Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Dharma]

julkisia työpaikkoja on keskustassa paljon. en nyt tästä pysty kaivamaan lukuja tosin. nämä työpaikat ovat siirrettävissä poliittisin päätöksin. antaisi myös perspektiiviä virkamiehille siirtyä lähemmäs kansan alueita. kunta virastot toki mukana.

miksi ihmeessä yliopiston laitosten pitää olla keskustassa?

[Eino P. Keravalta]

miksi ihmeessä yliopiston laitosten pitää olla keskustassa?

Ei miksikään.

Jos oikein muistan, koko sana 'akatemia' johtuu erään metsän nimestä, metsän, jossa antiikin Kreikassa pidettiin filosofikoulua. Eipä tosin nykyakatemialla ole mitään tekemistä filosofiankaan kanssa.

[Golimar]

Omasta mielestäni useimpien "akateemikkojen" olisi suotavampaa pysyä pelloilla ja kakkia kuin avata turpiansa.

[Kimmo Pirkkala]

julkisia työpaikkoja on keskustassa paljon. en nyt tästä pysty kaivamaan lukuja tosin. nämä työpaikat ovat siirrettävissä poliittisin päätöksin. antaisi myös perspektiiviä virkamiehille siirtyä lähemmäs kansan alueita. kunta virastot toki mukana.

Ydinkeskustasta on paha mennä sanomaan, mutta koko Helsingissä on 24626 valtion palkkalistoilla olevaa työntekijää. Eiköhän ole safe to say, että ylivoimaisesti suurin osa noista työskentelee hyvinkin keskustassa (arvovalta jne, kuten tuli sanottua). Koko maassa valtiolla on työntekijöitä 81210.

http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.3+Valtion+henkil%C3%B6st%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ll%C3%A4+mitaten+20+suurinta+kuntaa+2013.pdf/0e487a9f-265c-4460-a873-1d3f1e005cea

Tyhmempi voisi tietysti kysyä, että jos demokratiassa lähdettäisiin tinkimään arvovallasta, niin voitaisiin hajauttaa koko homma perusteellisemminkin kuin vain vähän matkan päähän. 30% valtion työntekijöistä työskentelee yhdessä (kalliissa) kaupungissa, jossa sekä työn hinta, että varsinkin infra on älyttömän kallista. Ja linkattu tilastohan on vain suorista valtion työntekijöistä, todennäköisesti sama painotus löytyy myös valtionyrityksistä ja lukuisista instituutioista, joita valtion rahoilla rahoitetaan. Eli Helsinki-keskeisyys on todella rajua ja syynä pk-seudun kasvuun ja kalleuteen. Suomi elättää Helsinkiä, eikä päinvastoin, kuntien valtionosuuksien tasaukset ovat rippusia siihen määrään verrattuna, mitä muun Suomen verovaroja valuu julkishallinnon mekanismein Helsinkiin.

Ja samalla Helsinki kasvaa ja kallistuu, muu Suomi hiipuu ja halpenee. Infraa hylätään ja samalla sitä rakennetaan (todella) kallilla muualle. Onko järkee? Jos lähdettäisiin hiljalleen hajauttamaan hallintoa, karsimaan julkistaloutta ja sosiaaliturva pois muilta kuin suomalaisilta, niin Helsingissä asumisesta tulisikin yhtäkkiä järkihintaista.

Pääkaupunkiseudun kasvaminen ja kalleus + muun Suomen kuihtuminen ei ole luonnonlaki, se on poliittinen valinta. Mutta siitä ei keskustella missään.

[Dharma]

Kokemus on osoittanut, ettei hajasijoitus toimi.

Sen sijaan julkisia työpaikkoja (valtio em. 24 000, Helsingin kaupungin 40 000:sta varmasti 10 000, yliopistojen tuhannet, jne.) voitaisiin hyvin siirtää keskimäärin 15 km poispäin, jolloin ne olisivat kehien ja ratayhteyskien varrella ja samalla pois ahtaalta ja kalliilta niemeltä. Esimerkiksi juuri uuden kehäradan varteen.

