Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Murkula]

Ei se kinttupoluksi muutto ylinopeuksia vähennä tai poista. Nostetaan sen sijaan rajoitusta vaikkapa 140 km / h niin ylinopeudet vähenevät varmasti. Onnettomuudet sen sijaan lisääntyvät.

Ei välttämättä, monilla osuuksilla suuremmat rajoitukset saattaisivat päinvastoin vähentää onnettomuuksia. Tästä itseasiassa jopa natsiturvaorganisaatio liikenneturva on ottanut kantaa, että moottoriteille 130 km/h toimisi paremmin. Eikä syytäkään tuohon ole vaikea havaita, olisihan se liiankin hyvä että tapahtumatiheys olisi sellainen, ettei ihan joka toisella olisi kännykkää ratin päällä.

Sattuvien kolareiden vakavuus sen sijaan kasvaa, eikä rajoituksia luonnollisesti voi hilata kovin mahdottomiin lukemiin. Kuitenkin se ei nyt oikein ole peruste sille, että edelleen ajetaan 70-luvulla kuplavolkkareille ja rutinoffeille kalibroituja rajoituksia, joita on lisäksi pääasiallisesti hilattu alaspäin noista ajoista. Lieneekö se sitten ihmekkään, että jonkin sorttista asennevammaa on nähtävissä nykyliikenteessä, oli se sitten ohittelun tai kännykän käytön kanssa.

[Kallan]

Helsinki tutkii polttomoottoriautojen kieltämistä. Asialla Sinnemäki.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009915687.html

Helsinki selvittää tietynlaisten autojen kieltämistä alueittain

Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan muiden keinojen lisäksi bensakäyttöisten ja dieselkäyttöisten autojen käyttökieltoa tietyillä alueilla.

...

JOS Helsinkiin tulisi ympäristövyöhyke, Sinnemäen mukaan olisi järkevää aloittaa pienestä alueesta ja edetä vaiheittain ja asteittain. Näin ihmisillä olisi aikaa sopeutua tilanteeseen.

Eli vihreät mielellään näkisivät koko Helsingin "ympäristövyöhykkeenä", jossa autoilisivat käytännössä vain puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset. Käyttävät kommunistien "pitkä marssi instituutioiden läpi"-taktiikkaa, mutta eri kontekstissa.

[Lalli IsoTalo]

Eli vihreät mielellään näkisivät koko Helsingin "ympäristövyöhykkeenä", jossa autoilisivat käytännössä vain puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset.

Bussikaistat muutettava nomenklatuura-kaistoiksi!

Helsinkiin pitäisi viimeinkin perustaa Neuvostoliiton mallin mukaisesti nomenklatuura -kaistoja, joilla saavat ajaa vain ministeriaudit, kaupunkihallitus, puoluejohto ja muut tärkeät ihmiset. Muita kaistoja ei tarvita.

Ja hei, ei busseja keskustaan, ei busseja mihinkään! Rahvas ja rasistit perkele pyöräilköön, jos eivät raitsikat kelpaa!

[Lalli IsoTalo]

Mika Raatikainen

... Lopuksi pakollinen verenpaineen nostatus ja aiheena autoilijoiden kyykytys Helsingissä, kuinkas muuten.

Lunta suunnitellaan säilöttäväksi katujen varsiin ja parkkipaikoille 2000, siis kahdentuhannen, parkkipaikan verran kantakaupungin alueella.

Se on yli 14% maanpäällisistä parkkipaikoista, eikä edes korkeasti kunnioitettu piispa saane parkkipaikkoja taivaaseenkaan järjestymään, jos kohta ei helvettiinkään. Eli jos tulee luminen talvi, niin parkkipaikkoja häviää parisen tuhatta, koska maapallon ilmasto kuulemma pelastuu sillä, että lunta kasataan lähimpään parkkiruutuun.

Tekemäni palautusesitys asiasta ei saanut tukea yhdeltäkään muulta puolueelta, eli asiasta ei edes äänestetty. Veroja maksavat asukkaat ja yrittäjät ovat ilmeisen tarpeettomia tietyn ideologian edessä. Pahoittelut. Mukavaa viikkoa kuitenkin, kyllä se siitä...koska itku ei auta, niin jatketaan nauramista näille hönöille!

