kun lähellä on kaukoliikenteen bussipysäkkejä, kokonaisuutta kutsutaan matkakeskukseksi, vaikkei mitään palveluja olisi.
c&p:n koko tekstin koska Otso Kivekkään FB-postaus.
Linjasimme kaupunkiympäristölautakunnassa, että länsiväylä pitäisi muuttaa kaduksi. Päätös syntyi äänin 7-4, kun lautakunta Anni Sinnemäen esityksestä muutti Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita.
Pohjaehdotuksena oli moottoritietunneli Lauttasaaren halki ja runsas rakentaminen sen päälle sekä täyttömaalle, joka tehtäisiin tunnelin kaivuumurskasta. Lautakunnan kannattama katuvaihtoehto sisältää niinikään rakentamista, mutta koska tunnelin murskaa ei ole vieressä odottamassa loppusijoituspaikkaa, merentäytön määrä voi olla vähäisempi.
Osayleiskaavan pohjaksi tehdyssä vaihtoehtojen vertailussa verrattiin neljää vaihtoehtoa, joista tärkeimmät olivat moottoritietunneli (VE3) ja katumainen vaihtoehto (VE2).
Vaihtoehtojen olennaisimmat erot ovat:
- Moottoritietunnelivaihtoehdossa hiilipäästöt per kerrosneliö ovat 50% korkeammat
- Katuvaihtoehdon kaavatalous on +110M€, tunnelin -100M€. Eroa yli 200M€ (nämä ovat hyvin alustavia lukuja)
- Moottoritievaihtoehto johtaisi selvästi suurempaan autoliikenteen määrään ja osuuteen länsisuunnasta kohti keskustaa.
- Moottoritietunnelin kanssa merentäyttöä tehdään väistämättä enemmän, katuvaihtoehdossa sen määrää voidaan harkita vapaammin
Miksi käyttäisimme 200 miljoonaa veronmaksajien rahaa siihen, että saamme enemmän autoja Espoosta Helsingin keskustaan? Länsimetrohan tehtiin jo mahdollistamaan sujuva yhteys.
Samat suunnitteluperiaatteet käsittelivät myös Salmisaaren aluetta, jossa moottoritien tilalle myöskin suunnitellaan katua ja runsasta rakentamista. Joskin lautakunta esitti myös harkittavaksi, että jatkossa Salmisaarta ja Lauttasaarta voitaisiin käsitellä myös erikseen.
Kaikissa ratkaisuissa pitää erikseen huomioida myös satamaliikenteen sujuvuus ja tätä lautakuntakin edellytti.. Se vaatii suunnittelua eikä ole aivan yksinkertaista, mutta on ilman muuta mahdollista.
Tämä oli vasta hyvin varhaisen vaiheen päätös, mistä lähtökohdista suunnitelmaa lähdetään tekemään. Konkreettista suunnitelmaa ei siis vielä ole olemassa, ja on mahdollista että seuraavaksi esitetään useampi vaihtoehtoinen suunnitelma - ja on mahdollista että tunnelistakin tulee vielä yksi verrokki.
Erittäin monta erilaista vaihetta on siis vielä edessä, mutta nyt lautakunta on linjannut, että ensisijassa Lauttasaareen halutaan katu. Tältä pohjalta valmistelu etenee.
https://www.facebook.com/groups/184085073617
QuoteKaikissa ratkaisuissa pitää erikseen huomioida myös satamaliikenteen sujuvuus...
Sehän se varmasti on tavoitteena, epäilemättä. ;D
Puhoksen suunnittelu edistyy:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009574757.html
QuoteHavainnekuvat näyttävät: Itäkeskuksen Puhos saisi suihkulähteen.
Itäkeskuksen Puhoksen ostoskeskuksen osia halutaan palauttaa 1960-luvun hengen mukaisiksi. Lisäksi naapuriin halutaan uusia asuntoja.
Veikkaanpa, että eipä yksi suihkulähde herätä kenessäkään kovin kummoista nostalgiaa, kun alueen olemus on muilta osin sen jälkeen täysin muuttunut. Alueen leima humamulandiana tuskin muuttuu, vaikka ostari siistiytyisikin (väliaikaisesti?).
Ostaisitko itse alueelta asunto-osakkeen omaan käyttöön? Minulla on hieman sellainen kutina, ettei "sekoittava asuntotuotanto" tule oikeasti johtamaan sosiaalisesti ja etnisesti heterogeeniseen asukasjakaumaan.
Quote from: Siili on 10.05.2023, 15:42:11
Puhoksen suunnittelu edistyy:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009574757.html
QuoteHavainnekuvat näyttävät: Itäkeskuksen Puhos saisi suihkulähteen.
Itäkeskuksen Puhoksen ostoskeskuksen osia halutaan palauttaa 1960-luvun hengen mukaisiksi. Lisäksi naapuriin halutaan uusia asuntoja.
Veikkaanpa, että eipä yksi suihkulähde herätä kenessäkään kovin kummoista nostalgiaa, kun alueen olemus on muilta osin sen jälkeen täysin muuttunut. Alueen leima humamulandiana tuskin muuttuu, vaikka ostari siistiytyisikin (väliaikaisesti?).
Ostaisitko itse alueelta asunto-osakkeen omaan käyttöön? Minulla on hieman sellainen kutina, ettei "sekoittava asuntotuotanto" tule oikeasti johtamaan sosiaalisesti ja etnisesti heterogeeniseen asukasjakaumaan.
Paperilla ja tilastoissa kyllä johtaa; kun tilastoidaan silleen sopivasti niin saadaan varmasti näyttämään että Itäkeskus on Kumbayan luvattu alue. Mutta kuten totesitkin, ei toki käytännössä.
Olin nyt perjantaina Helsingin keskustassa hetkisen iltayhdentoista jälkeen suunnilleen rautatieasema Kampin keskus-akselilla. Oli kesän ensimmäisiä lämpimiä perjantai-iltoja ja olisin odottanut että olisi ollut enemmän ja vanhempaa väkeä juhlistamassa alkavaa terassikautta. Mutta porukka oli keski-iältään lähinnä parikymppistä ja vanhemmassa väestössä olivat syrjäytyneenoloiset hyvin edustettuna. Tuli mieleen että kaupungilla liikkuneella väellä ei kovin kummoista yöelämää ylläpidetä.
Tietysti ehkä yletön ryyppääminen on vähentynyt, rahat ovat lopussa, ihmiset pelkäävät katujengejä ja taksit ovat epäluotettavia, deittailu on netissä ym...
Mutta tuli mieleen: jos ihmisten liikkuminen keskustassa työssä ja ostoksilla vähenee, keskusta ei ole enää itsestäänselvä illanviettopaikkakaan eikä sitä niin tunneta enää. Silloin kun työpaikoillani on ollut juhlia, on yleensä aloitettu itse työpaikalla ja jatkettu sitten johonkin baariin, keskustassa, kun duunit on yleensä sijainneet siellä. Mutta kun juhlinta on ollut jossain esikaupungissa, ei sieltä ole erikseen Helsingin keskustaan hankkiuduttu.
Valitseeko kukaan baaria illaksi sen perusteella että on sen vieressä käynyt päivällä lasten kanssa Linnanmäellä tai Korkeasaaressa? Epäilen ettei keskustan elävöittäminen toimi ihan pelkästään päivällä kahvilassa kävijöiden varassa.
Malliesimerkki Hgin suunnittelusta ja toteutuksesta:
"tämä on vain väliaikainen"
"vanhaa kunnioittaen ja suojellen" = PUFF gone
"tää on nyt näin STFU"
HS: Helsinki päällysti historiallisen kiveyksen parantaakseen pyöräilyä
QuoteAsfaltti pysyy nupukivien päällä näillä näkymin vuoden 2024 loppuun saakka.
Helsinkin on päällystänyt Eteläesplanadin vasemman reunan nupukiveyksen koko pituudeltaan. Kaupunginmuseon johtaja Reetta Heiskanen kertoo Helsingin Sanomille, että museo yllättyi asfaltin levittämisestä suoraan nupukivien päälle.
– Tämä on tosi valitettavaa, koska vanhat pintamateriaalit ja ladonnat ovat tärkeitä arvoympäristöjen ilmeen kannalta. Ne kertovat kaupunkiympäristön historiallisista vaiheista. Meidän tietojemme mukaan urakassa on poikettu suunnitelmasta, hän sanoo.
Asfaltointi on osa kokeilua, jolla jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia Esplanadin puiston alueella pyritään parantamaan. Se pysyy nupukivien päällä näillä näkymin ensi vuoden loppuun saakka.
– Olemme halunneet parantaa pyöräilyn olosuhteita. Pyöräily ei olisi mielekästä rosoisella nupukivellä, kertoo projektipäällikkö Tia Salminen.
Alun perin nupukivet oli tarkoitus suojata murske- ja kangaspäällysteellä, jonka päälle asfaltti levitettäisiin. Tämä toimenpide todettiin kuitenkin liian mittavaksi ja teknisesti haastavaksi.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hs-helsinki-paallysti-historiallisen-kiveyksen-parantaakseen-pyorailya
Varsinkin tuo viimeinen lause toistuu ja toistuu kaupungin suunnittelussa: haihattelija"suunnittelijoilla" ei ole mitään käsitystä mitä voi toteuttaa ja miten ja millaisia ongelmia seuraa.
Mä vaan niinq lennosta keksin, että... perusteita on turha edes kysellä koska "
Amsterdamissakin"...
:roll:
QuoteOlemme halunneet parantaa pyöräilyn olosuhteita. Pyöräily ei olisi mielekästä rosoisella nupukivellä, kertoo projektipäällikkö Tia Salminen.
Koska Stadissa haluttaisiin parantaa autoilun olosuhteita? Autoilu ei ole kovin mielekästä rosoisilla ja kuoppaisilla, hidasteiden tärvelemillä teillä.
Alepat pakenevat Helsingin ydinkeskustasta
Hok-Elannon mukaan asiakasmäärät ovat vähentyneet osassa Alepoista.
QuoteALEPA-RUOKAKAUPAT vähenevät Helsingin keskustan keskeisiltä kauppapaikoilta.
Toukokuussa ovat sulkeutuneet kauppakeskus Forumin ja Ison Roobertinkadun Alepat. Elielin Alepa Helsingin päärautatieasemalla lopettaa toimintansa kesäkuussa. Kaikissa näissä myymälöissä Hok-Elanto päätti olla jatkamatta umpeutuvia vuokrasopimuksia. Jäljelle Helsingin ydinkeskustaan jää vain Kampin toimipiste.
HS uutisoi jo vuonna 2022 useista Helsingin keskustasta vetäytyneistä yrityksistä.
ALEPAN ketjujohtaja Mika Heikkinen Hok-Elannosta perustelee sulkeutumisia asiakasvirtojen muutoksilla. Esimerkiksi etätyön vaikutukset näkyvät myös kaupoissa.
"Koronan jälkeen asiakkaita liikkuu vähemmän keskustassa, ja asiakasvirrat ovat ohjautuneet uudella tavalla. Ihmiset liikkuvat erilaisia väyliä pitkin kuin aiemmin", Heikkinen sanoo.
"Forumin kokonaisuutta en tunne, mutta varmasti siirtymää on tapahtunut muihin kauppakeskuksiin. Suuria muutoksia on ydinkeskustassa tapahtunut."
Hgin ydinkeskusta ei kuulemma ole näivettymässä, sen palvelut vain ovat "uudelleen muovautumassa".
:roll:
Quote from: Titus on 17.05.2023, 15:02:22
Alepat pakenevat Helsingin ydinkeskustasta
Hok-Elannon mukaan asiakasmäärät ovat vähentyneet osassa Alepoista.
Alepat ovat kalliita ja niissä on heikko valikoima, joten ne keskustassa tarvitsevat kiireisiä työmatkalaisia eväitten ostajia asiakkaikseen. Parempia ja halvempia ruokakauppoja on kylliksi lähistöllä isompaankin kysyntään. Rautatieaseman Alepan tilaan olisi Lidl ollut valmis aikanaan tulemaan, mutta vuokra olisi liian kallis. Lämmittämätön ja avoin mutta katettu tila houkuttelee muutenkin kuseskelijoita ja porukoita, joten siellä on epämiellyttävää vaikkei ketään häirikköä olisi juuri sillä hetkellä paikalla.
Kumma että Hesari jutussa esitti myös tapahtumakeskus-autoilun rajoittamis-kaupunkisuunnitteluteemat tässä jutussa. Uhkaako fillarikommunismi pilata sanoman kiinteistöbisnekset keskustassa, vai miksi ei lauleta vain keskustan elävöittämisen ylistyslaulua? Jos kiinteistöjen arvot romahtaisivat, miten Sanoman ja taustatahojen varallisuudelle kävisi?
Ainoa asia kaupunkisuunnittelussa, mistä Hesarissa ei esitetä mitään vastakkaisia näkemyksiä on Helsingin asukasmäärän kasvun kritiikitön kannattaminen. Jonkun viihdeareenan tilalle skeittiramppia vaativien mielipiteet voidaan kyllä kirjata, samoin lähiluonnon puolustajien protestit, mutta kasvuideologiaa ei kyseenalaisteta.
Turku haluaa integroida Varissuon keskustaan ja satamaan, hinta yli 300 miljoonaa. Uutisessa myös karttakuva suunnitelmasta.
QuoteTällainen on Turun raitiotie – reittivalinnalla paikkaillaan aiempia virheitä
--
Anna-Maija Naakka
14:00
--
11 kilometrin mittainen raitiotie kulkee Satamasta Varissuon Pelttarinkadulle.
-
Infrastruktuurin ja varikon kustannusarvio on 333 miljoonaa euroa. Valtionosuudeksi hankkeesta on oletettu 30 prosenttia, joka tarkoittaa noin 100:aa miljoonaa euroa. Lisäksi raitiovaunujen hankinnan kustannusarvio on 39 miljoonaa euroa.
--
Raitiotien toinen päätepysäkki sijaitsee Varissuolla, millä on strateginen merkitys. Maahanmuuttajalähiöinä tunnettu Varissuo on Arven mukaan yksi Suomen eristyneimmistä asuinalueista. Raitiotien tarkoitus on kytkeä kaupungin itäiset osat muuhun kaupunkirakenteeseen, mikä edesauttaa tasapainoista ja sosiaalista kehitystä.
– On hyvin eurooppalainen ilmiö, että joukkoliikennehankkeilla voidaan tuoda eriytyviä alueita kaupunkirakenteeseen. Toki raitiotie ei yksin sitä tee, Hintsanen sanoo.
Arve on aiemmin kommentoinut Helsingin Sanomille, että "Turussa on aikanaan tehty vääriä valintoja kaupungin kehittämisessä". Tähän liittyy esimerkiksi vuokratalojen ja omistusasumisen keskittyminen eri alueille.
--
Kansalaisten näkemyksiä kerätään avoimessa verkkokyselyssä Kerro kantasi -palvelussa. Kysely avautuu keskiviikkona 17.toukokuuta. Turun kaupunki järjestää lisäksi yleisötilaisuuden ennen lausunnon jättämisajan päättymistä 25.6.
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009592704.html (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009592704.html)
Jos Tukholmasta tulee laivalla Turun satamaan käsimatkatavarallinen salakuljetustavaraa niin se pääsee liikkumaan eteenpäin Varissuolle pummilla raitiovaunulla. Logistiikka kehittyy!
QuoteOn hyvin eurooppalainen ilmiö, että joukkoliikennehankkeilla voidaan tuoda eriytyviä alueita kaupunkirakenteeseen.
Eli kun omalla opiskelullaan, sinnikkäällä työllään ja vastuunkannollaan on päässyt turvallisemmalle alueelle asumaan, enää sekään ei auta: joukkoliikennehankkeiden avulla voidaan tulla nettoveromaksajan kotikadulle hieromaan näille neekeriä naamaan.
^Pitää muuttaa paikkaan, jonne ei olla rakentamassa junaa tai ratikkaa ihan heti.
Quote from: Outo olio on 17.05.2023, 20:31:52
^Pitää muuttaa paikkaan, jonne ei olla rakentamassa junaa tai ratikkaa ihan heti.
Mistäpä noita ennustaa, kun mikä hyvänsä peltopläntti saatetaan pykätä täyteen mamukuutioita.
Quote from: Outo olio on 17.05.2023, 20:31:52
^Pitää muuttaa paikkaan, jonne ei olla rakentamassa junaa tai ratikkaa ihan heti.
Tuossa on yksi syy, miksi yksityisautoilu halutaan tehdä mahdollisimman kalliiksi ja vaikeaksi: yksityisauto on suomalaisen liikkuva turvapaikka, jolla hän voi ajaa kotiinsa, minne monikulttuuri ei yllä kiskojen puutteen vuoksi.
QuoteHelsingin pormestaristo väläyttää järeitä keinoja jo vuoden tyhjillään olleen Helsingin areenan käyttöön saamiseksi.
– Ajatus erillislaista on ollut mielessäni jo jonkin aikaa. Olen siitä valtiovallan kanssa tunnustelevasti keskustellut, koska suomalaissijoittajien ostohankkeet eivät ole yrityksistä huolimatta toteutuneet, sanoo pormestari Juhana Vartiainen.
Myös kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki katsoo, että areenan avautumista voisi vauhdittaa muuttamalla lakeja.
– Pitäisi harkita, onko mahdollista säätää erillislaki, joka mahdollistaisi hallin haltuunoton, sanoo Arhinmäki.
Kansainvälisen areenan puuttuminen aiheuttaa valtavat taloudelliset menetykset sekä Helsingille että koko Suomelle.
– Voi olla, että tuleva hallitus joutuu tällaisia vaihtoehtoja punnitsemaan, koska Venäjä on ottanut aggressiivisesti myös haltuun länsimaista varallisuutta, toteaa Vartiainen.
https://yle.fi/a/74-20032339
eli nämä olisi suitsait säätämässä lakia jolla tuo otettaisiin haltuun ja sitten vaan joku
hjallis kaveri vetämään halliprojektista hillot himaan..
:flowerhat:
Kommenttiensa perusteella arvioisin että vihervasemmistolaiset kuuluisivat jonnekin muualle kuin päättämään asioista.
Quote
X
USEIDEN vuosien jännitteet purkautuivat maanantai-iltana Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa, kun poliitikot pääsivät vihdoin linjaamaan Vantaan raitiotiestä.
Äänestyksessä 600 miljoonan euron raitiolinja Helsinki-Vantaan lentoasemalle sai valtuuston selvän tuen.
Perussuomalaisten palautusesitys hävisi äänin 41–26.
Lopulta yli viisituntisen keskustelun jälkeen keskustan hylkäysesitys kaatui äänin 41–26.
X
"Ollako vai eikö olla ratikkakaupunki", Rokkanen pohti. Hän itse näki raideratkaisun mahdolliset hyödyt isompina kuin sen riskit. Kokoomuksen ryhmässä osa valtuutetuista piti Rokkasen mukaan riskejä isompina.
Säätytalon hallitusneuvotteluihin osallistuva Rokkanen vakuutti myös, ettei valtion osallistuminen Vantaan ratikan kustannuksiin jää kiinni kokoomuksen kannasta.
"Säätytalolla Helsingin pormestari [Juhana Vartiainen] on viestittänyt, että tämä on seudun ykköshanke."
Minna Räsänen (sd) ilmoitti, ettei demariryhmä halua Vantaasta näivettyvää takahikiää.
"Painammeko jarrua vai uskallammeko ottaa askeleen kohti uutta?" Räsänen kysyi. Demariryhmä oli ratikan kannalla.
"Ratikka on Vantaalle yhtä suuri voitto kuin Käärijä", tulkitsi valtuutettu Ranbir Sodhi (sd).
Käärijä, Jere Pöyhönen inspiroi myös Hanna Valtasta (vihr) miettimään ratikalle Käärijän neonvihreää väriä.
RAIKUVAT aplodit sai nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Juulia Tuomainen, joka vetosi päättäjiin nuorten puolesta.
"Jos hanke ei nyt etene, Vantaa näyttää tylsältä kaupungilta", Tuomainen vetosi.
X
Valtuutettu Kimmo Kiljunen (sd) tähdensi, ettei ratikkahanke sotke kaupungin budjettia, koska se tehdään velkarahalla. Hän myönsi, että velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi niin kuin monet muutkin investoinnit.
"Mutta hehän sitä käyttävät vuosikymmeniä toisin kuin me."
Antero Eerola (vas) korosti kaupungin tasapuolista kehittämistä. Muun kaupungin kehityksestä eriytyneet itäiset kaupunginosat saadaan ratikan avulla nostettua muun kaupungin tahtiin, Eerola uskoi.
X
RAITIOTIEN vastustajaksi ilmoittautui odotetusti perussuomalaiset. Puheenjohtaja Niilo Kärki (ps) ilmoitti ryhmän äänestävän hanketta vastaan. Sähköbussit olivat perussuomalaisten mielestä täysin riittävä palvelu Vantaalle.
Myös kokoomuksen Paula Lehmuskallio (kok) ja Lauri Kaira (kok) tiivistivät vastustajien tuntoja. Lehmuskallion mielestä sokea Erkkikin näki, etteivät laskelmat ole päteviä.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009597406.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009597406.html)
^
Quote"Jos hanke ei nyt etene, Vantaa näyttää tylsältä kaupungilta", Tuomainen vetosi.
"Painammeko jarrua vai uskallammeko ottaa askeleen kohti uutta?" Räsänen kysyi. Demariryhmä oli ratikan kannalla.
"Säätytalolla Helsingin pormestari [Juhana Vartiainen] on viestittänyt, että tämä on seudun ykköshanke."
Valtuutettu Kimmo Kiljunen (sd) tähdensi, ettei ratikkahanke sotke kaupungin budjettia, koska se tehdään velkarahalla.
Antero Eerola (vas) korosti kaupungin tasapuolista kehittämistä. Muun kaupungin kehityksestä eriytyneet itäiset kaupunginosat saadaan ratikan avulla nostettua muun kaupungin tahtiin
Tässä oli taas kyllä sellaista tunnemanipulaatiota, että huhhuh. Toisaalta, vasemmisto on elänyt aina tunteella. Ilmeisesti junantuomien jälkeläiset haluavat junansa. Samalla haluavat myös estää kaupungin luonnollisen kehityksen - eriytymisen hyviin ja huonoihin asuinalueisiin. Ne huonotkin asuinalueet saataisiin hyviksi vähitellen, jos siitä tänne haalittu islaminuskoinen turvapaikkapopulaatio palautettaisiin lähtömaihinsa; Somalia, Irak, Iran, mitä näitä nyt on. Mutta toki itse syyhyn ei puututa, vaan seurauksiin.
Lisäksi ratikkahanke kyllä sotkee kaupungin budjetin, vaikkei välittömästi - velka pitää maksaa takaisin, ja korkoineen. Mutta toki sentään rehellisesti tunnustivat, että velan takaisinmaksu ei ole viedä heidän elinaikansa ongelma joten ei näy kannatuksessa negatiivisesti siltä osin.
Jotta uusi ratikka kunnolla palvelisi Länsi-Vantaalla nyt asuvia, sen pitäisi koukata Honkanummen kautta.
Quote from: l'uomo normale on 23.05.2023, 09:17:58
Jotta uusi ratikka palvelisi kunnolla Länsi-Vantaalla nyt asuvia, sen pitäisi koukata Honkanummen kautta.
Kuolleetkin käyttäjäjoukkoon mukaan? Kunta voisi ostaa kalmoille kausiliput?
Quote from: P on 23.05.2023, 09:48:38
Quote from: l'uomo normale on 23.05.2023, 09:17:58
Jotta uusi ratikka palvelisi kunnolla Länsi-Vantaalla nyt asuvia, sen pitäisi koukata Honkanummen kautta.
Kuolleetkin käyttäjäjoukkoon mukaan? Kunta voisi ostaa kalmoille kausiliput?
Se on jo valmis iso asutuskeskittymä ilman välitöntä lisärakentamisen tarvetta.
Quote from: l'uomo normale on 10.05.2023, 13:30:56
Maakuntakaupunkien asemia, joista useasta on jo nyt palvelut viety, eli lähinnä lämmin odotustila, WC ja lokeroita on nyt, ja lipunmyyntiautomaatti ulkopuolella. R-kioski ja Robert's coffee tuskin kannattavat, jos ovat vähääkään torialueen eli kauppakeskusten rakentamiselta vanhaan keskustaan jääneiden palvelujen ulkopuolella. Varmaan tulee korkeintaan joku kebabbila tilalle. Paljonkohan kuntia kiinnostaa pitää lämmintä odotustilaa matkustaville, lisääkö se paljonkin kunnan vetovoimaa suhteessa kustannuksiin ja ylläpidon vaivaan? Kun lähellä on kaukoliikenteen bussipysäkkejä, kokonaisuutta kutsutaan matkakeskukseksi, vaikkei mitään palveluja olisi.
Ja usein se VR:n omistama/ hallinnoima asema, vaikka olisi ihan keskeisellä paikalla on päästetty rähjäiseen kuntoon huollon ja ylläpidon minimoinnilla. Ihan järkyttävässä kunnossa on moni maakuntakaupungin asema. Siis se VR:n osuus nykyisistä "matkakeskuksista", jos se koostuu vanhasta historiallisesta asemasta. Maalit hilseilevät, rappaukset tippuvat. Ne VR:n hallinnoimmat ja omistamat vanhat asemat ovat usein kuin Venäjältä. Monissa kaupungeissa ollaan oltu tyytymättömiä VR:n aseman"kunnossapitoon", kun matkustajat ensiksi näkevät purkukuntoisen oloisen aseman. Ja kaupunki itse ei sille voi mitään, kun asema on VR:n , joka laiminlyö sen huollon ja kunnossapidon.
Selkeästi tämä myynti on päätetty jo vuosia (noin 10 v) sitten VR:llä ja jo silloin on linjattu, että kunnossapito lasketaan minimiin säästöjen vuoksi. Nyt kunnat joutuvat ostamaan ne rytökasat lähes pakolla, jotta saisivat ne siistittyä keskeiseiltä paikoilta kuntaa. Käy katsomassa vaikka jotain Kuopion asemaa. Sen kunto on kuin jostain Venäjän peräseuduilta. Maalit irtoavat, puuosat ovat ravistuneet, katto vuotaa raidetunnelissa... Kaikki vähän rikkonaista tai kolhittua. Joku 20-10-v sitten oli ihan siistiä ja kunnossapidettyä. Nyt muutos, kun kävelee tunnelia bussiliikenteen puolelle on valtava, niin kuin olisi tullut muutaman metrin matkalla haisevasta (Juu VR:n puolella haisee) Udmurtiasta nykyaikaan. Ja kaupunki ei voi vaikuttaa aseman rytöyteen, kun se on VR:n , joka selkeästi tahallaan ajaa sitä alas rytökuntoon. Ja selkeästi ajamalla sen rytökuntoon pakottaa kaupungin ostamaan sen tarjoamaansa hintaan.
Tässä Kuopion matkakeskus, joka on ratavallin toisella puolella. Toisella puolella on vanha asema. Ne on yhdistetty tunnelilla. On kauppaa, pari ravintolaa, kioskia..
https://www.kuopiotahko.fi/paikat/kuopion-matkakeskus/
Ja Kuopion asema. Siellä ei ole nykyisin yhtään mitään. Vaikka tunnelin läpi raiteiden ali toisella puolella on. Nykyään ei näköjään edes matkatavaralokerikkojakaan, tuon sivun mukaan. Ja kunto on surkea, koska se on päästetty sellaiseen kuntoon huolto ja korjaukset laiminlyömällä. Ei se ole tapahtunut vahingossa.
https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit/kuopio
Tänään näin kaksi linjan 570 (Mellunmäki-Lentoasema) sähköistettyä nivelbussia, toinen oli melkein tyhjä, toisesta en tiedä. Hieman ihmettelen miten ne raiteet aiotaan sovittaa tuolle reitille kun olen muutaman kerran katsellut miten Viikin tietä levennettiin raiteiden vuoksi.
https://reittiopas.hsl.fi/linjat/HSL:4570/aikataulu/HSL:4570:1:01 (https://reittiopas.hsl.fi/linjat/HSL:4570/aikataulu/HSL:4570:1:01)
Quote from: totuuspuheasiamies on 23.05.2023, 16:51:41
Vihreät ovat profiloituneet siten, että haluaisivat sujuvoittaa liikennettä.
HHAHHAHAHAAA ai saatana! päivän naurut.
Vihreät ovat kaiken luonnon ja yksityisen vastapuolella tavalla tai toisella. Katso vaikka niitten "Lisää kaupunkia Helsinkiin" FB-ryhmä jossa kiimaisimmat vaahtoavat rakentamisen ihanuudesta vaikka kaikki metsät kaadettaisiin Lahteen asti.
Vantaalle siis on tulossa ratikka. ( Ei spora, koska se voi olla vain Stadissa )
Tämä ratikka - jos se toteutuu - tulee aiheuttamaan syrjäytymistä, slummiutumista ja segregaatiota.
Miksi - tarkoitushan oli päinvastainen?
No, ratikan läheisyyteen on tulossa asuntoja kymmenille tuhansille ihmisille ja mehän jo nyt tiedämme, ketkä valtaosin tulevat nuo kämpät asuttamaan. Kun ratikka on valmis, Vantaalla on taas kymmeniä tuhansia matuja lisää. Ne kansoittavat kaiken, mikä on raideliikenteen lähellä. Ja kun tuhannet ja tuhannet matut ajelevat ilmaiseksi ja liputta pitkin Vantaata harjoittaen Pyhää monikulttuuria, white flight voimistuu ja kas kummaa, suomalaiset muuttavatkin hittoon ratikan asemien liepeiltä. Jäljelle jäävät hottentotit. Näin segregaatio lisääntyy, suomalaiset pakenevat väkivaltaa ja häiriöitä lähikuntien metsiin kun taas gänstät jäävät hillumaan ja rikastuttamaan noita ratikan seutuja. Siinäpä Vantaalle kylliksi vetovoimaa, jota tolloimmat valtuuston edustajat nyt kuvittelevat saatavan kun vain raiteet saadaan yhdistämään alueita.
Jos olisin Jumbon omistaja, alkaisin suunnitella paikan myyntiä lähivuosille sopivasti nousukauden rinnalle. Kun ratikka kohtaa Jumbon, siitä tulee pikkuhiljaa samanlainen hominidien vaelluspaikka kuin Itiksestäkin. Sääli. Nyt jo kuulemma Aviapoliksessa on levotonta ja muutaman vuoden kuluttua se levottomuus ajaa ratikalla Jumboon ja moninkertaisena.
Vantaan valtuusto - saatanan tunarit!
:(
Lisäys: Jo vuosia sitten poliisikin on julkisesti sanonut, että 'rikollisuus tulee raiteita pitkin'.
Mielestäni rikollista elämänlaatua ei tule tukea ilmaisilla kuljetuspalveluilla, joiden avulla puukkojengit pääsevät nopeasti iskemään ja liukenemaan samalla kun polliisi istuu perse homeessa maijassa kyttäämässä, onko jollain urpolla turvavyö kiinni..
Quote from: totuuspuheasiamies on 23.05.2023, 16:51:41
Vihreät ovat profiloituneet siten, että haluaisivat sujuvoittaa liikennettä. Vihreiden suunnitelmat kuitenkin ovat toista. Eräs on möläyttänyt, että autoilua täytyy tieten tahtoen hankaloittaa.
QuoteVihreä paikallispoliitikko kannattaa autoilun tahallista hankaloittamista Helsingissä
Historian väitöskirjatutkija ja vihreiden paikallispoliitikko Ahto Apajalahti on rehellisesti sitä mieltä, että autoilua pitääkin vaikeuttaa.
– Rehellinen kantani: autolla ajamisen Helsingin keskustaan pitää olla niin hankalaa, että ne, jotka eivät suostu tulemaan metrolla tai junalla, menevät suosiolla heitä varten rakennettuihin automarketteihin kehäteiden ympäristöön, Apajalahti kirjoittaa Twitterissä.
[tweet]1660317272966152194[/tweet]
Apajalahden rehellinen kannanotto on herättänyt Twitterissä vilkasta keskustelua. Viittä ravintolaa Helsingin keskustassa pyörittävä julkkiskokki Henri Alen on huolissaan keskustan tyhjenemisestä.
– Ei tarvitse enää tätä asiaa ajaa, Henri Alen kirjoittaa. Keskustaan ei pääse asukkaat tai työntekijät helposti. Joukkoliikenne kallistuu ja raidetyöt sekoittavat vuorotyöläisten matkat. Kaupunki tyhjennetty mallikkaasti.
[...]
https://www.suomenuutiset.fi/vihrea-paikallispoliitikko-kannattaa-autoilun-tahallista-hankaloittamista-helsingissa/ (https://www.suomenuutiset.fi/vihrea-paikallispoliitikko-kannattaa-autoilun-tahallista-hankaloittamista-helsingissa/)
Mihinkähän tämä Ajatusten Tonava-Ahto vetäisi ne rajat mikä on keskustaa? Muutama kortteli vai peräti joukkoliikenteen A-vyöhyke?
Noissa vastauksissa oli monta hyvää pointtia jotka osoittivat että Ahto-pojan ehdotus ei ole ihan loppuun asti ajateltu.
Quote from: -PPT- on 23.05.2023, 18:10:17
Mihinkähän tämä Ajatusten Tonava-Ahto vetäisi ne rajat mikä on keskustaa? Muutama kortteli vai peräti joukkoliikenteen A-vyöhyke?
Annetaan naille Kallio. Ja suljetaan rajat.
Mutta juu, ajatus kaupungista ilman henkiloautoja on taysin kuolleena syntynyt. On sinallaan huolestuttavaa, etta Helsingissa todellakin ollaan niin tyhmia, etta tata ehka jossain vaiheessa yritetaan. Ja miksi hirttaytya ilmanlaatuun ja paastoihin - eihan sen nyt tulevaisuudessa tarvitse olla polttomoottori, joka autoa liikuttaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.05.2023, 17:52:48
Vantaalle siis on tulossa ratikka. ( Ei spora, koska se voi olla vain Stadissa )
Tämä ratikka - jos se toteutuu - tulee aiheuttamaan syrjäytymistä, slummiutumista ja segregaatiota.
Miksi - tarkoitushan oli päinvastainen?
No, ratikan läheisyyteen on tulossa asuntoja kymmenille tuhansille ihmisille ja mehän jo nyt tiedämme, ketkä valtaosin tulevat nuo kämpät asuttamaan. Kun ratikka on valmis, Vantaalla on taas kymmeniä tuhansia matuja lisää. Ne kansoittavat kaiken, mikä on raideliikenteen lähellä. Ja kun tuhannet ja tuhannet matut ajelevat ilmaiseksi ja liputta pitkin Vantaata harjoittaen Pyhää monikulttuuria, white flight voimistuu ja kas kummaa, suomalaiset muuttavatkin hittoon ratikan asemien liepeiltä. Jäljelle jäävät hottentotit. Näin segregaatio lisääntyy, suomalaiset pakenevat väkivaltaa ja häiriöitä lähikuntien metsiin kun taas gänstät jäävät hillumaan ja rikastuttamaan noita ratikan seutuja. Siinäpä Vantaalle kylliksi vetovoimaa, jota tolloimmat valtuuston edustajat nyt kuvittelevat saatavan kun vain raiteet saadaan yhdistämään alueita.
Jos olisin Jumbon omistaja, alkaisin suunnitella paikan myyntiä lähivuosille sopivasti nousukauden rinnalle. Kun ratikka kohtaa Jumbon, siitä tulee pikkuhiljaa samanlainen hominidien vaelluspaikka kuin Itiksestäkin. Sääli. Nyt jo kuulemma Aviapoliksessa on levotonta ja muutaman vuoden kuluttua se levottomuus ajaa ratikalla Jumboon ja moninkertaisena.
Vantaan valtuusto - saatanan tunarit!
:(
Lisäys: Jo vuosia sitten poliisikin on julkisesti sanonut, että 'rikollisuus tulee raiteita pitkin'.
Mielestäni rikollista elämänlaatua ei tule tukea ilmaisilla kuljetuspalveluilla, joiden avulla puukkojengit pääsevät nopeasti iskemään ja liukenemaan samalla kun polliisi istuu perse homeessa maijassa kyttäämässä, onko jollain urpolla turvavyö kiinni..
No en oikein usko että raitiovaunun tulo aiheuttaisi slummiutumista,segrekaatiota ja syrjäytymistä.Eikös vantaa muutenkin ole muutenkin täynnä slummin näköisiä lähiökeskuksia keskellä ei mitään joten sitäkään ei voi tapahtua.:D
/offtopic
Raitiovaunu on hyvinkin näppärä liikenneväline ainakin keskustassa,se että sopiiko toi jonnekkin vantaalle on taas sitten eri asia.Vaikuttaisi siltä että suunnitellaan >30v tms etukäteen koska jälkeenpäin on vähän vaikea alkaa tollaisia rakentaa jos paikat on täynnä taloja eli ollaan "ennalta viisaita".
Quote from: P on 23.05.2023, 09:56:55
Tässä Kuopion matkakeskus, joka on ratavallin toisella puolella. Toisella puolella on vanha asema. Ne on yhdistetty tunnelilla. On kauppaa, pari ravintolaa, kioskia..
https://www.kuopiotahko.fi/paikat/kuopion-matkakeskus/
Ja Kuopion asema. Siellä ei ole nykyisin yhtään mitään. Vaikka tunnelin läpi raiteiden ali toisella puolella on. Nykyään ei näköjään edes matkatavaralokerikkojakaan, tuon sivun mukaan. Ja kunto on surkea, koska se on päästetty sellaiseen kuntoon huolto ja korjaukset laiminlyömällä. Ei se ole tapahtunut vahingossa.
https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit/kuopio
Vanhat pient puiset asemarakennukset, joihin ei ole yhdistetty alikulkutunneleita, on helpompi muuttaa hipsterilä-kahvila-kirpputori-syrjäytettyjen puuhapaja-käyttöön. Mitä Joensuun asemaa näin kun viimeksi pääsin sinne sisään kolme vuotta sitten, se oli ihan nätissä kunnossa ja entiset lipunmyyntilat oli jo vuokrattu ulkopuoliselle, tilitoimistolle tai vastaavalle. Isot kivirakennukset ovat hankalampi homma: kai ne täytyy myydä jollekin huijarille, jonka jälkeen odotetaan että tuhopolttajat tekevät työn loppuun.
Quote from: P on 23.05.2023, 09:56:55
Selkeästi tämä myynti on päätetty jo vuosia (noin 10 v) sitten VR:llä ja jo silloin on linjattu, että kunnossapito lasketaan minimiin säästöjen vuoksi. Nyt kunnat joutuvat ostamaan ne rytökasat lähes pakolla, jotta saisivat ne siistittyä keskeiseiltä paikoilta kuntaa. Käy katsomassa vaikka jotain Kuopion asemaa. Sen kunto on kuin jostain Venäjän peräseuduilta. Maalit irtoavat, puuosat ovat ravistuneet, katto vuotaa raidetunnelissa... Kaikki vähän rikkonaista tai kolhittua. Joku 20-10-v sitten oli ihan siistiä ja kunnossapidettyä. Nyt muutos, kun kävelee tunnelia bussiliikenteen puolelle on valtava, niin kuin olisi tullut muutaman metrin matkalla haisevasta (Juu VR:n puolella haisee) Udmurtiasta nykyaikaan. Ja kaupunki ei voi vaikuttaa aseman rytöyteen, kun se on VR:n , joka selkeästi tahallaan ajaa sitä alas rytökuntoon. Ja selkeästi ajamalla sen rytökuntoon pakottaa kaupungin ostamaan sen tarjoamaansa hintaan.
VR-yhtymä taitaa olla nykyään pelkkä rautatieliikenteen operaattori ja ratainfran ml asemat "omistaa" liikennevirasto, tai mikä Väylä nykyään onkaan. Senaattikiinteistöt hallinnoi ainakin maakuntien myytäviä asemakiinteistöjä.
On kadunmiehelle varsin käsittämätöntä logiikka kaikkien valtion instanssien keskinäisten omistusjärjestelyjen taustalla mutta riittääpähän niillä jalkaa oven väliin saaneilla sidosryhmillä ja tukimiehillä laskutettavaa sekä Yliviikareilla yliviikaroitavaa. :facepalm:
Quote from: Paawo on 24.05.2023, 09:58:21
VR-yhtymä taitaa olla nykyään pelkkä rautatieliikenteen operaattori ja ratainfran ml asemat "omistaa" liikennevirasto, tai mikä Väylä nykyään onkaan. Senaattikiinteistöt hallinnoi ainakin maakuntien myytäviä asemakiinteistöjä.
On kadunmiehelle varsin käsittämätöntä logiikka kaikkien valtion instanssien keskinäisten omistusjärjestelyjen taustalla mutta riittääpähän niillä jalkaa oven väliin saaneilla sidosryhmillä ja tukimiehillä laskutettavaa sekä Yliviikareilla yliviikaroitavaa. :facepalm:
Nyt myytävät matkustaja-asemat ovat vielä VR:n, Helsingin päärautatieasema ja Tampereen rautatieasema jäävät toistaiseksi VR:n omistukseen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo ostaneet juna-asemia alueiltaan. Jo käyttämättömäksi jääneistä asemarakennuksista VR on varmaan hankkiutunut kokonaan eroon jo kauan sitten. Jos ne eivät tule toimeen omillaan ostelukeskuksina, ei kai auta muu kuin hävittää ne.
Quote from: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009586271.htmlLukijan mielipide
Esplanadin puistosta on tullut haiseva ruokatori
Käry ja haju sekä soittimista raikuva musiikki ovat pilanneet Esplanadin puiston.
20.5. 2:00
...
...ihmettelen suuresti ruokien tarjolla oloa pöydillä auringonpaisteessa. Mahtavatko hygieniavaatimukset olla kunnossa?
Lisää linkissä.
^
Ja viereinen kauppatori ammottaa tyhjyyttään ruokakauppiaista koska edes tuoreen kalan myynti ei kannata... esim "perinteinen torikahvila" on lähi-itisten pyörittämä.
btw, ne mitä tuolla Espalla ei mene kaupaksi menee pakastimeen ja myydään aasialaisten/kebabbiravintoloiden kautta ulos (kertoo asiaa tarkastanut henkilö).
Helsinkiläiselle lihakaupalle mojova uhkasakko – hygienia retuperällä
QuoteYritys on ollut elintarvikevalvonnan suurennuslasin alla vuodesta 2016 lähtien. Toimitusjohtaja kertoo, että ongelmat on korjattu.
Helsingin kaupungin elintarvikevalvonta on havainnut lukuisia, muun muassa hygieniaan liittyviä puutteita Hakaniemen lihakaupan toiminnassa. Myymälä sijaitsee Hakaniemen torin laidalla Viherniemenkadulla.
Koska epäkohtia ei useasta uusintatarkastuksesta huolimatta korjattu, kaupunki määräsi torstaina yrityksen omistavalle Finn Stars International Oy:lle yhteensä 48 000 euron uhkasakot. Uhkasakot tuomitaan maksettavaksi, jos määräyksiä ei ole noudatettu 8. kesäkuuta mennessä.
Syksyllä tehdyn raportin mukaan lihakaupan laitteissa oli "runsaasti pinttynyttä likaa". Myös lattian ja muiden pintamateriaalien kunnossa oli moitittavaa. Siivouskomero oli tarkastuksen mukaan likainen ja epäjärjestyksessä. Lisäksi lihakylmiön ja myymälän tilojen on todettu olevan tarkastuksen aikana erittäin täynnä. Elintarvikehuoneiston ulko-oven on havaittu olevan jatkuvasti auki, jolloin haittaeläimillä, kuten kärpäsillä, on suora pääsy huoneistoon.
Kaikkiin myynnissä oleviin pakattuihin elintarvikkeisiin ei oltu lisätty suomen- ja ruotsinkielisiä pakkausmerkintöjä. Myymälän tiloissa jäädytettiin lisäksi pakkaamatonta siipikarjanlihaa, jossa ei ollut mitään merkintöjä.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5958900
en väitä, että tällä yrityksellä on mitään tekemistä Espan kanssa, mutta tuollainen "merkitsemätön liha" on yleensä muualta kierrätettyä ja myydään vaikkapa pizzassa tai sotkettuna muuhun ruokaan (ei voi enää myydä laadun puolesta paljaaltaan).
:silakka:
Quote from: Lalli IsoTalo on 27.05.2023, 09:27:59
Quote from: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009586271.htmlLukijan mielipide
Esplanadin puistosta on tullut haiseva ruokatori
Käry ja haju sekä soittimista raikuva musiikki ovat pilanneet Esplanadin puiston.
20.5. 2:00
...
...ihmettelen suuresti ruokien tarjolla oloa pöydillä auringonpaisteessa. Mahtavatko hygieniavaatimukset olla kunnossa?
Lisää linkissä.
QuoteKoko Ruotsalaisen teatterin puoleinen osa puistoa on molemmin puolin täynnä lähinnä aasialaisia ruokakojuja, joissa paistetaan, grillataan ja keitetään ruokaa.
Mysteeri selvisi: kyseessä oli tilan haltuunotto. ???
QuoteMielipide | Lukijan mielipide
Kaupunki ei ole myöntänyt lupia Esplanadin ruokakojuille
Luvattomaan myyntiin tullaan jatkossa puuttumaan yhä vahvemmin. Myös elintarvikevalvontaa Esplanadin puistossa lisätään.
26.5. 13:00
Tarja Koikkalainen (HS Mielipide 20.5.) oli huolestunut Esplanadin puiston telttakojuista. Kaupunki ei ole antanut lupia telttakojuista tapahtuvalle ruoan myynnille.
--
Esplanadin puistossa viikonloppuisin tapahtuva myynti on ilmeisesti muodostunut spontaanisti. Kenties osalle myyjistä on epäselvää, että kaupungin puistoihin ei voi ilman lupaa pystyttää rakennelmia, ja kaupunki on nyt päättänyt tehostaa viestintää asiasta.
--
Luvaton myyntitoiminta ei ole reilua puistossa toimivia luvallisia kioskiyrittäjiä kohtaan, jotka maksavat kioskeistaan vuokraa.
Mari Randell
asiakkuusjohtaja
kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009613199.html
^
Kyllä tällaiset epäkohdat eri asioissa on kaupungin tiedossa melkein reaaliajassa koska kaupunkilaispalautetta tulee niin paljon joka kanavan kautta.
Tähän HS:n juttuunkin on vastattu viikonloppuna muutaman tunnin viiveellä.
Hesarin toimittaja esittää, että Vantaan raitiovaunulinja tulee ehkäisemään kaunpunginosien segregaatiota:
QuoteMielipide | Kolumni
Raitiolinja sitoo kaupungin yhtenäisemmäksi
Tampereella ja Nizzassa kaupungin yleisilme muuttui.
Paavo Rautio HS
2:00
--
Vantaa päätti tällä viikolla, että kaupunkiin rakennetaan raitiotielinja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Kun Vantaalla ja varsinkin aikoinaan Tampereella keskusteltiin raitioteiden rakentamisesta, kokonaiskuva jäi monilla väittelijöillä suppeaksi. Kuten Tampereesta ja Nizzasta huomaa, ratikkayhteys ei ole vain liikenneyhteys tai keino vähentää päästöjä.
Raitioliikenteen vaikutus on paljon laajempi. Se sitoi sekä Nizzan että Tampereen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Tampereella Hervanta oli ennen raitiotieyhteyttä kuin erillinen pikkukaupunki, josta matka keskustaan oli henkisesti paljon nykyistä pitempi.
--
Tampereella raitioteiden rakentaminen oli siksikin iso ratkaisu, että ratikka avasi sen kaupungin kehittämisen, josta Tampere on nyt ylpeä. Autoja ohjattiin tunneliin ja ihmisiä ratikkaan. Autoilta vapautuneeseen tilaan voitiin rakentaa asuntoja ja esimerkiksi Ranta-Tampellan kaupunginosa. Järvimaisemien keskusta-alueella neliöhinnat ovat kovat, mikä nostaa kaupungin maan arvoa.
Raitiolinjat ohjaavat Tampereella tulevaa kehitystä. Suuri osa rakentamisesta keskitetään seuduille, joissa ratikka jo kulkee tai tulee kulkemaan. Kun maa ei riitä, Tampere rakentaa Näsijärveen saaren, jonne tulee asuntoja ja jonka ratikkalinja halkaisee.
Hyvät ja henkisesti helpot liikenneyhteydet ehkäisevät lisäksi segregaatiota, kaupunginosien välisten erojen kasvua. Ehkä jopa tehokkaammin kuin "koulushoppailun" estäminen.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009612459.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009612459.html)
Segregaation vähentyminen on nimenomaan huono asia, jos se tarkoittaa sitä, että kaikki alueet taantuvat kohti huonoimman alueen tasoa. Näinkin voi käydä, jos radan varsi rakennetaan täyteen kerrostaloja, joihin asutetaan kehitysmaalaisesti käyttäytyviä ihmisiä (taustaan katsomatta, myös kantasuomalainen voi käyttäytyä kehitysmaalaisesti). Tällöin kaupunkiluonto ja viihtyisä pienrakentaminen menetetään, mutta tilalle ei saada suurkaupungin etuja, vaan slummien nauha, jotka ratikkayhteys yhdistää toisiinsa.
Vihreät vauhdissa.
Quote from: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009600267.htmlKokeilu Esplanadeilla kiristää paikallisten autoilijoiden hermoja: "Olen ihan motissa"
Esplanadin katutyöt ovat ruuhkauttaneet Katajanokalta tulevaa liikennettä. Alueen asukkaat ovat turhautuneita tilanteeseen.
Sonia Zaki HS | 21.5
USEAT Esplanadin lähialueilla asuvat ovat pettyneitä kokeiluun, jossa Etelä- ja Pohjoisesplanadin ajoväylät on muutettu yksikaistaisiksi. Autoilta vapautunut tila kunnostetaan kävelyä, terasseja ja pyöräilyä varten.
Helsingin Sanomat pyysi asukkailta kokemuksia liikenteen sujumisesta alueella. Vastauksia tuli yli 100, ja miltei jokaisessa kokeilua kuvailtiin jollain tasolla epäonnistuneeksi.
Niin, ehkäpä täällä joku osaa vastata asiaan mitä ihmettelen.
Miksi Suomessa autotallit on harvinaisia? On vaan joku onneton katos tai avopaikka.
Näin ainakin täällä PK seudulla jos koittelee asuntoja katsoa. Ja sen näkee maantienässän ikkunastakin - alue kuin alue niin autot on ulkona, ehkä jossain surkeassa katoksessa.
Naapuriin tehtiin juuri uusia kerrostaloja, ja mikä yllätys - autoille tuli katos ja siinä se.
Nykyiseen asuntoon muutin kun siinä on komea autohalli, ja semmoisesta en tingi. Päinvastoin olisin valmis maksamaankin, mutta ei-oota tulee uusissa tarjouksissa.
Mutta miksi autohallit ovat niin harvinaisia? Grynderin ahneusko on syy? Se ei silti selitä tuhansia ja tuhansia omakotitaloja, missä autot on ulkona.
t. nimim. "oi miksi, oi miksi"
^Koska autotallit ovat miehistä ympäristöä. Koska naiset päättävät asunnosta, niin aina joku nätti yksityiskohta vie voiton tulevasta anarkistisesta miesluolasta. Ja siksi ei kannata tehdä autotallia vaan ennemmin joku kiva vesiaihe.
Ja enemmän aihetta:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009620686.html
Tuossa on taas tehty metsälähiötä kaupunkiin. Missä umpikortteli, kivijalan liikkeet jne.?
Quote from: ohkurin_narsi on 01.06.2023, 01:23:43
Niin, ehkäpä täällä joku osaa vastata asiaan mitä ihmettelen.
Miksi Suomessa autotallit on harvinaisia? On vaan joku onneton katos tai avopaikka.
Koska autotalli on rakennus ja syö tontin rakennusoikeutta, mutta katos on rakennelma, jonka voi rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
j.
Kyllä mulle oli itsestään selvää, kun parikymmentä vuotta sitten okt rakennettiin, että lämmin autotalli kaukosäätöisellä moottoriovella taloon tulee. 8)
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.06.2023, 11:49:51
Kyllä mulle oli itsestään selvää, kun parikymmentä vuotta sitten okt rakennettiin, että lämmin autotalli kaukosäätöisellä moottoriovella taloon tulee. 8)
Juu on mukavampi säilytellä tulevaisuudessa munamankeleita? ;)
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.06.2023, 11:49:51
Kyllä mulle oli itsestään selvää, kun parikymmentä vuotta sitten okt rakennettiin, että lämmin autotalli kaukosäätöisellä moottoriovella taloon tulee. 8)
Kyse on vain siitä monelleko autolle tarvitaan tilaa! :D
Mutta siis vakavasti puhuen, kadulle pysäköity auto on altis varkaudelle, vandalismille ja polttamiselle.
Quote from: ohkurin_narsi on 01.06.2023, 01:23:43
Miksi Suomessa autotallit on harvinaisia? On vaan joku onneton katos tai avopaikka.
Rakennusoikeudet yms. käsiteltiin jo, eikä minulla ole niihin mitään erityistä lisättävää.
Mutta autotallin rakentaminen on muussakin mielessä tarkan harkinnan paikka. Jos auto on päivittäisessä käytössä, autotallin kannattaa olla kylmä, tai jos ehdottomasti haluaa lämpimän autotallin, sitten siellä pitää olla myös sulamisveden viemäröinti ja tehokas sisäilman kierrätys ja kuivatus. Jos talvella aikoo joka ilta sulattaa autosta kaikki lumi- ja jääklöntit, sitten on parasta huolehtia että auton pellit samalla myös kuivuvat nopeasti. Tästä on helposti pääteltävissä, että kylmä autotalli tulee huomattavasti halvemmaksi kuin lämmin ja oikein varusteltu autotalli. Mutta toisaalta autokatos on
melkein yhtä hyvä kuin kylmä autotalli, eikä siihen sitten tarvitse sellaista rakennusoikeutta kuin autotalliin.
Ilmeinen fakta on että kylmä autotalli on kumminkin joistain syistä parempi kuin pelkkä autokatos, mutta toisaalta kylmän autotallin rakentaminen edellyttää saman verran rakennusoikeutta kuin lämpimänkin autotallin rakentaminen. Tuosta syystä autotallivaihtoehdossa se lämpimän autotallin vaihtoehto alkaa tuntua järkevältä sijoitukselta. Ja jos sen lämpimän autotallin rakentaa, kunnolla tehtynä siitä tulee huomattavasti kalliimpi kuin yksinkertaisesta kylmästä tuuletetusta autotallista. Ja jos tyytyy kompromissiin eli lievästi lämpimään autotalliin, joka on aina sisältä kostea, sillä saa tuhottua autonsa ennätysajassa. Niinpä kukaan ei halua sitä kompromissia.
Nytkö sitten ei tarvitsekkaan, ottaa mallia Ruotsista?
QuoteSuomeen rakennetaan nyt koteja, jotka eivät menisi Ruotsissa läpi – tutkija kertoo, miksi keittiöt katosivat uusista asunnoista
Pääkaupunkiseudulla kerrostalokoteihin rakennetaan enää harvoin erillisiä keittiöitä. Asuntojen ikkunatonta takatilaa hyödynnetään usein keittotilana. Temotekin rakennuttaman huoneiston pohjapiirustus. Pohjakuvissa kt-merkintä tarkoittaa keittotilaa, joka ei edellytä ikkunaa kuten keittiö.
Nina Svahn
28.7.2022 7:03 • Päivitetty 29.7.2022 6:30
Uusia kerrostalokohteita selaillessa törmää väistämättä samaan näkyyn rakennuttajasta riippumatta: keittiöt ovat kadonneet kodeista.
Yhdessä asunnossa ruokaa valmistetaan tilassa, joka toimii samalla eteisenä. Toisessa jääkaapille ulottuu reippaalla kurotuksella suoraan sohvalta.
Miksi asunnoissa ei enää ole keittiöitä?
– Eivät keittiöt ole kadonneet, ne ovat vain muuttaneet muotoaan, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma vastaa.
--
Ruotsissa koti pitää pystyä pilkkomaan ikkunallisiin huoneisiin
--
– Kun olemme tehneet asuntoja Ouluun tai pienemmille paikkakunnille Tornioon ja Raaheen, joissa kysyntä on rajallisempaa, niin pohjaratkaisuihin pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta asunnot saa myytyä.
--
Ruotsissa rakennusmääräykset edellyttävät, että yli 55-neliöiset kodit on suunniteltava siten, että myös keittiö voidaan jälkikäteen erottaa erilliseksi huoneeksi, jossa on ikkuna.
– Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta määräys vaikuttaa melko paljon kerrostalon pohjapiirrokseen ja huoneiden muotoon, asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio sanoo.
Putkimaisten ja kapeiden tilojen geometrialla asuntoihin syntyy paljon niin sanottua takatilaa, jossa ei ole ikkunoita, eikä niistä enää pysty muokkaamaan ikkunallisia asuinhuoneita.
--
– Pahimmillaan kerrostalot betonoidaan pieniä, putkimaisia yksiöitä sisältäviksi bokseiksi.
--
https://yle.fi/a/3-12549758 (https://yle.fi/a/3-12549758)
Maailman onnellisin kansa asuu pienissä putkimaisissa helvetin kalliissa luukuissa. ???
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.06.2023, 21:27:15
Maailman onnellisin kansa asuu pienissä putkimaisissa helvetin kalliissa luukuissa. ???
Seuraavaksi siirrytään kai jonkinmoiseen kapselihotelliin pötköttämään, koska mitäs ihminen tilalla tekisi - normaali ihminenhän ei ole kotona kuin nukkumassa, muutoin hän hengailee kahviloissa keskustellen henkevästi wokeasioista ja lopun aikaa hän pyöräilee tai on Berliinissä polttamassa kannabista. Vain rasistijuntti tarvitsee tilaa, joka tuhoaa Maapallon.
:)
QuoteHelsingin Esplanadin muutos jumittaa myös hälytysajot: "Käytännössä turha yrittää"
Helsingin pelastuslaitos sanoo kaventuvien katujen ja kesäterassien aiheuttavan haasteita hälytysreiteillä.
Helsingin pelastuslaitos on huolissaan kesäkatujen vaikutuksesta hälytysajoneuvojen reitteihin kaupungin keskustassa.
– Esimerkiksi ruuhka-aikaan Esplanadeille pelastusyksikön, siis paloauton, on käytännössä turha yrittää päästä, Helsingin kaupungin pelastuslaitos kirjoittaa Twitterissä.
Helsingissä rakennetaan kesäkatuja ja pyöräteitä muun muassa Esplanadeille. Liikenne on muuttunut sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla yksisuuntaiseksi ja kaduille rakennetaan 2–3,5 -metrisiä jalankululle ja oleilulle varattuja levennysalueita. Yritykset voivat muun muassa laajentaa terassejaan näille alueille. Myös Espan palmut liittyvät kesäiseen uudistukseen. Eteläesplanadille rakennetaan myös kaksisuuntainen pyörätie.
Uudistuksia on tehty myös Erottajankadulle, Kasarmikadulle ja Designmuseon edustalle. Näillekin alueille tulee esimerkiksi penkkejä, istutuksia tai terassitoimintaa. ...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6a4eaff-c2a3-4642-8a8d-fbde2c868e3a (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6a4eaff-c2a3-4642-8a8d-fbde2c868e3a)
Ei s'oo sairairen kuljetus tarpeellista silloon kun siideriä tarvitahan.
:)
Quote from: Dangr on 05.06.2023, 13:54:38
Täälläkin mainitu apinalinna:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009621917.html
"Vehreä ja väljä Apinalinna
Vallilan suurpihakortteli eli Apinalinna on ehkä Suomen onnistunein korttelipiha ja täydellinen vastakohta nykyajan kuilumaisille, ahtaille sisäpihoille, sanoo arkkitehti Harri Hautajärvi."
Samassa jutussa kritisoidaan myös tiivistä nykyrakentamiusta Kalasatamassa. Hesari on jälkijättöisesti hieman heräämässä ajamansa kaupungistumisen varjopuoliin. Aiemmin uudisasutuksia on hehkutettu naiivisti tyyliin maahanmuuttajataksikuski löysi Perkkaalta paikan kababpizzerialleen. Aletaanko tajuta että slummikeskittymät liian lähellä keskustaa alkavat ennen pitkää haitata kantakaupungin hipsteriunelman rauhaa? Väestönkasvun autuutta Etelä-Suomessa ei kuitenkaan kyseenalaisteta.
Quote from: Dangr on 05.06.2023, 13:54:38
Täälläkin mainitu apinalinna:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009621917.html
"Vehreä ja väljä Apinalinna
Vallilan suurpihakortteli eli Apinalinna on ehkä Suomen onnistunein korttelipiha ja täydellinen vastakohta nykyajan kuilumaisille, ahtaille sisäpihoille, sanoo arkkitehti Harri Hautajärvi."
---
Apinalinna on muuten arkkitehtuuriltaan onnistunut ja miellyttävä tapaus, ainakin näin kuvien perusteella ja mitä siitä on tullut mentyä ohi. Sen sijaan Kalasataman rakennukset, mitkä kuvissa näytettiin, näyttävät ihan järkyttävän tylyiltä ja teollisilta - aivan sama, vaikka arkkitehdit yrittäisivät selitellä kuinka kaunopuheisella ja verbaaliakrobatialla kielenkäytöllä asiaa paremmaksi. Modernismi ei tuota kovin hääppöistä kaupunkiympäristöä, toki ymmärrän että nykyajan viranomaismääräykset ja kysyntä vaikuttavat suunnitelmiin.
QuoteLiikennepolitiikan puolella ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen siitä, että yksi kolmesta suuresta raidehankkeesta toteutetaan. Kyseessä on Turun tunnin juna.
Ilta-Sanomat: Tämä hallitusneuvotteluista jo tiedetään: Soteen tulossa isot leikkaukset, työttömyysturvaan muutoksia, polttoaineen hintaan kompensaatiota... (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/66d01a85-9a01-486f-8ba7-e0245b6a6ba5) 8.6.2023
Täysin järjetön Turun alueen poliitikkojen lobbaama julkisen rahan multimiljardihanke, joka päästöjä lisätessään vain korostaa Suomen maailman kovimman hiilineutraalisuustavoitevuoden järjettömyyttä. Vedänpä viinaa ja huumeita kaksin käsin muiden rahoilla, ennen kuin ryhdyn raivoraittiiksi kymmenen vuoden päästä.
Tällaisia tuosta vaan, mutta pakkoruotsin lopettamisesta ei puolta sanaa.
Kas näin, paloauto Espalla ruuhka-aikana:
QuotePelastuslaitoksen pelot kävivät toteen Esplanadeilla: Paloauto puikkelehti ihmisten joukossa
Helsingin pelastuslaitoksen mukaan Esplanadeille on mahdotonta päästä paloautolla ruuhka-aikaan.
ASEMAMESTARI Tommi Sarvikivi Erottajan pelastusasemalta vahvistaa, että paloauton piti käyttää hälytystehtävässä poikkeusreittiä Esplanadin puiston laidalla.
Sarvikiven mukaan paloauto oli matkalla pelastamaan ihmistä, joka oli hukkumaisillaan. Hälytystehtävä kuitenkin peruuntui, kun toinen yksikkö pääsi paikalle aiemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009646710.html
huomatkaa paloauton perseessä ajava pyöräilijä... safety first niinkuin aina (kunnes sattuu).
Jaa-a. Enpä tiedä, kummalle Pöljyyspalkinnon ojentaisin:
Turku = jo vuosikymmeniä kansalaisten elämää haittaavia, mutta muurariveljeksiä hyödyttäviä päätöksiä. Kokoomus
Helsinki = äänestitte sitten Vihreitä. Rautatieaseman lähistölle ei enää kukaan uskalla edes päiväsaikaan. Syy se ,JOSTA EI SAA PUHUA.
Liikenneyhteydet paskottu, samoin kun autoilu.
Molemmat surullisia esimerkkejä siitä, kuinka väärällä politiikalla saadaan kaunis kaupunki pilattua.
.
^^Arja Alho oli kaukaa viisas kaukonäköinen todetessaan sen kuuluisimman repliikkinsä jo joskus vuosia sitten.
Marksisteilla oli selkeä näkemys siitä miltä heidän Suomensa näyttää 2020-luvulla.
Quote from: Siener on 09.06.2023, 20:05:10
Rautatieaseman lähistölle ei enää kukaan uskalla edes päiväsaikaan. Syy se ,JOSTA EI SAA PUHUA.
Päivittäin on kuitenkin varmaan kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden on käytännössä pakko liikkua Steissin kautta.
Ratkaisu olisi yksityisauto, mutta alaikäisille sekään ei ole mahdollisuus.
Yhteiskunnassamme on jotain perinpohjin vialla, jos kansalaisia pelottaa käyttää julkista liikennettä. Ei tällainen tullut mieleenkään menneinä vuosina. Mikä on mennyt pieleen, mikä on muuttunut, mitä on mokattu, mille ei olla tehty yhtään mitään?
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.06.2023, 20:32:16
Quote from: Siener on 09.06.2023, 20:05:10
Rautatieaseman lähistölle ei enää kukaan uskalla edes päiväsaikaan. Syy se ,JOSTA EI SAA PUHUA.
Päivittäin on kuitenkin varmaan kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden on käytännössä pakko liikkua Steissin kautta.
Ratkaisu olisi yksityisauto, mutta alaikäisille sekään ei ole mahdollisuus.
Yhteiskunnassamme on jotain perinpohjin vialla, jos kansalaisia pelottaa käyttää julkista liikennettä. Ei tällainen tullut mieleenkään menneinä vuosina. Mikä on mennyt pieleen, mikä on muuttunut, mitä on mokattu, mille ei olla tehty yhtään mitään?
Jotain on tosiaan mennyt vikaan, mulla on ihan omaa kokemusta tästä turvattomuuden tunteesta viime syksyltä Vantaalla.
Oli pimeä syysilta ja tarkoituksena oli mennä stadiin (tai jonnekin) ja niinpä kävelin kohti bussipysäkkiä, joka on omakotitaloalueella silleen että tien toisella puolella on omakotitaloja ja toisella puolella metsää. Bussipysäkki on metsän puolella tietä. Saavuin pysäkille ja pysäkillä oli sitten 4-5 afrikkalaisen näköistä nuorta. Siinä he sitten olivat aika levottomia ja jäin muutaman metrin päähän, koska en halunnut ängetä saman katoksen alle. Mietin silloin siinä tilannetta, että pysäkki käytännössä keskellä ei mitään, ei ketään muuta ihmistä missään tietä pitkin katsoen missään ja siinä sitten olen minä ja tuo porukka.
Muutama minuutti he siinä sitten olivat keskenään kunnes se isokokoisin tyyppi noteerasi mut ja päätti sitten lähestyä ja kysyä tulta tupakkaan. Vastasin asiallisesti, että en polta. Onneksi olen suhtkoht isokokoinen ja tuo lähestyvä kaveri oli hieman pienempi kuin minä ja kaveri kääntyi sitten pois. Ei sillä mun koolla olisi ollut mitään väliä, jos koko porukka olisi päättänyt toimia, mutta nyt se tulenkysyjä kääntyi pois.
Vaikka tilanteessa ei tapahtunut mitään, olin jo siinä tulenkysymistilanteessa melko varma, että nyt sitten mulle reaalisoituu se matujengiongelma ihan konkreettisesti. Oli muuten pelottavaa olla sielä silloin ihan yksin.
edit: jatko meni siten, että tuo porukka ei ollutkaan odottamassa bussia, koska he lähtivät pysäkiltä pois ja jäin sinne yksin. Onneksi bussi tuli nopeasti.
Quote
Sarvikiven mukaan paloauto oli matkalla pelastamaan ihmistä, joka oli hukkumaisillaan. Hälytystehtävä kuitenkin peruuntui, kun toinen yksikkö pääsi paikalle aiemmin.
Pelastuslaitoksen tulisi tehdä rikosilmoitus liikennesuunnittelijasta, joka on aktiivisilla toimillaan tukkinut Espan. Tulisi selvittää, saadaanko hänet leivättömän pöydän ääreen
vaaran aiheuttamisesta.
RL 21:13
Vaaran aiheuttaminen
Joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Quote from: jmk on 09.06.2023, 21:17:37
Quote
Sarvikiven mukaan paloauto oli matkalla pelastamaan ihmistä, joka oli hukkumaisillaan. Hälytystehtävä kuitenkin peruuntui, kun toinen yksikkö pääsi paikalle aiemmin.
Pelastuslaitoksen tulisi tehdä rikosilmoitus liikennesuunnittelijasta, joka on aktiivisilla toimillaan tukkinut Espan. Tulisi selvittää, saadaanko hänet leivättömän pöydän ääreen vaaran aiheuttamisesta.
RL 21:13
Vaaran aiheuttaminen
Joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
QuoteJari Taponen
Mielestäni tämä on parasta Helsingin keskustan liikenteen kehittämiselle pitkään aikaan!
Samalla Esplanadin viihtyvyys ponnahti pari piirua ylemmäs!
Kun kokonaisuus on valmis, uskon että autot löytävät väylänsä. Uskoisin myös, että suunnitelmissa on huomioitu myös pelastustiet.
QuoteHelsingin kaupungin pelastuslaitos
@stadinbrankkari
Ajoimme keskustan tärkeimpiä hälytysreittejä yhdessä @HelsinkiPoliisi
ja @HelsinkiKymp kanssa.
Keskustan liikennejärjestelyt, kuten Esplanadien kaventaminen ja kesäkadut, tuovat haasteita hälytysajoneuvojen liikkumiselle alueella. 1/5
Esimerkiksi ruuhka-aikaan Esplanadeille pelastusyksikön, siis paloauton, on käytännössä turha yrittää päästä. Tulevalle pyöräkaistalle autojen on mahdollista väistää hälytysajoneuvoa, rakennetuille terasseille ei. Kuva on otettu maanantaiaamuna. 2/5
Keskustassa sijaiseva Erottajan asema käyttää vaihtoehtoisia reittejä jo nyt, koska pääväylien varaan hälytysajoja ei voida jättää. 3/5
Fakta on, että katujen kaventaminen, lukuisat samanaikaiset korjaustyöt sekä mm. väliaikaiset katuterassit vaikuttavat vasteaikoihin. Kuinka paljon, sitä selvitämme kesän aikana. Tuloksia on tiedossa syksyllä. 4/5
Ajoreittejä olivat ma 5.6. tsekkaamassa @HelsinkiKymp
Elina Airaksinen ja Taneli Nissinen (autossa) sekä @HelsinkiPoliisi
@DPasterstein
ja Stadin brankkareilta Toni Folin, Tommi Sarvikivi ja Janne Rautasuo. 5/5
Kiitettävän asiallista viestintää brankkareilta. Ja erittäin epäasiallista viestintää Taposelta.
Yksi mistä ei ole puhuttu Espan kaventamisessa on, että ilta/yöaikaan porukkaa haahuilee kännipäissään keskellä ajokaistoja ja taksit kaahaa näitä kaistoja pitkin. Ei menne aikaa kun joku jää alle.
Käytännössä ei kerkeä tekemään mitään kun joku tulee eteen autojen välistä tai näiden puskien takaa eikä väistämiseen ole juurikaan mahdollisuutta.
Quote from: Titus on 09.06.2023, 19:02:28
Kas näin, paloauto Espalla ruuhka-aikana:
QuotePelastuslaitoksen pelot kävivät toteen Esplanadeilla: Paloauto puikkelehti ihmisten joukossa
Helsingin pelastuslaitoksen mukaan Esplanadeille on mahdotonta päästä paloautolla ruuhka-aikaan.
ASEMAMESTARI Tommi Sarvikivi Erottajan pelastusasemalta vahvistaa, että paloauton piti käyttää hälytystehtävässä poikkeusreittiä Esplanadin puiston laidalla.
Sarvikiven mukaan paloauto oli matkalla pelastamaan ihmistä, joka oli hukkumaisillaan. Hälytystehtävä kuitenkin peruuntui, kun toinen yksikkö pääsi paikalle aiemmin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009646710.html
huomatkaa paloauton perseessä ajava pyöräilijä... safety first niinkuin aina (kunnes sattuu).
Poimin joitain mielenkiintoisia kommentteja, missä oli älyllinen epärehellisyys valloillaan:
Quote"Minkä takia Espalla ei kielletä yksityisautoilua? Ei nyt ole kauhean iso ongelma pari korttelia kiertää."
"Selvästi yksityisautot estivät hälytysajoneuvojen kulun. Ratkaisu on esplanadien sulkeminen muilta kuin takseilta ja huoltoajolta."
"Mikä pakko Espalle on päästä yksityisautolla tukkimaan pelastuslaitoksen reittejä?"
"Espan liikenne on läpikulkuliikennettä. Se pitää yksinkertaisesti estää. Kaikki noi henkilöautot tulee Itäväylältä Espalle. Kurkakaa karttaa. Tai käykää autolla katsomassa."
Ei vaan tuota logiikkaa - tai sen puutetta - kykene vaan ymmärtämään. Kaipa siinä on sitten jotain logiikkaa junantuomien mielestä. :o
Nyt on sitten tämäkin nähty.
Kaukoliikenteen junaan nousee miekkonen, kookas skuutti mukanaan. Hän taittaa skuutin "kokoon" (= ohjausvarsi taittuu alarungon suuntaiseksi) ja alkaa tunkea skuuttia matkatavarahyllylle.
Aikansa ähellettyään tämä vihreä sankari huomaa yrityksen toivottomaksi ja vie skuuttinsa vaunun eteiseen. Skuutti ei mahtunut hyllylle lähimainkaan edes paksuutensa puolesta. Jos kuvitellaan, että se olisi mahtunut, se olisi vienyt pituussuunnassa tilaa usean laukun verran. Ja mikä idea alun perinkään on nostaa ajoneuvo paskaisine pyörineen muiden matkustajien ylle?
Skuuttaaja on spandex-pyöräilijä potenssiin kaksi. "Minä minä minä".
Quote from: Kallan on 10.06.2023, 23:00:12
Poimin joitain mielenkiintoisia kommentteja, missä oli älyllinen epärehellisyys valloillaan:
Siellä on myös viihdyttävää sanailua kummallispolitiikasta.
Kimmo Lehtonen:
QuoteHelsingin päättäjät SDP, Vihreät ja Vasemmisto tämän sai aikaan. Hyvä syy äänestää seuraavissa Kuntavaaleissa ettei tämä onneton politiikka jatku.
Laura Karppinen:
QuoteHelsingin kaupunginvaltuuston suurin puolue on kokoomus. Eiköhän heilläkin ole aika vankasti osuutta asiaan.
Kari Tainio:
QuoteNiukasti kokoomus kuitenkin häviää äänestyksessä vihreiden ja vasemmiston koalitiolle. Edes perussuomalaisten kanssa eivät saa enemmistöä, vaan vihreiden ja vasemmiston kanta voittaa. Suurimman puolueen tittelistä ei ole mitään hyötyä äänestyksissä, kuten on huomattu.
Mielestäni kommenttiosastojen keskustelut hyvin paljastavat miten huonosti jotkut kansalaiset ovat perillä politiikan tekemisen todellisuudesta Suomessa. Että sillä ei ole väliä kuka oli tasavallan presidenttinä silloin kun huonoja lakeja kirjoitettiin. Eikä silläkään, mikä puolue oli suurin valtuustossa silloin kun typeriä päätöksiä tehtiin. Enemmistöllä päätökset runnotaan läpi.
Epäilys: Jos kansalaiset edes vähän jaksaisivat katsoa, kuka äänesti mitä, sillä saattaisi olla vaikutusta vaalien tuloksiin.
Kun Hgin kaupungin liikennelaskennan tuloksia analysoi eli korjaa "oikeiksi" kiilusilmäiset autovihaaja-agendistit, niin totuus on kumman erilaista kuin empiirinen tulos. Esim Hämeentien sadat ellei tuhannet päivittäiset pyöräilijät vs lähinnä tyhjät pyöräilykaistat...
QuoteKatokokeilussa (toimittajalta btw) sekä Pohjois- että Eteläesplanadi muutettiin yksikaistaisiksi. Näin vapautettiin tila muun muassa terasseille, penkeille ja pyöräteille. Samalla se on ruuhkauttanut ajoradat. Vartiainen huomauttaa, että yleinen linja maailmalla on, että vastaavan tyyppiset uudistusten talousvaikutukset ovat positiivisia. Toisaalta Helsingin Yrittäjät on kuvannut sitä kuoliniskuksi kivijalkayrittäjäksi.
QuoteVartiainen toteaa, ettei auta vedota yhteiseen hyvään tai yrittäjille koituvien hyötyjen arviointiin, jos joku kokee katukokeilun aiheuttavan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yritystoiminnalleen. Hän tapasi yrittäjiä asian tiimoilta viime viikolla ja sai viestin, ettei Helsingin ja yrittäjien välinen vuorovaikutus ole ollut riittävän hyvää.
Tämän pormestari aikoo muuttaa.
– Pienyrittäjillä ja elinkeinonharjoittajilla on paljon omaa omaisuutta, sisua ja sydäntä pelissä, ja minusta täytyy nöyrästi kuunnella, mitä tulee ja koettaa löytää joku keskitie, hän toteaa.
– Aion tämän kokemuksen perusteella tiivistää yhteistyötä, koska sen verran massiivista tämä kritiikki on ollut.
https://www.verkkouutiset.fi/a/juhana-vartiainen-hslle-tama-helsingin-katukokeilun-arvostelusta-opitaan
yleensähän kiilusilmät argumentoivat "amsterdamissakin"- tai "kun asuin tähän joku kaupunki
ulkomailla"- niin siellä kyllä pyöräiltiin 24/7/365 ihan joka paikkaan
EDIT: vilkaiskaapa näitä "laskentojen" tuloksia, esim Sörnäisten rantatiellä melkein 6k pyöräilijää ja Pitkänsillan ylittäisi keskimäärin noin 4300 pyöräilijää päivässä (07-19 välillä):
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/pyoraliikenne/webmap/index.html#16/60.1794/24.9535
eli Pitkänsillan yli ajaisi tämän mukaan kuusi pyöräilijää minuutissa läpi kesän... toki :roll:
Tunnin juna tulee tänne missä asun. Yksi syy muuttaa oli se ettei täällä ole junaa, tuleekohan maailma kylään nyt sitten tännekin. Taitaa olla taas muutto edessä.
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009660691.html
"HS:n tiedot: Helsingistä Turkuun rakennetaan miljardien eurojen junarata
HS:n haltuunsa saaman hallitusohjelmaluonnoksen mukaan Tunnin juna rakennetaan."
Quote from: Iltalehti 19.6.2023Näyttelijä ja yrittäjä Janne Katajan suosittu yritys Tampereella sulkee ovensa. Kataja tiedotti Pienen Lelukaupan lopettavan toimintansa Hämeenkadulla.
Syynä ovat vajaan kahden vuoden aikana ilmenneet haasteet. Asiakkaiden on vaikea saapua autolla Hämeenkadun varressa sijaitsevaan yritykseen.
– Asiakaskyselyissä on ilmennyt, että kauppapaikkaa pidetään hankalana, koska myymälän lähelle ei pääse edes nopeasti noutamaan ostoksiaan autolla, Kataja kertoo tiedotteessaan.
– Tämä on elintärkeää lelukaupan tapaiselle toimijalle, hän korostaa.
Katajan mukaan he olisivat mielellään jatkaneet lelukaupan toimintaa, mutta haasteet asiakkaiden tavoittamisessa pakotti ikävään ratkaisuun. Kauppa on kuitenkin vielä kesän auki.
Kokonaan Pieni Lelukauppa ei Tampereen alueelta katoa, vaan se siirtyy myöhemmin Lempäälän Ideaparkiin.
IL
Radiossa oli mielenkiintoinen juttu kuinka pk-seudun vesihuolto on riippuvainen Päijänne-tunnelista.
Jos tulee jokin häiriö veden saamiseksi Päijänne-tunnelista niin on varmuusvarasto mutta se riittäisi vain kuukauden tarpeisiin.
Onko Suomen suurin asutuskeskus väärässä paikassa?
^
QuotePääkaupunkiseudulla juodaan vettä Vantaanjoesta
Julkaistu 28.03.2008
Yli miljoona pääkaupunkiseudun asukasta joutuu loppuvuoden ajan juomaan Vantaanjoen vettä. Huhtikuun puolesta välistä lähtien pääkaupunkiseudun raakavesi otetaan Vantaanjoesta, sillä Päijänne-tunnelin korjaustyöt alkavat.
Helsingin Vesi ryhtyy tehostamaan vedenpuhdistusta, koska Vantaanjoen vesi on likaisempaa kuin Päijänteen.
Quote from: Lalli IsoTalo on 21.06.2023, 20:04:04
^
QuotePääkaupunkiseudulla juodaan vettä Vantaanjoesta
Julkaistu 28.03.2008
Yli miljoona pääkaupunkiseudun asukasta joutuu loppuvuoden ajan juomaan Vantaanjoen vettä. Huhtikuun puolesta välistä lähtien pääkaupunkiseudun raakavesi otetaan Vantaanjoesta, sillä Päijänne-tunnelin korjaustyöt alkavat.
Helsingin Vesi ryhtyy tehostamaan vedenpuhdistusta, koska Vantaanjoen vesi on likaisempaa kuin Päijänteen.
Pääkaupunkilaisten onneksi Vantaanjoen vesi on puhdistunut vuodesta 2008, sillä nykyään jo luonnon merilohikin nousee sinne. Villilohi ei paskaveteen nousisi!
Yksi keski-suomalainen metallimies kertoi kylläkin 80-luvulla, että pilkkiessään Päijänteellä ei aina tule kalaa, mutta jos alkaa viiksettämään, niin ainahan voi kusaista pilkkireikään ajatellen hekumoiden, ettei Sorsa (RIP) pääse ikinä kusemaan hänen aamukahviinsa ;)
Kun valitsee sopivan puolueen, kusipäisyys on meriitti.
Quote
X
APULAISPORMESTARI Paavo Arhinmäki (vas) jäi kiinni laittoman graffitin teosta juhannusaaton iltana.
Arhinmäki oli Vuosaaren satamaradalla kulkevassa tunnelissa toisen henkilön kanssa tekemässä graffitia, kun vartijat saapuivat paikalle.
Vartijat kutsuivat paikalle myös poliisin. Arhinmäki kertoo HS:lle, että tilanne hoidettiin hyvässä yhteistyössä. Siihen, seuraako vahingonteoksi luokiteltavasta teosta jälkiseuraamuksia, Arhinmäki ei lauantaina osannut ottaa kantaa.
"Se oli tyhmästi tehty, ja olen tästä todella pahoillani", Arhinmäki kommentoi puhelimitse HS:lle.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009677125.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009677125.html)
Quote
Arhinmäki Paavo Erkki
Syntymävuosi
1976
Asuinpaikka
Uusimaa
Verovuosi
2 021
Pääomatulo
0
Ansiotulo
159 771
Tulot yhteensä
159 771
[tweet]1671856849270763520[/tweet]
https://twitter.com/paavoarhinmaki/status/1671856849270763520
Quote
Paavo Arhinmäki
@paavoarhinmaki
Näissä talkoissa pieni- ja keskituloiset tekevät työt. Suurituloiset istuvat katsomossa nakkikori kädessä ja huutavat ohjeita.
Kiitos Petteri Orpo ja Riikka Purra. 🫶🏼
Translate Tweet
Quote
Paavo Arhinmäki – politiikan sunnuntailapsi
Vasemmistoliitto asetti presidenttiehdokkaakseen Paavo Arhinmäen - entisen katuhuligaanin, jalkapallokatsomoiden mellastajan ja seinäntöhrijän.
X
https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/a/2011121414943841 (https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/a/2011121414943841)
QuoteSuurituloiset istuvat katsomossa nakkikori kädessä ja huutavat ohjeita.
tai kun muut istuu koronan takia kotona, niin shampanjavasemmisto istuu katsomassa jalkapalloa paikan päällä
Quote– Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on huolissaan vakavasta epidemiatilanteesta. Nyt tarvitaan lisärajoituksia, jotta ihmisten terveys ja sairaanhoidon kantokyky saadaan turvattua, kello 21.18 lähetetyssä tiedotteessa todettiin.
Lisätietojen antajaksi on merkitty vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Näin Arhinmäki perusteli asiaa
Puolisen tuntia myöhemmin, kello 21.43, intohimoisena jalkapallofanina tunnettu Arhinmäki julkaisi Twitterissä kuvan Olympiastadionilta, jossa hän oli seuraamassa Huuhkajien MM-karsinta-avausta Bosnia-Hertsegovinaa vastaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7bc656c0-520a-4ebb-a881-511af5e5b810
toki hieroo paskan muiden naamaan twiittaamalla asiasta paikan päältä:
[tweet]1374809084936003585[/tweet]
Melko huimaa settiä HSL:n johtoon kuuluvalta henkilöltä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hsln-osastonjohtaja-julkisiin-saa-matkustajia-pidentamalla-autoilijoiden-matka-aikoja/#d40946d0
QuoteHelsingin seudun liikenteen (HSL) osastonjohtaja Mari Flink kirjoittaa blogitekstissään, että edulliset lipunhinnat eivät ole tehokas tapa nostaa matkustajamääriä.
