Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[junakohtaus]

Kyllähän kenttäpaikan tekee parilla tonnilla, ei siinä mitään. Hallipaikkojen toteuma on viime vuosina ollut tollaset 20-80 tonnia ruutu paikasta riippuen.

En oikeastaan ymmärrä mitä kuvaa luku matkustajia/neliömetri, mutta ehkä kerrot sen. Itse pidän välityskykyä väylän tärkeimpänä ominaisuutena ja siinä joukkoliikenne on aivan ylivoimainen. Lisäksi, kuten sadasti olen sanonut ja mihin et viitsi sanoa mitään, autoilu ylipäänsä on Helsingissä mahdollista vain, koska sitä harrastaa ainoastaan vähemmistö.

[Dharma]

Kyllähän kenttäpaikan tekee parilla tonnilla, ei siinä mitään. Hallipaikkojen toteuma on viime vuosina ollut tollaset 20-80 tonnia ruutu paikasta riippuen.

Lähde? Tässä aiemmin linkkaamastani lähteestä, josta minun lukuni 5 000 - 14 000 per paikka, missä kallein on hallipaikka. Et vissiin viitsinyt edes avata sitä. Ja itselläsi ei ole mitään lähdettä (mikähän järki on ylipäätään vastata sinulle):

3.7 Esimerkkejä toteutuneiden hankkeiden kustannuksista
Liityntäpysäköintialueiden suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitokustannuksista on vähän seurantatietoa. Kustannusten vertailua hankaloittaa alueiden rakentamisen yhteydessä tehtävät muut kehittä-
mistyöt, joita kaikkia ei voida jälkikäteen erotella kokonaiskustannuksista. Lisäksi alueen sijainti ja
laatutaso vaikuttavat kustannuksiin.

Seuraavassa tarkastellaan muutamia esimerkkejä tilanteen havainnollistamiseksi. Esimerkkikohteina esitellään erikokoisia ja eritavoin liikennejärjestelmään liittyviä kohteita.

Vihdin kirkonkylä (B)
Vihdin kirkonkylään valtatie 2:n varteen Helsingintien liittymään toteutettiin 30 autopaikan ja 20
runkolukittavan pyöräpaikan uusi liityntäpysäköintialue vuonna 2011. Autopaikat rakennettiin käytöstä poistetulle peltomaalle. Koko alue valaistiin ja puolet pyöräpaikoista sijoitettiin katokseen.
Hankkeen yhteydessä toteutettiin myös uusi kevyen liikenteen yhteys (noin 100 m) Tuuliviirikujalta
valtatie 2:n pikavuoropysäkille. Alueen rakentamiskustannukset olivat noin 95 000 euroa ja suunnittelukustannukset noin 25 000 euroa. Alueen kunnossapito kevyen liikenteen väylineen on sovittu
kunnan vastuulle.

[4000 euroa per autopaikka]

Veikkola (A2)
Kirkkonummen Veikkolaan toteutettiin liityntäpysäköintialueen laajennus ja perusparannus vuonna
2011. Liityntäautopaikkoja tehtiin lisää 45 kpl ja runkolukittavia pyöräpaikkoja 72 kpl. Ennestään
autopaikkoja oli noin 70. Uusi liityntäpysäköintialue on osittain yhteiskäyttöinen vieressä sijaitsevan
koulun kanssa. Hanke sisälsi lisäksi koulun käyttöön osoitetut 20 autopaikkaa ja läheisen linjaautopysäkin parannuksen.
Pysäköintialueen suunnittelukustannukset olivat noin 15 000 euroa. Uuden alueen toteutus maksoi
kaikkineen noin 250 000 euroa. Summa sisältää myös koulun autopaikat, linja-autopysäkin parannuksen ja vanhan liityntäpysäköintialueen kunnostuksen (noin 70 autopaikkaa, tasaus ja päällystys). Hankkeeseen sisältyi pilaantuneen maan puhdistustyötä noin 100 000 euron arvosta.

[Kustannuksia autopaikoille vaikea jyvittää, koska muutakin tehtiin]

Kirkkonummen aseman pysäköintitalo (A2)
Kirkkonummen aseman vieressä otettiin käyttöön alkuvuodesta 2011 uusi yhteiskäyttöinen nelikerroksinen pysäköintitalo. Kokonaispaikkamäärä pysäköintitalossa on noin 370 autopaikkaa, joista
liityntäpysäköinnin käytössä on noin 170 autopaikkaa. Loput paikoista on viereisen liikekiinteistön
paikkoja. Pysäköintitalossa liityntäpysäköintipaikat eivät ole erikseen merkitty. Talo on katettu, mutta lämmittämätön. Pysäköintitalon käyttöä ei ole aikarajoitettu, eikä pysäköinti ole maksullista.
Pysäköintitalon rakentamiskustannukset olivat n. 5,1 milj. euroa. Paikkakohtainen hinta on siten n.
14 000 euroa / autopaikka.
Asemaseudun pysäköintitalo on kiinteistöosakeyhtiö, jonka pääosakkaana on Kuntien eläkevakuutus. Kirkkonummen kunta on vuokralla talossa. Kunnan 170 liityntäpaikasta maksetaan vuokraa
noin 200 000 euroa vuodessa. Liityntäpysäköintipaikkojen kunnossapitokustannukset ovat noin
10 000 euroa vuodessa.

