Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[l'uomo normale]

Minulla ei ole mitään erityistä tarvetta esiintyä profeettana, ennustajana tai selvänäkijänä, mutta sanonpa, että kun tuon tunnelin rakentamisesta päätettiin, pidin ajatusta jo silloin typeränä ja huolestuin siitä.

Ensinnäkin sille tuli hintaa muistaakseni 26 miljoonaa euroa. Järjetön summa jostain parinsadan metrin fillaribaanasta! Ja ennenkaikkea huolestuin siksi, että arvasin tästä paikasta tulevan vaarallisen monikulttuurisuuden vuoksi. Kaupunkirakenteissa tulisi ottaa huomioon maassamme vaeltava ongelmasakki ja välttää rakentamasta paikkoja, missä ne pesivät. Tunneleita ei voi täysin välttää, mutta tämän rakentaminen oli täysin tarpeetonta. Ja milloin tunneli rakennetaan, siitä pitää tehdä mahdollisimman turvallinen esimerkiksi siten, että siitä on suora näkyvyys päästä päähän.

Sanomattakin on selvää, että tuonne pitää järjestää vartiointi ja korkealaatuinen, tallentava videovalvonta, miksei myös valvontahuoneeseen suora yhteys ja tekoälykin tunnistamaan ruudulla näkyviä tilanteita ja tekemään hälytys heti tarvittaessa, koska ryöstöt ovat usein aika nopeita huomaamattomia.

Vartiointi luultavasti järjestetään huolella; onhan itse päärautatieasemakin muutettu rautatieasemasta ostoskeskukseksi.

Parempi polkupyörätunneli kuin moottoritietunneli sinne. Vanhojen asutuskeskusten kulttuuri- ja luontoarvojen hävittäminen aloitettiin rakentamalla leveitä teitä ja uusia rumia taloja. Talojen rakentaminen jatkuu, nykyään suurelta osin asuntorakentamisena, mutta autoliikenteen sijaan suositaan kiskoliikennettä ja pyöräteitä. Luultavasti on sama mitä rakennetaan, kunhan vain bruttokansantuote nousee ja muutamat käärivät voitot itselleeen. Luonnonsuojelijat tai sellaisina esiintyvät tuskin pystyisivät estämään betoniorgioita, mutta ehkä he voivat rajoittaa tuhoja suuntaamalla rakentamisbisneksen vähän kevyempiin kohteisiin. Eikä jonkun polkupyöräilysillan romahtaminen ole niin paha juttu kuin autosillan romahtaminen, ensimmäisestä kärsii todennäköisimmin vain muutama satunnainen lycrapelle. Tuskin elinympäristön raiskaamista betonilla olisi 60-luvulla hyväksytty, jos sen perusteena olisivat olleet ratikat ja polkupyörät. Mutta kun homma myytiin ihmisille elämän helpottamisella hyvillä liikenneyhteyksillä, talouskasvulla ja vaurastumisella, on helpompi siirtyä ihmisille vähemmän tarpeelliseen rakentamiseen, kun kansantalous on tullut riippuvaiseksi betonin mättämisestä luontoon.

[Jorma M.]

Suvaitsematon antidemokraatti Nasima Razmyar jyrähtää:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html

"ON helppoa puhua tiukasta kurista ja kännyköiden vähentämisestä ja kääntää katse pois vaikeammista asioista, esimerkiksi köyhyydestä ja sosioekonomisesta taustasta."

Razmyar on miettinyt juuri tätä. Onko siitä mitään hyötyä, että yhdessä koulussa käy erilaisista taustoista olevia oppilaita, jos he eivät ole missään tekemisissä keskenään?

Koulun sisäinen eriytyminen voi Razmyarista olla jopa alueiden eriytymistä kipeämpi kysymys.

"Mutta jos silmiä ei erikseen halua sulkea, painotusluokissa sen koulun sisäisen segregaation näkee."

RAZMYAR uskoo, että tätä eriytymistä pitää vähentää.

Käytännössä se tarkoittaisi painotusluokkien uudelleenjärjestelyä niin, että painotetun opetuksen oppilaat eivät muodostaisi keskenään kokonaisia luokkia vaan painotusalueen tunnit vain pidettäisiin erikseen. Näin painotettua opetusta saavat oppilaat olisivat samalla luokalla oppilaiden kanssa, joilla ei ole painotusta.

...

Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.

Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.

Razmyarin huoli kohdistuukin niihin lapsiin, joita ei juuri tueta kotona. Heille koulu on tärkeä turvapaikka.

"On tutkimuksia, että hyvin pärjäävien lasten pärjääminen ei juuri heikenny, jos luokalla on eri taustasta olevia. Huonommin pärjäävien taso kuitenkin nousee, mikä on minusta kokonaiskuvassa tärkeämpää."

KOULUJEN ja kaupungin tehtävä on ajatella yksittäistä perhettä laajemmin.

Razmyar toimi itse kaksi vuotta Helsingin korkeimmassa kouluista vastaavassa roolissa eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarina.

White Flightille bensaa koneeseen.

Nasimalla ovat omat lapset olleet sangen turvassa Lauttasaaren ruotsinkielisessä päiväkodissa, josta portaaton eteneminen ruotsinkieliselle ala-asteelle.

[Lalli IsoTalo]

^Kun konvehtiin sekoitetaan tarpeeksi kauan paskaa, konvehtistakin tulee paskaa.

Tuo paskakommunisti pitäisi potkaista kotimaahansa paskomaan omaa yhteiskuntaansa ja häpäisemään omaa uskontoaan.

[Eino P. Keravalta]

Nasima:

Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.

Tämä ei toimi, koska joillakin alueilla on jo niin paljon kehitysmaalaisia, että koulusta ei saada enää toimivaa.

Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.

Aivan varmasti. Kun keharimaalaisia siirretään hyviin kouluihin, kukaan ei opi enää mitään ja normaaleiden oppilaiden turvattomuus lisääntyy. Myös white flight kiihtyy.

Razmyarin huoli kohdistuukin niihin lapsiin, joita ei juuri tueta kotona. Heille koulu on tärkeä turvapaikka.

Ei koulu noille perseilijöille ole mikään turvapaikka vaan ryöstö-, kiusaamis-, häiriöinti- ja hakkaamispaikka, jonka yhteiskunta maksaa. Ne nauttivat siitä, että saavat olla kusipäitä. Eikä heitä tueta kotona, koska kotiväkikin vihaa länsimaista koulua ja sen arvoja.

Nasima, voisiko viimeinkin puhua siitä segregaation keskeisestä aiheuttajasta? Ilmiö johtuu siitä, että kehitysmaista tänne pusketaan väkisin ÄO70-jengiä, joiden geeneissä on pyrkimys ratkaista asiat mölisemällä, väkivallalla ja joukkovoimalla. Pitäisi myöntää, että koulujen ongelmat johtuvat pitkältä siitä, että tänne tuotetaan matalan ÄO:n populaatioita, joilla on heikko impulssikontrolli ja joiden taustakulttuuri vihaa kaikkea, mitä me suomalaiset edustamme ja että tuon taustakulttuurin tavoite on nujertaa meidät volyymilla, voimalla, vihalla, vittumaisuudella, verikostolla ja väkivallalla.

