Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[sancai]

Missähän tällainen välttämätön ilmainen infra on määritelty

Se on määritelty meidän jokaisen mielessämme.

Minusta on surullista aina tukeutua johonkin ulkopuoliseen auktoriteettiin tai kuviteltuun auktoriteettiin, josta haetaan tukea ja neuvoa. Minusta on parempi, että me ihmiset ja kansalaiset itse pohdimme asioita, vaadimme asioita, teemme asioita ja määrittelemme asioita.

Me olemme kansa. Me olemme yhteiskunta. Me olemme valtio. Me olemme moraali. Me olemme oikeus. Me olemme totuus. Me olemme laki.

Jos ihmiset haluavat ajaa autolla, silloin yhteiskunnan on parhaansa mukaan tuettava autoilua, vaihtoehtoa ei ole. Paitsi diktatuurissa.

Helsingissä enemmistö ei autoile, eli liikkumisen määrittely autoiluksi on sitä diktatuuria. Helsinkiläisten liikkumista edistää, että joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistetään pienen autoilevan joukon kustannuksella. Kaupungissa tila on rajoitettua ja kaikki päätökset ovat nollasummapeliä. Autot vievät valtavasti enemmän tilaa kuljetettua ihmismäärää kohti kuin muut liikennemuodot ja pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. Ei vain kaupungille, vaan kaikille kansalaisille. Uuden asunnon hinnasta huomattava siivu tulee pysäköinnistä, vaikka asuntoon muuttava olisi autoton.

Tiesittekö, että modernistisen kaupunkisuunnittelun isä oli muuan ranskalainen degeneroitunut rappiososialisti nimeltä Le Corbusier?  Hän keksi, että korttelikaupunki on räjäytettävä teiden ja parkkipaikkojen tieltä. Kuten sosialismi yleensä, myös modernistinen kaupunkisuunnittelu epäonnistui. Kauniit ja tiiviit kaupungit korvasi lähiöankeus, melu, ruuhka, pitkät välimatkat, ostoskeskukset, moottoritiet... Lukuisat kylät ja kaupungit suorastaan lanattiin matalaksi pysäköinnin tieltä Suomessa.

Kun ihmiset nyt uhkailevat, että minä en enää Helsinkiin aja, niin hyvä! Juuri näin sen pitää olla. Helsingin katujen tulee olla kauniita ja viihtyisiä paikkoja, ei teidän autojenne säilytyspaikkoja. Vantaalla mahtuu autoilemaan, miksi teillä on pakkomielle tunkea ne autonne Helsingin kantakaupunkiin?

Ps. Eikö se ole hemmetin hyvä asia, että kauppa siirtyy Helsingin kantakaupungista muualle? Ylivoimainen enemmistö helsinkiläisistä ei asu siellä, vaan lähiöissä. Lähiöiden elinvoimaisuuden ja palveluiden lisääntyminen on kaikin puolin hyvää kehitystä. Miksi ihmiset pitäisi pakottaa matkaamaan keskustaan, kun he voisivat asioida lähellä kotiaan?

[Eino P. Keravalta]

Sancai:

Helsingissä enemmistö ei autoile, eli liikkumisen määrittely autoiluksi on sitä diktatuuria.

Pahoittelen, että epäselvä muotoiluni sai sinut ymmärtämään asian väärin. Tarkoitukseni ei ollut sanoa, että liikkumisen tulisi olla määritelty autoiluksi. Yritin sanoa, että yhteiskunnan on tuettava kaikkia niitä liikkumisen muotoja, joita ihmiset haluavat käyttää.

Nythän tämänkaltainen demokratia ei toteudu, vaan monet kaupungit kautta Suomen ovat lähteneet diktaturisesti määrittelemään ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja -valintoja siten, että autoilua halutaan vähentää siitä huolimatta, että ihmisillä on tarve ja vahvat perusteet autoilla.

Kyseessä on siis ideologia, ei demokratia tai kansalaisten kuuleminen.

PS: Helsingin tapauksessa autoilun suhteellista määrää vähentää paljon sekin, että sitä haitataan tietoisesti. Lisäksi Helsingissä on paljon kehitysmaalaisia, jotka eivät niinkään autoile, vaan kulkevat vaikkapa metrolla. Se ei tarkoita, etteivätkö hekin haluaisi ajella autolla, Kela vain ei ole sitä heille kaikille maksanut. Autoilevat kyllä mielellään sitten kunhan ovat huumejengin pomoja.

[sancai]

Pahoittelen, että epäselvä muotoiluni sai sinut ymmärtämään asian väärin. Tarkoitukseni ei ollut sanoa, että liikkumisen tulisi olla määritelty autoiluksi. Yritin sanoa, että yhteiskunnan on tuettava kaikkia niitä liikkumisen muotoja, joita ihmiset haluavat käyttää.

