Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[sancai]

Ai oman tonttisi edessä on tyhjää kadunvartta missä olet pitänyt autoasi, mutta siinä menee myös jalkakäytävä ? Tough shit, ei ole enää.

Mä taas en ymmärrä, että mikä ihmeen ihmisoikeus se on säilyttää omaa autoaan kaupungin maalla. Pitäisikö myös muun tavaran säilytys sallia kadulla? Pieni joukko helsinkiläisiä autoilijoita valtaa kohtuuttoman suuren pinta-alan yleisistä katualueista ja heikentää kaupungissa liikkumista kaikille muille. Kävely on yleisin tapa liikkua Helsingissä, joten on aivan loogista, että kävelyreittien pito esteettöminä ja turvallisina on korkeampi prioriteetti kuin autojen säilytys kaduilla.

[jmk]

Kävely on yleisin tapa liikkua Helsingissä, joten on aivan loogista, että kävelyreittien pito esteettöminä ja turvallisina on korkeampi prioriteetti kuin autojen säilytys kaduilla.

Minkähän takia kävelyreittejä sitten saa vapaasti tukkia jättämällä kaksipyöräisiä moottorillisia kulkupelejä pitkin, poikin, vinottain ja miten sattuu kävelyreiteille?

[Titus]

Pitäisikö myös muun tavaran säilytys sallia kadulla?

ai esim puurakennelmien joissa tarjoillaan alkomahoolia ?

Tontin omistajat maksavat tiealueensa kunnossapidosta sekä eri alueilla pysäköinnistä erikseen. Saattaisiko sillä jo saada jonkunlaista oikeutta esim pysäköidä kadulle ?

[Dangr]

...

[Outo olio]

Pyöräilyutopia vaarantaa nyt myös sairaanhoidon:

Meilahden sairaalasta jopa irtisanouduttu kroonisen parkkikaaoksen takia – uudet tilat pahentaneet ongelmaa: "Ei helpota hoitajien rekrytointia"

Julkaistu 01.02.2023 17:40

Meilahden sairaala-alueella Helsingissä on kärsitty parkkipaikkapulasta jo vuosia. Uusi Siltasairaala on juuri auennut ja henkilökuntamäärä lisääntynyt, mutta autopaikat eivät. Joidenkin työntekijöiden mukaan tilanne on kestämätön.

Erikoislääkäri Suvi Niku ja pääluottamusmies Risto Avela kertovat, että monet saapuvat töihin jopa yli tunnin ajoissa, jotta saisivat autopaikan parkkihallista.

– Jos haluaa parkkipaikan saada, niin pitää tulla seitsemäksi töihin, vaikka työaika alkaisi kahdeksalta, Niku kertoo.

Nikun mukaan sairaala-alueella on valtavat jonot yleensä seitsemän aikaan.

Niku muistuttaa, että kaikille aikaisemmin saapuminen ei ole mahdollista, jos esimerkiksi lapset pitää viedä hoitoon.

– Ihmisiä on jopa irtisanoutunut parkkitilanteen takia, Niku kertoi aiemmin MTV Uutisille.

Parkkitila kutistui

--

– Joku vuosi sitten päätettiin, että tästä eteenpäin se on potilaille ja vieraille. Biomedicumissa on hyvin tilaa, mutta me ei saada viedä sinne autoja.

MTV Uutiset vieraili myös Biomedicumin parkkihallissa, joka oli niin tyhjillään, että osa parkkitiloista oli muutettu epämääräisiksi romuvarastoiksi.

Sen sijaan maan päällä, Meilahden sairaala-alueen pihalla, oli useampia autoja jopa nurmikolla.

Pihalla oli keskiviikkona aamupäivällä kymmeniä autoja, joiden tuulilaseissa oli Helsingin kaupungin asettamia pysäköintivirhemaksuja.

--

HUS vastaa

MTV Uutiset tavoitti HUS-viestinnän kommentoimaan tapausta.

