Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Kallan]

Hakaniemen hallissa vuodesta 1972 toiminut Reinin Liha suunnittelee myymälän lopettamista tämän vuoden loppuun mennessä.

– Kuluttajien ostotottumukset ovat muutoksessa, joka on näkynyt myymälän myynninkehityksessä useiden vuosien ajan. Kauppahallin sijaan kuluttajat tekevät yhä enemmän lihan hankintansa ruokakaupoista, sanoo Reinin Lihan toimitusjohtaja Arto Pajukko Helsingin Uutisille.

Reinin Lihan toiminta jatkuu Sörnäisten leikkaamossa, jossa palvellaan pääsääntöisesti ravintoloita.

Pajukko sanoo, että kauppahalleilla on yhä tärkeä paikkansa.

– Päivittäisostosten hankintapaikasta kauppahallit ovat muuttuneet ihmisten kohtaamispaikoiksi, ravintolakeskittymiksi ja matkailijoiden vierailukohteiksi. On hienoa, että myös historiallisesti merkittävät kauppahallit kehittyvät ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten muuttuessa.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4717418

Viimeisestä virkkeestä on luettavissa sarkasmia ? Hakaniemen kauppahallin (tän väliaikaisen) kaupoissa n80% on matumyyjiä, mutta notkujat lähinnä kahvittelevia vanhuksia ja lähi-itiksiä jotka viettävät aikaansa matumyyjien kanssa.

Laadullisesti nämä liha- ja kalamyymälät eivät kovin kummoisia ole olleet, kalliita kylläkin. Jotakin spessumpaa sieltä saa, mutta nykyään lähinnä tilaamalla.

Kohta on koko kaupunki yhtä kohtaamispaikkaa ja ravintolakeskittymää... en tosin tiedä mihin tarkoitukseen, kohtaamispaikka tuo notkujia ja ravintolakeskittymät lähinnä löyhässä hirressä roikkuvia juottoloita 

Kai sillä tarkoitetaan matujen ja muuten maassa oleskelevien ei-suomalaisten värikästä ja pomminvärisevää kohtaamista tai matun erittäin negatiivista yllätyskohtausta kantasuomalaisen naisen kanssa tjsp.

Aiemmin väliaikainen kauppahalli oli jees, ilmeisesti sekin nykyään on paskottu? Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.

[Lalli IsoTalo]

Aiemmin väliaikainen kauppahalli oli jees, ilmeisesti sekin nykyään on paskottu? Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.

Sama mielikuva valkoisuudesta. Täytyypä käydä katsomassa joku päivä.

Yleensä en osta mitään noista halleista, koska suolaiset hinnat. Siinä vanhassa hallissa tosin oli yksi vihanneskauppa, josta ostin usein makeita tomaatteja, lihakauppias jolla oli huippuherkullista italialaista salamia.

[Titus]

Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.

venäläisiä, virolaisia ja nykyään yhä enemmän lähi-itiksiä ja jostain jugoista/romaniasta.

Jotkut artikkelit oli tuolla halpoja aiemmin, esim naudan maksa tai hevosen liha. Samoin Rehniltä ja siitä vierestä ne itse tehdyt makkarat (paitsi espanjalaistyyppinen corizo joka maistuu vain ja ainoastaan auringonkukkaöljyltä). Kala ollut aina aivan törkeän hintaista hallissa ellei osta jotain silakkaa (jota saa kauppatorilta suurinpiirtein suoraan veneestä).

[Kallan]

Aiemmin porukka oli vitivalkoista siellä.

venäläisiä, virolaisia ja nykyään yhä enemmän lähi-itiksiä ja jostain jugoista/romaniasta.

Jotkut artikkelit oli tuolla halpoja aiemmin, esim naudan maksa tai hevosen liha. Samoin Rehniltä ja siitä vierestä ne itse tehdyt makkarat (paitsi espanjalaistyyppinen corizo joka maistuu vain ja ainoastaan auringonkukkaöljyltä). Kala ollut aina aivan törkeän hintaista hallissa ellei osta jotain silakkaa (jota saa kauppatorilta suurinpiirtein suoraan veneestä).

Kyllä se asiakaskunta oli avaamisen aikoina ja sen jälkeen kantasuomalaista, ilmeisesti tilanne on tosiaan muuttunut huonompaan suuntaan sen jälkeen.

[Melbac]

Ne kyylät voi tulla penkomaan roskiksia ja katsoa löytyykö mitään raskauttavaa. Enkä niitä roskapusseja kannattaisi säilyttää sisällä ja heittää ulkoroskikseen just ennenkuin roska-auto tulee tyhjentämään roskiksen¿

Jotain tollaista.On tullut todettua irl että on kyyliä jotka oikeasti tonkivat toisten roskiksia.Itse en ymmärrä tollaista toimintaa ollenkaan.

[Melbac]

Ei noissa kauppahalleissa ole tainnut käydä vuosikymmeniin kuin vanhoja ihmisiä jotka on nyt kuolleet ja nuoremmat ei noihin mene koska hinnat on korkeat ja kaupasta saa samaa tavaraa halvemmalla.

