Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jka]

Kyllähän nyt vaikkapa 80-100 m2 keskusta-asunnoissa on Helsinki-Turku -vertailussa helposti 1000-2000 euroa eroa neliöhinnoissa.

Puhuin tuossa pelkästään keskihinoista. En yksittäisistä alueellisista hinnoista. En edes ydinkeskustan hinnoista. Aina löytyy alueita jotka ovat kalliimpia kuin toiset. Kyllä jopa Turusta löytyy melkoisen kalliita alueita mutta ei nuo näy enää missään keskiarvoissa. Jos otetaan keskihinnat koko Helsingistä ja Turusta niin ero supistuu olemattomiin mitä suurempiin asuntoihin mennään.

[jka]

niin joo, ja kyllä kaikilla yliopistopaikkakunnilla tuntuvat yksiöt ja kaksiot olevan helpoiten markkinoilla liikkuvia asuntoja. Jopa Joensuussa pyydetään 3-4000€ neliöltä yksiöistä. Sijainti tietysti keskustassa, koska siellä monet haluavat asua jos suinkin mahdollista.

Tuo oli lähinnä kommentti tuohon kauppalehden "kalleimmat asuinalueet" listaan ja voiko pelkistä neliöhinnoista päätellä miten haluttu joku asuinalue on.

Olen satavarma että jokainen Itä-Pasilassa asuva haluaisi muuttaa West-Endiin omakotitaloon jos rahkeet vain siihen riittäisi. Mutta yksikään West-Endissä omakotitalossa asuva ei haluaisi muuttaa Itä-Pasilaan. Tämä siitäkin huolimatta että Itä-Pasilan neliöhinnat ovat näennäisesti korkeammat. Mutta neliöhintojen korkeus johtuu juuri mm. mainitsemistani seikoista. Et voi verrata omenoita appelsiinehin.

[Ink Visitor]

Kaupunginvaltuuston toive: Parkkipaikkoja kahviloiksi ja kaupoiksi ilman turhaa byrokratiaa Helsingissä

Helsingin kaupunginvaltuusto haluaa pitää parkkipaikkojen luovuttamisen kivijalkayrittäjille yksinkertaisena. Siksi kadunvarren kiinteistöjen, asukkaiden tai yrittäjien mielipiteitä ei haluta kuulla.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala oli hakenut mallia ehdotukselleen rapakon takaa San Fransiscosta. Siellä kivijalkayrittäjä tai kansalaisjärjestö voi ehdottaa parkkipaikan muuttamista muuhun käyttöön.

Oskalan idea on, että kivijalkakahvila tai -kauppa voisi levittää toimintaansa parkkipaikalle keskustan alueella. Tätä aiotaan kokeilla Helsingissä.

Aloite herätti helsinkiläisvaltuutetut vilkkaaseen keskusteluun keskiviikkoiltana. Kokoomuksen Anja Karhuvaara olisi halunnut, että muita kadunvarren yrittäjiä, kiinteistöjä ja asukkaita olisi kuultu.

Vihreiden Otso Kivekäs painotti, ettei turhaa byrokratiaa tarvita. Hän muistutti muutaman vuoden takaisesta vastaavanlaisesta hankkeesta, joka osoittautui kovin byrokraattiseksi.

Kokoomuksen Lasse Männistö innostui ajatuksesta elävöittää kaupunkia.

Oman ryhmänsä perustanut Rene Hursti korosti kivijalkayrittäjien tärkeyttä ja heidän toiveittensa kuulemista.

Perussuomalaisten Seppo Kanerva huomautti, että on helppo tehdä tällaisia aloitteita, mutta käytäntö on toisenlainen. Kanervan mukaan tiellä on aluehallintovirasto, joka on esimerkiksi haitannut Kanervan oman pojan yritystoimintaa.

Kokoomuksen Matti Niiranen puolestaan muistutti, että on muita yrittäjiä, jotka tarvitsevat pysäköintipaikkoja eikä keskustan asukkaiden pysäköintitarpeita voi unohtaa.

http://yle.fi/uutiset/kaupunginvaltuuston_toive_parkkipaikkoja_kahviloiksi_ja_kaupoiksi_ilman_turhaa_byrokratiaa_helsingissa/8327284

[Kimmo Pirkkala]

"Asuntojen hintataso on Helsingissä järjetön" – töölöläiskaksion hinnalla saisi kaksion myös Manhattanilta
Tutkija: Kalliit asunnot ovat koko kansantalouden ongelma

Kati ja Antti Järvilahti asuvat Meilahdessa noin 80 neliön kolmiossa poikiensa Akselin ja Vilhon kanssa. Asumme verrattain ahtaasti, mutta sijainti on meille tärkeä asia, Antti Järvilahti sanoo.

Helsingin Töölössä asuntojen hinnat liikkuvat lähes samoissa lukemissa kuin New Yorkin Manhattanilla. Asia ilmeni, kun Helsingin Sanomat ja kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen vertasivat asuntojen hintoja eri kaupungeissa.

