Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Murkula]

*naps*

Voihan sitä koota ison olkiukon, kokonaan ruuhkattomasta utopiasta, valtavasta tunneliverkostoista ja keksiä mukaan vielä muita oikeiden suurkaupunkien ongelmia. Ongelma sen sijaan on toisaalla. Ongelma on paljon enemmän vittumaisessa maastossa ja siinä että liikennettä joka ei välttämättä edes halua keskustaan erikseen ohjautuu sinne.

Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...

[orientexpressen]

Voihan sitä koota ison olkiukon, kokonaan ruuhkattomasta utopiasta, valtavasta tunneliverkostoista ja keksiä mukaan vielä muita oikeiden suurkaupunkien ongelmia. Ongelma sen sijaan on toisaalla. Ongelma on paljon enemmän vittumaisessa maastossa ja siinä että liikennettä joka ei välttämättä edes halua keskustaan erikseen ohjautuu sinne.

Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...

Pääosa liikenteestä on menossa keskustaan eikä keskustan läpi. Sen vuoksi Keskustatunnelikaan ei poista niitä ruuhkia.

Helsingin kokoisissa kaupungeissa on aina enemmän potentiaalisia autoilijoita kuin on autoilulle tilaa. Sen vuoksi automäärien katto määrittyy joko siltä pohjalta, että syntyy ruuhkia ja osa autoilijoista ei enää jaksa olla ruuhkassa ja lopettaa autoilun, tai sitten tiemaksujen kautta jolloin autojen määriä karsitaan maksun avulla.

[uuninpankko]

Pääosa liikenteestä on menossa keskustaan eikä keskustan läpi. Sen vuoksi Keskustatunnelikaan ei poista niitä ruuhkia.

Helsingin kokoisissa kaupungeissa on aina enemmän potentiaalisia autoilijoita kuin on autoilulle tilaa. Sen vuoksi automäärien katto määrittyy joko siltä pohjalta, että syntyy ruuhkia ja osa autoilijoista ei enää jaksa olla ruuhkassa ja lopettaa autoilun, tai sitten tiemaksujen kautta jolloin autojen määriä karsitaan maksun avulla.

Kenenköhän mukaan pääosa liikenteestä menee keskustaan eikä sen läpi? Mistä tällainen data löytyy? On utopiaa kuvitella, että Helsingissä ei olisi liikennetarvetta itäisen kantakaupungin ja keskustan länsiosien välillä ja etteikö tämä liikennetarve olisi suurta. Tämä tarve on vielä sellaista, joka sekoittuu kaupunkiin tulevaan ja sieltä lähtevään liikenteeseen eikä yli 5 kilometrin päässä kulkeva Kehä I sovellu tämän liikenteen käyttöön. On näet niin ikään utopiaa kuvitella, että Sörnäinen-Lauttasaari -matka onnistuisi parhaiten Kehä I:n kautta kiertämällä.

Helsingin keskustassa liikkuminen ei ollut ongelma pitkään 1990-luvulle. Nykyiset ruuhkat ovat aiheutuneet pitkälti Keskuskadun läpiajo kieltämällä, poistamalla yksi kaista Pohjoisesplanadilta sekä Pohjoisespa-Mannerheimintie -risteyksestä ja ajoittamalla Mannerheimintielle kääntyminen niin, että valoista pääsee enintään n. 8-10 autoa kerrallaan; toisaalta poistamalla yhdet kaistat Mannerheimintieltä Lasipalatsin ja Erottajan väliltä; edelleen sulkemalla Salomonkadun erinomainen läpiajoyhteys Kampin keskuksen rakentamisen tieltä sekä änkemällä Kampin keskuksen rakentamisen yhteydessä kolmikaistaisten Fredrikinkadun ja Runeberginkadun liikenne Runeberginkadulle 1+1 -kaistaiselle kadulle, poistamalla Kampista liikennevalot sekä rakentamalla korotettuja suojateitä ja liikenneympyrähelvetti, jota raitiovaunut omalla läpiajollaan sotkevat - ja joiden matka sotkeentuu niiden tiellä seisovien autojen, polkupyörien ja jalankulkijoiden massassa.

Vasta Kampin läpikulkuyhteyden merkittävä rajoittaminen kasvatti huomattavasti ajoaikoja keskustan läpi. Se tehtiin kierosti ja viekkaasti kaista sieltä, toinen täältä napsimalla - kuten nyt koko ajan tehdään ympäri keskustaa. Vielä tuolloin ei sentään kehdattu tehdä "hämeenteitä" eli sulkea kokonainen kokoojakatu liikenteeltä.