– HSL:n taloushuolien helpottamiseen esitetään toisinaan yksinkertaista keinoa eli lipun hintojen laskua. Ajatus on, että hintojen laskulla olisi niin suuri vaikutus kysynnän kasvuun, että matkustajamäärien lisäys kattaisi alennukset ja myyntitulot kasvaisivat, Flink kirjoittaa.
Joopa ja niin ku...paha, paha autoilija.
Quote– Matkustuksen kasvu [hintojen laskemisesta] ei myöskään tule vain automatkoista vaan myös kävelystä, pyöräilystä tai ihan lisämatkojen tekemisestä. Kokonaislipputulot jäävät alennusten jälkeen pysyvästi alhaisemmalle tasolle.
Flink viittaa 2017 tehtyyn tutkimuskatsaukseen, jonka mukaan autoilun heikentämisen vaikutus joukkoliikenteeseen todettiin noin 14 -kertaiseksi verrattuna joukkoliikenteen vaikuttavuuteen automarkkinassa.
Eli, kun viellä vaikeutetaan autoilua hesassa, niin kaikki ryntäävät neljätoistakertaisesti HSL:n asiakkaiksi,,,vaan taitaa käydä niin, että harva enään viitsii tulla hesan kantakaupunkiin autollaan, koska samat+++ jopa paremmat palvelut löytyvät muualta. Flink varmaan on tyytyväinen tulevaisuudessa..joukkoliikenne toimii,,, puolityhjät dösät ja ratikat veivaavat edes takaisin, ja koko hesan keskusta on pyhitetty palmuille sekä pyöräteille.
Quote– Joukkoliikennematkojen ja automatkojen keskinäinen suhde ei siis ole symmetrinen. Joukkoliikennepalvelun muutoksilla (hinnat, palvelutaso, matkustusajat) ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan automatkoihin, mutta pidentämällä esimerkiksi autoilun matka-aikoja, saadaan isoa kasvua joukkoliikennematkoissa, Flink kertoo.
QuoteHelsingin seudun liikenteen (HSL) osastonjohtaja Mari Flink kirjoittaa blogitekstissään, että edulliset lipunhinnat eivät ole tehokas tapa nostaa matkustajamääriä.
Flink väittää, että kyseessä on jotakuinkin hintajoustamaton (!) tuote. Hänen ratkaisunsa joukkoliikenteen lisäämiseen on yksityisautoilun rampauttaminen. Sillä lailla!
"Joukkoliikennepalvelun muutoksilla (hinnat, palvelutaso, matkustusajat) ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan automatkoihin, mutta pidentämällä esimerkiksi autoilun matka-aikoja, saadaan isoa kasvua joukkoliikennematkoissa."
https://www.hsl.fi/hsl/viestinta/vuoro/blogi-voiko-joukkoliikenteen-hinnoittelulla-vahentaa-autoilua?s=09
Education (LinkedIn)
Aalto UniversityAalto University - Master of Civil Engineering - MEng, Spatial planning and Transport EngineeringMaster of Civil Engineering - MEng, Spatial planning and Transport Engineering 2016 - 2019
Quote from: Maria Flink Verkkouutisissa
...
Flink viittaa 2017 tehtyyn tutkimuskatsaukseen, jonka mukaan autoilun heikentämisen vaikutus joukkoliikenteeseen todettiin noin 14 -kertaiseksi verrattuna joukkoliikenteen vaikuttavuuteen automarkkinassa.
– Joukkoliikennematkojen ja automatkojen keskinäinen suhde ei siis ole symmetrinen. Joukkoliikennepalvelun muutoksilla (hinnat, palvelutaso, matkustusajat) ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan automatkoihin, mutta pidentämällä esimerkiksi autoilun matka-aikoja, saadaan isoa kasvua joukkoliikennematkoissa, Flink kertoo.
...
Ansiokkaasti päätelty. Hieman epäilyttää tuo luku 14, miten olisi vaikka suuruusluokkaa osoittava luku 10, eli siis noin kymmenkertainen tai noin viisinkertainen tai kaksinkertainen tai mitä vaan. Tuollaiset näennäistarkat arviot, kuten luku 14 ärsyttää mua ihan suunnattomasti, se kielii ihan jostain taitamattomasti tehdystä tutkimuksesta. Jollain luvulla 13 olisi edes jotain haaleaa huumoriarvoa.
Mutta ei hätää, Kim-Il-Sungin yliopiston tutkimusten mukaan yksityisautoilun kieltäminen muilta kuin puolueen napahenkilöiltä ja viranomaisilta luo verrattomat puitteet joukkoliikenteelle ja pyöräilylle, kävelyä unohtamatta. Kyllä Flink on analyysissään pohjimmiltaan oikeassa..
Quote from: Roope on 09.06.2023, 16:25:47
QuoteLiikennepolitiikan puolella ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen siitä, että yksi kolmesta suuresta raidehankkeesta toteutetaan. Kyseessä on Turun tunnin juna.
Ilta-Sanomat: Tämä hallitusneuvotteluista jo tiedetään: Soteen tulossa isot leikkaukset, työttömyysturvaan muutoksia, polttoaineen hintaan kompensaatiota... (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/66d01a85-9a01-486f-8ba7-e0245b6a6ba5) 8.6.2023
Täysin järjetön Turun alueen poliitikkojen lobbaama julkisen rahan multimiljardihanke, joka päästöjä lisätessään vain korostaa Suomen maailman kovimman hiilineutraalisuustavoitevuoden järjettömyyttä.
QuoteMiksi hallitus toteuttaa kalliin Turun tunnin junan? Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vastaa
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) puolustaa hallituksen päätöstä toteuttaa kannattamattomaksi arvioitu Turun tunnin juna.
Ranteen mukaan kyseessä on hallitusohjelmassa sovittu kompromissi, johon hallituspuolueet ovat sitoutuneet.
– Tiedämme kaikki, että kaikki raidehankkeet ovat hyöty-kustannussuhteeltaan heikompia kuin tiestön kunnostaminen tai tiehankkeet yleisesti. Hallitusohjelma on aina kompromissi. Tämä oli poliittinen valinta. Jos haluamme, että näitä edistetään, niin se on vain hyväksyttävä tosiasia. Näillä mennään, hallitusohjelmakirjaukset ovat ratahankkeiden osalta yksiselitteisiä.
Valtiovarainministeriö on laskenut että kaikki kolme kaavailtua raidehanketta – Turun tunnin juna, Tampereen Suomirata ja Itärata – ovat taloudellisesti kannattamattomia ja ilmastovaikutuksiltaan negatiivisia. Hallitus päätti toteuttaa Turun tunnin junan, joka on suunnitelmiltaan pisimmällä.
[...]
Ranteen mukaan Turun tunnin junaa tuetaan hallituskaudelle noin 460 miljoonalla eurolla, ja kaikkia raideinvestointeja yhteensä noin 1,4 miljardilla eurolla.
MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-hallitus-toteuttaa-kalliin-turun-tunnin-junan-liikenne-ja-viestintaministeri-lulu-ranne-vastaa/8761700) 21.8.2023
Jos jotain positiivista, niin ministeri Lulu Ranne ei valehtele hanketta järkeväksi tai kannattavaksi, kuten ministerit normaalisti tekisivät, vaan myöntää, että näillä mennään, koska PS joutui antamaan asiassa periksi.
Kysymys kuuluukin, missä on
minkäänlaiset perustelut hankkeen puolesta. Miksi tällainen miljardihanke toteutetaan?
Voisi olettaa, että jotkut kokoomusta lähellä olevat tienaavat ja paljon. Jäljet johtavat pääministeri Orpon kotiseudulle, sillä vaikka Tampereen radankin laskelmat olivat huonoja, ne olivat sentään selvästi parempia (https://www.soininvaara.fi/2023/06/13/tunnin-juna-tampereelle-on-kannattavampi-kuin-turkuun/) kuin Turun radan.
Quote from: Roope on 22.08.2023, 12:44:49
Kysymys kuuluukin, missä on minkäänlaiset perustelut hankkeen puolesta. Miksi tällainen miljardihanke toteutetaan?
Vastaus on helvetin yksinkertainen. Seuraa rahaa ... Tai siis, mistä päin Suomea Lulu on kotoisin. Asiaa edistää lisäksi Turun mafia Petteri Orpon johdolla.
Noin helppoa 8)
Quote from: JoKaGO on 22.08.2023, 16:45:24
Quote from: Roope on 22.08.2023, 12:44:49
Kysymys kuuluukin, missä on minkäänlaiset perustelut hankkeen puolesta. Miksi tällainen miljardihanke toteutetaan?
Vastaus on helvetin yksinkertainen. Seuraa rahaa ... Tai siis, mistä päin Suomea Lulu on kotoisin. Asiaa edistää lisäksi Turun mafia Petteri Orpon johdolla.
Noin helppoa 8)
Olen pettynyt.
Mutta en kovin yllättynyt.
Pääministerin oma pikku siltarumpuhanke.
PS tekivät siinä hyvää työtä että eivät lähteneet fantsuttelemaan esim. Tampereen tunnin junan puolesta lukuisten kokkarinimien tavoin vaan linjasivat järkevästi vastustavan kantansa kaikille noille megalomaanisille liikennehankkeille.
Enemmän ihmettelen Rkp:n hiljaisuutta asiassa, sillä Espoo-Lohja-Salo-yhteyden toteutuessa tietää se väistämättä liikenteen palvelutason putoamista ruotsinkielisellä etelärannikolla. Samoin tullee Lohjan ja Salon seudulla näkyvät liikenteelliset hyödyt olemaan melko laihoja. Jos tunnin kokonaismatka-aikaan todella pyritään ei se niinkään tarkoita nykyistä merkittävästi suurempia huippunopeuksia vaan enemmänkin vähentyneitä pysähdyksia. Tarkoittaa sitä että Orpon oma juna tuskin Kupittaan sivuutettuaan jarrua painaa ennen Pasilaa. :)
Johtaja: Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & on "positiivinen provokaatio" – "Kyllä se tulee asettumaan" (//http://)
QuoteESPOON kaupunginteatteri muuttaa nimensä &-merkiksi, teatteri tiedotti perjantaina. Välimerkki lausutaan tyypillisesti suomenkielisissä yhteyksissä et-sanana, mitä kautta yhteys Espoon kaupunginteatteriin – tai tuttavallisemmin Espoon teatteriin – tulee.
Nimenvaihdos perustuu kaksivuotiseen brändityöhön, johon ovat osallistuneet teatterilta teatterinjohtaja Erik Söderblom, myynti- ja markkinointipäällikkö Karoliina Kiviluoto yhdessä Open Flower -toimiston luovan strategin Anna Moilasen sekä TBWA-mainostoimiston luovan suunnittelijan Mikael Kivelän kanssa. Ilmeen suunnittelusta on vastannut Kivelä ja sen käytännön toteutuksesta graafikko Teemu Junkkaala. Verkkosivujen ilmeestä vastaa Great Apes -toimisto.
...
Tarkoituksena on kehittää toimintaa kohti suurempaa inklusiivisuutta. Työterveyslaitoksen mukaan se tarkoittaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa.
Kaksi vuotta tehty brändityötä arvatkaapa kenen rahoilla? Miksi? Kuinka paljon se maksoi? Miten lopputuloksen onnistumista mitataan? Mitä lisäarvoa tämä tuo espoolaisille veronmaksajille? Miten tunnistettava tuo logo on kansalaisten ja turistien mielestä?
Miksi sellaisen paikan, jossa Espoossa esitetään teatteria nimi ei voi olla Espoon teatteri? Miksi sellaisen laitoksen, jonka ainoa tehtävä on jakaa postia nimi ei voi olla Posti?
Törkeää veronmaksajien rahojen tuhlaamista tyhjänpäiväiseen paskaan taloustilanteessa, jossa meillä ei todellakaan ole tällaiseen varaa. Julkisen sektorin ei pidä leikkiä yksityistä sektoria muiden rahoilla. Joku tälläkin toki tienasi, en epäile yhtään.
Sitäpaitsi ei tuo logo ole mikään "
&". Tuohan on ilmiselvä 88.
Musta 88. Hälytys!!1! ;D
Helsinki aikoo sabotoida siirtämällä Hesperian puiston pyörätiet ajoteille, jotka ovat varmiiksi liian kapeita. Tästä varmaan lisää myöhemmin jos hanke toteutuu. Ei linkkiä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.08.2023, 17:55:47
Helsinki aikoo sabotoida siirtämällä Hesperian puiston pyörätiet ajoteille, jotka ovat varmiiksi liian kapeita. Tästä varmaan lisää myöhemmin jos hanke toteutuu. Ei linkkiä.
Tuohan olisi ihan mainio idea, pyöräilyhighwayn voisi toteuttaa poistamalla kaikki parkkiruudut puiston varrelta ja rakentamalla tuplaleveän pyöräilyradan niiden tilalle.
Toki tämä olisi reittinä yhtä hieno oivallus kuin Ympyrätalo - Kurvi-väli joka ei itseasiassa yhdistä mitään eikä johda minnekkään.
:P
Quote from: Titus on 23.08.2023, 18:01:50
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.08.2023, 17:55:47
Helsinki aikoo sabotoida siirtämällä Hesperian puiston pyörätiet ajoteille, jotka ovat varmiiksi liian kapeita. Tästä varmaan lisää myöhemmin jos hanke toteutuu. Ei linkkiä.
Tuohan olisi ihan mainio idea, pyöräilyhighwayn voisi toteuttaa poistamalla kaikki parkkiruudut puiston varrelta ja rakentamalla tuplaleveän pyöräilyradan niiden tilalle.
Toki tämä olisi reittinä yhtä hieno oivallus kuin Ympyrätalo - Kurvi-väli joka ei itseasiassa yhdistä mitään eikä johda minnekkään.
:P
Ja hyvä ja kohtuullinen pyöräilykausi kestäisi sitten huhtikuusta syyskuun loppuun, jolloin joku saattaisi käyttääkin pyöräilyrataa. Hollannin esimerkkinä kaupunkisuunnittelijoille ymmärrän, koska siellä ovat leudommat talvet, ja siellä pyöräilykelit ovat suotuisammat. Ja välimatkatkin pieniä pienessä maassa. Mutta ilmeisesti pitkien matkojen Suomi pitkällä talvella ei merkitse mitään tietyissä piireissä.
Joskus mietin, ovatkohan pyöräteidenkin rakennuttaminen sittenkin pelkkää hyvesignalointia joissakin punavihreissä piireissä - kovimmatkin punavihreät elävät persumpiakin persummalla tavalla, kun silmä välttää ja se yksityisautoilu onkin yhtäkkiä oikein näppärää ja aivan luonnollista. ;D
Laajasalon tie-väkerrykset kuvaavat hyvin helsingin kokonaisuutta,,väsätään, väsätään valmista tulee joskus, mutta tärkeintä on poistaa autot kaupungista. Vihreä ideologia,.. kaiken muun on oltava vihreää, paitsi liikennevalojen.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6160389
QuoteLaajasalon asukkaat ovat tuskastuneita jatkuvasti pitkittyviin tietöihin ja liikenneruuhkiin. Laajasalontie muuttuu bulevardiksi eli puistokaduksi Yliskyläntien ja Koirasaarentien välillä.
Vuonna 2021 alkanut urakka on myöhästynyt useaan otteeseen ja ruuhkauttanut liikennettä sekä aiheuttanut ongelmia kauppakeskus Saaren myynnille. Useat Helsingin Uutisiin yhteyttä ottaneet asukkaat ovat olleet turhautuneita tilanteeseen.
– Aluksi töiden piti valmistua viime vuoden marraskuussa, sitten kesäkuussa ja sen jälkeen heinäkuussa. Tällä hetkellä työt ovat vieläkin käynnissä, kertoo Jollaksessa asuva Sari Orava.
Jalkaisin kipittämään,,lattemuki kädessä.
QuoteSari Orava on laittanut Laajasalon tilanteesta useita palautteita kaupungille. Hänen mukaansa palautetta ei ole otettu rakentavasti vastaan.
– Autoilu ei vähene sillä, että suljetaan teitä ja vaikeutetaan ihmisten liikkumista. En usko tilanteen paranevan tulevaisuudessakaan.
Muutamat liikennevalot lisää.... mahtuvat tuollekin kadun pätkälle.
QuoteRuuhkia pahentaa Oravan mukaan liikennevalot. Lyhyellä bulevardipätkällä niitä on kolmet peräkkäin.
QuoteSami Takala HS
13:56
"HENKINEN kantti alkaa olla ihan finaalissa."
Näin sanoo Anne Poikonen, joka seisoo kotitalonsa pihassa Helsingin Malminkartanossa. Vieressä ovat puoliso Aimo Poikonen, naapuri Virpi Hakanen ja muutama muu asukas.
Kaikkia kiukustuttavat talojen lukuisat rakennusvirheet, joita ei heidän mukaansa ole saatu korjattua.
Radanvarren kolme kerrostaloa kuuluvat Helsingin kaupungin omistamalle asumisoikeusyhtiölle Hasolle. Vuonna 2018 valmistuneet talot on rakennuttanut Helsingin asuntotuotanto Att. Urakoitsijana toimi Lujatalo.
Asukkaat kertovat nyt, mikä kaikki Luutnantinpolulla mättää.
ASTUMME sisään yhteen porrashuoneista. Lattia kiiltelee vedestä, kuramatto kuivuu lämpöpatterin päällä. Katossa näkyy veden jälkeensä jättämä tumma, kostea läikkä.
Haastattelua edeltävänä päivänä Helsingissä on satanut vettä, ja sadevesi on päässyt rakenteiden läpi sisälle. Aimo Poikonen osoittaa sormellaan ulko-oven yläpuolelle. Ulkoseinää suojaavassa pellissä ammottaa aukko.
Vettä valuu sateella myös pariskunnan ikkunoiden väliin. Anne Poikonen näyttää videota kännykkänsä ruudulta.
"Se on kuin Niagaran putous."
Hänen mukaansa rakennuttajan eli Att:n edustaja kävi katsomassa ikkunaa ja totesi, että siinä on rakennusvirhe. Ongelmalle ei ole kuitenkaan tehty mitään kahteen vuoteen. Poikoset joutuvat pitämään ikkunalaudalla pyyhkeitä suojana.
Naapuri kertoo, että asunnon seinässä oli jo muuttaessa selvä kosteusvaurio, pehmeä patti. Kylpyhuoneessa suihkuvesi kertyi wc-istuimen ympärille, ja nyt olohuoneen kattoon on ilmestynyt kiiltäviä viiruja.
Seinän kosteusvaurio on korjattu, mutta kylpyhuoneessa on edelleen ongelmia.
Poikosten käymälän pönttö vuoti. Aina kun vessa vedettiin, pöntöstä pulppusi jätevettä: jalan alta tuli haisevaa jätevettä lattialle noin desin verran. Vika korjattiin lisäämällä pytyn takaosaan tiiviste.
[....]
ASUKKAAT kokevat, että he ovat jääneet yksin taistelemaan ongelmien kanssa: isännöitsijään on vaikea saada yhteyttä eikä suoria puhelinnumeroita suostuta antamaan. Asiat on hoidettava sähköpostitse.
[...]
"Tappelimme monta viikkoa, että tekninen isännöitsijä tulee hakemaan näytepussukan. Sitten meni seitsemän viikkoa, ja ruvettiin kyselemään, missä vastaukset viipyvät, niin hän vastasi sähköpostilla, että asuntoon tulee huone- ja siitepölyä."
Asukkaat eivät pyynnöstä huolimatta saaneet laboratorion nimeä eivätkä alkuperäistä lausuntoa näytteiden tuloksista. Suodattimia ei ole suostuttu vaihtamaan useammin kuin kahdesti vuodessa.
[....]
"Hämmentävän pitkä lista."
KYSYIMME asukkaiden esiin nostamista ongelmista Hason, Lujatalon ja Att:n edustajilta.
Hason toimitusjohtaja Juha Viljakainen sanoo suhtautuvansa vakavasti asukkaiden huoliin. Hänen mukaansa nyt listatut viat aiotaan tarkistaa ja niille tehdään tarvittavat toimenpiteet.
"Takuuaikana ilmenneet viat, jotka ovat urakoitsijan vastuulla, on tietääksemme korjattu ja viimeisiä saatetaan kuntoon parhaillaan."
Viljakainen kehottaa asukkaita tekemään vikatilanteissa aina sähköisen ilmoituksen, jolloin huolto voi puuttua tilanteeseen välittömästi.
"Asukkaan itse ei siis tarvitse hoitaa asiaa isännöitsijän kanssa. Osa listatuista puutteista on ilmoitettu, ja suunniteltu korjaus on jo voitu käynnistää."
TALON rakentaneen Lujatalon toimialajohtaja Tero Saanisto sen sijaan kertoo, että nyt ilmi tulleet viat ovat hänelle uusia, eikä hän siksi pysty kommentoimaan niitä.
Rakennusvirheiden määrää Luutnantinpolulla Saanisto pitää tavanomaisena.
"Toki tässä oli hämmentävän pitkä lista."
Saaniston mukaan kiinteistössä on tehty takuukorjauksia, ja viime keväänä korjauksista on pidetty jälkitarkastus.
"Silloin tilaajan edustajan eli Att:n valvoja on tarkistanut ja hyväksynyt kaikki takuuajan korjaukset. Sen jälkeen meille urakoitsijana ei ole tullut mitään reklamaatiota."
[....]
ATT:N tiimipäällikkö Kenny Fahlström sanoo, ettei ole tietoinen valtaosasta asukkaiden esille nostamista ongelmista, minkä takia myöskään hän ei halua ottaa asiaan kantaa.
"Näistä pitäisi ilmoittaa välittömästi isännöinnin kautta Hasolle, ja Haso sitten ilmoittaa niistä eteenpäin. Jos toimittaja tuo näitä vain esiin, ei mene ihan oikein tämä prosessi nyt."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009805737.html
Isännöinti on uudistettu niin, ettei isännöitsijään nimeä ja yhteystietoja ole missään vaan kaikki yhteydenotot menevät puhelimitse Hason asiakaspalvelun kautta tai geneerisen sähköpostiin. Isännöitsijätoimistosta on vaihdettu sellaiseen, jolle maksetaan siitä, että useitten asukkaiden pitää valittaa pikkuasioistakin, että mitään tapahtuu. Kätevästi ei sitten asuntojen omistaja eikä rakentaja ole tietoinen mistään. Jutussa on kerrottu paljon enemmän ongelmia kuin lainauksessa.
Tietoinen asumisen laadun romauttaminen, ensin rakentamisen, sitten kiinteistöjen ylläpidon osalta.
Hesarissa on ollut paljon juttuja kaupunkisuunnittelusta:
Uutta asuin- ja toimitilarakentamista suunnitellaan, lähiluonnonystävät vastustavat.
Vallilanlaakson uudella ratikalla ja uusilla bussirunkolinjoilla on harvat pysäkit, jotta saadaan muutama minuutti lyhyempi matkustusaika.
Asuntojen hinnat laskevat, asuntorakentaminen romahtaa, asuntosijoittajat kusessa.
Keskusta autioutuu liikkeistä, mutta elinvoimaa toivotaan kävelykaduista, autottomuudesta, kulttuuripalveluista, pöhinästä.
Saattaa olla että viimeisen vuosikymmenen ideaalikaupunki, jossa nuoret ja terveet kaupunkilaiset pikaratikoivat ja metroilevat tiiviisti ja korkeasti rakennetuista uudisasutusalueista keskustaan luoviin siisteihin duuneihin ja viihdyttämään itseään pöhinällä, ei toimi. Ihmiset vanhenevat ja tylsistyvät ja jäävät kököttämään esikaupunkeihinsa. Työpaikat sijoittuvat kehäteiden varsille.
Jossain vaiheessa sattaa tulla ajankohtaiseksi, että Tuusulan ja Kirkkonummen kaltaiset kermankuorijakehyskunnat pakotetaan ottamaan vastuunsa pääkaupunkiseudun tasapainoisesta kehityksestä ja ne liitetään Helsinkiin joko suoraan tai yhteisen Metropolihallinnon kautta.
Oulunkylään tulee Jokeri-pikaraitiotie, ja sen seurauksena puistoja korvataan uusilla korkeilla taloilla:
QuoteKaupunki | Arkkitehtuuri
Havainnekuvat näyttävät Oulunkylän uuden ilmeen
--
Milla Palkoaho HS
5.9. 9:34 | Päivitetty 6.9. 10:36
OULUNKYLÄN keskustan vanhat rakennukset tullaan pääosin purkamaan uuden rakentamisen tieltä. Havainnekuvissa esitellään uutta Oulunkylää: Uusia vaalean ja beigen värisiä asuintaloja ja liikerakennuksia.
Käsiteltävään alueeseen kuuluu Ogelin kauppakeskuksen kortteli, Oulunkylän torin laidalla sijaitseva tontti, kaksi pysäköintialuetta, Tapio Rautavaaran puisto sekä puisto-, katu- ja rautatiealueita.
Alueelle rakennetaan runsaasti lisää niin liiketiloja kuin asuntojakin. Uuden kaavan myötä alueelle tulee noin 1 150 uutta asukasta.
Alue sijaitsee pääradan ja Raide-Jokeri -pikaraitiotien risteyksessä. Uusi kaava liittyykin kaupungin tavoitteeseen lisätä asuntoja erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.
--
Kaavaratkaisussa suojellaan asemarakennus, kaupunkikuvallisesti merkittäviä puita sekä Tapio Rautavaaran puisto ja sen keskellä oleva Kulkurin uni -teos. Tapio Rautavaaran puisto tulee kuitenkin pienentymään jonkin verran.
Uuden kaavan myötä alueelta katoaa puistoalueita. Asemakaavassa ei ole esitetty uusia puistoja poistettavien tilalle.
UUDET rakennukset tulevat olemaan korkeampia kuin ympäröivät rakennukset. Nykyisin pääosa rakennuksista on korkeimmillaan nelikerroksisia, mutta kaava mahdollistaa jopa 14 kerrosta korkeat asuintalot.
Kaavan tavoitteena kuitenkin on, että alueen historiallisesti merkittävät rakennukset, kuten Oulunkylän Seurahuone sekä puukerrostalo Arttula, näkyvät jatkossakin kaupunkikuvassa.
--
Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavamuutoksen, se siirtyy käsittelyyn kaupunginhallitukselle. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html)
QuoteKaupunki | Arkkitehtuuri
"Ihan hirveä" ja "aivan mahtava" – Oulunkylän uuden ilmeen värejä ja arkkitehtuuria sekä kiitellään että moititaan
Oulunkylän uusi suunnitelma saa kiitosta väreistä ja uudenlaisesta arkkitehtuurista. Samat asiat herättävät myös kritiikkiä.
Tuuli Rantasalo HS
5.9. 18:43 | Päivitetty 5.9. 22:15
"VAALEA sopii hyvin tähän miljööseen. Toivottavasti tällainen vihreä puistikko pysyy. Ei ole kritisoitavaa", Mari-Liis Vaatmann tuumaa Oulunkylän havainnekuvista.
--
Hän myös toivoo, että jos alueen asukasluku nousisi yli tuhannella, myös päiväkotipaikkojen riittävyyteen panostettaisiin.
--
Käy selväksi, että Oulunkylän uusi kaava jakaa siellä liikkuneiden mielipiteitä. Osa on valmis ottamaan havainnekuvien mukaisen rakentamisen avoylin vastaan, osa suhtautuu siihen varauksella.
HAVAINNEKUVAT eivät vakuuta lainkaan Vesa Kirvestä, eikä hän säästele sanojaan. Ankea, kylmä, kolkko. Luotaantyöntävä. Pohjois-Haagassa asuva Kirves luonnehtii kuvan näkymiä suorasukaisesti.
"Se on niin kuin Pasila", hän sanoo. "Liian vähän puita, törkeän paljon lasia. Ihan hirveä." Hän peräänkuuluttaa, että mallia rakentamiseen voisi ottaa Ruotsista. Siellä hänen mukaansa uusiakin taloja rakennetaan vanhalla tyylillä.
"Toivottavasti ei vaan tuollaista tule tänne. Lämpö puuttuu", hän sanoo lopuksi.
MYÖSKÄÄN Sirkka Hänninen ei ole automaattisen ihastunut suunnitelmiin. Hänestä kaavaillut talot ovat liian korkeita, eikä hän haluaisi, että aluetta rakennettaisiin täyteen.
Uusien asukkaiden suuri määrä kuulostaa hänestä "hirveältä", koska se tarkoittaa myös esimerkiksi liikenteen määrän lisääntymistä.
KIVAKSI havainnekuvia kuvaa neljä aseman läheisyydessä kävelevää henkilöä.
Ylistäviä kommenttejakin esitetään.
"Nämä ovat hienot. Tämä on aivan mahtava", Maaz Muhammed tuumaa nähdessään havainnekuvat. Hän on kotoisin Maunulasta, mutta käy töidensä takia paljon Oulunkylässä. Erityisesti "moderni arkkitehtuuri" saa häneltä kiitosta.
Myös Sofia Menezesin ja Elisa Saarlon mielestä kaavaillut rakennukset näyttävät hyviltä, mutta värejä ja puistoa saisi heidän mielestään olla enemmän. Menezes pitää hyvänä, ettei kuvissa näy aseman läheisyydessä sijaitsevien valkoisten matalien kerrostalojen kaltaisia rakennuksia.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html)
^ No Muhammed tykkää, se kai on pääasia. Ilmaisasujat sen täyttävät kuitenkin.
Quote from: Outo olio on 10.09.2023, 20:46:38
Oulunkylään tulee Jokeri-pikaraitiotie, ja sen seurauksena puistoja korvataan uusilla korkeilla taloilla:
QuoteKaupunki | Arkkitehtuuri
Havainnekuvat näyttävät Oulunkylän uuden ilmeen
--
Milla Palkoaho HS
5.9. 9:34 | Päivitetty 6.9. 10:36
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html)
QuoteKaupunki | Arkkitehtuuri
"Ihan hirveä" ja "aivan mahtava" – Oulunkylän uuden ilmeen värejä ja arkkitehtuuria sekä kiitellään että moititaan
Oulunkylän uusi suunnitelma saa kiitosta väreistä ja uudenlaisesta arkkitehtuurista. Samat asiat herättävät myös kritiikkiä.
Tuuli Rantasalo HS
5.9. 18:43 | Päivitetty 5.9. 22:15
"VAALEA sopii hyvin tähän miljööseen. Toivottavasti tällainen vihreä puistikko pysyy. Ei ole kritisoitavaa", Mari-Liis Vaatmann tuumaa Oulunkylän havainnekuvista.
"Nämä ovat hienot. Tämä on aivan mahtava", Maaz Muhammed tuumaa nähdessään havainnekuvat. Hän on kotoisin Maunulasta, mutta käy töidensä takia paljon Oulunkylässä. Erityisesti "moderni arkkitehtuuri" saa häneltä kiitosta.
Myös Sofia Menezesin ja Elisa Saarlon mielestä kaavaillut rakennukset näyttävät hyviltä, mutta värejä ja puistoa saisi heidän mielestään olla enemmän. Menezes pitää hyvänä, ettei kuvissa näy aseman läheisyydessä sijaitsevien valkoisten matalien kerrostalojen kaltaisia rakennuksia.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html)
Perushesaria: Kun jioku heidän lellikkiprojektinsa ollaan panemassa käyntiin, hesarin toimittaja jalkautuu lähiöön ja kirjoittaa lapsellisen, yleissävyltään positiivisen jutun aiheesta. Satunnaisia tyyppejä haastatellaan; muutama kriittinen mielipide otetaan tasapuolisuuden vuoksi, mutta yleissävy on että onhan se ihanaa ja luonnollista saada lisää betonia.
Quote from: l'uomo normale on 04.09.2023, 14:33:51
QuoteSami Takala HS
13:56
"HENKINEN kantti alkaa olla ihan finaalissa."
Näin sanoo Anne Poikonen, joka seisoo kotitalonsa pihassa Helsingin Malminkartanossa. Vieressä ovat puoliso Aimo Poikonen, naapuri Virpi Hakanen ja muutama muu asukas.
Kaikkia kiukustuttavat talojen lukuisat rakennusvirheet, joita ei heidän mukaansa ole saatu korjattua.
Radanvarren kolme kerrostaloa kuuluvat Helsingin kaupungin omistamalle asumisoikeusyhtiölle Hasolle. Vuonna 2018 valmistuneet talot on rakennuttanut Helsingin asuntotuotanto Att. Urakoitsijana toimi Lujatalo.
Asukkaat kertovat nyt, mikä kaikki Luutnantinpolulla mättää.
...
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009805737.html
Asumisoikeussysteemi on saatanasta.
Vuokralainen voisi kävellä pois ja sanoa pitäkää tunkkinne. Mutta aso-asukas on maksanut 10-15% asuntonsa käyvästä arvosta, jotta voi asua siellä vuokralla. Jos haluaa pois, niin jotta vuokranmaksu katkeaisi, pitää pystyä myymään oma asumisoikeutensa eteenpäin. Vuokranantajalla ei ole mitään riskiä. Jolla on asumisoikeus, maksaa myös vuokraa, jota sumutusmielessä vastikkeeksi kutsutaan. Jos talo menee paskaksi, vuokralaiset eivät omista sitä eivätkä voi yhdessä tuumin korjata rakennusta. Jos yhtiö ei sitä korjaa, niin et saa myöskään asumisoikeuttasi myytyä eteenpäin ja vastikkeet laulaa, asuit talossa tai et.
Aivan perseestä. Joku on kopioinut tuon järjestelmän lomaosakeponzihuijauksesta, missä maksat ensin lomaosakeviikosta maltaita ja sen jälkeen joudut tuon viikon kulut maksamaan, käytit kämppää tai et. Luin juuri yhdestä lapin yhtiöstä, kun oli lomaosakeviikko mennyt huutokaupat. comiin. Viikkovastike oli 295 euroa, rahoitusosuus siihen lisäksi 90 euroa, joku remonttilainaosuus 90 euroa (tämä siis jokaiselta viikko-osakkeen haltijalta, paritalon 50-neliöisestä puolikkaasta omalta viikoltaan, eli kk-vastike on 4x tuo), Sitten vielä tulisijat olivat menneet koko yhtiössä käyttökieltoon ja tulisijaremontin arvioitu kustannus oli 400 euroa/viikko-osakas (siellä oli 50 osakasta. Yksi oli tasausviikko ja yksi huoltoviikko). Eli yhden tulisijan korjauskustannus tuosta laskien oli 20 000 euroa. Eli joku vetää välistä ja isosti. Pakkohuutokaupassa oli myös yhtiön tilinpäätös, josta ilmeni, että kokouspalkkioitakin on maksettu pitkälti yli 10 000 euroa. Taloyhtiössä!
Jos tuon olisi ostanut huutokaupasta ja tulisijaremontti vaikka jyvitetty kahdelle vuodelle, niin viikon 27 käyttöoikeuden hinta kahtena ekana kesänä olisi ollut 600-700 euroa viikko. Sillä hinnalla saa kesäaikana valita mieleisensä mökin ilman sitoumusta lomaosakkeeseen. Laitan lomaosakkeet ja aso-kämpät täysin samaan kategoriaan: roskakoriin.
-i-
Quote from: ikuturso on 11.09.2023, 09:01:23
Quote from: l'uomo normale on 04.09.2023, 14:33:51
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009805737.html
Asumisoikeussysteemi on saatanasta.
Vuokralainen voisi kävellä pois ja sanoa pitäkää tunkkinne. Mutta aso-asukas on maksanut 10-15% asuntonsa käyvästä arvosta, jotta voi asua siellä vuokralla. Jos haluaa pois, niin jotta vuokranmaksu katkeaisi, pitää pystyä myymään oma asumisoikeutensa eteenpäin. Vuokranantajalla ei ole mitään riskiä. Jolla on asumisoikeus, maksaa myös vuokraa, jota sumutusmielessä vastikkeeksi kutsutaan. Jos talo menee paskaksi, vuokralaiset eivät omista sitä eivätkä voi yhdessä tuumin korjata rakennusta. Jos yhtiö ei sitä korjaa, niin et saa myöskään asumisoikeuttasi myytyä eteenpäin ja vastikkeet laulaa, asuit talossa tai et.
-i-
Asumisoikeusasunnosta pääsee eroon kolmessa kuukaudessa irtisanomusilmoituksesta, aiemminkin jos uusi asukas löytyy sitä ennen. Asumisoikeusmaksun indeksikorotuksen kanssa saa pois muuttaessaan asumisoikeusyhtiöltä, ei uudelta asukkaalta. Tuskin kukaan hankkisi asumisoikeusasuntoa, jos siitä ei pääsisi halutetssan eroon helposti, eivät ne aina niin halpoja ole olleet omistusasumiseen nähden. Asumisoikeusasunnoissa on talohallitus (pihan kaveripiirin sisäpiiritouhua), jolla on vaikutusvaltaa siihen pihistelläänkö lämmityksessä ja viihtyisyyttä lisäävissä remonteissa, näin säästäen vastikkeissa. Käytännössä pantillinen vuokra-asunto, josta asunnon omistaja ei voi halutessaan irtisanoa vuokralaista.
Lisäys: Hommalta olen lukenut vuokranantaja Saton touhuista: asunnot remontoidaan niin hienoiksi, että vuokrat nousevat yli vanhan asukaskunnan maksukyvyn ja uusiksi asukkaiksi tulee Kelan rahoittamaa porukkaa. En ole koskaan kuullut, että missään asumisoikeusyhtiössä olisi tapahtunut niin. Saa nähdä kun 1990-2000-luvun rakennuskanta tulee täsremontti-ikään.
Jotain juttua oli että Avain asumisoikeus-nimisen firman johdolla oli häijy suunnitelma korottaa vastikkeita niin että asunnot jäisivät tyhjiksi ja sen jälkeen asukaspulaan vedoten muuttaa asumisoikeusasunnot omistusasunnoiksi ja kääriä isot voitot. Ilmeisesti kai ihmisiä eivät kiinnostaneet heidän kämppänsä, niin että olisivat saaneet ne myytyä toivomallaan hinnalla; puuttukohan joku viranomainen myös suunnitelmaan.
Asumisoikeusasuntoja on kuulemani mukaan nykyisin ihan vuokralla, koska halukkaita asumisoikeuden ostajia ei ole ollut.
@L'uomo normale ehti ensin.
Ason suhteen tehtiin muutos kohtuuttomiin hinattujen vastikkeiden vuoksi. Aiemmin vastikkeet olivat monissa kohteissa paljon markkinavuokraa kovempia ja ostajia osuuksille ei saanut.
Nykyään tilanne on paljon parempi eli yhtiö on velvoitettu ostamaan osakkeensa takaisin ja tämän vuoksi vastikkeita ei pysty hinaamaan miten huvittaa.
Lomaosakkeiden kanssa varmaan nähdään kohta sama ilmiö kuin golf-osakkeilla. Joku perusti ulkomaille bulvaaniyhtiön, joka osti kelvottomat ahneiden paskojen välistävetofirmojen osakkeet ja jätti kaikki vastikkeet maksamatta.
:)
Quote from: Torspo on 11.09.2023, 10:52:22
@L'uomo normale ehti ensin.
Ason suhteen tehtiin muutos kohtuuttomiin hinattujen vastikkeiden vuoksi. Aiemmin vastikkeet olivat monissa kohteissa paljon markkinavuokraa kovempia ja ostajia osuuksille ei saanut.
Nykyään tilanne on paljon parempi eli yhtiö on velvoitettu ostamaan osakkeensa takaisin ja tämän vuoksi vastikkeita ei pysty hinaamaan miten huvittaa.
Lomaosakkeiden kanssa varmaan nähdään kohta sama ilmiö kuin golf-osakkeilla. Joku perusti ulkomaille bulvaaniyhtiön, joka osti kelvottomat ahneiden paskojen välistävetofirmojen osakkeet ja jätti kaikki vastikkeet maksamatta.
Aa. En tiennyt tuota yhtiön takaisinostovelvoitetta.
Jos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois? Ponzithan perustuvat siihen, että kaikki eivät myy kerralla ja jostain tulee kassaan aina uusia osakkaita.
-i-
QuoteJos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?
Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?
Quote from: Uuno Nuivanen on 11.09.2023, 14:51:10
QuoteJos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?
Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?
Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa rikastuvat vain lakimiehet.
Ja veikkaan, että pankit ovat velkojina etuoikeutettuja aso-osaomistajiin nähden.
-i-
Quote from: Uuno Nuivanen on 11.09.2023, 14:51:10
QuoteJos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?
Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?
Jospa jostain Kreikasta tulee lentokonelastillinen varmoja ja maksukykyisä vuokranmaksajia? Jos eivät vanhat kriisit riitä, uusia kehittynee, jotta tarjonta asunnontarvitsijoista pysyy vakaana.
Luulisi että kiskomillaan vastikkeillaan pystyvät aika hyvin maksamaan ihmisiä ulos asunnoistaan. Jossainhan on pakko asua.
[tweet]1703698440503361917[/tweet]
QuoteEspoolle metro oli surullinen vikainvestointi.
- Vanha hyvin toiminut bussiverkko menetettiin, matka-ajat kasvaneet lähes kaikkialta dramaattisesti.
- Lyhyiden laitureiden vuoksi kapasiteetista menetettiin 1/3, metro on jo nyt usein ruuhkainen.
- Metron varteen rakennettu valtavasti sosiaalista asuntotuotantoa, yhteiskuntarakenne on muuttunut totaalisesti.
- Oppilasaineksen muutos romahduttanut koulujen tason. Tämä vaikuttaa myös niihin omakotitaloalueisiin, jotka kuuluvat samaan oppilaaksiottoalueeseen vuokrakerrostaloalueiden kanssa.
- Rauhattomuus lisääntynyt, turvallisuuden tunne vähentynyt.
- Käynnissä on white flight ja erityisesti parempituloisten poismuutto kauemmaksi metron ja radan vaikutuspiiristä. Moni muuttaa kauempiin ympäryskuntiin.
- Tilalle muuttaa kiihtyvällä tahdilla nettosaajia.
- Asukkaiden tulorakenteen muutos näkyy jo kaupungin tuloissakin. Samalla tasetta ja rahoitusasemaa painaa raskaasti metroa varten otetut lainat.
Ei ainakaan näillä parametreilla kovin hyvin mennyt.
Quote from: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009862757.htmlHelsinkiä kehitetään yhden äänen enemmistöillä
Taas yksi itä–länsi-suuntainen reitti Helsingin keskustan läpi on tukkeutumassa, kun Kaivokatu aiotaan sulkea yksityisautoilijoilta.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on tiistaina hyväksymässä linjauksen, jolla Kaivokatu suljettaisiin yksityisautoilta vuosien 2026–2027 peruskorjauksen yhteydessä. Enemmistö löytyi, kun sosiaalidemokraatit kallistuivat autokiellon puolelle.
Loput linkistä.
^ Asialle saatiin myös virallinen päätös.
Quote
Päätös tuli: Helsingin Kaivokatu aiotaan sulkea yksityisautoilta
———
Ydinkeskustan poikittaista autoliikennettä palvelisi jatkossa Esplanadi. Vielä tässä vaiheessa ei ole päätetty, miten autoliikenne Esplanadilla järjestetään. Tänä kesänä Esplanadilla kokeiltiin yksikaistaista liikennettä, kun kaistoista toinen suljettiin terasseja varten.
Kaupungin suunnitelma on saanut prosessin aikana kritiikkiä. Esityksessä kerrotaan, että osa elinkeinoelämän edustajista on suhtautunut yksityisautoilun kieltämiseen "hyvin kriittisesti".
Esityksessä todetaan, että toteutuksessa olennaista "on helpottaa keskustaan saapumista ja sieltä lähtemistä". ...
———
il.fi 19.9.2023 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a1bcb612-797f-4f21-b1b9-072345e0bddf)
Yksi autokaista vielä pois Etelä-Espalta, niin alkaa olla poikittaisliikenne lopullisesti kunnossa...
Helsingin kaupunki haluaa tekosyiden perusteella purkaa toimivan työpaikka-alueen, ja rakentaa sen täyteen korkeita asuintaloja. Alueen yritykset häädettäisiin pois vain 15 kuukauden varoitusajalla, kun aikaisempi käsitys on ollut, että aikaa on vielä ainakin 12 vuotta. ???
QuoteKOTIMAA
Yrittäjät sokissa: Helsinki aikoo ajaa Pakastamon alas pikavauhtia
Kaupunki perustelee suunnitelmiaan ammoniakin vaarallisuudella ja Pakastamon ylläpidon taloudellisella kannattamattomuudella.
Riikka Nyman
Maanantai 18.9.2023 klo 22:31
Lähes kahdensadan yrityksen vuokraama Pakastamo aiotaan ajaa alas Helsingissä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto puoltaa (https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-005854?paatos=94a0000f-0327-44c0-9512-86b9e2e7baf2) Helsingin Tukkutorilla sijaitsevan Pakastamon toiminnan alasajoa ensi vuoden loppuun mennessä.
--
Oksalan mukaan Pakastamossa on kaikkiaan 190 yritystä kaupungin vuokralaisina tai alivuokralaisina. Toimitiloja vuokrataan pääasiassa elintarvike- ja kukka-alan yrityksille. Pakastamossa on nimensä mukaisesti pakastus- ja viileäsäilytystiloja.
Vaarallista ammoniakkia
Kaupunginhallituksen konsernijaostolle toimitetun esityksen mukaan vuonna 1953 valmistunut Pakastamo on tullut tiensä päähän. Esityksessä sanotaan, että Pakastamon kylmäaineena käyttämä ammoniakki "aiheuttaa ympäristöriskin ja estää asuntorakentamisen". Tilojen korjaamista tai uuden rakentamista ei katsota taloudellisesti mahdolliseksi.
Esityksessä kerrotaan myös, että Pakastamon vuokraustoiminta on Helsingin Kaupunkitilat Oy:lle tappiollista. Yrittäjien mukaan yhtiö ei ole esittänyt vuokralaisille vuokrienkorotuksia, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi.
Helsingin Yrittäjät sanoo, että alueen yritykset ovat toimittaneet kaupungille talotekniikan suunnittelutoimiston lausunnon, jonka mukaan ammoniakkimäärän alentaminen tai sen korvaaminen vaarattomalla kylmäaineella on mahdollista ensi vuoden loppuun mennessä.
– Yritykset esittävät kaupungille, että Pakastamon puhdistaminen ammoniakista käynnistetään viipymättä yritysten vastatessa itse kustannuksista. Näin Pakastamon toiminta voi jatkua maanvuokrasopimusten määräajan, Oksala sanoo.
Muutto uuteen kaupunkiin
Tukkutorin alueella toimivilla yrityksillä on maanvuokrasopimuksia vuoteen 2036 asti.
--
Mikäli Pakastamon alasajo päätetään toteuttaa suunnitellulla aikataululla, tulee yritysten muuttaa pikavauhdilla pois.
– Suuri osa yrityksistä olisi pakotettuja siirtämään toimintansa muualle – käytännössä kehyskuntiin. Tukkutorin alueen yritysten liikevaihto on noin miljardi euroa, joten yritysten toimintaedellytysten säilyminen on merkityksellistä koko kaupungille, Helsingin Yrittäjien Oksala sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6e0aed2-32de-481a-8200-9db5479dd5c3 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6e0aed2-32de-481a-8200-9db5479dd5c3)
Käsittämätön ajatus. Ensinnäkin, tuolta elintarvikefirmoista myydään ruokaa joihinkin kauppoihin ja ravintoloihin, joten kaupungin palvelutarjonta heikkenisi taas, kun raaka-ainetuottajat vähenisivät. Toiseksi, paljon isompi juttu, jos yli 10 vuotta voi vaihtua äkisti alle kahdeksi, vähentää se yritysten uskallusta sijoittua Helsinkiin, kun toimitilat voivat äkkiä hävitä alta. Yrityspako voi kiihtyä. Ja kylmäaineen voi vaihtaa, joten kai tuonne asuntojakin mahtuisi muun rakennuskannan joukkoon. Tahtotila selkeästi ei ole täydennysrakentaminen, vaan täysi purku ja korvaaminen uudella. Ja sitten varmasti uuden ruutukaavan kadut nimettäisiin teurastamoalueen historiasta kertovilla nimillä, eli elävä historia tuhottaisiin ja sitten tälle tuholle ilkuttaisiin, "tässä oli"-tyyppisillä kadunnimillä. :(
Hassu setä on käynyt pitkästä aikaa Oodia ja Kampin keskusta kauempana Helsingin keskustassa. Havaintoja:
Kampin keskuksessa Forumin yhdyskäytävää alussa avattu joku kiinalaisten karkkien ja limpparien kauppa, joka vaikuttaa olevan fiksu tapa saada nuoret maleksimasta kauppakeskuksen käytäviltä kauppaan kuluttamaan. Yleistyvätkähän samaa asiakassegmenttiä tavoittelevat kaupat Kampissa edelleeen?
Asematunnelin jatkeen Tokmannilla kassajonossa tunsin olevani Normalissa, kun asiakaskunta koostui pääasiassa +-kaksikymppisistä tytöistä. Muualla Tokmanni ei liene vielä teinien suosikkimesta, mutta Asematunnelissa ei enää ole niin paljon muuta asiakaskuntaa.
Kahviloita on, mutta läheskään kaikki eivät aukea ennen kymmentä. Jos aamun työmatkalainen ei ole ehtinyt kahviaan muualla juoda, pitää hieman katsoa, mistä sen voisi saada.
Matkapuhelindatan mukaan käynnit keskustaan ovat palanneet kohti koronaa edeltäneitä lukuja, mutta onko missään analysoitu kävijöiden ikärakennetta? Tuntuue että maksukykyisempi vanhempi ikäluokka karttaa nykyään keskustaa entiseen verrattuna. Esikaupunkien pyöräteillä ja jalkakäytävillä on yhä vilkkaampaa.
Kehitys on ollut suunnilleen sellaista että reilu kymmenen vuotta sitten tavan R-kioskit ja normaalit kaupat alkoivat korvautui luksustuoteliikkeillä, jotka alkavat nyt korvautua turisti-, nuoriso-, ja hipsterkrääsäliikkeillä.
Helsingin keskustaa ei voine elvyttää enää liikekeskustaksi kuin ehkä taas uudella kauppapalatsilla Rautatieasemalle, mikä hävittäisi muut keskustan kauppapalatsit. Keskusta-asuminen kiinnostaa aina, mutta onko se yhä niin hohdokasta, jos keskustaa edelleen kehitetään lähinnä polkupyöriin, potkulaudoin ja julkisin liikennevälinein tavoiteltavana baarivyöhykeenä.
Halkeamia. Silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa. Jos tuon ruuhka-ansan aikoo kiertää, niin siitä tulee aikamoinen kierros Kehä I:n ja Lahdentien (molemmat keltaisella liitteessä) kautta. Ohessa kartta. Silta alhaalla vasemmalla.
Quote from: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009893949.htmlPahin vaihtoehto toteutuu: Kulosaaren silta joudutaan purkamaan Helsingissä
Sillan uusiminen tulee kestämään 2,5–3 vuotta, jonka aikana autoilulle on käytössä vain yksi kaista suuntaansa ja jalankululle ja pyöräilylle yksi väylä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.10.2023, 15:07:12
Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa.
Hauskaa näissä on, että työnaikaiset liikennehaitat eivät itse asiassa ole Helsingin johdolle lainkaan epämieluisia. Päinvastoin. Ja tämä tulee tietenkin näkymään siinä, miten "paljon" panostetaan niiden lievittämiseen.
Bonarina jokainen sinänsä tekninen uusintatyö on myös tsäänssi ja mahdollisuus "samalla vaivalla" aiheuttaa myös pysyviä liikennehaittoja. Jäämme odottamaan, mitä Helsinki innovoi Kulosaaren sillan suhteen.
Quote from: https://www.facebook.com/pauli.vahteraristiinassa/posts/pfbid02ajHsb82chDg874ZTH1ryDaw3NaFh7GWfzpCLYiwyUQ4VrsMyxQ33rvctPVL8VqfKlPauli Vahtera Vantaalla
46 min ·
Malminkentän eli Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan koteja 25.000 uudelle asukkaalle. Tällä hetkellä Malmilla asuu noin 25.000 helsinkiläistä. (Yle 1.10.)
Kesäkuun 2023 lopulla Helsingin seudulla asui 1.569.300 asukasta.
Ennusteen mukaan Helsingin seudulla on 1.926.063 asukasta vuonna 2050.
Tilastokeskuksen 2021 väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on asukkaita 5.523.297. Suomen väkiluku oli maaliskuun 2023 lopussa 5.568.637.
Kysymys 1: Mistä asukkaat? Suomalaisten väkiluku vähenee, eli asuntoja vapautuu myös Helsingissä. Suomen maaseutu on tyhjennetty jo 1970-luvun muuttoaallossa. Nyt maalla asuu paljon ihmisiä, joiden toinen jalka on jo haudassa.
Vastaus 1: Uudet asukkaat tuodaan Afrikasta ja Lähi-Idästä.
Lampedusasta siirretään manner-Eurooppaan jatkuvasti tulijoita ja Lääkärit ilman rajoja-järjestö ison laivansa kanssa rahtaa lisää. Kyllä heistä Malmillekin iso osa muuttaa.
Kysymys 2: Kuka rakentaa? Jo nyt pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ei suomen kieltä kuule.
Vastaus 2: Ulkomaalaiset vierastyöläiset lähinnä EU:n ulkopuolelta.
Kysymys 3: Kuka maksaa? Uudet asukkaat eivät asumisiaan maksa. Talot rakennetaan velaksi. Rakennusmiesten nettopalkat menevät ulkomaille kuten palkoista maksettavat eläkkeetkin.
Vastaus 3: Suomi, Helsingin kaupunki ja kiinteistöyhtiöt ottavat velkaa rakentamiseen. Velat ja niiden korot maksetaan verorahoista asumistukena. Maksajina tulevat olemaan kaksi aktiivista kantasuomalaisten sukupolvea, jotka maksavat oman asumisensa sekä ulkomailta tulleiden asumisen.
Kysymys 4: Mitä ihmeen järkeä tässä voi olla? Miksi kuntien ja Tilastokeskuksen ennusteet poikkeavat näin rajusti toisistaan?
Vastaus 4: Poliitikot eivät ymmärrä luvuista mitään. Eikä tilastokeskuksen asiantuntijoillakaan ole elämä hallussa. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari olisi parempi runoilijana ja filosofian ja muistelmakirjallisuuden tuntijana kuin pääkaupunkiseudun kehittäjänä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.10.2023, 15:07:12
Halkeamia. Silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa. Jos tuon ruuhka-ansan aikoo kiertää, niin siitä tulee aikamoinen kierros Kehä I:n ja Lahdentien (molemmat keltaisella liitteessä) kautta. Ohessa kartta. Silta alhaalla vasemmalla.
Quote from: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009893949.htmlPahin vaihtoehto toteutuu: Kulosaaren silta joudutaan purkamaan Helsingissä
Sillan uusiminen tulee kestämään 2,5–3 vuotta, jonka aikana autoilulle on käytössä vain yksi kaista suuntaansa ja jalankululle ja pyöräilylle yksi väylä.
Helsingissä n 30 erittäin huonokuntoista siltaa. 17 siltaa on niin hajoamispisteessä että täytyy purkaa. Onnittelut sikäläisille äänestäjille, veronmaksajille ja matujen väistelijöille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009894723.htmlQuoteVUODEN 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.
Tällaisia ovat muun muassa eräät Baanan ylittävät sillat sekä Mustikkamaalle vievä Hopeasalmen silta.
Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.
Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.
Quote from: Jorma M. on 04.10.2023, 02:14:07
Helsingissä n 30 erittäin huonokuntoista siltaa. 17 siltaa on niin hajoamispisteessä että täytyy purkaa. Onnittelut sikäläisille äänestäjille, veronmaksajille ja matujen väistelijöille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009894723.html
QuoteVUODEN 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.
Tällaisia ovat muun muassa eräät Baanan ylittävät sillat sekä Mustikkamaalle vievä Hopeasalmen silta.
Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.
Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.
[/quote]
Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.
Quote from: Kallan on 04.10.2023, 07:01:57
Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.
Toisaalta Helsingillä on hienosti varaa heittää noin
miljardi euroa uuteen Kruunuvuoren siltaan, joka ei edes mahdollista autoliikennettä.
Miksi on varaa?
No juuri siksi, että se ei mahdollista autoliikennettä.
Hanke nuijittiin ensin läpi muka 430 miljoonan hintaisena -- mikä sekin on huikea hintalappu jopa Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa. Viisi vuotta myöhemmin (https://yle.fi/a/3-12041623) "yllättäen" budjetti päivittyi 800 miljoonaksi. Ja tuskinpa se siihen jää. Kyllä ne korotetutkin budjetit näissä yleensä ylitetään, koska "yllätytään" haastavista olosuhteista. Rakentamispäätöstä tehtäessähän ei ollut mitenkään arvattavissa, että juuri tässäkin projektissa on haastavia olosuhteita.
Quote from: jmk on 04.10.2023, 10:59:24
Quote from: Kallan on 04.10.2023, 07:01:57
Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.
Toisaalta Helsingillä on hienosti varaa heittää noin miljardi euroa uuteen Kruunuvuoren siltaan, joka ei edes mahdollista autoliikennettä.
Miksi on varaa?
No juuri siksi, että se ei mahdollista autoliikennettä.
Hanke nuijittiin ensin läpi muka 430 miljoonan hintaisena -- mikä sekin on huikea hintalappu jopa Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa. Viisi vuotta myöhemmin (https://yle.fi/a/3-12041623) "yllättäen" budjetti päivittyi 800 miljoonaksi. Ja tuskinpa se siihen jää. Kyllä ne korotetutkin budjetit näissä yleensä ylitetään, koska "yllätytään" haastavista olosuhteista. Rakentamispäätöstä tehtäessähän ei ollut mitenkään arvattavissa, että juuri tässäkin projektissa on haastavia olosuhteita.
Ei helsingillä ole varaa mutta noi on pakko korjata ja rahat pitää repiä jostain,itse toivoisin että noi pride yms jutut olisi siellä listassa ylimmäisinä kun aletaan karsia turhia menoja.Mitään oikeaa hyötyä noista ei ole ja niistä on pelkkää haittaa kun teitä joudutaan sulkemaan noiden takia yms.
Kuinkahan suuri osa Hekan vuokralaisista on haittamaahanmuuttajia jotka eivät maksa asumisestaan ja oleskelustaan mitään?
Quote
X
VESA MARTTINEN, OTSO KARHU
10:34
Jaa
Helsingin kaupungin asunnot Heka on päättänyt vuokrankorotuksistaan.
Toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo Ylelle, että Hekan hallituksen tänä aamuna tekemän päätöksen mukaan vuokrat nousevat keskimäärin 12 prosenttia. Päätös on Närön mukaan esityksen mukainen, mutta hän ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin yksityiskohtia.
– Päätöksestä tiedotetaan yksityiskohtaisemmin tänään iltapäivällä, hän sanoo.
Jo varhain keskiviikkoaamuna Hekan päätoimipisteen edessä Helsingin Alppilassa oli kymmeniä ihmisiä osoittamassa mieltään vuokrankorotuspäätöksiä vastaan. Yle Radio Suomen Helsingin aamulähetyksessä haastateltu Tiina Sandberg arvioi, että kuka tahansa asuntovelkainen hoitaa lainaansa paremmin kuin Heka omiaan.
– On suoraan sanottuna törkeää, että Heka maksattaa oman korkopolitiikassa tekemänsä virheen meillä asukkailla.
X
Heka on rahoittanut uudiskohteiden ja isojen remonttien kulut lyhytaikaiseen euriboriin sidotuilla lainoilla, joiden korot ovat nousseet. Lainaa Hekalla on vähän yli kolme miljardia euroa.
X
https://yle.fi/a/74-20053426 (https://yle.fi/a/74-20053426)
https://yle.fi/a/74-20044822 (https://yle.fi/a/74-20044822)
:)
Kännissä vai läpällä?
QuoteSuomi uhkaa jäädä saareksi Euroopan laidalle, jollei junaliikennettä kehitetä
Anna Karismo kysyi juna-aktivisti Jon Worthilta, miten ihmiset saataisiin siirtymään lentämisestä junalla matkustamiseen. Videokirje avaa junamatkailun tulevaisuutta Euroopassa.
BERLIINI
Tässä videokirjeen kolme kiinnostavinta pointtia:
– Euroopassa rajojen ylittäminen junalla on käytännössä haastavaa, ja maiden välistä yhteistyötä pitäisi lisätä.
– Juna-aktivisti Jon Worthin mukaan Itävallassa on onnistuttu luomaan toimiva junaliikenne.
– Suomesta junalla matkustaminen muualle Eurooppaan on vaikeaa.
Tekoäly on tiivistänyt videokirjeen käsikirjoituksesta kolme asiaa.
Yle (https://yle.fi/a/74-20053962) 10.10.2023
Ylen "Euroopan-kirjeenvaihtaja" Anna Karismo varoittaa suomalaisia Berliinistä käsin, että olemme kohta pulassa, sillä "kun lentojen hinnat nousevat – ja ne myös nousevat – Suomi on kuin saari Euroopan laidalla".
Toimittajan mielestä jotain pitäisi kiireellisesti tehdä junaliikenteen kehittämiseksi, mutta Karismo tai "juna-aktivisti" Jon Worth eivät kerro, mitä se jokin olisi. Veikkaan lentävää junaa, sillä muuten matka Helsingistä Berliiniin kestäisi luokkaa 15 tuntia eli tolkuttoman kauan verrattuna kahden tunnin lentoaikaan, vaikka Suomesta päästäisiin eteenpäin Tallinnan tunnelin läpi eikä koukkaamalla Venäjän kautta, johon Worth viittaa Ukrainan sodan vuoksi menetettynä mahdollisuutena.
Karismo on toiminut Ylellä myös "taloustoimittajana" (http://hommaforum.org/index.php/topic,121819.msg3028957.html#msg3028957).
Helsingin uusi aluevaltaus:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009915687.html
QuoteHelsinki selvittää mahdollisuutta kieltää bensa-autot tietyiltä alueilta
Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan muiden keinojen lisäksi bensakäyttöisten ja dieselkäyttöisten autojen käyttökieltoa tietyillä alueilla.
ON mahdollista, että Helsinkiin tulee samanlainen bensiini- ja diesel-autoilta kielletty vyöhyke, jollainen Tukholmassa ollaan ottamassa käyttöön, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).
"En näe, miksi sellainen ei voisi toimia Helsingissä."
Tukholmaan tulee vuoden 2024 lopussa käyttöön ympäristövyöhyke, jolla saavat ajaa vain sähköajoneuvot ja vähäpäästöiset kaasuajoneuvot.
...
Tukholmassa bensiini- ja diesel-autoilta kielletty alue on 20 korttelia. Vyöhykkeelle kuuluvat Kungsgatanin, Birger Jarlsgatanin, Hamngatanin ja Sveavägenin alueen kadut.
Kielto tulee olemaan voimassa joka päivä koko ajan. Sen rikkomisesta voi seurata tuhannen kruunun eli noin 85 euron sakko.
Hgin kaupungin toimet tuovat mieleen Hitlerin bunkkerissa. Mitä enemmän vaikutusvalta uhkaa pienentyä, sitä radikaalimpia liikkeitä otetaan käyttöön.
^ Perustunee kameravalvontaan. Sääli kameroita.
^^ "Kuinka ideologisista syistä tapetaan keskusta". Muutenkin sinne ei juuri autolla pääse, mutta rajoitetaan lisää ideologisista syistä sitä, millaisella autolla sinne pääsee. Jatkossa katsotaan kuskin puoluekirja. Vihreällä pääsee.
Eikös joku nerokas poliisi juuri ehdottanut kaupunkien sisäänajoteiden ylinopeuksiin kaistojen vähentämistä? :facepalm: Miksi sama ei toimisi moottoriteiden kanssa. Korvataan ne yksikaistaisilla kinttupoluilla, niin ei ole ylinopeuksia. V#tun näppärää ja nerokasta. Tosiaan Pahkasialla ei olisi enää ekolokeroa tässä maailmassa.
Vihreät ovat vyöryttäneet poliisinkin. Taponen ei ole ainoa....
Ei se kinttupoluksi muutto ylinopeuksia vähennä tai poista. Nostetaan sen sijaan rajoitusta vaikkapa 140 km / h niin ylinopeudet vähenevät varmasti. Onnettomuudet sen sijaan lisääntyvät.
Quote from: HDRisto on 12.10.2023, 15:37:52
Ei se kinttupoluksi muutto ylinopeuksia vähennä tai poista. Nostetaan sen sijaan rajoitusta vaikkapa 140 km / h niin ylinopeudet vähenevät varmasti. Onnettomuudet sen sijaan lisääntyvät.
Ei välttämättä, monilla osuuksilla suuremmat rajoitukset saattaisivat päinvastoin vähentää onnettomuuksia. Tästä itseasiassa jopa natsiturvaorganisaatio liikenneturva on ottanut kantaa, että moottoriteille 130 km/h toimisi paremmin. Eikä syytäkään tuohon ole vaikea havaita, olisihan se liiankin hyvä että tapahtumatiheys olisi sellainen, ettei ihan joka toisella olisi kännykkää ratin päällä.
Sattuvien kolareiden vakavuus sen sijaan kasvaa, eikä rajoituksia luonnollisesti voi hilata kovin mahdottomiin lukemiin. Kuitenkin se ei nyt oikein ole peruste sille, että edelleen ajetaan 70-luvulla kuplavolkkareille ja rutinoffeille kalibroituja rajoituksia, joita on lisäksi pääasiallisesti hilattu alaspäin noista ajoista. Lieneekö se sitten ihmekkään, että jonkin sorttista asennevammaa on nähtävissä nykyliikenteessä, oli se sitten ohittelun tai kännykän käytön kanssa.
Quote from: Lyyti on 13.10.2023, 06:25:08
Helsinki tutkii polttomoottoriautojen kieltämistä. Asialla Sinnemäki.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009915687.html
Quote
Helsinki selvittää tietynlaisten autojen kieltämistä alueittain
Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan muiden keinojen lisäksi bensakäyttöisten ja dieselkäyttöisten autojen käyttökieltoa tietyillä alueilla.
...
JOS Helsinkiin tulisi ympäristövyöhyke, Sinnemäen mukaan olisi järkevää aloittaa pienestä alueesta ja edetä vaiheittain ja asteittain. Näin ihmisillä olisi aikaa sopeutua tilanteeseen.
Eli vihreät mielellään näkisivät koko Helsingin "ympäristövyöhykkeenä", jossa autoilisivat käytännössä vain puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset. Käyttävät kommunistien "pitkä marssi instituutioiden läpi"-taktiikkaa, mutta eri kontekstissa.
Quote from: Kallan on 13.10.2023, 06:53:16
Eli vihreät mielellään näkisivät koko Helsingin "ympäristövyöhykkeenä", jossa autoilisivat käytännössä vain puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset.
Bussikaistat muutettava nomenklatuura-kaistoiksi!Helsinkiin pitäisi viimeinkin perustaa Neuvostoliiton mallin mukaisesti nomenklatuura -kaistoja, joilla saavat ajaa vain ministeriaudit, kaupunkihallitus, puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset. Muita kaistoja ei tarvita.
Ja hei, ei busseja keskustaan, ei busseja mihinkään! Rahvas ja rasistit perkele pyöräilköön, jos eivät raitsikat kelpaa!
Quote from: https://www.facebook.com/mika.raatikainen.5/posts/pfbid0idsdHaaFTok1th9DTDcqUSxPFBcG4csFU8WpN5Mxj1zp2bC8WRshDrT9J2LBNqnclMika Raatikainen
... Lopuksi pakollinen verenpaineen nostatus ja aiheena autoilijoiden kyykytys Helsingissä, kuinkas muuten.
Lunta suunnitellaan säilöttäväksi katujen varsiin ja parkkipaikoille 2000, siis kahdentuhannen, parkkipaikan verran kantakaupungin alueella.
Se on yli 14% maanpäällisistä parkkipaikoista, eikä edes korkeasti kunnioitettu piispa saane parkkipaikkoja taivaaseenkaan järjestymään, jos kohta ei helvettiinkään. Eli jos tulee luminen talvi, niin parkkipaikkoja häviää parisen tuhatta, koska maapallon ilmasto kuulemma pelastuu sillä, että lunta kasataan lähimpään parkkiruutuun.
Tekemäni palautusesitys asiasta ei saanut tukea yhdeltäkään muulta puolueelta, eli asiasta ei edes äänestetty. Veroja maksavat asukkaat ja yrittäjät ovat ilmeisen tarpeettomia tietyn ideologian edessä. Pahoittelut. Mukavaa viikkoa kuitenkin, kyllä se siitä...koska itku ei auta, niin jatketaan nauramista näille hönöille!
Quote from: Golimar on 04.10.2023, 12:15:38
Kuinkahan suuri osa Hekan vuokralaisista on haittamaahanmuuttajia jotka eivät maksa asumisestaan ja oleskelustaan mitään?
Quote
X
VESA MARTTINEN, OTSO KARHU
10:34
Jaa
Helsingin kaupungin asunnot Heka on päättänyt vuokrankorotuksistaan.
Toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo Ylelle, että Hekan hallituksen tänä aamuna tekemän päätöksen mukaan vuokrat nousevat keskimäärin 12 prosenttia. Päätös on Närön mukaan esityksen mukainen, mutta hän ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin yksityiskohtia.
– Päätöksestä tiedotetaan yksityiskohtaisemmin tänään iltapäivällä, hän sanoo.
Jo varhain keskiviikkoaamuna Hekan päätoimipisteen edessä Helsingin Alppilassa oli kymmeniä ihmisiä osoittamassa mieltään vuokrankorotuspäätöksiä vastaan. Yle Radio Suomen Helsingin aamulähetyksessä haastateltu Tiina Sandberg arvioi, että kuka tahansa asuntovelkainen hoitaa lainaansa paremmin kuin Heka omiaan.
– On suoraan sanottuna törkeää, että Heka maksattaa oman korkopolitiikassa tekemänsä virheen meillä asukkailla.
X
Heka on rahoittanut uudiskohteiden ja isojen remonttien kulut lyhytaikaiseen euriboriin sidotuilla lainoilla, joiden korot ovat nousseet. Lainaa Hekalla on vähän yli kolme miljardia euroa.
X
https://yle.fi/a/74-20053426 (https://yle.fi/a/74-20053426)
https://yle.fi/a/74-20044822 (https://yle.fi/a/74-20044822)
About 25%, kun eri lähteitä yhdistelee. Kesti liki minuutin googlettaa, miksi se on noin helvetin vaikeaa?
^Miten päädyit tähän lukuun? Kysyn puhtaasta uteliaisuudesta, sillä tuskin ainakaan "haittamaahanmuuttajista" on mitään virallisia tilastoja. :D Ja luulin että Suomessa ei etnisyyttä tilastoida muutenkaan?
Uteliaisuuttani kävin ajelemassa uudessa pikaratikassa. Ihan mukava kokemus oli.
Tulee vaan väkisinkin mieleen että mahtaako suunnitellussa Vantaan ratikassa olla kyse niiinkin lapsellisesta asiasta että koska naapurissa on tuollainen hieno uusi ratikka niin meilläkin pitää moinen olla. Vantaalaisena on vaikea nähdä mitään hyötyä moisesta ratikasta. Kehärata palvelee lentokenttää mainiosti.
Quote from: -PPT- on 22.10.2023, 18:39:29
Uteliaisuuttani kävin ajelemassa uudessa pikaratikassa. Ihan mukava kokemus oli.
Tulee vaan väkisinkin mieleen että mahtaako suunnitellussa Vantaan ratikassa olla kyse niiinkin lapsellisesta asiasta että koska naapurissa on tuollainen hieno uusi ratikka niin meilläkin pitää moinen olla. Vantaalaisena on vaikea nähdä mitään hyötyä moisesta ratikasta. Kehärata palvelee lentokenttää mainiosti.
Kehärata palvelee Vantaan ihmisiä ehkä. Helsingin kannalta se on susipaska ratkaisu, mihin ympäristöhihhulit pakottivat matkustajat poistamalla suorat nopeat bussiyhteydet keskustasta. Uusi pikaratikkakin rampautettiin tekemällä pysäkkivälistä aivan liian tiheä, kolmasosa pysäkeistä pois olisi ollut hyvä nopeuden kannalta.
Aikaisemmin aamulla ennen ruuhkia 615:n vuoro ilman Vantaan paikalliskierrosta kesti parhaimmillaan melko tasan 20 minuuttia. Nyt nopein yhteys on keinotekoisesti juna, mutta reittioppaan mukaan kävelyineen matka-aika on suunnasta riippuen 42 tai 46 minuuttia. Nopein 'suora' bussi on 600, mikä kiertää kaikki mahdolliset kylät matkalla ja aika onkin sitten 52 minuuttia.
On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja. :roll:
Quote from: salakana on 22.10.2023, 20:05:49
On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla.
Ihan normaalia helsinkiläistä joukkoliikennettä. On muistettava, että se on paitsi ihanaa, nopeaa ja välttämätöntä, niin myöskin erittäin edullista (koska joku muu maksaa ja sitä ei lasketa).
Henkilöauto taitaa vetästä matkan nopeammin jopa ruuhka-aikaan. No, se on järjestelykysymys, sillä voidaanhan ruuhkia erilaisin toimenpitein vielä pahentaa. Sekin on ihanaa, välttämätöntä ja edullista.
Quote from: salakana on 22.10.2023, 20:05:49
On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja.
Metro on nopea, mutta siihen on syynsä: Ei risteävää liikennettä.
Jos haluaa ihan mitä tahansa raideliikennettä lisätä sillä syyllä että matkanteko nopeutuu, saman ehdon on toteuduttava: Ei risteävää liikennettä.
Jos eri kulkuvälineet kulkevat samassa tasossa, väistämättä tulee risteävää liikennettä. Jos pelkästään kevyttä liikennettä siirrellään tunneleihin ja siltojen päälle, edelleen moottoroitu kumipyöräliikenne ja ratikat joutuvat varomaan ja hidastelemaan risteyksissä.
Ratkaisu on liikenteen siirtäminen eri tasoihin, jolloin risteyksissä odottelusta on mahdollista päästä eroon. Raideliikenteen puolella ratkaisuja ovat
maanalainen rata (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metro) ja
kohorata (https://fi.wikipedia.org/wiki/Monorail).
Sarjassamme idiotismia, joka ratkaisee joukkoliikenteen ongelmat :
The Boring Company:
https://www.youtube.com/watch?v=WQn-D-i5lyM
Sitten on myös Hyperloop, jossa on perustavanlaatuisia ongelmia, jonka vuoksi ei tule koskaan toimimaan kuin demoissa.
Kannattaa katsoa myös:
https://www.youtube.com/watch?v=_JDCBSNqZg8&t=232s
Vaikka pikakelauksella.
Quote from: Nikolas on 22.10.2023, 23:08:20
Jos eri kulkuvälineet kulkevat samassa tasossa, väistämättä tulee risteävää liikennettä.
Juu. Suuri määrä risteämisiä on ominaista tilanteelle, jossa ihmisiä on ahdettu paljon samalle alueelle, ja kaikki haluavat mennä eri suuntiin, sikin sokin kyseisen alueen sisällä. Tästä seuraa automaattisesti, että vaikka maantieteellinen matka vaikuttaa lyhyeltä, sille osuu suuri määrä risteävää liikennettä niistä muista.
Ratkaisuja toki on, juurikin siirtyminen moneen tasoon. Ne ovat joko kalliita tai erittäin kalliita, ja osa myös kaupunkikuvallisesti hyvin massiivisia (kohoradat).
Tämä yksinkertainen geometrinen fakta -- ahda paljon liikennettä pienelle alueelle, niin saat paljon risteämistä ja liikenne tukkoutuu -- on jostain syystä ylipääsemättömän vaikea ymmärtää.
Vihreä kaupunkiajattelu menee näin: Ahda paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin silloin heidän matkansa ovat lyhyitä, joten ne ovat nopeita ja säästävät resursseja. Profit! Ympäristö ja ihmiset kiittävät!
Kun sitten törmätään, joka kerta, tähän yllättävään geometriseen seikkaan, niin vikahan ei
voi olla siinä, että ahtamisen perusprinsiipeissä olisi ollut jotain vikaa. Ei -- vaan syyttävä sormi osoittaa johonkin muualle. Autoilija! Sinä siellä, sinä olet syyllinen!
Olisikin perin virkistävää, jos ahtamissuunnittelijat joskus tarkastelisivat perusprinsiippiensä yhteensopivuutta reaalimaailman kanssa. Ehkäpä joskus saatettaisiin tulla sellaiseenkin kerettiläiseen tulokseen, että hajauttamalla ihmiset vähän laajemmalle heidän keskinäinen risteilynsä vähenisi, liikenne sujuisi ja ympäristökin kiittäisi. Noo... ei kai sentään. Ei se voi olla mahdollista.
Quote from: salakana on 22.10.2023, 20:05:49
On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja. :roll:
Ratikkaan mahtuu enemmän väkeä kuin 550.Noita tai muita 5xx busseja näkee hyvin useasti tulevan kaksi peräkkäin ja kummatkin ihan täysiä.Runkolinjan busseissa pystyy menemään pummilla joka selittää melko varmasti niiden suosion,hauskan näköistä porukkaa noissa busseissa ja fantastisen ihana kansainvälinen fiilis.:P
550 linjalla pääsee myös pummilla. Ja mikäpä olisi estänyt laittamasta 550 vuoroväliksi 2 min ruuhka-aikaan? No se, että vihreät haluavat korvata autoliikenteen raideliikenteellä, vaikka helvetti jäätyisi mutkalle.
Quote from: jmk on 23.10.2023, 00:50:42
Ehkäpä joskus saatettaisiin tulla sellaiseenkin kerettiläiseen tulokseen, että hajauttamalla ihmiset vähän laajemmalle heidän keskinäinen risteilynsä vähenisi, liikenne sujuisi ja ympäristökin kiittäisi.
Erilaisia ratkaisumalleja esitettyihin ongelmiin on monia, mutta tämä on siksi ylivertainen että siinä on mahdollista ratkaista muitakin ongelmia. Saadaan monta kärpästä yhdellä iskulla.
Odotan että vastustaviakin puheenvuoroja voi ilmaantua, esimerkiksi näin: Matkat pitenevät, vapaa-ajan määrä sitten vähenee ja liikenteessä kuluu enemmän energiaa. Mutta ei sen ole pakko niin mennä, sillä paljon riippuu siitäkin, työskentelisivätkö ihmiset oleelisesti siellä missä asuvat. Enkä ensisijaisesti tarkoita tällä etätyötä, vaikka sekin on yksi huomioitava mahdollisuus.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.10.2023, 11:55:59
550 linjalla pääsee myös pummilla. Ja mikäpä olisi estänyt laittamasta 550 vuoroväliksi 2 min ruuhka-aikaan? No se, että vihreät haluavat korvata autoliikenteen raideliikenteellä, vaikka helvetti jäätyisi mutkalle.
Ei ne bussit olisi mahtuneet mihinkään eli olisi tullut 3-4 550 peräkkäin ja kaikki täysinä?.Ajatelkaa nyt vähän ennen kuin lähdette syyttämään vihreitä kaikesta.Mitä tota katsonut niin omasta mielestä noi voisi lopettaa kokonaan ja ratikka sellaiseksi ettei sillä pysty menemään pummilla voisi ehkä parantaa kontulan/mellunmäen levottomuutta koska se epämääräinen sakki joku riehuu jossain idässä taitaa tulla juuri jostain malmilta tai vastaavasta.Toi on omasta mielestä aika hauska toteamus näin helsinkiläisenä.:D
Helsingin Golfklubi ry:n toiminnanjohtaja Lauri Gulinille on annettu kiintoisa epävirallinen lausunto, Helsinkiin alkaa olla hankalaa saada mahtumaan enää mitään.
QuoteUrheilu | Kaupunkisuunnittelu
Talin golfkentän harjoitusalue uhkaa jäädä talojen alle – "Kärsijöinä väärät ihmiset"
Helsinki aikoo ottaa asuntorakentamiseen Talin golfkentän harjoitusalueen.
--
Ismo Uusitupa HS
24.10. 16:42 | Päivitetty 24.10. 17:22
--
Alue on savimaata ja Gulinin mukaan harjoituskenttä on vain metrin vedenpinnan yläpuolella. Helsingissä alin rakentamiskorkeus on noin kolme metriä, joten maata pitäisi ajaa alueelle runsaasti.
"Ihmettelen, jos sinne ihan lähiaikoina aletaan rakentaa, mutta kaavoittaja sanoi minulle, että 'kuule Lauri, kaikki hyvät paikat Helsingissä on jo rakennettu'."
Gulinilla olisikin tavallaan vastaehdotus.
"Pitäjänmäen toimistotiloista kolmasosa on tyhjänä. Veikkaan, että niiden kiinteistöjen omistajat ja tonttien haltijat tulevat hakemaan käyttötarkoituksen muutosta asuinkäyttöön. Se olisi erittäin viisasta, koska siellä infrastruktuuri on valmista."
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Munkkivuoren ja Talinrannan asemakaavan muutosta tiistain kokouksessaan, mutta päätti jättää asian pöydälle kahdeksi viikoksi.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009944781.html (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009944781.html)
Espoossakin alkaa loppua, syy tosin on myös kokoomusideologiassa.
QuoteEspoo | HS Olarissa
"Älytöntä" – Espoossa rakennetaan valtava päiväkoti paikkaan, joka on kaikkien mielestä huono
Naapuruston asukkaat, pienten lasten vanhemmat tai edes päättäjät eivät haluaisi sijoittaa uutta jättipäiväkotia keskelle Espoon Olaria, mutta vaihtoehtoja ei ole. Kaupunginvaltuusto nuiji läpi päätöksen yli 330 lapsen päiväkodeista.
Pieni Komeetan koulu aiotaan lakkauttaa kesällä 2024. Sen tilalle rakennetaan yksi Suomen suurimpia päiväkoteja, sillä tontille tulee tilat yhteensä 336 suomen- ja ruotsinkieliselle lapselle.
Emilia Kangasluoma HS
7:00 | Päivitetty 8:41
--
Tontille on tulossa 10 suomenkielistä ja kuusi ruotsinkielistä päivähoitoryhmää kahteen päiväkotiin saman katon alle. Varhaiskasvatuspaikkoja päiväkodeissa on yhteensä 336.
Asiasta on väännetty vuosia. Ongelmana on ollut se, että kasvavassa kaupungissa on puute varhaiskasvatuksen paikoista. Sopivia tontteja uusille päiväkodeille ei ole kuitenkaan ollut.
--
"Komeetankuja on jo nyt tosi sumppu", Nikola aloittaa, kun kuulee kaupunginvaltuuston päätöksestä.
--
Nikolan mukaan naapurustossa on oltu huolissaan päiväkotisuunnitelmista. Monia mietityttää, miten saattoliikenne on mahdollista saada turvalliseksi näin ahtaassa paikassa.
--
"Tähän kujalle tulee sitten semmoinen trafiikki, että Mannerheimintiekin jää kakkoseksi", Miettinen arvelee.
Hän laskeskelee, että jatkossa noin 250 autoa toisi lapsia aamuisin päivähoitoon. Se tarkoittaisi järjetöntä rallia kerrostalojen välissä.
Miesten mukaan Komeetankuja on jo nyt iltaisin tukkoinen, kun koululla järjestetään harrastustoimintaa.
--
KASVUN ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Marika Räf (kok) on itsekin sitä mieltä, että nyt valikoitunut paikka ei ole uusille päiväkodeille ihanteellinen.
"Mutta muutakaan Y-tonttia ei Olarin alueelta löydy. Kyseinen tontti on osoittautunut paikaksi, mihin voi sijoittaa kaksi päiväkotia yhden katon alle."
Y-tontit ovat kaupungin omistamia, yleisten rakennusten tontteja, joille voi sijoittaa esimerkiksi päiväkoteja tai kouluja.
Tilanne on kaupungin kannalta kiusallinen, sillä Espoo myi vastikään kaksi isoa tonttia lähellä sijaitsevalta Avaruuskadulta rakennusyhtiö Hartela Etelä-Suomi oy:lle.
--
Esimerkiksi näille tonteille olisi voinut sijoittaa uuden päiväkotirakennuksen väljemmin, ja liikenteellisesti ratkaisu olisi ollut Komeetan koulun tonttia parempi.
Kaupungin tonttikaupoista on uutisoinut aiemmin Länsiväylä (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6267545).
--
Miltä kaupungin päätös päiväkodeista kuulostaa? Mahtaako Onni mennä uuteen päiväkotiin jonain päivänä?