[no future]

@sancai
Jossain lukion saksan kurssikirjassa luki että 47 prosenttia Saksan asukkaista asuu omakotitaloissa. Se on suurempi prosentti kuin Suomessa, vaikka Saksa on alaltaan vain hieman Suomea isompi, ja siellä on 16-kertaisesti porukkaa. Britanniasta ja Alankomaista en tiedä mutta tietääkseni niissäkin asuu yllättävän suuri osuus omakotitaloissa.

Saksassa 54% asuu vuokralla, ja 56% kerrostaloissa. 27-30% asuu omakotitaloissa.

lähde:KVG

[Eino P. Keravalta]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4est%C3%B6tiheyden_mukaan

Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.

1. Helsinki 3078
2. Kauniainen 1752
3. Kerava 1219
4. Järvenpää 1212
5. Vantaa 1008
6. Espoo 957
7. Turku 795
8. Raisio 511
9. Tampere 466
10. Lahti 261

Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.

Kukaan ei ole perustellut sitä, miksi muka 'koko' Suomen tulisi asua kasvukeskuksissa tai niiden liepeillä: maamme on yksi Euroopan suurista pinta-alan puolesta, joten miksi ahtaa ihmiset viiteen, kuuteen läjään betonikuutioihin katsomaan toisen betonikuution seinää ja voimaan pahoin? Ovatko päättäjät huomanneet, että kasvukeskusten ulkopuolella on valtavat määrät tilaa? Toisaalta tätäkään tilaa ei tarvitse rakentaa, koska se on jo rakennettu: Suomessa on tyhjentyviä paikkakuntia vaikka miten paljon. Hallituksen tarvitsee vain luoda hyvinvoiva ja taloudellisesti menestyvä Suomi ja jokainen talo saa asukkaansa. Lisää taloja ei juurikaan tarvitse rakentaa, koska suomalaisten määrä vähentyy vuosi vuodelta: yhtään puuta ei tarvitse suomalaisten vuoksi enää välttämättä kaataa.

[Siener]

Vaan minäpäs muutinkin sellaiseen pääosin ruotsinkieliseen keskikokoiseen kaupunkiin, ettei tänne noita importteja tuoda.

[Outo olio]

Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.

Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä. Ja lisäksi pitää myös muistaa, että kaupungit ovat vielä osin "alirakennettuja", sillä niihin on rakennettu asuintaloja, mutta ei ole rakennettu uusien asukkaiden edellyttämää määrää kouluja ja lastentarhoja, ja myös uusia työpaikka-alueita halutaan kaavoittaa. Helsingin kaupunki esimerkiksi on rakentanut tilapäisiä parakkitarhoja pieniin puistoihin, mikä on suututtanut naapurustossa asuvia, kun puisto menetetään tilapäisesti, ja joitakin puita kaadetaan parakin tieltä pysyvästi. Toinen esimerkki on Laajasalon raitiovaunuvarikko, josta on myös valitettu. Ainakaan minun mielestäni ei voida hylätä ajatusta, että Helsinkiin ei mahdu enää mitään. Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.

[sancai]

Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.

Tuollaisessa vertailussa ei ole hirveästi järkeä nykypäivänä. Kiitos kuntaliitosten, kaupunkien väestöntiheyden vertailu hallinnollisten alueiden väestöntiheyden mukaan ei ole mielekästä. Osa kaupungeista koostuu vain urbaanista ytimestä, toisissa on mukana laajoja maaseutualueita. Kannattavampaa on vertailla taajama-alueiden väestöntiheyttä, kuinka tiheästi oikeasti kaupunkimainen alue on rakennettu. Esim. Rovaniemen kaupungin väestöntiheys on erittäin matala, mutta itse Rovaniemen kaupunkikeskusta on tyypillinen suomalainen kaupunki.

Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.

Pientaloalueiden rakentaminen ja luonnon säästäminen ovat keskenään ristiriidassa. Jo tavallinen väljähkö kerrostaloalue on moninkertaisesti tehokkaampi kuin tyypillinen pientaloalue, eli saman asukasmäärän asuttaminen vie huomattavasti pienemmän pinta-alan. Jos Helsinkiin viime vuosikymmenenä rakennetut kerrostaloasunnot olisi sijoitettu pientaloihin, ei kaupungissa olisi enää paljon metsää jäljellä.

Kukaan ei ole perustellut sitä, miksi muka 'koko' Suomen tulisi asua kasvukeskuksissa tai niiden liepeillä: maamme on yksi Euroopan suurista pinta-alan puolesta, joten miksi ahtaa ihmiset viiteen, kuuteen läjään betonikuutioihin katsomaan toisen betonikuution seinää ja voimaan pahoin? Ovatko päättäjät huomanneet, että kasvukeskusten ulkopuolella on valtavat määrät tilaa? Toisaalta tätäkään tilaa ei tarvitse rakentaa, koska se on jo rakennettu: Suomessa on tyhjentyviä paikkakuntia vaikka miten paljon. Hallituksen tarvitsee vain luoda hyvinvoiva ja taloudellisesti menestyvä Suomi ja jokainen talo saa asukkaansa. Lisää taloja ei juurikaan tarvitse rakentaa, koska suomalaisten määrä vähentyy vuosi vuodelta: yhtään puuta ei tarvitse suomalaisten vuoksi enää välttämättä kaataa.