[no future]

Kuinkahan suuri osa Hekan vuokralaisista on haittamaahanmuuttajia jotka eivät maksa asumisestaan ja oleskelustaan mitään?

X

VESA MARTTINEN, OTSO KARHU
10:34

Jaa
Helsingin kaupungin asunnot Heka on päättänyt vuokrankorotuksistaan.

Toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo Ylelle, että Hekan hallituksen tänä aamuna tekemän päätöksen mukaan vuokrat nousevat keskimäärin 12 prosenttia. Päätös on Närön mukaan esityksen mukainen, mutta hän ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin yksityiskohtia.

– Päätöksestä tiedotetaan yksityiskohtaisemmin tänään iltapäivällä, hän sanoo.

Jo varhain keskiviikkoaamuna Hekan päätoimipisteen edessä Helsingin Alppilassa oli kymmeniä ihmisiä osoittamassa mieltään vuokrankorotuspäätöksiä vastaan. Yle Radio Suomen Helsingin aamulähetyksessä haastateltu Tiina Sandberg arvioi, että kuka tahansa asuntovelkainen hoitaa lainaansa paremmin kuin Heka omiaan.

– On suoraan sanottuna törkeää, että Heka maksattaa oman korkopolitiikassa tekemänsä virheen meillä asukkailla.

X

Heka on rahoittanut uudiskohteiden ja isojen remonttien kulut lyhytaikaiseen euriboriin sidotuilla lainoilla, joiden korot ovat nousseet. Lainaa Hekalla on vähän yli kolme miljardia euroa.

X

https://yle.fi/a/74-20053426

https://yle.fi/a/74-20044822

About 25%, kun eri lähteitä yhdistelee. Kesti liki minuutin googlettaa, miksi se on noin helvetin vaikeaa?

[Outo olio]

^Miten päädyit tähän lukuun? Kysyn puhtaasta uteliaisuudesta, sillä tuskin ainakaan "haittamaahanmuuttajista" on mitään virallisia tilastoja. Ja luulin että Suomessa ei etnisyyttä tilastoida muutenkaan?

[-PPT-]

Uteliaisuuttani kävin ajelemassa uudessa pikaratikassa. Ihan mukava kokemus oli.

Tulee vaan väkisinkin mieleen että mahtaako suunnitellussa Vantaan ratikassa olla kyse niiinkin lapsellisesta asiasta että koska naapurissa on tuollainen hieno uusi ratikka niin meilläkin pitää moinen olla. Vantaalaisena on vaikea nähdä mitään hyötyä moisesta ratikasta. Kehärata palvelee lentokenttää mainiosti.

[Torspo]

Uteliaisuuttani kävin ajelemassa uudessa pikaratikassa. Ihan mukava kokemus oli.

Tulee vaan väkisinkin mieleen että mahtaako suunnitellussa Vantaan ratikassa olla kyse niiinkin lapsellisesta asiasta että koska naapurissa on tuollainen hieno uusi ratikka niin meilläkin pitää moinen olla. Vantaalaisena on vaikea nähdä mitään hyötyä moisesta ratikasta. Kehärata palvelee lentokenttää mainiosti.

Kehärata palvelee Vantaan ihmisiä ehkä. Helsingin kannalta se on susipaska ratkaisu, mihin ympäristöhihhulit pakottivat matkustajat poistamalla suorat nopeat bussiyhteydet keskustasta. Uusi pikaratikkakin rampautettiin tekemällä pysäkkivälistä aivan liian tiheä, kolmasosa pysäkeistä pois olisi ollut hyvä nopeuden kannalta.

Aikaisemmin aamulla ennen ruuhkia 615:n vuoro ilman Vantaan paikalliskierrosta kesti parhaimmillaan melko tasan 20 minuuttia. Nyt nopein yhteys on keinotekoisesti juna, mutta reittioppaan mukaan kävelyineen matka-aika on suunnasta riippuen 42 tai 46 minuuttia. Nopein 'suora' bussi on 600, mikä kiertää kaikki mahdolliset kylät matkalla ja aika onkin sitten 52 minuuttia.

[salakana]

On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja. 

