Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[sm5]

En löytänyt parempaa aihetta hakemallakaan, hakutoiminto ei näytä toimivan.

Sm5-junien käyttööotto oli iso liikenneinvestointi HSL:le, mikä oli hyvin tehty.

Junakalusto oli jo paikoin hirveästi ikääntynyttä ja korkealattiaista. Nyt se on täysin modernia. Hyvin tehty.

[no future]

Kallio oli hieno paikka asua nuorena. 10v tuli siellä aikoinaan asuttua. Varmaan  edelleenkin hieno paikka tämän päivän nuorille.

Ei se mikään aikuisen ihmisen asuinpaikka kuitenkaan ole.

Lapsiperheiden määrähän on taas lisääntynyt Kalliossa valtavasti, lähikaupunginosista puhumattakaan. Jostain ne lapset kahteen yli 500 oppilaan peruskouluunkin tulevat.

[Titus]

^
Toinen lienee Porvoonkadulla eli ei Kalliossa, linjojen peruskoulussa tuo viitisensataa opiskelijaa + esikoulu/päiväkoti millä nimellä se nyt kulkee. Mutta joo, omakin havainto on, että varsinkin useampilapsiset kantisperheet tuntuu olevan ihan yleinen juttu. Tosin vasta +10v Kalliossa asuneena otos on aika lyhyeltä ajalta.

Mitä tulin postaamaan, niin HSL on saanut uuden hallituksen puheenjohtajan, ehtaa hesameininkiä:

23v toisen vuoden ympäristöekonomiaopiskelija... lienee tuostakin 90% opiskellut etänä koska Hgin yliopiston kursseja ei ole järjestetty paikan päällä käytännössä ollenkaan.

Matias Pajula, 23, saa pähkäiltäväkseen 1,3 miljoonan ihmisen joukkoliikenteen – "Onhan siinä riskinä, että helsinkiläiset joutuisivat maksamaan enemmän"

23-vuotiaana HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi nouseva Matias Pajula (kok.) saa pähkäiltäväkseen 9 kaupungin ja kunnan joukkoliikenteen ja 725 miljoonan euron vuotuiset toimintamenot.

Herttoniemeläinen Pajula on edellisen kauden varavaltuutettu ja nyt ensimmäisen kauden varsinainen valtuutettu. Ympäristöekonomiaa yliopiston Viikin kampuksella opiskeleva Pajula johtaa myös Kokoomusnuoria. Voisi luulla, että Pajulaa on valmennettu poliittiselle uralle jo untuvikkoasteelta. Pajula naurahtaa broileriviittaukselle, mutta myöntää, että sellainen saattaa jollekin mieleen tulla.

– Onhan tätä tullut tehtyä 18-vuotiaasta asti. Toisaalta pyrin siihen, etten rajoita omaa ajatteluani vain politiikkaan, sanoo Pajula.
– On tärkeää, että politiikan ulkopuolella on muutakin elämää, kuten vaikka yliopisto-opiskelu.

Pajulan lapsuudenkodissa keskusteltiin yhteiskunnallisista aiheista ruokapöydässä, mutta merikapteeni-isä ja opettajaäiti eivät olleet aktiivisia politiikassa. Pajula kertoo saaneensa poliittisen herätyksensä, kun tajusi, ettei silloisessa Helsingin kaupunginvaltuustossa ollut yhtäkään alle 30-vuotiasta.

jne

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4222606

Toki hyvä, että nuoria valitaan päättämään asioista, mutta kyllähän tämä kok-broilerinhautomista on.

[Melbac]

kokonaisella 23v kokemuksella päättämässä pk-seudun liikenteestä.

[Kallan]

^
Toinen lienee Porvoonkadulla eli ei Kalliossa, linjojen peruskoulussa tuo viitisensataa opiskelijaa + esikoulu/päiväkoti millä nimellä se nyt kulkee. Mutta joo, omakin havainto on, että varsinkin useampilapsiset kantisperheet tuntuu olevan ihan yleinen juttu. Tosin vasta +10v Kalliossa asuneena otos on aika lyhyeltä ajalta.

Mitä tulin postaamaan, niin HSL on saanut uuden hallituksen puheenjohtajan, ehtaa hesameininkiä:

23v toisen vuoden ympäristöekonomiaopiskelija... lienee tuostakin 90% opiskellut etänä koska Hgin yliopiston kursseja ei ole järjestetty paikan päällä käytännössä ollenkaan.

Toki hyvä, että nuoria valitaan päättämään asioista, mutta kyllähän tämä kok-broilerinhautomista on.

Eiköhän tuossa opi todella reippaasti ja samalla löydy aiheetkin kandille ja pro gradulle siinä ohessa. Kasvaa samalla ihmisenä myös.

P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään; Suomen hallituksen ja Helsingin yliopiston suuntaan (HY:n hallitus lienee oikeampi instanssi) kannattaa se syyttävä sormi tähdätä tässä tapauksessa.

[hulaq]

"Viikin kampuksella Opiskeleva" - eli ei siis valmistunut?
"Onhan tätä tehty jo 18-vuotiaasta saakka" - eli heti kaikki 5v?

Hyviin käsiin menee 700M€, ei minkäänlaisia paineita 

[RP]

P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään

Eihän sitä siitä ole syytetty, sen enempää kuin syntymävuotensa valitsemisesta. Tuo silti lisämausteen tuohon alhaiseen kokemuksen tasoon.

