Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Eino P. Keravalta]

Miksi muuten kaupungin pitäisi olla elävä?

Eikö kaupungin pidä ensisijaisesti palvella asukkaidensa toiveita ja kun ne täyttyvät, siitä tulee automaattisesti elävä.

Nyt yritetään kiivetä perse edellä puuhun: yritetään luoda jotain 'elävää kaupunkitilaa' siten, että tehdään asukkaiden elämä vittumaiseksi ja sitten ihmetellään kun kaupunki näivettyy. Pitäkää asukkaiden tarpeista, kuten autoilumahdollisuuksista huolta niin se elävyys rakentuu sitten orgaanisesti aivan itsekseen ilman, että kaupungin pitää palkata jonglöörejä autioille kävelykaduille.

[Eino P. Keravalta]

1. Ensin marxilainen kontrolloi, rajoittaa, kieltää, luvanvaraistaa, demonisoi, säätää, pakottaa, verottaa, ehkäisee, ohjaa ja maksattaa.

2. Sitten marxilainen ihmettelee kun kaupunki näivettyy.

Korjatakseen asiantilan marxilainen ei suinkaan puutu kohtaan 1, vaan

3. Marxilainen keksii tukihimmeleitä, asettaa ehtoja tuen saamiseksi, palkkaa tukitarkastajia, luo lisää byrokratiaa ja hallintoa ja verottaa yhä enemmän ja ottaa lainaa tämän kaiken pystyssäpitämiseksi.

Näin meillä rakennetaan eläviä kaupunkeja!

Olikohan se Ronald Reagan, joka joskus sanoi siihen tapaan, että sosialisti verottaa kaikkea niin kauan kuin se liikkuu ja kun se ei liiku, sosialisti alkaa maksaa sille tukiaisia..



Jos ihmisille vain taattaisiin suuremmat vapaudet ja pienemmät verot, kaupungit muuttuisivat automaattisesti eläviksi ja bisnes kukoistaisi. Mutta silloinhan kommunisteilta loppuisivat suojatyöpaikat ja hekin joutuisivat ihan oikeisiin töihin ja mikäs se sen pahempi olisi 'työväenluokan' edustajille..

[salakana]

Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.

Itiksessä voi olla suhteellisen paljon kävijöitä, mutta se ei auta, kun suuri osa niistä on neekereitä, jotka vain notkuvat siellä eivätkä osta mitään. Itis on muutenkin uppoava kauppakeskus, monet liikkeet ovat siirtyneet viereiseen Prismaan ja CM-vetoiseen Eastoniin. Tuo on todella raju merkki, mutta kyllähän sen tietää, mistä se kertoo. Itiksestä tulee lopulta ihan samanlainen kuin Puhos, halal-lihakauppaa sun muuta matupaskaa vieri vieressä.

Kaari ihan hyvä kauppakeskus, kivenheiton päässä ei kymmentäkään minuuttia tästä itä-Pakilasta autolla huristele. Ruuhkahuippujen aikaan liikennejärjestelyt kyllä uskomatonta persettä, jono seisoo pitkälle kehäykköselle saakka ja parkkihallista ulospääsyt jumittaa samallailla. Hyvä puoli 24h aukioloajat, joten 16-18 kellonaikojen ulkopuolella liikenne toimii OK. Viikin prismaa tulee välillä joskus käytettyä, mutta se on paskamaisemman reitin varrella ja sinne pitää ihan erikseen haluta lähteä. Kaaressa päivittäisasiointi sujuu nopeasti ja ketterästi, iso siisti kauppakeskus missä kaikki tyypilliset arkikaupat ja mieletön valikoima. Jos erikoisemmille ostoksille tarvii niin suoraan Jumboon tai Tammiston alueelle. Töistä kotiin kehäykköstä ajellessa näppärä poiketa äkkiä Kaaressa ja yhden pysähdyksen taktiikalla koukata monen päivän ostokset kyytiin ilman että tuhlaa aikaa tuntikausia.

