Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Eino P. Keravalta]

Bona:

Eino P. Keravalta voisi lisätä (kohta lähestyvään) vuotuiseen Suureen Keravan mamu-laskentaansa myös mamu+auto -laskennan

Uskallankohan vastata tähän koska voi olla, että tämä alkaa jo livetä ketjun aiheesta. Tosin laajemmin ottaen onhan sekin kaupunkisuunnittelua, että päätetään jakaa kehitysmaalaisille asuntoja, joten jos nyt sitten muutaman sanan uskallan tästä aiheesta sanoa 

Aihe on mielenkiintoinen ja se varmaankin kiinnostaisi monia. Pidän ajatusta 'abdibiili'-laskennasta oikein hyvänä.

Voisi tunnin ajan istuskella vaikka jonkun parkkihallin ulostulon kohdalla ja aina kun moniosaaja ajaa ohi, laskea sen ja kirjata ylös sen auton. Tässä on sekin hyvä puoli, että koska olen jo pikkukakarasta saakka ollut kiinnostunut autoista, pystyn tunnistamaan 95% kaikista 1980-luvun jälkeen Suomessa esiintyvistä autoista merkin puolesta ja hyvin usein voin nimetä mallinkin, mutta en aina - esimerkiksi viime vuosina vaikkapa Mercedeksen, BMW:n ja Audin mallinimet ovat menneet niin sekaviksi, ettei niistä aina tiedä, mutta toki valmistajan tunnistan ja osaan sanoa, onko auto uudehko vaiko jo vanhempaa mallia.

Mitä kuskeihin tulee, laskisin ne, jotka menevät neemu-kategoriaan eli neekerit, mustalaiset ja muslimit.

Paikka pitäisi valita huolella. Kerava ei käy, koska esimerkiksi Prisman parkkihallissa ei mustia näy käytännöllisesti katsoen koskaan. Siinä ei ole myöskään luontevaa paikkaa istua, kuten kahvilan terassi: ihmiset pitäisivät outona jos minulla olisi puutarhatuoli keskellä jalkakäytävää ja muistilehtiö sylissä.

Pitäisi mennä vaikka jonnekin Ison Omenan parkkihallin liepeille, joskaan tuota paikkaa en tunne. Miksei jokin suurempi huoltoasemakin kävisi, siinä olisi luonteva istuskella autossa ja tehdä havaintoja - se voisi olla luontevin vaihtoehto. Havaintoja ei tarvitsisi kirjata paperille vaan ne voi puhua puhelimen muistiin. Puhelimen käyttö olisi sikälikin luontevaa, että kukaan ei kiinnittäisi huomiota jos joku puhuu puhelimeen. Se voisi herättää ihmetystä jos joku kirjoittelisi lehtiöönsä kun autoja lipuu ohi 

Tätähän voi kehitellä..

LISÄYS: Tuli mieleen, että oivia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Shellin asemat Myllypurossa tai Itäkeskuksessa. Siihen vain auto parkkiin ja katsomaan, millaista kehitysmaalaista sinne autoineen ilmaantuu..

[Bona]

Betonikostaja: otsasuontani tykyttävät lähinnä mustat afrikkalaiset ja arabit/persialaiset (en erota näitä toisistaan) autoissaan, mikä on toki ajatuksena rasistinen, mutten oikein voi asialle mitään, vaan joudun tunnustamaan tässä kohden rasismin* synnin. En vain millään kykene uskomaan, että kaikki heistä ovat hyväpalkkaisissa töissä koulutuksensa ja kykyjensä ansiosta. Jos aletaan jotain laskentaa harrastaa tällä palstalla, niin voidaan sopia, ettei mukaan oteta kaukoaasialaisia.

Eino P.: ehdotus huoltoasemalaskennasta on hyvä, sillä silloin ainoastaan valittu paikka voi vaikuttaa tuloksiin, eikä esim. se, onko kyse Tapiolan Ainoa-kauppakeskuksesta vai Koivukylän kierrätyskeskuksesta. Kaikkien täytyy tankata joskus, paitsi sähköautoilijoiden, ja heidät voidaan toistaiseksi jättää pois, vaikken osaakaan silmämääräisesti sanoa vastaantulleista autoista, josko osa niistä olisi ollut täyssähköjä. Paikka kannataa valita siten, että se on mahdollisimman neutraali eli jonkin pääväylän varrella, mistä kaikki liikkuvat, menevät sitten hienompiin tai huonompiin kaupunginosiin. Palveluasema on siitä hyvä, että voi istuskella terassilla kahvin kanssa. Myös ajankohta täytyy miettiä, ettei se vinouta laskentaa. Arkipäivisin valkoiset ovat töissä.

