Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[jmk]

Joukkoliikenne suunnitellaan nimensä mukaisesti joukkojen käytettäväksi.

Tietysti. Juuri tämä aiheuttaa sitä hitautta ja kankeutta, joka jostain syystä tulee ihmisille jotenkin yllätyksenä.

Toinen esimerkki: Huopalahdesta junalla Myyrmäkeen menee 7 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.

"Rautatieaseman laiturilta toiselle rautatieaseman laiturille saman radan varrella, juna oli nopea!"

Noinhan ne joukkoliikenteen nopeuden suitsutukset normaalisti valikoidaan. Se, että hyvin harva asuu Huopalahden aseman laiturilla ja käy töissä Myyrmäen aseman laiturilla, voidaankin sitten unohtaa.

Realistisessa vertailussa voitaisiin ottaa lähtö ja määränpää vaikkapa jostain kyseisten asemien lähistöltä eikä asemalaiturilta. Vaikkapa (täysin hihasta vedetyt osoitteet) Eliel Saarisen tie 42 (550 metriä Huopalahden asemalta) ja Löydöspolku 4 (350 metriä Myyrmäen asemalta). Jostain syystä matka ei enää sujukaan junalla 7 minuutissa, mistähän se voisi johtua? Reittioppaan mukaan siihen meneekin jo 23 minuuttia. "Tuskin auto sen nopeampi on", mutta Google Mapsin mukaan 15 minuuttia.

Tuo nyt oli vain yksittäinen, mielivaltainen esimerkki. Tosin edelleenkin esimerkissä ollaan, kas kuinka sattuikaan, matkustamassa saman radan varrella. Laitapa esimerkkihenkilö matkustamaan vaikka Mäkkylän aseman läheltä Myyrmäen aseman lähelle, ja hämmästy, kuinka joukkoliikennematka vie yli tuplat automatkaan verratuna. "Tuskin auto sen nopeampi on."

Juujuu, joukkoliikennettä tarvitaan ja siitä on monenlaisia hyötyjä. Voisi kuvitella, että ne hyödyt ovat niin suuret, että joukkoliikennettä voitaisiin markkinoida rehellisesti niiden todellisten hyötyjen avulla ja jopa ne haitatkin rehellisesti mainiten. Jostain syystä näin ei tehdä. Yhteiskunnallisesti hyväksytyssä diskurssissa joukkoliikenteellä on ainoastaan etuja ja on vain ihmisten typeryyttä tai pahuutta, että käyttävät muita liikkumismuotoja, vaikka ihan hyvin pääsisivät junalla 7 minuutissa asemalaiturilta toiselle.

[Väestönvaihtaja]

Noinhan ne joukkoliikenteen nopeuden suitsutukset normaalisti valikoidaan. Se, että hyvin harva asuu Huopalahden aseman laiturilla ja käy töissä Myyrmäen aseman laiturilla, voidaankin sitten unohtaa.

Asun aivan aseman vieressä, enkä ole ainut. En tosin Huopalahden aseman vieressä. Tiiviin kaupunkiasumisen etuja.

Pointti kuitenkin on, että joukkoliikenne ei aina ole hidasta. Joukkoliikenteen saa näyttämään hitaalta jos valikoi tarkoituksellisen esimerkin. Mutta saa sen näyttämään nopealtakin.

Itse olen tyytyväinen joukkoliikenteeseen eikä matka-ajoissa ole valittamista. Miksi hyvin toimiva joukkoliikenne herättää sinussa niin voimakkaita tunteita?

[jmk]

Pointti kuitenkin on, että joukkoliikenne ei aina ole hidasta. Joukkoliikenteen saa näyttämään hitaalta jos valikoi tarkoituksellisen esimerkin. Mutta saa sen näyttämään nopealtakin.

Miksi sitten valikoit aivan epärealistisen ääriesimerkin joukkoliikennettä suosimaan? Ihanko vahingossa?

Kuten yllä osoitin, jo pelkästään se, että esimerkki muokataan edes realistiseksi  (lähtö ja määränpää eivät ole asemalaiturilla), riitti kääntämään itse valikoimasi Huopalahti-Myyrmäki-vertailun joukkoliikenteen tappioksi. Ei siis tarvinnut mitenkään erityisesti "valikoida" henkilöautoa suosivaa esimerkkiä. Jos sellainen olisi valikoitu, olisi helposti päästy paljon suurempaan matka-aikaeroon joukkoliikenteen tappioksi.

Tiedät tämän kyllä itsekin hyvin, joten ketä luulet hämääväsi?

Itse olen tyytyväinen joukkoliikenteeseen eikä matka-ajoissa ole valittamista. Miksi hyvin toimiva joukkoliikenne herättää sinussa niin voimakkaita tunteita?

Älä viitti puhua paskaa. Minua ei häiritse hyvin toimiva joukkoliikenne. Sen sijaan minusta on ikävää, että huonosti tai keskinkertaisesti toimivaa joukkoliikennettä yritetään valheellisesti saada näyttämään ylivertaisesti paremmalta kuin se todleliisuudessa on.

