Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[newspeak]

Paul Joseph Watsonilla kaupunkitietoisuutta jälleen, tällä kertaa Baltimoresta:

RAT INFESTED MESS! (5:24)

Ei mitenkään tavattomia nuo rotat Suomessakaan nykyään:

Rottahavainnot lisääntyneet

Aivelon mukaan rottia liikkuu kaikkialla Helsingissä.

– Perinteisesti Kalliossa on paljon rottia, mutta nyt enemmän havaintoja on tehty myös Kannelmäessä, Roihuvoressa ja Munkkivuoressa. Ei voi sanoa, että Helsingissä olisi alueita, jossa rottia ei ole. Toisaalta voi olla, että rottia on jossakin korttelissa, mutta viereisessä ei, Helsingin Kaupunkirottaprojektia johtava Aivelo sanoo.

Rottahavainnot ovat viime aikoina lisääntyneet myös Turun alueella ja Itä-Suomessa. Isompia rottamääriä on tavattu myös Tampereen Sorsapuistossa. Porvoossa rottaongelma on levinnyt viemäreihin. Jyväskylässä ja Kuopiossa rottahavaintoja on tehty samaan tapaan kuin aiempinakin vuosina.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rotat-ovat-vallanneet-helsingin-havainnot-lisaantyneet-myos-turun-seudulla-ja-ita-suomessa-pida-rotat-poissa-siistimalla-kotipiha/7456268

Suloisia pikku vipeltäjiä nämä rotat.

[no future]

Löytyyköhän maailmasta tiiviistirakennettua kaupunkia, missä rottia ei olisi?

[Supernuiva]

Löytyyköhän maailmasta tiiviistirakennettua kaupunkia, missä rottia ei olisi?

On niitä maaseudullakin. Älkääkä unohtako Pekka Töpöhäntää, tuo kauan sitten kirjoitettu tarina ei kaiketi ole täysin vailla todellisuuspohjaa.

Natsit käyttivät rottien leviämistä tehokkaana propagandavälineenä 1930-luvun filmeissä; Impiwaaran aikaan olen katsonut historiatunnilla opettajan johdolla videota, jossa natsit kertoivat puhdistavansa saksalaiset kaupungit rotista. Videolla kuvattu viemäri kuhisi aivan oikeasti mustanaan rottia. Sanottiinpa videolla sekin, mikä kansanryhmä oli nämä rotat tuonut natsien mukaan aikoinaan Saksaan, mutta sen kirjoittaminen tähän nykyaikana olisi varmaankin ankarasti rangaistavaa vihapuhetta ja ties mitä kiihotusta, vaikka tuolloin tämä oppi annettiin koulun puolesta ainakin jokaiselle saman luokan oppilaalle. (Netistä löytyy edelleen tieteellisiltäkin sivuilta tieto: ihmiset toivat rotat Eurooppaan.)

Natsit nimesivät tuolla meille koulussa näytetyllä filmillä jopa kansanryhmän, joka oli tuonut heidän mukaansa rotat mukanaan Aasiasta Eurooppaan. (Elämme outoja aikoja, koska nykyään tämän saman asian sanominen ääneen tai kirjoittaminen lienee rangaistavaa vihapuhetta? Yksikään rottia tuolloin mukanaan kuljettaneesta ihmisestä ei ole enää elossa, ja välissä on vähintään kymmeniä sukupolvia, silti sananvapautta voidaan rajoittaa.)

https://en.wikipedia.org/wiki/Rat

Rotat aiheuttavat vuositasolla maailmanlaajuisesti hyvin suuria vahinkoja, Yhdysvalloissa vahinkojen määräksi on arvioitu vähintään yksi miljardi dollaria joka vuosi.

Rottien määrän suhteen on ymmärrettävä, että huonosti voivat ihmiset levittävät rottia ympäristöön. Mitä enemmän ruokaa viskotaan teille ja puistoihin rottien saataville, sitä enemmän rotat lisääntyvät. Ei ole tavatonta nähdä lumihangessa rottien jättämiä jälkiä ja lisäksi rotat pystyvät kaivautumaan jopa betoniseinien läpi.