[jmk]

On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla.

Ihan normaalia helsinkiläistä joukkoliikennettä. On muistettava, että se on paitsi ihanaa, nopeaa ja välttämätöntä, niin myöskin erittäin edullista (koska joku muu maksaa ja sitä ei lasketa).

Henkilöauto taitaa vetästä matkan nopeammin jopa ruuhka-aikaan. No, se on järjestelykysymys, sillä voidaanhan ruuhkia erilaisin toimenpitein vielä pahentaa. Sekin on ihanaa, välttämätöntä ja edullista.

[Nikolas]

On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja. 

Metro on nopea, mutta siihen on syynsä: Ei risteävää liikennettä.

Jos haluaa ihan mitä tahansa raideliikennettä lisätä sillä syyllä että matkanteko nopeutuu, saman ehdon on toteuduttava: Ei risteävää liikennettä.

Jos eri kulkuvälineet kulkevat samassa tasossa, väistämättä tulee risteävää liikennettä. Jos pelkästään kevyttä liikennettä siirrellään tunneleihin ja siltojen päälle, edelleen moottoroitu kumipyöräliikenne ja ratikat joutuvat varomaan ja hidastelemaan risteyksissä.

Ratkaisu on liikenteen siirtäminen eri tasoihin, jolloin risteyksissä odottelusta on mahdollista päästä eroon. Raideliikenteen puolella ratkaisuja ovat maanalainen rata ja kohorata.

[Cassa]

Sarjassamme idiotismia, joka ratkaisee joukkoliikenteen ongelmat :

The Boring Company:

https://www.youtube.com/watch?v=WQn-D-i5lyM

Sitten on myös Hyperloop, jossa on perustavanlaatuisia ongelmia, jonka vuoksi ei tule koskaan toimimaan kuin demoissa.

Kannattaa katsoa myös:

https://www.youtube.com/watch?v=_JDCBSNqZg8&t=232s

Vaikka pikakelauksella.

[jmk]

Jos eri kulkuvälineet kulkevat samassa tasossa, väistämättä tulee risteävää liikennettä.

Juu. Suuri määrä risteämisiä on ominaista tilanteelle, jossa ihmisiä on ahdettu paljon samalle alueelle, ja kaikki haluavat mennä eri suuntiin, sikin sokin kyseisen alueen sisällä. Tästä seuraa automaattisesti, että vaikka maantieteellinen matka vaikuttaa lyhyeltä, sille osuu suuri määrä risteävää liikennettä niistä muista.

Ratkaisuja toki on, juurikin siirtyminen moneen tasoon. Ne ovat joko kalliita tai erittäin kalliita, ja osa myös kaupunkikuvallisesti hyvin massiivisia (kohoradat).

Tämä yksinkertainen geometrinen fakta -- ahda paljon liikennettä pienelle alueelle, niin saat paljon risteämistä ja liikenne tukkoutuu -- on jostain syystä ylipääsemättömän vaikea ymmärtää.

Vihreä kaupunkiajattelu menee näin: Ahda paljon ihmisiä pienelle alueelle, niin silloin heidän matkansa ovat lyhyitä, joten ne ovat nopeita ja säästävät resursseja. Profit! Ympäristö ja ihmiset kiittävät!

Kun sitten törmätään, joka kerta, tähän yllättävään geometriseen seikkaan, niin vikahan ei voi olla siinä, että ahtamisen perusprinsiipeissä olisi ollut jotain vikaa. Ei -- vaan syyttävä sormi osoittaa johonkin muualle. Autoilija! Sinä siellä, sinä olet syyllinen!

Olisikin perin virkistävää, jos ahtamissuunnittelijat joskus tarkastelisivat perusprinsiippiensä yhteensopivuutta reaalimaailman kanssa. Ehkäpä joskus saatettaisiin tulla sellaiseenkin kerettiläiseen tulokseen, että hajauttamalla ihmiset vähän laajemmalle heidän keskinäinen risteilynsä vähenisi, liikenne sujuisi ja ympäristökin kiittäisi. Noo... ei kai sentään. Ei se voi olla mahdollista.

