Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Paju]

Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..

Mutta ennen kuin pääset liikkeelle, joudut raahaamaan autolle lasten lisäksi monta kiloa painavat turvaistuimet telakoineen ja asettelemaan ne paikalleen. Ja jollet ole varannut autoa koko päiväksi, palautat istuimet ennen töihinlähtöä kotiin tai säilytät niitä työpäivän ajan työpaikan nurkissa.

[Don Nachos]

Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..

Mutta ennen kuin pääset liikkeelle, joudut raahaamaan autolle lasten lisäksi monta kiloa painavat turvaistuimet telakoineen ja asettelemaan ne paikalleen. Ja jollet ole varannut autoa koko päiväksi, palautat istuimet ennen töihinlähtöä kotiin tai säilytät niitä työpäivän ajan työpaikan nurkissa.

Kyllä taas jaksatte 

Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.

Tämä saattaa tulla yllätyksenä: Suomessa asuu paljon ihmisiä jotka ei omista autoa eikä monella ole mitään halua edes hankkia autoa. Aika monella ei edes ole ajokorttia.

Osan motto taas on: Kaikki matkat jotka ylittävät auton pituuden ajetaan autolla.

Itse omistan taas auton ja onhan se melkoinen riesa johon uppoaa ihan liikaa rahaa.

[Eino P. Keravalta]

Don Nachos:

Itse omistan taas auton ja onhan se melkoinen riesa johon uppoaa ihan liikaa rahaa.

Kyllähän autoilu Suomessa on kallista, mutta ei se auton vika ole vaan kulttuurimarxilaisten hallitusten, jotka eivät halua helpottaa ihmisten vapaata liikkumista vaan vaikeuttaa sitä.

Mutta eipä ole halpaa julkinenkaan liikenne. Pari päivää sitten ajoimme lasten kanssa junalla täältä perämetsästä Helsinkiin ja liput maksoivat yhteensä 12,60 euroa yhteen suuntaan, jos oikein muistan. Paluun kanssa hintaa tuli kolmelle hengelle noin 25 euroa. Samalla rahalla olisimme ajaneet autolla viisi kertaa Stadiin ja takaisin.. no, sen verran voin junalle antaa tunnustusta, että omalla autolla olisi joutunut maksamaan myös pysäköinnistä..

[Uuno Nuivanen]

^ Naksulaiset lukevat tuon niin, että autoilu on vieläkin liian halpaa.   

[n.n.]

Kyllä taas jaksatte 

Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.

Tämä saattaa tulla yllätyksenä: Suomessa asuu paljon ihmisiä jotka ei omista autoa eikä monella ole mitään halua edes hankkia autoa. Aika monella ei edes ole ajokorttia.

Ihan totta, minäkään en keksi yhtään syytä miksi joku, jolla on säännöllinen auton tarve käyttäisi yhteiskäyttöautoa.

Toisaalta ne, jotka pärjäävät ilman autoa, pärjäävät yleensä myös ilman yhteiskäyttöautoa. Kortittomia yhteiskäyttöauto ei kosketa. Molemmat ryhmät asuvat pääsääntöisesti alueilla, joissa on kattava julkinen liikenne (kehä 1:sen sisällä tai isoissa taajamissa kaupungeissa), tai heillä ei ole tarvetta säännölliseen liikkumiseen.

[Don Nachos]

Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.

Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..

Olet että toimit juuri noin vuokra-autojen kanssa. Ja sitten maksat kiltisti satojen eurojen siivousmaksut.

Kyllä yhteiskäyttö auton voi jätää läävään kuntoon. Se vaan tulee aika kalliiksi kun auton omistava firma laskuttaa tonnin siivouskulut. Josta seuraa että ihmiset on aika tarkkoja siitä mihin kuntoon se auto jää.

Toki joskus tulevaisuudessa voi tulla geneerisiä itse ajavia laatikoita jotka toimii samalla periaatteella kuin sähköpotkulaudat nyt. Mutta siihen menee vielä kymmeniä vuosia. Mutta ei sekään poista siivousvastuuta.