[Titus]

jokainen voi kuvitella 23-vuotiaan itsensä tuohon hommaan... "tähän se kuva pulloperseisestä teinijuoposta ja gretasta" 

[Kallan]

P.S. Älä nyt sentään siitä syytä - eli että on joutunut opiskelemaan etänä, mihin toinen ei voinut oikeasti vaikuttaa mitenkään

Eihän sitä siitä ole syytetty, sen enempää kuin syntymävuotensa valitsemisesta. Tuo silti lisämausteen tuohon alhaiseen kokemuksen tasoon.

Selvä, sitten tulkitsin viestisi väärin. 

[Titus]

Tuliterä parkkitalo ulisee niin kovaa Helsingissä, että naapuruston pihakutsut menivät pilalle – Akustinen ilmiö tuli rakentajille täytenä yllätyksenä
Upouusi kehuttu pysäköintirakennus soi kuin urut tietynsuuntaisella tuulella.

"EILEN sain tarpeekseni. Meillä oli vieraita, meinattiin grillata pihalla, mutta ulina häiritsi", Tommi Huttunen kertoo.

Hän asuu Helsingin Metsälässä, parin sadan metrin etäisyydellä Postipuiston asuinalueelle tänä vuonna valmistuneesta pysäköintitalosta. Ulkonäöltään kehuttu ja "pysäköinnin ideologian muutosta" kuvastavaksi luonnehditulla rakennuksella on ei-toivottu ominaisuus:

"Tuuli puhaltaa ilmeisesti hallin läpi. Se tekee urut sen rakennuksen seinästä", Huttunen kuvailee.

HUTTUSEN mukaan parkkitalo alkoi ulista kevään myrskytuulilla. Hän äänitti ujelluksen, mutta äänitystekniikka ei ole ihmiskorvan veroinen: "Korva kuulee eri tavalla. Parkkitaloa lähimpinä olevissa taloissa ulina kuuluu varmaankin huoneistoihin asti etenkin kesällä, kun nukutaan ikkunat auki."

Huttunen tarkisti tuulitiedot "grillausiltana" internetin sääpalvelusta. Tuulen nopeus oli 11 metriä sekunnissa, ja puuskissa 15 metriä sekunnissa.

"Se ei ole vielä edes paha tuuli."

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008145186.html

[Kallan]

Tuli tässä mieleen, että onkohan missään muuten olemassa mitään tutkimusta miten arkkitehtuurimaut jakautuvat puolueittain? Vihreillä kun on tuo ympäristöpuolen salkku Helsingissä, niin mitenköhän paljon meinaavat painostaa rakennuttajia rakennuttamaan välillä jotain suuren yleisön silmää miellyttävää ympäristöä? Peruselementtilaatikot kun eivät tuota oikein kovin kaksista kaupunkia, niin hyviltä kuin ne havainnekuvissa näyttävätkin tietyistä kuvakulmista katsottuna. Jopa Alvar Aallon falskaavat viritelmätkin näyttävät siihen nähden kauniilta.

[Titus]

Helsingin Kruunusilloista tilaama konsulttiselvitys: Kaupunginvaltuuston olisi pitänyt käsitellä kustannusten kohoamisesta jo aiemmin
Eniten ovat kallistuneet pikaraitiotiehen liittyvät urakat Hakaniemenrannassa, jonka asemakaavasta valtuusto päätti.

KONSULTTIYHTIÖ KPMG on saanut valmiiksi pormestari Jan Vapaavuoren (kok) tilaaman selvityksen Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksenteko­prosessista. Vapaavuoren pormestarikausi päättyy tänään perjantaina.

Vapaavuori kritisoi kesäkuussa hankekokonaisuuden kustannusarvion paisumista 430 miljoonasta liki 800 miljoonaan euroon, ja tilasi ulkopuolisen selvityksen kokonaisuuden päätöksenteosta.

Vapaavuori laski yhteen Laajasalon raitiotien, Kruunusiltojen urakan, Hakaniemenrannan kunnallisteknisen urakan, uusien pikaraitiotievaunujen tilauksen ja Laajasalon varikon kustannuksia.
"Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että päättäjien on ollut varsinaisen päätöksenteon yhteydessä miltei mahdotonta muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen todellisista kustannuksista", Vapaavuori kommentoi kaupungin tiedotteessa.

KOKONAISUUDEN tekee mutkikkaaksi se, että viiden osahankkeen toteutus ja päätöksenteko on eriytetty. Hankkeen sisällä on siis useita toisistaan erillisiä kohteita, joiden budjetointi on tapahtunut eri aikaan.

Laajasalon raitiotie toteutetaan allianssimallilla, jossa kaupungin kanssa tarkempaa suunnittelua tekevät rakennusyhtiö YIT, raiderakentaja NRC Finland sekä kolme suunnittelutoimistoa. Allianssi toteuttaa raitiotien rakentamisen lisäksi myös Merihaan sillan Sörnäisistä Kalastamaan.

Suomen pisin silta eli Kruunuvuorensilta sekä Kalasatamasta Korkeasaareen ulottuva Finkensilta on kilpailutettu tavanomaisena siltaurakkana, jonka rakentaa työyhteenliittymä YIT ja Kreate.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on kaupunginvaltuuston hyväksynnällä tehnyt 94 miljoonan euron vaunutilauksen. Hankintahinta on alustavaa noin 85 miljoonan euron arviota kalliimpi, koska linjalle tulee 45-metrisiä vaunuja 30-metristen sijaan.