Keskustan läpiajoliikenteeseen paras ratkaisu on keskustatunneli (tai mikä sen nimi nykyisin onkaan). Se, että kaupungissa syntyy liikennetarvetta, ei ole peruste rajoittaa liikennettä, vaan mahdollistaa se mahdollisimman sujuvasti.

Tällä hetkellä näissä asioissa mennään ideologia, ei käytännöllisyys eikä edes ympäristöystävällisyys edellä. Vai mikä hiton järki on siinä, että pääyhteys keskustasta valtatielle 4 - jota siis käyttävät mm. kaikki Eteläsatamasta ja Katajanokalta terminaaleilta tulevat rekat - kulkee Kalasatamassa asuntokatuverkkoa pitkin Kauppakeskus Redin ja Kalasataman pääsisäänkäynnin edestä korotetun suojatien yli, eikä Sörnäistentunnelia, jonka piti olla valmis jo aikaa sitten, mutta kun ilmasto?

[Paju]

Kampin osalta voisi vielä mainita Urho Kekkosen kadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi ja henkilöautoliikenteen siirtämisen Kansakoulukadulle. Kansakoulukadulta pääsikin kääntymään yhtä kaistaa Annankadulle ja toiselta jatkamaan ydinkeskustaan.

[no future]

Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...

Minne sitä Kehä kehä ykköstä pitäisi jatkaa, kun nyt jo menee käytännössä merenrannasta merenrantaan? Nimellisesti kai loppuu Itäkeskukseen, mutta eipä siitä suoraan Vuokkiin jatkaessa mitään tienvaihdosta huomaa.

[no future]

Sörnäinen-Lauttasaari matkaa onnistuu parhaiten rohkeasti metroon hyppäämällä. Ja itsekin kun joutunut tuota väliä työautoilemaan, niin ihan suosiolla olen kiertänyt keskustan Oopperan kautta Ruoholahteen. Etenkin nyt kun Hämeentie on suljettu, niin en keksi tilannetta missä itseni tekisi mieli yrittää Keskustan läpi itä-länsi-suunnassa liikkuessani. Ja tämänkaltainen liikennevirtojen ohjaaminenhan toki on kaikkien muutosten ja "vaikeutusten" tarkoituskin. Ei sieltä Kaisaniemestä tai Kampista silti autot tunnu kesken loppuvan, vaikka sisäänajoa kuinka hidastettaisiin.

[uuninpankko]

Sörnäinen-Lauttasaari matkaa onnistuu parhaiten rohkeasti metroon hyppäämällä. Ja itsekin kun joutunut tuota väliä työautoilemaan, niin ihan suosiolla olen kiertänyt keskustan Oopperan kautta Ruoholahteen. Etenkin nyt kun Hämeentie on suljettu, niin en keksi tilannetta missä itseni tekisi mieli yrittää Keskustan läpi itä-länsi-suunnassa liikkuessani. Ja tämänkaltainen liikennevirtojen ohjaaminenhan toki on kaikkien muutosten ja "vaikeutusten" tarkoituskin. Ei sieltä Kaisaniemestä tai Kampista silti autot tunnu kesken loppuvan, vaikka sisäänajoa kuinka hidastettaisiin.

Sörnäinen-Lauttasaari -väli ei ole se ainoa, vaan kaikki muukin poikittaisliikenne keskustan ohi. Kuten eräs puoluejohtajakin on sanonut, ihmiset eivät pääsääntöisesti aja autolla ilman tarkoitusta.

Auto- ja muun katutason liikenteen itse aiheutettuihin kapasiteettiongelmiin ratkaisu ei ole "KULJE JOUKKOLIIKENTEELLÄ", koska se on älyllisesti epärehellistä vihreiden myötäilyä ja perustuu poliittiseen ideologiaan, ei käytännöllisyyteen eikä realiteetteihin. Totta kai olen itsekin esimerkiksi juuri tuota väliä kulkenut metrolla, mutta kysymys ei ole MINUSTA. Kysymys on koko liikennejärjestelmästä ja myös niistä, jotka tästä kaikesta kärsivät: siis kaikista keskustan läpi liikkujista - niin jalankulkijoista, pyöräilijöistä, joukkoliikenteen pintatason matkustajista kuin autoilijoistakin.

