Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Mikä olikaan pointtisi itse asiasta? Porukka etsii omakotitaloja ydinkekeskustoista vai?

Jos haluat väittää, että ihmiset pakenevat niihin omakotitaloihin ydinkeskusteojen "perslävistä" ja "vuokrakasarmeista" niin linkkisi ei ollut minkäänlainen todiste sen puolesta.

No, tässä sitten lisää niistä oikeista perslävistä ja vuokrakasarmeista.

Yksiöiden hinnat lähteneet Helsingissä paikoin laskuun – sijoittajien kiinnostus lopahtanut, kun vuokralaisia tarjolla vähemmän

Kalliossa on tällä hetkellä myynnissä peräti kolmannes enemmän yksiöitä kuin tavallisesti. Asuntosijoittajat ovat ryhtyneet realisoimaan omistuksiaan, koska yksiöiden tuotto on laskenut.

https://yle.fi/uutiset/3-12239866

Myös vaikkapa opiskeljoiden tuoma kysyntä vuokrakasarmeihin laskee koska myös opiskelut siirtyy etähommiksi, eikä enää muuksi palaa.

Meinaatko laittaa omat rahat sinne missä suu ja ostaa vuokrakasarmin perslävestä? Olisi ostajan markkinat jos kerran olet niin varma näkemykesestäsi että tuo ei ollut todiste yhtään mistään.

[Uuno Nuivanen]

^ Noh, kyllä nuo vuokrakasarmit täytetään kehitysmaalaisilla ja venäläisillä turviksilla sekä kolmannen maailman "työperäisillä" sukuineen. Rajan takaa kuuluu jo perkeleellinen pulina... 

[Golimar]

Maanpettureilla on jo suunnitelmat valmiina matujen haalimiseksi.

[tweet]1489592789461516288[/tweet]

https://twitter.com/Maahanmuuttovir/status/1489592789461516288

Työperusteisen maahanmuuton lisääminen Suomessa on asennekysymys
Tuukka Lampi Julkaisupäivä 2.2.2022 15.25
Yksi kuluneen vuoden merkittävä ilmiö maahanmuuttopolitiikassa oli kasvava huoli Suomea vaivaavasta osaajapulasta. Työperusteista maahanmuuttoa nostettiin esille julkisessa keskustelussa etenkin työmarkkinoiden edustajien suunnasta. Viesti tuntui olevan lähes yksimielinen; Työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä ja helpotettava ja Suomesta muutenkin tehtävä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille.

Yritysten lisäksi muun muassa EKLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, EVALinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, ETLALinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, TeknologiateollisuusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä ja KeskuskauppakamariLinkki toiselle sivustolle ovat vuoden 2021 aikana tehneet näkyviä ulostuloja työperusteisen maahanmuuton puolesta. Myös STTK summasi omilla sivuillaanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, Akava ja STTK) mielestä Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon uuden kunnianhimon tason.

Kansainvälisten osaajien kohteena Suomi on ollut "pidetty, muttei tunnettu". Huolimatta monista positiivisista ominaisuuksistaan, Suomi ei ole toistaiseksi pystynyt riittävästi valjastamaan vahvuuksiaan työvoiman houkuttelussa. Euroopan komission maaraportinLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä mukaan Suomen houkuttelevuus korkean osaamistason maahanmuuttajien keskuudessa on ollut verrattain pientä. OECD:n julkaisemassa osaajien houkuttelevuutta koskevassa maavertailussaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomi on sijalla 17. Kaikki muut pohjoismaat sekä Viro sijoittuivat Suomea paremmin. Samassa vertailussa opiskelijoiden kohderyhmässä Suomi sijoittui kuitenkin kärkijoukkoon neljänneksi, ja yrittäjien kohdalla Suomi on kahdeksas.

Työperusteisen maahanmuuton lisääminen nousi kiinteäksi osaksi Suomen agendaa Talent Boost-ohjelmanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kautta vuonna 2017 ja se on noussut lähestulkoon ykkösprioriteetiksi maahanmuuttopolitiikassa vuoden 2015 turvapaikkatilanteen tasaannuttua. Voimakas paine yksityiseltä sektorilta sekä väestön ikääntyminen ovat saaneet havahtumaan rakenteellisiin puutteisiin ja pullonkauloihin Suomen työmarkkinoilla. Maahanmuutto on entistä tiiviimmin linkittymässä luonnolliseksi osaksi julkista keskustelua talouspolitiikasta. 

Vuonna 2021 julkaistu Valtioneuvoston Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä listaa kunnianhimoisia lukuja maahanmuuton lisäämisestä:

Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030  jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin.

