Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Jorma M.]

https://yle.fi/uutiset/3-12117214

Helsingin Lauttasaaressa on yksi ainoa kaupungin vuokrataloyhtiö.

Olen itse ollut yhdessä lauttasaarelaisessa kaupunginvuokratalossa bilettämässä. 4-5 h + k, sauna, kaksi kerrosta, merinäköala kolmeen suuntaan. Olisko ollut 4. kerros.

Haltijana kolmen lapsen YH-äiti. Yksi lapsi asui kotona, kaksi vanhempaa paperilla. Lapset tehty kahden eri äijän kanssa, megessä uusi mies pimeästi. Eli kämpässä asui yhteensä 3 henkilöä (2 virallisesti) ja 5 paperilla.

Kehuivat yhtiötä. "kaikki auttavat toisiaan eikä työ rasita".

Ja tämä tarina on tosi. Tapahtui about vuonna 2008 tms. Larusta sai tuollaisen kämpän ilman vakituista työsuhdetta, tarvittiin vain suhteita Vihreisiin.

Itse olin 40 h töissä, asuntolainainen, perhe paljon ahtaammassa kämpässä, 0 merinäköalaa, statusarvo nolla tuohon em lukaaliin.

[no future]

– Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla, hän jatkaa.

Tavallinen helsinkiläinen näkee vain yhtiövastikkeen nousun tai vastaavan vuokraan leivottuna. SIkäli kun on kyse uudesta investoinneista, toki voi olla jopa taloudellisesti mielekästä arvioida, että energian ja pääoikeuksien hinnat eivät ole tulevaisuudessakaan laskusuunnassa, mutta eikös nuo Helsingin kaupungin (+liikelaitokset ym.) päästöt ala olemaan jo päästökaupan piirissä? Tarkoittaa siis sitä, että lisäleikkaukset tekevät vain halvemmaksi muille saastuttaa sen edestä?

Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.

[Siili]

Tarkastelin lisää Vantaan karttasivun tarjoamia tilastoja eri kaupunginosista.

https://kartta.vantaa.fi/

Tällä kertaa vertasin vieraskielisten osuutta tilastoituun vuokra-asuntojen osuuteen asuntokannasta (yli tuhannen asukkaan kaupunginosat).  Odotetusti ne korreloivat, ja jopa melko lineaarisesti (oheinen kuva). 

Vieraskielisimmät kaupunginosat Länsimäki (46%), Havukoski (46%), Hakunila (40%) ja Mikkola (34%) kuitenkin olivat poikkeamia (kuvan oranssit pisteet).   Näillä kerrostalovaltaisilla alueilla tilastoitu vuokra-asuntojen osuus on luokkaa 50% (kuvassa oranssit pisteet), eli samalla tasolla kuin monilla huomattavasti vähemmän "rikastuneilla" Vantaan alueilla.  Mitä ilmeisimmin varsin suuri osa näiden "rikastuneiden" kaupunginosien asuntojen omistajista ei asu itse asunnossa, vaan pitää sitä vuokralla.  Sijaintinsa vuoksi näiden asuntojen hintataso on kohtuullinen pääkaupunkiseudun yleiseen hintatasoon verrattuna, joten niihin sijoittaminenkaan ei välttämättä ole huono bisnes. 

Toki vuokralaisetkin pyrkivät valitsemaan mahdollisimman miellyttävän asuinpaikan.  Heikommin integroituva väki pyrkii tietenkin alueille, joissa pärjää parhaiten omalla kielellä, ja kantikset pyrkivät pois alueilta, joissa on suurempi määrä näitä heikommin integroituvia. Siksipä lienee selvää, että segregaatio etenee vähintään samalla vauhdilla kuin nykyään.  Nykyvauhdilla Havukosken ja Länsimäen vieraskielisten osuus kohoaa vuosikymmenen lopussa 70%:n tasolle.

Sijoitusasuntojen vuokrasuhteet eivät päädy mihinkään tilastoihin, kuten esimerkiksi niihin, joilla perustellaan "sekoittavan asuntotuotannon" autuutta.   Tilastoinnin kannalta olisi ihan kätevää, jos asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja pitämään kirjaa siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakkeista on yhtiön asunnoissa asuvien omistuksessa.  Se olisi hyödyllistä tietoa myös muille tahoille, kuten yhtiön talon asukkaille ja asunnon ostoa harkitseville.  Asunnon myyjälle moisen tiedon julkisuus ei tietenkään aina olisi myyntivaltti.

[RP]

Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.

Jos päästöoikeuden hinta ei laske nollaan, niin kyllä ne siirtyvät. Toki määrää aina välillä lasketaan, mutta ei niitä EU-tason päätöksiä rukata tiukemmaksi Helsingin Energian tekojen perusteella.

[Golimar]

Viherpunikkien sairaat ideat tulevat järkyttävän kalliiksi ja maksaja tiedetään.

Helsinki haluaa hiilineutraaliksi viisi vuotta tähdättyä aiemmin eli 2030 – grafiikka näyttää, miten kaupungin päästöt ovat muuttuneet
Suurin vastuu tavoitteen toteutumisesta on energiayhtiö Helenillä. Kivihiilikielto ajaa yhtiötä kohti tavoitetta ilman ilmastotavoitteen aikaistamistakin.

Helsinki on kiristämässä ilmastotavoitettaan ja pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna 2030. Aikaisempi tavoite oli viisi vuotta myöhemmin, eli vuonna 2035.

Hiilineutraalilla Helsinki tarkoittaa sitä, että kaupungin alueella syntyvät päästöt vähenevät 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tavoitteessa ei huomioida esimerkiksi Helsingissä kulutetun ruuan tai helsinkiläisten tekemien lentomatkojen päästöjä.

Kun katsotaan päästöjen kehitystä vertailuvuodesta 1990 lähtien, on selvää, että tarvitaan radikaalia suunnanmuutosta

X

Helsingin kaukolämmön päästöt ovat pudonneet vajaan kolmanneksen vuodesta 1990. Suurin syy on se, että kivihiilen polttoa on korvattu maakaasulla.

Samaan aikaan Helsingin energiayhtiö Helen on lisännyt hukkalämmön, eli esimerkiksi jäteveden lämmön kierrätystä kaukolämmöksi. Tällaista puhdasta energiaa on tullut lisää suurin piirtein saman verran kuin mitä kasvavan kaupungin lämmönkulutus on noussut.

