Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[Kari Kinnunen]

Kummallista.

Minä ajan autolla tommosen keskimäärin 500km joka pahuksen arkipäivä. Ei tolpat ole kuitenkaan sen kummempi ongelma kuin merkonomit maantietamponeillaan.

[Lalli IsoTalo]

Kännyköisin saa karttaohjelmia, jotka kertovat kun ylität alueen sallitun nopeiden. Hyvin ärsyttäviä ovat.

[Eino P. Keravalta]

Kännyköisin saa karttaohjelmia, jotka kertovat kun ylität alueen sallitun nopeiden. Hyvin ärsyttäviä ovat.

Monet pyrkivät välttämään älypuhelimia, koska ne ovat vakoilukoneita.

[Hermit]

Google Maps näyttää nykyään kamerat navigointimoodissa, mikä on aika kätevää. Ilman navigointia hidastan aina alle 80 jos huomaan kameran ajoissa, rajoituksesta riippumatta.

[Taikakaulin]

Kehä Ykköselläkin on esimerkiksi Myllypuron kohdalla Itäkeskukseen tultaessa Orwellin linnunpönttö paikalla, jossa on 6-kympin rajoitus. Pönttö on siinä aivan turha: tällä kohtaa on liikenneturvallisuuden kannalta aivan sama, ajaako viittäkymppiä vaiko yhdeksääkymppiä.

Tuo on muuten Helsingin eniten välähtelevä pönttö.

Pönttöihin liittyen noin muuten olen sitä mieltä, että vaikka olen kaikenlaista ilkivaltaa vastaan, niin pönttöjen tuhoajia vastaan minulla ei ole mitään. Keltaliivit Ranskassa ovat ahkerasti taistelleet orwellilaisuutta vastaan tässä(kin) asiassa.

[n.n.]

Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.

Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.

Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...

[Supernuiva]

Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...

Ja ne tietyöt, joiden alkuun laitetaan alhaisen nopeusrajoituksen merkki laitetaan, mutta rajoituksen lopettamista ei sitten ilmoiteta lainkaan!

[l'uomo normale]

Pari kaupungin 70-lukulaisten vuokrataloasuntojen saneeraustyömaata tuli käveltyä ohi. Siististi olivat maalaneeet uudelleen betoniset ulkoseinät kirkkain värein, mutta joku vuosi aiemmin olisi ehkä käytetty enemmän rahaa ja rapattu tai verhoiltu ulkoseinät tiilillä. Taidetaan säästää tässäkin.

[Don Nachos]

Noihin 80 - 60 - 80 vaihteluihin on ihan selkeä logiikka: Risteys. Noupeusrajoitus putoaa kun T-risteys lähenee.

[Kari Kinnunen]

Koska jokainen on keskivertoa parempi autoilija, noi nopeusrajoitukset sun muut pöljät liikennesäänöt ovat aivan turhia.

Kyllä Keskivertoa Parempi™ autoilija osaa itse päättää kuinka lujaa siellä ykköskehällä on hauskaa ja helppoa ajaa. Audi ja PeeVämMöö Kallismalli Telukse hyppyritukat voivat toki ajaa puolta lujempaa koska ajamisen ilo.

[anatall]

Mielestäni keskityn autolla ajamiseen, mutta aina välillä tulee tilanne, ettei tiedä suurinta sallittua nopeutta. Uskoisin asian laidan olevan näin satojen tuhansien, ellei miljoonien autoilijoiden kohdalla. Aina sitä lätkää ei huomaa, koska liikenteessä on muutakin seurattavaa ja vaikka sen huomaisikin, ei sitä välttämättä enää muista jonkin ajan kuluttua, koska mielessä on muutakin kuin toistaa esimerkiksi kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä, kahdeksankymmentä.. no, te tajusitte idean. Liikenteessä myös nopeusrajoitus vaihtelee jatkuvasti, on kuuttakymppiä, sitten kahdeksaakymppiä, kohta taas kuuttakymppiä.. harva muistaa joka kerran tarkalleen, mitä viimeksi sattui olemaan, ellei tie ole tuttu.

