Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Oami]

lentoaseman ympärillä on moninkertainen määrä tilaa, vaikka itse kiitoradat ja muu suoraan lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiinkin. Eipäkähän tässä kai toisaalta ylipäänsä puhuttu että kaikki pitäisi laittaa juuri lentoasemalle, vaan hajasijoittaa kehäradan ja - III:n varteen.

Nyt en tainnut ymmärtää kysymystä? Olen ihan samaa mieltä, että lentoaseman ympärillä on tilaa, jos kiitoradat ja lentoliikenteeseen liittyvä toiminta poistettaisiin, mutta se ei ehkä ole tavoite, koska mitä järkeä lentokentän lähistölle on tulla, jos lentokenttä poistetaan.

Niin siis... tarkoitin ihan vain laskennallisesti. Kai se nyt on kaikille selvää että lentotoiminta vaatii paljon pinta-alaa; mutta vaikka lentotoiminnan vaatima pinta-ala jätettäisiin pois laskuista, silti sitä tilaa on lentoasemalla enemmän kuin Katajanokalla.

Perusongelma ei ole se, mihin hallinto on keskitetty, perusongelma on keskittäminen ylipäätään. Sillä ei ole väliä, missä se keskitys on, aina sinne muodostuu ruuhkainen ja kallis alue, johon valtakunnan julkiset varat valuvat ja niiden perässä myös yksityiset.

On sillä väliä. Helsingin nykyinen kantakaupunki on liikenteellisesti kertakaikkisen huono paikka. Tietysti sille on historialliset syynsä miksi se on syntynyt sinne minne on, eivätpäkähän menneiden aikojen kuninkaat ja keisarit varmaan miettineet 2000-luvun liikennekysymyksiä.

[Kimmo Pirkkala]

Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi eivät ole irrallisia kokonaisuuksia vaan sidoksissa toisiinsa. Myös ongelmineen.

Julkishallinnon hajauttaminen tosin on toissijainen asia sen rinnalla, että minun mielestäni julkishallinto pitää monilta osin lopettaa, ei hajauttaa. Mutta niiltä osin kuin se on mahdollista, hallinto tulee hajauttaa ja ennen kaikkea viedä subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähelle ruohonjuuritasoa koko maahan. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä tietysti tarkoittaa maksimoituja yksilönvapauksia.

[jka]

Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi eivät ole irrallisia kokonaisuuksia vaan sidoksissa toisiinsa. Myös ongelmineen.

Suomen ongelma on nimenomaan että kaikki kasvukeskukset ovat irrallisia kokonaisuuksia. Näillä ei ole mitään mahdollisuuttakaan olla millään tavalla yhteisiä kokonaisuuksia kun jokaisesta on vähintään 150km matkaa lähimpään toiseen. Ei tällaista haulikolla ammuttua himmeliä voi millään tavalla yhdistää.

Valtionhallinto on vielä oma lusikkansa sopassa, mutta kaikista suurin ongelma Suomessa on että kasvukeskuksilla ei ole mitään mahdollisuutta synergiaan vaikka koko valtionhallintoa ei edes olisikaan. Etäisyydet vaan on liian pitkät. Jos Hämeenlinnaan saataisiin edes Tampereen veroinen keskus niin silloin Hämeenlinnasta olisi sentään jonkinlaiset synergiaedut sekä Tampereelle, että pääkaupunkiseudulle. Ja mahdollisesti näiden välille alkaisi syntyä lisää kasvua joka lopulta yhdistäisi alueet. Kaikki muut kaupungit pitäisi räjäyttää Suomesta ja rakentaa uusiksi lähemmäs toisiaan riippumatta edes valtionhallinnosta.

[Kimmo Pirkkala]

Informaation liikkumisen kannalta on ihan sama tänä päivänä, onko etäisyys 15, 150 vai 15000 km.

[jka]

Informaation liikkumisen kannalta on ihan sama tänä päivänä, onko etäisyys 15, 150 vai 15000 km.

Ei meillä olisi mitään työmatkaliikennettäkään jos tuo olisi "ihan sama". Kaikkihan tekisivät töitä kotonaan. Vaikkapa työvoiman liikkuvuutta Helsingistä Ouluun ei ole olemassakaan. Liikkuvuuden pitäisi olla kaikista kasvukeskuksista kaikkiin muihin yhtä suurta jotta oltaisiin tasapainossa ja saataisiin paras tuottavuus.