– Haasteemme on, että pyöräilykauden aikana pysäköintipaikkoja on ollut Meilahden kampuksella riittävästi, sen sijaan talvisin huonoilla keleillä pysäköintipaikkoja on vähemmän kuin henkilöautoa käyttävää henkilökuntaa, HUS-viestistinnästä sanotaan.

--

Erikoislääkäri Suvi Nikun mukaan julkisen liikenteen käyttö on monille HUSissa vaikeaa.

– Julkiset yhteydet voivat olla huonoja ja työmatka voi venyä ajallisesti aika pitkäksi. Kesäaikaan kaikki kynnelle kykenevät pyöräilevät, Niku sanoo.

--

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meilahden-sairaalasta-jopa-irtisanouduttu-kroonisen-parkkikaaoksen-takia-uudet-tilat-pahentaneet-ongelmaa-ei-helpota-hoitajien-rekrytointia/8623276

[Melbac]

Helsinki kaavailee Suvilahdesta viihteen jättikeskusta – Näin se näkyy havainnekuvissa

Tapahtumakeskukseen on suunniteltu minitoimiareenaa, toimistoja, ravintoloita, liiketiloja ja hotellitoimintaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009415078.html

UUNNITELLUN tapahtumakeskuksen naapurissa on Suvilahden voimalaitosalue, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Viereiselle tontille on kaavailtu myös Helsingin uutta jäähallia.

Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.

Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.

[DuPont]

...Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.

Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.

Maaperän saastuminen ei ole sinänsä ylitsepääsemätön ongelma. Maata pitää kuoria pois ja tuoda puhdasta tilalle, mikä ei toki ole halpaa. Mutta esim. Kotkassa tehtiin näin, kun Katariinaan rakennettiin meripuisto. Paikalla oli vuosikymmeniä yksi Suomen suurimmista öljy- ja kemikaalisatamista. Nykyään puisto on upea.

[Melbac]

...Oman haasteensa rakentamiselle tuo alueen maaperän pilaantuneisuus, jota on tutkittu vuosina 2008 ja 2021. Tutkimuksissa havaittiin haitta-aineita, kuten pah-yhdisteitä, syanidia, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, etenkin suunnitellun tapahtumakentän alueen täyttökerroksissa.

Noilta on lähtenyt ihan lapasesta noi jutut tyyliin pyöräilykaista manskulle joka on jo muutenkin täynnä niin ihan pakolla halutaan sinne jotain pyöräilijöitä sekaan jäämään autojen alle.Toi suvilahden maaperän tutkimus kertoo aika hyvin mitä kaikkea helsingin maaperästä löytyy.Noiden ratkaisu on kai joku 2m "puhdasta" maata päälle ja katsotaan rakentamisen jälkeen että onko sen läpi tunkenut se p*ska läpi.

Maaperän saastuminen ei ole sinänsä ylitsepääsemätön ongelma. Maata pitää kuoria pois ja tuoda puhdasta tilalle, mikä ei toki ole halpaa. Mutta esim. Kotkassa tehtiin näin, kun Katariinaan rakennettiin meripuisto. Paikalla oli vuosikymmeniä yksi Suomen suurimmista öljy- ja kemikaalisatamista. Nykyään puisto on upea.

Samaa tehtiin myös herttoniemessä herttoniemenrannassa(osa tosta on ex-laajasalon öljysataman aluetta) ja sittenkin kaikenlaisia myrkkykohtia(jotain teollisuusmyrkkyjä) ilmeni jälkeenpäin.Maa liikkuu ja tuolla oli tie sortunut sateiden aikana ja tehnyt kuopan johon sitten paloauto oli ajanut().Toi maan poistaminen ja uuden tilalle laittaminen on kallista ja se likainen maa pitää vielä viedä jonnekkin.Nykyään tollaista maata ei kai saisi viedä edes normaalille kaatopaikalle?.Noi maisemoidut entiset teollisuualueet/satamat yms voi olla oikeasti "tappavan kauniita".

[Uuno Nuivanen]

Nämä ovat muistoja ajalta jolloin Suomessa oli vielä teollisuutta. Nyt myrkynlevittäjätehtaat ovat kaukoidässä, jossa voivat laskea kaikki sellaisenaan mihin nyt sattuu kaatoa olemaan. Täällä tuotanto olisi sentään voitu siivota. Nyt elintasomme tuottaa ehtymätön (?) runsaudensarvi nimeltä valtionvelka.