[TzarB]

Ja samalla Helsinki kasvaa ja kallistuu, muu Suomi hiipuu ja halpenee. Infraa hylätään ja samalla sitä rakennetaan (todella) kallilla muualle. Onko järkee? Jos lähdettäisiin hiljalleen hajauttamaan hallintoa, karsimaan julkistaloutta ja sosiaaliturva pois muilta kuin suomalaisilta, niin Helsingissä asumisesta tulisikin yhtäkkiä järkihintaista.

Pääkaupunkiseudun kasvaminen ja kalleus + muun Suomen kuihtuminen ei ole luonnonlaki, se on poliittinen valinta. Mutta siitä ei keskustella missään.

Hajautus ei tosiaan toimi, kuten nähtiin Fimean kanssa. Osaavalla työvoimalle löytyy kysyntää Helsingistä, ja jos vaihtoehtona on muutto tuntemattommaan maakuntakaupunkiin tai toisen työpaikan etsintä, niin aika moni taipuu jälkimmäiseen. Alueellistettuihin virastoihin ei löydy riittävää määrää osaavia työntekijöitä.

Kaupungistuminen kiihtyy koko maailmassa ja ei sitä voi Suomessa oikein milläin keinoin estää - eikä pitäisikään. Helsingin menestyminen ei ole muun Suomen menestymisestä pois, vaan molemmat tarvitsevat toisiaan. Jos maan talousveturilla alkaa menemään huonosti, kurjistuvat kyllä olot muuallakin maassa.

[Dharma]

pk-seudulla rakennetaan rohkeasti uusia asuinalueita, mutta näille ei siirretä julkisia toimintoja. Miksei? Kun kerran infra luodaan ja samalla päästään tekemään koko alue alusta alkaen, miksei sinne siirrettäisi samalla yhtä virastoa Helsingin keskustasta? Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle. Kehäradan varteen syntyy aivan uusia alueita. Siirretään sinne valtion ja kuntien hallintoviranomaisia. Alle puolen tunnin junamatka keskustasta ja kaikkialta muualta tuleville sujuvampi yhteys. Samalla parannetaan uusien alueiden elinvoimaisuutta.

[Kimmo Pirkkala]

Luonnollista kaupungistumista ei voi estää. Entä julkishallinnon tuella tapahtuva (yksi)kaupungistuminen?

Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.

Kaupungistuminen on yksi globaali muuttoliike maahanmuuton ohella. Kumpikaan ei ole välttämätöntä, eikä kummassakaan ole mitään ansaintalogiikkaa, jolla rikkaus kasvaa automaattisesti, kunhan ihmiset vain muuttelevat paikasta toiseen. Vielä vähemmän sitä on kaupungistuminen yhteen pääkaupunkiin. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä valtioista, joissa pääkaupunki ei dominoi koko maata ja kansantalous ei kärsi siitä yhtään mitenkään (Sveitsi, Saksa, Alankomaat, USA, Australia, Kanada). Ei ole olemassa korrelaatiota, jossa keskitetyn hallinnon valtiot olisivat vauraampia.

Ja sitä paitsi, jos kaupungin suuruus on vaurauden mitta, niin voimme yhtä hyvin nostaa kädet pystyyn: Näin pienessä maassa ei minkäänlaisella väestösiirtymällä saada aikaiseksi pääkaupunkia, joka koollaan olisi millään tavoin globaalisti kilpailukykyinen.

[Dharma]

Helsingin ongelma on asumisen kalleus, joka tuhoaa valtavasti muuta taloudellista toimintaa, koska rahaa ei jää muuhun kuin asumiseen. Ainoa keino laskea asumisen hintaa Helsingissä on vähentää kysyntää Helsingissä ja lisätä sitä lähiseudulla. Tarjontaa ei yksinkertaisesti voida lisätä tarpeeksi.

