Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Kari Kinnunen]

^
Njääh. EU kilpailutus vaan päälle. Kyllä sieltä jokin Latvija linie ja Vitautas tulee ajelemaan kilpailukykyisesti.

[Paawo]

Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.

Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.

Nimenomaan kustannuksia joutuu vanhoilla kieseillä ajava pakostakin laskemaan, muuten hän ajaisi uudella autolla. Kivijalkaliikkeen korjaamolla teetetyn 2010-luvun auton määrä-aikaishuollon hinnalla hankkii sen vaihtomoottorin 90-luvun katiskaan. Mikäli tuohon uudempaan joutuu huollon yhteydessä jarrupaloja isompia osia vaihtamaan vaihdattaa vanhemman auton omistaja nyrkkipajalla samalla rahalla sen moottorin keulallekin. Jos kyvyt, tilat ja työkalut ovat olemassa ei muu kuin kiire tai sairaus/vamma estä toteuttamasta hommaa itse.

Olen itse ajatellut asiaa niinpäin että kuinka naiiveja, kädettömiä ja avuttomia kaupunkilaiset ihmiset voivat ollakaan.  Maaseudun monet arkipäiväiset askareet saavat vaikkapa kerran kohdalle osuessaan urbaanieläjän haukkomaan henkeään ja keräämään myötätuntoa pitkin somemme rantoja. Enkä nyt puhu mökkeilyelämyksistä vaan ihan maalla asumisesta.

Sähkö ja netti kun pätkii voi nauttia hetken hiljaisuudesta. Postia ei ole pakko hakea heti aamulla, lapiollakin pystyy kaivamaan ja ihan työnnettävällä leikkurillakin voi isommankin pihan nurtsit ajella ja pitkänkin pihatien lumesta puhtaaksi kolata.
Jokatalviset uutiset lumiraivosta ovat täyttä totta, eikä tämä johdu kaupunkiympäristön luomista haasteista lumen poistolle vaan täysin nykyihmisen avuttomuudesta ja kaikenlaisten selviytymis- ja sopeutumistaitojen alennustilasta.

[Kari Kinnunen]

^
Hyvin puhuttu.

Maalla vieläpä siinä pihapajassa vaikka värkkää moottoriremontin siihen wanhaan uskolliseen. Kyllä mailla sellaista vielä tehdään.
Cityhipsterille tietysti käsittämätöntä kun lasinpesunestettäkin joutuu lisäyttämään merkkihuollossa.

[no future]

En tosiaankaan tiedä paljon moottorinvaihdolle 2010-luvulla tehtyyn autoon tulee hintaa, mutta ei se ilmaista (tai edes halpaa) ole missään nyrkkipajassakaan.

Ylllättävää kyllä, myös niille sähköautojen osille tulee second hand-markkinat, kun uusia ja uudehkoja autoja päätyy syystä tai toisesta lunastukseen. Lisäksi akkuteknologiahan on juuri se osa-alue, minkä kehitystä vuoteen 2030 tai 2035 mennessä tuskin kukaan täällä osaa ennustaa.

[Supernuiva]

Itse olin aiemmin myös siinä uskossa, että kukaan ei ala tekemään isoja remontteja vanhoihin autoihin, mutta elävän elämän esimerkit ovat osoittaneet luuloni vääräksi.

Kaupungissa ja maaseudulla asuvat elävät tässä maailmassa aivan erilaisten mahdollisuuksien äärellä, maalla on tilaa romuille pihassa ja aina löytyy paikka, jossa autoa voi rakentaa. Kustannuksia ei aina tuossa maailmassa lasketa, niin ihmeellistä kuin se onkin.

Nimenomaan kustannuksia joutuu vanhoilla kieseillä ajava pakostakin laskemaan, muuten hän ajaisi uudella autolla.

Tarkoitin sitä, että joskus kunnostettaviin autoihin ostetaan varaosia niin paljon, että pelkästään varaosiin käytetyllä rahamäärällä saisi jo ostettua markkinoilta jopa halvemmalla samassa kunnossa olevan auton, jollaiseksi kunnostettava auto tulee kunnostuksen jälkeen.

