Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[orientexpressen]

Ja sitten ne keleen keltaiset fillarit! Suurimman osan aikaa niistä telineistä ei ole vuokrattu yhtään fillaria. Kesäisin turistit ajatelevat niillä jalkakäytävillä, jossa pyöräily on kielletty. Ja niinkin yksinkertainen turvatoimi kuin kypärä ei kuulu tähän viRheiden konseptiin, jossa yhden fillarin hinnaksi tulee kymppitonni, kun lasketaan mukaan softa, jolla sirkusta pyöritetään.

Kävelyteillä pitäisi olla 5 metrin välein merkki "pyöräily kielletty". Ja pyöräteiden loppuminen pitäisi merkitä selvästi!

Tuo yli 12-vuotiaiden harjoittama jalkakäytävillä pyöräily on kyllä hyvin ymmärrettävää suomalaisessa liikennesuunnittelukulttuurissa, missä joka toinen jalkakäytävän oloinen väylä on sallittu kaiken ikäisille pyöräilijöille ja joka toinen taas vain alle 12-vuotiaille pyöräilijöille. Kaiken ikäisille pyöräilijöille sallittu jalkakäytävä on tyypillisesti ulkoisesti aivan samannäköinen kuin vain alle 12-vuotiaille sallittu, ainoana erotuksena sen alussa oleva liikennemerkki. Se, onko joku jalkakäytävän näköinen väylä sallittu kaiken ikäisille pyöräilijöille vai ei saattaa samalla kadulla vaihdella jopa korttelin välein (välillä on sallittu, välillä ei).

Ainoa tapa päästä eroon luvattomasta jalkakäytäville pyöräilystä olisi järjestää pyöräilijöille katutilaan jokin looginen paikka ja rooli samalla tavoin, kuin vaikkapa Keski-Euroopassa on asian laita. Esimerkiksi niin, että aikuisen pyöräilijän paikka ei millään kadulla ole jalankulkijoiden seassa ja vilkasliikenteisille kaduille maalataan tarvittaessa polkupyöräkaistat tai tehdään uikoisesti polkupyöräkaistoja muistuttavat yksisuuntaiset pyörätiet ajoradan reunaan.

[Jepulis]

Useimmiten nähtävästi rakennetaan tulevaisuutta sillä idealla, että esim. autot säilyy samanlaisena ja ihmiset kai vissiin köyhtyy, jos ajattelee minkälaista asumismallia näille tarjotaan. Loota per yksinasuja näyttää olevan se elämisen visio pitkälle. En kannata.

Kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ihan hyvin lähteä autojen karsimisen ja autoilun vaikeuttamisen sijasta jo pikkuhiljaa siitä, että tulevaisuudessa yksityisautoilu on päästötöntä tai merkittävästi nykyistä puhtaampaa, eikä sitä itseisarvona tarvitse karsia ainakaan enempää kuin vaikka lentämistä. Ihmisille pitäisi visioida tilaisuus liikkumisen ylellisyyteen. Pitäisi ajatella, että tulevaisuudessa ollaan nykyistäkin vauraampia tai vähintään siihen pitäisi pyrkiä. Siksi rakentaisin jo nyt infraa siihen suuntaan, että niin kuitenkin tapahtuu.

Lisäksi liikkumista suosivalla visiolla myös porukka paitsi viihtyy, aikaansaa lisää taloudellista toimeliaisuutta kaikille. Toki, niinkauan kuin kaupungeista osa aiotaan muuttaa matu-slummeiksi kuitenkin, on lopulta herttaisen yhdentekevää tekeekö ennakolta mitään, koska tulos on pelkkä iso kriisi kaikissa tapauksissa. 

[orientexpressen]

Kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ihan hyvin lähteä autojen karsimisen ja autoilun vaikeuttamisen sijasta jo pikkuhiljaa siitä, että tulevaisuudessa yksityisautoilu on päästötöntä tai merkittävästi nykyistä puhtaampaa, eikä sitä itseisarvona tarvitse karsia ainakaan enempää kuin vaikka lentämistä. Ihmisille pitäisi visioida tilaisuus liikkumisen ylellisyyteen. Pitäisi ajatella, että tulevaisuudessa ollaan nykyistäkin vauraampia tai vähintään siihen pitäisi pyrkiä. Siksi rakentaisin jo nyt infraa siihen suuntaan, että niin kuitenkin tapahtuu.