X

Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen huomauttaa, että päästövähennyksiä ei vielä 1990-luvulla juuri tavoiteltu. Tästä syystä vuosikymmenien tarkastelujakson loppuun kuuluukin tulla raju pudotus. Mutta siitäkin huolimatta tehtävä on vaativa.

– Kyllä meidän arvioiden mukaan se vaatii tosi tiukkaa tahtia ja tosi tiukkaa työtä, mutta se on mahdollista, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan tehtävää helpottavat valtion ja EU:n politiikka, sekä markkinat. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotus ja päästöoikeuksien hinnat tekevät maakaasun ja kivihiilen poltosta kallista.

Tämän saavat tuntea kukkaroissaan myös helsinkiläiset kaukolämmittäjät tulevana talvena, sillä täkäläisestä kaukolämmöstä valtaosa tuotetaan edelleen maakaasulla ja kivihiilellä.

X

Yhtiö pääsee lähelle 80 prosentin vähennystä sulkemalla molemmat kivihiilivoimalansa, joista se joutuu joka tapauksessa luopumaan valtion kivihiilikiellon takia.

Hanasaaren voimala korvataan suurimmaksi osaksi uudella puuta polttavalla laitoksella, mutta Salmisaaren voimalan korvaajia ei vielä tiedetä.

Helen selvittää tällä hetkellä kahden ison energialähteen hyödyntämistä: Porvoon Kilpilahden öljynjalostamoalueen hukkalämpöä ja meriveden syvänteiden lämpöä.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12122479

https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/voimalaitosten-tuotantotehot

[Titus]

Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen = ex greenpeace pomoja (tai ex ja ex)

[Golimar]

^

Experience
Helsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki
Total Duration2 yrs 8 mos
TitleHead of Unit, Climate
Dates EmployedJun 2021 – Present
Employment Duration4 mos
LocationHelsinki Metropolitan Area
TitleProject Director, Carbon Neutral Helsinki
Dates EmployedFeb 2019 – Present
Employment Duration2 yrs 8 mos

Counsellor, Energy Efficiency
Company NameEnergy Authority Full-time
Dates EmployedFeb 2014 – Jan 2019
Employment Duration5 yrs

Greenpeace
Climate and Energy Campaigner
Company NameGreenpeace Full-time
Dates EmployedApr 2012 – Feb 2014
Employment Duration1 yr 11 mos
LocationHelsinki Metropolitan Area

Nokia EU Representative Office
Senior Manager, EU Governmental Affairs
Company NameNokia EU Representative Office Full-time
Dates EmployedJan 2007 – Oct 2010
Employment Duration3 yrs 10 mos
LocationBrussels, Brussels Region, Belgium

Senior Design Engineer
Company NameNokia Full-time
Dates EmployedAug 1999 – Dec 2006
Employment Duration7 yrs 5 mos

Education

University of Oulu
Degree NameMaster of Science - MSField Of StudyPhysics
Dates attended or expected graduation1993 – 1999

Vrije Universiteit Brussel

https://www.linkedin.com/in/kaisa-reeta-koskinen-290320172/

Kaisa-Reeta Koskinen
@KaisaReeta
Helsingin kaupungin päästövähennysohjelman jefe; Wannabe rocket scientist; Head of Climate Unit
@CityOfHelsinki
,
Helsinki, Finlandstadinilmasto.fiJoined March 2014

[tweet]1443120146655105024[/tweet]

https://twitter.com/KaisaReeta/status/1443120146655105024

[tweet]1438764899614826499[/tweet]

https://twitter.com/KaisaReeta/status/1438764899614826499

[tweet]1435114154214445057[/tweet]

https://twitter.com/KaisaReeta/status/1435114154214445057

[tweet]1424732128479223815[/tweet]

https://twitter.com/KaisaReeta/status/1424732128479223815

X

Greenpeacen energiakampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen tutustui Hanasaaren pelletinpolttoon.

Toimittajien joukosta löytyi myös Greenpeacen energiakampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, joka paljasti jo lukeneensa tätä blogia. Kysyimme häneltä, miltä kehitysohjelmamme ja sen toteutus hänestä näyttävät.

Kahdesta asiasta toimittajille puhunut toimitusjohtaja ja Kaisa-Reeta olivat samaa mieltä. Ensimmäinen oli se, että Helsingin Energia on monilla hienoilla ratkaisuilla tehnyt työtä ympäristön hyväksi jo pitkään. Toinen oli se, että käytettävistä keinoista energian säästö on nopein ja tehokkain tapa vähentää ympäristökuormitusta.

Kaisa-Reeta katsoi kehitysohjelmaa myös kriittisestä näkökulmasta. Hänen mukaansa siinä keskitytään liikaa vuoden 2020 tavoitteeseen. Koska tarvittavat investoinnit ovat isoja ja sitovat energiayhtiötä vuosikymmeniä, hänen mielestään Helsingin Energian pitäisi tähdätä ratkaisuihin, joiden avulla kivihiilen poltosta voidaan luopua kokonaan.

X

https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2012/pelletti-syttyi-hiiren-klikkauksella

[Golimar]

Maan painuminen teki rivitalon asuinkelvottomaksi Pälkäneellä – oikeus hylkäsi asukkaiden korvausvaatimukset
Käräjäoikeuden mukaan taloyhtiön korvausvaatimukset ovat ehtineet vanhentua.

PIRKANMAAN käräjäoikeus hylkäsi torstaina korvausvaatimukset, jotka liittyvät rivitalon muuttumiseen asuinkelvottomaksi Pälkäneellä maan painumisen vuoksi. Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi vaati oikeudessa Pälkäneen kunnalta kiinteistön lunastamista tai 600 000 euron korvauksia.

X

Käräjäoikeus hylkäsi taloyhtiön vaatimukset sillä perusteella, että ne ovat vanhentuneita. Lisäksi käräjäoikeuden mukaan kunta ei ole aiheuttanut ympäristövahinkoa.

X

Tontti oli Pälkäneen kunnan omistuksessa vuosina 1966–1986. Vuonna 1978 kunta kaavoitti alueen. Myöhemmin maanvaihdossa tontti päätyi rakennusliikkeelle, joka rakensi rivitalon. Käräjäoikeuden mukaan kunta ei voi olla vastuussa ympäristövahingosta, koska ympäristövahinkoa koskeva laki tuli voimaan vasta kesäkuussa 1995.

