Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Tämmöinen löytyi

Asuntojen neliöhintojen muutos 2013-2014

Postinumero

00510 +1%
00550 +6%

00550 on kehittynyt erittäinkin hyvin mutta toisaalta taas 00510 ei.

Ei tuon perusteella voi sanoa oikein mitään. Pitäisi nähdä vähän pidemmältä ajalta hintoja.

[junakohtaus]

En viitsi enempää alkaa todistella ilmiselvää asiaa. Tässä on kuitenkin yksi Talsan juttu. Siinä Konepajan vaikutus (kuuluu siis Vallilaan) näkyy yleisellä tasolla, millä on tietenkin vaikutusta ko. asuinalueen hintatasoon:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/31/katso-mitka-ovat-uudet-kuumat-asuinalueet/201011816/310

Myös Hermanni ja Toukola nousevat mittavan uudistuotannon takia.

Sä et nyt kyllä vielä ole millään tavalla osoittanut väittämääsi vaikutusta, mutta ehkä tähän ei kannata jumittua.

[guest3656]

Postinumerot halkovat mielivaltaisesti asuinalueita. Ne eivät anna oikeaa kuvaa kehityksestä.

Seuraavassa pari postinumeroa (näkyvät katkoviivana kartalla):

00510

00520

Kartalta näkyy esim, että Konepajan pohjoisosa kuuluu samaan postinumeroon kuin Itä-Pasila.

[jka]

Eihän tuollainen muutaman korttelin uudisrakentamisen vaikutus voi olla kovinkaan laaja jos rakennetaan vanhaan jo rakennettuun korttelikaupunkiin. Joten siinä mielessä yksi postinumeroaluekin on aivan liian suuri että vaikutuksen näkisi ja tässä tapauksessa postinumeroalueet menevät kyllä vielä aika pahasti ristiin.

Ja tuo hintatilasto on puolen vuoden ajalta. Helsingissäkin tehdään niin vähän asuntokauppoja että hinnat heiluu näin lyhyellä ajanjaksolla ihan miten sattuu. Yksi avioerossa pakkomyyntiin joutuva tai hintatiedoton urpo massimies joka ostaa hinnasta välittämättä heilauttaa hintoja välittömästi.

[guest3656]

Sä et nyt kyllä vielä ole millään tavalla osoittanut väittämääsi vaikutusta, mutta ehkä tähän ei kannata jumittua.

Kukaan ei ole laatinut tilastoa, josta voisi kaivaa sen tiedon, minkä lisärvon Konepajan rakentaminen on generoinut etenkin Alppilan vanhaan asuntokantaan. Voidaan ainoastaan todeta, että Alppilan vanhan asuntokannan hinnannousu on ollut erittäin nopeaa Konepajan rakentamisen jälkeen (2007 -->). Sen, onko se ollut nopeampaa kuin Kalliossa voi varmasti joku viitseliäs selvittää jos kiinnostaa. Alueelle on myös asutettu reippaasti spurguja tukiasuntoihin eli katukuva on kohtuulisen kirjavaa ja yleisvaikutelma on nuhjuinen. Viime kesänä Kotkankadun Alepan pankkiautomaatilla törmäsin jopa humalaiseen Tarja Haloseen.

Kysymys voidaan toki asettaa toisinkin; mikä selittää sen että Alppilan vanhan asuntokannan hintataso tulevat LVIS-saneeraukset huomioiden on noin korkea? Olisiko se noin korkea jos verrokkina olisi ainoastaan Itä-Pasilan harmaat, vuokra-asuntojen ympäröimät, 1970-luvun laatikkoarkkitehtuurin tuotokset. Eihän vanhassa Alppilassa edes ole mitään mielenkiintoista muutamaa vanhaa vuosisadan alkupuolen asuintaloa lukuunottamatta.

[guest3656]

Eihän tuollainen muutaman korttelin uudisrakentamisen vaikutus voi olla kovinkaan laaja jos rakennetaan vanhaan jo rakennettuun korttelikaupunkiin. Joten siinä mielessä yksi postinumeroaluekin on aivan liian suuri että vaikutuksen näkisi ja tässä tapauksessa postinumeroalueet menevät kyllä vielä aika pahasti ristiin.

Ja tuo hintatilasto on puolen vuoden ajalta. Helsingissäkin tehdään niin vähän asuntokauppoja että hinnat heiluu näin lyhyellä ajanjaksolla ihan miten sattuu. Yksi avioerossa pakkomyyntiin joutuva tai hintatiedoton urpo massimies joka ostaa hinnasta välittämättä heilauttaa hintoja välittömästi.

