Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Tossa väitteessa on ongelmallista se, että niin vuokralla kuin omassa voisi neliöt kantakaupungissa koska tahansa tuplata samaan rahaan jossain muualla. Ei täällä asuta kuin siksi, että tahdotaan.

Me saataisiin ilman välirahaa jo Pihliksestä yksi huone lisää ja Kontulasta toinen.

Muistaakseni mainitsin tästä jo tässä keskustelussa. Et voi laskea noin. Asuntojen neliöhinnat ei ratkaise yksin tätä yhtälöä. Kokonaiskustannukset asua jossain Nurmijärvellä on huomattavasti suuremmat kuin muutama huone lisää. Ensinnäkin ostat vähintään yhden auton, todennäköisesti kaksikin autoa lisää. Tämän jälkeen polttoainekulut kaikkeen liikkumiseen. Ja lopulta sinun pitää laskea liikkumiseen käytetylle ajallekin joku diskontattu arvo. Vapaa-aika on perheelliselle sitä kalleinta aikaa, eli 40 euroa/tunti ei riitä.

Itse olen tuon kalkyylin tehnyt ja johtopäätös oli se, että jonnekin Nurmijärvelle ei todellakaan kannata taloudellisesti ja elämänlaadullisesti muuttaa ellei ole pakko. Ja se pakko syntyy vain siitä että lähempää et saa sellaista asumismuotoa jota haluat.

[junakohtaus]

Ei, ei se ole selvää ollenkaan, koska jokaisen on asuttava jossain ja valita voi vain siitä, mitä on.

Paljon parempi mittari on hinta. Se kertoo mille on enemmän ottajia kuin mitä tavaraa on.

Niin tai näin, lienemme taas vaihteeksi törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen. Sinä selvästi tahdot rakentaa jotain, mitä ei paljaalla silmällä eikä oikein muillakaan mittareilla tahdo tunnistaa kaupungiksi ollenkaan, koska pitää ajatella edes lapsiperheitä. Minä tahdon rakentaa kunnollista kaupunkia, koska se on kivointa ja koska pitää uskoa markkinasignaaleja.

[junakohtaus]

jonnekin Nurmijärvelle ei todellakaan kannata taloudellisesti ja elämänlaadullisesti muuttaa ellei ole pakko. Ja se pakko syntyy vain siitä että lähempää et saa sellaista asumismuotoa jota haluat.

Jos tässä olisi vedetty jätkä ja kalasatama omakotialueiksi, niiden hinnat olisivat niin astronomiset että olisit edelleen siellä Nurmijärvellä. Ei jatkoon.

Eikä se mikään pakko ole jos välttämättä tahtoo omakotitalon. Se on sitä että tahtoo omakotitalon eikä sellaista ole pakko tahtoa.

[junakohtaus]

Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?

[jka]

Ei, ei se ole selvää ollenkaan, koska jokaisen on asuttava jossain ja valita voi vain siitä, mitä on.

Paljon parempi mittari on hinta. Se kertoo mille on enemmän ottajia kuin mitä tavaraa on.

No, pointtihan minulla juuri on että näillä ihmisillä ei ole mistä valita vaikka maksaisivat mitä tahansa. Hinta ei tällaisessa tilanteessa ratkaise jos valinnanvaraa ei ole ja ostajan kiinnostus maksaa enempää ei vaikuta asiaan.

Nämä ihmiset jotka tuonne muuttavat haluavat vähintään 1000 neliön tontin 200 neliön omakotitalolla. Tällaista et saa enää pääkaupunkiseudulle. 1000 neliön tonttien valmistus on lopetettu. Vaikka maksaisit mitä tahansa niin nada, ei ole.

Etuovessa on tälläkin hetkellä kokonaista 32 yli tuhannen neliön tonttia myynnissä Helsingissä ja Espoossa 82. Hakijoita olisi ehkä 100.000 perhettä. Eli suhde on niin naurettava että jengi on luovuttanut kokonaan. Ei ole sellaisia markkinoita jotka näyttäisi oikean arvostustason.