Työperusteista maahanmuuttoa on viime aikoina käsitelty laajasti mediassa ja esille ovat nousseet pula osaajista eri aloilla sekä ulkomaalaisten kohtaamat haasteet Suomen työmarkkinoilla. Paljon keskustelua ovat herättäneet mm. lupaprosessien hitaus ja muu byrokratia. Niiden kuntoon laittaminen on erittäin tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Vaikka tekniset seikat kuten lupaprosessit ja arkipäivän haasteet kuten kielimuuri ovatkin hankaloittavia tekijöitä saapuvalle henkilölle, kaiken avain kuitenkin siinä, kuinka vastaanottavainen yhteiskunta on ylipäätään maahanmuuttajien suhteen.

Euroopan muuttoliikeverkoston 30.11.2021 järjestämässä konferenssissa "Onko Suomi valmis työperusteisen maahanmuuton lisäämiseen?" pohdittiin asiaa laajasti kansainvälisten asiantuntijoiden sekä Suomen työmarkkinoiden edustajien voimin. 

Konferenssin paneelikeskustelussa Suomen työmarkkinoiden edustajat pohtivat nykytilannetta ja monessa puheenvuorossa nousi esille, miten lupahallinnon pullonkaulat ja arkipäivän käytännön haasteet kuten kielen oppiminen ovat pienempiä yksityiskohtia verrattuna siihen, miten Suomi asennoituu saapujiin. Työmarkkinoiden edustajien viesti oli selvä: asenteiden on muututtava. Asennemuutoksen on tapahduttava sekä hallinnon tasolla sekä vastaanottavan yhteiskunnan tasolla. 
Tapahtumassa peräänkuulutettiin holistisempaa lähestymistapa työperusteiseen maahanmuuttoon.

Tämä tarkoittaa sitä, että on huomioitava saapuva työntekijä ihmisenä ja katsottava maahanmuuttoprosessia myös laajempana kokonaisuutena kuin pelkän luvan myöntämisen kautta. Konferenssissa kuuliin myös kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka nostivat esille Kanadasta tutun "human capital" lähestymistavan: Maahanmuutto toimii kuin pitkän aikavälin investoinnit – tuotot tulevat vasta kulujen jälkeen. Työperusteinen maahanmuutto tulisi nähdä jatkumona, jonka pitäisi käynnistyä jo ennen maahantuloa ja jatkua aina siihen saakka, kunnes maahantulija saa pysyvän oleskeluluvan. OECD:n selvityksen mukaan tulotason ja verotuksen ohella olennaisia tekijöitä ovat maahanmuuttajien keskitasoa heikompi mahdollisuus jäädä pysyvästi maahan sekä koko perheelle tarjotut mahdollisuudet, kuten mahdollisuus perheenyhdistämiseen.

Hallinnon vastaanottavuutta vielä olennaisempaa on vastaanottavan yhteiskunnan vastaanottavuus: Työministeri Tuula Haatainen nosti esille konferenssin avajaispuheessaan, että valtiovallan toimet osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos yhteiskunnan asenteet eivät tue tavoitetta. Hän esittikin toiveen, että jokainen kuulija miettisi, miten omalta osaltaan voisi vaikuttaa siihen, että Suomeen tulleet tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Haataisen mukaan suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä. Haatainen mm. viittasi Helsingin Yliopiston tutkija Akhlaq Ahmadin huomiota herättäneeseen tutkimukseenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, jonka mukaan henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat.

Ennakkoluuloja siis edelleen on, mutta historia auttaa meitä ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. VTV:n raportti Työperäisen maahanmuuton esteet ja kannustimetLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kertaa asenteiden muutoksen historiaa ja toteaa, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat olleet pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna melko negatiivisia ja muutos on tapahtunut hitaasti. Maahanmuuton kasvu on tapahtunut vähitellen ja kuitenkin Suomessa on jäänyt käymättä läpi ulkomaisen työvoiman maahanmuuttovaihe ja sitä seurannut keskustelu. Lisäksi heikko taloussuhdanne on toistuvasti katkaissut siivet varsinaisen työperusteisen maahanmuuton edistämispyrkimyksiltä jo 80-luvulta alkaen. Ajatus maahanmuuttajista yhteistä hyvää rakentavina ja kansantaloudellisesti 'hyödyllisinä' yksilöinä on ollut suomalaiselle keskustelulle vieras. Viimeisimpänä vuoden 2008 finanssikriisi sai poliitikot ottamaan takapakkia maahanmuuttopolitiikassa ja samaan aikaan kriittiset äänet nostivat julkiseen keskusteluun maahanmuuttajat lähinnä kustannuseränä. EMN:n konferenssissa Concordia-yliopiston apulaisprofessori Mireille Paquet alleviivasi, että hallitukselta tarvittaisiinkin myös hyvin vahvaa viestintää siitä, kuinka keskeistä maahanmuutto on tuotantoketjuille ja talouskasvulle.

Tämäntyyppistä viestintää olisikin kenties hyödyllistä kohdistaa työnantajille: Vuonna 2021 julkaistu Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä-tutkimus paljasti, että 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on hyvin heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Huomionarvoista on kuitenkin, että tahtotilan puute vaikutti enimmäkseen liittyvän ennakkoluuloihin kielellisistä haasteista ja vain 10 prosenttia työnantajista katsoi nykyisen henkilöstön asenteiden estävän kansainvälisen työvoiman rekrytointia. Ulkomailta rekrytoiminen tuntuu olevan monille yrityksille ajatuksena uusi ja ehkä hieman vieras vielä, muttei täysin mahdoton.

