Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Uuno Nuivanen]

Ruman laatikon tilalle vähintään yhtä ruma laatikko paraatipaikalle. Mitä arkkitehtioppilaitoksissa oikein opetetaan, sosialistista realismia?

Sponda sai luvan talon purkamiseen aivan Helsingin ytimessä – katso kuvat sen tilalle tulevasta rakennuksesta

Sponda on saanut purku- ja rakennusluvan kiistelylle hankkeelle Helsingin ydinkeskustan korttelissa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda kertoo, että kaupunki on myöntänyt sille rakennusluvan Helsingin ydinkeskustaan, Mannerheimintie 14:ään uuden toimisto- ja liiketilarakennuksen rakentamiseen.

Nykyinen 1960-luvulta oleva toimisto- ja liikerakennus puretaan. Noin 17 000 neliömetriä kattavassa rakennuksessa on reilut 12 300 neliömetriä toimistotilaa sekä kuusi liiketilaa ja yksi ravintola. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009255462.html

[Kallan]

12 300 neliömetriä toimistotilaa; vaikuttaa siltä, että jotkut uskovat vielä lähityöskentelyn muodostuvan uudeksi normaaliksi, korona-psyops termistöä lainatakseni. Saa nähdä, miten tuollekin rakennukselle lopulta käy - etätyöskentely kun on ilmeisesti vakiinnuttanut asemansa tässä yhteiskunnassa.

Toki voin olla väärässä ja ihmiset palaavat lähityöskentelyyn suurimmalta osin/ainakin joissain määrin kyllästyttyään etäilyyn, jolloin tuolle toimistotilalle onkin käyttöä - varmasti jotkin asiat hoidetaan jatkossakin etänä, esim. sairaana työskentely jos ei ole täysin estynyt hommiaan hoitamasta. Aika näyttää.

[L. Brander]

12 300 neliömetriä toimistotilaa; vaikuttaa siltä, että jotkut uskovat vielä lähityöskentelyn muodostuvan uudeksi normaaliksi, korona-psyops termistöä lainatakseni. Saa nähdä, miten tuollekin rakennukselle lopulta käy - etätyöskentely kun on ilmeisesti vakiinnuttanut asemansa tässä yhteiskunnassa.

Toki voin olla väärässä ja ihmiset palaavat lähityöskentelyyn suurimmalta osin/ainakin joissain määrin kyllästyttyään etäilyyn, jolloin tuolle toimistotilalle onkin käyttöä - varmasti jotkin asiat hoidetaan jatkossakin etänä, esim. sairaana työskentely jos ei ole täysin estynyt hommiaan hoitamasta. Aika näyttää.

Kyllä tuohon paikkaan aina joku löytyy. Ainakin valtio, kaupunki, kolmas sektori tai muu virkarälssi, joista on hienoa olla töissä "statissa" jonkun helposti saavutettavan kauppakeskuksen tai myyrmäen sijaan, jossa heillä asioivien olisi helppo käydä.

On muuten julmetun ruma. Ihan samaa kuin edellinen. No sisustasta varmaan tulee hyvinkin toimiva.

[Dangr]

Ruma talo. Suunnittelen tässä pätkän 60-luvun neukkubunkkeria nykytrendin isoilla ikkunoilla ja kopioin sitä useampaan kertaan. Noin ja siitä tuli talo. Fyffet kouraan kiitos.

Naapuritaloissa tornit, olisi tuohonkin saanut sellaisen suunnitella.

Siinä on kuulemma ollut hieno talo. Olisi siitä voinut ottaa hieman mallia ja inspiraaatiota.

[-PPT-]

Ihmisillä on luonti en tarve juoruilun jota he itse kutsuvat sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Sen takia etätyö ei ikinä kokonaan korvaa paikan päällä ns työskentelyä.

[Lalli IsoTalo]

Ruma talo.

Ikkunat kopioitu Suomen rumimmasta rakennuksesta, joka on Stora Enson pääkonttori Katajanokalla.

[Linkster]

Ei tuo Alvar Aallon suunnittelema kuutio ole mitenkään Suomen rumin rakennus, se on vain täysin väärässä paikassa. Muuhun rakennuskantaan täysin sopimaton sokeripala olisi ollut paikallaan jossain futuristisen rakentamisen keskuksessa, siis valmistumisvuonnaan 1962.
Mikä tuossakin Enso-Guzeit projektissa oli sitten aikanaan tilaajan paine? Varmasti sieltäkin tullut osviittaa Alvarille piirustuspöydälle.

Pääkaupungissa riittää aivan kammottavia kerrostalokuutioita sijoitettuna hienoille paikoille. Modernia-modernia...huhhuh. Merihaka- aaargh mikä hirvitys.

[Huppupelikaani]

Tällainen ruma mörskä, Huberin talo, oli tontilla vuoteen -60 asti. Ei varmaan sellaisenaan olisi sopiva tulevaan käyttöön, mutta miksi ihmeessä näistä oikeasti hienoista taloista oteta mallia?

Kaupunkilaisia vartenhan se kaupunki on. No, pitäisi olla. Reilusti vaihtoehtoja kehiin, äänestys pystyyn, ja katsotaan mitä kansa päättää. Vai pelottaako suora demokratia? On muuallakin ennallistettu typeriä laatikkotaloja, tai jopa rakennettu kokonaisia keskustoja uudestaan. Ja eikös tähän voitaisi härskisti käyttää niitä EU:n ennallistamismiljardeja?

[Outo olio]

60 vuotta vanha siis halutaan purkaa, kun on liian huonosti muutettavissa nykyaikaiseksi. Toivottavasti seuraavasta tehdään helpommin muutettava. Yhteys Foorumiin kai säilyy, se lisää uuden talon käytettävyyttä. Ulkonäkö tuossa ainakin näyttäisi vähän paranevan, kun betoninharmaa/metallinharmaa väri muuttuu vaaleanruskeaksi, tietysti mielipidekysymys. Jos nykyisestä ottaisi kaikki liikekyltit pois, ulkonäkö saisi kuvittelemaan että valokuva on Itä-Saksasta, mitä ei voi sanoa uudesta talosta. Tosin ihmettelen mihin liikekyltit sitten ripustetaan, kun ikkunoiden osuus seinästä on niin suuri. Kyltit väistämättä tulevat osin ikkunaruutujen eteen, mikä ei tule näyttämään yhtä hyvältä kuin tämä havainnekuva nyt näyttää, ja sisältä ulos katsottaessakin mainoskyltit haittaavat näkymää. Kylttejä tuskin tullaan pienentämään. Kahdessa alimmassa kerroksessa on kokoseinän ikkunat, joten liikekyltit voivat olla myös siistimmin ikkunan sisäpuolella, mutta ylemmissä kerroksissa ei.

