Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[JoKaGO]

Omistusasuntoonkin saa asumistukea.

"Voit saada asumistukea vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon asumismenoihin. Asunnon täytyy olla Suomessa ja tarkoitettu vakinaiseen asumiseen. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot."

https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin

Omistusasuntoon asumistukea!? Suomi taitaa sittenkin olla Euroopan rikkain valtio, niinkuin Tytti ja Sanna ovat väittäneet 

Hyväksyn, että Kela antaa asumistukea jonkin elämän tilanteen ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa, esim. työn loppumisesta johtuneen lopputilin ja työttömyyden tilanteessa, mutta ei silloinkaan "tuosta vaan"! Jollei talouttaan saa raiteilleen, jotta saadun tuen voi maksaa takaisin, niin kämppä myyntiin ja tuet takaisin. Ikään kuin sosiaalinen laina.

Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle 

[Melbac]

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.

Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.

Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?

Autolla ehkä mutta jos kuljet metrolla niin pääset aika nopeasti paikasta toiseen.Bussit/Raitiovaunut jää autojen lailla ruuhkaan joten niillä kulkeminen nyt on yhtä tuskaa jollei sitten paikka minne menet ole aivan pysäkin vieressä,juna on vähän nopeampi silloin kun se kulkee ilman ongelmia.

[Dangr]

Omistusasuntoonkin saa asumistukea.
...
https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki-eri-asumismuotoihin

Omistusasuntoon asumistukea!?
...
Mutta että asumistukea omistusasunnon omistaja-asujalle 

Uskoisin asian olevan ihan ok. Summanahan tuo ei näytä olevan suuri, sillä saa alle satalitraa löpöä. Jos tuolla voi välttää sen, että joku perhe muuttaa 100ke vuokra-asuntoon, jossa tuki olisi moninkertainen, 20ke omakotitalosta, niin periaatteessa win-win kaikille.

Jos nopealla vilkaisulla katsoo ja oikein ymmärsin, niin tukia tulisi kainuussa omakotiasuvalle:
- 73 % asuntolainojen koroista.
- 1 henkilön ruokakunnassa 107 e/kk
2 henkilön ruokakunnassa 129 e/kk
3 henkilön ruokakunnassa 162 e/kk
4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk
yli 4 henkilön ruokakunnassa 191 e/kk + 59 e/kk jokaista lisähenkilöä kohden

[JoKaGO]

^Mun pointtini oli, että tuollaisen tukemisen pitäisi olla tilapäistä, ja perittävissä takaisin kun perheen talouden sakkaaminen on saatu oikenemaan.

Sama asia myös vuokra-asumisen tuissa. Pois nykyisenlainen asumistuki, ja ainoastaan jonkin ison muutoksen aiheuttamassa taloudellisessa ongelmatilanteessa saisi tilapäistä, myöhemmin takaisin perittävää tukea.

Opiskelijoiden vuokra-asumista toki pitää tukea, niin kuin joskus 80-luvulla tehtiin. Tuen suuruus oli suunnilleen 80% soluasunnon yhden huoneen vuokrasta, ja kesto sen neljä-viisi vuotta eli opintojen pitää myös edetä, jotta tukea saisi.

[-PPT-]

Mahdollisessa tulevassa kotikaupungissani, eli Järvenpäässä, on mielenkiintoinen kontrasti kun kaupungin raamit ovat vielä vanhalta ajalta eli esim katuverkko ja muut systeemit ovat vielä pikkukaupunkimaisia mutta keskustassa on joka paikassa joko jo rakennettu tai valmistumassa olevia korkeita tornitaloja jotka luovat vaikutelman suurestakin kaupungista.

[Golimar]

Olipas yllätys!

Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuin­alueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.

TILAAJILLE

Anni Härkönen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.

Vaattovaara tutustui HS:n pyynnöstä tilastoihin siitä, miten suuri- ja pieni­tuloisimpaan viidennekseen kuuluvien aikuisten osuus on muuttunut pääkaupunki­seudulla 20 vuodessa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

[Siili]

Olipas yllätys!

KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on yllättynyt. Espoon uudet asuinalueet eivät tunnu vetävän puoleensa hyvätuloisia asukkaita entiseen malliin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

Jospa hän on yllättynyt vain viran puolesta? Saattaa myös olla, että hänen ei kannata ääneen pohtia mahdollisia syitä moiseen.

