Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[junakohtaus]

Lisäksi Helsingin erityispiirre on tehdä varauksia tunneleille ja raskaille raiteille, minkä jälkeen tapahdukaan enää mitään. Tunneleita ja raskaita raiteita ei ole rahaa tehdä, mutta toisaalta niitä odotellessa ei tehdä mitään muutakaan.

Raitiovaunun ylivoimaisuus tässä tilanteessa on, että sitä on jopa mahdollisuus tehdä. Viikin kaava on rakennettu spåran varaan, mutta joku jossain on keksinyt että siitä pitää vetää lentokenttämetro läpi, joten spåraakaan ei tule. Lisäksi metroasema sijaitsisi siinä, missä nyt on motarin risteys, mistä ihan kaikilla (Pihlis, Pihlajamäki, Viikki, Latokartano) olisi kilsan-kolmen kävely, joten koko ajatus on muutenkin susi.

[Nostalgia]

Täyseristetyn radan nopeusetua liioitellaan. Tosiasiassa sillä saavutetaan lähinnä korkeampi huippunopeus, millä ei ole kovin suurta merkitystä siinä tapauksessa, että myös täyseristämättömältä radalta on poistettu ylimääräiset (muualla kuin pysäkeillä tapahtuvat) pysähdykset ja pysäkkitiheys on suurehko, mikä tekee sen, että suurin osa liikkeelläolojasta joka tapauksessa sujuu joko kiihdyttäessä tai jarruttaessa. Lisäksi täyseristys usein johtaa pysäkkien huonoon sijaintiin (syrjässä asutuksesta tai syvällä maan alla), mikä kävelymatkojen muodossa pahimmillaan nollaa sen nopeusedun suhteessa täyseristämättömään rataan.

Kannattaako rakentaa täyseristettyä rataa, jos se esimerkiksi lyhentää ihmisten matka-aikoja ovelta ovelle laskettuna 20%, mutta viisinkertaistaa kustannusarvion?

Pienehkö pyörittely reittioppalla kertoo että matka-aika itäkeskuksesta rautientorille kestää kaikissa skenaarioissa reilusti vähemmän kuin matka-aika matinkylästä rautatieasemalla vaikka molempien etäisyys autolla on suurinpiirtein sama. Tämä skenaario pitää vieläpä sisällään _vaihdon_ bussista metroon ruoholahdessa. Jos tasataan puntteja ja kuvitellaan että matka käy kamppiin, niin siinäkin tapauksessa metro pieksee bussin nopeudessa paikoitellen jopa kymmenellä minuutilla mikä on massiivinen nopeushyöty näin pitkällä matkalla.

ja jos otetaan vielä skenaarioksi vaikapa viiskulma johon kumpikaan ei pääse suoraan, niin taas metro pieksee kymmenellä minuutilla.

[Nostalgia]

Näyttäisi Singaporessa olevan muutama pilvenpiirtäjäkin. Milloinkas Helsinkiin ja pk-seudulle tulee tuollaisia 50-100 kerroksen tornitaloja?

Vähentää muuten autojen tarvetta melkoisesti kun voi asua keskustassa edullisesti.

Pilvenpiirtäjät on paskaa kaupunkisuunnittelua

Suosittelen käymään Berliinin Potdamer Plazilla tai London cityssä katsomassa.

[orientexpressen]

Pienehkö pyörittely reittioppalla kertoo että matka-aika itäkeskuksesta rautientorille kestää kaikissa skenaarioissa reilusti vähemmän kuin matka-aika matinkylästä rautatieasemalla vaikka molempien etäisyys autolla on suurinpiirtein sama. Tämä skenaario pitää vieläpä sisällään _vaihdon_ bussista metroon ruoholahdessa. Jos tasataan puntteja ja kuvitellaan että matka käy kamppiin, niin siinäkin tapauksessa metro pieksee bussin nopeudessa paikoitellen jopa kymmenellä minuutilla mikä on massiivinen nopeushyöty näin pitkällä matkalla.

ja jos otetaan vielä skenaarioksi vaikapa viiskulma johon kumpikaan ei pääse suoraan, niin taas metro pieksee kymmenellä minuutilla.

Itse kun katson, niin matka-aika Kampin metrolaiturilta Itäkeskuksen metrolaiturille (10,8 km) on 15 min. Matka-aika Kampin linja-autoasemalta Piispansillan pysäkille Matinkylässä (11,8 km) taas on samat 15 min, vaikka matkaa on kilometrin enemmän. Periaatteessa tämä todistaa, että eristämätön bussi voi pestä täyseristetyn metron matka-ajassa.