Kaupungeissa yksityisautoilun ensisijainen ongelma on tilan kulutus, eli laajamittaisen autoilun mahdollistamiseksi kaupunkirakenteesta pitää tehdä todella harva (mallia metsälähiöt). Päästöt ovat siihen verrattuna pieni ongelma.

[Dredex]

Miksi talvi yllättää autoilijat?

No siksi, kun: "Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen." "Talvirenkaat on vaihdettava alle viimeistään 1.12. - - "
Linkki

Mutta talvi tulee jo lokakuussa. Toki talvirenkaita saa käyttää aiemminkin kelin vaatiessa, mutta usein silloinkin keli vielä menettelee kesärenkaille, kun ensilumet eivät ole sataneet.

Käytännössä talvirenkaat täytyisi vaihtaa jo lokakuun puolivälissä erityisesti, jos yöpakkaset ovat olleet.

Periaatteessa tässähän saisi lain mukaan luistella tuonne joulukuuhun asti.

[MW]

Ei yllättänyt pätkääkään. Tiistaina talvikummit alla. Mutta kyllä vituttaa. Saatanan luistelu, ja valkoisen tahman lääppiminen, sekä kahlaaminen siinä. Viluttaakin.

Mukulana siinä oli jotain kivoja puolia, ei enää.

[no future]

Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.

[Dredex]

Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.

Mutta kun tarvetta ei ole, sitten on. Eivät kaikki välttämättä saa vaihtoaikoja samalle hetkelle. Ja jos yrittää varata aikaa, niin sitten tarvitaan ennustamisen taitoa. Entä jos on nastat jo 15.10. ja on ihan kuiva lämmin keli?

[guest11919]

Onko myös velvollisuus vaihtaa talvirenkaat, jos lokakuussa on huono ajokeli?

Miten vakuutusyhtiö tulkitsee asiaa, jos jotain käy ja syyllisellä on kesärenkaat?

[Eino P. Keravalta]

Ainakin Helsingissä joitain katuja on lämmitetty niin, että ne ovat sulia pakkasillakin.

Tämä tosin koskee vain jalankulkijoita.

Eikö samalla idealla voitaisi lämmittää myös autoteitä?

Varaahan meillä on - maksavathan autoilijat veroja monta miljardia enemmän kuin saavat.

[Dredex]

Mitä tulee tasoristeysonnettomuuteen, niin eikö siellä saada oikaistua sitä tietä rataan nähden suoraan kulmaan? Tiehän menee viistosti radan yli, niin ei ole ihme, että mitään ei näy.

Toinen seikka on, että siihen radan ylitykseen voisi laittaa selkeämmät varoitukset siitä, että sieltä saattaa tulla juna 120 km / h. Siis paikkahan näyttää siltä, että juna tulee korkeintaa 40 km / h, jos vertaa siihen, että minkälainen pikku hiekkatie siitä menee. Eihän niistä raiteista näe, että kuinka lujaa ja minkä kokoinen juna sieltä saattaa tulla.

Mietippä nyt, että millä varovaisuudella ylität kävellen hiekkatien vs. millä varovaisuudella ylität kävellen motarin. Jos tulet metsästä hiekkatielle, niin eihän se pahemmin pelota vaan löntystät siitä melko huoletta yli. Jos tulet metsästä motarin reunaan, niin ylitys vaatiikin jo jonkinlaisen suunnittelman siitä, että miten meinaat päästä hengissä ylitse. Jo pelkästään moottoritien näkeminen saa ihmisen varuilleen, että mitenköhän tässä vielä oikein käy. Mutta ei raiteista tosiaan näe niin helposti, että niiden raiteiden ylitys on muuten todella vaarallista.

Voisikohan tasoristeyksiin tehdä jotain lisäyksiä, kuten ilmoittaa lisäkilvellä, että miten lujaa junat sieltä oikein tulevat? Voisi olla joku motarin kylttiä vastaava kyltti reilusti ennen tasoristeystä. Ei niin, että radan yli menee kärrypolku ja kyltin nokassa on sateen haalistama kuva höyryveturista.