[Eino P. Keravalta]

Eihän sitä professoriksi muutoin pääsisikään, ellei jatkuvasti yllättyisi sellaisista asioista, jotka ovat muille aivan selviä.

Professori Vaattovaara:

"Jos väestöryhmät tulojen tai koulutustason mukaan erkanevat toisistaan, erkanevat samalla kokemukset toisten väestöryhmien arjesta ja todellisuudesta. Ihmiset eivät enää tunnista toisten kokemuksia tai huolia"

Mitä tämä höpinä oikein on? Pitäisikö rikkaiden väkisin elää jossain ghetossa vain tunnistamassa jonkun kehitysmaalaisen kokemuksia tai huolia? Pitääkö hyvätuloisten uhrata lapsensakin tuollaisiin levottomiin betonihelvetteihin, jotta kulttuurillisesti rikkaammat kansat saavat heiltä sitten ryöstää kengät jalasta?

Kumma, ettei proffa tajua, että aina on ollut niin, että tulotaso vaikuttaa alueeseen, millä asuu. Se on myös yhteiskuntaa hyödyttävä tekijä, sillä se on kannuste: kun opiskelee hyvän ammatin ja tekee töitä, voi itselleen ja lapsilleen hankkia kodin turvalliselta ja rauhalliselta alueelta, ei tarvitse väistellä puukkotyyppejä.

Proffa ilmeisesti kannattaa sosiaalisen sekoittamisen virhettä. Luulee, että alueet muuttuvat paremmiksi kun siellä on kaikenlaista porukkaa, rikkaitakin. Mutta kuka rikas haluaa ostaa tontin jonkun neekeritalon naapurista ja rakentaa itselleen siihen kalliin talon? Ei kukaan. Kyllä se rikas menee muiden rikkaiden alueelle, kun kerran voi ja se on täysin normaalia, luonnollista ja hyväksyttävää.

[Titus]

Maaperä ja rakentaminen
Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malminkentän etuna on, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja.

Malminkentän maaperä on huomioitu asuinrakentamisessa

Malminkentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti liki 3000 pisteestä. Alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille eli suurelta osin savea ja liejusavea. Maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa – mm. sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan maaperän pilaantuneisuutta esiintyy noin yhdellä prosentilla aluetta. Alueilla pilaantuneisuus rajoittuu 1–2 metrin syvyyteen, joten sen puhdistaminen on melko helppoa. Öljypilaantumia on voinut levitä suojeltujen rakennusten alle, mikä selvitetään yksityiskohtaisemmilla tutkimuksilla. Muualla Malminkentän alueella on haitta-aineita vain yksittäisissä hajapisteissä. Maaperästä löytyneisiin happamiin sulfidisavitaskuihin ei pääsääntöisesti kosketa. Niiden paikat tiedetään ja tarkennetaan suunnittelun edetessä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.

Malminkentän alueen esirakentamisessa käytetään stabilointia, eli maahan sekoitetaan sideainetta. Sementin lisäksi sideaineena on mahdollista käyttää myös muita materiaaleja, joiden käyttöä selvitetään. Alueen rakennukset perustetaan paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Piha- ja viheralueet sekä kadut lujitetaan tarvittaessa – esimerkiksi Viikistä Malmille kulkevan raitiotien alle asennetaan paalulaattaa. Viheralueilla puupaalut ovat myös mahdollisia, mutta säilytettävät metsiköt jäävät luonnontilaisiksi. Tavoitteena on myös varjella pohjaveden virtausta ja Longinojan kaupunkipuroa, johon Malminkentän lähteet valuvat.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/maapera-ja-rakentaminen

Nyt taitaa olla vuorossa kaasuputken vetoa jollain arvalla vedettyyn reittiin ja kertaalleen rakennetun varastohallin purkaminen koska sen alta puuttuu paalutus. Joku Touko-Pouko oli keksinyt varastolle eri käyttötarkoituksen kuin alkuperäinen ja alkuperäistä käyttöä varten sitä ei paalutettu. Joten koska rahaa on ja Touko-Pouko osaa nämä hommat, niin purku, paalutus ja uuden rakentaminen tilalle.

