Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Outo olio]

Oulunkylään tulee Jokeri-pikaraitiotie, ja sen seurauksena puistoja korvataan uusilla korkeilla taloilla:

Kaupunki | Arkkitehtuuri

Havainne­kuvat näyttävät Oulun­kylän uuden ilmeen

--

Milla Palkoaho HS
5.9. 9:34 | Päivitetty 6.9. 10:36

OULUNKYLÄN keskustan vanhat rakennukset tullaan pääosin purkamaan uuden rakentamisen tieltä. Havainnekuvissa esitellään uutta Oulunkylää: Uusia vaalean ja beigen värisiä asuintaloja ja liikerakennuksia.

Käsiteltävään alueeseen kuuluu Ogelin kauppakeskuksen kortteli, Oulunkylän torin laidalla sijaitseva tontti, kaksi pysäköintialuetta, Tapio Rautavaaran puisto sekä puisto-, katu- ja rautatiealueita.

Alueelle rakennetaan runsaasti lisää niin liiketiloja kuin asuntojakin. Uuden kaavan myötä alueelle tulee noin 1 150 uutta asukasta.

Alue sijaitsee pääradan ja Raide-Jokeri -pikaraitiotien risteyksessä. Uusi kaava liittyykin kaupungin tavoitteeseen lisätä asuntoja erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

--

Kaavaratkaisussa suojellaan asemarakennus, kaupunkikuvallisesti merkittäviä puita sekä Tapio Rautavaaran puisto ja sen keskellä oleva Kulkurin uni -teos. Tapio Rautavaaran puisto tulee kuitenkin pienentymään jonkin verran.

Uuden kaavan myötä alueelta katoaa puistoalueita. Asemakaavassa ei ole esitetty uusia puistoja poistettavien tilalle.

UUDET rakennukset tulevat olemaan korkeampia kuin ympäröivät rakennukset. Nykyisin pääosa rakennuksista on korkeimmillaan nelikerroksisia, mutta kaava mahdollistaa jopa 14 kerrosta korkeat asuintalot.

Kaavan tavoitteena kuitenkin on, että alueen historiallisesti merkittävät rakennukset, kuten Oulunkylän Seurahuone sekä puukerrostalo Arttula, näkyvät jatkossakin kaupunkikuvassa.

--

Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavamuutoksen, se siirtyy käsittelyyn kaupunginhallitukselle. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html

Kaupunki | Arkkitehtuuri

"Ihan hirveä" ja "aivan mahtava" – Oulun­kylän uuden ilmeen värejä ja arkki­tehtuuria sekä kiitellään että moititaan

Oulunkylän uusi suunnitelma saa kiitosta väreistä ja uudenlaisesta arkkitehtuurista. Samat asiat herättävät myös kritiikkiä.

Tuuli Rantasalo HS
5.9. 18:43 | Päivitetty 5.9. 22:15

"VAALEA sopii hyvin tähän miljööseen. Toivottavasti tällainen vihreä puistikko pysyy. Ei ole kritisoitavaa", Mari-Liis Vaatmann tuumaa Oulunkylän havainnekuvista.

--

Hän myös toivoo, että jos alueen asukasluku nousisi yli tuhannella, myös päiväkotipaikkojen riittävyyteen panostettaisiin.

--

Käy selväksi, että Oulunkylän uusi kaava jakaa siellä liikkuneiden mielipiteitä. Osa on valmis ottamaan havainnekuvien mukaisen rakentamisen avoylin vastaan, osa suhtautuu siihen varauksella.

HAVAINNEKUVAT eivät vakuuta lainkaan Vesa Kirvestä, eikä hän säästele sanojaan. Ankea, kylmä, kolkko. Luotaantyöntävä. Pohjois-Haagassa asuva Kirves luonnehtii kuvan näkymiä suorasukaisesti.

"Se on niin kuin Pasila", hän sanoo. "Liian vähän puita, törkeän paljon lasia. Ihan hirveä." Hän peräänkuuluttaa, että mallia rakentamiseen voisi ottaa Ruotsista. Siellä hänen mukaansa uusiakin taloja rakennetaan vanhalla tyylillä.

"Toivottavasti ei vaan tuollaista tule tänne. Lämpö puuttuu", hän sanoo lopuksi.

MYÖSKÄÄN Sirkka Hänninen ei ole automaattisen ihastunut suunnitelmiin. Hänestä kaavaillut talot ovat liian korkeita, eikä hän haluaisi, että aluetta rakennettaisiin täyteen.

Uusien asukkaiden suuri määrä kuulostaa hänestä "hirveältä", koska se tarkoittaa myös esimerkiksi liikenteen määrän lisääntymistä.

KIVAKSI havainnekuvia kuvaa neljä aseman läheisyydessä kävelevää henkilöä.

Ylistäviä kommenttejakin esitetään.

"Nämä ovat hienot. Tämä on aivan mahtava", Maaz Muhammed tuumaa nähdessään havainnekuvat. Hän on kotoisin Maunulasta, mutta käy töidensä takia paljon Oulunkylässä. Erityisesti "moderni arkkitehtuuri" saa häneltä kiitosta.