*) Tunnustamani "tilastollinen rasismi" ei mielestäni ole kuitenkaan yhtä paha asia kuin ihmisarvoon liittyvä rasismi, jota en harjoita.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Länsiratahanke on vaikeuksissa – ja ihan hyvistä syistä 22.7.2024

Turun tunnin juna – tai Länsirata – on ollut säästöjen aikana merkillinen poikkeus nykyisen hallituksen tavoitteissa. Heikosti perusteltavissa olevaa hanketta on edistetty, kun perustelluiltakin hankkeilta on rahaa leikattu.

Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys jäi ilman EU-rahoitusta. Hankeyhtiö Länsirata oy haki 176 miljoonan euron verran rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelmasta. Rahoista päättävä EU-komissio sanoi ei.

Jo alunperinkin älytön ja valheilla kaupattu "tunnin juna" on tosiaan vaikeuksissa, kun ei tullut edes jo täysin varmana pidettyä EU-rahaa, mutta missä ovat nyt "yhtenä Suomen merkittävimmistä ilmastoteoista" kaupatun hankkeen aiemmat tukijat kuten Ville Niinistö, Sirpa Pietikäinen, Minna Arve, Mikkel Näkkäläjärvi, Annika Saarikko, Saara-Sofia Sirén ja muut? Hiljaisuus.

Komission linjauksen jälkeen Suomessa on alkanut selvittely siitä, miksi näin kävi. Selityksiä on monia: hakemus oli vähän huono, aika loppui kesken, ministeriö viivytteli, muut eurooppalaiset kilpailijat kirjoittivat parempia hakemuksia.

Filosofiassa tunnetaan Occamin partaveitsi -periaate. Keskiajalla elänyt Vilhelm Occamilainen sanoi tiettävästi: "Entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem", eli vapaasti käännettynä: asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti. Tapahtumaa selittävistä teorioista kannattaa valita se yksinkertaisin.

Länsirata-hankkeessa yksinkertaisin ja samalla selitysvoimaisin teoria tyrmäykselle on se, että ratahanke ei ole perusteltu. Ja jos ei ole, sitä ei kannata rahoittaa.

Paavo Rautiokos siellä nimettömyyden suojista kirjoittelee?

Ei tuo ole ennenkään EU-hankkeita selittänyt, ei rahoittamisia eikä rahoittamatta jättämisiä. Suomen hankkeilla vain on taipumus jäädä EU:ssa pöydälle.

Taloudellisesti kannattamattomaksi havaitun projektin sopimattomuus paistaa kotimaisen tarkkailijan silmään, jos kolmen miljardin arvoista ratahanketta vertaa kaikkiin niihin miljooniin, joita nyt säästämisen nimissä suomalaisilta viedään. Resursseja menee perusterveydenhuollosta, vanhusten hoidosta, lääkekorvauksista, ammatillisesta koulutuksesta, ja niin edelleen.

Taloutta seuraavat eivät ehkä ole Occamiin syvällisesti perehtyneitä, mutta upotettujen kustannusten harha on heille tuttu. Ei ole lopulta merkitystä sillä, paljonko jo aloitetussa projektissa on rahaa poltettu, olennaista on vain se, miltä tulevaisuus näyttää. Jos voidaan osoittaa kiistattomasti, että investoinnista on tulossa taloudellista hyötyä, kannattaa jatkaa. EU-komission linjauksen jälkeen näyttää entistä selvemmältä, että ei kannata.

Taloudellinen kannattamattomuus on ollut selvää alusta asti (vuosi 2016?), samoin lobbaamisessa käytetyn "suuri ilmastoteko"-narratiivin (vuodesta 2019?) valheellisuus, joten missä kriittinen journalismi, Paavo? Eikä "tunnin junana" myyty hanke edes ollut oikeasti tunnin juna, minkä sentään Hesarikin sai lopulta myönnettyä.

[Aimo Räkä]

Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata. Miten käy Länsiradan kun EU:n rahahana ei auennutkaan?

[l'uomo normale]

Orimattila on käyttänyt miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon piti muuttaa jopa 15 000 asukasta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin pystyssä on alle kymmenen omakotitaloa. Mikä Hennassa oikein meni pieleen?

