Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[no future]

Asuntoja varsinaisille:

Aikataulu varmistui: Malmin kenttä sulkeutuu kahden vuoden päästä
Kaupunki 23.10.2014 11:14

Missäs seisoo että asunnot on suunnattu mamuille?

[Kaptah]

http://www.hs.fi/autot/a1414038301433

Suomesta tulee nyt maailmalle hurja, nuoren naisinsinöörin visio. Kaikki liikennemuodot yhdistetään älykkääksi järjestelmäksi. Liikkuminen ovelta ovelle tapahtuu tilaamalla palveluita älykkäitä liikenneoperaattoreilta.

Ideaa luettiin lehdistä ja levitettiin somessa innokkaasti. Ja onhan visio komea. Kerrankin Suomessa osataan ajatella isosti!

Ehdotuksen ongelma on sen erikoinen asenne yksityisautoiluun. Liikenneinsinööri Sonja Heikkilän mielestä auton omistaminen saattaa tulla kokonaan tarpeettomaksi. Väitän, että käy toisin päin: autojen robotisaatio tekee julkisesta liikenteestä marginaalisen ilmiön muutamassa vuodessa.

Älä nyt sentään mainoksia lainaa paskaristakaan.

Googlen autoa itseohjaava ohjelmisto on valmis 2017. Autonvalmistajat lupaavat, että itsestään kulkevat autot tulevat massamarkkinoille 2020. Siitä ehkä kymmenen vuotta, ja ihmisten ajamien autojen liikkumista yleisillä teillä aletaan rajoittaa vaarallisena.

Työmatkaliikenne mullistuu täysin. Kun kone hoitaa ohjaamisen, autossa voi tehdä työtä, katsella elokuvia, ryypätä tai rakastella. Työmatkaliikenne huomattavasti nykyistä kauempaa tulee houkuttelevaksi – myös paikoista, joihin julkinen liikenne ei yllä nyt eikä luultavasti koskaan.

Koska autot ovat täysin automaattisia, niiden refleksit paljon ihmistä nopeammat ja turvavälit pienemmät, ruuhkat vähenevät. Tiet vetävät 2-4 kertaa suuremman määrän automaattiautoja kuin ihmisen ohjaamia autoja. Yksityisautoilun makuun pääsevät tietysti myös eri syistä kortittomat – lapsista vanhuksiin, sokeista ihmisistä kuuroihin koiriin, jotka omistaja voi lähettää automaattiautolla eläinlääkäriin.

Onko joukkoliikenteellä mitään toivoa? Kai raha- ja ilmastosyyt puhuvat sen puolesta? Eivät yksiselitteisesti. Amerikkalaisen laskelman mukaan joukkoliikenne on 3–4 kertaa yksityisautoilua kalliimpaa matkattua kilometriä kohden, kun mukaan lasketaan julkiseen liikenteeseen upotetut verovarat. Ilmastonkin kanssa on niin ja näin. Jos ilmastorasitusta mitataan energiankulutuksella kilometriä kohden, ero yksityisautoilun ja julkisen liikenteen välillä on pieni, ja muuttuu yksityisautoilun eduksi, kun energiatehokkaat hybridiautot yleistyvät.

Entä sitten autojen jakaminen? Se toki yleistyy, ja hyvä niin. Jos auton omistaja pitää etätyöpäivän, hän voi lähettää oman automaattiautonsa työmatkaliikenteeseen muiden käyttöön. Houkutus auton omistamiseen ei kuitenkaan katoa. Auton käytön kustannuksista suurin osa on pääomakustannuksia. Auton omistaja voi maksattaa pääomaansa matkahyyryläisillä, ja kun se on maksettu, nauttia itse edullisesta matkanteosta.

Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että tulevaisuuden liikenne ei ehkä ole insinöörien pöydällä muotoutuvan suuren suunnitelman tulos. Niin tehtiin 1800-luvulla. Yritettiin suunnitella älykäs ja hirmuisen hintainen järjestelmä, kuten juna- tai metroverkko. Tulevaisuuden liikenteessä äly on autoissa, jotka pystyvät liikkumaan itsestään tyhmän järjestelmän, eli nykyisenkaltaisten maanteiden päällä. Automaattiautot eivät ole riippuvaisia suuresta systeemistä, vaan ne näkevät ympäristön sellaisena kuin se on, ja tekevät ratkaisut itsenäisesti.

Nämä mullistavat uudet keksinnöt tulevat yksityisiltä innovaattoreilta. Ja mikä merkittävintä, uusia keksintöjä tulee muutaman vuoden välein. Jos nyt rakennamme verovaroilla raideverkkoja ja älykkäitä liikennejärjestelmiä kuin suurta sote-uudistusta, järjestelmät ovat luultavasti vanhentuneita ja kelvottomia siinä vaiheessa, kun ne aikanaan valmistuvat.