[14 000 euroa per autopaikka]

(C)
Kantatie 51 parantamishankkeen (Kirkkonummi-Kivenlahti) yhteydessä toteutettiin vuonna 2012
Sarvvikin eritasoliittymän yhteyteen kooltaan 32 autopaikan liityntäpysäköintialue. Alue on kestopäällystetty ja valaistu. Alueella on myös 10 polkupyöräpaikkaa.
Suunnittelukustannukset olivat noin 10 000 euroa ja toteutuskustannukset olivat noin 165 000 euroa.

[5500 euroa per autopaikka]

http://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/32_2012_liityntapysakointistrategia_ja_toimenpideohjelma.pdf

Ja noissa saatiin pyöräpaikat kaupan päälle.

En oikeastaan ymmärrä mitä kuvaa luku matkustajia/neliömetri, mutta ehkä kerrot sen. Itse pidän välityskykyä väylän tärkeimpänä ominaisuutena ja siinä joukkoliikenne on aivan ylivoimainen. Lisäksi, kuten sadasti olen sanonut ja mihin et viitsi sanoa mitään, autoilu ylipäänsä on Helsingissä mahdollista vain, koska sitä harrastaa ainoastaan vähemmistö.

Raitiovaunut  vievät kaksi kaistaa Mannerheimintieltä koko ajan, 24 h vuorokaudessa 365 vuorokautta vuodessa. Siitä sitten lasket montako ihmistä noilla kaistoilla kulkee vuoden aikana ja vertaa kuinka monta ihmistä vastaavalla kahdella autokaistalla kulkee vieressä. Teepä tämä harjoitus.

Tuosta autoilijoiden vähemmistöstä ja sen mahdollistamisesta ei saa kukaan mitään selvää. Kanssasi on palkitsevaa keskustella, koska se osoittaa muille lukijoille, miten heikolla pohjalla kaltaistesi vihreiden ajattelu on.

[junakohtaus]

Noi 45 paikan projektit eivät kerro mistään mitään niissä mittakaavoissa, joista puhutaan, jos tahdotaan liittymäpysäköinnistä konseptitason ratkaisua.

Mä tiedän että sä et tajua sitä, että enemmistö mahdollistaa vähemmistön autoilun. Se johtuu siitä, että fyysisen tilan mittojen konsepti näkyy olevan sulle vähän liian haastava.

Mutta otetaan ihmeessä uudestaan. Kaupungissa niukka hyödyke on tila. Rahaa on ja ihmisiä on ja jokaiseen kuviteltavissa olevaan hommaan löytyy kyllä joku, joka sen osaa tehdä. Tilaa taas on hyvin rajallisesti eikä sitä voi hyvällä tahdolla tai purevalla argumentoinnilla kasvattaa. Tähän asti selvää?

Nyt sitten teemme pienen ajatuskokeen ja poistamme metron. Nopeasti googlaten 2008 sillä tehtiin 57,6 miljoonaa matkaa. Nyt sitten jos sä ajattelet, että henkilöauton matkustajamäärä ruuhkatuntina on 1,3 saat jonkinlaisen kuvan siitä paljonko lisää autoliikennettä pitäisi saada jonnekin mahtumaan ellei enintä osaa matkoista tehtäisi joukkoliikenteellä ja tässä hahmotelmassa oli mukana vain metro. Siihen sitten päälle lähijunat, bussit ja raitiovaunut, niin ollaan aika huikeissa luvuissa eikä sille automäärälle riittäisi yhtään mikään väyläkapasiteetti koko maailmassa.

Toivon, että tämä hiukan avasi, koska selkeämmin en enää osaa asiaa selittää. Täältä katsoen sinä vetelet omituisia tunnuslukuja, jotka tuottaisivat omituista osaoptimointia ja minä yritän välillä paremmin ja välillä huonommin katsoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja kaupungin toimivuutta.

[junakohtaus]

Toinen esimerkki fyysisen tilan rajoista ja mittakaavasta, josta tässä puhutaan.

Helsingin raitiovaunuja käyttää päivässä noin 200 000 matkustajaa. Kuvitellaan että tuijotetaan sinun perseitä/neliömetri-lukuasi ja poistetaan raitiovaunut että autot pääsevät ajamaan.

Mistä sä ajattelit ottaa sen satatuhatta uutta parkkiruutua kantakaupunkiin?

[Dharma]

Noi 45 paikan projektit eivät kerro mistään mitään niissä mittakaavoissa, joista puhutaan, jos tahdotaan liittymäpysäköinnistä konseptitason ratkaisua.

Mä tiedän että sä et tajua sitä, että enemmistö mahdollistaa vähemmistön autoilun. Se johtuu siitä, että fyysisen tilan mittojen konsepti näkyy olevan sulle vähän liian haastava.