Kaari itsessään alkaa kyllä muuttua hissukseen etnisempään suuntaan noin asiakaskuntaa katsoessa. Olen kiinnittänyt huomiota miten viimevuotisen remontin aikana sielä on kameravalvontaa lisätty varmaan nelinkertaiseksi. Ei voi sanoa että seiniä pystyssä pitävää sakkia olisi häiritsevästi, mutta etenevissä määrin.

edit: Jäi lause kesken, täydensin loppuun

[-PPT-]

Kuntarajat on tässä(kin) asiassa keinotekoisia. Serkku perheineen asuu Vierumäessä siis Pohjois-Vantaalla joten isommat ostokset on helppo tehdä Keravan puolella.

[Nikolas]

Töistä kotiin kehäykköstä ajellessa näppärä poiketa äkkiä Kaaressa ja yhden pysähdyksen taktiikalla koukata monen päivän ostokset kyytiin ilman että tuhlaa aikaa tuntikausia.

Näinhän se menee tietenkin, ja kaikki ajattelukykyiset tajuavat tuon ilman ihmettelyä ja tuskanhikeä.

Mutta idealistinen vihertuholainen ajattelee, että jos ne ostokset eivät aivan mahdu reppuun, sitten otetaan avuksi nokkakärry tai tavarafillari. Mutta jos joku erehtyy kysymään että mitenkäs isot ostokset ja perhe liikkuvat samalla kertaa, seuraa tuumaustauko: Että siis perhettä, toisin sanoen lapsia myös...

[Betonikostaja]

Muutama poiminta kauppakeskusyhdistyksen raportista.

Jumbo: 11,6 M kävijää, 482 M€ myynti, 41,6 €/asiakas
Kaari: 6,8 M kävijää, 268 M€ myynti, 39,4 €/asiakas
Itis: 15 M kävijää, 260 M€ myynti, 17,3 €/asiakas

Osa ihmisistä hakee pidemmän ajan tarpeensa kerralla ilman basaarihulinaa ja metrokiskojen kolinaa.

Jumbolla on 2 X myynti 30% pienemmällä asiakasmäärällä ja Kaarella isompi myynti alle puolella Itiksen asiakasmäärästä. Minne asiakkaat ja kauppiaat haluavat?

Nuokin luvut kertovat ihan selvästi suunnan. Autoilijat tuovat rahan. Etenkin Kaaren luvut ovat hämmentävän kovat. Se onkin niitä harvoja Helsingin sisällä onnistuneita kauppakeskuksia. Se on jännää, koska liikenne Kaareen on ihan silkkaa paskaa ja ruuhkat ovat kovat. Kannelmäen katurakenne ei kestä noita liikennemääriä. Mutta joku sinne vetää. Käyn siellä kyllä itsekin, mutta kävellen, juuri noista edellä mainituista syistä.

Julkiset yhteydet Kaareen ovat vain huonontuneet uudistuksissa vuosien varrella. Kaupunginosien väliltä on estetty läpiajoliikenne, mutta tuntuu että joku jostain syystä ei halua palvella massoja toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä lähialueilta Kaareen. Saa nähdä muuttavatko Vihdintien pikaratikkasuunnitelmat tilannetta.

Vihdintien pikaratikka vain pahentaisi tilannetta, kun sen vaatima tila olisi väistämättä autoilta pois. Ongelma on Kannelmäkeen johtava silta. Se ei siitä muuksi muutu. Liittymissä on jo nyt usein ruuhkaa, ja jos tuohon sillalle laitetaan vielä joku ratikka, niin autoilijat eivät enää jaksa sitä. Ja Kaarihan on nimenomaan autoilijoiden varassa, ja jostain syystä sitä autoilevaa porukkaa Kaaressa riittää, vaikka ruuhka-aikana tilanne on ihan hirveä. Ratikka olisi kuitenkin kuolemansuudelma Kaarelle, koska iso Prisma ja autoilu.

[Eino P. Keravalta]

Kun kivijalkaliikkeitä katoaa ja bisnes siirtyy enemmän kauppakeskuksiin, olisiko järkevää tai mahdollista, että kivijalkaliikkeet saisivat myydä alemmalla arvonlisäverolla?

Jos alv on 24% niin kivijalkaliikkeille 12%?

Vai olisiko tämä valtion asiatonta puuttumista markkinatalouteen, kilpailun vääristämistä, epätasa-arvoa tai peräti jotain holhoamista ja kommunismia?