[MW]

***
Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle.
***

Kun ei oikein voida. Pitkät käytävät ja ikkunattomat pienet huoneet eivät oikein taivu asunnoiksi, ainakaan sellaisiksi, jotka joku haluaisi ostaa tai vuokrata. Suunnittelun fundamentit toimisto/virastorakennukselle ovat perin juuri erilaiset.

Muutostyöt tulisivat kalliimmaksi kuin koko paskan lanaaminen nurin ja uuden rakentaminen.

[TzarB]

pk-seudulla rakennetaan rohkeasti uusia asuinalueita, mutta näille ei siirretä julkisia toimintoja. Miksei? Kun kerran infra luodaan ja samalla päästään tekemään koko alue alusta alkaen, miksei sinne siirrettäisi samalla yhtä virastoa Helsingin keskustasta? Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle. Kehäradan varteen syntyy aivan uusia alueita. Siirretään sinne valtion ja kuntien hallintoviranomaisia. Alle puolen tunnin junamatka keskustasta ja kaikkialta muualta tuleville sujuvampi yhteys. Samalla parannetaan uusien alueiden elinvoimaisuutta.

Rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat ilmeisesti sijoittumassa uudelleen saman katon alle, Herttoniemeä on väläytelty. Metropolian ammattikorkeakoulunkin uusi kampusalue nousee Myllypuroon. Kehärata taitaa olla ainakin Helsingin kannalta väärän kunnan puolella.

Itse ainakin ymmärrän kaupungin niin että siellä on monipuolisesti erilaisia toimintoja, ei vain asuntoja. Osaa tiloista ei voi edes oikein muuttaa muuhun käyttöön (ulkoasianministeriön tilat Katajanokalla). Osa ministeröistä voidaan varmasti sijoittaa jonnekin muuallekin kuin keskustaan, mutta toisaalta taas matka- ja aikakulut kasvavat mitä kauemmas keskustasta mennään. Toisaalta kyse on myös uskottavuudesta ja vallasta, keskusta on haluttavin sijoittumispaikka niin yritykselle kuin valtaapitävillekin. En näe tässä sinällään mitään väärää, kaikkien Euroopan valtioiden toiminnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta pääkaupungin keskellä.

Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.

Valtionhallinnon menot koko valtion budjetista olivat vuonna 2012 vähän päälle seitsemän prosenttia. Valtaosa rahasta menee kuitenkin kuntien avustamiseen (eli periaatteessa rahan uudelleen jakamiseen heikoille kunnille). "Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen täsmentää, että pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan." Keskittäminen kannattaa ja siitä syntyy etuja, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

[mannym]

Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti. Helsingistä huolimatta Valtio velkaantuu jatkuvasti. Onhan Helsingissä toki työpaikkoja. Vientisektorin työpaikkoja? Ei niinkään. Tai ainakaan siellä ei valmisteta oikeastaan mitään vietiin. Toki sieltä viedään, onhan siellä satama mutta ei tuota teollisuutta näytä keskitettävän Helsinkiin.

Jos ministeriöt siirretään kauemmas keskustasta, aiheuttaen matka ja aika kuluja, niin se on voi voi. Jos ministeriön työläisellä menee vähän kauemmin aikaa matkustaa töihin, tai siihen kuluu enemmän rahaa. Sitä se on, elämä. Muualla Suomessa työn perässä muuttaminen on tavallista ja työmatkat ovat hyvinkin pitkiä. Ministeriö jos siirtyy 15km, ei vaikutuksiltaan ole kovin kummoinen.
Uskottavuus ja valta. Ilman googlea, nimeä ministeriöiden sijainti Helsingissä.

[TzarB]

Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti.

Helsinki ei itse asiassa velkaannu, viime vuonna jäätiin plussalle.

Helsingistä huolimatta Valtio velkaantuu jatkuvasti.

Pahat henget voisivat sanoa että tämä johtuu maaseudun kestämättömästä kulurakenteesta, jossa jokainen syrjäseudun asukas vaatii samat palvelut kuin pääkaupungin keskustassa.

