Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Aschberg]

Mittarissa on nyt vajaa 11tkm puolelta vuodelta 11 maassa Wienissä asuessa. Auto on ihana. Wien on upea autokaupunki. Keski-Eurooppa on upea autolla. Kiitos jumalalla autosta ja teistä.

Viikon vitsi. Jos minun pitäisi jotenkin Wieniä kuvailla, niin "autokaupunki" tulisi suurin piirtein viimeisenä mieleen. Esim. Helsingin, Tampereen ja Turun kuvailemiseen moinen termi sopii jo selvästi paremmin, vaikka eivät nekään mitään detroiteja ole.

Wien

[Ink Visitor]

Kaistale hienointa merenrantaa Helsingissä: lähes tuhat vuokra-, aso- ja hitas-asuntoa

Helsingin asuntotuotantotoimisto ja Skanska ovat sopineet kahden kerrostalon rakentamisesta Kruunuvuorenrannan projektialueelle. Taloihin tulee yhteensä 63 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa, ja niiden rakentaminen käynnistyy maaliskuussa 2015.

"Heka Laajasalo Koirasaarentie 36 on kolmas ATT:n käynnistämä hanke Kruunuvuorenrannan uudella luonnonläheisellä alueella. ATT edistää voimakkaasti uuden asuinalueen rakentamista, ja tavoitteena on vuoden 2017 loppuun mennessä käynnistää yhteensä lähes tuhannen kohtuuhintaisen hitas-, asumisoikeus- ja vuokra-asunnon rakennuttaminen Kruunuvuorenrannan alueella", sanoo projektipäällikkö Kristiina Ikävalko ATT:ltä.

Osoitteeseen Koirasaarentie 36 tulevat talot ovat 4−6-kerroksisia, ja niiden julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä. Yhteensä taloissa on asuinpinta-alaa 4 167 neliömetriä. Hanke valmistuu lokakuussa 2016.

Parhaillaan Skanska rakentaa ATT:lle Kruunuvuorenrannan projektialueella myös 170 asuntoa Koirasaarentie 32:een ja Gunillantie 23:een. Vuoden 2016 lopulla valmistuvista asunnoista valtaosa on asumisoikeusasuntoja, loput hitas-asuntoja.

"Skanskan mielestä kohtuuhintainen sosiaalinen asuntotuotanto on elintärkeää pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Skanskalla onkin nyt rakenteilla ja suunnitteilla tämä Koirasaarentien uusi hanke mukaan luettuna yhteensä 1 146 ARA-rahoitteista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa Helsingissä ja Vantaalla", sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.

    (...)

Alueen katujen, kunnallistekniikan ja asuintalojen rakentaminen on käynnissä. ATT rakennuttaa Kruunuvuorenrannan eri alueille useita eri hallintamuotoja käsittäviä asuntokohteita. Skanska kehittää omia asuntokohteitaan suunnittelualueella, jonka kaavoitusprosessi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 aikana.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kaistale+hienointa+merenrantaa+helsingissa+lahes+tuhat+vuokra+aso+ja+hitasasuntoa/a2292271

[no future]

Laman aikaan rakennusliikkeitä kiinnostaa tehdä korkotuettuja kämppiä, kun kovan rahan asunnot ei käy kaupaksi. Eihän tossa mitään uutta ole.

Yhteensä toi kerrosala on muuten alle prosentti alueelle kaavoitetuista asunnoista.

[Dharma]

Mittarissa on nyt vajaa 11tkm puolelta vuodelta 11 maassa Wienissä asuessa. Auto on ihana. Wien on upea autokaupunki. Keski-Eurooppa on upea autolla. Kiitos jumalalla autosta ja teistä.

Viikon vitsi. Jos minun pitäisi jotenkin Wieniä kuvailla, niin "autokaupunki" tulisi suurin piirtein viimeisenä mieleen. Esim. Helsingin, Tampereen ja Turun kuvailemiseen moinen termi sopii jo selvästi paremmin, vaikka eivät nekään mitään detroiteja ole.