Hyväkuntoinen Etu-Töölössä sijaitseva kaksio maksaa noin 425 000 euroa. Summalla saa yhden makuuhuoneen asunnon Manhattanin Upper East Sidelta. Vaihtoehtoisesti samalla rahalla voisi ostaa Floridasta 315 neliön kivitalon katetulla uima-altaalla tai kaksion Pekingin keskustasta.

Moskovan keskusta sen sijaan on huomattavasti kalliimpi. Siellä Helsingin hinnoilla joutuu siirtymään kaksion perässä kolmoskehän tuntumaan.

"Meillä on hyvin pienet ja pitkään tiukasti säännöstellyt markkinat, missä on vähän toimijoita. Se ei ainakaan edistä hinnalla kilpailua. En silti kykene selittämään tarkemmin, mistä tämä johtuu."

Asuntojen hinnoilla on suuri vaikutus koko kansantalouteen. Kun suuri osa asukkaiden tuloista kuluu asuntolainaan, ovat yksittäiset kotitaloudet alttiita markkinoiden heilahduksille, huomauttaa tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

"Työttömyydellä tai korkojen nousulla voi olla hirvittävät vaikutukset, jos oikein huonosti käy", Lönnqvist sanoo.

Suomalaisten varallisuus onkin suurelta osin kiinni asunnoissa.

"Tällä voi olla vaikutuksia myös kansantalouteen, jos vaikka joudutaan pahaan työttömyyskierteeseen eikä ihmisillä ole varaa maksaa lainojaan. Pankit saattavat joutua pulaan luottotappioiden vuoksi."

Kalliit asunnot vaikuttavat myös ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.

"Ei ole varaa ostaa palveluita, kun rahat kuluvat asumiseen. Sehän näkyy meillä hyvin tässä itsepalveluyhteiskunnassa."

Asuntojen hinnat tekevät hallaa myös työmarkkinoille, sillä hintataso voi estää ihmisiä muuttamasta työn perässä pääkaupunkiseudulle, Lönnqvist sanoo.

Toisaalta koulutettujen suomalaisten joukko saattaa enenevässä määrin valita asuinpaikakseen jonkun toisen kaupungin. Lönnqvistin mukaan kalliit asunnot eivät varsinaisesti ole Helsingin valttikortti.

"Tämä vaikuttaa luovan luokan liikkeisiin. Eikä Helsinkiä voi oikein ilmastollakaan markkinoida", Kortteinen sanoo ja hymähtää.

Ilmasto ei tosiaan ole paras mahdollinen, myöntää Meilahdessa perheensä kanssa asuva ekonomi Antti Järvilahti. Rahoitusalalla työskentelevä Järvilahti ja hänen vaimonsa, hammaslääkärinä työskentelevä Kati Järvilahti, löytäisivät todennäköisesti töitä maailman suurista metropoleista. He kuitenkin haluavat asua Helsingissä.

"Helsingissä on suurkaupungin edut mutta ei haittoja", Antti Järvilahti sanoo.

"Missä muualla pääsee kantakaupungissa kadun ylittämällä metsään hiihtämään?" Kati Järvilahti kysyy.

Järvilahtien nelihenkisen perheen todelliset syyt Helsinkiin jäämiseen ovat syvemmällä, perheessä ja ystävissä.

"Näemme ystäviämme monta kertaa viikossa. Joo, voisin asua New Yorkissa hienossa asunnossa, mutta olisin yksin. Raha ei ihan helpolla sitä korvaa."

Antti Järvilahti arvelee, että Helsingin kalliit asunnot saattavat ohjata osaajia isompiin kaupunkeihin. "Jos on prioriteetit toisaalla, se on varmasti relevantti vaihtoehto. Meidän mielestä ilman sosiaalisia suhteita se Nyki olisi aika kolkko paikka."

Perinteinen tapa laskea asuntojen hintoja Suomessa on rakentaa pienempiä asuntoja, Kortteinen sanoo.

"Maksaa vähemmän, jos on vähemmän neliöitä. Helsinki vastaa asuntojen koossa hyvää itäeurooppalaista keskitasoa. Se on asuntojen pienuuskilpailussa jaetulla pronssisijalla Vilnan ja Bratislavan kanssa."

Lönnqvistin mukaan asuntoja pitäisi rakentaa lisää.

"Jos suuri joukko kilpailee vähäisestä määrästä asuntoja, niiden hinnat kallistuvat. Hintasääntely näyttäisi tuovan edullisia asuntoja vain pienelle osalle ihmisistä."

Kortteisellakin on lääke pulmaan. "Voisiko täällä harkita asuntomarkkinoiden avaamista kansainvälisille toimijoille?" hän kysyy.

Joo, me ei yhtään ymmärretä, miksi
a) Helsingissä asuminen on kummallisen kallista
b) verorasitus on Suomessa niin perkeleellinen
c) julkistalouden vaje on katastrofaalinen
d) maahanmuuttajat haluavat asumaan isoon kaupunkiin
e) miten mikään liittyy mihinkään.