[simppali]

Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
https://yle.fi/a/74-20008104

Ahvenlampi korostaa, että talvikunnossapito on myös lakisääteinen palvelu, joka kunnan pitää tuottaa. Hän pitää ongelmana sitä, että helsinkiläiset eivät voi siihen luottaa.

– Kuntalaisena et voi tietää, pääsetkö esimerkiksi kolmen kilometrin työmatkan pyörällä perille.

Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.

Hepon Henni Ahvenlampi nostaa esille lukuisia ongelmakohtia tehostetun laadun väyliltä. Yksi niistä on Vallilassa sijaitseva Teollisuuskatu, jolla ongelmia havaittiin myös viime vuonna.

– Se on ollut ajokelvoton ensilumesta saakka.

Lisäksi hän luettelee Lauttasaarentien ja Lauttasaaren sillan.

Lauttasaaressa asutaan, meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia mennä Lauttasaaren siltaa pitkin. Hieman korpeaa nyyhkytys, jos joku ei pääsekkään hangessa polkupyörällä eteenpäin ja vaaditaan; heti ja nyt. Uutinen edustaa nykyistä hesan liikennekulttuuria.

Myllerin mukaan kaupunki selvittää nyt, miten kaupungin lumen hallintaa saataisiin parannettua. Se vaatii kuitenkin lisäbudjettia ja resurssointia, sillä nykyisellä kalustomäärällä ja valmiustasolla ei pyöräteiden auraamista saada lisättyä.

Kaupunki tarvitsisi lisää rahaa
Täksi talveksi katukunnossapito sai pyöräväylien kunnossapitoon 400 000 euroa lisärahoitusta. Myllerin mukaan se käytetään pyöräilyn erityisreittien eli mainittujen 95 pyörätiekilometrin hoitamiseen.

Seuraavaksi tulee kuvioon pakollinen nöyryys Myllerin muodossa, anteeksi talvipyöräilijät,,muutama miljoona on laitettu ,,mutta laitetaan lisää, ettei mieli pahoitu ja ilmasto pysyy kondiksessa.
En oikein ymmärrä, miksi pyöräilijä valittaa, jätä veivain kotiin, jos lunta sataa.

[Kallan]

^Hetkinen, Lauttasaaren siltahan laitettiin täysremonttiin ihan vaan sen takia, että pyöräilylle ja kävelijöille saataisiin lisätilaa. Tästä tehtiin simulaatiot ja kaikki ja kaiken piti olla ok, jolla sitten saatiin ilmeisesti persut yms. vaiennettua.

Ilmeisesti ylläpidon mahdollista puutteellisuutta ei haluttu ottaa huomioon poliittisista syistä johtuen, kun päätettiin Lauttasaaren sillan kohtalosta?

Nyt tota pitkin on kesäisin kiva pyöräillä, kuten oli ennenkin sitä. Mutta Suomen talvi aina hankaloittaa pyöräilyä, oli tie tai silta mikä hyvänsä.

[Nikolas]

Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.

Tai sitten pitää vaan olla oikeanlainen pyörä. Maria Leijerstam näytti esimerkkiä että kyllä vaan lumessa pääsee fillarilla.

[sancai]

Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.
https://yle.fi/a/74-20008104

Ahvenlampi korostaa, että talvikunnossapito on myös lakisääteinen palvelu, joka kunnan pitää tuottaa. Hän pitää ongelmana sitä, että helsinkiläiset eivät voi siihen luottaa.

– Kuntalaisena et voi tietää, pääsetkö esimerkiksi kolmen kilometrin työmatkan pyörällä perille.

Nopea ohje; taluta fillaria, jos epäilet perille pääsyä, tai kävele ilman poljinlaitetta.

Hepon Henni Ahvenlampi nostaa esille lukuisia ongelmakohtia tehostetun laadun väyliltä. Yksi niistä on Vallilassa sijaitseva Teollisuuskatu, jolla ongelmia havaittiin myös viime vuonna.

– Se on ollut ajokelvoton ensilumesta saakka.

Lisäksi hän luettelee Lauttasaarentien ja Lauttasaaren sillan.

Lauttasaaressa asutaan, meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia mennä Lauttasaaren siltaa pitkin. Hieman korpeaa nyyhkytys, jos joku ei pääsekkään hangessa polkupyörällä eteenpäin ja vaaditaan; heti ja nyt. Uutinen edustaa nykyistä hesan liikennekulttuuria.

Myllerin mukaan kaupunki selvittää nyt, miten kaupungin lumen hallintaa saataisiin parannettua. Se vaatii kuitenkin lisäbudjettia ja resurssointia, sillä nykyisellä kalustomäärällä ja valmiustasolla ei pyöräteiden auraamista saada lisättyä.

Kaupunki tarvitsisi lisää rahaa
Täksi talveksi katukunnossapito sai pyöräväylien kunnossapitoon 400 000 euroa lisärahoitusta. Myllerin mukaan se käytetään pyöräilyn erityisreittien eli mainittujen 95 pyörätiekilometrin hoitamiseen.

Seuraavaksi tulee kuvioon pakollinen nöyryys Myllerin muodossa, anteeksi talvipyöräilijät,,muutama miljoona on laitettu ,,mutta laitetaan lisää, ettei mieli pahoitu ja ilmasto pysyy kondiksessa.
En oikein ymmärrä, miksi pyöräilijä valittaa, jätä veivain kotiin, jos lunta sataa.

Entä jos sinun liikkumiseesi suhtauduttaisiin, kuten sinä pyöräilyyn? Naapurustosi jätetään auraamatta ja kun valitat, niin takaisin tulee naurahdus, että siinä se mieltään pahoitava autokuningas taas etuoikeutettuna itkee, kun on väärin aurattu. Mikset vaan kävele töihin senkin läski? Kuinka moni autoilija hyväksyisi sen, että hänen työmatkaansa tulisi talvella toistuvasti vaikka 30 minuutin viivästyksiä, koska teitä ei jakseta aurata?