TALOYHTIÖN kanteen mukaan tontilla ollutta soraharjun kuoppaa käytettiin 1960–1970-luvuilla kaatopaikkana, jonne tuotiin muun muassa kotitalousjätettä, likakaivolietettä ja puiden runkoja. Asukkaille selvisi vasta vuoden 2017 paikkeilla, että tontilla on ollut kaatopaikka.

Kunta kertoi vastineessaan, että alueella ei ole pidetty kaatopaikkaa tai muutakaan jätteenkäsittelypaikkaa, vaan mahdollinen jätteen tuominen sorakuoppaan ja sen täyttäminen on tapahtunut pääasiassa luvatta.

X

Koska vahingonkorvaussaatava on vanhentunut, taloyhtiöllä ei ole enää oikeutta esittää kunnalle korvausvaatimuksia, käräjäoikeus toteaa.

Käräjäoikeus määräsi taloyhtiön korvaamaan Pälkäneen kunnalle yli 20 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen.

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008301486.html

[Kallan]

Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen = ex greenpeace pomoja (tai ex ja ex)

Kiilusilmän valtaan päästäminen tarkoittaa sitä, että mielivaltainen politiikka pääsee valloilleen kaikkine sivuseurauksineen - ja tottakai intersektionaalinen feminismi ympätään samointein touhuun mukaan, mikä tottakai tekee ilmastotavoitteisiin pääsemisestä mahdotonta.

Olisivat antaneet tuon homman pestin persulle niin Helsingin kaupunki saisi vieläkin järkevämpää ympäristöpolitiikkaa ilman mitään intesektionaalinen feminismi-"immisoikeudet" (sanan orwellilaisessa merkityksessä)-LGBT Pride -hömpötyksiä. Nykyvihreille ympäristö ja ilmasto on lähinnä pakollinen vaalislogan.

[-PPT-]

Vaikka asunkin Vantaalla niin todella harvoin nykyään tulee käytyä stadissa. Siis A-vyöhykkeellä.

Jotenkin siitä paikasta on tullut minun silmissäni vastenmielinen paikka jossa ei ole yhtään mukava viettää aikaa ja koska sinne ei mitään oikeaa asiaa ole eikä siellä enää huvikseen viitsi käydä niin saattaa tosiaan kulua viikkokausiakin siellä käymättä.

Mietin vaan että onko se oikeasti inhottavampi paikka kuin esim 20v sitten vai onko kyseessä vain iän tuoma optinen harha että kaikenlainen hälinä alkaa käymään hermoon herkemmin kuin nuorempana.

[no future]

Se päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee aina tietyin väliajoin, eli ei, päästöt eivät automaattisesti siirry johonkin muualle EU:ssa, vaan järjestelmän tarkoitus on pakottaa vähentämään päästöjä.

Jos päästöoikeuden hinta ei laske nollaan, niin kyllä ne siirtyvät. Toki määrää aina välillä lasketaan, mutta ei niitä EU-tason päätöksiä rukata tiukemmaksi Helsingin Energian tekojen perusteella.

Ei tietenkään. Mutta päästään siihen että kenelle on kannattavaa ostaa niukkenevasta ja kallistuvasta tarjonnasta päästöoikeuksia, ja kenelle on kannattavampaa muuttaa omaa toimintaa vähäpäästöisemmäksi. Tämähän koko päästökaupan ydinajatus kai on? 

[Golimar]

X

Pälkäneen rivitalon asukkaat aikovat valittaa viime viikolla tulleesta Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

Eläkeikäiset asukkaat menettivät käytännössä omaisuutensa ja kotinsa, kun kaatopaikan päälle rakennettu rivitalo vajosi. Lisäksi he joutuvat maksamaan oikeudenkäyntikuluja kunnalle.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että Pälkäneen kunta olisi menetellyt huolimattomasti. Asukkaiden oikeus vaatia vahingonkorvausta ehti käräjäoikeuden mukaan vanhentua.

Taloyhtiön hallituksen jäsen ja pitkäaikainen puhemies Veikko Tiainen kertoo, että tuomiosta on ilmaistu tyytymättömyys käräjäoikeudelle.

– Kyllä se menee hovioikeuteen ilman muuta. Tuomio oli tyrmäävä isku, mutta tänään on ollut valoisampaa tietoa.

Yle ei tavoittanut asukkaiden juristia.

Tiaisen mukaan asukkaat ovat saaneet asiantuntijajärjestöltä tuen siihen, että tuomiosta kannattaa valittaa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12127881

[Golimar]

Eihän sitä minulta kysytä mutta jos kysyttäisiin niin mielestäni rakennuspaikka on kelvoton ja ne jotka tuon paikan kaavoittivat ovat vastuussa.

X

ELÄMÄ on palannut lähes entisiin uomiinsa hurjan maansortuman jälkeen neljässä rivitaloasunnossa Vaakkolammen rannalla Tampereen Kaarilassa. Odottavan aika oli kuitenkin pitkä: vuosi ja seitsemän kuukautta.

Vihdoin kuntoon saadun sortuman seuraukset eivät kuitenkaan ole ohi. Asunto-osakeyhtiön osakkaat joutunevat elämään paljon pidemmän ajanjakson korjauskuluja maksaessaan.

– Korjausten kokonaishinta ei ole vielä ihan tarkasti selvillä, mutta kokonaissumma on 1,3–1,4 miljoonaa euroa. Taloyhtiön maksettavaksi tulee reilu miljoona euroa, ehkä 1,1 miljoonaa, isännöitsijä Vesa Kujanpää Realia Isännöinti Oy:sta kertoo.

YHTIÖSSÄ ON neljä taloa, joissa on yhteensä 17 osaketta. Yhtä osakasta kohden summa on siis keskimäärin noin 60 000 euroa.

Vakuutusyhtiöstä ei tällä kertaa ole apua. Sortuma ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuulu vakuutuksen piiriin.

– Neuvotteluja vakuutusyhtiön kanssa on käyty jo vuosi, mutta liikahdusta ei ole tapahtunut, Kujanpää kuvaa asetelmaa.

Kaupunki sen sijaan kustansi vastapenkereen rakentamisen omalle maakaistaleelleen rivitalotontin ja Vaakkolammen väliin. Kaupunki sitoutui maksamaan kokonaissummasta maksimissaan noin 270 000 euroa.

X

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html

[Mikke70]

Eihän sitä minulta kysytä mutta jos kysyttäisiin niin mielestäni rakennuspaikka on kelvoton ja ne jotka tuon paikan kaavoittivat ovat vastuussa.

