Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Mikke70]

Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.

https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/

Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.

[-PPT-]

Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.

[Siili]

Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.

https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/

Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.

Tuo täysin uusi rata rakennetaan myös eurooppalaisen raideleveyden mukaiseksi (1435 mm).  Näin ollen junat selviävät Tallinnan ja Keski-Euroopan välillä ilman hankalia telinvaihtoja.  Mitenköhän tapahtuisi Suomessa tunnelin rakentamisen jälkeen?  Päättyisikö kapeampi rata Helsinkiin, vai muutettaisiinko Suomen kaikkien ratojen raideleveys?

[Mikke70]

Varsovan ja Tallinnan yhdistävä rautatie Rail Baltica valmistuu 2026. Tunneli Helsinkiin on tietenkin luonteva jatkoyhteys.

https://www.railbaltica.org/about-rail-baltica/project-timeline/

Meren alittava tunneli Kanaalin alitse on hädin tuskin kannattava. Tunnelin rakentamiskustannukset 10 miljardia puntaa, rakentamisaika 13 vuotta. En edes uskalla arvailla paljonko yli 50% pidemmän tunnelin kustannus olisi ja montako vuotta kestäisi, kun ulistaisiin valtiovaltaa apuun kustannuksissa kustannusarvion triplaannnuttua.

Tuo täysin uusi rata rakennetaan myös eurooppalaisen raideleveyden mukaiseksi (1,435 mm).  Näin ollen junat selviävät Tallinnan ja Keski-Euroopan välillä ilman hankalia telinvaihtoja.  Mitenköhän tapahtuisi Suomessa tunnelin rakentamisen jälkeen?  Päättyisikö kapeampi rata Helsinkiin, vai muutettaisiinko Suomen kaikkien ratojen raideleveys?

Virossa muistaakseni sama raideleveys kuin Suomessa Neuvostoliitojen peruja eli jonkin verran keski-eurooppaa leveämpi. Itselle on myös jäänyt mysteeriksi, mitä etua tunnelilla saavutetaan henkilö- ja tavaraliikenteeseen meritse verrattuna.

[Eino P. Keravalta]

Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.

No kun viina on kallista Suomessa niin sitä pitää hakea Eestistä tai jopa Latviasta.

Koko vitun tunnelia ei tarvittaisi, jos Suomessa alennettaisiin alkoholiveroa.. 

Ja jos alkoholiveroa alennettaisiin, jäisi Suomeen miljardi euroa lisää kulutettavaksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sairaan korkea alkoholivero vain lisää tuontia, salatuontia ja kansan köyhyyttä.

[Mikke70]

Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.

No kun viina on kallista Suomessa niin sitä pitää hakea Eestistä tai jopa Latviasta.

Koko vitun tunnelia ei tarvittaisi, jos Suomessa alennettaisiin alkoholiveroa.. 

Ja jos alkoholiveroa alennettaisiin, jäisi Suomeen miljardi euroa lisää kulutettavaksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sairaan korkea alkoholivero vain lisää tuontia, salatuontia ja kansan köyhyyttä.

No nysse käyttötarkotus selevis. Rakennetaan kymmenien miljardien tunneli, ettei tarvii matkustaa laivalla kympillä parilla viinalastia hakemaan

[Wuhanin_nuha]

Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3

Minustakin on hassua miten jotkut ajavat hyvinkin lyhyet matkat autolla vaikka joskus voisi olla kävellen nopeammin perillä. Mutta en sen takia kuvittelisi rajoittavani autoilua ja pysäköintiä.
Jos joku katsoo tarpeelliseksi ajaa niin ajakoon. Ainakin tietää verotuloja valtiolle polttoaineesta.
Mikahän olisi se sallittu matka autolla ajoon ja millä perusteella se määriteltäisiin? Mr. Johnsonin vitutuskäyrälläkö?
Jos jollekulle sopii vaikka se päivittäinen 5km/suunta kävellen tai pyöräillen niin siitä vaan mutta se ei kaikille sovi.  Ja jos jollekulle joidenkin lyhyet autoajelut tuottavat mielipahaa niin pitääkö sen takia haitata muiden liikennettä? Ihan varmastiko ne parkkipaikkaa tarvitsevat voisivat aivan hyvin kävellä sen alle 5km? Mitä jos useimmat heistä ajavatkin vaikka 10km suunta?
Mistä sinä tai kukaan muukaan tietää kunkin matkan pituutta tai tarvetta autolle.
Kansanterveyden nimissä voisi radikaalisti supistaa kauppojen ruokavalikoimiakin, aivan tarpeetonta epäterveellistä sielläkin myydään.
Samoin jokin viranomainen voisi valvoa ruoka-annosten kokoa, onhan se kansanterveydelle vaarallista jos joku kotonaan syö liikaa.
Kilpaurheilun voisi myös kieltää kansanterveyteen vedoten samoin työnteon, tapaturmia kun tapahtuu.
[/quote]

Pyöräily on erittäin vaarallista ja tämä salataan. 2017 väitöskirja osoitti, että 20 400:sta sairaalahoitoa vaatineesta pyöräonnettomuudesta 659 kirjattiin virallisiin liikenneonnettomuustilastoihin.

[foobar]

No nysse käyttötarkotus selevis. Rakennetaan kymmenien miljardien tunneli, ettei tarvii matkustaa laivalla kympillä parilla viinalastia hakemaan

Olen oikeasti vienyt enemmän alkoholituotteita Tallinnaan kuin sieltä Suomeen päin. Mielestäni koko alkoholipoliittinen strategia on täysin absurdi syy miettiä mitään Helsingin ja Tallinnan välistä yhteyttä - siis kansantaloudellisesta näkökulmasta. Toki bisnes on toinen juttu, mutta miljardien yhtäkkiä taskusta kaivaminen ei moisten syiden vuoksi ole järkevää vaikka kuinka lobattaisiin.

Se olisi ihan hirveän kiva jos tällaisia asioita mietittäisiin ihan aidon taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta - Eurotunneli on hädin tuskin sitä vaikka se rakennettiin EU:n suurten valtioiden välille - miksi on niin vaikeaa myöntää että pidempi tunneli paljon väestöltään pienempien valtioiden välillä olisi premisseiltään ongelmallinen?

Jos koko projektin merkityksellinen tavoite on rakentaa jonkinlainen verkonkiertoletku Virosta Suomeen on se toki teknisesti täysin mahdollista tehdä - mutta miksi se toteutettaisiin - ja jos tavoite ei ole tämä, olisiko se projektin kannattavuus kenties perusteltavissa? Tähän mennessä en ole nähnyt yhtäkään tunneliratkaisua puoltavaa tolkullista perustelua.

[no future]

Näen sen kansanterveydellisenä etuna että ihmisiä kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat jalan tai pyörällä. En asu Helsingissä, mutta työpaikkani kolleegat kaikki ajavat työmatkansa autolla, eikä puhuta mistään satojen kilometrien matkasta, vaan lähinnä mukavuussyistä tehdystä alle 5 kilometrin ajosta. Auton putsaamiseen menee enemmän aikaa kuin työmatkaan. Kukin toki tyylillään <3

Minustakin on hassua miten jotkut ajavat hyvinkin lyhyet matkat autolla vaikka joskus voisi olla kävellen nopeammin perillä. Mutta en sen takia kuvittelisi rajoittavani autoilua ja pysäköintiä.
Jos joku katsoo tarpeelliseksi ajaa niin ajakoon. Ainakin tietää verotuloja valtiolle polttoaineesta.
Mikahän olisi se sallittu matka autolla ajoon ja millä perusteella se määriteltäisiin? Mr. Johnsonin vitutuskäyrälläkö?
Jos jollekulle sopii vaikka se päivittäinen 5km/suunta kävellen tai pyöräillen niin siitä vaan mutta se ei kaikille sovi.  Ja jos jollekulle joidenkin lyhyet autoajelut tuottavat mielipahaa niin pitääkö sen takia haitata muiden liikennettä? Ihan varmastiko ne parkkipaikkaa tarvitsevat voisivat aivan hyvin kävellä sen alle 5km? Mitä jos useimmat heistä ajavatkin vaikka 10km suunta?
Mistä sinä tai kukaan muukaan tietää kunkin matkan pituutta tai tarvetta autolle.