[Paju]

Sörnäisistä ja idempää näppärin reitti mielestäni kulkee joko Oopperan tai sitten Pohjoisrannan kautta. Tosin jos Espa ja Stockan kulma ruuhkautuvat pahasti, koukkaus Pitkänsillan kautta keskustan läpi muuttuu kiinnostavammaksi.

Sen sijaan mitä lähempänä Pitkääsiltaa lähtöpaikka sijaitsee, sitä mielekkäämpää on ajaa keskustan läpi. Määränpään ei tarvitse olla Ruoholahti tai Lauttasaari, vaan esimerkiksi Länsiväylä.

[no future]

En vieläkään täysin osta noita väitteitä itseaiheutetuista ruuhkista, niitä kun on hoettu niin pitkään kuin itse muistan ja olen Helsingissä autoillut, ainakin yli 20 vuotta siis. Samaan kastiin menee valittaminen kantakaupungin pysäköintipaikkojen "vähyydestä", samalla kun lukuisat parkkihallit ammottavat arkipäivisinkin tyhjillään. Ja ainakin vielä kevättalvella esim. Redin liityntäpysäköinti ammotti tyhjyyttään, vaikka juuri tämänkaltaisilla usean matkustusmuodon yhdistelmillä niitä ruuhkaisimpia paikkoja olisi helppo välttää.

[jka]

Helsingin itäisten ja läntisten väylien liikenteestä on läpiajoliikennettä keskustan läpi 11-18% kokonaisliikenteestä. Eli kohtuullisen huomattava osa.

Lapinlahden sillan arkipäivän liikennemäärä idän suuntaan oli mittausajanjaksona 24061 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siitä liikenteestä 12 % jatkoi keskustan läpi Pitkällesillalle tai Hakaniemen sillalle. Lauttasaaren sillan 6103 ajoneuvosta vastaava osuus oli 13 %. Hakaniemen sillan 16207 ajoneuvosta 11 % tuli Länsiväylältä tai Lauttasaaren sillalta. Pitkänsillan 10902 ajoneuvosta 18 % tuli samasta suunnasta.

Toisekseen läpiajoliikenteen määrä on suhteessa liikennemärään kasvanut vuodesta 1991.

Moottoriajoneuvoliikenteen kokonaismäärä tutkimuksen laskentapisteissä on pudonnut 15 % vuodesta 1991. Läpiajoliikenteen määrä on pudonnut vastaavana aikana 9 %.

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/julkaisut/L%C3%A4piajoliikenne_muistio_20180322.pdf

[Paju]

Tuolta löytyy tiivistettynä Helsingin liikenteen kehityksestä. Liikennevirrat kantakaupungissa ovat laskusuunnassa. Pitkällä aikavälillä automäärä on noussut, vaikka sekin on kantakaupungissa pienentymässä.

Ruuhkia lienee aina ollut, mutta parkkipaikkatilanteen väitän heikentyneen.
Parkkipaikkojen saatavuuteen vaikuttavat paitsi autojen määrä, myös autojen koko ja pysäköintikulttuuri. Parkkipaikkoja on viime vuosina karsittu mm. pyöräkaistojen tieltä (esim. Unioninkatu), autot ovat silminnähden kasvaneet sitten 80-90-luvun, ja kun kadunvarren maalatuista parkkipaikkamerkinnöistä on luovuttu, syntyy tilahukkaa ihmisten pysäköidessä huolimattomasti.

Itse en juurikaan käytä parkkihalleja kahdesta syystä. Ensinnäkin koen ne monella tapaa hankaliksi ja epämiellyttäviksi, etenkin pienten lasten kanssa. Toisekseen ne pääsääntöisesti sijatsevat kannaltani hyödyttömissä paikoissa, poislukien taloyhtiöiden omat hallit. Ne taas eivät ole yleisessä käytössä.

[snap]

Vaan se onkin sitten hyvä kysymys, että pitäisi toimenpiteitä tehdä keskustassa että liikenne pääsee läpi, vai vaikka rakentaa kehä1 vihdoin loppuun asti...

Minne sitä Kehä kehä ykköstä pitäisi jatkaa, kun nyt jo menee käytännössä merenrannasta merenrantaan? Nimellisesti kai loppuu Itäkeskukseen, mutta eipä siitä suoraan Vuokkiin jatkaessa mitään tienvaihdosta huomaa.

Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.

[Murkula]

Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.

Toisaalta nyt kun miettii tarkemmin kirjoittamiaan, niin eipä se kehätieksi nimeäminen valottomuutta tarkoita. Vaan sinänsä huvittavaa, aivan kuin tässäkin suunnassa olisi liikennevalot odottamassa ihan vain siksi, että liikenne ei vain pääsisi karkaamaan seisottamiselta.

[no future]

Itse ajattelin tämän olevan viittaus siihen, että Otaniemi-Leppävaara ja Myllypuro-Itäkeskus -väleillä on Kehä I:llä vielä ruuhkia aiheuttavat liikennevaloristeykset eritasoliittymien sijaan.

Toisaalta nyt kun miettii tarkemmin kirjoittamiaan, niin eipä se kehätieksi nimeäminen valottomuutta tarkoita. Vaan sinänsä huvittavaa, aivan kuin tässäkin suunnassa olisi liikennevalot odottamassa ihan vain siksi, että liikenne ei vain pääsisi karkaamaan seisottamiselta.

Näitähän ollaan kaikkia korvaamassa eritasoliittymillä tulevaisuudessa.

Edit. Vielä tuli ajatus illan lopuksi:

Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä. Kun pääkaupunkiseudulla, mitä itse lähinnä tunnen, on jatkuvasti suuria projekteja kaikkien liikkumismuotojen kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Esimerkkinä juuri kehä ykkösen suuret projektit, nyt viimeisimpänä Länsipäässä uudet tunnelit ja kiertoliittymät. Länsiväylää ollaan leventämässä Niittykummun kohdalla landelle päin. Lauttasaaressa poistetaan valoristeyksiä monesta kohtaa. Uusi Mechelininkatu toimii peloista huolimatta hyvin. Pasilan tulevat liikennejärjestelyt ovat itselleni kysymysmerkki, mutta tällä Hetkellähän sinne on hyvät yhteydet kiitos Hakamäentien kehittämisen tuossa aiemmin. Itäväylä vetää hyvin Itäkeskuksen liikennevaloja lukuunottamatta, ja niitäkin ollaan tiettävästi korvaamassa lähitulevaisuudessa.

Se että suuret sisääntuloväylät seisovat varttia vaille kahdeksan arkiaamuina ei ratkea millään liikennejärjestelyillä, ellei kaikkia moottoriteitä jatketa suoraan Katajannokalle asti. Ruuhkahuippu on kuitenkin varsin lyhyt, ja helpoin keino vältellä ruuhkia on olla menemättä autolla sinne sekaan, tai ainakin muuttaa niitä aikoja kun sinne yrittää tunkea. Sama pätee julkisen liikenteen ruuhkiin. Jos täydet junat, bussit ja metrot ahdistavat, niin kannattaa yrittää sovittaa omat menonsa ruuhkien ulkopuolelle.

[Murkula]

Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä.

Sen ymmärtää paljon paremmin kun jakolinjan laittaa sinne missä se oikeasti on.

Joukkoliikenne ja yksityisautoilu vs polkupyörä.

[no future]

Juuri tämä vastakkainasettelu joukkoliikenne ja kaikki vs yksityisautoilu on ajattelua mitä en ymmärrä.

Sen ymmärtää paljon paremmin kun jakolinjan laittaa sinne missä se oikeasti on.

Joukkoliikenne ja yksityisautoilu vs polkupyörä.

Hitosti parempi että fillaristit sotkee omilla kaistoillaan, kuin autojen tai jalankulkijoiden seassa. Isolla autolla liikkuessa näitä saa todella varoa, ja tuntuu ettei monikaan ymmärrä kuinka rajoitettu näkyvyys umpikoppisesta pakettiautosta on etenkin takaoikealle.

Ennakointi, ja ennakoitavuus ovat ainoat keinot millä tuolla on kolareilta välttynyt. Tämän kesän herkkuna ovat olleet aivan perässä kiinni ajavat motoristit. Sieltä peilien katveesta sitten motarilla koukitaan oikean kautta ohi. Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa kun olen meinannut vaihtaa kaistaa tällaisen imusta hyökkäävän prätkäsankarin päälle. 

[Murkula]

Hitosti parempi että fillaristit sotkee omilla kaistoillaan, kuin autojen tai jalankulkijoiden seassa. Isolla autolla liikkuessa näitä saa todella varoa, ja tuntuu ettei monikaan ymmärrä kuinka rajoitettu näkyvyys umpikoppisesta pakettiautosta on etenkin takaoikealle.