[Outo olio]

Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuin­alueita – HS selvitti, mitä alueita varakkaat nyt suosivat
Espoo on viime vuosina keskittänyt asuntotuotantoaan liikenteen solmukohtien tuntumaan. Monet heistä, joilla on varaa valita, muuttavat mieluummin toisaalle.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

On mahdollista, että kameran linssi vääristää kuvaa, ja että todellisuus on vähemmän ikävä, mutta ainakaan uutisen kuvan perusteella en ihmettele jos ihmiset haluavat muuttaa muualle kuin tuonne. Rakennettu uusi alue on ahdettu niin täyteen taloja, että niiden väleissä ei ole voitu jättää pystyyn ainuttakaan siellä oletettavasti alunperin kasvanutta puuta. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin uudet pihapuut kasvavat siihen mittaan, että ne pystyvät pehmentämään maisemaa. Liian "tehokas" rakentaminen siis karkottaa mahdollisia uusia asukkaita, vaikka olettaisimme että naapurit eivät sitä tee.

[Outo olio]

Tarkoituksenani ei ole maalittaa ketään henkilöä, vaan vain lisätä tähän keskusteluketjuun sen aiheeseen liittyvä linkki, joka sattui tulemaan vastaan kun etsin netistä ihan muita tietoja.

Aalto-yliopistosta on väittelemässä 12.8. kaupunkitutkimuksen tohtoriksipyrkivä Hossam Hewidy. Alla on lainattu tiedote asiasta. Olen tummentanut joitakin kohtia tiedotteessa:

Tapahtumat

Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Hossam Hewidy

Väitökset

Tuore väitöstutkimus osoittaa puutteita kaupungin kyvyssä ottaa huomioon kaupunkitilan monimuotoisuutta

Milloin
12.8.2022 12:00 – 14:00

Missä
Tietotekniikan talo
Hybridi: Sali T2 + etäyhteydellä: https://aalto.zoom.us/j/65345116392

Tapahtuman kieli
englanti

Arkkitehti Hossam Hewidy väittelee 12.8.2022 klo 12:00 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, arkkitehtuurin laitoksella salissa T2, osoite Konemiehentie 2, Espoo sekä etäyhteydellä Zoomissa. Väitöskirjan nimi on "The hidden city of immigrants in Helsinki's urban leftovers: The homogenization of the city and the lost diversity".

Vastaväittäjä: Prof. Zhixi Cecilia Zhuang, School of Urban & Regional Planning, Ryerson University, Kanada
Kustos: Prof. Kimmo Lapintie, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa, jonne voi liittyä vapaasti: https://aalto.zoom.us/j/65345116392
Zoom pikaopas: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopas

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen: https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/54

Väitöstiedote:

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten lisääntyminen näkyy Helsingin kaupunkitilan monimuotoistumisena. Helsinkiin on syntynyt vieraisiin kulttuureihin liittyvien palvelujen keskittymiä. Tällaiset palvelut edustavat monikulttuurisuuden tilallistumista, ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tällaisia keskittymiä on tunnistettu etenkin vanhoissa kauppakeskuksissa ja asuinalueiden liikekeskuksissa. Hossam Hewidyn tuore väitöstutkimus tarkastelee kaupunkitilan muutosta ja siihen liittyviä kysymyksiä näiden keskittymien kautta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun kentällä on puute selkeästä visiosta, joka tukisi monikulttuurisuuden esiintymistä. Väitös pyrkii vastaamaan tähän tyhjiöön ja nostamaan keskusteluun monikulttuurisen yhdyskuntasuunnittelun. Kyse on viime kädessä tasa-arvosta, kaupunkilaisten yhtäläisestä oikeudesta kaupunkitilaan sekä siitä, voiko suunnittelu olla kulttuurisesti neutraalia. Väitös tarkastelee erityisesti yrittäjyyden keskittymiä ja niiden kautta tapahtuvaa tilallista kehitystä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajien synnyttämä urbaani muutos, symbolisine ja tilallisine piirteineen, on yritteliästä ja innovatiivista sekä looginen seuraus heidän vähäisestä edustuksestaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta. Ne ovat edesauttaneet ns. paikkojen syntyä ja toimineet alkusysäyksenä aktiivisen kaupunkielämän elpymiselle monilla alueilla. Tästä huolimatta eri kulttuureihin liittyvät palvelut Helsingissä ovat monissa keskittymissä uhattuja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaupunkisuunnittelussa ole onnistuttu ottamaan huomioon monikulttuurisuutta kasvavassa kaupungissa. Kaupunki ajaa segregaation vastaista politiikkaa, ja sen mukaisilla toimenpiteillä rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista. Tutkimuksen käsittelemien aineistojen kautta käy ilmi, että kyseinen ilmiö näkyy niin perinteisessä suunnittelussa sekä vaihtoehtoisissa suunnittelumenetelmissä, kuten skenaariosuunnittelussa ja kaupunkisuunnittelukilpailuissa. Kaupunkisuunnittelun prosessit eivät ole onnistuneet huomioimaan maahanmuuttajia kaupunkien kehittämisessä. Hewidy esittää, että Helsingissä sekä poliittisen tahdonpuute että segregaation pelko ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta.

