Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Kallan]

Ei uskoisi dosentin vakavissaan lausuvan tuollaista, mutta tyyppi on tosiaan dosentti sekä Adjunct Professor Turun kauppakorkeakoulussa ja apulaisprofessori Vaasan yliopistossa. Noh, tyyppi varmasti on erinomaisen hyvä omalla alallaan mutta näistä päihdeasioista en menisi takuuseen. 

[Outo olio]

Tässä vielä kuvakaappauksena jos sattuu häviämään.

tyyppi on tosiaan dosentti sekä Adjunct Professor Turun kauppakorkeakoulussa ja apulaisprofessori Vaasan yliopistossa

Olisin toivonut, että kyseessä on keijotus, eikä kukaan olisi oikeasti tuota mieltä.

[-PPT-]

Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.

Molemmista paikoista pystyisin helposti edelleen käymään nykyisessä työpaikassani, asuminen olisi himpun verran halvempaa ja... no arvatkaapa kolmatta syytä.

Mutta nyt mennään täällä Vantaalla. 20v on Tikkurilan alueella tullut asuttua joten olisihan se elämänmuutos muuttaa pois.

[räsänen]

Jos ton kolmannen syyn haluat blokata pidemmäksi aikaa niin kannattaa muuttaa vielä vähän kauemmaksi. Kovaa kyytiä sekä Kerava että Järvenpää ovat muuttumassa vihervasemmiston paratiisiksi.

[Lalli IsoTalo]

Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.

Täällä on jossain ketju "Kuka täytti Keravan neekereillä", mutta en löytänyt sitä.

[-PPT-]

Minä olen jo pitemmän aikaa harkinnut että muuttaisin Keravalle tai Järvenpäähän.

Täällä on jossain ketju "Kuka täytti Keravan neekereillä", mutta en löytänyt sitä.

Akez, meidän kielineromme.

[Titus]

Kyllä Anni tietää:

Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"

Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.

JUURI NYT: Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"

Kaupunki|Liikenne
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"
Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.

Milla Palkoaho HS
17:27
PÄÄOSIN maan alla kulkevaa pisaran muotoista raidelinjaa on suunniteltu ratkaisuksi Helsingin ratapihan ruuhkiin. Suunnitelmien mukaan lähijunat kiertäisivät Pasilasta etelään kulkevalla reitillä ja päärautatieaseman raiteet jäisivät kaukoliikenteen käyttöön.

Viime viikolla Väylävirasto kuitenkin julkaisi väliraportin, jonka mukaan 1,5 miljardin euron hintaiseksi investoinniksi arvioitu Pisara-rata ei olisi tarpeen. Junaliikenteen sujuvoittaminen onnistuisi selvityksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan vaihdejärjestelmien muutoksilla.

Lue lisää: Uudet laskelmat: Helsingin alle suunniteltu 1,5 miljardin euron Pisara-rata voi olla tarpeeton

APULAISPORMESTARI Anni Sinnemäki (vihr) ei ole valmis hautaamaan Pisara-radan suunnitelmia väliraportin perusteella, mutta peräänkuuluttaa nopeita toimenpiteitä.

"Rautatieasemalla tarvitaan parannuksia pikaisella aikataululla. Pisara-rata toisi mielestäni lisähyötyä, kun etsitään ratkaisuja vaihtoyhteyksien ja asemien toimivuuteen", Sinnemäki sanoo.

Sinnemäen mukaan selvitystyö paljastaa nimenomaan sen, miten isoja investointeja toimiva junaliikenne vaatii.

"Suomiradan ja lentoradan kaltaiset hankkeet tähtäävät siihen, että meille tulisi enemmän junia Helsinkiin. Siinä tilanteessa toimiva rataverkko edellyttää joka tapauksessa isoja investointeja, jotta junaliikenne pysyy aikataulussa, ja näillä investoinneilla on kiire."

Myös Väyläviraston väliraportissa todetaan, että Pisara-radan toteutumisesta riippumatta uudelle lähiliikenteen varikolle on tarvetta. Sen lisäksi uusimista odottavat junakulunvalvonta ja lähiliikenteen junakalusto.

KAUPUNGIN liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen on samoilla linjoilla kuin apulaispormestari.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008895932.html

Järkevät ihmiset: toi on tarpeeton, maksaa ihan vitusti ja on typerää rakentaa tuolla tavalla
Anni: mun mielestä tosi ihqu

[Uuno Nuivanen]

Lisäksi tämäntapaisten julkisten hankkeiden toteutunut hinta tavallisesti vähintään kaksin-kolminkertaistuu, eli puhutaan jostain 3-5 miljardista.