Suomessakin on tänäkin yönä useita ruokakauppoja, joiden öisistä valvontakameranauhoitteista voi nähdä rottien kävelevän ruokahyllyjen päällä. Ja kun katselette kaupoissa ympärillenne, niin voitte nähdä rotanmyrkkyä ja loukkuja myymälöissä. (Itse olen kehittänyt tästä harrastuksen, joka on melko palkitseva. Myymälöiden väliset erot ovat nimittäin suuret.)

Ja kun ostatte ruokaa, niin katsokaa aina se, että pakkausta ei ole syöty auki. Eikä sinne alimmaisimmalle hyllylle kannata työntää kättä ilman katsekontaktia... Olen minä nähnyt rotan juoksevan neljän koon kaupassa pitkin lattiaa myymälän ollessa auki, tosin vain yhden kerran. Myymälöissä on myös usein lintuja, jotka nokkivat myös pakkauksia ja hedelmiä.

[newspeak]

Eivät rotat muista villieläimistä ja tuholaisista puhumattakaan tyhjästä ilmaannu. Luonnossa ne elävät kohtuullisen huomaamattomasti, mutta kaupungeissa niille on helposti tarjolla lähes loputtomasti ruokaa ja suojaa, mikä saa rottapopulaation kasvamaan nopeasti. Yksi tapa ehkäistä rottaongelmaa voisi olla roskaamisesta sakottaminen kaupunkialueilla. Puistoissa yms. roskaamista kyttäävä viranomainen saattaisi olla hyödyksi myös jengiläisten toimintaa hillitsevänä tekijänä.

[Titus]

Lauttasaaren sillalla alkaa nyt suurremontti: Nopeusrajoitukset laskevat kolmeenkymppiin keskeisellä sisääntulotiellä, onkijoille lisätilaa

OSA Lauttasaaren sillan pohjoispuoliskosta suljetaan ennen viikonloppua. Sen jälkeen Lauttasaaren suuntaan on käytössä vain yksi autokaista. Pohjoispuolen kävely- ja pyörätie poistetaan käytöstä.

Liikennejärjestelyt johtuvat 50 vuotta vanhan sillan peruskorjauksesta, joka alkaa elokuussa. Remontti kestää vuoden 2020 syksyyn. Siltaa pitkin voi kulkea koko remontin ajan, mutta sen valmistumiseen asti nopeusrajoitusta sillalla lasketaan 30 kilometriin tunnissa.
Työmaalla tehdään ensimmäiseksi torstaina liikennejärjestelyjä. Perjantain aamuruuhkassa kannattaa siis varautua siihen, että siltaa pitkin matkaavilla matkaan kuluu tavallista pidempi aika.

PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.
Kummallekin laidalle rakennetaan erilliset jalkakäytävät ja yksisuuntaiset pyörätiet. Etelänpuoleisesta jalkakäytävästä tehdään neljä metriä leveä, jolloin sillä on tilaa myös onkijoille.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006195176.html


Tosi loogista, että ruuhkasumppu siirretään sinne yhden kaistan alkuun (ajallisesti ruuhkasumpusta tulee kokopäiväinen) ja poispäin keskustasta, johon ei muutenkaan muodostu sumppua ajetaan kahta kaistaa 

Talvsinhan tuohon onkijoiden tilaan aurataan lunta kertoi Sinnemäki aiemmin...   
(olisikin liian vaikeaa kipata se kaiteen yli suoraan mereen kuten siinä 100m päässä olevasta lumenkaatopaikasta tehdään)


Kun Mäkeläntie kavennetaan, niin suurin osa Hgin ulospäinsuuntautuvista pääkaduista on tukahdutettu tavalla tai toisella.

[VeePee]

Itseajavat autot tulevat ihan varmasti, mutta ei ne ole sen enempää yhteiskäyttöisiä kun nykyisetkään autot. Eikä kenenkään ole pakko sellaista hankkia. Kunhan pidät vanhan datsunin iskussa, niin saat ajaa sillä loppuelämäsi.