Kokemuksesta tiedän, että näitä ajatuksia – luottamusta yritysten kykyyn kehityksen ajurina – pidetään Suomessa markkinauskoisten juttuina. Ja tässä tapauksessa ne ovatkin sellaisia. Poimin tietoja tilaisuudesta, jonka markkinaliberaali ajatushautomo Cato-instituutti järjesti Yhdysvaltain kongressissa.

Caton rooliin kuuluu katsoa asiaa yksilönvapauden näkökulmasta. Joukkoliikenteen kannattajien tehtävänä ei kuitenkaan ole moittia näkemystä ideologisesti vääräksi, vaan pureutua asiaperusteisiin. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että liikenne rakentuu tulevaisuudessakin yksityisautojen varaan.

Pitäisin tätä ehkä realistisempana vaihtoehtona kuin sitä, että ihmiset lakkaavat omistamasta autoja/vastaavia liikkumisvälineitä ja siirtyvät ajelemaan busseilla ja kutsuplussilla. Kieltämättä artikkelista paistaa tietty asenteellisuus, enkä myöskään oikein osaa arvostaa sitä, että viitataan "nuoreen naisinsinööriin" ilman nimeä ja vähän vittuilevaan sävyyn.

[Onnikka]

Taksit lasketaan julkiseksi liikenteeksi. Kun kuskeista päästään, ne halpenevat. Tällöin he, ketkä eivät päivittäin tarvitse autoa, saattavat siirtyä niitten käyttäjiksi.

Bussien määrä tullee vähenemään reippaasti koska nämä halvemmat taksit korvaavat niitä helposti, jollei veroilla ja tukiaisilla tahdota pitää vanhentunutta järjestelmää pystyssä, mikä ei ihmetyttäisi sekään.

Ketkä päivittäin töihin menevät, tarvitsevat yhäti omaa autoa. Kun niitä autoja tarvitsevat kaikki he samaan aikaan. Hyvä puoli automaattisissa on se että töihin voi mennä pidemmän matkan päästä kun voi torkkua autossa, ainakin missä halvempaa polttoainetta on. Varakkailla sekä maaseudulla asuvilla tulee olemaan useita autoja kuten nykyisinkin, käyttivät he niitä tai eivät.

Autojen määrä lisääntyy reippaasti jollei veroilla aleta vähentämään niitä, koska lapset, vanhukset ja ajokortittomat voivat alkaa niitä käyttämään automaation myötä. Harvempi haluaa busseilla matkustella. Pitkän matkan bussit, junat ja lentokoneet jäävät joukkoliikenteen välineiksi, paikallisbussit poistuvat lukuunottamatta suurimpia kaupunkeja joissa ruuhkat asettavat autojen määrälle rajoitusta. Jollei siis veroilla temppuilla.

Missäs seisoo että asunnot on suunnattu mamuille?

Varmaan paikka on sen verta kallis ettei ilman taikaseinää ole väellä niihin varaa. 

[Marius]

Parturit lasketaan julkiseksi palveluksi. Kunhan partureista päästään, niin hinnat laskevat, koska kaikki parturoivat toisiaan,
ilmaiseksi.

Pienyrittäjyys lasketaan julkiseksi palveluksi. Kunhan pienyrittäjistä päästään, niin hinnat laskevat.

Problem solved, hajaantukaa.

[Dredex]

Miksi kaikki leimataan nykyään älykkääksi? Esim. miksi ei pelkkä liikenneoperaattori käy vaan pitää olla älykäs liikenneoperaattori?

[Taikakaulin]

Packalén pyysi vielä harkitsemaan Malmin kentän kohtaloa

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén kysyi liikenneministeri Paula Risikolta (kok.), voisiko hallitus vielä harkita toistamiseen päätöstään, jonka mukaan valtio luopuu Helsingissä sijaitsevan Malmin lentokentän toiminnoista ja Helsingin kaupunki voi ottaa kentän asuntotuotannon käyttöön.

Packalén vetosi kansalaisadressiin, joka on kerännyt lähes 70 000 nimeä.

- Kenttä muodostaa harvinaisen kulttuuriympäristön, joka on valittu 200 arvokkaan kulttuuriympäristön joukkoon. Kenttä on tärkeä yrityksille, jotka työllistävät satoja ihmisiä. Siellä koulutetaan runsaasti maamme lentäjiä ja se on Suomen vilkkain harrasteilmailukenttä.

Risikko: Päätös pitää

Risikko vastasi, että valtio on päätöksensä tehnyt. Valtio luopuu toiminnoistaan vuoden syksyllä 2016 ja Helsinki saisi kentän vuonna 2017. Lykkäystä mietitään korkeintaan kentän harrasteilmailulle vuoteen 2018 saakka.

- Muille toiminnoille on löydetty uusi paikka, Risikko kertoi.

Keskustan Antti Kaikkonen säesti Packalénia sanomalla, että Malmin kentän lakkauttaminen on poliittinen päätös ja hyvinkiin kiistanalainen.