Myös Sofia Menezesin ja Elisa Saarlon mielestä kaavaillut rakennukset näyttävät hyviltä, mutta värejä ja puistoa saisi heidän mielestään olla enemmän. Menezes pitää hyvänä, ettei kuvissa näy aseman läheisyydessä sijaitsevien valkoisten matalien kerrostalojen kaltaisia rakennuksia.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html

[Uuno Nuivanen]

^ No Muhammed tykkää, se kai on pääasia. Ilmaisasujat sen täyttävät kuitenkin.

[l'uomo normale]

Oulunkylään tulee Jokeri-pikaraitiotie, ja sen seurauksena puistoja korvataan uusilla korkeilla taloilla:

Kaupunki | Arkkitehtuuri

Havainne­kuvat näyttävät Oulun­kylän uuden ilmeen

--

Milla Palkoaho HS
5.9. 9:34 | Päivitetty 6.9. 10:36

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009826776.html

Kaupunki | Arkkitehtuuri

"Ihan hirveä" ja "aivan mahtava" – Oulun­kylän uuden ilmeen värejä ja arkki­tehtuuria sekä kiitellään että moititaan

Oulunkylän uusi suunnitelma saa kiitosta väreistä ja uudenlaisesta arkkitehtuurista. Samat asiat herättävät myös kritiikkiä.

Tuuli Rantasalo HS
5.9. 18:43 | Päivitetty 5.9. 22:15

"VAALEA sopii hyvin tähän miljööseen. Toivottavasti tällainen vihreä puistikko pysyy. Ei ole kritisoitavaa", Mari-Liis Vaatmann tuumaa Oulunkylän havainnekuvista.


"Nämä ovat hienot. Tämä on aivan mahtava", Maaz Muhammed tuumaa nähdessään havainnekuvat. Hän on kotoisin Maunulasta, mutta käy töidensä takia paljon Oulunkylässä. Erityisesti "moderni arkkitehtuuri" saa häneltä kiitosta.

Myös Sofia Menezesin ja Elisa Saarlon mielestä kaavaillut rakennukset näyttävät hyviltä, mutta värejä ja puistoa saisi heidän mielestään olla enemmän. Menezes pitää hyvänä, ettei kuvissa näy aseman läheisyydessä sijaitsevien valkoisten matalien kerrostalojen kaltaisia rakennuksia.

--

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009832508.html

Perushesaria: Kun jioku heidän lellikkiprojektinsa ollaan panemassa käyntiin, hesarin toimittaja jalkautuu lähiöön ja kirjoittaa lapsellisen, yleissävyltään positiivisen jutun aiheesta. Satunnaisia tyyppejä haastatellaan; muutama kriittinen mielipide otetaan tasapuolisuuden vuoksi, mutta yleissävy on että onhan se ihanaa ja luonnollista saada lisää betonia.

[ikuturso]

Sami Takala HS
13:56
"HENKINEN kantti alkaa olla ihan finaalissa."

Näin sanoo Anne Poikonen, joka seisoo kotitalonsa pihassa Helsingin Malminkartanossa. Vieressä ovat puoliso Aimo Poikonen, naapuri Virpi Hakanen ja muutama muu asukas.

Kaikkia kiukustuttavat talojen lukuisat rakennusvirheet, joita ei heidän mukaansa ole saatu korjattua.

Radanvarren kolme kerrostaloa kuuluvat Helsingin kaupungin omistamalle asumisoikeusyhtiölle Hasolle. Vuonna 2018 valmistuneet talot on rakennuttanut Helsingin asuntotuotanto Att. Urakoitsijana toimi Lujatalo.


Asukkaat kertovat nyt, mikä kaikki Luutnantinpolulla mättää.


...

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009805737.html

Asumisoikeussysteemi on saatanasta.

Vuokralainen voisi kävellä pois ja sanoa pitäkää tunkkinne. Mutta aso-asukas on maksanut 10-15% asuntonsa käyvästä arvosta, jotta voi asua siellä vuokralla. Jos haluaa pois, niin jotta vuokranmaksu katkeaisi, pitää pystyä myymään oma asumisoikeutensa eteenpäin. Vuokranantajalla ei ole mitään riskiä. Jolla on asumisoikeus, maksaa myös vuokraa, jota sumutusmielessä vastikkeeksi kutsutaan. Jos talo menee paskaksi, vuokralaiset eivät omista sitä eivätkä voi yhdessä tuumin korjata rakennusta. Jos yhtiö ei sitä korjaa, niin et saa myöskään asumisoikeuttasi myytyä eteenpäin ja vastikkeet laulaa, asuit talossa tai et.

Aivan perseestä. Joku on kopioinut tuon järjestelmän lomaosakeponzihuijauksesta, missä maksat ensin lomaosakeviikosta maltaita ja sen jälkeen joudut tuon viikon kulut maksamaan, käytit kämppää tai et. Luin juuri yhdestä lapin yhtiöstä, kun oli lomaosakeviikko mennyt huutokaupat. comiin. Viikkovastike oli 295 euroa, rahoitusosuus siihen lisäksi 90 euroa, joku remonttilainaosuus 90 euroa (tämä siis jokaiselta viikko-osakkeen haltijalta, paritalon 50-neliöisestä puolikkaasta omalta viikoltaan, eli kk-vastike on 4x tuo), Sitten vielä tulisijat olivat menneet koko yhtiössä käyttökieltoon ja tulisijaremontin arvioitu kustannus oli 400 euroa/viikko-osakas (siellä oli 50 osakasta. Yksi oli tasausviikko ja yksi huoltoviikko). Eli yhden tulisijan korjauskustannus tuosta laskien oli 20 000 euroa. Eli joku vetää välistä ja isosti. Pakkohuutokaupassa oli myös yhtiön tilinpäätös, josta ilmeni, että kokouspalkkioitakin on maksettu pitkälti yli 10 000 euroa. Taloyhtiössä!