Mutta otetaan ihmeessä uudestaan. Kaupungissa niukka hyödyke on tila. Rahaa on ja ihmisiä on ja jokaiseen kuviteltavissa olevaan hommaan löytyy kyllä joku, joka sen osaa tehdä. Tilaa taas on hyvin rajallisesti eikä sitä voi hyvällä tahdolla tai purevalla argumentoinnilla kasvattaa. Tähän asti selvää?

Nyt sitten teemme pienen ajatuskokeen ja poistamme metron. Nopeasti googlaten 2008 sillä tehtiin 57,6 miljoonaa matkaa. Nyt sitten jos sä ajattelet, että henkilöauton matkustajamäärä ruuhkatuntina on 1,3 saat jonkinlaisen kuvan siitä paljonko lisää autoliikennettä pitäisi saada jonnekin mahtumaan ellei enintä osaa matkoista tehtäisi joukkoliikenteellä ja tässä hahmotelmassa oli mukana vain metro. Siihen sitten päälle lähijunat, bussit ja raitiovaunut, niin ollaan aika huikeissa luvuissa eikä sille automäärälle riittäisi yhtään mikään väyläkapasiteetti koko maailmassa.

Toivon, että tämä hiukan avasi, koska selkeämmin en enää osaa asiaa selittää. Täältä katsoen sinä vetelet omituisia tunnuslukuja, jotka tuottaisivat omituista osaoptimointia ja minä yritän välillä paremmin ja välillä huonommin katsoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja kaupungin toimivuutta.

Jälleen lähteitä pyöreä nolla. En minä jaksa lukea näitä mutujasi ilman lähteitä.

[junakohtaus]

Siinähän se luku oli. Nyt sitten ei muuta kuin kerrot mille väylästölle ajattelit saada mahtumaan metron kapasiteetin korvaavan autoliikenteen.

Kerro myös mistä otat ne parkkiruudut joita tarvitaan, kun raitiovaunut korvataan henkilöautoilla.

[Dharma]

Siinähän se luku oli. Nyt sitten ei muuta kuin kerrot mille väylästölle ajattelit saada mahtumaan metron kapasiteetin korvaavan autoliikenteen.

Kerro myös mistä otat ne parkkiruudut joita tarvitaan, kun raitiovaunut korvataan henkilöautoilla.

Yksi luku ja sekin vailla lähdettä. Et laskenut juttua auki, kuten pyysi.

Ensinnäkin olen pitkin matkaa sanonut, että kannattavat joukkoliikenneinvestoinnit on jo tehty. Väestötihentymät on yhdistetty rataverkolla. Lisärakentaminen maksaa valtavasti suhteessa hyötyihin.

Toisekseen olen sanonut, että radoilla yhdistetyt väestötihentymät ovat slummiutuneet. Toisin sanoen niiden neliöhinnat ovat kaupunkien alhaisimmat. Tämä kertoo hyvien joukkoliikenneyhteyksien merkityksestä: se on vähäinen niille, joiden ei ole pakko käyttää joukkoliikennettä.

Kolmannekseen sekoitat erilaisia kysymyksiä jokaisessa viestissäsi. Milloin puhut pyöräteistä, milloin liityntäpysäköinnistä ja milloin Suomen tiheimmän rautatieverkoston (metro) matkustajamääristä laskematta kuitenkaan kertaakaan mitään: et kustannuksia, kuormituksia, mitään.

Et sinänsä merkitisi mitään, mutta koska tapasi ajatella - tai siis olla ajattelmatta - on juuri se, mitä vihreät tekevät ja miksi Suomessa moni asian menossa tai mennyt päin helvettiä, niin ärtysarvo on suuri. Ja koska olet palstan moderaattori, niin vituttaa tulla tänne edes käymään.

[junakohtaus]

Luku on otettu Wikipediasta eikä tässä keskustelussa ole mieltä.

Näyttää siltä, että voimme ilmeisesti kummatkin poistua eeppisestä battlesta voittajana tuulettaen.

[Ink Visitor]

Helsingin Sanomien mukaan Suomen pääkaupungin aiemmin arvokkaiksi määritellyiltä osilta aiotaan poistaa suojelumerkinnät.

Tulevasta yleiskaavasta aiotaan poistaa merkintä, joka on tähän asti antanut kantakaupungille erityisaseman, HS kirjoittaa. Merkintä aiotaan poistaa myös monilta arvokkaiksi määritellyiltä vanhoilta lähiöiltä.

Käytännössä esimerkiksi lähes koko Helsingin historiallinen ydinkeskusta ja suuri osa ympäröivistä vanhoista kaupunginosista on toistaiseksi merkitty maankäyttöä määrittelevään yleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuuriltaan tärkeänä alueena.

Voimassa olevan kaavan mukaan kyseisiä alueita kehitetään tällä hetkellä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Jatkossa historiaa ja maisemaa säilyttävästä periaattesta haluttaisiin siis luopua.

Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan suojelumerkinnöistä on seurannut, että täydennysrakentamista on tehty hyvin varovasti.

- Nyt näitäkin alueita pitää arvottaa ennakkoluulottomammin. Rakennussuojelu on sitten erikseen, Manninen sanoo.

