Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Oliko niitä lukuja, kuinka moni kantakaupungissa työskentelevä asuu kohtuullisen pyörämatkan sisällä? Enpä usko. Pitää siis vain uskoa että jos ihmiset olisivat hyviä, kaikki pyöräilisivät ja joukkoliikenne loppuisi maailma pelastuisi. Mutta kukaan ei tunnu tietävän mikä pyöräilyn todellinen volyymipotentiaali on.

Tässä linkki jonka olen tänne postannut aikaisemminkin.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1405826756311

Tilastokeskuksen mukaan helsinkiläisen työmatka oli keskimäärin 12,3 kilometriä vuoden 2011 lopussa.

Huomionarvoista on että keskustassa asuvilla on kaikista pisin työmatka Helsingissä.

[Deputy M]

Kutsun niitä työpaikoiksi, jotka kuulemma kantakaupungista ovat jo kadonneet vai miten se meni.

Palveluitakin toki löytyy. Saa syödä, juoda ja treenata. Rättejä joutuu menemään ostamaan vähän kauemmaksi. Sitten on toki vielä väestömäärän mukaiset julkiset palvelut ja uimahalli toki palvelee vähän isompaa aluetta kuin vain Valkkaa.

Onkos se Puu-Kuntsi jo kokonaan purettu? Silloin kun kävin Valkan ammista, niin osa purettiin silloin 60-luvulla ja Valkassa asuvat luokkatoverit muuttivat perheensä kanssa Sammatintien taloihin.

[junakohtaus]

Täytyy olettaa puretuksi, koska mulle toi nimi ei sano mitään. Mähän en ole kanta-asukki täällä vaan muuttanut.

[junakohtaus]

Uimahalli . No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.

En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?

[l'uomo normale]

Sokos on välittömän sulkemisuhan alla. Stockmann erittäin vakavassa kannattavuuskriisissä. Sanoma-talo myytiiin pääomasijoittajalle ennakoiden toimituksen supistumista ja siirtoa. Kesko siirsi pääkonttorinsa pois Katajanokalta. Tässä viimeisimmät isot poistumat ja tulevat sellaiset Helsingin kaupungin keskustasta.

Paljonko Louis Vuitton -liikeet, ravintolaelämä, kulttuuripalatsit ym. pystyvät kompensoimaan?

[Deputy M]

Täytyy olettaa puretuksi, koska mulle toi nimi ei sano mitään. Mähän en ole kanta-asukki täällä vaan muuttanut.

Siitä on tosiaan aikaa, kun siellä kävin. Näköjään Googlen mukaan ne puiset rivitalot on purettu ja tilalla on Vallilan puisto. Allue on Mäkelänkadun ja Kangasalantien välillä, samoin urheilukenttä, jota kutsutaan Kuntsin kentäksi. Soittelin bändissä Avahotellin alakerrassa 60 luvulla ja pelasin futista siinä Kuntsin kentällä. En asunut Valkassa, mutta siellä oli paljon Ammistuttuja, niin kävin siellä usein. Oi niitä aikoja.

[jka]

Uimahalli . No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.

En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?

Ei varmaan puutu mitään. Mutta ei tuossa ole myöskään mitään mitä vaikkapa Kirkkonummen keskustassa ei ole. Sanoit että palvelut paranee ja asuntojen hinnat nousee. Ei sulla ole oikeasti noussut kuin asuntojen hinnat. Jos katsoo mitä Kirkkonummen keskustaan on tullut viimeisen 10 vuoden aikana niin siinä voi oikeasti sanoa että palvelut on parantuneet.

[junakohtaus]

Tässä on tarjonta parantunut jo sen muutaman vuoden aikana mitä mä olen täällä ollut ja se nimenomaan käy käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa, koska alueelle tulee yhä enemmän sellaista väestöä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat.

Kirkkonummen keskustasta en osaa sanoa sitä enkä tätä.

[Dharma]

Uimahalli . No sittenhän on palvelut melkein yhtä hyvät kuin jossain Kirkkonummen keskustassa tai Klaukkalassa.

En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?

Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.

[jka]

Tässä on tarjonta parantunut jo sen muutaman vuoden aikana mitä mä olen täällä ollut ja se nimenomaan käy käsi kädessä asuntojen hintojen nousun kanssa, koska alueelle tulee yhä enemmän sellaista väestöä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat.