Wien

Vaikea sanoa, millä kokemuksella puhut, mutta itse olen asunut Helsingissä vuosikymmeniä ja nyt Wienissä 1,5 vuotta, joista 1 vuosi täysin joukkoliikenteellä ja 0,5 vuotta täysin autolla. Ajan 6,5 päivää viikosta eli joskus jää sunnuntaisin ajamatta. Mahtava autokaupunki. Uskomattoman toimiva. Varmaan maailmassa on parempia, mutta itselläni ei ole niistä kokemusta.

Wienin joukkoliikenne on täysin överiä eli kertoo siitä, että vihervasurit ovat vallassa ja rahaa riittää, ja tämä toki helpottaa sitä, ettei ruuhkia ole. Mutta olennaista on se, että kadut ovat yksisuuntaisia ja riittävän leveitä. Wienissä liikkuu autolla noin 2-3 kertaa niin nopeasti kuin muilla vaihtoehdoilla ellei matka ole tarkasti metroradan mukainen.

Helsingissä on järkyttävä liikennepolitiikka, mikä osaltaan johtuu kaupungin niemiluonteesta. Helsingissä tuhlataan joukkoliikenteeseen Wienin tavoin. Vaikea sanoa kummassa enemmän. Se on kuitenkin varmaa, että Helsingissä varaa on paljon vähemmän.

Autobahnat vs. Suomen moottoritiet ovat myös mielenkiintoinen kokemus. Suomessa ajetaan älyttömän hiljaa ja liikennettä on niin vähän, että millä ihmeen laskelmalla nämä tiet ovat kannattavat? No mutta, Suomessahan ajatellaan, että 10 mrd e Tallinnan tunneliin olisi realistista. Heh. Mitä siitä, että Kanaalitunneli meni heti konkurssiin 50-kertaisesta väestöpohjasta huolimatta tai siitä, että pelkät korkokulut ovat 50 e/suunta Helsinki-Tallinna-tunnellissa, jos siis millään pysytään kustannusarviossa, mikä julkiset hankinnat (esim. länsimetro) huomioonottaen on aiheellinen epäilys.

Ai niin: Itävallassa bensa maksaa 20-30 senttiä vähemmän litralta kuin Suomessa.

PS. Wienissä 85 % asuu vuokralla ja vuokrakatto on 10 e/m2/kk+vastike. Itsellä 180m2 keskustassa 1890 kämppä 3,5 m huonekorkeudella ja ihan normi perheasunto.

[Eino P. Keravalta]

Viikko sitten Hesarissa oli ylimielinen juttu siitä, miten joskus viitisenkymmentävuotta sitten Helsinkiin suunniteltiin valtavaa moottoriteiden verkostoa. Ylimielisellä tarkoitan sitä, että noita kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjä suunnitelmia kutsuttiin 'hulluiksi'.

Totta on tietysti, että 50-60-lukujen teknologiaa ja autoistumista ihannoiva mentaliteetti tuotti myös ylilyöntejä ja että Helsinkiin kaavaillut jättimäiset moottoritiesuunnitelmat olivat pienelle niemelle, pieneen väestöön ja köyhään maahan kieltämättä ylimitoitettuja.

Kuitenkin hankkeet olivat aikansa kuvia ja tuolloin monen mielestä järkevinä ja tavoiteltavina pidettyjä visioita. Huvittavaa tässä on se, että siinä, missä Hesarin toimittelijat leimaavat menneiden sukupolvien suunnitelmat 'hulluiksi', he eivät näe oman aikakautensa ylilyöntejä ja hulluuksia, vaan riemurinnoin niitä kannattavat. Eräänä esimerkkinä vaikkapa unelmat 'autottomasta Helsingistä'.

Jos olivat vuosikymmenten takaiset suunnitelmat moottoritieramppien täyttämästä, Helsinki-nimisestä niemestä suhteellisuuden- ja todellisuudentajuttomia, niin samassa mittakaavassa ovat puheet myös autottomasta Helsingistä toisessa äärilaidassa. Harva vain sitä päättäjien tasolla näkyy tajuavan - on aina helpompi nähdä toisen sukupolven hulluus kuin oman sukupolvensa hulluus.