Kalusto tulee HKL:n taseeseen kuten myös varikko, jonka toteutuspäätöstä ei vielä ole tehty. Helsingin seudun liikenne (HSL) maksaa sekä varikosta että kalustosta liikennöintikorvauksia tulevina vuosina. Hakaniemenrannan esirakentaminen taas on luokiteltu kaupungin aluerakennushankkeeksi, jonka rahoituksesta päätetään vuosittaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä investointibudjetissa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008079248.html

normi Hgin kaupungin konsultoinnin hommaa, eli kaupunki tekee jotain mahdollisimman typerästi ja tilataan konsultilta arvio miten typerästi homma meni...

[Kallan]

Laitan tämän maksumuurin takana olevan HS:n nyyhkyjutun tänne. Luonnollisesti mukana niitä varsinaisia mamuja, tottakai uhripositiosta käsin esitettynä - jopa silloin, kun joudutaan rivien välistä myöntämään tosiasiat.

Kaupunkisuunnittelu|"Köyhät ulos ja rikkaat tilalle" – Jyrän uhkaamat talot Helsingin "Mogadishu Avenuella" ovat muuttumassa Helsingin lähiöiden muutoksen symboliksi

Vuonna 1991 Meri-Rastilaan rakennettiin talo.
Poliisin ratsioista, ilkivallasta ja kosteusvaurioista huolimatta siitä tuli lukuisille perheille rakas koti, josta juuri kukaan ei haluaisi muuttaa pois. Kohta muutto voi silti olla edessä, koska pian Meri-Rastilan tie 19:ää ei ehkä enää ole.

Tässä itähelsinkiläisessä talossa ulko-ovet saavat olla kaiken päivää selällään auki.

Osittain siksi, että sisälämpötila kohoaa helteillä lähes kolmeenkymmeneen. Toisaalta oven sulkeminen on turhaa, kun sisäpihalla pyörii yleensä vain tuttua porukkaa.

Siksi tuntemattomat kasvot Meri-Rastilan tie 19:ssä pistävät heti silmään. "Onko toi muka sun oma koti", hijabiin pukeutunut pikkutyttö kysyy A-rapun edessä pällistelevältä toimittajalta.
Kaksikerroksiset A-, B-, ja C-raput muodostavat niin sanotun yläpihan, jossa kaikki tuntevat toisensa vähintään pärstäkertoimelta. Lasten leikkien äänet kaikuvat seinistä. Asfaltilla pelataan sulkapalloa nelinpelinä, välillä hypitään erään asunnon etupihalle ahdetulla trampoliinilla. Meno on silti seesteisen rauhallista. Pihalla tupakka suussaan lasten touhuja seuraavalla Johanna Peltolalla on seesteisyyden syystä selvä näkemys. "Yläpihalla pidetään kovaa jöötä. Täällä saa vapaasti ojentaa muidenkin lapsia."

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Peltola on asunut A-rapussa 17 vuotta. Talo on hänen kolmen lapsensa lapsuudenkoti. Peltolan olkavarteen on tatuoitu nimet: Krista, Kaj ja Mira. Yhteensä tässä keskellä Meri-Rastilaa sijaitsevassa taloyhtiössä on neljässä eri talossa 54 kaupungin omistamaa Hekan vuokra-asuntoa, joissa asuu paljon muitakin lapsiperheitä, eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia ja vähävaraisia. Pian nämä perheet saavat luultavasti häipyä rakennustyömaan tieltä. Mikäli Helsingin kaupungin suunnitelmat menevät läpi, Meri-Rastilan tie 19:n talot puretaan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Meri-Rastilan länsiosaan uuden asemakaavan. Sen on tarkoitus tuoda alueelle 2 400 uutta asukasta ja lukuisia korkeita kerrostaloja. Samalla se merkitsee purkutuomiota useille alueen taloille. Uudessa asemakaavassa on isossa roolissa "purkava uusrakentaminen", joka tarkoittaa vanhojen rakennusten hävittämistä ja täysin uusien rakentamista tilalle. Hanke on poikkeuksellinen, koska monet Meri-Rastilan talot ovat melko uusia. Lähes koko nykyinen kerrostalovaltainen asuntokanta on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Meri-Rastilan tie 19:n talotkin on rakennettu vasta vuonna 1991 ja niitä on hiljattain peruskorjattu. Vaiheittain etenevän rakennushankkeen on arvioitu alkavan vuosina 2023–2024. Kokonaisuudessaan muutokset ajoittuvat arviolta sitä seuraaville 10–15 vuodelle. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen.

Ei ole ihme, että asuntopulasta kärsivä Helsinki halua rakentaa juuri Meri-Rastilaan. Nykymittapuulla alueen talot ovat suhteellisen matalia, korkeintaan viisikerroksisia, ja väljästi rakennettuja. Kulkuyhteydetkin ovat hyvät. Vuosaaressa sijaitseva asuinalue on metroradan varrella. Jo metron ikkunasta voi nähdä kimaltelevan meren ja Rastilan uimarannan. Vehreät puistot ja metsäalueet alkavat pian asemalta poistuessa. Meri-Rastilan uudistuksessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään asuntojen määrän kasvattamisesta. Helsinki haluaa muuttaa myös sitä, minkälainen kirjo ihmisiä alueella asuu. Tämän vuoksi vuokratalovaltaiseen Meri-Rastilaan pyritään nyt saamaan entistä enemmän kovan rahan omistusasuntoja.
Suunnitelman takana on viheliäinen ongelma, joka on tuttu Helsingille ja lähes kaikille maailman suurille kaupungeille: Alemmat ja ylemmät tuloluokat sekä esimerkiksi eri etniset ryhmät vaikuttavat eriytyvän kiihtyvällä tahdilla omille maantieteellisille alueilleen. Kehityksen pelätään johtavan kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin. Eriytymisen torjunta­suunnitelma kuulostaa tietenkin filosofialtaan hyvin perustellulta, mutta se nostaa esiin myös kipeän kysymyksen: onko esimerkiksi Meri-Rastilan tie 19:n asukkaista tulossa vieraita omalla maallaan?