[Paju]

Yhteiskäyttöautokeskusteluhan lähti tällä kertaa ruotsalaisvisiosta, jossa kymmenen vuoden kuluttua yhteiskäyttöautot olisivat lyöneet itsensä läpi.

Yhteiskäyttöautoille on tosiasiassa varsin pieni käyttäjäkunta. Ne, jotka pärjäävät julkisilla, eivät tarvitse yhteiskäyttöautoa, vaan satunnainen vuokraaminen tulee halvemmaksi. Ne, joilla on tarvetta autolle tai muuten haluavat omistaa auton, ostavat edelleen oman auton. Onhan kaikenlaisia City Car Clubeja ollut iät ja ajat, mutta niiden käyttö on kallista ja suhteellisen jäykkää, eivätkä ne ole saavuttaneet suurtakaan suosiota.

Muutenhan kaikenlaisille todellisuudesta irtaantuneille visioille voisi vain hymähdellä, mutta kovasti ihmisiä yritetään patistaa kepinkin avulla luopumaan omasta autosta.

Itse en vierasta julkisia, vaikka autolla liikkuminen on yleensä paitsi välttämätöntä, myös helpompaa ja nopeampaa. Pitkään pärjäsin perheensisäisellä yhteiskäytöllä, mutta tilanteiden muututtua hankin lopulta oman auton. Eihän se ihan halpaa ole, mutta en toisaalta ole kokenut auton omistamista riesana.

[jmk]

Kyllä taas jaksatte 
Miksi ihmeessä sellainen ihminen joka haluaa käyttää omaa autoa päivittäin alkaisi käyttämään yhteiskäyttö autoa? En kyllä keksi yhtään syytä.

No silleen. Tämähän lähti siitä, että joku Pelle Akselinpoika Ruotsin ihmemaasta visioi:

Axelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."

Hauska nähdä, että jopa umpivasemmistolainen naksu pitää Akselinpojan ajatusta pellemeininkinä.

[RP]

Yhteiskäyttöautojen käyttötarkoitushan (puhun realistisesta nykytilasta, en mahdollisesta jonkun vesterbackan visioinnista) on karkeasti otettuna vastaaminen niiden kehä ykkösen sisäpuolella asuvien tarpeisiin, jotka voivat (käytännöllisesti) tehdä säännölliset työ- ja asiointimatkansa julkisilla (tai kävellen/pyöräillen) käytännössä aina, muiden joiden joskus pitäisi käydä sukuloimassa tai kuljettaa jotakin tai joku jonnekin minne ei julkisilla pääse. Tällaisilla ihmisillä se oma auto seisoi parkkipaikalla lähes aina (ja tämä ei olisi ilmaista, koska siellä kehä ykkösen sisäpuolella toisin kuin useimmilla Suomen nelikilometreista maa ja pysäköinti ei ole käytännössä ilmaista, ja autoilun kustannukset ovat lähinnä kiinteitä (ja ajettua kilometria kohden hyvin korkeita).

Käytännössä yhteiskäyttöauto kilpailee (ei-matkailijoiden) autonvuokrauksen tai taksin käytön kanssa.  Tapauskohtaista sitten onko hinnottelu itse kullekin kilpailukykyistä. Samaten tietysti varmaan on mukava, jos niitä autoja on saatavissa (ja palautuspaikkoja on tarjolla) omassa kaupunginosassa, eikä tarvitse käydä hakemassa ja palauttamssa vuokraamon luota.

[Kari Kinnunen]

Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.

En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.

[Don Nachos]

^ Rikkailla on varaa moneen autoon ja silloin ei paljon huoltokustannuksetkaan paina.

Ainakin aluksi yhteiskäyttö-auto keskustelu lähti yhteiskäyttö potkulaudoista. Siitä ettei ole lainkaan mahdotonta että jossain vaiheessa kaduille ilmestyy liuta autoja joiden kyljessä lukee Google tms ja jonka saa käytöön aplikaatiolla. Ilman että autojen omistjalla on edes mitään tarkoitusta tehdä bisnestä vaan koko homma on osa markkinointistrategia. Samalla tavalla kuin Alepanpyörät. Tosin Google lähtee mukaan vasta kun laki sallii itseajavat autot.

