Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[no future]

Mitenkäs Keravan neekeri-indeksi kehittyy?    Rabortteja ei ole tullut vähään aikaan.

Varmaan muutama tuhat ainakin muuttanut lisää sen edellisen torilaskennan jälkeen. Tai siis asutettu salassa keravalaisilta.

[Supernuiva]

Saatana, eikö kukaan johda tätä maata?

Eduskunnan seinällä on teksti: "Joka hallitsee huonosti, ei hallitse kauan."

Jää nähtäväksi toimiiko tämä ajatus enää nykyaikana?

[Beef Supreme]

Saatana, eikö kukaan johda tätä maata?

Eduskunnan seinällä on teksti: "Joka hallitsee huonosti, ei hallitse kauan."

Jää nähtäväksi toimiiko tämä ajatus enää nykyaikana?

Ei toimi. Suomen puoluetilkkutäkki takaa että sama meno jatkuu kaikilla kombinaatioilla. Miksi esim kepu istuu hallituksessa Sipilän kauden jälkeen? Äänestäjät dumppasivat puolueen mutta kun Arvo Pohja piti taas saada riittävän laajaksi niin siellä istuu kuin se kuuluisa paska tuvan seinässä, kommarien ja viherpipojen kanssa. Ja ensi vaalien jälkeen varmaan myös, kokoomuksen johdolla ja tuttujen perskärpästen seurana.

[Eino P. Keravalta]

Mitenkäs Keravan neekeri-indeksi kehittyy?    Rabortteja ei ole tullut vähään aikaan.

Olemme vielä shokissa 

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006622434.html

Vantaan Hakunilan kylkeen rakennettu Kaskela on tullut tunnetuksi parkkipaikkaongelmansa vuoksi. Nyt parkkipaikkojen puutteen lisäksi autonomistajat ovat huolissaan ilkivallasta ja varkauksista.

Facebook-ryhmä Hakunilan puskaradion mukaan Kaskelasta on elokuun aikana viety ainakin kahden auton renkaat vanteineen. Toisen auton renkaat lähtivät Kaskelantien rekkaparkkipaikalta. Sosiaalisessa mediassa myös väitetään, että yksi moottoripyörä varastettiin alueelta elokuussa.

Jos oikein ymmärsin, uudelle alueelle ei olla kaavoitettu parkkipaikkoja läheskään tarpeeksi, minkä johdosta moni joutuu jättämään autonsa kauas tienvarteen pusikkoon, missä nyt tilaa sattuu löytymään. Varkaat ovat huomanneet tilaisuutensa kun autoja on kaukana valvovan silmän alta ja tihutöitä ja varkauksia on alkanut tapahtua.

Ei varmaan lisänne alueen houkuttelevuutta, vai mitä, Vantaa? Pitäisikö kaavoissa ottaa järki käteen ja lisätä tilaa autoille roimasti?

[no future]

Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.

[Eino P. Keravalta]

Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.

Kaikki eivät myöskään voi enää maksaa, autoilijat ovat puhkiverotetut: on autoveroa, on arvonlisäveroa, on polttoaineveroa, on käyttöveroa, on vakuutusmaksuja, huoltoja ja katsastuksia, joissa on verot.. sitten pitäisi vielä maksaa monta sataa euroa kuukaudessa siitä, että auto makaa jossakin.. onneksi omakotitalossa saa makuuttaa autoa omassa autokatoksessa vaikka kymmenen vuotta hintaan 0 euroa 

[P]

Siellä on pysäköintitalot, mutta ihmiset eivät halua maksaa.

Kaikki eivät myöskään voi enää maksaa, autoilijat ovat puhkiverotetut: on autoveroa, on arvonlisäveroa, on polttoaineveroa, on käyttöveroa, on vakuutusmaksuja, huoltoja ja katsastuksia, joissa on verot.. sitten pitäisi vielä maksaa monta sataa euroa kuukaudessa siitä, että auto makaa jossakin.. onneksi omakotitalossa saa makuuttaa autoa omassa autokatoksessa vaikka kymmenen vuotta hintaan 0 euroa 

Sulta unohtui viimeaikoina korotetut kiinteistövero ja "hulevesimaksut" tms.. Kyllä siitä maasta ja autokatoksesta vähän kiinteistöveroa menee. Siis mikään ei ole ilmaista.

[no future]

Ja ne rakentamattomien parkkipaikkojen hinnat pitäisi näkyä asuntojen hinnoissa. Käytännössä tuskin juuri näkyvät.

Mutta tosiaan: Jos muutan autollisena  paikkaan x, niin kyllä minua kiinnostaa pysäköintimahdollisuudet jo ennen muuttoa. Nykyiseen paikkaan muuttaessakin ensimmäiset hoidettavat asiat oli sähkösopimus ja pysäköintiluvan osto.

[Outo olio]

En tiedä minkälaisia nuo Kaskelan asunnot ovat sisältäpäin, mutta olen miettinyt, että kun paikka sijaitsee Lahden moottoritien ja Kehä kolmosen risteyksen vieressä, niin mahtaa olla liikennemelua, varsinkin niissä ylemmissä kerroksissa, joista on suora näköyhteys niille teille. Lounaassa talojen ja risteyksen välissä on Käärmekallio joka vaimentaa ääntä, mutta etelästä ja lännestä tulee suoraa teiden ääntä. Tietysti on mahdollista rakentaa ääntä eristävät seinät, mutta tehdäänkö niin?