Pyrin aina ajamaan alle suurimman sallitun nopeuden. En käytä kännykkää ajossa. Pidän turvavälin edelläajavaan. Annan tietä kaistanvaihtajille ja jalankulkijoille. Käytän aina vilkkua, vaikka olisin ainoa tiellä. En aja kännissä. Huomioin muut tielläliikkujat, pyrin olemaan kohtelias. Ylinopeussakot olen viimeksi saanut kuusi vuotta sitten. Se ei johtunut vahingosta, vaan ajoin 4-kympin alueella jotain reilua viittäkymppiä kun oli pissahätä ja olin vähän kärsimätön pääsemään kotiin. Kenenkään henkeä en tuolla tyhjällä tieosuudella vaarantanut, mutta sainpahan maksaa osani valtion kassaan, josta sitten somaleille ja muille jaetaan etuuksia.

Verratuna moniin muihin maihin, esim. vaikka Viroon ja Espanjaan, Suomessa on ripoteltu nopeusrajoitusmerkkejä hyvin harvakseltaan. Merkkien välillä voi mennä monta kilometriä, jos tienpitäjän mielestä matkan varrella ei ole riittävän isoa risteystä. Kyllä siinä jossain vaiheessa alkaa miettimään onko joku merkki jäänyt näkemättä...

Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....

[Larva]

Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....

Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.

[Lalli IsoTalo]

Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....

Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.

Miksi niitä nopeusrajoituksia sitten maalataan katuihin, ainakin Helsingissä?

[Eino P. Keravalta]

Tuohon ongelmaan olisi ainakin yksi hyvin helppo ratkaisu. Eri rajoitusalueille eriväriset kaistan reunamerkinnät. Tyyliin 60km/h>>sininen, 80km/h>>vihreä, 100km/h punainen....

Muuten hyvä idea, mutta ne kaistamerkinnät on 8 kuukautta vuodesta lumen alla piilossa.

Miksi niitä nopeusrajoituksia sitten maalataan katuihin, ainakin Helsingissä?

Koska on aina pieni mahdollisuus, että ne näkyvät 

[Huppupelikaani]

Joku toteutti omatoimista liikennesuunnittelua räjähdysaineen voimin. Maanantaiaamusta huolimatta aiheutti suupielien varovaisen kääntymisen ylöspäin. Vain varovaisen, koska Pastersteinin kaikkinäkevien kameroiden vaikutusalueella majailen, ja autoilijat tämänkin lopulta saavat karvaasti maksaa.

Poliisioperaatio sulki valtatie 2:n Ulvilassa – syynä peltipoliisin vahingoittaminen

Aaamuviideltä alkanut poliisioperaatio kesti useita tunteja. Poliisi haravoi aluetta koirien avulla.

Ulvila8.7.2019 klo 06.23

Poliisioperaatio haittasi liikennettä koko maanantaiaamun valtatie kakkosella Ulvilassa Friitalan ja Honkaluodon liittymän välillä. Liikenne ohjatattiin kiertotietä aamuviidestä kello yhdeksään saakka.

Rikoskomisario Pertti Läksy kertoi, että operaatio liittyi peltipoliisin tahalliseen vahingoittamiseen. Tilannehuone.fi:n mukaan pelastuslaitos sai kello 4:25 hälytyksen räjähdyksestä ja pienestä sortumasta. Peltipoliisi on pahoin vaurioitunut. Poliisi ei ole vahvistanut, että tolppa olisi räjäytetty.

https://yle.fi/uutiset/3-10866537

[Paawo]

Taas korostetusti uutisoidaan "peltipoliisista" niinkuin jonain vääryyttä ja kipua kärsineenä olentona, joka vaan tekee pyyteetöntä työtään meidän kaikkien puolesta.