"Ei missään tapauksessa", Kultanen sanoo.
"Olemme päättäneet, että lapsi menee pieneen yksikköön. En keksi yhtään syytä, miksi iso päiväkoti olisi lapselle tai aikuiselle viihtyisä paikka."
Kultasen mukaan lapselle, varsinkin pienelle, tärkeintä hoidossa olisi pysyvyys ja turvallisuus. Suuressa yksikössä työntekijöiden vaihtuvuus on herkästi suurta. Siksi hän pitää ikävänä suuntausta, jossa kaupunki pyrkii rakentamaan koko ajan isompia päiväkoteja.
"Tämä on vain kaupungin tapa säästää."
--
TÄLLÄ hetkellä Olarissa toimii lukuisia pieniä päiväkoteja.
Räfin mukaan useat niistä ovat ilmoittaneet, että toiminnan jatko voi olla vaakalaudalla. Lainsäädäntö asettaa niin tiukat kriteerit tiloille, että vanhat tilat eivät välttämättä taivu uusiin määräyksiin.
--
Vieressä Suurpellossa ja Henttaalla kasvu voi sen sijaan olla jopa 570 lasta ja näistä suuri osa suuntaa Olarin päiväkoteihin.
--
"Pakkohan meidän on löytää kasvavalle kaupunginosalle riittävät palvelut."
--
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009942189.html (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009942189.html)
Quote
Alue on savimaata ja Gulinin mukaan harjoituskenttä on vain metrin vedenpinnan yläpuolella. Helsingissä alin rakentamiskorkeus on noin kolme metriä, joten maata pitäisi ajaa alueelle runsaasti.
Mitkään luonnonolosuhteet eivät ole este, vaan korkeintaan hidaste, kun rakennetaan "vihreää" kaupunkia. Mikään määrä maansiirtotöitä, tunneleita, paalutusta, vesistöjen täyttöä ja betonirakennelmia ei tällöin ole liikaa. Eivätkä tunnu missään mahdolliset linnut, oravat tai muut männynkävyt.
Tämä on vähän samanlaista kuin tuulivoimaloiden ja niiden siirtolinjojen rakentaminen: niiden tieltä väistyvät niin luontoarvot, maisema-arvot kuin maanomistajien taloudellisetkin arvot. Pois alta, täältä tulee vihreä talous.
Jokainen uutinen pääkaupungin liikennejärjestelyihin liittyen alkaa olla täyttä pahkasikaa. Tällä kertaa suoraan saatanasta olevien yksityisautojen parkkipaikat jyrättiin lahopuun pätkällä ja muutamalla kivenmurikalla.
Quote
Kuva: Helsingin kaupunki jyräsi parkkipaikat lisätäkseen vihreyttä – toikin paikalle lahopuun
Helsingin kaupunki on poistanut kantakaupungista 17 parkkipaikkaa ja istuttaa niiden paikalle parhaillaan puita ja kasvillisuutta.
Vallilan Kuortaneenkadulle puiden istuttaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista. Parkkipaikan tilalle on tuotu suuri lahopuu ja kiviä.
– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.
Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?
– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.
———
hu.fi 25.10.2023 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6303539)
Mutta eipä nyt autoilijat suotta hermostuta. Alue on vielä keskeneräinen.
^– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.
Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?
– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.
Quote from: Huppupelikaani on 26.10.2023, 22:57:08
Mutta eipä nyt autoilijat suotta hermostuta. Alue on vielä keskeneräinen.
Juu, sillä tavalla keskeneräinen, että sitä lahopuuta ei ole vielä poistettu.
Veikkauksia voi heittää peliin kenen toimesta se sieltä häviää. Lumiaura on vahva veikkaus, mutta mieleen tulee muitakin mahdollisuuksia.
^Joku porukka se polttaa joko juhannuksena tai venetsialaisina...? Lahopuukin palaa kuivalla kelillä, kun sen valelee oikealla pyromaaniseoksella. Ja tuollaisessa urbaaniympäristössä, ei se lahopuu tule pysymään märkänä, kuten metsässä. Noin epäilen tulevan käymään?
Ja voihan paikalle osua joku kirveshullu joka pilkkoo sen? Tai sitten siihen osuu auto ja taas on palikkaa puun tilalla.
Mutta todennäkäisesti vahingoittuu jo talvella johonkin auraan tms. laitteeseen.
Aika maho idea. Mistä lähtien laopuut ovat kuuluneet urbaaniin kaupunkiympäristöön?
Mun työpaikan eteen Helsingissä mahtui ennen 20 autoa tiiviisti riviin. Yksi invapaikka. Nyt on kaksi naurettavan isoa invaruutua joita kukaan ei käytä, kun työ vaatii liikuntakykyä. Sitten iso uusi nurmikkokaistale jonka ympärillä aita. Sitten neljä (4) vinoparkkia. Lisäksi ennen myös palvellut puistonlaita siirtyi 10 metriä lähemmäksi. Entiselle sora-alueelle tehtiin lisää ruohikkoa ja istutettiin yksi (1) puu niin että parkkipaikkojen määrä puolittui. Samaa pusikkoista joutometsää on työpaikan ympärillä hehtaarikaupalla.
Viesti tuli kyllä selväksi. Varmaan jättävät vielä auraamatta kuten viime talvena monesti. Onneksi on oma lapio mukana, voi tehdä oman ruudun lumeen.
Mistä tietää, että kyseessä on puhdas pahantahtoisuus? No tietenkin siitä, että samaan Helsinki tuhoaa ekosysteemejä, missä asuu oikeasti niitä mm.lahopuusta eläviä hyönteisiä.
Viime aikoina ihmiset ovat vedonneet Laajasalon puolesta. Siellä on vielä jäljellä luontoa, joten Helsinki aikoo vetää alueen puskutraktorilla sileäksi ja rakentaa päälle jotakin, ilmeisesti 15 minuutin kaupunkia.
https://www.sll.fi/helsinki/2023/08/25/mielipide-yliskylanlahden-asemakaavan-muutosluonnoksesta/
Toiminta on jatkuvaa, pitkäjännitteistä ja johdonmukaista. Jokunen vuosi sitten Helsingin keskuspuistoon rakennettiin. Keskuspuisto ei siis ole puisto, sellainen kuin Esplanadin puisto, vaan metsäalue, joka sisältää myös luonnonsuojelualueita.
https://yle.fi/a/3-11400940
Helsinki siis samaan aikaan tuhoaa oikeita metsiä ja tekee muutaman neliömetrin feikkiekosysteemejä parkkipaikoille, jotta saisi parkkipaikkoja vähennettyä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.10.2023, 23:13:40
^– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.
Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?
– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.
Kuullostaa kyllä vähän sekavalta selitykseltä toi.Tosta saa kuitenkaan mitään viihtyvää pusikkoa tms joten parempi olisi antaa se tila parkkipaikoille.Nyt ne autot on sitten jossain muualla väärinpysäköitynä.
Tässä vain autoton hellsinki vain rakentuu.
Tuli mieleen, että miksi yleensä pitää ns ahtaisiin paikkoihin istuttaa puita yms, joiden juuret vaativat tilaa? Tuossa ei istutettu koska kunnallistekniikka, mutta miksi muualle 🤔 eikö olisi pitkälle ajateltuna järkevää vaikka käyttää isoja ruukkuja tms jos halutaan jotain korkeita kasveja pensaita, helppo siirtää vaihtaa eikä tule ongelmia juurien kanssa. On tapauksia kun ne juuret, vaikkei pitäny, ovatkin levinneet ja tehneet tuhojaan
15 minuutin kaupunki Kiinan malliin. Melkoista häkitystä.
[tweet]1718726959797031019[/tweet]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009965298.html
Helsinki lykkää vajonneen Kulosaaren sillan uusimistaQuoteHELSINKI aikoo lykätä huonokuntoisen Kulosaaren sillan korjaamista siihen saakka, että rakenteilla olevat Kruunusillat valmistuvat. Käytännössä sillan korjaaminen tarkoittaa nykyisen sillan purkamista ja uuden rakentamista.
Kruunusiltojen on määrä olla täysin valmiit vuonna 2027.
Ei ole todellista! Sillan tukirakenne on haljennut, silta on vajonnut ja uuden sillan rakentamista lykätään vuosilla! Siltaa kuulemma tarkkaillaan eikä nyt näytä siltä, että se olisi romahtamassa. No, ei nyt, mutta entä huomenna? Luotto on mennyt asiantuntijoihin ja viranomaisten väittämiin.
Minä en ainakaan uskalla enää ajaa tuolla sillalla, en halua autoineni joutua mereen betonimurskan sekaan. Viime torstainen ajelu siellä saa jäädä viimeiseksi, kunnes paikalla on uusi silta. Kyllä sen pari kertaa viikossa voi kiertää Viikin kautta Töölöön. Mutta sapettaa tällainen vaaranaiheuttaminen aivankuin autoilijoilla tai heidän turvallisuudellaan ei olisi mitään väliä Helsingille!
Ja kyllä, tiedän, että tämä on kaupungin puolelta aivan tahallista vittuilua: autot halutaan pois Helsingistä neekereiden tieltä, kaikkialle vain metroa, sporaa ja bussia sekä tietenkin autioita, tuulisia kävelykatuja, joilla on hyvä tehdä huumebisnestä.
:facepalm:
Mahtaisiko sillan tilalla tunneli toimia tuossa?
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.11.2023, 09:41:34
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009965298.html
Helsinki lykkää vajonneen Kulosaaren sillan uusimista
QuoteHELSINKI aikoo lykätä huonokuntoisen Kulosaaren sillan korjaamista siihen saakka, että rakenteilla olevat Kruunusillat valmistuvat. Käytännössä sillan korjaaminen tarkoittaa nykyisen sillan purkamista ja uuden rakentamista.
Kruunusiltojen on määrä olla täysin valmiit vuonna 2027.
Ei ole todellista! Sillan tukirakenne on haljennut, silta on vajonnut ja uuden sillan rakentamista lykätään vuosilla! Siltaa kuulemma tarkkaillaan eikä nyt näytä siltä, että se olisi romahtamassa. No, ei nyt, mutta entä huomenna? Luotto on mennyt asiantuntijoihin ja viranomaisten väittämiin.
Minä en ainakaan uskalla enää ajaa tuolla sillalla, en halua autoineni joutua mereen betonimurskan sekaan. Viime torstainen ajelu siellä saa jäädä viimeiseksi, kunnes paikalla on uusi silta. Kyllä sen pari kertaa viikossa voi kiertää Viikin kautta Töölöön. Mutta sapettaa tällainen vaaranaiheuttaminen aivankuin autoilijoilla tai heidän turvallisuudellaan ei olisi mitään väliä Helsingille!
Ja kyllä, tiedän, että tämä on kaupungin puolelta aivan tahallista vittuilua: autot halutaan pois Helsingistä neekereiden tieltä, kaikkialle vain metroa, sporaa ja bussia sekä tietenkin autioita, tuulisia kävelykatuja, joilla on hyvä tehdä huumebisnestä.
:facepalm:
Tämä tiivistääkin Helsingin kaupungin sekoilun hyvin:
QuoteNäillä näkymin vanha silta puretaan ja uusi rakennetaan vaiheittain samaan aikaan. Se siis tarkoittaa, että sillan kaistoista puretaan osa samaan aikaan kun osa kaistoista on käytössä.
Väliaikaista siltaa ei tämänhetkisten tietojen mukaan tehdä.
Tätä Myyryläinen perustelee sillä, että väliaikainen silta ei helpottaisi liikennettä. Sen sijaan Kruunusiltojen valmistuttua liikennettä saataisiin ohjattua nykyistä paremmin joukkoliikenteeseen.
^ Eikös tuolla Myyryläisen logiikalla kannattaisi vain purkaa huono silta pois eikä rakenneta enää mitään tilalle :P
:facepalm:
Quote from: JoKaGO on 04.11.2023, 15:34:52
^ Eikös tuolla Myyryläisen logiikalla kannattaisi vain purkaa huono silta pois eikä rakenneta enää mitään tilalle :P
:facepalm:
Pakko rakentaa kun metrokin menee siinä. Nythän autoille on siinä 3+3 kaistaa, uudessa varmaan yksi kaista suuntaansa. Sitten oma kaista busseille. Ja oma fillareille. Ja oma kävelijöille. Ja oma sporalle. Ja oma potkukelkoille ja skuuteille..
Espan kokeilu epäonnistui.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.11.2023, 15:46:56Pakko rakentaa kun metrokin menee siinä.
Metro taitaa kulkea omalla sillallaan.
No niinpä näyttää menevänkin, kiitos oikaisusta! Ja miksei menisi, koska Kulosaaren silta on vuodelta 1957 ja metro on kai jostain 80-luvulta. Jotenkin vain näyttää niin metron kuin autonkin ikkunasta, että ajellaan ikäänkuin samaa siltaa :)
Varmaa on kuitenkin se, että kun uusi silta tulee, siltä on vähennetty autokaistoja.. :(
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.11.2023, 15:59:36
Espan kokeilu epäonnistui.
Karkotamme teidän asiakkaat huits helkkariin täältä, mutta laitamme kadulle joitain kukkaruukkuja. Kyllä se siitä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.11.2023, 16:10:20
Varmaa on kuitenkin se, että kun uusi silta tulee, siltä on vähennetty autokaistoja.
Melko varmaa on myös se, että uusi silta speksataan siten että autokaistojen lukumäärää ei voi myöhemmin kasvattaa vaikka sillan leveys muuten riittäisikin.
Kokemusten perusteella molemmat espat muutetaan kävelykaduiksi.
Muistaakseni tämä Rinkebystråket työmaa oli se jossa sandaalinläpsyttäjät kivittivät työmiehiä ja imaamit pyydettiin apuun.
Quote
Rinkebyn reitti uusitaan
Rinkebyn reitin myötä syntyy uusi ja monipuolinen kauppareitti. Nykyinen Rinkebyn linja-auto- ja autoliikenteen sisäänkäyntikatu muuttuu jalkakäytävien, puiden, istutusten, pienkauppojen ja ravintoloiden myötä eläväksi ja liikenneturvalliseksi kaupunkiympäristöksi, jossa ihmiset voivat elää ja seurustella.
https://vaxer.stockholm/projekt/rinkebystraket-fornyas/ (https://vaxer.stockholm/projekt/rinkebystraket-fornyas/)
https://www.google.com/maps/@59.3882571,17.9259473,3a,75y,321.24h,73.6t/data=!3m6!1e1!3m4!1sZaknaVbzF2Q42dE5Dlq6dg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu (https://www.google.com/maps/@59.3882571,17.9259473,3a,75y,321.24h,73.6t/data=!3m6!1e1!3m4!1sZaknaVbzF2Q42dE5Dlq6dg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu)
https://www.google.com/maps/@59.3912079,17.9282663,3a,20y,87.24h,86.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1suHe7GMzwNuOdO-TDVj309g!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu (https://www.google.com/maps/@59.3912079,17.9282663,3a,20y,87.24h,86.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1suHe7GMzwNuOdO-TDVj309g!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu)
Quote from: Golimar on 04.11.2023, 17:03:06
Muistaakseni tämä Rinkebystråket työmaa oli se jossa sandaalinläpsyttäjät kivittivät työmiehiä ja imaamit pyydettiin apuun.
Ruotsalaista liikenneturvallisuutta on rakentaa tunneli tien yli.
:flowerhat:
Quote"Lentorata" nytkähti eteenpäin – Lyhentäisi matka-aikaa Helsinki-Vantaalle (https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000009977698.html)
Lentorata erkanisi pääradasta Pasilan pohjoispuolella, kulkisi Helsinki-Vantaan lentokentän kautta ja liittyisi päärataan Keravan pohjoispuolella Kytömaassa.
Tuo olisi kolmas kiskoyhteys Helsinki-Vantaalle Kehäradan (valmis) ja Vantaan raitiotien (suunnitteilla) jälkeen. Lentorata ei välttämättä ole mikään turhake, jos ja kun Helsinki-Kerava-välille pitää pääradalle joka tapauksessa saada lisäkapasiteettia, eikä uuden kiskoparin sovittaminen tiheään rakennetulle maanpäälliselle alueelle ole ihan helppoa. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on myös Heli-rata ("Helsingistä itään"), joka liittyisi päärataan (ja Lentorataan) luontevasti Keravalla.
Lentoradan valmistuttua Kehärata ja Vantaan raitiotie jäisivät kuitenkin palvelemaan lähinnä vain Vantaan paikallisliikennettä. Onkohan kiskohuumassa edetty väärässä järjestyksessä?
Omat alustavat mielipiteeni Lentoradasta ovat hyvin kielteisiä.
Mihin sitä edes tarvitaan? Että joku pääsee Teneriffalle dokaaman varttia nopeammin? Eikö voi ottaa pohjia jo valmiiksi kotona? Sen kerran kun minä olen Seutulan kentälle mennyt noustakseni lentokoneeseen, olen lähtenyt sen verran ajoissa, etten ole tarvinnut mitään lentoratoja tai kehäratoja tai mitä saatanan jokeriratoja niitä nyt onkaan.
Ja tuohon paskaan 2 miljardia euroa? Lopullinen hinta varmaan 4 miljardia. Eikö lentomatkustamisen muutenkin pitänyt käytännössä loppua koska jatkuva pandemia, ilmastonmuutos ja inflaatio? Jos joku ei tässä maassa pääse lentokoneeseen ilman jotain 28 kilometriä pitkiä tunneleita, on kyllä todella munaton tai munasarjaton yksilö kyseessä! Minä pääsin lentokoneeseen jo ennen internettiä ja ilman mitään vitun junia.
Ainoa hyvä puoli tässä lentoradassa on se, että vaikka se Keravan mailla yhdistyykin päärataan, sille ei tule mitään asemaa itse Keravalle, eli paskamatut eivät voi sitä hyödyntää - jo nykyisestä pääradastakin on tarpeeksi riesaa kun se kuskailee ilmaiseksi katujengejä sinne, missä se kulkeekaan.
Kiskoliikenne pitäisi yhteiskunnalle vaarallisena lakkauttaa: poliisikin on sanonut, että rikollisuus tulee raiteita pitkin. Nå, spåra voidaan jättää, se on ihan kiva.
Anteeksi alatyylinen teksti, vituttaa koko Lentorata :(
Quote from: Hippo on 04.11.2023, 10:05:03
Mahtaisiko sillan tilalla tunneli toimia tuossa?
Ei kulosaareen mikä tunneli toimisi imo.Lauttasaareen ehkä toimisi mutta mahdotonta/kallista.Jos kulosaaren silta romahtaisi niin ainahan siinä on se metro.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.11.2023, 12:37:03
Mihin sitä edes tarvitaan? Että joku pääsee Teneriffalle dokaaman varttia nopeammin? Eikö voi ottaa pohjia jo valmiiksi kotona? Sen kerran kun minä olen Seutulan kentälle mennyt noustakseni lentokoneeseen, olen lähtenyt sen verran ajoissa, etten ole tarvinnut mitään lentoratoja tai kehäratoja tai mitä saatanan jokeriratoja niitä nyt onkaan.
Ehkä noin kun asiaa katsotaan sieltä kehäteitten uumenista. Täältä Varsinais-Suomesta tuntuu hyvältä ajatus, että voisi jättää auton kotiin ja tulla junalla lentokentälle asti eikä jättää autoa tolkuttoman kalliisiin parkkitaloihin koko matkan ajaksi. Pohjat voi ottaa jo sitten junassa. :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.11.2023, 12:37:03
Omat alustavat mielipiteeni Lentoradasta ovat hyvin kielteisiä.
Mihin sitä edes tarvitaan? Että joku pääsee Teneriffalle dokaaman varttia nopeammin? Eikö voi ottaa pohjia jo valmiiksi kotona? Sen kerran kun minä olen Seutulan kentälle mennyt noustakseni lentokoneeseen, olen lähtenyt sen verran ajoissa, etten ole tarvinnut mitään lentoratoja tai kehäratoja tai mitä saatanan jokeriratoja niitä nyt onkaan.
Ja tuohon paskaan 2 miljardia euroa? Lopullinen hinta varmaan 4 miljardia. Eikö lentomatkustamisen muutenkin pitänyt käytännössä loppua koska jatkuva pandemia, ilmastonmuutos ja inflaatio? Jos joku ei tässä maassa pääse lentokoneeseen ilman jotain 28 kilometriä pitkiä tunneleita, on kyllä todella munaton tai munasarjaton yksilö kyseessä! Minä pääsin lentokoneeseen jo ennen internettiä ja ilman mitään vitun junia.
Ainoa hyvä puoli tässä lentoradassa on se, että vaikka se Keravan mailla yhdistyykin päärataan, sille ei tule mitään asemaa itse Keravalle, eli paskamatut eivät voi sitä hyödyntää - jo nykyisestä pääradastakin on tarpeeksi riesaa kun se kuskailee ilmaiseksi katujengejä sinne, missä se kulkeekaan.
Kiskoliikenne pitäisi yhteiskunnalle vaarallisena lakkauttaa: poliisikin on sanonut, että rikollisuus tulee raiteita pitkin. Nå, spåra voidaan jättää, se on ihan kiva.
Anteeksi alatyylinen teksti, vituttaa koko Lentorata :(
Eikös Kehärataakin markkinoitu joskus muuten yhteytenä lentokentälle ja kuinka kätevä se olisi? Nyt tässä on hivutustaktiikan makua menossa.
Äkkiseltään hanke kuulostaa hyvältä, mutta toisaalta uutinen oli vähän liian positiivisen oloinen ("liian hyvää ollakseen totta"), kun nyt miettii Einon kommentteja. Tosiaan, missä raiteet, siellä rikollisetkin tykkäävät liikkua kun ei ole niin valvottua se liikkuminen, toisinkuin busseissa.
Mutta tällaisilla asioilla ei tunnetusti ole merkitystä Vihreille. Tai ehkä salaa onkin, halutaan tarkoituksella levittää yhä pahenevia ongelmia (entistä enemmän kehitysmaalaisia) tasaisesti pitkin pk-seutua.
Quote from: Peppersack on 09.11.2023, 16:56:03
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.11.2023, 12:37:03
Mihin sitä edes tarvitaan? Että joku pääsee Teneriffalle dokaaman varttia nopeammin? Eikö voi ottaa pohjia jo valmiiksi kotona? Sen kerran kun minä olen Seutulan kentälle mennyt noustakseni lentokoneeseen, olen lähtenyt sen verran ajoissa, etten ole tarvinnut mitään lentoratoja tai kehäratoja tai mitä saatanan jokeriratoja niitä nyt onkaan.
Ehkä noin kun asiaa katsotaan sieltä kehäteitten uumenista. Täältä Varsinais-Suomesta tuntuu hyvältä ajatus, että voisi jättää auton kotiin ja tulla junalla lentokentälle asti eikä jättää autoa tolkuttoman kalliisiin parkkitaloihin koko matkan ajaksi. Pohjat voi ottaa jo sitten junassa. :)
Uskoisin, ettei vaikkapa Turusta tule pääsemään suoraan yhdellä junalla kentälle vaikka (puolentoista)tunnin juna ja lentorata saataisiinkin rakennettua. Yksi vaihto todennäköisesti vaaditaan joka tapauksessa, kuten käsittääkseni nykyäänkin (jos unohdetaan Turussa kesken olevat ratatyöt, jonka takia Helsingistä pääsee väliaikaisesti vain Kupittaalle asti ja päin vastoin). Tku–Pasila ja Pasila–Hki-Vantaa lienee reitti nyt ja tulevaisuudessa.
Päärataa kulkevia lentomatkustajia lentorata voi hyödyttää sen verran, että ainoa vaihto saattaa jäädä pois. Jos junia kulkee riittävän tiheästi, ja jos junan aikataulu sattuu sopimaan lentoaikatauluihin.
Varmasti jokusen yksittäistapauksen kannalta kätevää ja nykyistä nopeampaa, mutta kannattaako tähän oikeasti kipata rahaa (reilusti) yli 2 miljardia? Tai Turun tunnin junan kanssa mitä lie, lähemmäs 10 miljardia?
Suojelukohde olisi estänyt rakentamisen, joten se nyt valitettavasti pääsi unohtumaan. Ja mikä vielä ikävämpää, joku saatanan kyylä kaivoi sen arkistopapereista esille, ennen kuin kaivinkone ehti paikalle tuhoamaan paikan.
QuoteKaupunki | Stansvikinkallio
Rakennustyöt keskeyttänyt noro oli merkitty julkiseen selvitykseen jo vuosia sitten
Helsingin ulottuvilla on ollut tieto Stansvikinkallion noron luontoarvosta. Kaupungin mukaan lain mukaista suojeluvelvoitetta ei kuitenkaan ole jätetty tarkoituksella huomioimatta.
Stansvikinkallion alueella Helsingissä oleva noro eli pieni uoma on suojeltava luontokohde. Noron suojelemiseksi hakkuut ja katujen rakentaminen on toistaiseksi keskeytetty.
Katja Kuokkanen HS
9.11. 10:49 | Päivitetty 9.11. 12:08
--
Viime viikolla hakkuut oli keskeytettävä. Kaupunki kertoi ikään kuin uutena tietona syyksi sen, että työmaa-alueen eteläreunasta on löytynyt noro.
ERITYISESTI puiden kaatamista vastustavat aktivistit älähtivät: miten niin noro olisi löytynyt vasta nyt? Olihan norosta ja alueen luontoarvoista julkaistu selvityksiä ainakin vuosina 2005 ja 2014.
Noroon viitataan myös Uudenmaan liiton luontoselvityksessä vuodelta 2019.
HS pyysi kaupunkiympäristön toimialalta kaupungin kartoituksia alueesta. Toisessa HS:n saamista selvityksistä kuvataankin sekä noron sijainti että sen suojeluarvo.
KYSEINEN ympäristökonsultti Faunatican selvitys on tehty vuonna 2014. Sen on tilannut Stansvikin kyläyhdistys. "Kuvioon kuuluu pieni kausikuivan noron ympäristö, joka voidaan katsoa metsälakikohteeksi", selvityksessä lukee.
Selvityksessä on myös kartta, joka näyttää noron sijainnin. Noron ympäristö on nimetty paikallisesti arvokkaaksi.
--
"Se ei ole silloin ollut kaupungin käytössä. Olemme saaneet sen nyt", Lehmuskoski sanoo.
TOISIN kuin vuosia sitten, kaupunki nimeää nyt noron suojelun kumpuavan vesilaista, ei metsälaista. Norot eivät kaupungin mukaan ole vielä luontoasiantuntijoillekaan itsestään selvästi tunnistettavia.
--
Noro ei kaupungin mukaan estä rakentamista, jos sen luonnontila pystytään suojelemaan.
Jo nyt on kaupungin mukaan nähtävissä, että tulevia alueen suunnitelmia täytyy muuttaa ainakin kulkuyhteyksien osalta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009978354.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009978354.html)
Helsingin kaupunki selvitti poismuuttoa Helsingistä. Otteita:
Selvitys: Lapsiperheet jättävät Helsingin omakotitalojen ja omistustonttien vuoksi (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009985517.html)
Quote1 110 Helsingistä vuosina 2021 ja 2022 pois muuttanutta vastasi kaupungin kyselyyn, jossa selvitettiin syitä poismuuttoon.
QuoteHELSINGIN suurimmat muuttotappiot aiheutuvat 30–39-vuotiaiden poismuutoista. Myös lasten muuttoliike on ollut tappiollista koko 2010-luvun, ja trendi on jatkunut myös vuonna 2022.
QuoteVastaajista jopa 75 prosenttia asui muuton jälkeen pientalossa, kun ennen muuttoa valtaosa oli elänyt kerrostalossa.
QuoteKaupungin mukaan keskeisenä havaintona voidaan siis pitää sitä, etteivät lapsiperheet löydä Helsingistä hinta-laatusuhteeltaan sopivaa asuntoa.
HELSINGISTÄ pois muuttaminen teki kyselyyn vastaajat aiempaa tyytyväisemmiksi asuinalueeseensa.
Uutta asuinaluetta pidettiin yleisesti rauhallisempana, turvallisempana ja paremmin lapsille soveltuvana kuin Helsingissä tarjolla ollutta. Uusia kotikulmia pidettiin myös siistimpinä kuin Helsinkiä.
Yli 40 prosenttia vastanneista arvioi, ettei Helsinki tarjoa riittävän hyvää kasvuympäristöä heidän lapsilleen.
Sen lisäksi yli 80 prosenttia oli tyytyväisiä uuden asuinalueen päivähoitopalveluihin, koulun maineeseen ja lähikoulun laatuun – Helsingissä asuessaan tyytyväisiä oli ollut vain noin 40 prosenttia. Tutkijoiden arvion mukaan koulujen ja asuinalueen maineella on vaikutusta muuttopäätökseen.
Syyt vaikuttavat sellaisilta, että niihin on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta vaikuttaa hallinnollisilla päätöksillä. Keskiluokkaisten lapsiperheiden valkopako jatkunee siksi hamaan tulevaisuuteen.
^ Eikä sosiaalisella sekoittamisella uhkailu ainakaan tilannetta paranna. No sitä saa mitä tilaa.
Tuossa Hesarin jutussa puhuttiin 'korona-aikaan pois muuttaneista' eli taas annettiin vihjaillen ymmärtää, että koronan takia ne perheet muuttivat väljempiin ympäröistöihin.. todellisen syyn meille kertoo lukija Mika Pietarinen kommenttiosion suosituimmassa kommentissa:
QuoteOlipa taas kysymykset laadittu siten, ettei merkittävää syytä haluttu tuoda suoraan esille.
Lapsiperheille asuinalueen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat erittäin tärkeitä. Monet asuinalueet alkavat muistuttaa jo Ruotsin lähiöitä, joista suorastaan lähdetään pakoon nykykehitystä.
Toinen on millaiseen kouluun lapset saattavat joutua. Jos luokkakavereista puolet tai jopa yli puolet ei osaa kunnolla Suomea, siinä on jo syy muuttaa muualle.
Nämä kaksi syytä ovat nousseet esille hyvin monella tuttavallani, kun on muutettu Helsingistä pois.
Tämä kommentti oli äsken saanut 468 liketystä :)
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.11.2023, 09:52:26
^ Eikä sosiaalisella sekoittamisella uhkailu ainakaan tilannetta paranna. No sitä saa mitä tilaa.
Ja sosiaalinen sekoittaminenkin voi onnistua ainoastaan määrällisesti, ei laadullisesti. Toisinsanoen eivät ne sekoituksen kohteena olevat ihmiset miksikään muutu mutta sekoituksen tuloksena joutuvat vain kohtaamaan toisia ihmisiä, joiden arvot, tavat, käytös, moraali, maailmankuva ja pyrkimykset ovat täysin erilaiset. Kaikki kärsivät.
Kehitysmaalaisetkin asuisivat mieluiten toisten keharimaalaisten kanssa samoin kuin suomalaiset suomalaisten kanssa. Nyt nämä sekoitetaan. Tuloksena pahoinvointia, suomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja white flight.
Eikö Helsingin päättäjissä ole ainuttakaan järkevää ihmistä?
Ihmeellinen ajatusmaailma tuo vasemmistolainen sekoittaminen. Kävisivät vähän matkustamassa kehitysmaissa, niin oppisivat miten siellä sosiaalinen sekoittaminen siellä toimii.
Varakkaat ja koulutetut muuttavat muureilla, piikkilangoilla ja sähköaidoilla aidatuille omakotialueille. Lapset käyvät yksityiskouluja, joiden sekoittaminen on sitä, että samaa koulua käyvät diplomaattien ja muiden ulkomaisten koulutettujen työntekijöiden lapset.
Nämä samaiset paremmat tuloluokan kehitysmaalaiset eivät ikinä edes harkitsisi muuttavansa Suomessa kehitysmaaslummiin ja laittavansa lapsensa paikalliseen 'koraanikouluun'. Koulueroista puhutaan kehitysmaissakin paljon avoimemmin kuin Suomessa, ehkä olisi aika ottaa sieltä mallia tässä asiassa?
Yksi kommentoija huomauttaa, että kysely tehtiin poismuuttajille ja muistuttaa, että eivät lapset ole Helsingistä loppumassa:
QuoteTässähän on kysytty niiltä, jotka ovat muuttaneet pois. Lapsiperheiden määrä on Helsingissä kasvanut vuodesta 2008 lähtien tasaisesti ja useimpina vuosina nopeammin kuin Espoossa ja kokoajan nopeammin kuin Vantaalla.
Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta eipä tainnut lasten ikätoverien vähäisyys olla kenelläkään poismuuton syynä. Ikätoverien ominaisuuksilla on saattanut olla vaikutusta, mutta eipä moista sanota ääneen, tai ei ainakaan julkaista.
Quote from: Siili on 12.11.2023, 10:46:16
Yksi kommentoija huomauttaa, että kysely tehtiin poismuuttajille ja muistuttaa, että eivät lapset ole Helsingistä loppumassa:
QuoteTässähän on kysytty niiltä, jotka ovat muuttaneet pois. Lapsiperheiden määrä on Helsingissä kasvanut vuodesta 2008 lähtien tasaisesti ja useimpina vuosina nopeammin kuin Espoossa ja kokoajan nopeammin kuin Vantaalla.
Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta eipä tainnut lasten ikätoverien vähäisyys olla kenelläkään poismuuton syynä. Ikätoverien ominaisuuksilla on saattanut olla vaikutusta, mutta eipä moista sanota ääneen, tai ei ainakaan julkaista.
No tottahan lapsiperheiden määrä Helsingissä määrällisesti kasvaa, kun koko lähi-itä otetaan tukijaisten varaan tänne asumaan lapsineen.
Se taas mitä tämä kasvu tarkoittaa laadullisesti, se pelottaa jo täällä kaukana maaseudullakin.
Mitä mieltä olette Stansvikin alueen 'raiskaamisesta' ja suunnitelmista luoda sinne tusina-arkkitehtuurilaatikoita matuille?
Minä olen siitä vihainen ja ennenkaikkea surullinen. Vituttaa ja melkein itkettää. Ahdistaa.
En sen suuremmin tunne aluetta, mutta viime vuosikymmenellä siellä tuli samoiltua. Ihastuin alueeseen, se oli aivan huikea. On metsälampea, koskematonta metsää, upeita kallioita, kauniita rantoja - ja kaikki vain lyhyen matkan päässä Helsingin kivitaloista. Kun kävelin noissa maisemissa, tuossa paratiisissa, ei mieleeni tullutkaan, että tuo kaikki kaunis oltaisiin valmiita tuhoamaan. Ja vielä turhan takia.
:'(
Me tienataan tällä -tunnin junan kustannuksia karsitaan.
Quote
Turun tunnin juna voidaan rakentaa odotettua halvemmalla, sanoo taustayhtiö – tavoitteena miljardiluokan säästöt
Säästöjä saadaan Turun Tunnin Juna oy:n mukaan luopumalla kaksoisraiteesta tietyissä paikoissa, joissa sitä ei välttämättä tarvita. Myös radan geometriaa on suunnitelmissa tarkennettu.
Turun Tunnin Juna Oy kertoo löytäneensä junayhteyden suunnittelussa keinoja ratahankkeen rakennuskustannusten pienentämiseksi.
Ratkaisujen myötä oikorata Helsingin ja Turun välillä on mahdollista rakentaa yhtiön mukaan huomattavasti aiemmin kerrottua halvemmalla.
– Jatkamme säästöjen etsimistä ja niiden varmistamista. Tavoittelemme jopa miljardiluokan säästöjä. Tähän pääseminen edellyttää luonnollisesti tarkempaa suunnittelua, kertoo Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen hankeyhtiön tiedotteessa.
Säästökeinoja ovat muun muassa radan geometrian tarkentaminen ja osittainen luopuminen kaksoisraiteesta. Koko yhteysvälin ei yhtiön mukaan tarvitse olla kaksiraiteinen ja nopeampi matka-aika voidaan silti saada aikaan.
——
yle.fi 16.11.2023 (https://yle.fi/a/74-20060505)
Nytkö kustannusten karsiminen vasta tuli mieleen, kun rahat on tiukassa ja koko hankkeen järkevyys on kyseenalaistettu jopa valtamediassa? Veronmaksajan rahoilla on kiva mällätä niin kauan, kun erittäin kirkasta vihreää valoa on näkyvissä? Ja voiko miljardisäästöt ja "geometrian tarkentaminen" tarkoittaa muuta kuin pahimpien paikkojen kiertämistä? Eli enemmän mutkia ja mäkiä, ja vähemmän suoria, louhintaa ja tunneleita? Mitenkäs sitten ne nopeudet ja matka-aika oikeasti? Eikö koko radan kaksiraiteisuus ollutkaan aiemmin merkittävä etu? Missä tämän konseptin järkevyysvertailu parannettuun rantarataan? Vai onko niin, että rantaradan tapauksessa osittainen kaksiraiteisuus ja optimointi "nopeamman matka-ajan säilyttämiseksi ja lähiliikenteen tarpeiden täyttämiseksi" ei jostain syystä päde ollenkaan?
Nyt kun ratahanke saatiin lobattua läpi, paljolti myös sen harhaanjohtavaa nimeä hyväksi käyttäen, tunnin juna vaihtaa nimeä. Ja samalla kätevästi häivytetään ikäviä siltarumpumielikuvia turkulaiseen P. Orpoon, joka "sattui" olemaan vallankahvassa, kun tämä päätön projekti sai lopullisen siunauksen.
Yo. Ylen uutiseen on nyt päivitetty nimenvaihto, mutta tässä is:n versio.
Quote
TS: Turun Tunnin Juna vaihtaa nimeään
Yhtiön nimi on herättänyt keskustelua.
13:07
TURUN Tunnin Juna Oy vaihtaa nimensä Länsirata Oy:ksi, koska nimestä halutaan pois viittaukset matka-aikaan ja yhteen kaupunkiin, kertoo Turun Sanomat.
Lehden mukaan keskiviikkona pidetty Turun Tunnin Juna Oy:n hallituksen kokous ehdotti muutosta joulukuussa pidettävälle yhtiökokoukselle.
Hankeyhtiön nimi on herättänyt keskustelua, koska nopean ratayhteyden valmistumisen jälkeenkin junakyyti Helsingistä Turkuun kestäisi kauemmin kuin tunnin.
Helsingin päärautatieaseman ja Turun rautatieaseman välinen matka taittuisi nykyisen kahden tunnin asemesta nopeimmillaan tunnissa ja 18 minuutissa.
– Uusi nimi kuvaisi hanketta paremmin. Turun Tunnin Junan nimessä puhutaan yksittäisestä kaupungista. Ei myöskään kannatta tuijottaa pelkkään aikamäärään. Lisäksi ratahanke kytkeytyy lähijuniin, Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen perustelee TS:lle.
——
is.fi 16.11.2023 (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009995858.html)
Toivottavasti koko ajan hidastuva ja mutkistuva rata saa kansan suussa arvoisensa nimen.
Quote from: Huppupelikaani on 16.11.2023, 11:02:43
Me tienataan tällä -tunnin junan kustannuksia karsitaan.
Vanha kikka, karsitaan jotain oleellista, jolloin hinta putoaa niin paljon, että hanke hyväksytään vaikka pitkin hampain. Koska niin paljon halvempi kuin alkuperäinen hanke.
Lyödäänkö veto, montako viikkoa rata ehtii olla toiminnassa, kun aletaan jo itkeä toista raideparia. Eihän yksi raidepari ole tätä päivää -> uusi projekti alkaa ja joku tienaa >:(
Tuolla puhutaan, että nykyään junamatka Turkuun kestää noin kaksi tuntia. Kestäähän se, kun Kupittaan ja Turun aseman välillä on menossa ratatöitä. Todellisuudessa matka Helsingin rautatieasemalta Turun rautatieasemalle kestää 1h 50min, kun suunnitellulla "tunnin junalla" se tulisi kestämään noin 1h 20min :facepalm:
Kallis puolituntinen tuo Orpon siltarumpu! Heh, mikseivät nimenneet hanketta Orpon siltarummuksi, kun kerran nimeä piti muuttaa oikeammaksi :D
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.11.2023, 18:31:52
Quote from: Huppupelikaani on 16.11.2023, 18:29:54
Toivottavasti koko ajan hidastuva ja mutkistuva rata saa kansan suussa arvoisensa nimen.
Miten olisi 'Petterin Peräsuoli' ?
Se on siinä. Nyt pitää enää päättää kummalla pääteasemalla juna vetää kuivana sisään, ja toisaalta myös jööti tulee ulos. Perinteet puhuvat läntisen pään puolesta, mutta on itäpääkin nykyään melkoinen aukko.
Quote from: JoKaGO on 16.11.2023, 18:44:46
Quote from: Huppupelikaani on 16.11.2023, 11:02:43
Me tienataan tällä -tunnin junan kustannuksia karsitaan.
Vanha kikka, karsitaan jotain oleellista, jolloin hinta putoaa niin paljon, että hanke hyväksytään vaikka pitkin hampain. Koska niin paljon halvempi kuin alkuperäinen hanke.
Lyödäänkö veto, montako viikkoa rata ehtii olla toiminnassa, kun aletaan jo itkeä toista raideparia. Eihän yksi raidepari ole tätä päivää -> uusi projekti alkaa ja joku tienaa >:(
Tuolla puhutaan, että nykyään junamatka Turkuun kestää noin kaksi tuntia. Kestäähän se, kun Kupittaan ja Turun aseman välillä on menossa ratatöitä. Todellisuudessa matka Helsingin rautatieasemalta Turun rautatieasemalle kestää 1h 50min, kun suunnitellulla "tunnin junalla" se tulisi kestämään noin 1h 20min :facepalm:
Kallis puolituntinen tuo Orpon siltarumpu! Heh, mikseivät nimenneet hanketta Orpon siltarummuksi, kun kerran nimeä piti muuttaa oikeammaksi :D
Helsingistä länteen halutaan neitseellisille maille rakentaa uusi rata ja sen varteen lähiöitä ties keillä asutettavaksi. Kellä muka olisi oikeasti niin kiire Turkuun? Vaikuttaa että Holkerin hallituksen asuntopulaa ratkomaan asettaman selvitysmiehen, Raimo Ilaskiven, ehdotusta ollaan vihdoin/taas toteuttamassa. Ilaskivihan ehdotti asuntopulan ratkaisuksi radanvarsilähiöitä. Holkeri hallituksineen otti esityksen vastaan, kiitti ja sen jälkeen suunnitelmasta sellaisenaan ei ole kuultu mitään.
Quote from: JoKaGO on 16.11.2023, 18:44:46
Quote from: Huppupelikaani on 16.11.2023, 11:02:43
Me tienataan tällä -tunnin junan kustannuksia karsitaan.
Vanha kikka, karsitaan jotain oleellista, jolloin hinta putoaa niin paljon, että hanke hyväksytään vaikka pitkin hampain. Koska niin paljon halvempi kuin alkuperäinen hanke.
Lyödäänkö veto, montako viikkoa rata ehtii olla toiminnassa, kun aletaan jo itkeä toista raideparia. Eihän yksi raidepari ole tätä päivää -> uusi projekti alkaa ja joku tienaa >:(
Tuolla puhutaan, että nykyään junamatka Turkuun kestää noin kaksi tuntia. Kestäähän se, kun Kupittaan ja Turun aseman välillä on menossa ratatöitä. Todellisuudessa matka Helsingin rautatieasemalta Turun rautatieasemalle kestää 1h 50min, kun suunnitellulla "tunnin junalla" se tulisi kestämään noin 1h 20min :facepalm:
Kallis puolituntinen tuo Orpon siltarumpu! Heh, mikseivät nimenneet hanketta Orpon siltarummuksi, kun kerran nimeä piti muuttaa oikeammaksi :D
Eiköhän se matka-aika uudellakin radalla kasva, kun tuplaraiteita ei enää tule koko matkalle. Paperilla varmasti näyttää hyvältä, mutta kun VR:n täsmällisyys on mitä on, osittaisesta yksiraiteisuudesta tullaan varmasti kärsimään.
Ja miksi aikaa verrataan nykyiseen rantarataan? Eihän uuden radan vaihtoehto voi olla rantaradan jättäminen ennalleen. Ovatko nämä Wikipediasta poimitut ongelmat ratkaisemattomia?
Quote
Suurimpia ongelmia ovat penkereiden huono kestävyys kaarteissa ja Turun päässä savipitoisen maan painuminen radan alla. Näiden syiden takia radalla on paljon nopeusrajoituksia. Turvalaitekaapeleiden huono kunto on aiheuttanut ongelmia ja katkoksia liikenteessä etenkin ukkosella. Turvalaitteiden lyhyet suojavälit mahdollistavat junien lähettämisen Kirkkonummi–Turku-välillä peräkkäin viiden minuutin välein. Liikenteen lisääminen on kuitenkin vaikeaa, koska suurin osa radasta on yksiraiteista ja kohtauspaikkoja on liian vähän.
Radan myötä tämäkin viihtyisä valkoinen kylä on vaarassa saada betonikuutioita kansainvälisin täyttein. Toivottavasti projekti kestää jokusen vuosikymmenen. :(
Tunnin juna-ääliöhankkeen rahat tulisi laittaa autoteiden kunnostukseen.
Quote from: l'uomo normale on 16.11.2023, 19:20:27
Helsingistä länteen halutaan neitseellisille maille rakentaa uusi rata ja sen varteen lähiöitä ties keillä asutettavaksi. Kellä muka olisi oikeasti niin kiire Turkuun?
Jos niillä on kiire pois Turusta.
Quote from: Uuno Nuivanen on 16.11.2023, 19:28:12
Radan myötä tämäkin viihtyisä valkoinen kylä on vaarassa saada betonikuutioita kansainvälisin täyttein. Toivottavasti projekti kestää jokusen vuosikymmenen. :(
Helsingin uusi lähiörata voidaan rakentaa nopeastikin, ja sitten jättää Turun yhteys roikkumaan, vuosikymmeniksikin. Tai mistä sen tietää, mikä on turkulaisten vaikutusvalta.
Olihan sellainen Itärata-hankekin 90-luvun alussa jossa Helsingin ja Itä-Suomen rautatieyhteyksiä aiottiin parantaa. Vaihtoehtoina oli rannikkoa pitkin nopeampi yhteys Pietariin; oikorata Kouvolaan, joka olisi nopeuttanut matkaa sekä Kuopioon että Joensuuhun; ja oikorata Lahteen ja sieltä eteenpäin Mikkeliin, joka olisi ollut paras vaihtoehto savolaisille. Päätettiin rakentaa oikorata Lahteen ja se toteutettiinkin 200-luvun alussa ja Liikenneministeri Kimmo Sasi vihki radan käyttöön Vanhasen ekan hallituksen aikana. Oikoradasta Lahti-Mikkeli-välillä ei kukaan enää puhunut mitään. Kai se olisi ollut kannattamaton.
Linja on ollut jo kauan tehdä Etelä-Suomesta yksi megalopolis. Pelkkä lähijunaratojen lisääminen ei varmaan menisi niin helposti läpi, mutta kun pakettiin lisätään lupaus paremmista yhteyksistä maakuntiin, riittävän moni poliitikko kokee mahdolliseksi hankkeen puolesta äänestämisen.
^ ja kappas kun sattui:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010023270.html
"Lumikaaos uhkaa Helsinkiä – auraajat lakkoilevat tänään"
Quote from: Huppupelikaani on 16.11.2023, 19:27:06
Eiköhän se matka-aika uudellakin radalla kasva, kun tuplaraiteita ei enää tule koko matkalle. Paperilla varmasti näyttää hyvältä, mutta kun VR:n täsmällisyys on mitä on, osittaisesta yksiraiteisuudesta tullaan varmasti kärsimään.
Ja miksi aikaa verrataan nykyiseen rantarataan? Eihän uuden radan vaihtoehto voi olla rantaradan jättäminen ennalleen. Ovatko nämä Wikipediasta poimitut ongelmat ratkaisemattomia?
Quote
Suurimpia ongelmia ovat penkereiden huono kestävyys kaarteissa ja Turun päässä savipitoisen maan painuminen radan alla. Näiden syiden takia radalla on paljon nopeusrajoituksia. Turvalaitekaapeleiden huono kunto on aiheuttanut ongelmia ja katkoksia liikenteessä etenkin ukkosella. Turvalaitteiden lyhyet suojavälit mahdollistavat junien lähettämisen Kirkkonummi–Turku-välillä peräkkäin viiden minuutin välein. Liikenteen lisääminen on kuitenkin vaikeaa, koska suurin osa radasta on yksiraiteista ja kohtauspaikkoja on liian vähän.
Valmius kaksiraiteisuuteen on rantaradalla jo huomioitu siltoja uusittaessa sekä ratalinjaa yleisesti kunnosteltaessa Turun ja Salon välillä.
Mitäpä lottoatte, tullaanko ensimmäistäkään eteläisen rannikkoseudun liikenteellistä kilpailukykyä heikentävää muutosta kuitenkaan toteuttamaan tällä(kään) hallituskaudella koska kaikkien siltarumpupuolueiden siltarumpupuolue istuu taas mukana? :roll:
Quote from: Roope on 22.10.2023, 11:32:09
Pääkirjoituksessa ei perusteltu, miksi Tukholman "liikenteen ilmastovyöhykkeitä" tarvitaan välttämättä Suomeenkin. Kyse on pelkästä ilmastoeleestä eli ihmisten kiusaamisesta, jota Hesari kritisoi nyt, mutta hyväksyy sen myöhemmin, kun kiusattavat eivät enää ole niin paljon keskiluokkaa. Köyhempiä saa kiusata ja heidän tekemisiään moralisoida vaikka sitten perustamalla "ilmastovyöhykkeitä", joille polttomoottoriautoilla ei pääse.
Jostain syystä Sinnemäki ei sovella samaa logiikkaa Helsinkiin pyrkivään haittamaahanmuuttoon.
Helsinki tutkii mahdollisuutta kieltää kaikki bensa- ja dieselautot koko kaupungissa, koska päästöt eivät vähene toivotulla tahdilla. Vain aikataulusta on epäselvyyttä.
QuoteHelsingfors intresserat av att förbjuda bensinbilar i hela staden
Vad händer om alla bensin- och dieselbilar förbjuds i hela staden? Det scenariot tar Helsingfors nu med i sina beräkningar för att nå utsläppsmålen.
Utsläppen från trafiken går inte i önskad riktning.
– De sjunker för långsamt. Något måste göras, säger Ville Lehmuskoski, chef för stadsmiljösektorn i Helsingfors.
Enligt honom räcker inte de åtgärder som görs nationellt. Redan tidigare blev det klart att Helsingfors stad utreder om det går att införa utsläppsfria zoner. Till exempel att man inte får köra med bensinbilar i innerstaden.
...
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/9ef7c1e0-0ea7-5a2c-9a49-bd7f480635bf) 13.12.2023
(maksumuuri)Maksumuurin takana, joten en pääse referoimaan Lehmuskosken varmasti tosi päteviä perusteluja.
^ Ei niitä Lehmuskosken kommentteja, mutta tämä uutinen näyttäisi olevan siitä samasta tutkimuksesta, johon höblän jutussa viitataan:
Quote
Helsinki voi kieltää bensa-autot koko kaupungissa: Iskisi autoilun hintaan
Helsingin kaupunki on julkistanut selvityksen, jonka pohjalta se tekee päätöksiä liikennesektorin päästöjen vähentämisestä.
——
Selvityksessä todetaan, että liikenteen päästöjen väheneminen nojaa hyvin pitkälle autokannan sähköistymiseen. Mikäli sähköautojen yleistyminen jatkuu ennustetulla tavalla, on sähköautojen osuus Helsingin autokannasta 42 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.
Jos Helsinki päättäisi toteuttaa polttomoottoriautokiellon vuonna 2035, se koskisi siis noin kolmasosaa helsinkiläisistä autoilijoista. Lisäksi tulee huomioida ne Helsingin ulkopuolella asuvat autoilijat, jotka käyttävät autoa myös Helsingissä.
Iskisi hintoihin
Raportissa muistutetaan, että Helsingin kokoisen alueen bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen kielto vaikuttaisi koko Suomen automarkkinoihin. Kysynnän kasvu nostaa sähköautojen hintoja ja vastaavasti laskee muiden autojen hintoja.
Helsingin ulkopuolella asuville, mutta Helsingissä autoileville kielto merkitsisi kannustetta vaihtaa bensiinikäyttöinen auto sähköautoon.
Helsingissä käytössä olleet bensiini- ja dieselkäyttöiset autot myytäisiin raportin mukaan todennäköisesti muualle Suomeen, jos niillä on vielä käyttöikää jäljellä. Siellä ne todennäköisesti syrjäyttäisivät vielä enemmän päästäviä autoja, joten kielto vähentäisi hiilidioksidipäästöjä myös Helsingin ulkopuolella.
Kielto vaikuttaisi eniten pienituloisiin autoileviin helsinkiläisiin, sillä sähköautoistuminen on nopeinta suurimmissa tuloluokissa.
Raportissa todetaan, että hiilidioksidipäästöisten autojen kieltäminen saattaa vaikuttaa kuluttajien valintojen suoralta ohjaamiselta, mutta se on lähes markkinaehtoinen sääntelyinstrumentti, jos kuluttajille annetaan riittävästi aikaa sopeutua kieltoon.
Raportissa muistutetaan lisäksi, että autojen sähköistyminen on globaali ilmiö, ja tulevaisuudessa joka tapauksessa käyttämään autoja, jotka eivät ajon aikana tuota päästöjä.
——
talouselämä.fi 13.12.2023 (https://www.talouselama.fi/uutiset/helsinki-voi-kieltaa-bensa-autot-koko-kaupungissa-iskisi-autoilun-hintaan/f8dae09b-3957-4459-9c9e-c878d035b8a9)
Enemmistö Helsingin päättäjistä on sen verran sekaisin ilmastoahdistuksesta, että kielto on käytännössä läpihuutojuttu. Luonnollinen jatkumo nykyiselle päättömälle liikennepolitiikalle. Pakko tehdä jotain, jolla ei ole mitään vaikutusta itse ongelmaan.
Mikään typeryys ja välinpitämättömyys vaadittujen ja tehtyjen toimien todellisista seurauksista ei ole tarpeeksi tässä loputtomassa hulluudessa. Kilpailukyky on tuhottu, työpaikat ja saasteet siirretty saastuttavampiin maihin ja nyt kannustetaan silmittömään luonnonvarojen tuhlaukseen ja ongelmajätteiden tekemiseen.
Aivan yksi yhteen Neuvostoliittoa ja pakkopaitademokratioita kannattaneiden kanssa. Kaikki tiesivät ihmisoikeuksien ja luonnonsuojelun katastrofaalisesta tilasta. Silti he jatkoivat fanaattisesti kohti tuhoa välittämättä mistään muusta kuin (muka) oikeassa olemisesta ja omasta ylemmyydentunteesta. Tässä on aivan sama kuvio, osin samat ihmiset ja sama täydellinen moraalittomuus ja itsekkyys. Noissa ihmisissä ei ole mitään hyvää.
Miksi jossain kaupungissa haluttaisiin kieltää polttomoottoriautot ylhäältäpäin kommunistisesti, diktatuurisesti sanellen, kun markkinatalous hoitaisi saman asian vaivattomasti ja siten, että kaikki olisivat tyytyväisiä?
Se vaatisi vain sitä, että sähköautot olisivat teknisesti ja taloudellisesti kannattavampia kuluttajien valtaosalle. Ja jos näin käy, kaikki siirtyvät nopeasti sähköautoiluun, jopa nopeammin kuin kommunistit unelmoivat.
Joten päättäjät, innovaattorit, autoteollisuus: pitäkää huoli, että sähköauto on vapaassa kilpailussa kaikin tavoin kuluttajalle parempi vaihtoehto polttomoottoriautolle.
Muuten ei onnistu.
Quote from: Eino P. Keravalta on 14.12.2023, 18:02:00
Miksi jossain kaupungissa haluttaisiin kieltää polttomoottoriautot ylhäältäpäin kommunistisesti, diktatuurisesti sanellen, kun markkinatalous hoitaisi saman asian vaivattomasti ja siten, että kaikki olisivat tyytyväisiä?
Se vaatisi vain sitä, että sähköautot olisivat teknisesti ja taloudellisesti kannattavampia kuluttajien valtaosalle. Ja jos näin käy, kaikki siirtyvät nopeasti sähköautoiluun, jopa nopeammin kuin kommunistit unelmoivat.
Joten päättäjät, innovaattorit, autoteollisuus: pitäkää huoli, että sähköauto on vapaassa kilpailussa kaikin tavoin kuluttajalle parempi vaihtoehto polttomoottoriautolle.
Muuten ei onnistu.
Tässä täytyy huomata, että Vihreät puhuessaan "markkinataloudesta" eivät tarkoita suinkaan vapaata kilpailua, vaan absurdisti tehdään jostain aiemmin ilmaisesta tai huokeasta asiasta kallista (puhutaan "markkinataloudesta") ja aiemmin kalliista tehdään sitten ainakin jokseenkin edullista - veronmaksajien rahoilla ("no mutta kun tällä estetään ilmastonmuutos tai-niin-mulle-ainakin-vakuuteltiin, ei ole kähmintää ei"). Eli täytyy olla tarkkana puhutaanko Vihreiden "markkinataloudesta" vaiko siitä oikeasta markkianataloudesta.
Vapaa kilpailu ei käy Vihreille päinsä, kun sitten ideologia pissaa kintuille jo lähtömetreillä, jos hinnat saisivat määräytyä vapaasti ilman mitään "vihreysvaatimuksia".
Itäkeskuksen Jokerikortteliprojektin naftaliiniin siirtämisen jälkeen paikalla oleva kaupungin omistama parkkihalli on slummiutumassa:
QuotePYSÄKÖINTIHALLI Helsingin Itäkeskuksessa täyttyy ryönästä ja jätteestä yhä uudelleen siivouksen jälkeen. Paikka on keskeinen, sillä tilojen päälle piti alun pitäen nousta alueen uusi joukkoliikennekeskus asuntoineen.
Hallin sata maksutonta pysäköintipaikkaa seisoo kuitenkin hyvin vähällä käytöllä. Tilanteeseen on osittain syynä hallin turvattomuus ja sotkuisuus.
Lattialla on runsaasti roskaa, roskapusseja, pahvia ja ruiskuja. Seinät on töhritty graffiteilla ja yksinäiset ostoskärryt lojuvat hylättyinä.
Hallista osa on yksityisen kiinteistöyhtiön hoidossa ja osa Helsingin kaupungin omistuksessa osittain olevan Kaupunkiliikenteen hoidossa.
Keskellä hallia kulkeekin eräänlainen jakolinja, kuvailee hallin suttuista tilaa seurannut yrittäjä Ari Lahikainen .
Yksityisessä parkkihallissa lähes päivittäin käyvä Lahikainen kertoo olleensa kolme kertaa yhteydessä sottaisen puolen isännöintiin.
"En pysty käsittämään tätä. Yksityisen hallin puoli on todella siisti ja hyvin pesty, mutta 50 metrin päästä alkaa kaatopaikka."
Hän ohjeistaa tuttuja jättämään autonsa yleensä muualle, sillä julkisen puolen halli on hänestä turvaton.
YLEISEN käsityksen mukaan hallissa ja sen lähialueilla käydään huumekauppaa, mikä vetää paikalle muutakin rikollisuutta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010093350.html
Kaupunkiliikenteen (kaupungin pulju) selitys tilanteelle:
QuoteHalli on öisin kiinni, mutta kun se ei ole aktiivisessa pysäköintikäytössä, sinne kerääntyy Kaupunkiliikenteen mukaan häiriökäyttäytyjiä, jotka sotkevat paikkoja ja tekevät ilkivaltaa.
Ennakoiko kyseinen parkkihalli koko Itäkeskuksen kehitystä?
Ihmettelen että kaikki roskikset on niin pieniä että yksi pizzalaatikko tukkii sen. Niin näytti olevan tuolla samoin kuin ulkoroskikset meidän kaupungissa. Ja kenelläkään ei ole enää nykyajan hektisessä internet ajassa halua/kykyä/älyä rahdata roskiaan pitempiä matkoja.
Ymmärrän, ettei mitään siirtolavoja voi tulipalouhan vuoksi laittaa, mutta edes 200-500l?
Edit: vaihdettu kuormalava siirtolavaksi.
^Tästäpä sainkin aiheen tuoda erään ihmettelynaiheeeni julki.
Nimittäin ällistelen lähes päivittäin kotini ulkopuolella (kaikkien hienojen monikulttuuristen ihmisten erikoisten tapojen ohella) homo sovieticuksen kaltaiseksi jalostuneen nykyperunanenän tarvetta täyttää kaikki paikat pitsalaatikoilla ja mitenkään taittelemattomilla/kasaan ryttäämättömillä kertakäyttöpakkauksilla.
Kasaan painamattomia kookkaampia pahvilaatikoita ei tarvita montaakaan kun se noin kuutiometrin vetoinen pahvinkeräysastia on niitä täynnä. Yleisen aukion tai kaupanedustan roskiksen voi saada kerralla täyteen yhdellä pitsalaatikolla tai muutamalla tuoremehupurkilla. Junan pikkuroskiksen saa näppärästi täyteen yhdellä pienelläkin elintarvikepakkauksella.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010136895.html
Quote
Alijäähtynyt vesi vaikeuttaa matkantekoa edelleen: Ratikka jumittui Oulunkylään, matkustaja kuvailee turhautuneita tunnelmia
...
Hieman ennen iltakuutta tilanne sitten iski, kun pikaraitiovaunu jumiutui Pirjontien pysäkille Oulunkylässä.
...
Dorochenko kuvaili tunnelmaa pikaraitiovaunussa turhautuneeksi. Hänen mukaansa osa matkustajista oli tehnyt matkaa Espoosta jo kaksi tuntia ja jotkut olivat poistuneet pikaraitiovaunun kyydistä.
...
"Vaunut ovat pahasti jonoutuneet, ja liikkuminen on hidasta. Häiriöt varmasti jatkuvat."
Onneksi olkoon! Tätä olette tilanneet. Kiskoihin sidottu liikenne näyttää parhaat puolensa. Kun yksi jumahtaa niin kaikki jonottavat, se on tasapuolista.
Onhan toki bussivuorojakin peruttu, ei sillä. Kyllä se kaupunkiliikenteeseen yliraskas kumipyörämöhkälekin jumiutuu.
Itse kyllä pääsin liikkkumaan ihan sujuvasti!
Lisää samaa paskaa.
Quote from: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010136895.htmlHelsingin uusi ratikkareitti valmistui
...
Raitiotie Kalasatamasta Pasilaan on valmistunut. Linja kulkee Sompasaareen ja Nihtiin saakka. Uutta linjaa on 4,5 kilometrin verran.
Kiskot saatiin paikalleen tammikuun alkupuolella. Alueella tehdään vielä viimeisteleviä töitä, kuten asfaltointia ja vihertöitä
Problems - Raitsikka oot
https://www.youtube.com/watch?v=XYk2z-O3R-0
Olen harvasta asiasta niin onnellinen kuin siitä etten asu enää Helsingissä. Enkä rahoita enää esim Annin mielihaluja. Hyvin menee sikäli.
Helsinki on kyllä vastenmielinen. Jotenkin se yleinen vihamielisyys tarttuu ja eri tasojen toimijat alkavat toistaa ja levittää ikävää käytöstä. Tämäkin Liikennelaitoksen työntekijä olisi voinut ilmaista saman asian - sen, että kadunvarsipaikkoja ei pystytä pitämään lumivallittomina autoille - monella eri tapaa, mutta valitsi sitten päin naamaa kettuilun:
Quote– Kaupungilla ei ole velvollisuutta tarjota pysäköintipaikkoja. Jos kadunvarteen ei pysty pysäköimään, sinne ei voi pysäköidä. Oman pysäköintipaikan voi lapioida ja ajaa siihen, sanoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö Staran kaupunkitekniikan ylläpidosta.
Alatyppö muistuttaa, että on myös paljon yksityisiä pysäköintihalleja ja -luolia, joita voi käyttää.
– Siellä lumi ei ole haitaksi. Se on helpoin keino. Tiiviisti rakennetussa kaupungissa ei ole tilaa aurata tai säilyttää lunta.
https://yle.fi/a/74-20070580
Quote– Kaupungilla ei ole velvollisuutta tarjota pysäköintipaikkoja, sanoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö Staran kaupunkitekniikan ylläpidosta.
Älä äijä horise, kyllä on!
Ja se on sun tehtäväsi, sulle maksetaan siitä! Kyllä kaupungin on pidettävä huolta infrastruktuurista ja siihen kuuluvat myös kadut, jalkakäytävät ja kadun parkkipaikat: eivät ne kadun varrella olevat parkkipaikat ole mitään 'ei kenenkään maata'. Jos ne eivät kerran kuulu kaupungille niin miksi te sitten veditte asfaltit sinne tai ylipäänsä rakensitte ne parkkipaikat?
Ja jos ei ole kaupungin velvollisuus tarjota pysäköintipaikkoja niin mitä kaikkea sitten kuuluu kaupungin velvollisuuksiin? Ilmaisen puistoruokailun järjestäminen? Somaleiden kerhotilat? Yleiset vessat? Neulanvaihtopisteet? Ilotulitus juhlavuosina?
Eihän tässä mistään muusta taaskaan ole kyse kuin siitä, että Helsinki tahallaan yrittää vaikeuttaa autoilua, jättää parkkipaikat hoitamatta, kasaa niille lunta ja siten yrittää, että ihmiset luopuisivat itselleen tärkeästä ja välttämättömästä autosta. Yhtä helvetin holhoamista ja vittuilua koko touhu. Harvassa työpaikassa vittuilu on pääasiallinen toimenkuva mutta Helsingin kaupungilla on korkeissa asemissa tuhansia ammattivittuilijoita koska eivät muutakaan osaa.
Vittuilu maksavalle asiakkaalle on tuttua Neuvostoliitosta. Uskoakseni ainakin osa siihen johtavista mekanismeistakin on samoja.
Ja kaiken lisäksi parkkipaikkoja ollaan Helsingissä vähentämässä kaiken aikaa. Anteeksi, että kiroilen, mutta eräs minua suuresti vituttanut uutinen oli se, että esimerkiksi Pohjoisen Hesperiankadun pohjoispuoliset parkkipaikat aiotaan kaikki lakkauttaa ja tilalle tulee... arvaatteko mikä - fillarikaista tietenkin!
Kyseisellä kadulla on ainakin 16 aikaan kaikki parkkipaikat varattuja, eli paikoille todella on tarvetta. Ja nyt ne aikovat hävittää noin 30 autopaikkaa niistä vähistäkin niillä main. Kolmenkymmenen perheen asioita hankaloitetaan jonkun typerän fillari-ideologian nimissä. Eihän Suomi ole edes mikään pyöräilymaa kuin puolet vuodesta eikä sitä asiantilaa muuta miksikään se että joku hard core-intoilija pyöräilee, hiihtää, ui ja sukeltaa kesät, talvet.
Kun tuosta hävitetään kymmeniä paikkoja, mihin ne autot menevät? No, ehkä ne autot muuttavat Nurmijärvelle ja ottavat perheensä mukaan. Nyt jo saa kiittää Jeesusta ( sen teen mielelläni ) jos siitä kivenheiton päästä Välskärinkadulta tai Sandelsinkadulta löytää autolleen paikan. Eikö parkkipaikkoja pitäisi pikemminkin pyrkiä lisäämään? Eikö kaupungin viranomaisten tulisi palvella kaupunkilaisten tarpeita eikä pakottaa näitä palvelemaan viranomaisten omia, typeriä ja epäkäytännöllisiä ideologioita?
Mitä enemmän parkkipaikkoja poistetaan, sitä enemmän autoilijat pyörivät alueella edestakaisin etsimässä paikkaa. Ja juu, älkää viranomaiset kertoko, että onhan niitä pysäköintihalleja - arki on kiireistä ja stressaavaa muutoinkin, harva viitsii räntäsateessa enää kävellä kymmentä minuuttia ja toista takaisin kantamuksineen, jotta pääsee auton luo siihen kalliiseen parkkihalliin..
Seuraavissa kuntavaaleissa joku puolue saisi Helsingissä ottaa erääksi teemaksi '1 000 parkkipaikkaa lisää kantakaupungin kaduille' ja ääniä ropisisi.
Helsingistä poistettiin viimeiset ilmaiset parkkipaikat viime vuoden loppuun mennessä.
Olin pitänyt autoa ilmaisella 24 tunnin paikalla Hernesaaressa. Auto oli noin kahden ja puolen kilometrin päässä majapaikastani. Kun sitä kävi siirtämässä kerran vuorokaudessa, tuli kävelleeksi viisi kilometriä, mikä oli liikunnan kannalta hyvä asia. Oli pakko lähteä, satoi tai paistoi.
Kun Hernesaaren paikat muuttuivat maksullisiksi, auto piti siirtää muualle. Espoossakaan ei taida olla ilmaisia paikkoja ainakaan missään järjellisen sijainnin alueella, mutta onneksi sukulaissuhde auttoi. Saan pitää autoa (en tiedä, kuinka kauan) erään taloyhtiön parkkipaikalla. Matka auton luokse tarkoittaa raitiovaunussa, metrossa ja bussissa istumista. Jos tätä mahdollisuutta ei olisi ollut, auto olisi kai pitänyt viedä Mäntsälään tai Lahteen tai minne lieneekään ja kulkea sinne paikallisjunalla.
Kuinka paljon rahaa kaupunki saa, kun se muutti Hernesaaren paikat maksullisiksi? Eipä taida saada paljon, koska kadunvarret tyhjenivät sen jälkeen, kun ilmainen pysäköinti loppui. Tämä oli arvattavissa. Samanlainen kadunvarsien tyhjeneminen maksullisuuden myötä tapahtui Hietanimenkadulla muutama vuosi sitten. Miksi kukaan veisi auton maksulliselle paikalle jonnekin kilometrien kävelymatkan päähän, kun maksullisia paikkoja on lähempänäkin. Ihmiset pysäköivät siellä, missä on taloja ja asuntoja.
Lehdissä mainitut kaupungin selitykset maksullisuudelle ovat ylimielistä hölynpölyä niin kuin systeemin selitykset usein muulloinkin. Turha ajaminen muka vähenee, kun paikka muutetaan maksulliseksi. Ainakin omalla kohdallani ajaminen on lisääntynyt, koska onhan eri asia viedä auto viidentoista kilometrin päähän Espooseen kuin kahden ja puolen kilometrin päähän Hernesaareen. Ylimääräisiä julkisen liikenteen maksuja kaupunki valitettavasti minulta nyt saa.
Kadunvarsien tyhjentäminen autoista maksullisuuden avulla voi olla keino osoittaa, että näin helposti uusia parkkipaikkoja luodaan. Eihän kukaan nimittäin voi enää väittää, että Helsingissä olisi pulaa pysäköintipaikoista. Katujen varsillahan on tyhjiä paikkoja vaikka kuinka paljon. Niin onkin, mutta ne ovat sellaisissa paikoissa, ettei kukaan halua niistä maksaa. Ilmaisina ne juuri ja juuri kelpaisivat.
En tiedä, mihin ihmiset autonsa siirsivät Hernesaaresta. Jos ne siirtyivät maksullisille paikoille muualle kaupunkiin, silloinhan vapaa pysäköintitila entisestään väheni, kun sitä jakamassa on useampia autoja. Entistä harvemmpia vapaita paikkoja etsiessä kertyy juuri sitä turhaa ajoa, joka kaupunki ratkaisullaan väitti vähentävänsä.
Olen pienituloinen ja identiteetiltäni sen verran maalainen, että en halua maksaa auton pysäköinnistä. Onhan se nyt tolkutonta, että auton pitäminen muutaman tunnin ajan kadun varressa Helsingissä maksaa saman verran kuin kahden yön tarjousristeily Tukholmaan. Mieluummin minä siellä Tukholmassa käyn kuin pudotan rahat kaupungin pohjattomaan Molokin kitaan.
Ihmeellisintä asiassa on se, että asukkaat maksavat Helsingille asukaspysäköinnistä. Silti kaupungin edustaja voi sanoa, että kaupungilla ei ole mitään velvollisuuksia.
Quote from: Bona on 23.01.2024, 10:01:50
Ihmeellisintä asiassa on se, että asukkaat maksavat Helsingille asukaspysäköinnistä. Silti kaupungin edustaja voi sanoa, että kaupungilla ei ole mitään velvollisuuksia.
Kuvaa hyvin sitä virkaläskin ( puhun siis kollektiivisesti ketään nimeämättä ) ylimielisyyttä. Veronmaksajain verta juova joutosakki on tullut niin asemastaan varmaksi ja koppavaksi, ettei se enää edes häpeile sylkeä elättäjiään naamaan ja viisastella päälle. Asetelma on sairaalla tavalla kääntynyt ylösalaisin: sen sijaan, että kaupunki ja sen viranhaltijat työskentelisivät kaupunkilaisten elämänlaadun puolesta noudattaen näiden toiveita, jälkimmäisestä onkin tehty virkaläskin alamainen, jota ei tarvitse palvella, auttaa tai kuunnella.
Kansalaisen ainoa tehtävä on maksaa yhä korkeampia maksuja ja veroja, elättää virkaläski törkypalkoilla ja sen jälkeen osoittaa nöyrää alamaisuutta noille pöyhkeille, demokratiaa halventaville diktaattoreille, joilta jo aikaa sitten on täysin hämärtynyt, mikä on heidän asemansa, tehtävänsä ja velvollisuutensa. Jos jonkun auto ei mahdu kotitalon eteen, koska virkaläski on kasannut siihen tonneittain lunta, antaa virkaläski neuvoksi: syökää leivoksia!
Quote from: Jack on 23.01.2024, 09:45:08
Kuinka paljon rahaa kaupunki saa, kun se muutti Hernesaaren paikat maksullisiksi?
Voihan kaupunki jotain tienatakin mutta yleensä näissä jutuissa menee niin, että rahastus maksaa enemmän kun siihen liittyvä byrokratia.
QuoteLehdissä mainitut kaupungin selitykset maksullisuudelle ovat ylimielistä hölynpölyä niin kuin systeemin selitykset usein muulloinkin.
Todellinen syy lienee se, että kaupallisten parkkipaikkojen tarjoajat ovat lobanneet kaupunkia pistämään kaikki kaupungin paikat maksullisiksi.
Helsingin keskustassahan on isoja kaupallisia parkkihalleja, joiden käyttöaste näyttäisi olevan aika alhainen eli asiakkaita on vähän. Jos kaupunki pistää etäiset ilmaispaikat maksullisiksi, ainakin osa autoista siirtyy parkkihalleihin kun ei ole mieltä alkaa jättää auto etäiselle maksulliselle paikalle.
Nämä parkkihallithan vuokraavat myös paikkoja kk-hintaan. Toiveena on varmaan, että yhä useampi alkaisi vuokraamaan heiltä parkin sitä mukaan kun kaupunki lopettaa ilmaispaikat.
Toinen lobbaaja lienee nämä yksityiset parkkisakkofirmat ja muut, joiden reviiri laajenee sitä mukaan kun pysäköinti muuttuu maksulliseksi.
QuoteTurha ajaminen muka vähenee, kun paikka muutetaan maksulliseksi. Ainakin omalla kohdallani ajaminen on lisääntynyt, koska onhan eri asia viedä auto viidentoista kilometrin päähän Espooseen kuin kahden ja puolen kilometrin päähän Hernesaareen. Ylimääräisiä julkisen liikenteen maksuja kaupunki valitettavasti minulta nyt saa.
Ihmiset etsivät tietenkin vaihtoehtoisia ratkaisuja sitä mukaan kun pysäköinti muuttuu maksulliseksi tai hinnat korotetaan. Ensisijainen ratkaisu on juuri se että etäisyydet pysäköintiin kasvavat eli käytännössä henkilökilometrejä tulee lisää omalla autolla ja / tai julkisilla. Seuraava askel on luopua autosta kokonaan ja ellei se onnistu muutetaan muualle.
Mitään "vihreää" tässä parkkikuviossa ei siis ole vaan "vihreys" käytetään vain tekosyynä piiloverottaa kansalaisia ja suosimalla yksityisiä toimijoita. Sekä Helsingin sosialistit että kokkarit saavat siis omansa.
Pysäköinti vie valtavan osan Helsingin maa-alasta. Talousliberaalista näkökulmasta, jota vihreätkin valikoivasti kannattavat, haitan aiheuttajan on syytä maksaa. Vasemmistolaisemmin ajattelevat autojen viemää alaa vähentämään pyrkivät kannattanevat enemmän parkkialueitten ja henkilöliikennekaistojen vähentämistä - ainakin kannattamansa aatteen perusteella luulisi. Toki autoilijat ovat perinteisesti maksaneet paljon autoon liittyviä veroja, mutta ne tuloutetaan valtiolle eivätkä tule suoraan Helsingin kukkaroon.
:)
helsingissä parkkihalli toimintaa pyörittävä yhtiö pyörittää myös tuntipysäköintiä katujen varsissa. Tai ainakin samalla sovelluksella saa molemmat maksettua.
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 10:35:42
Pysäköinti vie valtavan osan Helsingin maa-alasta. Talousliberaalista näkökulmasta, jota vihreätkin valikoivasti kannattavat, haitan aiheuttajan on syytä maksaa. Vasemmistolaisemmin ajattelevat autojen viemää alaa vähentämään pyrkivät kannattanevat enemmän parkkialueitten ja henkilöliikennekaistojen vähentämistä - ainakin kannattamansa aatteen perusteella luulisi. Toki autoilijat ovat perinteisesti maksaneet paljon autoon liittyviä veroja, mutta ne tuloutetaan valtiolle eivätkä tule suoraan Helsingin kukkaroon.
Mutta mitäs talouslipilaaria se sitten on, kun KAIKKI helsinkiläiset maksavat vih-vas-kok-aatteen virhettä, joka on pari kertaluokkaa isompi kuin ilmaisen pysäköinnin aiheuttama kustannus: Mamut.
Miksei pistetä rapalanaamoja maksamaan paskasakkinsa aiheuttamat kustannukset ja vapauteta kunnon ihmiset siitä?
Quote from: Dangr on 23.01.2024, 16:02:26
Eli parkkipaikoista ei ole pulaa vaan ilmaisista sellaisista? Se tietysti voi olla niin, että niemessä sijaitsevassa maan kalleimmassa alueessa ei nähdä tärkeänä jonkun pitää säilytyksessä tarpeettomia autoja.
Pula on niin ilmaisista kuin maksullisistakin parkeista. Ilmaisia ei toki taida juuri enää ollakaan. Toisaalta kaikkien parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia, koska vapaa liikkuvuus ja koska parkit on jo veroissa maksettu satoja kertoja. Jos autoilijan pitää maksaa, pitäisi myös fillaristin maksaa pyörätelineestä ja teiden ylläpidosta ja rakentamisesta. Ehdotan, että jokaiselle fillaristille osoitetaan vaikkapa 100 euron pyörävero vuosittain. Tähän saakka fillaristit ovat loisineet autoilijoiden rahoilla.
Ja lisäksi: auto on Suomessa sen verran verotettu vempele, etten usko, että niitä juuri huvikseen hankitaan katujen täytteeksi.
Paljonkohan pyörätiet vievät Helsingin maa-alasta ja miten tämä vertautuu polkupyöristä kunnalle maksettuihin liikenneveroihin?
Quote from: JoKaGO on 23.01.2024, 17:35:02
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 10:35:42
Pysäköinti vie valtavan osan Helsingin maa-alasta. Talousliberaalista näkökulmasta, jota vihreätkin valikoivasti kannattavat, haitan aiheuttajan on syytä maksaa. Vasemmistolaisemmin ajattelevat autojen viemää alaa vähentämään pyrkivät kannattanevat enemmän parkkialueitten ja henkilöliikennekaistojen vähentämistä - ainakin kannattamansa aatteen perusteella luulisi. Toki autoilijat ovat perinteisesti maksaneet paljon autoon liittyviä veroja, mutta ne tuloutetaan valtiolle eivätkä tule suoraan Helsingin kukkaroon.
Mutta mitäs talouslipilaaria se sitten on, kun KAIKKI helsinkiläiset maksavat vih-vas-kok-aatteen virhettä, joka on pari kertaluokkaa isompi kuin ilmaisen pysäköinnin aiheuttama kustannus: Mamut.
Miksei pistetä rapalanaamoja maksamaan paskasakkinsa aiheuttamat kustannukset ja vapauteta kunnon ihmiset siitä?
Ei mitään. Ei Suomi ole talousliberaali yhteiskunta; lähinnä jonkin sortin sekatalous, jossa yrittäminen on toki kaikkien valtioiden joukossa sieltä liberaaleimmasta päästä eli muualla on rajoituksia ja byrokratiaa enemmän ja/tai yhteiskunta ei takaa omistusoikeutta.
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 21:58:56
Ei Suomi ole talousliberaali yhteiskunta; lähinnä jonkin sortin sekatalous, jossa yrittäminen on toki kaikkien valtioiden joukossa sieltä liberaaleimmasta päästä eli muualla on rajoituksia ja byrokratiaa enemmän ja/tai yhteiskunta ei takaa omistusoikeutta.
Anna esimerkki tuolle, missä valtiossa on enemmän byrokratiaa? Puhutaan verrokkivaltioista, ei mistään kehitysmaista tai diktatuureista.
Quote from: jmk on 23.01.2024, 17:48:02
Paljonkohan pyörätiet vievät Helsingin maa-alasta ja miten tämä vertautuu polkupyöristä kunnalle maksettuihin liikenneveroihin?
https://www.hel.fi/static/hel2/Tietokeskus/suunnat/kannet/kansi107v.pdf:
"Helsingissä on pyöräteitä vähän 1 150 kilometriä sisältäen myös pyöräilyä palvelevat ulkoilutiet ja puistokäytävät, joiden osuus on noin 40 %. Autoteitä 1 220 kilometriä. Pyöräteiden osuus yhteenlasketusta liikenneverkosta on täten 48 prosenttia ja ilman viherväyliä 36 %. Kantakaupungissa pyöräteitä on noin 145 kilometriä. Vaikka Keski-Eurooppalaisten kaupunkien luvuissa ei ole mukana ulkoiluteitä ja kantakaupunkimaisten alueiden osuus on Suomea suurempi, on Helsingissä paljon pyöräteitä verrattuna muihin vastaaviin kaupunkeihin. Pyöräteiden pituus suhteutettuna autoteiden pituuteen on 42 prosenttia. Osuus on samaa luokkaa myös Kööpenhaminassa, jossa liikutaan paljon polkupyörällä."
https://vm.fi/verotus/tieliikenteen-verotus:
"Tieliikenteen verotus koostuu valmisteverotukseen kuuluvan liikennepolttoaineiden verotuksen lisäksi ajoneuvoihin kohdistuvasta autoverosta ja ajoneuvoverosta.
Tieliikenteen veroja kannetaan ensisijassa valtiontaloudellisista syistä. Verotuksessa on lisäksi otettu ympäristönäkökohdat huomioon siten, että päästöt vaikuttavat veron määrään.
Ympäristöperusteisuutta toteutettaessa tärkeänä tavoitteena on tekniikkaneutraalisuus: verotuksella ei edistetä vain tiettyä ajoneuvotekniikkaa vaan kaikkien vähäpäästöisten ajoneuvo- ja polttoainetekniikoiden yleistymistä.
Suuruudeltaan autoveron kertymä oli vuonna 2022 488 miljoonaa euroa ja ajoneuvoveron 1 108 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tieliikenteen verojen painopiste on käytön verotuksessa, sillä noin 60 prosenttia tieliikenteeseen liittyvistä verotuloista on peräisin polttoaineverotuksesta."
Tosin kun pyöräilijöiltä ei veloiteta mitään liikennemaksuja, niin samapa noilla numeroilla vastauksen kannalta...
Quote from: JoKaGO on 23.01.2024, 22:04:49
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 21:58:56
Ei Suomi ole talousliberaali yhteiskunta; lähinnä jonkin sortin sekatalous, jossa yrittäminen on toki kaikkien valtioiden joukossa sieltä liberaaleimmasta päästä eli muualla on rajoituksia ja byrokratiaa enemmän ja/tai yhteiskunta ei takaa omistusoikeutta.
Anna esimerkki tuolle, missä valtiossa on enemmän byrokratiaa? Puhutaan verrokkivaltioista, ei mistään kehitysmaista tai diktatuureista.
Oheisen lähteen mukaan esimerkiksi Tanska:
https://www.usnews.com/news/best-countries/rankings/least-bureaucratic
Quote from: Dangr on 23.01.2024, 16:02:26
Eli parkkipaikoista ei ole pulaa vaan ilmaisista sellaisista? Se tietysti voi olla niin, että niemessä sijaitsevassa maan kalleimmassa alueessa ei nähdä tärkeänä jonkun pitää säilytyksessä tarpeettomia autoja.
Eipä niitä parkkipaikkoja yksikään virkakyösti omalla rahallaan -joka sekin on varastettu veronmaksajalta- ole ensimmäistäkään parkkipaikkaa rakentanut missään.