Jos tuon olisi ostanut huutokaupasta ja tulisijaremontti vaikka jyvitetty kahdelle vuodelle, niin viikon 27 käyttöoikeuden hinta kahtena ekana kesänä olisi ollut 600-700 euroa viikko. Sillä hinnalla saa kesäaikana valita mieleisensä mökin ilman sitoumusta lomaosakkeeseen. Laitan lomaosakkeet ja aso-kämpät täysin samaan kategoriaan: roskakoriin.

-i-

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009805737.html

Asumisoikeussysteemi on saatanasta.

Vuokralainen voisi kävellä pois ja sanoa pitäkää tunkkinne. Mutta aso-asukas on maksanut 10-15% asuntonsa käyvästä arvosta, jotta voi asua siellä vuokralla. Jos haluaa pois, niin jotta vuokranmaksu katkeaisi, pitää pystyä myymään oma asumisoikeutensa eteenpäin. Vuokranantajalla ei ole mitään riskiä. Jolla on asumisoikeus, maksaa myös vuokraa, jota sumutusmielessä vastikkeeksi kutsutaan. Jos talo menee paskaksi, vuokralaiset eivät omista sitä eivätkä voi yhdessä tuumin korjata rakennusta. Jos yhtiö ei sitä korjaa, niin et saa myöskään asumisoikeuttasi myytyä eteenpäin ja vastikkeet laulaa, asuit talossa tai et.


-i-

Asumisoikeusasunnosta pääsee eroon kolmessa kuukaudessa irtisanomusilmoituksesta, aiemminkin jos uusi asukas löytyy sitä ennen. Asumisoikeusmaksun indeksikorotuksen kanssa saa pois muuttaessaan asumisoikeusyhtiöltä, ei uudelta asukkaalta. Tuskin kukaan hankkisi asumisoikeusasuntoa, jos siitä ei pääsisi halutetssan eroon helposti, eivät ne aina niin halpoja ole olleet omistusasumiseen nähden. Asumisoikeusasunnoissa on talohallitus (pihan kaveripiirin sisäpiiritouhua), jolla on vaikutusvaltaa siihen pihistelläänkö lämmityksessä ja viihtyisyyttä lisäävissä remonteissa, näin säästäen vastikkeissa. Käytännössä pantillinen vuokra-asunto, josta asunnon omistaja ei voi halutessaan irtisanoa vuokralaista.

Lisäys: Hommalta olen lukenut vuokranantaja Saton touhuista: asunnot remontoidaan niin hienoiksi, että vuokrat nousevat yli vanhan asukaskunnan maksukyvyn ja uusiksi asukkaiksi tulee Kelan rahoittamaa porukkaa. En ole koskaan kuullut, että missään asumisoikeusyhtiössä olisi tapahtunut niin. Saa nähdä kun 1990-2000-luvun rakennuskanta tulee täsremontti-ikään.

Jotain juttua oli että Avain asumisoikeus-nimisen firman johdolla oli häijy suunnitelma korottaa vastikkeita niin että asunnot jäisivät tyhjiksi ja sen jälkeen asukaspulaan vedoten muuttaa asumisoikeusasunnot omistusasunnoiksi ja kääriä isot voitot. Ilmeisesti kai ihmisiä eivät kiinnostaneet heidän kämppänsä, niin että olisivat saaneet ne myytyä toivomallaan hinnalla; puuttukohan joku viranomainen myös suunnitelmaan.

Asumisoikeusasuntoja on  kuulemani mukaan nykyisin ihan vuokralla, koska halukkaita asumisoikeuden ostajia ei ole ollut.

[Torspo]

@L'uomo normale ehti ensin.

Ason suhteen tehtiin muutos kohtuuttomiin hinattujen vastikkeiden vuoksi. Aiemmin vastikkeet olivat monissa kohteissa paljon markkinavuokraa kovempia ja ostajia osuuksille ei saanut.

Nykyään tilanne on paljon parempi eli yhtiö on velvoitettu ostamaan osakkeensa takaisin ja tämän vuoksi vastikkeita ei pysty hinaamaan miten huvittaa.

Lomaosakkeiden kanssa varmaan nähdään kohta sama ilmiö kuin golf-osakkeilla. Joku perusti ulkomaille bulvaaniyhtiön, joka osti kelvottomat ahneiden paskojen välistävetofirmojen osakkeet ja jätti kaikki vastikkeet maksamatta.

[Dangr]

 

[ikuturso]

@L'uomo normale ehti ensin.

Ason suhteen tehtiin muutos kohtuuttomiin hinattujen vastikkeiden vuoksi. Aiemmin vastikkeet olivat monissa kohteissa paljon markkinavuokraa kovempia ja ostajia osuuksille ei saanut.