Minulla on kuules aika monen vuoden käyttökokemus eri liikennemuodoista. Käytän säännöllisesti sekä henkilöautoa että joukkoliikennettä. Ja satun tietämään sekä omasta kokemuksesta että muista lähteistä, että hyvin usein joukkoliikennematka on huomattavasti hitaampi kuin henkilöautomatka. Näin siis Suomessa pääkaupunkiseudulla, joka sentään pitäisi olla Suomen joukkoliikenteen Mekka. Pienemmät taajamat ja haja-asutusalueet sitten, no jokainen tietää kyllä miten vertailun siellä käy.

[Väestönvaihtaja]

Miksi sitten valikoit aivan epärealistisen ääriesimerkin joukkoliikennettä suosimaan? Ihanko vahingossa?

Aijemmin esitin esimerkkinä Huopalahti - päärautatieaseman. Se ei ole lainkaan epärealistinen reitti. Mutta sepä ei sinulle kelvannut, koska se osoitti joukkoliikenteen olevan joskus oikein hyvä ratkaisu.

Kuten yllä osoitin, jo pelkästään se, että esimerkki muokataan edes realistiseksi  (lähtö ja määränpää eivät ole asemalaiturilla), riitti kääntämään itse valikoimasi Huopalahti-Myyrmäki-vertailun joukkoliikenteen tappioksi. Ei siis tarvinnut mitenkään erityisesti "valikoida" henkilöautoa suosivaa esimerkkiä. Jos sellainen olisi valikoitu, olisi helposti päästy paljon suurempaan matka-aikaeroon joukkoliikenteen tappioksi.

Tiedät tämän kyllä itsekin hyvin, joten ketä luulet hämääväsi?

Oletko käynyt Myyrmäessä? Siinä on lukuisia työ- ja asiointipaikkoja aivan aseman vieressä.

Sen sijaan minusta on ikävää, että huonosti tai keskinkertaisesti toimivaa joukkoliikennettä yritetään valheellisesti saada näyttämään ylivertaisesti paremmalta kuin se todleliisuudessa on.

Joukkoliikenne toimii oikein hyvin pääkaupunkiseudulla.

Ja satun tietämään sekä omasta kokemuksesta että muista lähteistä, että hyvin usein joukkoliikennematka on huomattavasti hitaampi kuin henkilöautomatka. Näin siis Suomessa pääkaupunkiseudulla, joka sentään pitäisi olla Suomen joukkoliikenteen Mekka.

Alunperin väitit joukkoliikenteen olevan aina autoilua hitaampi vaihtoehto. Se ei pidä paikkaansa.

Joukkoliikenne on kuin kasvissyönti: se ärsyttää eniten heitä, jotka eivät siihen itse osallistu.

Ja kuten sanoin, itse asun aivan aseman vieressä. En ole ainoa joka asuu näin. Käy vaikka pääkaupunkiseudun juna-asemien lähistöllä ja näet, että kyllä ihmisiä asuu niiden lähistöllä.

Mutta toki joukkoliikennettä tulee kehittää entisestään. Niin pääkaupunkiseudulla tehdään.

[jmk]

Alunperin väitit joukkoliikenteen olevan aina autoilua hitaampi vaihtoehto.

Enpä itse asiassa väittänyt, mutta minua ei tässä enää lainkaan hämmästytä, miten keskustelukumppanille keksitään sanoja suuhun. Mikä siinä joukkoliikenteessä on niin pyhää, että sitä pitää puolustaa jopa epärehellisesti?

Tarkoitat varmaankin tätä: "Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta." Tuo ei sisältänyt mitään vertailua henkilöautoliikenteeseen -- vaikka on totta, että jopa kaupungeissa on hyvin tyypillistä, että henkilöautolla pääsee nopeammin kuin joukkoliikenteellä -- vaan sen ilmeisen toteamuksen, että nimenomaan kaupunkiliikenteessä joukkoliikenteessä on paljon hidastavia tekijöitä, joita ovat kaupunkiympäristö sinänsä (liikenne-esteet kuten liikennevalot, risteykset, suojatiet jne. jne.) ja joukkoliikenteen sisäänrakennettu joukko-ominaisuus eli pysähteleminen joukkoja keräämään. Tämä viestini pointti oli kyllä ilmiselvä, jos luki mitä kirjoitin.

Kyseinen viestini oli vastaus toisen kirjoittajan tyrmistykseen siitä, että metro saa 25 kilometrin matkaan kulumaan yli 50 minuuttia. Eli keskinopeus noin 20 km/h. Voihan se tuntua hitaalta, jos ajattelee metron kulkevan 80 km/h. Tai jos on tottunut ajattelemaan, että juna on nopea (esim. kaupunkien välillä pitkillä matkoilla). Mitkähän voisivat olla syitä siihen, että keskinopeus silti jää sinne kahteenkymppiin? No, se joukko tietysti, aivan kuten kirjoitin. Tämä on kaupunkijoukkoliikenteen sisäänrakennettu ominaisuus. Tästä kirjoitin, ja kirjoitukseni pitää täysin paikkansa. Johonkin hermoon se näköjään osui.

Apropoo, henkilöautomatka Kivenlahden metroasemalta Vuosaaren metroasemalle kestää kuukkelin mukaan 37 minuuttia, jos lähtee nyt matkaan. Metrolla menee se 52 minuuttia. Tuskin auto sen nopeampi on.

[Väestönvaihtaja]

Tarkoitat varmaankin tätä: "Ainahan joukkoliikenne on kaupungissa hidasta."

Ja pointti oli, ettei se ole aina hidasta. 