Onhan Helsingissä toki työpaikkoja. Vientisektorin työpaikkoja? Ei niinkään. Tai ainakaan siellä ei valmisteta oikeastaan mitään vietiin. Toki sieltä viedään, onhan siellä satama mutta ei tuota teollisuutta näytä keskitettävän Helsinkiin.

Perinteinen savupiipputeollisuus alkaa olla katoavaa perinnetta kaikissa kehittyneissä maissa. Helsingissä toki valmistetaan edelleen ihan fyysisiä vientituotteita (vaikka Hietalahden telakalla), mutta ei se vienti ole aina sitä puuta ja metallia. Hieman populistisena esimerkkinä mainittakoon vaikka viime vuonna hyvin verotuloja tuonut Supercell.

Jos ministeriöt siirretään kauemmas keskustasta, aiheuttaen matka ja aika kuluja, niin se on voi voi. Jos ministeriön työläisellä menee vähän kauemmin aikaa matkustaa töihin, tai siihen kuluu enemmän rahaa. Sitä se on, elämä. Muualla Suomessa työn perässä muuttaminen on tavallista ja työmatkat ovat hyvinkin pitkiä. Ministeriö jos siirtyy 15km, ei vaikutuksiltaan ole kovin kummoinen.
Uskottavuus ja valta. Ilman googlea, nimeä ministeriöiden sijainti Helsingissä.

Jos valtion palvelukseen halutaan osaavaa porukkaa, niin kyllä se työpaikan fyysinen sijainti vaikuttaa houkuttelevuuteen. Muualla Suomessa toki tehdään pitkiä työmatkoja kilometreinä, mutta matkan ajallinen kesto on tärkeämpää. Kaupungeissa liikkuminen on hitaampaa, mutta toisaalta kaikki on lähempänä. Eikö se ole vähän koko sen kaupungin pointti.

Ministeröiden sijaintien nimeäminen on vähän liian helppo tehtävä, kun olen aika monessa käynyt tutustumassa ja osa on kulkureittieni varrella. Eikä tämä ole mikään tietovisa.

[mannym]

Helppoudesta huolimatta, jätit listaamatta.

Helsingin kaupunki jäi plussalle? Aah, jatketaanko sitä konsernin velkaantumista? Helsingissähän kaupungin konserni velkaantuu, eli kaupunki velkaantuu. Mutta tilastokikkailuilla se saadaan näyttämään hyvältä. Helsingin energiakin teki ylimääräisen tuloutuksen aikaisemmin, ottaen saman tuloutuksen verran lainaa. Kas kaupunki ei velkaantunut mutta yhtiö velkaantui. Tämän vuoden velkatarve näyttäisi olevan 290 miljoonaa. Velkamäärän noustessa 1,7 miljardiin euroon.

Kun Energia nyt on yhtiöitetty ja tuloutukset pienenevät. Jatkuu veronkorotuspaineen kasvu.

Siitä kulurakenteesta, pahat henget voisivat sanoa että valtio on keksinyt kunnille karkeasti 400 erinäistä lisävelvoitetta 1990 jälkeen. Jotka aiheuttavat kuluja, kun kuntien pitää tuottaa samoja palveluita syrjäseudulle kuin pääkaupungissakin.

[Dharma]

***
Virastoja taasen voidaan hyvin muuttaa asunnoiksi ja jäädä siirrosta selvästi voitolle.
***

Kun ei oikein voida. Pitkät käytävät ja ikkunattomat pienet huoneet eivät oikein taivu asunnoiksi, ainakaan sellaisiksi, jotka joku haluaisi ostaa tai vuokrata. Suunnittelun fundamentit toimisto/virastorakennukselle ovat perin juuri erilaiset.

Muutostyöt tulisivat kalliimmaksi kuin koko paskan lanaaminen nurin ja uuden rakentaminen.