[/quote]
Alueilla missä on liikennemääriin nähden rajallisesti tilaa liikenteelle ja liikennevälineille, niin se että joku käyttää oikeuttaa liikkua tai pysäköidä voi aina periaatteessa olla joltain toiselta pois. Sen takia näissä täytyy myös tehdä kovaakin priorisointia eri liikennemuotojen ja esim pysäköintipaikkojen kohdalla.

Nuo infran rajat tuli hyvin todennettua tuossa viime viikon lumyräkässä, ja oikeastaan jatkuu vieläkin sen siivoamisessa täällä Kalliossa. Yhtäkkiä niitä parkkipaikkoja ei ollutkaan enää kaikille, ainakaan siinä oman talon kohdalla, ja ihmiset sitten ajelivat ympäriinsä umpihangessa ollen vähän väliä jumissa. Ja se parkkipaikkojen putsaaminenhan on käytännössä liki mahdotonta kun joka toisessa kadunvarsipaikassa on pitkäaikaispysäköitynä lumenpeittämä auto, ja joka toinen on sitten auran jäljiltä' iso lumikasa. Tossahan tietysti olisi ollut parkkihalli suoraan Hesarilla, ja vissiin pari muutakin, tai edullisempaa pysäköintiä esim Triplassa tai Redissä, mutta ihmiset ajeli sitä ympyrää ja pysäköi autoja minne sattuu sen parin päivän ajan. 

Koska järjen käyttö ja omaa nenää pidemmälle ajattelu, sitä ei liikenneasioissa kannata ikinä odottaa ja olettaa. Ihan kulkumuodosta riippumatta.

[Jorma M.]

Minulle on jäänyt epäselväksi että mikä on se ongelma joka ratkeaisi Tallinnan tunnelin rakentamisella.

Se ratkeaisi että kokoomuksen ja/tai suurimpien päälliköiden pakkomielle rikastumisesta pienenisi joksikin aikaa. Ei tuossa mitään muuta järkevää voi ollakaan. Ainakaan 99% kannalta.

Niin ja yksi plussa: Suomea voitaneen kolonisoida vielä entistä tehokkaammin. Eli lisätään hyötyjiksi mamu-koneisto ja ihmiskauppiaat.

[John Johnson]

Nuo infran rajat tuli hyvin todennettua tuossa viime viikon lumyräkässä, ja oikeastaan jatkuu vieläkin sen siivoamisessa täällä Kalliossa. Yhtäkkiä niitä parkkipaikkoja ei ollutkaan enää kaikille, ainakaan siinä oman talon kohdalla, ja ihmiset sitten ajelivat ympäriinsä umpihangessa ollen vähän väliä jumissa. Ja se parkkipaikkojen putsaaminenhan on käytännössä liki mahdotonta kun joka toisessa kadunvarsipaikassa on pitkäaikaispysäköitynä lumenpeittämä auto, ja joka toinen on sitten auran jäljiltä' iso lumikasa. Tossahan tietysti olisi ollut parkkihalli suoraan Hesarilla, ja vissiin pari muutakin, tai edullisempaa pysäköintiä esim Triplassa tai Redissä, mutta ihmiset ajeli sitä ympyrää ja pysäköi autoja minne sattuu sen parin päivän ajan.

Niin ja kun suomalainen tapa on vielä se että kadun varrelle pysäköidessä auton eteen ja taakse pitää jättää 1,5 metriä rakoa. Siinä on aika äkkiä "kaikki" paikat varattu.

[Siili]

Saa nähdä, miten "sekoittava" asunnonrakennuspolitiikka onnistuu, kun autopaikat ovat kortilla.

MEDIA on aikaisemminkin uutisoinut uuden Kivistön pysäköintikaaoksesta. Uutta aluetta on rakennettu vauhdilla, mutta parkkipaikat ovat unohtuneet.