[Dangr]

Jos asuisin PKS, niin luultavasti käyttäisin joukkoliikennettä ja pyörää. Olen kuullut että siellä parkkeeraaminen maksaa paljon, paikkaa autolle saa etsiä vartteja sekä jos sen löytää niin se on kaukana.

Joku pikku kävely asemalle ja takaisin vs tunnin vitutus päivittäin, niin ei vaikea valinta.

Mutta toisaalta joku pikkukylä missä keskustaan kymmeniä kilsoja, auto kiitos. Ainakin sateella ja talvella.

[jmk]

Jos asuisin PKS, niin luultavasti käyttäisin joukkoliikennettä ja pyörää. Olen kuullut että siellä parkkeeraaminen maksaa paljon, paikkaa autolle saa etsiä vartteja sekä jos sen löytää niin se on kaukana.

Joku pikku kävely asemalle ja takaisin vs tunnin vitutus päivittäin, niin ei vaikea valinta.

"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta. Jos asuisit vaikka PKS Friisilässä ja kävisit töissä PKS Konalassa (kaksi ihan tyypillistä paikkaa, joissa ihmiset asuvat ja käyvät töissä), niin kummassakaan päässä sulla ei olisi mikään pikku kävely asemalle, vaan joukkoliikennematkasi pitäisi käytännössä sisällään kaksi vaihtoa ja kestäisi helposti 1-1,5 tuntia. Tuskin auto sen nopeampi on, tai no joo kellonajasta riippuen ehkä 25-35 minuutissa selviäisit matkasta. (Kuukkeli kyllä väittää että voisi mennä allekin 20 minuutin...) Tämmöinen on ihan tyypillistä PKS:llä.

Tietysti on myös mahdollista että asuisitkin PKS Myyrmäen asemalaiturilla ja kävisit töissä PKS päärautatieaseman kahvilassa. Tai jotain muuta.

[Dangr]

"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta.

Jep, ja tämän sekä monen muun muuttujan vuoksi asiasta ei saa aikaan mitään järkevää keskustelua.

[jmk]

"Jos asuisin PKS" pitää sisällään aika monenlaista tilannetta.

Jep, ja tämän sekä monen muun muuttujan vuoksi asiasta ei saa aikaan mitään järkevää keskustelua.

No, jos tarkoitus on keskustella siitä miten PKS-asujat yleensä pääsisivät PKS-työpaikoilleen ja PKS-asioilleen, niin ehkä siinä kannattaa huomioida missä nämä PKS-sijainnit yleisesti ovat. Jos tämä huomioidaan, niin en näe syytä miksei siitä voisi keskustella järkevästi. Mutta ikävä kyllä jos näistä ikävistä reaalimaailman faktoista muistuttaa, niin se on ikävää joukkoliikennevastaisuutta.

[Väestönvaihtaja]

Tässä on yksi esimerkki siitä, kuinka on mahdollista asua lähellä juna-asemaa.

Kuvassa näkyy Kannelmäen rautatieasema. Rautatieasema on kuvassa näkyvän raiteet ylittävän sinisen ylikulkusillan kohdalla. Valtaosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on asuinrakennuksia. Asemaa lähimmästä kerrostalosta matkaa asemalle on ehkä 10 sekuntia. Eikä kuvan vasemmassa alareunassa olevan kerrostalon oveltakaan ole asemalle matkaa verkkaisesti lompsien kuin pari minuuttia.

Mutta ehkä juna-aseman vieressä asuminen on täysin epärealistinen ääriesimerkki, kun hommafoorumilla niin sanotaan. Ainoastaan joukkoliikenteen hitaudesta kertovat esimerkit ovat todelliseen elämään pohjautuvia, 13 000 asukkaan Kannelmäkeäkään ei ole olemassa.

[Dangr]

No, jos tarkoitus on keskustella siitä miten PKS-asujat yleensä pääsisivät PKS-työpaikoilleen ja PKS-asioilleen, niin ehkä siinä kannattaa huomioida missä nämä PKS-sijainnit yleisesti ovat. Jos tämä huomioidaan, niin en näe syytä miksei siitä voisi keskustella järkevästi. Mutta ikävä kyllä jos näistä ikävistä reaalimaailman faktoista muistuttaa, niin se on ikävää joukkoliikennevastaisuutta.

Kyllä, mutta ensin minusta pitäisi keskustella hieman reunaehdoista kuten hyväksyttävän kävelymatkan pituudesta, vuoroväleistä jne. Eikä vain heittää erilaisia ääriesimerkkejä minkä vuoksi joku onnistuu tai ei.

Miten muuten nuo googlen arviot ajomatkoista pitää paikkaansa pääkaupunkiseudulla?

[jmk]

Mutta ehkä juna-aseman vieressä asuminen on täysin epärealistinen ääriesimerkki, kun hommafoorumilla niin sanotaan.

Höpöhöpö. Kyllä joku voi asua juna-aseman vieressä, mutta se on vain pieni murto-osa pääkaupunkiseudulla asuvista. Merkittävä osa pääkaupunkiseudun asukkaista asuu muualla kuin juna-aseman vieressä, eikä muuten haluakaan asua siellä juna-aseman vieressä. Tähän on monia täysin järkeviä ja hyväksyttäviä syitä. Usein näille henkilöille luonteva ja toimivin työmatka- ja asiointiratkaisu ei ole juna. Usein se on jopa henkilöauto. Ne, jotka hyvistä käytännön syistä taittavat matkansa henkilöautolla, maksavat veroillaan huomattavat subventiot joukkoliikennettä käyttäville. Jostain syystä nämä lystin maksajat ovat tässä kuuluisassa PKS-liikennediskurssissa epäihmisiä. Miksi?