Riippuu tilasta. Helsingin keskustassa on menossa useita melko isoja hankkeita, joissa toimistoja muutetaan asunnoiksi. Nämä ovat toki hienoja vanhoja taloja, joille on kysyntää kovaan hintaan. Näitä tosin on vielä runsaasti lisää ennen kuin tarvitsee mennä huonompiin kohteisiin, jotka nekin tosin voidaan purkaa ja rakentaa asuintalo tilalle (esimerkiksi Kallion virastotalo).

[XXLowEnd]

Ajattelin kirjoittaa jotain tyhmää. Mm sitä että Helsingistä huolimatta Helsingin kaupunki velkaantuu jatkuvasti.

Helsinki ei itse asiassa velkaannu, viime vuonna jäätiin plussalle.

Niin, velan lisääntyminenhän on plusmerkkistä. 
http://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2015/Tilinpaatos_2014.pdf

Lainakanta kasvoi 1,6 miljardiin euroon. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi 70,1 milj. euroa.

Suhteellinen velkaisuus kasvo 1,2%-yksikköä, ja lainat asukasta kohden kasvoivat 68e.

[Dharma]

Helsingin trendejä:

-verotulot kasvavat yhteisöverojen takia, lähinnä pankkien maksamat
-työtuloista saatavat verot alenevat
-väestö kasvaa
-työssäkäyvä väestö pienenee
-maahanmuuttajaväestö kasvaa huomattavaa vauhtia ollen jo 13 % ja kasvaen 10 vuodessa 20 %:iin

Yleisesti viennistä ja sen merkityksestä Suomessa:

-ennen 1990-luvun lamaa vienti oli 25 % BKT:sta
-ennen 2009 lamaa vienti oli 40 % BKT:sta
-vienti lähti kovaan kasvuun 1990-luvun lopulla ja nosti Suomen
-vienti on pysynyt romahdustasollaan 2009 jälkeen
-julkisen sektorin alijäämä on noin 10 mrd e vuodessa ja krooninen, mikä vastaa valtion kaikkien työntekijöiden kahden vuoden palkkamenoja vuodessa
-90 % viennistä on teollisuutta tai teollisuuden palveluja, höttö saa otsikoita, mutta sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä Suomen talouden kannalta

[Dharma]

Rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat ilmeisesti sijoittumassa uudelleen saman katon alle, Herttoniemeä on väläytelty. Metropolian ammattikorkeakoulunkin uusi kampusalue nousee Myllypuroon. Kehärata taitaa olla ainakin Helsingin kannalta väärän kunnan puolella.

Helsingin kaupunki voi ostaa tai vuokrata tilat mistä haluaa. Ei siinä kuntarajoilla ole mitään merkitystä. Virkamiesten verotulot voidaan sopimuksella sopia palautettavaksi Helsinkiin (jos esimerkiksi Helsinki siirtäisi viraston Vantaalle). Helsinkihän itse on vahvasti ajanut metropolihallintoa ja vallannut Sipoosta maata. Tuskinpa tällainen järjestely olisi sille kovinkaan vaikea niellä.

Itse ainakin ymmärrän kaupungin niin että siellä on monipuolisesti erilaisia toimintoja, ei vain asuntoja. Osaa tiloista ei voi edes oikein muuttaa muuhun käyttöön (ulkoasianministeriön tilat Katajanokalla). Osa ministeröistä voidaan varmasti sijoittaa jonnekin muuallekin kuin keskustaan, mutta toisaalta taas matka- ja aikakulut kasvavat mitä kauemmas keskustasta mennään. Toisaalta kyse on myös uskottavuudesta ja vallasta, keskusta on haluttavin sijoittumispaikka niin yritykselle kuin valtaapitävillekin. En näe tässä sinällään mitään väärää, kaikkien Euroopan valtioiden toiminnot sijaitsevat lähes poikkeuksetta pääkaupungin keskellä.

Virkamiehet eivät asu keskustassa. Ei heillä ole siihen varaa. Siksi työmatka-ajat lyhenevät, kun työpaikat siirtyvät kehille, joihin on erinomaiset ja monipuoliset yhteydet eri suunnista.