Meri-Rastilan tie on kansallisesti kuuluisa tie, vaikka moni ulkopaikkakuntalainen ei sitä kadun virallisesta nimestä ehkä tunnistakaan. Nuhjuiselta ostarilta lähtevä tie kulkee läpi koko asuinalueen. Moni tuntee sen Mogadishu Avenuena. Mogadishu on Itä-Afrikassa Intian valtameren rannalla sijaitseva Somalian pääkaupunki, jolla on vuosia jatkuneen sisällissodan ja edelleen jatkuvien aseellisten levottomuuksien takia maine yhtenä maailman vaarallisimmista kaupungeista. Kun lähtee iltapäivällä kävelemään Rastilan metroasemalta rauhallista Meri-Rastilan tietä pitkin, yhtäläisyydet Mogadishun ja Meri-Rastilan välillä näyttävät ainakin ulkopuoliselle jäävän vähäisiksi. Yksittäiset vastaantulijat ovat päiväsaikaan lähinnä vanhuksia ja lapsia. Jari Tervo kirjoitti vuonna 2006 televisiosarjan Mogadishu Avenue, joka sai nimensä juuri Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarja kertoi syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisista vuokratalossa. Sarjaa ei lopulta kuvattu Meri-Rastilassa vaan Espoon Suvelassa. "Maine ei silloin vastannut todellisuutta, ja Meri-Rastilassa ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kirjavaa väkeä. Nyt tilanne taitaa olla jo toinen", Johanna Peltola pohtii. Ja totta tosiaan: Meri-Rastilan väestössä ulkomaalaistaustaisia on nykyään selvästi muuta Helsinkiä enemmän. Vuoden 2019 lopussa alueen asukkaista noin 40 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaupungin keskiarvo on 16,5 prosenttia. Meri-Rastilaa suhteellisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia asuu vain läheisessä Kallahdessa ja Itäkeskuksessa. Meri-Rastilan postinumeroalueella eli Etelä-Vuosaaressa asukkaiden vuoden keskimääräiset ansiot eli mediaanitulot olivat vuonna 2019 noin 23 700 euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi kantakaupungissa sijaitsevan Ullanlinnan postinumeroalueella vastaava summa oli noin 41 000 euroa.

Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä vaikuttaa asuvan paljon myös Meri-Rastilan tie 19:ssä. Talotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Peltola on kerran laskenut, että syntyperältään suomalaiset asukkaat olivat A-rapussa jo vähemmistössä. Kun vanhin tytär Krista, 20, kävi paikallista ala-astetta, hän oli luokan 22 oppilaasta ainoa, jonka molemmat vanhemmat olivat kantasuomalaisia. Kulttuurierot ovat välillä aiheuttaneet hankaluuksia. Kerran talon sisäpihalla käytiin nyrkkitappelu, joka sai alkunsa koiran ulkoiluttamisesta, Peltola kertoo. Tietyissä uskonnoissa koira nähdään saastaisena eläimenä, toisille se on rakas perheenjäsen. Yleisesti ottaen ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten suuri määrä Meri-Rastilassa ei Peltolan mukaan vaikuta elämään sen kummemmin. Moni Meri-Rastilan tie 19:n asukkaista on Peltolan tavoin lähinnä huolissaan alueen nuorisosta ja huono-osaisista, joiden pahoinvointi on korostunut korona-aikana entisestään. Tähän joukkoon mahtuu niin ulkomaalaistaustaisia kuin kantasuomalaisiakin. Varsinkaan täysi-ikäisillä nuorilla ei ole paikkaa, missä hengailla. Turhautuminen on purkautunut esimerkiksi ilkivaltana ja jengitappeluina. Talon viereinen bussipysäkki on rikottu monta kertaa, seiniin on heitelty kananmunia ja läheisen Haruspuiston läpi yöllä kulkeneita on ryöstetty useampaan otteeseen. Yhä lapsuudenkodissaan asuvalla Peltolan tyttärellä Kristalla on asiasta ensikäden tietoa. Hän tekee vapaaehtoistyötä paikallisella nuorisotalolla. "Nuoria on jouduttu heittämään pihalle nuorisotaloilta, sillä työntekijöitä on liian vähän ja he ovat kyllästyneitä riehumiseen." Johanna Peltolan mukaan yksi iso miinus Meri-Rastilaan suunnitellun kasvun kannalta on, että Meri-Rastilan oma terveysasema on lakkautettu ja terveyspalvelut on keskitetty Vuosaaren terveyskeskukseen. "Jos sote-alan resurssit ovat nyt jo tiukilla, miten käy, kun väkimäärä vain kasvaa?"