Onko tosiaankin tavoitetilana, että pääkaupunkiseudulla ei ole enää sijaa millekään muulle asumiselle kuin juna-aseman vieressä kerrostalossa?

[Siili]

Ja kuten sanoin, itse asun aivan aseman vieressä. En ole ainoa joka asuu näin. Käy vaikka pääkaupunkiseudun juna-asemien lähistöllä ja näet, että kyllä ihmisiä asuu niiden lähistöllä.

Tähän sopii erinomaisesti vanha sanonta: No shit, Sherlock!

[jmk]

Miten muuten nuo googlen arviot ajomatkoista pitää paikkaansa pääkaupunkiseudulla?

Yleisesti ottaen varsin hyvin. Näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Googlen matka-aika-arviot riippuvat kellonajasta. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ajat pitävät paikkansa erittäin hyvin, tyyliin Google sanoo 22 minuuttia ja käytännössä sulla meneekin 20-24 minuuttia. Ruuhka-aikoina Google pidentää arviota. Jos kysyt vaikka kehä I:n kautta kulkevaa reittiä, Google saattaa ruuhka-aikana lisätä siihen esim. 10-15 minuuttia. (Näin pidennettykin matka-aika voi helposti olla esim. 15-20 minuuttia nopeampi kuin joukkoliikennematka samalla välillä.)

Poikkeustilanteita tietysti tulee kaikessa liikenteessä. Lumimyrskyssä hidastuu niin henkiöauto kuin bussi, bussi ajaa ojaan, raitiovaunuliikenne seisahtuu lumen tukkiessa vaihteet, metrovuoro jääkin väliin kun kuljettajia puuttuu jne.

[Titus]

Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"

Kuten jutussakin sanotaan, tuo lehtien pudottaminen on kasvi- ja lajikohtaista.

TÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle.

"Erikoista!" hän mietti.

Onko se erikoista, arboristi Saija Asikainen Helsingin kaupungin rakennuspalveluista eli Starasta?
"Ei", Asikainen vastaa saman tien. "Usein tammet säilyttävät lehtensä koko talven ajan. Jos ihminen vain pitää silmänsä auki, niitä näkee kaikkialla."

Toisaalta syy puiden/pensaiden kuolemiseen voi olla kuiva tai hapan maa. Tai vähähappinen (vesi korkealla maan sisällä) tai vain vähäravinteinen. Virustaudit tappavat puita säännöllisesti ilman, että niistä tarkkaan voi sanoa mikä aiheutti kuoleman tai pystyssä kitumisen. Tokoinrannassa taisi olla joku isompi puuvirusepidemia pari vuotta sitten? Tällainen saattaa johtua vaikkapa ympäröivän kasvillisuuden kautta levinneistä viruksista tai tuholaisista.

Esim Kyläsaaren/Hermannin puiston ranta on aika epäpuhdasta aluetta, mutta kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Jotkut ovat jopa jemmanneet omia puutarhojaan sinne.

btw jos "myrkylliset ainekset liikkuvat" menevät ne joko veden mukana alaspäin tai pois, mutta että nousisivat ilman ihmisen apua ylös ? jaa-a, toki sellaisiakin on, mutta ei tiedä varmaksi ennenkuin tutkitaan 

[Titus]

Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:

Kallion unelmahöttösuunnitelma ikuisen vapun keskustaksi, kukapa alueella asuva ei sitä haluaisi 

https://urbanfinland.com/2022/12/18/tervetuloa-kierrokselle-tulevaisuuden-kallion-luuppia-pitkin/

Eli tämä on juuri sellaista pää perseessä oma kiva ensin suunnittelua jonka seurauksia ei kyetä käsittelemään tai pohtimaan. On vaan niinq kiva, että autot pois ja terdei...

Ei tämä ole alueella asuvien etujen mukaista, vaan näiden landella asuvien jonnejen ja tiinojen idea jostain mikä olisi kivaa.

[Eino P. Keravalta]

Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:

Kallion unelmahöttösuunnitelma ikuisen vapun keskustaksi, kukapa alueella asuva ei sitä haluaisi 

https://urbanfinland.com/2022/12/18/tervetuloa-kierrokselle-tulevaisuuden-kallion-luuppia-pitkin/

Vain yksi poiminta tuosta dystopiasta:

Parkkipaikkoja poistamalla Porthaninkadulle mahtuisivat myös pyöräkaistat

Tämähän on sinänsä aivan totta, sillä tila on aina nollasummapeliä. Jos poistetaan parkkipaikat, saadaan tilaa muulle. Jos taas poistetaan pyöräilykaistat, saadaan tilaa jollekin toiselle. Ja jos poistetaan vaikka Eduskuntatalo, saadaan tilaa fillariparkille, moskeijalle, jalkapallohallille tai ennallistettavalle mäennyppylälle.