Kaikkien parkkipaikkojen tulisi olla kunnassa virallisesti asuville maksuttomia, ja fokuksen siirtäminen "tarpeettomien autojen säilyttämiseen" on täysin keksitty ongelma... ja ikään kuin optio autojen hinaamiseen ja maksuton pysäköinti ei olisi mahdollista yhtä aikaa samassa todellisuudessa.
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 22:42:58
Tosin kun pyöräilijöiltä ei veloiteta mitään liikennemaksuja, niin samapa noilla numeroilla vastauksen kannalta...
Niin, kysymyshän oli vähän niinqu retorinen. Kyllähän kaikki tietävät, ettei pyöräilystä veloiteta pennin pyörylää edes pyöräilyinfrastruktuurin kulujen kattamiseksi ja heidän aiheuttamansa kaupunkihaitan kompensoimiseksi. Kova poru on silti, että heidän saamansa palvelut eivät koskaan ole riittäviä.
Quote from: jmk on 24.01.2024, 15:50:54
Quote from: parpoltos on 23.01.2024, 22:42:58
Tosin kun pyöräilijöiltä ei veloiteta mitään liikennemaksuja, niin samapa noilla numeroilla vastauksen kannalta...
Niin, kysymyshän oli vähän niinqu retorinen. Kyllähän kaikki tietävät, ettei pyöräilystä veloiteta pennin pyörylää edes pyöräilyinfrastruktuurin kulujen kattamiseksi ja heidän aiheuttamansa kaupunkihaitan kompensoimiseksi. Kova poru on silti, että heidän saamansa palvelut eivät koskaan ole riittäviä.
Juu, ymmärsin. Halusin kuitenkin jakaa löydökseni ja samalla palauttaa mieleeni tilastotietoja. Muistelen joskus nähneeni dataa pinta-aloistakin, vaan ei tullut vastaan kohtuullisella hakemisella. Ja noinhan se toki, mitä kirjoitit. Perustelevat satsauksia pyöräilyyn sillä, että pyöräilijöiden autot ovat poissa liikenteestä tai jopa hankkimatta ja siten viemästä parkkipaikkojakaan --> palvelevat autoilijoita. Varmaan jossain määrin tottakin, mutta aika paljon pyöräilyn infraan kyllä satsataan...
Noin yleisemmin pyöräily- ym-asioista:
- Suurin osa pyöräteistä lienee Keskuspuistossa yms. paikoissa, jotka tarkoitettu myös kävelyyn ja virkistykseen. Puisto-osaston huoltoautot voivat ajaa niillä, kuten myös poliisit ja ambulanssit, jos tarvetta on.
- Helsingin keskustan sopeuttaminen pyöräilyyn on aika toivoton tehtävä, koska sitä ei alkujaan ole siihen suunniteltu. Etelärantaa ja Itäväylää pitkin pääsee tosin kätevästi pyöräilemään. Katujen muuttaminen pyöräteiksi on plekästään vihreiden silmitöntä ideologista autovihaa, ja junantuomien kaupunkivihaa.
- Uusien raitsikkalinjojen - kuten 15 - rakentaminen tuhonnut luontoa, vienyt paikallisten asukkaiden hermot vuoksiksi, ja lisäksi raitsikat ovat erittäin epäluotettavia liikennevälineitä, kuten nyt talvella on todistettu.
Lalli
Kävelijä, pyöräilijä, autoilija ja kaikenlaisen joukkoliikenteen käyttäjä Jumalan armosta
Oulu on onnistunut pyöräijilöiden ja julkisen liikenteen kanssa. Kesäaikana lähdin samaan aikaan paikallisen kanssa liikkeelle fillarilla keskustaan, olin nopeammin perillä kuin julkinen. Reitit oli vedetty yliopiston suunnasta erilleen valtaväylistä, vaikka oli mahdollista ajaa myös Tuiran sillan kautta. Siellä kiersi toinen reitti alempana, jota pitkin pääsi nopeasti perille.
Helsingissä tämä tarkoittaisi pyöräreittien pitememistä, joka ei sit taas sovi kiireisille liikemiehille.
En ihan hevillä lähde Helsinkiin autolla. Saatikka sitten julkisilla sahaamaan eri vyöhykkeiden läpi. Siitä ei ota pirukaan selvää, että missä linja-autossa voi nousta suoraan takaovesta ja missä pitää näyttää lippu lukijaan tai kuljettajalle. Pitäkää paratiisinne!
Quote from: Niobium on 24.01.2024, 19:04:27
Oulu on onnistunut pyöräijilöiden ja julkisen liikenteen kanssa. Kesäaikana lähdin samaan aikaan paikallisen kanssa liikkeelle fillarilla keskustaan, olin nopeammin perillä kuin julkinen. Reitit oli vedetty yliopiston suunnasta erilleen valtaväylistä, vaikka oli mahdollista ajaa myös Tuiran sillan kautta. Siellä kiersi toinen reitti alempana, jota pitkin pääsi nopeasti perille.
Helsingissä tämä tarkoittaisi pyöräreittien pitememistä, joka ei sit taas sovi kiireisille liikemiehille.
En ihan hevillä lähde Helsinkiin autolla. Saatikka sitten julkisilla sahaamaan eri vyöhykkeiden läpi. Siitä ei ota pirukaan selvää, että missä linja-autossa voi nousta suoraan takaovesta ja missä pitää näyttää lippu lukijaan tai kuljettajalle. Pitäkää paratiisinne!
https://www.hsl.fi/matkustaminen/liikennevalineessa:
"Voit nousta lähijunaan, raitiovaunuun, metroon, Suomenlinnan lautalle sekä oransseihin runkolinjojen busseihin lippua näyttämättä. Lippu pitää kuitenkin näyttää tarkastajalle, konduktöörille tai kuljettajalle, jos he sitä pyytävät."
Oranssit bussit ovat kumipyörillä kulkevia "metrojunia". :D
Helsingin joukkoliikenteeseen olen varsin tyytyväinen, joskin poikittaisliikenteessä, erityisesti kuntarajan ylittävässä, on toivomisen varaa. Ratikkalinja 15:sta tulo huononsi muutamaa poikittaisyhteyttä kotinurkillani. Lippuautomaatteja saisi olla huomattavasti tiheämmässä, niin että tiheämmin asutuilla paikoilla pääsisi kohtuullisen matkan kävellen automaatille. Älykännyköiden takia moisesta ei liene toivoa. PKS:n konkreettinen vihreys on kyllä suuri plussa.
Quote from: Niobium on 24.01.2024, 19:04:27
Oulu on onnistunut pyöräijilöiden ja julkisen liikenteen kanssa. Kesäaikana lähdin samaan aikaan paikallisen kanssa liikkeelle fillarilla keskustaan, olin nopeammin perillä kuin julkinen. Reitit oli vedetty yliopiston suunnasta erilleen valtaväylistä, vaikka oli mahdollista ajaa myös Tuiran sillan kautta. Siellä kiersi toinen reitti alempana, jota pitkin pääsi nopeasti perille.
Helsingissä tämä tarkoittaisi pyöräreittien pitememistä, joka ei sit taas sovi kiireisille liikemiehille.
En ihan hevillä lähde Helsinkiin autolla. Saatikka sitten julkisilla sahaamaan eri vyöhykkeiden läpi. Siitä ei ota pirukaan selvää, että missä linja-autossa voi nousta suoraan takaovesta ja missä pitää näyttää lippu lukijaan tai kuljettajalle. Pitäkää paratiisinne!
Itse olen Helsingissä päässyt vuosikaudet nopeammin perille pyörällä kuin bussilla. Talvisin lumitilanteesta riippuen ollaan oltu samaan aikaan, tai minä hitaampana.
Mielestäni Helsingin kevyen liikenteen verkostossa oli infran puolesta parantamisen varaa vielä 2000 -luvullakin, mutta suurin muutos pyöräilijän(ts. minun) näkökulmasta oli autoilijoiden suhtautumisen muutos pyöräilijöihin, joka tapahtui vähitellen 2010 -luvulla. Ysärillä ihan ammattikuskit saattoivat vittuillakseen tulla isomman oikeudella kolmion takaa eteen ja muuta vähemmän mukavaa, mutta '10 -luvulla pyöräilijöitä alettiin kohtelemaan ennemmin tasavertaisina tienkäyttäjinä, kuin jonain raukkoina jolla ei ollut varaa autoon.
Helsingin osalta valitettavasti kävi niin, että nuoremmilla ei ole käsitystäkään velvollisuuksistaan liikenteessä, ja miksipä olisi kun on Hepon kaltainen terroristijärjestö yhdessä muiden vihervassareiden kanssa on ollut "kehittämässä" pyöräilyn edellytyksiä. Nyt ollaan sitten siinä, että stadissa ei ole mukavaa liikkua autolla eikä pyörällä, ja ymmärrän kyllä täysin mistä nykyinen autoilijoiden kiukku pyöräilijöitä kohtaan juontaa juurensa, sillä ehdinhän olla reilut 20 vuotta vittuuntunut autoilijoiden vastaavaan välinpitämättömyyteen.
En voi välttyä ajatukselta, että homma toimisi varsin hyvin jos fanaattiset poliittiset järjestöt eivät olisi sotkemassa ihmisten asioita, vrt. Hämeentie.
Vuokrattavat sähköpotkulaudat kiellettävä! Ja nopein tapa liikkua ydinkeskustassa on rullaluistelu, joskaan ei ruuhka-aikaan.
Helsingin ydinkeskusta ei kuole välttämättä ihan heti, jos vain sen turvallisuus pysyy kohtuullisena, vaikka asiointi siirtyykin kauppakeskuksiiin ja automarketteihin. Lähiöissä asuu ja niihin muuttaa kuitenkin sen verran paljon lähiöelämää vihaavia epätoivoisia, että niitä valuu säännöllisesti keskustaan kuluttamaan ja hengaamaan. Asiaa auttaa että jo nyt vastenmielisen ruuhkaisia paikkoja ydinkeskustassa rakennetaan ja aiotaan rakentaa täyteen (Kampin terveysasema ja Elielinaukion kauppakeskus), jottä keskustassa asioimaan pakotetut pitävät bisneksen pyörimässä.
Slummiuudisrakentaminen on välttämättömyys kasvavassa monikulttuurisessa kaupungissa. Väistämättä käsiin räjähtävät ongelmat voidaan selittää lähitulevaisuudessa epäonnistuneella kaavoituksella ja rakentamisella ja taivastella miten tässä näin pääsi käymään, ei kukaan olisi voinut arvata. Jos rakentaminen olisi vähän inhimillisempää, ei siitä olisi tekosyytä monikultturisen pöhinäkaupungin epäonnistumiselle.
Quote from: mmm on 24.01.2024, 21:46:29
En voi välttyä ajatukselta, että homma toimisi varsin hyvin jos fanaattiset poliittiset järjestöt eivät olisi sotkemassa ihmisten asioita, vrt. Hämeentie.
Tänään on sitten nähty sekin, että Hämeentielle kalliilla rahalla tehty pyörätie, jonka takia jouduttiin kaventamaan ajorataa, ei kelpaa pyöräilijälle. Bussikaistalla pitää pyöräillä niin että bussit saavat madella perässä.
Se kallis pyörätie on sitten samaan aikaan tyhjänä.
Quote from: parpoltos on 24.01.2024, 19:29:33
Oranssit bussit ovat kumipyörillä kulkevia "metrojunia". :D
Juu, on niissä selvät säännöt. Saat nousta kyytiin edestä tai keskeltä. Tai ehkä takaovestakin, riippuen millä kalustolla sitä satutaan liikennöimään. Ja kun nouset etuovesta, kuljettaja saa raivarin.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009964050.html
Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.
https://yle.fi/a/74-20072342
"Kaupunkiin on rakenteilla asuinalue, jonka asukkaat pysäköivät yhteiseen pysäköintihalliin. Perinteistä pihaparkkia ei ole. Matkaa kotiin kertyy 100–400 metriä kodin sijainnista riippuen. Osa poliitikoista kokee, että ratkaisu karkottaa alueelta autoilevat asukkaat.
...
Liikuntarajoitteisille sekä huolto- ja saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikkoja talojen pihoista.
Alueelle tulee lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja kadunvarsipaikkoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi ostoksia kotiin viedessä."
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Sitä voi sanoa vaikka ensimmäisen maailman ongelmaksi. Normaali kiireetön aikuisen ihmisen kävelyvauhti on noin 5 km/h. Sari Essayah kävelee nopeammin mutta hän onkin poikkeus. Normaalilla kävelyvauhdilla sadan metrin kävelyyn kuluu päälle minuutti, tarkemmin sanottuna 1 minuutti ja 12 sekuntia. Jos työmatkan kulkee joka päivä autolla, pelkästään kävelymatkoihin kotoa lähtiessä ja kotiin palatessa kuluu lähes viisi minuuttia kerrallaan. Normaalin työviikon aikana se merkitsee 48 minuuttia lisää työmatkoihin hukattua aikaa. Tämä sitten toistuu joka viikko.
En väitä etteikö kävely olisi hyötyliikuntaa, mutta saattaisihan ihmisellä olla ajalleen muutakin käyttöä.
^^ Eipä mielestäni ole kyse siitä, ettei normaali ihminen jaksaisi kävellä tuota matkaa, vaan asumisen helppoudesta, mukavuudesta ja käytännöllisyydestä. Kuka sitten mistäkin tykkää.
Takapenkki täynnä kakaroita, kontti täynnä kauppakasseja, sohjoinen auraamaton jalkakäytävä ja jalkarättejä taivaalta, tai edes pari edellisistä, niin kaikenlaiset v:llä alkavat kertoimet kasvavat huomattavasti sen helpon 400+400 m aikana.
No, katsotaanpa poliitikkojen perusteluja kyseisen mallin puolesta.
Jaakko Stenhäll (virh.):
Quote
– Kun tehdään vähän kestävämpiin kulkumuotoihin rakentuva alue, niin syntyy tämmöinen vastakkainasettelu. En ihan ymmärrä minkä takia, koska autoillakin tänne pääsee.
... edullisempaa rakentamista sekä viihtyisämpiä ja turvallisempia pihapiirejä.
– Taloudellisesti tehokas toteutus auttaa myös siinä, että ihmisillä on näihin asuntoihin varaa.
Pekka Salmi (sd):
Quote
Salmi huomauttaa, että Hiedanrantaan kaavaillun mukainen pysäköintiratkaisu on maailmalla yleisesti käytössä.
– Kyllä siellä hengissä ollaan, ihmiset pääsevät liikkumaan ja pystyvät elämään omaa elämäänsä.
Aika laimeaa on järkiperusteluiden kanssa. Mutta tässä onkin menty yksityisautovastaisuus edellä.
Autolla pääsee, joo, muttei perille. Miksei suoraan perille asti? Myös yksityisautoilusta tulee koko ajan puhtaampaa ja kestävämpää, joten kestävämpien kulkumuotojen peruste heikkenee koko ajan. Ei ole realismia, että suurin osa porukasta pystyisi suhaamaan julkisilla arjen menot edes Tampereella.
Edullisuuskin on vähän niin ja näin. Avointen tai kevyesti katettujen pihaparkkisten sijaan tässä on päätetty rakentaa kallis betonikolossi.
Järkevästi suunnittelemalla piha-alueista saadaan turvallisia, vaikka parkkipaikat olisivatkin lähellä. Lyhytaikaiset paikat aiheuttavat joka tapauksessa trafiikkia pihojen läheisyyteen tai jopa pihoille. Vai ovatko nekin jätetty tarkoituksella kauas, jolloin tulee houkutus ajaa aina oven eteen asti? Turvallisuuden puute tämän porukan ajamassa maailmanjärjestyksessä tulee jostain ihan muualta kuin autojen olemassaolosta.
Viihtyvyyden putoaminen automaattisesti muutaman yksityisauton takia on lähinnä ongelma korvien välissä.
Sosiaalidemokraatti eläisi varmasti "favelassakin" – sekin on yleistä maailmalla – ja pääsisi silti liikkumaan ja pysyisi hengissä. Maailmalla tämänkaltaiset ratkaisut johtuvat yleensä yksinkertaisesti tilan puutteesta. Tuolla ei kuvista päätellen sitä ongelmaa ole, vaikka betonikuutioita sinne rakennettaisiinkin vähän enemmänkin.
Kommenteista päätellen arvaan asutussa maassa porukka näyttää arvostavan sitä, että moottorikulkuneuvolla pääsee kätevästi suht lähelle kotiovea. Kumma kun eivät tajua omaa parastaan.
Quote from: Nikolas on 06.02.2024, 12:51:07
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Sitä voi sanoa vaikka ensimmäisen maailman ongelmaksi. Normaali kiireetön aikuisen ihmisen kävelyvauhti on noin 5 km/h. Sari Essayah kävelee nopeammin mutta hän onkin poikkeus. Normaalilla kävelyvauhdilla sadan metrin kävelyyn kuluu päälle minuutti, tarkemmin sanottuna 1 minuutti ja 12 sekuntia. Jos työmatkan kulkee joka päivä autolla, pelkästään kävelymatkoihin kotoa lähtiessä ja kotiin palatessa kuluu lähes viisi minuuttia kerrallaan. Normaalin työviikon aikana se merkitsee 48 minuuttia lisää työmatkoihin hukattua aikaa. Tämä sitten toistuu joka viikko.
En väitä etteikö kävely olisi hyötyliikuntaa, mutta saattaisihan ihmisellä olla ajalleen muutakin käyttöä.
Toi sun viesti oli varmaan vitsi?
Ainoa mitä noilla uuden alueen parkkihalleilla pedataan, on pysäköintimonopoli ja mielipuolinen pysäköintimaksun nousu kun alue on saatu valmiiksi (tätä on nähty toimistoalueilla). Nythän esim Hgin keskustassa alueellinen lupa pysäköidä, jos löydät hankien seasta parkkipaikan, on 60€/kk. Lähin julkinen parkkihalli taitaa olla muutaman kilometrin päässä joku 4-500€/kk min.
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.
https://yle.fi/a/74-20072342
"Kaupunkiin on rakenteilla asuinalue, jonka asukkaat pysäköivät yhteiseen pysäköintihalliin. Perinteistä pihaparkkia ei ole. Matkaa kotiin kertyy 100–400 metriä kodin sijainnista riippuen. Osa poliitikoista kokee, että ratkaisu karkottaa alueelta autoilevat asukkaat.
...
Liikuntarajoitteisille sekä huolto- ja saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikkoja talojen pihoista.
Alueelle tulee lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja kadunvarsipaikkoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi ostoksia kotiin viedessä."
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Lyhytaikaiset kadunvarsipaikat on loistava ratkaisu kun sattuu kaktaisemaan jalkansa. Siihen voi pysäköidä siksi aikaa, että pääsee keppien kanssa asuntoon sisälle ja sitten tulla hetken kuluttua keppien kanssa takaisin alas siirtämään auto 400 m päähän kotiovesta, jotta voi sieltä sitten keppien kanssa kävellä uudestaan asuntoonsa.
Nykyiseen suuntaan kehittyvä väestön ikärakenne aiheuttaa sen, ettei tuonne muuta ihmisiä kuin pakon edessä jos on omalle autolle tarve.
Quote from: no future on 06.02.2024, 13:19:59
Toi sun viesti oli varmaan vitsi?
Kerropa itse miten työmatkaan kuluva aika pitäisi hinnoitella.
Lainaan tähän Warren Buffettia:
Quote
I can buy anything I want basically, but I can't buy time.
Lähde: https://www.strategy.rest/?p=3337
Sama suomeksi: "Voin ostaa periaatteessa mitä tahansa, mutta en voi ostaa aikaa."
Tässä hyvin samankaltainen:
Quote
Time is our most valuable asset, yet we tend to waste it, kill it and spend it rather than invest it.
Lähde: https://quotefancy.com/quote/837602/Jim-Rohn-Time-is-our-most-valuable-asset-yet-we-tend-to-waste-it-kill-it-and-spend-it
Suomeksi: "Aika on arvokkainta omaisuuttamme, mutta silti meillä on tapana tuhlata sitä, tappaa sitä ja kuluttaa menemään sen sijaan että sijoittaisimme sitä."
Quote from: Torspo on 06.02.2024, 14:11:00
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.
https://yle.fi/a/74-20072342
"Kaupunkiin on rakenteilla asuinalue, jonka asukkaat pysäköivät yhteiseen pysäköintihalliin. Perinteistä pihaparkkia ei ole. Matkaa kotiin kertyy 100–400 metriä kodin sijainnista riippuen. Osa poliitikoista kokee, että ratkaisu karkottaa alueelta autoilevat asukkaat.
...
Liikuntarajoitteisille sekä huolto- ja saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikkoja talojen pihoista.
Alueelle tulee lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja kadunvarsipaikkoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi ostoksia kotiin viedessä."
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Lyhytaikaiset kadunvarsipaikat on loistava ratkaisu kun sattuu kaktaisemaan jalkansa. Siihen voi pysäköidä siksi aikaa, että pääsee keppien kanssa asuntoon sisälle ja sitten tulla hetken kuluttua keppien kanssa takaisin alas siirtämään auto 400 m päähän kotiovesta, jotta voi sieltä sitten keppien kanssa kävellä uudestaan asuntoonsa.
Nykyiseen suuntaan kehittyvä väestön ikärakenne aiheuttaa sen, ettei tuonne muuta ihmisiä kuin pakon edessä jos on omalle autolle tarve.
Jep liikuntaongelmaisten vanhusten elämää on tullut seurailtua ja itselläkin välillä on ollut vähän "vettä polvessa". Se, että joutuu kulkemaan kyynärsauvoilla vähänkin aikaa avaa silmiä aikalailla. Moni vanhus voi ylläpitää laajempaa elinpiiriä ja omatoimista itsenäistä elämistä (jossa myös yhteiskunta säästää) auton avulla. Varsinkin, jos sen saa parkkiin kodin lähelle, jos on liikuntakyvyssä ongelmia. Joku autopaikka 400m päässä tälläiselle henkilölle on ihan kuolleena syntynyt idea.
Torspo:
Lyhytaikaiset kadunvarsipaikat on loistava ratkaisu kun sattuu kaktaisemaan jalkansa. Siihen voi pysäköidä siksi aikaa, että pääsee keppien kanssa asuntoon sisälle ja sitten tulla hetken kuluttua keppien kanssa takaisin alas siirtämään auto 400 m päähän kotiovesta, jotta voi sieltä sitten keppien kanssa kävellä uudestaan asuntoonsa.
D: Uli uli, jos huomasit kohdan "Liikuntarajoitteisille sekä huolto- ja saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikkoja talojen pihoista."
"Tiesitkö, että invatunnusta voi hakea esimerkiksi pallopelissä murtuneen jalan vuoksi – myönnetään myös kortittomalle"
https://www.is.fi/autot/art-2000007987648.html
Yleensä koiven katkaissut on aika mestari pärjäämään keppien kanssa. Jopa jäällä.
Tietysti ongelmana voi olla selkä, jolloin 10m on liian pitkä matka kävellen. Yhdistetty makkari/autotalli?
Torspo: Nykyiseen suuntaan kehittyvä väestön ikärakenne aiheuttaa sen, ettei tuonne muuta ihmisiä kuin pakon edessä jos on omalle autolle tarve.
D: Ehkä on parempi että, ne joilla on pakottava tarve autoille, muuttavat joillekin niistä kaikista muista alueista jotka on suunniteltu autoille?
Quote from: Huppupelikaani on 06.02.2024, 13:02:09
Aika laimeaa on järkiperusteluiden kanssa. Mutta tässä onkin menty yksityisautovastaisuus edellä.
Autolla pääsee, joo, muttei perille. Miksei suoraan perille asti? Myös yksityisautoilusta tulee koko ajan puhtaampaa ja kestävämpää, joten kestävämpien kulkumuotojen peruste heikkenee koko ajan. Ei ole realismia, että suurin osa porukasta pystyisi suhaamaan julkisilla arjen menot edes Tampereella.
Edullisuuskin on vähän niin ja näin. Avointen tai kevyesti katettujen pihaparkkisten sijaan tässä on päätetty rakentaa kallis betonikolossi.
Jep tuossa ideologisen parkkihallin kohdalla on päässyt unohtumaan betonirakentamisen suuri "hiilijalanjälki". Joku kevyt parkkialue oli päästöttömämpi. Jos katokset olisivat puuta, niin jopa muodikas "hiilinielu".
"
Betonin tärkeimmän raaka-aineen sementin valmistus on suurin yksittäinen ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lähde. Jopa viidestä kymmeneen prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy sementin valmistuksesta."
https://tekniikanmaailma.fi/sementin-valmistus-on-suurin-ihmisen-aiheuttamien-co2-paastojen-lahde-teollisuuden-jatteista-voidaan-valmistaa-betonia-joka-ei-sisalla-ollenkaan-sementtia/
Normipysäköintialueella pysäköivä saa autoilla aika pirusti, ennen kuin pysäköintihallissa pysäköivän pelkästä hallin rakentamisesta aiheutunut "hiilipäästö" on kasassa.
Betonirakentamisen päästöt taitavat olla liikenteen päästöjen luokkaa... Elleivät suuremmat? Mutta niistä vaietaan ideologisista syistä. Esim. tuulivoimalan vaatiman valtavan betonnijalan päästöjä ei mainosteta... Ja tässä autojen piilottaminen vaikeasti saavutettavaan betonnibunkkeriin naamioidaan ympäristöystävällisyyden kaapuun, vaikka totuus on täysin vastakkainen. Ekologisinta olisi parkkeerata autoja ihan avokentällä. Varsinkin, kun Suomessa ei oikeasti ole pulaa maasta. Koko kuvio on ideologista viherpesua, ei mitään muuta.
Kuka idiootti tämä nyt on suunitellut? Parkkihallin ideahan on aina ollut saada parkkipaikat pienempään tilaan ja mahdollisesti kokonaan rakennuksen alle. Tällöin saadaan aikaan enemmän parkkitilaa ja lähemmäs asumis/liiketiloja. Nyt tämä onnistutaan tekemään niin perustavanlaatuisesti väärin, että jotenkin saadaan sopimaan "pinottuja" autoja vähemmän ja kauemmas kuin vierekkäin olevia? Minkälaisten imbesillien käsiin tämä projekti on oikein annettu?
Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 15:53:07
Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.
:D :D :D :D
ja ketähän ne parkkikiellot eniten koskee... ei helwetti ;D mannet ajaa väyrysensä portaiden eteen oli siinä tilaa tai parkkikieltoa matuilla nyt ei millään ole senkään vertaa väliä (woltit ja taxi helningit))
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 15:53:07
Jos tuonne ei pääse tuon enempää autolla, niin siitä saattaa tulla aika ähly- ja mannevapaa alue.
Päinvastoin, nimenomaan nuo joita eivät pysäköintikiellot koske sinne muuttavat. :P
Quote from: Titus on 06.02.2024, 13:38:46
Ainoa mitä noilla uuden alueen parkkihalleilla pedataan, on pysäköintimonopoli ja mielipuolinen pysäköintimaksun nousu kun alue on saatu valmiiksi (tätä on nähty toimistoalueilla). Nythän esim Hgin keskustassa alueellinen lupa pysäköidä, jos löydät hankien seasta parkkipaikan, on 60€/kk. Lähin julkinen parkkihalli taitaa olla muutaman kilometrin päässä joku 4-500€/kk min.
Mikä nyt on kenestäkin Helsingin keskusta, mutta luovuutta saa käyttää jotta pystyy MUUTAMAN KILOMETRIN kävelemään kun autopaikkoja vuokraavia halleja on ainakin Kampissa, Forumissa, Steissillä, Kluuvissa, Autotalolla, Kasarmitorilla, Etu-Töölössä, Triplassa, Redissä, Ruoholahden ostarilla, Hakaniemen torin alla, Merihaassa, Itä-Pasilassa, Kalliossa, Hietalahden torilla, WTC-park keskuskadulla, ja sit pienempiä halleja siellä täällä mitä ei millään voi kukaan kaikkia muistaa.
Omalla veikkauksella ainoa paikka laajennetussakaan kantakaupungissa missä joutuu pysäköimään muutaman kilometrin päähän kodistaan on Suomenlinna.
En nyt oikein hahmota mikä on ongelma, jos Tampereelle rakennetaan yksi asuntoalue, jossa autoilijoiden tarpeet eivät ole se ykkösprioriteetti. Tampereen kokoisessa kaupungissa varmaan löytyy asuinalueita niillekin, joille parkkipaikan läheisyys on merkittävä tekijä.
Quote from: Peppersack on 06.02.2024, 18:09:32
En nyt oikein hahmota mikä on ongelma
Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?
Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.
Quote from: Epäluottamusmies on 06.02.2024, 19:11:02
Quote from: Peppersack on 06.02.2024, 18:09:32
En nyt oikein hahmota mikä on ongelma
Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?
Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.
Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat kitisemään siitä kun ei ole pysäköintipaikkaa etupihalla?
Viime viikolla saatiin lukea kuinka ihmiset osti asuntoja VR:n Ilmalan varikon vierestä, ja sitten alkoivat valittaa kun on tommonen ikävä varikko siinä vieressä. Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010196550.html
Quote from: no future on 06.02.2024, 22:12:27
Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat kitisemään siitä kun ei ole pysäköintipaikkaa etupihalla?
Viime viikolla saatiin lukea kuinka ihmiset osti asuntoja VR:n Ilmalan varikon vierestä, ja sitten alkoivat valittaa kun on tommonen ikävä varikko siinä vieressä. Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?
Meistä on tullut kitisijäkansaa. Kaikesta valitetaan ja kitistään. Milloin ostettu asunto on lentokentän läheisyydessä, kaavoitetaan asuinalue jossa 100-400m autolle tai on yksi viikon kymmenistä aterioista on kasvisruoka.
Samaa kyvyttömyyttä on näköjään paljon. Nyt rakennetaan - todelliseen tarpeeseen - uusia asuinalueita. Asunnon tarvitsijat tutkivat alueen mahdollisuuksia ja toteavat etteivät voi harkita muuttamista alueelle, koska ideologisista syistä omaa autoa tarvitsevia ei haluta alueelle.
Ei se ihan ongelmatonta ole että jo alueita rakentaessa suljetaan pois merkittävä osa ostajista, muun kuin maksukyvyn perusteella. Kyse ei ole esteettisistä tai meluhaitoista vaan kokonaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä jolla tehdään sosiaalista valintaa. Ei ole ongelma niille joihin ulossulkeminen ei kohdistu.
Tämä koko ketju on eräänlainen valitusvirsi. Onko se nyt niin kamalaa että jotkut valittavat siinä?
Suomi on täynnä uudempaa ja vanhempaa asuntoa pitkin ja poikin maaseutua ja lähiöitä. Ja isossa osassa pärjää vain auton kanssa. Samalla tavalla se sulkee osan pois.
Sinne muutetaan koska muh auto olla pitää, muu on ituhippeilyä. Sitten muksut kasvavat tiettyyn ikään ja alkaa kunnalta koulutaksimatkojen kitiseminen kun punkerot janipetteri ja mirkkujohanna kahdella seellä ei pääse pyörätiellä, julkisella ja vanhempia ei enää kiinnosta vroom vroom edestakaisin.
Ja koko siellä asumisaika menee bensan hinnasta kitisemiseen.
Sosiaalinen insiröinti asuinrakentamisessa on aina mennyt vituiksi. Ranskasta Ruotsiin ulottuu hyvässä tarkoituksessa rakennettujen tyytyväisten työläisten säilyttämöjen ketju joista piti kulkea julkisilla töihin. Kaikki tietävät mitä niistä tuli. Amerikassa tehtiin päinvastoin, ratikkakiskotkin sulatettiin Fordeiksi, eikä nyt voi edes kävellä tien laitaa joutumatta epäillyksi ja rautoihin.
Suomessa on edelleen neliökilometrejä enemmän kuin toimivia julkisia liikenneyhteyksiä. Autoilua tapetaan pois vaikka pysäköintitilat voitaisiin järjestää. Poliittista tahtoa ei vain ole. Ja tämä on ennen kaikkea niiden kaupunkien ongelma jotka jo johtavat kilpajuoksua pohjalle ja siellä odottavaan neekerihelvettiin. Nauttikaa paskastanne, mulla on oma ruutu omassa pihassa molemmille autoilleni vaikka bussi Hakaniemeen menee 200 metrin päästä. Tai jos menenkin junalla, ajan seisakkeelle autolla.
Kaikki muu mahdollinen ja mahdoton pitää huomioida rakentamisessa, paitsi mahdollinen auton tarve.
Yksiön isoin huone on kohta wc, kun jokaisen siis joka ikisen uuden asunnon kaikkien tilojen mm. wc:n pitää olla esteetön ja pyörätuolilla käytettävissä. Ravintolan pitää rakentaa rampit tai hisssi ja inva wc heti kun maaginen paikkamäärä ylittyy yhdellä.
Kaupunkisuunnittelu tässä kohteessa kuvaa neuvostoideologiaa, missä kaikki työläiset kulkevat samoilla julkisilla samoihin valtion työpaikkoihin koko elämänsä. Siihen ei sovi mahdollinen työpaikan vaihtuminen kahden bussivaihdon päähän. Silloin tulee pakollinen vertailu 1h bussilla suuntaansa, vai 10min omalla autolla.
Katsoin noita suunnitelmia, niistä en löytänyt invapaikkojen määrää ja onko niitä mahdollisuus laajentaa. Tavallisten paikkojen mitoitus oli, että joka kolmannelle yksiölle olisi autopaikka.
Eiköhän ne robottiautot tule kymmenen-parinkymmenen vuoden sisään yleiseen liikenteeseen ja pudota taksikyytien hinnat murto-osaan nykyisestä, minkä jälkeen kuka haluaa enää omistaa henkilöauton, ajaa, siivota, viedä huoltoon jne.?
Suomessa on vielä jäljellä paljon hyviä paikkoja maaseudulla. Itse ostin pari vuotta sitten todella hyvän noin 30 vuotta vanhan talon järven rannalta mitättömällä 156 000€ hinnalla mutta halvempiakin toki löytyy kun jaksaa etsiä. Tuo ostamani talo on noin 30 kilometrin päässä pienen teollisuuskaupungin keskustasta entisen kunnan keskustaajaman lähellä, kauppaan on 1,7 kilometrin matka ja isot marketit ym erikoiskaupat ovat 1/2 tunnin automatkan päässä. Kyllä tuonkin pienen kaupungin keskustaan on monikulttia tullut koska sinne on ilmestynyt moskeija mutta onneksi se on noin 30 kilometrin päässä taloltani.
Quote
X
Mitä korkeampi neliövuokra, sitä halutumpi alue.
Näin pääkaupunkiseudulla on totuttu ajattelemaan. Ajatusmallissa on kuitenkin virhe, sanoo asumisen segregaation tutkija Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutista.
– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.
– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.
Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.
Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.
Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.
– Tämä on jättimäinen muutos, joka on tapahtunut ikään kuin salaa.
Huono-osaisten vuokra-asumiseen keskittyneitä alueita on noussut etenkin Espooseen ja Vantaalle.
– Näemme jo kaikki merkit, että sinne tulee pienituloista ja maahanmuuttajataustaista väkeä. Miksi teemme näin? Näitä ei pysty korjaamaan, Mari Vaattovara ihmettelee.
Esimerkiksi Espoon Perkkaalla ja Suurpellossa vieraskielisten lasten osuus on 50 prosentin tuntumassa. Samoissa lukemissa on Vantaan Veromies ja Keimolassakin vieraskielisten osuus lapsista on 42 prosenttia.
X
– Riskinä on, että rakennamme ongelmia, joista Ruotsi pyrkii eroon.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236)
Suomen kalleimpia postinumeroalueita on edelleen vanhat, parkkipaikattomat ja maan huonoimman autoiluinfran omaavat alueet. Jostain syystä varakkaat on valmiita maksamaan hitosti siitä että eivät pääse autolla oven eteen eikä kotitalossa edes ole omaa parkkihallia. Tyhmiä taitavat olla?
^Varakkaimmilla ei ole tarvetta kahlata loskassa ostoskassit käsissä rääkyvien tenavien kanssa.
Talveksi monesti mennään muualle eikä kämppää tarvitse "markkinoille" antaa siksi aikaa.
Oman auton tarpeen kanssakin on hiukan niin ja näin. Kyyti kulkee ovelta ovelle tarpeen mukaan, toki muutamalla tonnilla kuussa saa Rangelle tai Lambolle järjestymään huomaamattoman ruudun läheltäkin tai sitten autoa oven eteen tuovaa henkilökuntaa jos jotain tarvetta itsenäiselle autolla liikkumiselle on.
Koko tämä kommentti on aika epärelevantti tavallisen ihmisen kokeman kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kuten myös kommentti johon tällä vastataan, sori siitä.
Quote from: Golimar on 07.02.2024, 14:18:46
Quote
X
Mitä korkeampi neliövuokra, sitä halutumpi alue.
Näin pääkaupunkiseudulla on totuttu ajattelemaan. Ajatusmallissa on kuitenkin virhe, sanoo asumisen segregaation tutkija Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutista.
– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.
– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.
Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.
Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.
Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.
– Tämä on jättimäinen muutos, joka on tapahtunut ikään kuin salaa.
Huono-osaisten vuokra-asumiseen keskittyneitä alueita on noussut etenkin Espooseen ja Vantaalle.
– Näemme jo kaikki merkit, että sinne tulee pienituloista ja maahanmuuttajataustaista väkeä. Miksi teemme näin? Näitä ei pysty korjaamaan, Mari Vaattovara ihmettelee.
Esimerkiksi Espoon Perkkaalla ja Suurpellossa vieraskielisten lasten osuus on 50 prosentin tuntumassa. Samoissa lukemissa on Vantaan Veromies ja Keimolassakin vieraskielisten osuus lapsista on 42 prosenttia.
X
– Riskinä on, että rakennamme ongelmia, joista Ruotsi pyrkii eroon.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236)
Varmasti sama meno jatkuu, kun ideologisista syistä johtuen ei haluta hankkiutua mamuista eroon joita on tänne haalittu ja potkia maasta kylmästi pihalle, poliittisesta korrektiudesta viis. Se kun olisi näet monikulttuuri-ideologian vastaista ja korruptiopiirien vastaista touhua, kun ei voisi rahastaa kotoutuspalveluilla yhteiskuntaa.
Quote from: Golimar on 07.02.2024, 14:18:46
Quote
– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.
– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.
Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.
Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.
Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236)
En tiedä varmasti, mutta oletan, että suuri osa näistä yksiöistä on rakennettu "sekoittavan asuntotuotannon" periaatteen puitteissa, ja nuo sijoittajien sittemmin ostamat yksiöt on laskettu alueen "omistusasumisen" kiintiöön. Eli niiden ohella alueella on myös lukuisa määrä kunnan ja vuokratalofirmojen omistamia vuokra-asuntoja, jotka ovat rakennettu oman kiintiönsä puitteissa. Eli "sekoittavan asuntotuotannon" lopputulos on vuokra-asuntokeskittymä. Moinen tuskin innostaa harvoja suuremmassa omistusasunnossa asuvaa jäämään alueelle asumaan, mikä kärjistää tilannetta. Segregaatio on väistämätöntä.
Olisi mukava nähdä rehellisiä tilastoja siitä, missä määrin eri alueilla ihmiset oikeasti asuvat itse omistamissaan asunnoissa. Olen joskus miettinyt sitä, pitäisikö taloyhtiön isännöitsijä velvoittaa pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkaista on kirjoilla yhtiön asunnoissa. Tämä ilmenisi isännöitsijän todistuksesta, jolloin yhtiöstä osakkeita ostava saisi reaaliaikaisen käsityksen yhtiön omistusrakenteesta.
Quote from: no future on 06.02.2024, 22:12:27
Quote from: Epäluottamusmies on 06.02.2024, 19:11:02
Quote from: Peppersack on 06.02.2024, 18:09:32
En nyt oikein hahmota mikä on ongelma
Tämä onkin yleinen probleema. Kovin vaikeaa on asettua toisten asemaan, eikö?
Asiaan. Talot joiden kellari ja alin kerros ovat talon omaa parkkitilaa olisi järkevin. Parkkitalonkin tontille mahtuisi tällainen eikä kalliita tonttineliöitä kulu pelkästään pahojen autojen majaksi. Mutta kun ongelma onkin ideologia eikä mikään konkreettinen ongelma.
Siis kenen asemaan pitäisi asettua? Niiden ketkä ostavat asunnon ilman pysäköintipaikkaa etupihalla ja sitten alkavat Eikö asunnonostajilla ole mitään vastuuta omasta ostokäyttäytymisestään?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010196550.html
Samoin kävi Vantaalla Keimolassa (moottorirata) ja Helsingissä Malmilla (lentokenttä). Miten tyhmä ihmisen pitää olla muuttaessaan epämiellyttävään paikkaan?
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.
https://yle.fi/a/74-20072342
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Ongelma ei ole ainakaan autoa tarvitsevilla, sillä he eivät osta tuolta asuntoa. Ongelma on sitten ensinnäkin asunnon myyjällä ja pidemmällä tähtäimellä Tampereen kaupungilla, jos se jatkaa autovihamielisellä asenteellaan.
Kuten kommenttipalstoilta on luettu, päivittäinen melkein kilometrin kävelymatka auton ja kodin välillä jäätyneillä väylillä lapset, kauppakassit ja päiväkotireput sylissä on jo melkoinen turvallisuusriski.
Jopa jutun julkaisseen Ylen lukijoista 60% oli sitä mieltä, ettei asuisi tuolla, vaikka Ylen lukijoissa on painottuneesti joukkoliikenteen suosioita.
Quote from: Siili on 07.02.2024, 16:16:26
Quote from: Golimar on 07.02.2024, 14:18:46
Quote
– On alettu rakentaa tosi pieniä asuntoja, jotka ovat luonnollisesti neliöhinnaltaan kaikista korkeimpia. Nyt onkin käynyt niin, että ne onkin ostettu kansainvälisille sijoittajille ja ne ovat täyttyneet pienituloisesta väestä.
– On jopa vain kymmentä prosenttia omistusasumista ja melkein puoleen pienenneet asuntojen koot, Vaattovaara toteaa.
Lopputuloksena pääkaupunkiseudulle on noussut alueita, joiden asuntojen ostamiseen pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa eikä hyvätuloisilla halua.
Pienten asuntojen asukkaista vain 7 prosenttia omistaa kotinsa ja väki vaihtuu tiheästi, selviää Marii Vaattovaaran ja ja Pekka Vuoren viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta.
Vielä äärimmäisempää on Tampereella, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 eli 4 prosenttia oli omistusasuntoina vuoden 2021 lopussa.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6537236)
En tiedä varmasti, mutta oletan, että suuri osa näistä yksiöistä on rakennettu "sekoittavan asuntotuotannon" periaatteen puitteissa, ja nuo sijoittajien sittemmin ostamat yksiöt on laskettu alueen "omistusasumisen" kiintiöön. Eli niiden ohella alueella on myös lukuisa määrä kunnan ja vuokratalofirmojen omistamia vuokra-asuntoja, jotka ovat rakennettu oman kiintiönsä puitteissa. Eli "sekoittavan asuntotuotannon" lopputulos on vuokra-asuntokeskittymä. Moinen tuskin innostaa harvoja suuremmassa omistusasunnossa asuvaa jäämään alueelle asumaan, mikä kärjistää tilannetta. Segregaatio on väistämätöntä.
Olisi mukava nähdä rehellisiä tilastoja siitä, missä määrin eri alueilla ihmiset oikeasti asuvat itse omistamissaan asunnoissa. Olen joskus miettinyt sitä, pitäisikö taloyhtiön isännöitsijä velvoittaa pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkaista on kirjoilla yhtiön asunnoissa. Tämä ilmenisi isännöitsijän todistuksesta, jolloin yhtiöstä osakkeita ostava saisi reaaliaikaisen käsityksen yhtiön omistusrakenteesta.
Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on? Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.02.2024, 18:08:44
Quote from: Dangr on 06.02.2024, 09:48:35
Valtuutetut älähtivät 400 metrin matkasta autolta kotiovelle – poliitikko syyttää Tamperetta autoilunvastaisuudesta
Kaupunkiin rakennetaan asuinalue, jonne taloille ei rakenneta pihaparkkia.
https://yle.fi/a/74-20072342
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, jopa 100-400metriä kävelyä ennen kuin pääsee omaan autoon.
Ongelma ei ole ainakaan autoa tarvitsevilla, sillä he eivät osta tuolta asuntoa. Ongelma on sitten ensinnäkin asunnon myyjällä ja pidemmällä tähtäimellä Tampereen kaupungilla, jos se jatkaa autovihamielisellä asenteellaan.
Kuten kommenttipalstoilta on luettu, päivittäinen melkein kilometrin kävelymatka auton ja kodin välillä jäätyneillä väylillä lapset, kauppakassit ja päiväkotireput sylissä on jo melkoinen turvallisuusriski.
Jopa jutun julkaisseen Ylen lukijoista 60% oli sitä mieltä, ettei asuisi tuolla, vaikka Ylen lukijoissa on painottuneesti joukkoliikenteen suosioita.
On kyllä uskomatonta miten pienimmän autotiheyden alueilla pystyvät lapset ja kauppakassit ja päiväkotireput liikkumaan, ihan käsittämätöntä. Eivät ilmeisesti mitenkään, kuten itsekin päivittäin todistan talsiessani tai autoillessani Stadin kantakaupungin liepeillä.
Quote from: no future on 08.02.2024, 15:54:14
Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on? Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?
Toi boldattu olisi kyllä hyvä taloyhtiöissä, joissa on valtavat taloyhtiön rahoitusvelat... ;D
Helpottaisi sen arviointia, kuinka helposti ja nopeasti sellainen ponzi romahtaa?
Quote from: Jäkättäjä link=topic=81298.msg3544021#msg3544
Miten tyhmä ihmisen pitää olla muuttaessaan epämiellyttävään paikkaan?
Eihän ihmisen tyhmyydelle ja lyhytnäköisyydelle ole mitään rajaa. Ei minua heidän ongelmansa kiinnosta.
Sen sijaan pidän ongelmana sitä että poliittisilla päätöksillä (kaavoitus ja rakentaminen on politiikkaa, ei liiketoimintaa) määritellään kokonaisten uusien asuinalueiden asukasprofiili tässä ketjussa moneen kertaan selostetulla tavalla - eli sulkemalla pois ne asukkaat joiden autoilu- ja muut liikkumistarpeet eivät ole poliittisesti hyväksyttäviä. Tällä muovataan alueiden ja jopa kuntien demografiaa. Ei ole enää asunnon ostajalla valinta asuinalueiden, vaan kokonaisten kaupunkien välillä, eikä tämä ole yhteiskunnallisesti merkityksetöntä.
Vihreät eivät luoneet Malmin lentokentän tai Keimolan radan maaperää. Mutta he paaluttavat alueen rakennuskannan ja asujaimiston luonteen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jos tämä on jollekin hommalaiselle kosher niin ok sitten.
Quote from: no future on 08.02.2024, 15:54:14
Millä tavalla se kuuluu isännöitsijälle pätkääkään mikä kenenkin asukkaan hallintasuhde asuntoon on? Saati muille asukkaille tai ulkopuolisille? Listataanko myös asukkaiden tulotiedot ja ulosottorekisterit mahdollisia ostajaehdokkaita varten?
Kyllä isännöitsijälle on keskeisen tärkeää tietää hallintasuhde esimerkiksi silloin, kun asukas aiheuttaa vahinkoa yhtiön tiloissa.
Käsitteellä "omistusasunto" (https://fi.wikipedia.org/wiki/Omistusasunto) on merkitystä esimerkiksi kaupunginsuunnittelussa. Suunnittelijat pitävät moisten olemassaoloa ilmeisen tärkeänä esimerkiksi alueiden segregaation vastaisessa taistelussa. Siksi olisi mielestäni paikallaan, että ne tilastoitaisiin oikein, eli että kaikkia yksityisomistuksessa (osakkeiden kautta) olevia asuntoja ei laskettaisi omistusasunnoiksi. Millä nykyisin käytössä olevalla metodilla tuon aidon omistusasuntoprosentin voi selvittää?
Minusta isännöitsijätodistuksessa julkaistu
tilastollinen tieto yhtiön aitojen omistusasuntojen osuudesta ei loukkaisi kenenkään osakkaan yksityisyyttä, mutta antaisi hyödyllistä tietoa kaupunginsuunnittelijoiden lisäksi mm. osakkeiden ostajalle.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010213760.html
Quote
Helsingin keskustan liikennejärjestelyt hidastivat hälytysajoneuvoja huolestuttavasti – Nyt ongelmaa ratkotaan valojärjestelyin
...
Erikoisjärjestelyjen taustalla on havainto, että pelastusajoneuvojen apuun ehtiminen on hidastunut merkittävästi. Erottajan ja Kallion pelastusyksiköiden toimintavalmiusajat Kruununhakaan ja Katajanokalle ovat pidentyneet selvästi.
Aika ensimmäisen maailman ongelmia, Erottajalta Skattalle tulee ehkä kilometri, jos ei reippaat pelastajat sitä jaksa kävellä tai sohlata polkupyörällä niin jo on.
:)
Helsingin väestönkasvu nousi ennätystasolle – "Vielä kun monipuolistaisimme asuntotuotantoa"
KAISA PAASTELA
JULKAISTU 15.02.2024 | 12:35
PÄIVITETTY 15.02.2024 | 12:35
VÄESTÖKEHITYS
Yhden vuosineljänneksen aikana Helsingissä myytiin 10 yksiötä vaikka asukasmäärä kasvoi vuodessa tuhansilla.QuoteHelsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla, jolloin elettiin suuren lähiörakentamisen aikakautta. Helsingin väkiluku kasvoi 10935 hengellä, ja asukkaita oli vuoden lopussa 674963.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara huomauttaa, että kasvuluvut ovat huimia, sillä pääkaupunkiseudun osuus oli yli 60 prosenttia koko maan väestönkasvusta.
– Kun vielä onnistuisimme monipuolistamaan asuntotuotantoa vastaamaan asumisen tarpeisiin ja laadullistamaan kaupunkisuunnittelua – noin seitsemän vuoden vinous saataisiin korjatuksi, Vaattovaara kommentoi.
Yksiöiden liikarakentamisesta pk-seudun kaupunkeja aiemminkin syyttänyt Vaattovaara lisää, että yksiöitä myytiin Helsingissä 2023 kolmannella vuosineljänneksellä vain kymmenen kappaletta.
QuoteVaattovaara sanoi hiljattain Helsingin Uutisissa, että kaupungit itse pahentavat eriytymisen kierrettä, kun uudet alueet rakennetaan täyteen neliöhinnoiltaan kalleimpia, mutta pieniä asuntoja, jotka päätyvät kansainvälisille sijoitusyhtiöille ja sitä kautta pienituloisten ja usein maahanmuuttajien vuokra-asunnoiksi.
https://www.verkkouutiset.fi/a/helsingin-vaestonkasvu-nousi-ennatystasolle-viela-kun-monipuolistaisimme-asuntotuotantoa/
Ja tämän takia tarvitsemme virolaisia rakentamaan uusia asuntoja matuille jotta yhteiskunta voi maksaa tuilla matuhalpatyövoiman suuriin kaupunkeihin.
:silakka:
Quote– Kun vielä onnistuisimme monipuolistamaan asuntotuotantoa vastaamaan asumisen tarpeisiin ja laadullistamaan kaupunkisuunnittelua – noin seitsemän vuoden vinous saataisiin korjatuksi, Vaattovaara kommentoi.
Siitä sitten vain monipuolistamaan asuntotuotantoa.
Joten betonipökäleille rakennuskielto, niitä on jo nyt liikaa ihmisten toiveisiin nähden. Kaavoittakaa pientalotontteja, niitä ihmiset haluavat. Jonkun vanhan lähiön saa purkaakin ja tilalle omakotitaloja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 13:10:38
Kaavoittakaa pientalotontteja, niitä ihmiset haluavat. Jonkun vanhan lähiön saa purkaakin ja tilalle omakotitaloja.
On yksi asia haluta, ja toinen asia kyetä maksamaan haluistaan.
Quote from: Siili on 15.02.2024, 14:00:31
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 13:10:38
Kaavoittakaa pientalotontteja, niitä ihmiset haluavat. Jonkun vanhan lähiön saa purkaakin ja tilalle omakotitaloja.
On yksi asia haluta, ja toinen asia kyetä maksamaan haluistaan.
Näin toki on, mutta uskon, että jos Helsinki kaavoittaa pientalotontteja, niille riittää paljonkin kysyntää. Nyt tietysti elämme epänormaalia aikaa asunto- ja tonttikaupan suhteen, mutta yleisellä tasolla ja pidemmällä tähtäimellä katsottuna on liki täysin varmaa, että kaikki tarjottu menee kaupaksi. Kaikki eivät halua omaa pihaa, mutta monet haluavat. Tonttien ei ole pakko olla suuria eikä talojen pröystäileviä. Perusasuminen riittää useimmille.
Helsingissä on myös käynnissä white flight ja sitä voitaisiin hillitä juuri pientaloalueiden luomisella: helsinkiläisten ei tarvitsisi muuttaa kehyskuntiin tai maaseudulle vaan voisivat asua omassa, rakkaassa kaupungissaan omassa talossaan omalla pihallaan omalla autolla kulkien.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 14:06:58
Näin toki on, mutta uskon, että jos Helsinki kaavoittaa pientalotontteja, niille riittää paljonkin kysyntää.
Ei tule tapahtumaan ja vihvas ajaakin päinvastaista, eli korkeampaa tonttimaksua jos jokaista neliötä ei ole rakennettu. Muutenkin hysteeriset lisärakentajavihvasporukka haluaa ja aikoo rakentaa jokaisen kerrostalopläntiksi sopivan paikan kerrostaloksi. Mielellään korkeaksi sellaiseksi koska "keskittäminen" on vihvas mielestä oikein.
tsekkaa "Lisää kaupunkia Helsinkiin" fb-ryhmä, saat jotain ideaa kiilusilmien
ei autoilua missään muodossa, mutta pyöräily+kerrostalo = onni-ajatelmasta.
Quote from: Titus on 15.02.2024, 15:03:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 14:06:58
Näin toki on, mutta uskon, että jos Helsinki kaavoittaa pientalotontteja, niille riittää paljonkin kysyntää.
Ei tule tapahtumaan ja vihvas ajaakin päinvastaista, eli korkeampaa tonttimaksua jos jokaista neliötä ei ole rakennettu. Muutenkin hysteeriset lisärakentajavihvasporukka haluaa ja aikoo rakentaa jokaisen kerrostalopläntiksi sopivan paikan kerrostaloksi. Mielellään korkeaksi sellaiseksi koska "keskittäminen" on vihvas mielestä oikein.
tsekkaa "Lisää kaupunkia Helsinkiin" fb-ryhmä, saat jotain ideaa kiilusilmien ei autoilua missään muodossa, mutta pyöräily+kerrostalo = onni-ajatelmasta.
Mutta tuohan johtaa neekeröityvään ja slummiutuvaan Helsinkiin. Veronmaksajat ja kaupunkia hyödyttävät ihmiset pakenevat muualle, jopa se vihervasemmistokin lopulta.
Miksi ne sellaista haluaisivat?
Quote from: Titus on 15.02.2024, 15:03:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 14:06:58
Näin toki on, mutta uskon, että jos Helsinki kaavoittaa pientalotontteja, niille riittää paljonkin kysyntää.
Ei tule tapahtumaan ja vihvas ajaakin päinvastaista, eli korkeampaa tonttimaksua jos jokaista neliötä ei ole rakennettu. Muutenkin hysteeriset lisärakentajavihvasporukka haluaa ja aikoo rakentaa jokaisen kerrostalopläntiksi sopivan paikan kerrostaloksi. Mielellään korkeaksi sellaiseksi koska "keskittäminen" on vihvas mielestä oikein.
tsekkaa "Lisää kaupunkia Helsinkiin" fb-ryhmä, saat jotain ideaa kiilusilmien ei autoilua missään muodossa, mutta pyöräily+kerrostalo = onni-ajatelmasta.
Yksi virhe, korkeaksi. Helsinki halutaan tehdä neuvostoslummiksi, mikä on silminkantamattomiin kuusikerroksista neukkukuutiopeltoa ettei kenelläkään ole asiat vasemmistoeliittiä paremmin.
Kaikille samaa kurjuutta. Oikeasti, jos jotain tonttipulaa olisi olemassa, rakennusmääräykset vaatisivat yli 30-kerroksisia taloja raidepysäkeille. Mieluummin tuhotaan ideologisesti koko kaupunki ja puistoalueet harmaaksi slummiksi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 15:12:55
Quote from: Titus on 15.02.2024, 15:03:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 14:06:58
Näin toki on, mutta uskon, että jos Helsinki kaavoittaa pientalotontteja, niille riittää paljonkin kysyntää.
Ei tule tapahtumaan ja vihvas ajaakin päinvastaista, eli korkeampaa tonttimaksua jos jokaista neliötä ei ole rakennettu. Muutenkin hysteeriset lisärakentajavihvasporukka haluaa ja aikoo rakentaa jokaisen kerrostalopläntiksi sopivan paikan kerrostaloksi. Mielellään korkeaksi sellaiseksi koska "keskittäminen" on vihvas mielestä oikein.
tsekkaa "Lisää kaupunkia Helsinkiin" fb-ryhmä, saat jotain ideaa kiilusilmien ei autoilua missään muodossa, mutta pyöräily+kerrostalo = onni-ajatelmasta.
Mutta tuohan johtaa neekeröityvään ja slummiutuvaan Helsinkiin. Veronmaksajat ja kaupunkia hyödyttävät ihmiset pakenevat muualle, jopa se vihervasemmistokin lopulta.
Miksi ne sellaista haluaisivat?
Loistava postaus. Niinpä. Miksi ne sellaista ovat halunneet / haluavat / haluaisivat?
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 15:12:55
Mutta tuohan johtaa neekeröityvään ja slummiutuvaan Helsinkiin. Veronmaksajat ja kaupunkia hyödyttävät ihmiset pakenevat muualle, jopa se vihervasemmistokin lopulta.
Kaukaa viisaat lähtevät ensimmäisinä.
Quote from: Torspo on 15.02.2024, 15:18:13
Yksi virhe, korkeaksi.
Jos et asu Hgissä päin, niin tsekkaa huviksesi millaista tänne enempi keskustan suuntaan on viime vuosikymmenet rakennettu. Jätkäsaari, Kyläsaari, Kalasatama, Pasila...
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 14:06:58
Helsingissä on myös käynnissä white flight ja sitä voitaisiin hillitä juuri pientaloalueiden luomisella: helsinkiläisten ei tarvitsisi muuttaa kehyskuntiin tai maaseudulle vaan voisivat asua omassa, rakkaassa kaupungissaan omassa talossaan omalla pihallaan omalla autolla kulkien.
Kuvittelin äsken Anni Sinnemäen purskahtamassa hysteeriseen nauruun.
Quote from: Nikolas on 15.02.2024, 15:41:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 15:12:55
Mutta tuohan johtaa neekeröityvään ja slummiutuvaan Helsinkiin. Veronmaksajat ja kaupunkia hyödyttävät ihmiset pakenevat muualle, jopa se vihervasemmistokin lopulta.
Kaukaa viisaat lähtevät ensimmäisinä.
Mutta minne hekään menisivät?
Helsingissä on yli 600 000 asukasta ja Helsingin metropolialueella Helsingin lisäksi noin miljoona asukasta. Helsingin lisäksi metropolialue koostuu 13 muusta kunnasta, jotka ovat Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_seutu
Kun suuri white flight-vyöry Helsingistä kiihtyy, mistä nuo ihmiset löytävät asunnon? Ainakaan niitä ei ole valmiina missään odottamassa. Mutta prosessi tapahtuukin vähitellen ja varmasti suuria maa-alueita omaavat kunnat Helsingin metropolialueella tulevat kaavoittamaan matalan rakennuskannan ja pientalojen käsittämän asujaimiston alueita, jonne raideliikenteellä ei pääse ainakaan kuin rajoitetusti. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Kirkkonummi, Vihti, Sipoo ja Pornainen.
Helsingissä jatkuu negregaatio.
'Kiitos', vihervasemmisto ja Kokoomus.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.02.2024, 16:08:05
Quote from: Nikolas on 15.02.2024, 15:41:54
Kaukaa viisaat lähtevät ensimmäisinä.
Mutta minne hekään menisivät?
Enpä todellakaan tiedä. Nämä ovat paitsi tärkeitä, myös hyvin yksilöllisiä valintoja. Mutta sen verran uskallan vielä arvata että ensimmäisillä lähtijöillä on parhaiten valinnanvaraa.
Nikolas:
Quote..ensimmäisillä lähtijöillä on parhaiten valinnanvaraa.
Näin varmasti on.
Seuraavan 10-30 vuoden kuluessa tulemme näkemään valtaisan, valkoisen väestönsiirtymän pois maahanmuuttajakeskittymistä, ennenmuuta Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tämä on tietysti surullinen ja traaginen yhteiskunnallinen katastrofi, jonka ei olisi tarvinnut tapahtua. Mutta päättäjät päättivät valita sen tapahtuvaksi, koska eivät tehneet mitään eivätkä tunnustaneet tosiasioita.
Voisi ajatella, että esimerkiksi Helsingissä pystyy tulevinakin vuosikymmeninä asumaan turvallisilla omakotitaloalueilla. Näin ei tule olemaan. Jo nyt Helsingin päättäjät haluavat tuoda kerrostaloasumista pientaloalueiden keskelle, esimerkkeinä vaikkapa Vartiokylä tai Paloheinä. Kun prosessi jatkuu, jokaisella pientaloalueella tulee olemaan matuvaltaisia kerrostalokeskittymiä. Väkivaltaa, rikoksia, katujengejä ja turvattomuutta ei enää pääse pakoon maksamalla kovan hinnan omasta talosta rauhallisella alueella.
Tämä johtaa tulevina vuosina siihen, että monet myyvät talonsa entisiltä rauhallisilta alueilta ja muuttavat esimerkiksi kehyskuntien turvallisemmille alueille.
Ratkaisevaa on, milloin asuntonsa myy. Kun naapurissa on jo ghetto, ei oman talon myynti enää onnistu tai siitä saa enää vähäisen rahasumman, ehkä koko kiinteistö myydään pelkän tontin hinnalla grynderille, joka rakentaa paikalle uuden kehitysmaalaisbetonikuution.
Talo tai asunto kannattanee siis myydä hetkellä, jolloin hinnat ovat kovassa nousussa. Sillä se voi olla viimeinen kova nousu tai nousu ylipäänsä kehitysmaalaisten piirittämässä Helsingissä. Kun paska osuu tuulettimeen, tulee hintojen romahdus, ylitarjonta ja markkinoiden alamäki. Mitä silloin saa tilalle kehyskunnista oman hominiditalojen ympäröimän kotinsa myyntihinnalla?
Olisin siis hyvin tarkkana siitä, mitä ympäristössä tapahtuu ja mitä kaavoittajat ja rakentajat alueelle suunnittelevat. Kun alkaa näyttää pahalta, on aika laittaa oma koti myyntiin, jos haluaa vielä pelastautua. Tämä on surullista ja tulee koskettamaan myös monia muita kuin Helsingin alueita. En itsekään usko olevani turvassa pidemmällä tähtäimellä.
Quote from: Titus on 15.02.2024, 16:02:13
Quote from: Torspo on 15.02.2024, 15:18:13
Yksi virhe, korkeaksi.
Jos et asu Hgissä päin, niin tsekkaa huviksesi millaista tänne enempi keskustan suuntaan on viime vuosikymmenet rakennettu. Jätkäsaari, Kyläsaari, Kalasatama, Pasila...
On tuttuja seutuja, tarkistin vielä kuvista, että suurin osa näiden alueiden taloista on noin 6-8 kerroksisia. Muutama vähän korkeampi on siellä täällä. Parhaille paikoille rakennetaan tällaista slummia.
Clarion hotelli on säälittävä yritys ja näyttää ympäristössään isolta kun on 16 kerroksinen. Kalasatamassa on muutama tornitalo.
Quote from: Torspo on 15.02.2024, 17:59:44
Parhaille paikoille rakennetaan tällaista slummia.
Kyllähän siitä
voi tulla slummi. Alueesta tulee slummi vasta sitten kun maksukykyisimmät asukkaat pakenevat sieltä. Mikään oikeasti rakennettu alue ei ole uutena slummi. Hökkelikyliä ei rakenneta, ne vain muodostuvat.
Quote
Slummi on kaupungin, erityisesti suurkaupungin, köyhälistökortteli tai laajempi köyhien asuinalue. Nimitystä käytetään kielteisessä merkityksessä, eivätkä slummien asukkaat itse yleensä käytä sitä omasta asuinalueestaan.
Slummin asuintalot ovat heikkolaatuisia ja puutteellisesti huollettuja. Asukastiheys on suuri, mikä tekee slummista epäterveellisen, turvattoman ja epäsuositun asuinpaikan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Slummi
Monta sanaa mutta varsinainen syy tilanteeseen jätetään kertomatta.
Quote
X
– Olen nähnyt paljon kaikenlaista väkivaltaa ja myös ryöstöjä. Nuorimmat tekijät ovat 14-vuotiaita. Tiedän myös tapauksen, jossa nuorta puukotettiin ja hän sai vakavat vammat. Niin toteaa Vantaan Sanomille vantaalainen lukiolainen Meggi Pessi, 17.
Pessi kertoo ilmiöstä, jossa nuorelta uhrilta ryöstetään arvotavaroita kostoksi jostain, mitä nuori on tehnyt tai sanonut.
Pessi kertoo väkivallan aiheuttavan huolta ja pelkoja, vaikka ei itse joutuisi uhriksi.
X
Tilanne on Pessin mukaan muuttunut muutaman vuoden aikana pahemmaksi siten, että rikosten tekijät ovat yhä nuorempia.
Pelottaviksi paikoiksi Vantaalla Pessi nimeää asemanseudut ja radanvarren asuinalueet.
– Koivukylä, Korso, Myyrmäki, Tikkurila ja myös Hakunila on pelottava, Pessi sanoo.
Nuorisoväkivallan taustalla on monia asioita, Pessi pohtii.
– Huonot olot kotona, alueiden eriytyminen ja tekemisen puute.
Hän uskoo, että väkivaltaisella käytöksellä haetaan arvostusta muilta.
– Väkivaltakulttuuri on yllättävän ihannoitua. Moni nuori haluaa olla kova ja pelätty tyyppi.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6569797 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6569797)
Nyt kaupunki myöntää: Yksiövimmaan herättiin liian myöhään – rakentaminen meni Vantaalla överiksihttps://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6578254
QuoteVantaalle on valmistunut liikaa pieniä asuntoja. Kaupunkisuunnittelussa on siinä mielessä epäonnistuttu, että Vantaalle on syntynyt uusia vuokra-asuntojen keskittymiä, joissa asuu paljon huono-osaisia. Niin todetaan viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa.
Mari Vaattovaara, toinen tutkimuksen tekijöistä, totesi Vantaan Sanomien verkkosivuilla hiljattain, että pienistä asunnoista saa parhaimman neliöhinnan ja kaupunkeja on ohjannut tonteista gryndereiltä saatu hinta. Asuntotuotanto ei siksi ole Vantaalla vastannut asetettuja tavoitteita.
QuoteVuosina 2015–2021 Vantaalla valmistuneista asunnoista yksiöitä ja kaksioita oli lähes 70 prosenttia. Tieto perustuu Helsingin seudun aluesarjat -tilastoon.
QuoteAsuntojen kokoa ei Vantaalla tuolloin säädelty ja rakennusyhtiöt tuuttasivat markkinoille Vantaallakin tuotetta, joka kävi kaupaksi: pieniä asuntoja.
Paitsi, että tuotanto painottui pieniin asuntoihin, se ei tosiasiallisesti ollut kovin "sekoittavaa":
QuoteSijoittajien ryntäys markkinoille tarkoitti, etteivät talot täyttyneet asuntojen omistajista, vaan vuokralaisista. Sen osoittavat myös tilastot. Kaupungin tilastojen mukaan vuosina 2015–2021 Vantaalle valmistui 14 000 omistusasuntoa. Tilastokeskuksen tiedot kuitenkin paljastavat, että valmistuneista asunnoista omistusasuntoja oli vain 5 600.
Eli n. 60 %:ssa tuona aikana rakennetussa "omistusasunnossa" asui vuokralainen. "Omistusyksiöissä" prosentti lienee reilusti yli yhdeksänkymmenen.
QuoteSijoittajien ryntäys markkinoille tarkoitti, etteivät talot täyttyneet asuntojen omistajista, vaan vuokralaisista. Sen osoittavat myös tilastot.
Epävarmassa tilanteessa raksaliikkeiden on helpompaa myydä esim parisataa asuntoa kerralla alle markkinahinnan kuin kaupitella jokaista yksiötä erikseen maksimoidakseen sen yhden yksiön hinnan.
-> liian suuri hintapyyntö, että yksityiset ostajat olisivat olleet jonona ostamassa näitä
Vantaan Sanomat yllä:
QuoteVantaalle on valmistunut liikaa pieniä asuntoja.
Samaan aikaan Yle kirjoittaa:
QuoteUuden asuntotuotannon tarve painottuu etenkin yksiöihin ja kaksioihin
https://yle.fi/a/74-20076784
Että juu. On liikaa yksiöitä ja on liian vähän yksiöitä.
Tähän voisi kehittää vaihtoehtoa ja ratkaisua.
Quote
Tilanne on Pessin mukaan muuttunut muutaman vuoden aikana pahemmaksi siten, että rikosten tekijät ovat yhä nuorempia.
Pelottaviksi paikoiksi Vantaalla Pessi nimeää asemanseudut ja radanvarren asuinalueet.
– Koivukylä, Korso, Myyrmäki, Tikkurila ja myös Hakunila on pelottava, Pessi sanoo.
Nuorisoväkivallan taustalla on monia asioita, Pessi pohtii.
Niinpä varmaan onkin monia syitä, varsinkin se mainitsematta jäänyt.
Muotoilin eräänlaisen ratkaisuehdotuksen eri ketjussa, mutta koska se liittyy myös tämän ketjun aiheeseen, lainaan sen tähän sellaisenaan.
Quote from: Nikolas on 21.02.2024, 15:01:17
Pientalolähiöt ja muut väistöalueet saattavat olla tarpeellisia. Niiden tulevaisuuteen liittyy joitain ongelmia.
Jos rakennusfirma havaitsee jossain viihtyisän pientalolähiön, välittömästi alkaa laskeskelu, voisiko sinne rakentaa myös betonikuutioita, sillä tulijoita varmaankin olisi.
Jos rakennusfirma havaitsee jossain pientalolähiön, jonka reunoille on noussut betonikuutioita, välittömästi alkaa laskeskelu, voisiko sinne rakentaa ratikkakiskot, sillä betonikuutioiden asukkaat saattaisivat mielellään hyödyntää ratikkaa.
Tähän voi olla ratkaisu, mutta se edellyttää kaukonäköistä etukäteissuunnittelua ja taloudellista panosta alueen asukkailta.
Ensiksi pitää etsiä riittävän suuri maa-alue, joka vaikuttaa pientalolähiön rakentamiseen kaikin puolin sopivalta. Kyseisen maa-alueen täytyy olla laajempi kuin se alue, joka tarvitaan pientalojen ja muiden alueelle haluttujen rakennusten tontteja varten. Pientaloja ympäröivän alueen omistus tarvitaan estämään rakennusyhtiöiden betonikuutiohankkeet pientalojen välittömään läheisyyteen. Kyseinen maa-alue täytyy ottaa haltuun ostamalla. Todennäköisesti kukaan tuleva pientaloalueen asukas ei yksin kykene suurta maa-aluetta ostamaan, joten asukkaiden täytyy luoda jonkinlainen yhdistys, säätiö, osuuskunta tai yhtiö, joka ostaa alueen ja hallitsee sen käyttöä ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Jos tontit myydään pientalojen omistajille, siitäkin voi myöhemmin aiheutua pulmia, sillä myöhemmin joku rakennusyhtiö saattaa betonikuutiohaaveissaan tehdä tonteista hyviä tarjouksia.
Ei tuo nyt millään tapaa valmis ratkaisu ole, mutta tuosta voisi ajatusta kehittää edelleen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.02.2024, 17:23:29
Että juu. On liikaa yksiöitä ja on liian vähän yksiöitä.
Se on vähän niin kuin samanaikainen suurtyöttömyys ja huutava työvoimapula.
Helsingissä mamujen osuus on jo 5 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen kehitystä ei voi enää pysäyttää.
Joitakin vuosia sitten työn perässä muutin Uudellemaalle.
Helsingissä asuva lähisukulainen (sosialidemokraatti) kysyi: Miksei Helsinkiin? Katsoin häntä kuin idioottia...
Nauttikoon siellä Vuosaaren Aurinkolahdessaan, kohta se on jo paskottu.
:facepalm:
Quote
Kivistön suuralueella kaupungin värit yhdistyvät idylliseen maalaismaisemaan. Kivistön suunnittelu perustuu kestävälle kehitykselle, kaiken kruununa on Vantaanjoen kulttuuriympäristö.
https://www.vantaa.fi/fi/alueet-ja-kaupunginosat/kiviston-suuralue (https://www.vantaa.fi/fi/alueet-ja-kaupunginosat/kiviston-suuralue)
Quote
X
Kivistön asemalla sijaitsevan kaupan edessä tyhjäkäynnillä seissyt auto houkutteli ohikulkijaa viime viikolla. Tämä istahti ratin taakse mahdollisesti aikeenaan lähteä ajamaan autolla, kunnes huomasi yllätyksen takapenkillä. Siellä istui äiti lapsensa kanssa.
Kun autoon hypännyt henkilö huomasi takapenkin matkustajat, hän nappasi äidin puhelimen ja poistui autosta läheiseen porraskäytävään.
Tapauksen tutkinnanjohtaja rikostarkastaja Krista Vallila kertoo Itä-Uudenmaan poliisin tiedotteessa, että silminnäkijät soittivat hätäkeskukseen ja tapahtumat tallentuivat myös läheisen talon valvontakameran nauhalle.
– Epäiltyä ei poliisin tekemistä etsinnöistä huolimatta tavoitettu. Äiti ja lapsi selvisivät tapahtuneesta säikähdyksellä, Vallila kertoo.
Poliisille on ilmoitettu viime aikoina useampia tapauksia, jossa käynnissä ollut auto on anastettu. Kivistön tapaus sattui torstaina 22. helmikuuta.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6592214 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6592214)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010259804.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010259804.html)
Helsingin keskustaan valmistuu pian uusi maananalainen väylä. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, että tuossa paikassa tulee vielä sattumaan ja tapahtumaan, kun paremmat kulttuurit valtaavat tilaa.
Quote
Pian liikkuminen Helsingin ydinkeskustassa mullistuu, kun uusi tunneli avautuu
Marja Salomaa HS
Helsingin ydinkeskustan uudessa tunnelissa on ajateltu etenkin pyöräilijöiden tarpeita. Pyörille on oma hissi, kaistat ja Pyörätalli-niminen varasto.
Pyöräilijöiden pitkä odotus päättyy vapun jälkeen, kun Helsingin ratapihan ali pääsee vapaasti polkemaan Kaisantunnelia pitkin. Suunniteltu avajaispäivä on perjantai 3. toukokuuta.
Tunneli onkin nyt maaliskuun alussa viimeistelyä vaille valmis.
Helmikuun viimeisellä viikolla pyöräväylälle on asennettu pohja-asfaltti. Baanan punertavaa viimeistelyasvalttia joudutaan odottamaan vielä pari viikkoa.
Koko Helsingin rautatieaseman ratapihan alittavassa tunnelissa on ajalteu nimenomaan pyöräilijöiden tarpeita. Noin 220 metrin mittainen tunneli on kuitenkin vain osa urakkaa. Maan alle on rakennettu pyörien parkkitila, joka on saanut nimekseen Pyörätalli.
Noin tuhannen pyörän pysäköintihallin viereen valmistuu myös erillinen pyöräkorjaamo, jonka yrittäjä on jo valittu.
Pyörätallin tilaa jakavat jykevät pylväät, joiden väliin Kaupunkiliikenne oy asentaa telineitä ja pyöräkaappeja. Pyörätallin vierestä pääsee esteetöntä ramppia pitkin hissin kautta katutasoon laituri 19 viereen.
"Hissi valaisee ympäristöään kuin pieni lyhty. Valo tulee alhaalta päin", kuvailee Destian projektinjohtaja Juha Viitala.
Aiemmin pyöräilijät joko retuuttivat pyöränsä portaita pitkin kävelytunneliin pyörää maan alla taluttaen tai turvautuivat rullaportaisiin tai hissiin.
Tunnelissa pyöräilijöiden kaista on leveydeltään neljä metriä ja kivetty jalkakäytävä 3,5 metriä leveä. Kulkutavat erotetaan toisistaan värein ja loivalla pyöristetyllä reunakivellä.
Suunnittelussa on huomioitu valaistuksen merkitys viihtyisyydelle. Kattoon upotetut valaisimet hohtavat hieman kellertävää väriä, ei sitä tavanomaista kelmeää valkoista, joilla useimmat vanhat tunnelit on valaistu.
Tunnelin molempiin päihin on lisätöinä tehty käyttäjiä palvelevia muutoksia. Töölönlahdenkadulle on talven aikana rakennettu korotettuja suojateitä, joiden välisessä notkelmassa pyöräilijät voivat sujahtaa tunneliin ja sieltä pois.
Töölönlahdenkadulle tulee molempiin ajosuuntiin kärkikolmio, joka ohjeistaa autoilijoita väistämään pyöräliikennettä. Tunnelin tästä päästä kun on suora yhteys Oodin editse kulkevalle pyörätielle sekä Baanalle.
....
Quote from: Vesihiisi on 04.03.2024, 16:32:50
Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, että tuossa paikassa tulee vielä sattumaan ja tapahtumaan, kun paremmat kulttuurit valtaavat tilaa.
Vesihiisi:
QuoteHelsingin keskustaan valmistuu pian uusi maananalainen väylä. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, että tuossa paikassa tulee vielä sattumaan ja tapahtumaan, kun paremmat kulttuurit valtaavat tilaa.
Ajattelin täysin samaa kun huomasin jutun tänään lehdessä.
On aivan selvää, että 'kulttuurit' pesivät tuonne notkumaan ja vaikka pitämään sadetta silloin, kun joku Oodi on kiinni.
Tunneli on myös suunnittelussa mokattu ja pahasti: Se on kaareva, joten tunnelia saa kävellä hyvän matkaa ennenkuin näkee, odottaako joku jengi mutkan takana. Tunnelista olisi pitänyt tehdä suora, jotta jo toiselta suuaukolta näkee koko tunnelin läpi, onko siellä notkujia.
Tulen itse välttelemään tuota paikkaa ja saman neuvon annan lapsillenikin. Parempi vaikka kiertää Steissin kautta maan pinnalla kuin mennä tuohon monikulttuuriluolaan kokeilemaan onneaan..
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2024, 17:18:53
Vesihiisi:
QuoteHelsingin keskustaan valmistuu pian uusi maananalainen väylä. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, että tuossa paikassa tulee vielä sattumaan ja tapahtumaan, kun paremmat kulttuurit valtaavat tilaa.
Ajattelin täysin samaa kun huomasin jutun tänään lehdessä.
On aivan selvää, että 'kulttuurit' pesivät tuonne notkumaan ja vaikka pitämään sadetta silloin, kun joku Oodi on kiinni.
Tunneli on myös suunnittelussa mokattu ja pahasti: Se on kaareva, joten tunnelia saa kävellä hyvän matkaa ennenkuin näkee, odottaako joku jengi mutkan takana. Tunnelista olisi pitänyt tehdä suora, jotta jo toiselta suuaukolta näkee koko tunnelin läpi, onko siellä notkujia.
Tulen itse välttelemään tuota paikkaa ja saman neuvon annan lapsillenikin. Parempi vaikka kiertää Steissin kautta maan pinnalla kuin mennä tuohon monikulttuuriluolaan kokeilemaan onneaan..
Jos ei valvota niin tuossahan olisi narkeile sopiva "ppikityshuone" puiston kusikoppien sijasta.
Oraakkeli on oikeassa.
Mitä kaikkea tuolla tuleekaan tapahtumaan: ryöstöjä, raiskauksia, huumekauppaa, ahdistelua, piikitystä, pahoinpitelyjä, roskaamista, virtsaamista, ulostamista..
Tuo tunneli pitäisi sulkea yöksi rautaportein. Kiinni klo 22 ja auki klo 6.
Tai sitten vartijat paikalle 24/7.
Minulla ei ole mitään erityistä tarvetta esiintyä profeettana, ennustajana tai selvänäkijänä, mutta sanonpa, että kun tuon tunnelin rakentamisesta päätettiin, pidin ajatusta jo silloin typeränä ja huolestuin siitä.
Ensinnäkin sille tuli hintaa muistaakseni 26 miljoonaa euroa. Järjetön summa jostain parinsadan metrin fillaribaanasta! Ja ennenkaikkea huolestuin siksi, että arvasin tästä paikasta tulevan vaarallisen monikulttuurisuuden vuoksi. Kaupunkirakenteissa tulisi ottaa huomioon maassamme vaeltava ongelmasakki ja välttää rakentamasta paikkoja, missä ne pesivät. Tunneleita ei voi täysin välttää, mutta tämän rakentaminen oli täysin tarpeetonta. Ja milloin tunneli rakennetaan, siitä pitää tehdä mahdollisimman turvallinen esimerkiksi siten, että siitä on suora näkyvyys päästä päähän.
Sanomattakin on selvää, että tuonne pitää järjestää vartiointi ja korkealaatuinen, tallentava videovalvonta, miksei myös valvontahuoneeseen suora yhteys ja tekoälykin tunnistamaan ruudulla näkyviä tilanteita ja tekemään hälytys heti tarvittaessa, koska ryöstöt ovat usein aika nopeita huomaamattomia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2024, 17:57:59
Oraakkeli on oikeassa.
Mitä kaikkea tuolla tuleekaan tapahtumaan: ryöstöjä, raiskauksia, huumekauppaa, ahdistelua, piikitystä, pahoinpitelyjä, roskaamista, virtsaamista, ulostamista..
Tuo tunneli pitäisi sulkea yöksi rautaportein. Kiinni klo 22 ja auki klo 6.
Tai sitten vartijat paikalle 24/7.
Kyllähän sen estäminen ettei tuosta (yllätys)rakkauden tunnelista tule julkista vessaa, käyttöhuonetta sekä käytettyjen pyörien ja huumausaineiden basaaria vaatisi Pohjois-Korea mallista otetta. Eli parinkymmenen metrin välein rynnäkkökiväärillä varustettu vittuuntunut vartija jonka toimivalta ei pääty kivapuheeseen. Ja jonka palkasta pidätetään kaikki hänen vastuupätkänsä puhdistus- ja korjauskustannukset.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2024, 18:17:48
Minulla ei ole mitään erityistä tarvetta esiintyä profeettana, ennustajana tai selvänäkijänä, mutta sanonpa, että kun tuon tunnelin rakentamisesta päätettiin, pidin ajatusta jo silloin typeränä ja huolestuin siitä.
Ensinnäkin sille tuli hintaa muistaakseni 26 miljoonaa euroa. Järjetön summa jostain parinsadan metrin fillaribaanasta! Ja ennenkaikkea huolestuin siksi, että arvasin tästä paikasta tulevan vaarallisen monikulttuurisuuden vuoksi. Kaupunkirakenteissa tulisi ottaa huomioon maassamme vaeltava ongelmasakki ja välttää rakentamasta paikkoja, missä ne pesivät. Tunneleita ei voi täysin välttää, mutta tämän rakentaminen oli täysin tarpeetonta. Ja milloin tunneli rakennetaan, siitä pitää tehdä mahdollisimman turvallinen esimerkiksi siten, että siitä on suora näkyvyys päästä päähän.
Sanomattakin on selvää, että tuonne pitää järjestää vartiointi ja korkealaatuinen, tallentava videovalvonta, miksei myös valvontahuoneeseen suora yhteys ja tekoälykin tunnistamaan ruudulla näkyviä tilanteita ja tekemään hälytys heti tarvittaessa, koska ryöstöt ovat usein aika nopeita huomaamattomia.
Vartiointi luultavasti järjestetään huolella; onhan itse päärautatieasemakin muutettu rautatieasemasta ostoskeskukseksi.