[Arkipiispa]

Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.

Jees. TAAS talvi yllätti, kuten aivan joka ikinen vuosi. Voi muumi jos täällä 99% autoilijoista olisi matuja, niin ymmärtäisin moisen muumikommentoinnin.

Ja jos nyt ei tästäkin lumisateesta olisi paasattu monta päivää aikaisemmin joka muumin tuutista. Kenet tämä lumisade nyt sitten muka yllätti ?

Ja joo, olen toki itsekin ajellut kesärenkailla ensilumet, mutta se ensilumi ei muuten ole meikäläistä KOSKAAN yllättänyt, koska jos on kesärenkaat, ajellaan siiliperiaatteella. (eli kysymyshän kuuluu: miten siilit naiskentelevat - vastaus: no ihan muumin varovasti.)

[no future]

Talvirenkaathan saa tosiaan vaihtaa alle kun niille on tarvetta. Maailman huonoin tekosyy luistella tuolla menemään ja väittää että talvi yllätti.

Mutta kun tarvetta ei ole, sitten on. Eivät kaikki välttämättä saa vaihtoaikoja samalle hetkelle. Ja jos yrittää varata aikaa, niin sitten tarvitaan ennustamisen taitoa. Entä jos on nastat jo 15.10. ja on ihan kuiva lämmin keli?

Ikinä ei ole niin kiire työmaalle ollut, ettei talvirenkaiden vaihto olisi pätevä syy tuhlata yhtä aamua. Tai iltaa.

[Uuno Nuivanen]

Tälläkin tavoin itse maksavia kupataan.

Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – "kasinopeli" nostaa nyt asuntojen hintoja

Siirtosopimuskauppa on kiihtynyt asuntobuumin takia. Sijoittaja myy rakennusliikkeeltä ostamansa pienasunnot jopa 40 prosenttia kalliimmalla eteenpäin, Rakennuslehti kertoo.
Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen on johtanut siihen, että rakenteilla olevilla asunnoilla tehdään jatkokauppoja rakennusvaiheen aikana, Rakennuslehti kertoo.

Lehden tietojen mukaan esimerkiksi Pohjola Rakennuksen Turun Kakolaan rakennettava kaksio maksaa nyt 197 000 euroa eli 55 000 euroa enemmän kuin alkuperäinen hinta.

Kauppoja tehdään Rakennuslehden mukaan niin sanotulla siirtosopimuksella, eli asunnon ensimmäinen omistaja myy kauppaa koskevan sopimuksen eteenpäin.

Lehti vertaa siirtosopimuskauppaa kasinopeliin, jossa pienellä panoksella voi tehdä isoja voittoja.

Yhtiölainan osuus voi olla uudisasunnoissa jopa 70 prosenttia, ja myyntihinnasta maksetaan arviolta 25 prosenttia kaupantekovaiheessa. Näin ollen esimerkiksi 120 000 euroa maksavan yksiön omistajaksi pääsee 9 000 eurolla. Jos asunnon myy 36 000 euron voitolla, sijoitus on kasvanut nelinkertaiseksi, Rakennuslehti laskee.

Osa rakennusliikkeistä avaa asuntomyynnin ensin sijoittajille ja vasta, kun pienasunnot on myyty, kuluttajat pääsevät ostamaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005462830.html

[no future]

Mikäs logiikka tuossa on rakennusliikkeiden kannalta? Sijoittajat ovat paljon helpompia ostajia?

[Uuno Nuivanen]

Hirveän suuren siivun antavat 'jobbareille', mahtaa olla rakentamisen katteet kunnossa?   

[DuPont]

Päivän Byrokraatti- blogissa on pitkä vuodatus tuosta Helsingin kaupunkibulevardien rakentamisesta (=sisääntuloväylien tukkiminen).

Aiheellista luettavaa.

Sinänsä edes uusi poliittinen päätös asiassa ei olisi yllättävä, sillä Helsinki on valtuustonsa punavihreän enemmistön myötä kuin mielisairaala, jota potilaat johtavat. Päätöksistä voi hakea lohtua vain Iso-Britannian sodanaikaisen pääministerin, Winston Churchillin sanoista: "demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu". Kuka tietää, vaikka Churchill olisi 2017 Helsingin kunnallispolitiikan nähtyään jättänyt sivulauseen pois.