X

ELÄMÄ on palannut lähes entisiin uomiinsa hurjan maansortuman jälkeen neljässä rivitaloasunnossa Vaakkolammen rannalla Tampereen Kaarilassa. Odottavan aika oli kuitenkin pitkä: vuosi ja seitsemän kuukautta.

Vihdoin kuntoon saadun sortuman seuraukset eivät kuitenkaan ole ohi. Asunto-osakeyhtiön osakkaat joutunevat elämään paljon pidemmän ajanjakson korjauskuluja maksaessaan.

– Korjausten kokonaishinta ei ole vielä ihan tarkasti selvillä, mutta kokonaissumma on 1,3–1,4 miljoonaa euroa. Taloyhtiön maksettavaksi tulee reilu miljoona euroa, ehkä 1,1 miljoonaa, isännöitsijä Vesa Kujanpää Realia Isännöinti Oy:sta kertoo.

YHTIÖSSÄ ON neljä taloa, joissa on yhteensä 17 osaketta. Yhtä osakasta kohden summa on siis keskimäärin noin 60 000 euroa.

Vakuutusyhtiöstä ei tällä kertaa ole apua. Sortuma ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kuulu vakuutuksen piiriin.

– Neuvotteluja vakuutusyhtiön kanssa on käyty jo vuosi, mutta liikahdusta ei ole tapahtunut, Kujanpää kuvaa asetelmaa.

Kaupunki sen sijaan kustansi vastapenkereen rakentamisen omalle maakaistaleelleen rivitalotontin ja Vaakkolammen väliin. Kaupunki sitoutui maksamaan kokonaissummasta maksimissaan noin 270 000 euroa.

X

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008313216.html

Onko kaavoittaja vastuussa, jos geosuunnittelija ei osaa työtään? Ehkä ei sentään. Sen verran vanha kohdekin kyseessä, että suunnittelijan ja urakoitsijan vastuut (10 vuotta) loppuneet kauan aikaa sitten. Ja tällöinkin pitäisi pystyä osoittamaan tuottamuksellisuus.

[Huppupelikaani]

Mari Rantanen jätti Helsingin valtuustoon aloitteen, jossa Helsingin katuja nimettäisiin paikallisten Mannerheim-ristin ritareiden mukaan. Erittäin kannatettava aloite.

[tweet]1448498827233796100[/tweet]
Marin twiitti

Jätin eilen kuntalaisen vinkistä aloitteen jossa esitetään katujen nimeämistä Helsingissä syntyneiden Mannerheim-ristin ritarien mukaan. Kiitos kaikille allekirjoittajille. #kunnioitus #perintö #himmetäeimuistotsaa #sotaveteraanit #mannerheimristinritarit #helsinki #helvaltuusto

Jään mielenkiinnolla odottamaan miten ja millä selityksillä viherkomukat lyttäävät tämän. Mikään kustannuskysymys ei voi olla syynä, sen verran leväperäisesti rahaa on kipattu kaiken maailman kankkulan kaivoihin.

[l'uomo normale]

Kun ajaa autolla tai pyörällä Helsingissä Vihdintietä kohti etelää, Munkkiniemeä, valtavat teräspylväät sähköjohtoineen värittävät maisemaa tien itäpuolella, osin puiden ja kallioiden lomassa. Pitäjänmäen liikenneympyrän jälkeen johtorivistö kaartaa Huopalahdentien varresta kohti Niemenmäkeä ja Pikku Huopalahtea.

Muutaman vuoden päästä nuo 110 kilovoltin kaksoisjohdot katoavat kokonaan maisemasta, sillä ne kaapeloidaan maan alle. Tilalle rakennetaan asuntoja ja toimitiloja. Tämän niin kutsutun läntisen bulevardin varrelle on tulossa koteja 14 000 helsinkiläiselle.

– Vähintään puolet uusien rakennettavien kerrosneliöiden määrästä vapautuu voimajohtojen alta, kertoo bulevardihankkeen projektinjohtaja Max Takala Helsingin kaupungilta.[...]

https://yle.fi/uutiset/3-12141692

Kaapelointi koskee myös Kannelmäen puistoaluetta, johon juuri sille paikalle ei asuntoja mahdu. Muutama iso lintu säästyy sähköiskuilta, mutta pienemmiltä muuttolinnuilta menevät kokoontumis- ja lepopaikat. Eikö tämä pitäisi kompensoida linnuille jotenkin?

[Outo olio]

Toisesta ketjusta:

*) Hgin Viikkiin avattiin juuri kioski missä asiakas tekee itse kaikki työt. Eli valitsee tuotteen, maksaa sen, valvoo muita asiakkaita, hoitaa hyllyt. Myyjät pantu työttömäksi, jolloin kate lahtarilla paranee.

Öh, missäpäin?

Tuossa pyöreässä pömpelissä vastapäätä Prismaa.

X

Lehdistötiedote 12.10.2021

R-kioski avasi tänään täysin uudenlaisen, ilman henkilökuntaa toimivan R-kioski Go! – miehittämättömän myymälän Helsingin Viikissä. Laaja tuotevalikoima, asioinnin nopeus, jopa 24 tunnin aukiolo ja helppous ovat osoittautuneet maailmalla itsepalvelun eduiksi. Asiointi edellyttää alkuvaiheessa R-kioski Go! -sovelluksen lataamista matkapuhelimeen. Sovelluksen avulla tuotteiden lisääminen ostoskoriin ja maksaminen onnistuu ilman tuotteiden skannaamista tai asiointia kassalla.

R-kioskin miehittämättömässä kioskissa asiointi on nopeaa ja turvallista. Asiointi sujuu kioskin kattoon asennettujen sensorien avulla. Kun asiakas valitsee hyllyltä tuotteen, lisätään se automaattisesti sovelluksen ostoskoriin. Jos asiakas muuttaa mieltään, hän voi palauttaa ostoksen hyllyyn, ja tuote poistuu automaattisesti ostoskorista. Maksaminen käy helposti R-kioski Go! -sovelluksella, johon asiakas on täyttänyt yhteystietonsa ja maksukortin tiedot. Sovelluksen avulla pääsee myös sisälle ja ulos kioskista.

– Mietimme tarkoin pilottikioskin sijaintia. Helsingin yliopiston Viikin kampus valikoitui luontevaksi R-kioski Go:n paikaksi, koska alueella on edelläkävijöitä, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Aiomme kerätä asiakkaiden kokemuksia ja harkitsemme sitten pilotin perusteella uusien miehittämättömien kioskien perustamista, R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo ja jatkaa:

X

https://www.r-kioski.fi/lehdistotiedotteet/ensimmainen-miehittamaton-kioski-viikkiin/

https://www.r-kioski.fi/kioskit/helsinki-r-kioski-go-viikin-kampus/

Helsingin Yliopiston rakennuksessa?