Maksullisia paikkoja löytyy Syväkiventieltä muutamia, kiekolla auton voi jättää Ruusukvartsinkadun koillispäähän 4–6 tunniksi. Autopaikat ovat kuitenkin riittämättömiä, sillä asuntoja on rakennettu tuhansille vantaalaisille. Kehäradan Kivistön aseman tuntumaan on tulossa asuntoja noin 30 000 ihmiselle.

Tämän hetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.

KUN parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000007741089.html

Nähdäkseni etenkin keskiluokkaiset perheelliset kokevat omassa hallinnassa olevan auton parantavan huomattavasti elämisen laatua, vaikka työmatkat järjestyisivätkin kätevästi julkisilla. Kun on valittava asuminen autottomana Kivistössä tai autollisena Klaukkalassa, kallistuu vaaka herkästi jälkimmäiseen.  Pääseehän Klaukkalasta kätevästi läntisen Kehäradan liityntäparkkipaikoille.  Saa nähdä, missä määrin Nurmijärvi-ilmiö toteutuu jatkossa vakavaraisempien kivistöläisten keskuudessa. 

Olisi mielenkiintoista nähdä demografisia tutkimuksia, jotka keskittyvät ympyröihin, jotka ovat kilometrin säteellä raskaan raideliikenteen asemista.  Kuinka "sekoittunutta" on näiden alueiden väestö ja mikä on ennuste sosiaaliselle diversiteetille jatkossa?  Vuoden 2019 alussa Kivistön vieraskielisten osuus oli 8%.  Mikäköhän se on vuonna 2030? 

[Eino P. Keravalta]

Hesarissa kerrottiin tänään, että Helsinki ja Espoo 'vuotavat' pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

Valitettavasti en löytänyt enää linkkiä yrityksistäni huolimatta, sen verran paska lehti HS on.

Pointti on kuitenkin se, että kun kommenttiosiota luki, sai aika selvän käsityksen siitä, miksi mainitut kaupungit ovat entistä vähemmän vetovoimaisia:

-Kehitysmaaperäinen maahanmuutto
-Asuntojen tolkuton kalleus
-Helsingin turvattomuus
-Poliitikkojen harrastama autoilijoihin kohdistama kiusanteko
-Rumat ja epäviihtyisät betonislummit, jotka tuhoavat luonnon

No, kuulevatko Espoo ja Helsinki asujiaan? Luulisi, että asioita yritettäisiin korjata, vaikka esimerkiksi maahanmuuton osalta paskat ovat jo housussa eikä pyykkipoika paljoa auta.

Minusta kehitys on valitettavaa, itsellenikin Helsinki on tärkeä ja rakas kaupunki, Suomen mahtavin paikka. Mutta vihervasemmistolainen politiikka rapauttaa pääkaupunkiamme voimakkaasti.

[Huppupelikaani]

^ Ei se Hesarin uutinen, mutta sanoma-putiikin lehdestä tämäkin löytyy.

———

Erityisesti lähtömuuttajien joukossa korostuvat 25–44 vuotiaat nuoret aikuiset, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.

– Ja se taas johtaa siihen, että tilanne näyttää koko maassa tasoittuneen ja hajautuneen paljon laajemmalle alueelle, koska pääkaupunkiseutu näyttelee niin suurta roolia koko maan sisäisen muuttoliikkeen virroissa, Aro kertoo.

– Helsingin ja Espoon muuttotappiot ovat pääsääntöisesti kohdistuneet Vantaalle ja muihin kehyskuntiin, ja pienemmät virrat muihin maakuntakeskuksiin tai maaseutukuntiin. Se kuitenkin riittää jo tasoittamaan tilannetta jo monella alueella.

Mikä sitten saa nuoret aikuiset muuttamaan Helsingistä ja Espoosta entistä enemmän pienempiin kaupunkeihin?