Tuskin menee ihan näin. Siinä vaiheessa kun itseajavat autot yleistyvät niin ei ole mitään järkeä pitää autoa vain yhden henkilön/perheen käytössä. Myös kaupunkirakentaminen on jo menossa yksityisautottomuuden suuntaan, eli pysäköintipaikkoja vähennetään ja uusille asumisalueille niitä rakennetaan nykymittapuun mukaan ihan järjettömän vähän. Yksityisautoilusta tehdään niin kallista, että alamaiset luopuvat moisesta kerskailusta ihan 'vapaaehtoisesti'. Ja onhan se tavallaan ihan fiksuakin kun yksityisauto kuitenkin makaa pysäköitynä ja käyttämättömänä 95% ajasta.

[Paju]

^ Itseajavuus ratkaisee vain pienen osan yhteiskäyttöautojen käyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niistä on yllä keskusteltu pitkään, turvaistuimista ja ylläpidosta aina ruuhka-aikojen kysyntäpiikkiin.

Ja kuten jäsen jmk huomautti, suuri osa kestohyödykkeistä seisoo käyttämättömänä enemmänkin kuin 95 %. ajasta. Silti ihmiset katsovat tarpeelliseksi ostaa ne omiksi.

Eri asia on, jos yksityisautoilusta tehdään liian kallista tavalliselle palkansaajalle. Nykyinen julkinen liikenne yhdistettynä laajoihin työssäkäyntialueisiin ei kuitenkaan monille mahdollista autoilusta luopumista.

[no future]

Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.

[P]

Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.

Sieltäkin voidaan varata pari kaistaa sillalta pyöräilijöille/kalastajille/lumelle.

[no future]

Lauttasaarentiehän ei ole mikään ulosmenotie, vaan liikenne halutaan ohjata Länsiväylän suuntaan.

Sieltäkin voidaan varata pari kaistaa sillalta pyöräilijöille/kalastajille/lumelle.

Lauttasaarestahan pääsee suoraan sinne Länsiväylälle, vaikka koko silta olisi pois käytöstä. Lauttasaarentien läpiajoliikennettä on yritetty vähentää niin kauan kuin itse muistan, ja siellä oman aikani asuneena olen kyllä samaa mieltä. Loistavat kulkuyhteydethän tuolta edelleen on, omalla autollakin, kunhan ei ruuhka-aikaan tuuppaa Ruoholahteen. Ja miksi kukaan sinne silloin autoilisi?

[l'uomo normale]

Triplan massiivinen olemus onkin puhuttanut. Kokonsa, mutta myös ulkomuotonsa takia.

Osa on nähnyt jyhkeässä suorakulmaisuudessa ja laatikkomaisuudessa jotain tuttua.

Sosiaalisen median keskusteluissa (siirryt toiseen palveluun) Triplan laatikoita on verrattu enemmän tai vähemmän vitsikkäästi betoniarkkitehtuuriin, jota 1970-luvulla suosittiin esimerkiksi Itä-Berliinissä, nyt jo kuopatussa Neuvostoliitossa ja Kouvolassa.

Toki on todettava, että Triplalle on löytynyt (siirryt toiseen palveluun) myös ymmärtäjiä. Sen suurkaupunkimaisuutta on kehuttu.

Keskustelu on arkkitehti Kalle Soinin mieleen. Soini on Triplan suunnittelujohtaja.

Hänen mukaansa on hyvä, että kokonaisuus herättää ajatuksia – olivatpa ne puolesta tai vastaan. Huonompi juttu olisi, jos kenelläkään ei olisi Triplasta mitään sanottavaa, Soini toteaa.

Kappakeskus Tripla kuvattuna Helsingin keskuskirjasto Oodin terassilta
Esimerkiksi Oodin terassilta avautuu näkymä Triplaan.Antti Kolppo / Yle
Itä-Pasila on betonirakentamisen mallialue

Triplasta voisi sanoa, että ainakin se sointuu ympäristöönsä.

