Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Paju]

Mitä tuohon Teollisuuskatuun tulee, niin sehän ei kai ole ruuhkainen kuin noin tunnin päivässä? Itse tulee ajeltua sitä molempiin suuntiin eri vuorokaudenaikoina, aivan kuten muitakin lähistön teitä, mutta ei käytännössä ikinä arkisin klo 8-9.

Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti? Kyllä se usein on ihan autoilijan oma valintakin tähdätä tasan kahdeksaksi sinne työpaikalle, ja sitten kirota ruuhkassa kun tuhannet muut tekevät samaa. Ja toistaa tämä vielä joka ainoa aamu vuodesta toiseen. Itse kun liikun työmatkani pääsääntöisesti 6 ja 7 välillä, niin saa aivan rauhassa mennä poikittain, pitkittäin ja ympyrää ajaen pitkin kantakaupunkia sekä sisään ja ulosmenoteitä. Ja jos on pakko siirtyä jonnekin "virka-aikana" niin välttelen silti viimeiseen asti aamuruuhkaan tunkemista.

Missä ne joustot ja liukuvat työajat on, mistä kaikki aina silmät kiiluen puhuvat, kun tuntuu että 8-16 on silti se normi minkä mukaan nyt vain on pakko elää?

Ajattelin ennen noin. Sitten keski-ikäistyin ja perheellistyin. Ja sentään olen yleensä päässyt kulkemaan ruuhkaa vastaan.

Yhteiskunta pyörii yllättävän paljon 8-16 -aikataulun mukaan. Päiväkoti, koulu, harrastukset, taloyhtiön kokoukset.. Moni muukin ajankohta asettuu niin, että se sopii 8-16 työpäivään. Mitä enemmän omassa elämässä on noita soviteltavana, sitä helpompi on itsekin hyväksyä sama rytmi.

Sitten ovat ne lukuisat työt, jotka on suoritettava tiettyyn aikaan. Eivätkä kaikki työnantajat jousta niin paljon kuin minkä työtehtävät mahdollistaisivat.

Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.

E: typo

[jmk]

Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.

Juuri näin. Vihervasemmistolainen ylimielisyys ei vaan sitä usko. Hö höö, mitäs et hae lasta tarhasta kahdeksalta illalla, ookkonää tyhmä. (Parhaiten tämä irtoaa lapsettomalta vihervasurilta, joka ei edes tajua lapsenhoidon realiteeteista mitään.) Hö höö, mitäs menet raksatyömaalle silloin kun siellä työt alkaa, ookkonää tyhmä. Olisit mennyt puoliltaöin, tai olisit muuttanut siihen raksan viereen. Niin tai olisit mennyt töihin jonekin muualle. (Sanoo toisella alalla oleva vihervasuri, joka ei tajua mitä tarkoittaa että työt ovat jossain paikassa johonkin aikaan.) Hö höö, mitäs meet pitämään esitelmää toiselle puolelle kaupunkia neljäksi iltapäivällä, kun se on siihen aikaan tilattu, ookkonää tyhmä. Olisit mennyt johonkin muuhun aikaan.

Koskaanhan vika ei ole siinä, että kaupungin liikenne on vaan kustu ja paskottu täysin tukkoon viherpiiperöiden toimesta. Ei, aina jos joku haluaa ja tarvitsee kulkemista paikasta toiseen ja viherpiiperö on sen estänyt, niin hö höö, mitäs haluat liikkua. "Ei munkaan tarvitse mennä tonne tohon aikaan, joten miksi sun tarvii."

Itsehän pystyn kyllä järjestelmään liikkumiseni varsin hyvin ruuhkien ulkopuolelle, mutta en sentään ole niin saatanan ylimielinen paska, että naureskelisin niille ruuhkassa jonottaville, joilla on kuitenkin tuhat ja yksi syytä siellä olemiseen, joita en edes kuvittele tietäväni paremmin kuin he itse.

[no future]

Hyvinkään suunnalta Kalasatamaan matka-aika 40-50 minuuttia, työmatkan pituus 43 km. Töihin lähden n. klo 6.30. En osaa mieltää, että kyse olisi ruuhkasta.

Itse ajelin taas pari vuotta tossa Turun suunnasta kaikkialle Itäkeskus-Lentokenttä-Olari-Jätkäsaari -akselilla ja sen sisäpuolelle. Ei kanssa mitään ongelmia normaalisti, kunhan ei tunge sinne pahimpaan aamuruuhkaan kaikkien muiden kanssa. Kotimatka huonosti ajoitettuna klo 16 saattoi kestää helposti 20-30 minuuttia pidempään kuin aamulla.

Ja koko jutun pointti koski sitä, että kun niitä etätöitä ja liukuvia työaikoja niin paljon korupuheissa korostetaan, niin ovatko ne kuitenkin todellisuudessa täysi mahdottomuus näille toimistoautoilijoille? Vai onko kyse vain tottumuksesta, ihan yhteiskunnan tasolla, että työaika on 8-16 ja sillä mennään?

Ei tämä ollut mikään moite ketään kohtaan, vaan jo 20 vuotta sitten ihmettelemäni havainto että miksi ihmiset ajavat vuodesta toiseen samaa vittumaista työmatkaa, ja sitten valittavat siitä helvetisti?

[ohkurin_narsi]

Ehkä yksi kommenti pitää tähän lisätä - kehät on takkuisia kun jossain on ihan koko ajan tietyö.
Voisi laittaa Helsingin sisääntuloväylille kiinteät tietyömerkit minusta.