Joskus tietysti kivijalkaliikkeen ja kauppakeskuksen rajanveto voi olla hankalaa, mutta kaava sanelisi, kumpaan ryhmään tila kuuluu.

Onko tämä tyhmä ajatus vai voisiko tätä kehittää eteenpäin?

[Bona]

Kaaressa on Sokoksen tavaratalo.

En itsekään mene Helsingin keskustaan vapaaehtoisesti koskaan, mutta yksi asia on monissa kauppakeskuksissa (Iso Omena, Sello) pielessä: vaatekaupat ovat samaa alemman tason lindexiä kaikissa. Viimeinen jäljellä oleva syy raahautua keskustaan - keskiluokan kukkarolle sopivaa laadukkaampaa kampetta myyvät tavaratalot - ei enää päde, sillä Kaaresta löytyy Sokos, Jumbosta ja Ainoasta Stockmann. Näistä Sokos on itse asiassa enää kuvailuni mukainen tavaratalo. Stockalla en ole käynyt 15 vuoteen eli sen jälkeen, kun unohtivat suomalaisen keskiluokan ja alkoivat myydä tavaraa venäläisille ja mainostaa vihervassareille.

[Titus]

Ei  mitään uutta, että hyvin toimivan kaupan auto/joukkoliikenne tuhotaan. Esim Verkkokaupan edestä poistettiin pysäkki ja se siirrettiin parin-kolmen sadan metrin päähän. Aiemmin näki kun porukka tuli keskustasta ostoksille Verkkokauppaan ja ajoi spåralla takaisin, nyt seiskassa ei näe juuri koskaan Verkkokauppa-kasseja.

Jäin käsitykseen, että Verkkokaupan olisi pitänyt maksaa Hgin kaupungille, että pysäkki olisi jäänyt paikalleen.

7 kulkee oman oven edestä ja oli näppärä käydä VK:ssa, mutta nyt menen omalla autolla ettei tarvitse roudailla ostoksia satoja metrejä.

Samoin kävi Stockkalle kun raitiovaunulinjoja siirrettiin Stockkan edestä Rautatieaseman eteen "jotta on paremmat kulkuyhteydet". Nyt esim Hakaniemestä pääsee steissille neljällä eri linjalla (alalinjoineen), mutta Stockkan eteen et yhdelläkään. 

[Dangr]

Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.

[potta]

Itis on muutenkin uppoava kauppakeskus, monet liikkeet ovat siirtyneet viereiseen Prismaan ja CM-vetoiseen Eastoniin. Tuo on todella raju merkki, mutta kyllähän sen tietää, mistä se kertoo. Itiksestä tulee lopulta ihan samanlainen kuin Puhos, halal-lihakauppaa sun muuta matupaskaa vieri vieressä.

Itishän on nyt kovasti uudistumassa:

https://itis.fi/itis-uudistuu/

Havainnekuvien perusteella myös asiakaskunta on uudistumassa  radikaalilla tavalla.

[Asmodeus]

---

                                                ------> poistettu turhaa lainausta <-------

Samoin kävi Stockkalle kun raitiovaunulinjoja siirrettiin Stockkan edestä Rautatieaseman eteen "jotta on paremmat kulkuyhteydet". Nyt esim Hakaniemestä pääsee steissille neljällä eri linjalla (alalinjoineen), mutta Stockkan eteen et yhdelläkään. 

Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?

[l'uomo normale]

Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.

Verkkokaupassa jätkäsaaressa eivät rollaattorimummot ja muuten liikkumisrajoitteiset asioi, mutta lähiseudun ostoskeskuksissa kyllä. Heille 300 metriä bussipysäkille ostosten kanssa on liikaa. Voin kuljettaa mikroaaltouunin tai vastaavan bussilla kotiin mutta mieluiten välttelisin ylimääräistä kävelyä sellaisten kanssa.

[Dangr]

Naapurustossa pari rollaattorimummoa. Aikamoisia ostosmääriä saavat kuskattua kilometrin päässä olevasta ostoskeskuksesta. Ongelmana heillä on talvikelit. On ihan yksi ja sama jos paksua, upottavaa lunta tai sohjoa on yksi tai 300m, heidän matka tyssää siihen. Ja onneksi yhteiskunta tarjoaa heille taksikyytejä.