Bussin etu on myös siinä, että se muodostaa itse oman liityntäyhteytensä, mistä on etua laskettaessa kokonaismatka-aikaa ovelta ovelle. Esimerkiksi Länsimetro tulee nopeuttamaan matka-aikoja Helsingin keskustaan lähinnä metroasemien lähimmässä ympäristössä (mitä aluetta on aika pieni osuus Etelä-Espoon pinta-alasta). Valtaosalle eteläespoolaisista matka-aika pitenee tai säilyy samana Länsimetron myötä, johtuen ylimääräisestä vaihdosta liityntäbussiin tai pidentyneestä kävelymatkasta.

Jos puhutaan täyseristämättömistä pikaraitioteistä, niin Länsimetron kanssa kilpailleessa Tramwest-suunnitelmassa matka-aika Elielinaukiolta Isoon Omenaan on 22 min. Länsimetro-projektin omien tietojen mukaan metron matka-ajaksi Rautatientorilta Matinkylään tulee 19 min (tämä ei tosin todennäköisesti sisällä Niittykummun asemaa, mikä nostaa matka-ajan arvoon 20 min, ja saattaa olla laskettu 1/4 liian korkealla kiihtyvyydellä). Käytännössä matka-ajat täyseristämättämällä Tramwest-ratikalla ja täyseristetyllä metrolla Helsingin rautatieasemalta Matinkylän keskukseen ovat samat, jos kävelyetäisyydet maan pinnalle lasketaan mukaan.

Tramwest-tyyppisellä pikaraitiotieverkostolla on myös se merkittävä etu Länsimetroon verrattuna, että pysäkkejä on moninkertainen määrä, mikä nopeuttaa kokonaismatka-aikaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä liityntäliikenteen vähentyessä. Myös vaihdot liityntäbusseihin on raitiotieliikenteessä helpompi järjestää nopeiksi (esim. molemmissa suunnissa kapean laiturin yli tapahtuviksi) kuin metroliikenteessä.

[msm]

Pilvenpiirtäjät on paskaa kaupunkisuunnittelua

No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?

[junakohtaus]

Sehän on ihan millaista kaupunkia tahdotaan tehdä. Pilvenpiirtäjät näillä korkeuksilla vaativat pirusti tilaa ympärilleen koska valo tulee matalalta ja, tadaa, näin olemme taas tehneet kaupunkia joka on paskaa käveltävää. Kivaa autokaupunkia saattaa pystyäkin tekemään.

[msm]

Paskaa käveltävää?! Onko pilvenpiirtäjä vaikeampi ylittää jalkaisin kuin tavallinen kerrostalo vai mikä siinä on ongelmana? Valoakin saa tehtyä edullisesti vaikkapa LED-lampuilla.

[junakohtaus]

No siitä nyt vain tulee autokaupunkia eikä käveltävää, kun on pistetaloja harvakseltaan.

[Nostalgia]

Bussin etu on myös siinä, että se muodostaa itse oman liityntäyhteytensä, mistä on etua laskettaessa kokonaismatka-aikaa ovelta ovelle. Esimerkiksi Länsimetro tulee nopeuttamaan matka-aikoja Helsingin keskustaan lähinnä metroasemien lähimmässä ympäristössä (mitä aluetta on aika pieni osuus Etelä-Espoon pinta-alasta). Valtaosalle eteläespoolaisista matka-aika pitenee tai säilyy samana Länsimetron myötä, johtuen ylimääräisestä vaihdosta liityntäbussiin tai pidentyneestä kävelymatkasta.

Unohdat sen että suurin osa matkusajista vaihtaa jo nyt metroon, tai muihin linjoihin joka tapauksessa. Kamppihan ei ole helsingin napa ja ainut kohde vaan jo matka rautatieasemalle pitää sisällään vaihdon metroon ruoholahdessa. Toinen vaihtoehto on kävellä kampista, mutta metro on nopeampi.

Länsimetro tuo kantakaupunkiin viisi uutta vaihdotonta päätepistettä.

[Nostalgia]

No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?