Miksi koetaan niin, että vain autoilijoilla on oikeus esteettömään liikkumiseen? Pyöräily ja kävely ovat yhdessä paljon merkttävämpi liikkumisen tapa Helsingissä kuin autoilu, joten kai talvisen ilmaston sivistysvaltiossa riistoveroja maksava pyöräilijä voisi olettaa, että hänen kulkureittinsä pidetään auki?

Talvipyöräily on kaikin puolin kannustettava ja Suomen ilmastossa täysin mahdollinen liikkumisen muoto. Esimerkiksi Oulussa talvipyöräily on yleistä, koska Oulussa on laajat ja hyvin hoidetut pyöräilyväylät. Pyöräilyn lisääntyminen säästää rahaa, koska se vähentää tarvetta tähtitieteellisen kalliille auto- ja joukkoliikenneinvestoinneille.

[Roope]

Aalto-yliopistosta on väittelemässä 12.8. kaupunkitutkimuksen tohtoriksipyrkivä Hossam Hewidy. Alla on lainattu tiedote asiasta. Olen tummentanut joitakin kohtia tiedotteessa:

Tapahtumat

Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Hossam Hewidy

Väitökset

Tuore väitöstutkimus osoittaa puutteita kaupungin kyvyssä ottaa huomioon kaupunkitilan monimuotoisuutta
...
Väitöstiedote:

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten lisääntyminen näkyy Helsingin kaupunkitilan monimuotoistumisena. Helsinkiin on syntynyt vieraisiin kulttuureihin liittyvien palvelujen keskittymiä. Tällaiset palvelut edustavat monikulttuurisuuden tilallistumista, ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tällaisia keskittymiä on tunnistettu etenkin vanhoissa kauppakeskuksissa ja asuinalueiden liikekeskuksissa. Hossam Hewidyn tuore väitöstutkimus tarkastelee kaupunkitilan muutosta ja siihen liittyviä kysymyksiä näiden keskittymien kautta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun kentällä on puute selkeästä visiosta, joka tukisi monikulttuurisuuden esiintymistä. Väitös pyrkii vastaamaan tähän tyhjiöön ja nostamaan keskusteluun monikulttuurisen yhdyskuntasuunnittelun. Kyse on viime kädessä tasa-arvosta, kaupunkilaisten yhtäläisestä oikeudesta kaupunkitilaan sekä siitä, voiko suunnittelu olla kulttuurisesti neutraalia. Väitös tarkastelee erityisesti yrittäjyyden keskittymiä ja niiden kautta tapahtuvaa tilallista kehitystä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajien synnyttämä urbaani muutos, symbolisine ja tilallisine piirteineen, on yritteliästä ja innovatiivista sekä looginen seuraus heidän vähäisestä edustuksestaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta. Ne ovat edesauttaneet ns. paikkojen syntyä ja toimineet alkusysäyksenä aktiivisen kaupunkielämän elpymiselle monilla alueilla. Tästä huolimatta eri kulttuureihin liittyvät palvelut Helsingissä ovat monissa keskittymissä uhattuja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaupunkisuunnittelussa ole onnistuttu ottamaan huomioon monikulttuurisuutta kasvavassa kaupungissa. Kaupunki ajaa segregaation vastaista politiikkaa, ja sen mukaisilla toimenpiteillä rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista. Tutkimuksen käsittelemien aineistojen kautta käy ilmi, että kyseinen ilmiö näkyy niin perinteisessä suunnittelussa sekä vaihtoehtoisissa suunnittelumenetelmissä, kuten skenaariosuunnittelussa ja kaupunkisuunnittelukilpailuissa. Kaupunkisuunnittelun prosessit eivät ole onnistuneet huomioimaan maahanmuuttajia kaupunkien kehittämisessä. Hewidy esittää, että Helsingissä sekä poliittisen tahdonpuute että segregaation pelko ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta.

Melkoinen selittelijä:

Helsinkiläisostarin avoin huumekauppa halutaan kitkeä remontilla, mutta arkkitehdille se ei riitä: Mikään ei takaa, että nämä ihmiset eivät palaa

Itähelsinkiläisen Kontulan ostarin huumeongelmaan pyritään vaikuttamaan tulevassa remontissa muun muassa asuttamalla ihmisiä ostarille. Arkkitehtuurin asiantuntija epäilee, että se ei sillä onnistu.


Yle kertoi marraskuun lopussa Itä-Helsingissä sijaitsevalla Kontulan ostarilla rehottavasta avoimesta huumekaupasta, joka häiritsee useita alueen asukkaita.

Muun muassa kymmenen vuotta Kontulassa asunut Iina Laine sanoi Ylelle välttelevänsä tiettyjä ostarin osia, koska ne pelottavat häntä. Hän kertoi myös, että on nähnyt useita tappeluita ostoskeskuksen alueella.

– Olen nähnyt tappeluita, pientä väkivaltaa, Laine totesi haastattelussa.

1960-luvulla rakennetulla Kontulan ostarilla vierailleet teinitytöt kertoivat Ylelle, kuinka heitä häiritsee huutelu ja viheltely, jota he kohtaavat paikalla jatkuvasti.

Teinit joutuvat kävelemään ostarilta nuortentalolle läpi alueen, jossa huumekauppa on paikallisten mukaan avointa.

Kontulan alueen asemakaavoittaja Laura Viljakainen Helsingin kaupungilta kertoo, että ongelmakohtiin voidaan puuttua jatkossa muun muassa ostarin uudistuksessa, jota alueen kiinteistön omistajat ovat vieneet eteenpäin yhteystyössä kaupungin kanssa.

[...]

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella yliopistonlehtorina työskentelevä Hossam Hewidy ei usko, että pelkällä lisärakentamisella saadaan aluetta rauhoittumaan.

Hän on tutkinut muun muassa Kontulan, Puhoksen ja Malmin ostoskeskuksia.

– Ei ole olemassa arkkitehtuuria, joka takaisi, että nämä ihmiset eivät valtaisi aluetta uudelleen.