Kivaahan se on, että on kivaa, mutta kun ei ole rahaa. Helsingin niemi on ylikuormittunut, maan arvo aivan liian korkea suhteessa siihen, mitä se voisi olla toimintojen siirtämisellä kauemmas ja tästä seuraava tappio valtava. Tämän tappion maksavat kaupat ja palvelut, joille ei riitä asiakkaita. Seurauksena työttömyys ja verotulojen lasku.

Yritykset ovat jo siirtyneet keskustasta kehille. Siis suuryritykset. Se siitä "arvovallasta".

Yliopistot ovat tyypillisesti keskustojen ulkopuolella kampuksilla. Opiskelijoiden elämää auttaisi suuresti siirtää keskustakampus Keravalle. Opiskelijoiden "työ"matka lyhenisi ja asuminen halventuisi.

Ja kyllä Helsingin yliopiston päärakennukseen ja ulkoministeriöön Katajanokalle saadaan asuntoja ja kannattavasti. Tällä hetkellä Keskon pääkonttoriakin muutetaan Katajanokalla asunnoiksi. Kesko muutti keskustasta. Miksi? Koska yksityiset yritykset laskevat pääomalle kustannuksen, julkinen sektori ei, ja siksi julkinen sektori on niin tehoton.

Länsimetro ja kehärata avaavat valtavat mahdollisuudet tehokkaaseen, ekokologiseen ja taloudelliseen julkisten toimintojen siirtämiseen pois Helsingin niemeltä.

[Kimmo Pirkkala]

Helsinki ei ole talousveturi itsekseen, vaan koska sinne syydetään rahaa. Muun Suomen Helsinkiin maksamat verot ovat hyvinkin parin-kolmen miljardin luokkaa vuodessa, tuskin riittääkään. Kyllä se summa vaan on pois muulta Suomelta. Ihan yhtä järjetöntä on väittää, että maahanmuuttajille maksettavat tuet "eivät ole pois keneltäkään". Jos se raha jakautuisi Suomeen tasaisemmin, meillä ei olisi yhtä talousveturia, vaan sitä voisi olla koko Suomi. Keskittyminen kallille alueelle on tuhlausta tilanteessa, jossa halvemmallakin pärjättäisiin.

Valtionhallinnon menot koko valtion budjetista olivat vuonna 2012 vähän päälle seitsemän prosenttia. Valtaosa rahasta menee kuitenkin kuntien avustamiseen (eli periaatteessa rahan uudelleen jakamiseen heikoille kunnille). "Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen täsmentää, että pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan." Keskittäminen kannattaa ja siitä syntyy etuja, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Jos Etelä-Helsinki maksaa paljon veroja, se tarkoittaa, että keskittäminen kannattaa Helsingille, mutta millä tavoin se todistaa, että keskittäminen on kannattavaa koko maalle? Etelä-Helsingin suuri vero-osuus vs maakunnat voi tarkoittaa nimittäin ihan yhtä paljon Helsingin rikastumista kuin maakuntien köyhtymistä.

Valtionosuuden tasausta Helsinki maksaa 312 miljoonaa euroa vuodessa muille kunnille. Helsingissä työskentelee se 24626 henkilöä valtion leivissä. Jos menot ovat 50000€/vuosi/nuppi (alakanttiin arvioitu), niin koko Suomi maksaa Helsingissä työskentelevien valtion työntekijöiden palkkoja 1,23 miljardia. Kun otetaan huomioon kallis infra, valtionyhtiöt ja muut valtion osittain tai kokonaan kustantamat instituutiot, tuo luku varmasti vähintään tuplaantuu, todennäköisesti vähintään triplaantuu, sillä valtion toimintoja on yhtiöitetty huomattavasti Suomessa viime vuosikymmeninä.

Keskittäminen tosiaan on kannattavaa, mutta kenelle? Millä (euromääräisellä) mittarilla se on kannattavaa koko maalle?