Jostain syystä kuitenkin neljä kertaa Helsinkiä isommassa kaupungin ydinkeskustassa oleva Potsademr Platz näyttää ihan Ruoholahdelta. Ihmiset varmaan käy töissä sielä, ja asuntoja on varmasti paljon mutta jostain syystä kadut huutavat tyhjyyttään useimpina iltoina viikossa.

[msm]

No siitä nyt vain tulee autokaupunkia eikä käveltävää, kun on pistetaloja harvakseltaan.

Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Sehän on ihan millaista kaupunkia tahdotaan tehdä. Pilvenpiirtäjät näillä korkeuksilla vaativat pirusti tilaa ympärilleen koska valo tulee matalalta ja, tadaa, näin olemme taas tehneet kaupunkia joka on paskaa käveltävää. Kivaa autokaupunkia saattaa pystyäkin tekemään.

Miksi kirjoitat passiivissa "tahdotaan"?

Kuka tahtoo?

Päätökset ja ehdotukset tekee pieni piiri, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa mitä ihmiset oikeasti tahtovat.

[msm]

No mikä niissä nyt on paskaa? Saadaan paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin kuin haluttiinkin?

Jostain syystä kuitenkin neljä kertaa Helsinkiä isommassa kaupungin ydinkeskustassa oleva Potsademr Platz näyttää ihan Ruoholahdelta. Ihmiset varmaan käy töissä sielä, ja asuntoja on varmasti paljon mutta jostain syystä kadut huutavat tyhjyyttään useimpina iltoina viikossa.

Onko tämä joku ongelma?! Ruoholahti on sosiaalisen sekoituksen aiheuttamia ongelmia lukuunottamatta varsin viihtyisä alue, sääli vain, että siellä on taloja tehty turhan halvalla.

Mutta se on vain helvetin hyvä asia, jos ihmisillä on muutakin tekemistä kuin maleksia kadulla.

[Nostalgia]

Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.

Sitä on kateltu blade runneria?

[msm]

Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.

Sitä on kateltu blade runneria?

Sitä on kateltu Amelieta?

[Nostalgia]

Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.

Sitä on kateltu blade runneria?

Sitä on kateltu Amelieta?

No jos pitää valita noiden kahden väliltä millaista kaupunkia haluaa, niin ei ainakaan itselle ole vaikea valinta.

[msm]

Ratkaisu: laitetaan ne talot tiheämmin. Paljon ledivaloja, niin ei tarvi välittää siitä auringostakaan.

Sitä on kateltu blade runneria?

Sitä on kateltu Amelieta?

No jos pitää valita noiden kahden väliltä millaista kaupunkia haluaa, niin ei ainakaan itselle ole vaikea valinta.

Joo ei, kun ottaa mukaan vielä jonkinlaisen aikamääreen.

Historia: Amelie
Tulevaisuus: Blade Runner.

[guest3656]

Helsingissä päästäisiin halvemmalla jos hankittaisiin Tokiosta käytettyjä pilvenpiirtäjiä:

Kun Suomessa vasta haaveillaan pilvenpiirtäjistä tai pelätään niitä, Tokiossa suunnitellaan jo, miten vanhenevat pilvenpiirtäjät saadaan matalaksi mahdollisimman elegantisti.

Japanilainen rakennusyhtiö Taisei Corporation onkin kehittänyt tekniikan, jolla
pilvenpiirtäjien korkeutta saadaan laskettua lähes huomaamatta, kertoo muun muassa Japan Times.

BBC:n haastatteleman yhtiön toimitusjohtajan Hideki Ichiharan mukaan tekniikka on huomattavasti hiljaisempi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi kuin räjäyttäminen tai murskaaminen.

Muun muassa The Wiredin mukaan yhtiö käyttää kookkaita tunkkeja ja nostureita, joiden avulla rakennusta puretaan kerros kerrokselta sisältäpäin. Ulospäin työt eivät juuri näy.

Tekniikkaa on kokeiltu jo käytännössä, kun Tokion Akasaka Prince Hotel -pilvenpiirtäjähotellia on madallettu 140 metristä 110 metriin. BBC:n videolla näkyy, kuinka kaupunkikuvaa hallinnut pilvenpirtäjä on kutistunut.

Videon perusteella kaikki ohikulkijat eivät ole edes huomanneet pilvenpiirtäjän madaltumista.