Monille voi tulla yllätyksenä se tieto, että lopulta vain harvat kolareissa lunastetut autot menevät "paaliin", yllättävän suuri osa kunnostetaan takaisin tieliikenteeseen. On paljon "jobbareita", jotka tekevät tätä puoliammattimaisesti. (Tekevätkö jotkut jopa ammatikseen?) "Raato" ei maksa paljoa mitään, ja kun ostaa kaksi "raatoa", joista toisessa on ehjä etupää ja toisessa takapää, niin siitä sitten huolellisesti rakentamaan autoa siten, että se ei muutu uudestaan autoverotettavaksi. (Joskus jotkut jäävät kiinni siitä, että autoa on korjattu yli 50 prosenttisesti, jonka jälkeen autoveroa pitää maksaa koko auton osalta uudestaan täydestä arvosta.)

Jos jotkut matkustavat junalla pitkiä matkoja pitkin maaseutua, niin katselkaapa joskus huviksenne talojen pihoihin, jotka näkyvät junaradan varrelle. Jopa junaratojen varsilla on talojen pihoissa paljon puoliksi purettuja autoja, joista on otettu osia edelleen käytettäväksi.

Kun kyse on harrastuksesta, eivät kaikki aina laske auton korjaamisen/rakentamisen kannattavuutta.

[jka]

En tosiaankaan tiedä paljon moottorinvaihdolle 2010-luvulla tehtyyn autoon tulee hintaa, mutta ei se ilmaista (tai edes halpaa) ole missään nyrkkipajassakaan.

Ylllättävää kyllä, myös niille sähköautojen osille tulee second hand-markkinat, kun uusia ja uudehkoja autoja päätyy syystä tai toisesta lunastukseen. Lisäksi akkuteknologiahan on juuri se osa-alue, minkä kehitystä vuoteen 2030 tai 2035 mennessä tuskin kukaan täällä osaa ennustaa.

Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.

[Supernuiva]

Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.

Jotenkin vain luulen, että tässäkin asiassa markkinat eivät välttämättä toimi järkevästi. Pörssiä ei voi analysoida järkiperäisesti, vaikka markkinaliikkeitä yritetään perustella jälkikäteen järjellä.

Akkujen vaihtaminen autojen välillä voidaan tehdä niin vaikeaksi/mahdottomaksi, että akkujen käyttö/vaihtoarvo ei näy 1 suhde 1 koko auton hinnassa.

Markkinoilta löytää joskus tulevaisuudessa syistä tai toisista sähköautoja, joiden hinta on alhaisempi kuin akkujen hinta.

[Paawo]

^Varaosia toki ostellaan kaikkiin kulkuneuvoihin ja niiden vaihto on sitten joko ammattimaista tai omatoimista, jossain kohtaa voitaneen luokitella harrastamiseksikin.

Monesti vanhaan tuttuun kulkineeseen kannattaa sijoittaa mieluummin summa x rahaa kuin ostaa samalla rahalla vastaava (tuntematon yksilö) tilalle. Mitä vanhemmaksi mikään hyödyke tulee on sen kuntoon suurempi merkitys siihen uhratulla ylläpidolla. Tätä taustaa vasten minä en ihmettele yhtään miksi vanhempaakin kalustoa pyörii arkiajossa runsaasti. Euroopan kaupunkien ratikkaverkkojen ulkopuolellekin kun eksyy alkaa vanhempaa autoa tulla vastaan. Kyseessä ei sinänsä ole mitenkään suomalainen ilmiö, toki autoteollisuusmaissa ei vanhaa kalustoa kannata elvyttämällä pitää ajossa.

Kaikenlainen veronkiertobisnes on kuitenkin tavan kansalaisten keskuudessa melko marginaalinen ilmiö mutta sitä tehdään koska sille on kysyntää ja se on mahdollista - taitavasti toteutettuna kiinnijäännin riski on olematon ja tuotot ihan kelvollisia. Tämä bisnes on varsinaista monikulttuurista rikollisuutta, manner-Euroopassa itäblokin ja arabimaiden moniosaajien pyörittämää järjestäytynyttä toimintaa jolta Suomikaan ei ole säästynyt ja johon liittyy muutakin rikollisuutta. Valvontaa toki on mutta vain amatöörit ja röyhkeimmät huijarit jäävät kiinni, hekin aluksi yleensä muista rötöksistään johtuen.