[l'uomo normale]

AURINKOLAHDEN uimarannan vedenalaiset kivet on raivattu, Arabianrantaan rakennettu tekonurmi, Itä-Helsingin leikkipuistoihin on tuotu leikkivälineitä ja aurinkovoimalla toimiva lautta on kulkenut Laajasalon ja Vartiosaaren väliä.

Helsingin ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin kierros alkaa kääntyä kohti päätöstään, ja kansalaisäänestyksessä menestyneistä 44 ehdotuksesta ainakin 37 saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Voisi hyvin kuvitella, että kansalaiset eri kaupunginosissa hiovat jo uusia ehdotuksia seuraavaa Omastadi-äänestystä varten. Osoittihan ensimmäinen kierros, että ideointi kannattaa.

Kaupunkilaisten kannattaakin jo terästäytyä, koska uusia ehdotuksia voi jättää lokakuun 5. päivästä lähtien. Koronavirustilanne voi aiheuttaa aikatauluun muutoksia.

Helsinki on kaksinkertaistanut budjetin 8,8 miljoonaan euroon ja muuttanut kierroksen kaksivuotiseksi. Tänä syksynä koottavia ehdotuksia jalostetaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa ensi kevään aikana, ja varsinainen yleisöäänestys ajoittuu ensi vuoden syksyyn.

OMASTADIN kehittämispäällikkö Kirsi Verkka on aivan yhtä innoissaan viime kierroksen tuloksista kuin monet asukasaktiivitkin. Kansalaisten ehdotukset olivat monipuolisia, ja eräillä alueilla, etenkin kaakkoisessa suurpiirissä, syntyi vilkasta keskustelua ennen äänestystä.

"Facebook alkoi laulaa, kun omia kohteita markkinoitiin muille. Äänestysprosentti koko kaupungissa oli 8,6, mikä on kansainvälisesti katsottuna paljon. Kansainvälisessä vertailussa on yleensä päästy 1–2 prosenttiin", Verkka sanoo.

Seitsemästä suurpiiristä kaakkoisen äänestysprosentti oli kovin eli 16 prosenttiä lähinnä siksi, että Herttoniemen liikuntapuiston parannusehdotus ja Aino Acktén huvilan kunnostussuunnitelma kamppailivat tasaväkisesti keskenään. Huvilan kunnostussuunnitelma voitti täpärästi eikä liikuntapuisto mahtunut tällä kertaa suurpiirin määrärahaan.

[...]

OMASTADI nousee omaan arvoonsa myös Tampereen yliopiston tutkijoiden tekemässä väliraportissa, jossa arvioidaan kaupungin uuden johtamisjärjestelmän onnistumista.

Helsinki siirtyi pormestarimalliin ja yhdisti kymmenet virastot neljäksi toimialaksi tämän vaalikauden alussa. Suurin julkinen huomio on kohdistunut pormestari Jan Vapaavuoren (kok) ja neljän apulaispormestarin välisiin valtasuhteisiin.

Kuitenkin uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista oli lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tutkijoiden päätelmä tässä vaiheessa on, että kansalaisten osallistuminen on yhä irrallaan johtamisjärjestelmästä ja kaupungin perustyöstä.

Asennemuutoksen pitäisi läpäistä koko kaupunkiorganisaatio, jotta osallistumista saataisiin edistettyä paremmin.

KAUPUNKILAISILLA on toki monia kanavia, joiden kautta he voivat vaikuttaa omien asuinalueidensa puutteisiin tai edistää niiden kehittämistä. Pelkästään kaupungin palautekanaviin tuli vuoden 2019 aikana yhteensä 74 000 palautetta.

Verkan mukaan palautejärjestelmää ollaan jo uudistamassa.

Asukastilaisuuksissa, asiakaskyselyissä, asukasraadeissa, vammais-, nuoriso- ja vanhusneuvostoissa kaupunki kerää valtavan määrän tietoa vuosittain.

"Mutta kerätyn tiedon hyödyntämisessä on puutteita", tutkijat huomauttavat.

[....]

TAMPEREEN yliopiston tutkijoiden mukaan kaupunki ei ollut varautunut siihen, miten paljon kansalaisten osallistumisen lisääminen nielee voimavaroja ja työvoimaa kaupungin organisaatiossa.

Omastadin äänestykseen tuli lähes 1 300 ehdotusta, jotka kaikki piti arvioida. Toteuttamiskelpoisille 354 ehdotukselle piti laatia kustannusarvio äänestystä varten.

[....]

Helsingin johtamisen uudistus saa selvityksissä ankaraa kritiikkiä

RUNSAAN kolmen vuoden jälkeen Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän muutos ei näytä vieläkään kirkastuneen kaikille työntekijöille. Asia käy ilmi tehdyistä selvityksistä. Helsinki siirtyi pormestarimalliin ja yhdisti kymmenet virastonsa neljäksi toimialaksi vuonna 2017.[....]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006625990.html

Rahaa olisi tarjolla...