[Melbac]

On kyllä ihan helkutin pikainen ratikka kun 40min menee oulunkylän seudulta otaniemeen, matka-aika sama kuin ei-niin-pikaisena-markkinoidulla 550-bussilla. Upea keksintö ja vielä upeampi ratkaisu lopettaa 550 bussilinja tämän vuoksi. Eihän tässä kehä1 varressa sivuttaissuunnassa mitään liikennettä ole joten turha kai pitää rinnakkaisia linjoja. 

Ratikkaan mahtuu enemmän väkeä kuin 550.Noita tai muita 5xx busseja näkee hyvin useasti tulevan kaksi peräkkäin ja kummatkin ihan täysiä.Runkolinjan busseissa pystyy menemään pummilla joka selittää melko varmasti niiden suosion,hauskan näköistä porukkaa noissa busseissa ja fantastisen ihana kansainvälinen fiilis.

[Lalli IsoTalo]

550 linjalla pääsee myös pummilla. Ja mikäpä olisi estänyt laittamasta 550 vuoroväliksi 2 min ruuhka-aikaan? No se, että vihreät haluavat korvata autoliikenteen raideliikenteellä, vaikka helvetti jäätyisi mutkalle.

[Nikolas]

Ehkäpä joskus saatettaisiin tulla sellaiseenkin kerettiläiseen tulokseen, että hajauttamalla ihmiset vähän laajemmalle heidän keskinäinen risteilynsä vähenisi, liikenne sujuisi ja ympäristökin kiittäisi.

Erilaisia ratkaisumalleja esitettyihin ongelmiin on monia, mutta tämä on siksi ylivertainen että siinä on mahdollista ratkaista muitakin ongelmia. Saadaan monta kärpästä yhdellä iskulla.

Odotan että vastustaviakin puheenvuoroja voi ilmaantua, esimerkiksi näin: Matkat pitenevät, vapaa-ajan määrä sitten vähenee ja liikenteessä kuluu enemmän energiaa. Mutta ei sen ole pakko niin mennä, sillä paljon riippuu siitäkin, työskentelisivätkö ihmiset oleelisesti siellä missä asuvat. Enkä ensisijaisesti tarkoita tällä etätyötä, vaikka sekin on yksi huomioitava mahdollisuus.

[Melbac]

550 linjalla pääsee myös pummilla. Ja mikäpä olisi estänyt laittamasta 550 vuoroväliksi 2 min ruuhka-aikaan? No se, että vihreät haluavat korvata autoliikenteen raideliikenteellä, vaikka helvetti jäätyisi mutkalle.

Ei ne bussit olisi mahtuneet mihinkään eli olisi tullut 3-4 550 peräkkäin ja kaikki täysinä?.Ajatelkaa nyt vähän ennen kuin lähdette syyttämään vihreitä kaikesta.Mitä tota katsonut niin omasta mielestä noi voisi lopettaa kokonaan ja ratikka sellaiseksi ettei sillä pysty menemään pummilla voisi ehkä parantaa kontulan/mellunmäen levottomuutta koska se epämääräinen sakki joku riehuu jossain idässä taitaa tulla juuri jostain malmilta tai vastaavasta.Toi on omasta mielestä aika hauska toteamus näin helsinkiläisenä.

[Outo olio]

Helsingin Golfklubi ry:n toiminnanjohtaja Lauri Gulinille on annettu kiintoisa epävirallinen lausunto, Helsinkiin alkaa olla hankalaa saada mahtumaan enää mitään.

Urheilu | Kaupunkisuunnittelu

Talin golfkentän harjoitus­alue uhkaa jäädä talojen alle – "Kärsijöinä väärät ihmiset"

Helsinki aikoo ottaa asuntorakentamiseen Talin golfkentän harjoitusalueen.

--

Ismo Uusitupa HS
24.10. 16:42 | Päivitetty 24.10. 17:22

--

Alue on savimaata ja Gulinin mukaan harjoituskenttä on vain metrin vedenpinnan yläpuolella. Helsingissä alin rakentamiskorkeus on noin kolme metriä, joten maata pitäisi ajaa alueelle runsaasti.

"Ihmettelen, jos sinne ihan lähiaikoina aletaan rakentaa, mutta kaavoittaja sanoi minulle, että 'kuule Lauri, kaikki hyvät paikat Helsingissä on jo rakennettu'."