Kirkkonummen keskustasta en osaa sanoa sitä enkä tätä.

Tarjonta parantunut missä kohtaa tuossa listassasi:  "liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa." ?

Muutama etninen ruokapaikka tai baari lisää ei ole mitään palvelun paranemista. Sanoisin jopa päinvastoin.

Päätelmäsi "väestöstä, joilla on varaa maksaa nämä neliöhinnat" ja tuon korrelaatio mihinkään on muuten totaalisen metsässä. Helsingin asuntojen hinnat nousevat mutta keskimäärin Helsingin väestö persaukistuu. Helsinkihän ei ole enää edes 30 parhaiten tienaavan kunnan tai kaupungin joukossa Suomessa. Korkeat asuntojen hinnat laskevat suoraan asukkaiden ostovoimaa ja tätä ei pysty kompensoimaan palkkakahitys joka Helsingissä ei ole ollut yhtään parempi kuin muuallakaan. Helsingin asukkaiden osotovoima on viimeiset 5 vuotta laskenut ei noussut. Ja suurin syy ostovoiman laskuun on nimenomaan asuntojen hintojen nousu jota sinä pidät täysin harhaisesti merkkinä ostovoiman kasvusta.

Helsingin alueiden erot ovat kylläkin suuret. Kaikista persaukisimpien kaupunginosien kuten Vallila, Koskela, Jakomäki tulokehitys näyttää näennäisesti hyvältä mutta vain koska lähtötaso on jo valmiiksi matala. Mutta ei tämä ole persaukisia kupunginosia muuttanut millään tavalla rikkaiksi. Persaukisia ne ovat edelleenkin ja Helsingin alueella edelleenkin niitä köyhimpiä.

Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa
Kartta näyttää Helsingin keskitulojen muutoksen

Se, että persaukiset alueet rikastuu kertoo enneminkin Helsingin kaupungin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikasta ja siitä että tällä tavalla sosialisoimalla todellakin saadaan aikaiseksi tuloerojen tasaantumista. Mutta se tarkoittaa samalla myös kokonaistulotason laskua suhteessa muuhun Suomeen. Helsinki tulee tippumaan tuolla kovatuloisimpien kuntien listalla edelleen jatkossakin ja jopa nopeammin kuin viimeiset 10 vuotta.

[Chew Bacca]

Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.

Tämä kotrataan suurella varmuudella sillä että neliöhintojen nousu todistaa päinvastaista, eli ne juuri ovat haluttuja paikkoja.

Virheällä logiikalla (johon MB viittaa, en tarkoita ketään täällä erityisesti) välttämättömyydestä tulee aina hyve. Eli kun työpaikkojen luokse on pakko muuttaa, kyse on ihmisen omasta halusta. Ainahan voi jäädä Kainuun peräkylän ainoaksi akateemiseksi työttömäksi. Vallilan tapaiset alueet ovat tavoiteltuja omassa viitekehyksessään, mutta jostain kumman syystä uusia Valliloita ei rakenneta. Mistähän johtuu, hmm, en kyllä keksi. Ai niin, tilaa sellaisille on vain automatkan päässä. I'll get me bike.

[junakohtaus]

En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?
[/quote]

Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
[/quote]

Huoh itsellesi vaan. Kaupunkia voi rakentaa lisää kun rakentaa vaan ja taidanpa olla pistänyt pari tikkua ristiin sen eteen, että niin myös tehtäisiin.

Sinänsä olet ihan kivasti levelillä: kun on paljon ihmisiä, väkimäärä kantaa hyvät palvelut. Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?

Sinänsä tämä on sellainen juttu, missä kaikki voittavat, kunhan vähän linjaa ruuvataan. Kaupunkiin pääsevät nekin halukkaat, jotka nyt eivät hinnan takia pääse, hajalaa jää paremmin eli huokeammalla niille, jotka siitä pitävät.

Tässä on yleensäkin mulla pitkin matkaa ollut sellainen olo kuin jengi kuvittelisi mun jotenkin tahtovan määräillä miten kukakin saa asua, mikä on niin kaukana totuudesta kuin olla voi. Minä olen nimenomaan se, joka ei tahdo sitä määrätä, ja siksi tahdon taas laillistaa kaupunkirakentamisen. Siellä teidän leirissä uskotaan suunnitelmatalouteen.

[jka]

Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?