Nykyään tilanne on paljon parempi eli yhtiö on velvoitettu ostamaan osakkeensa takaisin ja tämän vuoksi vastikkeita ei pysty hinaamaan miten huvittaa.

Lomaosakkeiden kanssa varmaan nähdään kohta sama ilmiö kuin golf-osakkeilla. Joku perusti ulkomaille bulvaaniyhtiön, joka osti kelvottomat ahneiden paskojen välistävetofirmojen osakkeet ja jätti kaikki vastikkeet maksamatta.

Aa. En tiennyt tuota yhtiön takaisinostovelvoitetta.

Jos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois? Ponzithan perustuvat siihen, että kaikki eivät myy kerralla ja jostain tulee kassaan aina uusia osakkaita.

-i-

[Uuno Nuivanen]

Jos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?

Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?

[ikuturso]

Jos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?

Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?

Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa rikastuvat vain lakimiehet.

Ja veikkaan, että pankit ovat velkojina etuoikeutettuja aso-osaomistajiin nähden.

-i-

[l'uomo normale]

Jos lähiö muuttuu ikäväksi, ja yli puolet asotalon asukkaista päättää lähteä, niin mistä yhtiö saa ne rahat, joilla lunastetaan kaikkien aso-maksut pois?

Silloin omistajayhtiö maksaa, ja jos ei, konkurssimenettelyn kautta murjut myydään ja aso-asiakkaat saanevat rahansa?

Jospa jostain Kreikasta tulee lentokonelastillinen varmoja ja maksukykyisä vuokranmaksajia? Jos eivät vanhat kriisit riitä, uusia kehittynee, jotta tarjonta asunnontarvitsijoista pysyy vakaana.

Luulisi että kiskomillaan vastikkeillaan pystyvät aika hyvin maksamaan ihmisiä ulos asunnoistaan. Jossainhan on pakko asua.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1703698440503361917[/tweet]

Espoolle metro oli surullinen vikainvestointi.

- Vanha hyvin toiminut bussiverkko menetettiin, matka-ajat kasvaneet lähes kaikkialta dramaattisesti.

- Lyhyiden laitureiden vuoksi kapasiteetista menetettiin 1/3, metro on jo nyt usein ruuhkainen.

- Metron varteen rakennettu valtavasti sosiaalista asuntotuotantoa, yhteiskuntarakenne on muuttunut totaalisesti.

- Oppilasaineksen muutos romahduttanut koulujen tason. Tämä vaikuttaa myös niihin omakotitaloalueisiin, jotka kuuluvat samaan oppilaaksiottoalueeseen vuokrakerrostaloalueiden kanssa.

- Rauhattomuus lisääntynyt, turvallisuuden tunne vähentynyt.

- Käynnissä on white flight ja erityisesti parempituloisten poismuutto kauemmaksi metron ja radan vaikutuspiiristä. Moni muuttaa kauempiin ympäryskuntiin.

- Tilalle muuttaa kiihtyvällä tahdilla nettosaajia.

- Asukkaiden tulorakenteen muutos näkyy jo kaupungin tuloissakin. Samalla tasetta ja rahoitusasemaa painaa raskaasti metroa varten otetut lainat.

Ei ainakaan näillä parametreilla kovin hyvin mennyt.

[Lalli IsoTalo]

Helsinkiä kehitetään yhden äänen enemmistöillä

Taas yksi itä–länsi-suuntainen reitti Helsingin keskustan läpi on tukkeutumassa, kun Kaivokatu aiotaan sulkea yksityisautoilijoilta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on tiistaina hyväksymässä linjauksen, jolla Kaivokatu suljettaisiin yksityisautoilta vuosien 2026–2027 peruskorjauksen yhteydessä. Enemmistö löytyi, kun sosiaalidemokraatit kallistuivat autokiellon puolelle.

Loput linkistä.

[Huppupelikaani]

^ Asialle saatiin myös virallinen päätös.

Päätös tuli: Helsingin Kaivokatu aiotaan sulkea yksityisautoilta

———

Ydinkeskustan poikittaista autoliikennettä palvelisi jatkossa Esplanadi. Vielä tässä vaiheessa ei ole päätetty, miten autoliikenne Esplanadilla järjestetään. Tänä kesänä Esplanadilla kokeiltiin yksikaistaista liikennettä, kun kaistoista toinen suljettiin terasseja varten.

Kaupungin suunnitelma on saanut prosessin aikana kritiikkiä. Esityksessä kerrotaan, että osa elinkeinoelämän edustajista on suhtautunut yksityisautoilun kieltämiseen "hyvin kriittisesti".

Esityksessä todetaan, että toteutuksessa olennaista "on helpottaa keskustaan saapumista ja sieltä lähtemistä". ...

———

il.fi 19.9.2023

Yksi autokaista vielä pois Etelä-Espalta, niin alkaa olla poikittaisliikenne lopullisesti kunnossa...

[Outo olio]

Helsingin kaupunki haluaa tekosyiden perusteella purkaa toimivan työpaikka-alueen, ja rakentaa sen täyteen korkeita asuintaloja. Alueen yritykset häädettäisiin pois vain 15 kuukauden varoitusajalla, kun aikaisempi käsitys on ollut, että aikaa on vielä ainakin 12 vuotta.