Se miksi 1000 neliön tonttien valmistaminen on lopetettu johtuu teistä pipertäjäkaavoittajista. Ainoa mitä on tarjolla on 400-500 neliön postimerkkitontti ja sellaisenkin saa ainoastaan parisataa onnekasta arvonnassa koko helvetin pääkaupunkiseudulla. Vaikka yrittäisit maksaa mitä tahansa niin ei onnistu edes arvonnassa etuilu.

Jokaista arvottua tonttia kohti on kaksisataa hakijaa. Yhdelläkään kämpällä kalliossa ei käy kahtasataa ihmistä edes näytöllä puhumattakaan että olisi oikeasti kiinnostunut ostamaan. Että mistäköhän sitä on pulaa ja mistä ei?

[jka]

Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?

Asun Espoossa ja työmatka on 10 minuuttia jonka kuljen omalla autolla. Asun juuri niin kuin olen Piilaaksossa asumista parhaimmillaan kuvannut. Omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia. No, järvi on pitänyt vaihtaa uima-altaaseen. Miten tämä liittyy nyt sitten yhtään mihinkään?

Minun motiivini täällä keskusteluun ei ole propagoida itseäni millään tavalla. Tai saada arvonnousua asunnolleni tai puolustella valintojani tai mitään muutakaan. Kunhan yritän tehdä parempaa maailmaa lapsilleni kun usko poliitikkoihin on loppunut. Naivi kuvitelma on, että näillä keskustelupalstoilla saisi ehkä muutaman muunkin ihmisen heräämään niihin asioihin jotka minun mielestäni on päin persettä.

[junakohtaus]

Jatkamme siis asiasta. Pahoittelen heittoani.

Puolestani voisi omakotitonttien kaavoitusta oikein hyvin lisätäkin, joskin epäilen maksuhalukkuutta markkinahintaan. Oikeastaan olen täysin varma, että yhtään kelvollisemmalle paikalle voi omakotitaloja kaavoittaa Helsingissä vain rankalla subventiolla.

Noin muuten kaupunki on yxi suuri monisärmäinen kompromissi noin tuhannen intressin kesken enkä oikeastaan ole valmis jättämään rakentamatta asuntoja esimerkiksi 10 tuhannelle siksi, että sata ihmistä saisi näppärämmän työmatkan. Lienemme jälleen kerran törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen välillämme.

[jka]

Noin muuten kaupunki on yxi suuri monisärmäinen kompromissi noin tuhannen intressin kesken enkä oikeastaan ole valmis jättämään rakentamatta asuntoja esimerkiksi 10 tuhannelle siksi, että sata ihmistä saisi näppärämmän työmatkan. Lienemme jälleen kerran törmänneet ns. aitoon erimielisyyteen välillämme.

En ole vaatimassa omakotitaloja sinun kerrostalojen tilalle. Mutta kehä III:senkin sisällä on niin älytön määrä kokonaan kaavoittamatonta maata että mitä ihmeen tarkoitusta varten tuota oikein pantataan? Joko kaavoitetaan ne sitten kerrostaloasunnoiksi tai jos ei kaavoiteta niin välittömästi sitten omakotitaloasunnoiksi. Varmaan miljoonalle omakotitaloasujallekin löytyisi jo kehä III:sen ympäristöstä tontti jos vain haluttaisiin ja voisit edelleen rakennella pilvenpiirtäjiä niin paljon että et saa ikinä niitä täyteen väkeä.

Ja niin tämä ei siis ole missään mielessä Helsingin ongelma yksinään. Kehä III:sen alueetkin koskevat pääasiassa nimenomaan Espoota.

[junakohtaus]

Sitten tulee se liikenne vastaan taas kerran. En mä periaatteessa vastusta, mutta ja mutta.

Sinänsä siitä ollaan samaa mieltä, että kaavoituksen hitaus on täysin sietämätön ja uskomaton juttu.

[jka]

Sitten tulee se liikenne vastaan taas kerran. En mä periaatteessa vastusta, mutta ja mutta.

Liikenne tulee vastaan jos kaavoitat taas kaikki toimistot Keilanimeen tai vieläkän lähemmäs Helsingin keskustaa.