Oliko tämä joku vitsi? Edes jälkimarkkina ei ole sääntelemätön ja sitä paitsi edes täysin sääntelemätön jälkimarkkina ei määrää yksinään yhtään minkään arvoa jos tuotanto on säännelty.

[Sikanez]

Miksi muuten Vallila pyörii jutuissa koko ajan? Se ei ole kantakaupunkia,

Kyllä Vallila on kantakaupunkia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

[Chew Bacca]

Miksi muuten Vallila pyörii jutuissa koko ajan? Se ei ole kantakaupunkia,

Kyllä Vallila on kantakaupunkia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

Jaa. Luulin että kanta loppuu Kurviin viimeistään. Oikeastaan kuvittelin että puhutaan sen oikeasti tukkoisen umpisuolen, Helsinginniemen ongelmista. Kai tuo on sitten yleinen määritelmä kannalle. Aika vähän siellä kannan takareunassa mikään muistuttaa kaupungin sanakirjamääritelmää.

Ymmärsinkö sitten senkin väärin kun kuvittelin että pyöräily olisi jokin ratkaisu Vallilan ...ihan tarkkaan ottaen siis _mihin_ ongelmiin? Liikaa bussin- ja sporankäyttäjiä?

Huomasittehan että ennustamani "markkinat osoittavat toisin"-argumentti tuli kuin juna. Neliöhinnat ovat puhuneet. Mutta mutta, kun Vallila ("kaupunki") laajenee kyllin, ollaan maalla! Kun "kaupunkia" on rakennettu tarpeeksi kauas Tennispalatsista, huomataan ettei sieltä pääsekään enää sporalla ytimeen. Jostain kumman syystä Vantaan pelloille rakennetut Vallila-lookalike-kylät eivät kuitenkaan puhuttele maksukykyisiä hipstereitä. Vaikka niistä pääsee tsygellä citymarkettiin tai vaikka Jumboon! Autolla niistä kuljetaan, ja sen sanelee etäisyys, etäisyys, etäisyys. Paitsi tietysti jos työpaikat määrätään rakennettaviksi näiden asuinyksiköiden yhteyteen. Talo on asumiskone! Tehdään työtä cite'ssä jossa on asunnot, palvelut ja työpaikat. Rakennetaan ne brutaalisti betonista, lokeroiksi räjähdysmäisesti kasvavalle kansalle!!! ...ei helvetti, ollaan toistamassa ww2:n jälkeiset karmaisevat virheet kaupunkisuunnitelussa... Meidän maakuntasarjan mittakaavassamme...

Toivotan oikein paljon neekereitä citybulevardeille(nne). Muilla ei ole varaa.

[Dharma]

En nyt oikein ymmärrä. Tossa vieressä kurdit grillaavat lihaa hiiligrillillä eikä maksa juuri mitään, kävelymatkan päässä saa intialaista ruokaa useammasta kuin yhdestä mestasta, on liikuntamahdollisuuksia, terveyskeskus, kirjasto, ruokakauppoja, rautakauppa, ulkoilumaastoa. Mitä tosta nyt ihan varsinaisesti puuttuu jonkun mielestä?

Huoh. Sinä puhut Suomen tiheimmin asutuista neliökilometreistä ja teet niiden perusteella liikenne- ja kaupunginsuunnittelua pk-seudulle. Tämä on tyypillinen vihreä harha. Vallilan ja lähiseutujen enklaavi voi jatkossakin toimia nykyisen kaltaisena (koppiasunot ja huomattava väestötiheys => kysyntäpohja palveluille). Tältä pohjalta kun lähdetään tekemään liikenneinvestointeja niin unohtuu, että tällaisia alueita on ja tulee olemaan erittäin vähän. Ihan jo vain siitä yksinkertaisesta syystä, että harva haluaa sellaisessa asua.
[/quote]

Huoh itsellesi vaan. Kaupunkia voi rakentaa lisää kun rakentaa vaan ja taidanpa olla pistänyt pari tikkua ristiin sen eteen, että niin myös tehtäisiin.

Sinänsä olet ihan kivasti levelillä: kun on paljon ihmisiä, väkimäärä kantaa hyvät palvelut. Mitä halukkuuteen asua kaupungissa tulee, teillä kommunisteilla on tapana halveksua sitä, minkä ihmiset markkinoilla todelliseksi halukseen osoittavat. Asunto-osakkeiden jälkimarkkina on täysin säätelemätön ja siksi se osoittaa todelliset preferenssit. Missäs ne neliöt olivatkaan kalleimmillaan?