[Golimar]

X

R-KIOSKIEN ilme uudistuu vaiheittain, kun uusia kioskeja avataan ja vanhoja remontoidaan, omistajayhtiö Reitan tiedotti tiistaina.

R-kioskit kuuluvat Reitan Convenience -yhtiöön, jolla on noin 370 myymälää Suomessa. Uudessa ilmeessä on yhtiön mukaan vaikutteita muun muassa Ruotsin Pressbyrånista ja Norjan Narvesenista.

Ensimmäinen uuden ilmeen R-kioski aukesi viime viikolla Helsingin Kruunuvuorenrantaan.

Tällä viikolla Tampereen Hatanpään Valtatien kioski saa uuden ilmeen. Remontoitu kioski aukeaa perjantaina.

X

Kruunuvuorenrannassa on myös esimerkiksi salaattibaari. Kahvila-alueella on 15 asiakaspaikkaa, ja ulos tulee muutamia terassipöytiä.

Uudistuksella kerrotaan haluttavan vahvistaa ja kehittää R-kioskin brändiä ja asiakaskokemusta.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010304477.html

[Golimar]

Muokkaus: Se taisikin olla Sato joka myi tontit ja talot, tai jotain. Putosin kärryiltä tuosta kuviosta.

Se on kyllä ihan omaa tyhmyyttä jos ostaa tontin Vantaan kaupungilta huomattavasti kalliimmalla kuin vapailta markkinoilta, sitten on vielä ne seikat että tuo älytön jäteputki on ollut ostajien tiedossa, tuo alue on aivan kammottava (kerrostalot ympäröivät omakotitaloja). Ehkä nuo tonttien ostajat ovat tyhmyyttään ja ahneuttaan kuvitelleet asuntomessujen nostavan kiinteistöjensä hinnat taivaisiin.

Missään tapauksessa en kuitenkaan ole kaupungin puolella tässä asiassa, sillä tiedän omasta kokemuksesta millaista k*sipäisyyttä kaupungin Martelaan piereskelijöiden joukossa on.

X

13.05.2007 klo 13.49
Tallenna
#1
Vantaan kaupunki laittoi tarjouskilpailun Kivistön tonteista. Kolmasosa jäi myymättä, kun niistä ei oltu kuulemma tarjottu tarpeeksi paljon rahaa (Vantaan kaupungin mielestä).

Että tällaista tällä kertaa ihanassa isänmaassamme.

X

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/#post-778609

X

14.05.2007 klo 22.46
Tallenna
#21
Vantaan kaupungin toiminta tonttien myynnissä ja Kehärata ei näytä ihmetyttävän ketään??

Pikkaisen nimittäin alkaa tuntua siltä, että ahne paska Vantaa jo laskeskelee, kuinka paljon rahaa pitää lapsiperheiltä nyhtää, kunhan Kehärata on ensin rakennettu pääosin(?) valtion verotuloilla.

Ekaksi tietty lasketaan 10-20 %:n vuotuinen nousu tonttien hinnoille ja sen jälkeen Kehäradan aiheuttama arvonnousu (tuplat varmaan virkamiesten mielestä).Sittenhän lapsiperheen pitääkin kaivaa kuvetta palttia rallaa 300 000 euroa pikku maapläntistä. Ja sitten luetaan taas hesarista, ettei tullutkaan tarpeeksi hyviä tarjouksia ja tontit jätettiin myymättä odottelemaan arvonnousua...

NÄIN SE HOMMA ETENEE. ON HIENOA OLLA SUOMALAINEN. TÄÄLLÄ ON TEKEMISEN MEININKIÄ!!!

X

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/vantaan-tontit.57939/page-2#post-778629

Kaksi noin 700 k€ hintaista okt jäteputkialueelta.

https://www.etuovi.com/kohde/1362011?haku=M2089278676

https://www.etuovi.com/kohde/21315582?haku=M2089278676

https://www.google.com/maps/place/Rubiinikeh%C3%A4,+01700+Vantaa/@60.3219085,24.8554506,431m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x468df9ebd2f7e8c7:0x6847afb3e5664d1a!8m2!3d60.3219085!4d24.8554506!16s%2Fg%2F11bxfsyj6j?hl=fi&entry=ttu

X

Asukkaat muuttavat Kivistön asuntomessualueelle pikkuhiljaa – pihoilta löytyy onnea ja yksi riita
Arki hiljensi Vantaan Kivistön asuntomessualueen. Kivistö kasvaa tulevina vuosina hurjaa vauhtia.

Tilaajille
Lari Malmberg HS
13.9.2015 2:00 | Päivitetty 13.9.2015 8:52
Asfaltti on mustaa kuin vasta poltettu puu, ikkunat katsovat kadulle pimeistä asunnoista. Sisääntulo Kivistön asuntomessualueelle on kuin astuisi sisään elokuvan lavastekaupunkiin.

Heinä–elokuussa täällä oli juhlat. Kuukaudessa aluetta kiertävää Rubiinikehä-nimistä katua talloi lähes 140 000 messukävijää. Nyt bileet ovat ohi, ja kojujen tilalla on tyhjiä hiekkakenttiä. Tummat pilvet ripottavat vettä hiljaiseen maisemaan. Asuntosijoitusyhtiö Saton asuntomessuille kuskaama näyttely-yksiö seisoo hiekkakentän laidalla unohdettuna.

X

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002852120.html

X

Kivistössä asunut Sami Vuorinen on kiistellyt Vantaan kaupungin kanssa jo yli yhdeksän vuotta. Kiistan aiheena on ollut se, ettei Vuorinen aikoinaan suostunut liittämään asuinkiinteistöään Kivistön putkijätejärjestelmään.

Vuorinen voitti Vantaan kaupungin hovioikeudessa. Hovioikeus antoi päätöksensä 9. tammikuuta, ja Vantaan kaupunki velvoitettiin korvaamaan Vuorisen oikeudenkäyntikulut.

Iloisten uutisten jälkeen eteen tuli uusi vastoinkäyminen. Oikeudenkäyntikuluja ei kilahtanut kaupungilta Vuorisen tilille määräajassa. Kuluja Vuoriselle kertyi käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta yhteensä 9 000 euroa.

Vuorinen kertoo, että hänen kaupungille lähettämänsä laskun eräpäivä oli 9. helmikuuta. Koska rahaa ei kuulunut, eikä näkynyt, Vuorinen lähetti kaupungille maksumuistutuksen päivämäärällä 19. helmikuuta.

X

Yhdeksän vuotta jatkunut kiista sai alkunsa Vantaan asuntomessualueen valmistuttua Kivistöön 2015. Kaupunki vaati asuntomessualueen pientalokiinteistöjä liittymään perustamansa putkijäteyhtiön asiakkaiksi. Parikymmentä pientalorakennuttajaa vastusti kaupungin vaatimusta muun muassa siksi, että yli 4 000 euron liittymismaksua pidettiin kohtuuttomana ja järjestelmää puutteellisena.