Nyt tuo porukka asuu Nurmijärvellä. Liikenteenkin kaannalta tuo olisi jo nykyisellään parempi että se porukka asuisi Kehä III:sen varrella.

Ei tuolla porukalla ole minkäänlaista tarvetta liikkua Helsingin keskustaan tai edes lähemmäs Espoon ytimiä kuin työ. Omakotitaloasujat pysyvät paljon mielummin omissa oloisssaan jo nyt siellä Nurmijärvelläkin.

[Kaupunkisetä]

Liikenne tulee vastaan jos kaavoitat taas kaikki toimistot Keilanimeen tai vieläkän lähemmäs Helsingin keskustaa.

Nyt tuo porukka asuu Nurmijärvellä. Liikenteenkin kaannalta tuo olisi jo nykyisellään parempi että se porukka asuisi Kehä III:sen varrella.

Ei tuolla porukalla ole minkäänlaista tarvetta liikkua Helsingin keskustaan tai edes lähemmäs Espoon ytimiä kuin työ. Omakotitaloasujat pysyvät paljon mielummin omissa oloisssaan jo nyt siellä Nurmijärvelläkin.

Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet muutkaan vastaavat käsitykset pidä paikkaansa teoriassa eikä käytännössä. Käytännön kokemus on että kaupunkialueilla joissa asutus ja työpaikat ovat hajaantuneet, liikenne vie moninkertaisesti enemmän rahaa sekä liikenneinfran että liikkumisen kustannusten muodossa, ja tietenkin myös enemmän aikaa. Miksi näin, on helpointa selittää teoreettiseemmin:

Kaupunkiseutu on yksi työssäkäynti ja asiointialue, ja mitä suurempi sen suuremmat taloudelliset hyödyt. Asiaa voi ajatella niin, että yhteeen toimistoon, kouluun, jäähalliin, teatteriin, jne. tullaan keskimäärin tasaisesti eri puolilta seutua. Käytännössä ei mene ihan noin, koska jossain määrin tietyn alan työpaikat ja niiden työntekijät kyllä kasaantuvat, mutta vaikutus ei ole niin suuri kuin äkkiseltään voisi luulla johtuen mm. siitä että samassa työpaikassa on eri alojen ammattilaisia ja asunnoissa asuu keskimäärin kaksi ihmistä. Semmoinen malli jossa on tehdas ja sen vieressä tehtaan asuntola on menneisyyytä.

Keskimäärin paras liikenteellinen sijainti on koko lailla keskellä kaupunkiseutua, koska sinne on keskimäärin lyhyin matka, koska se on keskellä. Vaikutusta voimistaa se että väyläverkko ei ole tasaisesti joka suuntaan välittävä, koska väyliä voi rakentaa rajallisesti, ne yleensä kulkevat ensisijassa säteittäisesti. Joukkoliikenteellä vaikutus on voimakkaampi, ja se taas heijastuu autoliikenteeseen sitä kautta, että jos joukkoliikenteen käyttö on pienempää niin autoliikenne on ruuhkaisempaa.

Helsingissä sanoisin että tuo optimipiste on jossain Pasilassa, se ei ole juuri kellekään yksittäiselle ihmiselle helpoiten saavutettava paikka, mutta se on keskimäärin lyhyimmän etäisyyden päässä ja eri väylien risteyksessä. Jos varsinkin työpaikat ja muut asiointikohteet, ja toissijaisesti asutus, hajaantuu niin keskimääräiset etäisyydet kasvavat. Edes nopeampi liikenneverkko ei kompensoi tuota. Esimerkiksi Leppävaara on hyvin saavutettavissa osista Espoota ja Helsinkiä, mutta Vantaalta, Itä-Helsingistä, jne. todella kaukana.

Jos kaupunkirakenne hajoaa tarpeeksi, niin kaupunki hajoaa useiksi työssakäyntialueiksi. Koska työssäkäyntialueiden tuottavuus on suhteessa niiden kokoon, niin tuosta kärsii sekä talouskasvu että työllisyys. Tämän takia esimerkiksi kansainvälisissä vertailussa kaupungin ydinkeskustan rakennustiheys on suhteessa alueen taloudelliseen menestykseen, mitä enemmän parhaille paikoille saa neliötä sen parempi taloudellisestikin.