- Helsingissä on muitakin alueita, joihin mahtuu 100 000 uutta asukasta. Eikö hallitus voisi muuttaa päätöstä, onko tämä kiveen hakattu?  Kaikkonen kysyi.

- On se päätetty, Risikko vakuutti.

Myös kokoomuksen Tapani Mäkinen tunnustautui Malmin kentän kannattajaksi ja sanoi, että jos Vantaa ja Helsinki olisivat liittyneet yhteen, ei Malmin kentästä tarvitsisi keskustella: rakennusmaata kyllä pääkaupungissa riittää.

Epäilystä herätti myös se, voivatko Nummelan, Räyskälän ja Hyvinkään kentät ottaa vastaan Malmin kentän harrastekäyttäjät. Myös Risikko kantoi huolta samasta asiasta, eli hallitus ei ole löytänyt asiaan ratkaisua.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/packalen-pyysi-viela-harkitsemaan-malmin-kentan-kohtaloa/

Minua ei kiinnosta lentoharrastaminen yhtään, mutta en halua Helsinkiin enää lisää asuinalueita maahanmuuttajia varten, joten olen Packalenin kannalla tässä asiassa.

[junakohtaus]

Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e

[jka]

Ainahan sitä visoida saa, mutta onko missään maailmassa toteutettu tuo visio käytännössä onnistuneesti?

Itse en tiedä kuin Pohjois-Korean Pjongjangin. Siellä ei ole pendelöintiliikenne haittaamaassa kaupungin sisääntuloväyliä ja ne voi hyvin olla kävelykatuja.

Mihin tuosta kuvasta häviää kaikki nurmijärveläisten autot? Tuolla yhdellä ratikallako kaikki kuljetetaan? Ei tietenkään kuljeteta joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?

[Onnikka]

joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?

Hupsu. Mitä se sellainen työpaikka tarkoittaa?
Taikaseinästähän ne rahat tulevat.

[orientexpressen]

Ainahan sitä visoida saa, mutta onko missään maailmassa toteutettu tuo visio käytännössä onnistuneesti?

Itse en tiedä kuin Pohjois-Korean Pjongjangin. Siellä ei ole pendelöintiliikenne haittaamaassa kaupungin sisääntuloväyliä ja ne voi hyvin olla kävelykatuja.

Mihin tuosta kuvasta häviää kaikki nurmijärveläisten autot? Tuolla yhdellä ratikallako kaikki kuljetetaan? Ei tietenkään kuljeteta joten Helsingistä pitää kadota 40% työpaikoista jotka nyt täytetään ulkopaikkakunnilta tulevilla työntekijöillä? Tämäkö on vision tarkoitus?

Tiiviimpi kaupunkirakenne on paljon halvempaa ja tehokkaampaa kuin se harva autokaupunki, mitä Helsingiin on tähän asti pääasiassa rakennettu. Helsinki on tällä hetkellä eurooppalaisesti mitattuna todella harvaan rakannettu kaupunki (kuten useimmat muutkin suomalaiset kaupungit).

Tiiviydestä saadaan säästöjä, ts. se tuottaa selvää rahaa. Samalla kaupunkiympäristö muuttuu miellyttävämmäksi paikaksi olla ja ihmisten päivittäin tekemät matkat lyhenevät, kun kaikki on lähellä ja toiminnot (asuminen, palvelut, työpaikat) ovat sekoittuneet samaan rakenteeseen.

Nykyinenkin katuverkoston ruuhkautumisaste johtaa siihen, että erittäin monien on mahdotonta käydä kehyskunnista Helsingin kantakaupungissa autolla töissä. Siitä huolimatta tätä tilannetta, eli täyden autoilun vapauden puuttumista ei koeta kovin suureksi ongelmaksi. Tuskin se on sitä myöskään silloin, kun autoilun kilpailukyky entisestäänkin vähenee. Toisaalta moottoriteiden muuttaminen kaduiksi lisää huomattavasti sitä väkimäärää, joka asuu lyhyen joukkoliikenne-, pyöräily- tai kävelymatkan päässä keskustan työpaikoista.

[junakohtaus]

Duoda.

Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu. Ei se ruuhkassa nyt sen kummemmin vedä tälläkään hetkellä.

Nyt tehdään valintaa nimenomaan sen välillä toimiiko liikenne (tämä malli) vai meneekö se lopullisesti solmuun (jatketaan asutuksen ampumista pitkin mäkiä).

[ämpee]

Tiiviydestä saadaan säästöjä, ts. se tuottaa selvää rahaa. Samalla kaupunkiympäristö muuttuu miellyttävämmäksi paikaksi olla ja ihmisten päivittäin tekemät matkat lyhenevät, kun kaikki on lähellä ja toiminnot (asuminen, palvelut, työpaikat) ovat sekoittuneet samaan rakenteeseen.