[Outo olio]

Kuulostaa vähän epäuskottavalta että "hokkuspokkustempuilla" voitaisiin korvata ihan tunneli. Jos insinööri noin sanoo, niin uskon kyllä, mutta jään maallikkona ihmettelemään että voiko olla, noin tehokas temppu.

Sinnemäki vetoaa "pikaisiin ratkaisuihin", vaikka kyllä vaihteistojen muuttaminen on varmasti paljon nopeampaa kuin tunnelin louhiminen. Apulaispormestarin olisi hyvä keksiä äkkiä jotain uusia perusteluja kannalleen.

[sancai]

Kyllä Anni tietää:

Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"

Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.

JUURI NYT: Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"

Kaupunki|Liikenne
Helsinki ei ole vielä hylkäämässä maan­alaista Pisara-rataa, vaikka se voi Väylä­virastosta olla turha – Sinne­mäki: "Toisi lisä­hyötyä"
Väyläviraston tuoreen arvion mukaan 1,5 miljardin arvoisen Pisara-radan rakentaminen voi olla tarpeetonta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki ei vielä sulkisi vaihtoehtoa pois.

Milla Palkoaho HS
17:27
PÄÄOSIN maan alla kulkevaa pisaran muotoista raidelinjaa on suunniteltu ratkaisuksi Helsingin ratapihan ruuhkiin. Suunnitelmien mukaan lähijunat kiertäisivät Pasilasta etelään kulkevalla reitillä ja päärautatieaseman raiteet jäisivät kaukoliikenteen käyttöön.

Viime viikolla Väylävirasto kuitenkin julkaisi väliraportin, jonka mukaan 1,5 miljardin euron hintaiseksi investoinniksi arvioitu Pisara-rata ei olisi tarpeen. Junaliikenteen sujuvoittaminen onnistuisi selvityksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan vaihdejärjestelmien muutoksilla.

Lue lisää: Uudet laskelmat: Helsingin alle suunniteltu 1,5 miljardin euron Pisara-rata voi olla tarpeeton

APULAISPORMESTARI Anni Sinnemäki (vihr) ei ole valmis hautaamaan Pisara-radan suunnitelmia väliraportin perusteella, mutta peräänkuuluttaa nopeita toimenpiteitä.

"Rautatieasemalla tarvitaan parannuksia pikaisella aikataululla. Pisara-rata toisi mielestäni lisähyötyä, kun etsitään ratkaisuja vaihtoyhteyksien ja asemien toimivuuteen", Sinnemäki sanoo.

Sinnemäen mukaan selvitystyö paljastaa nimenomaan sen, miten isoja investointeja toimiva junaliikenne vaatii.

"Suomiradan ja lentoradan kaltaiset hankkeet tähtäävät siihen, että meille tulisi enemmän junia Helsinkiin. Siinä tilanteessa toimiva rataverkko edellyttää joka tapauksessa isoja investointeja, jotta junaliikenne pysyy aikataulussa, ja näillä investoinneilla on kiire."

Myös Väyläviraston väliraportissa todetaan, että Pisara-radan toteutumisesta riippumatta uudelle lähiliikenteen varikolle on tarvetta. Sen lisäksi uusimista odottavat junakulunvalvonta ja lähiliikenteen junakalusto.

KAUPUNGIN liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen on samoilla linjoilla kuin apulaispormestari.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008895932.html

Järkevät ihmiset: toi on tarpeeton, maksaa ihan vitusti ja on typerää rakentaa tuolla tavalla
Anni: mun mielestä tosi ihqu