[junakohtaus]

Se sopii mulle koska tahansa että tehdään ykköskehän sisäpuolelle tiivistä korttelikaupunkia ja siitä kolmoselle omakototaloaluetta.

[jka]

Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet
...

Työmatkaliikkumisessa on selkeä optimipiste olemassa jonka jälkeen liikkumiseen käytetty aika alkaa taas kasvaa vaikka tiivistäisit miten. Tämä näkyy täysin selkeästi Suomenkin kaupungeissa ja taajama-alueilla.

Pääkaupunkiseudulla käytetään kaikista eniten aikaa työmatkoihin vaikka se on kaikista tiiveimmin rakennettu taajama. Paakaupunkiseudulla käytetään keskimäärin 54 minuuttia työmatkoihin. Kaikista vähiten työmatkoihin käytetään aikaa 50.000-100.000 asukkaan taajamissa joissa matka-aika on 42 minuuttia. Kokonaan böndellä työmatkoihin käytetään 56 minuttia. Eli pääkaupunkiseudullakin ollaan ylitetty jo kirkkaasti optimipiste. Jos vielä vähän tiivistetään niin pääkaupunkiseudulla käyetetään enemmän aikaa matkustamiseen kuin böndellä.

Sama ilmiö näkyy Piilaaksossa täysin selkeästi. Ylivoimaisesti pisimmät matka-ajat on niillä joilla on työpaikka San Franciscossa. Jos kaikki olisi keskitetty SF:n keskustaan niin tuo olisi absoluutisen jumissa kun se on sitä jo nyt. Piilaakson ja varsinkin SF:n liikenteen pelastaa se, että porukkaa menee töihin muuallekin kuin SF:n keskustaan.

Nyt kun Googlen myötä Palo Altoon on syntynyt nopeaan tahtiin enemmän työpaikkoja kuin on syntynyt asumista niin tuolle alueelle on syntymässä toinen ruuhka-piste. Se johtuu nimenomaan työpaikkojen keskittymisestä tälle alueelle. Tästä huolimatta Palo Altoonkin ulkopuoleltakin matkustavien työmatka-aika on keskimäärin edelleen pienempi kuin täällä tuppukylässä pääkaupunkiseudulla.

Kuvittele Piilaakson tilanne Suomeen. 4 miljoonaa ihmistä laitetaan alueelle Helsingistä Riihimäelle. Oletko nyt todellakin ihan vakavissasi että Pasila on se paikka jota pitää alkaa tiivistämään että ongelmat ratkeaa? Jos tässä tilanteessa edelleen kaikki työpaikat olisi Helsingissä yhdessä keskustassa niin tilannehan olisi katastrofaalinen. Mikään joukkoliikennekään ei pelastaisi tilannetta millään tavalla.

Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa. Tein joskus analyysin USA:n kaupungeista. Minkäänlaista korrelaatiota ei ollut alueen BKT/nuppi ja alueen väkimäärän ja asumistiheyden suhteen. USA:n tuottavin alue on muuten Piilaakso nimenomaan samalla tiheydellä kuin Espoossa jos öljynjalostaja Midlandia ei oteta mukaan. New York ei pääse edes kunnolla listoille.

Tässä nopealla googletuksella linkki aiheeseen mutta tuossakaan ei tutkittu asiaa oikeasti väestötiheyden kannalta kuten itse tein. Jos noin lasketaan niin New York on täyttä kuraa tässä suhteessa ja oikea tuottavuus löytyy alueilta joilla on ihan normaali väestötiheys ja väkimäärä.

http://www.theatlanticcities.com/jobs-and-economy/2013/10/americas-most-productive-metros/7041/

[junakohtaus]

Pääkaupunkiseutu muuten ei ole ollenkaan tiiviisti rakennettu.

[jka]

Se sopii mulle koska tahansa että tehdään ykköskehän sisäpuolelle tiivistä korttelikaupunkia ja siitä kolmoselle omakototaloaluetta.

Konsensus taas saavutettu.