Säästöistä olen samaa mieltä, mutta tuosta miellyttävydestä en.
Kun ikkunasta näkyy etupäässä seuraavan kanikoppikennoston seinää, niin omasta mielestäni se ei ole miellyttävää.

Lisäksi jos asuinalueet sijoitetaan moottoriteitten läheisyyteen, saadaan aikaiseksi asuinpaikka jossa koskaan ei ole hiljaisuutta.
Asuin aikanani Hakunilassa, Lahden moottoritien läheisyydessä, ja jatkuva melusaaste söi huonokuuloisenkin hermoja.
Edes Jouluyönä ei ollut hiljaista hetkeä.

Noiden syiden takia kaipuuta pääkaupunkiseudulle takaisin ei ole.

[Uuno Nuivanen]

Helsinki uskoo bulevardien mahdollistavan myös uusien työpaikkojen synnyn etenkin palvelu- ja ravintola-alalle.

Uskoo mitä haluaa uskoa. Ruokaloita työttömille?

Yritykset ulos, mamuja tilalle. Nooh, pitäkää hipit tunkkinne.

[junakohtaus]

Kenenkäänhän ei ole mikään pakko asua kaupungissa edelleenkään. Itse asiassa tämä tekee kehyskuntaan mielivän elämästä helpompaa, kun kaupunkiin tahtovat pääsevät kaupunkiin, joten paine markkinoilla kehyskunnissa kevenee. Nythän kaupungista on suoranaista pulaa ja siksi sitä tahdotaan tehdä lisää.

[jka]

Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu. Ei se ruuhkassa nyt sen kummemmin vedä tälläkään hetkellä.

Nyt tehdään valintaa nimenomaan sen välillä toimiiko liikenne (tämä malli) vai meneekö se lopullisesti solmuun (jatketaan asutuksen ampumista pitkin mäkiä).

Mikä helvetin havainnekuva tuossa artikkelissa sitten on? Visiota myydään tuolla että kaupunkibulevardeilla vain dallaillaan, eikä liikennettä missään vain puistoa ja jalkakäytäviä. Jos ne nurmijärveläiset halutaan edelleen töihin niin tuo sporaväylä on totaalisen täynnä sporia ja nuo autokaistatkin totaalisen täynnä autoja. Todellisuus ei näytä lähellekään tuolta. Liikenneruuhkat on vähintään samoja kuin tälläkin hetkellä ja siihen viereen sitten asuntoja vai?

Ainakaan minä en haluaisi asua lähelläkään aluetta joka on totaalisen täynnä läpikulkevaa pendelöintiliikennettä vaikka ne olisi sitten sporia.

[l'uomo normale]

Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e

Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.

[jka]

Kas kun sen väylän välityskyky ei siitä oikeastaan muutu.

Ja muuten muuttuu ja paljon. Tuon havainnekuvan mallilla välityskykyähän romahtaa murto-osaan nykyisestäkin. Eihän yksi tavallinen raitiovaunulinja korvaa edes nykyistä bussiliikennettä joka kulkee sisääntuloväylillä. Bussit ei nykyisellään juurikaan pysähtele. Mutta jos väylien varressa on heti asutusta niin ratikat pysähtelee pakostakin useammin. Lisäksi pääväylällä on ilmeisestikin risteyksiä kokoajan. Eihän muuten voi sinne bulevardiasunnolleen kääntyä. Eli käytännössä liikennevaloja kokoajan. Tuohan on totaalinen katastrofi. Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.

[orientexpressen]

Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.

En usko, että tuo rahan riittämisestä jää kiinni. Tiivistysrakentamisessa erilaiseen julkiseen infraan kuluu keskimäärin todella paljon vähemmän rahaa per asukas kuin tehtäessä kokonaan uusia kaupunginosia.

Jos säästää halutaan, niin autoilupainotteinen ja kokonaan uusi alue Östersundom pitäisi enemmänkin jättää rakentamatta ja sijoittaa senkin asukkaat nykyiseen rakenteeseen tiivistämisen avulla.

[orientexpressen]

Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.

Eivät ne mihinkään kolminkertaistu, vaan autoilu vähenee matka-aikojen pidetessä. Isoilla kaupunkiseuduilla pääväylillä oleva automäärä on suoraan verrannollinen väylien välityskykyyn.

[jka]

Liikenneruuhkat kolminkertaistuu tuolla mallilla.

Eivät ne mihinkään kolminkertaistu, vaan autoilu vähenee matka-aikojen pidetessä. Isoilla kaupunkiseuduilla pääväylillä oleva automäärä on suoraan verrannollinen väylien välityskykyyn.