Kaikenlainen omatoiminen kaluston kunnossapito ja käytettyjen osien kauppa on tietenkin autoalan mielestä pahasta koska niiden koetaan syövän alan kannattavuutta tai ainakin potentiaalista liikevaihtoa. Samasta syystä kuullaan toistuvasti mediassa kovaäänistä rummutusta Suomen vanhasta autokannasta ja kaikista sen aiheuttamista kansallisista alennustiloista. Ilmastonmuutos viimeisimpänä seurauksena.

[IDA]

Oli miten oli, niin sähköauton hinta ei tule laskemaan alle uuden akun hinnan. Se on puhdas fakta. Akkuteknologia ei kehity siihen suuntaan, että vanhoja akkuja voisi remontoida.

Sähköautoilun ongelmaksi tulee myös akkujen lataus. Nykyisillä automäärillä se kai jotenkin onnistuu, mutta jos kaikilla olisi sähköautot, niin kukaan ei ajaisi Helsingistä Tampereelle ja takaisin, vaikka hyvä moottoritie onkin. Akkujen lataus vie niin paljon kauemmin aikaa kuin polttoaineen tankkaus, että latauspisteitä pitäisi olla paljon tiheämmässä kuin bensa-asemia. Latausasemilla pitäisi olla myös ainakin kahvilapalvelut. Ja ne eivät taas ole yrittäjille kannattavia, jos liikenteen halutaan olevan sujuvaa, koska asiakkaita per kahvila kävisi paljon vähemmän kuin nykyisin.

Sähköautoilu tulee käytänössä tarkoittamaa sitä, että kukaan ei ex-tempore lähde enää mihinkään. Kaikki matkat pitäisi suunnitella. Mikä voi tietysti olla hyväkin asia kulttuurin kannalta yleisesti. Palataan tavallaan vanhaan hevosten ja kestikievarien aikaan, jolla matkalla Helsingistä Viipuriin yövyttiin pariinkin kertaan. Ja pitkät matkat jalkaväki eteni nopeammin kuin ratsuväki. Eli ei tule tapahtumaan, veikkaisin.

[Supernuiva]

Oli miten oli, niin sähköauton hinta ei tule laskemaan alle uuden akun hinnan. Se on puhdas fakta. Akkuteknologia ei kehity siihen suuntaan, että vanhoja akkuja voisi remontoida.

Tarkoitatko sitä, että mielestäsi käytetyn sähköauton hinta ei laske koskaan alle uuden sähköauton akuston hinnan? (En nyt ymmärrä, miten teknisesti entinen täysin loppuun käytetty akusto voisi olla vanhana uudenveroisen arvokas, jos mahdollista raaka-aineiden hinnannousua ei oteta huomioon.)

[jka]

Second hand markkinat ei varsinaisesti auta sähköautojen akkujen kohdalla. Akun kapasiteetti/kunto/toimintasäde ovat suorassa suhteessa toisiinsa kaikilla hintatasoilla. Laitat rahaa tiskiin niin saat lisää toimintasädettä. Ihan sama ostatko käytetyn vai uuden akun. Maksimitoimintasäteen saat vain uudenveroisella akulla ja hinta on tietysti sen mukainen. Eli maksimitoimitasäteisen sähköauton minimihinta on maksimitoimitasäteisen akun hinta joka oli alkuperäinen väitteeni. Tämä pätee oli markkkinat mitkä tahansa ja tämä pätee vaikka akkuteknologia kehittyy miten tahansa.

Jotenkin vain luulen, että tässäkin asiassa markkinat eivät välttämättä toimi järkevästi. Pörssiä ei voi analysoida järkiperäisesti, vaikka markkinaliikkeitä yritetään perustella jälkikäteen järjellä.

Akkujen vaihtaminen autojen välillä voidaan tehdä niin vaikeaksi/mahdottomaksi, että akkujen käyttö/vaihtoarvo ei näy 1 suhde 1 koko auton hinnassa.

Markkinoilta löytää joskus tulevaisuudessa syistä tai toisista sähköautoja, joiden hinta on alhaisempi kuin akkujen hinta.