Perheessä on aina kaksi työllistä. Jos toinen meinaa muuttaa niin toisenkin pitää saada työpaikka uudesta paikasta. Nykyisillä ympäri metsiä olevilla tuppukylillä tällainen on käytännössä mahdotonta tai lottovoittoon verrattava tapahtuma. Jos kaupungit ovat käytännössä kiinni toisissaan niin ei tarvitse muuttaa. Toinen voi tehdä vähän pidempää työmatkaa. Esimerkiksi juuri Hämeenlinnasta voisi aivan hyvin käydä töissä toinen Tampereella ja toinen Helsingissä. Tämä on se synergiaetu jota tarvitaan ja jollainen on vaikkapa kaikilla USA:n suurimmilla yhtenäisillä metropolialueilla. USA:ssa on 14 metropolialuetta joissa on jokaisessa yksinään enemmän tai saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa. Täysin mahdoton kilpailla tuollaisia vastaan jos ammumme meidän pienen ylipäätään tuottavaan työhön kykenevän porukan ympäri metsiä.

Tällaisella työpaikka-alueella on maksimissaan tunnin työmatka yhteen suuntaan ja väkeä minimissään 4 miljoonaa. Edes pääkaupunkiseutu ei ole yksinään tällainen. Jonnekin Hyvinkäälle tarvitaan toinen Helsingin+Espoon+Vantaan kokoinen kaupunki ennen kuin aletaan olemaan samassa tilanteessa kuin kaikki USA:n suurimmat metro-areat ovat jo nyt.

[Kimmo Pirkkala]

Etätyön tekeminen kasvaa ja metropoli on vanhentunut teollisuusyhteiskunnan tuote.

[mannym]

Voi kun mä voisin joku päivä tehdä huoltoja etätyönä, tai hitsata, pyörittää mutteria, vaihtaa öljyjä ja kikkailla.

[jka]

Etätyön tekeminen kasvaa ja metropoli on vanhentunut teollisuusyhteiskunnan tuote.

Edes Piilaaksossa ei tehdä etätyötä. Jengi asuu Googlen parkkipaikalla asuntoautoissa.

Siis sen takia, että Googlen toimisto tarjoaa paremmat palvelut kuin saisi jos asuisi missään muualla. Ja Google tarjoaa nuo palvelut juuri sen takia että jengi asuisi toimistolla, eikä esim. kotona tekemässä etätöitä.

[no future]

mut onko tavoite se, että jengi asuu työpaikalla, vai että jengi viihtyy elämässä? Valtaosa suomessa panostaa ainakin näennäisesti edelleen jälkimmäiseen ja pidentää vapaaehtoisesti työmatkojaan.  Onko se järkevää tai tavoiteltavaa, siihen on paha ottaa itse kantaa...

[Kimmo Pirkkala]

Piilaakso onkin hyvä esimerkki metropolin vanhentuneisuudesta, sillä se on syntynyt vähän syrjäisen yliopiston ympärille. Toki lähelle isoa kaupunkia, mutta ei kuitenkaan suurkaupungin keskustaan.

[jka]

Piilaakso onkin hyvä esimerkki metropolin vanhentuneisuudesta, sillä se on syntynyt vähän syrjäisen yliopiston ympärille. Toki lähelle isoa kaupunkia, mutta ei kuitenkaan suurkaupungin keskustaan.

Mitä höpötät?

Piilaakso on juuri se metropolimalli jota minä olen tässä ajamassa. Koko Piilaakson väestötiheys on 50% suurempi kuin Espoon. Mutta Espoostakin on suurin osa metsää. Espoon tiheydellä asutetaan koko Suomi Helsingistä Hämeenlinnaan.

Enhän minä ole mitään New Yorkia tässä rakentamassa vaan nimenomaan Piilaaksoa. Piilaaksossa on kaksi suurta keskusta: San Jose ja San Francisco ja näiden välissä 20 pienempää keskusta. Mutta kaikki nämä keskukset ovat kasvaneet yhteen ja alue on nimenomaan metropoli jos joku. Eihän metropoli tarkoita jotain pilvenpiirtäjiä silmänkantamattomiin. San Jose-San Francisco:n metropolialueella asuu 8 miljoona ihmistä ja tämä on USA:n 5. suurin metropolialue. Pelkästään välissä olevalla varsinaisen Piilaakson alueella asuu 4 miljoonaa ihmistä. Jengillä on täysin harhainen käsitys että Piilaakso on joku pikkukylä.

Jos meillä on kaksi kaupunkia niin mitä ihmeen lisäarvoa tuo että välissä on 200 km metsää? Itsestään selvää on että oikeastaan kaiken inhimillisen toiminnan kannalta tuosta välimatkasta ei ole mitään hyötyä. Kaikki toiminnot on tehokkaampia ilman tuota välimatkaa. Ja jos homma tehdään kuten Piilaaksossa niin väliin mahtuu ihan kaikenlaista asumista. On pilvenpiirtäjää, matalampaa kerrostaloa, omakotitalomattoa ja taas tiheämpää ja jopa metsääkin mutta ei 200 kilometriä. Malli toimii kuin junan vessa nimenomaan ilman todella suuria keskuksia jotka imee itseensä lopulta tehottomasti kaikki resurssit.