Abukar Jeilani muutti Somaliasta Suomeen 90-luvun alussa. Ensin hän saapui Kotkaan, jossa tapasi ystävänsä kautta Taina Kohnken. Pariskunta on 28 vuotta kestäneen avoliiton aikana päätynyt Meri-Rastilan tie 19:n F-rapun neliöön. Heillä on kuusi tytärtä ja kaksi lastenlasta, joten asunnossa riittää vilinää. Metallityötä tekevä Jeilani pitää kotikatunsa Mogadishu Avenue -lempinimeä hieman hassuna. "Sitä paitsi asuuhan täällä kaikkia muitakin kuin somaleja."

Perhe asuu taloyhtiön alapihalla, jossa yhteisö ei ole yläpihaan verrattuna yhtä tiivis, Kohnke kertoo. Levottomuuksiakin on ollut, ja poliisit pyörivät hänen mukaansa edelleen pihalla harva se viikonloppu. Eräästä asunnosta myytiin pitkään huumeita, ja lopulta sinne tehtiin iso ratsia. Ennen ratsiaa yhden koiralenkin aikana naapurit olivat löytäneet yhteensä 54 huumeneulaa talon ympäristöstä. Myös F-rapussa ulkomaalaistaustaisia on paljon, minkä perhe kokee rikkautena. Lasten leikkikavereihin on lukeutunut niin somaleja, intialaisia, venäläisiä kuin virolaisiakin.

Rasismia esiintyy, mutta pienempään Kotkaan verrattuna Meri-Rastilan tie 19 ja Helsinki ovat tarjonneet siltä suojaa. Jeilanin mukaan paljon on sitä paitsi omasta asenteesta kiinni. "Olen kokenut kaikennäköistä huutelua, mutta siihen ei saa lähteä mukaan", hän sanoo. Taloyhtiössä ongelmia on aiheuttanut lähinnä yksi suomalainen, joka haastoi riitaa kaikkien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kanssa. Lopulta riitapukari ymmärsi itse häipyä. Nyt alapiha on rauhoittunut, ja moni ulko-ovi saa sielläkin olla apposen auki. Kuten usein, myös Meri-Rastilan tiellä asukkaat tuntuvat liittävän kotinsa ympäristöön hyvin erilaisia mielikuvia kuin ulkopuoliset. Taina Kohnke ei allekirjoita alueen huonoa mainetta. Hänen mukaansa esimerkiksi Mellunmäki tai Kivikkokaan tuskin ovat oikeasti niin levottomia paikkoja, kuin mielikuvat niistä ehkä antavat ymmärtää. "En muuttaisi täältä mihinkään. Lapset tykkäävät, palvelut ja luonto ovat lähellä ja huonoja puolia ei oikeastaan ole."

Talon pihalla toimittajaa ja kuvaajaa lähestyy aurinkolasipäinen vanhempi mies. Hän on 20 vuotta B-rapussa asunut Lassi Savolainen. Selviää, että hän on tarkkaillut sisäpihalla pyöriviä tuntemattomia ihmisiä ikkunastaan jo useamman päivän. Pian istutaan eläkkeellä olevan Savolaisen ja hänen vaimonsa kolmion kukkaistutuksin koristetulla parvekkeella. Suuri pihlaja antaa suojaa auringolta. Vaimonsa perässä Espoon Viherlaaksosta Meri-Rastilaan muuttanut Savolainen kertoo muuton olleen aluksi täysi shokki. Hän ei ollut tottunut ulkomaalaistaustaisiin katukuvassa, vaikka olikin viettänyt lapsuutensa aivan Helsingin ytimessä Kampissa. "Olin ensin, että mikä maa, mikä valuutta?" Nyt Savolainen on kiintynyt alueeseen jo niin paljon, ettei voisi kuvitellakaan muuttavansa sieltä pois. Kuten lähes kaikki muutkin taloyhtiön asukkaat, Savolainen nostaa esiin sen luonnonläheisyyden. Merenrantaan on noin viiden minuutin kävelymatka ja Kallahdenharjun luonnonsuojelualue alkaa pian rannan jälkeen. Asuinalueella on myös muita upeita luontokohteita, kuten Ramsinniemen lehto sekä Vuosaaren sillan eteläpuolella sijaitseva muinaisrantakivikko, joka on noussut paikalleen jääkauden aikana. Mutta luontoa löytyy vielä tätäkin lähempää. Lasten hiekkalaatikolla piipahtaa säännöllisin väliajoin kettu. Rusakon, oravan, harakan ja lokin poikasia näkyy vähän väliä. Marjat ja sienet voi poimia lähimetsästä. Savolainen lähtee usein jo viiden aikaan aamulla kävelylenkille pitkin polkua, joka alkaa heti taloyhtiön takaa kohoavalta kalliolta. Aamuisin on mukavan viileää, ja silloin pystyy kuuntelemaan hiljaisuutta. "Laitan silmät kiinni, ja kuuntelen, kuinka hiljaista ympärillä on. Sellaista kokemusta ei monesta paikasta enää saa."