--

Julkaistu: 29.6.2022
Päivitetty: 29.6.2022

https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-arkkitehtuuri-maisema-ja-kaupunkitutkimuksen-alalta-arkkitehti-hossam-hewidy

Segregaation (eli SYRJINNÄN) pelko on johtanut siihen että maahanmuuttajien oikeus kaupunkitilaan ei toteudu. Ainakin kuulostaa siltä että haluttaisiin erikseen asemakaavaan varaus sen-ja-sen kulttuurin toiminnalle tjsp., eli ei saa pelätä syrjintää kun halutaan toteuttaa kaupunkikehitystä. "Segregaation vastainen politiikka rajoittaa monikulttuurisuuden tilallistumista."


Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus. Ja uhristatus vain saisi kaikki hyvikset refleksiivisesti puolustamaan häntä, oli hän akateemisesti puolustamisen arvoinen tai ei.

[Lalli IsoTalo]

Ihan vain lopuksi huomautan että jätin lainauksesta pois Hewidyn yhteystiedot, jotta kukaan ei vahingossakaan häiriköi häntä tai mitään, pidetään homma ja Homma sivistyneenä, Hewidy on oire eikä sairaus.

Toisaalta olen samaa mieltä. Toisaalta mietin, että alammeko pelaamaan vastustajan sanelemilla säännöillä. Olen kahden vaiheilla. Mitä mieltä muut ovat.

[HDRisto]

"..maahanmuuttajien oikeus kaupunkiin on jätetty huomiotta".
Ei tulijoilla ole sen suurempaa oikeutta yhtään mihinkään kuin kantiksilla. Tulijat tekevät niin kuin kantiksilla on ollut tapana tehdä tai sitten jättävät kokonaan tulematta. Tämänkin väittelijän asiana oli varmasti vain valittaa rasismista ja kaikenlaisesta syrjinnästä.
"Maahanmuuttajakeskittymät ovat nostaneet monen asuinalueen elinvoimaisuutta". No just, ihan varmasti.

[Siili]

Hesari kirjoittaa Meri-Rastilan lisärakentamisesta:

Meri-Rastila on rajussa muutoksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2021 Meri-Rastilan itäosan asemakaavan muutoksen, jonka mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 2 000 uudelle asukkaalle.

Lisäys tulee olemaan todella suuri, sillä Meri-Rastilan itäosassa asuu nyt noin 1 200 ihmistä. Täydennysrakentamisen on arvioitu alkavan vuosina 2023–2024.

Leimallista Meri-Rastilalle on monikielisyys. Alueella asuu runsaat 5  000 asukasta, joista yli 2 000 asukasta puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.

Tilastojen valossa Meri-Rastilassa kuitenkin asuu myös keskimääräistä selvästi vähätuloisempia. Vuonna 2019 merirastilalaisten vuosiansiot olivat 25 402 euroa, samalla kun vastaava luku koko Helsingissä oli 37 464 euroa.

Venla Bernelius on  (luonnollisesti) artikkelin puhuvana päänä. Hän sälyttää syytä Meri-Rastilan segregoitumiseen 90-luvun lamalle:

Helsingissä on ollut 1970-luvun alusta käytössä sosiaalisen sekoittamisen ohjelma, joka syntyi Helsingin kaupungin aloitteesta. Ohjelmassa on ollut ideana rakentaa samoille alueille tasapainoisesti sekä omistusasuntoja että sosiaalista asumista.

Meri-Rastila valmistui 1990-luvun laman aikana, mikä muutti tasapainon rakentamisessa, sillä monet yksityiset rakennusurakoitsijat vetäytyivät rakennus­hankkeista.