Kiistassa on ollut vuosien aikana monia käänteitä. Sami Vuorinen on ainoa asukas, joka jatkoi taistelua hovioikeuteen asti. Vuorinen on ollut pettynyt kaupungin toimintaan. Hän kysyi tammikuussa hovioikeuden ratkaisun jälkeen Vantaan Sanomissa, että millainen kaupunki haastaa asukkaitaan oikeuteen.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6644785

X

Vuorinen muutti pois alueelta pian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen. Hän uskoo, että hovioikeuden tuomion myötä alueen kiinteistöt rohkaistuvat irtisanomaan liityntäsopimuksiaan.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6479390

X

Tiistaina 5. marraskuuta käräjäoikeudessa käsitellään Vantaan kaupungin nostamaa kannetta. Vantaa vaatii sakkoa putkijätejärjestelmään liittymättömille Kivistön pientaloasukkaille. Sakko on suuruudeltaan 50 000 euroa talokuntaa kohden.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1234195

Roskapussit kerääntyivät haiseviksi kasoiksi pitkin Vantaan Kivistöä – Kohuttu roskaputkijärjestelmä teki tenän

X

https://www.hs.fi/koti/art-2000005372915.html

https://kivistonputkijate.fi/rakennuttajalle/

https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272

https://www.vtv.fi/henkilot/sami-vuorinen/

https://www.mtvuutiset.fi/vaalitulokset/kuntavaalit2021#!/ehdokas/vantaa/sami-vuorinen-0461/6272

https://ary.fi/aineisto/Kivisto_asuntomessut.pdf

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vantaan-asuntomessut-kohteet-21-31

https://www.rantapallo.fi/suomen-matkailu/talta-nayttaa-vantaan-asuntomessuilla-katso-kuvat/

x

VTV:n tarkastuksen perusteella "reformin tavoitteiden toteutuminen näyttää kehittyvän hyvin". Samassa yhteydessä julkistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön Owal Group -konsulttiyhtiöltä tilaama selvitys samasta aiheesta, jossa päädyttiin myös siihen, että "reformin toimeenpano on edennyt kaikilla tavoitetasoilla toivottuun suuntaan".

– Onhan tämä kuvio kummallinen, kun ajattelee, mikä VTV:n tehtävä on, ja kun tiedetään, että reformi ei ole tuottanut parhaita mahdollisia tuloksia ja ongelmia on, VTV:n tarkastaja kommentoi.

Tarkastusta tekemässä ollut VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen ei jaa sitä käsitystä, että rehtorikyselynä toteutettu selvitys olisi ollut vain positiivinen.

– Siihen on nostettu kolme kysymystä, joihin täytyy löytyä systeemitason ratkaisu. Jos työpaikat vetävät tukensa koulutusjärjestelmältä, koko järjestelmä kriisiytyy. Tämä on hyvin painava viesti.

Vuorinen kertoo, että VTV sai konsulttitoimiston tulokset nähtäväksi noin viikkoa ennen julkistusta ja konsulttitoimistolla oli vastaavasti VTV:n tulokset käytettävissä, kun he viimeistelivät raporttiaan.

Eikö kuvio näytä erikoiselta VTV:n riippumattomuuden näkökulmasta?

– Kokosimme aineistomme tammi-helmikuussa 2020. Konsulttitoimisto kokosi samantyyppisen aineiston marraskuussa. Kun ministeriö pyysi aineistoamme, jotta selvityksessä ehkä voitaisiin tehdä aineistojen vertailua koronan vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, päädyimme antamaan aineiston anonymisoituna ministeriölle. Teimme harkinnan riippumattomuuden huomioiden, Vuorinen vastaa. Ehdotus yhteisjulkistukseen tuli Vuorisen mukaan ministeriöstä.

– Tämä on asia, jota ei oltu koskaan aiemmin tehty, mutta suhtauduin siihen myönteisesti, ja myös johdolta tuli vihreää valoa. Pelkästään se, että annamme tarkastuskohteille raportin käteen, ei useinkaan ole tehokas tapa.

X

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007920000.html

[Outo olio]

^Tuo oli ihan kamala jo silloin 2015. Kivat talot joo, mutta liian ahntaasti rakennettu lähekkäin: naapurit näkivät toistensa olohuoneisiin. En sittemmin ole ajatellut asiaa, mutta jos siis alueen ympäristö on nyt rakennettu täyteen kerrostaloja, joista näkee sisälle omakotitaloihin, niin apua. Kuulostaa vieläkin kamalammalta.

[Golimar]

Mielenkiintoista on se että kuinka helppoa on jymäyttää ihmisiä tuollaiseen paikkaan. Seuraavaksi jollei jo nyt siellä on ongelma sosiaalielättien kanssa jotka tulevat perseilemään noihin 700 k€ omakotitaloihin tai pihoille. No, tyhmyydestä sakotetaan.

[Golimar]

Muutama kuva lisää.

https://www.google.com/maps/@60.3217136,24.8558253,3a,75y,318.25h,95.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPQ3HijUo5J12-xPOMbh3-g!2e0!7i16384!8i8192!5m1!1e4?entry=ttu

[Dangr]

 

[Kallan]

^Tuo oli ihan kamala jo silloin 2015. Kivat talot joo, mutta liian ahntaasti rakennettu lähekkäin: naapurit näkivät toistensa olohuoneisiin. En sittemmin ole ajatellut asiaa, mutta jos siis alueen ympäristö on nyt rakennettu täyteen kerrostaloja, joista näkee sisälle omakotitaloihin, niin apua. Kuulostaa vieläkin kamalammalta.

En ole perehtynyt Kivistön tilanteeseen, mutta jos oikein olen käsittänyt, niin ilmeisesti siellä jymäytettiin valtaosasta ihmisiä siten, että ensin rakennettiin omakotitalot ja luotettiin, että ihmiset eivät äkkää selvittää kaavoitusta, vaan luulevat että kyseessä on tavallinen omakotitaloalue? Ja sitten myöhemmin tulee sosiaalielättien kerrostaloasunnot?

Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?

*Vai onko sittenkään, viitaten The Great Resetin ja The Great Takingin kuvioihin?

[Lalli IsoTalo]

Kaupunkisuunnittelua Helsingistä. Jalkakäytävän tekemisen (tuohon hiekka-alueelle) jälkeen jalankulkijat ovat metrin päästä 1. kerroksen parvekkeista.

Alueen pääkatu, josta bussit kulkevat, on oikealla (asfalttia vähän näkyvissä). Kuva Googlemapsistä.

[Siili]

Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?

Lisäksi vaikutusvaltaiset poliitikot näkevät omistusasujien lapset kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html

Nasima Razmyar vaatii Helsingin poliitikoilta vihattuja muutoksia kouluihin
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar toivoo, että painotusluokat hajotettaisiin ja oppilaaksiottoalueet uudistettaisiin.
...
Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.

Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.

Varapuheenjohtaja ei kenties oikein ymmärrä, että kyrpiintyneillä omistusasujilla on vaihtoehtoja. Jos lähikouluperiaatteesta luovutaan demografisen insinöröinnin nimissä, kehyskunnat kiittävät hyvistä veronmaksajista. Toki joku muuttaa lähteneen tilalle, mutta hänen veronmaksukykynsä on todennäköisesti heikompi.

Mielenkiinnolla seuraan, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnallispoliitikot komppaavat varsin naiivilta vaikuttavaa Razmyaria.  Ylipormestari Vartiainen (kok, ent SDP) on sen tehnyt, mutta muuten on ollut hiljaista.