Suomessa on vapaus valita asuinpaikkansa. Se on perustuslaillinen oikeus. Esimerkiksi Kiinassa näin ei ole, vaan on käytössä asumislupajärjestelmä ja maalaiset ovat 2. luokan kansalaisia, jotka eivät ole oikeutettuja palveluihin kaupungeissa. Tästä seuraa jatkokysymys, että miksi muuten sinulla pitäisi olla oikeus asua kaupungissa? Eikö olisi reilua, että sinut siirrettäisiin Suomusjärvelle maan elivoimaa ylläpitämään? Venäjälle voi mennä katsomaan, miten tällainen keskussuunniteltu hajakaupungistuminen onnistui, kaupungit Siperiassa kuolevat nopeaa tahtia.

Kaupunkisuunnittelussakin kannattaisi vaan hyväksyä markkinatalous. Se, että hinnat nousevat jollain alueella tarkoittaa, että siellä on asuntopulaa, eli suurin taloudellinen hyöty saadaan, kun sallitaan sinne lisää rakentamista. Vaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä. Tosin koko maan talous alkaisi järkkyä, kun kaupunkilaisten ostovoima kutistuisi olemattomiin aina vaan kallistuvan asumisen takia. Tätäkin on kokeiltu, esimerkiksi Lontoossa, ei toimi.

Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä.

Varmasti. Meillä Suomessa on kuitenkin onneksi yhä maan omistusoikeus, eli sinä et päätä, mitä minä teen omalla maallani, enkä minä sitä, mitä sinä teet. Asemakaava on se demokraattisin prosessi, miten rakentamista ohjataan, ei mikään valittajamummojen huutokuoro. Olisiko Helsinki parempi kaupunki, jos rakentaminen olisi kielletty jo vuonna 1890? tai 1950? "Täynnä" se nimittäin silloinkin oli, puutalot korvattiin kerrostaloilla ja merenrantaa täytettiin.

Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.

Helsinki on yhä Euroopan tehottomimmin rakennettuja pääkaupunkeja. Rakentamiskelpoiset alueet eivät ole loppu, vaan sitä riittää joka puolella, kunhan rakennetaan riittävällä tehokkuudella. Asukasmäärä voidaan tuplata ilman merkittäviä haittoja. Rakennusvastaisten ihmisten paikka ei ole kaupungissa sabotoimassa kaupungin kasvua ja tuhoamassa nuorten tulevaisuus aiheuttamalla asuntopulaa ja epäinhimillisen asumisen hinnan. Olisi vain hyvä asia, että he muuttaisivat johonkin maaseudun mökkiin kyräilemään.

Olen aistivinani, että kun ihmiset raivoavat kerrostaloista ja liiasta tehokkuudesta, he oikeasti vastustavat vain rumaa nykyarkkitehtuuria. Kaikuja ajoilta, kun boomereille rakennettiin neukkuslummeja metsiin, koska perinteinen kaupunki oli liian porvarillista ja kapitalistista. Harvemmin esim. 1800-luvun kerrostaloalueet herättävät vihaa, vaikka perinteinen umpikortteli on äärimmäisen tiivistä ja riistikapitalistista tehokaupunkia ajalta, jolloin rakentamista ei juuri rajoitettu.

[P]

Tässä lista Suomen väkitiheimmistä kymmenestä paikkakunnasta. Pois on jätetty Maarianhamina, koska se ei kuulu manneralueeseen ja koska se on muutoinkin erikoistapaus. Pyöristetty luku paikan jälkeen tarkoittaa asukasta neliökilometriä kohden.

Tuollaisessa vertailussa ei ole hirveästi järkeä nykypäivänä. Kiitos kuntaliitosten, kaupunkien väestöntiheyden vertailu hallinnollisten alueiden väestöntiheyden mukaan ei ole mielekästä. Osa kaupungeista koostuu vain urbaanista ytimestä, toisissa on mukana laajoja maaseutualueita. Kannattavampaa on vertailla taajama-alueiden väestöntiheyttä, kuinka tiheästi oikeasti kaupunkimainen alue on rakennettu. Esim. Rovaniemen kaupungin väestöntiheys on erittäin matala, mutta itse Rovaniemen kaupunkikeskusta on tyypillinen suomalainen kaupunki.

Jep. Esim. Vielä 80-90-luvulla Kuopio oli Suomen tiheämmin asuttu kaupunki. Tiheämmin asuttu kuin Helsinki. Syy oli maantieteellinen. Kaupungin sijainti kapealla niemellä järven ympäröimänä.

Sen jälkeen sote-syistä aloitetussa kuntaliitosinnossa kaupunkiin liitettiin monta kuntaa järven toisen puolen rannoilta, joihin on maantietä matkaa kaupungista 50-80 km... Ja yksi pikkukunta josta tuli kokonaan erillinen enklaavi. Kokonaisuudessa liitoskunnista ei tullut kuin muutama kymmenentuhatta asukasta lisää. Pääosa asukkaista n. + 70 000 asuu yhä torilta piirretyn 4-5 km ympyrän sisällä, vaikka osa ympyrästä onkin vettä. Kuopiossa taitaa olla yhä Suomen "tiheimmin asuttu kaupunkitaajama"....