– Voi olla, että koronan aikana omaan terveyteen, turvallisuuden tunteeseen, tilaan ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korostuneet, ja on hakeuduttu sellaisiin paikkoihin, missä näiden koetaan toteutuvan paremmin kuin tiheässä kaupungissa, Aro arvioi.
———

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

Kun uutisessa luetellaan syitä muuttamiselle, kaikki muut kerrotaan "rehellisesti" sellaisenaan, mutta turvallisuuden puute on vain tunne. Ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

Kun ensin ruuhkajunassa työmatkalla on tyhjennetty taskusta arvotavarat, koulussa lasta piesty kuin entistä pääministeriä, töissä nöyristelty vallitsevan agendan mukaisesti, ja päivän aikana kotipihalta viety fillari, kynttilälyhty ja kynnysmatto, eikä vastuussa olevia päättäjiä kiinnosta pätkääkään, niin sinulla on vain höpsö fiilis, että jossain muka olisi pahasti mätää. Seuraavissa vaaleissa taas sen saman demarin numero vaan lappuun ja leuka rintaan. Oman parhaan ajattelu on vahingollista...

[DuPont]

HS: Autoton lähiö raivostutti asukkaat – "virheitä on tehty"
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881

Vantaan Kivistön asukkaat tuskailevat alueen huonoa pysäköintitilannetta. Helsingin Sanomien mukaan alueen pysäköintipaikat ovat riittämättömät asukasmäärään nähden. Kivistön aseman liityntäpysäköintipaikka alkaa olla viimeisiä paikkoja, johon asukkaiden autoja mahtuu. Myöskään sinne ei asukaspysäköijillä pian ole asiaa.

Kivistöön on rakennettu asuntoja tuhansille vantaalaisille. Tämänhetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.

Kun parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.

Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.

Tuskin hyvää palautetta kerää tuo ajatus, kuten ei uutisen kommenteissakaan.

Sijoittakaa jatkossa tuollaisile asuinalueille ainoastaan vihreän ideologian edustajia. Ihmiset voivat sitten asua muualla.

Juu, ei kuulosta hyvältä tuollainen pakottamispolitiikka. Joku voi päättää muuttaa pois alueelta, jos eläminen tehdään vaikeaksi, viheriän kaupunkisuunnittelun myötä. Työpaikkahan voi olla 30-50 kilometrin päässä...!

[Mikke70]

HS: Autoton lähiö raivostutti asukkaat – "virheitä on tehty"
https://www.verkkouutiset.fi/hs-autoton-lahio-raivostutti-asukkaat-virheita-on-tehty/#32576881

Vantaan Kivistön asukkaat tuskailevat alueen huonoa pysäköintitilannetta. Helsingin Sanomien mukaan alueen pysäköintipaikat ovat riittämättömät asukasmäärään nähden. Kivistön aseman liityntäpysäköintipaikka alkaa olla viimeisiä paikkoja, johon asukkaiden autoja mahtuu. Myöskään sinne ei asukaspysäköijillä pian ole asiaa.

Kivistöön on rakennettu asuntoja tuhansille vantaalaisille. Tämänhetkisen Kivistön aluekeskuksen pysäköintipaikkojen mitoitusohjeen mukaan autopaikkoja rakennetaan 130:tä asuntoneliötä kohden yksi, mutta kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea asuntoa kohden.

Kun parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi, tyhjät kentät ovat täyttyneet autoista. Tosin viimeisiäkin parkkipaikoiksi soveltuvia maa-alueita aletaan rakentaa, joten autot eivät enää ole tervetulleita.

Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.

Tuskin hyvää palautetta kerää tuo ajatus, kuten ei uutisen kommenteissakaan.

Sijoittakaa jatkossa tuollaisile asuinalueille ainoastaan vihreän ideologian edustajia. Ihmiset voivat sitten asua muualla.

Juu, ei kuulosta hyvältä tuollainen pakottamispolitiikka. Joku voi päättää muuttaa pois alueelta, jos eläminen tehdään vaikeaksi, viheriän kaupunkisuunnittelun myötä. Työpaikkahan voi olla 30-50 kilometrin päässä...!

Autopaikkatilanne ei kyllä saisi tulla ullatuksena, jos alueelle on muuttamassa ja autoa tarvitsee vaan asioista pitää ottaa selvää. Sama juttu esim. Kivistön imujäte. Jos sellaiseen ei halua omalta osaltaan sijoittaa rahojaan, niin sitten pitää sellaiselle alueelle, jossa roskat kerätään perinteisesti. Kivistöön ei kannata muuttaa.