Ja kaupunkisuunnittelussa on se ongelma, että autoilu on ristiriidassa kaikkien muiden liikkumisen muotojen kanssa. Mitä enemmän panostetaan autoiluun, sitä enemmän kaikki muut liikkumisen muodot kärsivät. Autoilun vaatima käsittämätön tilantarve johtaa yhteiskuntarakenteen hajautumiseen, mikä pidentää etäisyyksiä, eli heikentää liikkumista kävellen, sekä tekee joukkoliikenteen järjestämisen tehottomaksi ja kannattamattomaksi. Lisäksi autoiluun perustuva yhteiskuntarakenne on epäviihtyisä, ruma ja infrakuluiltaan erittäin kallis veronmaksajille.

Tilanne on jopa päinvastainen kuin kuvailet. Todellisuudessa ihmiset pakotetaan autoilemaan, koska pk-seutu on kaavoitettu autoiluun perustuen. Ihmiset joutuvat asumaan kaukana työpaikoista ja palveluista, koska kaupunkirakenne on määrätty niin harvaksi ja tehottomaksi kaavoituksella. Kantakaupungin laajentamisen sijaan siirryttiin 50-luvulta eteenpäin roiskimaan harvoja lähiöitä pitkin metsiä ja peltoja ja enää sikarikkaat pystyvät ostamaan asunnon urbaanista ympäristöstä. Keskiluokan on pakko muuttaa jonnekin kauas pois ja kulkea sieltä töihin Helsinkiin.

Autoilua on varaa heikentää vielä paljon joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen kustannuksella, että ne olisivat edes samalla viivalla aikamatkoissa. Kun testailet vaikka Google mapsin reittihaussa, lähes kaikkialla auto on yhä nopein keino liikkua. Jotta tasa-arvo toteutuisi, joukkoliikenteen matka-ajat pitäisi saada yhtä pitkiksi yksityisautoilun kanssa.

Edit:
Keravalaisen luulisi arvostavan järkevää kaavoitusta. Täällä pyöräilyn osuus on suurin Suomessa, koska etäisyydet ovat lyhyitä järkevän yhdyskuntarakenteen vuoksi. Jos koko Suomi olisi suunniteltu niin kuin Kerava, olisi meillä vähemmän ongelmia.

[Eino P. Keravalta]

Sancai:

Keravalaisen luulisi arvostavan järkevää kaavoitusta. Täällä pyöräilyn osuus on suurin Suomessa, koska etäisyydet ovat lyhyitä järkevän yhdyskuntarakenteen vuoksi. Jos koko Suomi olisi suunniteltu niin kuin Kerava, olisi meillä vähemmän ongelmia.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, onko olemassa tilasto siitä, millä paikkakunnilla pyöräillään suhteessa eniten? Varmasti on, koska siihen viittaat. Olisi mielenkiintoista käydä vilkaisemassa 

Olen kirjoituksesi kanssa osin samaa mieltä: yhteiskuntasuunnittelu on mennyt perseelleen jos satojen tuhansien ihmisten on päivittäin liikuttava kymmeniä kilometrejä päästäkseen edes työpaikalleen.

Olen aiemmin pohtinut, että ideaali kaupunkirakenne voisi olla rautateiden yhdistämät pienoiskaupungit, jotka ovat ympyränmuotoisia, halkaisijaltaan maksimissaan 10 kilometriä ja populaatioltaan maksimissaan 50 000 asukasta käsittävät ja säteittäin rakennetut siten, että keskellä olisivat kaikki kaupalliset ja yhteiskunnalliset palvelut, sitten bisnes ja teollisuus, sen jälkeen seuraisi kerrostaloalue, sitten rivitaloalue, sitten pientaloalue, sitten haja-asutusalue ja lopulta kaikki sulautuisi ympäröivään luontoon, jonne olisi etäisyyden puolesta helppo päästä.

Tällaisten minikaupunkien väleissä olisi kymmeniä kilometrejä luontoa, josta suuri osa täysin luonnontilaan jätettynä. Autoilun tarve minimoituisi, joskin osin säilyisi. Junalla pääsisi minkä tahansa minikaupungin keskustaan ja siitä olisi kävelymatka työpaikalle. Sisäinen julkinen liikenne voisi hoitua busseilla.

Mutta tämä mahdollisuus on pitkälti jo menetetty. Yhteiskuntasuunnittelu on jo mokattu. Mitään ei olla oikeasti suunniteltu, vaan jätetty sattuman, tyhmyyden ja gryndereiden varaan.

Tässä sitä nyt ollaan. Pakko ajaa autolla.