Juttu kääntyy vähän oudosti puolivälissä Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen kritisoimiseksi. Johtamisjärjestelmistä olisi voinut kirjoittaa oman juttunsa.

Juuri tällaista osallisuutta toteuttamaan myös Sininen Tulevaisuus oli suunniteltu.

[l'uomo normale]

[...]
Helsingin Honkasuolla on melko värikästä, ainakin suomalaisella mittapuulla tarkasteltuna. Kun rakennuksia katsoo tarkemmin, huomaa, että ne kaikki, myös kerrostalot, ovat puisia.

Yhdellä talojen parvekkeista kesän viimeisistä päivistä nauttivat Regina ja Sven Saksakulm. Joosep-kissa kiehnää jaloissa kerjäämässä rapsutuksia. Viron Võhmasta Suomeen kolme vuotta sitten muuttanut kolmikko löysi itselleen mieluisan asunnon vastavalmistuneesta Saton puukerrostalosta.

UUSI, yhä rakenteilla oleva kaupunginosa Malminkartanon pohjoispuolella on merkittävä puutalorakentamisen kohde. Siitä tulee valmistuessaan 2020-luvun puoliväliin mennessä puutalojen kaupunkikylä, moderni Puu-Käpylä.

Erillis-, rivi- ja kerrostaloista koostuva puutaloalue on sekoitus ekologisesti kestävää matalaenergiarakentamista, teollista puurakentamista ja modernia perinnerakentamista.

Saksakulmien koti esimerkiksi on Helsingin ensimmäisessä passiivitasoisessa puukerrostalossa. Se kuluttaa huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa kuin tavallinen talo. Siinä on tehokas lämmön talteenotto ja asunnoissa ilmalämmitys. Perinteisiä pattereita ei tarvita.

Huoneistot on varusteltu vettä säästävillä kalusteilla, ja yleisissä tiloissa valaisee liiketunnistimella toimivat ledit. Asuinkiinteistön tarvitsemaa sähköä keräävät aurinkopaneelit, jotka kiiltelevät katolla.

[...]

PUURAKENTAMINEN on otettu mukaan myös hallitusohjelmiin. Tarkoitus on, että puun käyttö rakentamisessa kaksinkertaistuisi nykyisen hallituskauden aikana.

Puun käyttöä halutaan edistää, koska se on yksi keinoista, joilla Suomi voi tähdätä tavoitteeseensa tulla hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristön kannalta puurakennuksilla on monia etuja: ne sitovat hiiltä ja toimivat hiilivarastoina. Puun käyttö myös pienentää rakentamisen ja rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, joka on merkittävä.

VIIMEISIMPIÄ puurakentamisen hyödyistä tehtyjä selvityksiä on Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -hanke. Siinä vertailtiin suunnitteluun ja rakentamiseen käytettyä aikaa, rakennusten hiilijalanjälkeä ja asukastyytyväisyyttä puisessa ja betonisessa kerrostalossa Helsingin Kuninkaantammessa vuosina 2018–2020.

Tulosten mukaan rakennusmateriaalien päästöt olivat puukerrostalossa 20 prosenttia pienemmät kuin betonitalossa. Kun huomioon otettiin energiankulutus sadan vuoden elinkaaren aikana, puurakenteisen kerrostalon päästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät.

Suunnittelu oli 30 prosenttia nopeampaa betonitalossa, kun taas rakentaminen oli 33 prosenttia ripeämpää puutalossa. Asukkaat olivat yhtä tyytyväisiä kummassakin kohteessa.

PUURAKENTAMINEN kiinnostaa myös isoja vuokranantajia. Suomen kolmanneksi suurimmalla vuokranantajalla Satolla on Honkasuon lisäksi toinen puukerrostalo Vantaan Kivistössä ja kolmas on suunnitteilla Helsingin Mellunkylään.

Uusimmasta tulisi yhtiön suurin, 112 asunnon puukerrostalo. Honkasuon puukerrostaloissa asuntoja on 58 ja Kivistössä 107.

Kaikki perustuvat samaan rakenneratkaisuun eli tehtaalla rakennettuihin puisiin suurelementteihin, jotka kootaan työmaalla rungon mukana nousevan sääsuojan alla.

[...]

Puutaloon pariskunta halusi ennen kaikkea terveellisen sisäilman tähden mutta myös ympäristösyistä. Aiemmin he asuivat betonielementtitalossa, jossa oli kehno ilma. Regina Saksakulm kärsi uniongelmista ja köhästä. Enää vaivat ovat vain muistoja.

"Puutalo on luotu ihmiselle", Sven Saksakulm sanoo.

"Muistan yhä sen tuoksun, joka täällä odotti. Se oli tuoreen puun tuoksu. Nyt olemme jo tottuneet siihen niin, ettemme enää haista."

PUUTA Saksakulmien asunnossa ei näe, paitsi parvekkeen seinillä ja lattiassa sekä kylpyhuoneen katossa. Huoneistoa ei oikeastaan erota perinteisestä kerrostaloasunnosta, sillä puu on piilotettu kipsilevyjen taakse.

Rappukäytävästä puuta sen sijaan löytyy, ja se myös tuoksuu. Jykevä portaikko on ristiinliimattua massiivipuuta. Pääosin talo on rakennettu kotimaisesta havupuusta.