Ei Espoossakaan ole mitään todellista suurkaupungin keskustaa. Eikä pääkaupunkiseudun metropolialue ole tälläkään hetkellä pelkkää suurkaupungin keskustaa. Piilaakson malliin Hämeenlinnan tulisi toinen suurkaupungin keskusta ja Helsingistä Hämeenlinnaan olisi käytännössä nykyistä Espoota.

[jka]

mut onko tavoite se, että jengi asuu työpaikalla, vai että jengi viihtyy elämässä? Valtaosa suomessa panostaa ainakin näennäisesti edelleen jälkimmäiseen ja pidentää vapaaehtoisesti työmatkojaan.  Onko se järkevää tai tavoiteltavaa, siihen on paha ottaa itse kantaa...

Eihän tässä tuo olekaan tarkoitus. Tarkoitus on että ihmisillä on valinnanvaraa ja mahdollisuus toteuttaa niitä valintoja. Mitä valinnanvaraa on ihmisellä joka asuu taantuvalla paikkakunnalla jossain Kainuussa tai Karjalassa josta juuri lopetettiin paperitehdas joka oli viimeinen todellinen työllistäjä. Ei ole mitään mahdollisuuksia koska asunto on siellä arvoton ja Helsingissä asunnon hinta tähtitieteellinen.

Tämä ongelma ratkeaa vain sillä että ihmisten elinolosuhteita lähennetään. Piilaaksossa voit muuttaa koska vaan työn perässä lähemmäksi koska asuntojen hinnoissa ei ole suurta eroa. Puoliso voi aina käydä töissä vanhassa paikassa jos hyväksyy että työmatka vähän pitenee, mutta ei silti aivan kohtuuttomasti. Suomessa muutto toiseen kaupunkiin on aina vähintään 200 kilometrin matka ja asuntojen hinnoissa niin suuri ero että muutto on käytännössä mahdotonta.

[Kimmo Pirkkala]

No tuohan tehdään parhaiten lopettamalla rahan pumppaaminen Helsinkiin.

[jka]

Pelkkä rahanpumppaus ei taida riittää, vaikka onkin ihan hyvä alku.

San Franciscokin on alusta asti pistänyt niin paljon kuin mahdollista kapuloita rattaisiin ja pistää edelleenkin. Suurkaupungeilla kun on luontainen taipumus yrittää imeä kaikki itseensä, eikä päästää mistään irti vaikka jopa kaupungin itsensäkin kannalta lopulta olisi parempi näin. Piilaakso syntyi kun syntyi uusi ryhmä rikkaita yksityishenkilöitä ja yrityksiä joilla oli varaa perustaa itse omat kaupunkinsa.

Suomessa ei ole näitä rikkaita yksityishenkilöitä, eikä yrityksiä, eikä tule koskaan olemaankaan. Helsingissä on vielä lisäksi se ongelma että kaupungin lisäksi vielä koko valtio yrittää imeä kaiken Helsinkiin. Aika heikot eväät on parempaan.

[Kiril]

.............Piilaaksossa on kaksi suurta keskusta: San Jose ja San Francisco ja näiden välissä 20 pienempää keskusta.
............

Tarkkaan ottaen San Franciscoa ei lasketa Piilaaksoon kuuluvaksi, vaan alue kattaa laaksoa lahden molemmin puolin Friscosta etelään.

(https://www.google.fi/maps/vt/data=RfCSdfNZ0LFPrHSm0ublXdzhdrDFhtmHhN1u-gM,933SGzxpXJL4WR5Od1Fig9XqWr0zcPh0zdEnCfiMIw9yIwaCv2cWIOtF_kfihSLaNWW_976tLxBbyV8rj1BI03a9SbNR6J7W8kUHeERvsjItRQMgcVMIw_eUujI0H3m4Rv_u3NyGTAK2gxPV_J92CEZz4172lPZrvUCBALZriH0ja0eF_-Kys15TrwLvoTMqooueZdtnhrABFTDFWmh6_w3eS-ikGNLFlBCirwS4180uNifX_mpP2ZBK-K58KIa8vcZERg3NHsfGXEws6g2INg)

[jka]

Sillä, mitä virallisesti lasketaan kuuluvaksi mihinkin ei ole tässä keskustelussa mitään merkitystä. Kyse on samasta täysin yhtenäisestä metropoli-alueesta ja eritoten työpaikka-alueesta joka tapauksessa. Molemmissa päissä on perinteiset suurkaupungit ja välissä jotain muuta mitä oikeastaan missään muualla ei ole.