Nykyiset "yhteiskäyttö" autot ovat liian kalliita käyttää ja niitä on liian vähän. Homma lähtee rullaamaan vasta kun autoja on yhtä tiuhaan kun nyt on potkulautoja.

Ja onhan sähköpotkulauta erittäin kätevä. Alkuviikosta käytiin autolla särkäniemessä jossa ei tietenkään ollut parkkitilaa. Auto piti käydä viemässä keskustaan (parkkimaksu 12€)  Mutta oli aika näppärää napata pihalta potkulauta ja hurauttaa särkäniemen portille ja illalla takaisin.

[jmk]

Yhteiskäyttöauto toimii, jos ihmisten käyttötarpeet limittyvät, mutta autojen käyttöpiikit voi tunnistaa helposti liikenteen ruuhkautumisesta.

Tämä on tyypillinen käytännön ongelma muuten niin hienoissa yhteiskäyttövisioissa. Tosiasialliset tarpeet eivät limity niin kuin visionäärit visioivat.

Kyllähän kommarit aina visioivat kuinka paaalijon tehokkaampaa olisi vaikkapa maatilojen hankkia yhteiset traktorit ja puimurit, sen sijaan että niillä on jokaisella omansa joka on 100 % käyttöasteella käyttöaikana ja sit "seisoo kauheen monta prosenttia ajasta". Tehokkaampaahan toki olisi että tilat käyttäisivät traktoriaseman yhteiskaluja limittäin, esimerkiksi se politrukin serkku saa käyttää puimuria elokuussa ja se vähemmän puolueessa ansioitunut jantteri saa puimurin käyttöönsä tammikuussa.

Mulla on muuten jopa sellainen väline kuin yksityistinakauha, jolle tulee hädin tuskin yksi käyttötunti vuodessa siinä uudenvuoden yönä. En vaihtaisi yhteiskauhaan, jonka saisin käyttööni kolmantena pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina.

[Eino P. Keravalta]

Minulle sopii sellainen yhteiskäyttöauto, joka on aina minun pihassani minun käytettävissäni. Kulut voidaan toki jakaa.

[Eino P. Keravalta]

Nykyisin kaikki on yhtä yhteiskäyttöä. Tai visionäärien mielestä ainakin pitäisi olla.

No, onhan niitä yhteiskäyttönaisia ja yhteiskäyttömiehiäkin. Sitä kai kutsutaan polyamoriaksi. Kun kukaan ei halua maksaa parisuhteen aineellisia, henkisiä ja emotionaalisia kustannuksia, käytetään kivasti yhteispanoa, jossa panorinki panee, mutta ei sitoudu keneenkään. Onhan se varmaan halvempaa kuin huorat. Ja muodikastakin.

[Paju]

Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.

Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..

Olet että toimit juuri noin vuokra-autojen kanssa. Ja sitten maksat kiltisti satojen eurojen siivousmaksut.

Kyllä yhteiskäyttö auton voi jätää läävään kuntoon. Se vaan tulee aika kalliiksi kun auton omistava firma laskuttaa tonnin siivouskulut. Josta seuraa että ihmiset on aika tarkkoja siitä mihin kuntoon se auto jää.

Toki joskus tulevaisuudessa voi tulla geneerisiä itse ajavia laatikoita jotka toimii samalla periaatteella kuin sähköpotkulaudat nyt. Mutta siihen menee vielä kymmeniä vuosia. Mutta ei sekään poista siivousvastuuta.

Tämä muuten on vielä yksi peruste pitäytyä oman auton käytössä. Kun palaa esimerkiksi lasten retkeltä tai futismatsista takapenkki täynnä kuraa, roskia ja hiekkaa, ei heti kotiin päästyä tarvitse alkaa murehtia auton siistimistä.