Rebekka Salmela HS
2:00
Tilaajille
Kuva: Rio Gandara / HS
Lähijuna Z on saapunut Helsingistä Hennaan.

Matka Orimattilassa sijaitsevalle asuinalueelle on kestänyt alle tunnin, mutta kontrasti juna-asemien välillä on huomattava.

Hennassa ei kuulu puheensorinaa eikä ohi pyyhällä kiireisiä ihmisiä. Miltei autiolla asemalla kuuluu vain läheisen moottoritien tasainen pauhu.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010533588.html

Hesari ei enää vaikuta olevan lainkaan innostunut lähijunaverkon yhteyteen perustettavista nauhakaupungeista, vaan kaikkien pitäisi asua Helsingissä, Espossa ja Vantaalla, mitä tiheämmin, sen parempi. Jos Kokooomus olisi mennyt hallitukseen sosialidemokraattien kanssa, ehkä Hesarissa suhtauduttaisiin myönteisemmin tähän Orpon turkulaiskaverien projektiin.

[Paawo]

Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata. Miten käy Länsiradan kun EU:n rahahana ei auennutkaan?

Harvaan, luojalle kiitos, asutun Suomen megalomaanisissa väylähankkeissa harvoin on takana mitään sen kummempaa kuin rakennusurakoiden jakaminen hyväveli- ja siskokerhojen kesken.

Turun "tunnin juna" hanke oli jo alkujaan susi. Ajatus oikoradasta on tietysti järkevää mutta useiden asemien lisääminen uudelle ratalinjalle täysin vailla todellisuuspohjaa ellei oikorataa sitten kerralla tehdä kolmi- tai neliraiteiseksi. Nykyinen tsaarinaikainen ratalinja alkaa jo olla isolla rahalla kunnostettu ja oiottu mahdollistamaan suuret nopeudet. Aikataulujen kiristämiset nykyisestä estää ainoastaan yksiraiteisuus sekä ruuhkat pk-seudun lähiliikennealueella. Kohtaamispaikkoja nykyiselle ratalinjalle on vuosien mittaan lisätty ja ollaan edelleen lisäämässä ja tavaraliikennettä ei koko radalla juuri edes kulje toisin kuin oikeastaan kaikilla muilla pääradoilla.

Pysähdyspaikat on karsittu koko välillä jo minimiin mikä on tärkein yksittäinen keskinopeuteen vaikuttava asia, muutamia nopeita vuoroja voisi nykyiselläkin radalla ja liikennöinnillä luoda välipysähdyksiä poistamalla ja muita vuoroja vastaavasti tarpeen tullen hidastamalla.

Mutta.

Rkp:n ollessa mukana hallituksessa on aivan turha kuvitellakaan että esimerkiksi Karjaan asemaa yksikään juna pysähtymättä sivuuttaisi tai että hitaampaa ja kaukojunaliikennettä samalla haittaavaa lähijunaliikennettä ankkalammikkopuolueen reviirillä millään lailla lisää karsittaisiin.

E: Järkevintä yhteyden nopeuttamista oltaneen toteuttamassa Salon ja Turun välillä jossa Piikkiön pohjoispuolelta ohittava rataoikaisu ilmeisestikin toteutuu joka tapauksessa ja lisäksi kaksiraiteisena. Aikataulusta en osaa sanoa mutta muistelisin tämän olevan kärkipään hankkeita ja ehdottomasti valtiontalouden kannalta järkevämpää kuin alkaa Lohjan ja Salon välille uutta rataa tekemään. 

[Betonikostaja]

Orimattila on käyttänyt miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon piti muuttaa jopa 15 000 asukasta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin pystyssä on alle kymmenen omakotitaloa. Mikä Hennassa oikein meni pieleen?

Rebekka Salmela HS
2:00
Tilaajille
Kuva: Rio Gandara / HS
Lähijuna Z on saapunut Helsingistä Hennaan.

Matka Orimattilassa sijaitsevalle asuinalueelle on kestänyt alle tunnin, mutta kontrasti juna-asemien välillä on huomattava.