Ja niin, tuohon metropolialueeseenhan kuuluu vielä paljon muutakin kuin varsinainen Piilaakso, San Francisco ja San Jose. Koko tuolle alueelle mahtuu melkein kahteen kertaan koko Suomen väestö ja se ei todellakaan ole kuin 100 kilometriä pitkä kaista.

[Kiril]

Sillä, mitä virallisesti lasketaan kuuluvaksi mihinkin ei ole tässä keskustelussa mitään merkitystä. Kyse on samasta täysin yhtenäisestä metropoli-alueesta ja eritoten työpaikka-alueesta joka tapauksessa. Molemmissa päissä on perinteiset suurkaupungit ja välissä jotain muuta mitä oikeastaan missään muualla ei ole.
.........

Suomessa lähettiin edellisen kepu-valtakauden aikana hajasijoituksen tielle: yliopistoja aina Oulua ja Rovaniemeä myöten.
No Oulun Yliopisto on luonut liiketoimintaa ympärilleen, mutta hankala on Oulua ja Otaniemeä yhdistää yhdeksi metropolialueeksi.

[jka]

Niin, siis täyttää utopiaahan tämä minun visiointini on. Ei näin harvaan asuttua maata voi korjata jos jengi on jo ympäri metsiä. Mutta ihan yhtä utopistista on kuvitella että koko maa voitaisiin pitää "asuttuna". Eli meillä on kyllä todella suuri ja hankalasti ratkottavissa oleva ongelma.

Eiköhän tässä jatketa kuten tähänkin asti. Jäljellä olevakin teollisuus lopetetaan ja taantuvat pitäjät taantuu entisestään, mutta mitään uutta ei synny tilalle. Ei edes merkittävää muuttoliikettä. Porukka jää perähikiälle homehtuviin taloihinsa. Aivan karmeaa resurssien hukkakäyttöä.

Sinänsä jos jotain pitää hajauttaa niin yliopisto ei todellakaan ole sieltä huonoimmasta päästä. Koulutus on edelleen meidän vahvuus ja tuota kautta voisi jotain syntyä kuten Ouluun on syntynytkin. Mutta taas Vaasa ja Rovaniemi ovat liian kaukana jotta oikeaa synergiaa saataisiin alueelle.

[Chew Bacca]

Tosi hyviä pointteja puolin toisin. Älä Markus luovuta, on erittäin hyvä ravistella perusoletuksia!

En toki väitä autoilleeni kaikissa Suomen taajamissa, mutta Hki on ainoa jonne ja jossa on yhtään hankalampaa päästä aasta beehen. Turkukin on rannikolla, Tampere on keskeltä kapea, vesistöjä on joka kylässä, mutta autolla pääsee eikä pysäköinti ole koskaan ollut ongelma. Asukkaana tietysti pitäisi olla valmis maksamaan omasta ruudusta mutta eikös se ole ihan normaalia.

Kun tietää mitä vaikkapa "bouchon" tarkoittaa, ei Suomessa todellakaan satu ruuhkaa kohdalle koskaan. Jos sattuu olemaan liikkeellä Särkänniemen tai Areenan kohdalla kesäiltana tai pelin jälkeen, voi vähän aikaa joutua odottelemaan. Jossain Rovaniemellä voi pysäköidä haluamansa kaupan eteen vaikka joulu"ruuhkassa", melkein ilmaiseksi.

Hesan pääväylät vetävät mielestäni työmatka-aikoihin kohtuullisesti, ja erittäin hyvin jos viitsii lähteä varttia ennen kaikkia muita. Jos tulee täysstoppi, voi olla varma että edessä on kolari. Muuten sujahtaa Viikkiin, Ogeliin, Metsälään, jopa Kallioon ihan suit sait. Viimeksimainitussakin parkkitilaa on valtavasti, kiitos vain kaikki pyöräilijät jotka eivät täytä kadunvarsia autoillaan.

Todellinen ongelma ei ole volyymi (mielestäni Markus selitti ruuhkan käsitteen ajallisena ongelmana aika hyvin) vaan ajoitus. Ajelet tyhjää tietä, mutta varttia myöhemmin se on täynnä, noin puolen tunnin ajan. Sitten taas tyhjä. Autoilijoiden huono liittymäajo haittaa ramppien luona sujuvuutta enemmän kuin mitä autojen määrä edellyttäisi - tässä on kehityksen paikka.

Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.