"Alueelle rakennettiin alkuperäistä suunnitelmaa enemmän esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoja. Näin ollen sinne muutti enemmän pienituloisia ja humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneita ihmisiä", Bernelius kertoo.

"Pienituloisia ihmisiä ei ole ollut tarkoitus keskittää Meri-Rastilaan."

Paikallisia on artikkelissa haastateltu laaja-alaisesti, yhtä asunnotonta ja kahta maahanmuuttajaa.  He kaikki ilmaisevat diggaavansa aluetta.  Asunnoton tuo tosin julki haittapuoliakin:

Alueen huonona puolena Koponen kokee ongelmat virkavallan kanssa.
"Miksi kytät häätää meidät kolme kertaa päivässä ostarilta, vaikka ollaan ihan rauhallisesti?"

Bernelius myöntää (hieman peitellysti) valkopaon alueelta:

MITKÄ asiat vaikuttavat alueen houkuttelevuuteen?

Muun muassa koulut, alueen maine ja asuntomarkkinat, listaa Bernelius. Hän korostaa etenkin koulujen merkitystä asuinalueiden houkuttelevuudessa.

"On olemassa tiettyjen koulujen välttelyä, ja toisaalta jotkut koulut ovat poikkeuksellisen houkuttelevia."

Välttelyn taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien huoli. Lopputuloksena on eliitin eriytyminen ja huono-osaisuuden keskittyminen.

"Meri-Rastilassa nämä eri tekijät näkyvät asuntojen hinnoissa, jotka ovat matalampia kuin ympäröivällä alueella."

Ilmeisesti Berneliuksenkin kriteereissä "houkuttelevuus" tarkoittaa "houkuttelevuutta maksukykyisille kotimaankielisille".  Tuskin  hänkään epäilee Meri-Rastilan houkuttelevuutta ulkoeurooppalaisten maahanmuuttajien keskuudessa.  Artikkelista ei ilmene, miksi trendi muuttuisi lisärakentamisen myötä.

[Titus]

Tämä perin arkinen syy tyssäyttää asuntokauppoja yhä useammin Espoossa – halutunkin alueen asunto voi jäädä myymättä ja sijoittajat kärsivät

Edes hyvät julkiset liikenneyhteydet eivät riitä monelle ostajalle. Ilmiö on espoolainen. (ei ole, samaa on hgissäkin)

Oman autopaikan puuttuminen on yhä useammin syynä siihen, että asunto ei mene kaupaksi tai sen myyntiaika venyy Espoossa. Kiinteistönvälittäjien mukaan ilmiö on noussut esiin sen jälkeen, kun Espoon kaupunki alkoi muuttaa maksuttomia tienvarsipysäköintipaikkoja maksulliseksi. Vaikka myytävä asunto sijaitsisi hyvienkin joukkoliikenneyhteyksien äärellä, voi autopaikan puute olla ratkaisevaa monelle ostajalle.

– Fakta on, että vaikka ollaan pääkaupunkiseudulla, monella ihmisellä on edelleen auto tai kaksi. Jos taloyhtiössä ei ole vapaita autopaikkoja, asunnon myynti tyssää usein, sanoo kiinteistönvälittäjä Minna Lundan OP Koti -ketjusta.

Lundanin mukaan Leppävaara on esimerkki alueesta, josta on periaatteessa erittäin hyvät julkiset liikenneyhteydet, mutta autopaikkojen puute hankaloittaa asuntojen myyntiä.

– Kauppakeskus Sellon ympäristössä maksuttomia tienvarsipaikkoja oli aiemmin tarjolla, mutta ei enää. Mutta kyllä tämä sama tilanne koskettaa myös muita alueita, Lundan arvioi.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4795644

Tuo autopaikan puuttuminenhan on Hgin keskustan alueella vielä vaiheessa, mutta vielä olemassa olevien parkkipaikkojen tarjonnan ongelmaa ollaan korjaamassa kolminkertaistamalla kadunvarsipysäköinnin kuukausimaksua 30->90€. Tähän sitten tulevat tietullit/ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut niin autolla ajavia työssäkäyjiä on turha haikailla Helsinkiin.

[Melbac]

Espoossa se auto on kyllä vähän pakollinen jollei sitten oikeasti se kämppä ole metroaseman/kauppakeskuksen vieressä.Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.

[Titus]

Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.