--snip---

Ei tunnu juuri missään, kamerunilainen Gilbert Gwe sanoo Meri-Rastilan talojen purkusuunnitelmista. Hän on asunut noin kolme vuotta Meri-Rastilan tie 19:n A-rapun kaksiossa suomalaisen kämppäkaverinsa kanssa. Gwe tuli Suomeen vuonna 2005 ja on valmistunut sen jälkeen maisteriksi biokemian alalta. Nykyään hän on ammatiltaan yrittäjä, joka yhdistää eurooppalaisia mineraalien ostajia kamerunilaisten myyjien kanssa. Hän harrastaa juoksua ja treenaa parhaillaan 10 kilometrin matkaa varten. Usein lenkit suuntautuvat Vantaan Fazerilassa sijaitsevan työpaikan lisäksi Meri-Rastilan metsiin. Gwe on asunut aiemmin myös Kiinassa. Siellä hän on tottunut siihen, että puolen Helsingin kokoisia alueita saatetaan repiä maan tasalle ja rakentaa uudestaan. Hän kuitenkin pohtii, onko kaupungin tarkoituksena häätää sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset pois Meri-Rastilasta, kun vuokra-asuntoja puretaan ja omistusasuntojen osuutta alueella lisätään. "Köyhät ulos ja rikkaat tilalle. Hyvää bisnestä", hän puuskahtaa.

Kaupungin lähtökohta on, että kaikki alueen nykyiset asukkaat voivat halutessaan asua siellä jatkossakin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Hänen mukaansa kaikissa aiemmissa tapauksissa, joissa vuokra-asuntoja on purettu, on säädeltyjä vuokra-asuntoja tehty tilalle vähintään yhtä paljon. "Varmasti näin on myös Meri-Rastilassa. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tilalle ei siis ole tulossa omistusasumista." Lisäksi Hekan purettujen talojen asukkailla on aina ollut Sinnemäen mukaan mahdollisuus muuttaa tilalle rakennettuihin taloihin.


Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008125939.html

Ruotsin tiellä ollaan, mutta toimittajan mielestä ilmeisesti asiat ovat hyvin ja monikulttuurionnelassa on kivaa. Artikkeli tuntui melkoiselta psyops-operaatiolta ja valkopesulta. Mutta no, ongelmat ovat odotettuja odotettujen tahojen toimesta.

Edit: laitoin tämän tänne, koska Meri-Rastilan tilanne EI siis kohene tämän myötä, yritetään vaan ostaa lisää aikaa rakentamalla omistusasuntoja alueelle - talothan ovat artikkelin mukaan huonosti tehtyjä.

[kriittinen_ajattelija]

Aika rauhallista meri-rastilassa silti on vrt moniin muihin alueisiin, tosin se johtuu osittain siitä, että meri-rastilan keskusta on aika suppea ja olettevasti nuoret ym menee hengaamaan läheiseen Vuosaareen tai Itäkeskuksen seudulle metrolla.

Arabien ja somalien ohella omaan silmään siellä asuu paljon venäläisiä myös, ehkä virolaisiakin joten katukuva ei ole ihan niin "värikäs" kuin voisi kuvitella.

Yksi syy rauhallisuudelle kenties on se tosijaan, että se on varsin väljään rakennettu ja luontoa on paljon. Jos ne rakentaa sinne 2400:lle jotain korkeita kerrostaloja jonne ei saada asumaan muita kun mamuja ja nistejä, niin se kyllä jos mikä tekee alueesta gheton. Viitsiikö kantikset ostaa omistusasunnon sieltä, onhan se ok aluetta vielä - mutta onko 20 vuoden päästä? Aika riskialtis sijoitus.

[Titus]

^
Asunnoista pyydetään mielipuolista neliöhintaa -> eivät mene kaupaksi -> myydään könttänä sijoitusyhtiölle -> kämpät vuokralle Hgin kaupungille ja Kelalle -> matuja ja nistejä

[Melbac]

Ajatelkaa helsinkiläisiä kantiksia joille noi kämpät on alunperin tarkoitettu,taitaa olla harvassa noissa asuvat jotka on helsingissä syntyneet.Ei ne muualta suomesta tulleet suomalaisetkaan aina välttämättä ole mitään ihanne naapureita mutta nämä mamut on yleensä pahempia.Kaikkein hauskin juttu on se että nämä kaikki paikat on tarkoitettu helsinkiläisillä ja paikat rahoitetaan helsingin kaupungin varoilla(porukka sekoittaa valtion rahat ja kaupungin rahat aika lahjakkaasti ihan kuin helsinki olisi saamapuolella kun kuntien tuloja tasoitetaan,kuulemma kaikki maksetaan valtion veroista joka ei pidä paikkaansa).Mitä taas tulee noihin taloihin tuolla niin ne taitaa olla aika huonossa kunnossa ja tulee ilmeisesti halvemmaksi pistää talot matalaksi ja rakentaa uusi kuin alkaa remontoimaan niitä vanhoja,noissahan pitäisi tehdä ne peruskorjaukset(näitäkin on kai siirretty).

[Mikke70]

^
Asunnoista pyydetään mielipuolista neliöhintaa -> eivät mene kaupaksi -> myydään könttänä sijoitusyhtiölle -> kämpät vuokralle Hgin kaupungille ja Kelalle -> matuja ja nistejä

Jaa? Kun katsoo vaikka Kalasataman tilannetta, jossa maksetaan kymppitonni neliöstä, niin hyvin tuntuu menevän kaupaksi, vaikka pääset asumaan vähintään 10 vuotta kestävälle rakennustyömaalle.

[Torspo]

Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.

Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.

Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.