Ei helkkari, mähän just tajusin, että me ei tajuta mitään!!1!


Allekirjoita ja jaaaaaa!!!1!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528

[Raaka banaani]

Allekirjoita ja jaaaaaa!!!1!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528

Tämä on huono idea. Lisää suomalaisia työttömiä jos toiset tekee töitä ilmaiseksi.

[Ink Visitor]

Rastilan leirintäalue asunnoiksi, Vuosaaren satamaan matkustajaliikennettä

Uusi yleiskaavaehdotus tuo muutoksia Vuosaareen. Rastilan leirintäalueelle on piirretty uusia ranta-asumisen kortteleita. Osa leirintäalueesta jäisi viheralueeksi.

Helsingin Uutiset kertoi helmikuussa, että Rastilan leirintäalueelle on löydetty uusi paikka Vuosaaren sataman lähistöltä, niin ikään ranta-alueelta. Leirintäalueen siirtäminen Uutelaan vapauttaisi maata rakentamiseen aivan Rastilan metroaseman vierestä.

Vuosaaren satamaan tehdään varaus matkustajaterminaalille, jotta osa nykyisestä kantakaupunkiin suuntaavasta laivaliikenteestä saataisiin siirrettyä Vuosaareen. Matkustajaliikenteen lisääminen edellyttää sataman liittämistä metro- ja raidejokeri 2 -verkkoon.

Pohjois-Vuosaareen on kaavailtu tiivistä rakentamista Niinisaarentien varteen. Vuosaaren keskustan tyhjät toimistotontit rakennetaan asunnoiksi. Myös aiemmin päätetty Meri-Rastilan rannan rakentaminen tuo lisää asukkaita Vuosaareen

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/323582-rastilan-leirintaalue-asunnoiksi-vuosaaren-satamaan-matkustajaliikennetta

[jka]

Päivän Byrokraatti: Helsinki tekee hidasta itsemurhaa

[Oami]

En muista sanoinko sen jo tässä ketjussa, mutta pistetään uusintana: siirtäisin kaiken Helsingin ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen Vuosaareen (ja toisessa päässää Muugaan). Toki metro (ja toisessa päässä paikallisjunat) pitäisi viedä sinne satamaan asti, mutta näin vältettäisiin rekkarallit molempien kaupunkien keskustojen läpi.

Helsingin ja Tukholman välinen liikenne on hieman eri asia, koska siinä on suurempi osuus huviliikennettä (koska hyötyliikenne käyttää enemmän Turkua). Samoin toki pika-alusliikenne Tallinnaan voisi jatkossakin mennä keskustasta keskustaan.

[Siili]

En muista sanoinko sen jo tässä ketjussa, mutta pistetään uusintana: siirtäisin kaiken Helsingin ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen Vuosaareen (ja toisessa päässää Muugaan). Toki metro (ja toisessa päässä paikallisjunat) pitäisi viedä sinne satamaan asti, mutta näin vältettäisiin rekkarallit molempien kaupunkien keskustojen läpi.

Eikö Jätkäsaaren satamaan pääse melkoisen kätevästi Kehä I:n, Länsiväylän ja Länsisatamankadun kautta varsin kätevästi, menemättä varsinaisen keskustan läpi? 

[Oami]

Eikö Jätkäsaaren satamaan pääse melkoisen kätevästi Kehä I:n, Länsiväylän ja Länsisatamankadun kautta varsin kätevästi, menemättä varsinaisen keskustan läpi?

Ruuhka-aikana sinne ei pääse kätevästi. Länsiväylällä joutuu osaksi keskustaan menevää liikennevirtaa, vaikkei tarvitsisi.

[guest3656]

PÄÄKIRJOITUS
Bulevardi-Helsinki vaatii euroja
...
Yleiskaavaehdotus tulee näillä näkymin kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Esitys tulee jakamaan voimakkaasti poliittista kenttää.

Positiivista on se, että Helsingissä pitää varautua kasvuun. Monissa osin Suomea tilanne on päinvastainen. Hyvinvoiva pääkaupunkiseutu on koko Suomen etu. Sen osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli kolmannes, tulevaisuudessa ehkä tätäkin enemmän.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/bulevardi-helsinki-vaatii-euroja/PWH43k8U

Kasvavasta työttömyydestä, hyvinvointipalvelujen alasajosta, julkistalouden massiivisesta alijäämästä ja talouden deflatoristisista näkymistä huolimatta kaikilla suomalaisilla on kuitenkin syytä iloita. Pääkaupunkiseutu kasvaa kohisten. Kehitysmaalaiset massimiehet pelastavat Suomen varmalta tuholta.

[guest3656]

Maanpetturihallituksen masinoima Suomen tuho etenee. Perskekon kiihdyttämä persaukisten kehitysmaalaisten asuttaminen kuplaannuttaa asuntomarkkinat erityisesti Helsingissä. Yhä harvemmalla on varaa enää omistusasuntoon, mikä puolestaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää ja johtaa vuokrien nopeaan nousuun.