Lentokentälle vievän Tuusulanväylän tuhoaminen olisi niin vahingollista koko Helsingin liikenteelle, että Päivän Byrokraatti suosittelee kunnollista käyttötestiä ennen peruuttamattomaan typeryyteen ryhtymistä. Simuloidaan bulevardisointi etukäteen poistamalla käytöstä pari Tuusulanväylän kaistaa, pudottamalla nopeusrajoitus 50 kilometriin tunnissa ja asentamalla väylälle liikennevalot 500 metrin välein. Valojen vihreä aalto estetään tietysti ohjelmoinnilla.

Loput artikkelista.
http://paivanbyrokraatti.com/2017/11/24/tuusulanvayla/

[DuPont]

...

[orientexpressen]

Aika vaikea nähdä, että bulevardisoinnista seuraisi sen kummempaa katastrofia kuin siitä, että Mannerheimintie ei ole moottoritie keskustan ja Ruskeasuon välillä.

Taikka siitä, että keskustatunnelia ei ole, vaan autoliikenne joutuu kulkemaan katuverkossa.

Autoliikenne sopeutuu aina käytössä olevaan infraan.

[Rauno Murju]

Hallinto-oikeus laittoi bulevardisuunnitelmat jäihin.

Onneksi sentään edes joku tässä maassa ymmärtää ettei pääkaupungin valtaväyliä voi muuttaa pihakaduiksi.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/606003-taystyrmays-helsingille-kaupunkibulevardit-ja-keskuspuiston-nakertaminen-nurin

Täystyrmäys Helsingille: Kaupunkibulevardit ja Keskuspuiston nakertaminen nurin oikeudessa
Helsinki joutuu miettimään uusiksi lähivuosikymmenien rakentamissuunnitelmat. Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi maanantaina useita keskeisiä osia kaupunginvaltuuston hyväksymistä kaavoista.

[Supernuiva]

^Eniten olen huolissani siitä, että helsinkiläiset äänestäjät äänestävät tuollaisia päätöksiä tekeviä ihmisiä kaupunginvaltuustoon. Mihin on kadonnut pääkaupunkiseudun asukkaiden kaupunkilaisjärki?

[Mr.Reese]

^Eniten olen huolissani siitä, että helsinkiläiset äänestäjät äänestävät tuollaisia päätöksiä tekeviä ihmisiä kaupunginvaltuustoon. Mihin on kadonnut pääkaupunkiseudun asukkaiden kaupunkilaisjärki?

He eivät poistu kauemmaksi Helsingistä kuin mihin ratikka tai metro vie, joten aika johdonmukaista äänestämistä. Sinne kuplaan ei mitään juntteja kaivata maastureineen.

[Rauno Murju]

Laitetaan nyt vielä linkki itsensä sielunvihollisen artikkeliin asiasta.

Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.

Positiivista asiassa se kuinka Sinnemäen sun muiden hörhöjen aivot menivät päätöksen luettuaan umpisolmuun.

Ajatelkaa, Vihreät de Gröna harkitsee hakevansa keskuspuiston suojelupäätöksen purkamista KHO:lta!

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html

Helsingin kaupunkibulevardit saivat tyrmäyksen oikeudessa, valtion viranomaisten perustelu tukkoutuvasta liikenteestä meni läpi – Apulaispormestari Sinnemäki: "En ole täysin järkyttynyt mutta en ole iloinenkaan"

[orientexpressen]

Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.

Kunnilla on lakiin pohjautuva oikeus ottaa haltuunsa alueellaan olevat valtion maantiet. Tiealueiden tämänhetkinen omistaja ei ole este kaupunkibulevardiksi muuttamiselle.

[orientexpressen]

Itse en ymmärrä, miten se voi olla jokin luonnonlaki, että esimerkiksi Länsiväylän tulee päättyä Ruoholahteen ja Hämeenlinnanväylän Ruskeasuolle. Henkilöautoliikenne tuskin menisi sen enempää tai vähempää sekaisin vaikka Länsiväylä päättyisi Keilaniemeen ja Hämeenlinnanväylä oopperalle.