Ei ole kysymys nyt aivan muutamasta talosta ja asunnosta, vaan tyypillisen suomalaisen, kepun tukialueilla sijaitsevan kunnan väestömäärästä:

Konepajan alueelle on suunniteltu noin 2500 asukkaalle 1300 asuntoa, joista vuoden 2014 alussa valmiina on noin 500. Mittava ja toistakymmentä vuotta kestävä hanke on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä YIT:ltä, maanomistaja VR:ltä sekä Helsingin kaupungilta.

http://www.yit.fi/yit_fi/Tietoa_YITsta/Toihin_YITlle/Talo_taynna_mahdollisuuksia/konepaja

[jka]

Alueelle on myös asutettu reippaasti spurguja tukiasuntoihin eli katukuva on kohtuulisen kirjavaa ja yleisvaikutelma on nuhjuinen. Viime kesänä Kotkankadun Alepan pankkiautomaatilla törmäsin jopa humalaiseen Tarja Haloseen.

Päivän paras, meidän kassi-alma vertaistensa joukossa. Kiitos nyt tästäkin visuaalisesta mielikuvasta. Eihän toi lähde verkkokalvoilta millään...

[Oami]

Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.

Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.

Eipä juuri. Ennemminkin liikennevalot lyhentävät matka-aikoja. Siis niiden, jotka sattumoisin eivät halua vain ajaa sitä Mannerheimintietä tai Hämeentietä päästä päähän.

[Bienveillant]

Vielä tuohon case Konepajaan liittyen; itse sanoisin että Konepajan rakentaminen on vaikuttanut Alppilan vanhojen asuntojen arvoon siten, että niiden hinta on noussut nopeammin kuin muiden itäisen kantakaupungin alueiden vastaavat asunnot. Mutta jottei menisi arvailuksi, niin alla on taulukko, jossa on kaikki CGI:n (ex-Logica) hintaseurantapalveluun tulleiden, vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat viimeisten neljän vuoden ajalta, olkaapa hyvä!

Postinumero       2011     2012     2013     2014

00500                4402     4644     5178     5217

00510                4380     4543     4855     4982

00520                3968     4151     4416     4425

00530                4609     4829     5097     5248

00550                4040     4236     4528     4660

[RP]

Mutta jottei menisi arvailuksi, niin alla on taulukko, jossa on kaikki CGI:n (ex-Logica) hintaseurantapalveluun tulleiden, vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat viimeisten neljän vuoden ajalta, olkaapa hyvä!

Tosin vanha kerrostaloasunto on "vanha" kai riippumatta iästään, jos sitä on myymässä sen edellinen asukas? Oli asunto sitten rakeennettu 1962 tai 2012.

[Roope2]

Taloussanomat: Hbl: Maanvuokrien korotus vaikuttaa satoihin helsinkiläisiin

Helsingin kaupunki on korottamassa 170 asuntotontin maanvuokraa ensi vuoden alusta. Välitön vaikutus vuokriin lasketaan Hufvudstadsbladetin mukaan kymmenissä euroissa.

Uusien sopimusten lopullinen vuokrahinta tulee olemaan nykytasoon verrattuna jopa 10-15-kertainen, arvioi toimistopäällikkö Sami Haapanen Helsingin kiinteistövirastosta.

Pitää muistaa, että nykyinen maanvuokra on marginaalinen. Helsingin kaupungin kannattaisi lahjoittaa tontit koska kiinteistövero tuottaisi enemmän kuin maanvuokra, kiinteistöviraston Haapanen Hufvudstadsbladetille.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2014/11/30/hbl-maanvuokrien-korotus-vaikuttaa-satoihin-helsinkilaisiin/201416557/12?pos=luetuimmat

[junakohtaus]

HS: Nurmijärvi-ilmiö on ohi: http://www.hs.fi/kaupunki/a1417410812515?jako=353d4752dfde040a2c8c619186a4034f&ref=fb-share

Jutussa tosin on sellainen virhe tai epätarkkuus, että Helsingin kantakaupungin asukasluku kääntyi nousuun 2006, jolloin elettiin vielä voimakasta nousukautta.