Tässä on nyt vähän teillä olkinukke-argumentointia. Kukaan ei ole liene väittänyt, että Pisara-radan ainoa funktio on ratapihan ruuhkan vähentäminen. Tämä on joukkoliikenneinvestointeja vastustavan journalistiosion omaa keksintöä. Pisara-radan suurin hyöty olisi, että se olisi valtava parannus Helsingin lähijunaliikenteen palvelutasoon, koska saataisiin uudet Töölön ja Hakaniemen lähijuna-asemat. Tällä hetkellä on suuri ongelma, että lähijunaliikenne ei yhdisty kunnolla Helsingin keskustan muuhun joukkoliikenneverkkoon. Lähijunaliikenne on vain pisto Helsinginniemelle päärautatieasemalle ja siitä eteen päin liikkuvan on usein otettava vaihtoyhteys tai käveltävä melkoinen matka. Eivätkä ne vaihtoyhteydet toimi, koska päärautatieaseman järjestely on kömpelö ja vanhanaikainen, eikä suojeluväki anna jyrätä päärautatieaseman länsisiipeä, mikä on päärautatieasemalla suurin maankäytön tuke. Aseman toimivaksi muuttaminen vaatisi jo uuden aseman kaivamisen maan alle. Esimerkiksi Tukholmassa osat lähijunista vietiin maan alle, jotta ne saatiin integroitua saumattomasti metroon ja keskustaan avattua uusia asemia. Pisara-rata saattaisi paikata jopa sen huutavan tarpeen, mikä Töölön-Pasilan metroyhteydelle on tällä hetkellä, mikäli metrot ja lähijunat saataisiin integroitua samaan järjestelmään päärautatieaseman ja Hakaniemen alla.

Edit, lisäys: Pidemmällä aikavälillä Pisara-rata mahdollistaisi sen, mitä jo Eliel Saarinen ehdotti vuonna 1918, Päärautatieaseman siirron Pasilaan. Tämä oli looginen johtopäätös jo 100 vuotta sitten, kun PK-seudun asukkaiden painopiste on siirtynyt jo pitkälle ulos Helsinginniemeltä. Tällöin vanhalle ratapihalle Töölönlahden ja Kaisaniemen puiston väliin saataisiin massiivinen määrä uutta rakentamista ja Alppilan-Eläintarhan tärkeät viheralueet pilkkova rata-alue poistettua.

[Titus]

Tästä taisi olla oma ketjukin:

Kuusi naapuria haki lupaa rakentaa saman­kaltaiset talot kuin Pihla Viitalalla on – "Ovela juttu", sanoo professori

Meilahden arvokkaan huvila-alueen asukkaat hakivat Helsingin kaupungilta lupaa rakentaa kuusi asuintaloa suojeltuun miljööseen. Esimerkkinä he käyttivät näyttelijä Pihla Viitalan perheen rakentamaa taloa. Tapaus on professorin mukaan huolestuttava esimerkki kaupungin köykäisestä linjasta.

VÄHÄ-MEILAHDEN huvila-alueella on virinnyt tahto rakentaa useita uusia asuinrakennuksia suojeltuun, historialliseen miljööseen. Alueella jo asuvista perhekunnista kuusi on hakenut Helsingin kaupungilta poikkeamista asemakaavasta rakentaakseen kuusi uutta asuinrakennusta.

Perhekuntien yhteisellä hakemuksella haettiin mahdollisuutta rakentaa naapurustoon enintään kaksikerroksisia ja enintään kahden asunnon taloja.

Kesäkuun puolivälissä kaupunki kuitenkin hylkäsi hakemuksen.

ERITYISLAATUISEN tapauksesta tekee se, että uudet talot olisivat hakemuksen mukaan olleet enintään 283-neliöisiä.

Neliömäärä on sama kuin näyttelijä Pihla Viitalan vanhempien jo aiemmin saamassa vastaavassa poikkeamispäätöksessä. Valmiiseen taloon muutti Pihla Viitala.

Kaupunki perustelee rakentamisen tyrmäämistä sillä, että haetun laajuinen täydennysrakentaminen kaksinkertaistaisi arvokkaan huvila-alueen sallitun uudisrakentamisen määrän.

Alueen uusi asemakaava tuli voimaan lokakuussa sen jälkeen, kun KHO oli hylännyt siitä tehdyt valitukset. Kaupungin asemakaava­päällikkö Marja Piimies sanoo, että jos näin merkittävää täydennysrakentamista hyväksyttäisiin huvila-alueelle, se tarkoittaisi alueen kaavoittamista uudelleen.

"Päätös ei tukisi alueen suojelutavoitteita. Alueelle jouduttaisiin käytännössä tekemään uusi täydennysrakentamiskaava", Piimies sanoo.

KULTTUURIHISTORIALLISESTI merkittävälle suojelualueelle ei siis viranomaisten mukaan tule rakentaa kuutta uutta taloa.