Ääneneristys on asukkaiden mielestä riittävä, eikä naapureiden elämä kantaudu häiritsevästi puurunkoisten kipsilevyseinien lävitse.

"Joskus kuuluu musiikkia, mutta voimme myös kiittää hyviä, hiljaisia naapureita."

https://www.hs.fi/koti/art-2000006625134.html

Tuon alueen tieltä raivattiin ihmisten ulkoilumaastoa. Toivottavasti kuivattivat suon hiilineutraalisti.

Pientalojen luulisi valmistuvan nopeasti. Kerran näin miten kolme pikku kotia matkusti pressuihin verhottuna loppusijoituspaikalleen kukin oman kuorma-autossa kyydissä.

Epäilen kuitenkin Hesarin hehkutusta, jossa koko Helsingistä lupaillaan yhtä suurta hipsterilää. Miksei juttuun muuten haastateltu ketään afrikkalais- tai lähi-itäläistaustausta maahanmuuttajaa?

[uuninpankko]

Epäilen kuitenkin Hesarin hehkutusta, jossa koko Helsingistä lupaillaan yhtä suurta hipsterilää. Miksei juttuun muuten haastateltu ketään afrikkalais- tai lähi-itäläistaustausta maahanmuuttajaa?

Menee samaan sarjaan kuin Ylen toissapäiväinen juttu, jonka mukaan Kontulasta voi tulla "uusi Kallio tai Punavuori". 

https://areena.yle.fi/1-50618652

[...]Myllypuron uusi kampus voi lisätä myös Kontulan vetovoimaa. Dosentin mukaan siitä voi tulla uusi Kallio tai Punavuori.

Honkasuo nyt ei mennyt ihan putkeen. Uudiskohteiden hintatasolle kävi samoin kuin Kivistössä 5 kilometriä pohjoisempana, eli jouduttiin laskemaan. Mahtaa ottaa päähän niitä, jotka ostivat ensimmäisten joukossa kalleimmat asunnot noilta alueilta.

Tutustuin itse Honkasuohon, kun kävin katsomassa, onko vanha Kaivokselan katsastusasema vielä paikallaan. No ei ollut, mutta sen sijaan oli tullut omituisen näköisiä taloja ja keskeneräistä infraa. Ja HEKA:n taloja, eli sitä myöten maahanmuuttajia ja huumeheeboja.

Uusi Puu-Käpylä, Kallio tai Punavuori? Sijainnilleen tai kaupunkirakenteelleen Kontula ja Honkasuo eivät voi mitään. Niistä ei koskaan tule mitään muuta kuin lähiöitä, vaikka dosentti ja Hesari miten toisin toistelisivat.

No, ehkä hesarin toimittajan tietysti kannattaa elää toivossa, sillä kiitos 20 viimeisen vuoden ajan harrastetun asuntopolitiikan, hänellä ei juuri Honkasuota tai Kontulaa lähempää Helsingin keskustaa ole varaa omistusasuntoon.

[no future]

Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.

[l'uomo normale]

Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.

Uskon että monelle köyhemmille hipsterille kantakaupunki on liian kallis, mutta heillä ei ole varaa muuttaa uusiksi Puu-Käpylöiksi tai Kallioiksi kaavoitetuille alueille, vaan perinteiset duunarien lähiöt saavat uutta väriä, mitä olen alkanut panna ihmisten pukeutumisesta merkille. Minun kaupunginosassani on aikanaan noudatettu idealistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita ja kaavoitettu kävelykatuja ja niiden varrelle paljon tyhjää liiketilaa kivojen putiikkien käyttöön. Paikan natiivia Active wear-populaatiota ei kuitenkaan kiinnosta; kävelyreitillä on hiljaista, liiketilat täyttävät insinööri- ja rakennustoimistot ja keskusaukion narkomaanit.

[no future]

Joku perustelu tuolle itäänpäin kääntymiselle taisi luonnollisesti olla omistus- ja etenkin perheasuntojen saatavuus. Herttoniemeen, Roihuvuoreen jne on ilmeisesti muuttanut koulutettua perheellistynyttä väkeä, ja sitä kautta palvelutkin seuraisivat perässä.

[uuninpankko]

Tuostahan on ollut paljonkin juttua viime vuosina, että kaupungin kulttuurinen, etenkin alakulttuuri yms keskus siirtyisi itäänpäin. En sitten itse tiedä onko Helsinki riittävän suuri kaupunki sen luokan gentrifikaatioon ja hintojen nousuun, että kantakaupunki kävisi liian kalliiksi toimijoille.

Uskon että monelle köyhemmille hipsterille kantakaupunki on liian kallis, mutta heillä ei ole varaa muuttaa uusiksi Puu-Käpylöiksi tai Kallioiksi kaavoitetuille alueille, vaan perinteiset duunarien lähiöt saavat uutta väriä, mitä olen alkanut panna ihmisten pukeutumisesta merkille. Minun kaupunginosassani on aikanaan noudatettu idealistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita ja kaavoitettu kävelykatuja ja niiden varrelle paljon tyhjää liiketilaa kivojen putiikkien käyttöön. Paikan natiivia Active wear-populaatiota ei kuitenkaan kiinnosta; kävelyreitillä on hiljaista, liiketilat täyttävät insinööri- ja rakennustoimistot ja keskusaukion narkomaanit.