Kaikkien ketjussa esitettyjen pienten seikkojen yhteisvaikutus on, että on valmis maksamaan "oman auton parkissa seisomisesta" kilpailukykyisenkään  yhteiskäyttöauton sijaan. Mutta kuten jäsen RP yllä totesi, yhteiskäyttöauto on vaihtoehto lähinnä vuokraamiselle ja taksille.

****
On toki hauska katsella vanhoja valokuvia, joissa Helsingin kaduilla liikkuu varsin maltilinen määrä autoja. Tilaa ja avaruutta on aivan eri tavalla. Olen ollut huomaavinani, että pelkästään omana aikanani autojen määrä kantakaupungissa on kasvanut.

[Lalli IsoTalo]

Yhteiskäyttöiset autot

Tässä takavuosina Helsingin keskustasta sai vuokrata näitä miniatyyrikokoisia mainosmersuja ja -fiateja 5-10€ päivä tms. + polttoainekulut. Se oli hyvä diili asiakkaille, ja käytin sitä paljon. Se ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä diili mainostajille ja autovuokraamolle, joten se loppui aika pian.

Nämä yhteiskäyttöautot tulevat suunnilleen yhtä kalliiksi kuin taksi, mitä nyt olen nopeasti laskeskellut. Koska kyseessä on aikaveloitus, ei autoa kannata vuokrata sellaista keikkaa - kuten piknikkiä - varten, jossa se seisoo käyttämättömänä.

Jos muutaman hengen pitäisi käydä jossain, ja tulla samantien takaisin, kaupunkiauto voisi olla taloudullinen vaihtoehto. Mutta en ole vielä keksinyt tuollaista käyttötarvetta.

Jos pääkaupunkiseudulta pitäisi lähteä johonkin ilman omaa autoa, edullisin vaihtoehto on Onnibussi, jos jaksaa kantaa kamansa. Ikeaankin on sitten ilmaiskuljetukset ydinkeskustasta.

[Don Nachos]

Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.

En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.

Nyt puhutaan asioista oikeilla nimillä. Soinikin saarnasi kuinka hänelle autoilu on henkilökohtaista luksusta.

Ja ei kenellekään tule yllätyksenä että luksuksesta joutuu maksamaan. Lentäessäkin voi valita matkustaako karjaluokassa vai ottaako oman huoneen suihkuvuorolla. Pitää vain lyödä dollaria tiskiin.

Jos haluaa kulkea lyhyet matkat autolla ja aiheuttaa lisää ruuhkaa kaikille vaan siksi että haluaa olla yksin, niin kyllähän siitä voi ekstraa maksaa. Tai jos haluaa oman torpan keskelle pöpelikköä mutta kuitenkin käy kaupungissa töissä aiheuttamassa ruuhkaa, niin ei ole liikaa vaadittu että siitä luksusksesta maksetaan vähän extraa.

Mutta MinäMinäMinä sukupolvi haluaa kaiken ilmaiseksi.

Kannatan siis tuhteja ruuhkamaksuja kehä kolmosen sisään ja etenkin keskustaan. Oma maksuluokka niille jotka kulkee Westendistä helsinkiin. Joku +200% olisi sopiva

[RP]

Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.

En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa.

Kaupunkialueilla (Suomessahan tätä toki löytyy erittäin vähän) on tosin alueita, joilla siltä väenpaljoudelta ei oikein pääse pakoon. Se ympäröi sitten vähintään autosi ruuhkassa. Poikkeuksena ne harvat, joiden tulotaso mahdollistaa helikopterit.

Itse kun en ylimpään eliittiin kuulu, niin totean vain, että julkista liikennettä on monen tasoista. Itse kokemistani (julkisista tai muista) liikennemuodoista japanilaiset luotijunat kuuluvat sinne kärkeen. Julkista tuokin.

[Eino P. Keravalta]

Julkisissa on juurikin se ongelmana. Ovat julkisia.