Jumalauta siinä tienvarren pönttö ei ole töissä eikä välitä vi**ujakaan kenenkään turvallisuudesta tai elämästä. Siellä pöntössä on sydämetön kamera ja valvontakone. Se ei ole lihaa eikä verta, se ei tunnusta väriä eikä aatetta, se ottaa ohjelmoidusti kuvan jos lähestyvä kappale sillä hetkellä liikkuu nopeammin kuin mitä on siihen ohjelmoitu. 

Kallis paukku taas tämäkin veronmaksajille, minua harmittaa valtion omaisuuden turmeleminen vaikka olen itsekin kamerasakkoja saanut.

[Uuno Nuivanen]

Kiertoteitä, koirapartioita.. siellä tosiaan suhtaudutaan kuin poliisisurmaan. Kai pönttö saa valtiolliset hautajaiset?

Sota on alkanut. Onnea aktivisteille!   

[Fiftari]

Kävin twitterissä katsomassa että onko saunapoliisilla muistopuhe jo kirjoitettu mutta näköjään onkin kesälomalla. Hassu mies, hiljenee joka kerta kun pyydetään tutkimustuloksia kameroiden turvallisuusvaikutuksista mutta kuitenkin samalla hehkuttaa kuinka lisäävät liikenneturvallisuutta. Olen pariinkin otteeseen nähnyt ketjussa, jossa puhutaan kameroista, pyydettävän näitä tutkimustuloksia mutta mies ei reagoi millään tavalla, pelkästään hiljenee. Kameroille on paikkansa mutta välistä tuntuu että ne pommitetaan paikkoihin joissa sakot on varmat.

Olisi myös kivaa saada tilastoa kuinka montaa virka-ajossa olevaa poliisia on sakotettu kameroiden toimesta. Vai meneekö kaikki KSE-piikkiin?

[John Johnson]

On se ihan paikallaan että poliisi syynää alueen aika tarkaan, koska nythän on siis vapaalla jalalla joku kotipomminikkari. Parempi saada tekijä kiinni ettei seuraava pommi ole sitten esimerkiksi poliisilaitoksella tai jossain muussa valtion virastossa.

[jmk]

Fossiiliton Ruotsi - ohjelman vetäjä Svante Axelsson tietää kertoa tulevaisuudesta seuraavaa:

Axelssonin mukaan autojen omistaminen on kaupungeissa vuonna 2030 "förbi", mennyttä maailmaa. "Yksityisautot seisovat 95 prosenttia ajasta. Mitä tuhlausta."

Tässäkään ei mitään uutta. Samaa virttä yksityisauton seisomisajasta on veisattu varmaan jo 70-luvulta. Jotkut sankarit laskivat autolle "keskinopeutta" koko elinkaarelta ja olivat olevinaan kovasti nohevia, kun se oli niin kovasti pieni. Virressä on tietysti useampikin nolo ajatusvirhe, mutta se on vasemmistovirittyneillä "tutkijoilla" peruskauraa joten ei mitään uutta auringon alla.

Auto ei seisoessaan kovin paljon kulu, enemmänkin kuluminen tulee ajokilometreistä, joten vouhotus pihassa seisovan auton "tuhlauksesta" aika hölmöä. Onhan siinä toki kiinteitä kuluja, joista suuri osa on valtion aiheuttamia (verot, katsastus määrävuosin). Todellista fyysistä luonnonvarojen kulumista siinä pihassa seisoessa tapahtuu kovin vähän.

Vasemmistoviritteisyyteen kuuluu automaattisesti oletus siitä, että yhteinen on tehokkaampaa kuin yksityinen. Jostain "kumman" syystä nämä teoriat eivät useinkaan kestä käytäntöä. Yhteiskäyttö on monimutkaisempaa. Se johtaa vastuuongelmiin eikä yhteistä omaisuutta kunnioiteta samalla tavalla kuin omaa. Yhteiskäytössä oleva omaisuus on usein hankalammin saatavissa käyttöön silloin kuin tarvitaan. Se yhteisauto ei olekaan omassa pihassa valmiina, vaan se joudutaan hankkimaan jostain kauempaa, jos sattuu edes olemaan vapaana. Siellä ei ole valmiina niitä erilaisia tarpeellisia tavaroita, jotka omassa autossa ovat. Kaiken kaikkiaan se pihassa seisova auto tarjoaa erinomaista valmiuspalvelua jota yhteiskäyttöauto ei kykene tarjoamaan.