Kielteinen viesti on selvä kaupungin sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ja Helsingin kaupunginmuseon lausunnoissa.

Kuuden yhteensä yli 1 200-kerrosneliömetrisen talon rakentaminen olisi ely-keskuksen mukaan "mittavaa herkällä alueella".

"Asemakaavan tavoitteena ei ole ollut mahdollistaa mittavaa uudisrakentamista alueella", kaupunginmuseo lausui.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008888079.html

sellaista... 

entä jos yksi tai kaksi naapuria olisi hakenut vastaavaa lupaa.... 

[Titus]

Suunnittelu- ja kaavoituskatsaus
2022

rakentamista, tiivistämistä, rakentamista jne asuinrakentamista siis riittää.

ym viestiin viitaten pikku yksityiskohta 

Nykyisiä pientaloalueita uudistetaan, tiivistetään ja täydennetään yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavoitus alkaa alueiden yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden laatimisella, joka luo raamit uusille kaavamääräyksille ja tonttien tasapuoliselle kohtelulle.

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/suunnittelu-ja-kaavoituskatsaus.pdf

[Eino P. Keravalta]

Suomi on kommunistimaa.

Miksi mitään rakennuslupaa ylipäänsä pitää hakea, jos kerran rakentaa omalle maalle, joka on alueella, joka on kaavoitettu sellaisille rakennuksille, jollaisen aikoo rakentaa?

Pelkkä ilmoitus kaupungille pitää riittää: 'mä rakennan nyt tämän, ettäs tiedätte sitten'. Lupaa pitäisi tarvita vain, jos rakennus on kaavan vastainen. Kaiken lisäksi kaupunki laskuttaa luvasta hyvän henkilöauton verran, vaikka luvan käsittely olisi maksanut vain pari sataa jos sitäkään.

[Golimar]

Sanoisin että Suomi on enemmänkin Kleptokratia kun ajatellaan vaikka kiinteistöveroa ja kuntien kikkailua kaavoituksessa.

Vantaa saa lunastaa Saraksen tilan

https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0

[Siener]

Voi Eino! Näin se on.

Entiset itäiset kommunistimaat tekivät pesäeron entisiin kommunistijohtajiinsa, ja aloittivat puhtaalta pöydältä.

Suomi ei koskaan.

[Dr Manhattan]

Käväisin Tampereella ja kuljeskelin lapsuuden maisemissa, kantakaupungissa kosken länsipuolella. Lapsuuden leikkipihoille, umpikortteleiden keskelle, oli rakennettu kokonaisia kerrostaloja. Kammottavan näköistä ja täyteen ahdettua. Luonnollisesti kaikki uudisrakennukset ovat hirvittävän rumia. Puhumattakaan Ratinan ostoshelvetistä ja uusista torneista.

Ahdisti myös ennen avointen pihojen aitaaminen ja lukitut portit. Ennen Viinikanlahden pultsarit kiersivät pihoilla, nyt spuget ovat historiaa mutta kaikki on lukossa, suljettu ja piilossa.

Ei ole Jumalan suunnitelma tällainen.

[-PPT-]

Tyypillinen kakkoskaupungin syndrooma joka maassa. Täytyy tehdä parhaansa ettei vaan jäädä jälkeen pääkaupungista. Göteborg, Birmingham, Pietari, Chicago etc.

[Kallan]

Sanoisin että Suomi on enemmänkin Kleptokratia kun ajatellaan vaikka kiinteistöveroa ja kuntien kikkailua kaavoituksessa.

Vantaa saa lunastaa Saraksen tilan

https://hommaforum.org/index.php?topic=115348.0

Tästä tapauksesta muistan sen että paikallisille ja Helsingin vihreille oli ok, että tässä ei noudatettukaan markkinatalouden periaatteita lainkaan vaikka muuten tykkäävätkin tuota sanaa toistella - varsinkin asioiden kohdalla mistä ne eivät pidä. Ilmeisesti nyt oli asia mistä pitivät ja markkinatalouden laeilla ei sitten ollutkaan mitään väliä.

Välillä tuon puolueen älyllisen epärehellisyyden seuraaminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin fiktiokirjallisuuden lukeminen.