Hennassa ei kuulu puheensorinaa eikä ohi pyyhällä kiireisiä ihmisiä. Miltei autiolla asemalla kuuluu vain läheisen moottoritien tasainen pauhu.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010533588.html

Hesari ei enää vaikuta olevan lainkaan innostunut lähijunaverkon yhteyteen perustettavista nauhakaupungeista, vaan kaikkien pitäisi asua Helsingissä, Espossa ja Vantaalla, mitä tiheämmin, sen parempi. Jos Kokooomus olisi mennyt hallitukseen sosialidemokraattien kanssa, ehkä Hesarissa suhtauduttaisiin myönteisemmin tähän Orpon turkulaiskaverien projektiin.

Tuo Orimattilan Henna on niin älytön ajatus jo alkujaankin. Perustetaan 15 000 asukkaan kaupunki tyhjästä radan varrelle lähelle Lahtea. Matka-aika Helsinkiin ei ole paljon lyhyempi kuin Lahdesta, joten miksi joku haluaisi asua tuolla, jos voi asua Lahdessakin? Se on sentään oikea kaupunki, ja siellä pysähtyvät myös kaukojunat, eivät pelkät lähijunat. Ja toisaalta taas jossain Järvenpäässä ollaan jo maantieteellisesti ja ajallisesti paljon lähempänä Helsinkiä.

Myös nuo niukat omakotitontit ovat huvittavia, kun tilaa olisi. Sitten vielä ihmetellään, kun tuonne ei ole noussut kerrostaloja. Kuka helvetti haluaisi asua maalla jossain ahtaassa kerrostaloasunnossa, jossa on korkeintaan joku ranskalainen parveke? Suomessa on ihme kiima tällaiseen tekourbanismiin, vaikka kukaan ei sitä kaipaa. Maalla pitää pelata niillä vahvuuksilla, joita siellä on, eli tilaa ja rauhaa. Vaikka tuolla kuinka radan varrella asuttaisiin, niin eivät ihmiset autosta sen takia luopuisi. Orimattilan keskustaankaan ei junalla pääse.

Radanvarsien kasvu tulee yleensä sinne, missä asutusta jo on. Paljon parjattu Vantaan Kivistökään ei noussut ihan asumattomalle seudulle, kyllä siellä oli omakotitaloalue jo ennestään. Ja nihkeää on silti ollut. Tätä taustaa vasten on helppo uskoa, ettei tuosta Hennasta tule koskaan mitään. Korkeintaan silloin, jos porukalle jaetaan ilmaiseksi isoja omakotitontteja. Mutta silloinkin sinne muuttaa autoilevaa porukkaa, jolle juna on ehkä vain mukava lisä.

[Paawo]

^Syyt ja motiivit näiden pysäkkien perustamisille pitkin peltoaukeita piilee yllättäen politiikassa. Maat todnäk saadaan pakkolunastettua paremmilla ehdoilla kun jokin kunnallekin yleishyödyllinen aspekti löytyy perusteista. Tämä lienee syynä siihenkin että nyt kaavaillun Espoo-Salo- oikoradan varresta löytyy suunniteltuja pysäkkejä muutaman kilometrin välein.

Vaikka ne nopeat junat eivät pysähtyisikään jokaisen kylän kohdalla ovat nämä asemat omiaan hiljentämään keskinopeuksia koska avointa asemalaituria nyt vaan ei voi sivuuttaa lappu lattiassa vaan korkeintaan  jonkunlaisella puolivauhdilla.

Ja taas; nykykalustolla ja nykyisillä radoillakin voidaan ajaa tunnissa Helsingistä niin Turkuun kuin Tampereellekin. Mutta siinä tapauksessa ei sitten pysähdytä kuin Pasilassa.

[Titus]

Onko toi Henna muodostumassa pitkässä juoksussa matulääväksi vai sopivasti erillään muista olevaksi asuinalueeksi jolla asuminen vaati esim auton ?

Kaverin puoelsta kyselen... 

[l'uomo normale]

Tuo Orimattilan Henna on niin älytön ajatus jo alkujaankin. Perustetaan 15 000 asukkaan kaupunki tyhjästä radan varrelle lähelle Lahtea. Matka-aika Helsinkiin ei ole paljon lyhyempi kuin Lahdesta, joten miksi joku haluaisi asua tuolla, jos voi asua Lahdessakin? Se on sentään oikea kaupunki. Ja toisaalta taas jossain Järvenpäässä ollaan jo maantieteellisesti ja ajallisesti paljon lähempänä Helsinkiä.