Parempi polkupyörätunneli kuin moottoritietunneli sinne. Vanhojen asutuskeskusten kulttuuri- ja luontoarvojen hävittäminen aloitettiin rakentamalla leveitä teitä ja uusia rumia taloja. Talojen rakentaminen jatkuu, nykyään suurelta osin asuntorakentamisena, mutta autoliikenteen sijaan suositaan kiskoliikennettä ja pyöräteitä. Luultavasti on sama mitä rakennetaan, kunhan vain bruttokansantuote nousee ja muutamat käärivät voitot itselleeen. Luonnonsuojelijat tai sellaisina esiintyvät tuskin pystyisivät estämään betoniorgioita, mutta ehkä he voivat rajoittaa tuhoja suuntaamalla rakentamisbisneksen vähän kevyempiin kohteisiin. Eikä jonkun polkupyöräilysillan romahtaminen ole niin paha juttu kuin autosillan romahtaminen, ensimmäisestä kärsii todennäköisimmin vain muutama satunnainen lycrapelle. Tuskin elinympäristön raiskaamista betonilla olisi 60-luvulla hyväksytty, jos sen perusteena olisivat olleet ratikat ja polkupyörät. Mutta kun homma myytiin ihmisille elämän helpottamisella hyvillä liikenneyhteyksillä, talouskasvulla ja vaurastumisella, on helpompi siirtyä ihmisille vähemmän tarpeelliseen rakentamiseen, kun kansantalous on tullut riippuvaiseksi betonin mättämisestä luontoon.
Suvaitsematon antidemokraatti Nasima Razmyar jyrähtää:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html
Quote"ON helppoa puhua tiukasta kurista ja kännyköiden vähentämisestä ja kääntää katse pois vaikeammista asioista, esimerkiksi köyhyydestä ja sosioekonomisesta taustasta."
Razmyar on miettinyt juuri tätä. Onko siitä mitään hyötyä, että yhdessä koulussa käy erilaisista taustoista olevia oppilaita, jos he eivät ole missään tekemisissä keskenään?
Koulun sisäinen eriytyminen voi Razmyarista olla jopa alueiden eriytymistä kipeämpi kysymys.
"Mutta jos silmiä ei erikseen halua sulkea, painotusluokissa sen koulun sisäisen segregaation näkee."
RAZMYAR uskoo, että tätä eriytymistä pitää vähentää.
Käytännössä se tarkoittaisi painotusluokkien uudelleenjärjestelyä niin, että painotetun opetuksen oppilaat eivät muodostaisi keskenään kokonaisia luokkia vaan painotusalueen tunnit vain pidettäisiin erikseen. Näin painotettua opetusta saavat oppilaat olisivat samalla luokalla oppilaiden kanssa, joilla ei ole painotusta.
...
Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.
Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.
Razmyarin huoli kohdistuukin niihin lapsiin, joita ei juuri tueta kotona. Heille koulu on tärkeä turvapaikka.
"On tutkimuksia, että hyvin pärjäävien lasten pärjääminen ei juuri heikenny, jos luokalla on eri taustasta olevia. Huonommin pärjäävien taso kuitenkin nousee, mikä on minusta kokonaiskuvassa tärkeämpää."
KOULUJEN ja kaupungin tehtävä on ajatella yksittäistä perhettä laajemmin.
Razmyar toimi itse kaksi vuotta Helsingin korkeimmassa kouluista vastaavassa roolissa eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarina.
White Flightille bensaa koneeseen.
Nasimalla ovat omat lapset olleet sangen turvassa Lauttasaaren ruotsinkielisessä päiväkodissa, josta portaaton eteneminen ruotsinkieliselle ala-asteelle.
^Kun konvehtiin sekoitetaan tarpeeksi kauan paskaa, konvehtistakin tulee paskaa.
Tuo paskakommunisti pitäisi potkaista kotimaahansa paskomaan omaa yhteiskuntaansa ja häpäisemään omaa uskontoaan.
Nasima:
QuoteMyös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.
Tämä ei toimi, koska joillakin alueilla on jo niin paljon kehitysmaalaisia, että koulusta ei saada enää toimivaa.
QuoteEsimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.
Aivan varmasti. Kun keharimaalaisia siirretään hyviin kouluihin, kukaan ei opi enää mitään ja normaaleiden oppilaiden turvattomuus lisääntyy. Myös white flight kiihtyy.
QuoteRazmyarin huoli kohdistuukin niihin lapsiin, joita ei juuri tueta kotona. Heille koulu on tärkeä turvapaikka.
Ei koulu noille perseilijöille ole mikään turvapaikka vaan ryöstö-, kiusaamis-, häiriöinti- ja hakkaamispaikka, jonka yhteiskunta maksaa. Ne nauttivat siitä, että saavat olla kusipäitä. Eikä heitä tueta kotona, koska kotiväkikin vihaa länsimaista koulua ja sen arvoja.
Nasima, voisiko viimeinkin puhua siitä segregaation keskeisestä aiheuttajasta? Ilmiö johtuu siitä, että kehitysmaista tänne pusketaan väkisin ÄO70-jengiä, joiden geeneissä on pyrkimys ratkaista asiat mölisemällä, väkivallalla ja joukkovoimalla. Pitäisi myöntää, että koulujen ongelmat johtuvat pitkältä siitä, että tänne tuotetaan matalan ÄO:n populaatioita, joilla on heikko impulssikontrolli ja joiden taustakulttuuri vihaa kaikkea, mitä me suomalaiset edustamme ja että tuon taustakulttuurin tavoite on nujertaa meidät volyymilla, voimalla, vihalla, vittumaisuudella, verikostolla ja väkivallalla.
Quote
X
R-KIOSKIEN ilme uudistuu vaiheittain, kun uusia kioskeja avataan ja vanhoja remontoidaan, omistajayhtiö Reitan tiedotti tiistaina.
R-kioskit kuuluvat Reitan Convenience -yhtiöön, jolla on noin 370 myymälää Suomessa. Uudessa ilmeessä on yhtiön mukaan vaikutteita muun muassa Ruotsin Pressbyrånista ja Norjan Narvesenista.
Ensimmäinen uuden ilmeen R-kioski aukesi viime viikolla Helsingin Kruunuvuorenrantaan.
Tällä viikolla Tampereen Hatanpään Valtatien kioski saa uuden ilmeen. Remontoitu kioski aukeaa perjantaina.
X
Kruunuvuorenrannassa on myös esimerkiksi salaattibaari. Kahvila-alueella on 15 asiakaspaikkaa, ja ulos tulee muutamia terassipöytiä.
Uudistuksella kerrotaan haluttavan vahvistaa ja kehittää R-kioskin brändiä ja asiakaskokemusta.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010304477.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010304477.html)
Muokkaus: Se taisikin olla Sato joka myi tontit ja talot, tai jotain. Putosin kärryiltä tuosta kuviosta.
Se on kyllä ihan omaa tyhmyyttä jos ostaa tontin Vantaan kaupungilta huomattavasti kalliimmalla kuin vapailta markkinoilta, sitten on vielä ne seikat että tuo älytön jäteputki on ollut ostajien tiedossa, tuo alue on aivan kammottava (kerrostalot ympäröivät omakotitaloja). Ehkä nuo tonttien ostajat ovat tyhmyyttään ja ahneuttaan kuvitelleet asuntomessujen nostavan kiinteistöjensä hinnat taivaisiin.
Missään tapauksessa en kuitenkaan ole kaupungin puolella tässä asiassa, sillä tiedän omasta kokemuksesta millaista k*sipäisyyttä kaupungin Martelaan piereskelijöiden joukossa on.
Quote
X
13.05.2007 klo 13.49
Tallenna
#1
Vantaan kaupunki laittoi tarjouskilpailun Kivistön tonteista. Kolmasosa jäi myymättä, kun niistä ei oltu kuulemma tarjottu tarpeeksi paljon rahaa (Vantaan kaupungin mielestä).
Että tällaista tällä kertaa ihanassa isänmaassamme.
X
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/#post-778609 (https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/#post-778609)
Quote
X
14.05.2007 klo 22.46
Tallenna
#21
Vantaan kaupungin toiminta tonttien myynnissä ja Kehärata ei näytä ihmetyttävän ketään??
Pikkaisen nimittäin alkaa tuntua siltä, että ahne paska Vantaa jo laskeskelee, kuinka paljon rahaa pitää lapsiperheiltä nyhtää, kunhan Kehärata on ensin rakennettu pääosin(?) valtion verotuloilla.
Ekaksi tietty lasketaan 10-20 %:n vuotuinen nousu tonttien hinnoille ja sen jälkeen Kehäradan aiheuttama arvonnousu (tuplat varmaan virkamiesten mielestä).Sittenhän lapsiperheen pitääkin kaivaa kuvetta palttia rallaa 300 000 euroa pikku maapläntistä. Ja sitten luetaan taas hesarista, ettei tullutkaan tarpeeksi hyviä tarjouksia ja tontit jätettiin myymättä odottelemaan arvonnousua...
NÄIN SE HOMMA ETENEE. ON HIENOA OLLA SUOMALAINEN. TÄÄLLÄ ON TEKEMISEN MEININKIÄ!!!
X
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/page-2#post-778629 (https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/page-2#post-778629)
Kaksi noin 700 k€ hintaista okt jäteputkialueelta.
https://www.etuovi.com/kohde/1362011?haku=M2089278676 (https://www.etuovi.com/kohde/1362011?haku=M2089278676)
https://www.etuovi.com/kohde/21315582?haku=M2089278676 (https://www.etuovi.com/kohde/21315582?haku=M2089278676)
https://www.google.com/maps/place/Rubiinikeh%C3%A4,+01700+Vantaa/@60.3219085,24.8554506,431m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x468df9ebd2f7e8c7:0x6847afb3e5664d1a!8m2!3d60.3219085!4d24.8554506!16s%2Fg%2F11bxfsyj6j?hl=fi&entry=ttu (https://www.google.com/maps/place/Rubiinikeh%C3%A4,+01700+Vantaa/@60.3219085,24.8554506,431m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x468df9ebd2f7e8c7:0x6847afb3e5664d1a!8m2!3d60.3219085!4d24.8554506!16s%2Fg%2F11bxfsyj6j?hl=fi&entry=ttu)
Quote
X
Asukkaat muuttavat Kivistön asuntomessualueelle pikkuhiljaa – pihoilta löytyy onnea ja yksi riita
Arki hiljensi Vantaan Kivistön asuntomessualueen. Kivistö kasvaa tulevina vuosina hurjaa vauhtia.
Tilaajille
Lari Malmberg HS
13.9.2015 2:00 | Päivitetty 13.9.2015 8:52
Asfaltti on mustaa kuin vasta poltettu puu, ikkunat katsovat kadulle pimeistä asunnoista. Sisääntulo Kivistön asuntomessualueelle on kuin astuisi sisään elokuvan lavastekaupunkiin.
Heinä–elokuussa täällä oli juhlat. Kuukaudessa aluetta kiertävää Rubiinikehä-nimistä katua talloi lähes 140 000 messukävijää. Nyt bileet ovat ohi, ja kojujen tilalla on tyhjiä hiekkakenttiä. Tummat pilvet ripottavat vettä hiljaiseen maisemaan. Asuntosijoitusyhtiö Saton asuntomessuille kuskaama näyttely-yksiö seisoo hiekkakentän laidalla unohdettuna.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002852120.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002852120.html)
Quote
X
Kivistössä asunut Sami Vuorinen on kiistellyt Vantaan kaupungin kanssa jo yli yhdeksän vuotta. Kiistan aiheena on ollut se, ettei Vuorinen aikoinaan suostunut liittämään asuinkiinteistöään Kivistön putkijätejärjestelmään.
Vuorinen voitti Vantaan kaupungin hovioikeudessa. Hovioikeus antoi päätöksensä 9. tammikuuta, ja Vantaan kaupunki velvoitettiin korvaamaan Vuorisen oikeudenkäyntikulut.
Iloisten uutisten jälkeen eteen tuli uusi vastoinkäyminen. Oikeudenkäyntikuluja ei kilahtanut kaupungilta Vuorisen tilille määräajassa. Kuluja Vuoriselle kertyi käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta yhteensä 9 000 euroa.
Vuorinen kertoo, että hänen kaupungille lähettämänsä laskun eräpäivä oli 9. helmikuuta. Koska rahaa ei kuulunut, eikä näkynyt, Vuorinen lähetti kaupungille maksumuistutuksen päivämäärällä 19. helmikuuta.
X
Yhdeksän vuotta jatkunut kiista sai alkunsa Vantaan asuntomessualueen valmistuttua Kivistöön 2015. Kaupunki vaati asuntomessualueen pientalokiinteistöjä liittymään perustamansa putkijäteyhtiön asiakkaiksi. Parikymmentä pientalorakennuttajaa vastusti kaupungin vaatimusta muun muassa siksi, että yli 4 000 euron liittymismaksua pidettiin kohtuuttomana ja järjestelmää puutteellisena.
Kiistassa on ollut vuosien aikana monia käänteitä. Sami Vuorinen on ainoa asukas, joka jatkoi taistelua hovioikeuteen asti. Vuorinen on ollut pettynyt kaupungin toimintaan. Hän kysyi tammikuussa hovioikeuden ratkaisun jälkeen Vantaan Sanomissa, että millainen kaupunki haastaa asukkaitaan oikeuteen.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6644785 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6644785)
Quote
X
Vuorinen muutti pois alueelta pian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen. Hän uskoo, että hovioikeuden tuomion myötä alueen kiinteistöt rohkaistuvat irtisanomaan liityntäsopimuksiaan.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6479390 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6479390)
Quote
X
Tiistaina 5. marraskuuta käräjäoikeudessa käsitellään Vantaan kaupungin nostamaa kannetta. Vantaa vaatii sakkoa putkijätejärjestelmään liittymättömille Kivistön pientaloasukkaille. Sakko on suuruudeltaan 50 000 euroa talokuntaa kohden.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1234195 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1234195)
Quote
Roskapussit kerääntyivät haiseviksi kasoiksi pitkin Vantaan Kivistöä – Kohuttu roskaputkijärjestelmä teki tenän
X
https://www.hs.fi/koti/art-2000005372915.html (https://www.hs.fi/koti/art-2000005372915.html)
https://kivistonputkijate.fi/rakennuttajalle/ (https://kivistonputkijate.fi/rakennuttajalle/)
https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272 (https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272)
https://www.vtv.fi/henkilot/sami-vuorinen/ (https://www.vtv.fi/henkilot/sami-vuorinen/)
https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272 (https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272)
https://ary.fi/aineisto/Kivisto_asuntomessut.pdf (https://ary.fi/aineisto/Kivisto_asuntomessut.pdf)
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vantaan-asuntomessut-kohteet-21-31 (https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vantaan-asuntomessut-kohteet-21-31)
https://www.rantapallo.fi/suomen-matkailu/talta-nayttaa-vantaan-asuntomessuilla-katso-kuvat/ (https://www.rantapallo.fi/suomen-matkailu/talta-nayttaa-vantaan-asuntomessuilla-katso-kuvat/)
Quote
x
VTV:n tarkastuksen perusteella "reformin tavoitteiden toteutuminen näyttää kehittyvän hyvin". Samassa yhteydessä julkistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön Owal Group -konsulttiyhtiöltä tilaama selvitys samasta aiheesta, jossa päädyttiin myös siihen, että "reformin toimeenpano on edennyt kaikilla tavoitetasoilla toivottuun suuntaan".
– Onhan tämä kuvio kummallinen, kun ajattelee, mikä VTV:n tehtävä on, ja kun tiedetään, että reformi ei ole tuottanut parhaita mahdollisia tuloksia ja ongelmia on, VTV:n tarkastaja kommentoi.
Tarkastusta tekemässä ollut VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen ei jaa sitä käsitystä, että rehtorikyselynä toteutettu selvitys olisi ollut vain positiivinen.
– Siihen on nostettu kolme kysymystä, joihin täytyy löytyä systeemitason ratkaisu. Jos työpaikat vetävät tukensa koulutusjärjestelmältä, koko järjestelmä kriisiytyy. Tämä on hyvin painava viesti.
Vuorinen kertoo, että VTV sai konsulttitoimiston tulokset nähtäväksi noin viikkoa ennen julkistusta ja konsulttitoimistolla oli vastaavasti VTV:n tulokset käytettävissä, kun he viimeistelivät raporttiaan.
Eikö kuvio näytä erikoiselta VTV:n riippumattomuuden näkökulmasta?
– Kokosimme aineistomme tammi-helmikuussa 2020. Konsulttitoimisto kokosi samantyyppisen aineiston marraskuussa. Kun ministeriö pyysi aineistoamme, jotta selvityksessä ehkä voitaisiin tehdä aineistojen vertailua koronan vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, päädyimme antamaan aineiston anonymisoituna ministeriölle. Teimme harkinnan riippumattomuuden huomioiden, Vuorinen vastaa. Ehdotus yhteisjulkistukseen tuli Vuorisen mukaan ministeriöstä.
– Tämä on asia, jota ei oltu koskaan aiemmin tehty, mutta suhtauduin siihen myönteisesti, ja myös johdolta tuli vihreää valoa. Pelkästään se, että annamme tarkastuskohteille raportin käteen, ei useinkaan ole tehokas tapa.
X
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007920000.html (https://www.is.fi/politiikka/art-2000007920000.html)
^Tuo oli ihan kamala jo silloin 2015. Kivat talot joo, mutta liian ahntaasti rakennettu lähekkäin: naapurit näkivät toistensa olohuoneisiin. En sittemmin ole ajatellut asiaa, mutta jos siis alueen ympäristö on nyt rakennettu täyteen kerrostaloja, joista näkee sisälle omakotitaloihin, niin apua. Kuulostaa vieläkin kamalammalta. :(
Mielenkiintoista on se että kuinka helppoa on jymäyttää ihmisiä tuollaiseen paikkaan. Seuraavaksi jollei jo nyt siellä on ongelma sosiaalielättien kanssa jotka tulevat perseilemään noihin 700 k€ omakotitaloihin tai pihoille. No, tyhmyydestä sakotetaan.
Muutama kuva lisää.
https://www.google.com/maps/@60.3217136,24.8558253,3a,75y,318.25h,95.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPQ3HijUo5J12-xPOMbh3-g!2e0!7i16384!8i8192!5m1!1e4?entry=ttu
:silakka:
Quote from: Outo olio on 22.03.2024, 23:55:42
^Tuo oli ihan kamala jo silloin 2015. Kivat talot joo, mutta liian ahntaasti rakennettu lähekkäin: naapurit näkivät toistensa olohuoneisiin. En sittemmin ole ajatellut asiaa, mutta jos siis alueen ympäristö on nyt rakennettu täyteen kerrostaloja, joista näkee sisälle omakotitaloihin, niin apua. Kuulostaa vieläkin kamalammalta. :(
En ole perehtynyt Kivistön tilanteeseen, mutta jos oikein olen käsittänyt, niin ilmeisesti siellä jymäytettiin valtaosasta ihmisiä siten, että ensin rakennettiin omakotitalot ja luotettiin, että ihmiset eivät äkkää selvittää kaavoitusta, vaan luulevat että kyseessä on tavallinen omakotitaloalue? Ja sitten myöhemmin tulee sosiaalielättien kerrostaloasunnot?
Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?
*Vai onko sittenkään, viitaten The Great Resetin ja The Great Takingin kuvioihin?
Kaupunkisuunnittelua Helsingistä. Jalkakäytävän tekemisen (tuohon hiekka-alueelle) jälkeen jalankulkijat ovat metrin päästä 1. kerroksen parvekkeista. :flowerhat:
Alueen pääkatu, josta bussit kulkevat, on oikealla (asfalttia vähän näkyvissä). Kuva Googlemapsistä.
Quote from: Kallan on 23.03.2024, 08:04:19
Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?
Lisäksi vaikutusvaltaiset poliitikot näkevät omistusasujien lapset kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html
Quote
Nasima Razmyar vaatii Helsingin poliitikoilta vihattuja muutoksia kouluihin
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar toivoo, että painotusluokat hajotettaisiin ja oppilaaksiottoalueet uudistettaisiin.
...
Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.
Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.
Varapuheenjohtaja ei kenties oikein ymmärrä, että kyrpiintyneillä omistusasujilla on vaihtoehtoja. Jos lähikouluperiaatteesta luovutaan demografisen insinöröinnin nimissä, kehyskunnat kiittävät hyvistä veronmaksajista. Toki joku muuttaa lähteneen tilalle, mutta hänen veronmaksukykynsä on todennäköisesti heikompi.
Mielenkiinnolla seuraan, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnallispoliitikot komppaavat varsin naiivilta vaikuttavaa Razmyaria. Ylipormestari Vartiainen (kok, ent SDP) on sen tehnyt, mutta muuten on ollut hiljaista.
Quote from: Siili on 23.03.2024, 08:57:17
Quote from: Kallan on 23.03.2024, 08:04:19
Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?
Lisäksi vaikutusvaltaiset poliitikot näkevät omistusasujien lapset kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html
Quote
Nasima Razmyar vaatii Helsingin poliitikoilta vihattuja muutoksia kouluihin
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar toivoo, että painotusluokat hajotettaisiin ja oppilaaksiottoalueet uudistettaisiin.
...
Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.
Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.
Varapuheenjohtaja ei kenties oikein ymmärrä, että kyrpiintyneillä omistusasujilla on vaihtoehtoja. Jos lähikouluperiaatteesta luovutaan demografisen insinöröinnin nimissä, kehyskunnat kiittävät hyvistä veronmaksajista. Toki joku muuttaa lähteneen tilalle, mutta hänen veronmaksukykynsä on todennäköisesti heikompi.
Mielenkiinnolla seuraan, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnallispoliitikot komppaavat naiivilta vaikuttavaa Razmyaria. Ylipormestari Vartiainen (kok, ent SDP) on sen tehnyt, mutta muuten on ollut hiljaista.
Lueskelin noita kommentteja ja ainakin läpipäässeissä kommenteissa oli nuivuutta havaittavissa, liitteenä pieniä poimintoja kommenteista:
Quote
---Razmyar on tainnut olla aivan liikaa demarikoulutuksessa, jossa tasapäistäminen eli kaiken surkeuden ja kurjuuden jakaminen kaikkien kesken on ollut se avainsana hamasta 1970-luvun alusta lähtien. Jo silloin joku demarikellokas keksi, ettei toisilla saa olla liian kivaa paitsi jos kivaa oli vain hänellä tai hänen lähipiirillään.---
Pääosin hyviä kommentteja asiasta.
Huomio kiinnittyy kommentteihin joissa todetaan "varakkaiden henkilöiden ahneuden" olevan syy inkluusion vastustamiseen ym.
Onneksi tuon kaltaisia kommentteja on selvä vähemmistö.
Se tarkoittaa, Helsingillä on mahdollisuus selvitä.
Niillä, jotka koulut kustantavat, asua niillä alueilla joilla haluavat.
Asuin ja opiskelin nuorena miehenä Bostonissa. Siellä,
Amerikan eurooppalaisimmassa kaupungissa kaupunginosien asuntojen koko ja hinnat määrittyivät koulujen tason perusteella. Ja edelleen määrittyvät. Siitä alueesta maksetaan jossa on parhaat koulut. Huomio,
Boston on demokraattienemmistöinen, yksi USA:n "vasemmistolaisin" kaupunki. Yhdysvaltain BKT kasvoi WW2 jälkeen eniten maailmassa 2005 asti. Suomi oli siihen asti toinen(!) Yhdysvallat taitaa olla edelleen ykkönen. Suomi nykyisen koulujärjestelmän osaamisen tuoton vuoksi lienee pudonnut 20 sijan paikkeille ja lasku jatkuu.
Mikäli Helsingissä joudutaan apulaispormestarin esittämään malliin, netflixistä taitaa löytyä dokumentti -90 luvulta, vastaavaa kouluinkluusiota testattiin Bostonissa. Se ei onnistunut kun eri alueiden eri taustaisia ihmisiä pakotettiin kiusattavaksi erilaisiin kouluihin vähemmistöksi.
Täytyykö kaikki hankaluudet ja virheet testata itse? Kannataisiko tutkia historiaa näistä kokeiluista ja vetää niistä johtopäätökset?
Sellaiset, missä ihmiset eivät joudu kärsimään kiusattuna, ei kutsuttuna tuntemattomaan kouluun, kaupungin eri osaan vähemmistöksi. Niin Bostonissa kävi.
Esitetty ajatus on ideologista unelmahöttöä joka ei palvele minkään alueen minkään sosioekonomisen taustan ihmisiä.
----
Eikö tasapäistämisen aika ole jo ohi. Eikö alunperin peruskoulu juuri tasapäistänyt porukkaa niin ettei erikoislahjakkuuksia huomioitu lainkaan ? Ei ole mitään järkeä heikentää motivoituneiden ja hyvin pärjäävien lasten koulutusta vain siksi että motivoitumattomat pääsisivät samalle tasolle. Kumman haitaksi se on ? Suomi tarvitsee korkeasti koulutettua ydinporukkaa runsaasti enemmän kuin mitä nyt sitä on. Eikä siinä auta opetuksen tasapäistäminen heikoimpien mukaan. On tärkeää että kukin oppilas saa koko kapasiteettinsa käyttöön ja että oppimistilanne rauhoitetaan sellaiseksi että mahdollisimman moni yltää siihen. Siten ei tapahdu luokassa jossa ei motivaatiota opiskeluun ole.
Razmyarin vaatimus on harvinaisen tekopyhä, jos ei itse laita omia lapsiaan ns. S2-luokalle. Mutta aina tosipaikan tullen, kuten esim. koronan aikana, kaikki "tasa-arvosta" ja "suvaitsevaisuudesta" puhuneet ihmiset ovat noiden sloganeiden orwellilaisia vastakohtia. Mutta niin taitaa tämä afgaani tietää sisimmässään demari-indoktrinaatiosta huolimatta, että hänen ainakin näennäisesti tukemansa politiikka "monikulttuureine" päivineen ei oikeasti tule toimimaan. Jos se toimisi, hän olisi passittanut skidinsä vaikkapa juuri Keinutien kouluun.
Vaihdossa itsekin olleena ymmärrän, että asuinalueiden eriytyminen sen luonnollisessa muodossa on täysin normaalia - ihmiset haluavat asua kaltaistensa seurassa ja ne, jotka sitten haluavat toisaalle, tekevät asioiden eteen töitä ja pääsevät muuttamaan paremmille alueille. Mutta jostain syystä tämä "epätasa-arvoinen idea" ei käy edes näennäismarkkinatalouspuolue Vihreille (piilovasemmistopuolue), vaikka kovasti muuten tykkäävät yksityistää kaikkea kivaa - lopputulosten tasa-arvo on näemmä myös vasemmiston agendalistalla, vaikka sitä ääneen ei haluta sanoa eikä myöntää, muuten kuin epäsuorasti rivien välistä.
Vasemmisto juhlii sitä, että ihmiset ovat erilaisia, se on rikkaus!
Mutta kun se erilaisuus konkreettisesti vaikuttaa tuottaen erilaisia lopputuloksia, se onkin paha asia.
Mitä ihmettä?
^^
Nasima esitti uransa alussa joskus jotain järkevän ja kohtuullisen oloisia ajatuksia. Nyt (=kauan sitten) hän on huomannut että sellaisilla ei kiivetä demareiden puoluekoneistossa. Tavallaan fiksu, laskelmoiva tyyppi, joka taatusti tulee tekemään koko elämänuransa politiikassa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.03.2024, 10:12:03
Vasemmisto juhlii sitä, että ihmiset ovat erilaisia, se on rikkaus!
Mutta kun se erilaisuus konkreettisesti vaikuttaa tuottaen erilaisia lopputuloksia, se onkin paha asia.
Mitä ihmettä?
On kahdenlaisia ihmisiä, niitä joilla on ase ja niitä jotka kaivavat kuopan.
Viitaten
@Golimar linkkaamiin viesteihin, niin tasan ja juuri tällainen on omakotitalohelvetti. Maksat kaikki kulut ja kärsit kaikki vittumaisuudet erillään asumisesta, ilman että saat siitä mitään hyötyjä. Tasan paremmin eläisit viereisen kerrostalon kattohuoneistossa. Nyt kun vielä tällä markkinalla ja koroilla asunnon jälleenmyyntiarvo on maissa, eikä kukaan ole kiinnostunut noin tyhmästä asunnosta ja asumisesta tuollaisessa idioottikaupungissa, niin hyvin menee... Vaikka olisi varaa lähteä, niin kyllä siinä sata tonnia saa niellä.
Hyvä saada muistutus myös siitä, että halvalla pitää saada jos tästä maasta jonkin omakotitalon ostaa. Koskaan kun ei voi tietää, mitä nämä idioottipäättäjät saavat huomenna mieleensä. Mitä seuraavaksi, onko matka töihin pitkää 50 km/h rajoituksen putkea, johon huomenna muutetaan 40 km/h ja tutka-ansa ilman mitään perusteita. Kun tätä perkeleen menoa katsoo, niin ei tässä voi päästä ajatuksesta, että siinä on hyviäkin puolia että talous romahtaa kohta. Saisi jokaiselle tämänkin asuinalueen touhuun koskeneelle antaa eittä potkut muutenkin.
En ole aivan varma asiasta mutta luullakseni Seutulassa on ollut jotain rajoituksia rakentamisen suhteen, kaupunkiahan se ei koske ja kun miettii että kaupunki omistaa tuolla suuria maa-alueita niin sinne varmaankin gryndataan paljon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä nykyiset asukkaat ajattelevat kaupungin suunnitelmista kylänsä varalle.
Kartanonkoskesta tulee mieleen ahtaus jopa lumettomana aikana, miten lie sitten kun on lunta, tuskin ne Kartanonkosken kehujat ovat siellä talvella käyneet.
Quote
X
Vantaa alkaa etsiä avoimella kansainvälisellä suunnittelukilpailulle ehdotuksia, miten Seutulan Katrinebergin alueesta kehitetään toiminnallinen ja kylämäinen. Esikuvana sillä on Raaseporissa sijaitseva ja matkailijoiden suosima Fiskarsin ruukkikylä.
Parikymmentä vuotta sitten ruotsalaiset arkkitehdit voittivat suunnittelukilpailun Kartanonkosken asuinalueesta, josta Vantaa on saanut paljon kehuja. Siitä pitävät niin asukkaat kuin ulkopaikkakuntalaiset.
X
Katrinebergin suunnittelukilpailun lähtökohtana on huomioida alueen identiteetille tärkeät historialliset ja maisemalliset arvot. Kilpailussa haetaan muun muassa kokonaiskonseptia sille, miten hyödynnetään kekseliäästi nykyistä rakennuskantaa ja täydennysrakennetaan aluetta.
X
Toiminnallisuutta alueella voivat tuoda julkisten palveluiden lisäksi esimerkiksi käsityöläiset, taideala, kahvila, päivittäistavarakauppa, harraste- ja aikuiskoulutustoiminta. Alueen yhdistyksille ja järjestöille on osoitettava riittävät tilat.
X
Suunnittelussa on painotettava kestäviä ja yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Yhteisöviljelyn ja lähiruoantuotannon mahdollistamista tutkitaan.
X
Katrinebergin avoin kansainvälinen kilpailu järjestetään yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n kanssa. Suunnittelukilpailu on osa Vantaan 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6648332 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6648332)
Quote
X
Mielikuva Vantaasta vain kerrostalojen kaupunkina on väärä: lähes puolet asuntokannasta on erilaisia pientaloja, kuten omakoti- ja rivitaloja.
– Vantaa on pientalojen suurkaupunki, asemakaavapäällikkö Ilkka Laine määrittelee.
Kiinnostus pientaloihin ei ole vähenemässä, kun asuntoja tarvitaan lisää kasvavalle väestölle. Vantaan kaupunkistrategian painopisteeksi onkin nostettu olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentaminen ja uusien alueiden kaavoittaminen.
Uusia pientaloalueita suunnitellaan lähivuosina useita eri puolille kaupunkia. Tulossa on pientalotontteja, kaupunkipientaloja sekä alueita, jotka muodostavat "pientalokaupungin".
Laine sanoo, että pientalokaupunkien esikuvana on Kartanonkosken asuinalue Pakkalassa.
– Otetaan hyvät elementit sieltä. Kaupunkitila, jossa sisäänkäynti on kadulle, tiivis ja intiimi tunnelma, hän luettelee.
2000-luvun alkupuolella rakennettua Kartanonkoskea pidetään menestystarinana. Laineen mukaan Kartanonkosken kodikkuuden voi toteuttaa muuallakin.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5379053 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5379053)
https://www.google.com/maps/place/Kartanonkoski,+01520+Vantaa/@60.2832539,24.9584229,863m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468df7fff85c4037:0x520368517c0e5f4c!8m2!3d60.2815676!4d24.959853!16s%2Fm%2F0bbx059?hl=fi&entry=ttu (https://www.google.com/maps/place/Kartanonkoski,+01520+Vantaa/@60.2832539,24.9584229,863m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468df7fff85c4037:0x520368517c0e5f4c!8m2!3d60.2815676!4d24.959853!16s%2Fm%2F0bbx059?hl=fi&entry=ttu)
Kuvassa punertavat alueet ovat kaupungin omistamia.
Voisi osua autoiluketjuunkin mutta osunnee kuitenkin paremmin tähän kaupunkisuunnittelutopikkiin. Ainakin oletan että juurisyy urputukselleni on jossain kaupungin koneiston uumenissa jonka joku valtablokki luokittelee erilaiset p-alueet eri tavalla because, vttu, we can. 8)
Eräässä maakuntakaupungin keskustaa lähellä olevaa pysäköintialuetta piti viime viikolla käyttämäni. Talouden kauniimpi puolisko sai vuosien jankkaamisella minutkin ottamaan käyttöön pysäköintisovelluksen jota sitten piti tässäkin tapauksessa käyttää.
Vaan ei toiminut sovellus tällä varsinaisella pysäköintialueella ja niin piti Paawon käydä etukäteen arvaamassa poistumisaika ja tulostuttaa kuitti kojelaudalle korttiautomaatista.
Sovellus kyllä toimii kaikilla kadunvarsilla tuon mainion p-alueen ympärillä kuten kuuluu, jopa yksi p-alueen maksuautomaateista on hiukan johdattalevasti sijoitettuna p-aluetta sivuavan kadun varteen. Toisin kuin erilaisissa lento/satamaparkeissa hinta per pysäköintitunti on noilla huudeilla kutakuinkin ellei juurikin sama valitusta paikasta riippumatta. :roll:
Hgin keskustan vetovoima on puhdas nolla ja kaupan liiketiloja ei haluta edes paraatipaikoilta joten tiloihin on suunniteltu "elämys"- ja "kokoontumis"-tiloja toimistojen lisäksi (joita toki on tarjolla nytkin):
QuoteHISTORIALLISEEN tavarataloon Helsingin ydinkeskustassa kunnostetaan tiloja tapahtumille. Talo tunnetaan Aleksi 13-tavaratalostaan ja se sijaitsee Aleksanterinkadulla.
Tiloihin on tarkoitus avata elokuussa tapahtumakeskus, jossa olisi tavanomaisten toimitilojen lisäksi tiloja tapahtumille esimerkiksi juhlille. Tapahtumatiloja tarjotaan sekä yrityksille että yksityishenkilölle.
KORTTELIIN avataan elokuussa tapahtumakeskus, jossa toimitilavuokrauksen lisäksi on tiloja yritysten ja yksityishenkiöiden tapahtumiin. Taloon tulee noin 200-300 henkilön juhlatila.
Quote"Tilassa on mahdollista järjestää viikonloppuisin myös erilaisia yksityisjuhlia, kuten häitä", Epicenter Helsingin toimitusjohtaja Kristian Nieminen kertoo.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010322852.html
Näppärä paikka häille vaikka koko kaveripiirin ja suvun tulla omilla autoilla... eikun
:roll:
btw, mieleen tulee vain kymmenisen paikkaa keskuststa joissa vastaavia voi pitää, esim kasino ja moni hotelli joka tarjoaa majoituksen juhlatilan lisäksi. Ja jos näköaloja haluaa, niin Mikonkatu lienee viimeisimpiä vaihtoehtoja...
:facepalm:
Quote from: Titus on 28.03.2024, 10:34:43
btw, mieleen tulee vain kymmenisen paikkaa keskuststa joissa vastaavia voi pitää, esim kasino ja moni hotelli joka tarjoaa majoituksen juhlatilan lisäksi. Ja jos näköaloja haluaa, niin Mikonkatu lienee viimeisimpiä vaihtoehtoja...
:facepalm:
No olen ollut häissä Pohjolan talossa Aleksilla, siis kirkon jälkeen. Ihan hyvin se järjestyi. Tosin porukka oli pääosin ihan kantakaupungin helsinkiläisiä. Itsekin jätin auton kotiin Laruun.
^^Fabianinkadulla ja Kaisaniemenkadulla on sisäänajo kauppakeskus Kluuvin pysäköintihalliin. Mutta sombailu ydinkeskustassa, tuntemattomille, esim. sieltä P-Espan palmujen seasta, voisi olla turhan vaikea urheilusuositus muille kuin kokeneille paikallisille. Ja hinnat on sellaista noin 4€/h.
Quote from: jmk on 24.01.2024, 15:50:54
Kyllähän kaikki tietävät, ettei pyöräilystä veloiteta pennin pyörylää edes pyöräilyinfrastruktuurin kulujen kattamiseksi ja heidän aiheuttamansa kaupunkihaitan kompensoimiseksi.
Jos joku nyt sitten ihmettelee että "minkä ihmeen kaupunkihaitan" niin kandee avata silmät siellä kaupungissa ja katsella mitä kaikkia häiriöitä sohlosykkelistit aiheuttavatkaan muulle liikenteelle, niin jalankulkijoille kuin autoliikenteelle.
Eräässäkin paikassa on vilkas bussipysäkki, jossa bussiin päästäkseen täytyy ylittää pyörätie. No tieliikennelakihan toki sanoo, että pyöräilijä tällöin väistää bussiin nousijoita. Tosiasiassa puikkelehtivat vauhdilla bussiin nousijoiden välistä ja kiroilevat, että mitäs tuutte tänne pyörätielle, pois tieltä. Eräänkin kerran pyöräilijä konkreettisesti ajoi minua päin, kun olin nousemassa bussiin. Siis fyysinen törmäys.
Quote from: jmk on 28.03.2024, 12:40:59
Eräässäkin paikassa on vilkas bussipysäkki, jossa bussiin päästäkseen täytyy ylittää pyörätie.
Pahin paikka Helsingissä on Vantaanjoen ylittävä kapea silta, siinä missä kaupungista tulevat bussit kääntyvät Hämeentieltä Viikintielle. Siinä on kapean jalkakäytävän verran tilaa kahteen suuntaa kulkeville pyöräileville ja bussipysäkiltä bussiin nouseville matkustaville. Siihen pitäisi laittaa esteet, jotka pakottavat pyöräilijän hidastamaan tai taluttamaan pysäkin kohdalla.
Nimimerkki Pyöräilijä.
Quote
X
Noin 50-henkinen joukko on kerääntynyt Vartiokylän kirkolle maaliskuun viimeisenä tiistaina. He ovat asukkaita, jotka vastustavat kaupungin suunnitelmia Itäväylän muuttamisesta bulevardiksi. Helsingin Uutisten vierailusta sovittiin etukäteen Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantin kanssa, mikä houkutti monet paikalle.
– Asukkaita muka kuunnellaan, mutta ei kuitenkaan kuulla ollenkaan, sanoo paikalle tullut Pekka Majuri, 75.
Majuri kertoo asuneensa Vartiokylässä 34 vuotta. Hän vastustaa kaupungin uusittuja suunnitelmia voimakkaasti.
X
Kaupunki julkisti päivitetyt suunnitteluperiaatteet viime viikolla. Niissä Itäväylän välittömään läheisyyteen esitetään korkeintaan kahdeksankerroksista asuinrakentamista.
Hieman kauempana Itäväylästä kerrostalojen maksimikorkeudeksi on merkattu viisi kerrosta. Näiden rakennusten tarkoituksena on sovittaa kerros- ja pientaloalueet toisiinsa. Tähän pyritään esimerkiksi rakentamalla uudisrakennuksiin harjakattoja. Loput pientaloalueesta on tarkoitus säilyttää suhteellisen ennallaan, eikä alueelle sallita yli kaksikerroksisia taloja.
Suunnitteluperiaatteet olivat nähtävillä vuoden vaihteessa. Jätettyjen mielipiteiden perusteella kaupunki muun muassa laski kerroskorkeuksia. Esimerkiksi Itäväylän varressa kerroskorkeuden ylärajaksi oli merkitty aikaisemmin kymmenen. Lisäksi Puotilan Rantakartanontiehen rajautuvat korttelit jätettiin suunnitelmien ulkopuolelle. Tätä oli vaatinut Puotila-seura tammikuun kannanotossaan.
Suunnitteluperiaatteet koskevat Itäväylän vartta ja sitä ympäröivää aluetta, joka sijaitsee Puotilan metroasemalta koilliseen Itäväylän ja Kallvikintien risteykseen saakka noin kolmen kilometrin matkalta.
X
Muutokset ovat kosmeettisia, sanoo Pekka Majuri.
– Iso kuva on samanlainen. Kerroskorkeuksien tiputukset ovat ihan höpöhöpöä.
– Nämä ovat ihmisten koteja, ei mitään sijoitusasuntoja, jatkaa Jyrki Etelämäki, 70.
Etelämäki kertoo, että hänellä tulee juhannuksena 40 vuotta täyteen Vartiokylän asukkaana. Etelämäki on huolissaan myös suunnitteluperiaatteissa ilmoitetuista korttelitehokkuuksista. Ne tarkoittavat kerrosalan suhdetta rakennuspaikan pinta-alaan. Luku ilmoitetaan desimaalein. Etelämäki kertoo, että tällä hetkellä tehokkuusluku Vartiokylän tonteilla on noin 0,25 tuntumassa. Nyt se olisi nousemassa Itäväylän varressa 1,5–2,5:een ja vaiheuttumisalueella 0,3–1,8:aan. Pientaloalueella luku olisi korkeintaan 0,4.
– Nykyinen rakennustehokkuus riittää oikein hyvin. Isompi tuhoaisi omakotitaloalueen, Etelämäki sanoo.
X
Kaupunkiympäristölautakunta palautti aikaisemmat Itäväylän bulevardin suunnitteluperiaatteet valmisteluun viime toukokuussa. Tuolloin lautakunta edellytti, että alueelle tuotetaan skenaarioita erilaisista ratikkaratkaisuista. Myös pientaloalueiden merkitys mainittiin.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6660015 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6660015)
QuoteKyllä numerot löydetään, jos hanke halutaan
Paavo Rautio
NEUVOSTOLIITON diktaattori Josif Stalin tiettävästi tiivisti, että jos syylliset tiedetään, kyllä rikoskin löydetään. Logiikka ei ole vieras nykyäänkään. Kun oikea lopputulos halutaan, kyllä sitä edistävät todisteet löydetään.
Yksi esimerkki tästä on niin sanottu tunnin juna Turkuun. Ei sitä tosin enää tunnin junana mainosteta, kun tunti ei matkantekoon riitä, vaikka toivottu – ainakin turkulaisten toivoma – hanke toteutuisikin. Hanke on nykyään "Länsirata". Lännessähän Turku sentään on Helsingistä katsottuna.
Länsirata-hanketta ajava hankeyhtiö kertoi pari viikkoa sitten, että projekti on sittenkin kannattava. Lopputulos poikkeaa esimerkiksi niistä laskelmista, joita ovat virkamiehet virkavastuulla tehneet.
[...]
Yksi tapa päästä kannattamattomuuden puolelta kannattavaksi on se, että junamatkan takia säästyviä minuutteja lasketaan luovasti ja runsaskätisesti. Ja näin on hankeyhtiössä tehtykin: 30 vuoden aikana pitäisi ajansäästöistä kertyä hyvää yli seitsemän miljardia euroa.
[...]
Kun tunnin juna ei ole oikeasti tunnin juna vaan runsaan tunnin juna, nykyisestä matka-ajasta säästyvä osuus ei ole suuri, parhaassa tapauksessa puolisen tuntia. Jos tämän ajan suhteuttaa kustannuksiin, niin yhden ajansäästöminuutin rahaksi muutettu arvo on ehkä 130 miljoonaa euroa. Mitä 130 miljoonalla saa?
TALOUDELLISISSA kannattavuuslaskelmissa yksi olennainen ja usein unohtuva asia ovat vaihtoehtoiskustannukset. Entä jos jokainen 130 miljoonan euron minuutti käytettäisiin johonkin muuhun? Kanta-Hämeen hyvinvointialueen säästötarpeet voitaisiin kuitata. Teknisten hiilidioksidinielujen lisäämiseen hallitusohjelmassa varattu summa voitaisiin lähes tuplata. Minuutissa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010360541.html) 16.4.2024
Oma suosikkini aikoinaan suurena ilmastotekona kaupatun "tunnin junan" uusissa laskelmissa on rakennusvaiheen valtavien hiilidioksidipäästöjen "unohtaminen" yhtälöstä. Sen sijaan on keksitty tuotoiksi 140 miljoonaa euroa "myönteisiä ilmastovaikutuksia" vuoteen 2060 mennessä. Oikeiden laskelmien (http://hommaforum.org/index.php/topic,565.msg3267829.html#msg3267829) mukaan junahanke pääsisi edes hiilineutraaliksi vasta vuosisadan lopulla, joten "kielteisiä ilmastovaikutuksia" kertyisi samalla kaavalla heti alkuun satojen miljoonien eurojen arvosta ellei enemmänkin.
Ja kun jotain oikein halutaan, ei merkitystä ole laskelmien luvuilla vaan valtamedian vyörytyksellä.
Helsingin Sanomissa tämä tiedetään paremmin kuin hyvin, mistä yhtenä esimerkkinä takavuosien Guggenheim-uutisointi. Guggenheim loihti peräti kolmet toinen toistaan epäuskottavammat laskelmat hankkeen kannattavuudesta, mutta oletettujen kävijämäärien ja lipputulojen vääristelystä huolimatta kaikissa tapauksissa Helsingin kaupunki pysyi kymmenien miljoonien eurojen nettomaksajana, vaikka hankkeen piti tuoda kaupungille rahaa.
Ei hätää, Guggenheim-hanketta varauksetta tukenut Hesari käänsi uutisoinnissaan negatiiviset laskelmat positiivisiksi ja leimasi hankkeen kyseenalaistajat juutalaisvastaisiksi hörhöiksi. Sittemmin käytännössä sama arkkitehtuuri- ja designmuseohanke vietiin maaliin ilman hälyä ja Guggenheim-yhteyttä, ja Helsingin kaupunki pääsee vihdoin maksamaan tästä ilosta 60 miljoonaa euroa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70139271/uuden-arkkitehtuuri-ja-designmuseon-suunnittelukilpailu-on-kaynnistynyt?publisherId=69819715&lang=fi).
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010385733.html
Helsinki jatkaa urheaa ja maailman pelastavaa sotaansa autoja vastaan:
Helsingin kaupunki häätää huoltoasemia kantakaupungistaQuoteHELSINGIN kaupunki on häätämässä huoltoasemia kantakaupungin alueelta. Niiden tilalle on tulossa asuin- ja toimistotaloja.
Asuin- ja toimistotaloja? Hyvä. Niitähän ei Helsingissä ennestään olekaan. Ja tarvitaanhan kolmannen maailman sosiaaliasujille lisää elintilaa eikä heidän kelpaa lähteä maakuntiin jo valmiiksi tyhjiin asuntoihin, vaan keskelle Stadia pitää päästä, tuhotaan vaikka suomalaisten palvelut siitä alta! Ja toimistotaloja? Niitähän on jo keskustassa tyhjänä vaikka miten. Ja lisää pitää saada? Suomi on sellaisessa lamassa, että taloudellinen toimeliaisuus tulee laskemaan ja tyhjää toimisto- ja liiketilaa kyllä tulee riittämään, ei tarvitse lisää rakentaa.
QuoteKiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltosen mukaan "muutamia" huoltoasemia otetaan tarkasteluun 5–10 vuoden sisällä. 13 huoltoasemaa on hänen mukaansa tilanteessa, jossa ne on joko lopetettu tai niiden jatkuvuus on epävarma. Ne ovat Nesteen asemat Eläintarhassa, Sörnäisissä ja Hietalahdessa sekä ABC:n asemat Koskelantiellä, Pukinmäessä, Mannerheimintiellä, Käpylässä, Sörnäisissä ja Itäkeskuksessa. Listaan kuuluvat myös Teboilin asema Ruskeasuolla, Shellin asemat Leppäsuolla ja Vuosaaressa sekä St1:n asema Kyläsaaressa.
Erityisesti surettaa, jos Eläintarhan legendaarinen asema joutuu lähtemään. Siinä ei kyse ole enää pelkästä huoltoasemasta, vaan myös kaupunkikulttuurista ja historiasta. Se ei ole pelkkä bensanhakupaikka, vaan siinähän on ravintola/kahvila ja pieni kauppa myös. Poliisikin käy siellä syömässä lihapiirakan. Tähänkö tilalle joku neekereitä täynnä oleva betonipökäle? :facepalm:
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen Pia Pakarinen on häädöistä huolissaan ja sanoo, että liikenteen toimivuus voi vaarantua jos tilaa ei ole tankkaus- ja latauspisteille.
Vihreä apulaispormestari Sinnemäki sen sijaan puhuu orwelliaanista totuutta:
QuoteVerkkoa arvioidaan hänen mukaansa säännöllisesti ja tavoitteena on, että kaikki kaupunkilaiset saavat tarvitsemaansa palvelua.
Vain kieroutunut poliitikko voi sanoa, että palvelua saadaan kun sitä karsitaan..
^Viitaten Eino P. Keravalta -käyttäjän postaukseen, päätin katsoa kommenttiosiota, löytyisikö sieltä vihervasemmistolaisen logiikan kukkasia. Ja niitähän löytyi, en ottanut käyttäjien nimiä mukaan:
QuoteKaikki kantakaupungin parkkipaikat pitäisi sähköistää. Silloin vaihdot sähköautoihin tulisivat realistiseksi ja huoltoasemiakin voisi vähentää. Ilman kadunvarsipaikkojen sähköistämistä asukkaan ei ole mielekästä luopua polttomoottoriautosta.
Eräs kommentoija olettaa, että kun vaan saadaan korvattua huoltoasema talolla, niin veroja alkaa tulemaan. Myöskin se tosiasia, että vielä tällä hetkellä tankkausasemia on riittävästi, ei tarkoita että niitä saattaisi olla jatkossa riittävästi. Sitä paitsi noi tankkausasemathan ovat yksityisten yritysten pyörittämiä. Kuitenkin lopussa todellinen agenda tulee ilmi:
QuoteKaupungilla ei ole varaa pitää niin tiheää tankkausasemaverkostoa. Käytännössä bensa-asema vie yhden asuintalon tai toimistotalon tilan verran, jolloin kaupunki menettää verotuloissa valtavat kiinteistö- sekä tuloverot. Tällä hetkellä kaupungissa on ihan rittävä määrä asemia, että autoilessa ei todellakaan ole joutunut hätäilemään. Tulevilla muutoksilla ei ole ihan hirveästi vaikutusta siien, miten esim itse tankkaisin. Tankkaus ei muutenkaan ole niin tähdellistä saada tehtyä ihan seuraavan 10km aikana, ellei osaa viimeisen 1/4 aikana tankata muutenkaan jolloin ajoetäisyyttä on muutenkin jäljellä vähintään 100km polttoautolla. Että tämä nillitys "autoilijoiden karkottamisesta" ei pidä paikkansa. Juuri tällaisilla toimilla vähennetään autoilun tarvetta...
Eräs kommentoija näkee huoltoasemat "uhrattuna maana" ja alkaa vertailemaan tilannetta muuhun Suomeen. Niin, matkaetäisyys huoltoasemalle on toki pienempi pk-seudulla kuin esimerkiksi Lapissa, mutta tankkaajien määrä on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Lapissa:
QuoteMainituista huoltoasemista osa on lakkautettu aikoja sitten, esimerkiksi Pukinmäen ABC vuonna 2013. Kartan mukaan pääkaupunkiseudulle jää edelleen kymmeniä bensa-asemia, joten ei tarvitse suotta uhriutua: etäisyys lähimmälle bensa-asemalle on joka tapauksessa selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin.
Liian hyvää tonttimaata ei pidä uhrata bensa-asemalle, vaan sellainen pitää rakentaa korkeaksi. Huoltoasemille löytyy varmasti tilaa vähemmän arvokkailta alueilta, kuten kehä- ja moottoriteiden varsilta, joita ei voi oikein asunnoiksi tai edes toimistoiksi rakentaa.
Sitten vedotaan "kestävyyteen" yms, eli epäsuora syyllistäminen, mitäpä nyt voi vihervasemmistolta odottaakaan. Ilmeisesti vihervasemmisto on sinkkujen puolue. Ja enemmän nuo urakoitsijafirmat taitavat noita katuporia ja sementtilastipaketteja kuljetella, kuin yksityishenkilöt:
QuoteJos tekee kantakaupungin sisäisiä matkoja autolla, kannattaa pohtia kulutus- ja kestävyysnäkökulmia arjessaan. Tuskin kannat katuporaa, sementtilastia ja lätkäkamoja joka reissulla.
Jos taas autoilee keskustasta ulospäin, niin voi vallan hyvin tankata kehäteiden varsilla.
Eräs kommentoija antaa mielestään nerokkaan kommentin. Kuitenkin sekin tilanne on ollut mahdollista, koska autoilija on ainakin vielä voinut tankata muualla. Mutta harvemmin vihreitä tällaiset tosiasiat kiinnostavat:
QuoteMielestäni vuosaaren shellin tontilla on ollut Lidl jo yli 10 vuotta. Ja leppäsuon shellin päällä on ollut asuinrakennuksia parinkymmennen vuoden ajan.
---
Välissä toki esiintyy järkeviä kommentteja, kuten eräs kommentoija huomauttaa tyhjistä toimistotiloista. Helsingin kaupunki tuntuu elävän ainakin kaavoituksellisesti edelleen ajassa ennen koronaa, jolloin etätyö ei ollut niin yleistä:
QuoteKummallinen vastakkainasettelu: jos huoltoasemien tilalle ei voida rakentaa - on pakko mennä luontoalueille.... Myös se, että kaupunki kaavailee lisää toimistorakentamista, on outoa. Tyhjää toimistotilaa on todella paljon jo nyt.
Myös muita kommentteja löytyy, joissa huomautetaan vihervasemmistolaisen utopian järjettömyydestä, mutta en laita niitä tänne.
Selvästi autoilunvastaista agendaa ei ole edelleenkään unohdettu mihinkään Vihreissä huolimatta rikottaviksi tehdyistä lupauksista, vaan se välissä oli talviunilla ja on taas kaivettu esiin. Vaikka vihreä lupaisi mitä, niin he ovat kuitenkin kovia syömään sanansa. Yksi myöntyminen aiheuttaa vaan lisävaatimuksia. Vihreät ovat kuin keskenkasvuiset kakarat (nais- ja mieslapsia), jotka aina vain haluavat lisää.
:silakka:
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.04.2024, 08:00:49
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010385733.html
QuoteHELSINGIN kaupunki on häätämässä huoltoasemia kantakaupungin alueelta. ... Nesteen asemat Hietalahdessa ...
Hietalahti on ollut keskustassa asuville autoilijoille henkireikä. Virheet eivät häädä keskustasta ainoastaan autoja, vaan myös asukkaat ja liikkeet. :flowerhat:
🔝 Tunnin rata hanke, kummasti se on nyt tapetilla huonona hankkeena, kun muistelen että aiemmin (edelliset hallitukset) sitä pidettiin hyvänä hankkeena 🤔
Voin muistaa väärinkin, myönnän🤷🏼♂️
QuoteVihreä apulaispormestari Sinnemäki sen sijaan puhuu orwelliaanista totuutta:
'Verkkoa arvioidaan hänen mukaansa säännöllisesti ja tavoitteena on, että kaikki kaupunkilaiset saavat tarvitsemaansa palvelua.'
Vain kieroutunut poliitikko voi sanoa, että palvelua saadaan kun sitä karsitaan..
Sinnemäki on siitä oivallinen poliitikoksi, että hänellä on valtava paskanpuhumisen lahja, nytkin jotakuinkin väitti palveluiden karsimista palveluiden takaamiseksi. Hänellä on taustaa runoilijana ja laulujen sanoittajana ja sellainen vaatii paljon mielikuvitusta, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Sanoittajana Sinnemäki oli mielestäni kehuttava.
Sääli vain demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta, että Sinnemäki käyttää taiteellista sanoittamiskykyään myös yhteisten asioiden hoidossa tai ainakin hoitamatta jättämisen selittämisessä. Tuntuu, että Sinnemäki vieläkin sanoittaa hassuja biisejä, sen verran pähkähulluja kommentteja on saatu. Ehkä olisi parasta, että Anni palaisi sanoittamaan kappaleita ja jättäisi yhteisten asioiden hoitamisen sellaisille, jotka arvostavat demokratiaa, yhteistä hyvää, kansalaisten tahtoa ja etua.
Quote from: pugisti on 28.04.2024, 11:57:12
🔝 Tunnin rata hanke, kummasti se on nyt tapetilla huonona hankkeena, kun muistelen että aiemmin (edelliset hallitukset) sitä pidettiin hyvänä hankkeena 🤔
Voin muistaa väärinkin, myönnän🤷🏼♂️
Vähän köyhemmätkin voisivat tunnin junan ansiosta muuttaa helpommin Helsingistä pois ja käydä töissä Helsingissä. Mutta juuri nyt on tuorein ideologinen muoti että kaikikien on asuttava puistojen paikoille pystytettävissä betonikuutioissa ja liikuttava ratikalla. Kumman rakentamisesta tuleee paremmat katteet, kaukoliikenteen rautatieyhteyden vai pääkaupunkiseudun sisäisen infran?
Kaikki kehitys vain pääkaupunkiseudulle, niinkuin kehitysmaissa ja Neuvostoliitossa kävi.
Vasemmistolaiset tuhopolttajat ovat Helsingin kaupungin ja poliisin erityissuojeluksessa.
Quote
X
ANARKISTINEN Makamik-kollektiivi valtasi Helsingin Kivinokassa sijaitsevan Kulosaaren kartanon perjantaina.
Kartano on ollut tyhjillään viime vuoden syksystä saakka. Silloin ammattiliitto JHL:n Helsingin yhteisjärjestö irtisanoi vuokrasopimuksensa kaupungin kanssa. Taustalla oli tieto siitä, että Helsinki aikoo myydä 1810-luvulla valmistuneen kartanon.
X
RAKENNUKSEN omistaa Helsingin kaupunki, joka ei toistaiseksi ole vaatinut poliisia puuttumaan talonvaltaukseen.
X
ANARKISTIRYHMÄ kertoo juhlivansa Kulosaaren kartanolla myös "kollektiivin syntykodin", Kumpulassa sijainneen Makamik-talon vuosipäivää.
Makamik-kollektiivi valtasi Jyrängöntiellä sijainneen autiotalon keväällä 2013. Aiemmin leipomona toiminut rakennus oli Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunki antoi valtaajien jäädä taloon.
Rakennus paloi ensin helmikuussa 2023 ja uudestaan saman vuoden lokakuussa.
X
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010391469.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010391469.html)
Quote
Käyttäjän squatmakamik profiilikuva
Kulosaaren kartano vallattu Makamikin 11v kevät-festeille /// Kulosaari manor occupied for Makamik's 11 years spring-fest
/// English in comments ///
Tänään 26.4.2024 valtasimme Kulosaaren kartanon Makamikin anarkistisia ja antikapitalistisia kevät-festejä varten. Taloa oli käyttänyt vuodesta 1937 JHL:n Helsingin yhteisjärjestö edeltäjineen yhtäjaksoisesti viime syksyyn saakka jolloin kaupunki päätti ryhtyä myymään rakennusta hotelliksi tms. matkailutoimintaa varten. Kuvaa aikaamme hyvin miten hallituksen kurittaessa köyhiä potkii Helsingin kaupunki ay-liikkeen Kulosaaren kartanosta pois turistien tieltä. Saa nähdä käykö kaupungin kehityspöhinässä nyt samoin kuin Stansvikin kartanon kanssa joka on seissyt jo useamman vuoden tyhjillään ostajaa odottamassa.
Hallituksen kylmien tuulien puhaltaessa, ympäristökriisin alati pahentuessa ja valtioväkivallan raaistuessa maailmalla ei meidän todellakaan ole aika jäädä tuleen makaamaan! Eikä ainakaan täällä stadissa olla jäätykään! Kaiken muun viimeaikaisen määrätietoisen ja rohkean toiminnan lisäksi on kutkuttavaa tietää ettei meidän juhlapaikka ole ainoa tällä hetkellä vallattu kartano Helsingissä. Mäyräkopla (@mayrakopla) avasi Meilahden kartanon päärakennuksen ovet vallankumouksellisille maanantaina 15.4. ja @opiskelijatleikkauksiavastaan liittyi mukaan ottamalla haltuun saman kartanon tanssipaviljongin seuraavana lauantaina 20.4. 🖤️️
Kollektiivimme syntykoti Makamik-talo vallattiin Kumpulassa huhtikuussa 2013, joten me vietetään nyt samalla 11v synttäreitä! Vuosi 2013 oli myös voimistuvan yhteiskunnallisen liikehdinnän aikaa. Kuten nytkin, anarkistit ja muut vapaan & tasa-arvoisen maailman puolesta kamppailevat keräsivät rivejään, kokeillen uusia toiminnan muotoja. Tervetuloa kohtaamaan toisiamme, löytämään vatsan ja sielun ravintoa, punomaan juonia, oppimaan, tekemään ja nostamaan malja taistelevalle työväenluokalle!
Hallitus alas, eikä uutta tilalle!
2 pv
https://www.instagram.com/p/C6OIspUIuMX/ (https://www.instagram.com/p/C6OIspUIuMX/)
Quote
X
Poliisilla ei ole syytä epäillä rikosta anarkistisen Makamik-yhteisön talon helmikuiseen tulipaloon liittyen.
Kollektiivin käytössä ollut rakennus paloi Helsingin Jyrängöntiellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
Palon tarkkaa syttymissyytä poliisi ei ole täysin pystynyt selvittämään, mutta tutkinnanjohtaja Crista Granrothin mukaan palo on lähtenyt liikkeelle rakennuksen sisältä.
Hän kertoo, että talossa on 26. helmikuuta vastaisen yön aikana ollut ihmisiä, jotka ovat lämmittäneet rakennuksen keskellä sijaitsevaa puukamiinaa tai lämmitysuunia. He ovat poistuneet paikalta hetkeä ennen, kun rakennus on syttynyt palamaan.
X
https://yle.fi/a/74-20023406 (https://yle.fi/a/74-20023406)
Quote
Käyttäjän squatmakamik profiilikuva
Yhteenveto kuluneen vuoden aikana Makamikin kohtaamista natsien hyökkäyksistä sekä viime viikon tapahtumista
///
Summary of the Nazi attacks on Makamik over the past year and the events of the past week
Saa jakaa * free to share ^^ 🏴
/// English in comments ///
Helmikuussa 2022 natsit rikkoivat Makamikilla ikkunoita ja piirsivät hakaristejä sekä muuta natsisymboliikkaa talon seiniin. Pari kuukautta myöhemmin huhtikuussa todennäköisesti samat natsit murtautuivat taloon sisälle ja riehuivat siellä kirveen kanssa aiheuttaen kuitenkin yllättävän heppoisia vaurioita. Seuraava merkittävämpi isku tapahtui juhannusyönä kun talon puuvaja poltettiin, ja sama tyyli jatkui elokuisten Makamik-Festien aikaan kun festariviikonlopun molempina öinä poltettiin pihalta ja viereisestä metsästä riippumattoja, koristeita, tuoleja ja pöytää. Onneksi elokuiset palot eivät levinneet loppukesän helteistä rutikuivaan Kumpulanmäen vaahterametsään, kaupungin kaavoittajat olisivat varmasti olleet mielissään jos fasistien öinen kiusanteko olisi poistanut samalla yhden esteen alueen enenevälle tiivistämiselle.
Viime viikon torstaina 23.2. Antifasistinen Helsinki -ryhmä ilmoitti julkaisevansa seuraavasta päivästä lähtien tietoja Makamikille viime vuonna hyökkäilleistä natsiskineistä. Perjantaina 24.2. he aloittivat esittelemällä pääkaupunkiseudulla aktiivisesti toimivan Olli Vickströmin jonka he olivat onnistuneet tunnistamaan vertailemalla natsien itse julkaisemia kuvia keskenään. Lauantaina Makamikilla järjestettiin jokakuinen toverikeittiö jossa syötiin kikherne-kookos-currya, katsottiin Studio Ghiblin Liikkuva Linna sekä keskusteltiin elokuvan sodanvastaisista, feministisistä ja antiagistisista teemoista. Kävijöistä nuorin oli 5-vuotias joka elokuvan jälkeen jäi talon kovasti rakastetun lelulaatikon viimeiseksi käyttäjäksi.
https://www.instagram.com/p/CpSIKgUt_Rc/?img_index=1 (https://www.instagram.com/p/CpSIKgUt_Rc/?img_index=1)
Quote from: Lalli IsoTalo on 28.04.2024, 11:20:50
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.04.2024, 08:00:49
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010385733.html
QuoteHELSINGIN kaupunki on häätämässä huoltoasemia kantakaupungin alueelta. ... Nesteen asemat Hietalahdessa ...
Hietalahti on ollut keskustassa asuville autoilijoille henkireikä. Virheet eivät häädä keskustasta ainoastaan autoja, vaan myös asukkaat ja liikkeet. :flowerhat:
Tosiaan tostahan on kilometri molempiin suuntiin matkaa seuraavalle Nesteen mittarille, Ruoholahteen tai Ratakadulle.
Vuonna 2021 Stadissa oli näköjään ainakin 75 henkilöautoille myyvää bensa-asemaa.
Jos katsotaan Etelä-Helsinkiä, niin ei siellä niin montaa bensa-asemaa ole. On myös ihan eri asia liikkua tuolla alueella viisi kilometriä kuin liikkua se sama matka jossain Kehä kolmosen ulkopuolella. Eli se on aika huono perustelu, että Helsingissä tankkausmatkat ovat silti lyhyempiä kuin monessa muussa paikkaa.
Mutta tuo onkin juuri se syy, miksi en itse autoilevana ihmisenä edes haluaisi asua Etelä-Helsingissä. Siellä päin auton kanssa on ihan riittävän hankalaa jo muutenkin, eikä sitä todellakaan tarvitsisi enää vaikeuttaa. Jos kuvitellaan, että siellä asuvat ihmiset luopuisivat autoistaan, niin väärin kuvitellaan. Siellä asuu ihmisiä, joilla on varaa pitää autoa. Heitä ei pyöräilijöiksi tai julkisilla kulkijoiksi käännytetä, vaikka miten kiusattaisiin. Sähköautoilijoiksi he siirtyvät sen sijaan varmasti.
Kehä ykkösen sisällä Länsi-Helsingissä autoilulla on ehkä paras hinta-laatusuhde. On vielä sopivan väljää, mutta ollaan ajallisesti ja matkallisesti varsin lähellä keskustaa. Kyllähän tämäkin tulee muuttumaan, kun kaikenlaisia naurettavia kaupunkibulevardivisioita katsoo, mutta siihen mennessä ainakin minä olen varmaan pakannut laukkuni ja muuttanut jonnekin, missä autoilijoita ei kiusata.
Helsingin ja Vantaan kannattaisi muistaa, että autoilijat ovat yleensä myös hyviä veronmaksajia. Johonkin metsään rakennettu pakkourbanismi tyyliin Kuninkaantammi ja Kivistö ei oikein toimi. Espoo on ollut pitkään autokaupunki, mutta kyllä sinnekin tätä mädätystä vielä saadaan. Sitä on kuitenkin turha luulla, että ihmiset luopuisivat autoistaan pakottamalla.
Itse kantakaupungissa asuvana ja työn takia autoilevana olen sisäistänyt oikein hyvin sen, että sillä autolla ei kannata ajaa kaikkia matkoja vaan kaupungissa tosiaankin voi ja kannattaa käyttää niitä muitakin vaihtoehtoja. Auto sitten alle kun on pakko ja/kun matkat suuntautuvat jonnekin yleensä raideverkon ulottumattomiin.
Tänä talvena sai mm lukea lehdestä kuinka autofirman johtaja kitisi että on niin kovin vaikea kulkea omalla autolla Skattalta Vantaalle tai Espooseen duuniin, ja toisaalta Kaivarissa asuva juristi valitti kuinka ei pääse sujuvasti omalla autolla Katajanokalle lapsenlapsia katsomaan.
Noi on ihan niitä valintoja mitä tiheässä 1800-luvulla kaavoitetussa kaupungissa asuessaan joutuu tekemään, kas kun se kaupungissa asuminen tarkoittaa sitä että eri ihmisillä on keskenään ristiriitaisia tarpeita ja haluja eikä niitä kaikkia "mut mä tahdon"-kitinöitä voi toteuttaa vaikka kuinka olisi massia päällä.
Hesarissa ihmetellään, miksi entistä harvemmalla on rahaa ensiasuntoon:
QuoteTulevaisuudessa vanhempien rahat voivat ratkaista, pystyykö nuori ostamaan asunnon
---
Ensiasunnon ostajien keskimääräinen ikä on noussut joka vuosi 2011 vuodesta lähtien. Tilastokeskuksen ensiasunnon ostajat -tilaston mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä vuonna 2006 oli 27,7 vuotta. Viimeisimmän saatavilla olevan vuoden 2019 tilaston mukaan keski-ikä oli noussut 29,7 vuoteen.
"Meidän oman tilastomme mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä on tänä vuonna ollut 33 vuotta."
Syitä muutokselle on monia.
---
Lisäksi Takala arvelee, että monilla kestää pidempään saada säästettyä asuntolainaan tarvittava omarahoitusosuus. Erityisesti näin on, jos vanhemmilta ei saa tukea asunnon ostoon.
"Ensiasuntoon haettu lainamäärä on kasvanut. Nyt tyypillinen laina on noin 175 000 euroa, kun viisi vuotta sitten se oli kymmeniätuhansia euroja pienempi."
---
Lisäksi Takalan mukaan voitaisiin miettiä 25 vuoden laina-ajan pidentämistä 30 vuoteen.
Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000010379444.html
HS ei sanallakaan puhu maahanmuuton mahdollisista vaikutuksista asuntojen hintoihin, eikä sanaakaan puhuta asuntojen päätymisestä sijoittajille eikä oikeastaan mitään muutakaan syytä nosteta esille. Ollaan vain kovin ihmeissään, ja lopussa esitetään ratkaisu, mikä muuttaisi omistusasumisen käytännössä lähinnä glorifioiduksi vuokra-asumiseksi (mitä se tällä nykyisellä lainsäädännöllä, The Great Taking huomioiden, oikeastaan jo on!). Myöskään ei puhuta siitä tosiasiasta, että sosiaalinen sekoittaminen ei oikein houkuttele maksamaan itseään kipeäksi asunnosta, jos riskinä on, että naapuriin muuttaa äbäläwäbälä-maalaisia mamuja, tai valkoisia larppaavia aasialaisia. Sanallakaan ei muuten tuossa mietitä, miten saisi lainasummat pienemmäksi siten, että laina olisi vielä järkevässä ajassa maksettavissa (esim. 10 vuotta); päädytään vain velkavankeuden venyttämisratkaisuun. Ja kaikki muut tekijät päälle, mitä tällä foorumilla on tuotu esille.
Quote from: no future on 30.04.2024, 20:10:31Noi on ihan niitä valintoja mitä tiheässä 1800-luvulla kaavoitetussa kaupungissa asuessaan joutuu tekemään, kas kun se kaupungissa asuminen tarkoittaa sitä että eri ihmisillä on keskenään ristiriitaisia tarpeita ja haluja eikä niitä kaikkia "mut mä tahdon"-kitinöitä voi toteuttaa vaikka kuinka olisi massia päällä.
Skattan autokauppias ja Kaivarin juristi voivat vaikka muuttaa muualle. Sillä se ratkiaa. Kämppä myydään sijoittajalle ja siihen muuttaa vuokralle kymmenlapsinen somaliperhe. Kaikki hyvin.
Quote from: no future on 30.04.2024, 20:10:31
Noi on ihan niitä valintoja mitä tiheässä 1800-luvulla kaavoitetussa kaupungissa asuessaan joutuu tekemään, kas kun se kaupungissa asuminen tarkoittaa sitä että eri ihmisillä on keskenään ristiriitaisia tarpeita ja haluja eikä niitä kaikkia "mut mä tahdon"-kitinöitä voi toteuttaa vaikka kuinka olisi massia päällä.
Ratkaisu: johtaja ja juristi muuttavat kehyskuntaan, jossa omalla massilla voi paremmin toteuttaa omia tarpeita. Muut saavat sitten rauhassa toteuttaa Helsingissä tarpeitaan yhteistä massia hyväksikäyttäen. Toivottavasti sitä kertyy riittävästi uudessakin tilanteessa.
Sähköpotkulaudat vakuutettava kesäkuun alusta. Jee! Itse olen tietenkin kokokiellon kannalla.
Quote from: Lalli IsoTalo on 06.05.2024, 19:18:52
Sähköpotkulaudat vakuutettava kesäkuun alusta. Jee! Itse olen tietenkin kokokiellon kannalla.
Lautapotkusähköt katkaistava kaupungeista. Sallittava vain syrjäseuduille tilanteisiin, missä julkinen ei kulje ja ikää ei ole mopoon. Kaupungeissa niille ei tarvetta samasta syystä kuin ei kuulemma autoillekaan: toimiva julkinen liikenne.
Quote from: Siili on 06.05.2024, 19:08:08
Ratkaisu: johtaja ja juristi muuttavat kehyskuntaan, jossa omalla massilla voi paremmin toteuttaa omia tarpeita. Muut saavat sitten rauhassa toteuttaa Helsingissä tarpeitaan yhteistä massia hyväksikäyttäen. Toivottavasti sitä kertyy riittävästi uudessakin tilanteessa.
Mietitäänpä tilannetta. Jos Helsinkiläinen maksukykyinen henkilö tuskastuu siihen että Helsingissä autolla kulkeminen on tehty melkeinpä mahdottomaksi, eikö silloin olekin lähes samantekevää, yrittääkö sinne kaupungin keskustaan ajautua kävellen, polkupyörällä tai paikallisilla julkisilla, kun omalla autolla kulkeminen on käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Jos julkinen kulkupeli tarjoutuu siinä tilanteessa parhaimmaksi käytännön vaihtoehdoksi, eikö sitten ole melkein sama, hurauttaako sinne keskustan liikennesolmuun junalla jostain Keravalta tai Kirkkonummelta, sen sijasta että matkustaisi suunnilleen saman ajan jossain raitiovaunussa tai paikallisbussissa? Matkustusajoissa ei välttämättä ole paljon eroa, mutta kehyskunnan asunto voi olla monin tavoin edullisempi, ja omalle autollekin löytynee paremmin tilaa.
Quote from: Nikolas on 06.05.2024, 19:48:45
Quote from: Siili on 06.05.2024, 19:08:08
Ratkaisu: johtaja ja juristi muuttavat kehyskuntaan, jossa omalla massilla voi paremmin toteuttaa omia tarpeita. Muut saavat sitten rauhassa toteuttaa Helsingissä tarpeitaan yhteistä massia hyväksikäyttäen. Toivottavasti sitä kertyy riittävästi uudessakin tilanteessa.
Mietitäänpä tilannetta. Jos Helsinkiläinen maksukykyinen henkilö tuskastuu siihen että Helsingissä autolla kulkeminen on tehty melkeinpä mahdottomaksi, eikö silloin olekin lähes samantekevää, yrittääkö sinne kaupungin keskustaan ajautua kävellen, polkupyörällä tai paikallisilla julkisilla, kun omalla autolla kulkeminen on käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Jos julkinen kulkupeli tarjoutuu siinä tilanteessa parhaimmaksi käytännön vaihtoehdoksi, eikö sitten ole melkein sama, hurauttaako sinne keskustan liikennesolmuun junalla jostain Keravalta tai Kirkkonummelta, sen sijasta että matkustaisi suunnilleen saman ajan jossain raitiovaunussa tai paikallisbussissa? Matkustusajoissa ei välttämättä ole paljon eroa, mutta kehyskunnan asunto voi olla monin tavoin edullisempi, ja omalle autollekin löytynee paremmin tilaa.
Juu.
Monesta kehyskunnan paikasta ajaa julkisilla nopeammin Helsingin keskustaan kuin Helsingin sisällä.
Ongelma vain se, että myös kehyskunnissa aletaan niissäkin tehdä kiusaa autoilijoille. Esimerkiksi Järvenpään keskustassa uusittu Helsingintie ( johtaa suoraan Helsingin Mäkelänkadulle ) on pilattu: ennen siinä oli leveät kaistat ja pysäköintipaikat kadun varressa. Nyt on vain yksi kapea ränni suuntaansa eikä mitään pysäköintipaikkoja kadulla, korkeat kanttikivet, ettei vain vahingossakaan kukaan edes minuutiksi pysäköi jalkakäytävälle tai ambulanssi ohi. Ihmiset ovat sitä kritisoineet mutta kyllä suunta näissä pikkukylissäkin näyttää menevän pikkuhiljaa huonompaan. Toki ollaan vielä todella kaukana Stadin kiihtyneessä ja holtittomassa mielentilassa suoritetusta vittuilusta, vihasta ja kiusanteosta autoilijaperheitä vastaan, mutta kyllähän kommareita riittää kehyskunnissakin. Keravalla kyllä toistaiseksi löytää autolle aina paikan keskustasta ja vielä ilmaiseksi! Sakkoa ei saa jos pysäköintikiekko löytyy. Juuri luin, että liiketilasta on Keravalla kova pula. No, sekin on kaupungin typerien suunnittelijoiden vika! Miksi kaupunkeja ei voi suunnitella käyttäjien ja omistajien ehdoilla vaan martelaanpierijöiden ehdoilla?
:facepalm:
Quote from: Lalli IsoTalo on 06.05.2024, 19:18:52
Sähköpotkulaudat vakuutettava kesäkuun alusta. Jee! Itse olen tietenkin kokokiellon kannalla.
Kun näkee kolme nuorta ilman kypäriä yhden sähköpotkulaudan kyydissä keskellä liikennettä, niin todellakin tulee mieleen ajatuksia, että mitä vittua?
Sähköpotkulaudat on suunniteltu väärin: pieni eturengas ottaa helposti kiinni epätasaisuuksiin tien pinnassa, ja sitten käyttäjä lentää naama edellä katuun.
Lauta pitäisi keksiä uudestaan, niin että eturengas on polkupyörän rengas. Jousitusta voisi myös miettiä. Mutta isot lautayhtiöt tilaavat laudat massatuotantona, ja he tuskin haluavat keksiä uutta mallia vain Suomea varten. Tarvittaisiin vähintään Euroopan laajuinen sääntömuutos, jotta yhtiöt toimisivat.
Tänään Oodissa harjoitettiin jotain kansalaisdemokratiaa: Nettiäänestyksessä ihmiset olivat saaneet valita kuntalaisten tekemistä Oma Stadi-aloitteista muutaman jatkoon menevän ja nyt niitä työstettiin paikan päällä kasvokkain kaupungin virkailijain kanssa. Esimerkiksi läpi oli mennyt aloite uusista kuntoportaista Länsi-Helsinkiin ja nyt kävijät saivat ehdottaa, tällä kertaa ainoastaan paikan päällä eikä lainkaan netissä, minne Länsi-Helsingissä uudet kuntoportaat sijoitettaisiin. Olisin voinut laittaa keltaisen tarrapyörylän kartalle ja kommentoida kartongille viereen. 30-metrisen pyramidin rakentaminen Talin golfkentälle ja portaitten rakentaminen sen sivulle olisi ylittänyt hankkeen budjetin, joten en ehdottanut mitään.
Quote from: Outo olio on 06.05.2024, 23:03:26
Sähköpotkulaudat on suunniteltu väärin: pieni eturengas ottaa helposti kiinni epätasaisuuksiin tien pinnassa, ja sitten käyttäjä lentää naama edellä katuun.
Lauta pitäisi keksiä uudestaan, niin että eturengas on polkupyörän rengas. Jousitusta voisi myös miettiä. Mutta isot lautayhtiöt tilaavat laudat massatuotantona, ja he tuskin haluavat keksiä uutta mallia vain Suomea varten. Tarvittaisiin vähintään Euroopan laajuinen sääntömuutos, jotta yhtiöt toimisivat.
Asia korjaantunee vasta kun riittävä määrä kerran perunanenälleen lentäneitä lopettaa sähköpotkulautailun. Lautojen suosion käydessä vähiin voi käydä niinkin iloisesti että niitä pakuihin työkseen
TM keräilevät huippuosaajat sukuineen älyävät nostaa kytkintä.
Nopeuttaisiko se noitten idioottilautojen katoamista kun kaikki vahingot ja vammat tulisivat lautailijan itsensä maksettavaksi viimeistä €uroa myöten. Myös terveyskeskus- ja sairaalakulut. Laskussa viitenumeron lisäksi viesti: "mitäs läksit lautailemaan".
Quote from: HDRisto on 07.05.2024, 08:58:40
Nopeuttaisiko se noitten idioottilautojen katoamista kun kaikki vahingot ja vammat tulisivat lautailijan itsensä maksettavaksi viimeistä €uroa myöten. Myös terveyskeskus- ja sairaalakulut. Laskussa viitenumeron lisäksi viesti: "mitäs läksit lautailemaan".
Tähänhän on maassamme suuri tahtotila, se tuli selkeästi esiin korona-aikana.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008323857.html
QuoteRokotteista kieltäytyjien pitäisi maksaa itse koronataudin hoidosta johtuvat kulut
Heikki Pälve on anestesiologi ja Lääkäriliiton entinen puheenjohtaja, ja oletan että hän kannattaa potilaan omaa maksuvastuuta kaikissa muissakin itsehankituissa sairauksissa ja vammoissa. Ja niitähän riittää.
Joku lautailu nyt turhimmasta päästä toimintoja, joissa vammautua ja ruuhkauttaa päivystykset ja leikkausssalit.
Quote from: Emo on 07.05.2024, 09:17:04
Heikki Pälve on anestesiologi ja Lääkäriliiton entinen puheenjohtaja, ja oletan että hän kannattaa potilaan omaa maksuvastuuta kaikissa muissakin itsehankituissa sairauksissa ja vammoissa. Ja niitähän riittää.
Joku lautailu nyt turhimmasta päästä toimintoja, joissa vammautua ja ruuhkauttaa päivystykset ja leikkausssalit.
Jokainen sairaus ja vamma on ihmisen itsensä aiheuttama, ne johtuu siitä kun on hengissä. :flowerhat:
:silakka:
Quote from: Dangr on 12.05.2024, 10:57:38
Ja ongelmat eivät ratkenneetkaan sillä että fillarihelvetistä muutettiin autoiluparatiisiin?
Noloa kaikille tätä hehkuttaneille.
Paitsi että tässä jää nyt täysin epäselväksi että mistä tämä konkurssi tarkalleen johtuu, kun kerran samalla firmalla pyöritetään elokuvatuotantoakin. Jos siis Ideapark on edes mikään autoilijan tai leluliikkeen paratiisi, sinä tyhjänpäiväisillä liikkeillä täytetyn kilometrien sisälenkkihallin sijaan, jona minä sen muistan...
Tosin tätä kritiikkiä voisi hyvin laajentaa myös yleisesti nykypäivän kauppoihin, jotka on paitsi paisutettu järkyttäviin mittoihin, niin myös suuniteltu niin että maitoa saa vain kävelemällä koko kaupan läpi. Lisäksi koko matka tänne maitohyllylle onkin sitten täytetty ties millä mukavalikoimalla, mukatarjous tai jopa appihelvetillä.
Missä kohtaa kaupassa käymisestä on tullut tällainen raskas operaatio, jota tulee nykyään välteltyä viimeiseen asti?
Quote from: Outo olio on 06.05.2024, 23:03:26
Sähköpotkulaudat on suunniteltu väärin: pieni eturengas ottaa helposti kiinni epätasaisuuksiin tien pinnassa, ja sitten käyttäjä lentää naama edellä katuun.
Pitää osata. Milanon mukulakivikadut oli aika ankeita kyllä semmoisella.
Mutta muuten en suhtaudu sähköpotkulautoihin negatiivisesti, mutta vuokrafirmojen toimintaan kyllä. Leväperäistä touhua, vakuutukset pitää ehdottomasti saada oikealle tasolle, ja sen pitää näkyä vuokrahinnoissa.
Itse ajan omalla.
Quote from: HDRisto on 07.05.2024, 08:58:40
Nopeuttaisiko se noitten idioottilautojen katoamista kun kaikki vahingot ja vammat tulisivat lautailijan itsensä maksettavaksi viimeistä €uroa myöten. Myös terveyskeskus- ja sairaalakulut. Laskussa viitenumeron lisäksi viesti: "mitäs läksit lautailemaan".
Moottoripyörien vakuutukset moninkertaistuivat kun jonkun kansanedustajan sukulainen kuoli sellaisella, tämä on muistikuva menneisyydestä.
Skuuttivuokraus känniläisille niin että yhteiskunta kustantaa vahingot ei saa olla business. Ilman kypärää, kännissä tai aineissa, ei suojia ja ajokokemusta. Vuokraskuuttien vakuutusmaksujen tulee kattaa kaikki yhteiskunnalle aiheutuneet kulut.