Lisäksi, tuoreen EVAn raportinLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä mukaan varovaista muutosta kansan asenteissa on nähtävissä: Selvityksen mukaan on nähtävissä selvä asenteiden harppaus suuntaan, joka tukee maahanmuuton helpottamista väestöllisistä syistä. Lähes puolet (48 %) suomalaisista arvioi, että maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Kolmannes suomalaisista (34 %) ei näe tarvetta maahanmuuton helpottamiselle. EVAn selvityksen mukaan asenteissa on tapahtunut liki 30 prosenttiyksikön muutos maahanmuutolle suopeampaan suuntaan vuodesta 1998. Vaikka kokonaiskuva onkin hieman varauksellinen vielä, vaikuttaa siltä, että suomalaisten suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon on pitkällä aikavälillä muuttunut positiivisempaan suuntaan.

Tuukka Lampi
Erityisasiantuntija, joka työskentelee Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomen toimipisteessä Maahanmuuttovirastossa.

https://migri.fi/blogi/-/blogs/tyoperusteisen-maahanmuuton-lisaaminen-suomessa-on-asennekysymys

Sisäministeriö valmistelee pitkäaikaista D-viisumia tutkijoille ja opiskelijoille
Sisäministeriö  15.12.2021 13.55
TIEDOTE 161/2021

Sisäministeriössä on käynnistynyt lakihanke, jonka tarkoituksena on laajentaa pitkäaikainen D-viisumi koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita sekä heidän perheenjäseniään. Hanke on osa hallituksen syksyn budjettiriihessä linjaamia toimia koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.

– Tavoitteenamme on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Myönteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä myönnettävä D-viisumi mahdollistaisi kansainvälisen opiskelijan matkustamisen Suomeen nykyistä nopeammin. Se puolestaan edistäisi opintojen aloittamista ajallaan. Pidämme myös tärkeänä vahvistaa Suomen roolia ja vetovoimaa kansainvälisessä tiedeyhteisössä, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.

Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös muita esiin tulleita D-viisumin käyttötarpeita, kuten D-viisumin myöntäminen oleskelulupakorttinsa kadottaneille. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä sertifioiduista työnantajista, joiden työntekijät olisivat toinen mahdollinen D-viisumin kohderyhmä.

Lakihankkeessa ei kuitenkaan selvitetä D-viisumin laajempaa käyttöä työperusteisessa maahanmuutossa, eikä käyttöä niin sanottuna työnhakuviisumina.

Hankkeen yhteydessä valmistellaan lisäksi ulkomaalaislakiin muutokset, jotka mahdollistavat oleskelulupien myöntämisen ulkoministeriön toimesta diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden lapsille 20-vuoden ikään asti. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että perheet saavat oleskeluluvat koko Suomen komennuksensa ajaksi. Tämä olisi kansainvälisen käytännön mukaista.

Kyseessä D-viisumia koskevan lainsäädännön toinen vaihe
Kyseessä on D-viisumia koskevan lakimuutoksen toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa ulkoministeriö valmisteli pitkäaikaisen kansallisen D-viisumin käyttöönottoa erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.

Sisäministeriön hankkeen toimikausi on 15.12.2021–30.6.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lisätietoja
johtava asiantuntija Berit Kiuru, p. 0295 488 283, [email protected]

Lakiesitys pitkäaikaisesta D-viisumista helpottaa työvoiman maahanmuuttoa - Ulkoministeriö 16.9.2021Linkki toiselle sivustolle
Pitkäaikainen viisumi (D) opiskelijoille ja tutkijoille

https://intermin.fi/-/sisaministerio-valmistelee-pitkaaikaista-d-viisumia-tutkijoille-ja-opiskelijoille

Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon
Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto.

Kilpailu huippuosaajista on kovaa
Suomi, kuten muutkin maat, kilpailee ulkomaisista yrittäjistä ja huippuosaamisesta. Start-upien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnit tapahtuvat vauhdilla, ja yhden osaajan panos voi olla merkittävä: yhden avainhenkilön puuttuminen voi vaarantaa yrityksen menestyksen ja muutkin työpaikat.

Sujuva oleskelulupajärjestelmä vaikuttaa osaltaan yritysten menestymismahdollisuuksiin. Hallituksen tavoitteena on kehittää työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Kun yritysten ja huippuosaajien on entistä helpompi tulla Suomeen, myös Suomen kilpailukyky paranee.

Maahanmuuttovirasto on viime vuosina voimakkaasti kehittänyt sähköistä asiointia ja hakemusten automaattista käsittelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupien hakemista ja käsittelyä.