Voidaan myös ajatella sitä kuvitteellista tilannetta, että Smith-Polvisen moottoritiesuunnitelman Etelä-Helsinkiä koskeva osa olisi toteutunut ja esimerkiksi Punavuoren ja Kaartinkaupungin kortteleita olisi jyrätty moottoritien tieltä joskus 1970-luvulla. Nyt jos tällä hetkellä uudessa yleiskaavassa olisi suunnitteilla kyseisen moottoritien purkaminen ja asuinkortteleiden uudelleenrakentaminen niin voi sitä parkua minkä eräät tahot päästäisivät sen johdosta, että Etelä-Helsingin moottoritien purkaminen "tuhoaa" Helsingin liikenteen.

[f-35fan]

Laitetaan nyt vielä linkki itsensä sielunvihollisen artikkeliin asiasta.

Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.

Positiivista asiassa se kuinka Sinnemäen sun muiden hörhöjen aivot menivät päätöksen luettuaan umpisolmuun.

Ajatelkaa, Vihreät de Gröna harkitsee hakevansa keskuspuiston suojelupäätöksen purkamista KHO:lta!

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005553374.html

Helsingin kaupunkibulevardit saivat tyrmäyksen oikeudessa, valtion viranomaisten perustelu tukkoutuvasta liikenteestä meni läpi – Apulaispormestari Sinnemäki: "En ole täysin järkyttynyt mutta en ole iloinenkaan"

Mielenkiintoinen juttu on se että vihreiden suora tarkoitus onkin puurouttaa liikenne, jota he pitävät hyveenä. Tämä siitä huolimatta että se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta siitähän fundamentaali-vihreä ei välitä.

Valtionhallinnosta kepulaisen matka keskustaan kentältä ja takaisin olisi vaikeutunut. Tämä on niitä harvoja tapauksia joissa kepulaisen, stadilaisen  sekä työssäkäyvien etu yhtyy.

Ei ole pitkään aikaan tullut näin hyvää uutista!

Kun tämä suunnitelma on mennyt mönkään niin joillain tavalla se täytyy korvata.
Jotain ne vihreät keksivät liikenteen puurouttamiseksi.
Todennäköisesti enemmän liikennevaloja, alempi nopeusrajoitus tms. Mäkelänkadulle.

Sinnemäellä on ns kakkoskaupunginjohtajan paikka Stadissa. Vihreät ja vasemmisto yhdessä pystyvät päättämään mitä Stadissa tehdään.

Vihreiden valtakaudella, etenkin viime vuosina, liikenteen vaikeuttaminen on ollut järjestelmällistä.

[jka]

Kommenttikentästä voi nähdä että valitettavan monen mielestä se nyt vaan on mälsää kun toisen omistamalle maalle (valtion väylät) ei saa kaavoittaa ja rakentaa.

Kunnilla on lakiin pohjautuva oikeus ottaa haltuunsa alueellaan olevat valtion maantiet. Tiealueiden tämänhetkinen omistaja ei ole este kaupunkibulevardiksi muuttamiselle.

Ei se kyllä minusta mikään yksiselitteinen oikeus ole ja yksin kunnan päätettävissä. Käsittääkseni tämä on pykälä joka asiaan liittyy.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

86 a § (29.6.2016/569)
Maantien muuttaminen kaduksi
Asemakaavassa kaduksi osoitettu maantie muuttuu kadunpitopäätöksellä kaduksi. Maantie lakkaa, kun kadunpitopäätös on tehty.

Asemakaavassa muuksi kuin kaduksi osoitettu maantie lakkaa, kun sen liikennettä välittämään tarkoitetun kadun rakentamista tai parantamista koskeva kadunpitopäätös on tehty.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.

Maantien lakatessa 1 ja 2 momentin perusteella lakkaa samalla tienpitäjän oikeus maantien tiealueeseen.