[Kallan]

Jos näin on, kuulostaa Helsingin kaupungilta omatulta strategialta. Ensin rakennetaan omistusasunnot juksattaville ja sitten hiljalleen ne sosiaalielättien asunnot ympärille. Tämä tavallaan on omistusasujien rankaisemista; kyllä, asunto on sinun omasi*, mutta onko siitä paljoa iloa jos viereisessä naapurissa asuu vastaavanlaisessa asunnossa Kelan kustantamana maahantunkeutuja ja jolle riittää kyllä taloudellista tukea, toisinkuin keskivertokantasuomalaiselle?

Lisäksi vaikutusvaltaiset poliitikot näkevät omistusasujien lapset kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010283934.html

Nasima Razmyar vaatii Helsingin poliitikoilta vihattuja muutoksia kouluihin
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar toivoo, että painotusluokat hajotettaisiin ja oppilaaksiottoalueet uudistettaisiin.
...
Myös oppilaaksiottoalueita pitäisi hänestä uudistaa. Ennen Helsingissä on ajateltu, että kaikki oppilaat menevät lähimpään kouluunsa, mutta alueet ovat eriytyneet niin paljon, että tämä ei Razmyarista enää toimi.

Esimerkiksi yksittäisten omakotitalo- ja vuokratalovaltaisten alueiden siirto toisiin oppilaaksiottoalueisiin voisivat vaikuttaa jo paljon.

Varapuheenjohtaja ei kenties oikein ymmärrä, että kyrpiintyneillä omistusasujilla on vaihtoehtoja. Jos lähikouluperiaatteesta luovutaan demografisen insinöröinnin nimissä, kehyskunnat kiittävät hyvistä veronmaksajista. Toki joku muuttaa lähteneen tilalle, mutta hänen veronmaksukykynsä on todennäköisesti heikompi.

Mielenkiinnolla seuraan, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnallispoliitikot komppaavat naiivilta vaikuttavaa Razmyaria.  Ylipormestari Vartiainen (kok, ent SDP) on sen tehnyt, mutta muuten on ollut hiljaista.

Lueskelin noita kommentteja ja ainakin läpipäässeissä kommenteissa oli nuivuutta havaittavissa, liitteenä pieniä poimintoja kommenteista:

---Razmyar on tainnut olla aivan liikaa demarikoulutuksessa, jossa tasapäistäminen eli kaiken surkeuden ja kurjuuden jakaminen kaikkien kesken on ollut se avainsana hamasta 1970-luvun alusta lähtien. Jo silloin joku demarikellokas keksi, ettei toisilla saa olla liian kivaa paitsi jos kivaa oli vain hänellä tai hänen lähipiirillään.---

Pääosin hyviä kommentteja asiasta.
Huomio kiinnittyy kommentteihin joissa todetaan "varakkaiden henkilöiden ahneuden" olevan syy inkluusion vastustamiseen ym.
Onneksi tuon kaltaisia kommentteja on selvä vähemmistö.

Se tarkoittaa, Helsingillä on mahdollisuus selvitä.
Niillä, jotka koulut kustantavat, asua niillä alueilla joilla haluavat.

Asuin ja opiskelin nuorena miehenä Bostonissa. Siellä,
Amerikan eurooppalaisimmassa kaupungissa kaupunginosien asuntojen koko ja hinnat määrittyivät koulujen tason perusteella. Ja edelleen määrittyvät. Siitä alueesta maksetaan jossa on parhaat koulut. Huomio,
Boston on demokraattienemmistöinen, yksi USA:n "vasemmistolaisin" kaupunki. Yhdysvaltain BKT kasvoi WW2 jälkeen eniten maailmassa 2005 asti. Suomi oli siihen asti toinen(!) Yhdysvallat taitaa olla edelleen ykkönen. Suomi nykyisen koulujärjestelmän osaamisen tuoton vuoksi lienee pudonnut 20 sijan paikkeille ja lasku jatkuu.

Mikäli Helsingissä joudutaan apulaispormestarin esittämään malliin, netflixistä taitaa löytyä dokumentti -90 luvulta, vastaavaa kouluinkluusiota testattiin Bostonissa. Se ei onnistunut kun eri alueiden eri taustaisia ihmisiä pakotettiin kiusattavaksi erilaisiin kouluihin vähemmistöksi.

Täytyykö kaikki hankaluudet ja virheet testata itse? Kannataisiko tutkia historiaa näistä kokeiluista ja vetää niistä johtopäätökset?

Sellaiset, missä ihmiset eivät joudu kärsimään kiusattuna, ei kutsuttuna tuntemattomaan kouluun, kaupungin eri osaan vähemmistöksi. Niin Bostonissa kävi.

Esitetty ajatus on ideologista unelmahöttöä joka ei palvele minkään alueen minkään sosioekonomisen taustan ihmisiä.

----

Eikö tasapäistämisen aika ole jo ohi. Eikö alunperin peruskoulu juuri tasapäistänyt porukkaa niin ettei erikoislahjakkuuksia huomioitu lainkaan ? Ei ole mitään järkeä heikentää motivoituneiden ja hyvin pärjäävien lasten koulutusta vain siksi että motivoitumattomat pääsisivät samalle tasolle. Kumman haitaksi se on ? Suomi tarvitsee korkeasti koulutettua ydinporukkaa runsaasti enemmän kuin mitä nyt sitä on. Eikä siinä auta opetuksen tasapäistäminen heikoimpien mukaan. On tärkeää että kukin oppilas saa koko kapasiteettinsa käyttöön ja että oppimistilanne rauhoitetaan sellaiseksi että mahdollisimman moni yltää siihen. Siten ei tapahdu luokassa jossa ei motivaatiota opiskeluun ole.

Razmyarin vaatimus on harvinaisen tekopyhä, jos ei itse laita omia lapsiaan ns. S2-luokalle. Mutta aina tosipaikan tullen, kuten esim. koronan aikana, kaikki "tasa-arvosta" ja "suvaitsevaisuudesta" puhuneet ihmiset ovat noiden sloganeiden orwellilaisia vastakohtia. Mutta niin taitaa tämä afgaani tietää sisimmässään demari-indoktrinaatiosta huolimatta, että hänen ainakin näennäisesti tukemansa politiikka "monikulttuureine" päivineen ei oikeasti tule toimimaan. Jos se toimisi, hän olisi passittanut skidinsä vaikkapa juuri Keinutien kouluun.

Vaihdossa itsekin olleena ymmärrän, että asuinalueiden eriytyminen sen luonnollisessa muodossa on täysin normaalia - ihmiset haluavat asua kaltaistensa seurassa ja ne, jotka sitten haluavat toisaalle, tekevät asioiden eteen töitä ja pääsevät muuttamaan paremmille alueille. Mutta jostain syystä tämä "epätasa-arvoinen idea" ei käy edes näennäismarkkinatalouspuolue Vihreille (piilovasemmistopuolue), vaikka kovasti muuten tykkäävät yksityistää kaikkea kivaa - lopputulosten tasa-arvo on näemmä myös vasemmiston agendalistalla, vaikka sitä ääneen ei haluta sanoa eikä myöntää, muuten kuin epäsuorasti rivien välistä.