[Larva]

Olen lukenut artikkeleita, joiden mukaan nykyisenkaltainen äärimmäisen simppeli ja tietyllä tapaa luonnoton arkkitehtuuri aiheuttaa ihmisille alitajuista stressiä, ahdistusta ja jopa migreeniä. Yritin googlettaa tutkimuksia mutta en äkkiseltään löytänyt. Perusteluina käytettiin muun muassa sitä, että luonnossa ei koskaan esiinny sellaisia rakennelmia kuin mitä ihmiset ovat pykänneet, ja että tarkan geometriset, samanlaisina toistuvat muodot (esim. betonikuutiokerrostalot ankeine ikkunoineen, lasiseinäiset toimistorakennukset, kattojen sisäpaneelit, seinäpaneloinnit, tiilitalot jne) ovat ihmissilmälle ja -aivoille luonnottomia, ja niiden perusteella suunnistaminen on valtava stressi aivoille. Jotkut saavat migreeniä ja muita hermosto-oireita tällaisissa maisemissa.

Joidenkin lähteiden mukaan nykyisen kaupunkiympäristön ankeus itsessään aiheuttaa masennusta. En ihmettele. Kuka ylipäätään keksi, että esim. katuvalopylväiden pitää näyttää taitetuilta nuppineuloilta, eikä sellaisilta kuin ne olivat 1800-luvun Lontoossa? Miksi kaiken pitää nykyään olla suoraa rosteria, lasia ja harmaata betonia? Rahastahan se on tietysti kiinni, mutta kun nykytekniikalla voitaisiin valmistaa halvalla myös kaunista. Miksi kaiken pitää olla niin helvetin simppeliä ja anti-kaunista?

Kuulemma ihmiset voivat psyykkisesti parhaiten maaseutumaisessa tai esikaupunkimaisessa ympäristössä, jossa pienet metsäsaarekkeet ja persoonallisen näköiset talot vuorottelevat. Kaipa se muistuttaa kaikkein eniten ihmiseläimen luontaista elinympäristöä.

[Lalli IsoTalo]

Luonnosta ei löydy suoraa viivaa tai kulmaa. Kaikki on siis kaupungissa sikäli ihan vinksin vonksin.

Mutta luonnossa kuitenkin kaikki omalla tavallaan kauniissa järjestyksessä.

[Siener]

Kirjoittelinkin tänne jo Espoosta. Tuntuu, kuin kaikki kaunis ja luonnollinen pitäisi kiireellä saada pois näkyvistä, ja tilalle jonkun mielipuolen piirtämiä mahdollisimman rumia rakennuksia.


No, Vihreät kun päästää mellastamaan, niin tulos on sen mukainen.

[Sivulause]

Olen henkilökohtaisesti asuntokaupoilla tällä hetkellä. Hirtehisesti voisi todeta että nyt jos koskaan ennättää vielä hirttää itsensä ylikalliiseen asuntoon, miksen toimisi siis heti.

Pistänyt miettimään näiden kasvukeskusten ja muidenkin alueiden rakennuskanta. Vähemmän yllättävästi eri aikakausien rakennustrendit näkyvät erittäin selvästi alueittain.

60-luvun jälkeen yleistyneet elementtitalot ovat jo monet käyneet linjasaneerauksen läpi ja mahdollisesti ullakkorakentamisen, jolla projekti on rahoitettu. Saneeratuilla yhtiöillä suhde vastikkeen ja saneerauksen rahoitusvastikkeen kesken on oman arvioni mukaan n. 3:1. Tuollaisen 70 m2 putkan vastike voisi olla jotain 3.5 - 4.5 eur/m2, joten kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen päälle tulee se öbaut 400 euroa/kk.

Meillä tuntuu olevan vallalla ajatus että kaikki kerrostalot ovat samanarvoisia ja rakenteina ikuisia, mutta hieman taloyhtiöiden finansseihin perehtyneenä sanoisin että varsinkin halvan maapohjan alueilla ihmisille alkaa tulemaan saavista kylmää vettä niskaan kun remontit tulevat ajankohtaisiksi. Täydennnysrakentamis-kortti on käytettävissä vain harvoilla ja valituilla yhtiöillä, ja niilläkin yhden kerran. Talojen purkaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, kun taloyhtiölle ei myönnetäkään lainaa.

Sanoisin myös että näitä purkukuntoisia kohteita taloyhtiön taloustilanteen kautta katsottuna alkaa löytymään yllättävistä paikoista kasvukeskuksista myös. Kierrettyäni kohteita tässä eräässä E-Suomen kasvukeskuksessa, on ollut aika herättävää katsella noita taloyhtiöiden papereita. Joissain pintapuolisesti houkuttelevissa kohteissa (nmjoo suhteellista, persaukisen silmin) vastikkeita pääsisi maksamaan sen 600 eur/kk, ja joku iso saneeraus häämöttää jo horisontissa.