Jos tie- ja katuverkko ei toteudu niin silloin se ei toteudu. Tämähän se oli juuri tuon oikeudenkin päätöksen perustelu. Kunta ei voi edes omille mailleen kaavoittaa himmeleitä joissa tie- ja katuverkko ei toteudu. Määritelmäkysymys on tietysti koska se toteutuu ja koska ei. Mutta itsestään selvää on että asiaa ei katsota pelkästään alueen asukkaiden tai edes kunnan asukkaiden kannalta vaan suuremmasta perspektiivistä jos oikeuteen asiasta mennään kuten tässä mentiin.

[Punaniska]

Tomuttelin hilseet karvareuhkastani, silitin paremmat verkkahousuni ja hyvintervatuilla suksilla hiihtelin Isolle Kirkolle. Huh huh! Rakennusbuumi on ollut hurjaa, tähän vielä semiböndet Espoo ja Vantaa päälle.

Mistä nämä kaikki asunnontarvitsijat tulevat? Maahanmuutto ei voi selittää kaikkea, tai sitten on piru merrassa.

Ja olisi mukava tietää sinne muuttavien kantiksien ammatillinen profiili. Mitään jalostusastetta nostavaa ei telakoita lukuunottamatta ole. Ovatko muutajat konsultteja, markkinointimehiä tai valtiontissistä elantonsa saavia?

[Riukulehto]

Monsterirekat, uhka liikenneturvallisuudelle – vai sittenkin mahdollisuus?

Jättirekkoja on kokeiltu liikenteessä Trafin myöntämillä poikkeusluvilla viiden vuoden ajan. Kilometrejä on kertynyt yli 13 miljoonaa. Nyt kokemukset on lyöty nippuun, ja ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Miten yli 30-metristen rekkojen arkipäiväistyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen?

Rekkojen nykyinen enimmäispituus on 25,25 metriä. Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti lausunnolle asetusmuutoksen, jossa enimmäispituutta ehdotetaan nostettavaksi yli yhdeksällä metrillä aina 34,5 metriin asti.  Samalla ministeri ilmoitti, että valmistelussa on myös lainsäädännön muutos, jossa ainakin rajoitetulla tieverkolla nostettaisiin enimmäismassoja jättirekkojen tarpeita vastaavaksi.

Suomi ensimmäisenä Euroopassa

Miten käy liikenneturvallisuuden? Suomi olisi ensimmäinen maa Euroopassa, joka sallisi yli 30-metriset rekat. Tosin Ruotsikin valmistelee parhaillaan omia säännöksiään. Norminpurkutalkoomme ovat kuitenkin jo sellaisessa vauhdissa, että oletettavasti ruotsalaiset vielä diskuteeraavat, kun Suomessa jo siirrytään käytäntöön.

"Eihän tuollaisesta jättirekasta pääse turvallisesti ohi. Jättirekat keräävät ylämäissä valtavat jonot, kun niiden vauhti putoaa ryömintätasolle.  Jättirekat jäävät jumiin risteyksiin ja kiertoliittymiin, kun ne eivät mahdu kääntymään."

Siinä yleisimpiä väitteitä uhkakuvista, mitä jättirekoista on esitetty.

Viiden vuoden aikaisista kokeiluista ja niiden yhteydessä tehdyistä tutkimuksista on pyritty löytämään viisaus sille, että edellä olevat uhkakuvat eivät toteutuisi. Turvallisuuden ja sujuvuuden takeeksi on asetusehdotukseen laadittu pykäliä, joita kutsutaan suoritusperusteisiksi vaatimuksiksi (Performance Based Standards).

Uusilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan rekkojen suoriutumista liikenteessä

Yksi tällainen suoritusperustainen vaatimus on kääntyvyysvaatimus. Siinähän ei ole mitään uutta – yhdistelmän on pitänyt tähänkin asti selviytyä kääntöympyrästä, jonka ulkosäde on 12,5 metriä ja sisäsäde 2 m. Nyt tämä tähänastisille moduuliyhdistelmille tarkoitettu täysi ympyrä ei enää toimi, sillä vetoauto törmäisi oman perävaununsa perään.

Sen sijalle ehdotetaan 120 asteen käännöstä ympyrässä, jonka ulkosäde on edelleen 12,5 m, mutta sisäsäde 4 metriä. Kyseistä käännöstä on käytetty kääntyvyysvaatimuksen perusteena, tosin eri mitoilla, erikoiskuljetusajoneuvoille. Tämä käännös ei kuitenkaan kovin hyvin kuvaa kääntymistarvetta liikenteessä; se ei esimerkiksi vastaa kiertoliittymässä vasemmalle kääntymistä.