Aivan, ja jos talvella ei pääse hiihtämällä ja kesällä pyörällä työpaikalle (-paikoille), niin ainahan voi mennä junalla !

Ratajärjestelmävika on toistaiseksi keskeyttänyt Helsingistä lähtevän ja sinne saapuvan junaliikenteen. Tilanteesta saattaa seurata merkittäviä viivästyksiä sekä kauko- että lähiliikenteessä. Myös lähiliikenteen junavuorojen peruutukset ovat mahdollisia.

Junaliikenne on pysähtynyt pää- ja rantaradan puolella. Liikenne on kokonaan pysähtynyt välillä Helsinki - Oulunkylä ja Helsinki - Ilmala.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a03fb2d-6233-4449-b263-e8f2e8266b9b

[Lalli IsoTalo]

Edes hyvät julkiset liikenneyhteydet eivät riitä monelle ostajalle.

Hyvät julkiset liikenneyhteydet (etenkin rataliikenne) karkoittavat ostajat, koska se houkuttelee ei-ostajia.

[Melbac]

Helsingissä keskustassa sä et periaatteessa tarvitse.

Aivan, ja jos talvella ei pääse hiihtämällä ja kesällä pyörällä työpaikalle (-paikoille), niin ainahan voi mennä junalla !

Ratajärjestelmävika on toistaiseksi keskeyttänyt Helsingistä lähtevän ja sinne saapuvan junaliikenteen. Tilanteesta saattaa seurata merkittäviä viivästyksiä sekä kauko- että lähiliikenteessä. Myös lähiliikenteen junavuorojen peruutukset ovat mahdollisia.

Junaliikenne on pysähtynyt pää- ja rantaradan puolella. Liikenne on kokonaan pysähtynyt välillä Helsinki - Oulunkylä ja Helsinki - Ilmala.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7a03fb2d-6233-4449-b263-e8f2e8266b9b

Ei helsinkiläiset käytä mitää stogea vain sporia/dösiä.Metro toimii myös aika hyvin ja sillä pääsee nopeasti paikasta toiseen jos on tarvis.

[Pahani Julmu]

^Riippuu ihan missä asuu ja minne on menossa. Ennen kun siellä asuin, juna oli aina ykkösvaihtoehto. Määränpää tosin oli melkein aina ytimessä.

[Melbac]

^Riippuu ihan missä asuu ja minne on menossa. Ennen kun siellä asuin, juna oli aina ykkösvaihtoehto. Määränpää tosin oli melkein aina ytimessä.

Metro vaikuttaisi olevan nyt ainoa mikä nyt tällä hetkellä toimii helsingissä(pari vuoroa voi jäädä välistä kalustopulan/kuljettajapulan vuoksi),ratikat ja bussit tuntuu olevan aina jollain poikkeusreitillä tietöiden takia ja junat nyt on muutenkin jatkuvasti myöhässä tai siellä on joku muuntaja pamahtanut tms.

[Golimar]

Unohtivat mainita liikenneruuhkat ja melun.

Helppoa elämää, hauskaa arkea. Sitä on ilmassa.
Vantaan Aviapolikseen on syntymässä viihtyisä uuden ajan kaupunginosa. Lentokentän tuntumassa, kehäradan varrella sijaitsevasta alueesta tulee käveltävän kokoinen työpaikkojen, asumisen ja palvelujen keskittymä tuhansille vantaalaisille. Tutustu: https://www.yit.fi/lentola

https://www.youtube.com/watch?v=ZjAHL6jZpKM

Tuossa Äyritien ja Manttaalitien välissä on myös tekeillä jotain maansiirtotöitä. Joskus aikoinaan tuo Manttaalitien 90 asteen mutka oli saastuttajien suosiossa, ne dumppasivat jätteet sinne.

https://www.google.com/maps/place/%C3%84yritie,+01510+Vantaa/@60.2939628,24.9742626,499m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468df8084441bbcb:0x676ec2bc49cc1fb6!8m2!3d60.2938658!4d24.9709648

[-PPT-]

Joka kaupungissa on jokin kaupunginosa, josta heitetään se ikivanha Monaco-vitsi. 

[-PPT-]

Sellaisen merkkipaalun havaitsin että Espoon väkiluku on ylittänyt 300000 asukkaan rajan.