[Eino P. Keravalta]

Vasemmisto juhlii sitä, että ihmiset ovat erilaisia, se on rikkaus!

Mutta kun se erilaisuus konkreettisesti vaikuttaa tuottaen erilaisia lopputuloksia, se onkin paha asia.

Mitä ihmettä?

[lurkkeri]

^^
Nasima esitti uransa alussa joskus jotain järkevän ja kohtuullisen oloisia ajatuksia. Nyt (=kauan sitten) hän on huomannut että sellaisilla ei kiivetä demareiden puoluekoneistossa. Tavallaan fiksu, laskelmoiva tyyppi, joka taatusti tulee tekemään koko elämänuransa politiikassa.

[Golimar]

Vasemmisto juhlii sitä, että ihmiset ovat erilaisia, se on rikkaus!

Mutta kun se erilaisuus konkreettisesti vaikuttaa tuottaen erilaisia lopputuloksia, se onkin paha asia.

Mitä ihmettä?

On kahdenlaisia ihmisiä, niitä joilla on ase ja niitä jotka kaivavat kuopan.

[Murkula]

Viitaten @Golimar linkkaamiin viesteihin, niin tasan ja juuri tällainen on omakotitalohelvetti. Maksat kaikki kulut ja kärsit kaikki vittumaisuudet erillään asumisesta, ilman että saat siitä mitään hyötyjä. Tasan paremmin eläisit viereisen kerrostalon kattohuoneistossa. Nyt kun vielä tällä markkinalla ja koroilla asunnon jälleenmyyntiarvo on maissa, eikä kukaan ole kiinnostunut noin tyhmästä asunnosta ja asumisesta tuollaisessa idioottikaupungissa, niin hyvin menee... Vaikka olisi varaa lähteä, niin kyllä siinä sata tonnia saa niellä.

Hyvä saada muistutus myös siitä, että halvalla pitää saada jos tästä maasta jonkin omakotitalon ostaa. Koskaan kun ei voi tietää, mitä nämä idioottipäättäjät saavat huomenna mieleensä. Mitä seuraavaksi, onko matka töihin pitkää 50 km/h rajoituksen putkea, johon huomenna muutetaan 40 km/h ja tutka-ansa ilman mitään perusteita. Kun tätä perkeleen menoa katsoo, niin ei tässä voi päästä ajatuksesta, että siinä on hyviäkin puolia että talous romahtaa kohta. Saisi jokaiselle tämänkin asuinalueen touhuun koskeneelle antaa eittä potkut muutenkin.

[Golimar]

En ole aivan varma asiasta mutta luullakseni Seutulassa on ollut jotain rajoituksia rakentamisen suhteen, kaupunkiahan se ei koske ja kun miettii että kaupunki omistaa tuolla suuria maa-alueita niin sinne varmaankin gryndataan paljon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä nykyiset asukkaat ajattelevat kaupungin suunnitelmista kylänsä varalle.

Kartanonkoskesta tulee mieleen ahtaus jopa lumettomana aikana, miten lie sitten kun on lunta, tuskin ne Kartanonkosken kehujat ovat siellä talvella käyneet.

X

Vantaa alkaa etsiä avoimella kansainvälisellä suunnittelukilpailulle ehdotuksia, miten Seutulan Katrinebergin alueesta kehitetään toiminnallinen ja kylämäinen. Esikuvana sillä on Raaseporissa sijaitseva ja matkailijoiden suosima Fiskarsin ruukkikylä.

Parikymmentä vuotta sitten ruotsalaiset arkkitehdit voittivat suunnittelukilpailun Kartanonkosken asuinalueesta, josta Vantaa on saanut paljon kehuja. Siitä pitävät niin asukkaat kuin ulkopaikkakuntalaiset.

X

Katrinebergin suunnittelukilpailun lähtökohtana on huomioida alueen identiteetille tärkeät historialliset ja maisemalliset arvot. Kilpailussa haetaan muun muassa kokonaiskonseptia sille, miten hyödynnetään kekseliäästi nykyistä rakennuskantaa ja täydennysrakennetaan aluetta.

X

Toiminnallisuutta alueella voivat tuoda julkisten palveluiden lisäksi esimerkiksi käsityöläiset, taideala, kahvila, päivittäistavarakauppa, harraste- ja aikuiskoulutustoiminta. Alueen yhdistyksille ja järjestöille on osoitettava riittävät tilat.

X

Suunnittelussa on painotettava kestäviä ja yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Yhteisöviljelyn ja lähiruoantuotannon mahdollistamista tutkitaan.

X

Katrinebergin avoin kansainvälinen kilpailu järjestetään yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n kanssa. Suunnittelukilpailu on osa Vantaan 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6648332

X

Mielikuva Vantaasta vain kerrostalojen kaupunkina on väärä: lähes puolet asuntokannasta on erilaisia pientaloja, kuten omakoti- ja rivitaloja.

– Vantaa on pientalojen suurkaupunki, asemakaavapäällikkö Ilkka Laine määrittelee.

Kiinnostus pientaloihin ei ole vähenemässä, kun asuntoja tarvitaan lisää kasvavalle väestölle. Vantaan kaupunkistrategian painopisteeksi onkin nostettu olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentaminen ja uusien alueiden kaavoittaminen.

Uusia pientaloalueita suunnitellaan lähivuosina useita eri puolille kaupunkia. Tulossa on pientalotontteja, kaupunkipientaloja sekä alueita, jotka muodostavat "pientalokaupungin".

Laine sanoo, että pientalokaupunkien esikuvana on Kartanonkosken asuinalue Pakkalassa.

– Otetaan hyvät elementit sieltä. Kaupunkitila, jossa sisäänkäynti on kadulle, tiivis ja intiimi tunnelma, hän luettelee.

2000-luvun alkupuolella rakennettua Kartanonkoskea pidetään menestystarinana. Laineen mukaan Kartanonkosken kodikkuuden voi toteuttaa muuallakin.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5379053

https://www.google.com/maps/place/Kartanonkoski,+01520+Vantaa/@60.2832539,24.9584229,863m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x468df7fff85c4037:0x520368517c0e5f4c!8m2!3d60.2815676!4d24.959853!16s%2Fm%2F0bbx059?hl=fi&entry=ttu

Kuvassa punertavat alueet ovat kaupungin omistamia.

[Paawo]

Voisi osua autoiluketjuunkin mutta osunnee kuitenkin paremmin tähän kaupunkisuunnittelutopikkiin. Ainakin oletan että juurisyy urputukselleni on jossain kaupungin koneiston uumenissa jonka joku valtablokki luokittelee erilaiset p-alueet eri tavalla because, vttu, we can.

Eräässä maakuntakaupungin keskustaa lähellä olevaa pysäköintialuetta piti viime viikolla käyttämäni. Talouden kauniimpi puolisko sai vuosien jankkaamisella minutkin ottamaan käyttöön pysäköintisovelluksen jota sitten piti tässäkin tapauksessa käyttää.