Mä olen autoillut PK-seudulla n. 25 vuotta, ja koko ajan sama juttu. Kehiä revitään auki, ja laajennetaan ihan pikkuisen kerrallaan, että voidaan taas muutaman vuoden päästä repiä auki uudestaan. On kuin joku liikennesuunnittelussa ei suostuisi uskomaan, että autoliikenteen kasvu ei vaan kertakaikkisesti tule pysähtymään. Kuullostaa vihreältä salaliitolta.

[Kallan]

Mitä tuohon Teollisuuskatuun tulee, niin sehän ei kai ole ruuhkainen kuin noin tunnin päivässä? Itse tulee ajeltua sitä molempiin suuntiin eri vuorokaudenaikoina, aivan kuten muitakin lähistön teitä, mutta ei käytännössä ikinä arkisin klo 8-9.

Nyt kun on vuosi puhuttu etätöistä ja niiden lisäämisestä, niin olisiko viimein aika puhua myös siitä mikä pakko kaikilla on suorittaa ne työmatkansa samanaikaisesti? Kyllä se usein on ihan autoilijan oma valintakin tähdätä tasan kahdeksaksi sinne työpaikalle, ja sitten kirota ruuhkassa kun tuhannet muut tekevät samaa. Ja toistaa tämä vielä joka ainoa aamu vuodesta toiseen. Itse kun liikun työmatkani pääsääntöisesti 6 ja 7 välillä, niin saa aivan rauhassa mennä poikittain, pitkittäin ja ympyrää ajaen pitkin kantakaupunkia sekä sisään ja ulosmenoteitä. Ja jos on pakko siirtyä jonnekin "virka-aikana" niin välttelen silti viimeiseen asti aamuruuhkaan tunkemista.

Missä ne joustot ja liukuvat työajat on, mistä kaikki aina silmät kiiluen puhuvat, kun tuntuu että 8-16 on silti se normi minkä mukaan nyt vain on pakko elää?

Ajattelin ennen noin. Sitten keski-ikäistyin ja perheellistyin. Ja sentään olen yleensä päässyt kulkemaan ruuhkaa vastaan.

Yhteiskunta pyörii yllättävän paljon 8-16 -aikataulun mukaan. Päiväkoti, koulu, harrastukset, taloyhtiön kokoukset.. Moni muukin ajankohta asettuu niin, että se sopii 8-16 työpäivään. Mitä enemmän omassa elämässä on noita soviteltavana, sitä helpompi on itsekin hyväksyä sama rytmi.

Sitten ovat ne lukuisat työt, jotka on suoritettava tiettyyn aikaan. Eivätkä kaikki työnantajat jousta niin paljon kuin minkä työtehtävät mahdollistaisivat.

Toki jos oma elämä sen sallii, kannattaa liikkuminen ajoittaa ruuhka-ajan ulkopuolelle. Eivät ne muut silti typeryyttään ruuhkassa aja.

E: typo

Harvinaisen totta tämä. Se sumpliminen on oma taiteenlajinsa, toki päälle välillä negatiivisesti yllättävät asiat jotka sitten sotkevat jo ennestään suunnitellut asiat. Kyllä ihmisillä on syynsä siihen autoiluun, sitä eivät vaan autoilevat vihreätkään tunnu ymmärtävän. Eivät ilmeisesti edes perheelliset vihreät (miten ikinä "perheellisyys" muuten vihreissä sitten nykyään enää ymmärretäänkään).

Sen takia olenkin joskus sanonut että pyöräily on hyvä harrastus (kieltämättä myös hyvä hyötyliikuntamuoto) ja hyvä homma, jos autoa ei tarvitse arjessaan - sen ylläpitämisessä on kieltämättä omat kulueränsä - mutta on se tiukan paikan tullen kätevämpi kulkupeli kuin fillari tai julkiset. Niin vain moni ennen vihreä tuttavani on muuttanut kantaansa yksityisautoilun suhteen kun on yksityisautoilun makuun päässyt.

[Kallan]

Ehkä yksi kommenti pitää tähän lisätä - kehät on takkuisia kun jossain on ihan koko ajan tietyö.
Voisi laittaa Helsingin sisääntuloväylille kiinteät tietyömerkit minusta.

Mä olen autoillut PK-seudulla n. 25 vuotta, ja koko ajan sama juttu. Kehiä revitään auki, ja laajennetaan ihan pikkuisen kerrallaan, että voidaan taas muutaman vuoden päästä repiä auki uudestaan. On kuin joku liikennesuunnittelussa ei suostuisi uskomaan, että autoliikenteen kasvu ei vaan kertakaikkisesti tule pysähtymään. Kuullostaa vihreältä salaliitolta.

Varmaan johtunee enemmän kaupunginvaltuustojen päätöksistä tämä ilmiö - ei liikennesuunnittelu elä kaupunginvaltuustosta irrallista elämää merkittävissä asioissa.

[no future]

Kehä ykkösen liikennehän on sujuvoitunut huomattavasti sen 20 vuoden aikana mitä itse olen sitä ajanut. Tietyöt toki sotkee, niinkuin se ikuisuustyömaa otaniemen/tapiolan päässä, mutta aina nekin joskus valmistuu.

Täytyykin käydä katsomassa että auto on vielä paikallaan ja kunnossa aamuista työmatkaa varten.

[Paju]

Ja koko jutun pointti koski sitä, että kun niitä etätöitä ja liukuvia työaikoja niin paljon korupuheissa korostetaan, niin ovatko ne kuitenkin todellisuudessa täysi mahdottomuus näille toimistoautoilijoille? Vai onko kyse vain tottumuksesta, ihan yhteiskunnan tasolla, että työaika on 8-16 ja sillä mennään?