[Titus]

pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. E

en nyt tähän trollausvuodatukseen enempää, mutta paljollako niitä julkisia tuettiinkaan ja paljonko on kulutettu esim pyöräilyinfraan jos verrataan tähän "pysäköinnin järjestämiseen"? se on vissiin ilmaista käyttäjille kun maksaa noin ilmeisen julmetun paljon...

itse ainakin maksan kuukausimaksua jolla vuokraan kantakaupungin tietyltä alueelta tilan autolleni enkä saa sillä esim kunnollista talvikunnossapitoa tai muita palveluita.

ja le Corbusierin droppaaminen tähän yhteyteen.... noup 

[Lalli IsoTalo]

Nämä Helsingin kaupungin julkiset fillarit maksoivat 10 000€ kpl (fillari tonnin, softa yhdeksän tonnia per pyörä). Näillä fillareilla turistit sitten ajelevat vaarallisesti laittomissa paikoissa ilman kypäröitä. Fillaristina sanon, että Hesan fillaristrategia on syvältä, ja sähköpotkulautameininki vielä syvemmältä. Julkista liikennettä toisinaan käyttävänä totean, että linja 550:n korvaaminen jokerilinjalla oli tarpeeton, kallis ja asukkaita haitattava vuosikausia kestävä maratonkidutus.

Hämeentiestä en viitsi edes aloittaa.

[sancai]

pysäköinnin järjestäminen maksaa uskomattomia summia. E

en nyt tähän trollausvuodatukseen enempää, mutta paljollako niitä julkisia tuettiinkaan ja paljonko on kulutettu esim pyöräilyinfraan jos verrataan tähän "pysäköinnin järjestämiseen"? se on vissiin ilmaista käyttäjille kun maksaa noin ilmeisen julmetun paljon...

itse ainakin maksan kuukausimaksua jolla vuokraan kantakaupungin tietyltä alueelta tilan autolleni enkä saa sillä esim kunnollista talvikunnossapitoa tai muita palveluita.

ja le Corbusierin droppaaminen tähän yhteyteen.... noup 

Olen koko ajan puhunut pysäköinnin viemästä tilasta. Pysäköinti maksaa valtavasti, koska se vie kaupungista tilaa, joka voisi olla esimerkiksi asuntoja tai viheralueita. Jokainen neliömetri, joka uhrataan pysköinnille alueella, jonne riittäisi autottomia asukkaita, maksaa joko kaupungille tai kuluttajalle tuhansia euroja pysäköintinormin takia. Kuvitellaan, että autoton joukko ihmisiä haluaisi ryhtyä ryhmärakennuttamisprojektiin. Heidän on pakko rakentaa tietty määrä pysäköintiä, mikä tulee kasvattamaan heidän asuntonsa hintaa kymmeniä tuhansia euroja, koska rakennusoikeuden määrä on rajattu. Laajemmassa skaalassa autoilu ja siihen liittyvä yhdyskuntarakenteen hajautuminen vie valtavasti veronmaksajien rahoja infrakuluihin.

Minun henkilökohtainen missioni on ainoastaan laillistaa autoton elämäntapa ja autoton rakentaminen. Minä en halua kieltää autoilua, haluan vain tuoda myös liikkumistapojen jakautumisen kaupungissa vapaiden markkinoiden päätettäväksi. Pysäköintinormin poisto, pysäköinnin hinnoittelu markkinaehtoisesti ja täydennysrakentamisen laillistaminen on hyvä askel siihen suuntaan. Kun kaupunkien annetaan kehittyä vapaasti, niistä muuttuu melko autottomia, koska muut maankäytön tavat kuin pysäköinti ja ajoväylät ovat niin paljon tuottavampia. En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu. Autot kantakaupungissa ovat suunnilleen yhtä järkeviä kuin ratikka Inarissa.

[Aimo Räkä]

Poistetaan vaan pysäköintiruudut kaupungista niin katsotaan sitten ketkä jää, ketkä lähtee ja keitä tulee tilalle. Ei saa katsoa tulijoita rumasti.

[Aimo Räkä]

Mihin kaavoitusta tarvii jos markkinat ratkaisee kaiken oikein?

[no future]

Mä saan seisottaa pakettiautoani yhteiskunnan kustantamalla parkkipaikalla Stadin kantakaupungissa 30€ kuukaudessa. En hirveästi jaksa valittaa.

[sancai]

Tässäpä hyvä havainnollistus pysäköinnin viemästä valtavasta määrästä.

Liitteessä kuva Helsingin Vallilan Apinalinnan korttelista. Tämä Helsingin suurimmalla puistomaisella sisäpihalla varustettu 20-luvun kerrostalokortteli on sellaista kaupunkirakennetta, josta lähes kaikki pitävät. Olivat he sitten väljyyden tai tiiviyden, urbaaniuden tai lähiöitymisen kannalla. Tämä on kaikkien mielestä onnistunutta, kaunista ja viihtyisää kaupunkia.

Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta. Helsingin voimassa olevan pysäköintinormin mukaan alueelle on sijoitettava 1 pysäköintipaikka 135 kerrosalaneliömetriä kohden - tämä on vielä melko niukka lukema! Se tarkoittaisi, että nykyään rakennettavaan saman kokoiseen ja muotoiseen kortteliin tulisi tunkea 112 autopaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko koko sisäpihan täyttämistä pysäköintikentällä tai jopa 5 miljoonaa euroa maksavaa pysäköintikansirakennetta, jolloin pihalle ei voisi istuttaa puita.