[Titus]

Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?

eh aivan... ei tainnut olla pointtina kirjoittamassani ?

[Titus]

Joo. Kyllä nuo jopa 0,3km matkat on ihan mahdottomia etäisyyksiä kävellä/lyllertää. Muistetaan tämä sitten ensikerralla kun nauretaan kansanedustajien taksimatkoille.

Niin ?

Jos autoton ostaja voi valita liikkeen esim raitiovaunuyhteydellä vs se 200-300m raahaaminen. Toki se lyllertää sen 200-300m x 2 ylimääräistä ihan huvikseen.

Miten noi taksimatkat liittyy... mihinkään ? Vai oliko sun suosikkiedustajalla jotenkin kasautunut erityisesti lyhyitä taksimatkoja jotka olisi voinut lyllertää ?

[Asmodeus]

Aleksanterinkadulla on kumpaankin suuntaan ratikkapysäkki Stockkan edessä?

eh aivan... ei tainnut olla pointtina kirjoittamassani ?

Ei varmaan, kun Hakaniemestä pääsee suoraan Stockkan eteen. Ehkä joutuu kävelemään alle 100m. Ei pitäisi olla mahdotonta.

[Siili]

Verkkokaupassa jätkäsaaressa eivät rollaattorimummot ja muuten liikkumisrajoitteiset asioi, mutta lähiseudun ostoskeskuksissa kyllä. Heille 300 metriä bussipysäkille ostosten kanssa on liikaa. Voin kuljettaa mikroaaltouunin tai vastaavan bussilla kotiin mutta mieluiten välttelisin ylimääräistä kävelyä sellaisten kanssa.

En tunne kaikkien rollaattorimummojen ostostapoja, mutta omat ostokseni Verkkokauppa.comista ovat yleensä tulleet postitoimituksena lähikauppaan.  Pari kertaa olen hakenut tuotteet Vantaan noutovarastolta.  Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi.  Heillä ei taida myöskään olla valtuuksia tinkiä hinnasta.

[l'uomo normale]

Naapurustossa pari rollaattorimummoa. Aikamoisia ostosmääriä saavat kuskattua kilometrin päässä olevasta ostoskeskuksesta. Ongelmana heillä on talvikelit. On ihan yksi ja sama jos paksua, upottavaa lunta tai sohjoa on yksi tai 300m, heidän matka tyssää siihen. Ja onneksi yhteiskunta tarjoaa heille taksikyytejä.

Joillekin ylimäräiset 300 metriä suuntaansa bussimatkan jälkeen on liikaa, jos on muutakin vaivaa.

[l'uomo normale]

En tunne kaikkien rollaattorimummojen ostostapoja, mutta omat ostokseni Verkkokauppa.comista ovat yleensä tulleet postitoimituksena lähikauppaan.  Pari kertaa olen hakenut tuotteet Vantaan noutovarastolta.  Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi.  Heillä ei taida myöskään olla valtuuksia tinkiä hinnasta.

Jos tarvitsen verkkokaupasta jotain, tarvitsen sen yleensä aika välittömästi käyttööni. Enkä viitsi  googlailla vaan kysyn myyjiltä, koska he selvittävät tuotteen nopeammin. Mahdollisen palautuksenkin toimitan mieluiten henkilökohtaisesti takaisin Verkkokauppaan.

[Titus]

Ei varmaan, kun Hakaniemestä pääsee suoraan Stockkan eteen.

Aivan 

Eli mistä mihin vaan pääsee suoraan riippumatta vaihtojen tai kävelyn määrästä. Asia ok.

[Titus]

Mielestäni tuotteiden hipelöinti Jätkäsaaressa ei tuo kovasti lisäarvoa, enkä usko, että paikan myyjillä on kovasti sellaista tietoa tuotteesta, mitä ei googlaamalla löytyisi.

Viimeksi ostettua VK:sta. Pari tietokoneennäyttöä, oli ihan jees käydä toteamassa itse laitteesta kuvanlaatu, säätöominaisuudet sekä pystyynkäännettävyys. Kuulokkeet, heillä on oma huone testailua varten eli voi ihan vaan kuuntelemalla vertailla, että mitkä istuu omaan päähän ja miltä kuullostaa. Pystyin testaamaan omalla puhelimella+dacilla.