[jka]

75% pääkaupunkiseudun väestönkasvusta on nykyään maahanmuuttajia ja näiden lisääntymistä. Eihän persaukisilla maahanmuuttajilla ole koskaan ollutkaan Nurmijärvi-ilmiötä. Se, missä jengi näillä eväillä kasvaa voidaan päättää täysin poliittisella päätöksellä. Minne rakennetaan mamu-ghettoja, siellä väestömäärä lisääntyy. Ei muualla. Tämä ilmiö näkyy täysin selvästi Helsingin lisäksi myös Espoossa ja Vantaalla.

Toisaalta myös suurten ikäluokkien muutto takaisin kaupunkiin on selvä trendi. Nähin kahteen trendiin verrattuna millään muulla ei ole mitään merkitystä joka tilastoissa kunnolla edes näkyisi.

[Taikakaulin]

Malmin lentoaseman lopettaminen saa yhä oudompia sivujuonia joista yksi on Helsingin halu rakentaa kaupunkiin uusi helikopterikenttä. Alunperin helikopterikentän oli tarkoitus nousta merestä vallatulle alueelle hernesaaressa, mutta tilanne on muuttunut sen verran, että kyseinen alue halutaan rauhoittaa asuntorakentamista varten.

Ongelman ratkaisuksi on keksitty, että rakennetaan uusi helikopterikenttä Kivikkoon. Tarkkasilmäisimmät huomaavat oheisesta kartasta, että siinähän on jo kivenheiton päässä toimiva helikopterikenttä, nimittäin Malmin lentoasema.

Naurettavammaksi tämän tekee se, että selvityksissä helikopteriliikenne on merkitty tulevaisuuden liikennemuodoksi jne. Näin Helsingissä vuonna 2014, samaan aikaan muualla euroopassa tulevaisuuden liikennemuodoksi on merkitty raideliikenne tai kevytsuihkarikalusto ilmailun saralla. Varsinkin ilmailun saralla tulevaisuudessa kevytsuihkukoneet on se juttu, varsinkin kun kehityksen alla olevat sähkömoottorit tulevat joskus käyttöön jolloin lentomelu katoaa lähes kokonaan.

https://www.facebook.com/pelastetaanmalmi/photos/a.824620197589896.1073741826.807317515986831/827851140600135/?type=1&fref=nf

[jka]

Törmäsinpä tällaiseen

http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/HS_tunnusluvut/Tyovoiman_saatavuus.pdf

Siellä on tilastoa jota ei helsingin sanomissa koskaan julkaista.

Mielenkiintoista dataa kuntien välisestä nettomuutosta koulutusasteen mukaan.

Tuossa edellä väitettiin että nurmijärvi-ilmiö olisi kuollut. Näyttää yllä olevan tilaston mukaan melkoiselta paskapuheelta. Kokonaismuuttomäärät ovat kyllä laskeneet mutta näyttää että muuttajien laatu on sen sijaan noussut dramaaattisesti ja muuttajien laatu Helsinkiin on romahtanut ihan kurasarjaan.

Helsingin nettomuutto viime vuonna pelkän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen omaavien joukossa oli +4000. Samaan aikaan näitä ei muihin kuntiin muuttanut oikeastaan yhtään.

Mutta sensijaan korkea-asteen koulutuksen omaavia muutti muihin, nimenomaan näihin "nurmijärvi-ilmiön" kuntiin +1000, mutta Helsinki oli ainoana jopa muuttotappiollinen tässä ryhmässä.

Nurmijärven kokonaismuuttovoitto oli muuten viime vuonna 186 henkeä. Näistä siis 150 oli korkeastikolutettuja. Väitän että näin kovaa suhdetta ei ollut edes 2000-luvun alun hulluina vuosina. Korkeastikoulutetut muuttaa edelleen jopa kiihtyvällä tahdilla "nurmijärvi-kuntiin". Helsinkiin muuttaa sen sijaan paskasakkia monin verroin enemmän. Jos tämä on postitiivsta jonkun mielestä Helsingille niin ihmettelen. Väitän että Helsinki ottaisi koska van mielummin noi 1000 korkeasti kolututettua kuin 3000 muuta, puhumattakaan niistä tuhansista opiskelijoista ja eleäkeläisistä jotka tulee vielä noiden lisäksi.

Vai, että nurmijärvi-ilmiö on kuollut? Sori, Helsinki. Nurmijärvi-ilmiö voi paremmin kuin koskaan. Nurmijärvi-kunnista muuttaa pois eläkeläisia ja opiskelijoita massoina mutta korkeastikolututettuja muuttaa edelleen tasaisen tappavaan tahtiin. Ja mitä enemmän mamutetaan Helsingissä sitä enemmän korkeastikoulutetut pakenee. Ainoastaan nykyinen lama pitää muuttoliikettä edes jotenkuten kurissa.