1970-luvulla rakennettua Itä-Pasilaa tultiin kertoman mukaan aikoinaan ihastelemaan entisestä DDR:stä asti. Itä-Pasilan elementtitalot kun olivat itäsaksalaisten mielestä niin hyvin tehty esimerkki harmaasta betonirakentamisesta.

Soinin mukaan mallia idästä ei kuitenkaan ole otettu. Hän on ollut mukana Triplan suunnittelussa alusta lähtien.[...]

https://yle.fi/uutiset/3-10949871

Eka minun silmiin osunut kriittinen tarkastelu Triplan arkkitehtuurista mediassa. Liekö mediaväellä ollut ohjeet olla kyseenalaistamasta businessta? Yhtään tämän Triplan arkkitehtuurin nerokkuutta, hienoutta ja herkkää esteettisyyttä hehkuttava juttua eivät ole kuitenkaan ole kehdanneet julkaista?

Mulle tulee mieleen Helsingin uudisrakentamisesta Orionissa näkemäni 70-luvun ranskalaisten gangsterilfilmien taustoilla näkyvät rakennusrykelmät, joten uskon että mallia ei ole haettu idästä.

[Beef Supreme]

Pariisin La Défence ja Wienin VIC ovat ehkä länsimaailman kammottavimmat esimerkit arkkitehtuurin megalomaniasta. Kauniit, historialliset kaupungit onneksi säästyivät Le Corbusierin et. al. pahimmilta houreilta, mutta nämä kaupunkien laidalle nousseet betonihelvetit ovat niin kaukana ihmisyydestä kuin tällä planeetalla on mahdollista.

Kuka muistaa ranskalaisen scifin Le Mutant 70-luvulta? Siinä Pariisin kolossi esitti muistaakseni tulevaisuuden kaupunkia... Näitä Suomen betonihirviöitä sietää parhaiten kun suunnittelee mielessään niihin jonkun zombintappo-postapokalypsikentän. Miten hieno paikka Merihaka olisi zombilarppaukseen!

[Nikolas]

Kuka muistaa ranskalaisen scifin Le Mutant 70-luvulta?

Kyllä. Ei siinä tehosteilla mässäilty, mutta tarina oli omalaatuinen. Utopian ja dystopian raja saattaa ollakin häilyvä.

[RP]

PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.

Remontti on alkanut ja tällä hetkellä ei ole kuin kaista kumpaankin suuntaan, kunnes saadaan valmista. Mitään katastrofia ei tunnu syntyneen (se varsinainen pullonkaula, kun aktiivinen, on sielä Ruoholahden puolella). Kevyeenliikenteenväylillä on ennemmin välillä ahdasta (remontin takia), tosin kohta edistyvä syksy helpottaa varmasti tuota kun useimpien pyöräilykausi päättyy. Nämä hengailu- ja silakkavaraukset ovat ehkä sinänsä hupaisia, mutta sillan autokapasiteetin rajoitamisesta ei näytä syntyneen kummempaa ongelmaa.

[RP]

Triplan massiivinen olemus onkin puhuttanut. Kokonsa, mutta myös ulkomuotonsa takia.
(...)

Eka minun silmiin osunut kriittinen tarkastelu Triplan arkkitehtuurista mediassa. Liekö mediaväellä ollut ohjeet olla kyseenalaistamasta businessta? Yhtään tämän Triplan arkkitehtuurin nerokkuutta, hienoutta ja herkkää esteettisyyttä hehkuttava juttua eivät ole kuitenkaan ole kehdanneet julkaista?

Mulle tulee mieleen Helsingin uudisrakentamisesta Orionissa näkemäni 70-luvun ranskalaisten gangsterilfilmien taustoilla näkyvät rakennusrykelmät, joten uskon että mallia ei ole haettu idästä.