Omat skuutit on eri juttu.
Quote from: Torspo on 13.05.2024, 08:44:01
Omat skuutit on eri juttu.
Ovatko? Kun tuollainen aiheuttaa oikein kunnon onnettomuuden, niin kuuluuko se oikeasta muiden vakuutusmaksajien maksettavaksi?
Samaa toki voisi kyseenalaistaa myös kävelijöistä ja polkupyöräilijöistä, sekä kuuluukin. Vaan näiden skoottien ja sähköpyörien onnettomuusprofiili, se ei vastaa kävelijää tai edes pyöräilijää, vaan vahingot ja vaara vastaakin mopoa. Eikä tätä oman kokemuksen mukaan tarvitse epäillä, ei kukaan mummo normaalilla pyörällä kantaa pihasta tielle eteesi +20 km/h, mutta sähköpyörällä tämä näköjään onnistuu. Joten näiden sorsiminen on varsin perusteltua, täysin myös yksityishenkilöiden käytössä, katsotaanhan polttomoottoriavusteinen polkupyöräkin mopoksi.
^Ammatti- ja vuokravehkeillä on kovemmat vakuutukset.
Mutta toki, riskiprofiili on varmasti sama koulumatkansa omalla skuutilla tuttua reittiä kulkevalla ja keskellä yötä aivot solmussa liikenteen seassa toikkaroivalla vuokraskuuttaajalla.
Tieliikennelaissa on säädetty, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään.
Unohtuiko jotain?
Polkupyöräilijä, joka tuijottaa kännykkää ja pitää sitä kädessään, ei todellakaan ole mikään turvallinen ilmestys liikenteessä. Ei kyllä myöskään nenä kännykkään liimattuna zombaava jalankulkija, ainakaan ajoradalle astuessaan. Jalkakäytällä sen voisi ehkä sallia.
Quote from: jmk on 13.05.2024, 13:41:37
Tieliikennelaissa on säädetty, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään.
Unohtuiko jotain?
Polkupyöräilijä, joka tuijottaa kännykkää ja pitää sitä kädessään, ei todellakaan ole mikään turvallinen ilmestys liikenteessä. Ei kyllä myöskään nenä kännykkään liimattuna zombaava jalankulkija, ainakaan ajoradalle astuessaan. Jalkakäytällä sen voisi ehkä sallia.
Meinasin vastata jo jäsen
@Torspo:lle, mutta kuurikin tämä.
Kun oikeasti näkee millaista menoa tämä nuoriso vetää näillä skooteilla, kaikkea aina kolmepäällä vetämisen, poikkiteloin tien ylitämisen ja 25 km/h kännykän käytön välistä, herää kyllä kysymys siitä että onko niiden riski päinvastoin suurempi kuin lauantaikänniläisten?
:silakka:
Quote from: Dangr on 14.05.2024, 09:28:57
Mitä laissa sanotaan alkoholista ja noista skooteista?
Poliisi valvomaan ja puhaltamaan liikennettä muutamaksi viikonloppuyöksi, niin luulisi liikenteen rauhoittuvan.
Eihän poliisia kiinnosta edes autoilijoiden kännykän käyttö ja punaisia päin ajaminen, niin miten sitten skootit? Taitaa olla jo parikin vuotta siitä, kun viimeksi puhallutettiin autollakaan.
Ties mihin vihapuhetutkintoihin, pride-kulkuiseisiin, nettipoliiseihin ja Räsäsjahtiin porukkaa riittää kyllä pilvin pimein.
Quote from: Dangr on 14.05.2024, 09:28:57
Mitä laissa sanotaan alkoholista ja noista skooteista?
Muistaakseni joku poliisiasiantuntija sanoi, että skootit eivät ole moottoriajoneuvoja - tottakai ovat! - joten kuskia käsitellään kuten pyöräilijää, kännitapauksessa. Tähän tarvitaan pikainen muutos.
^Vaikeaa siihen on muutoksia tehdä, kun säännökset sähköajoneuvoista, jotka kulkevat max 25km/h ovat yleiseurooppalaisia.
Jos alkorajoaja aletaan asettamaan, niin samalla menevät invaskootterit, sähköpyörätuolit ja polkupyörät saman promillerajan alle, kun säännökset ovat käytännössä samat. Meillä on muutenkin hirveästi säädöstöklutteria, miksi luoda sitä lisää?
Ja kannattaa pohtia sitä, että moni tankomaistanut ja sähköskootterimaistanut on ehkäissyt sitä, että lähdetään autolla kännissä liikenteeseen. Jos seuraukset ovat samat sähköskootterilla tai polkupyörällä päihtyneenä ajamisesta, niin samahan se on lähteä sitten autolla, tulee pohtimaan moni... Onhan se päihtyneelle kuskille turvallisempaa, kun ei oikein voi kaatua. Mutta muille...
Mutta nykyään sakkoa voidaan antaa polkupyörälläkin päihtyneenä ajamisesta ja ajo keskeyttää, jos känni vaarantaa liikennettä. Mielestäni sama laki pätee myös noihin hitaisiin sähköskoottereihin... Poliisi voi käsittääkseni ihan nykypykälillä - siis tankojuoppouspykälillä keskeyttämään liiassa kännissä ajon ja antamaan sakot. Mitä muuta tarvitsisit siihen lisää? Ajokieltoa ajokortillisille? No silloin on yksi ja sama ajaa kännissä autolla, vaikka ilman korttia.
Ja vaikka laki säädettäisiin, että hitaan sähköajoneuvon ja polkupyörän käyttäjiä kohdeltaisiin kuin moottoriajoneuvojen kuljettajia, niin käytännössä ei juuri muutosta tulisi, kun poliisilla ei ole resursseja niitä valvoa, koska nykysäännöilläkin poliisi voi keskeyttää ajon ja iskeä sakot. Käytännössä nykyongelmaa saataisiin karsittua poliiseja jalkauttamalla kaupungille. Sakkorysä kännisille sähköskootteristeille. Tai poliisi seurailemaan vuokrauspisteiden lähelle yöaikaan baarien sulkeutuessa. Vaikeaa on metsästää juopuneita skootteristeja, mutta yhtä vaikeaa se olisi vaikka rangaistukset olisivat samat kuin autolla ajosta kännipäissään, kun noilla yhä saisi ajella muualla kuin teillä. Laki ei helpottaisi valvontaa lainkaan. Ne joilla ei ole menetettävää vetäisivät yhä umpikännissä ja kiinijäämistodennäköisyys valvonnan haastavuuden vuoksi olisi hyvin epätodennäköistä. Osa siirtyisi mukavampaa känniautoiluun. Luultavasti kokonaisvaikutus olisi negatiivinen känniautoilun lisääntyessä, kun rangaistus on sama.
Haisee nyt vähän "signaalia lähettävältä kukkahattutädiltä"?
Jos jotain voitaisiin säätää olisi vakuutuspakko vuokrattaviin skoottereihin. Siis vuokrafirmat joutuisivat hommaamaan liikennevakuutuksen vempeleilleen, joka luonnollisesti kaadettaisiin käyttäjille vuokramaksuihin, mutta liikennevakuutus korvaisi vahinkoja... Pelkän yhteiskunnan sijasta.
Quote from: Murkula on 14.05.2024, 09:44:56
Eihän poliisia kiinnosta edes autoilijoiden kännykän käyttö ja punaisia päin ajaminen, niin miten sitten skootit?
Onko nykyään yleensäkään olemassa mitään liikennevalvontaa, muuta kuin automaattikamerat nopeusvalvontaan?
Kai jossain, mutta henkilökohtaiset havainnot eivät sitä tue. Harvoinpa maantiellä poliisiautoa näkee, vaikka valvottavaa kyllä riittäisi. Ja juu en nyt puhu sitä nopeusvalvonnasta. Ei kauan tarvittis ajella, kun jo löytyisi sakotettavaa tai vähintään huomautettavaa. Valottomia sankareita. Puskurissa roikkujia. Kännykkään tuijottavia, jotka eivät pysy kaistallaan. Moottoritielle simahtaneita autoja, joista puuttuu niin hätävilkut kuin varoituskolmiokin.
:silakka:
^Jos tämä kuljettaja on alunperinkään osannut riittävästi, eikä sitä ole silloinkin päästetty vain liikenteeseen oppimaan. Mutta kun se ei mene niin, sekä liikenne on täynnä tapauksia, jotka eivät sen 10 vuoden kuluttua osaa sitäkään vähää, toiset siksi etteivät ole ajaneet metriäkään ja toiset muuten vain. Ei se Zombin lailla työmatkan päivittäinen poraaminen välttämättä tee hyväksi kuljettajaksi sekään...
Olen samaa mieltä siitä, että ajokorttiin painettu "vimeinen käyttöpäivä" on aika heppoinen lunastus ajotaidosta.
Toisaalta tulee mielestäni pohdittavaksi se, että kuka tai mikä taho sitten ottaa vastaan käytännössä ajotaidon osaamisen, eli päivityksen?
Autokoulut, poliisi kait. Vaatiikohan lakimuutoksen, johon varmaan suttaantuu aikaa.
Silloin kun taksilaki "uudistui", kysyttiinköhän suomalaisten viranomaisten taholta missä setti oli saatu..?
Järkättiinköhän tuleville taksisuhareille minkäänlaisia ajokokeita tällöin..? Riittikö GPS-laitteen toljottamiskyky taksiluvan saamiseen?
Quote from: Dangr on 15.05.2024, 15:00:48
En ymmärrä miksi ajatellaan, että kun kerran alta parikymppisenä pääsee inssiajosta läpi, niin sillä samalla saa sitten ajaa eläkeikään asti. Samoin jos saat oleskeluluvan, niin savimajamaassa ajettu kortti oikeuttaa samaan.
Niin outoa näkee liikenteessä, että korttiin joku ajo- ja teoriakoe pitäisi uusia vähintään 10 vuoden välein. Nykyajan tietotekniikalla nämäkin voisi automatisoida niin, että joku valvoja tarkastaisi ajokortin ja henkilön, sekä antaisi heille suorituspaikan.
Oon muuten hyvin samaa mieltä. 80 luvulla tais vielä saada prätkäkortin ajamatta metriäkään mopoa. 10v ajokunnon mittaamiseen inssissä ei olisi suuri ongelma niille jotka autoa tarttee ja käyttää. Ihan perus kaupunkiliikenne ja parkkeeraukset pitäs testata. Se kerran 10v ei myöskään olisi iso kulu sellaiselle joka autoa ajaa. Toki sitten jos sen "virkainssin" mokaa, niin takas autokouluun mut se on sitten ihan itseaiheutettu moka.
1970-luvulla auton ajokortti oikeutti ajamaan vaikka 1300 cm3-harrikkaa. 18v-kesäisenä aikamoinen peli. Ja juu, ei tarttenut olla kevarikorttia näyttää.
Nyt sähköfillareilla painellaan pyöräteillä kuuttakymppiä sähköfillareilla, skuuteilla ja niillä paksurenkaisilla härveleillä. Hassua ja outoa.
No: onneksi Helsingissä ollaan tehty tunneli! Sinne ahdistavaan maan alle kaivettuun, kolmisenkymmentä miljoonaa maksaneeseen tunneliin kaikki riemumielin ajeleen.
Itselleni fillarointi(polkupyöräily) on aina ollut ulkoilmalaji. Kaikki nykyään haluaa kuitenkin edetä nopeemmin ja nopeemmin paikasta toiseen.
Ihmettelen.
Tähän ketjuun kuuluu ehdottomasti myös soluasuminen, mikä nyt aiheuttaa jos jonkinlaista vinkumista. Kun itse olin opiskelija ~30v sitten, niin aloitettiin 2h huoneella, siitä sai sitten jatkossa 1h huoneen. Kuuden vuoden asumisen jälkeen lopulta kuoriuduin keskustan kaksioon.
Soluasumisesta on jäänyt pari parasta ystävää, ja toki semmoisia mitä ei tarvi nähdä uudestaan. Ihmettelen mitä kermaperseitä nää nykyajan piltit oikein ovat! Ilman soluja jää moni teekkarijäynä tekemättä, ja elämä vissiin pyörii sen somen ympärillä. Pyh.
Vanhassa vara parempi.
Quote from: Weijer on 15.05.2024, 21:43:02
No: onneksi Helsingissä ollaan tehty tunneli! Sinne ahdistavaan maan alle kaivettuun, kolmisenkymmentä miljoonaa maksaneeseen tunneliin kaikki riemumielin ajeleen.
Itselleni fillarointi(polkupyöräily) on aina ollut ulkoilmalaji. Kaikki nykyään haluaa kuitenkin edetä nopeemmin ja nopeemmin paikasta toiseen.
Ihmettelen.
Toivottavasti sinne tunneliin tulee samanlainen systeemi, kuin Saksan autobahneille. Spandex-ohjukset saisivat painaa rauhassa omalla kaistallaan just niin lujaa, kuin sähköavusteisella äärimmäisen viritetyllä aerodynaamisella hiilikuitu-paskalla. Kaista just niin kapea, että ohittamaan ei pääse ilman riskiä. Saavat tapella ihan keskenään. Oikeanpuolimmaisella kaistalla saa körötellä just niin rauhassa, kuin haluaa.
Jollei tätä tehdä, niin tulee taas rutinaa siitä, että "vanhukset pois pyöräilemästä!" Minua henkilökohtaisesti vituttaa se, että jos ajan autolla mittarin mukaan 40 km/h taajama-alueella, koska *tiedän* siellä liikkuvan paljon koululaisia, niin eikö siellä ole persiissä valkoinen katumaasturi roikkumassa?
Jos pyöräilen kirkolle, niin onneksi paikalliset spandex-ohjukset vetävät letkassa autokaistalla.
Jos osun autolla sellaisen letkan taakse, niin en saamari sentään lähde ohittamaan. Jos joku kaatuu, niin tuollakin kopperolla saa surmattua monta läjään kaatunutta oman elämänsä sankaria.
Pidetään ne etäisyydet, hyvät hompanssit. Niin että haju haihtuu.
Quote from: ohkurin_narsi on 16.05.2024, 00:34:39
Tähän ketjuun kuuluu ehdottomasti myös soluasuminen, mikä nyt aiheuttaa jos jonkinlaista vinkumista. Kun itse olin opiskelija ~30v sitten, niin aloitettiin 2h huoneella, siitä sai sitten jatkossa 1h huoneen. Kuuden vuoden asumisen jälkeen lopulta kuoriuduin keskustan kaksioon.
Soluasumisesta on jäänyt pari parasta ystävää, ja toki semmoisia mitä ei tarvi nähdä uudestaan. Ihmettelen mitä kermaperseitä nää nykyajan piltit oikein ovat! Ilman soluja jää moni teekkarijäynä tekemättä, ja elämä vissiin pyörii sen somen ympärillä. Pyh.
Vanhassa vara parempi.
Nykyisin taitaa noissa soluasumisissa kestämään kehitysmaamenoa, kuin n. 30 vuotta sitten, joten tavallaan ymmärrän ettei curryäbäläwäbälähelvetti kiinnosta ketään maksukykyisempää ihmistä. Eri asia on, jos asuu ihmisten kanssa joista oikeasti pitää. Toki suomalaisiakin on moneen lähtöön.
Joskus oli sellainen hämmentävä kantasuomalainen asukas, joka piti julkiset yhteiset tilat suorastaan sotilaallisen tiptop, mutta oma huone oli taiteellisen luova siisteydeltään. Ei toki haitannut itseä ja oli hyvä soluasukas.
Tynnyrillinen orankeja pystyisi parempaan.
[tweet]1797189724257280156[/tweet]
QuoteHelsinki aiheuttaa..
- kaikkien aikojen suurimman tietomurron
- jättimäisen palkanmaksusotkun
- kaikkien aikojen liikennekaaoksen.
Avutonta. "Maailman toimivin" kaupunki ei kykene suoriutumaan ydinprosesseistaan, vaan ajaa ne karille joko typeryyttään tai tahallaan. Pikku lippujen heiluttelu pormestarikunnalta sentään onnistuu.
Lastentarhameininkiä. Tai itse asiassa vielä surkeampaa kuin lastentarhassa. Siellä piltit sentään rakentavat hiekasta ratoja pikkuautoille. Nämä sankarit päättävät repiä tuhannen silpuksi kokonaisen pääkaupungin liikenneinfran.
Katuja ei voi korjata kuin kesällä. On sitten eri asia, pitääkö kaikki urakat ajoittaa samaan aikaan ja tieosat sulkea koko urakan laajuudelta.
Nyt kesäkauden alkaessa myös Tampereella on Särkänniemen huvipuiston ympäristö yhtä tilapäiskaistaa, tilapäisliikenneympyrää, jossa kukaan ei vilkuta ja teräskaiteilla ohjattuja rännimäisiä kaistoja.
Ei tarvitse maksaa huvipuistolippua. Kun pääsee vihdoin parkkipaikalle (jos kaupungin läpi löytää enää ratikan jälkeen väyliä kulkea toiselle puolen kaupunkia), on pyörinyt jo niin monessa liikennesolmussa ja tehnyt väistöjä ja teräviä ohjausliikkeitä, että ei tarvi mennä enää vuoristorataan (onko siellä vielä joku vuoristorata?)
-i-
Quote from: Lyyti on 02.06.2024, 17:52:30
^ Luulen että liikennekaaos on ihan tietoisesti hyväksytty haitta, jota ei ole kummemmin yritetty minimoida. Hakkerointi on sen verran asiantuntijakamaa, etten syyttäisi siitä vihaamaanikaan poliitikkoa.
Kyllä hakkeroinnista voi ihan hyvin syyttää johtoportaan tumpeloita. Vastuu kuuluu viime kädessä heille, mutta milloinkas Helsingin johtajat olisivat vastuutaan kantaneet.
Muutaman viime vuoden aikana olen jotenkin havahtunut huomaamaan, miten aidosti surkeaa Helsingin toiminta on. Käytännössä jokainen asia, perustoiminnoista lähtien, menee jollain tavalla pieleen. Tähän vielä päälle lähinnä mielipuolinen "visiointi" kaupungin tulevaisuudesta, eli kaikki luonto ja vihreä pois pyöräteiden ja neukkukuutioiden edestä, niin ei ole ihme jos ihan tavallinen jengikin alkaa jo miettiä muuttoa muualle.
Helsingillä on tietysti omat taakkansa (vihreät, vasurit, jne.) kannettavanaan, mutta on aidosti huolestuttavaa miten paskaa siellä toiminta on. Ei se nyt niinkään ole, että Helsinki olisi jotenkin aivan mahdottoman suuri ja hankala kokonaisuus pyöritettäväksi. Olen herranjumala sentään asunut intialaisessa, kolmen Suomen kokoisessa kaupungissa, jossa asiat tuntuivat toimivan paremmin.
Quote from: SmallFish on 03.06.2024, 10:54:16
Kyllä hakkeroinnista voi ihan hyvin syyttää johtoportaan tumpeloita. Vastuu kuuluu viime kädessä heille, mutta milloinkas Helsingin johtajat olisivat vastuutaan kantaneet.
-naps-
Kun olen henkilökohtaisesti nähnyt millaisia tumpeloita kunnallispuolella tekee näitä hommia. Niin ja sitten jos sinne päätyykin joku osaava, sanomaan että 2020 luvulla ei voi enää käyttää Windows XP:tä, niin ura on yleensä lyhyt. Miten se siten meneekin, hiillostetaanko ulos, pelataanko pihalle, vai lähdetäänkö ihan omaa halua, eihän sitä touhua kukaan järkevä noilla palkoilla pitkään jaksa katsoa. Sekä kuka on siitä on vastuussa, jos touhu on tuota että ei sen kummemin osata kuin viitsitäkkään tehdä mitään, muuta kuin ne johtajat joista ei ole muuttamaan tätä asiaa?
Jos on viisas ja ahkera, niin ei ole kunnalla töissä. (https://www.youtube.com/watch?v=EQkbR1Auttw) Tämä asia olisi varmaan mahdollista myös muuttaa, mutta se vaatisi sen luokan remonttia ja leikkauksia kankeaan virkaläskiin, että ei ole mahdollista ilman suurempaa romahdusta.
Sekä nyt sitten saatiin väylävirastossa aivopieru laskea nimenomaan 100 km/h rajoituksia (https://www.suomenuutiset.fi/junnila-tyrmaa-vaylaviraston-ehdotuksen-nopeusrajoitusten-alentamisesta-tarkoitus-on-hyva-mutta-tassa-laajuudessa-keinot-ovat-vaaria/) "liikenneturvallisuuden" vuoksi.
Eikö niitä leikkauksia voisi oikeasti kohdistaa tuonne? Eihän ne tiedä yhtään mitään siitä mistä puhuvat. Aivan kun niitä onnettomuuksia edes tapahtuisi niillä harvoilla satasen alueilla... Saati sitten että niissä kuplavolkkareille ja rutinoffeille alunperin tarkoitetuissa rajoituksissa, joita on niistä ajoista vain laskettu, olisi jotain laskuvaraa. Tässä käy vielä täysin päinvastoin ja porukka saadaan lopunkin jaettua kahtia niihin, jotka vetävät kännykkä ratin päällä 70 km/h ja niihin jotka vetävät jokatapauksessa ylinopeutta. Sekä sellaiselle joka haluaisi ajaa sitä rajoitusta, sellaiselle tulee olemaan kaikkein vähiten tilaa. Lisäksi samaan aikaan kun rajoitus päätiellä tippuu, niin aina vain suurempi osa alkaa ajamaan sitä sivutietä sitten ja mahdollisesti vielä kovempaa.
Että joo, jos teillä väylävirastolaisilla on edes ajokortti, niin tervetuloa vain tänne mainitullle pohjanmaan peltoaukioille katsomaan tätä menoa. Luulisi oppivan äkkiä, että miten puuduttavaa on ajaa 100 km/h tiellä, jonka tilannennopeus ylittää jokaisella nykyautolla 160 km/h. Tai sitten ongelma onkin juuri siinä, että väyläviraston ylipalkatut Teslakuskit on ottaneet itseenä, kun lapinreissulla ei saanutkaan ajaa 75 km/h mateluvauhtia televisiota katsellen, ilman että joku kehtasi mennä ohi.
Taitaa olla virkahenkilöiden juoni johon Lulu Ranne on langennut. Turhanaikainen köröttely v*tuttaa kansalaista joka toivon mukaan lakkaa äänestämästä Persuja.
Quote from: Uuno Nuivanen on 04.06.2024, 18:09:27
Taitaa olla virkahenkilöiden juoni johon Lulu Ranne on langennut. Turhanaikainen köröttely v*tuttaa kansalaista joka toivon mukaan lakkaa äänestämästä Persuja.
Miten hemmetissä Persuilla voi olla Liikenneministeri ja tällaista suunnitellaan? Siis ihan oikeasti, onko se päässyt tuohon tehtävään ihan vain siksi, että se on Nainen ja Purrapersujenkin on noudatettava jotain kiintiöitä, koska ei voi olla mikään setämiespuolue? Siis oikeasti, niin pitkään kun sitä on odotettu, että liikennemnisteriksi saataisiin joku järkevä, niin persut menevät vielä tässäkin pettämään.
Ei ole todellista, sitten tämä kiinalainen lainsäädäntö päästömanipulaatiosta ja ohjelmoisestakin vielä voimaan tämän kuun alusta. Siis ihan oikeasti nyt Persut nyt olisi se liikenneministerin paikka itsellä, niin olisiko pikkuhiljaa aika alkaa korjaamaan näitä liikenneasioita. Vaikka minä olisikin jo lähtenyt Hakkaraisen peesissä pihalle, niin tuolla on vielä aika pirun monta mersupersua, joille aletaan pian jakamaan tonnin sakkoja ja mitään perusteitahan ei tarvita. Sakot voidaan jakaa ihan huumorilla, todistustaakka on omistajalla ja varmaan yksinkään edes satatonnia ajettu, ei mene niistä päästöhuijauksista läpi, jonka valmistaja on ilmoittanut.
Itselleni tämä liikennetouhu on sen verran valitettavan lähellä sydäntä, että se voi olla että jos kolmostielle tulee yksikin 80 rajoitus vielä tämän takia lisää, niin se on sitten persujenkin äänestäminen jäissä niin pitkään kun se on siinä.
QuoteYdinkeskustan kävijämäärät laskussa – kaupunki etsii aktiivisesti keinoja elinvoimaisuuden palauttamiseksi
Helsingin kaupunki on teettänyt tarkastelut ydinkeskustan käynti- ja asiointimääristä vuosilta 2019–2023. Keväällä 2024 teetetyssä selvityksessä vertailtiin myös Helsingin ydinkeskustan ja muiden pohjoismaisten pääkaupunkien keskustojen kävijämäärien kehitystä. Tarkastelusta selviää, että Helsingin ydinkeskustakäyntien määrät ovat neljän vuoden aikana laskeneet usealla miljoonalla, kun muissa pohjoismaissa ne ovat nousseet
---
Helsingin ydinkeskustan kävijämäärät, jotka olivat vuonna 2019 korkeammat kuin esimerkiksi Tukholmassa, eivät ole palautuneet vastaavalle tasolle vuoteen 2023. Helsingissä ydinkeskustassa käyntien määrä on laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2023 yli 31 miljoonalla, kun taas Tukholmassa ydinkeskustakäyntien määrä samalla ajanjaksolla on kasvanut lähes 28 miljoonalla, Kööpenhaminassa yli 600 000:lla ja Oslossa reilulla 23 miljoonalla.
Päivätasolla Helsingin ydinkeskustan kävijämäärä on laskenut lähes 86 000:lla, kun Tukholmassa käyntien määrä on kasvanut 76 000:lla, Oslossa 63 000:lla ja Kööpenhaminassa vajaalla 2 000:lla.
Asioinneissa korostuivat pikakäynnit keskustaan
Jokaisessa pohjoismaisessa pääkaupungissa alle neljä tuntia kestäneiden asiointien määrä on kehittynyt suotuisammin kuin alle vuorokauden kestäneiden käyntien määrä. Asioinnin määrän kasvu on kohdistunut kaikissa kaupungeissa alle 20 minuuttia kestäneisiin pikakäynteihin.
Helsinki on kuitenkin vuosina 2019–2023 menettänyt huomattavan paljon alle neljä tuntia kestäneitä asiointikäyntejä, vuositasolla yli 19 miljoonaa asiointia. Tukholmassa ja Oslossa alle neljä tuntia kestäneiden asiointikäyntien määrä on kasvanut merkittävästi ja suhteellisesti jopa enemmän kuin alle vuorokauden kestäneiden käyntien määrä. Kööpenhaminassakin asiointikäyntien määrä on ollut kasvussa.
Loput löytävvät täältä: https://www.hel.fi/fi/uutiset/ydinkeskustan-kavijamaarat-laskussa-kaupunki-etsii-aktiivisesti-keinoja-elinvoimaisuuden
Linkki sivun lopussa olevaan pdf-tiedostoon: https://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Keskustan-elavyysindeksi_2019-2023.pdf
Helsingin kaupunki on ihmeissään, miksi Helsingin kävijämäärät laskevat. Varmaan harjoitetulla politiikalla ei liene mitään osuutta asiaan.
Hieman outo mittausaika tuo 4h. Jos keskustassa tulee käymään esim leffassa / lätkämatsissa / konsertissa jne + pizza&kaljalla samalla niin tuo 4h menee ihan helposti yli ja silloin ei imo ole laskennassa mukana.
Liikennelaskentaa.
Olin tänään Arabian kauppakeskuksen kohdalla 10 minuuttia odottamassa bussia noin klo 11:30.
- 7 polkupyöräilijää ja 3 Wolt-ruokakuskia ajoi sähkömopoilla eteläistä jalkakäytävää, eikä pohjoista pyörätietä, lainvastaisesti.
- 6 polkupyöräilijää (joista 2 kaupunkipyörää) ajoi pohjoista reittiä kuten liikennesäännöt käskevät.
Se on ihan sama miten paljon pyöräilijöille (joita itsekin olen) rakennetaan väyliä, niitä ei käytetä, jos kävelijöiden reitti on hiemankaan nopeampi. Kuten Hämeentiellä, jossa "kaikki" rakennukset ovat etelässä.
Tuli mieleen, että Elokapinaporukka vois "vallata" Pasilan pitkään tyhjänä olleen Areenan.
Näkyvyys/julkisuus taattu ja saattaisi vaikuttaa Helsingin kaupungin etanan vauhdilla etenevään päätöksentekokykyyn esim. em. pytingin suhteen. :roll:
Vituttaa Areenan tyhjänä oleminen. Montako vuotta se vielä on siellä tyhjää toimittamassa.......?
Quote from: Kallan on 09.06.2024, 20:18:35
Helsingin kaupunki on ihmeissään, miksi Helsingin kävijämäärät laskevat. Varmaan harjoitetulla politiikalla ei liene mitään osuutta asiaan.
Hgin mädäntyminen joka suhteessa on
hieno asia.
Olen aina kannattanut luonnonlakeja. Esim kun tarpeeksi kantaa kahvimukilla paskaa kaivoon, on idioottimaista olettaa veden pysyvän juomakelpoisena.
Saisi mädäntyä vielä pahemmin ja vielä nopeammin. Yksi jälkeläiseni asuu edelleen Helsingissä, ja hänen äänestysalueensa on Suomen kommunistisin. Siis suurin Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteiskannatus. Kun tietää millaista meno on oli vastaavilla paikoilla esim 35 vuotta sitten, niin surrealistiselta tuntuu.
Jos Suomella olisi älyä, mitä sillä ei ole, niin kaikkien maakuntien kannattaisi maksaa muuttokulut mamuille kohti Helsinkiä. Sinne vaan työvoimaperäiseksi.
Quote from: Jorma M. on 14.06.2024, 14:20:54
Quote from: Kallan on 09.06.2024, 20:18:35
Helsingin kaupunki on ihmeissään, miksi Helsingin kävijämäärät laskevat. Varmaan harjoitetulla politiikalla ei liene mitään osuutta asiaan.
Hgin mädäntyminen joka suhteessa on hieno asia.
Olen aina kannattanut luonnonlakeja. Esim kun tarpeeksi kantaa kahvimukilla paskaa kaivoon, on idioottimaista olettaa veden pysyvän juomakelpoisena.
Saisi mädäntyä vielä pahemmin ja vielä nopeammin. Yksi jälkeläiseni asuu edelleen Helsingissä, ja hänen äänestysalueensa on Suomen kommunistisin. Siis suurin Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteiskannatus. Kun tietää millaista meno on oli vastaavilla paikoilla esim 35 vuotta sitten, niin surrealistiselta tuntuu.
Jos Suomella olisi älyä, mitä sillä ei ole, niin kaikkien maakuntien kannattaisi maksaa muuttokulut mamuille kohti Helsinkiä. Sinne vaan työvoimaperäiseksi.
Tämä on miinussummapeliä, mamusummapeliä, jossa ei-toivottua ongelmajätettä yritetään heittää aidan yli, naapurin tontille.
- Toisaalta, pitäköön vasemmistöäänestäjät paskansa.
- Toisaalta, täytetään tyhjä maaseutu mamuilla.
Kenelle jää mustapekka? Suomalaisille, joka tapauksessa.
Quote from: Jorma M. on 14.06.2024, 14:20:54
Quote from: Kallan on 09.06.2024, 20:18:35
Helsingin kaupunki on ihmeissään, miksi Helsingin kävijämäärät laskevat. Varmaan harjoitetulla politiikalla ei liene mitään osuutta asiaan.
Hgin mädäntyminen joka suhteessa on hieno asia.
Olen aina kannattanut luonnonlakeja. Esim kun tarpeeksi kantaa kahvimukilla paskaa kaivoon, on idioottimaista olettaa veden pysyvän juomakelpoisena.
Saisi mädäntyä vielä pahemmin ja vielä nopeammin. Yksi jälkeläiseni asuu edelleen Helsingissä, ja hänen äänestysalueensa on Suomen kommunistisin. Siis suurin Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteiskannatus. Kun tietää millaista meno on oli vastaavilla paikoilla esim 35 vuotta sitten, niin surrealistiselta tuntuu.
Jos Suomella olisi älyä, mitä sillä ei ole, niin kaikkien maakuntien kannattaisi maksaa muuttokulut mamuille kohti Helsinkiä. Sinne vaan työvoimaperäiseksi.
Taitaa olla sama alue jossa asukkaita häiritsi Hurstin ruokajonot. Sellaisia köyhien ja vähävaraisten puolustajia siellä asuu!
Quote
X
Sami Takala HS
2:00
HISTORIALLISEN Villa Vingen ympäristö muuttuu tulevaisuudessa, jos Espoon kaupungin aikeet rakentaa kaikille avoin oleskelualue huvilan edustalle toteutuu Soukassa.
Hengailupaikka liittyy rantaraittiin, jota Espoo on siirtämässä merenrantaan Villa Vingen kohdalla. Suositun raitin jatko-osa lohkaisisi parisataa metriä pitkän pätkän huvilan edessä olevasta rannasta.
X
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010467750.html (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010467750.html)
Quote
X
Myyntihinta
1 795 000 €
X
Tontin koko
922 m²
Kaavoitustiedot
AP Asuinpientalojen korttelialue. Villa Vinge on vuonna 2001 haettu suojeltavaksi rakennussuojelulailla. Suojeluesitykseen liittyvässä lausunnossaan Museovirasto on pitänyt Villa Vingeä ja sen pihapiiriä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja rakennussuojelulain 2§ tarkoittamana kohteena. Museovirasto on kuitenkin katsonut, että rakennuksen ja sen lähiympäristön suojelu tulee ensisijaisesti turvata maankäyttö- ja rakennuslain keinoin asemakaavan muutoksella. Espoon kaupunki on puolestaan lausunnossaan todennut, että asemakaavan muutokseen voidaan ryhtyä. Tähän perustuen Uudenmaan ympäristökeskus ei määrännyt kohdetta suojeltavaksi rakennussuojelulailla. Espoon kaupunki ei kuitenkaan ole kaavamuutosta toteuttanut, ja korttelissa on edelleen voimassa vuonna 1993 vahvistettu asemakaava.
Kaavatilanne
Asemakaava, Osayleiskaava
Rannan (vesistön) tyyppi
Meri
Rannan kuvaus
Kiinteistö rajoittuu kaupungin omistamaan kapeaan rantakaistaleeseen. Rannassa on kivilaituri, johon käyttöikeus.
X
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/21075730 (https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/21075730)
Quote
X
Nimby (lyhenne englanninkielisistä sanoista "not in my back yard", 'ei minun takapihalleni') tarkoittaa omaan asuinympäristöön suunniteltujen ja omasta mielestä epämiellyttävien asioiden vastustamista.[1]
Tyypillinen nimby-ilmiö liittyy esimerkiksi syrjäytyneille tarkoitetun asuntolan rakentamiseen asuntoalueelle. Alueen asukkaat voivat periaatteessa olla samaa mieltä asuntolan tarpeellisuudesta, mutta käytännössä he eivät halua sitä rakennettavan omalle asuinalueelleen, vaan jonnekin muualle.
Hankkeiden vastustajien usein käyttämiä perusteluja ovat asuntojen arvon aleneminen, lasten turvallisuuden heikkeneminen ja teiden ruuhkautuminen[2].
Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelukotien perustamista vastustetaan usein sillä perusteella, että perustaminen laskisi lähialueen asuntojen hintoja, mutta Ylen selvityksen mukaan tämä väite ei pidä paikkaansa ainakaan seinänaapuria kauempana palvelukodista[2].
Suomalaisista 19 % ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen[3]. Palvelukotihankkeiden vastustajat saattavat ajatella virheellisesti, että mielenterveyspotilaat ovat vaarallisia tai olemukseltaan epäsiistejä[2].
YIMBY ("yes in my back yard" ts. 'kyllä minun takapihalleni') on vastareaktiona NIMBY-ilmiölle syntynyt kansanliike.
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimby (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimby)
https://yle.fi/a/74-20095236
Quote
Helsinki suunnittelee meren päälle pyöräbaanaa, jottei ihmisten tarvitse polkea mäen yli
Humallahden rantakallioiden eteen Meilahteen, aivan pääministerin asunnon Kesärannan viereen, suunnitellaan Helsingissä 200 metrin pituista siltaa meren päälle.
Silta on osa Munkkiniemen uutta pyöräbaanaa, ja sen avulla pyöräilijät väistäisivät läheisen Seurasaarentien mäen.
Helsingin kaupungin liikenneinsinööri ja Munkkiniemen baanan projektipäällikkö Teppo Pasanen sanoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan mäet vähentävät pyöräilyä.
...
Pasanen sanoo, että kaupunki on tutkinut Paciuksenkadun kautta kulkevaa nykyistä linjausta, mutta vaikka mäkeä loivennettaisiin, nousua olisi silti yhdeksän metriä.
– Tätä reittiä tehdään niin, että saamme uusia ihmisiä liikkumaan pyörällä. Lapset ja vanhukset eivät ole niin voimakkaita, joten heille mäki voi olla vaikea kulkea.
...
^Vallankumouksellinen ajatus: jos pyöräilijä ei jaksa polkea ylämäkeä, hän voi kävellä ja taluttaa pyöräänsä mäen päälle!
Quote from: tomto on 02.07.2024, 10:04:51
Pasanen sanoo, että kaupunki on tutkinut Paciuksenkadun kautta kulkevaa nykyistä linjausta, mutta vaikka mäkeä loivennettaisiin, nousua olisi silti yhdeksän metriä.
– Tätä reittiä tehdään niin, että saamme uusia ihmisiä liikkumaan pyörällä. Lapset ja vanhukset eivät ole niin voimakkaita, joten heille mäki voi olla vaikea kulkea.
...
Laskeekohan kukaan missään vaiheessa, kuinka paljon jokainen sillasta innostunut uusi pyöräilijä kustantaa?
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.07.2024, 10:16:18
^Vallankumouksellinen ajatus: jos pyöräilijä ei jaksa polkea ylämäkeä, hän voi kävellä ja taluttaa pyöräänsä mäen päälle!
Ja ylämäkeähän seuraa alamäki. Sen minkä ylämäessä vitutuksena maksaa, sen alamäessä saa ilmaisena vauhtina takaisin.
Ja kyllä mä kakarana poljin ylämäkeenkin, fillareissa on vaihteet. Ja jos joku on huonokuntoinen niin ehkäpä hän hankkii sähköfillarin.
Kyllä toi fillarikommunistien perseennuolenta saa Stadissa ihan absurdeja muotoja. Rahaa palaa ja luonto tuhotaan, autoilijoita kiusataan. Nyt jo mäetkin tasataan että arvon fillarikommunisti saa fillarikommunisteilla ilman hikipisaran puolikastakaan. Seuraavaksi kai jokapuolelle stadia laitetaan lämmitetyt pyörätiet, että saa ajaa sulalla läpi talvenkin..
:facepalm:
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.07.2024, 10:16:18
^Vallankumouksellinen ajatus: jos pyöräilijä ei jaksa polkea ylämäkeä, hän voi kävellä ja taluttaa pyöräänsä mäen päälle!
Ja pari vielä hurjempaa ajatusta:
- jos kunto ei kestä, niin harjoittaa kuntoa ensin tasaisella kunnes kestää.
- jos luonto ei kestä harjoittaa kuntoa niin siirtyy käyttämään julkista liikennettä tai
- hommaa yksityisauton ja ajaa sillä
Veikkaan että vaikka kaikki ne joilla ei kunto riitä tuon nyppylän ylitykseen hankkisivat auton ja kiertäisivät sillä tuon mäen, niin ympäristövaikutukset jäisivät pienemmiksi kuin tuon "baanan" rakentamisesta aiheutuu.
Quote from: Siili on 02.07.2024, 10:29:54
Laskeekohan kukaan missään vaiheessa, kuinka paljon jokainen sillasta innostunut uusi pyöräilijä kustantaa?
Onko kukaan tehnyt tutkimusta kuinka monta kävelijää silta innostaisi pyöräilemään?
Muuten, jos silta rakennetaan ja vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kävelijät eivät tuolle pyötäsillalle mahdu.
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.07.2024, 10:16:18
^Vallankumouksellinen ajatus: jos pyöräilijä ei jaksa polkea ylämäkeä, hän voi kävellä ja taluttaa pyöräänsä mäen päälle!
Mutta silloinhan pyöräily nimenomaan vähenee, koska polkupyörää taluttava henkilö on laki- ja epäilemättä myös tilastoteknisesti jalankulkija. :roll:
Ajatelkaa nyt imagotappiota. Muutaman (kymmenen*) miljoonan lisäkustannuksella voidaan välttää kiusalliset punastumiset tärkeissä kansainvälisissä pöydissä, kun joku alankomaalainen pyöräilybaanainsinööri kyselee puoli-ivallinen hymynkare naamalla suomalaisten pyöräilyreittien sileyttä. Niissä pöydissä ketään kiinnosta maisema- tai luontoarvot. Sillan arvo on siis mittaamaton.
*realismia
Quote from: Huppupelikaani on 02.07.2024, 11:04:51
Mutta silloinhan pyöräily nimenomaan vähenee, koska polkupyörää taluttava henkilö on laki- ja epäilemättä myös tilastoteknisesti jalankulkija. :roll:
;D Ei se voi vähentyä, paitsi jos silta ensin rakennetaan ja sitten puretaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.07.2024, 10:34:20
Quote from: Lalli IsoTalo on 02.07.2024, 10:16:18
^Vallankumouksellinen ajatus: jos pyöräilijä ei jaksa polkea ylämäkeä, hän voi kävellä ja taluttaa pyöräänsä mäen päälle!
Ja ylämäkeähän seuraa alamäki. Sen minkä ylämäessä vitutuksena maksaa, sen alamäessä saa ilmaisena vauhtina takaisin.
Ja kyllä mä kakarana poljin ylämäkeenkin, fillareissa on vaihteet. Ja jos joku on huonokuntoinen niin ehkäpä hän hankkii sähköfillarin.
Kyllä toi fillarikommunistien perseennuolenta saa Stadissa ihan absurdeja muotoja. Rahaa palaa ja luonto tuhotaan, autoilijoita kiusataan. Nyt jo mäetkin tasataan että arvon fillarikommunisti saa fillarikommunisteilla ilman hikipisaran puolikastakaan. Seuraavaksi kai jokapuolelle stadia laitetaan lämmitetyt pyörätiet, että saa ajaa sulalla läpi talvenkin..
:facepalm:
Ehkäpä Vihreät ymmärtävät käsitteen "luonto" ja "ympäristöystävällisyys" aivan eri tavalla, kuin me tavalliset kuolevaiset. Eli ilmeisesti luontoa ja ympäristöä on ok turmella, jos intersektionaalinen ideologia sitä niin edellyttää. Toki sitä ei varmaan sitten haluta Vihreissä ymmärtää, että miksi Vihreät ovat kuin suoraan Fahrenheit 451:sen mukainen vastakohta luonnonsuojelulle. Mokuhan se syynä on, mutta sen ääneenlausuminen aiheuttaisi omien joukossa canceloinnin...
Quote from: Kallan on 02.07.2024, 14:36:28Eli ilmeisesti luontoa ja ympäristöä on ok turmella, jos intersektionaalinen ideologia sitä niin edellyttää.
Joo-o, mutta polkupyöräily, jonka pitäisi olla Hgin toiminnan perusteella olla
intersektionaalisen etuoikeusympyrän keskustassa, ei ole siellä ollenkaan, eikä mitään sinne päinkään, jolloin sähköpyörää lasketa. Siellä ulkokehän reunalla roikuu vhm, joka siis autoilee, ja se on kuolemansynneistä pahin. Hgin vihreät eivät rakasta pyöräilyä vaan vihaavat autoilua, ja pyöräilyn suosimisen ohessa hankaloittavat kävelyäkin. Olisiko syy se, että kaikki pitää survoa joukkoliikenteeseen?
Eikös Lallus Urbanus voisi harkita siirtymistä kehyskuntaan eläkepäiville? ;)
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.07.2024, 15:28:44
Eikös Lallus Urbanus voisi harkita siirtymistä kehyskuntaan eläkepäiville? ;)
En ole Lalli, mutta totean, että kohta pitää mennä kehyskunnan kehyskunnan kehyskuntaan, että välttää monikulttuurisuutta ja liikennekaaosta.
Mutta onhan sitä luontoa paljon vielä vaikka Sipoossa, Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä, Nurmijärvellä..
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.07.2024, 15:28:44
Eikös Lallus Urbanus voisi harkita siirtymistä kehyskuntaan eläkepäiville? ;)
Ei. Jos ihan pakko ja tarpeen, niin pako joko
- täysin korpeen, missä lähimpään ydinpommin kohteeseen on 100+ km, tai sitten
- yhteen toiseen paikkaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 02.07.2024, 15:37:34
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.07.2024, 15:28:44
Eikös Lallus Urbanus voisi harkita siirtymistä kehyskuntaan eläkepäiville? ;)
En ole Lalli, mutta totean, että kohta pitää mennä kehyskunnan kehyskunnan kehyskuntaan, että välttää monikulttuurisuutta ja liikennekaaosta.
Mutta onhan sitä luontoa paljon vielä vaikka Sipoossa, Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä, Nurmijärvellä..
Miten muuten Keravan neekeri-indeksi kehittyy, oletko ajatellut päivittää?
QuoteMiten muuten Keravan neekeri-indeksi kehittyy, oletko ajatellut päivittää?
Pitäähän sitä tänäkin vuonna tarkastella, onhan sekin osa kaupunkisuunnittelua, että tarjotaan asuntoja afrikkalaisille.
Toivotaan, että neekereitä löytyy paljon lisää, koska huutava työvoimapula. Kuten joskus sanottu, varsinaisia neekereitä täällä näkyy yllättävän vähän. Jos niitä haluaa nähdä, on mentävä McD:n pihalle, missä neekeriorjuus jatkaa wolttikassien muodossa.
Hehkutettua puurakentamista. ??? Hiilineutraalius on ehkä kiva juttu, mutta ainakin nyt lopputulos on betoninharmaa.
QuoteHelsingin uusi puukortteli valmistui
Arkkitehtuuri | Korttelin ensimmäisissä puutaloissa ilmeni kosteus- ja mikrobivaurioita jo rakennusvaiheessa.
With Securen uusi pääkonttori Jätkäsaaren Wood City -korttelissa näkyy kuvassa vasemmalla. Oikealla on Supercellin pääkonttori.
Sami Takala HS
2.7. 10:41 | Päivitetty 2.7. 11:30
--
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010535843.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010535843.html)
https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/3162e09fb35904b24ee0f2a74e4836a5.jpg.webp (https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/3162e09fb35904b24ee0f2a74e4836a5.jpg.webp)
Quote from: Outo olio on 03.07.2024, 05:57:43
Hehkutettua puurakentamista. ??? Hiilineutraalius on ehkä kiva juttu, mutta ainakin nyt lopputulos on betoninharmaa.
Menee hyväntahtoiseksi "nipottamiseksi", mutta otan nyt hyväntahtoisen vapauden tähän "nipottamiseen". Puun "betoninharmaus" johtuu siitä, että puu altistuessaan auringonvalolle altistuu myös ultaviolettisäteilylle, joka puolestaan alkaa pilkkomaan puun pinnan ligniiniä. Ligniini antaa puulle sen ominaisen värin. Sitä mukaa kun ligniini pilkkoutuu, puu alkaa menettämään sen ominaista väriä ja sitä kautta saa sen betoninharmaan värinsä.
Myös kosteudella ja hapella on oma vaikutuksensa ligniinin pilkkoutumiseen; kosteus nopeuttaa ligniinin pilkkoutumista ja huuhtoo rikkoutuneet ligniinin osaset pois ja paljastaa jäljelle jäävät selluloosakuidut, ja ligniinin pilkkoutuminen sitten etenee. Happi taas saa aikaan hapettumisen ja täydentää ultraviolettisäteilyn ja kosteuden vaikutusta omalta osaltaan.
En tiedä onko tuossa käytetty sitten mitään pintakäsittelyä, mutta noin ainakin käy jos pintaa ei käsitellä mitenkään. Enkä muista, oliko tuossa miten ajateltu tuo julkisivun ylläpito hoitaa sitten pidemmän päälle.
^En oikein usko että ko. talojen seinäelementit olisivat paljasta käsittelemätöntä puuta. Sehän olisi melko typerää (palosuoja ym.), mutta tietenkin mahdollista.
Utopiaa yritetään yhä rakentaa. Ja tottakai pitääkin yrittää, ei muuten mikään edisty, mutta aiemmista epäonnistumisista pitäisi ensin oppia jotakin.
QuoteRakenteilla olevaa asuinaluetta markkinoidaan ulkoilijan unelmana. KANGASALAN KAUPUNKI
AL: Uusi alue rakennettiin ilman palveluita ja autopaikkoja, väkeä muuttaa jo pois
KAISA PAASTELA
JULKAISTU 04.07.2024 | 10:46
PÄIVITETTY 04.07.2024 | 17:01
ASUMINEN
--
Helsingistä alueelle työn perässä muuttanut Kaisa Löfman kertoo Aamulehdelle (https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010536939.html) käyvänsä siirtelemässä autoaan neljän tunnin välein, sillä ainoa pysäköintimahdollisuus on neljän tunnin kiekkopaikka. Hän kertoo saaneensa parkkisakot, jos on vaihtanut vain parkkikiekon aikaa.
– Talvellakin pakkasella minun täytyy käydä käynnistämässä auto muutaman tunnin välein. Ja Kangasala mainostaa itseään vihreänä kaupunkina, etätöitä tekevä Löfman ihmettelee.
--
Hän uskoo, että parkkiongelmat alkavat vaikuttaa myös alueen vetovoimaan. Löfmanin mukaan ihmisiä on jo muuttanut alueelta pois pulman takia.
https://www.verkkouutiset.fi/a/al-uusi-alue-rakennettiin-ilman-palveluita-ja-autopaikkoja-vakea-muuttaa-jo-pois/ (https://www.verkkouutiset.fi/a/al-uusi-alue-rakennettiin-ilman-palveluita-ja-autopaikkoja-vakea-muuttaa-jo-pois/)
Lisäys: jotenkin tuli mieleen se kun, vähän kärjistetysti, ennen joka toisella kunnalla oli oma sairaanhoidon tai sosiaalitoimen tietokonejärjestelmänsä, ja nämä eivät kommunikoineet keskenään. Yhteisenä nimittäjänä on, että ei oteta selvää siitä, mitä muut ovat aikaisemmin tehneet, ja tehneet väärin. Jo tehtyjä virheitä toistetaan (yhteisellä rahalla), niin tietojärjestelmissä kuin kaupunkisuunnittelussakin. :o
Quote from: foobar on 02.06.2019, 11:11:06
Liekö ollut kyseessä näiden vuokrafirmojen sähköpotkulauta? Niiden käyttösäännöissähän kielletään useampi päällä liikkuminen ja myös käyttö alaikäisiltä. Ja niin, firmojen mielestä kypärää olisi syytä käyttää (eli jos ei käytä, lienee turha kuvitella kenenkään maksavan korvauksia mistään). Lisäksi ko. vehkeillä ei pitäisi ajaa kuin pyöräteillä.
No, mitä kaupungilla sitten tulee vastaan? Jalkakäytävillä täysillä paahtavia kypärättömiä joilla on lisäksi lapsi mukana, kurvaillen täysin liikenneturvallisuudesta välittämättä. Usein ei-kantaväestöä.
Vähän aikaa sitten kolmen alaikäisen somalin sähköpöpotkulauta päätyi onnettomuuteen auton kanssa ja yksi somaleista kuoli:
YHDISTETTY: Monikulttuurisia rikosuutisia Suomesta (lue ohje alusta)
https://hommaforum.org/index.php/topic,514.msg3573735.html#msg3573735
Nyt sitten taas maahanmuuttajanimellä varustettu 14-vuotias näyttää kuolleen laudan kanssa:
Aamuposti: Skuuttionnettomuudessa juhannuksena vakavasti loukkaantunut 14-vuotias on kuollut
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/674d016e-9ebb-442b-b3cb-c295d1f0e10c
Quote
Hyvinkään Palloseura julkaisi julkisella Facebook-tilillään sekä verkkosivuillaan perjantaina 5. heinäkuuta päivityksen, jossa seura muistelee juhannuksena onnettomuudessa kuollutta 14-vuotiasta. Päivityksessä ei suoraan viitata Kaivopuiston tapahtumiin.
https://www.facebook.com/HyvinkaanPalloseura/posts/pfbid02xB2JqJAuXJfrQ8cQ3LchvarNop8xzzTte9Cj5WbkveDXh3kcofYuHPUWGCy2J5oql
Quote
Pienkeräys seuran menehtyneen pelaajan perheen hyväksi💙
Hyvinkään Palloseuran P2010-joukkueen jäsen, Ali Hassankhil on juhannusaaton vakavan onnettomuuden seurauksena menehtynyt. Tämä on järkyttänyt syvästi omaisia ja läheisiä, kaikkia Alin tunteneita ja koko Hyvinkään Palloseuraa.
Siirretty rikosketjusta
^ei tää nyt oikein ole rikosuutisia.
Voi tietysti olla, että holtiton ajo painottuu tässäkin asiassa, mutta onnettomuuden syytähän ei ole kerrottu tarkemmin, joten we don't know.
Holtiton liikennekäyttäytyminen on jonkun sortin rikollisuutta sekin, sillä siinä voi aiheuttaa vahinkoa muillekin. Kevyessä liikenteessä se pahin vahinko tulee tosin itselle. Jostain kumman syystä ne ovat usein matuja, joilta tämäkään ei suju ongelmitta. Suomalaiset lapset ja nuoret opetetaan yleensä aika varovaisiksi, mutta matuja ei varmaan opeteta mitenkään, siksi se liikennekäyttäytyminen on niin villiä.
On vaarallista, jos samanlainen hälläväliä-asenne siirtyy autoiluunkin. Siinä voi tulla rumaa jälkeä. Vaikka harvoinhan matuilla autoja on, ja jos on, niin ne ovat surkeita vanhoja kotteroja. Pitäisikö sanoa, että onneksi. Jos matulle antaa Ferrarin, niin kyllähän se sen vähintäänkin romuttaa.
Quote from: Betonikostaja on 06.07.2024, 16:56:39
On vaarallista, jos samanlainen hälläväliä-asenne siirtyy autoiluunkin. Siinä voi tulla rumaa jälkeä. Vaikka harvoinhan matuilla autoja on, ja jos on, niin ne ovat surkeita vanhoja kotteroja. Pitäisikö sanoa, että onneksi. Jos matulle antaa Ferrarin, niin kyllähän se sen vähintäänkin romuttaa.
Mistäs päin Suomea havaintosi ovat?
Täällä pk-seudulla mamuilla yleisesti ottaen on autoja käytössään. Kaikenlaisia autoja ruosteisista Hondista kalliin näköisiin perheautoihin. En tiedä millä rahalla. Osa ajaa ok, osa ei.
Quote from: Betonikostaja on 06.07.2024, 16:56:39
On vaarallista, jos samanlainen hälläväliä-asenne siirtyy autoiluunkin. Siinä voi tulla rumaa jälkeä.
Olen nähnyt mamuperuuttamista liittymässä. Paikka Lahdentie kaupunkiin päin, liittymä ylös Itäväylälle.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.07.2024, 21:29:55
Quote from: Betonikostaja on 06.07.2024, 16:56:39
On vaarallista, jos samanlainen hälläväliä-asenne siirtyy autoiluunkin. Siinä voi tulla rumaa jälkeä.
Olen nähnyt mamuperuuttamista liittymässä. Paikka Lahdentie kaupunkiin päin, liittymä ylös Itäväylälle.
Olen nähnyt mamujen ajavan Kehä ykköseltä ylös väärään liittymään, onneksi vastaan ei tullut ketään. Auto oli täynnä kaapukummituksia. Olen myös nähnyt mamun pysäyttävän auton yhtäkkiä keskelle ajorataa katsomaan kännykkää, hyvä etten ajanut perään. Mamutaksitkin ajelevat miten sattuu, vedetään esimerkiksi jalkakäytävällä. Ja näiden suunnistustaidon puutehan on jo ihan legendaarista, navigaattoreista huolimatta.
Se on rehellisesti sanottava, etteivät kehitysmaalaiset aja yleensä merkittävää ylinopeutta, toisin kuin virolaiset ja venäläiset, mutta sen sijaan he ajavat usein alinopeutta ja ovat liikenteen tukkona. Tämä voi johtua autoistakin, heillähän on yleensä ruosteisia vanhoja kotteroita. Usein siinä ajaessa myös puuhataan jotain muuta, katsotaan vaikka sitä kännykkää tai kuunnellaan kuulokkeilla jotain matu-ulinaa ja jammaillaan. Kovin omissa maailmoissaan tuntuvat usein olevan, eivät paljon seuraa muuta liikennettä.
Niin ja havaintoni ovat pk-seudulta, kun sitä tuossa kysyttiin. Kokemukseni on se, ettei mamuilta kovin hyvin suju tämäkään laji. Tietysti kyse voi olla liikennekulttuuristakin, joka on Suomessa kovin erilainen kuin kehitysmaissa.
Yleensä jos näkee pk-seudulla vähänkin outoa ajelemista, niin ratin takaa löytyy yleensä kehitysmaalainen. Kaikkein onnettomimpia kuskeja ovat afrikkalaiset, lähi-itäläisetkin ajavat paremmin.
Quote from: Bona on 07.07.2024, 21:25:51
Quote from: Betonikostaja on 06.07.2024, 16:56:39
On vaarallista, jos samanlainen hälläväliä-asenne siirtyy autoiluunkin. Siinä voi tulla rumaa jälkeä. Vaikka harvoinhan matuilla autoja on, ja jos on, niin ne ovat surkeita vanhoja kotteroja. Pitäisikö sanoa, että onneksi. Jos matulle antaa Ferrarin, niin kyllähän se sen vähintäänkin romuttaa.
Mistäs päin Suomea havaintosi ovat?
Täällä pk-seudulla mamuilla yleisesti ottaen on autoja käytössään. Kaikenlaisia autoja ruosteisista Hondista kalliin näköisiin perheautoihin. En tiedä millä rahalla. Osa ajaa ok, osa ei.
Jos en väärin muista, niin täällä Hommalla oli aiheesta juttua osana jotain ketjua ihan tässä parin kuukauden sisään. Mutta taisi jotenkin liittyä autojen leasingrahoitukseen, joka varmaan sekin toteutettu taas sitten Kelan rahojen avulla tai muuten suhmuroimalla. Ja automyyjä ei saa epäillä mitään vilunkia maksuissa vaan suhtautua näennäisen naiiviin luottavaisesti, ellei halua rasismisyytteitä ja siten työpaikan menetystä työnantajansa suunnalta.
Joku paremmin tietävä saa toki korjata, lähinnä siteerasin ulkomuistista asiaa.
Quote from: Betonikostaja on 07.07.2024, 22:10:14heillähän on yleensä ruosteisia vanhoja kotteroita.
Väärä väite uudelleen :(
Tämä ärsytti minua niin paljon, etten tullut muutamaan päivän edes lukemaan muiden viestejä. Ei niinkään siksi, etteikö maailmaan mahtuisi virheellisiä väittämiä, vaan siksi, että koko asian ajattelu hatuttaa aivan suunnattomasti.
Mamuilla on nimittäin tavattoman hienoja autoja.
Ihan vain
@Betonikostaja n vuoksi olen seuraillut liikennettä viime päivät. Ajoin junaparkkiin ja päätin katsoa, milloin vain turvallista ja mahdollista, jokaisen vastaantulijan tuulilasinsa läpi. Liikuin yhden aikaan, eli mamuja oli enemmän liikenteessä kuin aamuisin. Kerrostalolähiön alueella 3/4 vastaantulijoista oli mamuja, yhdellä tyypillinen mamu-Honda, joka ei kuitenkaan ruosteinen, muilla Skodia ja Toyotoita ja vastaavia perusperheautoja (farkkuja), yksi uutuudenkiiltävä Peugeotin katumaasturi, jota ajoi nuorehko (25-30 v.) afrikkalainen mies. Hatutuksen kruunasi arabi, joka junaparkissa taitteli lastenvaunuja jättimäiseen, mustaan maasturi-Mersuunsa.
Miksikö hatuttaa? En ymmärrä, miten näillä ihmisillä on varaa noihin autoihin. Ajan itse kymmenen vuotta vanhalla tavallisella perheautolla, jollaisia meillä on mieheni kanssa yhdessä yksi kappale - olemme korkeakoulutettuja ja molemmat töissä. Aikoinaan, kun minä vielä opiskelin, meillä ei ollut varaa autoon. Tietysti voi olla, että he kaikki ovat työssäkäyviä mamuja, ja ehkä he panostavat autoihinsa enemmän kuin vaikkapa asumiseen, lasten harrastuksiin tms. Mutta todellisuudessa kyse lienee Kallanin kuvailemasta suhmuroinnista, ja juuri siksi otsasuoni meinaa revetä, kun katselee kuskeja ja autoja liikenteessä.
Kävin myös Ikeassa, missä asiakaskunnasta oli näin heinäkuun helteillä 90 % mamuja. Eipä sitä parkkipaikalla nähnyt -siellä ei ollut yhtään ruosteista kotteroa. Jäin hetkeksi tarkkailemaan parkkipaikan liikennettä: somalipariskunta Toyotan RAV4:lla (ei kovin vanha), arabimies Skoda Fabialla (vanhahko) jne. Kotiin S-marketin kautta, sielläpä parkkipaikalla olikin meneillään monikulttuurinen tapahtuma, jossa osallisena kerrassaan valtavan kokoisen ja joka kohdasta kiiltelevän BMW:n arabikuski. (Ei, mitään ei ollut sattunut, kunhan pitivät jotain kokousta siellä keskellä ajoväylää.)
Kaiken ärsyyntymiseen tukehtumisen keskellä olen pohtinut, miten Betonikostaja ei ole muka huomannut asian laitaa. Kyse täytyy olla vahvistusharhasta. Silloin, kun liikenteessä näkee epämääräistä ajamista ja katsoo tilanteen, kyseessä on useimmin afrikkalainen kuski ruosteisella kotterolla. Siitä varmaan jää mielikuva, että sellaisia ne kaikki ovat. Vastaantulevia kuskeja ei tule kovin usein tihrusteltua tuulilasin läpi; yleensä heihin ei kiinnitä mitään huomiota, koska tuulilasit heijastelevat ja liikenteessä on järkevämpääkin katseltavaa, niinpä huomioi vain autot, ei kuljettajia. En silti käsitä, miten Betonikostaja ei ole nähnyt mamukuskeja ja autoja parkkipaikoilla: junaparkissa, S-marketilla, kierrätyskeskuksella, Ikealla. Ehkä Betonikostaja asioi Stockan herkussa tai Mankkaan kupla-Koossa tai sitten ei vain kiinnitä asiaan huomiota.
^Omat havainnot vastaa Bonan havaintoja.
Oma näppituntuma se, että arabeilla laadukkaita saksalaispelejä mutta kuukereilla niitä romuja. Tosin tänään kun olin parkissa huoltoaseman pihalla, ohi paineli somali, muutaman vuoden vanhalla m-sarjan avo-bemarilla.
Meniskö toi arabi- ja kuukerien autonomistus jotenkin niin, että niitä keskikastin pelejä (30k-40k) on vähemmän kuin kantiksilla, mutta on romuja (<10k) ja hintavampia (>70k) keskimäärin enemmän kuin kantiksilla?
Quote from: Bona on 13.07.2024, 00:24:19
Quote from: Betonikostaja on 07.07.2024, 22:10:14heillähän on yleensä ruosteisia vanhoja kotteroita.
Väärä väite uudelleen :(
Tämä ärsytti minua niin paljon, etten tullut muutamaan päivän edes lukemaan muiden viestejä. Ei niinkään siksi, etteikö maailmaan mahtuisi virheellisiä väittämiä, vaan siksi, että koko asian ajattelu hatuttaa aivan suunnattomasti.
Mamuilla on nimittäin tavattoman hienoja autoja.
Kyllä, niitä kutsutaan takseiksi ;D Ja ne ovat sen isännän autoja, eivät maturengin.
Itse en ole huomannut samaa ilmiötä. En tiedä, missä asut, mutta itse asun läntisessä Helsingissä ja takseja lukuun ottamatta olen nähnyt matuilla hyviä autoja hyvin harvoin. Näiltä kulmilta osaan sanoa vain yhden mustan miehen, joka ajaa Mersulla. Muistan tuon siksi, että se on niin silmiinpistävää. Vaimo-oletettu tosin kantasuomalaisen näköinen, joten se voi selittää jotain. Hyvän perheen tyttö saanut räppistaravävyn.
Muistan toki toisenkin. Konalan S-Marketin pihalla kolme vuotta sitten joku ählämi sai hirveän liikenneraivon tavallista suomalaista kaveria kohtaan ja alkoi hakata tätä. Ählämillä Porsche Panamera, joka tosin jäi parkkiin, kun poliisi tuli hakemaan. Tsekkasin tämän rekisterinumeron kautta, kenelle auto kuuluu, ja kyllä, siinä oli jonkun ählämin nimi.
Missä näitä ökyautoilla kruisailevia matuja voi nähdä noin päivittäin? Arvostan toki aktiivisuuttasi, jos olet tilannetta tarkkaillut, enkä silloin sitä tietenkään kiistä. Veikkaan vain, että olisin kyllä nämä asiat huomannut, jos noita täällä päin näkyisi. Täällä matut ajavat sellaisilla autoilla jotka heille kuuluvat.
Quote from: Betonikostaja on 13.07.2024, 00:49:56
Missä näitä ökyautoilla kruisailevia matuja voi nähdä noin päivittäin? Arvostan toki aktiivisuuttasi, jos olet tilannetta tarkkaillut, enkä silloin sitä tietenkään kiistä. Veikkaan vain, että olisin kyllä nämä asiat huomannut, jos noita täällä päin näkyisi. Täällä matut ajavat sellaisilla autoilla jotka heille kuuluvat.
Espoossa.
Ja siis tosiaan laidasta laitaan, ei pelkkää ökyautoa, vaan myös keskiluokkaista perhefarmaria näkyy mamuilla.
@Eino P. Keravalta voisi lisätä (kohta lähestyvään) vuotuiseen Suureen Keravan mamu-laskentaansa myös mamu+auto -laskennan :)
Quote from: Bona on 13.07.2024, 00:59:23
Quote from: Betonikostaja on 13.07.2024, 00:49:56
Missä näitä ökyautoilla kruisailevia matuja voi nähdä noin päivittäin? Arvostan toki aktiivisuuttasi, jos olet tilannetta tarkkaillut, enkä silloin sitä tietenkään kiistä. Veikkaan vain, että olisin kyllä nämä asiat huomannut, jos noita täällä päin näkyisi. Täällä matut ajavat sellaisilla autoilla jotka heille kuuluvat.
Espoossa.
Ja siis tosiaan laidasta laitaan, ei pelkkää ökyautoa, vaan myös keskiluokkaista perhefarmaria näkyy mamuilla.
@Eino P. Keravalta voisi lisätä (kohta lähestyvään) vuotuiseen Suureen Keravan mamu-laskentaansa myös mamu+auto -laskennan :)
Okei, sitten on pakko kysyä, ketä kaikkia lasket matuiksi? Espoossa voi olla ihan kunnollista jengiä Aasiasta, mutta luotan nyt pelisilmääsi, ettet näitä mukaan laske. Itse olen laskenut havaintoihini vain, no, tiedätte kyllä.
Jos täällä meillä päin tulee autolla vastaan n tai ä, niin auto on
melkoisella varmuudella ihan paska. Ja voi että se aina naurattaa. Matut onnistuvat löytämään niin paskoja autoja, etteivät niillä aja enää suomalaisetkaan. Monesti näkyy sellaista kuraa että sen olisi luullut poistuneen jo liikenteestä ;D
Ja sitten soi matupoppi autossa täysillä, ja auto on usein ihan täyteen ahdettu. Tämä on nyt sitä vasemmiston haluamaa rikkautta ;D
Bona:
QuoteEino P. Keravalta voisi lisätä (kohta lähestyvään) vuotuiseen Suureen Keravan mamu-laskentaansa myös mamu+auto -laskennan :)
Uskallankohan vastata tähän koska voi olla, että tämä alkaa jo livetä ketjun aiheesta. Tosin laajemmin ottaen onhan sekin kaupunkisuunnittelua, että päätetään jakaa kehitysmaalaisille asuntoja, joten jos nyt sitten muutaman sanan uskallan tästä aiheesta sanoa :)
Aihe on mielenkiintoinen ja se varmaankin kiinnostaisi monia. Pidän ajatusta 'abdibiili'-laskennasta oikein hyvänä.
Voisi tunnin ajan istuskella vaikka jonkun parkkihallin ulostulon kohdalla ja aina kun moniosaaja ajaa ohi, laskea sen ja kirjata ylös sen auton. Tässä on sekin hyvä puoli, että koska olen jo pikkukakarasta saakka ollut kiinnostunut autoista, pystyn tunnistamaan 95% kaikista 1980-luvun jälkeen Suomessa esiintyvistä autoista merkin puolesta ja hyvin usein voin nimetä mallinkin, mutta en aina - esimerkiksi viime vuosina vaikkapa Mercedeksen, BMW:n ja Audin mallinimet ovat menneet niin sekaviksi, ettei niistä aina tiedä, mutta toki valmistajan tunnistan ja osaan sanoa, onko auto uudehko vaiko jo vanhempaa mallia.
Mitä kuskeihin tulee, laskisin ne, jotka menevät neemu-kategoriaan eli
neekerit,
mustalaiset ja
muslimit.
Paikka pitäisi valita huolella. Kerava ei käy, koska esimerkiksi Prisman parkkihallissa ei mustia näy käytännöllisesti katsoen koskaan. Siinä ei ole myöskään luontevaa paikkaa istua, kuten kahvilan terassi: ihmiset pitäisivät outona jos minulla olisi puutarhatuoli keskellä jalkakäytävää ja muistilehtiö sylissä.
Pitäisi mennä vaikka jonnekin Ison Omenan parkkihallin liepeille, joskaan tuota paikkaa en tunne. Miksei jokin suurempi
huoltoasemakin kävisi, siinä olisi luonteva istuskella autossa ja tehdä havaintoja - se voisi olla luontevin vaihtoehto. Havaintoja ei tarvitsisi kirjata paperille vaan ne voi puhua puhelimen muistiin. Puhelimen käyttö olisi sikälikin luontevaa, että kukaan ei kiinnittäisi huomiota jos joku puhuu puhelimeen. Se voisi herättää ihmetystä jos joku kirjoittelisi lehtiöönsä kun autoja lipuu ohi ;D
Tätähän voi kehitellä..
LISÄYS: Tuli mieleen, että oivia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Shellin asemat Myllypurossa tai Itäkeskuksessa. Siihen vain auto parkkiin ja katsomaan, millaista kehitysmaalaista sinne autoineen ilmaantuu..
Betonikostaja: otsasuontani tykyttävät lähinnä mustat afrikkalaiset ja arabit/persialaiset (en erota näitä toisistaan) autoissaan, mikä on toki ajatuksena rasistinen, mutten oikein voi asialle mitään, vaan joudun tunnustamaan tässä kohden rasismin* synnin. En vain millään kykene uskomaan, että kaikki heistä ovat hyväpalkkaisissa töissä koulutuksensa ja kykyjensä ansiosta. Jos aletaan jotain laskentaa harrastaa tällä palstalla, niin voidaan sopia, ettei mukaan oteta kaukoaasialaisia.
Eino P.: ehdotus huoltoasemalaskennasta on hyvä, sillä silloin ainoastaan valittu paikka voi vaikuttaa tuloksiin, eikä esim. se, onko kyse Tapiolan Ainoa-kauppakeskuksesta vai Koivukylän kierrätyskeskuksesta. Kaikkien täytyy tankata joskus, paitsi sähköautoilijoiden, ja heidät voidaan toistaiseksi jättää pois, vaikken osaakaan silmämääräisesti sanoa vastaantulleista autoista, josko osa niistä olisi ollut täyssähköjä. Paikka kannataa valita siten, että se on mahdollisimman neutraali eli jonkin pääväylän varrella, mistä kaikki liikkuvat, menevät sitten hienompiin tai huonompiin kaupunginosiin. Palveluasema on siitä hyvä, että voi istuskella terassilla kahvin kanssa. Myös ajankohta täytyy miettiä, ettei se vinouta laskentaa. Arkipäivisin valkoiset ovat töissä.
*) Tunnustamani "tilastollinen rasismi" ei mielestäni ole kuitenkaan yhtä paha asia kuin ihmisarvoon liittyvä rasismi, jota en harjoita.
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Länsiratahanke on vaikeuksissa – ja ihan hyvistä syistä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010579424.html) 22.7.2024
Quote from: Pääkirjoitus HSTurun tunnin juna – tai Länsirata – on ollut säästöjen aikana merkillinen poikkeus nykyisen hallituksen tavoitteissa. Heikosti perusteltavissa olevaa hanketta on edistetty, kun perustelluiltakin hankkeilta on rahaa leikattu.
Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys jäi ilman EU-rahoitusta. Hankeyhtiö Länsirata oy haki 176 miljoonan euron verran rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelmasta. Rahoista päättävä EU-komissio sanoi ei.
Jo alunperinkin älytön ja valheilla kaupattu "tunnin juna" (https://www.vihti.fi/blog/2019/01/15/tunnin-juna-on-suomen-nopein-ilmastoteko/) on tosiaan vaikeuksissa, kun ei tullut edes jo täysin varmana pidettyä EU-rahaa, mutta missä ovat nyt "yhtenä Suomen merkittävimmistä ilmastoteoista" kaupatun hankkeen aiemmat tukijat kuten Ville Niinistö (http://hommaforum.org/index.php/topic,565.msg3181601.html#msg3181601), Sirpa Pietikäinen, Minna Arve, Mikkel Näkkäläjärvi, Annika Saarikko, Saara-Sofia Sirén ja muut? Hiljaisuus.
Quote from: Pääkirjoitus HSKomission linjauksen jälkeen Suomessa on alkanut selvittely siitä, miksi näin kävi. Selityksiä on monia: hakemus oli vähän huono, aika loppui kesken, ministeriö viivytteli, muut eurooppalaiset kilpailijat kirjoittivat parempia hakemuksia.
Filosofiassa tunnetaan Occamin partaveitsi -periaate. Keskiajalla elänyt Vilhelm Occamilainen sanoi tiettävästi: "Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem", eli vapaasti käännettynä: asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti. Tapahtumaa selittävistä teorioista kannattaa valita se yksinkertaisin.
Länsirata-hankkeessa yksinkertaisin ja samalla selitysvoimaisin teoria tyrmäykselle on se, että ratahanke ei ole perusteltu. Ja jos ei ole, sitä ei kannata rahoittaa.
Paavo Rautiokos siellä nimettömyyden suojista kirjoittelee?
Ei tuo ole ennenkään EU-hankkeita selittänyt, ei rahoittamisia eikä rahoittamatta jättämisiä. Suomen hankkeilla vain on taipumus jäädä EU:ssa pöydälle.
Quote from: Pääkirjoitus HSTaloudellisesti kannattamattomaksi havaitun projektin sopimattomuus paistaa kotimaisen tarkkailijan silmään, jos kolmen miljardin arvoista ratahanketta vertaa kaikkiin niihin miljooniin, joita nyt säästämisen nimissä suomalaisilta viedään. Resursseja menee perusterveydenhuollosta, vanhusten hoidosta, lääkekorvauksista, ammatillisesta koulutuksesta, ja niin edelleen.
Taloutta seuraavat eivät ehkä ole Occamiin syvällisesti perehtyneitä, mutta upotettujen kustannusten harha on heille tuttu. Ei ole lopulta merkitystä sillä, paljonko jo aloitetussa projektissa on rahaa poltettu, olennaista on vain se, miltä tulevaisuus näyttää. Jos voidaan osoittaa kiistattomasti, että investoinnista on tulossa taloudellista hyötyä, kannattaa jatkaa. EU-komission linjauksen jälkeen näyttää entistä selvemmältä, että ei kannata.
Taloudellinen kannattamattomuus on ollut selvää alusta asti (vuosi 2016?), samoin lobbaamisessa käytetyn "suuri ilmastoteko"-narratiivin (vuodesta 2019?) valheellisuus, joten missä kriittinen journalismi, Paavo? Eikä "tunnin junana" myyty hanke edes ollut oikeasti tunnin juna, minkä sentään Hesarikin sai lopulta myönnettyä.
Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata. Miten käy Länsiradan kun EU:n rahahana ei auennutkaan?
QuoteOrimattila on käyttänyt miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon piti muuttaa jopa 15 000 asukasta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin pystyssä on alle kymmenen omakotitaloa. Mikä Hennassa oikein meni pieleen?
Rebekka Salmela HS
2:00
Tilaajille
Kuva: Rio Gandara / HS
Lähijuna Z on saapunut Helsingistä Hennaan.
Matka Orimattilassa sijaitsevalle asuinalueelle on kestänyt alle tunnin, mutta kontrasti juna-asemien välillä on huomattava.
Hennassa ei kuulu puheensorinaa eikä ohi pyyhällä kiireisiä ihmisiä. Miltei autiolla asemalla kuuluu vain läheisen moottoritien tasainen pauhu.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010533588.html
Hesari ei enää vaikuta olevan lainkaan innostunut lähijunaverkon yhteyteen perustettavista nauhakaupungeista, vaan kaikkien pitäisi asua Helsingissä, Espossa ja Vantaalla, mitä tiheämmin, sen parempi. Jos Kokooomus olisi mennyt hallitukseen sosialidemokraattien kanssa, ehkä Hesarissa suhtauduttaisiin myönteisemmin tähän Orpon turkulaiskaverien projektiin.
Quote from: Aimo Räkä on 23.07.2024, 12:22:33
Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata. Miten käy Länsiradan kun EU:n rahahana ei auennutkaan?
Harvaan, luojalle kiitos, asutun Suomen megalomaanisissa väylähankkeissa harvoin on takana mitään sen kummempaa kuin rakennusurakoiden jakaminen hyväveli- ja siskokerhojen kesken.
Turun "tunnin juna" hanke oli jo alkujaan susi. Ajatus oikoradasta on tietysti järkevää mutta useiden asemien lisääminen uudelle ratalinjalle täysin vailla todellisuuspohjaa ellei oikorataa sitten kerralla tehdä kolmi- tai neliraiteiseksi. Nykyinen tsaarinaikainen ratalinja alkaa jo olla isolla rahalla kunnostettu ja oiottu mahdollistamaan suuret nopeudet. Aikataulujen kiristämiset nykyisestä estää ainoastaan yksiraiteisuus sekä ruuhkat pk-seudun lähiliikennealueella. Kohtaamispaikkoja nykyiselle ratalinjalle on vuosien mittaan lisätty ja ollaan edelleen lisäämässä ja tavaraliikennettä ei koko radalla juuri edes kulje toisin kuin oikeastaan kaikilla muilla pääradoilla.
Pysähdyspaikat on karsittu koko välillä jo minimiin mikä on tärkein yksittäinen keskinopeuteen vaikuttava asia, muutamia nopeita vuoroja voisi nykyiselläkin radalla ja liikennöinnillä luoda välipysähdyksiä poistamalla ja muita vuoroja vastaavasti tarpeen tullen hidastamalla.
Mutta.
Rkp:n ollessa mukana hallituksessa on aivan turha kuvitellakaan että esimerkiksi Karjaan asemaa yksikään juna pysähtymättä sivuuttaisi tai että hitaampaa ja kaukojunaliikennettä samalla haittaavaa lähijunaliikennettä ankkalammikkopuolueen reviirillä millään lailla lisää karsittaisiin.
E: Järkevintä yhteyden nopeuttamista oltaneen toteuttamassa Salon ja Turun välillä jossa Piikkiön pohjoispuolelta ohittava rataoikaisu ilmeisestikin toteutuu joka tapauksessa ja lisäksi kaksiraiteisena. Aikataulusta en osaa sanoa mutta muistelisin tämän olevan kärkipään hankkeita ja ehdottomasti valtiontalouden kannalta järkevämpää kuin alkaa Lohjan ja Salon välille uutta rataa tekemään.
Quote from: l'uomo normale on 23.07.2024, 14:02:22
QuoteOrimattila on käyttänyt miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon piti muuttaa jopa 15 000 asukasta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin pystyssä on alle kymmenen omakotitaloa. Mikä Hennassa oikein meni pieleen?
Rebekka Salmela HS
2:00
Tilaajille
Kuva: Rio Gandara / HS
Lähijuna Z on saapunut Helsingistä Hennaan.
Matka Orimattilassa sijaitsevalle asuinalueelle on kestänyt alle tunnin, mutta kontrasti juna-asemien välillä on huomattava.
Hennassa ei kuulu puheensorinaa eikä ohi pyyhällä kiireisiä ihmisiä. Miltei autiolla asemalla kuuluu vain läheisen moottoritien tasainen pauhu.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010533588.html
Hesari ei enää vaikuta olevan lainkaan innostunut lähijunaverkon yhteyteen perustettavista nauhakaupungeista, vaan kaikkien pitäisi asua Helsingissä, Espossa ja Vantaalla, mitä tiheämmin, sen parempi. Jos Kokooomus olisi mennyt hallitukseen sosialidemokraattien kanssa, ehkä Hesarissa suhtauduttaisiin myönteisemmin tähän Orpon turkulaiskaverien projektiin.
Tuo Orimattilan Henna on niin älytön ajatus jo alkujaankin. Perustetaan 15 000 asukkaan kaupunki
tyhjästä radan varrelle lähelle Lahtea. Matka-aika Helsinkiin ei ole paljon lyhyempi kuin Lahdesta, joten miksi joku haluaisi asua tuolla, jos voi asua Lahdessakin? Se on sentään oikea kaupunki, ja siellä pysähtyvät myös kaukojunat, eivät pelkät lähijunat. Ja toisaalta taas jossain Järvenpäässä ollaan jo maantieteellisesti ja ajallisesti paljon lähempänä Helsinkiä.
Myös nuo niukat omakotitontit ovat huvittavia, kun tilaa olisi. Sitten vielä ihmetellään, kun tuonne ei ole noussut kerrostaloja. Kuka helvetti haluaisi asua maalla jossain ahtaassa kerrostaloasunnossa, jossa on korkeintaan joku ranskalainen parveke? Suomessa on ihme kiima tällaiseen tekourbanismiin, vaikka kukaan ei sitä kaipaa. Maalla pitää pelata niillä vahvuuksilla, joita siellä on, eli tilaa ja rauhaa. Vaikka tuolla kuinka radan varrella asuttaisiin, niin eivät ihmiset autosta sen takia luopuisi. Orimattilan keskustaankaan ei junalla pääse.
Radanvarsien kasvu tulee yleensä sinne, missä asutusta jo on. Paljon parjattu Vantaan Kivistökään ei noussut ihan asumattomalle seudulle, kyllä siellä oli omakotitaloalue jo ennestään. Ja nihkeää on silti ollut. Tätä taustaa vasten on helppo uskoa, ettei tuosta Hennasta tule koskaan mitään. Korkeintaan silloin, jos porukalle jaetaan ilmaiseksi isoja omakotitontteja. Mutta silloinkin sinne muuttaa autoilevaa porukkaa, jolle juna on ehkä vain mukava lisä.
^Syyt ja motiivit näiden pysäkkien perustamisille pitkin peltoaukeita piilee yllättäen politiikassa. Maat todnäk saadaan pakkolunastettua paremmilla ehdoilla kun jokin kunnallekin yleishyödyllinen aspekti löytyy perusteista. Tämä lienee syynä siihenkin että nyt kaavaillun Espoo-Salo- oikoradan varresta löytyy suunniteltuja pysäkkejä muutaman kilometrin välein.
Vaikka ne nopeat junat eivät pysähtyisikään jokaisen kylän kohdalla ovat nämä asemat omiaan hiljentämään keskinopeuksia koska avointa asemalaituria nyt vaan ei voi sivuuttaa lappu lattiassa vaan korkeintaan jonkunlaisella puolivauhdilla.
Ja taas; nykykalustolla ja nykyisillä radoillakin voidaan ajaa tunnissa Helsingistä niin Turkuun kuin Tampereellekin. Mutta siinä tapauksessa ei sitten pysähdytä kuin Pasilassa.
Onko toi Henna muodostumassa pitkässä juoksussa matulääväksi vai sopivasti erillään muista olevaksi asuinalueeksi jolla asuminen vaati esim auton ?
Kaverin puoelsta kyselen... 8)
Quote from: Betonikostaja on 23.07.2024, 15:45:09
Tuo Orimattilan Henna on niin älytön ajatus jo alkujaankin. Perustetaan 15 000 asukkaan kaupunki tyhjästä radan varrelle lähelle Lahtea. Matka-aika Helsinkiin ei ole paljon lyhyempi kuin Lahdesta, joten miksi joku haluaisi asua tuolla, jos voi asua Lahdessakin? Se on sentään oikea kaupunki. Ja toisaalta taas jossain Järvenpäässä ollaan jo maantieteellisesti ja ajallisesti paljon lähempänä Helsinkiä.