Sanoisin tässätapuksessa, että kaavoituksessa on silloin kuitenkin enemmän puutetta tahtotilasta että omakotitaloja tulee minun alueelle kuin että sinä saat kerrostaloja. Mutta myönnän että et sinäkään saa ihan sitä mitä haluaisit.

[jka]

Pääkaupunkiseutu muuten ei ole ollenkaan tiiviisti rakennettu.

Juu ei olekaan. Molemmathan me halutaan sitä tiivistääkin tässä. Sinä ykkösen sisäpuolella minä ulkopuolella. Mutta molempien toiveet leviää kyllä ympäri peltoja.

[junakohtaus]

Joo ei me kumpikaan saada mitä tahdottaisiin. Sen sijaan me kumpikin saadaan liian väljiä ja matalia lähiöitä sekä kolmosen että ykkösen sisälle.

[jka]

Joo ei me kumpikaan saada mitä tahdottaisiin. Sen sijaan me kumpikin saadaan liian väljiä ja matalia lähiöitä sekä kolmosen että ykkösen sisälle.

Näennäisenä kompromissina näistä kahdesta toiveesta taitaa tulla juuri paskaa lähiötä. Mutta tuohan ei ole todellakaan kompromissi näistä kahdesta vaan päinvastoin tuo on lopulta juuri molempien toiveiden peilikuva. Kun ei ole munaa kaavoittaa oikeaa omakotitaloaluetta tai kortteliakaupunkia niin sitten tehdään paskaa lähiötä ja kuvitellaan että ei äänestäjät huomaa. Ja tuntuu vähän että ei huomakaan kun samat urpot keikkuu asioista päättämässä vuodesta toiseen.

[junakohtaus]

Näin. Ihan täsmälleen näin.

Ongelma on siinä, että asiaa ei ole aiemmin politisoitu. Kaavoitus on pyörinyt virkamiestyönä ja kaikkia on vain vituttanut kun ennen tehtiin parempaa, mutta kukaan ei oikein ole ottanut asiaa ajaakseen. Tämä on nyt muuttunut ja kaupunkisuunnittelusta on tullut kuumaa håttia.

[huhha]

Mutta siis tarkennamme vähän. Onko tämä koko pitkä keskustelu käyty siksi, että sinun oli ihan pakko saada omakotitalo ja sen saadaksesi olit valmis muuttamaan helkkarin kuuseen, ja nyt harmittaa työmatkat?

Ns. normaaleilla ihmisillä on usein vaikea päästä lisääntymistuulelle ennenkuin on jotakuinkin jatkuva toimeentulo ja talo jossa on luokkaa puolen aarin takapiha tai vähän pienempikin. Rivari tai okt, kunhan on piha ja lähipuistikko, jossa lapsi voi telmiä ja teutaroida yhdellä ovenavauksella.

Ihmiset pelkäävät, että lapsesta tulee atooppinen ja apaattinen hissukka, jos se teljetään kerrostaloasuntoon. Nyttemmin onkin todettu, että lapsi tarvitsee vihreää ympäristöä, hyödyllisiä bakteereita ja monimuotoisia sparraajia kehittääkseen toimivan immuunijärjestelmän. Ns. hygieniahypoteesi on siis saanut vahvistusta.

Jos tällaisia asuntoja ei ole saatavilla edullisesti läheltä työpaikkoja, valtio ja kaupunki saattavat jossain vaiheessa huomata, että seuraavasta sukupolvesta puuttuvat veronmaksajat. Siihen ei auta lapsilisät tai lapsiluvun mukaan kasvavat kunnan asunnot toimeentulemattomille, ehkä ennemminkin päinvastoin. Kaupunki pystyy jatkamaan tätä kannibalisointia pitempään kuin valtio, koska se voi tuoda ihmisiä muualta. Valtion pitääkin varmistaa, etteivät kaupungit harrasta mitään lyhytnäköistä osaoptimointia väestörakenteen kustannuksella.

Kantakaupungin tiivistämistä vastaan ei minulla tietenkään ole mitään. Käveltävän kokoiseen kaupunkiin mahtuu vaikka kuinka paljon ihmisiä kun ei ole autoja.