Mutta miksi helvetissä pitäisi saada jotain pyöräkaistoja? Eivätkö nuo ideologiansa sokaisemat tajua, että Suomi ei ole eikä voi ilman merkittävää ilmaston lämpenemistä ollakaan pyöräilymaa? Pyöräkelejä täällä etelässäkin on jostakin Toukokuusta Syyskuulle, viisi kuukautta. Ja jos kesä tulee myöhässä ja talvi ajoissa, sitäkin vähemmän. Miinus vielä sadekelit. Ja vaikka täällä aurinko paistaisi joka päivä ja olisi lämmintä ja kuivaa, kansasta vain pienempi osa voi tukeutua pelkkään fillariin, valtaosa aktiivikansalaisista tarvitsee auton, sitä nämä hölmöt eivät tajua - varmaankin siksi, etteivät ole itse aktiivikansalaisia, vaan Kela-elättejä, huumehippejä ja lapsettomia tyyppejä, jotka asuvat 150 metrin päässä työpaikastaan.

[Melbac]

Puut kuolevat Töölönlahdella: "Ovatko maapohjan myrkyt nousseet pintaan?"

Kuten jutussakin sanotaan, tuo lehtien pudottaminen on kasvi- ja lajikohtaista.

TÖÖLÖNLAHDEN puiston eteläosassa on yksinäinen tammi, joka ei ole tiputtanut lehtiään, vaikka kohta on joulu, Helsingin Sanomien lukija Marja Saarinen kirjoitti havainnostaan toimitukselle.

"Erikoista!" hän mietti.

Onko se erikoista, arboristi Saija Asikainen Helsingin kaupungin rakennuspalveluista eli Starasta?
"Ei", Asikainen vastaa saman tien. "Usein tammet säilyttävät lehtensä koko talven ajan. Jos ihminen vain pitää silmänsä auki, niitä näkee kaikkialla."

Toisaalta syy puiden/pensaiden kuolemiseen voi olla kuiva tai hapan maa. Tai vähähappinen (vesi korkealla maan sisällä) tai vain vähäravinteinen. Virustaudit tappavat puita säännöllisesti ilman, että niistä tarkkaan voi sanoa mikä aiheutti kuoleman tai pystyssä kitumisen. Tokoinrannassa taisi olla joku isompi puuvirusepidemia pari vuotta sitten? Tällainen saattaa johtua vaikkapa ympäröivän kasvillisuuden kautta levinneistä viruksista tai tuholaisista.

Esim Kyläsaaren/Hermannin puiston ranta on aika epäpuhdasta aluetta, mutta kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Jotkut ovat jopa jemmanneet omia puutarhojaan sinne.

btw jos "myrkylliset ainekset liikkuvat" menevät ne joko veden mukana alaspäin tai pois, mutta että nousisivat ilman ihmisen apua ylös ? jaa-a, toki sellaisiakin on, mutta ei tiedä varmaksi ennenkuin tutkitaan 

Helsinki on vanha satamakaupunki jossa kaikki paska pistetty mereen ja osa vanhoista taloista on vielä rakennettu vanhan sekajätteen päälle.Aika monella vanhalla teollisuusalueella/satama-alueella on nykyään asuintaloja,esim kyläsaaressa oli jätteenpolttolaitos ja verkkosaari/kalasatama oli satama-aluetta,samoin pikkuhuopalahdessa oli autokorjaamoja ja leppäsuon shellin aluekkin taisi olla rakennuskiellossa tms maahan joutuneiden aineiden takia.Se pintamaa voi olla "puhdasta" mutta ei kannata kaivella syvemmälle,sama juttu herttoniemenrannan kanssa.Itse kun olin nuori niin esim meilahden sairaalan biojätteet(leikkauksisa yms tulleet jätteet) poltettiin paikallisessa jätteenpolttolaitoksessa ja ihan normaalisti pistettiin öljyt maahan yms tohon aikaan(esim käytiin vaihtamassa autosta öljyt manskun huoltoasemilla) ja ties mitä kaikkea helsingin kaduille on tulvinut aikoinaan.Myös kaikenlaisia onnettomuuksia tapahtunut ja kellarit on tulvineet monessa talossa monta kertaa yms,samoin maassa ollut käsittääkseni bensa-asemien öljysäiliöitä jotka vuotanut sen lisäksi mitä kaikista eri autoista on noiden kohdalla valunut viemäreihin.En yhtään ihmettele jos ei kasva puut,puutkin ja muut lajit mitä täällä istutetaan teiden varsille on valittu sen mukaan miten ne kestää saasteita.

/edit
Huomatkaa että mun nuoruudessa noita alettiin vähän kieltämään kun aikaisemmin pistetty käsittääkseni kaikki paska tehtaista yms suoraan viemäriin/mereen/maahan ja sitä oli jatkunut vuosikymmeniä.Älkää ihmetelkö jos vähän vanhemmat äijät kattelee porukka kummissaan kun ne on uimassa jossain satama-altaissa minne äijiä ei saisi ehkä kuin kuivapuvussa.Ei parane nielaista paikallista merivettä,paikalliset rotatkin on taitaa olla vähän sitkeämpiä versioita joille kehittynyt jotain toleranssia vuosikymmenien saatossa tai vastaavaa.

[Titus]

Vain yksi poiminta tuosta dystopiasta:

Parkkipaikkoja poistamalla Porthaninkadulle mahtuisivat myös pyöräkaistat

Tämähän on sinänsä aivan totta, sillä tila on aina nollasummapeliä.