Sinä puhut edelleen yksilöistä. Minä puhun koko markkinasta. Tottakai yksilöitä löytyy aina miljoonasta eri syystä. Voit saada Ferrarinkin halvemmalla kuin Trabantin kunhan vain osut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

[IDA]

Tarkoitatko sitä, että mielestäsi käytetyn sähköauton hinta ei laske koskaan alle uuden sähköauton akuston hinnan? (En nyt ymmärrä, miten teknisesti entinen täysin loppuun käytetty akusto voisi olla vanhana uudenveroisen arvokas, jos mahdollista raaka-aineiden hinnannousua ei oteta huomioon.)

Vanhalla polttoomoottorilla lähtee ajelemaan ilman mitään rajoituksia, jos moottori on kunnossa. Polttomoottoria voi haalata ja kunnostaa. Vanha akku taas on aina vain vanha akku, joka on koko ajan hyytymässä. Siitä lähtien kun akku alkaa osoittaa hyytymisen merkkejä tulee auton toimintasäde jatkuvasti huononemaan. Ainoa vaihtoehto on uusi akku. Veikkaisin, että käytettyjä sähköautoja ei tulla edes myymään kuin uusilla akuilla varustettuna.

[Kari Kinnunen]

No jos uudella autolla pääsee 500km ja käytetyllä kuitenkin vielä vaikka 300km, niin eiköhän sille käytetylle ostaja löydy.

Itse olen harkinnut Elcatin hankkimista huviksikin ja kyllä sen toimintasäde viinakauppaan piisaa.

[IDA]

No jos uudella autolla pääsee 500km ja käytetyllä kuitenkin vielä vaikka 300km, niin eiköhän sille käytetylle ostaja löydy.

Sillä pääsee tänään sen 300 km ja huomena taas vähän vähemmän. Koko ajan mennään sitä kohti, että sillä ei pääse metriäkään ellei ole piuha kiinni. Veikkaisin, että kukaan ei osaa ennustaa kuinka kauan sillä yleensä pääsee ennen kuin on vaihdettava akusto.

500 kilometrin toimintasäde taitaa nykyisin olla aika optimistinen arvio Suomen olosuhteissa. Varmaan tuon saa, jos kesäkeleillä ajaa ympyrää lentokentällä.

[Kari Kinnunen]

^
Eppäilemättä.

Tarkoitin lähinnä, että kyllä niille käytetyillekin markkinat löytyy. Jobbarit ja muut mykkäsen näköiset miehet alkavat markkinoida kuinka vähän käytetty akku. Ihan on vain leskimummo pikkasen pintapurkanut varausta kirkkomatkalla.

Nettiautossa näkyy olevan 302 sähkötötteröä kaupan.

[jka]

^
Eppäilemättä.

Tarkoitin lähinnä, että kyllä niille käytetyillekin markkinat löytyy. Jobbarit ja muut mykkäsen näköiset miehet alkavat markkinoida kuinka vähän käytetty akku. Ihan on vain leskimummo pikkasen pintapurkanut varausta kirkkomatkalla.

Nettiautossa näkyy olevan 302 sähkötötteröä kaupan.

Halvin sähkötötterö 2011 Citroen C-Zero, hinta 10.000. Siitä on aika matka 2000 euron hintaan josta oli puhe. Takaan että kun Citroen C-Zeron saa 2000 eurolla niin akku on siinä kunnossa että et pääse metriäkään sillä eteenpäin.

Noiden akkujan kanssa jobbarit tulee varmasti huijamaan ihan kuten polttomoottoriautojen kilometreissä. Akkuihin saa kuitenkin hyvät testerit jotka pitäisi paljastaa akun kunto aukottomasti.

[Supernuiva]

polttomoottoriauton tankki ei pienene vuosikymmenessäkään

Tuota kyllä ne joskus pienenevät, sillä ilmanpaine-erojen vuoksi tankki voi lommahtaa alipaineen vuoksi sisäänpäin, jolloin sen tilavuus pienenee.

Raskaan kaluston puolella lommahtaminen on ilmiönä jopa oikea ongelma, sillä ajosuoritteet on usein mitoitettu sen mukaan, että yhdellä tankillisella voi juuri ja juuri aina ajaa yhden päivän ajosuoritteen. Kun suuri tankki on lommahtanut, voi sen tilavuus pienentyä ne ratkaisevat kymmenet litrat, jonka vuoksi auto jää tielle - yleensä juuri huonon pöperökelin aikaan, jolloin kulutus on muutoinkin suurimmillaan.