[Kaupunkisetä]

Käsitykseen että hajauttamalla saadaan toimivampi liikennejärjestelmä törmää jatkuvasti, se ei vaan kuten monet
...

Työmatkaliikkumisessa on selkeä optimipiste olemassa jonka jälkeen liikkumiseen käytetty aika alkaa taas kasvaa vaikka tiivistäisit miten. Tämä näkyy täysin selkeästi Suomenkin kaupungeissa ja taajama-alueilla.

Pääkaupunkiseudulla käytetään kaikista eniten aikaa työmatkoihin vaikka se on kaikista tiiveimmin rakennettu taajama. Paakaupunkiseudulla käytetään keskimäärin 54 minuuttia työmatkoihin. Kaikista vähiten työmatkoihin käytetään aikaa 50.000-100.000 asukkaan taajamissa joissa matka-aika on 42 minuuttia. Kokonaan böndellä työmatkoihin käytetään 56 minuttia. Eli pääkaupunkiseudullakin ollaan ylitetty jo kirkkaasti optimipiste. Jos vielä vähän tiivistetään niin pääkaupunkiseudulla käyetetään enemmän aikaa matkustamiseen kuin böndellä.

Sä puhut nyt ihan eri asiasta, eli vertaat eri kokoisia työssäkäyntialueita. Isommilla kaupunkiseuduilla matkat ovat pidempiä, koska asutus on laajemmalla alueella, koska ihmisiä on enemmän. Kuinka paljon, vai jopa lainkaan, laajemmalla riippuu tiheydestä.

Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa.

Lue nyt vaikka tää http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-14.pdf

Mä olen ollut Piilaaksossa töissä, se on niin liikennehelvetti kuin mikään länsimaissa voi olla, tyyliin kolmen tunnin työmatka. Mikä näkyy esimerkiksi siinä että firmat järjestää työntekijöilleen bussikyytejä ja satelliittitoimistoja. Ja jos se oikeasti lasket koko alueen väkilukua, niin toi neljä miljoonaa asukasta on tuollaiset vajaa sata kilometriä pitkä kaupunkialue, vastaa suurin piirtein Helsinki-Lahti väliä.

[Kaupunkisetä]

Kuvittele Piilaakson tilanne Suomeen. 4 miljoonaa ihmistä laitetaan alueelle Helsingistä Riihimäelle. Oletko nyt todellakin ihan vakavissasi että Pasila on se paikka jota pitää alkaa tiivistämään että ongelmat ratkeaa? Jos tässä tilanteessa edelleen kaikki työpaikat olisi Helsingissä yhdessä keskustassa niin tilannehan olisi katastrofaalinen. Mikään joukkoliikennekään ei pelastaisi tilannetta millään tavalla.

Huomauttaisin ihan näin yleisesti tästä, että _toimistotyöpaikat_ ei vie kovin paljoa tilaa, minkä takia niitä voi kyllä keskittää hyvinkin rajusti. Nykyaikaisessa konttorissa (avotoimistot, nimeämättömtä työpisteet, jne.) voi olla esim. yksi työntekijä alle kymmentä neliötä kohden ja toisaalta toimistorakentamisessa hyvinkin suuret tonttitehot onnistuvat. Sanotaan nyt vaikka tonttiteho 5 ja alueteho 3. Eli 300 000 työpaikkaa, kolme miljoonaa neliötä, yksi neliökilometri maata. Eli semmoinen halkaisijaltaan reilun kilometrin ympyrä. Tällä logiikalla toimii vaikkapa Lontoon City.

[junakohtaus]

Ns. normaaleilla ihmisillä on usein vaikea päästä lisääntymistuulelle ennenkuin on jotakuinkin jatkuva toimeentulo ja talo jossa on luokkaa puolen aarin takapiha tai vähän pienempikin. Rivari tai okt, kunhan on piha ja lähipuistikko, jossa lapsi voi telmiä ja teutaroida yhdellä ovenavauksella.

Ihmiset pelkäävät, että lapsesta tulee atooppinen ja apaattinen hissukka, jos se teljetään kerrostaloasuntoon. Nyttemmin onkin todettu, että lapsi tarvitsee vihreää ympäristöä, hyödyllisiä bakteereita ja monimuotoisia sparraajia kehittääkseen toimivan immuunijärjestelmän. Ns. hygieniahypoteesi on siis saanut vahvistusta.