Asukastiheyksien tilastotieto kaupungeittain on vääristynyt kuntaliitosten vuoksi. Pitäisi tarkastella taajama-alueiden tiheyttä.

Kas tuossa. Vanha kaapunkialue ilman mualaiskuntoo. Tai on tuossakin mualaiskuntoo. Alun perin kaupunki oli käytännössä vain se noin Max 4km torilta ruutukaava-alue pikkulisin. Loput maalaiskuntaa...

"Kuopion keskustaajama on Suomen seitsemänneksi suurin taajama ja Kuopion kaupungin hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Pohjois-Savossa Kuopiossa. Taajamassa asui vuoden 2019 lopussa 91 243 ihmistä ja sen pinta-ala oli 53,2 km². Täten väestötiheys oli 1 715 as./km², mikä tekee siitä Suomen kolmanneksi tiheimmin asutun taajaman ja toiseksi tiheiten asutun keskustaajaman Helsingin keskustaajaman jälkeen.[1] Kyseessä on Suomen suurin vain yhdessä kunnassa sijaitseva taajama."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuopion_keskustaajama

[DuPont]

"sancai"

Vaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...

Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.

[sancai]

"sancai"

Vaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...

Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.

Tämä ei ole totta. Tilastojen mukaan lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä ja vähenee kehyskunnissa. Suuret kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Ei ole olemassa yhtään valtiota, jossa kaupungistuminen ei jatkuisi, aivan sama, minkälaista politiikkaa ne harjoittavat.

[IDA]

Tämä ei ole totta. Tilastojen mukaan lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä ja vähenee kehyskunnissa. Suuret kaupungit kasvavat kaikkialla maailmassa. Ei ole olemassa yhtään valtiota, jossa kaupungistuminen ei jatkuisi, aivan sama, minkälaista politiikkaa ne harjoittavat.

Paha sanoa, kun ei ole tilastoja käsillä. Jenkeissä esimerkiksi Kaliforniasta muutetaan Texasiin sellaista tahtia, että San Antonion asukkaat ovat jo huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. New Yorkistakin suunta on ilmeisesti ulospäin.

Kaupunkejakin on erilaisia. Suomessa ei varsinaisia suurkaupunkeja ei ole. Kotka on pieni kaupunki, mutta kyllä täällä tuntuu olevan trendinä se, että maalla on mukavampaa asua, kuin keskustassa. Ja kaupunkina arkkitehtuuriltaan Kotka on varsin hieno viihtyisä, muutamia pahoja mokia lukuunottamatta. Maksavat asiakkaat asuvat mieluummin omakotitaloissa, tai rivitaloissa noin 10 - 20 minuutin automatkan päästä keskustassa, jossa ei oikeastaan ole edes pakko käydä, ellei polta sähkötupakkaa.

En tiedä onko tästä mitään tutkimusta, mutta veikkaisin, että pääkaupunkiseudullakin ne, jotka ansaitsevat eniten asuvat jossain muualla kuin keskustassa, tai sitten niillä on kakkosasunto siellä. Katajanokallakin, josta itse ostaisin asunnon, jos olisi varaa ja tarve asunnolle Helsingistä, on yleensä aika paljon arvoasuntoja kaupan.

[sancai]

Paha sanoa, kun ei ole tilastoja käsillä. Jenkeissä esimerkiksi Kaliforniasta muutetaan Texasiin sellaista tahtia, että San Antonion asukkaat ovat jo huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. New Yorkistakin suunta on ilmeisesti ulospäin.

Jenkeissä monien perinteisesti suurimpien kaupunkien väkiluku on kääntynyt jopa laskuun, New York Cityn ja Chicagon. Entinen amerikkalainen unelma ja massamaassamuuton kohde Kalifornia on kääntynyt rankasti muuttotappioiseksi. Syynä asumisen korkea hinta, rikollisuus, kodittomuus jne. Mutta tässä tapauksessa se "mutta" on, että ne ihmiset eivät muuta maalle, vaan muihin suuriin kaupunkeihin. Texasin suurkaupungit, Houston ja Dallas kasvavat valtavaa vauhtia, Arizonassa Phoenix, Georgian Atlanta on hyvin vetovoimainen, Tennesseessa Nashville, Jacksonville, Tampa, Orlando Floridassa jne. Nettona suurkaupungistuminen jatkaa etenemistään ja vähäväkisten piirikuntien väkiluku laskee läpi maan. Esimerkiksi Saharan ilmastoa vastaavalle aavikolle rakennettu Phoenix on kasvattanut väkilukuaan 1 miljoonasta vuonna 1970 4,8 miljoonaan vuonna 2020, Houston samassa ajassa 2 miljoonasta 7,1 miljoonaan.

[-PPT-]

Yhdessä vaiheessahan Tamperetta ei laskettu EUn laskelmissa kaupungiksi sen alhaisen väestöntiheyden vuoksi ja sen alhainen väestöntiheys johtuu Teiskosta, liitoskunnasta, joka muodostaa enemmistön Tampereen pimta-alasta mutta siellä asuu n2% Tampereen asukkaista.