Ei tämä ollut mikään moite ketään kohtaan, vaan jo 20 vuotta sitten ihmettelemäni havainto että miksi ihmiset ajavat vuodesta toiseen samaa vittumaista työmatkaa, ja sitten valittavat siitä helvetisti?

Sinänsä etätyö- ja joustopuheesa ei ole suoraa ristiriitaa ruuhkaan. Työnkuvia on niin erilaisia, kaksi erilaista todellisuutta. Osa etätyöläisistäkin käy ajoittain toimistolla

Mielenkiintoista pohdintaa, onko 8-16 - tai nykyään ilmeisesti enenevästi klo 9-17 - aikataulu murrettavissa. Ja haluavatko ihmiset edes muutosta siihen?

Joitain huomioita:

- Omalla alallani työajan jouston rajat ovat klo 7 aamulla ja klo 18 illalla. Tälle on selkeä syy: tuon ajan ulkopuolella työnantaja joutuu maksamaan työaikalisiä. Erikseen sopimalla toki ja tietyissä tehtävissä kuten puhelinpalvelussa iltatyötä jopa edellytetään, mutta pääsääntöisesti työaika on ajoitettava klo 7-18 välille. Työantajapuoli haluaisi luopua lisistä iltatyön tarpeen kasvaessa, työntekijäpuoli ei.

- Täälläpäin päiväkodit tyypillisesti sulkevat klo 17. Siihen aikaan pitää olla lapsen kanssa ulkona päiväkodin portista, muuten menee henkilökunnalla ylitöiden puolelle. Samoin pienten koululaisten iltapäivätoiminta päättyy klo 17. Nämä luovat selkeän takarajan, milloin ainakin toisen vanhemman on lähdettävä töistä. Toki vanhemmat voisivat rytmittää päivänsä siten, että toinen lähtee aamuvarhain ja toinen tekee illat töitä, mutta perheellä on kiva olla yhteistäkin aikaa. Päiväkodit voisivat olla joustavasti auki, mutta löytyisikö kysyntää epätyypillisille ratkaisuille?

- Miten vaikuttaisi yhteiskunnan koheesioon, jos kaikesta mahdollisesta tehtäisiin ajasta ja/tai paikasta riippumatonta? Moni asia on suoritettava tiimin kanssa samanaikaisesti, vaikka oltaisiin etänä (kuten palaveri), mutta esimerkiksi verkko-opetusmateriaalia voi kahlata muista riippumatta. Onko kuitenkin parempi olla osa yhteisöä ja tehdä edes jollain tasolla yhdessä? Jakaa yhteinen kokemus tuttujen ja vieraiden kanssa?

Ei niin, että ruuhkassa jumittamista kukaan erityisesti kaipaisi, mutta missä mittakaavassa jousto on oikeasti toteutettavissa?

[l'uomo normale]

Espoo|HS Espoo
Purkuaalto muuttaa vanhaa Westendiä pysyvästi – Vehreiden puutarhojen kaupunginosaa tiivistetään rajusti eikä Espoo voi asialle mitään
Kun Westendistä puretaan vanha omakotitalo, rakennetaan sen tilalle yleensä vähintään kaksi uutta. Osa alueen asukkaista kokee, että rakennusbuumin myötä Westendin alkuperäinen idea uhkaa kadota.

TILAAJILLE

Westendistä on purettu viime vuosina useita pientaloja ja niiden tilalla on rakennettu uusia. KUVA: KIMMO PENTTINEN
Anna Takala HS
7:00 | Päivitetty 10:03

KUN muutos tapahtuu pikkuhiljaa, ei sitä välttämättä huomaa ennen kuin maisema on pysyvästi muuttunut. Näin on käynyt Espoon itälaidalla Westendin kaupunginosassa.

Alueella on menossa varsinainen rakennusbuumi, jossa vanhoja omakotitaloja puretaan ja niiden tilalle nousee uusia, entistä suurempia omakotitaloja. Muutos on tapahtunut vähitellen, talo kerrallaan, ja sen laajuus on alkanut paljastua asukkaille vasta viime vuosina.

[...]

Hesarin maksumuurijuttu, mutta olennaisin lienee tuossa.

Itsekin tajusin kehityskulun lopullisesti lähinnä sattumalta, kun ei tuttuja yhtäkään enää omakotitalossa asu. Pientaloympäristön turmeltumisen estämiseksi ei riitä, ettei tule uusia kerrostaloja. Uusien omakotitaloalueitten olen vuosien varrella havainnut olevan vastenmielisen tiheästi rakennettuja semislummeja, mutta vanhojen omakotialueitten muuttumisen nykyistä rajuutta en ollut oikein käsittänytkään. Kun vanha villa puutarhoineen puretaan, sen tilalle tulee niin paljon ja niin isoja möhkäleitä kuin mahdollista, väliin sepeliä jossa ei ole tarkoitus kasvaa ruohonkorttakaan.

Westendin kohdalla vain hommaan kiinnitetään huomiota.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000007981713.html

[Golimar]

  x 10 000

[tweet]1399640089047744519[/tweet]

https://twitter.com/TPasuri/status/1399640089047744519

[tweet]1399640086019444736[/tweet]

https://twitter.com/TPasuri/status/1399640086019444736

X

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvu vuoteen 2050 mennessä. Helsinkiläisten määrän ennakoidaan kasvavan samalla ajanjaksolla jopa 200 000:lla. Näin suuren väestönlisäyksen sijoittaminen seudulle kestävällä tavalla vaatii pitkäjänteistä ja huolellista suunnittelua sekä hyvää kuntien välistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

– Kasvu haastaa myös liikennejärjestelmän toimivuuden, minkä vuoksi erityisesti joukkoliikennettä on kehitettävä. Seudullisen pikaraitiotieverkoston laajentaminen luo samalla mahdollisuuksia uudelle, kestävälle maankäytölle ja vahvistaa olemassa olevia alueita tuomalla niitä raideliikenteen piiriin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat suunnitelmat Malmin entisen lentokenttäalueen muuttamisesta asuinalueeksi ja Vantaan ratikka, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri.