[Siener]

Mitäpä tässä muuta voi, edeltävät kommentit ansiokkaine perusteluineen luettuani, kuin että Helsinki, it's over.

Vihreät vallassa ovat vielä kiihdyttäneet romahdusta.

Muuttotappiota viime vuodet, vain mamutuonnilla jotenkin MÄÄRÄLLISESTI selvitty.

[JoKaGO]

Samaa tehtiin myös herttoniemessä herttoniemenrannassa(osa tosta on ex-laajasalon öljysataman aluetta) ja sittenkin kaikenlaisia myrkkykohtia(jotain teollisuusmyrkkyjä) ilmeni jälkeenpäin.Maa liikkuu ja tuolla oli tie sortunut sateiden aikana ja tehnyt kuopan johon sitten paloauto oli ajanut().Toi maan poistaminen ja uuden tilalle laittaminen on kallista ja se likainen maa pitää vielä viedä jonnekkin.Nykyään tollaista maata ei kai saisi viedä edes normaalille kaatopaikalle?.Noi maisemoidut entiset teollisuualueet/satamat yms voi olla oikeasti "tappavan kauniita".

Kaikkien aikojen ensimmäinen "työmaa" oli Lahdessa, Rauma-Repolan sahan maan vaihto, ennen kuin alueelle alettiin rakentaa uutta kaupunginosaa Ankkuria. Muistaakseni yli kymmenen metriä kyy-5:n pilaamaa maata kuorittiin pois ja korvattiin puhtaalla maa-aineksella. Pilaantunut maa vietiin Riihimäelle, aumaan jätelaitoksen pihalle. Lopulta keksittiin prosessi maan puhdistamiseksi ja samaa tehdään vuosittain eri puolilla maata, kun vanhoja teollisuusalueita otetaan asuntoalueiksi.

[Melbac]

Mitäpä tässä muuta voi, edeltävät kommentit ansiokkaine perusteluineen luettuani, kuin että Helsinki, it's over.

Vihreät vallassa ovat vielä kiihdyttäneet romahdusta.

Muuttotappiota viime vuodet, vain mamutuonnilla jotenkin MÄÄRÄLLISESTI selvitty.

Jossain pikkukunnassa joku muuttotappio on varmaan karmea asia mutta helsingin mittakaavassa toi pientä eikä paljoa hetkauta jollei se kestä vuosikymmeniä ja ne jotka muuttaa pois on nettomaksajia.Helsingissä on harvassa paikat missä ei olisi kuntarajan toisella puolella asuintaloja,käytännössä helsingillä on pulaa maasta jolle voi rakentaa asuintaloja.Helsinkihän on ollut "täynnä" jo vuosikymmeniä ja kun kaikki koko maasta ja muualta tuppautuu tänne niin se johtaa vääjäämättä vuokrien nousuun yms.

[Titus]

nyt kun dösät ja jne seisoo olisi oikea hetki pyöräilijälaskennalle 

anyone ?

[Melbac]

nyt kun dösät ja jne seisoo olisi oikea hetki pyöräilijälaskennalle 

anyone ?

Onkohan pyörien määrää metrossa ja paikallisjunissa suuri tänään?.Kaikki tulee pyörillä töihin joten tarvitaan pyöräteitä teiden viereen viemään tilaa autokaistoilta ja jalankulkijoilta.

[Melbac]

Nyt on sitten se bussilakko, kun on niin paska homma, että piti ohituskaitalla ottaa näitä Kairon kamelikuskeja eksymään reiteiltään. Suomalaisia bussikuskit eivät ehkä sopeutuneet solidaarisesti. Lähtivät ajamaan rekkaa tms.
Kauniita muistoja ajoilta kun hommat pelitti: Helsingin Kaupungin bussit kulkivat reittinsä. Bussikuski oli yhteisössä arvostettu henkilö, olihan hänellä vastuu. Joillain linjoilla olivat rahastajat omassa pilttuussaan. Pitivät kovan kurin vaunussaan.