[Melbac]

"sancai"

Vaikka kaikki rakentaminen kiellettäisiin pk-seudulla, ihmiset haluaisivat muuttaa sinne yhä...

Tuohan ei pidä paikkaansa. Nuoret haluavat kaupunkiin, perhettä rakentavat siirtyvät pois kaupungeista.

Perheet muuttavat kaupunkien lähiöihin ei pois "kaupungista".Noin siis pk-seudulla,isommat/halvemmat kämpät lähiöissä ja ne on yleensä paljon rauhallisempia kuin kaupungin keskustan läheiset alueet.

[Melbac]

Näiden kaupunkien kohdalla tulisi erittäin rankasti vähentää kerrostalorakentamista ja sen sijaan tulisi antaa lupia lähinnä vain pientaloasutukselle ja sillekin vain siten, että keskeisiä luontoarvoja ei vahingoiteta ja tilaa jätetään niin puistoille kuin luonnonvaraisille metsiköillekin.

Minä uskon, että jos ihmisiltä kysyttäisiin paljonko lisää rakentamista heidän kotikadulleen/naapurustoon olisi vielä hyväksyttävä määrä, ja kysyttäisiin kaikilta ja laadittaisiin "lämpökartta" vastauksista, niin suuret osat suurimmista kaupungeista olisi "suurin osa asukkaista ei halua enää yhtään lisää" -vyöhykkeitä. Ja lisäksi pitää myös muistaa, että kaupungit ovat vielä osin "alirakennettuja", sillä niihin on rakennettu asuintaloja, mutta ei ole rakennettu uusien asukkaiden edellyttämää määrää kouluja ja lastentarhoja, ja myös uusia työpaikka-alueita halutaan kaavoittaa. Helsingin kaupunki esimerkiksi on rakentanut tilapäisiä parakkitarhoja pieniin puistoihin, mikä on suututtanut naapurustossa asuvia, kun puisto menetetään tilapäisesti, ja joitakin puita kaadetaan parakin tieltä pysyvästi. Toinen esimerkki on Laajasalon raitiovaunuvarikko, josta on myös valitettu. Ainakaan minun mielestäni ei voida hylätä ajatusta, että Helsinkiin ei mahdu enää mitään. Rakentamiskelpoiset alueet ovat loppuneet jo joskus menneisyydessä, ja nyt mennään niillä alueilla joiden menettäminen surettaa alueen asukkaita niin, että seurauksena on jopa poismuuttoa.

Kyllä helsingistä löytyy alueita joille voi rakentaa,esim sipoo mutta sen rakentamisesta on valitettu joten kestää aikansa milloin sinne voidaan kaavoittaa mitään ja sama homma muuallakin.Noi paraakkitarhat taitaa johtua vanhojen tarhojen sisäilmaongelmista?.Tossa voi olla myös se että lapsien määrä on tilapäisesti kasvanut jolloin jouduttu hakemaan lisää tilaa muualta ja/tai vanhat tarhat on remontissa tms.Sama juttu koulujen kanssa.

[Eino P. Keravalta]

Sancai on toki oikeassa siinä, että pelkkien väestötiheyksien vertailu ei ole oikein mielekästä ja tämä tuli kyllä itsellekin mieleen, vaikka jotain sekin tilasto kertoo isossa kuvassa.

Käytin tuota listaa tuodakseni ( monien muiden kirjoittajien ohella ) esiin sen, että aika moni suomalainen on kyllästynyt jatkuvaan tiivistämiseen, 'täydennysrakentamiseen', metsien tuhoon, väestön keskittymiseen ja muihin vastaaviin ilmiöihin.

Ja vielä lisäyksenä: en näe, että omakotitalojen suosiminen on luonnonsuojelun vastaista, koska Suomessa luontoa on niin valtavasti ja suomalaisia niin vähän, että periaatteessa jokainen suomalainen voisi asua omakotitalossa luonnon siitä juuri hätkähtämättä ainakin, jos asutus on nykyistä tasaisemmin levitettyä. Kerrostaloihin tarvitaan myös valtavasti betonia, jonka tuotanto on saastuttavaa. Pientaloissa voidaan käyttää puuta suhteessa enemmän ja betonia vähemmän.

Luontoelementtien läheisyys lisää ihmisten hyvinvointia ja parempi on, että se luonto on omalla takapihalla tai lähipuistossa kuin että meillä on valtavia betonikeskittymiä, joista pääsee luontoon vain autolla tai muulla kulkuvälineellä etäisyyden vuoksi.

[Totti]

Ja vielä lisäyksenä: en näe, että omakotitalojen suosiminen on luonnonsuojelun vastaista

Väite, että tiivis asuminen olisi ekologista tulee vihreiltä. Tosiasiassa tiivis asuminen on erinomaisen haitallista luonnolle.

Ihan kursorisestikin arvioituna jokainen ymmärtää, että kaupunkien luonnon monimuotoisuus ei ole lähelläkään samaa tasoa kun vaikkapa omakotitaloalueen saatikka väljän maaseutuasumisen.  Kaupungissa maa peitetään asfaltilla estäen kasvustoa, liikenne häiritsee eläinkuntaa ja korkeat talot  estävät lintujen liikkumista jne. Kaupungeista tulee tämän takia varsin steriilejä paikkoja, joissa "luontoa" on lähinnä muutamissa puistoissa ja sekin usein kultivoituna eli rajattu erinäisellä maisemoinnilla.