Hypo: Suurin vastuu asuntokuplasta on vuokranantajilla ja heidän rahoittajillaan

Vuokranantajilla itsellään ja heitä rahoittavilla tahoilla on suuri vastuu siitä, etteivät systeemiriskit realisoidu ja asuntomarkkinoiden vakaus vaarannu, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.

"Asuntokuplien syntymisen polulla suurin yksittäinen tekijä on useimmiten ollut asuntosijoittamisen hallitsematon kasvu. Kaupungistuvan Suomen asuntomarkkinat ovat nyt erittäin hedelmällinen maaperä tämän ongelman syntymiselle. Maan hallitus ei ole selvästikään hereillä asuntomarkkinoita muokkaavan kaupungistumiskehityksen suhteen."

...
Esimerkiksi Helsingissä omistusasuntokuntien määrä on laskenut jo selvästi alle 50 prosentin.

"Vuokra-asuminen kasvaa vuosi vuodelta, samoin kasvavat vuosi vuodelta vuokra-asumiseen suunnatut tuet. Helsinki näyttää tässäkin suhteessa suuntaa muille kasvaville kaupungeille. On aika pysähtyä miettimään: miksi vuokrat nousevat nousemistaan? Ja erityisesti, kenen kukkaroon asumistuet oikeasti valuvatkaan?" Pauna kysyy - ja vastaa. "Eivät ainakaan omistusasujien kukkaroihin."
...
"Omistusasumisen lisäkiristystoimet on laitettava visusti hyllylle. Sen sijaan on ryhdyttävä toimiin, joilla vuokrien ja vuokra-asumisen tukien nousu saadaan taitettua", hän jyrähtää.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hypo-suurin-vastuu-asuntokuplasta-on-vuokranantajilla-ja-heidan-rahoittajillaan/JmYrLLwD

Perskekon kaverit ovat keksineet asuntorahastoista uuden bisnes-mallin:

Vapaarahoitteisesta kerrostalotuotannosta yhä suurempi osa on vuokra-asuntoja

Kun aikaisemmin uusia asuntoja ostivat lähinnä kotitaloudet, tilanne on kolmen viime vuoden aikana muuttunut radikaalisti asuntorahastojen markkinoille tulon seurauksena. Tämä on lisännyt vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa, vaikka uudistuotannon määrä on samaan aikaan supistunut noin 5 000 asunnolla vuodessa. Asuntorahastojen ja valtakunnallisten vuokrataloyhtiöiden hankkimien uusien vuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuoden 2012 2 000 asunnosta vuoden 2014 3 500 asuntoon. Vuonna 2015 lukumäärä on jo 4 300 asuntoa (RT:n arvio).

...

Asuntomarkkinoiden muutoksilla vuosina 2012-2015 on ollut seuraavia vaikutuksia:


    Rakennusliikkeet: "rahastojen vuokra-asuntobuumi" on pitänyt uudistuotantoa yllä ja estänyt valmiiden    uusien asuntojen varastojen kasvamista heikon kuluttajakysynnän olosuhteissa. Osa asunnoista on myyty tukkuhintaan sijoittajille. Kerrostalotuotannon määrä on asunnoilla mitaten laskenut vain vähän. Asuntojen keskikoko on pienentynyt kysynnän mukaan.

    Asuntojen omistajat: Kova kysyntä kasvukeskuksissa on pitänyt käyttöasteet ja vuokratason korkealla. Valtakunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia. Uusia vuokrataloja on voinut ostaa edullisesti heikon kuluttajakysynnän ansiosta.

    Asunnon myyjät ja ostajat: Asuntojen runsas tarjonta antaa ostajille paljon vaihtoehtoja ja mahdollistaa alempien tarjousten kokeilemisen. Myyjien halukkuus alennuksiin on kuitenkin vähäinen. Moni hyväksyy mieluummin korkeampi ehdollisen tarjouksen ja jää odottamaan, jos ostaja saa oman asuntonsa kaupaksi. Kun käteisostajia on vähän, eikä myyjillä ole halukkuutta tinkiä oman asunnon hinnasta, asuntokaupan myyntiajat pitkittyvät.

    Vuokralaiset: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt kasvukeskuksissa, mutta asunnot ovat olleet entistäkin kalliimpia. Asuntojen hyvä sijainti, parempi varustelutaso ja pieni keskikoko ovat kompensoineet vanhempaa vuokra-asuntokantaa korkeampaa neliöhintaa. ARA-asunnon saaminen on hyvin vaikeaa pääkaupunkiseudulla ja vaikeaa monessa muussakin kasvukeskuksessa.


http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Asuntomarkkinakatsaus/Katsaukset_2015/Asuntomarkkinakatsaus_12015_vuokraasunno%2833287%29

[guest3656]

Matu-paine nostaa asumistukia erityisesti Helsingissä. Institutionaaliset asuntovuokranantajat kuten VVO ja Sato hierovat käsiään. Suuri osa esim. YIT:n vapaarahotteisesta uudistuotannosta menee Ålansbankenin kautta yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille Realian kautta. Asukkaat eivät kuitenkaan kykene suoriutumaan vuokristaan ilman asumistukea! Nyt myös suuri osa vapaarahotteisesta asuntotuotannosta on sosiaalista asuntotuotantoa! Rakennusliikkeet ja vuokranantajat keräävät liiveihinsä asumistuen. Ei ihme, että kaupunki on kohta konkurssissa.