Verrattain pienellä alueella hekin asuvat sillä Espoossa on vanhaa maaseutua säilytetty paljon enemmän kuin esim Vantaalla. 

[Melbac]

Asiantuntija: Luvassa yhtiökokouksia ja jopa muuttoliikettä – asuminen kallistunut rajusti Helsingissä ja Espoossa

Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä pitää mahdollisena, että poikkeuksellisen koviksi nousseet asumiskulut saattavat ajaa ihmisiä pois Helsingistä ja Espoosta. Muualle lähtijöitä voi lähiaikoina löytyä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviltä asukkailta. Tämä on pääkaupunkiseudun kannalta iso ongelma, sillä juuri matalapalkkaisille aloille tarvittaisiin koko ajan enemmän työvoimaa.

– Kyllä se sinne erityisesti kolahtaa, kun väkisinkin nämä lämmityksen, sähkön ja kiinteistöverojen nousut uivat asumisen hintaan. Oli se sitten vuokra- tai omistusasunto, hän sanoo.

Poismuuton lisäksi kovat asumiskulut eivät ainakaan lisää Helsingin ja Espoon houkuttelevuutta muualta maasta muuttavien silmissä.

Valtakunnallinen Suomen Kiinteistöliitto julkaisi maanantaina selvityksen, jonka perusteella asuminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä sekä Espoossa on nyt ennätyskallista. Selvityksen mukaan kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi kaikissa kunnissa. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuluissa.

Kiinteistöliiton vuosittaisessa Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia viime vuodesta. Kiinteistöjen kuluissa sähkön vertailukustannus nousi keskimäärin historialliset 106 prosenttia. Kaukolämmön kustannus kasvoi puolestaan 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia.

[...]

https://www.iltalehti.fi/talous/a/0c7c5447-dba1-4c26-bd45-cff3aab88acd

Mistähän kustannusten posketon suurentuminen voisi johtua? Olisiko "muuttovoitolla" tekemistä asian kanssa?

"Kiinteistöliiton vuosittaisessa Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia viime vuodesta. Kiinteistöjen kuluissa sähkön vertailukustannus nousi keskimäärin historialliset 106 prosenttia. Kaukolämmön kustannus kasvoi puolestaan 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia."

Siinähän se uutisessa lukee miksi kiinteistöjen kustannukset on nousseet?.Noiden nouseminen johtuu ihan eri asioista kuin muuttovoitosta.

[Outo olio]

Arkkitehtuuripalkintoehdokas rakennus on huono, sanoo rakennuksen käyttäjä:

Jätkäsaaren peruskoulu ei ansaitse arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa

Jätkäsaaren peruskoulu on sokkeloinen ja hankalasti jäsennelty rakennus, jossa esimerkiksi välituntien valvominen on vaativaa.

16.9. 2:00

Jätkäsaaren peruskoulu on valtava neliö, jonka keskellä on suuri tyhjä tila, atrium. Se on näkynyt usein mediassa, varsinkin nyt, kun rakennus on arkkitehtuurin Finlandia-ehdokas. Koulun arjessa atrium toimii kuitenkin hälymerenä. Lisäksi neliön muoto ja sitä hallitseva atrium asettavat oppimisen tilat kauas toisistaan. Suuri tyhjä kuilu voi myös innostaa oppilaita pudottelemaan tavaroita alas. Kyse on turvallisuudesta.

On ilmeisesti haluttu tehdä koulurakennus, jossa ei olisi käytäviä. Sen sijaan olemme saaneet sokkeloisen ja hankalasti jäsennellyn rakennuksen, jossa esimerkiksi välituntien valvominen on vaativaa. Sokkeloisuus ei myöskään helpota kiusaamisen ennaltaehkäisyä tai siihen puuttumista.

Peruskoulua käyvät lapset, jotka ovat täynnä elämää. Hyvässä koulurakennuksessa on rauhalliset ja keskittymistä tukevat oppimisen tilat sekä riittävän tilavat luokkatilat. Jätkäsaaren oppilaat eivät ole sellaisia saaneet. Sen sijaan meillä on hälyisä rakennus. Me tarvitsemme lisää seiniä, enemmän luokkatiloja ja kunnon äänieristykset nykyisten tilojen välille.