Kaupunkien rakentaminen ei myöskään ole mitenkään ekologista. Materiaalia menee valtavia määriä asukasta kohden kun huomioidaan myös vaadittava infrastruktuuri. Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.

Se tosiasia, että korkeita taloja ei juurikaan voi rakentaa puusta, kasvattaa myös betonin suhteellista kulutusta kaupunkirakentamisessa. Matalalla (omakotitalo)rakentamisessa voidaan laajalti käyttää helposti kierrätettävää puuta, joka saadaan Suomen omista metsistä, sen sijaan, että tuodaan raaka-aineita ulkomailta (esim. kalkkia betoniin Ruotsista).

Kaupungit myös tiivistävät jätökset ja energian kulutuksen pienemmälle alueelle, joka aiheuttaa runsaasti lisää vaatimuksia mitä tulee saniteetti- ja energiainfran järjestämiseen. Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.

Kuten aina vihreiden kanssa, he levittävät erinäisiä myyttejä joilla ei juurikaan ole mitään ankkurointia todellisuudessa. Kaupunkiasuminen ei ole millään muotoa ekologista, mutta koska vihreät itse asuvat pääasiassa kaukana luonnosta kaupungeissa, he näkevät että kaikkien muidenkin pitäisi asua ahtaissa kaupungeissa. Samalla lailla he haluavat kaikkien lopettavan autoilun koska he eivät kaupunkirottina tarvitse autoa. Toimimattomia ja epäekologisia tuulimyllyjä voi rakentaa maaseudulle koska ne eivät pilaa vihreiden maisemia jne. jne.

[P]

Yhdessä vaiheessahan Tamperetta ei laskettu EUn laskelmissa kaupungiksi sen alhaisen väestöntiheyden vuoksi ja sen alhainen väestöntiheys johtuu Teiskosta, liitoskunnasta, joka muodostaa enemmistön Tampereen pimta-alasta mutta siellä asuu n2% Tampereen asukkaista.

Jep. Siksi Suomessa kaupungistumista on nykyisin tarkasteltava taajamien kautta, ei jakamalla maa-alue asukasluvulla - kiitos taannoisen poliittisen kuntaliitosinnon.

Sen seurauksena esim. Kuopiossa on toiseksi tihein taajama Suomessa, mutta samalla "kaupunki" on yksi Suomen suurimmista "kesämökkikunnista" ja yksi suurimmista maidontuottajakunnista. Ja saaristoalueen tukeakin se taitaa saada? 

Yhtälö on kansainvälisillä standardeilla käytännössä mahdottomuus ...

[Titus]

Helsingin ydinkeskusta tyhjenee: Yritys toisensa jälkeen on jättänyt Forumin ensimmäisen kerroksen
Forumin edustajan mukaan kauppakeskuksen liiketiloista on parhaillaan käynnissä useita vuokrasopimus­neuvotteluja.

Roosa Welling HS
12:07
HELSINGIN keskustassa kauppakeskus Forumissa ostoksilla käyvät asiakkaat saavat nyt todistaa autiota näkyä.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva niin sanottu marmorikäytävä on tyhjentynyt liikkeistä lähes kokonaan. Thaimaalainen ravintola Tamarin ja tekstiiliyritys Finlayson ovat kadonneet, vaateliike Gina Tricot puolestaan on muuttanut uusiin tiloihin Forumin 2. kerrokseen.

Käytävän päästä löytyy puolityhjä Stadium, jossa on niin ikään käynnissä muuttomyynti. Jäljellä ovat enää sisustusmyymälä My o My ja pikaruokala McDonald's, joista on käynti Mannerheiminkadulle. Myös muissa Forumin kerroksissa useampi liiketila ammottaa tyhjyyttään, ja esimerkiksi 2. kerroksen vaatekauppa Orsaylla on jo pidemmän aikaa ollut loppuunmyynti käynnissä. Myös Orsayn viereiset liiketilat ovat tyhjillään.

Forumissa on parhaillaan käynnissä "teknistä ja kaupallista kehittämistä", sanoo kauppakeskuksen omistavan kiinteistösijoitus­yhtiö Spondan markkinointi­johtaja Anita Riikonen. Hänen mukaansa Forumia ja sen palvelutarjontaa halutaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tämän päivän tarpeita.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008945206.html

lisää sidukkabaareja tai kohtaamis/ajanviettopaikkoja... forumista taisi muuttaa pois matuja kärpästen lailla kerännyt "nettikahvila" ja sen vieressä ollut matulasten päiväkoti ?

[Väestönvaihtaja]

@sancai hyvin debunkkasi kaupunkirakentamiseen liittyviä myyttejä. On ylipäätään vaikea nähdä, miksi maaseudulla asuvat valittaisivat tiiviistä kaupunkirakentamisesta: kukaan ei pakota heitä muuttamaan kaupunkeihin. Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa itse.

Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
---
Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta. Sähköautot, julkinen liikenne ja puhtaammat energiantuotantotavat parantavat hengitysilman laatua.