Näin siinä vaan hipstereiden kannalta kävi. Siinä missä työssäkäyvä opiskelija pystyi vielä nippa nappa ostamaan itselleen pikku yksiön Kallion, Vallilan tai Alppiharjun alueelta 2000-luvun lopulla, nyt yksiöiden hinnat noilla alueilla ovat kalliimpia kuin Ullanlinnassa tuohon aikaan. 15 vuotta sitten yksiön sai vielä alle sadan tuhannen, nyt pitää pulittaa kaksi sataa. Korkotason lasku ja korkojen pysyminen alhaallahan tuon mahdollistivat. Viimeisen 10-15 vuoden aikana perinteisille duunarialueille Kalliolle, Harjulle, Alppilalle ja Alppiharjulle on sitä paitsi käynyt kuten Punavuorelle vuosina (noin) 1990-2005: ne ovat keskiluokkaistuneet. Hakaniemen ja Linjojen alueella autopaikan löytäminen on nykyisin hankalampaa kuin 10 vuotta sitten. Puliukkoja ei näy juuri muualla kuin Ympyrätalon ympärillä, toisin kuin 1990-2000-luvuilla. Fleminginaukiolle on tullut fine diningia, ja ylipäätään ihmisten pukeutuminen ja autokanta kertoo, että asukasprofiili on muuttunut. Konepajan alueen rakentuminen nosti Aleksis Kiven kadun hintoja roimasti.

Mielenkiinnolla odotan, mitä käy Jätkäsaaren ja Kalasataman kovan rahan asuntojen hintatasolle varsinkin siinä vaiheessa, kun yhtiölainojen maksuvapaat kuukaudet 2-5 vuoden jälkeen loppuvat. Se on kuitenkin jo nyt selvää, että kummastakaan alueesta ei tullut keskustan kilpailijaa: sosiaalisen sekoittamisen hitas-VVO-Kojamo-HEKA-lisäähitasia-kovanrahantalokaikentämänväliin -meiningillä ihmiset osaavat tehdä ns. "johtopäätöksensä" alueesta. Jätkäsaari on lähiö, jossa käydään kääntymässä pari vuotta kalliissa vuokrakämpässä ja tuskastutaan liikenneyhteyksien ja palveluiden puutteeseen. Samoin Kalasatama.

Siksi on näemmä täytynyt alkaa hehkuttaa erityisesti itäisen Helsingin suurta nousua. Herttoniemessä uudiskohteiden myötä myös vanhan puolen (Länsi-Herttoniemi) hinnat ovat nousseet Etelä-Haagan tasolle. Mutta että Kontula? Ei sitä ostaria purkamalla ja uuden tilalle rakentamalla saa muutettua sitä perustavanlaatuisinta asiaa, joka tekee kaupunginosasta itsensä näköisen: asukasprofiilia.

[uuninpankko]

Joku perustelu tuolle itäänpäin kääntymiselle taisi luonnollisesti olla omistus- ja etenkin perheasuntojen saatavuus. Herttoniemeen, Roihuvuoreen jne on ilmeisesti muuttanut koulutettua perheellistynyttä väkeä, ja sitä kautta palvelutkin seuraisivat perässä.

Sanoisin, että kohtuuhintaisten perheasuntojen saatavuus. Keskustassakin on perheasuntoja, mutta niiden hinnat ovat sitten hesarin toimittajakunnan ulottumattomissa.

[Eino P. Keravalta]

Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski

[Golimar]

Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski

Ei mitään. Savipellolle rakennettiin ahdas asuinalue.

https://www.google.com/maps/@60.2822046,24.9622519,3a,75y,47.22h,84.14t/data=!3m6!1e1!3m4!1sjzo3h8_VI0ibfKGutOSIjg!2e0!7i13312!8i6656

[Bienveillant]

Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski

No ainakin nämä:

1) Arkkitehtuuri tavan kansan silmää miellyttävää (kosiskelevaa, sanoisivat suomalaiset "huippu"arkkitehdit)
2) Ei raideyhteyttä, vaan liikenne on kokonaan bussien ja isosti henkilöautojen varassa.
3) Perheille sopivia asuntoja, niin kokonsa kuin hintojen puolesta, tosin nykyinen hintataso alueella ei ole enää millään muotoa edullinen.

Muita?

[no future]

Vantaan kalleimmat kämpät, kansainvälinen koulu jne, onhan tuo aika erikoinen lähiö keskellä peltoa.

[Torspo]

Kysyisin, mitä sitten Kartanonkoskella Vantaalla tehtiin oikein?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartanonkoski

No ainakin nämä:

1) Arkkitehtuuri tavan kansan silmää miellyttävää (kosiskelevaa, sanoisivat suomalaiset "huippu"arkkitehdit)
2) Ei raideyhteyttä, vaan liikenne on kokonaan bussien ja isosti henkilöautojen varassa.
3) Perheille sopivia asuntoja, niin kokonsa kuin hintojen puolesta, tosin nykyinen hintataso alueella ei ole enää millään muotoa edullinen.

Muita?