Kauppakamari korostaa, että uusien yleiskaavojen ja raideliikenneyhteyksien tarjoamat asuntorakentamismahdollisuudet tulee hyödyntää tehokkaasti. Asuntojen saatavuus ja hintataso vaikuttavat keskeisesti alueen elinvoimaisuuteen, työvoiman saatavuuteen ja sen liikkuvuuteen. Asumisen kalleus on erityisesti Helsingin ongelma. Käytännössä ainoa keino hillitä asuntojen hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntotarjontaa, mikä edellyttää rakentamiskelpoisten tonttien ja rakennusoikeuden määrän kasvattamista.

– Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan pula osaavasta työvoimasta on pahenemassa Helsingin seudun yrityksissä.

X

https://helsinki.chamber.fi/release/kasvava-helsingin-seutu-tarvitsee-malmin-entisen-lentokentan-aluetta-asuntorakentamiseen/#573b9775

[l'uomo normale]

Liity ennakkovaraajan sähköpostilistalle, saat ilmaisen verkkovalmennuksen!

Liity nyt Ihanien kotien Osta, vuokraa, vaurastu -verkkovalmennukseen. Saat hyödyllisiä tietoja ja taitoja, joita voit hyödyntää oman sijoitusasunnon hankinnassa. Valmennus on helposti omaksuttava ja saat tämän arvokkaan verkkovalmennuksen nyt täysin ilmaiseksi (ovh. 149 €)!

Menestyneet asuntosijoittajat sekä tietokirjailijat Joonas Orava ja Olli Turunen valmentavat sinut vaurastumaan sijoitusasuntojen avulla.

Mik­si sijoitusasunto kannattaa ostaa?
Mis­tä ja milloin se kannattaa ostaa?
En­tä ra­hoi­tus?
Voi­ko Ihanan kodin ostolla vaurastua?
Lii­ty nyt T2H:n ennakkovaraajan sähköpostilistalle, niin saat ilmaisen verkkovalmennuksen suoraan sähköpostiisi!

https://www.t2h.fi/verkkovalmennus-asuntosijoittajalle/?utm_source=FacebookMAK&utm_medium=PaidSocialMAK&utm_campaign=Verkkovalmennus&utm_content=Still&fbclid=IwAR1eyYIcbgwDlS76TR9a33SYlqrxz7-uYW_OfcQ04RTn_zCCKC0qTIGPy6I

Tämä ei voi enää päättyä hyvin.

Sijoitusasunnon tuotto - näin vuokratuotto lasketaan

Sijoitusasunnon valinta ei ole fiilisjuttu, vaan se kannattaa tehdä tuottotavoite edellä. Taustatietojen tutkiminen ja tuottolaskelmien tekeminen on syytä tehdä huolellisesti.

Näin valitset tuottavan sijoitusasunnon 
Asuntosijoittamisen tuotto muodostuu vuokratuotosta ja asunnon mahdollisesta arvonnoususta. Koska arvonnousu realisoituu vasta asuntoa myytäessä, sijoitusasunnon valinta kannattaa tehdä vuokratuoton perusteella. 

Ennen asuntosijoittamisen aloittamista, päätä tuottotavoite ja miten aiot sen saavuttaa. Vuokratuottojen keskiarvo ennen veroja asettuu Suomessa 4 % ja 5 % välille - se on usein realistinen tuottotavoite. 
Mieti strategia eli miten aiot tavoitetuoton saavuttaa. Sijoitatko esimerkiksi uuteen vai vanhaan asuntoon ja käytätkö lainaa asunnon rahoittamiseen. Tee taustatyö huolella. Tutki asuntojen hintoja, vuokrien tasoja sekä rahoitusvaihtoehtoja.
Hyvä asuntosijoittaja karttaa riskejä ja siksi oma tuottotavoite- ja -strategia kannatta pitää kirkkaana mielessä - hienosti stailattu asunto vanhassa talossa saattaa houkutella, mutta se ei välttämättä tuo sinulle tavoittelemaasi tuottoa.

Vuokratuotto tarkoittaa sijoitusasunnon vuokratuloista saatavaa vuosittaista tuottoa. Vuokratuotto ilmoitetaan yleensä prosenttilukuna ja se on sijoitusasunnon valinnan perusta. Vuokratuoton laskemiseen on erilaisia tapoja. Käytä aina samaa kaavaa sijoitusasuntojen vertailussa.
Vuokratuottoon vaikuttavat eniten asunnon hinta, asunnosta saatava vuokra, remonttikustannukset, yhtiövastike ja varainsiirtovero. Selvitä vuokratuoton laskemista varten asuinalueen vuokrataso ja huomio remonttitarve. Ole realistinen vuokran ja remonttikustannusten arvioinnissa - laskelma ei pidä paikkaansa, jos kaunistelet lukuja!

icon-3.png  Harkitse lainarahan käyttöä - velkavipu parantaa tuottoa
Oman pääoman tuotolla tarkoitetaan sitä tuottoprosenttia, jonka saat asuntoon sijoittamallesi omalle pääomalle, kuten säästöillesi. 
Ostaessasi asunnon ilman lainarahaa on oman pääomasi tuotto vain vuokratuoton suuruinen. Velan käyttö parantaa tuottoa omalle pääomalle, koska silloin saat tuottoa myös lainatun pääoman osuudesta. Lainan ottamista tuoton parantamiseksi kutsutaan velkavivuksi.