Myös nuo niukat omakotitontit ovat huvittavia, kun tilaa olisi. Sitten vielä ihmetellään, kun tuonne ei ole noussut kerrostaloja. Kuka helvetti haluaisi asua maalla jossain ahtaassa kerrostaloasunnossa, jossa on korkeintaan joku ranskalainen parveke? Suomessa on ihme kiima tällaiseen tekourbanismiin, vaikka kukaan ei sitä kaipaa.

Ehkä tuo menestyisi suuressa maailmassa, jos toteutus onnistuisi: kaupunkiasumisen helppous ja anonyymius ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet ilman Lahden ja Järvenpään kaltaisten paikkojen sosiaalisia ongelmia. Luonto kuitenkin lähellä, jos paikkaa ei myöhemmin ahneuksissaan kasvateta monikertaiseksi. Joku muualta töissä Etelä-Suomessa käyvä tyyppi voisi pitää yöpymisasuntoa siellä ja niin edelleen. Voisi kelvata minullekin vanhuuden päiviksi. Lähiö on lähiö Helsingissäkin.

Oliko tuo Henna sellainen projekti, joka on kuvattu Asterix-sarjakuvakirjassa "Jumaltenrannan nousu ja tuho"?

[Nikolas]

Lahtisen mukaan Helsingin ydinkeskusta tarvitsee monipuolisen palvelu- ja toimialarakenteen, jotta se olisi elinvoimainen ja houkutteleva. Tämä vaatisi sitä, että alueella asioisi enemmän ihmisiä.

– Keskustan autosaavutettavuuden kehittäminen joukkoliikenneyhteyksien parantamisen ohella on yksi tärkeä keino huolehtia tarvittavista asiakasvirroista, Lahtinen sanoo.

Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010582506.html

Noinhan sitä voisi ajatella. Mutta vihreiden suuri unelma vain lähestyy ja lähestyy.

[Nikolas]

Orimattilan Hennan ideointi on edennyt jotenkin vääriä latuja.

Vuoteen 2024 mennessä hanke ei ole edennyt toiveiden mukaisesti. Omakotitaloja on noussut vain muutamia eikä alueella ole esimerkiksi ruokakauppaa.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Henna_(Orimattila)

Palvelut: Rautatieasema löytyy. Muutaman sadan metrin päässä on myös päiväkoti.

Miksi edes kuvitellaan ihmisten muuttavan alueelle, josta puuttuvat oleelliset palvelut?

Parhaissa paikoissa asukkaat voivat valita useista lähikaupoista, jos mihinkään isompaan kauppakeskukseen ei huvita mennä.

[Paawo]

Onhan paremmin perusteltuja ratahankkeita siirretty sivuun tosta vaan, kuten Lahti—Heinola—Mikkeli oikorata.

Tähän unohtui kommentoida aiemmin. Matkustajamäärä on Savon radalla kaukana siitä mitä tämänkaltaisen oikoradan rakentaminen ja/tai olemassaolevan radan kunnostaminen vaatisi. Ja tavaraliikenne (josta muuten se raha rautatieoperaattoreille tulee) joutaa kyllä liikkumaan nykyistä hyväkuntoista infraa hyödyntäen, mikään puolen tunnin ajansäästö ei meinaa yhtään mitään.

Natosyistä tuota tietysti voisi kabineteissa markkinoida jos siis päättäjämme olisivat tämänkaltaisista asioista kiinnostuneita ja elinkeinoelämä kykenisi jotain konkreettisia tarpeita asiasta julkistamaan. Pelkkä mikkeliläisten nopeampi käyminen etelässä ei ole tällainen tarve.

[Titus]

eikai iltalehdessä vaklata Homma^^aa   

HS: Tunnin päähän Helsingistä oli rakenteilla idyllinen "puutarhakaupunki" – Sitten moni asia meni pieleen

Orimattilan Hennaan toivottiin aikanaan jopa 15 000 asukasta. Kunnianhimoiset tavoitteet eivät Helsingin Sanomien mukaan toteutuneet.  Orimattilan kaupunki satsasi miljoonia euroja uuteen asuinalueeseen, johon odotettiin jopa 15 000 asukasta. Hennan kehittäminen on ollut käynnissä vuosituhannen alusta saakka, kertoo Helsingin Sanomat. Alueelle oli tarkoitus tulla niin asuintaloja, kauppoja kuin koulukin.

Orimattilan kaupunki markkinoi asuinaluetta vielä vuonna 2017 julkaistulla videolla "tulevaisuuden puutarhakaupunkina".