(Jaa että polttoainemittari, no sellaista ei aina ole, tai sitten se ei toimi. Tai mittari näyttää jotenkin suuntaa antavasti, että olisiko tankki täynnä vaiko puolillaan tai jotain sellaista.)

Eikä tankille ole vara mennä omatoimisesti, sillä kaikki työ tehdään "kellokortin tarkkuudella" ohjatusti.

[Eino P. Keravalta]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006165259.html

Rakennusporukka Korian ABC:llä lyö tiskiin mielipiteensä vieressä nököttävistä uusista peltipoliiseista: "Kysy vaan monetko ylinopeussakot olen saanut"

Kuutostiellä Kouvolassa, Korian ABC-aseman luona, seisovat käyttövalmiina uusinta huutoa olevat peltipoliisit.

Ne ovat tracking radar -tutkatekniikkaa käyttävistä valvontakameroista ensimmäiset, jotka otetaan käyttöön Suomen teillä. Korian peltipoliisit alkavat välähdellä ensi viikon torstaina.

Saamme jälleen entistä enemmän valvontaa. Näitä uusia tracking radar-tutkia tulee nyt ensivaiheessa nelostielle, kuutostielle ja Oulun keskustaan. Myöhemmin varmaan näemme niitä joka niemessä, notkossa ja saarelmassa.

Mutta pointtini on seuraava: Suomessa on tänä päivänä kai jo tuhansia nopeuskameroita ja lisää tulee. Jos ylinopeusakkoja on tarpeeksi monta, menettää käsittääkseni korttinsa väliaikaisesti. En muista, oliko se niin, että kolmesta sakosta vuodessa tulee ajokieltoa vai miten. Sama se, se on sivuseikka. Pointti on siinä, että tuo ajokieltolaki on säädetty aikana, jolloin meillä ei ollut ainuttakaan peltipoliisia eli Orwellin linnunpönttöä tienposkessa. Ennen sakot sai, jos poliisi sattui pitämään nopeusvalvontaa. Toisinsanoen tekniikan vuoksi mahdollisuus saada ylinopeussakot on varmaankin satakertaistunut. Sen vuoksi on järjetöntä ja moraalitonta, että ajokieltoa saa yhä saman kaavan mukaan. Minusta ajokiellon vaativaa sakkojen lukumäärää pitäisi tuntuvasti nostaa, koska kiinnijäämisriski on noussut huimasti.

Lisäksi monet ovat matkatöissä tai tien päällä töiden vuoksi muuten paljon. Toiset taas ajavat vain lähikauppaan ja apteekkiin kerran viikossa. Paljonajavien riski saada sakot etenkin oudolla seudulla ovat huimat vähän tutulla seudulla ajaviin nähden. Ottaako laki tämän huomioon? Sitä paitsi monet sakon saaneet eivät ole mitään kaahareita, vaan ihmisiä, jotka eivät ole vain huomanneet, että rajoitus on tipahtanut vaikkapa kahdeksastakympistä kuuteenkymppiin.

Minusta kortti pitäisi väliaikaisesti ottaa pois vasta, jos vuodessa on yli 12 sakkoa ja tällöinkin pitäisi armahtaa, jos on jatkuvasti tien päällä töiden vuoksi - ainakin, jos ylinopeudet ovat olleet maltillisia eikä kaahauksesta ole ollut kyse.

Tähän maahan vaadittaisiin järkeä ja kohtuutta kyttäyksen ja kiristysten sijaan.

[Hermit]

Minusta kortti pitäisi väliaikaisesti ottaa pois vasta, jos vuodessa on yli 12 sakkoa ja tällöinkin pitäisi armahtaa, jos on jatkuvasti tien päällä töiden vuoksi - ainakin, jos ylinopeudet ovat olleet maltillisia eikä kaahauksesta ole ollut kyse.

Tähän maahan vaadittaisiin järkeä ja kohtuutta kyttäyksen ja kiristysten sijaan.

On tässä sekin näkökulma, että laki rajoittaa merkittävästi sitä, kuinka paljon valtio voi tienata rahaa sakottamalla. Kansalaisten lompakoissa riittää takuulla paljon enemmän ryövättävää.

[John Johnson]

Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.

[Eino P. Keravalta]

Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.