Jos harkitset lainan ottamista sijoitusasuntoa varten, tee laskelmia lainan käytöstä. Näet, miten velan määrä vaikuttaa oman pääoman tuottoon. Peukalosääntö on se, että lainarahaa kannattaa käyttää silloin, kun velan korko (esim. 1,5 %) on selkeästi pienempi kuin asunnosta saatava vuosittainen vuokratuotto (esim. 5,0 %). Varaudu laskelmassa myös koron nousuun.

Riski on tapahtuma, joka heikentää sijoituksen tuottoa. Vaikka asuntosijoittaminen on matalariskinen tapa pitkäaikaiseen sijoittamiseen, siinäkin on omat epävarmuustekijänsä. Tiedosta riskit ja puntaroi niiden vaikutuksia ennen sijoitusasunnon ostamista. 
Asuntosijoittamisen riskejä ovat esimerkiksi:
Tyhjien kuukausien riski: tyhjillään oleva asunto ei tuota mitään, vaan siitä syntyy ainoastaan kuluja
Vuokralaisriski: vuokralaiset eivät maksa vuokriaan tai aiheuttavat vahinkoa
Remonttiriski: taloyhtiöön tulee suuri, yllättävä remontti
Yhtiövastikeriski: osakkaat joutuvat kantamaan yhteisvastuun esim. maksamattomista vastikkeista
Markkinariski: vuokrataso laskee suuren tarjonnan takia
Likviditeettiriski: asunto ei mene kaupaksi sijoittajan haluamana ajankohtana hänen haluamallaan hinnalla
Poliittiset riskit: yhteiskunnassa tehdään asuntosijoittajan kannalta tuottoa alentavia päätöksiä kuten verovähennysoikeuksien karsimista
Rahoitusriski: korkojen nousu vähentää tuottoa tai rahoituksen saaminen vaikeutuu 

Voit pienentää monia asuntosijoittamisen riskejä omilla päätöksilläsi. Isoimmat riskit vältät valitsemalla sijoitusasunnon huolellisesti. 
Kun ostat pohjaratkaisultaan tehokkaan asunnon halutulta paikalta, asuntoon on helppo saada luotettavat vuokralaiset, eikä tyhjiä kuukausia tai maksamattomia vuokria synny. Kun asunto vielä sijaitsee uudessa tai hyvin hoidetussa taloyhtiössä, tuottoa syövät suuret remontit eivät yllätä ja vastikekulut ovat ennustettavat.
Monet asuntosijoittajat hallitsevat riskejä myös keräämällä itselleen niin sanottua puskurirahastoa. Oma vararahasto antaa turvaa ja mielenrauhaa siltä varalta, että joku riski toteutuisi.

Sijoitusasunnon verotus omistamisen eri vaiheissa.

Autamme sinua löytämään sijoitusasuntoosi sopivan vuokralaisen.

Tärkeää tietoa asuntosijoittamisesta.

Haluatko tietoa YIT Kodeista?
Jätä yhteystietosi, niin saat ajantasaista tietoa sinua kiinnostavista asuinalueista ja uusista kodeista.

Kyllä kiitos, sähköpostiini saa lähettää viestejä YIT Kodeista ja asumisesta. Antamalla luvan sähköpostimarkkinointiin varmistat, että saat tietoa sinua kiinnostavista kodeista ja pääset varaamaan asunnon ensimmäisten joukossa.

[....]

https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/sijoitusasunnon-tuotto?utm_source=facebook&utm_medium=paid-social&utm_campaign=prospects_prospecting_tuottava-sijoitusasunto-mysome&utm_content=investor_unaware_tuottava-sijoitusasunto&fbclid=IwAR3fmj_yBIAjkWTPavAC12MQYXgF_utbhoTmrLhzX175FNtZC49Vsv3XfcY

[pörrö]

Ei välttämättä mene nyt oikeaan ketjuun, mode siirtäköön ja nuhdelkoon.

Kaikennäköinen hypetys pääkaupunkiseudun "kansainvälistymisestä" ajaa reilusti ojaan tai päin tiiliseinää.

Vielä 90-luvulla, Fredalla (Punavuori) asuessani, oli Cantina West kuuminta hottia. Nyt samaa asiaa ajanevat kebab/pizzeriat.

Kansainvälisyys ei ole tummemman tuontikulttuurin iskoistumista katukuvaan, vaan sitä tulee aidosti sivistyneestä vuorovaikutuksesta. Aleksanterinkatu tai Esplanadit eivät ole Mont Martre (Pariisi). Kaupunkibulevardit eivät koskaan tule olemaan Champs Elysee tai La Rambla Barcelonan tyyliin.

Kansainvälistyminen tuntuu olevan monelle poliitikolle päähänpinttymä, jota ei saavuteta tuomalla tänne ongelmamaista ongelmaisia ihmisiä.

Jos ja kun matkailu pääse taas vauhtiin, niin mitä esimerkiksi risteilyvieraat ensimmäisenä kohtaavat? Autioituvan keskustan, "väljissä nuorisoporukoissa" luuhaavat elintasopakolaiset ja kerjäläiset, sekä raivokkaat taksikuskit.

Vanhaa Helsinkiä on ikävä.