[Dharma]

Hipsterien liikenneutopiat törmäävät mäntyyn jo täällä Lohjalla missään bunkkaan. 50 km ytimestä. Saati sitten seuraavat 1000 km. Kuitenkin täällä maksetaan nuo utopiat. 8 mrd e liikenteen veroja vs. 1 mrd e tierahoja. Joukkoliikennetuet ainakin 1 mrd e nettotappio yhteiskunnalle, infran arvo huomioonottaen paljon enemmän.

Ja mistään ei ikinä opita. HITAS on epäonnistunut jo 30+ vuotta putkeen ja uutta tehdään entiseen tahtiin. Länsimetro maksoi tuplat aiottuun, mutta mitäs siitä. Uutta rataa kehiin.

[kriittinen_ajattelija]

(http://www.duskyswondersite.com/wp-content/uploads/2013/02/above-Suburbs-of-Copenhagen-Denmark.jpg)
Mielenkiintoista kaupunkisuunnittelua Kööpenhaminassa Tanskassa.

[Dredex]

Uutisen mukaan raskas rekkaliikenne on erityisen altis hajottamaan maantien pintaa:

Uutinen

Miksei maanteihin upotettaisi metallisia raiteita, joita pitkin rekat ajaisivat. Raiteet kestäisivät kauemmin kuin asfaltti.

Tässä vanhempi esimerkki linja-autosta, joka kulkee maantiellä ja raiteilla:
Video

Uudemmankin tapauksen olen nähnyt.

[JoKaGO]

Jokohan 2500 viestin jälkeen päästäisiin suunnittelemaan Kehä III:n ulkopuolisen maailman kaupunkeja ja liikennettä?

[multa tulille]

(http://www.duskyswondersite.com/wp-content/uploads/2013/02/above-Suburbs-of-Copenhagen-Denmark.jpg)
Mielenkiintoista kaupunkisuunnittelua Kööpenhaminassa Tanskassa.

Mielenkiintoinen tuo perusratkaisu. Tuo mieleen Etelä-afrikkaisten uudisraivaajien vankkurien asennot, kun odotettavissa oli ns. epäsosiaalisten ainesten ylikiihoittunutta  toimintaa. Mittakaava on vaan suurempi, mutta niin voi olla vaikeudetkin tulevaisuuden Tanskassa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota, kuinka  hyvä on valvoa  ei-toivottua liikkumista  asuntorenkaiden välisillä aukeilla. Ja jos basilli osittaisen valppauden puutteen vuoksi pääsee iskemään yhteen rinkiin, vahingot voidaan rajata minimiin ja vastaisku voidaan kohdistaa pistemäisesti,  jos vain viestiyhteydet pidetään kunnossa ja valmius on muualla kohdallaan.Lisäksi tilanteen vaikeutuessa  asuntorinkien keskustoihin on mahdollisuus  helposti lisätä valvontakalusstoa ( valonheittimiä ja torneja) joka lisää turvaa  entisestään.... 

Ai, oliko kysymyksessä ihan oikeasti arkkitehtoninen kokonaiskompositio, jossa on huomioitu rakennuspaikkakohtaiset viljely- ja oleskelualueet sekä asuntoryhmien välisellä hyvin hoidetulla nurmikkoalueiila tehtävät isommat  picnickit, solidaarisuustapahtumat, leijojen lennättäminen ja jalkapallon pelaaminen... ? 

Ai, eikö kyseessä ollutkaan  han-tanskalaisille  suunniteltu  asuinyhteisö? Jooo jooo, ymmärretään... tietysti  tanskalaisten täytyy kantaa vastuunsa,olihan niitä  siirtomaita..... joo  joo ja  kalastuslaivastoa....jooo jooo, ja Brmaister & Wainin laivadieselit....niistä kertyy  velkaa.... aivan oikein, siis afrikkalaisia, niin ja  lähi-itäläisiä,  hvyitetään harkitesemattomat  Muh...  kuvat,  ihan oikein, ihan oikein,  vielä kun saataisiin kiinni se, kuka  se nyt oli, joka piirsi, jooo  jooo...