[Kimmo Pirkkala]

Minä en näe kovin paljon negatiivista harvassa asutuksessa ja vastaavasti se ansaintalogiikka, mikä on positiivista metropolissa on myös täysin hämärän peitossa. Päinvastoin, tila on ylellisyyttä, jota suomalaisilla on, mutta monilta muilta puuttuu. Se on ollut negatiivinen seikka sata vuotta sitten, mutta se on menneisyyttä. Nykyään informaatio ja myös logistiikka liikkuu nopeasti ja tehokkaasti mihin vain.

Logistiikkakustannus on lähes mitätöntä nykyään tavarassa kuin tavarassa. Jos helsinkiläisen on kannattavaa hankkia teollinen tuote Kiinasta, niin minulle ei mene läpi selitys, että Lieksa on liian kaukana mistään, jotta siellä kannattaisi olla teollisuutta tai innovaatioita. Selitykset ovat aivan muualla kuin maantieteessä.

[jka]

Minä en näe kovin paljon negatiivista harvassa asutuksessa ja vastaavasti se ansaintalogiikka, mikä on positiivista metropolissa on myös täysin hämärän peitossa. Päinvastoin, tila on ylellisyyttä, jota suomalaisilla on, mutta monilta muilta puuttuu. Se on ollut negatiivinen seikka sata vuotta sitten, mutta se on menneisyyttä. Nykyään informaatio ja myös logistiikka liikkuu nopeasti ja tehokkaasti mihin vain.

Ei kannata tulkita minua väärin. Minäkin kannatan harvaa asutusta. Mutta on olemassa monenlaista harvaa asutusta. Piilaaksossakin voi aivan hyvin asua 400 neliön lukaalissa niin että naapureita ei näy mailla eikä halmeilla jos haluaa. Mutta silti jos piirrät 30 km säteisen ympyrän ympärillesi niin löytyy 4 miljoonaa muuta ihmistä. Missä tahansa suurimmistakin suomalaisista kaupungeista voit asua ihan samoin. Ainoa ero on, että saman ympyrän sisään mahtuu ehkä keskimäärin 50.000 muuta. Vaikka saisit miten hyvän bisnesidean niin  et voi oikein muuta kuin kaivaa muniasi. Aika heikot eväät jostain 40.000 asukkaan Raumaltakin on maailmalle ponnistaa. Ja ihan samoin kuin informaatio niin bisneskin on globaalia. Jos et pärjää globaalisti et pärjää enää ollenkaan.

Minusta vaikkapa Espoo on juuri sopivasti balanssissa tässä suhteessa. Jos haluat asua harvasti niin onnistuu. Jos haluat asua tiiviisti niin muuta naapuriin Helsinkiin. Lisää espoota suomeen niin ei meillä ole mitään ongelmaa. Uusia helsinkejä me emme tällä väkimäärällä tarvitse kuin ehkä toisen juuri sinne Hämeenlinnaan. (Edellyttäen että kaikki suomalaiset muuttaa Hämeenlinnan eteläpuolelle.)

[Mok]

Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.

Pari kuukautta olen ajanut päivittäin idästä  Rautatieaseman kautta Etu-Töölöön.  Ruuhka alkaa Rautatientorille tultaessa ja loppuu Kiasman kohdalla. Joskus Hakaniemessä saa odottaa parit valot ennen Pitkällesillalle pääsyä. Illalla paluu samaa reittiä ja ruuhka on korkeintaan Rautatieaseman edessä.  Jos valot olisiva rytmitetty tosin ruuhkaa ei olisi lainkaan.  Mutta kuten totesit, Helsingin  liikennesuunnittelua tarkoitus on estää autoilu keskustassa.

[Kimmo Pirkkala]

Olen kyllä sitä mieltä, että lähiympäristössä asuvan populan määrällä on merkitystä vain sellaiselle bisnekselle, jota ei kiinnosta lähteä markkinoimaan itseään lähiympäristöä kauemmas. Maantieteestä ei löydy mitää perustavaa laatua olevaa syytä siihen, miksi Raumalla ei voisi olla ihan yhtä menestyvää bisnestä kuin missä tahansa muuallakin.

Piilaaksosta vs Suomi vielä sen verran, että jos muuta kilpailueroa ei ole, niin ihan tilastollisestikin on väistämätöntä, että >300 miljoonan asukkaan maasta löytyy menestystarina todennäköisemmin kuin >5 miljoonan asukkaan maasta.

[Dharma]

Tosi hyviä pointteja puolin toisin. Älä Markus luovuta, on erittäin hyvä ravistella perusoletuksia!