Hewidyn mukaan asioita voidaan vähentää, mutta ei estää.

– Voimme laittaa käsinojat keskelle penkkejä, mikä estää kodittomia makaamasta niillä. Mutta loppuisiko toiminta siihen kokonaan? Se voisi vähentää sitä, mutta ei estää.

Hänestä Kontulan ostoskeskuksen ideakilpailun voittajaehdokas Vaellus vuodelta 2020 pyrkii vaikuttamaaan purkamisella Kontulan ostariin väärällä tavalla.

– Onko eettisesti ja moraalisesti oikein, että alueelta heitetään nykyiset käyttäjät ja ongelmat pois? Silloin hävitetään alueen autenttisuus. Ei se olisi silloin enää Kontula, vaan joku aivan muu alue.

Arkkitehti: Remontilla kosiskellaan keskiluokkaa

Hewidy kritisoi koko Kontulan ostarista järjestettyä ideakilpailua.

Hänen mielestään lähtökohtana on ollut keskiluokan imartelu, jossa pyritään saavuttamaan kliininen alue, joka olisi pesty nykyisestä menosta kokonaan.

– Kilpailuohjelma oli katastrofi. Siinä sanottiin, että K-market, S-market ja Alko olisivat Kontulan ostarin tärkeimmät asiat. Ei sanaakaan maahanmuuttajien nykyisistä kaupoista ja ravintoloista, ei edes kaupungin palveluista, jotka tuovat alueelle sen omaleimaisuuden.

Arkkitehdin mukaan Kontulan ostarin muutoksessa sen nykyinen ainutlaatuisuus maahanmuuttajien ravintoloiden ja kauppojen keskittymänä pitäisi ehdottomasti olla kaiken keskiössä.

Hän ei usko, että sitä saavutetaan sillä, että kaikki lanataan maan tasalle ja rakennetaan koko paikka uusiksi.

– Paikka ei ole silloin lämmin. Jos arkkitehtuurin takana ei ole tarinaa, se on tylsää.

Hewidyn mukaan toisissa kilpailuehdotuksissa, muun muassa Pioneria-nimisessä ehdotuksessa, oli yritetty ottaa huomioon alueen nykyisiä maahanmuuttajakauppiaita paremmin kuin voittajassa.

Siinä olisi hänen mielestään heti tarinaa mukana. Jatkoa Kontulan ostarin nykyiselle tarinalle.

"Miksi mari haisee, vaikka paikalla on poliisi?"

Huumeongelma taas pitäisi Hossam Hewidyn mukaan ratkoa muulla tavoin. Ensimmäiseksi pitäisi satsata siivoukseen ja vartiointiin. Kun Yle oli paikalla, Kontulan ostarilla haisi useamman kerran marihuana. Hewidy ihmettelee tätä.

– Poliisi on siellä paikalla kuitenkin usein. Miten on mahdollista, että siellä haisee mari, vaikka poliisi on paikalla?

Väkivaltaa on Hewidyn mukaan paikoissa, joissa on paljon nuoria ja vanhoja, joilla ei ole muuta tekemistä kuin vain olla.

– Nämä ovat sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Miksi katsotaan vain paikkaa? Miksei katsota, miksi ihmiset ajautuvat ongelmiin?

Yle 4.12.2022

[Titus]

^
Monikulttuuri näkyy kaupunkiympäristössä esim torien ympärillä olevina betonikausikoristeina ja kesäisin kuorma-auton alle kiilautuvina kukkalaatikkoina. Yleensä myös betonia.

Mutta siellä kansainvalisessä maailmassa esim viistokattoina (ettei niille varastoida kiviä miekkareita varten), poliisilaitosten ja koulujen ympärillä julkisivun peittävänä verkkona (polttopullotus), katujen asfaltointina vasaralla rikottavan betonilaatoituksen/kiveyksen sijaan (ymmärtänette), valaistuksen lisäämisenä kameravalvonta-alueille jne jne

Seuraava kehityslinja ei ole mainitut käsinojat penkin keskelle, vaan 3m aidat kaupunginosien välille. Ei ongelmia poisteta sekoittamalla keskenään ihmisiä jotka eivät halua tulla toistensa kanssa toimeen. Ja käsinojat penkeissä on vihje suksia muuanne, ei segregaatio/tasa-arvo/rotukysymys. Kaikkia ei vaan haluta kaikkialle ja rikkaammat tämän päättää omien alueidensa osalta.

Segregaatiopelkoinen Hewidy voisi mennä sinne omille (siis omille) kulmille ihmettelemään tätä ihan samaa segregaatiota ja mitä kaikkea...

btw jampan kursseilla joskus istuneena, niin jotenkin yksipuolinen besserwisser. lisäksi kaikkein vittumaisimmat assarit oli aina tällä... 

[jmk]

Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.

Jos spandex-ideologian mukaan kaupungissa pitää sotkea muskelivoimalla eikä polttomoottorilla, niin sittenhän ne fillarireitit pitää auratakin muskelivoimalla. Muuhan olisi huijausta.

Siihen voisi vaikka kerätä jotain veroa. Eikö jollekin muullekin liikkumismuodolle ole kehitelty vero, joka kattaa kyseisen liikkumismuodon infraan käytettävät kulut moninkertaisesti?

[JoKaGO]

Entä jos sinun liikkumiseesi suhtauduttaisiin, kuten sinä pyöräilyyn? Naapurustosi jätetään auraamatta ja kun valitat, niin takaisin tulee naurahdus

Mistä sait sen käsityksen, että autoilijoiden käyttämät kadut ja pysäköintipaikat aurataan kesäkuntoon 24/7? Voin kertoa, ettei aurata!
Jos valittaa niin samanlaiset naurut saa palkaksi. Sehän siinä autoilijoita kyrsiikin, että veromme kyllä kelpaavat, mutta mitään emme saa vastineeksi, päinvastoin kuin pyöräilijät. Heillä ei pitäisi olla mitään valittamista, kun eivät maksakaan mitään. Saavat ansionsa mukaan, toisin on autoilijoiden laita 

[jmk]

Jos valittaa niin samanlaiset naurut saa palkaksi. Sehän siinä autoilijoita kyrsiikin, että veromme kyllä kelpaavat, mutta mitään emme saa vastineeksi, päinvastoin kuin pyöräilijät.