Helsingin kaupunkin pysäköintinormi vaatii yhä enemmän pysäköintipaikkoja asuntoa kohden esimerkiksi Vallilan kaltaisiin kaupunginosiin, kuin alueella on nykyäänkään keskimääräinen auton omistajien osuus.

[Melbac]

Tässäpä hyvä havainnollistus pysäköinnin viemästä valtavasta määrästä.

Liitteessä kuva Helsingin Vallilan Apinalinnan korttelista. Tämä Helsingin suurimmalla puistomaisella sisäpihalla varustettu 20-luvun kerrostalokortteli on sellaista kaupunkirakennetta, josta lähes kaikki pitävät. Olivat he sitten väljyyden tai tiiviyden, urbaaniuden tai lähiöitymisen kannalla. Tämä on kaikkien mielestä onnistunutta, kaunista ja viihtyisää kaupunkia.

Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta. Helsingin voimassa olevan pysäköintinormin mukaan alueelle on sijoitettava 1 pysäköintipaikka 135 kerrosalaneliömetriä kohden - tämä on vielä melko niukka lukema! Se tarkoittaisi, että nykyään rakennettavaan saman kokoiseen ja muotoiseen kortteliin tulisi tunkea 112 autopaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko koko sisäpihan täyttämistä pysäköintikentällä tai jopa 5 miljoonaa euroa maksavaa pysäköintikansirakennetta, jolloin pihalle ei voisi istuttaa puita.

Helsingin kaupunkin pysäköintinormi vaatii yhä enemmän pysäköintipaikkoja asuntoa kohden esimerkiksi Vallilan kaltaisiin kaupunginosiin, kuin alueella on nykyäänkään keskimääräinen auton omistajien osuus.

Puut ja kerrostalot kaupungissa on vähän huono yhdistelmä koska noiden juuret rikkoo putkia/talon perustuksia/katuja/sisäkivetyksiä.Ihan hiton kallista ja hankalaa hommaa noiden korjaaminen.Oikeasti noi taitaa olla pieniä kämppiä pienillä vessoilla ja se että sisäpiha on nätti ei muuta sitä asuntoa/taloa onnistuneeksi,kauniiksi ja viihtyisäksi.Talossa luteita ja rotat mellastaa sisäpihalla öisin.Kaupunkilaisrotat pistää muuten aika hyvin hanttiin kotikissoille ja siinä voi käydä kissalle huonosti.

/offtopic
meni vähän offtopiciksi mutta kun talo on rakennettu niin helsingissä on ollut pari hassua autoa joten on voitu rakentaa tollainen talo.Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

[Lalli IsoTalo]

En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu.

Onhan tuossa perää. Mutta paljon isommat raitsikat sinne kuitenkin soveltuvat, esimerkiksi Sederholmin talon (Senaatintorin reunalla) länsi- ja pohjoispuolelle siis (Katariinankatu ja Aleksi). Ja nytkin Senaatintorin reunoilla on runsaastikin pysäköintipaikkoja.

Enkä sinänsä vastusta kävelykatuja. Mutta P-Espan suunniteltu kaventaminen tukkeuttaisi koko keskustan liikenteen, eikä olisi mitään muuta kuin vihreiden totaalista autoilijavihaa.

P-Espan leveä jalkakäytävä ja Espan puisto riittävät paremmin kuin hyvin jalankulkijoille.

[Lalli IsoTalo]

Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

En minäkään. Mutta joidenkin on pakko, esimerkiksi töiden ja harrastusten vuoksi.

[Dangr]

Meidän kaupungeissa on se hyvä puoli että ne ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka tässä olisi rumaa, niin parin minuutin kävelyllä pääsee useimmissa paikoissa viihtyisään paikkaan. Helsingin niemen "ei niin kuuluisat kadut" näyttää olevan usein rumia kivirännejä mitä niitä streetviewistä katselin ja sitä kompensoi nätit puistot.

Jos Apinalinnan asunnot ovat pikkuisia, niin se taitaisi nykyään lisätä huomattavasti autopaikkojen määrää?
Ja edelleen jos Apinalinna on niin epämieluisa asuinpaikka, niin siellä asunnot ovat varmaan tosi edullisia?

Ja vielä pikku video pyöräilystä talvella. Näyttää onnistuvan. Tosin tietysti pyörätiet ovat bad koska lapset eivät maksa veroja.

https://youtu.be/Uhx-26GfCBU

[sancai]

Itsehän en hankkisi autoa jos asuisin kantakaupungissa jollei olisi aivan pakko,siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

En minäkään. Mutta joidenkin on pakko, esimerkiksi töiden ja harrastusten vuoksi.

PK-seutu kuitenkin on täynnä autoiluystävällisiä asuinympäristöjä. Tuskin muutat esimerkiksi Pakilaan, jos tarvitset kattavia joukkoliikenneyhteyksiä. Miksi muuttaisit kantakaupunkiin, jos päivittäinen autoilu on sinulle tärkeää?