Kyllä suomalaisetkin kuskit on eksynyt reitiltään.Ei muuten ole ihan helppoa lähteä ajamaan reittibussia helsingissä jossa on tietöitä ja liikennettä joka puolella ja reitit voi muuttua aika nopeastikkin esim tietöiden takia.Noilla ei muuten taida olla päätepysäkeillä edes vessaa(niitä bajamajoja kun ei saa vain laittaa johonkin vaan pitää pyytää lupa kaupungilta),nykyään kuskit tekee vaihtoja niin että niillä on firman auto käytössä ja mitä kuullut noiden juttuja niin aika usein voi se bussi olla rikki.Vähän aikaa sitten jostain oli vielä bensakin loppunut kesken ajon.Ajat on kyllä muuttuneet sitten oman nuoruuden jolloin koululaiset auttoi bussin lumihangesta(tossa oli tosin myös se että ne yritti "beesata" sillä dösällä,noi ei välillä päässyt talvella pysäkiltä osittain siksi että takapuskurissa oli >2 tyyppiä kiinni ).Se täytyy myöntää että noi ulkomaalaiset suhtautuu liikenteeseen ja siihen että bussissa pitäisi maksaa jotain vähän eri tavalla kuin suomalaiset.Välillä nähnyt kun kuskien kaverit tulee vaan jauhamaan p*skaa kuskin kanssa sen ollessa ajossa yms ja jos on tuttu niin ei tarvitse maksaa tai jotain vastaavaa.

[Roope]

Autoton metropoli

HS pyysi aluekehityksen johtavaa asiantuntijaa Timo Aroa visioimaan, miltä Turku näyttää vuonna 2050. Jos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton, raitiovaunu on pelastanut Varissuon eriytymiseltä ja kaupungissa sijaitsee Suomen Nato-päämaja.

JÄÄKÖ Turku ikuiseksi pikkuveljeksi Tampereelle? Miltä kaupunki näyttää vuonna 2050?

Nyt osaksi kaupungin johtoa on noussut aluekehityksen superasiantuntija Timo Aro, joka aloitti keskiviikkona Turun tutkimusjohtajana.

Aro on alansa johtava asiantuntija ja tutkija, jonka puhelin soi, kun kaivataan näkemystä muuttoliikkeen, väestönkehityksen ja aluekehityksen kaltaisista asioista.

HS pyysi uuden pestin alla Aroa visioimaan tulevaisuuden Turkua. Häntä kehotettiin käyttämään skenaarioissa myös mielikuvitusta, mutta perustan hän muodosti olemassa olevien tilastojen, strategioiden ja visioiden avulla.

[...]

ENSIMMÄINEN Aron luoma skenaario "Kasvava Turku" on hyvin optimistinen. Se kuvaa nykytilannetta ja positiivista kehitystä vuoteen 2050 asti. Toinen skenaario "Sinnittelevä Turku" on puolestaan pessimistinen. Siinä nykytilannetta seuraa negatiivinen kehitys.

Ensimmäistä skenaariota Aro kuvaa ideaalitilaksi, jolloin Turun askelten on osuttava täydellisesti lankulle vuoteen 2050 saakka.

Ensimmäisessä skenaariossa Turku lähestyy 250 000 asukkaan rajaa vuonna 2050. Tammikuun 2023 lopussa Turussa oli 198 000 asukasta. Näin raju kasvu vaatii merkittävää Suomen sisäistä muuttoliikettä ja ulkomailta tulevaa erityistä "positiivista piikkiä", kuten vuoden 2015 kaltaisen suuren maahanmuuton, Aro toteaa.

[...]

Kehittyvän Turun skenaariossa kaupunki saa tehtyä raitiotiepäätöksen 800-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2029. Aro ennustaa, että valtuutetut jakautuvat äänestyksessä iän perusteella, eivät puolueen.