(Moderni ketjun  aiheeseen sopiva,  arkkitehtuuriin ja yhteisöllilsyyteen kantaa ottava pikku essee, jossa tapahtuu tiedostanatonta ajattelun kehittymistä ,josta arkkitehtikoulun opettajatkin voisivat olla ylpeitä)

[kauhistuttaja]

Onko autoilijoilla jotain yhteistä entisaikojen kiertolaisten ja yhteiskunnan sivullisten kanssa, jotka ovat olleet pakotettuja liikkumaan jatkuvasti? Eli he eivät ole pystyneet asettumaan aloilleen ja kehittämään kaupunkikulttuuria, vaan jatkuvasti on liikuttava pitkiä matkoja. Lähinnä mietiskelen sitä, että miksi vihreät kannattavat lähipalveluita ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta, kun taas konservatiivit haluavat, että kaikki elämässä tarvittavat asiat pitää sijaita mahdollisimman kaukana, ja elämän tarkoitus on jatkuva liikkuminen. Ihmislajin kehityksen myötä ihminen on noussut liikkumaan kahdella jalalla, jolloin kädet ovat vapautuneet muita toimintoja varten. Autossa istuminen on käänteistä kehitystä, koska autoillessa ihminen tarvitsee liikkumiseen kaikki neljä raajaansa. Elinikäkin laskee, kun istuu paikallaan jatkuvasti.

[mannym]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1426477832455

Helsingin Kampissa sijaitseva Sähkötalo muuttuu terveys- ja hyvinvointikeskukseksi. Asiasta päätti Helsingin kaupunginhallitus valtuustokauden strategian onnistumista ja ensi vuoden budjettiraamia koskevien neuvotteluiden päätteeksi.

Päätös tarkoittaa sitä, että Sähkötalossa 1970-luvun alusta asti pääkonttoriaan pitänyt Helsingin Energia joutuu etsimään itselleen uudet tilat.

Toistaiseksi auki on kuinka pian Sähkötaloon kaavailtu uudenlainen terveysasema voisi avautua.

"Puhutaan ainakin vuodesta tai vuosista, mutta varmasti lyhyemmästä aikavälistä kuin silloin, jos olisimme perustaneet keskustan aseman Marian sairaalan alueelle", sanoo Helsingin suurimman puolueen, kokoomuksen, ryhmäjohtaja Lasse Männistö.

Sähkötalon käyttötarkoituksen muuttamisen tielle voi kuitenkin tulla yhä kaksi tekijää: rakennuksen suojeluarvot sekä muuntoremontin hinta.

Hassu päätös. Pytinki on suunniteltu toimistokäyttöön. Se on museo. Se on suojeltu kaavassa. Sen käytävien ilme on määritelty jne... Marian sairaalan alueella tilat olisivat olleet valmiina. Nyt ne halutaan pytinkiin jonne niitä ei suojelun vuoksi voida oikein laittaa. Mielenkiinnolla katselen kuinka tämä etenee.

[junakohtaus]

Mä en muuten tunne ketään, joka ajaisi autotonta Helsinkiä.

[Uuno Nuivanen]

Toistaiseksi auki on kuinka pian Sähkötaloon kaavailtu uudenlainen terveysasema voisi avautua.

Tämäkö tarvitaan nyt niille "paperittomille"?

[Eino P. Keravalta]

Onko autoilijoilla jotain yhteistä entisaikojen kiertolaisten ja yhteiskunnan sivullisten kanssa, jotka ovat olleet pakotettuja liikkumaan jatkuvasti? Eli he eivät ole pystyneet asettumaan aloilleen ja kehittämään kaupunkikulttuuria, vaan jatkuvasti on liikuttava pitkiä matkoja. Lähinnä mietiskelen sitä, että miksi vihreät kannattavat lähipalveluita ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta, kun taas konservatiivit haluavat, että kaikki elämässä tarvittavat asiat pitää sijaita mahdollisimman kaukana, ja elämän tarkoitus on jatkuva liikkuminen. Ihmislajin kehityksen myötä ihminen on noussut liikkumaan kahdella jalalla, jolloin kädet ovat vapautuneet muita toimintoja varten. Autossa istuminen on käänteistä kehitystä, koska autoillessa ihminen tarvitsee liikkumiseen kaikki neljä raajaansa. Elinikäkin laskee, kun istuu paikallaan jatkuvasti.