Miten se autoilu vähenee nurmijärveläisten työmatkalaisten osalta? Tuo kälynen spora ei ole mikään ratkaisu yhtään mihinkään tältä osin. Se ratkaisee ainoastaan bulevardilla asuvien liikkumisen. Ne jotka pendelöi tällä hetkellä pendelöi tulevaisuudessakin. Ne jotka asuu Nurmijärvellä ei todellakaan muuta tuon bulevardin varrelle. Sehän on niille vielä paskempi paikka kuin mikä tahansa alue Helsingissä tällä hetkellä.

Ainoastaan työpaikkojen väheneminen ytimessä voisi pienentää pendelöintiä. Muussa tapauksessa pendelöinti pysyy vähintään samana kuin tällä hetkellä ja lisäksi väylälle tulee vielä bulevardin asukkaat.

[orientexpressen]

Miten se autoilu vähenee nurmijärveläisten työmatkalaisten osalta? Tuo kälynen spora ei ole mikään ratkaisu yhtään mihinkään tältä osin. Se ratkaisee ainoastaan bulevardilla asuvien liikkumisen. Ne jotka pendelöi tällä hetkellä pendelöi tulevaisuudessakin. Ne jotka asuu Nurmijärvellä ei todellakaan muuta tuon bulevardin varrelle. Sehän on niille vielä paskempi paikka kuin mikä tahansa alue Helsingissä tällä hetkellä.

Ainoastaan työpaikkojen väheneminen ytimessä voisi pienentää pendelöintiä. Muussa tapauksessa pendelöinti pysyy vähintään samana kuin tällä hetkellä ja lisäksi väylälle tulee vielä bulevardin asukkaat.

No joko ne nurmijärveläiset sietävät sen pidemmän työmatkan ja autoilu vähenee pääasiassa muissa ryhmissä. Tai sitten Nurmijärveltä aletaan enemmän ja enemmän kulkea julkisilla Helsinkiin (esim. bussi, bussi+juna tai auto+juna).

Pidemmällä aikavälillä epäilemättä tapahtuu sitä kehitystä, että kantakaupungissa asuvat alkavat suuremmassa määrin käydä töissä kantakaupungissa ja autolähiössä/maaseudulla asuvat taas enemmän kehä- ja sisääntuloteiden varsien työpaikka-alueilla.

[jka]

No joko ne nurmijärveläiset sietävät sen pidemmän työmatkan ja autoilu vähenee pääasiassa muissa ryhmissä. Tai sitten Nurmijärveltä aletaan enemmän ja enemmän kulkea julkisilla Helsinkiin (esim. bussi, bussi+juna tai auto+juna).

Mitähän nämä ryhmät voisi olla? Äkkiseltään tuntuisi että ei nykysuomessa enää kukaan ajele huvikseen autolla. Ainostaan jos on todellakin pakko tai se on mukavin/nopein/halvin/muuten paras tapa liikkua.

Jotenkin tuosta ajatuksesta paistaa läpi että joukkoliikenteen kilpailukykyä ei voida muuten parantaa kuin huonontamalla autoilun kilpailukykyä. Autoilun kilpailukyky tulee ottamaan valtavan harppauksen tuon vision vuoteen 2050 mennessä pelkästään robottiautojen tulemisen muodossa. Jos joukkoliikenne ei pysty itse ja aidosti parantamaan kilpailukykyään niin se tulee ilman muuta häviämään tällä taktiikalla. Ja kaikki jotka ovat visionsa tähän perustaneet että autoilu häviää kun siitä tehdään vain tarpeeksi paskamaista tulevat myös olemaan tulevaisuudessa lähinnä yhtä naurettavassa asemassa kuin 70-luvun stallarit tänä päivänä.

Mitään kilpailua ei voiteta politbyroon päätöksellä. Joukkoliikenne voi voittaa ainoastaan jos se on aidosti parempi ja halvempi kuin autoliikenne.

[ämpee]

Hesarista on vuosikymmenten varrella saanut lukea vaikka mitä kaupunkisuunnitteluvisioita, mutta niiden toteutuminen on ollut sitä mitä on. Saas nähdä miten rahat riittää.

En usko, että tuo rahan riittämisestä jää kiinni. Tiivistysrakentamisessa erilaiseen julkiseen infraan kuluu keskimäärin todella paljon vähemmän rahaa per asukas kuin tehtäessä kokonaan uusia kaupunginosia.

Tuolla "tiivistysrakentamisella" tarkoitat mitä ilmeisimmin vanhojen alueiden dumppaamisella täyteen, niin että puistomainen vaikutelma vaihtuu betoniin ?
Sivuseuraamuksia tulee olemaan merkittävästi, eli niiden vanhojen, ja ehkä arvostettujenkin, asuntojen hinta tulee laskemaan paljon.
Askel slummiutumiseen ei ehkä peruuttamattomasti ole otettu, mutta ainakin sille on avattu ovi.
Kyllä Helsinkikin saadaan "Destroitettua" jos kovasti sitä halutaan.