Pöh, mitä pehmoilua tuo nyt on? Autokaista, tai miksei bussikaistakin, voidaan kokonaan poistaa, sekä parkkiruudut samaan syssyyn. Mikään kun ei ole parempaa kaupunkisuunnittelua, kuin koskematon umpihanki pyöräbaanalla joulukuussa.

Lisäksi turpa kiinni pyörilijän varomattomuudesta, ei se nyt yksinkertaisesti voi olla sen vika, jos se tulee päin punaisia sun kylkeesi. Poliisin nykykäytännöllä pyöräilijä on sekä suojatien jalankulkija että ajoradan ajoneuvo yhtä aikaa, sekä sillä pitää olla oikeus ajaa pysähtymättä. Ne liikennevalot on vain autoissaan istuvia ympäristörikollisia varten.

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006250227.html

HS:

"Helsinkiläisiä muuttaa kiihtyvään tahtiin naapurikuntiin – Helsingin asukasluvun kasvua verottaa neljä ilmiötä

Helsinkiläisiä vetivät erityisesti Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi. Myös Espoo imee väkeä Helsingistä.

Työntö pois Helsingistä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen kovaa. Viimeksi lähikuntiin on muutettu Helsingistä yhtä kiivaasti tai enemmänkin vuonna 2007."

Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori antaa virallisia selityksiä, miksi väki jättää Helsingin: Vuoren mukaan Espoon metro ja Vantaan kehärata houkuttelevat ihmisiä. Kun kommenttiosiosta lukee ihmisten kannanottoja, eipä siellä valiteta Helsingin heikkoa joukkoliikennettä, vaan kirotaan sitä että Stadi vainoaa ja kiusaa autoilijoita. Ihmiset siis eivät muuta lähikuntiin jonkun metron tai junan vuoksi vaan siksi, että autolla ajaminen on näissä paikoissa helpompaa.

Vuori myös selittelee, että esimerkiksi Espoon tai Vantaan asuntotuotanto houkuttelee helsinkiläisiä. No, enemmän niitä kämppiä nousee kyllä sinne Helsinkiin. Kommenttiosiosta voi päätellä ( ellei sitä olla jo sensuroitu ), että Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän, Nurmijärvelle ja Espooseen muuttavia helsinkiläisiä kismittävät ainakin monikulttuurisuus, autoilijan elämän vaikeuttaminen, järjettömät hinnat ja liian tiivis rakentaminen. Moni on myös hoksannut, että naapurikunnista pääsee usein Helsingin keskustaan nopeammin kuin monesta Helsingin kolkasta.

Kyseessä on osin myös white flight-ilmiö. Ihmiset haluavat elää rauhallista arkea ilman kehitysmaalaisten aiheuttamaa turvattomuudentunnetta ja häiriköintiä, he haluavat myös liikkua omalla autolla ja valita samaan rahaan tilavamman asunnon, usein vaikka rivitalon kehitysmaalaisten valtaaman betonikopperon sijaan ja he haluavat luontoa ympärilleen eivätkä pidä siitä, että jokainen tyhjä tontti pyritään kaatamaan puista ja tekemään sillekin betonikolossi, johon kolmas maailma voi ilmaiseksi asettautua asumaan..

[-PPT-]

En usko että kukaan muuttaa Helsingistä Vantaalle white flightin vuoksi. Se on kuin juoksisi sutta pakoon; tulee karhu vastaan.

[jmk]

Vuori myös selittelee, että esimerkiksi Espoon tai Vantaan asuntotuotanto houkuttelee helsinkiläisiä. No, enemmän niitä kämppiä nousee kyllä sinne Helsinkiin.

Niin, on kämppiä ja on kämppiä.

Vihervasemmistohan on vakaumuksellisesti sitä mieltä, (1) että on kaikin puolin hyödyllistä ahtaa ihmiset asumaan mahdollisimman tiiviisti, koska silloin mm. säästetään liikkumiskuluissa ja muutenkin on autuaallista; ja (2) että ihmiset oikeasti haluavatkin asua ahtaasti, ovat vaan niin hölmöjä että ne pitää pakottaa siihen.