Autoilijat tuskin haluavat ajella, mutta on pakko eikä sitä heiltä kysytä.

Minun työpaikkani sijaitsee 27 kilometrin päässä kotoani ja sinne on pakko ajaa autolla. Toki mielelläni olisin töissä puolen kilometrin päässä ja siirtyisin sinne kävelemällä. Valitettavasti en voi ilmoittaa puolen kilometrin päässä olevaan yritykseen, että aloitan heillä ensi maanantaina, vaan minun on mentävä töihin sinne, missä minut on palkattu. En myöskään voi muuttaa puolen kilometrin päähän työpaikastani, koska minulla ei ole rahaa asua Suomen kalleimmassa kaupungissa. Sen sijaan puolen kilometrin päässä työpaikastani asuu ilmaiseksi ihmisiä, jotka ovat tulleet Maapallon toiselta puolelta ja jotka eivät koskaan tule tekemään Suomessa työtä. Joten minä ajan työpaikalleni autolla - autolla, jonka olen ostanut kalliita veroja maksaen. Ja kalliita veroja pitää maksaa muunmuassa siksi, että tänne otetaan joutilaita ihmisiä merenranta-asuntoihin asumaan Maapallon toiselta puolelta. Näin ovat päättäjät päättäneet ja halunneet eikä autoilijoilta ole kysytty mitään, hipeiltä kyllä.

[Dharma]

Ihminen, joka ei ymmärrä auton vapauttavaa roolia yksilölle ei joko osaa ajaa tai ole sitä kokeillut. Auton on valtavan kätevä. Se on myös valtavan kallis, kiitos tulonsiirtojen, joilla Suomessakin siirretään autoilijoita 8 mrd e vuodessa yhteiseen kassaan samalla kun joukkoliikenettä tuetaan ainakin 1 mrd e vuodessa.

Vapaus taasen on korkeinta kastia tarvehierakiassa. Toki autoon liittyy paljon välttämättömyyttä, mutta vapaus-näkökulma tekee siitä korkeimman tason tavoitekohteen. Auto on tämän takia pyhä.

Joukkoliikenteeseen, kuten ympäristönsuojeluun, pätee joukko erittäin hyvin perusteluja argumentteja ja sitten erittäin paljon argumentteja, joiden perustelut ovat olemattomat, mutta niitä ei silti kyseenalaisteta. Joukkoliikenne on esimerkiksi kannattavaa vain hyvin rajatulla alueella. Muualla se on luksushyödyke, jonka käyttäjä on eri kuin maksaja. Esimeriksi Helsingin Laajasalon kantakaupunkiin yhdistävä joukkoliikennesilta tulee maksamaan ainakin 200 me eli pelkkinä korkokuluina noin euron ylitys per käyttäjä.

[latrom]

Ei sitä rahaa tarvitsisi liikenpankista hakea, paitsi kun nykysysteemissä tarvitsee.

[Eino P. Keravalta]

Auto on myös kätevä keino suojautua monikulttuurisuuden aiheuttamilta haittailmiöiltä ja siksi moni onkin valmis maksamaan, vaikka autoilu onkin Suomessa jotakuinkin maailman kalleinta. Kääntöpuoli on se, että autoilijoilta revityt rahat päätyvät osittain mocutukseen.

[MW]

Ihminen, joka ei ymmärrä auton vapauttavaa roolia yksilölle ei joko osaa ajaa tai ole sitä kokeillut. Auton on valtavan kätevä. Se on myös valtavan kallis, kiitos tulonsiirtojen, joilla Suomessakin siirretään autoilijoita 8 mrd e vuodessa yhteiseen kassaan samalla kun joukkoliikenettä tuetaan ainakin 1 mrd e vuodessa.
***

Ääentisen stalinistin salmenin rakastama US of A rakennettiin kumipyörillä. Täällä moista ylpeilyä ei tietenkään sallittu, vaan rajoituksille ja verolle ankarimman jälkeen.

Tilanne säilyy. Ääentisen kaltaisten toimesta.

EDIT: Aaw, pressiklubi, silloin joskus.

Juontajana R. Stiller, vieraina Saska Saarikoski ja Jussi Halla-aho.