[orientexpressen]

Mitähän nämä ryhmät voisi olla? Äkkiseltään tuntuisi että ei nykysuomessa enää kukaan ajele huvikseen autolla. Ainostaan jos on todellakin pakko tai se on mukavin/nopein/halvin/muuten paras tapa liikkua.

Jotenkin tuosta ajatuksesta paistaa läpi että joukkoliikenteen kilpailukykyä ei voida muuten parantaa kuin huonontamalla autoilun kilpailukykyä. Autoilun kilpailukyky tulee ottamaan valtavan harppauksen tuon vision vuoteen 2050 mennessä pelkästään robottiautojen tulemisen muodossa. Jos joukkoliikenne ei pysty itse ja aidosti parantamaan kilpailukykyään niin se tulee ilman muuta häviämään tällä taktiikalla. Ja kaikki jotka ovat visionsa tähän perustaneet että autoilu häviää kun siitä tehdään vain tarpeeksi paskamaista tulevat myös olemaan tulevaisuudessa lähinnä yhtä naurettavassa asemassa kuin 70-luvun stallarit tänä päivänä.

Mitään kilpailua ei voiteta politbyroon päätöksellä. Joukkoliikenne voi voittaa ainoastaan jos se on aidosti parempi ja halvempi kuin autoliikenne.

Suomenlinna on esimerkki paikasta, missä autoilu on lähestulkoon minimitasollaan. Kaikkialla muualla sillä hoidetaan erittäin paljon sellaisia kuljetuksia, jotka olisi periaatteessa/teknisesti mahdollista hoitaa jotenkin muuten.

Kulkumuoto-osuuden ja kaupunkisuunnittelun kannalta autoilu sekä joukkoliikenne/pyöräily/kävely ovat käytännössä yhteensovittamattomia vastakohtia. Jos infrastruktuuri ja kaupunkirakenne ovat autoilumyönteisiä, tarkoittaa tämä huonoa kilpailukykyä muille liikennemuodoille. Pyöräilylle ja aivan erityisesti kävelylle autoilumyönteisen kaupungin etäisyydet ovat aivan liian pitkät, jotta ne voisivat saavuttaa merkittävän kulkumuoto-osuuden kaikista tehdyistä matkoista. Joukkoliikenteen kannalta autoilumyönteinen kaupunki taas on liian harvaan rakennettu ja liian järjestymätön, jotta sinne olisi taloudellisesti mahdollista järjestää kilpailukykyinen joukkoliikenne.

Käytännössä ylläoleva tarkoittaa sitä, että jos sitä osuutta Helsingistä missä muiden liikennemuotojen kuin autoilun kilpailukyky on erinomainen (=kantakaupunki) halutaan laajentaa, on moottoritiet suojaviheralueineen pakko bulevardisoida.

Tuohon robottiautoilun tuloon en usko. Nykyiset robottiautot eivät osaa kulkea kuin ennakkoon ohjelmoiduilla reiteillä missä kaikki liikenteen merkit ym. on tallennettu tietokantaan ennakolta. Lisäksi esimerkiksi sade muodostaa nille ylipääsemättömän esteen (tiheästä lumisateesta puhumattakaan). Robottiautojen etu muihin autoihin verrattuna on tilankäytöllisesti myös lähinnä se, että ne tarvitsevat vähemmän parkkipaikkoja. Kaistoja, liittymiä ym. tarvitaan ihan yhtä paljon tai jopa enemmän, jos autojen keskimääräinen matkustajamäärä vähenee nykyisestä (joka on jotain 1,3 henkilöä per auto).

[orientexpressen]

Tuolla "tiivistysrakentamisella" tarkoitat mitä ilmeisimmin vanhojen alueiden dumppaamisella täyteen, niin että puistomainen vaikutelma vaihtuu betoniin ?
Sivuseuraamuksia tulee olemaan merkittävästi, eli niiden vanhojen, ja ehkä arvostettujenkin, asuntojen hinta tulee laskemaan paljon.
Askel slummiutumiseen ei ehkä peruuttamattomasti ole otettu, mutta ainakin sille on avattu ovi.
Kyllä Helsinkikin saadaan "Destroitettua" jos kovasti sitä halutaan.

Useimmissa suomalaisissa lähiöissä se "puistomaisuus" tai väljyys on kyllä suurelta osin liikennevihreää ja muita hyödyttömiä ryteikköjä sekä erilaista autoiluinfraa parkkipaikkoineen, teineen ym.

Mitä tulee varsinaisiin puistoihin ja ulkoiluun houkutteleviin metsiin, niin niistä on melkoinen ylitarjonta ja keskeisimmin sijaitsevissakin nähdään suurempia määriä väkeä lähinnä kesähelteillä.

Suomessa on todennäköisesti maailman harvimmin rakennetut kaupungit ja kylät, enkä kyllä ymmärrä, miksi tiivistäminen on niin iso peikko joillekin. Jos ulkomailla pystytään asumaan tiiviisti ja ollaan myös tyytyväisiä sen tuomiin etuihin (paremmat lähipalvelut, pienempi aika päivistä kuluu matkustamiseen ja autoiluriippuvuus vähenee), niin miksei sama onnistuisi Suomessa?