Meidän kaupungeissa on se hyvä puoli että ne ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka tässä olisi rumaa, niin parin minuutin kävelyllä pääsee useimmissa paikoissa viihtyisään paikkaan. Helsingin niemen "ei niin kuuluisat kadut" näyttää olevan usein rumia kivirännejä mitä niitä streetviewistä katselin ja sitä kompensoi nätit puistot.

Jos Apinalinnan asunnot ovat pikkuisia, niin se taitaisi nykyään lisätä huomattavasti autopaikkojen määrää?
Ja edelleen jos Apinalinna on niin epämieluisa asuinpaikka, niin siellä asunnot ovat varmaan tosi edullisia?

Ja vielä pikku video pyöräilystä talvella. Näyttää onnistuvan. Tosin tietysti pyörätiet ovat bad koska lapset eivät maksa veroja.

https://youtu.be/Uhx-26GfCBU

Se on ihan totta, että suomalaisten kaupunkien rakenne on harvinaisen monimuotoinen. Täältä löytyy ihan kaikkea ja tällaiselle kaupunkisuunnittelunörtille suomalaisten kaupunkien tutkiminen on oikea aarreaitta. Suomalainen kaupunkisuunnittelu on siitä erikoista, että täällä siitä vastaavat yleensä poikkeuksellisesti arkkitehdit. Monissa muissa maissa kaavoitus on muiden, vähemmän taiteellisesti suuntautuneiden ammattiryhmien heiniä. Esimerkiksi amerikkalainen ja britannialainen kaupunkisuunnittelu ovat aivan toivottoman monotonisia. Tismalleen samanlaista lähiötä silmän kantamattomiin.

Ymmärtääkseni Helsingin pysäköintinormi määritetään nykyään kokonaiskerrosalaneliömetrien perusteella eikä asunnoittain. Tämä vaihtelee kunnittain ja kaupungeittain. Apinalinna on luultavasti Suomen halutuin asuinpaikka. Asuntoja ei tule edes julkisesti myyntiin.

[simppali]

Päätöksiä on tehty..
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

HELSINGIN kaupunkiympäristö­lautakunta on päättänyt, että Pohjois- ja Eteläesplanadilla vähennetään ajokaistoja. Päätös meni läpi äänin 8–5.

Päätöstä puolsivat vihreät, vasemmisto, sosiaalidemokraatit ja Rkp. Päätöstä vastustivat kokoomus ja perussuomalaiset.

Molemmilta kaduilta poistuvat toinen ajokaista ja parkkipaikat ensi vuoden keväänä. Eteläesplanadilla ajoradalta vapautuva tila hyödynnetään pyöräliikenteelle.

Vihreää, vihreää.. ei autoille kun kaikki hesan ihmiset kävelevät tai ajelevat polkupyörillä, niin  maailma pelastuu jälleen.

LAUTAKUNNAN varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok) kuvailee päätöstä huonoksi.

"Tämä on yksi hölmöimpiä päätöksiä tässä kaupungissa tämän vuoden aikana, joita olen nähnyt", Rautava sanoo.

Olen Rautavan kanssa samaa mieltä, fillarilla viilettävä, myssyyn+arafathuiviin sonnustautunut ekovasvihreä ei taatusti tuo euron senttiä hesan keskustan kohta kuoleviin kauppoihin ns. kivijalkamyymälöihin, mutta tilaa pitää olla.
Käveleminen on ihan ok.,,mutta harva viitsii, siis hesassa asuva.. lähteä espalle kävelemään vain siksi, että siellä mahtuu kävelemään leveästi, näin näppärästi saadaan ne viimeisimmätkin oikeasti maksavat kuluttajat pois keskustasta.

[Lalli IsoTalo]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009203957.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

Molemmilta kaduilta poistuvat toinen ajokaista ja parkkipaikat ensi vuoden keväänä. Eteläesplanadilla ajoradalta vapautuva tila hyödynnetään pyöräliikenteelle.

Saatavana perunoita perkijärveltä!

- E-Espalla on jo pyöräkaista!
- Puisto itsessään on 20 metriä leveä kävelytie, jossa myös pyöräillään.
- P-Espan puiston puoleinen jalkakäytävä olisi voitu muuttaa pyörätieksi, koska tien toisella puolella on leveä jalkakäytävä.

Mutta kun ei. Junantuomat betonivihreät ritsapillut halusivat välttämättä sotkea koko keskustan autolikenteen, joka aiheuttaa lisää saasteita, lisää turhaa energiakulutusta ja liikenneaggressioita.

[Nikolas]

Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta.

Eipäs. On useita tapoja yhdistää pysäköintitila rakennukseen tai kortteliin. Sisäpihan uhraaminen pysäköinnille on siis vain yksi mahdollisuus eikä mitenkään pakollinen. Talo pitää suunnitella kaikin puolin oikein. Koko hommeli lähtee siitä että annetaan arkkitehdille ohjeet, jotta hän tietää mitä pitää tehdä. Jos speksiin kuuluu avoin ja viihtyisä sisäpiha, jossa ei ole autojen pysäköintiä sisäpihaa rumentamassa, sitten arkkitehti piirtää sellaisen.