Myös nuo niukat omakotitontit ovat huvittavia, kun tilaa olisi. Sitten vielä ihmetellään, kun tuonne ei ole noussut kerrostaloja. Kuka helvetti haluaisi asua maalla jossain ahtaassa kerrostaloasunnossa, jossa on korkeintaan joku ranskalainen parveke? Suomessa on ihme kiima tällaiseen tekourbanismiin, vaikka kukaan ei sitä kaipaa.
Ehkä tuo menestyisi suuressa maailmassa, jos toteutus onnistuisi: kaupunkiasumisen helppous ja anonyymius ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet ilman Lahden ja Järvenpään kaltaisten paikkojen sosiaalisia ongelmia. Luonto kuitenkin lähellä, jos paikkaa ei myöhemmin ahneuksissaan kasvateta monikertaiseksi. Joku muualta töissä Etelä-Suomessa käyvä tyyppi voisi pitää yöpymisasuntoa siellä ja niin edelleen. Voisi kelvata minullekin vanhuuden päiviksi. Lähiö on lähiö Helsingissäkin.
Oliko tuo Henna sellainen projekti, joka on kuvattu Asterix-sarjakuvakirjassa "Jumaltenrannan nousu ja tuho"?
Quote
Lahtisen mukaan Helsingin ydinkeskusta tarvitsee monipuolisen palvelu- ja toimialarakenteen, jotta se olisi elinvoimainen ja houkutteleva. Tämä vaatisi sitä, että alueella asioisi enemmän ihmisiä.
– Keskustan autosaavutettavuuden kehittäminen joukkoliikenneyhteyksien parantamisen ohella on yksi tärkeä keino huolehtia tarvittavista asiakasvirroista, Lahtinen sanoo.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010582506.html
Noinhan sitä voisi ajatella. Mutta vihreiden suuri unelma vain lähestyy ja lähestyy.
Orimattilan Hennan ideointi on edennyt jotenkin vääriä latuja.
Quote
Vuoteen 2024 mennessä hanke ei ole edennyt toiveiden mukaisesti. Omakotitaloja on noussut vain muutamia eikä alueella ole esimerkiksi ruokakauppaa.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Henna_(Orimattila)
Palvelut: Rautatieasema löytyy. Muutaman sadan metrin päässä on myös päiväkoti.
Miksi edes kuvitellaan ihmisten muuttavan alueelle, josta puuttuvat oleelliset palvelut?
Parhaissa paikoissa asukkaat voivat valita useista lähikaupoista, jos mihinkään isompaan kauppakeskukseen ei huvita mennä.
Quote from: Aimo Räkä on 23.07.2024, 12:22:33
Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata.
Tähän unohtui kommentoida aiemmin. Matkustajamäärä on Savon radalla kaukana siitä mitä tämänkaltaisen oikoradan rakentaminen ja/tai olemassaolevan radan kunnostaminen vaatisi. Ja tavaraliikenne (josta muuten se raha rautatieoperaattoreille tulee) joutaa kyllä liikkumaan nykyistä hyväkuntoista infraa hyödyntäen, mikään puolen tunnin ajansäästö ei meinaa yhtään mitään.
Natosyistä tuota tietysti voisi kabineteissa markkinoida jos siis päättäjämme olisivat tämänkaltaisista asioista kiinnostuneita ja elinkeinoelämä kykenisi jotain konkreettisia tarpeita asiasta julkistamaan. Pelkkä mikkeliläisten nopeampi käyminen etelässä ei ole tällainen tarve.
eikai iltalehdessä vaklata Homma^^aa ;D
HS: Tunnin päähän Helsingistä oli rakenteilla idyllinen "puutarhakaupunki" – Sitten moni asia meni pieleen
QuoteOrimattilan Hennaan toivottiin aikanaan jopa 15 000 asukasta. Kunnianhimoiset tavoitteet eivät Helsingin Sanomien mukaan toteutuneet. Orimattilan kaupunki satsasi miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon odotettiin jopa 15 000 asukasta. Hennan kehittäminen on ollut käynnissä vuosituhannen alusta saakka, kertoo Helsingin Sanomat. Alueelle oli tarkoitus tulla niin asuintaloja, kauppoja kuin koulukin.
Orimattilan kaupunki markkinoi asuinaluetta vielä vuonna 2017 julkaistulla videolla "tulevaisuuden puutarhakaupunkina".
Nyt Hennassa on alle kymmenen omakotitaloa eikä mitään muuta. Orimattilan kaupunginjohtaja Kalle Larsson sanoo HS:lle, että vuosituhannen alussa radanvarsipaikat olivat aluekehittämisen keskiössä, sillä uskottiin, että ihmiset haluavat käydä pääkaupunkiseudulla töissä ja asua sen ulkopuolella. Hennasta pääsee Helsinkiin alle tunnissa ja Lahteen vartissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/676a5e30-8d85-4c54-b2a9-95c027a67352
Ihan kiva ideahan tuo periaatteessa on.
8)
Uteliaana katsoin että mitäs. Hienolaan meneekin junarata ja joitain tavarajunia sinne tuksuttaa.
Quote
– Nyt pitää palata lähtöruutuun eli niihin hankkeisiin, joista saimme parhaat mahdolliset kustannushyötyanalyysit, kuten Heinolan ja Mikkelin välinen raideyhteys, jota teollisuus on peräänkuuluttanut jo 1990 -luvulta lähtien.
Lähde: https://yle.fi/a/3-12571623
^Malliesimerkki nimekkään "ison puolueen poliitikon" siltarumpuilusta, pysyypähän leuat liikkeessä.
Teollisuus rakentaa ratansa itse kun tarvetta on ja massavirrasta on jotain käsitystä, puhutaan ihan kannattavuuslaskelmiin perustuvasta infrasta kuten nyt vaikka kattilalaitokset ja padotkin. Talvivaaraan tehtiin uusi rata tyhjästä, Kemin ja Äänekosken tehtaille johtaville kiskolinjoille tehtiin mittavat kunnostustyöt, jälkimmäiselle kymmenien kilometrien sähköistykset jne. Puhumattakaan Ruotsin lapin malmiliikenteestä jne.
Oikeasti täytyisi olla jo tiedossa se vuosittainen miljoonien tonnien massavirta jotta tämänkaltaisista julkisista investoinneista kehtaisi missään puhua. Mutta kyllähän te kehtaatte. :facepalm:
Mitään kymmenien kilometrien uudisrataa edellyttävää suurinvestointia ei tällä haavaa ole eteläisen Savon maisemiin tulossa ja nyt kun ei z-suunnan liikenteessäkään ole isompaa kasvua odotettavissa (ei ollut myöskään 2022) kannattaisi näiden hankkeiden suunnittelua jatkaa kaiken normaalin väyläbudjetoinnin jatkeena mikäli löysää rahaa holveihin kertyy.
Kerrassaan demaroitu hanke. Matkaa Hennan seisakkeelle on noin 60 km ja jollain ihmeellä matka-aika on yli 50 min Helsingistä.
Jokainen pysäkki väliltä piti ottaa välipysäkiksi, koska siellä saattaa asua joku mahdollinen äänestäjä. Lopputulos on kivikovilla penkeillä varustettu noin tunnin lähijunayhteys, mikä palvelee ei-ketään. Itäsaksalaisella trabantilla taittaa matkan nopeammin kuin 2000-luvun junalla.
Samalla tavalla pilattiin raidejokeri, pysäkkiä pysäkin perään ja matkanopeus on pilattu. Kaikille samaa kurjuutta. Puolet pysäkeistä pois ja jäljelle jääville kaksinkertainen rakennuskorkeus olisi tehnyt siitä jokseenkin toimivan.
Quote from: Torspo on 24.07.2024, 09:17:04
---
Samalla tavalla pilattiin raidejokeri, pysäkkiä pysäkin perään ja matkanopeus on pilattu. Kaikille samaa kurjuutta. Puolet pysäkeistä pois ja jäljelle jääville kaksinkertainen rakennuskorkeus olisi tehnyt siitä jokseenkin toimivan.
Raidejokeri ei ole erityisen pikainen, paitsi ehkä hyvällä säkällä raviradan kohdalla ja siellä, missä se ei ole autoliikennettä tukkimassa. Siitä olisi saanut kyllä pikaisen, jos hupipysäkkejä olisi karsittu kolmannekseen ja raidejokeri laitettu kulkemaan kaupunkikuvaa pilaten joko maasta irralla olevalla omalla siltamaisella radallaan tai sitten maan alla, täysin irti autoliikenteestä. Mutta jostain käsittämättömästä syystä se piti laittaa kulkemaan autoliikenteen sekaan, eikä sillan päällä kuten esimerkiksi Laajalahden pysäkiltä Kehä 1:sen yli Lahdenpohjan pysäkille ja sieltä Maarille menevä osuus. Kustannukset lienevä toisena syynä, mutta ensisijaisena syynä lienee ollut autoilijoiden elämän vaikeuttaminen tahallisesti surkeilla ratkaisuilla.
Varmaan toki kolmas syy lienee ollut polittinen suhmurointi kulissien takana, miksi pysäkkejä sitten tuli liikaa.
Helsingin kaupunki hommasi ns. monimuotoisen keinun. Hinta "hipoo 300 tuhatta".
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a57146b5-a2d1-465d-bac5-1c4840cb3f03
QuoteLoviseholmin puistoon rakennetun keinun kokonaishinta kohosi useita kymmeniä tuhansia euroja alkuperäisestä arviosta.
Helsingin Sompasaareen kohonneen keinun hinnaksi arvioitiin alun perin 229 800 euroa – ilman alvia. Hankintapäätöksen mukaan arvioiduista kokonaiskustannuksista 214 000 euroa oli varattu itse keinuun ja 15 800 euroa sen asennukseen.
Helsingin kaupungin projektijohtaja Tea Karjalainen kertoo, että kustannusarviossa hinta oli noussut 274 000 euroon.
– Kustannusarviossa on annettu hinta leikkivälineelle ja leikkivälineen asennukselle, ja ne ovat yhteensä 274 000 euroa.
Hintaan ei tietenkään sisälly muu monimuotoisuus.
QuotePuiston muut rakenteet, kivetykset ja maisemoinnit eivät kuuluneet keinun hankintahintaan.
Loviseholmin puisto on rakennettu kolmessa osassa: ensimmäisenä rakennettiin pohjoisen kärki, seuraavaksi puiston keskiosa ja viimeiseksi eteläinen kärki, johon kallis keinu hankittiin.
– Koko puiston osalta puhutaan miljoonaluokasta, ja siihen suhteutettuna onhan tuo hintava (keinu).
Karjalainen ei osaa kertoa kahden ensimmäisen osan kustannuksista, mutta puiston eteläisen kärjen kokonaiskustannus oli noin 1,5 miljoonaan euroa.
Oletan että suunnittelu- ja markkinointipuoli ei ole varmaan voidellut Hgin päättäjiä, koska Suomessa ei ole korruptiota.
Quote from: Jorma M. on 26.07.2024, 20:25:24
Helsingin kaupunki hommasi ns. monimuotoisen keinun. Hinta "hipoo 300 tuhatta".
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a57146b5-a2d1-465d-bac5-1c4840cb3f03
QuoteLoviseholmin puistoon rakennetun keinun kokonaishinta kohosi useita kymmeniä tuhansia euroja alkuperäisestä arviosta.
Helsingin Sompasaareen kohonneen keinun hinnaksi arvioitiin alun perin 229 800 euroa – ilman alvia. Hankintapäätöksen mukaan arvioiduista kokonaiskustannuksista 214 000 euroa oli varattu itse keinuun ja 15 800 euroa sen asennukseen.
Helsingin kaupungin projektijohtaja Tea Karjalainen kertoo, että kustannusarviossa hinta oli noussut 274 000 euroon.
– Kustannusarviossa on annettu hinta leikkivälineelle ja leikkivälineen asennukselle, ja ne ovat yhteensä 274 000 euroa.
Hintaan ei tietenkään sisälly muu monimuotoisuus.
...
Oletan että suunnittelu- ja markkinointipuoli ei ole varmaan voidellut Hgin päättäjiä, koska Suomessa ei ole korruptiota.
Herranjestas sentään. Kertokaa mikä lautakunta tämän on hyväksynyt, ja miksei tästä nostettu mitään äläkkää käsittelyvaiheessa?
Montako tylsempää tavallisempaa keinua olisi saatu samalla rahalla?
Quote from: tomto on 27.07.2024, 02:48:43
Herranjestas sentään. Kertokaa mikä lautakunta tämän on hyväksynyt, ja miksei tästä nostettu mitään äläkkää käsittelyvaiheessa?
Kuka siitä olisi äläkän nostanut? Helsingin päättävät elimet ovat täpötäynnään vihervasemmistolaista "jonkun toisen rahoilla"-jengiä. Ja juuri sitä ovat asukkaat sinne äänestäneet joten saavat juuri sitä mitä ovat halunneetkin.
Quote from: Outo olio on 27.07.2024, 09:15:49
Montako tylsempää tavallisempaa keinua olisi saatu samalla rahalla?
Tällaisia (https://www.lappset.com/fi-FI/tuote/flora-linnunpes%C3%A4keinu/175576M) paikallisesta männystä rakennettuja avainlippukeinuja (á 3171 €) olisi saanut pelkän uniikkikeinun hinnalla n. 67,5 kpl. Jos noita tavismäntykeinuja olisi soviteltu tuohon ympyrämuotoon vaikkapa kymmenen, olisi jäänyt asennus-, konsultointi-, seminaari-, kokous-, kaukomaiden keinujen tutustumismatka- ym. elintärkeisiin kuluihin n. 240000 €, ja olisi pysytty yhtä hienosti budjetissa kuin nytkin.
Kuinkakohan pitkään tuo keinu pysyy keinuttavassa kunnossa...
Tuota pyöreää häkkiä ja sen tarkoitusta olen miettinyt, onko se joku tappelukehä vai mikä?
Kuinka kukaan haluaa asua tuolla? ??? Ja vielä kalliilla hinnalla.
QuoteUusi tiivis Helsinki
Uutta Helsinkiä rakennetaan tiiviiksi, mistä seuraa pimeitä kujia ja karuja kiviaukioita. Asian huomaa selvästi Jätkäsaaressa, joka on naapuriaan Ruoholahtea huomattavasti ahtaampi.
Tilaajille
Pipsa Sinkko-Westerholm HS
2:00
Jätkäsaaren kujilla on kuumana kesäpäivänä tukalaa.
Kapealla Hietasaarenkujalla vihreää ei näy missään, joten kaupunginosan lukuisat koirat tekevät tarpeensa talojen kivijalkoihin ja katukiveyksille.
Sateettomina aikoina kujalla löyhkää koiran kusi. ...
Maksumuuri, joku tunnarit omaava voi täydentää.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox)
Quote from: Weijer on 29.07.2024, 15:20:14
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Montakohan vihreän puolueen kaupunginvaltuutettua Jätkiksessä asuu...? Ei tietoa, mutta nopeesti on huudit muuttuneet.
Varmaan moni Vihreistä oikeasti saattaakin viihtyä tuolla, mutta en lähde veikkaamaan prosentteja. Minusta nuo kujat yms. tiivis ja korkea rakentaminen ovat kiva juttu Jätkäsaaren tapauksessa, koska kyse on kuitenkin sentään kantakaupungista.
Toki Vihreät eivät sitten tunnu ottavan huomioon sitä seikkaa, että tiivis asuintiheys tarkoittaa paljon enemmän väkeä samalla alueella, ja ne ideologiset/naiiviit/näiden sekamuoto ratkaisu liikenteen osala - toisin sanoen äärimmäisen naiivi oletus, että epärealistisen moni käyttäisi vain ja ainoastaan joukkoliikennettä - sitten aiheuttaa omat haasteensa, jotka sitten jotenkin pitäisi ratkaista. Mutta jotenkin vastuunkanto heidän omista lobbauksistaan tuntuu Vihreiltä puuttuvan täysin, kun lopputulos on mitä on.
Tiivis kaupunki on minusta jees, kunhan sitten liikenneratkaisut ovat realistisia.
Kontulassa on kerrostalon julkisivu romahtanut. Siis seinästä on pudonnut laattoja. Hyvä onni ettei ketään ollut alla.
60-l rakentamisen satoa?
Quote from: Golimar on 27.07.2024, 16:31:31
Tuota pyöreää häkkiä ja sen tarkoitusta olen miettinyt, onko se joku tappelukehä vai mikä?
"Thunder Dome", kun päästään Mad Max-vaiheeseen...
Quote from: -PPT- on 31.07.2024, 14:37:30
Kontulassa on kerrostalon julkisivu romahtanut. Siis seinästä on pudonnut laattoja. Hyvä onni ettei ketään ollut alla.
60-l rakentamisen satoa?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0656a7e8-73b1-4795-986c-9bcbea092996
QuoteLyytikäisen mukaan kyseinen kerrostalo on valmistunut vuonna 1966. Talon julkisivuun on tehty remontti viimeksi vuonna 2010, mutta vielä ei tiedetä, liittyykö remontti romahtamiseen.
Sen ajan Kontula-asuinkerrostaloissa ei yleensä ollut alkujaan julkisivulaattoja, pelkkä betonielementtiseinä vain. Myöhemmin remointoitaessa julkisivuja on tehty inhimillisemmän näköisiksi.
Quote from: l'uomo normale on 31.07.2024, 15:00:01
Sen ajan Kontula-asuinkerrostaloissa ei yleensä ollut alkujaan julkisivulaattoja, pelkkä betonielementtiseinä vain. Myöhemmin remointoitaessa julkisivuja on tehty inhimillisemmän näköisiksi.
Kuvasta päätellen nimen omaan pintakerros on romahtanut. Jos osoittautuu, että romahdus johtuu kelvottomasta remontista, voi moni muukin rakennus joutua erityissyyniin. Tiedossa saattaa olla kalliita paukkuja monille asoylle.
Quote from: Siili on 31.07.2024, 15:09:54
Quote from: l'uomo normale on 31.07.2024, 15:00:01
Sen ajan Kontula-asuinkerrostaloissa ei yleensä ollut alkujaan julkisivulaattoja, pelkkä betonielementtiseinä vain. Myöhemmin remointoitaessa julkisivuja on tehty inhimillisemmän näköisiksi.
Kuvasta päätellen nimen omaan pintakerros on romahtanut. Jos osoittautuu, että romahdus johtuu kelvottomasta remontista, voi moni muukin rakennus joutua erityissyyniin. Tiedossa saattaa olla kalliita paukkuja monille asoylle.
Tilaisuus purkavalle uudisrakentamiselle?
Quote from: Kallan on 24.07.2024, 11:15:33Varmaan toki kolmas syy lienee ollut polittinen suhmurointi kulissien takana, miksi pysäkkejä sitten tuli liikaa.
Olen pikkasen sitä mieltä, että pysäkkejä on sopivasti. Jos niitä olisi yli puolet vähemmän, Jokeri palvelisi huomattavasti pienempää asiakasvirtaa. Tosin koko Jokeri oli tietenkin aivan kammattova virheinvestointi, kun linja 550 olisi ajanut, ja ajoikin, aivan saman asian. Mutta koska linjaa 550 ajettiin autolla, joita vihreät vihaavat, se piti korvata raiteilla. Ja saatiinhan sotkeuttua pääkaupunkiseudun autoliikenne moneksi vuodeksi.
^^^
Suhmuroinnista: yksi syy näihin raideratkaisuihin lienee uusi rakennustuotanto uusille alueille. Saadaan mamuille ilmaista liikkumista, kun matkalippuja ei tarkasteta oikeastaan koskaan.
Ainakin Viikinmäen komeat kalliot on nähtävästi tarkoitus tuhota ikuisesti uudella rakennustuotannolla. Vantaajoen itäpuolella puolella olisi tyhjää peltoa hurumücce mihin rakentaa, mutta ilmeisesti on ajateltu, että matkasta pysäkille tulisi liian pitkä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.07.2024, 15:20:22
Suhmuroinnista: yksi syy näihin raideratkaisuihin lienee uusi rakennustuotanto uusille alueille.
Nimen omaan. Raiteiden rakentaminen betonoi julkisen infran rakenteita. Jatkossa se keskitetään takuuvarmasti niiden äärelle. Bussilinjojen olemassaolo ei tuo samanlaista varmuutta tästä infrasta riippuvaisille rakennussijoittajille.
:facepalm:
QuotePetteri Orpo HS:lle: Tunnin juna toteutetaan
Tunnin juna -hanke on aiheuttanut viime aikoina eripuraa hallituspuolueiden kesken. Liikenneministeri kommentoi aiemmin, etteivät kustannukset näytä "kovin mairittelevilta".
Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan tunnin juna -hanke toteutetaan hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Orpo sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hankkeen toteuttamisesta "ei ole kahta kysymystä".
– Me toteutamme tämänkin hankkeen osalta hallitusohjelmaa sovitusti. Seuraavista vaiheista neuvotellaan kaupunkien kanssa, Orpo sanoo HS:lle.
Tunnin juna -hanke on aiheuttanut viime aikoina eripuraa hallituspuolueiden kesken. Asiasta vastaava liikenneministeri Lulu Ranne (ps) sanoi aiemmin heinäkuussa IS:n haastattelussa, ettei hanke maksaisi kovin hyvin itseään takaisin.
– Kun ihan faktoihin perustaa mielipiteensä, hyöty-kustannus-suhde ei näytä kovin mairittelevalta. Ei näytä siltä, että hanke maksaisi kovin hyvin itseään takaisin, Ranne sanoi
Orpon mukaan keskustelu tunnin junasta on sisältänyt paljon väärinymmärryksiä ja liioittelua. Häneen mukaansa hallitusohjelma, johon hanke on kirjattu, on kokonaisuus ja sen koko maata koskettava liikennepolitiikka on tasapainoinen.
...
Turun Tunnin juna -yhtiön pääomittamiseen aiotaan käyttää 460 miljoonaa euroa valtion rahaa. Summa on tarkoitus rahoittaa rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010599867.html (https://www.is.fi/politiikka/art-2000010599867.html)
Quote from: l'uomo normale on 31.07.2024, 15:18:11
Tilaisuus purkavalle uudisrakentamiselle?
Talo on valmiiksi kahdeksankerroksinen, joten samalle pläntille ei saa merkttävästi enempää neliötä vallitsevan kaavan puitteissa. Tosin kaavamuutoksella saisi viereen pari-kolme yhtä isoa kerrostaloa ihan Kontulan metroasemaan äärelle, tyhjien kalliopintojen tilalle. Metron ansiosta niiden asukkaille ei tarvitsisi edes rakentaa parkkitilaa.
https://www.google.com/maps/place/Keinulaudantie+5,+00940+Helsinki/@60.2346826,25.0821137,335a,35y,270h,39.4t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x469208b803b9b0d1:0x1732f86cd8fc27d6!8m2!3d60.2342632!4d25.0748786!16s%2Fg%2F11dzmt2y2h?entry=ttu
Quote from: Siili on 31.07.2024, 15:48:44
Quote from: Lalli IsoTalo on 31.07.2024, 15:20:22
Suhmuroinnista: yksi syy näihin raideratkaisuihin lienee uusi rakennustuotanto uusille alueille.
Nimen omaan. Raiteiden rakentaminen betonoi julkisen infran rakenteita. Jatkossa se keskitetään takuuvarmasti niiden äärelle. Bussilinjojen olemassaolo ei tuo samanlaista varmuutta tästä infrasta riippuvaisille rakennussijoittajille.
Täsmälleen yhtä paljon rakentamista saataisiin korkeasti kaavoitetuilla alueilla alle puolella pysäkkimäärästä, kaavasta riippuen jopa enemmän.
Toki onhan sekin jonkinlaista ideologiaa rakentaa matalaa betonielementtitaloa silminkantamattomiin. Kouvola forever!
Quote from: Siili on 31.07.2024, 17:18:43
Tosin kaavamuutoksella saisi viereen pari-kolme yhtä isoa kerrostaloa ihan Kontulan metroasemaan äärelle, tyhjien kalliopintojen tilalle.
Suojeltu linnoitusrakennelma ?
Kioskiyrittäjä Matti Jäntti lopettaa puistossa ja sanoo suorat sanat uudistuksista72-vuotias Matti Jäntti on pitänyt Esplanadin puistossa kesäkioskia jo 27 vuotta. Nyt hän lopettaa, sillä Espa on tyhjentynyt asiakkaista.https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010587126.html
QuoteTässä paikassa Jäntti on myynyt kahvia ja jäätelöä 27 kesää, mutta kuluva kesä on viimeinen.
"Tulin viime jouluna siihen päätökseen, että minä en tule enää tänne", hän toteaa.
Ratkaisun taustalla on tyytymättömyys Esplanadin uudistusta kohtaan. Esplanadeille tehtiin viime vuonna uusia liikennejärjestelyitä. Molemmilta kaduilta poistettiin toinen ajokaista ja parkkipaikat.
"Katso nyt, ei tuossa Etelä-Espalla ole auton autoa!"
"Ei se kaupunkipyörä tuo asiakkaita, vaan Mersu", hän väittää.
QuoteVuonna 2022 kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) perusteli suunnitelmaa HS:lle niin, että keskustasta tulisi vetovoimaisempi, kun kävelyyn ja viihtymiseen varattaisiin enemmän tilaa.
Uudistus on Jäntin mielestä saanut aikaan päinvastaisen tilanteen: Aiemmin ihmiset viettivät aikaa Esplanadin puistossa, mutta eivät enää.
Häntä ärsyttää sekin, että kokeilu on veronmaksajien maksama.
Sinnemäki on vuosikaudet uurastanut sen eteen että kaupungin keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta parannetaan tekemällä autoilijoiden (ts. maksukykyisten asiakkaiden) elämästä helvettiä. Hän on ollut ponnisteluissaan ahkera ja johdonmukainen.
QuoteHäntä ärsyttää sekin, että kokeilu on veronmaksajien maksama.
Yllä lainaus Sillin lainauksesta.
Yrittäjä on tässä maksajana rankimman kautta. Yritys joudutaan lakkauttamaan, koska vihervasemmisto leikkii talousosaajia.
Quote from: Torspo on 04.08.2024, 16:03:43
QuoteHäntä ärsyttää sekin, että kokeilu on veronmaksajien maksama.
Yllä lainaus Sillin lainauksesta.
Yrittäjä on tässä maksajana rankimman kautta. Yritys joudutaan lakkauttamaan, koska vihervasemmisto leikkii talousosaajia.
Niinpä, siis veronmaksajien rahoilla tapettiin taas yksi yritys :facepalm:
Eivätkö suomalaiset koskaan opi? Vasemmiston bisnekset ovat kaikki menneen perseelleen, E-liike, E-öljyt, Vakuutusyhtiö Kansa, STS, ... Ainoastaan AY-liike porskuttaa (lähes) pakkojäsenmaksujen verovapauden takia, vaikka sieltäkin löytyy poikkeus, perseelleen mennyt ammattiliitto TVK, linkki jonneille:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimihenkil%C3%B6-_ja_Virkamiesj%C3%A4rjest%C3%B6jen_Keskusliitto
Helsingissä menee huonosti, mutta niin menee Tampereella ja Turussakin, samasta syystä. Punikki-vihreät.
Quote from: Siili on 04.08.2024, 15:16:26
Kioskiyrittäjä Matti Jäntti lopettaa puistossa ja sanoo suorat sanat uudistuksista
72-vuotias Matti Jäntti on pitänyt Esplanadin puistossa kesäkioskia jo 27 vuotta. Nyt hän lopettaa, sillä Espa on tyhjentynyt asiakkaista.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010587126.html
Toisaalta: Vauraammille on tullut paljon lisää hienoja kahviloita ja nuorekkaat voivat ostaa pahvimukikahvin Espan K-marketista, joka avattiin kymmenisen vuotta sitten Siwana. Lisäksi tänä vuonna avattiin Aleksille Normal, josta saa kaikki erikoiskahvit 1,80€. Puiston penkillä voi kahvinsa jälkeen istua niin pitkään kuin huvittaa. Tavallisten eläkeläisrouvien olisin kuvitellut olevan perinteisen kioskikahvilan asiakkaita, mutta nyky-Helsingissä keskustan täyttää vauraampi väki ja sitten nuoriso, jota eivät vanhat puistokahvilat kiinnosta.
^Vauraamman väen ja nuorison (laajassa merkityksessä siis) kulkemiset ja poikkeamiset kaupunkioloissa eivät koskaan ole olleet kiinni siitä miten helposti paikka x on yksityisautolla saavutettavissa.
Tämänkaltaiset paikat ovat niitä jotka sinnemäkisen viherhumpan seurauksena menettävät elinvoimansa, jalompien päämäärien kuristamana.
Sama keskustan nopeaa autioitumista aiheuttava ilmiö käynnissä pienemmissäkin yksityisautoilua tietoisesti vaikeuttamaan alkaneissa taajamissa ympäri Suomen.
Quote from: Paawo on 05.08.2024, 06:44:08Sama keskustan nopeaa autioitumista aiheuttava ilmiö käynnissä pienemmissäkin yksityisautoilua tietoisesti vaikeuttamaan alkaneissa taajamissa ympäri Suomen.
Paremmat päättäjät tekevät päinvastoin. Liikennettä sujuvammaksi. Lisää parkkipaikkoja.
Voisi aikakirjoja varten laittaa tähän kirjauksen. Mikähän on Hellsingin vihreiden yleinen asenne eläintarhoja kohtaan? Juteltiin Kruunuvuoren sillan rakennustöistä ja reitistä. Raiteiden vetäminen Korkeasaaren päälle ei tunnu kovin intuitiiviselta. Sitä vastapäätä Mustikkamaalla tuntuisi olevan järkevämpi reitti, vaikka tulisi pieni mutka. Korkeasaarihan on hyvin jyrkkärantainen. Sitten ne eläimet. Liikenteen lisääminen eläintarhan reunassa ei ole kovin eläinrakasta. Onko suunnitelmana seuraavaksi pienentää eläintarhan aluetta ja jättää joku jämä kotieläinpuisto muutamalla kanalla ja vuohella? Loput saaresta esim vihreiden omien kavereiden taiteilijalesbosiirtolaksi tms?
Vainoharhaa vai selvänäköisyyttä?
Quote from: Aimo Räkä on 05.08.2024, 09:25:14
Quote from: Paawo on 05.08.2024, 06:44:08Sama keskustan nopeaa autioitumista aiheuttava ilmiö käynnissä pienemmissäkin yksityisautoilua tietoisesti vaikeuttamaan alkaneissa taajamissa ympäri Suomen.
Paremmat päättäjät tekevät päinvastoin. Liikennettä sujuvammaksi. Lisää parkkipaikkoja.
Kävin tuossa Ruotsin puolella, sekä totesin monen analyysi Suomesta toiminnan nurinkurisuudesta on hyvinkin pitävä.
Ei siellä mitään erikoisia pyöräbaanoja ollut, mutta niiden normaalien kävely/pyöräteiden talvikunnossapito oli ensisijaista ja pyörille oli oikein erikseen parkkihalleja. Ihmiset kulkivat pyörillä, koska se oli kätevää ja mahdollista, ei sen takia että siihen pakotettiin. Baanan sijaan oli erillinen lenkkipolku, johon pyörillä ei ollut asiaa. Ei ollut sellaista kiusantekoa, että autoilua rajoitettiin tarkoituksella ja tehtiin tarkoituksellisia ruuhkia, vaan autolla pääsi hyvinkin kätevästi ihan sinne keskustan kävelykadun juureen asti. Parkkipaikkoja löytyi ja osa paikoista oli tehty erikseen leveiksi, niin että hotellin eteen sopi sekä taksit että bussi tien viereen liikennettä haittaamatta.
Busseilta ja kuormureita vaaditiin Euro6, kaupunki oli investoinut itse sähköbussit kyseenalaisen yhtiöitetyn bussiliikenteen sijaan, mutta yksityisautoilijat ajelivat vanhoillakin savuttavilla volvoilla ja ei uhkailtu tonnin sakolla ohjelmoinnista. Päätielle päästessä odotti 110 km/h rajoitus, eikä ihmiset vääntäneet rajoituksesta huolimatta heti väkisin ohi, kuten suomessa 80 km/h rajoituksella jos nopeus oli välillä alle 85. Arkkitehtuurissakin niihin neukkukuutioi torneihinkin oli sovitettu edes vähän erikokoisia ja muotoisia ikkunoita ja parvekkeita, sen ahdistavan neukkuboxi ja/tai ylimoderni arkkitehtyyrin sijaan mitä täälläpäin tehdään. Sitä tuli oikein maalaisenakin mieleen, että isossa kaupungissahan voisi oikeasti elää, kunhan se vain on Ruotsalainen kaupunki eikä Suomalainen.
Sitä on niin vaikea selittää, miten paljon se vaikuttaa että kymmenet pienet asiat on tehty edes vähän paremmin ja järkevämmin. Eikä se sillä, että kaikki olisi sielläkään täydellisesti, kyllä se Tukholman kiilusilmäinen polttomoottoriautokielto tulee vielä varmasti osumaan tuulettimeen, ellei peruunnu tulevassa lamassa kokonaan. Vaan kyllä sillä silti on silti kaksi eri asiaa yrittää oikeasti parantaa asioita, kuin tehdä tarkoituksella vain kiusaa ja sakottaa/verottaa muna pystyssä päälle.
^ mutta eikö se toisaalta ole hyvä?
Siis että Helsinki on perseestä Tukholmaan verrattuna. Liikenteenkin suhteen. Saadaan Hki nopeammin paskarappioon. Ei ugri muuten havahdu.
Kuljin tässä eräänä päivänä Kuninkaantammessa ja törmäsin tällaiseen puurakennelmaan:
https://tengbom.se/app/uploads/sites/4/2024/05/lammenranta-pysakointitalo-ulkokuva-1536x842.jpg
Estetiikan riemuvoitto?
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69977654/suomen-ensimmainen-puujulkisivuinen-parkkitalo-valmistuu-kuninkaantammeen?publisherId=11580673
Pärekoriin tullut pieni mittakaavavirhe.
Quote from: Siili on 13.08.2024, 07:25:17
Kuljin tässä eräänä päivänä Kuninkaantammessa ja törmäsin tällaiseen puurakennelmaan:
https://tengbom.se/app/uploads/sites/4/2024/05/lammenranta-pysakointitalo-ulkokuva-1536x842.jpg
Estetiikan riemuvoitto?
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69977654/suomen-ensimmainen-puujulkisivuinen-parkkitalo-valmistuu-kuninkaantammeen?publisherId=11580673
Tuohan on ekologinen keksintö. Sään ja lämpötilan mukaan käpristyvät seinäpäreet säätelevät tuuletusta ilman mitään koneikkoja.
Hyi vittu ku on rumannäköinen. Mani vell spent ;D
Quote from: Siili on 13.08.2024, 07:25:17
Kuljin tässä eräänä päivänä Kuninkaantammessa ja törmäsin tällaiseen puurakennelmaan:
https://tengbom.se/app/uploads/sites/4/2024/05/lammenranta-pysakointitalo-ulkokuva-1536x842.jpg
Estetiikan riemuvoitto?
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69977654/suomen-ensimmainen-puujulkisivuinen-parkkitalo-valmistuu-kuninkaantammeen?publisherId=11580673
Mädäntyvä lastulevy antaa visuaalisen säväyksen lisäksi tuoksuvan yllätyksen.
Quote from: Siili on 13.08.2024, 07:25:17
Kuljin tässä eräänä päivänä Kuninkaantammessa ja törmäsin tällaiseen puurakennelmaan: Estetiikan riemuvoitto?
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69977654/suomen-ensimmainen-puujulkisivuinen-parkkitalo-valmistuu-kuninkaantammeen?publisherId=11580673
Kiilasi suoraan "Itsensä kanssa riitelevä rumuuskompleksi" -kilpailun kärkeen.
QuoteErikoisen julkisivusta tekee myös se, että se tulee ajan mittaan harmaantumaan samaan tapaan kuin vanhat ladot.
Ajan kanssa tulee vielä hienompi, ja jännempi kun lahot levyt alkavat putoilla kuin Finlandia-tönöstä konsanaan.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010626570.html
Quote
Kruunusillat-raitiotien Hakaniemen osaston projektipäällikkö Jussi Kainulainen arvioi, että liikenteenohjaus ja -haitat saattavat tulla ihmisille yllätyksenä.
Minulle ei tule ollenkaan yllätyksenä, että järjetön megalomaaninen Kruununsillat-projekti aiheuttaa jättimäisiä liikennehaittoja. Se aiheuttaa niitä ihan normaalistikin, ja tietenkin vielä lisää, kun työmaalla sattuu onnettomuus joka katkaisee Hakaniemen sillan liikenteen.
Keskustan sisääntulohan on tarkoituksella kuristettu ahtaaksi, että varmasti ei olisi toimivia vaihtoehtoisia yhteyksiä. Helsinkiläinen liikennesuunnitteluhan ei perustu vikasietoisen verkoston luomiseen, vaan katujen katkomiseen sieltä ja täältä ajatuksella "liikenne voisi mennä jonnekin muualle, ihan sama minne". Kaaoksen varmistamiseksi pannaan monella suunnalla kadut yhtä aikaa remonttiin (Mansku).
Kuvassa tolkuton bussijono. "Autoilua kannattaa poliisin mukaan välttää, mikäli mahdollista." Tarkoittaa ehkä, että busseilua kannattaa välttää. Samoin raitiovaunuilua kannattaa välttää, koska nekin ovat siellä jumissa.
Onnea helsinkiläiset! Juuri tätä olette tilanneetkin. Harmi tietysti, että naapurikuntalaisetkin voivat joutua kärsimään, mutta ehkä hekin pikku hiljaa oppivat yksinkertaisen totuuden: Ei kannata mennä Helsinkiin eikä edes Helsingin kautta.
EDIT. Toinen kuva (Yleltä, "Hämeentien liikenneruuhkaa tiistaiaamuna"). Huomatkaa vilkas polkupyöräliikenne.
^
Paikan kiertävä Pitkäsiltahan on remontin alla joten ko nosturin nostotyömaan ohi meneminen vaatii jonottamisen sen kautta.
"fixuimmat" oikaisevat Kallion läpi ja tällä hetkellä liikenne seisoo linjoja ja Porthaninkatua myöten.
Toki julkinen liikenne on aivan seis ja jono Kurviin asti.
Turun ja Helsingin laivasatamavertailu?
Matkustin syystä Ahvenanmaale autolla ja kuinka helppoa se olikaan Turusta käsin. Ajat motaria suoraan, pysyt kaupunkialueela yhdellä kaistalla ja muistat kääntyä Nesteen aseman kohdalla vasempaan. Olet satamassa ja vot, laivassa.
Autolauttaliikenteen voisi siis hyvin ulkoistaa Hell'sinkistä Turkkuseen. Pääkaupungin autoliikkujat voisi siten jättää omaan marinaadinsa muhimaan Sinnemäen aivoituksien kanssa.
PS: Paluumatkalla Mantun grillistä saa eväät paluumatkalle, kun puffet ei lautalla maistunut.
Quote from: jmk on 13.08.2024, 10:30:43
Kuvassa tolkuton bussijono. "Autoilua kannattaa poliisin mukaan välttää, mikäli mahdollista." Tarkoittaa ehkä, että busseilua kannattaa välttää. Samoin raitiovaunuilua kannattaa välttää, koska nekin ovat siellä jumissa.
Unohdin sanoa, että myös metroilua kannattaa välttää, mikäli mahdollista. (Koska Rautatientorin aseman remontti.)
Myös pyöräilyä ja jalkailua alueella kannattaa välttää, mikäli mahdollista.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010626678.html
Quote
Onnettomuudessa pyöräilijä törmäsi jalankulkijaan.
Quote from: pamaus on 13.08.2024, 11:21:11
Turun ja Helsingin laivasatamavertailu?
Helsingissä on yksi ihan toimiva satama, Vuosaaressa. Kehäkolmoselta jatketaan tunneliin ja tunnelin jälkeen ollaankin jo satamassa.
Quote from: jmk on 13.08.2024, 12:06:20
Quote from: jmk on 13.08.2024, 10:30:43
Kuvassa tolkuton bussijono. "Autoilua kannattaa poliisin mukaan välttää, mikäli mahdollista." Tarkoittaa ehkä, että busseilua kannattaa välttää. Samoin raitiovaunuilua kannattaa välttää, koska nekin ovat siellä jumissa.
Unohdin sanoa, että myös metroilua kannattaa välttää, mikäli mahdollista. (Koska Rautatientorin aseman remontti.)
Myös pyöräilyä ja jalkailua alueella kannattaa välttää, mikäli mahdollista.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010626678.html
Quote
Onnettomuudessa pyöräilijä törmäsi jalankulkijaan.
Koko kantakaupunkia kannattaa välttää aina, se on niin pysyvä ohjeistus, että ihmettelen poliisin tiedottamista.
Sinne matkaan menee 15-30 minuuttia kehä ykköseltä ruuhkista riippuen, paluumatkaan samoin. Pysäköintiin menee helposti viisi euroa per käynti, tai monikulttuurijoukkoliikenteeseen.
Mikäli saman palvelun tai tuotteen saa mistä tahansa muualta kehä ykkösen ulkopuolelta, on se lähes poikkeuksetta ajallisesti ja rahallisesti kannattavempaa. Lisäksi ei näe niin paljon katukulttuuria.
Mielipiteitä? Puolesta/vastaan ja miksi?
QuoteTöölön ja Munkkiniemen yhdistävästä pyöräliikenteen ja jalankulun sillasta on syntymässä kiista Helsingissä
Töölön ja Munkkiniemen yhdistävä Humallahden silta maksaisi noin viisi miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina.
https://yle.fi/a/74-20107317 (https://yle.fi/a/74-20107317)
^Tottakai se täytyy rakentaa. Ei voida vaatia, että kondomi päällään polkevilla kommareilla on ylämäkiä reitillään :silakka:
Tuo Humallahden silta edistäisi lähinnä huvipyöräilyä keskustan suuntaan.
Munkkiniemestä kulkee keskustaan spora, ja alueella asuu paljon ihmisiä, joilla on varaa käyttää omaa autoa ja taksiakin. Eli mikään työmatkaliikenteen pullonkaula se mäki ei ainakaan ole. Sitä paitsi HUS sijaitsee edelleen sen mäen päällä, jos isojen työnantajien saavutettavuutta mietitään. Siihen ei silta auta.
Niin ja Munkkiniemessä asuvalla Fatim Diarralla on sähköpyörä. Sillä hän saattaa jaksaa polkea ylämäkeenkin.
Quote from: JoKaGO on 26.08.2024, 21:44:30
^Tottakai se täytyy rakentaa. Ei voida vaatia, että kondomi päällään polkevilla kommareilla on ylämäkiä reitillään :silakka:
Vmp.
Samaa logiikkaa käyttäen pitää ehdottomasti kaivaa tunneli Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksestä Kallion ja Sörkan ali Kulosaaren sillalle, koska Lintsin mäki Helsinginkadulla on ylämäki.
Mäethän kohottavat pyöräilijän kuntoa. Mutta ilmeisesti mikään summa ei ole liian suuri kun pyöräilyn vaatimasta tilasta on kyse.
Jostain syystä markkinatalouspuolue Vihreät eivät vaadi projektin markkinatalousehtoista rahoittamista eivätkä siltatulleja sillalle sen kuluja kattamaan. Asia olisi varmasti toki eri, jos kyse olisi autoista.
Ideologisesti miellyttävä projekti kaikkien varoilla vaikka väkisin, opposition projekteihin sen sijaan sovelletaan "markkinatalousehtoisuutta".
Suunnitellaan ja kokoustetaan, rahaa kuluu tolkuttomia määriä ja lopputuloksena on kuvottava bazaari.
Quote
X
Uusi tori ja muut suunnitelmat ovat vain yksi osa kaupungin jopa hurjia, vuoteen 2050 ulottuvia suunnitelmia Martinlaakson keskustasta noin 500 metrin säteellä asemasta.
– On kartoitettu, mitä mahdollisuuksia alueella on, aluearkkitehti Timo Kallaluoto kiteyttää juuri valmistuneen kehityskuvan idean.
Myös bussiterminaalin alue mullistuisi, kun joukkoliikenne siirtyisi pihakannen alle, sen päälle rakennettaisiin oleskeluaukioita sekä tapahtuma- ja leikkitiloja. Aukion reunoille voisi rakentaa kerrostaloja ja liiketiloja. Näin alueesta saataisiin Martinlaakson "käyntikortti".
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7734519 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7734519)
https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/vantaan-vaesto-20222023/kielet-ja-kansalaisuudet-2022 (https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/vantaan-vaesto-20222023/kielet-ja-kansalaisuudet-2022)
https://vimeo.com/1003156786
https://vimeo.com/1003157012
https://vimeo.com/133431219
Golimarin postaus yllä:
QuoteUusi tori ja muut suunnitelmat ovat vain yksi osa kaupungin jopa hurjia, vuoteen 2050 ulottuvia suunnitelmia Martinlaakson keskustasta noin 500 metrin säteellä asemasta.
– On kartoitettu, mitä mahdollisuuksia alueella on, aluearkkitehti Timo Kallaluoto kiteyttää juuri valmistuneen kehityskuvan idean.
Mitä mahdollisuuksia alueella on? Varmasti paljon ja monenlaisia. Mutta mitä enemmän alueelle otetaan ÄO70 porukkaa, sitä kapeammaksi mahdollisuudet käyvät, sitä enemmän kehitysmaata alue muistuttaa ja lopulta ainoat 'mahdollisuudet' ovat enää jengitoiminnassa ja huumeidenmyynnissä, white flightissä..
Tikkurilassa on purettu paljon sellaisia 50v kerrostalojakin. Luulisi talojen eliniän olevan vähän pitempi kuin ihmisten.
Nyt alkoi oikeustalon purku.
Quote
X
Nuorten sähköpotkulautailu ärsyttää usein aikuisväestöä. Helsingin Uutiset päätti kysyä nuorilta itseltään, miksi he skuuttailevat ja ajavat kaksi päällä, vaikka se on kiellettyä.
– Tykkään hurjastella, ja sähköpotkulaudalla on siksi kivaa ajaa. Sillä pääsee myös nopeasti, jos on kiire vaikka kouluun tai kauppaan, kertoo Järvenpäässä asuva Venla Varonen, 19.
X
– Kaksin matkustaminen on halvempaa. Kun matka on joku pari euroa, niin se maksetaan puoliksi eikä molempien tarvitse maksaa erikseen, Varonen selventää.
Kolmen pojan kaveriporukka kertoo matkustavansa sähköpotkulaudalla useampi henkilö kerrallaan.
– Sillä säästää rahaa. On kätevää, kun sillä tavalla ei tarvitse maksaa paljoa, 16-vuotiaat kertovat.
X
Yksi kolmihenkisen poikaporukan jäsen kertoo meinanneensa jäädä sähköpotkulaudalla auton alle Helsingin keskustassa.
– Meitä oli kaksi päällä, ja olimme ylittämässä suojatietä. Pimeässä emme nähneet kunnolla, että tieltä olikin auto tulossa. Auto meinasi ajaa ylitsemme, poika kertoo.
X
– Sillä (sähköpotkulaudalla) pääsee paikasta toiseen jopa helpommin kuin bussilla tai pyörällä, kertoo Oulunkylässä asuva Eelis Lyytinen, 18.
X
Kolmen pojan porukka kertoo ajavansa sähköpotkulaudalla sellaisia matkoja, joita he eivät jaksa kävellä. He menevät sähköpotkulaudalla esimerkiksi kauppaan.
X
Kolmen pojan kaveriporukka ei usko käyttävänsä kypärää sähköpotkulautaillessaan, vaikka kypäräpakko tulisikin voimaan.
Venla Varonen ja Eelis Lyytinen suhtautuvat mahdolliseen kypäräpakkoon myönteisemmin.
– Jos kypäräpakko tulee, niin sitten käytän kypärää. En aio loukata päätäni ja saada jotain aivovammaa. Kerran olen jo meinannut jäädä bussin alle, Varonen sanoo.
Helsingin medialukion ympäristössä oli paljon sähköpotkulautoja. Sara Akinci
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7804256 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7804256)
Quote from: Golimar on 03.09.2024, 13:09:42
Quote
– Tykkään hurjastella, ja sähköpotkulaudalla on siksi kivaa ajaa.
Minäkin tykkään ajaa autollani kovaa, mutta koskaan en hurjastele. Silti polliisi rätkii mulle silloin tällöin päiväsakkoja ylinopeudesta, muttei koskaan hurjastelusta. Tai no, viimeisin saattaa olla seitsemän vuotta sitten.
Mutta joo, miksi Venla saa hurjastella ilman, että polliisi puuttuu asiaan, mutta minä saan päiväsakkoja, vaikka en koskaan hurjastele, ajan vain sellaista nopeutta, joka on hyvä kyseiselle tielle. Esim. 60 km/h ja sen alle olevia rajoituksia en koskaan riko. Sakot olen saanut vain kun tiekohtainen rajoitus on 80 km/h.
Hurjastelijat kiikkiin ja taviksia kovaa ajavia ei saa kiusata, nih!
Muuten, huomaa että Venla ja neekeri eivät ole penaalin kirkkaimpia muumeja:
Quote
Venla Varonen ja Eelis Lyytinen suhtautuvat mahdolliseen kypäräpakkoon myönteisemmin.
– Jos kypäräpakko tulee, niin sitten käytän kypärää. En aio loukata päätäni ja saada jotain aivovammaa. Kerran olen jo meinannut jäädä bussin alle, Varonen sanoo.
Siis oman tyhjän nupin suojaaminen kiinnostaa vain, jos se on pakollista :facepalm:
Quote from: Golimar on 27.08.2024, 14:45:54
Quote
Myös bussiterminaalin alue mullistuisi, kun joukkoliikenne siirtyisi pihakannen alle, sen päälle rakennettaisiin oleskeluaukioita sekä tapahtuma- ja leikkitiloja. Aukion reunoille voisi rakentaa kerrostaloja ja liiketiloja. Näin alueesta saataisiin Martinlaakson "käyntikortti".
VMP :facepalm: Kuljen Martinlaakson kautta junalla joka päivä. En kutsuisi näkymää paratiisilliseksi, mutta tuon "aukion" vihreät laidat ovat maiseman
paras osa. Vielä kun ehkä saataisiin radan länsipuolella "kirjastotalon" parkkikansi korvattua pienellä puistolla, jossa kasvaisi vehmaita puita. En tiedä, mutta maisema ainakin paranisisi. Lisärakentaminen vain päinvastoin tuhoaisi paikan.
Ja nyt kun mietin, niin siinä on juna-asemalla seinällä historiateos, jossa kaupunginmuseo on valokuvannut lähiön rakentamista, ja haastatellut "alkuperäisiä" asukkaita. Yksi vanha mies siinä muistelee että oi kun tästä tuli hieno paikka, ahneet rakennusyhtiöt tietty halusivat ylirakentaa, mutta ne pistimme kovan kovaa vastaan, ja niin tämä säilyi vihreänä asuinpaikkana, ja tästä tuli aivan ihana.
Jos täydennysrakentaminen toteutuu, tuokin kaupunginmuseon teos täytynee samalla poistaa asemalta, ajastaan jääneenä, ja tuhosta muistuttavana. :(
Quote from: Outo olio on 04.09.2024, 15:46:26
Quote from: Golimar on 27.08.2024, 14:45:54
Quote
Myös bussiterminaalin alue mullistuisi, kun joukkoliikenne siirtyisi pihakannen alle, sen päälle rakennettaisiin oleskeluaukioita sekä tapahtuma- ja leikkitiloja. Aukion reunoille voisi rakentaa kerrostaloja ja liiketiloja. Näin alueesta saataisiin Martinlaakson "käyntikortti".
VMP :facepalm: Kuljen Martinlaakson kautta junalla joka päivä. En kutsuisi näkymää paratiisilliseksi, mutta tuon "aukion" vihreät laidat ovat maiseman paras osa. Vielä kun ehkä saataisiin radan länsipuolella "kirjastotalon" parkkikansi korvattua pienellä puistolla, jossa kasvaisi vehmaita puita. En tiedä, mutta maisema ainakin paranisisi. Lisärakentaminen vain päinvastoin tuhoaisi paikan.
Tässä ilmakuvassa (https://www.google.com/maps/place/Martinlaakson+kirjasto/@60.2744034,24.853487,372a,35y,39.38t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468df70b597891ab:0xe69cfe8e119c7114!8m2!3d60.2771227!4d24.8517756!16s%2Fg%2F1w34581h?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MDkwMi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D) bussiterminaali on keskellä. En näkisi hirmuisena turmeluksena, jos asfalttiaukion päälle tulisi parkkikansi, ja vaikka joku 5-6 kerroksinen rakennus kannen reunaosiin, korkeintaan samalle korkeudelle kuin alueen muiden kerrostalojen
katot. Ei kai terminaalin etelä- ja itäpuolella olevia metsiköitä ole tarkoitus hävittää?
Tosin tästä (https://www.google.com/maps/@60.2778254,24.8530833,3a,60y,89.08h,95.5t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8oBz7OsuOuCGK5VctEQrng!2e0!7i13312!8i6656?coh=205409&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MDkwMi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D) terminaaliaukion pohjoispuolen valoisasta raitista tulisi kanjoni, jos sen oikealle puolelle rakennettaisiin kansi ja sen päälle rakennuksia.
Minä kun tykkään katsella asuntomyyntitauluja ja vertailla lukuja ja nyt olen viikonlopun Turussa niin katsoin että kerrostaloasunto 60 neliötä Varissuolla maksaa 54000 euroa ja 28 neliön yksiö Kupittaalla maksaa 160000 euroa. ;D
Joo, tiedän etta asuntojen hintoihin vaikuttaa muutkin asiat kuin koko ja sijainti mutta silti.
QuoteJoo, tiedän etta asuntojen hintoihin vaikuttaa muutkin asiat kuin koko ja sijainti mutta silti.
Koon ja sijainnin lisäksi vaikuttavat myös koko ja sijainti.
Esimerkiksi miten monen metrin päässä lähin matujoukko sijaitsee ja mikä on sen koko.
Einoa mukaillen:
Ennen asunnon tärkein asia oli kuulemma sijainti, sijainti ja sijainti. Nykyään löyhän kaveriporukan sijainti, varsinaisen katujengin sijainti ja SUPO:n seuraaman terrorismiryhmittymän sijainti.
Sijainti alkaa tosiaan nykyisin merkitä jo aivan muuta kuin aikaisemmin.
Ennen sijainti oli hyvä, jos palvelut ja liikenneyhteydet olivat lähellä.
Ne ovat toki nykyisinkin monelle tärkeitä, mutta nyt asetelma alkaa kääntyä ylösalaisin: tulevaisuudessa kohteet syrjässä massakeskittymistä, kauppakeskuksista ja raideliikenteestä alkavat houkutella enemmän ja enemmän.
Jos minulla olisi maata tai kiinteistöjä vaikka Sipoon metsissä, Tuusulan peräkylissä tai muualla Helsingin metropolialueen 'neitseellisillä' alueilla, en myisi nyt. Rakennuttaisin vaikka poikkeusluvalla asuntoja ja myisin: white flight!
Jyväskylässä on käynnistetty tänä kesänä jokseenkin järjenvastainen hanke poistella kääntyvien kaistoja eri puolilta kaupunkia jo valmiiksi ruuhkaisilta teiltä. Mm. vanhalta Vaajakoskentieltä Halssilanrinteelle ja Sulunperälle kääntyvät jumittavat sitten vastaisuudessa liikenteen usean kilometrin matkalta ruuhka-aikaan, koska kyseisiltä osuuksilta muurataan kääntyvien kaistat umpeen levittämällä liikenteenjakajaa kaistan tilalle. (Ekstrahauskan jälkimmäisestä tekee se, että Sulunperällä on paloasema.) Samaa tehdään Myllyjärvellä ainakin Tuulimyllyntielle käännyttäessä ja varmaan monessa muussakin kohteessa, josta en vain ole viime aikoina tullut ajaneeksi.
MIKSI??
Quote from: Larva on 08.09.2024, 16:49:39
Jyväskylässä on käynnistetty tänä kesänä jokseenkin järjenvastainen hanke poistella kääntyvien kaistoja eri puolilta kaupunkia jo valmiiksi ruuhkaisilta teiltä. Mm. vanhalta Vaajakoskentieltä Halssilanrinteelle ja Sulunperälle kääntyvät jumittavat sitten vastaisuudessa liikenteen usean kilometrin matkalta ruuhka-aikaan, koska kyseisiltä osuuksilta muurataan kääntyvien kaistat umpeen levittämällä liikenteenjakajaa kaistan tilalle. (Ekstrahauskan jälkimmäisestä tekee se, että Sulunperällä on paloasema.) Samaa tehdään Myllyjärvellä ainakin Tuulimyllyntielle käännyttäessä ja varmaan monessa muussakin kohteessa, josta en vain ole viime aikoina tullut ajaneeksi.
MIKSI??
En tiedä tausta syytä, mutta ainakin punavihreän liikennesuunnitteluideologian mukaan autoruuhkat lakkaavat, jos ei ole teitä mitä ajella*. Kaikki vaan jotenkin siirtyvät joukkoliikenteenkäyttäjiksi (jollain mystisellä logiikalla) ja ongelma on ratkaistu.
Toki tuo päätös on poliittinen asia, joten varmaan kaupunginvaltuuston päätöksiin lienee syytä perehtyä. Kaiketi joku punavihreä liikennesuunnittelija on onnistunut juksaamaan kaupunginvaltuustoa ja pahasti.
*Ne ihan valitettavan oikeasti ajattelevat näin naiiviisti.
Quote from: Kallan on 08.09.2024, 17:33:47
En tiedä tausta syytä, mutta ainakin punavihreän liikennesuunnitteluideologian mukaan autoruuhkat lakkaavat, jos ei ole teitä mitä ajella*. Kaikki vaan jotenkin siirtyvät joukkoliikenteenkäyttäjiksi (jollain mystisellä logiikalla) ja ongelma on ratkaistu.
Toki tuo päätös on poliittinen asia, joten varmaan kaupunginvaltuuston päätöksiin lienee syytä perehtyä. Kaiketi joku punavihreä liikennesuunnittelija on onnistunut juksaamaan kaupunginvaltuustoa ja pahasti.
*Ne ihan valitettavan oikeasti ajattelevat näin naiiviisti.
Veikkaan että näissä syy on hyvin yksinkertainen. Homman arkkitehtinä on jokin nykypäivän korkeakoulutettu idiootti.
Sellainen joka on koulussa oppinut ihan oikein, että katujen kaventamista yms. kannattaa harkita liikenneturvallisuuden yms. takia. Vaan kovasta koulutuksesta huolimatta järkeä ei ole siunaantunut riittävästi ymmärtämään, että tämä ohjeistus ei ole tarkoitettu suomalaiseen kaupunkiin, vaan amerikkalaiseen pikkukaupunkiin.
Tolvanat ovat leikkineet vuosikymmeniä tuon yhden onnettoman tien kanssa.
Quote
Vantaa päätti avata Seivästien
Tilaajille
Kaikkonen Raija
14.12.1993 2:00
Vantaan kaupunginhallitus päätti maanantaina avata liikenteelle Vantaan Rajakylässä olevan Seivästien. Kadun avaamisesta on riidelty siitä asti, kun se 1990 suljettiin.
Avaamista vastustivat vihreät kaupunginhallituksen jäsenet, mutta he hävisivät äänestyksen.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003291621.html (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003291621.html)
Quote
Vantaa pitää kiinni Seivästien avaamisesta
Tilaajille
Kaikkonen Raija
16.2.1994 2:00
Vantaa pitää kiinni päätöksestään avata Rajakylän Seivästie Helsingin rajan ylittävälle liikenteelle.
Helsingin päätös pitää rinnakkainen Koskenhaantie Vesalassa kiinni, ei muuta vantaalaisten mieltä. Vantaa oli edellyttänyt, että Helsinki avaa Koskenhaantien tasaamaan liikennemääriä.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003308686.html (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003308686.html)
Alkoi tässä taannoin ihan hymyilyttämään kun toista kertaa kuukauden sisään ajelin öistä kolmostietä kohti pohjoista ja kotia.
Ei pääse persuministeri Rannetta siltarumpupolitikoinnista Sunnycar Centerin kätilöinä toimineet valtionhoitajapuolueiden politrukit syyttämään.
Lulun kotihuudeilla nimittäin valtatie alittaa Goodmanin kauppakeskuksen ja jonkunlaisena ihmeellisen suomalaisen virkamiesvallan työnäytteenä tuossa lyhyessä tunnelintapaisessa on ollut tietyö-opasteet jo noin sen kuukauden ajan sekä tietenkin asiaankuuluva 60km/h rajoitus, ollaanhan sentään suoralla moottoritiellä.
Mitään työtä ei tuossa ole noin kuukauteen tehty, no metsuri raivaussahoineen sentään tuossa edellisen reissun menomatkalla eli joskus elokuussa työskenteli. Mutta esim väyläviraston nettisivut eivät koko tietyöhankkeesta tiedä mitään eikä tuolla muita tietyön tunnusmerkkejä edes näy kuin joitakin yksittäisiä kumijalustalla seisovia muovilevyjä heiteltynä motarin keskialueelle sinne kaiteiden taakse, siis niitä puolen metrin korkuisia "hattivatteja" joilla yleensä ajokaistoja ja kiertoteitä tietyöalueilla merkitään. Jotain oikeaa korjuutyötäkin tuolla tunnelissa joskus lähimenneisyydessä tehtiin, ja siksi en ihmettelisi vaikka joku poliittinen upseeri olisikin vielä käskenyt jättämään nopeusrajoitukset paikalleen vaikka elokuulle 2025 asti, just because I can. 8)
Ainakin tällä hetkellä näyttää oikein kauniilta, ja kannatettavalta.
QuoteHelsinkiin nousee ennen näkemättömiä, "vanhan ajan" kerrostaloja
Arkkitehtuuri | Helsingin Kruunuvuorenrantaan on nousemassa kaupungin ensimmäinen, jugendia jossain määrin jäljittelevä "vanhan ajan" kortteli.
Tilaajille
Havainnekuva näyttää, että taloissa on jugendia muistuttavia erkkereitä.
Kaisu Moilanen HS
13.9. 12:39
Helsingin Kruunuvuorenrantaan rakennetaan "vanhan ajan" asuinkortteli.
Talot ovat arkkitehtuuriltaan ainutkertaisia, sillä tämänkaltaista, jossain määrin jugendia muistuttavaa, rakentamista Helsingissä ei ole aiemmin nähty.
Talojen arkkitehtuuri poikkeaa Helsingin arkkitehtuurin valtavirrasta ja nykymuodista, jossa harvoin näkee pehmeitä muotoja tai koristeellisuutta.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010694943.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010694943.html)
Quote from: Paawo on 13.09.2024, 22:25:21
Lulun kotihuudeilla nimittäin valtatie alittaa Goodmanin kauppakeskuksen ja jonkunlaisena ihmeellisen suomalaisen virkamiesvallan työnäytteenä tuossa lyhyessä tunnelintapaisessa on ollut tietyö-opasteet jo noin sen kuukauden ajan sekä tietenkin asiaankuuluva 60km/h rajoitus, ollaanhan sentään suoralla moottoritiellä.
Mitään työtä ei tuossa ole noin kuukauteen tehty, no metsuri raivaussahoineen sentään tuossa edellisen reissun menomatkalla eli joskus elokuussa työskenteli. Mutta esim väyläviraston nettisivut eivät koko tietyöhankkeesta tiedä mitään eikä tuolla muita tietyön tunnusmerkkejä edes näy kuin joitakin yksittäisiä kumijalustalla seisovia muovilevyjä heiteltynä motarin keskialueelle sinne kaiteiden taakse, siis niitä puolen metrin korkuisia "hattivatteja" joilla yleensä ajokaistoja ja kiertoteitä tietyöalueilla merkitään. Jotain oikeaa korjuutyötäkin tuolla tunnelissa joskus lähimenneisyydessä tehtiin, ja siksi en ihmettelisi vaikka joku poliittinen upseeri olisikin vielä käskenyt jättämään nopeusrajoitukset paikalleen vaikka elokuulle 2025 asti, just because I can. 8)
Siellä on iisakinkirkkotekniikalla vaihdettu valaistusta LED-valoihin. Yksi valaisin kerrallaan irroitetaan, vedetään sähköt irti, johdotetaan uusi ja kytketään. Uusien valaisinten välimatkat ovat eri kuin siinä aiemmin olleilla suurpainenatriumvalaisimilla. Siksi ilmeisesti johtovedot tehdään uusiksi tai ainakin lisätään/poistetaan jakorasioita. Kun jokainen yksittäinen valaisin vaatii henkilönostimen siirron ja ilmeisesti hommaa tekee pieni asennusporukka, niin kestäähän se.
Ja milloin eivät ole töissä, niin nopeusrajoitus liittynee siihen, että tunnelissa ei ole valoja ja nykyautoissakaan ei tahdo olla kuin joku tuikku päiväsaikaan. Tunnelissahan voi seistä hirvi keskellä kaistaa.
-i-
Quote from: Outo olio on 14.09.2024, 11:33:20
Ainakin tällä hetkellä näyttää oikein kauniilta, ja kannatettavalta
Saa nähdä, miten SAFAn porukka reagoi. Kitschiä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch)?
Quote from: ikuturso on 14.09.2024, 11:46:49
Tunnelissahan voi seistä hirvi keskellä kaistaa.
...tai joku muu hädänalaisessa asemassa olevaksi identifioituva joka ei hirven vertaa tajua mennä muualle seisoksimaan/istuksimaan, stana soikoon. :silakka:
Joku kuvailemasi kaltainen hanke epäilemättä on varmaankin keksitty toteuttaa ja juurikin tällä tavalla, en epäilisi vähääkään. Maailmalla pl. Suomessa ja ehkä Venäjällä nämä tapahtuvat siten että lehdissä radiossa ja netissä ilmoitetaan että tie menee viikonlopuksi poikki ja tässä kulkuväylä siksi aikaa.
Quote from: Paawo on 14.09.2024, 18:22:03
Joku kuvailemasi kaltainen hanke epäilemättä on varmaankin keksitty toteuttaa ja juurikin tällä tavalla, en epäilisi vähääkään. Maailmalla pl. Suomessa ja ehkä Venäjällä nämä tapahtuvat siten että lehdissä radiossa ja netissä ilmoitetaan että tie menee viikonlopuksi poikki ja tässä kulkuväylä siksi aikaa.
Hämeen Sanomat keväällä:
QuoteNäkyvin muutos tunnelin käyttäjille tulee valaistuksen päivittämisestä. Vanha keltaisenkelmeä valaistus siirretään kirkkaaseen led-aikaan. Iso osa urakasta on tunnelin tietoteknisten järjestelmien ja laitteistojen sekä telematiikan uusimista, mikä ei näy ulospäin.
Tunnelin pesu- ja huoltotöiden ajaksi se oli suljettuna pari päivää kumpikin suunta kiertoteineen toukokuussa. Mutta tämä sähköjen päivitys on ollut pidemmässä juoksussa. Siellä on varmaan kaikki valaistuksen ohjauslaitteet myös tunnelissa. Jos siellä on jotain DALI- tai DMX-ohjausta valoissa, ne ohjaimet joudutaan signaalikaapeloimaan normaalin sähkönsyötön lisäksi. Ei siis mene heittämällä yhdessä yössä edes isolla porukalla. Mutta onhan tuota luvattoman pitkään nysvätty. Kertoo huonosta työn suunnittelusta, jos kohteessa vatuloidaan noin kauan.
MUOKS: Koitin etsiä urakasta tietoja. Kovin on vähän netissä. Edes julkista kilpailutusta ei löytynyt, eli liekö kaupungin sähkömiehet hommissa?
Maksumuurin takana oli https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/6429091 (https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/6429091)
Jossa:
QuoteKauppakeskus Goodmanin alittavan tietunnelin korjaus alkaa vihdoin keväällä – Hämeenlinnan kaupunki maksaa miljoonan
Tunnelin tekniikan korjaukset on tarkoitus saada tehtyä kevään ja kesän aikana. Pekka Rautiainen
Tekniset korjaukset haittaavat ajamista moottoritien tunnelissa Hämeenlinnassa ensi keväästä alkaen.
Kauppakeskus Goodmanin alittavaan tietunneliin tehdään ensi keväänä ja kesällä kauan suunniteltuja korjauksia. Työt haittaavat merkittävästi vilkkaan moottoritien liikennettä, mutta vaikutukset pyritään minimoimaan.
Ja kokonaisen vuorokauden tai viikonlopun sulkuja oli näemmä myös elokuussa.
Vaikutusten minimointia: Yksi Suomen maantieliikenteen selkäranka koko kesän kaista- ja nopeusrajoitettuna, kuten Paawo nostit aiheen esille.
-i-
Quote from: ikuturso on 16.09.2024, 09:07:14
Siellä on varmaan kaikki valaistuksen ohjauslaitteet myös tunnelissa. Jos siellä on jotain DALI- tai DMX-ohjausta valoissa, ne ohjaimet joudutaan signaalikaapeloimaan normaalin sähkönsyötön lisäksi. Ei siis mene heittämällä yhdessä yössä edes isolla porukalla. Mutta onhan tuota luvattoman pitkään nysvätty. Kertoo huonosta työn suunnittelusta, jos kohteessa vatuloidaan noin kauan.
Kertoo paljon myös teknisen suunnittelun ammattitaidottomuudesta ja rakennuttamisen leväperäisyydestä jos todellakin on tällaisessa 24/7 toimivassa infrakohteessa järjestelyt toteutettu niin että kaapeloinnin takia pitää kohde sulkea normaalikäytöstä määräämättömäksi ajaksi. Noista ohjausjärjestelmistä ymmärrän yhtä paljon kuin sika pohjantähdestä, mutta tiettävästi Led-valaistus on tehnyt tuloaan jo parikymmentä vuotta. Ylipäätään olen jaksanut itseäni pitää siinä ymmärryksessä että kun jotain/mitään rakennetaan on ylimääräisten putki- ja kaapeliputkitusten veto normaali käytäntö, koska yleinen käyttövarmuus ja mahdollisuus nopeaan korjaukseen jne. Mutta ilmeisesti ei tämänlaistakaan liiterikatoksen rakentajan muistilistasta löytyvää perusasiaa ole sitten valtiollisen tilaajan tai ostopalveluna hanketta valvoneen rakennuttajan toimesta mihinkään kirjattu.
Tuokaan muutaman sadan metrin betoniholvi ei aikuisten oikeasti mitään valaistusta edes tarvitsisi. Kokonaisuudessaan en voi todeta kuin että vttu mitä rahan tuhlaamista. :facepalm:
Hah mitä puuhastelua tuon Goodmanin "tunnelin" valaistuksen suhteen :facepalm: Oon aina olettanut, että tuo alennettu nopeusrajoitus johtunut siitä kattolaattojen putoamiskaustista; ja että nyt siis pelätään uusia vastaavia, ja alennetut nopeudet jotenkin auttaisivat vahinkojen vähentämisen suhteen - tjsp ;D
Ei tuosta kovin usein tule ajettua, mutta en edes muista aikaa ettei siinä olisi 'tietyöt' ja puomeja ollut... :roll:
Omat arvaukset vain arvailua. Maksumuurin takana on asiaa pohdittu. Jos jollain on tunnukset jne.
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/7816562 (https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/7816562)
QuoteHämeenlinnan keskustan moottoritien tunnelin uusia teknillisiä järjestelmiä on päästy jo testaamaan. Nopeusrajoituksia tarvitaan yhä, rakennuttaja sanoo.
Lukija kirjoitti. "Voisiko Hämeen Sanomat selvittää, mistä on kyse Goodmanin tunnelissa". No voisi.
Linkin otsikko taisi olla jotain, että rajoitukset vielä viikkoja...
-i-
Ei näkynyt tänään mitään laitteita eikä duunareita. 60 km/h rajoitus kylläkin.
Pelätäänkö siellä että tunnelissa ajavan auton aiheuttama ilmanpaine ja pyörteet pudottavat valaisimet katosta?.
Uutinen oli aikaisemmin vielä ilmaiseksi luettavissa, ja siinä kerrottiin, että rakennustyömaata ei oltu sääsuojattu, ja elementit kastuivat sateessa.
Uutisessa luki myös, että haastateltava perhe kärsii tulehduskierteestä, päänsärystä, uupumuksesta, jomotuksesta, jne. :(
QuoteHelsingin puukerrostalo homehtui jo rakennettaessa – Nyt, 7 vuotta myöhemmin, Toivosen perheen on muutettava
Rakentaminen | Helsingin Jätkäsaaren puukerrostalon asukkailla on sairastelukierteitä. Hanna Toivonen epäilee, että ongelmat johtuvat homeesta. Heka selvittää ongelmia.
Tilaajille
Hanna Toivosen perheen asunnon parvekkeen sprinklerisuuttimen ympärillä on kosteusvaurio.
Lasse Kivinen HS
18.9. 9:04
Jätkäsaaressa asuvan Hanna Toivosen perheessä on vuosia kestänyt sairastelukierre. Toivosen perhe asuu kuuluisassa puurakenteisessa kerrostalossa, joka kärsi homeongelmista jo rakennusvaiheessa vuonna 2017.
Talo on Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön Hekan omistuksessa.
Hän epäilee asunnossa olevan hometta. Heka vakuuttaa selvittävänsä asunnon sisäilmaongelmat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010692153.html (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010692153.html)
Tämähän on ihan Guggenheimia.
"Vihreän siirtymän" ja "ekoteon" mielikuvalla kaupatun "tunnin junan"
kritisoijia syytetään tunteenomaisuudesta, ja muista maakunnista esitetty kritiikki halutaan vaientaa "sulle, mulle"-hengessä.
QuoteEläköityvä Kari Häkämies toivoo malttia keskusteluun ratahankkeista: "Länsirataan on iskenyt eräänlainen pölhöpopulismi"
Syyskuun lopussa Varsinais-Suomen maakuntajohtajan virasta eläköityvän Kari Häkämiehen mielestä Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden etsikkoaika on nyt.
[...]
Maakunnan edunvalvonnan kärkikohteen, Turun ja pääkaupunkiseudun välisen nopean junayhteyden eli länsiradan, neuvottelut ovat herkässä vaiheessa. Valtion linjaus jakaa ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannukset puoliksi hankeyhtiön osakaskuntien kanssa närkästyttää kuntakenttää.
Häkämies patistaa kuntia tulemaan vastaan. Hankkeen etsikkoaikaa ei saisi hukata.
– Jos ratkaisu viivästyy, en tiedä kuinka monen vuoden päästä palataan uudelleen asiaan. Jokaisen hankeyhtiön osakaskunnan tulisi olla mukana, sillä investointi hyödyttää kaikkia.
Länsirata herättää vastustusta myös muualla maassa. Kriitikot pitävät hanketta turhana, kalliina ja kannattamattomana. Häkämiehen mielestä keskustelussa on tuhatkertaisesti enemmän tunnetta kuin asiaa.
– Toivoisin vähän malttia, etenkin Tampereen ja Pirkanmaan suunnasta. Meillä on ollut eräänlainen sopimus lainausmerkeissä, että emme moiti toistemme hankkeita, vaan tuemme niitä. Länsirataan on iskenyt eräänlainen pölhöpopulismi.
Yle (https://yle.fi/a/74-20112695) 24.9.2024
Nimenomaan numerot ja kovat faktat ovat selkeästi hanketta vastaan, aivan kuten Guggenheimissa, jolloin hankkeen taustavoimat pelottelivat, että hanke on hyväksyttävä, koska tilaisuus ei toistu.
^Miltei aina kusetusten tunnusmerkkejä ovat "kiire tehdä päätös" ja "tilaisuuden ainutkertaisuus". Sii pätee katuhuijareista ministereihin nuo tunnusmerkit.
Olipahan männäpäivänä hauska kombokohtaaminen Sörnäisten Kurvissa. Bongaa kaikki vihavasemmiston aikaansaannokset!
(1) Mamukuski saa bussin A jämähtämään pysäkille. Sitähän emme ulkopuolisina toki tiedä, mikä osuus tähän on (a) kuskin mamuudella ja (b) Helsingin joukkoliikenteen yleisellä paskuudella eli kalusto on hajoamispisteessä, koska julkinen.
(2) Hätävilkut mamukuski osaa laittaa päälle, mutta koska oikea takavilkku ei toimi (ks. kohtaa hajoamispisteessä oleva kalusto), bussi näyttää vilkuttavan vasemmalle, kuin se olisi juuri lähdössä.
(3) Bussi B ajaa bussin A perseeseen kiinni, koska luulee tämän olevan juuri lähdössä. Mamukuski pölöttää samaan aikaan puhelimeen. Bussit C ja D jäävät taakse jonoon, joka tukkii edeltävän risteyksen.
(4) Lopulta bussin B kuljettaja ymmärtää tilanteen ja lakkaa odottamasta A:n lähtöä. Koska ajanut perseeseen ja koska vihavasemmisto ahtauttanut ajoradan, bussi B ei mahdu kääntymään liikkeelle. Yrittää peruuttaa, mikä mahdotonta koska bussit C ja D ja vihavasemmisto. Mikään bussiliikenne ei liiku mihinkään.
(5) B:n yrittäessä sompailua bussi A kokee ihmeparanemisen ja lähtee liikkeelle! Oliko bussissa alun perinkään vikaa (muuta kuin se rikkinäinen vilkku) vai oliko tavanomainen kuskin "et vain osaa"-tilanne?
(6) Edeltävien tapahtumien aikana myös paikalle ajanut ambulanssi X, joka on joutunut pysähtymään raitiokiskoille hakemaan elämää nähneen näköistä asiakasta, joka ottaa samaan aikaan huikkaa, kun häntä istutetaan pyörätuoliin. Perään ahtautuu raitiovaunu R, joka ei myöskään liiku mihinkään.
Tällaiset ovat arkipäivää vihreässä, maailman toimivimmassa kaupungissa. Tämä on yksi kaupungin suurimmista vaihtoterminaaleista metron ja bussien välillä, ja se on tässä tilassa. Koska ne haisevat prolebussit pitäis ajaa jonnekin vidun susirajan taakse hipsterien kaupunkikuvaa häiritsemästä.
Yhtäkkiä tuli mieleen, miten mukavaa onkaan ajaa seuraavana päivänä töihin henkilöautolla.
Hyvää yötä Helsinki, viimeinen sammuttakoon valot.
QuoteHelsingin ydinkeskustaan suunnitellaan valtavia muutoksia
Helsingin kaupungin suunnitelmissa yksityisautoilu loppuisi päärautatieaseman ympäristössä. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla.
Helsingin kaupunki esittää merkittäviä muutoksia ydinkeskustaan. Tarkoituksena olisi parantaa erityisesti kävely-ympäristöä, tiedote kertoo.
Yksi keskeinen muutos nykytilaan olisi Kaivokadun varaaminen joukkoliikenteelle, kävelylle ja oleskelulle. Asiasta tehdään linjaus tämän syksyn aikana.
Istutuksia ja terasseja päärautatieasemalle
Helsingin kaupunki haluaa parantaa ydinkeskustan viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskustaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Kaupunkiympäristölautakunta otti asian esille kokouksessaan 17. syyskuuta, mutta siirsivät sen käsittelyä muutaman viikon päähän.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöön halutaan uusia palveluita, istutuksia ja terasseja.
– Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa, tiedote kertoo.
Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla, ja keskustan läpi olisi mahdollista ajaa Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi kaksi ajokaistaa.
Ydinkeskustan läpi ajaminen yksityisautolla hankaloituisi
...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13ac6215-40f5-4e2c-bc03-8e027a4dd710 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13ac6215-40f5-4e2c-bc03-8e027a4dd710)
Uutinen edellisessä viestissä:
QuoteHelsingin kaupunki haluaa parantaa ydinkeskustan viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.
;D
Tämähän on täyttä orwelliaanista inversiota eli päälaelleen kääntämistä: viihtyisyys paranee kun liikkuminen hankaloituu ja notkujat valtaavat paikat. Elinvoimaisuus lisääntyy kun ostovoimaiset autoilijat karkotetaan ja tilalle tulee narkkareita. Saavutettavuus paranee kun liikkumismahdollisuuksia karsitaan eikä paikkaa saavuteta.
Kaupunkia johtavat viherkommarit eivät tajua, että mitä enemmän tilaa tehdään notkunnalle, sitä enemmän paikka houkuttaa notkujia, juoppoja, jengejä, varkaita, ryöstäjiä.. you name it..
Autoliikenne ei välttämättä ole mikään hieno ja nautittava ympäristöelementti, mutta se tuo mukanaan keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön. Jätä autot pois ja tila jää niille, jotka eivät kykene hankkimaan autoa, jotka ovat liian köyhiä, liian kännissä ja liian kamoissa ja joita ei vain kiinnosta muu kuin oma sekoilu. On unohdettu, että auton omistaminen usein korreloi yhteiskuntaa hyödyttävien ominaisuuksien kanssa. Ainakin ostovoimaa on enemmän kuin autottomilla. Autoilijat ovat myös selvinpäin, dösässä voi istua kännissäkin.
Jos kaupunki haluaa kukoistaa, sen on otettava autoilijat huomioon. Idoeloginen holhous ei johda mihinkään hyvään.
Lisätään nyt vielä jälkikäteen sekin, minkä kaikki jo tietävät ja mistä täälläkin on sataan kertaan kirjoitettu, että kun autolla pääsy estetään, ne autoilijat eivät suinkaan saavu paikalle metrolla, spåralla tai muilla julkisilla, vaan ajavat autoillaan sinne, minne niillä pääsee. Tämä lisää segregaatiota: toisaalla ovat keskiluokkaiset autoilijat lompakoineen, toisaalla ovat tilastollisesti pienempituloiset bussillaköröttelijät kaljakasseineen.
Pahoittelen yleistämistä, taiteellista liioittelua ja mustavalkoistamista, monet julkisia käyttävät ovat aivan loistavia ja älykkäitä ihmisiä ( minua esimerkiksi parempia ), hyödyksi yhteiskunnalle, mutta tilastollinen keskiverto on se, että autoilija kuluttaa enemmän ja käyttäytyy paremmin, koska hänellä on enemmän menetettävää.
Minulle on se ja yksi v-tun sama jos joku tulee paikalle vaikka droonin lennättämänä, haikaran selässä tai teleportaatiolla, mutta yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta siitä, että paikka voidaan saavuttaa monin tavoin, myös autolla.
Se on sitä moniarvoisuutta, mitä nykyisin niin arvostetaan, eikö?
Plus bisnes kiittää.
Hölmölästä kajahtaa!
Quote
X
Tikkurilan tiivistä keskustaa aiotaan laajentaa radan itäpuolelle etelän suuntaan. Väritehtaan alueelle halutaan rakentaa koteja jopa 4 500 asukkaalle ja jopa 3 000 uutta työpaikkaa.
Väritehtaan alue on Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen mielestä osoitus siitä, että Tikkurilan suunnittelussa hypätään seuraavaan kehitysvaiheeseen.
– Väritehtaan alueesta tulee koko pääkaupunkiseutua ajatellen uniikki korkeatasoisen asumisen alue, Timonen kuvaa Vantaan Sanomille.
X
Suunnitelmat koskevat 40 hehtaarin aluetta, joka pitää sisällään Tikkurilan väritehtaiden alueet, Heurekan parkkipaikan sekä niiden välissä sijaitsevat Kunikaalan kylän ja puistomaat. Alueeseen kuuluu myös Keravanjoen rantaa.
Timonen luonnehtii neljästä "kylästä" koostuvan uuden alueen sijaintia erinomaiseksi.
– Alueelta on maantieyhteydet joka suuntaan ja lyhyt matka Tikkurilan asemalle. Vantaan ratikka kulkee aluetta sivuten. Myös kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat hyvät.
Loistava sijainti on yksi syy sille, että kaupunginjohtaja uskaltaa veikata alueesta kehkeytyvän jopa yksi pääkaupunkiseudun kärkialueista.
X
– Luonnonläheisyys tuo mieleen monen uuden alueen vaikkapa Ruotsissa, Timonen sanoo.
X
Arkkitehti Kuusisto esittelee alueen liikenneratkaisuja. Kuninkaalantie tulee olemaan ainoa alueen läpi kulkeva katu, ja sitä pitkin kulkevat myös bussit.
– Muuten alue on ulkosyöttöinen eli rauhoitettu läpikulkevalta liikenteeltä. Liikenne alueen sisällä ohjataan pääosin pysäköintitaloihin, jotka ovat lyhyen kävelyetäisyyden päässä asuinkortteleista.
Jo nyt on tehty liikenteen toimivuustarkasteluja. Niiden mukaan lähestymissuuntien liikenne alueelle on pääosin sujuvaa.