En toki väitä autoilleeni kaikissa Suomen taajamissa, mutta Hki on ainoa jonne ja jossa on yhtään hankalampaa päästä aasta beehen. Turkukin on rannikolla, Tampere on keskeltä kapea, vesistöjä on joka kylässä, mutta autolla pääsee eikä pysäköinti ole koskaan ollut ongelma. Asukkaana tietysti pitäisi olla valmis maksamaan omasta ruudusta mutta eikös se ole ihan normaalia.

Kun tietää mitä vaikkapa "bouchon" tarkoittaa, ei Suomessa todellakaan satu ruuhkaa kohdalle koskaan. Jos sattuu olemaan liikkeellä Särkänniemen tai Areenan kohdalla kesäiltana tai pelin jälkeen, voi vähän aikaa joutua odottelemaan. Jossain Rovaniemellä voi pysäköidä haluamansa kaupan eteen vaikka joulu"ruuhkassa", melkein ilmaiseksi.

Hesan pääväylät vetävät mielestäni työmatka-aikoihin kohtuullisesti, ja erittäin hyvin jos viitsii lähteä varttia ennen kaikkia muita. Jos tulee täysstoppi, voi olla varma että edessä on kolari. Muuten sujahtaa Viikkiin, Ogeliin, Metsälään, jopa Kallioon ihan suit sait. Viimeksimainitussakin parkkitilaa on valtavasti, kiitos vain kaikki pyöräilijät jotka eivät täytä kadunvarsia autoillaan.

Todellinen ongelma ei ole volyymi (mielestäni Markus selitti ruuhkan käsitteen ajallisena ongelmana aika hyvin) vaan ajoitus. Ajelet tyhjää tietä, mutta varttia myöhemmin se on täynnä, noin puolen tunnin ajan. Sitten taas tyhjä. Autoilijoiden huono liittymäajo haittaa ramppien luona sujuvuutta enemmän kuin mitä autojen määrä edellyttäisi - tässä on kehityksen paikka.

Mutta Pitkänsillan takana on Kafka irti. Hullu pitää olla jos sinne autonsa työntää päiväsaikaan. Katajanokalle pääsee Pohjoisrantaa suht hyvin, mutta Kamppi-Steissi-alue on kuin hullun suunnittelema. Yksityisautoilun kieltäminen siellä olisi vain todellisuuden myöntämistä, sitähän siellä haetaan. Toimii oikein hyvin satunnaista piipahtamista vastaan, pl pakkotilanteet.

Ei minulla ole mitään mistä asian suhteen luovuttaa. Pistin tähän ketjuun tiuhaan faktoja. Ehkä niistä syntyy jollekin motivaatiota kyseenalaistaa. Yleisesti ottaen fanaattinen yksituumaisuus ja kyseeanalaistamattomuus ovat suomalaisen politiikan ydintä. Etenkin vihervasemmiston.

[Kimmo Pirkkala]

Tähän väliin pitää omalta osaltanikin sanoa, että vaikka en tietenkään ole kaikkien kanssa koko ajan samaa mieltä, niin kaikkien "totuuksien" perustellusta kyseenalaistamisesta, haastamisesta ja uusista ajatuksista pitää hattu nousta.

Toiset kehittelevät omia ajatuksia, toiset toistavat muiden ajatuksia. Jälkimmäinen on paikallaan polkemista (no pun int).

[Chew Bacca]

Sellainen täsmennys että Mannerheimintien alapään, Kampin ja asema-aukion tienoilla pieni jonottelu ei haittaa vaan se ettei mistään pääse mihinkään. Yksisuuntainen tai kääntymiskielto on edessä joka paikassa ja mittakaava on niin pieni että pitäisi tietää reittinsä tarkkaan jokaista ryhmittymistä myöten. Sama pätee oikeastaan koko Helsingissä. Vaikea kaupunki osata ellei aja usein, ja miksipä ajaisi. Paljon isommissa kaupungeissa on helpompaa vaikka liikennettä on enemmän. Kokemusta on. Onneksi on navigaattorit nykyään.

[Kimmo Pirkkala]

Keskusta hajauttaisi Suomea – tutkijat eri mieltä eduista
Keskusta vastustaa asukkaiden keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Asiantuntijat vastaavat puolueen kolmeen väitteeseen hajauttamisen kilpailukyvylle tuomista eduista.

KAUPUNKI 17.5.2015 2:00  Päivitetty: 17.5.2015 8:34
Lari Malmberg
HELSINGIN SANOMAT


Kohina keskustan vaalivoiton vaikutuksista pääkaupunkiseudun tulevaisuudelle jatkuu. Viime viikolla puhuttiin keskustan talousmaantieteellisestä raportista, jonka mukaan Helsingin asuntopulaa pitäisi ratkoa hillitsemällä väestön keskittymistä pääkaupunkiseudulle.