Nyt Hennassa on alle kymmenen omakotitaloa eikä mitään muuta. Orimattilan kaupunginjohtaja Kalle Larsson sanoo HS:lle, että vuosituhannen alussa radanvarsipaikat olivat aluekehittämisen keskiössä, sillä uskottiin, että ihmiset haluavat käydä pääkaupunkiseudulla töissä ja asua sen ulkopuolella. Hennasta pääsee Helsinkiin alle tunnissa ja Lahteen vartissa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/676a5e30-8d85-4c54-b2a9-95c027a67352

Ihan kiva ideahan tuo periaatteessa on.

[Nikolas]

Uteliaana katsoin että mitäs. Hienolaan meneekin junarata ja joitain tavarajunia sinne tuksuttaa.

– Nyt pitää palata lähtöruutuun eli niihin hankkeisiin, joista saimme parhaat mahdolliset kustannushyötyanalyysit, kuten Heinolan ja Mikkelin välinen raideyhteys, jota teollisuus on peräänkuuluttanut jo 1990 -luvulta lähtien.

Lähde: https://yle.fi/a/3-12571623

[Paawo]

^Malliesimerkki nimekkään "ison puolueen poliitikon" siltarumpuilusta, pysyypähän leuat liikkeessä.

Teollisuus rakentaa ratansa itse kun tarvetta on ja massavirrasta on jotain käsitystä, puhutaan ihan  kannattavuuslaskelmiin perustuvasta infrasta kuten nyt vaikka kattilalaitokset ja padotkin. Talvivaaraan tehtiin uusi rata tyhjästä, Kemin ja Äänekosken tehtaille johtaville kiskolinjoille tehtiin mittavat kunnostustyöt, jälkimmäiselle kymmenien kilometrien sähköistykset jne. Puhumattakaan Ruotsin lapin malmiliikenteestä jne.

Oikeasti täytyisi olla jo tiedossa se vuosittainen miljoonien tonnien massavirta jotta tämänkaltaisista julkisista investoinneista kehtaisi missään puhua. Mutta kyllähän te kehtaatte. 

Mitään kymmenien kilometrien uudisrataa edellyttävää suurinvestointia ei tällä haavaa ole eteläisen Savon maisemiin tulossa ja nyt kun ei z-suunnan liikenteessäkään ole isompaa kasvua odotettavissa (ei ollut myöskään 2022) kannattaisi näiden hankkeiden suunnittelua jatkaa kaiken normaalin väyläbudjetoinnin jatkeena mikäli löysää rahaa holveihin kertyy.

[Torspo]

Kerrassaan demaroitu hanke. Matkaa Hennan seisakkeelle on noin 60 km ja jollain ihmeellä matka-aika on yli 50 min Helsingistä.

Jokainen pysäkki väliltä piti ottaa välipysäkiksi, koska siellä saattaa asua joku mahdollinen äänestäjä. Lopputulos on kivikovilla penkeillä varustettu noin tunnin lähijunayhteys, mikä palvelee ei-ketään. Itäsaksalaisella trabantilla taittaa matkan nopeammin kuin 2000-luvun junalla.

Samalla tavalla pilattiin raidejokeri, pysäkkiä pysäkin perään ja matkanopeus on pilattu. Kaikille samaa kurjuutta. Puolet pysäkeistä pois ja jäljelle jääville kaksinkertainen rakennuskorkeus olisi tehnyt siitä jokseenkin toimivan.

[Kallan]

---
Samalla tavalla pilattiin raidejokeri, pysäkkiä pysäkin perään ja matkanopeus on pilattu. Kaikille samaa kurjuutta. Puolet pysäkeistä pois ja jäljelle jääville kaksinkertainen rakennuskorkeus olisi tehnyt siitä jokseenkin toimivan.

Raidejokeri ei ole erityisen pikainen, paitsi ehkä hyvällä säkällä raviradan kohdalla ja siellä, missä se ei ole autoliikennettä tukkimassa. Siitä olisi saanut kyllä pikaisen, jos hupipysäkkejä olisi karsittu kolmannekseen ja raidejokeri laitettu kulkemaan kaupunkikuvaa pilaten joko maasta irralla olevalla omalla siltamaisella radallaan tai sitten maan alla, täysin irti autoliikenteestä. Mutta jostain käsittämättömästä syystä se piti laittaa kulkemaan autoliikenteen sekaan, eikä sillan päällä kuten esimerkiksi Laajalahden pysäkiltä Kehä 1:sen yli Lahdenpohjan pysäkille ja sieltä Maarille menevä osuus. Kustannukset lienevä toisena syynä, mutta ensisijaisena syynä lienee ollut autoilijoiden elämän vaikeuttaminen tahallisesti surkeilla ratkaisuilla.