Muistelen, että näitä suunnitelmia joskus esiteltiin kommentilla "sopii hyvin yhteen Itä-Pasilan muotokielen kanssa" (tai siis joitain sinne päin, valitettavasti ei ole tarkka lainaus mielessä). Se että jokin on sopusoinusssa Itä-Pasilan arkkitehtuurin kanssa oli ja on sen sortin kohteliaisuus, että silloinkaan ei oikein tiennyt mitenkä suunsa pitäisi laittaa.

[Eino P. Keravalta]

Jos oikein muistan niin Triplan nimi tulee sanoista:

T = Tajuttoman
R = Ruma
I = Ilmestys
P = Pohjanaan
L = Lahjaton
A = Arkkitehtuuri

[no future]

PERUSKORJAUKSESSA vahvistetaan sillan rakenteita ja vähennetään autokaistoja kolmeen. Jatkossa Lauttasaaresta keskustaan pääsee yhtä kaistaa pitkin ja keskustasta Lauttasaareen kahta.

Remontti on alkanut ja tällä hetkellä ei ole kuin kaista kumpaankin suuntaan, kunnes saadaan valmista. Mitään katastrofia ei tunnu syntyneen (se varsinainen pullonkaula, kun aktiivinen, on sielä Ruoholahden puolella). Kevyeenliikenteenväylillä on ennemmin välillä ahdasta (remontin takia), tosin kohta edistyvä syksy helpottaa varmasti tuota kun useimpien pyöräilykausi päättyy. Nämä hengailu- ja silakkavaraukset ovat ehkä sinänsä hupaisia, mutta sillan autokapasiteetin rajoitamisesta ei näytä syntyneen kummempaa ongelmaa.

Tosiaan sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.

[Paju]

Tosiaan [Lauttasaaren] sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.

Ehkä ketjussa on tällä jo spekuloitu, mutta olisi mielenkiintoista saada julkisuuteen Lauttasaaren sillan ja etenkin Hämeentien liikennejärjestelyissä aloitteellisten ja aktiivisten päättäjien mahdolliset omistukset sekä Lauttasaaren sillalle johtavalla kadulla että Hämeentiellä.

Mikä olisi sen näppärämpää kuin päästä nostamaan omistamansa asunnon arvoa poliittisin päätöksin.

[no future]

Tosiaan [Lauttasaaren] sillalla ollut jopa hiljaista autoliikenteen suhteen, tuntuu että valtaosa kulkijoista on valinnut toisen reitin esimerkiksi Länsiväylän kautta. On tullut täasä muutenkin katseltua seuraavaa asuntoa Lauttasaaren suunnalta, eikä liikenteen väheneminen ainakaan vähennä kiinnostusta palata vanhoille asuinkulmille.

Ehkä ketjussa on tällä jo spekuloitu, mutta olisi mielenkiintoista saada julkisuuteen Lauttasaaren sillan ja etenkin Hämeentien liikennejärjestelyissä aloitteellisten ja aktiivisten päättäjien mahdolliset omistukset sekä Lauttasaaren sillalle johtavalla kadulla että Hämeentiellä.

Mikä olisi sen näppärämpää kuin päästä nostamaan omistamansa asunnon arvoa poliittisin päätöksin.

Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.

[Murkula]

Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.

Se pitää suhteuttaa muihin asuntoihin. Jos muualla hinnat nousevat aivan törkeästi ja tuolla vain vähän, käytännössä noiden arvo laskee. Todellinen lasku vain nähdään vasta laman myötä.

[foobar]

Keskustaan autoilun kannalta suurin ongelma Lauttasaaresta tullessa ei ole Lauttasaaren silta, vaan Länsiväylän pääteristeys. Se on joka tapauksessa ruuhka-aikoihin tukossa (ja oman pikantin lisänsä siihen tuovat talvella mäen, liikennevalot ja kurvin yhdistävässä liittymässä liukastelevat rekat). Länteen päin Lauttasaaresta pääsee edelleenkin hyvin, mutta toki kovimmat cityvihreät haluaisivat poistaa Länsiväylältä kaistoja tilanteen hankaloittamiseksi. Se on kai kuitenkin niin pitkän aikavälin projekti ettei kenelläkään ole realistista näkemystä moisen kuningasidean toteutumisaikataulusta(?).