[Golimar]

Katselin Vantaan karttapalvelusta Koivukylän eli se vanha pientaloalue jonka viereen tuli Leinelän kerrostaloalue vieraskielisen väestön määrän kehitystä 2004-2019.

Leinelä (ruots. Lejle) on Vantaalla Koivukylän kaupunginosan pohjoisosassa sijaitseva asuinalue, joka rajautuu Asolan ja Ilolan kaupunginosiin, ja jonka läheisyydessä on myös Simonkylä.[1] Pohjoisessa Leinelä rajautuu Rekolanmäen isoille metsäalueille, jotka jatkuvat Kulomäkeen saakka.[1] Aluetta palvelee Leinelän rautatieasema.

Leinelä on suunniteltu yli 2 600 asukkaalle.[2][3] Alue koostuu lähinnä lähinnä kerrostaloasunnoista, mutta jonkin verran myös rivi- ja paritaloista. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Leinelään helmikuussa 2011.[3] Asuinalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.[4] Leinelässä oli vuonna 2019 Vantaan asuntojen korkein neliöhinta.[5]

Kaupunginosaa on pyritty profiloimaan esimerkiksi julkisten taideteosten avulla.[6]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leinel%C3%A4

https://kartta.vantaa.fi/?setlanguage=fi#

[John Johnson]

Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.

Eipä tässä omassa 90-luvulla valmistuneessa talokompleksissakaan ole autopaikkoja läheskään jokaiselle asunnolle. Pikkuparkkis jos on valmis maksamaan tolppapaikasta, muutoin saa jättää kadun varteen.

[Supernuiva]

Autopaikkoja kaupunkisuunnittelun myötä siis tarkoituksellisesti alimitoitetaan 1 kolmea asuntoa kohden! Ihan oikeasti.
En tuota aluetta tunne (joku paremmintunteva kertokoon kokemuksistaan), mutta kuulostaa tarkoitukselliselta autoilun vähentämispakotukselta. Jos et saa parkkipaikkaa - luovu autostasi.

Kaavoituksen taustalla onkin ollut se, että parkkipaikkojen puutteen vuoksi autoja ei voi olla asukkailla niin paljoa. Autojen määrän vähentämistä tässä tietoisesti tavoitellaan.

Kun parkkipaikkaa ei ole, niin autosta on pakko luopua, jos sitä ei saa mihinkään pysäköityä.

[no future]

Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. 

Ainahan aikaisemmin Kivistöstä sai autopaikain ostettua tai vuokrattua ihan niin kuin mistä tahansa muualtakin, ongelma oli ennemminkin maksuhalukkuus. Ja se kaavassa määrätty 1 autopaikka 130 kerrosneliötä kohti ei ole mikään maksimi minkä saa rakentaa, vaan nimenomaan minimi. Rakennusliikkeet saavat aivan vapaasti tehdä tonteilleen enemmän autopaikkoja mikäli näkevät sen taloudellisesti järkeväksi, mutta jostain kumman syystä näin ei ole...

[no future]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

[Titus]

Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa

Kansalaistorilta Kaisaniemeen kulkevan pyörätunnelin yhteyteen aiotaan kaivaa pysäköintitilat yhteensä jopa 1 370 fillarille.

Kaupungissa tehtyjen aiempien kyselyiden mukaan pyörien huonot tai turvattomat säilytystilat ovat yksi suurimpia syitä sille, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Uuteen pyöräpysäköintiin tulee muun muassa videovalvonta.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina hankesuunnitelmaa, jonka mukaan rautatieaseman pyöräpysäköinnin kokonaishinta on yhteensä enintään 5,6 miljoonaa euroa. Summa on jonkin verran kasvanut, sillä selvityksissä on todettu, että alikulun länsipäähän voidaan louhia aiottua suurempi tila. Näin pyöräpaikkoja mahtuisi enemmän ja samalla kustannukset paikkaa kohti alenisivat. Yhden maanalaisen pyöräpaikan hinta oli enintään 4 000 euroa, kun se muuten olisi ollut 4 000–5 000 euroa.