Ei lainkaan. Itse näen usein tuon kyltin tietämättä, mikä rajoitus on voimassa. Tuohon kylttiin pitäisi liittää suurin sallittu nopeus. Se, että niin ei olla tehty, kielii siitä, että valtio haluaa rahaa eikä tiettyjä nopeuksia.

[Charlie]

Älä huoli @Eino P. Keravalta: uusi laki muuttaa ylinopeussakot virhemaksuiksi, joita voi kerätä rajattomasti ilman että kortti lähtee. Tuottojen kannalta typeräähän se onkin, että lypsylehmille annetaan ajokieltoa.

Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.

Todella ennakkoon. Tuollainen kyltti on voinut olla joku 100 kilometriä ennen kameraa. Aika moni niitä sakkoja saa ja minä väitän että ne kaikki on saatu epähuomiossa. Ruotsissa jokaisesta yksittäisestä tolpasta on kyltti varoittamassa, jolloin väki osaa hidastaa ja kyseinen vaarallinen kohta ajetaan määrätyllä nopeudella. Sen sijaan Suomessa kamerat on päin vastoin perinteisesti "maastoutettu" eli värjätty liikennemerkin värisiksi ja joissain tapauksissa sijoitettu tarkoituksella suurikokoisen liikennemerkin taakse, jottei autoilija ehdi varautua. Tarkoitus on luoda pelon ilmapiiriä. Uusien tolppien kanssa lupailtiin, että niitä ei maastoutettaisi vaan tehtäisiin näkyviksi. Ainakin maalausvärin suhteen lupaukset jo petettiin, sijainneista en vielä tiedä.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a2661867-7e0b-4325-86cb-95e2d5c1f263 (28.9.2018)

Uusien, entistä kehittyneempien ja kauempaa mittaavien 150 tolppakameran asentaminen on juuri alkamassa. Ihalainen myöntää, että niilläkään ei poisteta rattijuoppoja tai muutoin vaarallisessa ajokunnossa ajavia kuljettajia.

Ihalaisen mukaan uusien laitteiden tavoite on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Ruotsin mallin mukaan sinisen värisinä niitä ei myöskään ole tarkoitus "maastouttaa", kuten nykyisiä, harmaanvärisiä tolppia.

Ihalainen olisi myös valmis tekemään vanhat kameratolpat "näkyviksi", niin että autoilijat voisivat huomata ne ajoissa.

– Voisi esimerkiksi kokeilla värjätä niitä keltaisiksi, hän sanoo.

Jos tulokset olisivat toivottuja eli ylinopeudet vähenisivät, tolpat voisivat saada näkyvän värin kaikkialla Suomessa.

– Suurin osa haluaa ajaa rajoitusten mukaan. Jos (tolpat) on tarpeeksi hyvin merkattu, se olisi reilumpaa. Tässä ollaan ehkä jämähdetty vanhaan aikaan, Ihalainen pohtii.

[Uuno Nuivanen]

Yleensähän nämä rahastuspisteet sijoitetaan joko välittömästi nopeusrajoituksen alenemisesta kertovan liikennemerkin jälkeen, alamäkeen tai sen ainoan ohitussuoran varrelle, jotta tuotto olisi varmaa ja investointi kannattava.

[Eino P. Keravalta]

Yleensähän nämä rahastuspisteet sijoitetaan joko välittömästi nopeusrajoituksen alenemisesta kertovan liikennemerkin jälkeen, alamäkeen tai sen ainoan ohitussuoran varrelle, jotta tuotto olisi varmaa ja investointi kannattava.

Kehä Ykköselläkin on esimerkiksi Myllypuron kohdalla Itäkeskukseen tultaessa Orwellin linnunpönttö paikalla, jossa on 6-kympin rajoitus. Pönttö on siinä aivan turha: tällä kohtaa on liikenneturvallisuuden kannalta aivan sama, ajaako viittäkymppiä vaiko yhdeksääkymppiä. Sen sijaan en ole koskaan nähnyt Orwellin linnunpönttöä koulun edessä. Siellä siitä olisi hyötyäkin, mutta koska sieltä saa rahaa vähemmän, pönttöä ei näy.

[uuninpankko]

Kameravalvonnasta ilmoitetaan isoilla kilvillä jo ennakkoon. Vaatii minusta ihan erityistä yrittämistä, jos tämän kyltin näkemisen jälkeen vielä onnistuu saamaan sakon.