Tiedä sitten mikä on normaali ihminen ja mikä ei. Ehkä minustakin tuli tällainen juuri siksi, että en koskaan ole asunut kuin kerrostalossa. Itse asiassa Helsingin kerrostaloissa on kakaroita vaikka kuinka.

Mukava juttu muuten, että Kaupunkisetä ilmaantui paikalle kommentoimaan Piilaakson liikenneoloja. Olen koko ajan vähän epäillyt puheita paratiisimaisesta autokaupungista, koska se ei oikein istu yhteen minkään sellaisen kanssa, mitä siitä asiasta in general tiedetään.

[Onnikka]

Tiedä sitten mikä on normaali ihminen ja mikä ei. Ehkä minustakin tuli tällainen juuri siksi, että en koskaan ole asunut kuin kerrostalossa. Itse asiassa Helsingin kerrostaloissa on kakaroita vaikka kuinka.

Itselläni ei ole muuhun varaa. Joskus riittävän syrjässä asuessa oli.
Mutta jos ja kun sulla on niin testaapa vaihtoehtoja. Helsinkiläisen kerrostalon asukilla on varmasti varaa parempaankin, vaikkei siitä tiedäkään.

Se että kakaroita löytyy, ei tarkoita sitä että paras vaihtoehto olisi heille.

[junakohtaus]

Mä en missään tapauksessa lähde kaupungista jonnekin leikkaamaan nurmikkoa. Täysin kajahtanut idea.

Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.

[Onnikka]

Mä en missään tapauksessa lähde kaupungista jonnekin leikkaamaan nurmikkoa. Täysin kajahtanut idea.

Mitä kakaroihin tulee, jokaisella pitäisi olla oikeus kaupunkilapsuuteen.

Mulla ei varaa sellaisiin (eli naiseen, siellä ne mummotunneleissa luurailee vaan ne on kaukana ne) ole, mutta jos olisi, tahtoisin heille parempaa, näin kaupungissa lapsena ja aikuisena asuneena sanoisin. 
Ihan ilman lämpöäkin jossain vaiheessa oltiin kaupungissa. (Ihan keskustassa.)
Oli puuhella muttei puita. Maalla olisi sentäs ollut niitä puita.
Hyvin muistan vaikka aika pikkanen olin.

[junakohtaus]

Nykyisin Monosen ruumisarkkulikkeenkin talossa Liisankadulla on jokaisella oma kylppäri ja kaikissa taloissa on keskuslämmitys.

[Onnikka]

Eipä se auta heitä keillä nykyään ei varaa ole. Kaupungit tuottaa aina uusia lisää.
Tai välinpitämättömyys liian suurissa yhteisöissä tuottaa.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/280150-asunnottomuus-lisaantyy-pk-seudulla-%E2%80%93-rajuin-kasvu-maahanmuuttajilla
Huvittavaa kyllä, mamut lasketaan nykyisin mukaan ja korostetaan heitä vaikka heillä tuet toimii. Asunto on mutta ei keskustassa niin sitten on tilastoissa mitä lie.

Pitävät kotimaisille ihan kursseja. Rahat taskuun, pakotetut nuoret menee kurssille, pari löytää asunnon (ilmeisesti jostain leirimäisistä olosuhteista joissa seurakunta vie rahat.)
http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/henki_elama/lue_uusin_henki_elama/

Kurssilta apua nuorten asunnottomuuteen Nuorten aikuisten asunnottomuuteen yritetään puuttua Asuminen  haltuun -kurssin avulla. Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty kurssi paransi nuorten mahdollisuuksia saada ja pitää oma asunto.
Jyväskylässä alle 25-vuotiaista
nuorista 40 on ilman asuntoa, arvioi ohjaaja Otto Dufva Jyväskylän
Nuoriso- ja Palveluasunnot ry:stä
– Nuorten asunnottomuus on
kasvava ongelma.
– Ensimmäinen kurssi viime syksynä oli tosi hyvä juttu, Dufva toteaa.
Kurssin avulla muutama nuori
on onnistunut saamaan asunnon
ja pitämään sen.