[junakohtaus]

Jos mä nyt oikein ymmärsin, muuttotappio korkeasti koulutetuissa oli peräti tollaiset 20 henkeä.

[jka]

Alueella pääkaupunkiseutu + "nurmijärvikunnat" lisääntyi korkeastikoulutettujen määrä 1000 hengellä. Näistä kaikki päätti muuttaa sinne nurmijärvikuntiin. Yksikään ei muuttanut Helsinkiin. Kuis ny näin?

[junakohtaus]

Rakennetaan liian vähän, veikkaan. Mistä minä tiedän. Niiltä pitäisi kysyä.

[jka]

Rakennetaan liian vähän, veikkaan. Mistä minä tiedän. Niiltä pitäisi kysyä.

Rakennetaan liian vähän? Mistä ne 4000 duunaria löysi asunnot Helsingistä?

Tarkotit varmaan sanoa että rakennetaan totaalista paskaa verrattuna siihen mitä nämä haluavat.

[jka]

Niin, siinä olet muuten täysin oikeassa että niiltä todellakin pitäisi kysyä. Tämä olisi täysin triviaali tutkimus tehtäväksi. Mutta sitä ei voida tehdä koska tulokset ei sopisi agendaan. Veikkaan että jos joku alkaisi tällaista tutkimusta esittämään niin kaverin ura alan tutkijana olisi sitten siinä.

Vastaus kysymykseen olisi sanasta sanaan jotakuinkin näin: "Oltaisiin me mielummin muutettu vaikka Friisilään mutta kun ei sieltä saa tonttia. Mistään kehä-III:n sisäpuolelta ei saa tonttia vaikka maksaisi mitä tahansa. Hillo ei enää riitä, tarvitaan munkkia. Espoostakin kyllä viimevuonna sai naurettavat 86 onnekasta tontin arvonnassa. Ongelma oli vaan se, että hakijoita oli yli 1500. Yksityisillä markkinoilla on tarjolla muutama hassu jämätontti jonne ei hullukaan rakenna. Että pitäkää vaan tunkkinne".

[elukka]

Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.

Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.

Eipä juuri. Ennemminkin liikennevalot lyhentävät matka-aikoja. Siis niiden, jotka sattumoisin eivät halua vain ajaa sitä Mannerheimintietä tai Hämeentietä päästä päähän.

jos ajat päätietä suoraan, liikennevalot sotkevat ajosi, koska jalankulkijoiden valot ovat vihreät läpi kadun. ilman tätä jalankulkijoiden valohässäkkää, olisi matemaattisesti vihreä aaltokin mahdollinen.

komia oli Saksassa semmoinen päätie, jossa oli oikea vihreä aalto. samoin kersana Kouvolassa ennen ohitustien tuloa oli oikein nopeusnäyttö, jolla neuvottiin pysymään vihreässä aallossa ja siinä ihan oikeasti posotettiin pysähtymättä.

[elukka]

Periaatteessa pääkaupunkiseutu ja Tampere voisi olla vertailukelpoisia.

Pääkaupunkiseutu
pinta-ala 770 m2
väestötiheys 1750 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 54min

Tampere
pinta-ala 689 m2
väestötiheys 423 as/m2
keskimääräinen työmatka-aika 42min

Kokonaispinta-alat melkein samat ja joukkoliikenteen taso kokonaisuudessaan varmaan ihan vertailukelpoinen. Pääkaupunkisudulla vähän ehkä parempi. Työpaikkaomavaraisuus alueilla aika vertailukelpoinen. Molemmat alueet suunniteltu ihan yhtä päin helvettiä sekä joukkoliikenteen että autoilun kannalta. Ainoa oleellinen ero on väestötiheydessä.

Tamperella porukka käyttää 12 minuuttia vähemmän aikaa työmatkoihin ja ruuhkat on oleellisesti pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla ja varsinkin jos vertaa keskustojen ruuhkia.