Asumistuki paisuu - "Tuet valuvat vuokranantajien taskuihin"


Asumistukipotti kasvoi yli 200 miljoonaa euroa.

Kelan maksaman asumistuen summa ampaisi viime vuonna yli 1,7 miljardiin euroon. Tuet nostavat vuokria ja pienten asuntojen hintoja: lopulta tukimiljardit valuvat vuokranantajien taskuun.
...
"Teknisesti tuen määrittämästä maksimista on tullut erityisesti Helsingin ylikysytyn markkinan minimivuokra. Absoluuttisesti vuokra-asumisen tukiin valuu rahaa massiivisesti enemmän kuin nykykoroilla asuntolainan korkovähennykseen."

Tuen aiheuttamat vääristymät on helppo havaita, sillä Helsingistä ei juuri löydy asuntoja alle 600 euron kuukausivuokralla. Rytkösen mukaan asumistuesta luopuminen johtaisi alkuun "kaaokseen ja inhimilliseen hätään", mutta harjoituksen lopputulos houkuttelee remonttiin.

"Markkinavuokrat kääntyisivät laskuun ja erityisesti hajonta lisääntyisi. Markkinoilta löytyisi lopulta yksiöitä, joiden vuokrat vaihtelisivat 300 eurosta 800 euroon", Suomen Vuokranantajien hallituksessa vaikuttava Rytkönen arvelee.
...
"Suurin osa tuen lisäyksestä päätyy vuokranantajalle eikä jää tuensaajalle. Korkeampaa vuokraa on mahdollista periä, koska vuokranantajat tietävät, ketkä vuokralaisista saavat tukea", VATT päätteli tutkimuksessa.
...
"Kohonneesta vuokratasosta hyötyvät suhteellisesti eniten instituutiot ja sijoittajat", vahvistaa Rytkönen.

Asumistuesta hyötyjät on helppo löytää: VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten omistajana oleva ay-liike voi olla tyytyväinen.

Yksityisiin vuokrakohteisiin erikoistunut Realia Asuntovuokraus on huomannut, kuinka asumistuki nostaa vuokria. Tuen alkuperäinen tarkoitus ei toteudu, arvioi Realia Asuntovuokrauksen myyntijohtaja Sari Halkosalmi.

"Luultavasti asumistuesta luopuminen laskisi vuokria tai se ainakin hidastaisi vuokrien nousua", Halkosalmi uskoo.
...
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/asumistuki-paisuu---tuet-valuvat-vuokranantajien-taskuihin/833FefCw

[Ano Nyymi]

Kokoomusta kannattavat vuokraloordit ovat ne jotka tuosta asumistuesta hyötyvät, ja koska Kokoomus on hallituksessa niin tuskinpa se kannattajiensa venettä keikuttaa.

Eli kohta asumistukimenot ovat luokkaa 10 miljardia.

[jka]

Asumistuesta hyötyjät on helppo löytää: VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten omistajana oleva ay-liike voi olla tyytyväinen.

Näin kannattavaa bisnestä ei ole ollut Suomessa koskaan historiassa. Edes Supercell ei pääse tuohon.

Ei helkkari! Oikeasti persaukisille maksukyvyttömille ihmisille vuokraaminen veronmaksajien piikkiin on maailman kannattavinta bisnestä. Only in Finland.

Vielä kerran, ei helkkari! Tämä maa on kuolemanspiraalissa.

[Kimmo Pirkkala]

Aivan käsittämätön tulos. Tuollainen voitto ei ole missään päin maailmaa mitenkään mahdollista muuten kuin aivan uskomattomalla innovaatiobisnesmallilla tai korruptoituneen yhteiskunnan hävyttömällä kuppaamisella. Kumpikohan lienee. Suomi vaikuttaa joltain banaanitasavallalta.

[jka]

Nurmijärvi-ilmiö ei kadonnut, päinvastoin: Talotyömailla käy taas vilske

Nurmijärvi-ilmiö on todella voimakas näinkin ankeina aikoina. Jopa käsittämättömän voimakas. Samaan aikaan Helsinki rakentelee kaupunkibulevardejaan.

[Echidna]

Hoitajan aika kuluu Espoossa parkkipaikan etsintään – "Jos saa sakot ne maksetaan itse"

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/382173-hoitajan-aika-kuluu-espoossa-parkkipaikan-etsintaan-jos-saa-sakot-ne-maksetaan-itse

Kotihoidon työntekijät ovat parkkipirkkojen armoilla. Kaupungilta tai taloyhtiöiltä ei pysäköintilupia heru.