Aron visiossa päätös käynnistää samalla itäisessä Turussa mittavan uusiutumis- ja eheytymisprosessin. Vuonna 2050 muutos muistetaan Varissuo-ilmiönä, jossa eriytymisestä ja huonosta maineesta kärsinyt alue kokee uudelleennousun alueelle suunnattujen runsaiden julkisten ja kaupallisten investointien ansiosta.

[...]

ARON uutta tutkimusjohtajan pestiä ei ole Turussa aikaisemmin ollut.

Tiedolla johtaminen on yritysmaailmassa ehkä kulunut termi, mutta Aro haluaa aidosti tuottaa virkamiehille ja päättäjille tutkittua tietoa päätösten tueksi. Eikä kokeneen asiantuntijan verkostoistakaan liene kaupungille haittaa.

Helsingin Sanomat 3.3.2023

Ei pysty.

[Eino P. Keravalta]

Jos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton

Enää pitäisi tietää, miksi Turun ydinkeskustan tulisi olla autoton?

Eiväthän autot enää tuota paikallisia päästöjä tuossa vaiheessa. Auto on ihmisille välttämätön työkalu, jonka tehokkuutta ei voi likimainkaan korvata julkisella liikenteellä tai jollain pyöräilyllä.

Autovihalle ei ole perusteita. Auto säästää aikaa ja lisää elämänlaatua, luo turvaa ja ehkäisee monesti tartuntataudeilta ja rikoksilta, autolla voi kuljettaa tavaroita ja huonosti liikkuville ihmisille se on oikea aarre, lapsiperheille välttämätön. Auto on kehittyneen yhteiskunnan tärkeä tukipilari. Valtion tulee tukea autoilua ja kannustaa siihen.

[Rauno Murju]

Jos kaikki menee hyvin, Turun ydinkeskusta on autoton

Enää pitäisi tietää, miksi Turun ydinkeskustan tulisi olla autoton?

Eiväthän autot enää tuota paikallisia päästöjä tuossa vaiheessa. Auto on ihmisille välttämätön työkalu, jonka tehokkuutta ei voi likimainkaan korvata julkisella liikenteellä tai jollain pyöräilyllä.

Autovihalle ei ole perusteita. Auto säästää aikaa ja lisää elämänlaatua, luo turvaa ja ehkäisee monesti tartuntataudeilta ja rikoksilta, autolla voi kuljettaa tavaroita ja huonosti liikkuville ihmisille se on oikea aarre, lapsiperheille välttämätön. Auto on kehittyneen yhteiskunnan tärkeä tukipilari. Valtion tulee tukea autoilua ja kannustaa siihen.

Marxin teeseihin kuuluu kulkuvälineiden kollektivisointi.

Sieltä se autoviha ja proletariaatin pakottaminen keskitettyyn sekä valvottuun asumiseen lähtee.

[Uuno Nuivanen]

Näin ne päästöt vähenevät ja maailma pelastuu.

Miten kauan kestää ajaa 10km maailman eri kaupungeissa? Helsinki sai karmean tuloksen
Navigointipalveluntarjoajan vuotuinen Tomtom Traffic Index kertoo karua kieltä liikenteen sujuvuudesta maailman eri kaupungeissa.

Lontoon liikenne on, ainakin listatuista maailman kaupungeista, maailman hitainta. Englannin suurkaupungin tukkoisuus ei ehkä yllätä, mutta Helsingin huono sijoitus hämmentää. Helsinki nimittäin on nimittäin liikenteen sujuvuudella mitattuna Pohjoismaiden huonoin kaupunki, ja vielä selvällä erolla muihin.

Tiedot käyvät ilmi Tomtomin tuoreimmista tilastoista, jotka on kerätty useista eri karttapalveluista ja liikennetiedoista. Voit tutustua niihin tarkemmin jutun lopusta löytyvästä taulukosta.
Ruuhkaa Lontoossa

TomTomin selvityksessä tutkittiin, miten kauan eri kaupungeissa kestää keskimäärin kulkea 10 kilometrin matka. Lontoossa 10 kilometrin matkan taittamiseen kuluu autolla keskimäärin 36 minuuttia ja 20 sekuntia. Tilanne on lisäksi pahentunut lähes 2 minuuttia vuoden takaisesta.