Kausityöntekijät ovat tärkeitä maataloudelle ja matkailulle
Työvoiman maahanmuuton lähtökohtana on turvata työvoiman saanti myös silloin, kun työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan sisämarkkinoilta löydy. Tällaista työvoimaa ovat esimerkiksi kausityöntekijät.

Kausityöntekijät ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle, joissa työvoiman tarve vaihtelee sesonkien mukaan. Kausityön kesto voi olla enimmillään 9 kuukautta.

Työntekijän lupamenettely jakautuu kolmelle hallinnonalalle
Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuoden 2020 alussa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirrosta sovittiin hallitusohjelmassa. Siirron tavoite on kytkeä työvoiman maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.

Lupamenettelyn vastuut ja vaiheet eri hallinnonaloilla:

ulkoministeriö: edustustoissa otetaan vastaan hakemukset ja henkilötiedot sekä haastatellaan hakijoita.
työ- ja elinkeinoministeriö: TE-toimistot tekevät työntekijän oleskelulupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin.
sisäministeriö: Maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa.
Sisäministeriö ei käsittele työntekijöiden oleskelulupahakemuksia. Lisätietoa työntekijöiden oleskeluluvista ja niiden edellytyksistä löydät Maahanmuuttoviraston ja TE-palvelujen sivuilta.

https://intermin.fi/maahanmuutto/tyovoiman-maahanmuutto

[jka]

^ Noh, kyllä nuo vuokrakasarmit täytetään kehitysmaalaisilla ja venäläisillä turviksilla sekä kolmannen maailman "työperäisillä" sukuineen. Rajan takaa kuuluu jo perkeleellinen pulina... 

Näinhän juuri itsekin totesin. Kysymys kuuluukin, että haluatko itse asua naapurissa tai olla edes vuokraloordi tälle porukalle? Aika moni ammatikseen hommaa tekevä näyttää pistävän pillejä pussiin siis jopa Kalliossa.

[no future]

Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

Jos on vuokra-asuntosijoittaja ja on ongelmia vuokralaisten saamisessa, niin tottakai sitä asunnon myyntiä kannattaa harkita kun saa kuitenkin paljon paremman hinnan kuin kämppää hankittaessa. Sen mitä itse markkinoita seurannut, niin nyt vuokrakämpistä on vapaana poikkeuksellisen paljon niitä remppaamattomia "piriluukkuja", eli pieniä kämppiä mistä omistajilla ei ole ollut kiinnostusta pitää huolta. Kysynnän noususuhdanteessa kaikki revitään käsistä, mutta nyt ei ole ihan sellainen tilanne.

Mitä myymiseen tulee, niin useampikin tuttu on tässä viimeisen vuoden aikana vaihtanut kantakaupungin alueella isompaan kämppään, ja käytännössä jokainen alle 50m2 asunto on myyty ensimmäisestä näytöstä tai jo ennen sitä.

[jka]

Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/helsinki/alue/kallio

Ja toki voi vielä elää siinä uskossa että markkinahäiriö korjaantuu jos koronasta päästään eroon. Erittäin kyseenalaista ennustaa edes sitä että koronasta ylipäätään päästään eroon.

[Sivulause]

Noilla Kallion ja muutaman muun kuuman kohteen kuten Vallilan konepajan, keski-Pasilan neliöhinnoilla ns. tyhjästä lähtevät pienet perheet lähtevät lähiöihin, ja kuten kohdallani, on ihan sama onko se "lähiö" Tapanila, Tikkurila vai Tampere. Tai ei siis kohdallani ihan sama, saan työn puolesta nauttia maailman jännittävyydestä, joten en värinää arkeeni kaipaa. Menen pois pilaamasta tunnelmaa. Lisäksi käytän ja tarvitsen autoa, joten sujuvahko liikenne on plussaa. Joukkoliikenteen voi pääsääntöisesti unohtaa muualla kuin pk-seudulla ja ehkä Tampereen ytimessä.

Ehkä ainoa kepun kannattama hyvä uudistus olisi tuo kaksoiskuntalaisuuslaki, saisi kohdennettua massia sinne missä sitä tarvitaan, eikä hupuloida joutavaan. Saisi varsinaisessa kotipitäjässä pidettyä valoja päällä.

[no future]

Vaikka vuokramarkkinoilla onkin pitkittynyt häiriö tämän koronan myötä, niin todellisuudessahan se Kallion asuntojen hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

https://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/helsinki/alue/kallio

Ja toki voi vielä elää siinä uskossa että markkinahäiriö korjaantuu jos koronasta päästään eroon. Erittäin kyseenalaista ennustaa edes sitä että koronasta ylipäätään päästään eroon.

No mitä ihmisten reaktioita ja mielipiteitä seurannut, niin jossain vaiheessa opiskelijat haluavat päästä lähiopetukseen ja ihmiset toimistoillensa. Toki olisi ihan suotavaa että tästä jäisi pidempi buusti etätyön kehittämiseen ja tekemiseen, mikä puolestaan mahdollistaisi halukkaille kaukana asuville paremman elämänlaadun. Ei se pendelöinti niin kivaa ole, kun itsekin sitä vuosikausia tuli harrastettua.