--

Heidi Kangas

äidinkielenopettaja, Jätkäsaaren peruskoulu

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009064335.html

[Outo olio]

Epäinhimillisen asumistiiviyden viherpesua?:

Kaupunki|Asuminen

Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Tuoreessa julkaisussa pientaloalueiden rakentaminen nähdään merkittävänä syynä pääkaupunkiseudun metsäkatoon.

Yli 20 000 asukkaan kaupunginosaksi kasvava Jätkäsaari on oppikirjaesimerkki tiiviistä kaupunkirakentamisesta.

Milla Palkoaho HS
17:45 | Päivitetty 21:56

Helsingin kaupunki on toteuttanut yhdessä Uudenmaan liiton kanssa selvityksen, jossa vertaillaan erilaisia asuinalueita maankäytön sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tarkastelusta ilmenee, että usein tiiviisti rakennettu asuinalue on väljää asumista kestävämpi vaihtoehto.

--

Jätkäsaarta ja Landbota vertailtiin myös metsäkadon näkökulmasta. Mikäli Helsingin seudun ennustettu väestönkasvu toteutuu, asuu kaupungissa vuoteen 2040 mennessä 370 000 uutta asukasta.

--

Tarkastelualueella vähiten metsäkatoa aiheutuu Helsingissä, koska Helsingissä vain pieni osa uudesta rakentamisesta sijoittuu metsäisille alueilla ja asumisen tehokkuus on kaupunkimaisilla alueilla korkeampi.

--

Oikaisu 24.9. kello 21.54: Jutussa puhuttiin Helsingin ennustetusta väestönkasvusta, kun kyseessä oli Helsingin seudun ennuste.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009090283.html

Saattaa pitää paikkansa, että "pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet", mutta entä sitten? Tässä tarkasteltiin vain pääkaupunkiseutua, ja "luontoa" kyllä riittää Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ihan yhtä totta on että "kerrostaloalueet tuhoavat maisemaa enemmän kuin pientaloalueet". Jätkäsaari on kenties poikkeus, sillä se on merestä vallattua aluetta ja entinen konttisatama, eikä sen asuinrakentaminen siis oletettavasti pilannut maisemaa, mutta samanlaisen "oppikirjaesimerkin" jos toteuttaa missään sisämaassa niin maisemahaitta on satavarma.

Lisäksi, taas kerran, PK-seudulla väestönkasvu johtuu täysin maahanmuutosta, sillä ulkomaalaistaustaisten muutto"voitto" muualta maasta on suurempi kuin kaikki muuttotappio yhteensä. Eli oikeastaan otsikossa voisi ja pitäisi lukea "hallitsematon maahanmuutto tuhoaa luontoa enemmän kuin hallittu maahanmuutto".

[Eino P. Keravalta]

HS:

Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.

Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.

[no future]

HS:

Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.

Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.

Laitas pari niitä tutkimuksia tähän, niin katsotaan.

[keskivertokaveri]

HS:

Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Tosiasiassa kerrostaloalueet tuhoavat ihmisluontoa enemmän. Tämäkin on tutkittu. Mutta Hesari vaikenee, koska Hesarin mielestä kaikkien pitää kulkea bussilla, asua betonikuutiossa ja syödä hyönteisproteiinia.

Selvitys on orwelliaanisen yhteiskuntasuunnittelun asialla vastoin luonnonmukaisuutta, ihmisyyttä ja onnellisuutta.

Laitas pari niitä tutkimuksia tähän, niin katsotaan.

Ainakin onnellisuuden teemalla löytyy. Yle uutisoi yhdestä valmistuneesta tutkimuksesta lokakuussa 2013

Maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa ja taajamissa asuvat, selviää Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla -tutkimuksesta.
.
.
.
He päätyvät tuloksiin, joiden mukaan maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa asuvat. Muun muassa terveyspalveluiden ja julkisen liikenteen saatavuus eivät tutkimuksen mukaan juurikaan vaikuta ihmisen onnellisuuteen. 

Tutkijat olettivat, että onnellisimpia olisivat kuntakeskuksissa asuvat, sillä heillä on ulottuvillaan kaupunkien palvelut ja samaan aikaan maaseudun hyvät puolet. He arvioivat, että vaikutusta tulokseen olisi myös muun muassa sillä, että maaseudun vanhenevien asukkaiden heikkenevä terveys laskisi onnellisuutta. Oletukset eivät kuitenkaan pitäneet täysin paikkaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-6899709

Linkki tutkimukseen: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114733/saarinen.pdf