[Siener]

Joopa joo. Nyt HS syyllistää meitä kantasuomalaisia siitä, kun kaupunkien keskustat autioituvat.

Kuka olisikaan arvannut? Meidän veronmaksajien rahoilla maahantuodaan rikollisia, raiskaajia ja uskonnoltaan ehdottomia, meidän kulttuuriimme totaalisen haluttomia sopeutumaan tapauksia.

Nuo loiset kun sinne keskustan kahviloihin pesiytyvät, eivätkä lähde kirveelläkään, niin se on se viihtyisä ja turvallinen keskusta sitten siinä.

Hyvästi turismi, hyvästi elävä keskusta!

[-PPT-]

Kehyskunnat lienevät prosentuaalisesti nopeimmin kasvavia kuntia. Esim Järvenpää on ylittänyt jo 45000 asukkaan rajan. Siitä ei ole pitkä aika kun se oli vielä alle 40000.

[jmk]

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.

Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.

Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?

[Dangr]

Varmaan pitäisi ensin määritellä mitä kukin meinaa milläkin termillä.

Toisen tiivis on Keravan slummi  ja toisen Helsingin arvikiinteistö tai viihtyisä pienkerrostaloalue.

Väite, että tiivis asuminen olisi ekologista tulee vihreiltä. Tosiasiassa tiivis asuminen on erinomaisen haitallista luonnolle.
-Se tulee ihan matematiikasta ja logiikasta.

Ihan kursorisestikin arvioituna jokainen ymmärtää, että kaupunkien luonnon monimuotoisuus ei ole lähelläkään samaa tasoa kun vaikkapa omakotitaloalueen saatikka väljän maaseutuasumisen.
-Puolitotuus, kaikki varmaan ymmärtää että jos saman populaation saa asutettua tiiviimmin, niin loppuosalla maata on mahdollisuus pysyä alkuperäisenä metsänä, niittynä jne sekä pakollisen liikkumisen päästöt vähenevät..
Samoin hieman idealistinen käsitys omakotialueista. Kun katsoo niitä avoimin silmin, niin yhä useampi piha on pelkkää nurmikkoa jolla on muutama kuusi tai tuija kasvamassa.
Minun vuoksi luontoa on peitetty meidän kadulla varmaan metri jos sen jakaa asujien kesken? Maalla saattaa olla satametrisiä liittymiä maantieltä ja sen kun jakaa asujien kesken...

Kaupungissa maa peitetään asfaltilla estäen kasvustoa, liikenne häiritsee eläinkuntaa ja korkeat talot estävät lintujen liikkumista jne.
-Samoin metsässä puut estävät lintujen lentämistä. Enemmän eläimistöä kuolee nopeilla tieosuuksilla eli pääosin maalla.
Muutetaan luonnonmukaisesti metsään, sitten ajetaan aamuin illoin edestakaisin kaupunkiin, sitten lapset menevät kouluun ja vaaditaan taksikyydit yhteiskunnalta, sitten tulee omat autot 17-vuotiaina mopoautojen jälkeen ja koko ajan ollaan märisty polttoaineen hinnasta.

Kaupungeista tulee tämän takia varsin steriilejä paikkoja, joissa "luontoa" on lähinnä muutamissa puistoissa ja sekin usein kultivoituna eli rajattu erinäisellä maisemoinnilla.
-Ja väljällä alueellä maa peitetään nurmikolla joka ei ole sen luonnonmukaisempi. Enemmän kaupunkini puistoissa on lahopuuta kuin lähimaaseudun metsissä. Ja tuota vihreyttä voisi lisätä mutta haja-asutusalueitten ihmisten autoille pitää olla parkkipaikkoja. Mieluiten ilmaisia.

Kaupunkien rakentaminen ei myöskään ole mitenkään ekologista. Materiaalia menee valtavia määriä asukasta kohden kun huomioidaan myös vaadittava infrastruktuuri.
-Teitä ja muuta infraa tarvitsee paljon vähemmän per capita kaupungissa kuin maalla. Tämä on se mikä merkitsee sekä ympäristön kannalta sekä taloudellisesti.

Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
-Alueellani suurin osa tuosta infrasta on tehty jotta väljällä alueella asuvat pääsisivät kaupunkiin.

Se tosiasia, että korkeita taloja ei juurikaan voi rakentaa puusta, kasvattaa myös betonin suhteellista kulutusta kaupunkirakentamisessa. Matalalla (omakotitalo)rakentamisessa voidaan laajalti käyttää helposti kierrätettävää puuta, joka saadaan Suomen omista metsistä, sen sijaan, että tuodaan raaka-aineita ulkomailta (esim. kalkkia betoniin Ruotsista).
-Lasket siis alle 5 kerroksiset alueet väljästi rakennetuiksi? TJEU: Google kuvahaku puukerrostalo
Laskuesimerkki: Periferiassa asuva perhe ajaa 50tkm vuodessa, keskikulutus 7l/100km-> 8000kg CO2 ja betonin tekeminen tuottaa 900kg/tonni betonia. Eli vuoden ajoilla saa kumottua liki 10 tonnin betonin hiilidioksidipäästöt. Sillä rakentaa jo paljon.