[ohkurin_narsi]

Minä olen jo äänestänyt jaloillani autollani, muuttanut pois keskustasta. Ei kiinnosta siellä shoppailu, eikä enää nykyhinnoilla ravintolatkaan.

[Melbac]

En ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi tukea autoilua ympäristössä, kuten 1800-luvun kantakaupungissa, johon autot eivät lainkaan sovellu.

Onhan tuossa perää. Mutta paljon isommat raitsikat sinne kuitenkin soveltuvat, esimerkiksi Sederholmin talon (Senaatintorin reunalla) länsi- ja pohjoispuolelle siis (Katariinankatu ja Aleksi). Ja nytkin Senaatintorin reunoilla on runsaastikin pysäköintipaikkoja.

Enkä sinänsä vastusta kävelykatuja. Mutta P-Espan suunniteltu kaventaminen tukkeuttaisi koko keskustan liikenteen, eikä olisi mitään muuta kuin vihreiden totaalista autoilijavihaa.

P-Espan leveä jalkakäytävä ja Espan puisto riittävät paremmin kuin hyvin jalankulkijoille.

Alunperinhän sporien oli kai tarkoitus kuljettaa matkustajia laivoista keskustaan/rautatientorille/kauppatorille ja kaupunkilaisia kauppatorille yms.Raitiovaunut taitaa olla kaikkein paras vaihtoehto kuljettaa porukkaa kruunuhakaan/eiraan/katajanokalle.Ei kukaan taida halua lähteä jonnekkin espalle autolla yleensäkkään jollei ole aivan pakko?.En todellakaan halua mitään v*tun pyöräilijöitä tonne ajamaan raitiovaunujen käyttäjien ja muiden kävelijöiden päälle,oikeasti noi pyöräkaista taitavat palvella vain jotain wolt kuskeja jotka vetää niillä 70kg sähköskootterillaan tuolla keskustassa kävely/pyöräteillä.Niiden joku pääpaikka on vielä idioottimaisesti kampissa josta ne sitten tunkee niillä sähköskoottereilla/yksipyöräisillään jalankulkijoiden/autojen sekaan.Alkaneet käyttää metroakin.

/offtopic
Noi woltkuskit on vähän piittaamattomia liikennesäännöistä,varsinkin noi yksipyöräiset vetää välillä todella lujaa tuolla.Henkilökohtaisesti en uskaltaisi ajaa jollain yksipyöräisellä koska olisi vain ajan kysymys milloin jotain tapahtuisi mutta kukin taplatkoon tyylillään.Tossa noiden paikan vieressä on vielä kunnon rekkaralli kun noita taloja peruskorjataan/saneerataan,saneeravat etu-töölöön lukiota ja kaiken ton lisäksi on vielä 8 linjan rakennustyöt.

[Lalli IsoTalo]

Pyöräilystä vielä sen verran, että Espan puiston pyöräilykaistojen lisäys ei auta pyöräilijöitä ollenkaan, koska Katajanokan siltojen välissä on erittäin vaarallinen kapeikkopyöräkaista molempiin suuntiin, jossa törmäysten vaara on ilmeinen, ja talutuksen tarve ilmeinen, varsinkin kun vaikka se on merkitty pyörätieksi, siinä hortoilee kävelijöitä. Liitteessä 1 se alue on keltaisen ja sinisen alueen välissä.  Liitteessä 2 näkyy liikennemerkki joka kertoo, että se on vain pyöräilijöille tarkoitettu, sekä kävelijöitä.

Ainoa tavat hoitaa pyöräilyä tuossa kapeikossa olisivat

a) muuttaa ulos kaupungista lähtevä (sillalta oikealle kääntyvä) autokaista pyörätieksi, jolloin Katajanokalta pääsisi autolla ulos vain kääntymällä sillalta vasempaan, josta pääsee pyöräkaistolla tukittavalle P-Espalle. Vihreät ovat varmaan tarpeeksi hulluja ehdottaakseen sitäkin, tai

b) kaventaa kanavaa, ja luoda vapautuvaan tilaan kunnolliset pyöräkaistat molempiin suuntiin (liite 3).

Tuosta virheiden ja muiden puolueiden idioottimaisesta päätöksestä voidaan päätellä, että he eivät ikinä pyöräilleet Helsingin keskustassa.

[no future]

Entä jos haluaisin rakentaa tällaisen korttelin nykypäivänä? Se olisi laitonta.

Eipäs. On useita tapoja yhdistää pysäköintitila rakennukseen tai kortteliin. Sisäpihan uhraaminen pysäköinnille on siis vain yksi mahdollisuus eikä mitenkään pakollinen. Talo pitää suunnitella kaikin puolin oikein. Koko hommeli lähtee siitä että annetaan arkkitehdille ohjeet, jotta hän tietää mitä pitää tehdä. Jos speksiin kuuluu avoin ja viihtyisä sisäpiha, jossa ei ole autojen pysäköintiä sisäpihaa rumentamassa, sitten arkkitehti piirtää sellaisen.

Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?

Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.

[Nikolas]

Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?

Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.

Niin varmaan valmistuukin, koska se talo on suunniteltu sellaiseksi. Joku on sanonut että 13 autopaikkaa riittää, joten ne on siihen mahdutettu eikä sitten enempää. Yksikään rakennuttaja ei speksaa suunnitelmiinsa niitä autopaikkoja enempää kuin on pakko. Rakennusfirmojen bisnes on rakentaa ja myydä niitä rakennettuja tiloja. Ei niitä oikeastaan kiinnosta, tuleeko joistain ratkaisuista autoileville kaupunkilaisille jotain murheita henkilöauton pysäköinnin suhteen. Pääasia että rahaa tulee ja bisnes pyörii hyvin. Pysäköintipaikkojen rakentaminen on niille vain ulkoa säädettyä pakkopullaa.

Voidaan tietysti ajatella että annetaanpa markkinoiden ratkaista. Poistetaan pysäköintinormit ja katsotaan mitä tapahtuu. Ounastelen että ensimmäiseksi tapahtuisi se, mitä rakennusfirmat mielellään tekisivät oman bisneksensä hyväksi: Uusien talojen uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen optimoitaisiin nollaan. Näin kun jatkettaisiin tarpeeksi kauan, pysäköintipaikkojen markkina-arvo vähitellen kohoaisi kun pysäköinti muuttuisi entistä vaikeammaksi (ja monille mahdottomaksi) alueella. Vasta sitten, kun hinta olisi ajautunut riittävän korkealle, rakennusfirmat alkaisivat katsoa, mihin niitä uusia pysäköintitaloja kannattaisi rakentaa. Valmiiksi rakennetulle alueelle niitä on paha mennä lisäilemään, joten pysäköintitaloja alkaisi sitten nousta vähän etäämmälle. Yhteiskunnan kannalta tällainen optimointi olisi todella huonoa, ja siksi ei olekaan mikään ihme että pysäköintinormit ovat käytössä. Pysäköintinormit voivat olla myös alimitoitettuja, ja kylläpä sen autoilijat sitten huomaavat.

[sancai]

Sä et nyt tässä yllättäen vastannut että minne ne pysäköintipaikat siis piilotetaan?

Kallioon valmistuu ihan kohta uusi 43 asunnon kerrostalo, minkä kellariin on saatu mahdutettua 13 autopaikkaosaketta, eli vajaa 1 paikka kolmea asuntoa kohti.

Niin varmaan valmistuukin, koska se talo on suunniteltu sellaiseksi. Joku on sanonut että 13 autopaikkaa riittää, joten ne on siihen mahdutettu eikä sitten enempää. Yksikään rakennuttaja ei speksaa suunnitelmiinsa niitä autopaikkoja enempää kuin on pakko. Rakennusfirmojen bisnes on rakentaa ja myydä niitä rakennettuja tiloja. Ei niitä oikeastaan kiinnosta, tuleeko joistain ratkaisuista autoileville kaupunkilaisille jotain murheita henkilöauton pysäköinnin suhteen. Pääasia että rahaa tulee ja bisnes pyörii hyvin. Pysäköintipaikkojen rakentaminen on niille vain ulkoa säädettyä pakkopullaa.

Voidaan tietysti ajatella että annetaanpa markkinoiden ratkaista. Poistetaan pysäköintinormit ja katsotaan mitä tapahtuu. Ounastelen että ensimmäiseksi tapahtuisi se, mitä rakennusfirmat mielellään tekisivät oman bisneksensä hyväksi: Uusien talojen uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen optimoitaisiin nollaan. Näin kun jatkettaisiin tarpeeksi kauan, pysäköintipaikkojen markkina-arvo vähitellen kohoaisi kun pysäköinti muuttuisi entistä vaikeammaksi (ja monille mahdottomaksi) alueella. Vasta sitten, kun hinta olisi ajautunut riittävän korkealle, rakennusfirmat alkaisivat katsoa, mihin niitä uusia pysäköintitaloja kannattaisi rakentaa. Valmiiksi rakennetulle alueelle niitä on paha mennä lisäilemään, joten pysäköintitaloja alkaisi sitten nousta vähän etäämmälle. Yhteiskunnan kannalta tällainen optimointi olisi todella huonoa, ja siksi ei olekaan mikään ihme että pysäköintinormit ovat käytössä. Pysäköintinormit voivat olla myös alimitoitettuja, ja kylläpä sen autoilijat sitten huomaavat.

Mikäli kantakaupungin asukkaat haluavat autoilla, pysäköintipaikkoja rakennetaan ilman pysäköintinormia, koska pysäköintipaikan omistavan asunnon hinta on korkeampi kuin pysäköintipaikattoman. Emme tarvitse mutuiluun perustuvaa sosialistista sääntelyä valtakunnan halutuimmilla asuinpaikoilla. Modernistinen kaupunkisuunnittelu on sosialismia ja sosialismi on osoitautunut kaikin puolin epäonnistuneeksi ideologiaksi, myös kaupunkisuunnittelussa.