KOTIMAA

Yrittäjät sokissa: Helsinki aikoo ajaa Pakastamon alas pikavauhtia

Kaupunki perustelee suunnitelmiaan ammoniakin vaarallisuudella ja Pakastamon ylläpidon taloudellisella kannattamattomuudella.

Riikka Nyman
Maanantai 18.9.2023 klo 22:31

Lähes kahdensadan yrityksen vuokraama Pakastamo aiotaan ajaa alas Helsingissä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto puoltaa Helsingin Tukkutorilla sijaitsevan Pakastamon toiminnan alasajoa ensi vuoden loppuun mennessä.

--

Oksalan mukaan Pakastamossa on kaikkiaan 190 yritystä kaupungin vuokralaisina tai alivuokralaisina. Toimitiloja vuokrataan pääasiassa elintarvike- ja kukka-alan yrityksille. Pakastamossa on nimensä mukaisesti pakastus- ja viileäsäilytystiloja.

Vaarallista ammoniakkia

Kaupunginhallituksen konsernijaostolle toimitetun esityksen mukaan vuonna 1953 valmistunut Pakastamo on tullut tiensä päähän. Esityksessä sanotaan, että Pakastamon kylmäaineena käyttämä ammoniakki "aiheuttaa ympäristöriskin ja estää asuntorakentamisen". Tilojen korjaamista tai uuden rakentamista ei katsota taloudellisesti mahdolliseksi.

Esityksessä kerrotaan myös, että Pakastamon vuokraustoiminta on Helsingin Kaupunkitilat Oy:lle tappiollista. Yrittäjien mukaan yhtiö ei ole esittänyt vuokralaisille vuokrienkorotuksia, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi.

Helsingin Yrittäjät sanoo, että alueen yritykset ovat toimittaneet kaupungille talotekniikan suunnittelutoimiston lausunnon, jonka mukaan ammoniakkimäärän alentaminen tai sen korvaaminen vaarattomalla kylmäaineella on mahdollista ensi vuoden loppuun mennessä.

– Yritykset esittävät kaupungille, että Pakastamon puhdistaminen ammoniakista käynnistetään viipymättä yritysten vastatessa itse kustannuksista. Näin Pakastamon toiminta voi jatkua maanvuokrasopimusten määräajan, Oksala sanoo.

Muutto uuteen kaupunkiin

Tukkutorin alueella toimivilla yrityksillä on maanvuokrasopimuksia vuoteen 2036 asti.

--

Mikäli Pakastamon alasajo päätetään toteuttaa suunnitellulla aikataululla, tulee yritysten muuttaa pikavauhdilla pois.

– Suuri osa yrityksistä olisi pakotettuja siirtämään toimintansa muualle – käytännössä kehyskuntiin. Tukkutorin alueen yritysten liikevaihto on noin miljardi euroa, joten yritysten toimintaedellytysten säilyminen on merkityksellistä koko kaupungille, Helsingin Yrittäjien Oksala sanoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6e0aed2-32de-481a-8200-9db5479dd5c3

Käsittämätön ajatus. Ensinnäkin, tuolta elintarvikefirmoista myydään ruokaa joihinkin kauppoihin ja ravintoloihin, joten kaupungin palvelutarjonta heikkenisi taas, kun raaka-ainetuottajat vähenisivät. Toiseksi, paljon isompi juttu, jos yli 10 vuotta voi vaihtua äkisti alle kahdeksi, vähentää se yritysten uskallusta sijoittua Helsinkiin, kun toimitilat voivat äkkiä hävitä alta. Yrityspako voi kiihtyä. Ja kylmäaineen voi vaihtaa, joten kai tuonne asuntojakin mahtuisi muun rakennuskannan joukkoon. Tahtotila selkeästi ei ole täydennysrakentaminen, vaan täysi purku ja korvaaminen uudella. Ja sitten varmasti uuden ruutukaavan kadut nimettäisiin teurastamoalueen historiasta kertovilla nimillä, eli elävä historia tuhottaisiin ja sitten tälle tuholle ilkuttaisiin, "tässä oli"-tyyppisillä kadunnimillä.

[l'uomo normale]

Hassu setä on käynyt pitkästä aikaa Oodia ja Kampin keskusta kauempana Helsingin keskustassa. Havaintoja:

Kampin keskuksessa Forumin yhdyskäytävää alussa avattu joku kiinalaisten karkkien ja limpparien kauppa, joka vaikuttaa olevan fiksu tapa saada nuoret maleksimasta kauppakeskuksen käytäviltä kauppaan kuluttamaan. Yleistyvätkähän samaa asiakassegmenttiä tavoittelevat kaupat Kampissa edelleeen?

Asematunnelin jatkeen Tokmannilla kassajonossa tunsin olevani Normalissa, kun asiakaskunta koostui pääasiassa +-kaksikymppisistä tytöistä. Muualla Tokmanni ei liene vielä teinien suosikkimesta, mutta Asematunnelissa ei enää ole niin paljon muuta asiakaskuntaa.