Ei lainkaan. Itse näen usein tuon kyltin tietämättä, mikä rajoitus on voimassa. Tuohon kylttiin pitäisi liittää suurin sallittu nopeus. Se, että niin ei olla tehty, kielii siitä, että valtio haluaa rahaa eikä tiettyjä nopeuksia.

Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus. Ajan n. 60.000 km vuodessa ja viimeiset 10 vuotta ilman sakon sakkoa - kun aloin noudattaa nopeusrajoituksia. Matkalle on sattunut niin peltipoliiseja, kamera-autoja kuin tutkapartioita. Saavat viettää tien poskessa aikaansa niinkuin parhaaksi näkevät, noudatan mielelläni nopeusrajoituksia - se tekee ajamisestaan turvallisempaa, stressittömämpää ja halvempaa - enkä siltikään kuulu niihin, jotka ajavat jatkuvasti tai tolppien kohdalla 10-20 km/h alinopeutta.

[no future]

Vakionopeudensäädin helpottaa elämää, ja ajantasalla oleva navigaattori huolehtii pääsääntöisesti siitä että oudommallakaan tiellä eivät nopeusrajoitukset pääse unohtumaan. Yhden rikesakon olen itse kamera-autosta saanut, ja vituttihan se kun oli juuri rangaistavuuden rajan yläpuolella. Mutta johonkin ne rajat on vedettävä, ja aina löytyy se joukko autoilijoita ketkä yrittävät ajaa juuri suurinta sakottamatonta nopeutta, tai mieluiten vähän sen ylikin.

[Eino P. Keravalta]

Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.

Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.

[Uuno Nuivanen]

Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus.

Ei kai olekaan, jos 'keskittyy autolla ajamiseen' herkeämättä rajoitusmerkkejä ja nopeusmittaria tarkkailemalla. Vain ja ainoastaan. Melko turvallista.. 

[Eino P. Keravalta]

Uuninpankko:

Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus.

Kysyn ihan uteliaisuudesta, miten vallitseva nopeusrajoitus selvitetään, jos sillä kohtaa ei ole asiasta kertovaa liikennemerkkiä? Tuosta tiedosta hyötyisivät miljoonat suomalaiset.

Eikä kannata vastata, että seuraan liikennemerkkejä, koska voi olla, että muistat väärin tai et ole nähnyt koko merkkiä jostakin syystä johtuen, vaikka niin luuletkin.

Joten, miten selvität ( selvittämien tarkoittaa jonkin tiedon hakemista halutulla hetkellä eikä sitä, että on muistavinaan jotain menneisyydessä olevaa ) vallitsevan nopeusrajoituksen, jos sillä kohtaa ei ole asiasta kertovaa liikennemerkkiä? Soitatko hätäkeskukseen vai ajatko tien reunaan, pysäköit siihen ja kävelet pari kilometriä taaksepäin löytääksesi viimeisen merkin? Vai jäätkö tien reunaan, soitat kaverillesi ja pyydät tätä ajamaan samaa reittiä videokuvaten tien oikeaa laitaa, jonka jälkeen hän pysähtyy tien reunaan autosi taakse ja katselette yhdessä videokuvaa?

[Paju]

Sitten kannattaa varmaan keskittyä siihen autolla ajamiseen autoa ajaessa. Minulla ei ole vaikeuksia selvittää, mikä on vallitseva nopeusrajoitus. Ajan n. 60.000 km vuodessa ja viimeiset 10 vuotta ilman sakon sakkoa - kun aloin noudattaa nopeusrajoituksia. Matkalle on sattunut niin peltipoliiseja, kamera-autoja kuin tutkapartioita. Saavat viettää tien poskessa aikaansa niinkuin parhaaksi näkevät, noudatan mielelläni nopeusrajoituksia - se tekee ajamisestaan turvallisempaa, stressittömämpää ja halvempaa - enkä siltikään kuulu niihin, jotka ajavat jatkuvasti tai tolppien kohdalla 10-20 km/h alinopeutta.

Tunnustan hidastavani tolpan nähdessäni. En luota omaan havaintokykyyni enkä muistiini niin täydellisesti, että voisin olla aivan varma oikeasta nopeudesta.