[junakohtaus]

Piti oikein erikseen katsoa siitä Piilaaksosta vähän.

Tuntuu siltä, että juttujen suhde todellisuuteen taisi sittenkin olla lähinnä viitteellinen.

Aside from San Francisco, Palo Alto has the worst inbound commutes and the biggest jobs-to-housing imbalance.

http://www.bizjournals.com/sanjose/news/2014/03/06/silicon-valley-traffic-worsened-23.html?page=all

[jka]

Ja tuo työssäkäyntialueiden tuottavuus suhteessa kokoon tai väestötiheyteen on muuten täyttä paskaa.

Lue nyt vaikka tää http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-14.pdf

Missä kohtaa tuossa sanotaan että väkeä aina vaan tiiviimmin pakkaamalla saadaan parempi tuottavuus? Tuossa verrataan kaupunkeja koko maahan ja ilman suurinta kaupunkia. Se että maan suurimmissa kaupungeissa on parempi tuottavuus kuin koko maassa on totaalinen nollatuktimus. Ainoa kohta missä ollaan juuri pääsemässä asiaan on s.23 kuva 25 "USA:n työpaikkaväljyydet kaupungeittain 2010: k‐m2/työpaikka". Väljyyksissä on 100% ero mutta tuottavuudessa on jopa käänteinen korrelaatio väljimpien kaupunkien hyväksi. Tätä korrelaatioita ei tietenkään olla enää laskettu koska propagandaläystäkkeeltäsi putoaisi pohja.

En ole koskaan väittänyt etteikö urbanisaatio lisäisi tuottavuutta mutta tässäkin on optimipiste ja se ei todellaakan ole musta-aukko jossa kaikki ihmiset ovat konsentroituneet yhteen pisteeseen maapallolla. Nyt kun Piilaaksoakin aletaan tiivistämään niin on aivan varmaa että alueen tuottavuus per nuppi tulee laskemaan. Koko Piilaakson menestys on perustunut rentoon ja väljään ilmapiiriin. Ei siihen että oltaisiin kuin sillit suolassa.

Jos ajetellaan niitä töitä joita Suomessakin tulevaisuudessa tehdään tai ainakin pitäisi tehdä niin ne ovat nimenomaan tietovaltaisia ja inovaatioihin perustuvia töitä. Ei tällainen työ tehostu sillä että pakataan ihmisiä yhä tiivimmin. Se tehostuu sillä että luodaan rentoa ja miellyttävää työympäristöä jotta aivot voi kokoajan palautua.

Mä olen ollut Piilaaksossa töissä, se on niin liikennehelvetti kuin mikään länsimaissa voi olla, tyyliin kolmen tunnin työmatka. Mikä näkyy esimerkiksi siinä että firmat järjestää työntekijöilleen bussikyytejä ja satelliittitoimistoja. Ja jos se oikeasti lasket koko alueen väkilukua, niin toi neljä miljoonaa asukasta on tuollaiset vajaa sata kilometriä pitkä kaupunkialue, vastaa suurin piirtein Helsinki-Lahti väliä.

Milläköhän alueella olet sitten asunut ja käynyt töissä jos olet 3 tuntia kuluttanut työmatkoihin? Palo Alton alueen työntekijöiden keskimääräinen työmatka-aika on 21min yhteen suuntaan. Eli yhteensä vähemmän kuin keskimäärin koko USA:ssa tai vähemmän kuin Suomessa edes pikkukaupungeissa puhumattakaan pääkaupunkiseudusta.

http://blogs.kqed.org/newsfix/2013/03/05/san-francisco-bay-area-nations-capital-for-megacommuting/

Tuosta kuvasta näet suoraan, että mitä tiheämpää sen kauemmin kestää työmatkat. Tottakai San Franciscon alueella löytyy näitä "megacommutereita" mutta ei niitä ole kuin muutama prosentti. Väitän että pääkaupunkiseudulla näitä on vielä enemmän. Piilaaksossa on huomattavasti miellyttävämpää ajaa autolla kuin Länsiväylällä.