Kaupungit myös tiivistävät jätökset ja energian kulutuksen pienemmälle alueelle, joka aiheuttaa runsaasti lisää vaatimuksia mitä tulee saniteetti- ja energiainfran järjestämiseen.
-Asiat on helpompi ja ympäristöystävällisempi hoitaa kun ne on tiiviillä alueilla. Esim taas roskien keruu maaseudulla saattaa vaatia kilometrien ajon per perhe. Sama sähkökaapelien kanssa. Samoin lumien poisto tieltä, paskaputkea per asunto jne

Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.
-Kuinka paljon siitä on haja-asutusalueilla asuvien autojen renkaiden nastojen tekemää? Meillä bussit on vaihtumassa sähköisiin, ei enää mustaa pilveä niiden perässä.

Kuten aina vihreiden kanssa, he levittävät erinäisiä myyttejä joilla ei juurikaan ole mitään ankkurointia todellisuudessa.
-Sama vastapuolen kanssa.

Kaupunkiasuminen ei ole millään muotoa ekologista, mutta koska vihreät itse asuvat pääasiassa kaukana luonnosta kaupungeissa, he näkevät että kaikkien muidenkin pitäisi asua ahtaissa kaupungeissa. Samalla lailla he haluavat kaikkien lopettavan autoilun koska he eivät kaupunkirottina tarvitse autoa.
-Sanakikkailua. Rotta. Heh. Kaupungeissa asuvat ovat suurimmalta osin ihan normaaleja ihmisiä normaaleine harrastuksineen. Jostain syystä ihmiset vain haluaa asua tiiviisti rakennetuilla tiiviillä alueilla vaikka samalla rahalla saisi maatilan puolen tunnin ajomatkan päästä.

Lisättäköön tähän että meidän liikenteessä on oma paikkansa niin polkupyörällä, autolla kuin joukkoliikenteellä. Samoin kuin erilaisilla asuinalueilla.


PS Vain vapailla miehillä on auto ja ase. Todella vapaitten ei tarvitse käyttää niitä.

[Väestönvaihtaja]

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta.

Ohho. Käytännössä nimenomaan siellä "lyhyiden etäisyyksien" ahtaimmistossa joudutaan tekemään erittäin kalliita liikenneinvestointeja. Kas kun yritys lyhentää etäisyyksiä pakkaamalla ihmiset tiiviisti johtaa siihen, että ne ihmiset ovat toistensa tiellä ja estävät toistensa liikkumista.

Pääkaupunkiseudulla, tuossa tiivistyksen onnelassa, taitaa olla Suomen pisimmät työmatkat, kun minuutteina mitataan. Mistähän se voisi johtua, kun etäisyydet ovat niin lyhyet?

Pääkaupunkiseutu ei ole erityisen tiivis alue. Esimerkiksi pinta-alaltaan saman kokoisessa Singaporessa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät liikenneinfrastruktuurin tarvetta kontrafaktuaaliin verrattuna. Esim. minä en tarvitse autoa em. asioiden ansiosta, mikä vapauttaa tilaa teiltä. Ei tarvitse rakentaa autotunneleita minun takia.

Tottahan toki liikenneinvestointeja tehdään kun asukkaita on enemmän kuin monessa muussa pitäjässä.

[Totti]

Maaseuturakentamisessa ei mm. tarvita lainkaan kaikkia ohitusteitä, siltoja ja tunneleita, joilla yritetään vähentää kaupunkien kasvavat liikenneongelmat. Mitä tiiviimmäksi rakennetaan, sen enemmän tällaista oheisinfraa tarvitaan.
---
Onhan jo hengitysilmakin paljon heikompi kaupungeissa kun maaseudulla eikä sille edes voi tehdä juurikaan mitään.

Julkinen liikenne ja lyhyet etäisyydet vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja täten liikenneinfrastruktuurin tarvetta. Sähköautot, julkinen liikenne ja puhtaammat energiantuotantotavat parantavat hengitysilman laatua.

Julkinen liikenne on osa sitä ongelmanratkaisua, jolla pyritään poistamaan kaupunkien ruuhkat. Eli se on ihan samaa ylimääräistä oheisinfran rakentamista kun sillat, tunnelit ja kiertotiet ja tulisi siis lisätä kaupunkiasukkaiden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Mitään tästä oheisinfrasta ei tarvita väljemmissä asutuskeskuksissa saatikka maaseudulla.

Vihreissä mielikuvissa autoilu on suuri synti ja sen takia kaikki pitäisi tunkea kaupunkeihin. Samalla unohdetaan, että asukasta kohden kaupungit kuluttavat valtavan paljon enemmän resursseja  mm. rakentamisen osalta kun joudutaan jatkuvasti päivittämään liikkumiseen liittyvät ongelmat lisärakentamisella. Silti autoja ei olla saatu pois kaupungeista vaan ruuhkia on edelleen joka päivä ympäri vuoden.

Mitä ympäristöongelmaa kaupungit siis ratkaisevat?! Ei ainoatakaan, vaan kaikki ongelmat kasaantuvat pienelle alueelle, jossa niiden hallinta on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa sekä rahallisesti että ympäristöllisesti.