Väestötiheys luo ruuhkat ja pidentää matkustusaikoja. mot.

kun tiet toppaa ja liikenne ei virtaa, tilannehan on kuin sydäninfarkti, kun veri ei virtaa. Vaikka nopeutesi olisi vain 60km/h, mutta etenet pintakaasulla ilman turhia stoppeja, olisi tuo erinomaista liikennöintiä.

tuota samaa koetetaan aikaan saada PRT "personal rapid transportation" -konseptilla julkiseen liikenteeseen. Jos PRT olisi verkkona kaupungin päällä, se olisi kuin internet, elektronien sijasta siinä liikkuisi kalustoa....

https://www.google.fi/search?q=prt&client=firefox-a&hs=7IN&rls=org.mozilla:fi:official&channel=sb&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=jiiCVP1QxYk8xKmBwAY&ved=0CAgQ_AUoAQ&biw=1920&bih=945

[Kimmo Pirkkala]

Kun ajatellaan, että keskustelemme maahanmuuttokriittisyydestä kummunneella foorumilla, niin ihmettelen miten voimakkaasti täälläkin on vallalla ajatus, että muuttovoitto sitten kuntatasolle jyvittäen olisi aina vain ja pelkästään positiivinen asia. Totta kai Helsinkiin muuttaa väkeä, sehän imee suurimman osan Suomeen tulevista sosiaaliturvapaikanhakijoista joita taas "nurmijärveläiset" eivät halua ja jonne sosiaaliturvapaikanhakijat eivät myöskään itse onneksi halua. Ainakaan vielä.

Ja hesarin kirjoitus nurmijärvi-ilmiön lopusta menee läpi kuin väärä raha ja samalla kaivetaan vielä nuo ikäkäppyrät siihen kylkeen. Niin... mamuthan ovat nuorempaa porukkaa, mutta taloudelliselta huoltosuhteeltaan kuitenkin heikompaa. Minä haluaisin nähdä käppyrät siitä, mille puolelle taloudellista huoltosuhdetta Helsinkiin ja Nurmijärvelle muuttavat ja sieltä pois hakeutuvat kuuluvat? Ja vielä vaikka etnisyys siihen mukaan, kiitos.

No sellaista tilastointia me emme tietenkään tule näkemään.

[junakohtaus]

Täällä kun aina välillä näkee väitteitä kaupunkien tyhjenemisestä tuottavasta työstä sekä niin edelleen: http://urbanfinland.com/2014/12/09/changing-work-patterns-and-the-rise-of-urban-innovation-districts-finland/

[guest3656]

Täällä kun aina välillä näkee väitteitä kaupunkien tyhjenemisestä tuottavasta työstä sekä niin edelleen: http://urbanfinland.com/2014/12/09/changing-work-patterns-and-the-rise-of-urban-innovation-districts-finland/

Mitä yrität viestilläsi kertoa? Senkö, että keskustan liepeillä sijaitseva vanha teollisuusalue houkuttelee nykyisin uusia yrittäjiä, joiden tarpeisiin rakennukset soveltuvat. Mullistavaa on, että jotkut haluaisivat myös asua uusilla työpaikoillaan.

(https://urbanfinland.files.wordpress.com/2014/12/dsc05067.jpg?w=474&h=356)

Se, että asunnot ja työpaikat sekoitetaan samoille alueille ei ole uutta. Päinvastoin, ajatus on ikivanha. Sen esitti aikoinaan jo Ebenezer Howard. Se, että Stypp hehkuttaa jotain koko purukalustonsa voimalla, tarkoittaa että asiassa ei ole mitään uutta tai merkityksellistä.

[junakohtaus]

Että asunnot ja työpaikat sekoitetaan on nimenomaan sekä ikivanhaa että uutta. Ikivanhaa se on siksi että se on ikivanhaa ja uutta se on siksi, että se on sodan jälkeen vallinneen modernistisen paradigman täysi antiteesi.

Sitä mä lähinnä tässä halusin sanoa, että toimitiloista on ylitarjontaa epäpaikkavyöhykkeellä. Liiketoiminta ei ole pakenemassa kaupungista minnekään.

[jka]

Tuon artikkelin tilastot toimistotiloista on taas sitä paskaa mitä laitatetaan kun ei asioihin perehdytä kunnolla tai yritetään edistää omaa agendaa esittämällä epärelevantteja tilastoja. Espoo ei ole tältä osin millään tavalla relevantti tilasto viime vuosien ajalta. Espoon tyhjät toimistotilat räjähti käsiin kun Nokia lähti Karaportista ja Finnair lähti Aviapoliksesta. Näillä yksittäistapauksilla ei ole mitään tekemistä minkään trendien kanssa. Kaikista vähiten niiden trendien kanssa joita tällä yritetään perustella.