Autoilu taitaa olla Suomen liikennemuodoista ainoa, jonka tarkoitukselliseen haittaamiseen investoidaan verorahoja, jopa suuria määriä.

[Dangr]

Fillarikuningatar itkasee, kun ei ehkä pääse talvella vetäsemään Spandexit jaloissa 45 kmh. työpaikalle. On väärin aurattu.

Jos spandex-ideologian mukaan kaupungissa pitää sotkea muskelivoimalla eikä polttomoottorilla, niin sittenhän ne fillarireitit pitää auratakin muskelivoimalla. Muuhan olisi huijausta.

Siihen voisi vaikka kerätä jotain veroa. Eikö jollekin muullekin liikkumismuodolle ole kehitelty vero, joka kattaa kyseisen liikkumismuodon infraan käytettävät kulut moninkertaisesti?

Kuuluuko spandex ideologiaan että kaikki pitää tehdä muskelivoimalla? En ole tuollaisesta kuullut.

Ja muistetaan että pyöräilijät ja spandexit ovat eri asia.

Vaikea olisi naapurissa asuvaa pyöräilevää 80-vuotiasta mummoa pitää spandeksina. Hytisyttää ajatuskin. Tai toisella puolella asuvia kymmenvuotiaita kouluun pyöräileviä kaksosiakaan en osaa pitää spandekseina.

Terveisin farkkupyöräilijä kesällä, pilkkihaalarit talvella.

[Melbac]

^
Monikulttuuri näkyy kaupunkiympäristössä esim torien ympärillä olevina betonikausikoristeina ja kesäisin kuorma-auton alle kiilautuvina kukkalaatikkoina. Yleensä myös betonia.

Mutta siellä kansainvalisessä maailmassa esim viistokattoina (ettei niille varastoida kiviä miekkareita varten), poliisilaitosten ja koulujen ympärillä julkisivun peittävänä verkkona (polttopullotus), katujen asfaltointina vasaralla rikottavan betonilaatoituksen/kiveyksen sijaan (ymmärtänette), valaistuksen lisäämisenä kameravalvonta-alueille jne jne

Seuraava kehityslinja ei ole mainitut käsinojat penkin keskelle, vaan 3m aidat kaupunginosien välille. Ei ongelmia poisteta sekoittamalla keskenään ihmisiä jotka eivät halua tulla toistensa kanssa toimeen. Ja käsinojat penkeissä on vihje suksia muuanne, ei segregaatio/tasa-arvo/rotukysymys. Kaikkia ei vaan haluta kaikkialle ja rikkaammat tämän päättää omien alueidensa osalta.

Segregaatiopelkoinen Hewidy voisi mennä sinne omille (siis omille) kulmille ihmettelemään tätä ihan samaa segregaatiota ja mitä kaikkea...

btw jampan kursseilla joskus istuneena, niin jotenkin yksipuolinen besserwisser. lisäksi kaikkein vittumaisimmat assarit oli aina tällä... 

Kontula on jo niin menetetty tapaus eikä sitä saa ehkä rauhoitettua kuin poistamalla niitä kuppiloita ja kontulan symppis.Vartiointiakin voisi ehkä parantaa ja vaihtaa ne lökäpöksyjen kanssa hengaavat puhelinta selaavat mustat vartijat vähän särmempiin tyyppeihin.Tulee mieleen vertaus pukki kaalimaan vartijana kun kattelee noita.

[l'uomo normale]

Kaupunkilaisille järjestetään Esplanadien kävely- ja pyöräilyalueita koskeva ideointityöpaja keskiviikkona 14.12. kello 17.30 alkaen. Tilaisuus alkaa noin puolen tunnin kävelykierroksella, jolle lähdetään Helsingin kaupungintalon Kauppatorin puoleiselta pääovelta kello 17.30. Kierroksen jälkeinen ideatyöpaja käynnistyy kello 18 Torikorttelien Lyhtysalissa, osoitteessa Sofiankatu 4 C. Esteetön sisäänkäynti tilaisuuteen on Sonckin salin kautta, osoitteessa Aleksanterinkatu 28.

Työpajassa keskustellaan tulevista muutoksista Esplanadeilla sekä alueen merkityksestä ja elämästä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Tilaisuuden aluksi Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta puhuu Esplanadien merkityksestä osana helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Esitykset pidetään suomeksi, mutta kysymyksiä ja keskustelua on mahdollista käydä myös ruotsiksi ja englanniksi.

https://tapahtumat.hel.fi/fi/events/helsinki:agcngn2gki

Illuusio osallistumisesta tarjolla

[Golimar]

Kehitysmaalainen joutoväki ei haittaa mutta jonkun luultavasti vanhemman henkilön tontti on maailman pahin asia.

Velvoitteen asettaminen piharakennuksen korjaamiseksi ja rakennuksen piha-alueen siistimiseksi, Vartiokylä
Päätösesitys
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa

*****
nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla siistimään omistamansa asemakaavassa pientalotontiksi kaavoitetun rekisteritilan

*****
pihamaan 31.5.2023 mennessä. Pihamaalta on poistettava sinne varastoidut kaksi isokoista venettä, vesijetti, jätesäkit, autonrenkaat, kuormalavat sekä sekaiset metalli- ja muut romut. Pihamaalle voidaan jättää pihamaan hoitamisessa tarvittavat välttämättömät lumityökalut ja puutarhanhoitovälineet. Rakennusten remontoinnissa käytettävät tavarat on varastoitava yhteen kasaan pressujen alle.

*****
asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta (4000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1000) euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi velvoittaa

*****
nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla puhdistamaan piharakennuksen katon, korjaamaan kattorakenteet, räystäät, syöksytorvet ja ullakolle johtavat ulkoportaat sekä maalaamaan julkisivut ja ikkunanpuitteet 1.10.2023 mennessä. Asetetusta velvoitteesta voidaan vapautua purkamalla piharakennus asetettuun määräaikaan mennessä.