HS:n mukaan Helsingistä etsitäänkin nyt kaikkialta kaupunkirakenteen tiivistämiseen kelpaavia paikkoja

Yleiskaava ohjaa asemakaavan suunnittelua. Asemakaavassa puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605444635.html

http://www.hel.fi/static/ksv/www/YK2002_fin.pdf

[Kimmo Pirkkala]

Kertokaapa minulle, mikä on kaupunkialueen ja taajama-alueen yksiselitteinen raja? Ei hallinnollisesti, vaan rakenteellisesti yksiselitteinen raja korttelin tarkkuudella, josta joka ikisessä suomalaisessa kaupungissa voi sanoa, että tässä taajama vaihtui kaupungiksi?

Taajama on helppo määritellä yksiselitteiseksi, kun sille on merkki olemassa, mutta mikä on kaupungin raja, joka pätee joka paikassa? Umpeenrakennetut korttelit voisi olla hyvä, mutta se rajaa ulos monta suomalaista kaupunkia ja kaupunkimaista aluetta, jotka yleisessä kielenkäytössä kyllä mielletään kaupungiksi. Esim Kouvolassa, Hyvinkäällä tai Salossa ei taida juuri umpeenrakennettuja kortteleita ollakaan.

[Jack]

Pääkaupunki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki. Siellä ovat keskeiset virastot ja muut tärkeät paikat. Tästä johtuen pääkaupungissa matkustamisen julkisilla kulkuneuvoilla pitäisi olla kaikille siellä oleville samanhintaista. Ikä ja muut sen tyyppiset asiat voidaan tietenkin ottaa huomioon.

Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.

Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.

Tarkastukset ovat epämiellyttäviä. Sakon saa liian helposti vahingossa. Nukahtaa junaan ennen kaupungin rajaa, tai ei löydä lippua, tai kortti ei toimi, tai jotain muuta tämän tyyppistä. Vaikka aiheetta peritty sakkosumma valituksen jälkeen palautettaisiin, maksun mahdollisesta myöhästymisestä perittävää mafialuokan rangaistuskorkoa ei palauteta.

Mietitään nyt. Eihän ruotsinlaivoillakaan ravintolaan tai diskoon tai saunaosastolle ryntää yhtäkkiä kommandojoukko vaatimaan, että asiakkaiden on kaivettava liput esille, tai sakkoa tulee ja paljon. Ei myöskään etelän matkoilla hotelliin ryntää yhtäkkiä poliiseja kuulustelemaan, onko matka varmasti maksettu. Maksaminen on tarkastettu silloin, kun matkalle on lähdetty, eikä sitä tarvitse enää sen jälkeen millään "valvontaiskuilla" uudestaan tarkastaa.

Bisneksen tekeminen ihmisten inhimillisellä heikkoudella on moraalisesti alhaista. Edes mafia ei välttämättä alennu sellaiseen. Kaupungit ja valtio sen sijaan tekevät sitä koko ajan. Mitä erilaisimpien sakkoansojen virittäminen ja muhkeiden sakkotulojen kerääminen niistä on keskeinen osa julkisen sektorin ansaintalogiikkaa. Moraalisesta aspektista selvitään sillä yksinkertaisella tempulla, että päätetään, että paha on hyvää. Hokkus pokkus.

Olen luultavasti niin totaalisesti eri mieltä kuin valtavirta näistä asioista ja monista muistakin asioista, että en jaksa yrittää puolustella näkemyksiäni. Olkaamme kaikki sitä mieltä mitä olemme.

[Alapo]

Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.

Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.

Laiskat maksavat siitä etteivät viitsi kävellä sitä 550metriä sen 2,70€ tai sitten voisivat kävellä saman matkan siinä ajassa missä odottelevat sporaa tai dösää. Näyttölippu/kuukausikortti maksaa sen reilut neljäkymppiä kuussa aikuiselle ja saa matkustaa niin paljoin kuin huvittaa. VUorokausilippujakin voi ostaa mm.busseista ja ne maksaa helposti neljänneksen siitä mitä kuukausilippu.

Mikäli ihmiset eivät yrittäisi matkustaa liputta kokonaan tai ihan tarkoituksellisesti yli seuturajojen kunnan sisäisillä lipuilla, lipuntarkastajat olisi hyödyttömiä eikä niitä olisi. Tai kunnat olisi niin rikkaat että maksaisi joukkoliikenteen kokonaan.

[Rusinapulla]

Ymmärrän Jackin pointin, nykyinen vyöhykejärjestelmä ei toimi ja kertalipun hinta on liian kallis. Investointi kunnon laituriportteihin metroasemilla maksaisi itsensä takaisin. En voi ymmärtää miksei Helsingissä voi olla näyttökortilla avautuvia portteja, karsisi ainakin laiskimmat pummit - jos siitä pummilla matkustamisesta kerran aiheutuu niin tuhottomat tappiot.
Hyvin näyttää toimivan Lontoossa ja muissa Euroopan metropoleissa.

[JoKaGO]

Minäkin komppaan teitä.

Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.