[Dharma]

Keskittäminen kannattaa, mutta ei todellakaan keskittäminen Senaatintorille!

Kehärata on aivan loistava sijoituspaikka kaikelle hallinnolle ja yliopisto-opetukselle koko pk-seudulla. Joka suuntaan hyvät yhteydet sekä raide-, bussi- että auto.

Tässä summittainen kuva kahdesta vaihtoehdosta viraston sijainnille. Pienempi alue kuvaa suurinpiirtein alueita, joista on 30 min tai alle matka virastoon Senaatintorille. Isompi alue kuvaa summittain aluetta, josta on 30 min matka virastoon kehäradalle. Neliöhinta lisäksi puolittuu, kun virasto siirtyy Senaatintorilta kehäradalle. Jos työntekijää kohden neliöitä olisi toimistossa vaikka 20, niin tämä tarkoittaisi 50 000 euron kertasäästöä per työntekijä. Siis noin vuosipalkan!

(http://i.imgur.com/kadFgzW.jpg)

Kuten kuvasta nähdään lähes koko pohjoinen osa on täysin hyödyntämätöntä maata. Kun painopiste siirretään Senaatintorilta kehäradalle, on kaupungilla kannustin kasvaa tuohon suuntaan. 20-30 vuodessa Helsingin neliöhinnat ovat selvästi edullisemmat, rahaa jää palveluihin ja kokonaistaloudellinen tilanne selvästi nykyistä parempi.

[Kimmo Pirkkala]

Keskittäminen kannattaa

Miksi? Kuinka monta euroa Suomi tienaa tai säästää vuodessa sillä, että hallintoa on keskitetty?

[Dharma]

Keskittäminen kannattaa

Miksi? Kuinka monta euroa Suomi tienaa tai säästää vuodessa sillä, että hallintoa on keskitetty?

Mikä hajasijoitushanke on onnistunut?

[Kimmo Pirkkala]

Se, että hajasijoitushankkeita epäonnistuu ei todista, että keskittäminen kannattaa. Molemmat ovat vallitsevan tilanteen muuttamista, eli "investointi", jonka tulee tuottaa jotain, niillä tulee olla takaisinmaksuaika ja ansaintalogiikka.

Jos tuota perusfilosofiaa makustellaan, niin "keskittämisen kannattaminen" on samanlainen mantra kuin "maahanmuutto on rikkaus". Sitä ei tarvitse todistaa yhtään mitenkään, varsinkaan euroissa. Ja se taas haisee siltä, että bullshit.

Toki käännyn kannattamaan keskittämistä jos eurot sen osoittavat. Eli kysymys jää ilmaan; Miksi keskittäminen kannattaa ja kuinka paljon sillä säästetään tai tienataan?

[Dharma]

Se, että hajasijoitushankkeita epäonnistuu ei todista, että keskittäminen kannattaa. Molemmat ovat vallitsevan tilanteen muuttamista, eli "investointi", jonka tulee tuottaa jotain, niillä tulee olla takaisinmaksuaika ja ansaintalogiikka.

Jos tuota perusfilosofiaa makustellaan, niin "keskittämisen kannattaminen" on samanlainen mantra kuin "maahanmuutto on rikkaus". Sitä ei tarvitse todistaa yhtään mitenkään, varsinkaan euroissa. Ja se taas haisee siltä, että bullshit.

Toki käännyn kannattamaan keskittämistä jos eurot sen osoittavat. Eli kysymys jää ilmaan; Miksi keskittäminen kannattaa ja kuinka paljon sillä säästetään tai tienataan?

Ministeriöt, Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupungin virastot nyt joka tapauksessa ovat pk-seudulla. Ne voitaisiin siirtää 10-15 km kauemmas Senaatintorista, vähitellen, fiksu hanke kerrallaan. Tällä siirtyisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja pois ahtaalta niemeltä ja kukaan ei kärsisi.