[Titus]

tässäpä perusesimerkki Hgin liikennesuunnittelijasta: koska ajan pyörällä, niin muutkin ajavat pyörällä...

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Jari Rantsi vähentää liikenteen päästöjä

03.06.2021 14:16
– Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelma näkyy kaikessa, mitä täällä teemme. Kaupungin strategia lävistää toimintamme aika hyvin.
Näin kertoo liikenneinsinööri Jari Rantsi kaupunkiympäristön toimialalta. Ja toden totta, listaa hänen työtehtävistään kuunnellessa käy selväksi, että ilmastoasiat ovat kärjessä. Rantsin työ on käytännössä arviointia, seurantaa ja kehittämistä. Päätehtävät ovat liikenteen ympäristövaikutusten, ilmanlaadun, melun ja hiilidioksidipäästöjen arviointia.

– Hiilineutraali Helsinki -ohjelma ei ole varsinaisesti muuttanut työni sisältöä, mutta siitä tuli painotuksia muiden kollegojen työn tukemiseen.

Rantsin ja hänen kollegoidensa työtä on liikennemäärien arviointi: kuinka paljon milläkin osuudella kulkee henkilöautoja, millaisia matkasiirtymiä ihmisillä on ja kuinka siirtymät eri liikennemuodosta toiseen sujuvat? Kaupungin strategiassa korostetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Rantsi sanoo, ettei henkilöautoiluakaan tarkoituksellisesti haluta vaikeuttaa.

– Sen sijaan muista liikennemuodoista on tehtävä niin toimivia, että yksityisautoilu ei enää houkuttele (huutonaurua tähän). Mutta tietenkin myös autolla pitää päästä liikkumaan.

Rantsi, itsekin aktiivinen pyöräilijä, on trendistä hyvillään. Fillarikyyti on paitsi ilmastoteko, se myös säästää kaupunkitilaa. Mitä vähemmän kaupungissa on autoja, sitä enemmän viihtyisää tilaa jää muulle kaupunkielämälle.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/hiilineutraalin-helsingin-tekijat-jari-rantsi-vahentaa-liikenteen-paastoja

[Siili]

Kertooko tämäkin uudesta "sentrofobisesta" trendistä?

HELSINGIN Kallion legendaarinen seksikauppa SexShop Finland on muuttanut vaivihkaa Vantaan Porttipuistoon.

Pengerkadun talosta SexShop oli vuosien varrella hamstrannut kaikki liiketilat, mutta siltikin tila kävi ahtaaksi. Vantaan myymälä on kaksi kertaa isompi kuin pimeä ja "täyteen ammuttu" liike Helsingissä.

"Sitä paitsi ihmiset, jotka eivät välttämättä olisi lähteneet kiljuen autolla sinne Pengerkadulle, voivat nyt helposti tulla isoja väyliä pitkin tänne."

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008021780.html

[Titus]

autottomat kalliohipsterit harrastavat pornoa, eivät seksiä 

[Titus]

Legendaarinen musiikkikauppa jättää Helsingin keskustan – "Asiakkaamme arvostavat keskittymiä"

F-musiikki kertoo tiedotteessaan sulkevansa Kaisaniemen myymälänsä ja yhdistävänsä sen Vantaalla sijaitsevaan suurmyymälään.

Musiikkikauppa F-Musiikki sulkee Helsingin Kaisaniemessä sijaitsevan myymälänsä. Vuodesta 1999 Kaisaniemessä toiminut myymälä sulkee ovensa juhannuksena 25. kesäkuuta. Legendaarinen musiikkikauppa jatkaa näin Helsingin keskustan kaupallista tyhjentymistä.

"Lähivuosien kaupan murros ja Helsingin keskustan heikentynyt kaupallinen vetovoima toki vaikuttivat päätökseen, mutta olemme huomanneet muutoksia kulutuskäyttäytymisessä jo vuosia aiemmin", kommentoi F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen yhtiön tiedotteessa.

Alkuvuonna Kauppalehti uutisoi F-Musiikin verkkokaupan myynnin kaksinkertaistuneen viime vuodesta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/bde18b2a-2c48-47f2-ac78-cc0132e0d89c

Harmi juttu, yleensä se musiikkiroinatarvike mitä tarvinnut on tullut haettua tästä liikkeestä maailmalta tilaamisen sijaan. Nyt on sama tilaanko Vantaalta vai ebaysta...

[jmk]

Legendaarinen musiikkikauppa jättää Helsingin keskustan – "Asiakkaamme arvostavat keskittymiä"

Muistaakseni kaupunki on tarkoittanut juuri sellaista kauppapaikkakeskittymää, johon asiakkaat voivat tulla ostamaan asioita.

Helsingin keskusta ei ole kaupunki.

Jumbo on kaupunki.

[Kallan]

Verkkokaupan yleistyminen laittaa väistämättä miettimään, että minkähän tyyppiset kaupat sitten jatkossa menestyisivät Helsingin keskustassa, jos enää Stockmannikaan ei kannata.

[Melbac]

Verkkokaupan yleistyminen laittaa väistämättä miettimään, että minkähän tyyppiset kaupat sitten jatkossa menestyisivät Helsingin keskustassa, jos enää Stockmannikaan ei kannata.

Itse epäilisin että joku xxl/power/gigantti/tokmanni yms sekä lidl/alepa menestyy.Ei käyttövaatteita voi oikein ostaa netistä ja kodinkoneliikeistä on helpohko käydä hakemassa ne netistä ostetut tavarat.Nykyään on vähän pakko katsoa netin kautta että onko kaupoissa tuotteita mitä haluat ostaa.