Japan Timesin mukaan Japanissa on lähes 800 yli 100 metriä korkeaa rakennusta. Japanilaisen rakennusyhtiön Taisei Corporationin toimitusjohtaja Hideki Ichihara arvioi lehden haastattelussa, että lähes sata niistä on lähivuosina 30 tai 40 vuotta vanhoja, ja osa joudutaan purkamaan joka tapauksessa.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/56984-tokiolainen-pilvenpiirtaja-kutistui-kymmenia-metreja-lahes-huomaamatta

[Oami]

Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.

Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.

[jka]

Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.

Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.

Miksi ei voi tehdä vaihtehtoja? Jos jotkut haluaa pilvenpiirtäjiä niin miksi niitä ei voi rakentaa jonnekin? Edes Helsingin keskusta ei ole niin pieni paikka etteikö sinne voisi muodostaa erilaisia vaihtoehtoja joista ihmiset saa aidosti valita miten haluaa asua ja elää.

Jos 49% haluaa pilvenpiirtäjiä ja 51% ei halua niin niitä ei rakenneta minnekään. Aika surkea järjestelmä jos 51% voi päättää, että 49% ei saa asua ja elää niinkuin haluaisivat. Demokraattinen konsensus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakennetaan lopulta juuri niitä lähiöitä, joita kukaan ei todellakaan halunnut.

[Nostalgia]

Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.

Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.

Euroopassahan on ollut tapana että uudet hienommat keskustat rakennettaan vähän sivuun vanhasta ja nykyinen säästetään vanhaksi kaupungiksi. Suomi lienee yksi harvoista idioottimaista joissa vanhat talot on monissa kaupungeissa revitty pois uuden tieltä.

[junakohtaus]

Keski-Pasila on oikein hyvää mestaa piirtäjille. Itse asiassa toivon, että sinne tehdään niin blingiä, räyhää ja korkeaa kuin ikinä osataan. Mitä sinne ei pidä tehdä on vetää motaria odottamaan, että Tuusulanväylä saadaan käännettyä kulkemaan Pasilan läpi ja siitä eteenpäin saadaan keskustatunneli, koska näistä kumpikaan ei toteudu ikinä, vaan ainoa tulos on kaupunginosan runteleminen typeräksi motarinvarren joutomaaksi.

[Aeon]

Selvästikin ketjussa jotkut haluavat erilaista keskustaa kuin toiset.

Demokratiassa pitäisi olla vempeleet sitäkin varten. Kun nykymuotoinen ei toimi, niin voisihan sitä Suoraa käyttää tässäkin. Esim. kuntalaisaloitetta kehiin "kaavoitettava keskustaan lisää pilvenpiirtäjiä" ja sitten äänestelyä.

Euroopassahan on ollut tapana että uudet hienommat keskustat rakennettaan vähän sivuun vanhasta ja nykyinen säästetään vanhaksi kaupungiksi. Suomi lienee yksi harvoista idioottimaista joissa vanhat talot on monissa kaupungeissa revitty pois uuden tieltä.

Tuo pitää hyvin paikkansa. Syy tuohon lienee se, että Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta ja keskisessä sekä eteläisessä euroopassa kiviperäisistä aineista. Vanhat puutalot on ollut helppo purkaa joko tyhmyyttään tai vetoamalla niitten huonooon kuntoon (kuten täällä Lappeenrannassa on tehty). Tosin, Suomen kaupunkikulttuuri on niin nuorta, että kovinkaan montaa historiallisesti arvokasta puutaloa ei keskustoissa ole enää jäljellä jo pelkästään sen takia, että edelliset sukupolveta ovat nuo purkaneet tai ne ovat yksinkertaisesti palaneet.

Kun katsoo Lappeenrannan keskustan vanhoja kuvia, niin siellä näkyy muutamia hienoja rakennuksia, joista osa on vielä pystyssä. Noin yleisesti rakennuskanta on ollut sellaista, että on joutanut purkaa pois. Tosin, Lappeenrannan keskustan suunnittelu on niin neuvostoliittolaista ja muutenkin perseestä, että siitä ei viitsi edes puhua. Ainoa parannus viime aikoina on ollut vanhan linja-autoaseman purkaminen ja paikalle tullut ostoskeskus. Kaikki, jotka tuon linja-autoaseman tietävät voivat varmaan vahvistaa, että se näytti kuuluvan enemmän neuvosto-Viipuurin kuin rajan länsipuolelle.