Tällä viikolla keskusteluun liittyi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, jonka julkaisema tutkimus edustaa päinvastaista näkemystä. VATT:n mukaan väestön keskittyminen tuo Suomelle hyvinvointia, mutta hyvinvoinnin lisääntymistä estetään keskittymistä hidastavalla valtionosuus- ja verojärjestelmällä.

VATT:n kanta edustaa kansainvälisen talous- ja kaupunkitutkimuksen linjaa. Sen mukaan väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin auttaa yrityksiä saamaan työvoimaa, karsii julkisen sektorin kustannuksia, luo asukkaille enemmän palveluita ja synnyttää markkinoille kilpailua, joka pitää hinnat kurissa.


Keskusta haluaa Suomesta biotaloudesta ja luonnonvaroista elävän yhteiskunnan, jonka väestö ja teollisuus jakautuvat vielä vahvemmin ympäri maata.

HS pyysi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professoria Mari Vaattovaaraa, Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtajaa Seppo Laaksoa ja Turun yliopiston akatemiatutkijaa Elias Oikarista arvioimaan keskustan hajauttamispolitiikan perusteluita. Pitkän linjan keskusta-aktiivi Juha Kuisma esittää puolueen valtuuttamana kolme perustelua.

1 Hajauttamalla Suomesta voidaan tehdä biotalous. Hyvä, kestävä yhteiskunta elää kokonaan uusiutuvista luonnonvaroista. Biomassa, josta uusiutuva energia tuotetaan, on jakautunut suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Niinpä biotaloudessa myös ihmiset ja teollisuus ovat hajautuneina ympäri maata. Näin syntyy suorasta luontosuhteesta elävä yhteiskunta ja tuotannon ekologinen vallankumous.



Kaupunkitutkijat uskovat, että biotalouden synty ja uusiutuvien raaka-aineiden ympärille keskittyvät uudet yritykset voivat virkistää joitakin jo nuupahtaneita alueita.

Tällä ei kuitenkaan voida heidän mukaansa pysäyttää väestön keskittymistä suuriin kaupunkikeskuksiin.

Myös biotalousyritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, yliopistojen tutkimusta ja satamia.

Mari Vaattovaara muistuttaa, etteivät kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen johdu Suomen poliittisesta päätöksenteosta vaan globaaleista markkinoista.

Vaikka Suomea on yritetty pitää sinnikkäästi haja-asutettuna, globaali virta vie meitä vastustamattomasti mukanaan. Menestyvät yritykset syntyvät sinne, missä niiden on paras toimia. 

2 Hajauttaminen johtaa julkissektorin innovaatioihin. Päätöksenteon keskittämisen sijasta alueille pitäisi antaa vahva itsehallinto. Itsenäiset kaupungit, kunnat, kylät ja yhdistykset tuottavat enemmän aloitteellisuutta kuin yksi pääkaupunkiseudulle keskittynyt suurkunta.

Kaupunkitutkijat eivät ole samaa mieltä.

"Tutkimustieto osoittaa, että suuremmalla kaupungilla on mittakaavaetuja innovaatioiden kannalta", Elias Oikarinen muistuttaa.

Seppo Laakson mukaan yritysmaailmasta nähdään, että innovaatioiden syntymisen kannalta yrityksen kokoa tärkeämpää on avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri. Lisäksi tärkeää on tutkimustoiminnalle annettava rahallinen tuki.

Tutkijat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupungistuminen ei toisi mukanaan myös ongelmia. Tai että pienempiä keskuksia ei tarvittaisi.

"Niissä ajatusmallit saattavat olla hieman erilaisia ja tuottaa siten innovaatioita, joita yhdessä keskuksessa ei syntyisi", sanoo Oikarinen.

3 Hajauttaminen lisää yrittäjyyttä. Yrittäjyys on vahvaa siellä, missä yhteisöllisyys luo ihmisille sosiaalista pääomaa. Näin tapahtuu pienemmillä paikkakunnilla, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja voivat toimia eri rooleissa.

Tutkijat muistuttavat, että Helsingissä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän yrityksiä kuin muualla Suomessa. Yritykset hakeutuvat keskuksiin työvoiman ja tutkimuslaitosten perässä. Suuressa kaupungissa on myös suuremmat markkinat.

"Jos katsotaan vaikka ravintoloita ja kahviloita, niin Helsingissä on monenlaista tarjontaa, kun taas pienemmällä paikkakunnalla on vain ABC-huoltamo", Laakso sanoo.

Yrittäjämyönteistä ilmapiiriäkin pidetään silti tutkijapiireissä tärkeänä. Esimerkiksi Pohjanmaan vahva yrittäjähenki on osin kulttuurinen tekijä.