*****
asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on neljätuhatta (4000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1000) euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston hyväksymän rakennusvalvontataksan 12 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka velvoitettu on velvollinen maksamaan Helsingin kaupungille. Valvontamaksuun voidaan hakea muutosta kaupunkiympäristölautakunnalta oikaisuvaatimuksella kuntalain 134 §:n mukaisesti.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää lisäksi, että asian luonteen vuoksi asiasta ei ilmoiteta maankäyttö- ja rakennuslain 186 §:n mukaisesti poliisille esitutkintaa varten.

Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.

Asian vireilletulo rakennusvalvonnassa
Rakennusvalvontaan on tehty toimenpidepyyntö (päivätty 1.4.2022) epäsiististä kiinteistöstä ja erittäin huonokuntoisesta piharakennuksesta osoitteessa

*****
Toimenpidepyynnön mukaan sijaitsee kiinteistön pihamaalla useita autonromuja, veneitä, rakennusjätettä sekä erittäin huonokuntoinen, tavaraa ja jätettä täyteen ahdettu piharakennus, jossa on ikkunat rikki ja katto romahtamaisillaan. Toimenpidepyynnössä ehdotetaan tarkastuskäyntiä ja korjaavia toimenpiteitä kyseiseen kohteeseen naapuruston viihtyvyyden ja turvallisuuden kohentamiseksi. Käytettävissä olevin tiedoin ei ilmoituksen tekijä ole asianosainen.

Rakennusvalvontapalveluiden paikallakäynti 13.4.2022
Toimenpidepyynnön perusteella suoritetulla paikalla käynnillä 13.4.2022 on todettu, että erillispientalojen korttelialueeseen kuuluvalla kiinteistöllä varastoidaan suurehkoa määrää sekalaista romua, rakennustarvikkeita veneitä ja romuautoja sekä tontilla on romahtamispisteessä oleva asuinrakennus

*****
joka on mahdollisesti vaarallinen.

Tarkastuslausunto
Paikallakäynnin johdosta laaditussa 13.5.2022 päivätyssä tarkastuslausunnossa esitetään, että kiinteistön omistajalle

*****
asetettaisiin uhkasakkovelvoite ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 166 ja 169 §:n edellyttämiin toimiin.

Tarkastuslausunnolla kiinteistön omistajalle

*****
on varattu tilaisuus antaa vastine tarkastuslausunnosta ympäristö- ja lupajaostolle kahden viikon kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Tarkastuslausunnon mukaan ei vastineen antamatta jättäminen estä päätöksen tekemistä asiassa.

Vastine 14.6.2022
*****
on antanut vastineen rakennusvalvontapalveluiden 13.5.2022 päivättyyn tarkastuslausuntoon ja ilmoittanut vastineessa seuraavaa:

"Tontti on kokonaan aidattu ja merkattu työmaa-alueeksi kadulle näkyvällä päätalon seinään kiinnitetyllä kyltillä.

Alkutilanne ja romu
Syksyllä kerättiin kasoja sekalaista rojua joka roju oltiin viemässä perävaunu -kuljetuksella Kivikon jätteen vastaanotto asemalle. Ennen kuin saatiin kaikkea viedyksi tuli lumet ja osa pienrojusta jäi kasoihin odottamaan tätä kevättä jolloin homma jatkui. Tarkastuskäyntinne aikana jäteasemalle lähtevät rojukasat, siis syksyllä paikalle lumen alle jääneet jätekasat olivat paikalla tontilla.

Romuautot
Autoja oli tarkastuskäyntinne hetkellä tontilla kahdeksan ( autoa. Autot eivät olleet omistuksessani, ja Suomen aikaisemman lain mukaan romuautoja ei saanut luovutetuksi jos ei ole papereita, omistaja, tai omistajan suostumusta. Autot jäivät paikoilleen seisomaan, kunnes tänä vuonna tuli mahdolliseksi valtuuttaa tuntemattomien autojen vieminen kolmannelle, pois tontilta tontin omistajan oikeudella. Myönnetään, että näkymä romuautoineen ja roju kasoineen tuollaisenaan oli edustajanne paikalla käydessä sillä hetkellä "kaamea". Olen kanssanne täysin samaa mieltä että haluan elinpiirin kauniiksi, ja viihtyisäksi, ja sitä koko ajan tehdään. Työ on edennyt suunnitelman mukaisesti, eli erittäin hyvin.

Piharakennus
Piharakennuksen ikkunoita oli pikkulapset kivittäneet rikki, ja katsoin hetkellä että olkoon toistaiseksi tuolla tavoin, jolloin ilma kiertää ja sisätilat tuulettukoot samalla. Tarkastuskäyntinne yhteydessä ikkunoita oli vielä rikki. (Nyt ikkunat ovat myös tältä osin korjattu). Lähetin sähköpostilla tilannetietoa Teille aikaisemmin, jossa kerroin että työt ovat kesken, ja etenevät koko ajan.

Tilanne nyt ja etenemisen aikataulu
Kaikki romuautot ovat jo kuljetettu sulattamoon viikolla 23. Yhtään romuautoa ei enää ole tontilla paikalla. Piharakennuksen kivitetyt ikkunat ovat korjattu (kaksi ikkunaa vielä työn alla tänään vastinetta kirjoitettaessa). Piharakennuksen tiilikatto ei ole romahtamassa, vaan romahtaneisuus koski noin 1,5 neliömetrin huopakatto "pikkukattoa", joka oli lumipainosta johtuen viime talvena pudonnut. Kyseessä on sisäänkäynti "eteiskuistin" katto. Pääkatto on rakenteeltaan huopa alla, ja tiilikatto päällä. Pääkaton kantavat rakenteet ovat täysin terveet ja kuivat, ja kestivät viime talven lumikuorman vaikken sitä (lumikuormaa) edes ollut pois lapioimassa, lumikuormaa keventääkseni. Kuten muistamme, runsaslumisia talvia on ollut peräperään nyt useita. Pääkatto on aina kestänyt kaiken painon, myös menneenä talvena. Piharakennuksen ulkokuistin osalta tehdään korjaustoimet siten, ettei näkymä ole kadulle ja ympäristölle rumentavana tekijänä. Tällä hetkellä ulkokuistia koskeva työ on kesken. Piharakennus pidetään toistaiseksi työmaan aikuisena varastotilana. Vaihtoehtona olisi käyttää rahaa ja hankkia paikalle varastokontteja. Piharakennus näyttää kuitenkin korjattuna paremmalta eikä aiheuta muita kustannuksia kuten kontit tekisivät. Piharakennus tullaan myöhemmin purkamaan kun sitä ei enää tarvita. Piharakennus toki aiheuttaa myös kiinteistöveroja, jotka verot ovat ajan tasalle maksettu joka vuosi.