Harva muukaan kotonani oleva "yksityisesine" pääsee vuotuisissa käyttötunneissaan lähellekään 365*24 = 8760:tä. Minulla on esimerkiksi yksityisnitoja, jolla en nido edes joka päivä -- jos sillä nyt ehkä tulee 100 nitomakertaa vuodessa, ja laskemme hövelisti nitomiseen kuluvan puoli minuuttia kerta, saamme yksityisnitojan käyttöajaksi 50 minuuttia eli kymmenestuhannesosan vuoden minuuteista. Kamalaa luonnonvarojen tuhlausta, kaipa minut pitäisi haittaveroin pakottaa käyttämään mieluummin jotain kaupungin monitoimitiloista löytyvää yhteisnitojaa. Keittiön kaapissa on kymmeniä tee- ja kahvikuppeja. Voitte laskeskella, montako käyttötuntia tulee yksittäiselle kupille vuodessa. Yksityissukkani, yksityishammasharjani, yksityisvasarani ja yksityisporakoneeni seisovat reilusti yli 95 % ajasta odottamassa käyttöä, ja ovat silti joka sentin arvoisia eivätkä mitenkään järkevästi korvattavissa yhteiskäytöllä.

Monessa perheessä yksityisauto on itse asiassa verraten paljon käytetty esine, kun verrataan lukuisiin muihin yksityisesineisiin.

[no future]

Autohan on siitä erikoinen laite, että ihmiset ovat valmiita sitomaan siihen valtavia pääomia vaikka kulutushyödykkeenä sen arvo ajan kuluessa lähenee vääjäämättömästi nollaa. Asunnon jälkeen ylivoimaisesti arvokkain hankinta lähes kaikille, ja on jopa yllättävää kuinka yksityisleasingit ja vastaavat palvelut ovat vasta nyt kehittymässä bisnekseksi Suomessakin.

Näin Yrittäjä-osakkaana nuo pakolliset työajoneuvot ovat kyllä turhin ja huomattavin menoerä, ja jos asia olisi pelkästään itsestäni kiinni niin joku leasingpalvelu olisi meillä jo käytössä. Henk. koht en käyttöautoa ole ikinä omistanut tai harkinnutkaan hankkivani, erilaisia harrastusvehkeitä moottoripyöristä vuosikertajenkkeihin on kyllä ollut riesana.

[jmk]

Autohan on siitä hauska laite, että siitä on niin helkutin paljon hyötyä arkielämässä, että jopa suomalaisittain sikaverotettuna siihen yleensä kannattaa sijoittaa ne tarvittavat rahat. Ihan puhtaasti kulutushyödykkeenä.

Jotkut eivät sitä niin paljon tarvitse, esimerkiksi asumismuotonsa, harrastustensa, elämäntilanteensa ynnä muiden seikkojen vuoksi. Toiset taas tarvitsevat hyvinkin paljon. Surkuhupaisinta on, että ensinmainitut henkilöt vakaalla rintaäänellä julistavat auton tarpeettomuutta yleisesti, vaikka heillä ei ole asiasta mitään tietoa kokemuspiirinsä suppeuden vuoksi. Samaan hengenvetoon he ihmettelevät, että kui ihmees kannattaa panna rahaa esineeseen, jonka arvo alenee vuosien myötä. Ikään kuin tämä olisi kulutushyödykkeelle jotenkin erikoista. Varmaan se mun yksityisporakoneeni ja yksityishammasharjanikin vaan nousevat arvossa vuosien mittaan vai mitä, samoin kuin se tuopillinen laatubisseä, johon se elämäntapahipsteri sijoittaa tänään kympin ja joka on huomenna pöntössä.