Listan hitaimmasta päästä löytyy lisäksi muutama Intian kaupunki sekä Euroopasta Dublin, Milano ja Bukarest. Pariisin keskusta löytyy sijalta 11 juuri kärkikymmenen ulkopuolelta.
Hidas Helsinki

Helsingin keskustassa autoliikenne etenee koko Euroopan 30. hitaimmin ja 10 kilometrin matkan taittamiseen kuluu keskimäärin 20 minuuttia ja 10 sekuntia.

Se on vaivaiset 30 sekuntia ripeämpää kuin kaoottisesta liikenteestään tunnetussa Turkin Istanbulissa. Vuotuisia ruuhkatunteja Helsingissä on merkittävästi Istanbulia vähemmän, joten ruuhka ei ole selitys.

Helsingin suoritus onkin koko Pohjoismaiden heikoin.

Kööpenhamina on alueemme toiseksi huonoin, mutta sielläkin 10 minuuttia etenee 3 minuuttia ja 30 sekuntia Helsinkiä nopeammin.

Sekä Oslossa että Tukholmassa 10 kilometrin matkasta selviää keskimäärin noin 5 minuuttia Helsinkiä nopeammin. Ero on neljänneksen luokkaa, eli valtavasti.

Myös kehityksen suunta on toisenlainen. Oslossa matka-ajat ovat säilyneet vuoden ajan ennallaan, mutta Tukholmassa edetään 10 sekuntia viime vuoden lukuja ripeämmin.

Helsingissä keskimääräinen 10 kilometrin matka-aika on kasvanut edellisvuodesta 20 sekuntia.
Tampere ja Turku mainittu

Listalta löytyy Suomen kaupungeista myös Tampere ja Turku. ...

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/85d6adcc-4646-49a0-a570-a413a76bfc86

[-PPT-]

Vaikka USA on woke-hulluuden kotimaa niin siellä tuskin kuitenkaan auto vastaisuus ikinä saa suurta kannatusta. Jotain New Yorkia lukuunottamatta auto on täysin välttämätön suurissa kaupungeissakin.

[Eino P. Keravalta]

Miten kauan kestää ajaa 10km maailman eri kaupungeissa? Helsinki sai karmean tuloksen
Navigointipalveluntarjoajan vuotuinen Tomtom Traffic Index kertoo karua kieltä liikenteen sujuvuudesta maailman eri kaupungeissa.

Kommunistien 'nerokas' suunnitelma oli, että kun autoilijoita tarpeeksi kiusataan, ne myyvät autonsa ja alkavat liikkua bussilla ja fillarilla.

Näin ei käynyt. Autoilijat pitivät autonsa. Osa heistä alkoi istua ruuhkissa pidempään, koska auto oli silti ylivoimainen. Osa taas muutti muualle, kuten kehyskuntiin ja jatkaa sieltä ajamista töihin, mutta matkan pidennyttyä. Joten kummassakin tapauksessa saasteet vain lisääntyivät. Autot jäivät.

Kommunistit eivät osaa ennustaa ihmisten käyttäytymistä, koska kommunisti ei edes tiedä, mikä ihminen on. Kommunisti luulee, että ihminen on tabula rasa, hallintolalamainen ja biologinen olento, jota voidaan hallita valehtelulla, uhkailulla, syyllistämisellä tai ehdollistamalla. Ei onnistu. Ihminen on kommunistien yläpuolella.

[-PPT-]

Useimmat urheilijat juoksevat 10km nopeammin kuin Lontoon liikenne etenee.

Mitenkähän on: Nauttivatko nuo ihmiset suunnattomasti madella suurkaupungin ruuhkissa tuntikausia vai onkohan tilanne sittenkin niin että heillä ei ole vaihtoehtoa?

[DuPont]

Vaikka USA on woke-hulluuden kotimaa niin siellä tuskin kuitenkaan auto vastaisuus ikinä saa suurta kannatusta. Jotain New Yorkia lukuunottamatta auto on täysin välttämätön suurissa kaupungeissakin.

USA:ssakin woke elää vain suurkaupungeissa. Pääosa maasta on terveempää.