Etenemisen aikataulu
Aikataulullisesti juhannukseen mennessä tulee olemaan tilanne, että mitään rumentavaa ei enää näy kadulle eikä muuallekaan. Tilanne on jo nyt kadulta katsottuna erittäin hyvä, koska yhtään romuautoa ei enää ole. Lisäksi on viety pois parituhatta kiloa muuta metalliromua perävaunulasteina. Työ on tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa. Kadulle ei enää näy mitään normaalista poikkeavaa, eikä paikka ole enää samalla tavalla työmaan näköinen kuin se alkukeväästä oli. Tontilla ollaan tekemässä korjaustoimenpiteitä asumukselle, ja korjaukset ovat mm. rakennuslupaa vaatimattomia pihansiivous- ja parannustöitä. Ylimääräiset kuormalavat ja ylijäämä rakennus tarveaineet hävitetään lopuksi samoin kuin erilaiset kaadettujen puiden oksat ja pensasaidan kohentamisesta syntyneet leikatut oksat. Oksat silppuriin, ja kaadetun koivupuun oksat ja rungot sahataan takkapuu -haloiksi, jotka asetetaan järjestykseen ja peitetään pressulla siten, että ne eivät jatkossa näy kadulle eikä muuallekaan. Kaikki ylimääräinen hävitetään laillisin ja lain mukaisin tavoin. (Ei dumppaamalla maanteiden varsille kuten Suomessa näyttää olevan tapana.) Seinälle on laitettu kyltti "Työmaa-alue, asiattomilta pääsy kielletty" Voidaan tarvittaessa oheistaa kuvaa, mutta kyltti on sama jota myydään rautakaupoissa ja vastaavissa. Kyltin tarkoitus oli tilanteessa selventää olevaa tilannetta mahdollisille asiaa "ihmetteleville" ohikulkijoille sekä "ostamisesta innokkaille sijoittajille" (/valittajille) paremmin. Tilanne tontilla on että siivoustoiminta on viimeistelyvaiheessa. Erilaiset jäljellä olevat roskakasat ja risukasat poistuvat ensi tilassa viimeistelyn yhteydessä". Lisätietoja antaa tarvittaessa allekirjoittanut.

Rakennusvalvontapalveluiden paikallakäynnit asiassa saadun vastineen jälkeen
Rakennusvalvontapalvelut on 13.8.2022, 20.9.2022 ja 3.10.2022 suorittanut paikallakäynnin rakennuksen pihamaalla.

Ympäristö- ja lupajaoston päätöksen perustelut
Rakennusvalvontapalveluiden 3.10.2022 suorittamalla paikallakäynnillä on havaittu, että rakennuksen pihamaalla sijaitsee suuri määrä sekalaista varastoitua tavaraa kuten autonrenkaita, metalliromua, jätesäkkejä, kanistereita ja rakennustarvikkeita. Rakennuksen pihamaalla myös varastoidaan vesikulkuneuvoja. Piharakennus on päästetty rapistumaan ja sen katolla kasvaa sammalta.

Maankäyttö-ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n säännös kohdistuu ensisijassa rakennuksen omistajaan tai haltijaan (HE 101/1998 vp, s. 112). Rakennuksen ympäristöllä tarkoitetaan piha-aluetta ja rakennuksen lähiympäristöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 3 momentin mukaan jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.

*****
on rakennusvalvontapalveluiden tarkastuslausunnolla kuultu velvoittamisesta sakon uhalla (HL 34 §, UhkasakkoL 22 §).

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo selvitetyn, että rekisteritilan

*****
piharakennusta eikä myöskään rakennuksen pihamaata ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n säännöksen mukaisesti kunnossa. Rakennuksen pihamaalla varastoitua tavaraa ja romua on osin viety pois, siirrelty sekä pakattu jätesäkkeihin asiassa toimitetun tarkastuslausunnon jälkeen. Piharakennus on huonokuntoinen ja kiireellisten korjaustoimenpiteiden tarpeessa. Vaikka rakennusvalvonnalle 14.6.2022 annetussa vastineessa esitettyä työsuunnitelmaa on osin noudatettu, ei asiantila ole korjaantunut maankäyttö-ja rakennuslain edellyttämään kuntoon.

Nykyisessä kunnossaan piharakennus sekä rakennuksen yleisilmeeltään epäsiisti pihamaa aiheuttaa ympäristöhaittaa ja rumentaa ympäristöä ja on siten maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n vastaista.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo edellä esitetyin perustein, että kiinteistön ja rakennuksen omistaja on laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn kunnossapitovelvollisuuden (166 §) ja toiminut siten maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Tämän vuoksi on nyt asetettava uhkasakolla tehostettu velvoite piharakennuksen korjaamiseksi ja rakennuksen pihamaan siistimiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n edellyttämään kuntoon.

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 §, 182 §

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 25 §

https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2022-013565/ylja-2022-21/

[Melbac]

Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.

[Dangr]

Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.

Taas on löydettu uutinen naamapalmutettavaksi. Eikö pieniin asioihin voi kiinnittää huomiota koska tapahtuu isompia?

Onkohan tuon tontin omistaja joku ulkomaalainen kun pieni lumisade esti renkaitten, kuormalavojen ja jätesäkkien viennin?

Veneitä ja muita on pidetty kautta aikojen tonteilla. Välillä pitkiäkin aikoja. Sen voi tehdä siististi tai romulaanimaisesti. Riekaleiset, tuulessa leputtavat kevytpressut vs. tiukka, asiallinen pressu kunnolla kiinnitettynä.

[Golimar]

Yleensä nämä rakennusvalvonnan käskyt siivota tontti jne. lähtevät naapurien ilmiannoista ja joskus voi motiivina olla ostaa tontti halvalla. Aikoinaan minulla oli kolme tonttia tuolla naapurikaupungin puolella ja pohjoisen puoleisella tontilla olivat naapurin s_ontiaiset vallanneet alaa, kaataneet puita, säilöneet romuja jne. ja huomasin asian vasta vuosia sen jälkeen kun olin myynyt tontit eräälle rakennusfirmalle, kaupungin ketkuja ei ryönän levitys kiinteistölleni kiinnostanut yhtään vaikka ne olivat aivan varmasti kytänneet ilmakuvia.