En usko olevani ainut jolle julkisten väenpaljous on suorastaan ahdistavaa. Juurikaan julkista liikennettä ikävämpää tapaa matkustaa ei ole. Paitsi lentäminen turistiluokassa ilmailevassa sillipurkissa.

Tiedän tunteen.

Silloin tällöin matkustan junalla ja metrolla töihin jos auto on vaikkapa huollossa tai lainassa. Vaikka menee kuinka aikaiseen junaan niin eikö se jo kohta ole niin täynnä ihmisiä, että ei voi välttyä koskettamasta toista ihmistä. Itse en halua olla kosketuksessa tuntemattomien kanssa, mutta ilmeisesti se ei kaikkia haittaa: junassa ihmiset tunkevat aivan iholle. Voihan se myös olla, että tila on liian ahdas, ainakin pitkille ja lihaville. Ja minne sitä katsoisi, kun ei halua katsoa toisia naamaankaan eikä rintaväliin? Ulos ikkunastakaan ei voi kaiken aikaa katsoa kun ei jaksa puolta tuntia katsoa yhteen suuntaan, niskat jäykistyvät. Monet pakenevat räpläämään puhelintaan, mutta minulla ei ole sellaista tapaa. Kirjaa voisi tietysti yrittää lukea, vaikkakin keskittyminen tuossa täyteenahdetussa ilmapiirissä lienee vaikeaa..

[Bellerofon]

Todellisuudessa yhteiskäyttöauto ei toimi. Moni autonkäyttäjä tarvitsee autoa myös muuhun kuin käydäkseen kaupassa tai töissä. Monelle se on työväline siinä missä tietokone ja osalle se taas on sitä, että voidaan mennä viikonlopuksi mökille. Moni taas pitää jatkuvasti tavaraa autossa ja eräänlaisena varastona. Osa tarvitsee autoa harrastuksiin tai eläinkuljetuksiin. Yksikään yhteiskäyttöautofirma ei ole kaupallisesti toiminut ja ei taida kovin moni yhteiskäyttöfillarifirmakaan toimia. Saa nähdä miten skuuttibusiness oikeasti kannattaa, kun tulee aika uusia kulkupelit. Skuutin ymmärrän jollain tapaa uutuuden viehätyksen ja ns. kätevyyden ansiosta. 

[no future]

Jos tosiaan julkiset kulkuvälineet pääkaupunkiseudulla ovat noin vastenmielisiä, niin siitä oman auton käytöstä varmaan ilomielin maksaa vielä vähän extraa?

Itse ehkä kyllä yrittäisin järjestellä ne työntekemisolosuhteet uusiksi, että ei tarvitsisi päivittäin itseään kiduttaa junassa tai ruuhkassa.

Itsekin kehyskunnassa, ilman raiteita, nykyään asuvana tulee 10-25 päivänä kuukaudesta ajeltua työmaiden perässä kehä kolmen sisäpuolelle. Mahdollisuuksien mukaan kyllä  käytetään kimppakyytejä, ja vapaa-ajalla tulee ihan julkisilla suhattua Helsinkiin. Muusta Suomesta nyt puhumattakaan. Mutta minä nyt pidänkin Helsingistä, ja noista Suomen pienemmistäkin maakuntakeskuksista. Matkustaminen maksaa, mutta yksin reissatessa en vielä ole keksinyt reittiä millä oman auton ylläpito- ja käyttokustannukset olisivat se edullisin vaihtoehto.

[no future]

Todellisuudessa yhteiskäyttöauto ei toimi. Moni autonkäyttäjä tarvitsee autoa myös muuhun kuin käydäkseen kaupassa tai töissä. Monelle se on työväline siinä missä tietokone ja osalle se taas on sitä, että voidaan mennä viikonlopuksi mökille. Moni taas pitää jatkuvasti tavaraa autossa ja eräänlaisena varastona. Osa tarvitsee autoa harrastuksiin tai eläinkuljetuksiin. Yksikään yhteiskäyttöautofirma ei ole kaupallisesti toiminut ja ei taida kovin moni yhteiskäyttöfillarifirmakaan toimia. Saa nähdä miten skuuttibusiness oikeasti kannattaa, kun tulee aika uusia kulkupelit. Skuutin ymmärrän jollain tapaa uutuuden viehätyksen ja ns. kätevyyden ansiosta.