Mitä taas hintakehitykseen tulee, niin tässähän on odoteltu "kuplan puhkeamista" tai edes korjausliikettä jo vuosikausia. Nyt tuon graafisi mukaan hinnat ovat edelleen korkeammalla kuin koronan alkaessa, enkä usko niiden romahtavan sitä alemmalle tasolle sen enempää kuin en usko pörssikurssien pitkäaikaiseen heikkenemiseen.

Eikä henk. koht. mielipiteenäni ole mitenkään huono asia jos etenkin isommat asuntokeinottelijat luopuvat omistuksistaan ja ostoaikeistaan.

[RP]

Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

Siis sama kuva, toinen asteikko.
Vähän aalteoileva kun pientä aluetta katsotaan, mutta vähän plussalla vuoden aikajänteellä ja vähän pidemmällä voittanut niin koko Helsingin ja tietysti muun maan.

Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.

[jka]

Mitä taas hintakehitykseen tulee, niin tässähän on odoteltu "kuplan puhkeamista" tai edes korjausliikettä jo vuosikausia. Nyt tuon graafisi mukaan hinnat ovat edelleen korkeammalla kuin koronan alkaessa, enkä usko niiden romahtavan sitä alemmalle tasolle sen enempää kuin en usko pörssikurssien pitkäaikaiseen heikkenemiseen.

Jaa niin muistetaan vielä se, että tuokin käppyrä on sitten nimellishintojen mukaan. Reaalihnnoissa Kallion kämpät on laskeneet jo Q3 2020 alkaen. Eli jo 1,5 vuotta ja yhteensä sellaiset 3%. Ja laskee tällä hetkellä melkoista haipakkaa kun inflaatio huitelee 3-4% välillä. Eli vuodessa tulisi saman verran laskua vaikka hinta pysyisi nimellisesti paikoillaan. Mutta nimellishinnatkin tippuu. Vuosi nykytahtia niin reaalihinoissa on helposti 10% tiputus vaikka mitään tämän kummallisempaa ei edes tapahdu.

Joillain omakotitaloalueilla Suomessa ja pääkapunkiseudullakin on muuten 10% nousu pelkästään Q4 2021. Ei tällaista olla nähty edes Nurmijärvi-ilmön hurjimpina vuosina.

[no future]

Njet, hintakehitys on ollut oheisen kuvan mukainen.

Siis sama kuva, toinen asteikko.
Vähän aalteoileva kun pientä aluetta katsotaan, mutta vähän plussalla vuoden aikajänteellä ja vähän pidemmällä voittanut niin koko Helsingin ja tietysti muun maan.

Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.

Sen takia laitoin ton kaikenkokoisia asuntoja koskevan käppyrän, että ei taas sössötettäisi "mutta kun siellä on niitä sossun maksamia vuokrayksiöitä..."  Jos tässä joku trendi on ollut jo hyvän aikaa päällä, nyt korona-aikana vielä korostuen, niin se on ollut isompien asuntojen kysyntä kantakaupungin palveluiden ulottuvilta. Sinkut ja Pariskunnat haluaa kämpän missä voi tehdä etätöitä. Perheelliset haluaa lisää tilaa, kun se vapaa-aika ja harrastukset on siirtynyt asunnon ulkopuolelta sinne kodin seinien sisään.

Ja tässä tulee monille se valinnan paikka: Jos omaan tarkoitukseen sopivat perheasunnot maksaa 400-600 tuhatta, niin sitä helposti käännetään katse kauemmaksi. Moni on kääntänyt sen Roihuvuoreen, Maunulaan tai kokonaan muihin kuntiin. Vähän sama on sinkkujen ja yksiöiden kanssa: monikaan ei pysty ottamaan sitä 200 tonnin lainaa minkä asunnon hankkiminen vaatii. Lisäksi Stadi taitaa olla ainoa kaupunki, missä asuntovelallisen suorat asumiskustannukset ovat suuremmat kuin vuokra-asujalla? Jos mä maksan yksiöstä lainaa+vastiketta 1200, tai vuokraan saman kämpän 700-800€, niin kyllähän se normi palkansaajan pistää miettimään.

[jka]

Toinen asia on sitten, että toteamus, että yksiöissä on hintapainetta on toinen kuin että ydinkeskustassa yleisesti hinnat ollisivat laskussa.

Helsingissähän hinnat on yleisesti laskussa. Kalliohan on omasta laskustaan huolimatta edelleen Helsingin yksi parhaiten pärjääviä alueita. Muut alueet laskee vielä pahemmin tällä hetkellä.

Siitä vaan hakemaan Helsingistä aluetta jossa hinnat ei olisi laskussa. Linkkihän on yllä. Ja puhutaan siis 2021 H2 hinnoista.

Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.