Silmätippojen antaminen asiakkaalle kestää 10 minuuttia. Ennen kuin kotisairaanhoitaja pääsee niitä tippoja silmään laittamaan, saattaa luvallisen parkkipaikan etsimiseen huveta 20 minuuttia.

...

Pysäköinninvalvontaa johtava lakimies Petteri Aumala tietää ongelman.

– Valitettavasti laki ei mahdollista erikoisluvan antamista määräysten vastaiseen pysäköimiseen esimerkiksi kotihoidon ajoneuvoille.

Ainut mahdollisuus olisi liikennemerkkien lisäkilvillä osoittaa tietyt paikat sallituiksi pysäköintiin kotihoidolle. – Pysäköinninvalvonta ei liikennemerkeistä päätä.

Tässä on asennetta, joka selittää Suomen virkaloisien tehottomuutta. Kun kerran tiedetään ja tunnetaan noin selvä ongelma, niin miksi sen korjaaminen kuntoon ei olisi suorastaan velvoite.

[Kulttuurirealisti]

VVO teki tammi-syyskuussa 276 miljoonan euron liikevaihdolla 167 miljoonan euron tuloksen ennen veroja..

Näin kannattavaa bisnestä ei ole ollut Suomessa koskaan historiassa. Edes Supercell ei pääse tuohon.

Tuo on aivan uskomatonta. Yli 50 % tulos liikevaihdosta tuollaisella bisneksellä, johon ei sisälly mitään uutta tai nerokasta, ja suuressa määrin tukia. Tulos saisi olla jossain 3-13 %. Ja noita sosiaalisen asuntotuotannon kuppausfirmoja on Suomessa monia. Kunpa joku alkaisi pöyhiä tätä kuppausta, mutta en pidätä hengitystäni, koska ay-liike, sdp ja kokoomus.

[kriittinen_ajattelija]

Pariisi on kyllä ihan """"n tiheästi asutettu. Ja täynnä arabeita ja afrikkalaisia kaikenlisäksi, kuka täysjärkinen eurooppalaistaustainen tuolla enää haluaa asua...

Kuvassa, jos koko maapallon väestö eläisi samassa paikkaa yhtä tiheästi kuin kaupunki X, niin kuinka paljon tilaa se veisi.

[Eino P. Keravalta]

Joitakin päiviä sitten luin jostakin, että Helsinkiin haluttaisiin ns. kaupunkibulevardeja siten, että kaikki suuret sisääntulotiet muutettaisiin kaduiksi, joiden reunoilla olisi asuintaloja, jalkakäytäviä ja puurivistöjä.

Tämähän ei ole mikään uusi ajatus ja varmasti tuollaiset vehreät bulevardit koreine taloineen näyttäisivät mukavilta. Haittapuoli on sitten se, että Helsinkiin välttämättömyyden pakosta omalla autollaan tulevat - kuten minä - joutuvat köröttelemään kolmeakymppiä välillä pysähdellen antamaan tilaa jalankulkijoille. Näin työmatkoista saataisiin erittäin hitaita ja tehottomia, jopa ärsyttäviä, mikä kai tarkoitus onkin, koska Stadista halutaan ajaa autot helvettiin jo vuonna 2030 - tai ainakin autot, joita ajetaan itse robotin sijaan.

Mutta nyt pointtiin: näitä kaupunkibulevardeja halutaan kuulemma, koska Helsingissä on kova asuntopula. Kaupunkibulevardeille saataisiin luukut kymmenille tuhansille ihmisille.

Asuntoja kerrotaan tarvittavan, koska Helsinkiin muuttaa kaiken aikaa niin paljon ihmisiä. Minusta tämä on vähän takaperoista ajattelua. Itse näkisin, että ei asuntoja tehdä siksi, että Helsinkiin muuttaa paljon ihmisiä, vaan Helsinkiin muuttaa paljon ihmisiä, koska sinne rakennetaan paljon asuntoja!

Jos tehtäisiin päätös, että Helsinkiin ei rakenneta enää yhtään asuntoa, muuttovirtakin tyrehtyisi. Nyt asuntoja suunnattomasti rakentamalla pidetään muuttovirtaa yllä ja sitten ihmetellään, kun kaupunkiin tunkee helvetisti ihmisiä: pitää rakentaa lisää kerrostaloja ja taas tulee lisää ihmisiä ja pitää tehdä lisää taloja näin noidankehä on valmis.

Sitäpaitsi suomalaisten helsinkiläisten määrä ei ole lisääntynyt, vaan kenties jopa vähentynyt iäkkäiden helsinkiläisten mentyä manalle ja toisaalta koska syntyvyys on alhainen. Sen sijaan Helsinki saa 'muuttovoittoa' jostain Botswanasta, Afganistanista tai Somaliasta! Mitä hittoa me noille ulkomaalaisille asuntoja rakennamme?