Nykyisin tiiviistä ja keskustatyyppisestä asumisesta on Suomessa huomattavaa alitarjontaa suhteessa kysyntään, mikä johtaa näiden asuntojen hinnannousuun. Pitäisi myös ottaa huomioon se, että tiivistettyjen alueiden uudet asukkaat (jotka saattavat olla alueen enemmistö) hyötyvät kaikki voimakkaasti tiivistämisestä ja myös vanhoille asukkaille tulee hyötyjä esimerkiksi parantuneiden lähipalvelujen tai tontinmyyntitulojen myötä.

[foobar]

Uusi yleiskaava julki. Hipit määrää ja se on hyvä se. Tulee paljon uutta kaunista kaupunkia.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1416374743970?jako=232d3eefd2080ee84776b01b992c2e8e

Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.

[guest3656]

Uusien kaupunkibulevardien varsilla ja poikittaisten raideyhteyksien solmukohdissa kaupunkilaisten pääliikkumismuodoksi pyritään saamaan kävely ja pyöräily.

...

"Perushenki on urbaani kaupunki", Manninen sanoo.

Helsingin yleiskaavan luonnos on laadittu epärealistiselle pohjalle. 250 000 asukkaan lisäasuttaminen nykyisten hallinnollisten rajojen sisälle merkitsee nykyisellä vieraskielisten osuudella (90% asukasluvun kasvusta) yli 200 000 maahanmuuttajaa lisää. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jo nyt korkea tuetun vuokra-asuntotuotannon osuus todennäköisesti kasvaa entisestään. Tuloksena on sosiaalisesti ja etnisesti sekoitettua kaupunkirakennetta, jossa kaupungin vuokra-asujien ja omistusasujien oletetaan asuvan sulassa sovussa samoissa asuinkortteleissa ja pihapiireissä.

Yleiskaavan luonnos perustuu pitkälle vihervasemmistolaiseen naiiviin humanistiseen (ihminen on suvaitsevainen, henkisesti kehittyvä ja järjellinen olento) ja behavioristiseen (ihmisten käytös on ympäristön määräämää, ulkoisiin olosuhteisiin vaikuttamalla voidaan saada aikaan halutun suuntainen ihminen) ihmiskäsitykseen, jollaisia kaikkien asukkaiden oletetaan olevan riippumatta heidän taustastaan. Etniset jännitteet ja kulttuurien yhteentörmäykset ovat tässä pseudoajattelussa mahdottomia. Niitä ei siis ole tarpeen edes ennakoida.

Helsingistä yritetään tietoisesti rakentaa "aidosti monikulttuurista" metropolia olettaen, että maksajan rooliin suunniteltu kantaväestö ei koskaan kyseenalaista kehitystä ja tyytyy mukisematta asumaan "kaupunkibulevardien varrella" neekerien, arabien muiden kehitysmaalaisten joukossa. Väestöpaine Helsinkiin pidetään koko ajan tietoisesti niin suurena, että kantasuomalaisille ei jää käytännössä muuta mahdollisuutta kuin ostaa ylihintainen asunto näiltä sosiaalisesti sekoitetuilta alueilta, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole. 

Helsinki omistaa 65% kaupungin maa-alasta ja ilmeisesti osuus on vielä paljon korkeampi niillä asuinalueilla, jotka ovat yleiskaavassa merkitty asuntotuotantoon. Helsinki pystyy siis käytännössä päättämään lähes kaikesta rakentamisesta asuntojen hallintamuodoista lähtien. Helsinki rahoittaa vuokra-asuntotuotantonsa rakennusyhtiöille myymillään tonteilla, rakennusoikeuksista saamillaan tuloilla ja vuokratonttien vuokratuloilla. Kaavoitusmonopolinsa turvin se jalostaa omistamastaan maa-alasta sitä arvokkaampaa, mitä enemmän kerrosneliömetrejä sille rakennetaan.

Helsingissä rakennetaan siis valtavaa asuntokuplaa, joka paisuu niin kauan kun rakennusyhtiöiden ylihintainen uudistuotanto käy kaupaksi joko yksityishenkilöille tai asunto-sijoittajille. Häviäjiä tässä pelissä ovat ennen kaikkea nuoret kantasuomalaiset, joille perheasunnon hankkiminen ja perheen perustaminen käy yhä mahdottomammaksi.

Jossain vaiheessa Helsinki on myynyt omaisuutensa ja pydamidihuijaus paljastuu. Sosiaali- ja terveydenhoidon budjetti vie 90% kaupungin verotuloista. Rahat eivät riitä enää infrastruktuurin ylläpitoon ja asuntojen hinnat romahtavat ensiksi eniten etnisesti  sekotetuilla alueilla. Helsinki ajautuu konkurssiin. Jussi Pajunen julistetaan Helsingin suojeluspyhimykseksi.