[no future]

Forumin Gigantissa kun kävin pari viikkoa sitten, niin myyjät kirosivat keskenään kuinka ison osan myyntibonuksista verkkokauppa vie.

Kyllähän esim musiikki- ja elektroniikkakauppa on juuri sellaista mistä verkkokauppa leikkaa ison osan.

Pelkkiä kitarankieliä myymällä ei pyöritetä isoa liikettä Kaisaniemessä. Siinähän on edelleen kilometrin säteellä aika monta soitinliikettä, mutta en tiedä mikä osuus niidenkään myynnistä tulee kivijalasta.

[l'uomo normale]

Forumin Gigantissa kun kävin pari viikkoa sitten, niin myyjät kirosivat keskenään kuinka ison osan myyntibonuksista verkkokauppa vie.

Kun viimeksi katselin, juuri Forumissa taisi olla eniten tyhjää liiketilaa. Kampin keskukseen menevät bussilla tulevat ja City Centeriin, vai mikä se Makkaratalon seudun nimi nykyään on, löytävät junan tuomat. Mutta Forum on kulkureiteiltä jo vähän syrjässä. 90-luvun lopun alikulkutunnelit eivät riitä enää ihmisiä tuomaan Mannerheimintien suunnalta ja Kampin keskukseen vievän tunnelin löytäminen ja käyttö vaatii jo paikallistuntemusta. Miten käy Konstsamfundetin tuen suomenruotsalaisille kulttuurille?  Joko sisäkävely-yhteyksiä Forumiin pitää parantaa kuluttajia houkuttelevammaksi, tai Forum tai sen osia pitää suosiolla muuttaa asuin/hotelli/toimistokäyttöön.

[no future]

No tuossa kevään ravintolasulun aikaan kun olin sattumalta Forumissa töissä, niin oli todella hiljaista asiakasvirtojen suhteen. Aivan kuten vuosi sitten siellä Aleksin suunnalla, ei paljon ihmisiä liikkunut.  Ja tyhjiä liiketiloja teipataan jatkuvasti piiloon, saa nähdä kauanko menee että uusia vuokralaisia löytyy, ja millä hinnoilla.

[l'uomo normale]

Ja tyhjiä liiketiloja teipataan jatkuvasti piiloon, saa nähdä kauanko menee että uusia vuokralaisia löytyy, ja millä hinnoilla.

Uusi kosmetiikan, hygieniatuotteiden ja pesuaineiden ja vähän muunkin halpamyymälä Normal on minun käydessäni ollut täynnä nuoria naisia toimistojen sulkemisajan jälkeen. Epäeettisten halpavaatteiden ketju Primark voisi Forumiin sopia myös, ja jos löytyy jotain vastaavaa suuresta maailmasta mitä meiltä vielä puuttuu, siihen ,lisäksi. Mutta Henkkaamaukat ja Dressmanit löytyvät muualtakin helpommin saavutettavina.

[artti]

Kansainvälisen kaupungin rakentamiseksi tarvitaan ensiksi sijainti, ja sitten tarvitaan liikenneyhteydet. Loistavassa sijainnissa sijaitsevaan kaupunkiin johtavat liikenneyhteydet luovat kansainvälisen kaupungin. Voi tietenkin kysyä, että onko pääkaupunkiseudulla edellytyksiä kansainväliseksi kaupungiksi.

Ensiksi katsotaan pääkaupungin sijaintia maailmanlaajuisessa kontekstissa. Pääkaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, jossa idässä on Pietari, etelässä on Tallinna ja lännessä on Tukholma, joiden ansiosta syntyy neljän merkittävän kaupungin kokonaisuus. Tärkeä pääkaupunkiseudun vetovoimaa lisäävä tekijä on Tallinna-Helsinki rautatietunneli, joka yhdistää Rail Baltican pääkaupunkiseutuun.

Sitten katsotaan pääkaupunkiin johtavia liikenneyhteyksiä. Pääkaupunkiin johtavaa laivaväylää voisi leventää ja syventää, ja satamiakin voisi syventää. Isojen lentokoneiden mahdollisuuksia laskeutua Pääkaupunkiseudun lentokentille voisi vahvistaa. Kaikkien suurien kaupunkien väliset rautatiet voisi laajentaa kaksiraiteisiksi, että junien ei tarvitsisi odotella asemilla vastaan tulevan junan ohitusta, joka pidentää matkustajien matka-aikaa monella minuutilla. Kaikkien suurien kaupunkien välille voisi rakentaa vähintäänkin nelikaistaisen moottoritien koko matkalta, joka lisäisi liikenneturvallisuutta suuresti.

Kun isot linjat ovat kunnossa niin sen jälkeen katsotaan pääkaupungin pienempiä yksityiskohtia. Sujuuko autoilu pääkaupungissa hyvin. Vetävätkö liikenneväylät liikennettä ruuhka-aikoina. Onko liikenneyhteydet ja asuinalueet kaavoitettu suhteessa toisiinsa järkevästi. Asuinalueet on tietenkin sijoitettava niin, että liikenteen melu ei häiritse asukkaiden rauhaa. Asuinalueilla on oltava runsaasti puita siksi, että puut varjostavat auringonpaisteella ja näin viilentävät ilmaa ja imevät hiilidioksidia ja tuottavat happea.