Vaan ei toiminut sovellus tällä varsinaisella pysäköintialueella ja niin piti Paawon käydä etukäteen arvaamassa poistumisaika ja tulostuttaa kuitti kojelaudalle korttiautomaatista.
Sovellus kyllä toimii kaikilla kadunvarsilla tuon mainion p-alueen ympärillä kuten kuuluu, jopa yksi p-alueen maksuautomaateista on hiukan johdattalevasti sijoitettuna p-aluetta sivuavan kadun varteen. Toisin kuin erilaisissa lento/satamaparkeissa hinta per pysäköintitunti on noilla huudeilla kutakuinkin ellei juurikin sama valitusta paikasta riippumatta.

[Titus]

Hgin keskustan vetovoima on puhdas nolla ja kaupan liiketiloja ei haluta edes paraatipaikoilta joten tiloihin on suunniteltu "elämys"- ja "kokoontumis"-tiloja toimistojen lisäksi (joita toki on tarjolla nytkin):

HISTORIALLISEEN tavarataloon Helsingin ydinkeskustassa kunnostetaan tiloja tapahtumille. Talo tunnetaan Aleksi 13-tavaratalostaan ja se sijaitsee Aleksanterinkadulla.
Tiloihin on tarkoitus avata elokuussa tapahtumakeskus, jossa olisi tavanomaisten toimitilojen lisäksi tiloja tapahtumille esimerkiksi juhlille. Tapahtumatiloja tarjotaan sekä yrityksille että yksityishenkilölle.

KORTTELIIN avataan elokuussa tapahtumakeskus, jossa toimitilavuokrauksen lisäksi on tiloja yritysten ja yksityishenkiöiden tapahtumiin. Taloon tulee noin 200-300 henkilön juhlatila.

"Tilassa on mahdollista järjestää viikonloppuisin myös erilaisia yksityisjuhlia, kuten häitä", Epicenter Helsingin toimitusjohtaja Kristian Nieminen kertoo.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010322852.html

Näppärä paikka häille vaikka koko kaveripiirin ja suvun tulla omilla autoilla... eikun



btw, mieleen tulee vain kymmenisen paikkaa keskuststa joissa vastaavia voi pitää, esim kasino ja moni hotelli joka tarjoaa majoituksen juhlatilan lisäksi. Ja jos näköaloja haluaa, niin Mikonkatu lienee viimeisimpiä vaihtoehtoja...

[P]

btw, mieleen tulee vain kymmenisen paikkaa keskuststa joissa vastaavia voi pitää, esim kasino ja moni hotelli joka tarjoaa majoituksen juhlatilan lisäksi. Ja jos näköaloja haluaa, niin Mikonkatu lienee viimeisimpiä vaihtoehtoja...

No olen ollut häissä Pohjolan talossa Aleksilla, siis kirkon jälkeen. Ihan hyvin se järjestyi. Tosin porukka oli pääosin ihan kantakaupungin helsinkiläisiä. Itsekin jätin auton kotiin Laruun.

[Lalli IsoTalo]

^^Fabianinkadulla ja Kaisaniemenkadulla on sisäänajo kauppakeskus Kluuvin pysäköintihalliin. Mutta sombailu ydinkeskustassa, tuntemattomille, esim. sieltä P-Espan palmujen seasta, voisi olla turhan vaikea urheilusuositus muille kuin kokeneille paikallisille. Ja hinnat on sellaista noin 4€/h.

[jmk]

Kyllähän kaikki tietävät, ettei pyöräilystä veloiteta pennin pyörylää edes pyöräilyinfrastruktuurin kulujen kattamiseksi ja heidän aiheuttamansa kaupunkihaitan kompensoimiseksi.

Jos joku nyt sitten ihmettelee että "minkä ihmeen kaupunkihaitan" niin kandee avata silmät siellä kaupungissa ja katsella mitä kaikkia häiriöitä sohlosykkelistit aiheuttavatkaan muulle liikenteelle, niin jalankulkijoille kuin autoliikenteelle.

Eräässäkin paikassa on vilkas bussipysäkki, jossa bussiin päästäkseen täytyy ylittää pyörätie. No tieliikennelakihan toki sanoo, että pyöräilijä tällöin väistää bussiin nousijoita. Tosiasiassa puikkelehtivat vauhdilla bussiin nousijoiden välistä ja kiroilevat, että mitäs tuutte tänne pyörätielle, pois tieltä. Eräänkin kerran pyöräilijä konkreettisesti ajoi minua päin, kun olin nousemassa bussiin. Siis fyysinen törmäys.

[Lalli IsoTalo]

Eräässäkin paikassa on vilkas bussipysäkki, jossa bussiin päästäkseen täytyy ylittää pyörätie.

Pahin paikka Helsingissä on Vantaanjoen ylittävä kapea silta, siinä missä kaupungista tulevat bussit kääntyvät Hämeentieltä Viikintielle. Siinä on kapean jalkakäytävän verran tilaa kahteen suuntaa kulkeville pyöräileville ja bussipysäkiltä bussiin nouseville matkustaville. Siihen pitäisi laittaa esteet, jotka pakottavat pyöräilijän hidastamaan tai taluttamaan pysäkin kohdalla.

Nimimerkki Pyöräilijä.

[Golimar]

X

Noin 50-henkinen joukko on kerääntynyt Vartiokylän kirkolle maaliskuun viimeisenä tiistaina. He ovat asukkaita, jotka vastustavat kaupungin suunnitelmia Itäväylän muuttamisesta bulevardiksi. Helsingin Uutisten vierailusta sovittiin etukäteen Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantin kanssa, mikä houkutti monet paikalle.

– Asukkaita muka kuunnellaan, mutta ei kuitenkaan kuulla ollenkaan, sanoo paikalle tullut Pekka Majuri, 75.

Majuri kertoo asuneensa Vartiokylässä 34 vuotta. Hän vastustaa kaupungin uusittuja suunnitelmia voimakkaasti.

X

Kaupunki julkisti päivitetyt suunnitteluperiaatteet viime viikolla. Niissä Itäväylän välittömään läheisyyteen esitetään korkeintaan kahdeksankerroksista asuinrakentamista.

Hieman kauempana Itäväylästä kerrostalojen maksimikorkeudeksi on merkattu viisi kerrosta. Näiden rakennusten tarkoituksena on sovittaa kerros- ja pientaloalueet toisiinsa. Tähän pyritään esimerkiksi rakentamalla uudisrakennuksiin harjakattoja. Loput pientaloalueesta on tarkoitus säilyttää suhteellisen ennallaan, eikä alueelle sallita yli kaksikerroksisia taloja.

Suunnitteluperiaatteet olivat nähtävillä vuoden vaihteessa. Jätettyjen mielipiteiden perusteella kaupunki muun muassa laski kerroskorkeuksia. Esimerkiksi Itäväylän varressa kerroskorkeuden ylärajaksi oli merkitty aikaisemmin kymmenen. Lisäksi Puotilan Rantakartanontiehen rajautuvat korttelit jätettiin suunnitelmien ulkopuolelle. Tätä oli vaatinut Puotila-seura tammikuun kannanotossaan.

Suunnitteluperiaatteet koskevat Itäväylän vartta ja sitä ympäröivää aluetta, joka sijaitsee Puotilan metroasemalta koilliseen Itäväylän ja Kallvikintien risteykseen saakka noin kolmen kilometrin matkalta.