[foobar]

Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.

Se pitää suhteuttaa muihin asuntoihin. Jos muualla hinnat nousevat aivan törkeästi ja tuolla vain vähän, käytännössä noiden arvo laskee. Todellinen lasku vain nähdään vasta laman myötä.

Tuon arviointi voi olla toisaalta hankalaa siksi, että Lauttasaareen on rakennettu viime vuosina aika paljon uusia asuntoja (no, ainakin suhteellisesti paljon). Tässä mielessä tilanne poikkeaa esim. Helsingin ydinkeskustasta jossa vapaata maata tai vanhoja teollisuustontteja joille niitä voitaisiin rakentaa ei kertakaikkiaan ole vapaana. Kun uudet asunnot muuttuvat vanhoiksi, ne nostavat alueen tilastollista hintatasoa ainakin jonkin verran...

[Paju]

Eikö niiden heikkenevien autoilumahdollisuuksien pitänyt lähinnä laskea kiinteistöjen arvoa? Tai näin tätä ketjua lukemalla kuvittelin. "Hämeentien ympäristö" ja Lauttasaari ovat muuten kaupungin kaksi halutuinta asuinaluetta.

Pääosa kritiikistä on kohdistunut asiointi- ja läpiajoliikenteen blokkaamiseen ja liikenteen ohjaamiseen jo nyt tukkeutuville väylille. Tontilleajohan pääsääntöisesti on sallittua.

Hämeentie ei asuinympäristönä ole ollenkaan niin houkutteleva kuin sen lähikadut juuri runsaan liikenteen ja päästöjen takia. En kuitenkaan usko, että pelkästään kadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi riittää parantamaan tilannetta. Vähintään bussien pitäisi olla päästöttömiä (ehkä näin pitkälti jo onkin) ilmanlaadun parantamiseksi.

Sisempänä Kalliossa Hämeentien liikenne ei samalla tavalla häiritse eikä vaikuta samalla tavalla houkuttelevuuteen.

Hämeentien suljettavalla osuudella on muuten myös isojen vuokrayhtiöiden taloja. Saavatkohan nostettua vuokria entisestään.

[no future]

Kyllähän Lauttasaari ja Kallion seutu ovat paitsi haluttuja, myös arvostettuja ja kalliita asuinalueita. Sijainti, sijainti, sijainti. Lisäksi Länsimetro on vain lisännyt kiinnostusta Lauttasaaren osalta.

Aina silloin tulee vähän muisteltua ja kiroiltua, kun ensimmäinen vuokranantajani aikanaan halusi myydä minulle asuntoni Lauttasaaresta. Sen sijaan ostin moottoripyörän.

[orientexpressen]

Keskustaan autoilun kannalta suurin ongelma Lauttasaaresta tullessa ei ole Lauttasaaren silta, vaan Länsiväylän pääteristeys. Se on joka tapauksessa ruuhka-aikoihin tukossa (ja oman pikantin lisänsä siihen tuovat talvella mäen, liikennevalot ja kurvin yhdistävässä liittymässä liukastelevat rekat). Länteen päin Lauttasaaresta pääsee edelleenkin hyvin, mutta toki kovimmat cityvihreät haluaisivat poistaa Länsiväylältä kaistoja tilanteen hankaloittamiseksi. Se on kai kuitenkin niin pitkän aikavälin projekti ettei kenelläkään ole realistista näkemystä moisen kuningasidean toteutumisaikataulusta(?).

Länsiväylän pääteristeyshän on pääosin "tietoisesti aiheutettu ongelma", koska sen liikennevalojen tarkoituksena on säädellä keskustan katuverkkoon pääsevää automäärää. Eli jos siinä kohtaa ei olisi ruuhkaa, niin ruuhka siirtyisi lukemattomiin pienempiin risteyksiin keskustassa tai sitten automääriä pitäisi rajoittaa esimerkiksi tietullien avulla.