[Nostalgia]

Tuo pitää hyvin paikkansa. Syy tuohon lienee se, että Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta ja keskisessä sekä eteläisessä euroopassa kiviperäisistä aineista. Vanhat puutalot on ollut helppo purkaa joko tyhmyyttään tai vetoamalla niitten huonooon kuntoon (kuten täällä Lappeenrannassa on tehty). Tosin, Suomen kaupunkikulttuuri on niin nuorta, että kovinkaan montaa historiallisesti arvokasta puutaloa ei keskustoissa ole enää jäljellä jo pelkästään sen takia, että edelliset sukupolveta ovat nuo purkaneet tai ne ovat yksinkertaisesti palaneet.

Ei minustan niinkään. Kyllä kivitaloja on tehty Suomessa yhtä kauan kuin muissakin pohjois-euroopan maissa, ja vanhat kuvat monista kaupunkikeskustoista todentavat että jos olisi nähty nenäänsä pidemmälle niin monissa kaupungeissa olisi hyvinkin vaikkapa Tallinnan kanssa kilpailevia vanhoja kaupunkeja.  Onhan niitä toki vieläki yksittäisiä, lähinnä ruotsinkielisellä rannikolla mutta kuitenkin.

[junakohtaus]

Muistaessani sanon, että Mäntymäen kenttä ja siellä päin olisi oikea paikka pitää Töölön asuntomessut.

[guest3656]

Keski-Pasila on oikein hyvää mestaa piirtäjille. Itse asiassa toivon, että sinne tehdään niin blingiä, räyhää ja korkeaa kuin ikinä osataan. Mitä sinne ei pidä tehdä on vetää motaria odottamaan, että Tuusulanväylä saadaan käännettyä kulkemaan Pasilan läpi ja siitä eteenpäin saadaan keskustatunneli, koska näistä kumpikaan ei toteudu ikinä, vaan ainoa tulos on kaupunginosan runteleminen typeräksi motarinvarren joutomaaksi.

Toivottavasti Keski-Pasilan kaavaa ei koskaan hyväksytä nykyisen kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnitelmassa on kaikki päin honkia, koko alueesta tulisi luontaantyöntävä ja epäkäytännöllinen. Noin korkea rakentaminen ei vain yksinkertaisesti sovi näille leveysasteille. 

[Nostalgia]

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786?ref=hs-hitaat-e-1

Artikkeli kuntarajojen järjettömyydestä Helsingin sanomis. Aiheeseen liittyen

[msm]

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786?ref=hs-hitaat-e-1
Artikkeli kuntarajojen järjettömyydestä Helsingin sanomis. Aiheeseen liittyen

Hesari on vähän niinkuin Olli Rehn: tulkitse käänteisesti. Hesarin mielestä järjetöntä, joten todennäköisesti oikein fiksua.

[elukka]

Tramwest-tyyppisellä pikaraitiotieverkostolla on myös se merkittävä etu Länsimetroon verrattuna, että pysäkkejä on moninkertainen määrä, mikä nopeuttaa kokonaismatka-aikaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä liityntäliikenteen vähentyessä. Myös vaihdot liityntäbusseihin on raitiotieliikenteessä helpompi järjestää nopeiksi (esim. molemmissa suunnissa kapean laiturin yli tapahtuviksi) kuin metroliikenteessä.

Pikaraiteita voi rakentaa sinne, missä ei ole pysäkkiä. Itse pysäkit voivat olla edullisia ja tasoristeyksiä saa helposti sinne, koska siinä raitsikka menee kävelyvauhtia. Tämän jälkeen voi raiteet eristää aidalla ja raitsikka pääsee porhaltamaan.

Pikaraiteilta voi rakentaa haaroja eri kaupunginosiin, joissa raitsikka rauhoittaa menoaan ja toimii perinteisenä raitiovaununa kadulla.

Tram-train, stadtbahn, lightweight tram, ym. kuvaavat monipuolista ja tehokasta tapaa liikutella matkustajia. Joissakin kaupungeissa nuo tuottavat liiketaloudellista voittoa n. 10 vuoden infran kustannusten kuoletuksen jälkeen, joka on aika lyhyt aika ko. alalla.

[kolki]

Jos halutaan suurempaa asumistiheyttä, niin kunnon korkeita tornitaloja, joissa on sellainen hissi, että kalusteet saa asuntoon.
Mielestäni on jotenkin hölmöä rakentaa kolmesta viiteen kerroksisia taloja, joihin ei välttämättä rakenneta hissiä tai hissiin mahtuu korkeitaan kaksi hlöä ilman ostoksia.