Gulinilla olisikin tavallaan vastaehdotus.

"Pitäjänmäen toimistotiloista kolmasosa on tyhjänä. Veikkaan, että niiden kiinteistöjen omistajat ja tonttien haltijat tulevat hakemaan käyttötarkoituksen muutosta asuinkäyttöön. Se olisi erittäin viisasta, koska siellä infrastruktuuri on valmista."

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Munkkivuoren ja Talinrannan asemakaavan muutosta tiistain kokouksessaan, mutta päätti jättää asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009944781.html

[Outo olio]

Espoossakin alkaa loppua, syy tosin on myös kokoomusideologiassa.

Espoo | HS Olarissa

"Älytöntä" – Espoossa rakennetaan valtava päivä­koti paikkaan, joka on kaikkien mielestä huono

Naapuruston asukkaat, pienten lasten vanhemmat tai edes päättäjät eivät haluaisi sijoittaa uutta jättipäiväkotia keskelle Espoon Olaria, mutta vaihtoehtoja ei ole. Kaupunginvaltuusto nuiji läpi päätöksen yli 330 lapsen päiväkodeista.

Pieni Komeetan koulu aiotaan lakkauttaa kesällä 2024. Sen tilalle rakennetaan yksi Suomen suurimpia päiväkoteja, sillä tontille tulee tilat yhteensä 336 suomen- ja ruotsinkieliselle lapselle.

Emilia Kangasluoma HS
7:00 | Päivitetty 8:41

--

Tontille on tulossa 10 suomenkielistä ja kuusi ruotsinkielistä päivähoitoryhmää kahteen päiväkotiin saman katon alle. Varhaiskasvatuspaikkoja päiväkodeissa on yhteensä 336.

Asiasta on väännetty vuosia. Ongelmana on ollut se, että kasvavassa kaupungissa on puute varhaiskasvatuksen paikoista. Sopivia tontteja uusille päiväkodeille ei ole kuitenkaan ollut.

--

"Komeetankuja on jo nyt tosi sumppu", Nikola aloittaa, kun kuulee kaupunginvaltuuston päätöksestä.

--

Nikolan mukaan naapurustossa on oltu huolissaan päiväkotisuunnitelmista. Monia mietityttää, miten saattoliikenne on mahdollista saada turvalliseksi näin ahtaassa paikassa.

--

"Tähän kujalle tulee sitten semmoinen trafiikki, että Mannerheimintiekin jää kakkoseksi", Miettinen arvelee.

Hän laskeskelee, että jatkossa noin 250 autoa toisi lapsia aamuisin päivähoitoon. Se tarkoittaisi järjetöntä rallia kerrostalojen välissä.

Miesten mukaan Komeetankuja on jo nyt iltaisin tukkoinen, kun koululla järjestetään harrastustoimintaa.

--

KASVUN ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Marika Räf (kok) on itsekin sitä mieltä, että nyt valikoitunut paikka ei ole uusille päiväkodeille ihanteellinen.

"Mutta muutakaan Y-tonttia ei Olarin alueelta löydy. Kyseinen tontti on osoittautunut paikaksi, mihin voi sijoittaa kaksi päiväkotia yhden katon alle."

Y-tontit ovat kaupungin omistamia, yleisten rakennusten tontteja, joille voi sijoittaa esimerkiksi päiväkoteja tai kouluja.

Tilanne on kaupungin kannalta kiusallinen, sillä Espoo myi vastikään kaksi isoa tonttia lähellä sijaitsevalta Avaruuskadulta rakennusyhtiö Hartela Etelä-Suomi oy:lle.

--

Esimerkiksi näille tonteille olisi voinut sijoittaa uuden päiväkotirakennuksen väljemmin, ja liikenteellisesti ratkaisu olisi ollut Komeetan koulun tonttia parempi.

Kaupungin tonttikaupoista on uutisoinut aiemmin Länsiväylä.

--

Miltä kaupungin päätös päiväkodeista kuulostaa? Mahtaako Onni mennä uuteen päiväkotiin jonain päivänä?

"Ei missään tapauksessa", Kultanen sanoo.