Tosiasiassa kumpikaan ei oikein päde. (1) Ahtamisesta on monenlaisia haittoja, ja edes ne kuvitellut liikkumishyödyt eivät usein toteudu. Mitä ahtaammin ihmiset pakataan, sen enemmän he ovat liikkuessaan toistensa tiellä, liikkuivatpa millä metodilla tahansa. Ruuhkat kasvavat, saastehaitat kasvavat, matka-ajat kasvavat, tarvitaan jumalattoman kalliita liikenneinfrainvestointeja, jotta ne ihmiset pääsisivät missään järjellisessä ajassa kotoa töihin ahtaassa kaupungissa. Tosiasiassa liikkuminen usein sujuu sekä halvemmalla, nopeammin että vähemmin saastein, kun asutaankin väljemmin. (2) Sekä ihmisten tosiasiallinen käyttäytyminen että vastaukset kyselytutkimuksissa antavat vahvaa vihjettä, että jos jotkut haluavat sumpussa asuakin, niin eivät todellakaan kaikki. Puhumatta nyt liikkumisesta ja (khöhöm) sosiaalisesta ympäristöstä, niin ihan yksinkertaisesti siellä ympäristökunnissa on enemmän tilaa asumiseen. Monet haluavat asua väljemmin. Ja tekevätkin sen heti kun vain varallisuus sen sallii. Sitten taas pääsee joku Ode Soininvaara kiljumaan, että veronmaksajat karkaavat, ottakaa ne kiinni.

Mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun vasemmiston vaatimukset perustuvat epätosiin kuvitelmiin. Heillä on siihen erinomainen track record.

[Eino P. Keravalta]

En usko että kukaan muuttaa Helsingistä Vantaalle white flightin vuoksi. Se on kuin juoksisi sutta pakoon; tulee karhu vastaan.

Toki näin on pitkällä tähtäimellä.

Mutta jos myy Helsingistä isomman kerrostalokämpän, sillä hinnalla voi saada Vantaalta rivitaloasunnon tai jopa omakotitalon. Haittamaahanmuuttajien pilaamasta ympäristöstä voi toden totta päästä samalla rahalla asumaan hyvinkin suomalaiseen ympäristöön. Kyllähän nämäkin alueet pilataan tulevaisuudessa, mutta siinä voi hyvinkin aika riittää kasvattamaan lapset aikuisiksi ainakin, jos Vantaan kämppä on vähän syrjemmässä raideliikenteestä..

[Nikolas]

Tässä ketjussa on keskusteltu Helsingin autoilun ilmeisen tahallisesta vaikeuttamisesta jo noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Ei pitäisi enää tulla kenellekään yllätyksenä, jos jotkut autoilijat muuttavat kaupungista pois juuri tästä syystä.

[Eino P. Keravalta]

Tässä ketjussa on keskusteltu Helsingin autoilun ilmeisen tahallisesta vaikeuttamisesta jo noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Ei pitäisi enää tulla kenellekään yllätyksenä, jos jotkut autoilijat muuttavat kaupungista pois juuri tästä syystä.

Päättäjille se kyllä tulee yllätyksenä.

Jos oikein muistan, tilastot Helsingistä osoittavat, että autoilun suosio on laskenut ja sen sijaan yhä useampi matka tehdään jalan, fillarilla tai julkisilla. Se ei tosin johdu siitä, että ihmisten 'tietoisuus' esimerkiksi saasteista on lisääntynyt, vaan siitä, että autoilua on tieten tahtoen vaikeutettu pääkaupungissamme: katuja on suljettu, pysäköintipaikkoja karsittu, nopeusrajoituksia tiukennettu, töyssyjä lisätty, autopaikkoja taloissa vähennetty ja kaikessa suunnittelussa on julkinen liikenne asetettu etusijalle.

Lisäksi autoilun suosion vähentyminen on eräältä osin myös illuusio: eivät ne autoilijat ole lakanneet olemasta, osa heistä vain on siirtynyt väljemmille vesille vaikkapa Espooseen tai Vantaalle. Tämä on kuitenkin Helsingin kannalta ikävä asia, koska auton omistaminen korreloi varallisuuden kanssa. Vaikka auton omistajissa on paljon vähävaraisiakin, on kuitenkin totta, että autoa käyttävät ovat keskimäärin varakkaampia ( ja siten parempia veronmaksajia ) kuin autottomat.

En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista 

[Murkula]

Työntö pois Helsingistä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen kovaa. Viimeksi lähikuntiin on muutettu Helsingistä yhtä kiivaasti tai enemmänkin vuonna 2007."