Varmaan toki kolmas syy lienee ollut polittinen suhmurointi kulissien takana, miksi pysäkkejä sitten tuli liikaa.

[Jorma M.]

Helsingin kaupunki hommasi ns. monimuotoisen keinun. Hinta "hipoo 300 tuhatta".

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a57146b5-a2d1-465d-bac5-1c4840cb3f03

Loviseholmin puistoon rakennetun keinun kokonaishinta kohosi useita kymmeniä tuhansia euroja alkuperäisestä arviosta.

Helsingin Sompasaareen kohonneen keinun hinnaksi arvioitiin alun perin 229 800 euroa – ilman alvia. Hankintapäätöksen mukaan arvioiduista kokonaiskustannuksista 214 000 euroa oli varattu itse keinuun ja 15 800 euroa sen asennukseen.

Helsingin kaupungin projektijohtaja Tea Karjalainen kertoo, että kustannusarviossa hinta oli noussut 274 000 euroon.

– Kustannusarviossa on annettu hinta leikkivälineelle ja leikkivälineen asennukselle, ja ne ovat yhteensä 274 000 euroa.

Hintaan ei tietenkään sisälly muu monimuotoisuus.

Puiston muut rakenteet, kivetykset ja maisemoinnit eivät kuuluneet keinun hankintahintaan.

Loviseholmin puisto on rakennettu kolmessa osassa: ensimmäisenä rakennettiin pohjoisen kärki, seuraavaksi puiston keskiosa ja viimeiseksi eteläinen kärki, johon kallis keinu hankittiin.

– Koko puiston osalta puhutaan miljoonaluokasta, ja siihen suhteutettuna onhan tuo hintava (keinu).

Karjalainen ei osaa kertoa kahden ensimmäisen osan kustannuksista, mutta puiston eteläisen kärjen kokonaiskustannus oli noin 1,5 miljoonaan euroa.

Oletan että suunnittelu- ja markkinointipuoli ei ole varmaan voidellut Hgin päättäjiä, koska Suomessa ei ole korruptiota.

[tomto]

Helsingin kaupunki hommasi ns. monimuotoisen keinun. Hinta "hipoo 300 tuhatta".

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a57146b5-a2d1-465d-bac5-1c4840cb3f03

Loviseholmin puistoon rakennetun keinun kokonaishinta kohosi useita kymmeniä tuhansia euroja alkuperäisestä arviosta.

Helsingin Sompasaareen kohonneen keinun hinnaksi arvioitiin alun perin 229 800 euroa – ilman alvia. Hankintapäätöksen mukaan arvioiduista kokonaiskustannuksista 214 000 euroa oli varattu itse keinuun ja 15 800 euroa sen asennukseen.

Helsingin kaupungin projektijohtaja Tea Karjalainen kertoo, että kustannusarviossa hinta oli noussut 274 000 euroon.

– Kustannusarviossa on annettu hinta leikkivälineelle ja leikkivälineen asennukselle, ja ne ovat yhteensä 274 000 euroa.

Hintaan ei tietenkään sisälly muu monimuotoisuus.

...

Oletan että suunnittelu- ja markkinointipuoli ei ole varmaan voidellut Hgin päättäjiä, koska Suomessa ei ole korruptiota.

Herranjestas sentään. Kertokaa mikä lautakunta tämän on hyväksynyt, ja miksei tästä nostettu mitään äläkkää käsittelyvaiheessa?

[Outo olio]

Montako tylsempää tavallisempaa keinua olisi saatu samalla rahalla?

[jmk]

Herranjestas sentään. Kertokaa mikä lautakunta tämän on hyväksynyt, ja miksei tästä nostettu mitään äläkkää käsittelyvaiheessa?

Kuka siitä olisi äläkän nostanut? Helsingin päättävät elimet ovat täpötäynnään vihervasemmistolaista "jonkun toisen rahoilla"-jengiä. Ja juuri sitä ovat asukkaat sinne äänestäneet joten saavat juuri sitä mitä ovat halunneetkin.