Halla-ahon argumenttien edessä palikat hajosivat palasiksi, ja ääentinen stalinisti Leif paljasti ihailevansa Yhdysvaltoja, ja fasismia.

Saska terhensi journalistin, siis tiedon välittäjän,  velvollisuudesta kouluttaa ymmärtämätöntä kansaa.

Uusinta pitäisi saada ennen vaaleja.

[Dharma]

Autot ja joukkoliikenne mahtuvat hyvin samaan maahan. Kummallekin järkevät tilat ja taloudellinen käyttö. Ei Suomeen kannata autobahnoja rakentaa. Aina ihmettelen Helsinki-Turku-tien hiljaisuutta ja miten tie voi kannattaa? Sama juttu haja-asutusseudun joukkoliikenteessä. Vaan samat verot ne sielläkin ovat. Raideuskovaiset ovat todellakin uskovaisia; yhden ihmeen perusteella uskovat koko tarinan. Tunnelit ovat kaikkein hulluimpia, etenkin Suomen turvallisuusnormeilla.

Siirretään julkisen sektorin ei-palvelutyöpaikat 10 km pohjoisemmaksi, niin loppuu ruuhkat ja tonttipula. Sen enempää hajasijotusta ei tarvita.

[Dredex]

Kustannustehokkuudessa ilmataksi on parempi kuin helikopteri tai lentokone. Kyseessä on helikopterin ja lentokoneen yhdistelmä:

Uutinen

Ilmataksi pystyy nousemaan pystysuoraan helikopterin laskeutumisalustalta ja lentämään nopeammin kuin helikopteri. Käyttökustannukset ovat edullisemmat, tekninen ratkaisu on yksinkertainen, turvallinen ja nopea. Ei tarvita ajaa ensin autolla lentokentälle ja sitten kohdepaikassa autolla vielä kohteeseen, kun käyttää ilmataksia ja lähtö- ja kohdepaikoissa on laskeutumisalusta. Ilmataksi pystyy operoimaan myös tavallisella lentokentällä.

[Iloveallpeople]

Mari Vaattovaara on huolissaan Helsingin vetovoimasta

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan Helsingin vetovoimasta. Helsinki on varsin vetovoimainen kaupunki virolaisten rakennusmiesten tai afrikkalaisten turvapaikanhakioiden näkökulmasta, mutta korkeasti koulutettuja länsimaisia asiantuntijoita Helsingin tylsä kaupunkiarkkitehtuuri ei innosta. Suomalaisille ja monille muillekin muuttajille kynnyksenä on korkea asuntojen hintataso.

Helsingin vielä luonnostasolla olevaa yleiskaavaa laaditaan sillä oletuksella, että kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolella olisi vuonna 2050 jopa 860 000 asukasta. Professori Mari Vaattovaara toivoisi kaupunkisuunnittelijoiden muistavan, että asuntokysyntä monipuolistuu koko ajan. Kaupunkia ei voida suunnitella vain nykyisille vaan myös tuleville asukkaille.

Ulkomailta muutto Helsingin seudulle on kasvanut yli 7 000 henkeen vuodessa, ja muualta Suomesta Helsinkiin muuttaa yli 4 000 henkeä vuodessa. Muuttajia ei kuitenkaan voi käsitellä yhtenäisenä massana, koska heidän lähtökohtansa ovat erilaiset. Varsinkin korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman viihtyvyyteen vaikuttaa asumisen taso, jossa on heidän mielestään parantamisen varaa.
...

Pienituloisuus kasautuu lähiöihin

Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole osaajia ja asiantuntijoita, vaan joukossa on myös tulo- ja koulutustasoltaan heikkoja pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. He ovat asettuneet Helsingin seudulla pienituloisten alueille, kuten itäisiin lähiöihin, joissa on usein sosiaalisia ongelmia.

"Kaupunkisuunnittelulla ei kuitenkaan ratkaista ongelmia vaan mahdollisimman hyvällä sosiaalipolitiikalla", Vaattovaara toteaa.

Näiden lähiöiden peruskorjauksessa tulisi hänen mielestään tavoitella myönteistä sosiaalista kehitystä.