Itsellekin auto on työkalu. Elinkeinorakenteen ja työelämän muuttuessa kuitenkin yhä harvemmalle se sitä on.

Mitä mökkireissuihin tulee, niin aiheesta oli juuri juttu:

Ei hajoa mökkitielle" – Kesäauton vuokraus yhä suositumpaa, halvan käytetyn auton tuoma jännitys ei vetoa kaikkiin
Erilaisten vuokrauspalveluiden kysyntä ja tarjonta on kasvanut suurissa kaupungeissa.

https://yle.fi/uutiset/3-10851930

[Eino P. Keravalta]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006173916.html

Professori lyttää rajusti Suomen teillä yleistyvät peltipoliisit: "Suurin osa sakon saajista on riskittömiä ja viattomia kuskeja"

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo pitää Suomessa leviävää peltipoliisi-innostusta älyttömänä.

– Täällä mennään sakkotulojen kerääminen edellä, eikä liikenneturvallisuus.

Tervo kysyy, että miksi Suomessa ei nopeusvalvontakameroiden kohdalla ilmoiteta sallittua maksiminopeutta kuten esimerkiksi Ruotsissa tehdään.

– Ylinopeudesta on tehty Suomen yleisin rikos. Suomessa annetaan vuosittain yli 300 000 ylinopeussakkoa ja lähes yhtä suuri määrä huomautuskirjeitä, mikä on ylivoimaisesti eniten per ajoneuvo Pohjoismaissa. Emme silti ole liikenneturvallisuudessa yhtään sen parempi maa kuin Norja tai Ruotsi, vaan itse asiassa selvästi jäljessä, Tervo tylyttää.

Linkistä lisää.

[Fiftari]

^Pastersteinin vastinetta odotellessa. Hänhän on hehkuttanut kameravalvontaa liikenneturvallisuutta lisäävänä.

[Eino P. Keravalta]

^Pastersteinin vastinetta odotellessa. Hänhän on hehkuttanut kameravalvontaa liikenneturvallisuutta lisäävänä.

Kyllähän niitä kameroita voi ja pitääkin olla, mutta ne pitää sijoittaa järkevästi, esimerkiksi koulun kohdalle tai muihin potentiaalisiin riskipaikkoihin. Nythän kamerat löytää paikoista, joissa valtatiellä 80-nopeus vaihtuu 6-kymppiin ja missä ei välttämättä edes jalankulkijoita ole, pelkkä sakkorysä siis.

Toisekseen nopeusrajoitukset pitää säätää mielekkäiksi kokonaistilanteen kannalta. Valtaosa nopeusrajoituksista on nyt 10-20 liian alhaisia oikeaan tilannenopeuteen nähden. Vain erityisissä vaaranpaikoissa voidaan pitää nykyinen ylivarovainen linja. Lisäksi sakkojen euromäärää pitää kohtuullistaa, esimerkiksi taajaman ulkopuolella 5-20 km/h ylityksissä 50e sakko ja 21-30 km/h ylityksissä 100e sakko, taajamassa sitten tiukempi linja, koska siellä on jalankulkijoita.

Nopeuksien sijaan valvonnan painopiste tulisi olla päihdekuskeissa, törkeissä ohituksissa, edelläajavan puskurissa roikkumisessa ja aggressiivisessa ajotavassa.

Liikenneturvallisuutta voidaan lisätä ja ihmishenkiä säästää myös autoveron poistolla ja liikennesuunnittelulla.