Sinänsä tämä on sellainen juttu, missä kaikki voittavat, kunhan vähän linjaa ruuvataan. Kaupunkiin pääsevät nekin halukkaat, jotka nyt eivät hinnan takia pääse, hajalaa jää paremmin eli huokeammalla niille, jotka siitä pitävät.

Tässä on yleensäkin mulla pitkin matkaa ollut sellainen olo kuin jengi kuvittelisi mun jotenkin tahtovan määräillä miten kukakin saa asua, mikä on niin kaukana totuudesta kuin olla voi. Minä olen nimenomaan se, joka ei tahdo sitä määrätä, ja siksi tahdon taas laillistaa kaupunkirakentamisen. Siellä teidän leirissä uskotaan suunnitelmatalouteen.
[/quote]

Kommunisti heh. En ole eläissäni saanut  muuta tukea kuin opintorahaa ja sen asumislisää ja olen täysin erilaisten tukimuotojen ml. tuetut asumiset ulkopuolella. Toisin sanoen näitä kuuluisia "itse maksajia". Kantakaupunki elää tulonsiirroista. Autoilijoilta verotetaan vuosittan 8 mrd e ja joukkoliikenteelle annetaan 1 mrd e. Kallio-Vallila alue on Suomen köyhintä mitä tulee bruttotuloihin. Toisin sanoen siellä on eniten erilaisia tukia saavia.

Pointtini on se, että tämä sinun "kaupunkisi" on pienen kansanosan harrastus ja se on kehittynyt tulonsiirtojen varassa. Nyt kun julkinen sektori kohtaa kilpailullisen maailman (viimein), kääntyy tämän (pienen) kansanryhmän tulosuunta rajusti. Katsellaan mitä siitä seuraa. 

Suomen valtaväestö asuu harvaan ja kaukana harrasteista ja töistä jos vertailukohtana on pieni enklaavisi. Suuria ongelmia tulee, jos yhteiskuntaa suunnitellaan tulonsiirtopotilaideen ja pienen vähemmistön  ehdoilla. 75 % työmatkoista tehdään autolla, 15 % joukkoliikenteellä, 2 % pyörällä. Jo tämä kertoo sen, mistä _Suomessa_ on kyse, eikä pk-seutu olennaisesti poikkea sillä pk-seudulla työmatkat ovat Suomen pisimmät (pl. Lappi).

Etenkin Espoossa eletään jännittäviä aikoja. 7/10 Helsingin halvimmista kaupunginosista on metro- tai juna-asemia. Todella mielenkiintoista nähdä, miten Espoo onnistuu välttämään metrostaan seuraavan slummiutumisen.

Ja toistettakoon vielä: minusta kaikkia julkisia hallintotöitä pitäisi siirtää 10-20 km pois päin Helsingin keskustasta. Tämä parantaisi niiden saavutettavuutta kaikilla kulkuvälineillä ja alentaisi kustannuksia kaikilta. Samalla se mahdollistaisi sen, ettei Helsingin kibbutsilla tarvitsisi asua kenenkään, joka sitä ei halua JA joka käy töissä.

[no future]

Vallilan suurin liikenneongelma taitaa olla Tuusulanväylän läpikulkuliikenne Mäkelänkadun kautta. Liikenneyhteydethän sieltä ovat erinomaiset, oli suuntana sitten Keskusta tai vaikkapa Kehä kolmosen teollisuuskeskittymät.

Myös Junakohtauksen mainitsemien palveluiden tarjonta ja saavutettavuus on erinomainen. Turha jollain Kirkkonummella yrittää nokittaa vaikka sieltä prisma, cittari ja pizzeria löytyykin. Jo pelkästään kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta  tekee Helsingistä monille ainoan "mahdollisen" kaupungin asua.

[Dharma]

Vallilan suurin liikenneongelma taitaa olla Tuusulanväylän läpikulkuliikenne Mäkelänkadun kautta. Liikenneyhteydethän sieltä ovat erinomaiset, oli suuntana sitten Keskusta tai vaikkapa Kehä kolmosen teollisuuskeskittymät.