X
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059)
X
Quote from: Golimar on 30.09.2024, 20:23:19
Hölmölästä kajahtaa!
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059)
Ensimmäinen kommentti kiteyttää mitä on tulossa:
Quote
"Liikenne alueen sisällä ohjataan pääosin pysäköintitaloihin, jotka ovat lyhyen kävelyetäisyyden päässä asuinkortteleista"
Onko kävelyetäisyys lyhyt kauppakassien kanssa? Mikä on pysäköinnin hinta? Yleensä kohtuuton. Pitää olla ilmainen taikka tuolta tulevaisuuden jakomäki hakunilasta ei kannata ostaa koppia itselle. Puheissa maalaillaan kaikkea kivaa, mutta todellisuus on sitä samaa halpisroskaa, kun talot ovat valmiita.
Kyllähän Vantaan johdon pitää väestön
vaihtokasvukiimassaan tietää mitä on tulossa. Ei tule ihanaa Tikkurilan värikarttaa, vaan sitä mitä päävärit sotkemalla saadaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.09.2024, 19:23:48
Autoliikenne ei välttämättä ole mikään hieno ja nautittava ympäristöelementti ...
... eivätkä muutkaan liikennemuodot sitä aina ole. Bussit rämisevät, raitiovaunut kirskuvat. Molemmat ovat kaupunkiympäristössä jättimäisiä möhkäleitä, joita jalankulkijat joutuvat varomaan -- joo, henkilöautojakin täytyy varoa, mutta bussin renkaan alle jääminen ei ole leikkiä pienessäkään nopeudessa, bussin kuljettajalla on huomattavia näkemäesteitä, bussi on iso möhkäle jonka kulmat tekevät kivoja koukkauksia pysäkillä odottavien ihmisten sekaan jne. Dieselbussit myös mylvivät jumalattomalla volyymillä ja joskus myös käryttävät pahemmin kuin viiskytä henkilöautoa.
Polkupyöräilijät kiitävät vaarallisesti siellä täällä, wölttikuskit huruttelevat paksurenkaisilla sähkömopoillaan varpaittesi päältä syytäen kumsarankielisiä kirouksia. Yksi mopopoika pärisee enemmän kuin 50 henkilöautoa.
Moderni junarata halkaisee asuinalueen ja muodostaa valtavan liikkumisesteen panssariaitoineen.
Siinä sitä maisemaelementtiä.
Ylipäätään henkilöautoliikenne on Suomessa demonisoitu aivan suhteettomalla tavalla, kun katsoo eri liikennemuotojen todellisuudessa ympäristölleen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Eivät ne muut liikennemuodot mitään enkeleitä ole.
(Eipä sen puoleen, että kaikki jalankulkijatkaan olisivat välttämättä nautittavia ympäristöelementtejä.)
Ainoita "poissa tieltä, poissa silmistä"-elementtejä ovat maan alle viedyt juna- ja autoväylät.
Golimarin viesti yllä:
QuoteTikkurilan tiivistä keskustaa aiotaan laajentaa radan itäpuolelle etelän suuntaan. Väritehtaan alueelle halutaan rakentaa koteja jopa 4 500 asukkaalle ja jopa 3 000 uutta työpaikkaa.
Tämähän kuulostaa kieltämättä suurenmoiselta.
Jos Tixiin saadaan 3 000 uutta työpaikkaa ja jos jokaisessa työpaikassa on 100 työntekijää, uudet työpaikat työllistävät kaikkiaan 300 000 työtöntä, joten Tikkurilan kylä poistaa Suomesta koko työttömyysilmiön. Voi tulla ihan oikea työvoimapula kun sitä on yli 50 vuotta jo huudettu ja palkat nousevat! Hyvä Tikkurila!
But I Vanda how?
Miten työpaikka "rakennetaan" tuosta vain? Satoselle vinkki että rakentaa sitten niitä paljon lisää. Eikä julkiselle.
QuoteLuonnonläheisyys tuo mieleen monen uuden alueen vaikkapa Ruotsissa, Timonen sanoo.
Huutonaurua tälle päivän parhaalle kommentille.
Kieltämättä on muutamien ruotsalaisten huudien kulmilla tunnelma ja ilmapiiri kuin pimeimmässä viidakossa.
Ehkäpä Dixiinkin saadaan vielä lisää sitä kaivattua vävinää, yhteisiä pelihetkiä ja jokapäiväisiä juhlimisen aiheita.
Ei se lentorata välttämättä huono idis olekaan vaikka olenkin tuota vastustellut - sen myötä jää tulevaisuudessa yhä jännittävämmäksi käyvät junanvaihdot meikäpaawolta vähemmälle. 8)
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.10.2024, 14:07:44
Miten työpaikka "rakennetaan" tuosta vain? Satoselle vinkki että rakentaa sitten niitä paljon lisää. Eikä julkiselle.
Jos työ
paikka rakennetaan niin siinähän on vasta seinät ja tilat. Lisäksi pitäisi saada sen tönön sisään myös joku firma, jolla on työllistävä liikeidea. Työtä Suomessa on vaikea luoda koska hirmuverotus ja holhous.
Poliitikkojen ajattelu on vähän seuraavanlaista: jos jonnekin rakennetaan tie, ihan minne tahansa, se täyttyy heti autoista.
Ja jos jonnekin rakennetaan teollisuushalli tai toimistotilat, niin ne tilat täyttyvät heti rahaa tekevistä, uusista firmoista.
Hellyyttävän lapsellista sakkia meillä johtajina :)
Konkurssien jäljiltä taitaa Vantaallakin olla työpaikkatilaa ihan riittämiin. Tai ehkä suunnittelevat tuonne tuhatkuntaa pizzakebulaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2024, 14:39:42
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.10.2024, 14:07:44
Miten työpaikka "rakennetaan" tuosta vain? Satoselle vinkki että rakentaa sitten niitä paljon lisää. Eikä julkiselle.
Jos työpaikka rakennetaan niin siinähän on vasta seinät ja tilat. Lisäksi pitäisi saada sen tönön sisään myös joku firma, jolla on työllistävä liikeidea. Työtä Suomessa on vaikea luoda koska hirmuverotus ja holhous.
Poliitikkojen ajattelu on vähän seuraavanlaista: jos jonnekin rakennetaan tie, ihan minne tahansa, se täyttyy heti autoista.
Ja jos jonnekin rakennetaan teollisuushalli tai toimistotilat, niin ne tilat täyttyvät heti rahaa tekevistä, uusista firmoista.
Hellyyttävän lapsellista sakkia meillä johtajina :)
Kyllä sinne joku Alin kebab ja pizza-tyyppinen kulissityöpaikka (joka tosin toimii ihmiskaupan kulissina) nousee, mutta veroja ei noista kannata odotella sitten saavansa... mutta ei edes kulissityöpaikkojakaan loputtomiin riitä.
Jotenkin haistan tässä täysin tietoista valehtelua päättäjiltä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 30.09.2024, 15:28:26
Hyvää yötä Helsinki, viimeinen sammuttakoon valot.
QuoteHelsingin ydinkeskustaan suunnitellaan valtavia muutoksia
Helsingin kaupungin suunnitelmissa yksityisautoilu loppuisi päärautatieaseman ympäristössä. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla.
Helsingin kaupunki esittää merkittäviä muutoksia ydinkeskustaan. Tarkoituksena olisi parantaa erityisesti kävely-ympäristöä, tiedote kertoo.
Yksi keskeinen muutos nykytilaan olisi Kaivokadun varaaminen joukkoliikenteelle, kävelylle ja oleskelulle. Asiasta tehdään linjaus tämän syksyn aikana.
Istutuksia ja terasseja päärautatieasemalle
Helsingin kaupunki haluaa parantaa ydinkeskustan viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keskustaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Kaupunkiympäristölautakunta otti asian esille kokouksessaan 17. syyskuuta, mutta siirsivät sen käsittelyä muutaman viikon päähän.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöön halutaan uusia palveluita, istutuksia ja terasseja.
– Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa, tiedote kertoo.
Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla, ja keskustan läpi olisi mahdollista ajaa Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi kaksi ajokaistaa.
Ydinkeskustan läpi ajaminen yksityisautolla hankaloituisi
...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13ac6215-40f5-4e2c-bc03-8e027a4dd710 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13ac6215-40f5-4e2c-bc03-8e027a4dd710)
Saas nähdä juu. Ettei tulis Rautatientorista isoa käyttöaukiota...
https://yle.fi/a/74-20113483
Pahoittelut: jäi toi linkki laittamati edelliseen viestiin.
Quote
Suunnitelmat koskevat 40 hehtaarin aluetta, joka pitää sisällään Tikkurilan väritehtaiden alueet, Heurekan parkkipaikan sekä niiden välissä sijaitsevat Kunikaalan kylän ja puistomaat. Alueeseen kuuluu myös Keravanjoen rantaa.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7881059)
Viedäänköhän Heurekan parkkipaikka eikä rakenneta tilalle korvaavaa? Sitten luokkaretkibussit kiertävät päivän kehää parkkipaikkaa etsien...
Kerran kiusalla kysyn Helsingin kaupungin chatista, kuinka pitkä matka (huonojalkaisen) on käveltävä Sibeliusmonumentin parkkipaikalta kohteeseen? :D
Quote from: jmk on 01.10.2024, 10:37:30
... eivätkä muutkaan liikennemuodot sitä aina ole. Bussit rämisevät, raitiovaunut kirskuvat.
Juuri kun pääsin sanomasta.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010730266.html
Quote
"Kirskuntahelvetti" – Irene Jaakkola kertoo, että hänen kodissaan pauhaa melu, joka vie terveyden
Pikaraitiovaunun äänen takia Jaakkola käyttää kotonaan päivät ja yöt kuulosuojaimia.
Eiköhän tämäkin vihreässä päässä muokkaudu muotoon "siinä näette, liikenteestä on haittaa, joten henkilöautoliikennettä täytyy kuristaa lisää".
"Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla, ja keskustan läpi olisi mahdollista ajaa Esplanadien kautta".
Kun kartaa katsoo, niin siinäpä idea.. On siinä pari asiaa vielä mietittävänä. Kauppatori, liikenne Katajanokalle, Pohjoisranta..
Eipä minua haittaa koska en tule / mene Hellsink´iin kuin kannettuna.
Golimar kertoi toisaalla Vuosaaren tornitalon sattumuksista:
https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3598877.html#msg3598877
Mitenköhän on, kuinka kauan vielä markkinoidaan "sekoittavaa asuntotuotantoa" ihmelääkkeenä asuinalueiden eriytymiseen? Ehkä yhteiskuntagurutkin tajuavat jossain vaiheessa, ettei omistajan ole pakko asua omistamassaan asunnossa.
Quote from: jmk on 03.10.2024, 08:52:26
Eiköhän tämäkin vihreässä päässä muokkaudu muotoon "siinä näette, liikenteestä on haittaa, joten henkilöautoliikennettä täytyy kuristaa lisää".
Ymmärrykseni mukaan raitovaunuliikenne on ainakin tämänhetkisellä ideologisella virtauksella pyhä lehmä, mitä ei saa kritisoida (vrt. Sanna Marin vuonna 2020), ei ainakaan julkisesti. Liikennesuunnittelu toimii yllättävän kulttimaisesti: on pyhä asia, mitä saa edistää vapaasti (eikä saa kritisoida) ja sitten on asia, mitä saa vapaasti halveksua kollegoiden kesken (autoilu, paitsi ei toki oma tai punaisten aatetoverien autoilu). Toki suoraan näin ei myönnetä asian olevan, mutta rivien välistä olen lukevinani näiden kanssa jutellessa asian olevan näin.
Välissä autoilukin oli "hupiautoilua", mutta vähän ihmettelen, että mistä joku voisi tietää miksi toinen on liikenteessä. Toki sekin on tekosyy lopettaa liikkumisen vapaus, sillä "ympäristön" nimissä kaikki ihmiset halutaan ajaa "älykaupunkeihin". Eli kolhoosin kehitetympään versioon, mutta jotenkin ei suostuta myöntämään että tyypit toistavat samat virheet kuin Neuvostoliitossa. Ilmeisesti epäsuorasti opetetaan nauramaan kommunismille, mutta samalla sitten kuitenkin toistamaan samat virheet mutta vain uudelle nimelle brändättynä...
Hyviä uutisia. Jos Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi saa päättää, nastarenkaat kielletään (ellei niistä luovuta vapaaehtoisesti) ja pääkallokeleillä voi jättää auton kotiin.
QuoteHelsingissä ei pidä enää ajaa nastoilla – etenkään sähköautoilijan
[...]
Kaupunki kannustaa etenkin sähköautoilijoita valitsemaan talvikaudelle kitkarenkaat nastojen sijaan. Syy on selvä. Nastarenkaat tuottavat kaupungin mukaan jopa puolet paikallisesta katupölystä. Hiukkasia irtoaa niin katupinnasta, renkaista kuin hiekoitusaineksestakin. Ja vaikka märät talvet pitäisivät kaiken irronneen vielä maassa, pölyäminen on käsillä viimeistään keväällä.
Katupöly ei ole vain ärsyttävä pikkuasia. Se on oikea ongelma etenkin vanhuksille tai astmaatikoille. Nastarenkaat myös kuluttavat katupintoja nopeammin kuin kitkarenkaat. Ja uusi pinnoittaminen maksaa.
Helsingin kaupungin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia autoilijoista ajaisi talvisin kitkarenkailla. Nyt osuus on melko vaatimaton 40 prosenttia.
[...]
Renkailla on aidosti väliä. Niin hyviä kuin kitkarenkaat nykyään ovatkin, on kelejä, joissa nastat voivat todella toimia paremmin. Ilmastonmuutoksen eteneminen ei tuota pelkästään lumettomia, helposti ajettavia katuja. Helsingissä lämpötila voi sahata paljon plussakelin ja pakkasen välillä. Kun välissä sataa vettä, joka jäätyy, kadut voivat olla todella jäisiä. Kitkarenkaat voivat olla silloin koetuksella.
Ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu pitää nastoja vain tällaisia päiviä varten. Helsinkiläisen autoilijan pitäisi pikkuhiljaa alkaa elää kuten keskieurooppalainen, joka yllättävän kelin tullen jättää auton kotiin ja joka lumiselle lomalle ajaessaan ottaa mukaan erilliset lumiketjut renkaisiin.
[...]
Suomessa on ollut jopa liian helppo ajatella, etteivät yksittäisen ihmisen päätökset vaikuta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Tätä viestivät avoimesti yhä myös monet poliitikot. Paikalliseen ympäristöön jokainen voi kuitenkin vaikuttaa oikeasti.
Ellei kitkarenkaiden osuus ala kunnolla kasvaa, pääkaupunkiseudulla pitäisi uskaltaa keskustella myös kovemmista rajoituksista. Pakot eivät ole toivottavia tai kannustavia, mutta kaikkien kaupunkilaisten ei pitäisi kärsiä pölystä keväisin sen vuoksi, että autoilijat eivät hyväksy muutostarvetta.
Rajoituksille on myös uuden tieliikennelain tuki. Lönnrotinkadulla kokeillaan jo nastarenkaiden kieltoa syksyyn 2025. Katua pitkin ajetaan Ruoholahden suuntaan ja muun muassa Punavuoreen. Kokeilu sallii yhä tonteille ajon.
AUTOILU ja sen asema ovat Helsingin paikallispolitiikassa jatkuvasti tarkastelun alla, etenkin vihreällä ja vasemmalla laidalla. Autoilu kuuluu Helsingin seudulle jatkossakin, eikä siitä pitäisi tehdä identiteettipolitiikan osaa. Autoilua ei pitäisi myöskään keinotekoisesti vaikeuttaa, elleivät rajoitusten hyödyt ole todellisia ja merkittäviä.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010787319.html) 27.10.2024
Kirjoituksessa ei esitetä niitä rajoituksen todellisia ja merkittäviä hyötyjä, mutta kai tuollakin saisi joillain listoilla ääniä kuntavaaleissa.
Taas naiset vihaamassa naisia ja liikkumisrajoitteisia. Kenenhän Erja Yläjärvi kuvitteli siellä Keski-Euroopassa ne lumiketjut asentavan? Ketjujen paino lasketaan kymmenissä kiloissa.
Laitan vielä tänne yleiselle puolelle HS:n aiemman lumiketjupuffauksen: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000010379020.html (maksumuuri)
Huomatkaa vielä osoitteessakin näkyvä lehden alaosasto: tämä ei ole Hesarin Lapin syrjäseudut -osiossa, vaan Espoo-osiossa. Aivan niin kuin Espoossa olisi mahdollista minkäänlaisena päivänä käyttää lumiketjuja muilla kuin metsänhoitoteillä.
QuoteLumi yllätti pääkaupunkiseudun autoilijat, joista monet ovat saattaneet vaihtaa jo kesärenkaisiin. Renkaiden vaihdon sijaan mieleen saattaa juolahtaa toinenkin vaihtoehto: lumiketjut.
QuoteLiikenteessä ketjuja ei Suomessa juuri näy, sanoo Helsingin poliisin ylikomisario Dennis Pasterstein. Lumiketjujen käyttäminen liikenteessä ei kuitenkaan ole kiellettyä.
"Tieliikennelaissa sanotaan, että ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa", Pasterstein sanoo.
Tällä hetkellä, kun lunta ja jäätä on teillä paljon, ketjujen ei pitäisi tehdä vahinkoa tielle.
Kuvitteleeko toimittaja, että lumiketjut olisivat helpommat ja nopeammat asentaa kuin talvirenkaat? Jos on yleensä riittävästi voimia ja osaamista, niin toki ne talvirenkaatkin pystyy vaihtamaan yhtä takatalvipäivää varten. Monella vain ei ole kumpaakaan.
Tai että se olisi halvempaa? Liikkeessäkin tehtynä renkaiden vaihdon hinta on kympeissä, kun taas lumiketjujen hinta on satasissa.
Vihreiden järjenjuoksua ei voi ymmärtää.
Ymmärrän tuohtumuksesi.
Haluan kuitenkin valistaa, että asiat, joita "lumiketjuiksi" kuvataan, eivät ole välttämättä kymmeniä kiloja.
Kuvan Michelinin liukueste, jota lumiketjuna myydään, painaa koosta riippuen 1,7-2,7 kiloa. Se, kuinka helppoa tuommoinen on sohjossa tai polveen asti ulottuvassa lumessa saada pyöräytettyä renkaan alle, jos auto ruopii paikallaan on ihan eri kysymys. On myös ketjuja, jotka ovat niin "harvoja" että ne voidaan virittää renkaan ympärille kokonaan renkaan ollessa maassa.
Mutta esimerkiksi omassa autossani takajousitus on sen mallinen, että vakiorenkaan ja takaiskunvaimentimen välissä on alle sentti tilaa ja jousilautanenkin heti renkaan päällä. Taakse en ketjua saisi vaikka haluaisinkin. Edes kuvan Michelin https://ru.staging.michelin-lifestyle.com/en/snowchainseasygripevo (https://ru.staging.michelin-lifestyle.com/en/snowchainseasygripevo) ei sinne sopisi.
Lumiketjut ovat etenemistä varten. Ne tarjoavat etenemiskykyä, mutta eivät kunnon sivuttaispitoa. Kaikki ketjut eivät edes pidä jäällä, vaan on nimensä mukaisesti LUMIketjuja.
Norjassa ajaa paljon eurooppalaisia rekkoja täysin kesäkelin renkailla ja usein vielä hyvin huonoilla sellaisilla. Joka on joskus unettomuudesta kärsiessään katsonut yöllä Björniä ja kumppaneita "Pohjoisen valtatien pelastajissa", tietää mistä puhun. SIellä kun tulee paljon lunta tai tie menee luistinradaksi, näitä rekkoja sitten valuu pitkin ojia. Monella tiellä on lumiketjupakko rekoilla, mutta nämä etelän elävät niistä viis välittävät. Monella ei ole edes ketjuja autossa mukana vaikka Norjassa laki käytännössä vaatii.
Mutta Autodoc nimisessä nettikaupassa tuommoinen kevytketjukin maksaa liki satasen (Ei sanottu onko setti vai kappale). Siinä onkin Fatimin veljelle taas bisnes ruveta markkinoimaan "vitunleija"-lumiketjuja. Tilata Alibabasta kympillä ja myydä satasella. Varasto valmiiksi täyteen bijiness finlandin velkarahalla ja sitten fatsu-sisko ajaa tuon säädöksen tsadiin läpi, sillä meillä ei ole korruptiota eikä suhmurointia ei.
Taas yksi syy pysyä kaukana pääkaupunkiseudusta.
Valitan, että kaikilla ei ole tätä vaihtoehtoa ja kaikki eivät sitä halua. Minä kun jo valmiiksi olen täällä metsässä, jossa on anketa, niin minun on ihan liian helppo sanoa noin. No meillä on taas pitkät etäisyydet. Yksi tuttu juuri menehtyi aivoinfarktiin koska liuotus ei ehtinyt ajoissa. Suo siellä vetelä täällä.
-i-
Uskon, että tiedät asiasta enemmän kuin minä, mutta eikö nuo parin kilon viritelmät ole tosiaankin tarkoitettu pelkästään kinoksesta pois pääsyyn, eli niillä ei ole tarkoitus ajaa 30 kilometrin työmatkaa?
Ihan muovisia nippusiteen näköisiä myydään siihen tarkoitukseen myös, niillä ei pidä ajaa yhtä ainutta kilometriä kinoksesta pois pääsyn jälkeen, tulee vain muoviroskaa ympäristöön.
Mitenkähän, koskeekohan tämä nyt myös polkupyörien ja mopojen nastarenkaita? Juu, eikä se paljoa auta, jos parin astmaatikon takia uhrataan parihenkeä auton alle. Niin ja jos katupölyä haluttaisiin vähentää, niin siihen olisi parempiakin keinoja. Voisi silla lakaisuautollakin varmaan ajaa useammin, kuin kerran vuodessa ja toisena olisi kiusaamisen sijaan poistaa pakottavat tarpeet liikenteeltä. Aivan kuin sekään nyt lopulta olisi järkevää, että satamaliikenne ajaa kaupungin katujen läpi.
Pyöräilykin saataisiin oikeasti lisääntymään, jos normaalia ja järkevää pyöräilyä yritettäisiin parantaa. Eikä se tarkoita mitään baanoja ja pyöräkaistojen irroittamista maantiepyörillä kaahaaville trikookiitäjille, se vaatisi päinvastoin hidasteita, nopeusrajoitusksia, ellei lukkopolkimien kieltoa kyseisille baanoille, ettei oikeasti tarpeeseen liikkuva jää sen kauppakassin kanssa jää jalkoihin. Lisäksi normaalilla pyörällä 20 tai alle ajavaa normaalia työssäkäyvää ei paljoa haittaa pieni kanttari siinä, missä ajotien ylitykseen hidatetaan muutenkin, eli harvoin on ongelmana aivan normaalit kevyenliikenteen väylätkään. Se mitä tarvittasiiin, on talvikunnossapitoa, sekä aitoja ja oikein mahdollisuusksia säilyttää pyöräänsä keskustassa, ilman että se pyörä hajotetaan ja varastetaan.
Eikä tähän tarvisisi kovin kaukaa hakea, kun meidän ihan oma Oulumme on maailman pohjoisin pyöräilykaupunki.
Aikovatko nämä kaupunki-ilman pölystä huolestuneet sitten kieltää myös katujen hiekoittamisen? Sehän se vallan asfaltti- ja kivipölyä tuottaa, kun jauhetaan hiekkamyllyllä bussin ja tonnikeijun (Tesla) renkaan alla.
Jaa mutta nämähän ovat ihan eri asia.
Quote from: jmk on 11.11.2024, 09:28:31
Aikovatko nämä kaupunki-ilman pölystä huolestuneet sitten kieltää myös katujen hiekoittamisen? Sehän se vallan asfaltti- ja kivipölyä tuottaa, kun jauhetaan hiekkamyllyllä bussin ja tonnikeijun (Tesla) renkaan alla.
Jaa mutta nämähän ovat ihan eri asia.
Tämä tosiaan tuppaa unohtumaan, se kun on kaupungin tehtävä putsata kadut ja pitää ne ajokunnossa. Hiekotuksen ja suolauksen voisi lopettaa melkein kokonaan jos kadut puhdistettaisiin kuten kuuluu. Hiekotus ja suolauus on halvempaa ja omien hoitamattomien töiden sijaan on helpompi syyllistää autoilijoita, autoilija ei voi ikinä tietää talvisin ovatko kadut ajokunnossa.
Paljonko muuten kaupungin rekkaralli maksaa talvisin ja paljonko siitä tulee pienhiukkasia, kun rahdataan keväällä sulavaa lunta ympäriinsä isoihin kasoihin kauas keskustasta? Kaupungissa on varsin runsaasti puistoalueita ja pihoja, joissa lumi ehtisi vallan mainiosti odottaa kevättä, huhujen mukaan näin toimittiin vielä muutama kymmenen vuotta takaperin.
Quote from: Bona on 11.11.2024, 08:59:00
Uskon, että tiedät asiasta enemmän kuin minä, mutta eikö nuo parin kilon viritelmät ole tosiaankin tarkoitettu pelkästään kinoksesta pois pääsyyn, eli niillä ei ole tarkoitus ajaa 30 kilometrin työmatkaa?
Ihan muovisia nippusiteen näköisiä myydään siihen tarkoitukseen myös, niillä ei pidä ajaa yhtä ainutta kilometriä kinoksesta pois pääsyn jälkeen, tulee vain muoviroskaa ympäristöön.
Isot painavat ketjut on tarkoitettu kinoksesta pois pääsyyn ja niillä on nopeusrajoituksetkin. Taitaa olla 40 km/h. Eli vapaasti voisi tsadin keskustaa kilistellä. Voin vain kuvitella, mitä sadat tuhannet ketjut 400-hevosvoimaisten Teslojen alla tekevät manskulle ja spårakiskoille...
Monet noista nailon- ja muovivirityksistä on tehty sitä silmällä pitäen, että se kuljettaja ei todellakaan sitä motarisiirtymää varten ota ketjuja pois, vaan hajottaa joko oman tai perässä tulevan auton irtoilevilla ketjuilla ja niiden kappaleilla. Siksi kevyet vaihtoehdot, jotka on varmaan luokiteltu max 50-60km/h, mutta eivät riko mitään disintegroituessaan. Nippusiteet on niksi-pirkkaa, ei lumiketjuja. Oli tuolla alibabassa myös semmoinen X:n muotoinen viritys, jossa lumi"ketjuina" oli kumiköydet, eli ns. mustekalat.
-i-
Tarkoitin "nippusiteillä" näitä snow chain -nimellä myytäviä nylonlenkkejä. Ohjeessa sanotaankin, että niillä ajetaan ainoastaan kinoksesta pois: https://www.amazon.com/Snow-Chains-Tires-skid-Chain/dp/B0CHQY92CL
Edit: nyt kun luin tuon uudestaan, niin en olekaan varma, onko nuo siteet tarkoitus irrottaa vai onko tarkoitus ajella ja antaa niiden poksua ympäri penkkoja.
QuoteDesigned to be used when your vehicle is stuck and only for driven by 5 to 10 car lengths or until you take off and return to a safe place.
Niillä ketjuilla voi ajaa vaan, kun jäätä tai lunta on niin paljon, että ne piikit uppoaa siihen. Jos on vaan asfaltin pinnalla pieni pintajää, ne ketjut luistaa enemmän, kuin ilman ketjuja ajaminen siinä pinnalla. Olin 20 vuotta suhteessa ihmisen kanssa, joka niitä joutui talvisin käyttämään ja mulla on ikuinen kyselyikä, joten melko varma tieto.
Toki sitten säästyy aurausrahat, jos noilla aiotaan ajaa 🫣
^Kyllä. Monesti ei kiinni pöperökelillä jäätyä niitä ketjuja edes laiteta "päälle" vaan heitetään oikoiseksi vetopyörien eteen jolloin saadaan autoa liikkumaan niiden päällä sen reilut kolme metriä tai sitten enemmänkin jos on apumies matkassa vetämässä ainakin tienpuoleiset vitjat sivummalle ennenkuin joku niihin pikkukulkineensa teloo.
Vihreiden johdolla täyttä vauhtia päin seinää. Keskusta pyhitettäköön matujen lorvimiselle ja huumekaupalle. :facepalm: :flowerhat: :silakka:
QuoteYle: Helsinki miettii polttomoottoriautojen kieltoa keskustassa – Ensin pieni vyöhyke, sitten laajennetaan
Pääkaupungin keskustaan voi tulla päästöttömiä alueita.
Helsingin kaupunki harkitsee parhaillaan bensiini- ja dieselautojen käytön rajoittamista tietyillä keskustan alueilla. Asiasta on kertonut ainakin Yle verkkosivuillaan.
– Pohdinnassa on useita keinoja. Yksi niistä on päästöttömän tieliikenteen alueet, kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo Ylen haastattelussa.
Polttomoottoriautojen kieltämisellä tietyillä alueilla on tarkoitus vauhdittaa sähköautoihin siirtymistä. Se taas liittyy päästöjen vähentämiseen.
Sinnemäen mukaan liikenteen päästöt ovat ensi vuonna jo yli puolet Helsingin alueen suorista päästöistä. Siksi autoilun sähköistymistä on syytä vauhdittaa erilaisilla toimilla.
Sinnemäen mukaan ensin kaupungin keskustaan säädettäisiin pieni päästöttömän liikenteen ympäristövyöhyke, jota voitaisiin myöhemmin laajentaa. ...
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/e318f7c4-6945-4747-be71-2475944330b4 (https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/e318f7c4-6945-4747-be71-2475944330b4)
Quote from: Uuno Nuivanen on 20.11.2024, 12:31:08
Vihreiden johdolla täyttä vauhtia päin seinää. Keskusta pyhitettäköön matujen lorvimiselle ja huumekaupalle. :facepalm: :flowerhat: :silakka:
Yle: Helsinki miettii polttomoottoriautojen kieltoa keskustassa – Ensin pieni vyöhyke, sitten laajennetaan
Pääkaupungin keskustaan voi tulla päästöttömiä alueita.
Luin tämän ja mietin tän vaikutusta kaikkeen muuhunkin. Saako esimerkiksi jos baari tilaa bändin soittamaan keikalle, ne viedä soittokamansa sinne? Jos se on siis ihan täyskielto, niin sillon tulee kyllä vaikuttamaan aika isosti kaikkeen muuhunkin. Saako mummo tulla kylään enää autolla?
^ Kai Hki palkkaa erityisiä bensiini-/diesel -vartijoita valvomaan että kiellettyjä ajoneuvoja voidaan käyttää Vihreille suotuisissa tapauksissa. Työvoimaa varmaan irrotetaan niistä, jotka ovat valvoneet Espan palmuistamista ja palmujen siirtämistä Jätkäsaareen paleltumaan talveksi.
QuoteKuvat näyttävät: Espan hinnakkaat palmut hylättiin joutomaalle Helsingissä
Espan kokeilu|Miljoonakokeilun arvokalusteet ja eksoottiset kasvit makaavat joutomaalla Jätkäsaaressa sään armoilla.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010843345.html
Quote from: Jorma M. on 20.11.2024, 13:35:59
^ Kai Hki palkkaa erityisiä bensiini-/diesel -vartijoita valvomaan että kiellettyjä ajoneuvoja voidaan käyttää Vihreille suotuisissa tapauksissa.
Entä elokapinallisten mielenosoitusten dieselgeneraattorit: ei kai niintä kielletä?
[tweet]1799478806844977659[/tweet]
Quote from: Jorma M. on 20.11.2024, 13:35:59
^ Kai Hki palkkaa erityisiä bensiini-/diesel -vartijoita valvomaan että kiellettyjä ajoneuvoja voidaan käyttää Vihreille suotuisissa tapauksissa. Työvoimaa varmaan irrotetaan niistä, jotka ovat valvoneet Espan palmuistamista ja palmujen siirtämistä Jätkäsaareen paleltumaan talveksi.
QuoteKuvat näyttävät: Espan hinnakkaat palmut hylättiin joutomaalle Helsingissä
Espan kokeilu|Miljoonakokeilun arvokalusteet ja eksoottiset kasvit makaavat joutomaalla Jätkäsaaressa sään armoilla.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010843345.html
Palmukeissi sopii kuin nenä pääähän osoittamaan vihreän porukan politiikkaa: hirvee vouhotus ensin ja jos tulee vastavoima, joka tässä tapauksessa toteutui niin, että palmut ja muut roudattiin jättömaalle, niin eipä mitään.
Tarkoitan sitä, että vihreiden erilaiset projektit, joita saavat alulle jäävät kesken. Aika usein..
Quote from: Siili on 20.11.2024, 13:54:19
Entä elokapinallisten mielenosoitusten dieselgeneraattorit: ei kai niintä kielletä?
Mutkun se on SÄHKÖgeneraattori! Eli se toimii niinku sähköllä!
Quote from: Jorma M. on 20.11.2024, 13:35:59
^ Kai Hki palkkaa erityisiä bensiini-/diesel -vartijoita valvomaan että kiellettyjä ajoneuvoja voidaan käyttää Vihreille suotuisissa tapauksissa. Työvoimaa varmaan irrotetaan niistä, jotka ovat valvoneet Espan palmuistamista ja palmujen siirtämistä Jätkäsaareen paleltumaan talveksi.
Rekisterikilpien lukijat, eli sitä samaa koeteltua tekniikkaa, mitä parkkihallit ja poliisiautot sisältävät. Niiden keräämästä tiedosta sitten määräytyy seuraamusmaksut ei-sähköautojen käyttäjille. Varmaankin joku parkkisakon luokkaa oleva juttu, eli ei aja köyhiä konkkaan, koska tosiköyhillä ei autoja edes ole, mutta vituttaa kuitenkin sen verran, että toista kertaa ei sinne stadiin lähdetä. Ihan hyvä. Voisivat laittaa nuo jo kehäkolmoselle, niin pysyisi maalaiset etätöissä.
Siis ihmiset jotka asuvat kantakaupungissa ja omistavat auton joutuvat valitsemaan poismuuton ja auton myynnin väliltä?
Iltasanomista:
QuoteHelsingin kaupunki harkitsee bensiini- ja dieselautojen käytön kieltämistä osassa Helsingin keskustaa, kertoo Yle. Asian vahvistaa Ylelle Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).
Sinnemäen mukaan kyseessä olisi niin sanottu päästöttömän liikenteen ympäristövyöhyke, jota todennäköisesti laajennettaisiin myöhemmin.
Käytännössä ympäristövyöhykkeellä kiellettäisiin bensiini- ja dieselautoilla ajaminen joko kokonaan tai osittain. Sähköautoilla ajaminen olisi kuitenkin sallittua
Sisäministeriö jakaa varautumisopasta. Monenko tuhannen kilometrin sähkövarastot pitää teslaan varata, jos sähköverkko romahtaa?
-i-
Siis jos annetaan niin paljon köyttä, että tämä siis olisi jotenkin mahdollista ja onnistuu....
Niin millä ihmeellä tuo Helsigin sähköautokeskusta voisi edes teoriassa toimia? Aivan kuin niitä voisi joku noin vain ladata kadunvarsiparkissa tai parkkihalleissa? Ensimmäiset on lopetettu jo muutenkin, sekä toisissa niitä ei voi turvallisesti ladata. Sekö tässä sitten on jotain ympäristöystävällistä, että sähköautoja käydään sitten latailemassa jossain parikymmene kilsan päässä, että saadaan siirryttyä se parikilsaa keskustassa? Niin ja se joka väittää, että muualla tätä on jo kokeiltu, voisi vihreiden ohella tarkastaa asian oikean laidan. Nämä sähköily ja muutkin päästörajoitukset kun ulkomailla koskeavat pääasiassa ammattiliikennettä... Niin ja onkohan kukaan tullut tarkistaneeksi, että millainen lama tässä on saatu aikaa koko Suomeen ja millainen näivettymienn Helsigin keskustassa on käynnissä ihan jo nykyisillä toimilla?
Quote from: -PPT- on 20.11.2024, 21:26:38
Siis ihmiset jotka asuvat kantakaupungissa ja omistavat auton joutuvat valitsemaan poismuuton ja auton myynnin väliltä?
Joutavatkin, auton omistavat kulakit vain aiheuttavat päästöjä ja haittaavat ihqua monikulttuurista pöhinää.
Mutta toisaalta: jos taksitolpalla on vain sähköautoja, ovat kuskitkin luotettavia, koska epäluotettaville ei uskalla luovuttaa kallista sähköpeliä. Uudistus siis kumoaa taksiuudistuksen? :)
Quote from: Outo olio on 21.11.2024, 17:20:28
Mutta toisaalta: jos taksitolpalla on vain sähköautoja, ovat kuskitkin luotettavia, koska epäluotettaville ei uskalla luovuttaa kallista sähköpeliä. Uudistus siis kumoaa taksiuudistuksen? :)
Meinaatko ettei sähkökuukeriin voi iskeä seksuaalinen hätätila? :roll:
Quote from: Uuno Nuivanen on 21.11.2024, 14:23:28
Quote from: -PPT- on 20.11.2024, 21:26:38
Siis ihmiset jotka asuvat kantakaupungissa ja omistavat auton joutuvat valitsemaan poismuuton ja auton myynnin väliltä?
Joutavatkin, auton omistavat kulakit vain aiheuttavat päästöjä ja haittaavat ihqua monikulttuurista pöhinää.
Esikaupungeissa on paljon uutta asuntorakentamista odottamassa ostajaansa. Ja lisää asuntoakentamista tulee kun loput metsiköt hakataan ja kalliot räjäytetään. Eivät ihan kaikki autopakolaiset muuta Nurmijärvelle kuitenkaan.
Onko jossain määritelty, että sähköautot palavat vain haja-asutusalueella?
Pari teslapaloa kaupungin keskustaan ja eloapinat istuvat manskilla sähköautoilua vastaan.
-i-
MUOKS: Tarkemmin ajatellen eloapinat eivät koskaan istu asfaltille sähköautoja kieltämään vaikka sudanin neekeripoikia olisi lottorivit kohdelleet väärin litiumkaivoksessaan. Toivovat vaan, että mahdollisimman monta teslaa syttyy eduskunnan parkkihallissa syvään sammuttamattomaan liekkiin, joka on niin kuuma, että sulattaa koko graniittilinnan.
Helsingin seudun julkinen liikenne on jo ehkä jopa joka viidennellä matkalla käytännössä ilmaista, kun varsinkin ne uudemmat lipunlukulaitteet eivät toimi, jolloin en voi maksaa maksukortilla yhtä matkaa. Kerran tuli vihreäpukuisten konduktöörien lipuntarkistus: konnari tyytyi vain tsekkaamaan että kortillani oli arvoa matkan verran, eikä veloittanut mitään. Sitten jos lähimaksu debit-kortilla saadaan käyttöön, tarkastavatkohan tarkastajat toimintahäiriötilanteissa pankkitilin saldon?
Sitten oma lukunsa on se, että on täysin kuljettajakohtaista, kiinnostaako bussinkuljettajaa se, onko matkustajalla voimassaolevaa lippua.
Quote from: l'uomo normale on 26.11.2024, 19:02:58
Helsingin seudun julkinen liikenne on jo ehkä jopa joka viidennellä matkalla käytännössä ilmaista, kun varsinkin ne uudemmat lipunlukulaitteet eivät toimi ...
Juttelin tästä tänään yhden kuskin kanssa, kun olin ainoa matkustaja. Kirosi toimimattoman kiinalaisen paskasoftan paitsi lipunlukulaitteissa, myös bussin omien toimintojen hallinnassa. Kuski ei esim. voi itse vaihtaa bussin linjanumeroa, siis sitä mikä näkyy matkustajille. Kaikki menee pilven kautta.
Ei pitänyt kiinalaista pilveä taivaana vaan helvettinä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.11.2024, 20:52:04
Ei pitänyt kiinalaista pilveä taivaana vaan helvettinä.
Tähän on pakko todeta myös, että miten niin vain kiinalainen pilvi? Vastahan tällä viikolla Microsoft vetäisi maailmalajuiset sekoilut?
Niin ja millä ihmeellä se on muka jotenkin hyvä idea, että ajoneuvon toiminnot ajetaan jollain suoralla bussiyhteydellä? Eikö se nyt ole ilmiselvää, että vastaavan koodin pitäisi toimia paikallisesti, kun katvealueilta on väkisinkin ja se vain syncronoidaan/varmuuskopioidaan pilveen? Ihan ilmiselvä kusetus, jonka tarkoituksena on varmistaa että palveluntarjoajan lasku maksetaan ajallaan, ei se että siitä saataisiin asiakkaalle mitään muuta kuin haittaa...
Edit: Tämä siis luonnollisesti maksupalvelut poislukien.
YLE (https://yle.fi/a/74-20128572?fbclid=IwY2xjawG7j1VleHRuA2FlbQIxMQABHeMfOsR_D_n86da64dTrVGhzBqvuCyNt64BA-T6fiCywHvFVSa6CK_gYNA_aem_Oz85iBNkKwltAEcBpTaenw)
QuoteNormaalit liukkaudentorjuntakeinot eivät enää tepsi - Lapin teillä poikkeusolot
Hiekoitushiekka ei pysy peilijään pinnalla, sillä vesisade huuhtelee sen jäiseltä tieltä pientareelle.
Tie on ollut peilijäässä, ja sen päälle on satanut vettä. Tämän vuoksi tiellä eteneminen on ollut äärimmäisen hidasta.
Viime yönä tietä mateluvauhtia edennyt autoilija kertoi Ylelle, että ajaminen oli mahdollista ainoastaan hiekoitusauton perässä.
Sodankylän ja Ivalon alueen teiden kunnossapidon projektipäällikkö Markku Riipi ely-keskuksesta kertoo, että hiekoituskalusto on ollut liikenteessä eilisestä saakka.
– Sehän se ongelma on, että vesisateella hiekka pysyy tien pinnassa vain hetken aikaa. Toki hiekka kuluttaa jäätä, mutta kun vettä sataa vähän aikaa, hiekka lentää tien sivuun.
Hiekkaa siis pitää kuljettaa teille jatkuvalla syötöllä.
Ihan kuin olisin joskus muinoin kuullut sellaisesta ihmeellisestä taikatempusta kuin kuumahiekoitus... Mikähän myyttinen rituaali se sellainen oikein olisi? :roll:
^Olen kuullut sellaisesta ihmevempeleestä kuin "lämpölava". Kuorma-auton lava ja kuorma lämpeni pakokaasuilla siinä ajellessa. Onkohan ne myyty kaikki Viroon kuten "tiekarhutkin kun talvea ei enää pitänyt tulla?.
Quote from: HDRisto on 03.12.2024, 17:24:28
^Olen kuullut sellaisesta ihmevempeleestä kuin "lämpölava". Kuorma-auton lava ja kuorma lämpeni pakokaasuilla siinä ajellessa. Onkohan ne myyty kaikki Viroon kuten "tiekarhutkin kun talvea ei enää pitänyt tulla?.
Liekö kyseessä sama laite? Siis että hiekkaa/mursketta kuumennetaan ennen kuin se pudotetaan tien pintaan, jotta se sulattaa jään pintaa ja jämähtää siihen kiinni. En ole varma onko "kuumahiekoitus" mikään virallinen termi, mutta sellaisena siitä olen kuullut puhuttavan männävuosina. Sitä nimenomaan käytettiin silloin kun tien pinta oli peilijäässä.
Kun jäisen hiekan ripottelu peilijäälle ei oikeasti ole muuta kuin ääretöntä tyhmyyttä. Sehän on melkein sama kuin heittelisi tielle laakerikuulia.
Itse olen kuullut sellaisesta ihmeaineesta kuin suola. Juuri tuollainen alkutalven peilijää ja keväällä takatalven aiheuttama tien pinnan jäätyminen pitää torjua suolaamalla.
Nythän suola otetaan pääosin käyttöön keskellä talvea, kun on lumipenkatkin pitämässä kitkarenkailla ajavat tiellä. Ei silloin suolaa tarvita, kuin bussipysäkeille ja risteysalueille. Moottoritien ramppeihin.
Sitten vielä semmoinen keksintö kuin nastarengas. Kyllä olisi ilo päästellä tuolla pohjoisessa vesisateen jäädyttämällä tiellä vuoden vanhoilla (uusilla) nastarenkailla. Ei tietenkään 80km/h, vaan turvallisesti 60-65 km/h. Kyllä silloinkin matka luistaisi, tai siis joutuisi.
Quote from: JoKaGO on 03.12.2024, 18:26:20
Itse olen kuullut sellaisesta ihmeaineesta kuin suola. Juuri tuollainen alkutalven peilijää ja keväällä takatalven aiheuttama tien pinnan jäätyminen pitää torjua suolaamalla.
Tuossa jutussa taidettiin mainita, että suola ei toimi juuri tuossa lämpötilassa :(
Quote from: Larva on 03.12.2024, 18:33:19
Quote from: JoKaGO on 03.12.2024, 18:26:20
Itse olen kuullut sellaisesta ihmeaineesta kuin suola. Juuri tuollainen alkutalven peilijää ja keväällä takatalven aiheuttama tien pinnan jäätyminen pitää torjua suolaamalla.
Tuossa jutussa taidettiin mainita, että suola ei toimi juuri tuossa lämpötilassa :(
Joo en lukenut, sorry! Mutta että vesisateessa parin asteen pakkasessa suola ei toimisi. Se on vale!
Quote from: Larva on 03.12.2024, 18:20:36
Quote from: HDRisto on 03.12.2024, 17:24:28
^Olen kuullut sellaisesta ihmevempeleestä kuin "lämpölava". Kuorma-auton lava ja kuorma lämpeni pakokaasuilla siinä ajellessa. Onkohan ne myyty kaikki Viroon kuten "tiekarhutkin kun talvea ei enää pitänyt tulla?.
Liekö kyseessä sama laite? Siis että hiekkaa/mursketta kuumennetaan ennen kuin se pudotetaan tien pintaan, jotta se sulattaa jään pintaa ja jämähtää siihen kiinni. En ole varma onko "kuumahiekoitus" mikään virallinen termi, mutta sellaisena siitä olen kuullut puhuttavan männävuosina. Sitä nimenomaan käytettiin silloin kun tien pinta oli peilijäässä.
Kun jäisen hiekan ripottelu peilijäälle ei oikeasti ole muuta kuin ääretöntä tyhmyyttä. Sehän on melkein sama kuin heittelisi tielle laakerikuulia.
Sama vempele. Parasta siinä on että kun muutenkin kuormuri ajelee aurailemassa, samalla se hiekkakuorma lämpiää lavalla. Ei mene pakokaasujen lämpö hukkaan ja suoraan harakoille.
QuoteHarvinainen yhteishaastattelu: Tämä on pääkaupungin kohtalon kysymys
Ex-kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja apulaispormestari Daniel Sazonov varoittavat, ettei segregaatio saa lipsahtaa käsistä.
[...]
Kokoomustaustainen Jussi Pajunen toimi Helsingin kaupunginjohtajana 2005–2017. Daniel Sazonov taas pyrkii Helsingin seuraavaksi pormestariksi. Kokoomus valitsi hänet pormestariehdokkaakseen syyskuussa.
Helsinki on Pajusen ajoista muuttunut, mutta ovatko keskeiset ongelmat sittenkään? Tästä on tarkoitus keskustella kaksikon kanssa. Entä mitä Pajunen nykyisin tuumaa pormestarimallista? Tai mitä ominaisuuksia Helsingin pomolta tässä ajassa vaaditaan?
[...]
Laskeudumme Helsingin päärautatieaseman alittavaan tunneliin, joka nousee ylös Kaisaniemen puiston nurkilla. Tänä syksynä puisto on ollut ikävissä otsikoissa. Avointa huumekauppaa. Nyrkkitappeluja. Ryöstöjä. Monet helsinkiläiset kiertävät puiston kaukaa. Paraikaa puiston junaradan puoleiselle nurkalle on pysähtynyt poliisiauto, josta käydään keskustelua punatakkisen miehen kanssa.
Sazonov paljastaa valinneensa puiston pari kertaa lenkkireitikseen, kun keskustelu kävi kuumimmillaan. Seurasi siis juoksutrikoissaan pimeässä tilannetta lähietäisyydeltä.
– En havainnut isoja levottomuuksia, mutta jos ihmisille tulee turvattomuuden tunne, on selvää, että kyseessä on ongelma.
Kaisaniemen puistossa on paraikaa meneillään myös iso remontti. Sazonov uskoo, että sen valmistuminen korjaa osin tilannetta. Puisto on jatkossa esimerkiksi paremmin valaistu.
Pajunen kysyy remontin hintaa, ja Sazonov kaivaa esiin tarkat luvut. 18 miljoonaa euroa. Ja Helsingin kaupunki maksaa.
[...]
Helsingissä oli asukkaita vuoden 2023 lopussa 674 500. Väkiluku kasvoi viime vuonna reippaasti yli 10 000:lla, mikä on koko 2000-luvun ennätys ja perustui valtaosin maahanmuuttoon. Helsinkiin muutti ulkomailta 8 227 henkeä enemmän kuin mitä pääkaupungista muutti ulkomaille. Ukrainan pakolaisten osuus oli noin 1 500.
Myöhemmin tämän haastattelun jälkeen aiheesta syntyi vielä miekkailua, kun perussuomalaisten Wille Rydman kuvasi pormestarikampanjassaan Helsingin väestönkehitystä "murhaavaksi" viitaten kasvavaan maahanmuuttoon ja "hyviin veronmaksajiin", jotka tämän vuoksi jättävät Helsingin.
Väestötilastoihin perehtynyt Timo Aro kuittasi pelottelun viestipalvelu X:ssä arvellen, että useimmat kunnat ottaisivat ilomielin vastaan "näin murhaavan kamalan väestönkehityksen".
Helsinki on yksi noin 30 kunnasta, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Lisäksi pääkaupunki saa muuttovoittoa myös kotimaasta ja vetää puoleensa työmarkkinoiden kannalta juuri optimaalista ikäluokkaa.
Tulevina vuosina väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, mutta jonkin verran hitaampana. Elinvoiman edellytys on kasvu, mutta sen myönteiset tulokset eivät synny itsestään.
– Kun kaupunki kasvaa vauhdilla, se vaatii meiltä investointeja, jotta palvelut pysyvät perässä. Tarvitsemme asuntotuotantoa ja infraa, mutta samalla meidän on tasapainoiltava rakentamisen kanssa niin, että myös lähiluontoa säilyy, huomauttaa Sazonov.
Maahanmuuton lieveilmiöitä ei pidä myöskään vähätellä. Kun Sazonovilta kysyy Helsingin ykköshaastetta, vastaus liittyy juuri tähän.
– Segregaation torjunta on vahvasti kaupungin omissa käsissä. Emme saa päästää segregaatiota lipsahtamaan käsistä. Ettei meille synny sellaisia sosiaalisia ongelmia, joita nähdään Ruotsissa tai Norjassa tällä hetkellä, hän sanoo.
Alueellisella segregaatiolla tarkoitetaan eri asuinalueiden voimakasta eriytymistä toisistaan esimerkiksi asukkaiden tulotason tai etnisen taustan takia.
Sazonovin mukaan monipuolista asuntotuotantoa on Helsingissä kyetty toteuttamaan toistaiseksi varsin hyvin. Lisäksi hän nostaa esiin "kaupunkiuudistusalueet" -hankkeen, mikä tarkoittaa resurssien lisäämistä ja vetovoiman ja viihtyvyyden parantamista tietyissä lähiöissä yhdessä alueen yritysten ja asukkaiden kanssa.
Kuntapoliitikkojen käsissä on se, että päiväkodit, koulut ja lastensuojelu toimivat. Sazonov korostaa, että näiden lisäksi tarvitaan myös kovia keinoja.
– Jengiytymiseen liittyen tarvitsemme poliisilta tiukkaa linjaa. Tätä ilmiötä ei ole syytä katsoa yhtään läpi sormien.
Huoli segregaatiosta eli asuinalueiden eriytymiskehityksestä oli – kuinka ollakaan – juuri sama asia, jonka Jussi Pajunen nosti esiin kaupunginjohtajan "tilinpäätös"-haastattelussaan Helsingin Sanomissa keväällä 2017.
Pajusen mielestä segregaatio on yhä pääkaupungin kohtalon kysymys. Ilme vakavoituu:
– Jos Helsinki ei selviydy segregaatiosta voittajana, ei Helsinki selviydy muutenkaan.
Maailman esimerkit ovat "karmeita", mutta Pajunen uskoo Helsingin kykenevän välttämään ne, kunhan asian kanssa tehdään koko ajan töitä.
Verkkouutiset (https://www.verkkouutiset.fi/a/harvinainen-yhteishaastattelu-tama-on-helsingin-kohtalon-kysymys/) 24.12.2024
Quote from: Roope on 26.12.2024, 16:45:35
Quote... Ex-kaupunginjohtaja Jussi ... Pajusen mielestä segregaatio on yhä pääkaupungin kohtalon kysymys.
– Jos Helsinki ei selviydy segregaatiosta voittajana, ei Helsinki selviydy muutenkaan.
Parhaat tavat selviytyä murhaavasta eritymistrendistä tietenkin olisivat:
1. Lopettaa eriytyjien maahantuonti.
2. Palauttaa asiattomat oleskelijat kotimaihinsa.
3. Jos 1 ja 2 eivät onnistu, haiskoon eriytyjät omissa slummeissaan. Ei niitä pidä levittää ympäri Helsinkiä kuin paskaa pellolle, haittaamaan kaikkien helsinkiläisten elämää!
Quote from: https://www.sato.fi/fi/kotona/kotikulmat/hyvat-pahat-ja-rumat-asuinalueet/54693457Segregaatio eli alueellinen eriytyminen tarkoittaa kaupungin asuinalueiden väestörakenteen demografista, sosioekonomista tai etnistä eriytymistä.
Jostakin tuloverorekisteristä tjsp. saattaisi olla mahdollista kaivaa esille tietoa siitä, mihin suuntaan kehitys kehittyy. Rekisterissä on yksilön tarkkuudella asuinkunta ja maksetun tuloveron määrä, eli tästä näkisi, minkälaista väestöä alueella asuu, ja minkälaisia ihmisiä muuttaa alueelle, ja alueelta pois.
Quote from: Roope on 26.12.2024, 16:45:35
Quote
Lisäksi pääkaupunki saa muuttovoittoa myös kotimaasta ja vetää puoleensa työmarkkinoiden kannalta juuri optimaalista ikäluokkaa.
Ikäluokka voi olla optimaalinen, mutta työllistyvätkö tulijat silti yhtään mitenkään? Tuloveroanalyysi saattaisi kertoa asiasta.
Quote
X
Töölössä sijaitsevan Sibeliuspuiston muodonmuutos on aiheuttanut hämmennystä lähialueen asukkaissa. Puiston 2,5 miljoonaa euroa maksanut remontti valmistui tämän vuoden lopussa, mutta ensimmäinen talvi näytti kuitenkin sen, että rahalla ei ole pystytty ratkaisemaan ainakaan tulvaongelmaa.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8177304 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8177304)
Quote
X
Yli 2,5 miljoonaa euroa maksava puistoremontti valmistuu tämän vuoden lopussa. Kaksi vuotta kestävä remontti alkoi jo viime vuoden alussa
– Tämä on kyllä luksusta, toteaa projektinjohtaja, maisema-arkkitehti Tomas Palmgren kaupunkiympäristön toimialalta puiston Mechelininkadun puoleisella pääsisäänkäynnillä.
X
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6896438 (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6896438)
Quote
X
Sibeliuksenpuiston peruskorjauksen urakoitsijana toimii VRJ Etelä-Suomi Oy.
X
Yhteyshenkilöt
Urakoitsija:
Juha Heinonen
VRJ Etelä-Suomi Oy
[email protected]
040 830 8173
Rakennuttaminen:
Sari Niinivirta-Mamonoff
Projektipäällikkö
Kaupunkiympäristön toimiala
09 310 28541
[email protected]
X
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69994584/sibeliuksenpuiston-perusparannustyot-alkavat-juhannuksen-jalkeen?publisherId=60577852 (https://www.sttinfo.fi/tiedote/69994584/sibeliuksenpuiston-perusparannustyot-alkavat-juhannuksen-jalkeen?publisherId=60577852)
Kalasataman hohde himmumassa?
Helsingin Kalasataman vuokratalossa eletään pelossa (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010934286.html)
QuoteKalasataman Työpajankadun vuokrakohteessa on ollut toistuvia häiriöitä ja murtoja.
Asukkaat ovat valittaneet tilanteesta vuokranantajalle, mutta kokevat toimenpiteet riittämättömiksi.
Vuokranantaja Juli Living Finland on tietoinen ongelmista ja ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin.
Turvallisuutta on parannettu muun muassa vartijalla ja tiukemmilla vuokrauskriteereillä.
Quote from: Siili on 04.01.2025, 12:35:23
Kalasataman hohde himmumassa?
Helsingin Kalasataman vuokratalossa eletään pelossa (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010934286.html)
QuoteKalasataman Työpajankadun vuokrakohteessa on ollut toistuvia häiriöitä ja murtoja.
Asukkaat ovat valittaneet tilanteesta vuokranantajalle, mutta kokevat toimenpiteet riittämättömiksi.
Vuokranantaja Juli Living Finland on tietoinen ongelmista ja ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin.
Turvallisuutta on parannettu muun muassa vartijalla ja tiukemmilla vuokrauskriteereillä.
Hesarissa on ollut useampi juttu, joissa ei ymmärretä näitä kerrostalokyttääjien, isännöitsijöiden ja oikeuslaitoksen uhreja ja että jokaisella on oikeus kotiin.
Ehkä ilmiö osuu toimittajien omaan asumiseen ja asuntosijoittamiseen ja isojen toimijoiden bisneksiin, kun häiriköiden pelosta tulee asunnon ja alueen houkuttelevuutta ja tuottoa määrittävä tekijä. Ne voittavat, jotka sijoittavat asumiseen moottoritiematkan päässä. Jos ongelma rajautuisi vain lähiöiden vuokrataloihin, voisi toimittajilta löytyä enemmän suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta. Vuokralaisen oikeusturva on ajalta, jolloin tuollaisesta touhusta olisi jo joutunut vankilaan, eikä kela olisi siltä ajalta maksanut vuokria, joten ehkä ihan tuollaista rikollisuutta oli asuinkerrostaloissa vähemmän.
Tuo uusi Fisulan alue on mielestäni rumin asuinalue Suomessa, kun sitä katsoo vaikkapa Fisulan metroasemalta tai ohikiitävästä metrosta. Se on sysiruma kasa betonia, aivan hirveä. Näistä Helsingin asukastuhoista on nyt alkanut olla juttuja valdemediassa. Vuosaaren Hyperion ja nyt Fisula. Jos asiaa tarkastelee laajasta sosiologisesta vinkkelistä, niin koko homma tiivistyy kahteen asiaan. 1. minkälaiset mahdollisuudet työttömällä on saada vuokra-asunto yksityisiltä markkinoilta ja 2. maahanmuuttoon. Mitä vaikeampi kantistyöttömän on saada asunto yksityisiltä markkinoilta, sitä enemmän he pakkautuvat yhteen näihin uutuuttaan kiiltäviin ghettoihin kun eivät muuanne pääse, ja asuttaa kaikki köyhät samoihin taloihin yhteen nippuun ei ole koskaan ollut hyvä idea, siitä seuraa juuri näitä ongelmia. Toinen asia on koko ajan kasvana maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus näistä tämän tyyppisistä vuokralaisista. Jos mamut aiheuttavat ongelmia, niin valdemediassa se menee aina narkkareiden ja kantisten piikkiin, kun suoraan ei haluta sanoa. Helsingissä vähintään 50% tämän tyyppisten talojen vuokralaisista on mamuja, keskimäärin. Joissain taloissa 90%, joissain vähän alle 50%.
Quote from: Saturnalia on 04.01.2025, 14:54:53
Tuo uusi Fisulan alue on mielestäni rumin asuinalue Suomessa, kun sitä katsoo vaikkapa Fisulan metroasemalta tai ohikiitävästä metrosta. Se on sysiruma kasa betonia, aivan hirveä.
Tässä Googlemapin näkemys (https://www.google.com/maps/place/Ty%C3%B6pajankatu,+00580+Helsinki/@60.1888399,24.9725218,326a,35y,90h,39.42t/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x4692097b002416c9:0x93c4650a15b098f1!8m2!3d60.1885624!4d24.9754467!16s%2Fg%2F1tjys86n?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTIxMS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D).
Kotiseuturakkaus voi toki syntyä muistakin syistä kuin miellyttävistä maisemista.
Jos olen oikeassa niin tuo laho poppeli on kasvanut Vantaan kaupungin omistamalla tontilla. Johtajia, päälliköitä, erityisasiantuntijoita, asiantuntijoita, työnjohtajia jne. on varmaan niin että päät kolisevat eikä kukaan tiedä mitään.
QuoteVuoden 2023 lopussa Vantaan kaupungin palveluksessa oli yhteensä 8 165 henkilöä. Henkilöstöstämme vakituisia työntekijöitä oli 5 863 ja määräaikaisia 2 159. Naisia henkilöstöstä oli 78 % ja miehiä 22 %.
Quote
X
Yhdenkin puun kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa, mikäli sillä on vaikutuksia kaupunki- tai maisemakuvaan. Lupa pihan tai tontin puuston kaatamiseen ratkaistaan rakennusvalvonnassa.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueella ei saa kaataa puita ilman lupaa. Puiden kaatamisen luvanvaraisuudesta voi kysyä rakennusvalvonnasta, joka käsittelee puunkaatolupa-anomuksia asemakaava-alueilla.
X
Puunkaatoa aikovan on selvitettävä, täyttääkö kyseinen puu arvopuukriteerin tai onko se merkitty asemakaavaan säilytettävänä puuna.
Arvopuiksi luokiteltavat puut ovat maisemassa merkittäviä puita. Ne ovat pitkäikäisiä, terveitä ja elinvoimaisia, ja niillä on mahdollisuus säilyä rakentamisesta huolimatta. Erityisesti männyt, tammet ja saarnet, joiden juuret tunkeutuvat syvälle, voivat säilyä rakennuksen lähellä.
Puilla on edellä mainittujen arvojen lisäksi tärkeä merkitys pölyn- ja hiilensidonnassa, lämpötilojen säätelijänä sekä sadevesien hallinnassa niiden varastoiman ja haihduttaman veden takia.
X
Vantaan arvopuurekisteri on julkaistu Vantaan karttapalvelussa. Vaikka rekisterissä on jo yli 5500 puuta, se täydentyy koko ajan.
Jos huomaat tontin reunamilla keltaiseen Vantaa-liiviin pukeutuneen henkilön, on kyse ehkä arvopuiden kartoituksesta.
Vaikka puu ei vielä olisi rekisterissä, saattaa se täyttää arvopuun edellytykset. Omasta arvopuusta voi ilmoittaa Elina Ekroosille osoitteen ja kuvan kanssa.
X
https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/puunkaato (https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/puunkaato)
Quote
Yli satavuotias arvopuu kaadettiin Tikkurilassa – Kaupunki ei tiedä asiasta mitään
Vantaan Sanomat yritti saada kaupungilta vastausta tuloksetta.
Tiina Örn
Vantaan arvopuurekisterissä oleva yli 100-vuotias poppeli kaadettiin keskiviikkona Tikkurilassa.
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Vantaan Sanomien sisällöt.
Tilaa 1 kk 1 €/kk
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8271603 (https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8271603)
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.11.2024, 20:52:04
Quote from: l'uomo normale on 26.11.2024, 19:02:58
Helsingin seudun julkinen liikenne on jo ehkä jopa joka viidennellä matkalla käytännössä ilmaista, kun varsinkin ne uudemmat lipunlukulaitteet eivät toimi ...
Juttelin tästä tänään yhden kuskin kanssa, kun olin ainoa matkustaja. Kirosi toimimattoman kiinalaisen paskasoftan paitsi lipunlukulaitteissa, myös bussin omien toimintojen hallinnassa. Kuski ei esim. voi itse vaihtaa bussin linjanumeroa, siis sitä mikä näkyy matkustajille. Kaikki menee pilven kautta.
Ei pitänyt kiinalaista pilveä taivaana vaan helvettinä.
QuoteBussifarssi pääkaupunkiseudulla
Häiriö kestää arvioidusti kello 7.30 asti.
Onni Kari
Tänään klo 7:12
Helsingin seudun liikenne (HSL) ilmoittaa häiriöistä pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä.
Nobina oy:n bussilinjoilla on peruutuksia ja myöhästymisiä. Häiriövaroitus koskee yhteensä 48 bussilinjaa.
[...]
Syynä Nobinan bussien häiriöön on tietotekninen vika operaattorin järjestelmässä, HSL kertoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ff7ac588-1930-4e5b-ba39-d5b884ef40fe
Ihan asiallinen klikkiotsikointi.
Yle: Turun ja Tukholman silta tai tunneli olisi ennätyksellinen: "Hyödyttäisi koko Eurooppaa", toteaa apulaisprofessori (https://yle.fi/a/74-20142191) 7.2.2025
Rkp on lähinnä sisäpiirin vitsinä lobannut siltaa äänten kalastamiseksi jo vuosikymmenet, mutta nyt nämä ovatkin yhtäkkiä tosissaan.
Quote from: Linda Pelkonen, YleAalto-yliopiston apulaisprofessori Milos Mladenovic arvioi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdotus tunnelien ja siltojen rakentamisesta Suomesta naapurimaihin voisi onnistua 2030-luvun lopulla. Niiden rakentaminen saattaisi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. EK ehdottaa, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa 2030-luvulla.
– Hanke hyödyttäisi Suomen lisäksi koko Eurooppaa, koska liikenteen infrastruktuuri on kansainvälisen kaupan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen muuttoliikkeen edellytys, Mladenovic kommentoi.
Euroopassa on useita siltoja ja tunneleita, joista voisi ottaa mallia. Maantieteellisesti lähimpänä on Ruotsin ja Tanskan välinen Juutinrauman silta. Sen rakentaminen maksoi yli neljä miljardia euroa. Mladenovic arvioi, että Turun ja Tukholman tai Vaasan ja Uumajan välisten tunnelien rakentaminen maksaisi noin 10–20 miljardia euroa.
Hyödyt vs. haitat ja kustannukset? Näyttää edelleen noidenkin lukujen perusteella aika suoraviivaisesti alhaisen prioriteetin hankkeelta ja realistisuudeltaan haaveilulta.
Keskustelua on yritetty EK:n ehdotuksen jälkeen kammeta hämäyksen vuoksi Ukrainan sodan varjolla Suomen turvallisuuskysymykseksi ja siten kannattavuuskriteerien ulkopuolelle, mutta hanke tosiaan valmistuisi ehkä aikaisintaan 2040-luvulla, jolloin olemme taas täysin toisenlaisessa tilanteessa hyvässä ja pahassa. En venäläisenä paljon luottaisi Kertšinsalmen sillankaan pysyvyyteen.
Quote from: Linda Pelkonen, YleJos Turun ja Tukholman välille rakennettaisiin 300 kilometriä pitkä silta tai tunneli, se olisi maailman pisin. Vaasan ja Uumajan välinen merimatka on noin sata kilometriä.
Kertoo jotain yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, että EK:n koepalloa ei ammuta suoraan alas, mutta niinhän sen hihasta ravistama "50 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai romahdus"-viestikin on nykyisessä julkisessa keskustelussa kyseenalaistamatta "fakta".
Quote from: Linda Pelkonen, YleMladenovic arvioi, että rahoitusta tunneleihin ja siltoihin voitaisiin hakea muistakin maista sekä yksityiseltä sektorilta.
– Olisi erittäin tarpeellista, että Ruotsi ja muut pohjoismaat ja jopa EU kokonaisuudessaan osallistuisivat kustannuksiin, koska he myös hyötyisivät tästä infrastruktuurista.
Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa. Kun EU tyrkytti Espanjalle miljardeja infrastruktuurirahaa, se aloitti myös muun muassa Pajaresin junatunnelin (https://en.wikipedia.org/wiki/Pajares_Base_Tunnel) rakentamisen, joka kesti lopulta 20 vuotta ja ylitti alkuperäisen budjetin yli puolella.
Quote from: Roope on 10.02.2025, 11:45:42
Yle: Turun ja Tukholman silta tai tunneli olisi ennätyksellinen: "Hyödyttäisi koko Eurooppaa", toteaa apulaisprofessori (https://yle.fi/a/74-20142191) 7.2.2025
Rkp on lähinnä sisäpiirin vitsinä lobannut siltaa äänten kalastamiseksi jo vuosikymmenet, mutta nyt nämä ovatkin yhtäkkiä tosissaan.
Quote from: Linda Pelkonen, YleAalto-yliopiston apulaisprofessori Milos Mladenovic arvioi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ehdotus tunnelien ja siltojen rakentamisesta Suomesta naapurimaihin voisi onnistua 2030-luvun lopulla. Niiden rakentaminen saattaisi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. EK ehdottaa, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa 2030-luvulla.
– Hanke hyödyttäisi Suomen lisäksi koko Eurooppaa, koska liikenteen infrastruktuuri on kansainvälisen kaupan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen muuttoliikkeen edellytys, Mladenovic kommentoi.
Euroopassa on useita siltoja ja tunneleita, joista voisi ottaa mallia. Maantieteellisesti lähimpänä on Ruotsin ja Tanskan välinen Juutinrauman silta. Sen rakentaminen maksoi yli neljä miljardia euroa. Mladenovic arvioi, että Turun ja Tukholman tai Vaasan ja Uumajan välisten tunnelien rakentaminen maksaisi noin 10–20 miljardia euroa.
Hyödyt vs. haitat ja kustannukset? Näyttää edelleen noidenkin lukujen perusteella aika suoraviivaisesti alhaisen prioriteetin hankkeelta ja realistisuudeltaan haaveilulta.
Keskustelua on yritetty EK:n ehdotuksen jälkeen kammeta hämäyksen vuoksi Ukrainan sodan varjolla Suomen turvallisuuskysymykseksi ja siten kannattavuuskriteerien ulkopuolelle, mutta hanke tosiaan valmistuisi ehkä aikaisintaan 2040-luvulla, jolloin olemme taas täysin toisenlaisessa tilanteessa hyvässä ja pahassa. En venäläisenä paljon luottaisi Kertšinsalmen sillankaan pysyvyyteen.
Quote from: Linda Pelkonen, YleJos Turun ja Tukholman välille rakennettaisiin 300 kilometriä pitkä silta tai tunneli, se olisi maailman pisin. Vaasan ja Uumajan välinen merimatka on noin sata kilometriä.
Kertoo jotain yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, että EK:n koepalloa ei ammuta suoraan alas, mutta niinhän sen hihasta ravistama "50 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai romahdus"-viestikin on nykyisessä julkisessa keskustelussa kyseenalaistamatta "fakta".
Quote from: Linda Pelkonen, YleMladenovic arvioi, että rahoitusta tunneleihin ja siltoihin voitaisiin hakea muistakin maista sekä yksityiseltä sektorilta.
– Olisi erittäin tarpeellista, että Ruotsi ja muut pohjoismaat ja jopa EU kokonaisuudessaan osallistuisivat kustannuksiin, koska he myös hyötyisivät tästä infrastruktuurista.
Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa. Kun EU tyrkytti Espanjalle miljardeja infrastruktuurirahaa, se aloitti myös muun muassa Pajaresin junatunnelin (https://en.wikipedia.org/wiki/Pajares_Base_Tunnel) rakentamisen, joka kesti lopulta 20 vuotta ja ylitti alkuperäisen budjetin yli puolella.
Mitä turhaan näpertelemään! Turusta silta Atlantin yli Long Islandille vaan; pari ramppia Sveduihin ja Norjaan ja raka vägen over havet. Kunnon projekti!
Tuskin tulisi rahaa ja intoilua Ruotsin ja Suomen väliseen siltaproggikseen, koska toi "hyöty" on niin hepposta, ettei siihen usko kukaan. Tai jos, niin perusteluja olisi mielenkiintoista kuulla.
Mitä Suomi hyötyisi sillasta?
Quote from: Roope on 10.02.2025, 11:45:42
Haluaisin olla kuuntelemassa, kun siltalobbarit vakuuttaisivat rahapusseistaan pitelevät italialaiset ja espanjalaiset, kuinka he hyötyisivät Suomen ja Ruotsin välisestä sillasta. Varmaan yhtä paljon kuin suomalaiset hyötyivät jutussa mainitusta 28 kilometrin pituisesta Guadarraman junatunnelista Espanjassa tai italialaisten 110-prosenttisista remonttituista koronaelvytyspaketin ohessa.
Juu ei tarvitse yhtään miettiä, mikä on totuus. Yhtään Luigia tai Manolitoa ei ole täällä näkynyt, ei edes Horstia, Jensiä tai Marcelia rahapussukoidensa kanssa, että rakennetaan pojat silta maailman hienoimpien saaristojen yli.
Missä keloapinat missä vihreät >:(
Jaa vaihtoehtona on tunneli... Mutta sama kysymys, missä eurooppalaiset rahamiehet lymyää?
Sipoolainen Hjallis vaatii isoja kuntaliitoksia pk-seudulla:
Quote
Harry Harkimo: Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistettävä
Kunta- ja aluevaalit|Liike Nytin puheenjohtajan mielestä Suomessa pitäisi tehdä kuntaliitoksia, jotta kuntaverotusta voitaisiin laskea.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011052248.html
Onhan näitä liitoshöpinöitä kuultu vuosikausia, mutta ei tule tapahtumaan. Etenkään Espoo ei varmasti liitoksia halua, koska se ei voittaisi siinä mitään. Sillä on nyt paljon hyviä veronmaksajia - varakkaita ihmisiä ja isoja firmoja - ja vielä siedettävä määrä taloutta kuormittavia nettosaajia, joten mikään ei muuttuisi Espoon kannalta parempaan suuntaan.
Edellä mainituista syistä Helsinki voisi haluta Espoon. Helsingistä löytyvät toki maan parhaat veronmaksajat - rikkaimmat ihmiset ja vielä enemmän isoja firmoja kuin Espoossa - mutta Helsingissä on myös köyhiä matuvaltaisia alueita, jotka rasittavat taloutta yhä vain enemmän. Ilman idän ghettoja Helsingillä menisi paljon paremmin, vaikkei sillä nytkään vielä kovin huonosti mene. Mutta nykyisellä matumäärällä mikä tahansa muu kaupunki tuhoutuisi taloudellisesti paitsi Helsinki. Se kertoo Helsingin vahvuudesta.
Vantaata ei taas halua Helsinki eikä Espoo, vaikka Vantaa näitä liitoksia varmaan eniten kannattaisi. Vantaalla on vain lentokenttä, joka on toki tärkeä. Isoja firmoja Vantaalla on kuitenkin vähemmän kuin Helsingissä tai Espoossa, eikä Vantaalla myöskään ole hyviä veronmaksajia siinä missä Helsingillä tai Espoolla. Sen sijaan köyhiä matuvaltaisia alueita Vantaalla riittää. Rahaa sinne saisi uppoamaan loputtomiin, joten Helsinki ja Espoo eivät todellakaan ole kiinnostuneita tällaisesta rasitteesta.
Hjallis ei tietenkään mainitse liitoksissa kotipaikkaansa Sipoota tai Kauniaisia. Tällaisia Solsidan-henkisiä kuntia ei liitoksiin ikinä saada. Niiden väkimäärät vastaavat pienehköä suomalaista kaupunkia, ja porukka on melko hyvätuloista eikä matuongelmiakaan pahemmin ole. Miksi nämäkään haluaisivat liittyä mihinkään? Ei siihen mitään syytä olekaan.
En tajua, mitä Hjallis näillä liitospuheilla hakee. Vantaalaisten ääniä? Se on varmaa, että monet muut ehdokkaat vaikenevat tämän ehdotuksen kuoliaaksi, vaikka pk-seudun kuntien yhteistyöstä puhutaan kyllä kauniisti. Tai sitten Hjallis haluaa vain julkisuutta.
Paras kuntaliitos olisi laittaa Länsi- ja Etelä-Helsinki yhteen Suur-Tapiolan kanssa. Siinä saataisiin paljon hyviä veronmaksajia ja varsin vähän matuja. Tuo on muutenkin luonteva kokonaisuus, itse asun tuolla alueella ja liikun suurimmaksi osaksi juuri siellä.
Pääkaupunkiseutu on yksi kaupunkialue mutta kuitenkin vaikka olen asunut Vantaalla yli 20v niin pakko myöntää että Espoota en tunne juuri lainkaan jotain Selloa ja Ison Omenan nurkkia lukuunottamatta. Johtuu tosin pitkälti siitäkin että ei paljon kiinnosta jokin Espoo.
Quote
Lähellä Helsingin keskustaa on alue, jonka asuntojen arvo on romahtanut – "Tragedia", luonnehtii kiinteistönvälittäjä
Helsinkiläisen Lehtisaaren asuntomarkkinat ovat hyytyneet. Monen taloyhtiön tonttivuokra on noussut muutamassa vuodessa 300 prosenttia.
X
Leskirouva Lehtisaaressa on yrittänyt myydä asuntoaan kolme vuotta, mutta ostaja jäänyt löytymättä. Rouva pitää asunnon korkeaa hoitovastiketta syynä ostajien puutteeseen.
Lehtisaaren asuntojen hinnat ovat laskeneet kolmanneksen ja kauppamäärät ovat painuneet muutamiin vuodessa.
Vantaan seurakuntayhtymän lisäksi myös Helsingin seurakuntayhtymä on nostanut tonttivuokria Lehtisaaressa. Helsingin seurakunta on kuitenkin antanut vuokralaisilleen Vantaata suurempia hyvityksiä. Tästä syystä naapuritaloissakin voi olla isot erot asumisen hinnassa.
X
Helsingin Lehtisaaressa asuu leskirouva, joka on yrittänyt myydä yli 100-neliöistä asuntoaan kolme vuotta. Ostajaa ei ole ilmaantunut, vaikka vielä 2010-luvulla samankokoista asuntoa myytiin samasta taloyhtiöstä lähes kaksi kertaa kalliimmalla.
Ei, vaikka meri on Lehtisaaressa lähellä, asuinalue puistomainen ja Helsingin keskusta kohtuullisen matkan päässä.
Myyntiä hidastavat ainakin kalliit asumiskustannukset: pelkkä asunnon hoitovastike on 1 800 euroa kuukaudessa. Rouvan mukaan kallis vastike on karkottanut ostajat ja ajanut hänen taloutensa ahtaalle.
X
Yksittäisen asunnonomistajan ahdinko on esimerkki Lehtisaaren asuntomarkkinan kokemasta mullistuksesta. Muutos alkoi jyllätä sen jälkeen, kun Vantaan seurakuntayhtymä uusi Lehtisaaressa omistamiensa maiden vuokrasopimukset ja nosti tonttivuokria vuodesta 2020 alkaen. Yhtymän omistamien tonttien vuokrat Lehtisaaressa ovat miltei nelinkertaistuneet vuosina 2020–2024.
X
Korotusten jälkeen Lehtisaaren asuntojen hintataso on laskenut kauttaaltaan kolmanneksen, asuntokauppaa käydään vähemmän ja myyntiajat ovat kasvaneet, kertoo kaksikymmentä vuotta alueella toiminut yrittäjä ja kiinteistönvälittäjä Janne Kumpulainen.
Tonttivuokrien korotusten lisäksi lehtisaarelaisten vastikkeita paisuttavat myös taloyhtiöiden remontit, energian hinnan kallistuminen ja nousseet korot.
Kumpulainen luonnehtii tilannetta sanalla "tragedia".
Hän listaa Kiinteistönvälitysalan keskusliiton tilastoja aiheesta:
Asuntokauppoja on tehty viitisen kappaletta vuodessa sen jälkeen, kun uudet tonttivuokrat astuivat voimaan. 2010-luvulla kauppoja oli tyypillisesti 12–20 vuodessa.
Viime vuoden toteutunut keskimääräinen kerrostaloasunnon neliöhinta Lehtisaaressa oli 3 150 euroa. Pudotus on ollut karkeasti 1 400 euroa hintahuipusta.
X
Vantaan seurakuntayhtymä saa nykyään yli kaksi kertaa enemmän rahaa omistamiensa maiden vuokrista kuin vain neljä vuotta sitten. Yli puolet tästä rahasta tulee Lehtisaaresta. Myös Vantaan vuokrasopimusten määrä on kasvanut huomattavasti.
X
Vantaan seurakuntayhtymän mukaan lehtisaarelaiset taloyhtiöt nauttivat pitkään 1960-luvulle jämähtäneistä edullisista tonttivuokrista. Seurakuntayhtymän mukaan vanhoihin sopimuksiin ei ollut kirjattu edes indeksikorotusta. Sitten vuosikymmenten hintarailo kurottiin umpeen muutamassa vuodessa 2020 alkaen.
X
https://yle.fi/a/74-20147029 (https://yle.fi/a/74-20147029)
^ Mitäs sille jutulle on nyt käynyt, että asuntojen hinta ei yksinkertasesti voi tippua kaupungissa ja varsinkaan Helsingissä?
Niinpä... Tämä asuntomarkkina alkaa paljastua juuri sellaiseksi kusetukseksi, jona olen sitä pitänytkin. Niin ja mitä tapahtuu sitten, kun vanhukset jatkavat vanhenemistaan, valtiolla ei ole varaa maksaa sen kummemmin suomalaisten, kuin ulkomaalaistenkaan asumista? Entä mitä sitten, kun tänne ei tule enää elintasopakolaisuutta, kun tukijaisia ei enää ole ja työstä menee about 80% eläkkeisiin, veroihin ja veroluonteisiin. Entä mitens menee ylivelkaantuneiden lapsiperheiden ja niiden nuorien kohdalla, joilla ei ole varaa edes vuokraan ilman valtion tukea? Entä mitä sitten, kun virkamiessektoria joudutaan lopulta pakon edessä karsimaan?
Niinpä. Kyllä kirjoitus on tämän suhteen ollut seinällä jo pitkään, mutta kuka sen on halunnut myöntää? Ne eläkeläiset, joiden eläkkeet on asunnossa kiinni? Ne asuntovelkaiset, jotka menivät halpaan? Vai ne kiinteistövälittäjät, jotka saavat provikan talon arvon mukaan?
Quote from: Betonikostaja on 22.02.2025, 17:00:08
Onhan näitä liitoshöpinöitä kuultu vuosikausia, mutta ei tule tapahtumaan. Etenkään Espoo ei varmasti liitoksia halua, koska se ei voittaisi siinä mitään. Sillä on nyt paljon hyviä veronmaksajia - varakkaita ihmisiä ja isoja firmoja - ja vielä siedettävä määrä taloutta kuormittavia nettosaajia, joten mikään ei muuttuisi Espoon kannalta parempaan suuntaan.
Syy miksi mitään hyvää kehitystä ei tapahdu on juuri tavan kansalaiselle näkymättömän kunta/kaupunki-instituution pakkomielteinen ylläpitäminen.
Juuri kuntien ja kaupunkien hallinnoissa riittää sitä korruptoitunutta virkalaardia jonka elättämisestä pitäisi päästä eroon, mielellään heti. Jopa operatiivisella puolella tämä mieletön resurssien päällekkäisyys on täyttä totta eikä millään hienovaraisella kauniiden puhumisella muuksi muutu.
Kyse ei saa olla siitä mitä kunnissa halutaan vaan siitä mihin fyrkka riittää. Kaikista kriisikuntien konkursseista saadaan sormella osoittaa, arvatkaapa minkä puolueen suuntaan. :facepalm:
Pakkokuntaliitokset käyntiin nyt heti eikä hetken päästä.
Mukavaa väriä ja värinää, kun on nyt saatu tieliikenteeseemme näitä muropaketista korttinsa saaneita kuljettajia, jopa taksien rattiin.
Kun moottoritien (rajoitus 80 tai 100) rampilla edessäsi kiihdyttelee Seat Kottone hädin tuskin viittäkymppiä, tehden lopulta joko paniikkiratkaisun (a) tunkee sitä viittäkymppiä moottoritien kaistoille tai (b) iskee liinat kiinni kun "ma ei mahu sine isole tiele". Ja kun tilanteesta selvittyäsi pääset ohittamaan tämän arjen sankarin. Niin vilkaisepa kuljettajan paikalle. Vaihtoehdot ovat: (1) Mbelele nenä ratissa, suu auki ja silmät ammollaan kauhusta. (2) Fatima samoin määrein. (3) E-rit-täin tyylikkäästi parturoitu lähi-itäläinen nuorimies. Kyllä on parta rajattu siististi langalla The Parturissa! Ajokouluun ei sitten riittänyt rahaa tai kiinnostusta.
Koko Hakaniemi on myllerryksessä. Kaikki raitsikkalinjat pohjoiseen ja etelään on katkaistu. Samoin Mansku.
"Mannerheimintietä ja sen poikkikatuja peruskorjataan pinnan alta ja päältä kahdessa vaiheessa keväästä 2023 loppuvuoteen 2025."
- https://manskunkatutyot.fi/