Täytyykin käydä katsomassa, sillä oma kokemukseni paikasta on että sisäänkäyntiaulan vessat on suunniteltu kuin vasta viime hetkellä, pieni mutkainen koppelo käytävän päässä kuin siivouskomeron paikalle improsivoitu kun unohtui kokonaan aikaisemmin suunnitella, kerrosta alempana on sitten kunnon isot vessat mutta ne on tarkoitettu ensisijaisesti yliopiston eikä kirjaston käyttäjille. Itse käytän aina alakerran vessoja, tosin kävin Viikin kirjastossa viimeksi ennen remonttia, joten en tiedä mikä tilanne siellä nyt on. Mutta kioskille kuitenkin löytyi tilaa?

Rakennuksessa toimii/toimi ennen yliopisto, kaupungin kirjasto, ja puolipakollinen lounasravintola, joten kioskin avaaminen siellä ainakin kuulostaa epäilyttävältä julkisen tilan kaupallistamiselta. Ei kuulosta sitä että se tuottaisi mitään lisäarvoa niille joille rakennus on alunperin tarkoitettu, ainoastaan haittaa kun paikalle tulee lisää kävijöitä ja hälyä.

[Golimar]

Tiedote: Tuomio Vantaan kaupungin Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajia vastaan ajamista kanteista
Itä-Uu­den­maan kä­rä­jä­oi­keus on tä­nään 2.7.2021 an­ta­nut tuo­mion Van­taan kau­pun­gin Ki­vis­tön asun­to­mes­sua­lu­een kiin­teis­tön omis­ta­jia vas­taan aja­mis­ta kan­teis­ta L17/​5020619-L17/​5020622.

Vantaan kaupunki on voittanut ensisijaisen vaatimuksensa mukaisesti neljä kannetta, joissa se on vaatinut, että neljän Kivistön asuntomessualueen kiinteistön omistajat velvoitetaan liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, ettei sillä ole toimivaltaa asettaa kaupungin vaatimaa sakon uhkaa liittymisvelvoitteen tehosteeksi. Vantaan kaupungin ensisijaisen vaatimuksen menestyessä, kaupungin toissijaisesta vaatimuksesta ei ole ollut tarvetta lausua. Lisäksi käräjäoikeus on velvoittanut kunkin kiinteistön omistajat erikseen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla laillisine korkoineen.

Kaupungin vaatimus liittyi Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut kesällä 2015 järjestämiin valtakunnallisiin asuntomessuihin Vantaan Kivistön asuntomessualueella. Vantaan kaupunki oli myynyt vuosina 2013−2014 tältä alueelta kiinteistöjä. Vantaan kaupunki ja kiinteistöjen omistajat olivat allekirjoittamillaan kauppakirjoilla sopineet pientalokiinteistöjen kaupoista. Kauppakirjoissa oli ollut ehto, jonka mukaan ostajat olivat sitoutuneet liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään, mikäli sellainen rakennetaan alueelle. Alueelle oli rakennettu keskitetty jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Putkikeräysjärjestelmä oli otettu käyttöön 12.8.2015. Kaupungin perustama yhtiö Kivistön Putkijäte Oy vastaa keskitetyn jätteiden putkikeräysjärjestelmän toiminnasta.

Neljän kiinteistön omistajat eivät olleet liittyneet keskitettyyn jätteidenkeruujärjestelmään, mikä vuoksi kaupunki oli nostanut näitä kiinteistönomistajia vastaan kanteet, joissa kaupunki vaati ensisijaisesti vastaajia liittymään sakon uhalla keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja allekirjoittamaan Kivistön Putkijäte Oy:n liityntäsopimus. Toissijaisesti kaupunki vaati kolmen eri kiinteistön omistajan velvoittamista suorittamaan kaupungille sopimussakkona 42.400−50.350 euroa. Yhden kiinteistön osalta ei esitetty toissijaista vaatimusta, koska sopimussakkoa koskevaa ehtoa ei ollut siirretty samalla, kuin nämä kiinteistönomistajat olivat ottaneet putkikeräysjärjestelmää koskevan ehdon vastattavakseen. Kiinteistön omistajat katsoivat ensisijaisesti, että kanne olisi pitänyt jättää tutkimatta prosessinedellytysten puuttumisen vuoksi. Toissijaisesti kiinteistön omistajat olivat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Käräjäoikeus on 13.4.2021 antamallaan päätöksellä hylännyt vastaajien vaatimuksen siitä, että kanne tulisi jättää tutkimatta, koska kanteen nostamisesta ei ole päättänyt kaupungin puhevaltainen toimielin. Muilta osin vastaajien väitteet prosessinedellytysten puuttumisesta on hylätty tänään annetuilla tuomioilla. Asioihin on liittynyt myös muita prosessuaalisia kysymyksiä muun muassa tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä ja kanneajasta. Asiassa on arvioitu myös eurooppaoikeudellista ulottuvuutta.

Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että vastaajien on täytynyt tietää putkikeräysjärjestelmästä ja sen keskeisistä ehdoista ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Vastaajien esittämät pätemättömyysperusteet ja eräät muut väitteet eivät menestyneet. Käräjäoikeus katsoi, että kauppakirjan ehto putkikeräysjärjestelmästä ei ollut eikä se myöskään johtanut kohtuuttomuuteen, minkä vuoksi kiinteistönomistajat olivat syyllistyneet sopimusrikkomukseen.

Asia ratkaistiin kahden tuomarin kokoonpanossa.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

https://oikeus.fi/karajaoikeudet/ita-uudenmaankarajaoikeus/fi/index/Tiedotteet/2021/tiedotetuomiovantaankaupunginkivistonasuntomessualueenkiinteistonomistajiavastaanajamistakanteista.html

https://kivistonputkijate.fi/

https://www.finder.fi/J%C3%A4tehuolto/Kivist%C3%B6n+Putkij%C3%A4te+Oy/Vantaa/yhteystiedot/2849343

[l'uomo normale]

Sami Takala HS
13:18
HELSINGIN Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun jatkoon päässeet ehdotukset ovat tarkentuneet viime kesästä.

Kilpailun toiseen vaiheeseen valikoitui kesäkuussa viidestä ehdotuksesta kaksi työtä: Albero ja Klyyga. Nyt niitä on muokattu kansalaisilta ja tuomaristolta saadun palautteen perusteella.