"Olemme päättäneet, että lapsi menee pieneen yksikköön. En keksi yhtään syytä, miksi iso päiväkoti olisi lapselle tai aikuiselle viihtyisä paikka."

Kultasen mukaan lapselle, varsinkin pienelle, tärkeintä hoidossa olisi pysyvyys ja turvallisuus. Suuressa yksikössä työntekijöiden vaihtuvuus on herkästi suurta. Siksi hän pitää ikävänä suuntausta, jossa kaupunki pyrkii rakentamaan koko ajan isompia päiväkoteja.

"Tämä on vain kaupungin tapa säästää."

--

TÄLLÄ hetkellä Olarissa toimii lukuisia pieniä päiväkoteja.

Räfin mukaan useat niistä ovat ilmoittaneet, että toiminnan jatko voi olla vaakalaudalla. Lainsäädäntö asettaa niin tiukat kriteerit tiloille, että vanhat tilat eivät välttämättä taivu uusiin määräyksiin.

--

Vieressä Suurpellossa ja Henttaalla kasvu voi sen sijaan olla jopa 570 lasta ja näistä suuri osa suuntaa Olarin päiväkoteihin.

--

"Pakkohan meidän on löytää kasvavalle kaupunginosalle riittävät palvelut."

--

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009942189.html

[jmk]

Alue on savimaata ja Gulinin mukaan harjoituskenttä on vain metrin vedenpinnan yläpuolella. Helsingissä alin rakentamiskorkeus on noin kolme metriä, joten maata pitäisi ajaa alueelle runsaasti.

Mitkään luonnonolosuhteet eivät ole este, vaan korkeintaan hidaste, kun rakennetaan "vihreää" kaupunkia. Mikään määrä maansiirtotöitä, tunneleita, paalutusta, vesistöjen täyttöä ja betonirakennelmia ei tällöin ole liikaa. Eivätkä tunnu missään mahdolliset linnut, oravat tai muut männynkävyt.

Tämä on vähän samanlaista kuin tuulivoimaloiden ja niiden siirtolinjojen rakentaminen: niiden tieltä väistyvät niin luontoarvot, maisema-arvot kuin maanomistajien taloudellisetkin arvot. Pois alta, täältä tulee vihreä talous.

[Huppupelikaani]

Jokainen uutinen pääkaupungin liikennejärjestelyihin liittyen alkaa olla täyttä pahkasikaa. Tällä kertaa suoraan saatanasta olevien yksityisautojen parkkipaikat jyrättiin lahopuun pätkällä ja muutamalla kivenmurikalla.

Kuva: Helsingin kaupunki jyräsi parkkipaikat lisätäkseen vihreyttä – toikin paikalle lahopuun

Helsingin kaupunki on poistanut kantakaupungista 17 parkkipaikkaa ja istuttaa niiden paikalle parhaillaan puita ja kasvillisuutta.

Vallilan Kuortaneenkadulle puiden istuttaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista. Parkkipaikan tilalle on tuotu suuri lahopuu ja kiviä.

– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.

Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?

– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.

———

hu.fi 25.10.2023

Mutta eipä nyt autoilijat suotta hermostuta. Alue on vielä keskeneräinen.

[Lalli IsoTalo]

^– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.

Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?

– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.

[jmk]

Mutta eipä nyt autoilijat suotta hermostuta. Alue on vielä keskeneräinen.

Juu, sillä tavalla keskeneräinen, että sitä lahopuuta ei ole vielä poistettu.

Veikkauksia voi heittää peliin kenen toimesta se sieltä häviää. Lumiaura on vahva veikkaus, mutta mieleen tulee muitakin mahdollisuuksia.

[P]

^Joku porukka se polttaa joko juhannuksena tai venetsialaisina...?  Lahopuukin palaa kuivalla kelillä, kun sen valelee oikealla pyromaaniseoksella. Ja tuollaisessa urbaaniympäristössä, ei se lahopuu tule pysymään märkänä, kuten metsässä. Noin epäilen tulevan käymään?

Ja voihan paikalle osua joku kirveshullu joka pilkkoo sen? Tai sitten siihen osuu auto ja taas on palikkaa puun  tilalla.