Kahviloita on, mutta läheskään kaikki eivät aukea ennen kymmentä. Jos aamun työmatkalainen ei ole ehtinyt kahviaan muualla juoda, pitää hieman katsoa, mistä sen voisi saada.

Matkapuhelindatan mukaan käynnit keskustaan ovat palanneet kohti koronaa edeltäneitä lukuja, mutta onko missään analysoitu kävijöiden ikärakennetta? Tuntuue että maksukykyisempi vanhempi ikäluokka karttaa nykyään keskustaa entiseen verrattuna. Esikaupunkien pyöräteillä ja jalkakäytävillä on yhä vilkkaampaa.

Kehitys on ollut suunnilleen sellaista että reilu kymmenen vuotta sitten tavan R-kioskit ja normaalit kaupat alkoivat korvautui luksustuoteliikkeillä, jotka alkavat nyt korvautua turisti-, nuoriso-, ja hipsterkrääsäliikkeillä.

Helsingin keskustaa ei voine elvyttää enää liikekeskustaksi kuin ehkä taas uudella kauppapalatsilla Rautatieasemalle, mikä hävittäisi muut keskustan kauppapalatsit. Keskusta-asuminen kiinnostaa aina, mutta onko se yhä niin hohdokasta, jos keskustaa edelleen kehitetään lähinnä polkupyöriin, potkulaudoin ja julkisin liikennevälinein tavoiteltavana baarivyöhykeenä.

[Lalli IsoTalo]

Halkeamia. Silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa. Jos tuon ruuhka-ansan aikoo kiertää, niin siitä tulee aikamoinen kierros Kehä I:n ja Lahdentien (molemmat keltaisella liitteessä) kautta. Ohessa kartta. Silta alhaalla vasemmalla.

Pahin vaihtoehto toteutuu: Kulosaaren silta joudutaan purkamaan Helsingissä

Sillan uusiminen tulee kestämään 2,5–3 vuotta, jonka aikana autoilulle on käytössä vain yksi kaista suuntaansa ja jalankululle ja pyöräilylle yksi väylä.

[jmk]

Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa.

Hauskaa näissä on, että työnaikaiset liikennehaitat eivät itse asiassa ole Helsingin johdolle lainkaan epämieluisia. Päinvastoin. Ja tämä tulee tietenkin näkymään siinä, miten "paljon" panostetaan niiden lievittämiseen.

Bonarina jokainen sinänsä tekninen uusintatyö on myös tsäänssi ja mahdollisuus "samalla vaivalla" aiheuttaa myös pysyviä liikennehaittoja. Jäämme odottamaan, mitä Helsinki innovoi Kulosaaren sillan suhteen.

[Lalli IsoTalo]

Pauli Vahtera Vantaalla
46 min  ·
Malminkentän eli Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan koteja 25.000 uudelle asukkaalle. Tällä hetkellä Malmilla asuu noin 25.000 helsinkiläistä. (Yle 1.10.)

Kesäkuun 2023 lopulla Helsingin seudulla asui 1.569.300 asukasta.

Ennusteen mukaan Helsingin seudulla on 1.926.063 asukasta vuonna 2050.

Tilastokeskuksen 2021 väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on asukkaita 5.523.297. Suomen väkiluku oli maaliskuun 2023 lopussa 5.568.637.

Kysymys 1: Mistä asukkaat? Suomalaisten väkiluku vähenee, eli asuntoja vapautuu myös Helsingissä. Suomen maaseutu on tyhjennetty jo 1970-luvun muuttoaallossa. Nyt maalla asuu paljon ihmisiä, joiden toinen jalka on jo haudassa.

Vastaus 1: Uudet asukkaat tuodaan Afrikasta ja Lähi-Idästä.

Lampedusasta siirretään manner-Eurooppaan jatkuvasti tulijoita ja Lääkärit ilman rajoja-järjestö ison laivansa kanssa rahtaa lisää. Kyllä heistä Malmillekin iso osa muuttaa.

Kysymys 2: Kuka rakentaa? Jo nyt pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ei suomen kieltä kuule.
Vastaus 2: Ulkomaalaiset vierastyöläiset lähinnä EU:n ulkopuolelta.

Kysymys 3: Kuka maksaa? Uudet asukkaat eivät asumisiaan maksa. Talot rakennetaan velaksi. Rakennusmiesten nettopalkat menevät ulkomaille kuten palkoista maksettavat eläkkeetkin.

Vastaus 3: Suomi, Helsingin kaupunki ja kiinteistöyhtiöt ottavat velkaa rakentamiseen. Velat ja niiden korot maksetaan verorahoista asumistukena. Maksajina tulevat olemaan kaksi aktiivista kantasuomalaisten sukupolvea, jotka maksavat oman asumisensa sekä ulkomailta tulleiden asumisen.

Kysymys 4: Mitä ihmeen järkeä tässä voi olla? Miksi kuntien ja Tilastokeskuksen ennusteet poikkeavat näin rajusti toisistaan?

Vastaus 4: Poliitikot eivät ymmärrä luvuista mitään. Eikä tilastokeskuksen asiantuntijoillakaan ole elämä hallussa. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari olisi parempi runoilijana ja filosofian ja muistelmakirjallisuuden tuntijana kuin pääkaupunkiseudun kehittäjänä.