Aivan. Lisäksi ei pohdita sitä mistä mihin tämä Porthaninkadun pyörätie veisi, Ympyrätalolta kirjastolle? Jee!
Lisäksi luulen, että idean esittäjä ei koskaan ole ajanut Porthaninkatua ylös pyörällä, ei niitä loivimpia mäkiä pyöräillä.

Sama perusongelma kuin Hämeentien massiivisella pyörätierakennelmalla: se ei kytke mitään pyöräilyliikenneyhteyksiä toisiinsa vaan vie ei mistään ei mihinkään. Ei kukaan esim idästä tuleva polje ensin mäen päälle Kurviin, että pääsisi ajelemaan Hämeentien pyörätietä. Idästä ja pohjoisesta tulevat ajavat rantatien kautta. Lännestä tulevat radan varren kautta.

btw kovin ollut hiljaista tuo Hämeentien pyöräliikenne vaikka on aurattu ja puunattu ennen ajokaistoja 

[Outo olio]

Tässä sitä unelmaöttöä jonka pohjalta kaupunkia suunnitellaan ja jonka mielisiä asioista on päättämässä:

Poikkeusaikojen puristuksessa kirkastui ajatus muokata alueen vilkkaimmat kadut Porthaninkatu, Fleminginkatu, Vaasankatu ja Hämeentie sekä niiden väliset aukiot selkeämmin kaikille avoimiksi kaupunkitiloiksi.

Vilkas katu ymmärtääkseni on semmoinen missä menee paljon autoja, mikä puolestaan tarkoittaa että kyseiselle kaupunkitilalle on käyttöä jo nyt. Katu on autojen käytössä, ja oletettavasti koko ympäröivä kaupunkitila on mietitty sillä oletuksella että autot ovat vilkkaalla kadulla, eivätkä muualla. Jos katu muutettaisiin avoimeksi kaupunkitilaksi, minne ne autot menisivät? Viereisille pikkukaduillekko?

Yleensä en syytä eri mieltä olevia ihmisiä huumeiden käytöstä, mutta nyt kyllä on pakko ihmetellä, missä merkeissä tämmöinen ajatus "kirkastui". Oliko poikkeusajat sitä että riittävän moni oli etätöissä, jolloin henkilöautoliikenne näillä muuten vilkkaimmilla teillä väheni, ja sitten joku ihasteli muuttunutta kaupunkitilaa alkoholin tai jonkin muun aineen vaikutuksen alaisena, ja ajatus lähti siitä?

Itsekin siis olen varovaisen myötämielinen keskustatunnel(e)ille, jo(i)ssa olisi suorat yhteydet maanalaisiin parkkiluoliin. (Suora läpiajo voitaisiin estää rekisterikilven lukevilla kameroilla.) Katutilaa saataisiin tällä tyhjäksi, polkupyörillekin. Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.

Helsinki on vanha satamakaupunki jossa kaikki paska pistetty mereen ja osa vanhoista taloista on vielä rakennettu vanhan sekajätteen päälle.

Maan sisästä löytyi hissi Helsingissä

Hakaniemenrannasta löytyi maan alta hissi.

Riika Tauriainen
perjantai 9.9.2022 klo 16:25

Helsingissä Hakaniemenrannassa löydettiin siltatyömaalla maan alta hissi. Kruunusillat-hankkeella on alueella rakennustyömaa ja hissi löydettiin kaivutöiden yhteydessä jo 1,5 kuukautta sitten.

--

– Erikoinen löytö, mutta kyllä sitä maan alta kaikenlaista tulee vastaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b617180b-c827-4f28-b9c9-759b47219fec

Maan alta löytyi hylätty hissi Helsingissä

Hakaniemenrannasta maan alta löytyneen hissin alkuperästä ei ole tietoa.

Lasse Kivinen HS
9.9. 14:56 | Päivitetty 9.9. 15:41

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009059908.html

Syvältä maan alta löytyi kerros­talon hissi Helsingissä – matkustajista ei mitään havaintoa

Tuomas Manninen
9.9. 16:50

Kruunusillat-raitiotien työmaalta Helsingin Hakaniemenrannasta on noussut syvältä maan alta hissi.

--

Hissi oli reilun kolmen metrin syvyydessä työmaan itäosassa lähellä Kulttuurisaunaa, joka valmistui kymmenen vuotta sitten osoitteeseen Hakaniemenranta 17.

--

– Viime vuonna toiselta puolelta työmaata löytyi hevosenluut, Urjanheimo kertoo.

--

Kaikenlaista muutakin on tullut vastaan: paaluja, pulloja, tiiliä, ylijäämäbetonia.

--

Kaikki Urjanheimon mainitsemat esineet ovat joutuneet meren syliin ja päätyneet maan poveen, kun merta ja merenrantaa on Hakaniemessä täytetty ja valloitettu neitseelliseksi maaperäksi, Hakaniemenrannaksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009059649.html

[Titus]

Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.

Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on jossain vaiheessa rakenteilla ja Itäväylän alkuun/Kalasataman alueelle on tehty varauksia tunnelin yhdistämisestä sinne.

[Eino P. Keravalta]

Mutta polkupyöräkaupunkia kannattaa lähinnä Vihreät, jotka myös vastustavat keskustatunnelia.

Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on jossain vaiheessa rakenteilla ja Itäväylän alkuun/Kalasataman alueelle on tehty varauksia tunnelin yhdistämisestä sinne.

Tunneli-ideat ovat periaatteessa hyviä, mutta käytännössä turhia, koska lopulta meidän on jätettävä kaupunki neekereille ja lähi-itäläisille ja paettava korpiin. Kaikki infra, mitä me rakennamme, rakennamme valloittajille eivätkä hekään sitä tule käyttämään, koska heillä ei ole varaa hankkia autoja, mitä nyt notkuvat kauppakeskuksissa, joita niitäkään ei 20 vuoden kuluttua ole, koska ostovoima katosi korpiin ja peltomarketteihin. Itsekin joudun lähtemään kodistani pakoon vielä elinaikanani, vaikka se sijaitseekin 25 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Valloittajat valloittavat kaupungit ja radanvarsipaikkakunnat. Vain autossa on tulevaisuus, sillä pääsee korpeen, minne väkivaltainen multikultti ei yllä.

[Outo olio]

^^Jätkäsaari - Länsiväylä-tunneli on nyt tekeillä, mutta tätä ennen Vihreät vastustivat sitä vuosien ajan. Oli etukäteen arvattavissa, että kun asuinalueen liikenne lisääntyy, ja sataman liikenne pysyy samana tai lisääntyy, niin tieverkosto menee tukkoon, mutta Vihreät vastustavat periaatesyistä kaikkea autotierakentamista. On olemassa käsite "katalysoidusta kasvusta" (englanniksi "induced demand", sana indusoitu ei käänny kätevästi suomeksi joten käyttäisin sanaa katalysoitu) joka tarkoittaa sitä että jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä. Tämä ei ole paikkaansapitämätön ajatus, yleisellä tasolla, mutta Vihreät ovat ottaneet sen kategoriseksi ohjenuorakseen, ja vastustavat siksi aina ja kaikkea tierakentamista.

Oli etukäteen nähtävissä, että Jätkäsaareen syntyy liikennesuma, mutta Vihreät esti satamaan vievän moottoritietunnelin rakentamisen. Nyt on käytännössä havaittu, että sellainen olisi pitänyt rakentaa, ja mieluiten etukäteen, joten Vihreät ovat joutuneet antamaan periksi, ja/tai muut kaupunginvaltuutetut ovat havainneet Vihreiden olevan fanaatikkoja, joita ei kannata tässä asiassa kuunnella, joten nyt tunneli etenee. En ole perehtynyt keskustatunnelin viimeisimpiin käänteisiin, mutta ainakin "perinteisesti" Helsingin Vihreät kaupunginvaltuutetut ovat vastustaneet ajatusta, vaikka ovat samaan aikaan halunneet kävelykeskustaa, joka edellyttäisi autojen ohjaamista jonnekin muualle.

[jmk]

jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä.

Onkohan millään muulla alalla käytössä argumentti, että paljon kysytyn tuotteen tarjontaa ei kannata lisätä, "koska sittenhän ihmiset hankkivat sitä ja se loppuu"?

Esim. tomaatit myyty kaupasta loppuun --> Ei kannata tuottaa enempää tomaatteja, koska sittenhän ihmiset ostavat niitä.

[Paawo]

^Kysymys ei koskaan, milloinkaan, näissä hippapiireissä olekaan siitä että mikä kannattaa ja/tai mistä olisi etua, vaan väsymättömästä suunnitelmatalouteen ja totalitarismiin pyrkimisestä.

Liikkuva ihminen saattaa paeta, samoin tehdä omia havaintoja ja päätyä niiden pohjalta järjestelmänvastaisiin johtopäätelmiin. Siksipä rajoittamalla vapaata liikkuvuutta ja havainnointia saavutetaan aikaa myöten pettämätön kontrolli.

[Nikolas]

jos rakennetaan autotie jossa on ylikapasiteettia, ylikapasiteetti houkuttaa ihmisiä käyttämään tietä, jolloin kapasiteetti aikaa myöten täyttyy, ja tie lopulta ruuhkautuu. Tämä tarkoittaa että, yleisellä tasolla, ruuhkia ei voida ratkaista rakentamalla lisää teitä.

Onkohan millään muulla alalla käytössä argumentti, että paljon kysytyn tuotteen tarjontaa ei kannata lisätä, "koska sittenhän ihmiset hankkivat sitä ja se loppuu"?

Tämä ehkä muistuttaa Jevonsin paradoksia. Oletetaan että jonkin prosessin hyötysuhdetta parannetaan, varsinaisena tarkoituksena vähentää resurssien käyttöä, kun kerran vähemmälläkin onnistuu. Tästä seuraa tavallisesti päinvastainen seuraus, eli hyötysuhteen parannuttua prosessin edut entisestään korostuvat, ja sitä halutaan käyttää entistä enemmän, ja resurssien käyttö saattaa siinä jopa kasvaa alkuperäisestä.