Sanon sen nyt suoraan: Pitkä ja sekava sepustus.

Uskoisin että lähivuosikymmeninä tullaan näkemään (varallisuuden) purkutalkoot taajamia myöten, ja sitten saamme taajamien ulkopuolilla astua venäjäsimulaattoreihin siellä täällä ränsistyneiden kerrostalojen, paskojen teiden ja hajoavan infran muodossa.

[sancai]

Olen henkilökohtaisesti asuntokaupoilla tällä hetkellä. Hirtehisesti voisi todeta että nyt jos koskaan ennättää vielä hirttää itsensä ylikalliiseen asuntoon, miksen toimisi siis heti.

Pistänyt miettimään näiden kasvukeskusten ja muidenkin alueiden rakennuskanta. Vähemmän yllättävästi eri aikakausien rakennustrendit näkyvät erittäin selvästi alueittain.

60-luvun jälkeen yleistyneet elementtitalot ovat jo monet käyneet linjasaneerauksen läpi ja mahdollisesti ullakkorakentamisen, jolla projekti on rahoitettu. Saneeratuilla yhtiöillä suhde vastikkeen ja saneerauksen rahoitusvastikkeen kesken on oman arvioni mukaan n. 3:1. Tuollaisen 70 m2 putkan vastike voisi olla jotain 3.5 - 4.5 eur/m2, joten kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen päälle tulee se öbaut 400 euroa/kk.

Meillä tuntuu olevan vallalla ajatus että kaikki kerrostalot ovat samanarvoisia ja rakenteina ikuisia, mutta hieman taloyhtiöiden finansseihin perehtyneenä sanoisin että varsinkin halvan maapohjan alueilla ihmisille alkaa tulemaan saavista kylmää vettä niskaan kun remontit tulevat ajankohtaisiksi. Täydennnysrakentamis-kortti on käytettävissä vain harvoilla ja valituilla yhtiöillä, ja niilläkin yhden kerran. Talojen purkaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, kun taloyhtiölle ei myönnetäkään lainaa.

Sanoisin myös että näitä purkukuntoisia kohteita taloyhtiön taloustilanteen kautta katsottuna alkaa löytymään yllättävistä paikoista kasvukeskuksista myös. Kierrettyäni kohteita tässä eräässä E-Suomen kasvukeskuksessa, on ollut aika herättävää katsella noita taloyhtiöiden papereita. Joissain pintapuolisesti houkuttelevissa kohteissa (nmjoo suhteellista, persaukisen silmin) vastikkeita pääsisi maksamaan sen 600 eur/kk, ja joku iso saneeraus häämöttää jo horisontissa.

Sanon sen nyt suoraan: Pitkä ja sekava sepustus.

Uskoisin että lähivuosikymmeninä tullaan näkemään (varallisuuden) purkutalkoot taajamia myöten, ja sitten saamme taajamien ulkopuolilla astua venäjäsimulaattoreihin siellä täällä ränsistyneiden kerrostalojen, paskojen teiden ja hajoavan infran muodossa.

Kasvuseutujen ulkopuoliset taloyhtiöt ovat samanlainen pyramidihuijaus on kuin eläkejärjestelmä. Syntyvyys laski alle uusiutumistason vuonna 1969 samalla kun oli käynnistynyt massiivinen kaupunkeihin ja Ruotsiin muutto. Jokainen tiesi, että maaseutu tyhjenee jo 50 vuotta sitten. Silti päätettiin, että pikkukaupunkeja kehitetään Neuvostoliiton mallin mukaan eikä eurooppalaisella tavalla. Samalla tavalla kuin maaseudun vähävaraiset suomalaiset, asutettiin esimerkiksi grönlannin intuiitit ja Kanadan alkuperäisasukkaat neuvostokerrostaloihin ja -rivareihin. Muissa länsimaissa suosittiin omakotitaloa tiiviimpänä rakentamisvaihtoehtona pikkupaikkakunnilla esimerkiksi ns. townhouseja, jossa jokainen asunto on oma kiinteistö omalla tontillaan. Syrjäseudulla tontin arvo laskee, rakennuksen käyttöarvo laskee, mutta siitä huolimatta ihmisille myytiin ajatus, että tämä on kannattava sijoitus.