Raha ei tule taikaseinästä tai ahneen kapitalistin rahasäiliöstä. Jonkun täytyy maksaa vaikkapa se tähtitieteellisen kallis luolapysäköinti. Ei kovin järkevää, että yhteiskunta pakottaa miljoonien ylimääräisiin investointeihin alueilla, joissa lisäpysäköinnile ei ole tarvetta. 

Ps. Jos hypoteesisi mukaan ilman pysäköintinormia rakentuneiden alueiden ympärille alkaa nousta pysäköintitaloja, linkkaatko vaikkapa Punavuorta ympäröivien pysäköintitalojen sijainteja minulle ja argumentoit, mikä on Punavuoressa vikana? Itse en näe Punavuorta yhteiskunnallisena ongelmana, vaan hyväosaisten keskittymänä ja korkeiden vuokrien luksus-alueena. Sen sijaan esimerkiksi Jakomäki ja Kontula ghettoutuvat, vaikka ne rakennettiin autoilu- ja väljyysideologian oppien mukaan. Pikemminkin, kun mietin esimerkkejä kaupungeista, jotka pysäköintitalot ovat tuhonneet, tulee mieleen amerikkalaiset kaupungit, joiden ulkomuodon määrittävät ankarat pysäköintinormit ja äärimmäinen sääntely. Esimerkiksi lähes koko Houstonin vanha kaupunki purettiin pysäköinnin tieltä.

[Dangr]

Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.

Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.

Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.

[Nikolas]

Ps. Jos hypoteesisi mukaan ilman pysäköintinormia rakentuneiden alueiden ympärille alkaa nousta pysäköintitaloja, linkkaatko vaikkapa Punavuorta ympäröivien pysäköintitalojen sijainteja minulle ja argumentoit, mikä on Punavuoressa vikana? Itse en näe Punavuorta yhteiskunnallisena ongelmana, vaan hyväosaisten keskittymänä ja korkeiden vuokrien luksus-alueena.

Voit itse kysellä Punavuoren asukkailta missä he pitävät autojaan. En minä ala Punavuoren asioita selvittämään.

[no future]

Pitäisikö kaupungissa autopaikat kiinnittää tiettyihin asuntoihin? Sillätavalla autopaikan tarvitseva voisi ostaa kalliimman asunnon autopaikalla ja autoton voisi ostaa halvemman asunnon.

Tietysti vaikeampi tehdä vanhaan asuntokantaan kuin uuteen.

Ja kaupunkiin mahtuvat kaikki. Niin kävelijät, pyöräilijät, sähköskootterit ja autoilijat kunhan käyttäydymme kunnolla. Ihan liikaa näkee minäminä itsekkyyttä ja turhaa kiirehtimistä.

Kaupungissahan autopaikat myydään yleensä omina osakkeinaan, myös tuossa Kallion uudessa kerrostalossa. Hinnat vaihtelee karkeasti 30 ja 70 tuhannen välillä.

[Nikolas]

Asuinalueen pysäköintipaikkojen lukumäärä on alimitoitettu kysyntään nähden. Asukkailla on joitain vaihtoehtoja:

• Jotkut päättelevät että ilman autoa on helpompaa.
• Jotkut maksavat lähellä olevista pysäköintipaikoista korkeaa hintaa, koska he todella tarvitsevat niitä.
• Jotkut katsovat tarvitsevansa autoa niin harvoin, että oman auton pysäköinti vähän kauemmaksi kelpaa heille.
• Jotkut pitävät tilannetta sietämättömänä, ja muuttavat muualle.

Oliko muita vaihtoehtoja?

[no future]

Asuinalueen pysäköintipaikkojen lukumäärä on alimitoitettu kysyntään nähden. Asukkailla on joitain vaihtoehtoja:

• Jotkut päättelevät että ilman autoa on helpompaa.
• Jotkut maksavat lähellä olevista pysäköintipaikoista korkeaa hintaa, koska he todella tarvitsevat niitä.
• Jotkut katsovat tarvitsevansa autoa niin harvoin, että oman auton pysäköinti vähän kauemmaksi kelpaa heille.
• Jotkut pitävät tilannetta sietämättömänä, ja muuttavat muualle.

Oliko muita vaihtoehtoja?

No Stadissa on asukaspysäköinti, missä 30€ nimelliseen kuukausihintaan saa pysäköidä vapaille paikoille asuinalueellaan. Itse olen käyttänyt tätä kaupungin tarjoamaa etua kolmella eri alueella kantakaupungissa, ja käytännössä ikinä ei ole tarvinnut pysäköidä 300 metriä kauemmas kotiovesta.

Juuri äsken ajoin auton parkkiin kahden korttelin päähän kodista, koska olin tulossa syömään tähän naapurivyöhykkeen puolelle. Vaihtoehto olisi ollut maksaa pysäköintimaksu (näköjään 2,5€/tunti) tälle vyöhykkeelle ja parkkeerata lähemmäs ovea, mutta miksi?