[Sukkavilla]

Huomasin outouden ylen uutisessa:

Helsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.

Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa  ja hiki virtasi.

Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.

[RP]

Huomasin outouden ylen uutisessa:

Helsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.

Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa  ja hiki virtasi.

Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.

Muutaman vuosikymmenen kokemuksella pääkunkiseudun kaukolämmöllä lämmitetyistä pattereista: Kyllä ne  kylmät kesällä on. Toki se sama perusjärjestelmä lämmittää myös lämpimän käyttöveden.

(Olisikohan kysymys lopulta niinkin yksinkertaisesta asiasta, että sopimukseen kuuluu kulutuksesta riipppumaton perusmaksu, joka tekee yhteydestä ilman käyttöä koihtuuttoman kalliin)

[Golimar]

Huomasin outouden ylen uutisessa:

Helsinkiläinen taloyhtiö pumppaa nyt lämpöä ilmasta, kun maahan ei saanut porata – tällainen vaihtoehto on ilmavesilämpöpumppu
...
Kaukolämpö on siitä hankala varalämmittäjä, että Helenin teknisten vaatimusten takia kaukolämpöä pitää käyttää koko ajan edes vähän, vaikka lämpöpumppujen käyttö olisi halvempaa.

Asuin joskus muinoin kerrostalossa, joka kuului kaukolämmön piiriin. Siellä oli kesällä kusipäisen kuuma, eikä ikkunan avaaminen auttanut yhtään mitään, vaikka ulkona olikin yöllä viileää. Kun ulkolämpötila putosi, lämpesi patterit. Sitten tuuletettiin kaukolämpöä ulos joka asunnossa  ja hiki virtasi.

Joku älykkäämpi valitti asiasta, ja taloyhtiön kaukolämpöhuoneesta löytyi sulkuventtiili. Sellaisia ei sitten vissiin enää ole tai niitä ei saa käyttää.

Vanhoissa taloissa on yleensä puutteelliset ilmastointijärjestelmät mikä aiheuttaa kesäaikana kämpän lämpiämisen.

Monet huoltoyhtiöt ovat täysin tumpeloita eikä niissä ole mitään tietoa säätökäyrän asettelusta ja luonnollisesti pattereissa olevat termostaatit voivat olla viallisia. Käsittääkseni kylpyhuoneissa olevat nk. rättipatterit lämpenevät kaukolämpötaloissa lämpimän käyttöveden piirissä ja nekin voivat lämmittää kämppää liikaa.

Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun joku huoltoyhtiön tyyppi on kelien lämmetessä kääntänyt kesäsulun kiinni ja syksyllä asukkaat valittavat että on kylmä kun kukaan ei ole avannut kesäsulkua.

[Melbac]

Kanta-kaupungissa on taloja joissa poltettiin ennen roskat ja käsittääkseni niitä lämmitettiin hiilellä? ja osassa on myös roskakuiluja roskikseen(nämä on poistettu käytöstä koska sinne jäi aina jotain roskiksia jumiin joka sitten mätäni sinne,noita pitkin käsittääkseni myös nousi jotain rottia yms rappuun) ja näihin on sitten jälkikäteen asennettu kaukolämpö eli wanhoissa taloissa ei oltu edes ajateltu jotain kaukolämpöä kun ne on rakennettu joten siellä voi olla kaikenlaisia virityksiä(noissa on kaikkea wanhoista putkista todella wanhoihin sähköjohtoihin eli kunnon "vintagea",kaiken lisäksi noissa voi olla vielä vanhoja kaasuputkia jotka poistettu käytöstä ).Uutta ja wanhaa sekaisi niin homma yleensä kusee.Toi kaukolämpövesi on muuten sitten kiehuvan kuumaa(+95) jos menee niissä isoissa putkissa,tollainen maanalainen putki oli hajonnut unioninkadulla helsingissä 2003 ja joku pyöräilijä oli sitten ajanut tosta aiheutuneeseen kuoppaan ja kuollut palovammoihin.