X

Muutokset ovat kosmeettisia, sanoo Pekka Majuri.

– Iso kuva on samanlainen. Kerroskorkeuksien tiputukset ovat ihan höpöhöpöä.

– Nämä ovat ihmisten koteja, ei mitään sijoitusasuntoja, jatkaa Jyrki Etelämäki, 70.

Etelämäki kertoo, että hänellä tulee juhannuksena 40 vuotta täyteen Vartiokylän asukkaana. Etelämäki on huolissaan myös suunnitteluperiaatteissa ilmoitetuista korttelitehokkuuksista. Ne tarkoittavat kerrosalan suhdetta rakennuspaikan pinta-alaan. Luku ilmoitetaan desimaalein. Etelämäki kertoo, että tällä hetkellä tehokkuusluku Vartiokylän tonteilla on noin 0,25 tuntumassa. Nyt se olisi nousemassa Itäväylän varressa 1,5–2,5:een ja vaiheuttumisalueella 0,3–1,8:aan. Pientaloalueella luku olisi korkeintaan 0,4.

– Nykyinen rakennustehokkuus riittää oikein hyvin. Isompi tuhoaisi omakotitaloalueen, Etelämäki sanoo.

X

Kaupunkiympäristölautakunta palautti aikaisemmat Itäväylän bulevardin suunnitteluperiaatteet valmisteluun viime toukokuussa. Tuolloin lautakunta edellytti, että alueelle tuotetaan skenaarioita erilaisista ratikkaratkaisuista. Myös pientaloalueiden merkitys mainittiin.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6660015

[Roope]

Kyllä numerot löydetään, jos hanke halutaan

Paavo Rautio

NEUVOSTOLIITON diktaattori Josif Stalin tiettävästi tiivisti, että jos syylliset tiedetään, kyllä rikoskin löydetään. Logiikka ei ole vieras nykyäänkään. Kun oikea lopputulos halutaan, kyllä sitä edistävät todisteet löydetään.

Yksi esimerkki tästä on niin sanottu tunnin juna Turkuun. Ei sitä tosin enää tunnin junana mainosteta, kun tunti ei matkantekoon riitä, vaikka toivottu – ainakin turkulaisten toivoma – hanke toteutuisikin. Hanke on nykyään "Länsirata". Lännessähän Turku sentään on Helsingistä katsottuna.

Länsirata-hanketta ajava hankeyhtiö kertoi pari viikkoa sitten, että projekti on sittenkin kannattava. Lopputulos poikkeaa esimerkiksi niistä laskelmista, joita ovat virkamiehet virkavastuulla tehneet.

[...]

Yksi tapa päästä kannattamattomuuden puolelta kannattavaksi on se, että junamatkan takia säästyviä minuutteja lasketaan luovasti ja runsaskätisesti. Ja näin on hankeyhtiössä tehtykin: 30 vuoden aikana pitäisi ajansäästöistä kertyä hyvää yli seitsemän miljardia euroa.

[...]

Kun tunnin juna ei ole oikeasti tunnin juna vaan runsaan tunnin juna, nykyisestä matka-ajasta säästyvä osuus ei ole suuri, parhaassa tapauksessa puolisen tuntia. Jos tämän ajan suhteuttaa kustannuksiin, niin yhden ajansäästöminuutin rahaksi muutettu arvo on ehkä 130 miljoonaa euroa. Mitä 130 miljoonalla saa?

TALOUDELLISISSA kannattavuuslaskelmissa yksi olennainen ja usein unohtuva asia ovat vaihtoehtoiskustannukset. Entä jos jokainen 130 miljoonan euron minuutti käytettäisiin johonkin muuhun? Kanta-Hämeen hyvinvointialueen säästötarpeet voitaisiin kuitata. Teknisten hiilidioksidinielujen lisäämiseen hallitusohjelmassa varattu summa voitaisiin lähes tuplata. Minuutissa.

Helsingin Sanomat 16.4.2024

Oma suosikkini aikoinaan suurena ilmastotekona kaupatun "tunnin junan" uusissa laskelmissa on rakennusvaiheen valtavien hiilidioksidipäästöjen "unohtaminen" yhtälöstä. Sen sijaan on keksitty tuotoiksi 140 miljoonaa euroa "myönteisiä ilmastovaikutuksia" vuoteen 2060 mennessä. Oikeiden laskelmien mukaan junahanke pääsisi edes hiilineutraaliksi vasta vuosisadan lopulla, joten "kielteisiä ilmastovaikutuksia" kertyisi samalla kaavalla heti alkuun satojen miljoonien eurojen arvosta ellei enemmänkin.

Ja kun jotain oikein halutaan, ei merkitystä ole laskelmien luvuilla vaan valtamedian vyörytyksellä.

Helsingin Sanomissa tämä tiedetään paremmin kuin hyvin, mistä yhtenä esimerkkinä takavuosien Guggenheim-uutisointi. Guggenheim loihti peräti kolmet toinen toistaan epäuskottavammat laskelmat hankkeen kannattavuudesta, mutta oletettujen kävijämäärien ja lipputulojen vääristelystä huolimatta kaikissa tapauksissa Helsingin kaupunki pysyi kymmenien miljoonien eurojen nettomaksajana, vaikka hankkeen piti tuoda kaupungille rahaa.

Ei hätää, Guggenheim-hanketta varauksetta tukenut Hesari käänsi uutisoinnissaan negatiiviset laskelmat positiivisiksi ja leimasi hankkeen kyseenalaistajat juutalaisvastaisiksi hörhöiksi. Sittemmin käytännössä sama arkkitehtuuri- ja designmuseohanke vietiin maaliin ilman hälyä ja Guggenheim-yhteyttä, ja Helsingin kaupunki pääsee vihdoin maksamaan tästä ilosta 60 miljoonaa euroa.

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010385733.html

Helsinki jatkaa urheaa ja maailman pelastavaa sotaansa autoja vastaan:

Helsingin kaupunki häätää huolto­asemia kanta­kaupungista

HELSINGIN kaupunki on häätämässä huoltoasemia kantakaupungin alueelta. Niiden tilalle on tulossa asuin- ja toimistotaloja.

Asuin- ja toimistotaloja? Hyvä. Niitähän ei Helsingissä ennestään olekaan. Ja tarvitaanhan kolmannen maailman sosiaaliasujille lisää elintilaa eikä heidän kelpaa lähteä maakuntiin jo valmiiksi tyhjiin asuntoihin, vaan keskelle Stadia pitää päästä, tuhotaan vaikka suomalaisten palvelut siitä alta! Ja toimistotaloja? Niitähän on jo keskustassa tyhjänä vaikka miten. Ja lisää pitää saada? Suomi on sellaisessa lamassa, että taloudellinen toimeliaisuus tulee laskemaan ja tyhjää toimisto- ja liiketilaa kyllä tulee riittämään, ei tarvitse lisää rakentaa.