4) Suunnittelu aloitettiin 1991 ennen nykyistä asuttamispolitiikkaa, tämä käy ilmi Einon linkistä.
5) Lentokentän suuri työssäkäyntialue nosti alueen hintatason nopeasti erittäin korkeaksi ja sosiaalista kiinteistösijoittamista harrastaville näinollen kannattamattomaksi kohteeksi investointisummaan nähden. Tuet perustuvat neliöihin, ei kiinteistön arvoon.
6) Ympäröivinä alueina on luonnonsuojelualuetta, vanhaa kartanoa ja kauppakeskusaluetta. Täydentämisrakentamista ei mahdu järkevästi, eli asuinalueen luonne ei muutu nopeilla päätöksillä.
7) Esimerkiksi Keravalta saa huomattavasti paremman sijoitustuoton asuntosijoittamismielessä, maa on halpaa, voi ostaa kokonaisia kerrostaloja ja junalla pääsee nopeasti töihin Helsingin alueelle.

[Murkula]

Tässä olin eräällä luennolla, jossa mietittiin Megatrendejä, heikkoja signaaleja ja vastaavaa tulevaisuuden ennustamista. Yhdessä yhteydessä tuli esille se, että onko kaupungillistumisen megatrendi sittenkään kirkossa kuulutettu lähitulevaisuudessa. Nimittäin kaupungistumisella on syynsä, joista ehkä suurimpina on työpaikat, koulutus, yhteisö, yöelämä, kaupat, ravintolat, sekä vastaavat. Kuitenkin moniko näistä on Koronan ja monien muiden asioiden jälkeen voimissaan?

Tuotantotyö on muutenkin laitakaupungeissa, toimistotyö siirtyy ainakin osittain etätyöhön ja bisnesmatkailu jää taatusti tulevaisuudessa vähemmälle. Erityisesti korkeakoulutus on myös enemmän tai vähemmän etääntynyt, sekä entistä suurempi osa hoituu etänä, jos ei kokonaan. Yhteisöllisyys, ravintolat ja yöelämät ovat koronan takia vaikeuksissa, ellei monesti sotkettu jo muutenkin mamutuksella, piikityskaduilla ja muulla vastaavalla. Entä itse asuminen, josta on kuin erikseen yritetty tehdä hankalaa? Erityiskauppa on jo siirtynyt verkkoon voimalla, sekä tavaraa ja muotia voi tilata myös perähikiälle.

Joten missä on se pakko elää sankoin joukoin siellä kaupungissa, jos kaikki peruspalvelut, kuten ruokakaupat, peruskoulu/lukio, ravintolat yms. ovat saatavilla myös muualla jopa paremmin, erikoistarpeet saa verkosta melkeimpä paremmin, sekä käytännössä kaikki perinteinen kaupunkilaisten työnteko, on mahdollista järjestää pian etänä? Mikä muu pitää ihmisiä enää kapungissa, kuin käsitys sen erinomaisuudesta ja Suomalainen maaltapakotuspolitiikka.

Enkä tosiaan ole ajatuksen kanssa ihan yksin, moni tietääkin varmaan suomalaisen mökkikiiman Corona-ajoilta. Vaan sen lisäksi esimerkiksi aito New Yorkin on tyhjentynyt voimakkaasti Corona-aikoina ja juurikin siksi, että miksi kukaan maksaisi järkyttäviä kustannuksia paikasta, jossa ei enää ole mitään sen houkutustekijöitä? Esimerkiksi Louis Rosmaan on muutamankin pyöräily vlogin aiheesta nauhoittanut ja käynyt läpi muutenkin kyseisen markkinan mahdottomuutta, jo ennen nykytilannetta ja etenkin nyt paskan osuessa tuulettimeen.

Eli onko kaupungillistumisen trendi sittenkään mikään epäämätön tosiasia? Toisena, vaikka hidas kaupungillistuminen jatkuisikin vielä jatkossa, niin miten kestävällä nykyinen ylikuumentunut kaupungillistaminen on? Entä miten on monien jo aikaisemmin täällä ja myös. Sijoitushommassa pohdittujen asioiden kanssa, kuten erinäisten kuplien ja maalla tuleivaisuudessa olevan järkyttävän asuntotarjonnan kanssa? Tekisi mieli sanoa, että ehkä se kämppä siellä Kaupungissa ei sittenkään ole se kiveenhakattu kannattava sijoitus sittenkään.

[l'uomo normale]

HELSINGIN keskustan autioitumisesta halutaan saada niskalenkki.

Uusi yhteistyöfoorumi Downtown Helsinki ilmoittaa toimivansa "elinvoimaisen, toimivan ja rakastettavan ydinkeskustan puolesta".

Downtown Helsingin takana on Helsinki City Markkinointi ry, joka on kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöelin. Nyt eri toimijoiden tavoite on löytää ratkaisut, joilla liiketilojen kiihtyvä tyhjentyminen pysäytetään.

[...]
Yksi lopetuspäätöksen tehneistä kaupoista on Kasarmikadulla sijaitseva vaateliike Henry Lloyd.

Ulla Korpela-Herrala avasi liikkeen miehensä kanssa 16 vuotta sitten, mutta nyt omistajapari ei näe muuta vaihtoehtoa kuin lopullisen sulkemisen.


[...]