[Jorma M.]

Halkeamia. Silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusimistöiden aikana sillalla tulee olemaan käytössä autoiluun vain yksi kaista suuntaansa. Jos tuon ruuhka-ansan aikoo kiertää, niin siitä tulee aikamoinen kierros Kehä I:n ja Lahdentien (molemmat keltaisella liitteessä) kautta. Ohessa kartta. Silta alhaalla vasemmalla.

Pahin vaihtoehto toteutuu: Kulosaaren silta joudutaan purkamaan Helsingissä

Sillan uusiminen tulee kestämään 2,5–3 vuotta, jonka aikana autoilulle on käytössä vain yksi kaista suuntaansa ja jalankululle ja pyöräilylle yksi väylä.

Helsingissä n 30 erittäin huonokuntoista siltaa. 17 siltaa on niin hajoamispisteessä että täytyy purkaa. Onnittelut sikäläisille äänestäjille, veronmaksajille ja matujen väistelijöille.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009894723.html

VUODEN 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.

Tällaisia ovat muun muassa eräät Baanan ylittävät sillat sekä Mustikkamaalle vievä Hopeasalmen silta.

Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.

Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.

Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.

[Kallan]

Helsingissä n 30 erittäin huonokuntoista siltaa. 17 siltaa on niin hajoamispisteessä että täytyy purkaa. Onnittelut sikäläisille äänestäjille, veronmaksajille ja matujen väistelijöille.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009894723.html

VUODEN 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.

Tällaisia ovat muun muassa eräät Baanan ylittävät sillat sekä Mustikkamaalle vievä Hopeasalmen silta.

Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.

Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.

Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.

[/quote]

Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.

[jmk]

Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.

Toisaalta Helsingillä on hienosti varaa heittää noin miljardi euroa uuteen Kruunuvuoren siltaan, joka ei edes mahdollista autoliikennettä.

Miksi on varaa?

No juuri siksi, että se ei mahdollista autoliikennettä.

Hanke nuijittiin ensin läpi muka 430 miljoonan hintaisena -- mikä sekin on huikea hintalappu jopa Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa. Viisi vuotta myöhemmin "yllättäen" budjetti päivittyi 800 miljoonaksi. Ja tuskinpa se siihen jää. Kyllä ne korotetutkin budjetit näissä yleensä ylitetään, koska "yllätytään" haastavista olosuhteista. Rakentamispäätöstä tehtäessähän ei ollut mitenkään arvattavissa, että juuri tässäkin projektissa on haastavia olosuhteita.

[Melbac]

Siltojen korjaamiseenhan löytyisi rahaa seuraavalla budjettikierroksella, kun Helsinki lopettaisi esimerkiksi vaikka nyt mokuttamisen, Priden yms. turhan tukemisen ja miksei vaikka lopettaisi "paperittomien" palvelut top tykkänään, ja kaiken muun asukkailleen pidemmän päälle haitallisen toiminnan ja keskittäisi ne vaikka nyt tämän siltaongelman korjaamiseen.

Toisaalta Helsingillä on hienosti varaa heittää noin miljardi euroa uuteen Kruunuvuoren siltaan, joka ei edes mahdollista autoliikennettä.

Miksi on varaa?

No juuri siksi, että se ei mahdollista autoliikennettä.

Hanke nuijittiin ensin läpi muka 430 miljoonan hintaisena -- mikä sekin on huikea hintalappu jopa Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa. Viisi vuotta myöhemmin "yllättäen" budjetti päivittyi 800 miljoonaksi. Ja tuskinpa se siihen jää. Kyllä ne korotetutkin budjetit näissä yleensä ylitetään, koska "yllätytään" haastavista olosuhteista. Rakentamispäätöstä tehtäessähän ei ollut mitenkään arvattavissa, että juuri tässäkin projektissa on haastavia olosuhteita.

Ei helsingillä ole varaa mutta noi on pakko korjata ja rahat pitää repiä jostain,itse toivoisin että noi pride yms jutut olisi siellä listassa ylimmäisinä kun aletaan karsia turhia menoja.Mitään oikeaa hyötyä noista ei ole ja niistä on pelkkää haittaa kun teitä joudutaan sulkemaan noiden takia yms.

[Golimar]

Kuinkahan suuri osa Hekan vuokralaisista on haittamaahanmuuttajia jotka eivät maksa asumisestaan ja oleskelustaan mitään?

X

VESA MARTTINEN, OTSO KARHU
10:34

Jaa
Helsingin kaupungin asunnot Heka on päättänyt vuokrankorotuksistaan.

Toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo Ylelle, että Hekan hallituksen tänä aamuna tekemän päätöksen mukaan vuokrat nousevat keskimäärin 12 prosenttia. Päätös on Närön mukaan esityksen mukainen, mutta hän ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin yksityiskohtia.

– Päätöksestä tiedotetaan yksityiskohtaisemmin tänään iltapäivällä, hän sanoo.

Jo varhain keskiviikkoaamuna Hekan päätoimipisteen edessä Helsingin Alppilassa oli kymmeniä ihmisiä osoittamassa mieltään vuokrankorotuspäätöksiä vastaan. Yle Radio Suomen Helsingin aamulähetyksessä haastateltu Tiina Sandberg arvioi, että kuka tahansa asuntovelkainen hoitaa lainaansa paremmin kuin Heka omiaan.