[Mursu]

Pääkaupunki on kaikkien suomalaisten pääkaupunki. Siellä ovat keskeiset virastot ja muut tärkeät paikat. Tästä johtuen pääkaupungissa matkustamisen julkisilla kulkuneuvoilla pitäisi olla kaikille siellä oleville samanhintaista. Ikä ja muut sen tyyppiset asiat voidaan tietenkin ottaa huomioon.

Matkustaminen oin samanhintaista. Eroa on vain kausilipuissa ja niitä ei harvakseltaan virastoissa asuva tarvitse. Sinänsä toki voisi miettiä onko kuntaedellytys tarpeen halvoissa kausilipuissa. Eihän yleensä vieraskuntalaisella ole syytä ostaa niitä. En kuitenkaan näe sitä tasa-arvokysymyksenä.

Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.

Kyllä oli älytön natsikortin pelaaminen,. Gestapo kidutti syyttömiä ja syyllisiä yhtä lailla. Lipuntarkastajat vain tarkastavat lippuja.

Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa niitä kokonaisen vuoden tarpeiksi. Lippujen tarkastamisen pitäisi tapahtua porteilla kulkuneuvoihin mentäessä, eikä sen jälkeen enää tehtäisi muita tarkastuksia. Teknisiin yksityiskohtiin en ota kantaa, mutta jos on tahtoa, löytyy keinojakin.

On yleinen periaate, että pidemmäksi ajaksi sitoutuva saa alennusta. Siksi tuo ehdotus on n älytön. Sen sijaan minäkin olen sitä' mieltä, että jotain voisi kehittää kausilipun ja kertalipun väliin. (En tarkoita nykyistä vuorokausilippua). Raitiovaunuissa ei ole mitään portteja, joissa rahastaa. Nykyiseen avoimeen systeemin on menty, koska rahastajat joka vainuissa olisivat liian kalliita ja pelkkä etuovesta meneminen ei toimi.

Tarkastukset ovat epämiellyttäviä. Sakon saa liian helposti vahingossa. Nukahtaa junaan ennen kaupungin rajaa, tai ei löydä lippua, tai kortti ei toimi, tai jotain muuta tämän tyyppistä. Vaikka aiheetta peritty sakkosumma valituksen jälkeen palautettaisiin, maksun mahdollisesta myöhästymisestä perittävää mafialuokan rangaistuskorkoa ei palauteta.

Miten tarkastukset ovat epä miellyttäviä, Minusta ne ovat miellyttäviä. Tulee tunne, ettei ostanut lippua turhaan. Miten niin ei löydä lippua? Jos se on ostettu, kyllä sen löytää. Toimimattomuus ei ole peruste maksulle, jos kyse ei ole siitä, että sen takia olet mennyt pummilla. Olen minäkin pari kertaa ,mennyt vahingossa ratikkaan maksamatta, kun yleensä on kautta. Kun olen huomannut asian olen poistunut seuraavalla pysäkillä. Jos tarkastaja olisi tullut, niin olisi tullut.

Mietitään nyt. Eihän ruotsinlaivoillakaan ravintolaan tai diskoon tai saunaosastolle ryntää yhtäkkiä kommandojoukko vaatimaan, että asiakkaiden on kaivettava liput esille, tai sakkoa tulee ja paljon. Ei myöskään etelän matkoilla hotelliin ryntää yhtäkkiä poliiseja kuulustelemaan, onko matka varmasti maksettu. Maksaminen on tarkastettu silloin, kun matkalle on lähdetty, eikä sitä tarvitse enää sen jälkeen millään "valvontaiskuilla" uudestaan tarkastaa.

Haluatko ennen jokaista ratikkamatkaa samanlaisen hässäkän kuin ennen lentomatkaa? Avorahastus on nimenomaan matkustamisen sujumisen lisäämiseksi.

Joukkoliikenne ei ole bisnestä kaupungille vaan sitä rahoitetaan verorahoin. Noin puolet rahoista tulee veroista.

[Mursu]

Minäkin komppaan teitä.

Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.

Aivan älytön ehdotus. Koko kausilipun idea nimenomaan on palvella työmatkaliikennettä. Tämä vesittäisi sen kokonaan. Poletti ei toimi vaihdollisissa yhteyksissä. Muutenkaan en näe mieltä mennä tekniikassa taaksepäin.

Kuinka moni näöistä portteja haluavista matkustaa todella metrolla vai onko vain kyse normaalista muiden elämän hankaloittamisesta?

[JoKaGO]

Nykyisestä meiningistä tulee mieleen natsi-Saksa ja Gestapo. Univormupukuiset iskuryhmät jahtaavat ja sakottavat ja ottavat kiinni pakenevia ihmisiä metrotunneleissa ja kulkuneuvoissa. "Herrakansa" matkustaa edullisesti näyttölipuillaan. "Alempirotuiset" muukalaiset maksavat yhdestä surkeasta pysäkkivälistä summan, joka riittää henkilöauton bensaan kymmenien kilometrien matkalle.

Kyllä oli älytön natsikortin pelaaminen,. Gestapo kidyutti syyttömiä ja syyllisiä yhtä lailla. Lipuntarkastajat vain tarkastavat lippuja.