KORONAVIRUSEPIDEMIA ei Korpela-Herralan mukaan ollut lopettamisen syy, vaan päätös oli tehty jo aiemmin. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että virus tyhjentää keskustaa ihmisistä entisestään, jos he eivät palaa lähitöihin.

"Keskusta sinänsä ei ole enää yhtä houkuttava kuin aiemmin."

Korpela-Herralan mukaan moni alueen yrittäjäkollega on tuskastunut tilanteeseen. Verkkokauppa on tuonut perinteiselle kivijalalle haasteen, jonka selättäminen ei ole helppoa.

Korpela-Herralan mielestä ainakin kahden asian pitäisi muuttua: autoilua ydinkeskustassa ei saisi vaikeuttaa nykyistä enemmän, ja liikekiinteistöjen vuokratason tulisi olla matalampi.

[...]

HELSINGIN ydinkeskustan liiketiloja hallitsevat suuret sijoitusyhtiöt. Eniten tiloja Aleksanterinkadun ja Esplanadin kauppakeskittymässä omistaa eläkejätti Ilmarinen.

Ilmarisen vuokrauspäällikön Ville Laurilan mukaan yhtiö on joustanut vuokrissa koronaviruksen aiheuttamien ongelmien takia. Huhti–toukokuussa Ilmarinen tarjosi vuokranmaksun keskeyttämistä ja kesän ajan liikevaihtoon sidottua vuokratasoa.

[...]

Laurila arvioi, että ydinkeskustassa kivijalkaliikkeiden myynnistä lähti kesällä 30–35 prosenttia edelliskesään verrattuna. Turistien osuus myynneistä keskustassa on nyrkkisäännön mukaan 30 prosenttia.

[...]

HELSINKI City Markkinoinnin toiminnanjohtajan Krista Östmanin mukaan korona-aika on pahentanut kivijalkaliikkeiden kriisiä mutta ei ole sen perimmäinen syy. Ongelmat eivät hänen mukaansa johdu yksinomaan vuokrista tai mistään muustakaan yksittäisestä tekijästä.

Östman uskoo, että niin yrittäjien, sijoittajien, poliitikoiden kuin kaupunkilaistenkin yhteinen näkemys on se, että keskusta ei saa tyhjentyä.

"Kaiken a ja o on tuoda eri toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan. Ei voi olla niin, että kaikki pitävät kiinni omista näkemyksistään ja lopulta Aleksi on tyhjä."

Östmanin mukaan korona-aika ei ole ollut kivijalkaliikkeille pelkkää kurimusta. Hän kertoo yrittäjien kiitelleen sitä, että Senaatintorin jättiterassi onnistui tuomaan uusia asiakkaita alueen liikkeisiin.

"Yrittäjät toivovat kaupungilta tämäntyyppistä nopeaa reagointia."

Östmanilla ei ole tarjota keskustan ongelmiin patenttiratkaisua. Elinvoima syntyy hänen mukaansa useista seikoista: kaupan, liikenteen ja kulttuurin kokonaisuudesta.
[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006628925.html

Hesari on julkaissut näinä päivinä Helsingin keskustan tyhjenemisestä kolme juttua, joista yksi on maksumuurin takana.

Ongelmia luetellaan, mutta päihdeporukan ja balkanromanien ja muunkin joutoväen aiheuttamasta viihtyvyyden vähenemisestä Hesari ei kirjoita. Minua henkilökohtaisesti ovat jo useana vuonna häirinneet virtsaamisen ja syljeskelyn jäljet kaduilla ja aukioilla. Hienot kiveykset eivät paljoa ilahduta jos pelkää tuovansa jonkun tuberkuloosiin tai vastaavan kengänpohjissaan asunnolleen.

[Torspo]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006635291.html

Hesari kertoo, kuinka Espoossa joudutaan säästökuurille. Syitä kurimukseen on mm. asuntorakentaminen, metro, kirjastot ja varhaiskasvatus. Yhtä syytä ei artikkeliin ole vahingossakaan eksynyt.

...
Lakkautettavien asioiden listalla on useiden poliitikkojen vuodesta toiseen puolustamia asioita: lähikirjastot, kirjastoauto, kotihoidon kuntalisä, päiväkotien ryhmäkoot, pienet koululuokat ja koulujen erikoispainotukset.
...
Rakentamisessa ehdotetaan joistain hankkeista luopumista. Tällaisia voisivat olla selvityksen mukaan esimerkiksi pysäköintihallit.
...
Kasvavan kaupungin rakentaminen on imenyt rajaa jo monta vuotta, eikä loppua näy. Länsimetron varteen rakennetaan jatkuvasti uusia asuinrakennuksia, lisäksi rakenteilla on muita asuinalueita esimerkiksi Kerassa.
...

Espoon talousarvio puolestaan hieman valottaa tilannetta erilaisesta näkökulmasta, eli kenelle uudisasuntoja pääsääntöisesti kaupungin rahoilla rakennetaan ja minne ne rahat katoavat. On varsin todennäköistä, että uudisasunnot aiheuttavat ison pysyvän rasitteen kaupungin menoihin. 

https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/talous/talousarvio

Asukasluku
2019: 283 632
2022: 298 200 (arvio)
Kasvua 14 568

Vieraskielisten osuus (Eli muut kuin suomi, saame ja ruotsi):
2019: 48 085
2022: 57 310 (arvio)
Kasvua 9 225

Vieraskielisten osuus väestönkasvusta 63 %.