– On suoraan sanottuna törkeää, että Heka maksattaa oman korkopolitiikassa tekemänsä virheen meillä asukkailla.

X

Heka on rahoittanut uudiskohteiden ja isojen remonttien kulut lyhytaikaiseen euriboriin sidotuilla lainoilla, joiden korot ovat nousseet. Lainaa Hekalla on vähän yli kolme miljardia euroa.

X

https://yle.fi/a/74-20053426

https://yle.fi/a/74-20044822

[Dangr]

 

[Roope]

Kännissä vai läpällä?

Suomi uhkaa jäädä saareksi Euroopan laidalle, jollei junaliikennettä kehitetä

Anna Karismo kysyi juna-aktivisti Jon Worthilta, miten ihmiset saataisiin siirtymään lentämisestä junalla matkustamiseen. Videokirje avaa junamatkailun tulevaisuutta Euroopassa.

BERLIINI

Tässä videokirjeen kolme kiinnostavinta pointtia:

– Euroopassa rajojen ylittäminen junalla on käytännössä haastavaa, ja maiden välistä yhteistyötä pitäisi lisätä.
– Juna-aktivisti Jon Worthin mukaan Itävallassa on onnistuttu luomaan toimiva junaliikenne.
– Suomesta junalla matkustaminen muualle Eurooppaan on vaikeaa.

Tekoäly on tiivistänyt videokirjeen käsikirjoituksesta kolme asiaa.

Yle 10.10.2023

Ylen "Euroopan-kirjeenvaihtaja" Anna Karismo varoittaa suomalaisia Berliinistä käsin, että olemme kohta pulassa, sillä "kun lentojen hinnat nousevat – ja ne myös nousevat – Suomi on kuin saari Euroopan laidalla".

Toimittajan mielestä jotain pitäisi kiireellisesti tehdä junaliikenteen kehittämiseksi, mutta Karismo tai "juna-aktivisti" Jon Worth eivät kerro, mitä se jokin olisi. Veikkaan lentävää junaa, sillä muuten matka Helsingistä Berliiniin kestäisi luokkaa 15 tuntia eli tolkuttoman kauan verrattuna kahden tunnin lentoaikaan, vaikka Suomesta päästäisiin eteenpäin Tallinnan tunnelin läpi eikä koukkaamalla Venäjän kautta, johon Worth viittaa Ukrainan sodan vuoksi menetettynä mahdollisuutena.

Karismo on toiminut Ylellä myös "taloustoimittajana".

[Jorma M.]

Helsingin uusi aluevaltaus:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009915687.html

Helsinki selvittää mahdollisuutta kieltää bensa-autot tietyiltä alueilta

Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan muiden keinojen lisäksi bensakäyttöisten ja dieselkäyttöisten autojen käyttökieltoa tietyillä alueilla.

ON mahdollista, että Helsinkiin tulee samanlainen bensiini- ja diesel-autoilta kielletty vyöhyke, jollainen Tukholmassa ollaan ottamassa käyttöön, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).

"En näe, miksi sellainen ei voisi toimia Helsingissä."

Tukholmaan tulee vuoden 2024 lopussa käyttöön ympäristövyöhyke, jolla saavat ajaa vain sähköajoneuvot ja vähäpäästöiset kaasuajoneuvot.
...
Tukholmassa bensiini- ja diesel-autoilta kielletty alue on 20 korttelia. Vyöhykkeelle kuuluvat Kungsgatanin, Birger Jarlsgatanin, Hamngatanin ja Sveavägenin alueen kadut.

Kielto tulee olemaan voimassa joka päivä koko ajan. Sen rikkomisesta voi seurata tuhannen kruunun eli noin 85 euron sakko.

Hgin kaupungin toimet tuovat mieleen Hitlerin bunkkerissa. Mitä enemmän vaikutusvalta uhkaa pienentyä, sitä radikaalimpia liikkeitä otetaan käyttöön.

[Lalli IsoTalo]

^ Perustunee kameravalvontaan. Sääli kameroita.

[P]

^^ "Kuinka ideologisista syistä tapetaan keskusta".  Muutenkin sinne ei juuri autolla pääse, mutta rajoitetaan lisää ideologisista syistä sitä, millaisella autolla sinne pääsee. Jatkossa katsotaan kuskin puoluekirja. Vihreällä pääsee.

Eikös joku nerokas poliisi juuri ehdottanut kaupunkien sisäänajoteiden ylinopeuksiin kaistojen vähentämistä? Miksi sama ei toimisi moottoriteiden kanssa. Korvataan ne yksikaistaisilla kinttupoluilla, niin ei ole ylinopeuksia. V#tun näppärää ja nerokasta.  Tosiaan Pahkasialla ei olisi enää ekolokeroa tässä maailmassa.

Vihreät ovat vyöryttäneet poliisinkin. Taponen ei ole ainoa....

[HDRisto]

Ei se kinttupoluksi muutto ylinopeuksia vähennä tai poista. Nostetaan sen sijaan rajoitusta vaikkapa 140 km / h niin ylinopeudet vähenevät varmasti. Onnettomuudet sen sijaan lisääntyvät.