Kun auto on kestokulutushyödyke, niin joo totta helvetissä siihen sidotaan pääomaa ja lisäksi maksetaan käyttökuluja. Normaalia kestokulutushyödykkeen toimintaa. Se että sitooko sen pääoman kuluttaja itse, vai joku firma jolle kuluttaja sitten maksaa korvauksen siitä pääoman sitomisesta, on sitten toisarvoinen optimointijuttu. Ei se liisausfirma sitä autoa ilman pääomaa pysty kuluttajalle tarjoamaan, eikä myöskään tarjoa sitä hyväntekeväisyytenä, vaan perii tietenkin käyvän korvauksen pääomasta. En mä ainakaan saisi omaan käyttööni millään liisauksella autoa niin halvalla kuin omaa pääomaani sitoen. Toki siihen optimointiin vaikuttaa esimerkiksi se, onko itsellä sitä pääomaa. Persaukisen mielestä kaikki investointi on ihan sikakallista, kivempi elää kädestä suuhun. Ja sopiihan se vasemmistolaiseen ajatteluun muutenkin.

[Titus]

^^
Tuo bussijuttu kaatuu kaupungin syliin tavalla tai toisella.

No olipa üllatüs :

Salainen ehto saattaa pelastaa kolmeasataa bussia liikennöivän Helsingin Bussiliikenteen: Yhtiöltä perityt kymmenet miljoonat päätymässä kaupungin kontolle
Koiviston Auton konsernijohtajan mukaan mahdollisuus laittoman tuen takaisinperintään huomioitiin jo Helsingin Bussiliikenteen myyntihetkellä. Asiasta tehtiin kirjaus kauppakirjaan.

SUOMEN suurin bussikonserni Koiviston Auto ei olekaan päätymässä sijaiskärsijäksi kymmenien miljoonien eurojen tukien takaisinperinnässä.

Kesäkuun lopussa Euroopan komissio määräsi yli 54 miljoonaa euroa palautettaviksi Helsingin kaupungille, koska kaupunki oli komission mukaan maksanut kilpailua vääristävää laitonta tukea omistamalleen bussiyhtiölle Helsingin Bussiliikenteelle (Helb).

Tähän asti on arvioitu, että nyky-Helbin olisi maksettava laittomiksi komissiossa arvioidut tuet takaisin kaupungille eli alkuperäiselle tuen maksajalle.

Takaisinperinnän maksajaksi ei nyt kuitenkaan näytä joutuvan Helbin nykyisin omistava Koiviston Auto -konserni. Näin ollen sen tytäryhtiö Helbiä ei siis uhkaisikaan konkurssi.

KOIVISTON Auton konsernijohtaja Antti Norrlin arvioi Helbin välttyvän takaisinperinnältä. Asiasta on Norrlinin mukaan tehty ehto kaupungin omistaman myyjäyhtiön ja Koiviston Auton väliseen kauppasopimukseen.

koko juttu:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006171125.html


Ja jos saan jatkoarvauksen heittää, niin tätä käytetään tavallisten autoilijoiden tulli/pysäköinti-maksujen korotukseen.

[Eino P. Keravalta]

Vihervasemmisto puolustaa yhteiskäyttöautoja sanoen, että yksityinen auto on tuhlausta, koska se seisoo käyttämättömänä 95% ajasta.

Näinhän asia ei ole.

Kyseessä ei ole tuhlaus, vaan päinvastoin säästö. Kun auto seisoo enimmän osan aikaa, se ei kulu ja näin se saa monta käyttövuotta lisää eikä uusia autoja tarvitse valmistaa.

Yhteiskäyttöauton laita on toinen: se on ajossa kaiken aikaa, hyvä, että yöaikaan saa muutaman tunnin olla koskemattomana. Tuollainen meno kuluttaa auton hyvin pian loppuun tai ainakin siihen pitää tehdä suuria korjauksia. Kun yhteiskäyttöauto on romu jo muutaman vuoden kuluttua, pitää autotehtaan rakentaa tilalle uusi. Yksityisautoilla sen sijaan ajetaan helposti 20-30 vuotta.