Eikö tämä ole hulluutta? Helsingin päättäjät haluavat karkottaa Helsingistä työssäkäyvät suomalaiset ja haalia tilalle kehitysmaalaisia notkujia työttömyystilastoja 'koristamaan'!

Edit: näppäilyvirhe poistettu

[no future]

Kännykällä datan syöttäminen ja linkkaaminen ei nyt onnistu, joten mennään vähän mutu-linjalla...

Helsingin asuntotuotantohan on laahannut ikuisuuksia jäljessä tavoitteista, etenkin pienien asuntojen osalta. Kyllä sinne etenkin tämänhetkisen työllisyystilanteen aikana maansisäisen muuton kautta jatkuvasti tulee enemmän ihan pottunokkiakin.

Kaupunkibulevardeihin itselläni ei varsinaisesti ole vielä mielipidettä suuntaan eikä toiseen, mitä nyt joku Mäkelänkatu ja Mannerheimintie antavat jo esimakua näistä sisääntuloväylinä. Toisaalta tilanne jossa 4 tai 5 monikaistaista moottoritietä syöttäisi liikennettä suoraan Rautatientorille ei sekään ole realistinen. Liikennesuunnittelussa tulee väistämättä ristiriita kantakaupunkilaisten ja muualta tulevien etujen kanssa.

Itse vuosia sekä sisään että ulos Helsingistä työmatkoja ajaneena en vieläkään ole käsittänyt, kuka hyötyy siitä että kaikki haluavat päästä työpaikoilleen kantakaupunkiin klo tasan 8.00 aamulla?

[JoKaGO]

Pitäisikö tämä ketju nimetä kokonaan uudelleen pääkaupunkiseudun ongelmaketjuksi? Eihän täällä suunnitella mitään kaupunkia tai liikennettä yleisesti, vaan keskustellaan pääkaupunkiseudun asukkaiden itse itselleen aiheuttamista ongelmista. Äänestämällä väärin, jos se edes on mahdollista.

Me "maakunnan ihmiset" maksamme teidän huvinne.

[Eino P. Keravalta]

Tottakai on kiintoisaa kuulla muunkin Suomen asioista ja sana on vapaa. Omasta puolestani mainitsin Helsingin, koska saan ajaa/joudun ajamaan siellä jotakuinkin päivittäin ja koska lehtijuttu mainitsi Helsingin, joka on loistava huono esimerkki siitä, miten asioita ei pidä hoitaa niin liikenteen kuin maahanmuuttokysymysten suhteen.

[Eino P. Keravalta]

Oikaiskaa toki, jos olen väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että vielä joskus 50- ja 60-luvuilla liikennettä suunniteltiin pitkälti autoilijoiden näkökulmasta.

Helsingin keskustaankin kaavailtiin monikaistaisia moottoriteitä kehiksi tunneleineen kaikkineen. Meno oli osin jo suuruudenhulluakin.

Sitten tuli 70-luku ja siitä eteenpäin yhä enemmän alettiin liikennettä suunnitella joukkoliikenteen ehdoilla. Pikku Kakkosessakin laulettiin 70-luvulla ( olen jälkeenpäin nähnyt tallenteen ) siitä, miten tyhmä ja paha yksityisautoilija on ja miten mukavia ja vastuullisia kaikki bussissa istujat.

Tämä kehitys jatkui vuosikymmeniä niin, että autoilijoille tehty kiusa sai yhä härskimpiä muotoja joukkoliikennettä suosittaessa ja pyrittäessä autoilijan elämä tekemään mahdollisimman helvetilliseksi.

Mutta nyt ei enää joukkoliikennekään ole hallitseva näkökulma. Olemme saaneet kuulla, että nyt Helsingin liikennettä suunnitellaan ennenkaikkea pyöräilijän näkökulmasta. Suunnittelijoilta tuntuu unohtuneen miltei arktinen sijaintimme täällä pallon pohjoisella laidalla, jossa pyöräilykeliä on vain jokunen kuukausi vuodessa, jollei lukuunoteta ekstremistejä.

Ennen siis auto oli kuningas. Sitten auto sai antaa sijaa bussille. Ja nyt bussit potkitaan pyöräilijöiden tieltä.

Mitähän nämä suunnittelijanerot keksivät ensi vuosikymmenellä? Ehkä silloin katsotaan, että jopa pyöräily on liian kätevä ja nopea liikkumistapa, joten liikennettä aletaan suunnitella kävelijän näkökulmasta: kaikkihan voivat kävellä töihin Helsinkiin ja Helsingin sisällä paikasta toiseen kasseineen kakaroineen.

Mutta lopulta kävelijäkin syrjäytetään ja Helsingin liikennettä aletaan suunnitella siltä pohjalta, että kukaan ei enää liiku mihinkään.