[Huppupelikaani]

Montako tylsempää tavallisempaa keinua olisi saatu samalla rahalla?

Tällaisia paikallisesta männystä rakennettuja avainlippukeinuja (á 3171 €) olisi saanut pelkän uniikkikeinun hinnalla n. 67,5 kpl. Jos noita tavismäntykeinuja olisi soviteltu tuohon ympyrämuotoon vaikkapa kymmenen, olisi jäänyt asennus-, konsultointi-, seminaari-, kokous-, kaukomaiden keinujen tutustumismatka- ym. elintärkeisiin kuluihin n. 240000 €, ja olisi pysytty yhtä hienosti budjetissa kuin nytkin.

[pienivalkeapupu]

Kuinkakohan pitkään tuo keinu pysyy keinuttavassa kunnossa...

[Golimar]

Tuota pyöreää häkkiä ja sen tarkoitusta olen miettinyt, onko se joku tappelukehä vai mikä?

[Uuno Nuivanen]

Kuinka kukaan haluaa asua tuolla?    Ja vielä kalliilla hinnalla.

Uusi tiivis Helsinki

Uutta Helsinkiä rakennetaan tiiviiksi, mistä seuraa pimeitä kujia ja karuja kiviaukioita. Asian huomaa selvästi Jätkäsaaressa, joka on naapuriaan Ruoholahtea huomattavasti ahtaampi.
Tilaajille
Pipsa Sinkko-Westerholm HS
2:00

Jätkäsaaren kujilla on kuumana kesäpäivänä tukalaa.

Kapealla Hietasaarenkujalla vihreää ei näy missään, joten kaupunginosan lukuisat koirat tekevät tarpeensa talojen kivijalkoihin ja katukiveyksille.

Sateettomina aikoina kujalla löyhkää koiran kusi. ...

Maksumuuri, joku tunnarit omaava voi täydentää.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

[Kallan]

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010570069.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

Montakohan vihreän puolueen kaupunginvaltuutettua Jätkiksessä asuu...? Ei tietoa, mutta nopeesti on huudit muuttuneet.

Varmaan moni Vihreistä oikeasti saattaakin viihtyä tuolla, mutta en lähde veikkaamaan prosentteja. Minusta nuo kujat yms. tiivis ja korkea rakentaminen ovat kiva juttu Jätkäsaaren tapauksessa, koska kyse on kuitenkin sentään kantakaupungista.

Toki Vihreät eivät sitten tunnu ottavan huomioon sitä seikkaa, että tiivis asuintiheys tarkoittaa paljon enemmän väkeä samalla alueella, ja ne ideologiset/naiiviit/näiden sekamuoto ratkaisu liikenteen osala - toisin sanoen äärimmäisen naiivi oletus, että epärealistisen moni käyttäisi vain ja ainoastaan joukkoliikennettä - sitten aiheuttaa omat haasteensa, jotka sitten jotenkin pitäisi ratkaista. Mutta jotenkin vastuunkanto heidän omista lobbauksistaan tuntuu Vihreiltä puuttuvan täysin, kun lopputulos on mitä on.

Tiivis kaupunki on minusta jees, kunhan sitten liikenneratkaisut ovat realistisia.

[-PPT-]

Kontulassa on kerrostalon julkisivu romahtanut. Siis seinästä on pudonnut laattoja. Hyvä onni ettei ketään ollut alla.

60-l rakentamisen satoa?

[P]

Tuota pyöreää häkkiä ja sen tarkoitusta olen miettinyt, onko se joku tappelukehä vai mikä?

"Thunder Dome", kun päästään Mad Max-vaiheeseen...

[l'uomo normale]

Kontulassa on kerrostalon julkisivu romahtanut. Siis seinästä on pudonnut laattoja. Hyvä onni ettei ketään ollut alla.

60-l rakentamisen satoa?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0656a7e8-73b1-4795-986c-9bcbea092996

Lyytikäisen mukaan kyseinen kerrostalo on valmistunut vuonna 1966. Talon julkisivuun on tehty remontti viimeksi vuonna 2010, mutta vielä ei tiedetä, liittyykö remontti romahtamiseen.

Sen ajan Kontula-asuinkerrostaloissa ei yleensä ollut alkujaan julkisivulaattoja, pelkkä betonielementtiseinä vain. Myöhemmin remointoitaessa julkisivuja on tehty inhimillisemmän näköisiksi.