[-PPT-]

Pääkaupunkiseudun painopiste on entistä suuremmassa määrin siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Siis todellinen operatiivinen keskusta. Kyllä Vironniemi seremoniallisena keskustana säilyy jatkossakin mutta todellinen toiminta siirtyy kehä kolmosen ja lentokentän viereen.

Oma työpaikkanikin maaliikennekeskus muuttaa juhannuksen jälkeen Metsälästä Viinikkalaan eli lentokentän välittömään läheisyyteen.

[Eino P. Keravalta]

http://www.redi.fi/

Helsingin Kalasatamaan on tulossa kuudesta 'pilvenpiirtäjästä' ja kauppakeskuksesta koostuva rakennusryhmä 'Redi'.

Alueelle houkutellaan kovasti ostajia näyttävillä nettisivuilla. Luvassa on kuulemma 'viihtyisä asuinalue'.

Sitä vain jäin kummeksumaan, että kauppakeskusta esittävässä havainnekuvassa ei näkynyt ainuttakaan mustaihoista ihmistä, vaikka näytillä oli noin 30-40 ihmistä. Mustat maahanmuuttajat ovat sentään Helsingin näkyvin ja kasvavin ryhmä! Kun Redi on vuonna 2022 täysin valmis ja asuntoja jaettu sosiaalisen sekoittamisen perusteella, on aivan varma, että kauppakeskus ei näytä noin valkoiselta, vaan mustia notkuu siellä suurin määrin.

Nyt ei kannata empiä, vaan ostaa julmetun kallis kämppä keskeltä tulevaa monikulttuurikuhinaa!

[Lupu(kulkuri)]

http://www.redi.fi/

Helsingin Kalasatamaan on tulossa kuudesta 'pilvenpiirtäjästä' ja kauppakeskuksesta koostuva rakennusryhmä 'Redi'.

Alueelle houkutellaan kovasti ostajia näyttävillä nettisivuilla. Luvassa on kuulemma 'viihtyisä asuinalue'.

Sitä vain jäin kummeksumaan, että kauppakeskusta esittävässä havainnekuvassa ei näkynyt ainuttakaan mustaihoista ihmistä, vaikka näytillä oli noin 30-40 ihmistä. Mustat maahanmuuttajat ovat sentään Helsingin näkyvin ja kasvavin ryhmä! Kun Redi on vuonna 2022 täysin valmis ja asuntoja jaettu sosiaalisen sekoittamisen perusteella, on aivan varma, että kauppakeskus ei näytä noin valkoiselta, vaan mustia notkuu siellä suurin määrin.

Nyt ei kannata empiä, vaan ostaa julmetun kallis kämppä keskeltä tulevaa monikulttuurikuhinaa!

Totisesti toivottavaa on, että ainakin osa notkuntaa siirtyisi täältä Itiksestä muutaman kilsan keskustan suuntaan putipuhtaille uusille tonteille.

[Dharma]

Pääkaupunkiseudun painopiste on entistä suuremmassa määrin siirtymässä lentokentän läheisyyteen. Siis todellinen operatiivinen keskusta. Kyllä Vironniemi seremoniallisena keskustana säilyy jatkossakin mutta todellinen toiminta siirtyy kehä kolmosen ja lentokentän viereen.

Oma työpaikkanikin maaliikennekeskus muuttaa juhannuksen jälkeen Metsälästä Viinikkalaan eli lentokentän välittömään läheisyyteen.

Se onkin ihan hemmetin hyvä sijainti. Pääväylät pohjoiseen ja poikittain vieressä, ratayhteys keskustaan. Paaaaljon rakentamatonta maata. Mitäpä sitä enempää voisi toivoa? Vielä suhteellisen pieni etäisyys keskustaan ja keskellä kehää.

[junakohtaus]

Jätän tämän vain tähän. Pyöräily on koulutettujen, kovatuloisten ihmisten tapa liikkua.

http://www.hs.fi/blogi/veloelo/a1431060865229?jako=98e44ab1ea51e3431f6d579a9273442f&ref=fb-share

[MW]

junis on oikea hipsteri.