Mutta todennäkäisesti vahingoittuu jo talvella johonkin auraan tms. laitteeseen.

Aika maho idea. Mistä lähtien laopuut ovat kuuluneet urbaaniin kaupunkiympäristöön?

[Epäluottamusmies]

Mun työpaikan eteen Helsingissä mahtui ennen 20 autoa tiiviisti riviin. Yksi invapaikka. Nyt on kaksi naurettavan isoa invaruutua joita kukaan ei käytä, kun työ vaatii liikuntakykyä. Sitten iso uusi nurmikkokaistale jonka ympärillä aita. Sitten neljä (4) vinoparkkia. Lisäksi ennen myös palvellut puistonlaita siirtyi 10 metriä lähemmäksi. Entiselle sora-alueelle tehtiin lisää ruohikkoa ja istutettiin yksi (1) puu niin että parkkipaikkojen määrä puolittui. Samaa pusikkoista joutometsää on työpaikan ympärillä hehtaarikaupalla.

Viesti tuli kyllä selväksi. Varmaan jättävät vielä auraamatta kuten viime talvena monesti. Onneksi on oma lapio mukana, voi tehdä oman ruudun lumeen.

[Bona]

Mistä tietää, että kyseessä on puhdas pahantahtoisuus? No tietenkin siitä, että samaan Helsinki tuhoaa ekosysteemejä, missä asuu oikeasti niitä mm.lahopuusta eläviä hyönteisiä.

Viime aikoina ihmiset ovat vedonneet Laajasalon puolesta. Siellä on vielä jäljellä luontoa, joten Helsinki aikoo vetää alueen puskutraktorilla sileäksi ja rakentaa päälle jotakin, ilmeisesti 15 minuutin kaupunkia.

https://www.sll.fi/helsinki/2023/08/25/mielipide-yliskylanlahden-asemakaavan-muutosluonnoksesta/

Toiminta on jatkuvaa, pitkäjännitteistä ja johdonmukaista. Jokunen vuosi sitten Helsingin keskuspuistoon rakennettiin. Keskuspuisto ei siis ole puisto, sellainen kuin Esplanadin puisto, vaan metsäalue, joka sisältää myös luonnonsuojelualueita.

https://yle.fi/a/3-11400940

Helsinki siis samaan aikaan tuhoaa oikeita metsiä ja tekee muutaman neliömetrin feikkiekosysteemejä parkkipaikoille, jotta saisi parkkipaikkoja vähennettyä.

[Melbac]

^– Kuortaneenkadulle ei istuteta puita, koska juuristolle ei ole riittävästi tilaa kunnallistekniikan takia. Sen sijaan tähän kohteeseen istutetaan pensaita, köynnöksiä, perennoja ja sipuli- ja mukulakasveja, kertoo projektipäällikkö Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.

Miksi paikalle tuotiin juuri lahopuu?

– Lahopuut ovat hyönteisille olennaisia. Lahopuu osoittaa ajan henkeä vihersuunnittelussa. Paikka on teollisuusaluemaista ympäristöä. Siksi puunrunko ja kivet.

Kuullostaa kyllä vähän sekavalta selitykseltä toi.Tosta saa kuitenkaan mitään viihtyvää pusikkoa tms joten parempi olisi antaa se tila parkkipaikoille.Nyt ne autot on sitten jossain muualla väärinpysäköitynä.

[Jäkättäjä]

Tässä vain autoton hellsinki vain rakentuu.

[pugisti]

Tuli mieleen, että miksi yleensä pitää ns ahtaisiin paikkoihin istuttaa puita yms, joiden juuret vaativat tilaa? Tuossa ei istutettu koska kunnallistekniikka, mutta miksi muualle 🤔 eikö olisi pitkälle ajateltuna järkevää vaikka käyttää isoja ruukkuja tms jos halutaan jotain korkeita kasveja pensaita, helppo siirtää vaihtaa eikä tule ongelmia juurien kanssa. On tapauksia kun ne juuret, vaikkei pitäny, ovatkin levinneet ja tehneet tuhojaan

[Lalli IsoTalo]

15 minuutin kaupunki Kiinan malliin. Melkoista häkitystä.

[tweet]1718726959797031019[/tweet]