[John Johnson]

^Aikalailla samaa mieltä. Etenkin tuo turvaväli on jotain, minkä luulisi suomalaisten osaavan pitää, koska meillä on 4 erilaista vuodenaikaa joiden mukana kelit muuttuu normaalista äärimmäisen liukkaiksi. Silti niin moni roikkuu puskurissa kiinni. En nyt lähde googlailemaan, mutta ulkomuistista heitän että tyypillisin kolari on juuri peräänajo. Mistähän se mahtaa johtua? Valvontaa saisi myös taajamassa keskittää suojateihin, etenkin jos on kaksi kaistaa samaan suuntaan.

[Eino P. Keravalta]

Yhteiskäyttöautoilla ja lopulta robottiautoilla on tarkoitus korvata KAIKKI autot, mutta sitä ei voida tehdä kuin asteittain - muuten ihmiset nousisivat vastustamaan. Kaikki alkaa vapaaehtoisuudesta ja autoilun vaikeuttamisesta ja kustannusten nostamisesta. Lisätään ilmastonmuutospropagandaa, lasketaan nopeusrajoituksia, lisätään autoihin itseajavaa automatiikkaa, että ihmiset tottuvat.

[no future]

Suomen teillä liikkuu aika helkkaristi 30-60 vuotta vanhoja menopelejä, eikä niitä kukaan ole mihinkään kieltämässä nyt nähtävissä olevan tulevaisuuden puitteissa. Se että autokanta uusiutuu, ja esimerkiksi erilainen automatiikka, robotiikka yms lisääntyy tulevaisuudessa ei liene yllätä ketään.

[Don Nachos]

Yhteiskäyttöautoilla ja lopulta robottiautoilla on tarkoitus korvata KAIKKI autot, mutta sitä ei voida tehdä kuin asteittain - muuten ihmiset nousisivat vastustamaan. Kaikki alkaa vapaaehtoisuudesta ja autoilun vaikeuttamisesta ja kustannusten nostamisesta. Lisätään ilmastonmuutospropagandaa, lasketaan nopeusrajoituksia, lisätään autoihin itseajavaa automatiikkaa, että ihmiset tottuvat.

Juu ihan varmaan korvataan. Samoihin aikoihin jokaiseen pihaan tulee oma mini-ydinvoimala sähkön tuotantoon. Ihan varmasti tulee kun naapurin Kale kerran sanoi niin 

Itseajavat autot tulevat ihan varmasti, mutta ei ne ole sen enempää yhteiskäyttöisiä kun nykyisetkään autot. Eikä kenenkään ole pakko sellaista hankkia. Kunhan pidät vanhan datsunin iskussa, niin saat ajaa sillä loppuelämäsi.

[l'uomo normale]

OLEN entinen helsinkiläinen ja nykyisinkin vierailen Helsingissä muutaman kerran viikossa. Olen ilolla seurannut kaupunkikuvan monipuolistumista – konsertit, tapahtumat, monet niistä kaikkien ulottuvilla. [...]

Asia, joka pistää silmään yhä useammin pääkaupungissa, on ympäristön siivottomuus. Ei ole mukava turistien joukossa loikkia yli pissapurojen ja roska­kasojen Tuomiokirkon ja Kauppatorin ympäristössä, usein jo aamutuimaan. Myös rautatie­aseman seutu monen muunkin paikan lisäksi kaipaisi parempaa siivousta ja ylläpitoa.

Viime viikonloppuna kävimme Seurasaaressa ja kohtasimme wc-käynnillä aikamoisen näyn. [...]

Seurasaaren wc-tilojen siivouksesta huolehtii kaupunki, eikä siivousta ole kuulemamme mukaan viikonloppuisin lainkaan. Ylpeilemme puhtaalla ympäristöllämme ja luonnolla, mutta totuus näyttäytyy usein toisenlaisena. [...]

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006184578.html

Olen itse kiinnittänyt tänä kesänä huomioita kävely- ja pyöräilyteiden paikkauksiin, jotka tekevät asfaltin tilkkutäkin näköiseksi. Samoin kaikki puskat ja monet viherkaistaleet tuntuvat rehottavan vasta kunnostettuja kohteiden, parempien alueiden ja paraatialueiden ulkopuolella. Elinympäristön ylläpito on ensimmäinen säästökohde.