Ei sinänsä liity ketjuun, mutta taas yksi pelottavan näköinen indikaattori taloussyklin huipusta ja sillä saattaa myös olla tekemistä asian kanssa. Juuri tuossa kohtaa, kun hinnat saavuttavat huippunsa ja tulevaisuus näyttää kyseenalaiselta, on se hetki jolloin ihmiset alkavat harkita lähtemistä. Toki se on vain jäävuoren huippu, harvempi muuttaa pois pelkästään laman pelkoa, kyllä siinä on taustalla myös muuta, kuten tämä ketju osoittaa.

[Siili]

Mutta jos myy Helsingistä isomman kerrostalokämpän, sillä hinnalla voi saada Vantaalta rivitaloasunnon tai jopa omakotitalon. Haittamaahanmuuttajien pilaamasta ympäristöstä voi toden totta päästä samalla rahalla asumaan hyvinkin suomalaiseen ympäristöön. Kyllähän nämäkin alueet pilataan tulevaisuudessa, mutta siinä voi hyvinkin aika riittää kasvattamaan lapset aikuisiksi ainakin, jos Vantaan kämppä on vähän syrjemmässä raideliikenteestä..

Ja siinä vaiheessa, kun Vantaa on nykyinen Helsinki, voi ruveta tiirailemaan Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon suuntiin...

[Uuno Nuivanen]

En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista 

Tosin kun orjallisesti noudatetaan kultaista sosiaalisen sekoittamisen periaatetta, tuollainen alue Vihreässä Helsingissä tarkoittaisi laadukkaita pientaloja neekereille ilmaiseksi. Sellainen voisi vähän kyrsiä, vaikka ei valita. 

[Eino P. Keravalta]

En kannata Malmin lentokentän käyttöä asuntotuotantoon, mutta jos niin käy, olisi Helsingiltä viisas veto tehdä siitä kerrostaloslummin sijaan pientalojen laadukas alue omistusasujille. Mallia saa ottaa vaikka Vantaan Kartanonkoskesta ja sen arkkitehtuurista 

Tosin kun orjallisesti noudatetaan kultaista sosiaalisen sekoittamisen periaatetta, tuollainen alue Vihreässä Helsingissä tarkoittaisi laadukkaita pientaloja neekereille ilmaiseksi. Sellainen voisi vähän kyrsiä, vaikka ei valita. 

Sen kyrsimisen ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden voisi vielä kestääkin, mutta kun ne keharimaalaiset haittamaahanmuuttajat onnistuvat takuuvarmasti pilaamaan alueen kuin alueenkin. Päättäjät tyhmyyksissään luulevat, että 'sosiaalinen sekoittaminen' ehkäisee yhteiskunnallisia ongelmia, vaikka se päinvastoin lisää niitä ja luo epävakautta yhteiskuntaan.

Sosiaalinen sekoittaminen on hyvä asia vain savimaja-asukin näkökulmasta: he pääsevät ilman omaa rahaa asumaan laadukkaaseen ympäristöön, jonka voivat sitten paskoa. Päättäjät eivät ymmärrä, että ihmiset tekevät työtä, opiskelevat ja yrittävät siksi, että saisivat itselleen mukavat ja turvalliset olot. Koko idea romutetaan, jos lukutaidottomat voodoo-tohtorit pääsevät mölisemään 800 000 euron hintaisen kämpän aidan toiselle puolelle: ihmisiltä loppuu motivaatio tehdä mitään tai sitten he vain muuttavat ulkomaille osaamisensa kanssa kun Suomessa ei ole mahdollista palkita itseään rauhalla ja turvallisuudella.

[l'uomo normale]

Helsingin Pasilaan on valmistumassa talo, jonka seinä voi aiheuttaa kammotusta. Pasilan rautatieaseman yhteyteen rakennettavan ostoskeskus Triplan julkisivu on nimittäin yhtä reikärykelmää. Se voi tuottaa kauhua trypofobiasta eli reikäkammosta kärsiville.

Triplan suunnittelujohtaja ja pääarkkitehti Kalle Soini kommentoi Helsingin Sanomille, että rakennuksesta on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Reikäseinän mahdollinen kammoa aiheuttava vaikutus ei sen sijaan käynyt suunnittelijoiden mielessä.

– Kaikennäköisiä asioita selvitimme, mutta tätä emme, Soini sanoo.