[...]

SUURIN muutos koskee rakentamisen määrää, kertoo toimitusjohtaja Vesa Olkkola Elielinaukion kehitys -nimisestä yhtiöstä.

Yhtiö vastaa kilpailusta Helsingin kaupungin kanssa.

Tavoitteena on, että aukiolle rakennettaisiin enintään 30 000 neliömetriä, kun aiemmin tavoite oli 40 000 neliötä.

Uudesta rakennuksesta tulee siten hieman pienempi kuin esimerkiksi viereinen Postitalo tai Sokos.

Kerrosten määrää kilpailun järjestäjät eivät ole määritelleet, mutta rakennuskorkeuden ylärajan tulee olla sama kuin Postitalon korkeimmassa osassa eli noin 44 metriä merenpinnasta.

[...]

Molemmissa ehdotuksissa on käytetty rungon rakenteissa puuta, ja niissä on viherkattoja ja kattoterasseja.

[...]

Uudistuneet ehdotukset ovat kaikkien nähtävillä ja kommentoitavina Kerro kantasi -verkkopalvelussa 8. marraskuuta asti.

Tuomaristo julkistaa voittajan joulukuun lopussa, minkä jälkeen kaavoitus käynnistyy. Nyt päivitetyt ehdotukset eivät siis ole lopullisia.

Olkkolan mukaan kaavoituksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Rakentaminen kestää kaksi vuotta.

[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008356938.html

Niinkuin täällä arveltiin: alun pitäen yli-ylimitoitettuja kerrosneliöitä vähennettiin, jotta voitaisiin sanoa että "kansalaispalaute" on otettu huomioon.

[valtakunnanpärkhele]

Sosialistinen segregaation vastainen asuntopolitiikka pilaa asuinalueen toisensa jälkeen pääkaupunkiseudulla.

Nyt Espoon Westend on paskotaan jollain haisevilla miljonääreillä, prkle.

Miljardöörin lasten valitukset nurin: miljonäärit saavat rakentaa talonsa Westendiin

Yli kymmenen vuotta jatkunut taistelu arvokkaan tontin rakentamisesta Espoossa on saanut päätöksen, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti hylätä viimeisimmät valituslupahakemukset asiassa.

Arvokkaassa Westendin kaupunginosassa sijaitsevan uimarannan viereen on viimeisimpien suunnitelmien mukaan tulossa leveä viisikerroksinen asuintalo ja sen edustalle pieni kylpylä, sekä kahvila tai ravintola
...
Valituksia tehtaillut yksityishenkilö puolestaan on väittänyt, että tontin rakentaminen käynnistää ranta-alueella huumeiden ja seksin myynnin. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0da87d04-2b93-4535-8a0a-c373a0cc1057

[ohkurin_narsi]

Espoon Bembölessä alkaa valmistua Vanhan Turuntien tietyöt.

Keskelle tietä tulee semmoinen metrin leveä kivinen koroke, ja kaistat noin silmämääräisesti katsoen tulevat olemaan reilusti kapeammat kuin ennen.
Mikä on tämmöisen liikennesuunnittelun tarkoitus? Haitata autoilua? Turvallisuutta semmoinen keskellä oleva kivikoroke ei ainakaan lisää, ainoa mikä lisääntyy on riski rikkoa vanteensa.

Sama juttu kun on huomannut pysäköintihalleissa vuosien mittaan: Autot levenevät mutta parkkiruudut kapenevat.

Ei järjen hiventä, sanon.

[Kallan]

Nyt maisema-arkkitehtiliitto MARK tuntuu irtautuvan todellisuudesta.

"Kenen tila? Kenen maisema? 1.11.2021 klo 18-19.30
Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARKin järjestämä paneelikeskustelu Kenen tila? Kenen maisema? lähestyy (kaupunki)tilaa, paikkaa ja maisemaa monin tavoin sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuotettuina ilmiöinä. Keskustelemme, ketkä tiloja ja maisemia suunnittelevat sekä pohdimme millaista tilaa maisema-arkkitehdin positiosta ja ylipäätään suunnittelijainstituutiosta käsin on mahdollista rakentaa.

Facebook Live: https://fb.me/e/VaHk5yam
m-ark.fi/pikkujoulut-2021"

Mielenkiintoisinta tässä on että puhujia on 3 kpl, joista arvatenkin yksi on keeneri ja jotta stereotypiat nyt eivät ainakaan vähenisi, hän ilmeisesti toimii nyt jonkinlaisena ideologisena mannekiinina tässä hommassa. En tiedä mitä nämä "erilaiset todellisuudet" oikein ovat ja miksi niitä pitäisi edes olla. Kumma kyllä, oikeastaan kaikki muut kansallisuudet ovat täysin fine suomalaisen todellisuuden kanssa paitsi keenerit ja eri etnisyyksiä edustavat islaminuskoiset.

En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. 

[no future]

En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. 

Niin että taas pitäisi Suomessa suomen kansalaiseksi syntyneen lähteä jonnekin muualle, kun VHM:iä vituttaa? Turha tulla tänne valkoisten maille ulisemaan?

[Kallan]

En kyllä tiedä mitä Efe Ogbeide täällä tekee jos suomalainen tila suomalaisella maisemalla ei kelpaa ja miksi pitää uhriutua täällä eikä Afrikassa. Jokin ihme fiksaatio näillä on, että pitää päästä ulisemaan valkoisten maille mannekiinikeenerinä mutta ei sitten haluta olla omanlaistensa kanssa tekemisissä. 

Niin että taas pitäisi Suomessa suomen kansalaiseksi syntyneen lähteä jonnekin muualle, kun VHM:iä vituttaa? Turha tulla tänne valkoisten maille ulisemaan?

Kovasti nämä kyllä Suomessa syntyneet afrot käyttäytyvät kyllä siten että ensisijaisesti ovat mamuja ja ehkä joinakin hetkinä "suomalaisia", kun siitä heille itselleen on hetkellistä hyötyä. 

[Titus]

asijantuntijuutta 29k€ liikevaihdolla ja -1k€ tuloksella. kymmenkunta vihvas-orientoitunutta asiakasta...

[Golimar]

Vihreä siirtymä, sinä maksat.