[Siili]

Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.

Sinulla varmasti on enemmänkin tietoa näkemyksesi takana, mutta pelkästään antamasi käppyrän perusteella ei voi sulkea pois väliaikaista notkahdusta (vrt. 2014Q4, 2019Q1-Q4).  Silloiset lehmät ilmeisesti kuitenkin nostivat sen häntänsä jossain vaiheessa.  Saa nähdä, miten tällä kertaa.

[jka]

Tuossa lämpimikseen koko Helsingin tilanne. Laskee kuin lehmän häntä ja siis pahemmin kuin muu pääkaupunkiseutu ympärillä. 3-4% inflaatiolla puhutaan jo reaalihinnan romahduksesta. Hitaimmat ei näköjään ole asiaa edes ymmärtäneet vielä.

Sinulla varmasti on enemmänkin tietoa näkemyksesi takana, mutta pelkästään antamasi käppyrän perusteella ei voi sulkea pois väliaikaista notkahdusta (vrt. 2014Q4, 2019Q1-Q4).  Silloiset lehmät ilmeisesti kuitenkin nostivat sen häntänsä jossain vaiheessa.  Saa nähdä, miten tällä kertaa.

Eihän tässä edes tarvita mitään sen kummempaa näkemystä. Riittää että notkahdus on jatkossa yhtä pitkä kuin 2019, eli vuoden mittainen niin meillähän on jo pelkästään sillä 10% romahdus reaalihinnoissa kasassa. Vastaava ei ole tapahtunut vuoden 2008 jälkeen.

Jengi on näköjään täysin kujalla reaalihinnan ja inflaation käsitteestä.

[Siili]

Eihän tässä edes tarvita mitään sen kummempaa näkemystä. Riittää että notkahdus on jatkossa yhtä pitkä kuin 2019, eli vuoden mittainen niin meillähän on jo pelkästään sillä 10% romahdus reaalihinnoissa kasassa. Vastaava ei ole tapahtunut vuoden 2008 jälkeen.

Jengi on näköjään täysin kujalla reaalihinnan ja inflaation käsitteestä.

No, vuonna 2020 (käppyrän mukaan) neliöiden nimellishinnat nousivat arvosta 5k suurin piirtein arvoon 5,7k.  En sanoisi, että kehitys välillä 2017-2020 oli kovin karmea, edes reaalihinnoin laskettuna. 

Menneisyyden kehitys ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta.  Seurataan, miten tällä kertaa käy.  Minun pointtini on ainoastaan, että mahdollinen maailmanloppu ei näy vielä tuosta käppyrästä.

[jka]

No, vuonna 2020 (käppyrän mukaan) neliöiden nimellishinnat nousivat arvosta 5k suurin piirtein arvoon 5,7k.  En sanoisi, että kehitys välillä 2017-2020 oli kovin karmea, edes reaalihinnoin laskettuna. 

Menneisyyden kehitys ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta.  Seurataan, miten tällä kertaa käy.  Minun pointtini on ainoastaan, että mahdollinen maailmanloppu ei näy vielä tuosta käppyrästä.

Sitten kun se maailmanloppu näkyy missä tahansa käppyrässä on luonnollisesti jo myöhäistä.

Minun silmiini kyllä näyttää 10% reaalihinnan lasku aikalailla varmalta. Vuoden sisään ei ole näköpiirissä mitään joka kääntäisi yhtään mitään globaalissa taloudessa nousuun. Päinvastoin kohta rytisee vielä pörssisäkin joka on täydellisillä kuplatasoilla tällä hetkellä ja koronahan ei tule mihinkään katoamaan. Seuraava variantti kehiin, pörssit alas ja pientä ongelmaa energiantoimituksissa niin puhutaan jo helposti 20% laskusta Helsingin asuntomarkkinoilla. Mutta eihän tuokaan mikään maailmanloppu ole. Ei mikään ole. Massimiehille vain tilaisuus tehdä enemmän massia.

[Titus]

Helsingissä parannusta ilmanlaatuun – nastarengaskielto kokeilukadulle
21.01.2022 08:25
Helsinki pyrkii parantamaan kaupungin ilmanlaatua ja vähentämään meluhaittoja. Osalle Lönnrotinkatua suunnitellaan kolmivuotista nastarenkaiden käyttökieltoa syksystä 2022 alkaen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25. tammikuuta.

Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tavoitteena parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsingissa-parannusta-ilmanlaatuun-nastarengaskielto-kokeilukadulle

toki päätavoite, eli puhdas vittuilu autoilijoille, täyttyy myös.


haluaisin jo muuttaa hemmettiin täältä sekopäiden päättäjien kaupungista....

[no future]

Helsingissä parannusta ilmanlaatuun – nastarengaskielto kokeilukadulle
21.01.2022 08:25
Helsinki pyrkii parantamaan kaupungin ilmanlaatua ja vähentämään meluhaittoja. Osalle Lönnrotinkatua suunnitellaan kolmivuotista nastarenkaiden käyttökieltoa syksystä 2022 alkaen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25. tammikuuta.

Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tavoitteena parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsingissa-parannusta-ilmanlaatuun-nastarengaskielto-kokeilukadulle

toki päätavoite, eli puhdas vittuilu autoilijoille, täyttyy myös.


haluaisin jo muuttaa hemmettiin täältä sekopäiden päättäjien kaupungista....

Mitäs toi nyt meinaa? Jos haluat Hietalahden/Jätkäsaaren/Ruoholahden suuntaan Kampin läpi, niin sun pitää ajaa joko Bulevardia, Rautatienkatua tai Simonkatua eikä Lönkkaa pitkin? Maailma romahti?

[Faidros.]

Nykyisenkaltaisia nastarenkaita ei tarvita enää yhtään missään(poislukien viranomaisiet ja ammattiliikenne). Kitkarenkailla ajeleville alennusta autoilun veroista. Vain ajotaidottomat kaaharit tarvitsevat nastoja.

[Sivulause]

Nastoja tarvitaan enää stadissa. Ja nelivetoa. Seikkailin pakon edessä kitkoilla etuvedon kanssa Linjoilla tuossa päivänä muutamana, jännittäviä hetkiä.

Ehkä kantakaupunkia ei kannata aurata ollenkaan, onpahan sekin vaiva pois. Fillarilla on mukavampi kuitenkin singahtaa tangon yli hankeen.

[Faidros.]

Nastoja tarvitaan enää stadissa. Ja nelivetoa. Seikkailin pakon edessä kitkoilla etuvedon kanssa Linjoilla tuossa päivänä muutamana, jännittäviä hetkiä.

Ehkä kantakaupunkia ei kannata aurata ollenkaan, onpahan sekin vaiva pois. Fillarilla on mukavampi kuitenkin singahtaa tangon yli hankeen.

Stadissa kaivataan aurauskalustoa, joka myytiin ulos vihreiden ilmastovouhotuksen myötä.

[JoKaGO]

Olen tehnyt jännän havainnon. Nastat eivät kulu eivätkä nosta pölyä asfaltista, kun ajaa niin, että renkaat eivät osu ajouriin. Nykyisellä auraussysteemillä syntyy talvisille kaduille mustat urat ja jos pitää pyörät pois noista, niin kaikki voittavat.
Sitten kun on paljas jää asfaltin päällä, nastarenkailla on kivampi ajaa kuin kesä... kitkoilla.

[Sivulause]

Tänään oli uutisissa motkotusta ettei Helsingin kaupunki ole pystynyt pitämään noita 75 kilometriä fillarireittejä puhtaana.

Ilmeisesti sellainenkin harhaluulo on ollut, että noin tulisi käymään.

[HDRisto]

Tänään oli uutisissa motkotusta ettei Helsingin kaupunki ole pystynyt pitämään noita 75 kilometriä fillarireittejä puhtaana.

Ilmeisesti sellainenkin harhaluulo on ollut, että noin tulisi käymään.

Olihan sellainenkin harhaluulo ettei talvea ja lunta tulisi enää koskaan vaan aina vallitsisi mitä mainioin pyöräilykeli.

[Sivulause]

Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien. Ja miksei unohtuisi, ilmastoahan tässä pelastetaan. Suolaa, perkele!

[jmk]

Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.

Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?

Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.

[Outo olio]

Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

"Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme", Mieskonen kertoo.

"Hän vain totesi, että alueella on kysyntää."

--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

"Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen."

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

"Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia", hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?

[no future]

No jos valesokkelit, piiloräystäät, huonosti suunnitellut tasakatot tai liian huonosti eristetyt yläpohjat on jotain rakennusteknisiä ratkaisuja mitä pitäisi suosia tai sallia uudisrakentamisessa, niin en sit tiiä kannattaako rakentaa uutta vai ostaa suoraan joku 1970-luvun helmi.

Sitä en ymmärrä miksi tommoisten korjaaminen tai järkevä uudistaminen pitäisi kaavoitusjeesusten tai muiden lupaviranomaisten toimesta kieltää? Pääsääntöisesti esim energiatehokkuuden parantaminen on ihan pätevä syy rakennuksen isoihinkin muutoksiin. Valesokkeleitakin korjataan ihan rutiininomaisesti nykypäivänä, ja tasakattoja saa vaihtaa harja- tai pulpettikatoiksi.

[Kallan]

Tuossa kohtaa ku pitäisi saada baanat puhtaaksi muutamalle munamankelille unohtuu ne ympäristötekijät samantien.

Miksi niitä munamankelibaanoja muuten puhdistetaan moottoroidulla kalustolla? Eikö se ole vähän huijausta?

Kyllä aidossa viherstadissa pitää olla polkuaurat ja polkutraktorit.