Sensijaan selvä trendi edelleen on oikeissa tilastoissa että Helsingistä työpaikat siirtyy syrjemmälle. Tämän näkee suoraan Helsingin työpaikkaomavaraisuudesta joka trendinomaisesti laskee edelleen.

[jka]

Jaa, kiireessä näköjään ajatukset juoksee nopeammin kuin sormet kirjoittaa. Tarkennetaan nyt paremmalla ajalla edellistä sepustusta.

Eli, tuo Espoon ja Vantaan tilanne kertoo enneminkin samasta trendistä kuin koko Suomen trendi. Eli meiltä häviää koko teollisuustuotanto kokonaan. Helsingistähän teollisuustuotanto hävisi jo 50 vuotta sitten. Näköjään tulee helsinkiläisille vielä yllätyksenä että muualla maassa teollisuustuotantoa on vielä ollut. Jopa Espoossa ja Vantaalla. Ja kun teollisuustuotanto kuten Nokian Karaportin tehdas lopettaa niin lopettaa kehä-III:n varrella olevat logistiikkahubitkin kuten Finnair ja Aviapolis. Näiden tehtaiden ja logistiikkahubien jäljiltä jää ihan helvetisti tyhjiä neliöitä joilla ei ole tämän jälkeen enää mitään käyttöä. Päinvastoin neliöt on pelkkää ongelmajätettä. Niitä ei voi muuttaa edes asunnoiksi kuten Helsingin toimistoja.

Teollisuustuotannon katoaminen on ihan helvetin paljon suurempi trendi Suomessa kuin oikeastaan mikään muu trendi ja ihan naurettavaa ottaa tämän trendin ilmentymä esimerkiksi jollekin muulle kuvitellulle trendille.

Muuten, Nokian Ruoholahden tutkimuskeskuskin muutti nimenomaan Otaniemeen. Otaniemenhän piti olla tuon artikkelin kirjoittajan mukaan kuollut alue. Ruoholahdessakin oli vielä muutama vuosi sitten yli 30% toimistoista tyhjillään kun Nokia pisti pillit pussiin. Edelleen on tyhjillään 20% ja Ruoholahtihan on sentään koko Suomen paras paikka jos joukkoliikenne- tai mitä tahansa yhteyksiä ajatellaan. Eli kyllä se high-techkin siirtyy kauemmaksi vaikka teollisuustuotanto häviääkin.

[Faidros.]

"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu." Näin kertoo valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1418203201150.html?pos=crosspromo

Nyt alkaa hirvittävä shikaanien ja yllätyspomppujen rakentaminen kaduille. 10kmh kattonopeus kaupunkeihin ja parkkiruudut kävelyteiksi!

[Onnikka]

"Pyöräilystä ja kävelystä on tehtävä maankäytön ja liikenteen suunnittelulla nopeammaksi kuin autoilu." Näin kertoo valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1418203201150.html?pos=crosspromo

Nyt alkaa hirvittävä shikaanien ja yllätyspomppujen rakentaminen kaduille. 10kmh kattonopeus kaupunkeihin ja parkkiruudut kävelyteiksi!

Kauan sitten on hallitsijoilta kadonnut paitsi parodiahorisontti, myös todellisuushorisontti kauas jonnekin tavoittamattomiin.
Maassa tilaa riittäisi tehdä tehokas yhteiskunta jossa kaikilla on varaa liikkua, mikään ei estäisi lopetella rahatuhlureita viranomaiskeskittymiä jne., mutta suunta on kovin toinen.

Korjaan:
Ainiin, nimimerkki. Ettei väärää kuvaa käsityksistä tule:
Minusta ei ole tarvetta laajassa maassa yli viidentoista ihmisen massakuljetuksille muuta kuin kannattavilla reiteillä, niin ettei tukia ole mihinkään suuntaan olisi paras joukkoliikenteen osalta. Samat tuet ja verot kaikille, yksityistä tai ei.
Eri juttuna sitten pidän vanhusten ja liikuntakyvyttömien kuljetuksia, kaikille heille keillä ei varaa ole, tulisi liikkuminen olla ilmaista eli muitten maksamaa. Ketään ei tulisi jättää neukkukuutioon.
Jos esim. taasen vanhemmilla on varaa muuttaa korpeen, on myös varaa viedä kouluun lapsensa.
Nykyisinhän tuet menee heille ketkä on varakkaita. Päinvastaista kannatan eli tuet heille joilla ei varaa ole. Tässäkin asiassa.