Nähdäkseni Jevonsin paradoksi ei ole sillä tavoin yleispätevä, että hyötysuhteen parantaminen aina suoraan johtaisi kulutuksen lisääntymiseen. Mielestäni hyvä esimerkki on LED, joka kuluttaa vähemmän sähköä kuin hehkulamppu. Tämä hyötysuhteen parannus ei paljonkaan innosta ihmisiä kasvattamaan yleisvalaistuksen kirkkautta, vaikka siihenkin olisi mahdollisuus. Toisinaan kirkkaampaa valaistusta kaivataan työskentelyolosuhteiden parantamiseksi, mutta niissä tapauksissa ei yleensä sähkön hintaa pidetä minkäänlaisena kriteerinä tai rajoittimena. Leikkaussalin valaistus lienee tästä varsin kelpo esimerkki.

Mitä tulee autoteiden leveyteen ja kapasiteettiin yleisemmin, minusta on hieman vaikea uskoa että ihmiset ryhtyisivät ajelemaan autoilla yli käyttötarpeen, vain siksi että hyvää tietä on. Elämässä on muutakin tekemistä kuin autolla ajelu ympäriinsä.

Sen kyllä uskon että jos muut kulkupelit ovat suorastaan ikäviä, ihmiset hakeutuvat niistä ikävistä kulkupeleistä pois, jos vain tilaisuus ilmaantuu. Mutta tässäkin sopii miettiä, voisiko niitä ikäviä kulkupelejä parannella jotenkin, jotta ne eivät olisi niin ikäviä?

Ruuhkien muodostumiseen liittyy varmasti ihmisten liikkumisen tarve: Kas kun työpaikkojen ja asuntojen etäisyys onkin usein pitkä. Mistähän sekin voisi johtua? Voisiko olla niin että työvoimavaltaiset yritykset olisivat löytäneet työmatkaperusteisista verovähennyksistä käytännöllisen mahdollisuuden säästää firman tilojen kiinteissä kuluissa, siirtämällä firman mööpelit halvempiin tiloihin vähän etäämmälle ydinkeskustoista? Muitakin syitä pitkille työmatkoille varmaankin on, ja olisiko mahdollisesti kaavoitus yksi sellainen. Kaavoitetaan työvoimavaltaista pienteollisuutta teollisuusalueelle ja asuntoja asuinalueelle, ei pitäisi olla suurikaan yllätys, jos näiden alueiden välille syntyy liikennettä.

[Eino P. Keravalta]

Nikolas:

Sen kyllä uskon että jos muut kulkupelit ( julkiset ) ovat suorastaan ikäviä, ihmiset hakeutuvat niistä ikävistä kulkupeleistä pois, jos vain tilaisuus ilmaantuu. Mutta tässäkin sopii miettiä, voisiko niitä ikäviä kulkupelejä parannella jotenkin, jotta ne eivät olisi niin ikäviä?

Yksi tapa tehdä julkisesta liikenteestä miellyttävämpi on lisätä turvallisuutta niissä. Junissa, busseissa, raitiovaunuissa ja metroissa tulisi partioida turvahenkilö. Hän ojentaisi niitä, jotka valtaavat kaksi paikkaa, jotka häiriköivät mölyämällä puhelimeensa, jotka ehdottelevat seksiä kanssamatkustajille, jotka ovat örvellyskännissä. Liputtomat hän niputtaisi, vaikka lähtökohtaisesti pitäisi luoda järjestelmä, jossa junaan ei edes pääse ilman lippua, metroon sama. Tämä liputtomien matkustajien nollaus jo vähentäisi paljon kaupungista ja kaupunginosasta toiseen matkustavia puukkojengejä, koska eihän niillä ole rahaa matkustaa, kun kaikki rahat menevät huumeisiin.

[Jorma M.]

Jos ihmettelee Helsingin epäkohtia, niin kannattaa ajatella entisiä ja nykyisiä päälliköitä. Keitäs niitä oli/on?

sinnemäki - sauri - nazima - fatima - torkkupeitto - soininvaara - arhinmäki - räty - sohvakaluste-paavo voutilainen - rikosrekisteri-vapaavuori

eikö näillä luulisi tulevan systeemit pelaamaan?

[Melbac]

Jos ihmettelee Helsingin epäkohtia, niin kannattaa ajatella entisiä ja nykyisiä päälliköitä. Keitäs niitä oli/on?

sinnemäki - sauri - nazima - fatima - torkkupeitto - soininvaara - arhinmäki - räty - sohvakaluste-paavo voutilainen - rikosrekisteri-vapaavuori

eikö näillä luulisi tulevan systeemit pelaamaan?

Noi kaikki taitaa olla ns "urapoliitikkoja" jotka jo koulussa liittynyt kaikenlaisiin opiskelijoiden yhdistyksiin yms eli käytännössä ei ole tarkoitus parantaa helsinkiä vaan edistää omaa uraansa.Helsingistä on päässyt muuten aika pienellä äänimäärällä (nazima 5 156 2015),yrittää taas uudestaan eduskuntaan.

/edit
Suomessa pitäisi uudistaa ihan kokonaan ketä saa äänestää kunta/eduskuntavaaleissa,se aika mitä on asunut maassa pitäisi olla 18v eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa kunnassa pitäisi asua ainakin joku >10v.Kielikoe olisi hyvä ja joku kansalaisuustesti jossa testataan onko hakija täysin ymmärtänyt suomalaisen yhteiskunnan tietyt säännöt ja tunteeko se ollenkaan suomen lakia.Onko suomen lakikirjoja muuten edes käännetty noiden kielille ja onko niitä saatavilla jos ne osaa lukea omaa kieltään?.