Myös Junakohtauksen mainitsemien palveluiden tarjonta ja saavutettavuus on erinomainen. Turha jollain Kirkkonummella yrittää nokittaa vaikka sieltä prisma, cittari ja pizzeria löytyykin. Jo pelkästään kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta  tekee Helsingistä monille ainoan "mahdollisen" kaupungin asua.

Tässä nyt menee asiat sekaisin. Vallilla on urbaanin köyhälistön enklaavi, jossa on jopa 20 000 asukasta per km2. (Kallio, Alppila, jne. samaa). Se elää niin kauan kuin julkiselta sektorilta tulee rahaa palkkoina ja tukina. Sitten se hiipuu normaaliksi lähiöksi. Ei siinä mitään. Ongelma on siinä, jos ja kun laajempaa aluetta aletaan suunnitella Vallilan mallilla. Ja näin juuri on tehty. Idealismi on ohittanyt rationalismin, mistä keskeisenä esimerkkinä joukkoliikenteen hankkeiden sumeilematon rahantuhlaus ja muut idealismi edellä tehdyt yhteiskuntaratkaisut.

Vallilassa ei valtaväestö halua asua tasan siitä yksinkertaisesta syystä, että pienissä kalliissa kopeissa ei ole useimpien mielestä ole kiva asua.

[Chew Bacca]

Jos Vallilassa etc ollaan pee aa mutta kovat neliöhinnat (="haluttu alue") niin jokin ei täsmää. Asutaanko mainitsemallasi alueella Kallio-Alppila-Vallila sitten enemmän vuokralla? Sehän kusee neliöhinta-argumentin totaalisesti!

[junakohtaus]

Tää todellisuuskriittinen keskustelu on vähän hämmentävää, joten luulenpa, että palaan asiaan vähän myöhemmin. Noin yleensä täytyy sanoa, että ette te äijät ainakaan Helsingin oloja tunne.

Mutta siis jatkan kun jaksan taas.

[Chew Bacca]

Mielestäni väitteet tulotasosta yms on helppo osoittaa tai kumota. Mitä muita "oloja" voi pitää relevantteina? Perstuntumaa?

[jka]

Jos Vallilassa etc ollaan pee aa mutta kovat neliöhinnat (="haluttu alue") niin jokin ei täsmää. Asutaanko mainitsemallasi alueella Kallio-Alppila-Vallila sitten enemmän vuokralla? Sehän kusee neliöhinta-argumentin totaalisesti!

Koko Helsingissä ainoastaan 44% asunnoista on ylipäätään omistusasuntoja. Espoossa ja jopa Vantaallakin sama luku on 56%.

Vallilassa omistusasuntoja on ainoastaan 35% asunnoista, eli selkeästi Helsingin keskiarvoakin vähemmän.

Vuokralla vai omassa? Katso miten Helsingissä asutaan

[Dharma]

Vuonna 2007 Vallilan mediaani tulo oli 15 836 e. Kontulan 16 074 e.

http://www.palomaki.info/paikkainfo/00940

2012 Vallila oli jo ohittanut Kontulan: 26 453 e vs. 24 521 e.

http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/05/tuloimuutokset1.jpg

Näissä luvuissa ovat mukana kaikki veronalaiset tulot. Työtulovertailu johtaisi vieläkin suurempaan eroon Vallila/Kontula vs. muut alueet.

Esimerkiksi Meilahdessa keskitulot olivat 2012 yli kaksikertaiset Vallilaan nähden.  Samana vuonna Vallilan ja Pihlajamäen tulot veronalaiset ansiot olivat tasoissa per henki.

[Kimmo Pirkkala]

Tutkimus: Pyöräily tulee kuusi kertaa autoilua halvemmaksi – myös yhteiskunnalle
VELOELO 13.5.2015 17:16
Teppo Moisio
HELSINGIN SANOMAT


Autolla liikkumisen kulut ovat kuusinkertaiset verrattuna pyörällä liikkumiseen, toteaa tuore Lundin yliopistossa tehty tutkimus. Tämä pätee sekä yhteiskunnalle että liikkujalle aiheutuviin kuluihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin pyöräilykaupunkina tunnettua Kööpenhaminaa ja sen tapaa arvioida, kannattako sen panna lisää rahaa uusien pyöräteiden rakentamiseen.

Tutkimuksen mukaan Tanskassa autoliikenne maksaa 0,50 euroa kilometriä kohden, kun lasketaan yhteen sekä liikkujan itsensä että yhteiskunnan kulut. Pyöräillä liikkumisen yhteenlasketut kulut olivat kilometriä kohden 0,08 euroa.