Tämä olisi looginen päätepiste tälle hulluudelle. Vai olisiko se sittenkään niin hullua - sillä onhan niin, että tulevaisuudessa kukaan ei liiku mihinkään, koska kukaan ei käy töissä, koska töitä ei ole ja koska orwellimaisen kontrolliyhteiskunnan automaattirobotti tuo satoihin tuhansiin yhdeksän neliön betonikopperoihin ruuan eli parisenkymmentä vitamiinikapselia ja Suuren Johtajan päivittäisen tervehdyksen, jonka se lausuu ovella monotonisella äänellä.

Eläköön Uusi, uljas Helsinki! Vapaa liikkuvuuskin on lakkautettu kun kohta kukaan ei pääse liikkumaan yhtään mihinkään.

[JoKaGO]

Tottakai on kiintoisaa kuulla muunkin Suomen asioista ja sana on vapaa.

Niin tietenkin. Aika vähän kiinnostaa suomalaisia se, että Tampereella avataan kohta maailman ainoa tasamaan ali tehty liikennetunneli, johon meni tietääkseni kolmenumeroinen lukema miljoonia euroja valtion lompsasta. Työllistihän tuokin hanke - virolaisia.
Ja tulevaan(?) pikaratikkaan on jo hakattu kymmeniä miljoonia euroja osittain valdenkin rahaa, vaikka lopullista päätöstä ratikkahankkeen toteuttamisesta ei vielä muka ole, hehheh! 

Hirveä älämölö on sitten rautatien päälle joutomaalle rakennettava kansi liikerakennuksineen sekä jäähalleineen, mutta tämä hanke aiotaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Eihän noin saa toimia!

[Eino P. Keravalta]

Miksi tuollainen liikennetunneli on tehty, onko se tarpeellinen? Ja miksi se maksoi noin paljon? Tamperelaiset ovat nyt varmaan kovin tyytyväisiä.

[JoKaGO]

Miksi tuollainen liikennetunneli on tehty, onko se tarpeellinen? Ja miksi se maksoi noin paljon? Tamperelaiset ovat nyt varmaan kovin tyytyväisiä.

Arvaas, onko tarpeellinen.

Tunneli on kaivettu Näsijärven rantatien, valtatie 12:n liikenteen sujuvoittamiseksi. Nykyinen tie maan päällä on nelikaistainen ja ruuhkautuu kaksi kertaa päivässä. Joskus talvella lumipyryssä rekat jäävät Näsinkallion mäkeen kiinni johtuen idioottimaisista liikennejärjestelyistä. No, tunnelissa on myös neljä kaistaa, joten pari talvipäivän ruuhkaa todennäköisesti poistuu. Muuten liikenteen kannalta tilanne ei muuttunut yhtään.

Sen sijaan kaupunki antoi Skanskalle muhkeat järvenrantamaat rakentaa uusi kaupunginosa entisen rantatien päälle Särkänniemen viereen. Tätä odotellessa.

Paska maksoi paljon, koska piti kaivautua aika syvälle, koska ollaan siis tasamaalla ja alitetaan Tammerkoski. Tunnelista on useampi liittymä ulos ja ulkoa tunneliin. Lisäksi huoltotunneli, välttämätön.

Enemmistö tamperelaisia vastusti tunnelia, mikä näkyi kunnallisvaalituloksessa. Yllättäen kun ratkaiseva äänestys oli valtuustossa, kolme sossua kääntyi tunnelin rakentamisen puolelle muiden sossujen ollessa lupaustensa mukaisesti vastaan. Nuo kolme käänsivät vaa'an. Heikki Luoto voisi kertoa tästä enemmän?

En tunne yhtään tamperelaista, joka olisi tyytyväinen tunnelihankkeeseen. En tunne myöskään ketään, joka pitäisi ratikkahankettakaan järkevänä, mutta päättäjämme ajavat sitäkin kuin käärmettä pyssyyn. Tänään kun ollaan joka päivä lähempänä akkukäyttöisiä busseja.

[Eino P. Keravalta]

No ei mene hyvin Tampereellakaan..

Mutta sentään se hyvä puoli, että tekivät tunnelin autoille: Helsingissä siitä oltaisiin tehty pyöräilijöille talvikäyttöinen 'baana'..

[JoKaGO]

No ei mene hyvin Tampereellakaan..

Mutta sentään se hyvä puoli, että tekivät tunnelin autoille: Helsingissä siitä oltaisiin tehty pyöräilijöille talvikäyttöinen 'baana'..

Ei mene, ei. Lisäksi Hämeenkatu katkaistiin koemielessä henkilöautoilta, vaikka valtuusto oli hanketta vastaan. Pormestarimme Anna-Kaisa Ikonen, jota ei valittu demokraattisilla vapailla vaaleilla, jyräsi valtuuston yli ja määräsi "kokeilun", jossa määräajaksi kielletään henkilöautoliikenne rautatieaseman ja Koskipuiston väliltä. "Kokeilu" toteutettiin niin, että puolet Hämeenkadusta kaivettiin ylös ja muutettiin jalkakäytäväksi. Arvaa, onko koskaan enää rahaa palauttaa Hämeenkatu ennalleen, kun yllättäen kokeilun todetaan epäonnistuneen.