Kokonaan uusi vaatimus olisi vaatimus yhdistelmän ajovakauden osoittamisesta. Tämä on sikäli ymmärrettävä, että tietyissä uusissa yhdistelmätyypeissä on kaikkiaan kolme nivelpistettä, kun tähän asti on sallittu vain kaksi.

Moduuliaikakauden alkupuolella sallittiin kolmekin nivelpistettä, mutta sellaiset joutuivat pannaan vuonna 2004. Nyt siis panna päättyy, kunhan osoitetaan, että yhdistelmä on silti vakaa. Suoriteperusteinen vaatimus ajovakauden osoittamisesta perustuu kaistanvaihtokokeeseen, jonka pitää olla ISO-standardin 14791 mukainen.

Tosin sen arviointi, että onko 1,5 metrin korkeudella kuormatilan lattiasta olevalla painopisteellä mitattavan pystykiertymäkulmanopeuden vahvistusarvon enimmäisarvo 1,9 turvallinen vai ei, on peräti vaikea tehtävä – mutta ilmeisesti raja-arvot on löydetty vertailemalla nykyisin käytössä olevia yhdistelmiä.

Ihan pelkästään suoritusperusteisia eivät uudet vaatimukset jättirekoille ole.

Esimerkiksi liukkaalla kelillä liikkeellelähdön parantamiseksi esitetään hyvinkin tekniikkasidonnaista ratkaisua. Kaikkien yli 28 metriä pitkien yhdistelmien, joiden vetäville akseleille kohdistuva massa jää alle 25 prosenttiin yhdistelmän kokonaismassasta, tulisi olla varustettu joko hiekoittimella tai ketjunheittäjällä, tai sitten vetävien akselien pyörissä on oltava nastarenkaat.

Miten jättirekan pituus vaikuttaa rekan ohittamiseen?

Tavallista autoilijaa askarruttaa varmasti se, miten yhdistelmän pituus vaikuttaa sen ohittamiseen. Tästä on melko helppo tehdä teoreettisia laskelmia ihan peruskoulufysiikan pohjalta. Lasketaanpa siis teoreettisesti, mitä muutoksia ohittamiseen seuraa, kun rekan mitta kasvaa nykyisestä enimmäispituudesta 34,5 metriin.

100 km/h nopeusrajoitusalueella rekan, joka kulkee sallittua enimmäisnopeuttaan 80 km/h, ohittamiseen kuluva aika pitenee 1,7 sekunnilla. Ei kuulosta paljolta.

Ohituksen pituus kasvaa kuitenkin lähes viidelläkymmenellä metrillä (46,3 metrillä). Kuulostaa jo aika paljon enemmältä kuin 1,7 sekuntia.

Vielä enemmältä se kuulostaa, jos ajatellaan, paljonko pidempi ohitussuora ohitukseen tarvitaan. Vastaanhan voi tulla samaa nopeutta tuleva auto.

Lähteäkö ohi vai ei?

Kun autoilija näkee edessään rekan perän, jossa on "pitkä kuljetus" -kyltti, on syytä miettiä kaksi kertaa, lähteäkö ohi vai ei. Ja kun on kaksi kertaa asiaa miettinyt, niin varmuudella myös ohitusmahdollisuus on mennyt ohi.

Asioilla on yleensä aina kaksi puolta. Niin tässäkin tapauksessa. Kun yhdistelmien pituus nousee ja niiden kuljetuskapasiteetti kasvaa, rekkojen määrä maanteillä vähenee. Muutoksen on arvioitu vähentävän rekkojen kuljetuksia 120 miljoonalla kilometrillä vuodessa. Paikallisesti jopa joka viides rekka häviäisi liikennevirrasta. Näin ollen tarve ohitukseenkin tulisi pohdittavaksi harvemmin kuin aiemmin.