Lisäksi pysäköintilaitoksen vastaava laajentaminen vasta sen valmistuttua olisi merkittävästi kalliimpaa ja vaikeampaa. Nykyisen aikataulun mukaan hanke valmistuu keväällä 2023. Aikataulu voi kuitenkin elää, sillä rakennuskohde on äärimmäisen haastava ja täynnä rajoitteita.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3291538

Päärautatieaseman pyöräpysäköintiselvitys
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-26-19.pdf

Ihan hyvä idea, ainoa mikä tuossa arveluttaa on tuon pyöräparkin käytettävyys sekä pyörän sinne viennin, että paljon pyöräilijöitä samassa läjässä kannalta.

[Mikke70]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.

[jka]

Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. 

Vuokrallahan noi kaikki asuu. 90% pääkaupunkiseudun asuntokannasta menee vuokralle. Mukaanlukien omistusasunnot jotka nekin menee siis lopulta vuokralle melkein kaikki. Jos slummia kaavoitetaan niin slummia saadaan.

[no future]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.

Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...

[Beef Supreme]

Kaupungissa tehtyjen aiempien kyselyiden mukaan pyörien huonot tai turvattomat säilytystilat ovat yksi suurimpia syitä sille, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Uuteen pyöräpysäköintiin tulee muun muassa videovalvonta.

Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.

Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.

Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.

[Mikke70]

Ja tuohon Helsingin sekä Espoon kohuttuun maansisäiseen muuttotappioon, mikä on ollut etenkin kepulaisten suosikkiaihe koko viime vuoden. jos viiden vuoden keskimääräinen muuttoliike on +3000 henkeä/vuosi, ja yhtenä outona poikkeusvuonna -200 henkeä, niin 6 vuoden keskiarvo on liki 2500 henkeä/ vuosi.

Mutta sillähän ei ole mitään merkitystä kun muuttoliikettä yritetään politisoida ja keksiä sille syitä aina omaan agendaan sopien. Ilmeisesti ainoat varmasti Helsinkiin, Espooseen tai minne tahansa muuttamiseen vaikuttavat seikat ovat: 1)maksukyky, 2)hintataso, 3)se epämääräinen muuttuja x, mitä voi kutsua vaikka maksuhaluksi, mutta minkä tarkempi määrittely tuntuu faktatietojen sijaan aina riippuvan vastaajan omasta agendasta.

Kun jonkun Niittykumpu persläven neliöhinnat uusissa yksiöissä alkaa olemaan 6-7 ke per neliö ja reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Hesan keskustasta päästään hintaluokkaan 3,5-4 ke per neliö, niin eipä ihme, että ihmiset äänestää jaloillaan. Matujakin vähemmän.

Espoon kuuden vuoden keskiarvo maansisäisessä muutossa on +900 henkeä/vuosi. Muuttotappiota pukkaa...

No okei, sitten se on niin. Itse arvostan omaa elämääni sen verran paljon, että jätän suosiolla pk-seudulla asumisen muille, vaikka töissä siellä käynkin. Toisaalta olen sen verran mukavuuden haluinen, että minulle ei riitä ne 30 neliötä joihin minulla olisi varaa.

[Siili]

Tuo Kivistön suunnitteluperiaate on ollut tiedossa alusta asti, mutta ilmeisesti ihmiset tekevät satojen tuhansien ostopäätöksiä ilman että tietävät mitä ostavat. 

Ainahan aikaisemmin Kivistöstä sai autopaikain ostettua tai vuokrattua ihan niin kuin mistä tahansa muualtakin, ongelma oli ennemminkin maksuhalukkuus. Ja se kaavassa määrätty 1 autopaikka 130 kerrosneliötä kohti ei ole mikään maksimi minkä saa rakentaa, vaan nimenomaan minimi. Rakennusliikkeet saavat aivan vapaasti tehdä tonteilleen enemmän autopaikkoja mikäli näkevät sen taloudellisesti järkeväksi, mutta jostain kumman syystä näin ei ole...

Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä.  Usein toiminta on lyhytjänteistä.  Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti.  Miksi siis rakentaa enempää? 

Mutta itse ketjun otsikon aiheeseen: kaupunkisuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää, että tämän tyyppisissä asioissa heidän suosittelemansa jurdidinen minimi asettuu reaalimaksimiksi.  Eli kyllä Kivistön parkkipaikkojen puutteen voi pistää sunnittelijoiden ja päättäjien piikkiin.  Heidän visioissaanhan mainittu parkkipaikkatiheys on riittävä Kivistön projisoidun optimaalisen toiminnan kannalta. Eikä sitä helposti kasvateta sen jälkeen, kun Kivistön rakennusoikeus on käytetty. 

Epäilemättä elämä jatkuu ja asiat tulevat lutviutumaan jollain tavalla, olivatpa rakennusnormit mitä tahansa.  Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista seurata, miten parkkiongelmat vaikuttavat jatkossa Kivistön väestörakenteeseen.  Veikkaisin, että ainakin keskiluokkaisille perheellisille löytyy toimivampiakin asuinpaikkoja. 

[Supernuiva]

Helsinki on siis täynnä nistejä ja rikollisia joiden vuoksi siellä ei voi edes pyöräillä.

Samaan aikaan kaduilla päivystäviä rikollisia suvaitaan niin perkeleesti eikä tavan pyörävarkauksia edes tutkita. Vaikka jutun perusteella sen pitää olla miljoonabisnestä.

Ei tuo Tsadi nouse kuopastaan ikinä.

Pyörävarkaudet ovat yksi ongelma, pyörien ilkivaltainen hajottaminen on toinen. Halla-ahohan kyseli joitain vuosia sitten, että oliko hänen pyöränsä vandalisointi poliittinen isku.

[jka]

Yksittäisillä toimijoilla, niin myyjä- kuin ostajapuolella, on omat insentiivinsä.  Usein toiminta on lyhytjänteistä.  Mitä ilmeisemmin kauppa kuitenkin käy, vaikka autopaikkoja rakennetaan vain yksi 130 kerrosneliötä kohti.  Miksi siis rakentaa enempää? 

Kuten jo totesin 90% kaikista asunnoista menee vuokralle ja kaiksta vuokrakustannuksista Suomessa valtio maksaa tukina 33%. Pääkapunkiseudulla aletaan olemaan varmaan jo lähellä 50%. Eli ei ole enää edes olemassa sellaista asiaa kuin omistusasuminen kerrostalossa kasvukeskuksessa. Kaikki on vuokralla ja suuri osa ei maksa edes vuokraansa itse. Luonnollisesti tällainen tilanne tarkoittaa ainoastaan sitä että voitot maksimoidaan, ei ihmisten hyvinvointia tai elämänlaatua.

Se porukkaa joka viime vuonna muutti pois oli juuri niitä viimeisiä mohikaaneja jotka vielä omisti asunnon. Nyt laitettiin nekin vuokralle ja muutettiin lasten kanssa kauemmaksi. Pelkillä vuokratuloilla elelee leveästi ja huomattavsti paremmilla palveluillakin kuin pääkaupunkiseudulla. Pahin virhe jonka lapsiperhe voi tehdä on ostaa omistusasunto pääkaupunkiseudun mistä tahansa kerrostaloasumislähiöstä tai edes Helsingin keskustasta. Kustannukset on taivaissa ja palvelut totaalisen paskat. Helsingin keskustassa asuvalla ilman autoa on nykyään paskemmat palvelut kuin melkein missä tahansa Uudellamalla asuvalla jolla on auto. Aikalailla kaikki on 10min ajomatkan päässä. Helsingin keskustassa et pääse 30 minuutissakaan muualle kuin eri baareihin. Jos aiot ylipäätään omistaa asunnon missä itse asut niin ainoa järkevä vaihtoehto on omakotitalo ja auto. Näin saa ylivoimaiset palvelut, olettaen että elämän sisältö ei ole baareissa ramppaaminen. Lapsiperheillä se  harvemmin on.