[orientexpressen]

Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.

Noinhan se aina tapaa mennä arkkitehtien havainnekuvissa.

Tosiaalta asia on sillä lailla, että autolähiö (vaikka Martinlaakso) on entistäkin ankeampi huonolla kelillä ja lehtien tiputtua, kun taas keskustatyyppinen alue (vaikka Punavuori) säilyttää kauneutensa aika lailla säästä ja vuodenajasta riippumatta.

[ämpee]

Useimmissa suomalaisissa lähiöissä se "puistomaisuus" tai väljyys on kyllä suurelta osin liikennevihreää ja muita hyödyttömiä ryteikköjä sekä erilaista autoiluinfraa parkkipaikkoineen, teineen ym.

Pitääkö edes tähän erityisesti pyrkiä ?
Saati vielä huonompaan tilanteeseen jossa näitäkään ei ole ??

Mitä tulee varsinaisiin puistoihin ja ulkoiluun houkutteleviin metsiin, niin niistä on melkoinen ylitarjonta ja keskeisimmin sijaitsevissakin nähdään suurempia määriä väkeä lähinnä kesähelteillä.

Näkemys "ylitarjonnasta" saattanee johtua siittä, että joitain puistoja ylikulutetaan selvästi, ja ei ymmärretä/haluta ymmärtää tähän johtaneita syitä.
Kulutuksen näennäinen vähyys näkyy sitten niissä muissa puistoissa.
Kyse ei kuitenkaan ole mistaan picknick paikasta, vaan pysyvästä osasta paikallista maisemaa.

Suomessa on todennäköisesti maailman harvimmin rakennetut kaupungit ja kylät, enkä kyllä ymmärrä, miksi tiivistäminen on niin iso peikko joillekin.

Harvempaa rakentamista nähdään esimerkiksi Pohjois-Amerikassa enimmäkseen, tiheämpää rakentamista siellä joudutaan etsimään.
Kyse on siittä, että kerrostalojen väliin tiivistämällä rakennetaan lisää kerrostaloja, koska tämä maa ei muuhun toisaalta enää ole käypänen.
Näin menetellen saadaan aikaan potenttiaalinen alkupiste slummille, jossa tunnusmerkillisesti huono-osaisuus kasautuu pienelle pinta-alalle.
Tapahtumaa voidaan myös kutsua rikastumiseksi.

Jos ulkomailla pystytään asumaan tiiviisti ja ollaan myös tyytyväisiä sen tuomiin etuihin (paremmat lähipalvelut, pienempi aika päivistä kuluu matkustamiseen ja autoiluriippuvuus vähenee), niin miksei sama onnistuisi Suomessa?

Siellä ulkomailla ollaan toisenlaisten ehtojen edessä, täällä Suomessa ihmiset haluavat käydä suihkussa joka päivä, vaikka Saharassa ei ole paljoa vettä.

Nykyisin tiiviistä ja keskustatyyppisestä asumisesta on Suomessa huomattavaa alitarjontaa suhteessa kysyntään, mikä johtaa näiden asuntojen hinnannousuun. Pitäisi myös ottaa huomioon se, että tiivistettyjen alueiden uudet asukkaat (jotka saattavat olla alueen enemmistö) hyötyvät kaikki voimakkaasti tiivistämisestä ja myös vanhoille asukkaille tulee hyötyjä esimerkiksi parantuneiden lähipalvelujen tai tontinmyyntitulojen myötä.

Mikäli asia on noin, niin "tuote" myy itse itsensä, eikä tämän eteen tarvita muuta kuin myötäillä.
Kuitenkin asiassa haisee ohjailu, mitä ei tarvita jos tuote myy itse itsensä.

[foobar]

Katsokaa havainnekuvaa. Vihreiden tulevaisuuden Helsingissä vallitsee ikuinen kesä ja auringonpaiste. En tiedä ajattelivatko he siirtää kaupunkia 10-20 astetta etelään vai nostaa vain vuoden keskilämpötilaa sen verran, mutta geopoliittisten realiteettien ymmärtämisessä olisi suuruudenhulluilla totalitäristeillä joka tapauksessa tarkastamisen paikka.

Noinhan se aina tapaa mennä arkkitehtien havainnekuvissa.

Tosiaalta asia on sillä lailla, että autolähiö (vaikka Martinlaakso) on entistäkin ankeampi huonolla kelillä ja lehtien tiputtua, kun taas keskustatyyppinen alue (vaikka Punavuori) säilyttää kauneutensa aika lailla säästä ja vuodenajasta riippumatta.

... ja kadut pysyvät todennäköisesti auki polttamalla kivihiiltä niiden alla. Sen nimeenhän tuo porukka käytännössä vannoo.