Jos puolestaan otetaan huomioon vain liikkumisen yhteiskunnalle koituvat kustannukset ja hyödyt, autoilu maksaa yhteiskunnalle 0,15 euroa kilometriltä kun taas pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa säästöä jokaista liikuttua kilometriä kohden.

Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.

Vastaavia laskelmia on tehty aiemminkin, myös Helsingissä.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto laski viime vuonna, että jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro voisi tuoda kaupungille kahdeksankertaiset taloudelliset hyödyt. Pääosa hyödyistä koituu arkiliikunnan tuomista säästöistä terveydenhoitokuluissa.

Laskelman pohjana toimi maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämä HEAT-laskentamalli pyörällä ja jalan liikkumisen yhteiskuntataloudellisista hyödyistä.

Vancouverissa puolestaan laskettiin, miten paljon yhteiskunta tukee eri kulkumuotoja muun muassa rakentamalla teitä ja panostamalla oheishaittojen, kuten onnettomuuksien ja saasteiden hoitoon. Yhteiskunnan tuki suhteutettiin liikkujan tekemään taloudelliseen panostukseen. Panostukseksi laskettiin kulkemiseen käytetyn rahan lisäksi käytetyn ajan arvo.

Vancouverin laskelman mukaan Kanadassa yhteiskunta antaa autolla liikkumiseen tukena yli yhdeksän dollaria jokaista autoilijan käyttämää dollaria kohden, kun taas pyörällä liikkuja saa yhteiskunnan tukea 0,08 dollaria ja kävelijä 0,01 dollaria jokaista liikkumiseen käyttämäänsä dollaria kohden.

Vancouverin laskelman tekijät myönsivät, että malli perustui erilaisten erittäin vaikeasti rahaksi muunnettavien yhteiskunnallisten kustannusten ja hyötyjen arvottamiseen. Pienetkin erot hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa kertautuvat niin, että laskelman lopputulos muuttuu helposti merkittävästi.

[jka]

Täyttä potaskaa noi tutkimukset. Jos pyöräily oikeasti olisi 6-kertaa kannattavampaa sekä yksilölle, että yhteiskunnalle niin tottakai kaikki liikkuminen oltaisiin tehty jo ainakin 200 vuotta pelkästään polkupyörällä.

Kuvitteleeko joku oikeasti että jos pyöräilyyn panostetaan kaikki mahdolliset rahat niin että suurin osa liikkumisesta tehdään pyörällä niin saadaan 6-kertainen tuotto? Eihän meidän tuollaisen tuottavuusboostin jälkeen tarvitsisi mitään muuta tehdäkään enää kuin vain pyöräillä ja julkinen sektori ja kaikki muutkin talouden ongelmat olisi korjattu. Näillä "tutkimuksilla" olisi paljon enemmän painoarvoa jos eivät ihan haihatteluun sortuisi.

Polkupyöräily on trendikästä tällä hetkellä ja tästä ollaan saatu hyvä keppihevonen jolla ratsastaa. Kaikki tutkimuksetkin pitää valjastaa trendikkyyden vahvistamiseen. Mutta polkupyöräilyn trendikkyys on ihan yhtä kestävää kuin leipäkoneiden trendikkyys 1980-luvulla. Usko siihen että polkupyörä muuttaisi nyt yhtäkkiä jotenkin liikkumista kun ei ole 200 vuoteen vielä muuttanut on yhtä vahvalla pohjalla kuin usko 1980-luvulla että kaikki leipä tehdään keittiössä leipäkoneilla.

[Dharma]

Kuten jo sanoin aiemmin: em. "tutkimuksista" puuttuu kokonaan maankäytön kustannus. Maalla on aina vaihtoehtoinen käyttötarkoitus ja siitä saatava korvaus. Esimerkiksi Mannerheimintien pyörätie voisi olla yksityinen parkkipaikka. Kun tämä otetaan huomioon, esimerkiksi Mechelininkadun uusi pyörätie maksaa kilometriltä ainakin euron per pyörän ohitus veronmaksajille, luultavasti selvästi enemmän, koska ohituksia tuskin tulee 400 000 vuodessa.