Tarkastavat "syyllisiltä" ja "syyttömiltä". Esim. joku tilaa kännykällä lipun, joka ei ehdi tulla ajoissa, vaan viesti saapuu vaikkapa minuuttia myöhemmin kuin metro. Pitäisikö tässä tilanteessa odottaa seuraavaa, vaikka vika ei ole matkustajan?

Järjestelmä pitäisi uudistaa siten, että yhden päivän matkustamiseen oikeuttava lippu maksaisi kaikille saman verran ostipa lippuja kerrallaan yhden tai latasipa On yleinen periaate, että pidemmäksi ajaksi sitoutuva saa alennusta. Siksi tuo ehdotus on n älytön. Sen sijaan minäkin olen sitä' mieltä, että jotain voisi kehittää kausilipun ja kertalipun väliin. (En tarkoita nykyistä vuorokausilippua). Raitiovaunuissa ei ole mitään portteja, joissa rahastaa. Nykyiseen avoimeen systeemin on menty, koska rahastajat joka vainuissa olisivat liian kalliita ja pelkkä etuovesta meneminen ei toimi.

Pitemmäksi ajaksi sitoutuva ... Aha! Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.

Miten tarkastukset ovat epä miellyttäviä, Minusta ne ovat miellyttäviä. Tulee tunne, ettei ostanut lippua turhaan. Miten niin ei löydä lippua? Jos se on ostettu, kyllä sen löytää. Toimimattomuus ei ole peruste maksulle, jos kyse ei ole siitä, että sen takia olet mennyt pummilla. Olen minäkin pari kertaa ,mennyt vahingossa ratikkaan maksamatta, kun yleensä on kautta. Kun olen huomannut asian olen poistunut seuraavalla pysäkillä. Jos tarkastaja olisi tullut, niin olisi tullut.

Jack ilmeisesti kokee, oikeutetusti kuten moni muukin, että ostamalla lipun välttyisi tarkastukselta. Sinäkin mielelläsi päästät lupatarkastajan katsomaan kotiisi, poliisin etsimään "salaattia" ja aseita, jne? Ihan vastaavaa, kuin lipuntarkastukset maksaneilta tai jopa puhallusratsia, eihän se tee rattijuoppua, että ajaa autoa!

Haluatko ennen jokaista ratikkamatkaa samanlaisen hässäkän kuin ennen lentomatkaa? Avorahastus on nimenomaan matkustamisen sujumisen lisäämiseksi.
Joukkoliikenne ei ole bisnestä kaupungille vaan sitä rahoitetaan verorahoin. Noin puolet rahoista tulee veroista.

Eli hinnanmuodostus on päin honkia. Käyttäjä ei maksa edes puoliakaan, vaikka satoja rahastajan pestejä on täyttämättä rahapulan takia. Lipunhinta kohdalleen, niin julkinen liikenne on itse itsensä kannattavaa.

[JoKaGO]

Minäkin komppaan teitä.

Nokitan vielä ruuhkamaksulla. Arkisin klo 7 - 9 ja 15 - 18 olisi kaikkien maksettava matkastaan kertalippu, muulloin kuukautis- tms. kortilla voisi matkustaa rajattomasti. Kertalippupoletti käyttöön, niinkuin Pietarissa. Ja ne em. portit.

Aivan älytön ehdotus. Koko kausilipun idea nimenomaan on palvella työmatkaliikennettä. Tämä vesittäisi sen kokonaan. Poletti ei toimi vaihdollisissa yhteyksissä. Muutenkaan en näe mieltä mennä tekniikassa taaksepäin.

Kuinka moni näöistä portteja haluavista matkustaa todella metrolla vai onko vain kyse normaalista muiden elämän hankaloittamisesta?

Samanlainen ruuhka-aikojen huomioiminen otetaan käyttöön autoilijoille. Ennenkuin siru on jokaisella korvan takana, on toteutettava sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita on jo olemassa.
Kuka käskee menenmään ruuhka-aikaan julkisilla? Matkustaisi ruuhka-ajan ulkopuolella, tai kävelee tai pyöräilee. Poleteilla saataisiin todennäköisesti myös ohjaavaa vaikutusta, kaikkien ei ole pakko matkustaa ruuhka-aikaan, mutta saahan sitä jos haluaa.

[Franklin]

Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.

Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.

[JoKaGO]

Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.

Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.

Riippuu paikkakunnasta, helsinkiläinen en ole, olen Tampereen metropolin alueelta  Ruuhkamaksulla voitaisiin ohjata ihmisiä siirtämään kulkemisensa muihin aikoihin, problem solved.

[Franklin]

Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.

Et taida olla paikkakuntalaisia? Tuolla systeemillä koko homma puuroutuisi alta aikayksikön varsinkin ruuhkaisilla paikoilla ruuhka-aikaan. Tämän takia muuten bussi nro 550 on siiretty tähän raitovaunuista tuttuun tapaan.

Riippuu paikkakunnasta, helsinkiläinen en ole, olen Tampereen metropolin alueelta  Ruuhkamaksulla voitaisiin ohjata ihmisiä siirtämään kulkemisensa muihin aikoihin, problem solved.