[Roope]

Tunnin junan edistyksellinen vihreys on hiilipäästölaskelmien julkistamisen jälkeen työnnetty pois keskustelusta ja hankkeen nettisivuilta, joten jotain uutta täytyy keksiä.

Fantasioihin perustuvien vaihtoehtoisten kannatuslaskelmien oheen on nostettu uudeksi argumentiksi, että osaajien maahanmuutto riippuu tunnin junasta.

Tunnin junan johtaja vastaa väitteisiin: Uusi yhteys tarvitaan, vaikka se maksaa miljardeja

Valtiovarainministeriö ehdottaa valtion vetäytymistä suurista ratahankkeista. Ministeriöiden arvion mukaan tunnin juna maksaa veronmaksajille 50 vuoden aikana 4,8 miljardia euroa.

[...]

TURUN uusi tutkimusjohtaja Timo Aro totesi HS:n haastattelussa, että keskustelu tunnin junasta on jämähtänyt matka-ajasta kiistelyyn, kun katseen pitäisi olla hankkeen mahdollisuuksissa yhdistää metropolialueet toisiinsa.

Ottavainen myötäilee Aroa ja toteaa matka-ajan tuijottamisen vääristävän keskustelua.

"Se johtaa siihen, että lasketaan minuutin tarkkuudella, kuinka paljon aikasäästö maksaa."

Hankeyhtiön johtajan mukaan raidehankkeessa voi helposti käpertyä tuijottamaan "liian pieniä asioita".

"Pitäisi katsoa sitä, mikä merkitys toimivalla infrastruktuurilla on Suomelle. Meidän pitäisi verrata itseämme muuhun maailman tai vähintäänkin Eurooppaan. Kilpailemme osaajista ja resursseista kaikkia muita maita vastaan."

Ottavaisen mukaan kasvukolmiolla Turku–Helsinki–Tampere Suomeen voitaisiin houkutella "sellaista väkeä, jota me tarvitsemme".

"Nimenomaan osaamisella tämä kansakunta jatkossakin pärjää ja vaurastuu."

Helsingin Sanomat 15.3.2023

Ottavaisen viittaus "sellaisen väkeen, jota me tarvitsemme", on erityisen hirtehinen sitä vasten, että tuo mainittu Turun uusi tutkimusjohtaja Timo Aro esitti Hesarin haastattelussa esikuvaksi vuoden 2015 maahanmuuton.

Eli tarvitsemme valtion miljardisatsaukset tunnin junaan, jotta saamme Turku-Helsinki-Tampere-kolmioon kymmeniä tuhansia irakilaisia onnenonkijoita.

[Outo olio]

^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.

[Eino P. Keravalta]

^Ajatus että joku muuttaisi ulkomailta Turkuun tai Tampereelle, jotta voisi sitten sieltä käsin pendelöidä tunnin junalla Helsinkiin (tai toisinpäin) on, no, luovaa ajattelua. Itse ainakin muuttaisin suoraan siihen kaupunkiin jossa työpaikka on, tai naapurikaupunkiin. (Ja jos ei palkka riitä Hesan vuokriin niin miljardijunat ainakaan eivät ole kustannustehokkain ratkaisu siihen ongelmaan.) Turkuun ja Tampereelle pääsee sitten aina hitaammallakin junalla, on päässyt kun on ollut satunnaista tarvetta sinnepäin mennä täältä Vantaalta.

Nyt vain tiedotusta kansainvälisille korkeakoulutetuille:

'Muuttakaa Suomeen! Vaikka tienaattekin täällä vain 20% siitä, mitä saisitte USA:ssa, tänne kannattaa tulla. Sillä jos sattuisitte ajamaan junalla 200 kilometrin päähän niin meillä on sinne uudet kiskot ja säästätte ajastanne 15 minuuttia!'



Siis jumalauta, jos joku tulee tänne oikeasti vaativaan asiantuntijatehtävään niin luuletteko, että se seisoo jossain jäisillä, puukkomatujen valtaamilla asemilla venttaamassa seuraavaa junaa? Eiköhän juuri se aines, mitä Suomi oikeasti tarvitsee, osta ihan omat Mersut ja ajele niillä.