[Titus]

Toisessa ketjussa oli gutaleiden parkkipaikasta, tässä hämeentien gutalepysäkki, yleensä autot on ns tuplaparkissa pyörätiellä ja liikkelle voi lähteä jalkakäytävän kautta:

https://www.facebook.com/photo/?fbid=4247248935360263&set=a.1161309437287577

kaikki kielletyillä paikoilla, tietenkin

lisäksi linjojen kohdalla ajorata täyttyy vesisateella niin pahasti vedestä, että vesi nousee jalkakäytävän reunaan asti peittäen ajoradan ja pyörätien veden alle. eli ajoradalla on joku +10cm vettä.
bussit ajelee kävelyvauhtia etteivät törmäile ajoradan reunaan tai roiskuta vettä jalkakäytävällä pyöräilevien päälle 

[Siili]

Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.

Meinaatko että pyöräilykilometrin laskennallinen hinta on korkeahko?

[Nikolas]

Minullahan ei ole mitään polkupyöräilyä vastaan, vaan päinvastoin: pyöräily on mukavaa. Tänä kesänä säätkin ovat suosineet pyöräilyä.

Helsingin kaupungin poliittinen johto on ilmeisesti päättänyt pilata kaupunkialueen liikenteen, ja käyttää kevyen liikenteen tehostamista tekosyynä vallata pois moottoriliikenteen tarvitsemaa tilaa ja siirtääkseen sitä pyöräilijöille. Jos Helsingin poliitikot todella haluaisivat lisätä polkupyöräilyn suosiota, he keskittyisivät polkupyörien pysäköinnin ja säilytyksen olosuhteiden parantamiseen ja polkupyöräilijöiden tarvitsemiin muihin palveluihin. Mutta koska toiminnan todelliset syyt ovat mitä ilmeisemmin aivan muita, katuliikenteen tärvelemiseen keskitytään ja kevyen liikenteen edistäminen on siinä pelkkä tekosyy.

Pyöräily on liikuntaa ja hyötypyöräily (kuten työmatkapyöräily) on myös liikuntaa. Nähdäkseni pyöräteiden leventämisen sijasta pyöräilyä tuettaisiin parhaiten parantamalla pikasuihkun mahdollisuuksia pyöräilysuoritteen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi hyvin toimivia suihkuja ja pukeutumistiloja. Toimintaperiaate voisi olla samanlainen kuin yleisissä käymälöissä usein on: Kolikolla sisään ovesta ja sitten peseytymisen ajaksi kopin ovi lukkoon. Mutta koska tämän vuoksi ei tarvitse uhrata tilaa kaduilta, oletan että Helsingin päättäjiä ei kiinnosta.

Pyöräilyn edellytyksiä voisi parantaa myös lisäämällä polkupyörien pysäköintipaikkoja, jotka tarjoaisivat polkupyörille suojaa sateelta, varkailta ja ilkivallalta.

[Sahaaja]

Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa.

Jo ennen tuota Hämeentien remppaa Sörnäisten rantatie oli noin neljä kertaa vilkkaammin liikennöity katu. Sitä kulkee noin 40 000 autoa päivässä, ja ilmeisesti 2000-luvun alkupuolella sitä on kulkenut jopa 55 000 autoa päivässä. Hämeentietä n. 10 000 autoa ennen nykyistä muutosta.

Ja olen kyllä melkoisen varma, että ennen nykyistä muutosta Hämeentietä pitkin ei kulkenut pyöräteitä. Siinä oli kyllä hyvin leveät jalkakäytävät, joita pitkin monet pyöräilijät ajoivat laittomasti.

[Kallan]

Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.

Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.

Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.

Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.

[-PPT-]

Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.

[no future]

Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.

Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.

Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.

Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.

Mites se autojen läpiajoliikenteen poistuminen on vaikuttanut alueen eläväisyyteen? Enemmänhän siihen vaikuttaa tällä hetkellä koronarajoitukset sekä Hakaniemen Hallin ja sen ympäristössä olevat isot työmaat. Jos ylipäätään liikkuu Kallion alueella, niin tunnelma on ollut nyt jo kaksi kesää kuin "muuttotappiokunnan kirkonkylällä", aivan suosituimpia keskittymiä lukuunottamatta. (Kurvi, Hesari ja Vaasankatu Flemarilta sörkkaan, Karhupuiston ympäristö) Jopa Hakiksessa Tokoinrantaa lukuunottamatta on todella rauhallista viikonloppuisinkin. Olen käynyt nyt kesällä myöhään illalla/yöllä kaupassa niin Hesarin kuin Kurvin Alepoissa että Piritorin ja Ympyrätalon Ässsissä, ja aika hiton hiljaista on ollut tuolla eri katuja dallaillessa. Edes kauppojen ympäristössä ei pyöri humalaista baarikansaa tai sekavia katunistejä Piritorin vakioporukkaa lukuunottamatta.

[DuPont]

Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.

Kun stadilaisuus on vittumaisuutta ja degeneraatiota, toivottavasti katoavat.

[Emo]

Posti muuttaa takaisin Postitaloon, uusi pääposti avautuu marraskuussa   

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008182776.html

POSTIN palvelut palaavat takaisin Helsingin keskustassa sijaitsevaan Postitaloon.

Uusi pääposti avautuu loppusyksystä. Avajaisia vietetään 26. marraskuuta.

Valtionyhtiö Posti luopui Postitalon myymälästä vuosi sitten, heinäkuussa 2020. Uusi pääposti avautuu samoihin tiloihin, joissa aiempi myymälä oli.
...   