Siis hetkinen. Ehdotatko ruuhkamaksuja myös julkisia käyttäville? Autojen ruuhkamaksuilla ei meinaa ole paljoakaan tekemistä spårapysäkkien jouhevuuteen.

[Mursu]

Samanlainen ruuhka-aikojen huomioiminen otetaan käyttöön autoilijoille. Ennenkuin siru on jokaisella korvan takana, on toteutettava sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita on jo olemassa.
Kuka käskee menenmään ruuhka-aikaan julkisilla? Matkustaisi ruuhka-ajan ulkopuolella, tai kävelee tai pyöräilee. Poleteilla saataisiin todennäköisesti myös ohjaavaa vaikutusta, kaikkien ei ole pakko matkustaa ruuhka-aikaan, mutta saahan sitä jos haluaa.

Kumpiko nyt ne ruuhkat aiheuttaa? Julkiset liikennevälineet (bussi, ratikka, metro ja juna) vaiko yksityisautot? Ihmiset menevät ruuhka-aikaan, koska silloin yleensä työt alkavat ja loppuvat. Harva, joka vapaasti saa päättää milloin matkustaa, menee ruuhka-aikaan.

Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.

[Mursu]

Pitemmäksi ajaksi sitoutuva ... Aha! Ja en ymmärrä, miksei ratikoissa toimisi etuovesta nousu kyytiin, toimiihan se busseissakin.

Et ilmeisesti ole matkustanut julkisilla. Nykyisessä välipalaratikassa on viisi oviparia. Ei se toimi, niin, että mennään etuovesta. Tuota itseasiassa kokeiltiin puolisen vuotta ennen kuin tarkastusmaksulaki tuli voimaan.

Jack ilmeisesti kokee, oikeutetusti kuten moni muukin, että ostamalla lipun välttyisi tarkastukselta. Sinäkin mielelläsi päästät lupatarkastajan katsomaan kotiisi, poliisin etsimään "salaattia" ja aseita, jne? Ihan vastaavaa, kuin lipuntarkastukset maksaneilta tai jopa puhallusratsia, eihän se tee rattijuoppua, että ajaa autoa!

Ratikka ja koti ovat eri asioita. Kotona minä oletan olevani kotirauhan piirissä. Ratikassa en oleta sitä vaan ymmärrän, että minun pitää maksaa matka ja näyttää lippua niin kuin säännöt määräävät.

Eli hinnanmuodostus on päin honkia. Käyttäjä ei maksa edes puoliakaan, vaikka satoja rahastajan pestejä on täyttämättä rahapulan takia.

On poliittinen päätös, että etupäässä työmatkaliikennettä suositaan tukemalla verorahoista. Tehdäänhän niin muillekin työmatkoille verovähennyksinä. Kerta- ja arvoliput vastaavat suunnilleen kustannuksia. Rahastajia ei ole ollut lähes 30 vuoteen, joten heidän pestejään ei ole täyttämättä.

[Maisteri Vihannes]

Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.

Tarkastusmaksu tulisi porrastaa. Ensimmäisestä liputtomuudesta 10€, seuraavasta 20€, sitten 40€, jne. Kuka tahansa voi unohtaa kausikortin kotiin tai unohtaa leimata arvokortin, ja 80€ on kohtuuttoman suuri summa viattomasta erehdyksestä. Portin yli hyppääjää voisi tietenkin sakottaa enemmän jo ensimmäisestä kerrasta.

Kausilipun kuntarajoite koskenee eniten säännöllisesti työssä käyviä ulkopaikkakuntalaisia. Osa jättää autonsa liityntäparkkiin, osa kulkee esimerkiksi Lahdesta Helsinkiin junalla. Kun henkilöautoliikennettä halutaan vähentää, pitää miettiä saisiko kuntarajoitteen poisto useamman jättämään auton liityntäparkkiin tai kulkemaan koko matkan julkisilla, ja olisiko tästä saatu hyöty suurempi kuin kausikorttien hintaerosta seuraava menetys, joka vähentäisi lipputuloja myös niiden osalta jotka käyttävät julkisia joka tapauksessa. Itselläni ei ole kantaa asiaan.

[JoKaGO]

Siis hetkinen. Ehdotatko ruuhkamaksuja myös julkisia käyttäville?

Tuolla pari viestiä ylempänä ehdotin.

Kumpiko nyt ne ruuhkat aiheuttaa? Julkiset liikennevälineet (bussi, ratikka, metro ja juna) vaiko yksityisautot? Ihmiset menevät ruuhka-aikaan, koska silloin yleensä työt alkavat ja loppuvat. Harva, joka vapaasti saa päättää milloin matkustaa, menee ruuhka-aikaan.

Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.

Yksityisautot kai sitten, kun niitä aiotaan ruoskia vielä ruuhkamaksuillakin. Mutta eihän se ole totta. Samalla tavalla yksityisautoilijankin pitää päästä määrättynä aikana liikkumaan, ei kukaan lähde vapaaehtoisesti ruuhkiin autoineen seisoskelemaan.