[Roope2]

Eero Lehti (kok.):

"Keravan väestörakenne ei ole optimaalinen. Hyvätuloisia on liian vähän ja tuen saajia liikaa. Asuntorakentamisessa ja kaavoituksessa ei ole tehty riittävästi sellaisia toimenpiteitä, jotka edistäisivät hyvätuloisten muuttamista Keravalle. Tulevaisuudessa olisi kaavoitettava enemmän rivitalo- ja omakotitalotontteja kerrostalojen sijaan."


https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000007993639.html




Mutta sitten on asiantuntijoita ja päättäjiä, joiden mukaan kaikenlaisten ihmisten pakkosotkeminen keskenään niin koulussa kuin asuinympäristössä ratkaisee kaikkien sopeutumis-, ahdistuneisuus-, keskittymis-, mielenterveys-, koulukiusaamis-, väkivalta-, päihde-, monikulttuurisuus-, kunnia-, kasvatus-, kehitys-, käytös-, ihmissuhde-, masennus-, itsetuhoisuus-, paniikki- ja unettomuusongelmat samoin kuin sotatraumat, pelot, syömishäiriöt ja laiskuuden.

PS

Kukaan ei vielä ole uskaltanut julistaa, että syöpäkin paranisi, kun toimittaisiin enemmän yhteisöllisesti.

[-PPT-]

Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.

Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.

Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.

[Melbac]

Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.

Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.

Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.

Pk-seutu taitaa oikeasti maksaa ton ihan itse ja pk-seutu maksaa muun maan muita samanlaisia projekteja tyyliin joka notkoon ja nyppylään uimahalli/kirjasto/terveyskeskus sekä kunnantalo ja samaan aikaan täällä ei ole sitten varaa rakentaa niitä uimahalleja ja muita pk-seudun asukkaille?.Täällä olisi vielä oikeasti tarvetta noille ja niille löytyisi käyttäjiä kun jossain perähikiällä käyttäjiä on suunnilleen 10kpl viikossa.Aika törkeää ja valheellista väittää että muu maa maksaisi noita kun katsoo miten kuntien valtionosuudet menee.

/edit
Mitä tulee jokeriin niin voisi kysyä että miksei bussit riittänyt?.Noihan toimi kuin sporat eli lippua ei tarvinnut näyttää.Toi tulee aiheuttamaan kolareita/kuolleita tyyppejä ihan varmasti kun katsoo miten se on linjattu eli käsittääkseni kiskot ylittää ajoratoja yms.Toi on mun mielipide joka asunut täällä koko ikäni ja lopettanut jo laskemisen että kuinka monta kertaa meinannut jäädä sporan alle kävellen/pyörällä.Nykyään kun porukka vielä tuijottaa kännykkää eikä katso liikennettä niin raatoja tulee ihan varmasti.Vihreät idiootit vielä oikein yrittävät tappaa porukkaa pistämällä samaan tilaan pyöräilijät/kävelijät/ratikat.

[jka]

Kävin eilen pitkästä aikaa Pitäjänmäessä ja Haagassa kävelyllä.

Olin yllättynyt miten perusteellisesti sen raidejokerin rakentaminen on myllertänyt siellä päin kaikki pääkadut.

Toivotaan että uusi uljas raidejokeri on kaiken tuon epämukavuuden arvoista. Ei taida olla ihan halpa investointi ja tässäkin pk-seudun liikenneinvestoinnissa koko maa pääsee maksumiehiksi.

Pk-seutu taitaa oikeasti maksaa ton ihan itse ja pk-seutu maksaa muun maan muita samanlaisia projekteja tyyliin joka notkoon ja nyppylään uimahalli/kirjasto/terveyskeskus sekä kunnantalo ja samaan aikaan täällä ei ole sitten varaa rakentaa niitä uimahalleja ja muita pk-seudun asukkaille?.Täällä olisi vielä oikeasti tarvetta noille ja niille löytyisi käyttäjiä kun jossain perähikiällä käyttäjiä on suunnilleen 10kpl viikossa.Aika törkeää ja valheellista väittää että muu maa maksaisi noita kun katsoo miten kuntien valtionosuudet menee.

Valtio maksaa tuostakin himmelistä alkuperäisen kustannusarvion mukaan 33%. Alkuperäinen kustannusarvio 275milj, valtion osuus 84milj. Tampereen himmelissä luonnollisesti sama homma. Ei kykene Suomen ainoiden keskusten asukkaat edes liikkumaan ilman valtion tissiä. Raidejokerin kustannuksethan onkin jo pompsahtanut vaatimatttomat 100milj tuosta alkuperäisestä. Tampereen himmeli on sentään pysynyt aika hyvin kustannusarviossa.

[insinörtti]

Yksityisliikenteen kustannuksista yli puolet on veroja. Julkisessa liikenteessä näköjään sama homma 

[Lalli IsoTalo]

Vihreä hulluus syöksyy syvemmälle. Kaskun ei samantien pyörätieksi.

Helsingin Vihreät nostaa Autoliiton kyselyssä esiin Länsiväylän alentamisen moottoritiestä kaduksi

https://www.is.fi/autot/art-2000008023656.html

Länsiväylä on Helsingistä Espoon eteläosien kautta Kirkkonummelle johtava moottoritie. Autoliiton kuntavaalikyselyssä Helsingin vihreät nostavat nyt esiin Länsiväylän muuttamisen kaduksi
...
"Kaupungin laajentuessa moottoritiemäiset väylät eivät sovi enää sinne, minne niitä rakennettiin vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi Länsiväylä alkaa parin kilometrin päästä Helsingin keskustasta. Tällaisia väyliä kannattaa normalisoida kaupunkimaisiksi kaduiksi, jotta saadaan lisää tilaa asunnoille ja yrityksille sekä viihtyisämpää ympäristöä", Helsingin vihreät vastaavat kuntavaalikyselyssä..