"Niissä tulisi nostaa asumistasoa ja niiden huonolle sijainnille pitäisi tehdä jotain, jotta niistä tulisi houkuttelevampia. Siis täytyisi saada parannettua niiden asemaa asuntomarkkinoilla niin asuntojen laadulla kuin parantamalla seudun vetovoimaa."

"Kun turvapaikanhakija tai pakolainen saapuu Suomeen, hän tuntee alussa olonsa turvallisemmaksi maahanmuuttajavaltaisella asuinalueella. Ei ole näyttöä, että alkuvaiheessa hajasijoittaminen olisi hyvä ratkaisu.

Jos maahanmuuttajat pääsevät etenemään asumisurillaan, heistä osa muuttaa muun väestön lailla esimerkiksi omakotitaloihin ja omistusasuntoihin."
...

Loput: Rakennuslehti

[Uuno Nuivanen]

Helsinki on varsin vetovoimainen kaupunki virolaisten rakennusmiesten tai afrikkalaisten turvapaikanhakioiden näkökulmasta, mutta korkeasti koulutettuja länsimaisia asiantuntijoita Helsingin tylsä kaupunkiarkkitehtuuri ei innosta. Suomalaisille ja monille muillekin muuttajille kynnyksenä on korkea asuntojen hintataso.

Joo, semminkin kun naapuriksesi saat noita ensinmainittuja.

[Taikakaulin]

Perussuomalaisilla järkeviä mielipiteitä tornitaloista:

Katso mihin poliitikot rakentaisivat pilvenpiirtäjiä

Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen kannattaa vahvasti korkeaa rakentamista.

– Helsingin "tonttipula" johtuu tehottomasta tonttimaan käytöstä. Korkeampi rakentaminen mahdollistaisi paremmat lähipalvelut, tiheämmän joukkoliikenteen sekä lyhyemmät asiointimatkat ja enemmän luontoa jäisi virkistyskäyttöön.

Samoilla linjoilla on hänen puoluetoverinsa Krista Juurikko :

– Mielestäni ylöspäin rakentaminen on järkevää. Se säästää tonttimaata ja lisää mahdollisuutta rakentaa uusia asuntoja korjaamaan Helsingin vakavaa asuntopulaa.

[...]

Pekka Majuri (kok.) näkee tornitalot vaihtoehtona uusille asuntoalueille.

– Helsingin rakentamista on perusteltua tiivistää. On paljon järkevämpää rakentaa lisää korkeita rakennuksia keskustaan, sen välittömään läheisyyteen ja raideliikenteen solmukohtiin kuin uhrata esimerkiksi viheralueita tai Malmin lentokentän ja Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksen alueita rakentamiselle.

Samoilla linjoilla on Maria Ohisalo (vihr.):

– Kaupunkirakennetta pitää tiivistää ja rakentaa korkeammalle, jotta säästymme viimeistenkin kaupunkimetsien poisraivaamiselta. Kaupungissa pitää olla tilaa hengittää ja tiivis rakentaminen on kestävin vaihtoehto.

    Kaupunki on kaupunki.

Kuten myös Mika Raatikainen (ps.):

– Ilman muuta. Taivaalla on tilaa ja korkeat talot ovat ekologisesti järkeviä varsinkin, jos ne rakennetaan oikeisiin paikkoihin eli metron tai junaradan varsille. Kaupunki on kaupunki ja kaupunkiin kuuluvat korkeat rakennukset!

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/280233-katso-mihin-poliitikot-rakentaisivat-pilvenpiirtajia

Vain idiootit vastustavat korkeita rakennuksia Helsingin kaltaisissa suurkaupungeissa.

[-PPT-]

Onneksi Helsingissä ei ole mitään kulttuurihistoriallisesti arvokasta silhuettia jota pitäisi varjella tornitaloilta.

[mannym]

Vieläköhän väite pitää paikkansa. Jos Helsingistä purettaisiin 1/5 osa taloista ja loppuihin rakennettaisiin 1 kerros lisää. Sen vaikutus olisi asuntojen määrään - + 0?

[Raaka banaani]

Vain idiootit vastustavat korkeita rakennuksia Helsingin kaltaisissa suurkaupungeissa.