"Päätös Postitalon toimipisteen sulkemisesta tehtiin ennen koronaa, joka on kasvattanut verkkokauppaa ja pakettimääriä valtavasti. Nyt huomattiin, että on järkevää palata, jotta saadaan alueen asukkaille ja yrittäjille mahdollisuus helppoon asiointiin", Hollmérus sanoo. 

UUDESSA pääpostissa on yhtiön mukaan saatavilla kaikki Postin palvelut: paketti- ja postilähetysten noutaminen ja lähettäminen, postimerkit sekä postitus- ja pakkaustarvikkeet. Yhtiö lupaa uuteen pääpostiin laajat aukioloajat ja esteettömän liikkumisen. Asioinnin voi tehdä joko itsepalveluna tai henkilökunnan kautta, Posti kertoo.

Vaikka paluumuutto on osaa yhtiön isompaa strategiaa, on sillä Hollméruksen mukaan myös arvoa Postin imagon kannalta.

"On todella hieno fiilis, että päästään palaamaan näin tärkeään rakennukseen, joka on Postin historialle merkittävä. Postitalo on näkyvä ja ikoninen paikka, ja alueella liikkuu paljon turisteja."

Postin vanhat tilat ovat olleet lähdön jälkeen tyhjillään, ja ne remontoidaan ennen marraskuun avajaisia. Hollméruksen mukaan myymälän tulevaan ulkoasuun halutaan paikan historiallisuuden vuoksi "panostaa vähän enemmän" kuin Postin myymälöihin yleisesti.

Postitalo rakennettiin vuonna 1938 silloisen Posti- ja lennätinlaitoksen pääkonttoriksi. Keltaisen, funktionalismia edustavan rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Kaarlo Borg, Jorma Järvi ja Erik Lindroos. 

POSTI Groupin keskiviikkona julkistaman puolivuosikatsauksen mukaan yhtiön liikevaihto ja kannattavuus ovat parantuneet.
...
Yhtiön mukaan kannattavuuden nousu johtuu nimenomaan kasvusta, joka on tullut paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnasta sekä logistiikkatoiminnoista.
...   

Tämä uutinen ilahdutti.
Ei-helsinkiläisenä (Luojan kiitos!) olen lapsesta asti tiennyt Postitalon ja Pääpostin. Oli murheellista kun sekin lopulta suljettiin. Nyt edes tuo vääryys oikeaa. Tilatkaamme paketteja!

[Melbac]

Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.

mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.

[Melbac]

Hämeentie, eli Vihreiden ihannekaupunkirakentaminen. Tie muutettiin parivuotisella täysremontilla joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen väyläksi.

Kuljin tänään tämän vihreän ihanteen läpi väliltä Hakaniemi - Kurvi. Tämä pätkä oli ennen vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Helsingissä ja pyörätiet olivat jo silloin mutta kaistoja oli kaksi suuntaansa. Pätkä on noin 1,3 km pitkä ja menin siitä iltaruuhkan aikaan. Liiketiloja on edelleen paljon tyhjillään ja busseja ja raitiovaunuja oli suunnilleen saman verran kappalemääräisesti kuin kevyttä liikennettä.

Havainnot olivat koko matkalla 19 pyöräilijää ja 10 sähköpotkulautaa, tämä siis klo 16 ja 17 välillä. Siinä on hyvä esimerkki idealismista versus todellisuus. Koska pyöräkaistoja on yksi suuntaansa tekee se noin 137 metriä baanaa per pyöräilijä. Alkaisi se autoruuhkakin kaupungista katoamaan vastaavilla mitoituksilla.

Vihreiden omilla foorumeilla tämä Hakaniemi-Kurvi on todettu jostain syystä menestykseksi. Kai he ymmärtävät menestyksellä sitten ihan jotain muuta, kuin mitä me normikansalaiset. Infrahan siinä samalla toki uusittiin. Mutta joo, nykyisin toi alue on entiseen verrattuna kuollut alue, tuntuu kuin olisi enemmän jonkin muuttotappiokunnan kirkonkylällä kuin missään kaupungissa.

En itsekkään nyt pitäisi tota hämeentien korjausta menestyksenä.Alue tosin rauhottui mutta samalla lähti kaupat.Kyllähän tuolla oli aika hektistä kävellä aina välillä ennen remonttia ja mielummin meni sporalla kuin käveli sitä kautta koska pelkäsi että törmää johonkin ja/tai joutuu auton/bussin yliajamaksi.Nyt sinne ei sitten menee muut kuin ne jotka siellä asuvat.

[Emo]

Helsingissä asuu stadilaisia ja hesalaisia. Valitettavasti jälkimmäinen porukka muodostaa jo enemmistön ja se näkyy politiikassa ja päätöksenteossa.

mjooh,ne muualta tänne muuttaneet tekevät sellaisia päätöksiä joita koko ikänsä täällä asuneet eivät ikinä tekisi.

Vittu mitä paskaa 😂

Esimerkiksi Kirsi Piha, Jan Vapaavuori, Alex Stubb ja Anni Sinnemäki ovat syntyperäisiä omassa rakkaassa Hellsingissä ikänsä asuneita ( Stubb toki eurooppalainen) että ihan omin voimin olette kotikaupunkinne paskoneet.
Tarja Halonenkin on stadilainen, ei mikään lehmänsonnanhajuinen  hesalainen. Monet näistä teidän hienoista stadilaisistanne ovat tehneet päätöksiä, jotka ovat pilanneet koko Suomen, ei pelkästään Hellsinkiä.