Et ilmeisesti ole matkustanut julkisilla. Nykyisessä välipalaratikassa on viisi oviparia. Ei se toimi, niin, että mennään etuovesta. Tuota itseasiassa kokeiltiin puolisen vuotta ennen kuin tarkastusmaksulaki tuli voimaan.

Sellaisia vaunuratkaisuja, joissa toimisi, ei siis voida käyttää tai kehittää?
Onko nuo ylettömät ruuhka-aikojen matkustajamäärät pienemmät sitten, kun autoilijoista osa siirtyy julkisten käyttäjiksi, kun autoille mätkäistään ruuhkamaksu? Miksei sama logiikka toimisi julkisillakin, julkisen liikenteen ruuhkalippu ohjaisi monet ajamaan polkupyörällä tai ihan vain kävelemään? Kimppakyyteihin?

Ei. Missio on ampua kaikki yksityisautoilijat soramontun reunalla.

[Uuno Nuivanen]

Missio on ampua kaikki yksityisautoilijat soramontun reunalla.

Et kai tarkoita myös 'varsinaisia' autoilijoita? Heidän liikkumisensahan on niin välttämätöntä, että saavat fattasta ajokortit ja autotkin. 

[Sikanez]

Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.

Kaikille asemille pitää päästä sisään myös kaukojunien lipuilla. Matka voi alkaa paikallisjunalla, mutta jatkua kaukojunalla.

[Maisteri Vihannes]

Portit käyttöön, metron lisäksi myös paikallisjuna-asemille. Tietenkin sellaisilla asemilla joihin pysähtyy myös kaukojunia on porteista päästävä myös kaukojunan lipulla. Hoitunee laittamalla parille portille viivakoodinlukijat tulostetuille lipuille, ja yhdellä miehitetyllä luukulla.

Kaikille asemille pitää päästä sisään myös kaukojunien lipuilla. Matka voi alkaa paikallisjunalla, mutta jatkua kaukojunalla.

Jos kaukojunan lippu kelpaa paikallisjunaan, niin silloin tietenkin noin.

Kannatan portteja siltä kannalta, että jokaisen tulee maksaa lippunsa, ja liputtomien matkustajien tai muutenvaan oleskelijoiden poistuminen lisää matkustusviihtyvyyttä. En usko itse porttien olevan liian suuri investointi. Mutta vaatiiko porttijärjestelmä jokaiselle asemalle vähintään yhden henkilökunnan edustajan, ja tekisiköhän tämä järjestelmästä kuitenkin liian kalliin. Onko ulkomailla portillisia asemia ilman henkilökuntaa?

[Oami]

Huoh. Se kadunvarsi on jo myyty pois. Sen omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa sitä autoilijoiden käyttöön pysäköintiin. Vuokra vain on noin sadasosa siitä, mitä se markkinaehtoisesti olisi ja tämä on tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta Mannerheimintiellä pysäköiville.

Sinä ja muut vihreät haluatte, että tuo tulonsiirto annetaan pyöräilijöille. Minä sanon, että se tulee maksamaan valtavasti, luokkaa euron per pyöräilijän ohituskerta. Minä sanon, että on älytöntä käyttää tällaisia varoja tällaiseen tarkoitukseen. Minä sanon, että käytetään nuo varat paremmin. Vaikka terveyden- tai vanhustenhoitoon.

Ja minkähän arvoista se tonttimaa mahtaisi olla sen jälkeen, jos sinne tonttimaalle ei pääsisi liikkumaan?

[Renegade Kane]

Minä en yleensäkään ymmärrä tätä miten moni autoilija halveksii ja pyrkii rajoittamaan julkilista liikennettä. Nimenomaan toimivan julkisen liikenteen takia ne autot mahtuvat kaupunkiin edes niin hyvin kuin mahtuvat. Kaikki hyötyvät julkisesta liikenteestä.

Viime vuosina julkinen liikenne on saanut enemmän tilaa ja aikaa yksityisen liikenteen tilasta ja ajasta. Siksi minua yksityisautoilijana ärsyttää julkiset liikennevälineet. Fillarikaistatkin ovat vieneet tilaa autokaistoilta ja/tai -pysäköinniltä. Samaten jalkakäytävien levennykset. Kaikki ne ärsyttävät hitaammin etenevää autoilijaa.

HELMI-liikennevaloetuudella bussit ja ratikat saavat vihreätä autojen seistessä punaisissa.
Ennen on monin paikoin autot saaneet käyttää raitiotiekaistaa. Nyt se on kielletty tai estetty, ja esim. Simonkadulla on autokaistan tilalle rakennettu raitiotiekaista. Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi ruuhkauttaa Simonkatua ja Esplanadia korvaavina reitteinä. Molempia väyliä on samalla kavennettu.

Henkilökohtaisesti olen täysin kyrpiintynyt stadin nykyiseen liikennesuunnittelupolitiikkaan. Mutta minkäs teet, city-vihreät ovat stadin toiseksi suurin puolue, ja city-vihreä aate on ykkönen liikennesuunnitteluvirastossa. Onneksi en maksa kunnallisveroa Hellsinkiin.