[Sivulause]

Maaseudun asuntokanta alkaa ikävä kyllä olemaan radioaktiivista, jos siis ei ole varaa siihen että sen arvo sulaa pois. Minulla on kotipitäjässä mökki vaikka siinä ei ns. järkeä olekaan, mutta olen pitänyt omien arvojeni mukaisena pitää itselläni paikan minkä vallihaudattaa, ydinbunkkeroida ja missä voi seisottaa avolava-autoa ja istua lippahattu päässä sen kyydissä juoden kaliaa.

Kasvukeskusten taloyhtiöt eivät ole kuitenkaan immuuneja nekään, se on sitten pitkälti kiinni taloyhtiön sijainnista, taloushistoriasta, rakennustavasta ja omistuspohjasta kuinka hyvin ne pärjäävät nousevien kustannusten kanssa. Tarkkana saa olla mihin kätensä upottaa.

En ole lukenut viimeisimpiä odotetusta energiadirektiivistä, siinä varmaan tulee sitten roppakaupalla palokunnille harjoittelukohteita. Ja kaupungeissa taloja lämpörapataan pää märkänä, mikä tulee sitten olemaan seuraavan sukupolven murheena.

[Pallopääkissa]

@sancai Demarit ja kommarit taisivat ajatella 1960-70-luvuilla että kun porukka siirtyy maalta kaupunkiin, ne laitetaan kerrostaloihin lähiöihin, että ne sitten äänestäisivät demareita ja kommareita. Jos ne laitettaisiin omakotitialoihin, todennäköisyys äänestää demareita ja komareita pienenisi, ja he vieraantuisivat politiikasta.

Ruotsissa elinkeinorakenteen muutos tapahtui aiemmin. 1960 maa- ja metsätalous muodosti 13 prosenttia Ruotsin työvoimasta, kun Suomessa se muodosti 36 prosenttia.

Lex Kallio-lain nojalla torpparit saivat lunastaa itselleen maita. Maatalousväestön määrä jopa kasvoi. Maatalousväestön määrä kasvoi myös siinä kun Karjalan evakoita asutettiin maatiloille. Se johti tilojen pilkkomiseen ja näin tilojen huonoon kannattavuuteen, ja lopulta poismuuttoon. Karjalaan oli jäänyt hyviä viljelymaita, samoin teollisuutta ja muita elinkeinoja.

Suomessa on paljon pinta-alaa ja vähän asukkaita. Tähän nähden on aika outoa että ylipäätään on kerrostaloja muualla kuin kaupunkien ydinkeskustoissa. Tarkoitan kerrostalolla mitä tahansa taloa jossa on vähintään kolme kerrosta, myös vanhoja 1700-1800-luvun taloja.  Ei Suomi ole Singapore, Hongkong, tai Alankomaat. Ellei sitten pyritä siihen että porukka asuu pienellä rajatulla alueella jota ympäröi laaja suurimmaksi osaksi asumaton maa-alue, eli loput valtiosta.

Jossain lukion saksan kurssikirjassa luki että 47 prosenttia Saksan asukkaista asuu omakotitaloissa. Se on suurempi prosentti kuin Suomessa, vaikka Saksa on alaltaan vain hieman Suomea isompi, ja siellä on 16-kertaisesti porukkaa. Britanniasta ja Alankomaista en tiedä mutta tietääkseni niissäkin asuu yllättävän suuri osuus omakotitaloissa.

Joissakin maissa on merkittäville lentokentille ratayhteys, kuten Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Kehärata ei ole varsinainen kenttärata vaan pistoraide kentällle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Airport_rail_link
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_Central_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_North_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Arlanda_South_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Oslo_Airport_Station
https://en.wikipedia.org/wiki/Copenhagen_Airport,_Kastrup_Station

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4rata
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentorata

[-PPT-]

Lentokentän junat ovat nykyään kuin karjavaunuja. Pistää ihmetyttämään miten sitä on ennen kehärataa selvittykään.

[Outo olio]

^Radan varsi on rakennettu ja rakennetaan täyteen, siitä se ihmismassa tulee.