[Eino P. Keravalta]

Eiköhän ihan syystä pistetty toi uhkasakko tolle.Huomaa noi lavat/renkaat ja kaksi teloillaan olevaa venettä sen lisäksi että siellä on auton romuja sekä muuta romua.Piharakennuksen ikkunat on rikki yms.Joillekkin tulee ilmeisesti yllätyksenä ettei omakotitaloa ja sen tonttia saa pitää helsingissä ihan millaisessa kunnossa haluaa.

Kyllähän joku Kiasma esimerkiksi on hirvittävämpi katsoa kuin joku naapurin sontaläjä, jolta voi sentään suojautua tekemällä omalle tontilleen vähän korkeamman aidan. Kiasmalta ei voi edes suojautua jos joutuu siellä päin liikkumaan.

Jokainen saa omalla tontillaan säilöä mitä hyvänsä niin kauan, kun se ei aiheuta vaaraa muille. Ainakin vapaassa maassa näin.

[Melbac]

Helsinki häätää kaupungin neulanvaihtopisteen – liiketilan omistaja ihmettelee, miten moskeija ja terveysasema kyllä sallitaan "myymälätiloissa"
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5584652

"Itiksen Symppis häädetään Turunlinnantie 14:stä. Kaupunki velvoitti tilan omistajan irtisanomaan vuokrauksen kaupungin alaisen päihdeongelmaisten päiväkeskuksen kanssa."
"Ympäristö- ja lupajaosto edellyttää, että myymälän käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on lopetettava 1.1.2024 mennessä. Jaosto äänesti asiasta, ja häätö voitti äänin 5–4."

Toi on "vähän" liian hyvässä paikassa ja porukka ramppaa siinä sekä siihen kerääntyy porukka käymään tuolla sekä myymään/käyttämään aineita niin en yhtään ihmettele että haluavat ton pois kun ajattelee että siinä on vielä lasten leikkipaikka siinä tallinnanaukiolla.Vieressä on vielä ainakin yksi apteekki,kiva käydä ostamassa jotain tuolta kun vastaan tulee sekavassa tilassa olevaa porukkaa jotka yrittää ottaa/ostaa tms sulta jotain.Vähän sama juttu kaisaniemen symppiksen kanssa,se paikallinen yleinen wc on nistien valtaama tai ainakin oli yhdessä vaiheessa.

[Melbac]

Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009278576.html

"TÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle."
"STARAN arboristit hoitavat, kuntotarkastavat ja tarvittaessa kaatavat vanhat, sairaat, lahot ja ihmiselle vaaralliset puut. Arboristit ovat miettineet, mikä on mahtanut tappaa Tapahtumapuiston taimet."
"Jos arvio on oikea, se voi olla puiston tulevaisuuden kannalta katastrofi: "Siellä ei kunnolla kasva nurmikkokaan. Se on vanhaa VR:n varikkoaluetta. Olemme miettineet, ovatko maapohjan myrkyt ja muut vanhat ainekset nousseet nyt pintaan."

Joku ihmettelee että miksi puut ei kasva vr:n entisen ratapihan aluella?.Maahan valunut varmasti vaikka mitä eikä se lampi todellakaan ole "puhdas".Siinähän on putki avomereltä töölönlahteen jonka tarkoitus oli/on aiheuttaa virtaus töölönlahdesta kaisaniemenlahteen->mereen mutta se ei taida toimia kunnolla.Taitaa maan suolapitoisuuskin olla vähän eri kuin muualla.

[Dangr]

Vanhoilla teollisuusalueilla on varmasti mielenkiintoisia myrkkycoctaileja.
Oma lähestymiseni olisi tuohon:
-Ilman mitään miettimisiä ja komiteoita kaivinkoneella näytteet useammasta paikasta ja pari lavallista edustavaa ainetta talteen sekä näytteet laboratorioon..
-Jos metalleja, niin sitten sormi suuhun.
-Jos orgaanisia, niin sitten kokeillaan tuolla isommalla näytteellä mycoremedatiota:
https://paulstamets.com/mycorestoration/the-petroleum-problem

Esimerkiksi ratapölkkykylläste kreosootti:
"At 1:2 initial ratio contaminated wood:wheat straw,chemical analyses demonstrated an almost complete deg-radation of creosote oil components after 44 days, "
https://www.researchgate.net/publication/5463716_Fungal_Bioremediation_of_Creosote-Treated_Wood_A_Laboratory_Scale_Study_on_Creosote_Components_Degradation_by_Pleurotus_ostreatus_Mycelium


Väliaikaisena ratkaisuna puun istutuskuopan koon suurentaminen ja maan korvaaminen puhtaalla.

[Väestönvaihtaja]

Näin on.

[tweet]1605426642452725763[/tweet]

... jos määränpäät sattuvat sopivasti. Esimerkiksi Huopalahdesta menee junalle alle kymmenen minuuttia päärautatieasemalle.

Kovin moni ei tosin ole töissä päärautatieasemalla.

No joo, on siitä sitten kävelymatkan päässä paljon työ-, opiskelu- ja asiointipaikkoja. Mutta huvittaa vain tuo iänikuinen ajatus, että kaikki haluavat päärautatieasemalle. Hyvin moni ei halua, eikä edes sinne päinkään, mutta joutuu sen kautta menemään, vaikka matkan molemmat päätepisteet ovat aivan muualla. Lyhyempi reitti saattaisi kulkea hyvinkin kaukaa päärautatieasemalta, mutta sinnehän sitä on silti mentävä ... sen joukon perässä. Jotta olisi joukko. Ja silloin julkinen matka-aika on äkkiä tuplat tai triplat verrattuna yksityiseen.

Joukkoliikenne suunnitellaan nimensä mukaisesti joukkojen käytettäväksi. Päärautatieaseman lähellä on lukuisia eri työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

Toinen esimerkki: Huopalahdesta junalla Myyrmäkeen menee 7 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.