Toki taitava guuglaaja nämäkin tiesi etukäteen ja painaa vaan sitä tilausnappia koska ainahan rojut voi palauttaa jos ei miellytä... 

[Asmodeus]

Aivan 

Eli mistä mihin vaan pääsee suoraan riippumatta vaihtojen tai kävelyn määrästä. Asia ok.

Onko tämä silti kiistelyn arvoista, sen saa kukin miettiä itse.

[Äpyli]

Rakennuslehti uutisoi mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Juttu on maksumuurin takana, mutta ingressi paljastaa joitakin lukuja. Tällaisissa tutkimuksissa on aika paljon merkitystä kysymysten muotoilulla. Joka tapauksessa, herättää pohtimaan, onko suurkaupunkien vetovoimassa jotakin vialla, kun vain 19% asuisi mieluiten suuressa kaupungissa mutta v. 2018 yli 72% suomalaisista asui kuitenkin kaupungeissa, josta samainen Rakennuslehti pari vuotta sitten uutisoi. Muistan lukeneeni viime vuosina että muuttovoittokuntia ovat olleet eritoten suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat kunnat, mikä selittäisi suurkaupunkien vetovoiman vähäisyyttä. Toisaalta se ei selitä maaseudun suosiota, paitsi jos maaseudulla ymmärretään "ei-suurkaupunkimainen ympäristö".

Varmaan silti osa selittyy suomalaisten kaupunkiasujien maaseuturomanttisella haaveilulla joka on sekin sinänsä mielenkiintoinen ilmiö. En tiedä tarkempia lukuja kaupunkiasujiin liittyen (esim. asujien osuus suurkaupungeissa vs. pienemmissä kaupungeissa, muttei maaseudulla) mutta näin Stetson-Harrison -metodilla luvut eivät silti ole ihan linjassa keskenään vaikka jätettäisiin tilaa yleisesti mieleen tuleville selityksille.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista haluaisi asua maalla. 19 prosenttia asuisi mieluiten suuressa kaupungissa, mikä on tutkimukseen osallistuneista maista selvästi pienin luku.

Tulokset selviävät Pihla Groupin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 3 400 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa.

https://www.rakennuslehti.fi/2023/05/tutkimus-44-prosenttia-suomalaisista-haluaisi-asua-maalla/


edit: poistettu turha linkki

[RP]

^työikäinen väestö asuu tietysti siellä, missä työpaikat. Se ei tietysti ole välttämttä siellä, imssä he haluaisivat asua, jos teleportaatio olisi mahdollista (rahakin vaikuttaa, mutta kaupunkien keskusta-alueita kalliimpia paikkoja ei juuri ole).

Muuten välittäisi kyllä noteerata moista "tutkimusta", josta ei viitsitä kunnolla ilmoittaa tuloksia vaan poimitaan jotakin sieltä ja toista täältä.

Vain viidesosa (19 %) asuisi mieluiten suuressa kaupungissa, mikä on tutkimukseen osallistuneista maista selvästi pienin luku. [..] Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yli 72 prosenttia suomalaisista asui kaupunkialueilla.

https://pihlagroup.fi/tutkimus-pako-kaupungeista-kiihtyy/

Itse ovat tutkimuksen tilanneet ja tulokset julkaisseet. Siihen, että niiden esittely on yllä olevan kaltaista pelleilyä, ei ole ketään muuta syyllistä.

Ja yllä oleva "tutkimus" on syvältä ihan riippumatta siitä onko esmerkiksi etätyö laittanut pysyvästi Nurmijärvi-ilmiöön lisää vauhtia.

[Bona]

Tunnustaudun maaseuturomanttiseksi haaveilijaksi. Haave ei toteudu välttämättä eläkkeelläkään, jos on siunaantunut kaupungissa asuvia lapsenlapsia eikä ole varaa ylläpitää kahta residenssiä.

Haaveet ja todellisuus tosiaan erikseen, eli tutkimusasetelmassa vikaa.

[Dangr]

 

[Kallan]

Miksi muuten kaupungin pitäisi olla elävä?

Eikö kaupungin pidä ensisijaisesti palvella asukkaidensa toiveita ja kun ne täyttyvät, siitä tulee automaattisesti elävä.