[Pallopääkissa]

Kaikki lentokentälle menevät junat eivät ole lähi-/ tai paikalisjunan tapaisia. Joissakin maissa jotkin ns. tavalliset junavuorotkin saattavat kulkea lentokentän kautta. Siis semmoiset junavuorot jotka tulevat muualta maasta ja menevät muualle maahan. Tällöin lentokentän rautatieasema on yksi rautatieasema muiden reitillä olevien asemien joukossa.

Lennon kesto on toisinaan hieman hämäävää. Lentämisessä on kyse muustakin kuin siitä että ollaan ilmassa. Ensin pitää mennä kentälle, sitten on pakollinen odottelu kentällä, varsinainen lento, sitten tavaroiden haku kentältä ja poistuminen kentältä.

Ongelma on siirtymisessä kentälle tai pois kentältä jos samaan aikaan on maanteillä ruuhkia. Se varmaan on alkujaan ollut noiden kenttien ratayhteyksien idea, ettei tukita teitä.

[Sivulause]

Lentomatkailu on tullut työn puolesta tutuksi, ja lukuunottamatta yleistä turvapuolen toimintaan liittyvää noloutta ja matkalaukkujen odottelua niin Seutula on ollut ihan hyvä kenttä. Nythän nuo laajennuskuviot tietysti saattavat kopsahtaa kintuille kun kilpailukykyinen reitti hävisi sodan myötä.

Maakuntakentillä olisi kiva nähdä enemmän aktiivisuutta ja kehitystä, mutta ilman tukia nuo ei tietenkään voi toimia. Tukirahoille on kuitenkin parempaakin käyttöä, kuten intersektionaalinen pissavehjetutkimus, somaleiden puunistutustalkoot, italialaisasuntojen saneeraukset ja muut kriittiset kohteet, joten ymmärrän että näitä pitää priorisoida.

Tutuista kentistä Pirkkala ja Tikkakoski voisivat olla ihan hyviä maakuntahubeja jos niihin satsattaisiin. Kuka tietää, ehkä jossain fantasiassa lentämisen stigmakin häviää kun tulevina vuosikymmeninä lentäminen (ehkä) sähköistyy. (Ei häviä niin kauan kun se on valkoinen mies joka lentää, eikä sähköistäminen = saasteettomuus. Tämä on matalaotsaista sarkastis-väsynyttä tonninsetelikommentaaria.)

[Titus]

Muuttoliike vie nyt pois Helsingistä, syistä halutaan selvitys – "Pääkaupungin vetovoima romahtanut koko maan häntäpäähän"

Helsingistä on muutettu muualle ahkerasti viime aikoina. Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä laski vuonna 2021 yli 3300:lla. Helsingin muuttotappio muualle Suomeen viime vuonna oli 4 210 henkilöä.

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä on huolissaan Helsingin kaupungin pito- ja vetovoimasta. Helsinki oli vuonna 2021 koko maan muuttotappiollisin kaupunki ja Helsingistä muuttaa pois 25–44-vuotiaita kotimaan kieliä puhuvia työssäkäyviä sekä lapsiperheitä.

Tilalle Helsinkiin muuttaa pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta.

– Helsinki on ollut vuosikausia muuttovetovoimatutkimuksen ykköstilalla, mutta parissa vuodessa Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan hätäpäähän ja alustavien tietojen mukaan tammi-huhtikuussa 2022 tilanne näyttää pahenevan. Siksi vaadimme, että kaupunki selvittää jatkossa syyt pois muutolle ja päivittää asuntotuotannon sekä maakäytön vastaamaan todellisia tarpeita. Todelliset syyt saadaan selville kysymällä poismuuttajilta itseltään, ei arvailemalla, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen korostaa tiedotteessa.

Kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelmassa asuntorakentamisen tavoite on 7 000 asuntoa vuosittain ja tavoitetta nostetaan 8 000 asuntoon vuonna 2023. Perussuomalaisten mielestä rakentamisen määrää on syytä pohtia uudelleen huomioiden kaupungin epäsuotuisa väestökehitys ja noussut kustannustaso.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4693984

Poismuuttajien rasistisuus on todistettava selvityksellä.

Ja niin paljon kun on rakennettu pyöräteitä ja vähennetty yksityisautoilua kaikin keinoin... 

Toki ei tarvitse pohtia sitä, että jos Helsingistä muuttaa valkoiset pois, niin miksi tänne rakennetaan pää märkänä kymmeniätuhansia asuntoja ihmisille, jotka eivät niitä omalla työllään maksa ?