Ei se ole suurkaupunki.
Ihan tavallinen keskikokoinen eurooppalainen kaupunki.
Hinnat vain tasoa ei voi käsittää, niillä asunnoilla. Koska korruptio. Mitä yksikään puolue ei vastusta.

[Dharma]

korkeat talot ovat kuriositeetti autiossa Helsingissä. sen sijaan on järjetöntä rakentaa miljardiluokan joukkoliikenne infra näillä volyymeilla. samaa kategoriaa moottoriteiden ja ruuhkamaksujen kanssa.

[Dharma]

Siis ei pk-seudulla ole maasta pulaa, vaan kaavoitetuista tonteista _joille kannattaisi rakentaa_. Jälkimmäinen tekijä taasen johtuu rakentamisen kartelleista. Kartelleissa ja monopoleissa kustannus on aina suurempi kuin kilpailullisessa tilanteessa ja tämä tarkoittaa sitä, että harvempi hanke kannattaa toteuttaa.

Täysin autio käytännössä pk-seutu on missään järkevässä vertailussa.

Kaikenlainen maan niukkuus ja "ruuhkat" ovat joko keinotekoisia käsitteitä tai keinotekoisesti luotu. On se jännä, ettei älymystö ymmärrä, että  jos niemeä jatkaa merelle päin niin kannas ruuhkautuu! Ja sitten tehdään miljardiluokan joukkoliikenneinfraa tämän takia. 

Toistetaan nyt vielä: jos kaikkia virastoja siirrettäisiin pk-seudulla 15 km pohjoisemmaksi, poistuisivat vähäisetkin ruuhkat. Samalla maan arvo laskisisi keskustan kuplatasoilta. Rakentamisen hinnan lasku vaatisi joko suurta julkista tuotantoa ja/tai kartellien purkamista. Edellinen lienee helpompi toteuttaa.

Esimerkki: miksei siirretä jokaista ministeriöitä ja yliopistoja Marjaradan varteen? Nykyiset ministeriöiden tilat voitaisiin muuttaa asunnoiksi.

[orientexpressen]

Toistetaan nyt vielä: jos kaikkia virastoja siirrettäisiin pk-seudulla 15 km pohjoisemmaksi, poistuisivat vähäisetkin ruuhkat. Samalla maan arvo laskisisi keskustan kuplatasoilta. Rakentamisen hinnan lasku vaatisi joko suurta julkista tuotantoa ja/tai kartellien purkamista. Edellinen lienee helpompi toteuttaa.

Esimerkki: miksei siirretä jokaista ministeriöitä ja yliopistoja Marjaradan varteen? Nykyiset ministeriöiden tilat voitaisiin muuttaa asunnoiksi.

Ministeriöiden, yliopistojen ja muiden sijainti keskustassa taitaa johtua paljolti arvovalta- ja perinnesyistä (pitää olla paraatipaikalla tai siellä missä ennenkin on oltu) ja siitä, että keskusta on paremmin saavutettavissa joukkoliikenteellä kuin Kehäradan varsi.

Toisaalta ei näiden tilankulutus ole niin suurta, että sen poistumisella juurikaan olisi vaikutusta keskustan hintatasoon. Hintataso laskee vaan sillä, että koko kantakaupungin alueella tehdään tarpeeksi tehokasta uudisrakentamista, jolloin tarjonta kasvaa merkittävästi. Esimerkiksi Jätkäsaaressa (jonka rakentaminen muuten kestää järjettömän kauan suhteessa siihen, miten paljon kysyntää siellä oleville asunnoille on) rakentamisen tehokkuus jää paljon jälkeen kantakaupungin tiheimmin rakennetusta alueesta eli Punavuoresta. Syynä tähän ovat toisaalta autopaikkavaatimukset ja toisaalta asenneongelmat puistorakentamisen suhteen. Esimerkiksi iso osa tilasta tullaan varaamaan asuntojen sijasta jalkapallokentille.

Ulkomaisiin kaupunkeihin verrattuna Helsinki ja muut Suomen kaupungit ovat todella harvaan rakennettuja, joten tiivistämisvarasta ei ole pulaa.