Nyt yritetään kiivetä perse edellä puuhun: yritetään luoda jotain 'elävää kaupunkitilaa' siten, että tehdään asukkaiden elämä vittumaiseksi ja sitten ihmetellään kun kaupunki näivettyy. Pitäkää asukkaiden tarpeista, kuten autoilumahdollisuuksista huolta niin se elävyys rakentuu sitten orgaanisesti aivan itsekseen ilman, että kaupungin pitää palkata jonglöörejä autioille kävelykaduille.

Vähän samasta syystä kaupungin pitäisi olla "elävä" kuin miksi samat henkilöt puhuvat "yhteisestä olohuoneesta". Kuulostavat kivoilta termeiltä, mutta lopputulos on yhtä helvettiä. Oodissahan nämä kaikki prinsiipit toteutuu hyvin ja onnea vaan niille, jotka yrittävät käyttää sitä kirjastona. Joutuu pitämään vastamelukuulokkeet päässä, jos meinaa lukea jotain mielenkiintoista kirjaa siellä paikan päällä - muutenhan se on sellainen älämölöpaikka, kirjastohan se on enää vain juridisesti. On kieltämättä "elävä" ja "olohuonekin on yhteinen", jossa tosin suurin osa maksajista asioi vaan kun on pakko. Koko helahoito on yhtä isoa aukeaa ja akustiikka takaa sen, että äänet varmasti kantautuvat myös rakennuksen toiseen päähän ja hiljaisuudesta ei ole tietoakaan, muuten kuin ehkä aivan aamuisin. Ehkä tämä onkin ollut tarkoitus; veronmaksaja osallistuu Oodissa käydessään sosiaaliseen kokeeseen nimeltä Yhteinen Elävä Olohuone. Paikasta tuleekin vähän George Orwellin 1984-kirjan henkinen viba; kirjasto ei ole kirjasto vaan se on aivan jotain muuta - sinne ei mennä oppimaan, vaan siellä opitaan pois oppimisesta.

[Bona]

Moni on katsonut romanttisia komedioita Italiasta missä perijätär saapuu maatilalleen aurinkoiseen ja ystävälliseen maalaiskylään. Suomessa vastaava on sohjoinen, tyhjä kylä missä paikalliset kyräilevät kuka on kenenkin kanssa tekemisissä ja muistavat vielä vuosikymmenien takaisia sukuvääryyksiä.

Maaseudulta saa taloja pariinkymmeneen tonniin, muttei kelpaa. Ihan syystä.

Minä en kuulu tuohon joukkoon, sillä en katso televisiota. Tiedän myös maaseudun realiteetit. Siellä muistellaan vieläkin, kuka oli punikki ja kuka lahtari.

Haluan maalle vain ja ainoastaan siksi, että verenpaineeni nousee joka kerran, kun näen sliipatun irakilaisen hohtavan valkoisissa lenkkareissa. Tai vielä pahempi, ratin takana.

[jmk]

Vähän samasta syystä kaupungin pitäisi olla "elävä" kuin miksi samat henkilöt puhuvat "yhteisestä olohuoneesta". Kuulostavat kivoilta termeiltä, mutta lopputulos on yhtä helvettiä.

Vasemmistolaiseen ajatteluun kuuluu sisäänrakennettuna, että julkinen ja yhteinen on automaattisesti tavoiteltavaa ja parempaa kuin yksityinen ja oma.

Se tulee vasurilta selkäytimestä, viis siitä mitä siitä seuraa. Usein yhteinen käyttö tarkoittaa, että härskeimmät käyttävät muita hyväksi, valtaavat tilan, sotkevat paikat, ajavat esimerkiksi kirjastosta kirjanlainaajat ja hiljaiset työskentelijät huit hemmettiin, panevat muut siivoamaan ja maksumiehiksi.

Vasemmistolaisen ajattelun sisäänrakennetut prinsiipit on ujutettu suomalaiseen diskurssiin ikään kuin itsestäänselvyyksiksi. (Hommallakin se näkyy.) Se on tehty salakavalasti ja pitkän työn tuloksena. Olisi jo korkea aika, että niitä ruvetaan näkyvästi kyseenalaistamaan.