[Murkula]

Länsiväylän pääteristeyshän on pääosin "tietoisesti aiheutettu ongelma", koska sen liikennevalojen tarkoituksena on säädellä keskustan katuverkkoon pääsevää automäärää. Eli jos siinä kohtaa ei olisi ruuhkaa, niin ruuhka siirtyisi lukemattomiin pienempiin risteyksiin keskustassa tai sitten automääriä pitäisi rajoittaa esimerkiksi tietullien avulla.

Tyypillinen seurausten korjaus, jossa ongelmaa vain siirretään. Ilmeisesti se olisi aivan liian fiksua parantaa järjestelyitä keskustassa.

Vaan turha toivo, tällä hallinnolla järjestelyjä vain huonennetaan bulevardaamalla ja leventämällä nykyisellääkin käyttämättömiä pyöräkaistoja. Jokohan kohta aletaan ruuhkauttaa liikennettä jo naapuripitäjän puolella, ettei keskusta vain ruukaudu.

[no future]

Millä fiksuilla järjestelyillä keskustassa saataisiin Ruoholahden liikenne sujuvoitumaan klo 8 arkiaamuna?

[orientexpressen]

Tyypillinen seurausten korjaus, jossa ongelmaa vain siirretään. Ilmeisesti se olisi aivan liian fiksua parantaa järjestelyitä keskustassa.

Vaan turha toivo, tällä hallinnolla järjestelyjä vain huonennetaan bulevardaamalla ja leventämällä nykyisellääkin käyttämättömiä pyöräkaistoja. Jokohan kohta aletaan ruuhkauttaa liikennettä jo naapuripitäjän puolella, ettei keskusta vain ruukaudu.

Keskustan järjestelyjen parantaminen ei ole oikein realistista ainakaan millään kutakuinkin kohtuullisella hintalapulla. Keskusta kun on rakennettu nimenomaan keskustaksi eikä autolähiöksi, mikä tarkoittaa sitä, että vain pieni osa keskustan liikennetarpeista on tilankäytön puolesta hoidettavissa henkilöautolla.

Jos keskustassa haluttaisiin mahdollistaa ruuhkaton henkilöautoilu kaikille halukkaille, pitäisi joko valtaosa kortteleista purkaa jotta asukkaiden, palveluiden ja työpaikkojen määrää saataisiin reilusti vähennettyä ja samalla luotua lisätilaa autoille (näin on tehty eräissä USA:n isoissa kaupungeissa) tai rakentaa valtava maanalaisten katujen ja parkkiluolien verkosto (jollaista ei taida olla olemassa missään päin maailmaa, koska se maksaa liikaa).

[Arkipiispa]

Nythän Tampereen kaupunki on aloittamassa "Mokkapuiston" uudistamista, varmaan mokkaihmisille suunnattu projekti lienee kyseessä ?

Ainakaan tällä hetkellä, Tammerkosken kupeeseen kaavaillun puiston kävijät eivät ole valkoisia heteroja. Mitenkäs tulevaisuudessa


https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000006232678.html

Mikä ihmeen Mokkapuisto? Hämeen­siltaan puhkaistava reikä muuttaa Tampereen kansallis­maisemaa

... Mikäköhän kansallisuuden maiseman muuttamisesta lienee oikeasti kyse Omat arvaukseni lienevät turhan hapokkaita.

[Beef Supreme]

35 vuotta Tampereella asuneena kuulen nyt ensimmäistä kertaa nimen Mokkapuisto. Tempon korttelissa olen jopa ollut töissä muutaman vuoden, enkä tuota rantakaistaa ikinä mieltänyt puistoksi. Sinänsä aika merkityksetön ja nuhjuisen oloinen välikkö on ollut etten ihan vielä julista pannaan "kansallismaiseman" uudistajia. Ajatus kosken rantaa kulkemisesta Frenckeliltä Laukontorille on oikeastaan aika bueno.

Sinänsä Tampereesta henkisenä kotipaikkana olen päästänyt irti jo 20 vuotta sitten. Liikaa muutosta, ei enää tuttuuden tuntua. T paljasperseinen Keskussairaalassa syntynyt.