Kiinteistökehityspäällikkö Ilkka Aaltosen mukaan "muutamia" huoltoasemia otetaan tarkasteluun 5–10 vuoden sisällä. 13 huoltoasemaa on hänen mukaansa tilanteessa, jossa ne on joko lopetettu tai niiden jatkuvuus on epävarma. Ne ovat Nesteen asemat Eläintarhassa, Sörnäisissä ja Hietalahdessa sekä ABC:n asemat Koskelantiellä, Pukinmäessä, Mannerheimintiellä, Käpylässä, Sörnäisissä ja Itäkeskuksessa. Listaan kuuluvat myös Teboilin asema Ruskeasuolla, Shellin asemat Leppäsuolla ja Vuosaaressa sekä St1:n asema Kyläsaaressa.

Erityisesti surettaa, jos Eläintarhan legendaarinen asema joutuu lähtemään. Siinä ei kyse ole enää pelkästä huoltoasemasta, vaan myös kaupunkikulttuurista ja historiasta. Se ei ole pelkkä bensanhakupaikka, vaan siinähän on ravintola/kahvila ja pieni kauppa myös. Poliisikin käy siellä syömässä lihapiirakan. Tähänkö tilalle joku neekereitä täynnä oleva betonipökäle? 

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen Pia Pakarinen on häädöistä huolissaan ja sanoo, että liikenteen toimivuus voi vaarantua jos tilaa ei ole tankkaus- ja latauspisteille.

Vihreä apulaispormestari Sinnemäki sen sijaan puhuu orwelliaanista totuutta:

Verkkoa arvioidaan hänen mukaansa säännöllisesti ja tavoitteena on, että kaikki kaupunkilaiset saavat tarvitsemaansa palvelua.

Vain kieroutunut poliitikko voi sanoa, että palvelua saadaan kun sitä karsitaan..

[Kallan]

^Viitaten Eino P. Keravalta -käyttäjän postaukseen, päätin katsoa kommenttiosiota, löytyisikö sieltä vihervasemmistolaisen logiikan kukkasia. Ja niitähän löytyi, en ottanut käyttäjien nimiä mukaan:

Kaikki kantakaupungin parkkipaikat pitäisi sähköistää. Silloin vaihdot sähköautoihin tulisivat realistiseksi ja huoltoasemiakin voisi vähentää. Ilman kadunvarsipaikkojen sähköistämistä asukkaan ei ole mielekästä luopua polttomoottoriautosta.

Eräs kommentoija olettaa, että kun vaan saadaan korvattua huoltoasema talolla, niin veroja alkaa tulemaan. Myöskin se tosiasia, että vielä tällä hetkellä tankkausasemia on riittävästi, ei tarkoita että niitä saattaisi olla jatkossa riittävästi. Sitä paitsi noi tankkausasemathan ovat yksityisten yritysten pyörittämiä. Kuitenkin lopussa todellinen agenda tulee ilmi:

Kaupungilla ei ole varaa pitää niin tiheää tankkausasemaverkostoa. Käytännössä bensa-asema vie yhden asuintalon tai toimistotalon tilan verran, jolloin kaupunki menettää verotuloissa valtavat kiinteistö- sekä tuloverot. Tällä hetkellä kaupungissa on ihan rittävä määrä asemia, että autoilessa ei todellakaan ole joutunut hätäilemään. Tulevilla muutoksilla ei ole ihan hirveästi vaikutusta siien, miten esim itse tankkaisin. Tankkaus ei muutenkaan ole niin tähdellistä saada tehtyä ihan seuraavan 10km aikana, ellei osaa viimeisen 1/4 aikana tankata muutenkaan jolloin ajoetäisyyttä on muutenkin jäljellä vähintään 100km polttoautolla. Että tämä nillitys "autoilijoiden karkottamisesta" ei pidä paikkansa. Juuri tällaisilla toimilla vähennetään autoilun tarvetta...

Eräs kommentoija näkee huoltoasemat "uhrattuna maana" ja alkaa vertailemaan tilannetta muuhun Suomeen. Niin, matkaetäisyys huoltoasemalle on toki pienempi pk-seudulla kuin esimerkiksi Lapissa, mutta tankkaajien määrä on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Lapissa:

Mainituista huoltoasemista osa on lakkautettu aikoja sitten, esimerkiksi Pukinmäen ABC vuonna 2013. Kartan mukaan pääkaupunkiseudulle jää edelleen kymmeniä bensa-asemia, joten ei tarvitse suotta uhriutua: etäisyys lähimmälle bensa-asemalle on joka tapauksessa selvästi pienempi kuin Suomessa keskimäärin.

Liian hyvää tonttimaata ei pidä uhrata bensa-asemalle, vaan sellainen pitää rakentaa korkeaksi. Huoltoasemille löytyy varmasti tilaa vähemmän arvokkailta alueilta, kuten kehä- ja moottoriteiden varsilta, joita ei voi oikein asunnoiksi tai edes toimistoiksi rakentaa.

Sitten vedotaan "kestävyyteen" yms, eli epäsuora syyllistäminen, mitäpä nyt voi vihervasemmistolta odottaakaan. Ilmeisesti vihervasemmisto on sinkkujen puolue. Ja enemmän nuo urakoitsijafirmat taitavat noita katuporia ja sementtilastipaketteja kuljetella, kuin yksityishenkilöt:

Jos tekee kantakaupungin sisäisiä matkoja autolla, kannattaa pohtia kulutus- ja kestävyysnäkökulmia arjessaan. Tuskin kannat katuporaa, sementtilastia ja lätkäkamoja joka reissulla.

Jos taas autoilee keskustasta ulospäin, niin voi vallan hyvin tankata kehäteiden varsilla.

Eräs kommentoija antaa mielestään nerokkaan kommentin. Kuitenkin sekin tilanne on ollut mahdollista, koska autoilija on ainakin vielä voinut tankata muualla. Mutta harvemmin vihreitä tällaiset tosiasiat kiinnostavat:

Mielestäni vuosaaren shellin tontilla on ollut Lidl jo yli 10 vuotta. Ja leppäsuon shellin päällä on ollut asuinrakennuksia parinkymmennen vuoden ajan.

---

Välissä toki esiintyy järkeviä kommentteja, kuten eräs kommentoija huomauttaa tyhjistä toimistotiloista. Helsingin kaupunki tuntuu elävän ainakin kaavoituksellisesti edelleen ajassa ennen koronaa, jolloin etätyö ei ollut niin yleistä:

Kummallinen vastakkainasettelu: jos huoltoasemien tilalle ei voida rakentaa - on pakko mennä luontoalueille.... Myös se, että kaupunki kaavailee lisää toimistorakentamista, on outoa. Tyhjää toimistotilaa on todella paljon jo nyt.

Myös muita kommentteja löytyy, joissa huomautetaan vihervasemmistolaisen utopian järjettömyydestä, mutta en laita niitä tänne.

Selvästi autoilunvastaista agendaa ei ole edelleenkään unohdettu mihinkään Vihreissä huolimatta rikottaviksi tehdyistä lupauksista, vaan se välissä oli talviunilla ja on taas kaivettu esiin. Vaikka vihreä lupaisi mitä, niin he ovat kuitenkin kovia syömään sanansa. Yksi myöntyminen aiheuttaa vaan lisävaatimuksia. Vihreät ovat kuin keskenkasvuiset kakarat (nais- ja mieslapsia), jotka aina vain haluavat lisää.

[Dangr]