Ohitustarvetta voidaan tarkastella myös rekan ohjaamosta käsin. Rekan kuljettajallakin on silloin tällöin tarvetta ohitella edessään hitaammin kulkevia. Tälläkin hetkellä keskustelemme muun muassa mopoautoista ja nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen nopeusrajoituksesta, jotka mahdollisesti korvaisivat mopoautot.

Miten siis kaavaillut muutokset vaikuttavat ohittamiseen, jos lasketaan, että rekka kulkee 80 km/h?

Jos ohitettava, kolmen metrin pituinen mopoauto kulkee 45 km/h, nykyinen 25,25 metriä pitkä rekka tarvitsee ohittamiseen vähintään 65 metriä. Jos taas ohitettava etenee 60 km/h nopeudella, ja ohittavalla rekalla on pituutta 34,5 metriä, niin ohitusmatka onkin 150 metriä. Eli yli kaksinkertainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Loput tuolta -> https://www.liikenneturva.fi/fi/liikennevilkku/blogi/monsterirekat-uhka-liikenneturvallisuudelle-vai-sittenkin-mahdollisuus

[Siili]

Meri-Rastilaa on tarkoitus tiivistää:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005621931.html

Juuri tätä Vuosaaren länsiosassa sijaitsevaan Meri-Rastilaan suunnitellaan: harvinaisen laajaa täydennysrakentamista, joka toteutettaisiin purkamalla nykyisiä kiinteistöjä ja rakentamalla tilalle aiempaa tiiviimmin ja enemmän. Purkavan lisärakentamisen avulla tonttien tehokkuus jopa kolmin- tai nelinkertaistuisi.

Meri-Rastila on yksi niistä alueista, joilla asukkaiden tulo- ja koulutustaso on noussut huomattavasti kantakaupunkia hitaammin. Kolmasosa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, täydennysrakentamisella halutaan nostaa alueen profiilia.

Vuokra-asumiseen keskittyneelle alueelle tarvitaan hänen mielestään enemmän omistusasuntoja. Wikstenin mukaan kaupungin tavoitteena on monipuolistaa Meri-Rastilassa asumisen hallintamuotoja, eli varmistaa, että alueelle rakennetaan muita kuin edullisia vuokra-asuntoja. Tähänastisissa keskusteluissa rakennusalan toimijat ovat kuulemma olleet kiinnostuneita kaikista eri hallintamuodoista.

Myös apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoi kesällä HS:lle, että vuokratalovaltaisille alueille pitäisi syntyä myös omistusasumista. Hän tarkoitti tässä yhteydessä esimerkiksi Meri-Rastilaa.

Boldattuun osaan viitaten:  kuinkakohan tuo profiilin nosto onnistuu, eli kuinkakohan innokkaasti koulutetut nuorten lasten vanhemmat hankkivat omistusasuntoja Meri-Rastilasta?  Ehkäpä he kuitenkin haistelevat lähikoulujen ilmaa ennen ostopäätöstä.  Jos kolmasosa Meri-Rastilan asukkaista on "taustaisia", niin ala-asteella prosentti saattaa pian olla yli viidenkymmenen.  Kaikki vanhemmat eivät ehkä arvosta tätä potentiaalia lapsen kansainvälistymiseen, vaan haluavat hänelle hieman perinteisemmän kouluympäristön.

Kannattaa muistaa, että kaikki asunnot ovat jonkun omistuksessa.  Ei ole olemassa lakia, joka pakottaa asumaan omistamassaan asunnossa.

[jmk]

Boldattuun osaan viitaten:  kuinkakohan tuo profiilin nosto onnistuu, eli kuinkakohan innokkaasti koulutetut nuorten lasten vanhemmat hankkivat omistusasuntoja Meri-Rastilasta?  Ehkäpä he kuitenkin haistelevat lähikoulujen ilmaa ennen ostopäätöstä.

Kysykää vihreiden talousgurulta Osmolta. Osmo kekkaa, että markkinatalous ratkaisee ongelmat. Tosin hänen terminologiassaan markkinatalous tarkoittaa, että lyödään niitä lasten vanhempia ensin vähän, ja sitten vähän kovempaa, ja kun tarpeeksi kovaa lyödään niin ne taipuvat tekemään vapaaehtoisesti just niin kuin vihreät määrää. Koska muussa tapauksessa niitä lyödään vielä kovempaa.