Julkinen sektori ei laske pääomalle kulua ja siksi julkisten hankkeiden kustannusarviot ovat aina sitä enemmän pielessä, mitä enemmän niissä käytetään julkista pääomaa. Ikävä kyllä Helsingissä Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan maasta ja siksi pääoman käyttö on niin törkeän heikkoa.

Äänestäjille pitäisi tarjota vaihtoehdot, joista valita. Ei propagandaa. Äänestäjien pitäisi saada valita halauvatko he esimerkiksi enemmän opettajia vai pyöräteitä ja mikä on vaihtosuhde? Mechelininkadun pyörätien piilokustannukset ovat noin 8 opettajaa per kilometri. Siis se osa kustannuksista, joita ei lasketa.

[Dharma]

Lisäksi näissä "tutkimuksissa" verrataan verollisia hintoja. Autoilua verotetaan 8 mrd e vuodessa ja julkista liikennettä tuetaan 1 mrd e vuodessa. Pyöräilyä tuetaan kaikkein eniten: vahinkojen ja infran kustannukset on sosialisoitu. Eipä ihme, että näyttää niin taloudelliselta yksilölle. Hölmöläisen logiikkaa.

[Dharma]

Yksinkertaisin ja nopein tapa tehostaa keskustan maankäyttöä on tehdä pysäköinnin hinnoista  markkinaehtoisia. Asukaspysäköintiluvat ja muu pysäköintioikeus siis huutokaupattaisiin. Tällöin maan arvo tulisi kaikkien nähtäväksi. Samalla loppuisi into tuhlata maata mm. pyöräteihin arvokkailla alueilla.

Pysäköintipaikat on helppo yksityistää: sen kuin vain rajaa maahan ruudun, vuokraa tai myy sen tietylle taholle ja valvoo tarvittaessa, että paikkaa ei kukaan muu käytä. Näin tehdään Wienissä. Hinausmaksu 251 e (tullut koettua) kattaa valvontakulut.

[jka]

Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.

On muuten mielenkiintoista että nämä punavihreästi suuntautuneet haihattelijatutkijat saavat hinnan pennilleen vaikkapa ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, terveysvaikutuksille ja ruuhkautumiselle.

Mutta sitten samat tutkijat eivät kykene maahanmuuton kustannusvaikutuksia laskemaan sitten millään kun "ei ole numeroita saatavilla" vaikka oikeasti maahanmuuton kaikki tarvittavat numerot ovat nimenomaan kansantalouden tilinpidossa olemassa. Noita numeroita joita tuossakin tutkimuksessa on estimoitu ei todellakaan ole missään käytettävissä sellaisenaan mutta silti heitetään tällaisia tutkimuksia henkselit paukkuen.

[Dharma]

Laskentamallissa pyrittiin ottamaan huomioon teiden ja katujen rakentamisesta koituvat kustannukset sekä teiden kulumisesta aiheutuvat kulut. Lisäksi mallissa on määritelty hinta ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, liikkumistavan terveysvaikutuksille sekä liikenteen ruuhkautumiselle.

On muuten mielenkiintoista että nämä punavihreästi suuntautuneet haihattelijatutkijat saavat hinnan pennilleen vaikkapa ilmansaasteille, ilmastonmuutokselle, terveysvaikutuksille ja ruuhkautumiselle.

Mutta sitten samat tutkijat eivät kykene maahanmuuton kustannusvaikutuksia laskemaan sitten millään kun "ei ole numeroita saatavilla" vaikka oikeasti maahanmuuton kaikki tarvittavat numerot ovat nimenomaan kansantalouden tilinpidossa olemassa. Noita numeroita joita tuossakin tutkimuksessa on estimoitu ei todellakaan ole missään käytettävissä sellaisenaan mutta silti heitetään tällaisia tutkimuksia henkselit paukkuen.

Toistan itseäni, mutta asia on tärkeä, eikä sitä kukaan muu sano tai ymmärrä:

Rakentamiskustannukset ovat mitätön osa maankäytön kustannuksista. Jokainen pala maata voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Mechelinkadulla pyörätie tuhosi parkkipaikat. Nämä parkkipaikat ovat markkina-arvoltaan noin 100 e/kk/kpl. Tämän tulon kaupunki menettää, koska rakensi pyörätien. Tämä on keskeisin pyörätien kustannusta. Ja kukaan missään ei ota sitä huomioon, koska vihervasemmistolainen kaupunki elää sosialistisessa utopiassa ja vallassa ovat ääliöt.