Toiset päästöt lienevät parempia kuin toiset päästöt. Näin joka päivä totean arkielämässäni, kun kommunikoin tähän viherideologiaan aiankin näennäisesti uskovien ihmisten kanssa. Eihän tässä koko viherideologiassa ole järjen häivää kun sitä tarkemmin tutkii, mutta se ei Tiedepuoluetta haittaa.

[sancai]

Ja Espoonkin "menestys jatkuu".

Vanhassa omakoti­talossa asuva Jari Mieskonen sai yllättävän puhelun rakennus­liikkeeltä – Se viestii karusta kohtalosta, joka voi odottaa arvoalueita

Sinnikkäät rakennusliikkeet etsivät tontteja perinteisiltä alueilta. Puhelin on soinut muun muassa Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Aarnivalkeassa.

Emilia Kangasluoma HS

7:00

Kevättalvella espoolainen Jari Mieskonen sai yllättävän yhteydenoton.

Puhelimessa oli rakennusliike Sajuconin edustaja, joka yritti ostaa Mieskosen omistamaa ja asumaa tonttia. Rakennusliikkeen pyrkimys vaikutti Mieskosesta selvältä: se halusi ostaa tontin, purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden.

Mieskonen on asunut perheineen Tapiolassa sijaitsevalla vanhalla omakotitaloalueella jo yli 15 vuotta eikä mielessä ole muuttosuunnitelmia.

"Hän oli aika sinnikäs. Ei pysähtynyt siihen, kun sanoin, että tämähän on meidän kotimme", Mieskonen kertoo.

"Hän vain totesi, että alueella on kysyntää."

--

Espoossa ainakin Westendissä, Laajalahdessa ja Pohjois-Tapiolassa vanhat omakotitalot suurine puutarhoineen ovat saaneet väistyä, kun tilalle on rakennettu entistä suurempia omakotitaloja tai paritaloja.

Joillekin tonteille on mahdutettu kaksi tai useampikin uudiskohde.

Lue lisää: Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään

--

"Luulen, että kiinnostus on herännyt. Ikään kuin vanhaa Tapiolaa päästäisiin nyt rakentamaan uudelleen."

Tilanne tuntuu ristiriitaiselta, sillä aiemmin alueen ilmettä on Mieskosen mukaan vahdittu tarkasti. Hän kertoo, että Museovirasto on johdonmukaisesti kieltänyt asuntojen korottamisen esimerkiksi lämmöneristysten vuoksi, jotta alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

--

Rakentamattomat tontit olisivat Sajuconin mukaan rakentajan kannalta ihanteellisia. Koska uusia tontteja kaavoitetaan kysyntään nähden vähän, on tyhjiä tontteja pääkaupunkiseudulla suhteellisen niukasti tarjolla.

--

Aarnivalkean omakotitaloalueen ominaispiirteitä ovat talojen matalat sokkelit ja matala harjakorkeus.

Nykypäivän rakennusmääräyksiä noudattavalle ne tuottavat hankaluuksia, eikä nykyisillä määräyksillä todennäköisesti olisi mahdollista rakentaa samanlaisia taloja, kuin mitä 1950-luvulla rakennettiin.

Jos vanha omakotitalo puretaan, onko tilalle siis edes tarpeen rakentaa kopiota vanhasta? Sikiön mukaan ei.

"Mielestäni se, että rakennetaan uusia taloja vanhoille arvokkaille alueille, ei ole huono asia. Kaupungissa historialliset kerrostumat ovat yksi arvo. Historian syvyyttä ei synny, jos ei ole kerrostumia", hän sanoo.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008760300.html

Olemassaolevien rakennusten päivittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi on estetty tai tehty hankalaksi. Rakennuksen purkamista ja kokonaan uuden rakentamista taas ei ole estetty, vaan päinvastoin on varmistettu että uudesta ei saa tehtyä vanhan näköistä. Vihreä siirtymä?

Toinen mielenkiintoinen kommentti on "historian syvyyden arvo", jos tilanne on se että ne vanhat talot nimenomaan puretaan, ja uusista rakennetaan eri näköisiä. Eikö siinä nimenomaan menetetä yksi kokonainen historian kerrostuma?

Tämä on juuri kannattavaa kehitystä. Omakotitaloista on huutava pula pk-seudulla ja nyt jo hyvin suurituloisetkin ihmiset joutuvat pakenemaan kehyskuntiin, koska ei ole sitä miljoonaa laittaa omakotitaloon.

Täydennysrakentaminen on se helpoin tapa saada lisää asuntoja ja kuntataloudelle hyvin suotuisaa. Infra on jo valmiina eikä tarvitse rakentaa uusia kouluja, kun vanhenevien vanhojen alueiden koulut saadaan taas täytettyä. Boomerit tietysti vastustavat, mutta nuoret ovat etenevissä määrin sitä mieltä, että 70 luvun väljät slummit matalaksi ja aitoa dynaamista kaupunkia tilalle. Luulisi espoolaisen hommalaisenkin haluavan mielummin lisää miljonäärejä Westendiin kuin radanvarteen kerrostalokämppiä.