Jos jollain ihmisyhteisöllä on tarve ajaa vaikka 10 miljoonaa kilometriä vuodessa, on lopputuloksen kannalta sama, ajetaanko ne yksityisautoilla vaiko yhteiskäyttöautoilla, yhtä paljon savua tulee putkesta ulos. Yhteiskäyttöautojen lukumäärä on toki pienempi, mutta vastaavasti niitä pitää rakentaa useammin kun auto tulee käyttöikänsä päätökseen paljon nopeammin.

[latrom]

Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.

[Nikolas]

Yhteiskäyttöauton käyttäjien asumisesta ja elämisestä riippuen ajosta suuri osa olisi siirtoajoa käyttäjältä toiselle. Olisiko se sitten jonkinlainen bonus?

[Eino P. Keravalta]

Edellinen auto meni tietääkseni 30 vuotta yhdellä kytkimellä. Se on käyttäjästä kiinni. Yhteisauto taas on kuin julkinen vessa.

Se on mukavaa lähteä aamulla ajamaan lasta tarhaan kun auto on illalla ollut baarikärpästen kulkupelinä ja takapenkiltä löytyy käytetty kondomi ja penkin alla kolisee tyhjä kaljapullo..

[Eino P. Keravalta]

Yhteiskäyttöauton käyttäjien asumisesta ja elämisestä riippuen ajosta suuri osa olisi siirtoajoa käyttäjältä toiselle. Olisiko se sitten jonkinlainen bonus?

Tuota minäkin ajattelin.. on niin, että jos jollain yhteisöllä on tarve ajaa vaikka X kilometriä vuodessa, yhteiskäyttöautojen siirtely lisää ajoa helposti vaikka 30%. Se siitä luonnonsuojelusta. Täytyy vain tunnustaa, että jos vihervasemmisto jotakin keksii tai kannattaa, idea on yleensä täysin älytön, haitallinen tai toteuttamiskelvoton..

[n.n.]

Yhteiskäyttöauto kuulostaa varmasti hyvältä jonkun vihermistön korvaan, mutta keskivertojantterien elämä aikatauluttuu useimmilla samalla tavalla - töihin mennään samoihin aikoihin ja sieltä vastaavasti tullaan suurin piirtein samoihin aikoihin. Sen jälkeen kauppaan ja viikonloppuisin reissailut. Yhteiskäyttöauto toimii, jos ihmisten käyttötarpeet limittyvät, mutta autojen käyttöpiikit voi tunnistaa helposti liikenteen ruuhkautumisesta.

Koska käyttötarpeet ovat päällekäisiä, yhteiskäyttöautojakin pitäisi olla lähes 1/käyttäjä, että tarve tyydytettäisiin. Kustannukset todennäköisesti tulisivat käytön mukaan, joten isoin potti menisi sille työssäkäyvälle.

Työnteon ulkopuoliset voisivat sitten siipeillä ja käyttää autoa silloin, kun työssäkäyvä ei sitä tarvitse. Vähän niinkuin omistusauto, mutta muut voivat lainata eikä heidän tarvitse käyttää julkisia.

Hyödyllisempi olisi kimppakyyti, mutta silläkin on ilmeiset rajoitteensa.

[Paju]

Oma auto on myös luontevaa ajaa loppuun. Omassa autossaan esimerkiksi ajan saatossa tapahtuvan ulkoasun ja  sisätilojen nuhjaantumisen, vähäiset sähköviat ja vaikka oikuttelevan vaihdelaatikon hyväksyy aivan eri tavalla kuin yhteiskäyttöautossa, jonka pitäisi olla varsin tiptop.

Autojen käyttöikä jäisi siis paljon lyhyemmäksi, jos pääosa autokannasta olisi yhteiskäytössä.