[MiljonääriPlayboy]

^

Erikoinen juttu... asuntorakentaminen on siis Espoon mielestä tappiollista toimintaa? Ovatko rakennusliikkeet yleisesti ottaen siis tyhmiä, kun vuosikymmenestä toiseen pyörivät tappiollisessa toiminnassa? Koska käsittääkseni asuntojen rakentaminen on ihan OK business -ei mikään kultakaivos, mutta ei se Ilpo Cockkilakaan millään Lada Samaralla käsittääkseni ajele...

Normaalistihan asuntorakentamisen kustannukset kuittaantuvat kohtalaisen voittomarginaalin kanssa (varsinkin PK-seudun hinnoilla) rakentajalle ja rakennuttajalle, sekä tontin myyjälle tai tontin vuokraajalla (samalla infran rakentajalla) siinä kohtaa, kun asunnot myydään tai vuokrataan ja (hävytön) tonttivuokra alkaa juosta.

Ainoa tapa, jolla rakennuttaja voi tehdä rajusti (tyyliin koko rakennuskustannukset) tappiota, on se tilanne, jossa rakennuttaja on samalla myös se taho, joka maksaa asuntojen ostamisen, tai asuntojen vuokrat.

Geez, mikähän se sellainen tilanne voisi olla..? 

edit:typoja

[foobar]

Näkökulmani voi olla kovin tapiolalainen, mutta eikös Espoon asuinrakentamisessa kaupungin osuus asiaan ole melko merkityksetön? Missä sitä asuntorakentamista jossa on mukana kaupungin rahaa oikein harjoitetaan?

Tarkoittaako tämä Espoon Asunnot Oy:n toimintaa jossa aloitusten tavoitetaso on ilmeisesti ollut 400 aloitusta vuodessa, ja on ollut tyypillisesti luokkaa 200-300 menneenä vuosikymmenenä? Esim. viime vuonna Espoossa asuntojen aloituksia oli kokonaisuudessaan 4330, jolloin kaupungin rakennustoiminta muodostaisi selkeästi alle kymmenen prosenttia kokonaisuudesta.

(En ole muuten tietoinen että artikkelin alussa viitatussa Tapiolassa olisi valmistunut, rakenteilla tai suunnitteilla yhtäkään kaupungin taloa, vaikka alueelle on 2015-2025 välillä suunnitelmien puitteissa rakentumassa luokkaa vähintään tuhat uutta asuntoa. Lähinnä tällaisia toimijoita olisivat Asuntosäätiö ja HOAS joiden osuus on käsittääkseni yksi kerrostalo kummallakin...)

[MiljonääriPlayboy]

Näkökulmani voi olla kovin tapiolalainen, mutta eikös Espoon asuinrakentamisessa kaupungin osuus asiaan ole melko merkityksetön? Missä sitä asuntorakentamista jossa on mukana kaupungin rahaa oikein harjoitetaan?

Tonttien hankkiminen, kaavoittaminen, infran rakennuttaminen tulee ainakin mieleen. Mutta tähän asti tonttikauppa tai vuokraaminen on investointienkin jälkeen ollut kaupungeille ja joillekin kunnillekin erittäin tuottoisaa puuhaa taloudellisessa mielessä.

Toki tilanne kääntyy äkkiä päälaelleen, jos kaupunki maksaa ensin tonttien kustannukset, sitten rakennettavat talot ja/tai taloihin muuttavien asukkaiden vuokrat ja muut kustannukset omasta pussistaan nettoveronmaksajiensa pussista. Onhan se ihan selvää, että jos isolla investoinnilla "pääseekin" käsiksi rumasti negatiiviseen kassavirtaan tästä ikuisuuteen, niin onhan niitä säästöjä silloin jostain ruvettava repimään.

Hyräilkää päässänne Dressman-musiikkia ja kuvitelkaa ananastukkaisten lauma lonnimassa hidastettuna:

ONNEA ESPOO, UUSI HIEKKANEEKERILÄHIÖ AUKEAA LÄHIAIKOINA LÄHELLÄNNE! (Ja te maksatte sen).

[foobar]

^ Espoo ei käsittääkseni vuokraa tontteja kuin erikoistapauksissa, joillekin yleishyödyllisille yhteisöille. Esim. Tapiolassa käytännössä kaikki maa on joko yksityisomistuksessa tai kokonaisuudessaan kaupungin hallinnassa (yleiset alueet). Helsingin kaupungin linja uudelle maankäytölle on sitten aivan eri kuin Espoolla.

Suhtaudun myös melkoisella skeptisyydellä siihen että ainakaan tähän naapurustoon olisi loogista rakentaa paljoa sossuluukkuja rahasammoiksi. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat ohittaneet kahdeksan tonnia jo ajat sitten, eikä sen kannattavaksi muuttavaa vuokraa kertakaikkiaan voi kattaa luukulta. Jotkin muut alueet, erityisesti Espoon keskuksen seutu ovatkin sitten omalta osaltani melkoisessa pimennossa...