Siitä, mihin suuntaan Suomea tullaan seuraavien neljän vuoden aikana viemään, saadaan selvyyttä, kun hallitusohjelma valmistuu.

Keskusta-aktiivi Kuisman mukaan keskustan avaukset tuomitaan liian helposti maaseudun ymmärtämättömyytenä.

Hän itse on vakuuttunut siitä, että Suomesta pitäisi tehdä yhden keskuksen metropolivaltion sijaan verkostomainen, monen keskuksen yhteiskunta.

En usko HSn kykenevän ottamaan asiaan objektiivista kantaa. Ja pakko kritisoida tuon tutkijan näkemystä; Jos 30% valtion työpaikoista on sijoitettu Helsinkiin, niin eikö se muka ole ollut poliittinen päätös?

[jka]

Olen kyllä sitä mieltä, että lähiympäristössä asuvan populan määrällä on merkitystä vain sellaiselle bisnekselle, jota ei kiinnosta lähteä markkinoimaan itseään lähiympäristöä kauemmas. Maantieteestä ei löydy mitää perustavaa laatua olevaa syytä siihen, miksi Raumalla ei voisi olla ihan yhtä menestyvää bisnestä kuin missä tahansa muuallakin.

Rovio ja Supercell palkkasi parissa vuodessa n. 1000 kovan luokan ammattilaista pääkaupunkiseudulla. Uskallan väittää että edes Tampereella tai Turussa tuo ei olisi onnistunut, eikä tule koskaan onnistumaankaan nykymenolla.

Lopulta globaali bisnes on tietysti myös toimipisteiden osalta globaalia. Mutta ensin pitää ottaa tuo askel muutaman tuhannen työntekijän bisnekseksi ja se on aina paikallinen operaatio ensi alkuun.

Piilaaksosta vs Suomi vielä sen verran, että jos muuta kilpailueroa ei ole, niin ihan tilastollisestikin on väistämätöntä, että >300 miljoonan asukkaan maasta löytyy menestystarina todennäköisemmin kuin >5 miljoonan asukkaan maasta.

Tämä on tietysti totta. Mutta kannattaa muistaa että Piilaaksosta löytyy tuhansia menestystarinoita. Pelkästään maailman arvokkaimpia pörssiyrityksiä löytyy kymmeniä ellei jopa satoja. Se, miksi tämä on mahdollista johtuu siitä että työvoiman vaihtuvuus on Piilaaksossa todella suurta ja resurssit allokoituu kokoajan optimaalisesti sinne missä kasvu kulloinkin on.

Rauman väkimäärällä alueella ei voi oikein olla kuin korkeintaan yksi globaalisti menestyvä firma joka imee koko alueen resurssit. Kun kilpailua ei edes teoriassa voi tällä työntekijämäärällä olla niin lopulta homma on huomattavasti tehottomampaa ja epäoptimaalisempaa.

[Oami]

Pari kuukautta olen ajanut päivittäin idästä  Rautatieaseman kautta Etu-Töölöön.  Ruuhka alkaa Rautatientorille tultaessa ja loppuu Kiasman kohdalla. Joskus Hakaniemessä saa odottaa parit valot ennen Pitkällesillalle pääsyä. Illalla paluu samaa reittiä ja ruuhka on korkeintaan Rautatieaseman edessä.  Jos valot olisiva rytmitetty tosin ruuhkaa ei olisi lainkaan.

Tottakai valot voidaan rytmittää siten ettei sinun (ja muutaman sinun perässäsi samaa reittiä ajavan auton) tarvitse pysähtyä niistä mihinkään; vaan kun liikennevalojen tarkoitus onkin se, että liikenne sujuu jollakin lailla kaikkiin suuntiin.

Mutta kuten totesit, Helsingin  liikennesuunnittelua tarkoitus on estää autoilu keskustassa.

Ei ole, mutta vähentää kyllä.

Jos tarkoituksena olisi estää, niin sehän olisi harvinaisen helppoa. Ei siihen tarvitsisi kuin vähän betoniporsaita.

[Chew Bacca]

Semantiikkaa. Kun autoilusta tehdään tarpeeksi kallista ja vaikeaa, se estetään niiltä joilla ei ole rahaa ja aikaa. Kalteva pinta jonka päässä on autoton keskusta. Vihreiden ja kokoomuksen epäpyhän liiton luonteeseen kuuluu ettei päivänselviäkään tavoitteita lausuta ääneen.

Onko tavoite sitten hyvä vai paha, sitä on vaikea sanoa kokeilematta. Tampereelle autot jo karkotettiin pääkadulta kosken ja aseman välillä. Lienee liian varhaista tietää saavutettiinko se mitä haettiin.