Moni asunnonomistaja saa varautua kohta paljon ennakoitua kovempiin kuluihin – yksi riskitekijöistä on kiinteistövero
Omakotitalon omistajaa askarruttaa kiinteistöveron ja kunnallisten maksujen nousu, taloyhtiössä näkyy lämmityksen raju kallistuminen. Kustannusten nousu on yhä vaikeammin ennakoitavissa.

Asumiskustannusten nousu on ollut maltillista ja ennustettavaa viime vuodet. Nyt tilanne on muuttunut.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että monien asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Tosin kustannusten nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta.

– Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

X

Miksi kulut harppaavat?
Yksi keskeisimmistä syistä on energian hinnan nousu.

Energian hintaa ovat nostaneet muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen ja sääolot, jotka vaikuttavat vesi- ja tuulivoimalla tuotettuun sähköön. Tämä on tullut yllätyksenä tuoreimmillekin ennusteille.

– Päästöoikeuksien hinta on noussut kesästä noin 20 prosenttia ja vuodessa noin 100 prosenttia. Sähkön hintaan vaikuttavat lisäksi vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, vastaavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.

X

Yksi merkittävä tekijä asumiskustannusten nopeaan nousuun on vuokratontti. Esimerkiksi Helsingissä on uusittu vuosina 2021–2022 noin 750 tonttivuokrasopimusta, vuokra on noussut asteittain 4–5-kertaiseksi.

X

Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Hallituksen esitys kiinteistöveron uudistamiseksi lähtee pian lausuntokierrokselle.

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia

X

Missä päin maata sitten asumisen hinta nousee?

Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että hintojen nousu on kovinta pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12159602

[Chrattac]

Tampereelta kajahtaa.

Hyönteiset uhkaavat Tampereen ratikan jatkoa / is.fi

[...]

Korkein hallinto-oikeus päättänee vielä tämän vuoden puolella, mikä on näiden uhanalaisten hyönteisten merkitys. Näkökulmasta katsoen pahimmassa tai parhaassa tapauksessa Tampereen raitiotien kakkosvaiheen jatko on uhattuna.

KYSE ON TAMPEREEN ympäristösuojeluyhdistyksen valituksesta, joka koskee Hiedanrannan vesistötäyttöä. Ratikan on suunniteltu kulkevan Lielahden kaupunginosaan Näsijärveen rakennettavaa tekosaarta pitkin.

Näsisaareksi kutsuttu pitkulainen saari olisi kooltaan 13 hehtaaria. Myöhemmin saari laajenisi 25 hehtaarin kokoiseksi ja sinne rakennettaisiin koteja 5000 asukkaalle.
[...]

Pirkanmaan ely-keskus toteaa lausunnossaan, että myös Tahmelan lähteikköalue tulee ottaa huomioon pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden vaikutusta tarkastellessa.

ELY-KESKUS KOROSTAA myös, ettei Näsisaaren kaltaisesta louheella tehtävästä rantatäytöstä ole Suomessa aiempia kokemuksia.
[...]

Iltasanomien raflaava otsikko on melkoinen clickbait, mutta suurempi kyse on siitä, mistä aamulehti jälkeenpäin uutisoi. Eli tämänkaltaisesta vesitäytöstä ei ole ennakkotapausta ja kyseessä on vähemmän ehkä hyönteiset kuin yleinen mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Aamulehden uutisessa poliitikot ja kaupungin virkamiehet ovat sitä mieltä, että "Ely on ihan tymä ja meidän asiantuntija on parempia."

Miljoonilla euroilla valmisteltu Näsijärven saaritäyttö koki yllättävän takaiskun: jopa ratikan suunnitelmat vaakalaudalla – "Vastuuntuntoinen viranomainen ei toimi näin / Aamulehti (tilaajille)

Yli miljoonan kuution vuori kivilouhetta on jo valmiina Paasikiventien kupeessa tekosaarta varten. Näsisaari on keskeinen osa Tampereen ratikan kakkosvaihetta, ja hankkeen valmisteluun on poltettu miljoonia euroja. Saaritäyttöön päädyttiin Pirkanmaan ely-keskuksen esityksestä, mutta nyt se vaatii lisäselvityksiä. Apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) mukaan ely-keskus muutti mieltään kesken prosessin ja hyppäsi valittajan kelkkaan. Elyn mukaan sen kanta on koko ajan ollut sama.

[...]

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) tänä syksynä antamassaan uudessa lausunnossa ely-keskus katsoo, että järvenpohjan kantavuudesta ja rakentamisen vaikutuksista pohjaveteen tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Näin siitä huolimatta, että alun perin suunniteltua rantatäyttöä selvästi kalliimpaan saaritäyttöön päädyttiin nimenomaan ely-keskuksen esityksestä.

[...]

[Kokoomuksen apulaispormestari Aleksi] Jäntti toteaa, että ely-keskus toimii lausuntoja antaessaan asiantuntijastatuksella, mikä tarkoittaa, että sen lausunnolla on erityinen painoarvo.

"Koska KHO:n päätös on lopullinen eikä siitä voi enää valittaa, elyn menettely vaarantaa vakavasti Tampereen kaupungin oikeusturvan."

Jäntti huomauttaa, että jos elyn esittämät näkemykset olisivat totta, sen olisi virkavastuullisena toimijana pitänyt valittaa vesiluvasta jo hallinto-oikeuteen.

"Näin ei käynyt, vaan ely on katsonut tehdyt selvitykset riittäviksi aina KHO:n käsittelyyn saakka. Elyllä on ollut useita kertoja prosessin aikana mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin, mutta se ei ole näin tehnyt."

Jäntin mielestä kaupungin, tai kenen tahansa muun, pitäisi voida luottaa viranomaistoiminnan ennakoitavuuteen ja johdonmukaisuuteen. "Nyt näin ei ole. Vastuuntuntoinen viranomainen ei toimi näin."

[...]

Suunnitelmien tekoon ja hankkeen valmisteluun on Jäntin arvion mukaan poltettu miljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Yli miljoonan kuution vuori kivilouhetta on jo valmiina Paasikiventien tuntumassa tekosaarta varten.

Miten ratikan kakkosvaiheen käy, jos KHO hyväksyy valituksen eikä lupaa saaritäyttöön saada?

"Se ei teknisesti estä ratikan rakentamista. Toinen asia on, onko siinä tapauksessa kiireellisempää jatkaa ratikkaa etelään Härmälän ja Pirkkalan suuntaan, jossa bussien välityskyky on jo nyt liian heikko ruuhka-aikoihin."

[...]

Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Mari Rajala vastasi Jäntin kritiikkiin sähköpostitse.