Trypofobiassa reikäisten pintojen näkeminen voi herättää puistatusta tai yökötystä.

Esimerkiksi hunajakennot, saippuavaahto, pitsiliina, korallin huokoinen pinta tai jopa kolo tiessä voi aiheuttaa oireita. Reikien näkeminen voi laukaista hikoilua, pahoinvointia, migreeni- ja paniikkikohtauksia ja aiheuttaa rytmihäiriöitä.

Reikäkammon yleisyydestä ei ole tietoa, mutta jotkut tutkijat arvelevat sen olevan tiedettyä yleisempää. Medical News Todayn mukaan joidenkin arvioiden mukaan jonkinasteisesta trypofobiasta kärsisi jopa joka kymmenes.

Mehiläisen artikkelin mukaan tryptofobiaa ei ole virallistettu oikeaksi fobiaksi. Monet huomaavat pelkäävänsä reikiä vasta sitten, kun kohtaavat pelon laukaisevan näyn.[...]

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f5e42c14-a272-4007-9c8f-853a2d584ce9

Pitäisiköhän käydä pällistelemässä? Vaikka paikka voi aiheuttaa muitakin fobioita kuin yllä mainitun.

[Titus]

HS: Metro lisäsi autoilua Espoossa
HEIKKI JANTUNEN | 09.12.2019 | 10:06

Espoon teknisen toimialan johtajan mielestä metron avautumista on katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla.
Espoossa on Helsingin Sanomien mukaan tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi

Asia käy lehden mukaan ilmi HSL:n ja Helsingin seudun kuntien tuoreesta Liikkumistutkimus-raportista. Vuonna 2012 joukkoliikenteen osuus matkamääristä oli Espoossa 31 prosenttia, mutta uusimmassa kyselyssä joukkoliikenteen osuus on pudonnut 28 prosenttiin. Muutos näkyy erityisesti Espoon sisäisessä liikenteessä.

Länsimetro avautui vuoden 2017 marraskuussa, ja samalla suorat bussiyhteydet Helsinkiin muutettiin liityntäliikenteeksi metroasemille.

Espoon teknisen toimialan johtajan Olli Isotalon mielestä nykyinen tilanne on epätyydyttävä. Liityntäbussien reitit Matinkylään ovat hänen mukaansa liian pitkiä, eivätkä vaihdot toimi sujuvasti. Asemallakin kuluu aikaa, kun mennään liukuportaita pitkin asemalaiturille. Isotalo myöntää HS:lle, että metron avautumista on etukäteen katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla. Hänen mielestään jatkossa on kyllä paremmin kuunneltava ihmisten toiveita matkaketjuista ja joukkoliikenteen palvelutasosta.

https://www.verkkouutiset.fi/hs-metro-lisasi-autoilua-espoossa/


Boldattu toteutuu, kun kaupunkibulevardit korvaavat vielä vetävän länsiväylän. Eli kavennetaan ja töyssytetään kunnes metro kelpaa. Ja koska töyssyjä, niin 30km/h rajoituskin ollee paikallaan.

BTW metrosta, olin menossa Hakaniemen metroon, niin edellä mennyt ilmeisesti HSL:n suunnittelijaporukan nainen kertoi, että hän oli suunnitellut Hakaniemen metron näyttöjen ja "seuraava metro lähtee"-ajastimen niin, että ajastin ei näytä milloin seuraava metro lähtee, vaan niin, että se näyttää ajan joka metron lähtemiseen on kunhan ensin on ajanut portailla alas jä kävellyt laiturille...

Eli jos näytössä lukee seuraava metro lähtee 2min päästä, niin se tarkoittaa alasmeno aikaa + kahta minuuttia. Ihan kiva logiikka jos siitä olisi vaivauduttu kertomaan... kenellekkään.
Ilmeisesti oli kollegoilleenkin uusi asia kun ihmettelivät usein juosseensa turhaan tyhjälle asemalle odottelemaan...

[jmk]

Eli jos näytössä lukee seuraava metro lähtee 2min päästä, niin se tarkoittaa alasmeno aikaa + kahta minuuttia. Ihan kiva logiikka jos siitä olisi vaivauduttu kertomaan... kenellekkään.

Olen pannut tuon merkille ihan omilla havainnoillani ja päätellyt että noin se toimii. Ihan kiva logiikka kunhan sen tietää.

Ja joo. En ole ikinä nähnyt tätä kerrottavan missään.