Rajala korostaa, että elyn lausunnossa ei ole otettu kantaa luvan myöntämiseen ja päätös kuuluu tässä vaiheessa KHO:lle.

"Ely-keskuksen kanta on ollut koko ajan sama eikä se ole muuttunut. Ely-keskus tuo prosessin aikana muun muassa lausunnoissa ilmi niitä tekijöitä, joilla voi olla merkitystä mahdollisten epävarmuuksien punninnassa."

Eli ollaan poltettu miljoonia rahaa uuden, lopulta 25 ha tekosaaren rakentamiseen, josta ajatellaan tehtävän vieläpä autoton asuinalue, jossa pysäköinti tapahtuu saaren ulkopuolella. Saarta varten on kerätty hirmuinen kivikasa Hiedanrantaan odottamaan täyttöä, jota ei olla vielä vahvistettu. Lisäksi Tampereen ratikan koko Lielahden linjaus on suunniteltu ilmeisesti "kaikki munat samassa korissa" -tyylisesti kyseisen, ilmeisesti liian vähille YVA-arvioille jääneen tekosaaren varaan. Raitiotie kulkee myös siten, ettei sillä pääse Lentävänniemen isoon kauppakeskittymään laisinkaan, vaan se kiertää kyseisen alueen itäpuolelta hiedanrantaa viistoten.

Jos katsoo Tampereen karttaa satelliittikuvista, on perin kummallista, ettei noille taloille mukamas löydy mitään muuta paikkaa kuin ajaa Näsijärveen erillistä saarta kuin käärmettä pyssyyn. Koko saari todennäköisesti olisi muutenkin pitkään puhtaasti vain keskellä järveä pilkoittava kivikasa, koska asuntojen perusteita tuskin pystytään välittömästi rakentamaan ihan loogisesti ajatellun painumisen vuoksi, kuinka kauan tämä kestää – ei tietoa.

On perin kummallista, että koko raitiotie Lielahden suuntaan on päätetty suunnitella tekosaaren varaan, jonka lopullisesta hyväksynnästä ei ole ollut mitään varmuutta. Tällaisissa ympäristöä paljon muokkaavissa hankkeissa kun on melkeinpä sääntö kuin poikkeus se, että ilmenee myöhemmässä vaiheessa jotain uusia tietoja, jotka joko viivästyttävät tai puhtaasti voivat jopa estää hankkeen toteutumisen. Hanke kuulostaa pitkälti jonkin yksittäisen virkamiehen tai poliitikon omalta megahankkeelta, jonka tarkoitus lie saada vain nimi kirjaan, että on tällainen höyrypäinen hanke toteutettu. Kysymys herää, että mitähän muuta tähänkin jääräpäiseen hankkeeseen palaneilla miljoonilla ja mahdollisesti vielä palavilla miljoonilla olisi voinut tehdä – kivikasakin kun pitää sitten siirtää jonnekin muualle, tosin luultavasti sen saa myytyä.

Itsessään raideliikenne kapealle kannakselle sijoittuneelle Tampereelle on hyödyksi ihan kapasiteettinsä vuoksi sekä siksi, että matka-ajat ja sumput ovat todellinen ongelma, jos kaikki liikkuvat moottoriajoneuvoin tuon kaistaleen läpi. Kuitenkin Tampereella maan junaliikenteen yhtenä solmukohtana voisi hyvin ajatella enemmänkin olemassa olevan rataverkoston laajentamista ja panostamisen lähijunaliikenteeseen siellä, missä on jo valmiiksi rataa (Helsingin, Jyväskylän, Porin, Parkanon rataosuuksien kapasiteetin nostaminen kaupungin sisällä ja levikkeiden rakentaminen relevantteihin paikkoihin).

Yksi kummallisuus raitiotiesuunnitelmissa (liitteenä) on se, että nyt on puhuttu raitiotien jatkamisesta aina Ylöjärvelle asti. Suunnitelmassa ei olla lainkaan huomioitu sitä, että jo nyt Ylöjärvelle menee ratayhteys ja todennäköisesti levikkeen tai aseman rakentaminen Ylöjärvelle tulisi huomattavasti halvemmaksi, kapasiteetiltaan mahdollisesti suuremmaksi ja jopa nopeammaksi yhteydeksi Tampereen keskustaan kuin raitiotien väsääminen jälkeen päin Lielahdesta aina tuonne asti, lisäksi tätä voisi hyödyntää myös rakentamalla Lielahden ostoskeskusten viereen levike tai -asema. Nykyisen suunnitelman mukaan tuo ratikkalinjaus vieläpä menee melkeinpä tuon kyseisen Parkanon radan vieressä.

E: korjasin tautologian pois ja pari typoa.

[Fiftari]

^Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi että meneekö tuo ratikka rantatien yli vai ali. Eli tehdäänkö siihen johonkin kohtaan alitus vai vedetäänkö raiteet kylmästi tien läpi ja liikennevalot ennen vaitinaron risteystä. Jos tehdään valot niin varmasti ollaan taas sumpputilanteessa.

[Chrattac]

^Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi että meneekö tuo ratikka rantatien yli vai ali. Eli tehdäänkö siihen johonkin kohtaan alitus vai vedetäänkö raiteet kylmästi tien läpi ja liikennevalot ennen vaitinaron risteystä. Jos tehdään valot niin varmasti ollaan taas sumpputilanteessa.

Aamulehden mukaan näyttäisi, että ratikka ylittää Paasikiventien "alikulkusiltana". Paasikiventien ylitse se kuitenkin menee ja itse ratikka tuolla kulkee Rantatien ja Paasikiventien välissä.

[Melbac]

Pääkirjoitus: Helsingin ja Uudenmaan pitää herätä valvomaan omaa etuaan
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4369529

"Vuonna 2021 valtionosuusjärjestelmässä oli 28 nettomaksajakuntaa. Näistä kuusitoista oli Uudeltamaalta. Helsingiltä siirtyi muualle Suomeen 378 miljoonaa euroa, Espoolta 172 miljoonaa euroa ja Vantaalta 36,5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Turku maksoi kaksi miljoonaa euroa yhteiseen pottiin ja Tampere oli nettosaaja. Savolaisen kysymys, "miten tämä voi olla näin, kun samalla esimerkiksi Espoo joutuu ottamaan velkaa, on täysin perusteltu."

Pk-seudun kunnat ottaa velkaa että tampereelle saadaan joku v*tun raitiovaunu jolla ne ei tee mitään ja rakennetaan vielä jotain tekosaaria.